metsakeskus

fid KUNTA_ID KOHDE_NIMI LAJI_KDI Tyyppi_kdi ALATYYPPI_KDI AJOITUS_KDI AJOITUSTARKENNE_KDI I P URL Kuvaus
metsakeskus.1000037272 286 Vilppula (Philpola by) Tupsu 10007 12001 13007 11006 27000 481274.00000000 6744762.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037272 Nykyisen Mäkelän tilan luoteispuolelle on vuoden 1828 kartalle merkitty talotontti. Kuninkaan kartastossa paikalla on Arola. 1840-luvun pitäjänkartalla ja vuoden 1875 kartalla paikalla on Tupsun tila. Vuoden 1965 peruskartalla paikalla on ollut lato tms. talousrakennus. Nykyisin alue on peltoa. Paikalla ei todettu mitään maan päälle näkyviä rakenteita. Periaatteessa paikalla saattaa kuitenkin olla säilyneenä jäänteitä aikaisemmasta asutuksesta, mutta siitä ei saatu vuoden 2019 inventoinnissa konkreettisia todisteita.
metsakeskus.1000037273 273 Myllykoski 1 10007 12001 13013 11006 27009 385917.00000000 7454232.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037273 Kohde sijaitsee Ruokojoen Myllykosken etelärannalla, karttaan merkityn tieuran reunassa länsireunassa. Paikalla kasvaa sekametsää. Kyseessä on tulisijallisen hirsirakennuksen jäännös, josta on enää alimmat sammalen peittämät hirret jäljellä. Rakennus on ollut kaakko-luode suuntainen ja kooltaan 3 x 4 metriä. Luoteisnurkassa on kivistä tehdyn tulisijan rauennut jäännös, jossa on ruostunut pellin pala. Pelti lienee ollut tulisijan ja seinän välinen eristelevy. Hirret ovat olleet veistettyjä, lyhytnurkkaisia sekä varattuja. Jokeen on matkaa noin kuusi metriä. Kohteen eteläpuolella noin kymmenen metrin päässä on iso lautapäällysteinen kota, joka on ehkä kalastajien tms. käytössä. Kyseessä on hirsikämpän jäännös, mutta se ei ole ollut ainakaan myllyrakennus, sillä se sijaitsee sen verran kaukana joen rannasta. Hirsikämpän jäännöksen itäpuolella, ehkä kymmenen metrin päässä on iso kasa vanhoja puomeja tms. joten paikalla on uitettu tukkeja joskus. Ehkä kämppä liittyy tukinuittoon tai metsätöihin, mahdollisesti se on voinut olla myös paikalla ilmeisesti sijainneen myllyn majoite. Ruokojoki vaikuttaa peratulta, joten jos siinä on joskus mylly ollut, niin siitä ei näkynyt enää rannalta tarkasteltuna mitään merkkejä.
metsakeskus.1000037274 273 Myllykoski 2 10007 12001 13005 11006 27009 385811.00000000 7454252.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037274 Kohde sijaitsee Ruokojoen Myllykosken rannasta noin 20 metriä etelään. Paikalla kasvaa sekametsää. Jäännös sijaitsee harvennetun mäntykangasmetsän ja suoperäisen rantametsän rajalla, rantametsän puolella. Kyseessä on turvekammin jäännös, jossa ei ole enää mitään puurakenteita jäljellä. Jäännös on täysin varpujen ja sammalen peittämä. Sen päällä kasvaa ohuita mäntyjä, kuusia ja koivuja, mutta se erottuu silti melko hyvin. Maasta tai turpeesta tehty perustus on sisämitoiltaan 2 x 2 metriä. Perustuksen paksuus on 0,5-1 metriä ja korkeus noin 0.3 metriä. Tulisijaa ei ole havaittavissa. Jäännöksen ikää on vaikea arvioida. Se saattaa ajallisesti ja toiminnallisesti liittyä Myllykoski 1:een ja/tai Myllykoski 3:een (Mahdollisesti metsätöihin tai tukinuittoon tai paikalla luultavasti sijainneen myllyn toimintaan).
metsakeskus.1000037275 286 Vilppula (Philpola by) Pekkola 1 10007 12001 13007 11006 27000 481719.00000000 6744668.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037275 Vuoden 1828 kartalle on merkitty kylätontti nykyisen Niemisen tilan eteläpuolelle. Kuninkaan kartastossa paikalla on Vilppula by:n Strorbyn kylätontit. 1840-luvun pitäjänkartalla alue on rajattu Siiritalon tonttimaaksi. Vuoden 1875 Senaatinkartalla paikalla on talo (Pekkola). Nykyisin alue on peltoa. Paikalla ei todettu mitään maan päälle näkyviä rakenteita. Periaatteessa paikalla saattaa kuitenkin olla säilyneenä jäänteitä aikaisemmasta asutuksesta, mutta siitä ei saatu vuoden 2019 inventoinnissa konkreettisia todisteita.
metsakeskus.1000037276 273 Myllykoski 3 10007 12001 13013 11006 27009 385885.00000000 7454223.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037276 Kohde sijaitsee Ruokojoen Myllykosken rannasta noin 20 metriä etelään, sekametsässä harvennetun mäntymetsän ja suoperäisen rantametsän rajalla, rantametsän puolella. Kyseessä on puretun hirsikämpän perustus, jonka alin kerros erottuu heikosti heinien seasta. Kohteen päällä kasvaa koivikko. Perustuksen koko on ollut noin 6 x 6 metriä ja on suunnaltaan etelä-pohjoinen. Perustuksen koilliskulmalla on kasa lahoja hirsiä, jotka lienevät ko. perustuksen paikalta puretusta hirsirakennuksesta. Tulisijasta ei ole merkkejä, mutta perustuksen liepeillä kosken rannassa on peltisiä kamiinan tms. jäännöksiä, jotka saattavat olla peräisin ko. hirsirakennuksen jäännöksestä. Kyseessä on hirsikämpän, ehkä metsätyökämpän, jäännös, luultavasti 1900 -luvulta.
metsakeskus.1000037277 286 Vilppula (Philpola by) Pekkola 2 10007 12001 13007 11006 27000 481687.00000000 6744608.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037277 Vuoden 1828 kartalle on merkitty kylätontti nykyisen Niemisen tilan eteläpuolelle. Kuninkaan kartastossa paikalla on Vilppula by:n Strorbyn talot. 1840-luvun pitäjänkartalla alue on rajattu Siiritalon alueeksi. Vuoden 1875 Senaatin kartalla paikalla on talo (Pekkola). Nykyisin alue on peltoa. Periaatteessa paikalla saattaa kuitenkin olla säilyneenä jäänteitä aikaisemmasta asutuksesta, mutta siitä ei nyt saatu vuoden 2019 inventoinnissa konkreettisia todisteita.
metsakeskus.1000037278 273 Puuroniva 1 10007 12001 13013 11006 27009 382822.00000000 7450465.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037278 Kohde sijaitsee Pasmajoen Puuronivan pohjoisrannan suon ympäröimällä pienellä kangasmaakohoumalla. Alueella kasvaa sekametsää. Kyseessä on kaksi vierekkäistä asumuksen jäännöstä. 1. Tulisijallisen turvekammin jäännös, joka on lounais-koillissuuntainen ja ulkomitoiltaan 3 x 3,7 metriä ja korkeudeltaan noin 0,5-1 metriä. Koillispäässä on laakakivistä ladotun savuaukollisen tulisijan jäännös. Kammin sisällä on jäljellä lahoa lautaseinää, joissa on tehdasnauloja. Oviaukko on lounaaseen. 2: Neliskanttinen maakuoppa, jonka reunoilla on maavallit. Oviaukko on etelään alarinteen puolelle. Kuopan sisämitat ovat 4 x 4 metriä ja ulkomitat 5 x 5 metriä valleineen. Kuopan syvyys on 0,8 metriä. Kuopassa ei ole tulisijaa eikä mitään jäljellä olevia puurakenteita. Se sijaitsee kammin jäännöksestä noin 4 metriä itään. Kuopan päällä kasvaa puustoa, yli sata vuotias mäntykin. Lähiympäristössä on ainakin neljä eri kokoista maakuoppaa, joista on selvästi kaivettu maata. Puuronivassa, aivan lähellä on maasta rakennettu patovalli, johon maat on ko. kuopista lienee otettu (ks. alakohde)
metsakeskus.1000037279 286 Värälä by 10007 12001 13007 11006 27000 483241.00000000 6744802.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037279 Kuninkaan kartastoon ja Kustaa II:n sodan aikaisille sotilaskartoille (Lappalainen) on merkitty Värälä by Kymijoen rannalle. Kylä on poltettu Kustaan sodan (1788–90) taisteluissa ja siirretty sitten toisaalle. 1840-luvun pitäjänkartalla ja vuoden 1875 Senaatin kartalla paikalla on peltoa. Nykyisin alue on viljelyksessä olevaa peltoa, jota tutkimusajankohtana (syksy 2019) oltiin juuri puimassa. Siltä osin kun peltoaluetta voitiin tarkastella, ei paikalla todettu mitään maan pinnalle näkyviä merkkejä paikalla olleesta kylästä. Periaatteessa paikalla saattaa kuitenkin olla säilyneenä jäänteitä aikaisemmasta asutuksesta, mutta siitä ei saatu konkreettisia todisteita.
metsakeskus.1000037280 273 Puuroniva 4 10007 12001 13013 11006 27009 382436.00000000 7450569.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037280 Kohde sijaitsee Pasmajoen pohjoispuolisella rannalla sijaitsevan mäen lakialueella, noin 400 metriä Puuronivasta luoteeseen. (Hakkualueen ja mäntymetsän raja-alueella, hakkuualueen puolella). Paikalla on kaksi vierekkäistä asumuksen jäännöstä. 1: Hirsirakennnuksen jäännös, joka on etelä-pohjoissuuntainen ja mitoiltaan 2,4 x 3 metriä. Pohjoispäässä on keskellä 0,8 metriä leveä oviaukko (molemmin puolin hirret tapitettu) ja itäseinässä suunnilleen keskellä 0,75 metriä leveä ikkuna-aukko. Eteläseinustalla on noin puolimetriä leveä koko seinän mittainen laverisängyn jäännös, jossa on tehdasvalmisteisia nauloja. Rakennuksen nurkat ovat lyhyet ja pääosin sahalla sahatut. Muutama hirsi on katkaistu kirveellä. Hirret ovat varattuja tilkkeenä on käytettyä sammalta tai turvetta. Seinissä on hirsiä jäljellä 2-5 kpl. Rakennuksen jäännöksen länsiseinä on parhaiten säilynyt, sitä on jäljellä noin 1,2 metrin korkeuteen asti. Katto lie ollut haljaspuista tehty, sillä sellaisten katkelmia nojaili vielä seiniin muutamia. Tulisijaa ei havaittu. 2: Asuinkuopan jäännös, jonka koko on 3 x 3 metriäja syvyys puolisen metriä. Kuoppa sijaitsee noin 8 metriä ylärinteeseen (koilliseen) hirsikämpän jäännöksestä (Puuroniva 5). Kuoppa on lounaiskoillissuuntainen ja oviaukko on lounaaseen eli alarinteeseen. Sen luoteisreunassa on kiukaan jäännös, joka on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja korkeudeltaan noin puoli metriä. Kiukaan päällä on hakkuujätettä, kuten kuopassakin. Vaikuttaa siltä, että kuopan katteena on ollut haljaspuukatto. Tähän viittaa muutama laho haljaspuun jäte, joka on kuopan reunalla. Kuopassa on noin 10 senttiä leveän ja 80 senttiä pitkän ohuehkon rautavanteen katkelma, jossa on kaksi noin puolitoista senttistä reikää. Kuopan ulkopuolella, kankaalla, on vastaava katkelma. Mahdollisesti asuinkuopan johonkin rakenneratkaisuun on liittynyt ko. vanne tai sitten se on kulkeutunut esim. viereisestä hirsikämpän jäännöksestä. Kyseessä on kämpän ja asuinkuopan jäännökset 1800-1900 -luvulta. Ne saattavat liittyäkohteeseen Puuroniva 3 (tervahauta) tai sitten jonkin aikaisiin metsätöihin (tai molempiin).
metsakeskus.1000037281 205 Koivukoskenkatu 10001 12003 13000 11006 27000 535416.00000000 7122266.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037281 Kohde sijaitsee Kajaanin kirkon tontin reunalla, Koivukoskenkadun ja Pohjolankadun kulmassa. Koivukoskenkadulta kirkon tontille johtavan kevyenliikenteen reitillä, kadulta kirkon tontille johtavien portaiden kohdalla. Sijaitsee kirkon tontin kaakkoiskulmassa. Kajaanin kirkko on sijainnut tällä tontilla vuodesta 1656. Ensimmäisen kirkon tuhosivat venäläiset vuonna 1716. Toinen kirkko rakennettiin 1734–1735 ja se purettiin huonokuntoisuuden vuoksi 1895. Nykyinen kirkko on rakennettu 1897. Vainajia haudattiin kirkon ympäristöön vuoteen 1809 asti. Ensimmäisen kirkon tarkasta sijainnista ei ole varmaa tietoa. Toinen kirkko on sijainnut suunnilleen samoilla sijoilla kuin nykyinen. Kirkon ympäristössä sijaitsevista hautapaikoista ei ole tietoa. Kirkon tontille johtavat kiviportaat korjattiin. Portaita varten kaivettu perustuskuoppa oli kooltaan 9 x 5,9 metriä ja syvyys 75 – 120 cm. Havainnot tehtiin kuopan lounaisleikkauksesta. Paikalle on tuotu täytemaata ja sen paksuus vaihtelee 15 - 75 cm ollen ohuimmillaan lähellä Koivukoskenkatua eli kaakkoislaidalla. Täytemaan alta alkaa ruskea, savinen maa, jonka alla ja rinnalla on hiiltynyttä/palanutta maata, jossa tiilenpalasia, rautanauloja, posliinia, eläinten luita, lasia. Palanut maa muodostaa maljamaisen kuvion profiiliin. Palaneen maan profiili paksuus kaventuu molempiin päihin. Löydöt löytyivät palaneen/hiiltyneen maan kerroksesta noin 53 - 120 cm syvyydeltä maanpinnalta katsottuna. Profiilista löytyi eläinten luita (nauta, kanalintu, onttosarvinen eli lammas, vuohi, nauta), piiposliinia, posliinia, lasia, naula, tiiltä (löytöjä ei otettu talteen). Palanut maa on mennyt suoraan portaita varten tehdyn kaivannon poikki Koivukoskenkadun suuntaisesti. Jäänteet viittaavat johonkin kaupungin paloista. 1716 tontilla poltettiin kirkko ja lähistöllä todennäköisesti muitakin rakennuksia. Myöhemmin on tapahtunut muitakin paloja. Löydetyt posliinit viittaavat enemmin 1800-lukuun. Myös toisen maailmasodan aikaan Kajaania pommitettiin ja se kärsi suurista paloista. Maakerrosten muoto viittaa jonkinlaiseen kaivantoon tai ojaan. Mahdollisesti kyseessä on ollut kirkon tonttia reunustava oja. Nykyinen Koivukoskenkatu on merkitty karttoihin jo 1700-luvulla. 1900-luvun alun kuvissa kirkon tontti on reunustettu aidalla. Kadun puolella kulkee kävelytie. Oja erottaa kävelytien autotiestä. Mahdollisesti kyseessä on tämä tai jokin aikai-sempi kaivanto. Kirkkomaata on ympäröinyt aita jo aikaisempien kirkkojen aikaan.
metsakeskus.1000037282 918 Rahkmala 10002 12002 13000 11033 27000 210715.00000000 6741923.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037282 Metallinetsinnässä löytynyt esineitä.
metsakeskus.1000037283 172 olutpanimo 10007 12004 13048 11006 27008 452899.00000000 6845189.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037283 Joutsa vanhan olutpanimon rakennuksen rauniot. Rauniot koostuvat kylmämuuraustekniikalla ladotusta rakennuksen perustuksista, jotka ovat n. 15 metriä pitkät ja n. 10 metriä leveät, sekä n. 3 m korkeat lohko ja luonnonkiviperustukset. Perustuksissa on myös betonista valettuja osia, kuten oviaukko sekä tiilimuurausta ikkuna-aukkojen kohdalla. Perustuksia on korjattu saumaamalla niitä betonilla, mikä on aiheuttanut joissakin paikoissa kosteuden kertymistä kivien väliin ja siitä johtuvia pakkasen aiheuttamia pullistumia perustusten seinälinjoissa. Raunioiden luoteisnurkka on pahiten romahtanut. Nurkan päällä on kasvanut koivu, jonka juuret ovat liikuttaneet perustuksen kiviä paikoiltaan.
metsakeskus.1000037286 297 Puijo Näkötorni 10002 12016 13154 11006 27000 533453.00000000 6975772.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037286 Puijon lakialueen tuntumassa loivasti koilliseen laskevassa rinteessä 26 kpl kaskiröykkiöitä. Alue on kivikkoista, mutta raivattu alue erottuu maastossa selkeästi. Rauniot ovat keskimäärin noin 50 cm x 1 metrin kokoisia ja niissä on 1-2 kivikertaa. Osa raunioista on koottu maakiven ympärille. Useiden röykkiöiden päällä on vanhoja, kookkaita kantoja.
metsakeskus.1000037287 297 Puijontie 1 10002 12016 13166 11006 27000 534084.00000000 6975205.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037287 Välittömästi Puijontien länsipuolella kivikkoisessa maastossa sijaitsee yhdeksän pääasiassa suorakaiteen muotoista kuoppaa. Osa kuopista on noin 50-70 cm syviä, osa matalia ja heikosti erottuvia. Kuopissa on kiviä ja osa kivistä on nostettu kuopan viereen. Alueella erottuu muitakin kaivelun merkkejä. Syvimmät kuopat sijaitsevat niemekkeen korkeimmalla kohdalla.
metsakeskus.1000037288 297 Puijontie 2 10002 12016 13166 11006 27000 534216.00000000 6975063.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037288 Loivasti etelään viettävässä rinteessä aivan luonnonsuojelualueen eteläosassa, Puijolle johtavan tien länsipuolella sijaitsee kolme suorakaiteen muotoista kuoppaa, kooltaan noin 1 x 2 metriä. Kaksi kuopista on syvyydeltään noin 50cm. Kolmas kuoppa on täytetty roskilla.
metsakeskus.1000037289 297 Puijontie 3 10002 12016 13166 11006 27000 534071.00000000 6975392.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037289 Noin 50 metriä länteen Puijontiestä loivasti kaakkoon laskevassa rinteessä sijaitsee 4kpl nauriskuoppia. Kuopat 1 ja 2 sijaitsevat vierekkäin ylempänä rinteessä. Kuopat 3 ja 4 sijaitsevat hieman alempana rinteessä. Ne ovat suorakulmaisia, hieman alle 1 m syvyisiä ja kooltaan 1 x 2 metriä.
metsakeskus.1000037291 297 Peipposenrinne 10002 12016 13166 11006 27000 533946.00000000 6975813.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037291 Kaksi kaskiviljelyyn liittyvää kellarikuoppaa ja kaksi nauriskuoppaa sijaitsevat ympäristöään hieman korkeammalla maastonkohdalla vanhassa kuusimetsässä. Kukkulan laella on kaksi suurempaa, kellarimaista kuoppaa. Kellari 1 on kooltaan noin 3,5 x 2 metriä ja syvyydeltään noin 1 metri. Kellari 2 on noin 2,5 x 1 metriä ja syvyydeltään noin 50 cm. Kellarissa 2 on oviaukko lännen puolella. Alempana rinteessä on kaksi soikeaa kuoppaa, kooltaan noin 1 x 2 metriä ja noin 70 cm syviä.
metsakeskus.1000037293 297 Peipposenrinne 2 10002 12016 13154 11006 27000 534092.00000000 6976007.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037293 Puijon eteläisen luonnonsuojelualueen länsirajan tuntumassa, loivasti laskevan rinteen alaosassa, vanhassa kuusimetsässä sijaitsee ainakin neljä kaskirauniota. Ne vaihtelevat kooltaan suurimman ollessa silmäkiven ympärille rakentunut ja kooltaan 3 x 3 metriä ja pienemmät hieman alle metrin kokoisia ja matalia.
metsakeskus.1000037294 297 Konttilantie 10002 12016 13166 11006 27000 533659.00000000 6975850.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037294 Puijontieltä golf-kentän läpi Konttilaan kulkevan tien vieressä vanhassa kuusimetsässä sijaitsee kaksi suorakulmaista nauriskuoppaa, jotka ovat kooltaan noin 1 x 2 metrin kokoisia ja noin 50 cm syviä.
metsakeskus.1000037295 297 Puijo Iso-Valkeinen 10002 12016 13154 11006 27000 533528.00000000 6977389.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037295 Jyrkän rinteen töyräällä kuusimetsässä sijaitsee useita sammalen peittämiä, heikosti havaittavia, mutta melko kookkaita kaskiraunioita, ainakin 8 kpl. Ne ovat kooltaan noin 2x1metriä ja niiden korkeus noin 40cm. Rauniot sijaitsevat lähekkäin tiiviinä ryppäänä.
metsakeskus.1000037297 895 Pehr Brahe 10002 12017 13194 11006 27009 161206.00000000 6781013.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037297 Sijaintipaikka on Pohjanlahden Selkämerellä avomerellä Uudenkaupungin edustalla noin 70 metrin syvyydessä. Höyrylaiva Pehr Brahen hylky. Luotauskuvasta mitattuna hylyn päämitat ovat noin 40 metriä x 8 metriä. (2023 havaittiin, että hylyssä on kiinni kelluva köysi, joka nousee hylyltä noin 30 metrin syvyyteen.) Alus upotettiin ensimmäisen maailmansodan aikana 3.8.1916. Saksalainen sukellusvene UB 36 pysäytti laivan, kun se oli matkalla Raumalta Tukholmaan lastinaan muun muassa lankarullia ja postikortteja. Miehistö komennettiin jättämään laiva ja siirtymään pelastusveneisiin. Sen jälkeen laiva upotettiin. Paikalle sattunut ruotsalainen höyrylaiva Öland toi miehistön Raumalle. Hylky on havaittu mm. Liikenneviraston tilaamassa luotauksessa 2010 ja Barlius -ryhmän luotauksessa 2023. Pehr Brahe (ex. Haparanda) oli rakennettu Tukholmassa 1864 matkustajalaivaksi. Sen pituus oli 48,11 metriä ja leveys 7,54 metriä.
metsakeskus.1000037298 578 Puroniemi 10002 12001 13000 11006 27005 543743.00000000 7151549.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037298 Metallinetsinnässä on kesällä 2017 löytynyt pellosta 10 cm syvyydestä ns. tipparaha, Iivana IV:n denga vuosilta 1535 - 84. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Lisätiedot viranomaiskäyttöön: Ilppari-ilmoitus ILM11539. Myöhemmin ilmoitettu Ilpparissa useita uusia rahalöytöjä 1800-luvun alusta 1900-luvun alkuun (löytyneet pellon pohjoisosasta tai Peltolantielle johtavan pihatien eteläpuoliselta varrelta). Kohteeseen on tehty aluerajaus runsaan metallinilmaisinlöytöjen myötä.
metsakeskus.1000037299 297 Puijo Iso-Valkeinen 2 10002 12016 13154 11006 27000 533438.00000000 6977299.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037299 Kumpuilevassa maastossa sijaitsee kaskiviljelyyn liittyviä kaskiraunioita (15 kpl) ja nauriskuoppia (4 kpl). Ne keskittyvät erityisesti maaston korkeimmille kohdille ja ylärinteisiin. Rauniot ovat keskimäärin pieniä, noin 1 m x 50 cm kokoisia. Silmäkiven päälle on asetettu vain muutamia pienempiä kiviä. Kuopat ovat kooltaan 1 x 2 metrin kokoisia ja noin 40 cm syvyisiä.
metsakeskus.1000037300 297 Puijo Pihlajaharju 10002 12016 13166 11006 27000 533636.00000000 6977190.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037300 Etelään laskevassa rinteessä sijaitsee kolme suorakulmaista kaskiviljelyyn liittyvää nauriskuoppaa. Kuopat ovat kooltaan noin 1 x 2 metrin kokoisia ja noin 40 cm syviä.
metsakeskus.1000037301 297 Puijo Satulalaakso 10002 12016 13154 11006 27000 533302.00000000 6977212.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037301 Kaakkoon laskevassa rinteessä sijaitsee useita kooltaan noin 1 x 0,5 metrin kokoisia ja sitä hieman suurempia kaskiraunioita. Joissakin raunioissa on silmäkiven päälle asetettu vain muutamia pienempiä kiviä.
metsakeskus.1000037302 297 Puijo Iso-Valkeinen 3 10002 12016 13166 11006 27000 533408.00000000 6977452.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037302 Pieni-Valkeisen etelärannalta etelään kulkevan polun vieressä sijaitsee noin 1 x 2 metrin kokoinen ja noin 50 cm syvä naurishauta.
metsakeskus.1000037303 297 Puijo Kokonmäki 10002 12009 13094 11006 27000 533418.00000000 6976641.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037303 Kokonmäen lakialueella sijaitsevalla lehtoalueella, alueen läpi kulkevan polun länsipuolella, tasaisella alueella sijaitsee neliömäinen kuoppa. Se on kooltaan noin 2 x 2 metriä ja noin 50 cm syvä. Kuopan ympärillä ei erottunut valleja eikä oviaukkoa. Lehtoalueelta ei havaittu selviä kaskiraunioita, mutta läheisestä kuusimetsästä, luonnonsuojelualueen ulkopuolelta niitä löytyi. Mahdollisesti kaskeamiseen liittyvä kellarikuoppa.
metsakeskus.1000037305 297 Konttila 10002 12016 13154 11006 27000 533476.00000000 6976507.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037305 Kokonmäen alarinteessä, 100-120 vuotta vanhassa kuusimetsässä, sijaitsee kolme kaskirauniota ja yksi nauriskuoppa. Rauniot ovat kooltaan noin 1 x 1 metrin kokoisia ja melko matalia. Nauriskuoppa on soikea ja kooltaan noin 1 x 2 metrin kokoinen ja noin 40 cm syvä.
metsakeskus.1000037307 245 Vakomaa 1 10002 12001 13000 11019 27000 396441.00000000 6697947.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037307 Asuinpaikka sijaitsee nykyisin Lapilan koulun ja Porvooseen menevän rautatien välissä, alunperin pienellä peltokumpareella. Löydöt kvartsi-iskoksia. Keravan kaupungin muinaisjäännöskohteiden tarkastuksen yhteydessä lokakuun lopulla 2013, kohteen koillispuoliselta pellolta, noin 200 metriä Kytömaantien ja Porvoontien risteyksestä etelään löytyi KM 40024:1-2 hiomalaaka ja kvartsi-iskoksia noin 100 metrin päässä aiemmin tunnetusta muinaisjäännöksen keskikoordinaateista pohjoiseen, aiemmin tunnetun löytöalueen ulkopuolelta. Löydöt havaittiin selkeän peltoterassin päältä 38-39 m mpy korkeudelta Keravan joen länsirannalla, noin 50x50 metrin alalla. Pelto oli kohdetta tutkittaessa juuri kynnetty. Vakomaan kohde jatkuu pintapoiminnan löytöjen ja topografian perusteella öljyradan pohjois- ja itäpuolella. Vuonna 2017 tehdyssä asemakaavainventoinnissa kohteen rajausta tarkennettiin ja pellon itäpuolelle muodostettiin Vakomaa 2, jolle tehtiin oma aluerajaus. VUODEN 2024 INVENTOINTI: Kohde tarkastettiin inventoinnissa. Muinaisjäännösalue on tiheän pensaikon ja puuston peitossa. Rajaus perustuu vuoden 2017 tutkimuksiin. Uusia havaintoja kohteen laajuuteen ei saatu, rajaus pysyy ennallaan.
metsakeskus.1000037310 564 Yrjänäinen 10007 12013 13131 11006 27009 430485.00000000 7211639.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037310 Yrjänäisen talon pihalta on ammuttu Itsenäisen Suomen ensimmäiset tykinlaukaukset 3.2.1918. Paikalla on Suomen Kenttätykistön alkupisteen muistotaulu. Tapahtumaan liittyvä kiinteitä rakenteita paikalla ei tiettävästi ole. 2023: Muistomerkki ja kaksi kenttätykkiä ovat hyvässä kunnossa. Pihapiirissä on tykkien ja paaden lisäksi pihapiirissä on tapahtumasta kertova infotaulu.
metsakeskus.1000037310 564 Yrjänäinen 10007 12014 13000 11006 27009 430485.00000000 7211639.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037310 Yrjänäisen talon pihalta on ammuttu Itsenäisen Suomen ensimmäiset tykinlaukaukset 3.2.1918. Paikalla on Suomen Kenttätykistön alkupisteen muistotaulu. Tapahtumaan liittyvä kiinteitä rakenteita paikalla ei tiettävästi ole. 2023: Muistomerkki ja kaksi kenttätykkiä ovat hyvässä kunnossa. Pihapiirissä on tykkien ja paaden lisäksi pihapiirissä on tapahtumasta kertova infotaulu.
metsakeskus.1000037313 707 Päivärinne 10002 12016 13175 11006 27000 648941.00000000 6912643.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037313 Pyöreä, halkaisija noin 15 m, kekusta noin 1 m:n syvyinen.
metsakeskus.1000037314 538 Katko 10001 12016 13000 11006 27000 230895.00000000 6730974.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037314 Metsässä muutaman metrin levyinen, ympäriltä paalutettu kuoppa. Puupaalut ympärillä lahot. Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta. Pyyntikuoppa?
metsakeskus.1000037315 139 Tuuliräme 10002 12016 13151 11006 27000 427326.00000000 7276933.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037315 Kumpumainen hiilimiilu, jonka halkaisija noin 8 metriä. Miilun reunalla pätkittäiset, vajaan metrin levyiset ja parin metrin pituiset ojat.
metsakeskus.1000037316 49 Lintukallion rajapyykki 10002 12004 13051 11006 27000 378107.00000000 6679580.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037316 Nelisivuinen latomus. Todennäköisesti Kilon kylän pohjoisin rajapyykki Suurhuopalahteen päin.
metsakeskus.1000037317 790 Linjaviita 10002 12001 13000 11004 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037317 Karkun asemalta koilliseen laskevalla rinteellä hiekkamoreenimaassa. Kivi- ja rautakautisia löytöjä vuosien 1996 ja 2019 inventoinneissa. Vuoden 2019 tutkimuksissa todettiin, että paikalla on säilynyttä kulttuurikerrosta.
metsakeskus.1000037318 790 Raessuontien varustukset 10002 12011 13114 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037318 Mäen kaakkoon viettävässä rinteessä puolustusvarustuksia noin sadan metrin matkalla. Alueella on juoksuhautoja ja niihin liittyviä muita kaivantoja. Kyseessä ovat ensimmäisen maailmansodan aikaiset varustukset.
metsakeskus.1000037319 790 Palviala 10002 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037319 Paikalla on karttoihin 1600-luvulta alkaen merkitty Palvialan historiallinen kylätontti. Vuosien 1996 ja 2019 tutkimuksissa on löydetty säilyneitä kulttuurikerroksia ja historialliselle ajalle ajoitettavia esinelöytöjä. Kylätontin parhaiten säilynyt osa sijaitsee kahden nykyisen tontin alueella. Niistä itäisempi (Vanha-Harsu) on yhä asuttuna. Läntisempi tontti (Iso-Harsu) on autio ja sillä sijainnut Iso-Harsun vuonna 1906 rakennettu talo on purettu. Vanha-Harsun tontin itälaidalla olevien rakennusten välissä on ilmeinen historiallisen ajan rakennuksenperustus, joka näkyy maan pinnalle nelikulmaisena kumpareena. Kumpare on laajuudeltaan noin 4–5 metriä. Säilyneet kulttuurikerrokset vaikuttavat vuoden 1996 koekuoppien ja vuonna 2019 tehtyjen havaintojen (koekuopat ja kairaukset) perusteella rajoittuvan pääosin tonttien raja-alueelle tonttien pohjoisosiin. Vaikuttaa siltä, että ainakin Iso-Harsun tontin pohjoisosassa ja Vanha-Harsun tontin reunamilla on säilynyt historiallisen ajan kulttuurikerrosta. Vuoden 1996 inventoinnissa kylätontin alueelta löytyi merkkejä historiallisen ajan pajasta (alakohde Harsu).
metsakeskus.1000037320 743 Kettukytö 2 10002 12016 13175 11006 27000 295506.00000000 6965769.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037320 Tervahauta, jonka halkaisija on noin 16 m.
metsakeskus.1000037321 777 Särkkä-Valkeinen 10002 12016 13175 11006 27000 589871.00000000 7213373.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037321 Tervahaudan halkaisija on noin 10 metriä. Vallien leveys on noin 2 metriä. Halssi laskee pohjoiskoilliseen ja se on 5,5 metriä.
metsakeskus.1000037323 785 Hautakaarre 10001 12016 13175 11006 27000 486210.00000000 7161640.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037323 Paikalla on maastokartalle merkitty tervahauta, ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000037326 777 Piippu 2 10002 12016 13175 11006 27000 577632.00000000 7207408.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037326 Tervahauta sijaitsee Pienen Pesiöjärven pohjoispuolella Kankaanvaarantien eteläpuolella. Tervahaudan halkaisija on 15 metriä. Vallien levey on 2,5 metriä. Halssi laskee etelään ja sen pituus on 5,9 metriä. Tervahaudan päällä kasvaa vanhaa puustoa.
metsakeskus.1000037327 615 Ruosteoja 10001 12016 13152 11002 27000 476387.00000000 7281356.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037327 Havaittu liistekatiska sijaitsee Pudasjärven Yli-Siuruan Liekokylässä Liekolammen eteläpuolella, Ruosteojan länsipuolella turvetuotantoalueella.
metsakeskus.1000037328 740 Kaupinniemi 10001 12017 13193 11002 27000 625837.00000000 6843782.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037328 Alueella sijaitsee kolme hylkyä Kaupinniemen itäpuolella. Hylyt sijaitsevat noin 2-4 metrin syvyydessä. Hylkyjen arvioidut pituudet ovat noin 14 - 18 metriä. Hylyissä on havaittu mm. pumpunputki, tulisijan jäännökset sekä sikokölissä maston paikka. Hylyt ovat tasasaumaisia ja varustettu kaksoiskylkikaarilla. Kohteet ovat kuluneita.
metsakeskus.1000037329 607 Kansalan mylly 10007 12016 13180 11006 27000 619510.00000000 6988175.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037329 Kansalan myllyn jäännökset sijaitsevat Polvijärven Rauanjoen länsirannalla niemen kärjessä. Mylly on mahdollisesti rakennettu 1800-luvulla ja se on purettu noin 25 vuotta sitten. Jäljellä on ainoastaan muutamia reunasuisteiden hirsiä, kivinen voimakanava sekä pohjalavan aluspuita.
metsakeskus.1000037330 290 Iso Sepponen 10007 12006 13084 11006 27000 636532.00000000 7083193.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037330
metsakeskus.1000037331 743 Saartenluhta 10002 12016 13151 11006 27000 293450.00000000 6967110.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037331 Halkaisijaltaan noin 19 m oleva hiilimiilu sijaitsee tasaisella moreenipohjalla. Miilun pohjoispuolella on kivirakenne, joka lienee tulisija (mahdollisesti miilunpirtistä).
metsakeskus.1000037332 743 Pihlajaniemi 10002 12016 13175 11006 27000 291516.00000000 6961842.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037332 Halkaisijaltaan noin 15 m oleva tervahauta, jonka halssi suuntautuun länteen.
metsakeskus.1000037333 743 Kivenneva 10002 12016 13175 11006 27000 287469.00000000 6960462.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037333 Halkaisijaltaan noin 16 m oleva tervahauta, jonka halssi suuntautuu länteen. Pohjoispuolella tervapirtin jäännös, josta maan pinnalle erottuu kiukaanraunio.
metsakeskus.1000037334 689 Hassalanmäki 1 10001 12011 13114 11006 27000 611359.00000000 6803481.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037334 Yleisöhavainnon mukaan alueella on taisteluhautoja tien molemmin puolin. Ajoitus tuntematon. Lidar-aineistossa on ko. kohdassa anomalia. Kohde tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000037335 689 Hassalanmäki 2 10001 12011 13114 11006 27000 611477.00000000 6803221.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037335 Hassalanmäen etelärinteellä on yleisöhavainnon mukaan taisteluhautoja. Lidar-aineistossa ko. kohdassa on anomalia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000037336 445 Skorvlot 2 10002 12005 13058 11006 27008 200932.00000000 6675898.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037336 Korpoströmissä Björkholmin edustalla sijaitsevassa Skorvlotin saaressa, sen pohjoiskärjessä aivan rannan tuntumassa on paksu rautainen sileä rengas kalliossa. Rengasta on käytetty alusten kiinnittymiseen ja kääntämiseen. Massiivisen renkaan käyttötarkoitus on voinut liittyä myös saaren kohdalla kapeimmillaan olevan Norrsundin sulkemiseen aluksilta esimerkiksi kelluvalla väyläesteellä tai kettingillä. Paikallinen perimätieto kertoo, että vastarannalla olisi ollut myös rengas, mutta sellaista ei ole paikannettu. Skorvlotin rengas on samanlainen kuin Näsuddenin rengas, joka sijaitsee noin 300 metrin päässä vastarannalla lännempänä. On mahdollista, että ne ovat saman ikäisiä ja voivat muodostaa parin.
metsakeskus.1000037337 108 Hämeenkankaantie Tolppamäenahde 10002 12005 13071 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037337 Historiallisen Kyrön- eli Hämeenkankaantien jakso (osa vanhaa maantielinjausta Tampere-Hämeenkyrö), joka on säilynyt maastossa metsätienä. Tielinjaus kuuluu myös valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Hämeenkankaantie (tunnetaan myös nimillä Kyrönkankaantie ja Pohjankankaantie) on yksi Suomen keskiaikaisista pääteistä ja on ollut myös ainoa reitti Satakunnasta ja Hämeestä Pohjanmaalle, jota on voitu kulkea kesäaikaan. Yhdessä Ylisen Viipurintien kanssa se muodosti myös lyhimmän reitin Pohjanmaalta Viipuriin. Kyrönkankaan suvitie mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1459, raivattuna Hämeenkankaan tienä 1556. Vuosina 1645–1675 se toimi postitienä Turusta pohjoiseen. Tien merkitys väheni postilinjan siirtyessä vuonna 1675 rantatielle sekä Ruovedeltä Pohjanmaalle johtavan tien valmistuttua. Linjaus on 1700-luvun kartan mukainen. Uskelasta Myllymäen puron sillan jälkeen etelään mentäessä vanha tielinja erkanee nykyisestä ja kaartuu siltä itään nousten Tolppamäenahteelle traktoriurana ja jatkuu edelleen mäen päällä etelään metsätieurana. Tie on inventointiraportin mukaan hoitamaton metsätie, joka miljööltään tuntuisi vaikuttavan ”alkuperäiseltä” 1500-luvun tieltä. V. 1910 senaatinkartastossa tämä vanha maantieosuus on merkitty pienenä sivutienä. 1840-luvun pitäjänkartassa linjaus on sama kuin 1793 kartassa. Tielinjaosuus on siis poistunut valtatienä käytöstä ennen vuotta 1910. Tielinjaosuus on toiminut myös kahden historiallisen kylän, Uskelan ja Myllymäen, rajana, joten siihen voi liittyä vanhoja rajamerkkejä. LIDAR-kuvien mukaan tielinjan varrella on paikannettavissa maarakenteita/kuoppia, joita ei ole tarkastettu.
metsakeskus.1000037338 445 Björkholm 1 10002 12013 13130 11006 27000 200085.00000000 6675635.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037338 Kaitin saarella Björkholmin länsiosassa korkeimmalla kohdalla on kallioon hakattu kompassikuvio. Kuvio toimii myös Korpoströmin saaristokeskuksen logona. Pyöreässä kompassikuviossa on ulompi ja sisempi kehä, joiden välinen tila on jaettu osiin tasaisin välimatkoin viivoilla. Kompassikuvion suurin piirtein kohti itää osoittavan viivan kohdalle on kehän ulkopuolelle hakattu x. Kompassikuvio on tunnettu paikallisesti.
metsakeskus.1000037340 108 Urjainen Pitkänen 10002 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037340 Vuoden 1769 isojakokartalla Urjaisten kylän Pitkäsen talo. 1700-lukua myöhäisemmillä kartoilla (1848, 1910, 1959) paikka on tyhjä. Paikalle tehdyssä koekuopassa havaittiin vahvaa nokimaata - todennäköistä kulttuurikerrosta. Isojakokartan paikannuksessa voi olla epävarmuutta ja se saattaa paikantua hieman kaakkoisemmaksi tai myös lounaisemmaksi.
metsakeskus.1000037341 108 Pyöräniemi 10002 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037341 Kaksi autioitunutta talotonttia Urjaisten (Urdiais) Pyöräniemellä (Pöreniemi), jotka paikantuvat vuoden 1769 kartalta nykyisen Mikkolan talon pohjoispuolelle ja puron eteläpuolelle.
metsakeskus.1000037342 108 Kalkunmäki Tipiä 1 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037342 Purtun ja Tipiän toisen talon vanha tonttimaa v. 1796 kartalta. Vuoden 1959 peruskartalla paikalla on useita rakennuksia. Alue on nyt osin rakennettua ja hoidettua pihamaata, pääosa vanhasta tontista on nurmikkoista ja puustoista pihaa.
metsakeskus.1000037343 108 Tuokkola torpat 5, 6 ja 10 10001 12001 13014 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037343 Isojakokartalla v. 1765 on kolme torppaa vierekkäin: 5 Ropilo (läntisin), 6 Mäntylä (itäisin) ja 10 rakuunan torppa (edellisten välissä). Vanha tielinja on kulkenut 5 ja 10 välistä. Nykyinen tielinja hieman pohjoisempana 5:n pohjois-luoteissivuitse. Pitäjänkartalle v. 1848 on paikalle merkitty ainakin yksi torppa. Senaatinkartalla 1910 ei torppia vaikuttaisi olevan. V. 1959 peruskartalla torppien kohdat tyhjiä, kuten nykyisinkin - Raipalan pihamaan pohjoisreunamilla. Alue on nyt metsäistä pihamaata. Alue vaikuttaa arkeologisesti melko ehjältä ja siellä voisi periaatteessa sijaita maaperässä säilyneitä merkkejä vanhoista torpista.
metsakeskus.1000037344 108 Tuokkola Jämmilä torppa 10001 12001 13014 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037344 Vuoden 1765 isojakokartalla talo nro 3, Jämmilä torp. Tonttimaa on nykyisessä pellossa. Alue on ollut peltoa pitäjänkartalla v. 1848 ja senaatinkartalla 1910 sekä 1959 peruskartalla. Paikalla käytäessä pelto nurmella eikä havaintoja vanhasta torpasta saatu. Kyseessä on kuitenkin suhteellisen varhain autioitunut vanha torppa joka periaatteessa olisi muinaisjäännöskelpoinen vaikka konkreettisia havaintoja ei ole. Isojakokarttapaikannus on kuitenkin tarkka. Pellossa voi ehkä syvemmällä olla jälkiä vanhasta torpasta.
metsakeskus.1000037345 108 Kalkunmäki Tipiä 2 10002 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037345 Tipiän toisen talon vanha tonttimaa v. 1796 kartalta - jossa talo F "Matts Tipiä krono hemman". Alue on nyt suurelta osin peltoa ja pieneltä osin länsipäässä metsäistä maastoa. Pitäjänkartalla 1848 talo vaikuttaisi olevan samalla paikalla mutta senaatinkartalla talon paikka vaikuttaisi olevan autiona. V. 1959 peruskartalla paikka on kuten nytkin, pääosin peltona.
metsakeskus.1000037346 108 Tuokkola Raipala 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037346 Tuokkolan kylä oli 1560-luvun alusta Viljakkalan neljännestä. Nykyisin kylätontin tonttimaa on asuttua ja rakennettua. Talon pihapiiri on hoidettua pihamaata. Talon tonttimaa on rakennettu ja asuttu. Rakennukset ovat 1800- tai 1900-luvulta. Pihapiirin alueella saattaa olla säilynyt osia historiallisesta kylän tonttimaasta.
metsakeskus.1000037348 108 Urjainen Järvenpää 10007 12001 13014 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037348 Vuoden 1796 kartalla paikalla on torppa. Samalla paikalla 1848 pitäjänkartalla. V. 1910 senaatinkartalla vaikuttaisi sijaitsevan pohjoisempana, paikassa missä nytkin talo. V. 1959 peruskartalla paikka on merkitty pusikoksi. Paikalla ei havaittu mitään torppaan viittaavaa. Nuori torppa, hieman epävarma paikannus, eikä konkreettisia havaintoja siitä. Kuitenkin mahdollisesti suhteellisen varhain autioitunut torpan paikka vaikkakaan torpan perustamisiästä ei ole tietoa (onko 1700-luvun loppua vanhempi?).
metsakeskus.1000037349 108 Hämeenkankaantie Nujula 10002 12005 13071 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037349 1900-luvun alkupuolella hylätty osuus vanhasta Hämeenlinna (Turku) - Vaasa -tiestä, nyt metsätienä nykyisen tien eteläpuolella ja siten arkeologisesti ehjä. Tielinja paikannettu 1700-l lopun kartoista.
metsakeskus.1000037350 108 Untila Alanen 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037350 Vuoden 1796 kartalle kohdalle on merkitty Untilan kylän talon e (Alanen) tonttimaa. Talotontin paikannus isojakokartalta on 10 - 15 metrin tarkkuudella. Kohdalla (karkeasti paikannettuna) on talo myös pitäjänkartalla, mutta ei enää myöhemmillä kartoilla (1910 -1990). Paikka on nyt peltona, mutta v. 1959 ja 1963 peruskartoilla paikka on ollut vielä raivaamaton. Invenotoinnin yhteydessä (2017) peltoa ei siis voitu kunnolla pintapoimia. Vanhan tonttimaan tarkkaa paikannusta ja säilyneisyyttä ei siis pystytty varmistamaan. Kyseessä on kuitenkin suhteellisen varhain autioitunut vanha tonttimaa. Rajaus isojakokartan mukaan.
metsakeskus.1000037351 445 Björkholm 2 10002 12013 13126 11006 27007 199995.00000000 6675766.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037351 Kaitin saarella Björkholmin länsiosassa aivan pohjoisrannalla sijaitsee kaksi vierekkäistä eri aikaista kalliohakkausta. Hakkaukset sijaitsevat Korpoströmin Saaristokeskusta vastapäätä. Laaja-alaisen hakkauksen yläosassa on yksimastoinen laiva, jossa on puksprööti. Laivan alapuolelle on kaiverrettu teksti: 1799.d:12.Jul 28.Passager: H.Reys: W: S:
metsakeskus.1000037352 445 Björkholm 3 10002 12013 13126 11006 27008 199994.00000000 6675764.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037352 Kaitin saarella Björkholmin länsiosassa aivan pohjoisrannalla kuperalla kalliolla on kaksi eri-ikäistä kalliohakkausta. Hakkaukset sijaitsevat Korpoströmin Saaristokeskusta vastapäätä. Kallioon on hakattu nimikirjaimet W B ja sen alle vuosiluku 1814.
metsakeskus.1000037353 445 Björkholm 4 10002 12005 13061 11006 27007 200091.00000000 6675665.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037353 Björkholmin saaren länsiosassa saaren pohjoiseen viettävällä rinteellä. Kivilatomus, joka on koottu samankokoisista kivistä. Kyseessä saattaa olla vuoden 1743 venäläisessä taistelukartassa merkittynä olevan tähystystornin perusta. Latomus sijaitsee paikalla, josta olisi ilman puustoa hyvä näkymä itään, länteen ja pohjoiseen. Latomus on kooltaan noin 1 x 1,5 metriä.
metsakeskus.1000037354 108 Pappila Tonttimaa B 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037354 Vuoden 1797 isojakokartalle merkitty tonttimaa b, selitysosiassa ”Gårds tomten a – e”. Alue on nyt pihamaata myöhemmän Pappilan itäpuolella.
metsakeskus.1000037355 445 Björkholm 5 10002 12004 13053 11006 27000 200046.00000000 6675732.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037355 Kaitin saarella Björkholmin länsiosassa saaren pohjoiseen viettävällä rinteellä. Kiviuunin jäänteet, kivet asettuvat noin 1 x 1 metrin alueelle ja ovat osin liikkuneet alkuperäisiltä paikoiltaan. Uuni on pahoin hajonnut.
metsakeskus.1000037356 790 Tervakallio 10007 12001 13000 11042 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037356 Sekametsää kasvavan mäen lounaisrinteessä todettiin rinteeseen leikattu kellarikuoppa, jonka laajuus on 4 x 4 m ja syvyys 1,2 m. Kellarin suuaukko osoittaa lounaaseen. Suuaukon kohdalla maassa oli näkyvissä tiilenpaloja. Viereisellä mäellä, kellarikuopasta 35 m lounaaseen, todettiin kalliopohjalla oleva kivistä ladottu aita, jonka pituus on n. 9 m ja leveys metrin. Saman kallion reunalla, aidan lounaispään lähellä on kiven- ja maansekainen röykkiö, selkeä uunin jäännös, jonka laajuus on 2,5 x 2 m ja korkeus 0,6 m. Löytöjen (rautalankaa ja pullolasia) perusteella uuninjäännös ajoittunee 1900-luvulle. Uuninjäännöksestä 30 m kaakkoon, sekametsää kasvavassa rinteessä todettiin kivirakenne, joka koostuu kahdesta toisiinsa nähden suorassa kulmassa olevasta seinän tai muun rakenteen vaatimattomasti kivetystä perustuksesta. Alueelle ei ole merkitty mitään merkillepantavaa 1800-luvun tai sitä vanhempiin karttoihin. Sen sijaan vuoden 1907 Senaatin kartassa paikalle on sijoitettu rakennus. Lämmitettävä rakennus sinne on merkitty edelleen vuosien 1961 ja 1979 peruskarttoihin, muttei enää vuoden 1988 karttaan.
metsakeskus.1000037358 790 Kamppi 10007 12016 13178 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037358 Sekametsässä, kumpareen laella, todettiin uuninjäännös, jonka laajuus on 3 x 2 m ja korkeus 0,7 m. Rakenne on pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoinen, kiven- ja maansekainen ja sijaitsee maapohjalla. Kivijalasta ei erottunut merkkejä. Paikalle ei ole merkitty rakennuksia tiedossa oleviin historiallisiin karttoihin. Alue on alun perin Kamppi-nimisen kantatilan maata. Sijainti pienialaisella mäen laella on erikoinen ja sitä on pidettävä syrjäisenä esimerkiksi vedensaantia ajatellen – sijainnista päätellen kyseessä saattaa olla ennemmin riihen kiuas kuin asuinrakennus. Riihiä ei aina ole merkitty suurimittakaavaisiinkaan karttoihin, joten kohde ei välttämättä ole 1800–1900-lukuja vanhempi.
metsakeskus.1000037359 790 Ojansuu 10002 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037359 Ojansuun kylä on ollut asuttu ainakin jo 1400-luvulla – ensimmäinen säilynyt kirjoitettu maininta siitä on vuodelta 1481. Ojansuun kylän vanhin tunnettu tonttimaa on merkitty 1600- ja 1700-lukujen karttoihin. Koekaivauksessa 2019 tehtyjen havaintojen perusteella Ojansuun historialliseen kylätonttiin liittyviä kulttuurikerroksia ja rakenteita on säilynyt 1900-luvulla paikalle tuodun täyttömaan alla. Kylätontin itäosa on mitä todennäköisimmin tuhoutunut Iisantien ja sen itäpuolella olevan pientaloalueen rakentamisen yhteydessä
metsakeskus.1000037362 445 Skorvlot 3 10002 12016 13188 11006 27008 200917.00000000 6675868.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037362 Korpoströmin Skorvlotin saaressa on sen korkeimman kohdan länsiosassa Korpoströmin vanhan luotsiaseman kivijalka. Kivijalan vieressä, sen itäpuolella, on paikallisen yhdistyksen 2000-luvulla rakentama tulliaseman kopio. Rakennuksen jäännös on kooltaan noin 6 x 4 metriä. Kivet ovat osin liikkuneet pois alkuperäisiltä paikoiltaan. Keskellä rakennuksenpohjaa kasvaa katajapuskaa. Yksi kulmakivi vaikuttaa olevan alkuperäisellä paikallaan. Viimeisin luotsitupa rakennettiin Skorvlotiin vuonna 1842. Lohmin ja Skorvlotin luotsiasemat yhdistettiin vuonna 1875. Lohmin nykyinen luotsiasemarakennus on vuodelta 1895. Lohmin luotsituvan piirustukset vuodelta 1842 löytyvät kansallisarkiston digitaaliarkistosta.
metsakeskus.1000037363 790 Malvaanoja 10007 12016 13180 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037363 Kohde sijaitsee Keikyän Pehulassa Kokemäenjokeen laskevassa Malvaanojassa, joka on paikoin suhteellisen jyrkkärinteinen virta, uoma on enää kapea ja virtaus vähäistä, siinä on kuitenkin säilynyt pieniä sivu-uomia. Rantapenkereellä heti vesirajan yläpuolella on 5 suorakaiteen muotoista porakiveä, jotka ovat tyypillisiä jäänteitä uudemmasta myllytoiminnasta. Paikalle on merkitty mylly 1800-luvun puolivälin maissa laaditulle pitäjänkartalle.
metsakeskus.1000037364 418 Hollonranta 10002 12009 13094 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037364 Kohde sijaitsee Lempäälän kirkosta 1,6 km pohjoiskoilliseen, Helsinki – Tampere –rautatien länsipuolella, noin 50 metrin päässä radasta ja noin 90 metriä Katepalintiestä pohjoiseen. Paikalla on kuusi maarakennetta, jotka sijaitsevat läheisen omakotitalon pohjoiskoillispuolella olevassa pienessä metsikössä. Kohteiden ympäristössä on havaittavissa myös joitakin resenteiltä vaikuttavia kaivantoja, jotka ovat todennäköisesti pieniä kotitarpeeseen kaivettuja sorakuoppia sekä muutamia resentin oloisia kivikasoja. Kuopanteet saattavat liittyvä kohteesta noin 100 metriä länsiluoteeseen sijaitsevaan Lempäälän historialliseen pappilaan tai olla jäänteitä alueen myöhemmästä maankäytöstä. Niiden tai osan niistä liittyminen 1918 tapahtumiin on myös mahdollista.
metsakeskus.1000037366 837 Lintukalliontie 10007 12005 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037366 Lintukalliontien historiallinen tielinja sisältyi Kangasalan Vesijärven eteläpään ja Messukylän (vuodesta 1924 Aitolahden) Nurmen väliseen paikallistiehen. Tielinja tai sen osia on kuvattu muun muassa Kuninkaan tiekartastossa (1790), isonjaon toimituskartassa (1792; H51 1/1 ja 1/3), Kuninkaan kartastossa (1776–1805) ja Senaatin kartastossa (1912; Poutiainen et al. 2010: 8–10; Luoto 2012: 2). Mutkitteleva tie saapui idän ja kaakon suunnasta Nurmen kylään, jossa se liittyi merkittävämpään kulkuväylään, pohjoinen–eteläsuuntaiseen Messukylän–Ruoveden tiehen. Viimeksi mainittu tie on kuvattu karttaan jo 1600-luvulla (Luoto 2012: 1). Heti vt 9:n eteläpuolella vanha Lintukalliontie on tehnyt mutkan itään ja kiertänyt kalliomäen. Kyseinen mutka on oikaistu 1900-luvun lopulla vt 9:n parannuksen yhteydessä. Nyt mutka on maastossa asfalttipintaisena hylättynä tienä. Mutkan eteläpäässä on asfalttia poistettu parin kymmenen metrin matkalla ja vanhalle tielle on tehty uusi liittymä Lintukalliontielle. Yleisestä käytöstä pois jäänyt tielinjan osa on muinaisjäännösrekisterissä muuna kulttuuriperintökohteena. Lintukalliontien maakaapelointiin liittyvässä kaivutyön valvonnassa 2012 tehtiin arkeologisesti mielenkiintoisia havaintoja kahdella valvotuista linjanosista, jotka sijaitsevat yhä käytössä olevalla tielinjan osalla. Itäisimmällä linjanosa C:llä havaittiin kahdessa kohtaa modernin tiekerroksen alaisia ja todennäköisesti historialliseen Kangasala-Nurmi (Messukylä – Ruovesi) tielinjaan liittyviä kerrostumia. Molemmissa kohdissa tummanruskean moreenin kerrostuma sijaitsi noin 25 cm syvyydessä ja oli paksuudeltaan 4 – 8 cm. Valvonnan arkeologisesti mielenkiintoisimmat tulokset saatiin Lintukallion tien poikki kaivetulta uralta linjanosa B:llä. Tien ylittävässä kaivannossa oli havaittavissa useita eri ikäisiä tiekerrostumia, joista vanhin lienee stratigrafisesti alimpana sijainnut tummanruskean, noensekaisen hiekan kerros. Sen sijaan linjanosa A:lta, jossa modernin maankäytön merkit jo silmämääräisesti olivat muuta aluetta voimakkaammat, ei havaintoja historialliseen tiehen liittyvistä kerrostumista tehty.
metsakeskus.1000037369 536 Lintuniemen tukimuuri 10007 12004 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037369 Paikalla on kivipaasista tehty rannan tukimuuri, jonka pituus on noin 12 m. Paadet tukimuurissa ovat kooltaan noin 1,2 x 0,4 x 0,6 m. Osa penkereen kivistä on pudonnut pois paikoiltaan. Kivissä on näkyvissä kairanjälkiä sekä rautaisia vaarnoja, joilla kivet ovat olleet toisissaan kiinni. Rakennusteknisesti rakenne edustaa vieressä sijaitsevaa hiomoa vanhempaa kerrostumaa, ja kivimuuri liittyykin todennäköisemmin Nokianvirran rannan uittoaikaiseen käyttöön. Rakenne on alkujaan reunustanut rantaa pidemmältä matkalta, mikä käy ilmi hiomosta vuonna 1938 otetusta valokuvasta.
metsakeskus.1000037370 790 Honkola 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037370 Honkolan kylä näyttää historiallisten karttojen perusteella sijoittuvan Iso-Honko-nimisen tilan paikalle. Kylän vanhimmat osat vaikuttaisivat sijoittuvan Honkolantien varrelle, erityisesti Väitien ja Kisatien risteyksen kaakkoispuolelle. Kylänpaikka on yhä asuttu, mutta alueella ei ole voimakasta modernia rakentamista. Historiallisten karttojen perusteella asuinpaikka on sijainnut nykyisellä tonttimaalla ainakin 1600-luvulta, todennäköisesti myös paljon aiemmin. Pihapiirin ja talouspihan alueella on näkyvissä lähinnä 1900-luvun rakennuskantaa, mutta jäänteitä varhaisemmasta asutuksesta on saattanut säilyä pihapiirin ja talouspihan alueella. Honkolan vanhin maakirjoissa esiintyvä nimimuoto on Hongoila, näin se on myös pitäjänkartassa. Kylä on kuvattu Jonas Strengin kartassa 1644. 1500-luvulla kylässä oli kaksi taloa. Talot olivat Isohonko, Vähähonko ja 1600-luvulla ilmestyvä Kaaki. Tiluskartassa vuodelta 1728 on samat kolme taloa; Kaaki on siirtynyt pohjoisimmaksi taloksi.
metsakeskus.1000037371 790 Arnikkala (Aarikkala) 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037371 Aarikkalan kylä näyttää historiallisten karttojen perusteella sijoittuvan Pappila nimisen tilan paikalle. Kylän vanhimmat osat näyttävät sijoittuvan Äetsäntien eteläpuolelle. Kylänpaikka on yhä asuttu, mutta alueella ei ole voimakasta modernia rakentamista. Historiallisten karttojen perusteella asuinpaikka on sijainnut nykyisellä tonttimaalla ainakin 1600-luvulta. Pihapiirin- ja talouspihan alueella on näkyvissä lähinnä 1900-luvun rakennuskantaa, mutta jäänteitä varhaisemmasta asutuksesta on saattanut säilyä pihapiirin ja talouspihan alueella. Pihapiirin kaakkoispuolelta, pellolta on metallinetsinnän yhteydessä löydetty pronssiesineitä (mm. mahdollisesti keskiaikaisia), runsaasti eri-ikäisiä rahoja, keramiikkaa, tuluspiitä, tiiltä ja lasia ja keramiikkaa. Löytäjän mukaan maaperä löytöpaikalla on tummaa ja tämä näkyy myös ilmakuvassa. Löydöt ja tumma maa-alue pellolla kertovat siitä, että asuinpaikka on ollut aikoinaan laajempi ja ulottunut nykyiselle pellolle tai siirtynyt sieltä keskiajan jälkeen ylemmäs. Aarikkalan vanhin maakirjoissa oleva nimimuoto on Arnikkala, lisäksi jo 1400-luvula mainitaan Arne Köykosche ja Jons Arnikas. Vuonna 1540-70-luvuilla kylässä oli kolme taloa, 1591 samoin kolme, joista yksi autio ja 1639 enää kaksi. Jonas Strengin vuoden 1644 kartassa taloja oli kolme, ja ne sijaitsivat Kokemäenjoen rannassa. Talot olivat Kässäri, Kulju ja Mattila. Mattilan aiempi nimi oli Piero.
metsakeskus.1000037374 790 Mäntysaari 2 10002 12016 13175 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037374 Pyöreä, noin 5 m halkaisijaltaan ja lähes metrin syvä kuoppa, jota ympäröin matala maavalli. Rakenteen keskelle tehdystä koepistosta paljastui runsaasti hiiliä ja valliin tehdyssä lapionpistossa oli kaksoismaannos. Kuopan lounaispuolella on useita metrejä pitkä ura, todennäköinen tervahaudan rännin jäännös.
metsakeskus.1000037376 790 Mäntysaari 4 10007 12004 13043 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037376 Mäen luoteisrinteellä koivumetsässä sijaitseva kellarin jäännös, joka sisätilan koko on noin 2 x 3 metriä. Kivistä ladotut seinät ovat paikoittain reilun metrin korkuiset. Kulkuaukko kohti luodetta.
metsakeskus.1000037378 790 Mäntysaari 1 10002 12004 13048 11002 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037378 Paikalla on noin 15 m pitkä kaareva kivivalli, joka sijaitsee suurehkon maakiven länsipuolella. Kivivalli erottuu selkeästi maastossa, vaikka sen korkeus on vain muutamia kymmeniä senttimetrejä. Suurin osa kivistä on noin pään kokoisia, tosin joukossa on myös jokunen hieman isompi kivi. Vallin ylärinteen puolella maakiven lähellä on myös muutamia lyhyempiä luonnonkivistä koottuja isompien maakivien väliin ladottuja kivivalleja. Kohteen merkitystä tai tarkoitusta oli paikan päällä vaikea hahmottaa. Rakenteet eivät muodosta selkeää seinälinjaa, joten esimerkiksi suorakaiteen mallisen rakennuksen perustuksesta tuskin on kyse. On mahdollista, että rakenne liittyy esimerkiksi karjanhoitoon. Kyseessä on kuitenkin selkeästi ihmisen tekemä kivirakenne, jolle on vaikea antaa tarkkaa ajoitusta. Periaatteessa kohde voi olla jopa esihistorialliselta ajalta, vaikka ajoitus historialliselle ajalle on todennäköisempi.
metsakeskus.1000037384 790 Järventaka Heikkilä 10007 12001 13014 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037384 Paikalla on noin 4 x 5 metriä kokoisen suorakaiteen mallinen maavalli (korkeus noin 0,2 m), jonka eteläosassa on kiven ja hiekansekainen matala kumpare (noin 1,5 m x 1,5 m, korkeus noin 0,4 m). Rakenteen sisäpuolella sijaitsevaan kumpareeseen tehdyssä lapionpistossa havaittiin muutamia lohkareisia kiviä ja hieman hiiltä, mutta ei mitenkään erityisen runsaasti. Kumpare on kasattu aikanaan avokalliolle. Paikalle tehtiin neljä lapionpistoa, mutta yhdessäkään ei havaittu löytöjä. Havaintojen perusteella kohde vaikuttaa mahdolliselta rakennuksen pohjalta, jota ei ilmeisesti ole käytetty kovinkaan pitkään. Kohde on merkittynä ainoastaan senaatinkarttaan 1910.
metsakeskus.1000037387 445 Ringgrundet 1 10002 12005 13058 11006 27007 200279.00000000 6675767.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037387 Ringgrundet on pieni saari Brökholmin saaren edustalla. Se on oletettavasti saanut nimensä saaren pohjoisosaan kallioon kiinnitetyn rautaisen kiinnitysrenkaan mukaan. Renkaan läpimitta on noin 20 cm. Paikka on merkitty peruskarttaan. Ringrundetin rengas on samanlainen kuin Korpoströmin vierasvenesataman läheisyydessä sijaitseva rengas. Nämä ovat mahdollisesti saman ikäisiä ja voivat muodostaa parin.
metsakeskus.1000037389 743 Imppola 10002 12016 13175 11006 27000 284295.00000000 6972766.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037389 Tervahauta on kooltaan noin 8 x 10 m, soikeahko. Matalan maljamainen, keskiosan syvyys noin 0,5 m reunoja alempana. Halssi sijaitsee koillisosassa, jossa luontaisen maanpinnan taso on noin 1,5 m tervahaudan reunoja alempana.
metsakeskus.1000037390 743 Vittiskorpi 10002 12016 13151 11006 27000 285767.00000000 6974308.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037390 Suurikokoisen hiilimiilun halkaisija on noin 20 m. Kohteen lakialue on lähes vaakatasossa, joskin alueella on hyvin runsaasti ilmeisesti myöhemmän kaivelun jälkinä noin neliömetristä muutamaan neliömetriin suuruisia, muutaman kymmenen sentin syvyisiä ihmisen tekemiä kuopanteita sekä ketun pesäkoloja. Kolojen paljastaman maan perusteella maaperä rakenteen kohdalla on lähes pelkästään hiiltä ja nokea - ei juurikaan kivennäismaata.
metsakeskus.1000037391 743 Lapinmäki NE 10002 12016 13175 11006 27000 286286.00000000 6974085.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037391 Halkaisijaltaan noin 14 m oleva tervahauta, jonka vallien leveys on noin 4 m. Juoksutuskuoppa koillisen puolella alarinteessä, pituus noin 4 m, leveys 1 m, syvyys vallin laelta mitattuna runsas metri.
metsakeskus.1000037392 743 Miiluniemi 10002 12016 13175 11006 27000 286192.00000000 6975020.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037392 Halkaisijaltaan 15 m oleva rakenne on joko tervahauta tai hiilimiilu. Rakenteessa on myöhemmän kaivelun merkkejä. Rakenteen länsilaidalla on kuoppa, joka saattaa olla halssikuoppa tai sitten kyseessä on uudemman kaivelun jäänteet. Varmuutta ei ole, onko kyseessä tervahauta vai hiilimiilu - jälkimmäiseen saattaa viitata vuoden 1953 peruskartassa (2222 06) kohteesta parisataa metriä pohjoiseen sijaitsevan tilan nimi "Miiluniemi" (nyk. nimeltään Koivuniemi).
metsakeskus.1000037393 759 Arvola 10002 12016 13175 11006 27000 285855.00000000 6972536.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037393 Tervahauta, jonka koko on noin 10 x 8 m, soikeahko, keskiosan syvyys noin 1 m. Tervahauta on muodoltaan loivan maljamainen, keskiosan syvyys noin 1 m. Halssi suuntautuu itään.
metsakeskus.1000037394 743 Karhunkivet 1 10002 12016 13175 11006 27000 283792.00000000 6972323.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037394 Tervahauta tai hiilimiilu. Halkaisija noin 13 m, laakea, hyvin matalat lähes maantasaiset vallit, mutta alarinteen puolella selvä penkka. Mahdollinen mutta hyvin epävarma juoksutuskuoppa, Vallissa maanäytekairauksessa ainakin hiiltä ja nokea, jota myös kohteen keskiosassa. Ei huuhtoutumiskerrosta. Mäntypuuvaltainen nuorehko sekametsä. Maaperä hiekkamoreenia. Hyvin säilynyt kohde.
metsakeskus.1000037396 837 Leinola 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037396 Leinolan kylässä oli vuonna 1540 viisi taloa. Seppo Suvannon mukaan Leinola on Tampereen kylien joukossa suhteellisen nuori (Suvanto 1988: 222). Tämä tarkoittanee kylän syntyä myöhäiskeskiajalla. Isojakokartassa kuvattu yhtenäinen ryhmäkylätontti on sijainnut nykyisen Leinolankadun ja Männynpellonkadun risteyksen ympärillä, pohjois - etelä-suuntaisen pienvirtaveden varrella (tällä purolla ei ole nimeä peruskartassa, mutta se on määritelmästä riippuen Pyhäojan sivupuro tai Pyhäojan pohjoinen haara). Luoteisosa kylätontista on nykyisin modernin pientalorakentamisen piirissä, joten se voidaan siltä osin katsoa tuhoutuneeksi. Arkeologisesti potentiaalisia ovat seuraavat osat: 1) Kylätontin koillisosassa sijaitseva rakentamaton puistomainen alue, osin pientalon pihaa, joka 1900-luvun alun kartan perusteella on vanhoja Mikkolan ja Kossin talon tontteja. Nämä talot palautuvat jo vuonna 1540 mainittuihin taloihin (Suvanto 1988: 222). Vuoden 1946 ilmakuvassa ryhmäkylä on hajonnut ja tämä kylätontin osa on viljeltyä peltoa ja tienpiennarta. Myöhempien ilmakuvien perusteella viljely on jatkunut vielä 1974, mutta 1987 kylätontin osa on jo muuttunut puistomaiseksi. Kylätontin osa ei nähtävästi ole ollut missään vaiheessa modernin rakentamisen piirissä ja on siten arkeologisesti potentiaalinen alue. 2) Kylätontin eteläosa suunnilleen Koiramäenkadulta em. pienvirtaveteen. Tämä alue on vanha tilakeskus, jolla sijaitsee vanha tiilinavetta ja kevyttä uudempaa rakennuskantaa. Alue ei vaikuta tuhoutuneelta ja on arkeologisesti potentiaalinen. 1900-luvun alun pitäjänkartan perusteella siihen sisältyy Nikkilän tontti kokonaisuudessaan ja eteläosat Tuomaalan ja Kossin tonteista. Nämä talot palautuvat jo vuonna 1540 mainittuihin tiloihin (Suvanto 1988: 222).
metsakeskus.1000037397 739 Kammarlahti 3 10002 12001 13000 11019 27011 531739.00000000 6787245.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037397 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Savitaipaleen Kuolimojärven Kammarlahdessa, lahden lounaisrannalla noin metrin syvyydessä, tunnetun kivikautisen asuinpaikan Kammarlahti 1–2, (mj.rek. 739010010) edustalla. Muinaisella rantaterassilla sijainnut mesoliittinen asuinpaikka on jäänyt veden alle. Järven pohjasedimentin alla on havaittiin säilynyttä liesirakennetta palomaakerroksineen sekä kvartsi-iskoksia. Kohde löytyi Helsingin yliopiston Lost Inland Landscape -hankkeeseen liittyneissä koekaivauksissa.
metsakeskus.1000037398 49 Mankinjoki 1 10001 12005 13068 11006 27000 365980.00000000 6675490.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037398 Espoonkartanon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventoinnissa 2004 identifioitiin kaksi mahdollista satamapaikkaa. Mankinjoen alajuoksu on lähes merenpinnan tasolla, joten sitä pitkin on historiallisella ajalla voitu päästä pienillä aluksilla lähes Kartanonkoskelle asti. Mankinjoen varresta etsittiin mahdollisia Espoonkartanon satamapaikkoja. Vanhan tiestön perusteella voitiin paikantaa kaksi joen mutkissa sijainnutta mahdollista satama- tai lastauspaikkaa. Toinen niistä on Navettamäeltä tiiliruukille johtaneen sillan vieressä, toinen Mankbyn kylätontin kohdalla jokirannassa. Mitään rakenteita ei maastossa kuitenkaan erottunut. Kartanon puistoalueella ja Kartanonkoskessa jokirantoja on muokattu ja niissä on paikoin kivipengerrys. Viimeistään 1800-luvun alussa kartanon satama on ollut Fiskarsinmäen rannassa, mutta tie tälle paikalle vie niin alavien alueiden halki, että siellä on tuskin ollut lastauspaikkaa ennen 1700-lukua.
metsakeskus.1000037399 49 Mankinjoki 2 10001 12005 13068 11006 27000 365940.00000000 6675260.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037399 Espoonkartanon alueen historiallisen ajan muinaisjäännösten inventoinnissa 2004 paikannettiin kaksi mahdollista satamapaikkaa. Mankinjoen alajuoksu on lähes merenpinnan tasolla, joten sitä pitkin on historiallisella ajalla voitu päästä pienillä aluksilla lähes Kartanonkoskelle asti. Mankinjoen varresta etsittiin mahdollisia Espoonkartanon satamapaikkoja. Vanhan tiestön perusteella voitiin paikantaa kaksi joen mutkissa sijainnutta mahdollista satama- tai lastauspaikkaa. Toinen niistä on Navettamäeltä tiiliruukille johtaneen sillan vieressä, toinen Mankbyn kylätontin kohdalla jokirannassa. Mitään rakenteita ei maastossa kuitenkaan erottunut. Kartanon puistoalueella ja Kartanonkoskessa jokirantoja on muokattu ja niissä on paikoin kivipengerrys. Viimeistään 1800-luvun alussa kartanon satama on ollut Fiskarsinmäen rannassa, mutta tie tälle paikalle vie niin alavien alueiden halki, että siellä on tuskin ollut lastauspaikkaa ennen 1700-lukua.
metsakeskus.1000037402 445 Kait 1 10002 12006 13075 11002 27000 202738.00000000 6675769.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037402 Korpoströmissä, Kaitin saaren pohjoisrannalla lähes vastarannan Rumarin vierasvenesatamaa vastapäätä, kahden vapaa-ajanasunnon välissä olevassa notkelmassa. Paikalla on lähes täysin sammalien peittämä labyrintti. Se sijaitsee pohjoiseen viettävällä rinteellä. Labyrintti on kooltaan noin 5 x 7 metriä. Sen pohjoispäässä vaikuttaa olevan pari suurempaa "keskuskiveä", joiden ympäri kaarevat kehät on muotoiltu.
metsakeskus.1000037403 445 Näsudden 3 10002 12005 13058 11006 27008 200589.00000000 6676017.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037403 Korpoströmissä Näsuddenin eteläosassa, Rumarnäsissä. Rengas on rantakalliossa meren äärellä. Rengas liittyy Korpoströmin luotsipaikkaan, johon kiinnitettiin kaksi rengasta vuonna 1842 luotsihallituksen päätöksellä. Toinen rengas kiinnitettiin läheiseen Skorvlotin saaren rantakallioon ja toinen silloisen Rumarnäsin rantakallioon. Kruunun tehtävänä oli kiinnittää ja huoltaa alusten kiinnitymiseen tarkoitettuja kallioihin kiinnitettyjä rautarenkaita. Luotsihallitus antoi päätökset renkaiden kiinnittämisestä (Smulter 1994, 283).
metsakeskus.1000037404 445 Kait 2 10001 12005 13058 11002 27000 202731.00000000 6675803.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037404 Korpoströmissä Kaitin saaren pohjoisrannalla rantakalliossa on rautainen tappi, johon on kiinnitetty kaksi soikeaa rautalenkkiä ketjuksi. Tapin viereen on hakattu kallioon numero 51. On mahdollista, että tappi on tehty veneen kiinnittymispaikaksi tms. Mutta on myös mahdollista, että kyseessä on numeroitu rajapyykki.
metsakeskus.1000037406 445 Kuggvik 1 10002 12005 13063 11006 27008 197122.00000000 6681960.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037406 Korppoon Kuggvikissa lahden pohjukassa. Paikalla on nyt pienvenesatama. Satamassa havaittiin vuoden 2019 inventoinnin aikana ilmakuvista säännöllinen kivikasauma. Oletettavasti kyseessä on hirsiarkun jäänne, josta hirret on joko poistettu tai ajan kuluessa rikkoutuessaan hävinneet. Kivinen jäänne on kooltaan noin 2 x 3 metriä. Kohde sijaitsee lähellä rantaa ja sen läheisyydessä on modernin laiturin jäänteet. 1800-luvun lopun sekä 1900-luvun alun kartoissa samalle paikalle on merkitty useita laitureita, todennäköisesti kohde on sellaisen jäänne.
metsakeskus.1000037407 423 Matintalo 10007 12001 13000 11006 27000 248118.00000000 6713832.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037407 Merkitty vuoden 1889 venäläiseen topografikarttaan. Rakennuksenperustus on kooltaan 6 x 4 metriä ja koostuu näkyviltä osiltaan muokkaamattomista luonnonkivistä. Perustan itäosassa on tulisijan kivinen perustus 1,5 x 1,5 m. Rakennus on jäänyt pois käytöstä ennen vuoden 1949 peruskartan piirtämistä.
metsakeskus.1000037408 423 Vaihemäki 10007 12001 13014 11006 27000 248275.00000000 6713825.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037408 Kalliolla on reilun metrin levyinen sammaloitunut kohouma, johon tehdystä koekuopasta löytyi naulan kappale, tiilenpaloja ja ohuen ikkunalasin kappaleita. Kallion pohjoisreunalla on luonnonkivirivi, ilmeisesti jäänteenä kivijalasta. Vuoden 1855 henkikirjaan on merkitty torppari Johan Vaihemäki
metsakeskus.1000037409 445 Kuggvik 2 10002 12005 13063 11006 27009 197080.00000000 6681961.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037409 Korppoon Kuggvikin pienvenesatamassa, lahden etelärannalla, Vangsön saaren kaakkoispuolella. Satamassa havaittiin ilmakuvista säännöllinen kivikasauma. Oletettavasti kyseessä on hirsiarkun jäänne, josta hirret on joko poistettu tai ajan kuluessa rikkoutuessaan hävinneet. Kivinen jäänne on kooltaan noin 2 x 4 metriä. Kyseessä on todennäköisesti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun karttalähteissä näkyvien laiturien tukirakenteet.
metsakeskus.1000037410 697 Saukkolampi 10002 12004 13051 11006 27000 561088.00000000 7145142.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037410 Sijaitsee Pyhännäntien luoteispuolella, Saukkolammesta kaakkoon laskevan ojan koillispuolella. Kohde sijaitsee Paltamon ja Ristijärven kuntien rajalla. Ojan penkalla on kaatunut rajakivi. Kivellä on ollut neliönmallinen kivijalusta, joka osittain hajonnut. Kivijalustan koko on 2 x 1,7 metriä ja korkeus 0,3 metriä. Silmäkiveen on kaiverrettu kruununmerkki.
metsakeskus.1000037411 290 Pieni Pitämälampi 2 10007 12001 13013 11006 27000 613031.00000000 7133515.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037411 Kohde sijaitsee Pienen Pitämälammen pohjoispuolella, soiden ympäröimän kankaan reunassa. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsikköä. Vieressä on tervahauta, joka on käsitelty erillisenä kohteena. Ei tiedetä onko tervahauta samanaikainen rakennusten pohjien kanssa tai onko esim. pieni rakennuksen pohja ollut tervasauna. Kohteen kuvaus Rakennuksen pohja, josta on jäljellä seinien perustukset ja katon poikkiparruja. Sen koko on 5 x 5,6 metriä. Pohjaan kuulunut lisäosa, jonka pituus on 5,5 metriä. Pieni rakennuksen pohja: koko 3,5 x 3,1 metriä. Nurkissa seinähirret ovat säilyneet parhaiten. Rakenteen keskellä on myös paljon maatunutta puuta. Soikea kuoppa: 1 x 3 metriä. Syvyys 0,5 metriä. Suorakaiteen muotoinen kuoppa: 3,5 x 2 metriä. Syvyys 0,5 metriä.
metsakeskus.1000037412 578 Pienisuo 10002 12004 13051 11006 27000 563709.00000000 7142611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037412 Kohde sijaitsee Pienensuon pohjoispuolella Paltamon ja Ristijärven rajalla, kohdassa, jossa rajaviiva kääntyyitäkoilliseen. Kuusikossa, pienellä aukealla sijaitsee kaatunut rajakivi. Sen koko on 60 x 56 cm. Kiveen on kaiverrettu: N:128 ja pieni kruununmerkki. Rajakivi on melkein sydämenmuotinen. Kivestä noin neljä metriä luoteeseen vaikuttaisi olevan ohjurikivi. Ympärillä on useita yksittäisiä kiviä, jotka ovat luultavasti ohjurikiviä.
metsakeskus.1000037413 697 Levämäki 1 10002 12004 13051 11006 27000 566002.00000000 7143623.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037413 Kohde sijaitsee Vartiuksentien eteläpuolella Häyrysjärventiestä lounaaseen Laiskanlammen eteläpuolella sijaitsevan nimettömän, kaakko-luodesuuntaisen harjanteen kaakkoispään koillisrinteessä. Rajakivi on noin 70 cm korkea, 50 cm leveä ka 15 cm paksu. Rajakiven koillislaidalle on kaiverrettu numero 1042. Numeron yläpuolella on kaiverruksia, jotka muistuttavat kirjaimia J ja V. Ne ovat kuitenkin kuluneita ja epämääräisiä. Näiden yläpuolella on kallellaan oleva, kulunut kruununmerkki. Pitäjänkartastoon on merkitty Kruununmaanraja kulkemaan tämän Levämäki 2:n ja Häyrysen kautta.
metsakeskus.1000037414 697 Levämäki 2 10002 12004 13051 11006 27000 565692.00000000 7143719.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037414 Kohde sijaitsee Vartiustien ja Laiskanlammen eteläpuolella nimeämättömällä kaakko-luodesuuntaisella harjanteella, sen korkeimman kohdan luoteispuolella. Pieni vaatimattoman näköinen rajakivi sijaitsee mäntykuusi sekametsässä. Sen koko on 40 x 40 x 20 cm. Kiveen on kaiverrettu yimmäiseksi kruununkuva, toiselle riville N. ja alimmaiseksi numero 1041, joka vastaa pitäjänkartassa olevaa numeroa. Noin 20 metriä länsikoilliseen on uudempi rajamerkki (ks. alakohde).
metsakeskus.1000037415 697 Häyrynen 10002 12004 13051 11006 27000 568358.00000000 7143947.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037415 Kohde sijaitsee Häyrynen-järven koilliskulmassa Häyrysenjoen suun kaakkoispuolella uuden metsäojan kohdalla. Ojan teko on vahingoittanut kohdetta. Rajakivi on kaatunut kyljelleen maahan. Kiven koko on 50 x 40 cm. Kiveen on kaiverrettu kruununsymboli ja "N. 1045". Numero vastaa pitäjänkartastossa olevaa rajapyykin numeroa. Rajalla on merkitty kruununmaita. Noin 159 metriä koilliseen on toinen rajakivi, ks. alakohteet
metsakeskus.1000037416 177 Valkeavuori 10007 12001 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037416 Paikalla on useita kiviröykkiöitä, kiviaita ja rakennuksenpohjan jäännökset. Suullisen perimätiedon mukaan kyseessä olisi kenties jo isovihan aikainen piilopirtinpaikka. Rakenteet vaikuttavat kuitenkin tätä nuoremmilta. Kohteen sijantipaikalle ei kuitenkaan ole merkitty asutusta 1950-luvun peruskartalle tai 1800-luvun alkupuoliskon pitäjänkartalle.
metsakeskus.1000037417 177 Suinuniemi 10007 12016 13151 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037417 Paikalla on ainakin neljä röykkiötä, joista suurin halkaisijaltaan noin 4 m ja korkeudeltaan yli metrin. Röykkiö sijaitsee koordinaattien P: 6862392, I: 375651 osoittamassa kohdassa. Eteläisin röykkiöistä sijaitsee koordinaattien P: 6862381, I: 375694 osoittamassa kohdassa. Kyseessä on isomman maakiven päälle asetellut muutamat kivet. Lisäksi kohteeseen kuuluu mahdollinen kellarikuopanne koordinaattien P: 6862412, I: 375637 osoittamassa kohdassa ja mahdollinen rännimallinen tervahauta koordinaattien P: 6862414, I: 375653 osoittamassa kohdassa. Mahdollinen rännihauta on mitoiltaan 5 x 1,2 m ja syvyyttää sillä on puolisen metriä. Hautaan tehdyssä koekuopassa oli havaittavissa huuhtoutumiskerroksen alainen hiilikerros. Hauta on lähes itä-länsisuuntainen ja sen eteläpäässä on muuta hautaa syvempi ja leveämpi painauma (mahdollinen tervan talteenottoaukon sijaintipaikka). Hauta sijaitsee rinteessä, vasten korkeuskäyriä. Haudasta noin 10 m pohjoiseen sijaitsee toinen, epäselvempi painauma, joka on myös mahdollinen tervahauta. Koordinaattien P: 6862425, I: 375642 osoittamassa kohdassa on painauma, joka siihen tehdyn koekuopan perusteella vaikuttaisi olevan mahdollinen hiilimiilu. Koekuopassa oli havaittavissa huuhtoutumiskerroksen alla vähäinen määrä hiiltä.
metsakeskus.1000037423 777 Mykräsalmi 10002 12001 13000 11004 27000 615482.00000000 7262842.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037423 Kohde sijaitsee noin 1,3 km Hossan opastuskeskuksesta länteen Hossanjärven Mykränsalmesta koilliseen. Paikalla on noin 70 metrin matkalla rantavedessä kvartsi-iskoksia, palaneita kiviä ja joitakin pieniä palaneen luun palasia. On mahdollista, että kohdetta ei ole säilynyt kuivanmaan puolella. Kuivalle maalle tehtiin joitakin koekuoppia eikä niissä havaittu muinaisjäännökseen viittaavaa. Koekuoppia ei kuitenkaan tehty systemaattisesti. Joitakin kvartsi-iskoksia oli aivan rantapenkereessä.
metsakeskus.1000037424 918 Lapila 2 10002 12002 13000 11033 27000 213906.00000000 6739269.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037424 Metallinetsinnässä on marraskuussa 2019 löytynyt 5 cm syvyydestä hyvin nokisesta maasta keskirautakautinen putkikeihäänkärki. Läheiseltä pellolta löytyi 23.11.2019 kupariseoksisen padan reunakatkelma (ks. alakohde). Lisätietoa viranomaiskäyttöön Ilppari ILM 12579.
metsakeskus.1000037427 47 Ádjatoaivvit 10002 12004 13050 11002 27000 303501.00000000 7640379.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037427 Purnu sijaitsee Ádjatoaivvien huipulta noin 1,2 km kaakkoon päin, lähellä tunturin juurella olevan avosuon laitaa, pienialaisessa rakkakivikossa, jonka eteläpuolella on selvästi lähiympäristöstään erottuva jyrkkärinteinen moreeniharjanne. Kohde on melkein puurajalla, ja sen ympäristössä kaivaa hyvin harvaa tunturikoivikkoa. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat katajat, vaivaiskoivut, puolukka, variksenmarja, mustikka, tina-, torvi- ja poronjäkälät sekä sammalet, sarat ja yksittäiset heinäkasvit. Purnu on yleisolemukseltaan kuoppamainen, sen sisätila on koillis-lounaissuuntainen, noin puoli metriä syvä ja laajuudeltaan noin 1,9 m x 1,0 m. Sen sisätila on jaettu kahteen kammioon, joiden välissä on noin puoli metriä leveä melko hajanainen kiveys. Purnun katekivet ovat miehennostannaisia, kooltaan noin 20 cm - 40 cm, ja ne ovat purnun ympärillä noin metrin levyisenä, noin 0,4 m korkeana vallina. Purnun sisätilan reunoilla on muutamia kookkaampiakin järkäleitä. Kivet ovat hyvin jäkälöityneet, ja purnun pohjalla kasvaa torvijäkäliä sekä kangaskarhunsammalta ja muita sammalia. Aivan purnun vieressä sijaitsee lumenviipymäpaikka, jossa oli vielä purnua dokumentoitaessa kesäkuun puolivälin jälkeen lunta muutaman neliömetrin alalla. Myös purnun lounaiskammiossa oli tuolloin hieman lunta.
metsakeskus.1000037428 700 Haudanlahti 10002 12016 13154 11006 27000 605617.00000000 6797308.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037428 Kaskirauniot sijaitsevat Pieni-Kärinki-nimisen järven itäpäässä olevan Haudanlahden koillispuolisella mäellä. Mäen länsipuolella idästä länteen laskevalla rinteellä noin 30 x 30 metrin kokoisella alueella on 5–6 maapohjalle pelkistä kivistä rakennettua melko tasakokoista pyörää ja soikeaa kiviröykkiötä. Suurin röykkiö on kooltaan 1,5 x 1,5 x 0,5 metriä. Rakennuskivien läpimitta vaihtelee 15-30 cm. Pienin röykkiö on kooltaan 1 x 2 x 0,5 metriä ja rakennuskivien läpimitta vaihtelee 15–50 cm. Röykkiöt ovat sammalen peitossa. Paikalla on myös maakivien päälle koottuja kivikasoja.
metsakeskus.1000037430 700 Suurvuoren kalmisto 10002 12016 13154 11006 27000 608478.00000000 6806057.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037430 Kaskiröykkiöt sijaitsevat Suurvuorenkalmisto-nimisen niemen jyrkällä lounaisrinteellä. Maakivien päälle ja paikoin maapohjalle on koottu pelkistä kivistä pyöreähköjä kasamaisia kiviröykkiöitä sekä matalia vallimaisia kivirakennelmia. Suurin röykkiö on kooltaan 2 x 1,5 x 1,20 metriä ja pienin tehty vain muutamasta kivestä. Rakennuskivien koko vaihtelee 25 ja 45 senttimetrin välillä. Röykkiöt ovat vaatimattoman näköisiä.
metsakeskus.1000037432 47 Välisuvanto 10002 12016 13170 11002 27000 304398.94073142 7657232.89907289 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037432 Pyyntikuopat sijaitsevat Lätäsenon Välisuvannon kaakkoispuolella noin neljänsadan metrin matkalla, alle sadan metrin etäisyydellä joesta, loivapiirteisellä, hiekkapohjaisella joenvarsikankaalla, jonka lounaislaidalla maasto nousee peräkkäisinä terasseina ylemmälle tasolle. Puusto alueella on tunturikoivikkoa. Lähellä jokea aluskasvillisuus on melko rehevää, mutta ylempänä kankaalla selvästi karumpaa. Pyyntikuoppajärjestelmässä on kaksitoista pyyntikuoppaa. Kuopat on kaivettu noin neljänsadan metrin mittaiseksi, luode-kaakkosuuntaiseksi jonoksi, Lätäsenon joenvarsikankaalta ylemmäs nousevan rinteen juurelle. Kuopat ovat kookkaita, muodoltaan pyöreitä, loivan maavallin ympäröimiä ja maastossa selvästi erottuvia. Pyyntikuoppajärjestelmän luoteispää on melko hajanainen, mutta kohteen kaakkoispuoliskossa pyyntikuopat sijaitsevat säännöllisemmin välein ja suorassa jonossa.
metsakeskus.1000037434 236 Hanhela 10002 12016 13175 11006 27000 331128.00000000 7060785.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037434 Tervahauta sijaitsee Kaustisen Hanhikosken kylässä lähellä kylän asutusta ja viljelymaisemaa. Haudan lähimpäristö on kuusivaltaista sekametsää ja puusto on melko vanhaa. Tervahauta sijaitsee loivassa rinteessä ja sen halssi ja valtaosa vallista on ladottu luonnonkivistä. Tervahaudan halkaisija on 22 metriä. Halssi suuntautuu länteen ja sen pituus on pidemmältä reunalta 5,5 metriä.
metsakeskus.1000037435 47 Maantiejärvi 10002 12016 13170 11002 27000 303718.00000000 7657528.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037435 Pyyntikuopparyhmä sijaitsee Maantiejärven ja sen pohjoispuoleisen avosuon välissä olevalla hiekkaharjanteella, joka nousee viitisen metriä järven pintaa korkeammalle. Harjanteella kasvaa tunturikoivikkoa. Pyyntikuopparyhmä muodostuu seitsemästä pyyntikuopasta, jotka ovat muodoltaan pyöreitä tai soikeita, useimmat melko kookkaita ja maastossa selvästi erottuvia. Kuoppien syvyys vaihtelee noin puolesta metristä lähes metriin. Pyyntikuopat 1-3 ja 5-6 sijaitsevat hiekkaharjanteen kapeimman kohdan poikki pohjois-eteläsuuntaisesti kulkevana jonona noin neljänkymmenen metrin matkalla. Kuoppa 1 on avosuolle laskevan jyrkän rinteen partaalla ja kuoppa 6 järven rantaan laskevalla rinteellä, noin viidentoista metrin etäisyydellä järven rannasta, noin kolme metriä järven pintaa ylempänä. Kuoppa 4 on muutamia metrejä sivussa edellä mainittujen kuoppien muodostamasta jokseenkin suorasta linjasta, ja se on kooltaan melko pienehkö - kyseessä voi mahdollisesti olla keskeneräiseksi jäänyt pyyntikuoppa tai jonkinlaisen väijyntä- tai ampumasuojan jäännös. Olemukseltaan hieman vastaavanlainen on myös kuoppa 7, joka sijaitsee muiden kuoppien luota noin viisikymmentä metriä länteen päin. Kohteen ympäristössä on muutamia muitakin kuopanteita, mutta ne ovat siinä määrin heikosti erottuvia ja olemukseltaan epämääräisiä, että ne voivat olla luonnollisten prosessien synnyttämiä.
metsakeskus.1000037436 785 Alila 10001 12016 13175 11006 27000 488540.00000000 7150950.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037436 Paikalla on maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000037439 47 Gammebuolza 10002 12001 13000 11019 27000 300974.00000000 7650710.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037439 Kohde sijaitsee Torisenon länsipuolella, Gammebuolzan harjualueella, harjun päällä loivassa notkelmassa olevalla tasanteella, noin 120 metrin etäisyydellä joesta, noin kaksikymmentä metriä joen pintaa ylempänä. Maaperä paikalla on hienoa kivetöntä hiekkaa, ja alueella on laajoja tuulieroosion kuluttamia maapaljastumia. Harjulla kasvaa tunturikoivikkoa. Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Tuulieroosion kuluttamassa maa-paljastumassa havaittiin muutamia kymmeniä palaneita kiviä halkaisijaltaan noin viisimetrisellä alueella, jonka keskikohta sijaitsee kohdassa P 7650713 / I 300976. Kivikeskittymän eteläreunalta, kohdasta P 7650712 / I 300975, löydettiin maanpinnalta noin neliömetrin alueelta kolme tummanharmaata, erittäin hienorakeista kvartsiitti-iskosta. Iskoksista reilun metrin päästä, kohdasta P 7650711 / I 300974. Maanpintaa iskosten löytökohdalta kaavittiin kaivauslastalla noin viiden senttimetrin syvyydelle saakka kulttuuri-kerroksen paksuuden ja säilymisasteen selvittämiseksi. Maaperä oli löyhää ja ilmeisesti sekoittunutta, ja sen seasta löytyi pieni kvartsiittiydin sekä kuusi iskosta lisää. Kaavin, ydin ja kaikki löydetyt iskokset kerättiin talteen. Kohteen ympäristön maapaljastumia havainnoitiin tarkoin noin sadan metrin säteellä kohteesta, mutta enempää jälkiä esihistoriallisesta ihmistoiminnasta ei havaittu.
metsakeskus.1000037443 47 Luhtasaivo 10002 12001 13000 11019 27000 301868.00000000 7654622.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037443 Kohde sijaitsee Luhtasaivon pohjoispuolella olevan pienehkön lammen itäpuolella, kumpuilevalla, harvaa tunturikoivikkoa kasvavalla, maaperältään hiekkaisella kankaalla, jolla on laajoja tuulieroosion kuluttamia maapaljastumia. Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Noin neljänkymmenen metrin etäisyydellä Luhtasaivon pohjoispuoleisen lammen itärannasta, kohdassa P 7654622 / E 301868, noin kahdeksan metriä lammen pintaa ylempänä, havaittiin tuulieroosion kuluttaman maapaljastuman koillisreunalla noin neliömetrin alalla tummanruskeaa, noen ja palaneiden luiden sekaista maata sekä muutamia palaneita kiviä. Maanpinnalta kerättiin neljäkymmentä palaneen luun kappaletta, jotka ovat peräisin kookkaasta nisäkkäästä, mahdollisesti peurasta. Kohtaa ei kaiveltu, joten likamaakerroksen paksuus ei selvinnyt. Palaneiden luiden löytökohdan ympäristön maapaljastumia havainnoitiin muutamien kymmenien metrien säteellä. Paikalta noin 35 metriä kaakkoon päin, suuren, itä-länsisuuntaisesti noin 400 metrin mittaisen maapaljastuman länsipäästä, kohdasta P 7654606 / E 301899, löydettiinkin yksittäinen, erittäin hienorakeinen vaaleanharmaa kvartsiitti-iskos ja muutamia hajanaisia palaneita kiviä. Muita jälkiä esihistoriallisesta toiminnasta ei havaittu.
metsakeskus.1000037447 47 Aatsajoki 1 10002 12016 13170 11002 27000 290226.00000000 7625898.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037447 Kohde sijaitsee Aatsajoen kaakkoispuolella kumpuilevassa, maaperältään hiekkaisessa kangasmaastossa. Kohde on suuri ja hyvin säilynyt pyyntikuoppajärjestelmä. Pyyntikuoppia paikallistettiin yhteensä 182 kappaletta. Pyyntikuopat on kaivettu miltei yhtenäiseksi jonoksi noin 2,5 kilometrin matkalle. Pyyntikuoppajärjestelmän koillis- ja lounaispäät sijaitsevat alle viidenkymmenen metrin etäisyydellä Aatsajoesta. Kaukaisimmillaan kuoppajono erkanee joesta noin seitsemänsadan metrin päähän, sulkien sisälleen laajat jäkälikköiset alueet Aatsajoen varrelta. Kuoppajonossa ei ole merkittäviä sivuhaaroja, mutta muutamia kuoppia sijaitsee kuitenkin hieman sivussa pyyntikuoppajärjestelmän pääsuunnasta joko yksittäin tai pieninä ryhminä. Kohteen pyyntikuopat ovat kookkaita, hyvin maastossa erottuvia ja muodoltaan pyöreitä tai soikeita. Soikeat kuopat ovat yleensä poikittaissuuntaisia pyyntikuoppajonon suuntaan nähden. Kuoppien halkaisijat vaihtelevat kolmen ja kuuden metrin välillä, matalimmat kuopista ovat hieman alle puolen metrin syvyisiä ja syvimmät lähes puolitoistametrisiä. Muutamat kuopat kohteen koillispäässä, tasaisella kankaalla lähellä Aatsajokea seuraavaa mönkijäuraa, ovat olemukseltaan hieman epämääräisiä. Useimpien kuoppien ympärillä erottuu maavalli, jonka leveys vaihtelee noin puolestatoista metristä noin kolmeen metriin. Toisinaan loivapiirteinen valli on vain vaivoin havaittavissa, mutta joidenkin rinteeseen kaivettujen kuoppien vallit ovat puolestaan alarinteen suuntaan hyvinkin jyhkeät, korkeimmillaan lähes metrin korkuiset. Yksittäisten kuoppien mittojen tarkempaan dokumentointiin ei ollut kohdetta tarkastettaessa aikaa, joten kuopista kirjattiin muistiin vain sijaintitiedot.
metsakeskus.1000037448 503 Kallivuori 10002 12002 13000 11033 27018 219761.00000000 6734939.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037448 Alueelta on löydetty rautakautista esineistöä (ks. alakohteet).
metsakeskus.1000037449 47 Aatsajoki 2 10002 12001 13199 11006 27000 289729.00000000 7625563.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037449 Kohde sijaitsee noin 500 metriä Aatsajoesta kaakkoon päin, loivapiirteisessä hiekkaisessa notkelmassa. Kohteen ympäristössä kasvaa harvaa tunturikoivikkoa. Kohde on suorakaiteen muotoinen, mutta pyöreähkökulmainen liesilatomus. Latomus on umpeenkasvanut, koillis-lounaissuuntainen, lähes maantasainen ja kooltaan noin 1,4 m x 1,1 m. Aluskasvillisuus latomuksen kohdalla on heinävaltaisempaa kuin sen ympäristössä. Lähinnä latomuksen reunat ovat kivetyt, mutta myös sen keskiosassa on muutamia hajanaisia kiviä. Useimpien kivien halkaisija on noin 10 cm, mutta latomuksen lounaispäässä on muita kookkaampi, muodoltaan laattamainen kivi, jonka halkaisija on noin 30 cm. Kivien yläpinnat ovat hyvin jäkälöityneet ja ympäristöstään koholla alle viisi senttimetriä. Tulisijan keskelle tehtiin lapionpisto, josta todettiin, että noin kaksi senttimetriä paksun pintaturpeen alla on noin yhden senttimetrin paksuinen hiilikerros ja sen alla noin viiden senttimetrin paksuisesti harmahtavan ruskeaa likamaata, jonka seassa on runsaasti palaneiden luiden kappaleita ja nokea. Luita ei kerätty talteen, mutta niiden todettiin olevan peräisin suuresta nisäkkäästä, mahdollisesti porosta.
metsakeskus.1000037451 47 Ylimmäinen Vuontisjärvi itä 10002 12001 13199 11006 27000 300709.00000000 7633366.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037451 Kohde sijaitsee Ylimmäisen Vuontisjärven kaakkoispään itäpuolella, kahden lammen välisellä kannaksella, melko tasaisella hiekkamoreenipohjaisella kankaalla. Kohteen ympäristössä kasvaa harvakseltaan matalaa, pensaikkomaista tunturikoivikkoa. Kohde on suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Latomus on luode-kaakkosuuntainen, umpeen ladottu, hieman kulmistaan pyöristetty ja kooltaan noin 1,0 m x 0,8 m. Latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 30 cm, ja kivien hyvin jäkälöityneet yläpinnat ovat koholla latomusta ympäröivästä maanpinnasta alle viisi senttimetriä. Tulisija on täysin umpeenkasvanut, ja kasvillisuus sen alueella ei poikkea ympäristöstään. Yhtä kiveä latomuksen keskiosassa kohotettiin paikaltaan, ja maaperän kiven alla todettiin olevan noen ja tuhkan sekaista.
metsakeskus.1000037452 47 Saariniva 10002 12016 13170 11002 27000 305347.00000000 7638232.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037452 Kohde sijaitsee tunturikoivikossa Lätäsenon länsipuoleisilla hiekkaharjanteilla, muutamia metrejä joen pintaa ylempänä, Pinnissuvannon ja Saarinivan välillä. Kohde on lähes kilometrin mittainen pyyntikuoppajärjestelmä, jossa on yhteensä 61 pyyntikuoppaa. Useimmat pyyntikuopat ovat kaivetut jonoksi lähelle Lätäsenon rantatörmää. Muutamia kuopista on mahdollisesti tuhoutunut törmän sortuessa jokeen, ja pyyntikuoppajonossa on myös kaksi etäämmälle joen luota erkaantuvaa sivuhaaraa. Useimmat kohteen pyyntikuopat ovat suuria, ja niiden halkaisijat vaihtelevat kolmen ja viiden metrin välillä. Muodoltaan ne ovat pyöreitä tai soikeita, olemukseltaan suppilomaisia, yleensä loivapiirteisen maavallin ympäröimiä ja maastossa selvästi erottuvia, mutta joukossa on myös muutamia epämääräisempiä, melko heikosti erottuvia kuopanteita. Kuoppien syvyys vaihtelee noin puolesta metristä noin puoleentoista metriin. Kohteen pohjoisimmat pyyntikuopat sijaitsevat Pinnissuvannon länsipuoleisen lammen eteläpään tasalla, josta pyyntikuoppajärjestelmä jatkuu olemukseltaan yhtenäisenä Lätäsenon suuntaa seuraten, päättyen noin 650 metriä etelämpänä jokeen laskevan puronotkon partaalle. Eteläisimmät kolme pyyntikuoppaa sijaitsevat tästä yhtenäisestä kuoppaketjusta erillään, pyyntikuoppa 59 noin 130 metriä kuopasta 58 etelään päin ja kuopat 60–61 kuopasta 59 noin 150 metriä etelään päin, Saarinivan länsipuolella olevan lammen ja Lätäsenon länsirannalta jokeen työntyvän niemekkeen tyven välillä, noin 45 metrin etäisyydellä toisistaan.
metsakeskus.1000037453 78 Ankarören 10002 12017 13193 11006 27000 273270.00000000 6641399.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037453 Sijaintipaikka on Hankoniemen pohjoispuolella Hangonkylän edustalla Ankarörenin saaren etelärannalla Backoholmenista itään. Puurunkoisen aluksen tai veneen matalassa vedessä sijaitseva hylky, jota jäät ja aallokko ovat kuluttaneet. Jäljellä olevan rakenteen pituus on noin 10 metriä. Hylky on lähes rannan suuntaisesti (luode-kaakko). On havaittavissa sikoköli, kylkilaudoitusta ja keula- tai peräranka, joka on pystyssä hylyn syvemmällä olevassa päässä. Hylky havaittiin joulukuussa 2019 tehdyllä vapaasukelluksella.
metsakeskus.1000037454 47 Jierstirova 10002 12016 13170 11004 27000 367593.00000000 7620148.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037454 Kohde sijaitsee Jierstivaaran koillispuolella, Jierstirovan keskeltä itä-länsisuuntaisesti kulkevan notkelman itä- ja länsipuolella. Maaperä on hiekkaa, ja kasvillisuus on lähes puutonta tunturikangasta. Kohteen läheltä kulkee mönkijäura Jierstijärvelle. Kohteessa on 20 pyyntikuoppaa. Pyyntikuopat 1-6 sijaitsevat notkelman länsipuolella ja pyyntikuopat 7-20 notkelman itäpuolella. Kuopat ovat halkaisijaltaan 2 m - 4 m kokoisia ja 0,5 m - 0,9 m syviä. Muutama kuopista on pienempiä, halkaisijaltaan 1 m. Muodoltaan osa on pyöreitä ja osa soikeita. Kuoppien ympärillä on 1 m - 2 m leveät vallit.
metsakeskus.1000037456 743 Arvola 10002 12016 13175 11006 27000 285855.00000000 6972536.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037456 Arvola (nimeämisperuste: Arvolan talon maata v. 1953). Tervahauta, jonka koko noin 10 x 8 m, soikeahko, keskiosan syvyys noin 1 m. Loivan maljamainen, keskiosan syvyys noin 1 m. Halssi suuntautuu itään.
metsakeskus.1000037457 743 Miilukorpi 10002 12016 13151 11006 27000 282638.00000000 6971468.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037457 Hiilimiilun halkaisija n. 18 m. Reunavallit ovat noin 80 cm luontaisen maanpinnan tason yläpuolella, keskiosa muutama kymmentä cm reunavalleja matalammalla. Rakenteessa on runsaasti ihmisen aiheuttamia kuopanteita (ilmeisesti metsänäestyksen jäljiltä) sekä useita ketunkoloja.
metsakeskus.1000037458 148 Harjut 10002 12016 13170 11002 27000 476047.00000000 7618475.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037458 Harjut on suurehko harjualue Kittiläntien itäpuolella. Pyyntikuopat sijaitsevat Harjujen keskiosassa, Tiivijärven korkeudella. Alue on kumpuilevaa moreeniharjua, joka on pakoin kivistä. Kaakon puolella on avokalliota. Helppokulkuinen kuiva kangas, jossa on pääosin ohut aluskasvillisuus. Järjestelmä koostuu 16 kuopasta, jotka ovat lähinnä länsilounas-itäkoillinen –suuntaisena jonona. Kuoppien halkaisija on keskimäärin 3,5 m ja syvyys 70 cm.
metsakeskus.1000037461 322 Gåsharu 1 10002 12001 13013 11006 27008 223410.00000000 6639904.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037461 Puuttomalla ulkoluodolla kalliolla lahdenpohjukassa sijaitseva kalatuvan jäännös. Suorakulmainen särmikkäistä kivistä koottu kivijalka, jonka ulkomitat ovat 5.1 x 5.7 m. N-kulmassa korkea nurmettunut kumpu punatiiltä ja kiviä luonnonkivistä kootun perustan päällä. Rakennuksen alimpia hirsiä osittain säilynyt. Yksihuoneinen permanto tasainen ja nurmen peitossa. Rakennuksenjäännös erottuu maastossa rehevämmän kasvillisuuden perusteella. Kyseessä lienee 1800-luvulle ja 1900-alkuun ajoittuva kalatupa.
metsakeskus.1000037461 322 Gåsharu 1 10002 12001 13013 11006 27009 223410.00000000 6639904.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037461 Puuttomalla ulkoluodolla kalliolla lahdenpohjukassa sijaitseva kalatuvan jäännös. Suorakulmainen särmikkäistä kivistä koottu kivijalka, jonka ulkomitat ovat 5.1 x 5.7 m. N-kulmassa korkea nurmettunut kumpu punatiiltä ja kiviä luonnonkivistä kootun perustan päällä. Rakennuksen alimpia hirsiä osittain säilynyt. Yksihuoneinen permanto tasainen ja nurmen peitossa. Rakennuksenjäännös erottuu maastossa rehevämmän kasvillisuuden perusteella. Kyseessä lienee 1800-luvulle ja 1900-alkuun ajoittuva kalatupa.
metsakeskus.1000037461 322 Gåsharu 1 10002 12001 13013 11006 27009 223410.00000000 6639904.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037461 Puuttomalla ulkoluodolla kalliolla lahdenpohjukassa sijaitseva kalatuvan jäännös. Suorakulmainen särmikkäistä kivistä koottu kivijalka, jonka ulkomitat ovat 5.1 x 5.7 m. N-kulmassa korkea nurmettunut kumpu punatiiltä ja kiviä luonnonkivistä kootun perustan päällä. Rakennuksen alimpia hirsiä osittain säilynyt. Yksihuoneinen permanto tasainen ja nurmen peitossa. Rakennuksenjäännös erottuu maastossa rehevämmän kasvillisuuden perusteella. Kyseessä lienee 1800-luvulle ja 1900-alkuun ajoittuva kalatupa.
metsakeskus.1000037462 322 Gåsharu 2 10002 12005 13073 11006 27000 223426.00000000 6639882.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037462 Puuttomalla ulkoluodolla lahden pohjukassa. Kaksi rantalouhikkoon raivattua tasapohjaista uraa, joiden suunta SE - NW on kohtisuora rantaa vastaan. Itäisemmän veneenvetopaikan mitat ovat 5,9 x 1,7 metriä ja läntisemmän 6,5 x 1,8 metriä.
metsakeskus.1000037463 322 Gärskär 1 10002 12001 13013 11006 27000 221966.00000000 6643164.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037463 Kalastuskarilla lahden pohjukassa sijaitseva kalatuvan jäännös. Kivijalka kallionkielekkeellä. Kallionpinnassa on tuvan kohdalla noin 0.4 m syvä kuoppa, joka on voinut toimia kellarina. Luonnonkivistä koostuva kivijalka S- ja W-seinien alla. Muut seinät ovat levänneet tasaisella kallionpinnalla. Kivijalan mitat ovat noin 3.3 m (W-E) ja 2.7 m. NW-nurkassa on tulisijan jäännös: särmikkäistä kivistä koottu nelisivuinen perustus, jonka sivujen pituudet ovat 1.0 x 1.0 m ja korkeus maanpinnasta noin 0.7 m. Rakennelmassa on käytetty osaksi nelisivuisia lohkareita, osaksi niitä on lohkottu. Sisäseinämät pystysuorat. Tulisijassa on vain muutama kappale punatiiltä. N-puolella kalliolla tiilenporoa.
metsakeskus.1000037464 322 Gärskär 2 10002 12001 13013 11006 27000 221975.00000000 6643170.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037464 Ulkosaariston luodolla lahden pohjukassa sijaitseva kalatuvan jäännös. Tasaisella vaakasuoralla silokalliolla on suorakulmaisen kivijalan jäännös. E-seinän perustus poissa. N-, W- ja S-seinän peruskivet jäljellä suureksi osaksi. Ulkomitat 3.6 m ja 4.3 m (N-S). NW-nurkassa tulisija: nurmettunut kumpu, josta pilkistää lohkareita. Tulisijasta vierähtänyt kiviä N-puolelle.
metsakeskus.1000037465 322 Gärskär 3 10002 12005 13073 11006 27009 221918.00000000 6643149.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037465 Ulkosaariston kalastuskarilla lahdessa. Paikka ei ole täysin avoin W-tuulelle, koska Käringharunin saari suojaa lounaan puolelta. Saaren W-puolisen pienen lahden N- ja S-rannalla on viisi lohkareista raivattua tilaa. Kivivallit ovat massiivisia ja huolellisesti ladottuja. 1. N-rannan läntisin. Raivatun alan pituus noin 7.2 m ja leveys noin 2.3 m. Raivattu pinta tasainen. W-puoleisessa vallissa on jäljellä vaakasuoria tukihirsiä. Yläpään yläpuolella kaksi vaakasuoraa hiekkakivilaakaa, jotka ovat mahdollisesti toimineet alustana. 2. Pituus noin 7.7 m, leveys noin 2.2 m. W-puoleisessa vallissa tukihirren jäännöksiä. Pinta tasainen. 3. Pituus 7.3, leveys noin 2.1 m. E-puolen vallin seinämän lohkareet asetettu siten, että muodostuu pystysuora pinta. Pinta ei täysin tasainen, vaan kaksi laakeaa lohkaretta maassa. 4. Pituus noin 10 m, leveys noin 3.2 m. Pinnan alapäässä on kalliokieleke, joka rajoittaa uran leveydeksi 2.0 m. Pinta tasainen. W-puolen lohkareet ladottu osittain pystysuoraksi seinämäksi. Pinnan yläpuolella kallionreunassa kivetön tasanne ja pätkä kylmämuuria. 5. S-rannalla. Pituus noin 8 m, leveys 1.7 m. S-seinämä ladottu osittain pystysuoraksi. Pohja tasainen. Vallin päällä tasainen pinta kuin arkkulaiturissa.
metsakeskus.1000037466 322 Gärskär 4 10002 12005 13073 11006 27000 222047.00000000 6643145.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037466 Lepikko kalastuskarin keskiosassa. Veneenvetopaikka on saaren sisäosassa pusikoituneena. Kivistä tasaiseksi raivattu W-E-suuntainen paikka. Pituus noin 7 m, leveys noin 0.9 m.
metsakeskus.1000037467 300 Vanhanhaudanmäki 1 10002 12016 13175 11006 27000 327386.00000000 6960287.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037467 Halkaisijaltaan noin 17 m oleva tervahauta sijaitsee Vanhanhaudanmäen laen itäreunalla törmän yläpuolella. Kuopan syvyys on noin 0,8 m ja sortunut halssi suuntautuu itään.
metsakeskus.1000037468 300 Vanhanhaudanmäki 2 10002 12004 13044 11006 27000 327420.00000000 6960309.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037468 Kaksi tervapirtin kiuasta sijaitsee Vanhanahaudanmäki 1-tervahaudasta noin 30 m koilliseen törmän alapuolella. Kiukaiden koot ovat n. 3 x 2,2 m ja korkeus 0,7 m ja 2,6 x 2,2 m ja korkeus 0,5 m. Lounaiseen kiukaaseen tehtiin koepisto: humuksen alta löytyi palaneita kiviä ja hiiltä. Kiukaitten välinen etäisyys on noin 3,5 m. Kyseessä on mahdollisesti kaksi eri-ikäistä kiuasta.
metsakeskus.1000037469 300 Piilomäki 10007 12004 13000 11006 27000 326219.00000000 6961342.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037469 Piilomäen korkeimmassa kohdassa sijaitsee suiponmuotoinen röykkiö, jonka halkaisija on noin 3 m ja korkeus noin 1,7 m. Röykkiö on käsin ladottu. Jäkäläkasvun perusteella vuosikymmeniä vanha. Röykkiön tarkoitus on epäselvä; perimätiedossa piilopirtistä on maininta ’vartiokivestä’ mäen korkeimmassa kohdassa.
metsakeskus.1000037470 300 Piilomäki 2 10007 12006 13084 11006 27000 326292.00000000 6961192.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037470 Piilomäellä on perimätiedon mukaan ollut piilopirtti isonvihan aikaan. Lähelle piilopirtin paikkaa on 1999-2000 tehty uusi "piilopirtti" talkootyönä. Lähde: Mäyryn kyläkirja
metsakeskus.1000037470 300 Piilomäki 2 10007 12001 13010 11006 27000 326292.00000000 6961192.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037470 Piilomäellä on perimätiedon mukaan ollut piilopirtti isonvihan aikaan. Lähelle piilopirtin paikkaa on 1999-2000 tehty uusi "piilopirtti" talkootyönä. Lähde: Mäyryn kyläkirja
metsakeskus.1000037471 322 Gärskär 5 10002 12016 13191 11006 27009 222052.00000000 6643145.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037471 Kallionrinteen alla olevassa louhikossa on raivattu paikka, jossa silakkatynnyrit suojattiin auringolta ravistumisen estämiseksi. Saltanring. Louhikkoon raivattu kuoppa, jonka läpimitta runsas metri ja syvyys noin 0.7 m.
metsakeskus.1000037472 148 Sotkajärvi 10002 12001 13000 11019 27000 468039.00000000 7627635.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037472 Kohde sijaitsee Sotkajärven ja Juurakkojärven Joutilaslahden välisen niemen länsireunalla. Niemen läntiset ranta-alueet ovat melko tasaisia, ja kohteen lähiympäristön muodostaa loivasti luoteeseen ja länteen päin viettävä rantaterassi, jonka pituus pohjois-eteläsuuntaisesti on noin kuusikymmentä metriä ja leveys noin kaksikymmentä metriä. Sotkajärven ja Juurakkojärven välisen niemen länsireunan sortuvassa hiekkaisessa rantatörmässä, noin kaksi metriä järven pintaa ylempänä, havaittiin kaksi palaneiden luiden keskittymää. Luiden kappaleiden todettiin paljastuvan esille noin viiden senttimetrin paksuisen huuhtoutumiskerroksen alta. Kohdassa P 7627635 / I 468039 sijaitsi noin neljäkymmentä luunkappaletta halkaisijaltaan kaksimetrisellä alueella ja noin kahdeksan metriä pohjoisempana kymmenen luunkappaletta noin neliömetrin alalla. Eteläisemmän luukeskittymän alueelta poimittiin palanutta luuta talteen 24 kappaletta. Luut vaikuttavat olevan peräisin kookkaasta tai keskikokoisesta nisäkkäästä. Luukeskittymistä noin kolmekymmentä metriä kaakkoon päin, muutamia metrejä ylempänä, havaittiin mönkijäuran rikkomassa maanpinnassa kaksi kvartsi-iskosta. Kookkaampi kvartsi-iskos sijaitsi kohdassa N 7627612 / I 468059 ja pienempi iskos tästä noin kolme metriä koilliseen päin. Iskokset jätettiin paikoilleen ja löytökeskittymien ympäristöä ei koekuopitettu. Kohde vaikuttaa olevan luonteeltaan pesäkkeinen. Löytöjen levinneisyyden ja alueen maastonmuotojen perusteella kohteen pesäkkeet rajautuvat todennäköisesti Sotkajärven rantaa kohti loivasti viettävälle rantaterassille, jonka pituus pohjois-eteläsuuntaisesti on noin kuusikymmentä metriä, ja joka yltää noin kahdenkymmenen metrin etäisyydelle järven rannasta. Kyseessä on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Mahdollisesti paikalla on asuttu moniperiodisesti, ja alueelta paikallistetut löytöpesäkkeet voivat olla keskenään eri-ikäisiä. Rantatörmän sortumisen myötä asuinpaikan kulttuurikerrosta tuhoutuu hiljalleen, mutta kokonaisuudessaan kohteen säilyminen ei vaikuta olevan vakavasti uhattuna.
metsakeskus.1000037473 322 Gärskär 6 10002 12016 13191 11006 27000 221924.00000000 6643093.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037473 Louhikkoinen SE-rinne saaren sisäosassa. Verkkojen kuivaamiseen käytetty alue. Noin 945 m2:n alue, jossa rinteessä on nostettu siirtolohkareiden päälle kiviä ja lohkareita sekä koottu erikokoisia kivikekoja, yhteensä parikymmentä. Joissakin keoissa pystylaaka. Maassa paikoin punatiiltä. Verkot on nostettu kivikasojen päälle kuivumaan.
metsakeskus.1000037474 445 Enskär pohjoispuoli 2 10002 12017 13193 11006 27000 184120.00000000 6641207.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037474 Sijaintipaikka on Utön saariryhmän sisällä Enskärin pohjoispuolella väylän koillispuolella lähellä matalikkoa, ruopatun savipohja-alueen pohjois-koillispuolella siten, että löytöalue rajautuu koillisessa kalliomuodostelmaan. Sijaintipaikkatieto on epätarkka. Puurunkoisen limisaumaisen aluksen hylky. Osat on liitetty toisiinsa puutapein. Kohtalaisen tasaisen sorapohjan sisästä erottuu paikoin hylyn kylkeä tai pohjaa. Pohjan päällä on ainakin yksi isompi rakennekokonaisuus (arviolta 1 x 3 metriä), joka muodostuu kaarista ja kylkilaudoista. Kaaret vaikuttavat olevan tiheässä. Tämän kiinteän osan ympärillä on useita irrallisia kaaria/kaaren osia, joissa on puutapit paikoillaan. Kylkilaudat vaikuttavat olleen 20 - 25 cm leveitä. Kaarien vahvuus on noin 15 x 15 cm. Suomen meriarkeologinen seura ry sukelsi hylyllä 2023 havaiten tammisia kaaria ja havupuisia lankkuja laajalla alueella Enskärin pohjoiskärjen ja Ormskärin välillä. Iso osa niistä on suoraan väylällä. Yhdestä limisaumakaaresta otettiin pieni näyte radiohiiliajoitusta varten. Tulos viittasi 1800-luvun alkupuolelle. Paikkansapitävä ajoitus vaatii kuitenkin lisäselvittämistä.
metsakeskus.1000037475 322 Benholmen 4 10002 12016 13188 11006 27007 245567.00000000 6659615.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037475 Benholmenin pohjoisrantaan laskevassa kangasmetsäinen rinteessä. Suorakulmainen kivijalka, jossa erottuu NW-reunassa kaksi päällekkäistä lohkaretta, muutoin rakennelma on yhden lohkareen korkuinen. SE-kulmassa ruohottunut kumpu, jossa kiviä ja punatiilen paloja, todennäköisesti tulisija. Keskellä (kellari)kuoppa. Mitat 4.2 (SE-NW) x 4.0 m. Benholmenin luotsitupaan liittyvä tulisijallinen rakennus, todennäköisesti sauna. Benholmenille on merkitty luotsitupa Henrik Ponténin kartassa vuodelta 1789-90.
metsakeskus.1000037476 322 Benholmen 5 10002 12016 13188 11006 27007 245535.00000000 6659620.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037476 Benholmenin pohjoisrannan tuntumassa, tasaisella sora- ja kivikkomaalla. Suorakulmainen kivijalka. NW-nurkassa noin 0.7 m korkea kumpu, jossa kasvaa järeä mänty. Kummussa alimpana erottuu suorakulmainen lohkareista tehty perustus, sen päällä kiviä ja punatiiltä. SE-kulmassa kaksi kivijalan lohkaretta päällekkäin. Sisäpuolinen permanto tasainen. Kivirivit jakavat rakenteen neljään osaan. Suuri kelomänty kaatunut rakennuksen vierestä W-puolelta. Mitat 7.2 x 7.2 m. Rakennuksen E-puolella on noin aarin kokoinen tasainen ruohoinen kenttä, jonka kasvillisuus poikkeaa selvästi ympäristöstä. Kyseessä on todennäköisesti Henrik Ponténin kartassa 1789-1790 Benholmenin pohjoisosaan merkitty "Lotstorp".
metsakeskus.1000037477 322 Oxholmen 2 10002 12013 13130 11006 27000 243480.00000000 6660428.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037477 Oxholmenin saaren kallion laella, jolta on esteetön näkyvyys kaikkiin suuntiin. Huipulla on kupera, hiukan luoteeseen kallistuva, karkearakeista vaaleaa graniittia oleva pinta, johon on hakattu pyöreä, 32 cm:n läpimittainen kompassiruusu. Uurre on kovera, noin 8 mm:n levyinen ja erottuu melko huonosti. Ruusussa on kaksi sisäkkäistä samankeskistä kehää, joiden halkaisijat ovat 23 cm ja 32 cm. Kehien yhteisessä keskipisteessä on pienellä kuopalla selvästi merkitty piste, josta haarautuu sisempään kehään asti tasavälisin kulmin haaroja. Haarojen lukumäärää ei voi tarkasti laskea; niitä on kuitenkin ainakin 20. Mitään selviä pääilmansuuntien haaroja ei myöskään voi erottaa, koska kallion pinta on rapautunut ja jäkälän peitossa.
metsakeskus.1000037478 148 Sotkajärvi luode 10002 12001 13000 11019 27000 466918.00000000 7627018.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037478 Kohde sijaitsee Sotkajärven luoteisrannalla, järven kapeimmalla kohdalla. Kohteen ympäristö on maaperältään hiekkaista kuivaa kangasta, ja rantatörmän alueella maanpinta on paikoin kulunut paljaaksi. Kapeahkon tasaisen rantaterassin luoteislaidalta maasto alkaa kohota melko jyrkästi. Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Sotkajärveen pistävän niemekkeen tyven lounaispuolella, paljaaksi kuluneen hiekkaisen rantatörmän yläosassa, noin viiden metrin etäisyydellä Sotkajärven rannasta, noin kaksi metriä järven pintaa ylempänä, kohdassa x = 7630184 / y = 3467047, havaittiin halkaisijaltaan noin kaksimetrisellä alueella palaneiden luiden kappaleita, muutamia palaneita kiviä sekä yksittäinen kvartsi-iskos. Löytökeskittymän luoteispuolella rantatörmän päällä on tasaista rantaterassia noin kymmenen metrin leveydeltä. Luukeskittymän lähialuetta havainnoitaessa niemekkeen koillispuolelta löydettiin kvartsi-iskos rannansuuntaiselta polulta, kohdasta x = 7630223 / y = 3467089. Iskoksen löytöpaikka sijaitsee noin kahden metrin etäisyydellä järven rannasta, noin puolitoista metriä järven pintaa ylempänä. Asuinpaikan laajuuden selvittämiseksi kaivettiin maanpinnalla havaittujen löytöjen väliselle alueelle muutamia lapionpistoja. Kohdassa x = 7630203 / y = 3467076 todettiin pintaturpeen ja noin kahden senttimetrin paksuisen huuhtoutumiskerroksen alla punertavan ruskeaa likamaata sekä palaneiden luiden kappaleita. Kyseinen kohta on järven rantaan laskevan rinteen partaalla, noin seitsemän metrin etäisyydellä rannasta, noin kaksi ja puoli metriä järven pintaa ylempänä. Lapionpisto laajennettiin noin 0,3 m x 0,3 m kokoiseksi koekuopaksi, jota kaivettiin kaivauslastalla noin viidentoista senttimetrin syvyydelle saakka. Koekuopasta löydettiin palaneiden luiden lisäksi muutamia palaneita kiviä sekä yksi kvartsi-iskos, mutta likamaan pohjatasoa ei saavutettu. Kuopan löydöistä kerättiin talteen iskos ja 22 palaneen luun kappaletta. Löytöjen levinneisyyden ja alueen maastonmuotojen perusteella kohde rajautuu pitkäomaiselle alueelle, tasaiselle rantaterassille, joka kattaa Sotkajärveen luoteen suunnalta pistävän niemekkeen sekä sen lähiympäristön koillis-lounaissuuntaisesti noin kahdeksankymmenen metrin matkalla. Todennäköisesti asuinpaikka-alue yltää enintään noin kahdenkymmenen metrin säteelle järven rannasta. Koillisen ja luoteen suunnilla asuinpaikka jatkuu tuskin yli kymmenen metrin päähän havaituista löydöistä. Kohde vaikuttaa luonteeltaan pesäkkeiseltä, ja kyseessä lienee moniperiodisesti käytetty asuinpaikka. Löytöjen melko laaja levinneisyys kertoo, että alueella on selvästi asuttu toistuvasti, ja koekuopan paksun kulttuurikerroksen perusteella todennäköisesti melko pitkäkestoisestikin. Koekuopan kohdalla sijainnee kivikautinen tai varhaismetallikautinen tulisija. Rantatörmän luonnollinen sortuminen tuhoaa hiljalleen lähellä järven rantaa sijaitsevia asuinpaikan pesäkkeitä.
metsakeskus.1000037479 781 Hyväniementie 2 10002 12002 13030 11033 27017 428940.00000000 6817400.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037479 Kohde sijaitsee Saaren kylässä, Seppälän talosta noin 250 m pohjoiseen, Hyväsaareen menevän tien itäpuolella, pellon ympäröimässä viljelemättömässä saarekkeessa. Saarekkeen pohjoisosassa on 30-40 m läpimittainen kumpare. Se on loivapiirteinen ja profiililtaan tasaisen kupera. Laki kohoaa pari metriä ympäristöstään. Kumpareen laki on avokalliota. Reunoilla kasvaa jonkin verran lehtipuita varsinkin pohjoisessa. Metallinetsinnässä on syksyllä 2019 löytynyt peltosaarekkeen multavalta itärinteeltä keskiharjainen keihäänkärki (KM 42703), ajoitus merovingiaika. Löytösyvyys 30 cm. Tarkastuksessa 24.5.2020 keihäänkärjen löytökohdassa ei havaittu kiveystä, hiiltä eikä palanutta luuta. Maa oli hyvin tummaa, lähes kivetöntä hiekkamultaa. Kumpareen etelärinteeltä löytyi kilvenkupura (KM 42704) tiheän kiveyksen sisältä tummasta maasta. Löytökohdalla ei havaittu palanutta luuta eikä mainittavasti hiiltä. Esinetyypin, kivirakenteen ja tumman maan perusteella kyseessä kuitenkin on ilmeinen polttohautaus. Tummaa maata ja kiveystä havaittiin kairauksissa paikoitellen kumpareen rinteillä laen avokallioalueen eri puolilla. Löytöjen ja havaintojen perusteella kohdetta on syytä pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä. Kohde on rajattu kairaushavaintojen perusteella.
metsakeskus.1000037481 781 Otamon vedenottamo 10002 12002 13030 11033 27018 431810.00000000 6818330.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037481 Kohde sijaitsee Ala-Vehkajärven lounaisrannalla enimmillään noin 15 m järven pinnan yläpuolelle kohoavalla metsäisellä harjanteella. Järven puoleinen rinne on kallioinen ja kivinen. Harjanteen laki on vaihtelevan kivinen ja maaperä hiekkaa. Alueella on merkkejä pienimuotoisesta raivauksesta ja viljelystä (pari kaskiröykkiötä), mutta osa alueesta on varsin kivistä ja raivaamatonta. Harjanteen laelta loivasti etelään laskeva rinne on peltona. Metallinetsinnässä on syyskuussa 2019 löytynyt kaksi viikinkiajan tappikoristeista tasavarsisolkea (KM 42712), yksi harjanteelta metsästä, toinen pellolta läheltä metsän reunaa (merkitty alakohteeksi). Löytäjä havaitsi metsässä löytökohdalla maassa hiiltä ja nokea. Tarkastuksessa 26.5.2020 metsässä harjanteen laella ja sen eteläpuolella havaittiin useissa kohdissa rautakautisia esineitä (pyöreä kupurasolki, riipus) mustassa hiilensekaisessa hiekkamaassa. Riipuksen löytökohdalla maassa oli myös palanutta luuta (KM 42713). Osa löydöistä oli raivaamattomilla, kivisillä kohdilla, osa kivettömillä kohdilla, joissa näkyi viljelyyn viittaava selvä muokkauskerroksen ja pohjamaan raja. Alueelta löytyi myös vanhempaa, mutta ei välttämättä esihistoriallista metalliesineistöä, joka saattaa liittyä viljelyyn ja laidunnukseen paikalla (veitsi, kotieläimen kello), sekä runsaasti modernia metallilöydöstöä. Kohde on rajattu siten, että rajaus sisältää alueen, jolla havaittiin selvästi kalmistoon viittavia löytöjä. Kalmisto saattaa ulottua laajemmalle varsinkin luoteessa, missä havaittiin tummaa maata, mutta ei muita kalmistoon viittaavia löytöjä.
metsakeskus.1000037482 593 Vangasjärvi 10002 12001 13000 11019 27000 504467.00000000 6907983.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037482 Osin tuhoutunut kivikautinen asuinpaikka Vangasjärven itärannalla, hautausmaan eteläpuolella. Rikkoontuneelta maanpinnalta havaittiin kaksi kvartsi-iskosta ja palaneen luun pala. Löytöjä ei otettu talteen. Löytöpaikan itäpuolella on metsittynyt vanha maanottopaikka. Vanhaa rantatörmää, eli koskemattomalta vaikuttavaa aluetta, järven ja maanottopaikan välillä on jäljellä 5-6 metriä. Löydöt tehtiin rantatörmältä noin 15 metrin matkalta.
metsakeskus.1000037483 593 Hautonen N 10002 12016 13000 11006 27000 512090.00000000 6908187.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037483 Hautosen pohjoispuolella noin 3 x 5,5 m kokoinen ja 1 m syvä kuoppa. Kokonsa ja sijaintinsa puolesta kuopan voisi tulkita yksittäiseksi pyyntikuopaksi. Kuopan pohjalle tehdystä koekuopasta paljastui kuitenkin noin 20 cm paksu pienten hiilen hippujen ja noen tummaksi värjäämää hiekkaa, joten kuoppaa on pidettävä hiilihautana.
metsakeskus.1000037484 148 Kuivakurun huuhtomo 10007 12016 13158 11006 27009 512664.00000000 7586520.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037484 Kuivakurun huuhtomo on Ivalojoki Oyn perustama vuonna 1925. Yhtiö hankki paikalle höyrylapion, ja Kuivakurun kuivattamiseksi paikalle tehtiin 200 m pitkä kaivanto ja sen pohjalle kiskotie. Huuhdontalaitos oli Tolosjoen törmällä ja maa-aines vietiin sinne kippivaunulla. Kultaa ei kuitenkaan löytynyt riittävästi ja yhtiö purettiin vuonna 1927. Paikalla sijaitsee huuhtomon jäännöksen lisäksi muitakin hirsirakennusten jäännöksiä, korsun jäännös sekä kaivosyhtiön höyrypumppu, höyrykattila, ratakisojen pätkiä ja seulan osa.
metsakeskus.1000037485 322 Jungfruholmen 2 10002 12011 13117 11006 27000 242487.00000000 6661107.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037485 Kallioisessa maastossa saaren laella. Pääosin pyöristyneistä suurista lohkareista koottu soikion muotoinen valli, jossa suuaukko jokseenkin tarkasti kompassietelään. Läpimitta vallin päältä 4.4 m (W-E), syvyys 0.9 m. Svante Dahlströmin mukaan kyseessä olisi ammusvarasto. "Omedelbart öster om vallen ligger en fyrkant av kullerstenar - kanske platsen för ett ammunitionsupplag? " (Dahlström 1966: 47-48).
metsakeskus.1000037486 322 Jungfruholmen 3 10002 12011 13117 11006 27000 242453.00000000 6661103.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037486 Kallioisen saaren laella oleva tykkiasema. Sammalen peittämä kivistä koottu pyöreä valli, jonka läpimitta vallin päältä mitaten on noin 15 m (N-S) ja 12 m ja syvyys noin 1.0 m. "Högst uppe på krönet av norra udden finner man en nästan kvadratisk vall av jord och sten, nu bevuxen med tallar. Om den utgjort grundvalen av en byggnad eller bröstvärn för ett batteri torde vara svårt att med säkerhet avgöra. Batterihypotesen är kanske sannolikare" (Dahlström 1966: 47-48):.
metsakeskus.1000037487 484 Haminaholma 2 10002 12001 13013 11006 27008 211781.00000000 6858141.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037487 Haminaholman saaressa, louhikkoisessa moreenimaastossa. Tiheää kuusikkoa. W-E-suuntainen rakennuksenjäännös, jossa 26.1 m pitkä lohkareista muurattu 0. 2-1.1 m korkea kivijalka. Kivijalan leveys 0.8 m. Kivijalassa on särmikkäitä lohkareita, välissä muurilaastia, kiilakiviä ja punatiiltä. Kivijalan sisäpuolella on kolme nelisivuista lohkareista kylmämuurattua rakennetta, jotka lienevät uunien perustuksia. Kahden idemmäisen korkeus on noin 1.1 m, lännimmäinen peittynyt. Kivijalan N-puoleinen osa hajanainen ja matala, S-seinä korkea ja selväpiirteinen. Sisäpuolella maassa särmikkäitä kiviä ja punatiiltä. Maasto ympärillä raivaamatonta louhikkoa. Haminaholman sahateollisuuteen liittyvän asuttavan rakennuksen tai toimistorakennuksen jäännös.
metsakeskus.1000037488 593 Kostiaisenlampi 10002 12016 13175 11006 27000 514385.00000000 6907056.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037488 Kostiaisenlammen pohjoispuolella halkaisijaltaan noin 20 m kokoinen tervahauta. Laakean tervahaudan vallin paksuus on 5-6 metriä ja sen halssiaukko aukeaa kohti etelää.
metsakeskus.1000037489 484 Haminaholma 3 10002 12001 13013 11006 27008 211949.00000000 6858067.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037489 Haminaholman saaren keskiosassa, louhikkoisessa kuusimetsässä. Suorakulmainen kivijalka, jonka pituus 8.0 m (SW-NE) ja leveys 5.3 m. Kivijalka huomattavan paksu, leveys noin 1.0-1.2 m. SE-seinän sisäpuolella sammaloitunut kumpu, jossa särmikkäitä kiviä ja punatiiltä, ilmeisesti tulisijan jäännös. Kummun korkeus kivijalan tasosta noin 0.7 m. Kummussa pystyynkuollut koivu. Tulisijasta NW-seinään näyttäisi olevan kiviä seinän perustuksena. Ympäristö raivaamatonta lohkareikkoa. Haminaholman sahaan liittyvä rakennus.
metsakeskus.1000037490 484 Haminaholma 4 10002 12001 13013 11006 27008 211925.00000000 6858086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037490 Haminaholman saaren sisäosissa, louhikkoisessa kuusikossa. Maassa olevia lohkareita, jotka muodostavat kaksi, paikoin kolme, yhdensuuntaista jonoa noin 45 m N-S-suunnassa. Isommat lohkareet on aseteltu maahan sellaisinaan, pienempiä on nostettu päällekkäin. Rakennelman leveys noin 2.5 m. Kivissä paikoin lämpölaajenemisvaurioita. Rakennelmaan kuuluu ainakin 43 lohkaretta ja lohkarekasaa. Rakennelma ei ole yhtenäinen, vaan siinä on kolme aukkoa. N-osassa rakennelman E-puolella kivijalka, jonka pituus 6.9 (N-S) ja leveys 4.3 m. Kivijalan sisä- ja E-puolella maassa punatiiltä. Haminaholman sahaan littyvä rakennus, todennäköisesti varasto.
metsakeskus.1000037491 484 Haminaholma 5 10002 12004 13043 11006 27008 211878.00000000 6858036.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037491 Haminaholman saaressa, louhikkoisessa kuusikkoa kasvavassa moreenimaastossa. Maahan kaivettu suurikokoinen kuoppa, josta on nostettu suuria lohkareita pois. Kuopan läpimitta noin 7 m ja syvyys noin 2.5 m. Pohjalla maassa punatiiltä ja galvanoidun peltipurkin jäännökset. Suuntaan S suuaukko, jonka leveys on 1.0 m. Suuaukon E-puolella kasvaa kookas kuusi. Suuaukon edessä maassa paljon punatiiltä. Rakennelman E-puolella ainakin 4 särmikkäistä lohkareista koottua kekoa. Haminaholman sahaan liittyvä kellarikuoppa.
metsakeskus.1000037492 484 Haminaholma 6 10002 12005 13068 11006 27008 212151.00000000 6858041.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037492 Haminaholman saaren E-NE puolella, mantereen puoleisella rannalla. Haminaholman saaren NE-ranta on täytetty rimoilla ja kivenlohkareilla ja pengerretty siten. että rantaviiva on suora 435 metrin matkalta. Vedenrajassa ja rantavedessä on kerroksittain rimoja, joiden päällä painoina kiviä ja kiviröykkiöitä. Rantaa on paikoin tuettu pystysuoralla paalutuksella. Muutama metri rantaviivasta on paikoin kaivettu rannansuuntaista ojaa. Maassa siellä täällä kapeaa ratakiskoa, mikä viittaa kapearaiteiseen rautatiehen. Ns. rimamöljä, johon puuta kuljettaneet proomut ja alukset saattoivat kiinnittyä.
metsakeskus.1000037493 593 Mustonen S 10002 12016 13175 11006 27000 513051.00000000 6906422.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037493 Peruskartallekin merkitty, puiden peittämä tervahauta, jonka halkaisija on noin 20 m. Vallien korkeus haudan ulkopuolelta on korkeimmillaan 1,3 m ja vallien paksuus 4,5-5,5 m. Halssiaukko aukeaa suolle, kohti etelää.
metsakeskus.1000037494 148 Sotkajärvi etelä 2 10002 12016 13170 11004 27000 466308.00000000 7626135.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037494 Pyyntikuoppajäjestelmä sijaitsee Sotkajärven eteläpuolella levittäytyvällä, loivasti kohti kaakkoa nousevalla männikköisellä hiekkamoreenikankaalla sekä kankaan kaakkoispuolella kulkevan jyrkkärinteisen moreeniharjun laella. Kohteen eteläisempi pyyntikuopparyhmä on merkitty maastokarttoihin, mutta sitä ei ole aiemmin kirjattu muinaisjäännösrekisteriin. Harjulla kulkee merkityn retkeilyreitin polku kohteen eteläosan halki. Kohde muodostuu kahdesta pyyntikuopparyhmästä. Useimmat kohteen pyyntikuopat ovat suuria ja selvästi erottuvia, halkaisijaltaan kolmesta neljään metriä. Kuopat ovat muodoltaan pyöreitä tai soikeahkoja ja niiden syvyys vaihtelee vajaasta metristä lähes puoleentoista metriin. Eteläisemmässä pyyntikuopparyhmässä on kolme pyyntikuoppaa, ja ne sijaitsevat jyrkän moreeniharjun laella, noin kahdensadan metrin etäisyydellä Sotkajärven rannasta. Kuopat on kaivettu länsiluode-itäkaakko -suuntaiseksi, noin viidentoista metrin mittaiseksi jonoksi harjun laen poikki. Retkeilyreitin polku sivuaa eteläisintä pyyntikuoppaa ja on osittain sorruttanut sitä. Kuopan sortuminen jatkuu edelleen, ja kuoppa tuhoutuu lähitulevaisuudessa kokonaan, mikäli polun käyttö säilyy nykyisellään. Pohjoisemman pyyntikuopparyhmän läntisimmät kuopat sijaitsevat noin 150 metriä eteläisemmän kuopparyhmän luota pohjoisluoteeseen päin, noin viidenkymmenen metrin etäisyydellä Sotkajärven rannasta, noin viisitoista metriä järven pintaa ylempänä. Maaperä pohjoisemman kuopparyhmän alueella on enimmäkseen kivetöntä hiekkaa, paikoitellen myös hiekkavaltaista moreenia. Ryhmässä on kaksikymmentä pyyntikuoppaa, jotka sijaitsevat pääsuunnaltaan itäkoillinen-länsilounas -suuntaisena järjestelmänä noin neljänsadan metrin matkalla. Ryhmän läntisimpien pyyntikuoppien kuoppien luota kuoppajono suuntautuu lähemmäs Sotkajärven rantaa, miltei järven rantatörmälle, jonka suuntaa seuraten se jatkuu kohteen itäpäähän saakka, joskin lähellä kohteen itäpäätä yksi pyyntikuopista on kaivettu kiviseen moreenimaahan selvästi muita kuoppia kauemmas rannasta. Kohteesta dokumentoidut pyyntikuopat ovat pääosin hyvin säilyneitä, ja niistä muodostuu kaksiosainen pyyntikuoppajärjestelmä. Ajoitukseltaan pyyntikuopat lienevät esihistoriallisia; mahdollisesti ne on kaivettu jo kivikaudella.
metsakeskus.1000037495 710 Västanbacka 10002 12004 13049 11002 27000 301808.00000000 6659675.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037495 Kohde on laajahko kivilatomus ja se sijaitsee Sällvikin kartanosta noin 1,2 kilometriä luoteeseen kallioiden välissä olevassa metsäisessä maastossa. Latomuksesta noin 35 metrin päässä etelään sijaitsee ojan/vesiuoman varressa mahdollisen rautakautisen esineen (KM44678:1) löytöpaikka. Tarkemmin kohde sijaitsee pohjoinen-etelä-suuntaisten kallioselänteiden väliin syntyvässä laakeapohjaisessa, mineraalimaapeitteisessä laaksossa. Laakson pohja on tuoreen kankaan (MT) metsäkasvillisuutta kasvavaa vanhaa peltoa, ja valtapuuna on nuorehko kuusi. Löytöpaikka on mineraalimaa-alueella. Kivilatomus sijaitsee löytöpaikasta pohjoiseen pellon alueella olevan matalan kumpareen päällä. Kohteessa on tehty harvennushakkuu keväällä 2019, missä laakson maaperä on paikoin hieman vaurioitunut. Kivilatomus on laajahko ja epämääräinen suuremmista ja pienemmistä kivistä koostuva noin 4 x 4 m kokoinen rakennelma, jossa on havaittavissa nelisivuista muotoa. Latomus on turpeen peittämä. Korkeudeltaan se vaihtelee noin 50-70 cm. Latomuksessa on mahdollisesti ainakin päällyskerroksessa pellon raivauksessa nostettuja kiviä, joten muotoa on vaikea hahmottaa kunnolla. Latomuksen keskeltä suurten kivien alta syvältä tuli kairatessa nokista maata kahdesta eri paikasta. On mahdollista, että osa nokimaasta liittyy alueella historiallisen pellon raivaamiseen. On kuitenkin myös mahdollista, että latomus on esimerkiksi esihistoriallinen hautapaikka, jolloin nokimaa voi liittyä hautaamiseen. Ks. tarkemmin esineen löytöpaikasta ja esineestä alakohteet-kohdasta
metsakeskus.1000037495 710 Västanbacka 10002 12008 13000 11002 27000 301808.00000000 6659675.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037495 Kohde on laajahko kivilatomus ja se sijaitsee Sällvikin kartanosta noin 1,2 kilometriä luoteeseen kallioiden välissä olevassa metsäisessä maastossa. Latomuksesta noin 35 metrin päässä etelään sijaitsee ojan/vesiuoman varressa mahdollisen rautakautisen esineen (KM44678:1) löytöpaikka. Tarkemmin kohde sijaitsee pohjoinen-etelä-suuntaisten kallioselänteiden väliin syntyvässä laakeapohjaisessa, mineraalimaapeitteisessä laaksossa. Laakson pohja on tuoreen kankaan (MT) metsäkasvillisuutta kasvavaa vanhaa peltoa, ja valtapuuna on nuorehko kuusi. Löytöpaikka on mineraalimaa-alueella. Kivilatomus sijaitsee löytöpaikasta pohjoiseen pellon alueella olevan matalan kumpareen päällä. Kohteessa on tehty harvennushakkuu keväällä 2019, missä laakson maaperä on paikoin hieman vaurioitunut. Kivilatomus on laajahko ja epämääräinen suuremmista ja pienemmistä kivistä koostuva noin 4 x 4 m kokoinen rakennelma, jossa on havaittavissa nelisivuista muotoa. Latomus on turpeen peittämä. Korkeudeltaan se vaihtelee noin 50-70 cm. Latomuksessa on mahdollisesti ainakin päällyskerroksessa pellon raivauksessa nostettuja kiviä, joten muotoa on vaikea hahmottaa kunnolla. Latomuksen keskeltä suurten kivien alta syvältä tuli kairatessa nokista maata kahdesta eri paikasta. On mahdollista, että osa nokimaasta liittyy alueella historiallisen pellon raivaamiseen. On kuitenkin myös mahdollista, että latomus on esimerkiksi esihistoriallinen hautapaikka, jolloin nokimaa voi liittyä hautaamiseen. Ks. tarkemmin esineen löytöpaikasta ja esineestä alakohteet-kohdasta
metsakeskus.1000037495 710 Västanbacka 10002 12004 13049 11033 27015 301808.00000000 6659675.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037495 Kohde on laajahko kivilatomus ja se sijaitsee Sällvikin kartanosta noin 1,2 kilometriä luoteeseen kallioiden välissä olevassa metsäisessä maastossa. Latomuksesta noin 35 metrin päässä etelään sijaitsee ojan/vesiuoman varressa mahdollisen rautakautisen esineen (KM44678:1) löytöpaikka. Tarkemmin kohde sijaitsee pohjoinen-etelä-suuntaisten kallioselänteiden väliin syntyvässä laakeapohjaisessa, mineraalimaapeitteisessä laaksossa. Laakson pohja on tuoreen kankaan (MT) metsäkasvillisuutta kasvavaa vanhaa peltoa, ja valtapuuna on nuorehko kuusi. Löytöpaikka on mineraalimaa-alueella. Kivilatomus sijaitsee löytöpaikasta pohjoiseen pellon alueella olevan matalan kumpareen päällä. Kohteessa on tehty harvennushakkuu keväällä 2019, missä laakson maaperä on paikoin hieman vaurioitunut. Kivilatomus on laajahko ja epämääräinen suuremmista ja pienemmistä kivistä koostuva noin 4 x 4 m kokoinen rakennelma, jossa on havaittavissa nelisivuista muotoa. Latomus on turpeen peittämä. Korkeudeltaan se vaihtelee noin 50-70 cm. Latomuksessa on mahdollisesti ainakin päällyskerroksessa pellon raivauksessa nostettuja kiviä, joten muotoa on vaikea hahmottaa kunnolla. Latomuksen keskeltä suurten kivien alta syvältä tuli kairatessa nokista maata kahdesta eri paikasta. On mahdollista, että osa nokimaasta liittyy alueella historiallisen pellon raivaamiseen. On kuitenkin myös mahdollista, että latomus on esimerkiksi esihistoriallinen hautapaikka, jolloin nokimaa voi liittyä hautaamiseen. Ks. tarkemmin esineen löytöpaikasta ja esineestä alakohteet-kohdasta
metsakeskus.1000037495 710 Västanbacka 10002 12008 13000 11033 27015 301808.00000000 6659675.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037495 Kohde on laajahko kivilatomus ja se sijaitsee Sällvikin kartanosta noin 1,2 kilometriä luoteeseen kallioiden välissä olevassa metsäisessä maastossa. Latomuksesta noin 35 metrin päässä etelään sijaitsee ojan/vesiuoman varressa mahdollisen rautakautisen esineen (KM44678:1) löytöpaikka. Tarkemmin kohde sijaitsee pohjoinen-etelä-suuntaisten kallioselänteiden väliin syntyvässä laakeapohjaisessa, mineraalimaapeitteisessä laaksossa. Laakson pohja on tuoreen kankaan (MT) metsäkasvillisuutta kasvavaa vanhaa peltoa, ja valtapuuna on nuorehko kuusi. Löytöpaikka on mineraalimaa-alueella. Kivilatomus sijaitsee löytöpaikasta pohjoiseen pellon alueella olevan matalan kumpareen päällä. Kohteessa on tehty harvennushakkuu keväällä 2019, missä laakson maaperä on paikoin hieman vaurioitunut. Kivilatomus on laajahko ja epämääräinen suuremmista ja pienemmistä kivistä koostuva noin 4 x 4 m kokoinen rakennelma, jossa on havaittavissa nelisivuista muotoa. Latomus on turpeen peittämä. Korkeudeltaan se vaihtelee noin 50-70 cm. Latomuksessa on mahdollisesti ainakin päällyskerroksessa pellon raivauksessa nostettuja kiviä, joten muotoa on vaikea hahmottaa kunnolla. Latomuksen keskeltä suurten kivien alta syvältä tuli kairatessa nokista maata kahdesta eri paikasta. On mahdollista, että osa nokimaasta liittyy alueella historiallisen pellon raivaamiseen. On kuitenkin myös mahdollista, että latomus on esimerkiksi esihistoriallinen hautapaikka, jolloin nokimaa voi liittyä hautaamiseen. Ks. tarkemmin esineen löytöpaikasta ja esineestä alakohteet-kohdasta
metsakeskus.1000037496 710 Västanbacka Torp 10007 12001 13014 11006 27000 301909.00000000 6659665.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037496 Kohde sijaitsee Sällvikin kartanosta 1,1 kilometriä luoteeseen kallioiden välissä olevan metsäisessä laaksossa. Torpan asutuspaikan pihapiiri sijoittuu laakson itäreunassa olevalle kallioterassille. Tarkemmin kohde sijaitsee pohjoinen-etelä-suuntaisten kallioselänteiden väliin syntyvässä laakeapohjaisessa, mineraalimaapeitteisessä laaksossa. Keskeinen asutuspaikka pihapiireineen sijoittuu laakson itäreunalla olevalle kallioterassille. Pihapiirin länsi- ja eteläpuolella sijaitsevat vanhat pellot laakson pohjalla. Laakson pohja on tuoreen kankaan (MT) metsäkasvillisuutta ja valtapuuna on nuorehko kuusi. Kohteessa on tehty harvennushakkuu keväällä 2019, missä laakson maaperä on paikoin hieman vaurioitunut. Harvennushakkuun yhteydessä pihapiirikin on paikoin vaurioitunut metsäkoneen ajourien kohdalla. Maastossa asuinpaikan pihapiirissä ja sen läheisyydessä vanhoilla pelloilla ja niityillä on melko paljon erilaisia jäännöksiä, kuten rakennuksen perustuksia, kiviröykkiöitä, kiviaita ja tiejäännös. Pellot ja niityt näkyvät maastossa hyvin ojineen. Maastossa on varmasti enemmänkin jäännöksiä, mutta niitä ei järjestelmällisesti etsitty, paikannettu ja dokumentointi tarkastuksen 2019 yhteydessä. Västanbacka on yksi Sällvikin kartanon torpista. Se ei näy 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun kuninkaankartastoissa, mutta niissä ei näy muitakaan Sällvikin kartanon torppia yhtä kartanosta etelään sijoittuvaa torppaa lukuun ottamatta. Kaikkia torppia ei välttämättä olekaan merkitty kuninkaan kartastoihin. Ks. jäännöksistä tarkemmin alakohteet-kohdasta.
metsakeskus.1000037497 593 Kukkarojärvi SE 10002 12016 13175 11006 27000 512495.00000000 6906082.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037497 Kukkarojärven eteläosan itäpuolella, kuusivaltaisessa metsässä noin 16 m kokoinen tervahauta. Haudan vallit ovat noin 5 m paksuiset ja sen halssi aukeaa luoteeseen. Tervahautaa kiertää osin epäselvä katkonainen oja.
metsakeskus.1000037498 148 Sotkajärvi etelä 3 10002 12016 13170 11004 27000 466098.00000000 7625913.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037498 Kohde sijaitsee Sotkajärven kaakkoispuolella, harjanteiden kirjomalla, maaperältään hiekkapohjaisella männikkökankaalla. Männikön seassa kasvaa harvakseltaan myös pienehköjä koivuja. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat puolukka ja variksenmarja sekä seinäsammal ja poronjäkälät. Kohde on kahdentoista suuren pyyntikuopan muodostama pyyntikuoppajärjestelmä. Kuopat ovat muodoltaan pyöreitä, halkaisijaltaan neljästä viiteen metriä, ja useimmat yli metrin syvyisiä. Lähimpänä Sotkajärven rantaa sijaitseva pyyntikuoppa on rannasta noin kahdenkymmenen metrin etäisyydella ja noin viisi metriä järven pintaa korkeammalla. Kuoppajono suuntautuu rantatörmän partaalta kohti kaakkoa. Kuopat 1-4 sijaitsevat tasaisella hiekkakankaalla. Niiden jälkeen kuoppaketju haarautuu. Kuoppien 5-8 muodostama jono jatkuu kohti koillista, hiekkaharjanteiden väliseen notkelmaan. Kuopat 9-12 puolestaan nousevat tasaisen kankaan kaakkoispuolella kohoavan jyrkkärinteisen hiekkaharjun alarinteelle. Kohteesta dokumentoidut pyyntikuopat muodostavat yhtenäisen, hyvin säilyneen pyyntikuoppajärjestelmän. Ajoitukseltaan pyyntikuopat lienevät esihistoriallisia; mahdollisesti ne on kaivettu jo kivikaudella. Noin 250 metriä kohteesta koilliseen päin sijaitsee 23-kuoppainen pyyntikuoppajärjestelmä Sotkajärvi etelä 2.
metsakeskus.1000037499 593 Tuoppuniemi 5 10002 12016 13151 11006 27000 515174.00000000 6904039.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037499 Tuopunkankaan koillisosassa sijaitsee yksittäinen kuoppa, jolla on syvyyttä noin metri ja halkaisijaltaan se on noin kolme metriä. Kuopan pohjalle tehtiin koekuoppa, josta paljastui noin 30 cm paksuinen hiilen ja noen sekainen tumma hiekka.
metsakeskus.1000037500 593 Tuopunkangas 1 10002 12016 13151 11006 27000 515112.00000000 6903583.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037500 Tuopunkankaan keskivaiheilta, niemen poikki kulkevan tien pohjoispuolella noin viiden metrin kokoinen kuoppa, jolla syvyyttä vajaa metri. Kuopan ympärillä osin heikosti havaittavat matalat vallit. Kuopan pohja neliömäinen, noin 2,5 x 2,5 m kokoinen. Kuopan pohjalle tehdystä koekuopasta paljastui noin 30 cm paksu hiilen palojen tummaksi värjäämä hiekka. Mitä ilmeisimmin hiilimiilun jäännös.
metsakeskus.1000037501 593 Tuopunkangas 2 10002 12016 13151 11006 27000 515126.00000000 6903447.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037501 Tuopunkankaan keskiosasta yksittäinen, halkaisijaltaan noin 2,5 m kokoinen, pyöreä ja loivapiirteinen kuoppa. Kuopan syvyys on noin 80 cm ja se sijoittuu vanhan rantaterassin päälle. Kuopan pohjalle tehdystä koekuopasta paljastui noin 25 cm paksuinen kerros pienten hiilen palojen ja noen tummaksi värjäämää hiekkaa. Koekuopan perusteella kuoppa tulkitaan yksittäiseksi hiilihaudaksi.
metsakeskus.1000037502 593 Tuopunkangas 4 10002 12016 13151 11006 27000 515609.00000000 6903509.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037502 Tuopunkankaan koillisosassa, noin 122,5 metrin korkeustasolla olevan vanhan terassin laidalla yksittäinen kuoppajäännös, jonka koko mataline ja osin epäselvine valleineen on noin 6,5 m. Syvyyttä kuopalla on noin 1,3 m. Kuopan pohjalle tehdystä koekuopasta paljastui alle 5 cm paksuinen vaalea hiilen sekainen huuhtoutumiskerros, jonka alla oli pienten hiilen palojen sekaista ruskeaa hiekkaa. Kuoppa tulkittiin hiilihaudan jäännökseksi, vaikka sen voisi tulkita myös esimerkiksi yksittäiseksi pyyntikuopaksi. Kohteen luonteen tarkempi selvittäminen vaatisi kaivaustutkimuksia.
metsakeskus.1000037503 593 Tuopunkangas 3 10002 12016 13151 11006 27000 515228.00000000 6903423.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037503 Kaksi toistensa kaltaista kuoppaa 14 metrin etäisyydellä toisistaan. Kuopat ovat pyöreitä, halkaisijaltaan noin 2,5 m ja syvimmillään noin 90 cm. Eteläisempi kuoppa on hieman pohjoisempaa teräväreunaisempi. Kuoppien ympärillä on matalat ja osin heikosti erottuvat reunavallit. Kuoppien pohjille tehtiin koekuopat, joista paljastui 25-30 cm kerros pienten hiilenpalojen ja noen tummaksi värjäämää hiekkaa. Kuopat ovat todennäköisesti hiilihautoja.
metsakeskus.1000037504 148 Sotkajärvi luode 2 10002 12001 13000 11040 27000 465587.00000000 7625821.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037504 Kohde sijaitsee Sotkajärveen luoteen suunnalta pistävällä, tasalakisella ja kapealla hiekkamoreeniniemellä. Puusto niemellä on koivikkoa, joka vaihettuu niemen tyvellä männiköksi. Niemen kärkeen johtaa sen lounaisrannan suuntainen polku, jonka alueella maanpinta on paikoin kulunut paljaaksi. Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka muodostuu kahdesta todennäköisesti kivikautisesta pyyntikuopasta sekä pesäkkeisestä asuinpaikasta, jonka yksi asutusvaihe ajoittuu varmuudella varhaismetallikaudelle. Sotkajärveen luoteesta pistävän niemen kärjen tasaiselle laelle, niemen kärjestä noin viisitoista metriä luoteeseen päin, kohdalle P 7625793 / I 465623, kaivettiin noin 0,5 m x 0,5 m kokoinen koekuoppa, jossa havaittiin pintaturpeen ja noin yhden senttimetrin paksuisen huuhtoutumiskerroksen alla punertavan ruskeaa, palaneelta vaikuttavaa likamaata sekä muutamia palaneita kiviä ja kaksitoista palaneen luun kappaletta. Maaperä paikalla oli soransekaista hiekkamoreenia, ja likamaakerros jatkui noin kymmenen senttimetrin syvyydelle saakka. Syvemmällä maaperä vaikutti puhtaalta ja häiriöttömältä. Palaneet luut kerättiin talteen, ja niiden todettiin olevan peräisin tarkemmin määrittelemättömästä nisäkkäästä. Niemen tyvellä, noin viisikymmentä metriä niemen kärjen löytöpesäkkeestä luoteeseen päin, havaittiin vierekkäin kaksi kookasta, halkaisijaltaan noin viisimetristä pyyntikuoppaa. Kuoppien lounaispuolella, niemen kärkeen päin johtavan polun paljaaksi kuluttamassa maanpinnassa, havaittiin noin kymmenen metrin matkalla palaneita kiviä, palaneiden luiden kappaleita ja kvartsi-iskoksia sekä lisäksi yksi asbestisekoitteisen saviastian kappale, jonka todettiin olevan tyypiltään varhaismetallikautista niin sanottua Lovozeron keramiikkaa. Löydöt sijaitsivat noin viidentoista metrin päässä niemen lounaisrannasta, noin kolme metriä järven pintaa ylempänä, välillä P 7625821 / I 465594 - P 7625826 / I 465584. Saviastian kappale löydettiin kohdasta P 7625822 / I 465588, joka sijaitsee noin kolme ja puoli metriä pyyntikuoppa 2:n keskikohdasta länteen päin, pyyntikuopan vallin reunalla. Rikkoutunutta maanpintaa saviastian kappaleen löytöpaikan ympärillä kaavittiin kaivauslastalla noin neliömetrin alueella noin kolmen senttimetrin syvyydelle asti. Tällöin hiekkaisen maaperän seasta löydettiin keramiikkaa kaksi kappaletta lisää sekä kaksikymmentä palaneen luun kappaletta. Löydetyt palaneiden luiden kappaleet olivat varsin pieniä, mutta ainakin osa niistä on peräisin kookkaasta tai keskikokoisesta nisäkkäästä. Sekä saviastian kappaleet että palaneet luut kerättiin talteen. Vuoden 2021 tarkastuksessa Sotkajärven luoteisrannalta havaittiin lisäksi 60 pyyntikuoppaa, jotka sijaitsevat lähes suorassa, noin 1,2 km pitkässä linjassa. Pääosin kuopat ovat soikeita, osa on pyöreitä. Kuoppien koko vaihtelee, keskimääräinen koko on 3,2 m x 2,9 m ja syvyys 70 cm. Suurimmat kuopat ovat halkaisjaltaan 4 m ja syvyydeltään yli metrin.
metsakeskus.1000037504 148 Sotkajärvi luode 2 10002 12016 13170 11040 27000 465587.00000000 7625821.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037504 Kohde sijaitsee Sotkajärveen luoteen suunnalta pistävällä, tasalakisella ja kapealla hiekkamoreeniniemellä. Puusto niemellä on koivikkoa, joka vaihettuu niemen tyvellä männiköksi. Niemen kärkeen johtaa sen lounaisrannan suuntainen polku, jonka alueella maanpinta on paikoin kulunut paljaaksi. Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka muodostuu kahdesta todennäköisesti kivikautisesta pyyntikuopasta sekä pesäkkeisestä asuinpaikasta, jonka yksi asutusvaihe ajoittuu varmuudella varhaismetallikaudelle. Sotkajärveen luoteesta pistävän niemen kärjen tasaiselle laelle, niemen kärjestä noin viisitoista metriä luoteeseen päin, kohdalle P 7625793 / I 465623, kaivettiin noin 0,5 m x 0,5 m kokoinen koekuoppa, jossa havaittiin pintaturpeen ja noin yhden senttimetrin paksuisen huuhtoutumiskerroksen alla punertavan ruskeaa, palaneelta vaikuttavaa likamaata sekä muutamia palaneita kiviä ja kaksitoista palaneen luun kappaletta. Maaperä paikalla oli soransekaista hiekkamoreenia, ja likamaakerros jatkui noin kymmenen senttimetrin syvyydelle saakka. Syvemmällä maaperä vaikutti puhtaalta ja häiriöttömältä. Palaneet luut kerättiin talteen, ja niiden todettiin olevan peräisin tarkemmin määrittelemättömästä nisäkkäästä. Niemen tyvellä, noin viisikymmentä metriä niemen kärjen löytöpesäkkeestä luoteeseen päin, havaittiin vierekkäin kaksi kookasta, halkaisijaltaan noin viisimetristä pyyntikuoppaa. Kuoppien lounaispuolella, niemen kärkeen päin johtavan polun paljaaksi kuluttamassa maanpinnassa, havaittiin noin kymmenen metrin matkalla palaneita kiviä, palaneiden luiden kappaleita ja kvartsi-iskoksia sekä lisäksi yksi asbestisekoitteisen saviastian kappale, jonka todettiin olevan tyypiltään varhaismetallikautista niin sanottua Lovozeron keramiikkaa. Löydöt sijaitsivat noin viidentoista metrin päässä niemen lounaisrannasta, noin kolme metriä järven pintaa ylempänä, välillä P 7625821 / I 465594 - P 7625826 / I 465584. Saviastian kappale löydettiin kohdasta P 7625822 / I 465588, joka sijaitsee noin kolme ja puoli metriä pyyntikuoppa 2:n keskikohdasta länteen päin, pyyntikuopan vallin reunalla. Rikkoutunutta maanpintaa saviastian kappaleen löytöpaikan ympärillä kaavittiin kaivauslastalla noin neliömetrin alueella noin kolmen senttimetrin syvyydelle asti. Tällöin hiekkaisen maaperän seasta löydettiin keramiikkaa kaksi kappaletta lisää sekä kaksikymmentä palaneen luun kappaletta. Löydetyt palaneiden luiden kappaleet olivat varsin pieniä, mutta ainakin osa niistä on peräisin kookkaasta tai keskikokoisesta nisäkkäästä. Sekä saviastian kappaleet että palaneet luut kerättiin talteen. Vuoden 2021 tarkastuksessa Sotkajärven luoteisrannalta havaittiin lisäksi 60 pyyntikuoppaa, jotka sijaitsevat lähes suorassa, noin 1,2 km pitkässä linjassa. Pääosin kuopat ovat soikeita, osa on pyöreitä. Kuoppien koko vaihtelee, keskimääräinen koko on 3,2 m x 2,9 m ja syvyys 70 cm. Suurimmat kuopat ovat halkaisjaltaan 4 m ja syvyydeltään yli metrin.
metsakeskus.1000037504 148 Sotkajärvi luode 2 10002 12001 13000 11019 27000 465587.00000000 7625821.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037504 Kohde sijaitsee Sotkajärveen luoteen suunnalta pistävällä, tasalakisella ja kapealla hiekkamoreeniniemellä. Puusto niemellä on koivikkoa, joka vaihettuu niemen tyvellä männiköksi. Niemen kärkeen johtaa sen lounaisrannan suuntainen polku, jonka alueella maanpinta on paikoin kulunut paljaaksi. Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka muodostuu kahdesta todennäköisesti kivikautisesta pyyntikuopasta sekä pesäkkeisestä asuinpaikasta, jonka yksi asutusvaihe ajoittuu varmuudella varhaismetallikaudelle. Sotkajärveen luoteesta pistävän niemen kärjen tasaiselle laelle, niemen kärjestä noin viisitoista metriä luoteeseen päin, kohdalle P 7625793 / I 465623, kaivettiin noin 0,5 m x 0,5 m kokoinen koekuoppa, jossa havaittiin pintaturpeen ja noin yhden senttimetrin paksuisen huuhtoutumiskerroksen alla punertavan ruskeaa, palaneelta vaikuttavaa likamaata sekä muutamia palaneita kiviä ja kaksitoista palaneen luun kappaletta. Maaperä paikalla oli soransekaista hiekkamoreenia, ja likamaakerros jatkui noin kymmenen senttimetrin syvyydelle saakka. Syvemmällä maaperä vaikutti puhtaalta ja häiriöttömältä. Palaneet luut kerättiin talteen, ja niiden todettiin olevan peräisin tarkemmin määrittelemättömästä nisäkkäästä. Niemen tyvellä, noin viisikymmentä metriä niemen kärjen löytöpesäkkeestä luoteeseen päin, havaittiin vierekkäin kaksi kookasta, halkaisijaltaan noin viisimetristä pyyntikuoppaa. Kuoppien lounaispuolella, niemen kärkeen päin johtavan polun paljaaksi kuluttamassa maanpinnassa, havaittiin noin kymmenen metrin matkalla palaneita kiviä, palaneiden luiden kappaleita ja kvartsi-iskoksia sekä lisäksi yksi asbestisekoitteisen saviastian kappale, jonka todettiin olevan tyypiltään varhaismetallikautista niin sanottua Lovozeron keramiikkaa. Löydöt sijaitsivat noin viidentoista metrin päässä niemen lounaisrannasta, noin kolme metriä järven pintaa ylempänä, välillä P 7625821 / I 465594 - P 7625826 / I 465584. Saviastian kappale löydettiin kohdasta P 7625822 / I 465588, joka sijaitsee noin kolme ja puoli metriä pyyntikuoppa 2:n keskikohdasta länteen päin, pyyntikuopan vallin reunalla. Rikkoutunutta maanpintaa saviastian kappaleen löytöpaikan ympärillä kaavittiin kaivauslastalla noin neliömetrin alueella noin kolmen senttimetrin syvyydelle asti. Tällöin hiekkaisen maaperän seasta löydettiin keramiikkaa kaksi kappaletta lisää sekä kaksikymmentä palaneen luun kappaletta. Löydetyt palaneiden luiden kappaleet olivat varsin pieniä, mutta ainakin osa niistä on peräisin kookkaasta tai keskikokoisesta nisäkkäästä. Sekä saviastian kappaleet että palaneet luut kerättiin talteen. Vuoden 2021 tarkastuksessa Sotkajärven luoteisrannalta havaittiin lisäksi 60 pyyntikuoppaa, jotka sijaitsevat lähes suorassa, noin 1,2 km pitkässä linjassa. Pääosin kuopat ovat soikeita, osa on pyöreitä. Kuoppien koko vaihtelee, keskimääräinen koko on 3,2 m x 2,9 m ja syvyys 70 cm. Suurimmat kuopat ovat halkaisjaltaan 4 m ja syvyydeltään yli metrin.
metsakeskus.1000037504 148 Sotkajärvi luode 2 10002 12016 13170 11019 27000 465587.00000000 7625821.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037504 Kohde sijaitsee Sotkajärveen luoteen suunnalta pistävällä, tasalakisella ja kapealla hiekkamoreeniniemellä. Puusto niemellä on koivikkoa, joka vaihettuu niemen tyvellä männiköksi. Niemen kärkeen johtaa sen lounaisrannan suuntainen polku, jonka alueella maanpinta on paikoin kulunut paljaaksi. Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka muodostuu kahdesta todennäköisesti kivikautisesta pyyntikuopasta sekä pesäkkeisestä asuinpaikasta, jonka yksi asutusvaihe ajoittuu varmuudella varhaismetallikaudelle. Sotkajärveen luoteesta pistävän niemen kärjen tasaiselle laelle, niemen kärjestä noin viisitoista metriä luoteeseen päin, kohdalle P 7625793 / I 465623, kaivettiin noin 0,5 m x 0,5 m kokoinen koekuoppa, jossa havaittiin pintaturpeen ja noin yhden senttimetrin paksuisen huuhtoutumiskerroksen alla punertavan ruskeaa, palaneelta vaikuttavaa likamaata sekä muutamia palaneita kiviä ja kaksitoista palaneen luun kappaletta. Maaperä paikalla oli soransekaista hiekkamoreenia, ja likamaakerros jatkui noin kymmenen senttimetrin syvyydelle saakka. Syvemmällä maaperä vaikutti puhtaalta ja häiriöttömältä. Palaneet luut kerättiin talteen, ja niiden todettiin olevan peräisin tarkemmin määrittelemättömästä nisäkkäästä. Niemen tyvellä, noin viisikymmentä metriä niemen kärjen löytöpesäkkeestä luoteeseen päin, havaittiin vierekkäin kaksi kookasta, halkaisijaltaan noin viisimetristä pyyntikuoppaa. Kuoppien lounaispuolella, niemen kärkeen päin johtavan polun paljaaksi kuluttamassa maanpinnassa, havaittiin noin kymmenen metrin matkalla palaneita kiviä, palaneiden luiden kappaleita ja kvartsi-iskoksia sekä lisäksi yksi asbestisekoitteisen saviastian kappale, jonka todettiin olevan tyypiltään varhaismetallikautista niin sanottua Lovozeron keramiikkaa. Löydöt sijaitsivat noin viidentoista metrin päässä niemen lounaisrannasta, noin kolme metriä järven pintaa ylempänä, välillä P 7625821 / I 465594 - P 7625826 / I 465584. Saviastian kappale löydettiin kohdasta P 7625822 / I 465588, joka sijaitsee noin kolme ja puoli metriä pyyntikuoppa 2:n keskikohdasta länteen päin, pyyntikuopan vallin reunalla. Rikkoutunutta maanpintaa saviastian kappaleen löytöpaikan ympärillä kaavittiin kaivauslastalla noin neliömetrin alueella noin kolmen senttimetrin syvyydelle asti. Tällöin hiekkaisen maaperän seasta löydettiin keramiikkaa kaksi kappaletta lisää sekä kaksikymmentä palaneen luun kappaletta. Löydetyt palaneiden luiden kappaleet olivat varsin pieniä, mutta ainakin osa niistä on peräisin kookkaasta tai keskikokoisesta nisäkkäästä. Sekä saviastian kappaleet että palaneet luut kerättiin talteen. Vuoden 2021 tarkastuksessa Sotkajärven luoteisrannalta havaittiin lisäksi 60 pyyntikuoppaa, jotka sijaitsevat lähes suorassa, noin 1,2 km pitkässä linjassa. Pääosin kuopat ovat soikeita, osa on pyöreitä. Kuoppien koko vaihtelee, keskimääräinen koko on 3,2 m x 2,9 m ja syvyys 70 cm. Suurimmat kuopat ovat halkaisjaltaan 4 m ja syvyydeltään yli metrin.
metsakeskus.1000037505 148 Sotkajärvi etelä 4 10002 12016 13170 11004 27000 465437.00000000 7625529.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037505 Kohde sijaitsee Sotkajärven eteläpuolen hiekkapohjaisella kankaalla sekä sen eteläpuolella nousevalla jyrkällä hiekkamoreeniharjulla, jonka laella kulkee Lemmenjoen suuntaisen merkityn retkeilyreitin polku. Alueella kasvaa mäntyjen ja koivujen muodostamaa sekametsää, joka on harjulla koivuvaltaista, mutta tasaisemmalla kankaalla lähempänä järveä mäntyvaltaista. Kohde muodostuu kuudesta pyyntikuopasta, jotka sijaitsevat kolmena erillisenä ryhmänä. Pyyntikuopat ovat kookkaita, muodoltaan pyöreitä tai soikeahkoja, ja niiden halkaisijat vaihtelevat neljästä metristä neljään ja puoleen metriin. Ne ovat noin metrin syvyisiä ja niistä useimpia reunustaa vähintään kaksi metriä leveä maavalli, jonka korkeus on noin 20 cm – 30 cm. Kohteen eteläisin pyyntikuoppa on kaivettu harjun laelle, melko kiviseen moreenimaahan, noin 140 metrin päähän Sotkajärven rannasta, noin kolmekymmentä metriä järven pintaa ylemmäs, harjun eteläpuolella sijaitsevan lammen koillispään pohjoispuolelle. Harjun laen leveys pyyntikuopan kohdalla on noin kuusi metriä, ja harjulla kulkevan retkeilyreitin polku leikkaa kuopan luoteisosaa. Polun käyttö sorruttaa pyyntikuoppaa ja siten uhkaa sen säilymistä. Eteläisimmästä pyyntikuopasta noin sata metriä luoteeseen päin, noin kaksikymmentä metriä alempana, sijaitsee kolmen pyyntikuopan tiivis ryhmä Sotkajärveen kaakon suunnalta laskevan pienen lähdepuron notkon pohjoispuoleisella tasanteella, miltei notkon partaalla. Kuopparyhmä on noin neljänkymmenen metrin etäisyydellä Sotkajärven rannasta, hieman alle kymmenen metriä järven pintaa korkeammalla. Kohteen itäisimmät kaksi pyyntikuoppaa sijaitsevat edellä kuvaillusta kuopparyhmästä noin 150 metriä koilliseen päin, Sotkajärveen pistävän niemekkeen tyvellä, noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä järven rannasta, noin kolme metriä järven pintaa korkeammalla. Kohteesta dokumentoidut pyyntikuopat ovat pääosin hyvin säilyneitä ja visuaalisesti vaikuttavia, mutta ne eivät muodosta kovin selkeästi yhtenäistä pyyntikuoppajärjestelmää. Ajoitukseltaan kohteen pyyntikuopat ovat todennäköisesti esihistoriallisia; mahdollisesti ne on kaivettu jo kivikaudella. Pyyntikuoppa 1:n tuhoutumisen estämiseksi sen vieritse harjun laella kulkevalle merkityn retkeilyreitin polulle pitäisi rakentaa retkeilijöiden kulkua ohjaavat pitkospuut noin kahdenkymmenen metrin matkalle. Pyyntikuoppien 2-6 säilyminen nykytilassaan ei toistaiseksi vaikuta olevan uhattuna.
metsakeskus.1000037506 593 Tuoppuniemi 6 10002 12016 13151 11002 27000 515534.00000000 6903137.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037506 Tuopunkankaan kaakkoiskulmalta yksittäinen kuoppajäännös, koko noin 1,5 x 2 m ja syvyys noin 50 cm. Kuopan pohjalle tehdystä koekuopasta paljastui ainakin 35 cm syvyyteen saakka hiilenpalojen tummaksi värjäämää hiekkaa, jossa oli seassa nyrkin kokoisia kiviä. Kuoppa eroaa muista Tuopunkankaalta havaituista kuoppajäännöksistä juuri kivisyyteensä vuoksi. Kyseessä voi olla joko historiallisen ajan hiilihauta tai esihistoriallinen keittokuoppa.
metsakeskus.1000037507 593 Tuopunjoki 1 10002 12001 13001 11019 27000 515428.00000000 6903088.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037507 Tuopunkankaan kaakkoisosasta, Tuopunjoen suun koillispuolisessa niemessä kaksi matalaa painannetta noin kuuden metrin etäisyydellä toisistaan. Painanteet sijoittuvat kivikkoisen mäen eteläpuolella olevalle vähemmän kiviselle noin 10 metriä leveälle tasanteelle. Tasanteen alla maasto laskee loivasti etelään, kohti järveä. Itäisemmän painanteen koko on noin 3,5 x 4 ja sen ympärillä on heikosti erottuvat vallit. Syvyyttä painanteella on noin 40 cm. Painanteen keskelle tehtiin tulokseton koekuoppa. Läntisemmän painanteen koko on noin 3 x 4,5 m ja syvyys noin 40 cm. Painanteen itälaidalle tehdystä koekuopasta löytyi harmaan huuhtoutumishiekan ja vaaleanruskean hiekan rajalta kolme kvartsi-iskosta ja palaneen luun kappale. Enempää koekuoppia paikalle ei tehty.
metsakeskus.1000037508 593 Tuopunjoki 2 10002 12016 13166 11006 27000 515148.00000000 6903093.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037508 Tuopunjoen eteläpuolen niemekkeellä noin 3,2 x 1,4 m kokoinen kuoppa, jonka syvyys noin 50 cm. Kuoppa kivisessä maastossa niemen korkeimman kohdan pohjoispuolella. Muotonsa vuoksi kuoppa tulkittiin naurishaudaksi. Niemekkeeltä ei havaittu muita merkkejä mahdollisesta kaskiviljelystä.
metsakeskus.1000037509 593 Ruokojärvi W 10002 12016 13166 11006 27000 515400.00000000 6902785.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037509 Ruokojärven länsirannalta, noin 250 m Tuopunjoen suulta eteläkaakkoon sijaitsevalla niemellä kaksi naurishaudaksi tulkittua kuoppajäännöstä. Kuopat ovat niemen pohjoiskärjessä, kivikkoisessa kohti pohjoista laskevassa rinteessä. Kaakonpuoleinen kuoppa on noin 2 x 1 m kokoinen ja 50 cm syvä. Siitä noin 8 m luoteeseen oleva toinen kuoppa on noin 1,5 x 2,5 m kokoinen ja 50-80 cm syvä. Kuoppiin tehdyistä koekuopista ei todettu huuhtoutumiskerrosta eikä kivennäismaata. Naurishaudoiksi tulkittujen kuoppien lähimaastosta ei havaittu muita merkkejä mahdollisesta kaskeamisesta.
metsakeskus.1000037510 593 Ruokojärvi Jokiniemi 10002 12004 13054 11004 27000 516555.00000000 6901352.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037510 Ruokojärven eteläpäässä, Ruokojoen niskan koillispuolella olevan Jokiniemen pohjoislaidalla kaksi kiviröykkiötä noin 40 m etäisyydellä toisistaan. Näistä läntisempi on kooltaan noin 2,5 x 3 m, korkeus 40-50 cm. Röykkiön päällä on paksu sammalkerros, jota ei poistettu inventoinnin yhteydessä. Röykkiön kivet vaikuttavat olevan halkaisijaltaan 20-45 cm. Röykkiöistä itäisempi on kooltaan noin 4 x 5 m, korkeus noin 1,3 m. Röykkiön päällä kasvaa paksu sammalkerros ja vankka kuusi. Sammaleen alta pilkottavat kivet ovat kooltaan 25-60 cm kokoisia. Röykkiöiden lähiympäristöön yritettiin tehdä useita koekuoppia, mutta niiden kaivaminen tyrehtyi pintaturpeen poistoon: kivikkoiselta ja kallioiselta alueelta ei onnistuttu löytämään kivennäismaan alueita. Kaskiröykkiöksi suurempi röykkiö on kovin iso. Pienempi (läntisempi) röykkiö sopisi kokonsa puolesta sellaiseksi, joskin siitä havaitut kivet ovat kaskiröykkiöksi suurehkoja. Jos niemessä olisi kaskettu, olisi luultavaa, että kaskiröykkiöitä olisi paikalla enemmänkin. Suurempi röykkiö voisi olla vanha rajamerkki, mutta niemessä ei kulje nykyisiä tai vanhoja rajoja. Suuremman röykkiön voisi näillä tiedoin tulkita esihistorialliseksi lapinraunioksi.
metsakeskus.1000037511 593 Suuri-Läänä E 10002 12016 13175 11006 27000 517619.00000000 6899845.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037511 Suuri-Läänä -järven itärannalla, mökin pihapiirin koillispuolen metsässä, sijaitsee laakea tervahauta. Tervahaudan halkaisija valleineen on noin 15 m ja sen halssiaukko aukeaa etelään. Matala tervahauta erottuu huonosti kasvillisuuden alta.
metsakeskus.1000037512 593 Välikangas 10002 12016 13175 11006 27000 511085.00000000 6904138.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037512 Pyhitty-järven pohjoislaidalla, Välikankaan itään laskevan rinteen päällä sijaitsee matala, laakea ja halkaisijaltaan noin 16 m tervahauta. Alue on avohakattu hiljattain, jolloin tervahaudan vallit ovat rikkoontuneet useasta kohdasta. Rikkoontuneella maanpinnalla on näkyvissä paljon hiilen paloja.
metsakeskus.1000037513 593 Viitaoja 10002 12001 13013 11006 27000 510050.00000000 6902443.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037513 Inventointi 2019: V. 1794 isojakokartalta ja 1853 pitäjänkartalta paikannettu nimeämätön talo sijoittuu Heiniö-järven pohjoispuolelle. Vuoden 1973 peruskartalla talon kohta on peltoa, mitä se nykyisinkin. Pellon keskellä on halkaisijaltaan noin 6 m kokoinen peltoröykkiö. Pellossa röykkiön ympärillä on näkyvissä jonkin verran tiilen kappaleita sekä rapautuneen oloisia kiviä. Nykyinen Viitaojan talo sijaitsee noin 100 m peltoröykkiöstä luoteeseen. Nykyisen Viitaojan isännän mukaan heidän talonsa on rakennettu pian viime sotien jälkeen, jolloin pellolla oli vielä ollut kaksi vierekkäistä kivikasaa, jotka tiedettiin uunin raunioiksi. Sittemmin kivikasat on lykitty yhteen ja kasan päälle on koottu myöhemminkin kiviä pellosta. Hyvän karttapaikannuksen (arvioitu tarkkuus ± 30 m), isännän kertoman ja pellolla nähdyn perusteella pitäisin paikkaa kiinteänä muinaisjäännöksenä. Kohteen tarkempi rajaaminen ja jäljellä olevan muinaisjäännöksen säilyneisyyden selvittäminen vaatisi arkeologisia kaivaustutkimuksia.
metsakeskus.1000037514 148 Sotkajärvi etelä 5 10002 12016 13170 11004 27000 464962.00000000 7625397.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037514 Kohde sijaitsee Sotkajärven kaakkoisrannan laakealla, hiekkapohjaisella niemellä, kolmesta neljään metriä järven pintaa ylempänä, Sotkajärven telttailualueelta noin 250 metriä pohjoiskoilliseen päin. Alueella kasvaa mäntyjen ja koivujen muodostamaa sekametsää, ja aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka, variksenmarja, seinäsammal ja poronjäkälät. Kohde on neljästä kookkaasta pyyntikuopasta muodostuva pyyntikuoppajärjestelmä. Kuopat sijaitsevat kaarevana jonona Sotkajärveen pistävän niemen länsiosassa, noin 20 m - 60 m etäisyydellä järven rannasta. Pyyntikuoppien halkaisijat vaihtelevat noin kolmesta ja puolesta metristä yli neljään metriin ja ne ovat noin metrin syvyisiä. Muodoltaan kuopat ovat pyöreitä tai hieman soikeita poikittaissuuntaisesti kuoppajonon suuntaan nähden.
metsakeskus.1000037515 148 Sotkajärvi etelä 6 10002 12016 13170 11004 27000 464377.00000000 7625012.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037515 Kohde sijaitsee Sotkajärven länsipään eteläpuolella, itäkoillis-länsilounaissuuntaisen harjun laen ja järven rantatörmän välillä, vajaan sadan metrin matkalla. Harjun pohjoisrinne laskee jyrkästi melko tasaiselle kankaalle, jota jatkuu rantatörmän partaalle saakka. Maaperä alueella on kohtalaisen kivistä moreenia ja puusto männikköä. Harjun laella kulkevan merkityn retkeilyreitin polku leikkaa kohteen eteläosaa. Kohde on kuuden pyyntikuopan muodostama pohjois-eteläsuuntainen pyyntikuoppajärjestelmä. Kohteen pyyntikuopat ovat muodoltaan pyöreitä tai soikeahkoja ja niiden halkaisijat vaihtelevat kolmesta metristä lähes viiteen metriin. Ne erottuvat hyvin selvästi maastossa ja ovat yli metrin syvyisiä, loivapiirteisen maavallin reunustamia. Pyyntikuoppa 1 sijaitsee noin 140 metriä Sotkajärven rannasta etelään päin, moreeniharjun laella, harjulla kulkevan retkeilyreitin polun eteläpuolella. Polku leikkaa pyyntikuopan vallin luoteisreunaa. Kuopan itäpuolella, noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä kuopasta harjun poikki kulkee koillis-lounaissuuntainen notko. Kohteen muut viisi pyyntikuoppaa sijaitsevat harjun ja Sotkajärven rantatörmän välisellä männikkökankaalla. Ne muodostavat noin kolmenkymmenen metrin mittaisen, pohjois-eteläsuuntaisen kuoppajonon, jonka eteläisin kuoppa on noin viidenkymmenen metrin etäisyydellä pyyntikuopasta 1. Sotkajärvi etelä 6:n pyyntikuopat ovat katkaisseet peurojen kulkureitin Sotkajärven rantatörmän ja järven eteläpuoleisen harjun laen välisellä männikkökankaalla. Ne muodostavat yhtenäisen, hyvin säilyneen pienen pyyntikuoppajärjestelmän. Harjun laella sijaitsevan pyyntikuoppa 1:n säilyminen nykytilassaan on kuitenkin uhattuna, koska merkityn retkeilyreitin polku sorruttaa kuopan vallin luoteisosaa. Pyyntikuopan suojaksi voitaisiinkin pystyttää aita ohjaamaan retkeilijöiden kulkua etäämmälle kuopasta. Ajoitukseltaan pyyntikuopat lienevät esihistoriallisia; mahdollisesti ne on kaivettu jo kivikaudella.
metsakeskus.1000037516 593 Suuri-Läänä W 10002 12001 13013 11006 27000 516191.00000000 6899449.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037516 Vuosien 1794 (isojakokartta) ja 1853 (pitäjänkartta) kartoilta paikannettu nimeämätön talonpaikka sijoittuu Suuri-Läänä -järven länsipuolelle, Riipilän kylän kaakkoislaidalle. Paikannustarkkuudeksi arvioisin ± 40 m. Isojakokartalla talo sijoittuu Riipilän alueelle Pyhityn kylään ja se on identifioitu numerolla 68, mutta kartan seliteosiossa tälle numerolle ei löydy vastaavuutta. Pitäjänkartalla alueelle on merkitty useita taloja, joiden niiden kohdalle on kirjoitettu ainoastaan Pyhitty by. Vanhoilta kartoilta paikannetuista alueen taloista vain nro 68 sijoittuu nyt inventoidulle alueelle. Vuoden 1973 peruskartalla talonpaikka on autioitunut ja sen kohdalla on pellonkulma. Nykyisin vanhan talonpaikan ohi menee mökkitie ja paikka on harvaa kuusikkoa. Noin 20 metrin etäisyydellä tiestä havaittiin kaksi kivikasaa, joiden halkaisija on noin kolme metriä ja korkeus alle metrin. Sammalpeitteisten kasojen alta pilkotti särmikkäitä kiviä. Kivikasojen viereen tehtiin koekuoppa, jossa kunttakerroksen alla oli siltin sekaista moreenia ja kuntan alaosassa oli muutamia hiilen paloja. Havaitut kivikasat voivat olla uunin raunioita tai paikalla olleen rakennuksen paikoilleen lykittyjä purkujätekasoja. Paikka tulkittiin tässä yhteydessä kiinteäksi muinaisjäännökseksi, tosin sen säilyneisyyden selvittäminen vaatisi arkeologisia jatkotutkimuksia
metsakeskus.1000037517 300 Haapaniemi 10007 12001 13000 11006 27000 320097.00000000 6971822.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037517 Haapalan vanhasta talosta on maininta jo 1500-luvulta. Haapaniemi on Kuortaneen vanhimpia asuinpaikkoja. Pappila Haapaniemessä on toiminut vuodesta 1663 vuoteen 1939. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1809. Pappilarakennus on peräisin vuodelta 1779. Pihapiirissä sijaitsee mm. aittoja sekä kivinavetta. Paikka on Lapuan hiippakunnan kurssi- ja leirikeskuksena. Haapaniemen pappila ympäristöineen on osa valtakunnallisesti arvokasta Kuortaneenjärven maisema-aluetta. Luoteispuolelta pellolta havaittiin v. 2017 inventoinnissa muutamia kvartseja, joita ei otettu talteen.
metsakeskus.1000037518 148 Searitniva koillinen 10002 12001 13000 11019 27000 463301.00000000 7624385.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037518 Kohde sijaitsee Lemmenjoen kaakkoispuolella, noin kilometrin verran Searitnivan telttailualueelta koilliseen päin. Lemmenjoki meanderoi kyseisellä kohdalla voimakkaasti, ja kohde on joen aiemman uoman varrelle työntyvän, luoteisreunaltaan jyrkkärinteisen hiekkaharjanteen laen tasanteella, kuivalla kankaalla, noin kahdeksan metriä joen pintaa ylempänä, hieman yli sadan metrin päässä joen nykyisestä uomasta. Tasanteen halkaisija on noin kaksikymmentäviisi metriä, sen poikki kulkee joen suuntainen merkitsemätön polku-ura, ja merkitty retkeilyreitti on kohteen kaakkoispuolella noin kuudenkymmenen metrin etäisyydellä, noin kaksikymmentä metriä kohdetta ylemmällä tasolla. Alueen puusto on männikköä, ja mäntyjen seassa kasvaa myös muutamia koivuja. Kohde on kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Hiekkaharjanteen päällä olevan tasanteen poikki kulkevalla polulla havaittiin kvartsi-iskos kohdassa N 7624391 / I 463298. Paikalle tehtiin lapionpisto, josta ei kuitenkaan havaittu mitään tavanomaisesta podsolimaannoksesta poikkeavaa. Halkaisijaltaan noin kahdenkymmenenviiden metrin laajuinen tasanne kuitenkin vaikutti sekä maaperältään että sijainniltaan hyvin otolliselta kivikautiseksi tai varhaismetallikautiseksi asuinpaikaksi. Tasanteen eteläpuoliskolle tehdyssä lapionpistossa, kohdassa N 7624385 / I 463301, havaittiin pintaturpeen ja noin kahden senttimetrin paksuisen huuhtoutumiskerroksen alla tummaa, punertavan ruskeaa, selvästi palaneelta vaikuttavaa likamaata, muutamia hiilenkappaleita sekä pienehkö kappale palanutta luuta. Lapionpisto laajennettiin noin 0,5 m x 0,5 m laajuiseksi koekuopaksi, jotta luuta saataisiin kerättyä talteen radiohiiliajoitukseen riittävä määrä. Likamaata oli paksulti koko koekuopan pohjan alalla, ja sen seasta löydettiin paljon kookkaasta nisäkkäästä peräisin olevia palaneiden luiden kappaleita, kolme kvartsi-iskosta, kaksi kvartsiitti-iskosta sekä kaksikymmentäkuusi kappaletta tummaa, huokoista, hyvin kevyttä ja haurasta materiaalia, jonka todettiin olevan joko koivuntuohitervaa tai hiiltynyttä tuohta. Iskokset olivat hyvälaatuista raaka-ainetta, kvartsiitit väriltään keskiharmaita ja melko karkearakeisia. Koekuopan maaperä oli hienoa hiekkaa, ja palaneiden kivien kappaleita ei kuopasta löydetty lainkaan. Koekuopan keskiosa kaivettiin halkaisijaltaan noin kahdenkymmenen senttimetrin laajuiselta alueelta noin kahdenkymmenen senttimetrin syvyydelle saakka, mutta likamaa ja runsaat löydöt vaikuttivat jatkuvan vielä syvemmälle. Koska ajoituskelpoista materiaalia oli tuossa vaiheessa jo saatu talteen riittävästi, lopetettiin kuopan reunaosien kaivaminen jo alle kymmenen senttimetrin syvyydellä. Talteen kerättiin kaikki iskokset ja koivuntuohitervan tai hiiltyneen tuohen kappaleet sekä neljänkymmenen kappaleen otos palanutta luuta. Useampia koekuoppia tasanteelle ei enää kaivettu, vaan asuinpaikan rajaus päätettiin tehdä alueen maastonmuotojen perusteella.
metsakeskus.1000037518 148 Searitniva koillinen 10002 12001 13000 11040 27000 463301.00000000 7624385.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037518 Kohde sijaitsee Lemmenjoen kaakkoispuolella, noin kilometrin verran Searitnivan telttailualueelta koilliseen päin. Lemmenjoki meanderoi kyseisellä kohdalla voimakkaasti, ja kohde on joen aiemman uoman varrelle työntyvän, luoteisreunaltaan jyrkkärinteisen hiekkaharjanteen laen tasanteella, kuivalla kankaalla, noin kahdeksan metriä joen pintaa ylempänä, hieman yli sadan metrin päässä joen nykyisestä uomasta. Tasanteen halkaisija on noin kaksikymmentäviisi metriä, sen poikki kulkee joen suuntainen merkitsemätön polku-ura, ja merkitty retkeilyreitti on kohteen kaakkoispuolella noin kuudenkymmenen metrin etäisyydellä, noin kaksikymmentä metriä kohdetta ylemmällä tasolla. Alueen puusto on männikköä, ja mäntyjen seassa kasvaa myös muutamia koivuja. Kohde on kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Hiekkaharjanteen päällä olevan tasanteen poikki kulkevalla polulla havaittiin kvartsi-iskos kohdassa N 7624391 / I 463298. Paikalle tehtiin lapionpisto, josta ei kuitenkaan havaittu mitään tavanomaisesta podsolimaannoksesta poikkeavaa. Halkaisijaltaan noin kahdenkymmenenviiden metrin laajuinen tasanne kuitenkin vaikutti sekä maaperältään että sijainniltaan hyvin otolliselta kivikautiseksi tai varhaismetallikautiseksi asuinpaikaksi. Tasanteen eteläpuoliskolle tehdyssä lapionpistossa, kohdassa N 7624385 / I 463301, havaittiin pintaturpeen ja noin kahden senttimetrin paksuisen huuhtoutumiskerroksen alla tummaa, punertavan ruskeaa, selvästi palaneelta vaikuttavaa likamaata, muutamia hiilenkappaleita sekä pienehkö kappale palanutta luuta. Lapionpisto laajennettiin noin 0,5 m x 0,5 m laajuiseksi koekuopaksi, jotta luuta saataisiin kerättyä talteen radiohiiliajoitukseen riittävä määrä. Likamaata oli paksulti koko koekuopan pohjan alalla, ja sen seasta löydettiin paljon kookkaasta nisäkkäästä peräisin olevia palaneiden luiden kappaleita, kolme kvartsi-iskosta, kaksi kvartsiitti-iskosta sekä kaksikymmentäkuusi kappaletta tummaa, huokoista, hyvin kevyttä ja haurasta materiaalia, jonka todettiin olevan joko koivuntuohitervaa tai hiiltynyttä tuohta. Iskokset olivat hyvälaatuista raaka-ainetta, kvartsiitit väriltään keskiharmaita ja melko karkearakeisia. Koekuopan maaperä oli hienoa hiekkaa, ja palaneiden kivien kappaleita ei kuopasta löydetty lainkaan. Koekuopan keskiosa kaivettiin halkaisijaltaan noin kahdenkymmenen senttimetrin laajuiselta alueelta noin kahdenkymmenen senttimetrin syvyydelle saakka, mutta likamaa ja runsaat löydöt vaikuttivat jatkuvan vielä syvemmälle. Koska ajoituskelpoista materiaalia oli tuossa vaiheessa jo saatu talteen riittävästi, lopetettiin kuopan reunaosien kaivaminen jo alle kymmenen senttimetrin syvyydellä. Talteen kerättiin kaikki iskokset ja koivuntuohitervan tai hiiltyneen tuohen kappaleet sekä neljänkymmenen kappaleen otos palanutta luuta. Useampia koekuoppia tasanteelle ei enää kaivettu, vaan asuinpaikan rajaus päätettiin tehdä alueen maastonmuotojen perusteella.
metsakeskus.1000037519 300 Mäki-Ruona 10007 12001 13000 11006 27000 321115.00000000 6972774.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037519 Paikalle on merkitty torppa vuosina 1757-1759 mitatulle isonjaon kartalle. Alue on peltoa ja tien pohjoispuolella sijaitsee tiiviisti tiloja.
metsakeskus.1000037520 300 Petäjäniemi 10007 12001 13000 11006 27000 318108.00000000 6973586.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037520 Petäjäniemi on perustettu viimeistään 1675. Paikalla oli mahdollisesti vuonna 1567 perustettu Puntaisen tila, joka autioitui vuosisadan lopulla (lähde:Piiskoomännyn juurelta. Kuortaneen Salmen kyläkirja, s. 42). Paikalla on tiivisti rakennettu tilakeskus, jonka ympärillä on viljelyksessä olevia peltoja.
metsakeskus.1000037521 300 Ruona 10007 12001 13000 11006 27000 321276.00000000 6972962.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037521 Ruona on merkitty vuoden 1549 veroluetteloon. Talo jaetaan ensimmäisen kerran 1723 (Piiskoomännyn juurelta. Kuortaneen Salmen kyläkirja, s. 49). Nykyisin mäellä sijaitsee useita tiloja ja niihin kuuluvia talousrakennuksia. Isonjaon kartalle merkitty kantatalon paikka sijaitsee mäen eteläreunalla peltoalueella. Ruonanmäki on Kuortaneen vanhimpia asuinpaikkoja.
metsakeskus.1000037522 300 Salmi 10007 12001 13000 11006 27000 317338.00000000 6975794.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037522 Salmi on merkitty vuoden 1549 veroluetteloon. Talo on toiminut kestikievarina 1700-luvulla. Tila jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1760. Salmen alue on Kuortaneen vanhimpia yhtäjaksoisesti asuttuja asuinpaikkoja.
metsakeskus.1000037523 300 Seppälä 10007 12001 13000 11006 27000 318631.00000000 6970289.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037523 Seppälä mainitaan verotiedoissa ensimmäisen kerran vuonna 1592. Seppälän ensimmäinen jako oli vuonna 1736, jolloin syntyi Ala- ja Yli-Seppälä (Pihasta pihaan, Kuortaneen Länsirannan kyläkirja, s. 13).
metsakeskus.1000037524 300 Vasumäki 10007 12001 13000 11006 27000 317133.00000000 6974124.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037524 Vasumäki on perustettu 1781. Tila oli jonkin aikaa kruununtilana 1800-luvulla, ja vuonna 1876-1877 se lunastettiin perintötilaksi (Pihasta pihaan. Kuortaneen Länsirannan kyläkirja. s. 52). Kantatalon paikka sijaitsee pitkän koivukujan päässä matalalla mäellä. Länsipuolella on peltoja ja itäpuolella metsää. Vasumäen talon vanhan paikan sanotaan sijainneen nykyisestä päärakennuksesta kaakkoon. Vuonna 1766 päivätylle ja vuonna 1844 täydennetylle isonjaon kartalle Vasumäen talo on merkitty nykyisen päärakennuksen kohdalle.
metsakeskus.1000037525 300 Yli-Salmi 10007 12001 13000 11006 27000 317423.00000000 6975534.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037525 Kohde sijaitsee Salmen kylässä Salmentien varrella tiiviisti rakennetulla mäellä. Salmi on merkitty vuoden 1549 veroluetteloon. Tila jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1760, jolloin syntyivät Yli- ja Ala-Salmi. Salmenmäki on Kuortaneen vanhimpia yhtäjaksoisesti asuttuja asuinpaikkoja.
metsakeskus.1000037526 300 Vasumäki 2 10007 12001 13000 11006 27000 317275.00000000 6974037.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037526 Vasumäki on perustettu 1781. (Pihasta pihaan. Kuortaneen Länsirannan kyläkirja. s. 52). Vasumäen talon vanhan paikan sanotaan sijainneen nykyisestä päärakennuksesta kaakkoon (Piiskoomännyn juurelta. Kuortaneen Salmen kyläkirja, s. 57). Alue on rakentamatonta. Rantatörmän päällä on tasainen alue, joka sopisi talon paikaksi, sen pohjoispuolella metsä on muokattua ja aurattua. Talon perustuksiin viittaavia havaintoja ei tehty. Muutamissa kohdissa havaittiin rivimäisesti olevia tai keskittymänä kiviä ja maakasa, jotka voivat liittyä paikan viljelyyn ja peltoon, joka on merkitty vuoden 1962 peruskartalle.
metsakeskus.1000037527 300 Kuortaneen kirkonkellot 10007 12006 13084 11006 27000 317534.00000000 6973284.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037527 Tarinan mukaan Isonvihan aikana venäläiset veivät kaikista Lapuan kappeleista kirkonkellot. Kuortaneen kirkonkellot pelastettiin upottamalla ne järveen Konttelinkarille (Heikki Klemetti, Kuortaneen vaiheita sanoin ja kuvin. 1932). Kelloja on 1990-luvun lopulla etsittykin. Etsinnöt kustansi Kuortaneen kunta (Kuortaneenjärvi Lapuanjoen helmi, s. 11). Kohteen sijainti on arvio (Piiskoomännyn juurelta. Kuortaneen Salmen kyläkirja, s. 29, kartta s. 57).
metsakeskus.1000037528 300 Länsiranta 10007 12006 13084 11006 27000 317177.00000000 6971888.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037528 Kuortaneenjärven länsirannalla Länsirannan kylässä Länsirannantien varrella. Alueella kulkee sähkölinja, itäpuolella järvenrannassa on tiheää huvila-asutusta. Tarinan mukaan paikalle on haudattu venäläinen sotilas Suomen sodan aikana (Piiskoomännyn juurelta. Kuortaneen Salmen kyläkirja, s. 57). Vuoden 2017 inventoinnissa paikalla ei havaittu maanpinnalla näkyviä rakenteita, jotka voisivat viitata hautapaikkaan.
metsakeskus.1000037529 300 Seppälä 2 10007 12004 13000 11002 27000 318692.00000000 6970240.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037529 Heti maantien itäpuolella luonnonkivistä holvattu maakellari. Kellari on hyväkuntoinen, mutta ei enää käytössä. Läheisyydessä sijaitsee vanhoja hirsiaittoja ja tuulimyllyn jäännös
metsakeskus.1000037530 300 Seppälä 3 10007 12016 13000 11002 27000 318738.00000000 6970238.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037530 Seppälän tilan itäpuolella Länsirannantiestä n. 50 itään on tuulimyllyn jäänteet. Kyseessä on ollut harakkamylly. Kohde on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000037532 148 Searitniva 10002 12016 13170 11004 27000 462736.00000000 7624005.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037532 Kohde sijaitsee Searitnivan telttailualueen koillispuolella, tasaisilla, hiekkapohjaisilla rantaterasseilla Lemmenjoen kaakkoispuolella, viidestä kymmeneen metriä joen pintaa ylempänä. Rantaterassien poikki kulkee kaksi pientä, Lemmenjokea kohti laskevaa puronotkoa. Alueella kasvaa mäntyvaltaista, mäntyjen ja koivujen muodostamaa sekametsää. Pyyntikuoppajärjestelmä muodostuu kahdestatoista kookkaasta pyyntikuopasta. Kuopat on kaivettu Lemmenjoen kaakkoisrannan suuntaiseksi jonoksi hieman yli kahdensadan metrin matkalle, näköetäisyydelle joesta. Kuoppajonossa on lyhyet katkokset rantaterassien poikki kulkevien puronotkojen kohdilla. Itäisin kuoppa on hieman erillään muusta kuoppajonosta. Pyyntikuoppien halkaisijat vaihtelevat kolmesta metristä noin neljään ja puoleen metriin, ja ne ovat noin metrin syvyisiä. Yleisolemukseltaan kuopat ovat keskenään hyvin samankaltaisia ja muodoltaan pyöreitä tai hieman soikeita poikittaissuuntaisesti kuoppajonon suuntaan nähden. Searitnivan pyyntikuoppajärjestelmä on olemukseltaan melko yhtenäinen ja hyvin säilynyt. Ajoitukseltaan pyyntikuopat lienevät esihistoriallisia; mahdollisesti ne on kaivettu jo kivikaudella. Todennäköisesti kuoppiin on ajettu peuroja Lemmenjoen suuntaisesti joen kaakkoispuoleisilta rantaterasseilta. Kohteen pyyntikuoppien yleisolemuksen samankaltaisuuden perusteella ne lienee kaivettu yhdellä kertaa, ja koko kuoppajono on ilmeisesti ollut käytössä samanaikaisesti. Peurojen metsästys pyyntikuopilla on ollut Lemmenjoen ympäristössä hyvin laajamittaista, ja molemmin puolin jokea Sotkajärveltä Ravadasjärvelle ulottuvalla alueella sijaitsevissa pyyntikuoppajärjestelmissä on yhteensä satoja pyyntikuoppia. Lemmenjoen varrella sijaitsee myös useita esihistoriallisia asuinpaikkoja, joilla pyyntikuoppajärjestelmät kaivanut väestö on mahdollisesti asunut. Searitnivan pyyntikuoppajärjestelmää lähin asuinpaikka sijaitsee kuoppajonon itäpäästä noin kuusisataa metriä itäkoilliseen päin.
metsakeskus.1000037533 5 Keski-Suni 10007 12001 13000 11006 27000 348190.00000000 6964345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037533 Keski-Sunin piha-piiri on maakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Pihapiirissä on navetta, kaksi riviaittaa ja asuinrakennus. Sunin tila mainitaan vuoden 1600 verokirjassa. Vuoden 1785 maakirjan mukaan talo jakautui kahtia Suniin ja Keski-Suniin. Sunista käytettiin myös nimeä Myllymäki ja Hauta-aho (tiedot: Länsi-Suomen ympäristökeskuksen inventointiprojekti 2007 ja Mustaniemen – Suninniemen alueen osa-yleiskaava ja Lehtimäen rantayleiskaavan muutos/kaavaselostus 2017). Pohjoispuolella on muita tiloja, muualla tilaa ympäröivät pellot. Vuoden 1834 isonjaon kartalle Suninniemeen on merkitty kaksi taloa, joista eteläisempi on Keski-Suni ja pohjoisempi Suni eli Kaihoranta.
metsakeskus.1000037534 5 Suni/Kaihoranta 10007 12001 13000 11006 27000 348127.00000000 6964382.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037534 Ähtärinjärven itärannalla Suninsalmen eteläpuolella, etelään pistävän Suninniemen tiiviisti rakennetulla korkeimmalla kohdalla. Suni eli Kaihoranta on yksi neljästä Suninniemellä sijaitsevasta tilasta. Sunin tila mainitaan vuoden 1600 verokirjassa. Vuoden 1785 maakirjan mukaan talo jakautui kahtia Suniin ja Keski-Suniin (tiedot Länsi-Suomen ympäristökeskuksen inventointiprojekti 2007 ja Mustaniemen – Suninniemen alueen osa-yleiskaava ja Lehtimäen rantayleiskaavan muutos/kaavaselostus 2017. Vuoden 1834 isonjaon kartalle Suninniemeen on merkitty kaksi taloa, joista pohjoisempi oli Suni eli myöhempi Kaihoranta.
metsakeskus.1000037536 10 Selkänevansaari 10007 12004 13051 11006 27000 344071.00000000 6939719.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037536 Isojakokartalle (B20) vuodelta 1817 alueelle on merkitty rajamerkki, joka on nimetty ”Sälkä Näfvan Saari”. Rajapiste on pieni kulma Alavuden ja Ähtärin rajalla. Kyseinen ”saari” on Selkäneva-nimisellä suoalueella oleva, noin 70 x 60 m laaja ja matala moreenisärkkä. Särkän ympäristö on ojitettua – jäljistä päätellen ojia on paranneltu muutaman edeltäneen vuoden kuluessa. Moreenisärkän keskiosan tienoilla, nykyisellä rajalla, on noin 80 cm korkea, 50 cm leveä ja 40 cm paksu lohkokivi. Kiven tasaiselle pystypinnalle on hakattu numero ”32” noin 12 cm korkuisin numeroin. Kiven reunassa on ainakin kaksi runsaat 10 cm pitkää ja pari cm leveää porausjälkeä. Alus- tai tukikiviä rajakivellä ei ole. On hyvin mahdollista, että inventoinnissa havaittu rajamerkki ei ole alkuperäinen, vuoden 1817 karttaan merkitty. Mahdollisesti varhaisemmassa vaiheessa on ollut puuhun tehty rajamerkki. Etsinnöistä huolimatta vanhaa puunkantoa ei todetun rajamerkin lähistöltä löytynyt.
metsakeskus.1000037537 10 Juppo 10007 12001 13016 11006 27000 339601.00000000 6943907.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037537 Vuoden 1762 kartalta (A5) paikannettu talo sijoittuu nykyisten Juppon talojen väliseen peltoon. Pitäjänkartalla (1840-luku) ja vuoden 1961 peruskartalla alueen tilanne on nykyisen kaltainen: paikalla on kaksi Juppon taloa ja vanhimmalta kartalta paikannetun Juppon talon kohta on peltoa. Inventoinnin aikana kyntämättä olleelta pellolta ei saatu havaintoja vanhasta talon paikasta.
metsakeskus.1000037538 148 Härkäjärvi itä 10002 12016 13170 11004 27000 461599.00000000 7623175.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037538 Kohde sijaitsee Härkäjärven itäpuolella, Lemmenjoen eteläpuolen hiekkapohjaisella männikkökankaalla, noin yhdeksänsadan metrin matkalla Härkäjärven itäpään tasolta itäkoilliseen päin, kahden jyrkkärinteisen puronotkon välillä. Alueen halki kulkee muutamia pienempiä puronotkoja. Kohteen korkeusero joen rantaan on enimmillään noin viisitoista metriä, ja joen rantatörmä on paikoin jyrkkä, mutta sen yläpuolella alue on enimmäkseen kohtalaisen tasaista. Kohteen halki kulkee Lemmenjokea seuraavan merkitty retkeilyreitti, ja kohteen länsilounaispuolella. Kohde on hyvin säilynyt ja laaja-alainen pyyntikuoppajärjestelmä, jossa on yhteensä 53 pyyntikuoppaa. Kohteen pyyntikuopat ovat erittäin kookkaita ja selvästi maastossa erottuvia, useimmat noin metrin syvyisiä, syvimmät jopa puolitoistametrisiä. Kuoppien halkaisijat vaihtelevat kolmen ja viiden metrin välillä, ne ovat muodoltaan pyöreitä tai soikeahkoja, ja lähes kaikkia kuoppia reunustaa muutaman metrin levyinen, enimmillään noin puoli metriä korkea maavalli. Kohteen luoteisimmat neljä pyyntikuoppaa sijaitsevat hieman erillään pyyntikuoppajärjestelmän muista kuopista, melko tiiviinä ryhmänä Härkäjärven itäpään etelärannalta pistävällä niemellä, lähellä järven rantatörmää. Yhtenäisempi pyyntikuoppajono alkaa niemen tyven kaakkoispuolelta, tasaisen kankaan reunalta, niemelle laskevan rinteen päältä, ja se suuntautuu kohti etelää. Kuoppien länsipuolella noin sadan metrin etäisyydellä on Härkäjärveen laskeva jyrkkärinteinen puronotko, joka kaartuu etelämpänä itään, kankaan eteläpuolelle. Noin viisikymmentä metriä jatkuttuaan kuoppajono haarautuu etelän ja kaakon suunnille. Etelän suunnalle pyyntikuopat jatkuvat noin sata metriä, puronotkon partaalle asti, josta kuoppajono kääntyy seuraamaan kankaan laitaa kohti itäkoillista, ja pian myös aiemmin kohti kaakkoa erkaantunut jonon toinen haara yhtyy siihen jälleen. Hieman toistasataa metriä kuoppajonojen yhtymisen jälkeen pyyntikuoppajärjestelmä kohtaa koillis-lounaisuuntaisen puronotkon reunan, jota se seuraa koilliseen päin, lähes Lemmenjoen rantaan laskevan rinteen partaalle saakka. Kuoppajono siirtyy puronotkon itäpuolelle noin sadan metrin etäisyydellä Lemmenjoesta, jonka jälkeen se jatkuu vielä joen suuntaisesti noin neljäsataa metriä, ylittäen matkan varrella pieniä puronotkoja ja päättyen kohdalle, jossa tasainen kangas loppuu ja jyrkkä rinne työntyy aivan Lemmenjoen varrelle. Pyyntikuoppajärjestelmän itäisin kuoppa sijaitsee Lemmenjoelle päin laskevalla rinteellä, noin viisitoista metriä jyrkkärinteisen puronotkon länsireunalta länteen päin, ja monet kohteen itäpään kuopista näkyvät myös jokea seuraavan merkityn retkeilyreitin polulle. Härkäjärven itäpuolella Lemmenjoen varrella sijaitseva pyyntikuoppajärjestelmä on erittäin hyvin säilynyt, olemukseltaan yhtenäinen ja kooltaan Lemmenjoen laakson suurimpia. Ajoitukseltaan pyyntikuopat lienevät esihistoriallisia; mahdollisesti ne on kaivettu jo kivikaudella.
metsakeskus.1000037539 563 Kokkoräme 10002 12016 13175 11006 27000 392330.00000000 7134487.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037539 Hauta sijaitsee kallioisen kankaan kaakkoislaidalla Kokkorämeen pohjoispuolella. Sen halkaisija valli mukaan lukien noin 14 m, kuopan syvyys on 0.7 m. Halssi suuntautuu länsilounaaseen, pituus 3 m.
metsakeskus.1000037540 563 Puhdonkangas 10002 12016 13175 11006 27000 394613.00000000 7134985.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037540 Hauta sijaitsee loivalla sorarinteellä kahden kallioalueen välissä. Sen halkaisija valli mukaan lukien noin 18 m, kuopan syvyys on 0.7 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 3 m. Hauta on tiheän aluskasvillisuuden peittämä.
metsakeskus.1000037541 563 Koskenoja 10002 12016 13180 11006 27000 394466.00000000 7134885.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037541 Tulivoimapuiston hankealueella oli samaan aikaan syntynyt kaksi talo Mehtälä ja Koski. Mehtälä on kokonaan purettu, Kosken vanha tupa on siirretty noin 160 m etelään pellon varteen ja se oli muutettu ilmeisesti talliksi. Talon myllystä Koskenojalla on vielä rakenteita säilynyt. Koskenojassa on vesimyllyn perustukset ja lahonneen puukehikon osia sekä 2 patoa. Kiviperustukset ojan seinämissä ovat n 2 m pitkiä ja noin 0,5-0,6 m korkeita; kanavan leveys on 1,1 m ja se on täytetty kivillä. Kanavan ylä- ja alapuolella on pieni pato.
metsakeskus.1000037542 710 Sjöäng 10002 12004 13054 11004 27000 304761.00000000 6663581.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037542 Kohde koostuu rautakautisen rannerenkaan katkelman (KM43252) löytöpaikasta ja sen yhteydessä sijaitsevasta kahdesta kiviröykkiöstä. Kohde on luonnonsuojelualueella Tomasbölevikenin luoteispuolella. Kohteen pohjoispuolella kohoaa laaja kallioalue. Tarkemmin kohde sijaitsee viljelyssä olevan pellon koillispuolisessa multavaa ruskomaannosta olevassa lehtorinteessä (OMT), jossa kasvaa pensaskerroksessa erityisesti pähkinää. Valtapuuna ovat kuusi ja koivu. Kenttäkerros on suhteellisen vähäinen. Rinne viettää lounaaseen ja on maaperältään hiekkamoreenia. Rinne on ollut jossain vaiheessa ilmeisesti Tomasbölen kylän rantaniittyä tai aivan niityn rajalla, minkä jälkeen paikalle on rakennettu historiallisella ajalla rakennuksia. Kohteen pohjoispuolella kohoaa laaja kallioalue ja kaakossa on merenlahti. Rautakautisen esineen löytöpaikka on rinteessä pienellä terassilla tai tasanteella. Terassin itäosassa jonkin matkan päässä löytöpaikasta on matala, hieman epämääräinen kiviröykkiö tai -latomus (6663569 / 304776). Se on osin turvettunut, joten sen laajuutta on vaikea arvioida luotettavasti. Röykkiön halkaisija on noin 2 metriä. Lähistöllä on myös toinen epämääräinen röykkiö, halkaisijaltaan noin 2 metrinen matala röykkiö tai kiveys (6663572 / 304768). Röykkiöt ja esineen löytöpaikka vaikuttavat muodostavat oman kokonaisuutensa. Kohteen luonteen ja iän tarkempi selvittäminen edellyttää kaivaustutkimuksia.
metsakeskus.1000037542 710 Sjöäng 10002 12008 13000 11004 27000 304761.00000000 6663581.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037542 Kohde koostuu rautakautisen rannerenkaan katkelman (KM43252) löytöpaikasta ja sen yhteydessä sijaitsevasta kahdesta kiviröykkiöstä. Kohde on luonnonsuojelualueella Tomasbölevikenin luoteispuolella. Kohteen pohjoispuolella kohoaa laaja kallioalue. Tarkemmin kohde sijaitsee viljelyssä olevan pellon koillispuolisessa multavaa ruskomaannosta olevassa lehtorinteessä (OMT), jossa kasvaa pensaskerroksessa erityisesti pähkinää. Valtapuuna ovat kuusi ja koivu. Kenttäkerros on suhteellisen vähäinen. Rinne viettää lounaaseen ja on maaperältään hiekkamoreenia. Rinne on ollut jossain vaiheessa ilmeisesti Tomasbölen kylän rantaniittyä tai aivan niityn rajalla, minkä jälkeen paikalle on rakennettu historiallisella ajalla rakennuksia. Kohteen pohjoispuolella kohoaa laaja kallioalue ja kaakossa on merenlahti. Rautakautisen esineen löytöpaikka on rinteessä pienellä terassilla tai tasanteella. Terassin itäosassa jonkin matkan päässä löytöpaikasta on matala, hieman epämääräinen kiviröykkiö tai -latomus (6663569 / 304776). Se on osin turvettunut, joten sen laajuutta on vaikea arvioida luotettavasti. Röykkiön halkaisija on noin 2 metriä. Lähistöllä on myös toinen epämääräinen röykkiö, halkaisijaltaan noin 2 metrinen matala röykkiö tai kiveys (6663572 / 304768). Röykkiöt ja esineen löytöpaikka vaikuttavat muodostavat oman kokonaisuutensa. Kohteen luonteen ja iän tarkempi selvittäminen edellyttää kaivaustutkimuksia.
metsakeskus.1000037542 710 Sjöäng 10002 12004 13054 11033 27000 304761.00000000 6663581.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037542 Kohde koostuu rautakautisen rannerenkaan katkelman (KM43252) löytöpaikasta ja sen yhteydessä sijaitsevasta kahdesta kiviröykkiöstä. Kohde on luonnonsuojelualueella Tomasbölevikenin luoteispuolella. Kohteen pohjoispuolella kohoaa laaja kallioalue. Tarkemmin kohde sijaitsee viljelyssä olevan pellon koillispuolisessa multavaa ruskomaannosta olevassa lehtorinteessä (OMT), jossa kasvaa pensaskerroksessa erityisesti pähkinää. Valtapuuna ovat kuusi ja koivu. Kenttäkerros on suhteellisen vähäinen. Rinne viettää lounaaseen ja on maaperältään hiekkamoreenia. Rinne on ollut jossain vaiheessa ilmeisesti Tomasbölen kylän rantaniittyä tai aivan niityn rajalla, minkä jälkeen paikalle on rakennettu historiallisella ajalla rakennuksia. Kohteen pohjoispuolella kohoaa laaja kallioalue ja kaakossa on merenlahti. Rautakautisen esineen löytöpaikka on rinteessä pienellä terassilla tai tasanteella. Terassin itäosassa jonkin matkan päässä löytöpaikasta on matala, hieman epämääräinen kiviröykkiö tai -latomus (6663569 / 304776). Se on osin turvettunut, joten sen laajuutta on vaikea arvioida luotettavasti. Röykkiön halkaisija on noin 2 metriä. Lähistöllä on myös toinen epämääräinen röykkiö, halkaisijaltaan noin 2 metrinen matala röykkiö tai kiveys (6663572 / 304768). Röykkiöt ja esineen löytöpaikka vaikuttavat muodostavat oman kokonaisuutensa. Kohteen luonteen ja iän tarkempi selvittäminen edellyttää kaivaustutkimuksia.
metsakeskus.1000037542 710 Sjöäng 10002 12008 13000 11033 27000 304761.00000000 6663581.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037542 Kohde koostuu rautakautisen rannerenkaan katkelman (KM43252) löytöpaikasta ja sen yhteydessä sijaitsevasta kahdesta kiviröykkiöstä. Kohde on luonnonsuojelualueella Tomasbölevikenin luoteispuolella. Kohteen pohjoispuolella kohoaa laaja kallioalue. Tarkemmin kohde sijaitsee viljelyssä olevan pellon koillispuolisessa multavaa ruskomaannosta olevassa lehtorinteessä (OMT), jossa kasvaa pensaskerroksessa erityisesti pähkinää. Valtapuuna ovat kuusi ja koivu. Kenttäkerros on suhteellisen vähäinen. Rinne viettää lounaaseen ja on maaperältään hiekkamoreenia. Rinne on ollut jossain vaiheessa ilmeisesti Tomasbölen kylän rantaniittyä tai aivan niityn rajalla, minkä jälkeen paikalle on rakennettu historiallisella ajalla rakennuksia. Kohteen pohjoispuolella kohoaa laaja kallioalue ja kaakossa on merenlahti. Rautakautisen esineen löytöpaikka on rinteessä pienellä terassilla tai tasanteella. Terassin itäosassa jonkin matkan päässä löytöpaikasta on matala, hieman epämääräinen kiviröykkiö tai -latomus (6663569 / 304776). Se on osin turvettunut, joten sen laajuutta on vaikea arvioida luotettavasti. Röykkiön halkaisija on noin 2 metriä. Lähistöllä on myös toinen epämääräinen röykkiö, halkaisijaltaan noin 2 metrinen matala röykkiö tai kiveys (6663572 / 304768). Röykkiöt ja esineen löytöpaikka vaikuttavat muodostavat oman kokonaisuutensa. Kohteen luonteen ja iän tarkempi selvittäminen edellyttää kaivaustutkimuksia.
metsakeskus.1000037543 710 Tomasböle Tegelbruk 10002 12016 13177 11006 27007 304332.00000000 6663703.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037543 Kohde sijaitsee Tomasbölebäckenin pohjoisrannalla ja se on kokonaan Natura-alueella. Tarkemmin kohde sijaitsee jyrkähkösti etelään viettävässä rinteessä multavassa rantalehdossa (OMaT), jossa on voimakas kenttäkerros heinävaltaisia lajeja sekä lehtipuuvoittoinen pensas- ja puukerros. Jäännöksen pohjois- ja länsipuolella on viljelty pelto. Kohde muodostuu epämääräisestä ja rauenneesta kivistä rakennetun tiiliuunin perustuksesta ja sen sisällä olevasta suuresta kuopasta. Sen koko on noin 10 x 10 metriä. Sen sisään on kaatunut puita ja myös ympäristön puusto ja pensasto on tiheähköä ja rytelikköistä. Uunin jäännöksen ympäristössä on todennäköisesti säilynyt muitakin, pienempiä jäännöksiä Natura-alueella. Ruukki on perustettu 1740-luvulla ja se on ollut jonkinlaisessa toiminnassa vielä 1820-luvulla. Historiallisten karttojen tarkastelun perusteella vaikuttaa siltä, että toiminta on loppunut 1800-luvun puoliväliin mennessä. Vuoden 1758 kartan (KA MHA U B41a:23/4) perusteella tiiliruukin alueella, tiiliuunin pohjoispuolella on sijainnut ruukkiin liittyviä rakennuksia, "Tegelbruks hus".
metsakeskus.1000037545 889 Sairastensaari 10001 12002 13000 11006 27000 485420.00000000 7193165.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037545 Sanginjärven koillisrannan saarella mainitaan olevan hirsisiä kammiohautoja. Mahdollisesti saari on ollut hautapaikkana todennäköisesti jo ennen Utajärven kappeliseurakunnan perustamista, jolloin vainajat piti kuljettaa Muhoksen kirkkomaahan (ks. Koppeleista kirkkomaille, Utajärven hautausmaiden tarinallinen opas. Utajärven kunta 2013), s. 12. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000037548 148 Härkäjärvi itä 2 10002 12016 13170 11004 27000 461009.00000000 7622922.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037548 Kohde sijaitsee Härkäjärven telttailualueen pohjoispuoleisen niemen tyvellä, telttailualueen koillispuolella sijaitsevan lammen länsi- ja koillispuolilla. Alue on kumpuilevaa, hiekkapohjaista kuivaa kangasta, jolla kasvaa männikköä ja harvakseltaan koivuja. Lemmenjokea seuraavan merkityn retkeilyreitin polku kulkee kohteen kaakkoisosan halki, noin viisitoista metriä järven pintaa ylemmäs kohoavan hiekkaharjun päällä. Kohde on pyyntikuoppajärjestelmä, jossa on yhteensä 21 pyyntikuoppaa. Kohteen pyyntikuopat ovat erittäin suuria ja selvästi erottuvia, yli metrin syvyisiä, ja niiden halkaisijat vaihtelevat vajaasta neljästä metristä noin kuuteen metriin. Jokaista kuoppaa reunustaa leveä maavalli. Pyyntikuoppajärjestelmä on olemukseltaan yhtenäinen ja hyvin säilynyt. Pyyntikuopat 1-6 sijaitsevat Härkäjärven ja sen itäpuolella olevan lammen välisellä kannaksella. Kuopat on kaivettu itäkoillis-länsilounaissuuntaiseksi jonoksi hiekkaharjanteen reunalle, kannaksen matalimman kohdan eteläpuolelle. Samaisen lammen koillispuolella kuoppajono haarautuu pyyntikuoppa 7:n luota kahteen eri suuntaan. Pyyntikuopat 8-13 suuntautuvat kohti kaakkoa, muodostaen jonon lammen rannan ja sen kaakkoispuoleisen hiekkaharjanteen laen välille. Pyyntikuoppien 14-21 muodostama jono suuntautuu puolestaan kohti pohjoiskoillista, lammen rannan ja Härkäjärven koillispään lahdelman välisen kannaksen matalimman kohdan poikki. Kuoppa 21 on Härkäjärven rantaa kohti laskevalla rinteellä, noin kuusi metriä järven pintaa ylempänä ja noin 25 metrin etäisyydellä järven rannasta. Härkäjärven telttailualueen pohjoispuoleinen niemi rajautuu siis kokonaan järven ja lammen välisten kannasten poikki kulkevien pyyntikuoppajonojen pohjois-ja länsipuolille. Härkäjärven telttailualueen pohjois-ja koillispuolilla sijaitseva pyyntikuoppajärjestelmä on mainiosti säilynyt ja yleisolemukseltaan poikkeuksellisen edustava. Se on laadittu maastonpiirteet kekseliäästi huomioiden. Ajoitukseltaan kohteen pyyntikuopat lienevät esihistoriallisia; mahdollisesti ne on kaivettu jo kivikaudella.
metsakeskus.1000037549 322 Bastuslätt 3 10002 12004 13053 11006 27007 243161.00000000 6660824.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037549 Jungfrusundin Bastuslättin sekä Krogaruddenin pohjoisosan ympäristössä on kiviuuneja hajallaan rinteessä sekä rannan tuntumassa. Kiviuunit on inventoitu vuonna 1987.
metsakeskus.1000037550 148 Härkäjärvi etelä 10002 12016 13170 11004 27000 460262.00000000 7622464.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037550 Kohde sijaitsee Härkäjärven kapeimmalla kohdalla, järven kaakkoisrannan hiekkapohjaisen niemekkeen tyvellä. Niemekkeellä kasvaa männikköä ja harvakseltaan koivuja. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat puolukka, variksenmarja, sammalet ja poronjäkälät. Kohde on yksittäinen pyyntikuoppa, joka sijaitsee Härkäjärven kaakkoisrannan niemekkeellä, kohdassa P 7622464 / I 460262, noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä rannasta, noin kuusi metriä järven pintaa ylempänä. Kuoppa on soikea, luode-kaakkosuuntainen, kooltaan noin 4,0 m x 3,0 m ja syvyydeltään noin 0,9 metriä. Kuoppaa reunustaa noin 2,5 metriä leveä maavalli, jonka korkeus on noin 0,3 metriä. Maaperältään hiekkainen niemeke vaikutti sopivalta myös esihistorialliseksi asuinpaikaksi. Niemekkeen koillisreunalle, pyyntikuopan pohjoispuolelle, noin kymmenen metrin etäisyydelle järven rannasta, kohtaan P 7622486 / I 460259, kaivettiin noin neliömetrin laajuinen koekuoppa. Koekuopasta löydettiin kaksi kvartsi-iskosta, mutta muita esihistorialliseen toimintaan viittaavia löytöjä tai ilmiöitä ei havaittu. Iskoksia ei kerätty koekuopasta talteen, vaan ne jätettiin paikoilleen. Koekuopan lähiympäristöön tehtiin myös muutamia lapionpistoja, jotka olivat löydöttömiä.
metsakeskus.1000037554 148 Härkäjärvi luode 10002 12001 13000 11019 27000 460079.00000000 7622442.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037554 Asuinpaikka sijaitsee Härkäjärven luoteisrannalla, järvelle pistävän, itäkoillis-länsilounaissuuntaisen niemen tyven eteläreunalla, niemen muodostavan hiekkaharjanteen tasaisella laella ja rantaan laskevalla rinteellä, kahdesta kolmeen metriä järven pintaa ylempänä. Kohteen alueella kasvaa männikköä ja aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka, juolukka, suopursu, variksenmarja ja seinäsammal. Kohde on kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Noin viiden metrin etäisyydellä Härkäjärven rannasta, kohdassa P 7622440 / I 460080, rantaan laskevalla rinteellä, noin kaksi metriä järven pintaa ylempänä, havaittiin rikkoutuneessa maanpinnassa kaksi pientä kvartsiitti-iskosta. Paikalle kaivettiin kaivauslastalla noin 0,5 m x 0,5 m laajuinen koekuoppa 1, josta löydettiin lukuisia iskoksia lisää. Koekuopasta löydetyt iskokset olivat hyvin pienikokoisia ja raaka-aineeltaan vaihtelevia; kvartsiittiiskosten lisäksi löydettiin yksi kvartsi-iskos sekä iskoksia, joita oli isketty hyvin hienorakeisesta, piikiveä muistuttavasta kivestä, ilmeisesti sertistä. Koekuopasta löydetyt iskokset kerättiin talteen. Rantatörmän päälle, niemen tyven tasaisen laen reunalle, tehtiin muutamia lapionpistoja, jolloin havaittiin, että iskoksia on rannan suuntaisesti vähintään kymmenen metrin matkalla ja noin viidentoista metrin etäisyydelle järven rannasta saakka. Tiheimmin iskoksia todettiin olevan kapealla vyöhykkeellä rantaan laskevan rinteen partaalla. Yhteensä iskoksia havaittiin useita satoja, ja edellä mainittujen kivilajien lisäksi niiden joukossa oli myös liuskeiskoksia. Enimmäkseen iskokset olivat olemukseltaan lastumaisia, hyvin ohuita ja halkaisijaltaan vain muutaman millimetrin kokoisia, mutta muutamia kookkaampiakin iskoksia havaittiin, erityisesti hieman etäämmällä rantatörmän partaalta. Kohdalle P 7622442 / I 460079 tehdystä lapionpistosta löydettiin kaksipuoleisesti retusoidun liuske-esineen katkelma, jonka poikkileikkaus on linssinmuotoinen. Mahdollisesti esine on ollut olemukseltaan veitsimäinen. Katkelma ja saman lapionpiston muutkin löydöt kerättiin talteen. Asuinpaikalta kerättiin talteen myös hiotun liuske-esineen tai hioimen katkelma, joka löydettiin pienialaisesta maapaljastumasta kaatuneen kelon rungon alta, kohdasta P 7622440 / I 460078, ja lisäksi kohdalle P 7622443 / I 460079 tehdystä lapionpistosta löydetyt kolme kohteen muihin löytöihin verrattuna kohtalaisen isokokoista kvartsiitti-iskosta, joista kookkaimman suurin läpimitta on noin 45 mm. Kaikki lapionpistoista havaitut löydöt olivat hyvin lähellä maanpintaa, alle viiden senttimetrin syvyydellä kivennäismaan pinnasta, useimmat noin puolentoista senttimetrin paksuisessa huuhtoutumiskerroksessa. Likamaavärjäymiä tai mitään rakenteiden jäännöksiä ei löydetty. Muutamia hyvin pieniä palaneiden luiden murusia havaittiin, mutta ne olivat niin hauraita, ettei niitä onnistuttu keräämään talteen.
metsakeskus.1000037554 148 Härkäjärvi luode 10002 12001 13000 11040 27000 460079.00000000 7622442.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037554 Asuinpaikka sijaitsee Härkäjärven luoteisrannalla, järvelle pistävän, itäkoillis-länsilounaissuuntaisen niemen tyven eteläreunalla, niemen muodostavan hiekkaharjanteen tasaisella laella ja rantaan laskevalla rinteellä, kahdesta kolmeen metriä järven pintaa ylempänä. Kohteen alueella kasvaa männikköä ja aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka, juolukka, suopursu, variksenmarja ja seinäsammal. Kohde on kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Noin viiden metrin etäisyydellä Härkäjärven rannasta, kohdassa P 7622440 / I 460080, rantaan laskevalla rinteellä, noin kaksi metriä järven pintaa ylempänä, havaittiin rikkoutuneessa maanpinnassa kaksi pientä kvartsiitti-iskosta. Paikalle kaivettiin kaivauslastalla noin 0,5 m x 0,5 m laajuinen koekuoppa 1, josta löydettiin lukuisia iskoksia lisää. Koekuopasta löydetyt iskokset olivat hyvin pienikokoisia ja raaka-aineeltaan vaihtelevia; kvartsiittiiskosten lisäksi löydettiin yksi kvartsi-iskos sekä iskoksia, joita oli isketty hyvin hienorakeisesta, piikiveä muistuttavasta kivestä, ilmeisesti sertistä. Koekuopasta löydetyt iskokset kerättiin talteen. Rantatörmän päälle, niemen tyven tasaisen laen reunalle, tehtiin muutamia lapionpistoja, jolloin havaittiin, että iskoksia on rannan suuntaisesti vähintään kymmenen metrin matkalla ja noin viidentoista metrin etäisyydelle järven rannasta saakka. Tiheimmin iskoksia todettiin olevan kapealla vyöhykkeellä rantaan laskevan rinteen partaalla. Yhteensä iskoksia havaittiin useita satoja, ja edellä mainittujen kivilajien lisäksi niiden joukossa oli myös liuskeiskoksia. Enimmäkseen iskokset olivat olemukseltaan lastumaisia, hyvin ohuita ja halkaisijaltaan vain muutaman millimetrin kokoisia, mutta muutamia kookkaampiakin iskoksia havaittiin, erityisesti hieman etäämmällä rantatörmän partaalta. Kohdalle P 7622442 / I 460079 tehdystä lapionpistosta löydettiin kaksipuoleisesti retusoidun liuske-esineen katkelma, jonka poikkileikkaus on linssinmuotoinen. Mahdollisesti esine on ollut olemukseltaan veitsimäinen. Katkelma ja saman lapionpiston muutkin löydöt kerättiin talteen. Asuinpaikalta kerättiin talteen myös hiotun liuske-esineen tai hioimen katkelma, joka löydettiin pienialaisesta maapaljastumasta kaatuneen kelon rungon alta, kohdasta P 7622440 / I 460078, ja lisäksi kohdalle P 7622443 / I 460079 tehdystä lapionpistosta löydetyt kolme kohteen muihin löytöihin verrattuna kohtalaisen isokokoista kvartsiitti-iskosta, joista kookkaimman suurin läpimitta on noin 45 mm. Kaikki lapionpistoista havaitut löydöt olivat hyvin lähellä maanpintaa, alle viiden senttimetrin syvyydellä kivennäismaan pinnasta, useimmat noin puolentoista senttimetrin paksuisessa huuhtoutumiskerroksessa. Likamaavärjäymiä tai mitään rakenteiden jäännöksiä ei löydetty. Muutamia hyvin pieniä palaneiden luiden murusia havaittiin, mutta ne olivat niin hauraita, ettei niitä onnistuttu keräämään talteen.
metsakeskus.1000037555 148 Härkäjärvi kaakko 10002 12016 13170 11004 27000 459885.00000000 7621891.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037555 Kohde sijaitsee Härkäjärven kaakkoispuoleisella männikkökankaalla, enimmäkseen loivapiirteisten hiekkaharjanteiden välisessä luode-kaakkosuuntaisessa notkelmassa, järven rantaan laskevan jyrkän rinteen partaan ja toistasataa metriä kauempana rannasta alkavan kalliokkomaaston välillä. Korkeusero kankaan reunalta Härkäjärven pinnan tasolle on noin viisitoista metriä ja kohteen kaakkoisosan poikki kulkee retkeilyreitti. Maaperä lähellä Härkäjärveä on hiekkaa, mutta kivisyys lisääntyy kauempana järvestä. Alueella kasvaa männikköä, ja aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka, variksenmarja, seinäsammal ja poronjäkälät. Kohde on yhdentoista pyyntikuopan muodostama pyyntikuoppajärjestelmä. Kuopat ovat laajoja ja useimmat yli metrin syvyisiä, erittäin hyvin maastossa erottuvia ja loivapiirteisen maavallin ympäröimiä. Ne on kaivettu noin 150 metrin matkalle yleissuunnaltaan luode-kaakkosuuntaiseksi jonoksi, joka seuraa hiekkaharjanteiden välistä notkelmaa lähelle kohteen kaakkoispuoleista kalliokkomaastoa. Luoteisin pyyntikuoppa sijaitsee noin viiden metrin päässä Härkäjärvelle jyrkästi laskevan rinteen partaalta, ja pyyntikuoppajonon kaakkoispää taittuu kohti koillista kalliokkoisen harjanteen reunalle.
metsakeskus.1000037556 272 Sammallahti 10007 12001 13000 11006 27000 354947.00000000 7056805.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037556 Alueella sijaitsee kiviperustuksia/rakennusjäännöksiä, joiden tarkkaa ajoitusta ja funktiota ei tiedetä.
metsakeskus.1000037557 832 Jäniskukkuranaho 10002 12016 13175 11006 27000 555634.00000000 7273657.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037557 Kohde sijaitsee Iijoen pohjoisrannalla joen ja Pölkky Oy:n sahan völisessä metsikössä Yli-Väkevän koskesta n. 130 m pohjoiseen pienen jyrkänteen reunalla. Paikalla on kaksi tervahautaa. Itäisempi on n. 25 m halkaisijaltaan ja läntisempi n. 10 m, molempien halssit laskevat etelään. Tervahautojen päällä kasvaa eri ikäistä puustoa ja jonkin verran katajaa. Lähiympäristön maaperä on paikoin kivikkoista. Hautojen ympärillä on tervanvalmistuksessa syntyneitä kuoppia. Kohdalle, missä tervahaudat sijaitsevat on 1860-luvun pitäjänkartalla merkitty punainen ympyrä. On todennäköistä, että ainaki toinen tervahauta olis ollut käytössä kartan laatimisen aikoihin.
metsakeskus.1000037558 743 Laakakallio 10007 12012 13124 11006 27000 297739.00000000 6946204.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037558 Laakakallio -nimisen laakean kalliomäen korkeimmalla kohdalla on lohkottu kalliosta kiviä. Lohkopinnoissa on poranreikiä. Louhoksen pienen koon ja sijainnin perusteella kyseessä on talonpoikainen omatarvelouhos. Louhoksesta noin 15 metriä pohjoiseen on kalliopinnalle ladottu kivikehä kooltaan noin 3 x 2 metriä. Kivikehä on vaurioitunut sitä sivuavan metsäkoneen ajouran vuoksi. Kivikehä liittyy todennäköisesti historialliseen louhostoimintaan.
metsakeskus.1000037559 148 Härkäkoski etelä 10002 12001 13000 11004 27000 459315.00000000 7621201.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037559 Kohde sijaitsee Härkäjärven pohjoispään itäpuolella, Härkäkosken venelossilta noin 120 metriä etelälounaaseen päin, lähelle Härkäjärven rantaa työntyvän hiekkaharjanteen päässä olevalla tasanteella, noin viidentoista metrin etäisyydellä rannasta, noin kuusi metriä järven pintaa ylempänä. Tasanne on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen ja loivasti rantaan päin viettävä. Tasanteella kasvaa männikköä, kohteen ympäristössä myös koivuja. Toisella puolella Lemmenjokea, miltei vastapäätä kohdetta, sijaitsee Härkäkosken 65-kuoppainen pyyntikuoppajärjestelmä. Kohde on esihistoriallinen asuinpaikka. Maastollisesti otolliselta vaikuttaneelle paikalle, Härkäjärven rantaan laskevan rinteen päällä sijaitsevalle tasanteelle, kohtaan P 7621202 / I 459317, tehtiin alueen inventoinnin aikana lapionpisto. Lapionpistossa havaittiin pintaturpeen ja noin puolentoista senttimetrin paksuisen huuhtoutumiskerroksen alla tummaa, punertavan ruskeaa ja selvästi palaneelta vaikuttavaa maata, muutamia palaneita kiviä sekä lukuisia palaneiden luiden kappaleita. Likamaan ja luiden todettiin jatkuvan vähintään kymmenen senttimetrin syvyydelle, jota tasoa syvemmälle kuoppaa ei kaivettu. Lapionpistosta kerättiin talteen 67 palaneen luun kappaletta, joista ainakin useimmat ovat peräisin kookkaasta nisäkkäästä, mahdollisesti peurasta. Useampia lapionpistoja tasanteelle ei kaivettu. Kohde rajautuu alueen maastonmuotojen perusteella todennäköisesti kokonaisuudessaan tasanteelle, jolle koekuoppa kaivettiin. Tasanne on muodoltaan pitkänomainen, järven rannan muodon mukaisesti pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen ja kooltaan noin 15 m x 6 m.
metsakeskus.1000037560 853 Gaddin puutarha 10002 12001 13012 11006 27007 238711.00000000 6710233.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037560 Paikalla sijaitsi vuosina 1754–1797 professori Pehr Adrian Gaddin (12.4.1727 – 11.8.1797) koepuutarha. Pehr Adrian Gaddin tiedetään tutkineen koepuutarhassaan, jonka pääosa si-jaitsi Kakaolanmäen rinteessä ja toinen palsta Linnankadun ja Aurajoen välissä, noin 600 kasvilajin soveltuvuutta Suomen oloihin. Hän tutki erityisesti värikasvien, perunan, tupakan, hampun, öljykasvien ja hedelmäpuiden viljelyä, mutta puutarhassa viljeltiin jopa mulperipuita. Koekasvien joukkoon kuuluivat esimerkiksi morsinko, krappi eli värimatara, amerikkalainen väriruoho, hirssi, ja linssi. Kakolanmäen rinteen puutarha-arkkitehtuuri noudatti todennäköisesti käytävä- ja istutuspenkkijäsentelyssään Linnén Uppsalan puutarhalle luotua mallia, jota sovellettiin myös vuonna 1756 Turun Akatemialle Piispankadulle valmistuneessa puutarhassa. Hyödyn ajan ihannepuutarha oli symmetrinen ja säännöllisiin kortteliin jaettu. Gadd sovitti ruutupenkkimallin Kakolanmäen rinteeseen oletettavasti terassien avulla. Vuodelta 1774 säilyneessä kuvaukses-sa kerrotaan, että puutarhassa oli aitauksia, jotka oli tehty pähkinä ja karviaismarjapensaista. Puutarhassa oli myös kolme "puukoulua" eli taimistoa, joissa kasvatettiin erilaisia ”ydin- ja kivihedelmiä”, joista toivottiin kasvavan hedelmiä kantavia puita. Niiden lisäksi siellä yritettiin kasvattaa paria kauppa-laivankapteeni Strandheimin syksyllä 1770 Espanjasta tuomaa viiniköynnöstä ja jokusta sahraminsipulia, lääkeyrttejä ja muita ulkolaisia ei-taloudellisia kasveja. Vielä vuoden 1828 asemakaavakarttaan Gaddin puutarha on merkitty 12 säännölliseen penkkikortteliin jaetuksi ja käytävillä jäsennöidyksi. Puutarha säilyi ammattimaisessa puutarhaviljelykäytössä myös Gaddin kuoleman jälkeen; ainakin 1840-luvun vaihteeseen, jolloin se siirtyi ensin eversi Puttkoffskin ja tältä 1860-luvulla hovioikeudenneuvos J. E. Malmin omistukseen. Puttkoffskin ja Malmin aikana Kakolanmäen rinteen puutarha-aluetta uudistettiin Linnankadun vastakakkaisella puolella sijainneen palstan paikalle rakennetun asuintalon virkistyskeitaana. Vanhat penkkikorttelit korvattiin vähitellen polveilevilla käytävillä ja rinteeseen rakennettiin 1840-luvun alussa huvimaja. Se lienee korvannut Gaddilla ylhäällä rinteessä jo 1700-luvun puolivälissä olleen koristemaalatun huvimajan, jonka lisäksi Gaddin puutarhaan kuului laudoitettu ja punaiseksi maalattu talo, jossa värikasveja kuivattiin, ja värimorsinko-mylly (Vejeqvarn). Huolimatta puutarhan paikalle rakennetusta yhdestä kerrostalosta on suurin osa (2/3) Gaddin koepuuutarhan alueesta säilynyt avoimena ja puistomaisena. Keväisin sen valtaa isokiurunkannus, mutta siellä viihtyy edelleen ainakin ukkomansikka ja erilaiset tädykkeet. Gaddin puutarha on ainoa kolmesta Turkuun 1700-luvuilla rakennetuista merkittävistä puutarhoista, joka on säästynyt voimakkaalta rakentamiselta. Akatemian puutarhan paikalla on nykyisin Sibe-liusmuseo ja Gadolinin puutarhan paikalle levittäytyy kerrostaloalue.
metsakeskus.1000037561 297 Hukanniemi 1 10002 12016 13153 11006 27000 531589.00000000 6963442.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037561 Vanunvuoren Hukanniemen kaakkoisosassa, Vanunpirtin piha-alueella sijaitsee kalkkiuunin ja kalkkikivilouhoksen (alakohde 33433) jäänteet. Kalkkiuuni on kaivettu rinteeseen noin 10 metriä rantaviivasta ja on muodoltaan hevosenkengän muotoinen. Uunin suuaukko on kohti rantaa. Maavalli kohoaa ympäröivästä maastosta ja sen sisäpuolella on havaittavissa neliön muotoon ladotut kiviseinät, jotka osin ovat peittyneet reunavallista valuneen maa-aineksen alle. Kalkkiuuni on halkaisijaltaan noin 12 metriä. Heti kalkkiuunin pohjoispuolelta alkaa louhosalue, joka on syvimmillään ja leveimmillään suuaukosta eteenpäin, kaventuen ja madaltuen kohti rinteen yläosaa. Varsinainen louhosalue on noin 24 metriä pitkä, seinämät syvimmillään reilu kolme metriä korkeat ja leveimmillään louhos on arviolta noin 10 metriä. Merkkejä louhituista kivistä on havaittavissa myös louhoksen yläpuolella. Alue vaatii vielä tarkempaa kartoitusta.
metsakeskus.1000037562 297 Hukanniemi 2 10002 12004 13000 11002 27000 531580.00000000 6963583.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037562 Vanuvuoren Hukanniemen keskiosassa sijaitsee melko pienialainen, mutta selvästi ihmisen tekemä kivirakenne. Kyseessä on kooltaan koillinen-lounassuunnassa noin 2,2 – 3 m leveä ja vastakkaisessa suunnassa noin 4,3 m pituinen laakakivistä ladottu kivirakenne. Korkeimmillaan se on noin 40 cm. Rakenteen luoteisosa, noin 200 x 300 cm alalta, on siisteimmin ladottu. Kaakkoisosa on epämääräisempi. Latomus on tehty parin metrin korkuisen pystysuoran kallioseinämän koilliskupeeseen. Kyseistä kallioseinämää ei erotu maastomallissa. Siinä ei havaittu porauksen tai kiilauksen jälkiä, eikä muita merkkejä, jotka olisivat viitanneet kallion louhimiseen. Paikka on tiheässä sekametsässä, jossa kasvaa kuusia sekä pajuja ja muita lehtipuita. Kivirakenne liittyy mahdollisesti läheiseen Hukanniemen kalkkilouhokseen ja kalkkiuuniin.
metsakeskus.1000037563 148 Ravadasjärvi pohjoinen 2 10002 12001 13000 11004 27000 458653.00000000 7620158.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037563 Kohde sijaitsee Lemmenjoen luoteisrantaa seuraavan jyrkkärinteisen hiekkamoreeniharjanteen päällä olevilla tasanteilla, noin 450 metriä Ravadasjärven autiotuvalta koilliseen päin. Kohteen alueella kasvaa männikköä. Laella olevalle tasanteelle, kohtaan P 7620175 / I 458678, noin neljä metriä järven pintaa ylemmäs, noin kymmenen metrin päähän rannasta, tehtiin lapionpisto, jossa havaittiin pintaturpeen ja noin kahden senttimetrin paksuisen huuhtoutumiskerroksen alla tummaa, punertavan ruskeaa likamaata sekä runsaasti kookkaan nisäkkään, mahdollisesti peuran, palaneiden luiden kappaleita. Tasanne, jolle lapionpisto tehtiin, on pohjois-eteläsuuntainen ja kooltaan noin 10 m x 6 m. Lapionpisto laajennettiin noin neljännesneliömetrin laajuiseksi koekuopaksi 1, ja huuhtoutumiskerroksen poistamisen jälkeen likamaan todettiin kattavan koekuopan kauttaaltaan. Tämän jälkeen koekuopan keskiosasta kaivettiin kaivauslastalla noin 15 cm x 15 cm kokoinen alue noin kahdenkymmenen senttimetrin syvyydelle saakka, mutta likamaan ja palaneiden luiden pohjatasoa ei saavutettu. Palanutta luuta kerättiin talteen 65 kappaletta. Koekuoppa 1:n maaperä oli varsin hienoa hiekkaa, ja kiviä kuopasta ei löydetty ollenkaan. Koekuoppa 1:n luota noin viisikymmentä metriä lounaaseen päin harjanteen laki levittäytyy tasanteeksi, jonka halkaisija on noin kolmekymmentä metriä. Kyseisen tasanteen kaakkoislaidalle, noin viiden metrin päähän Lemmenjoen rantaan laskevan rinteen partaalta, kohtaan P 7620145 / I 458633, kaivettiin koekuoppa 2, joka oli samankokoinen kuin koekuoppa 1, mutta jota kaivettiin vain noin viiden senttimetrin syvyydelle saakka. Koekuopassa 2 havaittiin pintaturpeen ja noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla samanlaista likamaata kuin koekuopassa 1 sekä kaksi kookkaan tai keskikokoisen nisäkkään palaneen luun kappaletta. Koekuopan kaivaminen lopetettiin heti luiden havaitsemisen jälkeen, eikä luita kerätty kuopasta talteen. Koekuoppa 2:n maaperä oli melko karkeaa, soransekaista hiekkamoreenia. Enempää koekuoppia kohteen lähialueelle ei kaivettu. Kohde rajautuu alueen maastonmuotojen perusteella kahdeksi pesäkkeeksi. Ilman laajempaa koekuopitusta kohteen tarkka rajaaminen ei ole mahdollista, joten koekuoppa 1:n ympäristössä mahdollisen asuinpaikka-alueen voidaan katsoa kattavan paikalla sijaisevan tasanteen kokonaisuudessaan. Koekuoppa 2:n luona keskeisin esihistoriallinen toiminta on todennäköisesti keskittynyt lähinnä tasanteen kaakkoisreunalle. Koska koekuopista ei löydetty lainkaan kvartsi-, kvartsiitti- tai liuskeiskoksia, on paikalla ilmeisesti asuttu aikana, jolloin kiviesineiden valmistus oli jo päättynyt, toisin sanoen luultavimmin rautakaudella. Vaikka molemmissa koekuopissa havaitut maaperän ilmiöt olivat hyvin samankaltaisia, voivat löytöpesäkkeet kuitenkin olla myös eri-ikäisiä keskenään. Koekuoppa 1:n hyvin paksun kulttuurikerroksen perusteella asutus vaikuttaa olleen melko pitkäkestoista tai vähintäänkin toistuvaa.
metsakeskus.1000037567 148 Ravadasjärvi Pitkäniemi 10002 12001 13000 11019 27000 457079.00000000 7618408.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037567 Kohde sijaitsee Ravadasjärven luoteisrannalla, Pitkäniemen eteläosassa, niemellä olevan telttailualueen lähiympäristössä ja sen länsipuoleisella niemekkeellä, ylimmillään noin kuuden metrin korkeudella Ravadasjärven pinnasta. Pitkäniemen luoteispuolella nousee maasto nousee jyrkästi kohti Morganmarastunturia. Alueen maaperä on hiekkavaltaista moreenia ja puusto männikköä. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat puolukka, variksenmarja, poronjäkälät ja seinäsammal. Telttailualueen tulipaikan ympäristöstä aluskasvillisuus on kuitenkin enimmäkseen kulunut pois ja kivennäismaan pinta on paljastunut. Kohde on laaja-alainen ja luonteeltaan pesäkkeinen kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Löytöpesäkkeitä havaittiin asuinpaikan alueella viisi, ja todennäköisesti niiden välillä sijaitsee myös useita toistaiseksi tuntemattomia pesäkkeitä. Havaittujen löytöpesäkkeiden sijainnin ja niiden lähiympäristön maastonpiirteiden perusteella asuinpaikka rajautuu Ravadasjärven Pitkäniemen kahdelle eteläisimmällä niemekkeelle, alueelle, jonka pituus itä-länsi suuntaisesti on noin sataviisikymmentä metriä, ja joka yltää kauimmillaan noin viidenkymmenen metrin etäisyydelle Ravadasjärven rannasta. Asuinpaikalla havaittujen löytöpesäkkeiden välillä voi olla melko laajoja täysin löydöttömiäkin alueita. Havaittujen löytöpesäkkeiden välillä sijaitsee todennäköisesti myös toistaiseksi tuntemattomia pesäkkeitä, koska niemen asuinpaikaksi sopivaa aluetta ei koekuopitettu kohteen dokumentoinnin aikana kovinkaan kattavasti. Vain Pitkäniemen telttailualueen tulipaikan ja halkovajan lähiympäristössä aluskasvillisuus on niin kulunutta, että kivennäismaan pinta on paljastunut ja löytöjä voidaan havainnoida maaperään kajoamatta. Tulipaikan lähellä havainnot esihistoriallisesta toiminnasta olivatkin monipuolisimpia, mutta valitettavasti juuri samaisella alueella asuinpaikan kulttuurikerros on voimakkaimmin vaarassa tuhoutua. Koska maastonkuluminen ilmeisesti etenee jatkossakin, olisi suotavaa, että vakavimmin vaarantuneet, melko pienialaiset, mutta kuitenkin varsin runsaslöytöisilta vaikuttavat löytöpesäkkeet 1 ja 2 pyrittäisiin tutkimaan lähitulevaisuudessa arkeologisilla kaivauksilla. Asuinpaikan muiden pesäkkeiden alueelle ei toistaiseksi vaikuta kohdistuvan merkittävää tuhoutumisuhkaa.
metsakeskus.1000037567 148 Ravadasjärvi Pitkäniemi 10002 12001 13000 11040 27000 457079.00000000 7618408.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037567 Kohde sijaitsee Ravadasjärven luoteisrannalla, Pitkäniemen eteläosassa, niemellä olevan telttailualueen lähiympäristössä ja sen länsipuoleisella niemekkeellä, ylimmillään noin kuuden metrin korkeudella Ravadasjärven pinnasta. Pitkäniemen luoteispuolella nousee maasto nousee jyrkästi kohti Morganmarastunturia. Alueen maaperä on hiekkavaltaista moreenia ja puusto männikköä. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat puolukka, variksenmarja, poronjäkälät ja seinäsammal. Telttailualueen tulipaikan ympäristöstä aluskasvillisuus on kuitenkin enimmäkseen kulunut pois ja kivennäismaan pinta on paljastunut. Kohde on laaja-alainen ja luonteeltaan pesäkkeinen kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Löytöpesäkkeitä havaittiin asuinpaikan alueella viisi, ja todennäköisesti niiden välillä sijaitsee myös useita toistaiseksi tuntemattomia pesäkkeitä. Havaittujen löytöpesäkkeiden sijainnin ja niiden lähiympäristön maastonpiirteiden perusteella asuinpaikka rajautuu Ravadasjärven Pitkäniemen kahdelle eteläisimmällä niemekkeelle, alueelle, jonka pituus itä-länsi suuntaisesti on noin sataviisikymmentä metriä, ja joka yltää kauimmillaan noin viidenkymmenen metrin etäisyydelle Ravadasjärven rannasta. Asuinpaikalla havaittujen löytöpesäkkeiden välillä voi olla melko laajoja täysin löydöttömiäkin alueita. Havaittujen löytöpesäkkeiden välillä sijaitsee todennäköisesti myös toistaiseksi tuntemattomia pesäkkeitä, koska niemen asuinpaikaksi sopivaa aluetta ei koekuopitettu kohteen dokumentoinnin aikana kovinkaan kattavasti. Vain Pitkäniemen telttailualueen tulipaikan ja halkovajan lähiympäristössä aluskasvillisuus on niin kulunutta, että kivennäismaan pinta on paljastunut ja löytöjä voidaan havainnoida maaperään kajoamatta. Tulipaikan lähellä havainnot esihistoriallisesta toiminnasta olivatkin monipuolisimpia, mutta valitettavasti juuri samaisella alueella asuinpaikan kulttuurikerros on voimakkaimmin vaarassa tuhoutua. Koska maastonkuluminen ilmeisesti etenee jatkossakin, olisi suotavaa, että vakavimmin vaarantuneet, melko pienialaiset, mutta kuitenkin varsin runsaslöytöisilta vaikuttavat löytöpesäkkeet 1 ja 2 pyrittäisiin tutkimaan lähitulevaisuudessa arkeologisilla kaivauksilla. Asuinpaikan muiden pesäkkeiden alueelle ei toistaiseksi vaikuta kohdistuvan merkittävää tuhoutumisuhkaa.
metsakeskus.1000037569 148 Ravadasjärvi kaakko 1 10002 12001 13000 11019 27000 456965.00000000 7618180.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037569 Kohde sijaitsee Ravadasjärven kaakkoisrannan niemekkeiden tasanteilla, noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä järven rannasta, noin kuudesta kahdeksaan metriä järven pintaa ylempänä. Kohteen kaakkoispuolella maasto alkaa kohota jyrkkänä rinteenä Viipustuntureita kohti. Alueen maaperä on hiekkaa ja puusto mäntyjen ja koivujen muodostamaa sekametsää. Kohde on kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Ravadasjärven kaakkoisrannan niemekkeellä, rannasta nousevan jyrkän rinteen päällä sijaitsevat tasanteet vaikuttivat maastonmuodoiltaan hyvin sopivilta muinaisiksi asuinpaikoiksi. Noin kahdenkymmenen metrin päässä rannasta, noin kahdeksan metriä järven pintaa ylempänä, on koillis-lounaissuuntainen terassimainen tasanne, kooltaan noin 15 m x 6 m. Noin viisi metriä tasanteen lounaispäästä koilliseen päin, kohdalle P 7618177 / I 456959, tehtiin lapionpisto, jossa havaittiin kvartsi-iskoksia sekä tummaa, punertavan ruskeaa, selvästi palanutta likamaata, muutamia palaneita kiviä ja pieni palaneen luun kappale. Lapionpisto laajennettiin noin neliömetrin kokoiseksi koekuoppa 1:ksi. Enempää luita ei kuopasta löytynyt, mutta kvartsi-iskoksia löydettiin yhteensä noin kolmekymmentä. Huuhtoutumiskerroksen paksuus koekuopan kohdalla vaihteli viiden ja kymmenen senttimetrin välillä. Sen alla oli noin kymmenen senttimetrin paksuinen kerros likamaata, joka vaihettui puhtaaksi pohjamaaksi viimeistään noin kahdenkymmenen senttimetrin syvyydellä. Löydöistä kerättiin otokseksi talteen yksitoista kvartsi-iskosta, ja muut iskokset jätettiin täytettyyn kuoppaan pintaturpeen alle. Samalle tasanteelle, koekuoppa 1:stä noin kahdeksan metriä koilliseen päin, lähelle tasanteen koillispäätä, kohdalle P 7618180 / I 456965 tehdyssä lapionpistossa havaittiin noin kolmen senttimetrin paksuisen huuhtoutumiskerroksen alla noensekaista likamaata sekä palaneita kiviä ja runsaasti palaneiden luiden kappaleita. Lapionpisto päätettiin laajentaa noin 0,3 m x 0,3 m laajuiseksi koekuoppa 2:ksi. Kuoppaa ei kaivettu puhtaaseen pohjamaahan saakka, vaan kaivaminen lopetettiin noin kolmentoista senttimetrin syvyydelle, kun palaneiden luiden kappaleita oli saatu kerättyä talteen riittävästi. Likamaata ja luiden kappaleita on siis paikalla vähintään kymmenen senttimetrin paksuinen kerros. Luita saatiin talteen kolmekymmentäkaksi kappaletta, ja ainakin useimmat niistä vaikuttavat olevan peräisin kookkaasta nisäkkäästä, mahdollisesti peurasta. Kvartsi-iskoksia koekuoppa 2:sta ei löydetty ollenkaan. Koekuopitetun tasanteen koillispuolella, lähempänä Ravadasjärven rantaa, on myös kaksi hieman alempana sijaitsevaa vastaavanlaista tasannetta, mutta niiden alueelle ei lapionpistoja tehty. On kuitenkin luultavaa, että niilläkin on ollut ihmistoimintaa samaan aikaan kuin ylemmällä tasanteella, minkä perusteella todennäköisen asuinpaikka-alueen pituus koillis-lounaissuuntaisesti on noin kolmekymmentä metriä ja koekuopat 1 ja 2 sijaitsevat alueen lounaispäässä.
metsakeskus.1000037569 148 Ravadasjärvi kaakko 1 10002 12001 13000 11040 27000 456965.00000000 7618180.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037569 Kohde sijaitsee Ravadasjärven kaakkoisrannan niemekkeiden tasanteilla, noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä järven rannasta, noin kuudesta kahdeksaan metriä järven pintaa ylempänä. Kohteen kaakkoispuolella maasto alkaa kohota jyrkkänä rinteenä Viipustuntureita kohti. Alueen maaperä on hiekkaa ja puusto mäntyjen ja koivujen muodostamaa sekametsää. Kohde on kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Ravadasjärven kaakkoisrannan niemekkeellä, rannasta nousevan jyrkän rinteen päällä sijaitsevat tasanteet vaikuttivat maastonmuodoiltaan hyvin sopivilta muinaisiksi asuinpaikoiksi. Noin kahdenkymmenen metrin päässä rannasta, noin kahdeksan metriä järven pintaa ylempänä, on koillis-lounaissuuntainen terassimainen tasanne, kooltaan noin 15 m x 6 m. Noin viisi metriä tasanteen lounaispäästä koilliseen päin, kohdalle P 7618177 / I 456959, tehtiin lapionpisto, jossa havaittiin kvartsi-iskoksia sekä tummaa, punertavan ruskeaa, selvästi palanutta likamaata, muutamia palaneita kiviä ja pieni palaneen luun kappale. Lapionpisto laajennettiin noin neliömetrin kokoiseksi koekuoppa 1:ksi. Enempää luita ei kuopasta löytynyt, mutta kvartsi-iskoksia löydettiin yhteensä noin kolmekymmentä. Huuhtoutumiskerroksen paksuus koekuopan kohdalla vaihteli viiden ja kymmenen senttimetrin välillä. Sen alla oli noin kymmenen senttimetrin paksuinen kerros likamaata, joka vaihettui puhtaaksi pohjamaaksi viimeistään noin kahdenkymmenen senttimetrin syvyydellä. Löydöistä kerättiin otokseksi talteen yksitoista kvartsi-iskosta, ja muut iskokset jätettiin täytettyyn kuoppaan pintaturpeen alle. Samalle tasanteelle, koekuoppa 1:stä noin kahdeksan metriä koilliseen päin, lähelle tasanteen koillispäätä, kohdalle P 7618180 / I 456965 tehdyssä lapionpistossa havaittiin noin kolmen senttimetrin paksuisen huuhtoutumiskerroksen alla noensekaista likamaata sekä palaneita kiviä ja runsaasti palaneiden luiden kappaleita. Lapionpisto päätettiin laajentaa noin 0,3 m x 0,3 m laajuiseksi koekuoppa 2:ksi. Kuoppaa ei kaivettu puhtaaseen pohjamaahan saakka, vaan kaivaminen lopetettiin noin kolmentoista senttimetrin syvyydelle, kun palaneiden luiden kappaleita oli saatu kerättyä talteen riittävästi. Likamaata ja luiden kappaleita on siis paikalla vähintään kymmenen senttimetrin paksuinen kerros. Luita saatiin talteen kolmekymmentäkaksi kappaletta, ja ainakin useimmat niistä vaikuttavat olevan peräisin kookkaasta nisäkkäästä, mahdollisesti peurasta. Kvartsi-iskoksia koekuoppa 2:sta ei löydetty ollenkaan. Koekuopitetun tasanteen koillispuolella, lähempänä Ravadasjärven rantaa, on myös kaksi hieman alempana sijaitsevaa vastaavanlaista tasannetta, mutta niiden alueelle ei lapionpistoja tehty. On kuitenkin luultavaa, että niilläkin on ollut ihmistoimintaa samaan aikaan kuin ylemmällä tasanteella, minkä perusteella todennäköisen asuinpaikka-alueen pituus koillis-lounaissuuntaisesti on noin kolmekymmentä metriä ja koekuopat 1 ja 2 sijaitsevat alueen lounaispäässä.
metsakeskus.1000037570 148 Ravadasjärvi kaakko 2 10002 12016 13170 11004 27000 457082.00000000 7618292.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037570 Pyyntikuoppa sijaitsee Ravadasjärven kaakkoisrantaan laskevan rinteen partaalla, noin kuusi metriä järven pintaa ylempänä ja noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä rannasta. Kohteen kaakkoispuolella maasto alkaa kohota jyrkkänä rinteenä Viipustuntureita kohti. Alueen maaperä on hiekkaa ja puusto mäntyjen ja koivujen muodostamaa sekametsää. Pyyntikuoppa on pyöreä, halkaisijaltaan noin kaksi ja puoli metriä, syvyydeltään noin puoli metriä, ja sitä reunustaa noin puolentoista metrin levyinen maavalli, jonka korkeus on noin 0,2 m.
metsakeskus.1000037571 16 Pulkkila 5 10002 12016 13154 11033 27000 418338.00000000 6790263.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037571 Metallinetsinnässä on tammikuussa 2020 löytynyt ns. kaarevaselkäinen virolainen partakirves. Tarkastus 2020: Paikalla havaittiin hieman noensekaista hiekkamoreenia noin 10 – 15 cm vahvuudelta. Noki voi olla peräisin esim. kaskeamisesta. Löytökohdan liepeillä havaittiin 6 selvää raivausröykkiötä. Ne ovat puolitoistametrisiä ja sammalpeitteisiä. Niiden lisäksi alueella nähtiin vähäisempiä merkkejä raivauksesta. Kirveen löytöpaikka ja raivausröykkiöt sijaitsevat kallioisessa, kivisessä ja osin jyrkkäpiirteisessä metsämaastossa. Vanhoilla peruskartoilla ja pitäjänkartalla alueella ei ole peltoa.
metsakeskus.1000037571 16 Pulkkila 5 10002 12016 13154 11010 27000 418338.00000000 6790263.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037571 Metallinetsinnässä on tammikuussa 2020 löytynyt ns. kaarevaselkäinen virolainen partakirves. Tarkastus 2020: Paikalla havaittiin hieman noensekaista hiekkamoreenia noin 10 – 15 cm vahvuudelta. Noki voi olla peräisin esim. kaskeamisesta. Löytökohdan liepeillä havaittiin 6 selvää raivausröykkiötä. Ne ovat puolitoistametrisiä ja sammalpeitteisiä. Niiden lisäksi alueella nähtiin vähäisempiä merkkejä raivauksesta. Kirveen löytöpaikka ja raivausröykkiöt sijaitsevat kallioisessa, kivisessä ja osin jyrkkäpiirteisessä metsämaastossa. Vanhoilla peruskartoilla ja pitäjänkartalla alueella ei ole peltoa.
metsakeskus.1000037571 16 Pulkkila 5 10002 12016 13154 11006 27000 418338.00000000 6790263.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037571 Metallinetsinnässä on tammikuussa 2020 löytynyt ns. kaarevaselkäinen virolainen partakirves. Tarkastus 2020: Paikalla havaittiin hieman noensekaista hiekkamoreenia noin 10 – 15 cm vahvuudelta. Noki voi olla peräisin esim. kaskeamisesta. Löytökohdan liepeillä havaittiin 6 selvää raivausröykkiötä. Ne ovat puolitoistametrisiä ja sammalpeitteisiä. Niiden lisäksi alueella nähtiin vähäisempiä merkkejä raivauksesta. Kirveen löytöpaikka ja raivausröykkiöt sijaitsevat kallioisessa, kivisessä ja osin jyrkkäpiirteisessä metsämaastossa. Vanhoilla peruskartoilla ja pitäjänkartalla alueella ei ole peltoa.
metsakeskus.1000037573 148 Ravadasjärvi etelä 10002 12001 13000 11019 27000 455840.00000000 7617412.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037573 Kohde sijaitsee niemellä, joka pistää Ravadasjärven eteläosaan sen kaakkoisrannalta. Niemi muodostuu kapeasta hiekkaharjanteesta, jonka lakiosa on noin viisi metriä järven pintaa ylempänä, ja niemen tyven kaakkoispuolella nousee jyrkkä jokilaakson rinne Viipustunturien huippuja kohti. Niemellä kasvaa mäntyjen ja koivujen muodostamaa sekametsää. Ravadasjärven kaakkoisrannalta järven eteläosaan pistävän niemen lakialueen tasanteet vaikuttivat aluetta inventoinnin aikana havainnoitaessa maastonmuotojensa perusteella mahdollisilta esihistoriallisten asuinpaikkojen sijaintikohdilta. Otollisimmiksi oletetuille kohdille niemen alueella tehtiin harvakseltaan lapionpistoja, ja kahdessa kohdassa havaittiinkin jälkiä kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuvasta asutuksesta. Kyseisillä paikoilla lapionpistot laajennettiin noin 0,5 m x 0,5 m laajuisiksi koekuopiksi, jotka kaivettiin kaivauslastalla. Koekuoppa 1 sijaitsi paikalla P 7617412 / I 455840, keskellä harjanteen lakialueella olevaa halkaisijaltaan noin viisimetristä pyöreää painannetta, jonka syvyys on noin 0,4 metriä. Paikalle tehdyssä lapionpistossa havaittiin yksi kvartsi-iskos, muutamia palaneita kiviä ja tummaa, punertavan ruskeaa ja selvästi palaneelta vaikuttavaa likamaata. Kun lapionpisto laajennettiin koekuopaksi, löydettiin kvartsiiskoksia kaksi lisää sekä yksi kvartsiitti-iskos ja neljäkymmentä palaneen luun kappaletta. Koekuopan löydöt kerättiin talteen. Kuopan maannosta havainnoitaessa todettiin, että huuhtoutumiskerroksen paksuus oli noin viisi senttimetriä ja sen alla olevan likamaakerroksen paksuus paksuimmillaan noin viisitoista senttimetriä. Koekuoppa 2 sijaitsi paikalla P 7617399 / I 455786, noin kuusikymmentä metriä koekuopasta 1 länsilounaaseen päin, keskellä harjanteen laella olevaa halkaisijaltaan noin nelimetristä tasannetta. Paikalle tehdystä lapionpistosta löydettiin yksi kvartsi-iskos, ja kun lapionpisto laajennettiin koekuopaksi, löytyi iskoksia neljä lisää. Iskokset löydettiin huuhtoutumiskerroksen pintaosasta ja ne kerättiin talteen. Muita esihistoriallisia löytöjä koekuopasta ei löytynyt, ja paikalla todettiin olevan tavanomainen podsolimaannos. Notkelmassa niemekkeen tyvellä, koekuoppien itäkaakkoispuolella, kohdassa P 7617390 / I 455939, havaittiin yksittäinen pyöreä pyyntikuoppa. Koekuopan 1 kohdalla vaikuttaa olleen tulisija. Asutus on ilmeisesti ollut varsin pitkäkestoista, koska maaperään jääneet ihmistoiminnan jäljet ovat selvät ja kulttuurikerros kohtalaisen paksu. Koekuoppa 2:n lähellä on työstetty kvartsia, mutta kyseisen kuopan muutamat löydöt voivat olla kertaluonteisen lyhytkestoisen toiminnan synnyttämiä. Koekuopista saatujen havaintojen ja alueen topografian perusteella on lähes varmaa, että niemellä sijaitsee vielä toistaiseksi tuntemattomia esihistoriallisia asuinpaikkapesäkkeitä, jotka voivat olla peräisin eri aikakausilta. Tämän vuoksi koko niemeä on syytä käsitellä muinaisjäännösalueena.
metsakeskus.1000037573 148 Ravadasjärvi etelä 10002 12016 13170 11019 27000 455840.00000000 7617412.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037573 Kohde sijaitsee niemellä, joka pistää Ravadasjärven eteläosaan sen kaakkoisrannalta. Niemi muodostuu kapeasta hiekkaharjanteesta, jonka lakiosa on noin viisi metriä järven pintaa ylempänä, ja niemen tyven kaakkoispuolella nousee jyrkkä jokilaakson rinne Viipustunturien huippuja kohti. Niemellä kasvaa mäntyjen ja koivujen muodostamaa sekametsää. Ravadasjärven kaakkoisrannalta järven eteläosaan pistävän niemen lakialueen tasanteet vaikuttivat aluetta inventoinnin aikana havainnoitaessa maastonmuotojensa perusteella mahdollisilta esihistoriallisten asuinpaikkojen sijaintikohdilta. Otollisimmiksi oletetuille kohdille niemen alueella tehtiin harvakseltaan lapionpistoja, ja kahdessa kohdassa havaittiinkin jälkiä kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuvasta asutuksesta. Kyseisillä paikoilla lapionpistot laajennettiin noin 0,5 m x 0,5 m laajuisiksi koekuopiksi, jotka kaivettiin kaivauslastalla. Koekuoppa 1 sijaitsi paikalla P 7617412 / I 455840, keskellä harjanteen lakialueella olevaa halkaisijaltaan noin viisimetristä pyöreää painannetta, jonka syvyys on noin 0,4 metriä. Paikalle tehdyssä lapionpistossa havaittiin yksi kvartsi-iskos, muutamia palaneita kiviä ja tummaa, punertavan ruskeaa ja selvästi palaneelta vaikuttavaa likamaata. Kun lapionpisto laajennettiin koekuopaksi, löydettiin kvartsiiskoksia kaksi lisää sekä yksi kvartsiitti-iskos ja neljäkymmentä palaneen luun kappaletta. Koekuopan löydöt kerättiin talteen. Kuopan maannosta havainnoitaessa todettiin, että huuhtoutumiskerroksen paksuus oli noin viisi senttimetriä ja sen alla olevan likamaakerroksen paksuus paksuimmillaan noin viisitoista senttimetriä. Koekuoppa 2 sijaitsi paikalla P 7617399 / I 455786, noin kuusikymmentä metriä koekuopasta 1 länsilounaaseen päin, keskellä harjanteen laella olevaa halkaisijaltaan noin nelimetristä tasannetta. Paikalle tehdystä lapionpistosta löydettiin yksi kvartsi-iskos, ja kun lapionpisto laajennettiin koekuopaksi, löytyi iskoksia neljä lisää. Iskokset löydettiin huuhtoutumiskerroksen pintaosasta ja ne kerättiin talteen. Muita esihistoriallisia löytöjä koekuopasta ei löytynyt, ja paikalla todettiin olevan tavanomainen podsolimaannos. Notkelmassa niemekkeen tyvellä, koekuoppien itäkaakkoispuolella, kohdassa P 7617390 / I 455939, havaittiin yksittäinen pyöreä pyyntikuoppa. Koekuopan 1 kohdalla vaikuttaa olleen tulisija. Asutus on ilmeisesti ollut varsin pitkäkestoista, koska maaperään jääneet ihmistoiminnan jäljet ovat selvät ja kulttuurikerros kohtalaisen paksu. Koekuoppa 2:n lähellä on työstetty kvartsia, mutta kyseisen kuopan muutamat löydöt voivat olla kertaluonteisen lyhytkestoisen toiminnan synnyttämiä. Koekuopista saatujen havaintojen ja alueen topografian perusteella on lähes varmaa, että niemellä sijaitsee vielä toistaiseksi tuntemattomia esihistoriallisia asuinpaikkapesäkkeitä, jotka voivat olla peräisin eri aikakausilta. Tämän vuoksi koko niemeä on syytä käsitellä muinaisjäännösalueena.
metsakeskus.1000037573 148 Ravadasjärvi etelä 10002 12001 13000 11040 27000 455840.00000000 7617412.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037573 Kohde sijaitsee niemellä, joka pistää Ravadasjärven eteläosaan sen kaakkoisrannalta. Niemi muodostuu kapeasta hiekkaharjanteesta, jonka lakiosa on noin viisi metriä järven pintaa ylempänä, ja niemen tyven kaakkoispuolella nousee jyrkkä jokilaakson rinne Viipustunturien huippuja kohti. Niemellä kasvaa mäntyjen ja koivujen muodostamaa sekametsää. Ravadasjärven kaakkoisrannalta järven eteläosaan pistävän niemen lakialueen tasanteet vaikuttivat aluetta inventoinnin aikana havainnoitaessa maastonmuotojensa perusteella mahdollisilta esihistoriallisten asuinpaikkojen sijaintikohdilta. Otollisimmiksi oletetuille kohdille niemen alueella tehtiin harvakseltaan lapionpistoja, ja kahdessa kohdassa havaittiinkin jälkiä kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuvasta asutuksesta. Kyseisillä paikoilla lapionpistot laajennettiin noin 0,5 m x 0,5 m laajuisiksi koekuopiksi, jotka kaivettiin kaivauslastalla. Koekuoppa 1 sijaitsi paikalla P 7617412 / I 455840, keskellä harjanteen lakialueella olevaa halkaisijaltaan noin viisimetristä pyöreää painannetta, jonka syvyys on noin 0,4 metriä. Paikalle tehdyssä lapionpistossa havaittiin yksi kvartsi-iskos, muutamia palaneita kiviä ja tummaa, punertavan ruskeaa ja selvästi palaneelta vaikuttavaa likamaata. Kun lapionpisto laajennettiin koekuopaksi, löydettiin kvartsiiskoksia kaksi lisää sekä yksi kvartsiitti-iskos ja neljäkymmentä palaneen luun kappaletta. Koekuopan löydöt kerättiin talteen. Kuopan maannosta havainnoitaessa todettiin, että huuhtoutumiskerroksen paksuus oli noin viisi senttimetriä ja sen alla olevan likamaakerroksen paksuus paksuimmillaan noin viisitoista senttimetriä. Koekuoppa 2 sijaitsi paikalla P 7617399 / I 455786, noin kuusikymmentä metriä koekuopasta 1 länsilounaaseen päin, keskellä harjanteen laella olevaa halkaisijaltaan noin nelimetristä tasannetta. Paikalle tehdystä lapionpistosta löydettiin yksi kvartsi-iskos, ja kun lapionpisto laajennettiin koekuopaksi, löytyi iskoksia neljä lisää. Iskokset löydettiin huuhtoutumiskerroksen pintaosasta ja ne kerättiin talteen. Muita esihistoriallisia löytöjä koekuopasta ei löytynyt, ja paikalla todettiin olevan tavanomainen podsolimaannos. Notkelmassa niemekkeen tyvellä, koekuoppien itäkaakkoispuolella, kohdassa P 7617390 / I 455939, havaittiin yksittäinen pyöreä pyyntikuoppa. Koekuopan 1 kohdalla vaikuttaa olleen tulisija. Asutus on ilmeisesti ollut varsin pitkäkestoista, koska maaperään jääneet ihmistoiminnan jäljet ovat selvät ja kulttuurikerros kohtalaisen paksu. Koekuoppa 2:n lähellä on työstetty kvartsia, mutta kyseisen kuopan muutamat löydöt voivat olla kertaluonteisen lyhytkestoisen toiminnan synnyttämiä. Koekuopista saatujen havaintojen ja alueen topografian perusteella on lähes varmaa, että niemellä sijaitsee vielä toistaiseksi tuntemattomia esihistoriallisia asuinpaikkapesäkkeitä, jotka voivat olla peräisin eri aikakausilta. Tämän vuoksi koko niemeä on syytä käsitellä muinaisjäännösalueena.
metsakeskus.1000037573 148 Ravadasjärvi etelä 10002 12016 13170 11040 27000 455840.00000000 7617412.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037573 Kohde sijaitsee niemellä, joka pistää Ravadasjärven eteläosaan sen kaakkoisrannalta. Niemi muodostuu kapeasta hiekkaharjanteesta, jonka lakiosa on noin viisi metriä järven pintaa ylempänä, ja niemen tyven kaakkoispuolella nousee jyrkkä jokilaakson rinne Viipustunturien huippuja kohti. Niemellä kasvaa mäntyjen ja koivujen muodostamaa sekametsää. Ravadasjärven kaakkoisrannalta järven eteläosaan pistävän niemen lakialueen tasanteet vaikuttivat aluetta inventoinnin aikana havainnoitaessa maastonmuotojensa perusteella mahdollisilta esihistoriallisten asuinpaikkojen sijaintikohdilta. Otollisimmiksi oletetuille kohdille niemen alueella tehtiin harvakseltaan lapionpistoja, ja kahdessa kohdassa havaittiinkin jälkiä kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuvasta asutuksesta. Kyseisillä paikoilla lapionpistot laajennettiin noin 0,5 m x 0,5 m laajuisiksi koekuopiksi, jotka kaivettiin kaivauslastalla. Koekuoppa 1 sijaitsi paikalla P 7617412 / I 455840, keskellä harjanteen lakialueella olevaa halkaisijaltaan noin viisimetristä pyöreää painannetta, jonka syvyys on noin 0,4 metriä. Paikalle tehdyssä lapionpistossa havaittiin yksi kvartsi-iskos, muutamia palaneita kiviä ja tummaa, punertavan ruskeaa ja selvästi palaneelta vaikuttavaa likamaata. Kun lapionpisto laajennettiin koekuopaksi, löydettiin kvartsiiskoksia kaksi lisää sekä yksi kvartsiitti-iskos ja neljäkymmentä palaneen luun kappaletta. Koekuopan löydöt kerättiin talteen. Kuopan maannosta havainnoitaessa todettiin, että huuhtoutumiskerroksen paksuus oli noin viisi senttimetriä ja sen alla olevan likamaakerroksen paksuus paksuimmillaan noin viisitoista senttimetriä. Koekuoppa 2 sijaitsi paikalla P 7617399 / I 455786, noin kuusikymmentä metriä koekuopasta 1 länsilounaaseen päin, keskellä harjanteen laella olevaa halkaisijaltaan noin nelimetristä tasannetta. Paikalle tehdystä lapionpistosta löydettiin yksi kvartsi-iskos, ja kun lapionpisto laajennettiin koekuopaksi, löytyi iskoksia neljä lisää. Iskokset löydettiin huuhtoutumiskerroksen pintaosasta ja ne kerättiin talteen. Muita esihistoriallisia löytöjä koekuopasta ei löytynyt, ja paikalla todettiin olevan tavanomainen podsolimaannos. Notkelmassa niemekkeen tyvellä, koekuoppien itäkaakkoispuolella, kohdassa P 7617390 / I 455939, havaittiin yksittäinen pyöreä pyyntikuoppa. Koekuopan 1 kohdalla vaikuttaa olleen tulisija. Asutus on ilmeisesti ollut varsin pitkäkestoista, koska maaperään jääneet ihmistoiminnan jäljet ovat selvät ja kulttuurikerros kohtalaisen paksu. Koekuoppa 2:n lähellä on työstetty kvartsia, mutta kyseisen kuopan muutamat löydöt voivat olla kertaluonteisen lyhytkestoisen toiminnan synnyttämiä. Koekuopista saatujen havaintojen ja alueen topografian perusteella on lähes varmaa, että niemellä sijaitsee vielä toistaiseksi tuntemattomia esihistoriallisia asuinpaikkapesäkkeitä, jotka voivat olla peräisin eri aikakausilta. Tämän vuoksi koko niemeä on syytä käsitellä muinaisjäännösalueena.
metsakeskus.1000037575 148 Ravadasjärvi länsi 10002 12016 13170 11002 27000 455194.00000000 7617377.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037575 Kohde sijaitsee Ravadasjärven länsipuolella, Morganmaraksen kaakkoisrinteellä, retkeilyreitin varrella. Alueen maaperä on hiekkamoreenia ja puusto männikköä. Kohde on pyyntikuoppa, joka sijaitsee retkeilyreitin polulta noin kuusi metriä itään päin. Kuoppa on muodoltaan soikea, koillis-lounaissuuntainen ja kooltaan noin 2,5 m x 2,0 m. Kuopan syvyys on 0,6 metriä, ja sitä ympäröi noin kaksi metriä leveä loiva maavalli, jonka korkeus on noin 0,1 metriä. Vaikka kuoppa on pienehkö, se erottuu selvästi maastossa. Kuopan pohjalle tehtiin lapionpisto, josta todettiin pintaturpeen alla paksu huuhtoutumiskerros. Kuopan lähiympäristöä havainnoitiin noin sadan metrin säteellä, mutta enempää kuoppia ei löydetty. Kyseessä on yksittäinen pyyntikuoppa, joka ei vaikuta liittyvän mihinkään laajempaan pyyntikuoppajärjestelmään. Mahdollisesti se on muinoin kaivettu peurojen luontaiselle kulkureitille. Kuopan pohjalla todetun paksun huuhtoutumiskerroksen perusteella kuoppa on ajoitukseltaan esihistoriallinen. Kuoppa on säilynyt hyvässä kunnossa ja siihen ei kohdistu tuhoutumisuhkaa.
metsakeskus.1000037576 148 Morgamjärvi koillinen 10002 12016 13170 11004 27000 454822.00000000 7616660.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037576 Kohde sijaitsee Morgamjärven koillisosaan järven kaakkoisrannalta pistävällä niemekkeellä. Niemekkeen pääosan muodostaa koillis-lounaissuuntainen hiekkamoreeniharjanne, joka nousee noin kahdeksan metriä järven pintaa ylemmäs. Harjanteen kaakkoispuoleinen alue niemekkeen tyvellä on alavampaa. Alueella kasvaa mäntyjen ja koivujen muodostamaa sekametsää. Kohde muodostuu kolmesta kookkaasta pyyntikuopasta. Kuopat ovat pyöreitä tai soikeahkoja, ja niiden halkaisijat vaihtelevat reilusta kolmesta metristä noin viiteen metriin. Syvin pyyntikuopista on yli metrin syvyinen. Ne sijaitsevat koillis-lounaissuuntaisena jonona hiekkamoreeniharjanteella, kuopat 1 ja 2 aivan harjanteen laella, kuoppa 3 hieman alempana. Harjanteella on myös muita kuoppia, mutta ne ovat olemukseltaan epämääräisempiä, mahdollisesti tuulenkaatojen synnyttämiä. Myös harjanteen päissä, aivan järven rantatörmän vieressä, todettiin kuopanteita, jotka tulkittiin luontaisesti muodostuneiksi.
metsakeskus.1000037577 290 Syväsalmi 10002 12016 13175 11006 27000 634857.00000000 7127143.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037577 Tervahauta sijaitsee Syväsalmen eteläpuolella matalan törmän yläpuolella n. 15 m rannasta. Haudan halkaisija on 9 m ja kuopan syvyys on 0,7 m. Halssi suuntautuu koilliseen järvelle päin, se on sortunut.
metsakeskus.1000037578 148 Morgamjärvi pohjoinen 10002 12001 13000 11019 27000 454841.00000000 7616771.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037578 Kohde sijaitsee Morgamjärven koillispäässä, kapean nivan pohjoisrannalla, hiekkamoreenipohjaisella niemekkeellä, tasaisella, terassimaisella alueella, noin viisi metriä nivan pintaa ylempänä. Tasanne on koillis-lounaissuuntainen, noin kahdenkymmenen metrin mittainen ja noin kuusi metriä leveä. Tasanteen eteläreunalta maasto laskeutuu jyrkästi nivan rantaan. Alueella kasvaa männikköä. Lähellä rantatörmää kulkee polku, joka on kuluttanut maanpinnan paljaaksi. Tasanteella on myös retkeilijöiden kasaama kehämäinen nuotiopaikka, jonka ympäristössä pintaturve on melko kulunutta. Morgamjärven koillispuoleisen nivan pohjoispuolella sijaitsevan hiekkamoreenitasanteen etelälaidalla, kohdassa P 7616772 / I 454842, noin metrin etäisyydellä nivan rantaan laskeutuvan rinteen partaalta, havaittiin rannansuuntaisella polulla rikkoutuneessa maanpinnassa punertavan ruskeaa likamaata ja palaneiden luiden kappaleita halkaisijaltaan noin 30 cm laajuisella alueella. Luukeskittymän kohdalle kaivettiin kaivauslastalla noin 20 cm x 20 cm kokoinen koekuoppa. Koekuopasta todettiin, että maaperä paikalla on soransekaista hiekkaa. Likamaa ja luiden kappaleet jatkuvat vähintään viidentoista senttimetrin syvyydelle, jolle tasolle kuopan kaivaminen lopetettiin. Luiden ja likamaan lisäksi kuopasta löydettiin muutamia palaneiden kivien kappaleita. Palanutta luuta kerättiin talteen 45 kappaletta, jotka ovat peräisin kookkaasta tai keskikokoisesta nisäkkäästä, mahdollisesti peurasta. Koekuopan eteläpuolelle tehtiin lapionpisto noin 30 cm etäisyydelle, kohtaan, jossa pintaturve oli ehjä. Lapionpistosta todettiin samainen luiden sekainen likamaakerros, jonka pinnalle oli muodostunut noin kahden senttimetrin paksuinen huuhtoutumiskerros. Lapionpistosta löytöjä ei kerätty. Koekuopasta noin kuusi metriä itään päin, kohdassa P 7616773 / I 454846, havaittiin polulla yksi iskos hyvälaatuista valkoista kvartsia. Iskos poimittiin talteen. Enempää esihistorialliseen toimintaan liittyviä löytöjä tasanteella ei onnistuttu havaitsemaan. Kuitenkin tasanteelta noin 120 metriä koilliseen päin, kohdassa P 7616872 / I 454915, havaittiin polulla noin kahdeksan metrin etäisyydellä rannasta punertavaa, palaneelta vaikuttavaa hiekkaa sekä kookkaan nisäkkään palaneen luun kappale. Kyseisellä kohdalla maanpinta viettää voimakkaasti rantaan päin, ja paikalla sijaitsee todennäköisesti vain väliaikaisen nuotiopaikan jäännös, tuskin laajempaa löytökeskittymää tai varsinaista asuinpaikkapesäkettä.
metsakeskus.1000037578 148 Morgamjärvi pohjoinen 10002 12001 13000 11040 27000 454841.00000000 7616771.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037578 Kohde sijaitsee Morgamjärven koillispäässä, kapean nivan pohjoisrannalla, hiekkamoreenipohjaisella niemekkeellä, tasaisella, terassimaisella alueella, noin viisi metriä nivan pintaa ylempänä. Tasanne on koillis-lounaissuuntainen, noin kahdenkymmenen metrin mittainen ja noin kuusi metriä leveä. Tasanteen eteläreunalta maasto laskeutuu jyrkästi nivan rantaan. Alueella kasvaa männikköä. Lähellä rantatörmää kulkee polku, joka on kuluttanut maanpinnan paljaaksi. Tasanteella on myös retkeilijöiden kasaama kehämäinen nuotiopaikka, jonka ympäristössä pintaturve on melko kulunutta. Morgamjärven koillispuoleisen nivan pohjoispuolella sijaitsevan hiekkamoreenitasanteen etelälaidalla, kohdassa P 7616772 / I 454842, noin metrin etäisyydellä nivan rantaan laskeutuvan rinteen partaalta, havaittiin rannansuuntaisella polulla rikkoutuneessa maanpinnassa punertavan ruskeaa likamaata ja palaneiden luiden kappaleita halkaisijaltaan noin 30 cm laajuisella alueella. Luukeskittymän kohdalle kaivettiin kaivauslastalla noin 20 cm x 20 cm kokoinen koekuoppa. Koekuopasta todettiin, että maaperä paikalla on soransekaista hiekkaa. Likamaa ja luiden kappaleet jatkuvat vähintään viidentoista senttimetrin syvyydelle, jolle tasolle kuopan kaivaminen lopetettiin. Luiden ja likamaan lisäksi kuopasta löydettiin muutamia palaneiden kivien kappaleita. Palanutta luuta kerättiin talteen 45 kappaletta, jotka ovat peräisin kookkaasta tai keskikokoisesta nisäkkäästä, mahdollisesti peurasta. Koekuopan eteläpuolelle tehtiin lapionpisto noin 30 cm etäisyydelle, kohtaan, jossa pintaturve oli ehjä. Lapionpistosta todettiin samainen luiden sekainen likamaakerros, jonka pinnalle oli muodostunut noin kahden senttimetrin paksuinen huuhtoutumiskerros. Lapionpistosta löytöjä ei kerätty. Koekuopasta noin kuusi metriä itään päin, kohdassa P 7616773 / I 454846, havaittiin polulla yksi iskos hyvälaatuista valkoista kvartsia. Iskos poimittiin talteen. Enempää esihistorialliseen toimintaan liittyviä löytöjä tasanteella ei onnistuttu havaitsemaan. Kuitenkin tasanteelta noin 120 metriä koilliseen päin, kohdassa P 7616872 / I 454915, havaittiin polulla noin kahdeksan metrin etäisyydellä rannasta punertavaa, palaneelta vaikuttavaa hiekkaa sekä kookkaan nisäkkään palaneen luun kappale. Kyseisellä kohdalla maanpinta viettää voimakkaasti rantaan päin, ja paikalla sijaitsee todennäköisesti vain väliaikaisen nuotiopaikan jäännös, tuskin laajempaa löytökeskittymää tai varsinaista asuinpaikkapesäkettä.
metsakeskus.1000037579 710 Norrbacka 10002 12004 13049 11002 27000 302040.00000000 6659261.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037579 Kivilatomukset/-röykkiöt sijoittuvat Norrbackan tilan luoteis- ja pohjoispuolelle. Tarkemmin kohde sijaitsee tilan peltojen keskellä ja reunoilla olevilla kalliokumpareilla ja -selänteillä muodostaen läntisen (alue A), keskisen (alue B) ja itäisen (alue C) kokonaisuuden. Alueen topografia on voimakkaasti vaihteleva korkeuskäyrän 7,5-20 m mpy välillä. Kohteessa on ainakin kuusi erilaista vaihtelevan kokoista ja vaihtelevan kokoisista kivistä koottua kivirakennelmaa tai -latomusta. Osa on muodoltaan pyöreämpiä, osa nelisivuisempia. Osa on koottu suuremmista lohkareista koostuvan reunuksen sisään. Latomuksissa ei ole maasekoitetta. Monissa latomuksissa on suurempia lohkareita, joiden keskelle tai yhteyteen on koottu pienempiä kiviä ja lohkareita. Osa latomusten kivimateriaalista vaikuttaa lohkoutuneelta ja osassa latomuksissa on selkeästi pinnalla pellolta kerättyjä pienempiä kiviä. Latomuksia on todennäköisesti enemmän, kuin paikan löytämisen yhteydessä maastossa havaittiin. Latomusten ikää ja luonnetta ei pysty tarkastuksen pohjalta luotettavasti määrittämään. On mahdollista, että ne liittyvät Sällvikin kartanon 1700-180-luvun Norrbackan torppaan kuuluvien peltojen ja niittyjen raivaamiseen. Viljelysröykkiöiksi ne ovat kuitenkin hieman poikkeuksellisia luonteeltaan. On myös mahdollista, että latomukset olisivat vanhempia rakennelmia. Ne muistuttavat luonteeltaan ja sijainniltaan hieman esimerkiksi rautakauden alun kivilatomushautauksia Pyhtään Strukankalliolla (tunnus 624010022) Kymenlaakson rannikolla. Strukankallion latomukset (10 kpl) ovat hautoja ja ajoittuvat roomalaisaikaan. Norrbackan pelloille on muodostunut ilmeisesti korkeudella 10 m mpy muinainen merenlahti, jolla on ollut yhteys mereen Sällvikin kartanon eteläpuolella pronssikaudella. Lahti on kuroutunut irti merestä 5 m mpy korkeudella eli noin ajanlaskun taitteessa. Latomusalueesta pohjoiseen lähempänä Pohjan keskustaa sijaitseee rannankorkeuksilla 15-20 mmpy pronssikautisia röykkiöitä.
metsakeskus.1000037580 484 Sahaviiki 1 10002 12014 13197 11006 27009 211791.00000000 6858320.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037580 Sijaintipaikka on Merikarvian vesialueen eteläosassa Haminaholman pohjoisrannan Sahaviiki-lahdessa. Lahteen on upotettu noin 7-8 alusta, todennäköisesti proomuja. Laivojen hautausmaa. Alueelle on hylätty myös paikallisten Fagerien veljesten omistuksessa ollut kaljaasi Anna, joka oli rakennettu Nauvossa 1903 ja jolla kuljetettiin halkoja. Omistajat hylkäsivät Annan 1949 Sikanokan rantaan Haminaholmanlahdelle, jossa sen kylkikaaret näkyivät pintaan vielä 1950-luvulla. Alusta ei ole paikannettu.(Merikarvia-seura ry). Kaksi hylyistä sijaitsee lahdenpoukaman itärannalla olevan laiturin vieressä. Laituri kuuluu vanhalle pitsihuvilalle, joka on Antti Ahlströmin rakennuttama. Loput noin viisi hylkyä sijaitsevat poukaman länsipuolella yhdessä läjässä vierekkäin ja ulottuvat hyvin pitkälle avovettä kohti. Hylkyjen lukumäärän laskeminen on vaikeaa, sillä vesi on lähes läpitunkematonta. Lisäksi poukaman vedessä oli tutkimushetkellä kasvustoa, mikä entisestään huononsi näkyvyyttä. Hylyt sijaitsevat kuitenkin alle metrin syvyydessä kauttaaltaan, osittain aivan pintavedessä ja niitä pystyy tunnustelemaan käsin ja jaloin. Hylkyjen kaaret ja pohjatukit ovat massiivisia. Pitsihuvilan hylyssä on parikaaret melko tiheään. Kaikki hylyt olivat todennäköisesti havupuusta rakennettuja ja niissä oli puisia tappeja sekä rautanauloja. Poukaman sisäosan hylyissä oli myös rautaisia kiinnikkeitä. Hylyt ovat kaikki todella suurten alusten, mahdollisesti proomujen tms. lautatavaran kuljetukseen tarkoitettujen alusten hylkyjä. Hylkyjen keskimääräinen pituus noin 30 metriä. Eri alusten hylkyjä on vaikea erottaa toisistaan. On mahdollista, että Haminaholma 1-hylky antaa viitteitä siitä, minkälaisia myös Sahaviikiin upotetut alukset ovat olleet. Hylyt liittyvät Haminaholmassa sijainneeseen Antti Ahlströmin omistamaan sahaan, joka oli toiminnassa 1870-luvulta vuoteen 1923. Todennäköisesti alukset on hylätty Sahaviikin lahteen sen jälkeen kun niille ei enää ollut tarvetta tai ne kuluivat liikaa. Aluksia ei ole yksityiskohtaisesti tutkittu.
metsakeskus.1000037581 484 Haminaholma 7 10001 12005 13068 11006 27008 212061.00000000 6858302.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037581 Haminaholman koillispuolella Villanmäen edustalla matalassa vedessä lähellä rantaa. Paikalla on noin 8 x 3 metriä laaja, suorakulmaisen muotoinen kivimuodostelma, jonka rannanpuoleiset kulmat ulottuvat noin 11 metriä rantaan kohti. Ympärillä on puutukkeja ja rimoja. Todennäköisesti kyseessä on laiturin tukirakenteita, joita on myöhemmin purettu.
metsakeskus.1000037582 148 Morgam-Viipus länsi 10002 12004 13050 11002 27000 454250.00000000 7614369.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037582 Kohde sijaitsee Morgam-Viipuksen länsirinteellä, miltei puurajalla, hiekkamoreeniharjanteiden välisessä notkossa, pienialaisessa rakkakivikossa. Kohteen ympäristössä kasvaa tunturikoivikkoa. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, katajat, mustikka, variksenmarja, kurjenkanerva, tina-, torvi- ja poronjäkälät sekä sarat ja sammalet. Kohteen länsipuolitse kulkee poroaita noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä kohteesta. Kohde on yksittäinen rakkakivikkoon rakennettu purnu. Purnu on olemukseltaan lähinnä röykkiömäinen ja osittain sortunut. Purnun sisätila on ollut pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 0,8 metriä ja syvyydeltään noin puoli metriä. Sisätilan seinämät ovat supistuneet holvimaisesti ylöspäin. Purnun rakentamiseen käytetyt kivet ovat hyvin jäkälöityneet, ja niiden halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm – 50 cm. Suurimmat kivet ovat muodoltaan laattamaisia. Purnun melko tasaisella pohjalla kasvaa hieman jäkäliä ja sammalia.
metsakeskus.1000037583 148 Morgam-Viipus etelä 10002 12004 13050 11002 27000 455060.00000000 7613041.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037583 Kohde sijaitsee noin 1,8 km Morgam-Viipuksen huipusta etelälounaaseen päin, loivasti kohti länttä viettävällä moreenipohjaisella rinteellä, pienialaisissa rakkakivikoissa. Alue on varsin avointa ja kohteen ympäristössä kasvaa harvakseltaan matalia tunturikoivuja sekä muutamia mäntyjä. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja ja puolukka sekä tina-, torvi- ja poronjäkälät. Kohteen eteläpuolella noin 200 metrin päässä kulkee poroaita ja länsipuolella noin 250 metrin päässä virtaa Nihasanjohkan latvapuro. Kohde muodostuu kahdesta purnusta, jotka on rakennettu pienialaisiin rakkakivikoihin noin kymmenen metrin etäisyydelle toisistaan. Purnut ovat yleisolemukseltaan röykkiömäisiä. Niiden pohjilla kasvaa heinäkasveja, sammalia ja jäkäliä, ja myös niiden kivet ovat hyvin jäkälöityneet. Purnu 1 sijaitsee kohdassa P 7613041 / I 455060. Se on rakennettu jykevistä kivistä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 30 cm - 80 cm. Suurimmat purnun kivistä ovat muodoltaan laattamaisia. Purnun sisätila on suorakaiteen muotoinen, luode-kaakkosuuntainen, noin 60 cm syvä ja laajuudeltaan noin 135 cm x 85 cm. Sisätilaa ympäröi noin puolitoista metriä leveä ja puoli metriä korkea valli. Purnu 2 sijaitsee kohdassa P 7613052 / I 455063. Se on rakennettu melko pienikiviseen kivirakkaan, ja sen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm – 60 cm. Purnun sisätila on muodoltaan soikea, koillislounaissuuntainen, noin 40 cm syvä ja laajuudeltaan noin 200 cm x 150 cm. Sisätilaa ympäröi noin metrin levyinen ja 0,3 metriä korkea valli.
metsakeskus.1000037584 148 Morgam-Viipus lounas 2 10002 12004 13050 11002 27000 454650.00000000 7613299.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037584 Kohde sijaitsee Morgam-Viipuksen lounaisella alarinteellä, pienialaisessa rakkakivikossa, Nihasanjohkan latvapurosta noin 220 metriä luoteeseen päin. Kohde on lähes puurajalla ja sen ympäristössä kasvaa harvaa tunturikoivikkoa. Maaperä alueella on hiekkamoreenia ja aluskasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, katajat, mustikka, variksenmarja, metsätähdet, tina-, torvi-ja poronjäkälät sekä sammalet. Kohteen itäpuolella noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä kulkee poroaita. Kohde on rakkakivikkoon rakennettu, yleisolemukseltaan kuoppamainen purnu. Sen sisätila on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 0,7 metriä ja syvyydeltään noin 0,4 metriä. Purnun kattamiseen käytettyjen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm – 60 cm, ja katekivet sijaitsevat melko hajanaisena, noin metrin levyisenä ja 0,3 metriä korkeana vallina purnun ympärillä. Kivet ovat hyvin jäkälöityneet, ja muutamia niistä on sortunut purnun sisälle. Purnun pohjalla kasvaa jonkin verran sammalia.
metsakeskus.1000037585 148 Morgam-Viipus etelä 2 10002 12001 13200 11006 27000 456118.00000000 7612531.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037585 Kohde sijaitsee Morgam-Viipuksen eteläisellä alarinteellä, hiekkamoreenipohjaisella tunturikankaalla. Kohteen itäpuolella on soinen notkelma, jota kohti maasto kohteen alueella loivasti viettää. Alueella kasvaa tunturikoivikkoa, jonka seassa on harvakseltaan yksittäisiä mäntyjä. Aluskasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, katajat, variksenmarja, kurjenkanerva, kanerva, mustikka, juolukka, riekonmarja, tina-, torvi- ja poronjäkälät sekä sammalet. Kohde on vain reunoiltaan kivetty suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Latomus on pohjois-eteläsuuntainen ja kooltaan noin 0,8 m x 0,7 m. Se on ladottu kuudesta kivestä, joiden läpimitat vaihtelevat välillä 20 cm - 50 m. Kookkaimmat kivistä ovat muodoltaan pitkänomaisia, ja suurin kivi sijaitsee latomuksen pohjoispäässä. Kivien yläpinnat ovat hyvin jäkälöityneet ja koholla ympäristöstään viidestä kymmeneen senttimetriä. Latomuksen kiveämätön keskiosa on täysin umpeenkasvanut ja halkaisijaltaan noin 35 cm. Tulisijaan ei tehty lapionpistoa, joten maannosta paikalla ei voitu havainnoida. Kohteesta dokumentoitu suorakaiteen muotoinen liesilatomus on todennäköisesti peräisin historialliselta ajalta; yleisolemukseltaan se ei vaikuta kovin iäkkäältä. Ilmeisesti latomus on toiminut kevytrakenteisen kotamaisen asumuksen tulisijana, ja se voi mahdollisesti liittyä siitä noin puoli kilometriä lounaaseen päin sijaitsevan vanhan poroerotuspaikan käyttöaikaan.
metsakeskus.1000037586 148 Morgam-Viipus etelä 3 10002 12004 13050 11002 27000 455920.00000000 7612729.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037586 Kohde sijaitsee Morgam-Viipuksen eteläisellä alarinteellä, avoimella tunturikankaalla, kauas näkyvällä paikalla. Maaperä alueella on moreenia. Tunturikankaan kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, katajat, variksenmarja, mustikka, kurjenkanerva, tina-, torvi- ja poronjäkälät sekä sammalet. Kohde on erittäin hyvässä kunnossa säilynyt purnu, joka on rakennettu miehennostannaisista kivistä maan päälle. Purnu on kauempaa nähtynä olemukseltaan röykkiömäinen, korkeudeltaan noin 0,7 metriä, ja se näkyy satojen metrien päähän. Muodoltaan purnu on pyöreähkö ja sen halkaisija on noin kaksi metriä. Purnun keskellä sijaitsee halkaisijaltaan noin 0,8 metrin laajuinen kammio, jonka syvyys on noin puoli metriä. Kammio suippenee hieman ylöspäin. Useimmat purnun kivet ovat muodoltaan laattamaisia, paksuudeltaan 5 cm - 15 cm, ja niiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 80 cm. Kivien pinnat ovat hyvin jäkälöityneet ja purnun pohjalla kasvaa sammalia.
metsakeskus.1000037588 609 Iso-Enskeri 3 10002 12002 13019 11033 27000 202330.00000000 6851761.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037588 Iso-Enskerin saaren itäpuolella pirunpellossa. Esteetön näkyvyys itään, alun perin joka suuntaan. Kupera hautaraunio pienenpuoleisista (0-30 kg) pyöristyneistä kivistä ja lohkareista sekä laaoiksi lohjenneista hiekkakivistä. Muoto kuin päärynällä: N-osassa kiinni ikään kuin toinen kiviraunio, jonka kivet hiukan suurempia. Keskellä 0.5 m syvä kraateri. Pituus 7.3 m (N-S), leveys 5.1 m, korkeus 0.6 m. Hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000037589 609 Iso-Enskeri 4 10002 12004 13053 11006 27000 202016.00000000 6852020.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037589 Iso-Enskerin saaren pohjoisosassa, kuusikon peittämällä pirunpellolla. Aivan lähellä kohdetta sijaitsee opastaulu. Hiekkakivilaaoista kylmämuurattu laakea kivirakenne, jonka E-sivulla romahtanut 0.6 m leveä suuaukko. Laki tasainen, paksusti sammaloitunut. Pyöreänpuoleinen. Pituus 2.7 m (W-E), leveys 2.0 m ja korkeus 0.6 m.
metsakeskus.1000037590 609 Iso-Enskeri 5 10002 12005 13059 11006 27000 201983.00000000 6852107.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037590 Iso-Enskerin saaren pohjoiskärjessä, pirunpellossa paikassa, josta on avoin näköala merelle. Alempi, lähempänä rantaa oleva kummeli. Laakamaisista lohkareista, pääosin hiekkakiveä, ladottu 1.9 m korkea keko, jonka läpimitta juuressa on 1.3 m. Huipussa pystyssä pattinki, johon on pujotettu pleissattu nailonköysisilmukka. Rakennelman S-puoli maalattu valkoiseksi. Rakennelma on juuri rantavyöhykkeen yläpuolella, joten sillä ei voi olla korkea ikä. Korkeus mpy arviolta 3 m. Etäisyys ylempään 33 m. Ylempi kummeli. Laakamaisista lohkareista, suureksi osaksi hiekkakiveä, ladottu 1.3 m korkea keko, jonka läpimitta juuressa on 1.4 m. Huipussa pattinki pystyssä. Rakennelman W-puoli maalattu valkoiseksi. Magneettinen suunta ulospäin kohti alempaa jänistä on WNW 288 astetta. Lähestymismerkki, joka saattaa viitoittaa väylän kalastusmatalalle.
metsakeskus.1000037591 609 Iso-Enskeri 6 10002 12002 13019 11033 27000 202571.00000000 6851271.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037591 Iso-Enskerin saaren kaakkoisosassa, saaren laella pirunpellossa. Korkeaprofiilinen säännöllisen pyöreä tasalakinen hautaraunio, jossa pääosin pyöristyneitä kiviä ja lohkareita sekä laatoiksi lohjennutta hiekkakiveä. W-sektorissa metrin pituinen pystysuora kylmämuuraus. Pituus 6.7 m (W-E), leveys 5.9 m ja korkeus 0.7 m.
metsakeskus.1000037592 148 Nihansanskáidi 10002 12016 13170 11002 27000 452854.00000000 7610881.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037592 Kohde sijaitsee tunturikoivikossa, noin kahdeksansadan metrin matkalla Nihasanjohkan luoteisrannan ja Nihasanskáidin pohjoisosasta Vaijoen suunnalle laskevan purolaakson yläpään välillä, luodetta kohti nousevalla hiekkamoreenipohjaisella rinteellä. Tunturikoivikon seassa kasvaa harvakseltaan myös mäntyjä ja kuusia. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat katajapensaat, mustikka, puolukka, variksenmarja ja liekokasvit sekä sammalet ja jäkälät. Kohde on pyyntikuoppajärjestelmä, johon kuuluu 33 kuoppaa. Pyyntikuopat on kaivettu Nihasanskáidin itäosaan noin 0,8 km mittaiseksi jonoksi. Jonon eteläisin kuoppa sijaitsee noin viidenkymmenen metrin etäisyydellä Nihasanjohkan luoteisrannasta. Joen varrelta kuoppajono nousee kohti pohjoisluodetta noin 650 metrin matkan, jonka jälkeen se jatkuu rinteen suuntaisesti kohti länttä noin 150 metriä. Kohteen luoteis- ja kaakkoispäiden välinen korkeusero on noin viisikymmentä metriä. Useimmat kohteen pyyntikuopat ovat melko kookkaita, lähes metrin syvyisiä ja halkaisijaltaan vähintään kolmimetrisiä. Miltei jokaista niistä ympäröi selvästi erottuva maavalli, vain muutamien kuoppien osalta valli sulautuu maaston muotoon. Kuopista noin joka kolmas on muodoltaan soikea, tavallisesti poikittaissuuntaisesti kuoppajonon suuntaan nähden. Loput pyyntikuopat ovat muodoltaan pyöreitä.
metsakeskus.1000037593 51 Ryöväskeri 2 10007 12004 13046 11006 27000 202397.00000000 6819119.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037593 Kahden saaren välinen matala louhikkoinen lehtomainen kannas, joka kasvaa pihlajaa. SW-NE-suuntainen pyöristyneistä ja särmikkäistä sammaloituneista melko tasakokoisista lohkareista ladottu 45 m pitkä kylmämuuri, joka jatkuu N-rannalta suorana Ryöväskerin ja Kinnaskerin yhdistävän kannaksen yli suunnilleen puoliväliin. Muurin leveys 1.0-1.6 m ja korkeus 0.4-0.6 m. N-rannalla muuri alkaa ihan rantavyöhykkeestä, joten sillä ei voine olla korkea ikä. S-päässä muurin kivet näyttäisivät tulleen kangetuiksi ylös maasta. Muuri päättyy polkuun. Saattaa olla jäännös yhteisten laitumien rajoista.
metsakeskus.1000037594 484 Stukkrunni 1 10002 12001 13208 11006 27000 201373.00000000 6869024.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037594 Louhikkoisella ulkoluodolla Ouran saaristossa. Saaren laella siirtolohkareen pystysuoran noin 1.4 m korkean W-E-suuntaisen seinämän edessä kivikon päällä on enemmän tai vähemmän särmikkäistä melko tasakokoisista kivistä koottu kasa, jonka pituus on 4.4 m ja leveys noin 3.5 m, korkeus 0.5 m. Mahdollinen sisärakenne on peittynyt kivikasan alle. Ihmisen tekemä rakennelma, joka on todennäköisesti tomtning.
metsakeskus.1000037595 236 Jokikangas 10001 12016 13175 11006 27000 344078.00000000 7056438.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037595 Peruskartalle merkittyä tervahautaa ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000037596 322 Krogarudden 4 10001 12005 13063 11006 27006 243227.00000000 6660472.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037596 Krogaruddenin niemen rannalla, Oxholmenin saarta vastapäätä on mahdollisesti vanha laiturin paikka. Rantaan on aseteltu kiviä ja rantavedessä noin metrin syvyydessä on mäntyparru, johon on koverrettu loveus ja parrua on muotoiltu kirveellä. Mahdollisen kohteen ympäristössä oli myös paljon tiilimurua pohjassa sekä pienempiä pyöreitä ja kuorittuja seipäitä sekä paljon kaarnajäänteitä. Ei kuitenkaan ollut mahdollista erottaa selkeitä rakenteita veden alla, sillä rehevä leväkasvusto peitti tehokkaasti näkyvyyden. On mahdollista, että esimerkiksi puuseipäät ovat ajautuneet paikalle.
metsakeskus.1000037597 322 Bastuslätt 4 10002 12005 13063 11006 27007 242824.00000000 6660840.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037597 Jungfrusundissa, Glasbergetin eteläpuolella, Bastuslättin rannassa on puisen laiturirakenteen jäänteet. Pitkiä kuorittuja rankoja on sekä pystyssä että meren pohjassa makaamassa useita ja ne muodostavat kehikon. Pohjassa ei ole merkkejä siitä, että kehikossa olisi ollut kiviä täytteenä. Myös rannassa puukehikon kohdalla on kiviperustuksen jäänne, jota on kuitenkin selkeästi hajotettu. Kehikko on noin 4 x 8 metrin kokoinen ja sen pintavesiin yltävät korkeimmat paalut ovat noin 3-4 metrin syvyydessä. Kehikko päättyy ennen rannan penkereen mataloitumista. Maalla laiturin kohdalla ei ole erotettavissa rakenteita tai asumuksen jäänteitä. Liittyy mahdollisesti paikalla viipyneiden alusten kiinnittymiseen ja rantautumiseen. Laiturilta on suora yhteys Bastuslättiin, jolla sijaitsee puukehikolla ympäröity kaivo sekä useita kiviuuneja, jotka liittyvät Venäjän laivaston viipymiseen Jungfrusundissa Iso- ja Pikkuvihan aikana 1700-luvulla. On todennäköistä, että laiturirakenne liittyy näin jo tunnettuihin muinaisjäännöksiin.
metsakeskus.1000037598 322 Lindholmen 2 10002 12018 13000 11006 27007 242984.00000000 6659960.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037598 Sijaintipaikka on Kemiönsaaren sisäsaaristossa Purunpään niemen eteläpuolella Lindholmenin saaren itärannalla suojaisessa poukamassa. Suorakulmainen hirsisalvoskehikko, hirsiarkku, jonka keskellä on tukkeja lyhyiden sivujen suuntaisesti. Kehikko on täytetty keskikokoisilla ja suurehkoilla pyöreillä kivillä. Arkkurakenne on noin 4 x 2 metriä laaja. Se erottuu selkeästi pinnalta katsoen, rakenteen yläreunaan on vettä alle metri. Arkkurakenne on levän peittämä, joten sen yksityiskohtia ei ollut mahdollista selvittää. Hirsiarkun kohdalla rannassa on luonnollinen luiska kallioiden välissä sekä rautatanko porattu kallioon. Toinen, pienempi rautatanko kalliossa sijaitsee noin 10 m päässä toisella kalliolla. Myös vastapäisellä rannalla on mahdollista vetää vene rantaan. Lindholmin saaren korkein kohta on samalla kohtaa rannasta ja koko rinne on linnoitettu. Korkeimmalla kohdalla on mahdollinen merimerkin paikka, tukikiveys. Siitä näkyy hienosti väylälle (valkoiset kummelit). Hirsiarkku on todennäköisesti samanaikainen kuin saaren muut puolustusvarustukset ja ajoittunee 1700-luvulle tai myöhemmäksi.
metsakeskus.1000037600 698 Kursunki 10007 12011 13000 11042 27028 445878.00000000 7368167.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037600 Kohde tarkastettiin ja kartoitettiin vuoden 2019 inventoinnissa. Kohteeseen liittyvät taustatiedot perustuvat Oulun yliopiston tutkimuksiin. Saksan Lapin armeija rakensi varuskunnan Kursunkijärven koillispuolelle kesällä 1941. Kursungissa oli kolme aluetta: 1 Waldlager (”Waldlager Rovaniemi”), jossa oli pääesikunta-alue ja majoitusrakennukset sekä autohalli- ja pysäköintialue. Alueelta löytyy nykyään yli 20 rakennuksen jäännöstä. 2 Varasto- ja koiratarhaleiri. Nykyään varastoalueelta löytyy 24 rakennuksen jäännökset, runsaasti metalliromua, sirpalesuojia, taisteluhautoja, taistelupesäkkeitä, ampumapoteroita ja muita kaivantoja. 3 Soldatensender Lapplandin alue. Ranuantiestä alaspäin viettävässä rinteessä oli saksalaisten radioasema ja lähetysmasto (Soldatensender Lappland tai Lapplandsender) henkilöstön asuntoineen. Lokakuun 12. päivän aikana 1944 saksalaiset polttivat tai räjäyttivät kaikki Kursungin alueella olevat varastoja asuinparakkinsa sekä ne tavarat ja ammukset, joita he eivät ottaneet mukaansa
metsakeskus.1000037601 434 Sänkkärret 10001 12004 13000 11002 27000 447580.00000000 6692608.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037601 Mäen korkeimmalla kohtaa kulkee viereisen Temppelivuorentien suuntaisesti, pohjoisosasta hieman pohjoisen suuntaan kaartava kivirakennelma. Aitamainen kivirakennelma mutkittelee jonkin verran. Kivet eivät ole niin huolellisesti ladotut kuin perinteistä kiviaitaa tehdessä. Rakennelman korkeus on alle metrin. Leveys on paikoitellen metrin luokkaa. Mäen korkeimmalla kohdalla rakennelma tekee tiukan mutkan. Tällä kohtaa rakennelma on leveämpi ja paremmin ladottu ja sen rinnalla kulkee matalaa kivivallia, jolloin niiden välille muodostuu n. 5 metrin levyinen tila. Paikalliset ovat pohtineet rakennelman mahdollista puolustuksellista tarkoitusta, mutta muutkin tulkinnat ovat mahdollisia. Tilojen raja ei ole tiedettävästi kulkenut tuosta kohtaa.
metsakeskus.1000037602 444 Lehtola 1-3 10001 12001 13014 11006 27000 339477.00000000 6687636.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037602 Inventointi 2019: Kolme historiallisen ajan torpan paikkaa, jotka sijaitsevat peltoalueella Myllyojan pohjoispuolella. Kohteet on paikallistettu v. 1775 Vaanlian kylän kartasta ja niiden sijaintiarvion tarkkuus on arviolta +-30 m. V. 1963 peruskartalla torpanpaikat ovat autiot ja peltona. V. 1876 senaatinkartalle ei ole torppia tai rakennuksia merkitty niiden isojakokartan sijaintikohdille. V. 1842 pitäjänkartalle on merkitty torpat 1 ja 3. Torppien paikat ovat siis autioituneet suhteellisen varhain, 1840-1870 lukujen välisenä aikana. Torpanpaikat sijaitsevat pellolla jotka olivat viljelyssä inventointiajankohtana eikä niitä ja paikannuksen oikeellisuutta voitu tarkemmin nyt tutkia maastossa.
metsakeskus.1000037603 444 Myllybacka 10007 12016 13180 11006 27000 339769.00000000 6687350.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037603 Kohde sijaitsee Santojan eli Myllyojan eteläisen mutkan länsipuolella. Oja kulkee myllyn paikalla syvässä rotkossa ja paikalla havaittiin yksi työstetty kivi ojan pohjalla. Rotko on vaikeakulkuinen ja paikalla on runsaasti luonnontilaista kasvillisuutta mikä vaikeutta kohteen havaitsemista ja tutkimista maastossa. Mylly on paikallistettu v. 1775 Vaanilan kylän kartasta. Paikalle on merkitty mylly vielä 1876 senaatinkartassa.
metsakeskus.1000037606 739 Lahtikallio 10002 12016 13175 11006 27000 524836.00000000 6790609.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037606 Kohde sijaitsee Savitaipaleen pohjoisosassa Kirvesniemessä, Kirvesniementieltä noin 200 metriä itään. Tervahauta on muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan noin 16 metriä. Keskellä on noin 1 – 1,5 metriä syvä kasvillisuuden peittämä laakea painanne. Tervahaudan itäpuolella on lisäksi kaksi erillistä painannetta, joissa oli inventointiajankohtana 2016 näkyvillä hiilensekaista likamaata. Haudan vallien korkeutta oli hankala arvioida kasvillisuuden vuoksi.
metsakeskus.1000037607 272 Salon Antin kangas 10002 12004 13054 11002 27000 330564.00000000 7079240.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037607 Kohde sijaitsee Salon Antin kankaan korkeimmalla kohdalla mäen kumpareella. Kyseessä on korkea ja kivikkoinen mäki, jonka puusto on pääosin vanhaa mäntymetsää. Kohteessa on soikea pohjois-etelä suuntainen kiviröykkiö, joka on läpimitaltaan noin 5x3,5 metriä. Keskellä röykkiötä on kuoppa. Röykkiön kaakkois- etelä- ja lounaispuolella on kaareva pirunpelto, johon on raivattu seitsemän kuoppaa, joiden läpimitta vaihtelee 1-2,5 metrin välillä. Niiden etäisyys röykkiöön on 15-20 metriä. Suurin rakenteista muistuttaa keskuskuopallista röykkiötä.
metsakeskus.1000037607 272 Salon Antin kangas 10002 12004 13052 11002 27000 330564.00000000 7079240.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037607 Kohde sijaitsee Salon Antin kankaan korkeimmalla kohdalla mäen kumpareella. Kyseessä on korkea ja kivikkoinen mäki, jonka puusto on pääosin vanhaa mäntymetsää. Kohteessa on soikea pohjois-etelä suuntainen kiviröykkiö, joka on läpimitaltaan noin 5x3,5 metriä. Keskellä röykkiötä on kuoppa. Röykkiön kaakkois- etelä- ja lounaispuolella on kaareva pirunpelto, johon on raivattu seitsemän kuoppaa, joiden läpimitta vaihtelee 1-2,5 metrin välillä. Niiden etäisyys röykkiöön on 15-20 metriä. Suurin rakenteista muistuttaa keskuskuopallista röykkiötä.
metsakeskus.1000037609 739 Pitäjänlahti 1 10002 12016 13175 11006 27000 525087.00000000 6791561.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037609 Kohde sijaitsee Savitaipaleen pohjoisosassa Kirvesniemessä, noin 70 metriä Kirvessalmentiestä länteen, loivassa etelään viettävässä rinteessä. Tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä ja haudan keskellä oleva painanne on noin 2 metriä syvä. Vallien korkeus on noin 0,5 – 1,5 metriä ja vallien reunamilla oli havaittavissa hiilensekaista tummaa maata. Haudasta noin 15 metriä etelään kulkee itä-länsisuuntainen matala oja, joka saattaa liittyä tervahautaan. Oja on havaittavissa myös laserkeilauskuvissa. Tervahaudan eteläpuolella on neljä kivistä kasattua viljelyrauniota.
metsakeskus.1000037609 739 Pitäjänlahti 1 10002 12016 13182 11006 27000 525087.00000000 6791561.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037609 Kohde sijaitsee Savitaipaleen pohjoisosassa Kirvesniemessä, noin 70 metriä Kirvessalmentiestä länteen, loivassa etelään viettävässä rinteessä. Tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä ja haudan keskellä oleva painanne on noin 2 metriä syvä. Vallien korkeus on noin 0,5 – 1,5 metriä ja vallien reunamilla oli havaittavissa hiilensekaista tummaa maata. Haudasta noin 15 metriä etelään kulkee itä-länsisuuntainen matala oja, joka saattaa liittyä tervahautaan. Oja on havaittavissa myös laserkeilauskuvissa. Tervahaudan eteläpuolella on neljä kivistä kasattua viljelyrauniota.
metsakeskus.1000037610 739 Pitäjänlahti 2 10002 12016 13175 11006 27000 525351.00000000 6791645.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037610 Kohde sijaitsee Savitaipaleen pohjoisosassa Kirvesniemessä, noin 190 metriä Kirvessalmentiestä itään, metsäisellä hyvin loivalla etelään viettävällä mäntykankaalla. Tervahaudan halkaisija on noin 10 metriä ja painanne vallien keskellä on noin 1,5 – 2 m syvä. Valli on noin 1,5 metriä korkea. Tervahaudasta noin 15 metriä kaakkoon on havaittavissa painanne, joka todennäköisesti liittyy tervahaudan käyttöön. Vuoden 2016 inventoinnissa sekä tervahaudan vallin reunalla että erillisessä painanteessa oli näkyvillä hiilensekaista likamaata.
metsakeskus.1000037611 739 Tahvonlahti 10002 12016 13175 11006 27000 524043.00000000 6790908.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037611 Kohde sijaitsee Savitaipaleen pohjoisosassa Kirvesniemessä, noin 50 metriä Tahvontiestä kaakkoon. Tervahaudan läpimitta on noin 20 metriä ja painanne haudan keskellä on noin 1,5 metriä syvä. Inventointiajankohtana 2016 tervahaudan keskellä olevassa painanteessa oli havaittavissa mustaa hiilensekaista likamaata. Vallien muotoa ja muita kohteeseen liittyviä rakenteita oli vaikea hahmottaa runsaan kasvillisuuden vuoksi.
metsakeskus.1000037612 739 Metsäpirtti 10002 12016 13175 11006 27000 524352.00000000 6786785.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037612 Kohde sijaitsee Savitaipaleen Vartusjärven lounaispuolella, noin 170 m koiliseen Toivolantiestä. Tervahauta on matala ja muodoltaan pyöreä. Sen halkaisija on noin 12 metriä ja vallien korkeus on noin 0,5 metriä. Inventointiajankohtana 2016 metsäkoneen ajourien kohdalla tervahaudan vallissa oli näkyvillä hiilenkappaleita ja tummaa maata.
metsakeskus.1000037613 739 Urpanansuo 10002 12016 13175 11006 27000 528387.00000000 6787498.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037613 Kohde on Urpanansuon pohjoispäästä noin 100 metriä pohjoiseen. Tervahauta on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan noin 15 metriä ja matalien vallien keskellä on noin 1 m syvä painanne. Inventointiajankohtana 2016 kohteen havainnointi oli runsaan kasvillisuuden vuoksi haastavaa.
metsakeskus.1000037614 739 Kairlammit 10002 12016 13175 11006 27000 529109.00000000 6786503.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037614 Kohde sijaitsee noin 230 metriä luoteeseen vesistöstä Kairlammit. Tervahauta on muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan noin 15 metriä. Vallien korkeus on noin 1 – 1,5 metriä. Haudan keskellä olevan painanteen syvyys on arviolta noin 2 metriä. Inventointiajankohtana 2016 tervahauta sijaitsi hakkuuaukealla.
metsakeskus.1000037615 739 Pekonruukinniitty 10002 12016 13175 11006 27000 526133.00000000 6787174.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037615 Kohde sijaitsee Vartusjärven itäpään ja Mikkelintien rajaamalla kankaalla, noin 60 metriä tieltä lounaaseen. Tervahaudan halkaisija on noin 18 metriä. Painanne keskellä on noin 1,5 metriä syvä ja painanteen ylälaidassa oli näkyvillä hirsi- tai tukipuurakenne. Tervahautaan liittyy erillinen painanne haudan eteläpuolella. Vuoden 2016 inventoinnissa erillisessä painanteessa oli näkyvillä puista tukirakennetta tai seinämää. Inventointiajankohtana 2016 kohde oli hyvin säilynyt, mutta kasvillisuuden peitossa.
metsakeskus.1000037616 739 Lampojanlahti 10002 12016 13175 11006 27000 525688.00000000 6787151.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037616 Kohde sijaitsee Vartusjärven itärannalla vastapäätä Valkamasaarta, noin 70 metrin päässä rannasta. Pyöreänmuotoisen tervahaudan läpimitta on noin 18 metriä ja vallien korkeus on noin 1-1,5 metriä. Painanne tervahaudan keskellä on laakea ja syvyydeltään noin 1 metri. Inventointiajankohtana 2016 runsas kasvillisuus vaikeutti tervahaudan rakenteiden hahmottamista maastossa.
metsakeskus.1000037617 739 Kivisahinoja 10002 12016 13175 11006 27000 524943.00000000 6788195.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037617 Kohde sijaitsee Vartusjärven koillispään ja Mikkelintien välisellä kankaalla, noin 50 metriä tiestä lounaaseen. Pyöreänmuotoisen tervahaudan läpimitta on noin 20 metriä. Vallin korkeus on arviolta noin 1 metri. Inventointiajankohtana 2016 tervahauta oli täysin kasvillisuuden peitossa ja ilman viistovalovarjostettua laserkeilauskuvaa kohdetta olisi ollut vaikea havaita.
metsakeskus.1000037618 739 Likalahti 10002 12016 13175 11006 27000 525810.00000000 6788402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037618 Kohde sijaitsee Kuolimon Likalahden ja Mustalahden välisellä kankaalla, noin 80 metriä Poronniemen kärkeen vievältä tieltä länteen. Pyöreänmuotoisen tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä. Painanne tervahaudan keskellä on noin 1,5 metriä syvä. Inventointiajankohtana 2016 tervahauta oli hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000037619 69 Sukkasalmi 10002 12016 13175 11006 27000 414938.00000000 7061146.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037619 Soiden ympäröimä matala hiekkainen kangas; alue on avohakattu. Hauta sijaitsee kankaan keskiosassa tasaisessa maastossa, läpimitta valli mukaan lukien 17 m, kuopan halkaisija 10 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus 4 m, sortunut. Haudan ympärille on jätetty pitkiä kantoja.
metsakeskus.1000037620 69 Korkiakangas 10002 12016 13175 11006 27000 417332.00000000 7055086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037620 Laaja kivinen kuivahko kangas, paikoitellen soistunut, nuorta kasvatusmetsikköä. Hauta sijaitsee kankaan lakialueella tasaisessa maastossa, läpimitta valli mukaan lukien 20 m, kuopan halkaisija 13 m ja syvyys 1,0 m. Halssi suuntautuu luoteeseen, pituus 8 m ja syvyys 1,9 m, sortunut.
metsakeskus.1000037621 69 Tynnyrikoski 2 10002 12016 13175 11006 27000 422976.00000000 7062195.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037621 Laajan kaakko-luode suuntaisen harjujakson luoteispää. Hiekkainen tasanne, jonka läpi Lohijoki virtaa. Tynnyrikosken kohdalla jokitörmän korkeus on n. 7 m. Kuivaa mäntykangasta. Paikoitellen vanhaa metsää (jokitörmä) ja paikoitellen aukea. Lohijoen rantavyöhyke on luonnonsuojelualue. Hauta sijaitsee Tynnyrikoskelta 150 m koilliseen vanhemman jokitörmän (?) yläpuolella. Se on kaivettu ylärinteeseen, ei vallia, kuopan läpimitta on 4,5 m ja syvyys 1,5 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus1,5 m ja syvyys 2,4 m. Haudan länsipuolella kasvaa vanhoja mäntyjä ja kuusia.
metsakeskus.1000037622 69 Linjanlehto 10002 12016 13175 11006 27000 427196.00000000 7080597.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037622 Laaja matala osittain soistunut kuivahko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Hauta sijaitsee kankaan loivalla luoteisrinteellä. Tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 14 m, sisempi valli mukaan lukien 10 m, kuopan halkaisija 6 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus 2 m ja syvyys 1,6 m. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä kuusia.
metsakeskus.1000037623 69 Honkikangas 10002 12016 13175 11006 27000 427461.00000000 7088922.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037623 Matala tuoreehko kangas suoalueen keskellä, itäpuolella on laaja turvetuotantoalue. Sekametsää, varttunutta kasvatusmetsää. Hauta sijaitsee kankaan itäosassa, läpimitta valli mukaan lukien 17 m, kuopan läpimitta 12 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu itään, pituus 3,5 m ja syvyys 1,9 m. Puusto on poistettu haudan päältä. Noin 30 m tervahaudasta länteen on kiukaan jäännös (ks. alakohteet)
metsakeskus.1000037623 69 Honkikangas 10002 12004 13044 11006 27000 427461.00000000 7088922.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037623 Matala tuoreehko kangas suoalueen keskellä, itäpuolella on laaja turvetuotantoalue. Sekametsää, varttunutta kasvatusmetsää. Hauta sijaitsee kankaan itäosassa, läpimitta valli mukaan lukien 17 m, kuopan läpimitta 12 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu itään, pituus 3,5 m ja syvyys 1,9 m. Puusto on poistettu haudan päältä. Noin 30 m tervahaudasta länteen on kiukaan jäännös (ks. alakohteet)
metsakeskus.1000037624 69 Yliniitty 10002 12016 13175 11006 27000 407392.00000000 7068078.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037624 Pieni kivinen kangas suon ja puron välissä, tuoreehko kangas, kuusenvaltainen sekametsä, uudistuskypsää metsikköä. Kankaan kaakkoisrinteellä on kaksi tervahautaa n. 30 m etäisyydellä toisistaan. Tervahautojen koot on merkitty alakohteisiin. 2024: Aluerajausta on laajennettu kauttaaltaan 5p laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000037625 69 Kettupesänkangas 10002 12016 13175 11006 27000 420855.00000000 7056028.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037625 Kartoitettu Lidar-aineistosta, ei tarkastettu maastossa. Kaakko-luode suuntainen soraharjanne, jossa runsaasti kalliopaljastumia; kuivahko mäntykangas, nuorta kasvatusmetsikköä. Hauta sijaitsee harjanteen lounaisella alarinteellä, läpimitta valli mukaan lukien 16 m, kuopan läpimitta n 10 m ja syvyys 0,8 m, halssi suuntautuu lounaaseen, pituus n. 6 m. Vallin päällä kasvaa isoja puita. 2022: tarkastettu maastossa. Paikalla on isohko, hieno tervahauta. Halssi on.
metsakeskus.1000037626 69 Oravavuoret 10001 12016 13175 11006 27000 422679.00000000 7058350.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037626 Kartoitettu Lidar-aineistosta, ei tarkastettu maastossa. Paikoitellen soistunut tasanne laajan korkean kallioalueen jyrkänteen alapuolella, tuoreehko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Haudan läpimitta valli mukaan lukien n. 17 m, kuopan läpimitta n. 11 m, halssi suuntautuu lounaaseen, pituus n. 4 m.
metsakeskus.1000037627 69 Hautakangas 2 10001 12016 13175 11006 27000 425384.00000000 7057816.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037627 Lidar-kartoituskohde, ei ole tarkastettu maastossa. Soiden ympäröimä matala saareke, kuivahko kangas, nuorta kasvatusmetsikköä. Haudan läpimitta valli mukaan lukien n. 19 m, kuopan läpimitta n. 12 m, halssi suuntautuu länteen, pituus n. 4 m.
metsakeskus.1000037628 69 Malistensaari 10001 12016 13175 11006 27000 433653.00000000 7078882.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037628 Lidar-karoitus, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Soiden ympäröimä matala saareke, kuivahko kangas, nuorta kasvatusmetsikköä. Haudan läpimitta valli mukaan lukien n. 20 m, kuopan läpimitta n. 14 m, halssi suuntautuu itään, pituus n. 6 m. Haudan päällä kasvaa isompaa puustoa.
metsakeskus.1000037629 69 Kalliosaari 10001 12016 13175 11006 27000 433783.00000000 7078107.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037629 Lidar-kartoitus, ei tarkastettu maastossa. Soiden ympäröimä matala saareke, jossa laajat kalliopaljastumat; tuore kangas, vartunutta kasvatusmetsikköä. Haudan läpimitta valli mukaan lukien n. 26 m, kuopan läpimitta n. 18 m, halssi suuntautuu luoteeseen, pituus n. 7 m. Haudan päällä kasvaa isompaa puustoa.
metsakeskus.1000037630 69 Multakaarto 10002 12016 13175 11006 27000 422125.00000000 7086708.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037630 Lidar-kartoituskohde. Matala osittain soistunut hiekka (dyyni?) -alue, kuivahko kangas. Tervahaudan todettiin olevan jopa hieman arvioitua suurempi, halkaisijaltaan n. 21 m, sen sijaan sen kuoppa on halkaisijaltaan vain n. 13 m. Halssi suuntautuu etelälounaaseen, sen pituus on 5 metriä. Tervahaudan pohjoispuolella on mäntyvaltaista hieman nuorempaa kasvatusmetsikköä, mutta varttuneempaa, kuusivoittoista puustoa kasvaa itse tervahaudan lisäksi sen välittömässä ympäristössä ja hieman laajemminkin sen eteläpuolella.
metsakeskus.1000037631 69 Kontiomäki 10002 12016 13175 11006 27000 423208.00000000 7085068.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037631 Lidar-kartoituskohde. Soiden ympäröimä laaja osittain kallioinen kuivahko kangas. Tervahauta sijaitsee Kontiomäen laelta vajaat 300 m itään. Sen halkaisija on n. 23 m, kuopan halkaisija n. 13 m, ja sen halssi suuntautuu itäkoilliseen, sen pituus on noin 7 metriä. Tervahaudan lounais- ja kaakkoispuolilla on hakkuuaukea, ja sen välittömässä ympäristössä on lukuisia tuulenkaatoja, jotka vaikeuttivat huomattavasti alueella liikkumista ja havainnoimista. Tervahaudan pohjoispuolella kasvaa tiheähköä, nuorehkoa mäntymetsää, sen koillispuolella taas on harvempaa, heinikkoista nuorehkoa mäntymetsää.
metsakeskus.1000037632 69 Surmaräme 10001 12016 13175 11006 27000 425729.00000000 7079519.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037632 Lidar-kartoituskohde, ei tarkastettu maastossa. Laajan mäen lounainen osittain soistunut alarinne; tuore kangas, taimikkoa. Ilmeisesti tuplahauta, läpimitta valli mukaan lukien n. 22 m, kuopan läpimitta n. 12 m, halssi suuntautuu lounaaseen, pituus n. 7 m, sortunut. Haudan päällä kasvaa isompaa puustoa.
metsakeskus.1000037633 272 Hietahaudankangas 10001 12016 13175 11006 27000 360092.00000000 7058433.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037633 Peruskartalle merkitty tervahauta - tulee tarkastaa maastossa.
metsakeskus.1000037634 69 Hautasaari 10001 12016 13175 11006 27000 429830.00000000 7071275.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037634 Lidar-kartoituskohde, ei tarkastettu maastossa. Soiden ympäröimä matala saareke, kuivahko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Haudan läpimitta valli mukaan lukien n. 20 m, kuopan läpimitta n. 12 m, halssin suunta epäselvä, todennäköisesti lounaaseen. Haudan päällä kasvaa isompaa puustoa.
metsakeskus.1000037635 69 Pihlajikko 10001 12016 13175 11006 27000 427025.00000000 7062358.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037635 Lidar-kartoituskohde, ei tarkastettu maastossa. Puron halkeama tasanne kallioisen kankaan itäpuolella, kuivahko mäntymetsä; varttunutta kasvatusmetsikköä. Hauta sijaitse puron törmän reunalla, läpimitta valli mukaan lukien n. 17 m, kuopan läpimitta n. 12 m, halssin suunta epäselvä, todennäköisesti koilliseen. Haudan päällä kasvaa isompaa puustoa.
metsakeskus.1000037636 71 Nevakaarto 1 10002 12016 13175 11006 27000 414154.00000000 7126691.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037636 Muinainen kapea hiekkadyynimuodostelma suoalueen keskellä, noin kilometri Pirnesjärvestä länteen. Kuiva mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsää. Hauta sijaitsee dyynialueen kaakkoislaidalla, läpimitta valli mukaan lukien 12 m, kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 1,5 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus 6 m ja syvyys 2,2 m, sortunut. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä havu- ja lehtipuita. Haudan ympärillä on useita pieniä maanottokuoppia.
metsakeskus.1000037637 71 Nevakaarto 5 10002 12016 13175 11006 27000 413715.00000000 7127229.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037637 Muinainen kapea hiekkadyynimuodostelma suoalueen keskellä, noin kilometri Pirnesjärvestä länteen. Kuiva mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsää. Hauta sijaitsee dyynialueen luoteispäässä, läpimitta valli mukaan lukien 12 m, kuopan läpimitta 8 m ja syvyys 1,4 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus 3 m ja syvyys 1,9 m. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä.
metsakeskus.1000037638 71 Tiitola 10002 12016 13175 11006 27000 400230.00000000 7110375.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037638 Mosaiikkimaisema, jossa vuorotellevat matalia kankaita ja pieniä soita. Kuivahko, osittain kallioinen matala kangas, taimikkoa. Hauta sijaitsee kankaan loivalla kaakkoisrinteellä, läpimitta valli mukaan lukien 20 m, kuopan läpimitta 14 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu itäkaakkoon, pituus 6 m ja syvyys 1,9 m, sortunut. Vallin päällä kasvaa isoja puita (ikäarvio > 100 vuotta).
metsakeskus.1000037639 71 Hattukangas 10002 12016 13151 11006 27000 411656.00000000 7106923.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037639 Laaja matala paikoitellen soistunut kangas Mäyräjärven luoteispuolella, tuoreehko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä (hyvin tiheä). Kankaan loivalla kaakkoisrinteellä on vierekkäin kaksi miilua, molemmilla halkaisija 10, kehävalli on noin metri leveä ja 0,5 m korkea, sisäosa on tasainen. Miilut ovat tiheän sekapuuston peittämiä. Miilut ovat pystymiiluja.
metsakeskus.1000037640 71 Messuneva 10002 12016 13175 11006 27000 410683.00000000 7108570.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037640 Soiden ympäröimä matala kangas, tuoreehko kangas, nuorta kasvatusmetsikköä. Hauta sijaitsee tasanteella siirtovoimalinjan tuntumassa, läpimitta valli mukaan lukien 19 m, kuopan halkaisija 13 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu luoteeseen, pituus 6 m ja syvyys 1,5 m, sortunut. Vallin päällä kasvaa runsaasti nuoria havu- ja lehtipuita.
metsakeskus.1000037641 71 Löytölänperä 10002 12016 13175 11006 27000 412022.00000000 7104691.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037641 Mosaiikkimaisema, jossa vuorotellevat matalia kankaita ja pieniä soita. Tuoreehko kangas, tiheää taimikkoa. Hauta sijaitsee aivan metsäautotien vieressä, tieoja leikkaa haudan itäreunan. Läpimitta valli mukaan lukien n. 10 m, kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautui ilmeisesti koilliseen, se on tuhoutunut. Hauta on tiheän heinikon ja nuoren puuston peittämä.
metsakeskus.1000037643 71 Nevakaarto 4 10007 12009 13094 11006 27000 414175.00000000 7126693.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037643 Muinainen kapea hiekkadyynimuodostelma suoalueen keskellä, noin kilometri Pirnesjärvestä länteen. Kuiva mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsää. Kohde sijaitsee dyynialueen kaakkoislaidalla tervahaudasta 15 m itään, paikalla on pitkälti sortunut 6 x 4 m mittainen suorakulmainen kuoppa, jonka syvyys on 2,2 m. Sen kaakkoisnurkasta on ylöspäin menevä 3 m pitkä ja n 1,5 m leveä ramppi. Kairalla havaittiin länsiseinämässä vaakapuita, Mahdollisesti hirsikehikon jäänteet. Kuopassa kasvavat männyt ovat arvioltaan yli 70 v. vanhoja. Rakenne ei vaikutta maanottokuopalta (säännöllinen muoto, ramppi, mahdollinen hirsikehikko), se muistuttaa piilopirttiä, vastaavia rakenteita on kartoitettu muutamia, jotka olivat perimätiedon/arkistolähteiden perusteella piilopirttejä. Tässä tapauksessa kohteen luonteen selvittäminen vaatisi kaivaustutkimuksen.
metsakeskus.1000037644 564 Alakyläntie 10007 12011 13114 11042 27028 428288.00000000 7214882.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037644 Alueelta dokumentoitiin vuoden 2019 inventoinnissa 67 saksalaisten toimintaan liittyvää kuoppaa ja kaivantoa. Suurin osa niistä oli mahdollisia poteroita, korsuja ja pesäkkeitä, mutta alueella haivattiin myös mahdollisia teltan paikkoja. Pääsääntöisesti kuopat olivat suorakaiteen ja neliön muotoisia kuoppia, mutta myös pyöreitä, soikeita ja epämääräisen muotoisia kaivantoja havaittiin. Viisi kuoppaa oli mahdollisesti korsuja, joissa oli näkyvissä ulokkeenomainen sisäänkäynti. Lisäksi kohteesta dokumentoitiin neljä puolikaaren muotoista kaivantoa. Kolmeen kuoppaan tehtiin kaivinkoneella koeoja, joista saatiin tutkittua niiden tekotapaa. Lisäksi kahdeksaan kuoppaan tehtiin koekuoppa. Osasta koekuopista ja koeojista tehtiin esinelöytöjä, joista osa saatiin tunnistettua ja ajoitettua saksalaiseksi toisen maailmansodan aikaiseksi esineistöksi. Osa löydöistä on talletettu Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmiin numerolla 13660. 2023: Kohteen todettiin jääneen osittain Alakyläntietä reunustavien meluvallien alle. Maavallit on rakennettu ilmakuvista päätellen vuoden 2019 jälkeen. Kuoppia ja kaivantoja oli vielä havaittavissa maantien ja pyörätien välisellä alueella Alakyläntien länsipuolella. Metsässä oli jonkin verran talous- ja rakennusjätettä, lähinnä muoviroskaa ja lautoja.
metsakeskus.1000037645 317 Martinkaarto 10002 12016 13175 11006 27000 441212.00000000 7105367.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037645 Laaja tuoreehko paikoitellen soistunut kangas, sekametsää, varttunutta kasvatusmetsikköä, kohteen lähellä on vanha sorakuoppa. Kankaan lakialueella on kaksi tervahauta 30 m:n etäisyydellä toisistaan. Hauta 1: läpimitta valli mukaan lukien 8 m, kuopan halkaisija 4 m ja syvyys 1,2 m. Halssi suuntautuu itään, pituus 1,5 m ja syvyys 1,5 m. Hauta 2: läpimitta valli mukaan lukien 11 m, kuopan halkaisija 7 m ja syvyys 1,0 m. Halssi suuntautuu itään, pituus 2 m ja syvyys 1,8 m. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä (ikäarvio > 70 v). 2020: Kohde koostuu kahdesta pienestä tervahaudasta ja niiden luoteispuolella sijaitsevasta tervapirtin kiukaasta (ks. alakohteet). Tervahaudat sijaitsevat runsaan 25 metrin etäisyydellä toisistaan. Hauta 1 on läpimitaltaan noin 8 metriä ja sen kuopan halkaisija on noin 4 metriä. Hauta 2 on halkaisijaltaan noin 12 metriä ja sen kuopan läpimitta on noin 6 metriä. Molempien halssit suuntautuvat itäkoilliseen. Tervapirtin kiuas sijaitsee noin 30 metrin etäisyydellä tervahaudasta 2, ja se on kooltaan noin 1,5 x 1,5 metriä ja 50 cm korkea.
metsakeskus.1000037645 317 Martinkaarto 10002 12004 13044 11006 27000 441212.00000000 7105367.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037645 Laaja tuoreehko paikoitellen soistunut kangas, sekametsää, varttunutta kasvatusmetsikköä, kohteen lähellä on vanha sorakuoppa. Kankaan lakialueella on kaksi tervahauta 30 m:n etäisyydellä toisistaan. Hauta 1: läpimitta valli mukaan lukien 8 m, kuopan halkaisija 4 m ja syvyys 1,2 m. Halssi suuntautuu itään, pituus 1,5 m ja syvyys 1,5 m. Hauta 2: läpimitta valli mukaan lukien 11 m, kuopan halkaisija 7 m ja syvyys 1,0 m. Halssi suuntautuu itään, pituus 2 m ja syvyys 1,8 m. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä (ikäarvio > 70 v). 2020: Kohde koostuu kahdesta pienestä tervahaudasta ja niiden luoteispuolella sijaitsevasta tervapirtin kiukaasta (ks. alakohteet). Tervahaudat sijaitsevat runsaan 25 metrin etäisyydellä toisistaan. Hauta 1 on läpimitaltaan noin 8 metriä ja sen kuopan halkaisija on noin 4 metriä. Hauta 2 on halkaisijaltaan noin 12 metriä ja sen kuopan läpimitta on noin 6 metriä. Molempien halssit suuntautuvat itäkoilliseen. Tervapirtin kiuas sijaitsee noin 30 metrin etäisyydellä tervahaudasta 2, ja se on kooltaan noin 1,5 x 1,5 metriä ja 50 cm korkea.
metsakeskus.1000037646 317 Ritomäki 2 10002 12016 13175 11006 27000 446628.00000000 7097331.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037646 Korkea kallioinen mäki, jonka pohjoispuolella on laajat suoalueet ja eteläpuolella peltoja. Tuoreehko kuusenvaltainen havumetsä, rehevää aluskasvillisuutta. Nuorta kasvatusmetsikköä. Hauta sijaitsee mäen luoteisella alarinteellä, läpimitta valli mukaan lukien 10 m, kuopan halkaisija 6 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu luoteeseen, pituus 4 m ja syvyys 2,5 m. Vallin päällä kasvaa isoja kuusia.
metsakeskus.1000037647 317 Pykälämaankangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 461284.00000000 7090355.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037647 Soiden ympäröimä etelä - pohjois-suuntainen hiekkadyynimuodostelma. Kuiva hiekkakangas, aluskasvillisuus pääosin jäkälää, sammalta ja puolukkaa. Varttunutta kasvatusmetsikköä. Hauta sijaitsee hiekkadyynin pohjoispäässä, läpimitta valli mukaan lukien 10 m, kuopan halkaisija 7 m ja syvyys 0.9 m. Halssi suuntautuu luoteeseen, pituus n. 3 m, se on sortunut.
metsakeskus.1000037648 317 Kokkopuro 3 10002 12016 13175 11006 27000 460904.00000000 7089189.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037648 Soiden ympäröimä kaakko - luode-suuntainen hiekkadyynimuodostelma Kokkopurosta n. 400 m itään. Kumpuileva pinta. Kuiva hiekkakangas, aluskasvillisuus pääosin jäkälää, sammalta ja puolukkaa. Varttunutta kasvatusmetsikköä. Hauta sijaitsee hiekkadyynin länsilaidalla, läpimitta valli mukaan lukien 15 m, kuopan halkaisija 10 m ja syvyys 1,4 m. Halssi suuntautuu luoteeseen, pituus n. 5 m, ja syvyys 2,1 m. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä. Tervahaudan itäpuolella on pyyntikuoppajono.
metsakeskus.1000037649 317 Hallanperä 10002 12016 13175 11006 27000 431865.00000000 7093546.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037649 Matala rehevähkö kangas vanhan maalaismaiseman pohjoispuolella, eri-ikäinen hyvin tiheä sekametsä, paikoitellen keto- ja vanhoja pihakasveja.Hauta sijaitsee kankaan etelälaidalla lähellä pellon reunaa, läpimitta valli mukaan lukien 12 m, kuopan halkaisija 6 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus n. 3 m, ja syvyys 1,8 m. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä ja koivuja, kuoppa on heinän peittämä.
metsakeskus.1000037650 317 Puolivälinmäki 10002 12016 13175 11006 27000 431191.00000000 7092547.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037650 Matala rehevähkö kangas vanhan maalaismaiseman keskellä, tiheä nuori kuusikko, paikoitellen keto- ja vanhoja pihakasveja. Hauta sijaitsee kankaan kaakkoislaidalla sähkölinjan vieressä, läpimitta valli mukaan lukien 16 m, kuopan halkaisija 9 m ja syvyys 1,3 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 6 m ja syvyys 1,3 m, sortunut. Haudan päällä kasvaa tiheä kuusikko. Vuoden 2022 inventoinnissa kohde oli ennallaan.
metsakeskus.1000037651 317 Latvaräme 10002 12016 13151 11006 27000 438221.00000000 7079687.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037651 Soiden ympäröimä kaakko - luode-suuntainen soraharjanne, kuivahko mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsikköä, paikoitellen nuoria lehtipuita. Kohde sijaitsee harjanteen luoteisosassa; kyseessä on kuoppamiilu, halkaisija vallin mukaan lukien 8 m, kuopan halkaisija 4,5 m ja syvyys 0,9 m; vallin korkeus 0,6 m. Kairauksessa kuopan pohjassa havaittiin N. 10 cm vahvan hiilikerroksen ja sen alla > 10 cm paksun kovan nokisen maakerroksen. Vuoden 2021 inventoinnin aikaan alueella olivat käynnissä metsätyöt ja kohteen ympäristö oli juuri avohakattu, mutta kohde itsessään oli säilynyt ennallaan, ja merkitty näkyvästi sekä nauhoin, että metsurien toimesta muutaman metrin korkeudesta sahatuin puin. Nykyiseen peruskarttaan on lähistölle merkitty tervahauta, mutta kyseisessä sijainnissa ei ole havaittavissa rakenteita.
metsakeskus.1000037652 317 Peräkangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 438775.00000000 7079047.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037652 Soiden ympäröimä kaakko - luode-suuntainen soraharjanne, kuivahko mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsikköä, paikoitellen runsaasti katajaa. Hauta sijaitsee harjanteen kaakkoisosassa metsätien lounaispuolella, läpimitta valli mukaan lukien 15 m, kuopan halkaisija 9 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 5 m ja syvyys 1,8 m. Vallin päällä kasvaa n. 60 v. vanhoja mäntyjä. Inventointi 2021: Kohde oli ennallaan.
metsakeskus.1000037653 317 Peräkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 438805.00000000 7079119.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037653 Soiden ympäröimä kaakko - luode-suuntainen soraharjanne, kuivahko mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsikköä, paikoitellen runsaasti katajaa. Hauta sijaitsee harjanteen kaakkoisosassa metsätien koillispuolella, läpimitta valli mukaan lukien 17 m, kuopan halkaisija 11 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus 8 m ja syvyys 2,4 m. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä. Inventointi 2021: Kohde oli ennallaan.
metsakeskus.1000037654 317 Hepolaita 10001 12016 13175 11006 27000 433328.00000000 7084354.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037654 Lidar-kartoituskohe, ei ole tarkastettu maastossa. Korkean, laella kallioisen kankaan länsirinne, kuiva mäntykangas; nuorta kasvatusmetsikköä. Hauta sijaitsee rinteen keskivaiheella, läpimitta valli mukaan lukien n. 24 m, kuopan läpimitta n. 18 m, halssi suuntautuu länteen pituus n. 7 m. Haudan päällä kasvaa isompaa puustoa.
metsakeskus.1000037656 535 Ahonhaudankangas 10001 12016 13175 11006 27000 400968.00000000 7078699.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037656 Laaja kaakko-luode suuntainen soraharjanne, kuivahko mäntykangas, taimikkoa. Harjanteen kaakkoispään pohjoispuolella on Makolan kaivosalue. Hauta sijaitsee harjanteen kaakkoispäässä, läpimitta valli mukaan lukien n. 11 m, kuopan halkaisija n 6 m; halssi suuntautuu lounaaseen, pituus n. 3 m. Haudan päällä kasvaa isompaa puustoa.
metsakeskus.1000037657 626 Kotiniemi 10002 12016 13175 11006 27000 425610.00000000 7048745.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037657 Soiden ympäröimä matala kivinen kuivahko kangas Valkeislammen luoteispuolella, varttunutta kasvatusmetsikköä. Hauta sijaitsee kankaan laella, tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 17 m, sisempi valli mukaan lukien 11 m, kuopan halkaisija 7 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu etelälounaaseen, pituus 3 m ja syvyys 1,9 m. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä ja koivu. 2022: Tarkastettiin maastossa. Iso ja ehjä tervahauta, kuten selostettu aiemmin. Kohteen keskikoordinaattia siirretty noin 10 metriä länteen vinovalovarjosteaineiston perusteella (vanha piste P: 7048745 I: 425610). Kohteelle tehtiin samalla aluerajaus.
metsakeskus.1000037658 626 Latvastenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 425606.00000000 7051396.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037658 Laaja matala kaakko-luode suuntainen soraharjanne, joka on paikoitellen soistunut, tuoreehko kangas, taimikkoa. Hauta sijaitsee kankaan lounaisella laidalla Maantien ja metsätien risteyksen lähellä, läpimitta valli mukaan lukien 8 m, kuopan halkaisija 4 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu etelälounaaseen, pituus 1 m ja syvyys 1,1 m. Haudan päällä kasvaa nuoria mäntyjä. 2022: Iso tervahauta. Ennallaan. Kohteen keskikoordinaattia (vanha piste P: 7051396 I: 425606) siirretty noin 5 metriä itään lidar-aineiston perusteella.
metsakeskus.1000037659 626 Kivikangas 10002 12016 13175 11006 27000 430719.00000000 7051630.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037659 Mosaiikkimaisema, jossa vuorottelevat matalia kivisiä kankaita ja soistuneita alueita, kuivahkoja kankaita, uudistuskypsää metsikköä. Hauta sijaitsee pienen kankaan laella, läpimitta valli mukaan lukien 15 m, kuopan halkaisija 9 m ja syvyys 1,2 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 3 m ja syvyys 1,6 m. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä ja kuusia. Tervahaudasta 20 m luoteeseen kiukaan jäännös (ks. alakohde, inventointiraportissa Kivikangas 2). 2023: Tervahaudan liepeillä ja sen pohjois- ja koillispuolisella alueella on melko hiljattain suoritettu avohakkuu. Suuret puut haudan päältä on kaadettu muutaman metrin korkeudelta merkiksi, haudan ympäristö selvinnyt hakkuusta ilman vaurioita. Läheinen kiuas sen sijaan on vaurioitunut metsäkoneen ajettua sen yli.
metsakeskus.1000037660 626 Latvastenkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 426016.00000000 7051826.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037660 Kaakko-luode-suuntainen soraharjanne, tuoreehko kangas, paikoitellen soistunut, nuorta kasvatusmetsikköä. Harjanteella kulkee Haapajärvi - Pihtipudas paikallistie. Hauta sijaitsee harjanteen soistuneella lounaislaidalla, läpimitta valli mukaan lukien 19 m, kuopan halkaisija 13 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus > 6 m, syvyys epäselvä, sortunut. Haudan päällä kasvaa nuoria lehtipuita.
metsakeskus.1000037661 626 Pohjoismäki 10002 12016 13175 11006 27000 444042.00000000 7041255.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037661 Laaja korkea mäki, jossa on runsaasti kallioalueita. Laella on mäkiasutusta, erirakenteinen metsä, luoteisrinteellä varttunutta kasvatusmetsää. Hauta sijaitsee mäen luoteisella alarinteellä, läpimitta valli mukaan lukien 17 m, kuopan halkaisija 10 m ja syvyys 1,4 m. Halssi suuntautuu luoteeseen, pituus 7 m, syvyys 2,4 m, sortunut. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä ja kuusia.
metsakeskus.1000037662 626 Pieni Luokkimäki 2 10002 12016 13175 11006 27000 426892.00000000 7054318.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037662 Soiden ympäröimä kaakko-luode-suuntainen soraharjanne, tuoreehko kangas, paikoitellen soistunut, nuorta kasvatusmetsikköä. Hauta sijaitsee harjanteen koillislaidalla lähellä suota, läpimitta valli mukaan lukien 15 m, kuopan halkaisija 10 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 2 m, syvyys epäselvä, sortunut. Haudan kuoppa on heinän peittämä vallin päällä kasvaa nuoria mäntyjä.
metsakeskus.1000037663 626 Mäkeläistenaho 10002 12016 13175 11006 27000 429981.00000000 7056399.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037663 Kaakko-luode-suuntainen pitkä ja korkea harjujakso, joka ulottuu Pyhäjärven länsipuolelta Haapajärvelle Kumiseva kylään asti. Harjun laki on kivinen, rinteellä on hiekkaa, kuivahkoa mäntykangasta, taimikkoa. Hauta sijaitsee harjun lounaislaidalla lähellä suota, läpimitta valli mukaan lukien 6 m, kuopan läpimitta 4 m ja syvyys 1,2 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 1,5 m ja syvyys 1,8 m. Haudan päällä kasvaa nuoria havupuita.
metsakeskus.1000037664 626 Matokangas 10002 12016 13175 11006 27000 433446.00000000 7070846.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037664 Laaja tuoreehko kangas, jonka lakialue on paikoitellen soistunut, varttunutta kasvatusmetsikköä. Hauta sijaitsee kankaan lounaisella ylärinteellä; tuplahauta läpimitta ulompi valli mukaanlukien 21 m, kuopan läpimitta 11 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus 5 m ja syvyys 1,6 m. Haudan päällä kasvaa isoja koivuja ja kuusia, joista osa on kaatunut.
metsakeskus.1000037665 626 Pieni Asikkamäki 10002 12016 13175 11006 27000 447358.00000000 7041717.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037665 Korkea kivinen mäki Pyhäjärven eteläpuolella, sen länsi- ja pohjoislaidalla ovat jyrkät rinteet ja paikoitellen kallioseinämät, korkeuserot ovat 40-45 m. Tuoreehko, paikoitellen kuivahko kangas, erirakenteinen metsä. Hauta sijaitsee mäen itäisellä loivalla ylärinteellä, läpimitta valli mukaan lukien 17 m, kuopan läpimitta 11 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus 3 m ja syvyys 1,5 m. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä lehti- ja havupuita.
metsakeskus.1000037666 626 Pieni Suutarinmäki 10002 12016 13175 11006 27000 454122.00000000 7045423.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037666 Soiden ympäröimä korkea mäki, jonka rinteillä on hiekkatasanteita. Kuivahko, paikoitellen tuoreehko kangas, erirakenteinen metsä. Hauta sijaitsee mäen laella, läpimitta valli mukaan lukien 10 m, kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 1,3 m. Halssi suuntautuu itään, pituus 2,5 m ja syvyys 1,6 m (sortunut). Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä lehti- ja havupuita.
metsakeskus.1000037667 626 Räähauta 10002 12016 13175 11006 27000 452236.00000000 7050664.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037667 Laaja korkea mäki Pyhäjärven itäpuolella, jonka laella on runsaasti kalliopaljastumia; kuivahko kangas, paikoitellen tuoreehkoa kangasta ja soistumia. Hauta sijaitsee mäen läntisellä ylärinteellä kallion ja rämeen välissä, läpimitta valli mukaan lukien 9 m, kuopan läpimitta 4 m ja syvyys 075 m. Halssi suuntautuu länteen, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä lehtipuita.
metsakeskus.1000037668 626 Loutepuro 1 10002 12016 13175 11006 27000 454826.00000000 7050540.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037668 Purolaakso kahden korkean mäen välissä, hiekkainen tasanne ja puron kohdalla 2 - 4 m korkeat törmät; kuivahko kangas, puronvarsilla lehtomainen kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Kuoppa ja tervahauta sijaitsevat törmän yläpuolella. Tervahaudan läpimitta valli mukaan lukien on 9 m, kuopan läpimitta 4 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu lounaaseen törmän rinteeseen, pituus 3 m ja syvyys 1,9 m. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä. Maakuopan tiedot ks. alakohde
metsakeskus.1000037668 626 Loutepuro 1 10002 12009 13094 11006 27000 454826.00000000 7050540.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037668 Purolaakso kahden korkean mäen välissä, hiekkainen tasanne ja puron kohdalla 2 - 4 m korkeat törmät; kuivahko kangas, puronvarsilla lehtomainen kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Kuoppa ja tervahauta sijaitsevat törmän yläpuolella. Tervahaudan läpimitta valli mukaan lukien on 9 m, kuopan läpimitta 4 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu lounaaseen törmän rinteeseen, pituus 3 m ja syvyys 1,9 m. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä. Maakuopan tiedot ks. alakohde
metsakeskus.1000037668 626 Loutepuro 1 10002 12016 13175 11004 27000 454826.00000000 7050540.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037668 Purolaakso kahden korkean mäen välissä, hiekkainen tasanne ja puron kohdalla 2 - 4 m korkeat törmät; kuivahko kangas, puronvarsilla lehtomainen kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Kuoppa ja tervahauta sijaitsevat törmän yläpuolella. Tervahaudan läpimitta valli mukaan lukien on 9 m, kuopan läpimitta 4 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu lounaaseen törmän rinteeseen, pituus 3 m ja syvyys 1,9 m. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä. Maakuopan tiedot ks. alakohde
metsakeskus.1000037668 626 Loutepuro 1 10002 12009 13094 11004 27000 454826.00000000 7050540.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037668 Purolaakso kahden korkean mäen välissä, hiekkainen tasanne ja puron kohdalla 2 - 4 m korkeat törmät; kuivahko kangas, puronvarsilla lehtomainen kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Kuoppa ja tervahauta sijaitsevat törmän yläpuolella. Tervahaudan läpimitta valli mukaan lukien on 9 m, kuopan läpimitta 4 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu lounaaseen törmän rinteeseen, pituus 3 m ja syvyys 1,9 m. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä. Maakuopan tiedot ks. alakohde
metsakeskus.1000037669 626 Kaukelonkangas 10002 12016 13175 11006 27000 422045.00000000 7052166.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037669 Soiden ympäröimä matala kangas, tuoreehko kangas, nuorta kasvatusmetsikköä. Hauta sijaitsee kankaan loivalla kaakkoisrinteellä, läpimitta valli mukaan lukien 12 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 1,2 m. Halssi suuntautuu eteläkaakkoon, se tuhoutui maanmuokkauksessa. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä lehti- ja havupuita. 2022: Tarkastettiin maastossa. Ison tervahaudan reunat jäljellä. Sen kahdelta puolelta on kaivettu ojat haudan vallien läpi. Kohteen keskikoordinaattia (vanha piste P: 7052168 I: 422057) siirretty noin 10 metriä länteen.
metsakeskus.1000037670 626 Riikinneva 10002 12016 13175 11006 27000 456858.00000000 7079735.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037670 Etelä-pohjois-suuntainen matala soraharjanne suoalueen keskellä, kuivahko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Hauta sijaitsee harjanteen länsilaidalla suon reunalla, läpimitta valli mukaan lukien 10 m, kuopan halkaisija 6 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus 4 m ja syvyys 1,6 m; halssin päästä lähtee n. 10 m pitkä matala oja suolle päin. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä, kuopassa katajaa ja varpuja.
metsakeskus.1000037671 626 Vesihaudankankaat 10002 12016 13175 11006 27000 431526.00000000 7054140.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037671 Mosaiikkimaisema, joissa on pieniä kankaita ja soita, kuivahko- tuore kangas; varttunutta kasvatusmetsikköä. Hauta sijaitse suon laidalla tuoreella kangasvyöhykkeellä, läpimitta valli mukaan lukien 14 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 0,9 m; halssi suuntautuu itään, pituus 3 m ja syvyys 1,6 m, sortunut. Haudan päällä kasvaa isoja kuusia.
metsakeskus.1000037672 626 Vesihaudankankaat 2 10002 12016 13175 11006 27000 431111.00000000 7053741.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037672 Mosaiikkimaisema, joissa on pieniä kankaita ja soita, kuivahko- tuore kangas; varttunutta kasvatusmetsikköä. Hauta sijaitse notkelmassa kahden kankaan välissä, tuoreehko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä, haudan länsipuolella taimikkoa. Haudan läpimitta valli mukaan lukien 12 m, kuopan läpimitta 8 m ja syvyys 1,1 m, halssi suuntautuu etelään, pituus 3 m ja syvyys 1,7 m. Haudan päällä kasvaa isoja kuusia.
metsakeskus.1000037674 626 Hautakangas Kuonanjärvi 10001 12016 13175 11006 27000 431498.00000000 7064130.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037674 Lidar-kartoituskohde, ei ole tarkastettu maastossa. Laaja kuivahkon kankaan itärinne, ympäristössä taimikkoa, haudan lähiympäristö on erotettu omana kuviona, uudistuskypsä metsikkö. Hauta sijaitsee törmän yläpuolella, läpimitta valli mukaan lukien n. 26 m, kuopanläpimitta n. 13 m, halssi suuntautuu itään, pituus n. 7 m, (ilmeisesti sortunut). Haudan päällä kasvaa isoa puustoa.
metsakeskus.1000037675 626 Mullikonkaarto 10002 12016 13175 11006 27000 433649.00000000 7071897.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037675 2013: Lidar-kartoituskohde, ei ole tarkastettu maastossa. Matala kuivahko soiden ympäröimä hiekka/soraharjanne, varttunutta kasvatusmetsikköä. Hauta sijaitsee koillislaidalla suon reunalla matalan törmän yläpuolella. Läpimitta valli mukaan lukien n. 12 m, kuopan halkaisija n. 8 m, halssi suuntautuu koilliseen, pituus n. 4 m. Haudan päällä on isoa puustoa. 2022: Kohde tarkastettiin maastossa. Tervahaudan halkaisija on 11 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus noin 4 m, se on osittain sortunut, Haudan päällä ja ympäristössä kasvaa isoja mäntyjä. Talousmetsää, kuivaa hiekkakangasta.
metsakeskus.1000037676 626 Vittoudenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 435130.00000000 7070187.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037676 2013: Soiden ympäröimä tuoreehko kangas, alue on hakattu 2012, myös tervahaudan päältä, suojavyöhyke merkitty sinisellä nauhalla. Hauta sijaitsee loivalla kaakkoisrinteellä, läpimitta valli mukaan lukien n. 22 m, kuopan läpimitta n. 13 m, halssi suuntautuu kaakkoon, pituus n. 3 m. Kaukokartoituskohde. 2022: Kohde tarkastettiin maastossa. Vuoden 2012 hakkuun yhteydessä tervahaudan kohdalle on jätetty noin 4 metrin korkeudelta katkaistuja puunrankoja pystyyn. Kohdalla on myös harvakseltaan taimikkoa ja jonkin verran tervahautaa peittävää aluskasvillisuutta.
metsakeskus.1000037677 626 Kiusalankangas 10002 12016 13175 11006 27000 434933.00000000 7059701.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037677 2014: Lidar-kartoituskohde, ei ole kartoitettu maastossa. Kaksi matalaa saareketta suoalueen keskellä, niiden välissä puro, tuoreehko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Puron varrella on kaksi tervahautaa: 1: läpimitta valli mukaan lukien n. 14 m, kuopan läpimitta n. 10 m; halssi suuntautuu itään, pituus n. 4 m. 2: läpimitta valli mukaan lukien n. 18 m, kuopan läpimitta n. 11 m; halssi suuntautuu länsiluoteeseen, pituus n. 5 m Hautojen päällä on isoa puustoa. 2021: Kohde sijaitsee Kiusalankankaan ja Jauhokankaan välissä, Korhonjoen molemmin puolin. Kohde koostuu viidestä alakohteesta: kahdesta tervahaudasta, yhdestä hiilimiilusta ja kahdesta tervapirtin kiukaasta (ks. alakohteet). Tervahauta 2 ja siihen liittyvä alakohde tervapirtin kiuas 2 sijaitsevat Korhonjoen länsipuolella. Tervahauta 1, siihen liittyvä tervapirtin kiuas 1 ja hiilimiilu sijaitseva Korhonjoen itäpuolella. Muinaisjäännösten ympäristössä joen molemmin puolin maasto on lehtomaista, runsaan niittymäisen aluskasvillisuuden peittämää, kasvaen pääosin koivua ja haapaa.
metsakeskus.1000037677 626 Kiusalankangas 10002 12016 13151 11006 27000 434933.00000000 7059701.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037677 2014: Lidar-kartoituskohde, ei ole kartoitettu maastossa. Kaksi matalaa saareketta suoalueen keskellä, niiden välissä puro, tuoreehko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Puron varrella on kaksi tervahautaa: 1: läpimitta valli mukaan lukien n. 14 m, kuopan läpimitta n. 10 m; halssi suuntautuu itään, pituus n. 4 m. 2: läpimitta valli mukaan lukien n. 18 m, kuopan läpimitta n. 11 m; halssi suuntautuu länsiluoteeseen, pituus n. 5 m Hautojen päällä on isoa puustoa. 2021: Kohde sijaitsee Kiusalankankaan ja Jauhokankaan välissä, Korhonjoen molemmin puolin. Kohde koostuu viidestä alakohteesta: kahdesta tervahaudasta, yhdestä hiilimiilusta ja kahdesta tervapirtin kiukaasta (ks. alakohteet). Tervahauta 2 ja siihen liittyvä alakohde tervapirtin kiuas 2 sijaitsevat Korhonjoen länsipuolella. Tervahauta 1, siihen liittyvä tervapirtin kiuas 1 ja hiilimiilu sijaitseva Korhonjoen itäpuolella. Muinaisjäännösten ympäristössä joen molemmin puolin maasto on lehtomaista, runsaan niittymäisen aluskasvillisuuden peittämää, kasvaen pääosin koivua ja haapaa.
metsakeskus.1000037677 626 Kiusalankangas 10002 12004 13044 11006 27000 434933.00000000 7059701.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037677 2014: Lidar-kartoituskohde, ei ole kartoitettu maastossa. Kaksi matalaa saareketta suoalueen keskellä, niiden välissä puro, tuoreehko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Puron varrella on kaksi tervahautaa: 1: läpimitta valli mukaan lukien n. 14 m, kuopan läpimitta n. 10 m; halssi suuntautuu itään, pituus n. 4 m. 2: läpimitta valli mukaan lukien n. 18 m, kuopan läpimitta n. 11 m; halssi suuntautuu länsiluoteeseen, pituus n. 5 m Hautojen päällä on isoa puustoa. 2021: Kohde sijaitsee Kiusalankankaan ja Jauhokankaan välissä, Korhonjoen molemmin puolin. Kohde koostuu viidestä alakohteesta: kahdesta tervahaudasta, yhdestä hiilimiilusta ja kahdesta tervapirtin kiukaasta (ks. alakohteet). Tervahauta 2 ja siihen liittyvä alakohde tervapirtin kiuas 2 sijaitsevat Korhonjoen länsipuolella. Tervahauta 1, siihen liittyvä tervapirtin kiuas 1 ja hiilimiilu sijaitseva Korhonjoen itäpuolella. Muinaisjäännösten ympäristössä joen molemmin puolin maasto on lehtomaista, runsaan niittymäisen aluskasvillisuuden peittämää, kasvaen pääosin koivua ja haapaa.
metsakeskus.1000037678 626 Ritakangas 2 10001 12016 13175 11006 27000 430678.00000000 7061748.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037678 Lidar-kartoituskohde, ei ole kartoitettu maastossa. Kaakko-luode-suuntainen soraharjanne Sivakkanevan lounaispuolella, tuore kangas, nuorta kasvatusmetsikköä. Hauta sijaitsee harjanteen lakialueella, läpimitta valli mukaan lukien n. 18 m, kuopan läpimitta n. 14 m, halssi suuntautuu koilliseen, pituus n. 6 m.
metsakeskus.1000037679 626 Vittoudensalo 10002 12016 13175 11006 27000 439902.00000000 7064324.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037679 Matala kuivahko soiden ympäröimä kangas, nuorta kasvatusmetsikköä, tervahaudan lähiympäristö on erotettu omana kuvana; varttunutta kasvatusmetsikköä. Hauta sijaitsee kankaan lounaisosassa. Läpimitta valli mukaan lukien n. 15 m, kuopan halkaisija n. 9 m, halssi suuntautuu lounaaseen, pituus n. 3 m. Haudan päällä on isoa puustoa.
metsakeskus.1000037680 626 Louhukangas 10002 12016 13175 11006 27000 432477.00000000 7058071.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037680 2013: Lidar-kartoituskohde, ei ole kartoitettu maastossa. Pieni soiden ympäröimä saareke, tuoreehko kangas, taimikkoa. Haudan läpimitta valli mukaan lukien n. 16 m, kuopan halkaisija n. 10 m, halssi suuntautuu lounaaseen, pituus n. 4 m. Puut haudan päältä hakattu. 2021: Tervahauta sijaitsee tasaisella kankaalla joka on avohakattu ja muokattu. Halkaisija on 11 m, kuopan syvyys 0,7 m, halssi suuntautuu lounaaseen.
metsakeskus.1000037681 626 Pieni Karsikkoneva 10001 12016 13175 11006 27000 429633.00000000 7053823.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037681 Lidar-kartoituskohde, ei ole kartoitettu maastossa. Matala kuivahko soiden ympäröimä kangas, nuorta kasvatusmetsikköä, tervahaudan lähiympäristö on erotettu omana kuvana. Hauta sijaitsee kankaan koillisosassa, aivan metsätien kääntöympyrän länsipuolella. Läpimitta valli mukaan lukien n. 12 m, kuopan halkaisija n. 8 m, halssi suuntautuu itään, pituus n. 3 m. Haudan päällä on isoa puustoa.
metsakeskus.1000037682 626 Viikatehaudankangas 10002 12016 13175 11006 27000 424321.00000000 7050282.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037682 2013: Lidar-kartoituskohde, ei ole kartoitettu maastossa. Pieni soiden ympäröimä saareke, tuoreehko kangas, taimikkoa. Haudan läpimitta valli mukaan lukien n. 18 m, kuopan halkaisija n. 11 m, halssi suuntautuu koilliseen, pituus n. 7 m. Haudan päällä on isoa puustoa. 2022: Tarkastettiin maastossa. Iso tervahauta, osin korkean heinän peitossa. Ehjä. Halssi on. Kohteen keskikoordinaattia (vanha piste P: 7050282 I: 424321) siirretty lidar-aineiston perusteella noin 9 metriä luoteeseen. Halssi suuntaa lounaaseen.
metsakeskus.1000037683 626 Pesäneva 10002 12016 13175 11006 27000 420472.00000000 7054449.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037683 Lidar-kartoituskohde, ei ole kartoitettu maastossa. Mosaiikkimaisema, jossa on matalia kankaita, kallioalueita ja pieniä soita, tervahaudan lähiympäristö on erotettu omana kuvana; lehtomainen kangas, taimikkoa, tervahaudan päältä ja puronvarresta ei hakattu. Hauta sijaitsee puron varressa pienen törmän päällä. Läpimitta valli mukaan lukien n. 19 m, kuopan halkaisija n. 12 m, halssi suuntautuu lounaaseen, pituus n. 3 m. Haudan päällä on isoa puustoa. 2022: Tarkastettiin maastossa. Iso, hyvin säilynyt ja ehjä tervahaudan pohja. Halssi on.
metsakeskus.1000037684 626 Hyyrönhautasaari 10002 12016 13175 11006 27000 426883.00000000 7051434.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037684 2013: Lidar-kartoituskohde, ei ole kartoitettu maastossa. Mosaiikkimaisema, jossa on matalia kankaita ja pieniä soita, tuoreehko kangas, nuorta kasvatusmetsikköä. Hauta sijaitsee kankaan loivalla koillisrinteellä. Läpimitta valli mukaan lukien n. 12 m, kuopan halkaisija n. 8 m, halssi suunta ja koko epäselvä. Kohteesta 320 m itäkaakkoon on Lidaraineistossa hieman epäselvä rakenne, joka voisi olla tervahauta, Sutigisissä on viereiseen kuvion merkitty tervahauta. 2023: Tervahauta, vallit ja syvä keskusta. Halssi on halkaisijaltaan noin 11 metriä. Kohteen keskikoordinaattia (vanha piste P: 7051434 I: 426883) siirretty noin 7 metriä länteen lidar-aineiston perusteella.
metsakeskus.1000037685 626 Rämekallio 10001 12016 13175 11006 27000 427620.00000000 7056140.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037685 Lidar-kartoituskohde, ei ole kartoitettu maastossa. Mosaiikkimaisema, jossa on matalia kankaita ja pieniä soita, kuivahko kangas, nuorta kasvatusmetsikköä. Kohteen kuvaus: Hauta sijaitsee kankaan loivalla koillisrinteellä. Läpimitta valli mukaan lukien n. 13 m, kuopan halkaisija n. 9 m, halssi suuntautuu itään, pituus n. 4 m
metsakeskus.1000037686 626 Kallioneva 10001 12016 13175 11006 27000 439236.00000000 7074592.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037686 Lidar-kartoituskohde, ei ole tarkastettu maastossa. Matala kuivahko soiden ympäröimä kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Hauta sijaitsee kankaan kaakkoislaidalla. Läpimitta valli mukaan lukien n. 12 m, kuopan halkaisija n. 8 m, halssi suuntautuu itään, pituus on epäselvä.
metsakeskus.1000037687 626 Haudansalo 10002 12016 13175 11006 27000 439201.00000000 7067424.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037687 2013: Pieni soiden ympäröimä saareke, kuivahko kangas, nuorta kasvatusmetsikköä. Haudan läpimitta valli mukaan lukien n. 18 m, kuopan halkaisija n. 13 m, halssi suuntautuu lounaaseen, pituus n. 5 m. Haudan päällä on isoa puustoa. Kaukokartoituskohde. 2022: Tervahaudan pohjois-länsivallissa on paljon ilmeisesti ketun tai jonkin muun eläimen koloja. Tervahauta on merkattu nykyiselle peruskartalle. Tervahaudan sijaintikoordinaatit muutettiin, sillä aiempi koordinaatti oli noin 13 metriä länteen tervahaudan oikeasta sijainnista.
metsakeskus.1000037688 626 Iso Karsikkoneva 10001 12016 13175 11006 27000 428924.00000000 7051493.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037688 Lidar-kartoituskohde, ei ole tarkastettu maastossa. Ympäristön kuvaus Pieni soiden ympäröimä saareke Ison Karsikkonevan lounaispuolella, kuivahko kangas, taimikkoa. Kohteen kuvaus Haudan läpimitta valli mukaan lukien n. 15 m, kuopan halkaisija n. 9 m, halssi suuntautuu koilliseen, pituus n. 3 m. Haudan päällä on isoa puustoa.
metsakeskus.1000037689 626 Koivunjuurikansalo 10002 12016 13175 11006 27000 430766.00000000 7048608.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037689 Ympäristön kuvaus Pieni soiden ympäröimä saareke, kuivahko kangas, taimikkoa. Kohteen kuvaus Haudan läpimitta valli mukaan lukien n. 15 m, kuopan halkaisija n. 10 m, halssi suuntautuu lounaaseen, pituus n. 3 m. Haudan päällä on isoa puustoa. 2023: Tervahaudan halkaisijaksi arvioitiin paikan päällä 16 m (kuoppa kuitenkin 10 m kuten yllä) ja halssi suuntautuukin itse asiassa luoteeseen. Ympäristö on yhä mäntyvoittoista taimikkoa, toki nyt jo hieman varttuneempaa. Tervahaudan päällä kasvaa ympäristön taimia/vesoja suurempia puita –koivua ja kuusta– mutta nekään eivät ole erityisen vanhoja.
metsakeskus.1000037690 626 Puronrantakangas 10001 12016 13175 11006 27000 431258.00000000 7046673.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037690 Lidar-kartoituskohde, ei ole tarkastettu maastossa. Ympäristön kuvaus Mosaiikkimaisema, jossa on matalia kankaita, kallioalueita ja pieniä soita, tervahaudan lähiympäristö on erotettu omana kuvana; tuoreehko kangas, uudistuskypsää metsikköä. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee kankaan loivalla lounaisrinteellä. Läpimitta valli mukaan lukien n. 15 m, kuopan halkaisija n. 9 m, halssi suuntautuu lounaaseen, pituus n. 2 m. Haudan päällä on isoa puustoa.
metsakeskus.1000037691 148 Vaijoenlampi 10002 12001 13000 11019 27000 451679.00000000 7605690.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037691 Kohde sijaitsee Vaijoenlammen pohjoispään itärannalla, hiekkamoreenipohjaisella rantaterassilla, joka on noin metrin lammen pintaa ylempänä. Rantaterassi on varsin avoin, alueen puuston muodostavat muutamat koivut ja yksi mänty, aluskasvillisuus on niukkaa. Lähellä lammen rantaa on yksi retkeilijöiden kasaama kehämäinen nuotiopaikka, ja alueella ilmeisesti leiriydytään toisinaan. Vaijoenlammen rantaterassilla, kohteen koordinaattien osoittamalla paikalla, havaittiin kuluneessa maanpinnassa noin kaksikymmentä kvartsi-iskosta halkaisijaltaan noin seitsemänmetrisellä alueella. Paikka on noin kymmenen metrin päässä lammen rannasta, noin neljäkymmentä metriä Vaijoen luusuasta eteläkaakkoon päin. Kyseisen alueen eteläpuolella todettiin olevan vielä muutamia yksittäisiä iskoksia noin viidentoista metrin säteellä ilmoitetusta koordinaattipisteestä. Iskokset olivat hyvälaatuista valkoista ja läpikuultavaa kvartsia, ja ne jätettiin paikoilleen. Muita jälkiä esihistoriallisesta toiminnasta ei havaittu. Tiheimmän iskoskeskittymän kohdalle tehtiin yksi lapionpisto, josta todettiin, että ohuen sammalkerroksen alta alkaa melko karkea moreenimaa ja löydöt sijaitsevat aivan maan pinnalla. Huuhtoutumiskerrosta lapionpiston kohdalla ei ollut havaittavissa. Kohteen rajaus on tehty löytöjen levinneisyyden ja maastonmuotojen perusteella. Kohde vaikuttaa rajautuvan Vaijoenlammen rantaterassille, noin 20 m x 15 m laajuiselle pohjois-eteläsuuntaiselle alueelle. Kohteen länsirajana on Vaijoenlammen ranta ja kohteen pohjoisreuna sijaitsee noin viisi metriä ilmoitetusta koordinaattipisteestä pohjoiseen päin. Kyseessä on ilmeisesti vain lyhyen aikaa käytetyn kivikautisen tai varhaismetallikautisen asuinpaikan jäännös. Rantaterassi, jolla asuinpaikka sijaitsee, on niin alava, että kevättulvat nousevat sille ainakin toisinaan. Varsinaista kulttuurikerrosta tai muuta löytöaineistoa kuin kvartsi-iskoksia on paikalta tuskin löydettävissä, ja siksi myös asuinpaikan tarkempi ajoittaminen lienee jokseenkin mahdotonta.
metsakeskus.1000037691 148 Vaijoenlampi 10002 12001 13000 11040 27000 451679.00000000 7605690.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037691 Kohde sijaitsee Vaijoenlammen pohjoispään itärannalla, hiekkamoreenipohjaisella rantaterassilla, joka on noin metrin lammen pintaa ylempänä. Rantaterassi on varsin avoin, alueen puuston muodostavat muutamat koivut ja yksi mänty, aluskasvillisuus on niukkaa. Lähellä lammen rantaa on yksi retkeilijöiden kasaama kehämäinen nuotiopaikka, ja alueella ilmeisesti leiriydytään toisinaan. Vaijoenlammen rantaterassilla, kohteen koordinaattien osoittamalla paikalla, havaittiin kuluneessa maanpinnassa noin kaksikymmentä kvartsi-iskosta halkaisijaltaan noin seitsemänmetrisellä alueella. Paikka on noin kymmenen metrin päässä lammen rannasta, noin neljäkymmentä metriä Vaijoen luusuasta eteläkaakkoon päin. Kyseisen alueen eteläpuolella todettiin olevan vielä muutamia yksittäisiä iskoksia noin viidentoista metrin säteellä ilmoitetusta koordinaattipisteestä. Iskokset olivat hyvälaatuista valkoista ja läpikuultavaa kvartsia, ja ne jätettiin paikoilleen. Muita jälkiä esihistoriallisesta toiminnasta ei havaittu. Tiheimmän iskoskeskittymän kohdalle tehtiin yksi lapionpisto, josta todettiin, että ohuen sammalkerroksen alta alkaa melko karkea moreenimaa ja löydöt sijaitsevat aivan maan pinnalla. Huuhtoutumiskerrosta lapionpiston kohdalla ei ollut havaittavissa. Kohteen rajaus on tehty löytöjen levinneisyyden ja maastonmuotojen perusteella. Kohde vaikuttaa rajautuvan Vaijoenlammen rantaterassille, noin 20 m x 15 m laajuiselle pohjois-eteläsuuntaiselle alueelle. Kohteen länsirajana on Vaijoenlammen ranta ja kohteen pohjoisreuna sijaitsee noin viisi metriä ilmoitetusta koordinaattipisteestä pohjoiseen päin. Kyseessä on ilmeisesti vain lyhyen aikaa käytetyn kivikautisen tai varhaismetallikautisen asuinpaikan jäännös. Rantaterassi, jolla asuinpaikka sijaitsee, on niin alava, että kevättulvat nousevat sille ainakin toisinaan. Varsinaista kulttuurikerrosta tai muuta löytöaineistoa kuin kvartsi-iskoksia on paikalta tuskin löydettävissä, ja siksi myös asuinpaikan tarkempi ajoittaminen lienee jokseenkin mahdotonta.
metsakeskus.1000037692 626 Hautaypäle 1 10001 12016 13175 11006 27000 431224.00000000 7056644.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037692 Lidar-kartoituskohde, ei ole tarkastettu maastossa. Kaksi tervahautaa. Tervahauta 1: Ympäristön kuvaus Laajan kaakko-luode-suuntaisen harjun koillislaita, jonka koillispuolella on laaja suoalue. Kuiva kangas, reunassa tuoretta kangasta; varttunutta kasvatusmetsikköä. Kohteen kuvaus Hauta sijaitse harjun laidalla lähellä suota, läpimitta valli mukaan lukien n. 19 m, kuopan läpimitta 10 m, halssi suuntautuu itään, pituus n. 5 m; ilmeisesti sortunut. Haudan päällä kasvaa isoa puustoa. Tervahauta 2 ks. alakohde
metsakeskus.1000037693 290 Syväniemi 1 10002 12016 13175 11006 27000 635248.00000000 7126791.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037693 Tervahauta sijaitsee leveän soraharjanteen loivalla pohjoisrinteellä avohakkuualueen länsireunassa. Haudan halkaisija on 18 m ja kuopan syvyys on 0,7 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen, sen pituus on 4 m, se on sortunut. Vallin päällä kasvaa eri-ikäistä puustoa.
metsakeskus.1000037694 290 Tervalampi pohjoinen 10002 12016 13175 11006 27000 636087.00000000 7127061.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037694 Tervahauta sijaitsee tasaisella rämeisellä pohjamoreenialueella. Haudan halkaisija on 11 m ja kuopan syvyys on 0,5 m. Halssi suuntautuu etelään, sen pituus on 3 m, se on sortunut. Alueen puusto on taimikkoa.
metsakeskus.1000037695 290 Myllylampi länsi 1 10002 12016 13175 11006 27000 636336.00000000 7127326.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037695 Tervahauta sijaitsee soraharjanteen lounaispuolella. Haudan halkaisija on 9 m ja kuopan syvyys on 0,5 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, sen pituus on 4,5 m, se on sortunut. Kuiva kangas, taimikkoa.
metsakeskus.1000037697 290 Myllylampi länsi 2 10002 12016 13175 11006 27000 636389.00000000 7127325.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037697 Tervahauta sijaitsee soraharjanteen lounaispuolella. Haudan halkaisija on 14 m ja kuopan syvyys on 0,7 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, sen pituus on 3,5 m, se on sortunut. Kuiva kangas, taimikkoa.
metsakeskus.1000037698 290 Myllylampi länsi 3 10002 12016 13175 11006 27000 636609.00000000 7127183.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037698 Tervahauta sijaitsee soraharjanteen kaakkoispäässä törmän yläpuolella. Haudan halkaisija on 9 m ja kuopan syvyys on 0,5 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, se on sortunut. Kuiva kangas, nuorta kasvatusmetsikköä.
metsakeskus.1000037699 290 Syväniemi 3 10007 12016 13175 11042 27000 635754.00000000 7126590.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037699 Tervahauta on käytössä, siinä poltetaan jälkien perusteella edelleen tervaa. Haudan halkaisija on 9 m ja kuopan syvyys on 0,8 m. Halssi suuntautuu länteen. Ympäristö on tasoitettu, ja lähistöllä on myös muuta toimintaa, kuten puun sahausta ja varastointia. Epäselväksi jäi se, onko tervahauta tehty vanhaan pohjaan.
metsakeskus.1000037700 626 Lepuukivi 10007 12006 13084 11002 27000 426325.00000000 7051053.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037700 Ympäristön kuvaus Laaja matala kaakko-luode suuntainen soraharjanne, joka on paikoitellen soistunut, tuoreehko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä, jossa on muutama vanha mänty. Kohteen kuvaus Harjanteen laella on kahteen osaan hajonnut lohkare, toinen osa on viistosti pystyssä, mitat n. 3 x 2,5 x 1,5 m, toinen makaa vieressä maassa, mitat n. 2,5 x 2 m, korkeus n. 0,7 m. Tulkinta Paikallisen perimätiedon mukaan kivi oli maamerkkinä vanhalla kulkureitillä. 2022: Lohkare on kauempaa katsottuna entisellään. Tiheän kasvillisuuden takia sinne ei nyt menty kiven äärelle.
metsakeskus.1000037701 626 Kettukivenkangas 10007 12001 13000 11006 27009 428999.00000000 7050252.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037701 Savottakämpän jäännös Ympäristön kuvaus Mosaiikkimaisema, jossa vuorottelevat matalia kivisiä kankaita ja soistuneita alueita, kuivahkoja -tuoreita kankaita. Kohteen kuvaus Kohde sijaitsee tasaisella alueella paikallistien ja metsätien risteyksen luoteispuolella. Vanhaan karttaan merkitystä kämpästä on jäljellä kivijalka ( mitat n. 8 x 7 m, osa on tuhoutunut tien oja kaivettaessa), perustuksen leveys on 40-50 cm ja korkeus n 20 cm. Rakenne on tiheän aluskasvillisuuden ja nuoren puuston peittämä. Paikallistien itäpuolella on betonirengaskaivo, jossa on metallikansi. 2023: Kohde on entisellään. Alue on avohakattu, mutta kohteen päällä ja aivan sen ympärillä puusto on jätetty kaatamatta. Kaivo sen sijaan sijaitsee avohakkuualueella.
metsakeskus.1000037702 626 Haukilamminkangas 2 10007 12001 13000 11006 27009 449346.00000000 7038741.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037702 Savottakämpän jäännös Ympäristön kuvaus Laaja korkea tuoreehko kangas Haukilammen koillispuolella. Uudistuskypsää metsikköä. Kohteen kuvaus Kohde sijaitsee kankaan lounaisella alarinteellä 75 m Haukilammelta. Paikalla on rakennuksen kivijalka, mitat 15 x 8 m, koillisseinän keskiosassa on n. 2 m leveä aukko. Jalan korkeus on 40 - 80 cm ja leveys 50 cm. Sisäpuolella on perustuksen lähellä useita kuoppia. Sisätilassa kasvaa isoja koivuja, kuusia ja mäntyjä, männyt ovat arvioltaan > 80 v. Perustuksen länsipuolella on useita kuoppia ja kivikasoja rivissä, rakenteen funktio on epäselvä: 50 m länteen on isompi kuoppa, mitat 3,5 x 2,5 m ja syvyys > 0,5 m.
metsakeskus.1000037703 626 Sarakangas 10007 12001 13000 11006 27009 450484.00000000 7081978.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037703 Savottakämpän jäännös Ympäristön kuvaus Etelä-pohjois-suuntainen hiekkaharjanne suoalueen keskellä, kuivaa mäntykangasta, taimikkoa Kohteen kuvaus Harjanteen eteläpäässä metsätien itäpuolella on puretun kämpän jäännös. Lounais-koillis- suuntaisen rakennuksen koko on epäselvä (arvio n. 11 x 6 m), perustukset tuhoutui suurimaksi osaksi maanmuokkauksessa. Lounaispäässä on kivijalasta n. 3 m säilynyt, vieressä on tiiliuunin jäänteet, mitat n. 2 x 1,2 x 0,6 m, sekä peltihormin palasia. Lähiympäristössä on betonilaattojen palasia, palaneita kiviä, hiiltä ja huopapalasia. 2022: Kohde oli ennallaan.
metsakeskus.1000037704 630 Paavonsuo 10002 12016 13175 11006 27000 478583.00000000 7105774.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037704 Ympäristön kuvaus Soiden ympäröimä matala kuivahko kangas, taimikkoa. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee kankaan koillisrinteellä, läpimitta valli mukaan lukien 8 m, kuopan halkaisija 4 m ja syvyys 0,6 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus 2 m ja syvyys 1,1 m. Vallin päällä kasvaa isoja koivuja. Valli vaurioitui paikoitellen muokkauksessa.
metsakeskus.1000037705 630 Vesikkosuo 10002 12016 13175 11006 27000 483597.00000000 7106357.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037705 Ympäristön kuvaus Kaakko-luode-suuntainen pitkä harjujakso (Salmiharju), kuiva mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee harjun koillislaidalla, läpimitta valli mukaan lukien 16 m, kuopan halkaisija 10 m ja syvyys 1,6 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus 5 m ja syvyys 2,2 m; sortunut. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä.
metsakeskus.1000037706 630 Kokkomäki 1 10002 12016 13175 11006 27000 479118.00000000 7100824.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037706 Ympäristön kuvaus Kaakko-luode-suuntaisen korkean harjun kaakkoispää, jota reunustavat laajat suoalueet; kuiva mäntykangas, uudistuskypsää metsikköä. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee harjun etelälaidalla, läpimitta valli mukaan lukien 9 m, kuopan halkaisija 5 m ja syvyys 1,3 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 7 m ja syvyys 2,6 m; halssin alapuolella on 6 m pitkä kaivanto. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä.
metsakeskus.1000037707 630 Kokkomäki 2 10002 12016 13175 11006 27000 479813.00000000 7100695.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037707 Ympäristön kuvaus Kaakko-luode-suuntaisen korkean harjun kaakkoispää, jota reunustavat laajat suoalueet; kuiva mäntykangas, uudistuskypsää metsikköä. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee harjun kaakkoispäässä, läpimitta valli mukaan lukien 6 m, kuopan halkaisija 3,5 m ja syvyys 1,5 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 2,5 m ja syvyys 2 m;. Vallin päällä on 1,5 m korkeudella katkaistut kannot.
metsakeskus.1000037708 630 Kokkomäki 3 10002 12016 13175 11006 27000 477630.00000000 7102244.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037708 Ympäristön kuvaus Kaakko-luode-suuntaisen korkean harjun kaakkoisosa, jota reunustavat laajat suoalueet; kuiva mäntykangas, joen rantavyöhykkeellä tuore kangas; uudistuskypsää metsikköä / aukeaa. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee korkean harjunpään etelälaidalla tasaisella luoteispuolella jokitörmän kohdalla. Läpimitta valli mukaan lukien 7 m, kuopan halkaisija 4,5 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu pohjoiskoilliseen joelle päin, pituus 3 m ja syvyys 1,9 m. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä havu-ja lehtipuita.
metsakeskus.1000037709 630 Pitkäkangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 477192.00000000 7102492.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037709 Ympäristön kuvaus Kaakko-luode-suuntainen pitkä harjujakso, jota reunustavat laajat suoalueet; kuiva mäntykangas, aukea, muokattu. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee kohdassa, jossa joki puhkaise harjun, noin 50 m törmästä luoteeseen. Läpimitta valli mukaan lukien 13 m, kuopan halkaisija 7 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 4 m ja syvyys 2,2 m. Haudan päällä kasvaa nuoria lehtipuita ja katajaa.
metsakeskus.1000037710 630 Pitkäkangas 4 10002 12016 13175 11006 27000 475872.00000000 7103010.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037710 Ympäristön kuvaus Kaakko-luode-suuntainen pitkä harjujakso, jota reunustavat laajat suoalueet; kuiva mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee harjun keskiosassa, aivan metsäautotien lounaispuolella. Läpimitta valli mukaan lukien 18 m, kuopan halkaisija 12 m ja syvyys 1,3 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen tielle päin, pituus 5 m, sortumisen takia syvyys on epäselvä.. Haudan vallilla on 1,5 m korkeudella katkaistuja mäntyjä, kuopassa kasvaa nuoria puita. Tervahaudan muinaisjäännösalueen rajaus lisätty rekisteriin 30.6.2023 lidarin perusteella.
metsakeskus.1000037711 630 Pitkäkangas 5 10002 12009 13094 11002 27000 474060.00000000 7103748.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037711 Kaakko-luode-suuntainen pitkä harjujakso, jota reunustavat laajat suoalueet; kuiva mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Maakuoppa:Kohde sijaitsee lähellä harjun luoteispäätä tasaisella alueella, läpimitta 3 m ja syvyys 0,9 m. Pohjassa on syvennys, halkaisija 30 cm ja syvyys >20 cm, sen pohjalta löytyi humuksen alta 10 cm paksu hiilikerros. Kuopan funktio on epäselvä. Etelä-Suomesta on perimätietoa (Jouni Taivaisen kautta tullut), että venäläiset polttivat pienissä kuopissa tuohesta tervaa (pikeä saappaitansa varten). Tervahauta ks. alakohteet Tervahaudan ja kuopan muinaisjäännösalueiden rajaukset lisätty karttaan 30.6.2023 lidarin perusteella.
metsakeskus.1000037711 630 Pitkäkangas 5 10002 12016 13175 11002 27000 474060.00000000 7103748.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037711 Kaakko-luode-suuntainen pitkä harjujakso, jota reunustavat laajat suoalueet; kuiva mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Maakuoppa:Kohde sijaitsee lähellä harjun luoteispäätä tasaisella alueella, läpimitta 3 m ja syvyys 0,9 m. Pohjassa on syvennys, halkaisija 30 cm ja syvyys >20 cm, sen pohjalta löytyi humuksen alta 10 cm paksu hiilikerros. Kuopan funktio on epäselvä. Etelä-Suomesta on perimätietoa (Jouni Taivaisen kautta tullut), että venäläiset polttivat pienissä kuopissa tuohesta tervaa (pikeä saappaitansa varten). Tervahauta ks. alakohteet Tervahaudan ja kuopan muinaisjäännösalueiden rajaukset lisätty karttaan 30.6.2023 lidarin perusteella.
metsakeskus.1000037711 630 Pitkäkangas 5 10002 12009 13094 11006 27000 474060.00000000 7103748.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037711 Kaakko-luode-suuntainen pitkä harjujakso, jota reunustavat laajat suoalueet; kuiva mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Maakuoppa:Kohde sijaitsee lähellä harjun luoteispäätä tasaisella alueella, läpimitta 3 m ja syvyys 0,9 m. Pohjassa on syvennys, halkaisija 30 cm ja syvyys >20 cm, sen pohjalta löytyi humuksen alta 10 cm paksu hiilikerros. Kuopan funktio on epäselvä. Etelä-Suomesta on perimätietoa (Jouni Taivaisen kautta tullut), että venäläiset polttivat pienissä kuopissa tuohesta tervaa (pikeä saappaitansa varten). Tervahauta ks. alakohteet Tervahaudan ja kuopan muinaisjäännösalueiden rajaukset lisätty karttaan 30.6.2023 lidarin perusteella.
metsakeskus.1000037711 630 Pitkäkangas 5 10002 12016 13175 11006 27000 474060.00000000 7103748.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037711 Kaakko-luode-suuntainen pitkä harjujakso, jota reunustavat laajat suoalueet; kuiva mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Maakuoppa:Kohde sijaitsee lähellä harjun luoteispäätä tasaisella alueella, läpimitta 3 m ja syvyys 0,9 m. Pohjassa on syvennys, halkaisija 30 cm ja syvyys >20 cm, sen pohjalta löytyi humuksen alta 10 cm paksu hiilikerros. Kuopan funktio on epäselvä. Etelä-Suomesta on perimätietoa (Jouni Taivaisen kautta tullut), että venäläiset polttivat pienissä kuopissa tuohesta tervaa (pikeä saappaitansa varten). Tervahauta ks. alakohteet Tervahaudan ja kuopan muinaisjäännösalueiden rajaukset lisätty karttaan 30.6.2023 lidarin perusteella.
metsakeskus.1000037712 630 Lapinsalonkangas 10002 12016 13175 11006 27000 472145.00000000 7102881.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037712 Ympäristön kuvaus Laajojen soiden ympäröimä lounais-koillis-suuntainen soraharjanne; tuoreehko kangas, nuorta kasvatusmetsikköä / taimikkoa.. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee harjanteen loivalla kaakkoisrinteellä. Läpimitta valli mukaan lukien 15 m, kuopan halkaisija 7 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu itään, pituus 6 m ja syvyys 2,2 m. Haudan päällä kasvaa mäntytaimia.
metsakeskus.1000037713 630 Hautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 470323.00000000 7104154.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037713 Ympäristön kuvaus Etelä-pohjois-suuntainen soraharjanne, jossa on myös matalia hiekkadyynimuodostelmia (?), kuiva mäntykangasta, taimikkoa. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee itäisellä hiekkaharjanteella tervapirtin kiukaasta (kohde Hautakangas 1, reiska nro. 160252) 30 m itään. Läpimitta valli mukaan lukien 12 m, kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 1,0 m; halssi suuntautuu länteen, pituus 4 m ja syvyys 1,6 m. Haudan päällä kasvaa nuoria mäntyjä ja siinä on yli kymmenen ketun kaivamaa pesäaukkoa. Noin 30 metriä länteen on tervapirtinjäännös (ks.alakohteet)
metsakeskus.1000037714 630 Ruuhikankaannokka 10002 12016 13175 11006 27000 472789.00000000 7095524.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037714 Ympäristön kuvaus Soiden ympäröimä pieni matala kangas, kuivahkoa mäntykangasta, nuorta kasvatusmetsikköä. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee kankaan etelälaidalla metsäautotien eteläpuolella. Läpimitta valli mukaan lukien 12 m, kuopan halkaisija 9 m ja syvyys 1,1 m, vallin korkeus 1,5 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 6 m ja syvyys 2,2 m; sortunut. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä lehti- ja havupuita. 2022: Kohde ja ympäristö ennallaan.
metsakeskus.1000037715 630 Hangaskangas 10002 12016 13175 11006 27000 472908.00000000 7098521.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037715 Ympäristön kuvaus Soiden ympäröimä korkea kangas, tuoreehko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee kankaan loivalla koillisrinteellä; tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 18 m, sisempi valli mukaan lukien 13 m, kuopan halkaisija 9 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus 5 m ja syvyys 1,9 m; sortunut. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä. 2022: Kohde ja ympäristö ennallaan
metsakeskus.1000037717 630 Hangaskangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 473643.00000000 7097133.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037717 Ympäristön kuvaus Soiden ympäröimä matala kangas, kuivahkoa mäntykangasta, nuorta kasvatusmetsikköä.. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee kankaan itälaidalla laajan sorakuopan kaakkoispuolella. Läpimitta valli mukaan lukien 12 m, kuopan halkaisija 7 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 3 m ja syvyys 1,9 m. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä lehti- ja havupuita. 2022: Kohde ja ympäristö ennallaan.
metsakeskus.1000037719 630 Kontioharju 10002 12016 13175 11006 27000 478455.00000000 7110839.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037719 Ympäristön kuvaus Laajan korkean kankaan loiva lounainen alarinne, kuivahko kangas, taimikkoa. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee paikallistien lounaispuolella, läpimitta valli mukaan lukien 13 m, kuopan halkaisija 7 m ja syvyys 1,4 m; vallin korkeus 1,5 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 2 m ja syvyys 2,5 m. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä.
metsakeskus.1000037720 630 Mustarinta 1 10002 12016 13175 11006 27000 474320.00000000 7107757.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037720 Ympäristön kuvaus Korkea kivinen kangas laajan suon itäpuolella, läntisellä ylärinteellä paikoitellen hiekkaa, kuivahko kangas, taimikkoa. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee kankaan lakialueen länsireunalla, läpimitta valli mukaan lukien 15 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 2 m ja syvyys 2,5 m. Haudan päällä kasvaa iso kuusi ja nuoria koivuja.
metsakeskus.1000037721 630 Humalakangas 10002 12016 13175 11006 27000 469472.00000000 7110082.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037721 Ympäristön kuvaus Soiden ympäröimä matala tuoreehko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee kankaan laella, tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 20 m, sisempi valli mukaan lukien 16 m kuopan halkaisija 10 m ja syvyys 1,2 m; vallin korkeus 1,4 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus 6 m ja syvyys 2,1 m; sortunut. Halssin päästä lähtee 8 m pitkä matala oja koilliseen. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä lehtipuita.
metsakeskus.1000037723 630 Kivijärvenkangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 461718.00000000 7113601.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037723 Ympäristön kuvaus Korkea kaakko-luode-suuntainen harjujakso, kuivahko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee tasaisella hiekka-alueella harjun korkean ydinosan koillispuolella; tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 16 m, kuopan halkaisija 7 m ja syvyys 1,1 m; kuopassa on hiilikasa. Halssi suuntautuu länteen, pituus 6 m ja syvyys 1,9 m; sortunut. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä ja koivuja. Kohteen koordinaatteja muutettu lidar-aineiston perusteella noin 9 metriä länteen 12.10.2023 (alun perin 7113601/461727). Samalla kohteelle on tehty aluerajaus. Lidar-aineiston perusteella tervahaudan halssi suuntautuu lounaaseen.
metsakeskus.1000037724 630 Huttula 10002 12016 13175 11006 27000 479518.00000000 7112561.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037724 Ympäristön kuvaus Korkea jokitörmä Siikajoen eteläpuolella, tuoreehko sekametsä, uudistuskypsää metsikköä. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee törmän reunalla, läpimitta valli mukaan lukien 16 m, kuopan läpimitta 10 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu koilliseen törmään, pituus 3 m ja syvyys 2,3 m. Vallin päällä kasvaa isoja havu- ja lehtipuita.
metsakeskus.1000037725 630 Toriräme 10002 12016 13175 11006 27000 478719.00000000 7102520.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037725 Ympäristön kuvaus Tasainen tuoreehko kangas joka reunustaa matala törmä Huhmarpuron pohjoispuolella; Alue on avohakattu ja kevyesti muokattu, taimikkoa. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee törmän yläpuolella, läpimitta valli mukaan lukien 20 m, kuopan läpimitta 12 m ja syvyys 0,8 m, halssi suuntautuu etelään törmälle, pituus 3 m ja syvyys 1,9 m. Puut haudan päältä on poistettu.
metsakeskus.1000037726 630 Vesikkopuro 10002 12016 13151 11006 27000 484679.00000000 7106530.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037726 Ympäristön kuvaus Kaakko-luode-suuntainen pitkä harjujakso (Salmiharju), kuiva mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Puronlaakso, jossa on jyrkät yli 5 m korkeat törmät, puron varrella rehevää rantakasvillisuutta. Kohteen kuvaus Harjun koillisesta menevän sivuhaaran pohjoispäässä, puron itäpuolella, on kuoppa törmän yläreunalla. Halkaisija on 2,2 m ja syvyys 0,8 m, kuopan ympärillä on heikko valli. Alarinteen suuntaan on aukko ja lyhyt kaivanto. Pohjasta löytyi paikoitellen ohut huuhtoutumiskerros, sen alla 10-15 cm vahva hiilikerros, yläreunalla huuhtoutumiskerroksen paksuus oli 10 cm.
metsakeskus.1000037727 630 Kaukola 10007 12001 13000 11006 27009 488818.00000000 7105885.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037727 Ympäristön kuvaus Mosaiikkimaisema, jossa vuorotellevat pieniä kankaita ja rämeitä, tuoreehko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Kohteen kuvaus Kämpän jäännös sijaitsee kankaan etelärinteellä. Paikalla on ison kolmeosaisen rakennuksen kiviperustus. Etelä-pohjois-suuntaisessa osassa on kaksi huonetta, mitat ovat 13 x 6,5. Eteläpäädyssä on pienen (mitat n. 1,7 x 1,6 m, korkeus 0,3 m) lieden jäännös. Humuksen alta havaittiin palaneita kiviä ja hiiltä. Rakennuksen kolmas huone on tehty pohjoisosan länsikylkeen, mitat ovat 7,5 x 6 m; huoneen pohjoisseinässä on ison hyvin säilyneen uunin jäänteet, mitat ovat 3 x 2,5 m ja korkeus 1,1 m. Uunin tulipesä on vielä ehjä, se suuntautuu itään, sen rautaiset holvituet ovat vielä paikallaan. Uuni on rakennettu 30 - 60 cm kokoisista laakakivistä. Rakennuksesta 10 m lounaaseen on 5 x 5 m mittainen hirsikehä, josta on vielä 6 hirsikertaa säilynyt; pitkä nurkka, koirankaula, koura ja salvos on asetettu ylöspäin. Itäpäädyssä on 1 m leveä aukko, hirret on tuettu pystytolpilla.
metsakeskus.1000037728 630 Pitkäkangas 2 10007 12004 13051 11006 27008 477278.00000000 7102611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037728 Ympäristön kuvaus Kaakko-luode-suuntainen pitkä harjujakso, jota reunustavat laajat suoalueet; harjun koillislaidalla oleva kapea korkea hiekkaharjanne, kuiva mäntykangas, nuorta kasvatusmetsikköä / aukea. Kohteen kuvaus Kohde sijaitsee harjanteen kaakkoispäässä, korkeimmassa kohdassa oli 3 m etäisyydellä kaksi pystyyn asetettua laakakiveä (mitat n. 60 x 40 x 8 cm), toinen näistä kaatui ja rikkoutui kun kone ajoi yli. Kivet on asetettu poikittain harjanteen suuntaan nähden; kaksi metriä kaakkoon on tasainen pieni kivilatomus, joka koostuu viidestä 20-40 kokoisesta kivestä. Maaperä on kivetöntä hienoa hiekkaa. Ei ole nykyisellä rajalinjalla. Pitäjänkartassa kohteen kohdalle on merkitty kylien välinen raja.
metsakeskus.1000037729 691 Hakolampi 10002 12001 13013 11006 27000 397554.00000000 7060910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037729 Ympäristön kuvaus Matala, paikoitellen kivinen kangas Hakolammen kaakkoispuolella, tuore kangas, vanhaa metsää (!). Alueella on virkistyskäytössä oleva laavu, tulipaikka ja laituri. Kohteen kuvaus Kankaan loivalla luoteisrinteellä metsätien ja lammen rannan välistä löytyi n. hehtaarin alueelta pienen rakennuksen pohja, erillinen kiuas, kiviaita ja 9 kiviröykkiötä. Rakennuksen jäänteet sijaitsevat löytöalueen keskellä tieltä 10 m luoteeseen, jäljellä on matala, umpeen kasvanut kivijalka (ulkomitat 5 x 3,7 m), sen keskellä oleva n. 2 x 1,5 m mittainen ja 0,5 m syvä kuoppa. Pohjoisnurkassa on uunin jäänteet, mitat 2,5 x 2 m, korkeus 0,7 m (kairauksessa havaittiin humuksen alta kivien välistä hiekkaa/silttiä, rakenteen alareunan lähellä hiiltä/nokimaata. Rakenteen päällä kasvaa isoja (Ø > 60 cm) mäntyjä ja kuusia. Rakennuksesta 11 m lounaaseen on kiukaan jäänteet, mitat 1,9 x 1,5 m ja korkeus 0,5 m; n. 10 pohjoiseen on kellarikuoppa, halkaisija valli mukaan lukien 3,5 m, kuopan mitat ovat 1,8 x 1,5 m ja syvyys 0,7 m; humuksen alta löytyi pieniä palaneita kiviä ja hiiltä. Lähellä rantaa on n. 20 m pitkä, 2 m leveä ja 0,5 - 0,8 m korkea kiviaita. Kiviröykkiöt ovat enimmäkseen pitkulaisia, niiden mitat vaihtelevat 2 x 1,2 m - 6 x 3,5 m. Kaikki rakenteet ovat aluskasvillisuuden peittämiä, kahden röykkiön päällä kasvaa isoja (Ø > 50 cm) havupuita. Perimätiedon mukaan Reisjärven ja Sievin alueella oli ennen vanhaa sydänmailla taloja, joiden asukkaat halusivat välttää veronmaksun. Tämä epävirallinen asutus loppui 1860-luvulla metsähallituksen perustamisen jälkeen. Kohdetta ei ole merkitty Pitäjänkarttaan eikä vanhoille peruskartoille.
metsakeskus.1000037730 691 Leipinevankangas 10002 12016 13175 11006 27000 399162.00000000 7048396.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037730 Ympäristön kuvaus Tasainen tuoreehko kangas joka on paikoitellen soistunut, taimikkoa. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee kankaan laella, läpimitta valli mukaan lukien 17 m, kuopan läpimitta 11 m ja syvyys 1,3 m, halssi suuntautuu luoteeseen, pituus 4 m ja syvyys 1,9 m; sortunut. Haudan päällä kasvaa nuoria kuusia.
metsakeskus.1000037731 691 Hyttikangas 10002 12016 13175 11006 27000 400264.00000000 7048655.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037731 Ympäristön kuvaus Laaja kivinen paikoitellen soistunut tuoreehko kangas, taimikkoa. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee kankaan länsiosassa loivalla rinteellä, läpimitta valli mukaan lukien 9 m, kuopan läpimitta 6 m ja syvyys 0,8 m, halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 2 m, syvyys on epäselvä, hauta on hyvin tiheän korkean aluskasvillisuuden peittämä.
metsakeskus.1000037732 691 Perkkiö 10002 12016 13175 11006 27000 401108.00000000 7049496.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037732 Ympäristön kuvaus Laaja kivinen paikoitellen soistunut tuoreehko kangas, taimikkoa. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee kankaan lakialueella loivalla länsirinteellä, läpimitta valli mukaan lukien 15 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 1,3 m, halssi suuntautuu luoteeseen, pituus 5 m ja syvyys 1,9 m; sortunut. Hauta on tiheän aluskasvillisuuden peittämä, puut on poistettu haudan päältä.
metsakeskus.1000037733 691 Väyrisenkorpi 10002 12016 13175 11006 27000 411213.00000000 7055679.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037733 Ympäristön kuvaus Laaja kivinen paikoitellen soistunut tuore kangas, nuorta kasvatusmetsikköä. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee notkelmassa kankaan länsiosassa loivalla itärinteellä, läpimitta valli mukaan lukien 10 m, kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 0,8 m, halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 6 m ja syvyys 1,8 m. Haudan päällä kasvaa nuoria kuusia ja koivuja.
metsakeskus.1000037734 691 Katajalampi 10002 12016 13175 11006 27000 400128.00000000 7042094.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037734 Ympäristön kuvaus Tuoreehko korkea kangas Katajalammen kaakkoispuolella, varttunut kasvatusmetsä, jossa on jonkun verran vanhoja mäntyjä. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee kankaan pohjoisella lakialueella, se on osittain tuhoutunut, sen itäreunan yli on tehty metsätie. Läpimitta valli mukaan lukien 22 m, kuopan halkaisija 17 m ja syvyys 1,4 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 5 m. Hauta on tiheän eri-ikäisen puuston peittämä.
metsakeskus.1000037735 691 Korpinen 10002 12016 13175 11006 27000 398696.00000000 7062465.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037735 Ympäristön kuvaus Pieni soraharjanne Korpisen tekojärven kaakkoispuolella, kuivahko kangas, taimikkoa. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee harjanteen laella, läpimitta valli mukaan lukien 24 m, kuopan läpimitta 18 m ja syvyys 1,5 m, halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 6 m ja syvyys 2,4 m. Hauta on tiheän korkean aluskasvillisuuden peittämä, puut on poistettu haudan päältä.
metsakeskus.1000037736 691 Ahveroisenkankaat 1 10001 12016 13175 11006 27000 402750.00000000 7045037.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037736 Lidar-kartoituskohde, ei ole tarkastettu maastossa. Ympäristön kuvaus Laajan kivisen kankaan paikoitellen soistunut lakialue, tuoreehko kangas, nuorta kasvatusmetsikköä Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee kankaan itäosassa lähellä suoaluetta. Tuplahauta, läpimitta valli mukaan lukien n. 22 m, kuopan läpimitta n. 11 m; halssi suuntautuu itään, pituus n. 5 m. Haudan päällä kasvaa isompaa puustoa.
metsakeskus.1000037737 691 Ahveroisenkankaat 2 10001 12016 13175 11006 27000 403513.00000000 7045772.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037737 Lidar-kartoituskohde, ei ole tarkastettu maastossa. Ympäristön kuvaus Korkean kivisen kankaan koillisrinne tuoreehko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee jyrkällä koillisrinteellä. Mahdollisesti tuplahauta, läpimitta valli mukaan lukien n. 18 m, kuopan läpimitta n. 9 m; halssi suuntautuu koilliseen, pituus n. 4 m. Haudan päällä kasvaa isompaa puustoa.
metsakeskus.1000037738 691 Patokangas 10001 12016 13175 11006 27000 401483.00000000 7047290.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037738 Lidar-kartoituskohde, ei ole tarkastettu maastossa. Ympäristön kuvaus Laajan kivisen kankaan paikoitellen soistunut lakialue, kuiva kangas, nuorta kasvatusmetsikköä Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee kankaan lakialueella; mahdollisesti tuplahauta, läpimitta valli mukaan lukien n. 22 m, kuopan läpimitta n. 10 m; halssi suuntautuu koilliseen, pituus n. 5 m.
metsakeskus.1000037739 691 Leipinevankangas 2 10001 12016 13175 11006 27000 398316.00000000 7048082.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037739 Lidar-kartoituskohde, ei ole tarkastettu maastossa. Ympäristön kuvaus Laajan kivisen kankaan paikoitellen soistunut lakialue, tuoreehko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee kankaan lakialueella; mahdollisesti tuplahauta, läpimitta valli mukaan lukien n. 19 m, kuopan läpimitta n. 9 m; halssi suuntautuu lounaaseen, pituus n. 4 m. Haudan päällä kasvaa isoja lehtipuita.
metsakeskus.1000037740 691 Ripakangas 10001 12016 13175 11006 27000 385705.00000000 7060089.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037740 Lidar-kartoituskohde, ei ole tarkastettu maastossa. Ympäristön kuvaus Soiden ympäröimä matala kangas, kuivahko, taimikkoa. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee kankaan koillisrinteellä; läpimitta valli mukaan lukien n. 20 m, kuopan läpimitta n. 13 m; halssi suuntautuu koilliseen, pituus n. 6 m. Haudan päällä kasvaa isoa puustoa.
metsakeskus.1000037741 691 Muorineva 10001 12016 13175 11006 27000 412870.00000000 7056766.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037741 Lidar-kartoituskohde, ei ole tarkastettu maastossa. Ympäristön kuvaus Soiden ympäröimä matala harjanne, kuivahko kangas, nuorta kasvatusmetsikköä. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee harjanteen laella, läpimitta valli mukaan lukien n. 15 m, kuopan läpimitta n. 9 m; halssi suuntautuu lounaaseen pituus n. 3 m. Haudan päällä kasvaa nuorta puustoa.
metsakeskus.1000037742 691 Kalliovuori 10001 12016 13175 11006 27000 411853.00000000 7056481.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037742 Lidar-kartoituskohde, ei ole tarkastettu maastossa. Ympäristön kuvaus Korkea tuoreehko kangas Kalliojärven itäpuolella, nuorta kasvatusmetsikköä. Kohteen kuvaus Hauta sijaitsee kankaan lounaisella alarinteellä lähellä suota, läpimitta valli mukaan lukien n. 18 m, kuopan halkaisija n. 11 m; halssi suuntautuu länteen, sen pituutta on epäselvä. Haudan päällä kasvaa nuorta puustoa.
metsakeskus.1000037743 691 Pökyränneva 10002 12016 13175 11006 27000 411774.00000000 7057111.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037743 Kohde sijaitsee Jäppiperäntien itäpuolella noin 105 metriä tiestä. Soiden ympäröimä matala kivinen kuivahko kangas, joka kasvaa nuorta kasvatusmetsikköä. Hauta sijaitsee kankaan kaakkoisella alarinteellä lähellä suota; läpimitta valli mukaan lukien n.19 m, kuopan läpimitta n. 12 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 4 metriä, leveys 2 metriä ja syvyys noin 60 cm. Vallien leveys on 3 metriä ja korkeus noin 45 cm. Haudan päällä kasvaa mäntyä ja kuusta.
metsakeskus.1000037744 208 Kökötteleväinen pohjoinen 10001 12004 13000 11002 27000 362899.00000000 7130844.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037744 Kalajoen Kaakkurinevan itäpuolella sijaitsevan Ala-Väärännevan itäpuolisella kalliolla Kököttäväinen-nimisestä kallioalueesta pohjoiseen on lyhyt ja matala aitamainen kiviladelma, joka seinämäisesti sulkee kahden kalliokohouman välisen matalan syvennyksen. Sähköposti-ilmoituksen (PPM 28.1.2020) kuvauksen perusteella kyseessä vaikuttaisi olevan historialliselta ajalta oleva metsästäjien ampumasuoja. Kartan perusteella paikalta ilmeisesti on hyvä näkyvyys suolle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000037745 47 Mohkkeguoika 10002 12016 13170 11002 27000 305362.00000000 7636684.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037745 Kohde sijaitsee Lätäsenon länsipuolella, joenvarren hiekkaharjanteilla, alkaen Mohkkeguoikan luoteispuolella jokeen laskevan puron pohjoisrannalta ja jatkuen siitä pohjoiseen päin. Alueella kasvaa tunturikoivikkoa ja aluskasvillisuutta hallitsevat katajat, puolukka, variksenmarja, lieko- ja heinäkasvit sekä sammalet ja jäkälät. Kohde on noin kilometrin mittainen pyyntikuoppajärjestelmä, jossa on yhteensä 80 pyyntikuoppaa. Kuopat on kaivettu joen rannan suuntaiseksi jonoksi, joka kulkee enimmäkseen muutamien kymmenien metrien etäisyydellä joen rantatörmältä. Pyyntikuoppajärjestelmä on olemukseltaan yhtenäinen, joskin puronotkojen kohdilla siinä ovat lyhyet katkokset. Kuoppajonossa on myös yksi poikittainen, joen rantatörmän partaalle suuntautuva sivuhaara. Kohteen pyyntikuopat ovat suuria, muodoltaan pyöreitä tai soikeita, olemukseltaan suppilomaisia, yleensä loivapiirteisen maavallin ympäröimiä, maastossa selvästi erottuvia ja useimmat läpimitaltaan vähintään nelimetrisiä. Kuoppien syvyys vaihtelee noin puolesta metristä noin puoleentoista metriin. Sijaintitietojen kirjaamisen sekä muutamien pyyntikuoppien kuvaamisen lisäksi yksityiskohtaisempaa dokumentointia kuopista ei ennätetty tekemään. Kohde on suuri, erittäin hyvin säilynyt pyyntikuoppajärjestelmä. Peurojen pyynti Lätäsenon lähialueella on ilmeisesti ollut hyvin laajamittaista, mihin viittaa se, että muutaman kilometrin matkalta joen varrelta on dokumentoitu yhteensä 278 pyyntikuoppaa. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta.
metsakeskus.1000037746 165 Hyvikkälä 10001 12001 13007 11010 27004 365365.00000000 6752017.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037746 Hyvikkälän kylä mainitaan kirjallisissa lähteissä ensi kerran vuonna 1431. Uuden ajan alussa se oli jo Janakkalan suurin kylä. Asutus on sijoittunut vanhan maantien varrelle, ja asutuksen eteläpuolella levittäytyvät Hyvikkälänjoen rantaviljelykset. 1500-luvulla syntynyt Hyvikkälän kartano tunnetaan nykyään nimellä Hällilä. Se syntyi Hällilän, Liukolan, Klemolan, Suontaustan sekä Jurvan taloista. Nämä tilat olivat joutuneet läänitys- ja rälssitiloiksi. Hällilä oli rälssitila, kunnes siitä tuli säterikartano vuonna 1655. Jussilan tila oli rälssitalona 1600-luvun alkupuolelle, jolloin siitä tuli itsenäisenä talonpoikaistila, rustholli.
metsakeskus.1000037747 316 Levijärvi 10002 12001 13002 11033 27000 404927.00000000 6751841.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037747 Kohde sijaitsee noin kilometrin läpimittaisen, nykyisin kokonaan kuivatun Levijärven kaakkoisrannalta. Paikka on noin 300 m pitkän ja sata metriä leveän harjanteen luoteiskärjessä. Harjanteen kärkeä ympäröi suo, joka on entistä Levijärven pohjaa. Maaperä on kivistä hiekkamaata. Kivet ovat yleensä pyöristyneitä. Harjanne on metsämaata. Paikalta on löytynyt metallinetsinnässä 31.12.2019 tulusrauta (KM 42692) sekä 22.1.2020 myöhäisrautakauden ns. veitsimäinen keihäänkärki ja noin metrin päässä siitä rautainen nuolenkärki (KM 42501:1-2) hiekka/soramaasta. Paikalla todettiin tarkastuksessa 4.6.2020 asuinpaikka. Kolmesta koekuopasta saatiin löytöjä (KM 42693 kvartseja, palanutta luuta ehjästä kulttuurikerroksesta), jotka liittyvät paikan esihistorialliseen käyttöön. Löytöjen luonteen vuoksi ne ajoittuvat todennäköisesti rautakautta vanhempaan aikaan, kivikautisiksi tai varhaismetallikautisiksi. Aiemmin talteen otetut rautaesineet (erityisesti väkäkeihäänkärki) viittaavat paikan eränkäyntiin liittyvään käyttöön vielä rautakaudella.
metsakeskus.1000037747 316 Levijärvi 10002 12001 13002 11010 27000 404927.00000000 6751841.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037747 Kohde sijaitsee noin kilometrin läpimittaisen, nykyisin kokonaan kuivatun Levijärven kaakkoisrannalta. Paikka on noin 300 m pitkän ja sata metriä leveän harjanteen luoteiskärjessä. Harjanteen kärkeä ympäröi suo, joka on entistä Levijärven pohjaa. Maaperä on kivistä hiekkamaata. Kivet ovat yleensä pyöristyneitä. Harjanne on metsämaata. Paikalta on löytynyt metallinetsinnässä 31.12.2019 tulusrauta (KM 42692) sekä 22.1.2020 myöhäisrautakauden ns. veitsimäinen keihäänkärki ja noin metrin päässä siitä rautainen nuolenkärki (KM 42501:1-2) hiekka/soramaasta. Paikalla todettiin tarkastuksessa 4.6.2020 asuinpaikka. Kolmesta koekuopasta saatiin löytöjä (KM 42693 kvartseja, palanutta luuta ehjästä kulttuurikerroksesta), jotka liittyvät paikan esihistorialliseen käyttöön. Löytöjen luonteen vuoksi ne ajoittuvat todennäköisesti rautakautta vanhempaan aikaan, kivikautisiksi tai varhaismetallikautisiksi. Aiemmin talteen otetut rautaesineet (erityisesti väkäkeihäänkärki) viittaavat paikan eränkäyntiin liittyvään käyttöön vielä rautakaudella.
metsakeskus.1000037747 316 Levijärvi 10002 12001 13002 11004 27000 404927.00000000 6751841.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037747 Kohde sijaitsee noin kilometrin läpimittaisen, nykyisin kokonaan kuivatun Levijärven kaakkoisrannalta. Paikka on noin 300 m pitkän ja sata metriä leveän harjanteen luoteiskärjessä. Harjanteen kärkeä ympäröi suo, joka on entistä Levijärven pohjaa. Maaperä on kivistä hiekkamaata. Kivet ovat yleensä pyöristyneitä. Harjanne on metsämaata. Paikalta on löytynyt metallinetsinnässä 31.12.2019 tulusrauta (KM 42692) sekä 22.1.2020 myöhäisrautakauden ns. veitsimäinen keihäänkärki ja noin metrin päässä siitä rautainen nuolenkärki (KM 42501:1-2) hiekka/soramaasta. Paikalla todettiin tarkastuksessa 4.6.2020 asuinpaikka. Kolmesta koekuopasta saatiin löytöjä (KM 42693 kvartseja, palanutta luuta ehjästä kulttuurikerroksesta), jotka liittyvät paikan esihistorialliseen käyttöön. Löytöjen luonteen vuoksi ne ajoittuvat todennäköisesti rautakautta vanhempaan aikaan, kivikautisiksi tai varhaismetallikautisiksi. Aiemmin talteen otetut rautaesineet (erityisesti väkäkeihäänkärki) viittaavat paikan eränkäyntiin liittyvään käyttöön vielä rautakaudella.
metsakeskus.1000037749 749 Kalettomankangas 10002 12016 13172 11033 27000 531871.00000000 6992850.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037749 Kalettomanlammen luoteispuolella, kaakkoon viettävällä kivettömällä hiekkakankaalla sijaitsee matala, heikosti erottuva painanne, halkaisijaltaan noin 3 m ja syvyydeltään alle 20 cm. Painanteen keskiosaan tehdyistä koekuopista löytyi mahdollinen kvartsiydin ja toisesta kvartsi-iskos. Koekuopissa oli havaittavissa selviä nokimaakerroksia noin 15 – 45 cm syvyydellä. Lähiympäristöön, painanteen keskeltä noin 2 m etelään tehdyssä koekuopasa havaittiin myös selvää nokimaakerrosta noin 10 – 45 cm syvyydellä, mutta ei löytöjä. Painanteen keskikohdalta noin 2,5 m pohjoiseen metallinetsimellä löytyi kappale rautakuonaa, keskikohdalta noin 2 m etelään kappale sulanutta metallia, joka halkesi talteen otettaessa kahteen osaan ja keskikohdalta 5 m itään pieni lyijykuula, joka on yhdeltä sivulta tasainen. Kyseessä saattaa olla melko uudenaikainen musketinkuula, mutta toisaalta mahdollista on, että kyseessä on rautakautinen punnus. Yhtä nykyaikaista metallinkappaletta lukuun ottamatta mitään selvästi nykyaikaista ei usean kymmenen metrin säteellä löytynyt. Kohteesta löytyneet kvartsit ovat selvästi ihmisen työstämiä ja paikalle kuljettamia. Nokikerros on mitä ilmeisimmin ihmisen aiheuttamaa. Metallilöydöt – varsinkin rautakuonan pala – eivät metsämaastossa ole todennäköisimmin selitettävissä satunnaisella roskaamisella. On mahdollista, että kyseessä ovat ajallisesti eri kerrostumat, esimerkiksi vähäiset merkit kivikautisesta asuinpaikasta (kvartsiydin ja –iskos) ja painanteen tapauksessa myöhempi rautakautinen tai historiallisen ajan hiilihauta, joka on tehty raudanvalmistuksen tarpeisiin. Kerrostumat ja löydöt voivat olla myös samalta ajalta, jolloin ne todennäköisimmin liittyisivät rautakautiseen raudanvalmistukseen paikalla ja lähiympäristössä. Paikalla tai aivan lähistöllä saattaa siis olla rautakautinen tai esihistoriallinen raudanvalmistusuuni. Myös kivikautinen asuinpaikka on mahdollinen.
metsakeskus.1000037749 749 Kalettomankangas 10002 12001 13000 11033 27000 531871.00000000 6992850.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037749 Kalettomanlammen luoteispuolella, kaakkoon viettävällä kivettömällä hiekkakankaalla sijaitsee matala, heikosti erottuva painanne, halkaisijaltaan noin 3 m ja syvyydeltään alle 20 cm. Painanteen keskiosaan tehdyistä koekuopista löytyi mahdollinen kvartsiydin ja toisesta kvartsi-iskos. Koekuopissa oli havaittavissa selviä nokimaakerroksia noin 15 – 45 cm syvyydellä. Lähiympäristöön, painanteen keskeltä noin 2 m etelään tehdyssä koekuopasa havaittiin myös selvää nokimaakerrosta noin 10 – 45 cm syvyydellä, mutta ei löytöjä. Painanteen keskikohdalta noin 2,5 m pohjoiseen metallinetsimellä löytyi kappale rautakuonaa, keskikohdalta noin 2 m etelään kappale sulanutta metallia, joka halkesi talteen otettaessa kahteen osaan ja keskikohdalta 5 m itään pieni lyijykuula, joka on yhdeltä sivulta tasainen. Kyseessä saattaa olla melko uudenaikainen musketinkuula, mutta toisaalta mahdollista on, että kyseessä on rautakautinen punnus. Yhtä nykyaikaista metallinkappaletta lukuun ottamatta mitään selvästi nykyaikaista ei usean kymmenen metrin säteellä löytynyt. Kohteesta löytyneet kvartsit ovat selvästi ihmisen työstämiä ja paikalle kuljettamia. Nokikerros on mitä ilmeisimmin ihmisen aiheuttamaa. Metallilöydöt – varsinkin rautakuonan pala – eivät metsämaastossa ole todennäköisimmin selitettävissä satunnaisella roskaamisella. On mahdollista, että kyseessä ovat ajallisesti eri kerrostumat, esimerkiksi vähäiset merkit kivikautisesta asuinpaikasta (kvartsiydin ja –iskos) ja painanteen tapauksessa myöhempi rautakautinen tai historiallisen ajan hiilihauta, joka on tehty raudanvalmistuksen tarpeisiin. Kerrostumat ja löydöt voivat olla myös samalta ajalta, jolloin ne todennäköisimmin liittyisivät rautakautiseen raudanvalmistukseen paikalla ja lähiympäristössä. Paikalla tai aivan lähistöllä saattaa siis olla rautakautinen tai esihistoriallinen raudanvalmistusuuni. Myös kivikautinen asuinpaikka on mahdollinen.
metsakeskus.1000037749 749 Kalettomankangas 10002 12016 13172 11019 27000 531871.00000000 6992850.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037749 Kalettomanlammen luoteispuolella, kaakkoon viettävällä kivettömällä hiekkakankaalla sijaitsee matala, heikosti erottuva painanne, halkaisijaltaan noin 3 m ja syvyydeltään alle 20 cm. Painanteen keskiosaan tehdyistä koekuopista löytyi mahdollinen kvartsiydin ja toisesta kvartsi-iskos. Koekuopissa oli havaittavissa selviä nokimaakerroksia noin 15 – 45 cm syvyydellä. Lähiympäristöön, painanteen keskeltä noin 2 m etelään tehdyssä koekuopasa havaittiin myös selvää nokimaakerrosta noin 10 – 45 cm syvyydellä, mutta ei löytöjä. Painanteen keskikohdalta noin 2,5 m pohjoiseen metallinetsimellä löytyi kappale rautakuonaa, keskikohdalta noin 2 m etelään kappale sulanutta metallia, joka halkesi talteen otettaessa kahteen osaan ja keskikohdalta 5 m itään pieni lyijykuula, joka on yhdeltä sivulta tasainen. Kyseessä saattaa olla melko uudenaikainen musketinkuula, mutta toisaalta mahdollista on, että kyseessä on rautakautinen punnus. Yhtä nykyaikaista metallinkappaletta lukuun ottamatta mitään selvästi nykyaikaista ei usean kymmenen metrin säteellä löytynyt. Kohteesta löytyneet kvartsit ovat selvästi ihmisen työstämiä ja paikalle kuljettamia. Nokikerros on mitä ilmeisimmin ihmisen aiheuttamaa. Metallilöydöt – varsinkin rautakuonan pala – eivät metsämaastossa ole todennäköisimmin selitettävissä satunnaisella roskaamisella. On mahdollista, että kyseessä ovat ajallisesti eri kerrostumat, esimerkiksi vähäiset merkit kivikautisesta asuinpaikasta (kvartsiydin ja –iskos) ja painanteen tapauksessa myöhempi rautakautinen tai historiallisen ajan hiilihauta, joka on tehty raudanvalmistuksen tarpeisiin. Kerrostumat ja löydöt voivat olla myös samalta ajalta, jolloin ne todennäköisimmin liittyisivät rautakautiseen raudanvalmistukseen paikalla ja lähiympäristössä. Paikalla tai aivan lähistöllä saattaa siis olla rautakautinen tai esihistoriallinen raudanvalmistusuuni. Myös kivikautinen asuinpaikka on mahdollinen.
metsakeskus.1000037749 749 Kalettomankangas 10002 12001 13000 11019 27000 531871.00000000 6992850.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037749 Kalettomanlammen luoteispuolella, kaakkoon viettävällä kivettömällä hiekkakankaalla sijaitsee matala, heikosti erottuva painanne, halkaisijaltaan noin 3 m ja syvyydeltään alle 20 cm. Painanteen keskiosaan tehdyistä koekuopista löytyi mahdollinen kvartsiydin ja toisesta kvartsi-iskos. Koekuopissa oli havaittavissa selviä nokimaakerroksia noin 15 – 45 cm syvyydellä. Lähiympäristöön, painanteen keskeltä noin 2 m etelään tehdyssä koekuopasa havaittiin myös selvää nokimaakerrosta noin 10 – 45 cm syvyydellä, mutta ei löytöjä. Painanteen keskikohdalta noin 2,5 m pohjoiseen metallinetsimellä löytyi kappale rautakuonaa, keskikohdalta noin 2 m etelään kappale sulanutta metallia, joka halkesi talteen otettaessa kahteen osaan ja keskikohdalta 5 m itään pieni lyijykuula, joka on yhdeltä sivulta tasainen. Kyseessä saattaa olla melko uudenaikainen musketinkuula, mutta toisaalta mahdollista on, että kyseessä on rautakautinen punnus. Yhtä nykyaikaista metallinkappaletta lukuun ottamatta mitään selvästi nykyaikaista ei usean kymmenen metrin säteellä löytynyt. Kohteesta löytyneet kvartsit ovat selvästi ihmisen työstämiä ja paikalle kuljettamia. Nokikerros on mitä ilmeisimmin ihmisen aiheuttamaa. Metallilöydöt – varsinkin rautakuonan pala – eivät metsämaastossa ole todennäköisimmin selitettävissä satunnaisella roskaamisella. On mahdollista, että kyseessä ovat ajallisesti eri kerrostumat, esimerkiksi vähäiset merkit kivikautisesta asuinpaikasta (kvartsiydin ja –iskos) ja painanteen tapauksessa myöhempi rautakautinen tai historiallisen ajan hiilihauta, joka on tehty raudanvalmistuksen tarpeisiin. Kerrostumat ja löydöt voivat olla myös samalta ajalta, jolloin ne todennäköisimmin liittyisivät rautakautiseen raudanvalmistukseen paikalla ja lähiympäristössä. Paikalla tai aivan lähistöllä saattaa siis olla rautakautinen tai esihistoriallinen raudanvalmistusuuni. Myös kivikautinen asuinpaikka on mahdollinen.
metsakeskus.1000037750 749 Wainikkala 10002 12001 13013 11006 27000 529428.00000000 6994949.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037750 Hamulan kylässä, hyvin loivasti koilliseen viettävältä peltoalueelta paikannettiin 1700-luvun lopun isojakokartan perusteella kaksi vanhaa talon tai torpan paikkaa. Kartalla talot oli merkitty Ca, Wainikkala krono Hemman ja Wainikkala krono B Hemman. Alueella on ollut kiviraunio (uuninjäännös?), joka on raivattu pois vuosikymmeniä sitten. Samalla alueella on ollut myös kaivon jäännös, joka on täytetty kivillä. Alueelta on lisäksi löytynyt vanhoja rahoja metallinilmaisimella.
metsakeskus.1000037751 749 Hamula talo C 10002 12001 13013 11006 27000 529549.00000000 6994826.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037751 Hamulan kylässä, koilliseen viettävältä hiekkamoreeniharjantelta peltoalueella paikannettiin 1700-luvun lopun isojakokartalta historiallinen talonpaikka. Kohdalla on aiemmin sijannut talo, johon liittynyt kivikasa (talon uuni?) on viime vuosikymmenten aikana raivattu pois. Alueen eteläpuolella sijaitsee vanha talousrakennus. Topografian ja paikallisen asukkaan kertoman perusteella 1700-luvun talopaikan paikannus täsmää.
metsakeskus.1000037752 749 Lassila 10001 12001 13013 11006 27000 529887.00000000 6996330.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037752 Siilinjärven Hamulan kylässä, peltoalueelta paikannettiin 1700-luvun lopun isojakokartalta merkinnällä Ea, Lassila skatte hemman. Peltoalue oli inventointiajankohtana 2019 kynnetty, mutta pinta ei vielä ollut ehtinyt kunnolla huuhtoutua. Koordinaattien (N 6996330 E 529887) tienoilla noin +- 20 m alueella havaittiin tiilensiruja pellon pinnassa. Muualla ei. Lienee todennäköistä, että rakennus on sijainnut em. kohdan tienoilla.
metsakeskus.1000037753 740 Pahatsunlahti Rajasaari 10002 12004 13051 11006 27000 628410.00000000 6886357.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037753 Maakivi, johon hakattu risti ja viiva. Mainittu mm. Täyssinän rauhan 1575 rajapaikkaluettelossa.
metsakeskus.1000037754 47 Binnjessavu 10002 12016 13170 11002 27000 305353.00000000 7639083.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037754 Kohde sijaitsee pohjoiskoillis-etelälounaissuuntaisella hiekkaharjanteella, tunturikoivikossa, Lätäsenon joenvarsisuon ja joen länsipuolella sijaitsevien kahden vierekkäisen lammen lounaispuolella olevan suon koillispään välillä. Kohteen alueella aluskasvillisuutta hallitsevat katajat, mustikka, puolukka, variksen-marja, liekokasvit sekä jäkälät ja sammalet. Kohde on noin 250 mittainen pyyntikuoppajärjestelmä, jossa on yhteensä 23 pyyntikuoppaa. Kuopat on kaivettu melko yhtenäiseksi pohjois-eteläsuuntaiseksi jonoksi. Kuoppajonon pohjoispää on Lätäsenon joenvarsisuolle laskevan rinteen partaalla noin sadan metrin etäisyydellä joesta ja eteläpää pitkänomaisen lammen eteläpään ja sen lounaispuolella olevan suon välillä. Varsinaisia sivuhaaroja kuoppajonossa ei ole, joskin yksittäisiä kuoppia sijaitsee myös hieman sivussa pyyntikuoppajärjestelmän pääsuunnasta. Useimmat kohteen pyyntikuopat ovat suuria, muodoltaan pyöreitä tai soikeita, olemukseltaan suppilomaisia, yleensä loivapiirteisen maavallin ympäröimiä, maastossa selvästi erottuvia ja läpimitaltaan noin nelimetrisiä, mutta joukossa on myös muutamia olemukseltaan epämääräisempiä, melko heikosti erottuvia kuopanteita. Kuoppien syvyys vaihtelee noin puolesta metristä noin puoleentoista metriin. Sijaintitietojen kirjaamisen sekä kuuden pyyntikuopan kuvaamisen lisäksi yksityiskohtaisempaa dokumentointia kuopista ei ennätetty tekemään.
metsakeskus.1000037755 272 Björnes 10002 12001 13014 11006 27000 314841.00000000 7081820.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037755 Kohde sijaitsee Björneksen kivikkoisen mäen itärinteessä Lippuksen metsäautotien länsipuolella ja Karsobackan tieltä tulevan metsäpolun pohjoispuolella. Kohteessa on noin 35 metriä pitkä ja 3-5 metriä leveä, lähes itä-länsisuuntainen kiviaita. Kiviaidan länsipäässä on noin 5x5 metrin läpimittainen kivirakenne. Rakenteen länsipuolella on mahdollinen rakennuksen perustus, läpimitta n. 3 metriä. Lumipeite ja lumisade vaikeuttivat havaintojen tekemistä. Kiviaidan itäpäästä noin 25 metriä kaakkoon sijaitsee kaivon jäänteet. Kaivon läpimitta on rakenteen ulkoreunoista noin 2,5x2,5 metriä ja muoto pyöreä. Sekä kiviaita, että kaivo näkyvät hyvin rinnevarjostuskartassa.
metsakeskus.1000037756 47 Hirvasvuopio 2 10002 12001 13199 11033 27000 306212.00000000 7648247.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037756 Kohde sijaitsee Lätäsenon länsipuolella, noin 170 metrin etäisyydellä joesta, matalalla hienohiekkaisella harjanteella Hirvasvuopion asuinkentän länsipuoleisen suojuotin lounaispuolella, noin kaksi metriä suon pintaa ylempänä. Kalkkoaivin ja Munnikurkkion välinen mönkijäura kulkee kohteen eteläpuolitse. Kohteen ympäristössä kasvaa harvaa tunturikoivikkoa. Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka koostuu kahdesta suorakaiteen muotoisesta, umpeenkasvaneesta liesilatomuksesta sekä yhdestä pyyntikuopasta. Liesilatomus 1 sijaitsee kohdassa P 7648275 / I 306218, noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä suon laidasta. Latomus on umpeenladottu, itä-länsisuuntainen, lähes neliön muotoinen ja kooltaan noin 0,9 m x 0,8 m. Latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 20 cm, niiden pinnat ovat hyvin jäkälöityneet, ja ne ovat koholla ympäristöstään noin viisi senttimetriä. Liesilatomus 2 sijaitsee kohdassa P 7648247 / I 306212, noin kolmekymmentä metriä etelään päin liesilatomuksesta 1, noin kahdeksan metriä kohteen eteläpuolitse kulkevan mönkijäuran pohjoisreunasta pohjoiseen päin. Latomus on maantasainen, vain reunoiltaan kivetty, itä-länsisuuntainen ja kooltaan noin 1,0 m x 0,7 m. Useimpien latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 20 cm, mutta sen länsipäässä on muita kookkaampi, muodoltaan laattamainen kivi, jonka halkaisija on noin 30 cm. Pyyntikuoppa sijaitsee kohdassa P 7648252 / I 306216, noin viisi metriä liesilatomus 2:sta pohjois-koilliseen päin. Kuoppa on soikea, koillis-lounaissuuntainen ja kooltaan noin 4,0 m x 3,0 m. Kuopan syvyys on noin 0,4 m, ja sitä ympäröi noin 1,5 m leveä maavalli, jonka korkeus on noin 0,2 m. Kuopan pohjalle tehdystä lapionpistosta todettiin, että kivennäismaan pintaosaan, sammalkerroksen alle, oli muodostunut noin viisi senttimetriä paksu huuhtoutumiskerros. Kohde rajautuu pohjois-eteläsuuntaiselle, noin 40 m x 20 m laajuiselle alueelle, jonka eteläpää on Kalkkoaivilta Munnikurkkioon johtavan mönkijäuran pohjoisreunan tasalla. Aluerajaukseen sisältyvät molemmat liesilatomukset ja pyyntikuoppa lähiympäristöineen. Kyseessä lienee moniperiodinen kohde. Liesilatomukset ovat todennäköisesti peräisin rautakauden lopulta tai historialliselta ajalta. Pyyntikuopan ikää on vaikeampaa arvioida, mutta joka tapauksessa se ajoittuu esihistorialliseksi. Liesilatomusten luona on voinut sijaita kevytrakenteisia kotamaisia asumuksia, joiden rakenteista ei kuitenkaan ole enää jäljellä mitään maanpinnalle havaittavaa. Pyyntikuoppa on kaivettu luontevalle pyyntipaikalle, ja siihen on mahdollisesti ajettu peuroja koillisen suunnalta, Lätäsenon joen-varsikankaalta, Hirvasvuopion asuinkentän alueelta. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta.
metsakeskus.1000037756 47 Hirvasvuopio 2 10002 12016 13170 11033 27000 306212.00000000 7648247.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037756 Kohde sijaitsee Lätäsenon länsipuolella, noin 170 metrin etäisyydellä joesta, matalalla hienohiekkaisella harjanteella Hirvasvuopion asuinkentän länsipuoleisen suojuotin lounaispuolella, noin kaksi metriä suon pintaa ylempänä. Kalkkoaivin ja Munnikurkkion välinen mönkijäura kulkee kohteen eteläpuolitse. Kohteen ympäristössä kasvaa harvaa tunturikoivikkoa. Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka koostuu kahdesta suorakaiteen muotoisesta, umpeenkasvaneesta liesilatomuksesta sekä yhdestä pyyntikuopasta. Liesilatomus 1 sijaitsee kohdassa P 7648275 / I 306218, noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä suon laidasta. Latomus on umpeenladottu, itä-länsisuuntainen, lähes neliön muotoinen ja kooltaan noin 0,9 m x 0,8 m. Latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 20 cm, niiden pinnat ovat hyvin jäkälöityneet, ja ne ovat koholla ympäristöstään noin viisi senttimetriä. Liesilatomus 2 sijaitsee kohdassa P 7648247 / I 306212, noin kolmekymmentä metriä etelään päin liesilatomuksesta 1, noin kahdeksan metriä kohteen eteläpuolitse kulkevan mönkijäuran pohjoisreunasta pohjoiseen päin. Latomus on maantasainen, vain reunoiltaan kivetty, itä-länsisuuntainen ja kooltaan noin 1,0 m x 0,7 m. Useimpien latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 20 cm, mutta sen länsipäässä on muita kookkaampi, muodoltaan laattamainen kivi, jonka halkaisija on noin 30 cm. Pyyntikuoppa sijaitsee kohdassa P 7648252 / I 306216, noin viisi metriä liesilatomus 2:sta pohjois-koilliseen päin. Kuoppa on soikea, koillis-lounaissuuntainen ja kooltaan noin 4,0 m x 3,0 m. Kuopan syvyys on noin 0,4 m, ja sitä ympäröi noin 1,5 m leveä maavalli, jonka korkeus on noin 0,2 m. Kuopan pohjalle tehdystä lapionpistosta todettiin, että kivennäismaan pintaosaan, sammalkerroksen alle, oli muodostunut noin viisi senttimetriä paksu huuhtoutumiskerros. Kohde rajautuu pohjois-eteläsuuntaiselle, noin 40 m x 20 m laajuiselle alueelle, jonka eteläpää on Kalkkoaivilta Munnikurkkioon johtavan mönkijäuran pohjoisreunan tasalla. Aluerajaukseen sisältyvät molemmat liesilatomukset ja pyyntikuoppa lähiympäristöineen. Kyseessä lienee moniperiodinen kohde. Liesilatomukset ovat todennäköisesti peräisin rautakauden lopulta tai historialliselta ajalta. Pyyntikuopan ikää on vaikeampaa arvioida, mutta joka tapauksessa se ajoittuu esihistorialliseksi. Liesilatomusten luona on voinut sijaita kevytrakenteisia kotamaisia asumuksia, joiden rakenteista ei kuitenkaan ole enää jäljellä mitään maanpinnalle havaittavaa. Pyyntikuoppa on kaivettu luontevalle pyyntipaikalle, ja siihen on mahdollisesti ajettu peuroja koillisen suunnalta, Lätäsenon joen-varsikankaalta, Hirvasvuopion asuinkentän alueelta. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta.
metsakeskus.1000037756 47 Hirvasvuopio 2 10002 12001 13199 11006 27000 306212.00000000 7648247.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037756 Kohde sijaitsee Lätäsenon länsipuolella, noin 170 metrin etäisyydellä joesta, matalalla hienohiekkaisella harjanteella Hirvasvuopion asuinkentän länsipuoleisen suojuotin lounaispuolella, noin kaksi metriä suon pintaa ylempänä. Kalkkoaivin ja Munnikurkkion välinen mönkijäura kulkee kohteen eteläpuolitse. Kohteen ympäristössä kasvaa harvaa tunturikoivikkoa. Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka koostuu kahdesta suorakaiteen muotoisesta, umpeenkasvaneesta liesilatomuksesta sekä yhdestä pyyntikuopasta. Liesilatomus 1 sijaitsee kohdassa P 7648275 / I 306218, noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä suon laidasta. Latomus on umpeenladottu, itä-länsisuuntainen, lähes neliön muotoinen ja kooltaan noin 0,9 m x 0,8 m. Latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 20 cm, niiden pinnat ovat hyvin jäkälöityneet, ja ne ovat koholla ympäristöstään noin viisi senttimetriä. Liesilatomus 2 sijaitsee kohdassa P 7648247 / I 306212, noin kolmekymmentä metriä etelään päin liesilatomuksesta 1, noin kahdeksan metriä kohteen eteläpuolitse kulkevan mönkijäuran pohjoisreunasta pohjoiseen päin. Latomus on maantasainen, vain reunoiltaan kivetty, itä-länsisuuntainen ja kooltaan noin 1,0 m x 0,7 m. Useimpien latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 20 cm, mutta sen länsipäässä on muita kookkaampi, muodoltaan laattamainen kivi, jonka halkaisija on noin 30 cm. Pyyntikuoppa sijaitsee kohdassa P 7648252 / I 306216, noin viisi metriä liesilatomus 2:sta pohjois-koilliseen päin. Kuoppa on soikea, koillis-lounaissuuntainen ja kooltaan noin 4,0 m x 3,0 m. Kuopan syvyys on noin 0,4 m, ja sitä ympäröi noin 1,5 m leveä maavalli, jonka korkeus on noin 0,2 m. Kuopan pohjalle tehdystä lapionpistosta todettiin, että kivennäismaan pintaosaan, sammalkerroksen alle, oli muodostunut noin viisi senttimetriä paksu huuhtoutumiskerros. Kohde rajautuu pohjois-eteläsuuntaiselle, noin 40 m x 20 m laajuiselle alueelle, jonka eteläpää on Kalkkoaivilta Munnikurkkioon johtavan mönkijäuran pohjoisreunan tasalla. Aluerajaukseen sisältyvät molemmat liesilatomukset ja pyyntikuoppa lähiympäristöineen. Kyseessä lienee moniperiodinen kohde. Liesilatomukset ovat todennäköisesti peräisin rautakauden lopulta tai historialliselta ajalta. Pyyntikuopan ikää on vaikeampaa arvioida, mutta joka tapauksessa se ajoittuu esihistorialliseksi. Liesilatomusten luona on voinut sijaita kevytrakenteisia kotamaisia asumuksia, joiden rakenteista ei kuitenkaan ole enää jäljellä mitään maanpinnalle havaittavaa. Pyyntikuoppa on kaivettu luontevalle pyyntipaikalle, ja siihen on mahdollisesti ajettu peuroja koillisen suunnalta, Lätäsenon joen-varsikankaalta, Hirvasvuopion asuinkentän alueelta. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta.
metsakeskus.1000037756 47 Hirvasvuopio 2 10002 12016 13170 11006 27000 306212.00000000 7648247.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037756 Kohde sijaitsee Lätäsenon länsipuolella, noin 170 metrin etäisyydellä joesta, matalalla hienohiekkaisella harjanteella Hirvasvuopion asuinkentän länsipuoleisen suojuotin lounaispuolella, noin kaksi metriä suon pintaa ylempänä. Kalkkoaivin ja Munnikurkkion välinen mönkijäura kulkee kohteen eteläpuolitse. Kohteen ympäristössä kasvaa harvaa tunturikoivikkoa. Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka koostuu kahdesta suorakaiteen muotoisesta, umpeenkasvaneesta liesilatomuksesta sekä yhdestä pyyntikuopasta. Liesilatomus 1 sijaitsee kohdassa P 7648275 / I 306218, noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä suon laidasta. Latomus on umpeenladottu, itä-länsisuuntainen, lähes neliön muotoinen ja kooltaan noin 0,9 m x 0,8 m. Latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 20 cm, niiden pinnat ovat hyvin jäkälöityneet, ja ne ovat koholla ympäristöstään noin viisi senttimetriä. Liesilatomus 2 sijaitsee kohdassa P 7648247 / I 306212, noin kolmekymmentä metriä etelään päin liesilatomuksesta 1, noin kahdeksan metriä kohteen eteläpuolitse kulkevan mönkijäuran pohjoisreunasta pohjoiseen päin. Latomus on maantasainen, vain reunoiltaan kivetty, itä-länsisuuntainen ja kooltaan noin 1,0 m x 0,7 m. Useimpien latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 20 cm, mutta sen länsipäässä on muita kookkaampi, muodoltaan laattamainen kivi, jonka halkaisija on noin 30 cm. Pyyntikuoppa sijaitsee kohdassa P 7648252 / I 306216, noin viisi metriä liesilatomus 2:sta pohjois-koilliseen päin. Kuoppa on soikea, koillis-lounaissuuntainen ja kooltaan noin 4,0 m x 3,0 m. Kuopan syvyys on noin 0,4 m, ja sitä ympäröi noin 1,5 m leveä maavalli, jonka korkeus on noin 0,2 m. Kuopan pohjalle tehdystä lapionpistosta todettiin, että kivennäismaan pintaosaan, sammalkerroksen alle, oli muodostunut noin viisi senttimetriä paksu huuhtoutumiskerros. Kohde rajautuu pohjois-eteläsuuntaiselle, noin 40 m x 20 m laajuiselle alueelle, jonka eteläpää on Kalkkoaivilta Munnikurkkioon johtavan mönkijäuran pohjoisreunan tasalla. Aluerajaukseen sisältyvät molemmat liesilatomukset ja pyyntikuoppa lähiympäristöineen. Kyseessä lienee moniperiodinen kohde. Liesilatomukset ovat todennäköisesti peräisin rautakauden lopulta tai historialliselta ajalta. Pyyntikuopan ikää on vaikeampaa arvioida, mutta joka tapauksessa se ajoittuu esihistorialliseksi. Liesilatomusten luona on voinut sijaita kevytrakenteisia kotamaisia asumuksia, joiden rakenteista ei kuitenkaan ole enää jäljellä mitään maanpinnalle havaittavaa. Pyyntikuoppa on kaivettu luontevalle pyyntipaikalle, ja siihen on mahdollisesti ajettu peuroja koillisen suunnalta, Lätäsenon joen-varsikankaalta, Hirvasvuopion asuinkentän alueelta. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta.
metsakeskus.1000037756 47 Hirvasvuopio 2 10002 12001 13199 11010 27000 306212.00000000 7648247.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037756 Kohde sijaitsee Lätäsenon länsipuolella, noin 170 metrin etäisyydellä joesta, matalalla hienohiekkaisella harjanteella Hirvasvuopion asuinkentän länsipuoleisen suojuotin lounaispuolella, noin kaksi metriä suon pintaa ylempänä. Kalkkoaivin ja Munnikurkkion välinen mönkijäura kulkee kohteen eteläpuolitse. Kohteen ympäristössä kasvaa harvaa tunturikoivikkoa. Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka koostuu kahdesta suorakaiteen muotoisesta, umpeenkasvaneesta liesilatomuksesta sekä yhdestä pyyntikuopasta. Liesilatomus 1 sijaitsee kohdassa P 7648275 / I 306218, noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä suon laidasta. Latomus on umpeenladottu, itä-länsisuuntainen, lähes neliön muotoinen ja kooltaan noin 0,9 m x 0,8 m. Latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 20 cm, niiden pinnat ovat hyvin jäkälöityneet, ja ne ovat koholla ympäristöstään noin viisi senttimetriä. Liesilatomus 2 sijaitsee kohdassa P 7648247 / I 306212, noin kolmekymmentä metriä etelään päin liesilatomuksesta 1, noin kahdeksan metriä kohteen eteläpuolitse kulkevan mönkijäuran pohjoisreunasta pohjoiseen päin. Latomus on maantasainen, vain reunoiltaan kivetty, itä-länsisuuntainen ja kooltaan noin 1,0 m x 0,7 m. Useimpien latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 20 cm, mutta sen länsipäässä on muita kookkaampi, muodoltaan laattamainen kivi, jonka halkaisija on noin 30 cm. Pyyntikuoppa sijaitsee kohdassa P 7648252 / I 306216, noin viisi metriä liesilatomus 2:sta pohjois-koilliseen päin. Kuoppa on soikea, koillis-lounaissuuntainen ja kooltaan noin 4,0 m x 3,0 m. Kuopan syvyys on noin 0,4 m, ja sitä ympäröi noin 1,5 m leveä maavalli, jonka korkeus on noin 0,2 m. Kuopan pohjalle tehdystä lapionpistosta todettiin, että kivennäismaan pintaosaan, sammalkerroksen alle, oli muodostunut noin viisi senttimetriä paksu huuhtoutumiskerros. Kohde rajautuu pohjois-eteläsuuntaiselle, noin 40 m x 20 m laajuiselle alueelle, jonka eteläpää on Kalkkoaivilta Munnikurkkioon johtavan mönkijäuran pohjoisreunan tasalla. Aluerajaukseen sisältyvät molemmat liesilatomukset ja pyyntikuoppa lähiympäristöineen. Kyseessä lienee moniperiodinen kohde. Liesilatomukset ovat todennäköisesti peräisin rautakauden lopulta tai historialliselta ajalta. Pyyntikuopan ikää on vaikeampaa arvioida, mutta joka tapauksessa se ajoittuu esihistorialliseksi. Liesilatomusten luona on voinut sijaita kevytrakenteisia kotamaisia asumuksia, joiden rakenteista ei kuitenkaan ole enää jäljellä mitään maanpinnalle havaittavaa. Pyyntikuoppa on kaivettu luontevalle pyyntipaikalle, ja siihen on mahdollisesti ajettu peuroja koillisen suunnalta, Lätäsenon joen-varsikankaalta, Hirvasvuopion asuinkentän alueelta. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta.
metsakeskus.1000037756 47 Hirvasvuopio 2 10002 12016 13170 11010 27000 306212.00000000 7648247.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037756 Kohde sijaitsee Lätäsenon länsipuolella, noin 170 metrin etäisyydellä joesta, matalalla hienohiekkaisella harjanteella Hirvasvuopion asuinkentän länsipuoleisen suojuotin lounaispuolella, noin kaksi metriä suon pintaa ylempänä. Kalkkoaivin ja Munnikurkkion välinen mönkijäura kulkee kohteen eteläpuolitse. Kohteen ympäristössä kasvaa harvaa tunturikoivikkoa. Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka koostuu kahdesta suorakaiteen muotoisesta, umpeenkasvaneesta liesilatomuksesta sekä yhdestä pyyntikuopasta. Liesilatomus 1 sijaitsee kohdassa P 7648275 / I 306218, noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä suon laidasta. Latomus on umpeenladottu, itä-länsisuuntainen, lähes neliön muotoinen ja kooltaan noin 0,9 m x 0,8 m. Latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 20 cm, niiden pinnat ovat hyvin jäkälöityneet, ja ne ovat koholla ympäristöstään noin viisi senttimetriä. Liesilatomus 2 sijaitsee kohdassa P 7648247 / I 306212, noin kolmekymmentä metriä etelään päin liesilatomuksesta 1, noin kahdeksan metriä kohteen eteläpuolitse kulkevan mönkijäuran pohjoisreunasta pohjoiseen päin. Latomus on maantasainen, vain reunoiltaan kivetty, itä-länsisuuntainen ja kooltaan noin 1,0 m x 0,7 m. Useimpien latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 20 cm, mutta sen länsipäässä on muita kookkaampi, muodoltaan laattamainen kivi, jonka halkaisija on noin 30 cm. Pyyntikuoppa sijaitsee kohdassa P 7648252 / I 306216, noin viisi metriä liesilatomus 2:sta pohjois-koilliseen päin. Kuoppa on soikea, koillis-lounaissuuntainen ja kooltaan noin 4,0 m x 3,0 m. Kuopan syvyys on noin 0,4 m, ja sitä ympäröi noin 1,5 m leveä maavalli, jonka korkeus on noin 0,2 m. Kuopan pohjalle tehdystä lapionpistosta todettiin, että kivennäismaan pintaosaan, sammalkerroksen alle, oli muodostunut noin viisi senttimetriä paksu huuhtoutumiskerros. Kohde rajautuu pohjois-eteläsuuntaiselle, noin 40 m x 20 m laajuiselle alueelle, jonka eteläpää on Kalkkoaivilta Munnikurkkioon johtavan mönkijäuran pohjoisreunan tasalla. Aluerajaukseen sisältyvät molemmat liesilatomukset ja pyyntikuoppa lähiympäristöineen. Kyseessä lienee moniperiodinen kohde. Liesilatomukset ovat todennäköisesti peräisin rautakauden lopulta tai historialliselta ajalta. Pyyntikuopan ikää on vaikeampaa arvioida, mutta joka tapauksessa se ajoittuu esihistorialliseksi. Liesilatomusten luona on voinut sijaita kevytrakenteisia kotamaisia asumuksia, joiden rakenteista ei kuitenkaan ole enää jäljellä mitään maanpinnalle havaittavaa. Pyyntikuoppa on kaivettu luontevalle pyyntipaikalle, ja siihen on mahdollisesti ajettu peuroja koillisen suunnalta, Lätäsenon joen-varsikankaalta, Hirvasvuopion asuinkentän alueelta. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta.
metsakeskus.1000037756 47 Hirvasvuopio 2 10002 12001 13199 11004 27000 306212.00000000 7648247.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037756 Kohde sijaitsee Lätäsenon länsipuolella, noin 170 metrin etäisyydellä joesta, matalalla hienohiekkaisella harjanteella Hirvasvuopion asuinkentän länsipuoleisen suojuotin lounaispuolella, noin kaksi metriä suon pintaa ylempänä. Kalkkoaivin ja Munnikurkkion välinen mönkijäura kulkee kohteen eteläpuolitse. Kohteen ympäristössä kasvaa harvaa tunturikoivikkoa. Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka koostuu kahdesta suorakaiteen muotoisesta, umpeenkasvaneesta liesilatomuksesta sekä yhdestä pyyntikuopasta. Liesilatomus 1 sijaitsee kohdassa P 7648275 / I 306218, noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä suon laidasta. Latomus on umpeenladottu, itä-länsisuuntainen, lähes neliön muotoinen ja kooltaan noin 0,9 m x 0,8 m. Latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 20 cm, niiden pinnat ovat hyvin jäkälöityneet, ja ne ovat koholla ympäristöstään noin viisi senttimetriä. Liesilatomus 2 sijaitsee kohdassa P 7648247 / I 306212, noin kolmekymmentä metriä etelään päin liesilatomuksesta 1, noin kahdeksan metriä kohteen eteläpuolitse kulkevan mönkijäuran pohjoisreunasta pohjoiseen päin. Latomus on maantasainen, vain reunoiltaan kivetty, itä-länsisuuntainen ja kooltaan noin 1,0 m x 0,7 m. Useimpien latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 20 cm, mutta sen länsipäässä on muita kookkaampi, muodoltaan laattamainen kivi, jonka halkaisija on noin 30 cm. Pyyntikuoppa sijaitsee kohdassa P 7648252 / I 306216, noin viisi metriä liesilatomus 2:sta pohjois-koilliseen päin. Kuoppa on soikea, koillis-lounaissuuntainen ja kooltaan noin 4,0 m x 3,0 m. Kuopan syvyys on noin 0,4 m, ja sitä ympäröi noin 1,5 m leveä maavalli, jonka korkeus on noin 0,2 m. Kuopan pohjalle tehdystä lapionpistosta todettiin, että kivennäismaan pintaosaan, sammalkerroksen alle, oli muodostunut noin viisi senttimetriä paksu huuhtoutumiskerros. Kohde rajautuu pohjois-eteläsuuntaiselle, noin 40 m x 20 m laajuiselle alueelle, jonka eteläpää on Kalkkoaivilta Munnikurkkioon johtavan mönkijäuran pohjoisreunan tasalla. Aluerajaukseen sisältyvät molemmat liesilatomukset ja pyyntikuoppa lähiympäristöineen. Kyseessä lienee moniperiodinen kohde. Liesilatomukset ovat todennäköisesti peräisin rautakauden lopulta tai historialliselta ajalta. Pyyntikuopan ikää on vaikeampaa arvioida, mutta joka tapauksessa se ajoittuu esihistorialliseksi. Liesilatomusten luona on voinut sijaita kevytrakenteisia kotamaisia asumuksia, joiden rakenteista ei kuitenkaan ole enää jäljellä mitään maanpinnalle havaittavaa. Pyyntikuoppa on kaivettu luontevalle pyyntipaikalle, ja siihen on mahdollisesti ajettu peuroja koillisen suunnalta, Lätäsenon joen-varsikankaalta, Hirvasvuopion asuinkentän alueelta. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta.
metsakeskus.1000037756 47 Hirvasvuopio 2 10002 12016 13170 11004 27000 306212.00000000 7648247.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037756 Kohde sijaitsee Lätäsenon länsipuolella, noin 170 metrin etäisyydellä joesta, matalalla hienohiekkaisella harjanteella Hirvasvuopion asuinkentän länsipuoleisen suojuotin lounaispuolella, noin kaksi metriä suon pintaa ylempänä. Kalkkoaivin ja Munnikurkkion välinen mönkijäura kulkee kohteen eteläpuolitse. Kohteen ympäristössä kasvaa harvaa tunturikoivikkoa. Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka koostuu kahdesta suorakaiteen muotoisesta, umpeenkasvaneesta liesilatomuksesta sekä yhdestä pyyntikuopasta. Liesilatomus 1 sijaitsee kohdassa P 7648275 / I 306218, noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä suon laidasta. Latomus on umpeenladottu, itä-länsisuuntainen, lähes neliön muotoinen ja kooltaan noin 0,9 m x 0,8 m. Latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 20 cm, niiden pinnat ovat hyvin jäkälöityneet, ja ne ovat koholla ympäristöstään noin viisi senttimetriä. Liesilatomus 2 sijaitsee kohdassa P 7648247 / I 306212, noin kolmekymmentä metriä etelään päin liesilatomuksesta 1, noin kahdeksan metriä kohteen eteläpuolitse kulkevan mönkijäuran pohjoisreunasta pohjoiseen päin. Latomus on maantasainen, vain reunoiltaan kivetty, itä-länsisuuntainen ja kooltaan noin 1,0 m x 0,7 m. Useimpien latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 20 cm, mutta sen länsipäässä on muita kookkaampi, muodoltaan laattamainen kivi, jonka halkaisija on noin 30 cm. Pyyntikuoppa sijaitsee kohdassa P 7648252 / I 306216, noin viisi metriä liesilatomus 2:sta pohjois-koilliseen päin. Kuoppa on soikea, koillis-lounaissuuntainen ja kooltaan noin 4,0 m x 3,0 m. Kuopan syvyys on noin 0,4 m, ja sitä ympäröi noin 1,5 m leveä maavalli, jonka korkeus on noin 0,2 m. Kuopan pohjalle tehdystä lapionpistosta todettiin, että kivennäismaan pintaosaan, sammalkerroksen alle, oli muodostunut noin viisi senttimetriä paksu huuhtoutumiskerros. Kohde rajautuu pohjois-eteläsuuntaiselle, noin 40 m x 20 m laajuiselle alueelle, jonka eteläpää on Kalkkoaivilta Munnikurkkioon johtavan mönkijäuran pohjoisreunan tasalla. Aluerajaukseen sisältyvät molemmat liesilatomukset ja pyyntikuoppa lähiympäristöineen. Kyseessä lienee moniperiodinen kohde. Liesilatomukset ovat todennäköisesti peräisin rautakauden lopulta tai historialliselta ajalta. Pyyntikuopan ikää on vaikeampaa arvioida, mutta joka tapauksessa se ajoittuu esihistorialliseksi. Liesilatomusten luona on voinut sijaita kevytrakenteisia kotamaisia asumuksia, joiden rakenteista ei kuitenkaan ole enää jäljellä mitään maanpinnalle havaittavaa. Pyyntikuoppa on kaivettu luontevalle pyyntipaikalle, ja siihen on mahdollisesti ajettu peuroja koillisen suunnalta, Lätäsenon joen-varsikankaalta, Hirvasvuopion asuinkentän alueelta. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta.
metsakeskus.1000037757 47 Hirvasvuopion autiotupa 10002 12016 13170 11002 27000 306586.00000000 7649867.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037757 Kohde sijaitsee Hirvasvuopion autiotuvalta noin sata metriä koilliseen päin, pienen lammen ja Lätäsenon väliin työntyvällä hiekkaharjanteella, jonka leveys on noin 50 metriä. Harjanteella kasvaa tunturi-koivikkoa, ja aluskasvillisuutta hallitsevat katajat, puolukka, variksenmarja, mustikka, seinäsammal, kangaskarhunsammal, nahka- ja poronjäkälät sekä yksittäiset heinäkasvit. Kohde on pyyntikuopparyhmä, joka muodostuu kahdesta pyyntikuopasta. Kuopat ovat kookkaita ja helposti maastossa erottuvia, ja ne sijaitsevat vajaan kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan, poikittais-suuntaisesti harjanteen suuntaan nähden. Pyyntikuoppien koordinaatit, mitat ja tarkempi kuvaus: Pyyntikuoppa 1 P 7649867 / I 306586 Soikea, pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen, 5,0 m x 4,0 m, syvyys 0,8 m. Vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,3 m. Kuopan pohjalle tehdystä lapionpistosta todettiin, että pintaturpeen alla on noin viiden senttimetrin paksuinen huuhtoutumiskerros. Pyyntikuoppa 2 P 7649860 / I 306593 Pyöreä, ø 4,0 m, syvyys 0,5 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. Valli erottuu lähinnä kuopan eteläpuoliskolla. Olemukseltaan kuoppa on hieman epämääräinen, ja se on mahdollisesti jäänyt keskeneräiseksi.
metsakeskus.1000037758 47 Jámešsuolu 10002 12001 13000 11019 27000 306349.00000000 7649944.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037758 Kohde sijaitsee Lätäsenon länsipuolella, joen entisen uoman rantatörmän päällä, noin neljä metriä joen pintaa ylempänä, melko tasaisella, tunturikoivikkoa kasvavalla kankaalla, noin kaksisataa metriä Hirvas-vuopion autiotuvalta luoteeseen päin, Munnikurkkion entiselle rajavartioasemalle johtavan mönkijäuran varrella. Maaperä alueella on hienoa, lähes kivetöntä hiekkaa. Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Kohteen läpi kulkevalla pohjois-eteläsuuntaisella mönkijäuralla havaittiin pesäkkeisesti löytöjä noin 25 metrin matkalla, välillä P 7649935 / I 306356 – P 7649957 / I 306348. Mönkijäuralla havaittu löytöaineisto, yhteensä noin kolmekymmentä löytöä, koostui kvartsi-ja kvartsiitti-iskoksista sekä yhdestä palaneen luun kappaleesta. Lisäksi havaittiin muutamia palaneiden kivien kappaleita. Tiheimmän kvartsi-iskoskeskittymän vierelle, kohtaan P 7649947 / I 306355, mönkijäuran itäpuolelle, kaivettiin kaivauslastalla noin 50 cm x 50 cm laajuinen koekuoppa 1. Heti pintaturpeen alla oli paljon kvartsi-iskoksia. Koekuoppa kaivettiin vain noin viiden senttimetrin syvyiseksi, ja iskosten lisäksi kuopasta ei löydetty muuta ihmistoimintaan liittyvää. Kohdalla P 7649952 / I 306352, palaneen luun kappaleen löytöpaikalla, kaavittiin kaivauslastalla mönkijäuran rikkomaa maanpintaa ja löydettiin toinen kappale palanutta luuta. Paikalle päätettiin kaivaa noin yhden neliömetrin laajuinen koekuoppa 2. Mönkijäuran noin viiden senttimetrin syvyydelle saakka sekoittaman pintamaan alla oli muutaman senttimetrin paksuinen kerros palaneelta vaikuttavaa, tummaa likamaata, jonka seassa oli nokea sekä kolme kvartsiitti-iskosta ja harvakseltaan kvartsi-iskoksia. Koekuoppa kaivettiin noin kymmenen senttimetrin syvyiseksi, mutta enempää luiden kappaleita ei kuitenkaan löydetty. Likamaan alla vaikutti olevan häiriintymätön pohjamaa. Havaittujen löytöjen levinneisyyden perusteella asuinpaikan keskeisin osa vaikuttaa rajautuvan pohjois-eteläsuuntaisesti noin kolmenkymmenen metrin matkalle. Idän suunnalla asuinpaikka-alue päättyy viimeistään Lätäsenon entisen uoman rantatörmän partaalle. Länteen päin asuinpaikaksi soveltuva alue jatkuu noin sadan metrin päähän mönkijäuralta, mutta on todennäköistä, että asuinpaikka rajautuu muutamien kymmenien metrien etäisyydelle rantatörmästä. Pohjoiseen päin tasaista joenvarsikangasta jatkuu pitkälti, joten sillä suunnalla asuinpaikan rajaus perustuu yksinomaan löytöjen levinneisyyden havainnointiin. Kohde vaikuttaa olevan luonteeltaan pesäkkeinen asuinpaikka. Koska löytöjä havaittiin kohtalaisen runsaasti ja monipuolisesti, on paikalla todennäköisesti asuttu melko pitkäkestoisesti. Mönkijäura on jonkin verran sekoittanut asuinpaikan kulttuurikerroksen ylimpiä osia, mutta uran ulkopuolella kulttuurikerros on ilmeisesti säilynyt häiriintymättömänä. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta kovin vakavasti uhatulta.
metsakeskus.1000037758 47 Jámešsuolu 10002 12001 13000 11040 27000 306349.00000000 7649944.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037758 Kohde sijaitsee Lätäsenon länsipuolella, joen entisen uoman rantatörmän päällä, noin neljä metriä joen pintaa ylempänä, melko tasaisella, tunturikoivikkoa kasvavalla kankaalla, noin kaksisataa metriä Hirvas-vuopion autiotuvalta luoteeseen päin, Munnikurkkion entiselle rajavartioasemalle johtavan mönkijäuran varrella. Maaperä alueella on hienoa, lähes kivetöntä hiekkaa. Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Kohteen läpi kulkevalla pohjois-eteläsuuntaisella mönkijäuralla havaittiin pesäkkeisesti löytöjä noin 25 metrin matkalla, välillä P 7649935 / I 306356 – P 7649957 / I 306348. Mönkijäuralla havaittu löytöaineisto, yhteensä noin kolmekymmentä löytöä, koostui kvartsi-ja kvartsiitti-iskoksista sekä yhdestä palaneen luun kappaleesta. Lisäksi havaittiin muutamia palaneiden kivien kappaleita. Tiheimmän kvartsi-iskoskeskittymän vierelle, kohtaan P 7649947 / I 306355, mönkijäuran itäpuolelle, kaivettiin kaivauslastalla noin 50 cm x 50 cm laajuinen koekuoppa 1. Heti pintaturpeen alla oli paljon kvartsi-iskoksia. Koekuoppa kaivettiin vain noin viiden senttimetrin syvyiseksi, ja iskosten lisäksi kuopasta ei löydetty muuta ihmistoimintaan liittyvää. Kohdalla P 7649952 / I 306352, palaneen luun kappaleen löytöpaikalla, kaavittiin kaivauslastalla mönkijäuran rikkomaa maanpintaa ja löydettiin toinen kappale palanutta luuta. Paikalle päätettiin kaivaa noin yhden neliömetrin laajuinen koekuoppa 2. Mönkijäuran noin viiden senttimetrin syvyydelle saakka sekoittaman pintamaan alla oli muutaman senttimetrin paksuinen kerros palaneelta vaikuttavaa, tummaa likamaata, jonka seassa oli nokea sekä kolme kvartsiitti-iskosta ja harvakseltaan kvartsi-iskoksia. Koekuoppa kaivettiin noin kymmenen senttimetrin syvyiseksi, mutta enempää luiden kappaleita ei kuitenkaan löydetty. Likamaan alla vaikutti olevan häiriintymätön pohjamaa. Havaittujen löytöjen levinneisyyden perusteella asuinpaikan keskeisin osa vaikuttaa rajautuvan pohjois-eteläsuuntaisesti noin kolmenkymmenen metrin matkalle. Idän suunnalla asuinpaikka-alue päättyy viimeistään Lätäsenon entisen uoman rantatörmän partaalle. Länteen päin asuinpaikaksi soveltuva alue jatkuu noin sadan metrin päähän mönkijäuralta, mutta on todennäköistä, että asuinpaikka rajautuu muutamien kymmenien metrien etäisyydelle rantatörmästä. Pohjoiseen päin tasaista joenvarsikangasta jatkuu pitkälti, joten sillä suunnalla asuinpaikan rajaus perustuu yksinomaan löytöjen levinneisyyden havainnointiin. Kohde vaikuttaa olevan luonteeltaan pesäkkeinen asuinpaikka. Koska löytöjä havaittiin kohtalaisen runsaasti ja monipuolisesti, on paikalla todennäköisesti asuttu melko pitkäkestoisesti. Mönkijäura on jonkin verran sekoittanut asuinpaikan kulttuurikerroksen ylimpiä osia, mutta uran ulkopuolella kulttuurikerros on ilmeisesti säilynyt häiriintymättömänä. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta kovin vakavasti uhatulta.
metsakeskus.1000037759 47 Hárrenjavvi 10002 12016 13170 11002 27000 306946.00000000 7649192.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037759 Kohde sijaitsee Hirvasvuopion vuokrakämpästä noin puoli kilometriä etelään päin, Lätäsenon länsi-puolella, melko tasaisella tunturikoivikkokankaalla, jonka maaperä on hienoa hiekkaa. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, katajat, puolukka, variksenmarja, tina-, torvi- ja poronjäkälät sekä seinäsammal ja kangaskarhunsammal. Kohteen halki kulkee Lätäsenon rantaan johtava mönkijäura. Kohde on pyyntikuopparyhmä, joka muodostuu kolmesta kuopasta. Kuopat ovat muodoltaan pyöreitä tai soikeita, melko kookkaita ja loivapiirteisen maavallin ympäröimiä. Niiden lähimaastoa havainnoitiin muutamien kymmenien metrien säteellä, mutta useampia kuoppia ei onnistuttu löytämään. Pyyntikuoppa 1:n pohjalle tehdystä lapionpistosta havaittiin, että kuopan pohjalla oli noin 15 cm paksu sammalkerros, jonka alla oli huuhtoutumiskerrosta vähintään 20 cm syvyydelle sammalkerroksen alapinnasta.
metsakeskus.1000037760 98 Koivusillanjoki 2 10002 12004 13051 11006 27000 419491.00000000 6759049.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037760 Lohkokivistä tehty rajamerkki sijaitsee Koivusillanjoen itä-länsisuuntaisen sivuhaaran eteläpuolella, noin 96 metrin korkeustasolla. Kyseiselle paikalle on pitäjänkarttaan vuodelta 1842 merkitty Okeroisten ja Aikaan kylien välinen raja. Rajamerkki on noin 1,3 x 1,3 m kokoinen ja 60-70 cm korkea. Rajamerkin päällä on noin 40 cm korkuinen viisarikivi, josta erottuu heikosti numero 34. Rajamerkki on viisarikiveä lukuun ottamatta paksun sammalkerroksen peittämä.
metsakeskus.1000037761 233 Haukkasaaret 10007 12001 13013 11006 27000 306237.00000000 7030066.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037761 Kohteelta on löytynyt rautainen lapionterä vuonna 2018, löytöä ei ole tallennettu kokoelmiin. Löytäjän ilmoituksen mukaan lähiseudulla muistellaan alueella sijainneen piilopirtin. Vuoden 2018 arkeologisen tarkastuksen johtopäätöksenä kyseessä on tavanomainen tilapäisasumuksen pohja, metsäsauna. Kivistä rinteeseen kallion alle on kasattu perusta, kiviaines luonnonpyöreää ja todennäköisesti kalliosta itse lohjennutta laakakiveä. Rakenne on jäänyt uuden metsätien varteen ja on sen verran etäällä tieojasta, ettei siihen ole kajottu. Kiukaan pohjarakenne on kiinni länteen aukeavassa oviaukossa.
metsakeskus.1000037762 47 Alaveneranta 1 10002 12001 13000 11019 27000 305326.00000000 7656277.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037762 Kohde sijaitsee Lätäsenon länsipuolella, yli sadan metrin päässä joen rannasta, jokeen lounaan suunnalta työntyvän hiekkaharjanteen eteläisen rinteen juurella, Melavaaran huipulta noin 1,8 km itäkoilliseen päin, noin kahdensadan metrin etäisyydellä Munnikurkkion entisen rajavartioaseman ja Alavenerannan väliseltä mönkijäuralta. Alue on maaperältään hienohiekkaista, harvakseltaan tunturikoivuja kasvavaa kangasta. Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Laajassa maapaljastumassa, jonka tuulieroosio on kuluttanut hienohiekkaiselle harjanteelle, havaittiin halkaisijaltaan noin kuusimetrisellä alueella muutamia kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia sekä useita kymmeniä palaneiden kivien kappaleita. Löytökeskittymän keskikohdan koordinaatit ovat P 7656277 / I 305326. Keskittymän kookkaimpien kivien halkaisijat ovat noin kymmenen senttimetriä, mutta useimmat kivistä ovat jonkin verran pienempiä. Paikalla sijaitsee selvästi esihistoriallinen kivetyn tulisijan jäännös. Löytökeskittymän keskivaiheilla hiekkaa kaavittiin varovasti kaivauslastalla kulttuurikerroksen paksuuden ja säilymisasteen selvittämiseksi. Kulttuurikerroksen todettiin tuhoutuneen kokonaan sekä tulisijan jäännöksen alueella että sen lähiympäristössä. Ihmistoimintaan liittyvät löydöt olivat rikastuneet eroosion sekoittamaan löyhään hiekkakerrokseen, jonka paksuus vaihtelee kolmesta seitsemään senttimetriin ja jonka alla on häiriintymätön pohjamaa. Koska häiriintymätöntä kulttuurikerrosta ei enää ollut jäljellä, päätettiin löytökeskittymän alue käydä pikaisesti kaivauslastalla läpi ja kerätä talteen kaikki havaitut löydöt, jotta mahdollisesti saataisiin talteen sellaista löytöaineistoa, joka antaisi lisätietoa asuinpaikan ajoituksesta ja luonteesta. Paikalta saatiin kerättyä kaikkiaan 26 löytöä, joiden joukossa on hiotun liuske-esineen katkelma, kaksipuoleisesti retusoidun kvartsiittiveitsen katkelma, kvartsiitti-, liuske- ja kvartsi-iskoksia, kaksi kappaletta palanutta luuta sekä kolme pientä kappaletta tunnistamatonta, huokoista ainesta, joka vaikuttaa alkuperältään mahdollisesti vulkaaniselta. Talteen kerättyjen löytöjen tarkempia koordinaatteja ei kirjattu, koska ilmeisesti ne kaikki ovat eroosion seurauksena liikkuneet alkuperäisiltä paikoiltaan. Palaneet kivet jätettiin löytöpaikoilleen, jotta niiden levinneisyys havainnollistaa vielä tulevaisuudessakin löytöpesäkkeen sijaintia ja laajuutta. Tuhoutuneen asuinpaikkapesäkkeen keskeisimmän osan halkaisija on ollut alle kymmenen metriä. Kivikaudella tai varhaismetallikaudella kohteen alueella on sijainnut ainakin yksi varsin suppea-alainen asuinpaikkapesäke, kenties yksittäisen perheen asumus, jota on ehkä käytetty kohtalaisen lyhytkestoisesti. Paikalta talteen kerätty löytöaineisto on vähälukuisuudestaan huolimatta monipuolinen. Vastaavanlaisia asuinpaikkapesäkkeitä voi sijaita lähiympäristössä lisääkin, mutta niiden paikallistaminen vaatisi alueen laajamittaista koekuopittamista.
metsakeskus.1000037762 47 Alaveneranta 1 10002 12001 13000 11040 27000 305326.00000000 7656277.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037762 Kohde sijaitsee Lätäsenon länsipuolella, yli sadan metrin päässä joen rannasta, jokeen lounaan suunnalta työntyvän hiekkaharjanteen eteläisen rinteen juurella, Melavaaran huipulta noin 1,8 km itäkoilliseen päin, noin kahdensadan metrin etäisyydellä Munnikurkkion entisen rajavartioaseman ja Alavenerannan väliseltä mönkijäuralta. Alue on maaperältään hienohiekkaista, harvakseltaan tunturikoivuja kasvavaa kangasta. Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Laajassa maapaljastumassa, jonka tuulieroosio on kuluttanut hienohiekkaiselle harjanteelle, havaittiin halkaisijaltaan noin kuusimetrisellä alueella muutamia kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia sekä useita kymmeniä palaneiden kivien kappaleita. Löytökeskittymän keskikohdan koordinaatit ovat P 7656277 / I 305326. Keskittymän kookkaimpien kivien halkaisijat ovat noin kymmenen senttimetriä, mutta useimmat kivistä ovat jonkin verran pienempiä. Paikalla sijaitsee selvästi esihistoriallinen kivetyn tulisijan jäännös. Löytökeskittymän keskivaiheilla hiekkaa kaavittiin varovasti kaivauslastalla kulttuurikerroksen paksuuden ja säilymisasteen selvittämiseksi. Kulttuurikerroksen todettiin tuhoutuneen kokonaan sekä tulisijan jäännöksen alueella että sen lähiympäristössä. Ihmistoimintaan liittyvät löydöt olivat rikastuneet eroosion sekoittamaan löyhään hiekkakerrokseen, jonka paksuus vaihtelee kolmesta seitsemään senttimetriin ja jonka alla on häiriintymätön pohjamaa. Koska häiriintymätöntä kulttuurikerrosta ei enää ollut jäljellä, päätettiin löytökeskittymän alue käydä pikaisesti kaivauslastalla läpi ja kerätä talteen kaikki havaitut löydöt, jotta mahdollisesti saataisiin talteen sellaista löytöaineistoa, joka antaisi lisätietoa asuinpaikan ajoituksesta ja luonteesta. Paikalta saatiin kerättyä kaikkiaan 26 löytöä, joiden joukossa on hiotun liuske-esineen katkelma, kaksipuoleisesti retusoidun kvartsiittiveitsen katkelma, kvartsiitti-, liuske- ja kvartsi-iskoksia, kaksi kappaletta palanutta luuta sekä kolme pientä kappaletta tunnistamatonta, huokoista ainesta, joka vaikuttaa alkuperältään mahdollisesti vulkaaniselta. Talteen kerättyjen löytöjen tarkempia koordinaatteja ei kirjattu, koska ilmeisesti ne kaikki ovat eroosion seurauksena liikkuneet alkuperäisiltä paikoiltaan. Palaneet kivet jätettiin löytöpaikoilleen, jotta niiden levinneisyys havainnollistaa vielä tulevaisuudessakin löytöpesäkkeen sijaintia ja laajuutta. Tuhoutuneen asuinpaikkapesäkkeen keskeisimmän osan halkaisija on ollut alle kymmenen metriä. Kivikaudella tai varhaismetallikaudella kohteen alueella on sijainnut ainakin yksi varsin suppea-alainen asuinpaikkapesäke, kenties yksittäisen perheen asumus, jota on ehkä käytetty kohtalaisen lyhytkestoisesti. Paikalta talteen kerätty löytöaineisto on vähälukuisuudestaan huolimatta monipuolinen. Vastaavanlaisia asuinpaikkapesäkkeitä voi sijaita lähiympäristössä lisääkin, mutta niiden paikallistaminen vaatisi alueen laajamittaista koekuopittamista.
metsakeskus.1000037763 98 Koivusillanjoki 3 10002 12016 13151 11006 27000 419532.00000000 6758925.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037763 Hiilimiilu on muodoltaan pyöreähkö ja sen halkaisija on noin 6,5 m. Miilua kiertää katkonainen, osin heikosti erottuva, ojakaivanto. Vaikka miilun keskikohta on ym-päröivää maata 15-30 cm korkeammalla, sen havaitseminen paikalla on haastavaa. Miilun kohdalle tehtiin koe-kuoppa, josta paljastui kymmenisen senttiä paksu hiilen palojen ja noen tummaksi värjäämä mineraalimaa.
metsakeskus.1000037764 47 Alaveneranta 2 10002 12001 13199 11033 27000 305258.00000000 7656384.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037764 Kohde sijaitsee Lätäsenon länsipuolella, yli sadan metrin päässä joen rannasta, jokeen lounaan suunnalta työntyvän hiekkaharjanteen eteläisen rinteen juurella, Melavaaran huipulta noin 1,8 km itäkoilliseen päin, noin kahdensadan metrin etäisyydellä Munnikurkkion entisen rajavartioaseman ja Alavenerannan väliseltä mönkijäuralta. Alue on maaperältään hienohiekkaista, harvakseltaan tunturikoivuja kasvavaa kangasta. Tuulieroosion tuhoamasta asuinpaikkapesäkkeestä hieman toistasataa metriä luoteeseen päin havaittiin suorakaiteen muotoisia liesilatomuksia. Latomuksia löydettiin kaikkiaan viisi, ja lisäksi paikallistettiin kohta, jossa on todennäköisesti sijainnut sittemmin pääosin tuhoutunut latomus. Useimmat latomukset ovat erittäin hyvin säilyneitä, kauniisti umpeenkasvaneita, kauttaaltaan kivettyjä ja olemukseltaan kumpumaisia. Aluskasvillisuuden välistä näkyvien liesikivien pinnat ovat hyvin jäkälöityneet. Neljä suurinta latomusta sekä tuhoutuneen latomuksen kohta sijaitsevat jokseenkin suorassa jonossa hiekkaharjanteiden välisessä notkelmassa, viides latomus puolestaan hieman erillään muista, matalan harjanteen päällä. Latomuksia lähimmät tuulieroosion kuluttamat maapaljastumat ovat latomuksien luota muutamien kymmenien metrien etäisyydellä, eikä eroosio vaikuta uhkaavan latomusten tai niiden lähiympäristön kulttuurikerroksen säilymistä ainakaan lähitulevaisuudessa. Suorakaiteen muotoiset liesilatomukset lähialueineen sijaitsevat soikehkolla, itä-länsisuuntaisella alueella, jonka laajuus on noin 80 m x 40 m. Liesilatomusten alueen eteläreuna on latomuksen 5 tasalla hiekkaharjanteen laella, länsireuna noin kymmenen metriä latomuksesta 1 länteen päin ja itäreuna noin kymmenen metriä latomuksesta 4 itään päin. Rautakauden lopulla tai historiallisen ajan alussa asuinpaikalla on ollut laajamittaisempaa asutusta. Keskenään jokseenkin samassa linjassa sijaitsevat neljä suorakaiteen muotoista liesilatomusta sekä yksi osittain tuhoutunut latomus ovat todennäköisesti saamelaisen talvikylän jäännöksiä. Edellä mainituista hieman erillään sijaitseva liesilatomus 5 voi olla asuinpaikan muita latomuksia paljonkin nuorempi, mutta silti sekin on syytä luokitella kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Latomuksien 3 ja 4 välillä sijaitsevaa osittain tuhoutunutta latomusta lukuun ottamatta liesilatomukset ovat erittäin hyvin säilyneitä, ja niiden säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta.
metsakeskus.1000037765 47 Alakoski 10002 12001 13000 11019 27000 304772.00000000 7656482.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037765 Kohde sijaitsee Munnikurkkion entisen rajavartioaseman ja Alavenerannan välisen mönkijäuran varrella, noin 1,4 kilometriä Melavaaran huipulta koilliseen päin, noin 350 metrin etäisyydellä Lätäsenon Alakosken rannasta. Alue on tasaista, maaperältään hienohiekkaista, harvakseltaan tunturikoivuja kasvavaa kangasta. Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Kohdassa P 7656482 / I 304772, mönkijäuran rikkomalla maanpinnalla, havaittiin kaksi erittäin hienorakeista tummanharmaata kvartsiitti-iskosta noin puolen metrin säteellä toisistaan. Iskosten löytöpaikalle kaivettiin kaivauslastalla noin neliömetrin laajuinen koekuoppa, josta löydettiin neljä iskosta lisää sekä muutamia pieniä, halkaisijaltaan alle kymmenen senttimetrin kokoisia palaneita kiviä. Kaikki löydetyt iskokset ovat täysin samanlaista kiveä keskenään. Mönkijäura oli pääosin tuhonnut huuhtoutumiskerroksen maan pinnalta. Sekoittuneen pintakerroksen alla koekuopan maaperässä todettiin värjäymiä, jotka olivat punertavan ruskeita tai harmahtavia ja osin noensekaisia. Värjäymät jatkuivat noin viidentoista senttimetrin syvyydelle saakka. Mönkijäuraa koekuopan molemmin puolin havainnoitiin tarkoin useiden satojen metrien päähän saakka, mutta enempää jälkiä esihistoriallisesta ihmistoiminnasta ei havaittu. Koekuopan lähistölle, mönkijäuran molemmin puolin, kaivettiin myös muutamia lapionpistoja, mutta ne kaikki osoittautuivat löydöttömiksi. Kohde vaikuttaa olevan pienialainen asuinpaikka, löytöjen levinneisyyden perusteella halkaisijaltaan mahdollisesti vain muutamien metrien laajuinen. Kohteen lähistöllä voi kuitenkin sijaita muitakin vastaavanlaisia asuinpaikkapesäkkeitä, koska maastonmuodoiltaan ja maaperältään alue on laajalti asuinpaikaksi soveliasta. Kohdissa, joissa maanpinta ei ole paljas, eivät jäljet esihistoriallisesta ihmistoiminnasta ole havaittavissa ilman maaperään kajoamista, joten olosuhteet löytöjen havainnointiin olivat hyvät lähes ainoastaan mönkijäuran kuluttamissa kohdissa. Kohteen tarkempi rajaaminen edellyttäisi laajamittaista koekuopitusta alueella. Kohde on todennäköisesti melko lyhyen aikaa käytetty leiriytymis- tai asuinpaikka, jonka käyttöajankohta ajoittuu kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle. Kohdetta tarkemmin ajoittavaa löytöaineistoa ei kohteen dokumentoinnin yhteydessä löydetty. Voi olla, että paikalla on viivähdetty vain kertaluonteisesti, ilmeisesti kuitenkin sytytetty nuotio ja työstetty ainakin yhtä erittäin hyvälaatuista kvartsiittikimpaletta.
metsakeskus.1000037765 47 Alakoski 10002 12001 13000 11040 27000 304772.00000000 7656482.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037765 Kohde sijaitsee Munnikurkkion entisen rajavartioaseman ja Alavenerannan välisen mönkijäuran varrella, noin 1,4 kilometriä Melavaaran huipulta koilliseen päin, noin 350 metrin etäisyydellä Lätäsenon Alakosken rannasta. Alue on tasaista, maaperältään hienohiekkaista, harvakseltaan tunturikoivuja kasvavaa kangasta. Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Kohdassa P 7656482 / I 304772, mönkijäuran rikkomalla maanpinnalla, havaittiin kaksi erittäin hienorakeista tummanharmaata kvartsiitti-iskosta noin puolen metrin säteellä toisistaan. Iskosten löytöpaikalle kaivettiin kaivauslastalla noin neliömetrin laajuinen koekuoppa, josta löydettiin neljä iskosta lisää sekä muutamia pieniä, halkaisijaltaan alle kymmenen senttimetrin kokoisia palaneita kiviä. Kaikki löydetyt iskokset ovat täysin samanlaista kiveä keskenään. Mönkijäura oli pääosin tuhonnut huuhtoutumiskerroksen maan pinnalta. Sekoittuneen pintakerroksen alla koekuopan maaperässä todettiin värjäymiä, jotka olivat punertavan ruskeita tai harmahtavia ja osin noensekaisia. Värjäymät jatkuivat noin viidentoista senttimetrin syvyydelle saakka. Mönkijäuraa koekuopan molemmin puolin havainnoitiin tarkoin useiden satojen metrien päähän saakka, mutta enempää jälkiä esihistoriallisesta ihmistoiminnasta ei havaittu. Koekuopan lähistölle, mönkijäuran molemmin puolin, kaivettiin myös muutamia lapionpistoja, mutta ne kaikki osoittautuivat löydöttömiksi. Kohde vaikuttaa olevan pienialainen asuinpaikka, löytöjen levinneisyyden perusteella halkaisijaltaan mahdollisesti vain muutamien metrien laajuinen. Kohteen lähistöllä voi kuitenkin sijaita muitakin vastaavanlaisia asuinpaikkapesäkkeitä, koska maastonmuodoiltaan ja maaperältään alue on laajalti asuinpaikaksi soveliasta. Kohdissa, joissa maanpinta ei ole paljas, eivät jäljet esihistoriallisesta ihmistoiminnasta ole havaittavissa ilman maaperään kajoamista, joten olosuhteet löytöjen havainnointiin olivat hyvät lähes ainoastaan mönkijäuran kuluttamissa kohdissa. Kohteen tarkempi rajaaminen edellyttäisi laajamittaista koekuopitusta alueella. Kohde on todennäköisesti melko lyhyen aikaa käytetty leiriytymis- tai asuinpaikka, jonka käyttöajankohta ajoittuu kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle. Kohdetta tarkemmin ajoittavaa löytöaineistoa ei kohteen dokumentoinnin yhteydessä löydetty. Voi olla, että paikalla on viivähdetty vain kertaluonteisesti, ilmeisesti kuitenkin sytytetty nuotio ja työstetty ainakin yhtä erittäin hyvälaatuista kvartsiittikimpaletta.
metsakeskus.1000037766 710 Svarvars röykkiö 1 10007 12016 13182 11006 27000 309178.00000000 6652463.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037766 Röykkiö 1 on pyöreähköistä luonnonkivistä koostuva röykkiö. Se sijaitsi läntisimpänä pellon reunassa, melko lähellä Svarvarsintietä. Kivet olivat osin sammaloituneita, mutta erottuivat kuitenkin toisistaan. Röykkiö oli soikea, koko n. 6 x 2-3 m. Sen kivet olivat pääasiassa kookkaita, aina yli metrisistä n. 20 x 30 cm kokoisiin. Kiviä röykkiössä oli noin 3-4 kerroksessa.
metsakeskus.1000037767 710 Svarvars röykkiö 2 10007 12016 13182 11006 27000 309183.00000000 6652451.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037767 Röykkiö 2 koostui kivistä ja mullasta, jonka seassa oli myös hieman tiilimurua. Se oli n. 3,5 x 4 m, laajuinen, pyöreähkö ja n. 60 cm korkea. Röykkiö oli täysin sammaloitunut. Sen vieressä tuntui maassa jonkin verran yksittäisiä kiviä ja pehmeä, upottava maa-alue, jossa kairaamalla erottui noin 60 cm paksuudelta multaa ja hiekkaa. Röykkiön 2 eteläpuolella erottui tasanne, n. 3,5 x 4 m. Mitään selkeää rakennukseen viittaavaa havaintoa ei saatu.
metsakeskus.1000037768 710 Svarvars röykkiö 3 10007 12016 13182 11006 27000 309192.00000000 6652449.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037768 Röykkiö 3 erottui pellon reunassa pienenä pyöreähkönä osin sammaloituneena kiviröykkiönä. Sen koko oli 2 x 3 m.
metsakeskus.1000037769 710 Svarvars röykkiö 4 10007 12016 13182 11006 27000 309195.00000000 6652455.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037769 Röykkiö 4 sijaitsi lähellä kärrytietä pohjois-eteläsuuntaisena. Röykkiö oli muodoltaan soikea, koko n. 5 x 3,5 m, mutta se oli vain n. 30 cm korkea. Röykkiö oli sammaloitunut. Kiviä tuntui kairalla myös röykkiön ympärillä muuten tasaisemmalla alueella, joten röykkiön laajuus on arvio. Röykkiön 4 vieressä oli kaksi matalaa pientä kuoppaa, joissa erottui kairatessa vain luontaisia maakerroksia.
metsakeskus.1000037770 710 Svarvars röykkiö 5 10007 12016 13182 11006 27000 309193.00000000 6652420.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037770 Röykkiö 5 oli epäsäännöllinen ja koostui eri kokoisista, pääasiassa melko kookkaista kivistä. Sen koko oli n. 7 x 4 m. Röykkiö oli jotakuinkin lounas-koillissuuntainen. Kiviä oli 1-2 kerroksessa. Kivien koko noin 30-50 x 40 cm. Röykkiö on osittain sammaloitunut.
metsakeskus.1000037771 710 Svarvars röykkiö 6 10007 12016 13182 11006 27000 309192.00000000 6652393.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037771 Röykkiö 6 oli aivan pellon reunan tuntumassa alueen etelälaidalla. Muista röykkiöistä poiketen se oli hieman neliömäinen ja ladottu. Se oli kooltaan 1,2 x 1,3 m ja se oli varsin sammaloitunut.
metsakeskus.1000037773 434 Rönnäs 10002 12001 13003 11006 27000 447624.00000000 6692454.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037773 Idlaxin kartanon keskus muutettiin 1700-luvun loppupuolella ja 1800-luvun alussa lähemmäksi merta Rönnäsiin. Kartanon päärakennus rakennettiin 1805. Alaosassa oli korkea kivimuuri, jossa sijaitsi keittiö ja leivintupa. Ensimmäisessä asuinkerroksessa oli kuusi kammaria ja eteinen. Toisessa kerroksessa oli sali, kaksi arkihuonetta, kolme kammaria, kabinettihuone ja taloushuone. Päärakennuksen vieressä oli kaksi yksikerroksista sivurakennusta. Itäpuolella oli yrttitarha ja ympärillä englantilaistyylinen puisto. Rönnäsin kartanon isäntänä oli aluksi C.H. Wrede. Hän rakennutti rantaan maavallien avulla altaat, joissa yritti kehittää merivedestä suolaa. Hanke epäonnistui. Hänen poikansa rakennutti Temppelikalliolle rukoustemppelin. Ehrnroothit ostivat kartanon ja Labby ja Rönnäs yhdistettiin. 1900-luvulla omistaja Thuring rakennutti vanhan Rönnäsin kartanokeskuksen lähelle uuden talouskeskuksen. Ytimen muodosti suuri navetta. Vanha kartanorakennus "Rottalinna" oli purettu 1940-luvulla ja sen tilalle suunniteltiin uutta päärakennusta. Sota keskeytti suunnitelmat. Maastossa näkyy "Rottalinnan" kivijalkaa ja piharakennuksen kivijalka, jälkiä englantilaisesta puistosta: valleja, kirsikkapuita, silta. Uudemman rakennuksen pohja sijaitsee Museotien eteläpuolella. Temppelikalliolla on yhä temppelin pohja. Navetassa toimii Saaristolaismuseo ja lähempänä rantaa on yhä pystyssä oleva kellari.
metsakeskus.1000037774 148 Vuontisjärvet 10002 12016 13170 11002 27000 585279.00000000 7718322.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037774 Kohde sijaitsee Pakanajoen ja pohjoisemman Vuontisjärven välisellä kannaksella, tasaisella jäkälikköisellä kankaalla, noin 350 metriä länteen päin Pakanajoen suulta, noin neljä metriä järven pintaa ylempänä. Maaperä alueella on hiekkaa ja puusto noin 60-vuotiasta viljeltyä mäntymetsää. Aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka, variksenmarja ja poronjäkälät. Pakanajoen vuokrakämpältä Vuontisjärville johtava mönkijäura kulkee kohteen halki. Kohde on pyyntikuoppajärjestelmä, joka muodostuu yhdeksästä pyyntikuopasta. Kuopat on kaivettu eteläkaakko-pohjoisluodesuuntaiseksi, noin 180 metrin mittaiseksi jonoksi, joka yltää pohjoisemman Vuontisjärven rantatörmän partaalta lähelle Pakanajoen etelärantaa. Kuopat ovat suuria, muodoltaan pyöreitä tai soikeita, yli puolen metrin syvyisiä ja hyvin maastossa erottuvia, loivapiirteisen maavallin ympäröimiä. Pakanajoen vuokrakämpän ja Vuontisjärvien välinen polku kulkee kuoppien 5 ja 6 välistä. Kohde on yhtenäinen ja erittäin hyvin säilynyt pyyntikuoppajärjestelmä, jonka kuoppiin on todennäköisesti ajettu peuroja lännen ja lounaan suunnilta, pohjoisemman Vuontisjärven ja Pakanajoen välillä sijaitsevalta laajalta jäkälikköiseltä kankaalta. Pyyntikuoppien iän tarkka määrittäminen ei ole mahdollista ilman maaperään kajoavia tutkimuksia, mutta todennäköisesti ne ovat ajoitukseltaan esihistoriallisia. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei ole uhattuna.
metsakeskus.1000037775 434 Rönnäs 2 10007 12001 13000 11006 27000 447627.00000000 6692393.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037775 Rönnäsin kartanoon kuulunut nuorempi rakennuksen pohja. Sen itäpuolelta on kulkenut tie, joka näkyy nyt melko umpeenkasvaneena urana.
metsakeskus.1000037776 834 Yösija 10002 12002 13019 11033 27000 320113.00000000 6743993.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037776 Metallinilmaisinharrastaja on löytänyt paikalta rautakautisen tapparan. Tiedot löytöpaikasta saatiin Museoviraston ilmoitus- ja palautepalvelun kautta (ILM13144). Kohde tarkastettu 27.4.2020. Tammelan Pyhäjärven länsirannan tuntumassa halkaisijaltaan n. 15 m röykkiö kasattu siirtolohkareen kylkeen, sen koillispuolelle. Röykkiö on hyväkuntoinen, kivet sammalkerroksen peitossa. Ympäristö hoidettua kuusivaltaista vanhaa metsää, lähistöllä kaksi kesämökkiä. Röykkiö n. 65 m päässä Pyhäjärven nykyisestä rantaviivasta.
metsakeskus.1000037777 148 Tuulijärvi 10002 12001 13000 11019 27000 573961.00000000 7707653.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037777 Kohde sijaitsee Tuulijärven eteläpuolella, hyvin loivasti järveä kohti viettävällä kankaalla, hiekkarantaisen matalan lahdelman rannalla. Alueella kasvaa männikköä, ja aluskasvillisuutta hallitsevat variksenmarja, puolukka, poronjäkälät ja torvijäkälät sekä kangaskarhunsammal ja muut sammalet. Rannasta noin viidentoista metrin etäisyydelle maanpinta on pääosin paljaaksi kulunut. Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Paljaaksi kuluneella hiekkaisella maanpinnalla, kohdassa X=7710871/Y=3574164, noin viidentoista metrin etäisyydellä Tuulijärven rannasta, noin puolitoista metriä järven pintaa ylempänä, havaittiin kvartsiittikaavin, joka on valmistettu melko karkearakeisesta, väriltään vaaleanpunaisesta kvartsiitista. Kaavin kerättiin talteen, ja löytöpaikan lähiympäristöä havainnoitiin tarkasti muutamien kymmenien metrien säteellä. Muutamien yksittäisten palaneiden kivien lisäksi muita ihmistoimintaan liittyviä löytöjä tai ilmiöitä ei kuitenkaan havaittu. Kaapimen löytöpaikalle kaivettiin lapiolla koekuoppa, josta todettiin hiekan olevan ilmeisesti rantavoimien sekoittamaa noin kymmenen senttimetrin syvyydelle saakka. Syvemmällä hiekka vaikutti olevan puhdasta, joten varsinaista kulttuurikerrosta ei paikalla ollut havaittavissa. Koska kvartsiittikaavin ja muutamat palaneet kivet olivat ainoat kohdetta dokumentoitaessa havaitut ihmistoimintaan liittyvät löydöt, tehtiin kohteen rajaus lähinnä alueen topografian perusteella. Esihistorialliseksi asuinpaikaksi hyvin sopivaa, loivapiirteistä ja maaperältään hiekkaista aluetta on kaapimen löytöpaikan ympäristössä järven rannan suuntaisesti noin sadan metrin matkalla, ja mahdollinen asuinpaikka-alue yltää rannasta noin neljänkymmenen metrin etäisyydelle. Asuinpaikka voi olla hyvinkin pienialainen, mutta sen tarkempi rajaaminen edellyttäisi alueen laajamittaista koekuopitusta.
metsakeskus.1000037777 148 Tuulijärvi 10002 12001 13000 11040 27000 573961.00000000 7707653.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037777 Kohde sijaitsee Tuulijärven eteläpuolella, hyvin loivasti järveä kohti viettävällä kankaalla, hiekkarantaisen matalan lahdelman rannalla. Alueella kasvaa männikköä, ja aluskasvillisuutta hallitsevat variksenmarja, puolukka, poronjäkälät ja torvijäkälät sekä kangaskarhunsammal ja muut sammalet. Rannasta noin viidentoista metrin etäisyydelle maanpinta on pääosin paljaaksi kulunut. Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Paljaaksi kuluneella hiekkaisella maanpinnalla, kohdassa X=7710871/Y=3574164, noin viidentoista metrin etäisyydellä Tuulijärven rannasta, noin puolitoista metriä järven pintaa ylempänä, havaittiin kvartsiittikaavin, joka on valmistettu melko karkearakeisesta, väriltään vaaleanpunaisesta kvartsiitista. Kaavin kerättiin talteen, ja löytöpaikan lähiympäristöä havainnoitiin tarkasti muutamien kymmenien metrien säteellä. Muutamien yksittäisten palaneiden kivien lisäksi muita ihmistoimintaan liittyviä löytöjä tai ilmiöitä ei kuitenkaan havaittu. Kaapimen löytöpaikalle kaivettiin lapiolla koekuoppa, josta todettiin hiekan olevan ilmeisesti rantavoimien sekoittamaa noin kymmenen senttimetrin syvyydelle saakka. Syvemmällä hiekka vaikutti olevan puhdasta, joten varsinaista kulttuurikerrosta ei paikalla ollut havaittavissa. Koska kvartsiittikaavin ja muutamat palaneet kivet olivat ainoat kohdetta dokumentoitaessa havaitut ihmistoimintaan liittyvät löydöt, tehtiin kohteen rajaus lähinnä alueen topografian perusteella. Esihistorialliseksi asuinpaikaksi hyvin sopivaa, loivapiirteistä ja maaperältään hiekkaista aluetta on kaapimen löytöpaikan ympäristössä järven rannan suuntaisesti noin sadan metrin matkalla, ja mahdollinen asuinpaikka-alue yltää rannasta noin neljänkymmenen metrin etäisyydelle. Asuinpaikka voi olla hyvinkin pienialainen, mutta sen tarkempi rajaaminen edellyttäisi alueen laajamittaista koekuopitusta.
metsakeskus.1000037778 504 Paratiisinmäki 10001 12004 13000 11002 27000 434536.00000000 6716741.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037778 Kivirakenne, kohdetta ei ole tarkastettu.
metsakeskus.1000037779 638 Jakari Uddas 10001 12001 13013 11006 27000 438649.00000000 6696488.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037779 Kivinen rakennuksen seinälinja on näkyvissä metsäisellä kallioalueella lähellä rantaa. Rakennus näkyy 1800-luvun kartalla, mutta ei myöhäisemmillä kartoilla.
metsakeskus.1000037780 710 Svarvars röykkiö 8 10007 12016 13182 11006 27000 309249.00000000 6652387.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037780 Röykkiö 8 oli alueen etelälaidalla. Se oli itä-länsisuuntainen, noin 3,5 x 2,5 m kokoinen ja n. 60 cm korkea. Sen eteläreuna on voinut rikkoutua. Röykkiö koostui 20-40 x 20-40 cm luonnonkivistä ja se oli osittain sammaloitunut. Kiviä oli todennäköisesti ainakin kolmessa kerroksessa.
metsakeskus.1000037781 710 Svarvars röykkiö 9 10007 12016 13182 11006 27000 309261.00000000 6652379.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037781 Röykkiö 9 oli epäselvä röykkiö alueen eteläosassa. Se oli alueen etelärinteessä ja erottui n. 4 x 2 m kokoisena. Se koostui sammaloituneista 20-30 x 20-35 cm kokoisista luonnonkivistä ja sen reunalla kasvoi mänty.
metsakeskus.1000037783 710 Svarsvars röykkiö 11 10007 12016 13182 11006 27000 309311.00000000 6652364.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037783 Röykkiö 11 oli kapea, epäselvä ja epäsäännöllisen muotoinen kiviröykkiö. Röykkiön koko oli n. 2 x 4 metriä. Kivet olivat kooltaan noin 20-35 x 20-40 cm. Röykkiö oli alueen eteläreunalla pellon laidalla, polun reunassa, kookkaan tammen alla.
metsakeskus.1000037784 710 Svarvars röykkiö 12 10007 12016 13182 11006 27000 309235.00000000 6652447.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037784 Röykkiö 12 oli alueen pohjoisreunalla. Röykkiö oli epäsäännöllisen muotoinen ja kooltaan 4,5 x 3,5 metriä. Se oli osittain sammaloitunut ja koostui melko kookkaista kivistä, keskimäärin 60 x 40-50 cm.
metsakeskus.1000037785 710 Svarvars röykkiö 11 10007 12016 13182 11006 27000 309311.00000000 6652364.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037785 Röykkiö 11 oli kapea, epäselvä ja epäsäännöllisen muotoinen kiviröykkiö. Röykkiön koko oli n. 2 x 4 metriä.Kivet olivat kooltaan noin 20-35 x 20-40 cm. Röykkiö oli alueen eteläreunalla pellon laidalla, polun reunassa, kookkaan tammen alla.
metsakeskus.1000037786 834 Vahvainnokka 10002 12002 13000 11033 27000 320402.00000000 6743104.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037786 Metallinpaljastinharrastaja on raportoinut kohteesta Museoviraston ilmoitus- ja palautepalvelun kautta (ILM12971) ja lähettänyt uusista havainnoista tiedot sähköpostitse Kanta-Hämeen alueelliseen vastuumuseoon 23.11.2023. Alueella sijaitsee mahdollisesti noin 10 rautakautista, matalahkoa hautaröykkiötä. Kohde sijaitsee kivikkoisen mäen etelärinteellä n. 130 m Tammelan Pyhäjärven länsirannasta. Alue on avohakattu n. 20 vuotta sitten, ja paikalla kasvaa nyt nuorta kuusitaimikkoa. Koneellinen puunkorjuu on voinut vaurioittaa kohteen mahdollisia arkeologisia jäänteitä. Kohteen tarkempi laajuus ja röykkiöiden laatu voidaan selvittää alueen tarkemmassa inventoinnissa.
metsakeskus.1000037788 148 Risttjäu’rr 10002 12016 13170 11002 27000 574472.00000000 7708208.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037788 Kohde sijaitsee Tuulijärven kaakkoispuolisen Ristijärven ja sen lounaispuolella olevan lammen välisen kannaksen kaakkoistyvellä, noin kaksi metriä edellä mainittujen vesialueiden pintaa ylempänä. Maasto viettää kohteen luota loivasti kohti lammen rantaa, jonne on kohteen luota matkaa noin 25 m. Ristijärven ranta on kohteen luota noin 40 m etäisyydellä. Alue on hiekkapohjaista männikkökangasta, ja aluskasvillisuutta kohteen ympäristössä hallitsevat puolukka, variksenmarja ja poronjäkälät, kohteen keskellä pienialaisesti myös mustikka. Kohde on yksittäinen pyyntikuoppa. Kuoppa on pyöreä, hyvin säännöllisen muotoinen, halkaisijaltaan noin kolmimetrinen ja noin puoli metriä syvä. Vallia kuopan ympärillä ei juurikaan erotu, vaan kuopasta kaivettu hiekka on ilmeisesti heitetty alarinteen puolelle, missä se on sulautunut maaston muotoon. Kohteen lähiympäristöä havainnoitiin tarkasti noin sadan metrin säteellä pyyntikuopasta, mutta useampia kuoppia ei onnistuttu paikallistamaan.
metsakeskus.1000037789 563 Korsnolikka 10002 12016 13175 11006 27000 391871.00000000 7127634.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037789 Kohde sijaitsee Merijärventiestä n. 280 m pohjoiseen ja Rauhanyhdistyksen rakennuksesta n. 220 m luoteeseen kallioisen kankaan reunalla, jonka eteläpuolella on peltoa. Alueella oli inventoinnin aikaan tehty metsänharvennusta. Kyseessä on n. 14 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, jonka halssi suuntautuu etelään. Tervahaudan päällä kasvaa lähinnä nuoria kuusia. Tervahaudan ympärillä on tervanvalmistustoimintaan liittyviä kuoppia. Maaperä on kivikkoista. Nuorison kerrotaan ennen ”pyörineen piiriä” ja pitäneen "pirskeitä" kankaalla.Kertoman mukaan (v. 1909) topografit ovat keksineet paikan Kornolikka-nimen.
metsakeskus.1000037790 563 Hillukkala 10007 12001 13007 11006 27000 393188.00000000 7126323.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037790 Hillukkalan talo on perustettu viimeistään 1776 (Suur-Pyhäjoen historia uuden ajan murroksesta 1860-luvulle, s. 140). Paikalla on nykyisin vanha päärakennus, 1970-luvun tiilitalo ja talousrakennus. Paikka on tasaisten peltojen ympäröimä pihapiiri. Heti pohjoispuolella on toisen tilan pihapiiri.
metsakeskus.1000037791 563 Kukkola 10007 12001 13007 11006 27000 393188.00000000 7126323.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037791 Kukkola mainitaan uudistilana vuonna 1840 (Suur-Pyhäjoen historia uuden ajan murroksesta 1860-luvulle, s. 140). Rippikirjoissa Oulaisten kylän ”Kuckala” mainitaan kuitenkin jo 1760-70-lukujen rippikirjoissa. Myös isojaon kartan merkintä viittaa siihen, että paikalla sijaitsi talo jo 1700-luvun loppupuolella. Paikalla on nykyään tiiviisti rakennettu tilakeskus, jota ympäröivät pellot.
metsakeskus.1000037792 563 Lastumäki 10007 12001 13007 11006 27000 393890.00000000 7125981.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037792 Lastumäen talo on perustettu vuonna 1675 (Suur-Pyhäjoen historia uuden ajan murroksesta 1860-luvulle, s. 129). Vuoden 1786 isonjaon kartan perusteella talon paikka voidaan asemoida Törmähovin tontin koilliskulmaan, missä on aiemmin sijainnut kunnalliskodin rakennuksia. Nykyään paikalla on uusi huoltorakennus. Pohjois- ja itäpuolella on talli ja muita viereiseen hevostilaan kuuluvia rakennuksia, eteläpuolella oli hevoslaidun ja peltoa. Kantatalon paikka lienee tuhoutunut myöhemmän rakennustoiminnan seurauksena. Törmähovin vanhin osa valmistui 1800-1900-luvun taitteessa vaivaistaloksi. 1939-1945 rakennuksessa toimi sotilassairaala ja vuoteen 1953 tavallinen sairaala. Perinnekeskuksen alueella on uutta ja vanhaa rakennuskantaa.
metsakeskus.1000037793 759 Mustikkasuo etelä 1 10002 12016 13175 11006 27000 362765.00000000 6964625.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037793 Halkaisijaltaan 17 m oleva tervahauta sijaitsee tasaisella tuoreehkolla kankaalla. Haudan syvyys on 0,8 m ja sortunut halsii suuntautuu kaakkoon.
metsakeskus.1000037794 563 Oja 10007 12001 13016 11006 27009 392863.00000000 7129670.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037794 Kohde sijaitsee kuusimetsää kasvavalla hieman ympäristöstään kohoavalla kivikkoisella mäellä, jonka eteläpuolella on peltoa. Paikalla on n. 10 metrin kokoinen rakennuksen perustus, itäpäässä on n. 2 m halkaisijaltaan oleva ja n. 80 cm syvä kellarikuoppa. Sen itäpuolella, alempana mäen reunalla on neljä muuta n. 1,5-2,5 m halkaisijaltaan olevaa kellarikuoppaa, joista yksi on kaksiosainen. Kellarikuoppien päällä kasvavat vanhimmat puut ovat halkaisijaltaan noin puoli metriä. Rakennuksen kellarikuopasta n. 10 m lounaaseen on myöhäisempi betoniperustus. Paikalle on merkitty rakennus vuoden 1954 peruskartalle. Noin 150 m kaakkoon Koiraojan varrella on sijainnut Ojan kantatalo, joka perustettiin 1695-96. Talo selvisi isonvihan vaurioista vasta 1750-luvulla (Suur-Pyhäjoen historia uuden ajan murroksesta 1860-luvulle, s. 129). Koiraojan varsi on paikalla pengerretty, ja merkkejä talon paikasta ei löytynyt, länsipuolella on peltoa ja pakettipeltoa.
metsakeskus.1000037795 759 Mustikkasuo etelä 2 10002 12016 13175 11006 27000 362788.00000000 6964626.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037795 Mustikkasuo etelä 1:n tervahaudasta noin 20 m itään sijaitsee tervapirtin kiuas, jonka mitat ovat 2,7 x 2,3 x 0,6 m. Rakenne on aluskasvillisuuden peittämä ja humuksen alla on palaneita kiviä ja hiiltä.
metsakeskus.1000037796 759 Kulopalonkangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 362822.00000000 6963543.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037796 Tervahauta sijaitsee matalalla soraharjanteella, tuorehkolla kankaalla. Haudan halkaisija on 18 m ja kuopan syvyys 0,6 m. Sortunut halssi suuntautuu lounaaseen.
metsakeskus.1000037797 759 Kulopalonkangas 2 10002 12001 13000 11006 27000 362795.00000000 6963562.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037797 Kulopalokangas 1:n tervahaudasta noin 30 m luoteeseen sijaitsee tervapirtin kiuas,j onka koko on 2,8 x 2,4 x 0,8 m. Rakenne on aluskasvillisuuden peittämä ja humuksen alla on palaneita kiviä ja hiiltä. Länsipuolella on mahdollisesti tulipesän aukko.
metsakeskus.1000037798 759 Tuposenpuro 10002 12016 13175 11006 27000 362822.00000000 6963543.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037798 Halkasijaltaan 15 m oleva tervahauta sijaitsee loivalla ja kuivahkolla rinteellä. Haudan syvyys on 0,6 m ja sortunut halssi suuntautuu etelälounaaseen.
metsakeskus.1000037799 759 Raiviokangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 364031.00000000 6963913.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037799 Tervahauta sijaitsee laajan mäen länsirinteellä. Haudan halkaisija on 17 m ja kuopan syvyys 0,7 m. Sortunut halssi suuntautuu länteen.
metsakeskus.1000037800 759 Raiviokangas 2 10002 12001 13000 11006 27000 364031.00000000 6963950.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037800 Raiviokangas 1:n tervahaudasta noin 30 m pohjoiseen sijaitsee tervapirtin kiuas, jonka koko on 2,6 x 2,3 x 0,8 m. Rakenne on aluskasvillisuuden peittämä ja humuksen alla on palaneita kiviä ja hiiltä.
metsakeskus.1000037801 759 Sikoharju 1 10002 12016 13175 11006 27000 362766.00000000 6962574.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037801 Tervahauta sijaitsee kapean harjunjakson pohjoispäässä. Haudan halkaisija on 14 m ja kuopan syvyys 0,5 m. Sortunut halssi suuntautuu etelään.
metsakeskus.1000037802 759 Sikoharju 2 10002 12016 13000 11006 27000 362800.00000000 6963564.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037802 Sikoharju 1:n tervahaudasta noin 10 m itään suon reunalla on rakennuksen pohja, josta vain länsipuoli on näkyvissä. Rakenteen itäosa on suokasvillisuuden peittämä. Rakenteen leveys lienee noin 3,5 m ja länsiseinämässä on vielä kaksi lahonnutta hirsikertaa jäljellä. Pohja on osittain pien peittämä.
metsakeskus.1000037803 759 Sikokangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 362068.00000000 6961619.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037803 Tervahauta sijaitsee laajan mäen kaakkoisrinteellä, avo-hakkuualueella. Haudan halkaisija on 19 m ja kuopan syvyys 0,7 m. Sortunut halssi suuntautuu eteläkaakkoon.
metsakeskus.1000037804 759 Sikokangas 2 10002 12001 13000 11006 27000 362094.00000000 6961635.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037804 Tervapirtin kiuas, jonka koko on 2,3 x 2,1 x 0,5 m. Rakenne on aluskasvillisuuden peittämä ja humuksen alla on palaneita kiviä ja hiiltä.
metsakeskus.1000037805 759 Kimpilamminkangas itä 10002 12016 13175 11006 27000 361429.00000000 6961175.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037805 Tervahauta sijaitsee laajan kankaan loivalla itärinteellä. Haudan halkaisija on 17 m ja kuopan syvyys 0,7 m. Sortunut halssi suuntautuu itään.
metsakeskus.1000037806 759 Koivusaari 10002 12016 13175 11006 27000 361136.00000000 6963190.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037806 Tervahauta sijaitsee laajan kankaan loivalla kaakkoisrinteellä. Haudan halkaisija on noin 19 m ja kuopan syvyys 0,6 m. Sortunut halssi suuntautuu itään.
metsakeskus.1000037807 563 Maunulan mylly 10007 12016 13180 11006 27009 394092.00000000 7128441.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037807 Paikalla on jäljellä 1900-luvun mylly- ja sähkönjakelutoimintaan liittyvä kanavarakennelma. Noin 150 m pitkä kanava sijaitsee v. 1905 rakennetun ja nykyisin kahvilana toimivan myllyrakennuksen länsipuolella. Kanavan reunoja on kunnostettu kiveämällä sen reunoja ja sitä on koottu uudestaan. Inventoinnin aikana eteläosa oli korkean kasvillisuuden peitossa. Alun perin mylly rakennettiin vuonna 1890 Väinölän myllyksi. Kevään 1905 tulva vei myllyn mennessään, mutta samalle paikalle valmistui uusi mylly jo samana vuonna. Tuolloin sen yhteyteen rakennettiin sähkövoimala, joka on Pyhäjoen varren vanhin sähkövoimalaitos. Sähkön jakelu päättyi 1960-luvun puolivälissä, myllytoiminta jatkui 1970-1980-lukujen taitteeseen (Harri Turunen, Oulaisten historia, s. 366-370. 1986). Myllyrakennuksen itäpuolella entisen suisteen rakenne on tuhoutunut, sen kohdalle siirretty mm. porakiviä.
metsakeskus.1000037811 148 Pikku Tuulijärvi 10002 12001 13000 11019 27000 571796.00000000 7706600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037811 Kohde sijaitsee Pikku Tuulijärven eteläpuoleisella männikköisellä harjanteella, jonka järvenpuoleinen rinne viettää loivasti rantaa kohti, muodostaen terassimaisia tasanteita. Maaperä kohteen alueella on enimmäkseen hienoa hiekkaa. Lännen ja etelän suunnilta harjannetta rajaavat puronotkot, ja hiekkaisen alueen itäpuolella maasto on kallioista. Maanpinta on kulunut paikoin paljaaksi lähellä järven rantaa, luontaisella hyvällä leiriytymispaikalla. Ranta kohteen kohdalla on matala ja hiekkapohjainen, ja noin kymmenen metrin päässä rannasta on nykyisinkin ilmeisen ahkerassa käytössä oleva kivillä reunustettu nuotiopaikka. Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka muodostuu kivikautisesta tai varhaismetallikautisesta asuinpaikasta ja yhdeksästä pyyntikuopasta. Kohdassa P 7706600 / I 571796, noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä Pikku Tuulijärven rannasta, noin puolitoista metriä järven pintaa ylempänä, havaittiin paljaaksi kuluneella maanpinnalla kvartsi-iskos. Iskoksen löytöpaikalle kaivettiin kaivauslastalla koekuoppa, jonka laajuus oli noin 0,5 m x 0,5 m. Kuopasta löytyi kaksi iskosta lisää, ensimmäinen noin kymmenen senttimetrin syvyydeltä ja toinen noin kahdenkymmenen senttimetrin syvyydeltä. Pintamaa vaikutti sekoittuneelta noin kymmenen senttimetrin syvyydelle saakka. Syvemmällä hienohiekkaisessa maaperässä oli noensekaisia värjäymiä, jotka jatkuivat noin 25 cm syvyydelle. Kaikki kolme iskosta kerättiin talteen. Lisäksi kohdissa P 7706602 / I 571800 ja P 7706580 / I 571775 havaittiin noin neliömetrin laajuiset palaneiden kivien keskittymät, jotka voivat olla esihistoriallisten tulisijojen jäännöksiä. Enempää koekuoppia ei alueelle kaivettu, mutta esihistorialliseksi asuinpaikaksi sopiva maasto jatkuu noin kymmenen metriä eteläisemmän palaneiden kivien keskittymän eteläpuolelle. Pyyntikuopat sijaitsevat pääosin asuinpaikan eteläpuolella, pohjois-eteläsuuntaisena jonona, joka kulkee harjanteen poikki. Kuopat ovat melko matalia ja loivapiirteisiksi sortuneita, lähes vallittomia, mutta kuitenkin maastossa kohtalaisen selvästi erottuvia. Dokumentoitujen pyyntikuoppien ympäristössä on myös muutamia epämääräisempiä kuopanteita, joista jotkin voivat olla tunnistamattomiksi sortuneiden pyyntikuoppien jäännöksiä, mutta joista useimmat kuitenkin ovat todennäköisesti luonnollisten prosessien synnyttämiä, ehkä vanhoja tuulenkaatoja.
metsakeskus.1000037811 148 Pikku Tuulijärvi 10002 12016 13170 11019 27000 571796.00000000 7706600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037811 Kohde sijaitsee Pikku Tuulijärven eteläpuoleisella männikköisellä harjanteella, jonka järvenpuoleinen rinne viettää loivasti rantaa kohti, muodostaen terassimaisia tasanteita. Maaperä kohteen alueella on enimmäkseen hienoa hiekkaa. Lännen ja etelän suunnilta harjannetta rajaavat puronotkot, ja hiekkaisen alueen itäpuolella maasto on kallioista. Maanpinta on kulunut paikoin paljaaksi lähellä järven rantaa, luontaisella hyvällä leiriytymispaikalla. Ranta kohteen kohdalla on matala ja hiekkapohjainen, ja noin kymmenen metrin päässä rannasta on nykyisinkin ilmeisen ahkerassa käytössä oleva kivillä reunustettu nuotiopaikka. Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka muodostuu kivikautisesta tai varhaismetallikautisesta asuinpaikasta ja yhdeksästä pyyntikuopasta. Kohdassa P 7706600 / I 571796, noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä Pikku Tuulijärven rannasta, noin puolitoista metriä järven pintaa ylempänä, havaittiin paljaaksi kuluneella maanpinnalla kvartsi-iskos. Iskoksen löytöpaikalle kaivettiin kaivauslastalla koekuoppa, jonka laajuus oli noin 0,5 m x 0,5 m. Kuopasta löytyi kaksi iskosta lisää, ensimmäinen noin kymmenen senttimetrin syvyydeltä ja toinen noin kahdenkymmenen senttimetrin syvyydeltä. Pintamaa vaikutti sekoittuneelta noin kymmenen senttimetrin syvyydelle saakka. Syvemmällä hienohiekkaisessa maaperässä oli noensekaisia värjäymiä, jotka jatkuivat noin 25 cm syvyydelle. Kaikki kolme iskosta kerättiin talteen. Lisäksi kohdissa P 7706602 / I 571800 ja P 7706580 / I 571775 havaittiin noin neliömetrin laajuiset palaneiden kivien keskittymät, jotka voivat olla esihistoriallisten tulisijojen jäännöksiä. Enempää koekuoppia ei alueelle kaivettu, mutta esihistorialliseksi asuinpaikaksi sopiva maasto jatkuu noin kymmenen metriä eteläisemmän palaneiden kivien keskittymän eteläpuolelle. Pyyntikuopat sijaitsevat pääosin asuinpaikan eteläpuolella, pohjois-eteläsuuntaisena jonona, joka kulkee harjanteen poikki. Kuopat ovat melko matalia ja loivapiirteisiksi sortuneita, lähes vallittomia, mutta kuitenkin maastossa kohtalaisen selvästi erottuvia. Dokumentoitujen pyyntikuoppien ympäristössä on myös muutamia epämääräisempiä kuopanteita, joista jotkin voivat olla tunnistamattomiksi sortuneiden pyyntikuoppien jäännöksiä, mutta joista useimmat kuitenkin ovat todennäköisesti luonnollisten prosessien synnyttämiä, ehkä vanhoja tuulenkaatoja.
metsakeskus.1000037811 148 Pikku Tuulijärvi 10002 12001 13000 11040 27000 571796.00000000 7706600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037811 Kohde sijaitsee Pikku Tuulijärven eteläpuoleisella männikköisellä harjanteella, jonka järvenpuoleinen rinne viettää loivasti rantaa kohti, muodostaen terassimaisia tasanteita. Maaperä kohteen alueella on enimmäkseen hienoa hiekkaa. Lännen ja etelän suunnilta harjannetta rajaavat puronotkot, ja hiekkaisen alueen itäpuolella maasto on kallioista. Maanpinta on kulunut paikoin paljaaksi lähellä järven rantaa, luontaisella hyvällä leiriytymispaikalla. Ranta kohteen kohdalla on matala ja hiekkapohjainen, ja noin kymmenen metrin päässä rannasta on nykyisinkin ilmeisen ahkerassa käytössä oleva kivillä reunustettu nuotiopaikka. Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka muodostuu kivikautisesta tai varhaismetallikautisesta asuinpaikasta ja yhdeksästä pyyntikuopasta. Kohdassa P 7706600 / I 571796, noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä Pikku Tuulijärven rannasta, noin puolitoista metriä järven pintaa ylempänä, havaittiin paljaaksi kuluneella maanpinnalla kvartsi-iskos. Iskoksen löytöpaikalle kaivettiin kaivauslastalla koekuoppa, jonka laajuus oli noin 0,5 m x 0,5 m. Kuopasta löytyi kaksi iskosta lisää, ensimmäinen noin kymmenen senttimetrin syvyydeltä ja toinen noin kahdenkymmenen senttimetrin syvyydeltä. Pintamaa vaikutti sekoittuneelta noin kymmenen senttimetrin syvyydelle saakka. Syvemmällä hienohiekkaisessa maaperässä oli noensekaisia värjäymiä, jotka jatkuivat noin 25 cm syvyydelle. Kaikki kolme iskosta kerättiin talteen. Lisäksi kohdissa P 7706602 / I 571800 ja P 7706580 / I 571775 havaittiin noin neliömetrin laajuiset palaneiden kivien keskittymät, jotka voivat olla esihistoriallisten tulisijojen jäännöksiä. Enempää koekuoppia ei alueelle kaivettu, mutta esihistorialliseksi asuinpaikaksi sopiva maasto jatkuu noin kymmenen metriä eteläisemmän palaneiden kivien keskittymän eteläpuolelle. Pyyntikuopat sijaitsevat pääosin asuinpaikan eteläpuolella, pohjois-eteläsuuntaisena jonona, joka kulkee harjanteen poikki. Kuopat ovat melko matalia ja loivapiirteisiksi sortuneita, lähes vallittomia, mutta kuitenkin maastossa kohtalaisen selvästi erottuvia. Dokumentoitujen pyyntikuoppien ympäristössä on myös muutamia epämääräisempiä kuopanteita, joista jotkin voivat olla tunnistamattomiksi sortuneiden pyyntikuoppien jäännöksiä, mutta joista useimmat kuitenkin ovat todennäköisesti luonnollisten prosessien synnyttämiä, ehkä vanhoja tuulenkaatoja.
metsakeskus.1000037811 148 Pikku Tuulijärvi 10002 12016 13170 11040 27000 571796.00000000 7706600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037811 Kohde sijaitsee Pikku Tuulijärven eteläpuoleisella männikköisellä harjanteella, jonka järvenpuoleinen rinne viettää loivasti rantaa kohti, muodostaen terassimaisia tasanteita. Maaperä kohteen alueella on enimmäkseen hienoa hiekkaa. Lännen ja etelän suunnilta harjannetta rajaavat puronotkot, ja hiekkaisen alueen itäpuolella maasto on kallioista. Maanpinta on kulunut paikoin paljaaksi lähellä järven rantaa, luontaisella hyvällä leiriytymispaikalla. Ranta kohteen kohdalla on matala ja hiekkapohjainen, ja noin kymmenen metrin päässä rannasta on nykyisinkin ilmeisen ahkerassa käytössä oleva kivillä reunustettu nuotiopaikka. Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka muodostuu kivikautisesta tai varhaismetallikautisesta asuinpaikasta ja yhdeksästä pyyntikuopasta. Kohdassa P 7706600 / I 571796, noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä Pikku Tuulijärven rannasta, noin puolitoista metriä järven pintaa ylempänä, havaittiin paljaaksi kuluneella maanpinnalla kvartsi-iskos. Iskoksen löytöpaikalle kaivettiin kaivauslastalla koekuoppa, jonka laajuus oli noin 0,5 m x 0,5 m. Kuopasta löytyi kaksi iskosta lisää, ensimmäinen noin kymmenen senttimetrin syvyydeltä ja toinen noin kahdenkymmenen senttimetrin syvyydeltä. Pintamaa vaikutti sekoittuneelta noin kymmenen senttimetrin syvyydelle saakka. Syvemmällä hienohiekkaisessa maaperässä oli noensekaisia värjäymiä, jotka jatkuivat noin 25 cm syvyydelle. Kaikki kolme iskosta kerättiin talteen. Lisäksi kohdissa P 7706602 / I 571800 ja P 7706580 / I 571775 havaittiin noin neliömetrin laajuiset palaneiden kivien keskittymät, jotka voivat olla esihistoriallisten tulisijojen jäännöksiä. Enempää koekuoppia ei alueelle kaivettu, mutta esihistorialliseksi asuinpaikaksi sopiva maasto jatkuu noin kymmenen metriä eteläisemmän palaneiden kivien keskittymän eteläpuolelle. Pyyntikuopat sijaitsevat pääosin asuinpaikan eteläpuolella, pohjois-eteläsuuntaisena jonona, joka kulkee harjanteen poikki. Kuopat ovat melko matalia ja loivapiirteisiksi sortuneita, lähes vallittomia, mutta kuitenkin maastossa kohtalaisen selvästi erottuvia. Dokumentoitujen pyyntikuoppien ympäristössä on myös muutamia epämääräisempiä kuopanteita, joista jotkin voivat olla tunnistamattomiksi sortuneiden pyyntikuoppien jäännöksiä, mutta joista useimmat kuitenkin ovat todennäköisesti luonnollisten prosessien synnyttämiä, ehkä vanhoja tuulenkaatoja.
metsakeskus.1000037811 148 Pikku Tuulijärvi 10002 12001 13000 11002 27000 571796.00000000 7706600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037811 Kohde sijaitsee Pikku Tuulijärven eteläpuoleisella männikköisellä harjanteella, jonka järvenpuoleinen rinne viettää loivasti rantaa kohti, muodostaen terassimaisia tasanteita. Maaperä kohteen alueella on enimmäkseen hienoa hiekkaa. Lännen ja etelän suunnilta harjannetta rajaavat puronotkot, ja hiekkaisen alueen itäpuolella maasto on kallioista. Maanpinta on kulunut paikoin paljaaksi lähellä järven rantaa, luontaisella hyvällä leiriytymispaikalla. Ranta kohteen kohdalla on matala ja hiekkapohjainen, ja noin kymmenen metrin päässä rannasta on nykyisinkin ilmeisen ahkerassa käytössä oleva kivillä reunustettu nuotiopaikka. Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka muodostuu kivikautisesta tai varhaismetallikautisesta asuinpaikasta ja yhdeksästä pyyntikuopasta. Kohdassa P 7706600 / I 571796, noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä Pikku Tuulijärven rannasta, noin puolitoista metriä järven pintaa ylempänä, havaittiin paljaaksi kuluneella maanpinnalla kvartsi-iskos. Iskoksen löytöpaikalle kaivettiin kaivauslastalla koekuoppa, jonka laajuus oli noin 0,5 m x 0,5 m. Kuopasta löytyi kaksi iskosta lisää, ensimmäinen noin kymmenen senttimetrin syvyydeltä ja toinen noin kahdenkymmenen senttimetrin syvyydeltä. Pintamaa vaikutti sekoittuneelta noin kymmenen senttimetrin syvyydelle saakka. Syvemmällä hienohiekkaisessa maaperässä oli noensekaisia värjäymiä, jotka jatkuivat noin 25 cm syvyydelle. Kaikki kolme iskosta kerättiin talteen. Lisäksi kohdissa P 7706602 / I 571800 ja P 7706580 / I 571775 havaittiin noin neliömetrin laajuiset palaneiden kivien keskittymät, jotka voivat olla esihistoriallisten tulisijojen jäännöksiä. Enempää koekuoppia ei alueelle kaivettu, mutta esihistorialliseksi asuinpaikaksi sopiva maasto jatkuu noin kymmenen metriä eteläisemmän palaneiden kivien keskittymän eteläpuolelle. Pyyntikuopat sijaitsevat pääosin asuinpaikan eteläpuolella, pohjois-eteläsuuntaisena jonona, joka kulkee harjanteen poikki. Kuopat ovat melko matalia ja loivapiirteisiksi sortuneita, lähes vallittomia, mutta kuitenkin maastossa kohtalaisen selvästi erottuvia. Dokumentoitujen pyyntikuoppien ympäristössä on myös muutamia epämääräisempiä kuopanteita, joista jotkin voivat olla tunnistamattomiksi sortuneiden pyyntikuoppien jäännöksiä, mutta joista useimmat kuitenkin ovat todennäköisesti luonnollisten prosessien synnyttämiä, ehkä vanhoja tuulenkaatoja.
metsakeskus.1000037811 148 Pikku Tuulijärvi 10002 12016 13170 11002 27000 571796.00000000 7706600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037811 Kohde sijaitsee Pikku Tuulijärven eteläpuoleisella männikköisellä harjanteella, jonka järvenpuoleinen rinne viettää loivasti rantaa kohti, muodostaen terassimaisia tasanteita. Maaperä kohteen alueella on enimmäkseen hienoa hiekkaa. Lännen ja etelän suunnilta harjannetta rajaavat puronotkot, ja hiekkaisen alueen itäpuolella maasto on kallioista. Maanpinta on kulunut paikoin paljaaksi lähellä järven rantaa, luontaisella hyvällä leiriytymispaikalla. Ranta kohteen kohdalla on matala ja hiekkapohjainen, ja noin kymmenen metrin päässä rannasta on nykyisinkin ilmeisen ahkerassa käytössä oleva kivillä reunustettu nuotiopaikka. Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka muodostuu kivikautisesta tai varhaismetallikautisesta asuinpaikasta ja yhdeksästä pyyntikuopasta. Kohdassa P 7706600 / I 571796, noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä Pikku Tuulijärven rannasta, noin puolitoista metriä järven pintaa ylempänä, havaittiin paljaaksi kuluneella maanpinnalla kvartsi-iskos. Iskoksen löytöpaikalle kaivettiin kaivauslastalla koekuoppa, jonka laajuus oli noin 0,5 m x 0,5 m. Kuopasta löytyi kaksi iskosta lisää, ensimmäinen noin kymmenen senttimetrin syvyydeltä ja toinen noin kahdenkymmenen senttimetrin syvyydeltä. Pintamaa vaikutti sekoittuneelta noin kymmenen senttimetrin syvyydelle saakka. Syvemmällä hienohiekkaisessa maaperässä oli noensekaisia värjäymiä, jotka jatkuivat noin 25 cm syvyydelle. Kaikki kolme iskosta kerättiin talteen. Lisäksi kohdissa P 7706602 / I 571800 ja P 7706580 / I 571775 havaittiin noin neliömetrin laajuiset palaneiden kivien keskittymät, jotka voivat olla esihistoriallisten tulisijojen jäännöksiä. Enempää koekuoppia ei alueelle kaivettu, mutta esihistorialliseksi asuinpaikaksi sopiva maasto jatkuu noin kymmenen metriä eteläisemmän palaneiden kivien keskittymän eteläpuolelle. Pyyntikuopat sijaitsevat pääosin asuinpaikan eteläpuolella, pohjois-eteläsuuntaisena jonona, joka kulkee harjanteen poikki. Kuopat ovat melko matalia ja loivapiirteisiksi sortuneita, lähes vallittomia, mutta kuitenkin maastossa kohtalaisen selvästi erottuvia. Dokumentoitujen pyyntikuoppien ympäristössä on myös muutamia epämääräisempiä kuopanteita, joista jotkin voivat olla tunnistamattomiksi sortuneiden pyyntikuoppien jäännöksiä, mutta joista useimmat kuitenkin ovat todennäköisesti luonnollisten prosessien synnyttämiä, ehkä vanhoja tuulenkaatoja.
metsakeskus.1000037812 759 Matosuonniemi 1 10002 12016 13175 11006 27000 359697.00000000 6963086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037812 Tervahauta sijaitsee kuivahkon kankaan länsipäässä. Haudan halkaisija on noin 14 m ja kuopan syvyys 0,5 m: Sortunut halssi suuntautuu lounaaseen.
metsakeskus.1000037813 759 Matosuonniemi 2 10002 12001 13000 11006 27000 359597.00000000 6961658.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037813 Matosuonniemi 3:n tervahaudasta (b) noin 36 m koilliseen sijaitsee tervapirtin kiuas, jonka mitat ovat 2,4 x 2,2 x 0,7 m. Rakenne on aluskasvillisuuden peittämä ja humuksen alla on palaneita kiviä ja hiiltä.
metsakeskus.1000037814 759 Matosuonniemi 3 10002 12016 13175 11006 27000 359559.00000000 6963129.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037814 Loivalla lounaisrinteellä sijaitsee kaksi vierekkäin olevaa tervahautaa. Tervahautojen halkaisijat ovat noin 25 m ja 14 m, Molempien halssit suuntautuvat etelään. Haudoista noin 15 m lounaaseen sijaitsee pienen rakennuksen 3 x 2,5 m maaperustus. Rakennuksen funktio on epäselvä.
metsakeskus.1000037815 887 Velkala 4 10002 12002 13000 11033 27018 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037815 Kohteelta on löydetty metallietsinnässä G-tyypin keihäänkärki. Löytö tehtiin metsämaastosta, noin 10 cm syvyydestä, hiekkamaasta. Löytöpaikalla havaittiin myös miekka, josta näkyville otettiin kahvaosa. Havainnon jälkeen miekka jätettiin maahan ja peitettiin. Löytöpaikalta noin 6 m itään havaittiin samassa myös kaksi vahvaa metallietsinsignaalia, jota ei tutkittu. Museoviraston koekaivausryhmä tutki miekan löytöpaikkaa kesällä 2019. Arkeologisen tutkimuksen yhteydessä nostettiin em. miekka, jonka kahva on todennäköisesti samaa tyyppiä kuin Tyrvännön Suontaan pronssikoristeinen miekankahva. Samasta yhteydestä, miekan alta, löytyi kirves ja vierestä pronssisormus, tulusrauta, kolme kiilamaista pientä rautaa ja veitsi. Myös palanutta luuta löydettiin melko paljon. Yhdestä koekaivausryhmän tekemästä viidestä koekuopasta tuli toinen kirves. Koekuopista löydettiin myös keramiikka, luuta (palanutta?) sekä kvartseja. Löydetyt esineet on toimitettu Kansallismuseon konservointikeskukseen, jossa niiden tutkimista jatketaan mm. röntgenkuvaamalla. Miekan ja keihäänkärjen löytöpaikan suurpiirteiset, löytäjän ilmoittamat gps-koordinaatit (ETRS-TM35FIN): 6779660/310255 Lupaavat metallinetsimellä saadut signaalit: A) 6779635/310275 ja B) 6779635/310270. Kaivausalueelta ja koekuopista saatujen havaintojen perusteella miekka ja muut löydöt ovat peräisin oletettavasti täysin ehjänä säilyneestä polttokenttäkalmistosta, joka ajoittuu pääosin viikinkiaikaan (800-1050 jKr.). Miekan ja keihäänkärjen löytöpaikan eteläkaakkois- ja itäpuolella on kaksi mäenkumparetta, joista eteläisemmän laki on hyvin tasainen. Sitä, onko laen tasaisuus ihmistoiminnan tulosta, ei pystytä ilman tarkempia tutkimuksia toteamaan. Tämän eteläisemmän, tasalakisen mäen luoteispäässä, mäen juurella on selkeä kellarikuopanne koordinaattien 6779610I310250 osoittamassa kohdassa. kellaripainanteen sisämitat ovat 3 x 4 m, vallien leveys 1-2 m. Syvyyttä kuopanteella on enimmillään noin metrin verran. Mäistä pohjoisemman laella sijaitsee puolestaan länsi-itäsuuntainen, ovaali röykkiö. Sen pituus on 2,5 m, leveys 1,5 m. Korkeutta rakenteella on enimmillään puoli metriä. Röykkiön sijaintipaikan suurpiirteiset gps-koordinaatit ovat 6779630/310290. Velkala 4:n löytöpaikan läheisyydessä sijaitsee kivistä kylmämuuraamalla tehty kaivo, joka liittynee läheiseen Velkalan historialliseen kylänpaikkaan. Kaivon gps-koordinaatit ovat: 6779685/319260. Historialliseen kylänpaikkaan liittyy myös noin 175 m pohjoiskoilliseen miekan löytöpaikalta sijaitsevat kiviaidat, joiden sijaintipaikan gps-koordinaatit ovat 6779815/310230.
metsakeskus.1000037816 759 Nuorenahonkangas 10002 12016 13175 11006 27000 359559.00000000 6963527.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037816 Tervahauta sijaitsee laajan kuivahkon kankaan kaakkoispäässä. Haudan halkaisija on noin 16 m ja kuopan syvyys 0,5 m. Kaakkoon suuntautuva halssi on sortunut.
metsakeskus.1000037817 989 Kotakangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 360622.00000000 6960379.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037817 Tervahauta sijaitsee laajan mäen laella, kuivahkolla kankaalla (avohakkuualue). Haudan halkaisija on 18 m ja kuopan syvyys 0,7 m. Sortunut halssi suuntautuu luoteeseen.
metsakeskus.1000037818 989 Kotakangas 2 10002 12001 13000 11006 27000 362094.00000000 6961635.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037818 Kotakangas 1:n tervahaudasta noin 20 m kaakkoon sijaitsee tervapirtin kiuas, jonka koko on 2,6 x 2,2 x 0,6 m. Rakenne on aluskasvillisuuden peittämä ja humuksen alla on palaneita kiviä ja hiiltä.
metsakeskus.1000037819 989 Kotakangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 360663.00000000 6960303.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037819 Tervahauta sijaitsee laajan mäen laella, metsätien eteläpuolella taimikossa. Haudan halkaisija on 12 m ja kuopan syvyys 0,6 m. Sortunut halssi suuntautuu kaakkoon.
metsakeskus.1000037820 989 Kulonpalo 10002 12016 13175 11006 27000 359714.00000000 6959787.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037820 Tervahauta sijaitsee laajan mäen koillispäässä, metsätien pohjoispuolella kuivahkolla kankaalla. Haudan halkaisija on 15 m ja kuopan syvyys 0,6m. Sortunut halssi suuntautuu länteen.
metsakeskus.1000037823 759 Nuotioaho 10002 12016 13175 11006 27000 365442.00000000 6965017.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037823 Tervahauta sijaitsee kangassaarekkeella rämeen keskellä (pääosin taimikkoa). Haudan halkaisija on 13 m ja kuopan syvyys 0,5 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut.
metsakeskus.1000037824 989 Keileäkangas itä 10002 12016 13175 11006 27000 358245.00000000 6959995.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037824 Tervahauta sijaitsee laajan mäen laella, pienellä metsäkaistaleella hakkuualueiden välissä. Haudan halkaisija on 15 m ja kuopan syvyys 0,6m. Sortunut halssi suuntautuu länteen.
metsakeskus.1000037825 734 Pyhäjoki 10002 12002 13000 11033 27000 285719.00000000 6673877.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037825 Noin 100 x 40 m kokoinen kalliosaareke laajojen peltoaukeiden keskellä, vajaat 50 metriä Perniönjoesta pohjoiseen. Kohteelta löytynyt rautainen putkikirves hiekkamaasta 30 cm syvyydestä. Kirveen päälle oli aseteltu neljä kämmenenkokoista kiveä. Putkikirves oli maassa terä itä/kaakkoissuuntaan osoittaen.
metsakeskus.1000037827 908 Niemenpää 10002 12008 13000 11033 27019 349238.00000000 6785969.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037827 Tammikuussa 2020 pellosta on 5 cm syvyydestä löytynyt metallinetsinnässä tasavartisen ristin kuvalla koristeltu vyön tai hihnan hela sekä alakohteeksi merkitty saksalainen penninki 1000-luvulta. Pellolta on myöhemmin ilmoitettu enemmänkin löytöjä (ks. alakohteet). Yksi löytö on pellon keskellä olevalta, puita ja vesaikkoa kasvavalta peltosaarekkeelta. Löytöalue sijaitsee pellolla, pitkän historian omaavan asuintilan läheisyydessä. Alueelta on tehty aikaisemmin esinelöytöjä metallinilmaisimella harrastajan toimesta ja marraskuun 2022 tarkastuksen yhteydessä pellolla havaittiin pieniä kappaleita historiallisen ajan tiiltä, keramiikkaa ja fajanssia. Paikalla ei kuitenkaan havaittu kiinteitä rakenteita tai muuta arkeologisesti merkittävää.
metsakeskus.1000037827 908 Niemenpää 10002 12008 13000 11033 27018 349238.00000000 6785969.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037827 Tammikuussa 2020 pellosta on 5 cm syvyydestä löytynyt metallinetsinnässä tasavartisen ristin kuvalla koristeltu vyön tai hihnan hela sekä alakohteeksi merkitty saksalainen penninki 1000-luvulta. Pellolta on myöhemmin ilmoitettu enemmänkin löytöjä (ks. alakohteet). Yksi löytö on pellon keskellä olevalta, puita ja vesaikkoa kasvavalta peltosaarekkeelta. Löytöalue sijaitsee pellolla, pitkän historian omaavan asuintilan läheisyydessä. Alueelta on tehty aikaisemmin esinelöytöjä metallinilmaisimella harrastajan toimesta ja marraskuun 2022 tarkastuksen yhteydessä pellolla havaittiin pieniä kappaleita historiallisen ajan tiiltä, keramiikkaa ja fajanssia. Paikalla ei kuitenkaan havaittu kiinteitä rakenteita tai muuta arkeologisesti merkittävää.
metsakeskus.1000037828 285 Kymijoki Kyminlinna 1 10001 12015 13145 11006 27008 493862.00000000 6708429.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037828 Kohde sijaitsee Kymijoen eteläisessä joenpenkassa Kyminlinnan alueella. Vuoden 2005 sukellusinventoinnissa alueella havaittiin tiiliä joenpenkassa. Vastapäätä Kymijoen pohjoisrannalla on sijainnut 1800-luvun alussa tiilitehdas.
metsakeskus.1000037829 285 Kymijoki Kyminlinna 2 10001 12005 13070 11002 27000 493904.00000000 6708421.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037829 Kohde sijaitsee Kymijoessa Kyminlinnan pohjoispuolella Jokirannantien sillan länsipuolella. Veden alla havaittu Museoviraston viistokaikututkimuksissa ja tarkastussukelluksissa (2005) useita pyöreitä tukkeja, joissa loveuksia ja liitoksia. Kyseessä on todennäköisesti vanhan sillan jäännökset.
metsakeskus.1000037833 50 Haveri (Hafweri) 10002 12001 13016 11010 27000 242464.00000000 6771291.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037833 Vuoden 1688 maakirjakartalta paikannettu talonpaikka on Satakunnan henkilötiedoston 1303-1571 (Suvanto) mukaan peruutettu kruunulle vuonna 1547. Alun alkaen paikka on ollut keskiaikainen piispantila. Maakirjakartalla talonpaikka on sijainnut nykyisen Sieravuoren lomakeskuksen päärakennusten koillispuolella, lähellä rantaa olevien kahden kallionlaen välisellä tasaisemmalla alueella. Maakirjakartalla alueen pellot ovat sijainneet nykyisen lomakeskuksen hoidettujen nurmikenttien kohdalla. 1800-luvun puolivälin paikkeilla laaditulla pitäjänkartalla aiemmilla kartoilla ollut talonpaikka on autioitunut. Talonpaikka on siirtynyt noin 190 m etelälounaaseen, etäämmäs rannasta. Talonpaikka sijoittuu suurelta osin tasatulle ja hoidetulle nurmikentälle, joka toimii karavaanareiden leiriytymisalueena. Nurmialueelle tehtiin muutamia koekuoppia. Kahdessa koekuopassa nurmimullan alta todettiin noen ja hiilen liki mustaksi värjäämää maannosta ja sen seassa muutamia noin nyrkin kokoisia rapautuneita kiviä, palamattomia eläimen luita sekä tiilen tai palaneen saven pieniä kappaleita. Vanhojen karttojen ja lähdetietojen perusteella paikalla on ollut keskiaikainen piispantila, joka on siirtynyt kruunun omistukseen 1547. Paikka on autioitunut 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Maastohavaintojen perusteella paikalla on säilynyt jälkiä vanhasta asuinpaikasta, joten kohdetta on pidettävä kiinteänä muinais-jäännöksenä. Aluerajaus perustuu vanhojen karttojen paikannukseen sekä maastohavaintoihin. Kohteen säilyneisyyden ja tarkemman aluerajauksen selvittäminen vaatisi arkeologisen koekaivauksen.
metsakeskus.1000037833 50 Haveri (Hafweri) 10002 12001 13016 11006 27000 242464.00000000 6771291.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037833 Vuoden 1688 maakirjakartalta paikannettu talonpaikka on Satakunnan henkilötiedoston 1303-1571 (Suvanto) mukaan peruutettu kruunulle vuonna 1547. Alun alkaen paikka on ollut keskiaikainen piispantila. Maakirjakartalla talonpaikka on sijainnut nykyisen Sieravuoren lomakeskuksen päärakennusten koillispuolella, lähellä rantaa olevien kahden kallionlaen välisellä tasaisemmalla alueella. Maakirjakartalla alueen pellot ovat sijainneet nykyisen lomakeskuksen hoidettujen nurmikenttien kohdalla. 1800-luvun puolivälin paikkeilla laaditulla pitäjänkartalla aiemmilla kartoilla ollut talonpaikka on autioitunut. Talonpaikka on siirtynyt noin 190 m etelälounaaseen, etäämmäs rannasta. Talonpaikka sijoittuu suurelta osin tasatulle ja hoidetulle nurmikentälle, joka toimii karavaanareiden leiriytymisalueena. Nurmialueelle tehtiin muutamia koekuoppia. Kahdessa koekuopassa nurmimullan alta todettiin noen ja hiilen liki mustaksi värjäämää maannosta ja sen seassa muutamia noin nyrkin kokoisia rapautuneita kiviä, palamattomia eläimen luita sekä tiilen tai palaneen saven pieniä kappaleita. Vanhojen karttojen ja lähdetietojen perusteella paikalla on ollut keskiaikainen piispantila, joka on siirtynyt kruunun omistukseen 1547. Paikka on autioitunut 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Maastohavaintojen perusteella paikalla on säilynyt jälkiä vanhasta asuinpaikasta, joten kohdetta on pidettävä kiinteänä muinais-jäännöksenä. Aluerajaus perustuu vanhojen karttojen paikannukseen sekä maastohavaintoihin. Kohteen säilyneisyyden ja tarkemman aluerajauksen selvittäminen vaatisi arkeologisen koekaivauksen.
metsakeskus.1000037834 50 Haveri (iso-Haveri) 10007 12001 13016 11006 27000 242411.00000000 6771104.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037834 Paikalla on sijainnut talo (Iso-Haveri), joka on merkitty noin 1800-luvun keskivaiheilla laadittuun pitäjänkarttaan. Vuoden 1783 kartalla talo on sijainnut rannemmassa ja vuoden 1969 peruskartan laatimisen aikaan Iso-Haverin talo siirtynyt nykyisen lomakeskuksen päärakennuksen kohdalle (katso myös kohde, Haveri (Hafweri)). Iso-Haverin autioitunut talon paikka sijoittuu hoidettujen nurmialueiden väliin jäävälle kiviselle kohdalle, missä kasvaa suurehkoja puita, vatukkoa ja katajaa. Kohdan halkaisee hiekkapäällysteinen tie, joka on ollut kutakuinkin samalla paikalla jo vuoden maakirjakartan 1688 laatimisen aikaan. Paikalle kaivettiin muutamia koekuoppia. Mahdollisia jäänteitä vanhasta talonpaikasta saatiin tien eteläpuolelta, kohdalta missä sekoittuneen pintakerroksen alta todettiin muutamia tiilen kappeleita. Hieman epämääräisten maastohavaintojen ja paikalla olleen talon verrattain nuoren iän perusteella kohde tulkitaan muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Kohteen rajausta ja säilyneisyyttä olisi todennäköistä mahdollista tarkentaa esim. tarkkuusinventoinnin keinoin.
metsakeskus.1000037836 691 Pikku Raatejärvi 10002 12016 13175 11006 27000 400923.00000000 7042950.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037836 Sijainti ja maasto  Kohde sijaitsee välittömästi Etelä‐Sydänmaan luonnonsuojelualueen pohjoispuo‐ lella, Raatejärven pohjoisrannalla. Metsä on kuusi‐koivu sekametsää, maapohja  on kivistä moreenia.  Kohteen kuvaus  Tervahauta on halkaisijaltaan noin 12 metriä. Haudan päällä kasvaa jonkin ver‐ ran kuusia ja koivuja. Lähialueelta ei havaittu merkkejä hautapirtistä.
metsakeskus.1000037837 691 Pieni Kotajärvi 10002 12001 13016 11006 27008 405197.00000000 7043709.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037837 Kohde sisältää useita rakennuksen, kellareiden ja peltojen jäänteitä Sydänmaan luonnonsuojelualueen itäpuolella, Ison Kotajärven itärannalla. Kohde sijaitsee Ison Kotajärven ja Pienen Kotajärven välisellä kannaksella, niiden välisen puron pohjoispuolella sijaitsevalla kukkulalla. Kukkula on muuta ympäröivää maastoa tasaisempi ja vähemmän kivinen. Puusto koostuu järeistä koivuista sekä katajista. ympärillä, etenkin rannassa, on enemmän mäntyjä. Noin hehtaarin alalla on ainakin päärakennuksen, kaksiosaisen ulkorakennuksen ja maakellarin jäänteet. Alueella on myös raivattu pelto sekä pienen ryytimaan eli eräänlaisen rajatun kasvimaan jäänteet. Päärakennuksesta on jäljellä kooltaan noin 2 x 1 m oleva liedenjäänne, jonka ympärillä on hahmoteltavissa kaksiosaisen tuparakennuksen seinien. Maakellari on kooltaan noin 2m x 1m, syvyydeltään noin 80 cm oleva kuoppa. Kaksiosaisen karjasuojan toinen puolikas on näyttävästi kylmämuurattu ja korkeudeltaan noin 0,5 m. Toinen puolikas on maavallillinen ja matalampi. Yhteensä karjasuojan koko on ollut noin 7,5 m x 4m. Rakennuksista noin parikymmentä metriä koilliseen sijaitsee raivatun pellon jäänteet. Kyseessä on suorakulmion muotoinen kivistä raivattu aukio, jonka reunoilla ja keskellä sijaitsee yhteensä kuusi 1-1,5m halkaisijaltaan olevaa röykkiötä. Pellon mitat ovat noin 20 x 30 m. Noin 120 metrin päässä päärakennuksesta koilliseen sijaitsee yksinäinen naurishauta. Kohde liittyy mahdollisesti aikaisempaan kaskeamistoimintaan. Alueen vanha lehtipuuvaltainen metsä eroaa selkeästi ympäröivän alueen luonnosta. Alueen länsiosassa, lähellä Ison Kotajärven rantaa, on tervanpolttoa varten kolottuja mäntyjä. Rakennusten jäänteet ovat suhteellisen selkeitä ja hyvänkuntoisia ja siksi niiden voi olettaa olevan peräisin 1800-luvulta. Jäänteet liittyvät mahdollisesti "Ryssä-Matin" toimintaan. Ryssä-Matti on perimätiedon mukaan asunut paikalla pakoillessaan sotaväkeen joutumista. Paikan otaksutaan olevan kuitenkin alunperin keskiaikainen tai jopa vanhempi eräsija, johon Ryssä-Matti oli asettunut myöhemmin asumaan.
metsakeskus.1000037838 691 Iso Kotajärvi 3 10001 12004 13049 11006 27000 404628.00000000 7042733.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037838 Yhden kivirakennelman sisältävä kohde sijaitsee Sydänmaan luonnonsuojelualueen itäpuolella, Ison Kotajärven länsirannalla. Kohde sijaitsee Ison Kotajärven etelärannalla, siirtolohkareen vieressä välittömästi vesirajan yhteydessä. Kivilatomus on kooltaan noin 1m x 0,5 m ja korkeudeltaan noin 0,5m. Latomus on melko harva ja ristikkomainen, ja se on ladottu pitkänomaisista kivistä. Kivet ovat vahvasti jäkälän peitossa. Keskellä latomusta on noin 25cm halkaisijaltaan oleva reikä. Luultavasti kalastukseen liittyvä sammaloitunut ristikkomainen kivilatomus.
metsakeskus.1000037839 691 Raja-Käyränen 2 10002 12016 13172 11006 27000 405438.00000000 7042123.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037839 Kohde sijaitsee pienellä kankaalla Ison Kotajärven ja Raja-Käyräsen välisellä alueella. Maaperä on kivistä moreenia ja metsä lehtometsää. Rautahytin jäänteet sijaitsevat Harjuntakasen luonnonsuojelualueen luoteispuolella. Kohde sisältää noin 4m x 8m kokoisen hytinjäänteen. Itse poltto-osa on kooltaan noin 4 m x 4 m ja se on osittain romahtanut kasaan. Sammaleen seassa näkyy liesimäistä kivirakennetta sekä tiiliä. Osassa tiilistä on lasittunutta hiekkaa ja kiinnipalanutta kuonaa. Hytin syvemmäksi kaivettu etupuolisko on kooltaan myös noin 4m x 4m ja sitä ympyröi lahonnut hirsikehikko. Kyseessä on joko rautahytti tai tervahytti. Hytistä noin 30 m kaakkoon on kiuas, mahdollisesti hytin polttajan asumuksen sija. Kiukaan koko on noin 2m x 1,5m. Kiukaan vierellä on pieni, maakellaria muistuttava jyrkkäreunainen kuoppa, kooltaan noin 0,5 x 1m, syvyydeltään 0,5m.
metsakeskus.1000037842 614 Kämppämaa 1 10007 12016 13000 11006 27009 543425.00000000 7551279.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037842 Kohde sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuistossa. Kyseessä on hakkaamatta jäänyt vanha leimikko. Alueen koko on leveimmillään koillis-lounaissuuntaisesti n. 200 m ja luode-kaakkosuuntaisesti n. 170 m. Alueella harvakseltaan olevissa vanhemmissa männyissä on kruununleimat. Leimat on lyöty puiden runkoon noin puolentoista metrin korkeudelle veistettyihin pilkkoihin. Osa pilkoista on kasvanut umpeen. Leimatut puut ovat halkaisijaltaan 30-50 cm. Leimoja on kussakin puussa yhdestä kolmeen, useimmiten vain yksi.
metsakeskus.1000037843 5 Laukkupalo 10007 12016 13000 11006 27000 337836.00000000 6997871.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037843 Paikalla on n. 3,5 halkaisijaltaan ja n. 2 m syvä maakellarin pohja, oviaukko järven suuntaan Pohjalta leikkauksessa hiilen kappaleita ja hiiltä. Kaakkoispuolella on pienempi moderni maanottokuoppa. Kysymys on lähihistoriaan ajoittuvasta kohteesta.
metsakeskus.1000037844 5 Turja 10007 12016 13175 11006 27000 338473.00000000 6998305.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037844 Tervahauta on merkitty peruskartalle ja erottuu hyvin Maanmittauslaitoksen kahden metrin korkeusmallin vinovalovarjosteessa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000037845 49 Tukikohta XXVIII:25-26 (Puustellinmäki Jokiranta) 10002 12011 13113 11006 27009 379515.00000000 6678085.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037845 Mäkkylänojaa pitkin vievän polun rinteen puolella on betonirakenteita. Tarkastuksessa todettiin kyseessä olevan osaksi maanalainen suojahuone tai varasto, jonka katto on romautettu rakenteeseen. Seinälinjoja mitaten saatiin rakenteen kooksi n. 4,8 x 8,5 m. Entinen alakohde luotu uutena kohteena, jotta näkyy kartalla.
metsakeskus.1000037846 305 Myllyjoki 2 10007 12016 13180 11006 27000 592016.00000000 7327879.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037846 Maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön lukeutuvasta Oivangin myllystä luoteeseen on joen lounaispuolella kaivettu myllyränni, jonka pituus on noin 15 metriä ja leveys noin metri. Rännin kaakkoispäässä on perustuskiviä, joiden perusteella paikalla on mahdollisesti ollut mylly. Vajaat 10 metriä rännin kaakkoispäästä jokea ylös on noin 3 metriä pitkä pohjapato, joka on ohjannut vettä ränniin.
metsakeskus.1000037848 434 Jomalsundin kanava 10007 12005 13056 11006 27000 467934.00000000 6695547.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037848 Kanava on rakennettu v. 1895. Salmi perattiin tässä yhteydessä. Sen kautta saatiin suojaisa väylä pienille aluksille. Avokanavan kapeimmassa kohdassa on kivettyä loivaa reunaluiskaa. Kanavaa syvennettiin toisen maailmansodan aikoihin, kun saksalaiset siirsivät torpedoveneitä. Väylän syvyys on 1,2 metriä ja leveys noin 6 metriä. Pituus on noin 100 metriä. Kanava reuna-alueineen on muu kulttuuriperintökohde.
metsakeskus.1000037849 211 Tuomaalanniemi 10002 12002 13215 11033 27000 349203.00000000 6812423.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037849 Keskiselle rautakaudelle ajoittuva polttokalmisto sijaitsee peltojen ympäröimän metsäisen ja kivikkoisen saarekkeen itäreunalla Kangasalan Heponiemen länsiosassa. Paikalta on löydetty metallinilmaisimella väkipuukko eli skramasaksi ja kilvenkupura, joka oli jätetty alkuperäiselle löytöpaikalleen. Arkeologisessa koekaivauksessa väkipuukon löytökohdasta tuli esille palokuoppahauta, josta löytyi mm. ristipäisen koruneulan katkelmia. Kilvenkupuran löytökohdalla oli toinen polttohautaus. Myös tästä haudasta löydettiin väkipuukko. Kalmistoalue on koekuopituksen perusteella laajuudeltaan ainakin 25 x 10 metriä. Koekuopista löydettiin mm. palanutta luuta, saviastiankappaleita sekä sirppi. Viereiseltä pellolta esinelöytöjä vuodelta 2019. Ajoittuvat pääasiassa historialliselle ajalle. Lisätietoa viranomaiskäyttöön Ilppari ILM 12012.
metsakeskus.1000037850 790 Koivukylä 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037850 Koivukylä mainitaan arkistolähteissä 1500-luvun alkupuolelta lähtien. Vanhimman, v. 1540 maakirjan mukaan siihen kuului viisi taloa, v. 1553 kuusi. Pääosin autioitunut kylätontti on paikannettavissa v. 1644 maakirjakartan ja v. 1798 isojakokartan perusteella.
metsakeskus.1000037852 922 Hussu 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037852 Hussun talon tonttimaa oli tarkastusajankohtana asuttua pihapiiriä, jossa sijaitsee useita vanhoja rakennuksia, kiviaita sekä vanhassa puutarhassa erottuvia kivirakenteiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000037853 16 Ristikallio 10002 12004 13049 11002 27000 427235.00000000 6788947.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037853 Matala, selvästi ihmisen tekemä ja vanhalta vaikuttava kivilatomus kallion korkeimmalla kohdalla. Koko noin 120 x 110 cm, korkeus noin 40 cm. Ei selvästi liesi tai nuotio. Kyseisellä kohdalla ei sijaitse vanhoissa kartoissa rajalinjaa, joten kyse ei ole rajamerkistä. Muinaisjäännösrajaus koordinaattiupisteestä: +/- 5 m (inventoijan määrittämä).
metsakeskus.1000037854 16 Ristikallio N 10002 12004 13049 11002 27000 427121.00000000 6789201.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037854 Laakean, matalan kallion päälle kasattu noin 5 metrin pituiden latomus, jossa 1-2 kerrosta luonnonkiviä. Madaltuu kohti rantaa. Inventoijhan määrittämä rajaus annetusta koordinaattipisteestä: +/- 5 m.
metsakeskus.1000037856 710 Odensö by (etelä) niitty 10007 12004 13048 11006 27000 297782.00000000 6647756.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037856 Kohde sijaitsee lähellä meren rantaa Odensö by:n eteläisemmän historiallisen kylänpaikan lounaispuolella. Tarkemmin kohde sijaitsee merenrannalla olevan vanhan, tarkastushetkellä niityksi/riistapelloksi jääneen pellon kaakkoislaidassa. Pelto kasvaa heinää ja merenranta on tiheäkasvuista lehtipuuvaltaista metsää, jossa on voimakas pensaskerroksen kasvillisuus. Kohde on välittömästi pellon reunaan eri kokoisista kivistä kasattu valli, jonka pituus on noin 35 metriä ja leveys noin 3 metriä. Vallin korkeus on noin 2 metriä. Kyseessä on ilmeisesti pellon reunan tueksi ja pellon terassoimiseksi rakennettu kivivalli. Näin on estetty myös pellon reunan liestymistä aaltojen vaikutuksesta esimerkiksi myrskyllä mereen. Lähistöllä sijaitsee historiallisen ajan asuinpaikka Odensö by (etelä), jonka elinkeinotoimintaan rakenne liittyy. Historiallisilla kartoilla jäännöksen kohdalla ei ole muita, kuin niittyä ja peltoa osoittavia merkintöjä. Kohteen kohdalla on pelto peruskartalla, joten mahdollisesti rakennelma on tehty tai saanut ainakin tarkastushetken muotonsa 1800-1900-luvun aikana. Kohde rajautuu selkeästi maastoon näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteen tarkan luonteen ja iän selvittäminen edellyttää kajoavia arkeologisia tutkimuksia. .
metsakeskus.1000037856 710 Odensö by (etelä) niitty 10007 12009 13094 11006 27000 297782.00000000 6647756.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037856 Kohde sijaitsee lähellä meren rantaa Odensö by:n eteläisemmän historiallisen kylänpaikan lounaispuolella. Tarkemmin kohde sijaitsee merenrannalla olevan vanhan, tarkastushetkellä niityksi/riistapelloksi jääneen pellon kaakkoislaidassa. Pelto kasvaa heinää ja merenranta on tiheäkasvuista lehtipuuvaltaista metsää, jossa on voimakas pensaskerroksen kasvillisuus. Kohde on välittömästi pellon reunaan eri kokoisista kivistä kasattu valli, jonka pituus on noin 35 metriä ja leveys noin 3 metriä. Vallin korkeus on noin 2 metriä. Kyseessä on ilmeisesti pellon reunan tueksi ja pellon terassoimiseksi rakennettu kivivalli. Näin on estetty myös pellon reunan liestymistä aaltojen vaikutuksesta esimerkiksi myrskyllä mereen. Lähistöllä sijaitsee historiallisen ajan asuinpaikka Odensö by (etelä), jonka elinkeinotoimintaan rakenne liittyy. Historiallisilla kartoilla jäännöksen kohdalla ei ole muita, kuin niittyä ja peltoa osoittavia merkintöjä. Kohteen kohdalla on pelto peruskartalla, joten mahdollisesti rakennelma on tehty tai saanut ainakin tarkastushetken muotonsa 1800-1900-luvun aikana. Kohde rajautuu selkeästi maastoon näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteen tarkan luonteen ja iän selvittäminen edellyttää kajoavia arkeologisia tutkimuksia. .
metsakeskus.1000037857 740 Ruokoniemi 3 10007 12011 13116 11006 27027 622603.00000000 6859046.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037857 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee krh-asemia. Kohdetta ei tarkastettu maastossa. Vrt. Ruokoniemi 2.
metsakeskus.1000037858 740 Räisälänniemi 10007 12011 13114 11006 27027 625486.00000000 6858173.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037858 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja ja poteroita sekä yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000037859 710 Stavertorg torp 10007 12001 13014 11006 27000 312040.00000000 6661145.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037859 Torpan perustus sijaitsee Starvetorgsvägenin (Seivästorintie) varrella tien eteläpuolella metsää kasvavalla peltoon eteläkaakkoon työntyvällä niemekkeellä. Sen rakennusjäännökset sijoittuvat pellon reunassa olevalle metsäiselle vyöhykkeelle tien molemmin puolin metsämaalle ja joutomaalle. Rinne viettää kohdalla loivasti etelään ja on lehtipuuvaltaista metsää tien eteläpuolella. Tien pohjoispuolella kasvaa mäntyä. Kohteessa on tien eteläpuolella lohkoituista suurista kivistä rakennettu suurehkon rakennuksen perustus, joka on rikkoutunut koilliskulmastaan tien hoidon yhteydessä. Rakennuksen koko on arviolta noin 9 x 4,5 metriä (ei mitattu tarkasti maastossa tarkastuksen yhteydessä). Perustuksen sisällä on kaksi uunin kumparetta. Toinen on korkeampi ja turpeen peittämä. Toinen on matalampi ja siinä on nähtävissä tiiliä. Lisäksi rakennuksen sisällä on nähtävissä kuoppa, joka on mahdollisesti lattian alaisen kellarin kuoppa. Perus- ja maastokartan antaman tiedon perusteella perustukseen liittyvä rakennus on purettu viimeistään vuosine 1990 ja 1997 välissä. Samaan aikaan tie Degerbyhyn on jäänyt käytöstä. Rakennuksen perustuksen itäpuolella kulkee etelä-pohjoinen suuntaisesti vanha tienpohja. Kyseessä on Degerbystä tuova vanha tie. Tarkastuksen yhteydessä ei käyty etsimässä talousrakennusten perustuksia Stavertorgsvägenin toiselta puolelta. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden, Maanmittauslaitoksen rinnevarjostuskuvan ja historiallisen kartan antaman tiedon perusteella. Talousrakennusten alue Stavertorgsvägenin pohjoispuolella on jätetty rajauksen ulkopuolelle.
metsakeskus.1000037861 305 Suolahti 10002 12009 13094 11002 27000 595967.00000000 7325516.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037861 Mäen korkeimman kohdan tuntumassa on 6 pyöreähköä tai soikeaa kuoppaa. Niiden halkaisija on noin 1,5-2,5 m ja syvyys noin 40-70 cm. Eteläisin kuoppa on suurin ja siinä on melko jyrkät reunat. Sen kairauksessa on todettu hieman hiiltä. Yhden pienen soikean kuopan päältä on ajettu metsäkoneella. Ainakin eteläisin kuoppa on tulkittavissa todennäköisimmin pyyntikuopaksi. Pienempien kuoppien käytötarkoitusta ei ole määritelty.
metsakeskus.1000037862 98 Knuuttila 10002 12001 13000 11033 27000 426437.00000000 6774209.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037862 Hollolan keskiaikaisesta kirkosta 12 km koilliseen, Vesijärveen kuuluvan Paimelanselän itäpuolella. Asuinpaikalta on noin 300 m järvenrantaan. Paikalla on 95 m mpy korkeuskäyrän yläpuolella selvä etelä-pohjoissuuntainen tasanne. Silmänvaraisten havaintojen perusteella tasanteella on yhtenäistä löytöaluetta ainakin noin 50 m matkalla etelä-pohjoissuunnassa. Alueella on suhteellisen runsaasti palanutta savea (osa siitä savitiivistettä) ja rapautuneita kiviä. Lisäksi paikalta löytyi kaksi palaa rautakaudentyypin keramiikkaa. Maa-aines paikalla on tummempaa kuin lähiympäristössä ja todennäköisesti noen värjäämää. Löytöalue on tasanteella kohdassa, jossa se työntyy loivana niemekkeenä länteen. Potentiaalista asuinpaikka-aluetta on kuitenkin koko tasanteen alue: löytöalueesta parikymmentä metriä pohjoiseen ja noin viisikymmentä metriä etelään.
metsakeskus.1000037864 98 Lintumäki 10002 12004 13051 11006 27000 427930.00000000 6772811.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037864 Vanhojen Kalliolan kylän ja Paimelan kylän rajamerkki. Rajakohta nro 15 (Lindumäki rå röse) on merkitty Kalliola by:n vuoden 1853 kartalle. Rajamerkki sijaitsee kalliolla, kallion reunan tuntumassa. Rajamerkki on yhdeltä sivulta osin sortunut. Ehjissä kohdin kivikerroksia on 3, kivien koko Ø 20 - 60 cm. Kivistä ladotun jalustan korkeus on noin 100 cm ja hieman vinon pystykiven korkeus on 85 cm. Pystykivessä ei ole kivihakkausta tai kaiverrusta. Rajamerkistä noin 30 m itään sijaitsee viisarikivi (N 6772809 E 427946). Neljän kiven jalustan (20 cm korkean) keskellä pystyssä noin 20 cm pystykivi.
metsakeskus.1000037865 98 Tyresiven rå 10002 12004 13051 11006 27000 430991.00000000 6770810.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037865 Rajamerkki nykyisellä Hollolan ja Lahden (Ahtilan) välisellä rajalla. Vuoden 1853 kartalla Kalliolan ja Pyhäntaka kylien välisellä rajalla. Kivistä ladottu suorakaiteen muotoinen n. 2 x 4 m kokoinen rajamerkki, jossa kaksi pystykiveä. Voimakkaasti sammaloituneessa rajamerkissä on arviolta 2-3 kivikerrosta.
metsakeskus.1000037866 98 Pilkanmäet Rakokivi rå 10002 12004 13051 11006 27000 428723.00000000 6774917.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037866 Rajamerkki sijaitsee vanhalla Paimelan ja Vehmaan kylien rajalla, nykyisellä Hollolan ja Asikkalan rajalla. Kivistä ladotun rajamerkin koko on noin Ø 3m. Se on vahvasti sam-maloitunut ja osin hajonnut. Rajamerkin keskellä on yksi pystykivi, toinen mahdollinen pystykivi on latomuksen päälle kaatuneena. Rajamerkki on merkitty vuoden 1801 kartalle nimellä Rakokivi rå.
metsakeskus.1000037867 98 Kuutinkallio 10002 12004 13051 11006 27008 425000.00000000 6776493.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037867 Rajamerkki nykyisellä Hollolan ja Asikkalan rajalla. Vahalla Paimelan ja Vehmaan kylien rajalla. Rajamerkki on kooltaan noin 3 m Ø, muodoltaan hieman epämääräinen. Rajamerkin keskellä on matala pystykivi. Vuoden 1801 kartalla rajapiste nro 2, kartan teksti epäselvä, mahdollisesti Kuutakallo rå. Kallioalue on nykyisin nimeltään Kuutinkallio.
metsakeskus.1000037868 233 Matinmäki 10002 12016 13175 11006 27000 298255.00000000 7021577.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037868 Haarusjärven luoteispuolella, Matinmäen laen kaakkoispuolella, sijaitsee halkaisijaltaan 13 metrinen tervahauta. Vallit tervahaudassa ovat 2,5 - 3,5 m leveät ja haudan syvyys on (vallin laelta mitattuna) noin 1,5 metriä. Halssiaukko aukeaa lounaaseen.
metsakeskus.1000037869 233 Ellanvainio 10007 12001 13014 11006 27000 298407.00000000 7021524.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037869 Paikalla on neliönmuotoinen pääasiassa kivistä, jossain määrin maasta, tehty rakennuksen perustus. Perustus on kooltaan noin 5,5 x 5,5 metriä. Yläosasta perustusten leveys on noin metri. Perustuksen korkeus ulkopuolelta katsottuna on 60–80 cm. Perustuksen sisäpuolella on kuopanne, jonka syvyys on noin 1,5 metriä. Selvää uuninsijaa ei paikalta erotu. Kaakkoisnurkalla on paksu mänty, arviolta satavuotias. Rakennuksenperustus vaikuttaa melko hyvin säilyneeltä, mutta viitisen metriä sen länsipuolella on uimaranta-alueen itälaita. Uimaranta on koneellisesti raivattu ja tasoitettu entiselle peltoalueelle. Kyseessä on mitä ilmeisimmin v. 1845 pitäjänkartalle merkityn torpan jäännös. Kohde on Härmän kylän kantatalon 8 maalla. Vuoden 1950 peruskartalla kohta on merkitty pelto- ja niittyalueen keskellä olevaksi saarekkeeksi, missä on hieman epäselvä karttamerkintä kylmänä olevasta rakennuksesta. Vuoden 1972 peruskartalla kohta on pellon keskellä olevalla saarekkeella, mutta rakennuksia ei paikalle ole merkitty.
metsakeskus.1000037870 233 Lukkarinkytö 10007 12004 13045 11006 27000 298361.00000000 7021698.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037870 Paikalla on noin 30 metrin pituinen, kaakko-luodesuuntainen kiviaita. Aidan leveys on runsas 1 m ja korkeus noin 1 m. Se on koottu 20 -50 cm läpimittaisista moreenikivistä. Sen luoteispuolella on epämääräistä raivauskivivallia noin 10 metrin pätkä ja tämän eteläpuolella yksittäinen raivausröykkiö, kooltaan n. 2,5 x 1,5 x 0,5 m.
metsakeskus.1000037871 410 Hartikan torppa 10007 12001 13014 11006 27006 451393.00000000 6917870.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037871 Hartikan torppa on merkitty vuonna 1768 laadittuun isojaon karttaan. Torppa on merkitty pisteenä pellon laitaan suunnilleen nykyisin pystyssä olevan vanhan päärakennuksen paikalle. Vuoden 1929 kartan perusteella torpan tonttimaa on sijainnut nykyisen torpan ympäristössä osin nykyisen pihamaan pohjoispuolella. Kerrotaan, että Hartikan kirkkomaan nimi on peräisin Hartikan suvulta, joka on asunut yhtä Kuusveden kylän vanhimmista torpista ainakin vuodesta 1690. Torppaa kutsutaan Hartikan sepän torpaksi, sillä siellä on ilmeisesti toiminut seppä. Nykyisin torpan päärakennuksessa on yksityinen kotimuseo. Maastossa havaittiin rakennetun pihapiirin pohjoispuolella tasattu alue sekä kuoppa, joka on todennäköisesti kellarin tai talousraken-nuksen jäännös. Lisäksi pihapiirissä oli kuonaa, joka voisi viitata sepän pajan toimintaan. Kuoppa sijaitsee kohdassa: N = 6917914 E = 451397
metsakeskus.1000037872 78 Tulliniemi 1 10007 12011 13000 11042 27000 270600.00000000 6637859.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037872 Tulliniemi 1:n alue muodostaa ehjän ja hyvin säilyneen puolustusvarustusten kokonaisuuden, joka sisältää monia erityyppisiä neuvostoaikaisia varustuksia vuosilta 1940 41. Alue on vanhaa mäntymetsää, josta hyvin suuri osa on linnoitteiden rakentamisen ajalta. Maaperä on hienoa hiekkaa. Alueen reuna-alueen varustuksissa kasvaa melko paljon nuoria männyn taimia, joita olisi syytä merkittävästi harventaa. Alustavan metallinetsinnän perusteella maaperässä on runsaasti venäläisiä, sodanaikaisia jäänteitä kiväärinhylsyistä kranaattilaatikoiden kansiin. Osa näistä saattaa olla vaarallisia! Kohde sisältää raportin alakohteet 1-10. Kohteelle on tehty alakohteiden mukaan rajaus Tulliniemi 1 -kohteen kokonaisuuden hahmottamiseksi.
metsakeskus.1000037873 78 Tulliniemi 2 10007 12011 13000 11042 27000 270773.00000000 6638097.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037873 Tulliniemi 2:n alue muodostaa varsin pienelle alueelle keskittyneiden puolustusvarustusten eheän kokonaisuuden, joka sisältää pääasiassa korsuiksi ja mahdollisiksi tuliasemiksi tulkittavia jäänteitä vuosilta 1940-41. Sotahistoriallisten kohteiden ohesta paikannettiin myös yksi vanhempi historiallisen ajan röykkiö (alakohde 12; merkitty erillisenä kohteena muinaisjäännösrekisteriin). Alue on pääasiassa vanhaa mäntymetsää, josta hyvin suuri osa on linnoitteiden rakentamisen ajalta. Maaperä on hienoa hiekkaa ja erityisesti alueen kaakkoisosia vallitsevat hiekkadyynit. Alustavan metallinetsinnän perusteella maaperässä on runsaasti metallisignaaleja. Lisäksi hiekkadyyneiltä on havaittavissa silmämääräisesti sodanaikaisia hylsyjä, lasia ja posliiniastiaston sirpaleita. Kohde sisältää raportin kohteet 11-17. Kohteelle on tehty rajaus alakohteiden mukaan kokonaisuuden hahmottamiseksi.
metsakeskus.1000037875 78 Tulliniemi röykkiö 10002 12004 13054 11006 27000 270805.00000000 6638058.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037875 Hiekkakumpare, jonka päälle kasattu pääosin päänkokoisia, sammaloituneita luonnonkiviä. Mahdollisesti rikkoutunut kolmeen osaan. Koko n. 12 x 6 m ja korkeus noin 1 m. Ympärillä vihreää pullolasia, luuta ja kengänpohjan pala. Kaikki löydöt jätettiin paikoilleen.
metsakeskus.1000037876 78 Tulliniemi 3 10007 12011 13000 11042 27000 271034.00000000 6638368.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037876 Tulliniemi 3:n alue muodostaa varsin laajalle alueelle levittäytyneen puolustusvarustusten alueen, joka sijoittuu molemmin puolin modernia raja-aitaa. Kohde on osin yhteneväinen Tulliniemi 4:n alueen kanssa. Aluetta leimaa sen pohjoispuolella sijaitsevat vanhojen teiden jäänteet sekä pitkät juoksuhaudat, joista pohjoisempi jatkuu junaradan mukaisesti noin 180 metrin mittaisesti. Alueelta on myös havaittavissa tuliasemien ja kenttälinnoitteiden jäänteitä. Alueen ilma- ja Lidar kuvissa näkyvä pitkä koillis – lounaissuuntainen vallimainen rakennelma on näyttävä ihmisen tekemä vanha rakenne ja dominoiva piirre maisemassa, joskaan sen iästä ja käyttötarkoituksesta ei yrityksistä huolimatta saatu tietoa. Kohde sisältää raportin alakohteet 18-29. Kohteelle on tehty rajaus alakohteiden mukaan kokonaisuuden hahmottamiseksi.
metsakeskus.1000037877 78 Tulliniemi 4 10007 12011 13000 11042 27000 271477.00000000 6638697.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037877 Tulliniemi 4:n alue kattaa selkeästi suurimman ja monipuolisimman keskittymän sodanaikaisia rakenteita, sisältäen muun muassa lukuisten tuliasemien, korsujen, varastokuoppien ja ammusvarastojen jäänteitä. Alueella on paljon vanhaa mäntymetsää, jonka läntiset osat ovat pääasiassa linnoitteiden rakentamisen ajalta. Joukossa kuitenkin on myös nuorempaa puustoa etenkin idempänä. Alueen poikki kulkee kävelyteitä ja -polkuja, minkä lisäksi etenkin sen itäisempi rantaviiva toimii yleisenä uimarantana. Kohde sisältää raportin alakohteet 30-56. Kohteelle on tehty rajaus alakohteiden perusteella kohteen hahmottamiseksi.
metsakeskus.1000037878 305 Koukkulampi 1 10007 12011 13000 11042 27000 599110.00000000 7322131.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037878 Luoto 2015: Niskalammen länsirannalla rantavallissa tai sen päällä sijaitsee kuusi suojahuo-neen jäännöstä ja kymmenkunta pienempää osittain rinteeseen kaivettua suoja-huoneen tai parakin jäännöstä. Suojahuoneiden jäännöksien suuaukot ovat rin-teen alapuolella. Alueen 1 eteläosassa on kaivettu matalaan harjanteeseen puoli-kaaren muotoon seitsemän noin 5 m x 5 m kokoista kaivantoa. Näiden läheisyy-dessä on neljä isompaa suojahuoneen jäännöstä. Alueen pohjoisosassa harjun kor-keimmalla kohdalla on mahdollinen tuliaseman jäännös (N = 7322 227 ; E = 599 198).
metsakeskus.1000037879 305 Koukkulampi 2 10007 12011 13000 11042 27000 598871.00000000 7322435.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037879 Pienen koukkulammen pohjoisrannalla on seitsemän suojahuoneen jäännöstä. To-dennäköisesti miehistön suojahuoneiden oviaukot ovat olleet kohti etelää.
metsakeskus.1000037880 305 Koukkulampi 3 10007 12011 13000 11042 27000 598020.00000000 7322130.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037880 Petäjälammen pohjoisrannalla mökkimajoitus- ja leirintäalueiden välissä rakenta-mattomalla alueella sijaitsee useita erityyppisiä rakenteita.Hieman vajaat sata metriä metrejä juoksuhautaa sijoittuu rannan läheisyyteen. Hieman siitä pohjoiseen on tasattu telttapaikka ja suojahuoneiden jäännöksiä. Il-meisesti aiemmin suurehkon suojahuoneena toiminut kaivanto on otettu uu-siokäyttöön väestönsuojatilana. Alueelle johtaa vanha kivetty tielinja nykyisen Pe-täjälammentien pohjoispuolella. Aikanaan alueelle Kemijärventiestä poikkeava tielinja on merkitty nykykarttaan osittain polkuna
metsakeskus.1000037881 305 Koukkulampi 4 10007 12011 13000 11042 27000 597760.00000000 7322415.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037881 Itä-länsi –suuntaisen hiekkaharjanteen laelle on kaivettu useita suojahuoneita. Harjanteen länsipäässä Kemijärventien läheisyydessä on muutama suurehkon suojahuoneen jäännös. Harjanteen laella, sen itäpäässä on kivetty, halkaisijaltaan noin 4 m oleva pienillä mukulakivillä kivetty ympyrä. Harjanteen eteläreunaan on kaivettu useita suorakaiteen muotoisia kooltaan noin 5 m x 5 m olevia kaivantoja, mahdollisia parakin tai suojahuoneen pohjia.
metsakeskus.1000037882 305 Koukkulampi 5 10007 12011 13000 11042 27000 597760.00000000 7322415.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037882 Kolme tasattua parakin tai teltanpohjaa, joita ympäröi matalalla ympärysvalli ja oja. Koko noin 12 m x 8 m.
metsakeskus.1000037883 305 Koukkulampi 6 10007 12011 13000 11042 27000 598545.00000000 7322555.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037883 Kolme tasattua parakin tai teltanpohjaa, joita ympäröi matalalla ympärysvalli ja oja. Koko noin 12 m x 8 m.
metsakeskus.1000037884 305 Koukkulampi 7 10007 12011 13000 11042 27000 597630.00000000 7322657.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037884 Juoksuhautaa Koukkulammentien ja Kemijärventien risteyksen ympäristössä. Juoksuhautaa on kaivettu kolmeen kohtaan, joista yksi sijaitsee Koukkulammen-tien pohjoispuolella, yksi eteläpuolella ja yksi Koukkulammen luoteisrannalla. Jäännökset eivät muodosta yhtenäistä kokonaisuutta. Eteläisin juoksuhaudoista on täytetty risuilla.
metsakeskus.1000037885 305 Koukkulampi 8 10007 12011 13000 11042 27000 598790.00000000 7322090.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037885 Petäjälammentien katkaiseman etelä-pohjoinen –suuntaisen harjanteen länsirin-teeseen on kaivettu kahdeksan noin 5 m x 5 m kokoista suojahuoneen jäännöstä. Jäännösten länsipuolista maastoa on ilmeisesti aikanaan tasattu kentäksi. Alueen pohjoisosassa on muutama miehistön suojahuoneen jäännös.
metsakeskus.1000037886 305 Koukkulampi 9 10007 12011 13000 11042 27000 598150.00000000 7322290.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037886 Suojahuoneiden ja poteroiden jäännöksiä luode-kaakko –suuntaisen harjanteen laella ja lounaispuolella
metsakeskus.1000037887 305 Koukkulampi 10 10007 12011 13000 11042 27000 597750.00000000 7322130.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037887 Teltanpohjia ja poteroita Petäjälammen luoteisrannalla vanhan Kemijärventien itäpuolella
metsakeskus.1000037888 305 Koukkulampi 11 10007 12011 13000 11042 27000 597810.00000000 7322290.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037888 Petäjälammentien pohjoispuolella luode-kaakko –suuntaisen harjanteen länsi-puolella sijaistee kolmen suojahuoneen ja mahdollisen parakin jäännös. Alueen eteläpuolella kulkee vanha tielinja. Harjanteen luoteispuolelle on noin 20 m x 8 m laajuinen harjanteen lounaaseen laskevaan osaan tehty tasattu alue, joka saattaa olla parakin pohja. Tasatulla alu-eella on 12 paria pieniä kuoppia.
metsakeskus.1000037889 305 Koukkulampi 12 10007 12011 13000 11042 27000 598019.00000000 7322580.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037889 Kolme harjanteen poikki kaivettua suoraa kaivantoa, joilla on leveyttä noin 1 m, syvyyttä noin 0,5 m ja pituutta noin 30 m. Kaivantojen tarkoitus ei maastossa sel-vinnyt. Yksi kaivannoista oli täytetty risuilla
metsakeskus.1000037894 78 Tulliniemi 5 10007 12011 13000 11042 27000 271903.00000000 6638859.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037894 Tulliniemi 5:n alue kattaa Gunnarstrandin uimarannan alueet ja välittömän lähiympäristön, jossa on havaittavissa joitain sodanaikaisia rakenteita, kuten tuliasemien ja ammusvarastojen jäänteitä. Uimarannan idänpuoleisten kallioiden laella sijaitsee sodanaikaisen rakennuksen kivijalka ja mahdollisen radiomaston perustus. Alue on aktiivisessa käytössä ja sillä sijaitsee m.m. kahvilarakennus ja autojen pysäköintialue. Kohde sisältää raportin alakohteet 57-62. Kohteelle on tehty rajaus alakohteiden mukaan alueen hahmottamisen helpottamiseksi. Tarkastus 2021: Osa etenkin kahvilarakennuksen läheisyydessä sijaitsevista kaivannoista on huonosti säilyneitä tai lähes tuhoutuneita.
metsakeskus.1000037896 290 Halmekaarre 10002 12016 13175 11006 27000 634703.00000000 7126947.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037896 Tervahauta sijaitsee mökin pihapiirissä tasanteella noin 10 metrin etäisyydellä rannasta. Haudan halkaisija on 14 m ja kuopan syvyys on 0,7 m. Halssi suuntautuu lounaaseen järvelle päin, ja siihen on tehty kellari. Vallin päällä kasvaa nuorta puustoa ja jonkin verran katajaa.
metsakeskus.1000037897 290 Syväniemi 2 10002 12016 13175 11006 27000 635391.00000000 7126788.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037897 Tervahauta sijaitsee leveän soraharjanteen loivalla pohjoisrinteellä korkean törmän länsipuolella. Haudan halkaisija on 17 m ja kuopan syvyys on 0,9 m. Halssi suuntautuu koilliseen, sen pituus on 7 m, se on sortunut. Vallin päällä kasvaa eri-ikäistä puustoa.
metsakeskus.1000037898 257 Alsterbeksrå 10002 12004 13051 11006 27000 360828.00000000 6671953.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037898 Rajamerkki on nelisivuinen ja kivistä ladottu. Keskellä on laakea pystykivi jossa hakkausta – se vaikuttaisi olevan nro 40 mutta hakkaus tulkinnanvarainen. Rajamerkki on v. 1778 Ingvalsbyn kylän Hulluksen rusthollin isojakokartalle merkityn ”Alsterbeksrå” rajapisteen kohdalla. Rajamerkki on hieman sivussa nykyisestä rajasta ja nykyinen rajan kulmapiste on puron pohjoispuolella, kun rajamerkki on sen eteläpuolella. Kyseessä on käytöstä poistunut rajamerkki. Se on ollut kolmen kylän rajapiste: Hullus, Smedsby ja Masaby. Kohde tarkastettu maastossa 2022 lähistölle suunnitellun uuden voimalinjan kiinnitysharusten sijoitteluun liittyen.
metsakeskus.1000037899 257 Mösskärret E 10002 12004 13051 11006 27000 360868.00000000 6671846.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037899 Paikalla on rajamerkki, joka on nelisivuinen ja kivistä ladottu. Keskellä on pystykivi. Siinä on hakkausta, mutta siitä ei saa selvää. Rajakivi on nykyisen rajan kulmapisteessä ja siten edelleen käytössä. Rajapiste on merkitty v. 1778 Hulluksen kylän isojakokartalle pisteenä. Se on Hulluksen (Ingvalsby) ja Smedsbyn kylien rajalla.
metsakeskus.1000037900 257 Bråtaträsket 1 10007 12011 13114 11042 27000 360965.00000000 6671950.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037900 Huonokuntoinen taisteluhaudan jäännös, jossa myös pesäkkeitä (pieniä pistoja haudasta). Voimajohtolinjan alla taisteluhauta on osin tuhoutunut kokonaan ja siellä jäljellä vain kuopanteita ja lyhyitä pätkiä. Idässä taisteluhauta hiipuu kosteikkoon – vanhaan peltoon tai niittyyn. On mahdollista, että hauta on ollut idän suuntaan yhtenäinen osuuksien Bråtaträsket 2 ja 4 välillä.
metsakeskus.1000037901 257 Bråtaträsket 2 10007 12011 13114 11042 27000 361287.00000000 6671914.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037901 Kallionrinteen juurelle on rakennettu osin kallioon louhimalla n. 14 m pitkä, suora taisteluhaudan pätkä. Louhitut kivet on kasattu haudan ulkoreunoille valliksi. Hauta on sortunut ja huonokuntoinen.
metsakeskus.1000037902 257 Bråtaträsket 3 10007 12011 13113 11042 27000 361368.00000000 6671988.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037902 Laakean kalliokumpareen laella on kallioon louhitun betonibunkkerin jäännös. Siinä on etelärinteessä oviaukko. Laella on aukko bunkkeriin – päällä on mahdollisesti ollut kupu. Kalliosta louhittuja kiviä on länsi-etelärinteessä. Bunkkerin katossa on siis avoin aukko ja lisäksi pienempiä reikiä bunkkerin sisälle. Niitä on joskus ilmeisesti yritetty tukkia pressulla ja puurakenteilla. Ne ovat lahonneet ja osin hävinneet. Kohde ei ole turvallinen.
metsakeskus.1000037903 257 Bråtaträsket 4 10007 12011 13114 11042 27000 361299.00000000 6671963.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037903 Kallioiden ja maapohjaisten rinteiden juurella, suon reunalla, kuitenkin suon tasoa selvästi korkeammalla on huonokuntoinen taisteluhaudan jäännös. Paikoin hauta kiertää kallioita aivan sen kupeessa. Lännessä taisteluhaudan pohjalla on paikoin runsaasti vettä, kohdissa missä hauta on hieman alavammassa maastossa. Haudassa on paikoin pesäkkeitä.
metsakeskus.1000037904 257 Bråtaträsket 5 10007 12011 13114 11042 27000 361455.00000000 6672116.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037904 Kalliomäen länsipuolella on suosta kohoava tasanne, jonka itä reunalla on huonokuntoinen taisteluhaudan jäännös. Siinä on myös pesäkkeitä.
metsakeskus.1000037905 257 Bråtaträsket 6 10007 12009 13000 11042 27000 361423.00000000 6672084.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037905 Jyrkähkön rinteen laen itäreunalla on n. 10 m halkaisijaltaan (yläreunoista) oleva n. 2 m syvä kuoppa. Sen rinteen puoleinen seinämä vaikuttaisi olevan kivillä vahvistettu. Saattaa olla korsun tms. jäännös, joka ilmeisesti liittyy läheisiin taisteluhautoihin ja siten lienee venäläisten v. 1944 - 1956 rakentaman varustuksen jäännös.
metsakeskus.1000037906 257 Bråtaträsket 7 10007 12011 13116 11042 27000 361454.00000000 6671949.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037906 Paikalla on n. 8 m pitkä kaivanto jonka päissä on laajemmat kaivannot. Kyseessä on ilmeisesti varustuksen, pesäkkeen, jäännös.
metsakeskus.1000037907 578 Uuranperä 3 10002 12008 13000 11006 27023 541877.00000000 7152559.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037907 Metallinetsinnässä on elokuussa 2017 löytynyt 10 cm syvyydestä metsämaasta pöytäveitsen ylähela ja kahvaruodon katkelma 1500-luvun tienoilta. Alakohteiksi merkitty lyyranmuotoisen tulusraudan katkelman, voluuttipäisen vaatehakasen ja kahden pienen nuolenkärjen löytöpaikat. Löytöpaikkojen läheisyydestä myös veitsilöytöjä (lisätietoja viranomaiskäyttöön Ilppari-ilmoituspalvelussa). Inventointi 2023: Pääkoordinaattipisteeseen, mistä on löytynyt apilanmuotoinen pöytäveitsen päätyhela ("ylähela") ja veitsen kahvaruoto, havaittiin merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Koekuopan profiilista erottuu selkeä reilun sentin paksuinen tumma nokikerros, kulttuurikerros. Kohteen usealle alakohteelle tehdyissä koekuopissa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000037907 578 Uuranperä 3 10002 12001 13000 11006 27023 541877.00000000 7152559.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037907 Metallinetsinnässä on elokuussa 2017 löytynyt 10 cm syvyydestä metsämaasta pöytäveitsen ylähela ja kahvaruodon katkelma 1500-luvun tienoilta. Alakohteiksi merkitty lyyranmuotoisen tulusraudan katkelman, voluuttipäisen vaatehakasen ja kahden pienen nuolenkärjen löytöpaikat. Löytöpaikkojen läheisyydestä myös veitsilöytöjä (lisätietoja viranomaiskäyttöön Ilppari-ilmoituspalvelussa). Inventointi 2023: Pääkoordinaattipisteeseen, mistä on löytynyt apilanmuotoinen pöytäveitsen päätyhela ("ylähela") ja veitsen kahvaruoto, havaittiin merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Koekuopan profiilista erottuu selkeä reilun sentin paksuinen tumma nokikerros, kulttuurikerros. Kohteen usealle alakohteelle tehdyissä koekuopissa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000037907 578 Uuranperä 3 10002 12008 13000 11033 27000 541877.00000000 7152559.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037907 Metallinetsinnässä on elokuussa 2017 löytynyt 10 cm syvyydestä metsämaasta pöytäveitsen ylähela ja kahvaruodon katkelma 1500-luvun tienoilta. Alakohteiksi merkitty lyyranmuotoisen tulusraudan katkelman, voluuttipäisen vaatehakasen ja kahden pienen nuolenkärjen löytöpaikat. Löytöpaikkojen läheisyydestä myös veitsilöytöjä (lisätietoja viranomaiskäyttöön Ilppari-ilmoituspalvelussa). Inventointi 2023: Pääkoordinaattipisteeseen, mistä on löytynyt apilanmuotoinen pöytäveitsen päätyhela ("ylähela") ja veitsen kahvaruoto, havaittiin merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Koekuopan profiilista erottuu selkeä reilun sentin paksuinen tumma nokikerros, kulttuurikerros. Kohteen usealle alakohteelle tehdyissä koekuopissa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000037907 578 Uuranperä 3 10002 12001 13000 11033 27000 541877.00000000 7152559.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037907 Metallinetsinnässä on elokuussa 2017 löytynyt 10 cm syvyydestä metsämaasta pöytäveitsen ylähela ja kahvaruodon katkelma 1500-luvun tienoilta. Alakohteiksi merkitty lyyranmuotoisen tulusraudan katkelman, voluuttipäisen vaatehakasen ja kahden pienen nuolenkärjen löytöpaikat. Löytöpaikkojen läheisyydestä myös veitsilöytöjä (lisätietoja viranomaiskäyttöön Ilppari-ilmoituspalvelussa). Inventointi 2023: Pääkoordinaattipisteeseen, mistä on löytynyt apilanmuotoinen pöytäveitsen päätyhela ("ylähela") ja veitsen kahvaruoto, havaittiin merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Koekuopan profiilista erottuu selkeä reilun sentin paksuinen tumma nokikerros, kulttuurikerros. Kohteen usealle alakohteelle tehdyissä koekuopissa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000037908 410 Multamäki kota 10007 12013 13126 11006 27000 441333.00000000 6926221.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037908 Tuhoutunut Struven-ketjun mittauspisteen alue. Struven piste on tuhoutunut nuotion poltossa. Alueella on muitakin maanmittaukseen liittyviä merkintöjä. Struven merkin sanotaan kuluneen pois nuotioiden polton takia. 1932 kolmimittauksen keskusmerkki sijaitsee lautakodan alla kalliossa. Pari varamerkkiä hävinnyt teiden/latupohjien raivauksien yhteydessä. https://www.keskisuomi.fi/filebank/11108-Struvepisteet_KS_.pdf
metsakeskus.1000037909 889 Maaselkä 2 10002 12016 13175 11006 27000 480212.00000000 7191233.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037909 Laserkeilausaineiston perusteella 2020 tunnistettu tervahauta on tarkastettu maastossa 2024. Rinteen reunalla sijaitseva, halkaisijaltaan noin 22-24 metrin laajuinen pyöreähkö tervahauta. Siinä on 1,0–1,5 m korkeat selvästi erottuvat vallit ja halssi, joka on suon suuntaan etelään. Tuulenkaatojen paljastamassa maa-aineksessa näkyi runsaasti hiiltä. Maaperä on hiekkamoreenia. Tervahauta on varottu hakkuiden yhteydessä.
metsakeskus.1000037912 638 Sandbacka 10007 12004 13045 11006 27000 438009.00000000 6698201.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037912 Metsäisessä maastossa sijaitsee koillis-lounassuuntainen kiviaita. 1962 kartassa kiviaidan itäpuolella näkyy vielä pelto.
metsakeskus.1000037913 698 Jalkapoika 10002 12004 13054 11002 27000 455499.00000000 7349272.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037913 Kohde sijaitsee Kakariaavan pohjoispuolella olevan Jalkapojan eteläosassa. Jalkapojan alueella on useita suuria maasta pistäviä paljaita kallioharjanteita. Kallion päällä kasvaa ohuelti jäkälää ja sammalta. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa kangasta. Puusto on vain muutaman kymmenen vuoden ikäistä. Paikalla on neliömäinen 2,2 m x 2,2 m x 0,4 m kokoinen röykkiömäinen kivilatomus, jossa on keskuskuoppa. Latomus on tehty pohjois-eteläsuuntaisen kallioharjanteen korkeimmalle kohdalle, näkyvälle paikalle. Kallioharjanne laskee loivemmin länteen, ja itäpuolella on jyrkänne. Kalliolta on näkymä itään suolle. Latomuksen kivet ovat jäkälöityneet ja ne ovat tukevasti paikallaan. Latomuksen keskuskuoppa ei ole aivan latomuksen keskellä, vaan se on tehty latomuksen länsiosaan. Kuoppa ei vaikuta olevan myöhemmin kaivettu, vaan se on osa latomuksen rakennetta. Latomuksen itäosa jyrkänteen puolella on korkeampi, ja siinä on useampi kerros kiviä. Kivet ovat erikokoisia rapautuneita laakamaisia kiviä. Ympäristössä ei näy juurikaan irtokiviä. Latomus vaikuttaa huolellisesti ja tarkoituksella kasatulta. Muodoltaan se muistuttaa jonkin verran purnua, mutta purnu olisi oletettavasti rakennettu vähemmällä vaivalla paikkaan, jossa kallioseinämiä voi hyödyntää purnun seinärakenteina, ja jossa on helpommin saatavilla irtokiviä (esim. rakka). Kallion päälle kivet on pitänyt erikseen kerätä ja kantaa. Kyseessä voisi olla metsästystä varten rakennettu väijyntäpaikka (sen sijainti tukisi tulkintaa), mutta toisaalta sen koko ei välttämättä puolla tällaista tulkintaa. Rakenteen mahdollista funktiota hautapaikkana ei voida luotettavasti sulkea pois. Vastaavanlaisia hautalatomuksia, joissa on toispuoleinen keskuskuoppa, on tutkittu arkeologisin kaivauksia ainakin Oulun Tahkokankaalla, jossa latomukset ajoittuivat rannansiirtymän perusteella pronssi- ja rautakauden vaihteeseen.
metsakeskus.1000037915 698 Kalliovaara 10 10002 12012 13124 11019 27011 434896.00000000 7370029.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037915 Kvartsijuonteita kallionpaljastumalla. Näkyvissä merkkejä kivikautisesta kvartsinlouhinnasta. Liittyy todennäköisesti läheiseen Pahaojan mesoliittiseen asuinpaikkaan. Kohde on tarkastettu 2020 ja paikkatiedot on päivitetty.
metsakeskus.1000037916 698 Kalliovaara 14 10002 12012 13124 11019 27000 434813.00000000 7370135.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037916 Kohde sijaitsee Kalliovaaran kaakkoisrinteellä. Vuoden 2000 inventointikertomuksen mukaan kohteessa on havaittu kvartsijuonteita, joissa mahdollisesti on louhinnan jälkiä. Vuoden 2020 tarkastuskäynnillä kohteessa havaittiin useita hyvälaatuisen kvartsin juonteita ja ainakin kahdessa merkkejä, jotka viittaavat kvartsin hyödyntämiseen. Läntisemmästä kohdassa kalliolohkareen päälle on asetettu hyvä-laatuisesta kvartsista koostuva laaka ja useita samankaltaisia laakoja on havaittavissa kasattuna kiven eteen. Kyseessä vaikuttaisi olevan ilmeinen louhintapaikka. Myös tästä pisteestä n. 6 m itään havaittiin merkkejä vastaavasta toiminnasta.
metsakeskus.1000037917 698 Kalliovaara 13 10002 12012 13124 11019 27000 435182.00000000 7370168.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037917 Vuoden 2000 inventoinnissa kohteelta on havaittu kvartsijuonteita, joissa mahdollisesti on merkkejä lou-hinnasta. Vuonna 2020 alue tarkastettiin ja kvartsijuonteita löydettiin sieltä täällä. Paikoitellen havaittiin merkkejä, jotka viittaavat kvartsin louhimiseen.
metsakeskus.1000037920 753 Broböle 2 10002 12016 13180 11006 27008 404179.00000000 6691713.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037920 Ensimmäiset varmat tiedot myllystä Brobölen koskessa ovat 1820-luvulta. 1700-luvun kartassa läheinen pelto on merkitty nimellä quarnåker. Odin Sjöholm pitää todennäköisenä, että koskessa on ollut mylly jo 1500-luvulla. 1800-luvun alkupuolella mylly rakennetaan joen itäpuolelle. Vuonna 1854 kevättulva vie pääosan myllystä mukanaan ja uusi omistaja rakentaa myllyn länsipuolelle jokea. 1900-luvun alussa paikalle rakennetaan sahalaitos. 1970-luvulla rakennukset puretaan ja vain pato ja tukipylväät jäävät paikalle. Selvityksen mukaan olemassaolevat rakenteet jokiuomassa ja länsirannalta ajoittuvat todennäköisesti 1900-luvulle. On mahdollista, että rakentamisessa on hyödynnetty 1800-luvun perustuksia. Joen itärannalla on näkyvissä 1800-luvun alkupuolen rakenteita ja vanhempien rakenteiden säilyminen on mahdollista. Joen itäpuolen rakenteet pidetään muinaisjäännösstatuksen alla, mutta joen ja sen länsirannan rakenteet voidaan laskea kulttuuriperintökohteeksi.
metsakeskus.1000037921 831 Vanha hautausmaa 10002 12002 13021 11006 27000 557008.00000000 6781001.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037921 Taipalsaaren nykyisen kunnantalon alapuolisessa rinteessä suoritettiin kaivaukset vuonna 1988. Kaivauksissa tutkittiin ruumishautoja ja palaneen rakennuksen jäännökset. Löytöinä saatiin mm keskiaikaan ja 1500-luvun lopulle ajoittuvia rahoja, maitolasinen helmi ja Kristus-monogrammilla varustettu sormus. Kaivausraportissa on maininta paikalta jo aiemmin maanmuokkaustöissä löytyneistä luista ja kokonaisista luurangoista, joiden on kerrottu olleen siisteissä riveissä päät länttä ja jalat itää kohti. Vuonna 2020 kaivettiin Kirkonrantatien länsipuolella vanhan kunnantalon tontilla. Tontilta ei löytynyt hautoja. Hautausmaata käsittelevässä neuvottelukertomuksessa vuodelta 1988 on maininta nykyisen kunnantalon tontin vieressä, vanhan Lappeenranta-Mikkeli-tien pohjoispuolella, sijainneesta Kellotapulinmäestä. Mäki tasattiin nykyisen maantien pohjaksi 1960-luvulla. Kalmiston laajuudesta ja säilyneisyydestä ei ole tietoa. Muinaisjäännösrajaus on vuoden 1988 kaivausraportin karttoihin, 1988 neuvottelukertomuksen tietoihin, vanhoihin kyläkeskuksesta otettuihin valokuviin ja vuoden 2020 kaivaukseen perustuva arvio.
metsakeskus.1000037922 475 Gamla Malax ridvägen 10007 12005 13000 11006 27000 223441.00000000 6970025.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037922 Maalahteen johtavan Gamla Malax ridvägenin linjaus on merkitty 1800-luvun pitäjänkartoille. Pitäjänkarttojen ja osin vanhojen peruskarttojen sekä lidaraineiston avulla linja asemoitiin nykyiselle karttapohjalle. Maastotarkastuksessa keväällä 2017 linjausta paikannettiin noin 700 metrin matkalta (tuulivoimaan liittyvän hankealueen etelä-, keski- ja pohjoisosassa). Melkein koko tällä osuudella näytti, että viimeksi sitä olisi käytetty metsäkoneen/traktorin ajourana. Ratsupolun linjauksen tuntumassa risteilee myös useita muita vanhoja metsäkoneiden/traktoriuria, ja joillakin kohdin ratsupolun linjauksen erottaminen niistä ei ollut mahdollista. Vanhaa tielinjausta lienee hävinnyt myös sen kohdalla lähihistoriassa kulkeneen metsätien raivauksessa ja kunnostuksessa. Sitä ei voitu varmistaa oliko ratsupolku käytössä jo 1700-luvulla.
metsakeskus.1000037923 405 Ukonmäki 10002 12011 13114 11006 27027 580323.00000000 6779255.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037923 Puolustusvarustus sijaitsee Joutsenon taajaman pohjoispuolella Ukonmäen lakialueella, mäen jyrkän pohjoisrinteen päällä. Varustuksia pidetään punaisten vuoden 1918 sodan aikana kaivamina (esim. Ropponen 1997: 355). Syksyn 2015 maastotyössä todettiin, että alueella on säilyneitä puolustusvarustuksia noin 400 metrin matkalla. Jyrkän rinteen päällä on taisteluhauta, joka koostuu useista erillisistä pätkistä, joita erottavat muutamien metrien mittaiset välit. Kaivanto alkaa Ukonmäen koillisosasta ja jatkuu mäen pohjoisreunaa kiertäen Pöyhiänniementien varteen. Tien länsipuolella se jatkuu kahdessa osassa yhteensä noin 50 metrin matkan. Kaivannon nykyinen syvyys on 0,5-1 m, leveys 0,5-1,5 m. Pohjoisreunalla on valli, jonka leveys on 1-1,5 m ja korkeus 0,5 m. Siellä täällä taisteluhaudan eri kohdissa on pohjoiseen suunnattuja ampumapesäkkeitä: yhden taistelijan suojaksi soveltuvia pienialaisia kaivantoja taisteluhaudan etupuolella. Hiidenmäen lakialueen itäosassa, metsämaastossa loivassa luoteisrinteessä, todettiin pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoinen kuoppa, jonka laajuus on 3,5 x 2,5 m ja syvyys 0,8 m. Reunoilla on isoja kiviä. Kyseessä lienee korsukuoppa. Topografian perusteella on mahdollista, että varustukset jatkuvat Rantalantiehen rajautuneen inventointialueen länsipuolella.
metsakeskus.1000037924 405 Ukonniemi 10002 12001 13014 11006 27007 580345.00000000 6779131.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037924 Kohde sijaitsee Joutsenon kirkosta 2,5 km pohjoiseen Ukonniemen kaakkoisosassa. Vuoden 1766 verollepanokartan konseptissa (Chiilander 1766a) Hiidenmäen alue on merkitty pappilan maaksi (Prästegårds Teg), ja sen koillisosaan on merkitty nimeämätön torppa. Mäen kaakkoisrinteellä, nykyisellä metsäalueella, on ollut torpan peltoa. Asuinpaikka on merkitty vielä vuoden 1805 Viipurin läänin karttaan (Steinheil 1805), muttei enää 1800-luvun puolivälin pitäjänkarttaan (karttalehti 3134 11). Vuoden 2015 inventoinnissa aluetta tarkastettiin maastossa varsin perusteellisesti. Rakennustenjäännöksiä ei havaittu, mutta torpanpaikan ympäristössä metsämaastossa todettiin useita kiviröykkiöitä. Röykkiöt voidaan niiden sijainnin perusteella yhdistää 1700-luvun torpanpaikkaan. Torpan sijaintipaikan tienoille kaivettiin muutamia koekuoppia. Niissä tavattiin sekoittunutta maata, muttei mitään konkreettisesti kiinteään muinaisjäännökseen yhdistettävää. On mahdollista, että jokin röykkiöistä on torpan uuninjäännös, mutta tätä ei voi varmistaa ilman tarkempia tutkimuksia. 1760-luvun karttamerkinnän perusteella on todennäköistä, että torppa on peräisin 1700-luvun alkupuolelta. Röykkiöitä ja niiden keskellä olevaa torpanpaikkaa on pidettävä kiinteänä muinaisjäännöksenä. Lisäksi röykkiöiden itäpuolella, itään laskevassa rinteessä kohdassa P=6779123, I=580377 todettiin kulmistaan pyöristyneen suorakaiteen muotoinen kuoppa, jonka laajuus on 2,5 x 3 m ja syvyys 1,5 m. Reunoilla on lisäksi vallit, joiden leveys on 1 m ja korkeus 0,5 m. Kuopan reunat ovat jyrkät ja rakenne vaikutti kaikkiaan nuorelta – sitä ei ole syytä pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä. Vuonna 1971 painettuun peruskarttaan (karttalehti 3134 11 Kattelussaari) on aivan vuoden 1766 karttojen torpanpaikan tuntumaan merkitty neljän rakennuksen muodostama pihapiiri. On mahdollista, että 1900-luvun rakennukset ovat tuhonneet suuren osan 1700-luvun torpan jäännöksistä.
metsakeskus.1000037925 402 Humalapuro 10002 12001 13013 11006 27000 528746.00000000 7006861.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037925 Ala-Pitkä-järven eteläpäässä korkeahkon mäen tasaisella laella sijaitsee vanha talotontti. Alue on ollut aiemmin peltoa ja laidunta, mutta nykyisin se on joutomaata tai kesantoa. Maa-aines on pintakerroksessa peltomultaa ja sen alla hiekkamoreenia. Vuoden 1779 Onkiveden ja Alapitkän kartalla kohdalle on merkitty talo (oletettavasti torppa). Sen sijaan saman vuoden kartoituksen mutta 1825 laaditun Alapitkän ja Mikkajärven kartan konseptiin ei ole kohdalle merkitty taloa, peltolohko kylläkin. V. 1844 pitäjänkartalle paikalle on merkitty talo. V 1895 laaditussa Onkiveden Palomäen tilan tilusten kartassa paikalla ei ole taloa. Järvenpään talo (torppa) on siirtynyt paikalta koilliseen. Paikalla on siis ollut talo tai torppa 1800-luvun alussa mutta ei enää 1800-luvun lopulla. Mäen lakialueella tehtiin maanäytekairauksia ja koekuopitusta. Molemmilla menetelmillä paikalta löytyi merkkejä kulttuurikerroksesta.
metsakeskus.1000037926 405 Hönölä 10002 12016 13182 11006 27000 579985.00000000 6779178.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037926 Kohde sijaitsee Joutsenon kirkosta 2,6 km pohjoisluoteeseen metsäisellä mäenkumpareella Rantalantien ja Pöyhiänniementien välissä. Vuoden 2015 inventoinnissa paikalla todettiin kolme sammaloitunutta kiviröykkiötä vain muutaman metrin päässä toisistaan. Ulkomuodon ja sijainnin perusteella kyse on viljelyröykkiöistä.
metsakeskus.1000037927 405 Kinnari 10002 12004 13051 11006 27007 580139.00000000 6779156.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037927 Kohde sijaitsee Joutsenon kirkosta 2,6 km pohjoiseen Ukonmäen lounaisosassa, loivassa lounaisrinteessä, mäntyvaltaisessa sekametsässä. Vuoden 2015 inventoinnissa todettiin pohja-kaavaltaan neliönmuotoinen kivilatomus, jonka sivujen pituus on 1,8 m ja korkeus 0,4 m. Rakenne koostuu särmikkäistä ja pyöristyneistä kivistä, joiden koko on pääosin 20–50 cm. Latomuksen keskellä on litteä pystykivi, jonka leveys on 0,4 m, paksuus 0,15 m ja korkeus 0,4 m. Pystykiven pitkän sivun suunta on 375 goonia. Lounaissivulle on hakattu numero 89. Merkki saattaa liittyä rajalinjaan, joka on merkitty jo vuoden 1766 verollepanokarttoihin (Chiilander 1766a-b). Kyseessä on todennäköisesti osin sama rajalinja, joka on merkitty myös pitäjänkartalle. Nyt dokumentoidun rajamerkinkohdalla ei ole kulkenut rajaa ainakaan enää vuoden 1971 peruskartassa.
metsakeskus.1000037928 405 Kinnari 2 10007 12004 13051 11006 27009 580010.00000000 6779122.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037928 Kohde sijaitsee Joutsenon kirkolta n 2,5 km pohjoisluoteeseen metsäisellä mäenkumpareella Rantalantien ja Pöyhiänniementien välissä, mäen korkeimmalla kohdalla. Vuoden 2015 inventoinnissa todettiin pohjakaavaltaan neliönmuotoinen kivilatomus, jonka sivujen pituus on 1,5 m ja korkeus 0,4 m. Rakenne koostuu särmikkäistä ja pyöristyneistä kivistä, joiden koko on pääosin 20–50 cm. Latomuksen keskellä on pitkänomainen pystykivi, jonka halkaisija on 15 cm ja korkeus 35 cm. Hakkauksia ei havaittu. Paikalle ei ole merkitty rajaa vuoden 1766 verollepanokarttoihin (Chiilander 1766a–b) eikä 1800-luvun puolivälin pitäjänkartalle (karttalehti 3134 11). Sen sijaan vuoden 1971 peruskartan perusteella paikalla on tuolloin ollut kantatilojen 2 ja 17 välinen raja. Nykyistä rajaa paikalla ei kulje. Yllä esitetyn valossa rajamerkki ei liene erityisen vanha, eikä sitä ole syytä pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä.
metsakeskus.1000037932 285 Kymijoki Kyminlinna 3 10001 12016 13152 11002 27000 493393.00000000 6707811.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037932 Kohde sijaitsee Kymijoen Langinkoskenhaarassa Kymilinnan länsipuolella. Kohde koostuu kivistä ja puutukeista, mutta havaittavissa ei ole kiinteitä rakenteita. Kohde vaatii lisätutkimuksia. Kyseessä voisi olla esim. kalastuksessa käytetty kivillä täytetty hirsiarkku.
metsakeskus.1000037933 297 Akkosaari 10002 12002 13020 11006 27000 514343.00000000 7002862.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037933 Akkosaari sijaitsee Maaninkajärven Kirkonselällä. Saari on kooltaan noin 140x60 metriä etelä-pohjoissuuntainen saari, jossa kasvaa tiheää sekametsää. Saari on mahdollisesti tilapäinen hautapaikka. Nimiarkiston pitäjänkokoelmien mukaan saareen opn haudattu sotilaita. Myös Wegelius (1878:29) mainitsee "Akkasaareen Maaninganvedessä" sotilaita haudatun. Kohde on tarkastettu vuonna 2010. Tarkastuksen yhteydessä paikalta on saatu yksi kallo ja reisiluun varsikatkelma jotka on analysoitu osteologisesti 2010. Kallo on noin 6-7-vuotiaan lapsen ja reisiluu aikuisen yksilön.
metsakeskus.1000037935 889 Mäkelä 10001 12001 13000 11019 27000 485960.00000000 7192754.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037935 Sanginjärven keskiosa koillisrannan Mäkelästä on löytynyt neljä kiviesinettä rantavedestä vedenpinnan ollessa alhaalla. Esineet - (KM 27954:1-4 kaksi kirvestä, taltta ja hioin, diar. 1993) - löytyivät 1975 lasten leikkiessä matalasta hiekasta läheltä toisiaan ja suunnilleen samasta syvyydestä järven rantatörmästä ja -hiekasta noin 120 metrin päässä Mäkelän päärakennuksesta. Löydön yhteydessä paikalla on havaittu kuonaa. Löytöpaikalla on myös palaneita kiviä sekä historialliseen aikaan liittyviä havaintoja, m. pajan rauniot ja talonpohjia. Löytöpaikan läheltä kerrotaan löydetyn venäläisiä rahoja. Useat kiviesineet viittaavat kivikautiseen asuinpaikkaan, mutta löytöpaikkaa ei ole tarkastettu maastossa. Sanginjärven Mäkelästä ovat myös löydöt KM 2508:25-46 (tasataltta, oikokirveen terä, diar. 1887). Näiden tarkempi löytöpaikka ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000037936 936 Orivesi - Uusikaarlepyy Marttisensaari 10007 12005 13071 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037936 Metsässä, loivasti pohjoiseen viettävällä rinteellä kulkee toisistaan 7 m:n etäisyydellä kaksi melko suoraa, SSE-NNW-suuntaista ojaa, joiden syvyys ja leveys on n. 0,5 m. Historiallisen kartta-aineiston mukaan paikalla on kulkenut Vaasantien (Lapuantien) vanhin (1690-1860- luvut) linjaus (Käppi 1990, 4; Räntilä 2002, inventointikartta). Ko. ojien reunustama linjauksen osa liittyy etelässä, linnoitusalueen N-puolella NW-SE-suuntaiseen kävelytiehen, jonka SE-osa oli käytössä maantienä 1690-1890-luvuilla ja NW -osa otettiin käyttöön ko. vanhimman linjauksen tilalle 1860-luvulla. Linnoitusalue 2:n varustusten kohdalla vanhin linjaus ei enää hahmotu maastossa (ojat on mahdollisesti täytetty linnoitusten rakennustäiden yhteydessä). Jonkinlaisia merkkejä siitä saattaa kuitenkin olla alempana rinteellä, varustusten NW-puolella. Vielä pohjoisempana ko. tielinja kulkee Herraskosken itärannan ja pellon reunan välissä vanhan sillan paikalle, joka on sijainnut Ala-Herrasen talon kohdalla. (Adel 2002, 34)
metsakeskus.1000037937 445 Jungfruskär 10007 12005 13068 11010 27000 170943.00000000 6681834.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037937 Jungfruskär 1650-luku (Hans Hansson), Iungfruskäär 1695 (Peter Gedda), Jungfruskiär 1713 (MH 2/-- Charta öfwer Åbo) Jungfruskär 1786 (Charta öfver Åland), Jungfruskären 1789 (Eric af Wetterstedt). Jungfruskär oli merenkulun suojasatama Turun - Lill Sottungan - Tukholman väylän varressa ja saarella asuvien torpparien kalastussatama. Saari mainitaan 1650 luotsinvaihtopaikkana (Smulter 1997: 194) ja 1760 suojasatamana, ei tosin yhtä turvallisena kuin Berghamn (Hülpher 1886: 8, 142–144). Maakirjassa 1540 saari mainitaan nimellä Hyndh skeer, Hynd Skeer Hyppeisten kylään kuuluvana saarena, jossa ei ollut tiloja (Kuvaja 1997: 56). Torppariasutus alkoi isojaosta 1844, jolloin kantatiloihin kuuluvat maat lohkottiin ja saarelle alkoi muodostua torppia. Vuonna 1881 laaditussa raportissa torppia on seitsemän (Mårtensson 1997: 86-87).
metsakeskus.1000037938 445 Myshamn 10007 12005 13068 11010 27000 192913.00000000 6658764.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037938 Mishoopen 1684 (van Keulen, Amsterdam; Westerlund 2007: 6). Múskärhampne 1650 (Hans Hansson, Maskun ja Piikkiön kihlakuntakartta). Myshamn 1695 (Peter Gedda), Myshamn 1747 (Jonas Hahn; Eh-rensvärd & Zilliacus 1997: 32), Myshamn 1789 (Eric af Wetterstedt). Aspön kyläsaaren länsipuolella olevat saaret Långlandet, Flakaskär ja Stackskär muodostavat suojasataman Myshamnin Utön-Turun väylän varressa (Zilliacus 1994: 64–65). Myshamn on suojaisa kaikilla muilla paitsi suoraan pohjoisesta tai suoraan etelästä tulevilla tuulilla. Paikka esiintyy lähteissä 1500-luvulta alkaen. Johan Månssonin Itämeri-oppaassa 1644 on seuraava kuvaus: Wäster aff Ingolfskiäret en half miil är och en hamn som kallas Myshamn. Jonas Hahnin kartassa 1747 ja Gustav af Klintin kartassa 1813 on piirretty väylä Utön väylältä Myshamniin Långlands sundin läpi (Ehrensvärd & Zilliacus 1997: 34; Miekkavaara 1988: 67–70). Långlandetin saari esiintyy 1600-luvulta alkaen nimellä Murskär. Nimi oli tunnettu vielä Ole Eklundin vieraillessa saarella kesällä 1939 (Eklund 1958, n:o 291). Bertel Forteliuksen mukaan nimi palautuu adjektiiviin mjo ’kapea’ (Fortelius 1999: 283), joten nimeä ei voi yhdistää substantiiviin mur ’muuri’, niin arkeologisesti houkuttelevaa kuin se olisikin. Långlandet on vanha rinnakkaisnimi, sillä se on Eric af Wetterstedtillä 1789 Longland.
metsakeskus.1000037939 445 Byviken 10007 12005 13068 11010 27000 202816.00000000 6653145.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037939 Byviken on Korppoon Björkön todennäköinen vanhan kyläsataman paikka. Vanhin tieto talonpoikaisasutuksesta Björkössä on tallinnalaisen kauppaporvarin Helmick Ficken velkakirjassa. Siitä käy ilmi kahden björköläisen olleen tallinnanpurjehduksella vuonna 1510, mahdollisesti jo 1508 (Kerkkonen 1978: 184-185). Vuoden 1540 maakirjassa ja veroluetteloissa 1560-luvulla mainitaan kolme taloa Björkössä (Jutikkala 1973).
metsakeskus.1000037940 609 Enskerit 10007 12005 13068 11006 27000 202114.00000000 6851319.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037940 Iso-Enskeri on 46.1 ha:n kokoinen saari Ahlaisten edustalla, Tahkoluodosta pohjoiseen. Iso-Enskeri on merkitty Hans Hanssonin Ala-Satakunnan 1650 karttaan nimellä Enskär. Gustav af Klintin kartassa vuodelta 1836 saaret on merkitty nimellä Stora Enskär sekä Lilla Enskär, niiden eteläpuolella sijaitsevat pienet saaret Silakka Riuta sekä Hylki Riuta. Viitoitettu väylä kulkee Enskerien itäpuolelta. Iso-Enskerin koillispuo-lelle sekä Vähä-Enskerin itäpuolelle on merkitty ankkurointipaikat. Haminakari-nimi viittaa paikan olleen paikallisten kalastajien käyttämä luonnonsatama-paikka.
metsakeskus.1000037941 51 Pirskerin Haminasalmi 2 10007 12005 13068 11010 27000 202358.00000000 6818526.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037941 Pirskerin ja Ryöväskerin välisessä salmessa ollut satamapaikka mainitaan karttalähteissä 1600-luvulta lähtien eri nimillä, esimerkiksi Hans Hansson on vuoden 1650 Ala-Satakunnan sekä Länsi-Satakunnan kartoissaan nimennyt satamapaikan eri tavoin, edellisessä Birskär holmar och hampn, jossa saarten väliin on merkitty ankkurointipaikka, ja jälkimmäisessä Bärskärhampn (myös Ehrensvärd & Zilliacus 1997, 94). Sisempi väylä kulkee saarten välistä. Birskär 1773 (Peter Nymansson, Ehrensvärd & Zilliacus 1997, 95). Vuonna 1835 Gustav af Klint nimeää Pirskerin Björkskär ja sen pohjoispuolelle Röfvärskär. Etelän Pirskeri on merkitty nimellä Luotaskär. Väylä on merkitty kulkemaan Ryöväskerin ja Pirskerin välistä Haminasalmea pitkin.
metsakeskus.1000037941 51 Pirskerin Haminasalmi 2 10007 12005 13068 11006 27000 202358.00000000 6818526.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037941 Pirskerin ja Ryöväskerin välisessä salmessa ollut satamapaikka mainitaan karttalähteissä 1600-luvulta lähtien eri nimillä, esimerkiksi Hans Hansson on vuoden 1650 Ala-Satakunnan sekä Länsi-Satakunnan kartoissaan nimennyt satamapaikan eri tavoin, edellisessä Birskär holmar och hampn, jossa saarten väliin on merkitty ankkurointipaikka, ja jälkimmäisessä Bärskärhampn (myös Ehrensvärd & Zilliacus 1997, 94). Sisempi väylä kulkee saarten välistä. Birskär 1773 (Peter Nymansson, Ehrensvärd & Zilliacus 1997, 95). Vuonna 1835 Gustav af Klint nimeää Pirskerin Björkskär ja sen pohjoispuolelle Röfvärskär. Etelän Pirskeri on merkitty nimellä Luotaskär. Väylä on merkitty kulkemaan Ryöväskerin ja Pirskerin välistä Haminasalmea pitkin.
metsakeskus.1000037942 90 Patoonselkä Kalmosaari 10002 12002 13020 11006 27000 587138.00000000 6938556.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037942 Kalmosaaren pohjoisosassa havaittiin kolme pitkänomaista painannetta muutaman metrin etäisyydellä toisistaan. Kahteen painanteeseen kaivettiin kuokuoppa, joista molemmista löytyi hiiltä mutta ei esim. luita. Perimätiedon (mm. Pelkonen 1902) perusteella kohdetta voi pitää hautasaarena.
metsakeskus.1000037943 143 Marttila 10002 12002 13000 11033 27018 291037.00000000 6861573.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037943 Metallinetsinnässä on vuonna 2017 löytynyt pellosta enintään 15 cm syvyydestä useita myöhäisrautakautisia esineenkatkelmia ja esineitä (ks. alakohteet).
metsakeskus.1000037944 90 Petruma Kalmosaari 10002 12002 13020 11006 27000 593770.00000000 6931505.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037944 Petruma-järven Kalmosaaren eteläosissa, saaren harjanteella loivasti itään ja koilliseen viettävässä rinteessä kymmenen soikeaa painannetta, pituus 130-190 cm, leveys 65-115 cm ja syvyys 10-50 cm. Painanteisiin tehtiin neljä koepistoa tai -kuoppaa, joista ei löytöjä. Tarinaperinteen takia kohdetta pidettävä mahdollisena hautasaarena. Saaren keskiosassa painanteiden lähettyvillä heikosti erottuva rakennuksen pohja: maavallien pituus lounais-koillissuunnassa noin 5,2 m ja luode-kaakkosuunnassa noin 3,9 m. Pelkonen 1902: "Kalmasaareen on haudattu kuolleita silloin kun Heinävedellä ei vielä ole kirkkoa ollut."
metsakeskus.1000037945 698 Karjalanjärvi 10002 12001 13001 11019 27012 510014.00000000 7346456.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037945 Karjalanjärven luoteispäässä ja Kenttävaaran lounais-/eteläpuolella sijaitsee laaja kivikautinen asuinpaikka hiekkatasanteella heikon törmän yläpuolella noin 4 m Karjalanjärven nukyvedenpinnan yläpuolella. Asuinpaikka on itä-länsisuuntainen, sen pituus on 215 m, öleveys 45 m, ja pinta ala 9200m^2. Asuinpaikalla on todennäköisesti kaksi eri-ikäistä kerrostumaa: 1 - Asuinpaikkapinta ilman maanpäällisiä merkkejä korkeudella 179-181 m; koekuopissa havaittiin voimakkaan punainen likamaa, kvartsia ja palaneita kiviä ja lisäksi metsäpolun pinnassa oli näkyvissä kvartsia ja palaneita kiviä n. 100 m matkalla. 2 - Useita asuinpainanteita. Yhteen painanteeseen tehtiin koepisto v. 2018 inventoinnissa, jossa havaittiin voimakkaan ruskeaa likamaata. Asuinpaikka-alueella on useita maakuoppia, joista osa voisi olla pyyntikuoppia. Kuoppia ei inventoinnin yhteydessä tarkemmin tutkittu. Lisäksi alueella on yksi uuden ajan kellarikuoppa. Asuinpaikkapinta on mahdollisesit varhaismesolliittinen sijaintinsa ja laajuutensa perusteella; 4 m nykyjärven pinnan yläpuolella ja 8 m korkeimman rannann alapuolella (rannansiirtymiskäyrä Taivalkoski-Oulu, H.-P. Schulz julkaisematon). Ikämääritys pitäisi varmistaa 14C-ajoituksella. Asumuspainanteet ovat todennäköisesti nuorempia ja ajoittuisivat neoliittisiksi tai varhaismetallikautisiksi, joka olisi varmistettava 14C-ajoituksella. Kuoppien ikää ei tarkemmin selvitetty. Kohde tarkastettiin metsänkäyttöön liittyen 2021. Tarkastuksen yhteydessä tarkastetuista kuopista 5 todettiin luonteeltaan mieluummin asumuspainanteiksi kuin pyyntikuopiksi sopivaksi. Kahta inventointiraporttiin merkittyä kuoppaa ei löydetty. Tarkastuksessa löydettiin yksi uusi kuoppajäännös. Alakohteet v. 2021 tarkastushavaintojen mukaisesti.
metsakeskus.1000037945 698 Karjalanjärvi 10002 12001 13001 11019 27011 510014.00000000 7346456.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037945 Karjalanjärven luoteispäässä ja Kenttävaaran lounais-/eteläpuolella sijaitsee laaja kivikautinen asuinpaikka hiekkatasanteella heikon törmän yläpuolella noin 4 m Karjalanjärven nukyvedenpinnan yläpuolella. Asuinpaikka on itä-länsisuuntainen, sen pituus on 215 m, öleveys 45 m, ja pinta ala 9200m^2. Asuinpaikalla on todennäköisesti kaksi eri-ikäistä kerrostumaa: 1 - Asuinpaikkapinta ilman maanpäällisiä merkkejä korkeudella 179-181 m; koekuopissa havaittiin voimakkaan punainen likamaa, kvartsia ja palaneita kiviä ja lisäksi metsäpolun pinnassa oli näkyvissä kvartsia ja palaneita kiviä n. 100 m matkalla. 2 - Useita asuinpainanteita. Yhteen painanteeseen tehtiin koepisto v. 2018 inventoinnissa, jossa havaittiin voimakkaan ruskeaa likamaata. Asuinpaikka-alueella on useita maakuoppia, joista osa voisi olla pyyntikuoppia. Kuoppia ei inventoinnin yhteydessä tarkemmin tutkittu. Lisäksi alueella on yksi uuden ajan kellarikuoppa. Asuinpaikkapinta on mahdollisesit varhaismesolliittinen sijaintinsa ja laajuutensa perusteella; 4 m nykyjärven pinnan yläpuolella ja 8 m korkeimman rannann alapuolella (rannansiirtymiskäyrä Taivalkoski-Oulu, H.-P. Schulz julkaisematon). Ikämääritys pitäisi varmistaa 14C-ajoituksella. Asumuspainanteet ovat todennäköisesti nuorempia ja ajoittuisivat neoliittisiksi tai varhaismetallikautisiksi, joka olisi varmistettava 14C-ajoituksella. Kuoppien ikää ei tarkemmin selvitetty. Kohde tarkastettiin metsänkäyttöön liittyen 2021. Tarkastuksen yhteydessä tarkastetuista kuopista 5 todettiin luonteeltaan mieluummin asumuspainanteiksi kuin pyyntikuopiksi sopivaksi. Kahta inventointiraporttiin merkittyä kuoppaa ei löydetty. Tarkastuksessa löydettiin yksi uusi kuoppajäännös. Alakohteet v. 2021 tarkastushavaintojen mukaisesti.
metsakeskus.1000037946 90 Iso-Vihtari Kalmosaari 10001 12002 13020 11006 27000 602139.00000000 6914495.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037946 Iso-Vihtari -järven Kalmosaaressa havaittiin 17 hautamaista painannetta. Kaksi koekuoppaa olivat löydöttömiä. Saaren ohi on 1750-luvun pitäjänkartassa piirretty talvitie Rantasalmelta Liperiin.
metsakeskus.1000037947 90 Vahvalahden Kalmosaari 10001 12002 13020 11006 27000 585883.00000000 6920363.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037947 Vahvalahden Kalmosaaressa havaittiin kolme matalaa, itä-länsisuuntaista hautamaista painannetta. Painanteisiin ei tehty koekuoppia. Paikannimiarkistossa Kalmosaaren rinnakkaisnimenä käytetään Hautasaari-nimeä. Pelkonen 1902. "Vahvalahden Kalmosaareen on haudattu Heinäveden ensimmäisiä asukkaita."
metsakeskus.1000037948 90 Petäjäjärvi Kalmosaari 10001 12002 13020 11006 27000 576335.00000000 6916945.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037948 Petäjäjärven Kalmosaaressa haivaittiin 15 soikeaa hautamaista painannetta ja yksi pyöreähkö, 2x1,7x1,2 m kuoppa. Osa painanteista saattaa olla perimätiedon tuntemien aarteenetsijöiden kaivamia.
metsakeskus.1000037949 90 Kerma Iso Hautasaari 10002 12016 13175 11006 27000 591542.00000000 6924853.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037949 Saaren eteläosassa lounaaseen viettävässä rinteessä kolme tervahautaa, joiden halkaisija 5-10 m.
metsakeskus.1000037950 16 Käpölä 10002 12002 13000 11033 27018 413210.00000000 6778070.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037950 Metallinilmaisinharrastajien keväällä 2020 löytämä ja ilmoittama kohde, joka sijaitsee kymmenkunta kilometriä Vääksyn keskustasta lounaaseen, Vesijärven rannasta Viitailan seurantalon ohi menevän tien varrella, noin puolitoista kilometriä Viitailan historiallisesta kylätontista kaakkoon. Paikalta löydettiin mm. viikinkiaikainen a-tyypin kupurasolki ja ristiretkiaikainen levysolki. Löytöpaikka sijaitsee peltojen ja suon rajaamassa metsikössä, kuusivaltaisessa sekametsässä. Löydöt ovat suhteellisen läheltä toisiaan. Keskittymä sijaitsee lounaaseen viettävällä loivalla moreenirinteellä. Alueella on näkyvissä kohtalaisen runsaasti luontaisia maakiviä. Metsikön eteläkärjessä on ihmisen sinne kasaamia kiviä ja jonkin verran modernia roinaa. Paikalla on v. 1965 peruskartalla ulkorakennus. Aluerajaus on tehty metallinilmaisinhavaintojen ja topografian perusteella. Tarkempi aluerajaus ja kohteen luonteen selvittäminen edellyttää perusteellisempia arkeologisia tutkimuksia.
metsakeskus.1000037950 16 Käpölä 10002 12002 13000 11033 27019 413210.00000000 6778070.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037950 Metallinilmaisinharrastajien keväällä 2020 löytämä ja ilmoittama kohde, joka sijaitsee kymmenkunta kilometriä Vääksyn keskustasta lounaaseen, Vesijärven rannasta Viitailan seurantalon ohi menevän tien varrella, noin puolitoista kilometriä Viitailan historiallisesta kylätontista kaakkoon. Paikalta löydettiin mm. viikinkiaikainen a-tyypin kupurasolki ja ristiretkiaikainen levysolki. Löytöpaikka sijaitsee peltojen ja suon rajaamassa metsikössä, kuusivaltaisessa sekametsässä. Löydöt ovat suhteellisen läheltä toisiaan. Keskittymä sijaitsee lounaaseen viettävällä loivalla moreenirinteellä. Alueella on näkyvissä kohtalaisen runsaasti luontaisia maakiviä. Metsikön eteläkärjessä on ihmisen sinne kasaamia kiviä ja jonkin verran modernia roinaa. Paikalla on v. 1965 peruskartalla ulkorakennus. Aluerajaus on tehty metallinilmaisinhavaintojen ja topografian perusteella. Tarkempi aluerajaus ja kohteen luonteen selvittäminen edellyttää perusteellisempia arkeologisia tutkimuksia.
metsakeskus.1000037951 16 Tohkala 10002 12001 13000 11033 27000 411585.00000000 6779700.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037951 Metallinetsinnässä vuonna 2019 löytynyt linturiipus pellon viereisestä metsäryteiköstä, läheltä peltoa. Viereiseltä pellolta poimittiin monitahokkaan muotoinen tummansininen lasihelmi (ks. alakohde). Tarkastus 2020. Koekuopituksen, metallinilmaisintutkimuksen ja pintahavainnoinnin perusteella paikalla on ollut hautaus/asuinpaikka, joka on maanmuokkauksessa pääosin tuhoutunut. Kohteen luonteen ja rajauksen selvittäminen edellyttää perusteellisempia arkeologisia tutkimuksia.
metsakeskus.1000037951 16 Tohkala 10002 12002 13000 11033 27000 411585.00000000 6779700.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037951 Metallinetsinnässä vuonna 2019 löytynyt linturiipus pellon viereisestä metsäryteiköstä, läheltä peltoa. Viereiseltä pellolta poimittiin monitahokkaan muotoinen tummansininen lasihelmi (ks. alakohde). Tarkastus 2020. Koekuopituksen, metallinilmaisintutkimuksen ja pintahavainnoinnin perusteella paikalla on ollut hautaus/asuinpaikka, joka on maanmuokkauksessa pääosin tuhoutunut. Kohteen luonteen ja rajauksen selvittäminen edellyttää perusteellisempia arkeologisia tutkimuksia.
metsakeskus.1000037955 445 Korpoström 2 10002 12005 13058 11006 27007 200059.00000000 6676049.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037955 Korpoströmin Saaristokeskuksen rannassa. Rannan korkeassa kalliossa on kiinni paksu rautainen lenkki, jossa on rautarengas. Vuonna 1842 kiinnitettiin lenkit ja renkaat Skorvlotin ja Rumarnäsin kallioihin, kun taas Ringgrundetin, Magasinuddenin sekä Ringuddenin renkaista on annettu päätös jo 1789 (Smulter 1994, 283). Todennäköisesti Saaristokeskuksen rengas on jompikumpi viimeksi mainituista renkaista.
metsakeskus.1000037956 90 Viitalahti Hautasaari 10002 12016 13175 11006 27000 579615.00000000 6930935.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037956 Saaren luoteisosassa, etelärannalla lähellä rantaa lounaaseen viettävässä rinteessä kaksi tervahautaa muutama metri toisistaan. Isompi halkaisijaltaan noin 10 m ja syvyys noin 2,3 m. Tervahautaa ympäröi noin 1,1 m maavalli. Tästä tervahaudasta noin 10 m koilliseen pienempi, halkaisijaltaan noin 3,7 m pyöreä hauta, jonka sisähalkaisija noin 1,7 m ja syvyys noin 0,6 m. Hautasaarella tai läheisellä Pienellä Hautasaarella ei havaittu mitään kalmistoon viittaavaa. 1700-luvun puolivälin pitäjänkartassa "Hauda Sari" on nykyinen Havukkasaari (Hautasaaresta pohjoiseen), jota ei inventoinnissa 2001 tarkastettu.
metsakeskus.1000037957 90 Juojärvi Pöytälahti Kalmosaari 10001 12004 13048 11006 27000 603114.00000000 6935157.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037957 Saaren itäosassa noin 60 m pitkä, 1-1,5 m korkea ja noin 1 m leveä kivivalli. Samanlaista vallia myös noin 300 m kaakkoon sijaitsevalla pienemmällä saarella ja noin 350 kaakkoon sijaitsevalla kannaksella. Mahdollisesti muinainen rantavalli. Saaressa ei havaittu merkkejä hautauksista.
metsakeskus.1000037959 90 Iso-Rummukka Kalmistonniemi 10001 12002 13021 11006 27000 572031.00000000 6923519.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037959 Iso-Rummukka-järven itärannalla Kalmistonniemi eli Kalmaniemi. Muutama koepisto, mutta ei havaintoja hautauksista. Nimiarkiston mukaan lähistöllä Kalmakangas, mutta sen sijainti ei selvillä. Vaatisi lisätutkimuksia, joten toistaiseksi mahdollinen muinaisjäännös.
metsakeskus.1000037961 742 Luusuamännikkö 10002 12001 13000 11019 27000 536767.00000000 7491668.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037961 V. 2011 ilmoituksen mukaisesti: "Mökkitontilta löytyi kymmeniä kvartsi-iskoksia mökin lounaispuolelle kaakkosta tulevalta tieuralta, erityisesti kummun päältä 10 m x 5 m kokoiselta alueelta. Tie on tehty kuorimalla turve pois, ja se on toistaiseksi päällystämätön. Osa iskoksista löytyi tien sivuun kasatun turpeen seasta. Mökin länsipuolella kumpareen reunalla on pieni 1,5 m x 1 m kokoinen moderni kaivanto, josta löytyi muutamia iskoksia. Iskoksia löytyi myös alempaa kumpareen eteläpuolelle jatkuvalta päällystämättömältä tieuralta. Löydöt rajautuvat kaakko-luodesuuntaiselle tieuralle ja sen luoteispäässä olevan kaivannon kohdalle, 65 m pituiselle alueelle. Koekuopitusta ei tehty, mutta asuinpaikka rajautunee ainakin kumpareen alueelle ja sen eteläpuolelle. Pyyntikuoppa: Mökin luoteispuolella kumpareen luoteisreunalla on 6 m x 3 m kokoinen soikea loivareunainen kuoppa. Kuopan syvyys on n. 1 m, ja siinä on 1,5 m leveä valli. Rakenteen kokonaismitat ovat 9 m x 6 m. Kuoppaa ei kairattu." Lisätty v. 2020 H. Kotivuoren arkistoista löydetyn Metsähallituksen arkeologin S. Tolosen tiedonannon perusteella. Kohde syytä tarkastaa maastossa, jotta sen nykyinen säilymisaste voidaan todeta. Rajaus v. 2011 ilmoituksen mukaisesti.
metsakeskus.1000037962 90 Koivujärvi Kalmosaari 10001 12014 13000 11006 27000 581048.00000000 6916906.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037962 Perimätieto kertoo saarta käytetyn kelirikkokalmistona, mutta saarella ei havaittu merkkejä haudoista. Havaintomahdollisuudet olivat huonot sään ja runsaan hakkuujätteen takia.
metsakeskus.1000037963 90 Ruokovesi Likaisensaari 10001 12002 13020 11006 27000 590278.00000000 6914446.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037963 Ruokoveden Kalmosaari on kallioinen eikä siellä hvaittu merkkejä hautauksista. Vuoden 1917 kartassa Kalmosaari on nykyisen Likaisensaaren kohdalla, mutta Likaisensaaressa ei inventoinnissa käyty.
metsakeskus.1000037964 90 Kermankoski Kerman saha 10001 12015 13147 11006 27000 590256.00000000 6919439.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037964 Vuonna 1793 perustetun Kerman sahan ensimmäinen rakennus sijaitsi 1832 ja 1869 karttojen mukaan Kermankosken alaosassa kosken itäpuolella. Sahan pohjoispuolelle rakennettiin 1800-luvulla asuinrakennuksia. Kermankoskella sijaitsi myös ainakin yksi mylly. Sahan rakennuksia ei ole säilynyt. Kermanvirran pohjoispuolella on näkyvissä isoja sahanpurukasoja. Kosken länsirannalla on ainakin 20 m pituinen myllyränni, jonka yläosassa on betoniset myllynperustukset (rakennetta ei ole merkitty karttoihin, joten ajoitus epäselvä). Kermankosken länsipuolella on rivi kellarikuoppia, jotka 1800-luvun valokuvan perusteella ovat sijainneet ison varastorakennuksen alla. Alue vaatii tarkemman inventoinnin.
metsakeskus.1000037965 90 Myllylahti 10001 12001 13013 11006 27000 590680.00000000 6919437.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037965 Kermankosken ja Haapakosken välisellä saarella sen koillisrannalla kaksi itä-länsisuuntaista rakennuksen perustaa, joiden päällä kasvaa 80-100 v vanhoja kuusia. Rakennukset liittynevät Kerman sahan toimintaan 1800-luvulla. Ison asuinrakennuksen 18x7 m kiviperusta, joka itäosassa tehty luonnonkivistä ja länsiosassa korjattu/tehty valamalla betonia kivien päälle. Lounaisnurkan lähellä on ison tiiliuunin pohja. Pienemmän, 8x6,5 rakennuksen maaperustus, jonka sisäpuolella kaksi kellarikuoppaa (2,3x2,5x1 m). Lisäksi noin 2x2x0,5 m kokoinen palaneiden kivien, tiilien ja nokimaan röykkiö, joka voi olla esim. saunan kiuas. Näistä noin 200 m länsiluoteeseen on uudemman maakellarin jäänteet: halkaisijaltaan 18 m maakummun keskellä 7x3 m betonilaatoista tehty kellari, jolla korkeutta noin 2 m ja johon siäänkäynti pohjoisesta.
metsakeskus.1000037969 148 Ruijanpolku Suolisvuono 10002 12005 13062 11006 27000 570712.00000000 7704194.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037969 Suolisvuonon reitti on yksi Suomen ja Jäämeren välisistä vanhoista kulkureiteistä. Varhaisin kirjallinen maininta reitistä on vuodelta 1598. Reittiä pitkin käytiin markkinoilla Näätämössä ja Reisivuonolla, ja Jäämerellä kalastamassa. Suolisvuonolta Pakanajoelle Jankkilaan johtavalta reittiosuudelta on kartoitettu yli 700 reittimerkinnän ja reittirakenteen jäännöstä. Reitti on aikoinaan merkitty pilkkapuilla ja pienillä kivipinoilla.
metsakeskus.1000037970 740 Rauhala c 10002 12006 13077 11006 27000 601052.00000000 6875145.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037970 Makkolan ja Karvilan välisen maantien länsipuolella, muutama 10 m tiestä, kuusikossa kooltaan 2x1,5x1, pyöristynyt kivi, jossa ylempänä kaksi selkeää kuppia (halkaisija n. 5 cm, syvyys 1,5-2 cm), alempana kaksi pienempää. Kivi oli kokonaan paksun sammalmaton peitossa ja löytämisen jälkeen sammalmatto rullattiin takaisin paikoilleen.
metsakeskus.1000037971 740 Kaitasaari 10007 12011 13114 11042 27000 612512.00000000 6836306.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037971 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen. Kivistä ladottuja ampumasuojia, hieman kallioon louhittua sirpalesuojaa tms. Päätorjuntasuunta koilliseen ja kaakkoon.
metsakeskus.1000037972 205 Tuomaala 2 10002 12016 13170 11002 27000 542280.00000000 7127002.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037972 Kohteella sijaitsee kaksi pyyntikuoppaa, jotka ovat myöhemmässä maankäytössä ainakin osittain tuhoutuneet.
metsakeskus.1000037975 272 Piispanmäki 10007 12004 13045 11006 27000 311927.00000000 7085678.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037975 Kivikaita sijaitsee Piispanmäellä välittömästi Pohjoisen ohikukutien eteläpuolella ja Ouluntien länsipuolella, risteysalueen läheisyydessä. Kivikaidan ympäristö on vanhaa peltoa, jossa kasvaa nykyään tiheää puustoa ja vesaikkoa. Kiviaita luode-kaakko suuntainen, pituudeltaan noin 45 metriä ja leveydeltään noin 3-4 metriä. Kiviaita on ollut alunperin luultavasti pitempi, mutta sen luoteispää on todennäköisesti tuhoutunut pohjoisväylää rakennettaessa. Muuten kiviaita on suhteellisen hyvin säilynyt. Kiviaidasta noin 160 metriä länteen pellon reunassa sijaitsee toinen kiviaita, joka on osittain tuhoutunut ja peittynyt ojankaivuussa. Kts. alakohde.
metsakeskus.1000037977 740 Tyynelänmäki 10007 12011 13114 11042 27000 619350.00000000 6875966.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037977 Peruskarttaan merkitty Salpalinja. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000037979 740 Kaarinmäki 2 10002 12006 13077 11006 27000 609985.00000000 6860264.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037979 Kaarinmäen kakkoisrinteessä kuusimetsässä noin 1,5x1x0,5 m kokoinen vaalea, rakeinen, pyöristynyt kivi, jossa kiven korkeammassa osassa kaksi isompaa (halkaisija 5 cm, syvyys 1,5-2 cm) ja alemmassa osassa kaksi hyvin heikkoa pientä kupin alkua (halkaisija noin 3 cm ja syvyys 0,5 cm). Kivi on paksun sammalmaton peitossa. Sen vieressä on puolet isompi kivi, josta ei löytynyt kuppeja. Noin 100 m pohjoiseen sijaitsee Kaarinmäki 1 -niminen kuppikivi ja lähiympäristössä on useita muitakin kuppikiviä.
metsakeskus.1000037980 740 Simonsuo 10002 12006 13077 11006 27000 591378.00000000 6875702.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037980 Savonlinnan Varparannalla, noin 150 Juvolantiestä (maantie 468) koilliseen ja noin 250 m Pekkalan talosta luoteeseen pellon reunassa kivi, jossa kuppeja. Kivi on raivattu pellolta ja on nykyisin pellon reunalla kivikossa. Kivi on kooltaan n. 2 x 1,6 x 1,2 m. Kupit ovat kiven yhdessä kulmauksessa, osittain myös vinopinnassa, "kuppialueen" ollessa n. 0,7 x 0,7 m. Kivessä on ainakin yhdeksän pyöreää kuppia (halkaisija n. 5-6 cm) ja kolme pitkänomaista kuppia (pituus n. 13, 17 ja 22 cm, leveys n. 5-6 cm). Yksi niistä on yhdistetty pitkään laskevaan kapeaan uraan. Muita kuppikiviä ei pellon reunassa havaittu.
metsakeskus.1000037982 148 Rovaniemenpankki 10002 12016 13158 11006 27008 495213.00000000 7591964.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037982 Kullanhuuhdonnan jäännökset sijaitsevat Rovaniemenpankilla, Hoikanniemen pohjoisosassa, Sotajoen etelärannalla. Paikalla on kämpän uuni sekä rännien tukina ollenita kivilatomuksia. Kämpän vieressä on laaja huuhdottu kivirakka, ylempänä kivikkoisessa rinteessä kasvaa koivuja, katajaa ja möntyjä. Kämpästä on jäljellä uuni, jossa on korkea pystyssä oleva piippu. Itse kämpästä on jäljellä vain muutamia maatuneita hirsiä, jotka kaikki eivät ole alkuperäisellä paikallaan, ainoastaan uunin vieressä oleva hirsi. Uuni on muodoltaan ympyrän neljänneksen muotoinen, pesän puoli on kaareva. Uunin on kooltaan 1,6 m x 1,8 m ja piipun korkeus on noin 3,2 m. Uuni on yhä pystyssä, vaikka siinä ei ole juuri yhtään laastia jäljellä. Pesää pitää pystyssä ohut ruosteinen rautatanko. Uunin kivet ovat kuumuudessa palaneet punaisiksi. Kämpän ympärillä on laaja huuhdottu kivinen rakka ja itse kämpänkin aluetta on kaivettu. Kämpän koko on ollut arviolta 4 m x 5 m. Noin 10 m kaakkoon on pienen hirsirakennuksen pohja, josta on jäljellä vain pitkälle maatuneet yksittäiset hirret. Rakennelman koko on noin 3,5 m x 2,5 m. Siinä ei ole uunikiveystä. Kämpän länsi- ja itäpuolellla, huuhdotun alueen reunassa on ainakin 14 kappaletta laakakivistä pinottuja kivilatomuksia noin 240 m matkalla. Latomukset ovat mahdollisia vesirännien tukikiveyksiä. Latomuksissa on 3-5 kiveä päällekkäin. Kivien päällä kasvaa jäkäliä ja sammalia ja alimmat kivet ovat osittain sammalien peitossa. Huuhdottu alue on itä–länsisuuntaisesti noin 200 m pitkä ja 15–30 m leveä ja jatkuu kaakkoon vielä noin 100 m pituudelta. Latomukset jatkuvat noin 80 m kaakkoon edellisistä, missä vanhan huuhdonta-alueen kivirakassa on rivissä 11 kivilatomusta noin 45 m matkalla. Latomukset muodostavat loivasti kaartuvan linjan. Latomuksissa on 4-5 päällekkäistä kiveä, ja niiden yläosat ovat lähes samalla korkeudella. Vuosilta 1881 ja 1897 olevissa valtauskartoissa alue näyttää olevan merkitty M. Pitkäniemelle. Vanhassa kuvassa (GTK vanhatkuvat nro 54b) vuodelta 1898 paikalla on kämppä ja pitkät alueelle tulevat vesirännit. Uuni on todennäköisesti kuvassa näkyvän kämpän.
metsakeskus.1000037983 148 Hoikanniemi 10002 12016 13158 11006 27008 495510.00000000 7594773.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037983 Vanha kullanhuuhdonta-alue sijaitsee Hoikanniemen koillisosassa, Sotajoen länsirannalla. Kivirakan kivien päällä kasvaa sammalia, jäkäliä ja heinää. Kivikon reunoilla kasvaa koivuja, muutamia kuusia ja katajaa. Kivikon ja joen välissä on joen suuntainen leveä kaivanto, mahdollisesti juoksutusoja. Kivipenkan reunassa on ainakin kahdeksan laakakivistä tehtyä latomusta noin 180 m matkalla. Latomuksissa on 3-7 kiveä päällekkäin. Ne ovat mahdollisesti rännien tukikiviä. Kivikossa on rivinteerattu kivilatomus. Se on lähes pyöreä, halkaisijaltaan noin 2,8 m ja reunan korkeus on 60-90 cm. Latomuksen päällä kasvaa sammalia. Rivinteeratusta latomuksesta noin 10 m luoteeseen on kivillä tuettu pystykivi. Se voi olla valtauksen rajamerkki. Valtauskartassa vuodelta 1897 alueella on useita valtauksia. Todennäköisesti ainakin osa rakenteista on 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta.
metsakeskus.1000037984 740 Pekkala 10002 12006 13077 11006 27000 591491.00000000 6875652.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037984 Simonsuon kuppikivestä noin 50 m Pekkalan taloon päin samassa peltorauniossa pöytämäinen kivi, kooltaan ainakin 1,7 x 1,5 x 0,8 m, osittain maa-ainesten alla. Kaksi noin 5 x 1,5 cm kuppia.
metsakeskus.1000037985 740 Rauhala d 10002 12006 13077 11033 27000 601056.00000000 6875194.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037985 Kolvonjoentien länsipuolella 25 m tiestä kuusikossa kuppikivestä Rauhala c noin 50 metriä pohjoiseen kivi, joka kooltaan n. 2 x 1 x 0,8 m. Kivessä on 12 selvää ja kaksi epävarmaa kuppia. Tästä noin 130 m lounaaseen taimikon reunalla mahdollinen kuppikivi, jossa 1-2 pientä syvennystä. GPS 6875079 N 600933 E
metsakeskus.1000037986 82 Taipaleenlahti 1 10007 12004 13054 11006 27000 339249.00000000 6756402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037986 Paikalla sijaitsee kaksi pitkää ja matalaa kiviröykkiötä (n. 354x60x50 cm ja n. 328x50x30 cm), jotka vaikuttavat viljelyyn liittyviltä raivauksilta. Ne on ladottu rinnakkain noin lounas-koillinen -suuntaisiksi. Luoteisemman pitkän röykkiön pohjoispuolella on halkaisijaltaan n. 340 cm kivetty kuopanne, joka vaikuttaa vanhalta säilytyskuopalta. 1700-luvun lopun Kuninkaankartastossa lähialueelle on merkitty asutusta. Vuosien 1839-1956 kartoilla röykkiöiden alue on merkitty pelloksi. Vuoden 1979 peruskartalla niiden alue on jäänyt pois viljelykäytöstä.
metsakeskus.1000037987 320 Sasserolampi 10002 12001 13000 11033 27000 523449.00000000 7391017.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037987 Kemijärven Kattilaniemestä, Kelloniemen keskustasta n. 1,5 km etelään sijaitsevan pienen Sasserolammen koillisrannalta tehtiin keväällä 2018 metallinilmaisimella löytöjä, jotka viittaavat myöhäisrautakautiseen ja/tai historialliseen asuinpaikkaan. Löytöjä tehtiin yhteensä kolmen löytökohdan ympäriltä. Lisäksi kohteeseen kuuluu kuoppajäännös. Löytöinä kirveenterä, veitsiä, kuparipellin kappale ym. Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2020. Kohteelta todettiin em. kuvatun kuoppajäännöksen lisäksi toinen painanne sekä liesikiveys. Tarkastuksessa löydetty painanne (ks alakohteet) on loiva ja pitkulainen mitoiltaan n. 1 x 0,5 x 0,3 m. Kairattaessa tässä huuhtoumiskerros, jonka alla likaisensekainen maakerros. Löytäjien ilmoittama kuoppa (ks. alakohteet) on nelikulmainen, jyrkkäreunainen ja mitoiltaan n. 1 x 0,5 x 0,5 m. Siinä ei kairattaessa havaittu selkeää huuhtoutumiskerrosta, mutta kylläkin voimakas nokikerros. Kyseeseen voi tulla kohtuullisen tuore kuoppa. N. 13 m. edellisestä koilliseen löydettiin liesi- tai nuotiokiveys. Pyöreähköltä vaikuttava kiveys on arviolta ehkä n 1 m halkaisijaltaan. Liesi on maatunut ja turpeen peittämä, mutta on epäselvää kuinka vanha se on, sillä kivien seassa oli havaittavissa vielä lahonnutta ja osittain hiiltynyttä puuta. Havaintojen ja tehtyjen löytöjen valossa kohde on tulkittavissa asuinpaikaksi.
metsakeskus.1000037987 320 Sasserolampi 10002 12001 13000 11006 27000 523449.00000000 7391017.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037987 Kemijärven Kattilaniemestä, Kelloniemen keskustasta n. 1,5 km etelään sijaitsevan pienen Sasserolammen koillisrannalta tehtiin keväällä 2018 metallinilmaisimella löytöjä, jotka viittaavat myöhäisrautakautiseen ja/tai historialliseen asuinpaikkaan. Löytöjä tehtiin yhteensä kolmen löytökohdan ympäriltä. Lisäksi kohteeseen kuuluu kuoppajäännös. Löytöinä kirveenterä, veitsiä, kuparipellin kappale ym. Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2020. Kohteelta todettiin em. kuvatun kuoppajäännöksen lisäksi toinen painanne sekä liesikiveys. Tarkastuksessa löydetty painanne (ks alakohteet) on loiva ja pitkulainen mitoiltaan n. 1 x 0,5 x 0,3 m. Kairattaessa tässä huuhtoumiskerros, jonka alla likaisensekainen maakerros. Löytäjien ilmoittama kuoppa (ks. alakohteet) on nelikulmainen, jyrkkäreunainen ja mitoiltaan n. 1 x 0,5 x 0,5 m. Siinä ei kairattaessa havaittu selkeää huuhtoutumiskerrosta, mutta kylläkin voimakas nokikerros. Kyseeseen voi tulla kohtuullisen tuore kuoppa. N. 13 m. edellisestä koilliseen löydettiin liesi- tai nuotiokiveys. Pyöreähköltä vaikuttava kiveys on arviolta ehkä n 1 m halkaisijaltaan. Liesi on maatunut ja turpeen peittämä, mutta on epäselvää kuinka vanha se on, sillä kivien seassa oli havaittavissa vielä lahonnutta ja osittain hiiltynyttä puuta. Havaintojen ja tehtyjen löytöjen valossa kohde on tulkittavissa asuinpaikaksi.
metsakeskus.1000037988 82 Taipaleenlahti 2 10007 12004 13054 11006 27000 339364.00000000 6756312.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037988 Paikalla sijaitsee n. 34 erimuotoista, korkeudeltaan n. 30-90 cm ja halkaisijaltaan n. 120-560 cm viljelyröykkiötä sekä kellarin jäännökset. Kellarista oli syksyllä 2019 jäljellä n. 280x370x90 cm kuoppa, jonka seinämien maanpinta oli vielä paikoin auki. 1700-luvun lopun Kuninkaankartastossa lähialueelle on merkitty asutusta. Vuosien 1839-1956 kartoilla röykkiöiden alue on merkitty pelloksi. Vuoden 1979 peruskartalla niiden alue on jäänyt pois viljelykäytöstä.
metsakeskus.1000037989 740 Jaakonaho 10002 12006 13077 11006 27000 591694.00000000 6875019.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037989 Varparannalta Juvolantien ja Kalliorannantien risteyksestä 200 länteen noin 2,2x2x1,2 m kivi, jossa 15 kuppia kahdessa tasossa. Kuusikossa on myös kaskiraunioita.
metsakeskus.1000037990 740 Muurahaismäki 10002 12006 13077 11006 27000 610737.00000000 6862577.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037990 Anttolan Muurahaismäessä, ns. Herttualan risteyksestä (vt 14 ja kt 71) etelään Muurahaismäen pohjoisrinteessä 1,5 x 1 x 0,7 m kokoisessa kivessä yksi selvä kuppi (n. 6-7 cm x 1 cm) ja sen lisäksi 3-5 matalampaa.
metsakeskus.1000037995 316 Vasaraisennummi 10002 12001 13002 11033 27000 413443.00000000 6738814.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037995 Kohde sijaitsee metsämaastossa Vasaraisennummen harjumuodostuman länsireunalla, nykyään kokonaan kuivatun Kangasjärven eteläpäässä tai kaakkoisrannalla. Paikka on Vasaraisennummesta luoteeseen ulkonevan korkean harjuniemekkeen matalammassa kärjessä, tasanteelta, jonka reunat laskevat törmämäisinä entiseen rantaan. Kohde sijaitsee Kärkölän ja Mäntsälän rajalla ulottuen molempien kuntien alueelle. Paikalta on metallinetsinnässä löytynyt tammikuussa 2020 10 - 20 cm syvyydestä iso rautainen nuolenkärki ja alakohteeksi merkitty suorasivuinen rautakirveen terän katkelma, luultavasti ns. skandinaavisesta suorasivuisesta kirveestä (KM 42695). Tarkastuksessa 15.5. ja 4.6.2020 löytöjen KM 42695 löytökohdat määritettiin maastomittauksella (löytöilmoituksessa olleet löytöpaikkojen koordinaatit osoittautuivat epätarkoiksi). Tarkastuksessa otettiin myös talteen löydöt, jotka metallinilmaisinharrastaja oli löytämisen jälkeen haudannut takaisin löytöpaikoilleen (KM 42696 kolme rautaista nuolenkärkeä). Tarkastuksessa saatujen koekuoppalöytöjen (KM 42697 kvartsi-iskokia) perusteella niemekkeen kärjessä on pyyntiasuinpaikka, jota on käytetty jo kivi- tai varhaismetallikaudella. Metalliesinelöydöt viittaavat siihen, että paikkaa on käytetty eräelinkeinojen harjoittamiseen vielä ainakin rautakaudella ja ehkä historiallisen ajan puolellakin. Kohde on rajattu siten, että se sisältää koekuoppalöytöjen perusteella asuinpaikkana pidettävän alueen ja jonkin verran kauemmas rantatörmästä ulottuvan alueen, jolta otettiin talteen metalliesinelöytöjä.
metsakeskus.1000037995 316 Vasaraisennummi 10002 12001 13002 11004 27000 413443.00000000 6738814.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037995 Kohde sijaitsee metsämaastossa Vasaraisennummen harjumuodostuman länsireunalla, nykyään kokonaan kuivatun Kangasjärven eteläpäässä tai kaakkoisrannalla. Paikka on Vasaraisennummesta luoteeseen ulkonevan korkean harjuniemekkeen matalammassa kärjessä, tasanteelta, jonka reunat laskevat törmämäisinä entiseen rantaan. Kohde sijaitsee Kärkölän ja Mäntsälän rajalla ulottuen molempien kuntien alueelle. Paikalta on metallinetsinnässä löytynyt tammikuussa 2020 10 - 20 cm syvyydestä iso rautainen nuolenkärki ja alakohteeksi merkitty suorasivuinen rautakirveen terän katkelma, luultavasti ns. skandinaavisesta suorasivuisesta kirveestä (KM 42695). Tarkastuksessa 15.5. ja 4.6.2020 löytöjen KM 42695 löytökohdat määritettiin maastomittauksella (löytöilmoituksessa olleet löytöpaikkojen koordinaatit osoittautuivat epätarkoiksi). Tarkastuksessa otettiin myös talteen löydöt, jotka metallinilmaisinharrastaja oli löytämisen jälkeen haudannut takaisin löytöpaikoilleen (KM 42696 kolme rautaista nuolenkärkeä). Tarkastuksessa saatujen koekuoppalöytöjen (KM 42697 kvartsi-iskokia) perusteella niemekkeen kärjessä on pyyntiasuinpaikka, jota on käytetty jo kivi- tai varhaismetallikaudella. Metalliesinelöydöt viittaavat siihen, että paikkaa on käytetty eräelinkeinojen harjoittamiseen vielä ainakin rautakaudella ja ehkä historiallisen ajan puolellakin. Kohde on rajattu siten, että se sisältää koekuoppalöytöjen perusteella asuinpaikkana pidettävän alueen ja jonkin verran kauemmas rantatörmästä ulottuvan alueen, jolta otettiin talteen metalliesinelöytöjä.
metsakeskus.1000037996 272 Topparbacken 3 10007 12004 13045 11006 27000 312155.00000000 7081189.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037996 Kohde sijaitsee noin 350 metriä Jyväskyläntien no 13 länsipuolella Topparbackenin itärinteellä pellon reunassa. Kiviaidan pituus on noin 40 metriä ja leveys 2-3 metriä. Suunta lounas-koillinen. Topparbacken on pohjois-eteläsuuntainen ja noin kilometrin pituinen moreenimäki. Mäen rinteet laskevat paikoin jyrkästi. alue on kivistä ja siirtolohkareita esiintyy paljon. Pellot on merkitty jo isojakokarttaan ja ovat osittain edelleen viljelykäytössä. Alueella on VT 13 varren teollisuusalueen vaiheen 1 asekaavaprosessi käynnissä.
metsakeskus.1000037997 272 Topparbacken 4 10007 12004 13045 11006 27000 312151.00000000 7081418.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037997 Kohde sijaitsee noin 200 metriä Jyväskyläntien no 13 länsipuolella Topparbackenin itärinteellä pellon ja kärrytien välissä, tiensuuntaisesti. Kiviaidan pituus on noin 150 metriä, leveys noin 3-4 metriä ja korkeus enimmillään yli metrin. Suunta luode-kaakko. Kiviaidassa on paikoin aukkoja. Kiviaidan eteläpuolella pellolla on toinenkin kiviaita, mikä on rakenteeltaa paikoin epäselvä. Se on osittain peittynyt ja tuhoutunut myöhemmässä maankäytössä. (kts. alakohde). Topparbacken on pohjois-eteläsuuntainen ja noin kilometrin pituinen moreenimäki. Mäen rinteet laskevat paikoin jyrkästi. Alue on kivistä ja siirtolohkareita esiintyy paljon. Topparbackenin pellot on merkitty jo isojakokarttaan ja ovat osittain edelleen viljelykäytössä. Alueella on VT 13 varren teollisuusalueen vaiheen 1 asekaavaprosessi käynnissä.
metsakeskus.1000037998 272 Topparbacken 5 10007 12004 13045 11006 27000 311977.00000000 7081579.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037998 Kohde sijaitsee noin 250 metriä Jyväskyläntien no 13 länsipuolella Topparbackenin pohjoisrinteellä metsässä, n. 30m omakotitalon länsipuolella. Kiviaidan pituus on noin 30 metriä ja leveys 2-3 metriä. Suunta pohjois-etelä. Kohteesta noin 300 metriä luoteeseen sijaitsee kohde 1000010021 Ratomossen, jossa on 1700-luvulla perustetun sotilastorpan jäänteitä. Topparbacken on pohjois-eteläsuuntainen ja noin kilometrin pituinen moreenimäki. Mäen rinteet laskevat paikoin jyrkästi. Alue on kivistä ja siirtolohkareita esiintyy paljon. Kohteesta noin 200 metriä kaakkoon sijaitsevat pellot on merkitty jo isojakokarttaan ja ovat osittain edelleen viljelykäytössä. Alueella on VT 13 varren teollisuusalueen vaiheen 1 asekaavaprosessi käynnissä.
metsakeskus.1000038001 165 Vähä-Hiiden kylätontti 10002 12001 13016 11006 27000 370505.00000000 6757499.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038001 Vanhan talotontin paikannus v. 1758 kartalta Vähähiidentien länsipuolelle. Kuninkaankartalle v. 1796 - 1804 kylätontti on merkitty kuitenkin tien itä-koillispuolelle, mutta v. 1842 pitäjänkartalla talo on samassa paikassa kuin 1753 kartalla eli tien länsipuolella, samoin 1885 senaatinkartalla. Vuoden 1910 maanmittaustoimituskartalla talo on edelleen samalla paikalla tien länsipuolella. V. 1962 kartalla kohta on tyhjä ja päärakennus on tien itäpuolella. Vanha tonttimaa ja talonpaikka on siis täysin autioitunut 1910-1960 välillä. Paikka oli 2019 osin pihamaata sekä osin pihan ja tien välistä pusikkoa. Paikalla on näkyvissä vanhan rakennuksen pohjan jänteitä. Paikka vaikuttaa olevan melko ehjä arkeologisesta näkökulmasta.
metsakeskus.1000038002 165 Hiiden torppa 10002 12001 13014 11006 27000 369810.00000000 6756315.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038002 Vuoden 1808 kartalta pellon reunamille paikantuu Iso-Hiiden torppa. Kuninkaankartalla 1796-1804 paikalle ei ole merkitty mitään (tulkinnanvaraisesti) mutta sinne menee vähäinen tie Hiiden kartanolta. Paikalle on merkitty torppa v. 1842 pitäjänkartalle. Vuoden 1885 senaatinkartalla paikalla on asumaton rakennus. 1915 ja 1917 kartoilla paikalle on merkitty taasen asuinrakennus – tosin tulkinnanvaraisesti (kyseessä voinee olla asumaton rakennus). Torppa on ilmeisesti sijannut paikalla vielä tuolloin. 1962 kartalla paikka on tyhjä. Vuonna 2019 kohteella on jäänteitä rakennuksen perustasta ja siinä uunin raunio, jossa erottuu kappaleita vanhasta tiilestä. Paikalla on myös kuoppia, mahdollinen kellarikuoppa. Muutoin asumisen jäljet ovat hävinneet.
metsakeskus.1000038003 165 Eskola Vanha tie 10002 12005 13071 11006 27000 366484.00000000 6758006.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038003 Vanhan Hämeenlinna Helsinki tien hylätty osuus, maantie 13842 (Rastilantie) ja 13839 (Siankärsäntien) risteyksen lounaispuolella. Vanha, Hämeenlinnasta Janakkalaan kulkenut tie, joka on merkitty mm. kuninkaankartastoon, on tällä kohdin oikaistu 1700 luvun (ja olettavasti sitä paljon vanhemmalta) linjaukselta v. 1938. Kohdalla on ollut myös risteys josta on erkaantunut tie itään. Hylätty tie osin pellossa (erottuu kohoumana), tilustienä ja pellon ja metsän reunassa. Kohdalla on myös ollut puron ylittävä silta, joka on hävitetty mutta kivirakenteita on siitä vielä jäljellä. Vanha tie on kulkenut Hämeenlinnasta Janakkalan kirkolle ja siitä etelään Lopen kautta Vihtiin. Itään haaraantunut tie on kulkenut Turenkiin, josta Hausjärven kautta etelään Hyvinkäälle ja edelleen Helsinkiin. Itäosassa tielinjaus erottuu kohoumana pellossa, mutta tierakenteiden säilyneisyyttä kyntökerroksen alapuolella ei ole selvitetty. Tielinjaus näkyy selkeästi 1930-luvun lopun ilmakuvissa.
metsakeskus.1000038004 638 Hasselholmen 2 10007 12001 13014 11006 27000 430739.00000000 6696847.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038004 Paikalla on hyvin säilynyt rakennuksen pohja. Siinä näkyy kiviset seinälinjat ja tulisijan perustus. Luontopolun infokyltin mukaan kyseessä on 100 vuotta sitten asuttuna ollut torppa. Uimarannan viereisellä kummulla on kyltin mukaan ollut toinen torppa. Siitä ei havaittu enää merkkejä. Tarkempaa tietoa torpan rakentamis- ja käyttöajasta ei ole vielä käytettävissä. Torpanpohjan läheisyydessä on kiviröykkiö, kuoppia maassa ja kiviaita. Mäelle nousee ja sen ympäri kiertää tie. Sitä on käytetty ja paranneltu luontopolkua tehtäessä, mutta se vaikuttaa olevan vanha. 2020: Alue on ollut aiemmin Veckjärven Staffansin talon maita. Paikalla on varsin järeä talon kiviperustus, kooltaan 6 x 8 m ja sisällä uunin raunio. V. 1783 kartalla alueella ei ole rakennuksia mutta kyllä Veckjärven Staffaksen talon peltolohkoja, joiden välissä olevalla metsäksi merkityllä kaistaleella talonraunio on. Kiviaita noudattaa v 1914 ja 1962 karttojen pellon reunaa mutta ei aiempien eikä myöhempien. Talon perustuksen kohdalla on 1914 ja 1962 kartoilla pusikkoinen peltosaareke missä ei ole rakennusta. V. 1914 kartalla saareke on luokiteltu "Mo":ksi eikä mitään vihjettä siitä, että siinä olisi ollut rakennus. V. 1978 talonperustan länsi-koillispuoleinen peltolohkon on umpeutunut nykyisen kaltaiseksi lepikoksi.1920 taloudellisessa kartassa alueelle on merkitty talo mutta ei siis vielä 1914-1917 tiluskartoille. Vuoden 1920 kartta on suuripiirteinen yleiskartta mutta siinä talo kuitenkin suurinpiirtein näillä nurkilla (ellei se ole Heleneberg). Senaatinkartalla 1873 alue on tyhjä, samoin 1841 pitäjänkartalla. Talonpaikalle tulee hyvä tie nykyiseltä tieltä. Sitä ei ole millään kartalla.
metsakeskus.1000038007 837 Ollinoja rajamerkki 8 10007 12004 13051 11006 27009 323368.00000000 6825351.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038007 Paikalla on noin 45 cm korkea ja 15 cm leveä rajakivi, jonka pituus on noin 60 cm. Kiven itäpuolelle on kaiverrettu numero 8. Rajakiven lähiympäristössä on purettujen rakennusten jäännöksiä ja ympäristön maaperä vaikutta muokatulta. Kohteen lähiympäristössä on sijainnut historiallinen Niemen ja Lielahden rusthollien raja, joka on noudatellut vanhaa purolinjaa (todennäköisesti Ollinoja). Vanhimmissa kartoissa linjalle on merkitty rajapisteitä. Vuoden 1763 isojakokartassa rajapisteen tunnuksena on numero 6. mutta nykymaastossa ei vanhemmista rajamerkeistä tehty havaintoja.Vanhimmat nykykarttojen rajapisteet ovat numerolla 75. Ensimmäisen kerran tämä rajapiste esiintyy numerolla 8 Niemen kartanon tiluskartassa vuodelta 1910 – 1915. Myöhemmin rajamerkki on merkitty vuonna 1969 laadittuun Tampereen asemakaavakarttaan 3146. Nykyisin raja ei ole käytössä.
metsakeskus.1000038008 638 Sannäs 2 10007 12001 13013 11006 27000 433806.00000000 6698574.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038008 Kookkaista kivistä rakennetun kookkaan rakennuksen pohja.
metsakeskus.1000038009 922 Kurala 10002 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038009 Kurala esiintyy yhdeksän talo käsittävänä kylänä jo 1540-luvun maakirjoissa. Kylään liittyyn myös keskiaikaista, kirjallista lähdeaineistoa. Kylänpaikan alueella sijaitsee kuppikivi (kohdenimi Uotila 1), joten kylänpaikan juuret saattavat ulottua rautakaudelle saakka. Kylänpaikka on rajattu isojakokartan (Bergius, P.; Gyldén, F. 1783-1837) perusteella. Osa nyt rajatusta kylänpaikasta on yhä asuttu (muu kulttuuriperintökohde Kurala 2), osa autioitunutta aluetta (kiinteä muinaisjäännös Kurala). Tarkkuusinventoinnissa 2024 havaittiin kahdessa koekuopassa todennäköisesti historialliseen kylätonttiin liittyvää kulttuurikerrosta ja rakennetta. Lisäksi yhdestä koekuopasta havaittiin pieni likamaa-kuoppa.
metsakeskus.1000038012 297 Välisalmen Pieksupetäjä 10002 12014 13148 11006 27000 562945.00000000 6974187.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038012 Kuopion Riistaveden Välisalmen pieksupetäjä sijaitsee aivan Kuopio - Joensuu tien varressa, noin kuusi kilometriä Riistaveden kirkolta itäkaakkoon. Rangaistuspaikka oli käytössä vielä 1870-luvulla, jolloin hevosrosvo sai 40 paria raippoja. Käräjät käytiin yleensä lähellä sijainneessa Välisalmen käräjätuvassa, joka toimi myös nimismiehen asuntona. Pieksupetäjä on rauhoitettu myös luonnonmuistomerkkinä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038014 535 Nivalan kirkko 10002 12003 13037 11006 27007 399795.00000000 7090798.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038014 Nivalan nykyisen, vuonna 1803 rakennetun kirkon vaiheilla on ollut sitä edeltänyt aiempi kirkko, joka oli rakennettu vuonna 1761 ja on tietojen mukaan sijainnut nykyisen kirkkotarhan eteläreunalla ja nykyisen kirkon kohdalla. Kirkko oli 25 kyynärää pitkä ja 14 kyynärää leveä (noin 15 x 8 metriä) ja sen pohjoispäässä oli kellotapuli. Kirkkoa ympäröi alusta asti pieni hautausmaa (koko ei tiedossa). Alueelle on haudattu 1760-luvulta lähtien (Suur-Kalajoen historia 1960 ja Nivalan kirja 1970). Nykyinen kirkko rakennettiin vuonna 1803. Tämän kirkon ensimmäinen kellotapuli (1806-1874) sijaitsi kirkkomaan lounaisnurkassa. Tapulilla ei tietojen mukaan ollut varsinaisia perustuksia ja se purettiin huonokuntoisena pois vuonna 1874 (Nivalan kirkko -Rakennushistoriaselvitys 2016). Kirkkomaan koko oli vuonna 1832 70 x 70 kyynärää (noin 42 x 42 metriä). Se oli ympäröity graniittiaidalla, jonka eteläisellä sivustalla oli maalattu portti. (Suur-Kalajoen historia 1960 ja Nivalan kirkko - Rakennushistoriaselvitys 2016). Kirkkomaa on ollut vetinen ja sen tähden sinne on kuljetettu lisämaata noin 1870 -luvulta ehkä 1900 -luvun alkupuolelle, kaikkiaan noin metrin verran jolloin myös nykyistä kirkko on nostettu ylemmäs (Kalajokilaakso -lehden artikkeli 5.7.2019). Vuoden 2020 sadevesiviemärityömaan arkeologisessa valvonnassa kaivannoissa havaittiin pääasiassa nykyisen kirkon käyttöaikaisia täyttökerroksia ja osin jo aiemmin kaivettuja alueita. Paikoin kaivannon profiilissa kuitenkin erottui kulttuurikerrosta ja vanhaa maanpintaa, joka saattaisi liittyä vanhemman kirkon käyttöaikaan. Merkittävimmät havainnot olivat kuitenkin kivirakenteet kirkon lounais- ja eteläpuolella. Nämä liittyvät vanhaan kirkkoon ja ovat todennäköisesti osin vanhan kirkon kivijalkaa, osin mahdollisesti kirkon ympärille rakennetun kiviaidan osia.
metsakeskus.1000038016 301 Paavola 3 10001 12002 13022 11006 27005 246884.00000000 6953333.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038016 Paavolan (Rinta-Kurikan) talon pohjoispuoliselle, kahden purouoman väliselle niemekkeelle on perimätiedon mukaan haudattu nuijasotaan liittyvän Santavuoren taistelun aikana kaatuneita nuijamiehiä. Perimätieto kertoo myös Paavolan talon lähelle haudatun taivassalolaisen huovin. (Rinta-Tassi 1980: 95-96. Kurikan historia 1.) Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038017 440 Öuran perunamaa 1 10007 12016 13000 11006 27000 280732.00000000 7077238.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038017
metsakeskus.1000038018 440 Öuran perunamaa 2 10007 12016 13000 11006 27000 280716.00000000 7077240.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038018
metsakeskus.1000038019 440 Öuran perunamaa 3 10007 12016 13000 11006 27000 280762.00000000 7077231.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038019
metsakeskus.1000038020 499 Bånikören niittylato 10007 12016 13000 11006 27000 209504.00000000 7036145.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038020
metsakeskus.1000038021 499 Murbådehålå toe 10002 12016 13000 11006 27000 210400.00000000 7037728.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038021
metsakeskus.1000038022 499 Söderskärs bastuplats kalasauna 10007 12001 13000 11006 27000 209950.00000000 7036721.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038022
metsakeskus.1000038027 186 Lemmenlaakson silta 10002 12005 13000 11006 27000 398180.00000000 6705391.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038027
metsakeskus.1000038028 257 Meiko juoksuhauta 10007 12011 13000 11006 27000 355262.00000000 6671281.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038028
metsakeskus.1000038029 257 Meiko rakennuksenjäännös 1 10007 12001 13000 11006 27000 353950.00000000 6671086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038029
metsakeskus.1000038030 257 Meiko rakennuksenjäännös 2 10007 12001 13000 11006 27000 355286.00000000 6671377.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038030
metsakeskus.1000038031 322 Ejskäret kiviuuni 10002 12004 13055 11006 27000 252487.00000000 6647162.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038031 Tasaiselle kallionpinnalle on kasattu ainakin 9 lohkaretta. Ne muodostavat suorakulmaisen ryhmän (2.2x1.7 m), joka muistuttaa kiviuunia. Päätykivi on ryhmän W-päässä ja mahdollinen suuaukko E. Lohkareiden ympärillä on pienempiä pääosin särmikkäitä kiviä alueella, jonka läpimitta on 4.9 m. Sammaleen peittämä.
metsakeskus.1000038032 322 Högland kiviuuni 10002 12004 13055 11006 27000 239493.00000000 6672237.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038032 Kivistä koottu nelisivuinen rakennelma, .jossa nayttää olleen suuaukko S-alarinteeseen päin. Kivissä lämpölaajenemisvaurioita. Pienikokoinen, 1.3x1.1 m. SW-puolella päällekkäin nostettuja kiviä. Romahtanut.
metsakeskus.1000038033 322 Högland maakellari 1 10007 12004 13000 11006 27000 239522.00000000 6672670.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038033
metsakeskus.1000038034 322 Högland maakellari 2 10007 12004 13000 11006 27000 239551.00000000 6672223.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038034 Kivikkoiseen etelärinteeseen kaivettu kuoppa, jonka pituus on noin 4 m ja leveys noin 3 m.
metsakeskus.1000038035 322 Högland rakennuksenjäännös 1 10007 12001 13014 11006 27000 239569.00000000 6672683.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038035 Torpan jäännökset ajalta, jolloin Vesterbergin perhe asui Höglandin torpassa (1889-1922). Suorakulmainen kivijalka, jonka pituus on 8.2 (W-E), leveys 5.8 m ja korkeus 0.2-0.4 m. N-seinää vasten kumpu, joka lienee tulisijan jäännös. Kivijalasta erottuu huone, keittiö ja kamari. Opastaulu ja ulkopöytä jäännöksen päällä.
metsakeskus.1000038036 322 Högland navetta 10007 12004 13000 11006 27000 239599.00000000 6672647.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038036 Navetan jäännökset ajalta, jolloin Vesterbergin perhe asui Höglandin torpassa (1889-1922). Nurmettunella kedolla erottuu kivijalan SW-kulma. Siihen on pystytetty opastaulu.
metsakeskus.1000038037 322 Långholmen kiviraunio 10007 12016 13182 11006 27000 250388.00000000 6646749.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038037 Laakean siirtolohkareen päälle ja ympärille on kasattu avokallion reunaan pääosin pyöristyneitä melko tasakokoisia kiviä ja lohkareita matalaksi latomukseksi. Pituus 6.2 m (N-S), leveys 2.4 m. Laitumen tai niityn raivaamiseen liittyvä kiviraunio.
metsakeskus.1000038038 322 Långholmen lato 10007 12016 13000 11006 27000 250520.00000000 6646774.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038038 Sortunut, osaksi piilutusta, osaksi pyöreästä hirrestä salvotun rakennuksen (heinälato) jäännös. S-, E- ja N-nurkan alla nurkkakivi. Pituus 5.3 m (SE-NW), leveys 4.6 m. Hirret katkaistu sahaamalla ja salvottu ristinurkin. Sisäpuolella metalli-, muovi- ja lasijätettä. NW-seinässä sekä piiluttuja että pyöreitä hirsiä. Seinän päällä vihreän kattohuovan jäännöksiä ja sinkittyjä huopanauloja.
metsakeskus.1000038039 322 Långholmen tuliasema 1 10007 12011 13000 11006 27000 250412.00000000 6646580.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038039 Siirtolohkareiden väliin on kylmämuurattu pyöristyneistä ja särmikkäistä kivistä ja lohkareista jykevä puolikaaren muotoinen muuri, joka avautuu N-puolelle, rannasta poispäin. Etäisyys rantaan 15 m. Muurin paksuus 0.6-0.8 m, korkeus 0.9-1.0 m. S-puolelle avautuu 0.6 m leveä aukko, jonka kynnyksenä on laakea kivi. Kylmämuuri on tiivistetty lohkareiden väliin asetetuilla kivillä. Rakennelman leveys siirtolohkareiden välissä 2.2 m. Rakennelman sisäpuolelta maa on kaivettu kuopalle. Korkeus arviolta 3 m mpy. Rakennelma muistuttaa tomtningia, mutta sen erottaa tomtningista jykevä rakenne, (luodeilta) tiivistetty kylmämuuri ja muurin avonaisuus. Aukko meren puolelle on ampuma-aukko: kynnyskivi on soveltunut ampujan tueksi ja suojaksi. Paahukseksi rakennelma on liian kaukana rannasta.
metsakeskus.1000038040 322 Lökholmen kiviaita 10007 12004 13000 11006 27000 252051.00000000 6647454.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038040 W-E-suuntainen pyöristyneistä ja särmikkäistä kivistä ja lohkareista koottu kiviaita, jonka pituus on 66 m, korkeus 0.4-0.8 m ja leveys 1.2-2.3 m. Molemmissa päissä aita päättyy suureen lohkareeseen. N-puolella paikoin pystysuoraa kylmämuurattua seinämää.
metsakeskus.1000038041 322 Sandö rakennuksenjäännös 10007 12001 13000 11006 27000 239521.00000000 6664089.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038041 Lämmitettävän yksihuoneisen rakennuksen jäännös, ehkä vartiotupa tai kalatupa. Suorakulmainen matala kivijalka, joka erottuu SW- ja SE-puolilla. Kivijalan pituus 5.4 m (SW-NE) ja leveys 4.3 m. NW-seinän sisäpuolella kumpu hiekkaa, punatiiliä (25x11x5 cm) ja tiilisilppua Maassa erottuu savupelti (19x15 cm), jossa on kiinniniitattu kahva, valurautainen hellan kansilevy, jossa kahden keittolevyn aukot (67x36 cm), taottuja niitillä kiinnitetyn lattaraudan paloja ja pyöristyneitä luonnonkiviä Yhdessä kivessä kummun päällä uurrettu terävällä kärjellä merkit ”2010” ja ”-07” , ”-17”, ”MOI”, ”16 VIIMA”, ”LEILEI”, ”2009” sekä piirros. Kivessä on muitakin resenttejä merkkejä karikkeen alla.
metsakeskus.1000038042 322 Stora Buskär rakennuksenjäännös 10007 12001 13000 11006 27000 229129.00000000 6641980.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038042 Venäläisen 1. maailmansodan aikaisen kasarmirakennuksen jäännös. Purettu siten, että kivijalan SE-kulma jätetty näkyviin. Alimpana luonnonkivistä sementillä muurattu perustus ja sen päällä valkotiilimuurauksen jäännöksiä. Rakennelman korkeus 0.9 m. Rakenteessa on mukana myös pieniä pyöristyneitä luonnonkiviä. Rakennuksen kulman sisäpuolella pyöristyneitä lohkareita. Kaikki muu purettu pois. Lähempänä rantaa raivattu tasanne. Lahti matala, mutta veneenpäästävä, ei havaittu laiturinjäännöksiä
metsakeskus.1000038043 322 Stora Buskär tomtning 10002 12001 13208 11006 27000 229236.00000000 6642003.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038043 Kallionseinämän pystysuoran 2.0 m korkean seinämän eteen on kylmämuurattu pääosin pyöristyneistä tasakokoisista lohkareista (10-80 kg) puoliympyrän muotoinen rakenne, jonka seinämien ulkomitat ovat 5.4 m (S-N) ja 4.0 m. Permanto on tasainen ja sen pinta-ala on arviolta 20 m2, Muurin sisäpuoli on N- ja W-sektorissa pystysuora ja 0.5-0.7 m korkea, S-sektorissa epämääräisempi, noin 0.4 m korkea. Muurin sisämitat ovat 4.4 (N-S) ja 2.8 m. Kulkuaukko on SW-reunassa ja noin 1.3 m leveä, epämääräinen. Rakennelma on kokonaan katajan peitossa ja kokonaishahmon lukeminen on hankalaa.
metsakeskus.1000038044 400 Vasikhaka rakennuksenjäännös 10007 12001 13000 11006 27000 211718.00000000 6763493.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038044 Suorakaiteen muotoinen pyöristyneistä ja särmikkäistä lohkareista koottu kivijalka, jonka ulkomitat ovat 9.5 (SE-NW) x 5.7 m. Rinteen alapuoleisen seinän lohkareet suuria, tasainen tahko ulospäin. Sisäpuolella SW-seinän keskellä siirtolohkare ja sen ja seinän välissä kiviröykkiö. NE-kulma katajapensaan sisällä. Suurikokoisen rakennuksen, ehkä riihen, jäännös. Ajoitettu 1800-luvulle sillä perusteella, että Senaatin karttaan XIV13 (1883) on merkitty rakennus tähän paikkaan.
metsakeskus.1000038045 400 Vasikhangas terassipelto 10002 12016 13181 11006 27000 211713.00000000 6763426.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038045 Selvästi erottuva 230 m pitkä terassi, jonka päällä maanpinta tasainen ja vaakasuora. Terassin N-osassa kaksi W-E-suuntaista ojaa, jotka laskevat terassia kohti. Käytöstä poistunut pelto laidunmaalla Kaukolan kylänraitin ja lasketun Valkojärven rannan välissä.
metsakeskus.1000038046 444 Hausnummi louhos 10002 12012 13000 11006 27000 327091.00000000 6681067.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038046 Kalkkikivikallioon louhittu kattilamainen avolouhos, johon johtaa ajoreitti pellon puolelta koillisesta. Läpimitta 5.5 m, syvyys noin 5 m.
metsakeskus.1000038047 444 Karkalinniemi hiilimiilu 10002 12016 13000 11006 27000 322217.00000000 6682471.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038047
metsakeskus.1000038048 444 Karkalinniemi huvimaja 10007 12001 13000 11006 27000 321947.00000000 6682318.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038048
metsakeskus.1000038049 444 Kukinhuoneen torppa 10002 12001 13000 11006 27000 322328.00000000 6682637.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038049
metsakeskus.1000038050 444 Lepolan torppa rakennuksenjäännös 10002 12001 13000 11006 27000 323501.00000000 6682750.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038050 Lepolan torppa. Rakennuksesta NW oleva kiviröykkiö voi liittyä torpan peltoon. Metlan tietojen mukaan Karkalinniemen viimeinen torppari nimeltään Fredriksson asui Lepolan torpassa 1910-luvulle asti (Metsäntutkimuslaitos 1988). Kohde on merkitty symbolilla T (Torp) Senaatin karttaan, lehti VII24 (1871). Sammaleen alle peittynyt suorakaiteen muotoinen kivijalka, jonka ulkomitat noin 5.2 m (SW-NE) x 4.5 m. Keskellä kellarikuoppa. Kivijalan W-kulmassa peittynyt kupera kiviröykkiö, josta on näkyvissä kaksi lohkaretta. Röykkiö on tulisijan jäännös. Röykkiön korkeus maanpinnasta 1.1 m. Torpan pohjoispuolella on peltojen jäännöksiä, mm. terrassoitu ja kivillä rajattu pelto. Torpan pohjoispuolella on lohkokiviseinäinen lähde/kaivo.
metsakeskus.1000038051 444 Tuomihiedan torppa rakennuksenjäännös 1 10002 12001 13000 11006 27000 322862.00000000 6682501.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038051
metsakeskus.1000038052 444 Tuomihiedan torppa rakennuksenjäännös 2 10002 12001 13000 11006 27000 322824.00000000 6682441.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038052
metsakeskus.1000038053 529 Kenkämaa 10002 12001 13000 11006 27000 205813.00000000 6700639.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038053
metsakeskus.1000038054 529 Länsi-Lakia vesiallas 10007 12016 13000 11006 27000 206192.00000000 6699934.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038054
metsakeskus.1000038055 445 Alskär kiviaita 10007 12004 13045 11006 27000 222495.00000000 6657927.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038055 Torpan jäännöksen ympärillä on kolme kiviaitaa tasakokoisista enimmäkseen pyöristyneistä kvistä. Eteläisin osa on L:n muotoinen ja se pituus on noin 42 metriä. Läntisin osa on noin 42 m pitkä. Itäisin osa kulkee kannaksen yli ja on noin 22 m pitkä.
metsakeskus.1000038056 445 Alskär rakennuksenjäännös 10002 12001 13000 11006 27000 222461.00000000 6657922.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038056 Suorakulmainen kivijalka, jonka paksuus 1.3 m, pituus 7.5 m (N-S) ja leveys 5.2 m. Tupa, jossa suuren tulisijan jäännös NW-nurkassa: korkea kasa punatiiltä ja tiilisilppua, valkotiiltä, pyöristyneitä kiviä ja tasolasia. Tulisijan S-reunassa näkyy suorakulmainen perustuskivi. Tuvan N-puolella pieni kamari ja porstua E-puolella. Paikalla on kolme piilutun hirren jäännöstä, joissa on koirankaulasalvos. Hirret osaksi hiiltyneitä. Jäännökset torpasta, jonka Lökholmin Nystun tilan torpparit Janne ja Manda Andersson ostivat Lökholmista ja siirsivät Alskäriin vuonna 1890.
metsakeskus.1000038057 445 Hallskärin rakennuksen jäännös 10007 12001 13000 11006 27000 180379.00000000 6695651.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038057
metsakeskus.1000038058 445 Långören tomtning 10002 12001 13208 11006 27000 206476.00000000 6649317.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038058 Saaren S-rinteessä on siirtolohkare, jonka S-puolelle on kahden puolin rakennettu pyöristyneistä ja särmikkäistä kivistä ja lohkareista kasat. Lohkareen lippamaisen kärjen alapinnassa on lämpölaajenemisvaurioita. Rakennelman seinämät ovat epämääräiset ja puuttuvat suurimmaksi osaksi. Paikalla voi erottaa SE-NW- ja SW-NE-suuntaista kylmämuurausta, joka rajaa 3.0 m pituisen (SW-NE) ja 2.1 m leveän tasaisen permantotason. Siirtolohkareessa on 0.9-1.4 m:n korkeudella reuna, johon katoksen tukirakenne on voinut nojautua.
metsakeskus.1000038059 445 Sundholm lato 10007 12016 13000 11006 27000 186123.00000000 6696711.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038059 Lahonneet heinäladon jäännökset. Maassa on rankoja ja leveitä lautoja, joissa punamultaa. Ladon mitat lienevät olleet noin 5x5 m. Ladon vieressä peltoraunio.
metsakeskus.1000038060 445 Sundholm peltoraunio 10007 12016 13182 11006 27000 186162.00000000 6696350.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038060 Viljelysraunio. Saattaa liittyä myös viljelmää vanhempaan nityyn raivaamiseen. Vuoden 1969 peruskartassa 104104 kiviraunion kohdalle on piirretty lato ja pelto. Pellon alue on vuoden 1795 tiluskartassa nittyä, jolla oli kolme niittylatoa. Niistä ei ole enää merkkejä maastossa.
metsakeskus.1000038061 445 Sundholm rakennuksenjäännös 10007 12001 13000 11006 27000 186376.00000000 6696251.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038061 Suorakaiteen muotoinen kylmämuurattu kivijalka, jonka mitat ovat 5.5 m (W-E) x 5.3 m. NE-nurkassa kylmämuuratuista kivistä tehdyllä perustalla oleva tulisijan jäännös, jonka päällä kumpu sammaleen peittämiä kiviä. Tulisijan mitat 2.5x2.0 m. Tulisija peittää suuren osan huonealasta.
metsakeskus.1000038062 684 Reksaari kiuas 10002 12004 13000 11006 27000 202151.00000000 6797385.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038062
metsakeskus.1000038063 895 Putsaari kompassikiveys 10002 12013 13130 11006 27000 181424.00000000 6753661.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038063 Pieni kalliopaljastuma maatuneen merenlahden W-rannalla. Paikka on Senaatin kartassa XII 11 (1883) merenlahti, jonka suu on kapea, kahden kallion välissä. Lahden E-ranta on merkitty kallioiseksi ja ilmeisesti maihinnousukelpoiseksi. Tasaiselle, loivasti N kallistuvalle silokalliolle on ladottu 49 pyöristynyttä ja särmikästä kiveä ja lohkaretta, joiden läpimitta on 0.1-0.4 m. Kiveyksessä on 7 pää- ja väli-ilmansuuntien suuntaista haaraa; W-haara on tuhoutunut siten, että siitä on jäljellä vain yksi kivi, joka on siirtynyt sivuun haaran linjasta. Keskellä on tiiviisti pakkautuneena pieniä kiviä ja suuret sijaitsevat haarojen päissä. Erityisesti S-haaran kivet ovat suuret. N-S-haara on pisin, pituus 3.2 m. Sen magneettinen suunta (vuonna 2019) on 350/170 astetta.
metsakeskus.1000038064 895 Putsaari linjakummeli 10002 12005 13059 11006 27000 181288.00000000 6753704.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038064 Tasaisella melkein vaakasuoralla silokalliolla olevalle 0.3 m korkealle vaakasuoralle portaalle on pystytetty laakea paasi, joka on edestä katsoen tasapaksu ja sivusta katsoen kapea, kolmiomainen. Paaden korkeus portaan päältä on 2.5 m, paksuus 0.3 m ja keskiosan leveys 0.7 m. Paasi on nostettu pystyyn jostakin aivan läheltä, missä vaakasuora bankung-rakoilu irrottaa suorakulmaisia lohkareita granodioriittisesta kalliosta. Paasi on tuettu N- ja W-puolilta kallionporrasta vasten. W-puolen tueksi kallion ja paaden väliin on kiilattu kivi. Paaden juuressa tukena pyöristyneitä ja särmikkäitä lohkareita. Paaden vaakasuora pituusakseli on likimain N-S-suuntainen (kompassisuunta 12/192 astetta (2019)). Paadesta runsaat 20 m länteen on tasaisella loivasti NW viettävällä silokalliolla pyöristyneistä ja särmikkäistä melko tasakokoisista lohkareista (läpimitta 0.2-0.6 m) ladottu pyöreä kummeli. Sen päällä on syvälle ulottuva kolo, ikään kuin lahonneen puisen pystysalon jäljiltä. Kummelin korkeus on 1.2 m. Paaden keskiosan keskikohdan ja kummelin keskikohdan kautta kulkevan linjan magneettinen suunta on (2019) W-E 278 astetta ja tosisuunta 285 astetta. Suunta osoittaa linjan, joka kulkee Iso-Ruskion N-puolitse ja Pihlavakarin S-puolitse avomerelle. Vesi Putsaaren ja Iso-Ruskion välissä on syvää ja Putsaaren sataman lähestyminen lännestä on ollut ongelmatonta aivan rantaan asti, joten linjakummelin käytännöllinen funktio on epäselvä. Sitä ei ole tarvittu aluksen ohjailemiseen, eikä se ole voinut näkyä kauas. Kohde on kuitenkin konventionaalisesti luokiteltu merimerkiksi. Luokiteltu linjakummeliksi. Erityinen merkki, jonka paikallinen kulttuurinen merkitys ei ole säilynyt. Vanhin maininta Helsingin Sanomain viikkoliitteessä 1929. Siinä paatta nimitettiin Putsaaren "obeliskiksi”. Helsingin Sanomain viikkoliite 228, 25.8.1929.
metsakeskus.1000038065 895 Putsaari rakennuksenjäännös 10007 12001 13000 11006 27000 181656.00000000 6753621.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038065 Sammaloitunut 3 m:n läpimittainen kumpu, jossa betonilaatan päällä kiviä ja punatiiltä, mahdollisesti tulisija. N-reunassa kivijalkaan kuluvia lohkareita. W-puolella kiviä, laastia ja punatiiltä, mahdollisesti porraskivi. Mitat noin 7x5 m. Kallionpinnalla myös tasolasia ja fajanssia. Lämmitetty ei-talonpoikainen rakennus, todennäköisesti sotilaallinen rakennus, kuten vartiotupa. Kyseessä lienee jääännös Eva Christina Lindströmin mainitsemasta Venäjän vallan aikaisesta vartiotuvasta, joka liittyi Kappelinvuorella olleeseen optiseen lennätinasemaan (Lindström 1999: 163; Liukkonen 2013: 46-48).
metsakeskus.1000038066 895 Vekara kummeli 10002 12005 13000 11006 27000 175374.00000000 6759775.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038066 Tasaiselle vaakasuoralle kallionpinnalle pääosin särmikkäistä, osaksi laattamaisista lohkareista ladottu katkaistun kartion muotoinen kivikeko, jonka korkeus on 2.3 m ja läpimitta juuressa 2.4 m. Ei maalinjäännöksiä näkyvissä. Paikalta esteetön näköala kaikkiin suuntiin.
metsakeskus.1000038067 895 Vekara kylmämuuri 10007 12004 13046 11006 27000 175323.00000000 6759832.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038067 Kallion ja hiekan rajalle on huolellisesti kylmämuurattu pyöristyneistä ja särmikkäistä melko tasakokoisista lohkareista SE-NW-suuntainen muuri, jonka pituus on 12.3 m, korkeus 0.7-1.0 m ja leveys 0.8-1.2 m. Muurin W-puolella muutaman metrin päässä on 4 m pitkä muurimainen samansuuntainen kivilatomus. Mahdollisesti karjanlaidunnukseen liittyvä rakennelma, kuten lypsypaikka tai aidatun niityn jäännös.
metsakeskus.1000038068 895 Vekara perunamaa 10007 12016 13181 11006 27000 175961.00000000 6759863.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038068 Suorakaiteen muotoinen kylmämuurattu kivimuuri vaihtelevan kokoisista pyöristyneistä ja särmikkäistä lohkareista. Muurin sisäpuolella maanpinta tasainen ja kivetön. Murin korkeus 0.4-0.8 m ja leveys 1.0-1.6 m. Sisämitat 16.0 (N-S) x 12.4 m. Karjalta aidattu perunamaa.
metsakeskus.1000038069 895 Vekara piirtokirjoitus 10002 12013 13000 11006 27000 175773.00000000 6759589.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038069 Kuperalla kallionpinnalla pieniä, vaikeasti erottuvia merkkejä ja piirroksia. Etäisyys rantaan 19 m. Pinnalla ainakin merkit ”RKL”, vuosiluku 1901, ”A <3 merkkiä> ONA”, ja purjealuksen kuva keula oikealle päin. Purjealuksen kuvan ala on vain 14 x15 cm ja yksityiskohtia vaikea erottaa. Ainakin mesaani on kahvelitakiloitu, mahdollisesti isomastokin. Alus voi olla kaljaasi.
metsakeskus.1000038070 895 Vekara verkkotarha 1 10002 12016 13000 11006 27000 175256.00000000 6759826.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038070 Laakealla kallionlaella on 0.5 ha laajalla alueella ryhminä särmikkäitä ja pyöristyneitä melko tasakokoisia lohkareita (noin 10-50 kg, läpimitta 0.2-0.4 m). Lohkareet on sjoitettu tasavälein. Paikoin lohkare on sijoitettu kallion satulapinnalle. Lohkareet erottuvat selvästi kalliopinnoilla, mutta niitä on myös variksenmarjavarvikon peitossa. Varsinkin varvikkoisissa paikoissa on pystyyn nostettuja lohkareita. Paikoin lohkareet N-S-suuntaisina riveinä, selvimmät rivit kuitenkin W-E-suuntaisia. Verkonkuivauspaikka. Paikan N--puolella oleva lahti, Länsihamina, oli pyhämaalaisten kalastajien käytössä.
metsakeskus.1000038071 895 Vekara verkkotarha 2 10002 12016 13000 11006 27000 175384.00000000 6759860.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038071 Pyöristyneitä ja särmikkäitä lohkareita kuperalla kalliopinnalla noin 25 metrin matkalla. Lohkareet ovat osaksi SE-NW-suuntaisissa riveissä.
metsakeskus.1000038073 322 Högland rakennuksenjäännös 2 10002 12001 13000 11006 27000 239562.00000000 6672196.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038073 Heikosti erottuva kivijalka, jonka mitat ovat 5.8 (SE-NW) x 5.6 xm. N-nurkassa suorakaiteen muotoinen särmikkäistä kivistä kylmämuurattu tulisijan pohja, jossa voimakkaita lämpölaajenemisvaurioita. Tulisijan mitat 2.3x2.0 m.
metsakeskus.1000038075 609 Korpimäki 10002 12016 13175 11006 27000 217944.00000000 6852330.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038075 Tervahauta sijaitsee Ahlaisten Pohjajoella, joen pohjoispuolella aivan metsäautotien varressa. Tervahauta on verrattain hyvin säilynyt, kylmämuurattua seinää sekä juoksutusaukon kohta ovat näkyvissä.
metsakeskus.1000038077 505 Palomäki 10002 12001 13002 11033 27000 401799.00000000 6741444.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038077 Metallinetsinnässä on maaliskuussa 2020 löytynyt 10 - 15 cm syvyydestä kolme erilaista nuolenkärkeä ja iso kuparipellin pala. Iso nuolenkärki ajoittunee myöhäisrautakaudelle tai ehkä keskiaikaan. Ks. alakohteet. Kohde tarkastettiin vuoden 2020 inventoinnissa. Löydöt on tehty Palomäki -nimiseltä mäeltä noin 200 metriä Nikinojan itäpuolelta. Mäen rinteessä on muutaman sadan neliön kokoinen tasanne. Maaperä on hiekkaa/soraa ja alueella kasvaa varttunutta havumetsää. Tasanteen länsipuolella Nikinojaa kohti maasto muuttuu kosteammaksi ja alue on ojitettu. Peruskarttaan on merkitty Pöytälänjärvi heti Palomäen eteläpuolelle, joten ilmeisesti paikalla on ollut järvi, mutta se on kuivatettu. Kuivaaminen on todennäköisesti 1800-luvulla, koska järveä ei ole Senaatin kartastossa, mutta hieman sitä aiemmassa pitäjänkartassa paikalle on merkitty pieni järvi. Inventoinnissa paikalla ei tehty kajoavia tutkimuksia. Alue on rajattu metallinetsinlöytöjen ja topografian perusteella. Paikka vaikuttaa asuinpaikaksi sopivalta, todennäköisimmin kyseessä on eräsija, jossa oleskeltiin tilapäisesti, sillä lähellä ei ole viljelykelpoista maata.
metsakeskus.1000038079 564 Varjakansaari 10007 12015 13204 11006 27009 420400.00000000 7209140.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038079 Saarella on toiminut Varjakan saha vuosina 1900-1928. Sahaan kuuluvat myös Pyydyskarin telakka- ja satama-alue, mantereella sijainneet työläisten asunnot (ks. kohteet Varjakka Pyydyskari 1000038038 ja Varjakka 1000038081 sekä Varjakan kartano. Varjankansaarella oli sahan lisäksi pääkonttori piharakennuksineen ja saunoineen, työntekijöiden asuinrakennuksia, ruokala kauppoja, elokuvateatteri. Lisäksi saarella oli muun muassa oma paloasema, saaren halki kulkenut Pyydyskarille ulottunut kapearaiteinen rautatie sekä laajoja varastoalueita. Osa saaren rakennuksista on säilynyt, osa saaren rakenteista on arkeologisoitunut. Toiminnan loputtua 1928 sahan laitteet siirrettiin Pateniemeen. Sahan rakenteet ja rekennukset ovat kattaneet käytännössä koko saaren, rannoilla on myös veteen ulottuvia rakenteita. 2022:Varjakansaari sijaitsee Oulunsalon pohjoispuolella vain noin 280 metrin päässä mantereen rannasta. Saarella on paljon sahaan liittyvien rakennusten ja rakenteiden raunioita rannasta aina sisäosaan asti. Rannoilla on paljon erilaista puutavaraa, joista osa on ilmeisesti vanhojen laitureiden lautoja ja osa voi olla vanhaa sahatavaraa. Saaren satamasta noin 200 metriä luoteeseen havaittiin kuuden hiilimiilun jäänteet rannasta kohti Varjakan rakennuksia kulkevan polun länsipuolelta (ks. alakohteet). Yhä pystyssä olevien rakennuksien lähettyviltä havaittiin kahden eri rakennuksen betonisia perustuksia. Sahan laaja raunioalue sijaitsee saaren lounaisosassa, jossa on paljon erilaisia betonisia sekä tiilisiä perustuksia yms., jotka liittyvät alueella sijainneeseen sahaan. Sahan rauniot ovat erilaisen kasvuston ja puiden peitossa ja erilaisten raunioiden havaitseminen on paikoitellen hankalaa peitteisessä maastossa. Saaren halki kulkeneesta rautatiestä on vielä merkkejä maastossa. Rautatien pohjaa on säilynyt Varjakansaaren ja Pyydyskarin välisellä matalalla alueella noin 125 metrin matkalta (keskipiste N 720958 E 419824). Rautatien puisia perustuksia on vielä jonkin verran esillä sen reunoilla. Se erottuu selvästi maastossa hieman korkeampana kohtana, jonka leveys on noin 5 metriä. Nykyään sen kohdalla kulkee polku. Rautatien pohjaa on jäljellä myös Pyydyskarissa noin 300 metrin matkalla. Täälläkin sen kohdalla kulkee nykyään polku. On hyvin todennäköistä, että saarella on enemmänkin sahanaikaiseen toimintaan liittyviä rakenteita, joita ei tämän inventoinnin yhteydessä havaittu. 2022: Pohjois-Pohjanmaan museo kävi tarkastamassa Varjakansaaren kaakkoisosassa vuosina 1860-1919 sijainneen Varjakan saaren eli Franzenin kartanon aluetta. Vanhojen karttojen ja kuvien perusteella kartanoon on kuulunut useita rakennuksia, jotka ovat muodostaneet umpinaisen pihapiirin. Pihapiirissä on ollut kaivo. Kartanon eteläpuolella on sijainnut suurikokoinen puutarha. Tarkastuksessa havaittiin 8 mahdollista rakennuksen pohjaa sekä yksi pyöreä ja kaksi neliönmallista kuoppaa/kuopannetta (ks. alakohde Varjakan saaren kartano).
metsakeskus.1000038079 564 Varjakansaari 10007 12005 13067 11006 27009 420400.00000000 7209140.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038079 Saarella on toiminut Varjakan saha vuosina 1900-1928. Sahaan kuuluvat myös Pyydyskarin telakka- ja satama-alue, mantereella sijainneet työläisten asunnot (ks. kohteet Varjakka Pyydyskari 1000038038 ja Varjakka 1000038081 sekä Varjakan kartano. Varjankansaarella oli sahan lisäksi pääkonttori piharakennuksineen ja saunoineen, työntekijöiden asuinrakennuksia, ruokala kauppoja, elokuvateatteri. Lisäksi saarella oli muun muassa oma paloasema, saaren halki kulkenut Pyydyskarille ulottunut kapearaiteinen rautatie sekä laajoja varastoalueita. Osa saaren rakennuksista on säilynyt, osa saaren rakenteista on arkeologisoitunut. Toiminnan loputtua 1928 sahan laitteet siirrettiin Pateniemeen. Sahan rakenteet ja rekennukset ovat kattaneet käytännössä koko saaren, rannoilla on myös veteen ulottuvia rakenteita. 2022:Varjakansaari sijaitsee Oulunsalon pohjoispuolella vain noin 280 metrin päässä mantereen rannasta. Saarella on paljon sahaan liittyvien rakennusten ja rakenteiden raunioita rannasta aina sisäosaan asti. Rannoilla on paljon erilaista puutavaraa, joista osa on ilmeisesti vanhojen laitureiden lautoja ja osa voi olla vanhaa sahatavaraa. Saaren satamasta noin 200 metriä luoteeseen havaittiin kuuden hiilimiilun jäänteet rannasta kohti Varjakan rakennuksia kulkevan polun länsipuolelta (ks. alakohteet). Yhä pystyssä olevien rakennuksien lähettyviltä havaittiin kahden eri rakennuksen betonisia perustuksia. Sahan laaja raunioalue sijaitsee saaren lounaisosassa, jossa on paljon erilaisia betonisia sekä tiilisiä perustuksia yms., jotka liittyvät alueella sijainneeseen sahaan. Sahan rauniot ovat erilaisen kasvuston ja puiden peitossa ja erilaisten raunioiden havaitseminen on paikoitellen hankalaa peitteisessä maastossa. Saaren halki kulkeneesta rautatiestä on vielä merkkejä maastossa. Rautatien pohjaa on säilynyt Varjakansaaren ja Pyydyskarin välisellä matalalla alueella noin 125 metrin matkalta (keskipiste N 720958 E 419824). Rautatien puisia perustuksia on vielä jonkin verran esillä sen reunoilla. Se erottuu selvästi maastossa hieman korkeampana kohtana, jonka leveys on noin 5 metriä. Nykyään sen kohdalla kulkee polku. Rautatien pohjaa on jäljellä myös Pyydyskarissa noin 300 metrin matkalla. Täälläkin sen kohdalla kulkee nykyään polku. On hyvin todennäköistä, että saarella on enemmänkin sahanaikaiseen toimintaan liittyviä rakenteita, joita ei tämän inventoinnin yhteydessä havaittu. 2022: Pohjois-Pohjanmaan museo kävi tarkastamassa Varjakansaaren kaakkoisosassa vuosina 1860-1919 sijainneen Varjakan saaren eli Franzenin kartanon aluetta. Vanhojen karttojen ja kuvien perusteella kartanoon on kuulunut useita rakennuksia, jotka ovat muodostaneet umpinaisen pihapiirin. Pihapiirissä on ollut kaivo. Kartanon eteläpuolella on sijainnut suurikokoinen puutarha. Tarkastuksessa havaittiin 8 mahdollista rakennuksen pohjaa sekä yksi pyöreä ja kaksi neliönmallista kuoppaa/kuopannetta (ks. alakohde Varjakan saaren kartano).
metsakeskus.1000038079 564 Varjakansaari 10007 12001 13013 11006 27009 420400.00000000 7209140.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038079 Saarella on toiminut Varjakan saha vuosina 1900-1928. Sahaan kuuluvat myös Pyydyskarin telakka- ja satama-alue, mantereella sijainneet työläisten asunnot (ks. kohteet Varjakka Pyydyskari 1000038038 ja Varjakka 1000038081 sekä Varjakan kartano. Varjankansaarella oli sahan lisäksi pääkonttori piharakennuksineen ja saunoineen, työntekijöiden asuinrakennuksia, ruokala kauppoja, elokuvateatteri. Lisäksi saarella oli muun muassa oma paloasema, saaren halki kulkenut Pyydyskarille ulottunut kapearaiteinen rautatie sekä laajoja varastoalueita. Osa saaren rakennuksista on säilynyt, osa saaren rakenteista on arkeologisoitunut. Toiminnan loputtua 1928 sahan laitteet siirrettiin Pateniemeen. Sahan rakenteet ja rekennukset ovat kattaneet käytännössä koko saaren, rannoilla on myös veteen ulottuvia rakenteita. 2022:Varjakansaari sijaitsee Oulunsalon pohjoispuolella vain noin 280 metrin päässä mantereen rannasta. Saarella on paljon sahaan liittyvien rakennusten ja rakenteiden raunioita rannasta aina sisäosaan asti. Rannoilla on paljon erilaista puutavaraa, joista osa on ilmeisesti vanhojen laitureiden lautoja ja osa voi olla vanhaa sahatavaraa. Saaren satamasta noin 200 metriä luoteeseen havaittiin kuuden hiilimiilun jäänteet rannasta kohti Varjakan rakennuksia kulkevan polun länsipuolelta (ks. alakohteet). Yhä pystyssä olevien rakennuksien lähettyviltä havaittiin kahden eri rakennuksen betonisia perustuksia. Sahan laaja raunioalue sijaitsee saaren lounaisosassa, jossa on paljon erilaisia betonisia sekä tiilisiä perustuksia yms., jotka liittyvät alueella sijainneeseen sahaan. Sahan rauniot ovat erilaisen kasvuston ja puiden peitossa ja erilaisten raunioiden havaitseminen on paikoitellen hankalaa peitteisessä maastossa. Saaren halki kulkeneesta rautatiestä on vielä merkkejä maastossa. Rautatien pohjaa on säilynyt Varjakansaaren ja Pyydyskarin välisellä matalalla alueella noin 125 metrin matkalta (keskipiste N 720958 E 419824). Rautatien puisia perustuksia on vielä jonkin verran esillä sen reunoilla. Se erottuu selvästi maastossa hieman korkeampana kohtana, jonka leveys on noin 5 metriä. Nykyään sen kohdalla kulkee polku. Rautatien pohjaa on jäljellä myös Pyydyskarissa noin 300 metrin matkalla. Täälläkin sen kohdalla kulkee nykyään polku. On hyvin todennäköistä, että saarella on enemmänkin sahanaikaiseen toimintaan liittyviä rakenteita, joita ei tämän inventoinnin yhteydessä havaittu. 2022: Pohjois-Pohjanmaan museo kävi tarkastamassa Varjakansaaren kaakkoisosassa vuosina 1860-1919 sijainneen Varjakan saaren eli Franzenin kartanon aluetta. Vanhojen karttojen ja kuvien perusteella kartanoon on kuulunut useita rakennuksia, jotka ovat muodostaneet umpinaisen pihapiirin. Pihapiirissä on ollut kaivo. Kartanon eteläpuolella on sijainnut suurikokoinen puutarha. Tarkastuksessa havaittiin 8 mahdollista rakennuksen pohjaa sekä yksi pyöreä ja kaksi neliönmallista kuoppaa/kuopannetta (ks. alakohde Varjakan saaren kartano).
metsakeskus.1000038079 564 Varjakansaari 10007 12005 13063 11006 27009 420400.00000000 7209140.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038079 Saarella on toiminut Varjakan saha vuosina 1900-1928. Sahaan kuuluvat myös Pyydyskarin telakka- ja satama-alue, mantereella sijainneet työläisten asunnot (ks. kohteet Varjakka Pyydyskari 1000038038 ja Varjakka 1000038081 sekä Varjakan kartano. Varjankansaarella oli sahan lisäksi pääkonttori piharakennuksineen ja saunoineen, työntekijöiden asuinrakennuksia, ruokala kauppoja, elokuvateatteri. Lisäksi saarella oli muun muassa oma paloasema, saaren halki kulkenut Pyydyskarille ulottunut kapearaiteinen rautatie sekä laajoja varastoalueita. Osa saaren rakennuksista on säilynyt, osa saaren rakenteista on arkeologisoitunut. Toiminnan loputtua 1928 sahan laitteet siirrettiin Pateniemeen. Sahan rakenteet ja rekennukset ovat kattaneet käytännössä koko saaren, rannoilla on myös veteen ulottuvia rakenteita. 2022:Varjakansaari sijaitsee Oulunsalon pohjoispuolella vain noin 280 metrin päässä mantereen rannasta. Saarella on paljon sahaan liittyvien rakennusten ja rakenteiden raunioita rannasta aina sisäosaan asti. Rannoilla on paljon erilaista puutavaraa, joista osa on ilmeisesti vanhojen laitureiden lautoja ja osa voi olla vanhaa sahatavaraa. Saaren satamasta noin 200 metriä luoteeseen havaittiin kuuden hiilimiilun jäänteet rannasta kohti Varjakan rakennuksia kulkevan polun länsipuolelta (ks. alakohteet). Yhä pystyssä olevien rakennuksien lähettyviltä havaittiin kahden eri rakennuksen betonisia perustuksia. Sahan laaja raunioalue sijaitsee saaren lounaisosassa, jossa on paljon erilaisia betonisia sekä tiilisiä perustuksia yms., jotka liittyvät alueella sijainneeseen sahaan. Sahan rauniot ovat erilaisen kasvuston ja puiden peitossa ja erilaisten raunioiden havaitseminen on paikoitellen hankalaa peitteisessä maastossa. Saaren halki kulkeneesta rautatiestä on vielä merkkejä maastossa. Rautatien pohjaa on säilynyt Varjakansaaren ja Pyydyskarin välisellä matalalla alueella noin 125 metrin matkalta (keskipiste N 720958 E 419824). Rautatien puisia perustuksia on vielä jonkin verran esillä sen reunoilla. Se erottuu selvästi maastossa hieman korkeampana kohtana, jonka leveys on noin 5 metriä. Nykyään sen kohdalla kulkee polku. Rautatien pohjaa on jäljellä myös Pyydyskarissa noin 300 metrin matkalla. Täälläkin sen kohdalla kulkee nykyään polku. On hyvin todennäköistä, että saarella on enemmänkin sahanaikaiseen toimintaan liittyviä rakenteita, joita ei tämän inventoinnin yhteydessä havaittu. 2022: Pohjois-Pohjanmaan museo kävi tarkastamassa Varjakansaaren kaakkoisosassa vuosina 1860-1919 sijainneen Varjakan saaren eli Franzenin kartanon aluetta. Vanhojen karttojen ja kuvien perusteella kartanoon on kuulunut useita rakennuksia, jotka ovat muodostaneet umpinaisen pihapiirin. Pihapiirissä on ollut kaivo. Kartanon eteläpuolella on sijainnut suurikokoinen puutarha. Tarkastuksessa havaittiin 8 mahdollista rakennuksen pohjaa sekä yksi pyöreä ja kaksi neliönmallista kuoppaa/kuopannetta (ks. alakohde Varjakan saaren kartano).
metsakeskus.1000038079 564 Varjakansaari 10007 12016 13151 11006 27009 420400.00000000 7209140.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038079 Saarella on toiminut Varjakan saha vuosina 1900-1928. Sahaan kuuluvat myös Pyydyskarin telakka- ja satama-alue, mantereella sijainneet työläisten asunnot (ks. kohteet Varjakka Pyydyskari 1000038038 ja Varjakka 1000038081 sekä Varjakan kartano. Varjankansaarella oli sahan lisäksi pääkonttori piharakennuksineen ja saunoineen, työntekijöiden asuinrakennuksia, ruokala kauppoja, elokuvateatteri. Lisäksi saarella oli muun muassa oma paloasema, saaren halki kulkenut Pyydyskarille ulottunut kapearaiteinen rautatie sekä laajoja varastoalueita. Osa saaren rakennuksista on säilynyt, osa saaren rakenteista on arkeologisoitunut. Toiminnan loputtua 1928 sahan laitteet siirrettiin Pateniemeen. Sahan rakenteet ja rekennukset ovat kattaneet käytännössä koko saaren, rannoilla on myös veteen ulottuvia rakenteita. 2022:Varjakansaari sijaitsee Oulunsalon pohjoispuolella vain noin 280 metrin päässä mantereen rannasta. Saarella on paljon sahaan liittyvien rakennusten ja rakenteiden raunioita rannasta aina sisäosaan asti. Rannoilla on paljon erilaista puutavaraa, joista osa on ilmeisesti vanhojen laitureiden lautoja ja osa voi olla vanhaa sahatavaraa. Saaren satamasta noin 200 metriä luoteeseen havaittiin kuuden hiilimiilun jäänteet rannasta kohti Varjakan rakennuksia kulkevan polun länsipuolelta (ks. alakohteet). Yhä pystyssä olevien rakennuksien lähettyviltä havaittiin kahden eri rakennuksen betonisia perustuksia. Sahan laaja raunioalue sijaitsee saaren lounaisosassa, jossa on paljon erilaisia betonisia sekä tiilisiä perustuksia yms., jotka liittyvät alueella sijainneeseen sahaan. Sahan rauniot ovat erilaisen kasvuston ja puiden peitossa ja erilaisten raunioiden havaitseminen on paikoitellen hankalaa peitteisessä maastossa. Saaren halki kulkeneesta rautatiestä on vielä merkkejä maastossa. Rautatien pohjaa on säilynyt Varjakansaaren ja Pyydyskarin välisellä matalalla alueella noin 125 metrin matkalta (keskipiste N 720958 E 419824). Rautatien puisia perustuksia on vielä jonkin verran esillä sen reunoilla. Se erottuu selvästi maastossa hieman korkeampana kohtana, jonka leveys on noin 5 metriä. Nykyään sen kohdalla kulkee polku. Rautatien pohjaa on jäljellä myös Pyydyskarissa noin 300 metrin matkalla. Täälläkin sen kohdalla kulkee nykyään polku. On hyvin todennäköistä, että saarella on enemmänkin sahanaikaiseen toimintaan liittyviä rakenteita, joita ei tämän inventoinnin yhteydessä havaittu. 2022: Pohjois-Pohjanmaan museo kävi tarkastamassa Varjakansaaren kaakkoisosassa vuosina 1860-1919 sijainneen Varjakan saaren eli Franzenin kartanon aluetta. Vanhojen karttojen ja kuvien perusteella kartanoon on kuulunut useita rakennuksia, jotka ovat muodostaneet umpinaisen pihapiirin. Pihapiirissä on ollut kaivo. Kartanon eteläpuolella on sijainnut suurikokoinen puutarha. Tarkastuksessa havaittiin 8 mahdollista rakennuksen pohjaa sekä yksi pyöreä ja kaksi neliönmallista kuoppaa/kuopannetta (ks. alakohde Varjakan saaren kartano).
metsakeskus.1000038080 564 Varjakka Pyydyskari 10007 12015 13143 11006 27009 419210.00000000 7209710.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038080 Pyydyskarilla sijaitsi vuosina 1900-1928 toimineen Varjakan sahan (ks. Varjakansaari 1000038079 ja Varjakka 1000038081) telakka- ja satama-alue. Puutavara kuljetettiin kapearaiteista rautatietä pitkin sahalta satamaan. Alueella oli ruokala, talousrakennuksia ja sauna. Sahan aikaiset rakenteet kattavat koko saaren, osa rakenteista ulottuu rantaveteen. 2022: Pyydyskari sijaitsee Varjakansaaren luoteisosassa. Alueelta havaittiin laaja telakka- ja satama-alue, jossa on paljon erilaisia betonisia perustuksia, jotka liittyvät alueella sijainneeseen Varjakan telakkaan. Telakan rannalla sijaitsee kaksi pitkää vanhaa laiturin pohjaa, jotka liittyvät alueella sijainneeseen satamaan. Telakka-alueen pohjoispuolella on nähtävissä Pyydyskarilta Varjakansaareen kulkeneen rautatien pohjaa, joka erottuu maastossa noin 5 metriä leveänä muuta maastoa korkeampana kohtana. Yhteensä ratapohjaa on noin 300 metrin matkalla ja sen kohdalla on nykyään polku. Ratapohjan eteläpuolelta havaittiin noin 30 x 10 metrin kokoinen kivijalka, jonka keskellä on pystyssä tiilestä rakennettu savupiippu. Alueella on sijainnut talousrakennuksia, ruokala ja sauna. On hyvin todennäköistä, että kyseessä on joko jonkin talousrakennuksen tai ruokalan kivijalka. Vuoden 1953 peruskarttaan kohdalle on merkitty rakennus. On hyvin todennäköistä, että saarella on enemmänkin sahanaikaiseen sekä telakanaikaiseen toimintaan liittyviä rakenteita, joita ei tämän inventoinnin yhteydessä havaittu.
metsakeskus.1000038080 564 Varjakka Pyydyskari 10007 12005 13068 11006 27009 419210.00000000 7209710.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038080 Pyydyskarilla sijaitsi vuosina 1900-1928 toimineen Varjakan sahan (ks. Varjakansaari 1000038079 ja Varjakka 1000038081) telakka- ja satama-alue. Puutavara kuljetettiin kapearaiteista rautatietä pitkin sahalta satamaan. Alueella oli ruokala, talousrakennuksia ja sauna. Sahan aikaiset rakenteet kattavat koko saaren, osa rakenteista ulottuu rantaveteen. 2022: Pyydyskari sijaitsee Varjakansaaren luoteisosassa. Alueelta havaittiin laaja telakka- ja satama-alue, jossa on paljon erilaisia betonisia perustuksia, jotka liittyvät alueella sijainneeseen Varjakan telakkaan. Telakan rannalla sijaitsee kaksi pitkää vanhaa laiturin pohjaa, jotka liittyvät alueella sijainneeseen satamaan. Telakka-alueen pohjoispuolella on nähtävissä Pyydyskarilta Varjakansaareen kulkeneen rautatien pohjaa, joka erottuu maastossa noin 5 metriä leveänä muuta maastoa korkeampana kohtana. Yhteensä ratapohjaa on noin 300 metrin matkalla ja sen kohdalla on nykyään polku. Ratapohjan eteläpuolelta havaittiin noin 30 x 10 metrin kokoinen kivijalka, jonka keskellä on pystyssä tiilestä rakennettu savupiippu. Alueella on sijainnut talousrakennuksia, ruokala ja sauna. On hyvin todennäköistä, että kyseessä on joko jonkin talousrakennuksen tai ruokalan kivijalka. Vuoden 1953 peruskarttaan kohdalle on merkitty rakennus. On hyvin todennäköistä, että saarella on enemmänkin sahanaikaiseen sekä telakanaikaiseen toimintaan liittyviä rakenteita, joita ei tämän inventoinnin yhteydessä havaittu.
metsakeskus.1000038080 564 Varjakka Pyydyskari 10007 12005 13067 11006 27009 419210.00000000 7209710.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038080 Pyydyskarilla sijaitsi vuosina 1900-1928 toimineen Varjakan sahan (ks. Varjakansaari 1000038079 ja Varjakka 1000038081) telakka- ja satama-alue. Puutavara kuljetettiin kapearaiteista rautatietä pitkin sahalta satamaan. Alueella oli ruokala, talousrakennuksia ja sauna. Sahan aikaiset rakenteet kattavat koko saaren, osa rakenteista ulottuu rantaveteen. 2022: Pyydyskari sijaitsee Varjakansaaren luoteisosassa. Alueelta havaittiin laaja telakka- ja satama-alue, jossa on paljon erilaisia betonisia perustuksia, jotka liittyvät alueella sijainneeseen Varjakan telakkaan. Telakan rannalla sijaitsee kaksi pitkää vanhaa laiturin pohjaa, jotka liittyvät alueella sijainneeseen satamaan. Telakka-alueen pohjoispuolella on nähtävissä Pyydyskarilta Varjakansaareen kulkeneen rautatien pohjaa, joka erottuu maastossa noin 5 metriä leveänä muuta maastoa korkeampana kohtana. Yhteensä ratapohjaa on noin 300 metrin matkalla ja sen kohdalla on nykyään polku. Ratapohjan eteläpuolelta havaittiin noin 30 x 10 metrin kokoinen kivijalka, jonka keskellä on pystyssä tiilestä rakennettu savupiippu. Alueella on sijainnut talousrakennuksia, ruokala ja sauna. On hyvin todennäköistä, että kyseessä on joko jonkin talousrakennuksen tai ruokalan kivijalka. Vuoden 1953 peruskarttaan kohdalle on merkitty rakennus. On hyvin todennäköistä, että saarella on enemmänkin sahanaikaiseen sekä telakanaikaiseen toimintaan liittyviä rakenteita, joita ei tämän inventoinnin yhteydessä havaittu.
metsakeskus.1000038081 564 Varjakka 10007 12001 13013 11006 27009 421010.00000000 7207930.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038081 Varjakan mantereella Varjakan satamaan johtavan tien varrella oli vuosina 1900-1928 toimineen Varjakan sahan (ks. Varjakansaari 1000038079 ja Varjakka Pyydyskari 1000038080) työntekijöiden asuntoja. Asuntojen betoniperustukset ovat säilyneet. 2022: Varjakan satamaan johtavan tien länsi ja etelä puolella sijaitsee Varjakan sahan työntekijöiden asuntoina toimineiden rakennusten perustuksia noin 780 metrin matkalla. Alueella on ollut yhteensä 18 asuinrakennusta ja niihin liittyviä piharakennuksia sekä sauna, joiden betonisia perustuksia on vielä nähtävillä. Osa on raivattu aluskasvillisuudesta ja osaan on pystytetty uudet tienviitat, joihin on merkitty talojen osoitetiedot niiden käyttöajan mukaan, jolloin talojen ohi kulkeva tie oli nimeltään Kukonkatu ja Finninkatu. Osaan perustuksista on lisäksi istutettu puutarhakasveja. Osa perustuksista sijaitsee peitteisessä maastossa, heinikon ja muun kasvillisuuden peitossa. Rakennusten perustukset on merkitty vuoden 1953 peruskarttaan.
metsakeskus.1000038082 398 Ali-Oijala 10002 12008 13000 11033 27018 446906.00000000 6762851.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038082 Metallinetsinnässä on vuonna 2019 löytynyt pellon kyntökerroksesta viikinkiajan massiivisen rannerenkaan katkelma sekä alakohteiksi merkityt spiraalipäinen ketjunkannatin, pyöreä riipus ja tasavarsisoljen katkelma (diar. KM 42228:1 - 4). Kohteella on tehty koekaivaus vuonna 2019 joissa saatiin talteen merkittävä määrä viikinkiajalle ajoittuvien pronssikorujen katkelmia, mutta peltoalueelle avatuista koekuopista ei löydetty kiistattomia todisteita kiinteästä muinaisjäännöksestä. Löytöalueen viereistä peltosaareketta ei ehditty tutkia tarkemmin.
metsakeskus.1000038083 271 Huovintie 10002 12005 13071 11010 27000 244923.00000000 6797983.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038083 Huovintie on keskiajan huomattavimpiin kuulunut tie, joka yhdisti Kokemäenjoen suun kauppa- ja asutusalueen sisempään Euran-Säkylän-Köyliön asutusalueeseen ja Varsinais-Suomen jokiasutuksen latvoihin. Tien vesistöä ja harjujaksoa seuraava linjaus edustaa vanhinta, jo esihistorialliselta ajalta periytyvää linjausta. Kokemäenjoelta lähdettäessä asumattomien kankaiden ketjun Harjavallanvuori-Järilänvuori-Koomankangas katkaisee vasta Köyliöjärven itärannan kylä- ja peltomaisema, jonka halki Huovintie kulkee. Tien varrelle jäävät vanhat kylät, Järvenpää-Lähteenkylä-Korvenkylä-Tuohiniemi-Yttilä-Karhia-Kankaanpää muodostavat Köyliöjärven valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen. Kokemäen ja Kosken välisellä harvaanasutulla harju- ja kangasalueilla tie ja sen linjaus on paremmin säilynyt, joskin siellä maisemaa ovat muokanneet lukuisat soranotot. Polkurikkaalla Säkylänharjulla tien linjaus on paikoin epävarma.
metsakeskus.1000038084 638 Häntala 10002 12002 13000 11033 27018 419592.00000000 6690514.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038084 Metallinetsinnässä on maaliskuussa 2020 löytynyt myöhäisrautakauden mahdollinen hautalöytö (latteanuppinen hevosenkenkäsolki, 2 nuolenkärkeä, lyyranmuotoinen tulusrauta jne. noin 20 x 20 cm laajuiselta alueelta). Löytösyvyys noin 10 cm. Läheltä löytynyt myös veitsi. Lisätietoja viranomaiskäyttöön Ilppari-tietokannassa. Tarkastuksessa löytökuopassa havaittiin palaneen luun kappaleita. Inventointi 2020: Aluetta tarkasteltiin metallinilmaisimella ja koekuoppia tehden. Mitään lisähavaintoja ei saatu. Alueella on useita eri kokoisia kellarikuoppia, Palaneet luut viittaavat kiinteään muinaisjäännökseen, ei siis pelkkä löytöpaikka. Kyseessä voisi olla yksittäishautaus. Alueeksi on rajattu topografian perusteella oletettu löytöalue ja hieman varmuusvaraa ympärille Paikka on.kallioisen ja kivikkoisen mäen etelärinteellä. Kivikon ja kallioalueen ulkopuolella maaperä on hiekkaa. Puusto on pääasiassa vanhaa kuusimetsää.
metsakeskus.1000038084 638 Häntala 10002 12002 13000 11033 27019 419592.00000000 6690514.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038084 Metallinetsinnässä on maaliskuussa 2020 löytynyt myöhäisrautakauden mahdollinen hautalöytö (latteanuppinen hevosenkenkäsolki, 2 nuolenkärkeä, lyyranmuotoinen tulusrauta jne. noin 20 x 20 cm laajuiselta alueelta). Löytösyvyys noin 10 cm. Läheltä löytynyt myös veitsi. Lisätietoja viranomaiskäyttöön Ilppari-tietokannassa. Tarkastuksessa löytökuopassa havaittiin palaneen luun kappaleita. Inventointi 2020: Aluetta tarkasteltiin metallinilmaisimella ja koekuoppia tehden. Mitään lisähavaintoja ei saatu. Alueella on useita eri kokoisia kellarikuoppia, Palaneet luut viittaavat kiinteään muinaisjäännökseen, ei siis pelkkä löytöpaikka. Kyseessä voisi olla yksittäishautaus. Alueeksi on rajattu topografian perusteella oletettu löytöalue ja hieman varmuusvaraa ympärille Paikka on.kallioisen ja kivikkoisen mäen etelärinteellä. Kivikon ja kallioalueen ulkopuolella maaperä on hiekkaa. Puusto on pääasiassa vanhaa kuusimetsää.
metsakeskus.1000038085 69 Onnelankoski 10002 12016 13175 11006 27000 423397.75000000 7061302.12500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038085 Tervahauta sijaitsee Lohijoen Onnelankosken niskasta noin 30 metriä lounaaseen juuri luonnonsuojelualueen rajan ulkopuolella sekametsässä. Alueella kasvaa nuoria kuusia ja paikoin iäkkäitä mäntyjä ja koivuja. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. Haudan pohjoispuolella alempana rinteessä kulkee oja. Maastossa selkeästi erottuva tervahauta. Haudan vallilla halssiaukon puolella kasvaa iäkäs, yli 100-vuotias mänty. Halssiaukko on pohjoisluoteeseen ja erottuu 2,3 metriä pitkänä kaivantona. Tervahaudan halkaisija vallin päältä vallin päälle mitattuna on noin 7 metriä ja haudan syvyys noin 1,5 metriä. Haudan vallit hahmottuvat ylärinteessä heikommin ja ovat leveämmät kuin alarinteen puolella.
metsakeskus.1000038086 69 Pitkäkoski 10007 12009 13092 11006 27000 423606.75000000 7061013.62500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038086 Mahdollinen puoliksi maahan kaivetun varaston jäännös. Kuoppa sijaitsee Haapajärven Lohijoessa olevan Pitkäkosken itäpuolella, Lohijoen lehto -nimisellä luonnonsuojelualueella. Aivan kuopan eteläpuolelta kulkee polku. Paikalla kasvaa yli 100-vuotiaita mäntyjä ja nuorempia kuusia. Maaperä on hiekkaa ja aluskasvillisuus koostuu varvuista ja sammalista. Puoliksi rinteeseen kaivettu maakuoppa, joka muistuttaa tervahautaa myös alarinteeseen eli länteen suuntaavan, halssiaukkoa muistuttavan kaivannon puolesta. Kuopan pohjaa käsikairalla kairatessa ei kuitenkaan kairasta voinut hiilimaata havaita, eli kyseessä ei sen perusteella ole tervahauta. Kuopan halkaisija vallilta vallille mitattuna on noin 6 metriä ja se on 1,3 metriä syvä. Samantyyppinen, mutta noin 3 metriä halkaisijaltaan oleva kuoppa sijaitsee muutama metri tästä kuopasta pohjoisen/koillisen suuntaan. Tässäkin kuopassa on aukko havaittavissa alarinteen suuntaan eli etelälounaaseen. Todennäköisesti samanikäinen kuin suurempikin maakuoppa.
metsakeskus.1000038089 785 Metsälamminlehto 10001 12016 13175 11006 27000 486265.00000000 7130210.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038089 Paikalla on maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa selvästi erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038090 758 Särkikoskenmaa 10002 12016 13170 11002 27000 493608.00000000 7493535.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038090 Kohde on Viiankiaavan soiden keskellä sijaitsevan Särkikoskenmaa-nimisen havupuuvaltaisen sekametsää kasvavan metsäsaarekkeen keskellä. Saarekkeessa kulkee pohjois-eteläsuuntaisia kapeita ja helppokulkuisia hiekkaharjanteita. Alueella kasvaa mäntyjä, kuusia ja koivuja, aluskasvillisuutena puolukkaa ja sammalia. Hiekkaharjanteen päällä on yksittäinen halkaisijaltaan noin 2,5 metrin kokoinen, 0,5 metriä syvä kuoppa, jota ympäröivät hyvin matalat, heikosti erottuvat vallit. Kuopan reunaan tehdyssä kairauksessa huuhtoutumiskerroksen paksuus on 2-3 cm. Maakuoppa tulkittiin yksittäiseksi pyyntikuopaksi sijaintinsa ja kokonsa perusteella. Kuoppa sijaitsee maastossa luontaisella kulkureitillä. Yksittäinen kuoppa saattaisi olla myös puunkaadon synnyttämä, mutta heikkoa vallia erottui kuopan kaikilla reunoilla, toisin kuin puunkaadoissa.
metsakeskus.1000038104 146 Huutoniemi 10001 12016 13151 11006 27000 703018.00000000 6983418.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038104 Lidar-aineistossa erottuva hiilimiilu sijaitsee Vanhantilansalmen etelärannalla olevalla rinteellä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038105 908 Voipaala 10002 12008 13000 11033 27000 341750.00000000 6788130.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038105 Metallinetsinnässä on huhtikuussa 2012 löytynyt myöhäisrautakautinen tappara (M-tyypin kirves) ja alakohteeksi merkitty kaareva miekan väistin.
metsakeskus.1000038106 765 Karvalamminniitty 10002 12016 13170 11002 27000 590114.00000000 7094602.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038106 Kohde sijaitsee Sotkamon Repokankaan luoteisreunassa Pieni-Hietasen ja Pajulammen eteläpuolella, Repolammesta pohjoiseen alavan soistuneen alueen ympäröimällä niemellä. Niemen poikki kulkee lounais-koillissuuntainen neljän kuopan ketju. Kuopat ovat todennäköisesti pyyntikuoppia. Alue on toiminut aikanaan niittynä ja siellä on jälkiä aitauksista.
metsakeskus.1000038107 765 Repokangas 10002 12016 13175 11006 27000 590398.00000000 7094209.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038107 Kohde sijaitsee Repokankaalla lounaaseen viettävällä rinteellä. Sähkölinjan länsipuolella. Tervahaudan halkaisija on 20 metriä ja halssin pituus 8 metriä. Halssi laskee lounaaseen ja sen syvyys on 1 metri. Tervahaudan vallit ovat noin 3 metriä leveät. Tervahaudan pohja on malajamainen.
metsakeskus.1000038108 765 Repokangas 2 10007 12009 13094 11002 27000 590507.00000000 7094134.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038108 Kohde sijaitsee Repokankaalla lounaaseen viettävällä rinteellä kuusikossa. Kohde koostuu noin 5 erikokoisesta kuopasta. Kuopat ovat jyrkkäreunaisia, joten ne eivät ole kovin iäkkäitä. Kolme kuoppaa sijaitsee lähekkäin, rinteeseen nähden kohtisuorassa linjassa. Kaksi näistä katsoen koillisessa. Suurin kuoppa on kooltaan noin 1,7 x 2 metriä ja syvyys metrin. Kuoppien tarkoitus jäi epäselväksi. Kohteeseen olisi hyvä tehdä koekuopat kuoppien tarkoituksen kartoittamiseksi.
metsakeskus.1000038110 217 Kuustonkorpi 10002 12004 13054 11028 27000 341328.00000000 7099231.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038110 Röykkiö sijaitsee noin 300 metriä Lestijoen länsipuolella hyvin kivikkoisen mäen korkeimmalla kohdalla kalliolla, mäen kaakkoisosassa. Aikoinaan se on näkynyt kauaksi ympäristöönsä. Röykkiö on muodoltaan soikea, läpimitaltaan noin 14x7 metriä ja luode-kaakko suuntainen. Röykiön luoteispäädyssä on noin 3 metrin läpimittainen kuoppa, joka ulottuu maahan asti. Samoin kaakkoispäässä on kaksi pienempää kuoppaa. Röykkiö on luoteispäästä hieman leveämpi kuin kaakkoispäästä. Kyseessä on todennäköisesti vanhemman pronssikauden hautaröykkiö.Ulkonäöltään se muistuttaa Kruunupyyn Storgranön hautaröykkiötä.
metsakeskus.1000038111 217 Suikkola 10002 12001 13001 11019 27000 347945.00000000 7093049.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038111 Asumuspainanne sijaitsee Himangantien itäpuolella, Lestijoesta noin 600 metriä itään. Asumuspainanne on rakennettu itä-kaakkoon laskevaan kivikkoiseen mäenrinteeseen niin, että sen pitkä itävalli koostuu rinteestä laivetuista sorasta ja kivistä, jolloin pohja on saatu suhteellisen tasaiseksi. Painanne on kooltaan hyvin suuri 21x7 metriä ja muodoltaan soikea. Suunta on pohjois-etelä. Painanteen eteläpää on avoin, muuten sitä ympäröi vahvat kivivallit. Kohde muistuttaa paljon jätinkirkkoa, mutta toisaalta se on kaivettu selkeästi maanpintaa syvemmälle. Painanne näkyy selvästi Lidar-kartassa.
metsakeskus.1000038112 765 Kuohunautio 10007 12001 13007 11006 27000 592395.00000000 7095749.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038112 Kohde sijaitsee Pieni-Hietasen järven itäpuolella Kuohuvaaran laen itä- ja koillispuolella. Kohteen nimi on Kuohunautio. Kohde on merkitty pitäjänkarttaan n.39 Kuohuvaara. Kartalla näkyy talonpaikka ja sen ympärillä peltoja. Taloon johtaa polkuja kuudesta suunnasta. Vuoden 1976 peruskartaan kohde on merkitty nimellä Kuohuautio eikä sinne ole enää merkitty rakennuksia. Alueelle on merkitty niittyjä. Tarkastuksessa alueella havaittiin vanhoja, osin umpeenkasvaneita, osin vielä avoimia peltoja sekä runsaasti peltoröykkiöitä. Niitä kirjattiin yli 50 kappaletta. Alueen keskivaiheilla on yksi uuniton rakennuksenpohja sekä uunillinen rakennuksenpohja. Alueen pohjoisosassa on kaksi kiviaitaa sekä kellarinpohja. Kaivonjäännös sijaitsee alueen itälaidalla soistuneessa painanteessa. Alue voi olla laajempi kuin tässä esitetty. Aikataulusyistä koko aluetta ei ehditty tarkastaa. Esimerkiksi alueen länsipuoli jäi vähemmälle huomiolle.
metsakeskus.1000038112 765 Kuohunautio 10007 12016 13182 11006 27000 592395.00000000 7095749.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038112 Kohde sijaitsee Pieni-Hietasen järven itäpuolella Kuohuvaaran laen itä- ja koillispuolella. Kohteen nimi on Kuohunautio. Kohde on merkitty pitäjänkarttaan n.39 Kuohuvaara. Kartalla näkyy talonpaikka ja sen ympärillä peltoja. Taloon johtaa polkuja kuudesta suunnasta. Vuoden 1976 peruskartaan kohde on merkitty nimellä Kuohuautio eikä sinne ole enää merkitty rakennuksia. Alueelle on merkitty niittyjä. Tarkastuksessa alueella havaittiin vanhoja, osin umpeenkasvaneita, osin vielä avoimia peltoja sekä runsaasti peltoröykkiöitä. Niitä kirjattiin yli 50 kappaletta. Alueen keskivaiheilla on yksi uuniton rakennuksenpohja sekä uunillinen rakennuksenpohja. Alueen pohjoisosassa on kaksi kiviaitaa sekä kellarinpohja. Kaivonjäännös sijaitsee alueen itälaidalla soistuneessa painanteessa. Alue voi olla laajempi kuin tässä esitetty. Aikataulusyistä koko aluetta ei ehditty tarkastaa. Esimerkiksi alueen länsipuoli jäi vähemmälle huomiolle.
metsakeskus.1000038120 765 Ojasuo 10002 12016 13175 11006 27000 593899.00000000 7090334.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038120 Pieni tervahauta sijaitsee Hiidenportintien lounaispuolella lounaaseen loivasti viettävässä rinteessä. Kohde sijaitsee Ojasuosta pohjoiseen mäntykankaalla. Tervahaudan päällä kasvaa mäntyjä, koivuja ja pieniä kuusia. Tervahaudan halkaisija on 6 metriä. Halssin pituus on neljä metriä. Tervahaudalla on tuplavalli.
metsakeskus.1000038121 290 Vasikkasaari Lammasjärvi 2 10002 12016 13175 11006 27000 622825.00000000 7115839.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038121 Tervahaudan halkaisija on 16 metriä. Vallin halkaisija on 4 metriä. Halssin pituus on metriä ja se laskee etelään. Tervahaudanpohjan muoto on maljamainen.
metsakeskus.1000038125 233 Änttikangas C 10002 12001 13000 11019 27012 309340.00000000 7024639.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038125 Vuoden 2020 tarkastuksessa havaittiin pellon pinnassa runsaasti kvartsi-iskoksia ja jonkin verran myös huokoista, esihistoriallista keramiikkaa, mahdollisesti myöhäiskampakeramiikkaa. Paikalla on epäilemättä sijainnut asuinpaikka, kenties pelloksi raivattuja asumuspainanteita. Löydöt keskittyvät melko rajatulle alalle pellon korkeimmalle kohdalle, vaikka Miettisen havaintojen perusteella hajanaisia löytöjä on pellossa pidemmälläkin matkalla Änttikangas C:n ja A:n välissä. Maaperä on hietaa/hiekkaa, eikä siinä ole juurikaan humusta tai historiallisen ajan löytöaineistoa. Pellossa myös muutamia resenttejä astianpaloja ja joitain palamattomia luita.
metsakeskus.1000038129 583 Pyhäjärvi 1 10001 12016 13152 11002 27000 509024.00000000 7438690.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038129 Pyhäjärven pohjoisosassa on järven pohjaan upotetuista puuseipäistä tehdyn aitamaisen madepadon jäänteet. Pato on ollut kaakko - luode -suuntainen. Inventoinnin aikana vallinnut tuulinen sää rikkoi vedenpinnan niin, ettei patoa ollut mahdollista tarkemmin paikantaa, vaikka yrityksiä tehtiinkin.
metsakeskus.1000038130 583 Pyhäjärvi 2 10001 12016 13152 11002 27000 509424.00000000 7438790.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038130 Pyhäjärven pohjoisosassa on järven pohjaan upotetuista puuseipäistä tehdyn aitamaisen madepadon jäännökset. Pato on jokseenkin lounas - koillinen -suuntainen. Inventoinnin aikana vallinnut tuulinen sää rikkoi vedenpinnan niin, ettei patoa ollut mahdollista tarkemmin paikantaa, vaikka yrityksiä tehtiinkin.
metsakeskus.1000038131 583 Pyhäjärvi 3 10001 12016 13152 11002 27000 509773.00000000 7438390.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038131 Pyhäjärven pohjoisosassa on järven pohjaan upotetuista puuseipäistä tehdyn aitamaisen madepadon jäännökset. Pato on jokseenkin lounas - koillinen -suuntainen. Inventoinnin aikana vallinnut tuulinen sää rikkoi vedenpinnan niin, ettei patoa ollut mahdollista tarkemmin, paikantaa, vaikka yrityksiä tehtiinkin.
metsakeskus.1000038132 710 Krogen 2 10007 12001 13014 11006 27000 312494.00000000 6662126.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038132 Kohde sijaitsee 1. Salpausselkään kuuluvalla muodostumalla välittömästi muodostumaa pitkin kulkevan tie pohjoispuolella junaradan ja tien väliin jäävällä kapealla, mäntymetsää ja harvaa lehtipuuvesakkoa kasvavalla kaistaleella. Kohteessa on isohko vallilllinen kuoppa, johon vie lyhyt käytävämäinen kaivanto. Kuoppa ei ole aivan säännöllinen muodoltaan ja siitä saa vaikutelman, että jossakin vaiheessa kuopasta olisi otettu maa-ainestakin. Kuoppa liittyy ilmeisesti Krogenin torppaan, joka on merkitty alueelle tien kumminkin puolin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kartoilla. Torpan muut rakennukset ovat sijainneet kuopasta itään päin tien toisella puolella. Ilmeisesti osa rakennuksista on säilynyt purkamatta ja oli tarkastushetkellä edelleen käytössä.
metsakeskus.1000038133 710 Brobacka 24 10007 12016 13181 11006 27000 312896.00000000 6661416.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038133 Kohteet sijaitsevat peltosaarekkeilla viljellyn pellon keskellä ja samaisen pellon itä- ja pohjoisreunalla. Paikka sijoittuu 1. Salpausselän etumaastoon ja muodostuu glasifluviaalisen ja glasigeenisen aineksen peittämistä polygeneettisista muodostumista, joita ympäröi loivasti kumpuileva mariininen maasto (pellot). Kallioperä on graniittia ja maaperä on silttiä, moreenia ja multavaa ruskomaannosta. T Tarkemmin kohteet sijaitsevat Brobackan kedon ja niityn länsipuolella peltosaarekkeilla ja pellon reunassa sekä sähkölinjan alla. Tarkastuksessa alueella on havaittu kaivanto, kaksi röykkiökohdetta sekä yksi kummun ja kuopan muodostama kokonaisuus. Viimemainitut on viety erikseen rekisteriin alakohteina. Kaivanto sijaitsee pienellä peltosaarekkeella Brobackan kedon länsipuolella. Tarkastuksessa käveltiin peltosaareke ympäri ja läpi. Peltoja ei oltu kynnetty, joten niiden pinnan tarkastelu oli vaikeaa. Sängen seassa pilkotti paikoin paljasta maata, jonka pinnassa ei havaittu minkäänlaisia löytöjä. Saarekkeessa havaitun kaivannon koko on noin 9 x 7 metriä. Sen keskeltä kairatessa havaittiin vain multavaa ruskeaa ja puhdasta maata. Kaivanto kasvaa nuorta haapaa. Kaivantovaikuttaa ladon tai vastaavan rakennuksen perustuskuopalta. Rakennus on sijainnut paikalla todennäköisimmin 1900-luvun alkupuoliskolla eikä se ole tallentunut merkintänä kartoilla. Kyseessä voisi olla myös maanottokuoppa, mutta se oli sellaiseksi hyvin säännönmukaisen muotoinen ja tasapohjainen. Saarekkeen etelä-, itä- ja pohjoisreunassa on eri kokoisia kivistä tehtyjä kasoja. Osa niistä lienee pellolta raivatuista kivistä, osa mahdollisesti kaivannon maaperästä, ja lohkotut kivet ovat mahdollisesti muualta tuotuja tai pellolta räjäytettyjen isompien kivien kappaleita. Pensaskerroksessa on paikoin runsaasti taikinamarjaa, joka peittää kivikasoja paikoin tiheästi. Valtapuusto on lehtipuuta.
metsakeskus.1000038134 710 Sköldargård Kyrkåkern 1 10002 12002 13030 11033 27000 300010.00000000 6656490.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038134 Kohde sijaitsee nykyisen Sköldargårdin asunalueen eteläpuolisella laajalla peltoalueella sen keskellä olevista kolmesta suuresta peltosaarekkeesta keskimmäisellä. Peltosaareke on 5 metrin käyrän välittömässä läheisyydessä. Meren ranta lienee ollut noin 3 m mpy korkeammalla tuhantisen vuotta sitten, joten ajanlaskun taitteen tienovilla peltosaarekkeen luokse on voinut vielä ulottua meren lahdelma. Saarekkeen pohjoispäässä on kiveys (tarkastusraportissa kiveys 1), joka voi olla polttokenttäkalmiston kiveystä. Se sijaitsee saarekkeen pohjoispäässä korkeamman kalliohuipun länsipuolella olevalla terassimaisella kalliotasanteella. Kiveys on suuremmista ja pienemmistä kivistä koostuva ja pinnalta turvettunut maansekainen kivikko, josta tuli kahdessa eri kohtaa tarkastuksessa kairanäytteistä nokista maata. Kiveyksen laajuudeksi arvioitiin silmin havainnoimalla noin 3 x 4 m. Kohteen tarkemman luonteen ja iän selvitys edellyttää arkeologisia kaivaustutkimuksia. Kiveyksestä 1 etelään noin 7 metrin päässä on luonnonkivikoksi maastossa tulkittua kivimuodostelmaa, jonka kahdessa kairanäytteessä oli vain ruskeaa, ei nokista maannosta. Saarekkeessa on muitakin kiveyksiä. Yksi on ilmeisesti luonnonmuodostuma ja yksi raivauskivikasa (ks. tarkemmin Lisätiedot-kohta).
metsakeskus.1000038135 434 Uvbergen 10002 12004 13054 11004 27000 444167.00000000 6706674.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038135 Uvbergenin kivirakenteet eli röykkiö (Uvbergen 1) ja latomus (Uvbergen 2) sijaitsevat Uvbergenin kallioalueen kaakkoisosassa kallioalueen eteläreunalla sen korkeimmilla lakialueilla. Kasvillisuus on jäkälä- ja kanervavoittoista kalliokasvillisuutta, jossa valtapuuna on mänty. Lisäksi on katajaa. Alavammilla kallion alueilla on runsaasti siirtolohkareita ja -lohkareikkoja. Uvbergen 1 (itäisempi kivirakenne) on miehennostannaisista kivistä tehty pyöreä röykkiö, joka on melko ehjä. Röykkiötä on hieman hajotettu siten, että sen ympäristössä on kivimateriaalia sekavasti halkaisijaltaan noin 10 m alalla. Röykkiössä on havaittavissa selkeähköä reunakiveystä etelä- ja itäreunalla. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 4 m ja korkeimmalta kohdaltaan keskellä noin 40 cm korkea. Röykkiö on tehty kallion korkeimmalle kohdalle suoraan kalliopohjalle ilman maatäytettä. Röykkiön eteläpuolella viettävässä kalliorinteessä välittömästi röykkiön lähellä oli matalaa kiveystä, joka on voinut muodostua röykkiöstä puretuista kivistä tai sitten tehty tarkoituksella röykkiön yhteyteen. Uvbergen 2 (läntisempi kivirakenne) on miehennostannaisista kivistä tehty suorakaiteenomainen arkkumainen latomus, jonka itäinen pää on säilynyt ehjänä ja länsipään kiveys on ilmeisesti pääosin hajotettu. Latomus on tehty kallion korkealle laelle suoraan kalliopohjalle laen mu-dostaman tasanteen reunalle ilman maatäytettä. Latomus on ollut ilmeisesti alun perin suorakaiteenmuotoinen arkkumainen kehys, jonka koko on ollut noin 1,5 x 2,5 m. Siinä lienee ollut harva kivikerros päällä. Ehjemmän itäisemmän osan koko on noin 1,5 m x 2 m. Keskiosa on nykyään pääosin kivetön. Ympäristössä on jonkin verran hajallaan kiviä. Kiviä ei kuitenkaan ole niin paljon, että latomuksen päällä olisi ollut röykkiö. Kyseessä voi olla suorakaiteenomainen latomushauta, josta on purettu myöhemmin kiviä keskiosan päältä pois. Kummaltakin kivirakenteelta on laaja näkymä ympäristöön, erityisesti etelään, kaakkoon ja lounaaseen. Korkeuskäyrien tarkastelun perusteella näyttää siltä, että pronssikaudella kohteista lounaaseen Nyängenin peltoalueella olisi lainehtinut vielä meri. Ilmeisesti kivirakennelmien sijaintipaikoilta on ollut tällöin maisema meren lahdelle tai salmeen.
metsakeskus.1000038135 434 Uvbergen 10002 12004 13049 11004 27000 444167.00000000 6706674.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038135 Uvbergenin kivirakenteet eli röykkiö (Uvbergen 1) ja latomus (Uvbergen 2) sijaitsevat Uvbergenin kallioalueen kaakkoisosassa kallioalueen eteläreunalla sen korkeimmilla lakialueilla. Kasvillisuus on jäkälä- ja kanervavoittoista kalliokasvillisuutta, jossa valtapuuna on mänty. Lisäksi on katajaa. Alavammilla kallion alueilla on runsaasti siirtolohkareita ja -lohkareikkoja. Uvbergen 1 (itäisempi kivirakenne) on miehennostannaisista kivistä tehty pyöreä röykkiö, joka on melko ehjä. Röykkiötä on hieman hajotettu siten, että sen ympäristössä on kivimateriaalia sekavasti halkaisijaltaan noin 10 m alalla. Röykkiössä on havaittavissa selkeähköä reunakiveystä etelä- ja itäreunalla. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 4 m ja korkeimmalta kohdaltaan keskellä noin 40 cm korkea. Röykkiö on tehty kallion korkeimmalle kohdalle suoraan kalliopohjalle ilman maatäytettä. Röykkiön eteläpuolella viettävässä kalliorinteessä välittömästi röykkiön lähellä oli matalaa kiveystä, joka on voinut muodostua röykkiöstä puretuista kivistä tai sitten tehty tarkoituksella röykkiön yhteyteen. Uvbergen 2 (läntisempi kivirakenne) on miehennostannaisista kivistä tehty suorakaiteenomainen arkkumainen latomus, jonka itäinen pää on säilynyt ehjänä ja länsipään kiveys on ilmeisesti pääosin hajotettu. Latomus on tehty kallion korkealle laelle suoraan kalliopohjalle laen mu-dostaman tasanteen reunalle ilman maatäytettä. Latomus on ollut ilmeisesti alun perin suorakaiteenmuotoinen arkkumainen kehys, jonka koko on ollut noin 1,5 x 2,5 m. Siinä lienee ollut harva kivikerros päällä. Ehjemmän itäisemmän osan koko on noin 1,5 m x 2 m. Keskiosa on nykyään pääosin kivetön. Ympäristössä on jonkin verran hajallaan kiviä. Kiviä ei kuitenkaan ole niin paljon, että latomuksen päällä olisi ollut röykkiö. Kyseessä voi olla suorakaiteenomainen latomushauta, josta on purettu myöhemmin kiviä keskiosan päältä pois. Kummaltakin kivirakenteelta on laaja näkymä ympäristöön, erityisesti etelään, kaakkoon ja lounaaseen. Korkeuskäyrien tarkastelun perusteella näyttää siltä, että pronssikaudella kohteista lounaaseen Nyängenin peltoalueella olisi lainehtinut vielä meri. Ilmeisesti kivirakennelmien sijaintipaikoilta on ollut tällöin maisema meren lahdelle tai salmeen.
metsakeskus.1000038136 434 Markkinamäki 4 10007 12005 13061 11006 27000 469463.00000000 6706133.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038136 Kohde on sijainnut Markkinamäellä. Paikalla on sijainnut vajaan parin metrin pituinen rautatanko, joka on ollut kalliossa Markkinämäen itärinteessä olevalla tasanteella. Kyseessä on ollut mahdollisesti linjaloisto. Loisto on rakentunut noin 2 m korkeasta neliskulmaisesta rautatangosta (40 x 40 mm), joka on kiinnitetty kallioon nk. sepänkiiloilla. Yläpäässä on ollut kauniisti muotoiltu nelikulmainen kehikko, eli tervasten polttokori, joka on kiinnitetty runkoon niittaamalla. Tanko on ollut paikallaan vielä 2004, jolloin se on tarkastettu inventoinnissa. Tanko on ilmeisesti hävinnyt 2010-luvulla paikaltaan.
metsakeskus.1000038137 710 Brokilsviken 10002 12016 13000 11004 27000 294379.00000000 6668072.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038137 Kohde sijaitsee Raaseporin Tenholassa Ovanmalmista lounaaseen ja Ovanmalmasträsketin Brokilsvikenistä länsiluoteeseen mäntymetsää kasvavalla hiekkakankaalla rinteessä. Alueella on tehty 2000-luvulla päätehakkuu, jossa mäntyä on jätetty siemenpuuksi. Maaperää on myös muokattu ilmeisesti äestämällä. Maaperässä on ilmeisesti paikoin punamultaesiintymiä. Kohdetta pidettiin tarkastuksen 2017 perusteella mahdollisena punamultahautojen alueena. Ilmeisesti punamulta-alueet ovat olleet koekaivauksessa vuonna 2017 muodoltaan ja paksuudeltaan sellaisia, että ne eivät ole muodostaneet selkeitä hautoja ilmaisevia kuviota. Kaivaukselta ei tullut mitään löytöjä. Paikalta on sittemmin ilmoitettu 3 kpl palaneen saven pieniä paloja, joissa sekoitteena hieman kvartsimurskaa ja kahden pinnalla mahdollisesti nokijäämiä. Lisäksi on 9 kpl punaisia, kevyitä, pienikokoisia savimuruja, joissa vaikuttaa olevan mahdollisesti palamisen yhteydessä syntyneitä pieniä kaasukuplia ja yhdessä kiiltävää, kuonaantunutta pintaa. Vuoden 2020 tarkastuksessa aluetta kairattiin systemaattisesti. Kairanäytteissä oli havaittavissa sekoittunutta, luonnollisesta poikkeavaa maata tarkastuksen 2017 perusteella ilmoitetun koordinaatin tienovilla useassa eri kohdassa. Alueella on pieni luontainen terassimainen ja voimakkaasti heinää kasvava tasanne rinteessä. Kyseessä on ilmeisesti jonkinlainen ihmisen toimintapaikka. Löytöjen ja muiden havaintojen perusteella, vaikuttaa että se voisi olla jonkinlainen työ- ja valmistuspaikka. Kohteen luonteen luotettavampi ja iän tarkempi ajoittaminen edellyttää arkeologisia lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000038138 710 Sköldargård Kyrkåkern 2 10007 12004 13049 11006 27000 299932.00000000 6656432.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038138 Kohde sijaitsee Sköldargårdin asuinalueen eteläpuolisella laajalla peltoalueella, jolla on kolme suurempaa peltosaareketta. Kohde sijaitsee näistä peltosaarekkeista läntisimmällä. Saarekkeen itä- ja eteläpuolelta on pellolta runsaasti löytöjä (ks. tarkemmin alakohteen kuvaus). Peltosaarekkeessa on kolme mahdollista kivirakennelmaa. Rakenne a sijaitsee saarekkeen pohjoispäässä, rakenne b (halkaisija noin 1,3 m) saarekkeen keskivaiheilla ja maakiven yhteydessä oleva rakenne c (halkaisija noin 1,3 m) saarekkeen eteläpäässä. Rakenteet b ja c ovat muodoltaan hieman epämääräisiä ja vaikeasti tulkittavia. Rakenne a muodostuu kahdesta erilaisesta vierekkäisestä rakennelmasta (koko noin 1,5 x 2,5 m). Se käsittää isompien lohkareiden ryppään ja sen vieressä pienemmän, hieman nelisivuisen ladelman. Lohkareinden välissä on maansekaista kiveystä ja siitä saatiin paksulti nokimaata kairalla. Rakennelman ulkopuolella oli normaali ruskea maannos. Kyseessä voi olla jonkinlainen uunirakenne, mutta sen tarkempi selvittäminen edellyttää kaivaustutkimuksia. Saarekkeen pohjoispäästä on pronssiesineen katkelma, joka on tulkittu 1899-1900-luvun vöyllispyöräksi. Löytö on käsittelyssä Museovirastossa. Peltosaarekkeen läpi on kulkenut tie 1800-1900-luvun kartoilla, jonka jäännös on paikoin maastossa vielä hahmotettavissa. On mahdollista, että rakennelmat liittyvät tien raivaamiseen ja rakentamiseen. On myös mahdollista, että saarekkessa olisi voinut olla asuinpaikka tai pajanpaikka, vaikka sellaisesta ei ole tallentunut tietoa kartoille.
metsakeskus.1000038139 710 Sköldargård Kyrkåkern 3 10007 12004 13049 11006 27000 300130.00000000 6656302.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038139 Kohde sijaitsee nykyisen Sköldargårdin asuinalueen eteläpuolisen laajan peltoalueen eteläosassa ja sen länsireunalla. Eteläosassa on muutama pienempi peltosaareke, joiden läheisyydessä löytöpaikat ovat. Jäännökset sijoittuvat näille peltosaarekkeille sekä pellon länsipuoliselle alueelle. Saarekkeista suuremmalla on epämääräinen maansekainen kivikasa. Lisäksi siellä rakennuksen perustus, joka on 1800-1900-luvun kartoilla havaitun ja ulkorakennukseksi tulkitun rakennuksen tienovilla. Perustus on noin 2,5 x 3 m. Sen lähellä obpieni kivikasa tai kiveys, halkaisijaltaan noin 70 cm. Saarekkeen kautta on kulkenut tie 1800-1900-luvulla. Saarekkeella kasvaa ruusua. Kasvi tuntuu liittyvän Länsi-Uudellamaalla vähän nuorempiin historiallisiin asuinpaikkoihin. Se on voinut levitä myös saarekkeen kautta kulkeneen tien vuoksi paikalle. Saarekkeen länsipuolella on esineiden löytöpaikka (löytöpaikka1). Se ja muut löytöpaikat ja jäännökset on kuvattu Alakohteet-kohdassa.
metsakeskus.1000038142 272 Vesi-Honkilampi 10002 12001 13001 11019 27012 335334.00000000 7080282.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038142 Kohde sijaitsee hyvin kivikkoisen kankaan laella Vesi-Honkilammen eteläpuolella. Mäellä kasvaa hyvin tiheää nuorta männikköä. Kohteessa on asumuspainanne, jonka läpimitta on noin 5x6 metriä. Asumuspainannetta ympäröi vahvat kivivallit ja sen luoteispää on avoin. Luoteispäähän painanteen ulkopuolelle on raivattu suhteellisen tasainen piha-alue, jonka läpimitta on noin 7x4 metriä, suunta luode-kaakko. Kyseessä voi olla myös kaksiosainen paritalo Asumuspainanteen kaakkoispäädyssä ympärysvallissa on kolmen metrin läpimittainen röykkiö. Tästä muutama metri etelään on mahdollisesti toinen saman kokoinen, isoista kivistä kasattu röykkiö. Asumuspainanteesta noin 20 metriä lounaaseen sijaitsee jätinkirkkomainen kivirakenne. kts. alakohde. Vuoden 2023 inventoinnissa kartoitettiin lisäksi muutama mahdollinen röykkiö ja yksi rakkakuoppa alakohteiksi. Kohde vaikuttaa aikanaan vaurioituneen metsätöissä.
metsakeskus.1000038144 831 Sarviniemi 1 10002 12016 13188 11006 27007 556802.00000000 6794280.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038144 Sarviniemen tyvessä, sen etelärinteellä, niemen yli johtavan ajouran vieressä on vanhan rakennuksen perustukset. Jäännös on kooltaan n 6 x 6 metriä ja sen keskellä on uunin rauniokumpu. Asuinrakennuksen jäännöksen länsipuolella on matala neliömäinen, kivistä aseteltu, mahdollinen tallin perustus, kooltaan n 6 x 12 m. Steinheilin 1805 kartastossa Sarviniemen tyveen on kuvattu vastaava symboli kuin mm. Kutveleen, Käyhkään ja Kukonharjun kanavien yhteyteen. Taavitsaisen (1981) informantin mukaan rakennuksista on ollut jo 1800-luvulla jäljellä vain perustukset. Taavitsainen on esittänyt mahdollisuuden, että rakennukset ovat liittyneet Saimaan laivaston toimintaan. Jussilan (2009) mukaan kohde on vanha tulliasema.
metsakeskus.1000038146 272 Korkialehto 10002 12004 13052 11019 27000 334809.00000000 7078795.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038146 Kohde sijaitsee pienessä pirunpellossa Korkialehto -nimisen mäen laella Konttiharjun metsäautotien länsipuolella. Kivikossa on kolme pirunpeltoon raivattua kaksiosaista kuopannetta noin 10 metrin päässä toisistaan. Kaikki kolme rakennetta ovat samankaltaisia; niiden koko on noin 4x2,5 metriä, muoto soikea, suunta itä länsi. Rakenteet vaikuttavat koostuvan kahdesta osasta, "huoneesta".
metsakeskus.1000038148 564 Marjamaa 10001 12016 13175 11006 27000 464435.00000000 7213395.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038148 Paikalla on vinovalovarjosteessa selvästi erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038149 272 Ristineva NE 10002 12016 13175 11006 27000 329519.00000000 7074700.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038149 Kohde sijaitsee kivikkoisella kankaalla Ristinevan koillispuolella, noin 400 metriä Kruunupyyn rajasta. Paikalla on iso tervauta, läpimitta noin 20 metriä. Tervahauta on laakea ja sen itäreunassa oleva halssi on hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000038154 272 Kerisalo NE 10002 12001 13001 11019 27012 337234.00000000 7075422.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038154 Asumuspainanteet sijaitsevat hyvin kivikkoisen kuivan kankaan kaakkoisrinteessä muodostaen luode-kaakko suuntaisen rivin. Painanteiden välisessä reunavallissa on matalampi kohta, ikään kuin kulkuaukko kahden asumuksen välillä. Kysymyksessä on mahdollisesti paritalotyyppinen rakenne. Paritalon luoteisosa on mitoiltaan 12x7 m ja kaakkoisosa 7x7 m ja reunavallit ovat vahvat. Kankaalla on tehty avohakkuu ja maanmuokkaus, joka on vahingoittanut asumuspainanteita. Niiden yli kulkee äestysurat, joissa on näkyvissä siellä täällä kvartsi-iskoksia. Paritalon kaakkois-itä puolella on hyvin säilynyt pienehkö tervahauta. (kts. alakohde). On mahdollista, että tervahauta on tehty asumuspainanteeseen, jolloin paikalla oli alun perin kolmen asumuksen rivi. Sekä asumuspainanteet että tervahauta näkyvät hyvin vinovalovarjoste kartassa. Vuoden 2022 tarkastuksessa havaittiin tästä noin 50 metriä kaakkoon kolmas asumuspainanne äestetyn hakkuuaukean reunassa (alakohde). Äestysurat kulkevat välittömästi asumuspainanteen eteläpuolelta ja niissä on näkyvissä kvartsi-iskoksia. Asumuspainanteen pohjoisessa reunavallissa on merkkejä vanhemmasta maanmuokkauksesta. Asumuspainanne on pyöreä ja läpimitaltaan noin 10 metriä. Painannetta ympäröi vahvat reunavallit ja sen päällä kasvaa tiheästi nuorta männikköä.
metsakeskus.1000038155 777 Lonkansuo 10007 12011 13114 11042 27028 627480.00000000 7189776.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038155 Kohde sijaitsee Raatteentien molemmin puolin Rajavartioaseman ja rajavyöhykkeen välisellä alueella, Lonkanlammen pohjoispuolella. Kohteessa on kymmeniä poteroita, korsuja, ja pommikuoppia. ks. alakohteet
metsakeskus.1000038157 777 Mäntylä 10007 12011 13114 11042 27028 616283.00000000 7191759.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038157 Raatteentien pohjoispuolella Mäntylän talon vanhojen peltojen pohjoispuolella metsän reunassa sijaitsee maahan kaivettuja korsuja. Korsut sijaitsevat koilliseen viettävällä rinteellä. Ilmiesesti kettu on kaivanut korsuihin pesäkoloja. Rakennelman koko on noin 30 x 35 metriä ja se erottuu maastosta kumpuina. Rakennelma on tehty L-kirjaimen muotoon. Rakennelma on osittain maanalainen, mutta se on sortunut. Vielä on erotettavissa pari kulkuaukkoa.
metsakeskus.1000038158 434 Tempelberget 10007 12003 13000 11006 27008 447790.00000000 6692814.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038158 Rönnäsin kartanon omistaja Alfons Wrede rakennutti rukoustemppelin kallion päälle 1800-luvun puolenvälin tienoolla. Kalliolla nähtävissä maastoa korkeammat seinälinjat (noin 6 x 4) ja syvemmälle jäävä lattia-ala. Maassa hieman tiilen muruja.
metsakeskus.1000038159 434 Tempelberget 2 10001 12004 13000 11002 27000 447736.00000000 6692605.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038159 Kallion reunalla on aitamaista pohjois-eteläsuuntaista kivilatomusta. Latomuksessa on hyödynnetty kahta suurempaa lohkaretta. Aita on matala, noin 50 cm. Myös lännempänä Sänkkärretillä on kivilatomusta, joka tosin on huolellisemmin ladottua. Alueen historiasta kertovassa blogissa Sänkkärretin kivilatomus on yhdistetty ensimmäiseen maailmansotaan, mutta tietoa ei ole vahvistettu lähdeaineistolla. https://loytoretkiapernajansaaristoon.wordpress.com/kohteita-4/ronnasin-ranta/
metsakeskus.1000038161 638 Peippola 10002 12004 13045 11006 27000 425176.00000000 6695099.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038161 Vanhaa kunnanrajaa pitkin kulkeva kiviaita. Inventointi 2020: Aikaisemmin ollut Näsin kartanon ja Pepotin kartanon maiden raja. Aidan kakkoisosa on "maatuneempi" ja vanhemman näköinen kuin terveyskeskuksen kupeesta alkaen luoteeseen, missä aitaa vaikuttaa paikatun poratuilla kivenlohkareilla ja aita on huolellisemmin ladottu. Luoteisosan eteläpuolella on iso ja vanha maanottokuoppa, jossa paljon lohkokiveä - paikalla lienee ollut myös kivenhakkaamo. On mahdollista, että aidassa on eriaikaisia kerrostumia.
metsakeskus.1000038164 749 Uitinniemi 10001 12001 13013 11006 27000 538992.00000000 6985520.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038164 Uitinniemessä on sijainnut isojakokartalla talo. 1840- luvun pitäjänkartalla alue on peltoa eikä paikalle ole merkitty taloa. 1970- luvun peruskartoilla alue on metsää. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038165 749 Rissala A 10001 12001 13013 11006 27000 541720.00000000 6984011.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038165 Isojakokartalla alueella näkyy talo. 1840- luvun pitäjänkartalla ja 1970- luvun peruskartoilla alue on peltoa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038167 749 Rissala Aa 10001 12001 13013 11006 27000 541882.00000000 6983025.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038167 Isojakoakartalla alueella on talo. 1840- luvun pitäjänkartalla ja 1970- luvun peruskartoilla alue on pihaa/metsää. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038172 105 Matosärkkä 2 10002 12016 13175 11006 27000 595822.00000000 7170825.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038172 Tervahauta sijaitsee Matosärkän Kössöntien katkaisevan pohjois-eteläsuuntaisen hiekkaharjanteen kaakkoisreunalta. Harjua pitkin kulkee polku. Tervahaudan halkaisija on 8,9 metriä. Vallin leveys on 2,3 metriä. Halssin pituus on 2,9 metriä. Halssi laskee eteläkaakkoon.
metsakeskus.1000038173 831 Sarviniemi 2 10001 12016 13175 11006 27000 556579.00000000 6794138.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038173 Mahdollinen tervahauta. Halkaisijaltaan valleineen n 15 m. Havaittu laserkeilausaineistosta. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038174 105 Matosärkkä 3 10001 12009 13094 11002 27000 595889.00000000 7170881.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038174 Kohde sijaitsee Matosärkän harjanteella noin 200 metriä Kössöntiestä etelään. Kohde koostuu kuudesta kuopasta, joissa kahdessa on selkeät hiilikerrokset. Nämä ovat mahdollisesti hiilimiiluja. Muiden kuoppien merkitys on epäselvä. Mahdollisesti osa voi olla pyyntikuoppia. Kuopat 3-6 sijaitsevat yhtenäisessä linjassa pohjois-eteläsuuntaisesti.
metsakeskus.1000038175 831 Punkinniemi 10002 12016 13175 11006 27000 555581.00000000 6794116.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038175 Paikalla on iso ja laakea, leveä ja matalavallinen, pyöreä kuoppa, jonka halkaisija vallin reunoilta on 21 m. Valli on leveä ja maalahko. Vallin pinnassa on mustaa nokista maata. Valli laskee loivasti keskustaa kohden, jossa on iso ja syvä, nelisivuinen, sortunut kuoppa. Kyseessä on mitä ilmeisimmin suuri keskussäiliöllinen eli halssiton tervahauta.
metsakeskus.1000038177 620 Perjakkaniemi 2 10001 12016 13152 11002 27000 529747.00000000 7192272.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038177 Ristijärvestä Pikku-Puutioon laskevan kosken pohjoisrannalla on vedessä neljä puista seivästä. Seipäät ovat rivissä poikittain virtaan nähden. Neljän puuseipään rivistö on 42 senttiä leveä. Seipäät erottuvat pohjamudasta 6-18 cm.
metsakeskus.1000038181 989 Raatikkasaari Vanhasalmi 10002 12011 13114 11006 27009 361262.00000000 6944620.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038181 Kohde sijaitsee Ähtärin Niemisveden Raatikkasaaressa, Vanhasalmen soistuneesta etelärannasta kohoavalla mäellä. Maasto on havupuuvaltaista, varttunutta metsää. Maaperä on hiekkaa/moreenia. Kohde on Venäjän armeijan 1910-luvulla rakentama puolustusvarustus, joka liittyy laajaan Pietarin kaupungin suojaksi rakennettuun maalinnoituskokonaisuuteen. Varsinainen juoksuhauta on jokseenkin itä—länsi –suuntainen, ja siinä on tasaisin välein tulipesäkkeitä, joiden ampumasektorit suuntautuvat kohti luodetta, pohjoista tai koillista. Ampumahaudasta erkanee yhdyshautoja, jotka johtavat korsukuopille. Itäisin yhdyskäytävä johtaa mäen itäjuurelle, josta on ehkä kuljettu rantaan.
metsakeskus.1000038203 426 Siikakosken teollisuusalue 10007 12016 13180 11006 27000 615356.00000000 6944738.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038203 Siikakosken tehdasalue, jossa historialliselta ajalta lähtien mylly, suisteita, kivisilta, kaksi tehdaskanavaa, vesisaha ja sittemmein verkatehdas.
metsakeskus.1000038203 426 Siikakosken teollisuusalue 10007 12015 13146 11006 27000 615356.00000000 6944738.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038203 Siikakosken tehdasalue, jossa historialliselta ajalta lähtien mylly, suisteita, kivisilta, kaksi tehdaskanavaa, vesisaha ja sittemmein verkatehdas.
metsakeskus.1000038203 426 Siikakosken teollisuusalue 10007 12015 13147 11006 27000 615356.00000000 6944738.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038203 Siikakosken tehdasalue, jossa historialliselta ajalta lähtien mylly, suisteita, kivisilta, kaksi tehdaskanavaa, vesisaha ja sittemmein verkatehdas.
metsakeskus.1000038220 272 Hakalahden koulu 10007 12004 13045 11006 27000 310733.00000000 7085325.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038220 Kiviaita sijaitsee Hakalahden koulun eteläpuolella, koulun ja Antti Chydeniuksen kadun välissä Janssonin pellon reunassa. Kiviaita on noin 45 metriä pitkä, 4-5 metriä leveä ja luode-kaakko suuntainen. Kiviaita on paikoin huonosti säilynyt. Varsinkin sen kaakkoista tienpuolista osaa on paikoitellen kaiveltu ja peitetty maalla, kivillä ja roskilla. Luoteispäädyssä aidan päälle on rakennettu puinen lava.
metsakeskus.1000038221 233 Korvenneva 3 10002 12002 13019 11028 27000 290586.00000000 7030487.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038221 Vuoden 2020 tarkastuksessa havaittu muinaisjäännös. Röykkiö tai pikemminkin latomus sijaitsee Korvenneva 1:n ja 2:n välissä omalla kumpareellaan. Latomus on pyöreä, kylmämuurattu kehä, jonka halkaisija on noin 3.5 m. Kehän leveys on noin metrin, ja kehän keskelle jäävän kuopan halkaisija myös noin metrin. Latomus on rakennettu luonnonlohkareista, jotka ovat halkaisijaltaan noin 20—40 cm. Päällekkäisiä kivikertoja on ainakin kolme. Latomuksen pohjoissivussa on laakea kivi, kooltaan noin 2 x 2 m. Röykkiö/latomus havaittiin, koska metsäkone oli ajanut suoraan sen päältä ja siten paljastanut rakenteen sammalen ja pintakasvillisuuden alta. Rakenne vaikutti kuitenkin varsin eheältä. Kohde kuuluu samaan kokonaisuuteen kuin Korvenneva 1 & 2. Ei ole tiedossa, ovatko kivilatomukset hautaraunioita vai muuhun käyttöön rakennettuja.
metsakeskus.1000038223 402 Helvetinkattila 10001 12006 13084 11006 27000 535354.00000000 7041287.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038223 Lapinlahden Varpaisjärvellä, Petäyksessä sijaitsee noin 600 metriä pitkä ruhjelaakso. Sen toisessa päässä sijaitsee Helvetinkattila, jylhä pystyseinäinen noin 15 metriä syvä ja 20 metriä leveä rotko. SKS arkistossa on vuonna 1938 kerättyä perimätietoa Lapinlahden pitäjästä, jonka mukaan tietäjät/parantajat ovat käyttäneet rotkon pohjan vettä parantamiseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038233 108 Palko 2 10002 12016 13151 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038233 Inventoinnissa vuonna 2013 havaittiin paikalla pyöreähkö, hieman nelikulmainen kuopanne, jonka koko on noin n. 2 x 2 m, syvyydeltään n. 20 cm. Heti tämän eteläpuolella on suunnilleen samankokoinen, n. 15 cm:n korkuinen maakasa. Maaperä kohdalla on vähäkivistä hiekka- tai hietamoreenia. Inventoinnissa 2019 todettiin että aiemmin paikalla sijainnut sankka kuusikko on hakattu ja uudistettu laikuttamalla. Aiemmin havaittua hiilimiilua ei tunnistettu maastossa. Koordinaattien ilmoittamassa laikutetussa maastonkohdassa havaittiin pääasiassa ruskeaa hiesu tai hietamaata, jossa oli pieni määrä hiilenpaloja. Koordinaattipisteestä noin 30 metriä pohjoiseen havaittiin pyöreähkö, noin 2 metriä halkaisijaltaan oleva kuoppa (syvyys n. 30 cm), jonka itäpuolella erottuu selkeä noin metrin levyinen maavalli. Kuopan länsipuolella, noin metrin etäisyydellä on jyrkkäreunainen suorakaiteen muotoinen pieni kuopanne (halkaisija noin 70 cm.). Kuopan pohjoispuolella maasto muuttuu kivisemmäksi ja eteläpuolella vähäkiviseksi hietamoreeniksi.
metsakeskus.1000038234 108 Palko 1 10002 12016 13151 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038234 Kaksi pyöreää ja kaksi pitkänomaista kuopannetta terassimaisella tasanteella. Ainakin keskimmäinen kuoppa on tulkittavissa hiilihaudaksi. Toinenkin pyöreä kuoppa on todennäköisesti hiilihauta. Pitkänomaiset kaivanteet saattavat olla tervarännejä, vaikka miustuttavat yhtälailla naurishautoja. 2019 inventoinnissa kohteessa ei havaittu tapahtuneen muutoksia.
metsakeskus.1000038234 108 Palko 1 10002 12009 13092 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038234 Kaksi pyöreää ja kaksi pitkänomaista kuopannetta terassimaisella tasanteella. Ainakin keskimmäinen kuoppa on tulkittavissa hiilihaudaksi. Toinenkin pyöreä kuoppa on todennäköisesti hiilihauta. Pitkänomaiset kaivanteet saattavat olla tervarännejä, vaikka miustuttavat yhtälailla naurishautoja. 2019 inventoinnissa kohteessa ei havaittu tapahtuneen muutoksia.
metsakeskus.1000038235 108 Jussilanmäki 2 10002 12016 13175 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038235 Kyseessä on todennäköisesti rännihautatyyppinen tervahauta.
metsakeskus.1000038236 108 Hakala 2 10002 12016 13166 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038236 Kaksi soikeaa kuoppaa kumpareella. Kyseessä mahdollisesti naurishaudat. On myös mahdollista, että kyseessä ovat tervarännit. Inventointi 2019: Hakalan talosta parisataa metriä luoteeseen, pienen pellon luo-teispuolella olevalla pienellä kumpareella on kaksi soikeaa kuoppaa traktoriuran molemmin puolin, noin 15 m:n etäisyydellä toisistaan. Molemmat ovat suuntaukseltaan likimain luoteis-kaakko-suuntaisia ja niiden syvyys on noin 25 cm.
metsakeskus.1000038237 108 Jussilanmäki 1 10002 12016 13175 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038237 Neljän tervahaudan ryhmä, rännihautatyyppiä.
metsakeskus.1000038240 687 Harsukangas sotilaslentokenttä 10007 12011 13000 11042 27028 557201.00000000 7033401.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038240 Harsukankaan sotilaslentokenttä sijaitsee Rautavaaran Kangaslahdessa nykyisen toiminnassa olevan harrastelentokentän alueella. Kenttä oli sotilaskäytössä jatkosodan alussa 22.6. - 10.7.1941. alussa, jolloin sinne oli sijoitettuna LL 14 toinen lentue. Alue on kuivaa mäntykangasta ja maaperä on moreenia. Alueella sijaitsee edelleen sotilaslentokenttään liittyviä rakenteita, jotka on havaittu Metsähallituksen inventoinnissa 2012. Alueella on kolmen lentokonekorsun jäännökset, tilapäismajoittumiseen viittaavia rakennusjäännöksiä sekä saunan pohja. Ensimmäinen lentokonekorsu (Harsukangas lentokonekorsu 1 ) sijaitsee Kangaslahdentien läheisyydessä, tien itäisellä puolella. Siitä on erotettavissa sekä lentokoneen peräsimen että siipien paikat. Kaksi muuta lentokonekorsua (Harsukangas lentokonekorsut 2 ja 3) vastaavat ensimmäistä joskin lentokonekorsu 2 on kärsinyt jonkinasteisia tuhoja myöhemmän hiekanoton yhteydessä. Lentokonekorsusta 1 noin 200 m etelään on havaittavissa kooltaan 14x9 m majoituskorsun (Harsukangas majoituskorsu) jäännökset. Korsun hirsirakenteita on säilynyt sisäänkäynnin kohdalla. Noin 1,6 km päässä lentokonekorsusta 1, nykyisen lentokentän länsipuolella on pilariperustaisen saunan (Harsukangas sauna jäännös) jäännös. Sauna on ollut kooltaan noin 6x6 m. Lentokonekorsusta 1 noin 530 m pohjoiseen on kaksi maakuoppaa. Mahdollisesti telttamajoitukseen liittyvät maakuopat ovat halkaisijaltaan 8 ja 10 m.
metsakeskus.1000038240 687 Harsukangas sotilaslentokenttä 10007 12005 13210 11042 27028 557201.00000000 7033401.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038240 Harsukankaan sotilaslentokenttä sijaitsee Rautavaaran Kangaslahdessa nykyisen toiminnassa olevan harrastelentokentän alueella. Kenttä oli sotilaskäytössä jatkosodan alussa 22.6. - 10.7.1941. alussa, jolloin sinne oli sijoitettuna LL 14 toinen lentue. Alue on kuivaa mäntykangasta ja maaperä on moreenia. Alueella sijaitsee edelleen sotilaslentokenttään liittyviä rakenteita, jotka on havaittu Metsähallituksen inventoinnissa 2012. Alueella on kolmen lentokonekorsun jäännökset, tilapäismajoittumiseen viittaavia rakennusjäännöksiä sekä saunan pohja. Ensimmäinen lentokonekorsu (Harsukangas lentokonekorsu 1 ) sijaitsee Kangaslahdentien läheisyydessä, tien itäisellä puolella. Siitä on erotettavissa sekä lentokoneen peräsimen että siipien paikat. Kaksi muuta lentokonekorsua (Harsukangas lentokonekorsut 2 ja 3) vastaavat ensimmäistä joskin lentokonekorsu 2 on kärsinyt jonkinasteisia tuhoja myöhemmän hiekanoton yhteydessä. Lentokonekorsusta 1 noin 200 m etelään on havaittavissa kooltaan 14x9 m majoituskorsun (Harsukangas majoituskorsu) jäännökset. Korsun hirsirakenteita on säilynyt sisäänkäynnin kohdalla. Noin 1,6 km päässä lentokonekorsusta 1, nykyisen lentokentän länsipuolella on pilariperustaisen saunan (Harsukangas sauna jäännös) jäännös. Sauna on ollut kooltaan noin 6x6 m. Lentokonekorsusta 1 noin 530 m pohjoiseen on kaksi maakuoppaa. Mahdollisesti telttamajoitukseen liittyvät maakuopat ovat halkaisijaltaan 8 ja 10 m.
metsakeskus.1000038241 297 Virtasaaret 10002 12011 13114 11006 27008 517268.00000000 6996975.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038241 Tavinsalmen Virtasaarien keskimmäisen saaren eteläosassa, Tukkivirralla on taistelukaivantoja on 10 kappaletta itä-länsi suuntaisessa ketjussa. Taistelukaivannot muodostuvat kaivannosta sekä maavallista. Itäisin kaivannoista (kaivanto 1) sijaitsee 37 metriä länteen Tukkivirran rannasta. Kaivanto 1 on pituudeltaan 3 metriä. Kaivannon leveys on metri ja sen eteläpuolella olevan vallin leveys on 2 metriä. Kaivanto 2 on pituudeltaan 3 metriä. Kaivannon leveys on 1,2 metriä ja sen eteläpuolella olevan vallin leveys on 2,5 metriä. Se on 3,5 metriä länteen kaivannosta 1. Kaivanto 3 on pituudeltaan 3 metriä. Kaivannon leveys on metri ja sen eteläpuolella olevan vallin leveys on 2,5 metriä. Se on 4 metriä länteen kaivannosta 2. Kaivanto 4 on pituudeltaan 3 metriä. Kaivannon leveys on 1,5 metriä ja sen eteläpuolella olevan vallin leveys on 1,7 metriä. Se on 3 metriä länteen kaivannosta 3. Kaivannon molemmat päädyt on vahvistettu kivillä, samoin valli. Kaivannot 1-4 ovat suorassa linjassa. Suunta kaivannosta 1 kaivantoon 4 on 320 goonia. Kaivanto 5 on pituudeltaan 3 metriä. Kaivannon leveys on 1,4 metriä ja sen eteläpuolella olevan vallin leveys on 1,8 metriä. Se on 6 metriä länteen kaivannon 4 länsipäädystä. Kaivanto on täsmälleen itälänsi suuntainen. Kaivanto 6 on pituudeltaan 3,5 metriä. Itse kaivannon rajat ovat epämääräiset. Vallin leveys on 2 metriä ja sen molemmissa päissä on kiviä. Kaivanto on 4,5 metriä kaivannon 5 länsipuolella. Kaivanto 7 on pituudeltaan 8 metriä. Kaivannon leveys on 1,5 metriä ja sen pohjoispuolella on epämääräistä kiveystä. Kaivannon eteläpuolisen vallin leveys on 2 metriä. Kaivanto 8 on pituudeltaan 3,5 metriä. Selvärajaista kaivantoa ei ole havaittavissa, myös valli on epämääräinen. Kaivanto on 2,5 metriä kaivannon 7 luoteispuolella. Kaivanto 9 on pituudeltaan 13 metriä. Kaivannon leveys on metri ja sen eteläpuolella olevan vallin leveys on 2,5 metriä. Kaivanto on 11 metriä kaivannon 7 länsipuolella. Kaivanto on muodoltaan käyrä ja sen molemmat päädyt taipuvat pohjoiseen. Kaivanto 10 on pituudeltaan 6 metriä. Kaivannon leveys on metri ja sen eteläpuolella olevan vallin leveys on 2,5 metriä. Se on 4,5 metriä kaivannon 9 luoteispuolella. Kaivannot liittyvät todennäköisesti Suomen sodan (1808-1809) aikaiseen Ruokovirran taisteluun heinäkuussa 1808. Wegelius kertoo (1878:28) varustuksia olleen myös Untamon- ja Hyvärinniemillä. Ne lienevät kuitenkin tuhoutuneet Ruokovirran kanavien rakennustöiden yhteydessä. Myös paikannimien tarkka sijainti on hämärtynyt. Nykyinen laivaväylä kulkee Hyvärinsalmea pitkin. Virtasaarten eteläpuolella saattaa vielä olla vedenalaisen paaluvarustuksen jäänteitä, vaikka suurin osa varustuksesta on todennäköisesti tuhoutunut kanavia ruopattaessa.
metsakeskus.1000038245 257 Kolabacken SW 10007 12011 13114 11042 27000 363748.00000000 6670623.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038245 Mäen luoteisrinteen juurella, pellon reunamilla on lähes yhtenäinen, 500 m mittainen taisteluhaudan jäänne. Lounaassa jäänne kyllä katkeaa mäen laelta pellolle tulevan puron kohdalla parin kymmenen metrin matkalla. Lounaassa jäänne kiertää pellon reunaan ulottuvan kalliopaljastuman aivan pellon laidasta ja sen jälkeen lounaassa taisteluhauta hiipuu. Aivan lounaassa haudan jäänne kulkee pellon ojan vieressä ja vaikuttaisi yhtyvän siihen. Lounaassa hautaa ei sii voi erottaa pellon ojasta. Taisteluhaudassa ei ole pesäkkeitä. Taisteluhaudan jäänne on huonokuntoinen ja varsin sortunut. Kohde on Porkkalan parenteesin aikainen 1944-1956.
metsakeskus.1000038247 257 Kolabacken SW 2 10007 12011 13114 11042 27000 363656.00000000 6670447.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038247 Mäen luoteeseen laskevassa rinteessä, pellon reunasta 50 m kaakkoon on sortunut ja tuskin havaittavissa oleva taisteluhaudan jäänne, joka on tehty kalliopaljastuman juurelle. Vastaavia ja samankaltaisilla paikoilla olevia taisteluhaudan pätkiä on mm. Kirkkonummen Bråtaträskin alueella parempikuntoisempina ja selvästi erotettavina. Jäänne on n. 65 m mittainen. Kohde on Porkkalan parenteesin aikainen 1944-1956.
metsakeskus.1000038248 257 Kolabacken SW 3 10007 12001 13014 11006 27008 363470.00000000 6670264.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038248 Mäkialueen luoteisrinteen alaosassa, pienen kalliopohjaisen nyppylän päällä on rakennuksen kivijalka, kooltaan noin 5 x 5 m. Vuoden 1792 Sundsbergin isojakokartalle ei kohdalle tai lähistölle ole merkitty mitään erityistä. V. 1842 pitäjänkartalla alue on tyhjä. Vuoden 1872 senaatinkartalla tälle kohdalle on merkitty torppa. Se on samalla paikalla edelleen v. 1939 topografisella kartalla. Vuoden 1961 peruskartalla paikalle ei ole mitään. Torppa lienee hävitetty Porkkalan vuokra-aikana. Torppa on siis ollut tällä paikalla mahdollisesti 1800-luvun puolesta välistä 1940-luvulle.
metsakeskus.1000038250 146 Pohattalanlemi 10007 12011 13114 11042 27028 709833.56600000 6952966.26800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038250 Kittilänsaaren ja Aleksinsaaren välisellä nimettömällä kankaalla erottuu Lidar-korkeusmallissa kaksi taistelukaivantoa, joiden torjuntasuunta on itään ja pohjoiseen. Tämän lisäksi alueella on nähtävissä useita kuoppia, joiden käyttötarkoitus on epäselvä. Kohde vaatii lisäselvitystä eikä sitä ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038262 260 Rupsanniemi 10002 12002 13000 11033 27018 663626.00000000 6864721.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038262 Rupsanniemi sijaitsee noin 24 kilometrin päässä Kiteen kirkonkylän eteläpuolella sekä noin 14 kilometrin päässä Kesälahden kirkonkylän itäpuolella. Venäjän rajalle Rupsanniemestä on matkaa noin kaksi kilometriä. Kyseessä on kivikkoinen ja sangen jyrkkärinteinen niemi, joka työntyy Pyhäjärveen Suolahden vesistöalueella. Niemen edustalla on kolme pientä saarta, Kiermansaari, Pulli ja Mastrannansaari sekä hieman laajempi Jänissaari. Noin 40 metriä löytöpaikan pohjoispuolella sijaitsee kesämökki sekä siihen liittyviä ulkorakennuksia. Niemen aluetta on tältä osin muokattu tasaisemmaksi ja paikalle on ilmeisesti siirretty maata muualta. Niemen kärki on kuitenkin säilynyt pääosin muokkaamattomana, joskin etelärannalla on nähtävissä laituri sekä edellä mainittu maanottokuoppa. Rupsanniemestä on maaliskuussa 2020 löytynyt metallinetsinnässä hopeasta valmistettu särmänuppinen hevosenkenkäsolki sekä kaksi rautanaulaa. Soljen löytöpaikka asettuu niemen kärjen tuntumassa olevan suuren maakiven pohjoispuolelle, josta se on löytynyt humuskerroksen ja mineraalimaan rajapinnasta. Naulat sen sijaan löytyivät soljen löytöpaikan pohjoispuolelta, noin 3-5 metrin päässä olevalta kiviseltä tasanteelta. Naulojen tarkkaa löytöpaikkaa ei ollut mahdollista määritellä tarkastuksen yhteydessä. Tarkastuksen yhteydessä ei tavattu maan päälle erottuvia rakenteita, palaneita luita tai muita löytöpaikan luonnetta valottavia ilmiöitä. Sijaintinsa sekä kajoamattomien metallisignaalien perusteella kyseessä lienee kuitenkin kiinteä muinaisjäännös, mahdollisesti viikinkiaikainen hautapaikka. Kohteen todellisen luonteen määrittäminen vaatii kuitenkin lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000038262 260 Rupsanniemi 10002 12002 13000 11033 27019 663626.00000000 6864721.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038262 Rupsanniemi sijaitsee noin 24 kilometrin päässä Kiteen kirkonkylän eteläpuolella sekä noin 14 kilometrin päässä Kesälahden kirkonkylän itäpuolella. Venäjän rajalle Rupsanniemestä on matkaa noin kaksi kilometriä. Kyseessä on kivikkoinen ja sangen jyrkkärinteinen niemi, joka työntyy Pyhäjärveen Suolahden vesistöalueella. Niemen edustalla on kolme pientä saarta, Kiermansaari, Pulli ja Mastrannansaari sekä hieman laajempi Jänissaari. Noin 40 metriä löytöpaikan pohjoispuolella sijaitsee kesämökki sekä siihen liittyviä ulkorakennuksia. Niemen aluetta on tältä osin muokattu tasaisemmaksi ja paikalle on ilmeisesti siirretty maata muualta. Niemen kärki on kuitenkin säilynyt pääosin muokkaamattomana, joskin etelärannalla on nähtävissä laituri sekä edellä mainittu maanottokuoppa. Rupsanniemestä on maaliskuussa 2020 löytynyt metallinetsinnässä hopeasta valmistettu särmänuppinen hevosenkenkäsolki sekä kaksi rautanaulaa. Soljen löytöpaikka asettuu niemen kärjen tuntumassa olevan suuren maakiven pohjoispuolelle, josta se on löytynyt humuskerroksen ja mineraalimaan rajapinnasta. Naulat sen sijaan löytyivät soljen löytöpaikan pohjoispuolelta, noin 3-5 metrin päässä olevalta kiviseltä tasanteelta. Naulojen tarkkaa löytöpaikkaa ei ollut mahdollista määritellä tarkastuksen yhteydessä. Tarkastuksen yhteydessä ei tavattu maan päälle erottuvia rakenteita, palaneita luita tai muita löytöpaikan luonnetta valottavia ilmiöitä. Sijaintinsa sekä kajoamattomien metallisignaalien perusteella kyseessä lienee kuitenkin kiinteä muinaisjäännös, mahdollisesti viikinkiaikainen hautapaikka. Kohteen todellisen luonteen määrittäminen vaatii kuitenkin lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000038263 749 Hakkarla Mäntylä 10001 12001 13013 11006 27000 531285.00000000 6995055.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038263 Hakkaralan kylässä isojakokartalla talo E Mäntylä. 1840- luvun pitäjänkartalla autio, 1970- luvun peruskartoilla peltoa, nykyisin metsää. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038264 749 Hakkarla Soldats torp (Mäntylä) 10001 12001 13014 11006 27000 532155.00000000 6995226.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038264 Hakkaralan kylässä isojakokartalla kohdassa 29 Soldat torp, ilmeisesti Mäntylän talon maihin liittyen. 1840- luvun pitäjänkartalla autio, 1970- luvun peruskartoilla peltoa. Sijainti nykyisin myös peltoalueella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038265 749 Hakkarla Mäkelins torp 10001 12001 13014 11006 27000 530681.00000000 6994707.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038265 Isojakokartalla merkinnällä 38 ilmeisesti Lehtolan talon maihin kuulunut torppa. 1840- luvun pitäjänkartalla autio, 1970- luvun peruskartoilla peltoa kuin myös nykyään. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038266 749 Hakkarla Wainikains torp 10001 12001 13014 11006 27000 532197.00000000 6996418.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038266 Isojakokartalla kohdassa C24 Spannilan taloon kuulunut torppa. 1840- luvun pitäjänkartalla torppa on vielä rakennettua aluetta. 1970- luvun peruskartoilla ja nykyään alue on metsää. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038267 749 Hakkarla Randala 10001 12001 13013 11006 27000 538266.00000000 6989444.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038267 Isojakokartalla merkinnällä Aa Randalan talo. 1840- luvun pitäjänkartalla alue on autio. 1970- luvun peruskartoilla sekä nykyisin alue on peltoa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038269 749 Hakkarla nimetön 1 10001 12001 13013 11006 27000 538009.00000000 6989380.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038269 Isojakokartalla merkinnällä Ab talo, jonka nimi ei selviä kartalta. 1840- luvun pitäjänkartalla alue on autio. 1970- luvun peruskartoilla ja nykyisin alue on peltoa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038270 749 Hakkarla nimetön 2 10001 12001 13013 11006 27000 537865.00000000 6990241.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038270 Isojakokartalla merkinnällä A talo, jonka nimi ei selviä kartalta. 1840- luvun pitäjänkartalla alue on rakennettua. 1970- luvun peruskartoilla alue on peltoa, samoin nykyisin. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038271 749 Hakkarla Leskelä 10001 12001 13013 11006 27000 538858.00000000 6991433.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038271 Isojakokartalla merkinnällä C Leskelän talo. 1940- luvun pitäjänkartalla alue on rakennettua. 1970- luvun peruskartoilla alue on peltoa, samoin kuin nykyisin. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038272 749 Hakkarla nimetön 3 10001 12001 13013 11006 27000 539075.00000000 6991148.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038272 Isojakokartalla merkinnällä C nimetön talonpaikka. 1840- luvun pitäjänkartalla alue on rakennettua. 1970- luvun peruskartoilla sekä nykyisin alue on peltoa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038273 749 Hakkarla nimetön 4 10001 12001 13013 11006 27000 537955.00000000 6991523.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038273 Isojakokartalla merkinnällä 11 nimetön talo. 1840- luvun pitäjänkartalla alue on rakennettua. 1970- luvun peruskartoilla ja nykyisin alue on metsää. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038274 749 Södra Kasurila Hollender 10001 12001 13013 11006 27000 534620.00000000 6991414.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038274 Isojakokartalla merkinnällä F Hollenderin talo. 1840- luvun pitäjänkartalla alue on mahdollisesti rakennettua. 1970- luvun peruskartoilla ja nykyisin alue on peltoa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038275 749 Södra Kasurila vanha Mähölä 10001 12001 13013 11006 27000 534187.00000000 6991848.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038275 Isojakokartalla merkinnällä N(27) sijaitsee Mähölän talo. 1840- luvun pitäjänkartalla alue on rakennettua. 1970- luvun peruskartoilla sekä nykyisin alue on pihapeltoa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038276 749 Norra Kasurila Hemmanets no 4 10001 12001 13013 11006 27000 534804.00000000 6992187.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038276 Isojakokartalla alueella sijaitsee Hemmanets no 4. 1840- luvun pitäjänkartalla alue on rakennettua. 1970- luvun peruskartoilla sekä nykyisin alue on metsää. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038277 749 Södra Kasurila Ruokosuo 10001 12001 13013 11006 27000 535419.00000000 6991742.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038277 Isojakokartalla merkinnällä A sijaitsee Ruokosuon talo. 1840- luvun pitäjänkartalla alue on edelleen rakennettua. 1970- luvun peruskartoilla alue on peltoa, samoin kuin nykyisin. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038278 749 Södra Kasurila Hackarila 10001 12001 13013 11006 27000 535652.00000000 6991429.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038278 Isojakokartalla merkinnällä K (9) Hackarilan talo. 1840- luvun pitäjänkartalla alue on autioa. 1970- luvun peruskartalla alue on peltoa ja nykyisin rakentamatonta mutta aivan rakennetun tontin tuntumassa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038279 749 Södra Kasurila Venäläisen torppa 10002 12001 13014 11006 27000 535715.00000000 6991014.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038279 Isojakokartalla merkinnällä 4 torpanpaikka. 1840- luvun pitäjänkartalla alue on osin autioitunut. 1970- luvun peruskartoilla sekä nykyisin alue on peltoa. Koekaivauksissa vuonna 2021 löytyi säilynyttä muinaisjäännöstä noin 1060 m² laajuisen alueen sisältä, erillisinä peltomullan alaisina keskittyminä. Jäännökset liittyvät todennäköisesti vuonna 1777 laaditulle kartalle merkityn torpan asutukseen.
metsakeskus.1000038280 749 Södra Kasurila nimetön 1 10001 12001 13013 11006 27000 537615.00000000 6992201.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038280 Isojakokartalla merkinnällä H39 nimetön talo/torppa. 1840- luvun pitäjänkartalla alue on autio. 1970- luvun peruskartoilla sekä nykyisin alue on peltoa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038281 749 Södra Kasurila Julkunens torp 10001 12001 13014 11006 27000 537554.00000000 6992058.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038281 Isojakokartalla merkinnällä H 40 Julkusen torppa. 1840- luvun pitäjänkartalla alue on rakennettua. 1970- luvun peruskartoilla sekä nykyisin alue on peltoa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038283 749 Södra Kasurila nimetön 2 10001 12001 13013 11006 27000 537652.00000000 6991560.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038283 Isojakokartalla merkinnällä H 41 nimetön asuinpaikka. 1840- luvun pitäjänkartalla alue on autio. 1970- luvun peruskartoilla sekä nykyisin alue on peltoa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038284 749 Södra Kasurila Bertilssons och Knutises torp 10001 12001 13014 11006 27007 533119.00000000 6997277.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038284 Isojakokartalla 1777 merkinnällä 43 torpanpaikka. 1840- luvun pitäjänkartalla alue on autio mutta pellot on merkitty kartalle. 1970- luvun peruskartoilla alue on peltoa, nykyisin metsää. Torppa on sijainnut 1700 luvulla nykyisen sähkölinjan kohdilla, 1973 peruskartalle merkityn Pyylahden talon itäpuolelle, joka on tuolloin ollut pelloksi raivattua. Alue on torpanpaikasta noin 100 m säteellä kaikkiin suuntiin hyvin tiheää nuorta kuusitaimikkoa, joka kasvaa myös tiheästi lehtipuuta. Näkyvyys alueella oli muutaman metrin luokkaa. Maaperä alueella oli raskaasti ojitettua ja äestettyä hieta- ja hiesumaata, vanhaa peltoa. Havaintoja muinaisjäännöksistä ei saatu – joskin niiden saaminen oli olosuhteista johtuen hyvin hankalaa.
metsakeskus.1000038285 749 Koivusaari nimetön 3 10001 12001 13000 11006 27000 525276.00000000 6992752.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038285 Isojakokartalla merkinnällä 12 talon tai torpan paikka, jolla ei nimeä. 1840- luvun pitäjänkartalla alue on rakennettua. 1970- luvun peruskartalla alue on peltoa, samoin kuin nykyisin. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038286 481 Kreula 2 10002 12006 13077 11033 27000 230042.00000000 6723491.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038286 Kalliopaljastuma peltoaukion keskellä. Kallion kyljessä on ainakin kuusi matalaa kuppia.
metsakeskus.1000038287 749 Koivusaari Harjula 10001 12001 13013 11006 27000 526777.00000000 6990728.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038287 Isojakokartalla merkinnällä 1 Harjulan (H) talo. 1840- luvun pitäjänkartalla alue on rakennettua. 1970- luvun peruskartalla alueella sijaitsee muuntaja. Nykyisin alue on metsää. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038288 749 Räimä torppa 1 10001 12001 13014 11006 27000 533702.00000000 6988628.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038288 Isojakokartalla (v. 1767) nimetön torppa. 1840- luvun pitäjänkartalla autio. 1970- luvun peruskartoilla sekä nykyisin peltoa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038289 749 Räimä torppa 2 10001 12001 13014 11006 27000 533580.00000000 6988510.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038289 Isojakokartalla 1767 nimetön torppa. 1840- luvun pitäjänkartalla autio. 1970- luvun peruskartoilla sekä nykyisin peltosaareketta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038290 749 Räimä Lappveteläins gård 10001 12001 13013 11006 27000 532759.00000000 6988905.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038290 Isojakokartalla v. 1767 merkinnällä C Lappveteläisen talo. 1840- luvun pitäjänkartalla alue on osin rakennettua. 1970- luvun peruskartalla ja nykyisin alue on peltosaareketta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038291 749 Pöljä nimetön 1 10001 12001 13013 11006 27000 530488.00000000 7001028.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038291 Isojakokartalla merkinnällä B nimetön talo. 1840- luvun pitäjänkartalla alue autio. 1970- luvun peruskartoilla alue peltoa, kuten nykyisin. Vuoden 2023 inventoinnissa pelto viljelyksessä eikä havaintoja voitu tehdä.
metsakeskus.1000038292 749 Pöljä nimetön 2 10001 12001 13013 11006 27000 531188.00000000 7001086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038292 Isojakokartalla merkinnällä G nimetön talonpaikka. 1840- luvun pitäjänkartalla alue on rakennettua. 1970- luvun peruskartalla alue on peltoa, kuten nykyisin. Vuoden 2023 inventoinnissa pelto viljelyksessä eikä havaintoja voitu tehdä.
metsakeskus.1000038293 749 Pöljä Iwarila skatte hemman 10001 12001 13013 11006 27000 531652.00000000 6997789.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038293 Isojakokartalla merkinnällä L Iwarilan talo. 1840- luvun pitäjänkartalla osin rakennettua. 1970- luvun peruskartoilla peltosaareketta, kuten nykyisin. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038294 749 Pöljä Heikilä skatte hemman 10001 12001 13013 11006 27000 534566.00000000 7000499.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038294 Isojakokartalla merkinnällä C Heikilän talo. 1840- luvun pitäjänkartalla alue rakennettua. 1970- luvun peruskartoilla alue osin rakennettu/peltoa, nykyisin peltoa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038296 749 Kaaraslahti torppa 1 10001 12001 13014 11006 27000 539684.00000000 6996253.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038296 Isojakokartalla merkinnällä 95 nimetön torppa. 1840- luvun pitäjänkartalla alue autio. 1970- luvun peruskartoilla sekä nykyisin peltoa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038297 749 Kaaraslahti torppa 2 10001 12001 13014 11006 27000 540349.00000000 6995918.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038297 Isojakokartalla merkinnällä 94 nimetön torppa. 1840- luvun pitäjänkartalla alue rakennettua. 1970- luvun peruskartoilla alue peltoa, nykyisin metsää. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038298 749 Kaaraslahti torppa 3 10001 12001 13014 11006 27000 540901.00000000 6996186.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038298 Isojakokartalla merkinnällä 96 nimetön torppa. 1840- luvun pitäjänkartalla alue autio. 1970- luvun peruskartoilla alue peltoa, kuten nykyisin. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038299 749 Kaaraslahti torppa 4 10001 12001 13014 11006 27000 540882.00000000 6996518.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038299 Isojakokartalla merkinnällä 97a nimetön torppa. 1840- luvun pitäjänkartalla alue autio. 1970- luvun peruskartoilla alue peltoa, kuten nykyisin. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038300 749 Kaaraslahti torppa 5 10001 12001 13014 11006 27000 540576.00000000 6995797.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038300 Isojakokartalla merkinnällä 94c nimetön torppa. 1840- luvun pitäjänkartalla alue on rakennettua. 1970- luvun peruskartoilla alue on peltoa, nykyisin metsää. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038304 208 Hevoskari 2 10002 12001 13208 11006 27008 333222.00000000 7123062.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038304 Paikka sijaitsee Hevoskarin keskikohdan eteläosassa olevan lammen koillispuolella, Aumanlahden rannasta n. 80 m koilliseen. Kohde koostuu kahdesta kiviperustuksesta, joista toisessa on kiuas sekä useita epämääräisiä kivilatomuksia ja yksittäisestä kiukaasta. Näiden itä- ja pohjoispuolella on 54 pientä kiviröykkiötä, jotka ovat verkkotelineiden tukia eli ranoja. Kiviröykkiöt sijaitsevat neljässä ryhmässä.
metsakeskus.1000038304 208 Hevoskari 2 10002 12016 13182 11006 27008 333222.00000000 7123062.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038304 Paikka sijaitsee Hevoskarin keskikohdan eteläosassa olevan lammen koillispuolella, Aumanlahden rannasta n. 80 m koilliseen. Kohde koostuu kahdesta kiviperustuksesta, joista toisessa on kiuas sekä useita epämääräisiä kivilatomuksia ja yksittäisestä kiukaasta. Näiden itä- ja pohjoispuolella on 54 pientä kiviröykkiötä, jotka ovat verkkotelineiden tukia eli ranoja. Kiviröykkiöt sijaitsevat neljässä ryhmässä.
metsakeskus.1000038304 208 Hevoskari 2 10002 12004 13044 11006 27008 333222.00000000 7123062.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038304 Paikka sijaitsee Hevoskarin keskikohdan eteläosassa olevan lammen koillispuolella, Aumanlahden rannasta n. 80 m koilliseen. Kohde koostuu kahdesta kiviperustuksesta, joista toisessa on kiuas sekä useita epämääräisiä kivilatomuksia ja yksittäisestä kiukaasta. Näiden itä- ja pohjoispuolella on 54 pientä kiviröykkiötä, jotka ovat verkkotelineiden tukia eli ranoja. Kiviröykkiöt sijaitsevat neljässä ryhmässä.
metsakeskus.1000038305 698 Venejärvi S 10007 12001 13000 11006 27000 511316.00000000 7344510.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038305 Venejärven etelärannassa soratasanteella on kämpän maaperustus, mitat 5,5 x 4 m, vieressä on n 4 m pitkä, 0,8 m leveä ja 0,4 m syvä kaivanto. Molemmista havaittiin kairauksissa sekoittunutta maata ja nokimaata. Uunin tai kiukaan perustuksia ei havaittu. Kyseessä lienee pönttöuunilla lämmitetty savottakämppä.
metsakeskus.1000038309 698 Auttiköngäs 3 10007 12011 13116 11042 27028 509018.00000000 7352568.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038309 Auttikönkään Natura-alueen pohjoispuolella kulkee metsäautotie, jonka eteläpuolella Auttijokeen laskevan puron vieressä on V:n muotoinen taistelupesäke. V:n sakarat ovat noin 7 m pituiset, metrin levyiset ja noin 60 cm syvät. Pesäkkeessä on ollut paikka ilmeisesti kolmelle sotilaalle – yksi kummankin sakaran päässä ja yksi keskellä. Ympäristö on tuoretta kuusikangasta ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038310 698 Auttiköngäs 4 10007 12011 13116 11042 27028 509044.00000000 7352350.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038310 Auttijoen pohjoispuolisessa rinteessä, juuri Auttiköngästä vastapäätä on kolme kranaatinheittimen paikkaa, joista kaikista on suora näkyvyys etelään kohti Auttikönkään putousta. Kranaatinheitinten paikat ovat kaikki neliön muotoisia, kooltaan noin 2 x 2 m ja syvyydeltään 60 cm. Paikat sijaitsevat toisistaan noin 30 m päässä itä-länsisuuntaisessa rivissä. Ympäristö on tuoretta mänty-kuusikangasta ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038311 749 Kaaraslahti torppa 6 10001 12001 13014 11006 27000 540568.00000000 6996013.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038311 Isojakokartalla merkinnällä 94b nimetön torppa. 1840- luvun pitäjänkartalla autio, 1970- luvun peruskartoilla sekä nykyisin peltoa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038312 698 Auttiköngäs 5 10007 12011 13114 11042 27028 509064.00000000 7352330.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038312 Taisteluhauta (juoksuhauta) sijaitsee Auttijoen pohjoispuolisessa rinteessä juuri Auttikönkään putousta vastapäätä. Taisteluhaudassa on todennäköisesti aikoinaan ollut reunoilla paalutus, joka on sittemmin lahonnut ja josta ei ole enää näkyvissä mitään. Ajan kuluessa hauta on täyttynyt osittain ympäriltä valuneesta hiekasta. Taisteluhauta on nyt noin 10 m pitkä, 60 cm leveä ja 60 cm syvä. Taisteluhauta kulkee luontopolun rakenteiden poikki mutkitellen kohti jokea pohjois-eteläsuuntaisena. Ympäristö on tuoretta mänty-kuusikangasta ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038313 698 Auttiköngäs 6 10007 12002 13000 11042 27028 508894.00000000 7352225.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038313 Perimätieto kertoo Auttikönkäälle haudatun II maailmansodan aikana neuvostoliittolaisen sotilaan/desantin. Hauta sijaitsee Auttikönkään kahvilarakennuksesta noin 250 m luoteeseen Auttijoen eteläpuolella hiekkaharjanteella. Hauta on ympäröity 1990-luvulla 2 x 1.5 m laajuisella aidalla ja haudan päässä on puinen myöhemmin pystytetty vinoristi. Hauta ei itsessään erotu maastosta mitenkään. Haudatusta neuvostoliittolaisesta on kahdenlaista tietoa. Toisen version mukaan kyläläiset olivat sodan aikana huomanneet taivaalla kaksi laskuvarjolla laskeutuvaa desanttia (suull. tiedonanto Aimo Lehto). Desantit piiloutuivat Auttikönkäällä olevaan kämppään. Kyläläiset menivät kämpälle ottamaan heitä kiinni, ja joku ampui oven läpi. Toinen desanteista sattui olemaan oven takana ja luoti osui häntä rintaan. Hän kuoli heti ja hänet haudattiin joen eteläpuolelle. Toinen desanteista otettiin kiinni ja vietiin kuulusteltavaksi Rovaniemelle. Hänet ilmeisesti teloitettiin myöhemmin. Toisen tarinan mukaan kyseessä olisi neuvostoliittolaisen sotavangin hauta. Tämä toverinsakanssa karkumatkalla ollut vanki olisi linnoittunut könkään rannalla sijainneeseen kämppään, ja sinne olisivat suojeluskuntalaiset hänet ampuneet. Haudan ympäristö on kuivahkoa mäntykangasta.
metsakeskus.1000038314 698 Auttijoki 1 10007 12011 13116 11042 27028 509139.00000000 7351885.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038314 Ampumapotero sijaitsee Auttikönkään kahvilarakennuksesta noin 150 m eteläkaakkoon Auttijoen länsirannalla. Potero on kapenevan suorakaiteen muotoinen, 1.5 m pitkä, toisesta päästä 70 cm ja toisesta 1.3 m leveä. Poteron syvyys on 30 cm. Kapein sivu on kohti Auttijokea. Potero on ollut mahdollisesti tarkoitettu yhdelle konekiväärimiehelle, joka on tähystänyt kohti jokea vihollisen mahdollisen hyökkäyksen varalta. Ympäristö on tuoretta kuusikkokangasta ja maaperä hiekkamoreenia.
metsakeskus.1000038315 698 Auttijoki 2 10007 12011 13114 11042 27028 509129.00000000 7351880.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038315 Taisteluhauta sijaitsee noin 150 metriä Auttikönkään kahvilarakennuksesta kaakkoon Auttijoen länsipuolella. Taisteluhauta kulkee polveillen Auttijoen suuntaisesti noin 17 m matkan. Hauta on leveydeltään noin 0.5-1 m ja syvyydeltään noin 60 cm. Ympäristö on tuoretta kuusikkokangasta ja maaperä hiekkamoreenia.
metsakeskus.1000038316 698 Auttijoki 3 10007 12011 13116 11042 27028 509114.00000000 7351845.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038316 Ampumapotero sijaitsee Auttikönkään kahvilarakennuksesta noin 170 eteläkaakkoon Auttijoen länsipuolella. Potero on suorakaiteen muotoinen ja kooltaan noin 3 x 2 m ja syvyydeltään noin 40 cm. Ympäristö on tuoretta kuusikkokangasta ja maaperä on hiekkamoreenia.
metsakeskus.1000038317 698 Auttijoki 4 10007 12011 13116 11042 27028 509209.00000000 7351300.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038317 Ampumapotero sijaitsee noin 730 m Auttikönkään kahvilarakennuksesta eteläkaakkoon Auttijoen länsipuolella pienen harjanteen pohjoispäässä. Potero on kooltaan noin 1.5 x 1.4 m ja syvyydeltään noin 80 cm. Poterosta on hyvä näkymä joelle. Ympäristö on tuoretta mänty/kuusikangasta ja maaperä on hiekkaa.
metsakeskus.1000038318 749 Kaaraslahti torppa 7 10001 12001 13014 11006 27000 541706.00000000 6996751.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038318 Isojakokartalla merkinnällä 125 nimetön torppa. 1840- luvun pitäjänkartalla alue autio. 1970- luvun peruskartoilla sekä nykyisin alue on peltoa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038319 749 Kaaraslahti torppa 8 10001 12001 13014 11006 27000 541636.00000000 6996671.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038319 Isojakokartalla merkinnällä 126 nimetön torppa. 1840- luvun pitäjänkartalla alue on autio. 1970- luvun peruskartoilla sekä nykyisin alue on peltoa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038320 749 Kaaraslahti torppa 9 10001 12001 13014 11006 27000 541447.00000000 6995747.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038320 Isojakokartalla merkinnällä 129 nimetön torppa. 1840- luvun pitäjänkartalla alue on edelleen rakennettua. 1970- luvun peruskartoilla sekä nykyisin alue on peltoa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038321 749 Kaaraslahti torppa 10 10001 12001 13014 11006 27000 540393.00000000 6997974.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038321 Isojakokartalla merkinnällä 109 nimetön torppa. 1840- luvun pitäjänkartalla alue on autio. 1970- luvun peruskartoilla sekä nykyisin alue on peltoa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038322 698 Auttijoki 5 10007 12011 13116 11042 27028 509219.00000000 7351265.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038322 Ampumapotero sijaitsee Auttikönkään kahvilarakennuksesta noin 770 m eteläkaakkoon Auttijoen länsipuolella pienellä harjanteella. Potero on kooltaan 1.5 x 1 m ja syvyydeltään noin 30 cm. Ympäristö on tuoretta mänty/kuusikangasta ja maaperä on hiekkaa.
metsakeskus.1000038323 749 Hannonmäki 10001 12001 13013 11006 27000 538213.00000000 7010215.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038323 Isojakokartalla nimetön talon tai torpan paikka merkinnällä (P) 7a. 1840- luvun pitäjänkartalla alue on autio. 1970- luvun peruskartoilla alue on peltoa, nykyisin metsää. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038324 749 Uitonniemi 10001 12001 13013 11006 27000 542843.00000000 6997374.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038324 Isojakokartalla merkinnällä N nimetön talon/torpan paikka. 1840- luvun pitäjänkartalla alue on rakennettua. 1970- luvun peruskartoilla sekä nykyisin alue on peltoa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038325 698 Auttijoki 6 10007 12011 13116 11042 27028 509243.00000000 7351150.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038325 Taistelupesäke sijaitsee Auttikönkään kahvilarakennuksesta noin 900 m eteläkaakkoon Auttijoen länsirannalla. Pesäke on V:n muotoinen ja sen sakarat ovat noin 10 m pitkät ja 0.6‐1 m syvät ja 0.6‐1 m leveät. V:n kärjessä on vielä näkyvissä lahonneita puupaaluja pystyssä. Puupaalut on sidottu pysymään rivissä rautalangalla, jonka pätkiä on vielä näkyvissä. V:n kärki osoittaa kohti jokea. Puupaaluilla on estetty hiekan valuminen pesäkkeeseen. Ympäristö on tuoretta mänty/kuusikangasta ja maaperä on hiekkaa.
metsakeskus.1000038326 749 Kummunlahti 10001 12001 13014 11006 27000 542161.00000000 6999659.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038326 Isojakokartalla merkinnällä 58a nimetön torppa. 1840- luvun pitäjänkartalla alue on autio. 1970- luvun peruskartoilla alue on peltoa, nykyisin metsää. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038327 698 Auttijoki 7 10007 12011 13116 11042 27028 509274.00000000 7350975.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038327 Taistelupesäke sijaitsee Auttikönkään kahvilarakennuksesta noin kilometrin eteläkaakkoon Auttijoen länsirannalla. Pesäke on V:n muotoinen ja sen sakarat ovat noin 9 m pitkät, 0.5-1 m syvät ja 0.5-0.8 m leveät. V:n kärjessä on vielä näkyvissä lahonneita puupaaluja pystyssä. V:n kärki osoittaa kohti jokea. Ympäristö on tuoreen kankaan kuusikkoa ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038328 698 Auttijoki 8 10007 12011 13116 11042 27028 509289.00000000 7350945.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038328 Ampumapotero sijaitsee Auttikönkään kahvilarakennuksesta noin 1 km eteläkaakkoon Auttijoen länsirannalla. Potero on kooltaan noin 2 x 0.5 m ja syvyydeltään noin 30 cm. Poteron lyhyt sivu on kohti jokea. Ympäristö on tuoreen kankaan kuusikkoa ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038329 698 Auttijoki 9 10007 12011 13116 11042 27028 509244.00000000 7350755.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038329 Taistelupesäke sijaitsee Auttikönkään kahvilarakennuksesta noin 1.3 km eteläkaakkoon Auttijoen länsirannalla. Pesäke on V:n muotoinen ja sen sakarat ovat noin 7 m pitkät ja 0.4-0.6 m syvät ja 0.5-1 m leveät. V:n kärjessä on vielä näkyvissä muutamia lahonneita puupaaluja pystyssä. V:n kärki osoittaa kohti jokea. Ympäristö on tuoreen kankaan kuusikkoa ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038330 698 Auttijoki 10 10007 12011 13116 11042 27028 509244.00000000 7350730.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038330 Ampumapotero sijaitsee noin 1.3 km Auttikönkään kahvilarakennuksesta eteläkaakkoon ja noin 360 m Auttijoen ylittävästä maantiesillasta pohjoiseen. Potero on kooltaan noin 2 x 0.6 m ja syvyydeltään noin 30 cm. Poteron kapeampi sivu on kohti jokea. Ympäristö on tuoreen kankaan kuusikkoa ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038331 98 Lepomäki 5 10001 12002 13000 11033 27019 400153.00000000 6765132.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038331 Huhtikuussa 2020 on metallinetsinnässä löytynyt pellon kyntökerroksesta myöhäisrautakautinen (lähinnä ristiretkiaikainen) esinekeskittymä, joka voi olla hautauksesta peräisin: kiekkomainen miekanponsi, punnus ja useita itäisiä vyönheloja (ks. alakohteet). Myöhemmin toimitettu lisää löytöjä keskittymän pohjoispuolelta. Löytöalue tarkastettiin kesällä 2020 Lepomäki 2:n tarkastuksen yhteydessä. Hautaukseen liittyviä havaintoja ei tehty. Löytöjen levinnän perusteella Lepomäki 2 ja 5 ovat yhtä löytöaluetta, mistä johtuen Lepomäki 2 ja 5 sisällytettiin samaan aluerajaukseen. Mikäli tulevaisuudessa alueen maankäyttö muuttuu nykyisestä, on kohde ja sen status syytä tarkastaa tarkemmin ja perusteellisemmin kuin mitä löytöpaikkatarkastuksessa on mahdollista suorittaa.
metsakeskus.1000038332 698 Auttijoki 11 10007 12011 13116 11042 27028 509189.00000000 7350685.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038332 Taistelupesäke sijaitsee Auttikönkään kahvilarakennuksesta noin 1.3 km eteläkaakkoon ja Auttijoen ylittävästä sillasta noin 300 m pohjoiseen Auttijoen länsirannalla. Pesäke on V:n muotoinen ja sen sakarat ovat noin 9 m pitkät ja 0.4-0.6 m syvät ja 0.5-0.6 m leveät. V:n kärki osoittaa kohti jokea. Ympäristö on tuoreen kankaan kuusikkoa ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038333 837 Kaupinojanlahti 1 10007 12001 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038333 Kaksi uunin rauniota kalliopohjaisella tasanteella, metsässä, lenkkipolun vieressä. Kohde saattaa liittyä Kaupinojan sahaan (1898-1901, ks. kohde Kaupinojan saha). Vanhojen karttojen mukaan sahan tontin raja on kulkenut juuri ko. asuinpaikan tienoilla, ehkä heti sen SW-puolella. Lähteissä on mainintoja sahaan liittyvästä asuinrakennuksesta (ks. Kalle Luodon raportti Kaupinojan vesilaitoksen asemakaava-alueen inventoinnista 2013).
metsakeskus.1000038333 837 Kaupinojanlahti 1 10007 12004 13055 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038333 Kaksi uunin rauniota kalliopohjaisella tasanteella, metsässä, lenkkipolun vieressä. Kohde saattaa liittyä Kaupinojan sahaan (1898-1901, ks. kohde Kaupinojan saha). Vanhojen karttojen mukaan sahan tontin raja on kulkenut juuri ko. asuinpaikan tienoilla, ehkä heti sen SW-puolella. Lähteissä on mainintoja sahaan liittyvästä asuinrakennuksesta (ks. Kalle Luodon raportti Kaupinojan vesilaitoksen asemakaava-alueen inventoinnista 2013).
metsakeskus.1000038334 698 Auttijoki 12 10007 12011 13116 11042 27028 509189.00000000 7350645.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038334 Taistelupesäke sijaitsee Auttikönkään kahvilarakennuksesta noin 1.4 km eteläkaakkoon ja Auttijoen ylittävästä sillasta noin 250 m pohjoiseen Auttijoen länsirannalla. Pesäke on V:n muotoinen ja sen pohjoisempi sakara on noin 7 m ja eteläisempi 9 m pitkä, sakarat ovat noin 0.3-0.8 m syvät ja 0.5-1 m leveät. V:n kärki osoittaa kohti jokea. Ympäristö on tuoreen kankaan kuusikkoa ja maaperä hiekkaa
metsakeskus.1000038335 272 Someroharju 10002 12001 13001 11019 27012 339258.00000000 7083914.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038335 Asumuspainanteet sijaitsevat tasaisella hiekkakankaalla Someroharjun yli kulkevan metsäautotien länsipuolella. Painanteet näkyvät hyvin lidarkartalla. Paikalla on ainakin kolmen asumuspainanteen rypäs. Kaksi asumuspainanteista muodostaa yhdessä lähes itä-länsisuuntaisen ”paritalon”, jonka koko on noin 15x7 metriä. Välittömästi läntisemmän asumuspainanteen eteläpuolella on kolmas asumuspainanne, jonka koko on noin 8x8 metriä. Sen itäpuolella on mahdollisesti neljäs asumuspainanne, joka on kuitenkin epäselvä. Kyseessä saattaa olla myös jonkinlainen piha-alue tai työskentelyalue. Asumuspainanteiden yli on ajettu metsäkoneella ja niiden pinta on monin paikoin rikkoutunut. Asumuspainanteet sijaitsevat Lehdonpalon asumuspainnanekylästä noin 400 metriä luoteeseen. Ne ovat osa Miekkaarojen-Pahanportaanrämeen-Lehdonpalon laajaa asumuspainannealuetta
metsakeskus.1000038336 698 Auttijoki 13 10007 12011 13116 11042 27028 509169.00000000 7350615.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038336 Ampumapotero sijaitsee Auttikönkään kahvilarakennuksesta noin 1.4 km etelään ja Auttijoen ylittävästä maantiesillasta noin 200 m pohjoiseen Auttijoen länsirannalla. Potero on kooltaan 1.5 x 0.7 m ja syvyydeltään 0.3 m. Poteron lyhyt sivu on kohti jokea. Ympäristö on tuoreen kankaan kuusikkoa ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038337 698 Auttijoki 14 10007 12011 13116 11042 27028 509179.00000000 7350585.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038337 Ampumapotero sijaitsee Auttikönkään kahvilarakennuksesta noin 1.4 km etelään ja Auttijoen ylittävästä maantiesillasta noin 180 m pohjoiseen Auttijoen länsipuolella. Potero on kooltaan noin 1.5 x 0.7 m ja syvyydeltään noin 0.7 m. Poteron lyhyt sivu on kohti jokea. Ympäristö on tuoreen kankaan kuusikkoa ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038338 698 Auttijoki 15 10007 12011 13116 11042 27028 509184.00000000 7350560.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038338 Ampumapotero sijaitsee Auttijoen ylittävästä maantiesillasta noin 150 m pohjoiseen Auttijoen länsipuolella. Potero on kooltaan noin 1.5 x 0.7 m ja syvyydeltään noin 0.7 m. Poteron lyhyt sivu on kohti jokea. Ympäristö on tuoreen kankaan kuusikkoa ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038339 698 Auttijoki 16 10007 12011 13116 11042 27028 509184.00000000 7350545.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038339 Ampumapotero sijaitsee Auttijoen ylittävästä sillasta noin 130 m pohjoiseen Auttijoen länsipuolella. Potero on kooltaan noin 1 x 1 m ja syvyydeltään noin 80 cm. Ympäristö on tuoreen kankaan kuusikkoa ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038340 698 Auttijoki 17 10007 12011 13116 11042 27028 509159.00000000 7350505.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038340 Taistelupesäke sijaitsee Auttijoen ylittävästä sillasta noin 120 m pohjoiseen Auttijoen länsirannalla. Pesäke on V:n muotoinen ja sen pohjoisempi sakara on noin 9 m ja eteläisempi 10 m pitkä, sakarat ovat noin 1 m syvät ja 0.5-1 m leveät. V:n kärki osoittaa kohti jokea. Sakaroiden päässä on ollut katetut ampumapesäkkeet, jotka ovat romahtaneet. Ympäristö on tuoreen kankaan kuusikkoa ja maaperä hiekkaa
metsakeskus.1000038341 698 Auttijoki 18 10007 12011 13116 11042 27028 509139.00000000 7350515.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038341 Ampumapotero sijaitsee Auttijoen ylittävästä sillasta noin 120 m pohjoiseen Auttijoen länsipuolella. Potero on kooltaan noin 1 x 1 m ja syvyydeltään noin 90 cm. Ympäristö on tuoreen kankaan kuusikkoa ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038342 698 Auttijoki 19 10007 12011 13116 11042 27028 509109.00000000 7350525.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038342 Taisteluhauta sijaitsee Auttijoen ylittävästä sillasta noin 130 m pohjoiseen Auttijoen länsirannalla. Hauta on V:n muotoinen ja sen sakarat noin 10 m pitkät, noin 0.7 m syvät ja 1 m leveät. V:n kärki osoittaa kohti Auttijokeen laskevaa puroa ja maantietä. Ympäristö on tuoreen kankaan kuusikkoa ja maaperä hiekkaa
metsakeskus.1000038343 698 Auttijoki 20 10007 12011 13117 11042 27028 509074.00000000 7350251.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038343 Auttijoen länsipuolelle on joen ylittävästä maantiesillasta noin 200 metriä etelään olevaan hiekkarinteeseen tehty tykkiä varten tasanne. Tasanteen edessä, joen puolella on noin puolen metrin korkuinen, metrin levyinen ja 11 metrin pituinen kaareva valli (ks. kuva 10). Itse tasanne on pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 8 m. Tasanteen lounaispuolelta, joesta poispäin lähtee 7 m pituinen, hieman yli metrin syvyinen ja 2 m leveä kaivanto. Kaivannon molemmin puolin on 2 metrin levyiset vallit. Tykki on voitu vetää suojaan kaivantoon. Tykin suuntaus on ollut kohti Auttijoen ylittävää maantiesiltaa. Ympäristö on tuoreen kankaan kuusikkoa ja maaperä hiekkaa
metsakeskus.1000038344 698 Auttijoki 21 10007 12011 13116 11042 27028 509149.00000000 7350181.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038344 Auttijoen länsipuolella joen ylittävästä maantiesillasta noin 300 etelään on ampumapotero. Potero on suorakaiteen muotoinen, kooltaan 5 x 2 m ja syvyydeltään noin 50 cm. Poteron pitkä sivu on kohti jokea. Ympäristö on tuoreen kankaan kuusikkoa ja maaperä hiekkaa
metsakeskus.1000038345 272 Korteojankangas 1 10002 12001 13001 11019 27012 338482.00000000 7085195.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038345 Asumuspainanne sijaitsee hiekkakankaalla Kajaanintieltä Honkiperälle ja Lehdonjärvelle kulkevan metsäautotien länsipuolella. Asumuspainanne on soikea ja 7x4 metriä läpimitaltaan. Painanne on lounas-koillis suuntainen. Kummassakin päädyssä on pitkänomainen, käytävämäinen kulkuaukko. Koillinen kulkuaukko johtaa pienempään noin 3x2 metriä läpimitaltaan olevaan painanteeseen.
metsakeskus.1000038346 272 Korteojankangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 338412.00000000 7084864.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038346 Tervahauta sijaitsee hietakankaalla Korteojankangas 1 asumuspainanteesta noin 300 metriä lounaaseen. Tervahaudan koko on 8x8 metriä ja se on osittain tuhoutunut maanmuokkauksessa.
metsakeskus.1000038347 208 Hevoskari 6 10007 12001 13000 11006 27000 333235.00000000 7122816.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038347 Sijainti: Paikka sijaitsee Hevoskarin eteläpäässä olevan niemen tyvessä. Huomiot:A rakennuksen pohja, B kiviröykkiöitä, historiallinen, kivikko, aluskasvillisuus heinä ja varpuja. A: hyvin säilynyt ja hyvin ladottu kivijalka, mitat 5 x 5 m, kivijalan leveys n. 30 cm ja korkeus 15 cm; nurkassa laakakivistä tehty kiuas (1,5 x 1,4 x 0,8 m), hieman sortunut, sitä on jossain vaiheessa laastilla korjattu (rakennus oli ainakin 1900-luvun alkupuolella vielä käytössä). B: rakennuksesta 5 – 20 m kaakkoon 9 kiviröykkiötä (läpimitaltaan 1 – 1,2 m, korkeus 0,5 – 0,6 m), röykkiöt sijaitsevat kahdessa rivissä (5 + 4 kpl), Tulkinta: kalastajamaja, ranoja. Korkeussijaintinsa perusteella suhteellisen nuori jäännös.
metsakeskus.1000038348 272 Välikangas 10002 12016 13175 11006 27000 328402.00000000 7077297.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038348 Tervahauta sijaitsee kivikkoisen kankaan itärinteessä Pikku-Ristinevan länsireunalla. Tervahaudan halkaisija on noin 17 m ja kuopan halkaisija noin 10 m. Halssi on suunnattu itään.
metsakeskus.1000038349 208 Hevoskari 4 10002 12001 13208 11006 27000 333279.00000000 7123233.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038349 Paikka sijaitsee hevoskarin keskikohdan pohjoisosassa melko laajalla alueella. Kohde koostuu neljästä rakennuksenjäänteestä, kahdesta ranasta, joista toinen koostuu kolmesta pienestä kiviröykkiöstä ja toinen 34 pienestä kiviröykkiöstä, jotka ovat neljässä rivissä. Kohteeseen kuuluu vielä yksi tulisija. Kohteet voivat olla myös toisiinsa liittymättömiä. Vuoden 2021 VARK-tarkastuksen yhteydessä havaittiin ennestään tuntematon rakkakuoppa (alakohde F).
metsakeskus.1000038349 208 Hevoskari 4 10002 12004 13000 11006 27000 333279.00000000 7123233.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038349 Paikka sijaitsee hevoskarin keskikohdan pohjoisosassa melko laajalla alueella. Kohde koostuu neljästä rakennuksenjäänteestä, kahdesta ranasta, joista toinen koostuu kolmesta pienestä kiviröykkiöstä ja toinen 34 pienestä kiviröykkiöstä, jotka ovat neljässä rivissä. Kohteeseen kuuluu vielä yksi tulisija. Kohteet voivat olla myös toisiinsa liittymättömiä. Vuoden 2021 VARK-tarkastuksen yhteydessä havaittiin ennestään tuntematon rakkakuoppa (alakohde F).
metsakeskus.1000038349 208 Hevoskari 4 10002 12016 13178 11006 27000 333279.00000000 7123233.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038349 Paikka sijaitsee hevoskarin keskikohdan pohjoisosassa melko laajalla alueella. Kohde koostuu neljästä rakennuksenjäänteestä, kahdesta ranasta, joista toinen koostuu kolmesta pienestä kiviröykkiöstä ja toinen 34 pienestä kiviröykkiöstä, jotka ovat neljässä rivissä. Kohteeseen kuuluu vielä yksi tulisija. Kohteet voivat olla myös toisiinsa liittymättömiä. Vuoden 2021 VARK-tarkastuksen yhteydessä havaittiin ennestään tuntematon rakkakuoppa (alakohde F).
metsakeskus.1000038349 208 Hevoskari 4 10002 12004 13052 11006 27000 333279.00000000 7123233.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038349 Paikka sijaitsee hevoskarin keskikohdan pohjoisosassa melko laajalla alueella. Kohde koostuu neljästä rakennuksenjäänteestä, kahdesta ranasta, joista toinen koostuu kolmesta pienestä kiviröykkiöstä ja toinen 34 pienestä kiviröykkiöstä, jotka ovat neljässä rivissä. Kohteeseen kuuluu vielä yksi tulisija. Kohteet voivat olla myös toisiinsa liittymättömiä. Vuoden 2021 VARK-tarkastuksen yhteydessä havaittiin ennestään tuntematon rakkakuoppa (alakohde F).
metsakeskus.1000038350 698 Auttijoki 22 10007 12011 13116 11042 27028 509164.00000000 7350176.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038350 Taistelupesäke sijaitsee Auttijoen eteläpuolella joen ylittävästä maantiesillasta noin 250 m etelään. Pesäke on loivan U:n muotoinen. Sen sakarat ovat noin 10 m pitkät, 1-1.5 m leveät ja 50-80 cm syvät. Ympäristö on tuoreen kankaan kuusikkoa ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038351 208 Hevoskari 5 10002 12011 13102 11006 27000 333030.00000000 7123243.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038351 Paikka sijaitsee hevoskarin itäpuoliskon keskiosassa, lammen eteläpuolella ja etelärannasta n. 183 m koilliseen. Rakkakivikossa on yksi noin 5 x 4 metriä suuri kuoppa ja sen pohjoispuolella noin 20 x 20 metriä kokoinen alue, jossa on kivivalleja, kaivantoja ja kuoppia. VARK-hankkeen tarkastuksessa v. 2021 alakohteen B -aluerajaus suureni itään päin, sillä paikalta havaittiin ennestään tuntematon rakkakuoppa kivikon itäreunasta. Kuopan mitat ovat noin 7 x 9 metriä, syvyys 0,8 metriä. Kuopan pohja on epätasainen. Kuoppaa ympäröi valli ja sen pohjoiskulmassa on isoja kiviä. Edellisistä kohteista noin 110 metriä koilliseen sijatsee röykkiömäinen kivirakennelmä, jossa on kolme sakaraa. Kohteen oletetaan olevan tähystystornin perustukset. Funktio epäselvä. Rakenteet liittyvät mahdollisesti 1800-luvun venäläisten vartioasemaan.
metsakeskus.1000038351 208 Hevoskari 5 10002 12004 13000 11006 27000 333030.00000000 7123243.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038351 Paikka sijaitsee hevoskarin itäpuoliskon keskiosassa, lammen eteläpuolella ja etelärannasta n. 183 m koilliseen. Rakkakivikossa on yksi noin 5 x 4 metriä suuri kuoppa ja sen pohjoispuolella noin 20 x 20 metriä kokoinen alue, jossa on kivivalleja, kaivantoja ja kuoppia. VARK-hankkeen tarkastuksessa v. 2021 alakohteen B -aluerajaus suureni itään päin, sillä paikalta havaittiin ennestään tuntematon rakkakuoppa kivikon itäreunasta. Kuopan mitat ovat noin 7 x 9 metriä, syvyys 0,8 metriä. Kuopan pohja on epätasainen. Kuoppaa ympäröi valli ja sen pohjoiskulmassa on isoja kiviä. Edellisistä kohteista noin 110 metriä koilliseen sijatsee röykkiömäinen kivirakennelmä, jossa on kolme sakaraa. Kohteen oletetaan olevan tähystystornin perustukset. Funktio epäselvä. Rakenteet liittyvät mahdollisesti 1800-luvun venäläisten vartioasemaan.
metsakeskus.1000038352 698 Auttijoki 23 10007 12011 13116 11042 27028 509179.00000000 7350171.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038352 Ampumapotero sijaitsee Auttijoen eteläpuolella, noin 250 m joen ylittävästä maantiesillasta etelään. Potero on kooltaan noin 4 x 3 m ja syvyydeltään noin 60 cm. Ympäristö on tuoreen kankaan kuusikkoa ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038353 422 Pieni Anttonen 10002 12016 13151 11006 27000 661342.00000000 7025915.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038353 Olpperinlammen ja Ruunaantien välisellä kankaalla sijaitseva hiilimiilu, joka on merkitty maastokartalle ja erottuu selvästi Lidar-korkeusmallissa. Korkeusmallin perusteella miilu on halkaisijaltaan noin 13 metriä. kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038354 698 Auttijoki 24 10007 12011 13116 11042 27028 509249.00000000 7350181.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038354 Taistelupesäke sijaitsee Auttijoen eteläpuolella joen ylittävästä maantiesillasta noin 250 m eteläkaakkoon. Taistelupesäke on V:n muotoinen. Toinen sakara on 2 m ja toinen 4 m pitkä. Pesäke on leveydeltään 1-1.5 m ja syvyydeltään 60-100 cm. Ympäristö on tuoreen kankaan kuusikkoa ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038355 698 Auttijoki 25 10007 12011 13114 11042 27028 509278.00000000 7350190.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038355 Taisteluhauta sijaitsee Auttijoen eteläpuolella joen ylittävästä maantiesillasta noin 250 m eteläkaakkoon. Hauta on noin 30 m pitkä, 1.5 m leveä ja 0.5-0.8 m syvä. Se kulkee polveillen joen suuntaisesti. Taisteluhaudan länsipäässä on korsu. Se erottuu maanpäälle ainoastaan matalana kohoumana sekä pienenä, noin 30 cm halkaisijaltaan olevana aukkona sisäänkäynnin kohdalla. Korsun sisällä seinähirret näyttyävät vielä melko ehjiltä, mutta katto on osittain romahtanut. Korsu on ollut ilmeisesti ainakin katostaan vuorattu pahveilla ja niiden riekaleita roikkuu siellä täällä. Ympäristö on kuivan kankaan männikköä ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038356 698 Auttijoki 26 10007 12011 13116 11042 27028 509333.00000000 7350205.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038356 Ampumapotero sijaitsee Auttijoen eteläpuolella joen ylittävästä sillasta noin 250 m eteläkaakkoon. Se on suorakaiteen muotoinen ja kooltaan 1 x 0.7 m. Sen syvyys on noin metri. Ympäristö on kuivan kankaan männikköä ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038357 698 Auttijoki 27 10007 12011 13114 11042 27028 509408.00000000 7350225.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038357 Taisteluhauta sijaitsee Auttijoen eteläpuolella joen ylittävästä maantiesillasta noin 350 m itäkaakkoon. Taisteluhauta on noin 50 m pitkä, 0.5-2 m leveä ja 0.5-1.5 m syvä. Se kulkee polveillen joen suuntaisesti. Taisteluhaudan itäpäässä on todennäköisesti ollut korsu. Se näkyy enää matalana kohoumana. Ympäristö on kuivan kankaan männikköä ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038358 422 Reposaaret 1 10002 12016 13151 11006 27000 661068.50000000 7026903.75000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038358 Hiilimiilu sijaitsee Reposaarten länsiosassa Reposuohon työntyvässä niemekkeessä. Miilu on merkitty maastokartalle ja se näkyy selkeästi myös Lidar-korkeusmallissa. Lidar-aineiston perusteella kyseessä on halkaisijaltaan noin 13 metriä oleva rakenne. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038359 698 Auttijoki 28 10007 12011 13116 11042 27028 509478.00000000 7350245.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038359 Ampumapotero sijaitsee Auttijoen eteläpuolella joen ylittävästä sillasta noin 350 m itäkaakkoon. Potero on suorakaiteen muotoinen, kooltaan noin 1.5 x 0.6 m ja syvyydeltään noin 0.4 m. Ympäristö on kuivan kankaan männikköä ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038360 422 Reposaaret 2 10002 12016 13151 11006 27000 660698.12500000 7027524.25000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038360 Reposaarten pohjoispäässä Reposuohon työntyvässä niemessä sijaitsee kaksi hiilimiilua, joista toinen sijaitsee niemen kärjessä ja toinen niemen eteläreunalla. Etäisyyttä miiluilla on noin 90 metriä. Miilut on merkitty maastokartalle ja ne erottuvat selkeästi myös Lidar-korkeusmallissa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038361 698 Auttijoki 29 10007 12011 13116 11042 27028 509508.00000000 7350250.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038361 Ampumapotero sijaitsee Auttijoen eteläpuolella joen ylittävästä sillasta noin 400 m itäkaakkoon. Potero on suorakaiteen muotoinen, kooltaan noin 1 x 0.6 m ja syvyydeltään noin 0.6 m. Ympäristö on kuivan kankaan männikköä ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038362 272 Kåtölandet 10002 12004 13054 11000 27000 296118.00000000 7091238.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038362 Röykkiö sijaitsee kalliolla Kålanviksjön venesatamasta noin 550 metriä lounaaseen. Röykkiön koko on 4x2 metriä, matala ja muoto soikea. Röykkiön reunoilla on isompia kiviä ja keskellä pienempiä. Päädyissä on isoimmat kivet.
metsakeskus.1000038363 422 Anttosenvaara 10002 12016 13151 11006 27000 662675.50000000 7026176.50000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038363 Hiilimiilu sijaitsee Tikkuusuohon työntyvässä niemekkeessä. Kohde on merkitty maastokartalle ja se erottuu selvästi myös Lidar-korkeusmallissa. Kyseessä on arviolta 15 metriä halkaisijaltaan oleva rakenne. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038364 272 Brunnilandet 10002 12004 13052 11004 27000 295935.00000000 7091430.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038364 Kohde sijaitsee röykkiökohteesta Kåtölandet noin 250 metriä luoteeseen kivikkoisen mäen laella olevassa pirunpellossa. Kivikkoon on raivattu kolme 2-3 metriä läpimitaltaan olevaa kuoppaa mäen eteläosaan.
metsakeskus.1000038365 698 Auttijoki 30 10007 12011 13114 11042 27028 509608.00000000 7350270.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038365 Taisteluhauta sijaitsee Auttijoen eteläpuolella joen ylittävästä sillasta noin 400 m itäkaakkoon. Taisteluhauta on hieman kaareva, pituudeltaan 15 m, leveydeltään 1.5 m ja syvyydeltään noin 1.5 m. Taisteluhaudan länsipäässä on todennäköisesti ollut korsu, joka näkyy enää matalana kohoumana maastossa. Ympäristö on kuivan kankaan männikköä ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038366 698 Auttijoki 31 10007 12011 13116 11042 27028 509618.00000000 7350255.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038366 Ampumapotero sijaitsee Auttijoen eteläpuolella joen ylittävästä sillasta noin 400 m itäkaakkoon aivan edellisen taisteluhaudan tuntumassa. Potero on suorakaiteen muotoinen, kooltaan noin 1.5 x 0.6 m ja syvyydeltään noin 0.7 m. Ympäristö on kuivan kankaan männikköä ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038367 698 Auttijoki 32 10007 12011 13116 11042 27028 509633.00000000 7350255.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038367 Ampumapotero sijaitsee Auttijoen eteläpuolella joen ylittävästä sillasta noin 550 m itäkaakkoon. Potero on suorakaiteen muotoinen, kooltaan noin 1.7 x 0.7 m ja syvyydeltään noin 0.8 m. Ympäristö on kuivan kankaan männikköä ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038368 698 Auttijoki 33 10007 12011 13116 11042 27028 509673.00000000 7350200.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038368 Ampumapotero sijaitsee Auttijoen länsipuolella joen ylittävästä sillasta noin 580 m itäkaakkoon. Potero on suorakaiteen muotoinen, kooltaan noin 1.2 x 0.7 m ja syvyydeltään noin metrin. Ympäristö on kuivan kankaan männikköä ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038369 698 Auttijoki 34 10007 12011 13116 11042 27028 509683.00000000 7350190.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038369 Ampumapotero sijaitsee Auttijoen länsipuolella joen ylittävästä sillasta noin 600 m itäkaakkoon. Potero on neliön muotoinen, kooltaan noin 1.5 x 1.5 m ja syvyydeltään noin metrin. Ympäristö on kuivan kankaan männikköä ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038370 698 Auttijoki 35 10007 12011 13116 11042 27028 509688.00000000 7350175.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038370 Ampumapotero sijaitsee Auttijoen länsipuolella joen ylittävästä sillasta noin 600 m itäkaakkoon. Potero on neliön muotoinen, kooltaan noin 1 x 1 m ja syvyydeltään noin metrin. Ympäristö on kuivan kankaan männikköä ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038371 422 Kaiskunniemi 10002 12016 13151 11006 27000 661177.50000000 7028088.50000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038371 Kaiskunniemen etelepäpuolella olevalla nimeämättömällä harjulla on kolme hiilimiilua, jotka on merkitty maastokartalle ja jotka erottuvat selvästi myös Lidar-korkeusmallissa. Miiluista kaksi sijaitsee niemen kärkeä kohden kulkevan polun eteläpuolella yhden sijaitessa polun pohjoispuolella. Halkaisijaltaan hiilimiilut ovat 14-15 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038372 698 Auttijoki 36 10007 12011 13114 11042 27028 509698.00000000 7350155.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038372 Taisteluhauta sijaitsee Auttijoen länsipuolella joen ylittävästä maantiesillasta noin 620 m kaakkoon. Taisteluhauta on 20 m pitkä, 0.6-1 m leveä ja 0.8-1.3 m syvä. Se kulkee polveillen Auttijoen suuntaisesti. Taisteluhaudan keskiosassa on joen puoleisessa reunassa pystyssä puunrankoja. Ympäristö on kuivan kankaan männikköä ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038373 422 Laajalahti 10002 12016 13151 11006 27000 661716.50000000 7027733.25000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038373 Laajalahden rannalla olevalla kankaalla sekä rinteessä sijaitsee neljä hiilimiilua, jotka erottuvat selkeästi Lidar-korkeusmallissa. Halkaisijaltaan miilut vaihtelevat 12 ja 15 metrin välillä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038374 698 Auttijoki 37 10007 12011 13116 11042 27028 509698.00000000 7350120.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038374 Ampumapotero sijaitsee Auttijoen länsipuolella joen ylittävästä maantiesillasta noin 620 m kaakkoon. Potero on suorakaiteen muotoinen, kooltaan 1.5 x 1 m ja syvyydeltään noin metrin. Ympäristö on kuivan kankaan männikköä ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038375 698 Auttijoki 38 10007 12011 13116 11042 27028 509703.00000000 7350105.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038375 Ampumapotero sijaitsee Auttijoen länsipuolella joen ylittävästä maantiesillasta noin 650 m kaakkoon. Potero on suorakaiteen muotoinen, kooltaan noin 1 x 0.5 m ja syvyydeltään noin 0.6 m. Ympäristö on kuivan kankaan männikköä ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038376 698 Auttijoki 39 10007 12011 13116 11042 27028 509563.00000000 7350220.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038376 Taistelupesäke sijaitsee Auttijoen eteläpuolella joen ylittävästä maantiesillasta noin 450 m kaakkoon. Taistelupesäke on V:n muotoinen. Sen toinen sakara on 5 m ja toinen 2 m pitkä. Syvyydeltään se on noin metrin ja leveydeltään noin 1-1.5 m. V:n kärki on kohti jokea. Ympäristö on kuivan kankaan männikköä ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038377 208 Hevoskari 3 10002 12005 13059 11006 27000 333133.00000000 7123203.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038377 Hevoskarin keskiosassa on useita kivilatomuksia ja röykkiöitä jatulintarhan lounais-länsi-luoteispuolella. Kohde on koostettu kahdesta ajoittamattomasta kummelista ja kolmesta muusta kivirakennekohteesta, joissa on yhteensä 19 kappaletta erikokoisia kivilatomuksia, joiden merkitys on epäselvä. ks. alakohteet. Vuoden 2021 tarkastuksessa alakohdetta D ei löydetty.
metsakeskus.1000038377 208 Hevoskari 3 10002 12004 13000 11006 27000 333133.00000000 7123203.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038377 Hevoskarin keskiosassa on useita kivilatomuksia ja röykkiöitä jatulintarhan lounais-länsi-luoteispuolella. Kohde on koostettu kahdesta ajoittamattomasta kummelista ja kolmesta muusta kivirakennekohteesta, joissa on yhteensä 19 kappaletta erikokoisia kivilatomuksia, joiden merkitys on epäselvä. ks. alakohteet. Vuoden 2021 tarkastuksessa alakohdetta D ei löydetty.
metsakeskus.1000038377 208 Hevoskari 3 10002 12004 13052 11006 27000 333133.00000000 7123203.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038377 Hevoskarin keskiosassa on useita kivilatomuksia ja röykkiöitä jatulintarhan lounais-länsi-luoteispuolella. Kohde on koostettu kahdesta ajoittamattomasta kummelista ja kolmesta muusta kivirakennekohteesta, joissa on yhteensä 19 kappaletta erikokoisia kivilatomuksia, joiden merkitys on epäselvä. ks. alakohteet. Vuoden 2021 tarkastuksessa alakohdetta D ei löydetty.
metsakeskus.1000038379 208 Rahja Ryöpäs 2 10007 12005 13058 11006 27000 337288.00000000 7125016.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038379 Sijainti: Paikka sijaitsee Pappilankarin pohjoispuolella olevan Ryöpäs saaren/niemen keskiosan itärannalla. Vanha veneenkiinnitysrengas rantakalliossa.
metsakeskus.1000038380 208 Rahja Vääräkari 10002 12004 13052 11006 27000 334905.00000000 7122559.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038380 Sijainti: Paikka sijaitsee Pappilankarin saaren länsiosassa, Vääräkarin luoteisosassa, Haminanperänlahdesta n. 170 m koilliseen. Huomiot: Vääräkari 1, kuoppia 5 kpl, ajoittamaton, kivirakka, 4 kuoppaa ovat yhdessä ryhmässä hieman kaarevassa jonossa, laitimmaiset kuopat ovat mitoiltaan 4 x 3 x 0,9 m ja 2 x 2 x 0,7 m, keskellä olevat kuopat ovat pienempiä, läpimitta n. metri ja syvyys 0,5 m. Lähistöllä on yksittäinen kuoppa Ø 1,5 m ja syvyys 0,5 m.
metsakeskus.1000038381 980 Sorkkala 10002 12002 13030 11033 27018 302132.00000000 6848122.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038381 Huhtikuussa 2020 on pellosta saatu metallinetsintälöytönä A-tyypin pyöreä kupurasolki sekä pintalöytöinä D-tyypin pyöreä kupurasolki ja sulanut pyöreän kupurasoljen katkelma. Löydöt tehneet arkeologian harrastajat havaitsivat maassa hiiltä, palanutta kiveä ja palanutta savea. Löytöjä ei vielä ole luetteloitu kokoelmiin. Kohde tarkastettiin keväällä 2020 Pirkanmaan maakuntamuseon toimesta. Oppaina tarkastuksessa toimivat kohteen löytäneet metallinetsijät. Tarkastuksen yhteydessä löydettiin auranjäljestä, läheltä aiemmin löytyneen D-tyypin kupursoljen löytöpaikkaa, rautakautista keramiikkaa, savitiivistettä, kuonaa, hiiltä ja palanutta savea. D-tyypin kupurasoljen löytöpaikalla havaittiin nokimaata, palaneita nyrkinkokoisia kiviä ja palanutta luuta. Ehjänä säilyneen kohteen viereisiä peltoja pintapoimittiin. Pintapoiminnassa löydettiin mahdollinen kivihioin, litteän pronssivartaan katkelma ja tasavarsisolki. Vuoden 2020 tarkastuksen yhteydessä tehdyt löydöt on luetteloitu Kansallismuseon kokoelmiin (KM 43247: 1 - 7). Kohteen alustava rajaus perustuu alueen topografiaan ja kohteelta tehtyihin löytöihin.
metsakeskus.1000038382 208 Rahja Haminanperä 1 10002 12013 13126 11006 27006 334732.00000000 7122345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038382 Sijainti: Paikka sijaitsee Pappilankarin saaren länsiosassa, Vääräkarin luoteisosassa olevan niemen eteläosan keskellä, Haminanperänlahdesta n. 28 m länteen. Kalliohakkauksia kolmella alueella (A, C ja D) sekä yksi kiviröykkiö B Kalliohakkaus A:ssa on kalliohakkaus vuodelta 1677 (ks. alakohde A). Kiviröykkiö B on kooltaan 2 x 1,5 x 1 m ja se on osittain hajonnut (mahdollisesti rana). Kiviröykkiö sijaitsee kalliohakkaus D:n vieressä. Kalliohakkaus D:n hakkaukset ovat vuosilta 1934-42 (ks. alakohde D). Kalliohakkaus C on laaja-alainen kalliohakkaus kallion pystyseinämässä vuodelta 1677, jossa on kalliohakkaus A:ssa mainitun laivan miehistön nimikirjaimia; mitat n. 6 m (leveys) ja 0,9 m (korkeus); nykyään melkoisesti kasvanut umpeen Hakkauskallio on merkitty Takalan karttaan vuodelta 1893. Siihen merkityistä kolmesta kivikasasta ainoastaan yksi havaittiin, muut kaksi ilmeisesti hävitetty (Kiviröykkiö B). inventointikertomuksen kohde nro. 24
metsakeskus.1000038382 208 Rahja Haminanperä 1 10002 12013 13126 11006 27009 334732.00000000 7122345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038382 Sijainti: Paikka sijaitsee Pappilankarin saaren länsiosassa, Vääräkarin luoteisosassa olevan niemen eteläosan keskellä, Haminanperänlahdesta n. 28 m länteen. Kalliohakkauksia kolmella alueella (A, C ja D) sekä yksi kiviröykkiö B Kalliohakkaus A:ssa on kalliohakkaus vuodelta 1677 (ks. alakohde A). Kiviröykkiö B on kooltaan 2 x 1,5 x 1 m ja se on osittain hajonnut (mahdollisesti rana). Kiviröykkiö sijaitsee kalliohakkaus D:n vieressä. Kalliohakkaus D:n hakkaukset ovat vuosilta 1934-42 (ks. alakohde D). Kalliohakkaus C on laaja-alainen kalliohakkaus kallion pystyseinämässä vuodelta 1677, jossa on kalliohakkaus A:ssa mainitun laivan miehistön nimikirjaimia; mitat n. 6 m (leveys) ja 0,9 m (korkeus); nykyään melkoisesti kasvanut umpeen Hakkauskallio on merkitty Takalan karttaan vuodelta 1893. Siihen merkityistä kolmesta kivikasasta ainoastaan yksi havaittiin, muut kaksi ilmeisesti hävitetty (Kiviröykkiö B). inventointikertomuksen kohde nro. 24
metsakeskus.1000038383 638 Omenatarha 3 10002 12013 13126 11006 27000 428976.00000000 6696116.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038383 Avokallioon porattu reikä ja sen viereen kaiverrettu luku 1879. Kallioon on hakattu myös ruksi. Liittynee maanmittaukseen. Sijaitsee kallioalueen korkeimmalla kohdalla. (Koordinaatteja korjattu 2021).
metsakeskus.1000038384 49 Stensvik tiilitehdas 10002 12015 13145 11006 27008 368240.00000000 6671090.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038384 Stensvikin tiilitehdas toimi 1861 - 1939. Tehtaasta on enää jäljellä tämä savenottopaikka, varsinainen tehdastoiminta sijoittui mäen eteläpuolelle.
metsakeskus.1000038385 49 Porkkalan palautuksen muistomerkki 10007 12013 13131 11042 27010 367730.00000000 6671400.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038385 Porkkalan parenteesin muistomerkki "portti" vihitti pääministeri Matti Vanhanen vuonna 2006 50 vuotta Porkkalan vuokra-alueen palauttamisen muistoksi.
metsakeskus.1000038386 698 Auttijoki 40 10007 12005 13071 11042 27028 509048.00000000 7350425.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038386 Saksalaisjoukkojen tekemä suojatie kulkee aivan Kuusamoon johtavan maantien eteläpuolella, korkean harjanteen poikki kaakko-luodesuunnassa, eli samassa suunnassa kuin maantie. Suojatie on maantietä selvästi korkeammalla ja siitä noin 30 m päässä. Suojatie on pituudeltaan noin 100 m ja leveydeltään noin 4 m. Se on kaivettu maantien eteläpuolisen korkean harjanteen poikki siten, että tie on harjanteen lakea 1-2 m alempana. Tien on tarkoitus olla ollut suojassa siten, että siinä voidaan kuljettaa saksalaisjoukkojen tarvikkeita viholliselta piilossa. Alueen maaperä on hiekkaa ja ympäristö tuoretta kuusikkokangasta.
metsakeskus.1000038387 698 Auttijoki 41 10007 12011 13112 11042 27028 508973.00000000 7350390.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038387 Kuusamoon johtavan maantien eteläpuolelta löytyi kahdesta kohtaa panssariesteeksi tarkoitettuja suurehkoja kiviä. Osaa kivistä on ollut tarkoitus käyttää esteiksi ihan sellaisenaan, mutta joissain näkyy jälkiä porauksesta, kun kivet on aikoinaan halkaistu. kivet on ollut tarkoitus viedä myöhemmin sopiville paikoille estämään vihollisen panssarivaunujen eteneminen. Kivet ovat halkaisijaltaan 1-2 metrisiä ja pitkänomaiseksi halkaistuja. Ne on ollut tarkoitus asettaa pystyyn.
metsakeskus.1000038388 208 Rahja Haminanperä 2 10002 12001 13208 11006 27000 334784.00000000 7122265.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038388 kalastustukikohta. Paikka sijaitsee Pappilankarin saaren länsiosassa, Vääräkarin luoteisosassa, Haminanperänlahden pohjukan luoteispuolella. Kohde koostuu merkkikivestä sekä kahdesta asuinpaikasta, joissa on yhteensä kolme asumuksenpohjaa ja molemmissa ranoja eli verkonkuivaustelineiden tukikivikoita. Alueella 1 on kaksi rakennuksenpohjaa ja kiviröykkiöitä: A: rakennuksen kivijalka, kokonaan heinikon peitossa, ei tarkkoja mittoja saatu pituus on noin 6 m, sitä n. 12 m lounaaseen B: rakennuksen kivijalka, heinikon ja katajan peitossa, mitat n. 6 x 5 m, luoteisnurkassa ilmeisesti kiukaan jäännöksiä. C: kohteesta A 5 – 15 m luoteeseen 3 kiviröykkiötä, Ø 1 – 1,2 m, korkeus 0,5 – 06, m. Tulkinta: Kalamajoja ja ranoja. Paikallisten oppaiden mukaan tällä paikalla olivat Korkiakarin vanhimmat kalastajamajat. Alueet 2 ja 3 ks. alakohteet
metsakeskus.1000038388 208 Rahja Haminanperä 2 10002 12005 13059 11006 27000 334784.00000000 7122265.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038388 kalastustukikohta. Paikka sijaitsee Pappilankarin saaren länsiosassa, Vääräkarin luoteisosassa, Haminanperänlahden pohjukan luoteispuolella. Kohde koostuu merkkikivestä sekä kahdesta asuinpaikasta, joissa on yhteensä kolme asumuksenpohjaa ja molemmissa ranoja eli verkonkuivaustelineiden tukikivikoita. Alueella 1 on kaksi rakennuksenpohjaa ja kiviröykkiöitä: A: rakennuksen kivijalka, kokonaan heinikon peitossa, ei tarkkoja mittoja saatu pituus on noin 6 m, sitä n. 12 m lounaaseen B: rakennuksen kivijalka, heinikon ja katajan peitossa, mitat n. 6 x 5 m, luoteisnurkassa ilmeisesti kiukaan jäännöksiä. C: kohteesta A 5 – 15 m luoteeseen 3 kiviröykkiötä, Ø 1 – 1,2 m, korkeus 0,5 – 06, m. Tulkinta: Kalamajoja ja ranoja. Paikallisten oppaiden mukaan tällä paikalla olivat Korkiakarin vanhimmat kalastajamajat. Alueet 2 ja 3 ks. alakohteet
metsakeskus.1000038388 208 Rahja Haminanperä 2 10002 12016 13152 11006 27000 334784.00000000 7122265.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038388 kalastustukikohta. Paikka sijaitsee Pappilankarin saaren länsiosassa, Vääräkarin luoteisosassa, Haminanperänlahden pohjukan luoteispuolella. Kohde koostuu merkkikivestä sekä kahdesta asuinpaikasta, joissa on yhteensä kolme asumuksenpohjaa ja molemmissa ranoja eli verkonkuivaustelineiden tukikivikoita. Alueella 1 on kaksi rakennuksenpohjaa ja kiviröykkiöitä: A: rakennuksen kivijalka, kokonaan heinikon peitossa, ei tarkkoja mittoja saatu pituus on noin 6 m, sitä n. 12 m lounaaseen B: rakennuksen kivijalka, heinikon ja katajan peitossa, mitat n. 6 x 5 m, luoteisnurkassa ilmeisesti kiukaan jäännöksiä. C: kohteesta A 5 – 15 m luoteeseen 3 kiviröykkiötä, Ø 1 – 1,2 m, korkeus 0,5 – 06, m. Tulkinta: Kalamajoja ja ranoja. Paikallisten oppaiden mukaan tällä paikalla olivat Korkiakarin vanhimmat kalastajamajat. Alueet 2 ja 3 ks. alakohteet
metsakeskus.1000038388 208 Rahja Haminanperä 2 10002 12004 13000 11006 27000 334784.00000000 7122265.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038388 kalastustukikohta. Paikka sijaitsee Pappilankarin saaren länsiosassa, Vääräkarin luoteisosassa, Haminanperänlahden pohjukan luoteispuolella. Kohde koostuu merkkikivestä sekä kahdesta asuinpaikasta, joissa on yhteensä kolme asumuksenpohjaa ja molemmissa ranoja eli verkonkuivaustelineiden tukikivikoita. Alueella 1 on kaksi rakennuksenpohjaa ja kiviröykkiöitä: A: rakennuksen kivijalka, kokonaan heinikon peitossa, ei tarkkoja mittoja saatu pituus on noin 6 m, sitä n. 12 m lounaaseen B: rakennuksen kivijalka, heinikon ja katajan peitossa, mitat n. 6 x 5 m, luoteisnurkassa ilmeisesti kiukaan jäännöksiä. C: kohteesta A 5 – 15 m luoteeseen 3 kiviröykkiötä, Ø 1 – 1,2 m, korkeus 0,5 – 06, m. Tulkinta: Kalamajoja ja ranoja. Paikallisten oppaiden mukaan tällä paikalla olivat Korkiakarin vanhimmat kalastajamajat. Alueet 2 ja 3 ks. alakohteet
metsakeskus.1000038389 698 Auttijoki 42 10007 12011 13000 11042 27028 508943.00000000 7350360.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038389 Auttijoesta vajaan 200 m päässä tasaisella paikalla on kahden, todennäköisesti sotilaiden majoittamiseen tarkoitetun rakennuksen jäännökset. Molemmista on näkyvissä enää kapea ja matala sammaloitunut maavalli. Molemmat ovat kooltaan 4.5 x 2.5 m. Vallien leveys on noin 40 cm ja korkeus noin 20-30 cm. Valleissa ei tuntunut puuaineista, vaan ne ovat todennäköisesti suurimmaksi osaksi hiekkaa. Rakennuksen jäännökset ovat toisistaan noin 20 m päässä. Rakennukset on aikoinaan tehty linnoitusrakenteiden länsipuolelle. Linnoitusrakenteet on tehty aivan Auttijoen törmälle ja majoitusrakennukset niistä parinsadan metrin päähän tasaisemmalle maalle. Alueella näkyi siellä täällä muutamia kohtia, joissa on saattanut aikonaan olla majoitustelttoja. Näillä alueilla ei ole näkyvissä mitään rakenteita. Kasvillisuus niissä on hieman erilaista kuin ympäristössä – varvut puuttuvat lähes kokonaan ja maa on lähinnä sammalten peittämää. Maaperä on hiekkaa ja ympäristö tuoretta kuusikkokangasta.
metsakeskus.1000038390 698 Lamminoja 1 10007 12011 13000 11042 27028 508838.00000000 7350410.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038390 Lamminojan eteläpuolella rinteessä on epämääräisen muotoinen kaivanto. Kaivanto on pituudeltaan noin 6 m ja leveydeltään noin 4 m ja syvyydeltään noin metrin. Se on muodoltaan lähinnä soikea. Rakenteen käyttötarkoitus on epäselvä, mutta informanttina toimineen yliluutnantin mielestä paikka on tyypillinen kenttäkeittiölle. Maaperä on hiekkaa ja ympäristö tuoretta kuusikkokangasta.
metsakeskus.1000038391 208 Rahja Haminanperä 3 10002 12013 13126 11006 27000 334680.00000000 7122260.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038391 Sijainti: Paikka sijaitsee Pappilankarin saaren länsiosassa, Vääräkarin luoteisosassa, Haminanperänlahden pohjukan tasalla saaren länsirannalla. Huomiot: Korkiakari 4, kalliohakkauksia, historiallisia – resenttejä; laajalla alueella nimikirjoituksia ja kuvauksia tapahtumista, vanhin vuodelta 1896, nuorin vuodelta 2003.
metsakeskus.1000038392 208 Korkia 1 10002 12005 13059 11006 27000 334867.00000000 7122041.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038392 Sijainti: Paikka sijaitsee Pappilankarin saaren länsiosassa, Vääräkarin luoteisosan länsirannan tuntumassa, Korkia -nimisen mäen laen lounaisreunalla, rannasta n. 95 m. Huomiot: Korkiakari 6, kiviröykkiö, historiallinen, kalliolla, hyvin säilynyt; läpimitta n. 2 m ja korkeus 0,9 m, melko pystysuorat seinämät ja vain hieman kupera yläpinta; mereltä päin hyvin näkyvässä paikassa. Tulkinta: kummeli.
metsakeskus.1000038392 208 Korkia 1 10002 12004 13000 11006 27000 334867.00000000 7122041.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038392 Sijainti: Paikka sijaitsee Pappilankarin saaren länsiosassa, Vääräkarin luoteisosan länsirannan tuntumassa, Korkia -nimisen mäen laen lounaisreunalla, rannasta n. 95 m. Huomiot: Korkiakari 6, kiviröykkiö, historiallinen, kalliolla, hyvin säilynyt; läpimitta n. 2 m ja korkeus 0,9 m, melko pystysuorat seinämät ja vain hieman kupera yläpinta; mereltä päin hyvin näkyvässä paikassa. Tulkinta: kummeli.
metsakeskus.1000038393 208 Korkia 2 10002 12004 13052 11006 27000 335058.00000000 7121959.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038393 Paikka sijaitsee Pappilankarin saaren länsiosassa, Vääräkarin länsiosassa rannasta n. 165 m koilliseen ja purosta 98 m lounaaseen. Kuoppia 5 kpl, kivirakka, historiallisia; kahdessa ryhmässä; A: pieni kuoppa, Ø 0,8 m ja syvyys 0,5 m; B: edellisestä 25 m länsiluoteeseen 4:n kuopan rykelmä, läpimitta 1 – 2 m, syvyys 0,4 – 0, 6 m.
metsakeskus.1000038394 208 Närvänen 10002 12004 13052 11006 27000 335771.00000000 7122789.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038394 Sijainti: Pappilankarin luoteisosassa, Honkaperän lahdesta 197 m itä-kaakkoon, kalliomäen pohjoispäässä. Huomiot: Närvänen, kuoppa, kivirakka, historiallinen, osittain sortunut; neliskulmainen, pystysuorat seinämät ”kylmämuurattu” rakenne, yläreuna hieman ympäristöään korkeampi, ulkomitat n. 1,3 x 1,3 m, sisämitat 0,7 x 0, 7 m, syvyys > 0,6 m (pohjaa peittävä paksu sammalkerrosta ei nostettu); tulkinta: varastokuoppa.
metsakeskus.1000038395 698 Lamminoja 2 10007 12009 13096 11042 27028 508813.00000000 7350515.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038395 Lamminojan pohjoispuolella, Mikkolanmäelle johtavan tien itäpuolella on pienen rakennuksen jäännökset. Rakennuksesta on näkyvissä enää matala ja sammaloitunut valli. Valli on kooltaan 3.5 x 2 m ja siinä näkyy myös väliseinän paikka matalana lyhyiden sivujen suuntaisena vallina. Vallin korkeus on noin 20 cm ja leveys noin 40 cm.
metsakeskus.1000038397 698 Auttijoki 43 10007 12001 13209 11006 27027 509218.00000000 7351165.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038397 Hirsirakennuksen jäännökset sijaitsevat Auttikönkään kahvilarakennuksesta noin 870 m eteläkaakkoon Auttijoen länsipuolella pienen harjanteen eteläpäässä. Rakennus on ollut neliön muotoinen ja kooltaan 2.7 x 2.7 m. Rakennuksesta on jäljellä enää alimmat 2-3 hirsikertaa ja nekin ovat jo lahonneet. Ei ole tietoa onko hirsirakennus ollut saksalaisjoukkojen linnoitusrakenteita vai liittyykö se johonkin muuhun käyttöön. Ympäristö on tuoretta mänty/kuusikangasta ja maaperä on hiekkaa.
metsakeskus.1000038398 698 Könkäänlamminoja 10007 12001 13013 11006 27000 509253.00000000 7351560.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038398 Auttijoen itäpuolella, joesta noin 50 m päässä on noin neliön muotoinen 4 x 4 metrin suuruinen ja 80-100 cm syvyinen kaivanto. Kaivannossa on ikään kuin oviaukko kohti jokea. Paikalla ei ole mitään puurakenteita. Kaivanto saattaa olla esimerkiksi metsäkämpän paikka. Ympäristö on tuoreen kankaan kuusikkoa ja maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000038399 698 Ispinävaara 10002 12016 13151 11006 27000 508643.00000000 7352349.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038399 Hiilimiilu sijaitsee Auttijoen pohjoispuolella luontopolulla Ispinävaarasta noin 300 m koilliseen. Miilu erottuu matalina ojamaisina kaivantoina ja ojien keskellä olevana hyvin matalana kumpareena. Ojat ovat noin 30-50 cm leveät ja noin 10-30 cm syvät ja muodostavat katkeilevan, halkaisijaltaan kahdeksan metrisen ympyrän. Kuluneesta ja rikkoutuneesta maanpinnasta erottuu runsaasti hiiliä. Ympäristö on kuivaa mäntykangasta ja maaperä hiekkaa. Hiilimiilun läpi kulkevat pitkospuut.
metsakeskus.1000038400 698 Auttiköngäs 7 10007 12013 13126 11006 27027 509078.00000000 7352244.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038400 Tämä kohde on inventointiraportissa nimellä Auttiköngäs 8. Inventointiraportin kohde Auttiköngäs 7 on Auttikönkään uittopato joka ei suojeltuna rakennusperintökohteena ole muinaisjäännösrekisterissä. Auttikönkään putouksen alapuolella, joen itäpuolisessa kalliossa on hakkauksia. Hakkaukset on tehty kallion alaosaan noin neljän-viiden metrin korkeudelle joen pinnasta. Joen ja pystykallion välissä on kapea kallioinen kaistale, jossa mahtuu kulkemaan. Hakkauksia löytyi muutaman neliömetrin alalta pystykalliosta. Kallioon on hakattu päivämääriä ja nimikirjaimia. Suurimmasta osasta on vaikea saada selvää. Vanhin löydetty päivämäärä on juhannus, 24.6.1915 ja sen alla ovat nimikirjaimet HK. Toinen, josta saa selvää, on 1955 SB. Auttiköngäs on ollut aikoinaan suosittu väen kokoontumispäivä ainakin helluntaina ja todennäköisesti myös juhannuksena. Hakkaukset saattavat olla juhlapäivien viettäjien aikaansaannosta. On myös mahdollista, että niitä ovat kaivertaneet alueella luppoaikaa viettäneet uittomiehet.
metsakeskus.1000038402 91 Tattarisuo / Malmin lentokenttä, Tuuli-T -kukkula 10007 12011 13000 11042 27000 391916.00000000 6681403.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038402 Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia varustuksia. Se sijaitsee Malmin lentokentän koillispuolella, Tattarisuon teollisuusalueen ja pohjois–etelä -suuntaisen kiitoradan välisellä maastonkokoumalla. Mäen poikki kulkee kevyen liikenteen väylä, jonka molemmilla puolilla kasvaa lehtimetsää sekä tiheää lehtipuuvesakkoa. Mäen laella on avokalliota. Mäkeä on kutsuttu lentokentän toiminta-aikana nimellä Tuuli-T -kukkula. Mäen huipulla on aikanaan ollut T-kirjaimen muotoinen, suurikokoinen tuulen suunnan osoituslaite. Mäelle oli sijoitettu toisen maailmansodan aikana kaksitykkinen ilmatorjuntapatteri, majoitustelttoja, parakkeja ja varastoja. Mäen länsilaidalla oli tuolloin myös kolme katettua lentokonesuojaa. Vuosien 1942 ja 1944 välillä toimi mäellä 56. kevyt ilmatorjuntajaos, joka osallistui Helsingin ilmapuolustukseen. Mäen itärinteessä on näkyvissä neljä pyöreätä teltan kuoppaa, joiden halkaisija on n. 8 m ja syvyys keskimäärin 0,6 m sekä joitakin epämääräisempiä kuopanteita. Pyöreät kuopat sijaitsevat samoilla kohdilla, joissa toukokuussa 1943 otetussa ilmakuvassa näkyy telttoja. Telttojen kuoppien päälle ja ympäristöön rakennettiin syksyllä 1943 parakkeja, joiden perustusrakenteista ei ole näkyvissä jälkiä maastossa. Parakit purettiin sodan jälkeen. Mäen länsirinteen juurella on kolmen katetun lentokonesuojan jäännökset näkyvissä. Suojien kaarevat puurakenteiset katot on purettu sodan jälkeen. Suojat erottuvat maastossa 17 x 25 m kokoisina kuoppina joiden syvyys on 1–3 m. Kaksi kuoppaa aukeavat lännen suuntaan ja eteläisin etelän suuntaan, josta on johtanut maahan kaivettu rullaustie länteen, joka erottuu nykyään 17 x 30 m kokoisena kaivantona, jonka syvyys on keskimäärin 1 m. Mäen laella, tien itäreunalla sijaitsevalla itään päin kaltevalla kalliopinnalla on kalliohakkaus. Hakkauksessa on kuvattuna liekehtivä tykinkuula, ilmapuolustuksen hakaristi sekä teksti: ”56. Kev.J”. Hakkauksen alapuolella erottuu heikosti: "[-] -28/92. Edellä mainittujen hakkausten yläpuolella on tähti ja teksti: "44 г 11/10". Jatkosodan aikana mäellä oli kaksi ilmatorjuntatykkiä, jotka sijaitsivat maahan kaivetuissa kuopissa, joiden reunoja lujitettiin ajoittain mm. kipsillä. Mäellä nykyisin olevat kolme ilmatorjuntatykin asemaa rakennettiin 1970-luvun alussa. Niistä kaksi pohjoisinta ovat samoille sijoilla, joissa sota-aikaiset tykkiasemat sijaitsivat. Keskimmäisen tykkiaseman luoteispuolella on maahan kaivettu 2 x 2 m kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 0,5 m. Vuodelta 1943 peräisin olevan kartan perusteella kuopassa on ollut tulenjohtoasema. Mäen huipun pohjoispuolella, tien itäreunalla on maahan kaivettu nelikulmainen, kivillä reunustettu kuoppa, jonka koko on 2,5 x 2,5 m ja syvyys 0,5 m. Vuodelta 1943 peräisin olevassa kartassa kohdalle on merkitty konekivääriasema. Tien länsipuolella, etelärinteessä on kivistä ladottu kaareva valli, joka on vuoden 1943 ilmakuvan perusteella ollut tuliasema, jonka torjuntasuunta on ollut lounaaseen, kohti lentokenttää.
metsakeskus.1000038403 698 Saukkojoki 10007 12004 13049 11006 27000 492556.00000000 7375134.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038403 Saukosta Saukkolammen kautta Kivijärveen laskeva Saukkojoki sijaitsee Viipuanselän pohjoispuolisella alueella, jossa ympäristö vaihtelee pienten tuoreiden kankaiden alueista suur- ja pienisaraisiin nevoihin. Puusto on valtaosiltaan mäntyä ja kuusta: latomuksen alueella ympäristöä hallitsee hieskoivu ja maasto on hyvin kivikkoista aivan puron varrella. Kivilatomus sijaitsee Saukkojoen etelärannalla suuren maakiven päällä. Tässä kohtaa joki on kavennut puroksi/ojaksi. Aivan joen rannalla puustoa hallitsee koivu ja maasto on hyvin kivikkoista. Latomus on koottu laattamaisista kivistä, joita löytyy aivan lähiympäristöstä. Kivilatomuksen voi nähdä kapealta polulta, joka kulkee kauempana latomuksen eteläpuolella. Latomus koostuu noin kuudesta laattakivikerroksesta ja se on noin puolen metrin korkuinen. Latomus näyttäytyy pyöreänmallisena päältäpäin katsottuna. Sen ylimmän kerroksen muodostaa kolme isoa laattaa, joista yksi on kolmionmallinen ja jonka lyhyet sivut ovat noin 60 cm:n pituiset. Koska latomus sijaitsee joen varrella, on se voinut toimia tai toimii edelleen joko rajana tai kulkumerkkinä yleisesti. Latomuksen ikää ei kuitenkaan tiedetä, eikä sitä siksi voi luokitella muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000038405 859 Vallinselkä länsi 10002 12001 13001 11019 27000 436610.00000000 7171390.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038405 Vinovalovarjosteen perusteella alueella on kymmenkunta asumuspainannetta noin 140 metrin matkalla. Korhosentien molemmin puolin on asumuspainanteita muistuttavia painanteita, jotka ovat kooltaan noin 10-17 metriä x 7-10 metriä. Tien eteläpuolella olevista painanteista ei havaittu koekuopissa mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Painanteissa on selkeät reunat ja ne ovat kohtalaisen korkeat. Kuopista on mahdollisesti otettu maata. Tien pohjoispuolella osa painanteista olivat samanlaisia korkeareunaisia, pohjaltaan epätasaisia ja asumuspainanteiksi hieman liian syviä. Näitä on todennäköisesti käytetty myös maanottoon. Muutama painanne olivat luonteeltaan edellä mainituista poikkeavia. Noin 3 metriä Korhosentiestä pohjoiseen on asumus-painanne, josta havaittiin koekuopasta likamaakerros, jossa palanutta luuta. Asumuspainanne on luode-kaakko suuntainen ja se on kooltaan noin 22 x 10 metriä. Asumuspainanteen pohja on tasainen ja vallit loivasti nousevat. Asumuspainanteen luoteispäähän tehdystä koekuopasta löytyi kappale kvartsia, kooltaan noin 6 x 5 cm. Kvartsikappaletta ei otettu talteen. Tästä painanteesta noin 35 metriä länsiluoteeseen on kaksi painannetta peräkkäin, jotka luonteeltaan vaikuttavat asumuspainanteilta. Koekuopista ei kuitenkaan havaittu jäänteitä asuinpaikasta. Keskimmäisen asumuspainanteen koko on noin 22 x 9 metriä. Läntisin asumuspainanne on kooltaan noin 14 x 7 metriä. Painanteiden pohja on tasainen ja niiden reunat ovat loivat. Molemmissa on kuitenkin selkeät vallit
metsakeskus.1000038406 698 Vaaniemi 10007 12001 13013 11006 27000 402936.00000000 7359976.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038406 Vaajärven etelärannalla on vanha tilan pihapiiri. Rakennukset on hävitetty alueelta jo 1960-luvulla, mutta rakennusten kiviperustoja ja tulisijojen kiveyksiä on vielä näkyvissä. Perustoja löytyi kolme ja tulisijoja kaksi. Alueella on myös vanha kaivon paikka. Alueella on ollut kaksi asuinrakennusta, kaksi navettaa, aittoja ja kalakellari. Ympäristö on kuivaa niittyä.
metsakeskus.1000038407 698 Vaajoen niska 10007 12015 13146 11006 27000 403361.00000000 7359936.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038407 Vaajoesta laskevaan Vaajärveen on tehty uittopato noin 250 m etelään Vaajärvestä. Uitto-pato on tehty kasaamalla maata pitkiksi valleiksi joesta kohtisuoraan molempiin suuntiin. Valli ulottuu joesta noin 80 m päähän. Vallit ovat noin parin metrin korkuiset ja noin kuuden metrin levyiset. Vallien päällä kasvaa koivikkoa. Joen kohdalla on ollut puiset luukkurakenteet. Nyt niistä on jäljellä vain eriasteisesti lahonneita hirsiä. Padon tarkoituksena on ollut kerätä lumien sulamisvedet ylävirran puolelle talteen uittoa varten. Aivan Vaajoen ja Vaajärven yhtymäkohdassa on hirsi poikittain joen yli. Hirrestä roikkuu kettinkiä. Tämän rakenteen tarkoitus on epäselvä. Tuskin liittyy alavirrassa olevaan tammeen.
metsakeskus.1000038408 484 Pooskerin kartanon laitumet 10007 12004 13054 11006 27000 209376.00000000 6863206.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038408 Röykkiöt ovat Köörtilän kylästä länteen, Pooskerinniemellä. Alue on osa Pooskerin kartanon laitumet -nimistä lihakarjan laiduntamaa perinnebiotooppikohdetta ja se kuuluu lisäksi Pooskerin saariston Natura 2000-alueeseen. Pooskerin kartanon alue (Veikkola) on maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Kartanon päärakennus on 1700-luvulta. 1500-luvulta 1900-luvun alkuun Pooskeri on kuulunut Sunniemen kartanolle ja saarella asui Sunniemen kartanon alustalaisena saarivahti. (Martti Santavuori, Merikarvia historia 1981.) Topografialtaan alue on tasaista maankohoamisrannikkoa. Pooskerinlahden rannalla sijaitsevista kiviröykkiöistä kahdesta otettiin koordinaatit GPS -laitteella. Näiden kahden havaintopisteen välissä oli lisää röykkiöitä ja niitä saattoi olla vielä muutama lisää alemman havaintopisteen 2 eteläpuolella. Kiviröykkiöitä esiintyy tervaleppää kasvavan hakamaavyöhykkeen ja metsälaitumen rajalla pitkin Pooskerinlahden ranta-aluetta. Röykkiöt sijaitsevat noin 20-30 metriä merenrantaniityn vesirajasta sisämaan suuntaan. Röykkiöitä on 5-7, mutta todellisesta määrästä ei ole varmuutta sillä koko aluetta ei käyty systemaattisesti läpi. Havaitut röykkiöt valokuvattiin. Röykkiöt ovat muodoltaan pyöreitä, osa on säännöllisiä ja osa epäsäännöllisiä. Vanhojen karttojen perusteella röykkiöiden pohjoispuolella, nykyisen kartanon alueella on ollut asutusta ainakin 1600-luvun lopulta saakka. Todennäköisesti enin osa röykkiöistä on raivausröykkiötä, mutta joukossa saattaa olla muitakin rakenteita, esim. kiukaita tai uunien jäännöksiä.
metsakeskus.1000038410 52 Nissinkangas 1 10002 12001 13007 11006 27007 324356.00000000 7030258.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038410 Paikalle on merkitty nimeämätön talo vuoden 1709 Pietarsaaren pitäjänkartassa ja autiotila ("öde") 1770-luvun pitäjänkartassa. Talonpaikkaa ei ole merkitty enää 1800-luvun pitäjänkarttaan, ja rauniot mainitaan "lapinraunioina" vuoden 1894 muinaisjäännösinventoinnin raportissa. Muinaisjäännös on ollut unohdettu läpi 1900-luvun, mutta vuonna 2019 siitä on tehty Museovirastolle ilmoitus. Nissinkankaan laella mäntymetsässä sijaitsee kolme maakellarin jäännöstä, noin kuusi metriä leveä ja metrin korkea kiviröykkiö (jalkamyllyn perustus?), kaksi mahdollista kiukaan jäännöstä, kiviaidan jäännöksiä ja yksi rakennuksen jäännös. Kyseessä on harvinainen, lähes täysin koskemattomana säilynyt 1700-luvun autiotontti.
metsakeskus.1000038412 217 Hokkaranta 10007 12001 13014 11006 27000 348160.00000000 7090862.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038412 Kohde sijaitsee asutusalueella Lestijoen pelto- ja rantamaisemassa joen länsirannalla. Paikalla on noin 4x4 metrin läpimittainen kivistä ladottu rakennuksen perustus. Kyseessä on tiettävästi vanhan sotilastorpan jäänteet. Perustus sijaitsee pellonreunassa omakotitalon läheisyydessä naapuritontilla. Tontilla on asuttu vielä 1960-luvun alussa.
metsakeskus.1000038413 924 Kuitusenkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 336581.00000000 7033027.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038413 Tervahauta sijaitsee Räyringissä Porasenjoen ja Pitkäkoskentien itäpuolella. Tervahauta on pyöreä ja läpimitaltaan noin 9 metriä. Halssi on haudan länsireunassa ja se on osittain tuhoutunut maanmuokkauksessa.
metsakeskus.1000038414 239 Rantola 10001 12001 13013 11006 27000 461485.00000000 7022817.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038414 Keiteleen vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä kirjattiin ylös tietoja 1700- luvun talonpaikasta Sulkavanjärven länsirannalla, Pekkalan tilan luoteispuolelta. Isännän mukaan talon luoteispuolella sijaitsevalla hiekkaharjanteella on kiviraunioita ja asumuksen pohja. Paikalla havaittiin pellon laidassa kooltaan n. 4x5 m oleva, neliömäinen rakennuksen kivijalka (n. 0,5 m) . Lähistöllä, n. 50-60 m löytöpaikasta pohjoiseen kulkee metsässä myös muurimainen kiviaita loivasti kaartaen koko harjanteen poikki. Paikalla on ilmeisesti 1700- luvulla sijainnut Rantolan tila. Tila näkyy vielä 1840- luvun pitäjänkartalla (Keitele 3314 02). Alue on 1970- luvun peruskartoilla sekä nykyisin metsää. Vinovalovarjostekartoilla kiviaita (eteläinen alkupiste 7022887/461506) näkyy selvästi. Kivijalasta kaakkoon näkyy myös kaksi rengasmaista vallia (7022772/461586), joiden itäpuolella on neljä kumparetta, mahdollisesti raivausröykkiöitä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa 1991 inventoinnin jälkeen.
metsakeskus.1000038415 208 Rahja Alajoenkari 10007 12004 13051 11006 27000 337694.00000000 7122131.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038415 Sijainti: Paikka sijaitsee Pappilankarin saaren kaakkoispäässä olevan laajan Alajoenkariniemen pohjoisosan länsirannalla, rannasta n. 25 m. Huomiot: Alajoenkari, merkkikivi, historiallinen, tiheä kuusimetsä, sammalta; pieni kiviröykkiö, Ø 0,9 m, jonka keskellä 0,6 m korkea pystykivi; ei hakkauksia. Tulkinta: mahdollisesti vanha rajakivi.
metsakeskus.1000038417 895 Koivuhaka 10002 12002 13019 11028 27000 213514.00000000 6749181.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038417 Pienen tuskin ympäristöstään erottuvan metsäisen kalliomäen kaakkoislaidalla sijaiseva noin 7-8 metriä halkaisijaltaan oleva isokokoisista kivistä tehty kiviröykkiö. Keskellä laaja, mutta vanha kaiveltu kuoppa.
metsakeskus.1000038419 148 Saarineitämövaara luode 10007 12011 13114 11006 27009 522275.00000000 7613905.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038419 Saarineitämövaaran luoteispuolella sijaitsee Ivalojoen meanderoimisen aiheuttama uoma. Uoman pohjoistörmällä kulkevan polun molemmin puolin löytyi vuonna 2012 toisen maailmansodan aikaisia kaivantoja, jotka sijoittuivat 122,5 m mpy korkeuskäyrän tuntumaan koillislounaissuuntaisesti. Lounaisimpana sijaitsee osin maahan kaivettujen telttojen pohjia, muutoin törmän reunassa on noin 700 metrin matkalla erilaisia kaivantoja, pieniä yhden miehen poteroita, lyhyitä ja suoria sekä U:n muotoisia juoksuhautoja.
metsakeskus.1000038420 420 Oraviniemi 10001 12016 13000 11006 27000 533575.00000000 6941318.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038420 Vinovalovarjostekartalla näkyy selvä rengasmainen valli, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Kyseessä on todennäköisesti tervahauta tai hiilimiilu. Oraviniemen alueella on toiminut tiilitehdas vuosina 1883 - 1927. Rakenne voi liittyä tiilitehtaan toimintaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038421 420 Hautolahti 10001 12016 13175 11006 27000 535920.00000000 6938269.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038421 Vinovalovarjostekartalla näkyy selkeä rengasmainen valli Oraviniemen eteläkärjessä, Hautolahden itärannan puolella. Kyseessä on todennäköisesti suurikokoinen tervahauta, halkaisija noin 18 metriä, jonka halssi laskee ilmeisesti lounaaseen. Oraviniemen alueella on toiminut tiilitehdas vuosina 1883-1927. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038422 208 Kuusimällä 10007 12013 13126 11006 27000 338971.00000000 7123621.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038422 Sijainti: Paikka sijaitsee Lintulahden koillispuolella olevan Kuusimällä -saaren lounaisrannalla. Huomiot: Kuusimällä, kalliohakkauksia, historiallinen, A: vaakakalliolla nimikirjaimet ja päivämäärä (osittain lohjennut) n. 30 x 35 cm alalla (J M 9.8-9 (?), B: edellisestä 5 m lounaaseen pystykalliossa kirjaimia n 20 x 40 cm alalla (PoP) sen alapuolella ilmeisesti (IC), hyvin rapautunut ja selvästi vanhempi kuin edelliset. Kohteen tarkka ajoitus ei ole selvillä.
metsakeskus.1000038423 261 Kumputunturi pohjoinen 10007 12005 13184 11006 27000 438044.00000000 7513918.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038423 Alue on loivasti pohjoiseen viettävää Kumputunturin alarinnettä. Ympäristö on tuoreen kankaan harvaa kuusikkoa, jossa kasvaa siellä täällä hyvin vanhoja mäntyjä. Kumputunturin pohjoispuolella kulkee vanha itä-länsisuuntainen kulkureitti. Kulkureitti erottuu vielä maastossa kapeana polkuna, vaikkei sitä kovin paljon enää käytetä. Reitti on merkitty aikoinaan maastoon mäntyjen kylkiin veistetyin pilkoin. Usein pilkat ovat vain pieniä viiltoja, mutta joissain puissa ne ovat suuria ja selvästi erottuvia. Erityisen suuret pilkat ovat reitin keskivaiheella, polun korkeimmalla kohdalla olevassa suuressa männyssä. Niitä on siinä joka puolella. Siinä oleviin pilkkoihin on kaiverrettu myös nimikirjaimia ja vuosilukuja. Pilkkoja löydettiin kaikkiaan kymmenestä männystä. Pilkkapetäjä 1 Männyn rinnankorkeusläpimitta on 40 cm. Pilkka on veistetty puun itäpuolelle. Pilkka on korkeudeltaan noin 25 cm ja leveydeltään noin 10 cm. Pilkkapetäjä 2 Männyn rinnankorkeusläpimitta on 60 cm. Pilkka on veistetty puun itäkoillispuolelle. Pilkka on korkeudeltaan noin 50 cm ja leveydeltään noin 10 cm. Pilkkapetäjä 3 Männyn rinnankorkeusläpimitta on 70 cm. Mänty erottuu selvästi ympäristöstään muita puita paksumpa-na. Puussa on useita eri puolille kirveellä veistettyjä pilkkoja, joihin on puukolla veistetty nimikirjaimia ja vuosilukuja. Vanhin löytynyt vuosiluku on 1908. Nimikirjaimia löydettiin AS ja ES, jotka vaikuttavat muita veistettyjä kirjaimia ja lukuja selvästi nuoremmilta. Vanhemmista veistetyistä kirjaimista on vaikea saada selvää. Joel Ahola on löytänyt pilkoista myös vuosiluvun 1871, mutta nyt se ei etsinnöistä huolimatta sattunut silmiini. Puu on ilmeisesti palanut ainakin kerran metsäpalossa vanhimpien pilkkojen tekemisen jälkeen. Pilkkapetäjä 4 Männyn rinnankorkeusläpimitta on 40 cm. Pilkka on korkeudeltaan noin 20 cm ja leveydeltään noin 10 cm. Pilkkaan on kaiverrettu tyylitelty M-kirjain. Pilkkapetäjä 5 Männyn rinnankorkeusläpimitta on 30 cm. Puun eri puolille on veistetty kolme pilkkaa kirveellä (leveydet ja korkeudet: 40 ja 15, 25 ja 10, 50 ja 15). Pilkkapetäjä 6 Kaatumaisillaan olevassa mäntykelossa on useita kirveellä hakattuja koloja ja pykäliä. Männyn rinnankorkeusläpimitta on 40 cm. Rungossa ei kuitenkaan ole mitään kaiverruksia. Pilkkapetäjä 7 Männyn rinnankorkeusläpimitta on 35 cm. Puun kylkiin on kirveellä veistetty kaksi pilkkaa (korkeudet ja leveydet: 30 ja 15, 50 ja 15). Pilkkapetäjä 8 Männyn rinnankorkeusläpimitta on 35 cm. Puun kylkiin on kirveellä veistetty kolme pilkkaa, joista laajin on metrin korkea ja 25 cm leveä. Pilkkapetäjä 9 Männyn rinnankorkeusläpimitta on 45 cm. Puun kylkiin on kirveellä veistetty kaksi pilkkaa (leveydet ja korkeudet: 25 ja 5, 30 ja 10). Pilkkapetäjä 10 Männyn rinnankorkeusläpimitta on 40 cm. Puun kylkiin on kirveellä veistetty kaksi pilkkaa (leveydet ja korkeudet: 25 ja 10, 25 ja 5).
metsakeskus.1000038424 895 Kuuskorpi 10007 12001 13014 11006 27000 213700.00000000 6749251.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038424 Pienen torpan perustus. Pitkän seinän pituus on noin 5m. Kiviperustan korkeus on noin 70 cm. Rakennuksen itäseinustalla on uuninperusta. Torppa sijaitsee aivan Uudenkaupungin ja Laitilan kuntien rajalla. Paikallisen oppaan mukaan kyseessä on Taakastenojassa sijainneen vesimyllyn (vajaa 100 metriä etelään, ojaa ruopattaessa, Paikalta on löytynyt graniittinen myllynkivi) myllärin torppa.
metsakeskus.1000038425 895 Kuuskorpi 2 10007 12016 13180 11006 27000 213692.00000000 6749165.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038425 Takastenojan pienessä koskessa on ollut vesimylly. Kohde on täysin tuhoutunut, mutta koskesta nostettu myllynkivi on vielä paikalle 1960 -luvulla rakennetun kesämökin pihassa pöytätasona. Kivi oli löytynyt kun ojan uomaa laajennettiin 1960-luvulla niin, että siihen saatiin pieni uima-allas, Paikallisten oppaan kertoman mukaan samalta alueelta ojaa ruopatteassa on löytynyt rautamiekka, joka oli pitkään paikalla olavan kesämökin omistajan seinällä koristeena. Silloinen omistaja on jo kuollut, eikä miekan sijaintipaikka ole enää tiedossa. Kuvauksen mukaan miekaassa olisi ollut ruoto, mutta ei väistintä ja se olisi ollut kaksiteräinen,
metsakeskus.1000038426 895 Kuuskorpi 3 10007 12016 13151 11006 27000 213537.00000000 6749092.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038426 Ainakin kolmen hiilimiilun perustat. Ainakin yksi niisätä on olltu tiilirakenteinen ja paikallisen oppaan kertoman mukaan tiilet on aikoinaan kuljetettu Männistön torpan navetan rakennusaineeksi.
metsakeskus.1000038427 626 Autio-Sirviö 10002 12001 13016 11006 27000 450804.00000000 7079235.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038427 Paikalla on ehkä viimeistään 1800-luvun alussa autioitunut, ilmeisesti 1570-luvulla perustetun talonpaikka erilaisine rakennusjäänteineen, peltoineen ja viljelysraunioineen. Talonpaikasta n. 500 m etelään olevaan hautakumpuun kerrotaan vainolaisen tappaman talonväen haudatun ks. kohde Hautakumpu 1000038428. Inventointi 2022: Haudanjoen eteläpuolella, niin joen eteläisen törmän päällä kuin törmän eteläpuolisella tasanteella aina Sirviöntielle asti, paikassa nimeltä Autio-Sirviö, havaittiin n. 2,3 ha alueella jäänteitä vanhasta talonpaikasta sekä vanhasta maataloustoiminnasta. Joen törmän lähettyvillä alue kasvaa vanhaa tuoreen kankaan kuusimetsää, ja siitä etelään Sirviöntielle asti varttuneen koivun, kuusen ja haavan muodostamaa sekametsää, jossa lukuisia niittymäisiä, harvemman, vaihtelevan ikäisen puuston täplittämiä aukeita. Aluetta halkovat useat vanhat pelto-ojat, etenkin sekametsää kasvavalla alueella, mutta paikoin myös joentörmälle asti. Muut havaitut kiinteät rakenteet keskittyvät joentörmän tuntumaan sekä alueen keskiosiin, ja näiden ympärillä alueen etelä-, itä- ja länsiosissa on oletettavasti ollut lähinnä peltoja ja niittyjä. Vanhoilla pelloilla ja niityillä kasvaa useita hyvin vanhoja (yli 100, jopa yli 150 vuotta vanhoja) puita. Jorma Tulkku mainitsee raportissaan vuodelta 1988 (Mika Sarkkisen 1995 inventointiraportin liitteessä 1) eräällä niityllä tuolloin 150-vuotiaan männyn ja 130-vuotiaan kuusen. Kohteen alustava rajaus sekä inventointihavaintojen että Jorma Tulkun kartoituksen pohjalta. Sarkkisen raportin (1995) liitteenä on kuvaus Jorma Tulkun alustavasta inventoinnista (v. 1988. Inventoinnissa 2022 Tulkun mainitsemista alakohteista paikannettiin numerot 1. Asuinrakennus [alakohde 1], 4. Kuoppa [kellari, alakohde 3], 6. Tervahauta [kohde Autio-Sirviö 2] mutta ei sen yhteydessä mainittua tulisijan rauniota, 8. Peltorauniot [alakohteet 7 ja 8], 9. Pellot [noin alustavan aluerajauksen eteläiset kaksi kolmasosaa]; Tulkun alakohteessa 2. Navetta ja kota mainitsema kodan tulisija saattaisi vastata tämän raportin alakohdetta 2, joka tosin vaikutti kotaa jykevämmän rakennuksen rauniolta, tulisijoineen. Tulkun alakohteen 2. navettaa, samoin kuin alakohteita 3. Sauna, 5. Kaivo ja 7. Kivikehä ei runsaan aluskasvillisuuden seasta havaittu, vaikkakin alueen viimeaikaisen koskemattomuuden perusteella niidenkin voidaan olettaa säilyneen.
metsakeskus.1000038428 626 Hautakumpu 10002 12002 13023 11006 27000 450985.00000000 7078657.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038428 Paikalla on maastokartalle merkitty tervahauta. Kirjatun perimätiedon mukaan paikalle olisi haudattu vainolaisen tappamia Autio-Sirviön talon asukkaita. Mika Sarkkisen inventointiraportin kuvaus (Pyhäjärvi O.L. inventointi 1995; s. 174, kohteen Autio-Sirviö): ”Talonpaikasta n. 500m etelään olevaan hautakumpuun kerrotaan vainolaisen tappaman talonväen haudatun.”Sarkkisen raportin Liitteen 1 kuvaus (Jorma Tulkun tekstistä ”Surma kulki suota myöten”): ”Perimätiedon mukaan vihollinen nousi jokivartta polkua, löysi alemman Sirviön talon, poltti sen ja tappoi asukkaat, jotka haudattiin hautakumpareeseen noin 500 metriä talosta etelään.” Inventointi 2022: Hautakumpare-nimisen nuorehkoa mäntyä kasvavan kivikkoisen moreenikumpareen laen pohjoispuolelta havaittiin yksi suurempi ja kaksi pienempää kuopannetta. Näistä ainakin suuri kuopanne ja pohjoisempi pienistä kuopanteista oli selvästi kaivettu moreeniin, poistaen kiviä, ja täytetty sittemmin hiekalla. Kaakkoisempi pienempi kuopanne vaikutti myös kaivetulta, mutta oli sikäli kapeasti kivien välissä, ettei tästä ilman tarkempia tutkimuksia voitu saada varmuutta. Suurin kuopanteista on muotonsa ja kokonsa puolesta mahdollinen aikuisen ihmisen hauta, ja myös sen täyttö hiekalla viittaa käyttöön kesähautana. Pienemmät kuopanteet voisivat vastaavasti olla tulkittavissa lasten kesähaudoiksi. Sijainnilla on selkeästi yhä paikallismerkitystä, sillä sinne johtaa läheiseltä metsäautotieltä valkoisin viitoin merkitty polku. Paikalta ei havaittu jälkiä peruskarttaan merkitystä tervahaudasta.
metsakeskus.1000038429 895 Koppari 10007 12004 13045 11006 27000 213116.00000000 6747439.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038429 Uudenkaupungin ja Vehmaan rajalla kulkeva näyttävä kiviaita. Pituus on noin 50 m ja sen leveys on noin 1-1,5 m. Aidan ja sen itäpuolella olevan pellon välissä on muutamia kiviröykkiöitä Vehmaan kunnan puolella.
metsakeskus.1000038430 208 Rahja Pikku-Louekarvo 10002 12016 13152 11006 27000 335166.00000000 7123086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038430 Sijainti: Paikka sijaitsee Pappilankarin saaren luoteisosan pohjoisrannan pohjoispuolella olevan Pikku-Louekarvo saaren pohjoispäässä. Alueesta 20 m itään on uudempi kesämökki ja 3 sivurakennusta. Huomiot: Pikku Louekarvo, muinaisjäännösryhmä; kiviröykkiöitä 9 kpl, pieni kivilatomus, kalliohakkaus, historiallinen, kalliolla; Kalliolla on 9 pientä kiviröykkiötä kahdessa rivissä. Toisessa rivissä on 5 röykkiötä ja toisessa 4. Röykkiöiden halakisija on 0,8 – 1,2 m ja korkeus 0,4-0,6 metriä. Röykkiö rivit ovat kaakko-luode suuntaisia ja ovat noin parinkymmenen metrin etäisyydellä toisistaan. Tulkinta: ranoja. Pieni kivilatomus sijaitsee koilisemman röykkiörivin kaakkoispuolella. Kyseessä on viidestä kivestä tehty ”kivipatsas”. Kalliohakkaus sijaitsee röykkiörivien luoteispäätyjen välissä. Kalliohakkaukseen on uurrettu "LAURI TORVI 19 31/V 34". Lähellä uudempi hakkaus "Olli".
metsakeskus.1000038430 208 Rahja Pikku-Louekarvo 10002 12013 13126 11006 27000 335166.00000000 7123086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038430 Sijainti: Paikka sijaitsee Pappilankarin saaren luoteisosan pohjoisrannan pohjoispuolella olevan Pikku-Louekarvo saaren pohjoispäässä. Alueesta 20 m itään on uudempi kesämökki ja 3 sivurakennusta. Huomiot: Pikku Louekarvo, muinaisjäännösryhmä; kiviröykkiöitä 9 kpl, pieni kivilatomus, kalliohakkaus, historiallinen, kalliolla; Kalliolla on 9 pientä kiviröykkiötä kahdessa rivissä. Toisessa rivissä on 5 röykkiötä ja toisessa 4. Röykkiöiden halakisija on 0,8 – 1,2 m ja korkeus 0,4-0,6 metriä. Röykkiö rivit ovat kaakko-luode suuntaisia ja ovat noin parinkymmenen metrin etäisyydellä toisistaan. Tulkinta: ranoja. Pieni kivilatomus sijaitsee koilisemman röykkiörivin kaakkoispuolella. Kyseessä on viidestä kivestä tehty ”kivipatsas”. Kalliohakkaus sijaitsee röykkiörivien luoteispäätyjen välissä. Kalliohakkaukseen on uurrettu "LAURI TORVI 19 31/V 34". Lähellä uudempi hakkaus "Olli".
metsakeskus.1000038430 208 Rahja Pikku-Louekarvo 10002 12004 13000 11006 27000 335166.00000000 7123086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038430 Sijainti: Paikka sijaitsee Pappilankarin saaren luoteisosan pohjoisrannan pohjoispuolella olevan Pikku-Louekarvo saaren pohjoispäässä. Alueesta 20 m itään on uudempi kesämökki ja 3 sivurakennusta. Huomiot: Pikku Louekarvo, muinaisjäännösryhmä; kiviröykkiöitä 9 kpl, pieni kivilatomus, kalliohakkaus, historiallinen, kalliolla; Kalliolla on 9 pientä kiviröykkiötä kahdessa rivissä. Toisessa rivissä on 5 röykkiötä ja toisessa 4. Röykkiöiden halakisija on 0,8 – 1,2 m ja korkeus 0,4-0,6 metriä. Röykkiö rivit ovat kaakko-luode suuntaisia ja ovat noin parinkymmenen metrin etäisyydellä toisistaan. Tulkinta: ranoja. Pieni kivilatomus sijaitsee koilisemman röykkiörivin kaakkoispuolella. Kyseessä on viidestä kivestä tehty ”kivipatsas”. Kalliohakkaus sijaitsee röykkiörivien luoteispäätyjen välissä. Kalliohakkaukseen on uurrettu "LAURI TORVI 19 31/V 34". Lähellä uudempi hakkaus "Olli".
metsakeskus.1000038430 208 Rahja Pikku-Louekarvo 10002 12016 13152 11006 27009 335166.00000000 7123086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038430 Sijainti: Paikka sijaitsee Pappilankarin saaren luoteisosan pohjoisrannan pohjoispuolella olevan Pikku-Louekarvo saaren pohjoispäässä. Alueesta 20 m itään on uudempi kesämökki ja 3 sivurakennusta. Huomiot: Pikku Louekarvo, muinaisjäännösryhmä; kiviröykkiöitä 9 kpl, pieni kivilatomus, kalliohakkaus, historiallinen, kalliolla; Kalliolla on 9 pientä kiviröykkiötä kahdessa rivissä. Toisessa rivissä on 5 röykkiötä ja toisessa 4. Röykkiöiden halakisija on 0,8 – 1,2 m ja korkeus 0,4-0,6 metriä. Röykkiö rivit ovat kaakko-luode suuntaisia ja ovat noin parinkymmenen metrin etäisyydellä toisistaan. Tulkinta: ranoja. Pieni kivilatomus sijaitsee koilisemman röykkiörivin kaakkoispuolella. Kyseessä on viidestä kivestä tehty ”kivipatsas”. Kalliohakkaus sijaitsee röykkiörivien luoteispäätyjen välissä. Kalliohakkaukseen on uurrettu "LAURI TORVI 19 31/V 34". Lähellä uudempi hakkaus "Olli".
metsakeskus.1000038430 208 Rahja Pikku-Louekarvo 10002 12013 13126 11006 27009 335166.00000000 7123086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038430 Sijainti: Paikka sijaitsee Pappilankarin saaren luoteisosan pohjoisrannan pohjoispuolella olevan Pikku-Louekarvo saaren pohjoispäässä. Alueesta 20 m itään on uudempi kesämökki ja 3 sivurakennusta. Huomiot: Pikku Louekarvo, muinaisjäännösryhmä; kiviröykkiöitä 9 kpl, pieni kivilatomus, kalliohakkaus, historiallinen, kalliolla; Kalliolla on 9 pientä kiviröykkiötä kahdessa rivissä. Toisessa rivissä on 5 röykkiötä ja toisessa 4. Röykkiöiden halakisija on 0,8 – 1,2 m ja korkeus 0,4-0,6 metriä. Röykkiö rivit ovat kaakko-luode suuntaisia ja ovat noin parinkymmenen metrin etäisyydellä toisistaan. Tulkinta: ranoja. Pieni kivilatomus sijaitsee koilisemman röykkiörivin kaakkoispuolella. Kyseessä on viidestä kivestä tehty ”kivipatsas”. Kalliohakkaus sijaitsee röykkiörivien luoteispäätyjen välissä. Kalliohakkaukseen on uurrettu "LAURI TORVI 19 31/V 34". Lähellä uudempi hakkaus "Olli".
metsakeskus.1000038430 208 Rahja Pikku-Louekarvo 10002 12004 13000 11006 27009 335166.00000000 7123086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038430 Sijainti: Paikka sijaitsee Pappilankarin saaren luoteisosan pohjoisrannan pohjoispuolella olevan Pikku-Louekarvo saaren pohjoispäässä. Alueesta 20 m itään on uudempi kesämökki ja 3 sivurakennusta. Huomiot: Pikku Louekarvo, muinaisjäännösryhmä; kiviröykkiöitä 9 kpl, pieni kivilatomus, kalliohakkaus, historiallinen, kalliolla; Kalliolla on 9 pientä kiviröykkiötä kahdessa rivissä. Toisessa rivissä on 5 röykkiötä ja toisessa 4. Röykkiöiden halakisija on 0,8 – 1,2 m ja korkeus 0,4-0,6 metriä. Röykkiö rivit ovat kaakko-luode suuntaisia ja ovat noin parinkymmenen metrin etäisyydellä toisistaan. Tulkinta: ranoja. Pieni kivilatomus sijaitsee koilisemman röykkiörivin kaakkoispuolella. Kyseessä on viidestä kivestä tehty ”kivipatsas”. Kalliohakkaus sijaitsee röykkiörivien luoteispäätyjen välissä. Kalliohakkaukseen on uurrettu "LAURI TORVI 19 31/V 34". Lähellä uudempi hakkaus "Olli".
metsakeskus.1000038431 626 Köyhänpelto 10002 12016 13182 11006 27000 449110.00000000 7059260.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038431 Paikallisen perimätiedon mukaan alueella olisi vanha kirkonpaikka (s.o. Pyhäjoen ensimmäinen kirkko 1630-luvulta) ja kalmisto. Maastotarkastuksessa alueen länsipuolella havaittiin ilmeisiä viljelysraunioita. Koordinaattien ilmoittamalla alueella sen sijaan oli kasvillisuuden peittämiä epämääräisiä rakenteita ja jokunen epämääräinen painuma. Pintatarkastelun perusteella ei voida kohteen luonnetta tarkemmin määritellä, mutta paikalla syntyi vaikutelma ilmeisen vanhoista jäänteistä.
metsakeskus.1000038432 626 Sirviö 10007 12004 13045 11006 27000 452425.00000000 7079930.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038432 Paikalla on maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva kiviaita. Jälkimmäisessä erottuu myös muita mahdollisia rakenteita laajahkolla alueella. Kyseessä todennäköisesti on 1570-luvulla perustetun Sirviön talon paikka.
metsakeskus.1000038433 208 Rahja Iso-Louekarvo 10002 12004 13000 11006 27000 334924.00000000 7123123.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038433 Sijainti: Paikka sijaitsee Pappilankarin saaren luoteisosan pohjoisrannan pohjoispuolella olevan Iso-Louekarvo niemen pohjoispään koillisrannalla. Huomiot: Iso Louekarvo, kiviröykkiö, historiallinen; kalliolla, aluskasvillisuus sammal; Kiviröykkiön halkaisija on 0,8 m ja korkeus 0,5 metriä. Tulkinta: rana.
metsakeskus.1000038434 208 Vääräkari 2 10002 12004 13000 11006 27008 334859.00000000 7122372.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038434 Sijainti: Paikka sijaitsee Pappilankarin saaren länsiosassa, Vääräkarin länsiosassa Haminanperänlahden pohjukan itärannalla, mökin kaakkoispuolella. Huomiot: Vääräkari 2, kiviröykkiö, historiallinen, vanha pihapiiri, heinikko; Kiviröykkiön halkaisija on 1,1 m ja korkeus 0,6 m. Tulkinta: rana. Lähistöllä on säilynyt 1800-luvun kalastajamaja.
metsakeskus.1000038440 272 Vionoja 2 10007 12004 13045 11006 27000 352370.00000000 7061023.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038440 Kiviaita sijaitsee Taide Vionojan museoalueella. Se on pohjois-eteläsuuntainen ja noin 80 metriä pitkä ja noin 4 metriä leveä. Kaapelikaivantotyöt ovat tuhonneet kiviaitaa yhdestä kohtaa, mutta muuten se on hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000038442 290 Papinsalmi 10002 12001 13000 11004 27000 651659.00000000 7136627.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038442 Kohde sijaitsee Iso-Palonen-järven Papinsalmen pohjoispuolella, Papinsalmen levähdyspaikalla Iso-Palosen retkeilyreitin varrella. Laavun ja nuotiopaikan luota ja ympäriltä löytyy kuluneesta maasta kvartsi-iskoksia ja -esineitä. Polun vieressä, noin 30 metriä laavusta länsiluoteeseen ja puuvajan eteläpuolella on kuoppajäännös, jonka mitat ovat 1,8 x 1,1 metriä ja syvyys noin 0,3 metriä. Samalla alueella on myös historialliseen aikaan ajoittuva liesilatomus josta näkyy kuluneella maanpinnalla noin 0,3m (mh tunnus 117565).
metsakeskus.1000038442 290 Papinsalmi 10002 12001 13000 11006 27000 651659.00000000 7136627.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038442 Kohde sijaitsee Iso-Palonen-järven Papinsalmen pohjoispuolella, Papinsalmen levähdyspaikalla Iso-Palosen retkeilyreitin varrella. Laavun ja nuotiopaikan luota ja ympäriltä löytyy kuluneesta maasta kvartsi-iskoksia ja -esineitä. Polun vieressä, noin 30 metriä laavusta länsiluoteeseen ja puuvajan eteläpuolella on kuoppajäännös, jonka mitat ovat 1,8 x 1,1 metriä ja syvyys noin 0,3 metriä. Samalla alueella on myös historialliseen aikaan ajoittuva liesilatomus josta näkyy kuluneella maanpinnalla noin 0,3m (mh tunnus 117565).
metsakeskus.1000038444 91 Merisatama 1 10002 12017 13193 11006 27000 385949.00000000 6670144.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038444 Sijaintipaikka on Helsingin Ullanlinnan edustalla Merisatamassa Sirpalesaaren ja Liuskasaaren välisen aallonmurtajan pohjoispuolella. Puurakenteisesta aluksesta on jäljellä pohja ja kylkien alaosia. Toinen kylki on revähtänyt irti kölistä ja makaa pohjalla. Hylky on noin 17 metriä pitkä ja viisi metriä leveä. Se on pahoin rikkoutunut ja osia on levinnyt laajalle alueelle pohjaan. Aluksessa on massiiviset kaaret ja ne on osassa alusta sijoitettu aivan vieri viereen. Alus on rakennettu vankkatekoiseksi. Alus on tasasaumainen ja siinä on ollut myös sisälaudoitus. Kaarissa on puutappeja ja yhdessä rautatappi. Hylyn kunto ja olemus viittaa siihen, että alus on uponnut yli sata vuotta sitten. Hylky makaa matalassa vedessä, mikä on osaltaan edesauttanut sen rikkoutumista. Alus on myös voitu hylätä ja purkaa sen ylimpiä osia. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että sedimentin sisällä on säilynyt ehjänä hylyn pohjaosa ja kylkien alaosia. Hylystä ei pysty ilman lisäkenttätöitä päättelemään kumpi pää on perä ja kumpi keula. Alus on uponnut syvälle sedimenttiin ja sen sisälle on myös kertynyt runsaasti sedimenttiä. Hylyn sisällä on irtonaisia lankkuja ja muita hylyn osia. Sisällä on puisen tynnyrin jäänteitä. Hylyn ympärillä ja päällä on suuria kiviä, jotka voivat olla peräisin Sirpalesaaren ja Liuskasaaren välisen aallonmurtajan perustamisesta. Tämä viittaisi siihen, että hylky on uponnut ennen läheisen aallonmurtajan rakentamista. Aallonmurtaja näkyy alueen karttoissa viimeistään vuonna 1909. Aluksen tarkempi analysointi vaatii paremman näkyvyyden vedessä ja ajoittaminen puunäytteiden ottamisen hylystä. Läheisellä Sirpalesaarella toimi vielä 1900-luvun alussa konetehdas ja telakka Helsingfors Motorbåtvarf. 1922 Sirpalesaarelle perustettiin Moottoritehdas Ares Ab. Liuskasaareen on 1876 karttaan merkitty båtvarf. Alueella on kulkenut vanhoja väyliä. Kauppa-alusliikenne oli määrätty käyttämään Uunisaarten ja Harakan välisen salmen läpi kulkenutta väylää Krimin sodan aikana. Määräys tästä annettiin 26.8.1854.
metsakeskus.1000038445 698 Kuusilampi 10007 12004 13055 11006 27000 417813.00000000 7367749.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038445 Louevaaran ja Isopärin välisessä notkelmassa on pieni Kuusilampi, jonka ympäristö on rehevää lehtomaista kangasta. Kuusilammesta kohti luodetta alas rinnettä virtaa pieni puro. Ympärillä on järeitä kuusia. Piisin välittömässä lähiympäristössä pienempiä kuusia ja hies-koivuja. Louevaara sijaitsee noin 25 km Rovaniemeltä lounaaseen. Sen ja viereisen Isopärin välissä sijaitsevan Kuusilammen luoteispuolella, noin 40 m lammen rannasta on kaksi todennäköi-sesti piisin jäännöstä vajaan kahden metrin päässä toisistaan. Läntisempi (3417953 7370831) on suorakaiteen muotoinen, kooltaan 1.7x1.1 m ja korkeudeltaan 1 m. Se on koottu laakakivistä. Itäisempi (3417954 7370831) on sortunut ja kooltaan noin 1.7 x 2 m ja korkeudeltaan noin metrin. Molemmat piisin jäännökset ovat osin sammaleen peitossa. Itäisemmän kasan vieressä on halkaisijaltaan puolitoistametrinen ja noin 70 cm syvä kuop-paa. Piiseistä noin kuuden metrin päässä on toinen kuoppa. Mitään muita merkkejä rakenteista, kuten hirsien jäännöksiä. ei havaittu. Kyseessä lienee vanha asuinpaikka, josta on jäljellä enää kaksi piisin jäännöstä ja kuoppaa. Ihmisen oleskeluun paikalla viittaa myös rakenteiden ympäristön tiheä kuusikko ja hies-koivikko.
metsakeskus.1000038446 700 Pappila 10002 12001 13009 11006 27000 598052.00000000 6796165.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038446 Ruokolahden seurakunnan historian perusteella paikalla on ollut Ruokolahden pappila viimeistään 1700-luvun alkupuolelta, mahdollisesti jo aiemmin. Ruokolahden seurakunta itsenäistyi vuonna 1572 ja kirkko rakennettiin 1570-90-luvuilla. 1700-luvun puolivälissä pappilan tontilla oli päärakennuksen lisäksi useita rakennuksia, joista muodostui erilliset mies- ja karjapihat. Päärakennus rakennettiin uusiksi useita kertoja 1700- ja 1800-luvuilla. 1800-luvulla tonttimaalla oli kymmeniä rakennuksia. Viimeisin ja sittemmin jo purettu päärakennus valmistui 1963. Muinaisjäännösaluerajaus perustuu pappilan tonttimaata kuvaavaan Viipurin läänin verollepanokarttaan vuodelta 1779/80, ja Senaatin kartastoon sekä vuoden 2020 tarkastukseen, korkeusmalliin ja ilmakuvaan.
metsakeskus.1000038447 564 Vaakunakylä 10007 12001 13183 11042 27028 426670.00000000 7212625.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038447 Paikalla on ollut saksalaisten esikunta-, toimisto ja majoitustarkoitusta varten vuonna 1942 rakentama alue, ns. Vaakunakylä. Nykyisen rautasillan ja venesataman välisellä alueella Hartaanselän länsirannalla olevalla ranta-alueella on ollut runsaat 20 rakennusta noin 80 x 200 metrin alueella, ks. Stig Roudasmaa, Oulun varuskunnan historia (Scripta historica VII, 1981), s. 180-181. 2023: Kohdetta ei tarkastettu inventoinnin aikana.
metsakeskus.1000038448 52 Nissinkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 324262.00000000 7030096.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038448 Kookas ympärysvallillinen tervahauta Nissinkankaan jyrkässä länsirinteessä. Halkaisija noin 18 metriä ulkosyrjältä mitattuna. Halssi laskee länteen. Rinteessä on pohjois- ja eteläpuolella myös vanhoja hiekkakuoppia.
metsakeskus.1000038449 297 Horkanlahden hautausmaa 10002 12002 13021 11006 27008 555352.00000000 6957734.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038449 Metsäinen hautausmaa Vehmersalmella Lempelänniementien pohjoispuolella, pinta-alaltaan noin 0,58 hehtaaria. Hautausmaa otettiin käyttöön vuonna 1865. Viimeiset hautaukset on tehty alueelle vuonna 1913. Hautausmaalla on edelleen 95 muistomerkkiä, joista puisia hautalautoja on 48 (alkuperäiset varastorakennuksen suojassa, tehty kopiot haudoille), graniittisia 33 ja metallisia 14 kappaletta. Hautausmaalle on haudattu arviolta noin 3200-3500 henkilöä. Hautausmaalla on pieni hirsinen varastorakennus ja puinen portti ja pisteaitaa ainakin portin puoleisella sivulla.
metsakeskus.1000038450 698 Pöyliövaara 10002 12013 13126 11006 27000 442814.00000000 7373431.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038450 Paikalla on 30 x 10 m laaja ja pääosin humuksesta vapaa avokallio. Kallio on kymmenisen metriä rinteellä sijaitsevan luonnonsuojelualueen eteläreunasta pohjoiseen ja alueen keskivaiheella. Luonnonsuojelualueen rajaa sivuten kulkee kolmisen metriä leveä valaistu ulkoilupolku. Aivan kallion lounaispuolella on infotaulu ja polkujen risteyskohta. Kalliolla on nähtävissä seitsemässä kohdassa eri-ikäisiä hakkauksia, joista vanhin ikämerkintä on vuodelta 1853. Piirroksen ulkopuolella, kallion itäosassa, oli lisäksi ohuen humuksen alle peittyviä hakkauksia. Mahdollisesti hakkauksia voisi olla myös hieman alemmalla tasolla olevalla kalliolla, nyt havaittujen pohjoispuolella.
metsakeskus.1000038452 320 Törmä 10007 12016 13182 11006 27000 515974.00000000 7405509.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038452 Paikalla on peltoaitoja, jotka osin sijaitsevat nykyisen peruskartalle merkityn pellon reunassa ja osin metsässä. Metsässä oleva peltoaita on 25 m pitkä ja luoteessa epämääräinen sekä hieman vaurioitunut, koostuu osin isoista kivistä ja voi ajoittua lähihistoriaan. Peltoaidasta kaakkoon on metsässä peltoröykkiöitä, joiden ikää voi olla 100 vuottakin. Lähistön maaperä on kivikkoista ja joitakin vanhoja peltoaitojen ja röykkiöiden jäänteitä on havaittu Lehtolantien vierilläkin.
metsakeskus.1000038453 851 Mellasalo 10002 12004 13052 11002 27000 370122.00000000 7317335.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038453 Vuoden 1991 tarkastuskertomuksen mukaan kohde on noin 1,5 km pitkä pohjois-eteläsuuntainen harjanne. Harjanteen pohjoispäässä on soramonttu. Mäen päällä kulkee harjanteen suuntainen metsätie. Rakkakuoppakohde sijaitsee tien länsipuolella noin 15-20 metriä tiestä. Mäen korkeimmalla kohdalla on 2-3 kuoppaa, joista yksi voi olla nykyaikainen. Pohjoisempana oleva kuoppa on noin 1,5 m halkaisijaltaan ja noin 1 m syvä. Kuopan ympärillä on kivinen valli. Koko kuopan ja vallin halkaisija on noin 5 m ja vallin korkeus noin 30 cm. Kohde muistuttaa kraaterimaista röykkiötä. Toinen kuoppa on edellisestä noin 20 m etelään ja huomattavasti pienempi. Kuoppaa kiertää myös kivinen valli ja se muistuttaa myös kraaterimaista kivilatomusta. Kuoppa on vain noin 30 cm syvä ja 0,5-1 m halkaisijaltaan. Edellisistä kuopista noin 5-10 m länteen sijaitsee kaksi kuoppaa hieman edellisiä alempana. Nämä kuopat ovat myös pieniä noin 30-50 cm syviä ja halkaisijaltaan noin 1 m. Vuoden 1993 inventointikertomuksessa vuonna 1991 tarkastuskertomuksessa kuvailtu kuoppakohde mainitaan osittain tuhoutuneeksi metsäaurauksen vuoksi. Pohjoisin, lakiharjanteen päällä oleva kuopanne, on säilynyt. Paksun sammalkerroksen peittämän kuopan halkaisija on 4,5 m ja syvyys 0,8 m. Rakenteeseen kuuluu matala valli. Kohteen aluerajaus perustuu arvioon, joka on tehty vuoden 1991 tarkastuskertomukseen ja vuoden 1993 inventointiraporttiin pohjautuen. Aluerajaus on tarkastettava maastossa. 2024: Kohteella tehtiin tarkastus ja samalla rakkakuopat pyrittiin paikantamaan maastossa. Kivien vuoraamia rakkakuoppamaisia kohteita paikannettiin kolme. Kaksi rakkakuoppaa sijaitsee reilu metrin etäisyydellä toisistaan aivan metsätien vieressä länsipuolella. Kolmas rakkakuoppa sijaitsee pohjoisessa noin 30 metrin päässä. Kuopan länsi- ja pohjoisreunalla selkeä kivistä tehty vallimainen rakennelma, joka on suurimmalta osin kasvillisuuden peittämä. Kuopan alueella on irtokiviä, jotka ovat todennäköisesti peräisin itäreunan vallista, joka on todennäköisesti jossain vaiheessa osin tuhoutunut. Mahdollisesti alueella on ajettu koneella ja kivet ovat siirtyneet siinä yhteydessä.
metsakeskus.1000038454 740 Kiviojanmäki 2 10002 12006 13077 11006 27000 602590.00000000 6873669.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038454 Kuppikivi kivisessä ja epätasaisessa kuusikossa n. 20 m Savonlinna-Enonkoski tien itäpuolella, n. 100 m Kiviojanmäki-nimisen kuppikiven pohjoispuolella. Pöytämäinen, karkea, noin 1,5 x 1,3 x 0,5 m kivi, jossa suuria halkeamia. Kivi oli löytöhetkellä multa- ja sammalkerroksen alla. Kiven juurelle sen länsipuolelle kasattu pieni viljelyröykkiö. Kiven yhdellä laidalla on neljän kupin (n. 3-4 cm x 1-1,5 cm) muodostama väkäsmäinen kuvio. Toisella laidalla on kolmen pienen kupin rivi. Hieman sivussa on yksi matala syvennys ja yksi isompi (n. 6 x 3 cm) kuppi keskellä halkeamaa. Ehkä myös pari hyvin pientä ja matalaa syvennystä.
metsakeskus.1000038455 922 Hoppu 10001 12002 13000 11033 27018 316104.00000000 6803639.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038455 Metallinetsinnässä on huhtikuussa 2020 löytynyt 10 cm syvyydestä viikinkiaikaisen rannerenkaan katkelma. Läheltä myös kupariseosesineen katkelma. Lisää löytöjä toimitettu kesäkuussa 2020 ja merkitty alakohteiksi. Löytösyvyys 4 - 10 cm. Vaatii lisäselvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038455 922 Hoppu 10001 12002 13000 11033 27019 316104.00000000 6803639.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038455 Metallinetsinnässä on huhtikuussa 2020 löytynyt 10 cm syvyydestä viikinkiaikaisen rannerenkaan katkelma. Läheltä myös kupariseosesineen katkelma. Lisää löytöjä toimitettu kesäkuussa 2020 ja merkitty alakohteiksi. Löytösyvyys 4 - 10 cm. Vaatii lisäselvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038456 922 Jaanu 10002 12008 13000 11033 27018 315515.00000000 6802836.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038456 Huhtikuussa 2020 on metallinetsinnässä löytynyt viikinkiaikainen tasavarsisolki ja myöhäisrautakautinen vyönhela 10 cm syvyydestä (Ilppari ILM 14130, 14133). Alakohteeksi on merkitty tasavarsisoljen katkelman ja rannerenkaan katkelman löytöpaikat (Ilppari ILM 14245).
metsakeskus.1000038457 16 Lintuvuori 10002 12004 13051 11006 27000 436140.00000000 6798278.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038457 Lintuvuoren laella sijaitseva Asikkalan, Sysmän ja Heinolan rajojen rajapyykki, johon liittyy myös paikallista kansanperinnettä.
metsakeskus.1000038458 81 Rajakivi 10002 12004 13051 11006 27000 448560.00000000 6840165.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038458 Rajakivi on merkitty ja nimetty samalla nimellä jo vuosina 1795-1828 laadittuun Hartolan pitäjän Jousan (Joutsa) kylän isojakokarttaan (Kansallisarkisto: C3:2/10-68). Tähän aikaan se on ollut Jousan ja Ruskealan kylien sekä Rusin luutnantin virkatalon tilusten rajakivi. Vielä nykyäänkin se on Hartolan kunnan sisällä olevan Joutsan kunnan maa-alueen rajakivi.
metsakeskus.1000038459 81 Kilkintiesaari 10002 12009 13094 11010 27000 461812.00000000 6816425.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038459 Kilkintiensaaren lounaislaidalla sijaitsee pyöreä kuopanne. Kuopanteen pohjalle tehdystä lapionpistosta löytyi runsaasti hiiltä. Kooltaan kuoppa on noin 2 x 1,5 metriä. Syvyyttä sillä on noin 70 cm. Saaresta löydetyn keskiaikaan ajoittuvan kirveen löytöpaikka on noin 20 metriä kuopanteesta itäkaakkoon (ETRS-TM35FIN -koordinaatit: N 6816421 E 461832). Kirveenterän lähellä oleva kuoppa voi olla kodanpohja tai hiili-/tervahauta, sekin mahdollisesti keskiaikainen.
metsakeskus.1000038461 111 Kerminsaari 10002 12004 13051 11006 27000 463557.00000000 6804290.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038461 Saarella sijaitseva rajamerkki, melko hyvin säilynyt neliskulmainen kivilatomus. Saareen liittyvän perimätiedon mukaan kalastajat ovat pitäneet saarta uhripaikkana ja siellä on sijainnut myös uhrikivi. Matala maakivi lähellä rajamerkkiä sopisi periaatteessa kyseiseksi uhrikiveksi.
metsakeskus.1000038461 111 Kerminsaari 10002 12006 13084 11006 27000 463557.00000000 6804290.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038461 Saarella sijaitseva rajamerkki, melko hyvin säilynyt neliskulmainen kivilatomus. Saareen liittyvän perimätiedon mukaan kalastajat ovat pitäneet saarta uhripaikkana ja siellä on sijainnut myös uhrikivi. Matala maakivi lähellä rajamerkkiä sopisi periaatteessa kyseiseksi uhrikiveksi.
metsakeskus.1000038462 98 Niurankivi 10002 12004 13051 11006 27008 430043.00000000 6769836.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038462 Suuri siirtolohkare Niinimäen laella. Niurankivi on ollut kylänrajan rajapiste viimeistään 1800-luvun alkupuolella, mikä käy ilmi Pyhäntaan kylän isojakokartasta 1830-luvulta (Salvén, R. & Sternvall L. 1831–1838, Kansallisarkisto H25:6a/2-21). Kyseessä voi olla huomattavasti vanhempikin rajapaikka. Siirtolohkareen erityiseen merkitykseen viittaa se, että kivi on joskus nimetty erisnimellä.
metsakeskus.1000038463 98 Karhunkivi 10002 12004 13051 11006 27000 401843.00000000 6758692.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038463 Karhunkivi on Hämeenkosken ja Kärkölän rajalla sijaitseva siirtolohkare – halkikivi. Kivi sijaitsee Karhunkivenmäen eteläpuolella metsäalueella, ja on ollut rajakivenä viimeistään 1700-luvulla (rajan kulku on merkitty mm. Wetterstedtin vesistökarttaan 1770-luvulta). Rajakivi on mäentörmällä lojuva, kahteen suureen ja muutamaan pienempään kappaleeseen lohjennut valtava siirtolohkare. Kahden suurimman kappaleen väliin jää noin 1,5 metriä leveä halkeama, joka muodostaa lähes luolamaisen tilan. Halkeaman läntisen seinämän kattomaisesti kaartuvassa pinnassa on punaisella värillä, ehkä punamullalla, tehty maalaus. Maalaus vaikuttaa kahdelta kirjaimelta tai kirjaimia muistuttavilta symboleilta, ja siinä lukee ehkä R A tai R Å. Maalausta vastapäätä, aivan halkeaman pohjoisaukolla, on itäisessä seinämässä kaksi kalliohakkausta, joista ensimmäisessä lukee numerot 250 ja sen vasempaan yläkulmaan hakatussa numerot 310. Numerot ovat todennäköisesti vanhojen tilojen tai rajapyykkien tunnuksia, jotka on hakattu rajakiveen rajankäynnin aikana.
metsakeskus.1000038463 98 Karhunkivi 10002 12004 13051 11033 27000 401843.00000000 6758692.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038463 Karhunkivi on Hämeenkosken ja Kärkölän rajalla sijaitseva siirtolohkare – halkikivi. Kivi sijaitsee Karhunkivenmäen eteläpuolella metsäalueella, ja on ollut rajakivenä viimeistään 1700-luvulla (rajan kulku on merkitty mm. Wetterstedtin vesistökarttaan 1770-luvulta). Rajakivi on mäentörmällä lojuva, kahteen suureen ja muutamaan pienempään kappaleeseen lohjennut valtava siirtolohkare. Kahden suurimman kappaleen väliin jää noin 1,5 metriä leveä halkeama, joka muodostaa lähes luolamaisen tilan. Halkeaman läntisen seinämän kattomaisesti kaartuvassa pinnassa on punaisella värillä, ehkä punamullalla, tehty maalaus. Maalaus vaikuttaa kahdelta kirjaimelta tai kirjaimia muistuttavilta symboleilta, ja siinä lukee ehkä R A tai R Å. Maalausta vastapäätä, aivan halkeaman pohjoisaukolla, on itäisessä seinämässä kaksi kalliohakkausta, joista ensimmäisessä lukee numerot 250 ja sen vasempaan yläkulmaan hakatussa numerot 310. Numerot ovat todennäköisesti vanhojen tilojen tai rajapyykkien tunnuksia, jotka on hakattu rajakiveen rajankäynnin aikana.
metsakeskus.1000038463 98 Karhunkivi 10002 12004 13051 11010 27000 401843.00000000 6758692.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038463 Karhunkivi on Hämeenkosken ja Kärkölän rajalla sijaitseva siirtolohkare – halkikivi. Kivi sijaitsee Karhunkivenmäen eteläpuolella metsäalueella, ja on ollut rajakivenä viimeistään 1700-luvulla (rajan kulku on merkitty mm. Wetterstedtin vesistökarttaan 1770-luvulta). Rajakivi on mäentörmällä lojuva, kahteen suureen ja muutamaan pienempään kappaleeseen lohjennut valtava siirtolohkare. Kahden suurimman kappaleen väliin jää noin 1,5 metriä leveä halkeama, joka muodostaa lähes luolamaisen tilan. Halkeaman läntisen seinämän kattomaisesti kaartuvassa pinnassa on punaisella värillä, ehkä punamullalla, tehty maalaus. Maalaus vaikuttaa kahdelta kirjaimelta tai kirjaimia muistuttavilta symboleilta, ja siinä lukee ehkä R A tai R Å. Maalausta vastapäätä, aivan halkeaman pohjoisaukolla, on itäisessä seinämässä kaksi kalliohakkausta, joista ensimmäisessä lukee numerot 250 ja sen vasempaan yläkulmaan hakatussa numerot 310. Numerot ovat todennäköisesti vanhojen tilojen tai rajapyykkien tunnuksia, jotka on hakattu rajakiveen rajankäynnin aikana.
metsakeskus.1000038464 111 Ukonniemi Ukonvuori 10007 12014 13149 11006 27027 455236.00000000 6786472.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038464 Syksyllä 2019 löydettiin metallinilmaisimella vuoren lakialueella (pääosin) kymmenittäin sotilaskiväärin 7.62x54R -kaliiperin hylsyjä. Osassa hylsyistä oli kantaleima G 17, yhden kannassa oli telttaa muistuttava kuvio. On mahdollista, että ne liittyvät sisällissodan aikaisiin taisteluihin.
metsakeskus.1000038465 111 Ämmävuori 10007 12016 13198 11006 27000 455305.00000000 6781147.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038465 Ämmävuoren laella sijaitsee kolme pientä kiviröykkiötä. , jotka sijaitsevat lähellä toisiaan. Röykkiöt ovat mahdollisesti alun perin olleet kivisiä perustuksia puupaaluille, jotka ovat yhdessä muodostaneet jonkinlaisen rakenteen, ehkä kolmiomittaustornin. Mikään tunnettu nykyinen tai vanha raja ei kulje tältä kohtaa.
metsakeskus.1000038466 405 Suuripelto 10002 12001 13016 11006 27005 582691.00000000 6779765.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038466 Kohde sijaitsee Joutsenon Ritasuon koillispuolella, Suuripellon koillislaidassa pellon reunassa. Paikka on länteen viettävällä loivalla rinteellä. Karstunrannan paikallishistoriaa selvittävän hankkeen yhteydessä paikalta on löytynyt huhtikuussa 2020 metallinpaljastimella löytäjien mukaan useita 1500-luvun lopun ja 1600-luvun alun rahoja. Ilmoituspalvelun ilmoituksen perusteella joukossa on ainakin Juhana III:n kahden äyrin raha. Pääosa rahoista on tullut esiin noin 30 x 30 m alueelta. Vuonna 2020 rahojen löytöpaikan tarkastuksen yhteydessä kaivetuissa koepistoissa (3 kpl) havaittiin tulessa rapautuneita ja halkeilleita kiviä, muutama pala palanutta savea ja pellon kyntökerroksen alla noin 25 cm paksu vanha kulttuurikerros, jossa on joukossa mm pieniä määriä hiiltä. Kulttuurikerroksesta talletetusta puuhiilestä tehtiin myöhemmin vuonna 2023 radiohiiliajoitus, joka antoi tulokseksi varhaismetallikautisen ajoituksen (2807+-21 BP, mediaani 960 calBC, Hela-5133) Havaintojen perusteella paikalla on sekä varhaismetallikauteen että 1500- ja 1600-lukujen vaihteeseen ajoittuva käyttövaihe. Vuoden 1766/1787 kartassa paikalle on kuvattu pellolle viljelemätön suorakaiteenmuotoinen alue, mutta tonttimaat ovat sijainneet lähempänä Kolarinlahtea.
metsakeskus.1000038466 405 Suuripelto 10002 12001 13016 11006 27006 582691.00000000 6779765.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038466 Kohde sijaitsee Joutsenon Ritasuon koillispuolella, Suuripellon koillislaidassa pellon reunassa. Paikka on länteen viettävällä loivalla rinteellä. Karstunrannan paikallishistoriaa selvittävän hankkeen yhteydessä paikalta on löytynyt huhtikuussa 2020 metallinpaljastimella löytäjien mukaan useita 1500-luvun lopun ja 1600-luvun alun rahoja. Ilmoituspalvelun ilmoituksen perusteella joukossa on ainakin Juhana III:n kahden äyrin raha. Pääosa rahoista on tullut esiin noin 30 x 30 m alueelta. Vuonna 2020 rahojen löytöpaikan tarkastuksen yhteydessä kaivetuissa koepistoissa (3 kpl) havaittiin tulessa rapautuneita ja halkeilleita kiviä, muutama pala palanutta savea ja pellon kyntökerroksen alla noin 25 cm paksu vanha kulttuurikerros, jossa on joukossa mm pieniä määriä hiiltä. Kulttuurikerroksesta talletetusta puuhiilestä tehtiin myöhemmin vuonna 2023 radiohiiliajoitus, joka antoi tulokseksi varhaismetallikautisen ajoituksen (2807+-21 BP, mediaani 960 calBC, Hela-5133) Havaintojen perusteella paikalla on sekä varhaismetallikauteen että 1500- ja 1600-lukujen vaihteeseen ajoittuva käyttövaihe. Vuoden 1766/1787 kartassa paikalle on kuvattu pellolle viljelemätön suorakaiteenmuotoinen alue, mutta tonttimaat ovat sijainneet lähempänä Kolarinlahtea.
metsakeskus.1000038467 290 Hautalahti 10002 12001 13000 11004 27000 651965.00000000 7135234.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038467 Kohde sijaitsee Veräisen Hautalahden kaakkoisrannalla Valkeiskangasta ja Syväniemeä erottavalla soisemman alueen pohjoisrannalla. Ranta on kivikkoista tältä kohdalta, kivet ovat pieniä. Kohteesta pohjoiseen on Saunaniemen esihistoriallinen asuinpaikka, kohteesta luoteeseen on kaksi pyyntikuoppakohdetta ja mahdollinen esihistoriallinen asuinpaikka. Rantakivien lomassa on vedenrajassa siellä täällä kvartsia. Kvartsit ovat veden ja kivikon kuluttamia. Joissakin näkyy silti selvästi työstöjälkiä. Alueen rajausta ei ole selvitetty. Löydöt KM39525, kvartseja.
metsakeskus.1000038468 494 Koivusuo 2 10001 12001 13001 11004 27000 454154.00000000 7181364.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038468 Laserkeilausaineistossa havaittu kohde, joka sijaitsee Kylmälänkyläntien itäpuolella noin 3,4 km Muhosjoesta luoteeseen länsi-itäsuuntaisten dyyniharjanteiden päällä. Paikalla on kaksi lähekkäistä, länsi-itäsuuntaista dyyniharjannetta, joiden päällä on useita mahdollisia asumuspainanteita. Lähiympäristössä on myös tarkastettuja asuinpaikka- ja asuipainnannekohteita (Pahasuo ja Koivusuo). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038469 290 Iso-Tahkonen 2 10002 12016 13175 11006 27000 656255.00000000 7135940.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038469 Kohde sijaitsee Iso-Tahkosen lounaiskulmassa lähellä Tahkosen laavua, sen koillispuolella. Kuviolla kasvaa varttunutta kasvatusmetsikköä kuivahkolla kankaalla. Tervahauta on noin 20 metrin päässä rannasta. ervahaudan halkaisija on 7,5 metriä ja syvyys noin 0,5 metriä. Hauta on maljamainen ja siinä on tasainen pohja. Vallit ovat 2 metriä leveät ja 0,3-0,8 metriä korkeat, korkeimmillaan alarinteessä järven puoleisella laidalla. Halssi laskee eteläkaakkoon ja sen pituus on 4,4 metriä. Halssin leveys on 1,9 metriä ja syvyys 0,6 metriä.
metsakeskus.1000038470 290 Palosenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 648560.00000000 7136675.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038470 Kohteet sijaitsevat Palosenkankaan lounaisreunalla Peuralammen itäpuolella noin 160 metrin päässä sen rannasta. iso-Palosen retkeilypolku kulkee kohteiden välistä, aivan tervahaudan pohjoispuolelta. Tervahaudan halkaisija on 9,5 metriä ja syvyys noin 0,7 metriä. Muodoltaan maljamainen. Vallien leveys on 2,5-3 metriä ja korkeus 0,3-1 metriä, ollen korkeimmillaan halssin molemmin. Halssi laskee eteläkaakkoon ja se on 4 metriä pitkä, 1,2 metriä leveä ja 0,5 metriä syvä. Tervahaudan päällä kasvaa muutama iso mänty ja pari täysikasvuista koivua. Kivikiuas on noin 20 metrin päässä tervahaudasta luoteeseen rinteessä. Se on kooltaan 2x1,7 metriä ja korkeudeltaan noin 0,4 metriä. Kiuas on osittain levinnyt alarinteeseen. Kivet ovat keskimäärin parin nyrkin kokoisia. (x:3 648 767, y:7 139 659).
metsakeskus.1000038471 290 Iso-Tahkonen 10002 12008 13000 11004 27000 656176.00000000 7135983.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038471 Kohde sijaitsee Iso-Tahkosen länsipuolella noin 290 metriä Tahkonivasta etelään ja noin 70 metriä Tahkosen laavulta luoteeseen. Kohde sijaitsee UKK-reitin polulla. Kohteesta noin 900 metriä pohjoiskoilliseen on Porsaisenkankaan kivikautinen asuinpaikka ja noin 290 metriä koilliseen on Lapinpadoksi arvioitu paikka. Polulta löytyi teräväreunainen isohko kvartsi kimpale (KM39524). Kvartsin mitat ovat noin 6x6 cm ja korkeus noin 2,8 cm.
metsakeskus.1000038472 889 Salminen 2 10001 12016 13175 11006 27000 473672.00000000 7161322.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038472 Maastokartalle merkitty tervahauta, merkinnän luoteispuolella heikosti vinovalovarjosteessa erottuva mahdollinen tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. 2024: tervahaudan halkaisija on noin 10 metriä ja sen halssi suuntaa koilliseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038473 494 Salminen 3 10001 12016 13175 11006 27000 474055.00000000 7161840.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038473 Maastokartalle merkitty tervahauta, merkinnän kohdalla heikosti vinovalovarjosteessa erottuva mahdollinen tervahauta. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038474 290 Pieni Joutenlampi 10007 12006 13186 11006 27000 661807.00000000 7132707.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038474 Kohde sijaitsee Iso Joutenlammen ja Pienen Joutenlammen välisellä alueella kuivalla metsäisellä saarekkeella, joka on Ison Joutenlammen kaakkoispuolella. Saarekkeen läpi kulkee polku etelä-pohjoissuuntaisesti, kohde sijaitsee polun länsipuolella. Kuviolla kasvaa vanhaa metsää. Pääosin puusto on mäntyä. Kelottuneessa männyssä on noin 0,559x0,174 metrin kokoinen aukko, jossa on kymmenen riviä kaiverrettua tekstiä. Osa tekstistä on jäänyt kasvaneen kaarnan alle. Puun halkaisija on noin 42 senttimetriä. Teksti on yläosasta hyväkuntoista, alaosa on huonokuntoista ja osa sen kirjaimista on hävinnyt.
metsakeskus.1000038475 290 Matokangas 10002 12016 13175 11006 27000 646871.00000000 7136623.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038475 Tervahauta sijaitsee kuivalla kankaalla, jolla kasvaa vanhaa metsää. Vierestä kulkee polku, lounaispuolelta. Kohteesta luoteeseen sijaitsee tervapirtti. Tervahaudan halkaisija on 9 metriä ja syvyys noin 0,5 metriä. Vallit ovat noin 2 metriä leveät, tasaiset ja noin 0,3 metriä korkeat. Halssi laskee etelään ja sen pituus on 6 metriä. Halssi näkyy selkeästi maastossa.
metsakeskus.1000038476 290 Honkasuo 1 10007 12016 13175 11042 27000 646632.00000000 7135546.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038476 Kohde sijaitsee itäkaakko-länsiluode -suuntaisen harjanteen lounaisreunalla, rinteen alaosassa. Metsätie kulkee osittain tervahaudan päältä. Kuviolla kasvaa nuorta kasvatusmetsikköä. Harjanne on ennallistamispolttoalue. Tervahauta on matalahko ja melko huomaamaton ja sijaitsee aivan metsätien vieressä. Tie katkaisee halssin. Tervahaudan halkaisija on noin 9,5 metriä ja syvyys on 0,4 metriä. Valleja ei juurikaan ole, Korkeimmillaan ne ovat noin 0,2 metriä. Halssi on tien takia lyhyt, noin 1,5 metriä ja laskee etelään
metsakeskus.1000038477 290 Honkasuo 2 10007 12016 13175 11042 27000 647425.00000000 7135400.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038477 Kohde sijaitsee itäkaakko-länsiluode -suuntaisen harjanteen itäkaakkopäässä lounaisrinteen alaosassa. Kohteen eteläpuolelta kulkee metsäautotie. Kuviolla kasvaa nuorta kasvatusmetsikköä. Harjanne on ennallistamispolttoaluetta. Tervahaudan länsilounaispuolella on hiekkakuoppa. Tervahaudan halkaisija on 8 metriä ja noin 0,6 metriä syvä. Vallit ovat hyvin erottuvat, noin 2-3 metriä leveät ja 0,3-0,4 metriä korkeat. Halssi laskee eteläkaakkoon ja se on viistosti tiehen nähden. Se on noin 4,5 metriä pitkä ja 1,5 metriä syvä.
metsakeskus.1000038478 290 Oikunlampi 1 10002 12016 13175 11006 27000 647391.00000000 7136211.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038478 Kohde sijaitsee Iso-Palonen järven länsirannalla Oikunlammen laavusta 42 metriä lounaaseen. Kuviolla kasvaa uudistuskypsää metsikköä. Retkeilypolku kulkee aivan tervahaudan vierestä, sen itäpuolelta. Tervahaudan halkaisija on 10,5 metriä, syvyys noin metrin. Vallit ovat matalat ja leveät, leveys 3,5-4 metriä. Halssin pituus on 8 metriä ja sen suunta on kaakkoon järveä kohti. Polku kulkee halssin päässä ja lisäksi halssin ja haudan välistä. Halssi on koko matkaltaan leveä, noin metrin, ja siinä on korkeat vallit, noin 1,3 metriä.
metsakeskus.1000038479 290 Oikunlampi 2 10002 12016 13175 11006 27000 647497.00000000 7136109.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038479 Kohde sijaitsee lähellä Iso-Palonen -järven rantaa, aivan retkeilypolun vieressä. Kuviolla kasvaa uudistuskypsää metsikköä. Tervahaudan halkaisija on 10 metriä ja syvyys 0,7 metriä. Tervahaudan pohja on allasmainen, kupera. Vallit ovat noin 2-3 metriä leveät ja 0,4 metriä korkeat. Halssi on noin 8 metriä pitkä, 1,5 metriä syvä ja 1,5 metriä leveä. Halssi laskee itäkaakkoon ja on rannan suuntainen.
metsakeskus.1000038480 260 Huonokkaanmäki 10007 12001 13000 11006 27009 663239.00000000 6864837.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038480 Historiallisen ajan asuinpaikka sijaitsee Huonokkaanmäen itäpuolisella kosteahkolla kankaalla sekä osittain mäen rinteessä. Alueella havaittiin tarkastuksen aikana kuusi näkyvää rakennetta, jotka sijaitsevat kahdessa keskittymässä. Rakennekeskittymien välinen etäisyys on noin 100 metriä. Osa rakennuksista on nähtävissä Rupsanniemeen johtavalta tieltä. Rakennuskeskittymä 1 sijaitsee Huonokkaanmäen itärinteessä ja koostuu ladosta, navetasta sekä mahdollisesta asuinrakennuksen pohjasta. Mahdollinen asuinrakennus on kooltaan 4,5x7 metrinen ja sen keskivaiheilla on nähtävissä matala piisin tai uunin pohja. Rakenne on suurelta osin heinikoitunut ja sen tarkkojen mittojen tai ominaisuuksien hahmottaminen maastossa on haastavaa. Navetta puolestaan erottuu selvästi. Kyseesä on matalalla kivijalalla varustettu hirsirakenne, jonka katto sekä seinät ovat romahtaneet. Kooltaan navetta on 6x5 metriä ja siinä on leveä oviaukko. Myös lato erottuu maastossa hyvin, joskin myös tässä tapauksessa katto ja seinät ovat osittain romahtaneet. Lato on kooltaan 5x5 metriä. Rakennuskeskittymä 2 pitää sisällään tallin, ladon ja kellarikuopan. Näistä selviten maastosta erottuu talli, joka on varsin suurikokoinen ja korkea. Osa seinistä on kaatunut ja katto romahtanut. Osa ovista on kaatunut ja tallautunut rakennuksen pohjalle. Kooltaan tallirakennus on 12x5 metriä. Rakennuskeskittymään 2 kuuluva lato on heikossa kunnossa ja ainoastaan muutamat seinät ovat pystyssä. Kooltaan lato on 4x4 metriä. Kellarikuoppa sijaitsee tallin pohjoispuolella olevan pienen kukkulan laen tuntumassa. Kyseessä on kiviseinäinen ja suorakaiteen muotoinen rakenne, jonka mitat ovat 2,5x1,5 metriä.
metsakeskus.1000038481 290 Repolampi 10002 12016 13175 11006 27000 648030.00000000 7135722.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038481 Kohde sijaitsee noin 75 metriä Repolammen itäpäädystä pohjoiseen. Aivan tervahaudan pohjoispuolella kulkee retkeilypolku. Kuviolla kasvaa uudistuskypsää metsikköä. Metsä on kuivaa kangasmetsää. Tervahaudan halkaisija on 6 metriä. Pohja on muodoltaan maljamainen. Se on matalahko, noin 0,4 metriä syvä ja sen keskellä on pieni kuoppa. Vallit ovat noin 1,2 metriä leveät. Halssi on 5 metriä pitkä ja sen syvyys on metri. Halssilla ei ole selkeitä valleja. Se laskee etelälounaaseen.
metsakeskus.1000038482 290 Valkeislampi 10002 12016 13175 11006 27000 650504.00000000 7135400.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038482 Kohde sijaitsee Iso-Palosen eteläpuolella Valkeiskankaan länsikärjessä lounaisrinteellä, Iso-Palosen retkeilyreitin varrella, aivan polun tuntumassa. Valkeislampi sijaitsee tervahaudasta noin 200 metriä kaakkoon. Kuviolla kasvaa uudistuskypsää metsikköä. Tervahaudan halkaisija on 8 metriä ja se on 0,4 metriä syvä. Vallit ovat tervahaudan pohjoispuolella lähes olemattomat, muuten noin 2-3 metriä leveät ja noin 0,3 metriä korkeat, yleisesti ottaen matalahkot vallit. Halssi laskee etelälounaaseen ja on 5 metriä pitkä ja noin 1,5 metriä syvä.
metsakeskus.1000038483 290 Laajalahti 1 10002 12016 13175 11006 27000 651730.00000000 7135883.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038483 Kohde sijaitsee Iso-Palosen retkeilyreitin varrella luoteeseen viettävän rinteen alaosassa lähellä Laajalahden kaakkoisrantaa. Kuviolla kasvaa uudistuskypsää metsikköä. Maasto on kuivaa kangasta. Vähän matkan päässä on toinen tervahauta (Laajalahti 2). Tervahaudan halkaisija on noin 8 metriä ja syvyys noin metrin. Vallin leveys on noin 1,7-2 metriä ja korkeus 0,4-0,5 metriä. Halssi on lyhyt ja jyrkkä, noin 3 metriä pitkä ja 1,6 metriä syvä. Se laskee luoteeseen. Hauta itsessään on syvä, kuppimainen. Tervahaudan reunoilla kasvaa isoja mäntyjä ja keskellä katajaa.
metsakeskus.1000038484 290 Laajalahti 2 10002 12016 13175 11006 27000 651663.00000000 7135880.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038484 Kohde sijaitsee kuivalla mäntykankaalla Iso-palosen ja Veräisen välissä Iso-Palosen retkeilyreitin varrella. Polku kulkee kohteen kaakkoispuolelta aivan vallin vierestä. Tervahauta sijaitsee tasaisella kankaalla Laajalahden etelärannasta noin 55 metrin päässä. Kuviolla kasvaa uudistuskypsää metsikköä. Pienehkön tervahaudan halkaisija on noin 5,4 metriä ja syvyys 0,9 metriä. Vallien leveysvaihtelee 1-1,5 metriin. Halssi laskee pohjoiskoilliseen ja sen pituus on 5,5 metriä. Leveydeltään halssi on noin 2 metriä ja syvyydeltään metrin. Halssi on hyvin erottuva, itse hauta huomaamattomampi. Tervahaudan päällä ei kasva paljon vesakkoa. eteläkaakko laidalla pari puuta.
metsakeskus.1000038485 290 Pikku-Palonen 10002 12016 13175 11006 27000 651781.00000000 7136599.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038485 Kohde sijaitsee Pikkupalosen luoteisnurkassa noin 30 metrin päässä rannasta. Iso-Palosen retkeilyreitin polku kulkee kohteen länsipuolelta aivan vierestä. Kuviolla kasvaa uudistuskypsää metsikköä kuivahkolla kankaalla. Tervahauta erottuu huonosti maastosta runsaan vesakon ja puuston takia, muuten tervahauta olisi hyvin erottuva. Sen halkaisija on 9 metriä. vallien leveys on 2,5-3 metriä ja korkeus 0,5-0,8 metriä. Halssi laskee länteen ja on 4,2 metriä pitkä, 1,6 metriä leveä ja 1,3 metriä syvä. Haudan muoto on suppilomainen.
metsakeskus.1000038486 290 Säynäjäpuro 10002 12016 13175 11006 27000 651491.00000000 7136650.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038486 Kohde sijaitsee Iso-Palosen retkeilypolun eteläpuolella Säynäjäpurosta noin 75 metriä itäkoilliseen Papinsalmen pohjoispuolella. Kuviolla kasvaa uudistuskypsää metsikköä kuivalla kankaalla. Kohde sijaitsee kuvion reunalla ja sen lounais-länsipuolelta maasto vaihtuu rämeiseksi kuivahkoksi kankaaksi, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsikköä. Tervahauta on hyvin maastosta erottuva, syvähkö, kulhomainen. Tervahaudan halkaisija on 6 metriä. Vallit ovat keskimäärin 1,5 metriä leveitä ja noin 0,4-0,5 metriä korkeita. Halssi on 3,4 metriä pitkä, 1,7 metriä leveä ja 0,4 metriä syvä. Halssi laskee lounaaseen.
metsakeskus.1000038487 290 Säynäjälahti 10002 12016 13175 11006 27000 650877.00000000 7136654.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038487 Kohde sijaitsee Säynäjärven ja Iso-Palosen Säynäjälahden välisellä kapealla kannaksella. Iso-Palosen retkeilypolku kulkee kohteen pohjoispuolelta. Kohteen länsipuolelta kulkee vetotaipale. Kuviolla kasvaa uudistuskypsää metsikköä kuivalla kankaalla. Tervahaudan halkaisija on 7 metriä ja se on noin 0,5 metriä syvä. Vallit ovat noin 2 metriä leveät ja 0,4-0,5 metriä korkeat. Halssi laskee etelälounaaseen ja on 6,5 metriä pitkä, 1,2 metriä leveä ja 0,5 metriä syvä. Tervahaudan päällä kasvaa vesakkoa ja mäntyä. Tuuletusaukot näkyvät hyvin. Hauta on syvähkö, laakeahko, maljamainen.
metsakeskus.1000038488 290 Myllylampi 2 10002 12016 13175 11006 27000 647235.00000000 7136692.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038488 Kohde sijaitsee Myllylammen luoteisrannalla, noin 4 metrin päässä rannasta. Retkeilypolku kulkee noin 20 metrin päässä lännessä. Kuviolla kasvaa vanhaa metsää. Tervahaudan halkaisija on noin 10 metriä ja syvyyttä sillä on noin 0,3 metriä. Halssi on syvä, noin 1,3 metriä. Pituutta sillä on noin 4 metriä. Halssi laskee kaakkoon. Vallit ovat matalahkot ja leveät noin 3 metriä. Tervahauta kasvaa vesakkoa, koivua ja reunoilla isoja mäntyjä. Tuuletusaukot ovat hyvin näkyvillä ja ne ovat isot.
metsakeskus.1000038489 290 Ryti-Palonen S 10002 12016 13175 11006 27000 646546.00000000 7137205.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038489 Kohde sijaitsee Ryti-Palonen -lammen eteläpuolella Matokankaan P-paikalle johtavasta tiestä noin 70 metriä pohjoiseen. UKK-reitti kulkee tervahaudan lounais- ja länsipuolella. Kuviolla kasvaa varttunutta kasvatusmetsikköä. Maasto on kuivaa kangasmetsää. Tervahaudan halkaisija on noin 8 metriä ja syvyys noin 0,3 metriä. Se on matalavallinen ja pienehkö. Tervahaudan pohja on tasainen, jonka keskellä on pieni kuoppa (noin 1,5 x 1 metriä, syvyys noin 0,2 metriä). Halssi on noin 4,5 metriä pitkä, metrin syvä ja sen suunta on itään.
metsakeskus.1000038490 290 Ryti-Palonen S 2 10002 12016 13175 11006 27000 646637.00000000 7137168.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038490 Kohde sijaitsee Ryti- Palonen -lammen eteläpuolella Matokankaan p-alueelle vievästä tiestä noin 65 metriä koilliseen. Tervahauta sijaitsee moreenikankaan itäkaakkoisreunalla. Kuviolla kasvaa vanhaa kasvatusmetsää. Tervahauta on selkeärajainen ja helposti erottuva. Sijaitsee rinteen reunalla. Halkaisija on noin 6 metriä ja syvyys 0,4 metriä. Vallien leveys vaihtelee 1-1,5 metriä ja korkeus 0,2-0,4 metriä. Halssi laskee itään, se on 4 metriä pitkä ja 1,6 metriä syvä. Osa tuuletusaukoista on vielä näkyvissä.
metsakeskus.1000038491 290 Ryti-Palonen S 3 10002 12016 13175 11006 27000 646949.00000000 7137135.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038491 Kohde sijaitsee Ryti-Palonen- lammen eteläpuolella, rantaan johtavasta polusta noin 120 metriä itään ja Matokankaan P-paikalle johtavasta tiestä noin 200 metriä pohjoiseen. Tervahauta sijaitsee kankaan koillisrinteellä. Kuviolla kasvaa nuorta kasvatusmetsikköä, Puusto on pääosin mäntyä, aluskasvillisuus mustikkaa. Tervahaudan halkaisija on 6,5 metriä ja syvyys noin metrin. Vallit ovat korkeat ja leveät, leveys vaihtelee 1,5 metristä kolmeen metriin, korkeus välillä 0,6 -0,8 metriä. Pohja on kupera, maljamainen. Halssi laskee itään ja se on noin 5 metriä pitkä ja 1,6 metriä syvä.
metsakeskus.1000038492 165 Hakoinen 4 10002 12006 13077 11033 27000 369518.00000000 6751225.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038492 Kuppikivi sijaitsee Hakoisten muinaismuistoalueella, 2.1 km Janakkalan kirkolta etelään, n. 7 m itä-länsi -suuntaisesta tilustiestä etelään, pienen metsikköisen kumpareen itäreunalla. Kivi on n. 115 x 80 cm kokoinen, sen laakealla ja tasaisella pinnalla on neljä selkeää, halkaisijaltaan 7 cm pyöreäpohjaista tyypillistä kuppia. Lisäksi kivessä kaksi epävarmempaa kupin aihiota. Kiven pinta oli löydettäessä kauttaaltaan paksun sammalkerroksen peitossa.
metsakeskus.1000038493 505 Kolmio 10002 12016 13175 11006 27000 400999.00000000 6714645.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038493 Kohde on tervahauta, joka sijaitsee Nummisten kylän länsiosassa, Helsinki–Lahti moottoritiestä 380 metriä itään, Kolmio-nimisen talon itäpuolella. Alueella kasvoi tiheää nuorehkoa sekametsää. Tervahaudan kuoppa on halkaisijaltaan noin neljä metriä ja se on metrin syvä. Sitä kiertävät 2-3 metriä leveät vallit. Kohde oli kuusten ja koivujen peitossa. Tervahaudan ränni on sen eteläreunassa. Tervahaudan vieressä on kumpu, joka on 7-8 metriä pitkä, 3-4 metriä leveä ja sen eteläpäässä on kuoppa, jonka halkaisija on 2 metriä ja siitä johtaa etelään noin 5 metriä pitkä kapea kaivanto. Kummun rakenteeseen ei liity hiiltä eikä maaperän väri anna tietoa sen tarkoituksesta. Ympäristössä on melko paljon ojia ja kaivelun merkkejä muutenkin.
metsakeskus.1000038494 505 Hovila 10002 12016 13175 11006 27000 401516.00000000 6714867.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038494 Kohde sijaitsee Nummisten kylän länsiosassa noin 40 metriä tiestä 140 länteen, Hovilan talon kaakkoispuolella. Tervahauta löytyi vuoden 2019 inventoinnissa vinovalovarjostekuvan avulla. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 16 metriä vallien ulkoreunasta mitattuna. Vallit ovat melko matalat, leveydeltään 2-3 metriä. Hauta on melko laakea muodoltaan. Rännikaivanto johtaa etelään, loivaan alarinteeseen. Paikalla oli tehty äskettäin hakkuut ja tervahaudassa ja ympäristössä oli jonkin verran hakkuujätettä. Maaperä on hiekkaa.
metsakeskus.1000038495 505 Sammalsuo 10002 12016 13175 11006 27000 401253.00000000 6716495.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038495 Tervahauta sijaitsee Nummisten kylän länsiosassa, noin 100 metriä junaradasta länteen. Eteläpuolella on iso maa-ainesten ottoalue. Tervahauta on tilojen välisellä rajalla. Eteläisemmällä tilalla oli juuri tehty avohakkuu. Pohjoisemmalla palstalla oli tiheää taimikkoa. Maaperä on hiekkaa. Tervahauta on laakea. Sen leveys vallien ulkoreunasta mitattuna on 16 metriä, vallien leveys noin 1,5 metriä. Syvyys on alle metri. Vallin päällä on jahtitorni.
metsakeskus.1000038496 505 Hirvihaara Myllykoski 10002 12016 13180 11006 27000 404065.00000000 6721528.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038496 Hirvihaaran kylässä olevan Hirvihaaranjoen Myllykoskessa on ollut myllynpaikka vuosisatojen ajan. Mylly on merkitty karttaan vuodelta 1745, Kuninkaan kartastoon (v. 1776-1805) ja 1800-luvun pitäjänkartastoon ja Senaatinkartastoon, se ollut käytössä pitkään 1900-luvulle. Tietoa myllyn perustamisesta ei ole, mutta Hirvihaaran asutus on peräisin 1400-luvulta ja lähimpänä koskena, sitä on varmaan käytetty myllyn paikkana pian sen jälkeen. Nykyisin paikalla on lahoamassa olevat myllyn jäännökset, näkyvissä on niin betoni kuin luonnonkivirakenteita mm. myllynperustuksissa, patorakenteissa ja koskessa. Koskesta on erotettu luonnonkivistä tehdyllä muurilla uoma, joka on tuonut veden kosken ohitse myllyyn. Myllyn lähiympäristö ja kosken rannat ovat tiheän kasvillisuuden peitossa eikä rakenteita kyetty vuoden 2019 inventoinnissa kunnolla hahmottamaan. Pitkän käyttöikänsä takia alueella on luultavasti löydettävissä jäännöksiä usealta ajanjaksolta. Autioituneena mylly lähialueineen muodostaa arkeologisesti potentiaalisen kohteen.
metsakeskus.1000038497 505 Hirvihaara Koskela 10002 12001 13013 11006 27000 403942.00000000 6721647.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038497 Hirvihaara Koskela sijaitsee Hirvihaaranjoen itärannalla sillan tuntumassa. Alue on nykyisin rakentamaton, heti pohjoispuolella ovat tulitikkutehtaan rauniot. Koskela on alun perin osa jaettua Hämäläisen taloa, joka sijaitsi Hirvihaaran kylässä (Hirffeharaby (Hirvihaara), 1000038499). 1600-luvun lopulla tilasta käytettiin myös nimeä Hämäläinen-Koskela. Virallisesti tila jaettiin vuonna 1744 ja nimeksi tuli Koskela, siitä käytettiin myöhemmin myös nimeä Jutila. Nykyisin tontti on autioitunut ja kasvaa heinää. Tontin pohjoisosassa on iso kuusi, jonka varjossa on rakennuksen kivijalka uuneineen. Kivijalka on kooltaan noin 5x8 metriä, se on osittain kalliopohjalla ja monin paikoin heinän ja turpeen peitossa. Sitä peittää kuusi ja pensaskasvillisuus sekä heinä. Sen koillispuolella on noin 5x5 metrin kokoinen kuoppa, syvyys noin puoli metriä, joka liittyy talon rakenteisiin. Vuonna 2022 tehdyssä koetutkimuksessa, ei löydetty kulttuurikerroksia tai rakenteita Hirvihaarantien läheisyydestä. Rajauksen eteläosa on muutettu kaivausten jälkeen.
metsakeskus.1000038498 505 Hurankoski 10002 12016 13180 11006 27000 403085.00000000 6722456.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038498 Kohde sijaitsee Hirvihaaranjoessa, Hirvihaaran hiihtokeskuksen pohjoispuolella, Hyvinkääntie kulkee noin 100 metriä Hurankosken pohjoispuolitse. Historiallisiin karttoihin on merkitty myllynpaikka, joka sijaitsee noin 200 metriä lännempänä kuin Hurankoski. Paikalla ei kuitenkaan ole mitään merkkejä myllystä eikä se sovi oikein muutenkaan myllynpaikaksi. Sen sijaan Hurankoski sopii ja siellä havaittiin patorakenteita ja mahdollinen rakennukseen liittyvä kivirakenne vuoden 2019 inventoinnissa. Joen itärannalla on noin 10 metriä pitkä isoista kivistä ladottu patorakennelma, leveydeltään pari metriä. Sen molemmin puolin on kasvillisuutta ja kivikkoa. Myös länsirannalla on vastaavaa patorakennelmaa. Vaikuttaisi siltä, että altaan länsinurkasta on voinut kulkea kapea uoma myllylle, se on vaikeasti havaittavissa, mutta erottuu dronekuvassa ehkä paremmin kuin maastossa. Länsirannalla on myös mahdollisesti rakennuksen pohjakiveystä, mutta se ei erotu selvästi ja on hieman tulkinnanvarainen.
metsakeskus.1000038499 505 Hirffeharaby (Hirvihaara) 10007 12001 13007 11006 27000 403045.00000000 6721167.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038499 Hirvihaaran historiallisen kyläasutuksen keskus sijaitsee Kylänojan varressa, Mäkipuolin eteläpuolella. Hirffeharaby (Hirvihaara) oli ilmeisesti olemassa jo 1400-luvun lopulla, sillä tältä ajalta peräisin olevassa laamannintuomiossa, joka koski Mäntsälän kylään kuuluvan Huhtalanmaan ostoa hämäläisiltä, on mainittu Hemminki Hirvihaarasta. Vuoden 1543 maakirjassa Hirvihaarasta mainitaan kuusi isäntää. Hirvihaaran kantatilat vakiintuivat lopulliseen muotoonsa vuoteen 1631 mennessä. Kylän keskus on sijainnut Hirvihaarantien ja Yli-Mäkeläntien risteyksen kohdalla. Vuonna 1695 käräjillä käsiteltiin kylän talojen sijaintia, koska tonttimaat olivat käyneet ahtaiksi. Tällöin todettiin mm. Lassilan ja Mäkelän talojen jo kauan sitten muuttaneen Kylänojan toiselle puolelle, nykyisen Mäkipuolin alueelle. Erilleen muuttivat myöhemmin myös Sukula (Joki-Sukula) ja Koskela. Nykyisen muotonsa kylä sai isojaon yhteydessä 1700-luvun lopulla. Hirvihaarantien pohjoispuolella tehdyssä koetutkimuksessa vuonna 2022, ei löydetty kulttuurikerroksia tai rakenteita, jotka liittyisivät kylän vanhimpiin vaiheisiin. Koeojat kaivettiin tien läheisyyteen, alueelle, jossa on sijainnut rakennuksia vielä 1980-luvulla. Koetutkimusten jälkeen kohteen eteläosan rajausta on muutettu.
metsakeskus.1000038500 505 Kylänoja 1 10002 12001 13000 11006 27000 403030.00000000 6721231.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038500 Kohde sijaitsee Hirvihaaran kylässä Kylänojan pohjoispuolella. Vuoden 1745 karttaan on merkitty torppa Hirvihaaran talojen pohjoispuolelle nykyisen Kylänojan varteen. Nykyisin paikalla on rakennuksen jäännökset. Luonnonkivijalka on kooltaan noin 4x8 metriä. Uunin paikka on pohjoislaidassa, jossa on maakasa ja tiilijätettä isona kumpuna. Siellä täällä kivijalassa näkyy myös sementtiä. Ilmeisesti torppa on ollut käytössä vielä pitkään 1900-luvun puolellakin ja sitä on todennäköisesti korjailtu ja paranneltu. Paikallinen informantti kertoi, että hänen äitinsä mukaan siinä on asunut sokea suutari. Autioituneena ja koskemattomana kohde on ikänsä vuoksi luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000038501 505 Hirvihaara Mäkelä 10007 12001 13000 11006 27000 402900.00000000 6721329.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038501 Hirvihaaran Mäkelän ja Lassilan talot ovat alun perin sijainneet Kylänojan eteläpuolella, missä sijaitsee kantakylän vanhin asutus (ks. Hirffeharaby). Tarkka siirtymisen ajankohta ei ole tiedossa, mutta vuonna 1695 käräjillä käsiteltiin Hirvihaaran talojen sijaintia ja todettiin, että em. talot ovat muuttaneet puron toiselle puolelle jo kauan aikaa sitten. Mäkelä ja Lassila sijaitsivat rinnakkain Mäkipuolin etelärinteessä vuoden 1745 kartan mukaan. Mäkipuolen eteläosa on edelleen asuttua ja melko tiheän rakennettua. Vanhojen talojen pihoilla on rakennuskantaa eri ajoilta. Mäkelä on säilyttänyt nykypäivään alkuperäisen luonteensa ja maatalousvaltaisen elinkeinonsa.
metsakeskus.1000038502 505 Tuppurin torppa 10007 12001 13014 11006 27000 402157.00000000 6720953.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038502 Kohde sijaitsee Hirvihaaran kylässä, Hirvihaarantien ja Kylänojan välissä olevalla mäellä. Alueella kasvaa sekametsää, jonka joukossa on myös varttuneita havupuita. Historiallisten karttojen mukaan paikalla on ollut torppa 1800-luvulla ja alue on ilmeisesti kuulunut Tuppurin tilaan. Vuoden 2019 inventoinnissa paikalla havaittiin rakennuksen kivijalka, kooltaan noin 5x5 metriä, jonka koilliskulmassa on uunin jäännökset ja keskellä kuoppa. Lähiympäristö on selvästi raivattua pihapiiriä. Kivijalan lisäksi alueella on muutamia muitakin talon pihapiiriin kuuluvia rakenteita. Kivijalasta noin 30 metriä länteen on noin 3,5x3 metrin kokoinen nelikulmainen kuoppa, jonka syvyys on noin 1,5 metriä. Kuopan reunoilla on vallit. kyseessä on mahdollisesti kellarikuoppa. Talonpohjasta noin 35 metriä etelään on toinen kivijalka, jonka koko on noin 4x4 metriä. Alueella kasvaa sekametsää, jonka joukossa on myös varttunutta havupuuta. Kohteen aluerajaus kattaa em. rakenteet.
metsakeskus.1000038503 505 Leppälä 1 10007 12004 13043 11006 27000 403688.00000000 6720841.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038503 Kohde sijaitsee Hirvihaaran kylässä Leppälän talon pohjoispuolella olevalla peltosaarekkeella. Peltosaarekkeen eteläreunan rinteessä on kuoppa, joka vaikuttaa kellarikuopalta. Sisäänkäynti erottuu noin metrin levyisenä ja kolme metriä pitkänä käytävänä, joka on ollut etelästä pellon puolelta. Kellarin sisäosa on ollut kooltaan noin 2x3 metriä. Nyt se on hieman sortunut reunoiltaan. Kellarin takaseinän on muodostanut rinne ja muut seinät on kasattu noin metrin korkuisista valleista, joissa on maata ja kiveä. Rakenteen ikää on vaikea arvioida, todennäköisimmin se on 1800-luvulta. Edellisestä 30 metriä koilliseen on toinen kuopparakenne, kooltaan 2x2,5 metriä, syvyys reilu metri. Se on alarinteen puolelta avoin. Rakenne ei vaikuta kellarikuopalta, mutta se voi olla kuitenkin jokin säilytykseen liittyvä kuopparakenne.
metsakeskus.1000038504 505 Kalkkisaari 10002 12012 13124 11006 27000 402465.00000000 6712697.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038504 Louhos sijaitsee Mäntsälän Tikkarossa. Peruskarttaan on merkitty Kalkkisaari, jossa on historiallisen ajan kalkkilouhos. Louhoksen länsipään vierestä kulkee Tikkaron Yhdystie. Itä-länsi -suuntainen louhoskuoppa on pituudeltaan noin 80 metriä. Sen leveys on noin 3-6 metriä. Itäosassa se levenee laajemmaksi veden täyttämäksi altaaksi. Reunat ovat jyrkät ja niiden näkyvissä olevan osan korkeus on noin 3-5 metriä. Louhos on veden täyttämä, joten sen todellinen syvyys ei ole tiedossa. Louhoksesta on kasattu maa-ainesta molemmin puolin kaivantoa. Kaivoksen reunat kasvavat sekametsää. Ilmeisesti kalkkilouhos on ollut Frugårdin kartanon omistuksessa ja louhintaa on tehty 1700-1800-luvuilla. Suomen mineraalit (Kai Hytönen 1999) teoksessa mainitaan A.E. Nordenskiöldin toimittaneen näytteitä louhoksesta vuonna 1835. Muinaisjäännösalueeksi on rajattu louhoskuoppa ja maavallit.
metsakeskus.1000038505 505 Hakkarinoja 10002 12001 13000 11006 27000 401142.00000000 6713798.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038505 Kohde sijaitsee Tikkaron luoteisosassa Hakkarinojan länsirannalla, noin 170 metriä tiestä numero 140 itään. Hakkarinojaan on merkitty historiallisissa kartoissa mylly joen ylittävän sillan eteläpuolelle. Inventoinnissa vuonna 2020 ei havaittu myllyn jäännöksiä tai muuta siihen viittaavaa itse uomassa. Uoman melko korkean ja jyrkän reunan päällä havaittiin kuitenkin noin 4 metriä halkaisijaltaan oleva painanne. Sen etelä puolella noin 3 metrin päässä on halkaisijaltaan noin 1,5 metrinen matala kuoppa. Painanteeseen johtaa kapea kulku väylä alarinteen suunnasta. Mahdollisesti kyseessä on jonkinlaisen asumuksen pohja. Maannos painanteessa oli melko puhdasta soraa, joten kyseessä ei ole tervahauta. Kohde on laitumen laidassa ja kasvaa harvaa katajikkoa ja varttunutta sekametsää. Kohteen aluerajaus käsittää painanteen.
metsakeskus.1000038506 505 Murronmäki 10007 12001 13014 11006 27000 404654.00000000 6714416.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038506 Kohde sijaitsee Nummisten kylässä Alikartanosta 800 metriä länteen ja Murronmäen talosta 200 metriä koilliseen, mäen länsirinteessä. Senaatinkartastoon on paikalle merkitty torppa. Kyseessä on todennäköisesti yksi Alikartanon tai Ylikartanon torpista. Torpan paikka oli hakkuiden jäljiltä hyvin peitteinen. Torpan kivijalka on kooltaan noin 4x4 metriä. Uuni on sijainnut itänurkassa. Heti torpan länsipuolella on toinen kivijalka, kooltaan noin 4x5 metriä. Sen on sisällä ilmeisesti uunin jäännökset, mutta rakenteet olivat niin peitossa, että varmuutta tästä ei ole. Alueella saattaa olla muitakin kivirakenteita. Edellä mainituista rakenteista noin 30 metriä etelään havaittiin selvästi uudemman rakennuksen betonisokkeli ja uunin palomuurit. Ilmeisesti paikka on ollut asuttu vielä pitkälle 1900-luvun puolelle.
metsakeskus.1000038507 505 Horsmankallio 10002 12004 13051 11010 27000 406118.00000000 6713143.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038507 Kohde sijaitsee Pornaisten ja Mäntsälän rajalla Horsmankalliolla. Mustijoen laakso on kallioiden länsipuolella. Mäntsälän Nummisten kylästä on varhaisin maininta vuodelta 1507, jolloin käsiteltiin sen rajaa Halkian kylän kanssa. Yhdeksi rajapaikaksi mainitaan Osmankallio. Peruskartalta löytyy rajalta nykyisin paikka nimeltä Horsmankallio, jota voi pitää samana paikkana. Horsmankallion laella on kivistä kasattu rajamerkki. Se on kasattu kallion päälle, ilmeisesti kalliosta lohjenneista kulmikkaista kivistä. Alimpana on noin metrin mittainen ja puolisen metriä leveä kivi, muut kivet ovat noin 20-40 cm sivuiltaan. Rajamerkki on kooltaan noin 1,5 x 1,5 metriä ja sen korkeus on n. 1 m.
metsakeskus.1000038508 505 Frugårdin silta 10007 12005 13069 11006 27000 405589.00000000 6714282.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038508 Kohde sijaitsee Nummisten kylässä Alikartanon itäpuolella Mustijoen rannassa. Ennen nykyistä Nummistentietä ja siltaa vanha tie kiersi Alikartanon pihan kautta ja joen ylittävä silta oli noin 40 metriä nykyisen sillan eteläpuolella. Sillanpaikka on merkitty vuoden 1733 karttaan ja on luultavasti vielä paljon vanhempi. Sillan kivipenger on edelleen jäljellä. Penger on noin 1,5 metriä korkea. Joen rannassa sen leveys on noin 3 metriä ja penger levenee kohti peltoa, ollen leveimmillään noin 6-7 metriä. Penkereen pituus on noin 10 metriä. Vastarannalla Alikartanon puolella ei vastaavaa pengertä ole, vaan rinteessä on kuoppa siinä mistä silta on kulkenut. Kyseessä on ilmeisesti ollut puurakenteinen silta.
metsakeskus.1000038509 505 Leppälä 2 10007 12009 13094 11006 27000 404039.00000000 6720771.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038509 Kohde sijaitsee Hirvihaaran kylässä Leppälän talon itäpuolella olevalla peltosaarekkeella. Peltosaarekkeen eteläreunan rinteessä on kuoppa, jonka sisäosa on kooltaan noin 3x4 metriä. Kuoppaa ympäröi puolentoista metrin levyiset maavallit. Sisäänkäyntiä ei pystytty havaitsemaan. Pellon puolella valli on matalampi ja tasaantuu sekä kapenee peltoa kohti. Kuoppa voi olla säilytystä varten tehty. Varsinainen kellari se ei kuitenkaan vaikuta olevan, koska sisäänkäynti puuttuu. Kyseessä saattaa olla asumiseen liittyvä rakenne. Maa-aineksen ottokuoppa ei todennäköisesti ole kyseessä, koska maat oli kasattu valliksi kuopan ympärille. Rakenteen ikää on vaikea arvioida. Todennäköisimmin se on 1800-luvulta tai 1900-luvun alusta.
metsakeskus.1000038510 505 Andersberg 10007 12001 13003 11006 27000 405926.00000000 6714460.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038510 Andersbergin kartano, nykyisin Ylikartano, sijaitsee Nummisten kylässä. Nummisten säterikartano Frugård (Alikartano) jaettiin 1780-luvulla ja Andersberg sai yli puolet sen maista. Ensimmäinen omistaja oli majuri Anders Johan Nordenskiöld. 1800-luvun lopulla kartanoon liitettiin runsaasti maita ja sen kokonaispinta-ala oli noin 2500 hehtaaria. Vuonna 1917 tehtailija Emil Aaltonen osti kartanon ja rakennutti kartanolle mm. tiilitehtaan, sikalan ja kapearaiteisen rautatien ja kehitti kartanon toimintaa monipuolisesti. Kartanon maalla on myös oma hautausmaa. Kohde on iältään melko nuori, koska se on perustettu vasta 1780-luvulla. Kartano on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa ja maatalousvaltaisen elinkeinonsa ja se on luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Kartanon alueella ei käyty inventoinnissa, johtuen kevään 2020 koronavirustilanteesta. Heti kartanon pohjoispuolelta, piha-alueen ulkopuolelta sijaitsee kohde Andersberg torppa, mj-tunnus 1000038512
metsakeskus.1000038511 505 Nordbo 10007 12001 13003 11006 27000 405802.00000000 6715120.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038511 Nordbo sijaitsee Nummisten kylässä. Nordbon kartano, joka on tunnettu myös nimellä Ulriksdal, perustettiin vuonna 1784, kun Frugårdin (Alikartano) omistaja Carl Fredrik Nordenskiöld kuoli ja Nummisten kylä jaettiin hänen kolmen poikansa kesken perinnönjaossa. Veljeksistä Ulrik Nordenskiöld otti asuinpaikakseen Nordbon. Jaon pisti toimeen maanmittari Timoteus Winter, mutta siihen liittyviä karttoja ei ole ilmeisesti Kansallisarkiston kokoelmissa. Kartanon on edelleen asuttuna ja on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa. Myös kartanon piha-alueet ovat säilyneet melko muuttumattomina.
metsakeskus.1000038512 505 Andersberg torppa 10007 12001 13014 11006 27000 405901.00000000 6714782.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038512 Kohde sijaitsee Nummisten kylässä, Ylikartanon pohjoispuolella lähellä Onkimaantietä, noin 20 metriä sen eteläpuolella. Maastossa on rakennuksen kivijalka, joka oli 2020 tuulen kaataman kuusen vaurioittama. Kivijalan pohjoisosa on säilynyt. Sen luoteisnurkassa on uunin jäännökset, jotka erottuvat kasana. Eteläosastaan kivijalka on pahoin tuulenkaadon vaurioittama. Uunin perusteella kyseessä voi olla asuinrakennus. Kohde on nimetty Andersbergin torpaksi, mutta varmuutta siitä, että kyseessä olisi juuri Andersbergin kartanoon liittyvä rakennus ei ole. On mahdollista, että rakennuksen pohja on varhaisemmaltakin ajalta kuin 1780-luvulla perustettu kartano.
metsakeskus.1000038513 505 Numminen Nuutinmäki 10002 12001 13007 11006 27000 406138.00000000 6715195.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038513 Kohde sijaitsee Nummisten kylässä Nuutinmäen eteläosassa. Nummisten koulun eteläpuolella on rakentamaton etelään päin viettävä rinne, joka on ilmeisesti vielä äskettäin ollut laidunmaata. Rinteessä on näkyvissä rakennuksen pohjia, kuoppia ja pieniä kiviröykkiöitä. Rakenteiden päällä kasvaa sammalta ja heinää. Kohteen koordinaatit osoittavat rakennuksen kivijalkaan, jonka koko noin 4x4 metriä. Sen lounaiskulmassa erottuu kumpuna uunin jäännökset. Heti tämän lounaispuolella on kiinni toinen rakennuksen pohja, jonka kivijalan koko on noin 5x7 metriä. Sen keskellä on noin puoli metrin syvä kuoppa. Kivijalan kulmassa on mahdollisesti myös uunin jäännökset. Kivijalan lounaispuolella on kaksi kuoppaa, joiden halkaisija on pari metriä. Ne ovat jonossa kohti peltoa. Vaikuttaa siltä, että paikalla on kaksiosaisen rakennuksen jäännökset ja kuopat saattavat liittyä sen toimintaan ehkä säilytyskuoppina tai niiden päällä on voinut olla rakennus. Rakennuksen pohjasta 10 metriä koilliseen on halkaisijaltaan pari metriä oleva hajanainen, ison kiven viereen kasattu, matala röykkiö jonka kiviä on selvästi näkyvissä. Tästä röykkiöstä 10 metriä koilliseen on toinen röykkiö, joka on matala, kumpumainen ja sammaleen ja heinän peittämä. Sen halkaisija on pari metriä. Edellä mainitusta rakennuksen pohjasta 80 metriä itään on kaksi rakennuksen kivijalkaa vierekkäin. Toinen kivijalka on kooltaan noin 6x6 metriä ja sen kivet ovat sammaloituneet. Nurkassa on uunin jäännökset, jotka erottuvat kumpuna. Tämän pohjoispuolella on kolmen metrin päässä toinen heikommin erottuva kivijalka. Sen koko on noin 6x6 metriä. Myös tässä erottuu kumpu nurkassa, jossa on uunin jäännökset. Lisäksi rinnettä on kaiveltu ja siellä täällä on epämääräisiä kuoppia ja kiveyksiä. Kuninkaankartastossa 1776-1806 Nuutinmäki on merkitty kokonaan asutuksi, todennäköisesti myös tämä osa. Tälle alueelle ei ole merkitty taloja 1800-luvun pitäjänkartaan, Senaatin kartastoon eikä myöskään vuoden 1927 Andersbergin kartanon tiluksia esittävään karttaan (L. Lang). Mikäli alue on autioitunut 1800-luvulle tultaessa, on kohde arkeologisesti hyvin mielenkiintoinen, koska se on säilynyt sen jälkeen koskemattomana.
metsakeskus.1000038514 505 Vaarakorpi 10002 12009 13094 11006 27000 408317.00000000 6714092.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038514 Kohde sijaitsee Isojärvestä noin 200 metriä länteen Vaarakorpi-nimisen mäen itärinteessä. Noin 15 metriä kohteen länsipuolella kulkee metsäautotie. Hakkuuaukealla on painanne, jonka halkaisija on noin kuusi metriä ja syvyys vajaa metri. Alarinteeseen vaikuttaisi olevan kapea kulkuväylä. Painanne muistuttaa tervahautaa, mutta maaperässä ei ole hiiltä. Mahdollisesti kyseessä voisi olla jonkinlainen asumuksen tai muun rakenteen pohja historialliselta ajalta. Noin 20 metriä alarinteeseen on purouoma.
metsakeskus.1000038515 505 Järvelän mylly 10002 12016 13180 11006 27000 408517.00000000 6714508.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038515 Kohde sijaitsee Isojärven länsipuolella, Järvelän talon pohjoispuolella virtaavassa purossa Nummisten kylän puolella lähellä Herman Onkimaan ja Nummisten rajaa. Historiallisiin karttoihin on merkitty myllyn paikka tähän kohtaan, mm. Kuninkaan kartasto (1776-1805). Inventoinnissa 2020 havaittiin, että puroa on perattu ja se virtaa kapeassa uomassa Järvelän tielle menevän maasillan kohdalta kohti järveä. Puroa on perattu noin 50 metrin matkalta. Alempana (kohteen koordinaattipisteen osoittamalla paikalla) puro on ohjattu rinnakkaiseen uomaan, joka johtaa patoaltaaseen. Altaan koko on 3x8 metriä. Padon alapuolella on laaja allas, josta puro jatkuu kahtena uomana. Patoaltaan vieressä on kallio ja sen ja altaan vieressä tasanne, jolla myllynpaikka olisi voinut sijaita. Mitään siihen viittaavia rakenteita ei kuitenkaan ollut erotettavissa. Nykyisen Järvelän talon kohdalla on ollut torppa 1700-luvulla. Aluetta tarkasteltiin menemättä kuitenkaan pihamaalle. Torppaan liittyviä rakenteita ei havaittu. Torppa on saattanut sijaita nykyisen talon kohdalla tai sen nykyisellä pihalla.
metsakeskus.1000038516 505 Polvenkallio 10002 12004 13051 11006 27000 407907.00000000 6718421.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038516 Mäntsälän, Nummisten ja Herman Onkimaan kylien välinen rajamerkki on Polvenkallion korkeimmalla kohdalla. Rajamerkki on kasattu kantikkaista, ilmeisesti kalliosta lohkeilleista kivistä. Merkki on kekomainen ja sen halkaisija tyvestä on pari metriä ja korkeus noin metri. Alueella oli tehty metsänhakkuu, kun kohde inventoitiin vuonna 2020. Kylien välisestä rajankäynnistä ei ole tarkempaa tietoa, mutta kylien muodostus on tapahtunut todennäköisesti jo 1400-luvulla.
metsakeskus.1000038517 505 Hermanongimaa Låfvilä (Levelä) 10007 12001 13000 11006 27000 409363.00000000 6715229.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038517 Kohde sijaitsee Herman Onkimaan kylässä, järven pohjoisrannalla. Låfvilä (Levelä) on yksi Hermanongimaan historiallisen kylän kantatiloista. Ensimmäiset maininnat ovat 1500-luvun puolivälistä. Vuosina 1687-1694 Levelä oli aatelisen kapteeni Kristoffer Henrik Hornin hallussa. Hornit ilmeisesti luopuivat Levelästä ja tila autioitui 1700-luvun alkupuolella ns. Ison vihan aikaan (1700-1721), mutta asutettiin uudelleen pian sen jälkeen. Levelän tila on edelleen asuttu ja tontilla on eri-ikäistä rakennuskantaa. Levelä on säilyttänyt nykypäivään alkuperäisen luonteensa ja maatalousvaltaisen elinkeinonsa.
metsakeskus.1000038518 505 Hermanongimaa Piipola (Pyyppölä) 10007 12001 13000 11006 27000 408772.00000000 6715295.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038518 Pyyppölä kuuluu Herman Onkimaan kylän kantatiloihin, joiden muodostus tapahtui pääosin 1600-luvun alkupuolella. Pyyppölän kohdalla vakiintui maakirjoissa nimi Pentti Eskonpoika vuodesta 1636. Asutus on todennäköisesti alkanut jo jonkin verran aiemmin. Pyypölä sijaitsi erillään kylän muista taloista, noin puolen kilometrin päässä länteen niistä ja sillä oli omat peltonsa, joten isojako ei vaikuttanut siihen niin voimakkaasti kuin muihin taloihin. Kylän taloja autioitui välillä, mutta Pyyppölä oli ilmeisesti vakavaraisempi ja pystyi varustamaan jopa ratsumiehen vuoden 1640 paikkeilla. Perintötilaksi Pyyppölä hankittiin kylän taloista ensimmäisenä vuonna 1760. Pyyppölä on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on edelleen asuttu ja sijaitsee maatalousvaltaisessa ympäristössä.
metsakeskus.1000038519 505 Hermanongimaa Juhola 10007 12001 13000 11006 27000 410147.00000000 6715658.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038519 Kohde sijaitsee Hermanonkimaan kylässä, noin 400 metriä järvestä pohjoiseen. Juhola on yksi Hermaongimaan kuudesta kantatilasta. Alun perin Juhola sijaitsi samassa taloryhmässä järven pohjoisrannalla, missä oli neljä muutakin kantatilaa, joiden juuret juontavat 1500-luvulle. Hermaongimaalla toteutettiin isojako vuosina 1774-1779, jonka seurauksena Juhola joutui muuttamaan kauemmas, nykyisen sijaintinsa tuntumaan. Juhola sijaitsee nykyisin peltojen keskellä olevalla saarekkeella. Juholan viereen muutti myös Vähämattilan kantatila, joka ei enää esiinny kartalla. Juhola on säilyttänyt nykypäivään luonteensa ja maatalousvaltaisen elinkeinonsa.
metsakeskus.1000038520 505 Hermanongimaa Myllypuro 10007 12016 13180 11006 27000 410248.00000000 6715261.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038520 Kohde sijaitsee Herman Onkimaan kylässä Isojärven pohjoispuolella, noin 100 metriä rannasta. Paikalla on sijainnut vesimylly, joka on merkitty mm. Kuninkaan kartastoon (1776-1804) ja isojakokarttaan vuodelta 1774-1775 (Westermark). Myllyn paikka tarkastettiin inventoinnissa syksyllä 2019. Juholan talon suunnalta pohjoisesta virtaa peltojen läpi nimetön uoma, joka muodostaa putouksen jyrkän kallion kohdalla pellolta tullessaan.Putousta on arviolta noin 4-5 metriä. Kallion kohdalle tullessaan puro virtaa pari metriä leveänä uomana kallioiden muodostamassa uomassa. Paikka on kasvillisuuden peittämä ja rakenteita ei voinut varmuudella erottaa, mutta kasvillisuuden seassa oli paljon isohkoja kiviä, jotka ovat voineet muodostaa myllyn perustan tai patorakennelman. Rannasta johtaa selkeä pari metriä leveä tieura kallioiden kohdalle, missä myllyn paikan pitäisi olla. Lisäksi uoman pohjoispuolella on epämääräisiä kivikasoja, mutta selviä rakenteita ei kasvillisuuden takia ja kiveysten huonon näkyväisyyden vuoksi voinut varmuudella erottaa.
metsakeskus.1000038521 505 Ratioja 10002 12001 13000 11019 27000 414436.00000000 6715630.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038521 Kohde sijaitsee Sääksjärven kylässä Porvoontien molemmin puolin. Vuoden 2020 inventoinnissa pelloilta löytyi kvartsikaavin ja iskos, alueella on ollut kivikaudella asutusta. Ratioja ja siihen lännestä liittyvän sivu-uoman kohdalla on ollut Ancylusjärven aikaan asutukselle sopiva rantaterassi, joka asettuu nykyisin noin 50 metrin korkeuskäyrän tuntumaan etelää ja lounaista kohti. Inventoinnissa tien länsipuoliselta pellolta löytyi kvartsikaavin ja itäpuoleiselta kvartsi-iskos. Itäpuolella olevaan metsään tehtiin muutama koepisto, mutta niistä ei tullut löytöjä. Topografisesti alue kuitenkin vaikuttaa asuinpaikaksi sopivalta, joten aluerajaus kattaa pellolla olevat löytöalueet rantamuodostumaa pitkin ja osan metsästä. Kohteen säilyneisyys ja laajuus on selvitettävissä koekaivauksella.
metsakeskus.1000038522 505 Brusila 10002 12001 13000 11006 27000 414305.00000000 6716937.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038522 Kohde sijaitsee Sääksjärven kylässä Sääksjärventien ja Brusilantien risteyksen eteläpuolella. Risteyksessä olevien harmaahirsisten vanhojen rakennusten eteläpuolella on mäki, jonka rinteessä on historiallisen ajan asutukseen liittyviä rakenteita, niiden eteläpuolella on iso vajarakennus. Vuoden 2020 inventoinnissa paikalla hahmotettiin kellarikuoppa, joka on noin 2,5x2,5 metrin kokoinen. Kuoppaa ympäröi metrin levyiset ja puolisen metriä korkeat vallit. Kellarin kulkuaukko on alarinteeseen ja sen päälle on nostettu laakakivi, joka on todennäköisesti kuulunut kellarin sisäänkäyntiin. Kellarista noin 3 metriä länteen on neliskanttinen nurmen peittämä kohouma, noin 4 metriä kanttiinsa, jonka keskellä on kuopanne. Todennäköisesti rakennuksen pohja (muinaisjäännöksen pääkoordinaatti osoittaa tähän). Ympäristössä lojuu muutamia kiviä, jotka ovat voineet kuulua rakenteisiin. Tästä kaakkoon on kaksi kuoppaa, jotka voivat liittyä rakennuksiin. Näiden lisäksi noin 25 metriä luoteeseen on heinän peittämä kiviröykkiö, halkaisijaltaan pari metriä. Rakenteet liittyvät todennäköisesti Brusilan tilan alkuvaiheisiin, jolloin paikalla oli Brusilan torppa.
metsakeskus.1000038523 505 Säxjärfvi by (Sääksjärvi) 10007 12001 13007 11006 27000 412775.00000000 6718599.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038523 Sääksjärven kylässä oli vuonna 1543 kymmenen taloa. Suuri talojen määrä viittaa siihen, että kylän perustaminen on tapahtunut jo selvästi vuotta 1543 aiemmin, todennäköisesti jo 1400-luvulla. Talojen lukumäärän perusteella se on ollut yksi Mäntsälän vanhimmista kylistä. Tilaluku kasvoi 1500-luvun lopulla 14:ään. Jostain syystä kylä alkoi kuihtumaan 1600-luvun puolella niin, että vuonna 1631 oli 11 taloa merkitty autioiksi. Toisin sanoen talot eivät kyenneet enää maksamaan verojaan. Strömsbergin kartanonherra Johan Berndes sai 1600-luvun puolessa välissä osan kylästä läänitykseksi ja osti vielä loput tilat kestikievaria lukuun ottamatta. Kylän tilat palautettiin kruunulle ison reduktion aikana. Tilojen määrä ei suuresti kasvanut 1700-luvun aikana ja kun maanmittari Timoteus Winter tuli toimittamaan isojakoa vuonna 1783 oli tiloja 18. Isojaon seurauksena taloja muutti pois kantakylän alueelta ja jaossa todettiin kylässä olevan tilaa peräti 19 uudistilalle, joita perustettiin eri puolille kylää. Vuoden 2020 inventoinnissa todettiin, että kylätontti on edelleen asuttu ja tiheään rakennettu. Kylän lähiympäristöä käytiin läpi. Ainoat mahdollisesti vanhempaa asutukseen liittyvät jäännökset löytyivät aivan Sääksjärventien vierestä sen pohjoispuolelta, Inkalan talon itäpuolelta. Tässä havaittiin kahdessa kohdassa rakennusten jäännöksiä. Itäisemmässä erottuu tien reunan suuntaisesti noin 4 metriä kivijalkaa, mutta rakennuksen muoto ei hahmotu kunnolla. Toinen kivijalka on edellisestä kymmenen metriä länteen, noin 4 metriä tien reunasta. Rakennukseen on ilmeisesti ollut kulku tien suunnasta. Kivijalan leveys on noin 4 metriä ja pituus noin 6 metriä. Vaikea sanoa, onko kyseessä asuinrakennus vai ulkorakennus ja miltä ajalta rakenteet ovat peräisin.
metsakeskus.1000038524 505 Sääksjärven hopeakaivos 10002 12012 13124 11006 27000 412246.00000000 6719199.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038524 Kohde sijaitsee Sääksjärven itäpuolella Orikalliolla. Alue on kuivahkoa mäntykangasta. Paikalla on pitkään tunnettu louhoskuoppa, joka on tunnettu nimellä Sääksjärven hopeakaivos. Maastossa on louhittu kaivanto, jonka koko on noin 4x4 metriä. Se on täyttynyt vedellä. Louhittu seinä näkyy selvimmin sen länsireunassa, jossa kuopalla on syvyyttä noin 1,5 metriä veden pintaan asti. Louhoskuopan itäpuolta kiertää 2-3 metriä leveä valli, joka koostuu louhintajätteestä ja on peittynyt kuntan alle. Vallin päällä kulkee rantaan johtava polku. Louhoksesta ei ilmeisesti ole louhittu hopeaa vaan muita mineraaleja. Arkistolähteitä kuopasta ei ole toistaiseksi löydetty. Teoksessa "Suomen mineraalit" (Kai Hytönen 1999) mainitaan A.E. Nordenskiöldin toimittaneen näytteitä louhoksesta vuonna 1855 ja 1865. Näytteet sisälsivät ainakin rikkikiisua, joka sisältää usein kobolttia ja nikkeliä.
metsakeskus.1000038525 505 Saarenniitynoja 1 10007 12016 13180 11006 27000 413396.00000000 6718001.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038525 Kohde sijaitsee Sääksjärvellä Pukkilantien eteläpuolella aivan tien tuntumassa. Pukkilantie ylittää tällä kohtaa Saarenniitynuoman, jossa on sijainnut vesimylly. Mylly on merkitty vuoden 1783 isojakokarttaan. Myllyyn liittyvät rakenteet ovat joko tuhoutuneet tai peittyneet Pukkilantietä tehdessä. Tien eteläpuolella vanha puinen isohko vaja, joka on voinut liittyä myllyn toimintaan sen loppuvaiheissa. Myllyä on saatettu käytettää pitkään, koska betonista tehtyä patomuuria on näkyvissä parin metrin osuus. Heikon säilyneisyytensä vuoksi kohde on luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Tästä noin 200 metriä alajuoksun suuntaan on jäännöksiä toisesta Saarenniitynuomassa olleen myllyn rakenteista.
metsakeskus.1000038526 505 Saarenniitynoja 2 10002 12016 13180 11006 27007 413540.00000000 6717854.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038526 Kohde sijaitsee Sääksjärven kylässä Saarenniitynojassa, Sääksjärventiestä 100 metriä itään ja Pukkilantiestä 200 metriä etelään. Vuoden 1783 isojakokarttaan on merkitty myllyn paikka, johon liittyviä jäännöksiä havaittiin vuoden 2020 inventoinnissa. Puro kulkee melko syvässä uomassa ja sen varsi kasvaa melko tiheää sekametsää ja varttuneempaa kuusikkoa. Paikalta löytyi kivistä tehty vallimainen patorakennelma uoman etelärannalta. Padosta noin 10 metriä alajuoksun suuntaan alkaa kahden kivirivin muodostama rakennelma, jonka pituus on noin 20 metriä. Rivit koostuvat noin 70-100 cm halkaisijaltaan olevista järeistä kivistä. Rivejä on kaksi ja ne ovat noin puolen metrin etäisyydellä toisistaan, todennäköisesti kyseessä voisi olla tukikiveys niiden päällä levänneelle kourulle.
metsakeskus.1000038527 505 Järvelä Sääsksjärvi 10007 12001 13014 11006 27000 413909.00000000 6720233.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038527 Kohde sijaitsee noin 2 km Sääksjärvestä itään, Ensilän talosta noin 300 metriä länteen, mäen pohjoisrinteessä. Senaatinkartastoon ja pitäjänkartastoon merkitty torpan paikka tarkastettiin inventoinnissa v. 2020. Paikalta löytyi torpan kivijalka ja siihen liittyvien ulkorakennusten jäännöksiä. Torpan kivijalka on kooltaan noin 5x5 metriä, siinä kasvaa isoja koivuja ja kuusia. Luoteiskulmassa on uunin paikka, joka erottuu kumpuna. Oviaukko on itäseinällä ja sitä kohti johtavat kivirivit. Torpasta 10 metriä pohjoiseen on toinen rakennuksen pohja, joka on kooltaan 5x4 metriä. Kyseessä lienee ulkorakennus. Torpasta noin 18 metriä itään on pieni rakennuksen pohja, jonka koko on noin 2x2 metriä ja vieressä on kiveystä, joka voisi kuulua toiseen rakennukseen tai tämän laajennukseen. Torpasta noin 50 metriä pohjoiseen on veden täyttämä, noin 1,5x1,5 metrin kokoinen kuoppa, joka saattaa olla kaivon paikka. Torpan jäännökset ja ympäristö muodostavat hyvin säilyneen kokonaisuuden.
metsakeskus.1000038528 505 Mäntsälän mylly 10007 12016 13180 11006 27000 406634.00000000 6721821.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038528 Kohde sijaitsee pari kilometriä Mäntsälän keskustasta etelää Mäntsälänjoen varressa. Joessa on luonnonkivistä patorakennelmaa sekä myös betoninen patoseinä. Länsirannalla on palaneen myllyn jäännökset ja vanha asuinrakennus. Mylly on merkitty Senaatin kartastoon 1800-luvulla, mutta Kuninkaan kartastossa ei ole merkintää. Mylly on ilmeisesti toiminut pitkälle 1900-luvun puolelle. Koska myllyn alkuperää ei voitu sijoittaa 1800-lukua vanhemmaksi, on se luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi.
metsakeskus.1000038529 505 Karlsberg 10007 12001 13003 11006 27000 408621.00000000 6723229.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038529 Karslberg eli Mäntsälän kartano sijaitsee Mäntsälän keskustassa, kirkon koillispuolella. Mäntsälän kylä on muodostunut viimeistään 1400-luvulla. Maita oli lunastettu hämäläisiltä mahdollisesti jo aiemminkin. Mäntsälä kylä läänitettiin vuonna 1606 Peter Nassokinille (Nasackin), jonka kuoltua poika Peter Nassokin nuorempi perusti kylään säterikartanon vuonna 1652. Isossa reduktiossa kartano peruutettiin ensin kruunulle, mutta palautettiin sitten Nassokinin leskelle Anna von Henninghausenille. Omistus jatkui Henninghausenin tyttären pojan Karl Henrik Möllerin ja hänen jälkeläistensä kautta 1800-luvulle asti (kartanosta on käytetty myös nimitystä Möllershof). Mäntsäläln kartanon kohokohtia oli, kun keisari Aleksanteri I vieraili siellä vuonna 1809. Kartano on edelleen käytössä. Päärakennus on 1700-luvun lopulta, ja se on säilyttänyt ympäristöineen historiallisen luonteensa,
metsakeskus.1000038530 505 Norrkulla 10007 12001 13014 11006 27000 409612.00000000 6726092.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038530 Kohde sijaitsee Mäntsälän keskustasta noin 3 kilometriä pohjoiseen Norrkullan kohdalla Lahdentiestä noin 50 metriä länteen. Senaatin kartastossa on alueelle merkitty rakennuksia. Mäen päällä sijaitsevan nykyisen Norrkullan kartanon kohdalle on merkitty torppa. Norrkullan mäen itäkärjessä on kaksi rakennetta, jotka saattavat liittyä asumiseen. Pari metriä pellon laidasta erottuu suorakulmainen rakennuksen pohja, jonka koko noin 6x7 metriä. Kivijalka ei hahmotu selkeästi. Nurkkakiviä on näkyvissä, mutta ne ovat hieman tulkinnanvaraisia. Tästä noin viisi metriä pohjoiseen on halkaisijaltaan 2,5 metrinen kuoppa, jonka syvyys on puolisen metriä. Kuopasta nostettu kivinen maa-aines on sen vieressä.
metsakeskus.1000038531 505 Humalistonmäki 10007 12001 13014 11006 27000 409541.00000000 6726301.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038531 Kohde sijaitsee Mäntsälän kylässä, noin 3,5 km Mäntsälän keskustasta pohjoiseen. Lahdentie kulkee noin 200 metriä itään ja heti kohteen eteläpuolella on Jussinkorventie. Norkullan kartano on noin 150 metriä etelään. Varttuneessa kuusikossa on kaksi rakennuksen pohjaa. Ensimmäinen rakennuksen pohja on neliskanttinen, kooltaan noin 4x5 metriä. Kivijalka on sammalen peittämä, kivijalan nurkkakivet on erotettavissa. Luoteisnurkassa on kumpu, jonka halkaisija on noin 1,5 metriä, joka sisältää uunin jäännökset. Tästä noin 4 metriä luoteeseen on toinen noin 15-20 cm kohollaan oleva suorakaiteen muotoinen alue, kooltaan noin 2,5x4 metriä.
metsakeskus.1000038532 16 Pätiälä 2 10002 12002 13030 11033 27000 416603.00000000 6790341.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038532 Pätiälän historiallisen kylätontin länsipuolelta on toukokuussa 2020 löytynyt metallinetsinnässä soikea kupurasolki (Ailion H-tyyppi) ja muita, alakohteiksi merkittyjä myöhäisrautakauden esineitä. Soikea kupurasolki löytyi metsäsaarekkeesta, muut esineet sen läheisyydestä pellosta. Arkeologisessa tarkastuksessa soljen löytökohdalla, pintamaan alta todettiin tiivis kiveys, jonka seassa on noen- ja humuksensekaista kivennäismaata, todennäköistä kulttuurikerrosta. Siitä löytyi muutamia pieniä paloja rautakauden keramiikkaa. Kiveyksen läpi ei kaivettu eikä sitä tutkittu enempää. Sen vierestä (aiemmin kaivetusta kuopasta) löytyi pala kuparipeltiä. Pellolta löytyi lisäksi viskari. Metsäsaareke on osin kallioinen ja lohkareinen ja sen laella on kesämökki. Sen ja soljen löytökohdan välisellä kapealla alueella on näkyvissä rakennuksen kivijalka ja tulisijan jäännös. Vanhojen karttojen perusteella kyseessä on asuinrakennus, joka on rakennettu vv. 1965 – 1984 välillä. Pitäjänkartalla alue on rakentamaton ja osin pienen niityn ympäröimä. Havaintojen nojalla kyseessä on rautakautinen kiinteä muinaisjäännös, mahdollisesti polttokenttäkalmisto. Se on luultavasti osittain tuhoutunut rakentamisen ja muun toiminnan myötä historiallisella ajalla. Tarkastuksen perusteella koko mäki ja osin viereinen pelto ovat potentiaalista muinaisjäännösaluetta.
metsakeskus.1000038533 505 Eerola 10007 12001 13014 11006 27000 404999.00000000 6724048.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038533 Kohde sijaitsee Mäntsälän kylän länsiosassa, nykyisen Eerolan talon luoteispuolella peltojen vieressä olevan mäen päällä. Ilmeisesti kyseessä on yksi Mäntsälän kartanon torpista, joka on perustettu 1700-1800-lukujen vaihteen paikkeilla. Paikka on nykyisin asumaton ja torpan jäännökset ovat jäljellä. Mäen alareunassa on raivausröykkiöitä. Niistä hieman ylemmäs rinteeseen saattaa olla ulkorakennuksen kivijalan jäännöksiä, jotka erottuvat heikosti. Mäen päällä aivan tien reunassa erottuu torpan kivijalka ja uunin jäännökset, jossa on myös tiiltä. Mäen päällä on lisäksi muita kuoppia, jotka liittyvät asuinpaikkaan. Alue oli 2020 inventoinnissa kasvillisuuden ja hakkuujätteiden peitossa. Kohde on luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi, koska se on melko nuori eikä erityisen hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000038534 505 Kylänoja 2 10007 12001 13014 11006 27000 402360.00000000 6721195.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038534 Kohde sijaitsee Hirvihaaran kylässä Kylänojan pohjoispuolella, Mäkipuolesta lounaaseen pellon läpi Kylänojaan ulottuvalla viljelemättömällä kannaksella. Paikalle on merkitty talo tai torppa Senaatinkartastossa. Paikka oli hakkuuaukeana inventointihetkellä 2019 ja aluskasvillisuus sekä hakkuujäte vaikeuttivat havaintojen tekoa. Lisäksi pellolta on nosteltu kiviä pitkin harjanteen reunaa. Paikalla on torpan kivijalka, jonka koko on noin 5x5 metriä. Uunin jäännökset ovat pohjoisreunassa. Torpasta noin 15 metriä länteen erottuu maastossa toisen rakennuksen kivijalan kulma.
metsakeskus.1000038535 505 Sukula (Joki-Sukula) 10007 12001 13000 11006 27000 402372.00000000 6723137.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038535 Kohde sijaitsee Hirvihaaranjoen länsipuolella, noin 2 km Hirvihaaran kylästä pohjoiseen. Sukula (Joki-Sukula) on yksi vanhoista tiloista, jotka ovat muuttanut pois kantakylän alueelta ilmeisesti viimeistään 1600-luvulla. Nykyisin tilan nimi on Joki-Sukula. Nimi on vaihtunut jossakin vaiheessa ilmeisesti tilan jaon seurauksena. Peruskartalla oleva Sukula on siis nuorempi kuin Joki-Sukula. Tila rakennuksineen on edelleen käytössä ja Joki-Sukula on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa ja maatalousvaltaisen elinkeinonsa.
metsakeskus.1000038536 505 Anttila Maitoinen 10007 12001 13000 11006 27000 396332.00000000 6734666.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038536 Anttilan historiallinen asuinpaikka sijaitsee Maitoisten kylässä, Mustijoesta erkanevan uoman länsirannalla. Maitoisten kylän varhaisin asutus on 1700-luvun alkupuolelta, jolloin Olkisten kylän yhteydessä on vuonna 1734 mainittu Maitoinen-niminen torppa, joka kuului Harvialan kartanolle. Myöhemmin mainitaan myös toinen Maitoinen-niminen torppa. 1750-luvun lopulla ne on merkitty Mäntsälän henkikirjaan Rastila-nimisenä kylänä. Varhaisimmat karttamerkinnät asutuksesta ovat Kuninkaan kartastossa 1700-luvun lopulta. Siihen on merkitty kaksi taloa nykyisten Anttilan ja Mäkelän kohdalla. On todennäköistä, että ne ovat samoilla paikoilla kuin edellä mainitut torpat. Molemmat talot ovat edelleen asuttuja ja alue rakennettua. Anttila on säilyttänyt nykypäivään alkuperäisen luonteensa ja maatalousvaltaisen elinkeinonsa.
metsakeskus.1000038537 505 Mäkelä Maitoinen 10007 12001 13000 11006 27000 396451.00000000 6735014.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038537 Mäkelän historiallinen asuinpaikka sijaitsee Maitoisten kylässä, Mustijoesta Mustijokeen virtaavan kapean uoman pohjoispuolella, Mustijoesta 500 metriä länteen. Maitoisten kylän varhaisin asutus on 1700-luvun alkupuolelta, jolloin Olkisten kylän yhteydessä on vuonna 1734 mainittu Maitoinen-niminen torppa, joka kuului Harvialan kartanolle. Myöhemmin mainitaan myös toinen Maitoinen-niminen torppa. 1750-luvun lopulla ne on merkitty Mäntsälän henkikirjaan Rastila-nimisenä kylänä. Varhaisimmat karttamerkinnät asutuksesta ovat Kuninkaan kartastossa 1700-luvun lopulta. Siihen on merkitty kaksi taloa nykyisten Anttilan ja Mäkelän kohdalla. On todennäköistä, että ne ovat samoilla paikoilla kuin edellä mainitut torpat. Molemmat talot ovat edelleen asuttuja ja alue rakennettua. Mäkelä on säilyttänyt nykypäivään alkuperäisen luonteensa ja maatalousvaltaisen elinkeinonsa.
metsakeskus.1000038538 505 Olkinen 10007 12001 13003 11006 27000 397619.00000000 6737355.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038538 Kohde sijaitsee Mäntsälän ja Hausjärven välisen tien varressa, lähellä kuntien ja samalla maakuntien rajaa. Olkisten kartanoa edelsi lampuoti- ja rälssitila. Kartanon perusti luutnantti Karl Fredrik Toilette 1800-luvun alussa. Kartano on edelleen asuttu. Nykyinen päärakennus on ilmeisesti vuodelta 1905, edellinen tuhoutui tulipalossa vuonna 1899. Inventoinnissa vuonna 2020 tarkasteltiin kartanon lähialueita, joilta löytyi merkkejä maankäytöstä ja rakennuksista, jotka kuitenkin ajoittuvat todennäköisesti 1900-luvulle. Kartano on iältään melko nuori, mutta sitä on edeltänyt aiempi asutus, luultavasti 1600-luvulta alkaen. Kartano on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa ja maatalousvaltaisen elinkeinonsa.
metsakeskus.1000038539 505 Linnainen 10007 12001 13003 11006 27000 402594.00000000 6739254.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038539 Kohde sijaitsee Sulkavan kylässä, Sulkavajärven pohjoispuolella. Linnaisten kartano sai alkunsa 1700-luvun alkupuoliskolla, jolloin vänrikki Birger Lindman osti Sulkavan kylän Karl Fredrik Tigerstedtiltä. Lindman asettui asumaan Sulkavalle. Tästä sai alkunsa Linnaisten kartano, jota kutsuttiin myös Sulkavan kartanoksi. Vuonna 1780 kartano päätyi ylijahtimestari Lars Petter Ekbladin haltuun, hän teetti kartanon uuden päärakennuksen puutarhoineen vuoden 1785 paikkeilla. Puinen kartanorakennus purettiin vuonna 1960. Ekbladin vävy Hans Henrik Stjernvall oli kartanon herrana 1800-luvun alkupuolella ja hankki huomattavan maaomaisuuden mm. Sälinkään kylän ja osan Ohkolasta. Hän perusti myös kaksi sivukartanoa ja kymmeniä torppia mailleen. Nykyisin vanhaa rakennuskantaa ei ole juuri jäljellä. Kartanon ympäristö on melko väljästi rakennettua. Linnaisten kartano on säilyttänyt nykypäivään alkuperäisen luonteensa ja maatalousvaltaisen elinkeinonsa.
metsakeskus.1000038540 505 Ängsjöholm (Kassila) 10007 12001 13003 11006 27000 403644.00000000 6737032.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038540 Kohde sijaitsee Sulkavanjärven etelärannalla. Sulkavanjärven vedenpintaa on laskettu 1800-luvulla ja kartanon nykyiset rannat ovat entistä järvenpohjaa. Kartano sijaitsi järven rannalla ennen pinnan laskua.Ängsjöholmenin kartano, myöhemmin Kassila, sai alkunsa Mikkolan rälssitilasta, joka erotettiin Linnaisten kartanosta vuonna 1802. Mikkola muodostui jo 1600-luvun puolessa välissä, kun Sulkavan kantatilat jakaantuivat. On epäselvää sijaitsiko Mikkola vielä tuolloin samalla paikalla kuin Kassila, vai onko se siirtynyt paikalla vasta myöhemmin. Talo on merkitty isojakokarttaan vuodelta 1794. Kassilan kartano pysyi asuttuna ilmeisesti 1980-luvulle asti. Vuoden 1989 peruskarttaan talot on merkitty autioiksi. Kassilaan kuului päärakennus, lukuisia ulkorakennuksia ja erittäin iso navetta. Näiden kaikkien rakennusten jäännöksiä löytyy alueelta. Rakennukset vaikuttivat kuitenkin olevan melko nuoria. Niissä oli mm. betonisokkeleita. Selviä merkkejä 1800-lukua vanhemmista rakenteista ei havaittu. Alue tulisi inventoida tarkemmin mahdollisen varhaisemman asutuksen löytämiseksi.
metsakeskus.1000038541 505 Nikinoja 10007 12001 13007 11006 27000 401816.00000000 6742413.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038541 Nikinoja on ilmeisesti kuulunut Vanajan yhteismaihin ja se sijaitseekin Hämeen rajamailla. Nikinojan kylä on syntynyt 1600-luvun alkupuolella ja veroluetteloihin se on merkitty vuodesta 1627 lähtien. Kylä kuului Janakkalan hallintopitäjään. Nikinoja on ollut pieni kylä ja siellä on ollut vain yksi verotettava talo koko 1600-luvun ajan. Nikinojan ainoa talo jakaantui kahtia 1750-luvulla. Talojen nimet olivat Jussila ja Anttila. Kylässä oli lisäksi yksi torppa. Isojako toimitettiin vuonna 1785, jolloin uudistiloja muodostettiin kolme. Inventoinnissa 2020 todettiin, että Jussilan talo, joka sijaitsee vanhalla kylätontilla, on tyhjillään ja rapistumassa. Mäen eteläosassa on ollut vanhojen peruskarttojen mukaan useita rakennuksia, mutta ne on purettu. Rakennuksien perustat ovat maastossa. Ne vaikuttavat pääosin olevan 1900-luvulla tehtyjä. Nikinojantien länsipuolella on ollut myös maanottoa. Osa alueesta on kuitenkin siinä määrin säilynyt, että historiallisen ajan jäännöksiä voi olla löydettävissä. Mäen länsirinteessä havaittiin kaksi kuoppaa, jotka on merkitty alakohteina. Toinen kuopista on neliskanttinen, kooltaan 2x2,5 m ja noin 70 cm syvä. Siinä on noin metrin levyiset vallit. Kuoppaan johtaa käytävä alarinteen puolelta. Kyseessä on ilmeisesti maarakenteinen kellarikuoppa. Toinen kuoppa on edellisen länsipuolella, noin 20 m päässä. Se on neliskanttinen, leveys 2,5 m ja pituus alarinteen suuntaisesti 3 m. Kuopassa ei ole valleja. Nikinojan kylätontilta noin 300 m pohjoiseen mäen pohjoislaidalta siajitsee talonpohja ja kivikellari, kohde Nikinoja 2 (muinaisjännösrekisteri numero 1000038655).
metsakeskus.1000038542 505 Kivisoja 10007 12016 13180 11006 27000 401536.00000000 6740353.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038542 Kohde sijaitsee Sulkavan kylässä Nikinojan länsipuolella, noin 1,5 km Linnaisista luoteeseen. Kivisojan talon eteläpuolella laskee kapea puro kohti Nikinojaa. Puro kulkee kapeassa uomassa ja siinä on ollut mylly ilmeisesti viimeistään 1800-luvulla, mahdollisesti jo aiemmin. Mylly on merkitty pitäjänkartastoon ja Senaatinkartastoon. Paikalla on rakennuksen jäännöksiä, tiiltä ja kivijalan kiviä. Puron poikki on kasattu patovallia noin 5 metrin leveydeltä, sitä on käytetty myös kulkuna puron yli. Kyseessä on ilmeisesti pieni mylly, jota on voitu käyttää runsaamman veden aikana.
metsakeskus.1000038543 505 Sulkava Linnaistenkylä 10007 12001 13007 11006 27000 401887.00000000 6738864.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038543 Sulkavan alueella on ollut vahvat yhteyden Kanta-Hämeeseen, kuten koko luoteis-Mäntsälällä. Se on ilmeisesti kuulunut ainakin osittain Niemenpään kartanon alaiseen Välkinmaahan jo keskiajalla. Välkinmaata pidetään vanhana vanajalaisten eräalueena. Sulkavan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1539 maakirjassa, jolloin se kuului Janakkalan hallintopitäjään. Maakirjan mukaan kylässä oli viisi isäntää. Vuonna 1569 kylä läänitettiin Liivinmaan kuvernöörille, Hans Björninpojalle, joka oli myös Tyrvännön Lepaan kartanon herra. Vuonna 1628 kylän omistajaksi oli vaihtunut Gert Skytte, Munkkiniemen kartanon omistaja. Sulkavan kantatiloiksi muodostuivat Ylläspää/Ukkolan ja Uotila/Mikkolan talot 1600-luvun alussa. Tilat jakaantuivat, ja vuoden 1634 henkikirjan mukaan kylässä oli neljä taloa, joiden nimiksi vakiintuivat Rekola, Mikkola, Ylöstalo ja Uotila. Sulkavan syrjäinen sijainti ilmeisesti edesauttoi niin ettei yksikään taloista autioitunut ison vihan aikana 1713-1721. Kylän historia sai merkittävän käänteen, kun sen uusi omistaja vänrikki Henrik Lindman asettui asumaan Rekolan tilalle vuonna 1738. Aiemmat omistajathan olivat asuneet kaukana kylästä. Tästä sai alkunsa Linnaisten kartano, jota kutsuttiin myös Sulkavan kartanoksi. Vuonna 1780 kartano päätyi ylijahtimestari Lars Petter Ekbladin haltuun, joka teetti kartanon uuden päärakennuksen puutarhoineen vuoden 1785 paikkeilla. Puinen kartanorakennus purettiin 1960. Ekbladin vävy Hans Henrik Stjernvall oli kartanon herrana 1800-luvun alkupuolella, jolloin hän perusti myös kaksi sivukartanoa ja kymmeniä torppia mailleen. Sulkavan Linnaisten kylä sijaitsee Nikinojan länsipuolella vastapäätä Linnaisten kartanoa. Sulkavan kylän toinen vanha osa on pari kilometriä etelään, purouoman varressa. Linnaisten kylästä 400 metriä etelään sijaitsee Sulkavan Rekola. Linnaisten kylä on edelleen asuttu ja melko tiheään rakennettu. Sen rakennuskannan ikä on kirjavaa. Vuoden 2020 inventoinnissa kylän lähialuetta inventoitiin mutta merkkejä vanhasta asutuksesta ei löytynyt. Lähin kohde on edellä mainittu Sulkava Rekola (mj-rekisterin tunnus 1000038544).
metsakeskus.1000038544 505 Sulkava Rekola 10002 12001 13000 11006 27000 402038.00000000 6738456.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038544 Kohde sijaitsee Sulkavan kylässä Nikinojantien itäpuolella, noin kilometri Linnaisten kartanosta lounaaseen. Rekola syntyi, kun Sulkavan kaksi kantatilaa jakaantuivat kahtia 1600-luvun puolessa välissä, Muut talot olivat Mikkola, Ylöstalo ja Uotila. Sulkavan kylän omistajaksi tuli vänrikki Henrik Lindman, joka asettui perheineen asumaan Rekolan tilalle vuonna 1738. On hieman epäselvää, oliko tila juuri tämä Rekola vai kutsuttiinko Linnaisten kartanon paikalla sijainnutta taloa Rekolaksi. Lindmanin asettumisesta Sulkavalle seurasi Linnaisten kartanon perustaminen. Kuninkaan kartastossa Rekolan kohdalle on merkitty asutusta, joten talo on joka tapauksessa peräisin 1700-luvulta. Kohdalta löytyi mäen päältä rakennuksen pohja ja kellarikuoppa. Rakennuksen pohja hahmottui huonosti hakkuujätteen ja ison kuusen takia. Näkyvissä on kuitenkin noin 5x5 nelikulmainen matala valli, jonka keskellä noin 3x3 metrinen kuoppa. Kyseessä ei ehkä ole asuinrakennus. Tästä noin 6 metriä pohjoiseen on kellarin jäännökset. Kellarin sisäänkäynti erottuu mäen pohjoislaidalla puolisen metriä leveänä käytävänä, joka johtaa noin 3x3 metrin kokoiseen kuoppaan, joka on yli metrin syvä. Kellarin seinien kivirakenteita on säilynyt jonkin verran. Alueella on lisäksi kaksi rakennusta, joista toinen on asuinrakennus ja toinen ulkorakennus. Niiden tuntumassa on hieman kiviaitaa. Ilmeisesti tila on ollut asuttuna pitkälle 1900-luvun puolelle. Kohde on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi em. rakenteiden jäännösten johdosta ja koska se ei enää ole käytössä. Muinaisjäännösalueen rajaus kattaa em. kellarin ja rakennuksen jäännökset.
metsakeskus.1000038545 505 Sulkava 10007 12001 13007 11006 27000 402018.00000000 6736470.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038545 Sulkavan alueella on ollut vahvat yhteyden Kanta-Hämeeseen, kuten koko luoteis-Mäntsälällä. Se on ilmeisesti ainakin osittain kuulunut Niemenpään kartanon alaiseen Välkinmaahan jo keskiajalla. Välkinmaata pidetään vanhana vanajalaisten eräalueena. Sulkavan kylä mainitaan ensimmäisen kirjan vuoden 1539 maakirjassa, se kuului tuolloin Janakkalan hallintopitäjään. Maakirjan mukaan kylässä oli viisi isäntää. Vuonna 1569 kylä läänitettiin Liivinmaan kuvernöörille, Hans Björninpojalle, joka oli myös Tyrvännön Lepaan kartanon herra. Vuonna 1628 kylän omistajaksi oli vaihtunut Gert Skytte, Munkkiniemen kartanon omistaja. Sulkavan kantatiloiksi muodostuivat Ylläspää/Ukkolan ja Uotila/Mikkolan talot 1600-luvun alussa. Tilat jakaantuivat ja vuoden 1634 henkikirjan mukaan kylässä oli neljä taloa, joiden nimiksi vakiintuivat Rekola, Mikkola, Ylöstalo ja Uotila. Sulkavan syrjäinen sijainti ilmeisesti edes auttoi, että se selvisi vähällä ison vihan melskeistä, sillä yksikään taloista ei autioitunut. Kylän historia sai merkittävän käänteen, kun sen uusi omistaja vänrikki Henrik Lindman asettui asumaan Rekolan tilalle vuonna 1738. Aiemmat omistajathan olivat asuneet kaukana kylästä. Tästä sai alkunsa Linnaisten kartano, jota kutsuttiin myös Sulkavan kartanoksi. Vuonna 1780 kartano päätyi ylijahtimestari Lars Petter Ekbladin haltuun, hän teetti kartanon uuden päärakennuksen puutarhoineen vuoden 1785 paikkeilla. Puinen kartanorakennus purettiin vuonna 1960. Ekbladin vävy Hans Henrik Stjernvall oli kartanon herrana 1800-luvun alkupuolella ja hankki huomattavan maaomaisuuden mm. Sälinkään kylän ja osan Ohkolasta. Hän perusti myös kaksi sivukartanoa ja kymmeniä torppia mailleen. Vuoden 2020 inventoinnissa kylän lähialuetta käytiin läpi, mutta mitään historiallisen ajan rakenteita ei havaittu. Sulkavan kylätontti on edelleen rakennettua ja alue on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa ja maatalousvaltaisen elinkeinonsa. Kylään liittyen löytyi vuoden 2020 inventoinnissa Nikinojantien itäpuolella olevan mäen eteläpäästä useita talonpaikkaan liittyviä rakenteita, jotka ovat omana muinaisjäännöskohteenaan Sulkava 2 (mj-rekisterin tunnus 1000038654). Ne ovat todennäköisesti osa kylätonttia, mutta sijaitsevat nyt selvästi erillään ja luokiteltavissa kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000038546 505 Sulkava Myllymäki 10007 12016 13179 11006 27000 403145.00000000 6736653.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038546 Kohde sijaitsee Sulkavanjärven eteläpuolella. Peruskarttaan on merkitty Myllymäki. Mäellä on viimeistään 1800-luvulla sijainnut tuulimylly. Paikka tarkastettiin vuoden 2020 inventoinnissa. Mäellä sijaitsee yksi vanha puurakennus, jonka pohjoispuolella havaittiin irtokivien päälle nostettu noin metrin halkaisijaltaan oleva laakakivi. Kivi vaikuttaisi olevan myllynkiven aihio. Mäellä on jonkin verran isoja kiviä, jotka sopisivat myllyn peruskiviksi, mutta selvää rakennetta niistä on vaikea hahmottaa.
metsakeskus.1000038547 505 Toltinperä 1 10007 12009 13094 11006 27000 404708.00000000 6735757.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038547 Kohde sijaitsee Sulkavan kylässä Sulkavanjärven eteläpuolella Toltinperä-nimisen pellon reunalla metsässä. Pelto-ojasta noin 3 metriä on ilmeisesti historiallisen ajan säilytyskuoppa, jonka koko on noin 2 x 2 m ja syvyys noin metri. Aluella kasvaa kuusimetsää ja maaperä on soraista hiekkaa. Kuopassa on normaali maannos, huuhtoutumiskerrosta ei ole.
metsakeskus.1000038548 505 Toltinperä 2 10002 12009 13094 11002 27000 404771.00000000 6736079.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038548 Kohde sijaitsee Sulkavan kylässä Sulkavanjärven eteläpuolella Toltinperä-nimisen pellon reunalla metsässä. Kuusimetsässä on noin 6 metriä pellon reunasta kuoppa, jonka halkaisija on noin 1,5 metriä ja syvyys puolisen metriä. Kuoppaa kiertää metrin levyiset matalat maavallit, paitsi pellon puolella, josta on kapea kulkuaukon tapainen käytävä kuoppaan. Maaperä on hiekkaa. Kuopassa ei löytynyt hiiltä. Mahdollisesti kyseessä on pienen asumuksen pohja tai pieni kellarikuoppa. Huuhtoutumiskerrosta ei kuopassa ollut, joten rakenne ajoittuu historialliseen aikaan.
metsakeskus.1000038549 505 Vattonjärvi 10007 12001 13014 11006 27000 403386.00000000 6736460.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038549 Kohde sijaitsee Sulkavan kylässä, Sulkavanjärven eteläpuolella. Kuivattu Vattonjärvi on sijaitsee sen kaakkoispuolella. Paikalla on ollut torppa 1800-luvulla. Rakennuksia on merkitty karttaan kallioisen mäkikumpareen päälle ja sen länsipuolelle mäen alle. Mäki on kuivahkoa, mäntyä kasvavaa kangasta. Mäen alaosasta ei löytynyt enää jäännöksiä rakenteista, koska alue oli äestetty ja siellä oli istutuskoivikko. Mäen päällä on matala kivijalka, jonka koko on noin 7x8 metriä. Kivijalka ja mäen laki ovat sammaloituneet. Kivijalka erottuu melko huonosti. Uunin paikkaa ei ollut näkyvissä, joten todennäköisesti kyseessä on ulkorakennus ja asuinrakennus on sijainnut mäen juurella. Mäen pohjoispuolella, mäen ja tien välissä on tien suuntaisesti noin 30 metriä hajanaista kiviaitaa. Kohteen aluerajaus kattaa mäen päällä olevan rakenteen.
metsakeskus.1000038550 304 Katanpää tuliasema 1 10007 12011 13116 11006 27009 180586.00000000 6733580.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038550 Kohde sijaitsee rantakalliolla, jolta on esteetön näkyvyys länteen. Paikka ei kuitenkaan näy merelle. Kyseessä on potero, jonka rannanpuoleiset seinämät ovat pystysuorat, kallionpintaa ja rannasta poispäin olevat seinät louheesta tehtyä kylmämuuria. Kallionseinää on tasoitettu sisäpuolelta betonivalulla, joka on karkeaa ja hajoamassa. Lohkareissa ei näy porausjälkiä, mutta niitä on kuitenkin ehkä lohkottu pienemmiksi paikalla, koska lohkokiviä on paljon. W-seinä sisäpuolelta 3.6 m pitkä, S-seinä 4.1 m, E-seinä 3.6 m ja N-seinä 4.2 m. Seinämien korkeus sisäpuolelta 0.6-0.9 m. NE-kulma on hajonnut: lohkareita on vieritetty ulospäin. Pohjalla on särmikkäitä ja pyöristyneitä kiviä ja lohkareita. E-seinämää reunustaa syvempi kalliossa oleva kuoppa, joka on täytetty lohkareilla.
metsakeskus.1000038551 304 Katanpää muuri 10007 12004 13046 11006 27000 180591.00000000 6733497.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038551 L:n muotoinen pyöristyneistä lohkareista kylmämuurattu seinämämäinen rakenne, jonka haarojen pituudet ovat 5.0 (SW-NE) ja 5.2 m (NW-SE) ulkopuolelta mitaten. Muurin paksuus 1.2-1.4 m ja korkeus 1.2 m. Näyttäisi olevan kuorimuuritekniikalla rakennettu siten, että ulkoseinät ovat tasakokoisista pyöristyneistä lohkareista ja sisäosa on täytetty erikokoisilla kivillä ja lohkareilla. Lähellä rantavyöhykettä ja arviolta metrin korkeudella merenpinnasta.
metsakeskus.1000038552 304 Katanpää paahus 1 10007 12016 13162 11006 27000 180925.00000000 6733226.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038552 Paahus sijaitsee merenrannassa Pitkäkarissa. Noin metrin korkeudella merenpinnasta on suurten maakivien väliin rakennettu rannansuuntainen pyöristyneistä ja särmikkäistä kivistä ja lohkareista koostuva kylmämuuri, jonka pituus on 2.9 m. Osa kivistä on romahtanut maahan. Alkuperäinen rakenne on hajalla, mutta tunnistettavissa. Paikka tyypillinen, kohti tuulensuojaista lahtea.
metsakeskus.1000038553 304 Katanpää tuliasema 3 10007 12011 13116 11006 27009 181128.00000000 6732821.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038553 Kohde sijaitsee Pitkäkarin eteläkärjessä. Kylmämuurattu, enimmäkseen särmikkäistä lohkareista koostuva rakenne. Sisämitat 5.2 m (SE-NW) ja noin 3 m (SW-NE). Korkeus rannan puolelta noin 1.0 m. SE-reunassa kivien alla on puinen soiro, joka viittaa siihen, että seinämissä on ollut puinen rakenne. Rannan puoleinen muuri on tehty kuorimuuritekniikalla siten, että suurten ulkoseinän lohkareiden välit on täytetty pienillä särmikkäillä kivillä. Pohjatasona kallionpinta.
metsakeskus.1000038554 638 Kvarnskogen 10001 12013 13000 11006 27000 413875.00000000 6690410.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038554 Ilmoitettu kalliohakkaukset. Toinen hakkaus on jalallisen juomalasin muotoinen kuvio, jonka maljaosaan on kaiverrettu nimikirjaimet E.L. Niiden päällä on tähtikuvio. Toisessa kuviossa hahmottuu sydän ja sen läpi menevä nuoli. Tämä kuvio on hieman vaikeampi tulkinnaltaan. Hakkaukset ovat pitkänmallisen mäkialueen päällä, jossa polku on paljastanut kallion. Kallio on muualla rosoinen, mutta hakkaukset on tehty kallion ainoaan sileään kohtaan. Polku-uran ulkopuolella kallio on sammalen peitossa, joten teoriassa on mahdollista, että muitakin hakkauksia olisi peittyneenä. Polun kautta on kuljettu myllylle, joka on ollut käytössä 1800-luvulla. Tyylillisesti hakkauksia on vaikea ajoittaa.
metsakeskus.1000038555 304 Katanpää hautaraunio 10002 12002 13019 11004 27000 181311.00000000 6733203.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038555 Kohde sijaitsee Ootskerin laella, lähellä korkeinta kohtaa. Matala kivilatomus, joka koostuu enimmäkseen pyöristyneistä kivistä ja lohkareista (arviolta 0-50 kg, yksittäisiä suurempia). Keskellä suuri pyöristynyt graniittilohkare. Pituus 3.9 m (SE-NW), leveys 3.2 m, korkeus 0.3 m. Kohde rinnastuu moniin tutkimuksissa varmistettuihin rautakauden tyyppisiin hautaraunioihin (yksi lähimpiä Vehmaan Piiloinen (Unto Salo)), mutta ei ole varma ilman tutkimuksia.
metsakeskus.1000038556 304 Katanpää tuliasema 4 10007 12011 13116 11006 27009 181394.00000000 6733020.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038556 Tulipesäke, joka on sijoitettu kalliossa olevaan painautumaan ja suojattu merenrannan puolelta kylmämuurauksen avulla. Painautuman pituus on 3.2 m (S-N) ja leveys 2.6 m. Kylmämuurausta 1-3 lohkaretta päällekkäin, keskellä etelää kohti avautuva ampuma-aukko. W-puolella lohkareita vierinyt kallionpintaa pitkin alaspäin. Myös rakenteen sisäpuolelle pudonnut kiviä.
metsakeskus.1000038557 304 Katanpää Ootskeri louhos 10007 12012 13124 11006 27009 181263.00000000 6733417.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038557 Lähellä Ootskerin kannasta NW-rannalla on avolouhos, jonka kuilu on kohtisuora rantaa vastaan. Kuilun pituus 16 m (SE-NW) ja leveys 2.5-3.0 m. Syvyys 0.0-2.5 m, madaltuu rantaa kohti. Rantaa on täytetty graniittilohkareilla 10 metrin pituiseksi kivilaituriksi, jonka SW-puoli on veden alla niin jyrkkä, että siihen voi alus kiinnittyä. Kallioon kiinnitettyjä silmukoita ei ole näkyvissä, mutta kuilun N- ja NE-reunassa on 3 kallioon porattua reikää. Kyseessä on koelouhos, josta vuonna 1931 lähetettiin kivinäytteet oikeusministeriölle (Pakola 2004: 88).
metsakeskus.1000038558 304 Katanpää tuliasema 5 10007 12011 13116 11042 27028 181315.00000000 6733065.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038558 Tulipesäke, joka on sijoitettu kalliossa olevaan painautumaan ja suojattu merenrannan puolelta kylmämuuratun seinämän avulla. Tilassa, jonka pituus on 1.8 m ja leveys 1.8 m, mahtuu kaksi henkeä makaamaan muurin suojassa. Seinämä korkeus on noin 0.7 m. Muurissa on ampuma-aukko etelään. W-seinämässä tasaisessa graniittipinnassa 15 x 11 cm2:n alalla taltalla hakattu teksti: 1941 (/) 11/2.
metsakeskus.1000038559 743 Ojelmisto 2 10002 12016 13175 11006 27000 292257.00000000 6973293.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038559 Silmämääräisesti asemoituna, alueen topografian huomioiden, isojakokarttaan merkityn tervahaudan keskikohta on ollut koordinaattipisteen N 6973293 E 292257 tienoilla. Isojakokarttaan merkitty tervahauta on lievästi soikeahko ja sen halkaisija noin 22 m. Historiatietojen perusteella tervahauta on peräisin ajalta ennen vuotta 1765 ja mahdollisesti kuulunut Penttilän talolle. Tervahaudasta ei havaittu mitään maanpinnalle näkyvää merkkiä, kuten valleja. Se on maastohavaintojen perusteella tuhoutunut ainakin yläosasta myöhemmän maankäytön yhteydessä. Tervahaudat on erityisesti keskiosasta kaivettu normaalisti maanpintaa syvemmälle, yleensä noin 0,5 – 1,5 m syvyyteen. Lisäksi halssi (nuoremmassa ei-keskussäiliöllisessä tyypissä) on kaivettu varsin syvälle. Siten ko. tervahaudasta on saattanut säilyä alimmat kerrokset ja niihin liittyviä rakenteita, kuten tervahaudan silmä ja halssiin johtava puinen putki eli piippu.
metsakeskus.1000038560 304 Katanpää radioasema 10007 12016 13000 11006 27009 180785.00000000 6733904.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038560 Radioaseman jäännökset pikkupatterin lähellä. Maastossa erottuu vaivoin rakennuksen kivijalkaan kuuluneita lohkareita sekä kasa tulisijaan kuuluneita tiiliä, joissa on vielä kiinni laastia. Rakennuksen SW-kulmassa sijainnut kasa kasvaa jo nuoria mäntyjä. Mittoja ei enää voi arvioida. Rakennuksesta hiukan kaakkoon on kalliolla valettu betonijalka, jonka päällä seisoo neljä sisäänpäin kallistuvaa rautatankoa sekä kaksi kiinnityskorvaketta. Rakenne lienee radiomaston jalusta.
metsakeskus.1000038561 304 Katanpää rakennuksenjäännös 1 10007 12001 13013 11006 27009 181257.00000000 6733885.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038561 Kohde sijaitsee kalliopohjalla W-rinteessä, joka laskeutuu notkoon. Betonista valettu rakennuksenpohja. Pituus 6.8 m (W-E), leveys 3.2 m. Kaksi huonetta, ovi itäpäädyssä. Rakennukselle tullut tie notkon läpi upseeritalolta on yhä näkyvissä. Toinen tie tulee kalliota pitkin idästä. Ollut saunarakennus.
metsakeskus.1000038562 304 Katanpää suojahuone 10007 12011 13113 11042 27028 181257.00000000 6733942.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038562 Kallionrinteen yläosassa oleva bunkkeri. Ulko-ovelle johtaa etelästä rinteen suuntainen metrin levyinen kallionhalkeama, jonka pohja on tasoitettu. Ennen ovea on viisto särmikkäistä lohkareista kylmämuurattu seinämä. Bunkkerin SW-seinämä on valettu betonista, ovi karmeineen teräslevyä. Seinän yläosassa jäljellä rautanauloja, joilla sidottu naamiointimateriaalia kiinni seinään. Bunkkerin katto on peitetty lohkareilla. Bunkkerin sisätila pitkä ja kapea. Kyseessä on jatkosodan aikana Katanpään asukkaille rakennettu suojahuone, joka jäi keskeneräiseksi.
metsakeskus.1000038563 108 Laitilansalmi 10002 12008 13000 11033 27000 300210.00000000 6835430.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038563 Alueelta on metallinetsinnässä löytynyt useampi rautakautinen esine, mm. ketjunjakaja, hevosenkenkäsoljen katkelma, pronssihela ja kupurasoljen katkelma. Laitilan talon hietarannasta on lisäksi aiemmin löytynyt pyöreä pronssiriipus. Paikalla on mahdollisesti rautakautinen (viikinkiaikainen?) kalmisto. Kohde sijaitsee samalla WSW-ENE-suuntaisella hietaharjanteella kuin ennestään tunnettu rautakautinen kohde Laitila (108010023) ja muodostaa sen kanssa kokonaisuuden. Alueelta on lisäksi löytynyt 1500-luvun ruotsalainen ja 1600-luvun venäläinen raha. Alakohteina metallinpaljastinlöytöjä vuodelta 2020 (Ilppari ILM 14205). Tarkastuksessa 2021 pelloilla ei havaittu mitään rakenteita eikä koekuopista löytynyt kulttuurimaata. Metallinetsimillä tehtyjen esinelöytöjen löytöpaikkojen perusteella vaikuttaa siltä, että peltoihin on levinnyt ainakin kalmistomateriaalia, mutta kalmiston paikkaa on lyhyen maastotarkastuksen aikana vaikea löytää.
metsakeskus.1000038563 108 Laitilansalmi 10002 12002 13000 11033 27000 300210.00000000 6835430.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038563 Alueelta on metallinetsinnässä löytynyt useampi rautakautinen esine, mm. ketjunjakaja, hevosenkenkäsoljen katkelma, pronssihela ja kupurasoljen katkelma. Laitilan talon hietarannasta on lisäksi aiemmin löytynyt pyöreä pronssiriipus. Paikalla on mahdollisesti rautakautinen (viikinkiaikainen?) kalmisto. Kohde sijaitsee samalla WSW-ENE-suuntaisella hietaharjanteella kuin ennestään tunnettu rautakautinen kohde Laitila (108010023) ja muodostaa sen kanssa kokonaisuuden. Alueelta on lisäksi löytynyt 1500-luvun ruotsalainen ja 1600-luvun venäläinen raha. Alakohteina metallinpaljastinlöytöjä vuodelta 2020 (Ilppari ILM 14205). Tarkastuksessa 2021 pelloilla ei havaittu mitään rakenteita eikä koekuopista löytynyt kulttuurimaata. Metallinetsimillä tehtyjen esinelöytöjen löytöpaikkojen perusteella vaikuttaa siltä, että peltoihin on levinnyt ainakin kalmistomateriaalia, mutta kalmiston paikkaa on lyhyen maastotarkastuksen aikana vaikea löytää.
metsakeskus.1000038563 108 Laitilansalmi 10002 12008 13000 11006 27000 300210.00000000 6835430.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038563 Alueelta on metallinetsinnässä löytynyt useampi rautakautinen esine, mm. ketjunjakaja, hevosenkenkäsoljen katkelma, pronssihela ja kupurasoljen katkelma. Laitilan talon hietarannasta on lisäksi aiemmin löytynyt pyöreä pronssiriipus. Paikalla on mahdollisesti rautakautinen (viikinkiaikainen?) kalmisto. Kohde sijaitsee samalla WSW-ENE-suuntaisella hietaharjanteella kuin ennestään tunnettu rautakautinen kohde Laitila (108010023) ja muodostaa sen kanssa kokonaisuuden. Alueelta on lisäksi löytynyt 1500-luvun ruotsalainen ja 1600-luvun venäläinen raha. Alakohteina metallinpaljastinlöytöjä vuodelta 2020 (Ilppari ILM 14205). Tarkastuksessa 2021 pelloilla ei havaittu mitään rakenteita eikä koekuopista löytynyt kulttuurimaata. Metallinetsimillä tehtyjen esinelöytöjen löytöpaikkojen perusteella vaikuttaa siltä, että peltoihin on levinnyt ainakin kalmistomateriaalia, mutta kalmiston paikkaa on lyhyen maastotarkastuksen aikana vaikea löytää.
metsakeskus.1000038563 108 Laitilansalmi 10002 12002 13000 11006 27000 300210.00000000 6835430.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038563 Alueelta on metallinetsinnässä löytynyt useampi rautakautinen esine, mm. ketjunjakaja, hevosenkenkäsoljen katkelma, pronssihela ja kupurasoljen katkelma. Laitilan talon hietarannasta on lisäksi aiemmin löytynyt pyöreä pronssiriipus. Paikalla on mahdollisesti rautakautinen (viikinkiaikainen?) kalmisto. Kohde sijaitsee samalla WSW-ENE-suuntaisella hietaharjanteella kuin ennestään tunnettu rautakautinen kohde Laitila (108010023) ja muodostaa sen kanssa kokonaisuuden. Alueelta on lisäksi löytynyt 1500-luvun ruotsalainen ja 1600-luvun venäläinen raha. Alakohteina metallinpaljastinlöytöjä vuodelta 2020 (Ilppari ILM 14205). Tarkastuksessa 2021 pelloilla ei havaittu mitään rakenteita eikä koekuopista löytynyt kulttuurimaata. Metallinetsimillä tehtyjen esinelöytöjen löytöpaikkojen perusteella vaikuttaa siltä, että peltoihin on levinnyt ainakin kalmistomateriaalia, mutta kalmiston paikkaa on lyhyen maastotarkastuksen aikana vaikea löytää.
metsakeskus.1000038564 304 Katanpää Kivimäki louhosalue 10007 12012 13124 11006 27009 181479.00000000 6734116.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038564 Katanpään saaren pohjoiskärjen kattava avolouhittu alue. Paikalla on ollut louhos, jossa louhittiin vankityövoimalla nupukiveä 1931-1940. Pohjoiskärjen alueella on muitakin kulttuuriperintökohteita: piirtokirjoituksia, aurinkokello, pajan jäännökset, tykinalustoja ja paahus (ks. alakohteet). Osa näistä liittyy louhokseen. Pohjoiskärki on rajattu yhtenäiseksi kulttuuriperintöalueeksi Metsähallituksen tekemän kulttuuriperintöinventoinnin mukaisesti.
metsakeskus.1000038565 290 Korkeavaara 10002 12016 13175 11006 27000 645365.00000000 7084121.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038565 Kohde sijaitsee Korkeavaaran korkeimman kohdan kaakkoispuolella, loivasti itään laskevassa rinteessä mäntyvaltaisessa metsässä. Kuopan halkaisija on noin neljä metriä, syvyys metrin luokkaa. Kuopan itäpuolella on itä-länsi suuntainen halssiin viittaava kivetyillä reunoilla tuettu rakenne.
metsakeskus.1000038566 290 Korkeen autio 10002 12001 13014 11006 27000 645114.00000000 7084294.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038566 Paikalla on luonnonkivistä rakennettu kivijalka jonka laajuus on noin 5x5m. Seinälinjoilla kiveys ei ole yhtenäinen, ainakin osin perustus lienee ollut multapenkkityyppinen. Länsinurkassa on havaittavissa luonnonkivistä rakennetun uunin jäännökset. Sen koko on 2,5x2,5 metriä, korkeus 1,2 metriä. Pihapiirissä havaittiin myös muita rakenteita jotka ilmenevät alakohteina.
metsakeskus.1000038567 304 Katanpää kummeli 1 10007 12005 13059 11006 27009 181806.00000000 6734042.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038567 Särmikkäistä ja pyöristyneistä kivistä ja lohkareista koottu kummeli, jonka halkaisija 1.5 m ja korkeus 1.1 m. Ulkokuori on suurista lohkareista, sisäosa täytetty pienemmillä kivillä. N-puolen kivien pinnat on maalattu valkoisiksi, ja samalla puolella kummelin edessä on kalliolle valettu suorakulmainen betonialusta. Kummelin luona vaneritaulu, johon maalattu Tall Ships Race -purjelaivatapahtuman tunnus muistona alusten vierailusta Katanpäässä vuonna 2003.
metsakeskus.1000038568 304 Katanpää kummeli 2 10007 12005 13059 11006 27009 181748.00000000 6734091.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038568 Pääosin särmikkäistä kivistä ja lohkareista koottu kummeli, jossa yhteensä viitisenkymmentä kiveä. Halkaisija 0.8 m, korkeus 1.0 m. Maalaamaton, ei maalinjäännöksiä näkyvissä.
metsakeskus.1000038569 290 Pyykkö 10007 12001 13000 11006 27000 640994.00000000 7084021.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038569 Kohde sijaitsee Pyykönlammen itäpuolella. Metsäauraus on vahingoittanut kohdetta pahoin. Paikalla on autioitunut pihapiiri josta on jäljellä rakennuksen kivijalan jäännöksiä. Paikan läheisyydessä sijaitsee tiettävästi useita viljelyröykkiöitä ja viljelyalueen kiertävä kiviaita. Paikan aiempi nimi on paikallisen oppaan mukaan Kylänniemi, se lienee Jonkerin vanhimpia asuinpaikkoja.
metsakeskus.1000038570 304 Katanpää lennätinaseman konehuone 10007 12011 13000 11006 27009 182948.00000000 6733176.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038570 Venäläisen lennätinaseman (1915-1918) konehuoneen jäännös. Seinien mitat 4.5 x 4.5 m. Rapattu kivijalka. Paksut punatiiliset seinät on muurattu ristilimitykseen. Tiilien mitat ovat 27 x 12 x 7 cm. SW- ja NE-seinillä kaksiosaiset ikkunat, joissa alempi osa kolmiruutuinen. Tiilinen eteinen NW-puolella. Ulko-ovena peiliovi, jossa 4 peiliä pystysuorin rihlakoristein. Sisäpuolella 8-peilinen ovi, jossa peilin koristeena kaksi pystysuoraa rihlaa. Eteisessä hyllykkö, jossa yhtenä hyllynä peiliovi. Valssattu peltikatto. Tulisija N-kulmassa, piippu ylös asti rapattu. Talo on ollut ylös asti keltamullalla maalattu. Laastiin piirrelty mm. teksti KORPR. A. HEINO / 4.63. Vähän matkaa länteen on sortumaisillaan oleva vaja.
metsakeskus.1000038571 290 Jonkerin Kalmosaaret 2 10002 12002 13020 11006 27000 639732.00000000 7084083.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038571 Jonkerinjärvessä on kaksi Kalmosaarta, toinen Pyykönniemen länsipuolella ja toinen itäpuolella. Tässä puhutaan läntisemmästä Kalmosaaresta. Saariin ja myös niemiin hautaaminen on Kainuussa ollut varsin tavallista. Osaksi kyse oli vain väliaikaisista haudoista. Oli tärkeää saada vainaja haudatuksi siunattuun maahan, mutta pitkien matkojen ja huonojen kulkuyhteyksien takaa se ei kaikkina vuodenaikoina ollut mahdollista. Kuhmossa, kuten koko Kainuussa on runsaasti saaria, joihin liittyy enemmän tai vähemmän varmoja tietoja haudoista. Jonkerijärven Kalmosaariin liittyy perimätieto, jonka mukaan toinen saarista on ollut karjalaisten papin, toinen tavallisen väen hautapaikka. Läntisessä Kalmosaaressa on silmänvaraisesti tarkasteltuna joitakin merkkejä hautauskäyttöön viittaavista kuopista, asia vaatisi kuitenkin tarkempia arkeologisia tutkimuksia.
metsakeskus.1000038572 290 Salola 10002 12001 13014 11006 27000 643263.00000000 7086213.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038572 Röykkiö jossa laakakiviä ja hiiltä, kyseessä lienee uuni, joka on osittain tuhoutunut metsänkäytön yhteydessä. Mahdollinen rakennuksen perustus lienee ollut luokkaa 5x5 metriä, sen tarkempi määritys vaatisi arkeologisia lisätutkimuksia. Uunin koko on 2,5x2,5x0,7 metriä. Alueella on myös kaivon jäännökset sekä raivausröykkiöitä.
metsakeskus.1000038574 304 Katanpää kummeli 3 10007 12005 13059 11006 27000 181977.00000000 6733747.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038574 Hamskerin alempi kummeli. Särmikkäistä tasakokoisista graniittilohkareista koottu suorakulmainen rakenne. Merelle näkyvän osan pituus 1.5 m, leveys 1.2 m ja korkeus 1.4 m. Sen alla on hiukan leveämpi kivistä koottu perusta. N-puolen seinämään on maalattu kolme pystyraitaa, musta-valkoinen-musta. S-puolella kivien joukossa on 53 cm:n läpimittainen pyöreä valurautalevy, jossa kaksi reiällistä tappia  suuntimakehä? Avoin näkyvyys pohjoisen puolelle. Kummeli muodostaa Katanpään satamaan tulevan vanhan väylän alemman linjataulun.
metsakeskus.1000038575 304 Katanpää kummeli 4 10007 12005 13059 11006 27000 181973.00000000 6733663.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038575 Suurista särmikkäistä graniittilohkareista koottu suorakulmainen kummeli. Lohkareissa on näkyvissä poranjälkiä. Ne voivat olla alunperin rakennuksen kivijalasta. Pituus 1.2 m, leveys 1.0 m ja korkeus 1.3 m. N-puolen seinämään on maalattu kolme pystysuoraa raitaa, musta-valkoinen-musta. S-puolella kivien joukossa on 50 cm:n läpimittainen pyöreä valurautalevy, jossa on kaksi reiällistä tappia - suuntimakehä? Avoin näkyvyys pohjoisen puolelle. Kummeli muodostaa Katanpään satamaan tulevan vanhan väylän ylemmän linjataulun. Linja kulkee N-S-suunnassa Mustaklupun W-puolelta.
metsakeskus.1000038576 304 Katanpää kiviuuni 1 10007 12004 13055 11006 27000 181930.00000000 6733331.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038576 Lähellä Hamskerin SW-rantaa noin 3 m:n korkeudella merenpinnasta on puolikaaren muotoon kylmämuurattu kiveys, suuaukko vinosti rantaa kohti länteen. Suuaukko ulkopuolelta 1.7 m leveä, syvyys 1.5 m, korkeus 0.6 m. SE-puolella maakivi. Eroaa ryssänuunin tyyppisistä kiviuuneista siinä, että rakenne ei näyttäisi olleen katettu laaoilla.
metsakeskus.1000038577 304 Katanpää kiviuuni 2 10007 12004 13055 11006 27000 180735.00000000 6733263.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038577 Pyöristyneistä ja särmikkäistä lohkareista suurten maakivien päälle ja väliin koottu kivikasa, jossa näyttää olleen suuaukko rantaan päin. Mitat 3.1 x 2.0 x 0.8 m. Lähellä N-rantaa, runsaan metrin korkeudella merenpinnasta.
metsakeskus.1000038578 304 Katanpää paahus 3 10007 12016 13162 11006 27000 180909.00000000 6733566.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038578 S-rannan tuntumassa oleva melkein pelkästään särmikkäistä kivistä koottu puolikaari, joka on suureksi osaksi peittynyt maanpinnan alle. Leveys rannan suunnassa 2.2 m. Toisen paahuksen vieressä.
metsakeskus.1000038579 304 Katanpää paahus 4 10007 12016 13162 11006 27000 180917.00000000 6733565.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038579 S-rannan tuntumassa oleva melkein pelkästään särmikkäistä kivistä ja lohkareista koottu puolikaari. Leveys rannansuuntaisesti 2.8 m. Korkeus merenpinnasta arviolta 2-3 m. Lähellä toista paahusta.
metsakeskus.1000038580 304 Katanpää tuliasema 6 10007 12011 13116 11006 27009 180985.00000000 6733561.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038580 S-rannan tuntumassa on tuliasema, johon avautuu kallioon louhittu käytävä pohjoisen puolelta. Rakenteen N-osa on kylmämuurattu särmikkäistä lohkareista paksuseinäiseksi. Seinämien korkeus sisäpuolelta 1.1-1.3 m. Suuaukosta sisään tultaessa haarautuu länteen päin 1.0-1.7 m leveä potero, jossa suorakulmainen kivistä ladottu alusta. Alustan pituus 1.1 m, leveys 0.9 m ja korkeus 0.7 m. Alustan päältä avautuu ampumasektori lännen puolelle. Oviaukosta etelään päin avautuu noin 7 m pitkä ja 0.7-0.9 m syvä kallioon louhittu ja kaakkoon kaartuva ryömintäkäytävä, joka päättyy eteläisempään poteroon. Eteläisempi potero on 0.8-0.9 m syvä ja siitä on esteettömämpi näkymä etelän puolelle. Eteläisen poteron seinämät ja käytävän W-seinä kylmämuuratut. Rakenteiden SE-puolella pieni ampumasuoja (tai paahus), jossa ison lohkareen päälle nostettu pienempiä. Poteron ja rannan välissä kallioon on räjäytetty kuoppia, jotka on täytetty louheella.
metsakeskus.1000038581 304 Katanpää paahus 5 10007 12016 13162 11006 27000 181045.00000000 6733556.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038581 Särmikkäistä kivistä ja lohkareista kylmämuurattu puolikaari, jonka leveys rannan suunnassa on 2.4 m. Esteetön näkyvyys rantaan, mutta rantakallio voi olla osaksi edessä ampumasektorilla.
metsakeskus.1000038582 304 Katanpää tuliasema 7 10007 12011 13116 11006 27009 181090.00000000 6733574.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038582 Särmikkäistä kivistä ja lohkareista ladottu puolikaaren muotoinen kylmämuuri, jonka pituus rannan suunnassa on 3.0 m ja korkeus 0.3-0.7 m.
metsakeskus.1000038583 304 Katanpää kiviuuni 3 10007 12004 13055 11006 27000 181101.00000000 6733585.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038583 Pääosin särmikkäistä kivistä ja lohkareista koottu kiviuuni tai tulisija, jonka suuaukko on rantaa kohti. Pituus 2.5 m (W-E),leveys 1.9 m. Onkalon katekivet näyttävät puuttuvan; rakenne on voinut olla avoin.
metsakeskus.1000038584 304 Katanpää tuliasema 8 10007 12011 13116 11006 27009 181112.00000000 6733618.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038584 Rannan alarinteeseen kaivettu kuoppa, jota rannan puolella (E) reunustaa pääosin särmikkäistä lohkareista ladottu kylmämuuri puolikaaressa. Muurin pituus on 9.4 m, korkeus noin 0.7 m ja paksuus noin 1.6 m. Rakenne on kasvillisuuden peitossa, mutta osa lohkareista erottuu. Muurin päällä kasvaa mäntyjä ja leppä. Rakenne on arviolta metrin korkeudella merenpinnasta.
metsakeskus.1000038585 304 Katanpää tuliasema 9 10007 12011 13116 11006 27009 181098.00000000 6733625.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038585 Rantaan laskeutuvaan rinteeseen kaivettu kuoppa, jossa lohkareet on nostettu kasoiksi kuopan reunalle. Pituus noin 7.0 m, leveys noin 6.5 m ja korkeus kuopan pohjalta 1.2 m. N-puolella on sisääntuloaukko. Rakenne on kasvillisuuden peitossa.
metsakeskus.1000038586 304 Katanpää tuliasema 10 10007 12011 13116 11006 27009 181083.00000000 6733636.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038586 Maahan kaivettu kuoppa, josta lohkareet on nostettu kuopan reunoille. Kuopan sisähalkaisija on noin 1.6 m ja syvyys 0.9 m.
metsakeskus.1000038587 304 Katanpää tuliasema 11 10007 12011 13116 11006 27009 181085.00000000 6733649.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038587 Halkaisijaltaan noin metrin suuruinen kuoppa, josta lohkareet on nostettu reunoille.
metsakeskus.1000038588 304 Katanpää tuliasema 12 10007 12011 13116 11006 27009 181093.00000000 6733649.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038588 Särmikkäistä kivistä ja lohkareista kalliolle ladottu U:n muotoinen kylmämuuri, jonka suuaukko on pohjoiseen. Pituus 2.3 m.
metsakeskus.1000038589 304 Katanpää laituri 10007 12005 13063 11006 27009 181283.00000000 6733618.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038589 Katanpäästä Ootskeriin johtava kivilaituri, joka on ladottu niitylle särmikkäistä ja pyöristyneistä kivistä, tiilistä ja rikkoutuneista tiilimuurin kappaleista. NNW-SSEsuuntainen rakenne kahdessa osassa, välissä laakea kallio. Pohjoisempi osa. Leveä ja matala, melko tasainen pinta. Pituus 34 m, leveys 2.5 m, korkeus 0.5-0.7 m. Laiturin puolivälissä on katkos, jonka läpi vesi pääsee virtaamaan laiturin E-puolella olevasta vesijättölammesta pois matalanveden aikana. Eteläisempi osa. Kapea ja korkea, yhdestä kohdasta sortunut. Pituus 13.7 m, leveys 1.2-1.4 m, korkeus 0.5-0.7 m. Särmikkäitä ja pyöristyneitä kiviä ja lohkareita. Laituri ei ulotu aivan Ootskeriin asti, vaan lopussa on noin 20 metrin pituinen rantaniityn ylitys, jonka on vielä 1930-luvulla täytynyt useimmiten tapahtua kahlaamalla. Laituri liittynee Katanpään vankila-aikaan, jolloin Ootskeri oli vankien ulkoilualue. Ootskeriin on päässyt myös toista reittiä, muutamaa kymmentä metriä idempää laakeata kalliota pitkin, ja sieltä kahluumatka matalalla vedellä on ollut lyhyempi, korkealla vedellä luultavasti pidempi, koska kallio on hiukan alemmalla tasolla kuin laituri.
metsakeskus.1000038590 304 Katanpää silta 10007 12005 13070 11006 27000 181193.00000000 6733725.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038590 Vankilanjohtajan asunnon (3) ja hevostallin (10) välissä tie ylittää kivisen sillan, joka johtaa ojan yli. Sillan rumpu on luonnonkivistä holvattu. Sillan leveys on 6.0 m, sillan kannen paksuus holvin yläpintaan 0.6 m ja pituus 1.65 m.
metsakeskus.1000038591 304 Katanpää rakennuksenjäännös 3 10007 12001 13013 11006 27000 181155.00000000 6733769.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038591 Suorakulmainen kivijalka, joka koostuu tasakokoisiksi lohkotuista nupukivistä kalliolla, todennäköisesti Katanpään kaivoksen tuotantoa. Pituus 9.0 m ja leveys 3.8 m. N- ja W-kulmissa on luonnonkivistä muuratut rakenteet, joiden mitat ovat 1.5 x 1.3 m.
metsakeskus.1000038592 304 Katanpää meriväen kasarmin raunio 10007 12001 13000 11006 27000 181194.00000000 6733766.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038592 Vuonna 1917 valmistuneen meriväen kasarmin vuonna 1955 tulipalossa tuhoutunut jäännös. Laaja kompleksinen raunio, jossa on näkyvissä perustuksen valuosia, kiviä, tiiltä, vesijohtoputkea yms. Peittynyt karikkeen ja kasvillisuuden alle, joskin puita harvennettu hiljattain. Peitteisyyden takia ei dokumentoitu muutoin kuin muutamin valokuvin.
metsakeskus.1000038593 304 Katanpää tuliasema 2 10007 12011 13116 11006 27009 180629.00000000 6733321.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038593 Aivan rantaviivan tuntumaan siirtolohkareen taakse rakennettu tuliasema, jota on ympäröinyt neljä suorakulmaista pystysuoraa kylmämuurattua seinämää. Sisätila on ollut noin 2.5 x 3.0 m2. Seinämät, jotka on tehty melko tasakokoisista pyöristyneistä lohkareista, on hajotettu ja niiden alaosat ovat vain osaksi näkyvissä. Suunnilleen metrin korkeudella merenpinnasta.
metsakeskus.1000038594 304 Katanpään linnake / iso patteri 10002 12011 13117 11006 27009 181051.00000000 6733998.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038594 Katanpään linnake on Venäjän Suomenlahdelle rakentaman Pietari Suuren merilinnoitusketjun pohjoisin osa. Linnake sijaitsee Kustavissa Lypertön saarella, Katanpään niemessä. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1915 ja se valmistui 1917. Linnakkeen alueella on neljä betonoitua tykkipatteria bunkkereineen, joista kaksi rakennettiin 1910-luvulla ja kaksi 1950-luvulla. Pattereita yhdistää mukulakivistä rakennetut tykkitiet ja teiden vieressä on kulkenut myös kapearaiteinen rautatie, joka on sittemmin purettu. Linnoitukseen kuului noin parikymmentä venäläistyylistä puurakennusta, joista suurin osa on säilynyt. Linnakkeen päätehtävä oli meriväylien suojaaminen, eikä se koskaan osallistunut virallisiin sotatoimiin. Suomen itsenäistymisen jälkeen Katanpää toimi vartiolinnakkeena ja varusmiesten koulutuslinnakkeena. Saaressa toimi myös vankila vuosina 1930-1940. Linnake siirtyi Metsähallituksen omistukseen vuonna 1999 ja avautui vierailijoille. Saaren 4 tykkiä on de-aktivoitu käyttäjäturvallisuuden takia. Isopatteri: Tykkipatteri, joka rakennettiin 1915 ja oli käytössä vuoteen 1989. Tykkipatterissa on 4 avointa betonista valettua tykkiasemaa. Rintasuojan muodostaa louhittu kallionseinä, joka on sisäpuolelta tasoitettu betonivalulla ja betonilattialla. Kahta tykkiasemaa on laajennettu louhimalla ja niissä on kaksi 6" Tampella-tykkiä, muut ovat tyhjät. Tykkiasemien takana on 3.7 m:n levyinen mukulakivipäällysteinen yhdystie. Tulenjohtopaikka itäpäässä on valettu korsu, jonka yläosaa suojaa rautalevyistä niitattu kupu. Tien eteläpuolella on kaksi bunkkeria, joihin johtaa kallioon räjäytetyt suojakäytävät. Itäpäässä patteriin johtaa syvä, geologisesti muodostunut orko, jolla on leveyttä runsaat 3 m ja syvyyttä paikoin 4 m. Sen eteläpuolella on 6 särmikkäistä tasakokoisista lohkareista koottua kiviröykkiötä, joissa osa seinämistä on tasasivuisia ja pystysuoriksi kylmämuurattuja.
metsakeskus.1000038598 785 Sirkkapuro 2 10002 12016 13175 11006 27000 487285.00000000 7155930.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038598 Paikalla on ympyränmuotoinen tervahauta, jonka halkaisija valleineen 13 metriä ja syvyys 80 cm. Selvästi erottuva ja jyrkkäreunainen halssi on kohti kaakkoa. Kohde on merkitty maastokartalle ja erottuu vinovalovarjosteessa.
metsakeskus.1000038599 785 Kangas-Kuikkanen 10001 12016 13175 11006 27000 486415.00000000 7153566.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038599 Paikalla on vinovalovarjostessa erottuva tervahauta. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038600 785 Huttusensuo 10002 12016 13175 11006 27000 485170.00000000 7153365.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038600 Paikalla on pyöreä tervahauta, jonka halkaisija 20 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Selkeästi erottuva halssi kohti on etelää. Sijaitsee laikutetulla alueella, mutta on ehjä. Läheisissä laikuissa on näkyvissä runsaasti hiiltä.
metsakeskus.1000038601 785 Keinonperänkankaat 10002 12016 13175 11006 27000 486695.00000000 7138240.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038601 Sijaitsee Kankaan ja suon välimaastossa olevan tervahaudan halkaisija on 22 metriä ja syvyys 1.5 metriä. Neljä metriä pitkä halssi on kohti kaakkoa.
metsakeskus.1000038603 16 Pulkkila 6 10002 12002 13019 11033 27000 418410.00000000 6790187.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038603 Röykkiö sijaitsee vanhalla, osin metsittyneellä pelolla kaskiröykkiöiden ja Pulkkilan historiallisen kylätontin välisellä alueella. Kyseessä on turvettunut kiven- ja maansekainen raunio, kooltaan noin 6 x 6 metriä ja pellon pinnasta enimmillään noin 0,7 metriä korkea. Raunio on matalan kalliokumpareen päällä, mahdollisesti osin maapohjalla, joskin maa-ainesta kallion liepeillä on varsin ohuelti. Raunion päällä on muutamia selvästi irtonaisia, pellolta nosteltuja kiviä. Raunion viereen kaivetussa koekuopassa oli hyvin tummaa noensekaista peltomultaa, mutta ei varsinaista kulttuurikerrosta, kiveystä eikä löytöjä. Raunion laelle kaivetussa koekekuopassa todettiin tiivistä kiveystä, kivet 1 – 2 kerroksessa. Niiden päällä on turvettunut maakerros ja väleissä tummaa kivennäismaa-ainesta. Siitä löytyi pala rautakauden keramiikkaa. Silmänvaraisesti tarkasteltuna raunio ei näytä raivausröykkiöltä tai peltokivikasalta vaan enemmänkin rautakautiselta hautarauniolta. Arviota tukee se, että raunio on vahvasti turvettunut, siinä on tiivis nokimaansekainen kiveys ja että koekuopasta löytyi rautakauden keramiikkaa. Toisaalta kiveys on varsin ohut eikä kohteessa todettu mitään varsinaisesti hautaukseen viittaavaa, joten muukin toiminnallinen merkitys on mahdollinen.
metsakeskus.1000038604 146 Pönttökangas koillinen 10002 12016 13151 11006 27000 708159.00000000 6967444.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038604 Hatuntien pohjoispuolella olevalla kankaalla erottuu Lidar-korkeusmallissa yksittäinen hiilimiilu, jonka halkaisija on mallin mukaan noin 17 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038605 422 Pyysaari 10002 12016 13175 11006 27000 635487.00000000 7007476.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038605 Pyysaaren luoteisosassa sijaitsee yksittäinen tervahauta. Rakenne on on ehjänä säilynyt ja sijaitsee Pyysaaren sisäosassa hakkuuaukealla. Paikalla kasvoi inventointihetkellä tiheää taimikkoa. Muodoltaan pyöreä tervahauta on rakennettu hiekkaiselle kohdalle muuten kivisessä maastossa. Sen läpimitta on noin 12 metriä ja sen keskiosa on noin kolme metriä syvä. Reunavallit kohoavat noin metrin ympäröivää maanpintaa korkeammalle ja ovat leveydeltään liki kolmemetriset.
metsakeskus.1000038607 79 Kortteenrapakko 10002 12001 13000 11019 27012 236475.00000000 6805399.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038607 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Sievarin teollisuusalueen lounaispuolella ja Hiirijärventien (2173) pohjoispuolella. Alue on metsää ja länsi- ja eteläpuolella sitä rajaavat alavat pellot (kuivattu Hiirijärvi). Kortteenrapakko sijaitsee metsäalueen lounaisreunalla, noin 800 metrin päässä tiestä. Maasto on loivasti länteen laskevaa rinnettä. Paikalla kasvaa nuorta harvennettua männikköä. Maaperä on hietaa. 32,5 m mpy korkeuskäyrä muodostaa ympäristöstään hieman kohoavan niemen, jonka länsi- ja pohjoispuolella on kosteaa ojitettua koivikkoa, muinainen merenlahti. Kohteesta löydettiin v. 2020 inventointikäynnin yhteydessä Kiukaisten keramiikalta vaikuttavaa keramiikkaa ja siinä toteutettiin v. 2021 koekaivaus. Alueelle tehtiin yhteensä 39 kpl noin 50x50 cm kokoista koekuoppaa, joista 12 kuopasta saatiin löytöjä. Löydöt olivat palanutta luuta, kvartsi-iskoksia, -ytimiä ja kvartsiesine. Koekuopitusta tehtiin muinaiselle merenrannalle, noin 32,5–34 metrin korkeuskäyrien väliselle alueelle. Asuinpaikka on tutkimuksen perusteella noin 200 metriä pitkä ja noin 50 metriä leveä. Löytöjä on hajanaisesti koekuopista, eikä selviä likamaakerroksia havaittu. Sijaintikorkeuden ja keramiikkalöytöjen perusteella Kortteenrapakko ajoittuu kivikauden lopulle, Kiukaisten kulttuurin aikaan, kuten Kraakanmäki 1–3.
metsakeskus.1000038608 91 Rysäkivi 10002 12017 13194 11006 27009 380491.00000000 6664972.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038608 Sijaintipaikka on Helsingin läntisellä vesialueella Rysäkarista itäkoilliseen ja Rysäkivestä noin 500 metriä luoteeseen. Metallirunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 40 metriä ja leveys noin kuusi metriä. Rungon suunta on pohjoiskoillisesta etelälounaaseen siten, että keula on etelämpänä ja perä pohjoisempana. Runko on kallistuneena paapuurin puolelle loivasti kohoavaa kalliota vasten. Runko nousee pohjasta noin viiden metrin korkeuteen. Keula ja perä ovat hyvin suipot. Kansirakenteet ja parras ovat pääosin puuta. Peräsin on paikallaan. Konetta tai mastoja ei ole havaittavissa. Keulassa ja perässä on käsin veivattavat vinssit. Hylyssä on havaittu tiilikasa. Alus on kalkkikivilastissa. Aluksen peräosan päälle on laskettu kaapeli. Hylky havaittiin Liikenneviraston tilaamassa Meritaidon tekemässä kartoituksessa 2016. Suomen meriarkeologisen seura ry teki tarkistussukelluksen kohteelle keväällä 2020. Laivahistoriallinen yhdistys selvitti hylyn taustan ja julkaisi sen Laiva-lehdessä 2_2020. Kyseessä on Ruotsissa 1852 rakennettu Aros. Aluksen rakensi Motala Mekaniska Verkstadsbolag ja tilaaja oli Bolaget för Ångbåtsfart mellan Stockholm och Westerås. Alus oli alunperin siipiratashöyrylaiva, jonka molemmissa päissä oli peräsimet ja runko oli keulassa ja perässä identtinen. Laivan omistajat vaihtuivat vuosien varrella ja siihen tehtiin muutoksia useaan otteeseen. Se oli mm. hinaajana ja asuntolaivana. 1908 höyryvarusteet poistettiin ja aluksesta tuli koneeton proomu. Vuonna 1913 alus ostettiin Suomeen Tammisaareen tiiliproomuksi. Omistaja oli Lappvik Kalk-Sand-Tegel Ab. Tiilitehdas lopetti 1916 ja uudeksi omistajaksi tuli lohjalainen Petter Forsström, sen jälkeen Karl Forsström Ab. Proomulla rahdattiin kalkkikiveä ja proomua kuljetti hinaaja Appendix. Kesällä 1918 tämä yhdistelmä joutui myrskyn takia hakemaan suojaa Rysäkarin luota. Raskaasti lastattu proomu ajautui karikolle ja upposi.
metsakeskus.1000038613 698 Jokilammit 10002 12013 13127 11006 27008 476636.00000000 7391919.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038613 Merkkipetäjä, joka sijaitsee Rovajärven ampuma-alueen majoitusalueena käytetyn Jokilammen eteläisen järven koilliskulmassa, noin 15 metriä rannasta. Kyseessä on pääosin jo keloutunut petäjä, jonka rungon eteläkyljessä on iso veistetty pilkka (koko noin 40 cm x 120 cm). Siihen on kaiverrettu poikkiviivoja sekä vuosiluku 1865. Lisäksi pilkassa on kaunokirjaimin tehty kaiverrus (ehkä a af p) ja sen alla ilmeisesti nuoremmat palkkikirjaimet (I K). Petäjän koilliskyljessä on pienempi pilkka, jossa on kaiverrus (M M). Hannu Kotivuoren tarkastuskertomuksessa on liitteenä piirros kaiverruksista.
metsakeskus.1000038615 108 Vanaja Kauppi ja Rättäri 10002 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038615 Kylässä oli vuonna 1540 viisi taloa ja vuonna 1590 neljä. Isojakokartalla 1767 viisi taloa. Kylän länsilaidalla oli lisäksi korpraalintorppa ja sotilastorppa (kohde Vanaja Naarlahti). Isojakokartan projisointitarkkuus ei niin hyvä kuin normaalisti, mahdollinen virhe 10-20 m. Pohjoisin, Kaupin ja Rättärin talojen tonttimaa suurimmalta osaltaan (länsiosa) on autioitunut ja nykyään peltoa. Itäosa on inventoijan mukaan edelleen rakennettua ja piha tasattua. Kylätontilta, pellolta, on metallinetsinässä löytynyt kaksi suhteellisen harvinaista 1500-luvun rahaa, joista toinen on reiitetty.
metsakeskus.1000038616 153 Malonsaari 1 10002 12001 13000 11040 27000 594113.00000000 6788958.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038616 Asuinpaikka sijaitsee Malonsaaren eteläpäässä. Alue on ympäristöään alavampi ja vähäkivisempi suojaisa tasanne, jolla kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Alueen pohjoisosassa on kuusi matalaa kiviröykkiötä. Asuinpaikka todettiin koekuopista, joiden koko oli noin 30 x 30 cm. Löytöinä saatiin pii-iskos ja kvartsi-iskos. Lisäksi alueelle kaivetuissa koepistoissa oli havaittavissa kaskiviljelyn sekoittama tumma pintakerros ja sen alapuolinen puhdas luontainen maa. Paikan myöhempi pienimuotoinen viljely on sekoittanut osan esihistoriallisesta asuinpaikkakerroksesta. Tasanteen pohjoisreunalla todettiin kuusi kiviröykkiöitä. Muodon ja sijainnin perusteella ne ovat pienimuotoiseen viljelyyn liittyviä raivausröykkiöitä. Niiden päällä oli vahva sammalkerros. Yksi röykkiöistä on erillään muista länteen laskevassa kivisessä rinteessä, mäntyvaltaisessa sekametsässä, kahden polun välissä maapohjalla. Röykkiön itäreuna on selkeä, länsireuna epämääräisempi. Röykkiössä on arviolta 3–4 kivikerrosta. Röykkiön ulkomuoto ja osin sijaintikin sopivat yhtä hyvin varhaismetallikautiseen hautaan kuin raivausröykkiöönkin.
metsakeskus.1000038616 153 Malonsaari 1 10002 12016 13154 11040 27000 594113.00000000 6788958.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038616 Asuinpaikka sijaitsee Malonsaaren eteläpäässä. Alue on ympäristöään alavampi ja vähäkivisempi suojaisa tasanne, jolla kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Alueen pohjoisosassa on kuusi matalaa kiviröykkiötä. Asuinpaikka todettiin koekuopista, joiden koko oli noin 30 x 30 cm. Löytöinä saatiin pii-iskos ja kvartsi-iskos. Lisäksi alueelle kaivetuissa koepistoissa oli havaittavissa kaskiviljelyn sekoittama tumma pintakerros ja sen alapuolinen puhdas luontainen maa. Paikan myöhempi pienimuotoinen viljely on sekoittanut osan esihistoriallisesta asuinpaikkakerroksesta. Tasanteen pohjoisreunalla todettiin kuusi kiviröykkiöitä. Muodon ja sijainnin perusteella ne ovat pienimuotoiseen viljelyyn liittyviä raivausröykkiöitä. Niiden päällä oli vahva sammalkerros. Yksi röykkiöistä on erillään muista länteen laskevassa kivisessä rinteessä, mäntyvaltaisessa sekametsässä, kahden polun välissä maapohjalla. Röykkiön itäreuna on selkeä, länsireuna epämääräisempi. Röykkiössä on arviolta 3–4 kivikerrosta. Röykkiön ulkomuoto ja osin sijaintikin sopivat yhtä hyvin varhaismetallikautiseen hautaan kuin raivausröykkiöönkin.
metsakeskus.1000038617 638 Nygrannas 10001 12004 13051 11006 27000 441018.00000000 6699282.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038617 Kivistä rakennettu rajapyykki. Kivistä on ladottu neliömäinen jalusta, jonka keskellä on pystyssä oleva laakakivi. Kivessä on kruunuhakkaus. Kivi on suurinpiirtein Porvoon ja Loviisan kunnan rajalla.
metsakeskus.1000038618 743 Marttila 10002 12004 13054 11004 27000 264115.00000000 6975035.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038618 Metsäisen mäen korkeimmalla kohdalla on kauttaaltaan sammalen peittämä kiviröykkiö, kooltaan noin 8 x 7 x 0.5 m. Röykkiön keskustaa vaikuttaa kaivellun, sillä siinä on kivien siirtelystä syntyneitä kuoppia. Röykkiö on kasattu pyöreistä luonnonlohkareista, jotka ovat halkaisijaltaan noin 20-40 cm. Ympäröivä maasto on louhikkoista, mutta maanpinnalle näkyvät lohkareet ovat huomattavasti röykkiössä olevia kiviä kookkaampia vierinkiviä, joten röykkiö erottuu ympäristöstään hyvin ja on selvästi ihmistekoinen. Kohde on merkitty peruskartalle Muinaishauta -merkinnällä.
metsakeskus.1000038619 434 Lassas 10007 12001 13013 11006 27000 441808.00000000 6700767.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038619 Lassaksessa on ollut torppa. Vuoden 1874 kartassa paikalla näkyy tila, jonka rakennusten pohjat ovat edelleen näkyvissä maastossa. Metsäautotien molemmin puolin on rakennuksen pohjia ja pätkä kiviaitaa. Koordinaattipiste on kookkaan rakennuksen pohjan kohdalla, jonka keskellä on tulisijan jäänteet.
metsakeskus.1000038620 205 Vuoreslampi 10001 12016 13175 11006 27000 522986.00000000 7119490.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038620 Lidaraineiston ja peruskartan perusteella tervahauta. Kohdetta ei ole paikan päällä tarkastettu.
metsakeskus.1000038621 205 Vuoreslampi 2 10001 12016 13175 11006 27000 522673.00000000 7119550.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038621 Lidaraineiston ja peruskartan perusteella tervahauta. Kohdetta ei ole paikan päällä tarkastettu.
metsakeskus.1000038622 205 Vuoreslampi 3 10001 12016 13175 11006 27000 522699.00000000 7119080.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038622 Lidaraineiston ja peruskartan perusteella tervahauta. Kohdetta ei ole paikan päällä tarkastettu.
metsakeskus.1000038623 139 Antinkangas 2 10002 12004 13044 11006 27000 424928.00000000 7270423.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038623 Paikalla on kivikiukaan raunio, jonka ala noin 2,5 x 2,5 metriä ja korkeus 60 -70 cm. Sammalen peittämä, pohjoislaidalla kanto. Ympärillä ei havaittavissa rakennuksen perustusta tai hirsikehän jäännöksiä. Lähistöllä ei tervahautoja, liittynee kalastukseen järvellä tms.
metsakeskus.1000038624 416 Kujansuu 10002 12011 13113 11006 27009 550918.00000000 6773060.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038624 Paikalla on yhteensä 10 erimuotoista ja -kokoista kuoppaa, joista osa on selvästi tunnistettavissa varustuksiksi. Rakenteita on luodekaakko-suuntaisen 1-2 m leveän polun molemmin puolin ja koillisessa ne ulottuvat aivan valtatie 13:n reunaan. Alueella on epäilemättä ollut enemmänkin rakenteita, mutta aiempi maanotto on tuhonnut niitä.
metsakeskus.1000038625 416 Kalliola 10002 12011 13000 11006 27009 549695.00000000 6773686.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038625 Tien eteläpuoleisessa nuoressa mäntymetsässä on suora ja ehjä noin kahdeksan metrin pituinen koillinen-lounas-suuntainen kaivanto, joka on muodon ja sijainnin perusteella ampumahauta. Kaivannon leveys on 1 m ja syvyys 0,7 m. Sen koillispää on neljän metrin päässä tien reunasta kohdassa N 6773688 E 549697 ja lounaispää kohdassa N 6773683 E 549693. Kaivannon suunta on tiehen nähden poikittainen. Kohta on loivaa pohjoisrinnettä. Kohde on varsin matala ja vaatimaton ollakseen 1. maailmansodan venäläinen linnoite. On mahdollista, että se on jokin vanhempi puolustusvarus
metsakeskus.1000038626 416 Hyvärilä Hyväri 10001 12001 13007 11006 27000 549447.00000000 6773723.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038626 Hyvärilän kylä on kirjallisten lähteiden perusteella ollut asuttu viimeistään 1500-luvulla, jolloin kylässä oli useita taloja. Kylän asutus voi olla peräisin jo rautakaudelta, mihin viittaa rannerengaslöytö (KM 14873). Hyväri (nykyinen Rantala) on isonjaon kantatila 2. Tila on merkitty jo vuoden 1768 verollepanokarttaan, mutta sen tonttia ei voi tarkasti asemoida. Kartan ja alueen topografian perusteella talotontti on liki varmasti jo tuolloin ollut samassa paikassa kuin isonjaon aikana. Tontin itäpäässä, tien pohjoispuolella (6773721 / 549496), on kiven- ja maansekainen rakenne, jonka pohjakaava on suorakaide (1,5 x 1 x 0,2 m). Säännöllisen pohjakaavansa vuoksi se ei vaikuta viljelysröykkiöltä. Se muistuttaa hieman rajamerkkiä, mutta ei ole nykyisellä kiinteistörajalla. Rakenne on nuoressa sekametsässä ja sen lähimmän reunan etäisyys tiestä on 1,5 m.
metsakeskus.1000038627 416 Hyvärilä Tapanainen 10001 12001 13016 11006 27000 549653.00000000 6773949.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038627 Hyvärilän kylä on kirjallisten lähteiden perusteella ollut asuttu viimeistään 1500-luvulla, jolloin kylässä oli useita taloja. Kylän asutus voi olla peräisin jo rautakaudelta, mihin viittaa rannerengaslöytö (KM 14873). Nykyisiin maastokarttoihin nimellä Kotimaa merkitty asuinpaikka on isonjaon aikainen kantatilan 3 tontti. Vuoden 1768 verollepanokartan tarkka asemointi ei ole mahdollista, mutta kartan yksityiskohtien ja alueen topografian perusteella talotontti on erittäin todennäköisesti jo tuolloin ollut samassa paikassa. Vuoden 1971 peruskartassa paikalla on pienialainen peltojen ympäröimä joutamaa-alue, jonka itälaidassa on pienehkö ulkorakennus - tontti on siis tuolloin ollut käytännössä autiona. Vanhojen karttojen mukaan historiallinen talotontti on ollut nykyistä pihapiiriä suurempi, ja on pidettävä mahdollisena, että paikalla on säilynyt arkeologisesti relevantteja kulttuurikerroksia/ rakenteita.
metsakeskus.1000038628 416 Hyvärilä Luukas 10001 12001 13016 11006 27000 550106.00000000 6774406.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038628 Hyvärilän kylä on kirjallisten lähteiden perusteella ollut asuttu viimeistään 1500-luvulla, jolloin kylässä oli useita taloja. Kylän asutus voi olla peräisin jo rautakaudelta, mihin viittaa rannerengaslöytö (KM 14873). Kyseessä on isonjaon rekisterinumeron 1 talotontti. Tontti on samassa paikassa jo vuosien 1768-1769 verollepanokartassa. Vuosien 1950 ja 1971 peruskarttojen mukaan tontilla ei tuolloin ole ollut rakennuksia, vaan se on ollut kokonaan tai melkein kokonaan peltona. Nykyinen omakotitalotontti on selvästi pienialaisempi kuin vanhojen karttojen mukainen kantatilan talotontti. Taloa rakennettaessa pihamaalta oli tullut esiin selvästi palaneita kiviä ym. jäännöksiä, jotka tulkittiin tuolloin vanhan saunan paikaksi. Tasaisella joutomaalla (6774392 / 550093) noin 5 m tien reunasta, on viljelysröykkiö, jonka laajuus on 3,5 x 2 m ja korkeus 0,7 m. Topografian ja maastohavaintojen perusteella säilynyttä kulttuurikerrosta tai rakenteita voi olla ainakin omakotitalotontin etelä- ja länsipuolisilla joutomailla, mm. em. röykkiön ympäristössä.
metsakeskus.1000038629 837 Kaunistonpolku 10007 12004 13042 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038629 Pyöreä, n. 2 m syvä, kiviseinäinen kaivo. Halkaisija on arviolta n. 1,5 m. Kaivo liittyy 1900-luvun alussa tai mahdollisesti jo 1800-luvun lopussa Harjun kappelinpaikan länsipuolelle, Tampere-Tyrvää-maantien pohjoispuolelle, Risuharjun etelärinteelle syntyneeseen mäkitupa- tms. asutukseen ja on säilynyt melko hyvin n. 10 cm vahvuisen betonilaatan ja 1 m paksun täyttömaakerroksen alla, rivitalon pihan länsirajalla, Kaunistonpolun itäreunan tuntumassa. Kaivon seinät on muurattu 10-20 cm kokoisista, pyöreähköistä luonnonkivistä, käyttäen jossain määrin kalkkilaastia. Yläreunan ja betonilaatan välissä näyttää olevan paikoin modernia sementtilaastia.
metsakeskus.1000038630 416 Värtölä Värtö 10001 12001 13016 11006 27000 551076.00000000 6773269.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038630 Kyseessä on vanha Värtölä-nimisen maakirjakylän tila (yksinäistalo), jonka nimi maarekisterissä on Värtö. Värtölää ei tiettävästi mainita itsenäisenä kylänä vielä uuden ajan alun lähteissä. Tämä ei kuitenkaan todista asutuksen nuoremmasta iästä, sillä asutus on alun perin saattanut kuulua verotuksellisesti johonkin toiseen kylään. Kylä mainitaan itsenäisenä ainakin jo 1700-luvun alkupuolella. Kylän vanhan tonttialueen länsiosassa oli vuoden 2020 inventoinnin aikaan muutamia rakennuksia, mutta itäosa on joutomaana. Vanhan tonttialueen eteläpuolella, kohdassa N 6773160 E 551080, todettiin noin 1 x 1 metrin laajuinen ja metrin korkuinen luonnonkivistä tehty uuni. Se ei välttämättä ole erityisen vanha, sillä samalle paikalle on 1950-luvun peruskartassa kuvattu sivurakennus. Kartta-asemointien perusteella ainakin puolet historiallisesta talotontista on nykyisin autiona. Kohdetta on syytä pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä. Vanha talotontti ja sen lähiympäristö ovat mäen laella ja kallioisia. Mäen rinteet ovat pääasiassa peltoina. Topografian perusteella on todennäköistä, että asutuksen ja peltojen keskinäinen sijainti on ollut sama hyvin pitkään.
metsakeskus.1000038631 416 Värtölänharju 10002 12005 13071 11006 27005 550695.00000000 6773166.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038631 Kapean ja jyrkkäreunaisen Värtölänharjun päällä kulkee leveä hiekkapohjainen polku, joka on selvästi ollut aiemmin laajemmin käytetty kulkuväylä. Harjun laelle on kulunut 2–3,5 m leveä ja 10–20 cm syvä kulkuura. Paikoin sitä on myös kevyesti tasattu ja pengerretty. Etelän suunnalla säilynyt osa alkaa kohdasta N 6773126 E 550763. Kyseisen pisteen kaakkoispuolella tielinjan on tuhonnut maanottokuoppa. Paikalla kulkeva tie on merkitty vanhimpiin käytössä oleviin karttoihin. Linjaus on tällä kohdalla mahdollista määrittää tarkasti, koska tie on merkitty mm. vuosien 1768–1769 verollepanokarttaan ja se kulkee siinä ja muissa vanhimmissa kartoissa kahden lammen välillä – lammet ovat tunnistettavissa nykykarttojen Kaitalammeksi ja Värrönlammeksi. Epäilemättä tie on vanhimmassa vaiheessaan kulkenut niiden välisen kapean harjun, Värtölänharjun, päällä. Vuoden 1831 isojakokartassa tälle kohdalle on merkitty kaksi tielinjaa: toinen em. lampien väliin ja toinen niistä itäisemmän eli Värrönlammen itäpuolelle. Linjaukset on kuvattu samalla tavalla myös 1800-luvun puolivälin pitäjänkarttaan. Vuoden 1893 Senaatin karttaan mennessä tielinja on merkitty ainoastaan Värrönlammen itäpuolelle ja entinen harjun päällä kulkeva linjaus on kuvattu poluksi. Vuoden 1950 peruskartassa entinen linjaus on merkitty kärrypoluksi. Harjun päällä kulkeva tie on siis jäänyt käytöstä 1800-luvulla. Nykyisin paikalla kulkee kävelyyn ja mönkijäajoon käytetty polku. Kyseessä on vanha Mikkeli–Savitaipale–Lappee-tie. Historioitsija Kauko Pirisen mukaan se on peräisin viimeistään 1500-luvulta (Pirinen 1982: 464, 466; ks. myös Ylönen 1976: 251). Tie on ollut samalla osa keskeisintä Mikkeli–Viipuri-maareittiä. Kyseessä on siis maakunnallinen tie eli ns. valtatie. Kohde on huomattavan hyvin säilynyt, koska se on jäänyt käytöstä varhain, eikä ole joutunut modernin tienparannuksen kohteeksi.
metsakeskus.1000038631 416 Värtölänharju 10002 12005 13071 11006 27006 550695.00000000 6773166.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038631 Kapean ja jyrkkäreunaisen Värtölänharjun päällä kulkee leveä hiekkapohjainen polku, joka on selvästi ollut aiemmin laajemmin käytetty kulkuväylä. Harjun laelle on kulunut 2–3,5 m leveä ja 10–20 cm syvä kulkuura. Paikoin sitä on myös kevyesti tasattu ja pengerretty. Etelän suunnalla säilynyt osa alkaa kohdasta N 6773126 E 550763. Kyseisen pisteen kaakkoispuolella tielinjan on tuhonnut maanottokuoppa. Paikalla kulkeva tie on merkitty vanhimpiin käytössä oleviin karttoihin. Linjaus on tällä kohdalla mahdollista määrittää tarkasti, koska tie on merkitty mm. vuosien 1768–1769 verollepanokarttaan ja se kulkee siinä ja muissa vanhimmissa kartoissa kahden lammen välillä – lammet ovat tunnistettavissa nykykarttojen Kaitalammeksi ja Värrönlammeksi. Epäilemättä tie on vanhimmassa vaiheessaan kulkenut niiden välisen kapean harjun, Värtölänharjun, päällä. Vuoden 1831 isojakokartassa tälle kohdalle on merkitty kaksi tielinjaa: toinen em. lampien väliin ja toinen niistä itäisemmän eli Värrönlammen itäpuolelle. Linjaukset on kuvattu samalla tavalla myös 1800-luvun puolivälin pitäjänkarttaan. Vuoden 1893 Senaatin karttaan mennessä tielinja on merkitty ainoastaan Värrönlammen itäpuolelle ja entinen harjun päällä kulkeva linjaus on kuvattu poluksi. Vuoden 1950 peruskartassa entinen linjaus on merkitty kärrypoluksi. Harjun päällä kulkeva tie on siis jäänyt käytöstä 1800-luvulla. Nykyisin paikalla kulkee kävelyyn ja mönkijäajoon käytetty polku. Kyseessä on vanha Mikkeli–Savitaipale–Lappee-tie. Historioitsija Kauko Pirisen mukaan se on peräisin viimeistään 1500-luvulta (Pirinen 1982: 464, 466; ks. myös Ylönen 1976: 251). Tie on ollut samalla osa keskeisintä Mikkeli–Viipuri-maareittiä. Kyseessä on siis maakunnallinen tie eli ns. valtatie. Kohde on huomattavan hyvin säilynyt, koska se on jäänyt käytöstä varhain, eikä ole joutunut modernin tienparannuksen kohteeksi.
metsakeskus.1000038631 416 Värtölänharju 10002 12005 13071 11006 27007 550695.00000000 6773166.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038631 Kapean ja jyrkkäreunaisen Värtölänharjun päällä kulkee leveä hiekkapohjainen polku, joka on selvästi ollut aiemmin laajemmin käytetty kulkuväylä. Harjun laelle on kulunut 2–3,5 m leveä ja 10–20 cm syvä kulkuura. Paikoin sitä on myös kevyesti tasattu ja pengerretty. Etelän suunnalla säilynyt osa alkaa kohdasta N 6773126 E 550763. Kyseisen pisteen kaakkoispuolella tielinjan on tuhonnut maanottokuoppa. Paikalla kulkeva tie on merkitty vanhimpiin käytössä oleviin karttoihin. Linjaus on tällä kohdalla mahdollista määrittää tarkasti, koska tie on merkitty mm. vuosien 1768–1769 verollepanokarttaan ja se kulkee siinä ja muissa vanhimmissa kartoissa kahden lammen välillä – lammet ovat tunnistettavissa nykykarttojen Kaitalammeksi ja Värrönlammeksi. Epäilemättä tie on vanhimmassa vaiheessaan kulkenut niiden välisen kapean harjun, Värtölänharjun, päällä. Vuoden 1831 isojakokartassa tälle kohdalle on merkitty kaksi tielinjaa: toinen em. lampien väliin ja toinen niistä itäisemmän eli Värrönlammen itäpuolelle. Linjaukset on kuvattu samalla tavalla myös 1800-luvun puolivälin pitäjänkarttaan. Vuoden 1893 Senaatin karttaan mennessä tielinja on merkitty ainoastaan Värrönlammen itäpuolelle ja entinen harjun päällä kulkeva linjaus on kuvattu poluksi. Vuoden 1950 peruskartassa entinen linjaus on merkitty kärrypoluksi. Harjun päällä kulkeva tie on siis jäänyt käytöstä 1800-luvulla. Nykyisin paikalla kulkee kävelyyn ja mönkijäajoon käytetty polku. Kyseessä on vanha Mikkeli–Savitaipale–Lappee-tie. Historioitsija Kauko Pirisen mukaan se on peräisin viimeistään 1500-luvulta (Pirinen 1982: 464, 466; ks. myös Ylönen 1976: 251). Tie on ollut samalla osa keskeisintä Mikkeli–Viipuri-maareittiä. Kyseessä on siis maakunnallinen tie eli ns. valtatie. Kohde on huomattavan hyvin säilynyt, koska se on jäänyt käytöstä varhain, eikä ole joutunut modernin tienparannuksen kohteeksi.
metsakeskus.1000038631 416 Värtölänharju 10002 12005 13071 11006 27008 550695.00000000 6773166.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038631 Kapean ja jyrkkäreunaisen Värtölänharjun päällä kulkee leveä hiekkapohjainen polku, joka on selvästi ollut aiemmin laajemmin käytetty kulkuväylä. Harjun laelle on kulunut 2–3,5 m leveä ja 10–20 cm syvä kulkuura. Paikoin sitä on myös kevyesti tasattu ja pengerretty. Etelän suunnalla säilynyt osa alkaa kohdasta N 6773126 E 550763. Kyseisen pisteen kaakkoispuolella tielinjan on tuhonnut maanottokuoppa. Paikalla kulkeva tie on merkitty vanhimpiin käytössä oleviin karttoihin. Linjaus on tällä kohdalla mahdollista määrittää tarkasti, koska tie on merkitty mm. vuosien 1768–1769 verollepanokarttaan ja se kulkee siinä ja muissa vanhimmissa kartoissa kahden lammen välillä – lammet ovat tunnistettavissa nykykarttojen Kaitalammeksi ja Värrönlammeksi. Epäilemättä tie on vanhimmassa vaiheessaan kulkenut niiden välisen kapean harjun, Värtölänharjun, päällä. Vuoden 1831 isojakokartassa tälle kohdalle on merkitty kaksi tielinjaa: toinen em. lampien väliin ja toinen niistä itäisemmän eli Värrönlammen itäpuolelle. Linjaukset on kuvattu samalla tavalla myös 1800-luvun puolivälin pitäjänkarttaan. Vuoden 1893 Senaatin karttaan mennessä tielinja on merkitty ainoastaan Värrönlammen itäpuolelle ja entinen harjun päällä kulkeva linjaus on kuvattu poluksi. Vuoden 1950 peruskartassa entinen linjaus on merkitty kärrypoluksi. Harjun päällä kulkeva tie on siis jäänyt käytöstä 1800-luvulla. Nykyisin paikalla kulkee kävelyyn ja mönkijäajoon käytetty polku. Kyseessä on vanha Mikkeli–Savitaipale–Lappee-tie. Historioitsija Kauko Pirisen mukaan se on peräisin viimeistään 1500-luvulta (Pirinen 1982: 464, 466; ks. myös Ylönen 1976: 251). Tie on ollut samalla osa keskeisintä Mikkeli–Viipuri-maareittiä. Kyseessä on siis maakunnallinen tie eli ns. valtatie. Kohde on huomattavan hyvin säilynyt, koska se on jäänyt käytöstä varhain, eikä ole joutunut modernin tienparannuksen kohteeksi.
metsakeskus.1000038635 434 Loviisanlahti Märlaxviken 10002 12017 13193 11006 27007 458536.00000000 6701922.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038635 Sijaintipaikka on Loviisanlahden pohjukan itäpuolella lähellä Määrlahden suistoa, 130 m lounaaseen osoitteen Saaristotie 103 rannasta. Paikalla on vanhan puulaivan hylky. Hylky löytyi viistokaikuluotauksessa huhtikuussa 2020. Kyseessä on purjelaiva, jonka runko on kooltaan arviolta 23 x 6 m. Osittain pohjaan hautautunut runko on koillis-lounaissuuntainen siten, että keula osoittaa lounaaseen. Hylyn rakenteet ovat levinneet laajemmalle, 40 x 20 m kokoisen alueen sisälle. Kohde tarkastettiin luotauksen jälkeen sukeltaen. Näkyvyys vedessä oli inventointiaikana 40 cm. Huonon näkyvyyden vuoksi hylky tarkastettiin varovaisesti tunnustelemalla. Hylky vaikuttaa puun kulumisen perusteella yli 100 vuotta vanhalta. Ikää vaikuttaa olevan huomattavasti enemmän kuin läheisellä Loviisanlahti Laivasilta 1:n hylyllä. Rakenteessa ei havaittu metalliosia, vaan rakenteiden liitoksissa on käytetty puutappeja. Rungon materiaali on havupuuta. Hylky on ilmeisesti tasaperäinen ja rakenne tasasaumainen. Osittain hajonneen keulan kappaleita makaa irronneena pohjassa. Runko on sisälaudoitettu eli karneetattu, käyttäen ohutta leveää lautaa. Peräpäädystä katkennut sikoköli on keulan puolella pohjaan hautautuneena, kohoten perää kohti. Se on poikkileikkaukseltaan noin 35 x 35 cm; kaarten poikkileikkaus on 23 x 15 cm ja pohjalankkujen 22 x 5 cm. Sikokölissä oleva maston kenkä havaittiin ¼ matkaa hylyn keskeltä keulaa kohti mitattuna. Kylki- ja pohjalankkujen kiinnittämiseen käytetyt tapit ovat muodoltaan kahdeksankulmaisia, 3,5 cm halkaisijaltaan. Kannen osia ei havaittu. Hylyn luoteispuolella laidan ulkopuolella on laaja noin 5 x 5 m kokoinen kalkkikivikasa, mikä vaikuttaa olleen laivan lastina. Myös hylyn sisältä löytyi kivikasa, sekä satunnaisesti ohuita punaisten tiilten paloja. Hylystä nostettiin epätasaisesti puhallettu lasipullo, joka valokuvaamisen jälkeen palautettiin löytöpaikalleen. Viistokaikuluotauksessa näkyvä noin 2 m hylystä etelään oleva viisi metriä pitkä puu, jota arveltiin mastoksi, osoittautui kaarnapintaiseksi irtopuuksi. Kohde määritettiin hylyn ilmeisen iän ja kunnon perusteella historialliseksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Vuonna 2020 aluksen rungosta saatiin viisi dendrokronologista näytettä, joiden analyysin perusteella alus on rakennettu joskus 1700-luvun lopulla.
metsakeskus.1000038636 562 Luodon eli Holman kartano 10001 12001 13003 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038636 Saarenmäen laella on lepikoitunut alue, jossa on aikanaan sijainnut kartano, Saarena tai Luotona tunnettu. Oriveden historian mukaan nuijamiehet polttivat sen. Nyt jäljellä on ilmeisesti kivijalkaan kuuluneita rakennelmia.
metsakeskus.1000038637 729 Kalmari 10002 12011 13114 11006 27009 400345.00000000 6965049.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038637 Kohteessa on ensimmäisen maailmansodan venäläisten rakennuttamia vallihautoja, ampumapesäkkeitä ja lintaaseja. Rakentamisaika vuodet 1916-1917. Vallihautojen rakentamista varten venäläiset palkkasivat Saarijärven seudulta 3 000 työmiestä.
metsakeskus.1000038640 51 Nirvo 10002 12013 13126 11006 27000 199879.00000000 6823037.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038640 Nirvon saari sijaitsee Luvian saariston pohjoisosassa. Saari kuuluu Selkämeren kansallispuistoon ja sinne on vuosina 2017-2018 rakennettu retkisatamaa sekä luvialaisen kuunari Ihanan että muiden veneilijöiden käyttöön. Rannassa on ponttoonilaituri ja sen yläpuolella kalliolla tulentekopaikka. Tulistelupaikasta polkua pitkin etelään on tasainen, veteen jyrkästi laskeva kallio, jonka pinnassa on useita kalliohakkauksia. Ne näkyvät melko heikosti, mutta tulevat esille sivuvalossa.
metsakeskus.1000038644 505 Nummistenkoski 10002 12016 13180 11006 27000 405693.00000000 6714971.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038644 Nummistenkoski sijaitsee Nummisten kylässä, kylän keskellä. Nummistenkoskessa on ollut mylly todennäköisesti jo 1600-luvulta alkaen, ellei jo aiemmin. Mylly on merkitty vuoden 1733 karttaan (Adam Giöker). Koskea on vuosisatojen ajan hyödynnetty voimana ensin myllyssä ja myöhemmin myös sahassa. Ne ovat olleet Frugårdin kartanon omistuksessa. Nykyisin koskessa näkyy patorakenteita, uittokouru sekä myllyn/sahan jäännöksiä. Joukossa on sekä luonnonkivi- että betonirakenteita.
metsakeskus.1000038645 505 Numminen Nuutinmäki 2 10002 12001 13013 11006 27000 405913.00000000 6715482.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038645 Kohde sijaitsee Nummisten kylässä, Nuutinmäen luoteispäässä, Pornaistentiestä noin 8 metriä itään. Kallioisen, ruohopeitteisen mäen nurkassa on nähtävissä rakennuksen kivijalka, kooltaan noin 6x6 metriä. Rakennukseen on tullut ilmeisesti pari metriä leveä kulkuväylä pohjoisesta. Rakenteeseen ei liity uunin pohjaa, joten kyseessä ei liene asuinrakennus. Kuninkaan kartaston merkinnän mukaan Nuutinmäki on ollut melko lailla kauttaaltaan asuttu 1700-luvun lopulla. Suurin osa mäestä on nykyisin edelleen rakennettua, enimmäkseen omakotitaloasutusta, mutta myös uudehko Nummisten koulu on mäellä. Mäen eteläosassa on kuitenkin säilynyt melko laaja autioitunut kylän osa, muinaisjäännösrekisterin kohde Numminen Nuutinmäki 1000038513.
metsakeskus.1000038646 505 Manni 2 10002 12001 13013 11006 27000 411445.00000000 6718854.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038646 Kohde sijaitsee Sääksjärven kylässä Sääksjärventien eteläpuolella, Mannin talosta noin 200 metriä itään. Asekätkennän muistomerkki on tien vieressä ja kohde sen kohdalla olevassa metsässä, joka päättyy pellon laitaan. Metsäisen niemekkeen eteläkärjessä on talonpohja, jonka kivijalka on näkyvissä. Sen koko on noin 4x7 metriä. Kivijalan keskiosa on hieman kuopalla. Kivijalan lounaiskulmassa on kumpu, jossa on todennäköisesti uunin jäännökset. Kivijalan itäpuolella on halkaisijaltaan noin kuusi metrinen ja yli metrin syvyinen kuoppa, joka voi olla maa-aineksenottokuoppa eikä liity asuinpaikkaan. Taloa ei ole merkitty historiallisen ajan karttoihin. Se sijaitsee kuitenkin Mannin vanhan tilan mailla, joten nimi annettu sen mukaan
metsakeskus.1000038647 505 Peltolan torppa 10002 12001 13013 11006 27000 412294.00000000 6718145.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038647 Kohde sijaitsee Sääksjärven kylässä, noin 200 metriä Saarenniitynojan eteläpuolella. Porvoontie kulkee aivan kohteen eteläpuolitse. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Paikalla on jäännöksiä historiallisen ajan asuinpaikasta, todennäköisesti torpasta ja siihen liittyvistä muista rakennuksista. Kellari on tehty tasaiseen kangasmaastoon. Se erottuu matalana, noin kolme metriä leveänä kumpuna, joka on sammalen peittämä ja jonka päällä kasvaa mäntyjä. Kellari on tehty kivestä ja se on ilmeisesti rakennettu kuoppaan, joka on sen jälkeen peitetty. Sisäänkäynti on melko huomaamaton aukko kummun sivussa, joka muistuttaa kauempaa katsottuna ketun koloa. Kellarista noin 7 metriä etelään on neliskulmainen painanne, noin kaksi metriä sivultaan. Yhdessä kulmassa saattaa olla nurkkakivi. Kellarista noin 8 metriä länteen on mahdollisesti rakennuksen pohja, joka näkyy 3x4 metrin kokoisena kaivantona, jonka edessä on pieni kuopanne. Rakenteet muodostavat pihapiirin ja alueella on muitakin epämääräisiä kuoppia. Talon paikkaa ei ole merkitty historiallisiin karttoihin. Kyseessä saattaa olla torpan paikka. Alue on kuulunut Peltolan taloon, joka sijaitsee Sääksjärven kantakylän tontilla.
metsakeskus.1000038648 505 Sääksjärven tulitikkutehdas 10007 12015 13000 11006 27008 411745.00000000 6718807.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038648 Kohde sijaitsee Sääksjärven kylässä, Sääksjärventien eteläpuolella, korkeahkon mäen päällä, jota kutsutaan Mestuksenmäeksi. Paikalla on Sääksjärven ensimmäisen tulitikkutehtaan rauniot, joiden pohjoispuolella on nykyisin tenniskenttä. Tehtaan rauniot ovat osittain betonia, osin luonnonkiveä. Raunio on kooltaan noin 7x20 metriä. Betoniset portaat näkyvät selvästi rakennuksen itäpäässä. Raunioiden päällä on kasvillisuutta, puustoa ja kaatuneita puita. Sääksjärvellä toimi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella kaikkiaan viisi tulitikkutehdasta. Tämä oli niistä ensimmäinen. Tehtaan perustivat Gestrinin veljekset Anders Werner ja Anders Richard sekä Seth Erland Heikinpoika Jaakkola vuonna 1877. Vuonna 1885 tehtaalla työskenteli 15 henkeä. Tehdas lopetti toimintansa vuonna 1918.
metsakeskus.1000038649 505 Manni 10007 12001 13000 11006 27000 411269.00000000 6718972.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038649 Manni on yksi Sääksjärven kantatiloista. Nimi on vakiintunut vuoden 1610 jälkeen- Manni toimi kruunun ratsutilan aputilana ison reduktion jälkeen 1600-luvun lopulla, mutta autioitui ison vihan aikaan v. 1713-1721, mutta sai pian uudet asukkaat. Manni oli ensimmäisiä tiloja, jotka hankkivat perintöoikeuden Sääksjärven taloista vuonna 1759. Manni on säilyttänyt nykypäivään alkuperäisen luonteensa ja on edelleen asuttu.
metsakeskus.1000038650 505 Sääksjärven Kestikievari 10007 12016 13157 11006 27000 411226.00000000 6718763.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038650 Sääksjärven kestikievari oli yksi Mäntsälän virallisista kestikievareista. Se on perustettu viimeistään 1600-luvulla. Asutuksen yleisluetteloon se ilmestyy kestikievarin nimellä vuonna 1654. Alun perin kestikievari on ilmeisesti sijainnut kantakylän alueella, mutta 1700-luvun karttoihin se on merkitty nykyiselle paikalleen. Kestikievarin vanhat rakennukset on ilmeisesti aikojen saatossa purettu. Paikka on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa ja maatalousvaltaisen elinkeinonsa. Inventoinnissa 2020 ei tarkastettu kestikievarin piha-aluetta muuten kuin läpi kulkien.
metsakeskus.1000038651 505 Rinteelän torppa 10007 12001 13014 11006 27000 411443.00000000 6720990.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038651 Kohde sijaitsee Sääksjärven kylässä, noin 1,3 km Sääksjärvestä pohjoiseen ja Rinteelän talosta noin 300 m metriä koilliseen. Senaatin kartastoon on merkitty torpan paikka, joka tarkastettiin vuoden 2020 inventoinnissa. Kapean lounas-koillis -suuntaisen harjanteen koillispäässä on rakennuksen kivijalka, joka oli ruohon peittämä. Kivijalka on kooltaan noin 2x2,5 metriä. Koillispuolelta alarinteen suunnasta on kapea sisäänkäynti. Alue oli inventointiaikaan hakkuuaukeaa, joka kasvoi vesakkoa. Muita rakenteita ei läheisyydestä havaittu.
metsakeskus.1000038652 505 Kaipiainen 10002 12009 13094 11006 27000 414268.00000000 6717802.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038652 Kohde sijaitsee Sääksjärven kylän Kaipiaisen talosta noin 200 metriä lounaaseen ja Luoteentiestä 50 metriä etelään. Alueen maaperä on hiekkaista soraa, joka kasvaa mäntymetsää. Paikalla on kuoppa, jonka halkaisija on noin neljä metriä. Sen luoteispuolella on pienempi kuopanne, jonka halkaisija on noin 1,5 metriä, joka vaikuttaa sisäänkäynniltä. Isompaa kuoppaa ympäröi metrin levyiset vallit, joiden korkeus on alle puoli metriä. Maaperässä ei näkynyt hiiltä, joten kuoppa ei ole pieni tervahauta tai hiilimiilu. Kuoppa voi olla asumuksen pohja tai muu kuopparakenne. Alueella on tehty paljon maa-aineksenottoa ilmeisesti pitkän ajan kuluessa, mutta kuopan rakenteen muoto ja vallit eivät viittaisi siihen, että siitä on otettu maata.
metsakeskus.1000038653 505 Soiranmäki 10007 12009 13094 11006 27000 397927.00000000 6736822.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038653 Kohde sijaitsee Olkisten kylässä Soiranmäen lounaisrinteessä, noin 15 metriä Maitoistentien ja Jaakkolantien välissä. Maasto on louhikkoista ja kallioista mäntykangasta. Kuoppa sijaitsee melko jyrkässä rinteessä, hakkuuaukealla jonka hakkuujätteet peittivät hieman sitä. Kuoppa on hieman neliskanttinen. Sen koko on noin 3,5x4 metriä ja syvyys noin kaksi metriä. Siihen johtaa rinteen suuntaisesti lännestä käytävä, jonka pituus on noin kolme metriä ja leveys reilu puoli metriä. Kuoppa muistuttaa suuresti toisen maailmansodan aikaisia korsukuoppia.
metsakeskus.1000038654 505 Sulkava 2 10002 12001 13013 11006 27000 402338.00000000 6736564.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038654 Kohde sijaitsee Sulkavan kylässä, Nikiojantien itäpuolella, Sulkavanjärvestä tulevan purouoman pohjoispuolella olevalla mäellä. Mäki on hiekkamoreenipohjaista mäntykangasta. Vuoden 2020 inventoinnissa löytyi historiallisen ajan asuinpaikka, jossa on useita asutukseen liittyviä jäännöksiä. Mäen päällä on uunin jäännökset. Sen koko on noin 2x2 metriä, muoto nelikulmainen ja korkeus yli puoli metriä. Uunin päällä iso lahonnut kanto. Uunin vieressä on painanne, joka on kooltaan noin 4x5 metriä. Selvää kivijalkaa ei ole näkyvissä. Edellä mainitusta painanteesta 4 metriä pohjoiseen on toinen suorakaiteen muotoinen painanne, jonka syvyys noin puoli metriä, koko 2,5x4 metriä. Kuopan ympärillä on metrin levyiset matalat vallit. Uunista noin 10 metriä itään on 2x4 metrin kokoinen kuoppa, jossa on valli. Kuoppa on pohjoiseen viettävässä rinteessä. Valli puuttuu pohjoisen puolelta, josta on luultavasti ollut kulku rakenteeseen. Kuopan eteläreunassa on iso kivi ikään kuin takaseinänä. Kyseessä saattaa olla kellarikuopan jäännökset. Edellä mainitusta kuopasta 20 metriä etelään, kumpareen etelälaidalla on kolme nelikulmaista kuoppaa vierekkäin. Syvin on noin 1,5 metriä syvä ja kooltaan 4x4 metriä. Sen vieressä on toinen kuoppa, kooltaan 2,5x2,5 metriä, muttei aivan yhtä syvä. Näiden välissä on puolen metrin levyinen, seinämäinen maakannas. Näiden eteläpuolella on matalampi kuoppa, jonka koko on 2,5x2,5 metriä. Kuopassa on hakkuujätettä. Kuoppien käyttötarkoitus on epäselvä. Ne liittynevät kuitenkin asuinpaikalla käytettyisiin rakenteisiin.
metsakeskus.1000038655 505 Nikinoja 2 10002 12001 13013 11006 27000 401735.00000000 6742692.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038655 Kohde sijaitsee Nikinojalla, Nikinojantien itäpuolella metsäisen mäen pohjoispäässä. Saman mäen eteläpäässä on Nikinojan historiallisen ajan kylätontti. Paikalla on hyvin säilyneen kivikellarin jäännökset ja rakennuksen pohjia. Jyhkeä kivikellari on muutaman metrin etäisyydellä pellon laidasta. Sisäänkäynnin korkeus on noin 1,2 metriä ja leveys noin 70 cm. Sisäänkäynnin kattona on iso laakakivi. Sisäänkäynti on poikittain pellon suuntaan nähden. Sisäänkäynnin takana kellari laajenee vasemmalle. Kellari on ladottu isoista luonnonkivistä. Kellarin eteläsivussa on maarinnettä, mutta muuten kellari on kaivettu ja rakennettu kivistä. Kellarin eteläpuolelle on kaivettu noin 3x8 metrin kokoinen alue rinteeseen. Kellarin itäpuolella on rakennuksen pohja noin 15 metrin päässä. Se on kooltaan noin 5x10 metriä ja jakaantuu kahteen huoneeseen, isompaan ja pienempään. Rakennuksessa on luonnonkivijalka, jossa on paikoin sementtiä. Historiallisen ajan kartoissa paikalle ei ole merkitty rakennuksia.
metsakeskus.1000038656 505 Jerpinmäki 10002 12001 13000 11006 27000 404065.00000000 6740341.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038656 Kohde sijaitsee Linnaisten kartanosta pari kilometriä itään Linnaistentien eteläpuolella. Peruskartassa on nimi Jerpinmäki, joka on ollut historiallisen ajan asuinpaikka, mutta autioitunut. Vuoden 2020 inventoinnissa alueelta etsittiin asuinpaikkaan liittyviä jäännöksiä. Linnaistentien pohjoispuoli, jolla talo on todennäköisesti ollut, kasvaa erittäin tiheää nuorta kuusitaimikkoa, lisäksi maaperä on syvästi äestetty, joten havaintojen teko oli mahdotonta ja luultavasti kohde on pahoin vaurioitunut. Linnaisten tien eteläpuolelta löydettiin pieni sammaloitunut kivijalka, 3,5x2,5 metriä, sisäosa kooltaan noin 2,5x1 metri. Puolisen metriä leveä sisäänkäynti on tien puolella. Itäpuolella, kivijalan ja puisen vajan välissä, on pari matalaa kuopannetta, halkaisijaltaan pari metriä.
metsakeskus.1000038657 505 Rajakallio 10002 12004 13051 11006 27000 399355.00000000 6738399.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038657 Rajamerkki muodostuu kahdesta kivestä, joista toinen on pystyyn käännetty laakakivi (70x50x25 cm) ja toinen on suorakulmainen kapea kivi (60x30x30 cm). Kivet ovat peräkkäin kallion päälle asetettuina noin kaakko-luode suuntaisesti. Rajamerkki on kallion korkeimmalla kohdalla. Kalliolla kasvaa jäkälää ja sammalta sekä muutama kitukasvuinen mänty. Kiviä ympäröis muurahaispesä. Rajamerkki on Mäntsälän ja Hausjärven rajalla, sen ajoittaminen on vaikeaa, luultavasti se on aikaisintaan 1600-luvulta jolloin Hausjärvestä tuli kappeliseurakunta ja Mäntsälästä tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1616. Vuoden 2024 tarkastuksessa kohde oli ennallaan.
metsakeskus.1000038658 922 Pispa 10002 12002 13000 11033 27017 323982.00000000 6795407.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038658 Metallinetsinnässä on toukokuussa 2020 löytynyt pellosta viikinkiajan tasavarsisolki ja useita muita keski- ja myöhäisrautakauden esineitä (ks. alakohteet). Löytösyvyys 10 - 30 cm. Löytäjien mukaan pellossa on mustaa maata.
metsakeskus.1000038658 922 Pispa 10002 12002 13000 11033 27018 323982.00000000 6795407.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038658 Metallinetsinnässä on toukokuussa 2020 löytynyt pellosta viikinkiajan tasavarsisolki ja useita muita keski- ja myöhäisrautakauden esineitä (ks. alakohteet). Löytösyvyys 10 - 30 cm. Löytäjien mukaan pellossa on mustaa maata.
metsakeskus.1000038661 638 Mickelsböle 10002 12016 13180 11006 27000 413343.00000000 6690172.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038661 Paikalla on Mickelsbölen vanhan myllyn paikka. Maassa on myllynkivi, jonka vieressä olevassa kyltissä kerrotaan myllyn perustetun 4.9.1893. Vanhojen karttojen perusteella paikalla on ollut kaksi vierekkäistä myllyä jo tätä aikaisemmin. Myllynkiven vieressä jokirannassa on kivirakennetta. Muutoin rannalla on epämääräisiä korkeita kivikasoja. Kohteesta luoteeseen kuljettaessa jokea myötäilee korkea kivinen penkere. Myllynjäänteet ovat todennäköisesti tuhoutuneet ruoppauksen yhteydessä muutoin kuin MJ-pisteen osoittamalta kohdalta. Tuoreimmassa myllyssä on ollut kertoman mukaan kaksi myllynkiveä, joista toinen on siirretty paikalta.
metsakeskus.1000038662 505 Koskimäki 10002 12016 13180 11006 27000 414360.00000000 6718297.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038662 Kohde sijaitsee Sääkjärven kylässä, Pukkilantiestä 100 metriä pohjoiseen. Kohde inventoitiin vuonna 2020, koska Senaatin kartastossa paikalle on merkitty mylly. Inventoinnissa todettiin, että paikalla oli tehty hakkuut ja alue oli kauttaaltaan hakkuujätteen peittämä, havaintojen teko oli vaikeaa. Purouomasta kuitenkin erotettiin patorakenteen jäännökset. Purouomaa on perattu kivistä noin 20-30 metrin matka, uoma on kapea, noin metrin levyinen. Patorakenne on tehty luonnonkivistä, sen leveys uoman yli on noin 10 metriä. Padon pohjoispuolella on tasanne uoman länsipuolella, jossa on saattanut olla myllyn paikka.
metsakeskus.1000038663 108 Karjaoja 1 10002 12004 13182 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038663 Kiviröykkiö sijaitsee tasaisella tai hyvin loivasti koilliseen, suohon viettävällä maalla, vanhassa kuusimetsässä. Röykkiön koko on n. 3,2 x 3,5 m, muoto epäsäännöllinen. Rakenteen SE-osassa on iso maakivi (koko 1,4 x 1,1 x 0,7 m), jonka päällä on muutamia pienempiä kiviä. Muut kivet ovat kooltaan 20-40 cm, 1-3 kerrosta. Röykkiön keskiosan korkeus on n. 0,5 m. Rakenne on täysin sammaloitunut. Heti sen NW-puolella kasvaa iso kuusi. Röykkiö liittyy todennäköisesti kaskeamiseen, mutta voi liittyä myös muuhun metsän raivaustyöhön. Järvenkylän isojakokartassa röykkiön SW-puolella sijaitsee kaksi pientä kaskialuetta. Itse röykkiön ja sen itäpuolella olevan naurishaudan Karjaoja 2 alueelle on merkitty muutama pieni, neliömäinen peltokuvio, joiden selitys viittaa kuitenkin karjanpitoon.
metsakeskus.1000038664 108 Karjaoja 2 10002 12009 13166 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038664 Nauriskuoppa (-hauta) on SW-NE-suuntainen, 6 x 2 m kokoinen ja 0,7 m syvä. Kuoppaa reunustaa maavalli, joka on 1-1,5 m leveä ja 0,2-0,4 m korkea. Rakenne on täysin sammaloitunut ja kasvaa lisäksi mustikkaa ja vesaa; kuopan pohjalla kasvaa arviolta n. 40 v vanha kuusi. Kohde sijaitsee kuusivaltaisessa metsässä, nuoren kuusikon ja vanhemman metsän rajalla, loivalla koillisrinteellä, metsätien N-puolella, 1,5 m metsätien reunasta (kuopan SW-pään vallin reunaan mitattuna).
metsakeskus.1000038665 434 Loviisanlahti Rantapuisto 10002 12005 13063 11006 27000 457924.00000000 6702296.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038665 Sijaintipaikka on Loviisanlahden pohjoisosan länsirannalla Loviisan alakaupungin Rantapuiston rantavedessä (veden syvyys on alle metrin). Paikalla on säilynyt vanhan laiturin eli laivasillan uloimman osan perustukset. Vedenalainen osa on noin 60 metriä pitkä ja 8 metriä leveä. Rakenteen kuntoa oli inventointiaikana huhtikuussa 2020 vaikea hahmottaa veden sameuden vuoksi. Viistokaikuluotaamalla voitiin vain osittain hahmottaa kivikon rajat. Rakenteen aluerajaus määritettiin sondaamalla. Sondauksessa havaittiin syvemmällä pohjamudassa puukappaleita. Laiturin vedenalaiset perustukset koostuvat ilmeisesti kahdesta erillisestä kivillä täytetystä hirsiarkusta. Laituri on merkitty vuoden 1753 kaavoituskarttaan. Se johtaa laajalle materialgård-tontille. Rakenne on todennäköisesti ollut lastauslaituri, jolla on sijainnut myös kalkkivarasto. Kartan perusteella laituri on alun perin ollut noin 250 metriä pitkä. Vain uloin neljäsosa kiveyksestä sijaitsee rantavesissä ja loput rakenteesta on vuoden 1988 jälkeen täytetyn Rantapuiston peittämä. Historialliselta varikolta katsoen laiturin ensimmäinen kolmasosa kulki rannasta itäkaakkoon, minkä jälkeen laituri kääntyi 30 astetta kaakkoon ja jatkui tässä suunnassa päätyyn asti. Kalkkivarasto sijaitsi laiturin pohjoispuolella ennen viimeistä kolmasosaa. Kalkkivaraston alue on nykyään puiston täyttömaan alla ja se sijaitsee rannan myötäisesti kulkevan polun kohdilla. Karttojen perusteella laituri on purettu ennen vuotta 1832.
metsakeskus.1000038667 146 Piistiinniemi 2 10002 12016 13151 11006 27000 715870.00000000 6948666.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038667 Kaksi hiilimiilua sekä mahdollinen tervahauta sijaitsevat Piistiinnniemen keskivaiheilla olevassa havumetsässä. Hiilimiilut sijaitsevat vierekkäin ja mahdollinen tervahauta näiden koillispuolella, noin 97 metrin päässä. Hiilimiilut ovat halkaisijaltaan noin 13-15 metriä ja tervahaudan halkaisija on noin yhdeksän metriä.
metsakeskus.1000038668 146 Piistiinniemi 3 10002 12016 13151 11006 27000 716022.00000000 6948633.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038668 Hiilimiilu sijaitsee Piistiinniemen itäreunalla olevalla kankaalla kosteikon itäpuolella. Kyseessä on arviolta 17 metriä halkaisijaltaan oleva rakenne, jonka ilmanottoaukot erottuvat selkeästi maastossa. Kohde on paikannettu Lidar-korkeusmallin perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Vaatii lisäselvityksiä.
metsakeskus.1000038669 146 Jokiniemi 10002 12016 13151 11006 27000 715835.00000000 6948271.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038669 Piistiinniemen länsireunalla, noin 370 metriä Jokiniemen tilan kaakkoispuolella sijaitsee neljä hiilimiilua. Miilut sijoittuvat pohjois-eteläsuuntaisesessa rivissä lounaaseen laskevalla rinteellä ja halkaisijaltaan ne ovat noin 16 metrisiä. Pohjoisinta hiilimiilua lukuunottamatta rakenteet ovat lähekkäin.
metsakeskus.1000038670 146 Piistiinniemi 4 10002 12016 13151 11006 27000 716276.00000000 6948171.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038670 Kaksi hiilimiilua, jotka sijaitsevat Piistiinniemen keskivaiheilla kulkevan Piistiinniementien pohjoispuolisessa metsässä. Miilut ovat halkaisijaltaan noin 15 metrisiä ja ne sijaitsevat noin 135 metrin päässä toisistaan.
metsakeskus.1000038671 146 Piistiinniemi 5 10002 12016 13151 11006 27000 716276.00000000 6948174.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038671 Kaksi hiilimiilua, jotka sijaitsevat loivasti lounasta kohde laskevalla rinteellä Piistiinniemen itälaidalla noin 166 metrin päässä toisistaan. Miilut ovat halkaisijaltaan 14-19 metrisiä ja niissä on selvästi maastossa erottuvat ilmanottoaukot.
metsakeskus.1000038672 146 Piistiinniemi 6 10002 12016 13151 11006 27000 716249.00000000 6947836.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038672 Hiilimiilu sijaitsee Pesussuon pohjoispuolella olevan vaaran länsirinteessä. Kyseessä on halkaisijaltaan noin 15 metrinen ja siinä on selkeästi erottuvat ilmanottoaukot.
metsakeskus.1000038673 146 Pesussuo 10002 12016 13151 11006 27000 716613.00000000 6947317.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038673 Kaksi vierekkäin olevaa hiilimiilua, jotka sijaitsevat Pesussuon länsilaidalla noin 190 metriä Piistiinjoen rannasta länteen olevan kukkulan rinteessä. Miilujen halkaisija on noin 15 metriä ja niissä on selvästi erottuvat ilmanottoaukot. Kohde on paikannettu Lidar-korkeusmallin perusteella 28.5.2020 eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kohde vaatii lisäselvityksiä.
metsakeskus.1000038678 908 Sääksmäen kolerahautausmaa 10002 12002 13021 11006 27008 345035.00000000 6787613.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038678 Sääksmäelle perustettiin koleraan kuolleita varten erillinen hautausmaa. Ajatus tautien leviämisestä ruumiiden ja muiden orgaanisten jätteiden kautta eli vahvana ja koleraan kuolleiden hautaaminen tavalliseen hautausmaahan koettiin vaaralliseksi. Kolerahautausmaita perustettiin monin paikoin. Tarinan mukaan Sääksmäen hautausmaa perustettiin koleraan 1831 kuolleen perheen pihalle, jonne perheen jäsenet haudattiin. Tuon mukaan Mikko Matinpoika perheineen olisi asunut Huittulasta Ritvalaan harjujen päällä kulkeneen tien varrella, Rironmäessä, noin puoli kilometriä Huittulan ryhmäkylästä itään. Vuonna 1831 seurakunta vihki kolerahautausmaan käyttöön. Isonjaon kartassa 1870-luvulla on merkitty Rironmäkeen ”kolera hautauspaikka”, joka on jaossa jätetty kylän yhteismaaksi. Hautausmaa olisikin varmaan saanut olla rauhassa, ellei se olisi sijainnut hiekkaharjussa. Läheisen Valkeakosken 1950-luvulla alkanut nopea kasvu vaati myös hiekkaa. Sitä kuljettiin niin Valkeakoskelle kuin muihinkin seudun taajamiin Sääksmäen ohella mm. Lempäälästä ja Pälkäneeltä. 1950- ja 60-lukujen taitteessa jakokunta päätti hyödyntää yhteismaan hiekkavarannot. Koska paikka tiedettiin vanhaksi hautausmaaksi, löytyi maille sopiva käyttökohde Valkeakosken hautausmaalta, jota tuolloin laajennettiin. Mitään sen suurempaa päätöstä hautausmaan muuttamisesta sorakuopaksi ei tehty, ei myöskään vainajien jäänteiden kohtelusta. Näin vanhan kolerahautausmaan vainajat ja hiekkaa monen metrin syvyydeltä siirtyi täytemaaksi. Kolerahautausmaan kuopasta tuli kyläläisten kaatopaikka. Tarkemmat tiedot Pirkanmaan maakuntamuseon Museokello 2020. Museoviraston tutkija Kreetta Lesell tarkasti kohteen 12.5.2020 ja totesi, että soranotto on luultavasti tuhonnut kohteen, mutta on mahdollista, että sitä on jäljellä hiekkakuopan reunoilla. Hiekkakuopan pohjoispuolella havaittiin pieniä kaivantoja, jotka voivat liittyä 1800-luvun asutukseen.
metsakeskus.1000038680 98 Keromäki 3 10002 12002 13030 11033 27000 399414.00000000 6769150.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038680 Kohde sijaitsee etelään laskevalla metsäisellä rinteellä noin 70 metriä itä-kaakkoon Keromäki 4:sta, noin 90 metriä länteen Keromäki 2:sta ja noin 180 metriä itään Käikälän historiallisesta kylätontista. Metallinetsinnässä on keväällä 2020 löytynyt rannerenkaan katkelma 15 cm syvyydestä. Löytäjän mukaan maassa on hieman palanutta luuta. Löytöä ei vielä ole luetteloitu kokoelmiin. Myös katkelmallinen pyöreä kupurasolki (ks. alakohde). Tarkastus 2020. Tarkastuksessa havaittiin tummunut, noensekainen multakerros löytöpaikkaa ympäröivällä alueella. Löydöt alueelta (palanutta luuta, tulessa olleiden pronssiesineiden katkelmia) ja ilmoitetut esineet indikoivat kalmistoa. On varsin luultavaa, että hautauksia on lähes koko etelärinteellä. Tämän todentaminen ja tarkempi aluerajaus vaatisi kuitenkin tarkempia ja perusteellisempia tutkimuksia kuin mitä löytöpaikkatarkastuksessa on mahdollista suorittaa.
metsakeskus.1000038682 139 Mustamaa itä 10002 12001 13001 11019 27012 424429.00000000 7276329.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038682 Luoteeseen viettävän törmän päällä oleva soikea tai pyöristetyn suorakaiteen muotoinen painanne (1), kooltaan 6 x 7 m, syvyydeltään korkeintaan noin 50 cm . Painannetta kiertää matala (alle 20 cm), noin puolentoista - kahden metrin levyinen valli. Tästä noin 20 m lounaaseen, pikkutien itälaidalla on todettu asumuspainanteen puolikas (painanne 2), jonka ehjän (itäpuolen) koko on noin 4 x 5 m, syvyys muutama kymmentä senttimetriä. Ehjää osaa reunustaa noin 1,5 levyinen matala valli. Läntinen osa tätä rakennetta on tienteon tuhoama. Alueella on lukuisia matalia, epämääräisiä painanteita, jotka ovat luontaisia ja eroavat selvästi todetusta ehjästä asumuspainanteesta.
metsakeskus.1000038683 139 Kaihuanvaara 1 10002 12009 13094 11002 27000 440533.00000000 7271696.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038683 Kaihuanvaaran pohjoislaidalla noin 90 metrin korkeustasolla on yksitäinen kuoppajäännös. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 1,8 m, syvyys noin 90 cm. Kuopan pohjalle ja reunoille tehdyissä koekuopissa on todettu noin 15 cm huuhtoumakerros. Tämän perusteella kuoppa ei varsin iäkäs.
metsakeskus.1000038684 139 Kaihuanvaara 2 10002 12009 13094 11002 27000 440375.00000000 7271712.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038684 Kaihuanvaaran pohjoislaidalla olevan kuopan koko on noin 2 x 3 m ja syvyys noin 60 cm. Sen pohjalle ja reunalle tehdyissä koekuopissa huuhtoumakerroksen paksuus vaihteli 10 ja 15 cm välillä, joten kuoppa ei voi olla aivan nuori. Maaperä paikalla on hyvin vähäkivistä hiekkaa. Kuoppa sijaitsee matalalla kummulla, jossa kasvaa varpua yms. matalaa kasvustoa.
metsakeskus.1000038685 536 Kohmala 4-5 10007 12004 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038685 Ilmeinen asumuksen jäännös havaittiin Kohmasta kaakkoon suuntautuvan tilustien varrella, parisataa metriä talosta kaakkoon. Paikalla on luonnonkivistä rakennettu rakennuksen perustus (4, N 6818958 E 311398). Se on neliömäinen, sivun pituus noin 4,5 m. Itäkulmassa on ehkä tulisijan jäännös. Perustuksen itäkulmasta ulkonee kiviaita, joka kulkee ensin pari metriä kaakkoon ja kääntyy sitten suorassa kulmassa koilliseen suuntautuen melko jyrkkää rinnettä alas kohti pellon reunaa. Perustuksesta kaakkoon on rinteessä myös pari kuoppaa, jotka näyttävät perunakuopilta. Toinen kiviaita alkaa vajaat 10 m rakennuksen perustuksesta etelään (5, N 6818951 E 311397) ja suuntautuu länteen. Yhtenäistä, hyvin tehtyä aitaa on noin 20 m. Tämän osan länsipää (N 6818950 E 311379) on tilustien vieressä. Tien varrella on tästä länteenkin paikoitellen matalaa aitamaista kivivallia muutaman kymmenen metrin matkalla. Vuoden 1903 pitäjänkartassa asumuksen jäännöksen pohjois- ja länsipuolille on merkitty pienet peltotilkut, joita ei ole isojakokartassa, eikä myöskään nykyisin maastossa.
metsakeskus.1000038685 536 Kohmala 4-5 10007 12001 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038685 Ilmeinen asumuksen jäännös havaittiin Kohmasta kaakkoon suuntautuvan tilustien varrella, parisataa metriä talosta kaakkoon. Paikalla on luonnonkivistä rakennettu rakennuksen perustus (4, N 6818958 E 311398). Se on neliömäinen, sivun pituus noin 4,5 m. Itäkulmassa on ehkä tulisijan jäännös. Perustuksen itäkulmasta ulkonee kiviaita, joka kulkee ensin pari metriä kaakkoon ja kääntyy sitten suorassa kulmassa koilliseen suuntautuen melko jyrkkää rinnettä alas kohti pellon reunaa. Perustuksesta kaakkoon on rinteessä myös pari kuoppaa, jotka näyttävät perunakuopilta. Toinen kiviaita alkaa vajaat 10 m rakennuksen perustuksesta etelään (5, N 6818951 E 311397) ja suuntautuu länteen. Yhtenäistä, hyvin tehtyä aitaa on noin 20 m. Tämän osan länsipää (N 6818950 E 311379) on tilustien vieressä. Tien varrella on tästä länteenkin paikoitellen matalaa aitamaista kivivallia muutaman kymmenen metrin matkalla. Vuoden 1903 pitäjänkartassa asumuksen jäännöksen pohjois- ja länsipuolille on merkitty pienet peltotilkut, joita ei ole isojakokartassa, eikä myöskään nykyisin maastossa.
metsakeskus.1000038686 167 Kaidankangas 10002 12016 13175 11006 27000 671387.00000000 6936414.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038686 Kohde sijaitsee Palojärven länsirannalla olevalla Kaidankankaalla. Kyseessä on 15 metriä halkaisijaltaan oleva tervahauta. Rakenteen etelälaidalla on nähtävissä halkaisijaltaan noin kolmemetrinen halssikuoppa. Tervahauta sijaitsee hiekkakankaan melko tasaisella osalla, kohdalla, jossa maanpinta alkaa viettää lounaaseen. Puusto ympäristössä on pääasiassa mäntyä, mutta tervahaudan kohdalla kasva myös runsaasti nuoria lehtipuita.
metsakeskus.1000038687 103 Huikaja 10002 12012 13124 11006 27007 303061.00000000 6757940.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038687 Kvartsilouhos sijaitsee Humppilan keskustasta noin 2,8 km etelään, kallioisella metsäalueella, jonka halkaisee itä-länsisuunnassa sorapäällysteinen Selkätie. Tiestä noin 30 m etelään ja Seppälän peltoalueen reunasta noin 290 m länteen, on pienehkö kalliokohouma, jonka eteläreuna on jyrkänteinen. Jyrkänteen eteläreunalla on noin 2 x 3 x 3 m laaja luolamainen syvänne ja sen edustalla pitkänomainen, noin 4 x 2 m laaja ja noin metrin syvyinen railomainen kaivanto. Harmaa liuskeinen kallioseinämä on louhoksen kohdalla noin 5 m korkea ja luolan takaseinämässä ja kallion yläreunassa erottuu noin metrin levyinen, lähes pystysuora kvartsisuoni, jonka joukossa on paikoin maasälpää. Paikoin seinämissä ja erityisesti luolan katossa erottuu noen mustaamaa pintaa. Luolan edustan maaperässä on monin paikoin kvartsia ja muuta louhittua kiviaineista. Louhos liittyy todennäköisesti Someron Åvikin lasiruukin 1700-1800-luvuilla tekemään raaka-aineenhankintaan.
metsakeskus.1000038690 781 Lystikallio 10002 12002 13000 11033 27017 437343.00000000 6810497.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038690 Lystikallio sijaitsee Nuoramoisjärveen pistävän laajan niemimaan koilliskärjessä. Lystikallio on soikea, noin 80 m pitkä lännestä itään, 40 m leveä ja noin 10 m korkea, muodoltaan melko säännöllisen kupera kalliokumpare. Kumpareen laki ja ylärinteet ovat avokalliota. Alempana rinteillä kallio peittyy kivisen hiekkamaan alle. Koillisessa kumpare rajautuu Nuoramoisjärven rantaan, muilla suunnilla sitä ympäröi alava, tasainen savikko, joka lounaan puolella on raivattu pelloksi. Kumpare kuuluu kokonaan kesämökkien tonttimaahan, joten maastoa ja kasvillisuutta on monin paikoin muokattu. Kumpareen eteläsivulla noin 25 m leveä ja saman verran kalliosta etelään ulottuva harjannemainen, tyveltään enimmillään 3-4 m korkea niemeke. Maaperä niemekkeellä on vaihtelevasti kivistä hiekkamaata. Arkeologian harrastaja on keväällä 2020 löytänyt kesämökin puutarhasta maan pinnalta merovingiajan ratassoljen (KM 42707, Kivikoski 1973: Abb. 426) ja syksyllä pyöreän kupurasoljen (KM 43471) muokatusta maasta. Löytöpaikalla havaittiin palanutta kiveä ja hiiltä. Viereiseltä pellolta löytyi metallinetsimen avulla 30 cm syvyydestä myöhäisrautakauden spiraalipäinen ketjunkannatin (KM 42707) ja toisessa yhteydessä merovingi- tai viikinkiajan valmunuppisen kaarisoljen katkelma (KM 42708) (ks. alakohteet). Ratassoljen löytöpaikka tarkastettiin 23.5.2020. Uusien löytöjen vuoksi kohde tarkastettiin uudelleen 29.10.2021. Ratassoljen ja pyöreän kupurasoljen löytökohdat sijaitsevat raivatuilla tai ainakin muokatuilla kohdilla, joiden välissä harjanteen itäosassa, kallion juurelta etelään, on raivaamatonta ja luonnontilaiselta vaikuttavaa kivikkoa, jossa voi olla säilynyttä kalmistoa. Kairauksissa kivikossa havaittiin monin paikoin hyvin tummaa hiekkamultaa, jossa oli hiilen muruja. Kairaushavainnot, paikan maaperä ja maastosijainti kivikossa, rannalla olevalla kumpareella ovat samalaiset kuin monilla lähiseudun rautakautisilla polttokenttäkalmistoilla. Vaikka kairauksissa ei löytynyt palanutta luuta, eikä paikalta ole löytynyt kalmistoon viittaavia metalliesineitä alkuperäisessä kontekstissaan, löytöjen ja havaintojen perusteella paikalla on todennäköisesti rautakautinen polttokalmisto. Alue on rajattu kiinteäksi muinaisjäännökseksi siten, että se sisältää raivaamattoman kivisen alueen harjanteen itäosassa. Historiallisen ajan asutukseen (torppa Kuninkaan kartastossa) liittyvää esineistöä on löytynyt laajalta alueelta Lystikalliolla ja etelässä olevasta metsäsaarekkeesta. Mitään tunnistettavia tai ajoitettavissa olevia vanhempaan asutukseen liittyviä rakenteita ei kuitenkaan ole löytynyt. Pellolta läheltä toisiaan löytyneet rautakautiset esineet (alakohteet) saattavat liittyä metallin uusiokäyttöön myöhemmän asutuksen piirissä, sillä pelto ei ole maaperältään ainakaan kalmistoksi sopiva.
metsakeskus.1000038690 781 Lystikallio 10002 12001 13014 11033 27017 437343.00000000 6810497.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038690 Lystikallio sijaitsee Nuoramoisjärveen pistävän laajan niemimaan koilliskärjessä. Lystikallio on soikea, noin 80 m pitkä lännestä itään, 40 m leveä ja noin 10 m korkea, muodoltaan melko säännöllisen kupera kalliokumpare. Kumpareen laki ja ylärinteet ovat avokalliota. Alempana rinteillä kallio peittyy kivisen hiekkamaan alle. Koillisessa kumpare rajautuu Nuoramoisjärven rantaan, muilla suunnilla sitä ympäröi alava, tasainen savikko, joka lounaan puolella on raivattu pelloksi. Kumpare kuuluu kokonaan kesämökkien tonttimaahan, joten maastoa ja kasvillisuutta on monin paikoin muokattu. Kumpareen eteläsivulla noin 25 m leveä ja saman verran kalliosta etelään ulottuva harjannemainen, tyveltään enimmillään 3-4 m korkea niemeke. Maaperä niemekkeellä on vaihtelevasti kivistä hiekkamaata. Arkeologian harrastaja on keväällä 2020 löytänyt kesämökin puutarhasta maan pinnalta merovingiajan ratassoljen (KM 42707, Kivikoski 1973: Abb. 426) ja syksyllä pyöreän kupurasoljen (KM 43471) muokatusta maasta. Löytöpaikalla havaittiin palanutta kiveä ja hiiltä. Viereiseltä pellolta löytyi metallinetsimen avulla 30 cm syvyydestä myöhäisrautakauden spiraalipäinen ketjunkannatin (KM 42707) ja toisessa yhteydessä merovingi- tai viikinkiajan valmunuppisen kaarisoljen katkelma (KM 42708) (ks. alakohteet). Ratassoljen löytöpaikka tarkastettiin 23.5.2020. Uusien löytöjen vuoksi kohde tarkastettiin uudelleen 29.10.2021. Ratassoljen ja pyöreän kupurasoljen löytökohdat sijaitsevat raivatuilla tai ainakin muokatuilla kohdilla, joiden välissä harjanteen itäosassa, kallion juurelta etelään, on raivaamatonta ja luonnontilaiselta vaikuttavaa kivikkoa, jossa voi olla säilynyttä kalmistoa. Kairauksissa kivikossa havaittiin monin paikoin hyvin tummaa hiekkamultaa, jossa oli hiilen muruja. Kairaushavainnot, paikan maaperä ja maastosijainti kivikossa, rannalla olevalla kumpareella ovat samalaiset kuin monilla lähiseudun rautakautisilla polttokenttäkalmistoilla. Vaikka kairauksissa ei löytynyt palanutta luuta, eikä paikalta ole löytynyt kalmistoon viittaavia metalliesineitä alkuperäisessä kontekstissaan, löytöjen ja havaintojen perusteella paikalla on todennäköisesti rautakautinen polttokalmisto. Alue on rajattu kiinteäksi muinaisjäännökseksi siten, että se sisältää raivaamattoman kivisen alueen harjanteen itäosassa. Historiallisen ajan asutukseen (torppa Kuninkaan kartastossa) liittyvää esineistöä on löytynyt laajalta alueelta Lystikalliolla ja etelässä olevasta metsäsaarekkeesta. Mitään tunnistettavia tai ajoitettavissa olevia vanhempaan asutukseen liittyviä rakenteita ei kuitenkaan ole löytynyt. Pellolta läheltä toisiaan löytyneet rautakautiset esineet (alakohteet) saattavat liittyä metallin uusiokäyttöön myöhemmän asutuksen piirissä, sillä pelto ei ole maaperältään ainakaan kalmistoksi sopiva.
metsakeskus.1000038690 781 Lystikallio 10002 12002 13000 11006 27007 437343.00000000 6810497.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038690 Lystikallio sijaitsee Nuoramoisjärveen pistävän laajan niemimaan koilliskärjessä. Lystikallio on soikea, noin 80 m pitkä lännestä itään, 40 m leveä ja noin 10 m korkea, muodoltaan melko säännöllisen kupera kalliokumpare. Kumpareen laki ja ylärinteet ovat avokalliota. Alempana rinteillä kallio peittyy kivisen hiekkamaan alle. Koillisessa kumpare rajautuu Nuoramoisjärven rantaan, muilla suunnilla sitä ympäröi alava, tasainen savikko, joka lounaan puolella on raivattu pelloksi. Kumpare kuuluu kokonaan kesämökkien tonttimaahan, joten maastoa ja kasvillisuutta on monin paikoin muokattu. Kumpareen eteläsivulla noin 25 m leveä ja saman verran kalliosta etelään ulottuva harjannemainen, tyveltään enimmillään 3-4 m korkea niemeke. Maaperä niemekkeellä on vaihtelevasti kivistä hiekkamaata. Arkeologian harrastaja on keväällä 2020 löytänyt kesämökin puutarhasta maan pinnalta merovingiajan ratassoljen (KM 42707, Kivikoski 1973: Abb. 426) ja syksyllä pyöreän kupurasoljen (KM 43471) muokatusta maasta. Löytöpaikalla havaittiin palanutta kiveä ja hiiltä. Viereiseltä pellolta löytyi metallinetsimen avulla 30 cm syvyydestä myöhäisrautakauden spiraalipäinen ketjunkannatin (KM 42707) ja toisessa yhteydessä merovingi- tai viikinkiajan valmunuppisen kaarisoljen katkelma (KM 42708) (ks. alakohteet). Ratassoljen löytöpaikka tarkastettiin 23.5.2020. Uusien löytöjen vuoksi kohde tarkastettiin uudelleen 29.10.2021. Ratassoljen ja pyöreän kupurasoljen löytökohdat sijaitsevat raivatuilla tai ainakin muokatuilla kohdilla, joiden välissä harjanteen itäosassa, kallion juurelta etelään, on raivaamatonta ja luonnontilaiselta vaikuttavaa kivikkoa, jossa voi olla säilynyttä kalmistoa. Kairauksissa kivikossa havaittiin monin paikoin hyvin tummaa hiekkamultaa, jossa oli hiilen muruja. Kairaushavainnot, paikan maaperä ja maastosijainti kivikossa, rannalla olevalla kumpareella ovat samalaiset kuin monilla lähiseudun rautakautisilla polttokenttäkalmistoilla. Vaikka kairauksissa ei löytynyt palanutta luuta, eikä paikalta ole löytynyt kalmistoon viittaavia metalliesineitä alkuperäisessä kontekstissaan, löytöjen ja havaintojen perusteella paikalla on todennäköisesti rautakautinen polttokalmisto. Alue on rajattu kiinteäksi muinaisjäännökseksi siten, että se sisältää raivaamattoman kivisen alueen harjanteen itäosassa. Historiallisen ajan asutukseen (torppa Kuninkaan kartastossa) liittyvää esineistöä on löytynyt laajalta alueelta Lystikalliolla ja etelässä olevasta metsäsaarekkeesta. Mitään tunnistettavia tai ajoitettavissa olevia vanhempaan asutukseen liittyviä rakenteita ei kuitenkaan ole löytynyt. Pellolta läheltä toisiaan löytyneet rautakautiset esineet (alakohteet) saattavat liittyä metallin uusiokäyttöön myöhemmän asutuksen piirissä, sillä pelto ei ole maaperältään ainakaan kalmistoksi sopiva.
metsakeskus.1000038690 781 Lystikallio 10002 12001 13014 11006 27007 437343.00000000 6810497.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038690 Lystikallio sijaitsee Nuoramoisjärveen pistävän laajan niemimaan koilliskärjessä. Lystikallio on soikea, noin 80 m pitkä lännestä itään, 40 m leveä ja noin 10 m korkea, muodoltaan melko säännöllisen kupera kalliokumpare. Kumpareen laki ja ylärinteet ovat avokalliota. Alempana rinteillä kallio peittyy kivisen hiekkamaan alle. Koillisessa kumpare rajautuu Nuoramoisjärven rantaan, muilla suunnilla sitä ympäröi alava, tasainen savikko, joka lounaan puolella on raivattu pelloksi. Kumpare kuuluu kokonaan kesämökkien tonttimaahan, joten maastoa ja kasvillisuutta on monin paikoin muokattu. Kumpareen eteläsivulla noin 25 m leveä ja saman verran kalliosta etelään ulottuva harjannemainen, tyveltään enimmillään 3-4 m korkea niemeke. Maaperä niemekkeellä on vaihtelevasti kivistä hiekkamaata. Arkeologian harrastaja on keväällä 2020 löytänyt kesämökin puutarhasta maan pinnalta merovingiajan ratassoljen (KM 42707, Kivikoski 1973: Abb. 426) ja syksyllä pyöreän kupurasoljen (KM 43471) muokatusta maasta. Löytöpaikalla havaittiin palanutta kiveä ja hiiltä. Viereiseltä pellolta löytyi metallinetsimen avulla 30 cm syvyydestä myöhäisrautakauden spiraalipäinen ketjunkannatin (KM 42707) ja toisessa yhteydessä merovingi- tai viikinkiajan valmunuppisen kaarisoljen katkelma (KM 42708) (ks. alakohteet). Ratassoljen löytöpaikka tarkastettiin 23.5.2020. Uusien löytöjen vuoksi kohde tarkastettiin uudelleen 29.10.2021. Ratassoljen ja pyöreän kupurasoljen löytökohdat sijaitsevat raivatuilla tai ainakin muokatuilla kohdilla, joiden välissä harjanteen itäosassa, kallion juurelta etelään, on raivaamatonta ja luonnontilaiselta vaikuttavaa kivikkoa, jossa voi olla säilynyttä kalmistoa. Kairauksissa kivikossa havaittiin monin paikoin hyvin tummaa hiekkamultaa, jossa oli hiilen muruja. Kairaushavainnot, paikan maaperä ja maastosijainti kivikossa, rannalla olevalla kumpareella ovat samalaiset kuin monilla lähiseudun rautakautisilla polttokenttäkalmistoilla. Vaikka kairauksissa ei löytynyt palanutta luuta, eikä paikalta ole löytynyt kalmistoon viittaavia metalliesineitä alkuperäisessä kontekstissaan, löytöjen ja havaintojen perusteella paikalla on todennäköisesti rautakautinen polttokalmisto. Alue on rajattu kiinteäksi muinaisjäännökseksi siten, että se sisältää raivaamattoman kivisen alueen harjanteen itäosassa. Historiallisen ajan asutukseen (torppa Kuninkaan kartastossa) liittyvää esineistöä on löytynyt laajalta alueelta Lystikalliolla ja etelässä olevasta metsäsaarekkeesta. Mitään tunnistettavia tai ajoitettavissa olevia vanhempaan asutukseen liittyviä rakenteita ei kuitenkaan ole löytynyt. Pellolta läheltä toisiaan löytyneet rautakautiset esineet (alakohteet) saattavat liittyä metallin uusiokäyttöön myöhemmän asutuksen piirissä, sillä pelto ei ole maaperältään ainakaan kalmistoksi sopiva.
metsakeskus.1000038690 781 Lystikallio 10002 12002 13000 11033 27018 437343.00000000 6810497.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038690 Lystikallio sijaitsee Nuoramoisjärveen pistävän laajan niemimaan koilliskärjessä. Lystikallio on soikea, noin 80 m pitkä lännestä itään, 40 m leveä ja noin 10 m korkea, muodoltaan melko säännöllisen kupera kalliokumpare. Kumpareen laki ja ylärinteet ovat avokalliota. Alempana rinteillä kallio peittyy kivisen hiekkamaan alle. Koillisessa kumpare rajautuu Nuoramoisjärven rantaan, muilla suunnilla sitä ympäröi alava, tasainen savikko, joka lounaan puolella on raivattu pelloksi. Kumpare kuuluu kokonaan kesämökkien tonttimaahan, joten maastoa ja kasvillisuutta on monin paikoin muokattu. Kumpareen eteläsivulla noin 25 m leveä ja saman verran kalliosta etelään ulottuva harjannemainen, tyveltään enimmillään 3-4 m korkea niemeke. Maaperä niemekkeellä on vaihtelevasti kivistä hiekkamaata. Arkeologian harrastaja on keväällä 2020 löytänyt kesämökin puutarhasta maan pinnalta merovingiajan ratassoljen (KM 42707, Kivikoski 1973: Abb. 426) ja syksyllä pyöreän kupurasoljen (KM 43471) muokatusta maasta. Löytöpaikalla havaittiin palanutta kiveä ja hiiltä. Viereiseltä pellolta löytyi metallinetsimen avulla 30 cm syvyydestä myöhäisrautakauden spiraalipäinen ketjunkannatin (KM 42707) ja toisessa yhteydessä merovingi- tai viikinkiajan valmunuppisen kaarisoljen katkelma (KM 42708) (ks. alakohteet). Ratassoljen löytöpaikka tarkastettiin 23.5.2020. Uusien löytöjen vuoksi kohde tarkastettiin uudelleen 29.10.2021. Ratassoljen ja pyöreän kupurasoljen löytökohdat sijaitsevat raivatuilla tai ainakin muokatuilla kohdilla, joiden välissä harjanteen itäosassa, kallion juurelta etelään, on raivaamatonta ja luonnontilaiselta vaikuttavaa kivikkoa, jossa voi olla säilynyttä kalmistoa. Kairauksissa kivikossa havaittiin monin paikoin hyvin tummaa hiekkamultaa, jossa oli hiilen muruja. Kairaushavainnot, paikan maaperä ja maastosijainti kivikossa, rannalla olevalla kumpareella ovat samalaiset kuin monilla lähiseudun rautakautisilla polttokenttäkalmistoilla. Vaikka kairauksissa ei löytynyt palanutta luuta, eikä paikalta ole löytynyt kalmistoon viittaavia metalliesineitä alkuperäisessä kontekstissaan, löytöjen ja havaintojen perusteella paikalla on todennäköisesti rautakautinen polttokalmisto. Alue on rajattu kiinteäksi muinaisjäännökseksi siten, että se sisältää raivaamattoman kivisen alueen harjanteen itäosassa. Historiallisen ajan asutukseen (torppa Kuninkaan kartastossa) liittyvää esineistöä on löytynyt laajalta alueelta Lystikalliolla ja etelässä olevasta metsäsaarekkeesta. Mitään tunnistettavia tai ajoitettavissa olevia vanhempaan asutukseen liittyviä rakenteita ei kuitenkaan ole löytynyt. Pellolta läheltä toisiaan löytyneet rautakautiset esineet (alakohteet) saattavat liittyä metallin uusiokäyttöön myöhemmän asutuksen piirissä, sillä pelto ei ole maaperältään ainakaan kalmistoksi sopiva.
metsakeskus.1000038690 781 Lystikallio 10002 12001 13014 11033 27018 437343.00000000 6810497.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038690 Lystikallio sijaitsee Nuoramoisjärveen pistävän laajan niemimaan koilliskärjessä. Lystikallio on soikea, noin 80 m pitkä lännestä itään, 40 m leveä ja noin 10 m korkea, muodoltaan melko säännöllisen kupera kalliokumpare. Kumpareen laki ja ylärinteet ovat avokalliota. Alempana rinteillä kallio peittyy kivisen hiekkamaan alle. Koillisessa kumpare rajautuu Nuoramoisjärven rantaan, muilla suunnilla sitä ympäröi alava, tasainen savikko, joka lounaan puolella on raivattu pelloksi. Kumpare kuuluu kokonaan kesämökkien tonttimaahan, joten maastoa ja kasvillisuutta on monin paikoin muokattu. Kumpareen eteläsivulla noin 25 m leveä ja saman verran kalliosta etelään ulottuva harjannemainen, tyveltään enimmillään 3-4 m korkea niemeke. Maaperä niemekkeellä on vaihtelevasti kivistä hiekkamaata. Arkeologian harrastaja on keväällä 2020 löytänyt kesämökin puutarhasta maan pinnalta merovingiajan ratassoljen (KM 42707, Kivikoski 1973: Abb. 426) ja syksyllä pyöreän kupurasoljen (KM 43471) muokatusta maasta. Löytöpaikalla havaittiin palanutta kiveä ja hiiltä. Viereiseltä pellolta löytyi metallinetsimen avulla 30 cm syvyydestä myöhäisrautakauden spiraalipäinen ketjunkannatin (KM 42707) ja toisessa yhteydessä merovingi- tai viikinkiajan valmunuppisen kaarisoljen katkelma (KM 42708) (ks. alakohteet). Ratassoljen löytöpaikka tarkastettiin 23.5.2020. Uusien löytöjen vuoksi kohde tarkastettiin uudelleen 29.10.2021. Ratassoljen ja pyöreän kupurasoljen löytökohdat sijaitsevat raivatuilla tai ainakin muokatuilla kohdilla, joiden välissä harjanteen itäosassa, kallion juurelta etelään, on raivaamatonta ja luonnontilaiselta vaikuttavaa kivikkoa, jossa voi olla säilynyttä kalmistoa. Kairauksissa kivikossa havaittiin monin paikoin hyvin tummaa hiekkamultaa, jossa oli hiilen muruja. Kairaushavainnot, paikan maaperä ja maastosijainti kivikossa, rannalla olevalla kumpareella ovat samalaiset kuin monilla lähiseudun rautakautisilla polttokenttäkalmistoilla. Vaikka kairauksissa ei löytynyt palanutta luuta, eikä paikalta ole löytynyt kalmistoon viittaavia metalliesineitä alkuperäisessä kontekstissaan, löytöjen ja havaintojen perusteella paikalla on todennäköisesti rautakautinen polttokalmisto. Alue on rajattu kiinteäksi muinaisjäännökseksi siten, että se sisältää raivaamattoman kivisen alueen harjanteen itäosassa. Historiallisen ajan asutukseen (torppa Kuninkaan kartastossa) liittyvää esineistöä on löytynyt laajalta alueelta Lystikalliolla ja etelässä olevasta metsäsaarekkeesta. Mitään tunnistettavia tai ajoitettavissa olevia vanhempaan asutukseen liittyviä rakenteita ei kuitenkaan ole löytynyt. Pellolta läheltä toisiaan löytyneet rautakautiset esineet (alakohteet) saattavat liittyä metallin uusiokäyttöön myöhemmän asutuksen piirissä, sillä pelto ei ole maaperältään ainakaan kalmistoksi sopiva.
metsakeskus.1000038691 781 Kirstuniemi 10002 12002 13030 11033 27018 437075.00000000 6810682.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038691 Kirstuniemi sijaitsee Nuoramoisjärveen pistävän laajan niemimaan koilliskärjessä. Kirstuniemi on pyöreähkö, noin 200 m läpimittainen, loivapiirteinen mäki, joka kohoaa noin 5 m alavammasta ympäristöstään ja hiukan enemmän Nuoramoisjärven pinnan yläpuolelle. Mäkialueella on useita matalia kalliopohjaisia kumpareita ja harjanteita. Kohde on niistä itäisimmällä. Paikan kohdalla Käyrälahdentien koillislaidassa on muuntajapylväs lounaasta tulevan sähkölinjan päässä. Heti muuntajan pohjoispuolella on parin metrin korkuinen ja noin 10 m pituinen avokallioharjanne. Kumpareen pohjoisosassa on laajempi melko jyrkkäreunainen avokallio. Muinaisjäännös sijaitsee näiden kallioiden välissä olevalla tasanteella. Alueella on melko paljon suurehkoja, läpimitaltaan 1-2 m kokoisia kiviä. Maan pinta on ruohoturpeen peittämä. Paikalla ja laajemminkin kumpareella kasvaa haapavaltaista metsää, jonka alla on monin paikoin matalampaa pensaikkoa. Maasto on ehjää. Keväällä 2020 metallinetsimen avulla on löytynyt myöhäisrautakauden spiraalipäinen ketjunkannatin (tappikoristeltu muunnos, KM 42705) kallioiselta kumpareelta 15 cm syvyydestä. Tarkastuksessa 23.5.2020 ketjunkantajan löytökohdalla maan todettiin olevan tummaa hiekkamultaa ainakin 20 cm syvyyteen. Tutkittaessa ympäristöä havaittiin runsaan kymmenen metrin päässä 20 cm syvyydestä massiivinen, viikinkiaikainen rannerengas (jätettiin maahan). Esine oli hyvin tummassa, kivettömässä hiekkamullassa, jossa oli myös palanutta luuta (KM 42706). Muitakin mahdollisesti esihistoriallisiin metalliesineisiin viittaavia signaaleja havaittiin. Kairalla todettiin, että edellä mainittujen löytökohtien välisellä, tasaisella ja kivettömältä näyttävällä alueella kumpareen laella ruohoturpeen alla on mustaa hiilensekaista hiekkamaata ja niin tiheä kiveys, ettei kaira uponnut yli 10 cm syvyyteen (yhdessä kohdassa kaira upposi, ja mustan maan paksuus oli 25 cm, alla vaaleaa hiekkaa). Kumpareen ympärillä maaperä oli hienojakoisempaa ja vaaleaa. Tämä alue kumpareen ympärillä on merkitty pelloksi pitäjänkartassa. Löytökohtien vähäkivisyys (varsinkin rannerenkaan löytökohdalla) saattaa johtua siitä, että raivaus on ulottunut kalmiston reunaosiin asti. Kivinen alue (kalmistokiveys) ja todetut metalliesineiden löytökohdat sen laidoilla, 10-15 m läpimittaisella alueella, ovat edellä mainitun muuntajan pohjoispuolella olevan avokallioharjanteen pohjoispuolella. Idässä ja lännessä alue rajoittuu ilmeisesti aiemmin viljelyksessä olleeseen alueeseen. Kalmisto saattaa jatkua pohjoiseen, noin 20 m päässä kumpareen pohjoisosassa olevaan laajempaan avokallioharjanteeseen asti. Kohde on rajattu tämän mukaisesti.
metsakeskus.1000038693 781 Tenho 10002 12002 13030 11033 27000 436293.00000000 6808482.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038693 Kohde sijaitsee Nuoramoisjärven Lahdenpohjanlahden luoteisrannalla, peltotasanteen keskellä olevassa 60 m pitkässä ja 30 m leveässä metsäsaarekkeessa, jossa maaperä on hiekkaa, ja maanpinnalla on jonkin verran kiviä. Paikka on noin 70 m päässä kaakossa olevasta vanhasta rantatörmästä. Tenhon talo on 150 m paikalta itäkoilliseen. Saarekkeen lounaispään poikki kulkee rannalla olevalle kesämökkitontille menevä tie. Saarekkeessa kasvaa tiheää nuorta lehtimetsää. Metallinetsinnässä keväällä 2020 saarekkeesta löytyi spiraalirannerengas (KM 42715). Löytäjä havaitsi maassa nokea/hiiltä. Löytöjä on myös kuullut paikallisilta asukkailta, että saarekkeesta on kymmeniä vuosia sitten löytynyt keihäänkärki, jonka myöhemmästä kohtalosta ei ole tietoa. Tarkastuksessa 28.6.2020 saarekkeessa havaittiin rautakautisia metalliesineitä (pieni hevosenkenkäsolki, hihnanpäätehela), osa aivan mineraalimaan pinnalla, ohuen karikekerroksen alla tuomitiheikössä, jonka varjossa ei ole aluskasvillisuutta. Syvältä hiilensekaisesta maasta löydettiin muun muassa kuolaimet. Metalliesineet jätettiin löytöpaikoilleen, mutta maan pinnalta otettiin talteen rautakautista keramiikkaa (KM 42716). Kairausten ja metallinilmaisinhavaintojen perusteella ilmeisesti hyvin runsaslöytöinen kalmiston keskeinen alue on läpimitaltaan noin 15 m ja sijaitsee saarekkeen keskellä. Myös sen ympärillä tehtiin kalmistoon viittaavia havaintoja (metallinilmaisinsignaaleja, syvälle ulottuvaa hiilen- ja noensekaista maata). Saarekkeen lounaispäässä kesämökille menevän tien länsipuolella ei kuitenkaan havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000038696 418 Isolahti 10002 12008 13000 11033 27000 327403.00000000 6802750.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038696 Huhtikuussa 2020 on metallinetsinnässä löytynyt 15 cm syvyydestä kolmiomainen ketjunkannatin (myöhäisrautakauden permalaisesine) sekä särmänuppisen hevosenkenkäsoljen katkelma ja viskari.
metsakeskus.1000038697 49 Vanha Finnsintie 10007 12005 13071 11010 27000 365480.00000000 6675660.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038697 Vanha Finnsintie muodostaa yhden Hämeen Meritien päätepisteen, jossa se yhtyy Suureen Rantatiehen Espoonkartanon alueella Finnsin kestikievarin kohdalla. Sorapintainen tie on hyvin säilyttänyt luonteensa keskiaikaisena maantiena, sekä rakenteeltaan että suhteeltaan ympäristöön.
metsakeskus.1000038698 49 Nimetön osuus välillä Raasillantie - Vanha Takkulantie 10007 12005 13071 11010 27000 369015.00000000 6689272.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038698 Keskiaikaisen Vällskogin ja Tackskogin välisen kylätien pohja. Osuus Raasillanojasta Vanhaan Takkulatiehen hyvin "arkeologisoitunut". Käytössä enää ratsupolkuna.
metsakeskus.1000038699 49 Vanha Rastaalantie 10007 12005 13071 11006 27007 376450.00000000 6679540.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038699 Todennäköisesti 1700-luvulla syntynyt tieyhteys Leppäsillan ja Trastmossan torppien välillä.
metsakeskus.1000038701 615 Peräkangas 1 10002 12001 13002 11033 27000 463387.25000000 7257700.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038701 Kohde sijaitsee Säynäjäjärven itäpuolella Peräkankaalla etelä-pohjoinen suuntaisen metsäautotien itäpuolella. Alue on metsämaata. Kohteesta on löytynyt tummunutta maata ja kupariastian kappaleita.
metsakeskus.1000038702 615 Peräkangas 2 10002 12001 13002 11033 27000 463424.25000000 7257891.50000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038702 Kohde sijaitsee Säynäjäjärven itäpuolella Peräkankaalla etelä-pohjoinen suuntaisen metsäautotien länsipuolella. Kohde sijaitsee metsämaalla Peräsuohon laskevalla rinteellä. Kohteesta on löytynyt metalliesineitä sekä maapainauma.
metsakeskus.1000038705 853 Maaria Räntämäki (Pappila, Prusi, Räimä) 10002 12001 13007 11006 27000 241382.00000000 6713501.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038705 Räntämäki mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1303, jolloin suoritettiin tilusvaihto piispa Maunu I ja Olavi-nimisen miehen välillä. Piispa antoi tuolloin puolet kirkon pelloista Räntämäessä vaihdossa maa-alueeseen Koroisissa. Tämän perusteella Räntämäessä oli todennäköisesti jo 1200-luvulla paitsi seurakunnan, myös tuomiokirkon/piispan omistamaa maata. Vuonna 1557 Räntämäen talo jakautui kahtia taloiksi, jotka myöhemmin tunnettiin nimillä Räimä ja Prusi (jälkimmäinen 1500-luvulla nimellä Tuppi). Molemmat talot kuuluivat kruunulle 1600-luvulle asti. Alueella on edelleen seurakunnan omistuksessa ja käytössä oleva pappila, jonka uudempi päärakennus on 1700-luvun kivipappila, vanhempi puinen päärakennus 1600-luvun lopulta ja tämän alla on keskiaikainen kivikellari (kiinteä muinaisjäännös). Kellarin alla on 1980-luvun tutkimuksissa todettu olevan palokerros. Loppuosa tontista, jossa ovat sijainneet keskiajalle periytyvät Prusin ja Räimän talot, on nyt autiona. Talot sijaitsivat Varkaantien itäpuolella, kirkosta pohjoiseen. Pappilan kohdalta Sorolaistenkadun alta havaittiin vuonna 2023 kaapelikaivannon valvonnassa ruumishautoja. Haudat tulivat esiin heti kadun perustussoran alta, ja ne on kaivettu hiekkamaahan. Kyseessä on Maarian kirkon kirkkomaasta erillinen ja todennäköisesti sitä vanhempi hautausmaa.
metsakeskus.1000038705 853 Maaria Räntämäki (Pappila, Prusi, Räimä) 10002 12001 13009 11006 27000 241382.00000000 6713501.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038705 Räntämäki mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1303, jolloin suoritettiin tilusvaihto piispa Maunu I ja Olavi-nimisen miehen välillä. Piispa antoi tuolloin puolet kirkon pelloista Räntämäessä vaihdossa maa-alueeseen Koroisissa. Tämän perusteella Räntämäessä oli todennäköisesti jo 1200-luvulla paitsi seurakunnan, myös tuomiokirkon/piispan omistamaa maata. Vuonna 1557 Räntämäen talo jakautui kahtia taloiksi, jotka myöhemmin tunnettiin nimillä Räimä ja Prusi (jälkimmäinen 1500-luvulla nimellä Tuppi). Molemmat talot kuuluivat kruunulle 1600-luvulle asti. Alueella on edelleen seurakunnan omistuksessa ja käytössä oleva pappila, jonka uudempi päärakennus on 1700-luvun kivipappila, vanhempi puinen päärakennus 1600-luvun lopulta ja tämän alla on keskiaikainen kivikellari (kiinteä muinaisjäännös). Kellarin alla on 1980-luvun tutkimuksissa todettu olevan palokerros. Loppuosa tontista, jossa ovat sijainneet keskiajalle periytyvät Prusin ja Räimän talot, on nyt autiona. Talot sijaitsivat Varkaantien itäpuolella, kirkosta pohjoiseen. Pappilan kohdalta Sorolaistenkadun alta havaittiin vuonna 2023 kaapelikaivannon valvonnassa ruumishautoja. Haudat tulivat esiin heti kadun perustussoran alta, ja ne on kaivettu hiekkamaahan. Kyseessä on Maarian kirkon kirkkomaasta erillinen ja todennäköisesti sitä vanhempi hautausmaa.
metsakeskus.1000038705 853 Maaria Räntämäki (Pappila, Prusi, Räimä) 10002 12002 13032 11006 27000 241382.00000000 6713501.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038705 Räntämäki mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1303, jolloin suoritettiin tilusvaihto piispa Maunu I ja Olavi-nimisen miehen välillä. Piispa antoi tuolloin puolet kirkon pelloista Räntämäessä vaihdossa maa-alueeseen Koroisissa. Tämän perusteella Räntämäessä oli todennäköisesti jo 1200-luvulla paitsi seurakunnan, myös tuomiokirkon/piispan omistamaa maata. Vuonna 1557 Räntämäen talo jakautui kahtia taloiksi, jotka myöhemmin tunnettiin nimillä Räimä ja Prusi (jälkimmäinen 1500-luvulla nimellä Tuppi). Molemmat talot kuuluivat kruunulle 1600-luvulle asti. Alueella on edelleen seurakunnan omistuksessa ja käytössä oleva pappila, jonka uudempi päärakennus on 1700-luvun kivipappila, vanhempi puinen päärakennus 1600-luvun lopulta ja tämän alla on keskiaikainen kivikellari (kiinteä muinaisjäännös). Kellarin alla on 1980-luvun tutkimuksissa todettu olevan palokerros. Loppuosa tontista, jossa ovat sijainneet keskiajalle periytyvät Prusin ja Räimän talot, on nyt autiona. Talot sijaitsivat Varkaantien itäpuolella, kirkosta pohjoiseen. Pappilan kohdalta Sorolaistenkadun alta havaittiin vuonna 2023 kaapelikaivannon valvonnassa ruumishautoja. Haudat tulivat esiin heti kadun perustussoran alta, ja ne on kaivettu hiekkamaahan. Kyseessä on Maarian kirkon kirkkomaasta erillinen ja todennäköisesti sitä vanhempi hautausmaa.
metsakeskus.1000038705 853 Maaria Räntämäki (Pappila, Prusi, Räimä) 10002 12001 13007 11010 27000 241382.00000000 6713501.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038705 Räntämäki mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1303, jolloin suoritettiin tilusvaihto piispa Maunu I ja Olavi-nimisen miehen välillä. Piispa antoi tuolloin puolet kirkon pelloista Räntämäessä vaihdossa maa-alueeseen Koroisissa. Tämän perusteella Räntämäessä oli todennäköisesti jo 1200-luvulla paitsi seurakunnan, myös tuomiokirkon/piispan omistamaa maata. Vuonna 1557 Räntämäen talo jakautui kahtia taloiksi, jotka myöhemmin tunnettiin nimillä Räimä ja Prusi (jälkimmäinen 1500-luvulla nimellä Tuppi). Molemmat talot kuuluivat kruunulle 1600-luvulle asti. Alueella on edelleen seurakunnan omistuksessa ja käytössä oleva pappila, jonka uudempi päärakennus on 1700-luvun kivipappila, vanhempi puinen päärakennus 1600-luvun lopulta ja tämän alla on keskiaikainen kivikellari (kiinteä muinaisjäännös). Kellarin alla on 1980-luvun tutkimuksissa todettu olevan palokerros. Loppuosa tontista, jossa ovat sijainneet keskiajalle periytyvät Prusin ja Räimän talot, on nyt autiona. Talot sijaitsivat Varkaantien itäpuolella, kirkosta pohjoiseen. Pappilan kohdalta Sorolaistenkadun alta havaittiin vuonna 2023 kaapelikaivannon valvonnassa ruumishautoja. Haudat tulivat esiin heti kadun perustussoran alta, ja ne on kaivettu hiekkamaahan. Kyseessä on Maarian kirkon kirkkomaasta erillinen ja todennäköisesti sitä vanhempi hautausmaa.
metsakeskus.1000038705 853 Maaria Räntämäki (Pappila, Prusi, Räimä) 10002 12001 13009 11010 27000 241382.00000000 6713501.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038705 Räntämäki mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1303, jolloin suoritettiin tilusvaihto piispa Maunu I ja Olavi-nimisen miehen välillä. Piispa antoi tuolloin puolet kirkon pelloista Räntämäessä vaihdossa maa-alueeseen Koroisissa. Tämän perusteella Räntämäessä oli todennäköisesti jo 1200-luvulla paitsi seurakunnan, myös tuomiokirkon/piispan omistamaa maata. Vuonna 1557 Räntämäen talo jakautui kahtia taloiksi, jotka myöhemmin tunnettiin nimillä Räimä ja Prusi (jälkimmäinen 1500-luvulla nimellä Tuppi). Molemmat talot kuuluivat kruunulle 1600-luvulle asti. Alueella on edelleen seurakunnan omistuksessa ja käytössä oleva pappila, jonka uudempi päärakennus on 1700-luvun kivipappila, vanhempi puinen päärakennus 1600-luvun lopulta ja tämän alla on keskiaikainen kivikellari (kiinteä muinaisjäännös). Kellarin alla on 1980-luvun tutkimuksissa todettu olevan palokerros. Loppuosa tontista, jossa ovat sijainneet keskiajalle periytyvät Prusin ja Räimän talot, on nyt autiona. Talot sijaitsivat Varkaantien itäpuolella, kirkosta pohjoiseen. Pappilan kohdalta Sorolaistenkadun alta havaittiin vuonna 2023 kaapelikaivannon valvonnassa ruumishautoja. Haudat tulivat esiin heti kadun perustussoran alta, ja ne on kaivettu hiekkamaahan. Kyseessä on Maarian kirkon kirkkomaasta erillinen ja todennäköisesti sitä vanhempi hautausmaa.
metsakeskus.1000038705 853 Maaria Räntämäki (Pappila, Prusi, Räimä) 10002 12002 13032 11010 27000 241382.00000000 6713501.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038705 Räntämäki mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1303, jolloin suoritettiin tilusvaihto piispa Maunu I ja Olavi-nimisen miehen välillä. Piispa antoi tuolloin puolet kirkon pelloista Räntämäessä vaihdossa maa-alueeseen Koroisissa. Tämän perusteella Räntämäessä oli todennäköisesti jo 1200-luvulla paitsi seurakunnan, myös tuomiokirkon/piispan omistamaa maata. Vuonna 1557 Räntämäen talo jakautui kahtia taloiksi, jotka myöhemmin tunnettiin nimillä Räimä ja Prusi (jälkimmäinen 1500-luvulla nimellä Tuppi). Molemmat talot kuuluivat kruunulle 1600-luvulle asti. Alueella on edelleen seurakunnan omistuksessa ja käytössä oleva pappila, jonka uudempi päärakennus on 1700-luvun kivipappila, vanhempi puinen päärakennus 1600-luvun lopulta ja tämän alla on keskiaikainen kivikellari (kiinteä muinaisjäännös). Kellarin alla on 1980-luvun tutkimuksissa todettu olevan palokerros. Loppuosa tontista, jossa ovat sijainneet keskiajalle periytyvät Prusin ja Räimän talot, on nyt autiona. Talot sijaitsivat Varkaantien itäpuolella, kirkosta pohjoiseen. Pappilan kohdalta Sorolaistenkadun alta havaittiin vuonna 2023 kaapelikaivannon valvonnassa ruumishautoja. Haudat tulivat esiin heti kadun perustussoran alta, ja ne on kaivettu hiekkamaahan. Kyseessä on Maarian kirkon kirkkomaasta erillinen ja todennäköisesti sitä vanhempi hautausmaa.
metsakeskus.1000038705 853 Maaria Räntämäki (Pappila, Prusi, Räimä) 10002 12001 13007 11033 27000 241382.00000000 6713501.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038705 Räntämäki mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1303, jolloin suoritettiin tilusvaihto piispa Maunu I ja Olavi-nimisen miehen välillä. Piispa antoi tuolloin puolet kirkon pelloista Räntämäessä vaihdossa maa-alueeseen Koroisissa. Tämän perusteella Räntämäessä oli todennäköisesti jo 1200-luvulla paitsi seurakunnan, myös tuomiokirkon/piispan omistamaa maata. Vuonna 1557 Räntämäen talo jakautui kahtia taloiksi, jotka myöhemmin tunnettiin nimillä Räimä ja Prusi (jälkimmäinen 1500-luvulla nimellä Tuppi). Molemmat talot kuuluivat kruunulle 1600-luvulle asti. Alueella on edelleen seurakunnan omistuksessa ja käytössä oleva pappila, jonka uudempi päärakennus on 1700-luvun kivipappila, vanhempi puinen päärakennus 1600-luvun lopulta ja tämän alla on keskiaikainen kivikellari (kiinteä muinaisjäännös). Kellarin alla on 1980-luvun tutkimuksissa todettu olevan palokerros. Loppuosa tontista, jossa ovat sijainneet keskiajalle periytyvät Prusin ja Räimän talot, on nyt autiona. Talot sijaitsivat Varkaantien itäpuolella, kirkosta pohjoiseen. Pappilan kohdalta Sorolaistenkadun alta havaittiin vuonna 2023 kaapelikaivannon valvonnassa ruumishautoja. Haudat tulivat esiin heti kadun perustussoran alta, ja ne on kaivettu hiekkamaahan. Kyseessä on Maarian kirkon kirkkomaasta erillinen ja todennäköisesti sitä vanhempi hautausmaa.
metsakeskus.1000038705 853 Maaria Räntämäki (Pappila, Prusi, Räimä) 10002 12001 13009 11033 27000 241382.00000000 6713501.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038705 Räntämäki mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1303, jolloin suoritettiin tilusvaihto piispa Maunu I ja Olavi-nimisen miehen välillä. Piispa antoi tuolloin puolet kirkon pelloista Räntämäessä vaihdossa maa-alueeseen Koroisissa. Tämän perusteella Räntämäessä oli todennäköisesti jo 1200-luvulla paitsi seurakunnan, myös tuomiokirkon/piispan omistamaa maata. Vuonna 1557 Räntämäen talo jakautui kahtia taloiksi, jotka myöhemmin tunnettiin nimillä Räimä ja Prusi (jälkimmäinen 1500-luvulla nimellä Tuppi). Molemmat talot kuuluivat kruunulle 1600-luvulle asti. Alueella on edelleen seurakunnan omistuksessa ja käytössä oleva pappila, jonka uudempi päärakennus on 1700-luvun kivipappila, vanhempi puinen päärakennus 1600-luvun lopulta ja tämän alla on keskiaikainen kivikellari (kiinteä muinaisjäännös). Kellarin alla on 1980-luvun tutkimuksissa todettu olevan palokerros. Loppuosa tontista, jossa ovat sijainneet keskiajalle periytyvät Prusin ja Räimän talot, on nyt autiona. Talot sijaitsivat Varkaantien itäpuolella, kirkosta pohjoiseen. Pappilan kohdalta Sorolaistenkadun alta havaittiin vuonna 2023 kaapelikaivannon valvonnassa ruumishautoja. Haudat tulivat esiin heti kadun perustussoran alta, ja ne on kaivettu hiekkamaahan. Kyseessä on Maarian kirkon kirkkomaasta erillinen ja todennäköisesti sitä vanhempi hautausmaa.
metsakeskus.1000038705 853 Maaria Räntämäki (Pappila, Prusi, Räimä) 10002 12002 13032 11033 27000 241382.00000000 6713501.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038705 Räntämäki mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1303, jolloin suoritettiin tilusvaihto piispa Maunu I ja Olavi-nimisen miehen välillä. Piispa antoi tuolloin puolet kirkon pelloista Räntämäessä vaihdossa maa-alueeseen Koroisissa. Tämän perusteella Räntämäessä oli todennäköisesti jo 1200-luvulla paitsi seurakunnan, myös tuomiokirkon/piispan omistamaa maata. Vuonna 1557 Räntämäen talo jakautui kahtia taloiksi, jotka myöhemmin tunnettiin nimillä Räimä ja Prusi (jälkimmäinen 1500-luvulla nimellä Tuppi). Molemmat talot kuuluivat kruunulle 1600-luvulle asti. Alueella on edelleen seurakunnan omistuksessa ja käytössä oleva pappila, jonka uudempi päärakennus on 1700-luvun kivipappila, vanhempi puinen päärakennus 1600-luvun lopulta ja tämän alla on keskiaikainen kivikellari (kiinteä muinaisjäännös). Kellarin alla on 1980-luvun tutkimuksissa todettu olevan palokerros. Loppuosa tontista, jossa ovat sijainneet keskiajalle periytyvät Prusin ja Räimän talot, on nyt autiona. Talot sijaitsivat Varkaantien itäpuolella, kirkosta pohjoiseen. Pappilan kohdalta Sorolaistenkadun alta havaittiin vuonna 2023 kaapelikaivannon valvonnassa ruumishautoja. Haudat tulivat esiin heti kadun perustussoran alta, ja ne on kaivettu hiekkamaahan. Kyseessä on Maarian kirkon kirkkomaasta erillinen ja todennäköisesti sitä vanhempi hautausmaa.
metsakeskus.1000038706 924 Karjalankoski 10007 12016 13000 11006 27000 339381.00000000 7041424.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038706 Karjalankosken pohjoispäässä Kilosaaren kohdalla on itärannan soistuneelle tasanteelle kaivettu 120 metriä pitkä uittoränni. Sen leveys on keksimäärin 2metriä ja syvyys 1,5 metriä maanpinnasta. Pohjoisosassa rännissä on joninverran lautatavaraa rännin seinämästä. Uitto joessa alkoi 1800-luvun loppupuolella ja oli huipussaan 1930-luvulla, mutta väheni huomattavasti sodan myötä.
metsakeskus.1000038707 924 Heikkilänkoski 10007 12016 13180 11006 27000 339474.00000000 7040276.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038707 Heikkilänkoskella on nykyään toiminnassa oleva teollisuuslaitos, Laasasen mylly, joka on perustettu vuonna 2005. Vanhempi myllyrakennus on kunnostettu. Paikalla on ollut myllyjä yli 150 vuotta, vanhin tieto on vuoden 1847 pitäjänkartalle merkitty Heikkilän mylly. Sen rakenteet ovat varmasti tuhoutuneet. Vuoden 1853 peruskartalle on merkitty mylly, joka on ollut olemassa ilmeisesti jo uittotoiminnan aikana. Osa myllyn rännistä on uudemman rännin perustana. Samalle kartalle on merkitty padon pohjoispuolelle kaksi kivisuistetta, jotka olivat rännin suojana. Itäinen suiste on nykyisen rännin osana (muokattu).
metsakeskus.1000038708 734 Turku-Viipuri maantie 10007 12005 13071 11010 27000 286866.00000000 6698889.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038708 Noin 130 m pituinen osuus Turkua ja Viipuria yhdistämään rakennetusta Suuresta Rantatiestä. Salossa tien linja kulkee Uskelan kirkkomaan lävitse ja suuntaa etelään Perniönjoen vartta.
metsakeskus.1000038715 710 Tränubäck 3 10002 12016 13151 11006 27000 296486.00000000 6653524.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038715 Suurehko osin tuhoutunut hiilimiilu. Miilu on ilmeisesti ollut alunperin muodoltaan pyöreä ja läpimitaltaan lähes 20 metriä vallin ulkoreunasta mitattuna. Miilun eteläiseen valliin kaivetun modernin kuopan profiilissa erottuu runsaasti hiiltä.
metsakeskus.1000038718 16 Heiskala 2 10002 12002 13030 11033 27018 419470.00000000 6791523.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038718 Kohde sijaitsee Pulkkilantien itäpuolella, Asikkalan kirkonkylästä noin 3,5 kilometriä pohjoiseen. Syksyllä 2019 metallinilmaisinharrastajat ilmoittivat useista rautakautisista löydöistä alueelta (mm. rahoja ja koruja). Keväällä 2020 viereisen pellon kyntökerroksessta löytyi metallinetsinnässä katkelmallinen dirhemiä imitoiva hopeariipus ja muita myöhäisrautakauden esineitä (ks. alakohteet) ja aiemman löytöalueen pohjoispuolelta mm. miekanterä ja ponsi. Löytöalue tarkastettiin kesäkuussa 2020. Tarkastuksen suorittivat alueellisen vastuumuseon tutkijat yhdessä metallinilmaisinharrastajien kanssa. Kyseessä on kallioisessa metsikössä sijaitseva laaja, ojan kahteen osaan jakama rautakautinen kalmistoalue, jossa (poltto)hautaukset sijaitsevat painanteissa kallioleikkausten vierustoilla. Kohteen rajaus perustuu koekuopitukseen, topografiasta tehtyihin havaintoihin, kairauksiin, metallinilmaisinsignaaleihin ja -löytöpaikkoihin. Tarkempi aluerajaus ja kohteen luonteen tarkempi selvittäminen edellyttävät perusteellisempia arkeologisia tutkimuksia kuin mitä löytöpaikkatarkastuksessa on mahdollista suorittaa.
metsakeskus.1000038718 16 Heiskala 2 10002 12008 13091 11033 27018 419470.00000000 6791523.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038718 Kohde sijaitsee Pulkkilantien itäpuolella, Asikkalan kirkonkylästä noin 3,5 kilometriä pohjoiseen. Syksyllä 2019 metallinilmaisinharrastajat ilmoittivat useista rautakautisista löydöistä alueelta (mm. rahoja ja koruja). Keväällä 2020 viereisen pellon kyntökerroksessta löytyi metallinetsinnässä katkelmallinen dirhemiä imitoiva hopeariipus ja muita myöhäisrautakauden esineitä (ks. alakohteet) ja aiemman löytöalueen pohjoispuolelta mm. miekanterä ja ponsi. Löytöalue tarkastettiin kesäkuussa 2020. Tarkastuksen suorittivat alueellisen vastuumuseon tutkijat yhdessä metallinilmaisinharrastajien kanssa. Kyseessä on kallioisessa metsikössä sijaitseva laaja, ojan kahteen osaan jakama rautakautinen kalmistoalue, jossa (poltto)hautaukset sijaitsevat painanteissa kallioleikkausten vierustoilla. Kohteen rajaus perustuu koekuopitukseen, topografiasta tehtyihin havaintoihin, kairauksiin, metallinilmaisinsignaaleihin ja -löytöpaikkoihin. Tarkempi aluerajaus ja kohteen luonteen tarkempi selvittäminen edellyttävät perusteellisempia arkeologisia tutkimuksia kuin mitä löytöpaikkatarkastuksessa on mahdollista suorittaa.
metsakeskus.1000038721 710 Tränubäck 4 10002 12016 13151 11006 27000 296946.00000000 6653796.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038721 Miilu erottuu maastossa pyöreänä katkonaisen ojan ympäröimänä rakenteena. Miilun hahmottamista vaikeuttaa rakenteen päältä kulkeva metsätyökoneen ajoura.
metsakeskus.1000038723 149 Bergvalla 10007 12001 13014 11006 27008 325365.00000000 6652714.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038723 Torpan paikka erottuu nelikulmaisena kivirakenteena välittömästi rantaan vievän tien itäpuolella. Ympäröivässä maisemassa on mahdollista erottaa käytöstä jääneet viljelyalueet, sekä oletettavasti torpan aikaisia kiviaidan pätkiä.
metsakeskus.1000038725 980 Sorkkala 2 10002 12002 13000 11033 27018 301877.00000000 6848101.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038725 Metallinetsinnässä on keväällä 2020 löytynyt pellosta 2 - 10 cm syvyydestä pronssinen ponnenaluslevy myöhäisrautakauden miekasta, viikinkiaikaisen rannerenkaan katkelma, palmettikoristeinen hela ja pyöreän kupurasoljen katkelma (ks. alakohteet). Löytäjät ilmoittivat havainneensa pellosta tummaa (hiilen/noen sekaista) maata. Lisätietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM 14384 ja 14396.
metsakeskus.1000038726 108 Päärynämäki 2 10002 12008 13000 11033 27000 299448.00000000 6833915.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038726 Myöhäisrautakautinen ja keskiaikainen toiminta-alue, mahdollisesti kätkentä- ja uhripaikka; alueella saattaa olla myös hautauksia, ja sen kautta on kulkenut polkureittejä. Alueelta on v. 2020-2021 metallinetsinnässä löytynyt nuolenkärki, soikea tulusrauta, kaksi spiraaliksi kierrettyä nelitahkoista hopearannerengasta, rautaveitsen katkelma ja kaksi yksipiikkistä viskaria. Lisätietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM14232, ILM19142 ja ILM19154.
metsakeskus.1000038726 108 Päärynämäki 2 10002 12006 13000 11033 27000 299448.00000000 6833915.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038726 Myöhäisrautakautinen ja keskiaikainen toiminta-alue, mahdollisesti kätkentä- ja uhripaikka; alueella saattaa olla myös hautauksia, ja sen kautta on kulkenut polkureittejä. Alueelta on v. 2020-2021 metallinetsinnässä löytynyt nuolenkärki, soikea tulusrauta, kaksi spiraaliksi kierrettyä nelitahkoista hopearannerengasta, rautaveitsen katkelma ja kaksi yksipiikkistä viskaria. Lisätietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM14232, ILM19142 ja ILM19154.
metsakeskus.1000038726 108 Päärynämäki 2 10002 12008 13000 11010 27000 299448.00000000 6833915.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038726 Myöhäisrautakautinen ja keskiaikainen toiminta-alue, mahdollisesti kätkentä- ja uhripaikka; alueella saattaa olla myös hautauksia, ja sen kautta on kulkenut polkureittejä. Alueelta on v. 2020-2021 metallinetsinnässä löytynyt nuolenkärki, soikea tulusrauta, kaksi spiraaliksi kierrettyä nelitahkoista hopearannerengasta, rautaveitsen katkelma ja kaksi yksipiikkistä viskaria. Lisätietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM14232, ILM19142 ja ILM19154.
metsakeskus.1000038726 108 Päärynämäki 2 10002 12006 13000 11010 27000 299448.00000000 6833915.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038726 Myöhäisrautakautinen ja keskiaikainen toiminta-alue, mahdollisesti kätkentä- ja uhripaikka; alueella saattaa olla myös hautauksia, ja sen kautta on kulkenut polkureittejä. Alueelta on v. 2020-2021 metallinetsinnässä löytynyt nuolenkärki, soikea tulusrauta, kaksi spiraaliksi kierrettyä nelitahkoista hopearannerengasta, rautaveitsen katkelma ja kaksi yksipiikkistä viskaria. Lisätietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM14232, ILM19142 ja ILM19154.
metsakeskus.1000038729 536 Viik Kyyniojan torppa 10001 12001 13014 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038729 Isojakokartalle v. 1767 on Kyyniojan länsirannalle merkitty talo - oletettavasti torppa. Paikalla voi olla maanalaisia jäännöksiä. Kohdetta ei ole tarkastettu.
metsakeskus.1000038730 536 Ammattioppilaitos 10007 12009 13043 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038730 Nokian ammattioppilaitoksen koillispäädystä 120 m koilliseen hiekkamoreeniharjanteen laella sijaitsee kaksi pyöreää kuoppaa, joiden halkaisijat ovat 3 ja 4 m ja syvyys n. 1 m. Pohjoisemmassa on selvä noin metrin levyinen aukko kaakkoon, eteläisemmässä se on epäselvä. Kyseessä ovat kellarikuopat.
metsakeskus.1000038731 739 Kärnänsalmi 10002 12002 13000 11006 27007 537673.00000000 6790851.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038731 Kärnänsälmen itärannalla sijaitseva hautapaikka, joka on ilmeisesti peräisin 1700-luvulta. Hautapaikka liittynee joko alueella käytyihin taisteluihin tai Kärnäkosken linnoitukseen. Linnoituksen rakennustöissä kuoli huomattava määrä sotilaita. Museovirasto tutki paikalla vuonna 1989 yhden ruumishaudan. Tutkimuksissa löytyi luiden lisäksi kreikkalaiskatoliseen uskoon viittaava ristiriipus. Kaivausraportin mukaan paikalla todettiin toinenkin hauta, johon ei kajottu. Vuonna 1994 samalta seudulta löytyi maantietä parannettaessa hauta, jota ei tutkittu. Lisäksi perimätiedon mukaan Kärnänsalmen itärannan hiekkakuopista on tullut esiin luita. Teoksessa Partakosken ja lähikylien historiaa mainitaan venäläisten haudanneen vuoden 1790 Kärnäkosken taistelun jälkeen 66 kaatunutta Raimlahden rantarinteeseen. Raimlahti on hautapaikasta noin 800 m pohjoiseen. Muinaisjäännösalueen laajuutta ei tunneta.
metsakeskus.1000038732 146 Savikorpi 10002 12016 13151 11006 27000 715874.00000000 6946886.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038732 Alueella on kolme tiiviisti lähekkäin sijoitettua hiilimiilua. Miilut ovat halkaisijaltaan noin 11-13 metrisiä ja niissä on selvät ilmanottoaukot. Kohde on paikannettu Lidar-korkeusmallissa 16.6.2020, eikä sitä ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038733 16 Pihlaja 10002 12002 13000 11033 27000 412140.00000000 6776817.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038733 Kohde sijaitsee noin 11 kilometriä Vääksyn keskustasta lounaaseen, Manskiventien itäpuolella, louhikkoisen/kivisen mäen laen itäpuolella, osin rinteessä. Syksyllä 2019 metallinilmaisinharrastaja löysi paikalta pyöreän kupurasoljen ja tasavarsisoljen. Tarkastus 2020. Löytöpaikkaa tutkittiin tekemällä koekuoppia, t-piikkikairauksia ja ja metallinilmaisimin. Kyseessä on tuskin satunnainen hajalöytöpaikka, jonne esineet olisivat hävinneet tai kulkeutuneet. Kohde voisi esinelöytöjen perusteella olla hautapaikka, mutta siitä ei ole muuta todistusaineistoa. On myös mahdollista, että löydetyt esineet ovat peräisin jostain muusta kulttuurisesta ja toiminnallisesta yhteydestä, esimerkiksi uskomuksellisista rituaaleista. Aluerajaus on tehty metallinilmaisinhavaintojen sekä osin topografian perusteella. Tarkempi rajaus vaatii tarkempia arkeologisia tutkimuksia.
metsakeskus.1000038733 16 Pihlaja 10002 12006 13000 11033 27000 412140.00000000 6776817.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038733 Kohde sijaitsee noin 11 kilometriä Vääksyn keskustasta lounaaseen, Manskiventien itäpuolella, louhikkoisen/kivisen mäen laen itäpuolella, osin rinteessä. Syksyllä 2019 metallinilmaisinharrastaja löysi paikalta pyöreän kupurasoljen ja tasavarsisoljen. Tarkastus 2020. Löytöpaikkaa tutkittiin tekemällä koekuoppia, t-piikkikairauksia ja ja metallinilmaisimin. Kyseessä on tuskin satunnainen hajalöytöpaikka, jonne esineet olisivat hävinneet tai kulkeutuneet. Kohde voisi esinelöytöjen perusteella olla hautapaikka, mutta siitä ei ole muuta todistusaineistoa. On myös mahdollista, että löydetyt esineet ovat peräisin jostain muusta kulttuurisesta ja toiminnallisesta yhteydestä, esimerkiksi uskomuksellisista rituaaleista. Aluerajaus on tehty metallinilmaisinhavaintojen sekä osin topografian perusteella. Tarkempi rajaus vaatii tarkempia arkeologisia tutkimuksia.
metsakeskus.1000038734 139 Anttilanhaara Sotilastorppa 10007 12001 13014 11006 27026 437018.00000000 7242840.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038734 Iijoen pohjoispuolella törmän reunalla on 3 rakennuksen perustusta: itäisin on torpan kiviperustus, mitat noin 9 x 7 m, sisätilassa on ainakin kaksi pientä kellarikuoppaa. Päärakennuksen länsipuolella on syvä kellarikuoppa (alakohde 1), jonka mitat ovat n. 3,5 x 3,5 x 1,4 m, sitä reunustaa matala kivi- ja maaperustus. Pohjoispuolella on pienempi kellarikuoppa (alakohde 2), jonka mitat ovat noin 2,5 x 3 m. Sitäkin ympäröi matala maaperustus. Rakennusten tarkkaa muotoa ei pystytty varmuudella selvittämään, koska perustukset ovat jonkun verran tuhoutuneet hakkuiden (avohakkuu) yhteydessä, eniten vahinkoa on aiheutunut kolmesta melkein vierekkäin kulkevasta ajourasta.
metsakeskus.1000038735 146 Hirvenleukoinkangas 10002 12016 13151 11006 27000 715981.10100000 6946430.10000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038735 Hiilimiilu sijaitsee Hirvenleukoinkankaan läpi kulkevan metsätien varressa. Kyseessä on yksittäinen, halkaisijaltaan noin 16 metriä oleva miilu, jonka reunoilla on nähtävissä selvät ilmanottoaukot. Kohde on paikannettu Lidar-koekeusmallin perusteella 16.6.2020, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Vaatii lisäselvityksiä.
metsakeskus.1000038737 139 Anttilanhaara Anttilan torppa 10007 12001 13014 11006 27026 437267.00000000 7242567.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038737 Lallinsuvannon pohjoispuolella korkealla rantatörmällä vapaa-ajan asunnolla johtavan metsätien länsipuolella, muutamia metrejä tiestäerottuu matala n. 10 m halkaisijaltaan oleva kumpare, jonka sisätilassa on kuopanteita ja paikoin reunalla aitamaista kiveystä. Kumpareen päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Torpan perustuksesta n. 10 länteen rinteen reunalla on n. 0,7 m syvä kellarikuoppa (reunavalleista mitattuna n. 3,5 x 4 m). Torpan peltoja on sijainnut myös nykyisen vapaa-ajan asunnon piha-alueella.
metsakeskus.1000038738 853 Uittamon louhos 10007 12012 13124 11006 27008 239605.00000000 6707926.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038738 Kivilouhos, louhokseen liittyvän kivetyn tien pohja ja työstöpaikka. Jyrkkäseinäisessä kalliossa useissa paikoissa, lähes yhtäjaksoisesti tasapaksuja poranjälkiä, sen perusteella arvio ajoituksesta 1800-luku, ehkä 1900-luvullakin. Vakokiilauksesta ei havaittu selviä merkkejä. Kallion alapuolella runsaasti lohkokiviä. Louhosalue ulottuu myös tien länsipuolelle, Kannuskadun päähän, eivät liitty nykyaikaiseen louhintaan, koska on sen verran parkkipaikasta etäänpänä, eivätkä suoraan sen reunassa. Louhoksen tie jää näiden kalloiden väliseen notkoon. Parkkipaikan itäpuolella on selvästi 1960-luvun räjäytystöihin liittyvää louhikkoa (isoja leveitä porausjälkiä). Tarkempi raportti MIP:issä.
metsakeskus.1000038739 857 Kuolemanlaksi 10007 12016 13182 11006 27000 576625.00000000 6958147.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038739 Vihtaniemen koillisosassa sijaitsee 23 kiviröykkiötä. Röykkiöiden halkaisijat vaihtelevat noin metrin ja 4 metrin välillä ja osa niistä on enemmänkin pitkulaisia kuin pyöreitä. Röykkiöiden korkeus vaihtelee muutamasta kymmenestä sentistä reiluun metriin. Röykkiöiden keskellä on betoninen rakennuksen perustus, jonka päällä on osin lahonneita hirsiä. Perustuksen koko on noin 6 x 6 metriä. Paikalle ei ole merkitty asutusta vuoden 1788 yleiskartalla tai 1840-luvun pitäjänkartalla. Vuoden 1974 peruskartalla havaittujen röykkiöiden liepeillä on pieniä peltoalueita sekä kaksi latoa tms. Paikalta havaittu rakennuksen perustus sijoittuu näistä toisen kohdalle. Röykkiöt liittyvät todennäköisesti 1900- luvun pellonraivaamiseen.
metsakeskus.1000038740 777 Kuivajärven tsasouna 10002 12003 13040 11006 27008 646050.00000000 7171879.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038740 Paikalla on pellossa heikosti ympäristöään korkeammalla oleva kohouma, kooltaan askelmitoilla mitattuna itä-länsi suuntaisesti runsaat 5x5 metriä ja siihen liittyen heikommin erottuva eteiseksi tulkittava alue, noin 1.5x 5 metriä. Tiettävästi vanhempi tsasouna rakennettiin 1800-luvun loppupuolella ja paloi kesäkuussa1908. Nykyinen tsasouna sijaitsee vanhan rukoushuoneen paikasta runsaat sata metriä etelään.
metsakeskus.1000038741 444 Löyttynsuo 10002 12016 13175 11006 27000 335447.00000000 6724762.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038741 Hyvin säilynyt, halkaisijaltaan noin 5 metriä oleva tervahauta. Tervahaudan eteläreunalla on ränni ja pienempi painanne. Kohde sijaitsee noin 3 kilometriä koilliseen Kärkölän kirkolta, Löyttyjärven länsirannalla olevalla soiden ympäröimällä kallio- ja moreeniharjanteella. Kohde on löytynyt alueen avohakkuun yhteydessä, jolloin sen suojaksi on jätetty korkeat kannot. Haudan sisällä kasvaa nuorehko kuusi. Kohde on tarkastettu maastossa huhtikuussa 2021.
metsakeskus.1000038742 61 Wiksbergin kartano 10002 12001 13003 11006 27007 317213.00000000 6745657.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038742 Wiksbergin kartanon historia periytyy 1539 maakirjoihin, jossa mainitaan sen kantatilan Haudankorven kylän Jaakkolan ratsutila. 1780 se siirtyi Jokioisten kartanon omistaja E.G von Willebrandtille, jonka rakennus- ja laajennustöiden jälkeen se sai nimen Wiksberg. 1850-luvulla se siirtyi Forssan puuvillatehtaan perustaja A.W Wahrenille, joka aloitti 1800-luvun alussa rakennetun päärakennuksen ja puutarhan ja puiston muutostyöt. Päärakennus paloi vuonna 1978. Lukuisista talousrakennuksista on jäljellä vanha meijerirakennus. Kartanoalueen maisematyylinen puisto on nykyisin umpeenkasvanut.
metsakeskus.1000038745 831 Rantamäki 10007 12016 13182 11006 27000 549264.00000000 6781381.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038745 Loivasti kaakkoon avautuvalla rinteellä on parikymmentä säännöllisesti ladottua viljelyröykkiötä ja vanhaa peltoalaa kiertävää matalaa kiviaitaa. Pellolle tehdyssä koepistossa oli parikymmentä senttimetriä paksu muokkauskerros. Alueella kasvaa varttunutta koivikkoa. Vuosien 1952 ja 1953 ilmakuvissa alue on ollut vasta kasvamassa umpeen ja paikalla on vielä osin avointa puutonta alaa. Vuoden 1971 peruskartassa alue on merkitty havupuumetsäksi, johon on vanhan peltoalan keskelle kuvattu pieni aukea, metsittymätön niitty. Vuoden 1983 peruskartassa alue on merkitty lehtipuutaimikoksi. Pitäjänkartassa alue on merkitty metsäksi.
metsakeskus.1000038746 140 Kainuuntie, Vanha Oulun tie 10007 12005 13071 11006 27000 508644.00000000 7051873.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038746 Iisalmesta Ouluun johtaneen vanhan kauppa- ja postitien tielinjan osa, joka sijoittuu Vanhalta Kainuuntieltä (nyk.tie nro 588) kohti luodetta kääntyvälle pihatielle. Tie jatkuu edelleen kohti länttä ja lounasta kevyen liikenteen väylänä päätyen Mansikkaniemen museo- ja kesäteatterialueelle. Tilinjaus on ollut mahdollisesti käytössä jo 1600- luvun lopulla ratsupolkuna ja kunnostettu kärritieksi 1700- luvun aikana. Vanha tielinjaus on edelleen käytössä pihoihin johtavana soratienä, sorapohjaisena parkkialueena ja kevyen liikenteen väylänä. Vuoden 2018 tutkimuksissa havaittiin selviä tien perustamiseen, leventämiseen, kunnostamiseen ja käyttöön liittyviä kerroksia noin 70 cm paksuudelta.
metsakeskus.1000038747 614 Myllypuro 10002 12001 13199 11033 27000 551864.00000000 7330440.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038747 Kohde löytyi sattumalta läheisen kohteen Myllylampi VARK-tarkastuksen aikana kesäkuussa 2020. Kohteen alue oli löytöajankohtana äestetty äskettäin ja maan mineraalipinta oli monin paikoin nähtävissä. Noin metri auton pysäköintipaikasta havaittiin maassa koristeltu kuparipellin kappale. Pellin kappale on osittain ilmeisesti tulessa vahingoittunut, kupera ja siinä on havaittavissa pakotettua nauhamaista pistekoristelua. Löytökohtaa tarkasteltaessa löydettiin vielä toinen kappale kuparipeltiä, jossa niitti, sekä kristallinen kvartsi-iskos. Lisäksi havaittiin löytökohdassa olevan runsaasti palanutta kiveä noin metrin alalla ja paikalla todettiin olevan liesi. Löydön jälkeen aluetta tarkasteltiin laajemmin, ja hiukan kauempaa todettiin toinen palaneen kiven keskittymä, jossa todennäköisesti toinen liesi. Myös kohteen lähellä olevan tien ojaleikkauksessa havaittiin palaneita kiviä, jotka voivat olla tuhoutuneesta tai osittain tuhoutuneesta liedestä. Kyseessä on ilmeinen asuinpaikka, joka ajoittunee myöhäiselle rautakaudelle tai mahdollisesti keskiajalle. Liesien ympäristössä ei havaittu painaumia, mutta äestetty maasto vaikeutti havaintojen tekemistä jkv. Liesien muotoa oli vaikea samasta syystä tarkasti määritellä, mutta ne voinevat olla nelikulmaisia nk. árran -liesiä.
metsakeskus.1000038748 578 Kannaksensuo 10002 12016 13175 11006 27000 543386.00000000 7143796.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038748 Kohdealueella kasvaa mäntyvaltaista sekametsää.Koordinaattien osoittamalla paikalla sijaitsee halkaisijaltaan12 metrin laajuinen tervahauta jonka halssi viettää pohjoiseen. Tervahaudan läheisyydessä on kolme muotonsa puolesta historialliseen aikaan sijoittuvaa kaivantoa jotka saattavat liittyä tervahaudan rakentamiseen.
metsakeskus.1000038749 491 Luonteri Korkiasaari 10001 12002 13019 11040 27000 545418.00000000 6831917.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038749 Ilmoituksen mukaan Korkiasaaren itärannan tasanteella noin 10 m Luonterin pinnasta olisi osin metsäkoneen aikoinaan rikkoma, noin 10 m2 kokoinen pyörökivistä tehty latomus. Ilmoittaja käynyt paikalla "muutama vuosi sitten". Paikalla ei ole käyty.
metsakeskus.1000038750 740 Hakokangas 10002 12016 13175 11006 27000 613399.00000000 6861010.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038750 Hakokankaalla Luostarilanmäen itäpuolella noin 400 m pohjoiseen Perriin talosta pyöristyneen suorakaiteen muotoinen, noin 1,2 m syvä kuoppa, jonka halkaisija vallien yläreunasta mitattuna 2,5 ja vallien ulkoreunoista mitattuna noin 9 m. Vallista kaatuneen puun juurakossa runsaasti hiiltä. Terva- tai hiilihauta.
metsakeskus.1000038751 626 Ylä-Kokkonen 10007 12016 13151 11006 27000 456508.25000000 7042938.50000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038751 Kohde sijaitsee Pyhäjärven Maaselänlahden itäpuolella sijaitsevalla Haapamäellä, Ylä-Kokkonen talon eteläpuolella. Kohteen lounaispuolella kulkee sähkölinja. Kohteen ympäristössä kasvaa varttunutta kuusikkoa. Miilualueen läpi kulkee traktoriura, joka on vahingoittanut osaa miiluista. Miilut ovat pystymiiluja. Kolme kokonaista miilunpohjaa ja yksi puolikas. Miilut ajoittuvat mahdollisesti 1900-luvun alkuun. Sota-aikaan hiilen tuotanto oli Pyhäjärvelläkin voimakasta.
metsakeskus.1000038752 698 Aitamaa 3 10002 12001 13000 11019 27000 463836.00000000 7353591.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038752 Kohde sijaitsee Aitamaa -nimisellä alueella tien 19731 länsipuolella Rovaniemen Narkauden kylässä. Se sijoittuu alueella olevan sorakuopan reunalle ja sen itäpuolelle. Löytöjä tehtiin kahdelta alueelta - eteläisempi sijaitsee välittömästi tien 19731 ojan vieressä. Tästä maanpintaa oli tarkastushetkellä kuorittu, jolloin pinnasta löydettiin kvartsia, palaneita kiviä sekä palanutta luuta. Toinen löytöalue sijaitsee tästä n. 50 m luoteeseen sorakuopan reunalla. Täältä löydettiin kvartseja sekä palanutta luuta. Asuinpaikka-alue - mahodollisesti pesäkkeinen sellainen - sijainnee näiden kahden löytöalueen välillä. Alueen maaperä on hiekkaa, ja kasvusto mäntyvoittoista kangasmetsää. Sorakuoppa muodostaa kohteen pohjoisosalle välittömän uhan laajetessaan.
metsakeskus.1000038753 49 Kaitans (Kaitaa) Munkstranden (Munkkiranta) 10002 12013 13127 11006 27007 371265.00000000 6667845.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038753 Osoitteessa Munkkiranta 9 sijaitsi entinen Svartbottenin, toiselta nimeltään Engvik, torppa, jota purettiin keväällä 2020. Torpparakennus, joka paljastui vuonna 1993 rakennetun asuinrakennuksen sisällä, oli pystytetty vuonna 1855, mutta kirjallisten tietojen mukaan paikalla on aiemmin sijainnut Frisansin ratsutilan alainen puosun torppa. Alue on vuoteen 1766 kuulunut Soukan kylään, mutta sen jälkeen Kaitaan kylään. Torpparakennuksen viereistä maakellaria purettaessa paljastui suhteellisen jyrkässä kulmassa oleva (n. 45-50 astetta) sileä kallio, jossa oli kolmessa kohdassa kaiverruksia. Parhaiten tulkittavissa oleva kaiverrus koostui kahdesta päällekkäisestä monogrammista, joista ylempi todennäköisesti lukee E N ja alempi W N.
metsakeskus.1000038754 680 Kauris 10002 12001 13000 11033 27017 235478.00000000 6714466.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038754 Rautakautista löytömateriaalia paikallistettu koekaivauksin kesällä 2020 sekä metallinetsinharrastajien ilmoitusten perusteella (ILM 14664, ILM15006 ja ILM 15188). Pellolta havaittiin myös sulanutta pronssia ja pronssipellin paloja. Koekaivausten esihistoriallinen löytöaineisto koostuu keramiikasta, savitiivisteestä, palaneesta savesta, savikuonasta ja palaneesta luusta. Keramiikkalöytöjen joukossa on varhaismetallikautista Morbyn keramiikkaa. Myös kuopista löydetyt rautakuonan palat kuulunevat esihistorialliseen aineistoon. Koekaivaukset eivät tuoneet esiin suoria todisteita paikalla olevasta kiinteästä muinaisjäännöksestä, joka selittäisi pellolta tehdyt metalliesinelöydöt. Koekaivauksen löytöaineistoa voi luonnehtia asuinpaikoille tyypilliseksi. Asuinpaikan tarkka sijainti ei paljastunut koekaivauksessa. Vuonna 2024 asuinpaikan länsilaidan sijaintia tarkennettiin peltolöytöjen perusteella.
metsakeskus.1000038754 680 Kauris 10002 12001 13000 11033 27018 235478.00000000 6714466.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038754 Rautakautista löytömateriaalia paikallistettu koekaivauksin kesällä 2020 sekä metallinetsinharrastajien ilmoitusten perusteella (ILM 14664, ILM15006 ja ILM 15188). Pellolta havaittiin myös sulanutta pronssia ja pronssipellin paloja. Koekaivausten esihistoriallinen löytöaineisto koostuu keramiikasta, savitiivisteestä, palaneesta savesta, savikuonasta ja palaneesta luusta. Keramiikkalöytöjen joukossa on varhaismetallikautista Morbyn keramiikkaa. Myös kuopista löydetyt rautakuonan palat kuulunevat esihistorialliseen aineistoon. Koekaivaukset eivät tuoneet esiin suoria todisteita paikalla olevasta kiinteästä muinaisjäännöksestä, joka selittäisi pellolta tehdyt metalliesinelöydöt. Koekaivauksen löytöaineistoa voi luonnehtia asuinpaikoille tyypilliseksi. Asuinpaikan tarkka sijainti ei paljastunut koekaivauksessa. Vuonna 2024 asuinpaikan länsilaidan sijaintia tarkennettiin peltolöytöjen perusteella.
metsakeskus.1000038754 680 Kauris 10002 12001 13000 11040 27000 235478.00000000 6714466.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038754 Rautakautista löytömateriaalia paikallistettu koekaivauksin kesällä 2020 sekä metallinetsinharrastajien ilmoitusten perusteella (ILM 14664, ILM15006 ja ILM 15188). Pellolta havaittiin myös sulanutta pronssia ja pronssipellin paloja. Koekaivausten esihistoriallinen löytöaineisto koostuu keramiikasta, savitiivisteestä, palaneesta savesta, savikuonasta ja palaneesta luusta. Keramiikkalöytöjen joukossa on varhaismetallikautista Morbyn keramiikkaa. Myös kuopista löydetyt rautakuonan palat kuulunevat esihistorialliseen aineistoon. Koekaivaukset eivät tuoneet esiin suoria todisteita paikalla olevasta kiinteästä muinaisjäännöksestä, joka selittäisi pellolta tehdyt metalliesinelöydöt. Koekaivauksen löytöaineistoa voi luonnehtia asuinpaikoille tyypilliseksi. Asuinpaikan tarkka sijainti ei paljastunut koekaivauksessa. Vuonna 2024 asuinpaikan länsilaidan sijaintia tarkennettiin peltolöytöjen perusteella.
metsakeskus.1000038755 322 Briggen 10002 12006 13077 11033 27000 258393.00000000 6664833.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038755 Toistakymmentä erikokoista (halkaisijaltaan 3-5 cm) kuppia sileän kallion päällä, kallioalueen korkeimmalla kohdalla. Tontille on rakennettu pilariperusteinen asuinrakennus v. 2014, jolloin suurin osa kuppikalliosta jäänyt talon alle. Kuitenkin n. 6 x 3 m laajuisella alueella, rakennuksen länsipäädyn alla sekä sen lounaispuolella on jäljellä lukuisia kuppeja, talon alla selkein ryhmittymä sijoitettuna puolikaaren muotoisesti. Lisäksi tontin kalliopaljastumalla on siellä täällä useita mahdollisia yksittäisiä kuppeja.
metsakeskus.1000038756 139 Kauppilankangas 10002 12009 13094 11002 27000 425417.00000000 7244570.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038756 Etelästä Iijokeen Illinsuvannossa laskevan vanhan jokiuoman itäpuolella on kasi kuoppaa, joiden halkaisija on noin 1,5 metriä ja syvyys 30-50 cm. Kuoppien läheisyydestä on rautakärki, joka tyypiltään on rautakauden lopulta, mutta jota tunnetaan myös nuoremmista yhteyksistä, sekä rautaunen levymäinen hela. Viimeksimainitun löytöpaikan pohjoispuolella on matala, noin 30 cm oleva, halkaisijaltaan lähes parimetrinen painauma.
metsakeskus.1000038756 139 Kauppilankangas 10002 12008 13000 11002 27000 425417.00000000 7244570.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038756 Etelästä Iijokeen Illinsuvannossa laskevan vanhan jokiuoman itäpuolella on kasi kuoppaa, joiden halkaisija on noin 1,5 metriä ja syvyys 30-50 cm. Kuoppien läheisyydestä on rautakärki, joka tyypiltään on rautakauden lopulta, mutta jota tunnetaan myös nuoremmista yhteyksistä, sekä rautaunen levymäinen hela. Viimeksimainitun löytöpaikan pohjoispuolella on matala, noin 30 cm oleva, halkaisijaltaan lähes parimetrinen painauma.
metsakeskus.1000038756 139 Kauppilankangas 10002 12009 13094 11033 27019 425417.00000000 7244570.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038756 Etelästä Iijokeen Illinsuvannossa laskevan vanhan jokiuoman itäpuolella on kasi kuoppaa, joiden halkaisija on noin 1,5 metriä ja syvyys 30-50 cm. Kuoppien läheisyydestä on rautakärki, joka tyypiltään on rautakauden lopulta, mutta jota tunnetaan myös nuoremmista yhteyksistä, sekä rautaunen levymäinen hela. Viimeksimainitun löytöpaikan pohjoispuolella on matala, noin 30 cm oleva, halkaisijaltaan lähes parimetrinen painauma.
metsakeskus.1000038756 139 Kauppilankangas 10002 12008 13000 11033 27019 425417.00000000 7244570.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038756 Etelästä Iijokeen Illinsuvannossa laskevan vanhan jokiuoman itäpuolella on kasi kuoppaa, joiden halkaisija on noin 1,5 metriä ja syvyys 30-50 cm. Kuoppien läheisyydestä on rautakärki, joka tyypiltään on rautakauden lopulta, mutta jota tunnetaan myös nuoremmista yhteyksistä, sekä rautaunen levymäinen hela. Viimeksimainitun löytöpaikan pohjoispuolella on matala, noin 30 cm oleva, halkaisijaltaan lähes parimetrinen painauma.
metsakeskus.1000038757 140 Tiensuu 10002 12011 13114 11006 27008 502476.00000000 7050793.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038757 Peltoaukean keskellä olevalla pienellä metsäisellä harjumuodostelmalla sijaitsee ryhmä kaivantoja. Niitä on harjun pohjoislaidalla lähes itä-länsi- suuntaisessa muodostelmassa 6kpl. Viisi kaivannoista on suurikokoisia ja yksi pieni ja matala kaivanto toisen ja kolmannen suuren kaivannon välissä. Kaivannot on ryhmitelty niin, että länsipäässä on neljän suuren ja yhden pienen muodostama kokonaisuus ja itäpäässä on yksi muista erillään oleva kaivanto. Kaivanto kaksi on suurin ja muodoltaan laakein kaivannoista. Kaivantojen sisäseinissä tai pohjilla ei havaittu puu-tai kivirakenteita. Kyseessä on todennäköisesti Suomen sodan aikaisia ruotsalaisten joukkojen puolustuskaivantoja/asemapaikka.Suomen sodan aikaisilla kartoilla ruotsalaisten joukkojen sijainneista, Iisalmen leiri lokakuussa 1808, osassa b, merkinnällä "postering".
metsakeskus.1000038758 19 Prunkkalankosken mylly 10007 12016 13180 11006 27000 255563.00000000 6729266.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038758 Prunkkalankosken mylly esiintyy jo vuoden 1780 Prunkkalan ja Seppälän isojaonaikaisessa tiluskartassa. Tuolloin paikalla on kaksi myllyä, yksi kummallakin puolella jokea sekä niiden eteläpuolitse kulkeva tie siltoineen. Sama mylly on merkitty myös kuninkaankartastoon. 1800-luvun lopun senaatin kartastossa molemmat myllyt ovat edelleen samoilla paikoilla ja niiden lähistöllä on myllytorppa. Seuraava myllyrakennus pystytettiin vuonna 1903 ja vain joen länsirannalle. Tämä on kuvattu vuoden 1923 kartassa, kuten myös siihen liittyvä pieni pato, joka lienee tehty samoihin aikoihin sekä nykyinen kivisilta, joka on 1800-luvun jälkipuolen tyyppiä, mutta voi olla myös 1900-luvun alusta. Vuoden 2019 inventoinnissa havaittiin edelleen pystyssä oleva vuoden 1903 myllyrakennus, kivisilta ja sillan eteläpuolella kaksi rakennettua kiveystä, joista länsirannan kiveys oli kooltaan noin 4 x 5 metriä ja itärannan 3-4 metriä x 1,5 m. Kookkaita luonnonkiviä oli molemmissa yhdessä kerroksessa. Todennäköisesti kyse on aikaisemman sillan perustuksesta. Myös isojakokartalla silta näkyisi olevan hieman etelämpänä kuin nykyinen silta. Havaittu rajakivi ei ole isojaon aikaisella vaan nykyisellä seurantalon rajalla ja se saattaa olla uusiokäytetty kivi, joka on siirretty tänne muualta.
metsakeskus.1000038761 710 Västeråkern 10002 12002 13019 11033 27000 312291.00000000 6655553.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038761 Kohde sijaitsee noin 1 km Snappertunan kirkolta lounaaseen ja noin 150 metriä Raaseporin kartanolta etelään, kallioisen alueen länsireunalla. Kohteen kaakkois- ja koillispuolella sijaitsee laaja peltoalue, kartanolle kuuluva Västeråkern. Röykkiö 1, röykkiö 2 sekä kellari sijaitsevat kaakkoon viettävässä rinteessä, kun taas röykkiö 3 sijaitsee pohjois-/koillisrinteessä. Alue on topografialtaan loivaa rinnettä, joka jyrkkenee kohti alla olevaa peltoaluetta. Ylärinteessä on laajoja avokallioalueita, alempana on hiekka- ja moreenipohja. Alueen eteläreunassa kulkee umpeenkasvanut tieura pellon vieressä. Västeråkernin kivirakenteet ovat osittain vaikeasti tulkittavia. Niiden ajoituksen ja luonteen varmistaminen vaatii lisätutkimuksia. Röykkiöt 1 ja 3 muistuttavat muodoltaan, kooltaan ja sijainniltaan alueen muita varsinkin rautakaudelle ajoitettavia hautaröykkiöitä. Täten Västeråkernin kohdetta ainakin niiden osalta on pidettävä kiinteinä muinaisjäännöksinä, kunnes jatkotutkimukset alueella ovat mahdollisia. Kellarin seinät on rakennettu suurista luonnonkivistä, joissa ei ole porausjälkiä. Kellarista ei tunneta lähdemainintoja, mutta paikalle on merkitty rakennus vuoden 1921 kartassa. Kellari lienee rakennettu ennen 1800-lukua, mahdollisesti jo 1500- tai 1600-luvulla. Vastaava kellarirakenne tunnetaan mm. Perniön Näsen Muntolannokan kuninkaankartanon kahdesta kellarista.
metsakeskus.1000038761 710 Västeråkern 10002 12004 13043 11033 27000 312291.00000000 6655553.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038761 Kohde sijaitsee noin 1 km Snappertunan kirkolta lounaaseen ja noin 150 metriä Raaseporin kartanolta etelään, kallioisen alueen länsireunalla. Kohteen kaakkois- ja koillispuolella sijaitsee laaja peltoalue, kartanolle kuuluva Västeråkern. Röykkiö 1, röykkiö 2 sekä kellari sijaitsevat kaakkoon viettävässä rinteessä, kun taas röykkiö 3 sijaitsee pohjois-/koillisrinteessä. Alue on topografialtaan loivaa rinnettä, joka jyrkkenee kohti alla olevaa peltoaluetta. Ylärinteessä on laajoja avokallioalueita, alempana on hiekka- ja moreenipohja. Alueen eteläreunassa kulkee umpeenkasvanut tieura pellon vieressä. Västeråkernin kivirakenteet ovat osittain vaikeasti tulkittavia. Niiden ajoituksen ja luonteen varmistaminen vaatii lisätutkimuksia. Röykkiöt 1 ja 3 muistuttavat muodoltaan, kooltaan ja sijainniltaan alueen muita varsinkin rautakaudelle ajoitettavia hautaröykkiöitä. Täten Västeråkernin kohdetta ainakin niiden osalta on pidettävä kiinteinä muinaisjäännöksinä, kunnes jatkotutkimukset alueella ovat mahdollisia. Kellarin seinät on rakennettu suurista luonnonkivistä, joissa ei ole porausjälkiä. Kellarista ei tunneta lähdemainintoja, mutta paikalle on merkitty rakennus vuoden 1921 kartassa. Kellari lienee rakennettu ennen 1800-lukua, mahdollisesti jo 1500- tai 1600-luvulla. Vastaava kellarirakenne tunnetaan mm. Perniön Näsen Muntolannokan kuninkaankartanon kahdesta kellarista.
metsakeskus.1000038761 710 Västeråkern 10002 12005 13071 11033 27000 312291.00000000 6655553.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038761 Kohde sijaitsee noin 1 km Snappertunan kirkolta lounaaseen ja noin 150 metriä Raaseporin kartanolta etelään, kallioisen alueen länsireunalla. Kohteen kaakkois- ja koillispuolella sijaitsee laaja peltoalue, kartanolle kuuluva Västeråkern. Röykkiö 1, röykkiö 2 sekä kellari sijaitsevat kaakkoon viettävässä rinteessä, kun taas röykkiö 3 sijaitsee pohjois-/koillisrinteessä. Alue on topografialtaan loivaa rinnettä, joka jyrkkenee kohti alla olevaa peltoaluetta. Ylärinteessä on laajoja avokallioalueita, alempana on hiekka- ja moreenipohja. Alueen eteläreunassa kulkee umpeenkasvanut tieura pellon vieressä. Västeråkernin kivirakenteet ovat osittain vaikeasti tulkittavia. Niiden ajoituksen ja luonteen varmistaminen vaatii lisätutkimuksia. Röykkiöt 1 ja 3 muistuttavat muodoltaan, kooltaan ja sijainniltaan alueen muita varsinkin rautakaudelle ajoitettavia hautaröykkiöitä. Täten Västeråkernin kohdetta ainakin niiden osalta on pidettävä kiinteinä muinaisjäännöksinä, kunnes jatkotutkimukset alueella ovat mahdollisia. Kellarin seinät on rakennettu suurista luonnonkivistä, joissa ei ole porausjälkiä. Kellarista ei tunneta lähdemainintoja, mutta paikalle on merkitty rakennus vuoden 1921 kartassa. Kellari lienee rakennettu ennen 1800-lukua, mahdollisesti jo 1500- tai 1600-luvulla. Vastaava kellarirakenne tunnetaan mm. Perniön Näsen Muntolannokan kuninkaankartanon kahdesta kellarista.
metsakeskus.1000038761 710 Västeråkern 10002 12002 13019 11006 27000 312291.00000000 6655553.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038761 Kohde sijaitsee noin 1 km Snappertunan kirkolta lounaaseen ja noin 150 metriä Raaseporin kartanolta etelään, kallioisen alueen länsireunalla. Kohteen kaakkois- ja koillispuolella sijaitsee laaja peltoalue, kartanolle kuuluva Västeråkern. Röykkiö 1, röykkiö 2 sekä kellari sijaitsevat kaakkoon viettävässä rinteessä, kun taas röykkiö 3 sijaitsee pohjois-/koillisrinteessä. Alue on topografialtaan loivaa rinnettä, joka jyrkkenee kohti alla olevaa peltoaluetta. Ylärinteessä on laajoja avokallioalueita, alempana on hiekka- ja moreenipohja. Alueen eteläreunassa kulkee umpeenkasvanut tieura pellon vieressä. Västeråkernin kivirakenteet ovat osittain vaikeasti tulkittavia. Niiden ajoituksen ja luonteen varmistaminen vaatii lisätutkimuksia. Röykkiöt 1 ja 3 muistuttavat muodoltaan, kooltaan ja sijainniltaan alueen muita varsinkin rautakaudelle ajoitettavia hautaröykkiöitä. Täten Västeråkernin kohdetta ainakin niiden osalta on pidettävä kiinteinä muinaisjäännöksinä, kunnes jatkotutkimukset alueella ovat mahdollisia. Kellarin seinät on rakennettu suurista luonnonkivistä, joissa ei ole porausjälkiä. Kellarista ei tunneta lähdemainintoja, mutta paikalle on merkitty rakennus vuoden 1921 kartassa. Kellari lienee rakennettu ennen 1800-lukua, mahdollisesti jo 1500- tai 1600-luvulla. Vastaava kellarirakenne tunnetaan mm. Perniön Näsen Muntolannokan kuninkaankartanon kahdesta kellarista.
metsakeskus.1000038761 710 Västeråkern 10002 12004 13043 11006 27000 312291.00000000 6655553.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038761 Kohde sijaitsee noin 1 km Snappertunan kirkolta lounaaseen ja noin 150 metriä Raaseporin kartanolta etelään, kallioisen alueen länsireunalla. Kohteen kaakkois- ja koillispuolella sijaitsee laaja peltoalue, kartanolle kuuluva Västeråkern. Röykkiö 1, röykkiö 2 sekä kellari sijaitsevat kaakkoon viettävässä rinteessä, kun taas röykkiö 3 sijaitsee pohjois-/koillisrinteessä. Alue on topografialtaan loivaa rinnettä, joka jyrkkenee kohti alla olevaa peltoaluetta. Ylärinteessä on laajoja avokallioalueita, alempana on hiekka- ja moreenipohja. Alueen eteläreunassa kulkee umpeenkasvanut tieura pellon vieressä. Västeråkernin kivirakenteet ovat osittain vaikeasti tulkittavia. Niiden ajoituksen ja luonteen varmistaminen vaatii lisätutkimuksia. Röykkiöt 1 ja 3 muistuttavat muodoltaan, kooltaan ja sijainniltaan alueen muita varsinkin rautakaudelle ajoitettavia hautaröykkiöitä. Täten Västeråkernin kohdetta ainakin niiden osalta on pidettävä kiinteinä muinaisjäännöksinä, kunnes jatkotutkimukset alueella ovat mahdollisia. Kellarin seinät on rakennettu suurista luonnonkivistä, joissa ei ole porausjälkiä. Kellarista ei tunneta lähdemainintoja, mutta paikalle on merkitty rakennus vuoden 1921 kartassa. Kellari lienee rakennettu ennen 1800-lukua, mahdollisesti jo 1500- tai 1600-luvulla. Vastaava kellarirakenne tunnetaan mm. Perniön Näsen Muntolannokan kuninkaankartanon kahdesta kellarista.
metsakeskus.1000038761 710 Västeråkern 10002 12005 13071 11006 27000 312291.00000000 6655553.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038761 Kohde sijaitsee noin 1 km Snappertunan kirkolta lounaaseen ja noin 150 metriä Raaseporin kartanolta etelään, kallioisen alueen länsireunalla. Kohteen kaakkois- ja koillispuolella sijaitsee laaja peltoalue, kartanolle kuuluva Västeråkern. Röykkiö 1, röykkiö 2 sekä kellari sijaitsevat kaakkoon viettävässä rinteessä, kun taas röykkiö 3 sijaitsee pohjois-/koillisrinteessä. Alue on topografialtaan loivaa rinnettä, joka jyrkkenee kohti alla olevaa peltoaluetta. Ylärinteessä on laajoja avokallioalueita, alempana on hiekka- ja moreenipohja. Alueen eteläreunassa kulkee umpeenkasvanut tieura pellon vieressä. Västeråkernin kivirakenteet ovat osittain vaikeasti tulkittavia. Niiden ajoituksen ja luonteen varmistaminen vaatii lisätutkimuksia. Röykkiöt 1 ja 3 muistuttavat muodoltaan, kooltaan ja sijainniltaan alueen muita varsinkin rautakaudelle ajoitettavia hautaröykkiöitä. Täten Västeråkernin kohdetta ainakin niiden osalta on pidettävä kiinteinä muinaisjäännöksinä, kunnes jatkotutkimukset alueella ovat mahdollisia. Kellarin seinät on rakennettu suurista luonnonkivistä, joissa ei ole porausjälkiä. Kellarista ei tunneta lähdemainintoja, mutta paikalle on merkitty rakennus vuoden 1921 kartassa. Kellari lienee rakennettu ennen 1800-lukua, mahdollisesti jo 1500- tai 1600-luvulla. Vastaava kellarirakenne tunnetaan mm. Perniön Näsen Muntolannokan kuninkaankartanon kahdesta kellarista.
metsakeskus.1000038762 710 Stenviken 10002 12004 13049 11002 27000 313740.00000000 6654593.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038762 Kohde sijaitsee Raaseporinjoen itärannan tuntumasta nousevan kallion korkeimmalla kohdalla ja länsirinteellä noin 800 m Raaseporin linnanraunioista kaakkoon. Rakenne sijaitsee avokalliolla, joka rajoittuu idässä tiheään havumetsään. Kohde on avokallioalueen korkeimman kohdan länsireunalle tehty röykkiö. Se on muodoltaan pyöreä, mutta sen muodon arviointia vaikeuttaa paksu aluskasvillisuus. Röykkiö koostuu pyöristyneistä ja osittain kulmikkaista luonnon muovaamista kivistä ja profiililtaan se on lähinnä matala. Mitään näkyviä rakenteita ei havaittu. Röykkiön halkaisija on 5,20 m ja korkeus 0,40 m. Kivien halkaisija on noin 0,30–0,40 m. Hieman alempana rinteessä noin 10 m röykkiöstä länteen on toinen kiveys, joka koostuu ainoastaan yhdestä kivikerroksesta ja on muodoltaan lähinnä soikea. Se koostuu pienemmistä kulmikkaista luonnon muovaamista kivistä, mutta sen pohjoisosassa on iso kivi (halkaisija 0,50m) pystyssä. Sen lounaispuolella on myös kiviä hajanaisesti kalliolla. Röykkiön mitat ovat: N-S = 3,40 m, E-W = 2,70 m ja korkeus = 0,10–0,15 m. Kivien halkaisija on noin 0,10 m. Ylempänä oleva röykkiö muistuttaa muodoltaan, sijainniltaan ja rakenteeltaan alueen hautaraunioita. Matalan sijaintinsa ja muotonsa perusteella se voidaan ajoittaa rautakaudelle, vaikka varma ajoitus vaatii jatkotutkimuksia. Alempana rinteessä sijaitsevaa kiveystä on vaikeampi tulkita, mutta samantyyppisiä rakenteita tai kivikeskittymiä löytyy usein rannikon hautaraunioiden yhteydessä. Kyseessä voi olla raunion pohja, josta kivet on siirretty pois. Tarkastus 2022: Paikalla kaksi matalaa kivilatomusta. Kallion lakialueella sijaitseva, suurempi latomus on lähes kokonaan turpeen ja heinän peittämä. Alempana sijaitsevassa pienemmässä latomuksessa yksi pystyssä oleva "silmäkivi". Silmämääräisen tarkastelun perusteella molempien latomusten reunoilla oli havaittavissa pieniä huonopolttoisten tiilten kappaleita. Latomusten ajoitus ja luonne on epäselvä.
metsakeskus.1000038763 710 Fagernäs 2 10002 12001 13007 11010 27000 313682.00000000 6656942.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038763 Fagernäsin kylässä oli keskiajan lopussa kolme taloa, joista yksi sijaitsi erillisellä tontilla Grönhammarissa. Kylän taloluku nousi 1500-luvun puolivälin jälkeen hetkellisesti neljään, mutta 1600-luvun alussa koko kylä oli autiona. Vuosisadan lopussa kylässä oli jälleen kolme taloa, joista yksi Grönhammarissa. Varsinaisella Fagernäsin kylätontilla sijaitsivat Östergård ja Västergård. Kohde sijaitsee Fagernäsin eteläisen tontin eteläreunassa, noin 110 m lounaaseen Västergårdin tilan päärakennuksesta. Alue on niemeke, joka työntyy kohti etelää Fagernäsin peltojen keskelle. Kohde sijaitsee tämän niemekkeen keskiosassa. Kasvillisuus alueella koostuu heinäkasvustosta ja avokallioalueilla sammaleesta. Puustoa alueella ei ole. Alueelle kaivettiin neljä koekuoppaa, joista kaikista löytyi palanutta savea. Muita löytöjä ei tullut. Yhdestä kuopasta paikannettiin mahdollinen kivistä tehty rakenne, joka voisi olla seinälinja. Kohteen sijainti muistuttaa Länsi-Uudenmaan alueella sijaitsevia keskiaikaisia asuinpaikkoja. Nämä sijaitsevat usein peltovainioiden läheisyydessä, hieman korkeammalla ja usein etelärinteellä paikalla, joka on suhteellisen kuiva. Tosin läheisyys Västergårdin tontin alueeseen ja vuoden 1793 kartalle merkityt rakenteet tekevät tulkinnasta epävarman ja kohde vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000038763 710 Fagernäs 2 10002 12001 13007 11006 27000 313682.00000000 6656942.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038763 Fagernäsin kylässä oli keskiajan lopussa kolme taloa, joista yksi sijaitsi erillisellä tontilla Grönhammarissa. Kylän taloluku nousi 1500-luvun puolivälin jälkeen hetkellisesti neljään, mutta 1600-luvun alussa koko kylä oli autiona. Vuosisadan lopussa kylässä oli jälleen kolme taloa, joista yksi Grönhammarissa. Varsinaisella Fagernäsin kylätontilla sijaitsivat Östergård ja Västergård. Kohde sijaitsee Fagernäsin eteläisen tontin eteläreunassa, noin 110 m lounaaseen Västergårdin tilan päärakennuksesta. Alue on niemeke, joka työntyy kohti etelää Fagernäsin peltojen keskelle. Kohde sijaitsee tämän niemekkeen keskiosassa. Kasvillisuus alueella koostuu heinäkasvustosta ja avokallioalueilla sammaleesta. Puustoa alueella ei ole. Alueelle kaivettiin neljä koekuoppaa, joista kaikista löytyi palanutta savea. Muita löytöjä ei tullut. Yhdestä kuopasta paikannettiin mahdollinen kivistä tehty rakenne, joka voisi olla seinälinja. Kohteen sijainti muistuttaa Länsi-Uudenmaan alueella sijaitsevia keskiaikaisia asuinpaikkoja. Nämä sijaitsevat usein peltovainioiden läheisyydessä, hieman korkeammalla ja usein etelärinteellä paikalla, joka on suhteellisen kuiva. Tosin läheisyys Västergårdin tontin alueeseen ja vuoden 1793 kartalle merkityt rakenteet tekevät tulkinnasta epävarman ja kohde vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000038764 108 Alhonmaa 10002 12008 13000 11033 27000 298581.00000000 6830583.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038764 Metallinetsinnässä on metsästä löytynyt kaksi ruodollista ja soikealehtistä nuolenkärkeä. Kärjet löytyivät noin puolen metrin päässä toisistaan noin kuuden metrin päässä "isosta kivestä". Löytösyvyys 10 - 15 cm (Ilppari ILM14835). Tarkastuksessa 2020 paikalta löytyi lisäksi kaksi keihäänkärkeä. Kohde on mahdollisesti hautapaikka tai kätkö.
metsakeskus.1000038765 710 Fagernäs Granhammar 10002 12001 13007 11006 27000 313483.00000000 6657166.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038765 Fagernäsin kylässä oli keskiajan lopussa kolme taloa, joista yksi sijaitsi erillisellä tontilla Grönhammarissa. Sen nimi on 1700-luvulta alkaen kartoissa muodossa Granhammar ja nimi on tässä muodossa nykypäivänäkin. Fagernäsin kylä oli 1600-luvun alussa hetkellisesti kokonaan autiona. Vuosisadan lopussa kylässä oli jälleen kolme taloa, joista yksi Grönhammarissa. Grönhammarin eli Granhammarin nimen loppuosa -hammar tarkoittaa maaperältään karua kallio tai moreenikumparetta, mikä vastaa hyvin sen tonttimaan ympäristön kuvausta. Vanhin säilynyt kartta, missä Granhammarin tontti näkyy, on Samuel Brotheruksen laatima vuodelta 1703 (MMA B15 12/1). Nykyisin Granhammarin kylätontti on autiona. Se sijaitsee noin 120 m luoteeseen vanhalta Fagervikiin johtavalta maantieltä. Vanhan tonttimaan pohjoispuolella on vapaa-ajan asunto tontteineen. Kohteella paikannettiin useita rakenteita, joista rakenteet 1-2 liittynevät vuoden V. Svaetischinin vuoden 1917 kartassa näkyviin rakennuksiin. Tämän lisäksi tontilta löytyi ainakin kolmen rakennuksen perustukset ja useita tulisijoja sekä kaivo. Näistä kaikki muut paitsi kaivo puuttuvat Svaetichinin vuoden 1917 kartasta. Muista rakenteista varsinkin rakenteet 4 ja 5 voivat vastat Malmströmin vuoden 1783 kartassa olevia Granhammarin tilan eteläisimpiä rakennuksia.
metsakeskus.1000038767 484 Myllykoski 10007 12016 13180 11006 27000 211604.00000000 6870444.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038767 Perimätiedon mukaan koskessa on ollut myllyjä 1600-luvulta asti. Vuoden 1850 myllyluettelossa mainitaan koskessa olleen kolme jalkamyllyä. Paikalla ollut mylly näkyy Kalmbergin kartassa vuodelta 1855. Paikalle on merkitty mylly myös vuoden 1910 venäläiseen topografikarttaan. Jokirannassa näkyy vastapäätä Setälän myllyä rakennuksen peruskiviä, jotka ovat muistitiedon mukaan vanhan myllyn jäännöksiä. Eteläpuolella on sijainnut ainakin ns. Sepän mylly, joka on tietojen mukaan hävitetty jo 1940-luvulla. Sepän myllyn kohdalla, kosken eteläpuolella ollut uoma on sekin yhä näkyvissä; vuoden 2014 tehdyssä joen kalataloudellisessa kunnostuksessa uomaa avattiin jotta vesi taas pääsisi siihen. Paikalla olevan sillan itäpuolella, kosken eteläpuolella aivan sillan vieressä voidaan havaita rantatöyräässä ladottua kivirakennetta. Kyseessä on joko myllyuoman vahvistettua seinää tai mahdollisesti yllä mainittua myllyn perustusta. Koskessa on näkyvissä myös sen keskellä kiviset saarekkeet, jotka epäilemättä nekin liittyvät myllyjen toimintaan.
metsakeskus.1000038768 484 Mållforsinkoski 10007 12016 13180 11006 27000 211776.00000000 6870555.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038768 Mållforsinkoski sijaitsee Överholman ja Holman saarien välissä. Koskessa on ollut jalkamylly jo 1800-luvun alkupuolella. Myllyluettelon mukaan koskessa oli kaksi ratasmyllyä v. 1850. Toinen näistä oli nykyisen Uudentalon myllyn edeltäjiä. Myllylle johti tie Ala-Knuussin, Uudentalon ja Jumpin maiden läpi. Kun Kalkuttaana tunnettu saha siirrettiin Överholmaan viimeistään vuonna 1902, kuljettiin myös sahalle tätä tietä pitkin. Lisäksi jouduttiin rakentamaan silta. Nykyinen Uudentalon myllyn on rakennettu ilmeisesti joskus vuosien 1914 ja 1922 välisenä aikana. Tämä mylly on ainakin kolmas mylly kyseisen kosken rannalla. Tätä myllyä edelsi nk. Gustafssonin mylly. Nykyisen Uudentalon myllyn toiminta loppui vuonna 1976. Myllyllä oli myös pärehöylä. Koskiuoman luoteispäästä avautuu näkymä kahteen Mållforsinkosken uomaan. Toinen on Uudentalon myllyn uoma ja toinen sen koillispuolelta ohittava uoma. Maastossa ei havaittu viitteitä muista myllyistä.
metsakeskus.1000038770 710 Lill-Barsgård 10001 12001 13007 11006 27000 313221.00000000 6656273.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038770 Varhaisin säilynyt tieto Barsgårdista on vuodelta 1451, jolloin sen mukaan nimetty verokunta mainitaan yhtenä Raaseporin linnaläänin noin sadasta bolista. Barsgårdin verokunnassa oli vuonna 1540 noin 26 maakirjataloa, ja se ulottui pitkälle saaristoon asti. Itse Barsgårdin kylä oli pienehkö. Barsgård jakautuu Lill-Barsgårdiin ja Stor-Barsgårdiin. Varhaisin säilynyt maininta Barsgårdin taloista on vuodelta 1471, jolloin kuningas Karl Knutsson Bonden perilliset antoivat tilan Raaseporin entisen linnanpäällikön haltuun. Kyseessä oli Lill-Barsgård, jossa oli 1500-luvun puolivälissä vain yksi talo, mutta siihen kuului 1700-luvulla talletetun tiedon mukaan ollut toinenkin talo. Asuttuna pysynyt talo oli pieni rälssitila, joka säilyi kuningas Karl Knutssonin jälkeläisten hallussa aina 1630-luvulle asti. Lill-Barsgårdin asuttu tila on nimeltään Västergård. Sen lisäksi kylään perustettiin keskiajalla autioituneen toisen talon jatkajaksi 1700-luvun lopulla uudistila, joka sai nimen Johannesberg. Lill-Barsgårdin Västergård on yhä asuttu maatalo, jonka tontilla on päärakennuksen ohella joitain talousrakennuksia. Tontti sijaitsee Snappertunan kirkonkylän pohjoispuolella pienen peltoaukean laidalta kohoavalla kallioisella mäellä. Tontilla on jälkiä melko raskaasta maankäytöstä ja keskiaikaiset rakenteet ja kerrokset saattavat olla varsin tuhoutuneita.
metsakeskus.1000038770 710 Lill-Barsgård 10001 12001 13007 11010 27000 313221.00000000 6656273.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038770 Varhaisin säilynyt tieto Barsgårdista on vuodelta 1451, jolloin sen mukaan nimetty verokunta mainitaan yhtenä Raaseporin linnaläänin noin sadasta bolista. Barsgårdin verokunnassa oli vuonna 1540 noin 26 maakirjataloa, ja se ulottui pitkälle saaristoon asti. Itse Barsgårdin kylä oli pienehkö. Barsgård jakautuu Lill-Barsgårdiin ja Stor-Barsgårdiin. Varhaisin säilynyt maininta Barsgårdin taloista on vuodelta 1471, jolloin kuningas Karl Knutsson Bonden perilliset antoivat tilan Raaseporin entisen linnanpäällikön haltuun. Kyseessä oli Lill-Barsgård, jossa oli 1500-luvun puolivälissä vain yksi talo, mutta siihen kuului 1700-luvulla talletetun tiedon mukaan ollut toinenkin talo. Asuttuna pysynyt talo oli pieni rälssitila, joka säilyi kuningas Karl Knutssonin jälkeläisten hallussa aina 1630-luvulle asti. Lill-Barsgårdin asuttu tila on nimeltään Västergård. Sen lisäksi kylään perustettiin keskiajalla autioituneen toisen talon jatkajaksi 1700-luvun lopulla uudistila, joka sai nimen Johannesberg. Lill-Barsgårdin Västergård on yhä asuttu maatalo, jonka tontilla on päärakennuksen ohella joitain talousrakennuksia. Tontti sijaitsee Snappertunan kirkonkylän pohjoispuolella pienen peltoaukean laidalta kohoavalla kallioisella mäellä. Tontilla on jälkiä melko raskaasta maankäytöstä ja keskiaikaiset rakenteet ja kerrokset saattavat olla varsin tuhoutuneita.
metsakeskus.1000038771 710 Lill-Barsgård Johannesberg 10002 12001 13007 11006 27000 313779.00000000 6656330.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038771 Varhaisin säilynyt tieto Barsgårdista on vuodelta 1451, jolloin sen mukaan nimetty verokunta mainitaan yhtenä Raaseporin linnaläänin noin sadasta bolista. Barsgårdin verokunnassa oli vuonna 1540 noin 26 maakirjataloa, ja se ulottui pitkälle saaristoon asti. Itse Barsgårdin kylä oli pienehkö. Barsgård jakautuu Lill-Barsgårdiin ja Stor-Barsgårdiin. Varhaisin säilynyt maininta Barsgårdin taloista on vuodelta 1471, jolloin kuningas Karl Knutsson Bonden perilliset antoivat tilan Raaseporin entisen linnanpäällikön haltuun. Kyseessä oli Lill-Barsgård, jossa oli 1500-luvun puolivälissä vain yksi talo, mutta siihen kuului 1700-luvulla talletetun tiedon mukaan ollut toinenkin talo. Asuttuna pysynyt talo oli pieni rälssitila, joka säilyi kuningas Karl Knutssonin jälkeläisten hallussa aina 1630-luvulle asti. Lill-Barsgårdin asuttu tila on nimeltään Västergård. Sen lisäksi kylään perustettiin keskiajalla autioituneen toisen talon jatkajaksi 1700-luvun lopulla uudistila, joka sai nimen Johannesberg. Nykyinen Johannisbergin tila sijaitsee peltoaukean etelälaidalla Lillebarsgårdin kylän itäosassa. Pellosta on lohkaistu tontti 1970-luvulla rakennetulle omakotitalolle, jota ympäröi pieni piha ja puutarha. Omakotitalosta itään päin pellon laidassa on moderni kuivuri, jonka lähiympäristö on raskaiden maansiirtotöiden muokkaama. Kuivurin eteläpuolella keskellä peltoa on pieni joutomaa-alue ja sen keskellä lato. Paikalta on löytynyt keskiaikaiseen kylätonttiin viittaavaa palanutta savea sekä yksi vanha tulisijanpohja, joka mahdollisesti liittyy paikalla olleeseen keskiaikaiseen asutukseen.
metsakeskus.1000038771 710 Lill-Barsgård Johannesberg 10002 12001 13007 11010 27000 313779.00000000 6656330.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038771 Varhaisin säilynyt tieto Barsgårdista on vuodelta 1451, jolloin sen mukaan nimetty verokunta mainitaan yhtenä Raaseporin linnaläänin noin sadasta bolista. Barsgårdin verokunnassa oli vuonna 1540 noin 26 maakirjataloa, ja se ulottui pitkälle saaristoon asti. Itse Barsgårdin kylä oli pienehkö. Barsgård jakautuu Lill-Barsgårdiin ja Stor-Barsgårdiin. Varhaisin säilynyt maininta Barsgårdin taloista on vuodelta 1471, jolloin kuningas Karl Knutsson Bonden perilliset antoivat tilan Raaseporin entisen linnanpäällikön haltuun. Kyseessä oli Lill-Barsgård, jossa oli 1500-luvun puolivälissä vain yksi talo, mutta siihen kuului 1700-luvulla talletetun tiedon mukaan ollut toinenkin talo. Asuttuna pysynyt talo oli pieni rälssitila, joka säilyi kuningas Karl Knutssonin jälkeläisten hallussa aina 1630-luvulle asti. Lill-Barsgårdin asuttu tila on nimeltään Västergård. Sen lisäksi kylään perustettiin keskiajalla autioituneen toisen talon jatkajaksi 1700-luvun lopulla uudistila, joka sai nimen Johannesberg. Nykyinen Johannisbergin tila sijaitsee peltoaukean etelälaidalla Lillebarsgårdin kylän itäosassa. Pellosta on lohkaistu tontti 1970-luvulla rakennetulle omakotitalolle, jota ympäröi pieni piha ja puutarha. Omakotitalosta itään päin pellon laidassa on moderni kuivuri, jonka lähiympäristö on raskaiden maansiirtotöiden muokkaama. Kuivurin eteläpuolella keskellä peltoa on pieni joutomaa-alue ja sen keskellä lato. Paikalta on löytynyt keskiaikaiseen kylätonttiin viittaavaa palanutta savea sekä yksi vanha tulisijanpohja, joka mahdollisesti liittyy paikalla olleeseen keskiaikaiseen asutukseen.
metsakeskus.1000038772 710 Snappertuna Finnäs 10001 12001 13007 11006 27000 313252.00000000 6655819.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038772 Varhaisin säilynyt maininta nimestä Snappertuna on vuodelta 1540. Kylästä tunnetaan yksi pieni rälssitila joka on 1400-luvulla kuulunut kuningas Karl Knutsson Bonden maaomaisuuteen. Tila autioitui 1600-luvun alussa, mutta asutettiin jälleen 1630-luvulla, jolloin kylään perustettiin toinenkin rälssitila. Snappertunan toisesta talosta muodostettiin 1600-luvun lopussa myös Tunaberg-nimellä tunnettu pappila, toisen talon nimeksi vakiintui 1600-luvun lopussa Finnäs. Snappertunan kylästä on säilynyt Samuel Brotheruksen tekemä konseptikartta vuodelta 1695. Siinä näkyy kaksi taloa erillisillä tonteilla, Tunaberg ja Finnäs, sekä kirkko, joka on nykyisellä paikalla. Finnäsin tontti sijaitsee keskellä Snappertunan nykyistä kirkonkylää Bastuåkern-nimisen pellon kaakkoispuolella. Tontti rajoittuu lounaassa Raaseporinjokeen, kaakossa korkeaan kallioon ja koillisessa maantiehen, jonka toisella puolella olevalla kalliolla sijaitsee Snappertunan kirkko. Snappertunan kunta osti Finnäsin tilan vuonna 1876 uuden kansakoulun tarpeisiin. Vuosina 1877–1878 paikalle rakennettiin kansakoulu. (Härö 1993, 217.) Nykyisin rakennuksessa toimii päiväkoti. Päiväkotina toimivan rakennuksen pihamaa on pääosin avointa hiekka- ja nurmikenttää, jossa on siellä täällä kalliopaljastumia. Alueella ei päiväkodin rakentamista lukuun ottamatta ole ollut raskasta rakennustoimintaa, joten piha-alueella on saattanut säilyä vanhempia rakenteita ja kulttuurikerroksia. Myös Bastuåkernin alueelta kaivauksissa havaittuun Snappertunan markkinapaikkaan liittyviä kerroksia saattaa ulottua Finnäsin tontille.
metsakeskus.1000038772 710 Snappertuna Finnäs 10001 12001 13007 11010 27000 313252.00000000 6655819.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038772 Varhaisin säilynyt maininta nimestä Snappertuna on vuodelta 1540. Kylästä tunnetaan yksi pieni rälssitila joka on 1400-luvulla kuulunut kuningas Karl Knutsson Bonden maaomaisuuteen. Tila autioitui 1600-luvun alussa, mutta asutettiin jälleen 1630-luvulla, jolloin kylään perustettiin toinenkin rälssitila. Snappertunan toisesta talosta muodostettiin 1600-luvun lopussa myös Tunaberg-nimellä tunnettu pappila, toisen talon nimeksi vakiintui 1600-luvun lopussa Finnäs. Snappertunan kylästä on säilynyt Samuel Brotheruksen tekemä konseptikartta vuodelta 1695. Siinä näkyy kaksi taloa erillisillä tonteilla, Tunaberg ja Finnäs, sekä kirkko, joka on nykyisellä paikalla. Finnäsin tontti sijaitsee keskellä Snappertunan nykyistä kirkonkylää Bastuåkern-nimisen pellon kaakkoispuolella. Tontti rajoittuu lounaassa Raaseporinjokeen, kaakossa korkeaan kallioon ja koillisessa maantiehen, jonka toisella puolella olevalla kalliolla sijaitsee Snappertunan kirkko. Snappertunan kunta osti Finnäsin tilan vuonna 1876 uuden kansakoulun tarpeisiin. Vuosina 1877–1878 paikalle rakennettiin kansakoulu. (Härö 1993, 217.) Nykyisin rakennuksessa toimii päiväkoti. Päiväkotina toimivan rakennuksen pihamaa on pääosin avointa hiekka- ja nurmikenttää, jossa on siellä täällä kalliopaljastumia. Alueella ei päiväkodin rakentamista lukuun ottamatta ole ollut raskasta rakennustoimintaa, joten piha-alueella on saattanut säilyä vanhempia rakenteita ja kulttuurikerroksia. Myös Bastuåkernin alueelta kaivauksissa havaittuun Snappertunan markkinapaikkaan liittyviä kerroksia saattaa ulottua Finnäsin tontille.
metsakeskus.1000038773 831 Kutilantaipale 1 10007 12004 13045 11006 27000 561203.00000000 6784844.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038773 Paikalla on rinteeseen huolellisesti tehty n. 150 m mittainen, matata, luode-kaakkosuuntainen kiviaita. Aita on tehty Kutilan ja Rehulan kylän rajalle (Pekkalan ja Kutilan tilojen rajalle). Vuoden 2020 tarkastusajankohtana kiviaidan päällä oli edelleen havaittavissa kiviaitaan liittyneen riukuaidan tms katajatolppia.
metsakeskus.1000038774 710 Snappertuna Prästgården 10001 12001 13009 11006 27000 313214.00000000 6655938.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038774 Varhaisin säilynyt maininta nimestä Snappertuna on vuodelta 1540. Kylästä tunnetaan yksi pieni rälssitila joka on 1400-luvulla kuulunut kuningas Karl Knutsson Bonden maaomaisuuteen. Tila autioitui 1600-luvun alussa, mutta asutettiin jälleen 1630-luvulla, jolloin kylään perustettiin toinenkin rälssitila. Snappertunan toisesta talosta muodostettiin 1600-luvun lopussa myös Tunaberg-nimellä tunnettu kappalaisen pappila, toisen talon nimeksi vakiintui 1600-luvun lopussa Finnäs. Snappertunan kylästä on säilynyt Samuel Brotheruksen tekemä konseptikartta vuodelta 1695. Siinä näkyy kaksi taloa, Tunaberg ja Finnäs, erillisillä tonteilla, sekä kirkko, joka on nykyisellä paikalla. Pappilan tonttimaa sijaitsi nykyisellä paikalla, Finnäs oli puolestaan kylän eteläosassa. Snappertunan pappila on palanut perustuksiaan myöden vuonna 1806 (Rask 1991, 198–200). Nykyinen päärakennus on vuodelta 1840. Sitä on jatkettu 1800-luvun lopussa ja jälleen vuonna 1934, jolloin siihen lisättiin tiilirakenteinen arkistosiipi. Pappilan ulkorakennukset ovat pääosin 1830- ja 1840-luvuilta. Hieman pohjoisempana oleva vanha pitäjäntupa on vuodelta 1844. Snappertunaan on monesti liitetty keskiaikainen Raaseporin kaupunki tai Tunan kauppapaikka. Selvin tieto kaupungista (”staden”) on vuodelta 1451, jolloin se maksoi veroa. Snappertunan kirkonkylän alueelle on merkitty markkinapaikka vuoden 1682 kartassa. Vielä 1600-luvun lopulla ja aina vuoteen 1751 Snappertunassa pidettiin Bartolomeuksen päivänä markkinat. Vuodelta 1860 on tieto, jonka mukaan kappalaisen pappilan pellon ja puutarhan kivisyys johtuu paikalla sijainneen Snappertunan kauppapaikan raunioista. Pastori Frans Isak Selin, joka toimi Snappertunan kappalaisena vuosina 1839–1860, raivasi maanpinnalle erottuneet kivirakenteet rakentaessaan nykyistä pappilaa ja sen puutarhaa 1840- ja 1850-luvuilla. Pappilan tonttimaalla on paikoin paksut täytemaakerrokset ja paikoin jälkiä raskaasta maankäytöstä. Puutarhasta on 1800-luvun puolivälissä raivattu viiden tai kuuden rakennuksen perustukset. Puutarhassa lienee yhä paikoin jäljellä vanhoja, mahdollisesti jopa keskiaikaisia rakenteita ja kulttuurikerroksia, joita on myös läheisellä Bastuåkern-pellolla.
metsakeskus.1000038774 710 Snappertuna Prästgården 10001 12016 13163 11006 27000 313214.00000000 6655938.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038774 Varhaisin säilynyt maininta nimestä Snappertuna on vuodelta 1540. Kylästä tunnetaan yksi pieni rälssitila joka on 1400-luvulla kuulunut kuningas Karl Knutsson Bonden maaomaisuuteen. Tila autioitui 1600-luvun alussa, mutta asutettiin jälleen 1630-luvulla, jolloin kylään perustettiin toinenkin rälssitila. Snappertunan toisesta talosta muodostettiin 1600-luvun lopussa myös Tunaberg-nimellä tunnettu kappalaisen pappila, toisen talon nimeksi vakiintui 1600-luvun lopussa Finnäs. Snappertunan kylästä on säilynyt Samuel Brotheruksen tekemä konseptikartta vuodelta 1695. Siinä näkyy kaksi taloa, Tunaberg ja Finnäs, erillisillä tonteilla, sekä kirkko, joka on nykyisellä paikalla. Pappilan tonttimaa sijaitsi nykyisellä paikalla, Finnäs oli puolestaan kylän eteläosassa. Snappertunan pappila on palanut perustuksiaan myöden vuonna 1806 (Rask 1991, 198–200). Nykyinen päärakennus on vuodelta 1840. Sitä on jatkettu 1800-luvun lopussa ja jälleen vuonna 1934, jolloin siihen lisättiin tiilirakenteinen arkistosiipi. Pappilan ulkorakennukset ovat pääosin 1830- ja 1840-luvuilta. Hieman pohjoisempana oleva vanha pitäjäntupa on vuodelta 1844. Snappertunaan on monesti liitetty keskiaikainen Raaseporin kaupunki tai Tunan kauppapaikka. Selvin tieto kaupungista (”staden”) on vuodelta 1451, jolloin se maksoi veroa. Snappertunan kirkonkylän alueelle on merkitty markkinapaikka vuoden 1682 kartassa. Vielä 1600-luvun lopulla ja aina vuoteen 1751 Snappertunassa pidettiin Bartolomeuksen päivänä markkinat. Vuodelta 1860 on tieto, jonka mukaan kappalaisen pappilan pellon ja puutarhan kivisyys johtuu paikalla sijainneen Snappertunan kauppapaikan raunioista. Pastori Frans Isak Selin, joka toimi Snappertunan kappalaisena vuosina 1839–1860, raivasi maanpinnalle erottuneet kivirakenteet rakentaessaan nykyistä pappilaa ja sen puutarhaa 1840- ja 1850-luvuilla. Pappilan tonttimaalla on paikoin paksut täytemaakerrokset ja paikoin jälkiä raskaasta maankäytöstä. Puutarhasta on 1800-luvun puolivälissä raivattu viiden tai kuuden rakennuksen perustukset. Puutarhassa lienee yhä paikoin jäljellä vanhoja, mahdollisesti jopa keskiaikaisia rakenteita ja kulttuurikerroksia, joita on myös läheisellä Bastuåkern-pellolla.
metsakeskus.1000038774 710 Snappertuna Prästgården 10001 12001 13009 11010 27000 313214.00000000 6655938.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038774 Varhaisin säilynyt maininta nimestä Snappertuna on vuodelta 1540. Kylästä tunnetaan yksi pieni rälssitila joka on 1400-luvulla kuulunut kuningas Karl Knutsson Bonden maaomaisuuteen. Tila autioitui 1600-luvun alussa, mutta asutettiin jälleen 1630-luvulla, jolloin kylään perustettiin toinenkin rälssitila. Snappertunan toisesta talosta muodostettiin 1600-luvun lopussa myös Tunaberg-nimellä tunnettu kappalaisen pappila, toisen talon nimeksi vakiintui 1600-luvun lopussa Finnäs. Snappertunan kylästä on säilynyt Samuel Brotheruksen tekemä konseptikartta vuodelta 1695. Siinä näkyy kaksi taloa, Tunaberg ja Finnäs, erillisillä tonteilla, sekä kirkko, joka on nykyisellä paikalla. Pappilan tonttimaa sijaitsi nykyisellä paikalla, Finnäs oli puolestaan kylän eteläosassa. Snappertunan pappila on palanut perustuksiaan myöden vuonna 1806 (Rask 1991, 198–200). Nykyinen päärakennus on vuodelta 1840. Sitä on jatkettu 1800-luvun lopussa ja jälleen vuonna 1934, jolloin siihen lisättiin tiilirakenteinen arkistosiipi. Pappilan ulkorakennukset ovat pääosin 1830- ja 1840-luvuilta. Hieman pohjoisempana oleva vanha pitäjäntupa on vuodelta 1844. Snappertunaan on monesti liitetty keskiaikainen Raaseporin kaupunki tai Tunan kauppapaikka. Selvin tieto kaupungista (”staden”) on vuodelta 1451, jolloin se maksoi veroa. Snappertunan kirkonkylän alueelle on merkitty markkinapaikka vuoden 1682 kartassa. Vielä 1600-luvun lopulla ja aina vuoteen 1751 Snappertunassa pidettiin Bartolomeuksen päivänä markkinat. Vuodelta 1860 on tieto, jonka mukaan kappalaisen pappilan pellon ja puutarhan kivisyys johtuu paikalla sijainneen Snappertunan kauppapaikan raunioista. Pastori Frans Isak Selin, joka toimi Snappertunan kappalaisena vuosina 1839–1860, raivasi maanpinnalle erottuneet kivirakenteet rakentaessaan nykyistä pappilaa ja sen puutarhaa 1840- ja 1850-luvuilla. Pappilan tonttimaalla on paikoin paksut täytemaakerrokset ja paikoin jälkiä raskaasta maankäytöstä. Puutarhasta on 1800-luvun puolivälissä raivattu viiden tai kuuden rakennuksen perustukset. Puutarhassa lienee yhä paikoin jäljellä vanhoja, mahdollisesti jopa keskiaikaisia rakenteita ja kulttuurikerroksia, joita on myös läheisellä Bastuåkern-pellolla.
metsakeskus.1000038774 710 Snappertuna Prästgården 10001 12016 13163 11010 27000 313214.00000000 6655938.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038774 Varhaisin säilynyt maininta nimestä Snappertuna on vuodelta 1540. Kylästä tunnetaan yksi pieni rälssitila joka on 1400-luvulla kuulunut kuningas Karl Knutsson Bonden maaomaisuuteen. Tila autioitui 1600-luvun alussa, mutta asutettiin jälleen 1630-luvulla, jolloin kylään perustettiin toinenkin rälssitila. Snappertunan toisesta talosta muodostettiin 1600-luvun lopussa myös Tunaberg-nimellä tunnettu kappalaisen pappila, toisen talon nimeksi vakiintui 1600-luvun lopussa Finnäs. Snappertunan kylästä on säilynyt Samuel Brotheruksen tekemä konseptikartta vuodelta 1695. Siinä näkyy kaksi taloa, Tunaberg ja Finnäs, erillisillä tonteilla, sekä kirkko, joka on nykyisellä paikalla. Pappilan tonttimaa sijaitsi nykyisellä paikalla, Finnäs oli puolestaan kylän eteläosassa. Snappertunan pappila on palanut perustuksiaan myöden vuonna 1806 (Rask 1991, 198–200). Nykyinen päärakennus on vuodelta 1840. Sitä on jatkettu 1800-luvun lopussa ja jälleen vuonna 1934, jolloin siihen lisättiin tiilirakenteinen arkistosiipi. Pappilan ulkorakennukset ovat pääosin 1830- ja 1840-luvuilta. Hieman pohjoisempana oleva vanha pitäjäntupa on vuodelta 1844. Snappertunaan on monesti liitetty keskiaikainen Raaseporin kaupunki tai Tunan kauppapaikka. Selvin tieto kaupungista (”staden”) on vuodelta 1451, jolloin se maksoi veroa. Snappertunan kirkonkylän alueelle on merkitty markkinapaikka vuoden 1682 kartassa. Vielä 1600-luvun lopulla ja aina vuoteen 1751 Snappertunassa pidettiin Bartolomeuksen päivänä markkinat. Vuodelta 1860 on tieto, jonka mukaan kappalaisen pappilan pellon ja puutarhan kivisyys johtuu paikalla sijainneen Snappertunan kauppapaikan raunioista. Pastori Frans Isak Selin, joka toimi Snappertunan kappalaisena vuosina 1839–1860, raivasi maanpinnalle erottuneet kivirakenteet rakentaessaan nykyistä pappilaa ja sen puutarhaa 1840- ja 1850-luvuilla. Pappilan tonttimaalla on paikoin paksut täytemaakerrokset ja paikoin jälkiä raskaasta maankäytöstä. Puutarhasta on 1800-luvun puolivälissä raivattu viiden tai kuuden rakennuksen perustukset. Puutarhassa lienee yhä paikoin jäljellä vanhoja, mahdollisesti jopa keskiaikaisia rakenteita ja kulttuurikerroksia, joita on myös läheisellä Bastuåkern-pellolla.
metsakeskus.1000038775 831 Kutilantaipale 2 10007 12001 13000 11042 27028 561145.00000000 6784937.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038775 Noin 50 x 50 m alalla on kymmenen puolijoukkueteltan paikkaa. Paikat erottuvat maastossa hyvin. Telttapaikat ovat 5-6 m halkaisijaltaan olevia, pyöreitä tasaisia aloja, jotka on tehty tasoittamalla rinnettä vaateriin ja muutoin ”möykkyistä” maastoa pengertämällä. Tasanteiden koko viittaa puolijoukkuetelttaan. Vuoden 1953 ilmakuvassa rinteen puusto on ollut hakattuna aukoksi siemenpuita lukuun ottamatta. Telttapohjien jäännökset näkyvät hyvin ilmakuvassa, tällöin ilmeisesti jo kasvipeitteen saaneina.
metsakeskus.1000038777 710 Raaseporin linna NW 10002 12016 13000 11006 27000 312988.00000000 6655277.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038777 Raaseporin linna perustettiin 1370-luvulla Länsi-Uudenmaan hallintokeskukseksi. Linna oli keskiajan lopulla Suomen tärkeimpiä kruununlinnoja, mutta se hylättiin 1550-luvulla, jolloin kruunun hallinnollisiksi keskuksiksi perustettiin Helsingin ja Tammisaaren kuninkaankartanot. Raaseporin linnaan liittynyt latokartano jatkoi sen sijaan toimintaansa ja linna lähialueineen säilyi osana kartanon maita 1900-luvulle asti. Monessa paikassa linnan ympäristössä on ihmistoiminnan jälkiä eri vuosisadoilta. Yksi tällainen paikka on linnalta noin 200 m luoteeseen sijaitsevan mäen ylärinteessä. Rinteessä erottuu SW-NE-suuntainen kuoppa. Sen pituus on 5 m, leveys 3 m ja syvyys noin 0,5 m. Kuopan alareunassa on noin 1,5 m leveä aukko tai uoma. Kuopan pohjalla on kairauksen perusteella runsaat 30 cm paksu kerros likaista hiekkaa, mutta ei hiiltä. Kuopasta noin 6 m kaakkoon on noin 1 x 2 m laaja ja 0,4 m syvä kuopanne. Kuopat saattavat olla nauriskuoppia, kellareita tai jonkinlaisia tuotantopaikkoja. Asian selvittäminen ja kuoppien ajoittaminen vaatii jatkotutkimuksia.
metsakeskus.1000038777 710 Raaseporin linna NW 10002 12009 13094 11006 27000 312988.00000000 6655277.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038777 Raaseporin linna perustettiin 1370-luvulla Länsi-Uudenmaan hallintokeskukseksi. Linna oli keskiajan lopulla Suomen tärkeimpiä kruununlinnoja, mutta se hylättiin 1550-luvulla, jolloin kruunun hallinnollisiksi keskuksiksi perustettiin Helsingin ja Tammisaaren kuninkaankartanot. Raaseporin linnaan liittynyt latokartano jatkoi sen sijaan toimintaansa ja linna lähialueineen säilyi osana kartanon maita 1900-luvulle asti. Monessa paikassa linnan ympäristössä on ihmistoiminnan jälkiä eri vuosisadoilta. Yksi tällainen paikka on linnalta noin 200 m luoteeseen sijaitsevan mäen ylärinteessä. Rinteessä erottuu SW-NE-suuntainen kuoppa. Sen pituus on 5 m, leveys 3 m ja syvyys noin 0,5 m. Kuopan alareunassa on noin 1,5 m leveä aukko tai uoma. Kuopan pohjalla on kairauksen perusteella runsaat 30 cm paksu kerros likaista hiekkaa, mutta ei hiiltä. Kuopasta noin 6 m kaakkoon on noin 1 x 2 m laaja ja 0,4 m syvä kuopanne. Kuopat saattavat olla nauriskuoppia, kellareita tai jonkinlaisia tuotantopaikkoja. Asian selvittäminen ja kuoppien ajoittaminen vaatii jatkotutkimuksia.
metsakeskus.1000038778 710 Raaseporin linna N 10001 12016 13000 11006 27000 313234.00000000 6655352.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038778 Raaseporin linna perustettiin 1370-luvulla Länsi-Uudenmaan hallintokeskukseksi. Linna oli keskiajan lopulla Suomen tärkeimpiä kruununlinnoja, mutta se hylättiin 1550-luvulla, jolloin kruunun hallinnollisiksi keskuksiksi perustettiin Helsingin ja Tammisaaren kuninkaankartanot. Raaseporin linnaan liittynyt latokartano jatkoi sen sijaan toimintaansa ja linna lähialueineen säilyi osana kartanon maita 1900-luvulle asti. Monessa paikassa linnan ympäristössä on ihmistoiminnan jälkiä eri vuosisadoilta. Yksi tällainen paikka on linnalta noin 100 m pohjoiseen sijaitsevan mäen rinteessä. Rinteessä erottuu neljä W-E-suuntaista matalaa (noin 0,3 m) kuoppaa, jotka ovat pituudeltaan 5 – 8 m ja leveydeltään noin 1,5 x 2 m. Niiden eteläpuolella kumpareen itärinteeseen kaivattu kaivettu muita suurempi kuoppa, jonka pituus on 5 m ja leveys 2 m. Tämän kuopan reunat ovat mahdollisesti kivettyjä. Kukkulan ylärinteellä on ollut elinkeinohistoriallista toimintaa. Yksi kuopista saattaa olla kellarin raunio. Kuoppien ajoittaminen ja niiden funktion määrittäminen vaatii jatkotutkimuksia.
metsakeskus.1000038779 710 Raseborg Kungsgården NW 10002 12016 13151 11006 27000 312086.00000000 6655806.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038779 Kohde sijaitsee tiheässä nuoressa sekametsässä noin 50 m länteen Raaseporin kartanon tonttimaan pohjoislaidalla olevasta työväen asuinrakennuksen rauniosta. Kohteen päällä on erityisen tiheä nuori kuusikko. Kohde on matalan noin 2 m leveän reunavallin reunustama pyöreähkö alue, jossa pintamaan alla oleva maannos on lähes pelkkää hiiltä. Kohteen halkaisija on noin 8 m.
metsakeskus.1000038780 710 Raseborg Kungsgården N 10002 12016 13174 11006 27000 312141.00000000 6655904.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038780 Kohde sijaitsee tiheässä nuoressa sekametsässä noin 100 m pohjoiseen Raaseporin kartanon tonttimaan pohjoislaidalla olevasta työväen asuinrakennuksen rauniosta. Kohde on keskellä metsää sijaitseva yli 1,5 m syvä pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on noin 4 m. Kuoppaa kiertää noin 1 m korkea ja 4 m leveä valli, joten koko rakenteen halkaisija on noin 12 m. Perimätiedon mukaan kohde on sudenkuoppa.
metsakeskus.1000038781 710 Fagernäs Granhammar W 10001 12016 13181 11006 27000 313231.00000000 6657093.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038781 Kohde sijaitsee Fagernäsin ja Huskvarnin välissä sijaitsevalla luoteis-kaakkoissuuntaisella kukkulalla Huskvarnträsketin eteläpuolella. Kukkula on kaakkoisosaltaan ainoastaan 15–25 m leveä kivinen harjumainen muodostelma. Alue näyttää toimineen karjakujana Adam Malmströmin kartassa vuodelta 1793. Luodetta kohti harjanne nousee ympäristöään selkeästi korkeammaksi kukkulaksi, jonka laki on avokallioaluetta. Kukkulan reunassa näkyy viimeisten vuosisatojen maankäytön merkkejä. Kukkulan itärinteessä on viisi kuopannetta, jotka kaikki ovat itä-länsi suuntaisia. Kuopanteet 2-5 sijaitsevat hieman alempana rinteessä suhteessa kuopanne 1:een. Kaikki kuopanteet ovat muodoltaan soikeita ja muistuttavat muodoltaan, kooltaan ja syvyydeltään hyvin paljon toisiaan. Kohteella on myös peltoterassi, joka erottuu selvästi kallioisen kukkulan eteläosassa. Se on itä-länsi suuntainen ja sen pohjoisreuna on selkeästi pengertynyt. Peltoterassin maannos on hyvin mustaa hiekan ja siltin sekoitusta, mutta ainoastaan noin 0,4-0,5 m syvyyteen. Pellon pinta erottuu ympäristöään rehevämpänä alueena, jossa kasvillisuus on heinäkasvien dominoivaa. Todennäköisesti peltoterassi on Adam Malmströmin karttaan vuodelta 1793 merkitty peltolohkona, mutta vuonna 1917 Volmar Svaetichinin kartassa paikalla ei enää ole peltoa.
metsakeskus.1000038781 710 Fagernäs Granhammar W 10001 12009 13094 11006 27000 313231.00000000 6657093.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038781 Kohde sijaitsee Fagernäsin ja Huskvarnin välissä sijaitsevalla luoteis-kaakkoissuuntaisella kukkulalla Huskvarnträsketin eteläpuolella. Kukkula on kaakkoisosaltaan ainoastaan 15–25 m leveä kivinen harjumainen muodostelma. Alue näyttää toimineen karjakujana Adam Malmströmin kartassa vuodelta 1793. Luodetta kohti harjanne nousee ympäristöään selkeästi korkeammaksi kukkulaksi, jonka laki on avokallioaluetta. Kukkulan reunassa näkyy viimeisten vuosisatojen maankäytön merkkejä. Kukkulan itärinteessä on viisi kuopannetta, jotka kaikki ovat itä-länsi suuntaisia. Kuopanteet 2-5 sijaitsevat hieman alempana rinteessä suhteessa kuopanne 1:een. Kaikki kuopanteet ovat muodoltaan soikeita ja muistuttavat muodoltaan, kooltaan ja syvyydeltään hyvin paljon toisiaan. Kohteella on myös peltoterassi, joka erottuu selvästi kallioisen kukkulan eteläosassa. Se on itä-länsi suuntainen ja sen pohjoisreuna on selkeästi pengertynyt. Peltoterassin maannos on hyvin mustaa hiekan ja siltin sekoitusta, mutta ainoastaan noin 0,4-0,5 m syvyyteen. Pellon pinta erottuu ympäristöään rehevämpänä alueena, jossa kasvillisuus on heinäkasvien dominoivaa. Todennäköisesti peltoterassi on Adam Malmströmin karttaan vuodelta 1793 merkitty peltolohkona, mutta vuonna 1917 Volmar Svaetichinin kartassa paikalla ei enää ole peltoa.
metsakeskus.1000038782 710 Grönborgin tie 10002 12005 13071 11006 27000 313428.00000000 6655569.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038782 Raaseporin linnan ja Snappertunan kylän ja kappelin välillä on luultavasti ollut jo varhain tieyhteys. Grönborgin torppa, josta on varhaisin maininta vuodelta 1712, sijaitsee linnan ja Snappertunan välillä paikassa, josta on hahmotettavissa kulkureitti molempiin suuntiin. Vuoden 1816 kartassa näkyy Grönborgista kappelille vievä tie. Sama tieura on merkitty polkuna vielä 1900-luvun lopun peruskartoille. Noin 3 metriä leveä tieura kulkee metsän halki pienten kalliokohoumien välitse. Kasvillisuus on kuusivaltaista sekametsää. Tieraunion pohjoispää päättyy pienelle peltoaukealle, eteläpää kulkee Grönborgin torpan tontin halki. Tien eteläpäädyn koordinaatit P 6655367, I 313406 Tienpohjan eteläpää sijaitsee Grönborgin torpan piha-alueella ja on osin tuhoutunut
metsakeskus.1000038782 710 Grönborgin tie 10002 12005 13071 11010 27000 313428.00000000 6655569.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038782 Raaseporin linnan ja Snappertunan kylän ja kappelin välillä on luultavasti ollut jo varhain tieyhteys. Grönborgin torppa, josta on varhaisin maininta vuodelta 1712, sijaitsee linnan ja Snappertunan välillä paikassa, josta on hahmotettavissa kulkureitti molempiin suuntiin. Vuoden 1816 kartassa näkyy Grönborgista kappelille vievä tie. Sama tieura on merkitty polkuna vielä 1900-luvun lopun peruskartoille. Noin 3 metriä leveä tieura kulkee metsän halki pienten kalliokohoumien välitse. Kasvillisuus on kuusivaltaista sekametsää. Tieraunion pohjoispää päättyy pienelle peltoaukealle, eteläpää kulkee Grönborgin torpan tontin halki. Tien eteläpäädyn koordinaatit P 6655367, I 313406 Tienpohjan eteläpää sijaitsee Grönborgin torpan piha-alueella ja on osin tuhoutunut
metsakeskus.1000038784 710 Slottsströmmen 10002 12005 13069 11006 27000 312928.00000000 6655302.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038784 Raaseporin linna perustettiin 1370-luvulla Länsi-Uudenmaan hallintokeskukseksi. Linna oli keskiajan lopulla Suomen tärkeimpiä kruununlinnoja, mutta se hylättiin 1550-luvulla, jolloin kruunun hallinnollisiksi keskuksiksi perustettiin Helsingin ja Tammisaaren kuninkaankartanot. Raaseporin linnaan liittynyt latokartano jatkoi sen sijaan toimintaansa ja linna lähialueineen säilyi osana kartanon maita 1900-luvulle asti. Raaseporin kartanolta linnalle ja Slottsängenille on johtanut tie ja sen varrella on vuosisatojen ajan ollut Slottsströmmenin eli nykyisen Raaseporinjoen ylittänyt silta. Raaseporin kartanon eli everstinpuustellin haltijat olivat velvollisia ylläpitämään tätä siltaa. Silta on merkitty jo Barsgårdin ja Snappertunan konseptikarttaan (Broterus, S. 1695). Samassa kartassa on sillan eteläpuolelle piirretty rantavaja (sjöbod). Molemmat löytyvät myös myöhemmiltä kartoilta (mm. 1816). Nykyisen sillan molemmissa päissä on lohkokivistä rakennettu, kylmämuurattu arkku, joiden varaan sillan puukansi on perustettu. Kiviarkkujen alta joen pohjasta pilkottaa salvottuja hirsiä, joiden varaan nykyiset arkut on perustettu. Hirret lienevät peräisin paikalla olleista vanhemmista silloista. Noin 13 m läntisestä silta-arkusta etelään jokirannassa on pystypaalun pää (halk. 17 cm). Noin 36 m läntisestä silta-arkusta etelään on joen länsirannalla kaksi rantaa vasten kohtisuorassa olevaa kiviriviä, pyöreistä luonnonkivistä koostuva harva kivijalka. Kivirivit ovat noin 5,5 m pitkiä ja niiden etäisyys toisistaan on noin 5,5 m. Kyseessä on todennäköisesti vanhan rantavajan kivijalka.
metsakeskus.1000038785 710 Lill-Barsgård Hagabo 10007 12011 13117 11006 27000 312925.00000000 6656397.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038785 Kohde sijaitsee Hagabo-nimisen kallioisen harjanteen lounaispäässä. Kohteen itä- ja länsipuolella on Lill-Barsgårdin pellot. Rinne paikalla viettää loivasti kohti kaakkoa. Alue ei ole missään käytössä nykypäivänä vaan se on metsittynyt havupuustolla ja aluskasvillisuus koostuu lähinnä varvikosta ja heinäkasvustosta. Maannos alueella on hiekkaa, jossa kiviä löytyy ainoastaan harvakseltaan. Erityisesti kohteen kaakkoispäätä on käytetty kaatopaikkana. Kohde koostuu viidestä kuopasta, jotka sijaitsevat suoralla kaakkois-luoteissuuntaisella linjalla. Rakenteet 1-4 ovat vierekkäin melkein kiinni toisistaan, usein ainoastaan matalan kapean kannaksen erottamina, kun taas rakenne 5 sijaitsee hieman erillään. Osaa rakenteista 1-4 erottaa ainoastaan matala kynnys, joka tekee niiden erottamisen toisistaan tulkinnanvaraiseksi. Kuopat liittyvät todennäköisesti sodanaikaiseen kotirintamajoukkojen varustusten rakentamiseen. Rakenteet 1-4 ovat tulkittavissa tykkiasemiksi ja niiden suojahuoneiksi, kun taas rakenne 5 voisi olla korsu tai tulenjohtoasema lähipuolustusasemineen. Tulkintaa vaikeuttaa myöhempi maankäyttö hiekanoton ja kaatopaikkakäytön muodossa. Varmuudella ei pysty sulkemaan laajan hiekkakuoppien sarjaa pois, vaikka tosin Hagabon alueella on lähempänä peltojen reunoja useita hiekkakuoppia.
metsakeskus.1000038785 710 Lill-Barsgård Hagabo 10007 12011 13113 11006 27000 312925.00000000 6656397.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038785 Kohde sijaitsee Hagabo-nimisen kallioisen harjanteen lounaispäässä. Kohteen itä- ja länsipuolella on Lill-Barsgårdin pellot. Rinne paikalla viettää loivasti kohti kaakkoa. Alue ei ole missään käytössä nykypäivänä vaan se on metsittynyt havupuustolla ja aluskasvillisuus koostuu lähinnä varvikosta ja heinäkasvustosta. Maannos alueella on hiekkaa, jossa kiviä löytyy ainoastaan harvakseltaan. Erityisesti kohteen kaakkoispäätä on käytetty kaatopaikkana. Kohde koostuu viidestä kuopasta, jotka sijaitsevat suoralla kaakkois-luoteissuuntaisella linjalla. Rakenteet 1-4 ovat vierekkäin melkein kiinni toisistaan, usein ainoastaan matalan kapean kannaksen erottamina, kun taas rakenne 5 sijaitsee hieman erillään. Osaa rakenteista 1-4 erottaa ainoastaan matala kynnys, joka tekee niiden erottamisen toisistaan tulkinnanvaraiseksi. Kuopat liittyvät todennäköisesti sodanaikaiseen kotirintamajoukkojen varustusten rakentamiseen. Rakenteet 1-4 ovat tulkittavissa tykkiasemiksi ja niiden suojahuoneiksi, kun taas rakenne 5 voisi olla korsu tai tulenjohtoasema lähipuolustusasemineen. Tulkintaa vaikeuttaa myöhempi maankäyttö hiekanoton ja kaatopaikkakäytön muodossa. Varmuudella ei pysty sulkemaan laajan hiekkakuoppien sarjaa pois, vaikka tosin Hagabon alueella on lähempänä peltojen reunoja useita hiekkakuoppia.
metsakeskus.1000038786 710 Olofsborg 10007 12011 13117 11006 27009 312570.00000000 6655988.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038786 Kohdetta koskien löytyi Museoviraston arkistosta ilmoitus kuopista, jotka saattoivat olla tykkiasemia. Kukkula on nykyisin tiiviisti rakennettu ja monet omakotitalot näyttivät tarkastustilanteessa olevan suhteellisen uusia. Kohteita ei paikallistettu, vaikka kukkulan lakea ja rinteitä käveltiin läpi.
metsakeskus.1000038787 710 Raseborg Kungsgård W 10007 12011 13113 11006 27009 312145.00000000 6655722.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038787 Kohde sijaitsee tiheässä sekametsässä noin 200 m länteen Raaseporin kartanon tonttimaalta. Kohde sijaitsee metsässä vajaat 50 m pellonreunasta koilliseen viettävässä rinteessä. Kohteen eteläpuolella on korkea avokallio. Kohde on keskellä metsää sijaitseva, vallien reunustama pyöreä alue, jonka sisäosan halkaisija on noin 5 m. Vallien korkeus on lähes 2 m ja leveys 4 m. Vallin itäsivulla on aukko, josta pääsee kohteeseen sisälle. Vallien suojaaman alueen sisällä ei maanpinnan alla ole merkkejä kulttuurikerroksesta. Kohteesta noin 20 m etelään on kallion pohjoisrinteen tasanteella kiviröykkiö. Se on muodoltaan soikea ja laajuudeltaan 4 x 5,5 m. Röykkiön korkeus on noin 0,7 m. Se koostuu isoista kivistä, joiden halkaisija on noin 0,3 – 0,6 m. Röykkiö sijaitsee kalliopohjalla eikä kivien välissä ole maata. Paikalta on pellolle noin 25 m, mutta pelto on lähes 10 m alempana, joten kyse ei ole raivausröykkiöstä vaan röykkiö liittynee lähellä olevaan vallin suojaamaan rakenteeseen. Vallin suojaama alue ja kiviröykkiö liittyvät todennäköisesti sodanaikaiseen (1939–1944) kotirintamajoukkojen varustusten rakentamiseen, kuten kohteilla Hagabo ja Olofsborg olevat rakenteet. Vallin suojaama alue tulkittiin korsunpohjaksi.
metsakeskus.1000038788 753 Kitö 1 10002 12017 13193 11006 27008 414103.00000000 6679985.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038788 Sijaintipaikka on Sipoon sisäsaariston itäosassa Kitön luoteiskärjen lähellä jyrkän kallion vieressä noin kahdeksan metrin syvyydessä. Puurunkoisen aluksen hylky, jonka runko on uponnut lähes kokonaan pohjamutaan, ainoastaan keula nousee pohjan yläpuolelle noin puolen metrin verran. Noin 12-15 metrin päässä keulasta pohjasedimentistä nousee myös pumpunputki ja mahdollisesti perävantaan kärki. Keulaosassa voidaan tunnistaa keularanka ja sen päällä lepäävä keulapuomi, joka paljastaa aluksen olleen purjehtija. Keulassa on jäljellä ankkuripelin posket ja itse ankkuripelin rulla. Keulan paapuurinpuoleisten kylkilautojen kiinnittymistä keularankaan tarkasteltaessa voidaan todeta aluksen olleen limisaumainen. Metallin korrodoitumisen ja puumateriaalin erodoitumisen perusteella hylkyä voidaan hyvin todennäköisesti pitää yli 100 vuotta sitten uponneena eli kiinteänä muinaisjäännöksenä. Aluksen voidaan olettaa olleen noin 15 metriä pitkä, todennäköisesti yksimastoinen, limisaumainen, havupuusta rakennettu purjealus (jahti?). Hylky ilmoitettiin Museovirastolle 2020. Ilmoittajan mukaan jaala on jäänyt hylyksi ehkä jo 1800-luvun puolella. Suomen meriarkeologinen seura teki tarkistus- ja kuvauskäynnin hylylle 2025.
metsakeskus.1000038789 753 Kitö 2 10007 12017 13193 11006 27000 415593.00000000 6680551.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038789 Sijaintipaikka on Sipoon sisäsaariston itäosassa Kitö -saaren pohjoisrannan itäosassa. Sijaintipaikkatieto on epätarkka. Jaalan hylky. Hylyn ilmoittajan antaman tiedon mukaan jaalan nimi oli Alli ja sen omisti aikoinaan A.Nyman.
metsakeskus.1000038790 753 Kitö 3 10007 12017 13193 11006 27000 415154.00000000 6679096.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038790 Sijaintipaikka on Sipoon sisäsaariston itäosassa Kitö -saaren itärannalla olevassa Svartviken -lahdessa. Sijaintipaikkatieto on epätarkka. Svartviken -lahden pohjassa tiedetään olevan useita jaalan hylkyjä, muun muassa Freja ja Fortuna. Frejan omistaja oli A.Gröhn.
metsakeskus.1000038791 423 Riikilä 2 10002 12008 13000 11033 27018 252738.00000000 6717135.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038791 Savijoen ääreltä pellolta on metallinetsinnässä vuosina 2020 ja 2021 löydetty suuri määrä myöhäisrautakautisia metalliesineitä. Lisäksi alueelta on havaittu sulanutta pronssia, ja pellon pinnalla on ympäristöään tummempi kohta. Sama löytöalue jatkuu Raukkalantien länsipuolella kohteena Äyräs 2 (1000039617). Kohteiden yhteenlaskettu laajuus on noin 300 x 500 metriä. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM14705, 14710, 14736, 14737, 14744, 14748, 14764, 14819, 14820, 15190, 19418, 19639, 19695, 20137, 20248, 20535, 20801, 20802, 21123, 32651, 33624. Vaatii lisäselvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038795 895 Hangri-Linnaluhta 2 10002 12002 13000 11033 27000 208652.00000000 6754793.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038795 Loivasti lounaaseen viettävältä kuusivaltaiselta rinteeltä metallinetsinnässä löytynyt rautainen putkikirves ja kaksi alakohteiksi merkittyä myöhäisrautakautista punnusta. Sirppujoelle matkaa n. 250 m. Löytösyvyys 10 - 30 cm. Löytäjän mukaan hiekkaisessa maassa oli palanutta kiveä ja nokea.
metsakeskus.1000038796 698 Ounaskoski 10002 12004 13043 11006 27008 444100.00000000 7376244.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038796 Rovaniemen uimarannalla, Jätkänkynttilän sillan eteläpuolella Ounaskosken kohdalla, on hyvin säilynyt historiallinen (1800-luku) kylmämuurattu lohikellari. Se sijaitsee hiekkarantalohkoja erottavalla nurmisella kummulla, jonka päällä kasvaa pari leppää. Kellarin rakenteet ovat pääosin nurmen ja turpeen peitossa, mutta oviaukon liuskekivistä muurattu karmi on näkyvillä, samaten kellarin oviaukon puoleisen seinämän kivirakenteita. Kellari on todennäköisesti rakennettu luontaiseen rantatörmään. Korkeutta rakenteella on arviolta n. 1.5 m. Kellari on paikallistietojen mukaan alun perin ollut Erkkilän talon lohikellari vuoteen 1915 asti, jolloin sen omistus on siirtynyt Tervolan kunnan esimiehenä toimineelle Johan Henrik Hervalle. Kohde on säilyneisyytensä ja sijaintinsa puolesta hyvin harvinainen lohitalonpoikaiskulttuurin jäännös. Sen merkitys erityisesti Kemijokivarren kulttuurihistorialle on merkittävä.
metsakeskus.1000038797 922 Nokiniitynmäki 10002 12002 13000 11033 27000 322793.00000000 6800019.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038797 Paikalta löydetty metallinetsinnässä mm. kaksiteräisen miekan säilä, palamatonta luuta, pronssiesine, nuolenkärki, rautaveitsi ja veitsenkatkelma. Alueelta on löytynyt aiemmin myös rautakuonaa (vahvistamaton tieto). Tarkkuusinventoinnissa 2020 tarkastettiin metallinetsinnässä löydettyjen esineiden löytöpaikat sekä tehtiin alueelle koekuoppia. Paikalla on todennäköisesti tasaisenmaan polttokenttäkalmisto, jossa on löytökeskittymiä ja näiden välissä tyhjiä alueita. Kohteen maannos on moreenia tai kivensekaista hiekkaa. Havaintojen perusteella alueella on paikoittain kiveystä, joka alapuolella on havaittavissa nokimaata ja hiilenpaloja. Alueella ei ole havaittavissa selkeitä maanpinnan yläpuolisia rakenteita, kuten röykkiöitä. Alueen tarkempi rajaaminen vaatii laajempaa koekaivausta.
metsakeskus.1000038798 581 Kuuhimo 10002 12016 13175 11006 27000 287910.00000000 6887401.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038798 Kuuhimojärven länsipuolella, Kuuhimon talolle vievän Kuuhimontien mutkan kaakkoispuolella sijaitsee peruskartallekin merkitty tervahauta. Tervahauta on aivan tien vieressä, mutta sen havaitsemista hankaloitti tiheä kasvillisuus. Paikalla on halkaisijaltaan noin 15 m kokoinen laakea tervahauta. Hautaa kiertävän vallin osuutta sen halkaisijasta on noin 3-4 m. Haudan korkeus maanpinnasta (haudan ulkopuolelta katsoen) on noin 1,1-1,4 m. Tervahaudan keskikohdan syvyys vallin päältä katsottuna on noin 70-90 cm. Halssiaukko aukeaa kohti länttä ja on leveydeltään hieman alle kaksi metriä. Hals-siaukon alaosa on kaivettu muutamia kymmeniä senttejä maanpinnan ala-puolelle.
metsakeskus.1000038799 581 Kuusisto 10002 12016 13175 11006 27000 288925.00000000 6884271.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038799 Vuorijärven länsipuolella Vuorijoella, noin 80 m Karviantiestä (274) etelään, sijaitsee halkaisijaltaan noin 13 m laakea tervahauta. Paikalla kasvaa nuorehkoa sekametsää. Tervahaudan vallit ovat noin 3-4 m levyiset. Tervahauta on lännen puoleiselta reunaltaan matala (alle 40 cm). Idän puoleisella sivustalla tervahaudan korkeus sen ulkopuolelta katsottuna on hieman alle metri. Haudan syvyys vallin laelta katsottuna on noin 60-80 cm. Tervahauta sijoittuu itään laskevan terassin reunalla ja sen halssiaukko aukeaa kohti itää. Halssiaukon syvyys tervahaudan reunalla on noin 1,7 m (tervahaudan vallin laelle) ja leveys pohjalta noin 70 cm. Aukko on kaivettu tai se on kulunut loivapiirteiseksi siten, että maanpinnan tasalla sen leveys on liki kaksi metriä.
metsakeskus.1000038800 581 Rajala 10007 12004 13054 11006 27000 283295.00000000 6888016.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038800 Kovesjärven länsirannalta, Rajaltan talon ja kesämökin väliseltä avarapohjaiselta lehtipuuvaltaiselta metsämaalta todettiin 16 erikokoista kiviröykkiöitä sekä noin 50 m pituinen kiviaita. Havaitut röykkiöt ovat vaihtelevan kokoisia; pienimmän koko oli hieman alle 1 x 1 m (korkeus 40 cm) ja suurimman noin 6 x 4 m (korkeus noin 80 cm). Osa röykkiöistä oli pyöreähköjä ja osa ennemminkin pitkulaisia. Alueen pohjoislaidan kiviaita on 1,5-2 m leveä ja 60-90 cm korkea. Vuoden 1959 peruskartalla paikalle on merkitty pirstaleinen pelto, samoin kuin 1800-luvun pitäjänkartoilla. Pitäjänkartoilla paikka on Vuorijärven kylän Rajalan torpan maita. Parkanon ja Kihniön kirjan mukaan ennen isoajakoa (1777-1801) kylään oli perustettu seitsemän torppaa ja Rajalan torppa ei ollut yksi niistä. Nähdyn perusteella röykkiöt ja kiviaita ovat pienimuotoisen peltoviljelyn raivauksen yhteydessä syntyneitä. Vanhojen karttojen ja lähdetietojen perusteella ne ovat todennäköisesti syntyneet 1800-luvun alkupuoliskolla. Kohde tulkitaan sen suhteellisen nuoren iän perusteella muuksi kulttuuriperintökohteeksi.
metsakeskus.1000038801 581 Vuorijärvi 10001 12001 13016 11006 27006 286429.00000000 6883667.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038801 Vuorijärvi mainitaan kylänä 1630 verokirjoissa, jolloin sen ainoa talo on ollut Vanhatalo. Nykyisin Vanhatalo -niminen talo sijaitsee Vuorijärven etelä-päässä, Hanhijärvestä Vuorijärveen laskevan joen länsirannalla. Talon sijainti on ollut nykyisellään peruskartan 1959 laatimisen aikaan, kuten myös 1908 tiluskartan laatimisen aikaan. Tiluskartalla on mielenkiinnon herättävä viljelemätön kohta noin 100 m lounaaseen nykyisestä talosta; kohta sijoittuu keskelle nykyistä tietä.1800-luvun pitäjänkarttojen perusteella (1847 ja 1892) talon paikkaa on vaikea, ellei mahdotonta, asemoida 50 m tarkkuutta paremmin. Eri-ikäisten karttojen peltokuvioita vertailemalla vaikuttaisi kuitenkin siltä, että pitäjänkarttojen laatimisen aikaan talo on sijainnut samalla paikalla kuin tiluskartan 1908 viljelemätön saareke nykyisen tien kohdalla. Vuoden 1841 tilusvaihtoa käsittelevään karttaan talonpaikka (Wuorijärvi hemman) on merkitty hieman laajempana kuin pitäjänkartoilla. Tällä kartalla talo sijoittuu nykyisen tien kohdalle, tien eteläpuoleiseen peltoon sekä ladon/talousrakennuksen kohdalle. Vanhoilta kartoilta paikannettu talon paikka sijoittuu siis nykyisen tien kohdalle, peltoon sekä ladon/talousrakennuksen kohdalle. Maastotarkastuksen aikaan pelto oli kyntämättä, eikä peltomultaa laonneen heinän seasta erottunut lainkaan, mistä syystä pintapoimintamahdollisuudet olivat surkeat. Paikalle tehtiin 13 koekuoppaa, joista viisi sijoittui tien pohjoispuolelle. Lisäksi tehtiin kymmenkunta kairausta. Näiden perusteella pellon muokkauskerroksen paksuus paikalla on 15-30 cm, minkä alla maalajina on hiekka. Muokkauskerroksesta tavattiin satunnaisia hiilen paloja sekä kaksi pientä tiilen murua. Vanhasta talonpaikasta ei siis saatu konkreettisia todisteita, mutta useiden vanhojen karttojen perusteella Wuorijärven talo on sijainnut kyseisellä paikalla. Kohde katsotaan tässä yhteydessä mahdolliseksi muinaisjäännökseksi, jonka aluerajaus perustuu tiluskartoilta (1908 ja 1841) sekä pitäjänkartoilta (1892 ja 1847) paikannettuun tonttimaahan. Noin 40 metriä kohdepistemerkinnästä luoteeseen, Vanhantalontien takaa, on metallinetsinnässä löytynyt Kristiina-kuningattaren aikainen 1/4 äyrin raha (Ilppari ILM29949).
metsakeskus.1000038802 758 Leväsaarenoja 10007 12001 13000 11006 27009 453490.00000000 7494587.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038802 Leväsaarenoja sijaitsee Alalaen ja Sivakkavaaran välissä ja laskee etelään kohti Jeesiöjokea. Kohde sijaitsee Leväsaarenojan latvoilla, ojan itärannalla ja muutaman metrin pohjoiseen talvitiestä. Ojan varsi on lehtoa jossa kasvaa tiheä koivu- ja kuusimetsä, aluskasvillisuus on vieressä rehevä. Myös kämpän päällä kasvaa koivua ja kuusta, mutta aluskasvillisuus on vähäinen, lähinnä sammalia. Suuri kämpän pohja, koko 27,5 m x 7,5 m. Pohjois-etelä suuntainen, jäljellä on pari kertaa aluskasvillisuuden peittämiä seinähirsiä. Kämpässä on ollut neljä huonetta, joista päätyhuoneissa on suuret liuskekivistä tehdyt piisikiveykset. Ne ovat kooltaan noin 3 m x 3 m ja eteläpään kasa on lähes 1,5 m korkea. Seinähirret ovat varsin maatuneet, mutta niissä on havaitttavissa pokasahalla tehdyt nurkkasalvokset. Pohjoispäädyn huone on varsin pieni. Mahdollisesti päätyhuoneet ovat asuinhuoneet ja keskiosa talli ja/tai varasto. Savottakämppä, joka rakenteiden maatuneisuuden perusteella on 1900-luvun alkupuoliskolta.
metsakeskus.1000038803 758 Alalaki 10007 12013 13127 11006 27000 453130.00000000 7495024.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038803 Kohde sijaitsee Alalaen itäreunalla, nykyisen tieuran länsipuolella on lyhyt pätkä vanhaa kulku-uraa, jonka viereisessä vanhassa männyssä on pilkka. Suuri mänty johon on veistetty pilkka, joka on 80 cm korkea ja 20 cm leveä. Pilkkaa on laajennettu jossain vaiheessa kun se on ollut kasvamassa umpeen. Pilkassa on puukolla kaiverrettu risti ja sen alla vuosiluku 1935 sekä kirjaimet H.P. Pilkka on puun länsipuolella, vanhalle tieuralle päin. Tieuran toisella puolella on konttipuu/hihnankuivatuspuu, veistetty puukalikka on lyöty suorassa kulmassa puun kylkeen, puu on haljennut päästä. Sen alla on umpeen kasvanut kapea pilkka ja mahdollinen toinen konttipuun paikka. Pilkkkapuu on arviolta noin 150-200 vuotta vanha. Poromies on kuollut paikalla sydänkohtaukseen töissä ollessaan.
metsakeskus.1000038805 297 Kukkola 10007 12001 13013 11006 27000 506597.00000000 6970618.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038805 Kukkolan kantatila, jonka maille rakennettiin Sourun rautaruukki 1800- luvun lopulla. Kukkolan iän osalta tällä hetkellä ainoa varma tieto on se, että tila on ollut olemassa viimeistään 1700-luvun lopulla ja on merkitty vuoden 1781 isojakokarttaan. Sourun ruukin aluetta kuvaavassa kartassa vuodelta 1900 alueella on vielä rakennuksia. Kukkolan tilan paikka on nykyään sakean metsän ja tiiviin aluskasvillisuuden peittämä hehtaarin kokoinen alue. Inventoinnin yhteydessä alueelta löydettiin kahden rakennuksen ja yhden kellarin jäännökset. Ensimmäinen rakennuksen pohja sijaitsee noin 30 metriä Kuopio-Karttula valtatiestä etelään ja on noin 8 x 8 metriä laaja. Kasvillisuuden ja puuston peitossa oleva kivijalka on tehty isoista harmaakivistä laastia käyttämättä. Noin 20 metriä edellisestä rakennuksesta etelään on kellari. Kellari erottuu noin 2 metriä leveänä, 3 metriä pitkänä ja 0,5 metriä syvänä kuoppana, jolla on harmaakiviset seinät. Kellari on runsaan aluskasvillisuuden peitossa. Välittömästi edellisen kellarin länsipuolella on aluskasvillisuuden peitossa oleva rakennuksen pohja. Rakennuksen koko on noin 17 x 10 metriä. Kivijalat ovat isoista harmaakivistä ilman laastia tehdyt.
metsakeskus.1000038806 687 Iso-Valkeinen 10007 12017 13193 11006 27000 576515.00000000 7020278.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038806 Kohde sijaitsee Rautavaaran Iso-Valkeinen-järven pohjoisosan itärannalla suoalueen reunalla. Kohde on suon rantapenkkaan osittain hautautunut koplukka-lautta, joka on tehty tukeista. Tukeissa on neliönmalliset veistetyt kolot. Lautasta on näkyvillä veden alla noin metrin verran. Suo on kasvanut lautan muiden osien päälle. Ilmoittajan tietojen mukaan Iso-Valkeisesta ei ole nostettu järvimalmia, kuten läheisestä Ala-Luosta -järvestä. Ala-Luostalla on käytetty vielä 1910-luvun tietämissä koplukoita muikkunuotan vedossa.
metsakeskus.1000038807 260 Valkiajärvi 1 10007 12017 13193 11002 27000 649141.00000000 6880235.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038807 Kohde sijaitsee Kiteen Valkiajärven luoteisrannalla. Neljästä tukista muodostuva lautta sijaitsee noin 2 m syvyydessä. Lautan puuaines on kovaa. Viistottujen tukkien pituus on noin 2,5 m. Lautan neljästä tukista kolme on edelleen yhdessä, neljäs on irronnut kiinnitysriu’sta. Naulojen jälkiä ei ole havaittavissa.
metsakeskus.1000038808 260 Valkiajärvi 2 10007 12016 13152 11002 27000 649074.00000000 6880225.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038808 Kohde sijaitsee Kiteen Valkiajärven luoteisosassa. Kohde on liistekatiska, joka sijaitsee noin 0,5 - 1,5 metrin syvyydessä. Katiskassa on havaittavissa sisäänmenoaukko, jonka leveys on noin 40 cm. Katiskaan liittyy mahdollinen ohjeaita.
metsakeskus.1000038809 758 Schutzwall 10007 12011 13114 11042 27028 505469.00000000 7561641.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038809 Kohde on osa saksan armeijan rakentamaa Schutzwall-puolustuslinjaa. Valtatien 4 itäpuolella puolustusrakennelma on yli viisi kilometriä pitkä. Se ulottuu luode-kaakko suuntaisena Pikku Tankavaaran ja Purnunokan lounaisrinteitä pitkin Purnunokan kaakkoispuolelle saakka. Puolustusrakenne koostuu erillaisista tuliasemista ja niiden takana olevista majoituskorsuista. Tuliasemia on eri tyyppisiä, mm. taistelukaivantoa, avoimia kahden miehen poteroita ja avoimia konekivääripoteroita. Ylempänä rinteessä on tähystysasemia, jotka ovat pääosin kivirakenteisia. Poteroiden edessä, alarinteen puolella, on ollut piikkilanka-aita. Piikilanka on kiinnitetty puiden runkoihin, joissa sitä on pätkiä jäljellä. Piikkilankaa on kerätty pois ja sitä on aitalinjan läheisyydessä kasoina. Poteroiden ja korsujen puurakenteet ovat säilyneet vaihtelevasti. Osassa korsuista kattorakenteet ovat yhä ehjät.
metsakeskus.1000038810 732 Käsmänjoki 1 10007 12016 13000 11006 27009 572427.00000000 7419754.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038810 Kohde sijaitsee Käsmänjoen itärannalla olevalla joenvarsiniityllä, parinkymmenen metrin etäisyydellä joesta, Lautakodanaavan länsipuolella. Kohteessa on niittyladon jäännös. Rakennus on 5 m pitkä ja 5,5 m leveä. Lyhempi sivu on koillis-lounaissuunntainen, ja joenpuolella lounaispään keskellä on 1,8 m leveä oviaukko. Rungosta on jäljellä 9 hirsikertaa. Lato on rakennettu pyöröhirsistä, ja nurkissa on hirsien alapuolelle kirveellä veistetyt koirankaulasalvokset. Hirsien päät on katkaistu kirveellä, ja jätetty eripituisiksi. Oviaukon kohdalta hirret on sahattu poikki samanpituisiksi. Lattia on tehty poikittaisista riuuista ja kattorakenteista on jäljellä halkaistuja lautoja. Kyseessä on 1900-luvulle ajoittuva niittylato. Vuoden 1963 topografisen kartan mukaan Käsmänjoen ja Pahto-ojan joenvarsiniityillä on ollut kymmeniä niitylatoja, mutta ilmakuvan perusteella suurin osa näistä on siirretty pois. Muutamia, kuten Käsmänjoki 1, on jätetty paikoilleen. Kyseistä latoa ei ole merkitty vuoden 1963 karttaan, mutta se ei liene 60-lukua nuorempi, sillä luonnonniittyjen käyttö alkoi loppua 1960-luvulla.
metsakeskus.1000038811 732 Pahto-oja 1 10007 12016 13000 11006 27009 573499.00000000 7420562.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038811 Kohde sijaitsee Lautakodanaavan pohjoispuolella, Pahto-ojan etelärannalla olevalla joenvarsiniityllä, parin metrin etäisyydellä jokitörmästä. Kohteessa on niittyladon jäännös. Ladosta on jäljellä vain kasvillisuuden osittain peittämä alin hirsikerta ja lattiariuut. Rakennus on kooltaan n. 5,5 m x 4,5 m. Pitkä sivu on kaakko-luodesuuntainen. Lattiariuut ovat lyhyen sivun suuntaiset. Kyseessä on 1900-luvulle ajoittuva niittylato, joka on siirretty pois. Lato on merkitty vuoden 1963 topografiseen karttaan. Kartan mukaan Käsmänjoen ja Pahto-ojan joenvarsiniityillä on ollut kymmeniä niitylatoja, mutta ilmakuvan perusteella suurin osa näistä on siirretty pois.
metsakeskus.1000038812 758 Isolehto 10007 12001 13000 11006 27009 471668.00000000 7506976.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038812 Kohde sijaitsee Isolehdon itäreunalla, Paskahaaraan laskevaa ojaa reunustavan suon reunassa. Ympärillä on kuivahkoa kangasta, sekametsää, kämpän edessä on ruohikkoinen aukea. Kämpän jäännös, koko 6,8 m x 5,8 m, lähes pääilmansuuntien mukainen. Valmistettu kuorimattomista pyöröhirsistä, sisäseiniä ei ole tasoitettu, sammalta tilkkeenä. Puut on katkaistu moottorisahalla, ja myös osa salvoksista on tehty moottorisahalla, mutta pääosin ne on veistetty kirveellä. Salvokset ovat pääosin hirsien alapuolella, mutta osin myös yläpuolella. Hirsiä on myös veistetty yläpuolelta satulanurkan tyyliin. Pääosin kahdeksan tai yhdeksän hirsikertaa jäljellä, paitsi kaakkoiskulmassa on vain viisi hirsikertaa koska seinä on sortunut oviaukon vierestä. Oven reunassa ei ole karapuita, vaan vain rima ulkopuolella, ja kamanalaudat sisäpuolella. Kämpän sisällä on kattopuiden jäänteitä ja kattohuopaa, ikkunan edessä on pöydän jäänteet. Sisällä on myös öljytynnyrin puolikkaasta tehty kamiina. Rakennuksessa on kaksi ikkunaa, ja eteläseinän vieressä on mahdollinen laveritason jäännös. Mahdollisesti 1950 tai -60-luvun kämppä, Ympäristössä on runsaasti öljy- yms. purkkeja. Sisällä kasvaa koivuja. Puretun rakennuksen pohja talvitien pohjoispuolella. Koko 6,5 m x 5,4 m, pohjarakenteet ovat jäljellä, päällä kasvaa pajuja ja karhunsammalta. Vieressä on muutamia lautoja, mahdollisesti ovi? Peltipurkkien perusteella ollut käytössä ainakin vielä 1960-luvulla.
metsakeskus.1000038813 758 Kaarestunturi 1 10007 12001 13000 11006 27009 468940.00000000 7493078.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038813 Kohde sijaitsee Kaarestunturin kaakkoisreunalla, Kiimajängänojan latvoilla, talvitien/moottorikelkkareitin vieressä, sen molemmin puolin. Lehtomainen sekametsä jossa kasvaa tiheähkösti koivuja, kuusia ja muutamia mäntyjä. Aluskasvillisuus on saniaisia, horsmaa, sammalia, kurjenjalkaa ja metsäimarretta. Alueella on kolmen suuren kämpän jäännökset. Kämppä 1, suuri kämpän jäännös joka on valmistettu suurista pyöröhirsistä, hirsien halkaisijat tyvestä 35–40 cm. Luode-kaakko suuntainen, koko 20,6 m x 10,2 m. Ainakin kolme väliseinää jäljellä joten rakennuksessa on ollut neljä huonetta. Länsinurkassa on säilynyt viisi hirsikertaa, muissa vähemmän. Hirsissä on ollut kuori päällä ja sammalta tilkkeenä, sisäseiniä ei ole tasoitettu. Yläpuoliset, sahalla tehdyt, suorakulmaiset salvokset. Hieman kattorakenteita on säilynyt. Lounaisseinässä on pieni kahteen hirteen veistetty valoaukko. Jokaiseen huoneeseen on vähintään yksi ovi, osaan kaksi, niiden karapuiden kolot ovat näkyvissä hirsien päissä. Ei jälkiä liedestä. Hirsien päällä kasvaa sammalia, ja kämpän alueella runsaasti koivuja. Rakenteiden perusteella mahdollisesti talli. Kämppä 2, sijaitsee edellisestä koilliseen. Koko 18,4 m x 8,2 m. Suuri paritupamainen rakenne, eli huoneiden välissä on käytävä, josta ovet huoneisiin. Luode-kaakko suuntainen, luoteispään huoneessa on suuri kivilieden jäännös, koko 1,5 m x 1,5 m ja 50 cm korkea. Sisäseinät on veistetty tasaisiksi, vain pari hirsikertaa jäljellä, myös kattorakenteita. Sisällä kasvaa tiheästi koivuja ja puut ovat sammalen peittämiä. Mahdollisesti kaksipuoliset, sahalla tehdyt salvokset. Rakenteiden perusteella asuinrakennus. Kämppä 3 sijaitsee ajouran kaakkoispuolella, se on kooltaan 16,3 m x 8,7 m. Luode-kaakko suuntainen, enimmillään säilynyt neljä hirsikertaa mutta pääosin vähemmän. Mahdollisesti kolme huonetta, sisäseinät on veistetty tasaisiksi, joten todennäköisesti asuinrakennus. Nurkissa on yläpuoliset, kirveellä veistetyt salvokset. Toisen huoneen kaakkoispäässä on liesikiveys, ja väliseinän nurkka on palanut tai ainakin hiiltynyt, ilmeisesti paikalla on pidetty nuotiota talvella. Savottakämppäalue, joka rakenteiden perusteella voi olla 1900-luvun alusta. G.W. Forsströn kertoo muistelmissaan Kaaresselässä ja Kaarestunturilla hakatun ainakin vuosina 1901-1903, mahdollisesti kämppä on jo niiden hakkuiden ajalta.
metsakeskus.1000038814 758 Kaarestunturi 2 10007 12001 13000 11006 27009 468843.00000000 7495830.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038814 Kohde sijaitsee Kaarestunturin itäpuolella, suoalueen reunassa. Eteläpuolella noin 20 m päässä kulkee talvitie. Tuore kangas, jossa tiheä koivu- ja kuusimetsä, aluskasvillisuus sammalia, kortetta ja heinää. Kämppä 1 jäännös, josta on jäljellä yksittäiset seinähirret ja kurkihirsi sekä kattopuiden jäänteitä. Rakennelman koko on 9,5 m x 7,5 m, päällä kasvaa varsin tiheästi koivuja. Mitään merkkiä liedestä ei ole. Kämppä 2 jäännös, jäljellä on yksittäiset seinähirret ja kurkihirsi sekä kattopuita, jotka ovat kirveellä veistettyjä haljispuolikkaita. Lisäksi yksittäinen suuri hirsi seinälinjan vieressä. Koko n. 10 m x 7 m, hirret ovat osin maatuneet, reunoilla kasvaa tiheästi koivuja. Kämppä näyttää lahonneen paikalleen. Savottakämppä ja talli. G.W. Forsströn kertoo muistelmissaan Kaaresselässä ja Kaarestunturilla hakatun ainakin vuosina 1901-1903, mahdollisesti kämppä on jo niiden hakkuiden ajalta.
metsakeskus.1000038815 758 Kannusselkä 1 10007 12001 13000 11006 27009 477771.00000000 7508688.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038815 Kohde sijaitsee Kannusselän länsireunassa lähellä aapaa, alue on tasainen. Eteläpuolella on rakka ja maaperä on kivinen. Kuivahko kangas, jonka reuna on soistunut, mäntyvaltaista sekametsää. Kaksiosaisen kämpän jäännös, luode-kaakko suuntainen. Koko 15,5 m x 7,6 m. Etelänurkassa on säilynyt kolme hirsikertaa, muuten hirret ovat varsin maatuneita ja aluskasvillisuuden peittämiä. Hirsien välissä on sammalta tilkkeenä. Sahalla tehdyt suorakulmaiset ja kaksipuoliset salvokset, joissa on pitkät ylimenevät osat. Molemmissa päädyissä on hieman kattorakenteita jäljellä. Luoteispäässä on kamiinan jäännös, lisäksi rakennelman vieressä on öljytynnyrinpuolikkaasta tehdyn kamiinan jäännös. Kämpän päällä kasvaa koivuja. Mahdollisesti luoteispää on asuinosa ja kaakkoispää talli.
metsakeskus.1000038816 758 Kannusselkä 2 10007 12001 13000 11006 27009 480065.00000000 7508748.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038816 Kohde sijaitsee Kannusselän koillislaidalla, paikalla on pieni niittyalue jonka reunoilla on useita rakennusten jäännöksiä. Maaperä on kivikkoinen, niityn reunoilla kasvaa mäntyjä ja hieman koivuja ja kuusia. Kämpän jäännös josta on jäljellä maapenkki, ja paikoin yksittäiset hirret. Koko 12,5 m x 7,5 m. Vieressä on muutamia palaneiden hirsien pätkiä. Aluskasvillisuuden alla on suuri piisikiveys, kooltaan noin 3 m x 3 m. Vieressä on kuoppa josta kivet on otettu. Päällä kasvaa tiheästi mäntyjä. Niittyalueen eteläpuolella metsässä on kellarin jäännös. Sen katto on romahtanut, kuoppa on kooltaan 3,7 m x 2,3 m. Oviaukon päällä on vielä kattoa säilynyt ja ovi saranoineen on myös jäljellä. Kulkuaukon reunoissa on haljispuolikkaita ja pyöröpuita, kuopan reunoissa olevat hirret ovat pitkälle maatuneet. Kuopassa kasvaa koivuja. Niityn itäreunalla on mahdollinen ladon jäännös, kooltaan 7 m x 6 m. Siitä on jäljellä yksittäiset seinähirret ja eteläpäässä päätykolmion puita kolme kappaletta, myös kattopuita on säilynyt. Hirret ovat pääosin paksun aluskasvillisuuden peitossa, sammalia, heinää ja kortetta. Päällä kasvaa myös koivuja. Lähellä suon reunaa on pienen rakennuksen jäännös. Sen koko on 4,6 m x 4,6 m. Valmistettu suurista pyöröhirsistä, sahalla tehdyt yksipuoliset salvokset. Pohjoisnurkassa on suuri piisikiveys, koko noin 2,5 m x 2 m romahtaneena. Sen päällä on peltikamiinan kansi, jossa on kaksi reikää ja hormin putki. Päällä kasvaa kuusia ja koivuja, sekä kortetta ja varpuja. Mahdollisesti sauna. Edellisestä noin 6 m länteen, aivan suon reunassa, on pieni rakennuksen jäännös, joka on puiden ja paksun aluskasvillisuuden peittämä. Päissä tuntuu yksittäiset hirret, rakennelman koko on arviolta noin 7,5 m x 4,5 m. Jäljellä on suuri piisikiveys, sortuneen kasan koko on 3,5 m x 3 m ja korkeus noin 70 cm. Kivien päällä kasvaa sammalia. Edellisestä lounaaseen on uuni jonka yhteydessä ei ole rakennusta. Se on muurattu suurista liuskekivistä, pesän päällä on suuren kivet, muualla pienempiä. Muuraamiseen on käytetty laastia. Uunin korkeus on 1,5 m, pituus 2,3 m ja leveys 1,6 m. Pesän aukko on 45 cm leveä ja 35 cm korkea.
metsakeskus.1000038817 758 Kattilamaa 10007 12001 13000 11006 27009 479637.00000000 7485702.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038817 Kattilamaa sijaitsee Jeesiöjoen itäpuolella. Rakennelma on Jeesiönratsutieltä lähtevän pistotien päässä, suoalueen länsipäässä matalan hiekkaharjanteen alla. Harvaa mäntymetsää, aluskasvillisuus on vähäistä. Suoalueen päässä on ilmeisesti ollut lähde. Pienen kämpän pohja, rakennus on todennäköisesti purettu. Koko 5,7 m x 3,9 m. Jäljellä on matala hiekkapenkki, jonka keskellä on kuoppa josta hiekka on otettu. Myös hieman hirsiä jäljellä sekä katon jäänteitä. Runsaasti peltiä, josta osa on galvanoitua, myös hormiputki. Vanhan kartan perusteella jäännös on asuinrakennuksen.
metsakeskus.1000038818 758 Kaunismaa 10007 12001 13000 11006 27009 460859.00000000 7509214.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038818 Merkitty vuonna 1964 tehtyyn Kitisen hoitoalueen karttaan kämppänä ja vuoden 1969 peruskartassa paikalle on merkitty asuinrakennus ja kolme muuta rakennusta. Rovalaen kämpän paikka. Kaunismaa sijaitsee Rovalaen länsipuolella. Kohde on metsäautotien koillispuolella, vanhan kämppäalueen tien vieressä. Alue on tuoretta kangasta, jossa kasvaa suuria kuusia ja mäntyjä. Saunan pohja, itse rakennus on purettu. Jäljellä on matala maapenkki, kooltaan 7,5 m x 4,7 m. Sivuseinän keskellä on kiukaan jäännös, eli paikalla valettu betonilaatta, jonka koko on 2,2 m x 2 m. Sen päällä on muutamia pieniä kiuaskiviä sekä peltiromua: tynnyreitä ja hormiputkia. Rakenteet ovat aluskasvillisuuden peitossa. Kaikki muut rakenteet on purettu. Jäljellä on vain suuren männyn kylkeen naulattu puinen koukku noin 3 m korkeudella.
metsakeskus.1000038819 758 Kiimaselkä 10007 12001 13000 11006 27009 511504.00000000 7486296.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038819 Kämpän jäännös joka on pitkälle maatunut. Sijaitsee talvitien linjan koillispuolella, saunan lähellä. Koko arviolta 9,8 m x 4,7 m. Vain muutamia hirsiä jäljellä, osa hirsistä on poltettu, lisäksi päälle on kasattu korjuujätteitä. Pohjoisnurkan seinähirsi näyttää olevan sisäpuolelta veistetty tasaiseksi, eli kyseessä olisi asuinkämppä. Päällä kasvaa yksittäinen koivu ja toisen kanto. Oksien alla on hirsien pätkiä. Rakennus on vanhan oloinen, mahdollisesti rakennettu jo 1900-luvun alkupuoliskolla. Rakennuksen jäännös, joka on lähes täysin tuhoutunut. Luode-kaakko suuntainen, koko 9 m x 8 m. Yhdessä nurkassa on pari hirsikertaa jäljellä, sahalla tehdyt yksipuoliset salvokset. Osa hirsistä on täysin aluskasvillisuuden peitossa, päällä kasvaa koivuja ja kuusta. Vieressä on aukea. Rakennuksen keskellä on maakasa joka näyttää ulottuvan lattian tasoa ylemmäs. Sen ympärillä on oja josta maa on otettu, maaperä on hiekkaa. Mahdollinen rakennelma on talli. Pienen rakennuksen jäännös, sijaitsee talvitien eteläpuolella, aivan sen vieressä. Koko on 3,8 m x 3,5 m. Lounaisseinässä on jäljellä seitsemän hirsikertaa, koillisreunassa ei yhtään. Lounaisseinästä on sahattu moottorisahalla pätkä hirrestä, mahdollisesti käytetty polttopuuna. Valmistettu varaamattomista pyöröhirsistä, sammalta tilkkeenä. Kaksipuoliset kirveellä tehdyt salvokset, sisällä on peltisen hormin pätkä. Koon perusteella rakennus on todennäköisesti sauna.
metsakeskus.1000038820 758 Kivilaki 10007 12001 13000 11006 27009 461264.00000000 7496752.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038820 Vuoden 1965 peruskarttaan on merkitty asuinrakennus ja neljä varastorakennusta. Paikalla on kaikkiaan kuusi rakennelmaa, kaksi rakennuksen pohjaa, kaksi rakennuksen jäännöstä ja kaksi kaivon jäännöstä. Suuren asuinkämpän pohja, jäljellä on hiekkapenkit joiden reunoissa on hirret, penkit ovat noin metrin levyiset ja noin 20 cm korkeat. Rakennelma on lounas-koillinen suuntainen ja kooltaan 24 m x 8 m. Sisällä on kuoppia joista maa otettu penkkeihin. Kämpässä on neljä huonetta joista jokaisessa on piisi, niissä on paikalla valetut betonilaatat. Ne ovat kooltaan noin 1-1,2 m x 1-1,3 m. Keskellä olevissa huoneissa piisit ovat luoteispuolen seinän vieressä. Lounaispäässä on jäljellä hormin suojapellit. Luoteispuolella rakennelman vieressä on kaksiaskelmaiset portaat. Pieni hirsirakennuksen jäännös edellisen itäpuolella, koko 3,4 m x 2,9 m. Valmistettu suurista pyöröhirsistä, sammalta tilkkeenä. Enimmillään kuusi hirsikertaa jäljellä, seinät noin 1,5 m korkeat. Sahalla tehdyt salvokset, jotka paikoin näyttävät moottorisahalla tehdyiltä. Salvokset ovat pääosin hirsien alapuolella, mutta osin myös yläpuolella tai molemmin puolin. Sisällä on hajonneita puurakenteita, jotka on upotettu seinähirsien väliin. Ei piisin tai kamiinan jäänteitä. Oviaukko on aivan länsinurkassa, kamanapuut ovat jäljellä. Edellisen itäpuolella on kaksi hieman epämääräistä rakennuksen pohjaa, joista ei havaittu kaikkia seiniä. Vanhan kartan mukaan paikalla on ollut suuri kaksiosainen rakennus, joten havaitut rakenteet voivat olla yhden suuren rakennuksen pohja. Mahdollinen rakennuksen pohja, matalat ja kapeat, heinän peittämät hiekkapenkit jotka eivät jatku täysin ympäri, koko n. 7 m x 6 m. Keskellä kasvaa pajupuska, vieressä mahdollinen lantakasa, joten ehkä talli. Kuten edellinen, matala aluskasvillisuuden peittämä hiekkapenkki, joka osin katoaa, ei muitarakenteita, keskellä kuopat, koko n. 8 m x 7 m. Päällä kasvaa koivuja ja katajaa. Edellisen pohjoispuolella on saunan jäännös, se sijaitsee lähellä suota. Rakennelman koko on 2,9 m x 2,8 m, valmistettu sahatuista pelkkahirsistä. Nurkissa on sormiliitokset. Keskimäärin kolme hirsikertaa jäljellä. Oviaukko on suolle päin, aivan nurkassa. Vastapäisessä nurkassa on tynnyristä tehty kiuas, jossa kiviä sisällä. Sen vieressä on puulaatikko. Päällä kasvaa koivu ja pajuja. Saunasta länteen, suon reunassa on kaivo. Siinä on lankkuseinät, joita on neljä kerrosta maan pinnan yläpuolella. Lohenpyrstöliitokset nurkissa, lankut kooltaan 2,5x5 tuumaa. Pohjalla on vettä. Kansi on lähes kokonaan maatunut. Kaivon vieressä on peltiämpäri. Toinen kaivo on rakennuksen 1 luoteispuolella suon reunassa. Se on kooltaan 1,4 m x 1,5 m. Lankkuseinät, joita on kolme maanpinnan yläpuolella. Katto on kolmeosainen, reunat ovat viistot, suurin osa siitä on maatunut.
metsakeskus.1000038821 758 Lehmirova 1 10007 12001 13000 11006 27009 469243.00000000 7482570.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038821 Suuren kämpän pohja, koko n. 15 m x 8 m. Jäljellä on matalat maapenkit ja muutamia hirsiä, ei kokonaan ympäriinsä. Rakennus on lounas-koillinen suuntaisesti, lounaispäässä on kasa punaisia tiiliä joissa on laastin jäämiä ja sen vieressä kasa kiviä, eli uunin jäännökset. Tiilikasan vieressä on kahden puisen penkin jäännökset. Kämpän pohjoisreunalla on n. 2 m leveä lautarakenteen jäännös, mahdollisesti kämpän sivulla ollut varasto. Rakennuksen pohjasta koilliseen on kaivon jäännös. Siitä on jäljellä hirsikehikko, ei kantta. Veden pinnan yläpuoliset pari hirttä ovat varsin maatuneita. Koko n. 1,5 m x 1,5 m. Kaivosta edelleen koilliseen on mahdollinen saunan jäännös, paikalla on suurehko aluskasvillisuuden peittämä kivikasa ja sen vieressä pienempi kasa joka on osin näkyvissä. Kivien päällä ja vieressä on galvanoidun pellin paloja. Hirsiä ei tunnu olevan jäljellä, mutta mahdollisesti paksun aluskasvillisuuden peittämä hiekkapenkki, jonka koko on ehkä 4 m x 5 m. Päällä kasvaa myös tiheä puusto. Rakennuksesta 1 lounaaseen, paikalle tulevan kulku-uran kohdalla, on vanhan kartan mukaan ollut rakennus. Nyt paikalla on ruohikkoinen aukea jossa on pari samansuuntaista puuta maassa, mutta ei muita rakenteita. Puiden etäisyys on noin 8 m. Mahdollisesti talli joka on purettu. Tielinjalta länteen on mahdollisen käymälän jäännös, matala suorakaiteen muotoinen kuoppa, jonka toisella reunalla on pari hirttä. Muuta rakennetta ei ole jäljellä, kuopan koko noin 3 m x 2 m.
metsakeskus.1000038822 214 Leikkikedonkulma 10001 12009 13095 11006 27000 263765.00000000 6875295.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038822 Kohde on vallien ympäröimä painanne. Muodoltaan säännöllisen pyöreä. Rakenteen halkaisija on n. 2,5 – 3 m, vallit ovat huomattavan leveät ja niiden keskelle jäävä painanne vain n. 50 cm x 50 cm. Rakenteen korkeus on noin 50 cm ja se on selvästi havaittavissa. Vallit näyttävät niin leveiltä, että on vaikeaa kuvitella niiden muodostuneen ainoastaan melko pieneltä vaikuttavan keskellä olevan painanteen kaivamisesta. Painanne ei näytä kovin syvältä, mahdollisesti se ei ulotu ympäröivää maanpintaa syvemmälle. Sammal/turvekerros rakenteen päällä on paksu ja peittää yksityiskohdat tehokkaasti. Painanteen keskelle tehtiin koepisto. Maa oli hyvin pehmeää ja helposti kaivettavaa, lähes turvetta. Esille ei tullut hiiltä tai jälkiä palamisesta. Sen sijaan turvemaa oli kauttaaltaan jonkin vaalean aineen pilkuttamaa, joka sormien välissä hieroessa jauhautui pölymäiseksi, kuten hieno savi. Paikalla olijoista (talon isäntä ja vanha isäntä) kukaan ei tunnistanut ainetta. Kohteen luonne ei tarkastuksessa selvinnyt. Se on kuitenkin varmasti ihmistoiminnan aikaansaama, eikä aivan uusi, koska vanha isäntä ei muistanut sen paikalla olleen mitään erikoista toimintaa. Luultavasti on kysymys johonkin elinkeinotoimintaan liittyvästä jäänteestä. Toistaiseksi kohde sovittiin merkittävän muinaisjäännösrekisteriin mahdolliseksi muinaisjäännökseksi. Sen alkuperän ja syntymisen selvittäminen jatkuu.
metsakeskus.1000038823 758 Lehmirova 2 10007 12017 13000 11006 27009 470351.00000000 7482605.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038823 Merkitty vuoden 1962 peruskarttaan kämppänä, jossa on yksi asuin- ja yksi varastorakennus. Kohde sijaitsee Lemirovan eteläosassa, Pittiöjängän reunalla. Kämpän kohdalla on lähde josta virtaa oja Seimenlampeen. Jängän reunassa on tuore kangas jossa kasvaa varsin tiheästi koivuja ja kuusia, ylempänä kuivahkoa kangasta. Kämpän pohja josta on jäljellä matala maapenkki ja runsaasti lattiarakenteita, alushirsiä ja lattialautoja. Laudat ovat pääosin maatuneet ja katkeilleet, alushirret ovat osin pelkkahirsiä ja osin pyöröhirsiä. Rakennelma on lounas-koillinen suuntainen, koko 16,5 m x 8,5 m. Koillispäässä on liesikiveyksen jäännös jossa on kiviä ja tiilenpaloja. Rakennelman vieressä kantoa vasten on valurautaisen kamiinan osia. Kämpän päällä kasvaa taimia, sammalia ja varpuja. Kämpän pohjasta itäkaakkoon on toinen rakennuksen pohja, sen koko on noin 9 m x 8 m. Hirret ovat sammalen peittämiä ja rakennuksen päällä kasvaa tiheästi koivuja ja kuusia sekä heinää. Jängän puolella on katon jäänteet, kattohuovalla peitettyä lautaa, kooltaan noin 9 m x 3 m. Sen päällä kasvaa osin sammalia ja kortetta. Katon jäänteet ovat kosteassa paikassa, mahdollisesti osin lähteen päällä. Kyseessä on ilmeisesti talli. Edellisestä pohjoiseen on pienen lautarakenteen jäännös joka on vielä osin pystyssä. Se on tukevarakenteinen, nurkissa on sahatut tolpat ja myös lattiassa on paksuja sahattuja hirsiä. Seinät ovat kuorimatonta pintalautaa. Jäljellä on myös oven jäänteitä joissa on saranat kiinni. Rakennelman koko on n. 3 m x 2 m.
metsakeskus.1000038824 758 Metsävaara 10007 12001 13000 11006 27009 504915.00000000 7495574.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038824 Vuoden 1974 topografiseen karttaan on merkitty yksi talous- tai varastorakennus. Metsävaara sijaitsee Moskuvaaran itäpuolella. Kohde on Tinasenojan länsirannalla, nykyisen metsäautotien pohjoispuolella ja siitä pohjoiseen erkautuvan polun itäpuolella. Alue on kuivahkoa kangasta jossa kasvaa tiheähköä sekametsää. Pieni kämpän jäännös, pituus 11,5 m ja leveys 6 m. Kaksiosainen, pohjois-etelä suuntainen. Koilliskulmassa on piisikiveys, yksittäiset tai enintään pari hirttä jäljellä, aluskasvillisuuden peittämiä. Rakennelman päällä kasvaa tiheästi koivuja ja kuusia, lisäksi päälle on kaatunut suurehko kuusi. Vuoden 2021 inventoinnissa rakennuksenjäännöksen kunto oli ennallaan. Rakennuksen länsipuolella kulkee vanhaa tietä muistuttava n. 3 m leveä ja 20 m pitkä, kasvillisuuden peittämän väylä. Väylän itäisestä päädystä löytyi todennäköisesti savottakämppään liittyvä hirsirakennuksen jäännös (rakennus 2), kooltaan 18x12 m. Rakennuksen vierestä löytyi muovinen tummanvihreä kanisteri, jossa luki ”saha bernol”. Kyseessä on teräöljykanisteri, jota on saanut 1950–1970-luvuilla.
metsakeskus.1000038825 758 Niliselkä 10007 12001 13000 11006 27009 471401.00000000 7493663.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038825 Merkitty vuoden 1962 peruskarttaan kämppänä ja paikalle on merkitty yksi asuinrakennus ja kaksi varastorakennusta. Kohde sijaitsee Niliselän koillisreunassa, moottorikelkkareitin molemmin puolin. Pieni aukea jonka reunoilla kasvaa koivikkoa ja muutamia vanhoja mäntyjä. Aluskasvillisuus on heiniä, sammalia ja varpuja. Pieni kämpän pohja, koko 6,6 m x 3,7 m, jäljellä on hiekkapenkki ja osin yksittäiset hirret. Rakennelma on itä-länsi suuntainen, länsipäässä on maahan kaatuneen seinän jäännökset, pystyhirret. Itäpäässä on liuskekivistä muurattu uuni, joka on varsin hyvin säilynyt, laastia osin jäljellä. Se on kooltaan 1,5 m x 1,2 m ja korkeus 1,5 m, piippu on osin sortunut. Uunin päällä on valurautainen lieden taso, jossa on kaksi reikää. Rakennelman päällä kasvaa koivun taimia. Kaivo, sijaitsee aivan kelkkareitin lounaispuolella. Kuopan koko n. 1 m x 1 m, syvyys tuntuu olevan vain 1,5 m. Reunoissa on hirsikehikko, jonka hirret ovat pääosin sammalen peitossa. Kelkkareitin koillispuolella on toinen pienen rakennuksen pohja. Sen koko on noin 5 m x 5 m, jäljellä on vain matala maapenkki, joka on sammalien ja aluskasvillisuuden peittämä. Lounaisnurkassa on uunin jäännökset. Sijainnin ja koon perusteella ilmeisesti sauna.
metsakeskus.1000038826 758 Nuttiolampi 10007 12001 13000 11006 27009 456572.00000000 7507376.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038826 Nuttiolampi sijaitsee Sattaseen virtaavassa Nuttio-ojassa, Pikkunivanvaaran ja Vainiovaaran välissä. Kohde on lammen koillispuolella loivassa rinteessä. Alue on tuoretta kangasta, jossa kasvaa sekametsää, koivua, kuusta ja mäntyä, aluskasvillisuus on sammalia ja varpuja. Paikalla on kolme rakennuksen pohjaa. Eteläisin kämppä on kaksiosainen, kooltaan 10,3 m x 6,3 m, väliseinä on puolessa välissä. Se on suunnilleen itä-länsi suuntaisesti, eli poikittain rinteessä. Alarinteen puoleisen osan hirret ovat näkyvissä, ylärinteen puolella hirret ovat aluskasvillisuuden peittämiä. Valmistettu suurista pyöröhirsistä, jotka on kaadettu kirveellä ja katkottu sahalla. Kirveellä veistetyt alapuoliset salvokset. Jäljellä on kaksi hirsikertaa, joiden välissä on suuri rako. Koillisnurkassa on pieni piisin jäännös. Itäpään sisäseinät on veistetty tasaiseksi, eli se on todennäköisesti asuinpuoli ja alarinteessä on talli. Ylärinteen puolella rakennelman päässä on epämääräisen muotoinen kuoppa, mahdollisesti kivenottokuoppa. Toinen kämppä sijaitsee noin 15 m pohjoiseen edellisestä. Pienehkön kämpän jäännös, kooltaan 8 m x 4,7 m. Se sijaitsee rinteen suuntaisesti, eli suunnilleen luode-kaakko suuntaisesti. Hirret ovat aluskasvillisuuden peittämiä ja keskellä on kurkihirren jäännös. Etelänurkassa on piisikiveys, joka on lähes metrin korkea. Piippu on romahtanut seinän ulkopuolelle, piisin koko on noin 2 m x 2 m. Kolmas kämpän pohja sijaitsee noin 5 m edellisestä länteen, hieman alarinteeseen päin. Rakenteet ovat täysin aluskasvillisuuden peittämiä. Mahdollisesti kaksiosainen rakennus. Kaakko-luode suuntainen, koko 7,2 m x 3,6 m. Piisi on itänurkassa ja päädyn vieressä on kuoppa josta kiviä on ilmeisesti otettu. Päällä kasvaa kuusia ja koivuja.
metsakeskus.1000038827 758 Pieni Hanhilehto 10007 12001 13000 11006 27009 494370.00000000 7505163.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038827 Vuoden 1965 Kitisen hoitoalueen karttaan on merkitty kämppä ja vuoden 1969 topografiseen karttaan paikalle on merkitty asuinrakennus. Kohde sijaitsee Saiveljärven ja Saivelseläntien länsipuolella, Pienen Hanhilehdon luoteisreunassa, noin 240 m länteen Saivelseläntiestä ja nykyisen moottorikelkkareitin eteläpuolella, joka ilmeisesti noudattaa vanhaa talvitien linjaa. Niittymäinen aukea matalassa suoalueeseen työntyvässä niemekkeessä, jossa kasvaa paikoin tiheää koivikkoa, pajua, heinää ja kortetta. Niittyalueen reunoilla on useita rakennusten jäänteitä ja kamiinoita. Kaikki rakennukset on purettu ja todennäköisesti siirretty. Rakenteiden perusteella 1950-luvulla rakennettu savottakämppä, joka on purettu. Suuren lieriökamiinan jäännös, jonka sisällä on punaisia ja vaaleankeltaisia tiiliä, joita on osin muokattu sopimaan kamiinan sisälle. Keltaisissa tiilissä on leima: ARABIA. Vieressä on yksittäinen hirsi, mutta ei mitään selvää rakennusta. Viisi metriä suuresta kamiinasta on tynnyrinpuolikas kamiina ja kaakossa on myös puinen sängyn jäännös. Edellisestä luoteeseen on pajupuskan peittämä kivikasa joka voisi olla piisin jäännös. Koko noin 3 m x 2 m, ja korkeus noin 70 cm. Kasan päällä on vahva rautakehys, joka on mahdollisesti keittiölieden osa. Ympäristössä ei havaittu puurakenteita. Suuren kamiinan lounaispuolella on toinen tynnyrinpuolikaskamiina ja pelkkahirsien jäänteitä. Lisäksi siitä kaakkoon on vielä kolmas tynnyrinpuolikaskamiinan jäännös, myöskään sen lähellä ei ole merkkejä rakennuksesta. Rakenteiden perusteella 1950-luvulla rakennettu savottakämppä, joka on purettu.
metsakeskus.1000038828 758 Pieruojanlatvavuoma 10007 12001 13000 11006 27009 478963.00000000 7499633.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038828 Paikalla on kaksi kämpän jäännöstä ja kaksi kuopparakennetta. Alueen koillispäässä on kuopparakenne noin kahden metrin päässä ojasta. Se on luode-kaakko suuntainen ja muodoltaan lähinnä suorakaide, kooltaan 5,4 m x 3,3 m. Luoteisreunassa on kuitenkin kapeampi laajennus joka on kooltaan noin 3 m x 1,3 m. Keskellä on vielä yli metrin levyinen kulkuaukko. Kuoppa on 60-70 cm syvä, sen reunoissa on hirret, joista yksi on piisin vieressä näkyvissä. Piisi on rakenteen länsinurkassa, se on tehty liuskekivistä. Kuopassa on mahdollisten kattopuiden maatuneita jäänteitä. Mahdollisesti rakenne on maasauna, jollaisia savottatyöläiset ovat rakentaneet majoituspaikoiksi ennen vuoden 1928 kämppälakia. Rakenteet ovat lähes täysin aluskasvillisuuden peittämiä ja kuopassa kasvaa koivuja. Noin 10 m rakenteesta 1 lounaaseen on pienen kämpän (1) jäännös. Se on lähes pohjois-etelä suuntainen, kooltaan 6,5 m x 4,4 m. Valmistettu pyöröhirsistä joita on neljä tai viisi hirsikertaa jäljellä. Oven viereiset seinät ovat romahtaneet, vain pari hirttä jäljellä. Hirsien välissä, oviaukon reunoissa, on poikittaiset puun pätkät karapuiden sijaan. Yläpuoliset kirveellä veistetyt salvokset, pyöreitä kattopuita on jäljellä toisen seinän päällä. Päällä kasvaa koivun ja kuusen taimia. Noin 15 m edellisestä länteen on pienen kämpän (2) jäännös. Koko 5,3 m x 5,2 m, 1-3 hirsikertaa jäljellä. Luode-kaakko suuntainen, oviaukko luoteeseen. Valmistettu suurista pyöröhirsistä, joissa on kirveellä tehdyt yläpuoliset salvokset. Ei piisiä, joitain kattopuita jäljellä. Hirret sammalien peitossa, päällä kasvaa koivuja. Noin 8 m kämpästä 2 lounaaseen on toinen kuopparakenne. Se on muodoltaan neliömäinen, koko 3,7 m x 3,7 m ja noin 70 cm syvä. Reunoissa on hirret, oviaukko on suolle päin, mutta ei keskellä seinää. Mahdollisesti kellari, tai maasauna. Ojalle päin kuopan edessä on heinikkoinen alue, kuopassa kasvaa sammalia ja kuusen taimia. Savottakämppäalue. Sodankylän metsänhoitaja G.W. Forsström kertoo muistelmissaan And. Kurt. Oy:n hakanneen Vattioselässä vuonna 1905, mahdollisesti kämpät liittyvät näihin hakkuisiin. Mutta ainakin kämpät rakenteidensa puolesta vaikuttavat olevan ajalta ennen vuoden 1928 kämppälakia.
metsakeskus.1000038829 758 Pirrilänlampi 10007 12001 13000 11006 27009 466787.00000000 7486581.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038829 Pirrilänlampi sijaitsee Suutajankankaalla. Kämpän jäännös sijaitsee lammen lounaisrannalla, n. 10 m rannasta. Kuivahko kangas jossa kasvaa mäntyä, aluskasvillisuus varpuja. Maaperä on kivinen. Pienen kämpän jäännös, kaksiosainen ja lähes pohjois-etelä suuntainen. Pohjoispääty erottuu selvemmin, siinä on kaksi hirsikertaa jäljellä, mutta pitkälle maatuneita. Eteläpäädyssä on vain muutamia hirsiä, joista osa on palaneita. Rakennuksen paikka erottuu lähinnä ympäristöä ohuempana kasvillisuutena. Rakennelman pituus on 7 m ja leveys 4 m, väliseinä on 3,6 m pohjoispäästä. Koillisnurkassa on piisikiveys, ja sen vieressä itäseinällä on oviaukko. Pokasahalla tehdyt alapuoliset salvokset. Hirret ovat osin aluskasvillisuuden peittämiä. Rakenteen ja maatuneisuuden perusteella varsin vanha rakennus, mahdollisesti rakennettu jo ennen sotia, tai 40-luvun lopulla.
metsakeskus.1000038830 758 Pittiövaara 1 10007 12001 13000 11006 27009 472247.00000000 7481288.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038830 Kämpän jäännös sijaitsee Pittiövaaran lounaisreunalla, Pittiövaaran ja Katajavaaran välissä virtaavan pienen ojan itärannalla. Suuren kämpän rauniot, pituus 19 m ja leveys 6,5 m. Luode-kaakko suuntainen, valmistettu suurista pyöröhirsistä, joita on pari hirsikertaa jäljellä. Rakenteet ovat pääosin aluskasvillisuuden peittämiä ja päällä kasvaa tiheästi kuusia ja koivuja. Rakennuksessa on neljä huonetta. Päätyhuoneissa on liuskekivistä valmistetut piisit. Kämpän keskivaiheilla ylärinteen puolella kämpän sivussa on kattolautojen jäänteitä, mahdollisesti jonkinlainen katos tai varasto. Sivuilla on kolme kuoppaa seinien vieressä. Savottakämppä, maatuneisuuden perusteella mahdollisesti rakennettu ennen sotia.
metsakeskus.1000038831 758 Pittiövaara 2 10007 12001 13000 11006 27009 472104.00000000 7481499.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038831 Kämpän jäännös, neliön muotoinen, koko 6,5 m x 6,5 m. Kaksi hirsikertaa alarinteen puolella, pyöröhirret. Pokasahalla ja kirveellä tehdyt alapuoliset salvokset. Seinää vasten on mahdollisesti päätykolmion hirsi jonka päässä on kaksi porattua reikää. Kaakkoisnurkassa on suuri piisi, joka on romahtanut seinän ulkopuolelle. Kämpän päällä kasvaa koivuja ja kuusen taimia. Kämpän eteläpuolella on outo rakennelma jonka keskellä on suuri kuoppa ja reunoilla kolme suurta kivikasaa. Kuoppa on muodoltaan suorakulmainen, koko n. 5 m x 3 m. Sen yhdessä reunassa on hirsi mutta muilla reunoilla ei. Kuopan yhdessä nurkassa kasvaa puita, ja reunoilla on vanhoja maatuneita kantoja. Kuopan kolmessa nurkassa on suuret kivikasat, luoteiskulmassa suurin, kooltaan 3 m x 3 m ja 1 m korkea. Kaksi muuta ovat hieman pienempiä. Eteläpuolella on kaksi pienempää kuoppa joista lounaisen päällä on pelkkahirren katkelmia, ja lounaispuolella vielä kivikasa. Rakennelman koko on 12 m x 10,5 m. Eteläpuolella muutaman metrin päässä on soikea kuoppa, kooltaan n. 4 m x 3 m. Yksittäiset hirret etelä- ja pohjoispäissä. Ylärinteen puolella, metsäautotien vieressä, on muutamia hirsiä epämääräisessä kasassa.
metsakeskus.1000038833 758 Postovaara 10007 12001 13000 11006 27009 478446.00000000 7503200.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038833 Kohde sijaitsee Postovaaran länsipuolella, jyrkän rinteen alapuolisella tasaisella, suon reunassa. Vieressä on lähde. Tuore kangas, tiheähköä sekametsää, aluskasvillisuus sammalia, kortetta ja mustikkaa. Paikan päällä kaadetuista pyöröhirsistä tehty kämppä, pääosin kaksi hirsikertaa jäljellä. Sahalla tehdyt suorakulmaiset salvokset. Kattorakenteita on säilynyt, mm. kurkihirsi ja kattopuita. Koko 8 m x 7,7 m. Kämpän kohta on lähes aukea, päällä kasvaa muutama koivu. Edellisestä noin 20 m etelään on toinen kämpänpohja, kooltaan 9,5 m x 8,3 m. Pääosin kaksi hirsikertaa säilynyt, myös varsin paljon kattorakenteita jäljellä. Katto on ilmeisesti tehty haljispuolikkaista. Pohjoisseinällä on oviaukko. Hirsien sisäpinta on veistetty tasaiseksi, joten todennäköisesti asuinrakennus. Päällä kasvaa muutama koivu ja vähäistä aluskasvillisuutta. Perimätieto kertoo, että kämpän ovat omistaneet 1950- tai 1960-luvulla kaksi leveranssimiestä, eli yksityistä hankintamyyjää, jotka ovat ostaneet alueen hakkuuoikeuden. He ovat jossain vaiheessa riitautuneet ja toinen on puukottanut toista, mutta riita sovittiin sittemmin. Savottaa varten on ostettu hevonen, joka on ollutkin sokea ja edennyt maastossa tunnustelemalla.
metsakeskus.1000038834 758 Saittajoki 1 10007 12015 13146 11006 27009 452682.00000000 7497866.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038834 Uittotammi sijaitsee Saittaojan yläjuoksulla, Ikkarinvuoman koillislaidalla. Joen rannat ovat matalat ja soiset. Jokivarressa kasvaa tiheää pajukkoa ja koivuja, paikoin erittäin tiheää pöheikköä. Tammi on luode-kaakko suuntainen, joen pohjoispuolella sen pituus on noin 60 m. Joen etelärannalla ei käyty. Joki on tammen kohdalla noin 3 m leveä, sen eteläreunalla on näkyvissä joen suuntaisia hirsiä sekä paalu. Joen pohjalla on poikittaisia hirsiä, pohjoisreunalla on kivikasa ja pari pystypaalua. Kivikasa on noin 1-1,5 m leveä. Patovalli on tasainen ja varsin matala, se on noin 7 m leveä. Vallin lounaisreunalla on pystypaaluja 4-5 m välein ja padon viereisen ojan pohjalla on pyöröpuita aitana. Puut ovat vieri vieressä, viistosti maahan upotettuja ja varsin maatuneita. Patovallin koillispuolella on laakea soinen alue. Uittotammi. Merkitty vuoden 1964 hoitoaluekarttaan valtion tammialueena, ja sama alue on merkitty valtion maaksi jo vuoden 1926 karttaan, mutta kuitenkin ilman mainintaa tammesta. Mahdollisesti tammi on ollut käytössä 1920-luvulla.
metsakeskus.1000038835 758 Saittajoki 2 10007 12015 13146 11006 27009 453695.00000000 7497693.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038835 Kohde sijaitsee Värttiövaaran Alalaen pohjoispuolella, Ikkarinvuomassa olevan Ikkarinkuusikko nimisen suosaarekkeen kohdalla. Joen rannat ovat matalat ja soiset, niissä kasvaa tiheä pajukkoa, patovallin kasvaa päällä koivuja ja kuusia sekä heinää. Pato on lounas-koillinen suuntainen, sen kokonaispituus on lähes 200 m. Joki on padon kohdalla vain n. 3 m leveä. Padon päät joen vieressä ovat kiveä, muuten valli on lähinnä maata. Pato on matala ja noin 5 m leveä joen lähellä, kaventuen noin 2 m leveäksi kauempana virrasta. Padon koillispää katoaa vähitellen, eikä tarkkaa kohtaa pystytty havaitsemaan. Vallin reunoissa on hirsiä ja alavirran puolella on muutaman metrin välein paaluja, jotka ovat lähes täysin maatuneet. Muita puurakenteita ei havaittu. Uittopato. Saittajoessa on uitettu information mukaan ainakin vuonna 1957, mahdollisesti pato liittyy siihen uittoon.
metsakeskus.1000038836 758 Saittajoki 3 10007 12001 13000 11006 27009 453756.00000000 7497833.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038836 Kohde sijaitsee Saittajoen pohjoispuolella, Kaunislehdon eteläpuolisen, Heinälamminkuusikon länsipuolisen maan lounaispäässä. Rakennusten pohjat ovat aivan päätehakatun alueen reunassa, jossa on taimikkoa, koivua ja kuusta. Paikalla on kaksi vierekkäistä ja samansuuntaista kämpänpohjaa, niiden väli on vain 4 m. Kämpät ovat itä-länsi suuntaisesti. Pohjoisemmasta kämpästä on näkyvissä lähinnä suuri piisikiveys, ja paikoin hirsiä seinälinjalla. Kämpän koko on 9 m x 6,5 m, piisi on kooltaan noin 3 m x 3 m ja n. 50 cm korkea. Kämpän päällä kasvaa runsaasti koivua, kuusta ja pajua. Eteläpuolella on hieman paremmin säilynyt rakennuksen pohja. Seinien paikat erottuvat, niissä on yksittäiset hirret jäljellä, mutta ne ovat aluskasvillisuuden peitossa. Kämpän koko on noin 10 m x 7 m. Luoteisnurkassa on suuri ja matala piisikiveys, kooltaan n. 3 m x 3 m, sen reunassa on hirsi. Kämpän päällä on tiheä kasvillisuus. Tammikämppä, Saittajoessa on uitettu informantin mukaan ainakin vuonna 1957, mahdollisesti kämppä ja läheinen pato liittyvät siihen uittoon.
metsakeskus.1000038837 758 Sarvilammit 10007 12001 13000 11006 27009 473390.00000000 7479936.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038837 Sarvilammit sijaitsevat Kittiläntien pohjoispuolella ja Liikkuvankankaantie itäpuolella. Kohde sijaitsee itäisemmän lammen eteläpuolella, aivan moottorikelkkareitin vieressä. Maaperä on kivinen, kuivahko kangas, jossa kasvaa pääosin mäntyä ja muutamia kuusia ja koivuja. Kaksi kämpän jäännöstä. Kämppä 1, pienen kämpän jäännös, itä-länsi suuntainen. Luoteisnurkassa on neljä hirsikertaa jäljellä, seinissä pääosin vain yksittäiset hirret. Niiden halkaisija on noin 20 cm. Rakennelman koko on 6,3 m x 4 m. Alapuoliset kirveellä tehdyt salvokset, ja ainakin osassa hirsissä on satulanurkkatyylinen kavennus yläpinnalla. Koillisnurkassa on piisikiveys jonka reunassa on puurakenteet. Piisin koko noin 1,1 m x 1,1 m. Vieressä on pieni kuoppa. Hirret ja kivet ovat aluskasvillisuuden alla, kivien päällä kasvaa muutamia koivuja. Luoteisnurkka erottuu kelkkareitille. Kämppä 2 sijaitsee noin 30 m itään edellisestä, hieman alempana rinteessä. Samantyyppinen kuin 1, länsipääty on aluskasvillisuuden peitossa. Kaakkoisnurkassa on kolme hirsikertaa jäljellä. Valmistettu ehkä hieman suuremmista hirsistä, halkaisijat 20-25 cm. Kirveellä tehdyt alapuoliset salvokset, pitkät nurkan ylittävät osat. Seinähirressä on pieni kolo, mahdollisesti laverin tukipuun paikka. Oviaukko on alarinteen puolella. Luoteisnurkassa on piisikiveys, mutta piisi ei ole ihan nurkassa. Rakennuksen koko on 10 m x 4,6 m. Kämpän päällä kasvaa pieniä mäntyjä.
metsakeskus.1000038838 758 Satinkijyrhämä 10007 12001 13000 11006 27009 479030.00000000 7483215.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038838 Merkitty vuoden 1962 peruskarttaan talous- tai varastorakennuksena. Kohde sijaitsee Jeesiöjoen länsirannalla Satinkijyrhämästä noin 200 m pohjoiseen. Rakennelma on joelta nousevan törmän päällä, tasaisella alueella. Maaperä on kivinen, mäntyä kasvava kuivahko kangas, harvennettu. Pienen hirsikämpän jäännös, 1-3 hirsikertaa jäljellä, lähes pohjois-etelä suuntainen. Hirret ovat osin aluskasvillisuuden peittämiä ja pitkälle maatuneita. Koko 5 m x 3,5 m. Yläpuoliset ja suorakulmaiset salvokset on tehty pokasahalla, hirret on veistetty salvosten kohdalta tasasivuisiksi. Itänurkassa on piisikiveys, ja myös peltisen hormiputken pätkä, piisikiveys on kooltaan 2,5 m x 2 m ja 50 cm korkea. Piisin päällä kasvaa koivu, oviaukko on ollut piisin vieressä. Maatuneisuuden perusteella varsin vanha, mahdollisesti rakennettu sotien jälkeen.
metsakeskus.1000038839 758 Satinkioja 10007 12001 13000 11006 27009 475340.00000000 7482842.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038839 Vuoden 1962 peruskarttaan on merkitty talous- tai varastorakennus. Kohde sijaitsee Korusvaaran eteläpuolella, Satinkiojan koillispuolella, noin 7 m päässä ojasta. Ojan ranta on korpea, jossa kasvaa kuusia, mäntyä ja koivua, paksu aluskasvillisuus. Pieni hirsikämppä, valmistettu suurista pyöröhirsistä, joiden halkaisija 30-40 cm. Koko 5 m x 5 m, luode-kaakko suuntainen. 2 - 4 hirsikertaa jäljellä, jäljellä olevan seinän korkeus on suurimmillaan 1,1m. Hirsien välissä on sammalta tilkkeenä. Pokasahalla tehdyt alapuoliset salvokset. Oviaukko on ojan puolella, oven vieressä ei ole karapuita, pelkät tapit hirsien välissä. Hirsien päitä on hieman ohennettu ulkopuolelta. Päällä kasvaa koivuja, sammalia ja kortetta. Rakennelma on ehkä rakennettu ennen sotia. G.W. Forsström kertoo muistelmissaan hakkuista Jeesiöjoen varrella, Pittiövaaran koillispuolella vuonna 1913. Mahdollisesti kämppä on rakennettu jo silloin. Ulkoseinä oven vieressä on palanut, paikalla on pidetty nuotiota talvella.
metsakeskus.1000038840 758 Simunkotalaki 10007 12001 13000 11006 27009 469705.00000000 7496454.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038840 Vuoden 1965 peruskarttaan on merkitty yksi rakennus katkoviivalla. Simunkotalaki sijaitsee Kaarestunturin itäpuolella, kämpänpohjat ovat laen koillisreunalla kulkevan talvitien eteläpuolella. Pohjoispuolella on pieni oja. Alueella kasvaa lähinnä koivua sekä muutamia kuusia, aluskasvillisuus on sammalia, heinää ja kurjenpolvia. Kämpän pohja 1, koko noin 16 m x 8 m. Jäljellä on vain maapenkki, mutta ei hirsiä, eli rakennus on purettu. Kaksi kivistä liettä rakenteen päissä, itäpään kiveyksen alla on betonilaatta. Kämpän vieressä on kattohuopaa. Edellistä hieman paremmin säilynyt, jäljellä yksittäiset seinähirret, samoin lattiarakenteita. Ympärillä on ruohikkoinen aukea. Itä-länsi suuntainen, itäpää paremmin säilynyt, länsipäädyssä ei ole kaikkia seinähirsiä jäljellä. Itäpäässä kasvaa tiheästi koivuja. Koko 13 m x 6,5 m. Kolmas rakennelma on edellisestä itään noin 10 m päässä, lähinnä ojaa. Se on tehty nurkkakivien päälle, hirsiä jäljellä seinien kohdalla, rakenteet ovat aluskasvillisuuden peittämiä. Koko 5,2 m x 3,8 m. Kivinen kiuas keskellä toista pitkää seinää, sen koko noin 1,5 m x 1,5 m. Rakenteiden ja koon perusteella todennäköisesti sauna. Päällä kasvaa tiheää koivutaimikkoa. Savottakämppäalue, rakenteiden perusteella mahdollisesti 50-luvulta.
metsakeskus.1000038841 758 Sokka-Voutavaara 1 10007 12001 13000 11006 27009 513271.00000000 7499975.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038841 Sokka-Voutavaara on pieni vaara Luiron itäpuolella. Kohde sijaitsee Sokka-Voutavaaran eteläpäässä, soiden ympäröimän niemekkeen päällä, muutaman metrin etäisyydellä talvitiestä, joka on merkitty karttaan. Alueella kasvaa sekametsää. Kaksiosainen kämpän pohja, koko 14,3 m x 6,7 m, väliseinä erottuu selvästi. Kämppä on lounas-koillinen suuntainen, koillispääty on osittain tuhoutunut koska kämpän yli on ajettu metsäkoneella. Itänurkassa on piisikiveys, kooltaan 3 m x 3 m ja 60 cm korkea. Hirret ovat pääosin aluskasvillisuuden peitossa ja lahoamassa, enintään kaksi hirsikertaa jäljellä. Yksittäinen kattopuu on jäljellä, lohkottu lankku. Rakennelman päällä kasvaa koivuja. Rakennelman maatuneisuuden perusteella se on mahdollisesti rakennettu ennen sotia. Lähistöllä ei havaittu muita rakenteita. Savottakämppä, mahdollisesti rakennettu ennen sotia.
metsakeskus.1000038842 167 Pappila 10007 12011 13117 11042 27028 643371.00000000 6944670.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038842 Tykkiasema sijaitsee Karsikon pappilan länsipuolisen rinteen juurella. Asema koostuu viidestä tai useammasta rinteen reunaa myötäilevästä pyöreästi kuopasta. Halkaisijaltaan kuopat ovat noin viisi metrisiä. Ampumasuunta on itään, jolloin rinne on toiminut aseman rintasuojana. Pappilan ympäristö on suosittua ulkoilualuetta ja tämän vuoksi kohde on kärsinyt vahinkoja.
metsakeskus.1000038843 261 Pyhäjärven salmi 10002 12016 13152 11002 27000 388323.00000000 7511300.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038843 Kohde sijaitsee Kittilän Pyhäjärven (Aakenustunturin länsipuolella) pohjoispään kapeikossa. Liistekatiska sijaitsee kirkasvetisen Pyhäjärven pohjoispuolen kapeikossa, josta alkaa heinikkoinen Pyhälompolo. Järven pohja on kivikkoista. Pyhäjärven pohjoispuolella sijaitsevassa kapeikossa, järven pohjassa on liistekatiskan puisia jäännöksiä. Kohde tarkastettiin veneestä käsin tähyilemällä paljaalla silmällä ja vesikiikareilla. Veden korkeus on arviolta 1,5-2,0 metriä ja katiskan jäännökset ovat arviolta 0,40 metriä veden pinnan alapuolella. Mukana olleen suunnittelijan mukaan vesi oli tuolloin (heinäkuun lopussa) matalimmillaan. Pyhäjärven vesi on kirkasta ja liistekatiskan voi erottaa tyynellä säällä rannasta käsin. Suurin osa katiskasta on kaatunut tai muuten tuhoutunut veneliikenteen seurauksena. Mahdollisesti osa katiskasta on myös käytön päätyttyä purettu. Katiska on tehty aikanaan laudoista ja ohuista pyöreistä rangoista, jotka ovat muodostaneet yhtenäisen, kapeikon poikki kulkevan kaarevan rakenteen. Säilyneet rakenteet muodostavat pieniä ryppäitä, joissa on lautoja tai rankoja. Näitä ryppäitä on 4 kappaletta ja yksittäisiä pystyssä olevia lautoja tai rankoja 3. Kaatuneita lautoja on koko kapeikon alueella. Lisäksi katiskasta pohjoiseen n. 5-10 metrin päässä on pystyssä yksi lauta, joka erottuu veden pinnan yläpuo-lelle. Tällä suunnalla ei kuitenkaan ollut muita katiskaan viittavia rakenteita.
metsakeskus.1000038844 758 Sortonenä 1 10007 12001 13000 11006 27009 508343.00000000 7487219.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038844 Vuoden 1974 topografiseen karttaan on merkitty yksi talous- tai varastorakennus. Sortonenä sijaitsee Kelujärven koillispuolella. Kohde sijaitsee Sortonenän itäisemmän haaran päässä, osittain voimalinjan kohdalla ja osin sen vieressä, lähellä suon reunaa. Voimalinjan itäpuolella on varttunutta kasvatusmetsää, kuivahko kangas. Kämpän päällä kasvaa tiheästi koivua, voimalinja on äskettäin raivattu. Suuri, kaksiosainen, itä-länsi suuntainen kämppäjäännös, kooltaan 14 m x 7,4 m. Valmistettu suurista pyöröhirsistä, jotka on katkaistu sahalla ja kirveellä. Nurkissa on enimmillään neljä tai viisi hirsikertaa jäljellä, seinissä vain pari osin sammaleen peittämää hirttä. Myös kattorakenteita on säilynyt. Nurkissa on sahalla ja osittain kirveellä tehdyt yläpuoliset salvokset. Koillisnurkassa on suuri piisikiveys, kooltaan 2,3 m x 2,3 m ja 1-1,2 metriä korkea. Toinen rakennuksen jäännös, osittain voimalinjan kohdalla ja osin metsässä, mahdollinen talli. Sijaitsee noin 70 m länteen edellisestä. Kohtalaisen hyvin säilynyt, yhdessä nurkassa on parhaillaan seitsemän hirsikertaa jäljellä. Itä-länsi suuntainen, koko 8,9 m x 8,6 metriä. Valmistettu hieman pienemmästä puusta kuin toinen rakennus, puiden halkaisija 20-25 cm. Hirsien väliset raot ovat suuret, seinäsammalta tilkkeenä. Sisäseinää ei ole tasoitettu, eli ilmeisesti kyseessä on talli. Sahalla tehdyt yläpuoliset salvokset. Pohjoispuolella on halkaistuja kattolankkuja jäljellä. Länsiseinän vieressä sisällä on rakenne, jossa tolppien varassa on salvottu poikkihirsi. Päällä kasvaa muutamia koivuja. Savottakämppä ja talli, rakenteiden perusteella ne ovat ehkä 40- tai 50-luvuilta.
metsakeskus.1000038845 758 Sortonenä 2 10007 12001 13000 11006 27009 507500.00000000 7486303.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038845 Sortonenä sijaitsee Kelujärven koillispuolella. Kohde on Sortonenän läntisen haaran päässä, lähellä suon reunaa. Alue on varsin tasainen, tuoretta kangasta, jossa kasvaa tiheää sekametsää. Kämpän pohja, josta on jäljellä yksittäiset sammaleen ja aluskasvillisuuden peittämät hirret. Rakennus on pääilmansuuntien mukainen, koko 8,5 m x 8 m. Ei merkkejä liedestä tai kattorakenteista, ilmeisesti rakennus on purettu tai siirretty. Päällä kasvaa muutamia koivuja ja pajuja, muuten varsin aukea. Vieressä on pieni kuoppa, mutta ei muita rakenteita. Edellisestä 30 metriä koilliseen on samanlainen kämpän pohja, jossa on yksi tai kaksi aluskasvillisuuden peittämää hirsikertaa jäljellä, koko 8,7 m x 8,7 m. Länsipuolella seinähirsien jatkeena on noin kaksi metriä pitkät hirren pätkät, jonkinlainen kuisti tai ulkovarasto. Päällä kasvaa tiheästi koivua ja kuusta, mutta aluskasvillisuutta on vähän. Myös ympäristössä on tiheä metsä. Rakennuksesta 2 noin 80 m koilliseen on rakenne, joka koostuu kahdesta pystypuusta. Ne ovat noin 2 m pitkiä kantoja, joiden välinen etäisyys on 5,7 m ja puiden halkaisija n. 20-25 cm. Rakenne on pohjois-etelä suuntainen. Puissa on kirveellä veistettyjä koloja, molemmissa päissä on syvät kolot joissa on ollut nauloilla kiinnitetty poikkipuu, joka on maatuneena maassa. Toisella puolella on 1 ja 2 koloa, kaikki kolot kirveellä veistetty. Tolppien linjalla on kolme puuta joissa on poikkipuun jättämät kolot. Savottakämppä ja talli.
metsakeskus.1000038846 758 Sorvusselkä 1 10007 12001 13000 11006 27009 461683.00000000 7494465.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038846 Kohde sijaitsee Sorvusselän koillisreunalla, Ovijängän laidalla. Itäpuolella kulkee talvitie. Päällä kasvaa tiheästi koivuja. Suurikoisen kämpän jäännös. Koko 25 m x 6,5 m, itä-länsi suuntainen. Neljä huonetta joissa päätyhuoneissa on piisit. Valmistettu suurista pyöröhirsistä, joita on pari kertaa jäljellä, väliseinien nurkissa enemmän. Myös kattorakenteita on jäljellä. Aivan luoteiskulmassa on suuri romahtanut piisi, koko n. 2,5 m x 2,5 m. Koillisnurkassa on myös piisi, suunnilleen samankokoinen. Hirret ovat pääosin aluskasvillisuuden peittämiä. Päällä kasvaa koivuja, joista suurimmat ovat ehkä 60–70 -vuotiaita, eli kämppä on mahdollisesti rakennettu ennen sotia.
metsakeskus.1000038847 758 Suksivaara 2 10007 12001 13000 11006 27009 509675.00000000 7494859.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038847 Kohde on merkitty vuoden 1974 toporgafiseen karttaan kahtena talous- ja varastorakennuksena. Suksivaara sijaitsee Kelujärven koillispuolella. Kohde on Suksivaaran itäpuolella vaaran alarinteellä, suon reunan lähellä. Tuore kangas, tiheähköä sekametsää, kuusi, koivu ja mänty. Rakennusten päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Maaperä on kivinen. Suurista pyöröhirsistä valmistettu kämppä, pohjois-etelä suuntainen. Koko 7,5 m x 7 m. Lounaisnurkassa on seitsemän hirsikertaa jäljellä, muissa nurkissa vain pari hirttä. Myös kattorakenteita on säilynyt, halkaistuja lankkuja joissa on kattohuopaa päällä. Sisäseinät on veistetty tasaisiksi kirveellä, kaksipuoliset sahalla tehdyt koirankaulasalvokset nurkissa. Hirsien välissä on sammalia, päällä kasvaa jäkäliä. Länsiseinällä on ikkunan puolikas, jossa karmit osin jäljellä. Ovi on pohjoispäässä, karmit jäljellä ja karapuut aukon reunoissa. Eteläseinällä on laudasta tehty hylly, jonka alla on tukipalat. Noin 20 m pohjoiseen on toinen rakennuksen pohja. Koko 10 m x 8 m, pari hirsikertaa jäljellä, samoin kattolankkuja joissa on suurikantaisia huopanauloja. Valmistettu pyöreistä hirsistä, sahalla ja kirveellä tehdyt yksipuoliset salvokset. Seinähirsien yläreunoissa on pieniä koloja, joihin on ilmeisesti tuettu hirsien päitä. Oviaukko on pohjoispäässä. Päällä kasvaa koivuja, aluskasvillisuus on lähinnä sammalia. Savottakämppä ja talli.
metsakeskus.1000038848 758 Suksivaara 3 10007 12001 13000 11006 27009 509637.00000000 7495702.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038848 Kämppäalue sijaitsee Suksivaaran koillispuolella, Luiroon laskevan Räpsyojan länsirannalla. Oja on tällä kohdalla pieni. Tuore kangas, kuusta ja koivua, ei montaa mäntyä. Hirsikämpän (1) jäännös, luode-kaakko suuntainen. Koko 10 m x 8,5 m, väliseinä puolessa välissä. Seinät on tehty suurista pyöröhirsistä. Luoteisnurkassa on 6-7 hirsikertaa jäljellä. Oviaukko luoteisnurkassa, ja toinen pohjoisnurkan lähellä. Oven pielessä karapuut. Kattorakenteita on jäljellä, haljispuolikkaita kattopuina. Länsiseinällä on valoaukko joka on veistetty kahteen hirteen. Sahalla tehdyt yläpuoliset ja suorakulmaiset salvokset. Hirsien välissä sammalta tilkkeenä. Hirsien päällä kasvaa jäkäliä ja sammalta. Kämpän luoteispäässä on haljispuolikkaista tehtyä aitaa. Aita on suuren ruohikkoisen aukean reunassa, ja se ulottuu lähes toiseen rakennukseen saakka, mutta itäreunassa ei havaittu jännöksie eli mahdollisesti kyseessä on haasia? Aita on pääosin kaatunut maahan, se erottuu osin aluskasvillisuuden alta. Se on ainakin 31 metriä pitkä, päädyssä on poikittain maatuneita hirsiä. Suuri kämpän (2) jäännös, koko 23,5 m x 9,3 m. Rakenteeltaan samantyyppinen kuin edellinen. Luode-kaakko suuntainen, luoteispäädyssä on seitsemän hirsikertaa jäljellä ja poikittaisessa väliseinässä vielä yhdeksän hirsikertaa. Kaikkiaan viisi huonetta, lounaisreunalla on kolme huonetta jotka ovat leveämpiä ja koillisreunalla kaksi kapeampaa käytävämäistä huonetta. Väliseinät ja sisäseinät on veistetty tasaisiksi. Runsaasti hirsiä jäljellä, myös kattorakenteita joista osa on halkaistuja kattopuita. Huoneiden keskellä on kuopat joista on otettu kiviä/maata. Luoteispäädyssä on ikkuna-aukko joka on peitetty laudoilla ja niiden välissä on tilkkeenä sammalta. Rakennuksen etelänurkasta lähtee tukevarakenteinen aita, joka muodostuu pyöröhirsistä ja haljispuolikkaista. Se ulottuu kahden hirren pituudelta, eli noin 12 m lounaaseen, ja sen jälkeen taittuu luoteeseen päin jonne se jatkuu noin 60 m. Luoteispäässä aitaa on pystyssä suurta puuta vasten. Tukeva rakenne, hirsiä ja haljispuolikkaita riukuina, ei tolppia vaan sivuille salvottuja haljispuolikkaita. Enimmillään viisi haljispuolikasta jäljellä, sivutuet ovat 2-3 m pitkiä. Aita on varsin matala, noin 80 cm korkea kohdassa jossa on neljä hirttä jäljellä. Aita ei näytä rajaavan selkeästi mitään, sen käyttötarkoitus on epäselvä. Yhdessä hirressä karapuun kolo ja salvos eli puut ovat ainakin osin kierrätettyjä rakennushirsiä. Kämppä 3, etelään kämpästä 2 ja länteen kämpästä 1. Kaksiosainen, väliseinä on puolessa välissä. Luode-kaakko suuntainen, koko 9,2 m x 8,2 m. Valmistettu pyöröhirsistä joita on enimmillään 4-5 hirsikertaa jäljellä, sammalta tilkkeenä. Seinissä on pieniä, kahteen hirteen veistettyjä valo-aukkoja. Yläpuoliset, muodoltaan suorakulmaiset eli sahalla tehdyt salvokset. Molemmissa päädyissä on oviaukot, kaakkoispään oven vieressä on myös pieni valo-aukko. Kattopuita on myös muutamia pätkiä jäljellä. Mahdollisesti savottakämppäalue.
metsakeskus.1000038849 758 Suksivaaranlehto 10007 12001 13000 11006 27009 510130.00000000 7498152.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038849 Kohde sijaitsee Suksivaaranlehdon itäreunalla, aivan Suksivaarantien länsipuolella, n. 5 m tiestä ja 30 m jängästä, ja noin 200 m Suksiojasta joka laskee Luiroon. Tuore kangas, sekametsää. Kämpän pohjan päällä kasvaa noin 40-vuotiasta koivua. Kämpän jäännös on luode-kaakko suuntainen, kooltaan 9,5 m x 8 m. Jäljellä on yksittäiset aluskasvillisuuden peittämät seinähirret, nurkissa on pari hirsikertaa. Varsin paljon kattopuita jäljellä, haljispuolikkaita jotka ovat osittain sammalien peitossa. Kaakkoispäädyssä on oviaukko, hirsien päädyissä on karapuiden paikat. Yläpuoliset sahalla tehdyt salvokset. Lähistöllä ei havaittu muita rakenteita.
metsakeskus.1000038850 758 Tammakkovuopajankangas 10007 12001 13000 11006 27009 472876.00000000 7487961.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038850 Kohde sijaitsee Tammakkovuopanjankankaan luoteisreunassa, Ukonojaa reunustavan jängän laidalla. Savottakämppäalue, jossa on kolme rakennuksen pohjaa, kaksi käymälää jotka ovat yhä pystyssä, kellari ja sauna. Kaikki muut rakennukset paitsi käymälät on purettu. Rakennuksen pohja 1. Yksittäiset maatuneet hirret seinien kohdalla sekä lattialautoja jotka ovat heinikon alla. Koko 8,5 m x 8 m. Luode-kaakko suuntainen, Luoteispäässä on katoksen jäänteet, halkaistuja pyöröpuita ja kattohuopaa. Vieressä on runsaasti säilykepurkkeja. Rautalankaisten sidosten jäänteitä kämpän kohdalla. Rakennuksen pohja 2, sijaitsee lounaaseen edellisestä. Jäljellä on hiekkapenkki jota kiertää matala oja. Sen koko on 17 m x 9 m, ja vallit ovat 1-1,5 m leveät ja suurimmillaan 50 cm korkeat. Rakennelman keskellä on kuoppia, hieman puuta ja kattohuopaa. Kämpän vieressä on keramiikkalautasten kappaleita. Lisäksi vieressä on sahattuja pelkkahirsiä joista yhdessä on pieni peltilevy jossa merkintä 0, hirret ovat maatuneita. Kaakkoispuolella on matala kuoppa jossa on puu ja peltiromua, joista osa on kamiinasta. Edellisestä etelään päin on kolmas rakennuksen pohja, siitä on jäljellä hiekkapenkki jonka ulkopuolella kolmella sivulla on matala oja. Rakennelman sisällä on kuoppia sekä kattohuopaa, galvanoitua peltiä ja mineraalivillaa. Se on lähes pohjois-etelä suuntainen, kooltaan 9 m x 8 m. Pohjoissivulla on katoksen jäänteet. Rakennelmasta noin 15 m kaakkoon on kahden pöydän jäänteet. Vieressä on matala kuoppa, jonka koko on 3 m x 2 m ja syvyys 0,5 m. Viereisen männyn oksalla on rautainen kihveli. Rakennuksen itäpuolella on kaksi pöytää ja portaan jäännös. Pöydät ovat noin 1,8 ja 1,2 m pitkiä. Törmän reunassa on kellari, kuopan koko on 3 m x 3 m. Katto on romahtanut ja kuopassa kasvaa puita. Seinähirret ovat säilyneet, samoin ovi, oviaukko on alarinteen puolella. Kellarista pohjoiseen, aivan törmän alaosassa on saunan jäännös. Siitä on jäljellä yksittäiset hirret ja alarinteen puolella osittain säilynyt taso. Rakennelman keskelle on kasa purettuja tiiliä, jotka on peitetty huolellisesti peltilevyillä, joiden päällä on puulaatikko. Jängän reunassa on tolpassa puinen viitta johon on kaiverrettu: VETTÄ 17.5 m. Rakennuksen 2 itäpuolella on käymälän (1) jäännös, pystylautaseinät ovat pääosin pystyssä. Pulpettikatto joka puuttuu osittain, myös ovi ja sisärakenteet puuttuvat osittain. Koko on 3 m x 2 m. Vieressä on tynnyrinpuolikaskamiinan jäännös, ja noin 5 m länteen on peltiromua. Rakennuksesta 3 kaakkoon on toinen käymälän (2) jäännös. Myös sen seinät ovat lähes ehjät mutta katosta on jäljellä vain pari lautaa, myös sisärakenteet puuttuvat. Siinä on kaksi ovea jotka ovat jäljellä. Myös portaat ovat jäljellä, mutta varsin maatuneet. Rakennelman koko on n. 3 m x 2 m. Edellisestä luoteeseen on kaksi pientä ja matalaa suorakulmaista kuoppaa harjanteen reunalla. Kuoppien ylärinteen reunassa on mahdollisesti tukipuut. Harjanteen alla on peltipurkkeja.
metsakeskus.1000038851 758 Utsamonvaara 10007 12001 13000 11006 27009 468140.00000000 7485974.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038851 Merkitty kämppänä vuoden 1962 peruskartaan, jossa paikalle on merkitty yksi asuinrakennus ja kaksi varastorakennusta. Nykyiseen peruskarttaan paikka on merkitty niittynä. Sijaitsee Utsamonvaaran länsiosassa, Tolsimajängän koillispuolella. Ruohikkoinen kenttä joka on merkitty peruskarttaan niittynä, niityn vieressä taimikkoa ja pari vanhaa mäntyä. Paikalla on ainakin kahden, mahdollisesti kolmen, puretut rakennuksen jäännökset. Kämpän pohja, josta on jäljellä heinän peittämä hiekkapenkki. Rakennelma on pohjois-etelä suuntainen, ja kooltaan 13 m x 8 m. Sisällä on muutama hirsi ja kaksi matalaa lieden pohjaa, eteläpäässä on salvoshirsi, sekä muutama kuoppa josta hiekkaa on otettu penkkeihin. Liedet ovat kooltaan 2 m x 1,5 m ja n. 1 m x 1 m. Kämpän alueella kasvaa matalaa pajua ja muutama männyn taimi. Sen eteläpäässä on n. metrin pituisten lautojen muodostama taso, joko jonkinlaisen varastolaajennuksen seinää tai kattoa. Myös pohjoispäässä on lautataso, n. 2,5 m pitkiä lautoja. Kämpän vieressä on myös kattohuopaa, pääosin aluskasvillisuuden peittämää. Rakennuksen itäpuolella on kaksi suorakaiteenmuotoista kuoppaa, joista pohjoisempi on selkeämpi, mahdollisesti roskakuoppia. Kämpästä pohjoiseen on pari pitkälle maatunutta hirren pätkää, joista yhdessä on salvos, sekä kamiinan katkelma, pientä peltiromua ja penkin jäännös. Kämpän eteläpuolella maassa on pienikennoisen akun jäännös. Ruohikkoisen alueen pohjoisosan reunassa on näkyvissä yksittäinen hirsi ja sen kanssa suorassa kulmassa on havaittavissa mahdollinen toinen hirsi ruohikon alla, eli paikalla on mahdollinen tallin pohja. Koko on arviolta 8 m x 8 m. Mahdollinen saunan jäännös, sijaitsee niityn eteläpäässä lähellä jängän reunaa. Näkyvissä on pari seinähirttä ja seinien linjoja valleina sekä hieman kattopuita joiden päällä on kattohuopaa. Saunan koko on noin 6 m x 4 m. Nurkassa on kiviä ja niiden vieressä öljytynnyri jonka kyljessä on leikattu aukko, sisällä on tiiliä ja kiviä. Saunan sisällä on myös muutama tiili ja suuri pellin pala, joka on ilmeisesti ollut kiukaan takana, sekä pienen kamiinan jäännös ja muuta rautaromua. Rakennelman vieressä on myös suuri kivikasa, koko 3 m x 2 m ja korkeus 50 cm, sen kivet vaikuttavat olevan liian suuria kiuaskiviksi. Savottakämppäalue.
metsakeskus.1000038852 758 Vanttionrolli 10007 12001 13000 11006 27009 478741.00000000 7498916.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038852 Kohde sijaitsee Vanttioselän länsipäässä, aivan lähellä suon reunaa. Kohde sijaitsee talvitien molemmin puolin ja on osin jäänyt sen alle. Talvitien länsipuolella on pienen kämpän pohja, jonka tien puoleinen reuna on tuhoutunut. Jäljellä on yksittäiset suuret hirret joissa on moottorisahalla tehdyt suorakulmaiset salvokset. Hirret ovat varsin maatuneet. Jäljellä on myös oven kamanapuu jossa on kolme saranaa. Rakennelman koko on arviolta 4 m x 3,8 m. Talvitien itäpuolella, hieman ylempänä rinteessä on pienen rakennuksen pohja ja katon jäännös. Rakennuksesta on jäljellä vain matala maapenkki kooltaan 2,7 m x 2,7 m. Katon katkelma on valmistettu sahatuista laudoista joissa on kattohuopaa päällä. Paikalla on myös galvanoitua peltiä ja peltihormi. Viereisessä pienessä kuopassa on kahden kamiinan jäänteet, niistä toinen on valurautainen. Kämppä, joko metsätyökämppä tai metsästyskämppä.
metsakeskus.1000038853 758 Voutavaara 10007 12001 13000 11006 27009 511774.00000000 7508564.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038853 Kohde sijaitsee Luiron itäpuolella, Voutavaaran länsipäässä, hakkuuaukean reunassa. Alue on tuoretta kangasta, koivua ja kuusta. Kämpän sisällä kasvaa sammalia, jäkäliä ja puolukkaa. Pieni kämpän jäännös, koko 4,5 m x 3,4 m. Hyvin säilynyt, keskimäärin kuusi hirsikertaa jäljellä, seinä on enimmillään 140 cm korkea. Oven viereinen seinä on vinossa. Valmistettu suurista pyöröhirsistä, joissa on kuori päällä ja sammalta välissä. Sisäseinät ja salvosten kohdat on veistetty tasaisiksi. Yläpuoliset, pokasahalla tehdyt suorakulmaiset salvokset. Rakenne on pohjois-etelä-suuntainen, pohjoispäädyssä on oviaukko ja länsiseinällä ikkuna, joka on veistetty kahteen hirteen, aukon päissä on karmilaudat, oven reunoissa on karapuut. Luoteisnurkassa on piisikiveys, koko 1,5 m x 1,5 m, sen viereinen seinä on hiiltynyt. Eteläpäädyssä on ollut laveri, sen tukipuut ovat kiinni seinässä ikkunan alareunan tasolla. Laveritason päällä n. 20 cm ylempänä on n. 50 cm pitkä riuku ja kaikkiaan kolme reikää samalla tasolla. Kurkihirsi on osin säilynyt, mutta maatunut. Rakennelma on savottakämpäksi pieni, joten mahdollisesti se on metsästyskämppä, joka rakenteiden perusteella voisi olla rakennettu sotien jälkeen.
metsakeskus.1000038854 758 Värttiövaara 1 10007 12001 13000 11006 27009 450814.00000000 7497012.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038854 Kohde sijaitsee Värttiövaaran koillislaidalla, Ikkarinvuoman reunalla. Pienen ojan varressa on tiheästi puuta kasvava tuore kangas, sekametsää. Suuren kämpän pohja, josta on jäljellä hirsien reunustamat hiekkapenkit. Ne ovat noin metrin leveät, penkin ulkopuolella on matala oja josta osa maasta on otettu. Myös muutamia pelkkahirsiä on jäljellä. Rakennus on itä-länsi suuntainen, kooltaan 23,2 m x 8,5 m. Siinä on kaksi huonetta, joista molemmissa on uuni. Itäpäässä on kivien päälle valettu betonitaso joka on murtunut. Sen ympärillä on peltiä ja uunin pöntön jäänteet sekä muhaa, eli seinät ovat olleet lautarakenteiset ja purutäytteiset. Länsipään huone on pienempi, lämmitysuuni on vielä paikallaan. Sen alla on ilmeisesti samanlainen taso kuin toisessa päässä, mutta se on aluskasvillisuuden peittämä. Uunissa on valurautainen sisärakenne ja suuria kiviä sisällä. Maapenkkeissä kasvaa koivuja ja pajua. Edellisestä pohjoiseen on kaivon jäännös, sen lankuista tehtyjä ylärakenteita on jäljellä, nurkissa on sormiliitokset. Kansi osin lahonnut, ja kooltaan hieman yli metrin suuntaansa. Kuopan reunoissa on useita hirsikertoja jäljellä, kuopassa erottuu kirkas vesi. Kannen päällä on kuorma-auton rengas. Edellisestä pohjoiseen päin, lähellä suon reunaa, on saunan jäännös. Jäljellä on hiekkapenkki jonka reunoissa on hirret, myös lattiarakenteita on jäljellä. Koko on 5 m x 4,8 m. Keskellä on suuri kuoppa. Kiukaan alla on paikalla valettu betonitaso, myös kiuas on ollut osin betonirakenteinen. Päällä kasvaa hieman taimia. Saunasta kaakkoon päin on kellarin jäännös. Vallin ympäröimä kuoppa, jonka koko vallin ulkopuolelta on 4-5m, ja kuopan n. 2 m x 2 m. Se on vajaan metrin syvyinen. Oviaukon edessä on muutamia kiviä. Edellisestä kaakkoon on rakennuksen jäännös, kooltaan 7,3 m x 3,4 m. Se on valmistettu suurista pyöröhirsistä, joita on jäljellä pari hirsikertaa. Pohjois-etelä suuntainen. Kattorakenteita on jäljellä, ja seinän ulkopuolella on kivikasa. Edellisestä rakennuksesta edelleen kaakkoon on rakennuksen pohja, kooltaan 6,7 m x 6,6 m. Se muodostuu maapenkistä, joka on n. 70-80 cm leveä, ja jonka molemmissa reunoissa on hirret. Keskellä on muutamia samansuuntaisia hirsiä, lattiarakenteita. Niiden alla on kuoppia joissa on vettä. Päällä kasvaa tiheästi pajua, vieressä on pieni ruohikkoinen aukea. Edellisestä etelään on matala kuoppa, kooltaan noin 1,5 m x 1,5 m, jonka reunoilla on puurakenteita jäljellä. Mahdollisesti kyseessä on lähes täyttynyt kaivo. Reunoilla kasvaa koivuja. Edellisestä noin 5 m ylärinteeseen päin on käymälän jäännös. Siitä on jäljellä lattiataso ja osin romahtanut istuintaso, jossa on kaksi reikää. Koko on 3 m x 2 m. Taso on lautaa ja puut varsin lahonneita. Savottakämppäalue, rakennusjäänteiden perusteella rakennettu 1950-luvulla.
metsakeskus.1000038855 758 Värttiövaara 2 10007 12001 13000 11006 27009 448590.00000000 7497943.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038855 Kohde sijaitsee Värttiövaaran pohjoisreunalla, noin 800 m itään Sodankylän ja Kittilän rajasta ja noin 60-70 m etelään Värttiövaaran ja Ikkarinlehdon välillä kulkevan talvitien linjasta. Sijaitsee kahden päätehakatun kuvion välisellä alueella, jossa kasvaa suurehkoja mäntyjä, hieman kuusia ja koivuja. Kuivahko kangas, ei selvää vesipaikkaa vieressä. Pienen kämpän (1) jäännös, pohjois-etelä suuntainen. Koko 4,4 m x 3,4 m. Valmistettu suurista pyöröhirsistä, joita on enimmillään kolme hirsikertaa jäljellä. Hirret ovat sammalien ja muun aluskasvillisuuden peittämiä ja pitkälle maatuneita. Salvokset on tehty kirveellä ja pokasahalla. Koillisnurkassa on suuri piisi, jonka päällä on pari kattolautaa. Oviaukko on itäseinällä piisin vieressä. Kämpän päällä ja vieressä kasvaa mäntyjä. Noin 10 m itään edellisestä on toinen, rakenteeltaan samanlainen kämpän jäännös. Se on kooltaan 5 m x 4,5 m. Se on hyvin maatunut, jäljellä on vain yksi tai kaksi hirsikertaa, mutta myös kurkihirsi ja kattolautojen jäänteitä. Piisi on lounaisnurkassa, se on kooltaan noin 2 m x 2 m ja 50 cm korkea. Oviaukko on eteläseinällä. Kämpän päällä kasvaa muutama koivu. Kämppien jäänteet, jotka rakenteiden maatuneisuuden perusteella ajoittuvat 1900-luvun alkupuoliskolle. Sodankylän metsänhoitaja G.W. Forsström kertoo muistelmissaan hakkuista alueella 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa useina vuosina. Mahdollisesti kämpät liittyvät näihin hakkuisiin.
metsakeskus.1000038856 758 Värttiövaara 3 10007 12001 13000 11006 27009 448732.00000000 7497910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038856 Kohde sijaitsee Värttiövaaran pohjoisreunalla, vajaa kilometri itään Sodankylän ja Kittilän rajasta ja noin 150 m itään kohteesta Värttiövaara 2, sekä noin 70 m etelään Värttiövaaran ja Ikkarinlehdon välillä kulkevan talvitien linjasta. Taimikkoa, kämpän päällä kasvaa koivun ja pajun taimia. Pienen hirsirakennuksen jäännös, koko 4 m x 3,6 m. Hirret ovat näkyvissä, 2-3 hirsikertaa jäljellä. Seinähirret ovat varsin pieniä, halkaisijat n. 15 cm. Kirvellä veistetyt salvokset ja hirsien sisäpinnat. Suurten halkaistujen kattolankkujen katkelmia jäljellä, yhdessä niistä on näkyvissä kattohuopaa. Kattolankut ovat noin 25 cm leveitä ja 5-7 cm paksuja. Sisällä on tukeva reen jalaksen? raudan katkelma sekä kattorakenteiden rautalankasidoksia. Rakennelman päällä on hakkuujätettä. Kämppä. Sodankylän metsänhoitaja G.W. Forsström kertoo muistelmissaan hakkuista alueella 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa useina vuosina. Mahdollisesti kämppä liittyy näihin hakkuisiin.
metsakeskus.1000038857 758 Ylimmäinen Kotakoski 10007 12001 13000 11006 27009 508700.00000000 7508831.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038857 Kohde sijaitsee Luiron itärannalla, hieman Ylimmäisen Kotakosken pohjoispuolella, ensimmäisen terassin päällä. Vieressä kulkee vanha tieura, maaperä on kivinen. Ympärillä kasvaa nuorta kasvatusmetsää, pääasiassa koivua. Kaksiosainen kämppä on luode-kaakko suuntainen, 7,5 m pitkä ja 3,7 m leveä. Kuitenkin luoteispääty on hieman kapeampi, noin 3,5 m, eli kämppää on ilmeisesti laajennettu. Tähän viittaa myös se että etelänurkassa salvokset on tehty moottorisahalla, ja ne ovat hirsien yläpuolella. Väliseinän ja pohjoisnurkan salvokset on tehty pokasahalla ja kirveellä. Rakennus on tehty suurista pyöröhirsistä joissa on kuori päällä, sammalta tilkkeenä. Osa seinähirsistä on koivua, väliseinän salvoksessa on seitsemän hirttä, joista kaksi on koivua. Etelänurkassa on säilynyt neljä suurta hirttä, mutta ylärinteen puolella on vain pari hirttä. Rakennuksessa on kaksi ovea, luoteisseinällä ja lounaisseinällä. Pohjoisnurkassa on öljytynnyrin puolikkaasta tehdyn kamiinan jäännös, sen vieressä on asbestilevyä ja peltistä hormiputkea. Päällä kasvaa korkeintaan noin 50-vuotiaita koivuja, hirsien päällä on sammalia ja jäkäliä. Kohde on pieni savottakämpäksi, joten mahdollisesti kyseessä on kalastuskämppä, joka voisi olla rakennettu sotien jälkeen. Ylärinteen puolella n. 3 metrin päässä on suuri koneella tehty sorantarkastuskuoppa.
metsakeskus.1000038858 758 Kaaresselkä 10002 12016 13168 11006 27026 465508.00000000 7492308.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038858 Kohde sijaitsee Kaaresselän pohjoisreunassa, lähellä Kaaresvuomaa. Kuivahko kangas jossa kasvaa mäntyjä ja paikoin tiheästi nuorta koivua. Vanha poroaita, joka on tehty ilman tolppia salvomalla, eli riukujen- välissä on sivuille suuntautuvat tukipuut. Riu’ut ovat suuria ja tiheässä, suurimmat ovat halkaisijaltaan 25-30 cm. Aita on tehty osin kantojen päälle. Se on säilynyt varsin hyvin säilynyt tukipuiden kohdalla, mutta riu’ut ovat paikoin lähes kokonaan maatuneet eikä aidan rakennetta pystytty täysin selvittämään. Aidassa on ollut tolpat porttien kohdalla, ainakin yksi tällainen säilynyt, siihen on sahattu neljä koloa ja naulattu tukipuu viereen. Aitaa on paikoin tuhoutunut hakkuussa/laikutuksessa kuvion 435 - 22.1 kohdalla. Aita on ilmeisesti tässä kohdassa ollut jo maahan romahtanut ja osin aluskasvillisuuden peitossa, kuten se on hakkuuaukean itäpuolella, missä aita jatkuu lyhyen matkaa. Aidasta on pystyssä yksittäinen tolppa suolla yksityismaalla Se on tuettu kahdella vinopuulla, ja siinä on neljä kirveellä veistettyä koloa riu’uille. Poroaita, joka rakenteen ja säilyneisyyden perusteella on varsin vanha, mahdollisesti 1900-luvun alkupuolelta. Informantin mukaan Kaaresseljän aita on rakennettu 1890-luvulla.
metsakeskus.1000038859 758 Kannuslehto 10007 12001 13000 11006 27009 468140.00000000 7515020.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038859 Kohde sijaitsee Kannuslehdon länsilaidalla, Kannushaaran itärannalla, jokeen viettävän törmän päällä. Alue on tuoretta kangasta jossa kasvaa kuusta ja koivua. Pienen hirsikämpän jäännös, koko 4 m x 4 m. Vain kaksi tai kolme hirsikertaa jäljellä, veistettyjä pelkkahirsiä. Hirren alapuoliset nurkkasalvokset on veistetty kirveellä. Lounaisnurkassa on suuren piisikiveyksen jäänne, lähinnä liuskekiviä. Kurkihirsi ja kattorakenteita on säilynyt, osa niistä on hiiltynyt, kun joku on pitänyt talvella nuotiota kämpän päällä. Seinähirret ovat varsin maatuneita, niiden päällä kasvaa sammalia ja jäkäliä. Rakennelman päällä kasvaa muutama kuusen taimi. Porokämppä.
metsakeskus.1000038860 758 Kannusvaara 10002 12016 13168 11006 27008 476525.00000000 7505689.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038860 Kohde sijaitsee Kannusvaaran lounaisreunassa, Kusiojan itäpuolella. Alueella kasvaa tiheästi koivuja, maaperä on kivinen. Poroaidan jäännös, joka on osittain tehty suurista pyöröhirsistä salvomalla, tolppia on käytetty vain osassa rakennetta. Aita on tuettu riukujen väliin salvotuilla sivupuilla, jotka ovat hieman yli 2 m pitkiä. Kirnun ja kokoamisaidan välinen portin kohta on tehty salvomalla hirret viistosti, jolloin sivutukia ei tarvita. Aita on rakennettu kivien päälle, paikoin puut ovat kokonaan maatuneet ja vain kivet ovat jäljellä osoittamassa aidan paikan. Paikoin aidan alimpana osana on juurineen kaatunut kelo. Osa aidasta on jo täysin maatunut, paikoin jäljellä on yksittäiset hirret ja paikoin aita näyttää olevan täysin säilynyt. Paikoin hirret ovat pitkälle lahonneet vaikka ovatkin lähes ehjän näköisiä. Osa kirnun aidasta on hyvin säilynyt, jäljellä on viisi suurta hirttä ja aita on noin 1,5 m korkea. Myös konttorin laudoista tehty liukuovi on säilynyt. Aita on itä-länsi suuntainen, kirnu konttoreineen on länsipäässä, idässä on kaksi erillistä kokoamisaitaa, johdinaitojen jäänteitä ei havaittu. Aita on pääosin salvottu, mutta konttorien aidat ovat pääosin tolppa-riuku aitaa. Tolpat ovat pyöröpuita ja riu’ut lohkottuja puita, ja osin riu’ut ovat haljispuolikkaita, enimmillään riukuja on säilynyt 6-7 kpl. Kokoamisaidan hirret ovat suurimmillaan noin 10 m pitkiä. Yhden konttorin aidan päällä on melan lapa, se on kirveellä veistettyä mäntyä. Tietojen mukaan aita on rakennettu 1890-luvulla. Viimeinen erotus on ollut v. 1937.
metsakeskus.1000038861 758 Kautoselkä 10007 12016 13000 11006 27009 459309.00000000 7500041.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038861 Kohde sijaitsee Rajalan kylän lounaispuolella, Sattasen eteläpuolella ja suunnilleen Sattasen ja Saitajoen puolivälissä. Matalan maan reunassa, länsipuolella on suoalue. Kuivaa kangasta, harvaa mäntymetsää, ohut aluskasvillisuus, jäkäliä ja varpuja. Vasotuskodan jäännös, puurakenteinen laavu joka on tehty kahden pitkän kannon väliin. Rakennelma on lähes ehjä, katto on osittain hajonnut. Kantojen vieressä on pienemmät tolpat joiden päällä on vaakapuu, johon kattolaudat tukeutuvat. Katto ja seinät ovat lohkaistuja lautoja. Yhden kattolaudan päässä on lohenpyrstöliitos, eli se on ilmeisesti kierrätetty hirsi. Seinälaudat on kiinnitetty toisiinsa ulkopuolella olevilla riu’uilla ja nauloilla. Rakennelma on 2 m leveä ja 1,6 m syvä, tolpat ovat 1,6 m korkeat. Lautojen päällä kasvaa jäkäliä.
metsakeskus.1000038862 758 Näätärotkonoja 1 10007 12016 13168 11006 27009 454957.00000000 7513117.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038862 Vuoden 1970 topografiseen karttaan on merkitty poroaidan katkelmia. Kohde sijaitsee Aihikkoselän ja Nuttion Tuorelaen välissä virtaavan Näätärotkonojan molemmin puolin. Ojan rannat ovat soista, mutta aidan kohta on kuivempaa maata. Aluella on vaihtelevaa kasvillisuutta, paikoin tiheähköä sekametsää, paikoin vähäpuista suota ja paikoin aukeaa. Aidan alueet ovat aukeaa jossa kasvaa muutamia koivuja, pajuja ja kuusia. Osin pystyssä olevaa erotusaitaa, tosin pääosin kaatunut. Tolpat ovat pyöröpuita ja riu’ut ovat pieniä pyöröpuita tai lohkaistua puuta. Itäreunassa aita lähes täysin maatunut, kirnun ympärillä on pari tolppaa pystyssä, mutta suurin osa on maassa, osin aluskasvillisuuden peittämänä. Kirnun alue erottuu selvästi sammaleisena ja tallattuna alueena. Myös kokoamisaitaus on eteläpäästä lähes täysin tuhoutunut, rakenteita on aluskasvillisuuden alla. Paikoin aitaa on maassa kaatuneena, mutta kokonaisena. Siinä on ainakin viisi riukua ja tolpat varsin tiheässä. Myös Näätärotkonojan reunoilla aita on tuhoutunut. Ojan länsipuolella on kaksi pohjoiseen suuntautuvaa johdinaitaa, joista itäisempi kulkee ojan vartta pitkin. Toinen aita suuntautuu aluksi luoteeseen, kaartaa sitten pohjoiseen ja lopulta lähes itään kohti ojaa ja toista aitaa. Aitaa on suolla osin pystyssä. Vieressä olevan laukon seinissä olevien merkintöjen perusteella aita on rakennettu 1950-luvun lopulla ja mahdollisesti ollut käytössä 1980-luvulle saakka.
metsakeskus.1000038863 758 Näätärotkonoja 2 10007 12016 13000 11006 27009 454936.00000000 7513102.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038863 Kohde sijaitsee Aihikkoselän ja Nuttion Tuorelaen välissä virtaavan Näätärotkonojan itäpuolella. Ympäristössä kasvaa koivuja ja kuusia, laukon edessä on ruohikkoinen aukea. Poromiesten lauko, eli kaksipuoleinen laavu, jossa on keskellä tulisijan paikka. Seinät on tehty pyöröpuista ja haljispuolikkaista joiden välissä on seinäsammalta. Katto on tehty aisatuista riu’uista joiden päällä on kattohuopaa ja muutama riuku. Puita on ainakin osin työstetty moottorisahalla. Rakennelma on 5,3 m leveä ja 3,5 m pitkä, ja noin 2 m korkea. Ovi on levyä joka on päällystetty kattohuovalla, siinä on puinen sarana. Rakennelma on yhä käyttökuntoinen, mutta se ei näytä olleen käytössä pitkään aikaan. Sisällä seinissä on runsaasti kaiverrettuja nimikirjaimia ja korvamerkkejä. Ilmeisesti vanhin päivämäärä on korvamerkin sisällä oleva päivämäärä 8.7.58. Uusimmat merkinnät ovat kaiverrukset A.Z. 83 ja 30.6. 84. Poromiesten lauko, seinissä olleiden merkintöjen perusteella se on rakennettu 1950-luvun lopulla ja ollut käytössä vielä 1980-luvun alussa.
metsakeskus.1000038864 758 Paloselkä 10007 12001 13000 11006 27009 466728.00000000 7498781.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038864 Kohde sijaitsee Kaarestunturin koillispuolella, Tikkalaen pohjoispuolisella Paloselällä. Lauko on noin 15 m etelään tiestä joka kulkee valtion ja yksityisen maan rajalla. Tasainen kuiva kangas jossa kasvaa harvahkoa mäntymetsää. Pieni lauko, eli kaksipuolinen laavu. Toisen puolen katto on osin sortunut ja myös toisen puolen katto varsin lahonnut. Rakenne on 2 m leveä ja 2,1 m pitkä, korkeus on 1,1 m. Seinät on tehty haljispuolikkaista, nurkissa lohenpyrstöliitokset. Katto on tehty halkaistuista lankuista jotka on kiinnitetty nauloilla, katon alla on kolme riukua tukipuina molemmin puolin. Myös ovi on tehty haljispuolikkaista, saranat on tehty veistämällä yhden puun päihin pyöreä tappi. Sisäpuolella seinissä on kaiverruksia ja lyijykynällä tehtyjä kirjoituksia sekä korvamerkkejä. Lyijykynätekstit erottuvat pääosin varsin huonosti, eikä kaikista saa enää selvää, mutta yhdestä on luettavissa: "tämä kota on rakennettu 9.4.1947".
metsakeskus.1000038865 758 Pitkäjänkä 1 10007 12016 13168 11006 27009 452645.00000000 7510823.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038865 Merkitty vuoden 1970 topografiseen karttaan. Kohde sijaitsee Sattasen länsipuolella, Keski- ja Alalopolon välillä, Pitkäjängän länsipuolisella harjanteella, lähellä Kittilän rajaa. Alue on tuoretta kangasta, jossa kasvaa tiheästi koivua ja kuusta. Vanha poroaita, joka on osin pystyssä. Aita on pohjois-etelä suuntaisesti, johdinaidat ovat etelään päin. Tolpat ovat pieniä pyöröpuita ja riu’ut lohkottuja tai pieniä pyöröpuita. Koottu nauloilla, tolpat ovat noin viiden metrin välein, lisäksi pienemmät välitolpat, riukuja on keskimäärin viisi kappaletta. Aitaa on paikoin korjattu moottorisahalla halkaistuilla puilla ja rautalangalla, lisäksi aidan luoteispuolella olevan puron luoteispuolella se on korvattu lanka-aidalla.
metsakeskus.1000038866 758 Polvimukankangas 1 10007 12016 13168 11006 27009 453418.00000000 7508972.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038866 Merkitty vuoden 1970 topografiseen karttaan. Kohde sijaitsee Sattasen länsipuolella, Polvimukankankaan eteläosassa. Kangas on päältä varsin tasainen ja laskee jyrkästi jokea reunustavalle suolle. Kangas on osin hakattu ja on nykyisin taimettunut ylispuinen aukea. Osin pystyssä olevaa poroaitaa, joka kulkee kaakko-luode suuntaisesti, ja luoteispäässä siitä haarautuu länteen päin lähtevä aita. Muutamia tolppia pystyssä tai jo osittain kallistunut. Tolppien välit noin 5 m, riukuja näyttää olevan ainakin neljä. Riu’ut ovat lohkottuja tai pieniä pyöröpuita. Aita on kasattu nauloilla, ei merkkejä moottorisahan käytöstä.
metsakeskus.1000038867 758 Polvimukankangas 3 10007 12016 13168 11006 27009 453235.00000000 7509306.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038867 Aita sijaitsee Sattasen länsipuolella, Polvimukankankaalla. Kuivaa tai kuivahkoa kangasta, pääosin uudistuskypsää metsää, luoteisosassa päätehakattua. Aita alkaa pienen lammen koillispuolelta ja kulkee lähinnä luode-kaakko suuntaisesti. Se on jatkoa kankaan eteläosassa olevalle aidalle, mutta on tuhoutunut kokonaan noin 170 m matkalta lammen itäpuolella. Luoteispäässä siitä erkanee länteen suuntautuva aita. Aita on suurelta osiin romahtanut maahan ja siitä on jäljellä vain puita aidan linjalla. Riu’ut pääosin lohkottuja puita. Noin 100 m aidan eteläpäästä pohjoiseen on portin paikka. Aita näyttää jatkuvan edelleen luoteeseen, ulottuen todennäköisesti Alalompolon kohdalla olevalle erotusaidalle.
metsakeskus.1000038868 758 Sattasvaara 2 10007 12016 13168 11006 27009 473736.00000000 7498904.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038868 Vuoden 1969 topografiseen karttaan on merkitty kohdalle pieni pätkä poroaitaa, lännempänä on useita muita pätkiä. Kohde sijaitsee Sattasvaaran eteläosassa, jyrkimmän rinteen alapuolella. Maaperä on kivinen, alueella on nuorta kasvatusmetsää. Itä-länsi suuntainen poroaita, ei näytä jatkuvan merkitystä pisteestä länteen päin, mutta jatkuu itään päin. Vanhan kartan perusteella on kaartanut pohjoiseen päin. Aita on vain paikoin pystyssä. Tolpat ovat pieniä riukuja, niiden välit ovat noin viisi metriä, sivutuet molemmin puolin, myös pienet välitolpat. Riu’ut ovat joko lohkottuja puita tai pieniä pyöröpuita, niitä on ainakin kolme kappaletta. Puissa ei ole merkkejä moottorisahan käytöstä. Nykyinen lanka-aita on lähimmillään noin 40 m päässä alarinteessä.
metsakeskus.1000038869 758 Sokka-Voutavaara 3 10007 12016 13168 11006 27009 512795.00000000 7502040.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038869 Aita on merkitty vuoden 1974 topografiseen karttaan. Poroaidan jäännös, joka sijaitsee Sokka-Voutavaaran ja Morsiusojankumpujen välissä, ja osittain vaarojen välisellä suolla. Siten maasto vaihtelee heinäsuosta kuivahkoon kankaaseen. Johdinaitaa on Sokka-Voutavaaran puolella, josta se suuntautuu lounas-koillinen suuntaisesti suon yli, ja nykyisen metsäautotien poikki. Aita on täysin tuhoutunut tien kohdalta. Aita on ulottunut tien länsipuolelle myös Morsiuskumpujen eteläreunassa. Tolpat ovat haljispuolikkaita tai pyöröpuita ja riu’ut lohkottuja puita, niitä on keskimäärin neljä kappaletta. Aita on kasattu nauloilla. Aitaa on säilynyt lyhyinä pätkinä ja paikoin se on kokonaan tuhoutunut. Säilyneissä kohdissa lähinnä vain tolpat ovat pystyssä ja riu’ut ovat pääosin lahonneet poikki, ja yleensä toisesta päästä tolpassa kiinni. Aidan itäosassa, lähellä talvitietä joka kiertää aidan, on hyvin säilynyt aidan pätkä. Siinä on 6 riukua, joista 4 on pientä pyöröpuuta ja 2 haljispuolikasta. Kirnun aita on kohtalaisen hyvin säilynyt rakenteen pohjoisosassa. Se on osin kiinnitetty suuriin mäntyihin nauloilla, riu’ut ovat pientä pyöröpuuta.
metsakeskus.1000038870 758 Vasavaaranaapa 10007 12016 13168 11006 27009 511345.00000000 7485664.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038870 Sijaitsee Lauttakuusikon pohjoispäässä, sen ja toisen pienen maan välissä Vasavaaranaavalla. Tien vieressä on taimikkoa ja nuorta metsää, muuten alue on heinä/kortesuota. Lounas-koillinen suuntainen rakennelma, mahdollisesti vanha aita. Tien lounaispuolella on jäljellä noin 30 m pätkä, ja tien koillispuolella noin 50 m, kokonaispituus on noin 115 m. Rakenne on ilmeisesti aiemmin jatkunut yhtenäisenä, mutta tuhoutunut tien kohdalta ja ojituksen vuoksi kuivuneilta alueilta. Tien lounaispuolella on noin 30 metrin matkalta pystyssä neljä tolppaa ja muutamia tolpan pätkiä sekä muutamia riukuja. Tolpat ovat n. 1,5-2 metriä pitkiä, ja ainakin yksi niistä on katkaistu puu. Paikoin riukujen jäänteitä tuntuu kasvillisuuden alla. Osa tolpista on hieman kuivemmalla maalla, joka on seurausta ojituksesta. Aita ei näytä jatkuvan lounaan suunnassa. Aidasta n. 40 metriä luoteeseen on yksittäinen kirveellä katkaistu puu, jonka latvaosa on kiinnitetty siihen naulalla ristikkäin. Se on n. 1,5 metriä korkea. Mahdollisesti aita on kääntynyt luoteeseen päin. Rakenne jatkuu tien koillispuolella, jäljellä on muutamia lyhyitä tolppia, vain 20-50 cm pituisia. Aluskasvillisuuden alla tuntuu riukujen jäänteitä. Yksi tolpista on noin 3 m pitkä karsittu puu, sen vieressä maassa on ainakin 6 m pitkä riuku.
metsakeskus.1000038871 758 Alalompolo 10007 12016 13175 11006 27009 453958.00000000 7510002.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038871 Kohde sijaitsee Pikkunivanvaaran pohjoispuolella, Sattasen itäpuolella Alalompolon ja Polvimukan välisen kangassaarekkeen itäreunassa. Suolle viettävän törmän reunassa on tervahaudan tapainen rakenne jossa on kuoppa ja sen alla ojan liittämä toinen kuoppa. Kuopan leveys on 2,3 m ja pituus 2,7 m ja kuoppa on n. 70 cm syvä. Rakennelman koko pituus on 5 m ja pienemmän kuopan leveys on noin metrin. Kuopissa on jyrkät ja selkeät reunat. Ylemmän kuopan sivuilla on vallit ja samoin alemman kuopan alarinteen puolella. Maaperä on kivinen. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta, mutta jonkin verran hiiltä molemmista kuopista. Maarakenne, mahdollisesti kotitarvekäyttöön tehty tervahauta.
metsakeskus.1000038872 758 Heinäjängänlehto 10007 12001 13013 11006 27009 460900.00000000 7492505.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038872 Merkitty vuoden 1965 peruskarttaan Lehdon tilana, jossa on asuinrakennus ja kaksi talous- ja varastorakennusta. Vuoden 1989 peruskartassa alue on merkitty niittynä. Kohde sijaitsee Jeesiön kylän pohjoispuolella, Heinäjängänlehdon kaakkoisreunassa. Vanha tilan piha, aukeaa heinikkoa jonka reunoilla kasvaa koivuja ja pajuja. Asuinrakennuksen kivijalka, valmistettu liuskekivistä, koko on 7,8 m x 6,5 m. Päällä kasvaa tiheästi kasvillisuutta. Sen keskellä on uuni joka on osin pystyssä, sekä piippu joka on pääosin sortunut. Uuni on muurattu ja rapattu, rappausta osin säilynyt. Rakennuksen pohjan lähellä on betonitiilistä muuratun piipun pätkä. Edellisestä etelään vajaan 20 m päässä on kaivo. Sen ympärillä on pyöreä valli, reunoilla on hirsikehikko. Kansi on sortunut, pari lautaa on jäljellä. Koko on noin 1 m x 1 m ja n. 1,5 m syvä kuoppa. Aivan kaivon vieressä on pieni kivikasa, mahdollisesti lieden jäänteet, mutta ei rakennuksen jäännöstä. Kaivosta noin 20 m itään on mahdollinen saunan paikka. Jäljellä on uunin pohja ja kasa betonitiiliä sekä tiilisen savupiipun pätkiä. Lieden koko on noin 3 m x 1,2 m. Vieressä on peltinen vesipadan katkelma, öljytynnyrin pätkiä ja polkupyörän runko. Vieressä kasvaa tiheää koivikkoa.
metsakeskus.1000038873 758 Hirviäkurunlaki 10007 12016 13000 11006 27009 473179.00000000 7483139.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038873 Kolmiomittaustorni. Kohde sijaitsee Hirviänkurunlaen korkeimalla kohdalla rakassa, ympäristössä kasvaa muutamia koivuja ja pihlajia sekä kitukasvuisia mäntyjä. Torni joka on kaadettu, tolpat on sahattu poikki moottorisahalla ja torni on romahtanut sivulle. Tolpat ja lava ovat pääosin jäljellä. Tolpat on pystytetty kivien väliin ja tuettu kiviin pultatuilla lattaraudoilla. Tornin alla keskikohdalla on kivessä rautainen tappi. Puut ovat varsin hyvin säilyneitä.
metsakeskus.1000038874 758 Huutovuoma 1 10007 12016 13000 11006 27009 453262.00000000 7500678.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038874 Niittylato. Vuoden 1970 peruskarttaan on merkitty useita latoja Huutovuomalle. Kohde sijaitsee Huutovuoman länsipäässä, Kaunislehdon ja Jurpulehdon välissä. Heinäsuo jossa kasvaa myös koivuja, vaivaiskoivua ja pajua. Lato, kooltaan 4,4 m x 4,3 m, valmistettu pienistä pyöröhirsistä. Väli-ilmansuuntien mukainen. Alapuoliset sahalla tehdyt salvokset. Kuusi hirsikertaa jäljellä, samoin lattia- ja kattolautoja. Oviaukon reunassa on karapuiden kolot. Hirsien päällä kasvaa jäkäliä. Erottuu hyvin maan reunalta.
metsakeskus.1000038875 758 Huutovuoma 2 10007 12016 13000 11006 27009 454630.00000000 7500473.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038875 Vuoden 1970 peruskarttaan on merkitty useita latoja Huutovuomalle. Kohde sijaitsee Huutovuoman eteläosassa, Kaunislehdon koillispuolella. Ympärillä on heinäsuota, mutta myös varsin tiheää koivikkoa. Ladon jäännös, koko 5 m x 4,5 m. Luoteisseinällä on enimmillään yhdeksän hirsikertaa jäljellä, kaakkoisseinällä vain pari, koska seinä on romahtanut oviaukon vierestä. Nurkkasalvokset on tehty osin kirveellä ja osin moottorisahalla. Seinähirsissä on ollut kuori päällä ja ne on aisattu vain yhdeltä sivulta. Hirret ovat varsin maatuneita ja niissä kasvaa jäkäliä. Ladossa on ilmeisesti ollut tuohimalkakatto, jäljellä olevien pyöreiden kattopuiden ympärillä on paikoin tuohia.
metsakeskus.1000038876 758 Huutovuoma 3 10007 12016 13000 11006 27009 454729.00000000 7500465.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038876 Niittylato. Vuoden 1970 peruskartta on Huutovuomalla merkitty useita latoja. Kohde sijaitsee Huutovuoman eteläosassa, Kaunislehdon koillispuolella, heinäsuo, jossa kasvaa koivuja. Puolittain säilynyt niittylato, lähes pääilmansuuntien mukainen. Eteläseinällä on säilynyt yhdeksän hirsikertaa, mutta pohjoisseinä on maan tasalla. Oviaukko on eteläseinällä, sen vieressä on tapit hirsien välissä. Rakennelman leveys on 4,3 m ja pituus 4,6 m. Nurkkasalvokset on veistetty kirveellä. Sisällä on kattoriukuja jäljellä, niissä on tiheästi pieniä nauloja, eli ladossa on ollut pärekatto. Myös lattiapuita on jäljellä. Rakenteet ovat varsin maatuneita ja niiden päällä kasvaa jäkäliä. Puissa on ollut kuori päällä.
metsakeskus.1000038877 758 Huutovuoma 4 10007 12016 13000 11006 27009 454835.00000000 7500375.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038877 Niittylato. Vuoden 1970 peruskarttaan on Huutovuomalle merkitty useita latoja. Kohde sijaitsee Huutovuoman etelälaidassa, Kaunislehdon koillispuolella, kahden pienen ojan välissä. Alue on heinäsuota jossa kasvaa runsaasti kovua ja hieman pajua. Ladon jäännös, koko 4,7 m x 4,1 m. Kahdeksan hirttä jäljellä lännen puoleisessa seinässä, mutta toinen oven viereinen nurkka on romahtanut täysin. Hirsissä on ollut kuori päällä, kuorta on hieman jäljellä. Lankkukatto, joka on pääosin säilynyt, lattia on pyöröpuita.
metsakeskus.1000038878 758 Huutovuoma 5 10007 12016 13000 11006 27009 454822.00000000 7500362.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038878 Heinähaasia. Kohde sijaitsee Huutovuoman eteläosassa, Kaunislehdon koillispuolella, kahden pienen ojan välissä. Alue on heinäsuota jossa kasvaa runsaati koivua, myös pajua. Heinähaasia jossa on viisi tolppaa pystyssä sekä muutama maassa kaatuneena. Tolppien pituudet ovat noin 3 m. Haasian kokonaispituus on 6 m. Koillispuolella noin 20 m päässä on niittylato (Huutovuoma 4, Reiska nro 163407).
metsakeskus.1000038879 758 Huutovuoma 6 10007 12016 13000 11006 27009 454959.00000000 7500394.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038879 Niittylato. Vuoden 1970 peruskarttaan Huutovuomalle on merkitty useita latoja. Kohde sijaitsee Huutovuoman eteläosassa, Kaunislehdon koillispuolella. Alue on kortesuota, jossa kasvaa suurehkoja koivuja sekä pajua. Ladon jäännös, koko 4,4 m x 4,4 m. Osa seinäpuista on koivua ja osa mäntyä, niissä on ollut kuori päällä, varsinkin tuohta on säilynyt. Keskimäärin kuusi hirsikertaa jäljellä, samoin kattoriukuja, joista osa näyttää olleen myös koivua. Mahdollisesti rakennuksessa on ollut tuohimalkakatto. Myös hieman lattian pyöröpuita on jäljellä. Nurkkasalvokset on veistetty kirveellä. Oviaukon vieressä hirsien välissä on puutapit tukena sekä pitkät riu’ut seinän ulkopuolella.
metsakeskus.1000038880 758 Huutovuoma 7 10007 12016 13000 11006 27009 454879.00000000 7500476.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038880 Niittylato. Vuoden 1970 peruskarttaan Huutovuomalle on merkitty useita latoja. Kohde sijaitsee Huutovuoman eteläosassa, Kaunislehdon koillispuolella. Heinää- ja kortesuo, jossa kasvaa varsin tiheästi koivua ja kuusta. Koivusta valmistettu ladon jäännös, joka on varsin pitkälle maatunut materiaalista johtuen. Oven viereinen seinä on täysin romahtanut, toisessa päässä on puolen tusinaa hirsikertaa jäljellä. Myös katto on koivua, muutamia riukuja jäljellä. Myös hieman lattiapuita on jäljellä. Rakennelman koko on 4,5 m x 4,3 m.
metsakeskus.1000038881 758 Huutovuoma 8 10007 12018 13201 11006 27009 454533.00000000 7500499.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038881 Kohde sijaitsee Huutovuoman eteläosassa, Kaunislehdon koillispuolella. Alue on heinää ja sammalia kasvavaa suota. Aidan jäännös, lähes pohjois-etelä suuntainen. Se sijaitsee noin 90 m länteen läntisimmästä niittyladosta. Aitaa havaittiin noin 70 m matkalla, se jatkuu metsän reunaan saakka. Siinä on metrin pituisia tolppia noin 4 m välein. Riu"ut ovat lohkottuja tai pieniä pyöröpuita, niitä on osin tolpissa kiinni, mutta pääosin ne ovat tipahtaneet maahan ja maatuneet. Aita on tehty kirveellä ja koottu nauloilla. Aita joka on todennäköisesti tehty niittylatojen suojaksi.
metsakeskus.1000038882 739 Suurisuo 10002 12016 13175 11006 27000 527727.00000000 6786096.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038882 Tervahauta, joka on tehty loivasti luoteeseen viettävälle rinteelle. Tervahaudan halkaisija on n 8 m. Haudan keskellä on neliönmuotoinen kuoppa, jonka syvyys on n 2,5 m vallien yläreunasta.
metsakeskus.1000038883 992 Vintilänlahti 10007 12017 13193 11006 27009 440948.00000000 6947179.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038883 Sijaintipaikka on Äänekosken keskustasta noin 8 km koilliseen Vintilänlahden eteläosan itärannalla. Puurunkoinen keluveneen hylky, jonka pituus on 6-7 metriä. Veneen runko on hyvin säilynyt. Kelan teline on paikoillaan, mutta vaijerikela puuttuu. Hylky on peräisin todennäköisesti 1950-1960 -lukujen taitteesta. Hylky on pohjassa kivien päällä. Keluveneitä käytettiin uittotyössä puulauttojen siirtämisessä. Vastaavanlainen keluvene, mutta kooltaan hieman pienempi, on Suomen metsämuseo Luston kokoelmissa.
metsakeskus.1000038884 739 Partakosken redutti 10002 12011 13107 11006 27007 537429.00000000 6793122.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038884 Kärnäkosken linnoitukseen liittynyt ns Partakosken redutti. Paikalla oli linnoitteita jo ennen Kärnäkosken linnoituksen rakennustöitä. Kohteesta on säilynyt ainakin redutin pohjoisosan maavallia. Pohjoispäässä, vallin juurella, on kivikkoa, joka oletettavasti on vallin kivimuurin jäännös. Redutin kaakkoisosassa on vanhaa kivimuuria, mutta sen rakennusajankohdasta ei ole tietoa. Redutin itäpuolelle on tehty kivistä pengertä 2000-luvulla. Kohde sijaitsee pihapiirissä. Redutin keskelle on rakennettu 1880-luvulla huvila, joka sittemmin toimi kansakouluna.
metsakeskus.1000038887 211 Pajula 10007 12001 13007 11006 27000 382650.00000000 6825338.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038887
metsakeskus.1000038888 403 Korpiniitty 10002 12016 13172 11002 27000 326108.00000000 7004148.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038888 Paikalla olevan omakotitalon puutarhassa on matalahko kumpu, kooltaan noin 5 x 5 m. Pensaita istutettaessa kummusta on löytynyt murentunutta rautamalmia ja rautakuonaa. Kyseessä on oletettavasti raudanpelkistysuunin tai talonpoikaisen harkkohytin jäännös. Matinharjuntien vastakkaisella puolella noin 100 metrin päässä on perimätiedon mukaan ollut sepän paja vielä 1900-luvun alussa. Raudanvalmistuspaikka voi olla sitä huomattavasti vanhempikin.
metsakeskus.1000038889 301 Luodontönkkä 10002 12001 13002 11006 27006 238559.00000000 6960724.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038889 Kuivatetun Jurvanjärven keskellä on sijainnut matala moreenisaari nimeltä Luodontönkkä ("Luarontönkkä"), joka tunnetaan myös nimillä Luodonmäki ja Mansikkatönkkä. Nykyään metsäinen saari kohoaa ympäröivästä, järvenpohjaan raivatusta peltomaasta. Perimätiedon mukaan Luodontönkkä on Jurvan vanhin asuinpaikka, jolla on asunut lappalainen. Toisen perimätiedon mukaan Luodontönkällä on asunut kalastuksesta elantonsa saanut "Eedenin äijä", joka on muuttanut luodolta läheiseen Haapniemeen, jossa on elänyt kuin Eedenin paratiisissa (ks. Kotuksen Nimiarkisto, kortit Luodontönkkä, Mansikkatönkkä ja Eedeni). Luodontönkällä on ollut 1900-luvun alussa taiteilija Carl Bengtsin kesäasunto, jonka lahonnut hirsirunko erottuu vielä maastossa. Bengts on havainnut Luodontönkällä syvennyksiä, kumpareita ja nokisen kivilieden. Vuonna 2020 Luodontönkän korkeimmalta kohdalta on löytynyt historialliseen asuinpaikkaan viittaavaa esineistöä, mahdollinen kiukaanraunio ja laiturikiveys.
metsakeskus.1000038889 301 Luodontönkkä 10002 12001 13002 11006 27007 238559.00000000 6960724.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038889 Kuivatetun Jurvanjärven keskellä on sijainnut matala moreenisaari nimeltä Luodontönkkä ("Luarontönkkä"), joka tunnetaan myös nimillä Luodonmäki ja Mansikkatönkkä. Nykyään metsäinen saari kohoaa ympäröivästä, järvenpohjaan raivatusta peltomaasta. Perimätiedon mukaan Luodontönkkä on Jurvan vanhin asuinpaikka, jolla on asunut lappalainen. Toisen perimätiedon mukaan Luodontönkällä on asunut kalastuksesta elantonsa saanut "Eedenin äijä", joka on muuttanut luodolta läheiseen Haapniemeen, jossa on elänyt kuin Eedenin paratiisissa (ks. Kotuksen Nimiarkisto, kortit Luodontönkkä, Mansikkatönkkä ja Eedeni). Luodontönkällä on ollut 1900-luvun alussa taiteilija Carl Bengtsin kesäasunto, jonka lahonnut hirsirunko erottuu vielä maastossa. Bengts on havainnut Luodontönkällä syvennyksiä, kumpareita ja nokisen kivilieden. Vuonna 2020 Luodontönkän korkeimmalta kohdalta on löytynyt historialliseen asuinpaikkaan viittaavaa esineistöä, mahdollinen kiukaanraunio ja laiturikiveys.
metsakeskus.1000038889 301 Luodontönkkä 10002 12001 13002 11006 27008 238559.00000000 6960724.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038889 Kuivatetun Jurvanjärven keskellä on sijainnut matala moreenisaari nimeltä Luodontönkkä ("Luarontönkkä"), joka tunnetaan myös nimillä Luodonmäki ja Mansikkatönkkä. Nykyään metsäinen saari kohoaa ympäröivästä, järvenpohjaan raivatusta peltomaasta. Perimätiedon mukaan Luodontönkkä on Jurvan vanhin asuinpaikka, jolla on asunut lappalainen. Toisen perimätiedon mukaan Luodontönkällä on asunut kalastuksesta elantonsa saanut "Eedenin äijä", joka on muuttanut luodolta läheiseen Haapniemeen, jossa on elänyt kuin Eedenin paratiisissa (ks. Kotuksen Nimiarkisto, kortit Luodontönkkä, Mansikkatönkkä ja Eedeni). Luodontönkällä on ollut 1900-luvun alussa taiteilija Carl Bengtsin kesäasunto, jonka lahonnut hirsirunko erottuu vielä maastossa. Bengts on havainnut Luodontönkällä syvennyksiä, kumpareita ja nokisen kivilieden. Vuonna 2020 Luodontönkän korkeimmalta kohdalta on löytynyt historialliseen asuinpaikkaan viittaavaa esineistöä, mahdollinen kiukaanraunio ja laiturikiveys.
metsakeskus.1000038890 758 Kevitsa 2 10007 12013 13127 11006 27009 498646.00000000 7507585.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038890 Pilkkapuu. Timo Jussila ja Timo Sepänmaa ovat löytäneet kohteen vuoden 2010 Kevitsan kaivospiirin inventoinnissa. Kohde sijaitsee lähellä Kevitsan lakea, korkeimman kohdan kaakkoispuolella. Maaperä on kivinen, ympäristössä kasvaa harvaa sekametsää, mäntyjä ja koivuja. Vanha, sisältä laho kelo, jonka halkaisija on n. 35 cm ja pituus noin seitsemän metriä. Siihen on noin 1,6 m korkeudelle kaiverrettu nimikirjaimet P J M. Kirjaimet on veistetty puuhun sen jo kelouduttua, koska kohdalla ei ole jälkiä pilkasta. Lisäksi tekstin "fontti" on varsin modernin näköinen, joten kaiverrus ei vaikuta olevan kovin vanha. Kirjaimien vieressä on pieni pilkka johon on isketty kruunuleima, ja puun vastakkaisella puolella on toinen samanlainen. Puussa on useita eläinten koloja.
metsakeskus.1000038891 758 Kevitsa 3 10007 12016 13000 11006 27009 498558.00000000 7507715.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038891 Kohde sijaitsee Kevitsan korkeimmalla kohdalla. Maaperä on kivikoinen, ympärillä kasvaa harvaa metsää, koivuja ja mäntyä. Paikalla on kivikasa jossa on ollut pystyssä kolmiomittauspiste. Kivikasan halkaisija on noin 2,5-3 m. Mittauspisteen pylväs on kaatunut kasan viereen, sen päässä on kolmisivuinen merkki, joka vaikuttaa varsin uudelta, laudat ovat hyvässä kunnossa. Pylväs on noin 5 m pitkä. Kasan vieressä on ilmakuvausristin kehikko, jonka keskellä on kiveen upotettu terästappi, kivissä on paikoin valkoista maalia.
metsakeskus.1000038892 758 Kevitsa 4 10007 12016 13000 11006 27009 498550.00000000 7507716.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038892 T. Jussila ja T. Sepänmaa ovat havainneet paikalla merkkipuun, johon on kaiverrettu kirjaimet P ja V. Kohde sijaitsee Kevitsan korkeimmalla kohdalla. Maaperä on kivikkoista. Kolmiomittauspiste ja merkkipuu. Kaksihaarainen kelo jossa on noin 1,7 m korkeudella kaiverrettu kirjain V. Mainittua P kirjainta ei enää erotu, koska puun pinta on maatunut pois. Kirjain on veistetty puuhun sen jo kelouduttua koska ympärillä ei ole pilkkaa. Kelo on noin 10 m pitkä. Sen toisessa latvassa on kiinni naulattu riuku, joka on jo pitkälle lahonnut. Toinen latvahaara ja oksia näyttää sahatun poikki. Eli kyseessä on kolmiomittauspiste, vieressä olevaa pisteettä vanhempi. Oksien varassa on kaksi ohutta riukua, joista ainakin toinen on ehkä osa kolmiomittauspisteen riukua.
metsakeskus.1000038893 758 kevitsa 5 10007 12013 13000 11006 27009 498533.00000000 7507785.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038893 Merkki- ja leimapuita. T. Jussila ja T. Sepänmaa ovat 2010 havainneet merkkipuun, jossa on nimikirjaimet MP ja P:n pallukan sisällä pieni tikku-ukko kuvio. Kohde sijaitsee Kevitsan korkeimman kohdan pohjoispuolella. Suuri kelo, joka on noin 9 m pitkä, rinnankorkeus läpimitta on 55 cm. Puussa on 1,5 m korkeudella kaiverrettu kirjaimet MP yhteen kirjoitettuna, kirjainten alla on poikittainen viiva. Mainittu tikku-ukko on toukan syömäjälki, ei kaiverrus. Kirjainten ympärillä ei ole pilkkaa eli kaiverrus on tehty keloon. Vastakkaisella puolella on pieni pilkka jossa kruunuleima. Kelosta noin 8 m itään on hieman pienempi kelo, jossa on kaksi pientä pilkkaa, joissa on kruunuleimat.
metsakeskus.1000038894 758 Kutunivanpalo 10007 12013 13131 11006 27009 460050.00000000 7501311.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038894 Kohde sijaitsee Kutunivanpalon kaakkoispuolella, Sattasen Könkäänniskansuvannon kohdalla, joen suuntaisen ajouran lounaispuolella, noin 2 m ajouran reunasta. Maasto on tasaista kuivaa kangasta, ohut aluskasvillisuus jäkäliä ja varpukasveja. Maaperä on kivinen. Pieni muistokivi maassa, huonosti havaittavissa. Tumma laattakivi joka on kiinnitetty toisen kiven päälle, koko on 40 cm x 40 cm. Kivessä kasvaa jäkäliä, ja kaiverrettu teksti erottuu huonosti. Muistokivi on omistettu talvisodan veteraanille.
metsakeskus.1000038895 320 Kattilavaara 10002 12004 13050 11002 27000 522850.00000000 7391322.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038895 Kohde on löydetty metallinilmaisinharrastajien toimesta v. 2018. Se tarkastettiin heinäkuussa 2020. Kohde sijaitsee Kattilavaaran kaakkoispuolella 500 m Sasserolammesta luoteeseen nimettömän pienen lammen rannalla sen koillispuolella. Maasto on erittäin kivistä. Puusto on harvaa männikköä. Lammen rannat ovat soistuneet. Kohde on kiviseen tasaiseen maahan kaivettu nelikulmainen kuoppa, jonka mitat ovat n. 1 x 1 x 0,5 m. Kuoppa vaikuttaa kohtuullisen iäkkäältä. N. 10 m kuopasta etelään on tuore tulistelupaikka. Kyseessä on mitä todennäköisimmin purnu.
metsakeskus.1000038900 742 Rannimmainen Sotatunturi 10007 12016 13000 11006 27009 581143.00000000 7512865.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038900 Paikalla on kolmiomittaustornin jäännökset. Nyt paikalla olevaa metallista ra-kennelmaa edelsi puusta tehty kolmiomittaustorni, joka sittemmin on purettu pois. Kolmiomittaustorni sijaitsee tunturin korkeimmalla kohdalla. Sen vieres-sä tasaisella kivilaa’alla on hakkaus T. H. - 1915 sekä numero 9 tai 2 ja kirjain V ilmaisemassa päivämäärää ja M. K. Eli: T.H. – 19 9/2 15 M.H Saadun tiedon mukaan päivämäärä 1915 viittaa ajankohtaan, jolloin ensimmäinen kolmiomittaustorni pystytettiin paikalle. Rannimmaisen Sotatunturin laella on myös paljon erilaisia kivilatomuksia.
metsakeskus.1000038901 742 Vouhtunaapa 3 10007 12001 13000 11006 27009 581506.00000000 7514140.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038901 Kohde sijaitsee Tulppion tien ja Sotataipaleen välisellä maakaistalla, aivan suon laidassa. Kohteesta tielle on 60 metriä. Paikalla kasvaa nuorta mäntyä. Paikalla sijaitsee kooltaan 7.5x15.5m oleva kämpän jäännös, jossa ovet ovat sijainneet kaakkoisseinällä. Kämppä on kaksiosainen, joka on rakennetty pyöröhirsistä "ryssänkaulasalvosta" käyttäen. Salvokset on ainakin osin sa-hattu, mutta hirsien käsittelyssä näkyy myös kirveen jälkiä. Hirsien välit on tilkitty kuntalla. Kämpässä ei havaittu lämmityslaitetta, mahdollisesti käytössä on ollut kamina. Kämpän luoteisseinän alalaidassa havaittiin sahattu matala aukko, joka liittynee osan käyttöön tallina. Kämppä on huonokuntoinen ja siitä on säilyneenä vain muutamia alimpia hir-sikertoja. Kyseessä on todennäköisesti savottakämpän jäännnös. Yleensä tällaisissa rakenteissa toinen osa on toiminut asuinosana ja toinen tallina.
metsakeskus.1000038906 742 Piippuselkä 1 10007 12001 13000 11006 27009 585429.00000000 7505903.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038906 Kohteessa on savottakämpän jäännös. Kohde sijaitsee Piippuselkien koillisreunalla. Kohteen itäpuolella kulkee met-säautotie, joka kulkee Tulppiontien ja Reutuvaarantien välillä. Alue on kangasmetsää, jossa kasvaa mäntyä, kuusta ja koivua. Paikalla sijaitsee kooltaan 7,5x31 metrin kokoinen kämppä, jossa on neljä huonetta. Koillisesta päin toisen huoneen kohdalle on rakennettu erillinen porstua, jonka koko on 5x7,5 metriä. Porstuan koillisseinällä on ovi. Kämpässä on kaksi piisiä, joista yksi kaakkoisnurkassa ja toinen lounaiskulmassa. Kämppä on tehty pyöröhirsistä ja siinä on käytetty koirankaulasalvosta.
metsakeskus.1000038907 742 Piippuselkä 2 10007 12001 13000 11006 27009 585643.00000000 7506520.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038907 Kohde sijaitsee Piippuselkien koillisosassa, Kirvesauvakonselän lounaispuolella. Kohteen länsipuolella virtaa puro, joka laskee Siurujokeen. Alue on rehevää, erirakenteista metsää, jossa kasvaa erilaisia lehti- ja havupuita. Paikalla sijaitsevan kahden rakennuksen jäännökset. Rakennus 1 on pohjois-eteläsuuntainen rakennus, jonka pohjoispäähän on tehty lisäosa, jota ei ole salvottu kiinni rakennukseen. Kämpän koko on 7,5x14 metriä ja lisäosan koko 4x7,5 metriä. Kämpän lounaisnurkassa on piisikiveys. Kämpän hirret ovat pahoin maatuneet jonka lisäksi kämpän päälle on kaatunut isoja kuusia. Rakennus 2: pohjois-eteläsuuntainen rakennus, jonka koko on 7,5x19,5 metriä. Rakennuksen pohjoisosa on muuta osaa kapeampi, sen koko on 4x 7,5 metriä. Rakennus on tehty pyöröhirsistä, jotka ovat huonosti säilyneet, mahdollisesti tässä on ollut tasasalvos. Kyseessä ovat ilmeisesti savottakämppien jäännökset.
metsakeskus.1000038908 742 Siuruaapa 1 10007 12001 13000 11006 27009 586351.00000000 7502701.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038908 Kohde sijaitsee Piippuselkien itäpuolella olevan Siuruaavan reunalla. Koh-teen itäpuolella virtaa Siurujoki. Alue on tuoretta kangasmetsää. Paikalla on kahden kämpän jäännökset. Kämppä 1 on kaksiosaisen kämppä, jonka koko on 7x13,7 metriä. Kämpän pohjoishuoneen koillisnurkassa on piisikiveys. Kämppä on huonosti säilynyt ja erottuu maastossa vain sammaloituneena matalana vallina. Kämppä 2 sijaitsee kämpän 1 itäpuolella ja sen koko on 6,5x5,8 metriä. Piisi on rakennuksen koilliskulmassa. Myös tämä on huonosti säilynyt ja erottuu maastossa matala vallimaisena rakenteena. Kyseessä ovat todennäköisesti savottakämppien jäännökset. Kämppä 1 koostuu todennäköisesti tallista ja asuinosasta. Maastossa saadun vaikutelman perusteella kämppä 2 voi olla vanhempi kuin kämppä 1.
metsakeskus.1000038909 742 Kolkuttamavaara 1 10007 12001 13000 11006 27009 581581.00000000 7503104.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038909 Kohde sijaitsee Reutuvaaran tien itäpuolella, Kolkuttamavaaran kaakkoispuolella. Kohteen itäpuolitse virtaa Puukkohaara -niminen joki. Kohteen ympäristö on melko aukea ja se on heinittynyt, minkä lisäksi alueella kasvaa nuorta kuusta ja koivua. Alue on hyvin kostea. Paikalla sijaitsee nelihuoneisen kämpän jäännös, jonka koko on 7x29 metriä. Kämpässä on ollut kaksi piisiä, jotka ovat sijainneet päätyhuoneissa. Kämpän koillispäädyn piisi on sijainnut huoneen koillisnurkassa; tämä piisi erottuu edelleen selkeästi. Lounaispäädyn piisin tulkittiin sijaitsevan huoneen keskellä. Kämppä on huonokuntoinen ja siitä on näkyvillä vain perustus, joka osin on jo kauttaaltaan maatunut ja heiniköitynyt varsinkin kämpän keskiosien osalta. Kämppä on rakennettu hyvin kosteaan ympäristöön. Kyseessä on savottakämpän jäännös.
metsakeskus.1000038910 936 Isoharju 10002 12016 13175 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038910 Paikalla on halkaisijaltaan noin 23 m oleva suppilomallinen tervahauta (rakenne A). Hauta on aivan Muiluntien varressa, sen valli näkyy tien lounaispenkassa. Tervahaudan vallit ovat selkeimmät muualla, paitsi luoteisreunalla, jolla on vallia ei ole nähtävissä noin 7-10 m matkalla. Vallittomassa kohdassa voi olla kyseessä tervahaudan halssi, tosin aukko on loivan ylärinteen puolella. Tervahaudan ETRS-TM35FIN-koordinaatit ovat P: 6921520, I: 327598. Tervahaudan lounaispuolisessa metsässä, sijaitsee kaksi mahdollista hiilimiilua tai rännimallista tervahautaa. Tervahaudan läheisyydessä, noin kymmenen metrin päässä haudan lounaispuolella, sijaitsee kaksi pitkänomaista painannetta (rakenne B). Ne vaikuttavat yhdistyvän toisiinsa sijaiten kuitenkin toisiinsa nähden hieman limittäin. Painanteista tervahautaa lähempi on pituudeltaan 8 m ja leydeltään 2-4 m. Syvyyttää painanteella on 1 m. Kairatessa sen pohjalta, noin 10 cm syvyydestä löydettiin hieman hiiltä. Tämän painanteen luoteispäähän yhdistyy toinen pitkänomainen painanne, jonka pituus on 7 m ja leveys 2,5 m. Syvyyttä tällä painanteella on noin < 1 m. Tästä painanteesta ei löydetty hiiltä kairatessa. Painanteen koordinaatit ovat P: 6921522, I: 327574. Hieman kauempana sijaitsee rakennen C, korkeuskäyriä vasten kaivettu, pitkänomainen painanne. Sen leveys on 2, 5 m, syvyys 1 m ja pituus 8 m. Karattaessa rakenteen pohjalta ei löytynyt hiiltä, podolimaannos oli heikko. Rakenteen koordinaatit ovat P: 6921490, I: 327597. Em. rakenteiden lisäksi alueella on myös pyöreä, halkaisijaltaan 1,5 m painanne koordinaattien P: I: osoittamassa paikassa. Syvyyttä sillä oli < 0,5 m. Painanteesta ei löydetty hiiltä kairatessa. Se tulkittiin luontaiseksi, kenties kaatuneen puun jälkeensä jättämäksi kuopaksi. Kuopan koordinaatit ovat P: 6921504, I: 327580.
metsakeskus.1000038911 758 Kutuvuoma 10007 12016 13191 11006 27009 450896.00000000 7498919.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038911 Kohde sijaitsee Ikkarinlehdon itäpuolella, aivan kelkkareitin vieressä, sen länsipuolella. Alue on heinäsuota jossa kasvaa koivuja ja muutamia mäntyjä. Lähes ehjä niittylato, seinät lähes täysin ehjät, ainoastaan oviaukon toinen puoli on osin romahtanut. Kattopuita on osin säilynyt paikallaan, osa on tipahtanut sisälle ja osa on nojallaan seinää vasten. Myös sammaloituneita lattiapuita on jäljellä. Seinät on tehty pääosin haljispuolikkaista ja osin pyöröpuista, katto on tehty halkaistuista laudoista. Ladon koko on 4,2 m x 3,8 m. Seinässä on kaiverretut nimikirjaimet AKSH? Päätyseinässä on kolot hirsien välissä kuivauspuille, puiden päät veistetty sopivaksi. Salvokset on veistetty kirveellä.
metsakeskus.1000038914 758 Pitkäjänkä 2 10007 12016 13191 11006 27009 452596.00000000 7510818.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038914 Kohde sijaitsee Sattasen länsipuolella, Keskilompolon lounaispuolella, lähellä Kittilän rajaa. Paikalla on pieni niitty jonka reunassa lato jäännös on, sen vieressä kasvaa koivuja. Ladon jäännös, seinät tehty pääosin lohkotuista haljispuolikkaista, osa on pyöröpuita. Puut ovat kuorimattomia, paitsi aisattu yhdestä kohdasta. Koko 4, 3 m x 4 m, yhdeksän hirsikertaa jäljellä. Pokasahalla tehdyt salvokset. Katto on tehty riu’uista jotka katettu tuohella ja jäkälillä. Myös lattia on tehty haljispuolikkaista.
metsakeskus.1000038915 758 Rautio 10007 12001 13013 11006 27009 460167.00000000 7490992.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038915 Vuoden 1965 peruskarttaan paikalle on merkitty Raution tila, jossa on asuinrakennus ja kolme talous- tai varastorakennusta. Kohde sijaitsee Jeesiön kylän pohjoispuolella, Isovaaran koillisreunalla. Vanha talon pihapiiri jossa kasvaa heiniä ja sammalia sekä koivua reunoilla. Talon paikka josta on jäljellä vain liuskekivistä muurattu uuni, joka on osin sortunut. Sen nykyinen korkeus on noin 3 m, ja alaosan koko noin 2 m x 2 m. Alareunassa on galvanoitua peltiä. Edellisestä noin 20 m itään on pieni uunin jäännös, joka on osin sortunut. Sen on kooltaan noin 1,5 m x 1,5 m ja 1 m korkea. Mahdollinen navetan tai saunan paikka. Pihalla on pari pientä kasaa lautoja, eli kaikki rakennukset on purettu. Edellisestä noin 15 m koilliseen, pienehkön kuusen alla ja osin pajupuskan peittämänä on kaivo. Se kuoppa on hirsillä reunustettu, koko n. 1,5 m x 1,5 m. Ympärillä on pyöreä matala valli.
metsakeskus.1000038916 758 Riesiövaarankoivikko 10007 12013 13126 11006 27009 451563.00000000 7507338.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038916 Kohde sijaitsee Lomajoen itärannalla, Riesiövaarankoivikon länsireunassa, noin 3 m jokea ympäröivän suon reunasta ja n. 20 m Lomajoesta. Alue on kuivahkoa kangasta jossa kasvaa vanhoja mäntyjä ja kuusen taimia. Pilkka on veistetty vanhaan mäntyyn joka on halkaisijaltaan noin 40 cm ja 7 m korkea, se on arviolta ainakin 200 vuotta vanha. Sen pohjoiskyljessä on kooltaan 30 cm x 8 cm kokoinen pilkka joka on kylettynyt. Alareuna on hieman alle metrin korkeudella. Osa puukolla kaiverretusta tekstistä on jäänyt kuoren alle, jäljellä on selvästi erottuva iis, i:n vasemmalla puolella on osa kirjaimesta joka näyttää lähinnä L-kirjaimelta väärin päin. Niiden alla on luvut 92 ja kolmannen numeron osa, mahdollisesti 7 tai 3, eli mahdollisesti 1923 tai 1927. Puun vieressä on nuotiopaikka ja joen rantaa seuraava polun tapainen.
metsakeskus.1000038917 758 Räpsylä 10007 12001 13013 11006 27009 512817.00000000 7497067.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038917 Vuoden 1974 topografiseen karttaan paikalle on merkitty neljä talous- ja varastorakennusta. On peruskartassa yhä merkitty niittynä. Sijaitsee Luiron länsirannalla Räpsyputaan kohdalla ja Räpsyojan itäpuolella. Ruohikkoinen aukea jossa kasvaa paikoin koivupöheikköjä ja satunnaisesti kuusia. Vanha tilan paikka, jossa on päärakennuksen pohja, toinen pienempi rakennuksen pohja ja kolme hirsikehikkoa sekä kaivon jäännös. Talonpohja jossa on suuri pystyssä oleva uuni. Kivien päälle rakennettu talo, josta on jäljellä alimmat hirret ja lattia, koko 12,5 m x 7 m. Talo on ilmeisesti purettu. Kaksi erillistä piisiä, joiden välissä on seinän levyinen rako. Suurempi piisi on lähes ehjä, piippu ulottuu n. 5 metrin korkeuteen, alaosan koko n. 2,4 m x 2,2 m. Piisit on tehty ohuista liuskekivistä. Pienempi piisi on osin sortunut yläreunasta, sen vieressä on seinän vieressä tai lattialla ollutta peltiä. Väliseinä piisien välissä, eli talossa on ollut ainakin kaksi huonetta. Hirret ovat ilmeisesti sahattuja pelkkahirsiä. Talon alta löytyi puuesine, kooltaan 35 cm x 25 cm, jossa huolellisesti tehty liitos. Talonpohjasta noin 25 m itään on kaivon kuoppa jossa on hirret reunoissa. Koivupuskan piilottama ja vaarallinen, tulisi peittää. Kaivon vieressä, sen itäpuolella on rakennusjäännös jossa on pieni piisi. Päällä kasvaa tiheästi koivua, nokkosia ja heinää, tiheän kasvillisuuden alue on kooltaan noin 12 m x 7 m. Ei muita rakenteita näkyvissä, kasvillisuus estää tekemästä tarkempia havaintoja. Suuri saunaksi, eli mahdollisesti navetta. Noin 70 m itään edellisestä, peltoalueen reunassa, osittain metsän puolella on ladon jäännös. Se on osittain säilynyt, kaakkoisnurkassa on vielä kahdeksan hirsikertaa jäljellä, koillisnurkassa ei yhtään. Rakennelma on itä-länsi suuntainen, koko 5,4 m x 5,1 m. Se on valmistettu pienistä hirsistä, jotka on aisattu molemmista sivuista. Puut on kaadettu ja katkaistu sahalla. Salvokset on tehty kirveellä, hirren alapuoliset kolot. Hieman kattorakenteita on jäljellä. Edellisestä noin 50 m lounaaseen on rakennuksen jäännös, joka on valmistettu kirveellä veistetyistä pelkkahirsistä. Hirret on varattu, tilkkeenä sammalia. Lattia on osin säilynyt. Rakennus on siirretty tai aiottu siirtää, koska hirsissä on kerrosmerkinnät, ylin 8 ja alin 3. Rakennus on osittain siirtynyt pois paikaltaan, kolme alinta hirsikertaa on n. 30 cm sivussa muusta seinästä. Koko 4,9 m x 4,9 m, suuntaus väli-ilmansuuntien mukainen. Länsinurkassa on liuskekivistä tehty piisi, n. 50 cm korkea, koko 1,2 m x 1 m. Päällä kasvaa tiheästi pientä koivua. Koon perusteella rakennelma on mahdollisesti sauna. Edellisestä noin 30 m lounaaseen on mahdollisen ladon jäännös, sijaitsee metsän ja niityn reunassa. Jäljellä on vain kolme maatunutta ja aluskasvillisuuden osin peittämää hirttä. Rakennelman koko on noin 5 m x 7 m. Päällä kasvaa koivuja. Vieressä oleva metsä on uudistuskypsää, niitty on vanhaa peltoa jossa kasvaa koivikkoa.
metsakeskus.1000038918 758 Satinkiojanmaa 10007 12016 13191 11006 27009 478874.00000000 7482882.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038918 Merkitty niittylatona vuoden 1962 peruskarttaan. Kohde sijaitsee Jeesiöjoen länsirannalla, Satinkiojanmaan ja joen välisellä ojitetulla suolla. 1962 kartan mukaan lato on ennen ollut pienen ojan vieressä. Alueella kasvaa tiheästi koivua ja jonkin verran kuusta, aluskasvillisuus lähinnä sammalia. Hirsistä tehty lato jossa hirsien välillä selvät raot, hirsien halkaisija 15-20 cm, 6-7 hirsikertaa jäljellä, sekä 4 päätykolmiosta. Hirsissä on ollut kuori päällä, vain paikoin jäljellä, sisäpuolelta aisattu. Kattopuita ja kattolautoja on jäljellä. Leveä oviaukko jonka reunoissa on karapuut. Oven vieressä on yhdessä hirressä jotain merkkejä, mahdollisesti VIII IX, eli lato on ehkä sirretty tai aiottu siirtää. Koko 4,4 m x 4,2 m, seinät ovat noin 1,2 m korkeat. Tarkasti pääilmansuuntien suuntainen. Kirvellä tehdyt alapuoliset salvokset.
metsakeskus.1000038919 758 Sattasvaara 1 10007 12018 13000 11006 27009 473664.00000000 7499346.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038919 Vuoden 1969 topografiseen karttaan on merkitty havaitun kohdalle jonkinlainen linja. Uudempi puhelinlinja on suuntautunut länteen. Kohde sijaitsee Sattasvaaran etelärinteellä. Vaaran rinteet ovat kivirakkaa, yläosassa kasvaa muutamia koivuja, kuusia ja mäntyjä sekä katajaa. Alempana rinteessä puusto on tiheämpää. Palovartijan majalle johtavan vanhan puhelinlinjan jäännös, kulkee vaaran laelta lähes suoraan etelään noin 600 m. Linjasta havaittiin 18 tolpan paikkaa, joista useimmissa on luonnonkivistä tehty tukikiveys ja moottorisahalla katkaistujen tolppien jäänteet. Viidestä tolpasta on jäljellä vain kivikasa ja muutama tolppa oli yhä pystyssä. Pohjoisimpana on haruksin tuettu lankusta tehty tolppa. Se on mahdollinen linjan päätepiste. Siinä on neljä moninkertaista rautalankaa haruksina. Tolpassa on kaksi lautaa sivulle vaakatasossa, jonkinlainen kyltin paikka. Tolppien tukikiveykset ovat keskimäärin halkaisijaltaan 1,5 m ja 50-80 cm korkeita. Pienin kiveys on halkaisijaltaan noin metrin ja suurin kaksi metriä.
metsakeskus.1000038920 758 Sokka-Voutavaara 2 10007 12018 13000 11006 27009 513075.00000000 7500720.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038920 Sokka-Voutavaara on pieni vaara Luiron itäpuolella. Kolmiomittauspiste sijaitsee vaaran korkeimman kohdalla. Maaperä on kivikkoinen. Ympäristössä kasvaa vanhoja mäntyjä ja koivuja. Kolmiomittauspiste on vanha mänty jonka latvaan on kiinnitetty riuku. Puun pituus n. 15 metriä ja läpimitta n. 35 cm. Latva on sahattu poikki ja riuku ulottuu noin neljä metriä latvan yläpuolelle, riuku on harmaantunut. Männyn yhdellä sivulla on n. 20 cm pitkiä oksan tynkiä, joita on ehkä käytetty tikapuina tai kohta on vain raivattu jotta rakenne on saatu nostettua latvaan.
metsakeskus.1000038921 758 Suksivaara 1 10007 12018 13000 11006 27009 509072.00000000 7495131.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038921 Suksivaara sijaitsee Kelujärveltä koilliseen, kohde sijaitsee vaaran korkeimmalla kohdalla. Maaperä on kivinen, kuivahko kangas jossa kasvaa vaihtelevan kokoisia puita, mäntyjä, koivua ja kuusta. Kolmiomittauspiste aihkimännyn latvassa, vaaran korkeimmalla kohdalla. Mänty on noin 8 metriä korkea, rinnankorkeus läpimitta 35 cm. Aihkin keloutuneeseen latvaan on kiinnitetty puun pätkä, jossa on neljä kirveellä tehtyä koloa, joista se on kiinnitetty rautalangalla ja nauloilla mäntyyn. Maassa on 5,2 m pitkä puun loppuosa, jonka päässä on ollut laudoista tehty levy, joka on jo varsin maatunut. Levy on kooltaan metrin leveä ja 1,1 metriä korkea, ja ilmeisesti alun perin kolmesivuinen. Puun tyvessä on useita kierroksia rautalankaa.
metsakeskus.1000038922 758 Torvisenjänkä 10007 12016 13191 11006 27009 467289.00000000 7490354.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038922 Vuoden 1965 peruskarttaan on merkitty lato. Kohde sijaitsee Jeesiöjoen pohjoispuolella, Kaareselän ja Kaareojanmaan välisellä Torvisenjängällä, jossa kasvaa kortetta ja heinää sekä harvakseltaan koivuja, pajuja ja mäntyjä. Pelkästään ladon pohja jäljellä, pyöröpuita ja hirsiä, myös muutamia kattolautoja. Koko on noin 5 m x 4 m, puut ovat osin aluskasvillisuuden peittämiä. Rakenne on ilmeisesti purettu ja siirretty.
metsakeskus.1000038923 758 Lehtovaara 1 10007 12002 13022 11042 27028 484754.00000000 7446332.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038923 Kohde sijaitsee Vuojärven Lehtovaarassa, Vesalan talon kohdalla, 4-tien itäpuolella. Muistomerkin kohdalla tiessä on levike, josta johtaa polku muistomerkille. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Kohteessa on Lehtovaaran neuvostosotavankien hautamuistomerkki. Muistomerkki tunnetaan myös Liikamaan muistomerkkinä. Jatkosodan aikana muistomerkin lähialueella on tiettävästi sijainnut saksalaisten neuvostosotavankileiri. Vangit ovat työskennelleet lähialueella metsätöissä. Paikalle on haudattu 28 vankia. Hautapaikka oli merkitty sotien jälkeen kolmella puisella ortodoksisella ristillä ja punaisella lauta-aidalla. Uusi kivinen muistomerkki pystytettiin paikalle v. 1976. Sen pystyttämisestä vastasi sisäasiainministeriö ja silloinen Suomi-Neuvostoliitto -seuran Sodankylän osasto. Muistomerkin on suunnitellut Matti Kuivila ja valmistanut Satakunnan Graniitti Oy:n kiviveistämö Porista. Muistomerkin paljastustilaisuus pidettiin 4.9.1977. Muistomerkki on suorakaiteenmuotoinen 1,5 m korkea graniittipaasi, jonka ympärillä on valkoinen lauta-aita. Paateen on hakattu Neuvostoliittoa kuvaava tähti, jonka sisällä on sirppi ja vasara, ja vangin kädet, jotka kurottavat tähteä. Alla on suomeksi ja venäjäksi teksti: Tähän on / haudattu / 25 / neuvosto- / sotilasta / SNS:n Sodankylän osasto 1976. Vankileiriin liittyä rakenteita ei lähistöltä valtion maalta havaittu.
metsakeskus.1000038924 758 Myllyvaara 2 10007 12002 13022 11042 27028 468310.00000000 7445377.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038924 Kohde sijaitsee Seipäjärvelle johtavan tien länsipuolella, Myllyvaaran eteläpäässä, Myllyvaaran vankileirin kohdalla. Kohde sijaitsee 70 m etäisyydellä tiestä länsilounaaseen. Tien itäpuolella on Ojalan talo. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Kohteessa on neuvostosotavankien hautamuistomerkki. Paikalla on ollut jatkosodan aikana saksalaisten pitämä Myllyvaaran vankileiri. Vangit tekivät leirin lähialueilla metsätöitä. Paikalle on haudattu 154 sotavankia. Muistomerkin on pystyttänyt Suomi-Neuvostoliitto -seuran Sodankylän osasto v. 1977 ja sen on suunnitellut Matti Kuivila. Paljastustilaisuus pidettiin 9.9.1978. Muistomerkki on sementistä valettu 1,5 m korkea obeliski, johon on kiinnitetty graniittilaatta. Muistomerkin ympärillä on valkoinen 14 x 5 m kokoinen lauta-aitaus. Laattaan on hakattu Neuvostoliittoa kuvaava tähti, jonka sisällä on sirppi ja vasara, ja vangin kädet, jotka kurkottavat tähteä. Alla on suomeksi ja venäjäksi teksti: Tähän on / haudattu / 134 / neuvosto- / sotilasta / Tämän pystytti SNS Sodankylän osasto 1977 Nykyisen muistomerkin kaakkoispuolella 40 m etäisyydellä on lisäksi vanha samanlainen obeliski, joka on jätetty paikalle muistomerkin kunnostustyön yhteydessä.
metsakeskus.1000038925 758 Huotarinvaara 3 10007 12001 13000 11006 27026 445965.00000000 7458680.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038925 Kohde sijaitsee Huotarinvaaran lounaisrinteen juurella, Meltauksentien länsipuolella. Kohde sijoittuu rämeen reunalle, jossa on suohon laskeva jyrkähkö hiekkatörmä. Kohteen koillispuolella on Meltauksentieltä luoteeseen päin erkaneva hiekkatie, joka kulkee kohteen itäpuolella olevan poroerotuspaikan läpi. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Kohteessa on hiekkatörmään kaivetun kämpän jäännös. Se on mitoiltaan 5 x 5 m ja etelälounaispohjoiskoillissuuntainen. Kämppä erottuu 1 m syvänä painaumana, ja sen valleissa näkyy vähän pyöröhirttä. Kämpän päälle on kasattu risuja. Kämpän pohjoisluoteisnurkassa on luonnonkivinen piisin- tai kiukaanjäännös, joka on mitoiltaan 1,8 x 1,7 x 0,8 m. Kyseessä on 1800-luvun loppuun tai 1900-luvun alkuun ajoittuvan kämpän jäännös. Lähistöllä on myös kaksi muuta vastaavanlaista kämpän jäännöstä.
metsakeskus.1000038926 758 Huotarinvaara 4 10007 12001 13000 11006 27026 445911.00000000 7458729.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038926 Kohde sijaitsee Huotarinvaaran lounaisrinteen juurella, Meltauksentien länsipuolella. Kohde sijoittuu rämeen reunalle, jossa on suohon laskeva jyrkähkö hiekkatörmä. Kohteen koillispuolella on Meltauksentieltä luoteeseen päin erkaneva hiekkatie, joka kulkee kohteen itäpuolella olevan poroerotuspaikan läpi. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Kohteessa on hiekkatörmään kaivetun kämpän jäännös. Kämpän päälle on rakennettu poroaitaa, joka ajoittuu arviolta 60-luvulle. Kämppä on mitoiltaan 4 x 4,3 m ja etelälounais-pohjoiskoillissuuntainen. Kämppä erottuu 1 m syvänä painaumana. Hirsiä ei ole selvästi näkyvissä. Länsilounaisnurkassa on luonnonkivinen piisin- tai kiukaanjäännös, joka on mitoiltaan 2 x 2 x 0,9 m. Ylärinteen puolella pohjoiskoillisessa 1,5 m etäisyydellä kämpästä on pyöreähkö 1,3 x 1,2 x 0,6 m kokoinen kuoppa. Kyseessä on 1800-luvun loppuun tai 1900-luvun alkuun ajoittuvan kämpän jäännös. Lähistöllä on myös kaksi muuta vastaavanlaista kämpän jäännöstä (Huotarinvaara 2 ja 3).
metsakeskus.1000038927 758 Kukasvaara 1 10007 12001 13000 11006 27027 433997.00000000 7450025.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038927 Kohde on merkitty v. 1969 topografiseen karttaan ulkorakennukseksi. Kohde sijaitsee Kukasvaaran koillisrinteen juurella, Kukasvaaranjängän länsilaidalla. Kohteen pohjoispuolella suon laidassa on hete. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista nuorta kasvatusmetsää, ja rakenteiden päällä kasvaa runsaasti nuorta koivua. Kohteen pohjoispuolella Kuusisokanlehdossa on käytössä oleva erotusaita, jolle tulee metsätie. Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on mahdollisesti kaksi erillistä rakennusta tai yksi suurempi rakennus, josta väliosa on tuhoutunut. Länsiluoteenpuoleinen rakennuksen jäännös 1 on mitoiltaan 5,9 x 5,8 m. Pitempi seinälinja on länsilounas-itäkoillissuuntainen. Pohjasta on jäljellä kaksi oksaista pyöröhirsikertaa. Nurkissa on sahalla tehdyt alapuolelle salvotut koirankaulasalvokset, ja hirsien päistä osa on katkaistu sahalla, osa kirveellä, ja päät on jätetty eripituisiksi. Hirsien välissä on tiivisteenä kunttaa. Rakennuksen länsilounais- ja pohjoisluoteissivujen keskellä on oven tai ikkunan paikat. Länsilounaispään ovi- tai ikkuna-aukko 85 cm leveä. Aukko on sahattu hirsiin ja sen sivuille on laitettu tueksi hirsien läpi porattuja puutappeja. Rakennus 2 sijaitsee 4 metrin etäisyydellä rakennus 1:n itäkaakkoispuolella. Rakennuksen jäännös on kolmionmuotoinen, ilmeisesti sen länsiluoteisnurkka on tuhoutunut. Rakennus on mitoiltaan 5,8 x 5,4 m ja länsilounais-itäkoillissuuntainen. Se on rakenteiltaan samanlainen kuin rakennus 1. Rakennuksesta on jäljellä kaksi hirsikertaa ja pohjan päällä olevia itäkoillis-etelälounaissuuntaisia hirsiä, jotka ovat mahdollisesti peräisin katosta. Paikalla ei näy mitään lämmityslaitteen jäännöksiä. Takenteiden perusteella 1930-1950-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös.
metsakeskus.1000038928 758 Uusijänkä 1 10007 12001 13000 11006 27009 430704.00000000 7451492.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038928 Kohde on merkitty v. 1959 Sodankylän hoitoalueen karttaan. Kohde sijaitsee Uusijängän kaakkoisosan itäreunalla. Suo on ojitettua rämettä. Kasvillisuus on kohteen itäpuolella mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Kohteessa on siirretyn parakkikämpän jäännökset. Paikalla on kämpän ja toisen rakennuksen, luultavasti tallin, jäännökset. Kämppä sijaitsee heinikkoisena aukiona erottuvan piha-alueen pohjoispuolella puita kasvavalla alueella ja talli aukion etelälaidassa, 40 m etäisyydellä toisistaan. Piha-alueella on myös muita epäselviä mahdollisten rakennelmien paikkoja. Länsiluode-itäkaakkosuuntainen kämpän pohja on mitoiltaan n. 25 x 7,5 m. Pohjasta on jäljellä yksi pyöröhirsikerta, ja sen itäkaakkoispään paikka on epäselvä. Lattian keskellä on kuoppia ja poikkihirsiä sekä lattialankkuja. Nurkissa on pitkänurkkaiset sahatut salvokset. Kämpän molempien päiden lähellä 3-4 m etäisyydellä seinälinjasta on uuninpohjien jäännökset, jotka koostuvat luonnonkivistä ja sementistä. Länsiluoteispään uuninpohja on mitoiltaan 2,7 x 1,6 x 0,3 m ja itäkaakkoispään 2,1 x 1,3 x 0,3 m. Kämpän ympärillä on vähän purettua lautaa ja säilyketölkkejä. Kämpän päällä kasvaa nuorta puustoa. Talli on mitoiltaan 15 x 11 m, ja se on etelälounais-pohjoiskoillissuuntainen. Siitä on jäljellä yksi osittainen pyöröhirsikerta. Nurkissa on sahatut pitkänurkkaiset salvokset. Piha-alueella on myös muita epäselviä mahdollisten rakennelmien paikkoja. 1950-luvulle ajoittuvan siirrettävän metsätyökämpän jäännös.
metsakeskus.1000038929 422 Likolahti 10001 12017 13193 11006 27000 642887.00000000 6998896.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038929 Kohde sijaitsee Lieksassa, Kolin Likolahden länsireunalla, aivan Rantatien vieressä. Kyseessä on pienen puisen hylyn jäänteet noin metrin syvyydessä. Puisesta hylystä on jäljellä 4–5 pohjalautaa, jotka olivat kiinni toisissaan ohuilla puisilla kiinnikkeillä, joita on säilynyt pari kappaletta. Hylyn jäänne on hyvin kulunut ja siitä on irronnut osia, jotka ovat hajallaan sen ympärillä noin 5 metrin säteellä. Hylyn keskimmäisen laudan pituus on 5,10 m ja siinä kiinni olevat laudat ovat lyhempiä. Leveimmältä kohdalta hylky on noin 80 cm, yksittäisten lautojen leveys on 10- 15 cm. Osat ovat tasaisesti pohjaa vasten, mikään ei nouse pohjasta ylöspäin.
metsakeskus.1000038930 758 Routuslampi 1 10007 12001 13000 11006 27009 499002.00000000 7468310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038930 Kohde sijaitsee Routuslammen pohjoisrannalla lammen itäpäässä, Pikku Oramaan kaakkoislaidalla. Kohde sijaitsee jyrkän rinteen rajaamalla tasaisella ranta-alueella. Kasvillisuus on kuivahkoa kangasta, rannassa sekapuustoista mäntymetsää ja pohjoispuolella mäntyvaltaisempaa. Ranta-alue on nuorta kasvatusmetsää ja sen pohjoispuolinen alue varttunutta kasvatusmetsää. Pihan kaakkoispuolella lammen rannassa on suota. Kohteessa on siirrettävän parakkikämpän jäännökset. Paikalla on kämpän ja tallin jäännökset, vene ja kaksi kuoppajäännöstä. Kämppä sijaitsee alueen luoteispäässä. Se on länsiluode-itäkaakkosuuntainen, mitoiltaan 21,8 x 8,5 m. Kämpästä on jäljellä laakakivistä tehty kivijalka ja yksi pelkkahirsikerta. Lattiassa on kuoppia ja lattiarakenteen pohjahirsiä. Nurkissa on lyhytnurkkaiset salvokset, jotka on kiinnitetty nauloilla. Kämpän päissä 3 m etäisyydellä seinälinjoista on uuninpohjat, itäkaakkoispäässä myös sen päällä oleva lämmityskattila. Uuninpohjat ovat neliömäisiä, ja ne on tehty laakakivistä. Länsiluoteispään uuninpohja on mitoiltaan 1,2 x 1,3 x 0,6 m ja itäkaakkoispään 1,3 x 1,3 x 0,2 m. Etelälounaissivulla on kaksi paalurakenteista kuistin tai portaiden pohjaa. Toinen näistä sijaitsee länsiluoteispäässä, toinen länsiluoteenpuolella rakennuksen keskilinjasta. Rakennelmat ovat 3 m leveitä ja 2 m pitkiä. Kämpän päällä kasvaa nuorta koivikkoa ja lähistöllä on kamiina. Kämpän luoteispuolella kulkee tienpohja, jonka pohjoispuolella nousevassa rinteessä on kaksi 7 m etäisyydellä toisistaan olevaa kuoppaa vajaan 10 m etäisyydellä kämpästä. Kuoppa 1 on kellarimainen, pyöreä, halkaisijaltaan 3 m ja syvyydeltään 1,3 m. Kämpänpuoleinen osa siitä on maantasainen. Kuopassa on lauta, johon on kiinnitetty peltiä. Kuoppa 2 on muodoltaan soikea ja mitoiltaan 2 x 1,7 x 0,9 m. Talli sijaitsee alueen kaakkoisreunalla. Rakennus on mitoiltaan 7 x 8,8 m ja se on itäkaakkolänsiluodesuuntainen. Jäljellä on yksi sammaloitunut hirsikerta, ja rakennuksen päällä kasvaa koivikkoa. Rannan tuntumassa alueen kaakkoispäässä on lisäksi puuveneen jäännös. 1950-60-luvulle ajoittuvan siirrettävän metsätyökämpän jäännös.
metsakeskus.1000038931 758 Huotarinvaara 1 10007 12018 13000 11006 27009 446284.00000000 7459934.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038931 Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kohde sijaitsee Huotarinvaaran laella, lähellä käytössä olevaa poroaitaa. Vaaran laelle tulee metsätie kaakosta Meltauksentieltä. Maasto on kivistä, ja kasvillisuus siellä on mäntyvaltaista kuivaa kangasta. Vaaran laki on luokiteltu kitumaaksi. Kohteessa on kolmiomittauksessa käytetyn puunlatvamerkin jäännös. Paikalla on halkaisijaltaan 40 cm paksu mänty, jonka latvaan on kiinnitetty riuku mastoksi. Riuku on katkennut päästään ja on nykyään arviolta 4 m pitkä. Mänty on elävä, mutta sen latva on kelottunut. 1900-luvun puoliväliin ajoittuvan kolmiomittauksessa käytetyn puunlatvamerkin jäännös.
metsakeskus.1000038932 758 Huotarinvaara 2 10007 12001 13000 11006 27026 445946.00000000 7458698.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038932 Kohde sijaitsee Huotarinvaaran lounaisrinteen juurella, Meltauksentien länsipuolella. Kohde sijoittuu rämeen reunalle, jossa on suohon laskeva jyrkähkö hiekkatörmä. Kohteen koillispuolella on Meltauksentieltä luoteeseen päin erkaneva hiekkatie, joka kulkee kohteen itäpuolella olevan poroerotuspaikan läpi. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Kohteessa on kaksi hiekkatörmään kaivetun kämpän jäännöstä. Kämppä 1 on etelälounais-pohjoiskoillissuuntainen ja mitoiltaan 5 x 5 m. Seinälinjat erottuvat sammaleen peittämänä vallina, ja lattian kohdalla on takaseinästä mitattuna 1 m syvä painanne. Vallin reunassa on yksi osittain näkyvä pyöröhirsikerta. Hirsien päät on katkaistu sahalla, ja hirsien yläpuolelle on sahalla salvottu koirankaulasalvos. Kämpän länsilounaisnurkassa on luonnonkivinen piisin- tai kiukaanjäännös. Se on mitoiltaan 2,3 x 2 x 0,3 m. Alarinteen puoleisen etelälounaispäädyn keskellä on oviaukko. Katosta on jäljellä yksi rakennuksen keskilinjalla oleva etelälounaispohjoiskoillissuuntainen pyöröhirsi. Kämpän pohjoiskoillispuolella ylärinteessä 1,5 m etäisyydellä on soikea 1,2 x 1,3 x 0,3 m kokoinen kuoppa. Kämpän päällä on hieman poroaitaan liittyvää puutavaraa. Kämppä 1:n kaakkoispuolella 5 m etäisyydellä hiekkatörmässä on iso kasa poroaidasta tms. purettua lautatavaraa. Lautojen alla näyttää olevan samankokoinen suorakaiteenmuotoinen kuoppa, joka on mahdollisesti myös rakennuksen jäännös, kämppä 2. Se on kuitenkin täysin peitetty. Kyseessä on 1800-luvun loppuun tai 1900-luvun alkuun ajoittuvan kämpän jäännös. Lähistöllä on myös kaksi muuta vastaavanlaista kämpän jäännöstä.
metsakeskus.1000038933 758 Orajokisuunkangas 2 10007 12013 13127 11006 27009 485732.00000000 7469558.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038933 Kohde sijaitsee Orajoen Kitiseen laskevan pään länsipuolella, Orajokisuunkankaan itäosassa. Kohde sijoittuu hiekkaiselle tasanteelle 10 m etäisyydelle rantatörmästä. Lännessä kulkee Kitisen rantaan tuleva puomilla suljettu mökkitie. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Kohteessa on merkkipuu. Puu on halkaisijaltaan 50 cm paksu kelo, jonka kyljessä 1,5 m korkeudella pilkassa on kaiverrus ILIAA ja sen alla K-kirjainta muistuttava kuvio. Pilkka on kasvanut osittain umpeen ja peittänyt osan kaiverruksesta. Tämän vieressä toisessa pilkassa on kirveellä veistetty salmiakinmuotoinen 10 x 10 cm kokoinen kolo. Puu on 1900-luvulle ajoittuva merkkipuu. Kyseessä voi olla uuttupuun tekele - puuhun on alettu tehdä koloa, mutta puu ei olekaan ollut tarpeeksi laho keskeltä, jolloin uuttu on jäänyt kesken. Usein uuttupuissa on ollut myös tekijän nimikirjaimet. Salmiakkikuvio voi olla myös jotain muuta tarkoitusta varten tehty merkki.
metsakeskus.1000038934 758 Kalatonjärvi 1 10007 12001 13000 11006 27009 458724.00000000 7480514.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038934 Kohde sijaitsee Kalattomanjärven eteläpäässä länsirannalla, järven länsipuolitse kulkevan harjun juurella rantatasanteella. Kasvillisuus lammen rannassa on mäntyvaltaista rämettä, kauempana rannasta mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Ranta-alue on luokiteltu kitumaaksi, ympäröivä alue on varttunutta kasvatusmetsää. Kämpän ja harjun välistä kulkee metsäkoneen ajoura. Kohteessa on kämpän jäännös. Kämppä on luode-kaakkosuuntainen ja mitoiltaan 5 x 5 m. Kämpästä on jäljellä 3 pyöröhirsikertaa. Nurkissa on sahalla hirren yläpuolelle tehdyt koirankaulasalvokset. Hirsien päät on katkaistu sahalla ja jätetty eripituisiksi. Hirsien välissä on käytetty tiivisteenä kunttaa. Kämpän pohjoisnurkassa on romahtaneiden kattorakenteiden peittämä luonnonkivinen piisinjäännös. Kämpän päällä on luode-kaakkosuuntaisia katon ruoteita ja kurkihirsi, ja näiden päällä tuohta. Luoteispään keskellä on 80 cm leveä ja vähintään 1,2 m korkea oviaukko ja kaakkoispään keskellä 1 m leveä ja 80 cm korkea ikkuna-aukko. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla, ja tukena on käytetty hirsien läpi porattuja puutappeja. Lisäksi ovenpielissä on lautarakenteet, jotka on naulattu teollisilla nauloilla. Ikkuna on myös sahattu hirsiin ja tuettu puutapeilla. Rakennuksen luoteispää on romahtanut rakennuksen sisään ja kaakkoispää rakennuksen ulkopuolelle. Kyseessä on arviolta 1930-1940-luvulle ajoittuva kämppä. Kokonsa perusteella kämppä ei todennäköisesti ole ollut savottakämppä, vaan se on ollut mahdollisesti yksityiskäytössä.
metsakeskus.1000038935 758 Hanhipuljut 1 10007 12013 13126 11006 27009 458532.00000000 7481254.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038935 Kohde sijaitsee Kalattomanjärven länsipuolella kulkevan harjun laella, 100 m etäisyydelle järven pohjoispäästä luoteeseen. Harjun päällä kulkee metsäkoneen ajoura, ja kohde sijoittuu tämän länsipuolelle laen reunalle. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Kohteessa on pilkkapuu. Puu on kelottunut mänty, joka on katkennut latvastaan ja halkaisijaltaan 35 cm. Sen rungossa vastakkaisilla puolilla 1,5 m korkeudella on kirveellä tehdyt pilkat. Pilkat ovat kooltaan 15 x 10 cm. Luoteispuoleisen pilkan yläpuolella on kolmas pienempi pilkka, jossa ei näy kirveenjälkiä. Kyseessä on 1900-luvulle ajoittuva pilkkapuu, jonka tarkemmasta merkityksestä ei ole tietoa.
metsakeskus.1000038936 758 Saarenpokamo 1 10007 12015 13146 11006 27009 469670.00000000 7458843.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038936 Kohde sijaitsee Riipi-Vuojärvi tien itäpuolella, Saukko-Pietarin ojan ja Saukkolammesta laskevan ojan risteyskohdan alapuolella, 300 m risteyksestä kaakkoon. Kohde sijoittuu suurimmaksi osaksi yksityismaan puolelle. Ojan varsi on tasaista, kauempana rannasta on jyrkät törmät. Kohteen ylävirranpuolella kasvillisuus on kosteampaa rämettä, alapuolella kuusivaltaista sekapuustoista tuoretta kangasta, aivan rannassa korpea. Kohteessa on uittotammen jäännös. Tammi on rakenteeltaan pukkitammi. Tammesta on jäljellä rannalla oleva valli ja jonkin verran tukirakenteita. Valli on koillis-lounaissuuntainen, pituudeltaan 100 m. Valli on tehty kivistä ja muusta maa-aineksesta. Se on leveimmillään 4 m ja kapenee päihin, loppuen kiviseen törmään. Alavirran puolella vallin reunassa on pitkittäinen pyöröhirsi sekä jonkin verran pystyyn asetettuja halkaistuja hirsiä. Vallia tukevat poikittaiset pukkihirret, jotka kiinnittyvät salvoksilla vallin reunassa pystyssä oleviin pyöröhirsiin. Salvokset on tehty sahalla. Pukit on tuettu ulommista päistään kiviröykkiöillä. Tukirakenteiden leveys on yhteensä 5,5 m. Kiviröykkiöt ovat kooltaan n. 2 x 2 x 0,4 m. Koko rakennelman leveys on joen suuntaisesti 10 m. Tammen alapuolella rannassa on lisäksi tammesta purettuja hirsiä. 1900-luvun alkupuolelle tai puoliväliin ajoittuvan uittotammen jäännös. Ojan koillispuolella on yksityisomistuksessa oleva entinen tammikämppä.
metsakeskus.1000038937 758 Saukkolampi 1 10007 12001 13000 11006 27009 468608.00000000 7459719.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038937 Kohde sijaitsee Riipi-Vuojärvi -tien koillispuolella olevan Saukkolammen kaakkoispäässä, ojan koillispuolella. Kohde sijoittuu tasanteella, josta törmä laskee jyrkästi rantaan. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Kohteessa on kämpän jäännös. Kämppä on mitoiltaan 12,5 x 6,6 m. Kämppä on kaksipäinen ja etelälounais-pohjoiskoillissuuntainen. Etelälounaispää on 6,5 m ja pohjoiskoillispää 6 m pitkä. Pyöröhirsikertoja on jäljellä kaksi ja etelälounaisosan päällä on lisäksi katon hirsiä. Nurkissa on sahalla hirren yläpuolelle tehdyt koirankaulasalvokset, ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Kämpän molemmissa päissä on luonnonkiviset piisinjäännökset. Pohjoiskoillispään piisi on kämpän pohjoisluoteisnurkassa, mitoiltaan 2,5 x 2,2 m ja etelälounaispään piisi länsilounaisnurkassa, mitoiltaan 3 x 3,5 m. Etelälounaisosan länsiluoteissivun keskellä on oven tai ikkunan paikka. Kämpän ulkopuolella eteläkaakkoisnurkalla ja väliseinän kohdalla molemmilla sivuilla on kuopat. 1900-1940-luvulle ajoittuva metsätyökämpän jäännös.
metsakeskus.1000038938 680 Päivölä 10007 12013 13126 11006 27000 235421.00000000 6714847.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038938 Kallioseinämässä on lähekkäin kolme kalliohakkausta. Kalliohakkaus 1 käsittää kehyksessä olevat kirjaimet ETG ja kirjainten alapuolella vuosiluku 1894. Kalliohakkaus 2 käsittää kehyksessä olevat kirjaime AEG ja kirjainten alapuolella vuosiluku 1893. Kalliohakkaus 3 sijaitsee aivan kalliohakkaus 2:den vieressä ja koostuu kirjaimista AH.
metsakeskus.1000038939 758 Kortimännikkö 1 10007 12016 13000 11006 27009 464098.00000000 7451028.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038939 Kohde sijaitsee Seipäjärven pohjoispään länsipuolella Kotimännikössä, kumpuilevalla hiekkakankaalla. Kohteen pohjoispuolella 110 m etäisyydellä on pieni lampi. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivaa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Kohteessa on harjakotamallisen vasotuskodan jäännös. Kota on mitoiltaan 3,7 x 3,1 m ja harja on ollut lyhyen sivun suuntainen eli lounais-koillissuuntainen. Kodasta on jäljellä 4 kapeaa pyöröhirsikertaa. Nurkissa on sahalla hirsien alapuolelle salvetut koirankaulasalvokset. Hirsien päistä osa on katkaistu kirveellä, osa sahalla. Hirsissä on vähän kuorta jäljellä. Lounaispäädyn keskellä on hirsiin sahattu 90 cm leveä oviaukko. Kodan päälle on kaatunut kelo ja kaksi kodan sisällä kasvanutta nuorta mäntyä on kaatunut juurineen tuulessa ja vahingoittanut kodan etuseinää. Kyseessä on hihnavasotuksessa käytetyn vasotuskodan jäännös. Hihnavasotus on alueella loppunut yleisesti 1960-luvulla, joten kota lienee sitä vanhempi.
metsakeskus.1000038940 758 Valkkisjärvi 1 10007 12013 13127 11006 27009 464778.00000000 7451355.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038940 Kohde sijaitsee Seipäjärven luoteispuolella oleva Valkkijärven lounaisrannalla, rantaan laskevassa rinteessä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Kohteessa on merkkipuu. Puu on latvastaan katkennut halkaisijaltaan 50 cm paksuinen kelo, jossa on epäselvää kirjoitusta tai merkkejä 1,5 m korkeudella rungossa. Kaiverruksesta ei saatu sen tarkemmin selvää. Liitteenä on piirros kaiverruksesta, valokuvassa kaiverrus erottuu huonosti. Kaiverruksen alla on lisäksi kolme pystyviivaa, jotka voivat tosin olla jonkinlaisen männynnävertäjän tai -nakertajan kaivertamia. Kyseessä on 1900-luvulle ajoittuva merkkipuu, jonka tarkempi merkitys ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000038941 758 Orajokisuunkangas 4 10007 12013 13127 11006 27009 484728.00000000 7470050.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038941 Kohde sijaitsee Orajokisuun pohjoispuolella Kitisen itärannalla jokitörmässä, Orajokisuunkankaalla. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista tuoretta kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Kohteessa on merkkipuu joen törmässä. Merkkejä pystyssä olevassa kelossa, jonka halkaisija on noin 0,5 m. Toisella puolella runkoa on kaksi puumerkkiä päällekkäin 1,5 metrin korkeudella. Ylempi puumerkki muistuttaa N- ja K- kirjainten tai N- ja R-kirjainten yhdistelmää. Alempi on yhdistetty J- ja P-kirjain. Kelon toisella puolella on kolme kirveellä tehtyä pilkkaa pystysuunnassa noin 1,5 metrin korkeudelta 2 m korkeudelle. Alimpien pilkkojen oikealla puolella on puumerkki, joka näyttää O- ja Pkirjainten yhdistelmältä. Puussa on noin 0,3 m korkeudella jälkiä mahdollisesta sytykkeenotosta. Pilkkojen alle on hiilellä kirjoitettu päivämäärät ja nimikirjaimet 4.4.1976; AP.; KP; 4 4.76) ja pilkkojen ylle teksti OLOF. Kelo sijaitsee ohjepuomin jäännöksen alueella. Kyseessä on 1900-luvulle ajoittuva merkkipuu. Kaiverrusten tarkempi merkitys ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000038942 758 Orajokisuunkangas 3 10007 12015 13146 11006 27009 484701.00000000 7470129.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038942 Kohde sijaitsee Orajokisuun pohjoispuolella Kitisen itärannalla jokitörmässä, Orajokisuunkankaalla. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista tuoretta kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Jokitörmä on 1,5 m korkea joen pinnasta. Alueella noin 240 metrin matkalla jäännöksiä uiton ohjepuomista. Paikalla olevat kiinteät rakenteet (ankkurikivi, töveli, paaluryhmä) ovat puomin kiinnitysrakenteita. Etelässä vielä elävässä puussa näkyy vaijerin hankausjälkiä sekä puomien kiinnikkeenä käytetty rautaesine. Pohjoisempana alueen keskellä on jokitörmään kaivettu 3 x 4 x 1,1 m kokoinen soikea kuoppa, jonka pohjalla olevaan kiveen on kiinnitetty rautasilmukka ja kettinki. Kivi ei näy maanpinnalle. Ankkurikiven ympärillä on osittain maan peittämää kettinkiä ja toinen irtonainen puomien kiinnike. Kuopan koillispuolella törmän päällä on pyöreä metalliseinäinen sylinterin muotoinen töveli. Töveli on halkaisijaltaan 1,1 m ja sen kattona on betoninen halkaisijalta 1,2 m oleva kupolimainen kansi. Töveli on noin 60 cm korkea. Töveli on toiminut vaijerin kiinnitysrakenteena. Pohjoisempana rannassa on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen kolmen paalun jono. Eteläisin paalu on lahonnut ja sen viereiseen jokitörmään on kaivettu 4 x 2 x 1,3 m kuoppa. Paalut ovat halkaisijaltaan 30 cm kokoisia, 60 cm korkeita pyöröhirsiä. Eteläisimmän paalun etäisyys keskimmäiseen paaluun on 1,8 m ja siitä pohjoisimpaan paaluun 2,4 m. Eteläisimmän paalun sivuille on kiinnitetty kaksi metallilevyä ja keskimmäiseen kolme. Pohjoisimmassa paalussa ei ole metallilevyjä. Paaluista pohjoiseen on puomiin liittyvää rautavaijeria edelleen kiinni elävissä puissa. 1900-luvulle ajoittuva uitossa käytetyn ohjepuomin jäännös.
metsakeskus.1000038943 758 Tulinenjärvi 1 10007 12001 13000 11006 27009 495716.00000000 7456769.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038943 Kohde sijaitsee Tulisenjärven länsipäässä pohjoisrannalla, 10 m etäisyydellä rannasta. Kohde sijoittuu tasanteelle, josta maasto laskeutuu loivasti kaakkoon järven rantaan. Kohteen vieressä on käytössä oleva nuotiopaikka. Kohteen luoteispuolella 10 m etäisyydellä on metsätie. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Kohteessa on sammaloitunut kämpän jäännös. Kämppä on kooltaan 7,2 x 7 m, luodekaakkosuuntainen. Jäljellä yksi pyöröhirsikerta. Nurkkasalvokset ovat hirren yläpuolelle sahattuja koirankaulasalvoksia. Hirsiä on katkottu sekä kirveellä että sahalla, ja ne on jätetty eripituisiksi. Kämpänpohjan päällä on luoteis-kaakkosuuntaisia kattohirsiä ja poikittaisia ruoteita. Etelänurkassa on laakakivistä tehty piisi, joka on kooltaan 2,6 x 2,3 x 0,5 m. Kämpän ulkopuolella luoteisseinustasta metrin etäisyydellä on kaksi kuoppaa, kooltaan 1,8 x 1,1 m ja 2 x 1,8 m, molemmat syvyydeltään noin 0,5 m. Toisen kuopan päällä on korjuujätettä. 1900-luvun alkupuoliskolle ajoittuva metsätyökämpän jäännös.
metsakeskus.1000038944 758 Tulisenjärvenkangas 1 10007 12001 13000 11006 27009 496878.00000000 7456361.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038944 Kohde sijaitsee Tulisenjärvenkankaan itäosassa, Ala-Korpijoen luoteisrannalla, tasaisella terassilla, joka laskee joenrantaan. Tulinenjärvi sijaitsee kohteesta 750 m etäisyydellä länsiluoteessa. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kaksi rakennusta. Kämppä 1 on kaksiosainen L-kirjaimenmuotoinen rakennus. Rakennuksen kaakkoispäässä on tupa- tai muu lämmin osa, jossa on kamiina, ja luoteispäässä talli. Tuvan pitkä sivu on luode-kaakkosuuntainen ja tallin koillis-lounaissuuntainen. Tuvan mitat ovat 3,9 x 3,2 m ja tallin 2,5 x 4,2 m. Yhteensä rakennus on mitoiltaan 6,4 x 4,2 m. Kämpästä on jäljellä enimmillään viisi pyöröhirsikertaa, ja hirsien välissä on tiivisteenä kunttaa. Tallin sisäseinän hirsien väleihin on lisäksi naulattu lautoja peittämään rakoja. Nurkkasalvokset ovat alapuolelle sahattuja koirankaulasalvoksia. Hirret on katkaistu sahalla ja jätetty eripituisiksi. Tuvan kaakkoispään keskelle on sahattu 1 m levyinen oviaukko. Vasemman ovenpielen hirsiä on veistetty suoraksi molemmilta puolilta ja oikeanpuoleisesta pielestä vain sisäpuolelta. Oikean pielen sisäpuolelle on lisäksi naulattu pystyriuku. Tallin 1,2 m leveä ovi sijaitsee kaakkoisseinän koillissivulla, rakennuksen sisänurkan kohdalla. Oikean ovenpielen ulkosivulle on naulattu pystyriuku ja hirsissä on rautalankaa. Tuvan päällä on kattohirsiä ja -riukuja. Kurkihirsi on pitkän sivun suuntainen. Tuvan etelänurkassa on tynnyrinmallinen kamiina. Kämpän pohja on ympäröivää maata matalammalla. Kämppä 2 sijaitsee kämpästä 1 kuusi metriä lounaaseen. Kämppä erottuu sammaleen peittämän neliskulmaisen vallin ympäröimänä kuoppana. Kämppä on mitoiltaan 4,9 x 4,6 m ja sen keskellä oleva kuoppa on 1,3 m syvä. Kämppä on koillis-lounaissuuntainen. Oviaukko on kaakkoisseinän keskellä ja luonnonkivinen piisi itänurkassa. Piisi on mitoiltaan 2,2 x 2 x 1,3 m. Koillisseinän vieressä on jyrkkäreunainen, mitoiltaan noin 30 x 30 x 20 cm kokoinen, neliskulmainen kuoppa. Kohteessa on metsätyökämpän jäännös. Kämppä 1 ajoittunee 1930-1950-luvulle. Kuntonsa perusteella kämppä 2 voi olla tätä vanhempi, tai se on palanut.
metsakeskus.1000038945 758 Vikevi metsänvartijantila 10007 12001 13015 11006 27009 493605.00000000 7457297.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038945 Kohde on merkitty v. 1913-1914, 1936 ja 1959 Sodankylän hoitoalueen karttoihin. Kohde sijaitsee Kitisen kaakkoisrannalla Vikevinnivan kohdalla, Vikevinkankaan luoteispäässä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Kohteessa on Vikevin metsänvartijantilan jäännös. Paikalla on päärakennuksen ja kahden muun rakennuksen jäännökset, kellarin jäännös, kaivon jäännös, kuoppajäännös sekä viisi pellon- tai niitynraivausröykkiötä, jotka sijoittuvat heinikkoisena aukiona erottuvan pihan tai niityn reunoille. Rakennus 1 sijaitsee alueen pohjoislaudalla metsän reunassa. Kyseessä on luultavasti päärakennuksen jäännös. Se on koillis-lounaissuuntainen, mitoiltaan 15,5 x 6,5 m. Rakennus erottuu kumpareena, puurakenteita ei ole jäljellä. Lounaispäässä on laakeista kivistä koostuva röykkiö, luultavasti uuninjäännös, mitoiltaan 3,5 x 4,2 x 1 m. Lisäksi paikalla on mahdollisia nurkkakiviä. Rakennuksen päällä kasvaa eri-ikäistä puustoa. Kaivo sijaitsee rakennus 1:stä itään. Kaivo on mitoiltaan 2,5 x 2,5 x 3 m ja muodoltaan neliömäinen kuoppa. Kaivon seinämässä on lautarakenteita. Rakennus 2 sijaitsee kaivo 1:stä itään, alueen koillisnurkalla. Rakennuksen kohdalla on kaksi luonnonkivisen piisin jäännöstä kahden metrin päässä toisistaan lounais-koillissuuntaisesti. Ensimmäinen on mitoiltaan 2,4 x 1,8 x 0,3 m ja toinen 2,6 x 2,5 x 0,6 m. Rakennuksen itäpäässä on kulmikas kohouma, mahdollisesti rakennuksen nurkka. Ympärillä on hirsien jäännöksiä. Kyseessä voi olla saunan jäännös. Rakennuksen seinät eivät ole säilyneet, joten siitä ei otettu tarkempia mittoja. Kuoppajäännös sijaitsee alueen keskellä olevalla niityllä. Se on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan 5 m ja yli 2 m syvä. Kuopan ympärillä on leveä maavalli. Kyseessä voi olla jonkinlainen kaivo, tai kuoppa on syntynyt kun paikalta on purettu jokin rakennelma pois. Rakennus 3 sijaitsee alueen eteläosassa. Se on itä-länsisuuntainen, 8,5 x 5 m kokoinen suorakaiteenmuotoinen painauma, joka on noin 40 cm syvä. Rakennuksesta ei ole jäljellä puurakenteita. Kyseessä voi olla talli tai muu talousrakennus. Kellari sijaitsee rakennus 3:n kaakkoispuolella. Kellari on kaivettu hiekkatörmään. Se on suorakaiteenmuotoinen ja kooltaan 5,3 x 2 m, päädystä mitattuna n. 2 m syvä. Ympäröivä maavalli on noin 3 m leveä. Oviaukko sijaitsee luoteispäässä. Seinämissä on näkyvissä seinälautoja. Kohteessa on Vikevin metsänvartijantila. Paikalla on ollut metsänvartijantila viimeistään v. 1913 ja se on ollut toiminnassa ainakin 1950-luvun loppuun asti.
metsakeskus.1000038946 758 Vikevinniva 2 10007 12001 13000 11006 27009 493676.00000000 7457361.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038946 Kohde sijaitsee Kitisen kaakkoisrannalla Vikevinnivan kohdalla, Vikevinkankaan luoteispäässä, tasaisella terassilla. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Kohteessa on pyöröhirsirakenteisen kämpän jäännös. Rakennus voi liittyä Vikevin metsänvartijantilaan, mutta se ei ole suoraan yhteydessä sen piha-alueeseen, joten se merkittiin eri kohteeksi. Kyseessä voi olla myös erillinen uittokämppä tms. Rakennus on pohjois-koillissuuntainen ja mitoiltaan 8,1 x 7 m. Nurkkasalvokset on yläpuolelle sahattuja koirankaulasalvoksia ja hirret on katkaistu sahalla lähes yhtä pitkiksi. Jäljellä on enimmillään kolme hirsikertaa, jotka on tilkitty kuntalla. Oviaukko on luoteisseinän keskellä. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla ja veistetty ulkopuolelta tasaisiksi. Ovenpielien hirsiin on porattu tueksi puutappeja. Oviaukon leveys on 120 cm. Rakennuksen päällä on kattolautoja, joissa on kiinni teollisia nauloja. Kyseessä lienee 1900-luvun alkupuoliskolle ajoittuva kämppä. Kohde voi liittyä lounaispuolella 50 m etäisyydellä olevaan Vikevin metsänvartijantilaan.
metsakeskus.1000038947 759 Hankajärvi Lapinsaari 10007 12006 13084 11006 27000 365798.00000000 6975595.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038947 Hankajärven Lapinsaaressa on perimätiedon mukaan asunut lappalaisia, ja saaressa pitäisi olla näkyvissä kiukaanraunioita (Kotuksen nimiarkisto: Lapinsaari). Paikalta kerrotaan myös löytyneen kivitaltan (Väinö Tuomaala: Lappalaismuistoja Pohjanmaan Järviseudulta). Tarkastus 2023: Lapinsaari on metsäinen ja maaperältään melko kivinen saari, nykyisin oikeastaan niemi. Lyhyessä ja pintapuolisessa tarkastelussa ei tehty havaintoa kiukaanraunioista tai muusta arkeologian kannalta kiinnostavasta rakenteesta. Paikallisten informanttien mukaan saaressa on ollut mm. tanssilava 1930-luvulla ja metsäpalo on polttanut saaren 1900-luvulla. Nykyään saaren eteläkärjessä on mökki.
metsakeskus.1000038948 680 Kerttulan tennishalli 10007 12013 13126 11042 27000 234159.00000000 6716268.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038948 Kalliohakkaukset sijaitset Kerttulantien länsipuolella, Kerttulan tennishallin läheisyydessä olevan kalliopaljastuman pohjois- ja itäosassa. Kalliopaljastuman luoteiskulmassa, kaltevalla pinnalla on kaksi kalliohakkausta lähekkäin. Toisessa on yläpuolella 1903 ja sen alapuolella VIII (kalliohakkaus 1) ja toisessa 1901 ja sen alapuolella II (kalliohakkaus 2). Numerosarjassa 1901 on numero 1 epävarma. Numeron 0 vieressä on lyhyt ja kaareva pystyviiva ja tämän vieressä lyhyempi viiva. Lisäksi II merkinnän alapuolella näyttäisi olevan kaareva viiva. Kalliopaljastuman pohjoisosassa on kallioon hakattu numerot 190 (kalliohakkaus 3).
metsakeskus.1000038949 758 Taka-Uhriselkä 10007 12015 13146 11006 27009 478225.00000000 7473372.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038949 Kohde sijaitsee Kyläjärven ampuma-alueella, Kyläjoen varressa, Taka-Uhriselän koillispuolella. Tammen kohdalta kulkee tienura. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Joen eteläpuolella kasvaa nuorta kasvatusmetsää, pohjoispuolella uudistuskypsää metsää. Tammen kohdalla kasvaa koivikkoa. Yläjuoksun puolella jokea ympäröi leveä suoalue. Kohteessa on uittotammen jäännös. Tammesta on jäljellä maavalli, joka on leveimmillään rannassa 5 m ja kapenee päihin. Tammi on etelärannalla etelälounais-pohjoiskoillissuuntainen ja 30 m pitkä. Joen pohjoisrantaa ei tarkastettu inventoinnissa. Vedessä näyttää olevan vielä alkuperäisiä poikittaisia pyöröhirsiä, joiden päälle on kasattu tuoreita puita ylityspaikaksi. Alajuoksun puolella on kolme vallia tukevaa pukkihirttä, joiden päissä on niitä tukevat kiviröykkiöt n. 7,5 m etäisyydellä vallista. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan 1-1,5 m ja koostuvat yhdestä kivikerrasta. Röykkiöitä on etelärannalla 5 kpl. Alajuoksun puolella tammen vieressä kulkeva tieura on osittain tuhonnut vallin. Kyseessä on 1900-luvun alkupuoliskolle ajoittuvan uittotammen jäännös.
metsakeskus.1000038950 16 Tuomiaho 10002 12016 13154 11006 27000 428675.00000000 6800513.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038950 Tuomiahosta, loivasti pohjoiseen ja länteen laskevalta rinteeltä kartoitettiin löytöilmoitustarkastuksessa yli 30 kaskiröykkiötä, kaksi mahdollista nauris/kellarikuoppaa ja kaivonjäänteet. Kaskiröykkiöt vaihtelevat kooltaan ja muodoltaan. Osa on kekomaisia, osa muurimaisia, osa pyöreitä. Röykkiöiden koko vaiuhtelee noin metristä useisiin metreihin. Latomusten korkeus on vajaasta puolesta metristä yli metriin. Alueen röykkiöiden ja muiden rakenteiden ajoittaminen vaatii tarkempia ja laajempia arkeologisia tutkimuksia kuin mitä tarkastuksessa on mahdollista suorittaa. Käsi-GPS:llä mitatut röykkiöt, kaksi kuoppaa ja kaivo on merkitty alueen alakohteiksi. Aluerajaus on tehty röykkiöiden/latomusten levinnän mukaan.
metsakeskus.1000038951 758 Pirttikenttä 1 10007 12001 13000 11006 27026 475977.00000000 7474659.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038951 Kohde sijaitsee Kyläjärven ampuma-alueella, Kyläjärven itärannalla olevan niemen, Pirttikentän, lounaisrannalla. Kohde sijoittuu rantaan laskevan rinteen reunalle. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Kohteessa on kämpän jäännös. Kämppä erottuu sammaleen peittämänä nelikulmaisena vallina, joka on itä-länsisuuntainen ja mitoiltaan 5,7 x 4,6 m. Kämpän luoteisnurkassa on sammaleen peittämän luonnonkivisen piisin tai kiukaan jäännös, joka on kooltaan 2 x 2,8 x 0,4 m. Kämpän lattia on maanpintaa alempana. Kyseessä on 1800-luvun loppuun tai 1900-luvun alkupuolelle ajoittuvan kämpän jäännös.
metsakeskus.1000038952 758 Naattuanlammit 1 10007 12001 13000 11006 27009 498821.00000000 7454974.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038952 Kohde sijaitsee Isovittikon pohjoisosassa, keskimmäisen Naattuanlammen lounaispuolella olevalla hiekkaisella harjanteella. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Kohteessa on siirretyn kämpän jäännös. Paikalla on kämppä- ja tallirakennukset, neljä kuoppajäännöstä ja puurakennelma, joka on mahdollisesti käymälän jäännös. Kämpän lähellä kulkee tienpohja. Kämppä, talli ja kuoppa 4 sijoittuvat tämän tienpohjan eteläpuolelle, kuopat 1-3 tien pohjoispuolelle. Kämppä sijaitsee alueen keskellä. Kämppä on länsiluode-itäkaakkosuuntainen ja mitoiltaan 18,5 x 14,5 m. Kämpästä on jäljellä yksi pyöröhirsikerta sekä poikittaisia lattian tai katon hirsiä. Lattian alle maahan on kaivettu useita kuoppia. Eteläkaakkoisnurkassa on luonnonkivinen piisinjäännös. Lisäksi ympärillä on kamiinan osia. Kämpän nurkissa on sahatut salvokset. Kämpän päällä kasvaa nuorta koivua. Talli sijaitsee kämpän kaakkoispuolella notkelmassa. Talli on mitoiltaan 13,5 x 6,6 m ja se on itäkoillis-länsilounaissuuntainen. Tallista on jäljellä yksi pyöröhirsikerta ja lattian tai katon poikkihirsiä. Nurkkasalvokset on tehty sahalla. Tallin päällä kasvaa puuntaimia. Kämpän pohjois- ja koillispuolella on neljä korsumaista kuoppajäännöstä. Näistä läntisin kuoppa 1 on mitoiltaan 3,5 x 2,9 x 0,8 m ja muodoltaan soikea. Kuopassa on lautarakenteita. Kuoppa sijoittuu törmän päälle. Kuoppa 2 sijaitsee törmän alla soisella alueella. Se on pyöreä ja jyrkkäreunainen, mitoiltaan 1,9 x 1,8 x 1 m. Kuoppa 3 sijaitsee alueen itäreunassa, törmän päällä. Se on mitoiltaan 2,8 x 2,5 x 2 m ja muodoltaan pyöreä. Kuopassa on lautarakenteita. Kuoppa 4 sijaitsee kämpän itäkaakkoispäädyn lähellä 4 m etäisyydellä kämpästä. Kuoppa on soikea, mitoiltaan 3 x 2,3 x 1 m, ja siitä johtaa 2,3 m pitkä, 2,1 m leveä ja 40 cm syvä käytävä kämpän suuntaan. Kämppäalueen ulkopuolella lännessä harjanteen reunalla on pieni puurakennelma, joka voi olla kämpän käymälä. Rakennelman pohjana on kaksi samansuuntaista pyöröhirttä, joiden päälle on naulattu lankkulattia. Nurkissa on pystyriu’ut, joita yhdistää 55 cm korkeudella vaakariu’ut. Rakennelman alla on kuoppa. Kuopan puoleisella pitkällä sivulla on matala lankkuseinämä. Rakennelman pohjan mitat ovat 2,35 x 0,93 x 2 m.
metsakeskus.1000038953 576 Seppälä C 10002 12006 13077 11033 27000 408970.00000000 6801125.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038953 Peltosaarekkeen koillisosassa sijaitsevan laakakivi (n. 3 x 2 m), jonka eteläreunan lähellä on yksi kuppi (halkaisija n. 5,5 cm, syvyys noin 2 cm) ja toinen epävarma kuppi (halkaisija n. 8 cm, syvyys n. 1 cm).
metsakeskus.1000038953 576 Seppälä C 10002 12006 13077 11006 27000 408970.00000000 6801125.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038953 Peltosaarekkeen koillisosassa sijaitsevan laakakivi (n. 3 x 2 m), jonka eteläreunan lähellä on yksi kuppi (halkaisija n. 5,5 cm, syvyys noin 2 cm) ja toinen epävarma kuppi (halkaisija n. 8 cm, syvyys n. 1 cm).
metsakeskus.1000038954 576 Hiirenmäki 2 10007 12004 13054 11002 27000 408431.00000000 6802840.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038954 Kaksi noin alle 20 cm kokoisista luonnonkivistä tehtyä ja toisistaan noin 5 metrin päässä sijaitsevaa röykkiötä, jotka sijaitsevat pohjoiseen loivasti viettävällä, kivikkoisella rinteellä. Molemmat on tehty isompien kivien väliin. Pohjoisempi röykkiöistä on soikean muotoinen ja halkaisijaltaan noin 2,4 metriä. Eteläisempi röykkiöistä on noin reilun metrin halkaisijaltaan. Röykkiöiden piirteet sopisivat hautaukseen, mutta myös metsäraivioon. Röykkiöiden ajoittaminen ja funktion selvittäminen vaatii tarkempia ja laajempia tutkimuksia kuin mitä tehdyssä maastotarkastuksessa oli mahdollista suorittaa.
metsakeskus.1000038956 758 Teräväisenkangas 2 10007 12001 13000 11006 27009 499681.00000000 7452211.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038956 Kohde sijaitsee Kitisen koillisrannalla, Teräväisenkankaan eteläosassa, kapealla jokiterassilla. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Kohteessa on kämpän jäännös. Kämppä on itä-länsisuuntainen, ja se on mitoiltaan 7,5 x 4,3 m. Kämpän länsipäädyssä on tupaosa ja itäpäädyssä väliseinän erottama heikosti erottuva talliosa. Tupa on 4,5 m pitkä ja talli 3 m. Kämpästä on jäljellä yksi pyöröhirsikerta. Nurkissa on pitkänurkkaiset salvokset, ja hirsien päät on katkaistu sahalla, osa kirveellä. Kämpän päällä on pitkän sivun suuntaisia kattorakenteita ja kurkihirsi. Tuvan lounaisnurkassa on sammaleen peittämän luonnonkivisen piisin jäännös. Piisi on mitoiltaan 1,8 x 1,9 x 0,5 m. 1900-luvun alkupuolelle ajoittuvan kämpän jäännös.
metsakeskus.1000038957 576 Suotajärvi 10007 12004 13055 11006 27000 408604.00000000 6802551.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038957 Noin 1,5 x 2,5 metrin kokoinen ja vajaan metrin korkuinen kivilatomus. Ollut alkujaan suorakulmainen, nykyisellään osin romahtanut. Reunat tehty suuremmista (osa lohkotuista) kivistä, sisällä pienempiä. Muoto viittaa uuniin (tai rajamerkkiin).
metsakeskus.1000038958 758 Oratunturi 1 10007 12016 13198 11006 27009 504996.00000000 7471720.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038958 Kohde on merkitty v. 1959 hoitoalueen karttaan, v. 1970 topografiseen karttaan ja nykyiseen maastokarttaan. Kohde sijaitsee Oratunturin keskimmäisen laen päällä. Ympäristö on puutonta rakkaa. Alue on luokiteltu joutomaaksi. Vierestä kulkee moottorikelkkareitti. Kohteessa on kaatuneen kolmiomittaustornin jäännös. Torni on pyöröhirsi- ja lautarakenteinen. Alkuperäisen pohjan halkaisija on 3,5 m, tosin tornin rakenteita on levinnyt laajemmalle alueelle. Jalat, joita on näkyvissä neljä, on tuettu kivillä. Rakennelman keskellä kivessä on kiintopistettä merkitsevä pultti. Kaatuneen rakennelman päälle on kiinnitetty uudempi kiintopisteen merkki (valkoinen rasti). Tornin puurakenteissa on kaiverruksia, mm. TR 17390. 1950-60-luvulle ajoittuvan kolmiomittaustornin jäännös.
metsakeskus.1000038959 758 Oratunturi 3 10007 12004 13049 11006 27009 504989.00000000 7471712.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038959 Kohde sijaitsee Oratunturin keskimmäisen laen päällä. Ympäristö on puutonta rakkaa. Alue on luokiteltu joutomaaksi. Vierestä kulkee moottorikelkkareitti. Kohteessa on kivilatomus, jota on käytetty kolmiomittauksen tähystysmerkkinä. Kivilatomus on rakennettu v. 1922 Kemijärvi-Jäämeri -kolmioketjun mittausta varten maanmittaushallituksen toimesta. Pisteen rekognoinnista ja merkin rakentamisesta vastasi H. Junno, ja seuraavana vuonna 1923 O. Lehtinen suoritti pisteellä kulmamittaukset. Kuvauksen mukaan merkki sijaitsi tunturin korkeimmalla laella, ja oli 2 m korkea, alhaalta 2 m ja ylhäältä 1,7 m leveä, katkaistun kartion muotoinen kivilatomus. Kivilatomuksen keskellä tähtäyskohteena on ollut tanko, jonka päässä on ristikko. Kolmiopiste on merkitty keskisellä porareiällä, ja ympärillä on ollut neljä varamerkkiä, joista tähystysmerkin lounaispuoleinen reikä on ollut havaintopisteenä. Rakennelmasta on myös olemassa käytönaikainen valokuva. (Maanmittaushallitus 1928: 46-47, 52.) Vuonna 2013 kivilatomus paikannettiin. Se sijaitsee kolmiomittaustornin jäännöksen lounaispuolella. Kivilatomus on osittain romahtanut ja sen päälle on kasattu uusia kiviä. Nykyiset mitat ovat 3,8 x 4,5 x 1,5 m. Alkuperäinen rakenne on kuitenkin vielä havaittavissa, ja se vastaa edellä mainittua kuvausta. Latomuksen keskellä on lahonneen puuriu’un tynkä. Latomuksen kylkeen on tehty nuotiopaikka hyödyntäen latomuksen kiviä. Ympäristössä on useita retkeilijöiden tekemiä pienempiä kivilatomuksia ja pystytettyjä kiviä. Kivilatomus on maanmittaushallituksen julkaisun (1928) mukaan rakennettu v. 1922 kolmiomittauksen tähystysmerkiksi, ja paikalla on suoritettu kulmamittauksia v. 1923. Informantin mukaan merkki olisi rakennettu vanhan Sodankylän ja Sompion lapinkylien välisen rajakiven päälle. Georg Wahlenbergin Kemin Lappia esittävässä kartassa vuodelta 1802 Sodankylän ja Sompion rajan on merkitty kulkevan Oratunturin yli, joten tätä voi pitää mahdollisena. Kuva kartasta löytyy mm. Suur-Sodankylän historia 1:stä s. 104.
metsakeskus.1000038960 758 Routusvaara 1 10007 12016 13168 11006 27008 498084.00000000 7466280.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038960 Informantin mukaan paikalla on 1800-luvulle ajoittuvan perkka-aidan osa. Kohteella käytäessä tavattiin myös paikallinen poromies, joka tiesi kertoa kohteesta. Kohde sijaitsee Routusvaaran länsipuolella olevalla Routusvaaran poroerotusaidalla. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Kohteessa on hirsirakenteisen poroerotusaidan jäännös. Paikalla on myös käytössä oleva erotusaita ja uudempaa käytöstä poistunutta riukuaitaa. Nykyisen aidan vieressä on kaarevanmuotoinen vanhan kirnun pätkä. Aita on salvottu pyöröhirsistä. Aidaksina on 6 pyöröhirttä, aidan korkeus on 1,2 m ja pituus 20-30 m. Aidakset on tuettu toisiinsa kirveellä hirren yläpuolelle tehdyillä koirankaulasalvoksilla. Lisäksi länsipäässä tukirakenteina on sisäja ulkopuolelle naulattuja pystyhirsiä, joita tukee vinopuu. Aidassa on kolme luukkua. Luukkujen ovet ovat 135 cm korkeita ja 95 cm leveitä, aukot taas pienempiä, 60 cm leveitä. Luukunpielien hirret on katkaistu sahalla. Ovet on tehty pystylaudasta, sisäpuolella oven ylä- ja alareunassa on vaakariu’ut. Ulko- ja sisäpuolelle luukkujen sivuille ja yläreunaan on naulattu riu’ut. Aidan itäpäässä on puretun riukuaidan jäännöksiä, jotka risteävät kahteen suuntaan. Käytössä olevan porokämpän kuistilla on vanhaan aitaan kuuluneita kirveellä tehtyjä portinpieliä.
metsakeskus.1000038961 758 Nulkki 1 10007 12001 13000 11006 27009 502464.00000000 7469127.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038961 Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kohde sijaitsee Sodankylä-Pelkosenniemi -maantien eteläpuolella 200 m etäisyydellä, Nulkin eteläpuolella, Peräjoen pohjoisrannalla. Paikalle tulee metsätie maantieltä. Metsätie kulkee alueen läpi puron rantaan. Kasvillisuus kohteen ympärillä on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Kohteessa on siirretyn parakkikämpän paikka. Piha-alue erottuu heinikkoisena pajua ja puuntaimia harvakseltaan kasvavana aukiona. Pihan länsisivulla on kahden rakennuksen hirsipohjan jäännökset. Pohjat ovat vain osittain säilyneet, eikä niitä siten voitu mitata. Pihalla on kämppään kuuluvaa irtaimistoa, mm. heteka ja kamiina. Kyseessä on siirretyn metsätyökämpän jäännös. Kämppä ajoittuu 1950-60-luvulle.
metsakeskus.1000038962 758 Oratunturi 2 10007 12001 13000 11006 27009 502162.00000000 7470878.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038962 Kohde on merkitty alueen suunnistuskarttaan. Kohde sijaitsee Oratunturin läntisimmän laen lounaisrinteen juurella. Läntisen tunturinlaen ja sen länsipuolella olevan matalamman vaaran välisen ojan itäpuolella 170 m etäisyydellä. Kohteen eteläpuolella on tunturin etelälaidalla kulkeva metsätie 20 m etäisyydellä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Kohteessa on kämpän jäännös. Kämppä on pyöröhirsinen, mitoiltaan 17,5 x 12 m ja eteläpohjoissuuntainen. Kämpästä on jäljellä yksi sammaloitunut hirsikerta. Itäosassa on tupa- ja länsiosassa väliseinän erottama lämmityslaitteeton talli- tai varasto-osa. Tupaosa näyttää hirsien perusteella jakautuvan kolmeen erilliseen huoneeseen, talliosa kahteen. Asuinhuoneissa on luonnonkiviset piisit, tallissa ei. Talliosan leveys itä-länsisuuntaisesti on 5,5 m, tupaosan 6,5 m. Talliosasta pohjoisempi on 8 m ja eteläisempi 9,5 m pitkä. Tupaosan huoneista pohjoisin on mitoiltaan 6 m pitkä, keskimmäinen 5,5 m ja eteläisin 6 m. Kämpässä on kaksi piisiä, joista toinen sijaitsee eteläisen asuinhuoneen kaakkoisnurkassa ja on kooltaan 1,8 x 1,6 x 1 m. Toinen piisi sijaitsee pohjoisen ja keskimmäisen asuinhuoneen välissä itäseinustalla. Kooltaan se on 3,5 x 2 x 1,7 m. Nurkkahirsistä osa on katkaistu kirveellä, osa sahalla. Salvokset eivät erotu selvästi. Kämpän ulkopuolella on neljä kuoppaa; Kämpän etelä- ja pohjoissivulla väliseinän kohdalla, koillisnurkassa ja keskimmäisen ja etelänpuoleisen asuinhuoneen väliseinän kohdalla kämpän itäsivulla. Kämpän päällä kasvaa puustoa. 1900-luvun alkupuolelle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös.
metsakeskus.1000038963 758 Oratunturi 4 10007 12001 13000 11006 27009 501937.00000000 7471075.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038963 Kohde on merkitty alueen suunnistuskarttaan. Kohde sijaitsee Oratunturin läntisimmän korkean länsilounaispuolella, tunturin länsipuolella olevan matalan vaaran kaakkoisrinteellä. Kohde sijoittuu tunturin ja vaaran välisen ojan länsipuolelle. Kohteen eteläpuolella on Oratunturin etelälaidalla kulkeva metsätie 290 m etäisyydellä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Kohteessa on kämpän jäännös. Kämppä on pyöröhirsinen, koillis-lounaissuuntainen, mitoiltaan 19,3 x 10,5 m. Kämpästä on jäljellä yksi sammaloitunut hirsikerta. Nurkkasalvokset eivät erotu, mutta nurkkahirsien päät on katkaistu enimmäkseen sahalla, osa myös kirveellä. Kämpän keskellä kulkee pituussuuntaisesti väliseinä, joka erottaa luoteis- ja kaakkoisosan toisistaan jakaen kämpän kahteen lähes yhtä suureen osaan; kaakkoispuolisko on 5 m ja luoteispuolisko 5,5 m leveä. Luode-kaakkosuuntaisesti kulkee lisäksi kaksi väliseinää, jotka erottavat puoliskot kolmeksi osaksi; lounaisosa on 6,5 m pitkä, keskiosa 6 m ja koillisosa 6,8 m pitkä. Keskimmäisissä kahdessa huoneessa ja lounaispäädyn kaakkoisosassa on luonnonkiviset piisit, muissa osissa ei ole lämmityslaitteen jäännöksiä. Kylmien huoneiden ulkoseinät näyttävät ohuemmalta tai ovat muuten huonommin säilyneet. Jos rakennuksessa on talliosa, se sijaitsee mahdollisesti koillispäässä. Keskimmäisten huoneiden piisit sijaitsevat rakennuksen ulkoseinustoilla, koillispuoleisen sisäseinän vieressä. Luoteishuoneen piisin mitat ovat 2,2 x 2,9 x 0,6 m ja kaakkoishuoneen 2,5 x 2,5 x 0,5m. Lounaispäädyn kaakkoispuolen huoneen piisi taas sijaitsee kämpän eteläisessä ulkonurkassa. Piisi on mitoiltaan 2,5 x 2,3 x 0,6 m. Kämpässä on erotettavissa neljä 1 m leveää hirsiin sahattua oven tai ikkunan paikkaa. Yksi niistä sijaitsee lounaispäädyssä luoteishuoneen puolella väliseinän vieressä, yksi kaakkoisseinustalla koillishuoneen kohdalla keskimmäisen huoneen väliseinän vieressä, ja kaksi sijaitsee luoteisseinällä, toinen keskimmäisen huoneen keskilinjalla ja toinen koillishuoneen kohdalla, keskimmäisen huoneen väliseinän vieressä. 1900-luvun alkupuolelle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös.
metsakeskus.1000038964 758 Miiluharjut 1 10007 12001 13000 11006 27009 510147.00000000 7477515.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038964 Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan ja v. 1958 Sodankylän hoitoalueen karttaan (kyseessä voi olla myös porokämppä). Kohde sijaitsee Miiluharjujen eteläpuolella, Nuoliojan koillispuolella, Sodankylän ja Pelkosenniemen kunnanrajan vieressä Pelkosenniemen puolella. Kohteen pohjoispuolella metsätien pohjoispuolella on Nuolivaaran poroerotusaita. Kasvillisuus ympäristössä on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Kohteessa on kämpän jäännös. Kämppä on purettu tai siirretty. Paikalla on heinikkoinen aukio, jonka keskellä on rakennuksen jäännös. Rakennus koostuu matalasta vallista, joka on enimmäkseen kasvillisuuden peitossa. Lisäksi maanpinnalle on näkyvissä yksi pyöröhirsi, jossa on sahattu pitkänurkkainen salvos. Aukion kaakkoislaidalla on lautakasa. Aukiolla on voi olla muita rakennuksen jäännöksiä, mutta tarkastushetkellä aluskasvillisuus vaikeutti rakenteiden havaitsemista. 1950-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös.
metsakeskus.1000038965 758 Sadinmaa 1 10007 12001 13000 11006 27009 510134.00000000 7475544.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038965 Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan ja v. 1958 Sodankylän hoitoalueen karttaan. Kohde sijaitsee Hangasselän pohjoispuolella olevan Sadimaan eteläreunalla, lähellä suon laitaa. Kohteen eteläpuolitse kulkee metsätie. Kasvillisuus on mäntyvaltaista tuoretta kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalta löytyi pienen lautarakennelma jäännös ja tallin jäännös. Lautarakennelma sijoittuu metsän puolelle alueen länsiluoteispäätyyn, talli kosteammalla heinikkoiselle aukiolle 80 m etäisyydelle lautarakennelmasta, alueen itäkaakkoispäätyyn. Kämpän paikkaa ei havaittu, se on siirretty pois. Lautarakennelma on huonokuntoinen, alla on 3 x 1,5 x 0,8 m kokoinen kuoppa, jonka päällä on lautoja. Kyseessä voi olla käymälän tai vajan jäännös. Paikalla olleita rakennuksia on purettu ja siirretty, joten mahdollisesti laudat voivat olla peräisin myös puretusta rakennuksesta. Talli on pyöröhirsinen, luode-kaakkoissuuntainen ja mitoiltaan 8,4 x 8,2 m. Tallista on jäljellä 3 hirsikertaa, ja pohjan päällä on lisäksi irrallisia hirsiä. Nurkissa on molemmille puolille sahatut pitkänurkkaiset salvokset, ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Luoteisseinän keskellä on 85 cm leveä oviaukko. Ovenpielien hirsiin on sahattu pystylovet ovirakenteita varten. Oviaukon lähellä on irtonainen ovenpieli ja ovi. Ovi on pystylaudoitettu ja rautasaranallinen. Tallin sisällä on pilttuiden väliseiniä koillis- ja lounaissivuilla, 4 kpl molemmilla sivuilla. Pilttuita on siis ollut enimmillään 5 molemmilla sivuilla. Väliseinät koostuvat päällekkäisistä vaakariu’usta, jotka on kiinnitetty yhteen seinämän päihin sisä- ja ulkopuolelle asetetuilla pystyriukupareilla, jotka on kiinnitetty toisiinsa rautalangalla seinämän läpi.
metsakeskus.1000038966 758 Kannuslehto 1 10007 12001 13000 11006 27009 501404.00000000 7475098.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038966 Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kohde sijaitsee Kannuslehdon eteläosassa suon laidalla. Etelässä suolla reilun 500 m etäisyydellä on Rovajoki. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, joka on luokiteltu kitumaaksi. Kohteessa on siirretyn parakkikämpän jäännös. Paikalla on kämpän ja tallin pohjat. Talli sijaitsee suon reunalla, kämppä ylempänä tallin koillispuolella. Rakennusten päällä kasvaa nuorta koivikkoa. Kämppä on itä-länsisuuntainen, mitoiltaan 12,3 x 7,5 m. Kämpästä on jäljellä maapenkka, joka on 80 cm leveä ja 40 cm korkea. 2-3 m etäisyydellä kämpän länsipäädystä on laakakivistä tehty neliönmuotoinen uuninpohja, mitoiltaan 1,1 x 1,2 x 0,3 m. Uuninpohjan vieressä on kumollaan suuri pyöreä lämmityskattila. Kämpän sisällä on myös kamiina. Kämpän pohjassa on useita kuoppia. Pohjoisseinämällä kasvillisuuden peitossa on pyöröhirsiä ja riukuja, jotka ovat mahdollisesti osa eteistä tai portaita. Kämpän länsipuolella on 1,5 x 1,5 x 0,5 m kokoinen kuoppa. Talli on kooltaan 8,5 x 7,8 m ja pitkältä sivultaan itä-länsisuuntainen. Tallista on jäljellä kaksi pyöröhirsikertaa, joissa on sahalla hirsien ylä- ja alapuolelle tehdyt pitkänurkkaiset salvokset. Hirsien päät on katkaistu sahalla. Katto on romahtanut tallin päälle. Kurkihirsi on pohjois-eteläsuuntainen ja kattoruoteet sitä vastakkain olevia riukuja, minkä perusteella tallin katto on lyhyen sivun suuntainen. Riukujen päällä on lisäksi kattohuopaa. Eteläpäädyssä on epäselvä oven paikka. Tallin vieressä on kaksi tukkikasaa, joista toinen on siististi kasattu. 1950-60-luvulle ajoittuvan siirrettävän parakkikämpän jäännökset.
metsakeskus.1000038967 992 Myllylahti 10007 12016 13152 11002 27000 450583.00000000 6964987.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038967 Sijaintipaikka on Keiteleessä Äänekosken keskustasta noin 27 km koilliseen Myllylahdessa 40-50 metriä pohjoiseen Pyhäjoen läntisen lasku-uoman suulta. Veden syvyys sijaintipaikalla on 50-60 cm. Liistekatiskan jäännös, joka on läpimitaltaan kolmimetrinen, melko eheänä säilynyt hieman ovaali rakennelma. Se koostuu noin 30 sentin korkeudelle mutapohjasta esiin työntyvistä terävistä puusäleistä. Siinä näyttää olevan kolme erillistä nielua. Jäännös havaittiin melontaretkellä kesällä 2020.
metsakeskus.1000038969 758 Ahvenlampi 1 10007 12001 13000 11006 27009 496260.00000000 7449332.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038969 Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kohde sijaitsee Luosto-tunturin itäpuolella, Luoston taajama-alueen pohjoispäässä olevan Ahvenlammen itärannalla, 70 m Metsä-Luostosta kaakkoon. Lampea kiertävä luontopolku kulkee kohteen länsipuolelta. Kohteen eteläpuolella 70 m etäisyydellä polun varressa on laavu. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kaksi rakennusta ja riukuaitaa. Toinen rakennuksista on asuinrakennus ja toinen talli, mutta on epäselvää kumpi on kumpi. Etelänpuoleinen rakennus 1 on luode-kaakkosuuntainen, kooltaan 8,6 x 7,6 m. Rakennuksesta on jäljellä kolme pyöröhirsikertaa ja kaksi pitkän sivun suuntaista kattohirttä. Nurkissa on hirren yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset, ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Hirsien välissä on tiivisteenä kunttaa. Rakennuksen kaakkoisseinän keskellä on 90 cm leveä oviaukko. Ovenpielin hirret on katkaistu sahalla ja pieliin on tehty pystylovi. Samanlainen 80 cm leveä aukko on rakennuksen koillisseinällä. Luoteispäässä länsinurkan vieressä on lisäksi 60 cm leveä luukku tai ikkuna. Rakennuksen etelänurkan vieressä on geokätkö. Rakennus 2 sijaitsee noin 15 m rakennus 1:stä luoteeseen. Rakennus on kaksihuoneinen, luodekaakkosuuntainen, mitoiltaan 14,7 x 7 m. Luoteisosa on 7,6 m pitkä ja kaakkoisosa 7,1 m. Pyöröhirsikertoja on enimmillään yhdeksään. Rakennuksen luoteispäässä on vielä osittain pystyssä oleva päätykolmio. Lisäksi rakennuksen päällä on kattohirsiä. Nurkissa on hirren yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset. Osa hirsistä on katkaistu sahalla ja osa kirveellä. Hirsien välissä on tiivisteenä kunttaa ja ne on jätetty ainakin osittain kuorimatta. Molemmissa huoneissa ovet ovat lounaisseinän keskellä. Ovet ovat noin metrin levyisiä. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla ja pieliin on tehty pystylovet. Molemmissa huoneissa on lisäksi ikkuna-aukot tai luukut koillisseinien keskellä ovia vastapäätä. Luoteishuoneessa ikkuna-aukosta näkyy vain puolet. Kaakkoishuoneen ikkuna on paremmin säilynyt. Se on tukittu naulaamalla ulkoseinään lauta. Ikkuna-aukko on 45 cm leveä ja 25 korkea. Kämppien välissä niiden koillispuolella on 2,2 m korkea riukuaidan pätkä. Aita alkaa rakennus 2:n itänurkalta ja on luultavasti jatkunut koilliseen kaartaen rakennus 1:n pohjoisnurkalle. Kämppien väliselle alueelle polun varteen on tehty luontopolkuun liittyviä parkkuupukkeja ja ristikko.
metsakeskus.1000038970 758 Vyötämöselkä 1 10007 12001 13000 11006 27009 501614.00000000 7443797.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038970 Kohde on merkitty alueen suunnistuskarttaan. Kohde sijaitsee Yli-Lompsinojan pohjoisrannalla, Vyötämöselän eteläosassa. Kohteen pohjoispuolella kulkee metsätie, joka risteää lännestä Vyötämöseläntieltä 300 m etäisyydeltä ja kulkee ojan pohjoisvartta mukaillen. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kämpän ja tallin jäännökset, jotka sijaitsevat ojan varteen muodostuneella jyrkkärinteisellä terassilla. Rakennukset sijaitsevat 10 m etäisyydellä toisistaan, kämppä länsipuolella ja talli itäpuolella. Kämppä on kooltaan 8 x 8 metriä ja se tehty pyöröhirsistä. Jäljellä on enimmillään kuusi hirsikertaa. Nurkissa on yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset. Hirsien päät on katkaistu enimmäkseen sahalla, ja tiivisteenä on käytetty kunttaa. Kämpän päällä on itä-länsisuuntainen kattohirsi ja muutamia riukuja. Eteläseinän keskellä on 90 cm leveä oviaukko. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla ja niihin on tehty pystylovet. Vasemmassa ovenpielessä on vielä jäljellä loveen upotettu riuku (kara). Länsiseinän keskellä on ikkuna-aukko. Kämpän eteläsivulla nurkkien viereen on kiinnitetty puutapeilla pystyhirret. Kämpän päällä kasvaa nuorta puustoa. Pohjoisseinän ulkopuolella on noin 3 x 1,5 x 0,3 m kokoinen suorakulmainen kuoppa. Talli on kooltaan yhteensä 9,9 x 9 metriä ja se on itä-länsisuuntainen. Siinä on kaksi erillistä osaa. Läntisempi osa on kooltaan 6,4 x 9 m, ja sen itäpuolella kaakkoisnurkan vieressä on pienempi 3,5 x 5,4 m kokoinen osa. Suurempi osa on ilmeisesti talli ja pienempi varasto. Hirret ovat pyöröhirsiä, joita on länsiosassa jäljellä kolme ja itäosassa kuusi. Nurkissa on hirren yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset. Talliosan päällä on lisäksi etelä-pohjoissuuntaisia katon tukihirsiä. Sen eteläseinän keskellä on 1,3 m leveä oviaukko, jonka pieliin on tehty pystylovet. Pohjoisseinän keskellä on 1,1 m leveä ikkuna-aukko. Talliosassa hirsien välit on tiivistetty kuntalla. Itäisempi varasto-osa on paremmin säilynyt. Hirsien välejä ei ole tiivistetty kuntalla. Varastoa ei ole kiinnitetty talliosaan salvoksilla. 1,6 m leveä oviaukko sijaitsee eteläseinällä talliosan nurkan vieressä. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla, ja ulkoreunaa on veistetty. Tallin päällä kasvaa nuorta puustoa. Kohteessa on arviolta 1930-40-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Kohteet Vyötämöselkä 2-7 ja Rykimäkero 1-3 ovat rakenteidensa samankaltaisuuden perusteella ilmeisesti samanaikaisia.
metsakeskus.1000038971 758 Vyötämöselkä 2 10007 12001 13000 11006 27009 502086.00000000 7443738.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038971 Kohde sijaitsee Yli-Lompsinojan pohjoisrannalla, Vyötämöselän kaakkoisosassa. Kohteen pohjoispuolella kulkee metsätie, joka risteää lännestä Vyötämöseläntieltä 800 m etäisyydeltä ja kulkee ojan pohjoisvartta mukaillen. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kaksi rakennuksen jäännöstä, joista toinen on kämppä ja toinen talli/varastorakennus. Rakennukset sijaitsevat 10 m etäisyydellä toisistaan, kämppä länsipuolella ja talli itäpuolella. Kämppä on mitoiltaan 9,4 x 8 m ja itä-länsisuuntainen. Kämpästä on jäljellä enimmillään seitsemän pyöröhirsikertaa. Kämpän itäpäässä on pienempi eteisosa ja länsiosassa tupa. Eteinen on 2,2 m pitkä ja tupaa hieman kapeampi. Tupa on 7,2 m pitkä. Eteistä ei ole kiinnitetty tupaosaan salvoksilla, vaan sen sivuseinien hirret on asetettu tuvan nurkkasalvosten sisäpuolelle. Kämpän päällä on pohjois-eteläsuuntaisia kattohirsiä ja kattohuopaa. Kämpän itäpäässä eteisen ulkoseinän keskellä on ulko-ovi ja samalla kohdalla eteisen ja tuvan väliseinässä väliovi. Molemmat ovat 90 cm leveitä. Ulko-oven pielien hirret on katkaistu sahalla ja ulko- ja sisäsivuja on veistetty. Molempiin pieliin ulko- ja sisäpuolelle on kiinnitetty nauloilla pystyriu’ut. Kämpän pohjoisseinän keskellä on ikkuna, jossa on sahalautaiset ikkunankarmit. Ikkunan koko on 80 x 80 cm. Kämpän itä- ja länsipäätyjen lähellä on kuopat. Itäpään kuoppa on kooltaan 1,7 x 1,3 x 0,6 m ja länsipään 1,5 x 0,6 x 0,5 m. Talli on mitoiltaan 11,6 x 9 m ja etelälounais-pohjoiskoillissuuntainen. Se on salvosrakenteelta samankaltainen kuin kämppä. Tallissa on enimmillään kahdeksan hirsikertaa. Rakennuksessa on kaksi osaa. Etelälounaispäässä on suurempi 8,5 x 9 m kokoinen osa, joka on toiminut tallina, ja pohjoiskoillispäässä talliosan itäkaakkoislaidalla pienempi 3,1 x 5,3 m kokoinen osa, joka on toiminut luultavasti varastona. Talliosan hirsien välissä on tiivisteenä kunttaa, varasto-osan hirsiä ei ole tiivistetty. Varasto-osa on myös säilynyt paremmin. Varasto-osaa ei ole kiinnitetty talliosaan salvoksilla, vaan sen seinähirret on asetettu suoraan tallinseinää vasten. Talliosassa on n. 1 m leveä oviaukko länsiluoteisseinän keskellä. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla ja veistetty ulkosivulta. Niihin on tehty pystylovet, joissa on karat. Länsiluoteisseinällä on myös kolme pientä hirsiin tehtyä aukkoa, yksi pohjoiskoillis- ja kaksi etelälounaisreunassa. Etelälounaisreunan aukoissa on riu’ut, jotka ovat luultavasti kattorakenteita. Talliosan päällä on lisäksi paksuja länsiluode-itäkaakkosuuntaisia kattohirsiä. Varasto-osassa oviaukko on myös länsiluoteispäässä, talliosan ulkoseinän kyljessä. Aukko on 1 m leveä, eikä siinä näy mitään erityisiä rakenteita. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla. Varastossa on itäkaakko-länsiluodesuuntainen harjariuku, jonka päällä on halkaistuja riukuja kattoruoteina. Kohteessa on arviolta 1930-40-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös.
metsakeskus.1000038972 758 Vyötämöselkä 3 10007 12001 13000 11006 27009 502372.00000000 7443634.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038972 Kohde on merkitty alueen suunnistuskarttaan. Kohde sijaitsee Yli-Lompsinojan itärannalla, Vyötämöselän kaakkoisosassa. Kohteen pohjoispuolella kulkee metsätie, joka risteää länsiluoteesta Vyötämöseläntieltä 1 km etäisyydeltä ja kulkee ojan pohjoisvartta mukaillen. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kaksi rakennuksen jäännöstä, joista toinen on kämppä ja toinen talli/varastorakennus. Rakennukset sijaitsevat 10 m etäisyydellä toisistaan, kämppä luoteispuolella ja talli kaakkoispuolella. Kohteessa on arviolta 1930-40-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Kämppä on mitoiltaan 9,8 x 7 m ja kaakko-luodesuuntainen. Kämpästä on jäljellä enimmillään viisi pyöröhirsikertaa. Kämpän kaakkoispäässä on pienempi eteisosa ja luoteispäässä tupa. Eteinen on 2 m pitkä ja tupaa hieman kapeampi. Tupa on 7,8 m pitkä. Eteistä ei ole kiinnitetty tupaosaan salvoksilla, vaan sen sivuseinien hirret on asetettu tuvan nurkkasalvosten sisäpuolelle. Eteisosan hirsien välissä ei ole tiivisteenä kunttaa kuten tupaosassa, joten se on myös paremmin säilynyt. Kämpän nurkissa on yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Kämpän päällä on koillislounaissuuntaisia kattohirsiä. Kämpän kaakkoispäässä eteisen ulkoseinän keskellä on ulko-ovi ja samalla kohdalla eteisen ja tuvan väliseinässä väliovi. Ulko-ovi on paremmin säilynyt. Se on 85 cm leveä. Ulko-oven pielien hirret on katkaistu sahalla ja ulko- ja sisäsivuja on veistetty. Molempiin pieliin ulko- ja sisäpuolelle on kiinnitetty nauloilla pystyriu’ut. Tuvan koillisseinän keskellä on ikkunanpaikka. Kämpän kaakkois- ja luoteispäätyjen lähellä on kuopat. Kaakkoispään kuoppa on kooltaan 1,7 x 1,3 x 0,6 m ja luoteispään 1,5 x 0,6 x 0,5 m. Talli on mitoiltaan 11,1 x 8,6 m ja lounais-koillissuuntainen. Se on salvosrakenteelta samankaltainen kuin kämppä. Tallissa on enimmillään kahdeksan pyöröhirsikertaa. Rakennuksessa on kaksi osaa. Lounaispäässä on suurempi 8,5 x 8,6 m kokoinen osa, joka on toiminut tallina, ja koillispäässä talliosan kaakkoislaidalla pienempi 2,6 x 5,3 m kokoinen osa, joka on toiminut luultavasti varastona. Talliosan hirsien välissä on tiivisteenä kunttaa, varasto-osan hirsiä ei ole tiivistetty. Siten varasto-osa on myös säilynyt paremmin. Varasto-osaa ei ole kiinnitetty talliosaan salvoksilla, vaan sen seinähirret on asetettu suoraan tallinseinää vasten. Talliosassa on 1,1 m leveä oviaukko luoteisseinän keskellä. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla ja veistetty ulkosivulta. Niihin on tehty pystylovet, joista vasemmassa on jäljellä kara. Kaakkoisseinällä on 40 cm leveä ikkunan tai luukun paikka. Talliosan päällä on lisäksi koillis-lounaissuuntaisia halkaistuja hirsiä kattoruoteina. Varasto-osassa oviaukko on myös luoteispäässä, talliosa ulkoseinän kyljessä. Aukko on 80 cm leveä, eikä siinä näy mitään erityisiä rakenteita. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla.
metsakeskus.1000038973 301 Kiltilänkangas 10001 12016 13175 11006 27000 247753.00000000 6958768.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038973 Kansalaisen ilmoituksen ja Maanmittauslaitoksen 2m korkeusmallin mukaan paikalla on tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038974 301 Pikku Pantinsaari 10001 12016 13175 11006 27000 251471.00000000 6958150.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038974 Paikalla on kansalaisen ilmoituksen mukaan tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038975 301 Torstinkytö 10001 12016 13175 11006 27000 250841.00000000 6963657.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038975 Paikalla on kansalaisen ilmoituksen ja Maanmittauslaitoksen 2 m korkeusmallin mukaan tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038976 301 Sahankangas 10001 12016 13175 11006 27000 249246.00000000 6961316.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038976 Paikalla on kansalaisen ilmoituksen ja Maanmittauslaitoksen 2 m korkeusmallin mukaan tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038977 301 Kytöneva 10001 12016 13175 11006 27000 245924.00000000 6961487.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038977 Paikalla on kansalaisen ilmoituksen ja Maanmittauslaitoksen 2 m korkeusmallin mukaan tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038978 301 Hautamäki 10001 12016 13175 11006 27000 245647.00000000 6962226.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038978 Paikalla on kansalaisen ilmoituksen ja Maanmittauslaitoksen 2 m korkeusmallin mukaan tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038979 758 Vyötämöselkä 4 10007 12001 13000 11006 27009 501189.00000000 7443669.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038979 Kohde on merkitty alueen suunnistuskarttaan. Kohde sijaitsee Yli-Lompsinojan etelärannalla, Vyötämöselän eteläpuolella. Luoteessa 230 m etäisyydellä kulkee pohjoiseen Vyötämöselälle menevä tie. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Kohteessa on savotan pääpirtin paikka. Paikalla on viisi rakennusta; kämppä pihan länsilaidalla, kylmä varastorakennus pihan etelälaidalla, kaksi tallia tai muutama vastaavaa rakennus vierekkäin pihan itälaidalla sekä sauna alemmalla tasanteella pihan koillispuolella. Kämppä on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen, 18,8 x 10,4 m kokoinen viisihuoneinen pyöröhirsirakennus. Hirsikertoja on jäljellä enimmillään kuusi ja niiden välit on tiivistetty kuntalla. Nurkissa on hirren yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset, ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Kämpän pohjoiskoillispäässä on yhtenäiseltä vaikuttava 8,6 m pitkä huone. Muu kämppä jakautuu neljään osaan. Rakennuksen keskellä on kaksi harjan kohdalla olevan väliseinän erottamaa 4,1 m pituista ja 5,2 m leveää pientä huonetta. Näistä pihan puoleinen itäkaakkoishuone on eteinen. Etelälounaispääty jakautuu samalla tavalla kahteen osaan. Huoneet ovat pituudeltaan 6,1 m. Itäkaakonpuoleisessa huoneessa on sisänurkalla luonnonkivinen piisinjäännös. Se on mitoiltaan 2 x 2 x 1,4 m. Länsiluoteishuoneen länsiluoteisseinällä on oven tai ikkunan paikka. Rakennuksen itäkaakkoisseinällä olevat kaksi ulkoovea ovat leveydeltä noin 1,2 metriä ja kaikki sisäovet ovat noin 80 cm leveitä. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla ja on niihin on tehty pystylovet ovenkaroja varten. Keskimmäisten huoneiden sekä eteisen ja telälounaishuoneen väliovessa on vielä säilynyt toisen ovenpielen kara ja ovenpielilauta. Keskimmäisten huoneiden väliseinän vieressä on myös oven jäännös, jossa on rautasarana. Ikkunanpaikat ovat huonosti säilyneitä ja voivat olla myös pienempiä oviaukkoja. Varastorakennus on kaksiosainen, itä-länsisuuntainen ja mitoiltaan 17 x 8,5 m. Itä- ja länsiosat on samankokoisia, mitoiltaan 8,5 m x 8,5 m. Rakennuksesta on jäljellä enimmillään yhdeksän pyöröhirsikertaa. Talli 1 ja 2 sijaitsevat 6 m etäisyydellä toisistaan. Talli 1 on näistä etelälounaanpuoleinen, talli 2 pohjoiskoillispuoleinen. Talli 1 on pitkältä sivultaan itäkoillis-länsilounaissuuntainen ja mitoiltaan 5,5 x 5,4 m. Siitä on jäljellä enimmillään seitsemän pyöröhirsikertaa. Talli 2 on pitkältä sivultaan itäkaakkois-länsiluoteissuuntainen ja mitoiltaan 9 x 8,7 m. Nurkissa on koirankaulasalvokset, joissa lovet on tehty hirren molemmille puolille. Jäljellä on enimmillään viisi pyöröhirsikertaa. Sauna on kooltaan 7,4 x 7,4 m. Siitä on jäljellä enimmillään neljä hirsikertaa, joiden päällä on länsiluode-itäkaakkosuuntaisia kattohirsiä. Pohjoisluoteisnurkassa on luonnonkivisen kiukaan jäännös. Arviolta 1930-40-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös, todennäköisesti savotan pääpirtti.
metsakeskus.1000038980 301 Lintukangas 10001 12016 13175 11006 27000 243959.00000000 6954054.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038980 Paikalla on kansalaisen ilmoituksen ja Maanmittauslaitoksen 2 m korkeusmallin mukaan tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038981 301 Haudanmäki 10001 12016 13175 11006 27000 240415.00000000 6959154.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038981 Paikalla on kansalaisen ilmoituksen ja Maanmittauslaitoksen 2 m korkeusmallin mukaan tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038983 301 Hautarämäkkä 10001 12016 13175 11006 27000 235099.00000000 6966066.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038983 Paikalla on kansalaisen ilmoituksen ja Maanmittauslaitoksen 2 m korkeusmallin mukaan tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038984 301 Hautamäenloukko 10001 12016 13175 11006 27000 234743.00000000 6964402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038984 Paikalla on kansalaisen ilmoituksen ja Maanmittauslaitoksen 2 m korkeusmallin mukaan tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038985 301 Rasaharju 10001 12016 13175 11006 27000 234647.00000000 6963243.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038985 Paikalla on kansalaisen ilmoituksen ja Maanmittauslaitoksen 2 m korkeusmallin mukaan kaksi tervahautaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038986 301 Rannankylä Hautarämäkkä 1 10001 12016 13175 11006 27000 236529.00000000 6959547.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038986 Paikalla on kansalaisen ilmoituksen ja Maanmittauslaitoksen 2 m korkeusmallin mukaan tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038987 301 Rannankylä Hautarämäkkä 2 10001 12016 13175 11006 27000 236694.00000000 6959172.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038987 Paikalla on kansalaisen ilmoituksen ja Maanmittauslaitoksen 2 m korkeusmallin mukaan tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038988 758 Vyötämöselkä 5 10007 12001 13000 11006 27009 502497.00000000 7443177.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038988 Kohde on merkitty alueen suunnistuskarttaan. Kohde sijaitsee Yli-Lompsinojan lounaisrannalla, Vyötämöselästä kaakkoon. Ojan varressa kohteen koillispuolella kulkee metsätie, joka risteää luoteesta ojan pohjoispuolelta toiselta metsätieltä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Kohteessa on kämpän jäännös suon laidalla olevalla tasanteella. Paikalla on kaksi pyöröhirsirakennusta, toinen kämppä ja toinen talli. Rakennukset sijaitsevat 15 m etäisyydellä toisistaan, kämppä luoteis- ja talli kaakkoispuolella. Kämppä on koillis-lounaissuuntainen, kooltaan 9,8 x 7,7 m. Kämpästä on jäljellä enimmillään neljä pyöröhirsikertaa. Nurkissa on yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset ja hirret on katkaistu sahalla. Kämpässä on kaksi osaa, joista koillispuoleinen on eteinen ja lounaispuoleinen tupa. Muutamassa hirressä on vielä jäljellä kaarnaa, hirsiä ei ole siis kokonaan kuorittu. Eteisosaa ei ole kiinnitetty tupaan salvoksilla, vaan sivuseinien hirret on asetettu tuvan nurkkien sisäpuolelle. Eteisosa on 1,8 m pitkä, tupa 8 m. Kämpän päällä on luode-kaakkosuuntaisia kattohirsiä ja niitä päällä kattoruoteita. Kämpän ulko-ovi on eteisen koillispäädyn keskellä. Eteisen ja tuvan väliovi sijaitsee samassa linjassa ulko-oven kanssa. Ovet ovat 1 m leveitä. Ulko-oven ovenpielien hirret on katkaistu sahalla ja niitä on veistetty sivuilta suoraksi. Välioveen on tehty lisäksi pystylovet karoille. Tuvan kaakkoisseinän keskellä on 90 cm leveä ikkuna-aukko. Kämpän päällä kasvaa koivuntaimia. Talli on itäkoillis-länsilounaissuuntainen, kooltaan 9,6 x 13,5 m. Siitä on jäljellä enimmillään viisi pyöröhirsikertaa. Nurkissa on sahalla hirren yläpuolelle tehdyt koirankaulasalvokset, ja päät on katkaistu sahalla. Kattohirret ovat pohjoisluoteis-eteläkaakkoissuuntaisia vastakkaisia ruoteita. Tallissa on kaksi osaa, joista isompi on länsilounaassa ja pienempi itäkoillispään pohjoisluoteissivulla. Länsilounaisosa on kooltaan 8,6 x 9,6 m ja itäkoillisosa 4,9 x 4,8 m. Suuremmassa osassa on käytetty kunttaa hirsien välissä tiivisteenä, pienemmässä ei. Suurempi osa on siis ollut talli ja pienempi varasto. Talliosan ovi on pohjoisluoteisseinän keskellä ja se on 1 m leveä. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla ja niihin on tehty pystylovet karoja varten. Eteläkaakkoisseinän keskellä on kaksi päällekkäistä aukkoa, ylempi 1 m leveä ja 20 cm korkea, alempi 40 cm leveä ja 20 cm korkea. Ylempi aukko on tehty sahalla yhdestä hirrestä pätkä pois, alempi aukko sahaamalla kahdesta hirrestä puolikas pois. Varasto-osa on tallia paremmin säilynyt. Varastoa ei ole liitetty talliin salvoksin, vaan hirret on asetettu tallin nurkan sisäpuolelle. Varaston pohjoisluoteisseinällä talliosan nurkan vieressä on 1,2 m leveä oviaukko. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla, muita ovirakenteita ei ole näkyvissä. Arviolta 1930-40-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös.
metsakeskus.1000038994 758 Vyötämöselkä 6 10007 12001 13000 11006 27009 502704.00000000 7442853.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038994 Kohde on merkitty alueen suunnistuskarttaan. Kohde sijaitsee Yli-Lompsinojan etelärannalla, Vyötämöselästä kaakkoon. Kohteen luoteispuolelle tulee ojan vartta pitkin metsätie, joka risteää luoteesta ojan pohjoispuolelta toiselta metsätieltä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kämppä ja talli 13 m etäisyydellä toisistaan, talli kaakkoispuolella terassin reunalla ja kämppä luoteispuolella kauempana terassilla. Kämppä on itäkoillis-länsilounaissuuntainen, mitoiltaan 9,7 x 7,8 m. Rakennuksesta on jäljellä 8 pyöröhirsikertaa. Nurkissa on hirren yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset, ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Eteisosa on 2,3 m pitkä ja tupaa kapeampi, 7 m leveä. Eteistä ei ole kiinnitetty tupaan salvoksilla, vaan sen sivuhirret on asetettu tuvan nurkkien sisäpuolelle. Tupaosa on pituudeltaan 7,4 m. Kämpän ulko-ovi on eteisen itäkoillispään keskellä ja eteisen ja tuvan väliovi samassa linjassa. Ulko-oven ovenpielistä hirret on katkaistu sahalla ja hirsien sivuja veistetty. Oikeaan ovenpieleen on naulattu halkaistu pystyriuku. Oven oikealla puolella puolen metrin etäisyydellä on lisäksi pystyriukupari, toinen sisä- ja toinen ulkopuolella, jotka on kiinnitetty toisiinsa seinän hirsien välistä rautalangalla ja naulattu kiinni seinään. Eteisen ja tuvan välioven pielien hirret on katkaistu sahalla, veistetty sivuilta ja niihin on tehty pystylovet karoille. Tuvan pohjoisluoteissivun keskellä on ikkuna-aukko. Aukko on 1 m leveä, sen pielien hirret on katkaistu sahalla ja niihin on tehty pystylovet, joissa on ikkunankarat, ja vasemmalla puolella on vielä karmilaudat sisäpuolella ja ikkunanpielessä. Ikkuna-aukon vieressä on irtonaisia karmilautoja. Ikkunan sivuille hirsien läpi on porattu puutapit tukirakenteeksi. Myös tuvan eteläkaakkoissivun keskellä on 90 cm leveä ikkuna-aukko, jossa on samanlaiset rakenteet kuin pohjoisluoteisseinän ikkunassa sekä vieressä irtonainen karmilauta. Tuvan sisäseiniä on piiluttu. Kämpän päällä on pohjoisluoteiseteläkaakkoissuuntaisia kattohirsiä. Kämpän eteläkaakkoispuolella 5 m etäisyydellä on kaksi pyöreää kuoppaa, mitoiltaan 2 x 2 x 0,5 m ja 2,3 x 2 x 0,4 m. Suurempi kuoppa sijaitsee kämpän länsilounaispään kohdalla, pienempi eteisen ja tuvan väliseinän kohdalla. Talli on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen, mitoiltaan 12,3 x 9,1 m. Jäljellä on enimmillään kuusi pyöröhirsikertaa. Tallin etelälounaispään länsiluoteisreunassa on pieni 3,7 x 6,5 m kokoinen varasto ja pohjoiskoillispuoleinen 8,6 x 9,1 m kokoinen osa on talli. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla, muita ovirakenteita ei ole näkyvissä. Tallin päällä on länsiluode-itäkaakkosuuntaisia kattohirsiä. arviolta 1930-40-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös
metsakeskus.1000038995 758 Vyötämöselkä 7 10007 12001 13000 11006 27009 500631.00000000 7444233.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038995 Kohde on merkitty alueen suunnistuskarttaan. Kohde sijaitsee Vyötämöselän lounaispuolella, Vyötämöselän poroerotusaidan sisäpuolella, kirnun länsipuolella suon koillislaidalla. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kaksi rakennusta, kämppä ja talli, jotka sijoittuvat suolle loivasti laskevaan rinteeseen 30 m etäisyydelle toisistaan. Kämppä sijaitsee luoteessa ja talli kaakossa. Kämppä on koillis-lounaissuuntainen ja mitoiltaan 9,9 x 7,9 m. Kämpästä on jäljellä enimmillään kuusi pyöröhirsikertaa. Eteisestä on sahattu hirsiä nuotiopuuksi, mahdollisesti myös poroaitaa varten. Eteisosa on 1,9 m pitkä ja tupaa kapeampi, 7,2 m leveä. Tupa on 8 m pitkä ja 7,9 m leveä. Eteistä ei ole salvottu kiinni tupaan, sen sivuhirret on asetettu tuvan nurkkien sisäpuolelle. Eteisosan hirsien välissä ei ole tiivistettä, tuvassa tiivisteenä on käytetty kunttaa. Kämpän ulko-ovi on eteisen lounaispään keskellä. Eteisen ja tuvan väliovi on samassa linjassa. Ulko-oven pielien hirret on katkaistu sahalla ja sivuja on veistetty suoraksi. Oven vasemmalla puolella on riukupari, joista toinen on naulattu seinän sisä- ja toinen ulkopuolelle. Oven oikean puolen hirret on otettu polttopuuksi, joten oven leveyttä ei voi mitata. Eteisen ja tuvan välioven pielien hirret on katkaistu sahalla, veistetty sivuilta ja niihin on tehty pystylovet. Vasemmassa ovenpielessä on karmilaudat vielä paikoillaan. Ovi on 1 m leveä. Tuvan luoteis- ja kaakkoissivujen keskellä on 90 cm leveät ikkuna-aukot. Ikkunat ovat huonosti säilyneitä. Molempien vieressä on irtonaisia karmeja. Tuvan sisäseinää on piiluttu. Kämpän päällä on koillislounaissuuntaisia kattohirsiä. Kämpän kaakkoispuolella 3 m etäisyydellä lähellä itänurkkaa on pyöreä kuoppa, jonka mitat ovat 2,5 x 2,5 x 0,6 m. Talli on koillis-lounaissuuntainen ja mitoiltaan 11 x 8,6 m. Tallista on jäljellä enimmillään viisi pyöröhirsikertaa. Osa hirsien päistä on katkaistu sahalla, osa kirveellä. Tallin lounaispään luoteislaidalla on pieni varasto-osa, mitoiltaan 2,9 x 5,2 m. Koillispuoleinen varsinainen talliosa on mitoiltaan 8,1 x 8,6 m. Varastoa ei ole salvottu kiinni. Talliosan luoteisseinälle oven ja pohjoisnurkan väliin hirressä olevaan pilkkaan on kaiverrettu EK (E-kirjaimessa sakarat osoittavat yläviistoon). Arviolta 1930-40-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös.
metsakeskus.1000038996 445 Rånäs 10002 12013 13126 11006 27000 248962.00000000 6698869.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038996 Suninsalmeen pistävällä pienellä kallioisella niemellä vaikeasti erotettavia kalliohakkauksia, kirjaimet CW (saattaa viitata henkilöön Carl Wessmann), vuosiluku 1798 sekä numerot 2 ja 8. Kalliolla saattaa olla enemmän hakkauksia, mutta tarkastusajankohtana, kirkkaassa keskipäivän auringonpaisteessa niitä ei pystynyt havaitsemaan hyvin.
metsakeskus.1000038997 445 Hessund 2 10007 12005 13063 11006 27009 242909.00000000 6696573.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038997 Sijaintipaikka on Paraisten sisäsaaristossa keskiaikaisesta kirkosta noin 3,2 km koilliseen Kirjalansaaren etelärannalla Hessund -salmen kapeimmalla kohdalla, noin 50 metriä itään 1938 rakennetusta Heesudin sillasta. Salmen pohjassa sijaitsee salmen molemmilla rannoilla laiturin kiveykset. Ne ovat peräisin vuosina 1917–1938 toimineen lossin laitureista. Valtaosa kohteesta on vedenalainen, mutta myös rantoja on muokattu laitureita varten. Salmen keskellä on noin 10 metriä leveä alue, jossa laitureista peräisin olevia kiviä ei ole. Lossilaitureiden perustukset paikannettiin 2020 tehdyssä vedenalaisinventoinnissa, joka liittyi uuden sillan rakennus- ja kaavoitushankkeeseen. Uuden sillan linjaus sijaitsee vanhan sillan itäpuolella.
metsakeskus.1000038998 10 Kuorasjärvi Rumissaari 10001 12002 13020 11006 27000 307297.00000000 6959219.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038998 Nykykartoilla saari tunnetaan nimellä Ollinsaari, mutta saaren vanhoja rinnakkaisnimiä ovat Rumasaari ja Rumissaari. Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) nimiarkistoon on talletettu seuraava Alavuden Kuorasjärven Ollinsaarta koskeva perimätieto: Saari Kuorasjärvessä. Saaressa on tarinan mukaan majaillut kasakka, joka sittemmin tapettiin Rumassasaaressa. Harv. Rumissaari, ks. tätä. "Ser ryssän nimi oli Olli." Nimiarkisto: Ollinsaari (Kotus, 1959). Koivusalo, Esko. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5065347. Viitattu 17.7.2020. Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) nimiarkistoon on talletettu seuraava Alavuden Kuorasjärven Rumissaarta koskeva perimätieto: Saari Kuorasjärvessä, tavallisemmalta nimeltään Ollinsaari (ks. tätä); vanhat ovat muistelleet, että "Olli-niminen kasakka olis haurattuna saarehen." Nimiarkisto: Rumissaari (Kotus, 1959). Koivusalo, Esko. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5067885. Viitattu 17.7.2020. Kyseessä saattaa olla kesähautapaikkana käytetty saari, ruumissaari (vrt. muinaisjäännösrekisterin kohteisiin Alavus Kuotesjärvi Rumissaari ja Alavus Jääskänjärvi Rumissaari). Tarina saareen haudatusta kasakasta on luultavasti nuorempi, peräisin ajalta jolloin saareen hautaaminen oli jo lakannut. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000038999 445 Runebergs gran 10007 12013 13131 11006 27000 241373.00000000 6694121.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000038999 Vanha kuusi, jonka juurella kansallisrunoilijan J.L. Runebergin suullisen perimätiedon mukaan kerrotaan istuneen kirjoittamassa runojaan ja odottamassa kihlattuaan Fredrikaa. Paikalla on myös kivilaatta johon on kaiverrettu teksti "Runebers gran Runebergin kuusi".
metsakeskus.1000039000 10 Vähä Vehkajärvi Ruumissaari 10001 12002 13020 11006 27000 317496.00000000 6927565.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039000 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) nimiarkistoon on talletettu seuraava Vähä Vehkajärven Ruumissaarta koskeva perimätieto: "Sinne on väliaikaasestih haurattu vainajia, kun on ollun niin huono keli, jottei oop päässyk kirkolle, sittek kun on tullum maharollisuus on ne siirretty kirkkomaahan." Nimiarkisto: Ruumissaari (Kotus, 1965). Simonen, Kaija. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5068006. Viitattu 17.7.2020. Kohde paikannettu Nimiarkiston karkean paikkatiedon perusteella. Ruumissaari -nimeä ei ole merkitty nykyisille kartoille eikä 1800-luvun pitäjänkartalle. Ei ole varmaa tietoa siitä, mitä Vähä Vehkajärven saarta perimätieto koskee. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039001 233 Matinneva Ruumissaari 10007 12002 13023 11006 27000 312433.00000000 7009801.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039001 Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Nimiarkistoon on talletettu seuraava Kauhavan Matinnevan Ruumissaarta koskeva perimätieto: "Viinikasta ei ollu enne tiätä kirkollen, rumhitkin kannethiv vittaasta teheryllä paariilla este tähä saarhej ja siitä vasta ajethih hevoosilla ethem päi." Nimiarkisto: Ruumissaari (Kotus, 1952). Palos, Irma. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5969325. Viitattu 17.7.2020. Nimiarkiston karttapiste on sijoitettu nykyisen peruskartan Ruumissaaresta noin 200 metriä koilliseen, pienempään saareen. Kyseessä saattaa olla historiallisen ajan väliaikainen hautapaikka, josta vainajat on pyritty siirtämään kirkkomaahan. Toukokuun 2021 maastotarkastuksessa ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa.
metsakeskus.1000039001 233 Matinneva Ruumissaari 10007 12006 13084 11006 27000 312433.00000000 7009801.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039001 Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Nimiarkistoon on talletettu seuraava Kauhavan Matinnevan Ruumissaarta koskeva perimätieto: "Viinikasta ei ollu enne tiätä kirkollen, rumhitkin kannethiv vittaasta teheryllä paariilla este tähä saarhej ja siitä vasta ajethih hevoosilla ethem päi." Nimiarkisto: Ruumissaari (Kotus, 1952). Palos, Irma. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5969325. Viitattu 17.7.2020. Nimiarkiston karttapiste on sijoitettu nykyisen peruskartan Ruumissaaresta noin 200 metriä koilliseen, pienempään saareen. Kyseessä saattaa olla historiallisen ajan väliaikainen hautapaikka, josta vainajat on pyritty siirtämään kirkkomaahan. Toukokuun 2021 maastotarkastuksessa ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa.
metsakeskus.1000039002 52 Yösterpakanneva Ruumissaari 10007 12002 13023 11006 27000 328900.00000000 7026665.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039002 Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) nimiarkistoon on talletettu seuraava Evijärven Jokikylän Hanhikosken Ruumissaarta koskeva perimätieto: Hyvin pieni suonsaari Yösterpakannevalla. […]saareen on haudattu väliaikaisesti ruumiita, kun niitä on tuotu Ylimaista ja kuljetettu vesiä pitkin Pietarsaareen (Ruumissaari on runs. 1/2 km:n päässä Välijoesta). […]"vanhain mukaan" saareen on haudattu ruumiita, jotka ovat ruvenneet märkänemään. Saarta ei ole tutkittu. (Nimiarkisto: Ruumissaari (Kotus, 1981). Korhonen, Ritva. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5237536. Viitattu 17.7.2020.) Kohde paikannettu Kotuksen nimiarkiston keruukorttiin liitetyn paikkatiedon perusteella. Saarta ei ole nimetty kartoilla. Perimätiedon välittäneet informantit ovat syntyneet 1900-luvun alussa, ja kuulleet perimätiedon vanhemmalta polvelta. Kohde on tarkastettu maastossa vuonna 2020. Pieni saari kohoaa suon keskeltä, sillä kasvaa havumetsää, varvikkoa ja suopursua. Saaren keskellä havaittiin vanha, kivistä ladottu rajapyykki ja välittömästi sen koillispuolella noin 30 cm syvä, kangasturpeen peittämä kuoppa, joka on 1,7 m pitkä ja 0,7 m leveä. Kuoppa muistuttaa muodoltaan ja kooltaan hautapainannetta tai auki kaivettua ruumishautaa. Sen pituusakseli kulkee lounaasta koilliseen, mikä on vanhalle ruumishaudalle tyypillistä. Kuopan keskelle kaivettiin 40 cm x 40 cm kokoinen koekuoppa, jossa ei havaittu mitään ruumishautaan viittaavaa. Maaperä hiekan ja kivenmukuloiden sekaista moreenia. Kyse voi olla perimätiedon mukaisesta väliaikaisesta ruumishaudasta, josta ruumis on viety pois. Paikalla oleva rajamerkki on pystytetty oletettavasti 1800-luvulla isojaon yhteydessä. Sen perusta on lohkareista ladottu, reilun neliömetrin pohja-alaltaan. Perustuksen keskelle on pystytetty suuri lohkokivi, jossa ei kuitenkaan erotu hakattuja numeroita.
metsakeskus.1000039002 52 Yösterpakanneva Ruumissaari 10007 12004 13051 11006 27000 328900.00000000 7026665.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039002 Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) nimiarkistoon on talletettu seuraava Evijärven Jokikylän Hanhikosken Ruumissaarta koskeva perimätieto: Hyvin pieni suonsaari Yösterpakannevalla. […]saareen on haudattu väliaikaisesti ruumiita, kun niitä on tuotu Ylimaista ja kuljetettu vesiä pitkin Pietarsaareen (Ruumissaari on runs. 1/2 km:n päässä Välijoesta). […]"vanhain mukaan" saareen on haudattu ruumiita, jotka ovat ruvenneet märkänemään. Saarta ei ole tutkittu. (Nimiarkisto: Ruumissaari (Kotus, 1981). Korhonen, Ritva. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5237536. Viitattu 17.7.2020.) Kohde paikannettu Kotuksen nimiarkiston keruukorttiin liitetyn paikkatiedon perusteella. Saarta ei ole nimetty kartoilla. Perimätiedon välittäneet informantit ovat syntyneet 1900-luvun alussa, ja kuulleet perimätiedon vanhemmalta polvelta. Kohde on tarkastettu maastossa vuonna 2020. Pieni saari kohoaa suon keskeltä, sillä kasvaa havumetsää, varvikkoa ja suopursua. Saaren keskellä havaittiin vanha, kivistä ladottu rajapyykki ja välittömästi sen koillispuolella noin 30 cm syvä, kangasturpeen peittämä kuoppa, joka on 1,7 m pitkä ja 0,7 m leveä. Kuoppa muistuttaa muodoltaan ja kooltaan hautapainannetta tai auki kaivettua ruumishautaa. Sen pituusakseli kulkee lounaasta koilliseen, mikä on vanhalle ruumishaudalle tyypillistä. Kuopan keskelle kaivettiin 40 cm x 40 cm kokoinen koekuoppa, jossa ei havaittu mitään ruumishautaan viittaavaa. Maaperä hiekan ja kivenmukuloiden sekaista moreenia. Kyse voi olla perimätiedon mukaisesta väliaikaisesta ruumishaudasta, josta ruumis on viety pois. Paikalla oleva rajamerkki on pystytetty oletettavasti 1800-luvulla isojaon yhteydessä. Sen perusta on lohkareista ladottu, reilun neliömetrin pohja-alaltaan. Perustuksen keskelle on pystytetty suuri lohkokivi, jossa ei kuitenkaan erotu hakattuja numeroita.
metsakeskus.1000039003 851 Kokkomäki 10002 12013 13127 11006 27008 370956.00000000 7302943.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039003 Struven ketjun piste, jolla suomalais-venäläiset ja ruotsalaiset mittauslinjat ovat yhdistyneet. Kokkomäen mittauspiste on osa Struven ketjua. Struven ketju on UNESCOn maailmanperintökohde. Merkin on löytänyt lähdetietojen mukaan professori Petrelius vuonna 1886. Vuonna 1908 havaintojen perusteella vuonna 1912 paikasta on kirjoitettu seuraavasti: "Kokkomäki-niminen piste Alatornion kirkon luona on säilynyt, pistettä osoittava porareikä ja siihen valettu lyijy ovat vielä alkuperäisessä kunnossa." Merkki on peitetty maa-aineksella ja sen kohdalle on laitettu merkiksi betonirengas. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämän astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816-1855. Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa: Mustaviiri Loviisan saaristossa, Porlammin piste Lapinjärvellä, Oravivuori Korpilahdella, Alatornion kirkko Torniossa, Aavasaksan mittauspiste Ylitorniolla ja Stuorrahanoaivi Enontekiöllä. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt astemittauksen päivistä.
metsakeskus.1000039004 989 Ollikainen Ruumissaari 10001 12002 13020 11006 27000 348655.00000000 6954548.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039004 Vanhoissa kartoissa mainitaan jo vuonna 1777 Särkänsaaret. Nimi Rumin Särkä mainitaan kartoissa jo vuonna 1827. Lähellä Ollikaisen taloa olevalla Särkkä-nimisellä saarella pitäisi perimätiedon mukaan olla useita kuopalle painuneita hautakumpuja. Pienessä saaressa on nykyään kesämökki, joten mahdollinen hautapaikka on saattanut tuhoutua rakentamisen yhteydessä. Saaren länsipuolella oleva Ollikainen on Ähtärin vanhimpia taloja. Perimätiedon mukaan saaren koillispuolella olevalla Teivaanmäellä ovat pirkkalaiset päällikkönsä Teivaan johdolla muinoin leiriytyneet ollessaan lappalaisia verottamassa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039006 759 Kuninkaansuo Ruumissaari 10007 12002 13020 11006 27000 362092.00000000 6970926.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039006 Ruumissaari on metsäinen saareke Soinin Kuninkaansuolla. Kuninkaansuolla on turvetuotantoalue. Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) nimiarkistoon on talletettu seuraava Soinin Kuninkaansuon Ruumissaarta koskeva perimätieto: Ruumissaareen ovat parviaisperäset tuoneet kuolleensa talvihautaan silloin kun Soini oli Pietarsaaren ja Lappajärven kappeli. (Nimiarkisto: Ruumissaari (Kotus, 1946). Kauraniemi, Varpu. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q7992186. Viitattu 20.7.2020.) Ruumissaari tarkastettiin maastossa vuonna 2020, jolloin todettiin, että suuri osa saaresta, ilmeisesti hiekkaisin ja siten hautojen kaivamiselle soveliain osa, on kaivettu pois hiekanotossa. Säilynyt osa saaresta on maaperältään moreenia. Ei havaintoja hautapainanteista tai muista edes väliaikaiseen hautaamiseen liittyvistä rakenteista.
metsakeskus.1000039007 759 Hautaharju 10002 12011 13114 11006 27009 369515.00000000 6955445.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039007 Hautaharjulla on 1. maailmansodan aikaisia juoksuhautoja. Juoksuhautoja on MML 2m korkeusmallin vinovalovarjosteen perusteella myös Multiantien itäpuolella, viereisellä mäellä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039008 233 Kakkurinneva Hautapakka 10007 12002 13020 11006 27000 297718.00000000 7019660.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039008 Kotimaisten kielten keskuksen nimiarkistoon on talletettu seuraavat Alahärmän Kakkurinnevan Hautapakkaa koskevat perimätiedot: Paikalle kerrotaan haudatun ihmisiä. Ruumiit on kuljetettu nk. Kalmookankaan läpi. (Nimiarkisto: Hautapakka (Kotus, 1954). Pitkänen, Hillevi. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5013941. Viitattu 21.7.2020.) Kalmookankaan kerrotaan kuljetetun ruumiita suosaarekkeelle Hautapakalle, joka on Kakkurinevalla. (Nimiarkisto: Kalmokangas (Kotus, 1954). Pitkänen, Hillevi. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5014532. Viitattu 21.7.2020.) Ei ole tiedossa, mikä Kakkurinnevan saarista on kyseessä, joten paikannus on epävarma. Kyseessä saattaa olla vanha kesäkalmisto tai erämaakalmisto, hautasaari. Koordinaattien p 7019660 i 297718 osoittama metsäinen suosaari tarkastettiin elokuussa 2020. Se on maaperältään hyvin kivikkoista, eikä ole sovelias paikka ainakaan maahan kaivettujen hautojen kannalta. Kakkurinnevan ympäristö on muuten maaperältään hiekkaista, joten alueella voi sen kannalta hyvinkin sijaita perimätiedon mukainen hautapaikka.
metsakeskus.1000039008 233 Kakkurinneva Hautapakka 10007 12006 13084 11006 27000 297718.00000000 7019660.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039008 Kotimaisten kielten keskuksen nimiarkistoon on talletettu seuraavat Alahärmän Kakkurinnevan Hautapakkaa koskevat perimätiedot: Paikalle kerrotaan haudatun ihmisiä. Ruumiit on kuljetettu nk. Kalmookankaan läpi. (Nimiarkisto: Hautapakka (Kotus, 1954). Pitkänen, Hillevi. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5013941. Viitattu 21.7.2020.) Kalmookankaan kerrotaan kuljetetun ruumiita suosaarekkeelle Hautapakalle, joka on Kakkurinevalla. (Nimiarkisto: Kalmokangas (Kotus, 1954). Pitkänen, Hillevi. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5014532. Viitattu 21.7.2020.) Ei ole tiedossa, mikä Kakkurinnevan saarista on kyseessä, joten paikannus on epävarma. Kyseessä saattaa olla vanha kesäkalmisto tai erämaakalmisto, hautasaari. Koordinaattien p 7019660 i 297718 osoittama metsäinen suosaari tarkastettiin elokuussa 2020. Se on maaperältään hyvin kivikkoista, eikä ole sovelias paikka ainakaan maahan kaivettujen hautojen kannalta. Kakkurinnevan ympäristö on muuten maaperältään hiekkaista, joten alueella voi sen kannalta hyvinkin sijaita perimätiedon mukainen hautapaikka.
metsakeskus.1000039009 86 Eerola 10001 12001 13016 11006 27000 391848.00000000 6746035.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039009 Isojaon konseptikartalta (1785) paikannettu Eerolan talo on sijainnut Ansionjärven länsiosan Aarinkaisenlahden pohjoispuolella, noin 300 m nykyisestä rannasta pohjoiseen. Haminankylän konseptikartoille Eerola-nimellä taloja on merkitty kolme, joista kaksi muuta sijoittuvat Haminankylään, kyseisestä Eerolan talosta noin kilometrin pohjoiskoilliseen. Vuoden 1842 pitäjänkartalla Eerolan talon kohdalle on merkitty isojaon konseptikarttaa vastaava peltokuvio, mutta varsinaista talon paikkaa kartalle ei ole merkitty. Senaatinkartalla (1873) Eerolan talon kohta on peltoa ja noin talon kohdalle on merkitty korkeuskiintopiste. Topografikartalla (1940) ja vuoden 1964 peruskartalla Eerolan talon kohta on merkitty pelloksi. Edellä esitetyn perusteella paikalla on ollut talo isojaon laatimisen aikaan ja paikka on autioitunut 1800-luvun puolivälin jälkeen. Vuoden 2020 inventoinnin aikaan pelto kasvoi korkeaa heinää, eikä paikalla päästy tekemään koekuoppia tai metallinilmaisinhavainnointia. Alueelta ei havaittu mitään vanhaan talonpaikkaan viittaavaa. Kohteen muinaisjäännösstatuksen tarkempi selvittäminen vaatisi kohdennetun tutkimuksen (esim. tarkkuusinventoinnin), joka tulisi tehdä kasvukauden ulkopuolella. Pellossa, noin 80 m vanhalta kartalta paikannetusta talonpaikasta pohjoiseen, on 13 m kokoinen peltokiviröykkiö. Röykkiön kivissä ei havaittu poraamisen jälkiä, mutta ainakin osa niistä voisi olla peräisin hylätyltä Eerolan talonpaikalta.
metsakeskus.1000039010 837 Puhoonlahti 10007 12009 13094 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039010 Kohteessa sijaitsee sekavana rykelmänä 11 kuoppaa hiekkamaassa. Kuoppien halkaisija on 2 - 4 metriä ja niiden syvyys vaihtelee noin puolesta metristä vajaaseen metriin. Niitä voisi muuten otaksua hiekanottokuopiksi, mutta Kalevankangas on sisällissodan (1918) aikainen taistelupaikka. Osa kuopista voi olla poteroita. Lumipeite hankaloitti havainnointia, mutta ainakin joidenkin kuoppien etelä/lounaispuolella tuntuisi olevan jonkinlaista vallia. Tämä sopisi poterotulkintaan. Neljä eteläisintä ja isointa kuoppaa sijaitsevat ketjumaisesti. Noin 60 - 70 metriä luoteeseen sijaitsee isompia kaivantoja lähellä Kalevantien pengertä. Ne liittynevät nimenomaan hiekanottoon.
metsakeskus.1000039011 630 Heinälampi 10002 12001 13002 11006 27000 488121.00000000 7099134.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039011 Kohde sijaitsee Pyhännän kunnan kaakkoiskulmalla Lohipuron itäpuolella. Kohde sijaitsee Heinilammenkankaan eteläosassa, Heinilammen kaakoispuolella, noin 55 metriä osin umpeenkasvaneesta rannasta. Kohde sijaitsee taimikossa. Kiviraunio on kooltaan noin 2 x 2 metriä ja sen korkeus on noin 0,2 -0,3 metriä. Kiviraunion itäpuolella, noin puolenmetrin päässä, on pitkulainen kuoppa, jonka koko on 2 x 1 metriä ja syvyys 0,4 metriä. Kyseessä todennäköisesti väliaikainen eräsija. Heinälammen ja Lohipuron ympärillä on ollut niittyjä aikanaan ja pitäjänkarttaan Heinilammen ympäristö on merkitty kuuluvan Keskitalon sarkaan. Keskitalo on todennäköisesti sijainnut Tavaskengällä.
metsakeskus.1000039012 791 Haara 10002 12004 13051 11006 27000 429429.00000000 7154741.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039012 Kohde sijaitsee Siikalatvan Rantsilan Savalojan kylässä. Kohde on Ruukintien luoteispuolella ja Nevalantien koillispuolella. Ruukintieltä luoteeseen on merkitty ajopolku, jonka reunassa kohde sijaitsee. Rajamerkki on noin 60 cm korkea, 70 cm leveä ja 20 cm paksu. Kiven tienpuoleiselle sivulle on kaiverrettu numerot 993. Metsänpuoleiselle sivulle on kaiverrettu pieni kruunusymboli (noin 12 x 7 cm). Rajakivi on siirtynyt alkuperäiseltä paikaltaan ilmeisesti tien raivauksen yhteydessä. Alkuperäinen paikka ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000039013 791 Iikunkangas 10007 12013 13127 11006 27009 427612.00000000 7150484.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039013 Siikalatvan Rantsilan Isokylän kaakoispuolella, Iikunkankaan pohjoispuolella on useita suuria kiviä taimikossa. Yhteen näistä suurista kivistä on kaiverettu kaakkoislaidan viistolle ja tasaiselle pinnalle teksti. Kiveen on kaiverrettu kirjaimet VAAMATTILA ja tämän alle SYNT 1/4 1914 (V. A. mattila). Kirjaimet ovat noin 15 cm korkeita.
metsakeskus.1000039014 69 Rajaräme 10002 12004 13051 11006 27000 431776.00000000 7088599.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039014 Rajamerkki sijaitsee Kärsämäen ja Haapajärven nykyisellä rajalla Rajarämeestä itään metsätien penkalla. Rajamerkki koostuu napakivestä, johon on kaiverrettu numerot 1761 ja niiden yläpuolelle ruotsin kruunu. Napakiven ympärillä on neljä hyvin erottuvaa kiveä. Kyseessä ilmeisesti viisikivinen pyykki. Napakiven korkeus on noin 70 cm, leveys 50 cm ja paksuus 25 cm. Vuoden 2021 inventoinnissa havaittiin, että myös napakiven toisella sivulla on kaiverrus – ylärivissä lukee ilmeisesti ”N2” ja alla mahdollisesti kolminumeroinen luku – ehkä ”143” tai ”145”.
metsakeskus.1000039015 977 Tornikangas 1 10002 12001 13000 11019 27000 383639.00000000 7098248.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039015 Paikka sijaitsee Ylivieskan kirkosta 10,3 km etelään, Löytynperän tasalta n. 4,4 km länteen, Lampiinjärvestä n. 1,5 km lounaaseen, laajalla metsäalueella. Noin 95 m tasolla olevan sokkeloisen suometsäalueen länsipuolella maasto kohoaa melko jyrkästi n. 118 m tasolle. Jyrkemmän rinteen juurella on tällä kohden parilla tasolla tasanteet ja loivemmat rinteet. Suon laidalla on loivasti suosta kohoava tasanne pienen harjanneniemekkeen pohjoiskainalossa. Kohdalla traktoriura kiertää suon laitaa hiekkamaaperäisen tasanteen reunalla. Traktoriurassa havaittiin kvartsi-iskoksia (5 kpl) n. 15 m matkalla. Maaperä alueella on erittäin kivinen, louhikkoinen. Maaperää peittää isojen kivien (2 m - 0,5m halk.) kerros. Tällä kohden on kuitenkin lähes täysin kivetön alue jyrkän ja kivikkoisen rinteen ja suon välillä. Maaperä paikalla on hiekka. Kvartsi löytyivät tämän kivettömän alueen alareunamilta. Kvartsien löytökohdasta etelään rinne nousee loivasti ja löytökohdan etelä ja etelä-kaakkoispuolella ja kaakkoispuolella on tasainen kivetön ala hieman ylemmällä tasolla. 2022: Paikka tarkastettiin inventoinnin yhteydessä 2022. Vanhan rajauksen eteläpuolelle tehtiin koekuoppa kohdalle N 7098213 E 383636, josta löytyi kaksi kvartsi-iskosta. Tällä perusteella muinaisjäännöksen rajausta laajennettiin etelään. Traktoriurat olivat kasvaneet umpeen ja muita koekuoppia ei tehty, joten lisää löytöhavaintoja ei tehty. Muinaisjäännöksen rajausalue on vähäkivistä hiekkamaata, heti sen länsi ja itäpuolilla on kivikkoa ja louhikkoa sekä pohjois- ja etelä-kaakkoispuolilla suota. Alue on hyvin säilynyt. Puusto on nuorta mäntymetsää.
metsakeskus.1000039017 977 Iso-Kähtävä 10002 12016 13175 11006 27000 372031.00000000 7103667.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039017 Sijainti: Paikka sijaitsee Ylivieskan kirkosta 8,6 km lounaaseen, Iso-Kähtävä järvestä 1,07 km pohjoiseen, tien 86 luoteispuolella 45 m ja metsätien eteläpuolella n. 17 m. Huomiot: Paikalla on 10 m halkaisijaltaan oleva, osin maan päälle tehty tervahauta. Hauta on ehjä, heinän ja pusikon peittämä. Vuoden 2022 inventoinnissa kohteessa ei vahaittu muutoksia. Tervahaudan halssi suuntautuu lounaaseen.
metsakeskus.1000039018 977 Lampinkangas 10002 12016 13175 11006 27000 375406.00000000 7101498.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039018 Sijainti: Paikka sijaitsee Ylivieskan kirkosta 8,6 km lounaaseen, Iso-Kähtävä järvestä 1,07 km pohjoiseen, tien 86 luoteispuolella 45 m ja metsätien eteläpuolella n. 17 m. Huomiot: Paikalla on maan päälle tehty tervahauta, melko iso ja ehjä, halkaisija n. 13 m (N7101498 E 375406). Tervahaudan etelä-kaakkoispuolella n. 30 m päässä on sammalpeitteinen kivikasa joka vaikutti kiukaalta (N 7101468 E 375420) - kyseessä lienee tervapirin kiuas. Maaperä alueella on kivikkoinen moreeni.
metsakeskus.1000039019 977 Hietapelto 10007 12004 13043 11006 27000 388242.00000000 7098830.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039019 Sijainti: Paikka sijaitsee Ylivieskan kirkosta 12,4 km kaakkoon, tien 18283 länsipuolella 50 m, metsässä. Huomiot: Paikalla on kellarikuopan jäänteet jonka sisäosan mitat ovat n. 2,5 x 3 m. Kellarin seinät ovat kivetyt ja kuoppaa kiertää siten kivi ja maavalli. Itäpuolella on oviaukko. Rakenne on paksun sammaleen peitossa. Kellarin ikä on tuntematon, kasvillisuudesta päätellen hylätty vähintään 40 v sitten.
metsakeskus.1000039020 272 Pirunpäärymaa 10002 12004 13052 11002 27000 341103.00000000 7075332.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039020 Pirunpäärymaa on korkeahko kivikkoinen mäki, jonka laki on ns. pirunpeltoa. Mäen korkeimmalla kohdalla itä-länsisuuntaisella harjanteella on kivikkoon raivattu kolme isoa rakkakuoppaa, Kuoppa 1 (pääkohde) on soikea painanne, jonka läpimitta noin 6x4 metriä. Rakenne muistuttaa asumuspainannetta, mutta on raivattu pirunpeltoon. Rakenteen suunta on lounas-koillinen ja sen lounaispäätyyn on raivattu kulkuaukko/eteinen. Noin 10 metriä asumuksen länsipuolella on pienempi rakkakuoppa, läpimitta noin 2x1 metriä. Kuoppa 2 (alakohde) sijaitsee tästä noin 40 metriä länsiluoteeseen. Se on läpimitaltaan 3x2 metriä ja raivattu myös pirunpeltoon. Rakenne on pohjois-etelä -suuntainen ja sen pohjoispäädyssä on kulkuaukko/eteinen. Noin 15 metriä länsiluoteeseen tästä sijaitsee Kuoppa 3 (alakohde). Rakenne on niinikään raivattu pirunpeltoon ja sen läpimitta on noin 6x4 metriä. Kaakkoispäädyssä erottuu mahdollinen kulkuaukko. Kuopat 1-3 muistuttavat asumuspainanteita, mutta ne on raivattu pirunpeltoon. Mahdollisesti kivikkoon raivattuja tilapäisasumuksen pohjia myöhempien tomtning-rakenteiden tapaan? Näiden jäänteiden läheisyydessä useita pienempiä rakkakuoppia. Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan entisellään. Paikalta kartoitettiin kolme pienempää rakkakuoppaa, jotka on merkitty alakohteiksi (rakkakuopat 4-6).
metsakeskus.1000039023 272 Isoharju 10002 12001 13001 11002 27000 339757.00000000 7073690.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039023 Kivikkoisen mäenharjanteen laella on pieni asumuspainanne tai kotapohja, läpimitta noin 4 metriä. Painanteen pohjois ja itäpuolella on moderneja kaivelun jälkiä ja sen vierestä on ajettu metsäkoneella. Painanteesta nojn 100 metriä kaakkoon saman harjanteen kaakkoisosassa on kaksi pirunpeltoon raivattua painannetta. (kts. alakohteet). Painanne 1 on läpimitaltaan noin 4x4 metriä. Sen sisällä kasvillisuus poikkeaa ympäristöstä. Painanne 2 on saman kokoinen ja sijaitsee edellisestä noin 15 metriä kaakkoon. Rakenne on matala ja lähes nelisivuinen. Painanteet muistuttavat asumuspainanteita, mutta ne on raivattu pirunpeltoon.
metsakeskus.1000039023 272 Isoharju 10002 12004 13052 11002 27000 339757.00000000 7073690.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039023 Kivikkoisen mäenharjanteen laella on pieni asumuspainanne tai kotapohja, läpimitta noin 4 metriä. Painanteen pohjois ja itäpuolella on moderneja kaivelun jälkiä ja sen vierestä on ajettu metsäkoneella. Painanteesta nojn 100 metriä kaakkoon saman harjanteen kaakkoisosassa on kaksi pirunpeltoon raivattua painannetta. (kts. alakohteet). Painanne 1 on läpimitaltaan noin 4x4 metriä. Sen sisällä kasvillisuus poikkeaa ympäristöstä. Painanne 2 on saman kokoinen ja sijaitsee edellisestä noin 15 metriä kaakkoon. Rakenne on matala ja lähes nelisivuinen. Painanteet muistuttavat asumuspainanteita, mutta ne on raivattu pirunpeltoon.
metsakeskus.1000039024 109 Kenkivuori 10002 12004 13051 11006 27000 372507.00000000 6782867.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039024 Kohde sijaitsee Kenkivuoren korkeimmalla kohdalla luoteispäädyssä kalliopohjalla ja sitä ympäröi kalliopaljastuma, kooltaan noin 12 x 15 metriä. Kenkivuoren lakialue on hakattu, rinteellä kasvaa kuusta ja sekametsää. Ympäristössä kasvaa myös katajaa ja koivua. Rajamerkki on muodoltaan pyöreähkö ja sen halkaisija on noin 2,5 m. Se on koottu yhden ison maakiven ympärille (maakiven koko noin 1,2 m x 1,0 m x 0,7 m). Maakiveä vasten nojaa pystysuora kivipaasi (viisarikivi), jonka korkeus on noin 80 cm. Loput maakiveen nojaavista kivistä ovat pienempiä, mutta kuitenkin suurehkoja ja teräväsärmäisiä. Rakenteen ympärillä on kolme muuta isoa kiveä, jotka ovat mahdollisesti peräisin samasta rakenteesta. Rakenne ei ole siististi ladottu, vaan koostuu kasaan nostetuista lohkareista. Perimätiedon mukaan rajamerkki on keskiaikainen.
metsakeskus.1000039025 109 Utterinvuori 10002 12004 13051 11006 27000 371138.00000000 6786792.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039025 Kohde sijaitsee Utterinvuoren laella, lakialueen itäreunassa. Alueella on runsaasti 0,5–2 m kokoisia lohkareita. Näkyvissä ei ole kalliopaljastumia. Lakialue on tasainen, halkaisijaltaan se on noin 25–30 metriä. Ympäröivä metsätyyppi on kuusimetsää. Rajamerkki on suhteellisen pyöreä muodoltaan. Kolmen suuren maakiven muodostaman alueen sisään on ladottu kolmeen kerrokseen kiviä. Ylimmässä kerroksessa on selvästi havaittavissa neljä pystyyn asetettua kiveä. Keskellä oleva korkein viisarikivi nousee noin 40 cm rakenteen yläpuolelle. Viisarikivessä on hakkaus, joka näyttää numerolta 48. Rakenteen pituus on itä-länsisuunnassa 360 cm ja pohjois-eteläsuunnassa 320 cm. Korkeus on 110 cm maan pinnasta. Perimätiedon mukaan Utterinvuoren rajapyykissä yhtyvät Alhaisten ja Heikkilän rusthollin rajat, samalla Lounaan ja Sotjalan neljänneskunnan raja vuodelta 1431.
metsakeskus.1000039026 109 Rukkoila 10002 12004 13044 11006 27000 371752.00000000 6788117.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039026 Kohde sijaitsee Rukkoilan kylässä Hassistenmäen luoteispuolella. Rukkoilantiestä etelään erkanee nimetön tie, joka johtaa Iso-Roine-järven rannassa oleviin taloihin. Kiuas sijaitsee tien itäpuolisella piha-alueella, mainittujen teiden risteyksestä 32,5 metriä etelään. Multava maa ja kasvillisuus peittää suurimman osan kohteesta. Kiuas on muodoltaan pyöreä ja hieman nyrkkiä suuremmista kivistä muodostuva. Sen korkeus on 60 cm maan pinnasta ja leveys pääilmansuunnissa 4 m. Röykkiön päällä on neljä isompaa, halkaisijaltaan alle 1 m kokoista kiveä, jotka vaikuttavat myöhemmin siihen tuoduilta. Kiukaan päällä on koivunkanto, jonka halkaisija on noin 50 cm. Lisäksi kiukaan päällä kasvaa nuorta pihlajaa, terttuseljaa ja ruohoa. Kiukaan vieressä tien laidassa on sähkötolppa ja -kaappi. Molemmin puolin sähkötolppaa on havaittavissa kiviä linjassa tien suuntaisesti, todennäköisesti kyseessä on rakennuksen kivijalka. Kartassa vuodelta 1762 paikalle on merkitty ulkorakennus, mahdollisesti riihi.
metsakeskus.1000039027 109 Vuolteen silta 10002 12005 13069 11006 27000 366565.00000000 6788243.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039027 Sillanjäänteet sijaitsevat Tourunmäen luoteispuolella, Iso-Roineen ja Hauhonselän välissä virtaavan Vuolteen kaakkois- ja luoteisrannalla. Nykyisin käytössä oleva maantiesilta sijaitsee noin 50 metriä kohteesta lounaaseen. Sillanrauniot muodostuvat kahdesta osasta, yksi kummallakin rannalla. Sillanjäänteet on rakennettu päällekkäin kasatuista, noin 1-1,5 m pituisista, siististi ladotuista lohkareista. Kivet ovat karkeasti lohkottuja ja paikoitellen niissä on näkyvissä porausjälkiä. Osa ylemmistä lohkareista on romahtanut kohteen vierelle. Molemmilla rannoilla kasvaa lehtimetsää. Sillanjäänteiden päällä kasvaa iäkkäitä koivuja. Luoteispuoleinen sillanosa sijaitsee talon pihapiirissä. Joen kaakkoispuolella, sillan jäänteen päällä, on yleinen taukopaikka. Tätä varten paikalle on asetettu poikittainen kookas kivi penkiksi.
metsakeskus.1000039028 109 Lahtarinmäki 1 10002 12004 13054 11004 27000 371946.00000000 6786291.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039028 Kohde sijaitsee Lahtarinmäen laen itäosassa, Tuhkaimenlahden järvestä noin 60 m länteen ja pellonreunasta noin 40 m etelään. Ympäristössä kasvaa kuusimetsää. Aluskasvillisuutta on vähän, mutta paikoitellen sammalpeite on paksua. Inventoinnissa havaitut viisi röykkiötä sijaitsevat lähellä toisiaan, noin 2400 m2 sisällä. Röykkiöt ovat muodoltaan ja rakenteeltaan vaihtelevia. Useimmiten röykkiöt ovat soikeita tai pyöreähköjä, halkaisijaltaan noin 1,2–2,5 m ja korkeudeltaan noin 40 cm. Röykkiöissä ei näytä olevan silmäkiviä, kehäkiviä tai muuta ulkopuolelta erottuvaa rakennetta Röykkiöt ovat sammaleen ja kasvillisuuden peittämiä (erityisesti röykkiö R1), joten niitä on vaikeaa erottaa maastosta. Röykkiöt R3 ja R5 muistuttavat ulkomuotonsa perusteella kaskiraunioita, mutta röykkiöiden R1, R2 ja R4 tarkoitusta on vaikeampi tulkita. Nämä kolme voivat olla esihistoriallisia röykkiöitä, mutta varmempi tulkinta edellyttää tarkempaa tutkimusta kohteella. Lahtarinmäellä on perimätiedon mukaan ollut toimintaa Hauhon vuoden 1918 taisteluissa, ja röykkiöistä noin 20 metriä etelään sijaitseva kohde Lahtarinmäki 2 voi liittyä näihin tapahtumiin.
metsakeskus.1000039028 109 Lahtarinmäki 1 10002 12004 13054 11006 27000 371946.00000000 6786291.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039028 Kohde sijaitsee Lahtarinmäen laen itäosassa, Tuhkaimenlahden järvestä noin 60 m länteen ja pellonreunasta noin 40 m etelään. Ympäristössä kasvaa kuusimetsää. Aluskasvillisuutta on vähän, mutta paikoitellen sammalpeite on paksua. Inventoinnissa havaitut viisi röykkiötä sijaitsevat lähellä toisiaan, noin 2400 m2 sisällä. Röykkiöt ovat muodoltaan ja rakenteeltaan vaihtelevia. Useimmiten röykkiöt ovat soikeita tai pyöreähköjä, halkaisijaltaan noin 1,2–2,5 m ja korkeudeltaan noin 40 cm. Röykkiöissä ei näytä olevan silmäkiviä, kehäkiviä tai muuta ulkopuolelta erottuvaa rakennetta Röykkiöt ovat sammaleen ja kasvillisuuden peittämiä (erityisesti röykkiö R1), joten niitä on vaikeaa erottaa maastosta. Röykkiöt R3 ja R5 muistuttavat ulkomuotonsa perusteella kaskiraunioita, mutta röykkiöiden R1, R2 ja R4 tarkoitusta on vaikeampi tulkita. Nämä kolme voivat olla esihistoriallisia röykkiöitä, mutta varmempi tulkinta edellyttää tarkempaa tutkimusta kohteella. Lahtarinmäellä on perimätiedon mukaan ollut toimintaa Hauhon vuoden 1918 taisteluissa, ja röykkiöistä noin 20 metriä etelään sijaitseva kohde Lahtarinmäki 2 voi liittyä näihin tapahtumiin.
metsakeskus.1000039029 109 Lahtarinmäki 2 10002 12011 13102 11006 27000 371963.00000000 6786309.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039029 Kohde sijaitsee Lahtarinmäen laen itäosassa, järvestä noin 60 m länteen ja pellonreunasta noin 40 m etelään. Kyseessä on noin metrin leveä pitkänomainen (L-muotoinen) ja vallimainen kivirakenne, joka on rakennettu isoista kivistä. Rakenne on ladottu mäen juurelle, josta on täysi näkymä järvelle. Ympäristössä kasvaa kuusimetsää ja aluskasvillisuutta on vähän, mutta paikoitellen sammalpeite on paksu. Alue on perimätiedon ja historiallisen lähdeaineiston (Suomen vapaussota vuonna 1918:6 (asemapiirros) mukaan liittynyt Hauhon 1918 taisteluihin, ja kohteen kivirakenteiden uskotaan olevan mahdollisia puolustusvarustuksia. Mäen länsiosassa todettiin inventoinnin yhteydessä kaksi muutaman metrin levyistä ja noin 1–2 metrin syvyistä kaivantokuoppaa sekä isoista kivistä koneellisesti ladottu kivikasa. Näitä ei dokumentoitu, mutta erityisesti kuopat ovat saattaneet liittyä kohteen historiallisiin tapahtumiin. Lahtarinmäki 2 -kivirakenne on luonteeltaan poikkeava noin 20 metrin päässä etelään sijaitseviin Lahtarinmäki 1 -röykkiöihin verrattuna.
metsakeskus.1000039030 109 Alvettulan silta 10007 12005 13069 11006 27000 364894.00000000 6788085.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039030 Alvettulanjoen ylittävä Alvettulan museosilta (rakennusperintörekisteritunnus 203294) rakenteineen sijaitsee Alvettulan kylässä, päätiestä haarautuvan Siltatien varrella, noin 200 metriä länteen uudesta sillasta. Kyseessä on Tapani-tyypin vuonna 1916 rakennettu silta. Sillan tukirakenteina on kaksi betonista kaarta, jotka kohtaavat joen keskellä. Sillan alta on erotettavissa puisia paaluja, jotka liittynevät sillan rakentamiseen. Inventointihetkellä rakenteita näkyi pinnalle yhteensä 13: pohjoispuolella 7 ja eteläpäädyssä 6. Veden alla oli hahmotettavissa lisää puurakenteita. Huhtikuussa 1918 Alvettulan sillalla käytiin sisällissotaan liittyvä Alvettulan taistelu, joka päättyi punaisten läpimurtoon. Paikallisten mukaan sillan ympäristöstä on löydetty muun muassa hylsyjä ja kranaatin sirpaleita. Aivan sillan eteläpäädyn vieressä sijaitsee vanha latorakennus, jonka päädyn luodinreiät liittyvät perimätiedon mukaan sisällissodan tapahtumiin, joko taistelun jälkinä, tai teloituspaikkana.
metsakeskus.1000039031 61 Alvettulan muistomerkki 10007 12013 13131 11006 27009 365091.00000000 6787591.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039031 Kohde sijaitsee keskellä peltoa noin 40 metriä Alvettulan Seuraintalosta itään. Muistomerkki on isohko kivipaasi. Se on ympäröity ketjulla, ja sen takana kasvaa kolme koristepuuta. Kivipaadessa on seuraava kaiverrus: ”1918 Alvettulan taistelussa vakaumuksensa puolesta 26.4. kaatuneen 34 punakaartilaisen muistoksi”. Paikalla on tiettävästi haudattuna 34 punakaartin jäsentä. Muistomerkkialue on hoidettu ja siisti.
metsakeskus.1000039032 742 Sotataival 3 10002 12002 13216 11033 27018 580838.00000000 7513990.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039032 Kohde sijaitsee tasaisella mäntykankaalla Rannimmaisen Sotatunturin pohjoispuolella, metsäautotien varressa. Kohteelta on tehty löytöjä, jotka heinäkuun 2020 tarkastuksen perusteella viittasivat myöhäisrautakautiseen polttohautaan. Kohteella tehtiin koekaivaus myöhemmin kesällä 2020. Tutkimuksessa tulkinta polttohautauksesta vahvistettiin. Vuonna 2021 kohteelta tehtiin lisää myöhäiseen rautakauteen ajoittuvia löytöjä. Saman vuoden koetutkimuksessa esineiden löytöpaikalta löydettiin punamultaläiskiä, jotka voivat olla ruumishautoja. Vuoden 2022 arkeologisessa tarkkuusinventoinnissa alueelta todettiin kaksi todennäköistä polttohautaa ja ainakin yksi punamultahauta, joka tutkittiin vuonna 2023 kaivauksin. Kaivauksissa vm. osoittautui kahdeksi limittäin sijanneeksi punamultahaudaksi, joista toisesta saadun radiohiilinäytteen perusteella ajoittuu viikinkiajalle, todennäköisesti 800-luvulle jKr. Haudat ovat olleet syvyydeltään matalia, vain noin 10 cm. Todennäköisesti hautojen päällä on ollut joku rakenne. Tutkitusta polttohaudasta kaivaus osui ilmeisesti reuna-alueelle eikä merkkejä hautauksista saatu. Tutkimuksen jälkeen kohteella on edelleen tutkimattomia hautauksia, minkä lisäksi kohteen koko laajuus ei edelleenkään ole varmuudella tiedossa.
metsakeskus.1000039033 732 Keselmäjänkä 3 10002 12016 13175 11006 27000 576067.00000000 7408785.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039033 Keselmäjängän länsipuolella, lähellä suon laitaa, on tervahauta. Sen ränni avautuu itään kohti Keselmäjänkää. Hauta on kaivettu luontaiseen rinteeseen. Rännin jäännös muodostuu kahdesta kuopanteesta joilla yhteensä pituutta n. 5 m. Tervahaudan koko halkaisija on n. 5 m.
metsakeskus.1000039034 732 Keselmäjänkä 4 10002 12016 13170 11019 27000 576304.00000000 7408755.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039034 Keselmäjängän pohjoispuolella, n. 40 m pohjoisessa kulkevasta hiekkatiestä etelään, mäntyvoittoisella kankaalla on yksittäinen pyyntikuoppa. Kuoppa on muodoltaan pyöreähkön soikea eikä siinä ole havaittavissa valleja. Kairattaessa kuopassa todettiin selkeä huuhtoutumiskerros. Kuoppa on halkaisijaltaan n. 4 m ja syvyydeltään ~ 40 cm. Kuopasta pohjoiseen - hiekkateiden risteyksessä - on kohde Keselmäjänkä 6, joka on pronssikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000039034 732 Keselmäjänkä 4 10002 12016 13170 11028 27000 576304.00000000 7408755.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039034 Keselmäjängän pohjoispuolella, n. 40 m pohjoisessa kulkevasta hiekkatiestä etelään, mäntyvoittoisella kankaalla on yksittäinen pyyntikuoppa. Kuoppa on muodoltaan pyöreähkön soikea eikä siinä ole havaittavissa valleja. Kairattaessa kuopassa todettiin selkeä huuhtoutumiskerros. Kuoppa on halkaisijaltaan n. 4 m ja syvyydeltään ~ 40 cm. Kuopasta pohjoiseen - hiekkateiden risteyksessä - on kohde Keselmäjänkä 6, joka on pronssikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000039035 732 Keselmäjänkä 5 10002 12016 13175 11006 27000 576394.00000000 7408715.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039035 Keselmäjängän reunassa, Pohjoisessa sijaitsevaan Pyhäjärveen virtaavasta purosta n. 50 m länteen, jyrkän törmän reunalla, on pitkänomainen tervahauta, jonka ränni avautuu kohti jänkää. Rännin jäännös muodostuu kahdesta kuopanteesta. Haudan mitat ovat n. 2 x 5 m.
metsakeskus.1000039036 732 Keselmäjänkä 6 10002 12001 13000 11028 27000 576307.00000000 7408808.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039036 Keselmäjängän pohjoispuolella, alueen läpi kulkevan hiekkatien, ja karttaan merkitsemättömän uran risteyksessä hiekkaisessa maastossa on pronssikautinen asuinpaikka. Maasto on aavistuksen kaakkoon viettävää pääosin tasaista hiekkamaata. Aluskasvillisuus on niukkaa ja varpuvoittoista, puusto pääosin nuorehoa mäntyä. Kohteelta löydettiin pintapoiminnassa kvartseja sekä kvartsinen tasakantainen nuolenkärki, josta kärki katkennut. Jälkimmäinen löytö ajoittaa kohteen mitä todennäköisimmin pronssikaudelle. Kohde on rajattu löytöjen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000039037 777 Juntusranta 10007 12011 13114 11042 27028 615301.00000000 7235550.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039037 Kohde on osa toiseen maailmansotaan ja jatkosotaan kuuluvaa taistelualuetta Juntusrannassa. Kohteeseen kuuluu lukuisia taistelupoteroita, niistä suurimmassa osassa puolustussuunta on itään. Havaitut poterot sijaitsevat pääosin lähellä Juntusrannasta Hossaan vievää valtatietä. Poteroiden lisäksi alueella on havaittu yksi konekiväärin tulituspesäke. Kohteen pohjoispuolella on joitakin korsuiksi tulkittuja kuopparakenteita. Vuoden 2020 tarkastuksessa havaittiin 34 poteroa, kooltaan yleensä 1m x 1m x 0,6 m, puolustussuunnan ollessa yleensä etelään, yksi konekivääripesäke ja kolme korsun pohjaa. Konekivääripesäke: kooltaan 4 x 4m + valli itään. ks. alakohteet
metsakeskus.1000039038 322 Bergholmen 10002 12002 13019 11028 27000 246578.00000000 6673158.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039038 Röykkiö sijaitsee kallioaukealla, avokalliolla, jotakuinkin saaren korkeimmassa kohdassa.Kallioaukea vahvasti jäkälän peittämää, ympärillä havumetsää. Röykkiö on vahvasti sammaleen peittämä ja siitä kasvaa mäntyjä sekä katajia. Itse röykkiö on halkaisijaltaan 4- 5 m ja vaikuttaa koostuvan noin neljästä päällekkäin ladotusta kivikerroksesta. Korkeus noin metrin, mutta vaikea arvioida alla olevan kallion muodon vuoksi. Röykkiössä ei ole ns. ”silmää” tai keskisortumaa, vaan on tasamuotoinen kumpare. Kohde on ehjä, mutta siinä kasvaa useampi puu, jonka juuret menevät röykkiöön syvälle röykkiöön. Röykkiö vaikuttaa kokonsa ja muotonsa puolesta pronssikautiselta hautaröykkiöltä. Kohteen naapurisaarissa ja Kemiönsaaressa ovat myös Gunholmenin, Nötholmenin, Bergholmsfjärdenin kivirakenteet/hautaröykkiöt.
metsakeskus.1000039039 743 Kirkkokallio 10002 12004 13052 11002 27000 276412.00000000 6998817.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039039 Inventointi 1985: Paikalla on avokallion harjalle, etelä-pohjoinen -suuntaisesti syntynyt, useita kymmeniä metrejä pitkä luontainen kivikko, jossa olleita röykkiömäisiä kasaumia on kaiveltu kuopille. Tästä paikasta tiedetään kirjoitetun joitakin lehtiuutisia. RN:o 3:15. Sijainti: noin 800 m Ylistaro kk-Untamala -tieltä länteen. Paikka lukeutuu Ulvilan kylään.
metsakeskus.1000039040 732 Järvenpää 3 10007 12013 13127 11006 27000 576161.00000000 7409079.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039040 Aikaisempi kohde Järvenpää 3 (löytöpaikka) on liitetty kiinteään muinaisjäännökseen Järvenpää. Kohteessa on aivan hiekkatien vieressä oleva kelopuu, jossa on pilkka ja rautakirveellä kaiverrettu ihmismäinen hahmo.
metsakeskus.1000039041 732 Järvenpää 7 10002 12016 13170 11002 27000 576890.00000000 7408904.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039041 Kohteelta on elokuussa 2018 löydetty metallinilmaisinlöytönä kaksi rautaista veitsenterää. Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2020 Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta. Löytöpaikkoja ei enää kyetty paikantamaan tarkasti. Ilmoitetun löytöpaikan läheltä löydettiin kuitenkin kuoppajäännös, joka lienee pieni pyyntikuoppa. Kuoppa on halkasijaltaan n. 2,5-3 m, syvyydeltään ~40 cm. Muodoltaan se on valliton, suppilomainen ja pyöreä. Kairattaessa siinä todettiin huuhtoutumiskerros.
metsakeskus.1000039043 743 Miilukangas 10007 12016 13175 11006 27000 280216.00000000 6981844.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039043 Noin 7 metriä leveä kuoppa, jota ympäröi noin 3 metriä leveä maavalli. Kyseessä lienee rännitön tervahauta. Lidar-korkeusmallin perusteella Miilukankaalla on muitakin mahdollisia hiili- tai tervahautoja. Kohdetta ei ole tarkastettu kattavasti.
metsakeskus.1000039044 5 Kotakallio 1 10007 12016 13175 11006 27000 338367.00000000 6970014.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039044 Kookas, ympärysvallillinen tervahauta mäntykankaalla. Halssi laskee kohti lounasta.
metsakeskus.1000039045 5 Kotakallio 2 10007 12016 13151 11006 27000 338738.00000000 6969744.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039045 Kotakallion eteläpuolella, mäntykankaalla, on metsätien ja siitä haarautuvan metsäkoneen uran leikkaama mahdollinen hiilimiilun pohja. Matalan kummun koko on noin 5 x 5 metriä. Leikatuissa reunoissa runsaasti sysiä eli hiiliä.
metsakeskus.1000039046 989 Valkeinen 2 10002 12011 13114 11006 27026 355941.00000000 6940510.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039046 1. ms. taistelukaivantoja. Kohde kuuluu samaan kokonaisuuteen kuin Valkeinen 1 ja Ritokangas 1-3. Paikannettu kaukokartoituksena, ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039047 69 Kankaanpää 10007 12015 13146 11006 27009 422640.00000000 7062946.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039047 Suisteita on käytetty vielä 1930-luvun lopulla ohjaamaan tukkien kulkua ja estämään sumien syntyä mutkaisessa joessa uiton aikana. Pisin yhtenäinen suiste on noin 30 metriä pitkä (joessa toiseksi alin) sijiatsee Kankaanpään kylässä Jokiniemen kohdalla. Kivet tukevat puurakenteita rannan puolella ja lisätukirakenteet näkyvät paikoittain. Heti Lohijoen ylittävän sillan itäpuolella oli joen suuntaisen, noin 6 metriä pitkän suistepuun lisäksi havaittavissa muutamia jokeen päin suuntaavia lyhyitä tukipuiden pätkiä. Ylin suiste on noin 11 metriä pitkä.
metsakeskus.1000039048 69 Onnelankoski 2 10007 12015 13146 11006 27009 423428.00000000 7061381.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039048 Uittopadon ja rännin jäännökset sijaitsevat Lohijoen lehdon suojelualueella, Onnelankosken kohdalla. Kohteen itäpuolella kulkee polku ja paikalla olevalla tasanteella on luvaton tulipaikka. Kohdetta ympäröivä maasto on lehtomaista kangasta, maaperä hiekkaa ja puusto noin 120-vuotiasta kuusivaltaista sekametsää. Onnelankosken uittorännistä on jäljellä lähinnä kosken niskassa olevan siihen liittyvän padon jäännökset. Joen kummankin puolen rannoilla pato koostuu kivestä ja maasta ja joen keskellä oleva, osittain kuivalle maalle rakennettu arkku on tehty hirsistä, mikä todennäköisesti on täytetty kivillä. Arkun päällä kasvaa sammalta ja puita. Padon rannanpuoleiset osat ovat noin 1,2 metriä korkeat ja 3 metriä leveät. Lännen puoleinen patoaukko on noin 2,4 metriä leveä ja keskellä olevassa arkussa erottaa vielä 5-6 hirsikerrosta. Arkkua on tuettu tällä puolella virrasta nousevilla vinosti asetetuilla puilla. Lännenpuoleinen rannan kivistä ja maa-aineksesta tehty pato erottuu noin 5 metrin pituisena. Veden alta erottuu lankku- ja lautarakenteita. Ränni on purettu, mutta sen paikkaa kivisessä koskessa voi arvioida kiviin hakattujen suurten metallinaulojen sijainnista ja vanhoista kuvista. Niiden perusteella ränni on kulkenut joenvarren kuivemmassa uomassa tai vierellä, alavirtaan katsottuna kosken vasemmalla laidalla oikaisten kosken tiukimman mutkan. Kivikkoisessa koskessa ja kuivan uoman alueella on useita todennäköisesti rännistä peräisin olevia puita. Kohdassa 7061351 423428 on patomainen tukirakennelma ja alimman ränniin liittyvän rakenteen havaitsin kosken alla kohdassa 7061431 423436.
metsakeskus.1000039050 69 Pitkäkoski 2 10007 12015 13146 11006 27009 423567.00000000 7061002.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039050 Kohde sijaitsee Haapajärven Lohijoen Pitkäkoskessa, Lohijoen lehto -nimisen suojelualueen eteläosassa lehdossa. Kohteen päälle on rakennettu kävelysilta. Aivan joen varren puusto on noin 60-vuotiasta. Hieman jokivartta korkeammalla alueella alue muuttuu lehtomaiseksi kankaaksi, jossa puusto on selvästi iäkkäämpää. Pitkäkosken uittorännistä on jäljellä lähinnä kosken niskasta alkavan ja ränniin liittyvän patorakenteen sekä siitä noin 20 metriä alavirtaan koko uoman leveydellä havaittavissa olevat lankku- ja hirsirakenteet. Sen jälkeen rännin paikkaa voi arvioida lähinnä vain kiviin hakattujen metallinaulojen perusteella. Lisäksi kivikkoisessa koskessa on useita uittorännin rakenteista peräisin olevia puita siellä täällä, paikoittain kasassakin. Rakenteet alkavat kävelysillan kohdalta, joka on rakennettu vanhan padon kohdalle. Sillalta alavirtaan katsottaessa vasemmalla puolella on jäljellä virtaa vasten vinottain olevia, todennäköisesti itse rännikourun lankkuja. Uomaa on porrastettu asettamalla hirsiä virtaan nähden poikittain ja tukemalla niitä kivillä ainakin neljässä kohdassa. Näiden päällä on vielä virran suuntaisesti selkeästi erottuvat kaksi lankkua keskellä virtaa ja alempana virrassa erottuu selkeästi kolme hirttä virran suuntaisesti.
metsakeskus.1000039052 739 Hiekkaharju 10002 12016 13175 11006 27000 524634.00000000 6775100.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039052 Tervahauta on Laarintien pohjoispuolella n. 20 metrin päässä tiestä. Se näkyy tielle selkeästi ja sijaitsee pienen kumpareen päällä. Tervahaudan koko on 11 x 11,5 metriä valleilta mitattuna, vallien sisältä mitattuna sisähalkaisija on 6 metriä. Tervahaudan keskellä oleva kuoppa on noin 70 cm syvä. Tervahaudan länsipuolella on kaksi selkeää kuoppaa 4-3 metrin päässä tervahaudasta, jotka liittynevät tervan valuttamiseen. Lisäksi länsipuolella on kolmas kuoppa, joka on muodoltaan enemmän suorakulmainen. Kuopat ovat n. 50 cm - 1 metrin syvyisiä. Vuoden 2018 inventoinnin aikaan paikalla kasvoi koivikko ja aluspuuna kuusta.
metsakeskus.1000039053 739 Hiekkaniemi 1 10002 12004 13053 11006 27000 538462.00000000 6792278.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039053 Kohde sijaitsee Hiekkaniemeen johtavan uran varressa. Se muodostuu seitsemästä pyöreästä tai U:n mallisesta kivirakennelmasta ja yhdestä pitkänomaisesta kivilatomuksesta, jotka kulkevat selkeässä linjassa rannan suuntaisesti n 50 metrin matkalla.
metsakeskus.1000039054 739 Hoihkainvuori 10002 12016 13175 11006 27000 524358.00000000 6776713.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039054 Tervahauta sijaitsee Kupintien pohjoispuolella, välittömästi tien vieressä. Tervahaudan halkaisija on ulkoreunasta ulkoreunaan 15 metriä ja sisältä 7 metriä. Tervahaudan keskellä oleva kuoppa on noin 70 cm syvä ja halkaisijaltaan noin 120 cm. Keskikuopan pohjalta tervahaudan vallin laelle on noin 150 cm. Tervahaudan itäpuolella on yksi selkeä kuoppa 2 metrin päässä, ja se liittyy tervan valuttamiseen. Kaksi muuta selkeää kuoppaa halkaisijaltaan 2,5 metriä, sijaitsevat 12 metrin päässä tervahaudasta itään.
metsakeskus.1000039055 739 Kirkkosuo 10002 12016 13180 11006 27000 538125.00000000 6782742.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039055 Kohde sijaitsee kaakosta Myllylampeen laskevassa ojassa. Paikalla on säilynyt kivistä rakennettu pato, joka on liittynyt myllyyn. Padon korkeus vaihtelee noin puolen metrin ja metrin välillä ja sen leveys on noin metri. Pato on noin 10 metriä pitkä, mutta on jäänyt osittain hakkuualueelle. Padon pudotus on ainakin kaksi metriä. Pato on myllynpaikkaa selkeämmin tunnistettavissa. Mylly ei ole säilynyt, mutta tasaisen maastokohdan ja suurten kivien perusteella myllynpaikka vaikuttaa olleen padon itäpuolella. Tasanteen pituus on noin seitsemän metriä ja leveys kuusi metriä. Etelässä, noin viiden metrin päässä on toinen tasanne, joka on voinut olla toinen myllyrakennuksen paikka.
metsakeskus.1000039056 980 Peltola 1 10002 12004 13054 11002 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039056 Röykkiö 1 mitat ovat noin 2 m. x 2 m ja muodoltaan se on pyöreähkö. Röykkiön korkeus on muutamia kymmeniä senttimetrejä, noin 0,3 metriä. Röykkiö 2 on säännöllisen pyöreä ja keskelle kohoava kiviröykkiö. Röykkiön kivet ovat noin 20 cm x 20 cm. Röykkiön mitat noin 2 m. x 2,5 m, korkeus noin 0,3 metriä.
metsakeskus.1000039057 739 Korvensuo 10002 12016 13182 11006 27000 540621.00000000 6781017.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039057 Kohde sijaitsee Mikkelintiestä n 50 metriä länteen etelärinteessä. Kohteessa on neljä lähellä toisiaan olevaa halkaisijaltaan noin kolmemetristä kivilatomusta. Rakenteet ovat linjassa keskenään rinteen suuntaisesti. Kivilatomusten seassa ei ole maa-ainesta. Kairatessa havaittiin likamaata noin 10-15 sentin kerros. Latomukset ovat oletettavasti viljelyraunioita. Vuoden 2018 inventointiajankohtana puusto paikalla oli varttunutta talousmetsää.
metsakeskus.1000039059 739 Revonpesä 10002 12016 13175 11006 27000 524195.00000000 6776077.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039059 Tervahauta sijaitsee Hoihkainvuoren luonaispuolella, n 20 m pellonreunaa kulkevasta metsäautotiestä itään. Tervahauta on halkaisijaltaan n 15 metriä ulkoreunalta ulkoreunalle ja sisäreunalta sisäreunalle 7 metriä. Tervahaudan keskikuopan halkaisija on 2 metriä ja tervahauta on 180 cm syvä haudan vallin laelta mitattuna. Vallin korkeus maanpinnalta on noin 120 cm. Tervahaudan pohjoispuolella on kaksi kuoppaa, joista lähempi, noin 3 metriä pitkä ja 2 metriä leveä kuoppa on todennäköisesti valutuskuoppa eli halssi. Halssin lounaispuolella sijaitsee toinen, halkaisijaltaan 2 metrin kokoinen kuoppa. Lisäksi noin 15 metriä tervahaudasta kaakkoon sijaitsee kolmas kuoppa, halkaisijaltaan noin 4 metriä. Inventointiajankohtana 2018 haudan päällä ja itäpuolella kasvoi harvaa koivikkoa.
metsakeskus.1000039060 739 Selkäkangas 10002 12016 13175 11006 27000 537507.00000000 6783359.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039060 Kohde sijaitsee Piklammelta n 400 metriä itäkaakkoon Selkäkankaan kainalossa. Kohde koostuu tervahaudasta ja kaksi metriä sen itäpuolella sijaitsevasta kuopasta. Tervahaudan halkaisija reunavallin korkeimmalta kohdalta toiselle mitattuna on 15 metriä ja halkaisija kokonaisuudessaan 21 metriä. Vallin korkeus on noin yksi metri. Haudassa erottuu keskuskuoppa ja ulkopuolelta etelään metsätielle erottuva kouru, jonka leveys on 1,5 metriä, pituus kaksi metriä ja syvyys noin yhden metrin. Kairausnäyte haudan keskeltä oli kokonaisuudessaan hiilestä mustaa. Haudan itäpuolella 2 m päässä on kuoppa, jonka leveys on 2,8 m, pituus 7 m ja syvyys 1 m. Kairauksessa kuopan pohjalta paljastui pintaturpeen alta 15 cm hiekkaa ja sitten hiiltä. Vuoden 2018 inventoinnin aikaan alueella kasvoi varttuneita kuusia ja mäntyjä.
metsakeskus.1000039061 739 Toivola 10002 12001 13000 11019 27000 538250.00000000 6791980.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039061 Kohde sijaitsee Kärnäkosken linnoitukselta noin 250 metriä etelään, lahden itäpuolella pohjoiseen suuntautuvan niemekkeen päällä, kuivalla tasaisella hiekkaisella metsänpohjalla. Inventointiajankohtana 2018 alueen puusto oli hakattu ja maapohja muokattu. Paikalta löytyi kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja saviastian pala.
metsakeskus.1000039062 739 Tölski 10002 12016 13175 11006 27000 530701.00000000 6785285.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039062 Kohde sijaitsee Mikkelintien ja Pyhäpaulantien risteyksestä n. 200 metriä itäkoilliseen. Tervahauta on säännöllisen pyöreän muotoinen kumpare, joka viettää keskiosaa kohti noin 80 cm alaspäin. Tervahaudan vallit on rakennettu latomalla kivestä ja maasta. Kumparetta kiertää oja, joka on noin 3,5 metriä leveä sekä 50 cm syvä. Tervahauta on halkaisijaltaan 14,5 metriä x 13 metriä, ja korkeutta tervahaudan reunalla on ojan pohjalta mitattuna 1 metri. Tervahaudan keskellä on kuoppa, joka on 40 x 40 cm, ja se näyttää jatkuvan syvemmälle. Haudan eteläpuolella sijaitsee kolme kuoppaa, joista kaksi sijaitsee noin samalla etäisyydellä tervahautaan nähden. Lisäksi kohteesta 12,5 metriä pohjoiseen sijaitsee kuoppa, josta on mahdollisesti otettu maata tervahautaan. Tervahauta kuuluu Pomperin kierrokseen, ja sen pohjoispuolella sijaitsee opastekyltti. Vuoden 2018 inventoinnin aikaan kohde sijaitsi kuusivaltaisessa sekametsässä.
metsakeskus.1000039064 739 Tuurrenlampi 10002 12016 13175 11006 27000 532978.00000000 6798631.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039064 Tervahauta sijaitsee Tuurrenlahden pohjoispuolella, loivasti kaakkoon viettävällä rinteellä. Tervahaudan halkaisija vallilta vallille on noin 12 metriä. Tervahaudan keskuskuopan halkaisija on noin 1,7 metriä. Valutuskuoppa sijaitsee vallin itäpuolella ja sen halkaisija on noin 1,5 metriä. Lähistöllä on myös pienempiä kuoppia ja metsänhoitoon liittyviä maanmuokkauksia. Tervahaudasta koilliseen on noin 25 metrin päässä kivilatomus, jonka merkitys jäi epäselväksi. Latomuksen päällä oli sammalta, mutta välissä ei ollut maa-ainesta.
metsakeskus.1000039065 739 Vasaraniemi 10002 12016 13175 11006 27000 532562.00000000 6783919.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039065 Kohde sijaitsee harjanteella Porostipäänsuon luonaispuolella. Tervahaudan maksimihalkaisija on 13 metriä ja vallin reunalla halkaisija on 9,5 m. Vallin korkeus vaihtelee, maksimissaan se on 1,3 m. Keskuskuopan mitat ovat 1,5 x 1,5 m ja syvyys on noin 20 cm. Tervahaudan vieressä n. 1,5 m. itään löytyy valutuskuoppa, jonka pituus on 1,7 x 1,2 m ja syvyys 70 cm. Valutusaukosta n. 2 m itään löytyy toinen kuoppa, jonka halkaisija on 2 x 2 m. Kairausnäytteen perusteella maaperä on hiilistä ainakin 8 metrin säteellä vallista. Vuoden 2018 inventointiajankohtana paikalla kasvoi nuorta taimikkoa ja vesakkoa.
metsakeskus.1000039068 211 Vahderpäänvuori 10002 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039068 Kivistä koottu rajamerkki, jonka keskellä viisarikivi pystyssä. Osittain sammaloitunut. Kohde tarkastettiin 2021 inventoinnissa. Vahderpäänvuoren länsipuoleisen mäen korkeimmalla kohdalla, avonaisella rajalinjalla, sankan kuusimetsän reunassa on voimakkaasti sammaloitunut kivistä rakennettu rajamerkki. Sen koko on noin 1,5 x 1,5 metriä ja korkeus suurimmillaan noin 1 metri. Merkki on rakennettu suurten luonnonkivien päälle asetuista ohuista kivipaaseista, joiden päälle on asetettu kolme viisarikiveä vierekkäin, rajalinjan suuntaisesti. Keskellä oleva viisarikivi on viereisiä korkeampi. Rajamerkki on Sammaliston ja Vahderpään historiallisten kylätonttien rajalla.
metsakeskus.1000039069 739 Lahdentaus 2 10007 12001 13013 11006 27000 531029.00000000 6781421.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039069 Kohde sijaitsee Lahdentauksen talon pohjoispuolella sijaitsevalla mäellä. Paikalla on talon kivijalka, maakellari ja kiviaita. Talon kivijalka on kooltaan n 5,5 x 5,8 metriä. Osa kivistä on luonnonkiviä ja osa lohkottuja. Kivien välissä on havaittavissa sementtilaastia. Kivijalan pohjoisosassa on tiiliuunin jäännös. Uunin koko on 2,2 x 1,4 metriä ja korkeus 0,7 metriä. Maakellarin kuopan laajuus on n 1,7 x 2,9 metriä ja syvyys 1,3 metriä. Aukean länsi- ja pohjoisreunalla on kiviaita, kokonaispituudeltaan n 24 metriä. Vuoden 2018 inventointiajankohtana vanha piha-alue erottui ympäröivästä kuusimetsästä avoimempana alueena.
metsakeskus.1000039070 837 Sulkavuori 10007 12011 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039070 Vuoren laella on kuuden raskaan it-tykin tuliaseman betonista perustaa, bunkkeri ja kolme muuta betonirakennetta. Vuorelle tuleva vanha ”tykkitie” on näkyvissä ja käytössä polkuna. It-patteriin ja paikalla olleeseen varuskuntaan liittyneistä, vuoren koillisrinteellä vuosina 1940-1951 sijainneista 28 rakennuksesta ei ole jäljellä juuri mitään. Rakennukset on pääosin purettu ennen v. 1956.
metsakeskus.1000039071 739 Onnela 10007 12001 13013 11006 27000 534659.00000000 6785058.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039071 Kohde sijaitsee Kukonharjun lounaisreunalla. Kyseessä on kaksi valettua sokkelia, kooltaan n 50 x 10 metriä. Kivijalkojen välillä on etäisyyttä n 350 metriä.
metsakeskus.1000039074 508 Suluslahden kylänpaikka 10001 12001 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039074 Vuonna 1794 laaditun kartan kylätontti paikantuu nykyisen Sankilantie 38:n tilakeskuksen alueelle. Tilakeskuksen pihapiirissä, havaittiin vuonna 2020 inventoinnin yhteydessä kohoumia, joiden yksi mahdollinen selitys voi olla maan peittämät rakennusjäännökset. Sitä ei em. inventoinnin yhteydessä päästy todentamaan, koska maa oli paikalla käytäessä jäässä. Vanhojen karttojen rakennusmerkinnät paikantuvat silti melko etäälle näistä kohoumista. Inventoinnin maastohavaintojen perusteella ei vielä selvinnyt, onko niissä kyse suojeltavista arkeologisista muinaisjäännöksistä.
metsakeskus.1000039076 202 Raivonmäki 10002 12002 13000 11033 27018 253914.00000000 6706233.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039076 Raivonmäen itäpuolisen pellon reunasta, soransekaisesta multamaasta, on löytynyt karhunhammasriipus metallinetsinnässä. Löytösyvyys 15 cm. Vierestä myös toistaiseksi tunnistamaton kupariseosesineen katkelma sekä metsän puolelta rinteestä nuolenkärki ja puukonterä. Metsän itärinteen alaosassa on runsaasti kuoppia ja painanteita, osa ehkä 1900-luvun jätekuoppia, osa kotitarvehiekanottopaikkoja. Maa-aines löytöalueella, kynnöspellon loivalla terassilla sekä rinteen maaleikkauksissa, hiekkaista ja väriltään tumman harmaata. Kohteen läpi on vuoden 2023 aikoihin tehty kaapelikaivanto.
metsakeskus.1000039077 564 Kourinjärvi etelä 10002 12016 13155 11040 27000 439356.00000000 7200573.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039077 Kohde sijaitsee nimettömän metsäkankaan kaakkoislaidalla. Kangasta rajaa pohjoisessa Kourinjärvi-niminen suoalue, lännessä Pyöriäsuo ja idässä kesannolla oleva peltoalue. Kankaan kaakkoislaidalla sijaitsee neljä keittokuopaksi tulkittavaa kuoppajäännöstä, jotka asettuvat jotakuinkin samalle koillislounaissuuntaiselle linjalle (ks. alakohteet). Niistä koillisin ja suurin (kuoppa 1) sijaitsee hieman alempana rinteessä kolmen muun muodostaessa ryväksen kankaan laen reunan tuntumaan. Etäisyyttä ryväksen ja yksittäisen kuopan välillä on noin 25 metriä. Kaikki kuopat ovat hyväkuntoisia, muodoltaan pyöreitä ja maaperältään erittäin kivisiä.
metsakeskus.1000039080 491 Ukkonen 10002 12011 13109 11006 27000 531564.00000000 6799645.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039080 Maavalli sijaitsee noin 210 metriä Partakoskentien ja Pienlahden rantaan vievän tien risteyksestä ja noin 250 metriä Ukkosen tilalta lounaaseen. Kohde on kalliolla harvahkossa pääosin mäntyä kasvavassa metsässä. Lähimaasto on varsin kivistä. Ihmisen muokkaamaa kekomainen maavalli on noin 50 cm levyinen ja korkeimmillaan noin 50 cm korkuinen. Se on kooltaan noin 18 x 20,4 metriä vallit mukaan laskettuna. Muodoltaan valli on suorakaiteenomainen. Vallin pohjoiskulmassa sitä on tuettu päänkokoisilla kivillä. Kivien päällä kasvaa sammalta, mutta kivien välissä ei kuitenkaan ole maa-ainesta. Kohde voi liittyä Kärnäkosken linnoitukseen, joka sijaitsee melko lähellä, noin 10 kilometrin päässä maavallista kaakkoon. Noin 500 metrin päässä kohteesta idässä sijaitsee Eerikkapenkereenvalli-niminen 1790-luvun linnoituslaite. Partakoskentien varrella sijaitsee myös Ukkosen vallit niminen kivilatomus, joka on rakennettu vuosina 1788-90 (Etelä-Karjalan liitto 2006: 59). Ukkosen vallia pidetään Eerikkapenkereen vallin etuvartiona ja se sijaitsee noin puolen kilometrin päässä siitä (Nirkko-Leskelä 1983: 75). Sitä ei kuitenkaan ehditty vuoden 2018 inventoinnin aikana paikallistaa, mutta kohde on paikannettavissa rinnevarjostekuvasta.
metsakeskus.1000039081 746 Kiurunkangas N 10002 12001 13001 11019 27000 377052.00000000 7090833.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039081 Kyseessä on selvärajainen kivikautisen kuoppatalon jäännös, jossa on kivinen, vaihtelevan levyinen valli ympärillä. Muinaisjäännös sijaitsee kivisessä moreenimaassa peltojen keskellä sijaitsevan kankareen laella. Asumuspainanteen koko on 17 x 9 metriä (painanteen mitat). Muodoltaan painanne on neliömäinen ja itäkoillinen-länsilounas -suuntainen. Alueella kasvaa Kuivahkoa kangasmetsää. Muinaisjäännöstä peittävät sammalet ja puolukanvarvut. Kohteen yli on äestetty vuonna 1991. Urat ovat yhä nähtävissä. Asumuspainanteen keskelle tehdyistä kahdesta koepistosta löydettiin runsaasti kvartsi-iskoksia, palaneita luita ja palaneita kiviä. Muinaisjäännöksestä pohjoiseen vajaan sadan metrin päässä sijaitsee viljelyksessä oleva pelto. Lisäksi noin 35 m itään on nähtävissä historiallisen ajan kellarikuoppia ja kivenottopaikkoja. Asuinpainanteesta noin 115 m itäkaakkoon on kivikautinen löytöpaikka. Pellosta (P=7090784; I=377161; Z=77,5-80), josta on löydetty kapea kiviteräinen tuura. Esine on löytäjän hallussa.
metsakeskus.1000039082 560 Tekemäjärvi 10002 12001 13000 11033 27018 419616.00000000 6745652.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039082 Kohde sijaitsee metsämaastossa Tekemäjärven luoteispuolella. Tekemäjärvi on pohjoisesta etelään mitaten noin 800 m pitkä ja 500 m leveä järvi. Järveä on jonkin verran laskettu, ja nyt sitä reunustaa noin 50-200 m leveä hyvin kostea vesijättö. Tekemäjärven luoteispuolelta vanhalta rantatörmältä löytyi 10.8.2020 metallinetsinnässä viikinkiajan keihäänkärki (KM 42761) hiekkamaasta 20 cm syvyydestä. Tarkastuksessa 28.8.2020 keihäänkärjen löytöpaikan ympäristössä havaittiin laaja esihistoriallinen asuinpaikka. Löytöjen (kvartsi-iskokset, palanut luu) perusteella paikalla on todennäköisesti oleskeltu kivi- ja/tai varhaismetallikaudella. Löytynyt keramiikka on vaikeasti ajoitettavaa, mutta selvästi esihistoriallista. Sijainniltaan ja ympäristöltään kohde on tyypillinen pyyntikulttuurin asuinpaikka. Keihäänkärki viittaa siihen, että paikkaa on käytetty vielä rautakaudella. Tarkastuksessa keihäänkärjen löytökohdalla tai sen ympäristössä ei havaittu muuta kiinteisiin muinaisjäännöksiin viittaavaa kuin samanlainen kulttuurikerros kuin muuallakin asuinpaikalla. Paikalla havaittujen tulenpidon jälkiä sisältäneiden painanteiden funktio ja ajoitus ei tarkastuksessa selvinnyt varmuudella.
metsakeskus.1000039082 560 Tekemäjärvi 10002 12001 13000 11004 27000 419616.00000000 6745652.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039082 Kohde sijaitsee metsämaastossa Tekemäjärven luoteispuolella. Tekemäjärvi on pohjoisesta etelään mitaten noin 800 m pitkä ja 500 m leveä järvi. Järveä on jonkin verran laskettu, ja nyt sitä reunustaa noin 50-200 m leveä hyvin kostea vesijättö. Tekemäjärven luoteispuolelta vanhalta rantatörmältä löytyi 10.8.2020 metallinetsinnässä viikinkiajan keihäänkärki (KM 42761) hiekkamaasta 20 cm syvyydestä. Tarkastuksessa 28.8.2020 keihäänkärjen löytöpaikan ympäristössä havaittiin laaja esihistoriallinen asuinpaikka. Löytöjen (kvartsi-iskokset, palanut luu) perusteella paikalla on todennäköisesti oleskeltu kivi- ja/tai varhaismetallikaudella. Löytynyt keramiikka on vaikeasti ajoitettavaa, mutta selvästi esihistoriallista. Sijainniltaan ja ympäristöltään kohde on tyypillinen pyyntikulttuurin asuinpaikka. Keihäänkärki viittaa siihen, että paikkaa on käytetty vielä rautakaudella. Tarkastuksessa keihäänkärjen löytökohdalla tai sen ympäristössä ei havaittu muuta kiinteisiin muinaisjäännöksiin viittaavaa kuin samanlainen kulttuurikerros kuin muuallakin asuinpaikalla. Paikalla havaittujen tulenpidon jälkiä sisältäneiden painanteiden funktio ja ajoitus ei tarkastuksessa selvinnyt varmuudella.
metsakeskus.1000039088 980 Asuntilan keto 10007 12016 13182 11006 27000 320215.00000000 6831596.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039088 Niittyalueella, joka tunnetaan nimellä Asuntilan keto, havaittiin useita peltoröykkiöitä sekä vanha pengerretty peltotie. Alue on aiemmin toiminut peltona. Nykyään Asuntilan keto on hoidettu perinnemaisema. Peltotie A: Niityn reunassa kulkeva hiekkatie. Tie on pengerretty. N = 6831580 E = 320142 Peltoröykkiö B: mitat noin 2 m x 2 m, korkeus noin 40 cm. N = 6831587 E = 320155 Peltoröykkiö C: mitat noin 3 m x 2 m, korkeus noin 30 cm N = 6831596 E = 320215 Peltoröykkiö D: mitat noin 1,5 m x 2 m, korkeus noin 50 cm. N = 6831569 E = 320128 Peltoröykkiö E: mitat noin 3 m x 2m, korkeus noin 60 cm. N = 6831571 E = 320103
metsakeskus.1000039088 980 Asuntilan keto 10007 12016 13182 11006 27000 320215.00000000 6831596.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039088 Niittyalueella, joka tunnetaan nimellä Asuntilan keto, havaittiin useita peltoröykkiöitä sekä vanha pengerretty peltotie. Alue on aiemmin toiminut peltona. Nykyään Asuntilan keto on hoidettu perinnemaisema. Peltotie A: Niityn reunassa kulkeva hiekkatie. Tie on pengerretty. N = 6831580 E = 320142 Peltoröykkiö B: mitat noin 2 m x 2 m, korkeus noin 40 cm. N = 6831587 E = 320155 Peltoröykkiö C: mitat noin 3 m x 2 m, korkeus noin 30 cm N = 6831596 E = 320215 Peltoröykkiö D: mitat noin 1,5 m x 2 m, korkeus noin 50 cm. N = 6831569 E = 320128 Peltoröykkiö E: mitat noin 3 m x 2m, korkeus noin 60 cm. N = 6831571 E = 320103
metsakeskus.1000039090 980 Peltola 2 10007 12009 13043 11006 27000 320161.55400000 6831615.16800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039090 Kellarikuopassa on valli itä- ja eteläreunassa. Kellarikuopan mitat ovat noin 2 m x 2,5 m ja vallin leveys noin 1m ja korkeus 40 cm. Kellarikuoppa on kai-vettu maahan noin 0,5 metrin syvyyteen ja siinä ei ole selkeää ovi-aukkoa tai havaittavia tiiliseiniä. Paikalla on sijainnut talousrakennus vuoden 1953 peruskartassa. Karttojen perusteella kellari ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle.
metsakeskus.1000039090 980 Peltola 2 10007 12009 13043 11000 27000 320161.55400000 6831615.16800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039090 Kellarikuopassa on valli itä- ja eteläreunassa. Kellarikuopan mitat ovat noin 2 m x 2,5 m ja vallin leveys noin 1m ja korkeus 40 cm. Kellarikuoppa on kai-vettu maahan noin 0,5 metrin syvyyteen ja siinä ei ole selkeää ovi-aukkoa tai havaittavia tiiliseiniä. Paikalla on sijainnut talousrakennus vuoden 1953 peruskartassa. Karttojen perusteella kellari ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle.
metsakeskus.1000039092 889 Sotkakosken möljä 10001 12005 13217 11006 27008 466850.00000000 7184860.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039092 Sotkan hautausmaan kohdalla on jokirannassa on tiettävästi säilynyt veneenvetokiveystä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Möljiä on ollut Utajärvellä muuallakin, mutta ne ilmeisesti ovat jääneet veden alle.
metsakeskus.1000039097 698 Uulan mylly 10002 12016 13180 11006 27007 431717.00000000 7392545.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039097 Sineettäjoen ns. Ylemmän kosken pohjoisrannalla 1750-luvulla oli yhteismylly, jonka osakkaina oli seitsemän ounasjokelaista ja seitsemän rovaniemeläistä talonpoikaa. Myllyn toiminta loppui vuonna 1951. Vuonna 1962 mylly lahjoitettiin Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:lle. Totto ry on huolehtinut myllyn kunnostuksesta talkootyönä. Myllyyn kuuluu joenmutkassa olevan niemen poikki kaivattu pääkanava sekä sen alapäässä ollut härkkimylly. Vesisäännöstelyä varten pääkanavaan rakennettiin kaksi sivukanavaa ja niihin sulkulaitteet. Perimätiedon mukaan samalla puolella jokea olisi ollut myös toinen härkkimylly. Myllyn pihapiiriin kuuluu myös myllärin asunto ”Myllypirtti”.
metsakeskus.1000039098 584 Iso Koirakangas 10002 12016 13175 11006 27009 388839.00000000 7019582.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039098 Tervahauta sijaitsee Iso-Koirakankaan eteläosassa moreenimaalla, aivan retkeilyreitin vierellä, sen länsipuolella. Länsipuolella virtaavaan Koirajokeen on matkaa 630 metriä. Tuoreella, kivikkoisella ja kuoppaisella kankaalla kasvava mäntyvaltainen puusto on yli 100 vuotiasta. Aluskasvillisuus koostuu sammalista ja varpukasveista. Tervahauta erottuu maastossa selkeästi. Haudan etelälounaaseen suuntaava halssiaukko erottuu noin 2,5 metriä pitkänä ja 1,2 metriä leveänä kaivantona. Tervahaudan halkaisija on noin 7,5 metriä ja syvyys noin 1,4 metriä. Reunojen/vallien leveys on noin 2 metriä. Haudan päällä kasvaa koivuja ja sen päälle on kaatunut iäkäs koivu, joka näyttää kasvaneen juuri haudan reunojen ulkopuolelle.
metsakeskus.1000039100 584 Koirakoski 10002 12016 13175 11006 27008 388195.00000000 7020818.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039100 Tervahauta sijaitsee moreenimaalla retkeilyreitistä noin 20 metriä länteen Koirajokeen viettävässä rinteessä Koirakosken itäpuolella. Tuoreella kankaalla kasvava koivu- ja kuusivaltainen puusto on iäkästä, lähes 200-vuotiasta. Paikalla on syvä maljamainen tervahauta, jonka halssiaukko suuntaa alarinteeseen eli lounaaseen. Tervahaudan halkaisija on noin 7,2 metriä ja haudan syvyys noin metri. Halssiaukko erottuu noin 3,7 metriä pitkänä, 1,3 metriä leveänä kaivantona, ja haudan reunalla sen syvyys on 1,5 metriä. Ainakin neljä iäkästä kuusta ja yksi kelottunut koivu sijaitsee haudan pohjoisreunan päällä. Eteläreunan päällä on muurahaispesä ja haudan päälle kaatunut puu. Ilmanottoaukko on nähtävissä aikankin halssin länsipuolella.
metsakeskus.1000039101 272 Topparbacka 10002 12001 13000 11006 27000 311959.00000000 7081374.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039101 Rakennuksen perusta sijaitsee Topparbackan länsirinteessä kivikkoisessa maastossa. Alueella kasvaa tiheää kuusivaltaista metsää. Paikalla on todennäköisesti asuinrakennuksen perusta jonka läpimitta on noin 5 metriä. Rakenteet ovat osittain sortuneet ja ne ovat paksun sammalkerroksen peitossa. Topparbackan lähiympäristössä on runsaasti asutushistoriallisia jäänteitä kuten kiviaitoja (Toparbackenin kohteet) sekä sotilastorpan jäänteet 1700-luvulta (Ratomossen).
metsakeskus.1000039102 211 Leipi 2 10002 12008 13000 11033 27018 343306.00000000 6815824.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039102 Metallinetsinnässä on maaliskuussa 2020 löytynyt kaapeliojan kaivussa liikutellusta maasta ihmishahmolla koristellun viikinkiajan skandinaavisen tasavarsisoljen katkelma ja todennäköinen hevosenkenkäsoljen katkelma (ks. alakohde). Ilppari ILM 13782.
metsakeskus.1000039104 790 Raessuontie 10007 12004 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039104 Rakennuksenjäännökset sijaitsevat pellon ja Raessuontien väliin jäävällä saarekkeella. Rakennuksenjäännös 5:stä (N 6818550,8 E 288962,5) oli havaittavissa rakennuksen nurkka. Rakennuksen koko on mahdollisesti ollut noin 3 x 3 m. Nurkan kohdalla oli havaittavissa kiviä ainakin kahdessa kerroksessa. Rakennuksenjäännös 6 (N 6818541,1 E 288971,3) koostuu kivijalasta ja tiilistä. Kivijalan lounaanpuoleisessa päässä on isohkoista lohkokivistä koottu nelikulmainen rakenne, mahdollisesti tulisijan perustus. Kivijalka jatkuu mahdollisesti tien reunaan saakka. Kyse voisi olla riihen perustuksesta. Rakennuksenperustukset ovat alueella, joka on merkitty vuoden 1792 tiluskarttaan (Wirzenius 1792) selväpiirteisenä saarekkeena, jota ei tämänkään jälkeen ole otettu viljelyskäyttöön. On mahdollista, että paikalla on ollut jo tiluskartan aikaan rakennuksia. Alueelle on merkitty rakennus vuoden 1910 senaatinkarttaan. Paikalle on merkitty laajahko ulkorakennus vuoden 1961 peruskarttaan, mutta ei enää sitä nuorempiin karttoihin. Vanhimpaan käytettävissä olevaan, vuonna 1916 laadittuun, tiluskarttaan on paikalle merkitty erillinen maa-alue, joka säännöllisen muotonsa perusteella viitannee tonttimaahan (Lindström 1916). Tontti on tavanomaista pihapiiriä huomattavasti pienempi, mutta sopii hyvin esimerkiksi riihen paikaksi.
metsakeskus.1000039105 790 Passinmäki 10007 12001 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039105 Uunin jäännös, joka koostuu pääosin tiilistä ja osin myös kivistä. Laajuus on 4 x 3,5 m ja korkeus 1,5 m. Noin viisi metriä uunin jäännöksestä alarinteeseen on noin neljän metrin pituinen suora jäännös vaatimatonta rakennuksen kivijalkaa, joka on koottu vaihtelevan muotoisista kivistä. Heti edellisen itäpuolella todettiin ilmeisen vaatimattoman kivijalan jäännös. Lännempänä, tien vieressä, on kellari, jonka päällä erottui vielä kattohuovan jäännöksiä. Paikalle on merkitty rakennuksia ensimmäisen kerran senaatin kartassa (1910) ja edelleen vuoden 1961 peruskartassa, joka kuvaa käytännössä 1950-luvun lopun asutustilannetta. Vuoden 1988 peruskartassa paikalle on merkitty vielä yksi lämmittämätön rakennus, ilmeisesti em. kellari. Vuoden 1847 pitäjänkartassa rakennuksia ei paikalla vielä ole, joten alueen asutus on mahdollisesti alkanut 1800-luvun loppupuolella. Käytettävissä olevista tiluskartoista ei selviä tilan tarkempi historia ja luonne.
metsakeskus.1000039106 790 Tuomisto 3 10007 12001 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039106 Peltoaukean luoteislaidan mäkialueella havaittiin kaksi rakennuksenjäännöstä. Rakennuksenjäännös 2 on mäen päällä olevista lohkokivistä koostuva 10 x 6 m kokoinen talousrakennuksen perustus kohdassa N 6818718,1 E 288828,6. Rakennuksenjäännös 3 on edellä mainitun kaakkoispuolella kohdassa N 6818696,1 E 288843,3. Paikalla on neljän nurkkakiven rajaama 6 x 8 m laajuinen rakennuksenjäännös, jonka keskellä on pönttöuunin raunio. Sen peltiosia oli edelleen näkyvissä. Rakennuksenjäännösten lounaispuoleisessa notkelmassa (N 6818670,2 E 288824,7) on joidenkin kymmenien metrien mittainen kiviaita, joka liittynee em. jäännöksiin. Asuinrakennus on merkitty vuoden 1910 senaatin karttaan ja vuoden 1961 peruskarttaan, joka kuvaa käytännössä 1950-luvun lopun asutustilannetta. Paikalle ei ole merkitty rakennuksia enää vuoden 1988 peruskarttaan. Vanhimpaan käytettävissä olevaan, vuonna 1916 laadittuun, tiluskarttaan ei ole merkitty rakennuksia tai pihapiirejä erillisillä karttamerkeillä (Lindström 1916). Siitä tai muusta käytettävissä olevasta maanmittaukseen liittyvästä asiakirja-aineistosta ei myöskään ilmene asutuksen luonne – onko kyseessä esimerkiksi ollut alun perin torppa.
metsakeskus.1000039108 211 Toljola 2 10002 12008 13000 11033 27018 343471.00000000 6815871.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039108 Kirkkojärven lasku-uoman eteläpuolelta, vesijättömaalta, on maaliskuussa 2020 löytynyt metallinetsinnässä turpeesta kokonainen viikinkiajan massiivinen kaularengas (kupariseosvartaista kierretty). Löytösyvyys 30 cm. Ilppari ILM 13561. Kohteessa on vähintään kaksi epämääräistä, ei-luonnollisen oloista maakumpua (n. 6 x 6 m) puron ja pellon välisellä ryteikköalueella. Löytökoordinaattien paikalla paksuhko turve/karike, alla harmaa hiekka/multa. Maannos samanlaista myös toisessa kumpareessa. Paljon juuria, mutta vähän kiviä. Paikalla ei ole tehty havaintoja rakenteista. Maa on huomattavasti kosteampaa kumpareiden ja puron välisellä kaistaleella.
metsakeskus.1000039109 746 Koppelonkoski 1 10007 12016 13151 11006 27009 382301.00000000 7067747.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039109 2012: Mosaiikkimaisema, jossa runsaasti pieniä kuivahkoja - tuoreita kankaita ja pieniä soita, jokivarsi. Metsätien pohjoispuolella 50 m Vääräjoesta itään on ns, pystymiilu, halkaisija valli mukaan lukien 14 m, vallin leveys n. 2 m ja korkeus n. 1 m. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä, rakenteet ovat rehevän aluskasvillisuuden peitossa. Pystymiilu, tyyppi tuli käyttöön 1930-luvulla. 2014: Kaksi pystymiilua vierekkäin: Miilu 1: Halkaisija 14 metriä, vallin leveys 2 metriä ja korkeus 1 metri. Miilu 2: Halkaisija 11 metriä, vallin leveys 1 metri ja korkeus 50 cm. Miilujen päällä kasvaa isoja mäntyjä, rakenteet ovat aluskasvillisuuden peitossa. Kyseessä kaksi pystymiilua, tyyppi tuli käyttöön 1900-luvun alussa. 2023: Saarivedentien pohjoispuolinen alue on avohakattu hiljattain. Aiemmissa inventoinneissa havaituista tien pohjoispuolisista miiluista havaittiin selkeänä yksi, kohteen varsinaisten koordinaattien kohdalta. Mittojensa puolesta (nopeasti arvioituna halkaisija jopa yli 14 m) kyseessä on edellisen inventointikertomuksen miilu 1. Toista hyvin säilynyttä miilua ei tien pohjoispuolelta paikallistettu. Sen sijaan havaittiin kahden muun miilun jäänteet. Yhden miilun vallin tai pohjan hiiltä havaittiin runsaasti Saarivedentien pohjoispuoleisen ojan pengerryksestä, suoraan tien pohjoispuolelta tavatusta säilyneestä miilusta etelään – tämä miilu saattaa olla jäänyt tielinjauksen tai sitä edeltäneen Eskolan metsäradan alle, tai sitten se on tuhoutunut hiljattain metsätöissä, jolloin kyseessä voisi olla edellisen inventoinnin miilu 2. Lisäksi Saarivedentien ja siitä etelään kulkevan ajopolun risteyksestä, välittömästi tien etelä- ja ajopolun itäpuolelta tavattiin kolmas, osittain säilynyt miilu. Kohteen aluerajausta on ehdotettu laajennettavaksi kattamaan nämä alakohteet.
metsakeskus.1000039111 790 Rantakoto 1 10002 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039111 Vanhan rajalinjan kohdalla (N 6825915 E 287943) on halkaisijaltaan noin 2 m kokoinen ja noin 25 cm korkuinen kasa 20–50 cm läpimittaisia kiviä. Jäännöstä on syytä pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä, mutta täyttä varmuutta kohteen lajista ei ole. Sijaintinsa perusteella kyseessä saattaa olla vanhan kylien välisen rajamerkin jäännökset. Toisaalta ei ole poissuljettua, että kyseessä olisi pellonraivaukseen liittyvä röykkiö. Lähistöä tutkittaessa ei kuitenkaan havaittu mitään muita pellonraivaukselta vaikuttavia kivikasoja. Edellisestä noin 7 m koilliseen, nykyisen Mouhijärventien ala-penkalla on kaatunut, betonista tehty, noin 40 cm korkuinen rajamerkki, jossa on merkintä ”18” (N 6825922 E 287951). Betoninen rajamerkki ei ole muinaisjäännös, mutta on merkillepantavaa, että siinä on sama ”18”-merkintä. (Ks. Sastamala Mouhijärven terveysaseman ympäristön asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2020)
metsakeskus.1000039113 980 Kahanpää (Kahanpää) Runsas 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039113 V. 1783 isojakokartalta paikannettu Kahanpään kylän Runsas (talo nro I) nimisen talon vanha tonttimaa. Paikannuksessa on tulkinnanvaraisuutta. Talo paikantuisi suurella todennäköisyydellä - topografia huomioon ottaen - peltoon Airilantien eteläpuolelle, nykyisen Aron talon koillispuolelle. Vanhaa karttaa voisi tulita myös laveammin niin että paikannus voisi ulottua Airilantien tuntumaan tai ulottuen hieman sen pohjoispuolelle. V. 1850 pitäjänkartalla tontti vaikuttaisi olevan vanhalla paikallaan, mutta 1914 tiluskartalla vanha tontti on peltoa ja talo (Heikkilä) on siirtynyt nykyiselle sijalleen. Vanha tonttimaa on hylätty 1800-luvun loppupuoliskolla Inventoinnin 2020 aikana paikalla käytäessä pelto oli ummessa, joskin kasvipeite talven jäljiltä matalaa ja harvaa, niin että pinnallisia havaintoja saattoi auttavasti tehdä. Maaperä paikalla on hienoaineksinen moreeni. Pelto oli kuiva ja sen maaperä kivikovaa, joten kairaamalla ei havaintoja saatu ja muutamassa maakaapelilinjalle tehdyssä koekuopassa ei havaittu mitään poikkeavaa. Rakenteita tms. jotka voisivat liittyä vanhaan tonttimaahan, ei havaittu.
metsakeskus.1000039114 541 Hovila 10002 12001 13015 11006 27024 605457.00000000 7049306.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039114 Historilliseen asuinpaikkaan liittyviä löytöjä Nurmeksen museon järjestämässä metallinetsintapahtumassa. Löydöt käsiteltävänä Museoviraston arkeologisissa kokoelmissa. Arkeologinen tarkastus puuttuu.
metsakeskus.1000039114 541 Hovila 10002 12001 13015 11006 27025 605457.00000000 7049306.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039114 Historilliseen asuinpaikkaan liittyviä löytöjä Nurmeksen museon järjestämässä metallinetsintapahtumassa. Löydöt käsiteltävänä Museoviraston arkeologisissa kokoelmissa. Arkeologinen tarkastus puuttuu.
metsakeskus.1000039117 402 Uotila 10001 12016 13175 11002 27000 521333.00000000 7021374.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039117 Tervahauta. Näkyy selkeänä rengasmaisena vallimuotona MML 5-pistepilvi laserkeilausaineistossa. Kohdetta ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039119 402 Sihvonlahti 10001 12016 13175 11002 27000 521216.00000000 7022539.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039119 Mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039120 280 Back 10007 12016 13175 11006 27000 210407.00000000 6971837.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039120 En tjärdal (storlek ?) vid en ägoväg. Utmärkt i terrängen med en skylt.
metsakeskus.1000039121 280 Videmark 10007 12016 13175 11006 27000 210698.00000000 6971312.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039121 En tjärdal, storlek 17m. Utmärkt i terrängen med en skylt.
metsakeskus.1000039122 280 Lundmark 10007 12016 13175 11006 27000 211242.00000000 6970379.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039122 En tjärdal, storlek 12 m. Utmärkt i terrängen med en skylt.
metsakeskus.1000039124 837 Haukisuo 1 10002 12001 13000 11019 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039124 Neljä kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa kvartsi-iskosta löytyi avokallion eteläpuoliselta rinteeltä. Löytöpaikalla on tasaisempi terassi (n. 20 leveä ja noin 50 m pitkä). Löytöpaikan eteläpuolella maasto alkaa viettää voimakkaammin etelään muodostaen muinaisen ”lahdenpohjukan” asuinpaikan eteläpuolelle. Maaperä paikalla on kivistä moreenia. Paikalla on tehty metsätöitä, joiden seurauksena maastoa on voimakkaasti muokattu. Iskokset löytyivät noin 10 m x 5 m alalta. Kohteen ympäristöä tarkastettiin laajalti kaivamalla 7 pientä koekuoppaa, mutta muualta ei iskoksia tai merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta löydetty. Paikalle kaivetuista koekuopista ei tehty havaintoa kulttuurikerroksesta, tosin maaperä on hyvin kivistä ja hankalaa kaivaa. Ilmeisesti kyseessä on hyvin pienialainen asuinpaikka, joka on ainakin osittain tuhoutunut metsätöissä.
metsakeskus.1000039125 280 Lundmark 2 10007 12016 13175 11006 27000 210063.00000000 6969941.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039125 En tjärdal, storlek 12 m. Utmärkt i terrängen med en skylt.
metsakeskus.1000039127 441 Muuronkangas 10002 12001 13010 11006 27000 533386.00000000 6763118.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039127 Hiekkapohjaisen Muuronkankaan eteläreunalla sijaitsee neliönmuotoinen, noin 3 x 3 m laajuinen matala maavalli. Kyseessä on oletettavasti tilapäisasumuksen sija. Sisäpuolen lattiapinta on n 30 cm valleja syvemmällä.
metsakeskus.1000039128 91 Iso Mustasaari 19 10007 12005 13000 11006 27009 388530.00000000 6669420.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039128 Sijaintipaikka on Suomenlinnassa Iso Mustasaaren itärannassa huoltolauttalaiturin tuntumassa. Hirsiarkkurakenne, joka löytyi rakennustyön yhteydessä heinäkuun lopussa 2020. Rakennetta ei entuudestaan tunnettu ja se vaurioitui pahoin rakennustyössä. Suuri osa rakenteesta nostettiin ruoppaamalla rannalle. Museovirasto teki tarkistuskäynnin kohteelle 6.8.2020. Rakenteesta otettiin ajoitusnäytteitä ja jatkoruoppausta valvottiin (Nordic Maritime Group). Hirsiarkun puut on kaadettu talvikaudella 1913-1914 ja puulaji on kuusi. Samalta rannalta löytyi myös irrallisia laivanhylyn rakenneosia, jotka ovat ehkä peräisin hylkykohteesta nro 2126, Iso Mustasaari 16.
metsakeskus.1000039129 790 Teukkula 10007 12001 13007 11006 27000 273232.00000000 6803827.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039129 Historiallisten karttojen perusteella Teukkulan kylä on sijainnut savipeltojen ympäröimällä mäellä viimeistään 1640-luvulta lähtien. Vuoden 1644 maakirjakartan mukaan kylän talot ovat sijainneet ryhmässä tai rivissä mäellä, mutta kartta ei ole riittävän tarkka, jotta sen perusteella voisi arvioida tarkkoja talonpaikkoja. Vuoden 1774 isojakokartta on huomattavasti tarkempi, ja siinä Teukkulan talotontit ovat sijainneet ryhmässä Rantapääntien suunnitellun maakaapelilinjan pohjoispuolisella mäellä. Isojakokartan asemoinnin perusteella maakaapelilinja ei ulotu aivan 1700-luvun kylätontille asti. Sama pätee 1800-luvun pitäjänkarttaan, jossa yksi kylän taloista on merkitty Rantapääntien maakaapelilinjan suunnitellun pohjoisen päätepisteen läheisyyteen, sen pohjoispuolelle. Talo on merkitty vielä vuoden 1907 senaatinkarttaan, mutta senkään perusteella talo ei ulotu suunnitellulle maakaapelilinjalle, vaan jää sen pohjoispuolelle. Senaatinkarttaan on merkitty vanhemmista kartoista puuttuva, uusi talo nykyisen Rantapääntien ja Jokisivuntien risteyksen pohjoispuolelle, jossa maakaapelilinja haarautuu. Vuoden 1911 tiluskarttaan ei kuitenkaan ole merkitty rakennuksia suunnitellun maakaapelilinjan kohdalle, ja sen perusteella risteyksessä ollut talo jää suunnitellusta maakaapelilinjasta sivuun. Vuoden 1961 peruskarttaan ei ole merkitty maakaapelilinjalle osuvia rakennuksia.
metsakeskus.1000039130 853 Makasiiniranta 10002 12016 13191 11006 27000 239444.00000000 6710433.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039130 Rantavyöhyke, jolla on sijainnut viimeistään 1743 ranta-aittoja ja varastomakasiineja. Rantamakasiinien takana on ollut maita erottanut raja-aita tai penger. Kauempana jokirannasta on ollut kaupungin peltoja. Koetutkimuksissa (maatutkaus, koekuopat), joita tehtiin aukion/puiston alueella ja rantakadun puistonpuoleisella jalkakäytävällä ei haivattu säilynyttä muinaisjäännöstä. Alueella havaittiin 1800-luvun lopun rakennusten kivijalkoja. Muinaisjäännöstä saattaa kuitenkin olla säilyneenä Rantakadun ajoradalla tai jokirantatöyryssä.
metsakeskus.1000039131 837 Lielahdenkatu 10002 12004 13054 11033 27018 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039131 Kohteeseen kuuluu yksi selkeä röykkiö (nro 1) ja kahdeksan todennäköistä röykkiötä tai kiveystä (2-9). Röykkiöille (1-9) on tyypillistä, että ne on koottu suurehkoista (halk. n. 20 – 50 cm) kivistä. Vaikuttaisi siltä, että maata ei röykkiöissä juurikaan ole. Kivistä yritettiin havainnoida porausjälkiä, mutta niitä ei havaittu. Rakenne 8 on kivillä täytetty kuoppa; kiveyksestä on saatu radiohiiliajoitus, joka ajoittaa kuopan viikinkiajalle.
metsakeskus.1000039131 837 Lielahdenkatu 10002 12009 13094 11033 27018 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039131 Kohteeseen kuuluu yksi selkeä röykkiö (nro 1) ja kahdeksan todennäköistä röykkiötä tai kiveystä (2-9). Röykkiöille (1-9) on tyypillistä, että ne on koottu suurehkoista (halk. n. 20 – 50 cm) kivistä. Vaikuttaisi siltä, että maata ei röykkiöissä juurikaan ole. Kivistä yritettiin havainnoida porausjälkiä, mutta niitä ei havaittu. Rakenne 8 on kivillä täytetty kuoppa; kiveyksestä on saatu radiohiiliajoitus, joka ajoittaa kuopan viikinkiajalle.
metsakeskus.1000039131 837 Lielahdenkatu 10002 12004 13049 11033 27018 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039131 Kohteeseen kuuluu yksi selkeä röykkiö (nro 1) ja kahdeksan todennäköistä röykkiötä tai kiveystä (2-9). Röykkiöille (1-9) on tyypillistä, että ne on koottu suurehkoista (halk. n. 20 – 50 cm) kivistä. Vaikuttaisi siltä, että maata ei röykkiöissä juurikaan ole. Kivistä yritettiin havainnoida porausjälkiä, mutta niitä ei havaittu. Rakenne 8 on kivillä täytetty kuoppa; kiveyksestä on saatu radiohiiliajoitus, joka ajoittaa kuopan viikinkiajalle.
metsakeskus.1000039132 441 Kuoppasaari 10002 12016 13175 11006 27000 533885.00000000 6763310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039132 Kuoppasaaren pohjoispäässä, harjanteella pienehkö tervahauta, jonka halkaisija on n 5 metriä.
metsakeskus.1000039133 564 Polviniitty NW 10002 12001 13000 11019 27012 440282.00000000 7234691.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039133 Haukiputaan Onkamon alueella Rajakankaan tien pohjoispuolella sijaitsevalla äestetyllä kangasharjanteella om pintahavaintojen perusteella pienialainen kivikautinen asuinpaikkapinta. Tuoreissa (2020 tarkastus) äestysurissa on havaittu muutamia kymmeniä kvartsi-iskoksia, sekä palaneiden kivien keskittymä, joka lienee peräisin hajonneesta liedestä. Pohjois-eteläsuuntaisen auinpaikkapinnan ala on noin 90 x 25 metriä. Selkein palaneiden kivien löytökohta on noin 30 metriä metsätiestä pohjoiseen. Kohde on löydettäessä ollut äestetty ja vahingoittunut.
metsakeskus.1000039134 494 Kalila 10002 12016 13170 11002 27000 451931.00000000 7191369.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039134 Kohde muodostuu yhteensä kuudestatoista kuoppajäännöksestä. Ne sijoittuvat Kalilan talon eteläpuolella sijaitsevalle metsäkankaalle siten, että yksi kuopparivistö noudattelee kankaan itäreunaa (kuopat 1-3 ja 7-9) toisen rivistön (kuopat 5-6 ja 11–16) suuntautuessa kuoppajäännöksen 5 kohdalta länteen hieman ympäristöstään kohoavan rantavallin (?) harjaa noudatellen. Kuoppajäännös 10 ei liity näistä kokonaisuuksista kumpaankaan vaan sijaitsee niistä hieman erillään välittömästi kankaan pohjoisreunalle kaivetun hiekkakuopan itäpuolella. Kuopat ovat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta pyöreitä, kuoppa 7 on soikea.
metsakeskus.1000039136 698 Pöyliön mylly 10002 12016 13180 11006 27008 445420.00000000 7372068.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039136 Kohteessa on kaksi 1800-luvun puolivälissä Pöyliön myllyn tarpeisiin rakennettua maapatoa. Näistä itäisempi on säännöstelypato, joka on edelleen toiminnassa. Se on pituudeltaan n. 100 m. Läntisempi pato on apupato, joka on pituudeltaan n. 80 m. Patojen rakentaminen aloitettiin 1855, niitä on sittemmin korotettu ja jkv. jatkettu. Kummankin padon voidaan perustellusti olettaa sisältävän huomattavan määrän alkuperäisiä 1800-luvun puolivälin rakenteita. Tilan isännän kertoman mukaan varsinaisia tarkkoja dokumentteja patojen rakenteista ei ole, mutta ainakin säännöstelypato on ilmeisesti hirsikehikkoinen kivi- ja maatäytöllä. Padot muodostavat yhdessä suojellun myllyn pihapiirin kanssa näyttävän ja historiallisesti tärkeän kokonaisuuden. Museoviraston määritelmien mukaisesti vanhojen vesimyllyjen ja niihin liittyvien rakenteiden jäännökset ovat puolestaan kiinteitä muinaisjäännöksiä.
metsakeskus.1000039137 689 Vähikkälä Ala-Kurronen 10002 12001 13016 11006 27005 612910.00000000 6791188.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039137 Vähikkälän kylän Ala-Kurrosen talon eteläpuolelta pellolta, harjanteen päältä on löytynyt metallinetsinnässä kaksi 1500-luvun rahaa. Vuoden 2020 tarkastuksessa löytökohdalle tehdyistä kahdesta lapionpistosta löytyi kyntökerroksen alta säilynyttä kulttuurikerrosta, palanutta ja nokista maata ja palanutta savea. Lisäksi koepistojen kyntökerroksessa esiintyy sirpaloitunutta kiveä, palanutta savea ja palamatonta luuta. Maanomistajan mukaan pellolta on tullut esiin runsaasti sirpaleista kiveä, jota on kerätty ja siirretty pois pellolta. Kurrosen tonttimaa on kuvattu vuoden 1777 geometrisessa kartassa jotakuinkin samalla paikalle kuin nykyisin. Pitäjänkartastossa talon tonttimaa on kuvattu pohjois-etelä-suunnassa pitkänomaiseksi ja nykyistä laajemmaksi harjanteella. 1500-luvun rahojen lisäksi peltoalueelta, sekä ojan länsi- että itäpuolelta, on löytynyt metallinetsinnässä useita rautakautisia löytöjä, mm Ethelred-kolikko. Vuoden 2020 tarkastuksen rautakautisina pidettyjen löytöjen löytökohdille kaivetuissa yksittäisissä koepistoissa ei havaittu kyntökerroksen alla säilynyttä kulttuurikerrosta.
metsakeskus.1000039137 689 Vähikkälä Ala-Kurronen 10002 12001 13016 11006 27006 612910.00000000 6791188.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039137 Vähikkälän kylän Ala-Kurrosen talon eteläpuolelta pellolta, harjanteen päältä on löytynyt metallinetsinnässä kaksi 1500-luvun rahaa. Vuoden 2020 tarkastuksessa löytökohdalle tehdyistä kahdesta lapionpistosta löytyi kyntökerroksen alta säilynyttä kulttuurikerrosta, palanutta ja nokista maata ja palanutta savea. Lisäksi koepistojen kyntökerroksessa esiintyy sirpaloitunutta kiveä, palanutta savea ja palamatonta luuta. Maanomistajan mukaan pellolta on tullut esiin runsaasti sirpaleista kiveä, jota on kerätty ja siirretty pois pellolta. Kurrosen tonttimaa on kuvattu vuoden 1777 geometrisessa kartassa jotakuinkin samalla paikalle kuin nykyisin. Pitäjänkartastossa talon tonttimaa on kuvattu pohjois-etelä-suunnassa pitkänomaiseksi ja nykyistä laajemmaksi harjanteella. 1500-luvun rahojen lisäksi peltoalueelta, sekä ojan länsi- että itäpuolelta, on löytynyt metallinetsinnässä useita rautakautisia löytöjä, mm Ethelred-kolikko. Vuoden 2020 tarkastuksen rautakautisina pidettyjen löytöjen löytökohdille kaivetuissa yksittäisissä koepistoissa ei havaittu kyntökerroksen alla säilynyttä kulttuurikerrosta.
metsakeskus.1000039137 689 Vähikkälä Ala-Kurronen 10002 12001 13016 11006 27007 612910.00000000 6791188.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039137 Vähikkälän kylän Ala-Kurrosen talon eteläpuolelta pellolta, harjanteen päältä on löytynyt metallinetsinnässä kaksi 1500-luvun rahaa. Vuoden 2020 tarkastuksessa löytökohdalle tehdyistä kahdesta lapionpistosta löytyi kyntökerroksen alta säilynyttä kulttuurikerrosta, palanutta ja nokista maata ja palanutta savea. Lisäksi koepistojen kyntökerroksessa esiintyy sirpaloitunutta kiveä, palanutta savea ja palamatonta luuta. Maanomistajan mukaan pellolta on tullut esiin runsaasti sirpaleista kiveä, jota on kerätty ja siirretty pois pellolta. Kurrosen tonttimaa on kuvattu vuoden 1777 geometrisessa kartassa jotakuinkin samalla paikalle kuin nykyisin. Pitäjänkartastossa talon tonttimaa on kuvattu pohjois-etelä-suunnassa pitkänomaiseksi ja nykyistä laajemmaksi harjanteella. 1500-luvun rahojen lisäksi peltoalueelta, sekä ojan länsi- että itäpuolelta, on löytynyt metallinetsinnässä useita rautakautisia löytöjä, mm Ethelred-kolikko. Vuoden 2020 tarkastuksen rautakautisina pidettyjen löytöjen löytökohdille kaivetuissa yksittäisissä koepistoissa ei havaittu kyntökerroksen alla säilynyttä kulttuurikerrosta.
metsakeskus.1000039137 689 Vähikkälä Ala-Kurronen 10002 12001 13016 11006 27008 612910.00000000 6791188.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039137 Vähikkälän kylän Ala-Kurrosen talon eteläpuolelta pellolta, harjanteen päältä on löytynyt metallinetsinnässä kaksi 1500-luvun rahaa. Vuoden 2020 tarkastuksessa löytökohdalle tehdyistä kahdesta lapionpistosta löytyi kyntökerroksen alta säilynyttä kulttuurikerrosta, palanutta ja nokista maata ja palanutta savea. Lisäksi koepistojen kyntökerroksessa esiintyy sirpaloitunutta kiveä, palanutta savea ja palamatonta luuta. Maanomistajan mukaan pellolta on tullut esiin runsaasti sirpaleista kiveä, jota on kerätty ja siirretty pois pellolta. Kurrosen tonttimaa on kuvattu vuoden 1777 geometrisessa kartassa jotakuinkin samalla paikalle kuin nykyisin. Pitäjänkartastossa talon tonttimaa on kuvattu pohjois-etelä-suunnassa pitkänomaiseksi ja nykyistä laajemmaksi harjanteella. 1500-luvun rahojen lisäksi peltoalueelta, sekä ojan länsi- että itäpuolelta, on löytynyt metallinetsinnässä useita rautakautisia löytöjä, mm Ethelred-kolikko. Vuoden 2020 tarkastuksen rautakautisina pidettyjen löytöjen löytökohdille kaivetuissa yksittäisissä koepistoissa ei havaittu kyntökerroksen alla säilynyttä kulttuurikerrosta.
metsakeskus.1000039139 739 Kytösaari 10007 12004 13043 11006 27000 530220.00000000 6774750.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039139 Kytösaaren etelärinteellä, saareen kulkevan metsäautotien pohjoispuolella on kaksi kivistä kallion kylkeen rakennettua kellaria. Pienempi kellari on ollut holvattu. Isompi saattaa olla toiminut myös navettana tai asumuksena. Vuonna 1999 paikalla suorituissa tutkimuksissa kellareita tyhjennettiin sortuneista irtokivistä ja kaivettiin. Löytöinä saatiin mm rautanauloja ja rautapadan kappaleita, joista ainakin yhdessä on kyrillisiä kirjaimia. Metsäautotien eteläpuolella on lisäksi matalaa kiviaitaa.
metsakeskus.1000039140 739 Eerikkapenkereenvalli 10002 12011 13107 11006 27007 532018.00000000 6799700.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039140 Partakoskentien varressa, lähellä Mikkelin rajaa sijaitsevan neliönmuotoisen linnoitusvallin koko on 17 x 17 metriä. Valli on 3 metriä paksu ja sitä ympäröi noin 2 metriä leveä vallihauta. Vallin korkeus ulkoapäin on noin 1,8 metriä ja sisältä metrin. Luoteisreunan vallin sisäpuoleisella sivulla on noin 1,6 metriä leveä ja 30 cm korkea tasanne ja koillisreunan sisäpuoleisella sivulla 4 metriä leveä ja 30 cm korkea tasanne. Leveämpi tasanne on mahdollisesti tykkiä varten tehty. Tykkien ampumasuunta olisi ollut suunnattu koilliseen. Linnoiterakennelma aukeaa kaakkoon, missä on 3 metriä leveä oviaukko, jota suojaa koillis- ja kaakkoisreunalta L-kirjaimen muotoinen valli. Maasto on kivistä, mutta rakenteen maavalleissa kiviä ei ole käytetty. Vuoden 2018 inventoinnin aikaan kohde sijaitsi hakkuuaukealla. Metsäkone oli osittain vaurioittanut valleja.
metsakeskus.1000039141 420 Pieni-Malli 10002 12016 13175 11002 27000 566787.00000000 6941926.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039141 Pinei-Malli -saaren länsipäässä kaksi komeaa ja hyvin säilynyttä tervahautaa.
metsakeskus.1000039142 108 Iso-Matalusjärvi 10002 12004 13051 11006 27000 308443.00000000 6827247.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039142 Pirkkalan ja Hämeenkyrön pitäjien välinen rajamerkki näkyy vuonna 1765 laaditussa isojakokartassa. Todennäköisesti paikalla sijaitseva raja on hyvin vanha, mahdollisesti keskiaiakainen, sillä se on merkittynä 1650-luvun puoliväliin ajoittuvassa Ylä-Satakunnan kartassa. Samasta rajapisteestä on lähtenyt etelään Pirkkalan kahden kylän - Korvolan ja Haaviston - välinen raja. Rajapiste on sijainnut Iso-Matalusjärven itärannalla, kivisen niemen kärjessä. Vuonna 1953 laaditussa peruskartassa kosteikon keskellä on vielä pieni avovesialue, mutta nykykartalta se puuttuu. Kivisen niemen kärjessä, laidunmaan reunassa, on noin 2 x 2 m kokoinen rajamerkki, jolla on korkeutta noin metri. Kiviraunio on muodoltaan karkeasti suorakaide ja siihen kuuluu neljä pystykiveä. Korkeutta rakenteella on noin 0,5 metriä.
metsakeskus.1000039144 108 Jyrälä 10002 12004 13051 11006 27000 307064.00000000 6831998.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039144 Etelään viettävässä rinteessä sekametsässä on rajamerkki. Rajamerkin koko on 2,5 m x 1,7 m. Kyseessä on kekomainen kiviraunio, jonka keskellä on pystykivi. Rakenteen korkeus on noin 0,7 metriä. Rajamerkki sijaitsee Mahnalan ja Lemmakkalan kylien välisellä rajalinjalla ja se on merkitty vuonna 1765 laadittuun isojakokarttaan. Rajamerkin eteläpuolella kuusikossa on lähde.
metsakeskus.1000039145 108 Honkala 10002 12016 13180 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039145 Vuoden 1786 isojakokarttaan on paikalle merkitty vesimylly. Paikalla havaittiin maastossa rakennettua ja osin kivettyä myllyuomaa noin 20 metrin matkalla. Varsinaista myllyrakennuksen jäännöstä ei paikannettu, mutta ilmeisesti se on sijainnut joen yli johtavan sillan kupeessa, vaikka selkeää myllylampea paikalla ei ole. Ilmeisesti mylly on ollut käytössä vielä 1900-luvun alkupuolella, sillä mylly on merkitty vuoden 1929 karttaan. Paikalla on vuoden 1955 peruskartan mukaan ollut saha. Kohteen ympäristössä on myös peltoja vuona 1786, mutta ei selkeää asuinpaikkaa. Inventoinnin yhteydessä myllyn ympäristöä tarkasteltiin mahdollisen asuinpaikan paikantamiseksi, mutta sitä ei löydetty. Todennäköisesti vanhin asutus on sijannut nykyisen Honkalan talon paikalla.
metsakeskus.1000039149 108 Laitila Salminus 10007 12001 13013 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039149 Salminus on Laitilan vanha torppa, joka sijaitsee laidunniittyjen ympäröimänä metsän keskellä erillään muusta alueen asutuksesta. Paikalla on muutama vuoraamaton hirsirakennus, joiden perusteella pihapiiri voidaan yhä hahmottaa. Tila on ollut asumaton vuodesta 1967. Nykyisin pihapiiri on suurelta osin autioitunut, lukuun ottamatta harmaantunutta aittaa tontin kaakkoisosassa ja luoteisosan talousrakennusta. Tontin pohjoisosassa on kivinen portinpylväs (P = 6836293 I = 302699), jonka korkeus on noin 1,5 metriä. Tontin itäosassa on avokallio, jonka päällä on rakennuksen kivisen perustuksen jäännökset (sijainti P = 6836276 I = 302720). Perustuksen koko on noin 5 x 5 metriä. Tontin lounaislaidassa on peltoraunio, jonka pituus on noin 10 metriä ja leveys noin 2 metriä. Raunioon kuuluu muutamia hyvin suuria pellolta nostettuja kiviä (rakenteen pohjoispää: P = 6836265; I = 302689). Tontin länsilaidalla on lohkottuja kiviä, tiilen ja laastipaloja noin 7 x 5 metriä kokoisella alueella (P = 6836275 I = 302695). Paikalla on todennäköisesti sijainnut kellarillinen rakennus, mutta sen tarkka muotoa ei voi päätellä. Kasan korkeus on noin 1 m.
metsakeskus.1000039150 108 Kalkumäki Ahrola 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039150 Kalkunmäki mainitaan 1540 maakirjassa. Kylän 10 talosta ainoastaan Ahrola sijaitsee inventointialueella. Arholan isojako on toteutettu vuosina 1796/1801. Kalkunmäen Ahrolan talonpaikka on sijainnut nykyisellä paikalla isojaosta lähtien. Ahrolan talo mainitaan maakirjassa vuodelta 1540. Pihapiiri on asuttu rakennettu. Rajaus on tehty vuoden 1801 isojakokartan mukaan.
metsakeskus.1000039151 108 Mahnala 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039151 Kylään kuului 1540-luvulla 11 taloa. Vanhimmat talot ovat Äkkönen, Heiskala, Kurittu eli Nikkilä, Hinkka, Innala, Kujala, (VII, yhdistetty Kauppilaan), Rautia, Kauppila, Vähä-Kauppila eli Kotti, Tala eli Talakara. Mahnala mainitaan vuonna 1540 laaditussa maakirjassa ja se on varmasti perustettu jo varhain. Nykyisin kyläkeskuksen maalla sijaitsee Iso-Kauppilan ja Seppälän talot. Vielä 1900-luvun alussa tonttimaalla sijaitsivat Kotti ja Hinkka nimiset talot. Nykyisin tonttimaalla sijaitsee toimiva maatila ja se on kauttaaltaan hoidettua pihapiiriä. Kylätontin länsipuolella sijaitsee Kotti niminen muinaisjäännös, jonka alueella on ilmeisesti kylään kuuluneita historiallisen ajan rakenteita.
metsakeskus.1000039152 108 Mahnala Nikkilä 10007 12001 13007 11006 27000 302654.00000000 6832239.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039152 Nikkilä on Mahnalan kylän tila Mahnalanharjun rinteessä. Mahnalan kylään kuului 1540-luvulla 11 taloa. Nikkilä on osa neljän tilan muodostamaa tiivistä kokonaisuutta (Nikkilä, Mäki-Kauppila, Yli-Rautia ja Annala).
metsakeskus.1000039153 108 Laitilan talotontti 10007 12001 13015 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039153 Laitilan yksinäistila mainitaan vuoden 1540-43 maakirjassa. Nimismiestalona se oli jo v. 1540 vapaa karjaverosta, ja samasta syystä taloa ei ole maakirjassa 1544, 1546 ja 1552. Asuinpaikka sijoittuu nykyisin asutun talon pihapiiriin. Rajaus on tehty vuoden 1705 kartan perusteella. Laitilan talo pohjoispuoliset pellot pintapoimittiin inventoinnin yhteydessä; havaintona mainitaan muutama nuorehko posliinin ja tiilen pala pellon yläosasta talon läheisyydestä. Talon isäntää haastateltiin tarkastuksen yhteydessä. Saatujen tietojen mukaan alueella on liikkunut metallinilmaisinharrastajia, jotka eivät ole tehneet merkittäviä havaintoja.
metsakeskus.1000039154 108 Lemmakkala Rikala 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039154 Ensimmäiset maininnat Rikalasta ovat 1500-luvun alkupuolelta. Rikala mainitaan yksinäistilana vuoden 1558 maakirjassa, mutta yleensä se luettiin Lemmakkalaan. Lemmakkalan Rikalan kaksi taloa on merkitty vuonna 1792 laadittuun Lemmakkalan isojakokarttaan. Talon pihapiiri on nykyisin asuttu ja rakennettu.
metsakeskus.1000039158 49 Pappilankylä Pieni Lehtisaari 2 10002 12013 13129 11006 27007 375750.00000000 6665080.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039158 Villa Zilliacuksesta n. 50 m. itään on kalliopiirroksia kahdessa ryhmässä. Pidemmässä tekstissä lukee: "1753 antog Prosten Elias Caiander 2nne Huushåld Estar till åboer på denna Öö då blefwo i Julii månad boningsrumm här anlagde. 1760 uppsattes 3rumsbyggnad med wälfd källare och en Kryddgård." Tästä kirjoituksesta noin 30 cm alaoikealle on hakattu päällekkäin kolme kolmen kirjaimen ryhmää: "AGL, FSCs, IAL". Piirtokirjoituksen terminus post quem on siis 1760. Sen löysi arkkitehti Viktor Sucksdorff 1870-luvulla. Piirtokirjoitus dokumentoi tilanne 1700-luvun keskivaiheilla, jolloin kalasaaliit Uudenmaan rannikolla olivat laihoja, ja alettiin perustaa kalastajatorppia joita asutettiin virolaisilla ja ahvenanmaalaisilla kalastajilla, jotka hallitsivat merikalastuksen. Lehtisaarten kalastajayhdyskunta oli ensimmäinen tällainen Espoon saaristossa, ja ylipäätään Keskiuudellamaalla.
metsakeskus.1000039161 151 Somerokallio 10002 12004 13052 11002 27000 221555.00000000 6900950.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039161 Somerokallion laella on laaja pirunpelto, johon on kaivettu erikokoisia kuoppia. Pirunpellon itälaidassa on kaksi halkaisijaltaan noin viisimetristä, melko tasapohjaista ja pyöreää/soikeaa kuoppaa, joiden syvyys on noin 0.5-1 m. Kuoppia ei ole kaivettu kalliopintaan asti. Näistä noin 30 m etelään sijaitsee halkaisijaltaan noin puolitoistametrinen, suppilomainen kuoppa, jonka syvyys on noin 0.5 m. Pirunpellossa on myös muita, pienempiä ja epämääräisempiä kuoppia. Ajoitus ja funktio tuntemattomia. Suurimmissa kuopissa kasvavien kituliaiden mäntyjen perusteella kuoppien vähimmäisikä on noin sata vuotta. Kotuksen nimiarkistoon tallennetun tiedon mukaan Somerokallion pirunpelto on tunnettu myös nimellä Pirunhauta.
metsakeskus.1000039162 832 Sarvi Pitkäniemi 10001 12001 13000 11033 27000 588657.00000000 7275247.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039162 Metallinetsinnässä on Sarvi-järven Pitkäniemen kärjestä elokuussa 2020 löytynyt 6 - 10 cm syvyydestä poikkiteräinen nuolenkärki, leikattu kuparipellin pala ja pieni metallirengas (ks. alakohteet). Maaperässä havaittiin luunpalasia. Ilppari ILM 16362. Vaatii lisäselvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039162 832 Sarvi Pitkäniemi 10001 12001 13000 11010 27000 588657.00000000 7275247.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039162 Metallinetsinnässä on Sarvi-järven Pitkäniemen kärjestä elokuussa 2020 löytynyt 6 - 10 cm syvyydestä poikkiteräinen nuolenkärki, leikattu kuparipellin pala ja pieni metallirengas (ks. alakohteet). Maaperässä havaittiin luunpalasia. Ilppari ILM 16362. Vaatii lisäselvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039163 398 Vesijärven satamarata 10002 12005 13067 11006 27008 426470.00000000 6762125.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039163 Vesijärven satamarata ja siitä nykyisin jäljellä oleva ratapohja on Suomen vanhimpaan rataverkkoon kuuluva kohde. Satamarata rakennettiin samassa yhteydessä Riihimäki-Pietari-radan Lahden osuuden kanssa vuosina 1868 - 69. Sen ja vuonna 1871 valmistuneen Vääksyn kanavan myötä mahdollistui tavara- ja matkustusreitti Päijänteeltä Suomenlahdelle. Keski-Suomen, Helsingin ja Pietarin yhteyksien kasvattama liikenne vaikutti omalta osaltaan Lahden kasvamiseen ensin kauppalaksi vuonna 1878 ja myöhemmin vuonna 1905 itsenäiseksi kaupungiksi. Liikennöinti radalla lopetettiin 1980-luvulla, minkä jälkeen se purettiin Vesijärven asemalta Salpausselän seisakkeelle asti.
metsakeskus.1000039165 305 Kenttärata Vanttajan asema-alue 10007 12005 13067 11006 27027 605650.00000000 7309340.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039165 Paikalla on Hyrynsalmelta Kuusamon Vanttajaan johtaneen kenttäradan asema-alue Vanttajassa. Radan ovat rakentaneet saksalaiset sotavankityövoimaa käyttäen vuosina 1942-1944. Suomi ja Neuvostoliitto allekirjoittivat aselevon 4.9.1944, jonka seurauksena saksalaisten joukkojen tuli poistua Suomesta. Vetäytyessään Kiestingin suuntaan saksalaiset hävittivät kenttäradan asemat ja sillat. Kiskot purettiin sodan jälkeen ja luovutettiin ns. saksalaisomaisuutena Neuvostoliittoon Alueella ovat sijainneet asemarakennukset ja rehuasema Kuusamo F (Futterbahnkof), jonka kautta kuljetettiin rehua Saksan Lapin armeijan käytössä olleille hevosille ja muulelille (yht. noin 35 000 eläintä). Asema-alueella on leveyttä 18 metriä radan valleista mitattuna. Kohteen länsipäässä lähellä Järvelän tilaa metsäautotien kohdalla on noin kymmenen ajokelvotonta autoa sekä muuta metalli jätettä. Kenttäradan alue on edelleen avointa maastoa. Radan molemmin puolin on mäntyvaltaista sekametsää. Kohteen itäpäässä, Korentokankaan aluerajauksen kohdalla asema-alue ilmeisesti loppuu ja kapeampi rataosuus alkaa. Kapeampi rataosuus on noin 5 metriä leveä ja jatkuu selvänä asema-alueen päästä noin 30 metriä lounaaseen kohti Korentokankaan parkkipaikkaa Kohde liittyy välittömästi itäpuolellaan olevaan Korentokankaan salpalinjaan, joka kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin sisältyen myös Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000039167 280 Westermark 10007 12016 13175 11006 27000 210571.00000000 6969943.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039167 En tjärdal (diam. 12 m) vid Gyttjeviksvägen. Utmärkt i terrängen med en skylt.
metsakeskus.1000039168 280 Granås 10007 12016 13175 11006 27000 207518.00000000 6969737.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039168 En tjärdal (diam. 12 m) mellan två gångstigar som leder till Taklaxvägen och Bjurbäckvägen. Utmärkt i terrängen med en skylt.
metsakeskus.1000039170 280 Vesterlund 10007 12016 13175 11006 27000 208372.00000000 6967928.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039170 En tjärdal, storlek 17 meter. Utmärkt i terrängen med en skylt.
metsakeskus.1000039171 535 Kusiaisenkangas 10001 12016 13175 11006 27000 406880.50000000 7090387.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039171 Peruskartalla ja vinovalovarjosteessa erottuu tervahauta metsäautotien itäpuolella. Halkaisija noin 19 metriä ja halssi laskee kaakkoon.
metsakeskus.1000039173 604 Pikku-Makkara 10001 12004 13054 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039173 Röykkiö on soikeanmuotoinen ja kooltaan pienehkö; sen pituus on itä-länsisuunnassa 5,5 metriä, leveys pohjois-eteläsuunnassa 3,30 metriä ja korkeus 75 cm. Röykkiön kivet ovat sekä kulmikkaita että pyöreitä, kivien halkaisijan ollessa keskimäärin 20–30 cm. Röykkiö on sammaloitunut ja sitä ympäröi nuorista puista muodostunut ryteikkö. Röykkiön välittömästä läheisyydestä löytyi myös modernia jätettä. Muotonsa puolesta röykkiö voisi olla esihistoriallinen, mutta sorakuopan läheisyys viittaa kuitenkin nuorempaan ajoitukseen; kivet voivat liittyä soranottoon viereisellä sorakuopalla historiallisella ajalla.
metsakeskus.1000039174 604 Iso Naistenjärvi 10007 12005 13063 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039174 Hirsistä koottu laituri sijaitsee koillis-lounaissuuntaisesti järven vesirajassa ja se koostuu kolmesta hirrestä/tukkipuusta. Laiturin pään muodostaa kapeampi poikkipuu, joka sijaitsee järven vesirajassa. Poikkipuun päihin on kiinnitetty hirsien suuntaisesti puusta työstetyt rimat, jotka tukevat rakennetta. Tukirimat ovat painuneet maan alle. Laiturirakennelman leveys on 75 cm, pituus 170 cm ja hirsien poikkileikkaus noin 25 cm. Rakenteensa puolesta kyseeseen voisi tulla myös veneen vetopaikka, mutta pään poikkipuussa ei näy veneiden vedosta aiheutuneita kulumajälkiä. Järvellä ei näkynyt veneitä. Hirret ovat hieman lahonneet ja kohde on sammaloitunut. Puurakenne on painunut osittain maan alle. Näkyviä kiinnikkeitä tai nauloja ei ole.
metsakeskus.1000039176 977 Meralanhauta 10002 12016 13175 11006 27000 397042.00000000 7101611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039176 Säilynperän kylältä n. 5 km koilliseen, Vasaman metsätiestä n. 250 m luoteeseen. Alueella kasvaa varttunutta kuusimetsää. Paikalla on n. 18 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi lounaaseen, päällä kasvaa harvasti puustoa. Lähistöltä ei tehty havaintoja tervapirtistä. Koillis- itäpuolella on liikuttu metsäkoneella, ja siellä on myös isoja tuulenkaatojen aiheuttamia kuoppia, ja mahdollinen paikalla ollut pirtin jäännös on voinut edellisistä johtuen tuhoutua.
metsakeskus.1000039177 837 Onkiniemi 10007 12013 13127 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039177 Kaiverrus 1 löytyy tasaisen kallionkielekkeen reunasta. Kaiverruksen vieressä on pieni 40 cm korkea pystyseinämä. Kaiverrus on hieman epäselvä, mutta tulkinnan mukaan siihen on kirjoitettu 1/7. Kaiverruksen korkeus on noin 9 cm ja kokonaispituus 16 cm. Kaiverrus 2 sijaitsee loivasti länteen viettävällä kalliolla, ensimmäisestä kaiverruksesta noin 8 metriä lounaaseen. Kaiverruksessa on tulkinnan mukaan kirjaimet U F sekä niiden alapuolella vuosiluku 1924. Kaiverrus 3 sijaitsee puolestaan muutaman metrin päässä kaiverrus 2:sta, ja siksi sille ei ole mitattu omaa koordinaattitietoa. Kaiverruksessa on tulkinnan mukaan havaittavissa kirjaimet S L. Kaiverrus 4 sijaitsee noin 8 metrin päässä koillisessa ensimmäisestä kaiverruksesta mitattuna sekä muutamien metrien päässä vesirajasta laiturin läheisyydessä. Kaiverruksen kohdalla kallio viettää loivasti koilliseen. Kaiverruksessa erottuu kirjaimet K A. 1. Kaiverrus 1: x=6 823 251, y=326 168, z=95 m mpy, korkeus arvioitu peruskartasta 2. Kaiverrus 2 ja 3: x=6 823 248, y=326 161, z=95 m mpy, korkeus arvioitu peruskartasta 3. Kaiverrus 4: x= 6 823 267, y= 326 203, z=95 m mpy, korkeus arvioitu peruskartasta
metsakeskus.1000039178 615 Röyvänvaara 10001 12016 13175 11006 27000 516855.00000000 7267265.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039178 Paikalla on Lidar-aineiston perusteella suhteellisen kookas tervahauta, jonka itäreuna mahdollisesti vaurioitunut metsäautotietä tehtäessä. Kohdetta ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039181 143 Kovelahdenkoski 10002 12016 13180 11006 27006 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039181 Vuonna 1632 Kovelahden myllyvero perustui 20 tynnyrin vuotuiseen jauhatukseen. Kovelahden mylly oli jauhatusmääriltään pienimpiä. 1800-luvun alun isojaossa niemen kärkeen sijoittuva kylän yhteinen myllytontti on erotettu omaksi tontiksi. Varsinaiselle myllytontille on merkitty kolme myllyä. Kosken uoma erilainen kuin nykyään. Koskessa oli pato, koska vesioikeus käsitteli 1803 patoamisen aiheuttamia haittoja. 1800-luvun alussa koskessa oli yhteismyllyn lisäksi Isotalon, Vähätalon ja Ohramäen torpan myllyt sekä Mäkkylän osatalon. Kovelahden kosken mylläristä on ensimmäisiä mainintoja 1880-luvulta. Vanhalla myllynpaikalla havaittiin kolmessa kohdassa aikaisempaan mylly- ja sahatoimintaan liittyviä jäännöksiä kolmessa kohdassa. Muutoin 1900-luvu suuret muutokset olivat muokanneet merkittävästi maisemaa. Nykyisin paikalla sijaitseva Tuomisen mylly- ja saharakennukset on rakennettu 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja kosken mutkaan. Voima penkereen päällä olevalle myllylle, sahalle ja höyläämölle saadaan niemen poikki kaivetusta maanalaisesta kanavasta. Kanavan rakentaminen niemen läpi on voimakkaasti muokannut maisemaa. Rakenteet: 1. Myllyn kivijalka N = 6870311 E = 281416 Paikalla on pohjois-etelä suuntaisen myllykanavan tai uoman jäännökset sekä uoman päälle kootun suokulmaisen rakennuksen luonnonkivinen perustus. Rakennuksen perustuksen koko on noin 6 metriä x 4 metriä. Rakennuksen perustus ajoittunee 1800-luvulle. Paikalla ei ole havaittu myllynkiveä tai muuta selkeästi myllyyn viittaavaa rakennetta, mutta ilmeisesti rakenteen läpi on aikanaan virrannut vesi. 2. Myllyn ja sahan jäännös N = 6870284 E = 281327 Alueen ensimmäisen sahan rakenteista tai niiden sijainnista ei ole tarkkaa tietoa. Vuoden 1988 inventoinnissa julkaistun kartan mukaan saha oli aluksi kosken pohjoisrannalla ja siirrettiin myöhemmin kosken niemen päälle ja alarinteeseen. Voima otettiin niemen poikki rakennetusta maanalaisesta kanavasta. Saha paloi 1960-luvulla, nykyinen saharakennus on 1980-luvulta. Vanhemman sahan sijainti merkitty karttaan numerolla 2 (ks. Ikaalinen, Kovelahdenkosken myllyt ja vesirakenteet, arkeologinen ja maisemaselvitys 2019 ). Kokonaisuuteen kuului saha, mylly ja vesikanava. Paikalla havaittiin purettujen betonirakenteiden jäännöksiä sekä vesikanavan jäänteitä muutaman kymmenen metrin matkalla. 3. Mahdollinen myllyn jäännös N = 6870246 E = 281348 Paikalla on säilynyt kosken rannassa tasattu alue. Kohteen pohjoisreuna on suora. Tasatun alueen koko on noin 5 m x 3 m. Nykyinen jokiuoma on noin 2 metriä rakenteesta pohjoiseen. Paikalla on ilmeisesti ollut myös vesikanava, joka on myöhemmin jäänyt käytöstä. Paikalle on merkitty mylly vuoden 1833 karttaan. Jäännökset eivät ole kovinkaan selkeät. 4. Pato N = 6870314 E = 281304 Todennäköisesti 1920-luvulla rakennettu myllypato, joka on yhä nykyisin käytössä. Betoni ja kivirakenne. Rakenteen leveys on noin 5 metriä ja pituus 25 metriä. Todennäköisesti Kovelahden vanhin mylly on aikanaan sijainnut padon paikalla. Joen ja kosken uittokäytöstä ei ole säilynyt selkeitä merkkejä, uittoon viittaa vain padon pienempi aukko. Maastotarkastus tehtiin marraskuussa 2019, jolloin koskessa virtasi runsaasti vettä ja havainnointi oli hankalaa. 5. Kivettyjä uomia ja raivauskivikoita Entisellä myllyalueella on kauttaaltaan muokattu eri aikakausien tarpeisiin. Veden ohjaamiseksi on uomia kaivettu ja kivetty sekä kiviä nostettu uomien reunoille raivauskivikoiksi. 6. 1980-luvulla oikaistu myllykanavan uoma ja kivikasoja Myllyrakennuksesta kohti koillista johtaa noin 40 metriä pitkä ja 4 metriä leveä vesiuoma. Uoma on peruskarttojen perusteella kaivettu 1980-luvulla. Uoman reunoilla on raivauskivikoita.
metsakeskus.1000039181 143 Kovelahdenkoski 10002 12016 13180 11006 27007 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039181 Vuonna 1632 Kovelahden myllyvero perustui 20 tynnyrin vuotuiseen jauhatukseen. Kovelahden mylly oli jauhatusmääriltään pienimpiä. 1800-luvun alun isojaossa niemen kärkeen sijoittuva kylän yhteinen myllytontti on erotettu omaksi tontiksi. Varsinaiselle myllytontille on merkitty kolme myllyä. Kosken uoma erilainen kuin nykyään. Koskessa oli pato, koska vesioikeus käsitteli 1803 patoamisen aiheuttamia haittoja. 1800-luvun alussa koskessa oli yhteismyllyn lisäksi Isotalon, Vähätalon ja Ohramäen torpan myllyt sekä Mäkkylän osatalon. Kovelahden kosken mylläristä on ensimmäisiä mainintoja 1880-luvulta. Vanhalla myllynpaikalla havaittiin kolmessa kohdassa aikaisempaan mylly- ja sahatoimintaan liittyviä jäännöksiä kolmessa kohdassa. Muutoin 1900-luvu suuret muutokset olivat muokanneet merkittävästi maisemaa. Nykyisin paikalla sijaitseva Tuomisen mylly- ja saharakennukset on rakennettu 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja kosken mutkaan. Voima penkereen päällä olevalle myllylle, sahalle ja höyläämölle saadaan niemen poikki kaivetusta maanalaisesta kanavasta. Kanavan rakentaminen niemen läpi on voimakkaasti muokannut maisemaa. Rakenteet: 1. Myllyn kivijalka N = 6870311 E = 281416 Paikalla on pohjois-etelä suuntaisen myllykanavan tai uoman jäännökset sekä uoman päälle kootun suokulmaisen rakennuksen luonnonkivinen perustus. Rakennuksen perustuksen koko on noin 6 metriä x 4 metriä. Rakennuksen perustus ajoittunee 1800-luvulle. Paikalla ei ole havaittu myllynkiveä tai muuta selkeästi myllyyn viittaavaa rakennetta, mutta ilmeisesti rakenteen läpi on aikanaan virrannut vesi. 2. Myllyn ja sahan jäännös N = 6870284 E = 281327 Alueen ensimmäisen sahan rakenteista tai niiden sijainnista ei ole tarkkaa tietoa. Vuoden 1988 inventoinnissa julkaistun kartan mukaan saha oli aluksi kosken pohjoisrannalla ja siirrettiin myöhemmin kosken niemen päälle ja alarinteeseen. Voima otettiin niemen poikki rakennetusta maanalaisesta kanavasta. Saha paloi 1960-luvulla, nykyinen saharakennus on 1980-luvulta. Vanhemman sahan sijainti merkitty karttaan numerolla 2 (ks. Ikaalinen, Kovelahdenkosken myllyt ja vesirakenteet, arkeologinen ja maisemaselvitys 2019 ). Kokonaisuuteen kuului saha, mylly ja vesikanava. Paikalla havaittiin purettujen betonirakenteiden jäännöksiä sekä vesikanavan jäänteitä muutaman kymmenen metrin matkalla. 3. Mahdollinen myllyn jäännös N = 6870246 E = 281348 Paikalla on säilynyt kosken rannassa tasattu alue. Kohteen pohjoisreuna on suora. Tasatun alueen koko on noin 5 m x 3 m. Nykyinen jokiuoma on noin 2 metriä rakenteesta pohjoiseen. Paikalla on ilmeisesti ollut myös vesikanava, joka on myöhemmin jäänyt käytöstä. Paikalle on merkitty mylly vuoden 1833 karttaan. Jäännökset eivät ole kovinkaan selkeät. 4. Pato N = 6870314 E = 281304 Todennäköisesti 1920-luvulla rakennettu myllypato, joka on yhä nykyisin käytössä. Betoni ja kivirakenne. Rakenteen leveys on noin 5 metriä ja pituus 25 metriä. Todennäköisesti Kovelahden vanhin mylly on aikanaan sijainnut padon paikalla. Joen ja kosken uittokäytöstä ei ole säilynyt selkeitä merkkejä, uittoon viittaa vain padon pienempi aukko. Maastotarkastus tehtiin marraskuussa 2019, jolloin koskessa virtasi runsaasti vettä ja havainnointi oli hankalaa. 5. Kivettyjä uomia ja raivauskivikoita Entisellä myllyalueella on kauttaaltaan muokattu eri aikakausien tarpeisiin. Veden ohjaamiseksi on uomia kaivettu ja kivetty sekä kiviä nostettu uomien reunoille raivauskivikoiksi. 6. 1980-luvulla oikaistu myllykanavan uoma ja kivikasoja Myllyrakennuksesta kohti koillista johtaa noin 40 metriä pitkä ja 4 metriä leveä vesiuoma. Uoma on peruskarttojen perusteella kaivettu 1980-luvulla. Uoman reunoilla on raivauskivikoita.
metsakeskus.1000039181 143 Kovelahdenkoski 10002 12016 13180 11006 27008 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039181 Vuonna 1632 Kovelahden myllyvero perustui 20 tynnyrin vuotuiseen jauhatukseen. Kovelahden mylly oli jauhatusmääriltään pienimpiä. 1800-luvun alun isojaossa niemen kärkeen sijoittuva kylän yhteinen myllytontti on erotettu omaksi tontiksi. Varsinaiselle myllytontille on merkitty kolme myllyä. Kosken uoma erilainen kuin nykyään. Koskessa oli pato, koska vesioikeus käsitteli 1803 patoamisen aiheuttamia haittoja. 1800-luvun alussa koskessa oli yhteismyllyn lisäksi Isotalon, Vähätalon ja Ohramäen torpan myllyt sekä Mäkkylän osatalon. Kovelahden kosken mylläristä on ensimmäisiä mainintoja 1880-luvulta. Vanhalla myllynpaikalla havaittiin kolmessa kohdassa aikaisempaan mylly- ja sahatoimintaan liittyviä jäännöksiä kolmessa kohdassa. Muutoin 1900-luvu suuret muutokset olivat muokanneet merkittävästi maisemaa. Nykyisin paikalla sijaitseva Tuomisen mylly- ja saharakennukset on rakennettu 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja kosken mutkaan. Voima penkereen päällä olevalle myllylle, sahalle ja höyläämölle saadaan niemen poikki kaivetusta maanalaisesta kanavasta. Kanavan rakentaminen niemen läpi on voimakkaasti muokannut maisemaa. Rakenteet: 1. Myllyn kivijalka N = 6870311 E = 281416 Paikalla on pohjois-etelä suuntaisen myllykanavan tai uoman jäännökset sekä uoman päälle kootun suokulmaisen rakennuksen luonnonkivinen perustus. Rakennuksen perustuksen koko on noin 6 metriä x 4 metriä. Rakennuksen perustus ajoittunee 1800-luvulle. Paikalla ei ole havaittu myllynkiveä tai muuta selkeästi myllyyn viittaavaa rakennetta, mutta ilmeisesti rakenteen läpi on aikanaan virrannut vesi. 2. Myllyn ja sahan jäännös N = 6870284 E = 281327 Alueen ensimmäisen sahan rakenteista tai niiden sijainnista ei ole tarkkaa tietoa. Vuoden 1988 inventoinnissa julkaistun kartan mukaan saha oli aluksi kosken pohjoisrannalla ja siirrettiin myöhemmin kosken niemen päälle ja alarinteeseen. Voima otettiin niemen poikki rakennetusta maanalaisesta kanavasta. Saha paloi 1960-luvulla, nykyinen saharakennus on 1980-luvulta. Vanhemman sahan sijainti merkitty karttaan numerolla 2 (ks. Ikaalinen, Kovelahdenkosken myllyt ja vesirakenteet, arkeologinen ja maisemaselvitys 2019 ). Kokonaisuuteen kuului saha, mylly ja vesikanava. Paikalla havaittiin purettujen betonirakenteiden jäännöksiä sekä vesikanavan jäänteitä muutaman kymmenen metrin matkalla. 3. Mahdollinen myllyn jäännös N = 6870246 E = 281348 Paikalla on säilynyt kosken rannassa tasattu alue. Kohteen pohjoisreuna on suora. Tasatun alueen koko on noin 5 m x 3 m. Nykyinen jokiuoma on noin 2 metriä rakenteesta pohjoiseen. Paikalla on ilmeisesti ollut myös vesikanava, joka on myöhemmin jäänyt käytöstä. Paikalle on merkitty mylly vuoden 1833 karttaan. Jäännökset eivät ole kovinkaan selkeät. 4. Pato N = 6870314 E = 281304 Todennäköisesti 1920-luvulla rakennettu myllypato, joka on yhä nykyisin käytössä. Betoni ja kivirakenne. Rakenteen leveys on noin 5 metriä ja pituus 25 metriä. Todennäköisesti Kovelahden vanhin mylly on aikanaan sijainnut padon paikalla. Joen ja kosken uittokäytöstä ei ole säilynyt selkeitä merkkejä, uittoon viittaa vain padon pienempi aukko. Maastotarkastus tehtiin marraskuussa 2019, jolloin koskessa virtasi runsaasti vettä ja havainnointi oli hankalaa. 5. Kivettyjä uomia ja raivauskivikoita Entisellä myllyalueella on kauttaaltaan muokattu eri aikakausien tarpeisiin. Veden ohjaamiseksi on uomia kaivettu ja kivetty sekä kiviä nostettu uomien reunoille raivauskivikoiksi. 6. 1980-luvulla oikaistu myllykanavan uoma ja kivikasoja Myllyrakennuksesta kohti koillista johtaa noin 40 metriä pitkä ja 4 metriä leveä vesiuoma. Uoma on peruskarttojen perusteella kaivettu 1980-luvulla. Uoman reunoilla on raivauskivikoita.
metsakeskus.1000039181 143 Kovelahdenkoski 10002 12016 13180 11006 27009 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039181 Vuonna 1632 Kovelahden myllyvero perustui 20 tynnyrin vuotuiseen jauhatukseen. Kovelahden mylly oli jauhatusmääriltään pienimpiä. 1800-luvun alun isojaossa niemen kärkeen sijoittuva kylän yhteinen myllytontti on erotettu omaksi tontiksi. Varsinaiselle myllytontille on merkitty kolme myllyä. Kosken uoma erilainen kuin nykyään. Koskessa oli pato, koska vesioikeus käsitteli 1803 patoamisen aiheuttamia haittoja. 1800-luvun alussa koskessa oli yhteismyllyn lisäksi Isotalon, Vähätalon ja Ohramäen torpan myllyt sekä Mäkkylän osatalon. Kovelahden kosken mylläristä on ensimmäisiä mainintoja 1880-luvulta. Vanhalla myllynpaikalla havaittiin kolmessa kohdassa aikaisempaan mylly- ja sahatoimintaan liittyviä jäännöksiä kolmessa kohdassa. Muutoin 1900-luvu suuret muutokset olivat muokanneet merkittävästi maisemaa. Nykyisin paikalla sijaitseva Tuomisen mylly- ja saharakennukset on rakennettu 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja kosken mutkaan. Voima penkereen päällä olevalle myllylle, sahalle ja höyläämölle saadaan niemen poikki kaivetusta maanalaisesta kanavasta. Kanavan rakentaminen niemen läpi on voimakkaasti muokannut maisemaa. Rakenteet: 1. Myllyn kivijalka N = 6870311 E = 281416 Paikalla on pohjois-etelä suuntaisen myllykanavan tai uoman jäännökset sekä uoman päälle kootun suokulmaisen rakennuksen luonnonkivinen perustus. Rakennuksen perustuksen koko on noin 6 metriä x 4 metriä. Rakennuksen perustus ajoittunee 1800-luvulle. Paikalla ei ole havaittu myllynkiveä tai muuta selkeästi myllyyn viittaavaa rakennetta, mutta ilmeisesti rakenteen läpi on aikanaan virrannut vesi. 2. Myllyn ja sahan jäännös N = 6870284 E = 281327 Alueen ensimmäisen sahan rakenteista tai niiden sijainnista ei ole tarkkaa tietoa. Vuoden 1988 inventoinnissa julkaistun kartan mukaan saha oli aluksi kosken pohjoisrannalla ja siirrettiin myöhemmin kosken niemen päälle ja alarinteeseen. Voima otettiin niemen poikki rakennetusta maanalaisesta kanavasta. Saha paloi 1960-luvulla, nykyinen saharakennus on 1980-luvulta. Vanhemman sahan sijainti merkitty karttaan numerolla 2 (ks. Ikaalinen, Kovelahdenkosken myllyt ja vesirakenteet, arkeologinen ja maisemaselvitys 2019 ). Kokonaisuuteen kuului saha, mylly ja vesikanava. Paikalla havaittiin purettujen betonirakenteiden jäännöksiä sekä vesikanavan jäänteitä muutaman kymmenen metrin matkalla. 3. Mahdollinen myllyn jäännös N = 6870246 E = 281348 Paikalla on säilynyt kosken rannassa tasattu alue. Kohteen pohjoisreuna on suora. Tasatun alueen koko on noin 5 m x 3 m. Nykyinen jokiuoma on noin 2 metriä rakenteesta pohjoiseen. Paikalla on ilmeisesti ollut myös vesikanava, joka on myöhemmin jäänyt käytöstä. Paikalle on merkitty mylly vuoden 1833 karttaan. Jäännökset eivät ole kovinkaan selkeät. 4. Pato N = 6870314 E = 281304 Todennäköisesti 1920-luvulla rakennettu myllypato, joka on yhä nykyisin käytössä. Betoni ja kivirakenne. Rakenteen leveys on noin 5 metriä ja pituus 25 metriä. Todennäköisesti Kovelahden vanhin mylly on aikanaan sijainnut padon paikalla. Joen ja kosken uittokäytöstä ei ole säilynyt selkeitä merkkejä, uittoon viittaa vain padon pienempi aukko. Maastotarkastus tehtiin marraskuussa 2019, jolloin koskessa virtasi runsaasti vettä ja havainnointi oli hankalaa. 5. Kivettyjä uomia ja raivauskivikoita Entisellä myllyalueella on kauttaaltaan muokattu eri aikakausien tarpeisiin. Veden ohjaamiseksi on uomia kaivettu ja kivetty sekä kiviä nostettu uomien reunoille raivauskivikoiksi. 6. 1980-luvulla oikaistu myllykanavan uoma ja kivikasoja Myllyrakennuksesta kohti koillista johtaa noin 40 metriä pitkä ja 4 metriä leveä vesiuoma. Uoma on peruskarttojen perusteella kaivettu 1980-luvulla. Uoman reunoilla on raivauskivikoita.
metsakeskus.1000039182 280 Nybjörk 10007 12016 13175 11006 27000 208881.00000000 6966838.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039182 En tjärdal (diam. 16 m) på norra sidan av Taklaxvägen. Utmärkt i terrängen med en skylt.
metsakeskus.1000039183 280 Vägar 10007 12016 13175 11006 27000 207809.00000000 6964338.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039183 En tjärdal, storlek 14 meter. Utmärkt i terrängen med en skylt.
metsakeskus.1000039189 426 Siikakosken suisteet 10002 12015 13146 11006 27009 615168.00000000 6944714.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039189 Kohteet sijaitsevat Liperin Taipaleenjoen Siikakoskessa kummallakin puolella nykyistä maantiesiltaa. Kyseessä ovat tukkien uittamisen ohjaamista varten tehdyt suisteet (uittorakenne). Pääkohde (1000039189) sijaitsee nykyisen maantiesillan länsipuolella. Kohde on rakennettu päällekkäin ladotuista kivistä kylmämuuraamalla ilmeisesti vuonna 1912. Suiste on pituudeltaan noin 95 metriä ja leveydeltään 2-3 metriä ja korkeus joenpohjasta on noin 70-80 cm. Suisteessa on useita aukkoja, jotka on tehty 1990-luvun kalataloudellisissa kunnostustöissä. Suisteen päältä on raivattu siellä ollutta puustoa ja suisteen rakenne onkin nykyään helpommin havaittavissa ja ymmärrettävissä osana koskialueen uittohistoriaa ja monipuolista kulttuuriperintöä. Puuston raivaaminen myös suojelee kohdetta. Suisteet tarkastettiin Museoviraston toimesta ensimmäistä kertaa vuonna 2013 ja kohteita vietiin rekisteriin. Vuoden 2020 vedenalaisinventoinnissa (Rami Kokko, ARK Sukellus, 2020, Liperin Taipaleenjoen Siikakosken arkeologinen vedenalaisinventointi) kohdetietoja täydennettiin, jotta saatiin paremmat kohdekuvailu- ja rajaustiedot mahdollisia kalataloudellisia kunnostuksia varten.
metsakeskus.1000039189 426 Siikakosken suisteet 10002 12015 13146 11006 27009 615168.00000000 6944714.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039189 Kohteet sijaitsevat Liperin Taipaleenjoen Siikakoskessa kummallakin puolella nykyistä maantiesiltaa. Kyseessä ovat tukkien uittamisen ohjaamista varten tehdyt suisteet (uittorakenne). Pääkohde (1000039189) sijaitsee nykyisen maantiesillan länsipuolella. Kohde on rakennettu päällekkäin ladotuista kivistä kylmämuuraamalla ilmeisesti vuonna 1912. Suiste on pituudeltaan noin 95 metriä ja leveydeltään 2-3 metriä ja korkeus joenpohjasta on noin 70-80 cm. Suisteessa on useita aukkoja, jotka on tehty 1990-luvun kalataloudellisissa kunnostustöissä. Suisteen päältä on raivattu siellä ollutta puustoa ja suisteen rakenne onkin nykyään helpommin havaittavissa ja ymmärrettävissä osana koskialueen uittohistoriaa ja monipuolista kulttuuriperintöä. Puuston raivaaminen myös suojelee kohdetta. Suisteet tarkastettiin Museoviraston toimesta ensimmäistä kertaa vuonna 2013 ja kohteita vietiin rekisteriin. Vuoden 2020 vedenalaisinventoinnissa (Rami Kokko, ARK Sukellus, 2020, Liperin Taipaleenjoen Siikakosken arkeologinen vedenalaisinventointi) kohdetietoja täydennettiin, jotta saatiin paremmat kohdekuvailu- ja rajaustiedot mahdollisia kalataloudellisia kunnostuksia varten.
metsakeskus.1000039190 108 Hiidenlahti 10002 12001 13000 11019 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039190 Kevään 2020 havainnot: Kyröskosken itärannalta Hiidenlahdesta saatiin kivikautiseen asuinpaikkaan viittavia löytöjä. Etelään viettävältä pellolta löydettiin kvartsi-iskoksia ja palaneen luun kappaleita noin 25 x 15 m kokoiselta alueelta. Paikalla on loivapiirteinen terassi, jossa maaperä on karkeahkoa hiekkaa. Löydöt rajautuivat pohjoisessa kynnetyn pellon laitaan. Kyntämättömälle alueelle (löytöalueen pohjois-luoteispuolelle voimajohtolinjan alle) tehtiin kolme koekuoppaa, joissa maaperä 10-20 cm paksun multakerroksen alla oli hiekka. Muinaisjäännöksen aluerajaus perustuu pellolla näkyvään hiekkaisempaan alueeseen sekä siitä saatuihin löytöihin. Paikalta otettiin talteen kaksi kvartsiiskosta ja kolme palaneen luun palaa, jotka talletetaan Museoviraston kokoelmiin (KM 42626: 1-2, diar. 28.4.2020). Näiden lisäksi paikoilleen peltoon jätettiin kolme havaittua kvartsi-iskosta. Alueen topografian perusteella asuinpaikka saattaa jatkua myös keväällä 2020 havaitun alueen pohjoispuolen kyntämättömälle alueelle.
metsakeskus.1000039191 108 Suosaari 10002 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039191 Paikalla sijaitsee noin 15 x 10 m kokoinen kumpare, joka kohoaa sitä ympäröivästä ojitetusta ja metsitetystä suosta korkeimmillaan hieman yli metrin. Kumpareen itäreunalla kasvaa ympäristön muita puita selvästi vanhempi käkkärämänty, jonka rungon koillislaidalla erottuu epäselvästi ja osin umpeen kasvaneena kaiverrus/pilkka. Kumpareen länsilaidalta havaittiin noin 2 x 2 m kokoinen matala kivilatomus (max. 30 cm). Latomus on romahtanut, eikä sen kivistä huomattu kaiverruksia. Latomuksen lounais- ja luoteispuolilla, noin kahden metrin etäisyydellä siitä, on kaksi tätä pienempää ja epämääräisempää kivikasaa, joiden keskeltä törröttää ruosteiset rautatangot. Kyseessä on mitä ilmeisimmin vanhan sähköpylvään haruksen tuet. Suosta kohoava kumpare sijoittuu nykyisen voimajohtokäytävän itäpuolelle siten, että kumpareen länsilaidalta havaittu kivilatomus on osin käytävän puolella. Kohteen muinaisjäännösrajaus pitää sisällään edellä kuvatut kivilatomuksen ja käkkärämännyn sekä suosta kohoavan kumpareen "suosaaren".
metsakeskus.1000039192 832 Valkeisenharju 10001 12001 13000 11033 27000 587372.00000000 7273924.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039192 Metallinetsinnässä on Valkeisenharjulta, runsaan 40 metrin päässä Valkeinen-järven pohjoisrannasta, löytynyt elokuussa 2020 poikkiteräinen nuolenkärki sekä alakohteiksi merkityt ison veitsen katkelma ja leikattu kuparipellin pala. Löytösyvyys 10 - 15 cm. Maaperässä havaittiin hiiltä. Ilppari ILM 16397. Vaatii lisäselvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039192 832 Valkeisenharju 10001 12001 13000 11010 27000 587372.00000000 7273924.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039192 Metallinetsinnässä on Valkeisenharjulta, runsaan 40 metrin päässä Valkeinen-järven pohjoisrannasta, löytynyt elokuussa 2020 poikkiteräinen nuolenkärki sekä alakohteiksi merkityt ison veitsen katkelma ja leikattu kuparipellin pala. Löytösyvyys 10 - 15 cm. Maaperässä havaittiin hiiltä. Ilppari ILM 16397. Vaatii lisäselvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039193 108 Samelusjärvi NW 10002 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039193 Samelusjärven luoteispuolelta, noin 63 m rantaviivasta havaittiin noin 1,3 x 1,3 m kokoinen laonnut kivilatomus. Korkeutta latomuksella on alle 40 cm. Muutaman kiven pinnasta puhdistettiin vuoden 2020 inventoinnin yhteydessä sammalta, mutta havaintoja hakkauksista ei tuolloin tehty. Kivilatomus on suurella todennäköisyydellä rajamerkki. Paikalla on ollut jo isojaon aikaan kahden kylän välinen raja. Muinaisjäännösalue pitää sisällään latomuksen suoja-alueineen. Latomus sijaitsee voimajohtokäytävän kohdalla.
metsakeskus.1000039194 108 Isoniittu 1 10002 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039194 Isoniitun luoteispäästä, metsän puolelta, havaittiin laossa olevia lohkokiviä. Kivet ovat noin 1,5 x 1 m kokoisella alalla ja niitä havaittiin paikalta kolme kappaletta. Kivien pintaa puhdistettiin vuoden 2020 inventoinnin aikana sammaleesta, mutta niistä ei tuolloin havaittu hakkauksia. Kivet sijaitsevat nykyisen kiinteistörajan kulmapisteellä. Isojakokartoilla (1785 ja 1792) paikalla on kulkenut Sarkkilan ja Mahnalan kylien välinen mutkitteleva rajalinja. Havaitut lohkokivet tulkittiin laonneeksi rajamerkiksi ja kohde kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kohteen muinaisjäännösalue pitää sisällään lohkokivet suoja-alueineen. Kohteen ja voimajohtolinjan välinen etäisyys on noin 40metriä.
metsakeskus.1000039195 108 Isoniittu 2 10002 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039195 Isoniitun luoteisosan eteläpuolen metsästä löydettiin kivinen rajamerkki. Rajamerkki on matala, noin 1,3 x 1,3 m kokoinen kivilatomus, joka on aivan ilmeisesti laonnut paikoilleen. Kivien pintaa puhdistettiin vuoden 2020 inventoinnin aikana sammaleesta, jolloin yhden kiven pinnasta erottui hakkaus "207". Rajamerkki sijoittuu nykyiselle kiinteistörajalle. Paikalla on ollut kahden kylän välinen rajalinja jo isojaon laatimisen aikaan (Sarkkila ja Mahnala), ja kyseiseltä paikalta on lähtenyt Mahnalan kylänpuoleinen tilusraja kohti etelälounasta. Isojakokartalla tilusraja on merkitty numerolla "58"..
metsakeskus.1000039196 108 Kallion talo 10007 12001 13013 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039196 Turkkilanjärvenojan pohjoispuolella, Timin kylän länsilaidalla, sijaitsee autioitunut pihapiiri. Paikalla on noin 5 x 8 metrin kokoisen rakennuksen raunio, jonka keskellä on rauennut tiiliuuni. Rakennus on ollut kiviperustainen ja sen seinustoilla on näkyvissä pahoin lahonneita hirsiä. Pihapiiristä havaittiin päärakennuksen lisäksi kolmen muun pienemmän rakennuksen rauniot (talousrakennuksia?), joista parhaiten säilyneessä oli vielä havaittavissa yhdeksän lahonnutta ja rauennutta hirsikertaa. Timin isojakokartalla (1805) paikalle on merkitty pieni lato tms. yksittäinen rakennus. Vuoden 1848 pitäjänkartalla paikalle ei ole rakennuksia, eikä myöskään 1910 senaatinkartalla. Vuoden 1927 pitäjänkartalla paikalla on Kallion talo. Myös 1955 peruskartalla paikalla on Kallio -niminen talo sekä kolme piharakennusta. Vuoden 1982 peruskartalla paikalla on kolme kylmäksi merkittyä rakennusta vailla nimeä. Vuoden 1993 peruskartalla paikalla on yksi nimeämätön kylmä rakennus. Nykyiselle maastokartalla paikka on merkitty metsämaaksi. Pihapiirin pohjoislaidalla on isojaon laatimisen aikaan kulkenut Timin ja Vännin kylän välinen raja. Rajalinjaa tarkastettiin vuoden 2020 inventoinnin yhteydessä, mutta havaintoja vanhoista rajamerkeistä ei saatu: rajapisteillä ei ollut mitään tai niillä oli nykyaikaisen metalliset rajapyykit. Karttatarkastelun perusteella paikalla ollut Kallion talo on siis perustettu vuoteen 1920 mennessä, kuitenkin vuoden 1910 jälkeen.
metsakeskus.1000039198 936 Ohtola 1 10002 12011 13114 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039198 Paikalla sijaitsee 1. maailmansodan maalinnoitus. Lounais-koillissuuntaisen, pitkänomaisen maakumpareen pohjois-, etelä- ja itäreunaoilla on taisteluhautoja sekä ampumapesäkkeiksi ja/tai miehistönsuojakorsuiksi tulkittavia rakenteita.
metsakeskus.1000039199 441 Kaidansalmi 10002 12013 13128 11019 27000 531315.00000000 6759680.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039199 Kalliomaalaus sijaitsee Kokonniemen länsilaidalla, Jaakonniemen eteläpuolella Kaidansalmessa muutaman metrin korkuisessa kallioseinämässä, joka kohoaa kohtisuoraan vedestä. Pyöreähkön kalliolohkon keskellä, noin 110 cm korkeudella veden pinnasta erottuu heikko värijälki. Kyseessä on mahdollisesti oikealle katsova, sivusta kuvattu ihmishahmo, jonka korkeus on noin 18 cm. Ihmisen käsi suuntaa ylöspäin ja pää on maalattu vartaloa leveämmin. Alhaalla jäkälä haittaa jalkojen asennon hahmottamista. Punaista on myös muualla kalliossa, mutta se lienee luontaista.
metsakeskus.1000039199 441 Kaidansalmi 10002 12013 13128 11040 27000 531315.00000000 6759680.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039199 Kalliomaalaus sijaitsee Kokonniemen länsilaidalla, Jaakonniemen eteläpuolella Kaidansalmessa muutaman metrin korkuisessa kallioseinämässä, joka kohoaa kohtisuoraan vedestä. Pyöreähkön kalliolohkon keskellä, noin 110 cm korkeudella veden pinnasta erottuu heikko värijälki. Kyseessä on mahdollisesti oikealle katsova, sivusta kuvattu ihmishahmo, jonka korkeus on noin 18 cm. Ihmisen käsi suuntaa ylöspäin ja pää on maalattu vartaloa leveämmin. Alhaalla jäkälä haittaa jalkojen asennon hahmottamista. Punaista on myös muualla kalliossa, mutta se lienee luontaista.
metsakeskus.1000039201 280 Österholm 10007 12016 13175 11006 27000 204980.00000000 6968832.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039201 En tjärdal, storlek 12 meter. Utmärkt i terrängen med en skylt.
metsakeskus.1000039202 280 Enlund 10007 12016 13175 11006 27000 205090.00000000 6968478.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039202 En tjärdal som ligger på rån, storlek 17 meter. Utmärkt i terrängen med en skylt.
metsakeskus.1000039203 475 Nörrgjutan 10007 12016 13182 11006 27000 222162.00000000 6983727.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039203 Matala ja laaja koivua sekä kuusta kasvava kivikko samalla kiinteistöllä sijaitsevan viljelystä poistuneen pellon länsipuolella. Kiviä on kerätty heikon kohouman reunaan mahdollisesti siinä jo olleen rantakivikon jatkeeksi.
metsakeskus.1000039204 759 Kujanpää 10002 12016 13175 11006 27000 361279.00000000 6975276.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039204 Tervahauta sijaitsee matalan mäen kaakkoisrinteellä voimajohtokäytävällä aivan tien pohjoispuolella. Haudan halkaisija on 12 m ja kuopan syvyys 0,8 m; halssi suuntautuu itään, se on sortunut. Tervahaudan eteläreuna on tien rakentamisen yhteydessä tuhoutunut.
metsakeskus.1000039205 759 Kaunisto 10002 12016 13175 11006 27000 358567.00000000 6965019.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039205 Tervahauta sijaitsee Marjonperän kylän kaakkoispuolella matalan mäen länsirinteellä. Haudan halkaisija on 15 m ja kuopan syvyys 0,7 m; halssi suuntautuu länteen, se on sortunut.
metsakeskus.1000039206 5 Niskakangas 10002 12016 13175 11006 27000 357092.00000000 6991315.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039206 Tervahauta sijaitsee hiekkaisella kangassaarekkeella rämeen keskellä, pääosin taimikkoa. Haudan halkaisija on 10 m ja kuopan syvyys 0,5 m; halssi suuntautuu koilliseen, se on sortunut.
metsakeskus.1000039207 475 Mossaliden 10007 12016 13182 11006 27000 227066.00000000 6990211.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039207 Suuri kranssimainen röykkiö todennäköisesti nykyisiä peltoja ennen käytössä olleella tasaisella kaistaleella. Kivet on kerätty kiintokiven ympärille. Röykkiön lähellä on matala kivivalli ja sen pohjoispuolella kulkee oja.
metsakeskus.1000039208 759 Mäntyaho 10007 12004 13042 11006 27000 361078.00000000 6975590.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039208 Paikalle on merkitty 1846 pitäjänkarttaan talo. Kohdalla on nyt talousrakennus. Noin 10 m maantieltä itään pihatien eteläpuolella on melko kokonaan täytetty kaivo. Sen halkaisija on 1,3 m ja se on kylmämuurattu.
metsakeskus.1000039208 759 Mäntyaho 10007 12001 13016 11006 27000 361078.00000000 6975590.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039208 Paikalle on merkitty 1846 pitäjänkarttaan talo. Kohdalla on nyt talousrakennus. Noin 10 m maantieltä itään pihatien eteläpuolella on melko kokonaan täytetty kaivo. Sen halkaisija on 1,3 m ja se on kylmämuurattu.
metsakeskus.1000039210 226 Syrjänmäki 10002 12011 13119 11006 27026 394371.00000000 6974259.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039210 Kohteessa on ensimmäisen maailmansodan venäläisten rakennuttamia vallihautoja, ampumapesäkkeitä ja lintaaseja. Rakentamisaika vuodet 1916-1917. Vallihaudat sijaitsevat Roninmäellä, Syrjänmäellä, Lauttamäellä ja Lehtomäellä.
metsakeskus.1000039211 272 Uusilampi 2 10002 12016 13175 11006 27000 347075.00000000 7071418.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039211 Tervahauta sijaitsee hietakankaalla noin 170m Uusilammesta länteen. Tervahaudan läpimitta on noin 10 metriä ja halssi on haudan luoteisreunassa. Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan.
metsakeskus.1000039212 5 Timmerpakanmäki 2 10007 12001 13014 11006 27000 334226.00000000 6986984.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039212 Historiallisen torpan jäännös. Torppa on merkitty 1840-luvun pitäjänkarttaan, jossa näkyy myös torpan pellot. Torpan uunin jäännökset löydettiin kuusien ja katajien välistä. Turpeen alta paljastui palaneiden kivien muodostama lähes suorakaiteen muotoinen uunirakennelma. Sen pohjois- ja länsireuna rajautuvat selvästi seinärakenteisiin, muut reunat ovat vaikeasti hahmoteltavissa. Uunin koko on noin 2 x 2 m ja korkeus noin 40 cm. Torpan eteläpuoli on osittain tuhoutunut pellonlaajennuksessa. Torpan länsipuolella on kaksi halkaisijaltaan metrin suuruista kiveä, jotka saattavat olla rakennuksen nurkkakiviä.
metsakeskus.1000039213 143 Kujansuu 10002 12008 13000 11033 27000 290846.00000000 6863477.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039213 Alueelta on metallinetsinnässä löytynyt useampi myöhäisrautakautinen esine. Löydöt viittaavat mahdolliseen kalmistoon.
metsakeskus.1000039214 698 Paljakkalaki 10001 12004 13051 11006 27000 419798.00000000 7402012.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039214 Lisätty rekisteriin elokuussa 2020 tehdyn kansalaisilmoituksen perusteella. Kohde tulee tarkastaa sen statuksen määrittämiseksi.
metsakeskus.1000039215 758 Suksivaara 4 10007 12001 13209 11042 27000 509708.00000000 7495410.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039215 Kansalaisen lähettämä tieto kahdesta rakennuksen jäännöksestä. Kuvien perusteella kyseessä voisi olla metsätyökämpän jäännökset. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Suksivaaran ympäristössä on vastaavia ennestään tunnettuja kohteita.
metsakeskus.1000039216 832 Ala-Juurikkavaara 10001 12016 13175 11006 27000 563760.00000000 7267880.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039216 Vinovalovarjosteen perusteella paikalla on tervahauta. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039217 272 Yritys 10002 12001 13014 11006 27000 337720.00000000 7074591.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039217 Paikalla on vanha pihapiiri, josta tosin lounainen osa lienee jäänyt Ullavantien oikaisun alle. Paikalla on ollut torppa kun 1846 pitäjänkartta on laadittu, ja talo vielä vuoden 1952 peruskartan laatimisen aikaan. Kohteesta tavattiin asuinrakennuksen perustukset uunin jäännöksineen, kolme varmaa muuta rakennuksen perustusta tai pohjaa, kaksi epävarmaa rakennuksen pohjaa (mutta selkeästi jotakin rakennetta), yksi mahdollinen kiuas, kaksi kivivallia, jotka voivat olla romahtaneen kiviaidan jäännöksiä tai jonkin jykevärakenteisen rakennuksen, kuten navetan jäännökset, sekä lisäksi kaksi viljelyraunioiksi tulkittua pientä röykkiötä, kuin myös yksi rajamerkki nykyisten tonttirajojen kulmassa.
metsakeskus.1000039218 91 Vanhankaupunginkoski 1 10001 12017 13193 11006 27000 388260.00000000 6677044.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039218 Sijaintipaikka Helsingin Vanhassakaupungissa Vanhankaupunginkosken eteläpuolisen suvannon keskiosassa (60ast12,890 24ast59,003 WGS84). Luoteis-kaakkosuuntainen puurunkoinen hylky tai hylyn osa, joka on vajonnut osittain pohjaan. Muoto muistuttaa hylyn keulaa. Pohjan pinnalla näkyvä osa on noin viisi metriä pitkä ja 2,6 metriä leveä. Kohde on havaittu luotauksessa eikä sitä ole visuaalisesti tarkistettu.
metsakeskus.1000039221 710 Skaravik 2 10002 12002 13019 11028 27000 280166.00000000 6664241.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039221 Kalliopohjalle koottu kiviröykkiö, joka sijaitsee korkean kalliojyrkänteen päällä Degernäsuddenin kärjessä. Läpimitaltaan noin 13 metrinen röykkiö on korkeudeltaan 2-3 metriä. Röykkiön huipulla on läpimitaltaan noin 2-3 metrin suuruinen matalahko keskuskraateri. Röykkiön kivet ovat pääosin teräväsärmäisiä ja läpimitaltaan noin 0,3-0,5 metriä. Röykkiö vaikuttaa pääosin koskemattomalta.
metsakeskus.1000039222 739 Matinlahti 10002 12002 13021 11006 27007 537805.00000000 6794152.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039222 Lapinsalon Matinlahden länsirannalla on hautapaikka, josta on löytynyt reisiluita ja luunkappaleita huvilaa rakennettaessa. Löytökohta sijaitsi metrin päässä huvilan koillisnurkasta ja 9 metriä vesirajasta. Maasto laskee järveen loivasti löytökohdan ollessa n 1,5 m vedenpinnan yläpuolella. Maaperä löytöpaikalla on hyvin kivistä moreenia. Huvilan tarkka sijainti ei käy ilmi vuoden 1967 raporteista. Laaksosen raportin liitekartta ei ole säilynyt Museoviraston arkistossa ja Ahveniston karttapohjana on 1700-luvun kartta. Kohteen sijainti on arvio, joka perustuu Ahveniston 1700-luvun karttapohjaan tekemään merkintään. Partakosken historian mukaan ruotsalaiset hautasivat vuoden 1790 taistelun jälkeen kaksi upseeria ja 128 sotilasta etupäässä Lapinsaloon.
metsakeskus.1000039223 710 Tränubäck 5 10002 12001 13001 11019 27012 296929.00000000 6653808.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039223 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee etelään suuntautuvalla muinaisrantaterassilla. Maaperä kohteella on hienoa hiekkaa. Kohde koostuu kolmesta viiteen asumuspainanteesta, jotka sijaitsevat rivissä muinaisrantaterassin suuntaisesti. Asumuspainanteet erottuvat maastossa soikeina noin 0,3 metrin syvyisinä loivapiirteisinä painanteina. Painanteita ympäröi matala valli, joka on selkeimmin erotettavissa painanteiden alarinteen puoleisella reunalla. Läntisin painanne on kooltaan noin 10 x 4 metriä, mutta saattaa koostua myös kahdesta erillisestä painanteesta. Keskimmäinen 5,5 x 4 m suuruinen painanne on selkeimmin erotettavissa erillisenä painanteena. Kaksi itäisintä noin 4 x 4 metrin kokoista painannetta ovat mahdollisesti yhteydessä toisiinsa. 2020 tarkastuksen yhteydessä keskimmäisen painanteen keskellä tehtiin koepisto, josta saatiin löytönä yksi kvartsi-iskos. Noin 170 metriä kohteesta länteen sijaitsee samankaltainen asuinpainannekohde Tränubäck 2.
metsakeskus.1000039224 422 Timitran Piiskuupetäjä 10002 12014 13148 11006 27000 650584.00000000 7023379.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039224 Timitran Piiskuupetäjä sijaitsee Lieksan kirkosta 1,4 kilomemetriä länsilounaaseen, Timitranniemen pohjoisrannalla. Kyseessä on yksi Pielisjärven pitäjän vanhoista rangaistus- ja mestauspaikoista. Männyn voidaan arvioida olevan usean sadan vuoden ikäinen ja siitä on merkintä myös maastokartalla. Puun runkoa on veistetty kirveellä ja siinä on erotettavissa kaiverrus E.K.
metsakeskus.1000039225 831 Utaranmäki 10002 12016 13175 11006 27000 545903.00000000 6788852.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039225 Tervahauta Kurhilasta itäkaakkoon kulkevan metsäautotien pohjoispuolella, tien vieressä. Rakenteen kokonaishalkaisija ympäröivine kaivantoineen n 25 m. Tie on esitetty Taipalsaarta kuvaavassa geometrisessä kartassa vuodelta 1771. Tervahauta on havaittu maastokartasta ja laserkeilausaineistosta. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039226 946 Steinhovo 10002 12006 13085 11006 27000 272182.00000000 7021387.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039226 En oval stenklot ”Gobbin” på en större jordfast sten. Stenhuvudet har möjligen blivit kullstörtad eller demolerats vid skogsförnyelse år 2018. Heinäkuussa 2021 tullut Seinäjoen museoiden arkeologin ilmoitus, että kivipää olisi paikallaan, mutta sijainti poikkesi hieman aiemmasta rekisteritiedosta, joka perustui alla olevan julkaisun koordinaatteihin. ”På Pärus hemman på det s. k. Lötesskiftet omkr. 1 km. österut från Backströms gård, finnes en offersten, benämnd Steinhovo. Den är till formen oval med utomordentligt slät yta och mäter höjd 35 cm. samt omkrets på det tjockaste stället 83 cm. »Stenhuvudet» står på en större jordfast sten (1,22 m. hög, 1,65 m. bred och 2,26 m. lång), som ligger på en liten skogsbacke, åt öster gränsande till den s. k. Steinhovomåsan. Sä långt gamla personer minnas, har man efter lyckad bärplockning offrat en näve bär åt stenen, ty han eller gobbin skulle ha sin del av skörden. En meddelare, 64-åriga Mina Jåpers, har berättat för upptecknaren, att hon som barn jämte sina väninnor många gånger gett gobbin bär, vilket tillgick sålunda, att den bärfyllda näven trycktes mot stenhuvudet på det ställe, där munnen tänktes ha sin plats.” Tegengren, Jacob. 1922:59-60. Offerstenar. Budkavlen Årg.I nr 3. Vasa 1922. "Offersten, kallad Steinhovogobbin, i Kimo i Oravais. Sägner om offerstenen går tillbaka till åtmistone 1800-talet. Stenen har getts offergåvor i form av bär och dylikt, antingen med önskan om god skörd eller som tack för god skörd. Gobbin är dokumenterad av Jacob Tegengren 1921 (1922, se ovan). Han talar då om en slätt sten. I dag är stenhuvudet emellertid bevuxen med lav, som märkligt nog antar formen av ett ansikte: (UTM-P3432F n=7021420, ö=272107,z=35)." Herrgård, Mikael & Holmblad, Peter 2005:229. Fornminnen i Österbotten, från neandertalare till sockenbor. Vasa 2005.
metsakeskus.1000039227 208 Yli-Ymmyrkäinen 10002 12016 13175 11006 27000 352859.00000000 7130751.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039227 Haudan halkaisija on valli mukaan lukien 13 m, halssi suuntautuu länsilounaaseen,se on sortunut. Kohteen kunto on kohtalainen. Se sijaitsee omakotitaloalueiden välisessä metsäkaistaleessa Pohjankaaritien pohjoispuolella kevyen liikenteen tieltä noin 20 m pohjoiseen, ja alueen halkaisevasta ojasta 20 m länteen.
metsakeskus.1000039228 739 Kotkatsaari 3 10001 12002 13000 11006 27007 538242.00000000 6793255.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039228 Kotkatsaaren kaakkoiskärjestä on raportoitu vuoden 1967 inventoinnissa mahdollisia hautapainanteita. Painanteiden tarkka sijainti ei ole tiedossa. Alueelle on myös rakennettu vuoden 1967 jälkeen runsaasti kesähuviloita.
metsakeskus.1000039229 739 Kotkatsaari 2 10002 12016 13175 11006 27000 538195.00000000 6793282.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039229 Tervahauta Kotkatsaaren kaakkoisosassa. Rakenteen kokonaishalkaisija on n 15 metriä. Kohde on havaittu laserkeilausaineistosta. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039230 81 Vipanmäki 10002 12001 13014 11006 27000 458693.00000000 6815642.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039230 Osa Kuivajärven kylätonttia. Kaksi mahdollista torpan paikkaa. Alueilta tunnistettu ja dokumentoitu mm. useita kivivalleja ja rakennusten perustuksia.
metsakeskus.1000039231 908 Lokomo I 10007 12017 13193 11006 27009 338140.00000000 6792897.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039231 Sijaintipaikka on Vanajavedessä Kärjenniemenselällä Valkeakosken keskustasta noin neljä kilometriä lounaaseen, Sydänsaaren eteläosan itäpuolella. Puurunkoinen hylky, jonka pituus on 29,1 ja leveys 6,1 metriä. Hylyssä on havaittavissa kaksi hehkukuulamoottoria ja vinssilaite. Hylyn rakenteissa näkyy palamisen jälkiä. Styyrpuurin kyljessä lähellä perää on iso vaurio tai murtuma. Hylky saattaa olla moottorilotja Lokomo I, jonka uppoamisesta kirjoitettiin Valkeakosken ja Sääksmäen Sanomissa 31.5.1928. Oy Lokomon omistama moottorilotja oli lähtenyt Valkeakosken kanavalta halkolastissa kohti Tamperetta, kun konehuoneessa syttyi tulipalo. Palo levisi halkolastiin ja miehistö pyysi paikalle tullutta Ab Valkeakosken hinaaja Vellamoa puhkaisemaan aluksen kylkeen aukon aluksen upottamiseksi. Vellamo ajoi Lokomon kylkeen ja Lokomo upposi. Osa halkolastista paloi, osa levisi pitkin järven selkää. Kauppalaivastotietokannan mukaan Lokomo I oli rakennettu 1918 Tampereella. Hylky löytyi viistokaikuluotaamalla 2020. Valkeakosken Urheilusukeltajat ry on tehnyt 2020 havaintoja hylystä sukeltamalla.
metsakeskus.1000039232 167 Kekkola 10002 12001 13013 11033 27000 661102.00000000 6963445.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039232 Enon Nesterinsaaresta löytöjä pellosta jotka ajoittuvat ainakin pääosin uudelle ajalle. Katkelmallinen kampariipus ajoitukseltaan epäselvää tyyppiä, joka on varauksin viety myöhäisrautakaudelle.
metsakeskus.1000039232 167 Kekkola 10002 12001 13013 11006 27000 661102.00000000 6963445.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039232 Enon Nesterinsaaresta löytöjä pellosta jotka ajoittuvat ainakin pääosin uudelle ajalle. Katkelmallinen kampariipus ajoitukseltaan epäselvää tyyppiä, joka on varauksin viety myöhäisrautakaudelle.
metsakeskus.1000039234 740 Kuoppasuo 10002 12006 13077 11006 27000 611597.00000000 6860804.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039234 Koivikossa noin 30 luoteeseen Silvolantiestä kooltaan 2 x 1,8 x 0,8 m kivi, jonka korkeimmalla kohdalla kaksi pyöreää kuppia. Kuppien koko noin 7 x 2,5 cm ja 5 x 1,5 cm. Kuopat ovat noin 30 cm päässä toisistaan.
metsakeskus.1000039236 92 Gubbmossen 3 10001 12016 13000 11002 27000 377537.00000000 6680756.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039236 Rantaterassin päällä on noin 10 metriä halkaisijaltaan oleva pyöreä matala kumpare, jonka reunassa kiertää matala oja. Ojassa olevasta tuulenkaadosta löydettiin paljon hiiltä.
metsakeskus.1000039237 980 Tappi Hånga 10002 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039237 Vuoden 1785 kartalla Hämeenkyrö pitäjän Karhen ja Mahnalan kylien välisellä rajakohdalla on merkintä ”Tappi Hånga”. Kyseinen rajan taitekohta on nykyään Hämeenkyrön ja Ylöjärven kuntien rajalla. Maastossa paikalla todettiin vanha rajamerkki. Rajamerkissä on kivistä ladottu jalusta, joka osin romahtanut ja osin jäänyt paikalle myöhemmin kasattujen kivien alle. Rajamerkissä on kaksi pystykiveä, mutta vaikuttaa siltä, että pystykiviä on mahdollisesti ollut useampi. Joitakin kiviä oli rajamerkin keskikohdalla ikään kuin kumossa. Pystykivissä ei näkynyt mitään kaiverruksia.
metsakeskus.1000039238 980 Myllykulma 10007 12016 13180 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039238 Joen ylittävän sillan (Mattilankaankaantie) eteläpuolella joessa ja sen länsirannalla myllyntoimintaan liittyviä jäänteitä. Rakenteet ovat osin lohkokivisiä, osin betonia. Joen ylittäneen padon tai myllysillan betoniset tolpan jäänteen ovat joen keskellä. Historiallisille kartoille merkityn myllypaikan kohdalla on suurehko käytöstä poistunut rakennus, vanha saha. Vanhojen peruskarttojen perusteella rakennus ollut paikalla ainakin vuodesta 1963 lähtien. Joessa on kosken alajuoksulle päin kaksi ki-vettyä uomaa, jotka yhtyivät yhdeksi luontaiseksi jokiuomaksi. Paikalla todetut eri-ikäiset rakenteet eivät ole erotettavista toisistaan. Myllypaikan käyttö vaikuttaa jatkuneen nykyaikaan asti, ja paikalla on edelleen pystyssä oleva, joskin käytöstä poistunut vesikäyttöinen saha. Vaikka vuoden 1793 kartalle merkityn myllypaikan suojelustatus voisi olla myös kiinteä muinaisjäännös, myllypaikan ehdotetaan olevan muu kulttuuriperintökohde maastohavaintojen ja siitä muodostuneen inventoijan näkemyksen perusteella. Karhen mylly kohteelle määritelty rajaus käsittää maastossa todetut patorakennelmat, myllylaitteen jäänteet, sekä kivetyt uomat. Joen ylittävän sillan kohdalla todettiin hirsisen rakennelman jäänne, mahdollisesti nykyistä betonista siltaa edeltäneen sillan silta-arkun jäänne (N 6844662 E 311116). Rakenteen jäänteen ajoituksesta ei ole tietoa. Maan pinnalla säilynyt puinen rakenteen osa ei kuitenkaan oletettavasti ole kovin vanha.
metsakeskus.1000039240 445 Kapelludden 10002 12004 13046 11010 27000 239075.00000000 6680339.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039240 Erikokoisista luonnonkivistä koottu, n. 0,5 m korkea ja 1-2 m leveä muurirakenne. Epäsäännöllisen neliön muotoinen muuri ympäröi n. 500 neliömetrin suuruisen alueen, jolla tutkittu 1200-luvun lopulle ajoittuvan ruumishautauksen jäänteet. Kohteeseen liittyy olettamus paikalla keskiajalla sijainneesta kappelista.
metsakeskus.1000039240 445 Kapelludden 10002 12002 13000 11010 27000 239075.00000000 6680339.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039240 Erikokoisista luonnonkivistä koottu, n. 0,5 m korkea ja 1-2 m leveä muurirakenne. Epäsäännöllisen neliön muotoinen muuri ympäröi n. 500 neliömetrin suuruisen alueen, jolla tutkittu 1200-luvun lopulle ajoittuvan ruumishautauksen jäänteet. Kohteeseen liittyy olettamus paikalla keskiajalla sijainneesta kappelista.
metsakeskus.1000039243 445 Vidkulla Mellangård 10007 12001 13007 11006 27000 249327.00000000 6697364.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039243 Historiallisen ajan kylätontti asutulla tilalla (Vidkulla Mellangårdin kantatalo).
metsakeskus.1000039246 604 Ania Outinen 2 10007 12005 13071 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039246 Tienpohja erottuu kumpareeseen tehtynä koillis-lounaissuuntaisena leikkauksena. Leikkauksen pituus on 12 m, leveys 4,5 m ja korkeus suurimmillaan 0,8 m. Leikkauksen lounaispään koordinaatit ovat x=6810504, y= 315120, ja koillispään x=6810509, y=315129. Tienpohja on tasainen, eikä sen linjalla ole isoja kiviä. Linjalla kasvavat puut ovat nuoria, vanhimmat noin 20-30-vuotiaita. Tieleikkauksissa kasvaa nurmea ja sammalta, eivätkä seinämät ole kovin jyrkkiä. Otimme tienpohjasta ja reunavallin päältä kairausnäytteet, jotka eivät eronneet ympäristön maaperästä. Noin 12-15 m kohteesta lounaaseen sijaitsee puolikaaren mallinen, pitkä kivikasa, joka päättyy tielinjaan. Kyseessä on oletettavasti pellon ja ojan raivauksessa syntynyt raivausröykkiö. Tarkistimme peruskartat vuodesta 1954 lähtien, eikä niihin ole merkitty peltosaarekkeessa kulkevaa tielinjaa. Kohde ei myöskään ole yhteneväinen Kuninkaan kartastoon (1776-1805) tai pitäjänkarttaan merkittyjen tielinjojen kanssa. Vertaamalla pitäjänkarttaa nykyiseen peruskarttaan, voidaan havaita peltojen laajentuneen huomattavasti. Vanhoissa peruskartoissa peltosaarekkeen länsi- ja itäpuoliset pellot ovat yhteydessä toisiinsa, jolloin saarekkeen pääsee kiertämään maatalouskoneella sen pohjoispuolelta. Tällöin peltosaarekkeen läpi kulkevalle tielle ei olisi ollut tarvetta, joten tienpohja on oletettavasti peruskarttoja vanhempi.
metsakeskus.1000039247 604 Reippi 3 10007 12005 13071 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039247 Tielinja on n. 2 metriä leveä ja kulkee kaakosta luoteeseen. Kohde erottuu maastossa sen lounaispuolella kohoavan loivan rinteen ja lievästi laskeutuvan, kivikkoisen alueen välissä. Tien koillisreunalla on nähtävissä selkeä, noin 30 cm korkuinen yksikerroksinen kivirakenne. Suurin osa kivistä on kokoluokkaa 30 cm. Lähellä kohdetta sijaitsee myös pieni, raivattu alue, joka on mahdollisesti ollut aiemmin laitumena (ks. Pirkkala Reippi 2:n yleiskartta). Se rajautuu kaakossa nykyisen Reipin tilan käytössä olevaan kotieläinaitaukseen edellä kuvatun tienpohjan tavoin, n. 15 metrin päähän tienpohjan reunasta. Aukea päättyy luoteessa samaan kivikkoon tienpohjan kanssa. Raivatun alueen puusto on muuhun maastoon nähden huomattavasti nuorempaa ja harvempaa. Aukean pitkittäisreunoja kiertää n. 0,5 metriä leveä ja 0,2 metriä syvä oja, joka on osin selkeästi nähtävissä, mutta häviää paikoitellen kasvillisuuden alle. Ojaa reunustavien puiden välillä kulkee paikoin piikkilankaa, joka on aikaisemmin kiertänyt aluetta. Aukean koordinaatit (ETRS-TM35FIN): x=6 817 594, y=316 318, z=85 m mpy, Koordinaattiselite: aukean alueen keskikohta, arvioitu kartasta, joka piirretty GPS-laitteella mitattujen pisteiden mukaan, korkeus arvioitu peruskartasta Kyseistä tietä ei voitu paikantaa inventoinnin yhteydessä tarkastelluista historiallisista kartoista. Esimerkiksi Kuninkaan kartasto ja Suomen taloudellinen kartta vuodelta 1922 näyttävät vain alueen suurimman tien, joka kulkee nykyisen Anian rantatien kohdalla. Viimeksi mainitussa kartassa pellon raja on kuitenkin merkitty kulkemaan lähellä tienpohjaa. Lähelle nykyistä museoaluetta on myös merkitty rakennuksia, jotka voivat mahdollisesti olla yhteydessä kohteeseen. Kysymys vaatisi kuitenkin lisäselvitystä. Kohde ei tämän hetkisellä tiedolla täytä kiinteän muinaisjäännöksen edellyttämiä kriteerejä tien ’huomattavuudesta’, joten ehdotamme sille muinaisjäännösstatusta ’muu kulttuuriperintökohde’.
metsakeskus.1000039249 422 Pärnälä 10002 12016 13182 11006 27000 648748.00000000 6992331.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039249 Pärnälän talosta 80–170 metriä etelälounaaseen – etelään – eteläkaakkoon olevalla alueella todettiin vuoden 2020 inventoinnissa 30 viljelyröykkiötä. Rakenteet sijaitsevat osittain kallioisella moreenikumpareella, noin 140x70 metriä olevalla alueella. Röykkiöt ovat kooltaan noin 1x1–5 x 4 metrin laajuisia ja noin 25–90 senttimetrin korkuisia. Kasvillisuus on likimain täysi-ikäistä mäntyvaltaista metsää. Ainoastaan alueen itäkoillisosassa on pieni melko uusi pusikoitunut hakkuualue, jossa todettiin vain 1 röykkiö. Alue rajoittuu etelässä Rantatiehen (rakennettu vanhoista peruskartoista päätellen joskus 1983–1994 välillä) ja koillisessa vanhempaan kaakosta Pärnälän taloon johtavan tilustien etelä-lounaispuolelle.
metsakeskus.1000039250 422 Kallioniemi 10002 12016 13151 11006 27000 649544.00000000 6992648.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039250 Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Ilmoitetulla kohdalla havaittiin pyöreä, sisähalkaisijaltaan noin kaksi metriä oleva kuoppa. Syvyydeltään rakenne on noin 50 senttimetriä ja sen ympärillä on nähtivässä noin kaksi metriä leveät matalat (n. 20 cm) reunavallit. Keskelle tehdyssä kairausreiässä todettiin muutaman kymmenen sentin paksuinen hiilikerros. Kyseessä on hiili-hauta.
metsakeskus.1000039252 211 Kauppala 10002 12008 13000 11033 27000 344095.00000000 6816426.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039252 Herttualan historiallisen kylänpaikan kaakkoispuolisesta pellosta on metallinetsinnässä huhtikuussa 2020 löytynyt F-tyypin pyöreä kupurasolki sekä alakohteeksi merkitty katkelmallinen hevosenkenkäsolki. Löytösyvyys 10 - 20 cm. Jo aiemmin ilmoitettu hevosenkenkäsoljen neula. Vaatii lisäselvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM 12866, 16554.
metsakeskus.1000039253 922 Kolkki 10002 12002 13000 11033 27018 324597.00000000 6795924.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039253 Metallinetsinnässä on syyskuussa 2020 löytynyt pellosta 10 - 15 cm syvyydestä muun muassa palmettikuvioinen hela, solkia, ketjunkannatin, kankiketjun nivelen katkelma ja punnuksia (ks. alakohteet). Pellossa esiintyy myös sulanutta pronssia. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM 16571, 16576, 17679.
metsakeskus.1000039253 922 Kolkki 10002 12002 13000 11033 27019 324597.00000000 6795924.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039253 Metallinetsinnässä on syyskuussa 2020 löytynyt pellosta 10 - 15 cm syvyydestä muun muassa palmettikuvioinen hela, solkia, ketjunkannatin, kankiketjun nivelen katkelma ja punnuksia (ks. alakohteet). Pellossa esiintyy myös sulanutta pronssia. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM 16571, 16576, 17679.
metsakeskus.1000039254 684 Höörö 10002 12002 13019 11040 27000 205688.00000000 6776182.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039254 Kolme matalahkoa röykkiötä sijaitsevat metsässä terassimaisella tasanteella muutamien metrien etäisyydellä toisistaan. Yhden röykkiön yli on ajettu metsätyökoneella.
metsakeskus.1000039257 687 Kalliokoski 10001 12006 13076 11006 27000 556755.00000000 7053761.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039257 Mahdollinen karsikkopuu tai muu merkkipuu, jossa merkinnät 88 ja 91. Kohdetta ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039258 924 Valkiajärvi 10002 12016 13175 11006 27000 342052.00000000 7031438.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039258 Tervahauta sijaitsee Valkiajärven itäpuolella tiheää kuusivaltaista metsää kasvavassa mäenrinteessä. Tervahauta on läpimitaltaan noin 11 metriä ja noin 2 metriä syvä. Halssi sijaitsee haudan lounaisreunalla ja on pituudeltaan noin 7 metriä ja leveydeltään noin 2,5 metriä. Haudan päällä kasvaa tiheästi kuusta ja haapaa ja sen ympärillä on paljon kaivelun jälkiä.
metsakeskus.1000039259 924 Sammalharju 10002 12016 13000 11006 27000 334397.00000000 7043104.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039259 Tervahauta sijaitsee metsäautotien koillispuolella tiheässä kuusivaltaisessa metsässä. Tervahaudan läpimitta on noin 9 metriä ja syvyys noin 1,5 metriä. Halssi sijaitsee haudan koillisreunassa.
metsakeskus.1000039262 781 Mantere 10002 12002 13030 11033 27017 421323.00000000 6813954.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039262 Kohde sijaitsee Päijänteen itärannalla, laajan Rapalanniemen kärkiosassa, Rapalanlammen itärannalla. Rapalanlampi on noin puolen kilometrin läpimittainen pyöreähkö lampi, jonka pinta on Päijänteen tasossa. Luoteisrannalla on Rapalan kartano. Lampea ympäröivät 5-10 m korkeat hiekkamoreenikumpareet ja harjanteet, jotka on suurelta osin raivattu pelloksi. Kauempana, Rapalanniemen kärjessä lännessä ja varsinkin kaakossa niemen sisäosassa, maasto muuttuu kallioisemmaksi. Lampea ympäröi vanha viljelymaisema. Itärannan harjanteella, jossa kohde sijaitsee, pellot on kuitenkin metsitetty. Metallinetsinnässä on 7.9.2020 löytynyt metsitetyn pellon alueelta ns. massiivinen rannerengas ja pätkä pronssiketjua (KM 42771). Löytösyvyys 5 cm. Tarkastuksessa 11.9.2020 havaittiin hyvin pienellä alalla metsitetyn pellon entisessä kyntökerroksessa useita rautakautisia metalliesineitä. Esineet ovat tyypiltään yleisesti kalmistolöydöissä esiintyviä (massiivinen rannerengas, merovinkiaikainen tasavarsisolki). Paikalla havaittiin kairauksissa myös palanutta kiveä ja pieni palaneen luun muru, jotka todennäköisesti ovat peräisin kalmistosta. Kyntökerroksen alla maaperä oli niin kivistä ja soraista, että kyntökerroksen alla mahdollisesti ehjänä säilyneestä kalmistokerroksesta ei saatu kairauksissa selvää kuvaa. Tältä keskeiseltä alueelta lounaaseen signaaleja oli harvemmassa. Muutamia mielenkiintoisia tutkittiin tarkemmin, ja pieni pyöreä kupurasolki KM 42772 otettiin talteen. Alue, jolla rautakautisia esineitä havaittiin, oli pituudeltaan noin 35 m ja leveydeltään noin 20 m. Kohde on rajattu siten, että se sisältää havaittujen rautakautisten esineiden löytökohdat. Samalta nykyisin metsitetyltä pellolta on löytynyt massiivinen viikinkiaikainen rannerengas KM 10647 jo 1930-luvulla peltotöissä. Sen tarkka löytöpaikka ei kuitenkaan ole tiedossa, joten ei ole varmaa, onko se löytynyt kalmiston alueelta vai jostain sen lähistöltä.
metsakeskus.1000039262 781 Mantere 10002 12002 13030 11033 27018 421323.00000000 6813954.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039262 Kohde sijaitsee Päijänteen itärannalla, laajan Rapalanniemen kärkiosassa, Rapalanlammen itärannalla. Rapalanlampi on noin puolen kilometrin läpimittainen pyöreähkö lampi, jonka pinta on Päijänteen tasossa. Luoteisrannalla on Rapalan kartano. Lampea ympäröivät 5-10 m korkeat hiekkamoreenikumpareet ja harjanteet, jotka on suurelta osin raivattu pelloksi. Kauempana, Rapalanniemen kärjessä lännessä ja varsinkin kaakossa niemen sisäosassa, maasto muuttuu kallioisemmaksi. Lampea ympäröi vanha viljelymaisema. Itärannan harjanteella, jossa kohde sijaitsee, pellot on kuitenkin metsitetty. Metallinetsinnässä on 7.9.2020 löytynyt metsitetyn pellon alueelta ns. massiivinen rannerengas ja pätkä pronssiketjua (KM 42771). Löytösyvyys 5 cm. Tarkastuksessa 11.9.2020 havaittiin hyvin pienellä alalla metsitetyn pellon entisessä kyntökerroksessa useita rautakautisia metalliesineitä. Esineet ovat tyypiltään yleisesti kalmistolöydöissä esiintyviä (massiivinen rannerengas, merovinkiaikainen tasavarsisolki). Paikalla havaittiin kairauksissa myös palanutta kiveä ja pieni palaneen luun muru, jotka todennäköisesti ovat peräisin kalmistosta. Kyntökerroksen alla maaperä oli niin kivistä ja soraista, että kyntökerroksen alla mahdollisesti ehjänä säilyneestä kalmistokerroksesta ei saatu kairauksissa selvää kuvaa. Tältä keskeiseltä alueelta lounaaseen signaaleja oli harvemmassa. Muutamia mielenkiintoisia tutkittiin tarkemmin, ja pieni pyöreä kupurasolki KM 42772 otettiin talteen. Alue, jolla rautakautisia esineitä havaittiin, oli pituudeltaan noin 35 m ja leveydeltään noin 20 m. Kohde on rajattu siten, että se sisältää havaittujen rautakautisten esineiden löytökohdat. Samalta nykyisin metsitetyltä pellolta on löytynyt massiivinen viikinkiaikainen rannerengas KM 10647 jo 1930-luvulla peltotöissä. Sen tarkka löytöpaikka ei kuitenkaan ole tiedossa, joten ei ole varmaa, onko se löytynyt kalmiston alueelta vai jostain sen lähistöltä.
metsakeskus.1000039263 61 Kylä-Pietilä 10007 12001 13000 11006 27000 318760.00000000 6760401.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039263 Kohde sijaitsee Koijärven kyläkeskuksessa Koijoen eteläpuolella, 160 metriä Koijärventien ja Korvenojantien risteyksestä itäkaakkoon Kylä-Pietilän tilan eteläpuolella. Maasto on korkeahko mäenharjanne, jonka pohjoispuolella on asutusta ja eteläpuolella peltoja. Mäellä kasvaa suuria mäntyjä ja osin tiheää lehtipuustoa. Aluskasvillisuus on heinikkoa. Senaatinkartassa vuodelta 1884 mäen pohjoispäähän on piirretty rakennus. Mäen pohjoispäästä tiheän kasvillisuuden joukosta paikallistettiin useita asutukseen liittyviä rakenteita. Rakenteita oli noin 40 x 50 metrin alalla. Paikalle kaivettiin kellarin viereen koepistoja, joissa oli löytöinä lasia, tiilen paloja ja rautaesineiden kappaleita, mutta ei mitään selkeästi ajoittavaa. Esineet voivat olla peräisin myös viimeisistä käyttövaiheista ehkä 1900-luvun puolelta. Löytöjä ei talletettu. Rakenteet ovat mahdollisesti ainakin 1800-luvun lopulta tai sitä nuorempia. Selkeää asuinrakennuksen kivijalkaa tai vastaavaa ei havaittu. Kaava-alueen rakennushistoriaselvityksessä todetaan varsinaisen Kylä-Pietilän tilan päärakennuksen olevan vuosien 1940–1960 ajanjakson lisäys, mutta talousrakennusten perusteella tila on vanhempi (Aaltonen 2015:s. 8).
metsakeskus.1000039264 61 Ilvesoja Kortemaa 10007 12001 13000 11006 27000 318361.00000000 6759132.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039264 Kohde sijaitsee Heiniläntien eteläpuolella. Tien etelälaidassa on kuusimetsää. Paikalla on myös kapeita peltotilkkuja ja niiden keskellä metsäsaareke. Maaperä on kivistä hiekkaa. Maasto on matala kumpare Ilvesojan itäpuolella. Senaatinkartalla vuodelta 1884 kohdalle on piirretty rakennus. Paikalla saattaa olla autioitunut talonpaikka. Inventoinnissa havaittiin ainakin sen viereinen peltoala raivauskivikoineen. Alueelle tehdyissä koepistoissa oli vain luontaisen tyyppistä kivistä hiekkaa.
metsakeskus.1000039265 211 Lauvala 2 10002 12002 13000 11033 27018 344100.00000000 6816779.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039265 Metallinetsinnässä on pellosta löytynyt elokuussa 2020 dirhemin puolikas. Löytösyvyys 5 cm. Läheltä muita rautakautisia löytöjä (ks. alakohteet ja kohde Lauvala). Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM 12868, 16589. Vuoden 2020 maastotarkastuksessa todettiin, että suurin osa löydöistä on peräisin pellon hieman kohollaan olevan keskiosan ympäriltä, joten on mahdollista, että paikalla on ollut joku kumpareen tapainen, joka on tasoitettu ajan kuluessa osaksi peltoa. Rajaus löytöjen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000039266 211 Kalliorinne 10002 12008 13000 11033 27018 344241.00000000 6816509.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039266 Metallinetsinnässä on huhtikuussa 2020 löytynyt pellosta dirhemin puolikas (KM 44344:1). Löytösyvyys 5 cm. Lisätietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM 16588.
metsakeskus.1000039267 61 Niittypirtti 10007 12001 13000 11006 27000 316672.00000000 6757759.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039267 Kohde sijaitsee Kojon kirkkotien ja Kukkopillintien risteyksestä 250 metriä luoteeseen. Maasto on sekametsää, lähinnä kuusikkoa, länsipuolella on pieni pelto. Pohjoispuolella on metsäpuro. Paikalla on myös kesämökki ja tekolampi. Senaatinkartalla vuodelta 1884 tälle kohtaa on piirretty rakennuksia ja teksti Niittypirtti. 1960 vuoden peruskartassa paikalla ei ole rakennuksia. Se on ilmeisesti ollut autiona ennen kuin nykyinen kesämökki on rakennettu. Tontin ympäristöstä havaittiin inventoinnissa muutamia mahdollisesti vanhempaan asutukseen liittyviä rakenteita. Selkein oli hyvin säilynyt, ilman kattoa oleva kivikellari (rakenne 448), jonka reunoilla kasvaa kuusia. Ojan varressa oli kivikasa, jonka viereen tehdyssä koekuopassa oli hiilistä maata, tiilenpaloja, lasia ja aivan modernia roskaa. Ojan partaalla oli sammalen peittämä neliön muotoinen rakenne, joka oli peitetty kattohuovalla. Mökin eteläpuolella kuusikossa on näkyvissä vanhoja ”sarkaojia”.
metsakeskus.1000039269 564 Liippaankanava N 10002 12001 13000 11019 27012 438628.00000000 7235598.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039269 Syksyllä 2019 on äestetyllä alueella metsäautotien kaakkoispuolella todettu kivikautinen asuinpaikkapinta, jonka ala on noin 25x95 metriä. Alue on kohtuullisen kivistä moreenimaata joka viettää loivasti kohti lounasta. Alueella on havaittu niukasti työstettyä kvartsia. Kvartsilöytöjen painopiste on asuinpaikkapinnan lounaisosassa ja palaneiden kivien levintä koillisosassa. Alueella on myös kaksi kuoppajäännöstä (ks. alakohteet). Asuinpaikkapinnan intensiivinen löytökohta on kuopan 2 länsipuolella. Lisäksi asuinpaikan koillispäästä noin 35 metriä koilliseen on pieni punamulta-alue. On mahdollista, että asuinpaikka on nyt todettua laajempi.
metsakeskus.1000039269 564 Liippaankanava N 10002 12009 13094 11019 27012 438628.00000000 7235598.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039269 Syksyllä 2019 on äestetyllä alueella metsäautotien kaakkoispuolella todettu kivikautinen asuinpaikkapinta, jonka ala on noin 25x95 metriä. Alue on kohtuullisen kivistä moreenimaata joka viettää loivasti kohti lounasta. Alueella on havaittu niukasti työstettyä kvartsia. Kvartsilöytöjen painopiste on asuinpaikkapinnan lounaisosassa ja palaneiden kivien levintä koillisosassa. Alueella on myös kaksi kuoppajäännöstä (ks. alakohteet). Asuinpaikkapinnan intensiivinen löytökohta on kuopan 2 länsipuolella. Lisäksi asuinpaikan koillispäästä noin 35 metriä koilliseen on pieni punamulta-alue. On mahdollista, että asuinpaikka on nyt todettua laajempi.
metsakeskus.1000039270 10 Nurmelan tervahauta 10002 12016 13175 11006 27000 343329.00000000 6941692.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039270 Paikalla on tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 m. Halssi osoittaa kaakkoon. Maasto on itään viettävää moreenirinnettä. Inventointiraportissa (2018) nimellä Selkämaa.
metsakeskus.1000039271 508 Ajostaipale (Vilppula Poukka) 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039271 Ajostaipaleen Vilppulan osa Vilppulan kylää, joka asuttu vuodesta 1656. Kunta osti Poukan vuonna 1947 ja rakensi sen pelloille kunnalliskodin, joka valmistui 1952. Poukassa kunnalliskoti toimi aina vuoteen 1985. Nykyään Poukassa toimii Väinölä-yhteisö. Vanha talonpaikka sijaitsee asuinrakennuksen pihamaalla.
metsakeskus.1000039272 211 Pikku-Liuksiala 10002 12008 13000 11033 27018 343026.00000000 6815491.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039272 Metallinetsinnässä on keväällä 2020 löytynyt pellon kyntokerroksesta rullapäisen hevosenkenkäsoljen katkelma myöhäisrautakaudelta sekä alakohteeksi merkityt viikinkiajan penninki ja pyöreän kupurasoljen katkelma. Myös historiallisen ajan löytöjä (ns. uskollisuussormus, tipparaha, Juhana III:n raha jne.) Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM13967, 28126 ja 28059. Vuoden 2023 maastotarkastuksen yhteydessä löytöalueelta havaittiin historiallisen ajan fragmentteja (posliini, fajanssia, tiilimurskaa) mutta myös suurehko pala rautakuonaa. Kohteelle tehtiin rajaus löytölevinnän ja topografian perusteella. Kohde vaatii arkeologisia lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000039272 211 Pikku-Liuksiala 10002 12008 13000 11006 27000 343026.00000000 6815491.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039272 Metallinetsinnässä on keväällä 2020 löytynyt pellon kyntokerroksesta rullapäisen hevosenkenkäsoljen katkelma myöhäisrautakaudelta sekä alakohteeksi merkityt viikinkiajan penninki ja pyöreän kupurasoljen katkelma. Myös historiallisen ajan löytöjä (ns. uskollisuussormus, tipparaha, Juhana III:n raha jne.) Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM13967, 28126 ja 28059. Vuoden 2023 maastotarkastuksen yhteydessä löytöalueelta havaittiin historiallisen ajan fragmentteja (posliini, fajanssia, tiilimurskaa) mutta myös suurehko pala rautakuonaa. Kohteelle tehtiin rajaus löytölevinnän ja topografian perusteella. Kohde vaatii arkeologisia lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000039274 420 Suur-Kaha 10001 12012 13124 11006 27008 565702.00000000 6935293.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039274 Leppävirran Haapamäen kylässä on grafiittiesiintymiä, joita on hyödynnetty jo 1860-luvulta lähtien. Grafiittia tavataan ainakin kolmessa paikassa noin 3 kilometrin säteellä SSW-NNE-suunnassa. Eteläisin esiintymä on Suur-Kaha- nimisessä kalliossa Ropanjärven pohjoispäässä. Vanha louhos on pohjois-etelä- suuntainen ja ilmeisesti täyttynyt osin vedellä. Syvyys on ollut mahdollisesti 8 metriä ja pituus noin 25 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039275 420 Käärmerinne 10001 12012 13124 11006 27008 565952.00000000 6936043.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039275 Leppävirran Haapamäen kylässä on grafiittiesiintymiä, joita on hyödynnetty jo 1860-luvulta lähtien. Grafiittia tavataan ainakin kolmessa paikassa noin 3 kilometrin säteellä SSW-NNE-suunnassa. Keskimmäisin esiintymä on Käärmerinteen kalliossa noin 1 km Haapamäen kylän eteläpuolella. Paikalle on tehty 1870- luvulla noin 40 metriä pitkä ja 3 metriä leveä ja 2-6 metriä syvä leikkaus kallion poikki N-W- suunnassa. Sivuilla on ollut suuret kasat hylkykiveä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039276 420 Kultakallio 10001 12012 13124 11006 27008 566702.00000000 6938692.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039276 Leppävirran Haapamäen kylässä on grafiittiesiintymiä, joita on hyödynnetty jo 1860-luvulta lähtien. Grafiittia tavataan ainakin kolmessa paikassa noin 3 kilometrin säteellä SSW-NNE-suunnassa. Pohjoisin näistä on Kultakallio Haapamäen kylän pohjoispuolella. Esiintymää on louhittu jonkin aikaa 1870- luvulla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039277 538 Töyhä 2 10002 12006 13077 11033 27000 228992.00000000 6728771.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039277 Noin 1,5 m korkuinen siirtolohkare peltoaukean laidalla. Kiven tasaisella, sammaleen ja jäkälän peittämällä laella noin 1 x 2 m kokoisella alalla toistakymmentä halkaisijaltaan 3-5 cm kokoista matalaa kuppia. Osa kupeista parijonossa. Arkeologian harrastajan v. 2020 löytämä kohde.
metsakeskus.1000039278 538 Kirjupajuntie 78 10002 12001 13000 11019 27000 236145.00000000 6733183.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039278 Arkeologian harrastaja havainnut pienialaisen, osittain umpeen kasvaneen hiekkakuopan lounaisreunalla kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (porfyyri-iskos, saviastian reunapala). Talteen otettu minikokoinen (46 x 13 x 5 mm) liusketaltta. Maa-aineksen väri tumman punertavan ruskeaa löytökohdassa.
metsakeskus.1000039279 698 Sinettäkosken saha 10002 12015 13147 11006 27007 432638.00000000 7392744.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039279 Sinettäjoen saha- ja mylly sijaitsevat Ounasjoen ja siihen laskevan lyhyen, kaksi koskiosuutta sisältävän Sinettäjoen alajuoksulla. Ounasjokea lähimpään Sinettäjoen koskeen perustettiin ensimmäinen sahalaitos vuonna 1782. Anomus vesisahan rakentamisesta oli jätetty kahta vuotta aiemmin, vuonna 1780. Hakemuksen johdosta suoritettiin Sinettäjärven sekä Marras- ja Sinettäjokien alueella katselmus. Sahan rakentajat olivat rakentaneet sahan läheisyyteen myös myllyn, mutta kamarigolleegiolta ei saatu siihen lupaa, koska koskessa oli jo mylly ylempänä. Saha valmistui vuonna 1786. Sahan toiminnan aloittamiseksi suoritettiin katselmus 15. - 16. 8.1783. Tarkastuspöytäkirjassa todetaan sahan rakennetun Sinettäjoen viimeisen kosken partaalle. Sahaan kuului tuolloin kaksi raamia ja vettä johti patorakennelmista juoksupyöriin 205 sylen pituinen ränni. Sahan rakennus oli tuolloin osin keskeneräinen, eivätkä patoarkut olleet vielä valmiit. Sahan alueella kosken etelärannalla kasvaa tiheää pajukkoa ja koivikkoa. Vanhojen rakenteiden jäännökset keskittyvät kosken etelärannalle. Rakenteet koostuvat perkauskivikoista, veden ohjaamiseen käytetyistä kaivannoista sekä mylly- ja saharakennuksen kuuluneista rakenteista. Rakenteet ovat kasvillisuuden peittämiä ja useita niistä oli vaikea havaita. Muutamissa kohdin on havaittavissa rakennusten hirsisiä perustuksia ja perustuskiviä sekä useita umpeenkasvaneita vesiuomia.
metsakeskus.1000039281 922 Peltomäki 10002 12002 13000 11033 27017 323483.00000000 6795202.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039281 Metallinetsinnässä on syyskuussa 2020 löytynyt pellon eteläreunasta 15 - 25 cm syvyydestä merovingiajan tasavarsisolki sekä alakohteiksi merkityt soikealehtinen ruotokeihäänkärki ja soikealehtinen putkikeihäänkärki. Maassa havaittiin myös sulanutta kupariseosta. Yhden löytäjän mukaan lähellä sijaitsee ison kiven ympärille koottu kivirakennelma. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM 16652, 16655, 16656, 17034.
metsakeskus.1000039281 922 Peltomäki 10002 12002 13000 11033 27018 323483.00000000 6795202.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039281 Metallinetsinnässä on syyskuussa 2020 löytynyt pellon eteläreunasta 15 - 25 cm syvyydestä merovingiajan tasavarsisolki sekä alakohteiksi merkityt soikealehtinen ruotokeihäänkärki ja soikealehtinen putkikeihäänkärki. Maassa havaittiin myös sulanutta kupariseosta. Yhden löytäjän mukaan lähellä sijaitsee ison kiven ympärille koottu kivirakennelma. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM 16652, 16655, 16656, 17034.
metsakeskus.1000039283 564 Vitsakangas voimalinja 10002 12016 13175 11006 27000 438972.00000000 7234293.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039283 Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on noin 12 metriä ja jonka keskuskuopan syvyys on noin 2 metriä. Halssi on alarinteeseen kohti koillista ja Onkamonojaa. Kohde sijaitsee voiumalinjan alla. Vesakon raivauksen jäljiltä tervahauta erottui hyvin. Tervahaudan länsipuolelta kulkee ajoura/moottorikelkkareitti.
metsakeskus.1000039285 564 Latvavaara N 10001 12016 13175 11006 27000 456165.00000000 7257895.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039285 Paikalla on vinovalovarjosteessa hyvin erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039287 777 Luomainjoki Kallio 10007 12004 13051 11006 27000 583771.00000000 7214646.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039287 Neliömäinen, säännällinen,paikalla olevista kivistä koottu tasalakiselta vaikuttava rakenne. Kivet suurehkoja, keskellä vaikuttaa olevan suippene, suurehko kivi. Kalliotasanteen reunalla, joka laskee jyrkästi suohon. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa, kuvailu valokuvien perusteella.
metsakeskus.1000039289 81 Seppälä 10002 12006 13221 11002 27000 440968.00000000 6845010.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039289 Yksittäinen pyöreähkö kuppi (n. 8 x 8 x 3,5 cm) matalan kallionpaljastuman tasaisella laella, Seppäläntien pohjoispuolella, aivan tien vieressä, kallionpaljastuman eteläreunalla. Samalla kallionpaljastuman päällä on 1800-luvulla rakennettu aitta. Kuppi sijaitsee noin 40 cm etelään sen kaakkoiskulmasta. Toinen, epäselvä kuppi sijaitsee tästä noin 10 m luoteeseen olevalla kallionpaljastuman eteläreunan tuntumassa (koordinaatit P: 6845020, I: 440980).
metsakeskus.1000039290 790 Saikkalankoski 10002 12016 13180 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039290 Reinilän isojakokarttaan v. 1792 on merkitty mylly Tupurlanjärveen laskevaan Saikkalanjokeen. Myllynpaikka sijaitsee Sastamalantien itäpuolella, Häijäästä kilometrin verran etelään, Mätikön (58,3 m mpy) ja Tupurlanjärven (57,5 m) välisen Saikkalanjoen rannalla, Saikkalankosken paikkeilla. Paikalla on siltarakenteen jäännös joen etelä-rannalla (N 6823986 E 291861). Siltarakenteessa (korkeus 1,7 m, leveys tyvessä 4,5 m ja ylhäällä 2,5 m) on kolme kerrosta lohkottuja, paasimaisia harmaakiviä. Siltarakenne jatkuu etelään tasanteena. Siitä noin 4 m kaakkoon on rakennuksen harmaakiviperustus (laajuus noin 7x7 m), jonka nurkkien aluskivet lohkokivistä ja muut hirrenaluskivet luonnonkivistä (N 6823971 E 291866). Paikalla oli näkyvissä kolme maatunutta seinähirttä (päät salvoksilla), joista yksi hirsi peruskivien päällä ja muut kaksi eivät alkuperäisellä paikallaan. Osa rakennuksen perustuksesta on ryteikön ja rojun peitossa. Rakennuksen ympäristössä lohkokiviä ja kosken perkauksessa kasattuja kiviä. Joki on myllynpaikan kohdalla perattu ja vanhan sillan kohdalle on rakennettu kävelysilta.
metsakeskus.1000039291 790 Raijonoja 10002 12016 13180 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039291 Pyöräniemen isojakokarttaan v. 1795 on merkitty Raijonojan varteen mylly. Myllynpaikka sijaitsee Kallojärveen (66,6 m mpy) etelään suunnasta laskevan Raijonojan varrella, puolisentoista kilometriä Porintiestä etelään. Yläjuoksun puolella ei ole isompaa järviallasta, vain pieni lampi ja metsäpuroja 85-90 m tasolla. Kivikkoisen kosken alajuoksulla on pieni ja kapea, jokseenkin kivetön purouoma. Todennäköinen paikka myllylle on vähäkivinen ja Pyöräniemen isojakokarttaan v. 1795 on merkitty mylly etelästä Kallojärveen laskevaan Raijonojaan. Tasainen kohta puron partaalla - ainoa likimain "vaaterissa" oleva kohta viettävässä rinteessä.. Paikalta löytyi pieni 1x1,5 m ja 0,6 m korkuinen kumpare sekä maanäytekairauksessa tiilenmurua. Tasanne on laajuudeltaan noin 6x4 m, lyhyt sivu purossa kiinni. Tasanteelta Idän suuntaan lähtee tieura ja jatkuu mutkan tehden kohti kaakkoispuolen peltoa. Tieuran leveys on 3-4 m, pengerrystä alarinteen puolella. Kyseessä on todennäköinen myllytie. Paikallisasukkaiden kertoman mukaan paikalla olleen myllyn (ei enää toiminnassa "taatan" aikana) ja seinähirsiä.
metsakeskus.1000039292 790 Kortejärven mylly 10002 12016 13180 11006 27007 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039292 Kortejärven isojakokarttaan v. 1777 on merkitty mylly Pohjasjärvestä Kortejärveen laskevaan puroon. Myllynpaikka sijaitsee Kortejärvellä Pohjasjärven (95,4 m mpy) ja Kortejärven (88,4 m) välisen puron rannalla, Kortejärventien koillispuolella. Myllynpaikalla on havaittavissa romahtanut kivikehikko (laajuus noin 5x5 m), jossa kaksi kivikertaa, sekä hirsikehikon jäännöksiä. Purouomassa todettiin ladottuja kiviä 3-4 kerroksessa. Alavirran suuntaan on nähtävissä heikko johdinuoma, ylävirta on perattu. Paikallisasukkaiden kertoman mukaan 1970-luvulla myllynpaikalla oli vielä ollut hirsikehikko ja myllynkivet sekä yläjuoksulla myös merkkejä pärehöylästä ja padosta. Niistä ei ole löydetty merkkejä.
metsakeskus.1000039293 732 Märkäjärvi 1 10002 12016 13175 11006 27000 572463.00000000 7413887.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039293 Pieni tervahauta sijaitsee Märkäjärven pohjoispuolella, n. 87 m järven rannasta pohjoiseen ja 830 m Sallan kirkosta luoteeseen. Maasto on voimakkaasti mätästelevää kuivahkoa sekapuista kangasta. Valtapuu alueella on koivu ja kuusi. Aluskasvillisuus koostuu pääosin varpukasveista, metsäkorteesta, suopursusta ja sammaleista. Tervahauta on kohtuullisen pieni ja mätästelevässä maastossa vaikeasti havaittavissa. Se on pyöreähkö ja halkaisijaltaan n. 4 m. Haudan ränni avautuu länteen. Kairattaessa keskuskuopasta todetaan hiiltä. Tervahaudasta n. 4 metriä pohjoiseen on vallillinen kuoppajäännös. Kuoppa on pitkulainen ja nelikulmainen, mitoiltaan n. 1,5 x 2 x 0,8 m. Valli on noin metrin levyinen. Kairatessa vallissa todetaan häiriintynyt pintakerros, jonka alapuolella normaalit podsolihorisontit.
metsakeskus.1000039294 980 Majamaankulma W 10002 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039294 Hämeenkyrön ja Ylöjärven nykyisen kuntarajan tuntumassa todettiin kiviä, jotka saattavat liittyä vanhaan rajakohtaan. Majamaantien eteläpuolella on suuri siirtolohkare (N 6843255 E 312602), jonka korkeus on noin 150 cm. Siirtolohkareessa ei ole sivuilla merkintöjä, kiven päällistä ei ollut mahdollista tarkastaa. Majamaantien pohjoispuolella on kivirypäs (N 6843265 E 312613), jossa on yhdessä kivessä kaiverrusta. Kivet ryppäässä hieman erillään toisistaan, löyhästi. Mahdollisesti kivi jossa kaiverrusta on pudonnut ryppään matalampien kivien päältä. Tekstistä päätelleen kivi vaikuttaa nykyisellään olevan alassuin. Kivirykelmän korkeus noin 40 cm ja leveys noin max 70 cm. Vuoden 1785 kartalla Sarkkilan ja Mahnalan kylien rajan suora linja sekä kylien välinen tielinja. Vanhojen rajojen tiedetään muodostu-neen maastossa olevien maamerkkien mukaan, kuten kallioiden ja siirtolohkareiden mukaan. Millä perusteella juuri vanhan rajan tuntumassa oleva siirtolohkare voi liittyä tällaiseen rajan muodostamiseen ja rajan merkintään. Kivirypäs rajan kohdalla vaikuttaa osin romahtaneelle, mistä johtuen se on vaikeampi tunnistaa rajamerkiksi. Kivissä oleva kaiverrus viittaa kuitenkin jonkinlaiseen merkintään paikalla, tien tai rajan.
metsakeskus.1000039295 236 Korpi 10002 12001 13001 11019 27012 330351.00000000 7059859.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039295 Iso ja syvä asumuspainanne kivikkoisen mäen rinteessä. Painanne on läpimitaltaan 15x9 metriä ja luode-kaakko -suuntainen. Painanteen ympärysvallit ovat hyvin vahvat, läntinen reunavalli on hieman pitempi kuin itäinen. Luoteispääty on avoin, sieltä reunavalli puuttuu. Painanne on raivattu itään laskevaan rinteeseen, jolloin länsisivu on ollut hieman korkeammalla kuin itäsivu. kuopasta tullut maa-aines ja kivet on nostettu valliksi itäreunalle, jolloin korkeusero asumuspainanteessa on tasoittunut. Painanteessa huuhtoutumiskerroksen paksuus on noin 13 cm ja sen alla on punaruskea rikastumiskerros.
metsakeskus.1000039296 236 Miilukangas 10002 12016 13175 11006 27000 329306.00000000 7060210.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039296 Tervahauta, läpimitta noin 10x10 metriä, halssi lounaaseen. Sijaitsee aivan Kuhalammin metsäautotien länsipuolella, länteen viettävässä rinteessä. Tervahaudasta noin 50-70 metriä pohjoiseen on havaittu myöhemmin Lidark tervahaudat ja hiilimiilut aineistosta kaksi pienempää mahdollista tervahautaa, jotka on merkitty alakohteiksi. Haudat vaativat maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000039297 105 Nahkaniva 2 10007 12011 13114 11042 27028 571537.00000000 7172753.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039297 Kohde sijaitsee koulun urheilukentän ja Emäjoen välissä, Emäjoen länsirannalla. Kohteessa on havaittavissa useita taistelupoteroita, konekivääripesäke sekä yksi laajahko taisteluhauta siihen liittyvine korsukuoppineen (2 kpl). Puolustussuunta on itään.
metsakeskus.1000039298 790 Mäntysaari 3 10007 12004 13043 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039298 Suurikokoinen kuoppa mäen länsirinteessä Rakenteen alarinteen puolella on kivistä kasattua vallia, joten kyseessä saattaa olla myös kellarin jäännös. Kuoppamaisen rakenteen halkaisija on noin 10 metriä ja siihen näyttäisi johtavan kulkuaukko alarinteen, eli lännen suunnasta. Rakenne ei vaikuta erityisen vanhalta ja saattaa olla, että se on kaivettu koneellisesti.
metsakeskus.1000039301 74 Hevoskangas 10002 12016 13175 11006 27000 358252.00000000 7029669.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039301 Tervahauta sijaitsee harjun keskiosassa kuivahkolla mäntykankaalla. Haudan läpimitta ulompi valli mukaan lukien on 20 metriä, kuopan halkaisija 10 m ja syvyys 0,6 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus 4 m ja syvyys 1,7 m. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä, kuopassa katajaa.
metsakeskus.1000039302 74 Junkisuonkangas 10002 12016 13175 11006 27000 371302.00000000 7033306.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039302 Tervahauta sijaitsee kangassaarekkeella suoalueen keskellä loivalla lounaisrinteellä. Ilmeisesti tuplahauta; läpimitta ulompi valli mukaan lukien n. 20 m, kuopan läpimitta n. 8 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus n. 6 m. Kohde tarkistettiin ja merkattiin nauhoilla vuonna 2022 ennen hakkuita. Runsas lumi vaikeutti havaintojen tekemistä, mutta kohde vaikutti olevan ennallaan. Haudan läheisyydessä on erilaisia kaivantoja, joista osa saattaa liittyä tervan polttoon.
metsakeskus.1000039303 924 Ketunpylväänhauta 10002 12016 13175 11006 27000 355157.00000000 7031251.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039303 Tervahauta sijaitsee kuivahkolla tasaisella kankaalla. Ilmeisesti tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 13 m, kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 6 m ja syvyys 1,7 m, sortunut. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä ja nuoria koivuja. Kohde tarkastettiin vuoden 2022 inventoinnin yhteydessä. Maastossa todettiin, että kohde on muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukainen.
metsakeskus.1000039304 584 Vahinkokangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 380771.00000000 7012409.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039304 Tervahauta sijaitsee laajalla hiekkatasanteella Salmelanharjun lounaispuolella, kuivahkon mäntykankaan loivalla rinteellä. Haudan läpimitta on valli mukaanlukien 11 m, kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus 5 m ja syvyys 2,0 m. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä, osa puista on kaatunut.
metsakeskus.1000039305 732 Märkäjärvi 2 10002 12016 13175 11006 27000 572377.00000000 7413871.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039305 Pieni tervahauta sijaitsee Märkäjärven pohjoispuolella n. 50 m Märkäjärven rannasta pohjoiseen ja 900 m Sallan kirkosta luoteeseen. Maasto on voimakkaasti mätästelevää kuivahkoa sekapuista kangasta. Valtapuu alueella on koivu ja kuusi. Aluskasvillisuus koostuu pääosin varpukasveista, metsäkorteesta, suopursusta ja sammaleista. Tervahauta on pienehkö ja mätästelevässä maastossa hyvin vaikeasti havaittavissa. Tervahaudassa kasvavat koivupusikot vaikeuttavat sen huomaamista vielä enemmän. Se kuitenkin erottuu maastosta säännöllisen pyöreänä, keskuskuopallisena, kohoumana. Hauta on yleismuodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan n. 5 m sen rännin avautuessa etelään kohti Märkäjärveä. Keskuskuopasta todettiin kairatessa hiiltä.
metsakeskus.1000039307 584 Myllykangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 381053.00000000 7011947.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039307 Tervahauta sijaitsee vanhan hiekkakuopan koillispuolella; läpimitta valli mukaan lukien 14 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus 3 m ja syvyys 2,8 m. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä ja kuusia. Haudan lounaislaidalla on kaivettu hiekkakuopan reunalta iso pesäluola haudan alle.
metsakeskus.1000039308 584 Siloistenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 370552.00000000 7028426.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039308 Tervahauta sijaitsee kuivahkolla kankaalla. Haudan läpimitta valli mukaan lukien on 17 m, kuopan halkaisija 13 m ja syvyys 1,9 metriä. Haudan päällä kasvaa isoja koivuja ja runsaasti lehtipuutaimia.
metsakeskus.1000039309 584 Haukeisten Hautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 372304.00000000 7029480.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039309 Paikalla on iso tervahauta, jolla on kolme vallia; halkaisijat 24 m, 20 m ja 14 m. Kuopan läpimitta on 12 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu itään, pituus 6 m ja syvyys 2,2 m. Vallin päällä kasvaa nuorta puustoa, kuoppa on heinän peittämä.
metsakeskus.1000039310 584 Rikkisenlampi 10002 12016 13175 11006 27000 372596.00000000 7025431.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039310 Tervahauta sijaitsee kankaan laella. Tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaanlukien 22 m, sisempi valli mukaan lukien 17 m, kuopanhalkaisija on 10 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suutautuu lounaaseen, pituus 4 m ja syvyys 1,7 m. Haudan päällä kasvaa haapoja. Tervahaudasta 30 m pohjoisluoteeseen sijaitsee tervapirtinjäännökset (kts. alakohde Rikkisenlampi 2).
metsakeskus.1000039311 61 Kreivilä 10007 12001 13003 11006 27008 310694.00000000 6765905.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039311 Kreivilä eli Matkun kartano on muodostettu 1690-luvulla kolmesta Karl Bäckille lahjoitetusta tilasta. Kartanon mansardikattoinen päärakennus on rakennettu hirrestä vuosina 1860–62 ja se liittyy tyyliltään vanhempaan, kustavilaiseen kartanotraditioon. Päärakennusta ympäröi vanha puisto. Forssa Yhtiön perustaja A. W. Wahren osti kartanon 1883 ja hänen perillistensä aikana 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa kartanolle raivattiin suuret pellot soita kuivattamalla. Valtiolle tila siirtyi kaupalla 1904, ja seuraavina vuosina kartanon maista muodostettiin sata tilaa ja palstatilaa torppareille ja muille maattomille. Vanhan kartanokeskuksen nimeksi jäi Kreivilä. Vuonna 1954 tila ostettiin Teosofisen Seuran kurssikeskukseksi, jona se edelleen toimii. (Hämeen Liitto) Piha-alueella ja sen läheisyydessä sijaitsee kartanon nykyisen päärakennuksen ajalle ajoittuvan navetan ja mahdollisen tallirakennuksen kivijalat, alas rinnettä laskevat kiviportaat, käytöstä jäänyt tie ja pois käytöstä jäänyt pyörökivikaivo.
metsakeskus.1000039312 908 Selkäsaaret 10002 12008 13091 11033 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039312 Valkeakosken Vanajanselän Selkäsaarista läntisemmältä on löytynyt 1900-luvun alkupuolella 1000-luvulle ajoittuva hopearahakätkö. Saarelta on myöhemmin (2017 ja 2020) löytynyt hopearahoja lisää metallinetsinnässä. Vuonna 2017 löydettiin 6 hopearahaa saaren keskiosan rinteeltä. Vuonna 2020 löytyi yksi kokonainen hopearaha ja kaksi katkelmaa. Kohde tarkastettiin lomamatkan yhteydessä 17.7.2021. Saaren halki kulkee pitkittäinen jyrkkä harjanne, jonka eteläreunaa Vanajaveden rantavoimat ovat aiemmin voimakkaasti sortaneet (ennen pinnanlaskua 1880 -luvulla). Saaren puusto on luonnontilainen ja maasto ryteikköinen sekä kivinen. Harjanteen laella havaittiin toisistaan erillään pitkin harjannetta kolme-neljä matalaa kuopannetta, jotka vaikuttivat ihmisen tekemiltä. Niiden halkaisija oli metrin molemmin puolin ja syvyys parikymmentä senttiä. Kuopanteiden ikää on vaikea arvioida, mutta ne vaikuttivat vanhoilta (yli sata vuotta). Saaren länsipäässä on veden ääressä käytössä oleva leiripaikka nuotiokiveyksineen ja laiturikiveyksineen.
metsakeskus.1000039317 111 Pirisaaret 10002 12008 13091 11033 27018 452523.00000000 6792981.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039317 Metallinetsinnässä on syyskuussa 2020 löytynyt D-tyypin pyöreä kupurasolki (KM 43466) itäisen Pirisaaren luoteisosasta, 15 cm syvyydestä nokisesta ja hiilisestä sekä kivikkoisesta metsämaasta. Löytöpaikka tarkastettiin 19.6.2021. Esine on löytynyt moreenirinteeltä, sen pintakerroksessa olevasta huuhtoutuneesta kivikosta. Löytökohdalla ja sen lähiympäristössä ei havaittu merkkejä hautauksesta tai muusta muinaisjäännöksestä. Ympäristöstä löytyi muutamia muita esineitä: muutaman metrin päästä idästä puukko, jonka kahvassa oli vielä puuta jäljellä, noin 30 m luoteeseen hevosenkenkänaula ja 35 m pohjoiseen putkilukko (löydöt jätettiin maahan). kokonaisuutena löydöt viittaavat siihen, että paikalla on ollut jotain toimintaa todennäköisesti pitemmän ajan kuluessa rautakaudella ja myöhemmin. Putkilukko on yllättävä löytö pienessä saaressa, jossa ei ole mahdollisuutta pysyvälle vijelyyn perustuvalle asutukselle. Esine löytyi kätkettynä kivien välisestä kolosta, josta sen löytäminen (ilman metallinilmaisinta) ja poistaminen oli mahdollista vain siirtämällä puolen metrin pituista kiveä. Koska lukko on helposti mukana kuljetettava esine, sen tallettamiseen juuri tälle paikalle, todennäköisesti ilman vakituista asutusta olevaan saareen, on vaikea keksiä muuta syytä kuin, että saaressa on ollut jotakin lukittavaa, ja että samanlaista käyttöä lukolle olisi siellä todennäköisesti tulevaisuudessakin. Mahdollisesti paikka on ollut eräsija, jossa on ollut rakennuksia, esimerkiksi kalasauna tai aitta, joka on haluttu pitää lukittuna ainakin ajoittain. Mitään tämän tyyppiseen muinaisjäännökseen mahdollisesti liittyviä rakenteita maastossa ei kuitenkaan havaittu, joten kohdetta on edelleen syytä siltä osin pitää mahdollisena muinaisjäännöksenä joka vaatii jatkotutkimuksia.
metsakeskus.1000039317 111 Pirisaaret 10002 12001 13002 11033 27018 452523.00000000 6792981.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039317 Metallinetsinnässä on syyskuussa 2020 löytynyt D-tyypin pyöreä kupurasolki (KM 43466) itäisen Pirisaaren luoteisosasta, 15 cm syvyydestä nokisesta ja hiilisestä sekä kivikkoisesta metsämaasta. Löytöpaikka tarkastettiin 19.6.2021. Esine on löytynyt moreenirinteeltä, sen pintakerroksessa olevasta huuhtoutuneesta kivikosta. Löytökohdalla ja sen lähiympäristössä ei havaittu merkkejä hautauksesta tai muusta muinaisjäännöksestä. Ympäristöstä löytyi muutamia muita esineitä: muutaman metrin päästä idästä puukko, jonka kahvassa oli vielä puuta jäljellä, noin 30 m luoteeseen hevosenkenkänaula ja 35 m pohjoiseen putkilukko (löydöt jätettiin maahan). kokonaisuutena löydöt viittaavat siihen, että paikalla on ollut jotain toimintaa todennäköisesti pitemmän ajan kuluessa rautakaudella ja myöhemmin. Putkilukko on yllättävä löytö pienessä saaressa, jossa ei ole mahdollisuutta pysyvälle vijelyyn perustuvalle asutukselle. Esine löytyi kätkettynä kivien välisestä kolosta, josta sen löytäminen (ilman metallinilmaisinta) ja poistaminen oli mahdollista vain siirtämällä puolen metrin pituista kiveä. Koska lukko on helposti mukana kuljetettava esine, sen tallettamiseen juuri tälle paikalle, todennäköisesti ilman vakituista asutusta olevaan saareen, on vaikea keksiä muuta syytä kuin, että saaressa on ollut jotakin lukittavaa, ja että samanlaista käyttöä lukolle olisi siellä todennäköisesti tulevaisuudessakin. Mahdollisesti paikka on ollut eräsija, jossa on ollut rakennuksia, esimerkiksi kalasauna tai aitta, joka on haluttu pitää lukittuna ainakin ajoittain. Mitään tämän tyyppiseen muinaisjäännökseen mahdollisesti liittyviä rakenteita maastossa ei kuitenkaan havaittu, joten kohdetta on edelleen syytä siltä osin pitää mahdollisena muinaisjäännöksenä joka vaatii jatkotutkimuksia.
metsakeskus.1000039317 111 Pirisaaret 10002 12008 13091 11033 27018 452523.00000000 6792981.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039317 Metallinetsinnässä on syyskuussa 2020 löytynyt D-tyypin pyöreä kupurasolki (KM 43466) itäisen Pirisaaren luoteisosasta, 15 cm syvyydestä nokisesta ja hiilisestä sekä kivikkoisesta metsämaasta. Löytöpaikka tarkastettiin 19.6.2021. Esine on löytynyt moreenirinteeltä, sen pintakerroksessa olevasta huuhtoutuneesta kivikosta. Löytökohdalla ja sen lähiympäristössä ei havaittu merkkejä hautauksesta tai muusta muinaisjäännöksestä. Ympäristöstä löytyi muutamia muita esineitä: muutaman metrin päästä idästä puukko, jonka kahvassa oli vielä puuta jäljellä, noin 30 m luoteeseen hevosenkenkänaula ja 35 m pohjoiseen putkilukko (löydöt jätettiin maahan). kokonaisuutena löydöt viittaavat siihen, että paikalla on ollut jotain toimintaa todennäköisesti pitemmän ajan kuluessa rautakaudella ja myöhemmin. Putkilukko on yllättävä löytö pienessä saaressa, jossa ei ole mahdollisuutta pysyvälle vijelyyn perustuvalle asutukselle. Esine löytyi kätkettynä kivien välisestä kolosta, josta sen löytäminen (ilman metallinilmaisinta) ja poistaminen oli mahdollista vain siirtämällä puolen metrin pituista kiveä. Koska lukko on helposti mukana kuljetettava esine, sen tallettamiseen juuri tälle paikalle, todennäköisesti ilman vakituista asutusta olevaan saareen, on vaikea keksiä muuta syytä kuin, että saaressa on ollut jotakin lukittavaa, ja että samanlaista käyttöä lukolle olisi siellä todennäköisesti tulevaisuudessakin. Mahdollisesti paikka on ollut eräsija, jossa on ollut rakennuksia, esimerkiksi kalasauna tai aitta, joka on haluttu pitää lukittuna ainakin ajoittain. Mitään tämän tyyppiseen muinaisjäännökseen mahdollisesti liittyviä rakenteita maastossa ei kuitenkaan havaittu, joten kohdetta on edelleen syytä siltä osin pitää mahdollisena muinaisjäännöksenä joka vaatii jatkotutkimuksia.
metsakeskus.1000039317 111 Pirisaaret 10002 12008 13091 11006 27000 452523.00000000 6792981.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039317 Metallinetsinnässä on syyskuussa 2020 löytynyt D-tyypin pyöreä kupurasolki (KM 43466) itäisen Pirisaaren luoteisosasta, 15 cm syvyydestä nokisesta ja hiilisestä sekä kivikkoisesta metsämaasta. Löytöpaikka tarkastettiin 19.6.2021. Esine on löytynyt moreenirinteeltä, sen pintakerroksessa olevasta huuhtoutuneesta kivikosta. Löytökohdalla ja sen lähiympäristössä ei havaittu merkkejä hautauksesta tai muusta muinaisjäännöksestä. Ympäristöstä löytyi muutamia muita esineitä: muutaman metrin päästä idästä puukko, jonka kahvassa oli vielä puuta jäljellä, noin 30 m luoteeseen hevosenkenkänaula ja 35 m pohjoiseen putkilukko (löydöt jätettiin maahan). kokonaisuutena löydöt viittaavat siihen, että paikalla on ollut jotain toimintaa todennäköisesti pitemmän ajan kuluessa rautakaudella ja myöhemmin. Putkilukko on yllättävä löytö pienessä saaressa, jossa ei ole mahdollisuutta pysyvälle vijelyyn perustuvalle asutukselle. Esine löytyi kätkettynä kivien välisestä kolosta, josta sen löytäminen (ilman metallinilmaisinta) ja poistaminen oli mahdollista vain siirtämällä puolen metrin pituista kiveä. Koska lukko on helposti mukana kuljetettava esine, sen tallettamiseen juuri tälle paikalle, todennäköisesti ilman vakituista asutusta olevaan saareen, on vaikea keksiä muuta syytä kuin, että saaressa on ollut jotakin lukittavaa, ja että samanlaista käyttöä lukolle olisi siellä todennäköisesti tulevaisuudessakin. Mahdollisesti paikka on ollut eräsija, jossa on ollut rakennuksia, esimerkiksi kalasauna tai aitta, joka on haluttu pitää lukittuna ainakin ajoittain. Mitään tämän tyyppiseen muinaisjäännökseen mahdollisesti liittyviä rakenteita maastossa ei kuitenkaan havaittu, joten kohdetta on edelleen syytä siltä osin pitää mahdollisena muinaisjäännöksenä joka vaatii jatkotutkimuksia.
metsakeskus.1000039317 111 Pirisaaret 10002 12001 13002 11006 27000 452523.00000000 6792981.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039317 Metallinetsinnässä on syyskuussa 2020 löytynyt D-tyypin pyöreä kupurasolki (KM 43466) itäisen Pirisaaren luoteisosasta, 15 cm syvyydestä nokisesta ja hiilisestä sekä kivikkoisesta metsämaasta. Löytöpaikka tarkastettiin 19.6.2021. Esine on löytynyt moreenirinteeltä, sen pintakerroksessa olevasta huuhtoutuneesta kivikosta. Löytökohdalla ja sen lähiympäristössä ei havaittu merkkejä hautauksesta tai muusta muinaisjäännöksestä. Ympäristöstä löytyi muutamia muita esineitä: muutaman metrin päästä idästä puukko, jonka kahvassa oli vielä puuta jäljellä, noin 30 m luoteeseen hevosenkenkänaula ja 35 m pohjoiseen putkilukko (löydöt jätettiin maahan). kokonaisuutena löydöt viittaavat siihen, että paikalla on ollut jotain toimintaa todennäköisesti pitemmän ajan kuluessa rautakaudella ja myöhemmin. Putkilukko on yllättävä löytö pienessä saaressa, jossa ei ole mahdollisuutta pysyvälle vijelyyn perustuvalle asutukselle. Esine löytyi kätkettynä kivien välisestä kolosta, josta sen löytäminen (ilman metallinilmaisinta) ja poistaminen oli mahdollista vain siirtämällä puolen metrin pituista kiveä. Koska lukko on helposti mukana kuljetettava esine, sen tallettamiseen juuri tälle paikalle, todennäköisesti ilman vakituista asutusta olevaan saareen, on vaikea keksiä muuta syytä kuin, että saaressa on ollut jotakin lukittavaa, ja että samanlaista käyttöä lukolle olisi siellä todennäköisesti tulevaisuudessakin. Mahdollisesti paikka on ollut eräsija, jossa on ollut rakennuksia, esimerkiksi kalasauna tai aitta, joka on haluttu pitää lukittuna ainakin ajoittain. Mitään tämän tyyppiseen muinaisjäännökseen mahdollisesti liittyviä rakenteita maastossa ei kuitenkaan havaittu, joten kohdetta on edelleen syytä siltä osin pitää mahdollisena muinaisjäännöksenä joka vaatii jatkotutkimuksia.
metsakeskus.1000039317 111 Pirisaaret 10002 12008 13091 11006 27000 452523.00000000 6792981.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039317 Metallinetsinnässä on syyskuussa 2020 löytynyt D-tyypin pyöreä kupurasolki (KM 43466) itäisen Pirisaaren luoteisosasta, 15 cm syvyydestä nokisesta ja hiilisestä sekä kivikkoisesta metsämaasta. Löytöpaikka tarkastettiin 19.6.2021. Esine on löytynyt moreenirinteeltä, sen pintakerroksessa olevasta huuhtoutuneesta kivikosta. Löytökohdalla ja sen lähiympäristössä ei havaittu merkkejä hautauksesta tai muusta muinaisjäännöksestä. Ympäristöstä löytyi muutamia muita esineitä: muutaman metrin päästä idästä puukko, jonka kahvassa oli vielä puuta jäljellä, noin 30 m luoteeseen hevosenkenkänaula ja 35 m pohjoiseen putkilukko (löydöt jätettiin maahan). kokonaisuutena löydöt viittaavat siihen, että paikalla on ollut jotain toimintaa todennäköisesti pitemmän ajan kuluessa rautakaudella ja myöhemmin. Putkilukko on yllättävä löytö pienessä saaressa, jossa ei ole mahdollisuutta pysyvälle vijelyyn perustuvalle asutukselle. Esine löytyi kätkettynä kivien välisestä kolosta, josta sen löytäminen (ilman metallinilmaisinta) ja poistaminen oli mahdollista vain siirtämällä puolen metrin pituista kiveä. Koska lukko on helposti mukana kuljetettava esine, sen tallettamiseen juuri tälle paikalle, todennäköisesti ilman vakituista asutusta olevaan saareen, on vaikea keksiä muuta syytä kuin, että saaressa on ollut jotakin lukittavaa, ja että samanlaista käyttöä lukolle olisi siellä todennäköisesti tulevaisuudessakin. Mahdollisesti paikka on ollut eräsija, jossa on ollut rakennuksia, esimerkiksi kalasauna tai aitta, joka on haluttu pitää lukittuna ainakin ajoittain. Mitään tämän tyyppiseen muinaisjäännökseen mahdollisesti liittyviä rakenteita maastossa ei kuitenkaan havaittu, joten kohdetta on edelleen syytä siltä osin pitää mahdollisena muinaisjäännöksenä joka vaatii jatkotutkimuksia.
metsakeskus.1000039318 584 Koskenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 372209.00000000 7024942.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039318 Tervahauta sijaitsee koillisrinteessä. Läpimitta valli mukaan lukien 9 m, kuopan läpimitta 5 m ja syvyys 0,6 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus 1,7 m ja syvyys 1,3 m. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä.
metsakeskus.1000039319 584 Linjaharju 1 10002 12016 13175 11006 27000 375671.00000000 7029424.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039319 Tervahauta sijaitsee harjanteen laella, läpimitta valli mukaan lukien 18 m, kuopan läpimitta 10 m ja syvyys 1,4 m. Halssi suuntautuu itään, pituus 3 m ja syvyys 2,2 m. Haudan päällä kasvaa muutama nuori puu. Tervahaudasta 30 m lounaaseen sijaitsee Linjaharju 2 tervapirtin jäänteet (kts. alakohteet).
metsakeskus.1000039321 290 Repolampi 2 10002 12016 13175 11006 27000 647820.00000000 7135695.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039321 Kohde sijaitsee Repolammen pohjoispuolella noin 30 metrin päästä rannasta loivassa rinteessä. Metsä on mäntyvaltaista kuivaa kangasmetsää. Tervahaudan halkaisija on 7,5 metriä. Vallit ovat pienet ja epätasaiset. Ne ovat noin 1-2 metriä leveät ja noin 0,2 metriä korkeat. Halssi laskee eteläkaakkoon ja se on 6 metriä pitkä ja noin metrin syvä.
metsakeskus.1000039322 290 Repolampi 3 10002 12016 13175 11006 27000 647804.00000000 7135691.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039322 Kohde sijaitsee Repolammen pohjoispuolella noin 30 metrin päästä rannasta loivassa rinteessä. Metsä on mäntyvaltaista kuivaa kangasmetsää. Tervahaudan halkaisija on noin 6 metriä. Vallit ovat noin 1-1,5 metriä leveät, melko matalat, luoteen puolella ei erotu ollenkaan vallia. Halssi laskee eteläkaakkoon lampea kohti ja on noin 5 metriä pitkä.
metsakeskus.1000039323 290 Repolampi 4 10002 12016 13175 11006 27000 647354.00000000 7135713.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039323 Kohde sijaitsee noin 75 metriä Repolampeen laskevasta purosta pohjoiskoilliseen ja noin 180 metriä Repolammen luoteiskulmasta luoteeseen. Kuviolla kasvaa nuorta kasvatusmetsikköä. Tervahaudan halkaisija on 7,5 metriä ja syvyys noin 0,25 metriä. Pohja on tasainen, hieman kupera. Vallit ovat noin 1,5-2 metriä leveät. Vallit ovat matalahkot ja tasaiset. Halssi on noin 5 metriä pitkä ja se laskee kaakkoon.
metsakeskus.1000039324 290 Repolampi 5 10002 12016 13175 11006 27000 647332.00000000 7135724.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039324 Kohde sijaitsee noin 75 metriä Repolampeen laskevasta purosta pohjoiskoilliseen ja noin 200 metriä Repolammen luoteiskulmasta luoteeseen. Tervahaudan halkaisija on noin 10 metriä ja syvyys noin 0,5 metriä. Pohja on suppilomainen, keskellä on syvempi kuoppa. Vallit ovat noin 1,5-2 metriä. Ne ovat selkeähköt, mutta epätasaiset. Halssin pituus on noin 7 metriä ja syvyys 0,7 metriä, sillä ei ole selkeitä valleja. Halssi laskee eteläkaakkoon.
metsakeskus.1000039325 290 Rapalampi 10002 12016 13175 11006 27000 649648.00000000 7135558.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039325 Tervahaudan halkaisija on 10 metriä ja se on noin 0,4 metriä syvä. Vallit ovat noin 2 metriä leveät ja noin 0,4 metriä korkeat. Tervahauta erottuu maastosta selkeästi. Halssi laskee etelään. Se on 6 metriä pitkä ja metrin syvä. Halssin reunoille on kasattu kiviä.
metsakeskus.1000039326 290 Iso-Palonen etelä 10002 12016 13175 11006 27000 649985.00000000 7135603.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039326 Kohde sijaitsee Iso-Palosen etelärannalla, noin 20 metrin päässä rannasta. Tervahauta on pieni, sen halkaisija on vain noin 4,4 metriä ja syvyys noin 0,5 metriä. Sen pohja on suppilomainen. Vallit ovat leveydeltään 1,5-2 metriä ja korkeudeltaan 0,45. Tervahauta erottuu hyvin maastosta. Halssi laskee länsiluoteeseen ja sen pituus on 4 metriä. Halssi on noin 1,2 metriä syvä.
metsakeskus.1000039327 290 Hautalahti etelä 10002 12016 13175 11006 27000 651886.00000000 7135227.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039327 Kohde sijaitsee Valkeiskankaan itäreunalla, jossa puusto on mäntyvaltaista. Kohteelta on noin 40 metriä rantaan koillisen suuntaan. Tervahauta on matala ja pieni. Se erottuu huonosti maastosta. Sen halkaisija on noin 5 metriä ja syvyys noin 0,15 metriä. Vallit ovat epäselvät, noin metrin leveät ja noin 10 senttimetriä korkeat. Halssi laskee pohjoiskoilliseen ja se on 3 metriä pitkä.
metsakeskus.1000039328 290 Hautalahti lounainen 10002 12016 13175 11006 27000 651614.00000000 7135357.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039328 Kohde sijaitsee Valkeiskankaan itäpään pohjoispuolella rinteen reunalla. Maasto on tasaista mäntykangasta. Tervahaudan halkaisija on 14 metriä ja se on syvyydeltään noin metrin. Haudan pohja on muodoltaan laakea malja. Vallit ovat noin 3 metriä leveät kaikkialta, mutta länsilaidalla ne ovat huomaamattomat, matalat. Pohjois- ja etelälaidalla vallit ovat 60-70 senttimetriä korkeat. Halssi on 6 metriä pitkä ja laskee itään.
metsakeskus.1000039329 732 Märkäjärvi 3 10007 12011 13116 11042 27028 572161.00000000 7413930.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039329 Kohde sijaitsee Märkäjärven pohjoisrannalla, suosta kohoavalla hiekkaisella kumpareella, n. 1km Sallan kirkosta luoteeseen. Kohteen itäpuolella on puretun huvilan rauniot ja puuvaja. Kohde ilmoitettiin alun perin mahdollisena kesähautapaikkana. Tarkastuksessa paikalta todettiin ilmei-nen sotahistoriallinen kohde, joka sisälsi runsaasti tuliasema- ja korsukuoppia. Ne voivat kuulua Salpa-linjaan. Niiden rintamasuunta on etelään järveä kohti. Linnoitteiden jäännöksistä tuli maastotarkastuk-sen aikana se vaikutelma, että ne ovat aikaan jääneet kesken – ainoastaan linnoitekuopat ovat jäljellä, mitään merkkejä puurakenteista tms. ei havaittu. Esimerkiksi Sodankylän Tankavaarasta tunnetaan vastaavanlaisia keskeneräisiä linnoitteita. Kohteen koordinaatit osoittavat alueen korkeimmalla kohdalla olevaan suureen korsun tai bunkkerin perustuskaivantoon. Se on muodoltaan neliömäinen ja kooltaan 10 x 10 x 1,5 m. Muut havaitut kaivannot on listattu alakohteiksi.
metsakeskus.1000039330 290 Valkeiskangas 10002 12016 13175 11006 27000 651805.00000000 7137346.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039330 Kohde sijaitsee Valkeiskankaan kaakkoislaidalla loivassa rinteessä, Valkeislammesta noin 260 metriä etelään Mustalammen länsipuolella. Maasto on kuivaa kangasta. Kohteen itäpuolelta kulkee Iso-Palosen retkeilyreitti.Tervahaudan halkaisija on 10 metriä ja syvyys noin 0,4 metriä. Vallin leveys on noin 4 metriä ja korkeus 0,7 metriä. Halssi laskee itään, sen pituus on 4,5 metriä, leveys 2 metriä ja syvyys noin 0,7 metriä.
metsakeskus.1000039331 290 Valkeiskangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 651736.00000000 7137084.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039331 Kohde sijaitsee Valkeiskankaan kaakkoispuolella Iso-Palosen retkeilypolun vieressä, sen itäpuolella. Mustalammen ranta on kohteesta noin 340 metrin päässä itäkoilliseen. Maasto on kuivaa kangasta. Kohde sijaitsee etelään viettävällä rinteellä.Tervahaudan halkaisija on 8,5 metriä ja syvyys 0,7 metriä. Vallit ovat 1,3-1 metriä leveät ja korkeus 0,3-0,5 metriä. Halssi laskee eteläkaakkoon ja on 6,5 metriä pitkä. leveyttä sillä on 2,2 metriä ja syvyys 1,1 metriä. Haudan muoto on maljamainen.
metsakeskus.1000039332 290 Pikku-Palonen 2 10002 12016 13175 11006 27000 651719.00000000 7136896.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039332 Kohde sijaitsee Iso-Palosen retkeilyreitin varressa, polun länsipuolella pienen nimettömän lammen itäkoillisrannassa. Maasto on kuivahkoa kangasta. Tervahauta on pienehkö, halkaisija on 4,6 metriä ja syvyys noin 0,5 metriä. Vallit ovat 1-1,2 metriä leveät ja korkeus 0,25-0,3 metriä. Halssi laskee etelälounaaseen lampea kohti. se on 4,1 metriä pitkä, 1,8 metriä leveä ja 1,1 metriä syvä.
metsakeskus.1000039333 290 Valkeiskangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 651537.00000000 7137222.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039333 Kohde sijaitsee Valkeiskankaan eteläosassa, noin 230 metriä Iso-Palosen retkeilypolulta länteen, loivassa suohon viettävässä rinteessä. Maasto on kuivaa kangasta. Tervahaudan halkaisija on 6 metriä ja vallien leveys 1,7-2 metriä. Vallien korkeus on noin 0,6 metriä. Hauta on maljamainen. Halssin laskee eteläkaakkoon ja on 2,5 metriä pitkä. Se on leveydeltään 1,4 metriä ja syvyydeltään 0,5 metriä. Lännen ja lounaan puolella tervahautaa ympäröi ojamainen uoma vallin ulkoreunalla.
metsakeskus.1000039334 290 Iso-Palonen 2 10002 12016 13175 11006 27000 651233.00000000 7135678.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039334 Kohde sijaitsee Iso-Palosen kaakkoisrannalla, aivan rantatörmällä. Kohteesta koilliseen on pieni kapea niemi. Maasto on kuivaa kangasta. Tervahaudan halkaisija on 6 metriä. Vallien leveys on 3-4 metriä ja korkeus 0,5-1 metri. Halssi laskee koilliseen ja se on 4 metriä pitkä ja 1,3 metriä syvä. Leveyttä sillä on 1,5 metriä. Tervahaudan päällä kasvaa vesakkoa ja isohkoja mäntyjä. Tervahauta rajoittuu rantatörmään ja siksi haudan luoteislaita kärsii rantaeroosiosta. Tervahauta on suppilomainen ja keskellä on syvempi kohta.
metsakeskus.1000039335 290 Saviniemi 2 10002 12016 13175 11006 27000 651193.00000000 7136297.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039335 Kohde sijaitsee Saviniemen koillisnurkassa, noin 60, metrin päässä Säynäjälahden kaakkoisrannasta. Maasto on epätasaista ja kivikkoista.Tervahaudan halkaisija on 10 metriä. Vallien leveys on noin 3 metriä. Vallit ovat epätasaiset, noin 0,4 metriä korkeat. Eivät erotu hyvin maastossa. Tervahauta on muodoltaan laakea. Halssi laskee kaakkoon ja on pituudeltaan 2,4 metriä. Sen leveys on 1,3 metriä ja syvyys 0,5 metriä.
metsakeskus.1000039336 290 Salmilampi 2 10002 12016 13175 11006 27000 656173.00000000 7134290.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039336 Kohde sijaitsee Kylmäjärven lounaispuolella noin 25 metrin päässä sen rannasta harjun rinteen reunalla. Kohteesta etelään on pyyntikuopparykelmä.
metsakeskus.1000039337 290 Kylmäjärvi 2 10002 12016 13175 11006 27000 656661.00000000 7134283.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039337 Kohde sijaitsee Kylmäjärven rannalla, kapeahkolla soiden ympäröimän harjun päässä. Harju on tervahaudan kohdalta noin 65 metriä leveä. Harju on pohjoiskoillinen-etelälounas-suuntainen. Maasto on kuivahkoa hiekkakangasta. Tervahaudan halkaisija on 9 metriä ja syvyys noin metrin. Muodoltaan se on suppilomainen, keskellä on kuoppa. Vallit ovat noin 2 metriä leveät ja 0,2-1,1 metriä korkeat. Pohjoisreunalla matalat. Halssi laskee etelään ja se on noin 3,2 metriä pitkä. Leveyttä sillä on 2,2 metriä ja syvyyttä 0,75 metriä.
metsakeskus.1000039338 290 Kylmäjärvi 3 10002 12016 13175 11006 27000 656571.00000000 7134241.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039338 Kohde sijaitsee Kylmäjärven eteläpuolella olevan nimettömän, pienen, soikean lammen eteläpuolella, noin 40 metriä sen rannasta. Kohde sijaitsee kuivan kankaan pohjoislaidalla, rinteen reunalla. Tervahaudan halkaisija on 9,2 metriä. Se on muodoltaan suppilomainen ja sen syvyys on 0,8 metriä. Valli on 2-2,5 metriä leveä. Se ei erotu hyvin maastosta, vaan on epäselvä. Halssi laskee koilliseen. Se on 3 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja 0,8 metriä syvä. Tervahaudasta lounaaseen on puolikuunmuotoinen suorakulmainen kuoppa.
metsakeskus.1000039339 290 Hautalahti luoteinen 10002 12016 13175 11006 27000 651636.00000000 7135555.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039339 Kohde sijaitsee Veräisen Hautalahden luoteisrannalla aivan rantatörmällä. Kohdalla kuiva kangas alkaa muuttua rahkaiseksi rämesuoksi. Tervahaudan kohdalla kasvaa kuitenkin vielä isokokoista mäntyä. Tervahaudan halkaisija on 6,2 metriä. Pohja on kulhomainen. Vallien leveys 2,5-3 metriä ja korkeus 1-1,2 metriä. Ne erottuvat hyvin maastosta. Halssi on osin tuhoutunut rantaeroosion seurauksena. Tuhoutuneissa kohdissa hiiltä näkyvissä. Halssi on laskenut suoraan järveen. Se on noin 4 metriä leveä.
metsakeskus.1000039340 290 Korkeavaara 2 10002 12016 13000 11006 27000 651462.00000000 7136897.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039340 Kohde sijaitsee Korkeanvaaran kaakkoisreunalla, pienen nimettämän lammen länsipuolella noin 150 metrin päässä siitä. Säynäjäpuro on kohteesta lounaaseen noin 320 metrin päässä. Tervahaudan halkaisija on noin 7 metriä. Muodoltaan se on suppilomainen. Keskellä on selkeä syvempi kohta. Valli laskee loivasti hautaan, ei erota selviä rajoja. Vallit ovat noin 2 metriä leveitä ja 0,4 metriä korkeita. Halssi laskee lounaaseen ja on rinteessä. Se on 4 metriä pitkä ja noin 0,5 metriä syvä. Haudan päällä kasvaa aikuista mäntyä ja reunalla iso aihki. Ympäröivässä metsässä palokoroja.
metsakeskus.1000039341 290 Säynäjälahti 2 10002 12016 13175 11006 27000 651043.00000000 7136615.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039341 Kohde sijaitsee Säynäjärven ja Iso-palosen Säynäjälahden välisellä kannaksella sen etelänpuoleisella rinteellä. Kohteelta on noin 37 metriä Iso-Palosen rantaan. Kuiva kangasmetsä on jonkin verran kivistä. Tervahaudan halkaisija on 5,3 metriä. Vallien leveys 1,2-1,4 metriä ja korkeus 0,3 metriä. Halssi laskee etelään, järvelle päin. Sen pituus on 3 metriä, leveys 1,7 metriä ja syvyys 0,6 metriä.
metsakeskus.1000039342 290 Säynäjälahti 3 10002 12016 13175 11006 27000 651303.00000000 7136545.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039342 Kohde sijaitsee Iso-Palosen pohjoisrannalla, kuivan kankaan etelärinteellä. Kohde on noin 130 metriä Säynäjäpurosta länsilounaaseen ja Iso-Palosen retkeilypolusta noin 45 metriä etelään. Rantaan on noin 18 metriä etelään kohteelta. Tervahaudan halkaisija on noin 4,8 metriä. Muodoltaan hauta on maljamainen. Vallien leveys on noin 1,5 metriä ja korkeus 0,3-0,4 metriä. Halssi laskee eteläkaakkoon järveä kohti ja se on 4,5 metriä pitkä. Halssi leveys on 1,7 metriä ja syvyys 0,8 metriä. Halssi kasvaa lehtipuuta, pääosin leppää ja vallin reunoilla mäntyä.
metsakeskus.1000039343 290 Säynäjärvi 10002 12016 13175 11006 27000 649397.00000000 7137111.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039343 Kohde sijaitsee Säynäjärven lounaisrannalla noin puolivälin paikkeilla. Maasto on kivikkoista ja epätasaista. Tervahaudan halkaisija on 10 metriä. Vallien leveys 1-3,5 metriä ja korkeus 0,3-0,5 metriä. Haudan pohja on laakea ja melko tasainen. Halssi laskee koilliseen, järvelle päin. Sen pituus on 5,5 metriä, leveys 1,5 metriä ja syvyys 0,75 metriä. Tervahauta on pusikkoinen. Siinä kasvaa vesakkoa ja pari isompaa mäntyä. Valleilla kasvaa nuorta haapaa ja koivua.
metsakeskus.1000039346 578 Valkeisjärvi 10002 12016 13000 11006 27000 548435.00000000 7151020.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039346 Metallinetsinnässä on keväällä 2020 löytynyt Valkeisjärven koillispohjukan takaisesta metsästä suuri määrä metallinesineitä, kuten ketjunlenkeillä varustettu kuparipellistä leikattu pala (jonkinlaisia vastineita Pohjois-Ruotsin myöhäisrautakauden ja keskiajan järviuhripaikoilla). Muita löytöjä merkitty alakohteiksi. Joukossa rautakuonan pala ja mahdollisesti pajatoimintaan viittaavia raudankatkelmia. Löytösyvyys 10 - 20 cm. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM14889, ILM14890, ILM14911, ILM14913, ILM14926. Koristeellinen ja uskonnollisella tekstillä varustettu kehäsolki (alakohde) vaikuttaa keskiaikaiselta. Kainuun Museo teki kohteen ns. pääkoordinaattipisteessä tarkastuskäynnin. Koekuopan profiilissa havaittiin selkeä tumma nokinen maakerros ja sen alla näkyi yhtä selkeä tummanoranssi kerros, mikä viittaa selkeästi kiinteään muinaisjäännökseen. Alakohteissa ei käyty. Koekaivaus 2024: Osa paikalta aiemmin löydettyjen esineiden löytöpaikkoja paikannettiin metallinilmaisinharrastajan avulla ja niiden sijainnit mitattiin VRS-GNSS laitteella. Tässä yhteydessä kävi myös ilmi, että harrastaja oli kaivanut esille jälleen kaksi metalliesinefragmenttia aiemmin löytyneestä löytökeskittymästä. Löytöpaikat ja niiden lähialue tutkittiin kairaamalla ja kaivamalla 48 kpl 0,5 x 0,5 m kokoista koekuoppaa. Alueella tehtiin metallinilmaisinkartoitusta, jossa signaalikohdat tarkastettiin pienellä lapionpistolla. Koekuopat kaivettiin lastalla ja lapiolla puhtaaseen pohjamaahan asti. Kaivettu maa seulottiin, osa koekuopista valokuvattiin. Alueella on kolme selkeää ja pienialaista löytökeskittymää, joissa kaikissa todettiin metallinilmaisimella olevan metalleja. Kairauksen perusteella löytökeskittymien kohdalla on likamaata ja palanutta hiekkaa, ja kahdessa kairanäytteessä oli pieniä fragmentteja palanutta luuta (kalan luuta?). Yhden keskittymän kohdalta harrastaja on havainnut kiviä (alue on muutoin kivetöntä hiekkaa ja hietaa). Palaneiden luiden ja kivihavainnon perusteella löytökeskittymät ovat lieden paikkoja. Alueella on ilppari-ilmoitusten perusteella vielä neljäs keskittymä, mutta sen kohdalta ei enää havaittu metallinilmaisimella lisää metalleja. Löytökeskittymien läheisyydessä havaittiin koekuopissa pintaturpeen alla keskimäärin noin 10 cm paksu likamaakerros, jossa oli jonkin verran hiiltä. Paikoittain oli sen päälle ehtinyt muodostua ohut linssi huuhtoutunutta hiekkaa. Likamaa-alue on noin 80 x 50 m laaja. Sen luonne ja ajoitus on jossain määrin epäselvä, mutta siitä löytyneestä hiilestä tehdään radiohiiliajoituksia. Kyseessä voi olla asuinpaikkaan liittyvä maakerros, tai paikalla on vanhaa kaskimaata. Likamaakerros oli koekuoppien kohdalla löydötön. Lähemmäs rantaa kaivetut koekuopat oli yhtä lukuun ottamatta löydöttömiä eikä niissä ollut likamaata. Yhdestä koekuopasta löytyi selkeä kvartsi-iskos, joten jossakin lienee pienialainen kivikautinen asuin- tai leiripaikka. Sen varsinaista ydinaluetta ei koekaivauksessa kuitenkaan löydetty.
metsakeskus.1000039346 578 Valkeisjärvi 10002 12001 13200 11006 27000 548435.00000000 7151020.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039346 Metallinetsinnässä on keväällä 2020 löytynyt Valkeisjärven koillispohjukan takaisesta metsästä suuri määrä metallinesineitä, kuten ketjunlenkeillä varustettu kuparipellistä leikattu pala (jonkinlaisia vastineita Pohjois-Ruotsin myöhäisrautakauden ja keskiajan järviuhripaikoilla). Muita löytöjä merkitty alakohteiksi. Joukossa rautakuonan pala ja mahdollisesti pajatoimintaan viittaavia raudankatkelmia. Löytösyvyys 10 - 20 cm. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM14889, ILM14890, ILM14911, ILM14913, ILM14926. Koristeellinen ja uskonnollisella tekstillä varustettu kehäsolki (alakohde) vaikuttaa keskiaikaiselta. Kainuun Museo teki kohteen ns. pääkoordinaattipisteessä tarkastuskäynnin. Koekuopan profiilissa havaittiin selkeä tumma nokinen maakerros ja sen alla näkyi yhtä selkeä tummanoranssi kerros, mikä viittaa selkeästi kiinteään muinaisjäännökseen. Alakohteissa ei käyty. Koekaivaus 2024: Osa paikalta aiemmin löydettyjen esineiden löytöpaikkoja paikannettiin metallinilmaisinharrastajan avulla ja niiden sijainnit mitattiin VRS-GNSS laitteella. Tässä yhteydessä kävi myös ilmi, että harrastaja oli kaivanut esille jälleen kaksi metalliesinefragmenttia aiemmin löytyneestä löytökeskittymästä. Löytöpaikat ja niiden lähialue tutkittiin kairaamalla ja kaivamalla 48 kpl 0,5 x 0,5 m kokoista koekuoppaa. Alueella tehtiin metallinilmaisinkartoitusta, jossa signaalikohdat tarkastettiin pienellä lapionpistolla. Koekuopat kaivettiin lastalla ja lapiolla puhtaaseen pohjamaahan asti. Kaivettu maa seulottiin, osa koekuopista valokuvattiin. Alueella on kolme selkeää ja pienialaista löytökeskittymää, joissa kaikissa todettiin metallinilmaisimella olevan metalleja. Kairauksen perusteella löytökeskittymien kohdalla on likamaata ja palanutta hiekkaa, ja kahdessa kairanäytteessä oli pieniä fragmentteja palanutta luuta (kalan luuta?). Yhden keskittymän kohdalta harrastaja on havainnut kiviä (alue on muutoin kivetöntä hiekkaa ja hietaa). Palaneiden luiden ja kivihavainnon perusteella löytökeskittymät ovat lieden paikkoja. Alueella on ilppari-ilmoitusten perusteella vielä neljäs keskittymä, mutta sen kohdalta ei enää havaittu metallinilmaisimella lisää metalleja. Löytökeskittymien läheisyydessä havaittiin koekuopissa pintaturpeen alla keskimäärin noin 10 cm paksu likamaakerros, jossa oli jonkin verran hiiltä. Paikoittain oli sen päälle ehtinyt muodostua ohut linssi huuhtoutunutta hiekkaa. Likamaa-alue on noin 80 x 50 m laaja. Sen luonne ja ajoitus on jossain määrin epäselvä, mutta siitä löytyneestä hiilestä tehdään radiohiiliajoituksia. Kyseessä voi olla asuinpaikkaan liittyvä maakerros, tai paikalla on vanhaa kaskimaata. Likamaakerros oli koekuoppien kohdalla löydötön. Lähemmäs rantaa kaivetut koekuopat oli yhtä lukuun ottamatta löydöttömiä eikä niissä ollut likamaata. Yhdestä koekuopasta löytyi selkeä kvartsi-iskos, joten jossakin lienee pienialainen kivikautinen asuin- tai leiripaikka. Sen varsinaista ydinaluetta ei koekaivauksessa kuitenkaan löydetty.
metsakeskus.1000039346 578 Valkeisjärvi 10002 12016 13000 11010 27000 548435.00000000 7151020.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039346 Metallinetsinnässä on keväällä 2020 löytynyt Valkeisjärven koillispohjukan takaisesta metsästä suuri määrä metallinesineitä, kuten ketjunlenkeillä varustettu kuparipellistä leikattu pala (jonkinlaisia vastineita Pohjois-Ruotsin myöhäisrautakauden ja keskiajan järviuhripaikoilla). Muita löytöjä merkitty alakohteiksi. Joukossa rautakuonan pala ja mahdollisesti pajatoimintaan viittaavia raudankatkelmia. Löytösyvyys 10 - 20 cm. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM14889, ILM14890, ILM14911, ILM14913, ILM14926. Koristeellinen ja uskonnollisella tekstillä varustettu kehäsolki (alakohde) vaikuttaa keskiaikaiselta. Kainuun Museo teki kohteen ns. pääkoordinaattipisteessä tarkastuskäynnin. Koekuopan profiilissa havaittiin selkeä tumma nokinen maakerros ja sen alla näkyi yhtä selkeä tummanoranssi kerros, mikä viittaa selkeästi kiinteään muinaisjäännökseen. Alakohteissa ei käyty. Koekaivaus 2024: Osa paikalta aiemmin löydettyjen esineiden löytöpaikkoja paikannettiin metallinilmaisinharrastajan avulla ja niiden sijainnit mitattiin VRS-GNSS laitteella. Tässä yhteydessä kävi myös ilmi, että harrastaja oli kaivanut esille jälleen kaksi metalliesinefragmenttia aiemmin löytyneestä löytökeskittymästä. Löytöpaikat ja niiden lähialue tutkittiin kairaamalla ja kaivamalla 48 kpl 0,5 x 0,5 m kokoista koekuoppaa. Alueella tehtiin metallinilmaisinkartoitusta, jossa signaalikohdat tarkastettiin pienellä lapionpistolla. Koekuopat kaivettiin lastalla ja lapiolla puhtaaseen pohjamaahan asti. Kaivettu maa seulottiin, osa koekuopista valokuvattiin. Alueella on kolme selkeää ja pienialaista löytökeskittymää, joissa kaikissa todettiin metallinilmaisimella olevan metalleja. Kairauksen perusteella löytökeskittymien kohdalla on likamaata ja palanutta hiekkaa, ja kahdessa kairanäytteessä oli pieniä fragmentteja palanutta luuta (kalan luuta?). Yhden keskittymän kohdalta harrastaja on havainnut kiviä (alue on muutoin kivetöntä hiekkaa ja hietaa). Palaneiden luiden ja kivihavainnon perusteella löytökeskittymät ovat lieden paikkoja. Alueella on ilppari-ilmoitusten perusteella vielä neljäs keskittymä, mutta sen kohdalta ei enää havaittu metallinilmaisimella lisää metalleja. Löytökeskittymien läheisyydessä havaittiin koekuopissa pintaturpeen alla keskimäärin noin 10 cm paksu likamaakerros, jossa oli jonkin verran hiiltä. Paikoittain oli sen päälle ehtinyt muodostua ohut linssi huuhtoutunutta hiekkaa. Likamaa-alue on noin 80 x 50 m laaja. Sen luonne ja ajoitus on jossain määrin epäselvä, mutta siitä löytyneestä hiilestä tehdään radiohiiliajoituksia. Kyseessä voi olla asuinpaikkaan liittyvä maakerros, tai paikalla on vanhaa kaskimaata. Likamaakerros oli koekuoppien kohdalla löydötön. Lähemmäs rantaa kaivetut koekuopat oli yhtä lukuun ottamatta löydöttömiä eikä niissä ollut likamaata. Yhdestä koekuopasta löytyi selkeä kvartsi-iskos, joten jossakin lienee pienialainen kivikautinen asuin- tai leiripaikka. Sen varsinaista ydinaluetta ei koekaivauksessa kuitenkaan löydetty.
metsakeskus.1000039346 578 Valkeisjärvi 10002 12001 13200 11010 27000 548435.00000000 7151020.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039346 Metallinetsinnässä on keväällä 2020 löytynyt Valkeisjärven koillispohjukan takaisesta metsästä suuri määrä metallinesineitä, kuten ketjunlenkeillä varustettu kuparipellistä leikattu pala (jonkinlaisia vastineita Pohjois-Ruotsin myöhäisrautakauden ja keskiajan järviuhripaikoilla). Muita löytöjä merkitty alakohteiksi. Joukossa rautakuonan pala ja mahdollisesti pajatoimintaan viittaavia raudankatkelmia. Löytösyvyys 10 - 20 cm. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM14889, ILM14890, ILM14911, ILM14913, ILM14926. Koristeellinen ja uskonnollisella tekstillä varustettu kehäsolki (alakohde) vaikuttaa keskiaikaiselta. Kainuun Museo teki kohteen ns. pääkoordinaattipisteessä tarkastuskäynnin. Koekuopan profiilissa havaittiin selkeä tumma nokinen maakerros ja sen alla näkyi yhtä selkeä tummanoranssi kerros, mikä viittaa selkeästi kiinteään muinaisjäännökseen. Alakohteissa ei käyty. Koekaivaus 2024: Osa paikalta aiemmin löydettyjen esineiden löytöpaikkoja paikannettiin metallinilmaisinharrastajan avulla ja niiden sijainnit mitattiin VRS-GNSS laitteella. Tässä yhteydessä kävi myös ilmi, että harrastaja oli kaivanut esille jälleen kaksi metalliesinefragmenttia aiemmin löytyneestä löytökeskittymästä. Löytöpaikat ja niiden lähialue tutkittiin kairaamalla ja kaivamalla 48 kpl 0,5 x 0,5 m kokoista koekuoppaa. Alueella tehtiin metallinilmaisinkartoitusta, jossa signaalikohdat tarkastettiin pienellä lapionpistolla. Koekuopat kaivettiin lastalla ja lapiolla puhtaaseen pohjamaahan asti. Kaivettu maa seulottiin, osa koekuopista valokuvattiin. Alueella on kolme selkeää ja pienialaista löytökeskittymää, joissa kaikissa todettiin metallinilmaisimella olevan metalleja. Kairauksen perusteella löytökeskittymien kohdalla on likamaata ja palanutta hiekkaa, ja kahdessa kairanäytteessä oli pieniä fragmentteja palanutta luuta (kalan luuta?). Yhden keskittymän kohdalta harrastaja on havainnut kiviä (alue on muutoin kivetöntä hiekkaa ja hietaa). Palaneiden luiden ja kivihavainnon perusteella löytökeskittymät ovat lieden paikkoja. Alueella on ilppari-ilmoitusten perusteella vielä neljäs keskittymä, mutta sen kohdalta ei enää havaittu metallinilmaisimella lisää metalleja. Löytökeskittymien läheisyydessä havaittiin koekuopissa pintaturpeen alla keskimäärin noin 10 cm paksu likamaakerros, jossa oli jonkin verran hiiltä. Paikoittain oli sen päälle ehtinyt muodostua ohut linssi huuhtoutunutta hiekkaa. Likamaa-alue on noin 80 x 50 m laaja. Sen luonne ja ajoitus on jossain määrin epäselvä, mutta siitä löytyneestä hiilestä tehdään radiohiiliajoituksia. Kyseessä voi olla asuinpaikkaan liittyvä maakerros, tai paikalla on vanhaa kaskimaata. Likamaakerros oli koekuoppien kohdalla löydötön. Lähemmäs rantaa kaivetut koekuopat oli yhtä lukuun ottamatta löydöttömiä eikä niissä ollut likamaata. Yhdestä koekuopasta löytyi selkeä kvartsi-iskos, joten jossakin lienee pienialainen kivikautinen asuin- tai leiripaikka. Sen varsinaista ydinaluetta ei koekaivauksessa kuitenkaan löydetty.
metsakeskus.1000039346 578 Valkeisjärvi 10002 12016 13000 11033 27000 548435.00000000 7151020.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039346 Metallinetsinnässä on keväällä 2020 löytynyt Valkeisjärven koillispohjukan takaisesta metsästä suuri määrä metallinesineitä, kuten ketjunlenkeillä varustettu kuparipellistä leikattu pala (jonkinlaisia vastineita Pohjois-Ruotsin myöhäisrautakauden ja keskiajan järviuhripaikoilla). Muita löytöjä merkitty alakohteiksi. Joukossa rautakuonan pala ja mahdollisesti pajatoimintaan viittaavia raudankatkelmia. Löytösyvyys 10 - 20 cm. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM14889, ILM14890, ILM14911, ILM14913, ILM14926. Koristeellinen ja uskonnollisella tekstillä varustettu kehäsolki (alakohde) vaikuttaa keskiaikaiselta. Kainuun Museo teki kohteen ns. pääkoordinaattipisteessä tarkastuskäynnin. Koekuopan profiilissa havaittiin selkeä tumma nokinen maakerros ja sen alla näkyi yhtä selkeä tummanoranssi kerros, mikä viittaa selkeästi kiinteään muinaisjäännökseen. Alakohteissa ei käyty. Koekaivaus 2024: Osa paikalta aiemmin löydettyjen esineiden löytöpaikkoja paikannettiin metallinilmaisinharrastajan avulla ja niiden sijainnit mitattiin VRS-GNSS laitteella. Tässä yhteydessä kävi myös ilmi, että harrastaja oli kaivanut esille jälleen kaksi metalliesinefragmenttia aiemmin löytyneestä löytökeskittymästä. Löytöpaikat ja niiden lähialue tutkittiin kairaamalla ja kaivamalla 48 kpl 0,5 x 0,5 m kokoista koekuoppaa. Alueella tehtiin metallinilmaisinkartoitusta, jossa signaalikohdat tarkastettiin pienellä lapionpistolla. Koekuopat kaivettiin lastalla ja lapiolla puhtaaseen pohjamaahan asti. Kaivettu maa seulottiin, osa koekuopista valokuvattiin. Alueella on kolme selkeää ja pienialaista löytökeskittymää, joissa kaikissa todettiin metallinilmaisimella olevan metalleja. Kairauksen perusteella löytökeskittymien kohdalla on likamaata ja palanutta hiekkaa, ja kahdessa kairanäytteessä oli pieniä fragmentteja palanutta luuta (kalan luuta?). Yhden keskittymän kohdalta harrastaja on havainnut kiviä (alue on muutoin kivetöntä hiekkaa ja hietaa). Palaneiden luiden ja kivihavainnon perusteella löytökeskittymät ovat lieden paikkoja. Alueella on ilppari-ilmoitusten perusteella vielä neljäs keskittymä, mutta sen kohdalta ei enää havaittu metallinilmaisimella lisää metalleja. Löytökeskittymien läheisyydessä havaittiin koekuopissa pintaturpeen alla keskimäärin noin 10 cm paksu likamaakerros, jossa oli jonkin verran hiiltä. Paikoittain oli sen päälle ehtinyt muodostua ohut linssi huuhtoutunutta hiekkaa. Likamaa-alue on noin 80 x 50 m laaja. Sen luonne ja ajoitus on jossain määrin epäselvä, mutta siitä löytyneestä hiilestä tehdään radiohiiliajoituksia. Kyseessä voi olla asuinpaikkaan liittyvä maakerros, tai paikalla on vanhaa kaskimaata. Likamaakerros oli koekuoppien kohdalla löydötön. Lähemmäs rantaa kaivetut koekuopat oli yhtä lukuun ottamatta löydöttömiä eikä niissä ollut likamaata. Yhdestä koekuopasta löytyi selkeä kvartsi-iskos, joten jossakin lienee pienialainen kivikautinen asuin- tai leiripaikka. Sen varsinaista ydinaluetta ei koekaivauksessa kuitenkaan löydetty.
metsakeskus.1000039346 578 Valkeisjärvi 10002 12001 13200 11033 27000 548435.00000000 7151020.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039346 Metallinetsinnässä on keväällä 2020 löytynyt Valkeisjärven koillispohjukan takaisesta metsästä suuri määrä metallinesineitä, kuten ketjunlenkeillä varustettu kuparipellistä leikattu pala (jonkinlaisia vastineita Pohjois-Ruotsin myöhäisrautakauden ja keskiajan järviuhripaikoilla). Muita löytöjä merkitty alakohteiksi. Joukossa rautakuonan pala ja mahdollisesti pajatoimintaan viittaavia raudankatkelmia. Löytösyvyys 10 - 20 cm. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM14889, ILM14890, ILM14911, ILM14913, ILM14926. Koristeellinen ja uskonnollisella tekstillä varustettu kehäsolki (alakohde) vaikuttaa keskiaikaiselta. Kainuun Museo teki kohteen ns. pääkoordinaattipisteessä tarkastuskäynnin. Koekuopan profiilissa havaittiin selkeä tumma nokinen maakerros ja sen alla näkyi yhtä selkeä tummanoranssi kerros, mikä viittaa selkeästi kiinteään muinaisjäännökseen. Alakohteissa ei käyty. Koekaivaus 2024: Osa paikalta aiemmin löydettyjen esineiden löytöpaikkoja paikannettiin metallinilmaisinharrastajan avulla ja niiden sijainnit mitattiin VRS-GNSS laitteella. Tässä yhteydessä kävi myös ilmi, että harrastaja oli kaivanut esille jälleen kaksi metalliesinefragmenttia aiemmin löytyneestä löytökeskittymästä. Löytöpaikat ja niiden lähialue tutkittiin kairaamalla ja kaivamalla 48 kpl 0,5 x 0,5 m kokoista koekuoppaa. Alueella tehtiin metallinilmaisinkartoitusta, jossa signaalikohdat tarkastettiin pienellä lapionpistolla. Koekuopat kaivettiin lastalla ja lapiolla puhtaaseen pohjamaahan asti. Kaivettu maa seulottiin, osa koekuopista valokuvattiin. Alueella on kolme selkeää ja pienialaista löytökeskittymää, joissa kaikissa todettiin metallinilmaisimella olevan metalleja. Kairauksen perusteella löytökeskittymien kohdalla on likamaata ja palanutta hiekkaa, ja kahdessa kairanäytteessä oli pieniä fragmentteja palanutta luuta (kalan luuta?). Yhden keskittymän kohdalta harrastaja on havainnut kiviä (alue on muutoin kivetöntä hiekkaa ja hietaa). Palaneiden luiden ja kivihavainnon perusteella löytökeskittymät ovat lieden paikkoja. Alueella on ilppari-ilmoitusten perusteella vielä neljäs keskittymä, mutta sen kohdalta ei enää havaittu metallinilmaisimella lisää metalleja. Löytökeskittymien läheisyydessä havaittiin koekuopissa pintaturpeen alla keskimäärin noin 10 cm paksu likamaakerros, jossa oli jonkin verran hiiltä. Paikoittain oli sen päälle ehtinyt muodostua ohut linssi huuhtoutunutta hiekkaa. Likamaa-alue on noin 80 x 50 m laaja. Sen luonne ja ajoitus on jossain määrin epäselvä, mutta siitä löytyneestä hiilestä tehdään radiohiiliajoituksia. Kyseessä voi olla asuinpaikkaan liittyvä maakerros, tai paikalla on vanhaa kaskimaata. Likamaakerros oli koekuoppien kohdalla löydötön. Lähemmäs rantaa kaivetut koekuopat oli yhtä lukuun ottamatta löydöttömiä eikä niissä ollut likamaata. Yhdestä koekuopasta löytyi selkeä kvartsi-iskos, joten jossakin lienee pienialainen kivikautinen asuin- tai leiripaikka. Sen varsinaista ydinaluetta ei koekaivauksessa kuitenkaan löydetty.
metsakeskus.1000039350 609 Kotomäki 10002 12004 13054 11028 27000 220098.00000000 6820098.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039350 Lattomerellä Puukholmantien varressa olevan omakotitalon itäpuolella on metsäinen pieni mäenharjanne, jossa kasvaa havupuuvaltaista sekametsää, mäen eteläpuolella on peltoaukea. Mäen päällä on kaksi kiviröykkiötä. Röykkiöt sijaitsevat aivan lähekkäin, ne ovat halkaisijaltaan n. 5 m ja muodoltaan pyöreähköjä. Korkeus on 0,5 – 1 m. Molemmat röykkiöt ovat lähes täysin sammaleen peittämiä. Kun sammalta on muutamasta kohdasta poistettu, näkyviin on tullut hiekkakivilaakoja. Röykkiöt näyttävätkin kootun lähes pelkästään hiekkakivistä ja juuri kivilaakoja on käytetty runsaasti. Molempien röykkiöiden keskellä on kuoppa, jossa kasvaa kuusi. Eteläisemmän röykkiön keskellä oleva kuoppa on lähes nelikulmaisen muotoinen ja sen reunassa on näkyvissä kylmämuurausta.
metsakeskus.1000039351 49 Mattby (Matinkylä), Sepet 10001 12001 13014 11006 27007 374590.00000000 6670090.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039351 Brotheruksen Olarsbyn kartalla vuodelta 1695 on alue merkitty "åker mark öde". Vuoden 1774 tiluskartassa, ja Kuninkaan kartastossa on merkitty torppa samaan paikkaan, kun myöhemmin pitäjänkartassa 1840 Sappett åkrar ja Sapett ängen nimillä mainittu torppa. 1880-luvulta on säilynyt tietoja torpan vuosikierrosta. Nykyään paikka on rakentamattomana puistona (Sepettorpanpuisto). Alueella saattaa olla jäänteitä historiallisesta asutuksesta.
metsakeskus.1000039352 410 Kotalahti 2 10002 12009 13094 11006 27000 448699.00000000 6906560.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039352 Kivikkoisella metsäalueella, hiekkamoreenimaalla on 3 kpl suorakaiteen muotoisia, noin 3,5 x 1,5 m – 2 x 1 m kokoisia noin 30 cm syvyisiä kuoppia. Kuoppien suuntaus on suunnilleen lounas - koillinen. Kuoppia kiertää matala (10 – 20 cm), leveydeltään noin 1 m maavalli. Kuopat ovat loivasti lounaaseen viettävässä rinteessä –niiden lounaispäät ovat muutama kymmentä cm alemmalla tasolla kuin koillispäät. Kuoppien pohjalle ja reunavalleille tehdyissä koepistoissa maa todettiin sekoittuneeksi – hiiltä tai podsolimaannosta ei ollut havaittavissa.
metsakeskus.1000039353 410 Kotalahti 3 10002 12009 13095 11010 27000 448634.00000000 6906614.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039353 Länteen viettävällä kivikkoisella hiekkamoreenirinteellä havaittiin 5 kpl kuoppia, kooltaan noin 4 x 4 m – 2,5 x 2,5 m. Syvyydeltään kuopat ovat noin 30 – 50 cm. Osa kuopista on pyöristyneen suorakulmion muotoisia, osa pyöreitä tai soikeita. Kuoppia ympäröi matalat (10 – 20 cm), leveydeltään noin 1 m maavallit. Kohteet sijaitsevat 85 – 87 m mpy korkeustasolla – siis varhaismetallikautisen rannan tuntumassa. Kuoppiin ja niiden reunavalleille tehdyissä koekuopissa todettiin paksuudeltaan ja selkeydeltään vaihtelevat, mutta selvästi havaittavat podsolimaannokset. Kaikkien kuoppien pohjaosassa maa oli tumman- tai oranssinruskeaa, ”rasvaisen tuntuista” – hyvin samantyyppistä kuin esimerkiksi kivikautisten asuinpaikkojen kulttuurikerros. Mitään löytöjä ei kuitenkaan havaittu. Muutamassa koekuopassa havaittiin rapautuneita kiviä, mutta moreenimaassa tällaisia ei voida varmuudella tulkita palaneiksi – siis liesikiviksi. Yhden kuopan (alakohde 3 / 1) pohjalla oli muutaman sentin kerros hiiltä ja nokimaata, jolla perusteella kohdetta voisi pitää hiilihautana (hiili ja noki voivat tietysti liittyä myös asuinpaikkaan). Muut 4 kuoppaa sijaitsevat kuitenkin topografisesti samalla, suppeahkolla (noin 30 x 25 m) alalla ja ovat rakenteeltaan samantyyppisiä, mutta näistä ei löytynyt hiilikerrosta. Kohteita ei siis ilman tarkempia tutkimuksia voida määrittää hiilimiiluiksi. Kuopat saattavat olla pyyntikuoppia tai rautakauden – keskiajan pyyntikulttuurin paikallisten asukkaiden tai eränkävijöiden majansijoja.
metsakeskus.1000039353 410 Kotalahti 3 10002 12009 13095 11004 27000 448634.00000000 6906614.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039353 Länteen viettävällä kivikkoisella hiekkamoreenirinteellä havaittiin 5 kpl kuoppia, kooltaan noin 4 x 4 m – 2,5 x 2,5 m. Syvyydeltään kuopat ovat noin 30 – 50 cm. Osa kuopista on pyöristyneen suorakulmion muotoisia, osa pyöreitä tai soikeita. Kuoppia ympäröi matalat (10 – 20 cm), leveydeltään noin 1 m maavallit. Kohteet sijaitsevat 85 – 87 m mpy korkeustasolla – siis varhaismetallikautisen rannan tuntumassa. Kuoppiin ja niiden reunavalleille tehdyissä koekuopissa todettiin paksuudeltaan ja selkeydeltään vaihtelevat, mutta selvästi havaittavat podsolimaannokset. Kaikkien kuoppien pohjaosassa maa oli tumman- tai oranssinruskeaa, ”rasvaisen tuntuista” – hyvin samantyyppistä kuin esimerkiksi kivikautisten asuinpaikkojen kulttuurikerros. Mitään löytöjä ei kuitenkaan havaittu. Muutamassa koekuopassa havaittiin rapautuneita kiviä, mutta moreenimaassa tällaisia ei voida varmuudella tulkita palaneiksi – siis liesikiviksi. Yhden kuopan (alakohde 3 / 1) pohjalla oli muutaman sentin kerros hiiltä ja nokimaata, jolla perusteella kohdetta voisi pitää hiilihautana (hiili ja noki voivat tietysti liittyä myös asuinpaikkaan). Muut 4 kuoppaa sijaitsevat kuitenkin topografisesti samalla, suppeahkolla (noin 30 x 25 m) alalla ja ovat rakenteeltaan samantyyppisiä, mutta näistä ei löytynyt hiilikerrosta. Kohteita ei siis ilman tarkempia tutkimuksia voida määrittää hiilimiiluiksi. Kuopat saattavat olla pyyntikuoppia tai rautakauden – keskiajan pyyntikulttuurin paikallisten asukkaiden tai eränkävijöiden majansijoja.
metsakeskus.1000039354 853 Tuomiokirkko 10002 12003 13000 11010 27003 240391.00000000 6711113.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039354 Tuomiokirkko siirrettiin Koroisista nykyiselle paikalleen Unikankareen kummulle n. vuonna 1300. Ruotsin itäisen osan ainoan hiippakunnan keskus sijaitsi keskiaikaisen Turun pohjoislaidalla. Ensimmäinen kirkko rakennettiin todennäköisesti puusta. Ensimmäisen harmaakivisen/tiilisen runkohuoneen ja sakariston rakentaminen jäi kesken. Tuomiokirkko rakennettiin tiilestä viimeistään 1400-luvun alkuun mennessä. 1400-1500-luvun kuluessa runkohuoneen ympärille rakennettiin yhdeksän kappelia ja torni. Itäpäässä sijaitseva Kaikkien Pyhien kappeli rakennettiin todennäköisesti 1400-luvun lopulla. Tuomiokirkkoa ympäröi korkea ympärysmuuri, jonka yhteydessä oli muurattuja rakennuksia, kuten Katedraalikoulu, piispantalo ja tuomiokapituli sekä useita portteja.
metsakeskus.1000039354 853 Tuomiokirkko 10002 12003 13000 11006 27000 240391.00000000 6711113.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039354 Tuomiokirkko siirrettiin Koroisista nykyiselle paikalleen Unikankareen kummulle n. vuonna 1300. Ruotsin itäisen osan ainoan hiippakunnan keskus sijaitsi keskiaikaisen Turun pohjoislaidalla. Ensimmäinen kirkko rakennettiin todennäköisesti puusta. Ensimmäisen harmaakivisen/tiilisen runkohuoneen ja sakariston rakentaminen jäi kesken. Tuomiokirkko rakennettiin tiilestä viimeistään 1400-luvun alkuun mennessä. 1400-1500-luvun kuluessa runkohuoneen ympärille rakennettiin yhdeksän kappelia ja torni. Itäpäässä sijaitseva Kaikkien Pyhien kappeli rakennettiin todennäköisesti 1400-luvun lopulla. Tuomiokirkkoa ympäröi korkea ympärysmuuri, jonka yhteydessä oli muurattuja rakennuksia, kuten Katedraalikoulu, piispantalo ja tuomiokapituli sekä useita portteja.
metsakeskus.1000039357 504 Vanha kirkko 10001 12003 13037 11006 27000 437220.00000000 6726228.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039357 Paikalle on rakennettu kirkko 1600-luvulla. Nykyinen kirkko on 1800-luvulta. On mahdollista, että kirkon ympäristössä on maanalaisia jäänteitä ensimmäisen kirkon ajoilta.
metsakeskus.1000039361 143 Hiitelä 10002 12008 13000 11033 27018 291060.00000000 6862007.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039361 Metallinetsinnässä on syyskuussa 2020 löytynyt kaksieläimisen pyöreän kupurasoljen katkelma 10 cm syvyydestä, vanhan vesirajan läheltä. Löytöä ei ole vielä luetteloitu kokoelmiin. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM 16801.
metsakeskus.1000039362 98 Keromäki 4 10002 12002 13000 11033 27000 399359.00000000 6769184.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039362 Kohde sijaitsee etelään laskevalla metsäisellä rinteellä noin 70 metriä länsi-luoteeseen Keromäki 3:sta ja noin 120 metriä itään Käikälän historiallisesta kylätontista. Keromäki 4:n löytöpaikkatarkastuksen yhteydessä löytynyt kalmisto/hautaus, joka on mahdollisesti ainakin osin tuhoutunut kohteen pohjoispuolella olevan rakennuksen piha-alueen tasaamisen yhteydessä: kiviä ja maa-ainesta on siirretty/työnnetty piha-alueelta etelärinteeseen ja on mahdollista, että löydetyt rautakautiset esineet (kankiketjun fragmentti, hihnanjakaja, kaksi puukonteraa) ovat alkujaan hautauksesta, joka on ollut nykyisellä piha-alueella. On varsin luultavaa, että hautauksia on lähes koko etelärinteellä. Tämän todentaminen ja tarkempi aluerajaus vaatisi kuitenkin tarkempia ja perusteellisempia tutkimuksia kuin mitä löytöpaikkatarkastuksessa on mahdollista suorittaa.
metsakeskus.1000039364 16 Vanhakartano 10002 12001 13000 11033 27000 416513.00000000 6793332.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039364 Kohde sijaitsee Vähä-Äiniön historiallisen kylätontin alueella, sen lounaisosassa. Metallinilmaisinharrastajat löysivät syksyllä 2020 hevosaitauksen alueelta useita rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä KM 43131: (kuparipellinkappaleita, punnus, tasavartisen soljen fragmentti, sormuksen fragmentti, sulanutta pronssia ja hopeaa, niittejä). Rajaus on tehty löytöjen levinnän perusteella - tarkastus samanaikaisesti. On todennäköistä, että alue on määriteltyä rajausta huomattavasti laajempi jatkuen mm. pohjoiseen. Kohteen laajuuden ja yhteyden historiallisen kylätonttiin selvittäminen vaatii tarkempia ja perusteellisempia tutkimuksia kuin mitä löytöpaikkatarkastuksessa on mahdollista suorittaa.
metsakeskus.1000039365 16 Vanhakartano 1 10002 12002 13030 11033 27000 416473.00000000 6793162.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039365 Kohde sijaitsee Vähä-Äiniön historiallisella kylätontilla ja muodostuu kahdesta alueesta etelään ja itään laskevalla rinteellä. Metallinilmaisinharrastajat löysivät kesällä 2020 alueelta rautakautisia esineitä ja viitteitä rautakautisesta kalmistosta. KM 43128:1, KM 43129:1-3, KM 43130:1-2. Tarkastus 2020. Alue tarkastettiin syksyllä 2020: pintahavainnointi, kairaus, koekuopitus ja metallinilmaisintutkimus. Kyseessä vaikuttaisi olevan kalmisto, jonka eteläinen osa rajautuu kivikkoiseen, loivahkoon rinteeseen kartanon päärakennuksen piha-alueen reunan ja vanhan, edelleen selkeästi erottuvan rantavallin väliselle alueelle, kartanon etelä- ja itäpuolella. Pohjoinen osa sijaitsee samalla loivahkolla rinteellä, Vanhankartanontien ja varastorakennuksen välisellä nurmettuneella alueella, noin 140 metriä koilliseen kartanosta. Pohjoinen osa. Suurehkon maakiven eteläpuolelta, linturiipuksen räpylän löytöpaikalla havaittiin kiveystä ja hyvin tummaa, noen ja hiilen sekaista maa-ainesta sekä muutama hyvin pieni, epäselvä palanen palanutta luuta. Tumma noensekainen maa-aines vaikuttaa jatkuvan itään viereisen varastorakennuksen pohjoispuolelle muutaman kymmenen metrin pituudelta ja löytöpaikasta etelään ainakin kymmenisen metriä. Eteläinen alue. Koekuopasta havaittiin kiveys ja nokeentunutta maata. Löytöjen lisäksi kirkkaita, pronssi/rautaesineisiin viittaavia metallinilmaisen signaaleja saatiin alueelta useita. Rajaukset ovat suuntaa-antavia ja perustuvat metallinilmaisin signaaleihin, löytöihin, kairaukseen, koekuoppiin ja topografiaan. On mahdollista, että kyseessä on yhtenäinen kalmistoalue. Tarkempi aluerajaus ja kohteen luonteen selvittäminen edellyttävät perusteellisempia arkeologisia tutkimuksia kuin mitä löytöpaikkatarkastuksessa on mahdollista suorittaa.
metsakeskus.1000039373 837 Santalahden seisake 10007 12016 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039373 Santalahden seisake oli tärkeä alueen liikennöinnin ja tavarankuljetusten kannalta. Pysäkillä ja siihen kuuluneella ratapihalla oli neljä raidetta. Seisakkeen asemarakennus on ollut vuodelta 1914. Rakennusta laajennettiin vuonna 1923. Pysäkkiä vastapäätä sijaitsi ratavartijan punainen mökki. Seisakkeelta hoidettiin tehtaiden pistoraiteiden vaihteet. Santalahden asema sijaitsee Pispalanharjun pohjoisrinteellä Breitensteininpolun eteläpäässä. Alue on kasvanut umpeen aseman vuonna 1972 tapahtuneen purkamisen jälkeen. Kohteeseen kuuluu radan varressa sijaitsevat entisen asemarakennuksen kivijalat, pengerrettyjä kulkuväyliä, sementtiportaat ja näyttävä kivinen tukimuuri, ns. rivinteri, jonka päälle on myöhemmin rakennettu aita. Kivimuurilla on korkeutta noin 6 metriä. Kivijalat ja osa tukimuurista ovat asemaakaavalla suojeltuja rakenteita.
metsakeskus.1000039373 837 Santalahden seisake 10007 12004 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039373 Santalahden seisake oli tärkeä alueen liikennöinnin ja tavarankuljetusten kannalta. Pysäkillä ja siihen kuuluneella ratapihalla oli neljä raidetta. Seisakkeen asemarakennus on ollut vuodelta 1914. Rakennusta laajennettiin vuonna 1923. Pysäkkiä vastapäätä sijaitsi ratavartijan punainen mökki. Seisakkeelta hoidettiin tehtaiden pistoraiteiden vaihteet. Santalahden asema sijaitsee Pispalanharjun pohjoisrinteellä Breitensteininpolun eteläpäässä. Alue on kasvanut umpeen aseman vuonna 1972 tapahtuneen purkamisen jälkeen. Kohteeseen kuuluu radan varressa sijaitsevat entisen asemarakennuksen kivijalat, pengerrettyjä kulkuväyliä, sementtiportaat ja näyttävä kivinen tukimuuri, ns. rivinteri, jonka päälle on myöhemmin rakennettu aita. Kivimuurilla on korkeutta noin 6 metriä. Kivijalat ja osa tukimuurista ovat asemaakaavalla suojeltuja rakenteita.
metsakeskus.1000039373 837 Santalahden seisake 10007 12016 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039373 Santalahden seisake oli tärkeä alueen liikennöinnin ja tavarankuljetusten kannalta. Pysäkillä ja siihen kuuluneella ratapihalla oli neljä raidetta. Seisakkeen asemarakennus on ollut vuodelta 1914. Rakennusta laajennettiin vuonna 1923. Pysäkkiä vastapäätä sijaitsi ratavartijan punainen mökki. Seisakkeelta hoidettiin tehtaiden pistoraiteiden vaihteet. Santalahden asema sijaitsee Pispalanharjun pohjoisrinteellä Breitensteininpolun eteläpäässä. Alue on kasvanut umpeen aseman vuonna 1972 tapahtuneen purkamisen jälkeen. Kohteeseen kuuluu radan varressa sijaitsevat entisen asemarakennuksen kivijalat, pengerrettyjä kulkuväyliä, sementtiportaat ja näyttävä kivinen tukimuuri, ns. rivinteri, jonka päälle on myöhemmin rakennettu aita. Kivimuurilla on korkeutta noin 6 metriä. Kivijalat ja osa tukimuurista ovat asemaakaavalla suojeltuja rakenteita.
metsakeskus.1000039373 837 Santalahden seisake 10007 12004 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039373 Santalahden seisake oli tärkeä alueen liikennöinnin ja tavarankuljetusten kannalta. Pysäkillä ja siihen kuuluneella ratapihalla oli neljä raidetta. Seisakkeen asemarakennus on ollut vuodelta 1914. Rakennusta laajennettiin vuonna 1923. Pysäkkiä vastapäätä sijaitsi ratavartijan punainen mökki. Seisakkeelta hoidettiin tehtaiden pistoraiteiden vaihteet. Santalahden asema sijaitsee Pispalanharjun pohjoisrinteellä Breitensteininpolun eteläpäässä. Alue on kasvanut umpeen aseman vuonna 1972 tapahtuneen purkamisen jälkeen. Kohteeseen kuuluu radan varressa sijaitsevat entisen asemarakennuksen kivijalat, pengerrettyjä kulkuväyliä, sementtiportaat ja näyttävä kivinen tukimuuri, ns. rivinteri, jonka päälle on myöhemmin rakennettu aita. Kivimuurilla on korkeutta noin 6 metriä. Kivijalat ja osa tukimuurista ovat asemaakaavalla suojeltuja rakenteita.
metsakeskus.1000039375 837 Kaupinpuisto 10007 12013 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039375 Näsijärven rantakallion kalliopiirros. Selkeämpi teksti on luettavissa metsän suunnasta kohti Näsijärveä: ORVO SIREN 1926 KESAK 17 pv KELLO 4 Toinen teksti, joka tyylillisesti vastaa edellistä, on luettavissa rannansuunnasta kohti metsää (eli edelliseen katsottuna vastakkaiseen suuntaan). Näin tulkittuna teksti voisi olla ONNI LINDT ONS. 117 Kyseessä voisi olla Onni Lindt nimisen henkilön nimi sekä jotain muuta, jota on vaikea tulkita. Hieman näiden tekstien alapuolella on allekkain kirjaimet EJ sekä KD. Orvo Sirén niminen henkilö pääsi Kommunistisen nuorisoliiton (SKNL) Tampereen osastosta SKP:n jäseneksi 1930-luvulla (Saaritsa & Teräs 2003: 81; Aastinki et al. 2007:81). Ilmeisesti Sirén toimi nuorisoliitossa johtotehtävissä. Saman niminen henkilö on ollut myös urheiluseura Tampereen Ponteva jäsen (Työväen urheilulehti, 07.12.1929 no 48-49).
metsakeskus.1000039376 837 Kaupin kivirakenne 2 10007 12004 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039376 Kivirakenne on kylmämuurattu, n. 130 cm korkea ja alaosastaan n. 140 cm leveä. Se kapenee ylöspäin ja on n. 60 cm leveä päältä. Päällimäisenä on n. 10 cm kerros betonia. Näkyvän osan pituus on n. 1 metri. Rakenne on kaakko-luode-suuntainen. Peruskartassa vuodelta 1961 paikalla näkyy samansuuntaisia rakenteita. Mahdollisesti kyseessä on suojeluskunnan 1920-luvulla perustamaan ampumarataan liittyvä rakennelma. Kohde on moderni, eikä sitä luokitella muinaisjäännökseksi
metsakeskus.1000039377 908 Apia 2 10007 12004 13045 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039377 Apianlahden rannan metsäisessä rinteessä sijaitsee Pälkäneentien vieressä olemukseltaan epämääräinen kiviaita, pituudeltaan noin 20 m ja leveydeltään noin 1,5 m. Rakenteen korkeus on korkeimmillaan 0,5 metriä. Kivet rakenteessa ovat halkaisijaltaan 0,3 – 0,5 metriä ja sammaloituneita. Rakenne sijaitsee lähestulkoon vasten korkeuskäyriä ja on pohjoisluode – eteläkaakko –suuntainen. Kiviaita koostuu yhteen kasatuista kivistä, joita ei ole erityisesti ladottu tai aseteltu paikoilleen. Rakenteen lähistöllä on kulkenut vanhoja Valkeakosken, Huittulan ja Naakkalan kylien välisiä rajalinjoja.
metsakeskus.1000039378 908 Apia 3 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039378 Apianlahden rannalla sijaitsevassa, kevyenliikenteenväylien rajaamassa pienessä metsikössä sijaitsee korkeudeltaan noin 0,5 metriä oleva pystykivi, käytöstä jäänyt rajamerkki. Kivi on leveydeltään noin 0,3 metriä ja paksuudeltaan 0,1 metriä. Osittain kiven päällä kasvaa massiivinen leppä. Kiven eteläsivulla on pieni, halkaisijaltaan noin 1,5 cm oleva kairanreikä, jolla on syvyyttä 1,5 cm. Kiven pohjoissivuun on kaiverrettu numero 71. Samasta kohdasta kulkee historiallinen Valkeakosken, Huittulan ja Naakkalan kylien välinen raja.
metsakeskus.1000039379 908 Roukko (Vanhakylä) Laukkulantie 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039379 Paikka sijaitsee Valkeakosken kirkosta 2,4 km länteen. Ammattikoulun länsipuolella on ns. Vanhakylän asuinpaikka, 1700-luvun kylätontti. Vanhankyläntien länsipuolinen, yhä asuttu kyläpaikka on rajattu muuksi kulttuuriperintökohteeksi Roukko (Vanhakylä) Laukkulantie Vanhankyläntien itäpuolisen ja autioituneen kylänpaikan osan ollessa kiinteä muinaisjäännös Roukko (Vanhakylä).
metsakeskus.1000039380 139 Vesisuo länsi 10002 12016 13175 11006 27000 430789.00000000 7250498.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039380 Tervahaudan halkaisija on 11 m ja kuopan syvyys 0,5 m; halssi suuntautuu länteen, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa nuorta puustoa. Tervahaudasta noin 21 m itään on tervapirtin kiuas (alakohde). Loiva länsirinne.
metsakeskus.1000039381 139 Tuliniemi 10002 12016 13175 11006 27000 432164.00000000 7252316.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039381 Tervahaudan halkaisija on 14 m ja kuopan syvyys 0,5 m; halssi suuntautuu länteen, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa nuorta puustoa. Tervahaudasta noin 26 m etelään on tervapirtin kiuas (alakohde).
metsakeskus.1000039381 139 Tuliniemi 10002 12004 13044 11006 27000 432164.00000000 7252316.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039381 Tervahaudan halkaisija on 14 m ja kuopan syvyys 0,5 m; halssi suuntautuu länteen, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa nuorta puustoa. Tervahaudasta noin 26 m etelään on tervapirtin kiuas (alakohde).
metsakeskus.1000039382 908 Lempäälä-Valkeakoski-tie, Lotila 10007 12005 13071 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039382 Sorapintainen osa vanhasta Lempäälä-Valkeakoski-tien linjasta on käytössä kevyen liikenteen reittinä ja peltotienä. Pitäjän keskuksia yhdistänyt tie näkyy Kuninkaan tiekartaston (1790) ja Kuninkaan kartasto (1776–1805) kartoissa (Luoto 2011). Tie tunnetaan myös Norden Creuzin muistiinpanoista 1740- ja 1750-lukujen vaihteesta.
metsakeskus.1000039383 536 Ylivesi/Tyrkkölä 10002 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039383 Paikalla on karttoihin 1700-luvulta alkaen merkitty Tyrkkölän historiallinen kylätontti, jota ei ole rekisteröity arkeologiseksi kohteeksi ennen vuoden 2020 inventointia. Kylän vanha nimi on ollut Seppo Suvannon (2001:620) mukaan Ylivesi. Kylätontin asutushistoria ulottuu mahdollisesti rautakaudelle asti, sillä lähialueelta tunnetaan Hakamäki -niminen ruumiskalmisto ja kolme myöhäisrautakautista löytöpaikkaa. Kylätontin itä- ja pohjoisosat ovat nykyisin vailla asutusta. Kylätontin lounaiskulmaan on rakennettu kaksi omakotitaloa. Omakotitalotonttien itäosa koostuu rakentamattomasta tasaisesta pihanurmesta. On mahdollista, että tonttien itäosassa on säilynyt kulttuurikerrosta. Kylätontin lounaisosaa, jolle omakotitalot on rakennettu, voi pitää tuhoutuneena. Kylätontin autiolla osalla kasvoi vuoden 2020 inventoinnin aikaan pitkä heinikko, mikä vaikeutti mahdollisten maanpäällisten rakenteiden havaitsemista. Alueella havaittiin kuitenkin kolme rakennetta. Tontin alueelle ja läheisyyteen kaivetut koekuopat ja kairaukset viittaavat siihen, että alueella on vähintään paikoin säilynyttä kulttuurikerrosta. Muinaisjäännöksen rajaus on tontin pohjoispuolella ja eteläpuolella hieman karttamerkintöjä laajempi, sillä näiltä alueilta tehtiin havaintoja kulttuurikerroksesta kairauksissa ja koekuopissa vuoden 2020 inventoinnin aikana.
metsakeskus.1000039384 536 Halkoniemi 10007 12016 13182 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039384 Halkoniemen saunan koillispuolisen lehtometsän alueella havaittiin kaksi ilmeistä viljelysröykkiötä (vuoden 2020 raportissa rakenteet 4 ja 5). Röykkiöt ovat sijainneet vuoden 1954 peruskartan aikaan peltosaarekkeen reuna-alueella. Peltosaarekkeen alueella on runsaasti maakiviä, mistä syystä alue lienee jäänyt peltokäytöstä. Rakenne 4 (N 6818891 E 314700): Todennäköinen pyöreähkö raivausröykkiö, joka on kooltaan noin 2 x 2 metriä. Korkeutta röykkiöllä on noin 50 cm. Röykkiön kivet ovat kooltaan 15 ja 60 cm:n välillä, kivissä oli sekä pyöristyneitä että kulmikkaita. Kivet olivat sammalpeitteisiä. Röykkiö sijaitsee lehtometsän laidalla tasamaalla. Alueella on viljelykelpoista maata. Kivet on todennäköisesti pellolta raivattu. Röykkiön vieressä kulkee sarkaoja. Rakenne 5 (N 6818865 E 314710): Kiven- ja maansekainen röykkiö, joka on kooltaan 5 x 3 metriä. Röykkiöllä on korkeutta 50 cm. Röykkiön päällä oli ikkunalasia. Röykkiön pohjoispäähän kaivettiin koekuoppa, josta löytyi 20 cm syvyydestä kivien ja multavan maan seasta ikkunalasia. Röykkiö liittyy 1900-luvun jälkipuolen peruskarttoihin merkityn vieressä olleen pihapiirin raivaukseen tai alueen peltoviljelyyn.
metsakeskus.1000039385 536 Peltomaa 10007 12016 13182 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039385 Pohjoinen–etelä-suuntainen raivausröykkiö. Röykkiön eteläpäässä on 1,5 x 1 x 0,3 m kokoinen maakivi, jonka pohjoispuolella on pitkänomainen kivikko. Kivikko on pohjoisen suuntaan noin 4 metriä pitkä ja 2 metriä leveä. Korkeutta kiveyksellä on noin 20–40 cm, siinä on 1–2 kivikertaa. Kivet röykkiössä ovat kooltaan välillä 25–50 cm. Röykkiön vierestä löytyi metallinilmaisimella moderni lenkkimäinen rautaesineen kappale, jossa oli kiinni rautalankaa, sekä nelikulmainen hevosenkenkänaula. Röykkiön kivien välinen metallisignaali osoittautui alumiinifolioksi.
metsakeskus.1000039386 635 Pirtlahti Karjusaari 10002 12016 13152 11002 27000 358479.00000000 6809663.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039386 Kohde sijaitsee Pälkänevedessä, Luikalan Pirtlahden pohjoisosassa, Karjusaari- nimisen matalan niemen lahdelmassa. Tarkastuksen aikana Pälkäneveden pinta oli tavallista alempana ja lahdessa näkyi pinnan päälle kymmenittäin ohuita puisia paaluja. Paalut sijaitsevat hajallaan kautta lahden pohjan, rantaviivasta alkaen noin 5 metriä järvelle päin. Osa paaluista muodostaa suorakulmaisia "aitauksia" eli katiskan pesiä. Paaluja on myös irrallaan lahden pohjassa ja osittain sedimenttiin hautautuneena. Paikalla upottava mutainen pohja. Lahden pohjoisosassa, heinittyneen joen lasku-uoman suun itäpuolella, on selkeä aitamainen rakenne, mahdollisesti liistepyydyksen johdinaita. Se alkaa kaislikon reunasta ja jatkuu noin 9 metriä lahden poikki, painuen pinnan alle noin kolmen metrin etäisyydeltä rannasta. Aitarakenne on tehty 5-10 cm paksuista pystypaaluista, joiden välissä on pitkiä, noin 3-4 metrin pituisia lautoja tai lappeita. Aitarakenteen kokonaisleveys on noin 0,4 metriä. Aitarakenteen vieressä, noin metrin päässä siitä, sen suuntaisesti kulkee tukipaalujen rivistö. Rakenteen vedenalaisessa osassa, noin 4 metriä rannasta on aitarakenteen kiinnitykseen käytettyjen vitsaksien tai juurien jäänteitä, osittain sedimenttiin hautautuneena. Paikallinen perimätieto ajoittaa lahden kalastusrakenteet yli 100 vuotta vanhoiksi.
metsakeskus.1000039388 758 Rykimäkero 1 10007 12001 13000 11006 27009 499939.00000000 7444942.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039388 Kohde on merkitty alueen suunnistuskarttaan. Kohde sijaitsee Rykimäkeron koillispuolella, Torvinen-Vuostimo -maantieltä 700 m koilliseen. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Kohde sijoittuu loivaan rinteeseen suon laidalle. Kohteen lounaispuolella on jyrkkä rinne, joka nousee kohteen lounaispuoleiselle harjanteelle. Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kolme rakennusta; kämppä, talli ja sauna. Kämppä sijaitsee kohteen lounaispuolella olevan harjanteelle nousevan jyrkänteen juurella, sauna ja talli tasanteella suon laidalla kauempana jyrkänteestä. Kämppä sijaitsee alueen eteläosassa, sauna kämpästä 25 m luoteeseen ja talli kämpästä 10 m koilliseen.
metsakeskus.1000039389 758 Rykimäkero 2 10007 12001 13000 11006 27009 499448.00000000 7445128.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039389 Kohde on merkitty alueen suunnistuskarttaan. Kohde sijaitsee Rykimäkeron pohjoispuolella, Torvinen-Vuostimo -maantieltä 530 m koilliseen. Kohteen eteläpuolella kulkee Rykimäkero-Luostonloma -latu. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Kohde sijoittuu tasanteelle suon laidalle. Kohteen etelälounaispuolella on jyrkkä rinne, joka nousee kohteen eteläpuoliselle harjanteelle. Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kaksi rakennusta, kämppä ja talli. Rakennukset sijaitsevat 25 m etäisyydellä toisistaan, kämppä länsipuolella ja talli itäpuolella.
metsakeskus.1000039390 758 Rykimäkero 3 10007 12001 13000 11006 27009 499905.00000000 7444304.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039390 Kohde on merkitty alueen suunnistuskarttaan. Kohde sijaitsee Rykimäkeron itäkoillisrinteen juurella, Torvinen-Vuostimo -maantieltä 270 m koilliseen. Kohteen itäpuolella kulkee Rykimäkero-Luostonloma -latu. Kasvillisuus on sekapuustoista kuivahkoa kangasta. Alue on luokiteltu kitumaaksi Kohde sijoittuu tasanteelle suon laidalle. Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kämpän ja tallin jäännökset 10 m etäisyydellä toisistaan. Talli sijaitsee kaakossa ja kämppä luoteessa.
metsakeskus.1000039391 47 Bierfejohka 3 10007 12004 13000 11002 27000 274514.00000000 7681982.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039391 Kohde sijaitsee Bierfejohkan eteläpuolella, joen rantatörmän päällä. Alue on moreenipohjaista, avointa tunturipaljakkaa. Kohde muodostuu kolmesta pyöreästä tulisijasta, jotka ovat kehämäisiä, vain reunoiltaan kivettyjä, umpeenkasvaneita, mutta kuitenkin selvästi maastossa erottuvia. Tulisijojen kivien yläpinnat ovat jonkin verran koholla ympäristöstään, mutta kuitenkin hyvin jäkälöityneet. Tulisija 1 sijaitsee noin kymmenen metrin etäisyydellä Bierfejohkan rannasta, tasaisella rantaterassilla, noin kaksi metriä joen pintaa korkeammalla. Tulisijan halkaisija on noin 1,0 m. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm – 35 cm, ja niiden yläpinnat ovat koholla ympäristöstään noin 5 cm – 10 cm. Kivikehän sisällä kasvillisuus on heinäkasvivaltaista. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin yhden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin kolmen senttimetrin paksuinen hiilikerros. Huuhtoutumiskerrosta ei tulisijan kohdalla havaittu, mutta maaperä kyseisellä paikalla todettiin hiekkaiseksi ja melko vähäkiviseksi. Kohteesta dokumentoidut kolme kehämäistä kivettyä tulisijaa ovat todennäköisesti jäännöksiä melko väliaikaisista leiriytymisistä. Tulisijojen iän määrittäminen on varsin vaikeaa ilman radiohiiliajoituksia, ja ne voivat olla myös keskenään hyvinkin eri-ikäisiä. Kohteen tarkastamisen yhteydessä ei havaittu kuitenkaan mitään sellaista, minkä perusteella kyseisiä tulisijoja tulisi pitää kiinteinä muinaisjäännöksinä.
metsakeskus.1000039392 758 Kantapääaapa 1 10007 12016 13000 11006 27009 496869.00000000 7449098.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039392 Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan ja se näkyy ilmakuvassa. Kohde sijaitsee Luoston keskusta-alueen itäpuolella, Kantapääaavan pohjoisosassa. Kohteen itäpuolelta 60 m etäisyydellä virtaa Kantapääoja. Kohteen koillispuolella kulkee moottorikelkkareitti. Kasvillisuus on nevaa. Alue on luokiteltu kitumaaksi Kohteessa on niittyladon jäännös. Lato on siirretty pois, ja jäljellä on yhdestä pyöröhirsikerrasta koostuva heikosti heinikon seasta erottuva pohja. Lato on mitoiltaan 4,9 x 4 m ja se on itäkoillislänsilounaissuuntainen. Nurkissa on hirren alapuolelle tehdyt salvokset ja hirsien päät on katkaistu kirveellä. Salvokset eivät näy, mutta ne ovat todennäköisesti koirankauloja. Pohjan keskellä on yksi pitkän sivun suuntainen lattian tukihirsi, ja päällä lyhyen sivun suuntaisia lattian riukuja.
metsakeskus.1000039393 758 Kantapääaapa 2 10007 12016 13000 11006 27009 497433.00000000 7448643.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039393 Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan ja se näkyy ilmakuvassa. Kohde sijaitsee Luoston keskusta-alueen itäpuolella, Kantapääaavan keskiosassa, suon koillislaidalla. Kohteen lounaispuolelta 100 m etäisyydellä virtaa Kantapääoja. Kohteen koillispuolella kulkee moottorikelkkareitti ja luoteessa 90 m etäisyydellä on suon ylittävät pitkospuut. Kasvillisuus on nevaa. Alue on luokiteltu kitumaaksi. Kohteessa on niittyladon jäännös. Lato on siirretty pois, ja jäljellä on yhdestä pyöröhirsikerrasta koostuva pohja. Lato on mitoiltaan 4,3 x 4,2 m ja se on luode- kaakkosuuntainen. Nurkissa on hirren alapuolelle tehdyt salvokset ja hirsien päistä osa on katkaistu kirveellä, osa sahalla. Salvokset eivät näy, mutta ne ovat todennäköisesti koirankauloja. Pohjan keskellä on yksi pitkän sivun suuntainen lattian tukihirsi, ja päällä lyhyen sivun suuntaisia lattian riukuja.
metsakeskus.1000039395 758 Räkki-Luoston aapa 2 10007 12001 13000 11006 27009 499373.00000000 7449919.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039395 Kohde sijaitsee Räkki-Luoston aavan lounaisosassa ojitetun alueen reunalla, suon keskellä olevassa metsäsaarekkeessa. Koillisessa 200 m etäisyydellä kulkee Räkki-Luoston oja. 750 m etäisyydellä länsilounaassa on Orresokan kämppä, entinen Metsähallituksen vuokrakämppä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kämppä ja talli 10 m etäisyydellä toisistaan, kämppä lounaispuolella ja talli koillispuolella.
metsakeskus.1000039396 924 Lieska 10002 12016 13175 11006 27000 338512.00000000 7030915.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039396 Tervahauta sijaitsee Räyringissä, noin 1,5 km lounaaseen Räyringin järvestä, pienellä mäenkumpareella. Tervahaudan kuopan koko on noin 5 metriä, ja koko haudan läpimitta noin 16 metriä. Halssi on haudan itäreunassa ja sen pituus on 6 metriä.
metsakeskus.1000039397 758 Vuovaara 1 10007 12001 13000 11006 27009 488890.00000000 7443280.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039397 Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kohde sijaitsee Vuovaaran luoteisrinteen juurella, suon ympäröimällä lounaaseen työntyvällä harjanteella. 150 m etäisyydellä koillisessa on Vuovaaran länsilaitaa kulkeva metsätie. kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Kohteessa on parakkikämpän jäännös. Paikalla on kahden puretun rakennuksen paikat ja paikalleen jätetyt vaja ja käymälä. Vaja sijaitsee alueen länsireunalla harjanteen laella. Rakennus 1 sijaitsee siitä 20 m itään, ja käymälä rakennus 1:n kaakkoispuolella 5 m etäisyydellä. Rakennus 2 sijaitsee vajasta 20 m etäisyydellä etelässä.
metsakeskus.1000039399 758 Tunkakangas 2 10007 12001 13000 11006 27009 475044.00000000 7476048.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039399 Kohde sijaitsee Kyläjärven ampuma-alueella, Kyläjärven pohjoispuolella, Tunkakankaan itäreunalla. Kohde sijoittuu nuorta taimikkoa kasvavan hakkualueen ja suon väliselle kivikkoiselle alueelle. Kohteen itäpuolella on Kyläjärveen laskeva oja. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa kangasta. Ojanvarsi on luokiteltu kitumaaksi. Alue on pohjavesialuetta. Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kämppä ja kaksi rakkakuoppaa. Kämppä sijaitsee alueen luoteispäässä, rakkakuoppa 1 kämpästä 15 m itään ja rakkakuoppa 2 kämpästä 10 m kaakkoon.
metsakeskus.1000039400 758 Tunkakangas 3 10007 12001 13000 11006 27009 474992.00000000 7476366.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039400 Kohde sijaitsee Kyläjärven ampuma-alueella, Kyläjärven pohjoispuolella, Tunkakankaan itäreunalla suon reunassa. Kohteen itäpuolella on Kyläjärveen laskeva oja. Kohde sijoittuu lännestä kallioisesta mäntymetsästä laskevan jyrkän rinteen juurelle, rämeen laitaan. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa kangasta. Alue on luokiteltu kitumaaksi ja se on pohjavesialuetta. Kohteessa on kämpän jäännös. Kämppä on pohjoisluode-eteläkaakkoissuuntainen ja kooltaan 13 x 7,3 m. Kämpästä on jäljellä yksi pyöröhirsikerta.
metsakeskus.1000039403 758 Tunkakangas 6 10007 12016 13168 11006 27009 473625.00000000 7475493.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039403 Paikalle on merkitty poroaita v. 1959 Sodankylän hoitoalueen karttaan ja v. 1969 topografiseen karttaan, tosin perkka-aita lienee näitä vanhempi. Kohde sijaitsee Kyläjärven ampuma-alueella Tunkakankaalla, nykyisen erotusaidan pohjoisosassa, uudistusvaiheessa olevan hakkuuaukion eteläreunalla. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Kohteessa on vanhan poroerotusaidan perkka-aitaa. kohteen vierestä kulkee myös käytössä olevaa poroaitaa ja perkka-aitaa uudempaa riuku-aitaa, joka on rakennettu perkka-aidan päälle. Perkka-aitaa on säilynyt kaksi pätkää, joista toinen on 10 m ja toinen 6 m pitkä. Aidaksina on eripaksuisia pyöröhirsiä. Perkoissa on koirankaulasalvokset.
metsakeskus.1000039406 758 Ranta-Uhriselkä 1 10007 12001 13000 11006 27009 478862.00000000 7473184.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039406 Kohde sijaitsee Kyläjärven ampuma-alueella, Kyläjoen itärannalla, Ranta-Uhriselän luoteisrinteen juurella. Kohteen itäpuolella 20 m etäisyydellä kulkee metsätie. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kaksi kämppärakennusta ja yksi huonokuntoinen rakennuksen pohja, joka voi olla kämppään liittyvä ulkorakennus tai niittyladon pohja. Rakennukset sijoittuvat rantaterassille, rakennuksen jäännös alueen pohjoisosaan pienelle aukiolle, kämppä 1 tästä 15 m etelälounaaseen ja kämppä 2 15 m kämppä 1:stä etelälounaaseen.
metsakeskus.1000039407 758 Männikkölaki 1 10007 12016 13168 11006 27009 477095.00000000 7469524.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039407 Kohde sijaitsee Kyläjärven ampuma-alueella, Männikkölaen koillisrinteen juurella lähellä suon laitaa, Pissihaukkaselän eteläpuolella. Kasvillisuus on kuusivaltaista tuoretta kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Puusto on muuten harvaa, mutta aitauksen sisäpuolella tiheää ja pusikkoista. Kohteessa on poroaidan jäännös. Aita on hyvin huonokuntoista riukuaitaa, joka muodostaa umpinaisen soikeahkon aitauksen. Aita erottuu vain paikoitellen, se on suurimmaksi osaksi lahonnut. Aitaus on kooltaan 85 x 30 m ja itä-länsisuuntainen.
metsakeskus.1000039408 758 Männikkölaki 2 10007 12001 13000 11006 27009 477026.00000000 7469520.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039408 Kohde on merkitty v. 1959 Sodankylän hoitoalueen karttaan ja v. 1969 topografiseen karttaan. Kohde sijaitsee Kyläjärven ampuma-alueella, Männikkölaen koillisrinteen juurella lähellä suon laitaa, Pissihaukkaselän eteläpuolella. Kohde sijoittuu hakkuuaukean ja harvaankasvavan nuoren kasvatusmetsän rajalle. Kasvillisuus on kuusivaltaista tuoretta kangasta. Kohde on purettu porokämppä. Kämpästä on näkyvissä vain itä-länsisuuntainen pohja, joka on kooltaan 3,8 x 3,2 m.
metsakeskus.1000039409 758 Purnumaa 1 10007 12001 13000 11006 27009 478106.00000000 7465998.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039409 Kohde on merkitty v. 1969 topografiseen karttaan. Kohde sijaitsee Juppuroiden pohjoispuolella, Purnumaan kaakkoisrinteellä. Länsilounaassa 260 m etäisyydellä kulkee Härkälaen metsätie, josta risteää tienpohja kämpän suuntaan. Kasvillisuus on ympäristössä kuusivaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta ja nuorta kasvatusmetsää. Kohteen ympärillä on nuorta koivikkoa. Kohteessa on pienellä aukiolla oleva kämpän jäännös. Kämppä on rankorakenteinen koillislounaissuuntainen rakennus, mitoiltaan 4 x 4 m.
metsakeskus.1000039410 758 Pullivuoma 1 10007 12001 13000 11006 27009 470138.00000000 7467123.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039410 Kohde sijaitsee Järvi-Järvisestä 1 km kaakkoon, Palsselkä-Huotarinkuusikko -metsätieltä kaakkoon poroerotusaidalle risteävän metsätien koillispuolella suon laidalla. Kasvillisuus on koivuvaltaista tuoretta kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Kohteessa on puretun parakkikämpän jäännös. Metsätien varressa aukiolla on varastorakennus, jonka länsipuolelta lähtee tienpohja suon reunaan, jossa on aukiolla kämpän jäännös. Kohteen itäpuolella varastosta 90 m länteen, risteyksen eteläpuolella, on lisäksi ilmeisesti kämppään liittyvä rakennuksen jäännös, joka jäi epähuomiossa tarkastamatta.
metsakeskus.1000039411 758 Löytömännikkö 1 10007 12001 13000 11006 27009 472982.00000000 7465647.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039411 Kohde sijaitsee Löytömännikön etelärinteen juurella suon laidassa, Huotarinkuusikon pohjoispuolella. Kasvillisuus kohteen ympäristössä on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa on varttunutta kasvatusmetsää. Kohteessa on puretun parakkikämpän paikka. Paikalla on heinikkoinen 50 x 50 m kokoinen aukio. Aukion kaakkoisnurkassa on pyöreä kiviröykkiö, ilmeisesti raivausröykkiö, joka koostuu erikokoisista kivistä ja on kooltaan noin 2,5 x 2,5 x 0,8 m.
metsakeskus.1000039412 758 Huotarinkuusikko 1 10007 12001 13000 11006 27009 473493.00000000 7461827.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039412 Kohde sijaitsee Huotarinkuusikon eteläosassa Kallaanojan koillisrannalla. Kohde sijoittuu kitumaaksi luokitellun rämeen reunalle, kasvillisuus koillispuolella metsässä on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa on varttunutta kasvatusmetsää. Kallaanojan eteläpuolella on Vitsavaaranaavan suojelualue. Kohteen pohjoispuolelle 280 m etäisyydelle tulee metsätie pohjoisesta. Kohteessa on puretun kämpän paikka. Kohteessa on heinikkoinen 45 x 40 m kokoinen aukio, jonka koillisreunalla on kämpän jäännös. Kämpän pohja on kaakko-luodesuuntainen ja mitoiltaan 13 x 7,5 m. Kämpästä on jäljellä matala maavalli ja sammaloitunut yhdestä hirsikerrasta koostuva kehikko. Kämpän luoteispäädyssä lattian kohdalla on suuri kuoppa ja länsinurkan päällä kivikasa, kooltaan 3 x 3 x 0,5 m.
metsakeskus.1000039413 758 Katajaniitty 1 10007 12016 13000 11006 27009 471634.00000000 7467914.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039413 Kohde näkyy ilmakuvassa ja se on merkitty v. 1969 topografiseen karttaan. Kohde sijaitsee Kyläjärven ampuma-alueella, Suonivaarankuusikon eteläpuolella olevalla Katajanniityllä, Katajanhaaran koillispuolella. Kasvillisuus on avointa nevaa, joka on luokiteltu joutomaaksi. Kohteen itäpuolella 230 m etäisyydellä kulkee metsätie. Kohteessa on niittyladon jäännös. Lato on pitkältä sivultaan luode-kaakkosuuntainen ja kooltaan 4,8 x 4 m. Seinistä on jäljellä enimmillään seitsemän hirsikertaa. Seinähirret ovat kirveellä ja sahalla katkottuja pyöröhirsiä, joissa on alapuolelle sahatut koirankaulasalvokset. Muutamassa hirressä on jäljellä kaarnaa. Ladon päällä on koillis-lounaissuuntainen harjakatto.
metsakeskus.1000039414 758 Katajaniitty 2 10007 12016 13000 11006 27009 471562.00000000 7468009.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039414 Kohde näkyy ilmakuvassa ja se on merkitty v. 1969 topografiseen karttaan. Kohde sijaitsee Kyläjärven ampuma-alueella, Suonivaarankuusikon eteläpuolella olevalla Katajanniityllä, Katajanhaaran itäpuolella. Kasvillisuus on avointa nevaa, joka on luokiteltu joutomaaksi. Kohteen itäpuolella 290 m etäisyydellä kulkee metsätie. Kohteessa on niittyladon jäännös. Lato on pitkältä sivultaan luode-kaakkosuuntainen ja kooltaan 4 x 3,5 m. Seinistä on jäljellä enimmillään kolme hirsikertaa. Seinähirret ovat kirveellä ja sahalla katkottuja pyöröhirsiä, joissa on alapuolelle sahatut koirankaulasalvokset. Muutamassa hirressä on jäljellä kaarnaa. Ladon päällä on koillis-lounaissuuntainen harjakatto.
metsakeskus.1000039415 758 Katajaniitty 3 10007 12016 13000 11006 27009 471518.00000000 7468135.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039415 Kohde näkyy ilmakuvassa ja se on merkitty v. 1969 topografiseen karttaan. Kohde sijaitsee Kyläjärven ampuma-alueella, Suonivaarankuusikon eteläpuolella olevalla Katajanniityllä, Katajanhaaran itäpuolella. Kasvillisuus on avointa nevaa, joka on luokiteltu joutomaaksi. Kohteen itäpuolella 330 m etäisyydellä kulkee metsätie. Kohteessa on niittyladon jäännös. Lato on pitkältä sivultaan koillis-lounaissuuntainen ja kooltaan 5,4 x 5 m. Seinistä on jäljellä enimmillään neljä hirsikertaa. Seinähirret ovat kirveellä ja sahalla katkottuja pyöröhirsiä, joissa on sahatut koirankaulasalvokset - osa on tehty hirren alapuolelle ja osa yläpuolelle. Muutamassa hirressä on jäljellä kaarnaa. Ladon päällä on koillis-lounaissuuntainen harjakatto.
metsakeskus.1000039416 758 Särkijärvi 2 10002 12009 13094 11002 27000 476504.00000000 7426434.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039416 Kohteeseen on liitetty MH:n inventointiraportin kohde Särkijärvi 3 (kuoppa 2). Kohde sijaitsee Särkijärven pohjoispuolella olevan suon ympäröimän hiekkaharjanteen kaakkoispäässä, lähellä Särkijärveen pohjoisesta laskevan ojan suuta. Kohde sijoittuu tasanteelle kumpareen itäpuolelle. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Kohteessa on kaksi kuoppajäännöstä. Kuoppa 1 on mitoiltaan 2 x 2 x 1 m, jyrkkäreunainen ja muodoltaan neliömäinen. Kuopan ympärillä on 1-1,5 m leveä matala maavalli. Kuopan pohjalle tehtiin koepisto, jossa havaittiin 2 cm paksuinen huuhtoutumiskerros. Vallin kohdalle tehdyssä koepistossa havaittiin kaksoismaannos - pinnalla on heikko huuhtoutumiskerros ja alempana paksumpi huuhtoutumiskerros, jonka päällä on hiiltä. Kuoppa 2 on tehty maakiven viereen. Se on neliömäinen ja jyrkkäreunainen, mitoiltaan 1,4 x 1,4 x 0,6 m. Kuopan ympärillä näkyy osittain 1,5 m leveä maavalli. Kuopan pohjalle tehdyssä koepistossa havaittiin vaihtelevanpaksuinen, 0-5cm paksu, huuhtoutumiskerros. Kyseessä lienevät jonkinlaiset säilytyskuopat. Huuhtoutumiskerrosten perusteella kohde voi ajoittua historialliselle ajalle, mutta kovin nuori se tuskin on.
metsakeskus.1000039418 272 Kuusikangas 10002 12016 13175 11006 27000 342548.00000000 7071404.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039418 Tervahauta sijaitsee pellonreunassa ja aivan tien vieressä. Sen päällä kasvaa tiheä puusto. Haudan kuopan läpimitta on noin 6 metriä ja koko haudan läpimitta noin 13 metriä. Halssirakenne haudan länsireunalla on ladottu kivistä ja on hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000039419 272 Mutinpalo 10002 12001 13001 11019 27012 337255.00000000 7078229.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039419 Asumuspainanne sijaitsee vanhaa kuusivaltaista metsää kasvavalla mäen rinteellä. Painanteen läpimitta on noin 10x8 metriä, se on muodoltaan soikea ja lähes luode-kaakko -suuntainen. Käytävämäinen kulkuaukko erottuu painanteen kaakkoisreunassa.
metsakeskus.1000039420 272 Mutinpalo 2 10002 12016 13175 11006 27000 337276.00000000 7077916.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039420 Tervahauta siajtsee kivikkoisen mäen itärinteessä. Hauta on profiililtaan laakea ja läpimitaltaan noin 20 metriä. Haudan halssi on kaakkoisreunalla. Haudan eteläpuolella on pienempi tervahauta (alakohde) sekä runsaasti modernimpia kaivelun jälkiä.
metsakeskus.1000039421 433 Vuorennokka 10002 12002 13000 11033 27000 361083.00000000 6730407.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039421 Metallinetsinnässä on syyskuussa 2020 löytynyt putkikirves (KM 45381: 1) 35 cm syvyydestä hiekkamaasta. Maassa havaittiin myös palanutta luuta sekä hiiltä ja nokea. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM 16856. Vaatii tarkempaa selvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa eikä aluerajattu.
metsakeskus.1000039422 305 Onkerniemi 1 10001 12009 13094 11002 27000 601685.00000000 7336536.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039422 Onkerniemen alueelta on todettu (2011) kolme todennäköisesti suhteellisen nuorta kuoppaa, Onkerniementien länsipuolisella harjanteella on yksi kuoppa.
metsakeskus.1000039423 895 Eerola 10007 12001 13007 11006 27000 194122.00000000 6771718.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039423 Eerolan tila on yksi Kettelin kylän kantatiloista. Eerola on ollut kappalaisen virkatalona vuodesta 1691. Rakennukset sijaitsevat vanhalla kylätontilla.
metsakeskus.1000039424 305 Onkerniemi 2 10001 12009 13094 11002 27000 601389.00000000 7336610.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039424 Onkerniemen alueella on todettu (2011) kolme todennäköisesti suhteellisen nuorta kuoppaa. Näistä kaksi sijaitsee Vitikkoniemessä pienellä kumpareella noin 10 metrin päässä toisistaan pohjois-eteläsuunnassa.
metsakeskus.1000039425 895 Alinen-Uusikartano 10007 12001 13007 11006 27000 194123.00000000 6771772.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039425 Kettelin kylän kantatilan tontilla sijaitseva osatalo. Tilaa viljelty jo 1540 -luvulla. Tila jaettu vuonna 1841 Aliseen ja Yliseen Uusikartanoon. Rakennukset sijaitsevat vanhalla kylätontilla.
metsakeskus.1000039428 922 Hiirenoja (Hiirenoja) 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039428 1500-luvun maakijroissa mainittu historiallinen kylänpaikka, joka on autioitunut, Kylänpaikan suurpiirteinen sijainti on merkitty kartalle pitäjänkartan perusteella. Vuoden 2020 valvonnan yhteydessä maakaapelilinjalta Pylkintien varressa ei tehty historialliseen kylänpaikkaan liittyviä havaintoja.
metsakeskus.1000039429 922 Ojoinen (Ojois) 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039429 1500-luvun maakirjoissa mainittu, autioitunut kylänpaikka, jonka suurpiirteinen sijainti on merkitty kartalle pitäjänkartan ja Kuninkaankartaston perusteella. Vuoden 2020 arkeologisessa valvonnassa havaittiin Ojoistentien itäreunassa, Kaukon tilakeskuksen kohdalla palanutta savea sisältävää nokimaata. Kulttuurikerros ei sisältänyt muita löytöjä, eikä sitä näin ollen pystytty ajoittamaan valvonnan yhteydessä.
metsakeskus.1000039430 139 Välikangas 4 10002 12016 13175 11006 27000 435937.77250000 7251407.84430000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039430 Tervahaudan halkaisija on 12 m ja kuopan syvyys 0,5 m; halssi suuntautuu kaakkoon se on sortunut. Haudan päällä kasvaa nuorta puustoa. Soraharjanteen luoteispää
metsakeskus.1000039431 895 Muntontien kellari 10007 12004 13043 11006 27000 193876.00000000 6772576.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039431 Kivinen, kookkaista lohkoista rakennettu maakellari Saarnin torpan pihapiirissä, Muntontien länsireunassa. Mahdollisesti 1800-luvulta. Kylmämuurattu holvitila täysin ehjä, sisätilan mitat n. 1.2 x 2.9 m ja korkeus 1.5 m. Pihapiiriin kuuluu lisäksi päärakennus, pitkä saunarakennus ja kellarivaja 1800 -luvun lopulta sekä navettarakennus ja vaja 1900-luvun alkupuolelta. Kiinteistöä ympäröivät kivitolpista sekä kivilatomuksista muodostuvat aidat.
metsakeskus.1000039432 853 Pulkkavuori 10007 12012 13124 11006 27008 240266.00000000 6707093.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039432 Kallioisen mäen etelärinteellä lohkomajälkiä kalliossa, lohkottuja kiviä ja niissä porausjälkiä tasaisin välein. Lienevät kotitarvelouhinnasta peräisin.
metsakeskus.1000039433 47 Bierfejohka 7 10007 12004 13000 11002 27000 272452.00000000 7682987.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039433 Kohde sijaitsee Vuolit Bierfejávrin pohjoispuolella, noin 150 m etäisyydellä rannasta, noin kaksi metriä järven pintaa korkeammalla, Bierfejohkan suuntaa seurailevan mönkijäuran varrella, uran eteläpuolella, alle viiden metrin päässä uralta. Alue on avointa, moreenipohjaista, kohtalaisen tasaista tunturipaljakkaa. Kohde muodostuu kahdesta kehämäisestä kivetystä tulisijasta, jotka sijaitsevat noin viidentoista metrin etäisyydellä toisistaan. Tulisijat ovat vain reunoiltaan kivettyjä ja umpeenkasvaneita. Kasvillisuus tulisijojen kohdilla ei poikkea ympäristöstään. Tulisija 1 on muodoltaan vinoneliö, jonka pituus koillis-lounaissuuntaisesti on noin 1,8 m ja leveys noin 1,2 m. Tulisijan kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm – 40 cm, ja kivien yläpinnat ovat koholla ympäristöstään noin 5 cm – 10 cm. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin hieman nokea noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alaosassa, moreenimaan pinnalla. Huuhtoutumiskerrosta tulisijan kohdalla ei ole. Tulisija 2 on muodoltaan pyöreä, ja sen halkaisija on noin 0,7 m. Tulisija on kasattu kivistä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm – 35 cm. Kivien yläpinnat ovat koholla ympäristöstään noin viisi senttimetriä. Reilun puolen metrin päässä tulisijan koillispuolella on lisäksi yksittäinen, halkaisijaltaan noin 35 cm laajuinen kivi. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta noin kahden senttimetrin paksuinen noensekainen maakerros, jonka alla on puhdas moreenimaa. Huuhtoutumiskerrosta tulisijan kohdalla ei ole.
metsakeskus.1000039434 541 Likolahti 10002 12001 13000 11019 27000 623941.00000000 7055744.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039434 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Nurmeksen Kuohattijärven eteläpuolella olevan Likolahden alueella. Paikalla havaittiin noin kymmenen kvartsi-iskosta. Löydöt sijoittuvat rantaveteen, eikä niitä havaittu rannan ylemmistä osista. Vaikuttaa todennäköiseltä, että valtaosa kivikautisesta asuinpaikasta sijaitsee veden alla. Kvartsikeskittymän eteläpuolella, noin 15 metrin päässä, rannan muokkaamattomassa osassa erottuu noin kahden metrin pituinen painanne, joka ulkoisilta ominaisuuksiltaan vaikuttaa jossain määrin hautapainanteelta. Kyseessä saattaa myös olla kivikautiseen toimintaan liittyvä rakenne. Noin 33 metriä asuinpaikan lounaispuolella havaittiin rantavedessä halkaisijaltaan noin metrin oleva kivilatomus, joka rannalta käsin tarkasteltuna vaikutti mahdolliselta liesikiveykseltä. Rakenteen tarkempi määrittely lienee mahdollista matalan veden aikaan.
metsakeskus.1000039435 5 Mattisen kivi 10007 12013 13131 11006 27000 343307.00000000 6966178.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039435 Lehtimäen kirkonkylässä, Kirkonkyläntien ja Keisasentien risteyksen kaakkoispuolella, Keisasentien reunassa, sijaitsee Mattisen kivi. Mattisen talon kautta on kulkenut Kyrön ja Pietarsaaren raja viimeistään 1700-luvulla, mahdollisesti jo 1500-luvulla, jolloin alue on ollut Pohjanmaan (Kyrö, Pietarsaari), Satakunnan (Pirkkala) ja Hämeen (Rautalampi) erämaiden raja-aluetta. Mattisen kivi on perimätiedon mukaan ollut varsinainen rajapiste. Kivi on siirretty pois alkuperäiseltä paikaltaan 1900-luvulla tienparannuksen yhteydessä, jolloin siitä on myös lohjennut paloja irti. Sittemmin kivi on tuotu takaisin alkuperäisen paikkansa tienoille, ja siihen on kiinnitetty metallinen muistolaatta. Nykymuodossaan kivi on noin kuutiometrin kokoinen siirtolohkare.
metsakeskus.1000039435 5 Mattisen kivi 10007 12004 13051 11006 27000 343307.00000000 6966178.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039435 Lehtimäen kirkonkylässä, Kirkonkyläntien ja Keisasentien risteyksen kaakkoispuolella, Keisasentien reunassa, sijaitsee Mattisen kivi. Mattisen talon kautta on kulkenut Kyrön ja Pietarsaaren raja viimeistään 1700-luvulla, mahdollisesti jo 1500-luvulla, jolloin alue on ollut Pohjanmaan (Kyrö, Pietarsaari), Satakunnan (Pirkkala) ja Hämeen (Rautalampi) erämaiden raja-aluetta. Mattisen kivi on perimätiedon mukaan ollut varsinainen rajapiste. Kivi on siirretty pois alkuperäiseltä paikaltaan 1900-luvulla tienparannuksen yhteydessä, jolloin siitä on myös lohjennut paloja irti. Sittemmin kivi on tuotu takaisin alkuperäisen paikkansa tienoille, ja siihen on kiinnitetty metallinen muistolaatta. Nykymuodossaan kivi on noin kuutiometrin kokoinen siirtolohkare.
metsakeskus.1000039439 698 Kalliovaara 15 10001 12012 13124 11019 27000 434645.00000000 7370169.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039439 Syyskuussa 2020 kansalaisilmoituksen kautta tietoon tullut mahdollinen muinaisjäännös. Kohteessa on pieni "luola", jossa kuvien perusteella vaikuttaa olevan merkkejä kvartsinlouhinnasta. Kalliovaaran alueelta tunnetaan joitakin tällaisia kohteita. Lisäksi kohteen lähistöllä on keloja, joissa on merkintöjä / kaiverruksia. Kohde tulee tarkastaa maastossa sen statuksen määrittämiseksi.
metsakeskus.1000039440 734 Lempilä Jaakola 10002 12002 13000 11033 27015 279886.00000000 6698170.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039440 Maisemallisesti ja topografiansa puolesta tyypillinen rautakautinen kalmistoalue n. 200 m koilliseen Lempilän jokilaaksosta ja n. 2 km pohjoiseen Halikonlahdelta. Lähiympäristössä useita metallikautisia kohteita. Paikalta on metallinetsimellä löytynyt kaksieläiminen pyöreä kupurasolki ja levysolki (alakohde).
metsakeskus.1000039440 734 Lempilä Jaakola 10002 12002 13000 11033 27018 279886.00000000 6698170.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039440 Maisemallisesti ja topografiansa puolesta tyypillinen rautakautinen kalmistoalue n. 200 m koilliseen Lempilän jokilaaksosta ja n. 2 km pohjoiseen Halikonlahdelta. Lähiympäristössä useita metallikautisia kohteita. Paikalta on metallinetsimellä löytynyt kaksieläiminen pyöreä kupurasolki ja levysolki (alakohde).
metsakeskus.1000039441 584 Linjaharju 3 10002 12016 13175 11006 27000 376032.00000000 7029508.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039441 Tervahauta sijaitsee harjanteen laella aivan metsätien eteläpuolella. Ilmeisesti tuplahauta, läpimitta valli mukaan lukien 18 m, kuopan läpimitta 8 m ja syvyys 1,3 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 6 m ja syvyys 2,0 m, osittain sortunut. Haudan päällä kasvaa tiheää nuorta puustoa.
metsakeskus.1000039442 584 Linjaharju 4 10002 12016 13175 11006 27000 376512.00000000 7029456.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039442 Tervahauta sijaitsee harjanteen laella. Tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 21 m, sisempi valli mukaan lukien 17 m, kuopan halkaisija 11 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu itään, pituus 7 m ja syvyys 2,5 m. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä havu- ja lehtipuita. Kohteesta 25 m luoteeseen on pieni sorakuoppa ja maakasoja. Tervahaudasta 20-25 m kaakkoon sijaitsee Linjaharju 5, tervapirtin jäännökset. (kts alakohde Linjaharju 5).
metsakeskus.1000039443 584 Pesänevankangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 377634.00000000 7030376.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039443 Tervahauta sijaitsee soraharjanteen länsirinteellä. Läpimitta valli mukaan lukien 14 m, kuopan läpimitta 10 m ja syvyys 1,2 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 3 m ja syvyys 2,5 m. Haudan päällä kasvaa tiheää sekapuustoa. Tervahaudasta 20 m lounaaseen sijaitsee Pesänevankangas 2, tervapirtin jäännökset (kts. alakohde Pesänevankangas 2).
metsakeskus.1000039444 584 Saukkolamminneva 10002 12016 13175 11006 27000 379164.00000000 7029169.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039444 Tervahauta sijaitsee soraharjanteen läntisellä alarinteellä suon reunalla. Haudan läpimitta valli mukaan lukien on 17 m, kuopan läpimitta 11 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus 4 m ja syvyys 2,0 m. Haudan päällä kasvaa kuusia, koivuja ja isoja mäntyjä.
metsakeskus.1000039445 584 Isokangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 378948.00000000 7027584.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039445 Tervahauta sijaitsee kankaan laella. Haudan läpimitta valli mukaan lukien on 18 m, kuopan läpimitta 13 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus 7 m ja syvyys 1,6 m, sortunut. Haudan itäreuna on hieman vaurioitunut maanmuokkauksessa.
metsakeskus.1000039446 423 Marttila 10002 12001 13000 11033 27000 251317.00000000 6715922.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039446 Savijoen länsipuoliselta peltoalueelta löytynyt metallinetsinnässä runsaasti rautakautista esineistöä. Kohdetta ympäröivät lukuisat rautakautiset kalmisto- ja asuinpaikka-alueet. Vuoden 2021 tarkkuusinventoinnin yhteydessä alueelta tehtiin rautakautiseen asuinpaikkaan liittyviä havaintoja: palanutta savea, keramiikkaa, palanutta ja palamatonta luuta, mahdollisia paalunsijoja sekä metalliesineitä ja niiden katkelmia.
metsakeskus.1000039447 584 Talaskangas 10002 12016 13175 11006 27000 380523.00000000 7026370.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039447 Tervahauta sijaitsee matalalla kankaalla suon reunalla. Tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 21 m, sisempi valli mukaan lukien 14 m, kuopan läpimitta 10 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 5 m ja syvyys 2,1 m. Haudan päällä kasvaa nuoria lehtipuita, kuoppa on saniaisten ja ketokasvien peittämä.
metsakeskus.1000039448 74 Valvatinkangas 3 10002 12001 13010 11006 27000 382258.00000000 7029374.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039448 Kohde sijaitsee tasaisella kankaalla Iso-Valvatin järvestä n. 600 m kaakkoon, peuranpolun vaellusreitin itäpuolella. Paikalla on 6x5 m läpimittainen ja 1,5 m syvä kuoppa, jota ympäröi n. 0,5 m korkea valli, kokonaishalkaisija on 10 m. Eteläreunalla vallissa on n. 2 m leveä aukko, jossa n. 4 m pitkä ramppi johtaa kuopan pohjaan. Kuopan takaosassa on uunin/tulisijan jäänteet, mitat n. 2x2 m ja korkeus 0,9 m. Kohteesta 10 m itään on maakuoppa, mitat 2,5x2,2 m, syvyys 1,5 m. Kyseessä on ilmeisesti maakellari, joka lienee iältään nuorempi kuin piilopirtin jäänteet.
metsakeskus.1000039449 584 Tuohilamminkangas 10002 12016 13175 11006 27000 382240.00000000 7026834.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039449 Tervahauta sijaitsee soraharjanteen rinteellä. Haudan läpimitta valli mukaan lukien on 12 m, kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 0,7 m. Halssi on sortunut, pituus 2,5 m. Haudan päällä kasvaa nuoria lehtipuita.
metsakeskus.1000039450 584 Mäyräaho 1 10002 12016 13175 11006 27000 383508.00000000 7024247.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039450 Tervahauta sijaitsee kivikkoisella kankaalla soiden keskellä. Tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 20 m, kuopan läpimitta 12 m ja syvyys 1,5 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 6 m ja syvyys 2,1 m. Haudan päällä kasvaa nuoria mäntyjä. Haudasta 18 m koilliseen sijaitsee tervapirtin jäänteet (Mäyräaho 2, kts. alakohde)
metsakeskus.1000039452 698 Juhannuskallio 10002 12013 13127 11006 27000 445844.00000000 7376440.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039452 Rovaniemen Ounasvaaran Juhannuskalliolla - kallion korkeimmalla kohdalla - on useita kymmeniä kaiverruksia. Kaiverrukset ovat lähinnä nimiä, nimikirjaimia, vuosilukuja ja päiväyksiä. Vanhin löydetty päivätty kaiverrus on vuodelta 1856, nuorin vuodelta 1941. Juhannuskallio on nimensä mukaisesti ollut suosittu juhannuksenviettopaikka. Kertoman mukaan kalliolla olisi kaiverruksia jopa 1700-luvulta, mutta yhtäkään tällaista ei löydetty. Kaiverrukset kuitenkin erottuvat heikosti ja erittäin heikosti, ja uudempien kaiverrusten keskellä paikoitellen havaittiin hyvin himmeitä jälkiä, jotka voivat olla hyvin vanhoja ja kuluneita hakkauksia. Valtaosa löydetyistä kaiverruksista sijoittuu kallion korkeimmalle kohdalle n. 60 x 13 m laajuiselle alalle, tosin yksi 30-luvulle päivätty kaiverrus löydettiin n. 18 m korkeimmasta kohdasta pohjoiseen, kalliolla olevan betoniperustuksen kulmalta.
metsakeskus.1000039453 584 Puuroniemi 10002 12016 13175 11006 27000 386712.00000000 7026257.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039453 Tervahauta sijaitsee matalalla kivikkoisella kankaalla soiden keskellä. Haudan läpimitta on valli mukaan lukien 16 m, kuopan läpimitta 10 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus 6 m ja syvyys 1,2 m (sortunut). Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä mäntyjä.
metsakeskus.1000039455 109 Ali-Vilkki 2 10001 12002 13000 11033 27000 394699.00000000 6773601.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039455 Metallinetsijän keväällä 2020 tekemät löydöt ja havainnot viittaavat metsäsaarekkeessa sijaitsevaan rautakautiseen muinaisjäännökseen. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM 14040. Kohdetta ei ole aluerajattu eikä tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039456 584 Pylväsahonkangas 10002 12016 13175 11006 27000 373925.00000000 7020065.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039456 Tervahauta sijaitsee matalalla kankaalla Jängänjärven pohjoispään koillispuolella. Tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 18 m, sisempi valli mukaan lukien 14 m, kuopan läpimitta 10 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 5 m ja syvyys 2,2 m.
metsakeskus.1000039457 584 Piilikangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 375191.00000000 7021624.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039457 Tervahauta sijaitsee soiden ympäröimän kankaan länsirinteellä. Haudan läpimitta on valli mukaan lukien 17 m, kuopan läimitta 11 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus 7 m ja syvyys 1,7 m (sortunut). Haudan päällä kasvaa nuoria kuusia ja mäntyjä.
metsakeskus.1000039458 584 Piilikangas 2 10002 12004 13054 11006 27000 375195.00000000 7021466.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039458 Kiviröykkiöt sijaitsevat soiden ympäröimän kankaan länsirinteellä. Paikalla on 25x15 metrin kokoisella alueella neljä kiviröykkiötä. Röykkiöiden läpimitta on 2-3 m ja korkeus 0,3-0,5 m. röykkiöiden muoto on pyöreä ja soikea, ilmeisesti kahden yli on ajettu koneella. Kyseessä on todennäköisesti viljelysröykkiöt.
metsakeskus.1000039459 584 Haasioaho 10002 12016 13175 11006 27000 375955.00000000 7022691.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039459 Tervahauta sijaitsee soiden ympäröimän kankaan loivalla lounaisrinteellä aivan metsätien vieressä. Haudan läpimitta on valli mukaan lukien 11 m, kuopan läpimitta 8 m ja syvyys 1,2 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 5 m ja syvyys 1,9 m. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä lehtipuita.
metsakeskus.1000039460 297 Lamminpää 2 10002 12006 13076 11006 27007 559276.00000000 7020485.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039460 Lamminpään talosta noin 250 metriä koilliseen, pellonreunassa, sijaitsee vanha kookas maisemassa hyvin erottuva mänty. Sen kyljessä on havaittavissa kaksi karsikkomerkintää. Luoteen puolella olevassa karsikkomerkinnässä, noin metrin korkeudella maanpinnasta, on vuosiluku 1852 ja nimikirjaimet I.P. ja MK. Puun eteläpuolella olevassa, noin puolitoista metriä maanpinnasta olevassa karsikkomerkinnässä on ylimpänä on vuosiluku 1799 ja alhaalla merkintä 18 [4/15] 75 ja nimikirjaimet JP. Näiden välissä on heikko kaiverrus, ehkä 1834. Puu on elävä ja sen latvusto on tasaisen pyöreän muotoinen. Puun runko on ympärysmitaltaan paksuimmillaan noin 305 cm. Karsikkomerkintöjen kohtia pidetään auki ja kaarnan paksuus merkintäpintaan on hieman vajaa 15 cm. Puussa on muutamassa kohdassa havaittavissa kaarnassa kuroutumia ja on mahdollista, että osa karsikkomerkinnöistä on umpeen kasvaneen kaarnan alla.
metsakeskus.1000039461 584 Pieleskangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 367290.00000000 7021194.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039461 Tervahauta sijaitsee soiden ympäröimän kankaan laella. Iso hauta, jolla on kolme vallia; läpimitat 22 m, 17 m ja 13 m. Kuopan läpimitta on 10 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu itään, pituus 4 m ja syvyys 1,9 m. Vallin päällä kasvaa nuoria kuusia ja mäntyjä. Tervahaudasta 20 m koilliseen sijaitsee tervapirtinjäänteet. (kts alakohteet, Pieleskangas 2). Tervahaudan länsipuolella on suoritettu kivi- ja maa-aineksen ottoa vuosikymmeniä sitten, mutta tervahauta on hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000039463 584 Myllykangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 380445.00000000 7011783.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039463 Tervahauta sijaitsee hiekkatasanteen länsireunalla. Haudan läpimitta on valli mukaan lukien 17 m, kuopan läpimitta 10 m ja syvyys 1,0 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus 6 m ja syvyys 2,1 m (sortunut). Haudan päällä kasvaa isoja lehtipuita. Tervahaudasta 30 m koilliseen sijaitsee miilu (kts. alakohteet, Myllykangas 2).
metsakeskus.1000039464 753 Söderkulla vanha päärakennuksen paikka 10002 12001 13003 11006 27000 406537.00000000 6686114.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039464 Paikalla kivijalkaa, keskellä alaa on jonkinlainen perusta (uunin?). Tieto, että kyseessä on Söderkullan kartanon vanha päärakennus, on saatu paikalliselta oppaalta. Nykyisen kartanon pihalta vie pengerretty tie rakennuksen pohjalle.
metsakeskus.1000039466 753 Söderkulla vanha päärakennus 10002 12001 13003 11006 27000 406537.00000000 6686114.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039466 Paikallinen kotiseutuaktiivi osoitti rakennuksen pohjan, joka hänen mukaansa on Söderkullan kartanon vanha päärakennus. Kivijalka on paikoitellen näkyvissä metsänpohjasta. Keskellä rakennuksen alaa tuntuu kasvillisuuden alla jonkinlainen rakenne, todennäköisesti tulisijan perusta.
metsakeskus.1000039467 139 Viittikangas 10002 12016 13175 11006 27000 431705.00000000 7254981.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039467 Tervahaudan halkaisija on 14 m ja kuopan syvyys 0,5 m; halssi suuntautuu pohjoiseen, se on sortunut. Varttunutta kuusimetsikköä.Tervahaudan keskeltä noin 20 ja vallin reunasta noin 10 m itään on tervapirtin kiuas (alakohde).
metsakeskus.1000039467 139 Viittikangas 10002 12004 13044 11006 27000 431705.00000000 7254981.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039467 Tervahaudan halkaisija on 14 m ja kuopan syvyys 0,5 m; halssi suuntautuu pohjoiseen, se on sortunut. Varttunutta kuusimetsikköä.Tervahaudan keskeltä noin 20 ja vallin reunasta noin 10 m itään on tervapirtin kiuas (alakohde).
metsakeskus.1000039468 139 Pikku Klaavusuo 10002 12016 13175 11006 27000 431763.00000000 7251575.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039468 Tervahaudan halkaisija on 13 m ja kuopan syvyys 0,5 m; halssi suuntautuu länteen, se on sortunut. Matala harjanne rämeen keskellä.
metsakeskus.1000039469 139 Kettukangas 10002 12016 13175 11006 27000 434900.00000000 7249604.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039469 Tervahaudan halkaisija on 13 m ja kuopan syvyys 0,6 m; halssi suuntautuu etelään, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa eri-ikäistä puustoa. Soraharjanne rämeen keskellä.
metsakeskus.1000039470 139 Mäkisuo 10002 12016 13175 11006 27000 434616.00000000 7248725.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039470 Tervahaudan halkaisija on 20 m ja kuopan syvyys 0,7 m; halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. Matala harjanne rämeen keskellä.
metsakeskus.1000039471 139 Hankokangas 10002 12004 13052 11004 27000 431972.00000000 7255806.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039471 Kohde sijaitsee Muhojoen ja Viittilammen välisellä kankaalla. Hankokangas on laeltaan kivikkoinen moreeniharjanne. 400 m luoteeseen kohteesta Hankokankaan laki olevassa kivikossa on 8 kuoppaa, joiden halkaisija on 1,5 - 2 m ja syvyys 30 - 50 cm.
metsakeskus.1000039472 139 Kuivattulampi luode 10002 12001 13001 11019 27000 433346.00000000 7255166.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039472 Kohde sijaitsee Kuivattulammen pohjoispuolella, lounas-koillinensuuntaisella harjanteella noin 400 metrin matkalla. Yhteensä kartoitettiin 8 painannetta. Painanteiden keskinäinen välimatka vaihtelee. Painanteiden koko ja muoto vaihtelevat. Mitat 4,5 x 5 - 5 x 8 m. Alakohteiden koordinaatit perustuvat vuoden 2019 inventointiin. Alakohteisiin on täydennetty kuvailutietoja Okkosen 1994 tarkastustietojen perusteella niiden alakohteiden osalta, jotka on pystytty yhdistämään.
metsakeskus.1000039477 139 Vuornosoja länsiranta 10002 12016 13175 11006 27000 429461.00000000 7258725.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039477 Tervahaudan halkaisija on 18 m ja kuopan syvyys 0,7 m; halssi suuntautuu itään ojan suuntaan, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa eri-ikäistä puustoa. Tuore kangas tasanteella ojantörmän länsipuolella.
metsakeskus.1000039478 992 Vilhelmi 1 10002 12016 13151 11006 27000 429944.00000000 6948868.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039478 Harjun korkeimmalla kohdalla on pieni miilukuoppa, sen halkaisija on 3 m ja syvyys 0,7 m. Kuoppaa ympyröi matala valli. Kairauksessa havaittiin kuopan pohjassa ohuen multa- ja hiekkakerroksen (huuhtoutumiskerroksen ?) alta 10-15 cm nokimaata. Vallissakin oli nokista hiekkaa, kaksoismaannosta ei kuitenkaan havaittu. Kyseessä lienee kuoppamiilu. Maannoksen perusteella miilun ikä on varmaankin yli sata vuotta, kairausten perusteella tarkempaa ajoitusta ei voitu tehdä.
metsakeskus.1000039479 992 Pyhäkangas 2 10002 12016 13151 11006 27000 433054.00000000 6960066.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039479 Harjun pohjoislaidalla, Isojoen jyrkän törmän lähellä on iso miilukuoppa, halkaisija 5 m ja syvyys 1,2 m. Kuoppaa ympyröi matalla valli. Kairauksissa havaittiin kuopan pohjassa ohuen humuskerroksen alta yli 15 cm vahva nokimaa- ja hiilikerros. Vallissakin oli nokista hiekkaa, kaksoismaannosta ei havaittu. Kyseessä lienee kuoppamiilu. Maannoksen ja reunan päällä kasvaneiden puiden vuosirenkaiden perusteella miilun ikä on yli sata vuotta, ja se on ilmeisesti historialliselta ajalta.
metsakeskus.1000039480 992 Saarilahti 10007 12009 13094 11042 27000 430037.00000000 6947608.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039480 Maakellarin pohja sijaitsee pienen peltojen ympäröimän mäen jyrkän etelärinteen yläpuolella, Pohjanlahdelta noin 110 m pohjoiseen. Kellarikuoppaa ympäröi matala valli, ulkomitat ovat noin 5 x 3,5 m, kuopan mitat ovat noin 3 x 2 m ja syvyys 0,7 m, eteläsivulla on kapea kulkuaukko. Todennäköisimmin kohde liittyy koillispuolella peltojen takana sijaitsevaan Saarilahden tilaan.
metsakeskus.1000039481 139 Makkarakangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 431229.00000000 7257759.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039481 Tervahaudan halkaisija on 19 m ja kuopan syvyys 0,6 m; halssi suuntautuu luoteeseen, se on sortunut. Varttunutta mäntymetsikköä; hiekkaharjanne. 5p laserkeilausaineiston perusteella halssi on 16 metriä pitkä.
metsakeskus.1000039483 635 Soukkionlahti 10001 12016 13152 11002 27000 357978.00000000 6809401.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039483 Kohde sijaitsee Pälkäneen Luikalan kylän Pirtlahden länsiosassa, Soukkionlahti- nimisen niemen umpeenkasvaneen lahden suulla. Lahti on hyvin matala ja mutainen. Rannalla korkea ruovikko, maasto upottavaa vesijättömaata. Vesistöltään rauhaisa salmi, ei kuluttavia virtauksia. Tarkastuksen aikana Pälkäneveden pinta oli tavallista alempana ja lahdessa olevista vanhoista kalastusrakenteista näkyi pinnan päälle kymmenittäin ohuita puisia paaluja. Lahden länsireunan rannalta alkaa noin 5-10 cm paksuisista paaluista kasattu aitamainen rakenne, mahdollisesti liistepyydyksen johdinaita. Se jatkuu hajanaisena lahden keskelle, jossa osa paaluista muodostaa suorakulmaisia "aitauksia" eli katiskan pesiä. Paaluja on myös irrallaan lahden pohjassa ja osittain sedimenttiin hautautuneena. Paikalla upottava mutainen pohja.
metsakeskus.1000039485 635 Pirtlahti Rantala 10001 12016 13152 11002 27000 358592.00000000 6809245.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039485 Mahdollinen kalapadon jäänne. Havaittu ohuita pystypaaluja ja irtonaisia puuosia pinnan alla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039486 635 Pirtlahti länsi 10001 12016 13152 11002 27000 358290.00000000 6809442.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039486 Mahdollinen kalastusrakenteen jäänne. Ilmoittaja havainnut ohuita pystypaaluja ja irtonaisia puuosia pinnan alla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039487 139 Korkiakangas 2 10007 12001 13000 11006 27000 431363.00000000 7256358.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039487 Harjanteen päällä on soikea painanne, mitat n. 12 x 7 m, syvyys 0,8 m., jota ympäröi melkein 2 m leveä maavalli, korkeus 0,6 - 1 m. Keskellä on uunin jäänteet, ryssänuunin mallinen, mitat 1,7 x 1,6 x 0,7 m. Sortunut tulipesän aukko vielä näkyvissä. Uunin kyljessä on kivinen muistolaatta, jossa kaiverrettu tyyliin "ensimmäinen p.....o   ....ssä 1944", eli ehkä jotain sota-aikaan liittyvää. Paikalliset vanhemmat henkilöt kertovat paikalla olelen vielä 1930-luvulla jäljellä muutama hirsikerta sekä muurinpohja. Paikkaa on tuolloin kutsuttu piilopirtiksi. Painanne viittaa vanhempaan asumukseen ennen 1940 -luvun kämppää. Rakennusta ei ole merkitty 1957 peruskartalle, ainoastaan sinne johtava polku. Rakenteiden tulkinta jää perimätiedosta ja muistilaatasta huolimatta epävarmaksi.
metsakeskus.1000039488 139 Muhojoki eteläranta 2 10002 12016 13175 11006 27000 432001.00000000 7256197.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039488 Tervahaudan halkaisija on 18 m ja kuopan syvyys 0,8 m; halssi suuntautuu luoteeseen, se on sortunut. Rehevä ojanvarsikasvillisuus.
metsakeskus.1000039489 139 Muhojoki eteläranta 3 10002 12016 13175 11006 27000 433192.00000000 7256855.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039489 Tervahaudan halkaisija on 11 m ja kuopan syvyys 0,5 m; halssi suuntautuu luoteeseen, se on sortunut. Ojanvarsi, paikoitellen hakattu, taimikkoa.
metsakeskus.1000039490 82 Myllypelto 10002 12002 13019 11033 27018 360972.00000000 6772007.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039490 Kohde sijaitsee noin Hattulanselän koillispuolella pellolla olevassa metsäisessä matalahkossa peltosaarekkeessa. Saarekkeella on muutamia isohkoja kiviä sekä kallioesiintymä sen lounaiskulmassa. Saarekkeella kasvaa pihlajaa ja muuta lehtipuustoa sekä kataja. Metallinetsinlöytöinä tuli syksyllä 2019 peltosaarekkeesta esille tappikoristeinen tasavarsisolki, pala koverankuperaan rannerengasta, iso kolikko sekä jonkin kahvan nuppi. Noin 250 metriä etelään tien toiselta puolen löytyi pellolta ketjunjakaja. Maastotarkastuksessa kesällä 2020 todettiin saarekkeen keskeltä tummaa nokimaata sekä saarekkeen koillislaidalta matala röykkiö, jonka halkaisija on noin 3,5 metriä. Röykkiön päällä kasvaa vanha pihlaja. Röykkiön länsipuolelta heti sen ulkopuolelta löytyi metallinetsimellä rannerenkaan pää, kairauksessa maa oli tummaa ja hiilipitoista. Metallinetsinnän kuopat olivat vielä näkyvissä ja yhden kaivuumaasta löytyi pieni pala palanutta luuta. Yhden kuopan reunalle oli jätetty pätkä (modernia) metallivannetta. Saareke on ollut aikoinaan kaksiosainen, maanomistajan mukaan sen halki on kulkenut vielä 1950-luvulla sarka, joka on nykyisin metsittynyt saarekkeen luoteispään mukana. Perimätiedon mukaan saarekkeesta olisi löytynyt 1900-luvun alussa hopealöytö, johon nimi Hopeavuori liittyy.
metsakeskus.1000039491 233 Lankkuholma 10002 12016 13151 11006 27000 279691.00000000 7023656.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039491 Aitasaarennevan keskellä kohoavassa metsäisessä, Lankkuholma-nimisessä saaressa on kaksi hiilimiilua, jotka erottuvat hyvin Maanmittauslaitoksen 2 m korkeusmallissa. Maastossa miilut erottuvat pyöreinä kumpuina, joiden halkaisija on noin 15 metriä. Kumpuja peittävän kangasturpeen alla on vahva hiillikerros. Miiluissa on ihmisen ja ilmeisesti myös eläimen (esim. ketun) kaivamia kuoppia. Muodon perusteella hiilimiilut ovat olleet pystymiiluja. Niiden ikä ei ole tiedossa. Miilujen lähiympäristössä ei havaittu miilunpolttajien kodan tai saunan jäännöstä.
metsakeskus.1000039492 139 Muhojoki eteläranta 4 10002 12016 13180 11006 27000 433283.00000000 7256844.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039492 Muhojoen etelärantaan on kaivettu n. 12 m pitkä ja 1 m leveä ränni, sen itäpäässä on pato. Paikalla oli ilmeisesti pieni vesimylly - jalkamylly- joista ei rakenteita ole säilynyt.
metsakeskus.1000039493 233 Aitasaarenneva 10002 12001 13013 11006 27000 279303.00000000 7023564.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039493 Aitasaarennevan reunalla, Lankkuholman länsipuolella kohoavan kartalla nimeämättömän metsäisen mäen laella on kivistä ladottu kivijalka. Kivijalan koko on noin 5 x 5 m. Sen sisäpuolella, luoteisnurkassa, on kiukaanjäännös. Kivijalan pohjoispuolella, rinteessä, on suuri ja laakea tervahauta, jonka halssi suuntautuu luonnollisesti alarinteeseen kohti nevaa. Aivan kivijalan vieressä, sen lounaispuolella on tiheän puuston peittämä hiilimiilun jäännös. Miilukumpua on kaiveltu sieltä täältä. Kangasturpeen alla miilussa vahva hiilikerros. Rakennuksen jäännös on epäilemättä peräisin tervan- ja miilunpolttajan metsäpirtistä.
metsakeskus.1000039493 233 Aitasaarenneva 10002 12016 13175 11006 27000 279303.00000000 7023564.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039493 Aitasaarennevan reunalla, Lankkuholman länsipuolella kohoavan kartalla nimeämättömän metsäisen mäen laella on kivistä ladottu kivijalka. Kivijalan koko on noin 5 x 5 m. Sen sisäpuolella, luoteisnurkassa, on kiukaanjäännös. Kivijalan pohjoispuolella, rinteessä, on suuri ja laakea tervahauta, jonka halssi suuntautuu luonnollisesti alarinteeseen kohti nevaa. Aivan kivijalan vieressä, sen lounaispuolella on tiheän puuston peittämä hiilimiilun jäännös. Miilukumpua on kaiveltu sieltä täältä. Kangasturpeen alla miilussa vahva hiilikerros. Rakennuksen jäännös on epäilemättä peräisin tervan- ja miilunpolttajan metsäpirtistä.
metsakeskus.1000039493 233 Aitasaarenneva 10002 12016 13151 11006 27000 279303.00000000 7023564.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039493 Aitasaarennevan reunalla, Lankkuholman länsipuolella kohoavan kartalla nimeämättömän metsäisen mäen laella on kivistä ladottu kivijalka. Kivijalan koko on noin 5 x 5 m. Sen sisäpuolella, luoteisnurkassa, on kiukaanjäännös. Kivijalan pohjoispuolella, rinteessä, on suuri ja laakea tervahauta, jonka halssi suuntautuu luonnollisesti alarinteeseen kohti nevaa. Aivan kivijalan vieressä, sen lounaispuolella on tiheän puuston peittämä hiilimiilun jäännös. Miilukumpua on kaiveltu sieltä täältä. Kangasturpeen alla miilussa vahva hiilikerros. Rakennuksen jäännös on epäilemättä peräisin tervan- ja miilunpolttajan metsäpirtistä.
metsakeskus.1000039494 81 Kettuvuori 10002 12016 13151 11006 27000 448860.00000000 6837073.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039494 Kohde sijaitsee noin 80 metriä valtatien itäpuolella, Ansiotien ja Valtatien risteyksestä (Hannula) noin 600 metriä koilliseen. Alueelta löydettiin kaksi kuopparakennetta ja mahdollinen hiilimiilu vuoden 2020 inventoinnissa. Näistä rakenteet 2 ja 3 sijaitsivat VT4:n tienparannusalueella ja siitä johtuen ne tutkittiin kesällä 2021. Tiealueelle jäävä osa on tutkimusten jälkeen vapautettu rakentamiselle. Rakenne 1: Kuoppa, joka on mäkien välisessä notkossa, koilliseen nousevan rinteen alaosassa, ajouran vieressä, sen koillispuolella. Ympäristö on mäntykangasta. Muodoltaan kuoppa on pyöreä, sen halkaisija on kaksi metriä ja syvyys 60–70 cm. Kuoppa on hieman suppilomainen, sen ympärillä ei ole selvää vallia. Koepistosta löydettiin muutama puuhiili 15 cm syvyydellä. Rakenne 2: Inventoinnissa 2020 hiilimiiluksi tulkittu kuopanne sijaitsee harjanteen päässä, sen itäreunalla. Ympärillä kasvaa harvaa vanhaa mäntymetsää ja siitä itään laskee jyrkkä notko. Kuopan muoto on soikeahko, koko noin 4 x 3 m, korkeus noin 50 cm. Luoteispuolella on kuoppa, ja kaakkoispuolella kaksi pientä kuoppaa. Vuoden 2021 kaivauksessa rakenteen merkitys jäi epäselväksi. Rakenne 3: Kuoppa sijaitsee solan keskellä tasaisella maalla. Kuoppa on muodoltaan donitsimainen ja pohjois–eteläsuunnassa noin 2,5 m leveä. Kuopan eteläpuolella on noin metrin leveä hyvin matala valli. Pohjoispuoleinen valli on selkeämpi. Se on leveydeltään 1,5 m ja 20 cm korkea. Vallit ovat kuopan itä- ja länsipuolilla edellisenkaltaiset. Kuopan syvyys on 80 cm. Rakenteen koko leveys on itä-länsi-suunnassa 6,2 m. Kuoppa on tässä suunnassa 2,3 m leveä. Eteläreuna on jyrkähkö, pohjoisreuna loivempi. Pohjan muoto on suppilomainen. Kuoppa on ylhäältä katsottuna pyöreähkö. Kuopan pohjalla todettiin noin 10 cm:n paksuinen hiilikerros. Todennäköisesti kyseessä on kuoppamainen hiilimiilu. Vuoden 2021 tutkimuksissa kumpumaisen rakenteen 2 merkitys ei kaivauksessa varmuudella selvinnyt. Se saattaa olla luonnon aiheuttama. Rakenne 3 oli selkeästi ihmisen kaivama, alkuperäiseltä pohjanmuodoltaan maljamainen kuoppa, jossa todettiin tulenpidon merkkejä. Se lienee siis ollut kuoppamainen hiilimiilu. AMS-ajoituksen perusteella se ajoittuu historialliselle ajalle, aikaisintaan 1600-luvulle.
metsakeskus.1000039494 81 Kettuvuori 10002 12016 13175 11006 27000 448860.00000000 6837073.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039494 Kohde sijaitsee noin 80 metriä valtatien itäpuolella, Ansiotien ja Valtatien risteyksestä (Hannula) noin 600 metriä koilliseen. Alueelta löydettiin kaksi kuopparakennetta ja mahdollinen hiilimiilu vuoden 2020 inventoinnissa. Näistä rakenteet 2 ja 3 sijaitsivat VT4:n tienparannusalueella ja siitä johtuen ne tutkittiin kesällä 2021. Tiealueelle jäävä osa on tutkimusten jälkeen vapautettu rakentamiselle. Rakenne 1: Kuoppa, joka on mäkien välisessä notkossa, koilliseen nousevan rinteen alaosassa, ajouran vieressä, sen koillispuolella. Ympäristö on mäntykangasta. Muodoltaan kuoppa on pyöreä, sen halkaisija on kaksi metriä ja syvyys 60–70 cm. Kuoppa on hieman suppilomainen, sen ympärillä ei ole selvää vallia. Koepistosta löydettiin muutama puuhiili 15 cm syvyydellä. Rakenne 2: Inventoinnissa 2020 hiilimiiluksi tulkittu kuopanne sijaitsee harjanteen päässä, sen itäreunalla. Ympärillä kasvaa harvaa vanhaa mäntymetsää ja siitä itään laskee jyrkkä notko. Kuopan muoto on soikeahko, koko noin 4 x 3 m, korkeus noin 50 cm. Luoteispuolella on kuoppa, ja kaakkoispuolella kaksi pientä kuoppaa. Vuoden 2021 kaivauksessa rakenteen merkitys jäi epäselväksi. Rakenne 3: Kuoppa sijaitsee solan keskellä tasaisella maalla. Kuoppa on muodoltaan donitsimainen ja pohjois–eteläsuunnassa noin 2,5 m leveä. Kuopan eteläpuolella on noin metrin leveä hyvin matala valli. Pohjoispuoleinen valli on selkeämpi. Se on leveydeltään 1,5 m ja 20 cm korkea. Vallit ovat kuopan itä- ja länsipuolilla edellisenkaltaiset. Kuopan syvyys on 80 cm. Rakenteen koko leveys on itä-länsi-suunnassa 6,2 m. Kuoppa on tässä suunnassa 2,3 m leveä. Eteläreuna on jyrkähkö, pohjoisreuna loivempi. Pohjan muoto on suppilomainen. Kuoppa on ylhäältä katsottuna pyöreähkö. Kuopan pohjalla todettiin noin 10 cm:n paksuinen hiilikerros. Todennäköisesti kyseessä on kuoppamainen hiilimiilu. Vuoden 2021 tutkimuksissa kumpumaisen rakenteen 2 merkitys ei kaivauksessa varmuudella selvinnyt. Se saattaa olla luonnon aiheuttama. Rakenne 3 oli selkeästi ihmisen kaivama, alkuperäiseltä pohjanmuodoltaan maljamainen kuoppa, jossa todettiin tulenpidon merkkejä. Se lienee siis ollut kuoppamainen hiilimiilu. AMS-ajoituksen perusteella se ajoittuu historialliselle ajalle, aikaisintaan 1600-luvulle.
metsakeskus.1000039497 81 Lotakonlahti 2 10002 12016 13175 11006 27000 449926.00000000 6838989.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039497 Kohde sijaitsee noin 30 m Valtatien itäpuolella ja noin 280 metriä Valtatien ja Lotakonlahdentien risteyksestä kohti Hartolan kirkonkylää. Alueella on kaksi kuopparakennetta, jotka sijaitsevat suunnitellulla tienparannusalueella. Rakenne 1: Todennäköinen tervahauta. Pohjakaavaltaan pyöreä kuoppa sijaitsee hyvin loivasti luoteeseen laskevassa rinteessä, jossa kasvaa nuorehkoa mäntymetsää. Kuopan halkaisija on noin 3,5 m ja syvyys noin 0,5 m. Kuoppaa kiertää valli, jonka leveys on noin 1,5 m ja korkeus 0,2 m. Vallin pohjoispuolella on ilmeinen juoksutuskuoppa, jonka halkaisija on 1,5 m ja syvyys 0,4 m. Kuopan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin melko runsaasti hiiliä. Rakenne 2: Todennäköinen tervahauta. Pohjakaavaltaan pyöreä kuoppa sijaitsee mäntyvaltaisessa metsässä tasamaalla. Kuopan halkaisija on 3 m ja syvyys 1 m. Kuopan reunat ovat jyrkät. Kuoppaa ympäröi valli, jonka leveys on 1–1,5 m ja korkeus 0,2–0,4 m. Kuopan pohja vaikuttaa pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoiselta. Halssia/juoksutuskuoppaa ei havaittu. Kuopan pohjaan tehdyssä lapionpistossa havaittiin hiekkamaa, jossa oli runsaasti hiiliä. Selvää podsolimaannosta ei erottunut. Vuonna 2021 kaivauksin tutkittu rakenne 2 todettiin todennäköisesti hiilihaudaksi. AMS-ajoituksen perusteella sitä on käytetty historiallisella ajalla, todennäköisesti 1500- tai 1600-luvulla.
metsakeskus.1000039498 233 Metelivuori 10002 12004 13052 11002 27000 317139.00000000 7003759.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039498 Metelinvuoren korkeimmalla kohdalla olevaan pirunpeltoon on kaivettu kolme kuoppaa. Suurin niistä on pyöreä ja laakea, halkaisijaltaan noin neljä metriä, syvyydeltään noin metrin. Siitä noin viisi metriä pohjoisluoteeseen on kaksi hieman pienempää ja matalampaa, soikeaa kuoppaa. Kuopat ovat kangasturpeen peitossa. Kuoppien ikä ja funktio ei ole tiedossa, mutta resenttejä ne eivät ole. Kuoppien syrjäisen sijainnin ja symmetrisen muodon perusteella kyse ei ole ainakaan kivenotossa syntyneistä kuopista. Paikannimi Metelivuori viittaa kuoppien vanhaan alkuperään (vrt. Oulun Metelinkirkko ja muut Meteli-nimiset röykkiökohteet).
metsakeskus.1000039501 233 Renkolanmäki 10002 12004 13052 11002 27000 316084.00000000 7002773.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039501 Renkolanmäen laen tuntumassa on pirunpelto, jossa on neljä pyöreää tai soikeaa kuoppaa rivissä. Itäisin, symmetrisin ja suurin kuopista on halkaisijaltaan noin kolme metriä, syvyydeltään noin 60 cm, paksun sammalen peittämä. Sen keskellä kasvaa arviolta noin 50-vuotias mänty. Muut kuopat ovat epämääräisemmän muotoisia, eikä niitä peitä yhtenäinen sammalmatto. Epämääräiset kuopat saattavat olla nuorempia kuin suurin ja symmetrisin kuoppa. Mäen kaakkoisjuurella olevan Renkolan talon vieressä on luonnonlohkareista kylmämuuratun rakennuksen jäännös. On mahdollista, että rakennuskiviä on käyty kaivamassa Renkolanmäen pirunpellosta. Kohteen symmetrisin ja suurin kuoppa ei kuitenkaan muotonsa perusteella vaikuta kivenottokuopalta. Sen ikä ja funktio ovat tuntemattomia. Noin puolentoista kilometrin päässä koillisessa, Metelivuorella, on samankaltainen kuoppakohde samalla korkeuskäyrällä (kohde 1000039498).
metsakeskus.1000039502 81 Hiitlammensuo 10007 12005 13071 11006 27000 447319.00000000 6830878.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039502 Vuorenkyläntien ja Valtatien risteyksen pohjoispuolen pellon keskellä sijaitseva käytöstä pois jäänyt tielinja, jolla on pituutta noin 200 metriä. Tie on yhdistänyt Ruskealan kylän Kirkkolan ja Kankaanpään kyliin. Tielinja on merkitty vuonna 1769 piirrettyyn karttaan ja jäänyt alkuperäisestä käytöstä viimeistään vuoden 1969 peruskarttaan mennessä. Tienpohjan leveys vaihtelee 3–4 metrin välillä. Se nousee noin puoli metriä ympäröivää peltoa korkeammalle. Tienpohjassa on hiekkaa ja pieniä kiviä. Sen alue kasvaa heinikkoa ja maitohorsmaa. Pohjoiseen päin tienpohja muuttuu käytössä olevaksi peltotieksi. VT4 perusparannukseen liittyen vuonna 2021 alueelle kaivettiin koeoja joka leikkasi myös tielinjaa. Vanhaan tielinjaan tehdyissä leikkauksissa erottui paksuimmillaan noin 40 cm vahva soran, hiekan ja pienten kivien sekainen tiivis maakerros, joka tulkittiin vanhaksi tien käyttökerrokseksi.
metsakeskus.1000039503 81 Hiitlammensuo 2 10007 12016 13182 11002 27000 447266.00000000 6831006.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039503 Viljelysröykkiö, joka sijaitsee metsäsaarekkeen keskellä Hiitlammensuon länsipuolella. Röykkiö on maan- ja kivensekainen, kooltaan 2 x 2 metriä ja korkeudeltaan 30–40 cm. Röykkiön kivet ovat halkaisijaltaan 15–25 cm. Lisäksi röykkiön keskellä, sen päällä, on kaksi suurempaa noin 35 cm halkaisijaltaan olevaa kiveä. Röykkiö on kokonaan sammalpeitteinen. Metsäsaarekkeen reunoille on ympäröiviltä pelloilta tuotu isompia kiviä kasoihin.
metsakeskus.1000039504 81 Muikunlahden tienpohjat 10007 12005 13071 11006 27000 448467.00000000 6834946.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039504 Vanhan tien säilynyt osa alkaa pohjoisessa läheltä Muikunlahden muinaisjäännöksen eteläpäätä. Käytöstä jääneen tienpohjan säilynyt leveys on noin kaksi metriä. Tien tätä pohjoisempi osa on jäänyt nykyisen valtatien alle, mutta jatkuu samassa suunnassa kohteen Muikunlahti aluerajauksen sisällä. Tien alkuperäinen leveys on ollut 3–5 m. Säilynyt osa katkeaa nykyisiin teihin, ja päättyy etelässä Leppäniementiehen.
metsakeskus.1000039505 81 Riuttasenvuori 10007 12016 13182 11002 27000 450264.00000000 6841910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039505 Röykkiöt, jotka ovat viljely- tai kaskiröykkiöitä sijaitsevat Oravakivensalmen sillalta noin 650 metriä lounaaseen, Valtatien länsipuolella, tien ja mäen väliin jäävällä noin 30 metriä leveällä kaistalla. Paikka on tasamaata ja kasvillisuus paikalla on lehtomaista. Röykkiöalueen länsipuolella nousee kivinen mäki. Alueella on ainakin seitsemän pientä raivausröykkiötä. Paikalla on harvakseltaan maakiviä, joiden päälle ja vierelle on kasattu pienempiä kiviä. Lisäksi alueella on pieniä röykkiöitä, jotka ovat kooltaan noin 1 x 1 metriä ja korkeudeltaan 30 cm.
metsakeskus.1000039506 81 Sahanlahti 10007 12005 13062 11006 27000 448390.00000000 6837066.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039506 Paikallistien (Ansiontie) länsipuolella, noin metrin päässä tien reunasta on harmaakivinen kilometripylväs, jonka korkeus on 1,5 m ja paksuus juuresta 0,5 m. Poikkileikkaus on neliömäinen. Yläosaan tasaiseksi hakatulle pinnalla on maalattu numerot 95 ja toiselle sivulle 86. Taustapuoli on muokkaamaton. Pylvään huippu on pyramidin muotoinen ja laelle on porattu pystysuora reikä. Kyljissä erottuu 5–10 cm:n pituisia poranjälkiä. Pylväs ajoittuu muotonsa perusteella oletettavasti 1920–30-luvuille.
metsakeskus.1000039508 139 Mustikkakangas koillinen 10002 12016 13175 11006 27000 433498.00000000 7257817.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039508 Tervahaudan halkaisija on 21 m ja kuopan syvyys 0,8 m; halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. Varttunutta mäntymetsikköä, ojanvarsi.
metsakeskus.1000039509 139 Kiimakangas 10002 12016 13175 11006 27000 437851.00000000 7262495.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039509 Tervahaudan halkaisija on 18 m ja kuopan syvyys 0,7 m; halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. loiva lounaisrinne, rehevähkö kangas.
metsakeskus.1000039510 139 Närhikangas 10002 12016 13175 11006 27000 436337.00000000 7253473.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039510 Närhikankaan koillisreunalla on tervahauta, jonka halkaisija on 13 m ja keskuskuopan syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu koilliseen, se on sortunut. Hauta sijaitsee hakkuualueella, jossa on nykyään tiheä taimikko, itse hauta on nuorten puuston peittämä
metsakeskus.1000039512 638 Hiekkaharjuntie 10002 12001 13000 11019 27012 424404.00000000 6698630.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039512 Laaja ja suurelta osin hyvin säilynyt ja ehjä varhaiskampakeraaminen kivikautinen asuinpaikka. Paikalta koekuopista kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja saviastian paloja. Maaperä on hiekkaa. Paikan poikki kulkeva Malmintie lienee ainoa asuinpaikkaa tuhonnut nykyaikainen rakenne.
metsakeskus.1000039513 49 Toppelundin aallonmurtaja ja satamarakenteet 10007 12005 13195 11006 27000 377150.00000000 6670820.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039513 Toppelundin tila erotettiin Gräsan kartanosta 1889 kauppias Mauritz Svenssonille, joka aloitti kasvihuoneviljelyä alueella. Tuotteet myytiin Helsingin torilla. Koska ranta on avoin merelle, hän rakennutti aallonmurtajan ja muutama satama-allas veneiden suojaksi. Aallonmurtaja näkyy kartalla ensimmäisen kerran vuonna 1911. Aallonmurtaja on kokonaismitaltaan 188 metriä pitkä rakenne, josta 120 metriä mereen ulottuvaa aallonmurtajaa. Rakenne on kuorimuuri, jonka seinät koostuu arviolta parin tonnin painoisista punagraniittilohkareista.
metsakeskus.1000039514 214 Voipio 10002 12016 13175 11006 27000 265115.00000000 6853763.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039514 Voipion tilan pihapiirin tuntumassa sijaitseva tervahauta. Halkaisija n. 30 m, juoksutusaukko näkyvissä. Tervahaudan päällä kasvaa puustoa.
metsakeskus.1000039517 698 Järvisen aihkikko 10002 12016 13170 11004 27000 473772.00000000 7394529.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039517 Kohde sijaitsee kuivahkolla kankaalla, jossa kasvaa lähinnä mäntyä. Maalaji moreenia. Kohde on mahdollinen pyyntikuoppa. Se on ympyrän muotoinen matala painanne. Koepistossa oli havaittavissa huuhtoutumiskerroksen lisäksi jonkin verran hiiltä. Painanne on halkaisijaltaan 1,8 metriä ja se on 0,25 metriä syvä. Painanne sijaitsee vaaran pohjoiseen viettävällä rinteellä, lähellä kartassa olevaa tietä.
metsakeskus.1000039519 320 Raateaapa kämppä 10007 12001 13000 11006 27009 527039.00000000 7429345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039519 Kämppä sijaitsee suon laidalla, kahden ojan välisellä kuivalla alueella. Puusto on pääasiallisesti havumetsää ja aluskasvillisuus puolukkaa, mustikkaa ja suopursua. Kohde sijiatsee Kemijärven ja Pelkosenniemen rajalla sijaitsevan Raateaavan lounaispuolella. Kämppään liittyy lisäksi riuku, joka sijaitsee kämpästä noin 21 metriä luoteeseen. Kämppä on mitoiltaan 3,2 x 2,7 metriä ja siitä on romahtanut katto ja kaksi seinää. Oviaukko sijaitsee eteläpäädyssä ja toinen ikkunoista länsiseinällä, joista kumpikin on vielä pystyssä. Pohjoisseinällä on mahdollisesti ollut toinen ikkuna, josta oli jäljellä pudonnut ikkunan karmi. Tämä seinä on osittain romahtanut. Idänpuoleinen seinä on romahtanut kokonaan.
metsakeskus.1000039521 139 Aaltokangas 4 10007 12004 13051 11006 27000 434640.00000000 7255979.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039521 Hiekkaisella tasanteella törmän eteläpuolella on rajamerkki, neliömäinen kivisokkeli on mitaltaan 1 x 1 m, keskellä on kaatunut pystykivi. Nroa. ei havaittu. Kyseessä lienee isojaon aikainen rajamerkki (nykyisellä rajalla).
metsakeskus.1000039522 320 Lismajärvet kämppä 10007 12001 13000 11006 27009 528927.00000000 7428397.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039522 Kämpän pohja sijaitsee Lismajärvien välisellä kuivalla alueella, suon keskellä. Paikalla kasvaa koivua ja kuusia, sekä mustikkaa ja puolukkaa. Kämpän alue poikkeisi muusta maastosta avaruudellaan, lisäksi maa oli tallatumpaa kuin muualla. Paikalla on vanha kämpän pohja, josta oli enää jäljellä yksi hirsikerros ja sekin melkein kokonaan maatunut. Kämpän pohja erottuu maastossa nelikulmaisena kohoamana, jossa on keskellä kuoppamainen painanne ja siitä kasvoi pieniä kuusen taimia. Lisäksi kämpän pohjan vierestä löytyi kaksi hyvin ruostunutta kamiinaa ja ympäristössä oli jonkin verran modernia roskaa. Lähellä oli moderni pressuista tehty laavu ja tulisija. Kämppä löytyy vuoden 1968 peruskartalta.
metsakeskus.1000039524 583 Jänkäläisenaapa 1 10002 12016 13170 11004 27000 529301.00000000 7448195.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039524 Sekametsää, jossa aluskasvillisuutena mustikkaa ja jonkin verran puolukkaa. Kemijoki sijaitsee kohteesta n. 120 metriä länteen. Pyyntikuopan lounaispuolella, 22 metrin päässä kulkee talvitie. Pyyntikuoppa sijaitsee Jänkäläisenaavan ja Kemijoen välissä olevalla kivennäismaa-alueella. Kuoppa on syvyydeltään noin metrin ja halkaisijaltaan 4 metriä.
metsakeskus.1000039526 583 Jänkäläisenaapa 2 10007 12016 13168 11006 27000 529716.00000000 7449023.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039526 Kohde on vanha poroaita, jossa määritellyn alueen sisällä on useampi aidan jäänne. Osa jäänteistä on pitkä pätkä aitaa, osa taas pystyssä olevia yksittäisiä tolppia, joissa on romahtaneita poikkipuita. Aita on osittain maatunut, mutta sen osia on maastossa selkeästi havaittavissa.
metsakeskus.1000039531 494 Pyhäkoski 8 10007 12009 13000 11006 27000 455706.00000000 7191937.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039531 Jyrkän rinteen reunalla noin 8 metriä hallkaisijaltaan oleva ja yli 1,5 metriä syvä maakellarin jäännös. reunoilla selvää seinävallia, oviaukko kaakkoon. Päällä ja ympärillä noin 50 cm paksuisia mäntyjä. Vanhoilla kartoilla ei ei peltoja lähialueella, arveltu voivan liittyä kalastukseen.
metsakeskus.1000039535 217 Rintinkangas 10002 12001 13010 11006 27000 358517.00000000 7088754.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039535 Kohde sijaitsee Rintinkankaan jyrkän koillisrinteen yläosassa. Rinteen puolella on n. 4,5x5 m kokoinen ja takaosastaan n. 1,5 m syvä kuoppa. Kuopan ympärillä on n. 0,5 m korkea valli. Rakenteen kokonaismitat ovat 8x7 m. Alarinteen suuntaan on noin metrin levyinen kulkuaukko. Kairalla havaittiin vaakahirsiä takaseinämässä. Kyseessä on hyvin todennäköisesti piilopirtin jäänteet.
metsakeskus.1000039537 758 Köngäslampi 1 10007 12001 13000 11006 27009 479371.00000000 7431232.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039537 Kohteessa on kämpän jäännös. Kämppä erottuu erittäin heikosti, eikä se juuri näy tieltä. Kämppä on luode-kaakkosuuntainen, mitoiltaan 14 x 9,5 m. Seinistä on jäljellä sammaleen peittämä valli, hirret eivät ole näkyvissä. Kämpässä on kaksi luonnonkivistä piisinjäännöstä. Toinen niistä sijaitsee kämpän luoteispään keskellä, toinen 3 m etäisyydellä kaakkoispäädystä, kämpän keskilinjalla. Luoteispäädyn piisi on mitoiltaan 2,5 x 3 x 0,7 m, ja kaakkoispäädyn piisi 4,8 x 4 x 0,7 m.
metsakeskus.1000039538 758 Köngäslampi 2 10007 12015 13146 11006 27009 479487.00000000 7431212.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039538 Kohteessa on uittotammen tai muun padon jäännös. Ojan suussa olevan saaren eteläpuolella on ojan yli ulottuva 5-6 m pitkä ja 1-2 m leveä matala kivipato. Kivirakenteen lähellä joessa on pari irtonaista riukua, jotka voivat liittyä patoon. Etelärannalla kivirakenteen lähellä ei ole mitään näkyviä rakenteita, eikä niitä havaittu myöskään saaren pohjoispuolelta ojasta tai rannalta. Etelärannalla nousevan harjanteen reunalla 50 m etäisyydellä ojasta on kolme kuoppaa, jotka ovat luultavasti tammen rakentamiseen liittyviä maanottokuoppia.
metsakeskus.1000039539 758 Sokerilampi 2 10007 12001 13000 11006 27009 470094.00000000 7442157.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039539 Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kohteessa on puretun parakkikämpän paikka. Paikalla on harvaa nuorta puustoa kasvava aukio, jonka länsireunalla on epäselvä rakennuksenpohja. Pohja on pyöröhirsinen, mitoiltaan 6,3 x 4 m ja luodekaakkosuuntainen. Pohjan keskellä on poikittainen hirsi, ja luoteispään ulkopuolella sementistä ja kivistä valettuja nurkkakiviä. Lähistöllä on myös mustaa kattohuopaa ja tiiltä. Rakennuksen itäpuolella n. 30-40 m etäisyydellä on hyväkuntoinen vesipasa ja siihen liittyvän vesipumpun osa. Vesipasan pohjoispuolella harjanteen reunalla on 2 x 1,5 x 1 m kokoinen suorakaiteenmuotoinen kuoppa, jonka vieressä on lautarakennelma. Kuoppa voi myös mahdollisesti liittyä vankileiriin. Kohteessa on 1950-60-luvulle ajoittuvan siirretyn metsätyökämpän jäännös. Kämppä liittyy Metsähallituksen vuosien 1951-1971 Seipäjoen metsätyömaahan. Se siirrettiin paikalle 60-luvun alussa.
metsakeskus.1000039540 758 Kuusikko-Siikaselkä 1 10007 12001 13000 11006 27009 468838.00000000 7432815.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039540 Kohteessa on puretun parakkikämpän paikka. Paikalla on kellarin jäännös ja kaksi kuoppajäännöstä. Alueen pohjoispäässä on lisäksi 20 x 20 m kokoinen heinikkoinen aukio, jonka reunalla on muutama lauta ja rautalankaa. Kuoppa 1 sijaitsee kääntöpaikan kohdalla ja kuoppa 2 alueen itäreunalla suon laidalla. Kellari sijaitsee alueen länsipäässä metsätien eteläpuolella. Pihan reunoille on raivattu kiviä. Kohteessa on siirretyn metsätyökämpän jäännös. 50-luvulla rakennettu kämppä liittyy Metsähallituksen vuosien 1951-1971 Seipäjoen metsätyömaahan.
metsakeskus.1000039541 758 Iso Maljavaara 1 10007 12001 13000 11006 27009 467715.00000000 7436367.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039541 Kohteessa on siirretyn parakkikämpän jäännös. Alueen pohjoisosassa pienellä erillisellä heinikkoisella aukiolla on peltisen lämmitysuunin jäännös. Paikalla olleen rakennuksen, mahdollisesti kämpän, pohja näkyy kuluneena alueena, mutta siitä ei voitu ottaa tarkempia mittoja. Uuninpohja on muurattu kivistä, ja se on kooltaan 1,5 x 1,3 x 0,3 m. Itse uuni on 1,35 m korkea ja halkaisijaltaan 1 m. Uunin eteläpuolella on suurempi luode-kaakkosuuntainen aukio, jonka kaakkoispäässä on rakennuksen pohja. Rakennus on luode-kaakkosuuntainen ja 9,4 x 8 m kokoinen. Kyseessä on mahdollisesti v. 1945 alkaneita Vetsiluoto Oy:n hakkuita varten rakennettu kämppä, jota on käytetty myös Seipäjoen työmaan aikaan 50-luvulla.
metsakeskus.1000039542 758 Pieni Perälampi 1 10007 12001 13000 11006 27009 467356.00000000 7437937.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039542 Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kohteessa on 1950-60-luvulle ajoittuvan siirretyn metsätyökämpän jäännös. Kohteessa on siirretyn kämpän jäännös. Paikalla on kämpän, tallin ja saunan jäännökset. Kämppä sijaitsee alueen eteläreunalla, talli kämpän koillispuolella ja sauna kämpän pohjoispuolella suon reunalla. Kämpästä on jäljellä 3 uuninpohjaa. Ne ovat suorakaiteenmuotoisia, pohjalla on luonnonkiviä ja päällä sementistä valettu laatta. Uuninpohjat ovat mitoiltaan 1,7 x 1 x 0,3 m, 1,3 x 0,95 x 0,3 m ja 1,8 x 1,2 x 0,4 m. Kaksi näistä sijoittuu 1 m etäisyydellä toisistaan länsipuolelle, yksi itäpuolelle 4 m etäisyydelle. Muita kämppään liittyviä rakenteita ei näy.
metsakeskus.1000039543 758 Kielinen 1 10007 12001 13000 11006 27009 469626.00000000 7438406.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039543 Kohteessa on siirretyn metsätyökämpän jäännös. Kämppä on tiettävästi rakennettu v. 1945 alkaneita Vetsiluoto Oy:n hakkuita varten. Kämppää on käytetty myös Seipäjoen työmaan aikaan 50-luvulla. Kohteessa on siirretyn kämpän jäännös. Laavupaikalla olevalla aukiolla risteävien tienurien välissä on kämpän jäännös ja aukion eteläreunalla kaksi rakennuksen jäännöstä (rakennus 1 ja 2). Metsässä aukion pohjoispuolella on saunan jäännös. Kämpän jäännös on luode-kaakkosuuntainen, 11 x 7,9 m kokoinen, yhdestä hirsikerrasta koostuva pohja. Hirsien päät on katkaistu sahalla.
metsakeskus.1000039544 623 Kiviniemi 10001 12004 13054 11006 27000 564438.00000000 6828109.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039544 Puumalan Vesiniemessä Kiviniemen talosta noin 330 m eteläkaakkoon metsässä kiviröykkiö. Paikalla ei ole käyty.
metsakeskus.1000039545 758 Seipäjoki 1 10007 12015 13146 11006 27009 466670.00000000 7440600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039545 Kohde on merkitty v. 1970 topografisessa kartassa ja v. 1959 Sodankylän hoitoalueen kartassa. Kohteesta on taustatietoja Haapaportaan julkaisussa (Haapaporras 2006). Kohde sijaitsee Seipäjoen Tammikämpän kohdalla, Auvosuvannon alapuolella. Tammi on rakennettu kohtaan, jossa maasto nousee suhteellisen lähellä jokea. Nykyisen Tammikämpän rakennutti Veitsiluoto Oy 1940-luvun puolivälissä olleita hakkuita varten. UIttotammi rakennettiin myöhemmin, 1950-luvun puolivälissä Seipäjoen työmaan uittoja varten. Ensimmäisen kerran sitä käytettiin keväällä 1958. Tammi toimi joen alatammena, ylätammi rakennettiin 60-luvun alussa Isopalon kohdalle. Tammen yli on rakennettu sittemmin moottorikelkkasilta.
metsakeskus.1000039546 758 Vasikkavaara 1 10007 12016 13000 11006 27009 460214.00000000 7441561.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039546 Kohteessa on niittyladon jäännös. Lato on koillis-lounaissuuntainen ja kooltaan 3,3 x 3 m. Seinistä on jäljellä enimmillään kuusi pyöröhirsikertaa
metsakeskus.1000039547 758 Vasikkavaara 2 10007 12016 13000 11006 27009 460111.00000000 7441601.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039547 Kohteessa on 1900-luvun puoliväliin ajoittuvan niittyladon jäännös. Lato on itäkaakko-länsiluodesuuntainen ja kooltaan 4,4 x 3,3 m. Seinistä on jäljellä enimmillään yhdeksän pyöröhirsikertaa.
metsakeskus.1000039548 758 Vasikkavaara 3 10007 12016 13000 11006 27009 460051.00000000 7441398.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039548 Kohteessa on 1900-luvun puoliväliin ajoittuvan niittyladon jäännös. Lato on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen ja kooltaan 4,4 x 3,3 m. Seinistä on jäljellä enimmillään kymmenen hirsikertaa.
metsakeskus.1000039549 758 Välilaki 1 10007 12001 13000 11006 27009 458996.00000000 7442085.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039549 Kohteessa on siirretyn porokämpän jäännös. Paikalla on neljä rakennuksenjäännöstä. Lounaispäässä on paikoilleen jätetyn käymälän jäännös, ja sen lähellä itäpuolella pienen siirretyn rakennuksen jäännös (rakennus 2). Näistä vähän matkaa koilliseen on siirretyn porokämpän paikka. Sen pohjoispuolella on hirsirakennuksen jäännös (rakennus 1), joka on mahdollisesti vanhempi kämppä tai tallin jäännös. Kämpän vieressä on nuotiopaikka.
metsakeskus.1000039550 758 Peuraselka 1 10007 12006 13084 11006 27009 461016.00000000 7449322.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039550 Kohteessa on nk. Kenraalimänty. 1. Divisioonan komentaja kenraaliluutnantti Tauno Kopra vieraili alueen suurilla hakkuilla v. 1962. Hän ilmaisi huolensa, jäisikö puustoa riittävästi pystyyn, jotta sotajoukot voitaisiin tarvittaessa helposti maastouttaa. Kopra osoitti sittemmin Kenraalimännyksi nimettyä oksaista mäntyä ja ilmaisi että sekin täytyisi säästää. Aluemetsänhoitaja Aimo Lifländer lupasikin jättää puun kaatamatta, ja myöhemmin siihen kiinnitettiin muistolaatta tapahtuman muistoksi.
metsakeskus.1000039551 758 Länsijänkä 1 10007 12001 13000 11006 27009 460176.00000000 7448738.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039551 Kohteessa on kämpän jäännös. Kämppä on itäkoillis-länsilounaissuuntainen ja kaksiosainen, mitoiltaan 16 x 6,4 m. Itäkoillisosa on ollut lämmitettävä tupa ja siitä on jäljellä vain sammaleen peittämä valli sekä piisi itäkaakkoisnurkassa. Tupa on 6,7 m pitkä ja piisi kooltaan 2,5 x 2,5 x 0,8 m. Kylmästä osasta, joka on luultavasti talli, on jäljellä enimmillään kolme pyöröhirsikertaa. Tallin pituus on 9,3 m.
metsakeskus.1000039552 758 Vasavuoma 1 10007 12016 13000 11006 27009 456944.00000000 7442510.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039552 Kohteessa on niittyladon jäännös. Lato on koillis-lounaissuuntainen, kooltaan 3,7 x 3 m. Seinistä on jäljellä enimmillään viisi pyöröhirsikertaa. Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan.
metsakeskus.1000039553 758 Vasavuoma 2 10007 12016 13000 11006 27009 457027.00000000 7442350.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039553 Kohteessa on niittyladon jäännös. Lato on pohjois-eteläsuuntainen, kooltaan 4,3 x 3 m. Seinistä on jäljellä enimmillään kahdeksan pyöröhirsikertaa. Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan.
metsakeskus.1000039554 758 Vasavuoma 3 10007 12001 13000 11006 27009 457581.00000000 7442182.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039554 Kohteessa on siirretyn parakkikämpän paikka. Paikalla on neljä puretun rakennuksen jäännöstä, kuoppajäännös ja kämppään liittyvää tavaraa, mm. kumisaappaita, tahkokivi ja halkopino. Ylempänä rinteessä on kaksi kämpän jäännöstä, kämppä 1 luoteessa ja kämppä 2 30 m etäisyydellä kaakossa. Kämppä 1:n länsipuolella 25 m etäisyydellä, suon reunalla, on aukiolla oleva tallin jäännös. Kämppä 2:n lounaispuolella suon laidalla, 20 m etäisyydellä kämpästä, on saunan jäännös, jonka eteläpuolella 5 m etäisyydellä on kuoppajäännös.
metsakeskus.1000039555 758 Halosenlaki 1 10007 12001 13000 11006 27009 455854.00000000 7444505.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039555 Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kohteessa on puretun parakkikämpän paikka. Paikalla on viisi puretun rakennuksen jäännöstä. Kämppä sijaitsee alueen kaakkoisnurkalla, rakennus 1 siitä 20 m länteen, rakennus 2 kämpästä 10 m pohjoiseen, talli rakennus 2:sta 50 m pohjoiseen heinikkoisen aukion pohjoisreunalla, ja mahdollinen saunan jäännös rakennus 2:sta 15 m luoteeseen. Kämppä on pohjois-eteläsuuntainen, kooltaan 25 x 9 m. Seinistä on jäljellä maavallin päällä oleva pohjahirsikerta. Hirret ovat pelkkahirsiä, eikä niissä ole salvoksia. Lisäksi jäljellä on lattiaparruja ja -lautoja sekä kaksi uuninpohjaa. Uuninpohjat ovat neliönmuotoisia, 1 x 1,1 x 0,2 m kokoisia ja sijaitsevat 4 metriä sisäänpäin päätyseinistä, yksi kummassakin päädyssä. Pohjalla on luonnonkiviä ja päällä sementistä valettu laatta. Kämpän länsipuolella on irtonaiset lautaportaat.
metsakeskus.1000039556 758 Vasavuoma 4 10007 12016 13000 11006 27009 456674.00000000 7442931.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039556 Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan ja nykyiseen peruskarttaan. Kohteessa on niittyladon jäännös. Lato on itä-länsisuuntainen, kooltaan 4,5 x 4,1 m. Seinistä on jäljellä enimmillään seitsemän pyöröhirsikertaa.
metsakeskus.1000039557 758 Vasavuoma 5 10007 12016 13000 11006 27009 456723.00000000 7442761.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039557 Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kohteessa on niittyladon jäännös. Lato on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen, kooltaan 4,4 x 3 m. Seinistä on jäljellä enimmillään kymmenen pyöröhirsikertaa.
metsakeskus.1000039558 758 Vasavuoma 6 10007 12016 13000 11006 27009 456822.00000000 7442576.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039558 Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kohteessa on niittyladon jäännös. Lato on koillis-lounaissuuntainen, kooltaan 4,6 x 3,3 m. Seinistä on jäljellä yksi pyöröhirsikerta, joiden päällä on kattorakenteita.
metsakeskus.1000039559 758 Vasavuoma 7 10007 12016 13000 11006 27009 456911.00000000 7442416.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039559 Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan ja nykyiseen peruskarttaan. Kohteessa on niittyladon jäännös. Lato on koillis-lounaissuuntainen, kooltaan 4 x 3,3 m. Päädystä katsottuna lato on hieman ylöspäin levenevä. Seinistä on jäljellä 13 pyöröhirsikertaa, mukaan lukien lounaispään päätykolmio.
metsakeskus.1000039560 758 Vasavuoma 8 10007 12016 13000 11006 27009 457228.00000000 7442193.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039560 Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kohteessa on niittyladon jäännös. Lato on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen, kooltaan 4,6 x 3,4 m. Seinistä on jäljellä kahdeksan pyöröhirsikertaa.
metsakeskus.1000039561 758 Rova-Joukahaislampi 1 10007 12001 13000 11006 27009 452492.00000000 7445856.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039561 Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kämpän jäännös ja sen luoteispuolella 20 m etäisyydellä tallin jäännös. Lisäksi kämpän itäpuolella 7 m etäisyydellä on kuoppajäännös. Kämppä on pyöröhirsinen, itäkoillis-länsilounaissuuntainen ja kooltaan 8,7 x 7,8 m. Seinistä on jäljellä enimmillään kaksi hirsikertaa.
metsakeskus.1000039562 758 Rova-Joukahaislampi 2 10007 12001 13000 11006 27009 452600.00000000 7445875.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039562 Kohteessa on 1930-40-luvulle ajoittuvan kämpän jäännös. Paikalla on kämpän ja tallin jäännökset sekä parkkuupukki. Kämppä sijaitsee alueen keskellä, talli kämpästä 10 m koilliseen kosteammalla paikalla ja parkkuupukki 10 m kämpästä länteen. Kämppä on itä-länsisuuntainen, kaksiosainen ja kooltaan 14,6 x 6,7 m. Seinistä on jäljellä enimmillään kuusi hirsikertaa.
metsakeskus.1000039563 758 Urakkavaara 1 10007 12016 13168 11006 27009 453492.00000000 7449279.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039563 Kohteessa on vanhan poroerotusaidan jäännös. Aita näkyy v. 1970 topografisessa kartassa. Paikalla on eri-ikäisiä aidanjäännöksiä ja lisäksi käytössä oleva aita. Inventoinnissa kartoitettiin vain vanhimmat hirsirakenteiset perkka-aitaosat sekä kirnun nuorempi itäpuolikas, joka on riukuaitaa. Aitaa dokumentoitiin n. 550 m pituudelta. Paikalla on myös käytöstä pois jäänyttä riukuaitaa, jolla on aikoinaan korvattu perkka-aidan osia. Jäännökset sijoittuvat käytössä olevan aidan sisälle, sen länsiosaan. Nykyinen kirnun paikka on aidan itäpäässä.
metsakeskus.1000039564 758 Kukasvaara 2 10007 12016 13198 11006 27009 433531.00000000 7449435.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039564 Kohteessa on puretun 1900-luvun puoliväliin ajoittuvan kolmiomittaustornin jäännös. Kohde on merkitty v. 1969 topografiseen karttaan ja nykyiseen maastokarttaan. Tornin jalat on sahattu poikki ja se on romahtanut luoteeseen päin. Torni on pyöröhirsi- ja lautarakenteinen.
metsakeskus.1000039565 758 Suikeloselkä 1 10007 12001 13000 11006 27009 477114.00000000 7440794.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039565 Kohteessa on 1950-60-luvulle ajoittuvan puretun parakkikämpän paikka. Paikalla on seitsemän jäännöstä. Alueen pohjoispäässä on mahdollinen puretun kämpän paikka tien länsireunalla olevan kääntöpaikan kohdalla, ja samalla kohtaa tien itäpuolella heinikkoisella aukiolla kaksi puretun rakennuksen jäännöstä (rakennus 1 ja 2), sekä järjestyksessä pohjoisimmasta eteläisimpään, käymälän, puretun saunan, aidan ja kaivon jäännökset alueen länsireunassa suon laidalla. Kämpän paikka on epäselvä, säilyneitä kiinteitä rakenteita ei näy. Kääntöpaikan pohjoisreunalla on sementistä valettujen uuninpohjien jäännöksiä ja kamiinan osia. Kämppä liittyy Metsähallituksen vuosien 1951-1971 Seipäjoen metsätyömaahan. Se siirrettiin paikalle v. 1956.
metsakeskus.1000039567 946 Galgkullen 10007 12014 13148 11006 27006 260678.00000000 7008557.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039567 Noituudesta syytettyjen mestauspaikka Galgkullen. Hirttomäellä sijaitsee nykyään 1900-luvun alussa rakennettu Koskebyn rukoushuone.
metsakeskus.1000039568 49 Mössenkärr N 10007 12001 13014 11006 27000 372000.00000000 6674930.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039568 Mössenkärr W-kohteesta itään polku on linjattu kulkemaan diagonaalisesti matalan kivijalan läpi. Kivijalka on kooltan n. 5 x 4 m, ja sen kulmassa on n. 1,5 x 1,5 m kokoinen uuninpohja. Missään kartassa ei näy torpan merkkiä, mutta pitäjänkartassa 1840 ja senaatin kartassa alueella on niitty- ja peltomerkintä. Lähistöllä on matalalla luonnonkivimuurilla suljettu puolikaaren muotoinen rakenne.
metsakeskus.1000039569 224 Vattola 2 10002 12011 13114 11006 27000 345712.00000000 6714668.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039569 Vattolantien koillispuolella Pyhäjärven uimarannasta luoteeseen on Pyhäjärveen laskeva rinne, jonka päällä on todennäköinen taisteluhauta. Hauta on luode-kaakko-suuntainen ja siitä lähtee koilliseen noin 7 metriä pitkä haara. Luode-kaakko-suunnassa hauta on noin 16 metriä pitkä. Taisteluhaudasta on säilynyt noin 80 cm syvä painanne, joka on alaosastaan metrin ja yläosastaan kaksi metriä leveä. Taisteluhaudan kaakkoispää on epämääräinen, mutta luoteessa ja koillisessa hauta näyttää selvärajaiselta. Taisteluhaudasta kaakkoon sijaitsee viisi kuoppaa, jotka liittyvät todennäköisesti taisteluhaudan rakentamiseen. Kuoppien ympäristössä havaittiin inventoinnin yhteydessä hiilistä maata kairanpistosta. Taisteluhauta on todennäköisesti rakennettu vuonna 1916 tai viimeistään vuoden 1917 alussa. Sen todennäköinen tehtävä on ollut suojata Vattolantietä. Vuoden 2023 havainnot: Taisteluhauta on sitä reunustavan vallin päältä mitattuna noin 2 metriä leveä ja metrin syvä. Siinä ei ole selviä ampumapesäkkeitä. Kuopista lähin on noin 25 metriä taisteluhaudan itäpuolella. Ne sijoittuvat noin 20x30 metrin alueelle melko jyrkkään rinteeseen, alin kuoppa (1) on noin 7 metriä rantapolusta ylärinteeseen, kolme kuoppaa (3–5) ovat ylempänä rinteessä rivissä 30 metrin matkalla, ja yksi kuoppa (2) on niiden ja alimman välissä. Kuopista kaksi on isompia ja suorakaiteenmuotoisia, sisäosa noin 2,5 x 5 metriä, syvyys 1,5 metriä. Kuoppien alarinteen puolella on metrin korkuinen valli, ylärinteen puolella valli tasoittuu maanpinnan tuntumaan. Muut kolme ovat muodoltaan neliskanttisia, sivun pituus 2–2,5 metriä ja syvyys noin metri. Näissäkin on vallia alarinteen puolella. Kuoppiin ei ole selvää sisäänkäyntiä. Kuopat liittyvät todennäköisesti puolustusvarustuksiin, isoimmat kuopat voivat olla majoitus- tai suojakuoppia.
metsakeskus.1000039572 614 Halla-Aho 2 10002 12001 13200 11019 27000 547227.00000000 7328133.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039572 Asuinpaikka sijaitsee Raastakan alueella Ala-Kitkajärven Autioselän länsipuolella 560 m Pikkulan talosta länteen lähellä suoniittyä. Kohteen lähellä on useita pyyntikuoppia (kohde Halla-Aho, muinaisjäännös-rekisterin tunnus 614010053). Tarkastuksen aikana alue oli äestetty metsänkäytön yhteydessä, minkä johdosta maanpinta oli paljastunut laajalta alueelta. Kohteelta löydettiin kvartsi-iskoksia, palaneita kiviä, piitä ja palanutta luuta laajalta alueelta. Lisäksi löydettiin kaksi liettä. Ne sijaitsevat muinaisjäännösalueen pohjoispuolella ja sijaitsevat noin 16 m päässä toisistaan (ks. alakohteet).
metsakeskus.1000039573 433 Lenninsuo N3 10001 12016 13151 11006 27000 358382.90000153 6721642.52499960 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039573 Lidarin perusteella paikannettu mahdollinen hiilimiilu. Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta maastossa.
metsakeskus.1000039574 433 Lenninsuo N4 10001 12016 13151 11006 27000 358324.25000000 6721727.50000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039574 Lidarin perusteella paikannettu mahdollinen hiilimiilu. Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta maastossa.
metsakeskus.1000039575 433 Lenninsuo N5 10001 12016 13151 11006 27000 358606.25000000 6721919.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039575 Lidarin perusteella paikannettu mahdollinen hiilimiilu. Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta maastossa.
metsakeskus.1000039577 418 Haurala 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039577 1500-luvun alun maakirjoissa mainittu, yhä asuttu, historiallinen kylänpaikka. Kylässä oli 1540-luvulla yhdeksän taloa. Kohde sijaitsee Kirkkojärven etelärannalla, melko lähellä Kirkkolahden suuta.
metsakeskus.1000039579 790 Pipo 10002 12002 13000 11033 27017 293315.00000000 6814884.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039579 Metallinetsinnässä on syksyllä 2020 löytynyt rantapenkereeltä hiilisestä maasta 25 cm syvyydestä suippolehtinen ruotokeihäänkärki ja palanutta luuta. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM 17076. Noin 3x3 m:n kumpare kahden pellon välissä pienessä metsikössä Kutalansaaren niemellä. Harrastaja on löytänyt paikalta palanutta luuta ja (rautakautisen?) kärjen. Tarkastuksessa 2021 laajennettiin metallinetsinharrastajan tekemään koekuoppaa, mutta pieniä hiilimuruja lukuun ottamatta ei löytynyt mitään. Kohde vaatii laajempia arkeologisia tutkimuksia.
metsakeskus.1000039580 710 Sannäsmalmen 10002 12001 13001 11019 27012 304220.00000000 6648888.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039580 Löytöilmoituksen perusteella paikannettu kivikautinen asuinpaikka. Alueella on 3-4 asumuspainannetta, joiden alueelta on havaittu kivikautisia löytöjä tuulenkaadoista. Löytöihin kuuluu kampaleimoin ja kuopin koristeltua keramiikkaa.
metsakeskus.1000039581 108 Aronen 10002 12002 13000 11033 27018 301708.00000000 6831094.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039581 Metallinetsinnässä on vuonna 2020 löytynyt pellosta myöhäisrautakauden kupariseosesineitä: viikinkiaikainen tasavarsisolki sekä kaksi alakohteiksi merkittyä muuta löytöä. Löytösyvyys 6 - 7 cm. Pellon itäpuolelta, metsästä, samalta länsi-itä-suuntaiselta harjanteelta, Korvurinvuoren juurelta on lisäksi löytynyt yksiväkäinen nuolenkärki ja kaksi rengaskuolaimen katkelmaa. Alueella todennäköisesti sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, oletettavasti rautakautinen kalmisto. Kohde on rajattu alustavasti löytötietojen ja topografian perusteella. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM 16520 ja 16521. Kohteessa on havaittu myös tummaa tulikukkaa ja hiilipitoista maata.
metsakeskus.1000039582 108 Korvurinvuori 10002 12008 13000 11033 27000 301798.00000000 6831024.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039582 Metallinetsinnässä on vuonna 2020 löytynyt Korvurinvuoren luoteisrinteeltä 4 - 6 cm syvyydestä yksiväkäinen nuolenkärki ja kaksi rengaskuolaimen katkelmaa. Löytöjä ei vielä ole luetteloitu kokoelmiin. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM 16521.
metsakeskus.1000039582 108 Korvurinvuori 10002 12008 13000 11002 27000 301798.00000000 6831024.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039582 Metallinetsinnässä on vuonna 2020 löytynyt Korvurinvuoren luoteisrinteeltä 4 - 6 cm syvyydestä yksiväkäinen nuolenkärki ja kaksi rengaskuolaimen katkelmaa. Löytöjä ei vielä ole luetteloitu kokoelmiin. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM 16521.
metsakeskus.1000039583 86 Ketunkivi 10002 12004 13051 11006 27007 385849.00000000 6738018.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039583 Ketunkivi on vanha rajakivi Hausjärvi-Hikiä-Selänoja-Karhi-kylien rajalla. Se on suuri siirtolohkare aivan harjun reunalla. Rajapiste on merkitty 1705 Karhin kartalle ja nimetty siinä Ketunkiveksi ("Kätunkivi"), samoin 1820 Hausjärven kylän isojakokartalle ja v. 1786 Hikiän isojakokartalle. Kiven päällä on kaiverrus, vuosiluku 1789 ja vanhojen kylien rajoja osoittava "linnunjalkakaiverrus". Jäkäläpeitteen takia kyseistä kaiverrusta ei nähty vuoden 2020 inventoinnissa. Kiven päällä erottui toisessa kohdin kaiverrus KT 1916. Kivessä on myös ontto metallipultti, mahdollisesti vanha kiintopiste.
metsakeskus.1000039584 86 Rötöranta S 10002 12004 13051 11006 27000 387341.00000000 6738021.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039584 Kohde on Hausjärven ja Hikiän kylien rajan taitekohdassa oleva rajamerkki, ilmeisesti vanha kylärajamerkki. Se on merkitty Hausjärven isojakokarttaan v. 1830. Se sijaitsee pellon ja peltotien välisellä kaistaleella, Rötörannan tilan rajalla. Rajamerkissä on reunuskivet, joiden keskellä on pystykivi. Sammaloituneiden reunuskivien päälle on kasattu pienempiä kiviä, jotka ovat ilmeisesti pellosta raivattuja.
metsakeskus.1000039585 86 Hausjärvi 10007 12001 13007 11006 27000 387885.00000000 6740131.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039585 Hausjärven kylä mainitaan asutuksen yleisluettelossa vv. 1539–1710, jolloin kylässä mainitaan olevan kuusi tai seitsemän taloa. 1700-luvun lopulla laadittuun Kuninkaan kartastoon on merkitty laaja kylätontti sekä sen länsipuolella, joen toisella puolella talo ja erikseen pappila. Kirkon luona, teiden risteyksessä on yksittäinen "punainen piste", mahdollisesti krouvi tai muu vastaava rakennus. Torppia ja muita taloja ei ole kylän alueelle merkitty. Vuonna 1830 laaditussa isojakokartassa kylätontilla on viisi taloa (tonttia) ja sen länsipuolella, joen toisella puolen yksi. Hausjärven vanha kylätontti on ollut melko tiiviisti rakennettuna 1900-luvun puoleen väliin saakka. Nyt sen alueella on muutama talo, rakennuskanta on harventunut ja vanha tonttimaa on länsi-lounaisosastaan pusikoitunut. Alueella saattaa olla paikoin sellaisia arkeologisesti kohtuullisen säilyneitä osia, joissa voisi olla maanalaisia jälkiä vanhimmasta asutuksesta. Vanha Hikiä-Kärkölä-tie on kylätontin kohdalla oikaistu 1950-luvulla. Hylätty tie on ylittänyt joen. Siltaan liittyviä maanpäällisiä rakenteita ei ole vuoden 2020 inventointihavaintojen perusteella säilynyt.
metsakeskus.1000039586 777 Pyttyniemi 1 10002 12016 13175 11006 27000 644765.00000000 7187285.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039586 Kohde sijaitsee Viianginjärven itärannan tuntumassa, Pyttyniemessä. Kohteeen halkaisija on 10 metriä. Tuuletuskuopat ovat selvästi näkyvissä haudan ymparillä. Valleilla kasvaa katajaa ja koivuntaimia, haudassa sammalta ja heinää. Halssi laskee länsi-lounaaseen.
metsakeskus.1000039587 86 Hausjärvi Pappila 10007 12001 13009 11006 27000 387893.00000000 6739157.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039587 Hausjärvi muodostettiin Janakkalan kappeliksi vuonna 1611 ja pitäjän ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1661. Pappila on merkitty 1700-luvun lopulla laadittuun Kuninkaan kartastoon ainoana Hausjärven kylätontin ulkopuolisena tonttimaana, kirkon vieressä sijaitsevaan risteykseen punaisella merkityn pisteen ohella. Alue on varsin rakentamatonta ja sen miljöö on säilynyt vanhakantaisena. Alueella saattaa olla paikoin sellaisia arkeologisesti kohtuullisen säilyneitä osia, joissa voisi olla maanalaisia jälkiä vanhimmasta asutuksesta.
metsakeskus.1000039588 86 Hikiä 10007 12001 13007 11006 27000 387156.00000000 6735439.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039588 Hikiän kylässä mainitaan vv. 1539–1710 asutuksen yleisluettelossa kuusi (tai mahdollisesti seitsemän) taloa. Isojakokartalla vuodelta 1786 kylässä on viisi taloa, jotka kaikki sijaitsevat samalla kylätontilla. Muualla kylässä ei ole isojakokartalle eikä Kuninkaan kartastolle merkittyjä taloja tai torppia. Hikiän vanha kylätontti on ollut melko tiiviisti rakennettuna nykypäiviin saakka. Isojaon jälkeen tontti on laajentunut itään. Vanhan tonttimaan länsiosa on peltona. Alueella saattaa olla paikoin sellaisia arkeologisesti kohtuullisen säilyneitä osia, joissa voisi olla maan alaisia jälkiä vanhimmasta asutuksesta.
metsakeskus.1000039589 614 Raistakkalampi 10002 12001 13000 11019 27000 547349.00000000 7327955.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039589 Asuinpaikka sijaitsee Raastakan alueella Ala-Kitkajärven Autioselän länsipuolella, suoniityn eteläpuolella kohoavalla hiekkaisella harjanteella 370 m Raistakkalammesta länteen ja 500 m Pikkulan talosta lounaaseen. Alueen maaperä on hiekkaista ja puusto nuorta mäntytaimikkoa. Aluskasvillisuus koostuu pääosin kanervasta ja sammalista, siellä täällä kasvaa jokunen varpumätäs. Alueen poikki kulkevalta metsätieuralta löydettiin runsaasti kvartsi-iskoksia noin 15 m pituudelta. Asuinpaikka-alue rajoittunee harjanteen länsipäätyyn.
metsakeskus.1000039590 777 Huosiuskangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 586624.00000000 7195475.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039590 Harvaa mäntyä kasvava kapea hiekkaharju. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Tervahauta, jonka halssi itälaidalla. Halkaisija n. 9 m.
metsakeskus.1000039591 777 Pirttiperä 2 10002 12016 13175 11006 27000 585890.00000000 7214403.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039591 Mäntymetsää, jossa aluskasvillisuus varpuja ja suopursuja. Tervahauta, jonka halkaisija 15m ja halssi lounaaseen.
metsakeskus.1000039595 418 Hävölä 10002 12008 13000 11033 27000 327644.00000000 6802902.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039595 Metallinetsinnässä on syksyllä 2020 löytynyt myöhäisrautakauden esineitä. Partakirves löytyi peltoa reunustavasta metsästä 40 cm syvyydestä ison kiven juurelta. Muita löytöjä merkitty alakohteiksi (löytösyvyys 5 - 20 cm). Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM 17240. Tarkastus 2021: Peltoalueiden keskellä oleva metsäalue, josta on löytynyt mahdollisesti rautakautiseen kalmistoon viittavia esineitä. Myös viereiseltä pellolta on nostettu runsaasti metalliesineitä. Tarkastuksessa ei löytynyt muita rakenteita kuin muutama suurehko kivi pellon ja metsän rajalla. Kivet eivät välttämättä liity rautakautisiin löytöihin eikä niiden viereen tehdyistä koekuopista löytynyt kulttuurimaata. Tarkastuksessa tuli pari löytöä, mutta koekuopissa oli vain peltosavea.
metsakeskus.1000039596 777 Sanginkangas 6 10002 12016 13175 11006 27000 610112.00000000 7187747.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039596 Mäntymetsää, jonka länsipuolella avohakkuualue. Halkaisijaltaan n. 7 m kokoinen, melko matala tervahauta, jonka halssi länsilaidalla.
metsakeskus.1000039597 758 Mantovaara 10002 12004 13054 11006 27000 485897.00000000 7477228.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039597 Mantovaaran korkeimman laen luoteispuolella avohakkuualueella luoteeseen tasaisesti laskevassa rinteessä. Maaperä on kivikkoista moreenia. Eteläpuolella vajaan 100 metrin etäisyydellä on louhosalue. Paikalla on pohjois-eteläsuuntainen n. 5 x 2 m kokoinen röykkiö, korkeus on n. 50-60 cm. Se koostuu enimmäkseen laattamaisista vaihtelevan kokoisista kivistä, länsi- ja pohjoisreunalla on useita isoja n. metrisiä kiviä. Kivien pintaa peittää jäkälät ja sammal. Pinta on isoja kiviä lukuun ottamatta tasainen, kivet ovat painuneet ja pääosin kompaktisti paikoillaan, minkä perusteella röykkiö ei ole koottu lähihistoriassa. Se ei sijaitse nykyisellä tai vanhoille perus- ja topografikartalle merkityllä rajalla. Mahdollisesti kysymyksessä on vanha kivenottopaikka ja jätekiviröykkiö. Eteläpuolella on myös viime aikoina koottuja kivikasoja.
metsakeskus.1000039598 758 Pitkälahti 10007 12001 13013 11006 27009 482564.00000000 7480460.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039598 Paikalla on Pitkälahden talon jäännökset. Talo useine tilarakennuksineen on merkitty vuoden 1962 topografikartalle ja ilmeisesti se oli tuolloin vielä asuttuna. Paikalla on jäljellä asuinrakennuksen perustus, kellarin ja kaivon jäänteet, navetan hirsikehikko sekä vielä pystyssä oleva saunarakennus. Asuinrakennuksen ja saunan välissä on ollut pieni pelto. Asuinrakennuksen päällä on runsaasti lautatavaraa ja muuta purkujätettä. Pitkälahden talo on uudistusarkiston tietojen mukaan ollut olemassa viimeistään 1930-luvulla. Piste osoittaa rakennuksen perustukseen, muut kohteet merkitty alakohteiksi.
metsakeskus.1000039599 758 Pitkälahti 2 10007 12001 13013 11006 27009 482511.00000000 7480222.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039599 Paikalla on rakennuksen perustus, kaksi kellarin jäännöstä ja kolme kuoppaa. Rakennuksen perustus sijaitsee metsätien pohjoispuolella, se on kooltaan n. 10 x 5 m, itäpäässä hormin jäännös oli kasvillisuuden peitossa, muutamia tiilen kappaleita oli näkyvissä. Noin 50 m pohjoiseen on n. 1,5 ja 3 x 1 m halkaisijaltaan olevat matalat kuopat, joista tuli kairatessa hiiltä. Rakennuksen perustuksen ja metsätien eteläpuolella on kaksi kellarin pohjaa, joista pohjoisempi on n. reunoista mitattuna 5 x 3 m ja yli 1 m syvä. Eteläisempi muodoltaan pyöreä kellarikuoppa on n. 5 m halkaisijaltaan ja n. 80 cm syvä. Kellareiden välissä on syvä n. 1 m halkaisijaltaan oleva kuoppa, jonka tarkoitus jäi epäselväksi. Paikalle ei ole merkitty taloa tai rakennuksia vanhoille kartoille, kohta on merkitty hakatuksi metsäksi vuoden 1962 topografikartalle. Rakenteet ovat pintakasvillisuuden peittämiä, kasvillisuus rakennuksen perustuksen ja pohjoisemman kellarin päällä viittaa nuoreen ikään, todennäköisimmin kohde ajoittuu 1900-luvulle. Pist osoittaa rakennuksen perustukseen, muut rakenteet liitetty alakohteina.
metsakeskus.1000039607 758 Hirvas-Nulkki 2 10007 12001 13000 11006 27009 503764.00000000 7469234.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039607 Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös, Kämppä on L- irjaimen muotoinen, kolmihuoneinen ja pohjoisluodeeteläkaakkosuuntainen. Se on okonaismitoiltaan 8,9 x 6,5 m. Seinistä on jäljellä enintään kaksi hirsikertaa, jotka ovat sammaleen peittämiä. Hirret ovat kirveellä ja sahalla katkottuja pyöröhirsiä, ja niissä on alapuolelle sahatut koirankaulasalvokset.
metsakeskus.1000039608 758 Lampivaara 1 10007 12004 13049 11006 27009 501157.00000000 7458767.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039608 Kohteessa on luultavasti 1900-luvulle ajoittuva latomus. Latomus on länsiluode- täkaakkosuuntainen, muodoltaan suorakaiteenmuotoinen Se on mitoiltaan 3 x 1,4 m. Latomus on toisesta päästään korkeampi ja toisesta matalampi, korkeimmillaan se on 90 cm. Latomus on kasattu suunnilleen samankokoisista laakakivistä, jotka on kerätty viereisestä kivirakasta. Toisessa päädyssä on 15-20 kivikerrosta ja toisessa päädyssä n. 8. Latomuksen päällä on hyvin vähän sammalta. Luultavasti kiviä on kerätty rakennusmateriaaliksi ja kasattu päällekkäin siirtoa varten. Koska kiviä on epätasainen määrä päädyissä, on osa kivistä joko viety pois tai latomuksen teko on keskeytynyt.
metsakeskus.1000039609 758 Lampivaara 2 10007 12001 13000 11006 27009 501105.00000000 7458808.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039609 Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Kämppä on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen, kaksiosainen, L-kirjaimen muotoinen. Kämpän kokonaismitat ovat 14,4 x 10,4 m. Seinistä on jäljellä enintään kaksi sammalpeitteistä pyöröhirsikertaa.
metsakeskus.1000039611 758 Tuore Vuonneloselkä 3 10007 12016 13000 11006 27009 606925.00000000 7482347.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039611 Kohteessa on 1900-luvulle ajoittuva karhunloukku. Vastaavanlaisia loukkuja on löydetty Värriön luonnonpuistosta. Loukku on tehty riu’uista ja pyöröhirsistä. Puissa on vielä osittain jäljellä kaarnaa, ja ne on katkaistu sahalla. Rakennelmasta on vielä pystyssä päätyseinämä ja osa toisesta sivuseinämästä. Seinämä on tehty riu’uista, ja se on 1,8 m korkea.
metsakeskus.1000039612 758 Tuore Vuonneloselkä 4 10007 12016 13000 11006 27009 606613.00000000 7482921.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039612 Kohteessa on 1900-luvulle ajoittuvan lihasaihon jäännös. Saiho suorakaiteenmuotoinen ja mitoiltaan 2,4 x 2,2 m. Pitkä sivu on koillis-lounaissuuntainen. Se on tehty kuorimattomasta tai osittain kuorituista kapeista pyöröhirsistä.
metsakeskus.1000039613 777 Sanginlammit 2 10002 12016 13175 11006 27000 610729.00000000 7187362.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039613 Harvennettu mäntymetsä. Halkaisijaltaan n. 10 m kokoinen tervahauta, jossa halssi itälaidalla kohti kosteikkoa.
metsakeskus.1000039614 777 Sanginlammit 2 10002 12016 13175 11006 27000 610729.00000000 7187362.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039614 Harvennettu mäntymetsä. Halkaisijaltaan n. 10 m kokoinen tervahauta, jossa halssi itälaidalla kohti kosteikkoa.
metsakeskus.1000039615 434 Tavistholmen länsipuoli 10002 12017 13000 11006 27000 458030.00000000 6695691.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039615 Sijaintipaikka on Valkon eteläpuolella, Hässjeholmenin niemen ja Tavistholmenin saaren välissä, Tavistholmenin länsipuolella 1-2 metrin syvyydessä. Puurunkoisen aluksen hylky, joka on noin 18 metriä pitkä. Koko hylkyalueen koko on noin 20 x 8 metriä. Hylky makaa pohjassa vajaat 30 astetta paapuurin kallistuneena ja keula osoittaa suunnilleen pohjoiseen. Runko on limisaumainen. Sikoköli on lähes kokonaan näkyvissä ja siinä näkyy yhden maston paikka. Rautaosia ei ole havaittavissa, mutta perärangassa erottuvat ainakin kahden saranan upotukset. Aluksen keulassa on ollut tulisija ja alus on ilmeisesti ollut ainakin osittain kannellinen, koska hylyssä on polvia. Näkyvissä olevat kylkilaudat vaikuttavat ohuilta. Keulan- ja perärangan alaosat ovat pystyssä. Keula- ja peräranka ovat olleet suorat. Puuaines vaikuttaa olevan havupuuta. Hylyssä ei näy lastia eikä painolastia, ei myöskään irtoesineitä. Alus vaikuttaa olleen muodoltaan keskeltä leveä ja keulaan ja perään voimakkaasti kapeneva. Hylky on havaittu viistokaikuluotaamalla. Suomen meriarkeologinen seura ry on sukeltanut hylyllä maaliskuussa 2024, kuvannut hylyn ja tehnyt 3D-mallinnuksen. Mallinnus on osoitteessa https://sketchfab.com/mas-fi/models (Shipwreck Tavistholmen länsipuoli Loviisa). MAS ry on teettänyt pienestä puunäytteestä radiohiiliajoituksen, jonka tulos viittaa siihen, että alus olisi rakennettu 1500-luvulla. MAS ry:n raportti hylystä on osoitteessa https://www.mas.fi/fi/julkaisut/hylkykohteet-merialue/tavistholmen-lansipuoli-loviisa-mvid1000039615.
metsakeskus.1000039617 423 Äyräs 2 10002 12001 13000 11033 27017 252652.00000000 6716888.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039617 Savijoen ääreltä pellolta on metallinetsinnässä vuosina 2020 ja 2021 löydetty runsaasti myöhäisrautakautisia metalliesineitä. Lisäksi alueelta on havaittu sulanutta pronssia, ja pellon pinnalla on ympäristöään tummempi kohta. Sama löytöalue jatkuu Raukkalantien itäpuolella kohteena Riikilä 2 (1000038791). Kohteiden yhteenlaskettu laajuus on noin 300 x 500 metriä. Kohteen pohjoisosasta löydettiin inventoinnissa 2024 lisää rautakautisia metalliesineitä ja koekuopasta savitiivisteen pala ja mahdollinen savikiekon katkelma. Havaintojen perusteella paikalla on kiinteä muinaisjäännös, joka löytöjen ja topografian perusteella on asuinpaikka. Kohteen pohjoisraja perustuu inventointihavaintoihin, ja muissa suunnissa aluerajaus perustuu kansalaislöytöjen levintään. Kansalaislöydöistä tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM16979, 17022, 17023, 17160, 17165, 17379, 17728, 20001, 20195, 20252, 20253, 20254, 20300, 20801, 20802, 21037.
metsakeskus.1000039617 423 Äyräs 2 10002 12001 13000 11033 27018 252652.00000000 6716888.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039617 Savijoen ääreltä pellolta on metallinetsinnässä vuosina 2020 ja 2021 löydetty runsaasti myöhäisrautakautisia metalliesineitä. Lisäksi alueelta on havaittu sulanutta pronssia, ja pellon pinnalla on ympäristöään tummempi kohta. Sama löytöalue jatkuu Raukkalantien itäpuolella kohteena Riikilä 2 (1000038791). Kohteiden yhteenlaskettu laajuus on noin 300 x 500 metriä. Kohteen pohjoisosasta löydettiin inventoinnissa 2024 lisää rautakautisia metalliesineitä ja koekuopasta savitiivisteen pala ja mahdollinen savikiekon katkelma. Havaintojen perusteella paikalla on kiinteä muinaisjäännös, joka löytöjen ja topografian perusteella on asuinpaikka. Kohteen pohjoisraja perustuu inventointihavaintoihin, ja muissa suunnissa aluerajaus perustuu kansalaislöytöjen levintään. Kansalaislöydöistä tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM16979, 17022, 17023, 17160, 17165, 17379, 17728, 20001, 20195, 20252, 20253, 20254, 20300, 20801, 20802, 21037.
metsakeskus.1000039617 423 Äyräs 2 10002 12001 13000 11033 27019 252652.00000000 6716888.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039617 Savijoen ääreltä pellolta on metallinetsinnässä vuosina 2020 ja 2021 löydetty runsaasti myöhäisrautakautisia metalliesineitä. Lisäksi alueelta on havaittu sulanutta pronssia, ja pellon pinnalla on ympäristöään tummempi kohta. Sama löytöalue jatkuu Raukkalantien itäpuolella kohteena Riikilä 2 (1000038791). Kohteiden yhteenlaskettu laajuus on noin 300 x 500 metriä. Kohteen pohjoisosasta löydettiin inventoinnissa 2024 lisää rautakautisia metalliesineitä ja koekuopasta savitiivisteen pala ja mahdollinen savikiekon katkelma. Havaintojen perusteella paikalla on kiinteä muinaisjäännös, joka löytöjen ja topografian perusteella on asuinpaikka. Kohteen pohjoisraja perustuu inventointihavaintoihin, ja muissa suunnissa aluerajaus perustuu kansalaislöytöjen levintään. Kansalaislöydöistä tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM16979, 17022, 17023, 17160, 17165, 17379, 17728, 20001, 20195, 20252, 20253, 20254, 20300, 20801, 20802, 21037.
metsakeskus.1000039620 758 Aapa-Suikelolampi 1 10007 12001 13000 11006 27009 519992.00000000 7497135.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039620 Kohteessa on savottakämppä, joka on todennäköisesti rakennettu 1900-luvun alkupuoliskolla. Kohde on lähes pohjois-etelä suunnassa oleva suuri kolmehuoneinen savottakämpän pohja, kooltaan 29 m x 7,5 m. Päädyssä olevien huoneiden pituudet on n. 6,5 m. Kämpästä on jäljellä lähinnä koillis- ja kaakkoisnurkissa olevat, suurista laattakivistä tehdyt piisikiveykset.
metsakeskus.1000039621 758 Aapa-Suikelolampi 2 10007 12001 13000 11006 27009 520318.00000000 7497546.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039621 Kohteessa on savottakämppä, joka on mahdollisesti rakennettu ennen sotia. Savottakämpän jäännös on kooltaan 14,7 m x 6,2 m ja lähes pohjois-etelä suuntainen. Kaksi huonetta, joista pohjoisemman pituus on 5,8 m. Luoteisnurkassa on piisikiveys, kooltaan 2,5 m x 2,5 m ja 0,8 m korkea.
metsakeskus.1000039622 758 Piiloselkä 1 10007 12001 13000 11006 27009 522201.00000000 7499934.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039622 Kohteessa on 1900-luvun alkupuolella rakennetun kämpän jäännös. Kohde on luode-kaakko suuntainen kolme- tai mahdollisesti neljähuoneinen savottakämppä, kooltaan 27,5 m x 8,3 m. Kämpästä voi erottaa selkeästi päätyhuoneet, joiden molemmissa nurkissa sijaitsee suurista liuskekivistä tehdyt piisit.
metsakeskus.1000039623 758 Piiloselkä 2 10007 12001 13000 11006 27009 522972.00000000 7501249.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039623 Paikalla on ilmeisesti yksi suuri kämpän jäännös, sen keskiosan seinät ovat kuitenkin kokonaan tuhoutuneet. Rakennelma on luode-kaakko suuntainen, kokonaispituus on 28 m ja leveys noin 7 m. Kämpässä on ilmeisesti ollut kaikkiaan neljä huonetta, joista päätyhuoneissa on piisikiveykset.
metsakeskus.1000039624 758 Auveevaara 1 10007 12001 13000 11006 27009 523870.00000000 7506673.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039624 Kohde on pohjois-etelä suuntainen pieni kämpän jäännös, kooltaan 7, 8 m x 3,3 m. Kohteesta on jäljellä lähinnä yksittäiset seinähirret, jotka on katkaistu kirveellä. Lounaisnurkassa on piisikiveys, kooltaan n. 1,5 m x 1,5 m. Kohde on merkitty vuoden 1974 topografiseen karttaan autiotupana.
metsakeskus.1000039625 905 Kohålsviken S 10002 12016 13175 11006 27006 221654.00000000 7001497.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039625 Tervahauta, jonka halkaisija on noin 20 metriä. Hauta sijaitsee avohakatussa ja kivisessä maastossa ja sen rakenne on hyvin säilynyt. Hauta on syvän suppilomainen ja tervan juoksutukseen käytettyä puuränniä varten kaivettu kanava laskee länsilounaaseen. Tervahauta sijaitsee tilanrajalla ja sijoittuu halssi mukaanlukien noin 5-6 metrin korkeuskäyrien väliin. Parin kannon päällä oli hiiltä, joka oli peräisin haudan pohjalle tehdystä sysimustalta näyttävästä lapionpistosta. Haudan eteläpuolella on auennut noin 3-4 metrin korkeuskäyrän rajaama Utteröfjärden-nimiseen lahteen kuuluva reilun hehtaarin kokoinen poukama, jonka länsirantaa on suojannut halssin suulta lounaaseen laskeva kohouma, joka päättyy nykyisen Mörtströmsvägenin mökkitien paikkeille. Tervahaudan ympäristö on tarjonnut maastonmuotojensa puolesta luonnollista säänsuojaa. Haudan olemuksen perusteella tervaa on poltettu useita kertoja. Sijainnin perusteella tuotanto on voinut alkaa jo 1600-luvulla, mutta todennäköisesti metsävarat ovat riittäneet tehokkaampaan tuotantoon vasta myöhemmin. Metsä tervahaudan itäpuolella on siirtolohkareiden hallitsemaa melko vaikeakulkuista maastoa. Tervatynnyrit on voitu varastoida lahdenpoukaman rannalle odottamaan vesitiekuljetusta, joka on ollut todennäköisin kuljetustapa. Pitäjänkartalle on piirretty idästä kyläasutuksen suunnasta tuleva polku, joka kulkee tervahaudan kautta rantaan. Tervahaudan itäpuolella todettiin kyllä polku, mutta sitä ei lähdetty seuraamaan. Lahdenpoukaman nimi on Kohålsviken. Kinttupolku voi liittyä tervanpolton jälkeiseen kesälaidunnukseen, kun metsä on ollut uudistumassa. Lahdenpoukamaan on tullut myös talvitie läpi nykyään ojitetun Gloetin soisen maaston, mutta varsinaiset tieyhteydet on rakennettu vasta 1970-luvun jälkeen. Halssin suulta lähtee kohouma myös itään ja 3-4 metrin käyrä muodostaakin suuremman rikkonaisen lahden, jonka pohjukassa on myös toinen tervahauta Kohålsviken N.
metsakeskus.1000039626 758 Pulkkasalmenmännikkö 10007 12001 13000 11006 27009 524374.00000000 7507784.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039626 Kohteessa on savottakämppä, joka on ilmeisesti rakennettu 1900-luvun alkupuoliskolla. Kohde on kaksisosainen savottakämpän jäännös, koillis-lounas suuntainen. Koko on n. 13 m x 6 m, josta lounaispäädyn pituus on 5,5 m. Koillisseinällä on mahdollisesti valoaukon paikka. Länsinurkassa on piisikiveys jonka koko n. 2,5 m x 2 m.
metsakeskus.1000039627 758 Taljanleikkausselkä 2 10007 12001 13000 11006 27009 528218.00000000 7505834.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039627 Kohteessa on 1900-luvun alkupuoliskolla rakennetun kämpän jäännös. Kohde on pohjois-etelä suuntainen savottakämpän jäännös, kooltaan 20,5 m x 6,7 m. Kämppä on rakennettu suurista pyöröhirsistä, joita on jäljellä kahdesta neljään hirsikertaa.
metsakeskus.1000039628 562 Holmanmäki 10002 12009 13092 11002 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039628 Holman tilakeskuksen itäpuolisen mäen etelärinteessä sijaitsee kaksi pientä kuopannetta. Kuopanteista suurempi on itä-länsisuuntainen, pituudeltaan noin 2 m ja leveydeltään 1,2 m. Syvyyttä kuopanteella on noin 0,4 m. Pienempi kuopanteista on pyöreä ja sen halkaisija on noin metrin. Syvyyttä tällä kuopanteella on 0,3 m. Kyseessä lienevät joko kotitarvepolttoon käytetyt hiilihaudat tai nauriskuopat.
metsakeskus.1000039631 905 Pellasmossen 10007 12004 13045 11006 27000 223785.00000000 7001682.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039631 Suoniitty. Matalaa karja-aitaa kohoumalla Pellasmossenin eteläpuolella.
metsakeskus.1000039632 837 Pyynikin tulitikkutehdas 10002 12015 13000 11006 27026 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039632 Pyynikin tulitikkutehdas oli Tampereen toiseksi vanhin ja aikanaan Suomen merkittävin tulitikkutehdas. Alkujaan paikalla toimi v. 1856 perustettu piipputehdas, mutta tulitikkujen valmistus alkoi jo vuotta myöhemmin. Laajimmillaan tehdas oli 1880-luvun puolivälissä, jolloin se 150 työntekijänsä voimin Tampereen suurimpia tehtaita. Siellä valmistettiin silloin lähes puolet Suomen koko tulitikkutuotannosta. Tehdas lopetettiin 1900-luvun alussa ja sen rakennukset purettiin (Rasila 1984: 103, 104). Atlaspuistossa Pyhäjärven rannalla on näkyvissä noin suorakaiteen muotoinen, länsi - itä-suuntainen betoninen tasanne, jonka laajuus on noin 17,5 x 8 metriä. Se erottuu jo vuoden 1946 ilmakuvassa ja lienee tulitikkutehtaan jäännös. Historiallisista valokuvista on pääteltävissä, että tulitikkutehtaan tuotantorakennus on sijainnut tasanteen kohdalla, joskin se ollut tasannetta laajempi. Tasanne lienee siis vain yhden huonetilan lattiarakenne. Historialliset valokuvat (esim. HM 1381: 158, Siiri-tietokanta) osoittavat, että kivisessä tai tiilisessä tehdasrakennuksessa on viimeistään 1880-luvulla ollut kolme kerrosta ja sen itäpäässä on ollut savupiippu ja siihen liittyvä tiilirakennelma. Betonitasanteen koillisosan päällä sijaitsee kaksi pienempää, pitkälle maatunutta hirsilavaa, jotka voivat olla tasannetta nuorempia. Tehdasalueella on valokuvista päätellen ollut myös huvilamainen asuinrakennus sekä puurakennuksia, todennäköisesti makasiineja. Nämä ovat sijainneet tehtaasta länteen ja pohjoiseen. Niiden mahdollisten jäännösten kulttuuriperintöarvo ei liene suuri.
metsakeskus.1000039633 777 Likolahti 5 10002 12016 13175 11006 27000 627815.00000000 7181863.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039633 Kohde sijaitsee Koljatinjärven länsipuolella, suon länsireunassa rinteessä. Tervahauta on halkaisijaltaan 10 m ja noin 1 m syvä. Hauta on loiva ja pohja on tasainen. Halssi on lyhyt ja noin koilliseen päin. Tuuletyskuopat ovat jyrkkiä ja selkeät.
metsakeskus.1000039634 777 Kolmikarhinaho 10002 12016 13175 11006 27000 624795.00000000 7183409.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039634 Kohde sijaitsee tasaisessa kangasmetsässä, jossa kasvaa mustikkaa. Tervahauta on halkaisijaltaan 11 m ja syvyydeltään noin 60cm. Valleilla kasvaa paksuja mäntyjä. Tuuletuskuopat ovat havaittavissa. Halssi laskee luoteeseen, se on noin 4 m pitkä ja kasvaa suopursua. Halssiura jatkuu haudan keskelle. Haudan pohjan keskusta on tasainen. Vallit ovat matalat, mutta leveät.
metsakeskus.1000039635 777 Kalettomanvaara 10002 12016 13175 11006 27000 625845.00000000 7184052.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039635 Kohde sijaitsee Särkkä-Äylän kiertävän tien länsipuolella, Iso-Äylän kohdalla.Tervahaudan halkaisija on noin 8 m. Vallit ovat paksut, 3 m niin, että itse kuopan halkaisija on 1,5 m. Halssi on massiivinen ja länteen päin. Tuuletuskuopat ovat havaittavissa. Kohteen päällä kasvaa mäntyä ja kuusta.
metsakeskus.1000039636 297 Sopenmäki 10007 12001 13014 11006 27000 525135.00000000 6967072.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039636 Historiallinen asuinpaikka, mahdollisesti torpanpaikka. Pitäjänkartalla ei merkintää, ei myöskään 1970-luvun peruskartoilla. Torpan ikä ja autioitumisen ajankohta epävarma. Kohteeseen kuuluu suorakaiteen muotoinen rakennuksen perusta, useita raivaus/kaskiröykkiöitä, kiviaitaa sekä metsäautotien itäpuolella oleva kivetty kaivo.
metsakeskus.1000039638 777 Kylmänsuo 10002 12016 13175 11006 27000 614854.00000000 7186971.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039638 Kohde sijaitsee Kylmänsuon pohjoispuolella, metsäautotien kääntöpaikalle johtavan tien eteläpuolella, uudistusaukealla. Tervahaudan halkaisija on 7 m ja halssi laskee itään. Kohde on osin vaurioitunut puunkorjuussa.
metsakeskus.1000039639 837 Kaupinojan saha 10007 12016 13000 11006 27000 329857.00000000 6824262.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039639 Kaupinojan sahaan näyttää vanhan valokuvan perusteella kuuluneen tuotantotilan lisäksi höyrykoneeseen liittyvä tiilirakennus ja piippu. Lisäksi on olemassa tietoja sekä asuinrakennuksesta että läheisiä kallioalueiden käyttämisestä tuotteiden säilytykseen. Kartoissa näkyvä sahan tontti on melko laaja ja siihen on ilmeisesti kuulunut myös karttoihin merkitsemättömiä rakennuksia ja rakenteita. Paikalla tehtyjen maastokäyntien tuloksena ei havaittu rakenteita, jotka voitaisiin yksiselitteisesti liittää sahaan tai siihen kuuluneisiin rakennuksiin. Paikalla on suoritettu useita rakennushankkeita ja kalliossa ja maastossa voidaan havaita merkkejä eri rakennusprojekteista sekä täyttömaakerrostumista. Todennäköisesti ainakin höyrykoneen suojaksi tehdyn tiilinen rakennus on perustettu kivien päälle (ks kansikuva) ja on mahdollista, että ainakin kyseisestä rakennuksesta ja siihen kuuluneesta piipusta on säilynyt perustuskiviä. Lisäksi alueen kallioihin on kiinnitetty havaittavissa erilaisia metallilenkkejä, pultteja ja betonisia kiinnityspylväitä, jotka saattavat liittyä sahan toimintaan. Nämä rakenteet voivat liittyä myös myöhempään toimintaan alueella ja niiden ajoittaminen tai merkitys ei tämän tutkimuksen yhteydessä selvinnyt. Alueella on viimeisen sadan vuoden aikana tehty laajoja maankaivu, -täyttö, -rakennus ja siirto-operaatioita, joiden tuloksena alueen luonne on huomattavasti muuttunut. Erityisen merkittäviä muutokset ovat olleet Kaupinojan vesilaitoksen ympäristössä, jossa on suoritettu mittavia rakennus- ja louhintatöitä. Lisäksi ranta-aluetta on täytetty ja rantalinja on selvästi siirtynyt. Kohdetta ehdotetaan luokiteltavaksi kulttuuriperintökohteeksi, koska mahdollisesti paikalta tulevaisuudessa paljastuva säilynyt rakenne voitaisiin tulkita muinaisjäännökseksi. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus saattaa tarkentua maaperään kajoavien tutkimusten tuloksena. Mikäli kohteen luonteeseen, säilyneisyyteen tai sijaintiin halutaan lisäselvyyttä, tulee alueen mahdollisissa jatkotutkimuksissa varautua maaperään kajoaviin tutkimuksiin, sillä alueella, varsinkin tie- tai kevyen liikenteen tieyhteyden alla, saattaa olla jopa muutaman metrin paksuinen kerros täyttömaata.
metsakeskus.1000039640 781 Tohtaa 10002 12002 13027 11040 27000 428628.00000000 6815556.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039640 Kohteessa on kaksi kiviröykkiötä kalliopohjalla Päijänteen Majutveden rannalla olevalla kallioisella mäellä. Sijaintinsa ja rakenteensa perusteella ne ovat tyypillisiä lapinraunioita. Suurempi röykkiö (alakohde Röykkiö 1) sijaitsee mäen huipulla, noin 10 m järven pinnan yläpuolella ja 50 m päässä rannasta. Se on pyöreähkö ja tasalakinen, kenttämäinen. Sen läpimitta on noin 8 m, ja se koostuu pelkästään kivistä. Toinen pienempi röykkiö (alakohde Röykkiö 2) on suuresta röykkiöstä noin 25 m pohjoiseen ja viisi metriä alempana rantaan laskevassa kalliorinteessä olevalla pienellä kalliokumpareella. Sen läpimitta on noin 5 m. Röykkiö on matala ja kokonaan sammalturpeen peittämä.
metsakeskus.1000039641 905 Kohålsviken N 10007 12016 13175 11006 27006 221431.00000000 7001805.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039641 Tervauta, halkaisija noin 20 m. Hauta on syvän suppilomainen ja vallit selvät. Juoksutuskanava aukeaa koilliseen. Hauta on halssi lukien 5-6 m korkeuskäyrien välillä pienellä kohoumalla. Halssin edusta on tasamaastoa ja siihen on kaivettu pieni kuoppa. Haudan reunalla ja sisällä kasvaa järeitä kuusia ja halssin yli oli kaatunut mänty. Haudan koko ja aikaisin käyttöajankohta vastaavat noin 400 m eteläkaakkoon sijaitsevaa tervahautaa Kohålsviken S. 3-4 metrin korjeuskäyrien perusteella hauta näyttää sijainneen matalan rikkonaisen lahden pohjukassa. Tervan kuljettaminen veneillä on ollut ehkä mahdollista.
metsakeskus.1000039642 777 Poikkipuolinen 2 10002 12016 13175 11006 27000 615940.00000000 7186925.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039642 Kohde sijaitsee osittain ojitetussa havumetsässä tien ja Poikkipuolinen-järven välissä. Kohteen kaakkoispuolella on tervapirtti. Tervahaudan halkaisija on 9 m ja halssi laskee kaakkoon. Paikalla on poltettu kaksi tervahautaa päällekkäin.
metsakeskus.1000039643 777 Kirnuaho 1 10002 12016 13175 11006 27000 618578.00000000 7186939.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039643 Kohde sijaitsee Purasjoen pohjoispuolella, Honkakosken läheisyydessä, metsätien pohjoispuolella,loivassa kaakkoon laskevassa rinteessä. Tervahauta on halkaisijaltaan 9 metriä. Halssi laskee etelään ja on pituudeltaan 6 metriä.
metsakeskus.1000039644 777 Kirnukoski 10002 12016 13175 11006 27000 618514.00000000 7186845.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039644 Kohde sijaitsee Purasjoen pohjoispuolella, Honkakosken ja Kirnukosken välisen alueen etelärinteessä. Kohteen länsipuolella on toinen tervahauta joka on tässä merkitty alakohteeksi (inventointiraportissa Kirnukoski 2). Tervahaudan halkaisija on 9 metriä ja syvyyvs 1,5 metriä. Halssi laskee lounaaseen.
metsakeskus.1000039645 777 Rukavaara 10002 12016 13175 11006 27000 630318.00000000 7170512.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039645 Kohde sijaitsee Suomussalmen eteläosissa, Kuhmontien itäpuolella Rukavaaran pohjoisosassa. Tervahauta on halkaisijaltaan 7,5 metriä ja syvyydeltään 0,5 metriä. Hauta on tasapohjainen. Halssi on kookas ja laskee itään. Tuuletuskuopat erottuvat selkeästi. Haudan päällä kasvaa kuusia.
metsakeskus.1000039646 777 Oravikanta 10002 12016 13175 11006 27000 631459.00000000 7170337.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039646 Kohde sijaitsee Suomussalmen eteläosissa, Kuhmontien itäpuolella, lounaaseen, kohti Oravilampea viettävässä rinteessä. Tervahauta on halkaisijaltaan 9,5 m ja sen syvyys vaihtelee välillä 0,3 - 0,5 m. Halssi laskee kaakkoon.
metsakeskus.1000039647 777 Hongikko 10002 12016 13175 11006 27000 628858.00000000 7171129.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039647 Kohde sijaitsee Suomussalmen eteläosissa, Kuhmontien itäpuolella, Jokimaansuon ympäröimällä Hongikko-nimisellä kohoumalla. Tervahauta on halkaisijaltaan 12 metriä ja sen halssi laskee lounaaseen.
metsakeskus.1000039648 562 Holmanhauta 10001 12009 13094 11000 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039648 Kohde sijiatsee 365 m itäkoilliseen Holman tilan päärakennuksesta. Paikalla on halkaisijaltaan noin 10 m oleva kuopanne, jonka syvyys on 1,5 m. Kuopanteen reunoilla on paikoin näkyvissä sen kaivamisesta syntyneitä maavalleja, joiden korkeus on alle puoli metriä.
metsakeskus.1000039649 408 Roomionkallio 10002 12004 13052 11002 27000 307384.00000000 6986566.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039649 Haapakoskesta noin kolme kilometriä itään, laajan Roomionkallion laella olevaan pirunpeltoon on kaivettu kymmenen metrin välein kolme kuoppaa. Kuoppien kiviset pohjat ovat sammalen peittämät ja niistä kasvaa vanhimmillaan noin 50 vuotiaita puita. Kahden kuopan ympärille on muodostunut valli kuopasta kaivetuista kivistä. Yhden kuopan reunalle on asetettu yksi kivikerta siistiin kehään - kyseessä voivat olla jonkinlaisen katoksen tukikivet. Kuoppien ajoitus ja funktio tuntemattomat. Vastaavia lakikivikkoihin huolellisesti kaivettuja kuoppia on seudulla useita.
metsakeskus.1000039651 405 Juvakkala Riihimäki 10001 12002 13000 11000 27000 577564.00000000 6759240.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039651 V. 1964 on A. Erä-Esko suorittanut tarkastuskäynnin Nuijamaan Juvakkalan Riihimäen talon maalta löydettyjen ihmisen luiden löytöpaikalla. Luut olivat löytyneet ennen sotia, ehkä n, v. 1934 ns. Riihimäen eli Rapakivenmäen juurelta, Riihimäen asuinrakennuksen itänurkasta n. 20 m koilliseen. Löydöt tulivat esille täytemaata otettaessa läheisen kellarin kattoa varten. Erä-Eskon käydessä paikalla oli tämä pieni sorakuoppa saanut peitteekseen sammal- ja pensaskasvullisuuden. Erä-Eskon tekemät koekuopat jäivät tuloksettomiksi. Paikan topografia ja alueella olevat kivikasat viittavat kuitenkin hänen mielestään esihistoriallisen hautauksen mahdollisuuteen.
metsakeskus.1000039654 106 Ridasjärven Kylätie 1 10002 12005 13071 11006 27005 390668.00000000 6722537.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039654 Kohde on tielinjan osa, joka on kuulunut Hämeenlinnan ja Vantaanjoen suun yhdistävään Hämeentien tieverkostoon, joka ajoittuu uuden ajan alkuun. Käytöstä poistettu tieosuus sijaitsee Lähteenmäen alueella, nykyisen maantien 1403 (Ridasjärven Kylätie) länsipuolella, tiheässä kuusikossa. Tielinja on 5 m leveä ja noin 80 m pitkä. Sen pengerrys on 0,3 m ympäröivää maastoa korkeampi. Tietä on uudistettu sen olemassaolon ajan todennäköisesti useita kertoja mutta tielinjan pohjalla saattaa olla jälkiä tien varhaisista rakenteista. Kohteen läheisyydessä sijaitsevassa Ridasmaan (Riddarsby) kylässä on ollut vuonna1539 yhdeksän taloa. Tie on merkitty 1700-luvun lopulla laadittuun Kuninkaan kartastoon. Se on kulkenut Hikiältä Ridasjärven kautta Kellokoskelle. Tielinja on pysynyt kohteen alueella samana vuonna 1870–1872 laaditun Senaatin kartaston karttalehdellä XI:30. Vuoden 1940 maanmittauslaitoksen topografikartassa on kohteen vanhan tielinjan itäpuolelle rakennettu uusi maantie, joka noudattaa nykyistä Ridasjärven Kylätien linjausta. Karttatietojen perusteella vanha tieosuus on poistunut käytöstä 1961–1973.
metsakeskus.1000039655 51 Aalmanni 10002 12004 13052 11002 27000 225767.00000000 6805976.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039655 Lähellä Eurajoen, Nakkilan ja Euran kuntien nykyistä rajaa Eurajoen Lastensuon itäpuolella olevalla laajalla metsäalueella koillinen- lounas –suuntaisen harjanteen päällä on laaja huuhtoutumiskivikko. Se on suurelta osalta paksun sammaleen peittämä ja päällä kasvaa harvakseltaan puustoa, erityisesti kuusia. Kivikko peittää n. 25 x 10 m laajuisen alan. Kiviä tuntuu olevan useassa kerroksessa. Kivikossa on näkyvissä kaksi kuoppaa, niistä lounaispäässä oleva on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan n 1,5- 2 m ja syvyydeltään n. 0,8 m. Kuopassa kasvaa muutamia puita. Rakenteita ei ole näkyvissä. Kivikon koillispäässä oleva kuopanne on laajempi, matalampi ja sitä ympäröi selvä kivivalli. Painanne on halkaisijaltaan 2,5 – 3 m. Kivikko on selvästi luontainen, mutta kuopat ihmisen tekemiä.
metsakeskus.1000039656 106 Ridasjärven Kylätie 2 10002 12005 13071 11006 27005 391015.00000000 6723261.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039656 Kohde on tielinjan osa, joka on kuulunut Hämeenlinnan ja Vantaanjoen suun yhdistävään Hämeentien tieverkostoon, joka ajoittuu uuden ajan alkuun. Se sijaitsee Kukkopissannotkon länsipuolella, nykyisen maantien 1403 (Ridasjärven Kylätie) länsipuolella. Käytöstä poistetun tielinjan ympärillä kasvaa sekametsää mutta itse tie on näkyvissä karikkeen peittämänä. Tie on 8 m leveä ja sen pituus on noin 140 m. Tielinja kulkee penkereellä loivassa rinteessä ja se on noin 1,5 m viereistä peltoa korkeammalla. Tietä on uudistettu sen olemassaolon ajan todennäköisesti useita kertoja mutta tielinjan pohjalla saattaa olla jälkiä tien varhaisista rakenteista. Kohteen läheisyydessä sijaitsevassa Ridasmaan (Riddarsby) kylässä on ollut vuonna1539 yhdeksän taloa. Tie on merkitty 1700-luvun lopulla laadittuun Kuninkaan kartastoon. Se on kulkenut Hikiältä Ridasjärven kautta Kellokoskelle. Tielinja on pysynyt kohteen alueella samana vuonna 1870–1872 laaditun Senaatin kartaston karttalehdellä XI:30. Karttatietojen perusteella vanha tieosuus on poistunut käytöstä 1984–1988.
metsakeskus.1000039657 831 Solkei Jurvanen 10002 12001 13000 11006 27007 545961.00000000 6790807.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039657 Viipurin kuvernementin revisionikonttorin kartta-arkiston vuoden 1768/1771 Taipalsaarta kuvaavassa kartassa (VKKA, V 13 :1 Ia.* 220) paikalle on merkitty yksi Solkein kylän keskusalueen viidestä talosta. Kartan mukaan kyseinen talo on ollut Jurvanen. Muut talot ovat Potti (nyk. Rantala-Peltola), Hujala, Hofwi (nyk. Hovi) ja Pessu (nyk. Pesu). Talonpaikka on ilmeisesti autioitunut 1800-luvulla. Pitäjänkartastossa paikalle ei ole kuvattu taloa, ei myöskään 1900-luvun topografisissa kartoissa (v. 1948, 1971). Matalan harjanteen päällä sijaitseva talonpaikka on nykyisin peltoa. Paikalta on löytynyt metallinpaljastimella mm. hopeinen saraperäsormus (ks. alakohde) ja runsaasti rahoja 1500-luvulta 1800-luvulle. Tarkemmin Ilppari ILM16696 ja ILM16771. Löytöalueen keskellä on pieni metsäsaareke, johon on kasattu isoja kiviä. Saarekkeessa vaikuttaisi olevan nuorempien kivikerrosten alla vanhempaakin kivikerrostumaa. Paikalla voi olla säilynyt talonpaikan kiinteitä rakenteita. Muinaisjäännösalueen rajaus perustuu topografiaan ja metallinpaljastinlöytöjen levintään.
metsakeskus.1000039659 832 Luokanaho 2 10002 12009 13094 11002 27000 541141.00000000 7283342.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039659 Luokanahon pohjoisosan korkeimmalla kohdalla oleva maakuoppa on alaltaan 3,5 x 5,5 metriä ja syvyydeltään 60 - 80 cm. Vallin ympäröimän soikean kuopan suunta on luode - kaakko. Inventoinnissa 1999 havaittiin kuopan keskellä kunttaa ja hiiltä huuhtoutumiskerroksen päällä, joten kuoppaa on kaiketi pidetty tulipaikkana. Kuopan reunaan valliin tehdyssä koepistossa havaittiin hiekassa muutama hiilenmuru.
metsakeskus.1000039660 832 Kärryoja E 1 10002 12009 13094 11002 27000 540931.00000000 7283572.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039660 Mustalammesta laskevan puron ja sen ylittävän polun risteyksestä noin 200 metriä luoteeseen pienen kankaan eteläreunalla olevalla kumpareella on useita maakuoppia. Kumpareen korkeimmalla kohdalla on itäkaakko-länsiluode -suuntainen pitkänomainen maakuoppa, jonka ala on noin 2- 2,5 x 3,5 - 4 metriä ja syvyys noin 60- 80 cm. Kuopan ympärillä on valli, jonka leveys on 1 - 1,5 metriä ja korkeus 15 - 20 cm. Kuopan pohjalla ja reunalla tavattiin Inventoinnnissa 1999 selvä huuhtoutumiskerros ja noin 40 cm syvyydessä tavattiin hiekassa muutamia hiilenmuruja. Palanutta kiveä tms. ei tavattu. Tästä noin 7 metriä länteen on epämääräinen mahdollisen vallin ympäröimä kuoppa, jonka koko on noin 1,5 x 2 metriä. Tästä vajaat 10 metriä länsi lounaaseen,kumpareen laen länsireunalla, on kaksi pyöreähköä kuoppaa, joiden halkaisija on 1 ,5 - 2 metriäja syvyys 40 - 50 cm.
metsakeskus.1000039661 832 Luokanaho 1 10002 12009 13094 11002 27000 541111.00000000 7283232.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039661 Luokanahon korkeimmalla kohdalla kankaan luoteisosan keskiosassa. Paikalla on soikea harjanteensuuntainen vallillinen maakuoppa, jonka ala on 3 x 5 - 6 metriä ja syvyys 60 - 80 cm. Kuopassa on huuhtoutumiskerros, mutta muuta kuopan luonnetta valaisevaa ei tavattu. Kuopasta noin 100 metriä länteen on epämääräinen kuopanne (alakohde)
metsakeskus.1000039662 832 Kärryoja E 2 10002 12009 13094 11002 27000 540761.00000000 7283732.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039662 Kärryojan itäpuolisella hakatulla ja äestetyllä alueella olevalla kumpareella tavattiin vuoden 1999 inventoinnnissa yksi pitkänomainen maakuoppa, jonka ala oli noin 2 x 3,5 metriä.
metsakeskus.1000039663 260 Ignatansaari 10002 12016 13175 11006 27000 637485.00000000 6877835.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039663 Tervahauta sijaitsee Ignatansaaressa, Hummonselän pohjoiseen pistävällä lahdella, Pihlajaniemen puoleisella reunalla, lähellä Savonlinnan rajaa. Ignatansaari on suuremman Ketolansaaren ja pienemmän Linnasaaren välissä. Tervahauta on pyöreä, halkaisijaltaan 18 m. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039664 86 Selänoja 10007 12001 13007 11006 27000 385101.00000000 6734193.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039664 Selänojan kylässä mainitaan asutuksen yleisluettelossa vuonna 1539 yksi talo ja 1700-luvun alussa neljä. Isojakokartalla vuodelta 1784 kylässä on kahdeksan tonttia, ja taloja neljä, jotka kaikki sijaitsevat samalla tiiviillä kylätontilla. Muualla kylässä ei ole isojakokartalle eikä Kuninkaan kartastoon merkittyjä taloja tai torppia. Selänojan vanha kylätontti on ollut melko tiiviisti rakennettuna 1900-luvun loppupuoliskolle saakka. Nyt kylätontin alue on harvaan rakennettua ja sen 1900-luvun lopulla purettu pohjoisosa pusikkoinen. Alueella saattaa olla paikoin sellaisia arkeologisesti kohtuullisen säilyneitä osia, joissa voisi olla maanalaisia jälkiä vanhimmasta asutuksesta.
metsakeskus.1000039666 71 Latvanevankaarrot 2 10002 12009 13094 11004 27000 421323.00000000 7137723.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039666 Hiekkakankaita Vihanti-Pulkkila -maantien pohjoispuolella, Haapaveden ja Vihannin rajalla. Neljä pyyntikuoppaa kaarevalla länsi-itäsuuntaisella kapealla hiekkakaarrolla. Kohteeseen kuuluu 4 kuoppaa (tarkastuskertomuksen kuopat 6-9). Kohteesta noin 400 metriä pohjoiskoilliseen on toinen viiden kuopan keskittymä (Latvanevankaarrot).
metsakeskus.1000039670 503 Mikkola 10002 12002 13000 11033 27000 223061.00000000 6732132.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039670 Paikalta on vuonna 2019 löytynyt metallinetsinnässä ruotokeihäänkärki ja kuparipellin katkelma hiekkamaasta 15 cm syvyydestä. Läheltä alakohteeksi merkitty veitsilöytö. Maaperä oli löytäjien mukaan hiilistä ja nokista. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM 10248, 10250. Vaatii tarkempaa selvitystä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa eikä aluerajattu.
metsakeskus.1000039671 260 Uimaranta 10002 12004 13051 11006 27000 664591.00000000 6889081.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039671 Rajamerkki sijaitsee lehtimetsää kasvavassa koilliseen laskevassa rinteessä, järvenlaskuja edeltävän rantapenkan päällä, Kiteen ja Pääty-een kylien nykyisellä rajalla. Paikalla on 65 cm pitkä, suurimmillaan 30 cm leveä ja 25 cm paksu kivi, jonka sileään yläpintaan on hakattu T-kirjaimen muotoinen ura. Hakkauksen pi-tempi viiva on 24 cm:n pituinen, 1 cm leveä ja noin 4 mm syvä. Siihen nähden poikittaisen vii-van pituus on n. 13 cm. Kiven ympärillä on kivikkoa, muttei tunnistettavaa rakennetta.
metsakeskus.1000039672 260 Pietilä 10002 12001 13000 11006 27005 665207.00000000 6888170.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039672 Asunpaikka sijaitsee pääosin tasaisella pellolla, Pellon pinnalta poimittiin tyypillisiä asuinpaikkalöytöjä. Isojakokartassa (1799) paikalle on merkitty kantatilan Pietilä talotontti.
metsakeskus.1000039672 260 Pietilä 10002 12001 13000 11006 27007 665207.00000000 6888170.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039672 Asunpaikka sijaitsee pääosin tasaisella pellolla, Pellon pinnalta poimittiin tyypillisiä asuinpaikkalöytöjä. Isojakokartassa (1799) paikalle on merkitty kantatilan Pietilä talotontti.
metsakeskus.1000039673 260 Toroppala 10002 12001 13000 11006 27000 663139.00000000 6889156.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039673 Isojakokartalle (Telén 1799a) paikalle on merkitty Päätyeen kylän kantatilaan 7 (Toroppala eli Åkergård) liittyvä tonttimaa, joka ei kuitenkaan ole isonjaon aikana asutuksi merkitty talotontti. Paikalle on merkitty talotontti myös pitäjänkarttaan (Fabritius 1848), muttei enää Senaatin karttaan (1916). Tontti oli vuoden 2020 inventoinnin aikana joutomaana. Havainto-olot olivat heikot, sillä alue kasvoi miehenkorkuista horsmaa. Maaperä on savea. Kohteeseen on sen säilymisen todentamiseksi tarpeen tehdä koepistoja, -kuoppia tai kairauksia.
metsakeskus.1000039674 260 Päätye Romola 10002 12001 13000 11006 27000 663886.00000000 6889116.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039674 Isojakokartalle (Telén 1799a) paikalle on merkitty Päätyeen kylän kantatilan 19 (Romola) talotontti. Kyseessä on kappalaisen virkatalo. Alueelle on merkitty talotontti myös pitäjänkarttaan (Fabritius 1848) ja Senaatin karttaan (1916). Paikka on loivasti pohjoiseen laskevaa rinnettä, jolla kasvaa vanhoja puita. Osa puustosta on hiljattain kaadettu. Alueen eteläosassa on isokokoinen vanha asuinrakennus, jonka pohjoispuolella on nurmipintaista pihamaata. Kyseistä maastonkohtaa on ilmeisesti hieman pengerretty. Tontin pohjoisosassa on ympäristöään hieman korkeampi suorakaiteen muotoinen kumpare, mahdollinen rakennuksenjäännös. Sen laajuus on 8 x 8 metriä. Tontin nykyinen rakennuskanta on iäkästä ja sijaitsee isonjaon aikaisen tontin reunassa. Alueella on epäilemättä säilyneitä historialliseen asuinpaikkaan liittyviä maakerroksia/rakenteita. Vaatii vielä todennuksen koekuopin, -pistoin tai kairauksin.
metsakeskus.1000039676 98 Kalliomaja 10002 12002 13215 11033 27018 416730.00000000 6771738.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039676 Kohde sijaitsee muinaisen niemen kärjessä, nykyisellä metsäsaarekkella peltojen keskellä, Kutajoki By:n (1000024020) historiallisen kylätontin eteläpuolella ja noin 140 metriä etelään Kutajoen (98010042) rautakautisesta asuinpaikasta/asuinpaikkalöydöistä. Saareke kohoaa useita metrejä ympäröivän peltoalueen yläpuolelle ja on laajuudeltaan noin 60 x 70 metriä. Saarekkeen pohjois-luoteisosassa on kalliopaljastuma ja sen osin tasatulla laella 50-60-luvuille ajoittuva kesämökki. Tasatun laen länsipuolella on terassikiveystä ja länsi-lounaaseen laskevalla rinteellä kolme selkeäpää tasaisempaa aluetta/kenties muinaista rantatasoa. Alimpana länsi-lounaispuolella on pellolta todennäköisesti raivatuista kivistä tehty kivimuuri ja kivikasoja. Paikallinen metallinilmaisinharrastaja ilmoitti alueelliselle vastuumuseolle syksyllä 2020 saarekkeesta tekemistään rautakautisista esinelöydöistä (mm. d/e-tyypin kupurasolki). Paikalle tehdyssä tarkastuksessa havaittiin kairauksissa ja löytökohdille tehdyissä koekuopissa hyvin tummaa, noensekaista maata ja mahdollista kiveystä. Lisäksi löydettiin rautakaudelle ajoittuva neulakota ja muita rautakaudelle ajoittuvia esineitä. Saareketta on tulkittava rautakautisena hautapaikkana, kenties osin vahingoittuneena kalmistona, joka keskittyy saarekkeen länsi-lounaispuoleiseen osaan ja ehkä myös sen laelle tasatulle (ja siten häiriintyneelle) alueelle.
metsakeskus.1000039676 98 Kalliomaja 10002 12008 13091 11033 27018 416730.00000000 6771738.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039676 Kohde sijaitsee muinaisen niemen kärjessä, nykyisellä metsäsaarekkella peltojen keskellä, Kutajoki By:n (1000024020) historiallisen kylätontin eteläpuolella ja noin 140 metriä etelään Kutajoen (98010042) rautakautisesta asuinpaikasta/asuinpaikkalöydöistä. Saareke kohoaa useita metrejä ympäröivän peltoalueen yläpuolelle ja on laajuudeltaan noin 60 x 70 metriä. Saarekkeen pohjois-luoteisosassa on kalliopaljastuma ja sen osin tasatulla laella 50-60-luvuille ajoittuva kesämökki. Tasatun laen länsipuolella on terassikiveystä ja länsi-lounaaseen laskevalla rinteellä kolme selkeäpää tasaisempaa aluetta/kenties muinaista rantatasoa. Alimpana länsi-lounaispuolella on pellolta todennäköisesti raivatuista kivistä tehty kivimuuri ja kivikasoja. Paikallinen metallinilmaisinharrastaja ilmoitti alueelliselle vastuumuseolle syksyllä 2020 saarekkeesta tekemistään rautakautisista esinelöydöistä (mm. d/e-tyypin kupurasolki). Paikalle tehdyssä tarkastuksessa havaittiin kairauksissa ja löytökohdille tehdyissä koekuopissa hyvin tummaa, noensekaista maata ja mahdollista kiveystä. Lisäksi löydettiin rautakaudelle ajoittuva neulakota ja muita rautakaudelle ajoittuvia esineitä. Saareketta on tulkittava rautakautisena hautapaikkana, kenties osin vahingoittuneena kalmistona, joka keskittyy saarekkeen länsi-lounaispuoleiseen osaan ja ehkä myös sen laelle tasatulle (ja siten häiriintyneelle) alueelle.
metsakeskus.1000039677 111 Vähä-Rapanen 10002 12004 13051 11006 27000 450482.00000000 6800406.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039677 Vuoden 1781 Pitäjänkartan Lusin ja Tuusjärven kylien rajalla sijaitseva rajamerkki. Tehty ladotuista kivistä ja on suorakaiteen muotoinen, pohjakaava n. 130 x 95 cm ja korkeus noin 50 cm. Keskellä merkkiä on viisarikivi, josta erottuu numero 3. Luultavasti numeron vasemmalla puolen on ollut toinen merkki/numero, mutta alue on nykyisin pahoin rapautunut ja siten lukukelvoton. Rajamerkki on sangen voimakkaasti sammaloitunut. Merkin eteläpuolella, suoraan merkissä kiinni on kylmäladottu, osin romahtanut uuni.
metsakeskus.1000039678 111 Torpankarkea 10002 12016 13154 11006 27000 450711.00000000 6800561.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039678 Vähä-Rapasen luoteispuolella, Viskarinojasta länteen sijaitseva ja järveen rajoittuva kaski/raivausröykkiöalue, joka on merkitty jo vuoden 1781 pitäjänkartalle. Tarkastuksessa alueelta havaittiin kuusi selkeästi erottuvaa kivistä tehtyä raivausröykkiötä. Lisäksi kartoitettiin noin kahdeksan metriä pitkä kivistä ladottu muuri sekä pyöreähkö monttu (halkaisija noin 4 m, syvyys noin 1,5) ja sen viereltä ojamainen kaivanto - kyseessä lienee tervahaudasta ja -rännistä.
metsakeskus.1000039678 111 Torpankarkea 10002 12016 13182 11006 27000 450711.00000000 6800561.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039678 Vähä-Rapasen luoteispuolella, Viskarinojasta länteen sijaitseva ja järveen rajoittuva kaski/raivausröykkiöalue, joka on merkitty jo vuoden 1781 pitäjänkartalle. Tarkastuksessa alueelta havaittiin kuusi selkeästi erottuvaa kivistä tehtyä raivausröykkiötä. Lisäksi kartoitettiin noin kahdeksan metriä pitkä kivistä ladottu muuri sekä pyöreähkö monttu (halkaisija noin 4 m, syvyys noin 1,5) ja sen viereltä ojamainen kaivanto - kyseessä lienee tervahaudasta ja -rännistä.
metsakeskus.1000039678 111 Torpankarkea 10002 12016 13175 11006 27000 450711.00000000 6800561.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039678 Vähä-Rapasen luoteispuolella, Viskarinojasta länteen sijaitseva ja järveen rajoittuva kaski/raivausröykkiöalue, joka on merkitty jo vuoden 1781 pitäjänkartalle. Tarkastuksessa alueelta havaittiin kuusi selkeästi erottuvaa kivistä tehtyä raivausröykkiötä. Lisäksi kartoitettiin noin kahdeksan metriä pitkä kivistä ladottu muuri sekä pyöreähkö monttu (halkaisija noin 4 m, syvyys noin 1,5) ja sen viereltä ojamainen kaivanto - kyseessä lienee tervahaudasta ja -rännistä.
metsakeskus.1000039679 758 Schutzwall Liikavaara 10007 12011 13114 11042 27028 501801.00000000 7565942.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039679 Kohde on osa saksan armeijan rakentamaa Schutzwall-puolustuslinjaa. Valtatien 4 länsipuolella puolustusrakennelma on yli kuusi kilometriä pitkä. Liikavaarassa se ulottuu vaaran eteläosasta pohjois-etelä suuntaisena Purnumukan kylän eteläpuolelle Tankajoen rantaan ja jatkuu vielä joen länsipuolella vielä noin 400 m matkan. Liikavaarassa puolustusrakennelma jatkuu samantyyppisenä kuin Purnuvaaran alueella. Siinä on sekä täysin katettuja sekä osittain katettuja konekivääripesäkkeitä ja niiden välillä kahden miehen poteroita. Tulipesäkkeiden takapuolella on asuinkorsuja sekä vaneriteltanpohjia. Korsuja on ainakin 18 kappaletta. Osittain katettuja konekivääripesäkkeitä on 20 ja kokonaan katettuja tusinan verran. Kahden miehen poteroita on ainakin 40 kappaletta.
metsakeskus.1000039680 905 Dalin 10007 12016 13175 11006 27007 226722.00000000 7013521.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039680 Tervahauta Långdiket-nimisen ojan eteläpuolella sijaitsevalla mäentönkällä Koivutiestä noin 50 metriä kaakkoon. Paikallisesti aluetta on kutsuttu Daliniksi. Haudan kunto tai koko ei tiedossa, mutta kotiseutuyhdistys mainitsee sen olevan säilynyt, eikä tuhoutunut kuten useat muut Vaasan tervahaudat. Lidar-kuvan perusteella paikalla on mahdollisesti pienehkö tervahauta (halk.noin 10 metriä). Arvioitu rakennetun viimeistään 1760-luvulla karttaan perustuen (charta af lantmätare Joh: Ahlbäck). Metsän ja pellon rajalla Pellasbackenilla kohteesta Dalin noin 270 metriä kaakkoon on mahdollisesti tervahauta, jonka länsipuolella on toinen suurempi kaivanto.
metsakeskus.1000039681 758 Schutzwall Kotivaara 10007 12011 13114 11042 27028 503035.00000000 7567457.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039681 Kohde on osa saksan armeijan rakentamaa Schutzwall-puolustuslinjaa. Purnumukantien molemmin puolin on runsaasti erillaisia kaivantoja. Purnumukantien pohjoispuolella on lähes 30 pyöreää kaivantoa, jotka mahdollisesti ovat vaneriteltanpohjia. Kuopat ovat lähinnä C-kirjaimen muotoisena rivistönä, kaksi kuoppaa vierekkäin. Suurin osa kuopista on pohjalta halkaisijaltaan noin 4 m ja 1-1,5 m syviä. Reunoilla on valli, jonka ulkoreunasta halkaisija on noin 7 m. Vallin korkeus maanpinnasta on noin 50 cm. Osa kuopista on matalampia, noin 80 cm syviä. Alueella on myös muutama maanpinnalla oleva vaneriteltanpohja sekä muita rakenteita. Alueen luoteis- ja itäosassa on ainakin 8 kappaletta kahden miehen poteroita, loivan v-muotoisia, noin 4 m pitkiä tuliasemia. Purnumukantien eteläpuolella on noin 30 asuinkorsua, joista osassa katto on yhä ehjä, osassa romahtanut. Korsujen koko reunustavien vallien ulkopuolelta mitattuna on 15-18 m x 15-18 m. Korsujen ympäristössä on kahden miehen poteroita ainakin 10 kappaletta sekä muita tuliasemia. Alueella on myös ainakin 10 vaneriteltanpohjaa.
metsakeskus.1000039682 584 Pirttikoski 10007 12004 13043 11006 27000 377233.00000000 7009162.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039682 Kohde sijaitsee Jylhänjärven ja Alimmaisen Pirttijärven välissä Pirttikoskentien eteläpuolella. Kohteesta n. 200 m luoteeseen kulkee järvien välinen lasku-uoma. Kyseessä on kellarirakenne. Koko rakenteen läpimitta on n. 10x6 m. Itse kellarikuopan leveys on n. 1-1,5 m ja pituus n. 6 m. Rakennelma on itä-länsisuuntainen. Rakenteen länsipäätyyn on kotiseutuyhdistys pystyttänyt kyltin, jossa lukee "Hämäläisten kalakellari. Rauhoitettu". Tämä hämäläisten kalakellari mainitaan Samuli Paulaharjun kirjassa "Suomenselän vieriltä" vuodelta 1930. Kirjassa on myös kuva kellarista. Kellari on rakennettu maaston muotoja hyväksi käyttäen. Sen toinen pitkäseinä on kallioseinämää ja toinen on ladottu kivistä. Kellari oli käytössä aina 1960-luvulle asti, jolloin sen katto romahti.
metsakeskus.1000039683 710 Björnkitteln 10002 12013 13128 11019 27000 300083.00000000 6659500.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039683 Pieni kalliomaalaus, joka sijaitsee pienessä kalliolipan alle jäävässä puoliluolamaisessa onkalossa korkean kalliojyrkänteen laella. Lipan alle jäävän onkalon koko on noin parikymmentä neliötä. Paikalta aukeaa komea näköala kohti länttä. Onkalon perälle lähelle katonrajaa tehty noin kämmenen kokoinen kuvio koostuu vaikeaselkoisesta pyöreähköstä väriläiskästä, josta yläviistoon lähtee kaksi suurin piirtein yhtäpitkää viivaa. Kalliossa maalauksen lähellä on merkkejä lohkeamista, jotka ovat voineet tuhota osan alkuperäisestä maalauksesta.
metsakeskus.1000039684 260 Isopappila 10002 12014 13149 11006 27007 664771.00000000 6888713.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039684 Kartalla 1799 Kiteen kylän kantatilan 29 talotontti, Isopappila. Vuoden 1738 kartan perusteella pappila näyttää olleen nykyisellä paikallaan. Kohde sijaitsee jyrkän rinteen päällä olevalla tasamaalla. Isonpappilan ja kirkon väli on tasaista peltoa. Päärakennuksen lounaispuolella on tasaista nurmikkoista pihaa ja villiintynyttä puutarhaa. Päärakennuksen koillispuolella on nurmipintainen loiva kumpare, joka vaikuttaa erityisen potentiaaliselta säilyneitä asuinpaikkarakenteita ajatellen. Siitä edelleen koilliseen on matala kiviaita ja sen koillispuolella isojakokarttaankin merkitty vanha tielinja, joka on tällä kohdalla nurmipintainen ja käytöstä poistunut. Sitä on paikoin ympäristöään ylempänä. Kyseessä on Kiteen kirkonkylän läpi vienyt vanha tie, jo 1600-luvun puolivälin karttaan (Utter 1649–50) merkitty pitäjien välinen Suorlahti–Uukuniemi-tie. Oletettavasti tältä kohteelta on peräisin myös se Pohjois-Karjalan museossa säilytettävä ortodoksinen kasteristi, joka on löytynyt vuonna 1996 ”Vanha-Pappilan” kasvimaasta (PKMPKE6131:1). Kasvimaata ei enää vuonna 2020 alueella ollut tunnistettavissa. Kohteen erityispiirre on paikalla maaliskuussa 1742 käyty taistelu suomalaisten talonpoikien ja venäläisen sotaväen välillä. Sen yksityiskohdista on niukasti tietoa, mutta venäläiset piirittivät pappilaan suojautuneita talonpoikia, jotka lopulta murtautuivat sieltä ulos. Taistelu oli suhteellisen merkittävä ja siinä mm. käytettiin tykkejä. On selvää, että pappilan ja sen ympäristön maaperässä on säilynyt tapahtumasta peräisin olevaa aineistoa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY).
metsakeskus.1000039684 260 Isopappila 10002 12001 13009 11006 27007 664771.00000000 6888713.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039684 Kartalla 1799 Kiteen kylän kantatilan 29 talotontti, Isopappila. Vuoden 1738 kartan perusteella pappila näyttää olleen nykyisellä paikallaan. Kohde sijaitsee jyrkän rinteen päällä olevalla tasamaalla. Isonpappilan ja kirkon väli on tasaista peltoa. Päärakennuksen lounaispuolella on tasaista nurmikkoista pihaa ja villiintynyttä puutarhaa. Päärakennuksen koillispuolella on nurmipintainen loiva kumpare, joka vaikuttaa erityisen potentiaaliselta säilyneitä asuinpaikkarakenteita ajatellen. Siitä edelleen koilliseen on matala kiviaita ja sen koillispuolella isojakokarttaankin merkitty vanha tielinja, joka on tällä kohdalla nurmipintainen ja käytöstä poistunut. Sitä on paikoin ympäristöään ylempänä. Kyseessä on Kiteen kirkonkylän läpi vienyt vanha tie, jo 1600-luvun puolivälin karttaan (Utter 1649–50) merkitty pitäjien välinen Suorlahti–Uukuniemi-tie. Oletettavasti tältä kohteelta on peräisin myös se Pohjois-Karjalan museossa säilytettävä ortodoksinen kasteristi, joka on löytynyt vuonna 1996 ”Vanha-Pappilan” kasvimaasta (PKMPKE6131:1). Kasvimaata ei enää vuonna 2020 alueella ollut tunnistettavissa. Kohteen erityispiirre on paikalla maaliskuussa 1742 käyty taistelu suomalaisten talonpoikien ja venäläisen sotaväen välillä. Sen yksityiskohdista on niukasti tietoa, mutta venäläiset piirittivät pappilaan suojautuneita talonpoikia, jotka lopulta murtautuivat sieltä ulos. Taistelu oli suhteellisen merkittävä ja siinä mm. käytettiin tykkejä. On selvää, että pappilan ja sen ympäristön maaperässä on säilynyt tapahtumasta peräisin olevaa aineistoa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY).
metsakeskus.1000039685 322 Nyborgs 2 10002 12008 13000 11033 27018 250826.00000000 6672008.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039685 Autioitunut kylätontti peltoalueella. Västergård// Wästergårds Frälse hemman 2/3 Nytt mantal, 20 kappars Tionde, och 22 alnars häfd eller proportion i Byn; äges af Lagmannen Välborne Herr Johan Oliver Creutz. Charta Öfver Nordanå Stor och Lill Finnehofva samt Smedskulla Byars Samfälta Ägor, uti Åbo Län, Haliko Härad och Kimito Sockn. Författad år 1784 af Henr, Pontén. Paikalta löytynyt metallinetsinnässä särmänuppisen hevosenkenkäsoljen katkelma 10 cm syvyydestä. Lisäksi kyntökerroksessa havaittiin sulaa kupariseosta. Samalta pellolta sekä noin 240 metrin säteellä itään, Skinnarvikintien molemmilla puolilla, on ilmoitettu myös historialliseen asutukseen viittaavia löytöjä, kuten 1520-luvun klippinkirahoja.
metsakeskus.1000039685 322 Nyborgs 2 10002 12001 13007 11033 27018 250826.00000000 6672008.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039685 Autioitunut kylätontti peltoalueella. Västergård// Wästergårds Frälse hemman 2/3 Nytt mantal, 20 kappars Tionde, och 22 alnars häfd eller proportion i Byn; äges af Lagmannen Välborne Herr Johan Oliver Creutz. Charta Öfver Nordanå Stor och Lill Finnehofva samt Smedskulla Byars Samfälta Ägor, uti Åbo Län, Haliko Härad och Kimito Sockn. Författad år 1784 af Henr, Pontén. Paikalta löytynyt metallinetsinnässä särmänuppisen hevosenkenkäsoljen katkelma 10 cm syvyydestä. Lisäksi kyntökerroksessa havaittiin sulaa kupariseosta. Samalta pellolta sekä noin 240 metrin säteellä itään, Skinnarvikintien molemmilla puolilla, on ilmoitettu myös historialliseen asutukseen viittaavia löytöjä, kuten 1520-luvun klippinkirahoja.
metsakeskus.1000039685 322 Nyborgs 2 10002 12008 13000 11006 27000 250826.00000000 6672008.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039685 Autioitunut kylätontti peltoalueella. Västergård// Wästergårds Frälse hemman 2/3 Nytt mantal, 20 kappars Tionde, och 22 alnars häfd eller proportion i Byn; äges af Lagmannen Välborne Herr Johan Oliver Creutz. Charta Öfver Nordanå Stor och Lill Finnehofva samt Smedskulla Byars Samfälta Ägor, uti Åbo Län, Haliko Härad och Kimito Sockn. Författad år 1784 af Henr, Pontén. Paikalta löytynyt metallinetsinnässä särmänuppisen hevosenkenkäsoljen katkelma 10 cm syvyydestä. Lisäksi kyntökerroksessa havaittiin sulaa kupariseosta. Samalta pellolta sekä noin 240 metrin säteellä itään, Skinnarvikintien molemmilla puolilla, on ilmoitettu myös historialliseen asutukseen viittaavia löytöjä, kuten 1520-luvun klippinkirahoja.
metsakeskus.1000039685 322 Nyborgs 2 10002 12001 13007 11006 27000 250826.00000000 6672008.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039685 Autioitunut kylätontti peltoalueella. Västergård// Wästergårds Frälse hemman 2/3 Nytt mantal, 20 kappars Tionde, och 22 alnars häfd eller proportion i Byn; äges af Lagmannen Välborne Herr Johan Oliver Creutz. Charta Öfver Nordanå Stor och Lill Finnehofva samt Smedskulla Byars Samfälta Ägor, uti Åbo Län, Haliko Härad och Kimito Sockn. Författad år 1784 af Henr, Pontén. Paikalta löytynyt metallinetsinnässä särmänuppisen hevosenkenkäsoljen katkelma 10 cm syvyydestä. Lisäksi kyntökerroksessa havaittiin sulaa kupariseosta. Samalta pellolta sekä noin 240 metrin säteellä itään, Skinnarvikintien molemmilla puolilla, on ilmoitettu myös historialliseen asutukseen viittaavia löytöjä, kuten 1520-luvun klippinkirahoja.
metsakeskus.1000039688 98 Koivumäki 10002 12002 13000 11033 27000 426821.00000000 6774900.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039688 Kohde sijaitsee Paimelassa, Vääksy-Lahti-tien (Vesikansantien) itäpuolella sijaitsevassa metsäsaarekkeessa, noin 50 metriä tiestä. Kyseessä on pienialainen kalmisto, joka on todennäköisesti ainakin osin tuhoutunut. Metallinilmaisinharrastajat ilmoittivat metsäsaarekkeesta tekemistään rautakautisista löydöistä (viranomaisille tiedoksi Ilpparin löytöilmoitus ILM15133) kesällä 2020: venenaula, spiraalia, kuolaimet, ketjunkannatin, puukon/veitsenterä. Kohde tarkastettiin kesällä/syksyllä 2020. Saareke havaittiin itäreunaltaan varsin voimakkaasti muokatuksi (vanha, sortunut perunakellari) ja maa-ainekseltaan sekoittuneeksi: pellolta tuotua maata, kivikasoja, resenttiä roskaa. Kairauksissa ja tehdyssä koepistossa havaittiin kuitenkin sekoittuneen pintakerroksen alapuolella paikoin noesekaista maa-aineista ja rapautuneita kiviä - kyseinen alue keskittyy saarekkeen itäpuoleiselle kumpareelle. Rajaus on tehty metallinilmaisintarkastelun, kairaus- ja koepisto/kuoppahavaintojen sekä esineiden löytöpaikkojen perusteella. Alueen tarkempi rajaus ja tulkinta edellyttävät perusteellisempia tutkmuksia.
metsakeskus.1000039689 217 Koivula 2 10002 12001 13001 11019 27012 352422.00000000 7089767.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039689 Paikalla on mahdollisesti neljän asumuspainanteen muodostama rivitalo. Rakenne on paikoin hieman epäselvä, luoteispäädyn asumuspainanne on selkein. Rivitalo on luoteis-kaakko suuntainen. Luoteisimman asumuspainanteen pohjoispuolella kulkee kärrytie ja kaakkoisimman asumuspainanteen yli kulkee polku. Rivitalon läpimitta on noin 47x 12 metriä. Rivitalon kaakkoispäästä noin 20 metriä kaakkoon sijaitsee n. 8x7 m kokoinen asumuspainanne, mikä on merkitty alakohteeksi. Asuinpaikka sijaitsee kuusivaltaista metsää kasvavalla melko tasaisella ja lounaaseen viettävällä kankaalla. Asuinpaikasta n. 200 m itään sijaitsee Koivulan kivikautinen asuinpaikka ja n. 200 m etelään Kajaanintie.
metsakeskus.1000039692 584 Ristisaari 10002 12002 13000 11006 27008 367214.00000000 7013461.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039692 Kohde sijaitsee Kokkonevan Ristisaarella Perhonjoen ja Kokkolantien välissä. Kokkonevalla käytiin Suomen sodan aikaan 11.7.1808 ns. Kokkonevan taistelu, jossa vastakkain olivat Ruotsi-Suomen ja venäjän armeijoiden joukot. Ristisaarella sijaitsee Kokkonevan taistelussa kaatuneen vänrikki Bror Schönemanin hauta. Hän kuoli saatuaan luodin rintaansa tähystäessään vihollista. Schöneman haudattiin kaatumapaikalleen. Paikka Ristisaari on saanut nimensä haudalle pystytetystä puurististä, joka vuonna 1881 muutettiin rautaristiksi. Paikalla on myös K.H.Renlundin museon pystyttämä opastaulu.
metsakeskus.1000039693 578 Peltoranta 10002 12001 13000 11019 27000 537917.00000000 7155028.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039693 Arkeologian harrastaja on löytänyt pellosta kvartsi-iskoksia ja -ytimiä vuosina 2020 ja 2021. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Lisätietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM 17093 ja ILM 19330.
metsakeskus.1000039695 286 Vekaranjärvi 10001 12016 13000 11002 27000 500518.00000000 6776694.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039695 Lidar-aineistossa havaittu mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039696 286 Vekaranjärvi 2 10001 12016 13000 11002 27000 500685.00000000 6776076.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039696 Lidar-aineistossa havaittu mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039697 286 Vekaranjärvi 3 10001 12016 13000 11002 27000 501150.00000000 6775910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039697 Lidar-aineistossa havaittu mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039702 536 Sorva 10007 12001 13007 11010 27000 310260.00000000 6814977.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039702 Sorvan kylä on perustettu viimeistään 1500-luvun alussa, jolloin se mainitaan ensimmäisen kerran historiallisissa lähteissä. Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan kylässä on vuonna 1540 ollut seitsemän taloa. Inventoinnissa 2020 kylätontin aluetta tutkittiin maakaapelilinjausten osalta, muulta osin kylätontin alue on inventoimatta. Aluerajaus perusuu vuoden 1770 isojaon konseptikarttaan sekä vuoden 1953 peruskarttaan.
metsakeskus.1000039702 536 Sorva 10007 12001 13007 11006 27000 310260.00000000 6814977.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039702 Sorvan kylä on perustettu viimeistään 1500-luvun alussa, jolloin se mainitaan ensimmäisen kerran historiallisissa lähteissä. Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan kylässä on vuonna 1540 ollut seitsemän taloa. Inventoinnissa 2020 kylätontin aluetta tutkittiin maakaapelilinjausten osalta, muulta osin kylätontin alue on inventoimatta. Aluerajaus perusuu vuoden 1770 isojaon konseptikarttaan sekä vuoden 1953 peruskarttaan.
metsakeskus.1000039703 286 Naaranjärvi 10001 12016 13000 11002 27000 500476.00000000 6777875.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039703 Lidar-aineistossa havaittu mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039704 286 Pesäntäjärvi 10001 12016 13000 11002 27000 501586.00000000 6778431.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039704 Lidar-aineistossa havaittu mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039705 609 Avomerihylky 10001 12017 13000 11006 27000 192374.00000000 6854012.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039705 Sijaintipaikka on Porin merialueen pohjoisosassa avomerellä Tahkoluodosta noin 13 km luoteeseen ja Iso-Enskeristä noin 10 km länsiluoteeseen. Noin 23 metriä pitkä ja noin 8 metriä leveä hylky, joka lepää moreenipohjalla. Hylyn laadusta ja ajoituksesta ei ole tietoa, koska hylystä on olemassa vain viistokaikuluotauskuva eikä hylkyä ole visuaalisesti tarkistettu. Kyseessä saattaa olla troolarin hylky, mutta asia selviää vasta tarkistuksen avulla. Hylky löytyi GTK:n tekemässä luotauksessa 2019.
metsakeskus.1000039706 290 Tervasalmi 10002 12016 13175 11006 27000 601044.00000000 7106786.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039706 Mäntykankaalla sijaitseva tervahauta joka on halkaisijaltaan 13 metriä. Tervahauta on osittain vahingoittunut metsäkoneen jäljiltä. Haudan halssi on länsilounaaseen.
metsakeskus.1000039707 260 Kytänniemen torppa 10002 12001 13014 11006 27008 665147.00000000 6891272.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039707 Isojakokarttaan merkitty Kytänniemen hoville kuuluneen torpan tontti, on merkittynä vielä pitäjän karttaan 1848. Kiteenjärven ja Tohmajärventien välisellä alueella, lehtimetsää kasvavalla kumpareella ja sen liepeillä on kolmetoista selkeää viljelyröykkiötä, osa röykkiöistä lähellä kevyenliikenteen väylää. Kohteessa on lisäksi raivauksen tuloksena syntynyt kivivalli, vallin leveys on noin 1-2 m, korkeus noin 0,5 m. Vallin koillispuolella maasto on erittäin kivistä ja ainakin osin vesijättöä. Vallin lounaispuoli on loivaa kumparetta, jolla on pienialaisia tasanteita, tämä alue on asuinpaikaksi aivan sopivaa. Maaperä on moreenia.
metsakeskus.1000039710 700 Salosaaren Mustikkaniemi 10007 12011 13000 11042 27028 598895.00000000 6792288.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039710 Kohde on osa toisen maailmansodan aikaista puolustusvarustusten ketjua, joka kulkee Salosaaren etelä- ja itärantaa. Laserkeilausaineiston perusteella Salosaaren Mustikkaniemessä on säilynyt kaksi osaa taisteluhautaa, joista toinen on pituudeltaan n 75 m ja toinen n 30 m. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000039711 700 Paavola 10007 12011 13114 11042 27028 598690.00000000 6792588.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039711 Kohde on osa toisen maailmansodan aikaista puolustusvarustusten ketjua, jotka kulkee Salosaaren etelä- ja itärantaa. Taisteluhauta rinteessä tien 14871 itäpuolella. Kohde on havaittu laserkeilausaineistosta. Vuoden 1948 ilmakuvan perusteella taisteluhauta on jatkunut tien länsipuolella sijaitsevan asutuksen läpi. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000039712 700 Simoniemi 10007 12011 13116 11042 27028 598580.00000000 6791975.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039712 Tuliasema Simonniemessä ja taisteluhautoja niemen sivustoilla. Havaittu laserkeilausaineistosta. Ei maastotarkastettu.
metsakeskus.1000039713 700 Niemenniitty 10007 12011 13000 11042 27028 590166.00000000 6790418.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039713 Vasikkaniemen kaakkoisosassa puolustusvarustuksia. Havaittu laserkeilausaineistosta. Ei maastotarkastettu.
metsakeskus.1000039714 18 Prestbacka 10007 12006 13085 11006 27000 429167.00000000 6710403.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039714 Prestbackan kartano sijaitsee moreeniharjulla, jota ympäröi savi. Kartanoon ajetaan puukujan kautta, jonka pohjoispuolella on eläinten hakamaana käytössä oleva mäki. Tämän päällä ja reunamilla on runsaasti kiviä. Näistä kahden vierekkäisen kookkaan kiven sisäsivuilla on kuoppia. Ne eivät ole todennäköisesti ihmisen tekemiä, vaan ns tafoneja. Mäellä on myös lähde ja kookas siirtolohkare, jossa voidaan nähdä ihmiskasvon piirteitä. Kuoppia on kutsuttu paikallisesti uhrikuopiksi ja lähde ja siirtolohkare huomioon ottaen paikalla on piirteitä, joita esiintyy muissa tunnetuissa uhripaikoissa. Kohteesta ei ole varmaa perinnetietoa uhripaikkana, paikasta esiintyvä suullinen tieto voi olla nuorempaa kuoppien luonteeseen liittyvää arvailua.
metsakeskus.1000039715 700 Viidanpohja 10002 12016 13175 11006 27000 586508.00000000 6787488.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039715 Tervahauta. Havaittu laserkeilausaineistosta. Ei maastotarkastettu.
metsakeskus.1000039716 992 Risusaari 10001 12016 13152 11002 27000 435760.00000000 6945522.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039716 liistekatiskoiden jäänteitä Risusaaren pohjoisosassa olevan lahden pohjukassa.
metsakeskus.1000039717 146 Issakkalansärkkä 4 10007 12011 13114 11042 27028 702402.00000000 6969539.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039717 Kohde sijaitsee Issakkalansärkän laen tuntumassa olevalla mäntykankaalla. Alueelle on toisen maailmansodan aikana kaivettu juoksuhautoja sekä muita taistelukaivantoja, jotka jatkuvat harvana ketjuna särkän eteläosasta aina sen pohjoiskärkeen. Osa varustuksista on ilmeisesti peitetty, mutta tästä huolimatta melko selvästi maastossa havaittavia. Paikallisilta oppailta saadun tiedon mukaan kaivannot ovat suomalaisten sotilaiden kaivamia, mutta pääasiassa neuvostojoukkojen käyttämiä. Kohdetta havainnoitiin 24. syyskuuta 2020, mutta varsinainen kartoitus on tekemättä.
metsakeskus.1000039718 260 Kyöpelinvuori 6 10002 12016 13151 11006 27000 653528.00000000 6897264.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039718 Kohde sijaitsee Kyöpelinvuoren laella olevan loivan syvänteen pohjalla, vanhan kraaterimaisen maanottokuopan läheisyydessä. Alueella on nähtävissä kolme hiilimiilua, jotka tarkastushetkellä olivat suurten kuusien osittain peittämiä. Miilut ovat halkaisijaltaan 12-15 metriä ja maastosta verrattain selvästi erottuvia. Kaksi miilua sijoittuvat toistensa välittömään läheisyyteen yhden sijaitessa noin 20 metriä kaakkoon.
metsakeskus.1000039719 260 Kyöpelinvuori 7 10002 12016 13151 11006 27000 653546.00000000 6897406.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039719 Kohde sijaitsee Kyöpelinvuoren pohjoispuolella olevalla mäntykankaalla. Kyseessä on halkaisijaltaan noin 20 metriä oleva ja selkeärajainen hiilimiilu, jossa on selvästä erottuvat ilma-aukot.
metsakeskus.1000039720 260 Kyöpelinvuori 8 10002 12016 13151 11006 27000 653281.00000000 6897256.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039720 Kohde sijaitsee Kyöpelinvuoren eteläpuolella olevalla kankaalla, noin 30 metriä Muljulantien eteläpuolella. Kyseessä on halkaisijaltaan noin 13-14 metriä oleva hiilimiilu.
metsakeskus.1000039721 405 Korvenkylä Laurikka 10002 12001 13007 11006 27000 591683.00000000 6783555.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039721 Laurikan isojakokartalta v. 1833-45 paikannettu talonpaikka on autiona. Paikalla on nyt pienen ojan ympärillä peltoa ja peltolohkojen välinen kapea ryteikkö. Tonttimaan lounaiskulmassa, puron molemmin puolin on pellossa näkyvissä nokista maata, palanutta kiveä ym. vanhaan rakennukseen viittaavia merkkejä. Kauempana purosta koilliseen ei kynnetyssä pellossa ollut mitään merkkejä asutuksesta. Kyseessä on täysin autioitunut talotontti, joka periaatteessa voi ulottua 1500-luvulle. Koska lähipelloilla ei ole mitään merkkejä aiemmasta asutuksesta voidaan ainakin alustavasti olettaa, että talo olisi autioitumiseen saakka pysynyt kyseisellä paikalla. Koska tontti on autioitunut, ei ole tiedossa. Vuotta 1845 myöhempää karttamateriaalia ei löytynyt josta talonpaikka luotettavasti ja tarkasti kävisi ilmi. Vuoden 1971 peruskartassa paikalla ei ole taloa.
metsakeskus.1000039722 422 Pyyvaara 10007 12016 13182 11006 27000 661681.00000000 7011943.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039722 Kohde sijaitsee Pyyvaaran kaakkoispuolisessa rinteessä, Jaakonvaarantien ja Pienen Särkivaarantien risteyksen läheisyydessä. Maastossa on havaittavissa useita, halkaisijaltaan 7-10 metriä olevia viljelyröykkiöitä sekä vanhaa peltomaata reunustava kiviaita. Osa röykkiöistä vaikuttaa ladotuilta, millä ilmeisesti on tavoiteltu viljelytoimintaa edistäviä lämmönvarausominaisuuksia. Kivirakenteiden ohella alueella on nähtävissä erilaisia maarakenteita, kuten kuoppia ja painanteita, joiden luonne jäi tarkastuksessa epäselväksi. Kyseessä on historiallisen ajan vilejlytoiminnasta kertova kulttuuriperintökohde, jonka tarkka kartoitus on toistaiseksi tekemättä.
metsakeskus.1000039724 980 Sillanpää 10002 12001 13000 11019 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039724 Paikalta on löytynyt useita kvartsi-iskoksia vuonna 2008. Löytöjen joukossa on yksi todennäköinen lohjennut kiviesine; kaavin.
metsakeskus.1000039727 320 Siikaniemi 10007 12001 13013 11006 27009 520339.00000000 7412794.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039727 Kemijärven keskustasta n. 12,5 km pohjoiseen Kemijoen pohjoisrannalla ja Siikaniemen etelärannalla. Paikalla on autioitunut Siikaniemen talon paikka, ympäröivät alueet ovat lähinnä nuoria tiheitä talousmetsiä ja metsittyneitä peltoja sekä niittyjä. Nykyiselle kartalle on merkitty pystyssä oleva lautapintainen rakennus ja rantaan kaksi hirsirakennusta, joista läntisempi on romahtanut. Pystyssä olevan lautarakennuksen pohjoispuolella on kaivo, romahtanut lato ja luoteispuolella navetan luonnonkivistä rakennetun kivijalan jäännös, joka on kooltaan n. 6,5 x 5 m ja n. 50-80 cm korkea. Korkean aluskasvillisuuden ja epätasaisen maapinnan vuoksi havaintojen teko oli hankalaa. Siikaniemen talo on merkitty vuoden 1900 ja 1930-40-luvuilla uudistetulle isonjaon kartalle.
metsakeskus.1000039728 9 Siivikko 10002 12001 13000 11006 27000 364058.00000000 7116093.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039728 Matalalla moreeniharjanteella Siivikkokallion eteläpuolella on pirtin kiviperustus, mitat noin 6,5 x 4,5 m (itä-länsisuunnassa), länsipäässä on pieni kellarikuoppa. Rakenne -kuten myös lähellä olevat viljelyröykkiöt- on vanhojen kuusien ja tiheän aluskasvillisuuden peittämä niin, että se on maastossa vaikeasti havaittavissa. Tiheä kuusikko esti myös mahdollisen tulisijan paikantamisen. Heti perustuksen itäpuolella on toinen kellarikuoppa, jonka mitat ovat noin 2 x 2 m. Viljelyröykkiöt sijaitsevat perustuksen etelä- ja länsipuolella, pirtin pohjoispuolella on pieni raivattu alue, mahdollisesti se oli peltona. Paikan asutus on merkitty vuoden 1843 pitäjänkartalle, kuitenkin ilman nimeä, joten epäselväksi jää, oliko kyseessä torppa, ja jos oli, mistä talosta se oli erotettu. Sukunimi Siivikko ja Siivikko-Rautio on esiintynyt Kalajoella.
metsakeskus.1000039729 832 Siikalampi 1 10002 12001 13000 11019 27000 557757.00000000 7274000.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039729 Kohde sijaitsee Siikalammen pohjoisrannalla, lammesta Kostonjoen Siikasuvantoon laskevan vesiväylän niskalla, sen itäpuolella. Maasto on loivapiirteistä hiekkaharjannetta, joka lännessä rajautuu edellä mainitun vesiväylän soiseen rantaan ja idässä soistuneeseen notkelmaan. Siikalammen puolella etelässä on jyrkkä, noin metrin korkuinen törmä, joka laskee suoraan lampeen. Harjanteella kasvaa nuorta mäntymetsää. Harjannetta pitkin tulee rannalle polku, ja sen päässä rannalla on aukio, jolla on kasvillisuuden kuluneisuudesta ja paikalle tuodusta penkistä päätellen oleskeltu usein. Paikalla ei kuitenkaan ole tuoreen tulenpidon jälkiä. Kahdesta edellä mainitun aukion reunan länsipuolelle, 1-2 m päähän törmän reunasta ja noin 5 m päähän toisistaan tehdystä koekuopasta löytyi inventoinnissa kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Ympäristöön länteen, pohjoiseen ja itään 7-15m säteelle tehdyistä muista puolesta kymmenestä koekuopasta ei löytynyt esihistoriallisia löytöjä, vaikka leiriytymiseen viittaavia jälkiä (sekoittuneen näköistä likamaata ja palaneita kiven muruja) joissakin havaittiin. Maaperä kaikissa kuopissa oli vaihtelevasti soransekaista hiekkamaata. Se, että esihistorialliseen asutukseen viittaavat löydöt näyttävät rajoittuvan aivan törmän reunan lähelle, saattaa johtua törmän eroosiosta esihistoriallisen asutusvaiheen jälkeen. Vaikka ranta paikalla on vanha, ei törmä ehkä ole täysin stabiili, sillä Siikalammen veden pinnan taso vaihtelee todennäköisesti Kostonjoen pinnan mukaan, ja siten esimerkiksi joen tulvat aiheuttavat veden pinnan vaihteluita paikalla. Myös myöhemmästä oleskelusta aiheutunut maan pinnan paljaaksi kuluminen on tällöin saattanut vaikuttaa tavallista voimakkaammin rannan syöpymiseen
metsakeskus.1000039730 832 Siikalampi 2 10002 12016 13170 11002 27000 557755.00000000 7274202.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039730 : Kohde sijaitsee noin 1,3 km Taivalkosken kirkosta pohjoiskoilliseen, Siikalammen pohjoispuolella, soramuodostumalla, jota rajaa Rapakkosuo sekä Siikalampi ja Kostonjoki ja niiden välinen joki. Soramuodostuman länsilaidassa on kapeahko, ympäristöään hieman korkeampi, pohjois-eteläsuuntainen harjanne, jonka päällä ja liepeillä kuopat ovat. Paikalla on viisi kuoppaa jotakuinkin pohjois-eteläsuunnassa. Suurimmat kuopat valleineen ovat halkaisijaltaan 3 m ja syvyydeltään puolesta metristä yhteen metrin. Kuopissa todettiin kairausnäytteessä yleensä selvä huuhtoutumiskerros, ja yhdessä kuopassa havaittiin lisäksi hiiltä. Kuoppien voidaan sijainnin ja ominaispiirteiden perusteella arvioida olevan pyyntikuoppia. Maaperä alueella on keskikarkeaa - karkeaa hiekkaa ja soraa, metsä nuorta ja mäntypuuvaltaista.
metsakeskus.1000039732 505 Kyynärönsaari 10001 12004 13054 11002 27000 399995.00000000 6726437.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039732 Kohteesta on ilmoitettu Keski-uudenmaan maakuntamuseolle marraskuussa 2020. Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta maastossa. Kalliolle on koottu erikokoisista kivistä röykkiö, jonka koko on 3 x 2m ja korkeus noin 0,5 m. Röykkiö on keskustastaan matalampi. Kivet ovat kauttaaltaan sammaloituneet ja kuusten peittämät.
metsakeskus.1000039733 832 Pikku Siikalampi 1 10002 12016 13170 11002 27000 559000.00000000 7274096.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039733 Kohde sijaitsee Taivalkosken kirkosta noin 2 km koilliseen, Pikku Siikalammen ja Siikalammen välisen puron etelärannalla, Taivalkoski # Kuusamo -maantien itäpuolella, sorakuopalle menevän pikkutien kahden puolen. Alue on suon ja puron välinen harjanne, jonka päälle kuopat on kaivettu. Paikalla havaittiin neljä kuoppaa ryhmässä suhteellisen lähellä toisiaan. Suurin kuoppa on kooltaan 4x4 m ja syvyydeltään 0,7 m. Kuopissa todettiin kairausnäytteessä yleensä huuhtoutumiskerros mutta ei hiiltä. Kuoppien voidaan sijainnin ja ominaispiirteiden perusteella arvioida olevan pyyntikuoppia. Maaperä alueella on hiekkaa. Metsä on nuorta ja mäntypuuvaltaista.
metsakeskus.1000039734 832 Pikku Siikalampi 2 10002 12016 13175 11006 27000 558889.00000000 7274088.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039734 Kohde sijaitsee Taivalkosken kirkosta noin 2 km koilliseen, Pikku Siikalammen ja Siikalammen välisen puron etelärannalla, Taivalkoski - Kuusamo -maantien itäpuolella, sorakuopalle menevän pikkutien vieressä. Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija reunavallin ulkoreunasta mitattuna on 15 m ja syvyys haudan keskeltä noin 1 m suhteessa valliin. Vallin leveys on 3 m. Tervahaudan sisäosa viettää loivasti kohti keskustaa, pohja on laakea. Haudan luoteissivulla, lammen puolella alarinteessä on juoksutuskuoppa, jonka pituus on 4 m, leveys 2 m, syvyys 1,5 m. Haudan pohjalta otetussa kairanäytteessä todettiin hiiltä mutta ei huuhtoutumiskerrosta. Maaperä on hiekkaa. Tervahaudan kohdalla kasvaa pääasiassa nuorehkoja lehti- ja havupuita. Tien puoleisella vallilla on pieni sorakasa ja tervahaudassa jonkin verran romua.
metsakeskus.1000039738 710 Tammisaaren latokartano 10002 12001 13003 11006 27000 302006.00000000 6653910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039738 Tammisaaren latokartanon sijainti on paikannettu samalle alueelle, jolla nykyään sijaitsee Tammisaaren seminaari. Nykyinen seminaari rakennettiin 1870-1890-luvuilla aiemman latokartanon paikalle, joka on puolestaan perustettu Tammisaaren kaupungin perustamista edeltävän Tammisaaren kylän maille. Latokartano kuului 1558 perustetun Tammisaaren kuninkaankartanon alaisuuteen, joka toimi Raaseporin Kreivikunnan (1569-1681) keskuksena. Kaupungin pohjoispuolella sijainnut Herrgård kuitenkin rappeutui 1600-luvulla ja siitä otettuja rakennusmateriaaleja tiedetään otetun uusikäyttöön latokartanon rakennustöissä 1695. Seminaaripuiston alueella 2020 suoritetussa koekuopituksessa muinaisjäännökseen viittaavia havaintoja saatiin kahdelta alueelta. Alueen luoteisosassa havaittiin tarkemmin ajoittamaton purku-/palokerros, jonka alla on ilmeisesti säilynyt kulttuurikerrosta. Alueen itäosassa havaittiin kiveyksiä ja historiallisen ajan löytömateriaalia.
metsakeskus.1000039738 710 Tammisaaren latokartano 10002 12001 13007 11006 27000 302006.00000000 6653910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039738 Tammisaaren latokartanon sijainti on paikannettu samalle alueelle, jolla nykyään sijaitsee Tammisaaren seminaari. Nykyinen seminaari rakennettiin 1870-1890-luvuilla aiemman latokartanon paikalle, joka on puolestaan perustettu Tammisaaren kaupungin perustamista edeltävän Tammisaaren kylän maille. Latokartano kuului 1558 perustetun Tammisaaren kuninkaankartanon alaisuuteen, joka toimi Raaseporin Kreivikunnan (1569-1681) keskuksena. Kaupungin pohjoispuolella sijainnut Herrgård kuitenkin rappeutui 1600-luvulla ja siitä otettuja rakennusmateriaaleja tiedetään otetun uusikäyttöön latokartanon rakennustöissä 1695. Seminaaripuiston alueella 2020 suoritetussa koekuopituksessa muinaisjäännökseen viittaavia havaintoja saatiin kahdelta alueelta. Alueen luoteisosassa havaittiin tarkemmin ajoittamaton purku-/palokerros, jonka alla on ilmeisesti säilynyt kulttuurikerrosta. Alueen itäosassa havaittiin kiveyksiä ja historiallisen ajan löytömateriaalia.
metsakeskus.1000039738 710 Tammisaaren latokartano 10002 12001 13003 11010 27000 302006.00000000 6653910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039738 Tammisaaren latokartanon sijainti on paikannettu samalle alueelle, jolla nykyään sijaitsee Tammisaaren seminaari. Nykyinen seminaari rakennettiin 1870-1890-luvuilla aiemman latokartanon paikalle, joka on puolestaan perustettu Tammisaaren kaupungin perustamista edeltävän Tammisaaren kylän maille. Latokartano kuului 1558 perustetun Tammisaaren kuninkaankartanon alaisuuteen, joka toimi Raaseporin Kreivikunnan (1569-1681) keskuksena. Kaupungin pohjoispuolella sijainnut Herrgård kuitenkin rappeutui 1600-luvulla ja siitä otettuja rakennusmateriaaleja tiedetään otetun uusikäyttöön latokartanon rakennustöissä 1695. Seminaaripuiston alueella 2020 suoritetussa koekuopituksessa muinaisjäännökseen viittaavia havaintoja saatiin kahdelta alueelta. Alueen luoteisosassa havaittiin tarkemmin ajoittamaton purku-/palokerros, jonka alla on ilmeisesti säilynyt kulttuurikerrosta. Alueen itäosassa havaittiin kiveyksiä ja historiallisen ajan löytömateriaalia.
metsakeskus.1000039738 710 Tammisaaren latokartano 10002 12001 13007 11010 27000 302006.00000000 6653910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039738 Tammisaaren latokartanon sijainti on paikannettu samalle alueelle, jolla nykyään sijaitsee Tammisaaren seminaari. Nykyinen seminaari rakennettiin 1870-1890-luvuilla aiemman latokartanon paikalle, joka on puolestaan perustettu Tammisaaren kaupungin perustamista edeltävän Tammisaaren kylän maille. Latokartano kuului 1558 perustetun Tammisaaren kuninkaankartanon alaisuuteen, joka toimi Raaseporin Kreivikunnan (1569-1681) keskuksena. Kaupungin pohjoispuolella sijainnut Herrgård kuitenkin rappeutui 1600-luvulla ja siitä otettuja rakennusmateriaaleja tiedetään otetun uusikäyttöön latokartanon rakennustöissä 1695. Seminaaripuiston alueella 2020 suoritetussa koekuopituksessa muinaisjäännökseen viittaavia havaintoja saatiin kahdelta alueelta. Alueen luoteisosassa havaittiin tarkemmin ajoittamaton purku-/palokerros, jonka alla on ilmeisesti säilynyt kulttuurikerrosta. Alueen itäosassa havaittiin kiveyksiä ja historiallisen ajan löytömateriaalia.
metsakeskus.1000039741 638 Sjökulla 10002 12013 13126 11006 27007 412265.00000000 6670425.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039741 Kalliossa kirjaimia, numeroja, ihmishahmoja ja kompassiruusu
metsakeskus.1000039743 272 Ploomukorpi 10002 12004 13054 11028 27000 331812.00000000 7082440.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039743 Röykkiö sijaitsee kivikkoisella tiheää kuusivaltaista metsää kasvavalla mäenharjanteella. Röykkiö on läpimitaltaan n. 6 m ja korkeudeltaan n. 50-70 cm. Röykkiö on sammaloitunut ja sen keskellä on noin puolen metrin läpimittainen kuoppa.
metsakeskus.1000039744 272 Lammasjyrkänkangas 10002 12004 13054 11040 27000 331349.00000000 7079308.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039744 Röykkiö sijaitsee kivikkoisen korkean mäenharjanteen koillisosassa. Kyseessä on ns. pitkäröykkiö. Röykkiö on lähes luode-kaakko suuntainen ja pituudeltaan n. 12 m ja leveydeltään n. 3 m. Röykkiön kaakkoispäädyssä on metrin korkuinen kiinteä maakivi. Kaakkoispäätyä on kaiveltu kiven vierestä. Röykkiö on sammaloitunut.
metsakeskus.1000039745 272 Laiskunharju 10002 12004 13052 11002 27000 340117.00000000 7077622.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039745 Kivikkoisen mäen huipulla korkeimmalla kohdalla on kuusi rakkakuoppaa pirunpellossa. Kuoppien läpimitta on 2-4 metriä. Kohteessa on myös moderneja kaivelun ja rakentamisen jälkiä. Vuoden 2023 inventoinnissa rakkakuopat kartoitettiin tarkemmin ja niille annettiin omat koordinaatit. Suurin kaakkoisreunan kuoppa merkittiin pääkohteeksi muut (rakkakuopat 2-6) alakohteiksi.
metsakeskus.1000039746 260 Vesitorninmäki 10002 12011 13000 11006 27000 663963.00000000 6888578.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039746 Varustus sijaitsee jyrkän rinteen päällä, tasaisen mäenlaen reunalla. Paikalta on löytynyt metallinilmaisimella rautainen (tykin)kuula, jonka halkaisija on noin 7 cm. Oppaana löytäjä. Paikalla on laakea kuoppa, jonka laajuus on 5 x 2,5 metriä ja syvyys noin puoli metriä. Kuopan pohjakaava on kulmistaan pyöristynyt suorakaide ja sen pituusakseli on korkeuskäyrien suuntainen. Kuoppaa ympäröi maata ja runsaasti kiviä sisältävä valli, jonka leveys on 1,5–3 m. Vallin korkeus on suurimmillaan (alarinteen puolella) noin metrin. Kuula on löytäjän mukaan löytynyt alarinteen puoleisen vallin sisäsyrjästä. Kuopan pohjaan tehtiin lapiolla 30 x 40 cm:n kokoinen koekuoppa. Siinä todettiin 40 cm sekoittunutta maata ja sitten suuri kivi, jota ei poistettu.
metsakeskus.1000039747 272 Hama 10002 12004 13052 11002 27000 342027.00000000 7076114.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039747 Kohde sijaitsee hyvin kivikkoisen harjanteen kaakkoisosassa pirunpellossa, Haman metsäautotien lounaispuolella. Paikalla on kaksi kivikkoon raivattua painannetta päädyt vastakkain (pääkohde). Painanteet ovat soikeita ja sijaitsevat luode-kaakko suunnassa. Kummankin koko on noin 4x3 metriä ja niitä ympäröi matalat kivivallit. Koko rakennelman läpimitta vallit mukaan lukien on n. 10x6m. Painanteet näyttävät pieniltä asumuspainanteilta, mutta ne on raivattu kivikkoon. Mahdollisesti tilapäisasumusten pohjia? Kohteesta n. 30 m luoteeseen sijaitsee kolmas saman kokoinen kivikkoon raivattu painanne, mitat 4x3m ja n. 40 m kaakkoon kivikkoon kaivettu kuoppa, mitat 2x1m. (kts alakohteet). Molemmat sammaloituneita. Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan entisellään.
metsakeskus.1000039749 297 Pieksänjoki 10002 12016 13180 11006 27007 553654.00000000 6995361.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039749 Ylä-Pieksä järvestä Ala-Pieksään laskevan Pieksänjoen yläjuoksulla sijaitsee vanha myllynpaikka. Myllystä on jäljellä suurista kivilohkareista koottu myllypato. Patoa on korjattu betonirakenteella sen yläjuoksun puolelta 1990-luvulla. Alajuoksun puolella vanhat kivirakenteet ovat säilyneet hyvin. Vuoden 1625 Tavinsalmen myllytullitilien luettelossa mainitaan Piexä. 1750-luvun kartalla Pieksän kylästä Pieksänjoen yläosaan on merkitty mylly. Vuonna 1844 muutama talollinen on hakenut myllylupaa ja se on heille myönnetty. Vuoden 1844 myllyrakennus on seissyt joen itärannalla myllypadon eteläpuolella aina 1980- luvulle saakka, jolloin mylly on purettu. Pieksänjoen reittiä on käytetty myös uitossa 1900-luvun alusta aina 1950-luvulle saakka.
metsakeskus.1000039749 297 Pieksänjoki 10002 12016 13180 11006 27008 553654.00000000 6995361.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039749 Ylä-Pieksä järvestä Ala-Pieksään laskevan Pieksänjoen yläjuoksulla sijaitsee vanha myllynpaikka. Myllystä on jäljellä suurista kivilohkareista koottu myllypato. Patoa on korjattu betonirakenteella sen yläjuoksun puolelta 1990-luvulla. Alajuoksun puolella vanhat kivirakenteet ovat säilyneet hyvin. Vuoden 1625 Tavinsalmen myllytullitilien luettelossa mainitaan Piexä. 1750-luvun kartalla Pieksän kylästä Pieksänjoen yläosaan on merkitty mylly. Vuonna 1844 muutama talollinen on hakenut myllylupaa ja se on heille myönnetty. Vuoden 1844 myllyrakennus on seissyt joen itärannalla myllypadon eteläpuolella aina 1980- luvulle saakka, jolloin mylly on purettu. Pieksänjoen reittiä on käytetty myös uitossa 1900-luvun alusta aina 1950-luvulle saakka.
metsakeskus.1000039752 707 Polvinurmi 10007 12011 13114 11042 27028 644879.00000000 6904663.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039752 Ilmoituksen mukaan aluella on havaittavissa maastoon kaivettuja taisteluhautoja ja mahdollisesti muita puolustusvarustuksia. Rakeneteet ovat oletettavasti toisen maailmansodan aikaisia. Kohde vaatii lisäselvitystä. Sitä ei ole tarkastettu maastossa eikä sen rajaaminen Lidar-korkeusmallin (11/2020) perusteella ole mahdollista.
metsakeskus.1000039753 240 Ajos 1 10002 12004 13049 11002 27000 388129.00000000 7284209.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039753 Ajoksessa Murhaniementien ja Tuulipuistontien risteyksen pohjoispuolella kaksi kivirakennetta. Itäpuolinen kivirakennelma on latomus, jossa vähintään kolme päällekkäistä kivikertaa. Kivet on ladottu kuopan päälle. Latomuksen koko noin 2,2 x 2, 8 metriä ja se on näkyviltä osiltaan 40-60 cm korkea. Reunoilla käytetty suuempia kiviä, keskellä pienempiä. Muutama metri latomuksesta länteen on suuremmista kivistä kasattu röykkiömäinen kivialue, joka on kooltaan noin 3 x 3 m ja korkeudeltaan noin 50-60 cm.
metsakeskus.1000039753 240 Ajos 1 10002 12004 13054 11002 27000 388129.00000000 7284209.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039753 Ajoksessa Murhaniementien ja Tuulipuistontien risteyksen pohjoispuolella kaksi kivirakennetta. Itäpuolinen kivirakennelma on latomus, jossa vähintään kolme päällekkäistä kivikertaa. Kivet on ladottu kuopan päälle. Latomuksen koko noin 2,2 x 2, 8 metriä ja se on näkyviltä osiltaan 40-60 cm korkea. Reunoilla käytetty suuempia kiviä, keskellä pienempiä. Muutama metri latomuksesta länteen on suuremmista kivistä kasattu röykkiömäinen kivialue, joka on kooltaan noin 3 x 3 m ja korkeudeltaan noin 50-60 cm.
metsakeskus.1000039756 240 Murhalahti 10007 12006 13084 11006 27000 388678.00000000 7284528.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039756 Ajoksen Murhaniemen luonnonsuojelualueella on korkeita ja paksurunkoisia vanhoja kuusia, joista yksi tunnetaan ns. pirtukuusena. Kieltolain aikana (1919-1932) pirtun salakuljettaminen oli yleistä ja Kemin tullikamaripiirissä suosittuja saaria alkoholien piilottamiseen olivat Lehtikrunni, Inakari ja Ajos. Pirtu kuljetettiin saariin ja mantereelle pirtulaivasta moottoriveneen kannella ja piilotettiin siimoihin kiinnitettyinä mereen, sekä kuoppiin peiteltynä saarten rannoille ja vesirajaan. Ajoksen Murhaniemessä sijainneeseen kuuseen liittyy tarina sen toimimisesta tähystyskuusena, josta tarkkailtiin salakuljetuksen ja lastien siirron turvallisuutta tulliveneiden ja kiinnijäämisen varalta. Vahvarunkoisen pirtukuusen rungossa on askelmat kiipeämiseen ja ylhäällä lava tähystämistä varten. Kemijokisuun alue oli Pohjois-Suomen tärkeä salakuljetusreitti, jonka kautta pirtu kulkeutui Lappiin.
metsakeskus.1000039757 240 Ajos 2 10007 12002 13021 11006 27000 388045.00000000 7285515.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039757 Jatkosodan aikainen neuvostoliittolaisten sotavankien vankileirin nro 9 hautausmaa ja muistomerkki. Sotavankileiri nro 9 oli yksi suomalaisten suurimmista sotavankileireistä, jolla oli enimmillään 4300 vankia. Sotavankileiri nro 9 perustettiin 10.7.1941 Ajoksen saareen, missä sen pääleiri sijaitsi syksyyn 1944 saakka. Betonista valettu muistomerkki kertoo alueelle haudatun 1634 neuvostoliittolaista sotavankia. Menehtyneiden vankien nimet on kirjattu alueella olevaan muistotauluun. Hautausmaan alueella on kymmenen pienin mukulakivin reunustettua pitkää, hieman kohotettua hautariviä, joilla on valkoisia ristejä.
metsakeskus.1000039758 734 Suuri rantatie Saarimäki 10002 12005 13071 11006 27000 276626.00000000 6704642.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039758 Vanhan tienpohjan pituus on noin 140 metriä ja se lähtee idässä suunnilleen samalta kohdalta pohjoiseen, josta haarautuu Saarimäen talon tontille vievä tie etelään. Mäen laella se yhtyy takaisin nykyiseen tielinjaan. Viimeksi mainitulla paikalla on vielä säilynyt vanhaan tielinjaukseen liittyvä kivirakenne, siltarumpu, jossa on noin viisimetrinen kivikate tien leveyssuunnassa.
metsakeskus.1000039759 609 Kappuora 10002 12011 13114 11006 27009 212782.00000000 6830600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039759 Preiviikin kalasataman itäpuolisella mäellä havaittiin ensimmäisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia. Matalan mäenharjanteen luoteispäässä on puoliympyrässä taistelukaivantoa. Sillä on mittaa noin 45 metriä. Kaivanto on noin 1,5 m leveä ja 1 m syvä. Kaivannossa on paikoin hakkuujätettä ja hieman roskia. Merenpuolella kaivantoa on maasta koostuvaa vallia. Paikalla on tehty vastikään harvennushakkuu, mutta hakkuu ei näytä vaurioittaneen taisteluhautaa.
metsakeskus.1000039760 609 Kestinkuja 10002 12011 13114 11006 27009 213235.00000000 6829555.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039760 Preiviikin kylän eteläpuolella peltojen keskellä olevalla moreenikumpareella havaittiin kaivantoa, joka osoittautui tarkastettaessa ensimmäisen maailmansodan aikaiseksi taistelukaivannoksi. Kaivanto sijaitsee Kestin talon koillispuolella. Sen länsipuolelta kulkee Kestinkuja. Moreenikummulla on noin 30 m mittainen pätkä taistelukaivantoa. Sen leveys on 2–3 m ja syvyys on noin 1,5 m. Kaivanto on hyvin säilynyt. Kummulla kasvaa harvaa metsää, pääosin isohkoja mäntyjä ja pienempiä kuusia.
metsakeskus.1000039761 609 Preiviikinkangas 10002 12011 13114 11006 27009 215003.00000000 6829472.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039761 Preiviikinkankaan korkeimman kohdan länsiosassa on Kirkkokankaantien pohjoispuolella oin 60 m matkalla pohjois-etelä-suuntaista kaivantoa. Kaivanto on noin 2 m leveää ja 1,3 m syvää. Se alkaa tien reunasta, ja sitä on paikoin täytetty vanhoilla kattotiilillä. Kaivannossa on paikoin länteen päin suuntautuvia ulokkeita. Kyseessä on todennäköisesti ensimmäisen maailman-sodan aikainen puolustusvarustus.
metsakeskus.1000039762 609 Kaarluodon torppa 10002 12001 13014 11006 27006 214973.00000000 6830692.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039762 Kohde löytyi inventoinnissa 2020. Alueella on ollut Pietniemen kartanon Carlön/Kaarluodon torppa. Torppa on perustettu viimeistään 1600-luvun alkupuolella. Se on mainittu historiallisessa lähteessä vuonna 1635. Torppa on merkitty tiluskarttaan (Mört) vuodelta 1698. Kalmbergin kartaston kartassa vuodelta 1855 on alueella karttamerkintä Karlö Gd. Paikka on autioitunut vuoden 1962 peruskarttaan mennessä. Alueella havaittiin useita rakenteita, mm. tulisijojen ja kaivojen jäännöksiä ja rakennusten perustuksia sekä kylmämuurattu rakennuksen raunio. Alueella saattaa olla rakenteita, joita ei inventoinnissa havaittu, sillä runsas kasvillisuus hankaloitti havainnointia alueella. Muinaisjäännös vaikuttaa siellä havaittujen rakenteiden nojalla poikkeuksellisen hyvin säilyneeltä.
metsakeskus.1000039763 272 Lähdeniittukangas 10002 12004 13052 11002 27000 338382.00000000 7075847.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039763 Kohde sijaitsee kivikkosella mäenrinteellä. Kohteessa on kolme kivikkoon raivattua kuoppaa. Suurin niistä muistuttaa asumuspainannetta, se on muodoltaan soikea ja läpimitaltaan n. 6x4 metriä. Sitä ympäröi matalat kivivallit. Painanteen läpi on ajettu metsäkoneella. Painanteen pohjoispuolella n. 10 metrin päässä on kaksi rakkakuoppaa vierekkäin, kummankin läpimitta on n. 3 metriä. Kuoppien ja painanteen väliin jää melko tasainen alue, mahdollisesti raivattu. Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan entisellään. Kaksi pienempää kuoppaa merkattiin omiksi alakohteikseen.
metsakeskus.1000039764 74 Taipalharju 10002 12016 13175 11006 27000 356477.00000000 7043099.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039764 Tervahauta sijaitsee tasaisella hiekkakankaalla Köyhänjoentien lounaispuolella. Tervahaudan pohjoispuolella on vanhoja hiekanottopaikkoja. Tervahaudan läpimitta on vallit mukaan lukien on n. 18 m ja kuopan koko n. 6 m. Halssi sijaitsee länsireunalla. Tervahaudan syvyys on n. 1,5 m.
metsakeskus.1000039765 609 Bredvik 10007 12001 13007 11006 27000 213706.00000000 6829512.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039765 Preiviikin kylässä oli keskiajan lopulla viisi taloa (Suvanto 2001:1591–1594). Kylän sijainti on hahmotettavissa kylän isojakokartoista (Sacklén 1783). Kylätontti on sijoittunut matalalle peltojen ympäröimälle moreenikumpareelle. Kylätontti on yhä tiheästi asuttu. Sen pohjoispuolitse kulkee Preiviikintie, joka noudattelee vanhaa tielinjaa. Kylänpaikan itäpuoliselta pellolta on metallinetsinnässä löytynyt mm. 1520-luvun klippinkiraha ja pronssipatojen jalkoja (Ilppari ILM26686).
metsakeskus.1000039766 609 Inderö 10007 12001 13007 11006 27000 216891.00000000 6833872.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039766 Kyläsaaren eli Inderön kylässä oli 1500-luvun loppupuolella kahdeksan taloa (Suvanto 2001:1595–1599). Kyläsaaren kylän sijainti on pysynyt samankaltaisena Magnus Bergmanin vuoden 1688 maakirjakartasta lähtien. Kylätontin rajaus perustuu Israel Grundstömin vuoden 1767 kylän peltoja kuvaavaan karttaan ja isojakokarttaan (Åhman 1781). Kylätontti on yhä tiheästi asuttu ja osittain vanhan kiviaidan rajaama. Tontti on perustettu hieta- ja hiekkamaiden ympäröimän moreenimäen lounaaseen viettävälle rinteelle.
metsakeskus.1000039767 609 Inderö Eklöf 10007 12001 13007 11006 27000 216851.00000000 6834051.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039767 Paikalle on merkitty vuoden 1781 isojakokarttaan (Åhman) asuintontti. Tontti on merkitty myös pitäjänkarttaan, mutta on jo senaatinkartan aikaan autiona. Vuoden 1962 aikaan paikka oli osin peltoa. Nykyisin paikalla kasvaa heinikkoa ja pensaikkoa sekä koivuja. Inventoinnissa paikalla tehtiin maaperäkairauksia. Alueella on 20–30 cm paksuudelta hiekkaista kyntökerrosta. Koordi-naateissa N 6834051 E 216851 kairaus osui kynnönalaiseen kiinteään tiilirakenteeseen. Paikalla saattaa olla maanalaisia rakenteita, mahdollisesti 1700-luvun lopulta tai 1800-luvulta. Kohdetta voinee pitää muuna kulttuu-riperintökohteena.
metsakeskus.1000039768 609 Inderö Kutilo torp 10007 12001 13014 11006 27000 214941.00000000 6832041.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039768 Paikalla lukee Skutilo isojakokartassa (Åhman 1781). Torppa on merkitty Kalmbergin kartastoon vuodelta 1855 ja senaatinkarttaan vuodelta 1907. Se on merkitty vielä vuoden 1962 peruskarttaan, mutta ei enää vuoden 1978 peruskarttaan. Kuutilon torppareita perheineen on mainittu rippikirjoissa 1820-luvulta alkaen. Alueella on peltoihin rajautuva heinää kasvava aukio. Alueella havaittiin osin täytetty, metrin levyinen, kivetty kaivo. Aukean keskellä havaittiin myyränkolojen hiekkamaan seassa vanhaa pullolasia, ikkunalasia ja tiilenpaloja. Paikkaa voidaan pitää muuna kulttuuriperintökohteena.
metsakeskus.1000039771 400 Soukaisten koulu 10002 12006 13077 11033 27000 212195.00000000 6765210.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039771 Soukaisten koulun pihapiirissä, Perttelintien eteläpuolella n. 1,2 x 2.7 x 1,3 m kokoinen siirtolohkare, jonka tasaisella laella kaksi selvää kuppia (halkaisijaltaan 3-4 cm) ja lisäksi useampi luontainen painauma, joita siloteltu kupeiksi.
metsakeskus.1000039772 895 Vuoromäentien ruumiskivi 10007 12004 13047 11006 27000 204547.00000000 6751595.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039772 Nykyisen Kuuanvuorentien varrella oleva tasainen ja aikoinaan vaakasuorassa ollut 2,70 x 1,90 x 0,75 m kokoinen lohkare, jota on tietä levennettäessä siirrelty. Kivi on haljennut kahdesta kohtaa. Kiven kerrotaan paikallisen perimätiedon mukaan olleen ruumiskivi, jonka päälle arkku oli laskettu kantajien vaihdon ajaksi Kuuantaan suunnalta Kalannin kirkolle vainajaa kuljetettaessa.
metsakeskus.1000039773 257 Engelskobben 2 10002 12017 13193 11006 27000 358048.00000000 6646564.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039773 Sijaintipaikka on Kirkkonummen edustalla Porkkalanniemen eteläpuolella Salmen -saaresta noin 2,5 km itään ja Engelskobben -saaresta noin 500 metriä itään. Puurunkoisen tasasaumaisen aluksen hylky. Hylyn pituus on noin 20 metriä. Hylky on hajonnut paikalleen. Huomiota herättävin osa on pystyssä oleva ehjä tukkiankkuri. Hylyn perän lähellä rinteen puolella on toinen ankkuri, josta puuttuu tukki ja jonka lenkki on pudonnut pohjaan. Hylyn keulaosassa on ankkuripelin tukki, jonka tukirakenteet näkyvät irronneena tukin lähellä. Hylyn peräosassa on kaatunut peräranka. Painolastikiviä on hylyssä melko runsaasti. Pystyssä olevan ankkurin ja perän välisellä linjalla noin puolessa välissä on 3-5 ilmeisesti lastina ollutta nahkarullaa. Hylyssä on havaittu yksi mastonkenkä ja perän puolella on sisäkarneerausta. Hylyn peräsintä tai mastoa ei ole löytynyt. Hylystä on tehty 3D-mallinnus 2017. Suomen meriarkeologinen seura ry otti hylystä puunäytteitä ajoituksen selvittämiseksi 2020, mutta selkeää tulosta ei saatu.
metsakeskus.1000039774 609 Korkealuoto 10007 12001 13000 11006 27000 218311.00000000 6835781.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039774 Kivinintien päässä Laiskarännin rantaan on piirretty talo senaatinkarttaan vuodelta 1907. Paikalla on myös vuoden 1962 peruskartassa talousrakennus. Paikalle ei ole enää merkitty rakennuksia vuoden 1978 peruskarttaan. Paikalla havaittiin tiiliä ja ikkunalasia sekä kivirivi, mahdollisesti jäänteenä rakennuksenpe-rustuksesta. Rakenteita voidaan pitää muuna kulttuuriperintökohteena.
metsakeskus.1000039775 609 Lytteböl 10007 12001 13003 11006 27000 216924.00000000 6840175.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039775 Lyttylän (Lyttskär) kartano on merkitty vuoden 1800 isojakokartassa (Elgh) samalle paikalle, jossa kartano pihamaineen nykyäänkin sijaitsee. Lyttylän keskiaikaisen talonpaikan tai sitä seuranneen kartanon paikasta ei ole täyttä varmuutta. Kohdetta voidaan pitää muuna kulttuuriperintökohteena. Alueen rajausehdotus perustuu isojakokartan tonttimaahan.
metsakeskus.1000039776 609 Lytteböl Heikkilä 10007 12001 13000 11006 27000 217041.00000000 6840216.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039776 Nykyisen Lyttylän kartanon koillispuolelle on merkitty vuoden 1800 isojakokartassa asuintontti, joka on autioitunut ennen vuosien 1902–1905 halkomiskarttaa (Tallqvist). Kohde on nimetty Heikkiläksi, sillä paikan kaakkoispuolinen kallio on nimetty peruskartassa Heikkilänkallioksi. Alueella havaittiin kivistä koostuva rakennuksenperustus, jonka päällä kasvaa tiheää pensaikkoa. Rakennus on ollut suunnilleen 5 m leveä. Perustuksen päälle vaikuttaa kasatun kiviä. Perustuksen koordinaatit ovat N 6840211 E 217058. Koordinaateissa N 6840216 E 217041 on pitkänomainen kiviröykkiö tai matala kiviaita. Se on noin 6 m pitkä ja 1–1,5 m leveä. Sillä on korkeutta 40 cm. Kivet ovat sammalpeitteisiä. Se koostuu 20–35 cm halkaisijaltaan olevista kivistä. Röykkiön päällä kasvaa kuusia. Röykkiö saattaa olla syntynyt pihamaalta kiviä kerättäessä. Autioitunutta asuintonttia voidaan pitää muuna kulttuuriperintökohteena.
metsakeskus.1000039777 609 Lytteböl Tonttipalsta 10007 12001 13000 11006 27000 216712.00000000 6840153.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039777 Lyttylän vuoden 1800 isojakokarttaan (Elgh) on merkitty asuintontti noin 150 m kartanon länsipuolella. Tontti autioituu 1900-luvun alkuun mennessä. Alueen poikki kulkee leveä kiviaita, johon kartanon puutarha on rajoittunut. Tämä näkyy esimerkiksi vuoden 1907 senaatinkartan maankäytössä. Puutarhan alueella on suurikokoisia kiviröykkiöitä, joihin on ilmeisesti raivattu kiviä puutarhaa perustettaessa. Röykkiöt koostuvat suurikokoisista kivistä, kivien halkaisijat vaihtelevat 35–80 cm välillä. Röykkiöt ovat pohjakaavaltaan pyöreitä. Niiden halkaisijat ovat 4–8 m välillä ja kor-keudet 1–1,7 m välillä. Aluerajauksen poikki pohjois-etelä-suunnassa kulkeva kiviaita on noin 3 m leveä ja 60 cm korkea. Aidassa olevista kivistä osa on lohkottuja. Lisäksi havaittiin pienemmistä kivistä koostuva röykkiö, kooltaan 3 x 2 m ja korkeudeltaan 0,5 m. Sen kivet ovat 15–25 cm:n kokoisia. Kivet ovat sammaloituneita ja paksun neulasmaton peitossa. Lisäksi kivikossa on mahdollinen kellarikuoppa, jonka alarinteen puolella on kivistä vallia. Kuopalla on kokoa 3,5 x 2,5 m. Alueen itäosa on hyvin umpeenkasvanutta, joten alueella saattaa olla rakenteita, joita tässä inventoinnissa ei havaittu. Rajatulla alueella on merkkejä 1800-luvun lopun puutarhasta ja mahdollisesti tätä vanhemmasta asutuksesta. Aluetta voidaan pitää inventointihavaintojen perusteella muuna kulttuuriperintökohteena.
metsakeskus.1000039778 609 Myllymäki 10007 12016 13179 11006 27000 212341.00000000 6837757.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039778 Paikalle on piirretty tuulimylly Hans Hanssonin 1600-luvulla piirtämään Ulvilan pitäjänkart-taan. Olof Mörtin vuoden 1689 kartan teksti viittaa myös mäellä olleen myllyn. Paikalle on piirretty mylly myös isojakokarttaan vuodelta 1805 ja senaatinkarttaan vuodelta 1907. Paikalla ei näkynyt selkeitä maanpäälle näkyviä myllystä kertovia rakenteita. Muutama maastossa havaittu maakivi saattaa olla jäänteenä paikalla olleesta rakenteesta, sillä niiden alueelta saatiin metallinpaljastimella runsaasti metallisignaaleita. Muutama metalleista tarkastettiin. Tarkastetut metallit olivat vanhojen viinapullojen korkkeja ja repäisykorkkeja. Näiden lähellä on mahdollinen nelikulmainen kellarikuoppa, kooltaan 3 x 2 x 2 m. Paikalla saattaa olla merkkejä historiallisen myllyn toiminnasta. Kohdetta voidaan pitää muuna kulttuuriperintökohteena.
metsakeskus.1000039779 609 Patenäs Korpela torp 10007 12001 13014 11006 27000 215839.00000000 6828600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039779 Paikalle on merkitty torppa vuoden 1907 senaatinkartassa. Pietniemen kylän uusjakokartassa vuodelta 1930 on merkitty torpan tontti, jolla on viisi rakennusta ja vinttikaivo. Alueella havaittiin heinittyneen hakkuuaukean keskellä, metsätien vieressä tulisijanperustus. Tulisija on nelikulmainen ja laakakivistä ladottu. Se on kooltaan noin 2 x 1,5 x 0,5 m. Uusjakokarttaan on merkitty 60 m pihapiirin pohjoispuolelle yksittäinen rakennus. Kyseessä on mahdollisesti sauna tai riihi, sillä paikalla havaittiin koordinaateissa tulisija. Tulisija on kooltaan noin 1,5 x 1,5 x 0,6 m. Se on nelikulmainen ja perustettu laattamaisille kiville. Paikka on autioitunut vuoden 1962 peruskarttaan mennessä. Pietniemen Korpelan torppa on mainittu kirkonkirjassa 1870-luvulla. (Porin maaseurakunnan rippikirja 1872–1879:255). Autioitunutta torpanpaikkaa voidaan pitää muuna kulttuuriperintökohteena.
metsakeskus.1000039780 609 Ytterö 10007 12001 13007 11006 27000 211966.00000000 6837613.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039780 Yyterin (Ytterö) kylässä oli keskiajan lopulla taloa kuusi taloa. Kylän ja sen alueelle 1600-luvulla perustetun kartanon sijainti on hahmotettavissa kylän isojakokartasta (Tillberg & Bollstedt 1805) ja maakirjakartasta (Mört 1689). Tontin keskivaiheilla sijaitsee yhä Yyterin kartanon rakennuksia. Tontin etelä- ja pohjoisosassa on kartanon puutarhaa.
metsakeskus.1000039781 609 Ytterö Antila torp 10007 12001 13014 11006 27000 212251.00000000 6836879.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039781 Alueelle on merkitty asuintontti vuoden 1805 Yyterin isojakokarttaan (Tillberg & Bollstedt). Antila on merkitty myös Kalmbergin kartastoon vuodelta 1855 ja senaatinkarttaan vuodelta 1907. Vuoden 1962 peruskarttaan alueelle ei ole merkitty enää rakennuksia. Aluetta tarkastettaessa havaittiin heinikkoa kasvavassa taimikossa kivetty kaivo. Se on nykyisellään noin 1,5 m syvä. Leveyttä kaivolla on noin 1,1 m. Lisäksi havaittiin nelikulmainen heinittynyt kumpu, jossa erottui tiiliä ja kiviä. Kyseessä on todennäköisesti tulisijan perustus. Kokoa kummulla on noin 3 x 3 x 0,6 m. Antilan torppa on mainittu kirkonkirjoissa ainakin 1770-luvulta lähtien
metsakeskus.1000039782 609 Ytterö Kankaanpää torp 10007 12001 13014 11006 27000 212307.00000000 6837306.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039782 Alueelle on merkitty kaksi asuintonttia vuoden 1805 Yyterin isojakokarttaan (Tillberg & Bollstedt). Itäisempi tonteista on jäänyt autioksi vuoden 1907 senaatinkarttaan mennessä. Tontin alueella ei vuoden 1962 peruskartassa ole enää rakennuksia. Tontin etelä- ja länsi-puolelle on merkitty asuinrakennukset, joista on nykyisin jäljellä kivijalat. Läntisemmältä tontilta havaittiin nokkosta kasvava kumpu, joka osuu samalle kohdalle senaatinkarttaan merkityn rakennuksen kanssa. Kumpu koostui kivistä ja maasta. Kairattaessa noin 25 cm paksuisen tumman hiekan alta tuli vastaan kiinteä rakenne, josta jäi kairaan tiiltä. Kumpu on kooltaan 5 x 2,5 x 0,6 m. Kyse on todennäköisesti rakennuksen tulisijasta. Tontille ja sen lähistölle oli kaivettu runsaasti eri ikäisiä roskakuoppia. Yyterin Kankaanpään torppareita on mainittu kirkonkirjoissa ainakin 1770-luvulta lähtien
metsakeskus.1000039783 609 Ytterö Riitasarka torp 10007 12001 13014 11006 27000 212430.00000000 6835107.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039783 Riitasaran torppa on merkitty isojakokarttaan vuodelta 1805 (Tillberg & Bollstedt). Se on merkitty myös Kalmbergin kartastoon vuodelta 1855. Torppa on pysynyt asuttuna ilmeisesti1960-luvulle asti, sillä paikalla on asuinrakennus ja talousrakennuksia vuoden 1962 peruskartassa. Koordinaateissa N 6835105 E 212395 on jäänteet peruskarttaan merkitystä asuinrakennuksesta ja sen tulisijoista. Asuinrakennus on ollut noin 10 m pitkä itä-länsi-suunnassa. Vuoden 1978 peruskartassa alueelle on merkitty enää talousrakennuksia. Paikalla on yhä pystyssä oleva navetta, joka on rakennettu betonista ja kivistä, mutta muutoin tontti on autioitunut ja kasvillisuuden vallassa. Riitasaran torppareita on mainittu kirkonkirjoissa ainakin 1770-luvulta lähtien
metsakeskus.1000039786 214 Kankaantausta 10007 12001 13013 11006 27000 270073.00000000 6877304.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039786 Korvaluoman Jämiälankeitaalla sijaitseva Kankaantaustan talon paikka. Tilan rakennukset on 1912 myyty ja siirretty pois paikalta. 1800-l talon yhteyteen on kuokalla ja lapiolla raivattu yli 40 ha peltoa. Paikalla on edelleen havaittavissa rakennusten perustuksia, satoja meterejä kiviaitaa sekä kivistä ladottu kaivo. Talon historiasta on kerrottu Pohjankankaan itälaitaa -kyläkirjassa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039787 214 Tervahaudanmäki 10002 12016 13175 11006 27000 263426.00000000 6876092.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039787 Tervahauta. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039788 710 Svedjaträsket 10002 12016 13151 11006 27000 309957.00000000 6661037.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039788 Pienen kumpareen päällä sijaitsevan hiilimiilun läpimitta on noin 23-24 metriä. Miilun vallit ovat noin metrin korkeat ja erottuvat selvästi.
metsakeskus.1000039789 710 Pässin rata 10007 12005 13067 11042 27000 326290.00000000 6671400.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039789 Pässin rata, eli Mustion sähkörata, oli noin viiden kilometrin pituinen sähköistetty kapearaiteinen teollisuusrata, joka yhdisti Mustion ruukin ja rautatieaseman. Rata oli käytössä 1903-1964. Käytöstä pois jääneltä radalta on purettu kiskot, ratapölkyt ja johtimet pylväineen, mutta ratapohja ja siihen liittyvät rakenteet ovat pääosin hyvässä kunnossa. Parhaiten säilyneet osat ovat säilyneet myöhemmältä maankäytöltä erittäin hyvin ja esimerkiksi ratapölkkyjen paikat erottuvat selvästi. Osa ratalinjasta on käytössä epävirallisena kevyenliikenteenväylänä ja osa nykyisen Bredvikintien pohjana.
metsakeskus.1000039791 689 Torsanvuori 2 10002 12004 13051 11006 27007 619509.00000000 6812414.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039791 Kallioon vuonna 1722 hakattu Uudenkaupungin rauhan rajamerkki.
metsakeskus.1000039793 831 Sikosalo 2 10007 12001 13016 11006 27008 570559.00000000 6777833.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039793 Sikosalon saaren pohjoisosassa on hyvin säilynyt, autioitunut 1800-luvun talon pihapiiri rakennusjäännöksineen ja kiviaitoineen. 1800-luvun lopulla kyseisestä Knuutilan talon pihapiiristä on löytynyt kaksi enkolpiorannerengasta. Appelgren suoritti paikalla yhden kiviröykkiön kaivauksen, ks Sikosalo 1.
metsakeskus.1000039794 615 Vengasvaaran itäpää 5 10007 12016 13151 11042 27028 474624.00000000 7256527.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039794 Vengasvaaralta itään jatkuvan harjujakson itäpää, tasainen kuiva kangas noin 200 m Mertajoesta länteen; mäntyvaltainen havumetsä (varttunut kasvatusmetsä), aluskasvillisuus puolukkaa, mustikkaa ja sammalta. Alueella on kaksi samankokoista miilua (läpimitta 14 m. vallin leveys 2 m ja korkeus 0,8 m, noin 1,5 m leveän ja 0,8 m syvän ojan ympäröimä. Sisäalueella noin 20 cm vahva noki-/hiilikerros turpeen alla; vallissa runsaasti nokimaata ja hiiltä. Vallin päällä ja sisäpuolella kasvaa isoja mäntyjä ja kuusentaimia. Perimätiedon mukaan miilut olivat käytössä viime sodan aikana.
metsakeskus.1000039795 778 Eteläkangas 1 10002 12016 13151 11006 27000 513549.00000000 6931715.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039795 Paikalla on kaksi hiilimiilun pohjaa. Pohjoisempi on halkaisijaltaan noin 15 metriä ja sen ympärillä on ojat. Toinen miilu sijaitsee heti edellisen eteläpuolella ja on halkaisijaltaan noin 13 metriä. Se näkyy maastossa matalana kumpareena, jota myöskin kiertää ojat.
metsakeskus.1000039796 778 Eteläkangas 2 10002 12016 13151 11006 27000 513692.00000000 6931734.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039796 Paikalla on hiilimiilun pohja, jonka halkaisija on noin 15 metriä.
metsakeskus.1000039797 778 Eteläkangas 3 10002 12016 13151 11006 27000 513798.00000000 6931953.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039797 Paikalla on hiiilimiilun pohja, jonka halkaisija on noin 13 metriä.
metsakeskus.1000039798 778 Eteläkangas 4 10002 12016 13175 11006 27000 514060.00000000 6931245.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039798 Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on noin 21 metriä. Tervahaudan halssi osoittaa länsilounaaseen.
metsakeskus.1000039799 778 Koivusalmi 10002 12016 13175 11006 27000 512112.00000000 6929912.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039799 Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on noin 17 metriä. Sen lounaispuolella runsaan 30 metrin päässä on isohko ja matala hiilimiilun pohja, jonka halkaisija on noin 17 metriä.
metsakeskus.1000039799 778 Koivusalmi 10002 12016 13151 11006 27000 512112.00000000 6929912.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039799 Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on noin 17 metriä. Sen lounaispuolella runsaan 30 metrin päässä on isohko ja matala hiilimiilun pohja, jonka halkaisija on noin 17 metriä.
metsakeskus.1000039800 778 Tyynelä 10002 12016 13175 11006 27000 509819.00000000 6926817.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039800 Paikalla on pieni ja matala tervahauta, jonka halkaisija on noin 7 metriä. Tervahaudassa ei ole halssia.
metsakeskus.1000039801 778 Niittylä 10001 12001 13016 11006 27000 513737.00000000 6930744.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039801 Täysin autioitunut vanha tonttimaa pienellä, metsäisellä kumpareella. Tonttimaa on merkitty vuosien 1815 - 1878 kartoille ja v. 1921 tehdylle kopiolle kyseisestä kartasta. Vuoden 1973 ja sen jälkeisillä peruskartoilla paikka on metsää. Tonttimaan autioitumisen ajankohta ei ole tiedossa eikä myöskään se, koska talo on perustettu - oletettavasti ainakin 1700 luvulla ellei aiemminkin. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000039802 778 Herrala Rajakorpi 10001 12001 13016 11006 27000 507362.00000000 6940886.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039802 Herralan kylän Rajakorven talon vanha tonttimaa on autiona. Talo on ollut tällä paikalla 1800-luvun alueen isojakokartalla sekä 1848 pitäjänkartalla. Vuoden 1973 peruskartalla talon paikka on autiona - metsäsaareke peltojen keskellä. Saarekkeen länsilaidalla on ulkorakennus. Vuoden 1936 - 45 kartalla talo on siirtynyt radan länsipuolelle, missä talo sijaitsee nykyäänkin. Paikka on siis autioitunut joskus vuosine 1848 ja 1930 välisenä aikana. Myöhempi maankäyttö ei vaikuta paikkaa runnelleen joten on varsin todennäköistä että vanhalla tonttimaalla on saattanut säilyä merkkejä vanhasta asutuksesta.
metsakeskus.1000039803 778 Matokallio 10002 12016 13154 11006 27000 513279.00000000 6934253.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039803 Kaskiraunioalue metsäalueella. Vuosien 1782, 1827, 1847 ja 1973 kartoilla alueelle ei ole merkitty peltoa, kyseiset kivirauniot liittynevät siis kaskeamiseen. Kaskiraunioissa on havaittavissa kaksi tihentymää, Matokallion eteläpuolella sekä siitä lounaaseen lähempänä rantaa.
metsakeskus.1000039804 778 Ollila 10002 12001 13013 11006 27000 509002.00000000 6937817.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039804 Vuoden 1780 isojakokartalta paikalle paikantuu Ollilan vanha tonttimaa. Vuoden 1973 peruskartalla taloa ei paikalla ole. Ei ole tietoa, koska talonpaikka on hylätty, kuitenkin ennen nykyajan voimallista maankäyttöä. Paikka on nyt peltosaarekkeena. Paikalla, peltosaarekkeessa, suppealla alalla vanhan tonttimaan kohdalla havaittiin rakenteita: Rakennuksen perusta 4x4 m, rakennuksen perustan laita n. 10 m, rakennuksen perusta 4x6 m.
metsakeskus.1000039805 778 Herrala Heikkilä 10001 12001 13016 11006 27000 513906.00000000 6931517.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039805 Heikkilän vanha, 1800 luvun alun, ja oletettavasti myös 1700 luvun, talonpaikka on ollut peltona 1973 ja 1988 peruskartoilla, joissa talo on Siistilä nimisenä lännempänä. Talo on ollut vanhalla paikallaan vielä ainakin v. 1905 (kartalla). Koska talonpaikka on siirtynyt lännemmäksi ja raivattu pelloksi, ei ole tiedossa. Vanhasta talotontista on jäljellä kellarikuoppa (N 6931514 E 513908), joka on ollut peltosaarekkeena. Nyt vanha tonttimaa on metsittynyt ja sen länsipuolella oleva Siistilän tonttimaa samoin. V. 1998 peruskartalla tilanne on sama kuin nykyään - tonttimaat metsittyneet. Vanhasta tonttimaasta ei siis ole maan päälle näkyviä merkkejä kuin em. kellarikuoppa. Tonttimaa on raivattu pelloksi 1900 luvulla, oletettavasti järein menetelmin.
metsakeskus.1000039806 778 Herrala Jaakkola 10001 12001 13016 11006 27000 513948.00000000 6931412.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039806 Herralan kylän Jaakkolan vanha, 1800 luvun alun, ja oletettavasti myös 1700 luvun, talonpaikka on ollut peltona 1973 ja 1988 peruskartoilla. Talo on ollut vanhalla paikallaan vielä ainakin v. 1901 (kartalla). Koska talonpaikka on raivattu pelloksi, ei ole tiedossa. Nyt vanha tonttimaa on metsittynyt. Vuoden 1998 peruskartalla tilanne on sama kuin nykyään - tonttimaat metsittyneet.
metsakeskus.1000039807 778 Markkala talo 1 10001 12001 13016 11006 27000 511694.00000000 6934386.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039807 Vuoden 1780 isojakokartalle merkityn talon paikka on peltona nyt ja 1973 peruskartalla. Talo on tällä paikalla vuoden 1847 pitäjänkartalla sekä v. 1865 tiluskartalla. Missä vaiheessa talo on hylätty ja raivattu pelloksi, ei ole tietoa. Kohdalla ei havaittu merkkejä vanhasta asutuksesta. On todennäköistä, että merkit siitä ovat suurimmaksi osaksi hävinneet pellonraivauksessa.
metsakeskus.1000039808 778 Markkala talo 5 10001 12001 13016 11006 27000 511756.00000000 6934274.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039808 Vuoden 1780 isojakokartalle merkityn talon paikka on peltona nyt ja 1973 kartalla. Talo on tällä paikalla vuoden 1847 pitäjänkartalla sekä v. 1886 tiluskartalla. Missä vaiheessa talo on hylätty ja raivattu pelloksi, ei ole tietoa. Kohdalla ei havaittu merkkejä vanhasta asutuksesta. On todennäköistä, että merkit siitä ovat suurimmaksi osaksi hävinneet pellonraivauksessa.
metsakeskus.1000039809 778 Sianjalka talo 1 Pietilä 10001 12001 13016 11006 27000 509953.00000000 6937896.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039809 Vuoden 1796 isojakokartoilta paikannettu talotontti. Vanha tonttimaa on nyt peltona. Talo on vanhalla paikallaan vielä v. 1847 pitäjänkartalla mutta 1973 kartalla peltona. 1847 - 1973 väliltä ei ole tarkempia karttoja. Ei siis ole tiedossa koska talonpaikka on raivattu pelloksi. Pellossa ei havaittu mitään vanhaan asutukseen viittaavaa.
metsakeskus.1000039810 778 Lahnaniemi A 10001 12001 13016 11006 27000 514202.00000000 6926670.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039810 Vuoden 1798 kartalta Lahnaniemessä sijainnut Herralan talo nro 5 (isojakokartalla talo A) paikantuu selkeästi nykyisen Lahnaniemen talon kaakkoispuoliselle pellolle. Talo on v. 1837 kartasta vuonna 1904 piirretyllä kartalla samassa paikassa mutta v. 1910 tiluskartalla nykyisellä paikallaan. Talon paikka on siis autioitunut 1904 - 1910. Koska paikka on raivattu pelloksi, ei ole tietoa. Paikalla käytäessä pelto oli nurmella joten ei saatu havaintoja siitä onko pellossa säilynyt jäännöksiä vanhasta asutuksesta.
metsakeskus.1000039811 778 Lahnaniemi B 10001 12001 13016 11006 27000 514086.00000000 6926870.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039811 Vuoden 1798 kartalta Lahnaniemessä sijainnut Herralan talo nro 6 (isojako kartalla talo B) paikantuu selkeästi nykyisen Lahnaniemen talon luoteispuoleiselle, matalalle peltokumpareelle. Talo on v. 1837 kartasta v. 1904 piirretyllä kartalla samassa paikassa mutta v. 1910 tiluskartalla nykyisellä paikallaan. Talon paikka on siis autioitunut 1904 - 1910. Koska paikka on raivattu pelloksi, ei ole tietoa. Paikalla käytäessä pelto oli nurmella joten ei saatu havaintoja siitä onko pellossa säilynyt jäännöksiä vanhasta asutuksesta.
metsakeskus.1000039812 778 Pekkala 10001 12001 13016 11006 27000 509039.00000000 6937619.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039812 Vuoden 1780 isojakokartalta paikalle paikantuu Kannilan vanha tonttimaa. Tonttimaa on peltona v. 1973 peruskartalla. Ei ole tietoa, koska talo on siirtynyt pois tältä paikalta. Pellossa ei nyt havaittu merkkejä vanhasta asutuksesta.
metsakeskus.1000039815 678 Aronkalliot 10007 12004 13045 11006 27000 395552.00000000 7148645.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039815 Kiviaita sijaitsee metsäkoneella raivatulla havupuuvaltaisella sekametsä alueella. Lähiympäristössä ei ole asutusta eikä peltoja. Kohteen pohjoispuolella ovat nk. Aronkalliot, jossa maasto nousee hieman ja pohjoisella reunalla laskee. Kyseessä on noin 48 metriä pitkä, noin metrin korkuinen ladottu, leveä paksun sammal-kerroksen peittämä itä- länsi suuntainen kivimuuri, jossa ladottuna noin 3-5 kivikertaa erikokoisia, pääosin suurehkoja kiviä. Muurin itäpäässä on jatkona pieni kapea tila, jonka suuaukko on itäpuolella. Suuaukon/tilan leveys sisältä n.1,30 m ja ulkomitta n. 4,30 m. Sisätilan pituus n. 5,30 m. Korkeus reilu metri. Tarkempien havaintojen tekeminen oli vaikeaa, sillä ympäröivä alue oli täysin risujen peittämä ja myllätty isoille kuopille metsäkoneella. Yhdessä kohtaa kone oli paljastanut osan kiviaitaa repimällä sen paljaaksi pinnan sammalpeitteistä.
metsakeskus.1000039817 75 Petkele 10002 12016 13151 11006 27000 507428.00000000 6711613.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039817 Pyöreäpohjainen hiilimiilu, jonka halkaisija on 8-9 m ja korkeus 20-40 cm. Miilu sijaitsee maastossa matalan törmän reunalla. Hiilimiilun ympärillä sijaitsee muutamia kuoppia, jotka liittyvät mahdollisesti sen rakentamiseen. Miilun keskelle kaivetusta koekuopasta paljastui kunttakerroksen alta 15 cm paksuinen noen ja hiilen lähes mustaksi värjäämä hiekka. Miilun sijainti on merkitty maastoon puupaaluilla.
metsakeskus.1000039818 739 Solkein kanava 10001 12005 13056 11006 27007 544355.00000000 6791933.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039818 Savitaipaleen ja Taipalsaaren Haukiveden ja Karveden välillä on mahdollisesti ollut 1700-luvulla kanava. 1700-luvun lopun suunnitelmapiirustusten mukaan sekä Korholansalmeen että Vilsaaren ja Pietilänniemen väliin on ollut tarkoitus tehdä kivetyt kanavat.
metsakeskus.1000039819 935 Mustamaa pohjoispuoli 10002 12017 13193 11006 27000 530051.00000000 6700907.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039819 Sijaintipaikka on Suomenlahden itäosassa Virolahden vesialueen länsiosassa Mustamaa -saaren pohjoispuolella veneväylän tuntumassa. Puurunkoisen limisaumaisen aluksen hylky, jonka ehjin/kiintein osa on noin 16 metriä pitkä ja viisi metriä leveä. Koko hylkyalueen laajuus on noin 20 x 9 metriä. Keula osoittaa itään. Aluksen toinen kylki on kaatunut ulospäin. Aluksen keulaosassa, vasemmalla laidalla on nähtävissä isompi kasa tiiliä ryppäänä sekä aluksen keulaosassa, kölilinjan lähellä mahdollisia painolastikiviä. Sikökölissä on havaittavissa yksi maston kolo. Keskilaivassa, sikokölin vasemmalla puolella on ankkuripeli, jonka pituus on 378 cm ja halkaisija 50 cm. Alus on ollut suippoperäinen. Hylky löytyi 2019 viistokaikuluotaamalla ja 2020 hylkyä dokumentoitiin ja se 3D-mallinnettiin H2O ry:n kenttätöissä.
metsakeskus.1000039821 71 Kaalikorpi 10002 12016 13175 11006 27000 398266.00000000 7110853.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039821 Kivisen kankaan tasaisella etelälaidalla on tervahauta ja tervapirtin kiuas. Tervahaudan halkaisija on 14 m ja kuopan syvyys 0,7 m; halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa isoja havupuita. Tervahaudasta noin 30 metriä luoteeseen on tervapirtin kiukaan jäännös (alakohde).
metsakeskus.1000039822 71 Viirelänkangas 10002 12016 13151 11006 27000 399607.00000000 7112233.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039822 Viirelänkankaan korkeimmassa kohdassa kallioiden välissä on neljä miilukuoppaa, joista 2 on osittain tuhoutunut (3 ja 4). Miilujen halkaisijat ovat noin 5 m ja syvyys 0,6 m. Pohjassa on 10-20 cm vahva noki/hiilikerros. Kyseessä ovat matalat kuoppamiilut, jotka ovat vaikeasti ajoitettavia. Alueen halki kulkee paikallistie, ja sen eteläpuolella on laaja soranottoalue, jonka syvyys on 0,5-1,5 m. Kohteet on merkitty peruskartalle 2433 02 vuodelta 1955.
metsakeskus.1000039823 71 Ypykänkorpi 10002 12016 13151 11006 27000 398266.00000000 7110853.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039823 Laajan kivisen kankaan lounaislaidalla Ängäsnevan reunalla on useita maakuoppia ja ainakin kaksi kivettyä kuoppaa, jotka ovat maanmuokkauksen takia (mätästys avohakkuun jälkeen) melko tuhoutuneet (alakohteet kuoppa 1 ja 2). Molempien vierestä löytyi kuonakasa. Lisäksi on kartoitettu kaksi matalaa maakuoppa (Alakohteet miilu 1 ja 2), joiden pohjassa ja reunassa oli hiilikerros – ne ovat miltei kokonaan tuhoutuneet, eikä niiden mittoja tämän takia saatu selville. Saman alueen mätästyskuopista havaittiin paikoitellen hiiltä, Kyse on ilmeisesti miiluista; kivettyjen kuoppien funktio ei ole selvillä. Vuoden 1955 peruskartalle ohteen lähelle on merkitty 2 tervahauta, mutta näistä ei löytynyt jälkiä. Kartalle on myös merkitty 4 rivissä sijaitsevaa miilua noin 400 m itään sekä pieniä rakennuksia (latoja?) – näistä tai miiluista ei maastossa tehty havaintoja. Mahdollisesti kyseessä ovat lännempänä kartoitetut miilut kohteessa 4.
metsakeskus.1000039824 837 Kaustara 10007 12016 13167 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039824 Maanomistajan mukaan paikalla on sijainnut sepän paja Kaustaran tilan ollessa toiminnassa. Paikalla voidaan havaita luonnonkivistä muodostettu sammalen peittämä suorakaiteen muotoinen rakennuksen perustus, jonka koko on noin 5 m x 5 m. Paikalla on havaittavissa maaperässä runsaasti hiiliä noin 10 x 10 metriä alalla. Vuoden 1964 peruskartassa paikalla sijaitsee rakennus. Paikan eteläpuolella on metsäautotie ja pohjoispuolella entistä peltoa. Paikalle tehdyistä koepistoista ei löydetty ajoittavaa esineistöä.
metsakeskus.1000039825 91 Yliskylänlahti 2 10001 12017 13193 11006 27000 391351.00000000 6673461.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039825 Sijaintipaikka on Helsingin itäisessä sisäsaaristossa Yliskylänlahdella lahden itäosassa. Pohjassa on puutavaraa noin 30 x 20 metrin alueella. Alue sijaitsee Yliskylänlahden suulla itäisen rannan edustalla alle kahden metrin syvyisessä vedessä. Viistokaikuluotauskuvasta voidaan tulkita, että intensiivisin puutavaran keskittymä on kooltaan noin 18,4 x 7,6 metriä. Koko ja alueen muoto voivat viitata hylkyyn. Huonon näkyvyyden vuoksi kohdetta ei pystytty visuaalisesti todentamaan. Kuvauksissa kuitenkin nähtiin työstettyjä puuosia, jotka voisivat olla laivan osia. Erityisesti pääkeskittymän itäpuolelle on levinnyt irtonaista puutavaraa. Yksittäiset puut ovat pisimmillään noin 9 metriä.
metsakeskus.1000039830 288 Sandryggen 10007 12016 13175 11006 27000 312180.00000000 7068704.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039830 Suuri tervahauta tilanrajalla. Syksyllä 2005 havaittu Merjärventieltä, että sen etelänpuoleisella aukealla oli selvänä kohoumana erottuva tervahauta, jonka vallissa kasvoi puolenkymmentä isoa mäntyä. Vuonna 2010 todettiin, että avoimesta paikasta ja hiekkamaasta huolimatta puut olivat edelleen pystyssä, mutta luoteen puoleisen naapuritilan hiekanotto oli ulottunut vallin ulkoreunaan.
metsakeskus.1000039831 560 Tekemäjärvi 2 10002 12001 13000 11019 27000 419675.00000000 6745755.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039831 Kohde sijaitsee metsämaastossa Tekemäjärven luoteispuolella. Tekemäjärvi on pohjoisesta etelään mitaten noin 800 m pitkä ja 500 m leveä järvi. Järveä on jonkin verran laskettu, ja nyt sitä reunustaa noin 50-200 m leveä hyvin kostea vesijättö. Kohde sijaitsee järven luoteisrannalla olevan mäen kaakkoissivulla. Mäen huippu on noin 20 m järven pinnan yläpuolelle. Mäen tasaisesti laskevasta kaakkoisrinteestä ulkonee niemeke, jonka kärjessä on lännestä itään noin 30 m pitkä ja 20 m leveä tasanne. Paikalla on ollut niemi ennen järven laskemista. Paikka tarkastettin, koska metallinilmaisinharrastaja oli havainnut metallilöytöä (naula) esiin kaivaessaan palanutta luuta. Kahdessa koekuopassa, jotka sijaitsivat niemekkeen kärjessä olevan tasanteen keskiosassa ja itäkärjessä, havaittiin kulttuurikerros, josta saatiin tyypillisiä kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Kolmannessa koekuopassa, joka kaivettiin aivan tasanteen länsipäähän, ei havaittu asuinpaikkaan viittaavia merkkejä. Tämä viittaa siihen, että muinaisjäännös ei ulotu tasanteelta länteen, missä maasto muuttuu tasaisesti laskevaksi loivaksi rinteeksi. Asuinpaikka tuskin ulottuu myöskään tasanteelta nousevalle jyrkemmälle rinteelle. Muinaisjäännösrajaukseen on siten sisällytetty niemekkeen kärjessä oleva tasanne.
metsakeskus.1000039833 16 Turansaari 10002 12002 13027 11040 27000 423085.00000000 6799296.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039833 Kohde sijaitsee Turansaaressa, Päijänteen Asikkalanselän pohjoisosassa, Sulunpohjan lahdessa, Pulkkilanharjun Käkisalmesta noin puoli kilometriä itään. Saari on länsilounaasta itäkoilliseen noin 650 m pitkä ja 100-250 m leveä. Saari on melko alavaa maata. Saaren lounaispäässä on pienialainen, noin 50 m pitkä ja 30 m leveä kalliokumpare, joka kohoaa tason 80 m mpy yläpuolelle. Kumpareella havaittiin tarkastuksessa 27.6.2020 kaksi pelkästään kivistä koostuvaa röykkiötä (röykkiöt alakohteina). Röykkiö 1 (läpimitta 5-6 m, korkeus on noin 30 cm, länsi-luoteisreunalla laskevalla kalliolla enemmän) sijaitsee kalliokumpareen tasaisen lakialueen luoteiskulmassa. Röykkiö 2 (läpimitta 4-5 m, sammalen ja varvikon peittämä) sijaitsee röykkiöstä 1 noin 12 m itäkaakkoon kalliokumpareen lakialueen itäreunalla. Tarkastuksen perusteella Turansaaren länsipään kalliokumpareella sijaitsevat röykkiöt ovat tyypillisiä lapinraunioita. Muinaisjäännös on rajattu siten, että rajaus sisältää kallion tasaisen lakialueen ja sen rinteet.
metsakeskus.1000039835 52 Ryytöörinkangas 10002 12001 13010 11006 27000 329912.00000000 7035835.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039835 Perimätiedon mukaan Ryytöörissä tai Ryytöörinsaaressa on sijainnut piilopirtti, jossa inankyläläisiä on piileskellyt isonvihan aikana. Pohjanmaan Järviseudulla isonvihan vainoaika ajoittui vuosiin 1714-1715. Ryytöörinkankaan etelärinteessä on kangasturpeen peittämä metsäsaunan jäännös, jonka koko on noin 5 x 5 m. Se muodostuu noin 50 cm korkeasta neliskanttisesta multapenkistä, jota kiertää matala oja, josta multapenkin maa-aines on kaivettu. Multapenkin leveys on noin 1 m, ja sen sisään jää noin 3 x 3 m kokoinen huonetila, jonka koillisnurkassa on kiukaanraunio. Multapenkissä on oviaukko kiukaan itäpuolella - ilmeisesti multapenkki on kasattu puisen seinäkehikon ulkopuolelle tiivisteeksi. Rakennuksen puuosat ovat joko lahonneet tai viety pois. Metsäsaunan jäännöksestä noin 30 m koilliseen on rinteeseen kaivettu tervahauta, jonka halssi suuntautuu etelään. Tervahaudan leveys on noin 15 m. Tervahaudan ja viereisen metsäsaunan ikäsuhde ei ole tiedossa, mutta mahdollisesti ne ovat saman ikäisiä, ja kyseessä on tervanpolttajan sauna, jota on voitu käyttää myös piilopirttinä.
metsakeskus.1000039835 52 Ryytöörinkangas 10002 12016 13175 11006 27000 329912.00000000 7035835.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039835 Perimätiedon mukaan Ryytöörissä tai Ryytöörinsaaressa on sijainnut piilopirtti, jossa inankyläläisiä on piileskellyt isonvihan aikana. Pohjanmaan Järviseudulla isonvihan vainoaika ajoittui vuosiin 1714-1715. Ryytöörinkankaan etelärinteessä on kangasturpeen peittämä metsäsaunan jäännös, jonka koko on noin 5 x 5 m. Se muodostuu noin 50 cm korkeasta neliskanttisesta multapenkistä, jota kiertää matala oja, josta multapenkin maa-aines on kaivettu. Multapenkin leveys on noin 1 m, ja sen sisään jää noin 3 x 3 m kokoinen huonetila, jonka koillisnurkassa on kiukaanraunio. Multapenkissä on oviaukko kiukaan itäpuolella - ilmeisesti multapenkki on kasattu puisen seinäkehikon ulkopuolelle tiivisteeksi. Rakennuksen puuosat ovat joko lahonneet tai viety pois. Metsäsaunan jäännöksestä noin 30 m koilliseen on rinteeseen kaivettu tervahauta, jonka halssi suuntautuu etelään. Tervahaudan leveys on noin 15 m. Tervahaudan ja viereisen metsäsaunan ikäsuhde ei ole tiedossa, mutta mahdollisesti ne ovat saman ikäisiä, ja kyseessä on tervanpolttajan sauna, jota on voitu käyttää myös piilopirttinä.
metsakeskus.1000039837 593 Syväänlahti 10001 12002 13020 11006 27000 517680.00000000 6902952.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039837 Inventointi 2019 kohteen Ruokojärvi Ruumissaari (1000004928) kuvauksessa: "Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) digitaalisessa nimiarkistossa Ruokojärven Ruumissaari ilmoitetaan merkityksi nimiarkistoon vuonna 1961. Mielenkiintoiseksi tämän asian tekee se, että digitaalisessa nimiarkistossa ruumissaaren sijainniksi kartalla näytetään Syvälahden perukalla oleva Ruumissaarta isompi nimetön saari. Nimettömän saaren ja Ruumissaaren välinen etäisyys on noin 800 m. Nimiarkisto tarkastettiin vasta inventoinnin jälkitöiden yhteydessä. Mainittua nimetöntä saarta ei tarkastettu maastossa." Harjulta harjulle. Längelmäen kylän historiaa ja perinnettä (2004), s. 39: "Ruokojärvessä on kirkkosaari, jonne on aikoinaan haudattu kesäisin vainajia. Arkut on sitten viety talvisaikaan reellä Pieksämäen kirkolle hautausmaalle."
metsakeskus.1000039838 16 Selkäsaaret 10002 12002 13027 11040 27000 419553.00000000 6797199.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039838 Kohde sijaitsee Päijänteessä, Selkäsaarten keskimmäisessä saaressa. Selkäsaarten kolmisaarinen saariryhmä sijaitsee Päijänteen Hinttolanselän keskellä. Saari on noin 250 m pitkä etelästä pohjoiseen ja enimmillään vähän yli sata metriä leveä. Saaren ytimen muodostaa kalliopohjainen, kivisen hiekkamoreenin peittämä harjanne, jonka keskiosa kohoaa 82,5, m mpy korkeuskäyrän yläpuolelle. Saarella kasvaa mäntyvaltaista metsää. Röykkiö sijaitsee saaren keskellä olevan harjanteen melko tasaisen laen länsireunalla. Rinne laskee röykkiöltä portaittain rantaan asti lännessä. Röykkiö on noin 14 m pitkä etelästä pohjoiseen. Sen leveydeksi mitattiin 4,2 m kolme metriä pohjoispäästä etelään ja 5,0 m kolme metriä eteläpäästä pohjoiseen. Se on rakennettu alla olevan kallioharjanteen muotoja mukaillen pitkänomaiseksi. Röykkiön päiden lähellä sen rakenne on kompakti, reunat selvät ja jyrkästi nousevat. Myös sen keskiosassa itäreuna on samanlainen ja suora, mutta länsireunalla kiveys on levinnyt alas länteen viettävälle kalliopinnalle niin, että röykkiön leveys on suurimmillaan noin 6,8 m. Leviäminen saattaa johtua röykkiön reunan luontaisesta sortumisesta, mutta todennäköisesti ainakin osittain röykkiön kaivelemisesta, sillä 4-5 m pohjoispäästä etelään röykkiön keskellä on noin 2 m läpimittainen kuoppa, josta kiveystä on ilmeisesti poistettu (ei kuitenkaan pohjaan asti kairaushavainnoista päätellen). Toinen matalampi kaivelujälki on pari metriä etelämpänä. Länsirinteelle levinneessä kiveyksessä ja kaivelukuopissa kivet ovat paremmin näkyvillä kuin paksun sammalturpeen peittämissä röykkiön ehjissä osissa. Suuren röykkiön eteläpään kaakkoispuolella noin kymmenen metrin päässä on lähes vaakasuoralla, sammalen peittämällä kalliopinnalla kolme pientä pelkästään kivistä rakennettua röykkiötä. Niiden läpimitta on noin 2 m ja kaikissa on keskellä kuoppa, jossa rakenteen tukeman pylvään pää on ollut. Röykkiöt muodostavat tasakylkisen kolmion, jonka pisin sivu (4,2 m) on luoteessa. Tätä sivua vastaan jokseenkin kohtisuorassa paikan kautta kulkee luoteen puolella metsässä edelleen isojen puiden välissä näkyvä avoin linja. Röykkiöiden välissä sammalen alla havaittiin kallioon upotettu ja noin 5 mm kallion pinnan yläpuolelle ulottuva rautapultti. Se sijaitsi symmetrisesti tasakylkisen kolmion keskilinjalla, mutta lähempänä kaakkoista röykkiötä kuin kahta muuta röykkiötä. Selkäsaarten suuri röykkiö vaikuttaa lapinraunio-tyyppiseltä esihistorialliselta röykkiöltä, joten se on kiinteä muinaisjäännös. Sen kaakkoispuolella olevat kolme pientä kiviröykkiötä ovat merimerkin tai muun sellaisen rakenteen jalkojen tukikiveyksiä. Ne eivät ikänsä perusteella ehkä ole kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta niidenkin säilyttäminen muina kulttuuriympäristökohteina saattaa olla perusteltua. Kohde on rajattu siten, että ne sisältyvät rajaukseen.
metsakeskus.1000039839 257 Träskön limisaumahylky 10002 12017 13193 11010 27000 353190.00000000 6649610.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039839 Sijainti on Kirkkonummella Porkkalanniemen eteläkärjestä lounaaseen Träskön -saaren pohjoispuolella lähellä ns. Träskön tynnyrihylkyä (nro 1185), sen lounaispuolella. Puurunkoisen osiin hajonneen limisaumaisen aluksen hylky. Paikalla on havaittu köli ja sikoköli sekä 8-19 kaarta. Sikokölissä on yksi mastonkenkä. Hylky kuuluu Suomen meriarkeologisen seuran ylläpitämän Porkkala wreckparkin kohteisiin. Puisia rakenneosia on hylystä etelään arviolta 30 metrin päässä. Vaatii lisäselvittämistä kuuluvatko osat limisaumahylkyyn vai onko kyseessä erillinen hylky. Hylky löytyi, kun Nousu ry ja Suomen meriarkeologinen seura ry kartoittivat Träskön -saaren pohjoispuolista vesialuetta vedenalaisen puiston perustamisen valmistelutöissä 2018. Suomen meriarkeologinen seura on ottanut hylystä ajoitusnäytteitä 2020. Kaarista otettujen C14-näytteiden ajoitustulokset olivat AD1300-1370(<1380) ja AD1440-1530(<1570). Sikokölistä otetun C14-näytteen ajoitustulos oli 1460-1640(<1610). Vuosilustoajoitusta varten on otettu kaksi näytettä kairaamalla, mutta näytteitä ei ollut mahdollista ajoittaa. Luotettava ajoittaminen vaatii lisäselvittämistä.
metsakeskus.1000039840 710 Västerbyån silta 10007 12005 13070 11006 27000 299805.00000000 6656012.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039840 Västerbyån yli kulkeva kivinen kaarisilta, jonka länsipuolella on erotettavissa parinkymmenen metrin pituinen käytöstä pois jäänyt tielinja. Sillanpaikka on merkitty 1701 kartalle, mutta siltaa ei voida varmuudella osoittaa näin vanhaksi.
metsakeskus.1000039844 734 Viurilan torpan kellari 10007 12004 13043 11006 27008 282959.00000000 6698243.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039844 Vuohensaaren lounaisosassa sijaitseva kylmämuurattu holvikellari, jonka rakenteet lienevät suurimmaksi osaksi ehjät. Maakellari kuulunut vuoden 1806 isojakokartalla näkyvään Viurilan torppaan.
metsakeskus.1000039845 734 Viurilan tie 10007 12005 13071 11006 27000 282954.00000000 6698211.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039845 Vuohensaaren lounaisosassa, niemen poikki luode-kaakko -suuntaisesti sekä rannan suuntaisesti kulkeneen reunakivin pengerretyn noin 2 m leveän vanhan tien jäänne.
metsakeskus.1000039847 272 Maalarinniittu 10002 12016 13175 11006 27000 332932.00000000 7071400.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039847 Tervahauta sijaitsee kivikkoisen harjanteen rinteessä Iso-Köyrisen järvestä noin 1,4 km pohjoiseen. Koko rakenteen läpimitta vallit mukaan lukien on n. 20 m, kuopan läpimitta on n. 9 m. Halssi sijaitsee haudan eteläreunalla.
metsakeskus.1000039849 250 Teollisuustien rajamerkki 10007 12004 13051 11006 27008 300660.00000000 6901407.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039849 Teollisuustien itäpuolisen tieojan itälaidalla on isojakotyyppinen rajamerkki. Heti tämän eteläpuolella on koilliseen kulkeva oja – rajamerkki sijaitsee siis tieojan ja kyseisen ojan kulmauksessa, kulmauksen pohjoislaidalla. Kohta on lähinnä kuusta kasvavaa metsää, mutta lähiympäristö on tiealuetta ja heti pohjoispuolella pienteollisuusalueeseen liittyvää asfaltoitua kenttää. Kohdalla on rajamerkki, jonka perustus on 140 x 140 cm kokoinen, noin 40 cm korkuinen. Keskellä on pystykivi, korkeudeltaan n. 50 cm. Kivessä ei havaittu merkintöjä (oli tosin sammaloitunut ja jäkälöitynyt). Kivi sijaitsee (lännessä) Kankarin kylän (kohdalla kantatalo 3 maita) ja (idässä) Kihniön kylän (kantatalo 8 maita) rajalla. Kohdalta itään (Kihniön kylän puolelle) jakautuu raja - (vuoden 1959 peruskartan mukaan) tilojen 8:42 ja 8:44 välinen raja. Se seikka, että kyseinen rajamerkki ei sijaitse kolmen (tai useamman) isojaossa määritetyn tilan rajapisteessä, osoittanee, että kohde on isojakoa nuorempi. Kylänrajassa ei kohdalla ole taitetta tms. minkä takia kylänrajalle olisi rajamerkki pitänyt tehdä. V. 1805 kartalle ei ole rajapistettä tälle kohden merkitty eikä kohdalla ole myöskään tilusrajaa. Puumilan talon nro 8 maita lohkottaessa v. 1894 on paikalle vedetty uusi tilusraja joka yhtyy kylien rajaan ja siihen tilusrajalle rajapiste. Tämä rajamerkki on tehty kyseisessä rajanvedossa. Rajamerkki on siis 1800-luvun lopulta ja se on tilusrajamerkki. Raja ja rajapiste ovat edelleen olemassa ja rajamerkki on siten edelleen käytössä.
metsakeskus.1000039852 285 Veitkari 1 10002 12017 13193 11006 27000 513197.00000000 6681634.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039852 Kohde sijaitsee Kotkan ulkosaaristossa, Haapasaaren kaakkoispuolella, Veitkari-nimisen saaren pohjoispuolella. Merenpohja on paikalla soraa ja hylky lepää kallionrinteen alapäässä. Paikalla on puisen aluksen hylky, josta ainakin pohjaosa on jäljellä. Peräosa on paremmin säilynyt, keula on hajonnut. Hylyssä on keramiikka-astioita, ankkuri, ankkuripelin tukki, pumppu sekä tiiliä, jotka kuuluvat mahdollisesti aluksen hajonneeseen uuniin. Alus on ollut tasaperäinen ja on mahdollisesti limisaumainen.
metsakeskus.1000039853 285 Kaakkoinen avomeri 10002 12017 13193 11006 27000 523087.00000000 6675998.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039853 Kohde sijaitsee avomerellä vain parin sadan metrin päässä valtion rajasta. Tiedot kohteesta perustuvat Merivoimien tutkimuslaitoksen vuonna 2012 luovuttamaa aineistoon sekä ROV-kuviin. Puisen aluksen hylky, jonka rakenneosia on levinneenä melko laajalle alueelle, ainakin noin 60 metrin matkalla. Aluksessa on ruuman luukku. Kyseessä vaikuttaa olevan suuri purjealus, jonka rakenneosat vaikuttavat osin kuluneilta.
metsakeskus.1000039854 742 Aukiarova 2 10007 12016 13000 11006 27009 556394.00000000 7485151.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039854 Kohde sijaitsee suoalueella, missä kasvaa tiheä koivumetsää ja aluskasvillisuus koostuu suurilta osin sammaleesta. Alue on vanhaa suopeltoa. Ladon jäännös on kooltaan 4,2 x 4,7 metriä ja ainoastaan lattia on säilynyt. Lattia, joka on osittain turpeen peitossa ja paikoitellen lahonnut, koostuu kolmesta pyöreästä ja 0,3 metriä paksusta pohjahirrestä, joiden päällä makaa poikkisuuntaisesti 0,1 - 0,2 metriä paksuja ja pyöreitä lattiahirsiä. Pohjahirret, joiden päät makaavat täysin suoturpeeseen uponneiden kivien päällä, kulkevat itä-länsi-suuntaisesti ja sijaitsevat rakennuksen eteläseinän ja pohjoisseinän kohdalla sekä rakennuksen keskellä. Seinä- ja kattorakenteesta ei ole mitään jälkiä.
metsakeskus.1000039855 742 Aukiarova 3 10007 12016 13000 11006 27009 556316.00000000 7485173.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039855 Kohde sijaitsee suoalueella, missä kasvaa tiheää koivumetsää ja aluskasvillisuus koostuu suurilta osin sammaleesta. Alue on vanhaa suopeltoa. Latorakennuksesta on ainoastaan lattiarakenne säilynyt ja sekin on pahasti vaurioitunut. Jäännös on kooltaan 4,5 x 3,8 metriä ja koostuu sahatuista lankuista sekä parista pyöreästä hirrestä. Lankut vaikuttavat olevan lattialankkuja, jotka ovat alun perin maanneet poikkisuuntaisesti pyöreiden hirsien päällä. Rakenteessa on käytetty rautanauloja. Lähiympäristössä on havaittavissa yksittäisiä lankkupätkiä, jotka todennäköisesti ovat peräisin latorakennuksesta.
metsakeskus.1000039856 742 Alimmainen Illisvaara 10007 12001 13013 11006 27009 574528.00000000 7456211.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039856 Kohteeseen on sisällytetty inventointiraportin kohteet Alimmainen Illisvaara 2 ja 3, jotka ovat viljelysröykkiökohteita. Kohde koostuu kolmesta rakennus- ja rakennejäännöksestä sekä kahdesta viljelysröykkiökohteesta. Maatilan tai torpan jäännös, joka ajoittuu todennäköisesti 1800-luvulle tai 1900-luvun alkupuolelle. Kohde ei ole näkyvissä vuoden 1971 maastokartalla, joka pohjautuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitukseen. Jäännös 1 on päärakennus, jäännös 2 todennäköisesti kaivo ja jäännös 3 todennäköisesti sauna. Jäännös 1on lounais-koillissuuntainen, 15 metriä pitkä ja 7 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinälinja erottuu maastossa turpeen peittämänä vallina, joka on 1,5 metriä leveä ja 0,3 metriä korkea. Rakennuksen koillisosassa sijaitsee laakeista luonnonkivistä koottu ja suurilta osin säilynyt tulisija. Se on 3 x 1,5 metrin kokoinen ja noin 3 metriä korkea. Rakennuksen keskiosassa kaakkoisseinän tuntumassa sijaitsee toinen mahdollinen tulisijan jäännös. Jäännös koostuu röykkiömäisestä ja turpeen peittämästä luonnonkivikeskittymästä, joka on kooltaan 3,3 x 4 metriä ja korkeudeltaan noin 1 metriä. Jäännös 2 on suppilonmuotoinen maakuoppa, jonka koko on 1,5 x 2 metriä ja jonka ympärillä on noin 2 metriä leveä ja 0,5 metriä korkea turpeen peittämä vallimuodostelma. Jäännös 3 on tulisijan röykkiömäinen jäännös, joka on kooltaan 2 x 2 metriä ja noin 0,5 metriä korkea. Röykkiö kostuu 0,2 metrin kokoisista luonnonkivistä ja on suurilta osin turpeen peittämä. Maatilan tai torpan jäännös, joka ajoittuu todennäköisesti 1800-luvulle tai 1900-luvun alkupuolelle. Kohde ei ole näkyvissä vuoden 1971 maastokartalla, joka pohjautuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitukseen. Jäännös 1 on päärakennus, jäännös 2 todennäköisesti kaivo ja jäännös 3 todennäköisesti sauna. Viljelyröykkiöt 1(raportin kohde Alimmainen Illisvaara 2) koostuu kolmesta röykkiöstä, jotka sijaitsevat noin 10 m etäisyydellä toisistaan. Kooltaan ne ovat 4-5 x 1,5-4 m. Viljelyröykkiöt 2 (raportin kohde Alimmainen Illisvaara 3), koostuu kolmesta röykkiöstä, jotka ovat noin 15 m päässä toisistaan. Halkaisijaltaan 3-5 m.
metsakeskus.1000039858 475 Fräkneskärret 10007 12004 13055 11006 27000 225154.00000000 6976422.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039858 En mindre upphöjning som tolkats som spisrester av Sagg-Matts fäbodstuga. Stugan syns på sockenkartan från år 1891. På granskningsdagen 10.6.2020 var platsen utmärkt med en vägpinne och på markytan hade samlats några större tegelbitar. Jämfört med en tidigare bild har spisröset klart raserat eller demolerats (Aktiv närkultur - Fäbodliv i Malax, 1987, sid.75). Med hjälp av en sond kunde man konstatera att jordmånen var något mörkare än i området runtomkring och innehöll tegelflisor. Objektet ligger nära fastighetsgränsen och på rån går ett befintligt körstråk. Väster om platsen ligger ett brett dike.
metsakeskus.1000039859 260 Vanha Tohmajärventie 10007 12005 13071 11006 27024 664540.00000000 6890666.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039859 Vuoden 2020 tutkimusalueelle tiestä osui noin 300 metrin pituinen käytöstä pois jäänyt osuus, jonka vanhaan tielinjaan nähden poikittainen Kylväjäntie jakaa kahdeksi erilliseksi säilyneeksi osaksi. Tielinjan leveys on 4–5 m ja se oli kesällä 2020 osin sorapintaisena kevyen liikenteen väylänä, osin metsäpolkuna. Tien molemmin puolin on matalat ojat ja niiden ulkopuolella erottui siellä täällä tieltä raivattuja kiviä. Linjaus on jäänyt käytöstä 1900-luvun kuluessa uuden tien valmistuttua.
metsakeskus.1000039860 260 Palomäki 10007 12011 13116 11042 27028 663723.00000000 6887956.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039860 Varustus on sekametsää kasvavalla moreenikumpareella. Paikalla on neljä ampumapesäkettä ja niiden välissä yhdyshautaa. Kaivannot ovat melko kuluneita. Niiden syvyys on suuruusluokkaa yksi metri ja leveys noin 1,5 metriä. Torjuntasuunta on etelään.
metsakeskus.1000039861 260 Palomäki 2 10007 12011 13114 11042 27028 663814.00000000 6888027.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039861 Kohde sijaitsee lehtimetsää kasvavan kumpareen laella, asuinalueen kupeessa. Paikalla on yksittäinen ampumapesäke ja noin kahdeksan metrin pituudelta siihen liittyvää yhdyshautaa. Kaivantoja on osin täytetty mm. kivillä. Torjuntasuunta on etelään. On mahdollista, että osa alueen varustuksista on tuhoutunut viereisen omakotitaloalueen syntyessä.
metsakeskus.1000039862 260 Palomäki 3 10007 12011 13116 11042 27028 664020.00000000 6888035.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039862 Kohde sijaitsee täysikasvuisessa sekametsässä, jyrkän rinteen yläreunan päällä. Paikalla todettiin kuoppa, jonka laajuus on 4 x 3 m ja syvyys 1,5 m. Sen itä- ja länsisivuilla on valli, jonka leveys on 1,5 m ja korkeus 0,6 m. Kaivannon pohjakaava on suorakaide. Sijainnin ja muodon perusteella kyseessä on panssarintorjunta- tai muun kevyehkön tykin tuliasema, joka ajoittunee toiseen maailmansotaan. Torjuntasuunta on etelään
metsakeskus.1000039863 260 Palomäki 4 10007 12011 13112 11042 27028 663942.00000000 6887989.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039863 Paikalla on luontaiseen notkelmaan tehty järeä ojamainen kaivanto, jonka pohjoinen (ylärinteen) puoli on kaivettu liki pystysuoraksi ja on 2–2,5 m syvä. Alareinteen puoleinen reuna on loivempi. Kaivetusta maasta on kasattu alarinteen puolelle valli, jonka leveys on luokkaa 7 m ja korkeus 1 m. Kaivannon leveys ilman vallia on noin 10 m. Kaivannon arvioitu pituus inventointiraportin karttarajauksen perusteella arvioituna on noin 250 m. Ojan pohjalla kasvaa täysikokoisia kuusia. Sijainnin ja muodon perusteella kyseessä on toisen maailmansodan aikainen panssariestekaivanto. Torjuntasuunta on etelään.
metsakeskus.1000039864 260 Hutsi 10007 12011 13112 11042 27028 664467.00000000 6888232.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039864 Paikalla on jyrkän rinteen juureen kaivettu oja, jonka ylärinteen puoli on kaivettu liki pystysuoraksi ja on 2–2,5 m syvä. Kaivannon pohjalla kasvaa täysikokoisia puita. Pohjalle on paikoin kasattu puutarha- ja muuta jätettä. Kaivanto on epäilemättä ollut alun alkaen yhtenäinen, mutta kaksi maanrakennustöissä tuhoutunutta kohtaa jakavat sen nykyisin kolmeen osaan, kuten oheisesta kartasta ilmenee. Sijainnin ja muodon perusteella kyseessä on toisen maailmansodan aikainen panssariestekaivanto. Torjuntasuunta on itään. On mahdollista, että tämän kohteen ja samantyyppisen kohteen Hutsu 2 välisellä alueella, urheilukeskuksen pohjoispuolella, on samalla korkeustasolla ollut vastaavaa kaivantoa, joka on tuhoutunut tienteon yhteydessä. Kaivantoa on saattanut olla myös tämän kohteen lounaispuolella.
metsakeskus.1000039865 260 Hutsi 2 10007 12011 13112 11042 27028 664916.00000000 6888678.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039865 Paikalla on luontaiseen notkelmaan kaivettu oja, jonka ylärinteen puoli on kaivettu liki pystysuoraksi ja on 2–2,5 m korkea. Kaivetusta maasta on kasattu alarinteen puolelle valli, jonka leveys on useita metrejä ja korkeus 1 m. Kaivannon leveys ilman vallia on 5–10 m. Ojan pohjalla kasvaa täysikokoisia puita. Sijainnin ja muodon perusteella kyseessä on toiseen maailmansotaan ajoittuva panssariestekaivanto. Torjuntasuunta on itään.
metsakeskus.1000039866 171 Kalattomansuo 10002 12016 13175 11006 27000 537441.00000000 6911813.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039866 Tervahauta sijaitsee tasamaalla kosteikon länsireunalla. Alueen puusto on pääosin tiheäkasvuista ja täysimittaista kuusikkoa, joukossa myös nuoria lehtipuita kuten leppää ja pihlajaa. Valleilla kasvaa täysimittaisia kuusia ja pensaat ja heinät peittävät suurimman osan haudan keskustasta. Rakenteen sivuprofiili erottuu selkeästi ympäröivästä maastosta, mutta vallit ja keskusta eivät aluskasvillisuuden runsauden vuoksi ole helposti hahmotettavissa. Haudan halkaisija on noin 15 metriä, syvyys keskeltä noin vajaa metri. Vallit nousevat hieman vaihtelevasti noin metrin korkeuteen ympäröivään maastoon verrattuna ja ovat noin neljästä viiteen metriä leveät. Haudan ympärillä ei hahmotu selkeää kuopparivistöä. Koepistoissa hiiltä ei löydetty kuopan pohjalta eikä vallin harjalta parinkymmenen senttimetrin syvyydestä, joskin vallin keskustaan viettävältä sisäreunalta hiiltä havaittiin noin 10 15 senttimetrin syvyydestä.
metsakeskus.1000039867 593 Miiluviita 10002 12016 13175 11006 27000 534292.00000000 6913180.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039867 Kohde sijaitsee tasanteella noin 100 metriä Tihusniementien eteläpuolella eteläkaakkoon viettävässä rinteessä mäntyvaltaisessa kangasmaastossa (Kuva 7). Tervahauta on varpukasvillisuuden ja sammaleen peitossa, valleilla kasvaa erinäisiä lehtipuita ja keskikuopassa muutama nuori kuusi. Tervahauta ei nouse ympäröivästä maastosta puolta metriä korkeammalle. Muita rakenteita tai poikkeavia muotoja ei ollut havaittavissa. Halkaisijaltaan hauta on noin 15 metriä. Vallit ovat leveydeltään noin 5–6 metriä ja nousevat ympäröivästä maastosta noin puoli metriä. Kuoppa haudan keskellä on syvä, lähes 2 metriä hautavallin harjalta mitattuna. Rinnesijainnista huolimatta selkeää ränninpaikkaa ei ollut havaittavissa, joten terva on saatettu kerätä keskeltä. Vallista ja kuopan pohjalta havaittiin koepistoilla pieniä määriä hiiltä noin parinkymmenen senttimetrin syvyydestä.
metsakeskus.1000039868 915 Niittypuro lounas 10002 12016 13175 11006 27000 538794.00000000 6910944.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039868 Tervahauta sijaitsee tasaisella hiekkakankaalla. Alueella suoritettujen hakkuiden ja laikuttamisen myötä rakenteet olivat pahoin vahingoittuneet, eikä kohdetta vaikuteta huomioidun metsätaloustoiminnassa. Jäljellä olevan puuston ja kasvuston perusteella alue on varpujen ja heinien hallitsemaa männikköä. Summittaisen arvion perusteella halkaisija on noin 9 10 metriä ja syvyys keskeltä noin puoli metriä. Valli ei juurikaan ollut havaittavissa silmämääräisesti, ainoastaan keskikohta erottui jotenkuten selkeästi. Maanpinnalle oli maankäyttöhankkeiden myötä noussut huomattava määrä vaihtelevan kokoisia hiilenkappaleita.
metsakeskus.1000039869 420 Roppolanmäki etelä 10002 12016 13175 11006 27000 534181.00000000 6921804.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039869 Tervahauta sijaitsee kuusivaltaisessa ja täysikasvuisessa, topografialtaan suhteellisen tasaisessa metsässä. Luoteis-etelä-välisellä suunnalla sijaitsevasta laajasta hakkuuaukosta päätellen alue on viime vuosikymmenten aikana ollut intensiivisten etsätaloustoimenpiteiden kohteena, joskin kohde lähiympäristöineen on säästynyt hyvin. Aluskasvillisuus on runsasta, paikalla kasvaa heinien lisäksi pensaita, saniaisia ja vadelmaa. Rakenteet ovat suurimmilta osin tiheän kasvillisuuden peitossa ja muodon hahmottaa parhaiten sivuprofiilista. Vallit ovat leveydeltään noin 4 5 metriä ja nousevat noin vajaan metrin korkeuteen eivätkä ole erityisen jyrkät, juoksutusrännejä ei ole havaittavissa. Halkaisija on noin 12 metriä, syvyys keskeltä reilut puoli metriä. Hiiltä havaittiin reilun parinkymmenen sentin syvyydestä valleilta ja keskeltä.
metsakeskus.1000039871 832 Pormestarinniemi 2 10002 12016 13175 11006 27000 554213.00000000 7273528.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039871 Kohde sijaitsee kolmisen kilometriä Taivalkosken kirkosta länsi-luoteeseen, Kostonjoen länsipuolella, rannasta noin 120 m länteen. Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija reunavallin ulkoreunasta mitattuna on 16 m ja syvyys haudan keskeltä 1 m suhteessa valliin. Vallin leveys on 3-4 m. Tervahaudan pohja on laakea. Haudan luoteissivulla on juoksutuskuoppa, jonka pituus on 3 m, leveys 1 m, syvyys 1 m. Haudan pohjalta otetussa kairanäytteessä todettiin hiiltä mutta ei huuhtoutumiskerrosta. Maaperä on hiekkaa. Tervahaudan kohdalla kasvaa pääasiassa nuoria mäntyjä, ja valleilla on jokunen tukkipuuikäisen männyn kanto.
metsakeskus.1000039872 832 Tervalampi 10002 12016 13170 11006 27000 553499.00000000 7270558.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039872 Kohde sijaitsee Tervalammen itäpään tuntumassa, rannasta noin 30 m kaakkoon, rinteessä olevalla tasanteella ja mäen laella. Alueella on kaksi pientä kuopannetta noin 30 m etäisyydellä toisistaan. Maasto on mäntykangasta ja maalaji hiekkaa.
metsakeskus.1000039873 832 Syvärinlampi 10002 12016 13170 11006 27000 553637.00000000 7270545.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039873 Kohde sijaitsee Tervalammen ja Syvärinlammen välisellä harjulla, sen laella ja rinteessä. Alueella on kolme pientä kuopannetta muutaman kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan. Maasto on mäntykangasta ja maalaji hiekkaa.
metsakeskus.1000039874 832 Hietauksenaho 10002 12016 13170 11002 27000 557864.00000000 7274695.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039874 Hietauksenahon lounaislaidalta, suolle laskevan törmämäisen rinteen reunalta, löytyi kaksi kuoppajäännettä noin 85 m päässä toisistaan. Hietauksenaho on melko tasaista hiekkamoreenikangasta, jolla kasvaa havumetsää. Lounaassa se rajautuu parin metrin korkuiseen törmämäiseen rinteeseen, jonka alla on märkää suota. Törmä on korkeimmillaan kankaan eteläkärjessä, ja kulkee siitä mataloituen luoteeseen, kunnes häviää vähitellen Kostonjoen rantaan laskevaan loivaan rinteeseen. Kostonjoen ranta on kuoppajäänteistä noin sata metriä länteen. Kumpaankin kuoppajäänteeseen tehtiin koekuoppa. Niissä havaittiin selvä Huuhtoutumiskerros, eikä maassa näkynyt tulenpidon jälkiä. Näiden havaintojen ja maastosijaintinsa perusteella kuoppajäänteet ovat todennäköisimmin pyyntikuoppia.
metsakeskus.1000039877 316 Levijärvi 2 10002 12001 13000 11004 27000 405030.00000000 6751630.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039877 Kohde sijaitsee noin kilometrin läpimittaisen, nykyisin kokonaan kuivatun Levijärven kaakkoisrannalta. Paikka on noin 300 m pitkän ja sata metriä leveän, rannan suuntaisen harjanteen eteläosasta lounaaseen pistävässä niemekkeessä, vanhan rantatörmän päällä. Harjanteen länsirinne laske paikan pohjoispuolella melko jyrkkänä ja kivisenä suoraan entiseen rantaan. Niemekkeen pohjoislaita on mataloituvaa ja lounaaseen kaartuvaa jatketta tälle rinteelle. Niemekkeen kivisen ja hieman koholla olevan luoteisreunan takana niemekkeen sisäosassa maaperä on lähes kivetöntä hiekkaa. Maasto jatkuu hiekkakankaana kaakkoon. Paikka on metsämaastoa. Tarkastuksen aikaan paikan luoteispuoella oli laaja hakkuuaukea. Tarkastuksessa 15.6.2020 paikalle kaivettiin kaksi koekuoppaa. Yhdestä koekuopasta löytyi astian reunapala esihistoriallista keramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 42694). Koekuopassa oli noin 25 cm lähes kivetöntä, tummaa hiekkamultaa, joka 30 cm syvyyteen mennessä vaaleni huomattavasti. Toisesta koekuopasta löytyi vain palanutta luuta. Kvartsi-iskokset ja palanut luu viittaavat kivi- tai varhaismetallikautiseen ajoitukseen. Löytynyt keramiikka vaikuttaa todennäköisemmin varhaismetallikautiselta tai rautakautiselta kuin kivikautiselta. Kohde on rajattu koekuoppien ympäristöön topografian perusteella, mutta varsinkaan kaakossa rajausta ei voi pitää varmasti kattavana.
metsakeskus.1000039879 316 Rahikanmäki 10002 12016 13170 11002 27000 404775.00000000 6760330.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039879 Kohde sijaitsee Rahikanmäen koilliseen laskevalla rinteellä. Rahikanmäki on osa hiekkamoreeniharjannetta (yhtä Salpausselkään liittyvää rinnakkaista reunamuodostumaa), joka alkaa parin kilometrin päästä koillisesta Salpauselän Harjunmäen laajasta hiekkakankaasta ja kulkee katkeillen lounaaseen. Rahikanmäen itäpuolella harjanteen katkaisee notko, jossa virtaa luoteeseen puro. Se laskee kauempana luoteessa Läksiänojana Teuronjokeen. Kapea puronotko levenee harjanteen molemmilla puolilla laajoiksi alaviksi tasangoiksi, jotka on nykyisin suurelta osin raivattu pelloiksi. Rahikanmäellä kasvaa pääasiassa kuusimetsää. Paikalta on löytynyt metallinetsinnässä kolme rautaista nuolenkärkeä ja neljä viskaria (KM 42698, KM 42699) 200 m pituiselta alueelta. Tarkastuksessa ei havaittu mitään kiinteisiin muinaisjäännöksiin viittaavaa tarkastuksen aiheena olleiden metalliesineiden varsinaisilla löytökohdilla. Kahden löytökeskittymän välissä havaittiin viisi pyyntikuopaksi tulkittua suppilomaista kuoppajäännettä (läpimitta noin 2,5 m, syvyys kairausten perusteella alun perin yli metrin, ei tulenpidon merkkejä) jonomaisessa muodostelmassa. Niiden ajoitus on epäselvä, mutta on mahdollista, että viskari- ja nuolenkärkilöydöillä on yhteys pyyntikuoppiin. Pyyntikuopat ja niiden välitön ympäristö on rajattu kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000039880 791 Rytikorpi 10002 12016 13175 11006 27000 448381.00000000 7120254.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039880 Noin 3,3 km Piippolan keskustasta pohjoiseen Rytinevan eteläpuolella, Kantatien 88 itäpuolella kulkevan Vanhan maantien varrella. Noin 25 m halkaisijaltaan oleva tervahauta sijaitsee suhteellisen jyrkän hiekkarinteen reunalla, halssi on koilliseen päin, keskuskuoppa on yli 2 m syvä.
metsakeskus.1000039881 564 Sadinmaa 3 10007 12016 13000 11006 27008 460236.00000000 7240159.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039881 Noin 20 m metsätieltä lounaaseen on 35 cm paksu kelo, jossa näkyy vielä 2 pientä pilkkaa, joihin on tehty kruunuleima, leiman muoto on vanhempi, todennäköisesti puu on leimattu 1800-luvun loppupuolella
metsakeskus.1000039881 564 Sadinmaa 3 10007 12013 13127 11006 27008 460236.00000000 7240159.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039881 Noin 20 m metsätieltä lounaaseen on 35 cm paksu kelo, jossa näkyy vielä 2 pientä pilkkaa, joihin on tehty kruunuleima, leiman muoto on vanhempi, todennäköisesti puu on leimattu 1800-luvun loppupuolella
metsakeskus.1000039884 403 Kokko 10007 12001 13016 11006 27000 332830.00000000 7022512.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039884 Kokon eli Kokkokankaan uudistalon merkintä maakirjassa vuonna 1784 (Järviseudun historia 1, s. 599). Talo on merkitty 1800-luvun puolivälissä laaditulle pitäjänkartalle. Tilan rakennukset on merkitty myös vanhoille peruskartoille, vielä vuoden 1986 kartalle on merkitty kolme rakennusta. Alueella on säilynyt eri asteisesti asutus- ja viljelyyn liittyviä rakenteita metsätien molemmilla puolilla. Tien pohjoispuolella on romahtaneen hirsisen asuinrakennuksen jäännökset (rakenne 1), jonka hirsikertoja on säilynyt pystyssä katonrajaan saakka, katto on romahtanut, sisällä on ison uunin jäännös ja runsaasti tiiltä. Lisäksi tien pohjoispuolella on mm. n. 7 x 5 metrin kokoinen tulisijallinen rakennuksen perustus (rakenne 9), kivikeskittymä (rakenne 8), jossa esiintyy palaneita kiviä, n. 50 m pitkä kiviaita (rakenne 2), nykyisellä rajalla vanha rajamerkki (rakenne 7), osa lyhyempää kiviaitaa (rakenne 10) ja sen eteläpuolella rakennuksen perustusta (rakenne 6). Pitkän kiviaidan päälle (rakenne 2) on lisätty koneellisesti kiviä ihan viime aikoina. Tien eteläpuolella on romahtaneet navetan ja ladon jäännökset sekä pyöreä peltoröykkiö. Tien eteläpuolella on runsaasti eri kokoisia maantotossa syntyneitä kuoppia. Asko Vilkunan mukaan (ks. Lisätiedot -välilehti) paikalla on pidetty Lappajärven Ollilan talojen kesätupaa eli karjamajaa vielä 1900-luvun alkupuolella. Kokkokangas on jäänyt vakituisesta asutuksesta 1800-luvun nälkävuosien aikaan.
metsakeskus.1000039887 91 Isosaari 10002 12011 13107 11006 27009 391287.00000000 6663950.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039887 Isosaarta alettiin linnoittamaan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä v. 1914. Saaren linnoitteet tykkiasemineen ovat etelärannan tuntumassa ja Peninniemellä. Linnoitteita on muokattu ja lisätty 1900-luvun aikana. Saaren muu rakennuskanta on keskittynyt päälaiturin läheisyyteen. Nykyisin alueella on mm. useita rivitaloja ja 9-reikäinen golfrata. Saaren länsirannan tuntumassa on ollut ampumarata, joka on nyt poistettu käytöstä ja siivottu. Betonisten ja kallioon louhittujen linnoitteiden lisäksi saarella on maahan kaivettuja tai irtokivistä kasattuja kenttälinnoitteita lähinnä rannan tuntumassa.
metsakeskus.1000039888 700 Käyhkään kanava 2 10007 12001 13183 11042 27028 580914.00000000 6810664.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039888 Harjanteella Käyhkään kanavan eteläpuolen kankaalla oletettavasti II ms aikaisia, osin maahan kaivettuja telttapaikkoja. Vuoden 2021 inventoinnissa yhteen painanteista tehtiin koekuoppa, josta löytyi kierretty vyyhti rautalankaa sekä useita pullolasin kappaleita. Laserkeilausaineiston perusteella länsipuolella mäen päällä on myös taistelukaivanto, joka on näkyvissä myös vuoden 1956 ilmakuvassa osin kasvipeitteettömänä.
metsakeskus.1000039889 139 Kovasinsuo etelä 10002 12001 13000 11006 27000 431114.00000000 7237626.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039889 Paikalla on kaksi suorakaiteisen maavallin muodostamaa rakennuksenpohjaa. Kapean harjanteen päällä olevien rakenteiden väli on noin 25 metriä. 2024: Kohde on muinaisjäännösrekisterissä kuvatussa kunnossa. Rakennuksenpohjat erottuvat maastossa selkeästi. Niiden pohjalla kasvaa lehtipuita muuten havupuuvaltaisessa metsässä.
metsakeskus.1000039890 139 Ahvenperä 10002 12016 13175 11006 27000 433765.00000000 7239147.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039890 Tiironkankaan itäpäässä jyrkällä itärinteellä on pieni tervahauta, halkaisija 9 m, kuopan syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus noin 4 m.
metsakeskus.1000039891 139 Välikangas, Ahvenlampi 10002 12016 13175 11006 27000 433914.00000000 7237669.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039891 Tervahauta sijaitsee kankaan loivalla lounaisrinteellä kuivatun Ahvenlammen itäkoillispuolella. halkaisija 14 m, kuopan syvyys 0,6 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut, pituus noin 4 m.
metsakeskus.1000039892 139 Lehdonmaa 10002 12016 13175 11006 27000 430431.00000000 7238812.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039892 Tervahauta sijaitsee Liesojan eteläpuolella aivan nykyisen metsätien koillispuolella. Haudan halkaisija on 10 m, kuopan syvyys 0,6 m. Halssi suuntautuu pohjoiskoilliseen Liesojalle päin, se on sortunut.
metsakeskus.1000039893 791 Kangaskylä 10002 12016 13175 11006 27007 455958.00000000 7117338.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039893 Kortteisen tekojärven pohjoispuolella Kangaskylässä, Vanhasta maantiestä 150-160 m pohjoiseen hiekkakankaalla rämeen reunalla, eteläpuolella sijaitseva tila ei ole vakituisessa asuinkäytössä. Alueella kasvaa harvaa mäntymetsää. Tervahaudat ovat noin 20 m halkaisijoiltaan, halssit laskevat koilliseen rämeelle, päällä kasvaa eri ikäistä puustoa ja katajaa. Paikalle on merkitty tervahauta 1700-luvun isonjaon kartalle, ks. isonjaon kartta, kohde 37 Kankaala (Yrjänä).
metsakeskus.1000039894 791 Kommankaarto 10002 12016 13175 11006 27000 449248.00000000 7119396.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039894 Piippolan keskustasta n. 2,2 km pohjoiseen Toukannevan pohjoispuolella rämeiden välissä kapean hiekkakankaan reunalla. Tervahauta on n. 8 m halkaisijaltaan. Alueen puusto on harvaa mäntymetsää. Kohteen eteläpuolella kulkee kuntorata.
metsakeskus.1000039895 791 Likkainkaarto 10002 12016 13175 11006 27000 448367.00000000 7119494.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039895 Piippolan keskustasta n. 2,7 km luoteeseen, kantatien 88 itäpuolella kapean Likkainkaarroon pohjoisosassa metsätien varrella. Maaperä alueella on hiekkaa ja puusto harvaa mäntymetsää. Tervahauta on n. 12 m halkaisijaltaan, halssi on lounaaseen päin, päällä kasvaa joitakin varttuneita mäntyjä.
metsakeskus.1000039896 791 Lähdeneva 10002 12016 13175 11006 27000 447878.00000000 7121607.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039896 Piippolan keskustasta n. 4,8 km luoteeseen kantatien 88 itäpuolella Lähdenevalle melko jyrkästi laskevan kankaan reunalla. Tervahauta on n. 18 m halkaisijaltaan, sen eteläpuolella on iso maakuoppa, missä on rakennusjätettä. Alueen puusto on varttunutta harvaa mäntymetsää. Vuoden 2022 inventoinnissa havaittiin noin 16 metriä tervahaudasta pohjoiseen tervapirtin kiukaan jäänteet. Tervahauta oli ennallaan. Aluerajausta laajennettiin pohjoiseen tulisijan alueelle.
metsakeskus.1000039897 791 Paskokangas 10002 12016 13175 11006 27000 446561.00000000 7120673.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039897 Pihlajaisenjärvelle johtavan metsätien varrella matalalla kankaalla. Tervahauta on n. 25 m halkaisijaltaan, siinä on syvä keskuskuoppa ja n. 1,5 m korkeat jyrkät reunavallit. Tervahaudan päällä kasvaa tiheästi puustoa. Ympäröivä alue on varttunutta mäntymetsää, alueen maaperä on moreenia. Vuoden 2022 kohde oli muutoin ennallaan paitsi sen pohjalle oli pystytetty puinen risti.
metsakeskus.1000039898 791 Paskokangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 447661.00000000 7120318.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039898 Paskonevan peltoalueen pohjoispuolella moreenikankaan reunalla, pohjoispuolella on laaja soranottoalue. Tervahauta on n. 15 m halkaisijaltaan, halssi on etelään päin. Tervahaudan päällä kasvaa mäntyjä, pintakasvillisuus on sammalta ja puolukanvarpua. Ympäröivä alue on harvaa mäntymetsää, kaakkoispuolella on vapaa-ajan asunto.
metsakeskus.1000039899 791 Sämpsänneva 10002 12016 13175 11006 27000 452459.00000000 7118112.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039899 Sämpsännevan koillispuolella matalan hiekkakankaan länsireunalla. Tervahauta on n. 15 m halkaisijaltaan, halssi on länteen rämeelle. Itäpuolinen kangas on avohakattu ja aurattu.
metsakeskus.1000039901 791 Tervalampi 10002 12016 13175 11006 27000 451600.00000000 7119098.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039901 Tervalammen itäpuolella hiekkaa ja moreenia olevan matalan kankaan reunalla. Tervahauta on n. 18 m halkaisijaltaan, halssi on länteen soistuneeseen notkelmaan ja lammelle päin. Alueella kasvaa harvaa varttunutta mäntymetsää.
metsakeskus.1000039902 791 Kangaskylä 2 10007 12016 13175 11006 27000 456216.00000000 7117171.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039902 Kortteisen tekojärven pohjoispuolella Kangaskylässä, Vanhan maantien pohjoispuolella. Alueella kasvaa harvaa mäntymetsää. Paikalla oleva tervahauta on noin 20 m halkaisijaltaan, halssi etelään tien suuntaan, päällä kasvaa nuorta lehtipuustoa ja katajaa. Maaperä alueella on moreenia ja paikoin kivikkoista. Lähistöllä on runsaasti vanhoja soranottokuoppia. Mahdollisesti kysymys on julkaisussa ”Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 2” (1992), mainittu Kangaskylän koulun lähelle rakennettu ”museotervahauta”, joka mainitaan tuolloin polttamattomaksi.
metsakeskus.1000039903 791 Aho 10007 12001 13007 11006 27007 447320.00000000 7116910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039903 Piippolan keskustasta n. 2,3 länteen Lamujoen eteläpuolella ja Haapavedentien pohjoispuolella. Kantatalon paikka on matala peltojen ympäröimä mäki. Pihapiirissä on 1800-luvun kunnostettu päärakennus ja luhtipuoji. Vuosina 1773-1778 laaditulle isonjaon kartalle paikalle on merkitty talo ja jokirantaan mylly. Myllyn paikka unohtui tarkistaa maastossa, karttatarkastelun perusteella sen muinainen sijaintipaikka on nykyisin kuivaa maata. Ahon talo on perustettu 1650-luvun alussa (Hiltunen Mauno, Siikajokilaakson historia keskiajalta vuoteen 1860, s. 117). Ahogård on merkitty Claes Claessonin laatimalle vuoden 1653 Salon ja Limingan pitäjiä esittävälle kartalle.
metsakeskus.1000039904 791 Anttila (Piippola) 10007 12001 13007 11006 27006 449474.00000000 7117159.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039904 Piippolan keskustassa Lamujoen pohjoisrannalla. Anttilan talo on Piippolan vanhimpia. Tarkka perustamisajankohta ei ole tiedossa, mutta todennäköisimmin talo on perustettu viimeistään 1600-luvun loppupuolella. Pihapiirissä on kaksikuistinen päärakennus ja useita vanhoja tilarakennuksia, mm. talotien varrella kaksi aittaa. Lähiympäristö on melko tiiviisti rakennettua, pohjoispuolella kulkee Anttilantie. Talo on toiminut kestikievarina ainakin 1900-luvulla (Hiltunen, Siikajokilaakson historia 1, s. 212).
metsakeskus.1000039905 791 Haapala (Piippola) 10007 12001 13007 11006 27007 451189.00000000 7117255.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039905 Piippolan keskustasta itään kantatien 88 pohjoispuolella nykyisen Nuorisoseurantien varrella. Haapalaan on merkitty talo vuosina 1773-1786 laaditulle isonjaon kartalle. Tontilla on nykyisin vanha hirsipintainen päärakennus, joka sijaitsee heti tien pohjoispuolella. Pihapiirissä on myös uudempia tilarakennuksia. Länsipuolella on samaan tilaan kuuluva uusi päärakennus. Ympäröivillä alueilla on myös peltoja, osittain samoille alueille on merkitty peltoja myös isojaon kartalle.
metsakeskus.1000039906 791 Hakola 10007 12001 13007 11006 27007 452776.00000000 7116872.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039906 Kortteisen tekojärven länsirannalla matalan mäen päällä. Ympäröivillä alueilla on viljelemättömiä peltoja. Paikalle on merkitty vuosina 1773-1786 laaditulle isonjaon kartalle talo lähipeltoineen. Alueella sijaitsee nykyisin usealle kiinteistölle johtava tie ja eri tilojen piha-alueita, joilla on useita uudempia tilarakennuksia.
metsakeskus.1000039907 791 Hassila 10007 12001 13007 11006 27007 451661.00000000 7116772.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039907 Piippolan keskustan ja Kortteisen tekojärven välissä Lamujoen eteläpuolella, Peltoperäntien varrella. Alue on peltojen ympäröimä mäki, missä sijaitsee Hassilan tilakeskus. Paikalle on merkitty vuosina 1773-1786 laaditulle isonjaon kartalle talo samalle paikalle, missä on nykyisinkin tilan vanha lautavuorattu päärakennus, pihapiirissä on useita muita vanhoja tilarakennuksia ja pihan ulkopuolella paja, tilaa ympäröivät pellot, sekä hevos- ja karjalaitumet.
metsakeskus.1000039908 791 Ikola 10007 12001 13007 11006 27007 449851.00000000 7116912.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039908 Piippolan keskustan itäpuolella Lamujoen mutkassa. Alue on peltojen ja viereisen Jukolan tilakeskuksen ympäröimä matala mäki, missä sijaitsee tilan vanha vuodelta 1804 peräisin oleva hirsipintainen asuinrakennus, uusi päärakennus ja muita tilarakennuksia. Tontin alueella sijaitsee myös vanha luonnonkivistä rakennettu kellari, jota on vahvistettu sementtiharkoilla (P 7116913 I: 449804). Paikalle on merkitty vuosina 1773-1786 laaditulle isonjaon kartalle talo samalle paikalle, missä tilan vanha päärakennus sijaitsee sekä jokirantaan vesimylly. Jokiuomaa on Ikolan kohdalla muutettu ja jäänteet vesimyllystä ovat kokonaan hävinneet. Ikola on perustettu vuonna 1692 (Siikajokilaakson historia 1, s. 133).
metsakeskus.1000039909 791 Jarva 10007 12001 13007 11006 27007 449369.00000000 7117032.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039909 Piippolan keskustan länsipuolella Lamujoen pohjoisrannalla. Alueella on Yli-Jarvan ja Ali-Jarvan tilakeskukset, joita ympäröivät pellot. Vuosina 1773-1786 laaditulle isonjaon kartalle on merkitty talo Yli-Jarvan nykyiselle piha-alueella, jokirantaan on merkitty myös vesimylly, josta ei ilmeisesti ole säilynyt jäänteitä. Jarvan talo on perustettu 1650-luvulla. Talo on merkitty myös Claes Claessonin laatimalle vuoden 1653 Salon ja Limingan pitäjiä esittävälle kartalle.
metsakeskus.1000039912 791 Kangaskokko 10007 12001 13007 11006 27007 455692.00000000 7117267.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039912 Kangaskylässä Kortteisen tekojärven pohjoispuolella ja Vanhan maantien eteläpuolella. Alueella on merkitty vuosina 1773-1786 laaditulle isonjaon kartalle talo. Nykyisen Kortteisen tekojärven pohjoisrannalle perustettiin Kankaalan uudistila 1600-luvun alkupuolella (Siikajokilaakson historia 1, s. 117). Kangaskylään on merkitty myös Claes Claessonin laatimalle vuoden 1653 Salon ja Limingan pitäjiä esittävälle kartalle kaksi taloa, joista toinen voi olla Kangaskokko. Paikka on nykyisin jättömaata ja voimakkaasti aurattu, inventoinnin aikana alueella kasvoi korkea ja tiheä pintakasvillisuus. Alueella havaittiin purettujen rakennusten kohtia ja kivillä holvattu maakellari, rakennukset on merkitty vielä vuoden 1979 peruskartalle. Maakellari on tehty luonnonkivistä ja lohkokivistä, se arviolta n. 3 m pitkä, ja se vaikutti myös melko syvältä. Romahtamisvaaran ja tiheän kasvillisuuden takia sen tarkempi dokumentointi ei onnistunut. Myöhempi paikalla asuminen, rakentaminen, rakennusten purkaminen ja voimakas maanmuokkaus on todennäköisesti hävittänyt vanhimmat asutuskerrokset.
metsakeskus.1000039913 791 Kotila 10007 12001 13007 11006 27007 450469.00000000 7116180.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039913 Piippolan keskustasta n. 1 km kaakkoon Lamujoen eteläpuolella peltojen ympäröimällä mäellä. Paikalle on merkitty vuosina 1773-1786 laaditulle isonjaon kartalle pienien peltopalstojen keskelle talo ja kaksi muuta rakennusta samalle kohdalle, missä nykyinen tilan päärakennus, muut tilarakennukset ja piha-alue sijaitsee.
metsakeskus.1000039914 791 Lassila 10007 12001 13007 11006 27007 449153.00000000 7116975.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039914 Piippolan keskustasta lounaaseen Lamujoen etelärannalla, eteläpuolella on jokseenkin tasaista peltomaisemaa. Alueelle on merkitty vuosina 1773-1786 laaditulle isonjaon kartalle kaksi taloa, joista Lassila on pohjoisempi ja eteläisempi nykyinen Autio. Talojen ympäristö oli otettu jo laajasti pelto- ja niittyalueiksi. Lassila on Piippolan vanhimpia taloja. Claes Claessonin laatiman Salon ja Limingan pitäjiä esittävän vuoden 1653 kartan yksi talomerkintä Lamujoen eteläpuolella on todennäköisesti Lassila.
metsakeskus.1000039915 791 Lassila 2 / Autio 10007 12001 13007 11006 27007 449072.00000000 7116955.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039915 iippolan keskustasta lounaaseen Lamujoen etelärannalla, eteläpuolella on jokseenkin tasaista peltomaisemaa. Alueelle on merkitty vuosina 1773-1786 laaditulle isonjaon kartalle kaksi taloa, joista Autio on eteläisempi ja pohjoisempi nykyinen Lassila. Talojen ympäristö oli otettu jo laajasti pelto- ja niittyalueiksi. Claes Claessonin laatiman Salon ja Limingan pitäjiä esittävän vuoden 1653 kartan yksi talomerkintä Lamujoen eteläpuolella on todennäköisesti Lassila. Aution pihapiirissä on uutta ja vanhaa rakennuskantaa.
metsakeskus.1000039916 791 Mahala 10007 12001 13007 11006 27007 449590.00000000 7116633.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039916 Piippolan keskustan ja Lamujoen eteläpuolella historiallisen Saviselkä-Piippola -maantien ja nykyisen Keskustien varrella. Paikalla on merkitty vuosina 1773-1786 laaditulle isonjaon kartalle talo ja sitä ympäröiviä peltoja. Pihapiirissä on hirsipintainen, osin laudoitettu luhtirakennus, vanha asuinrakennus on purettu, nykyinen asuinrakennus on tiilitalo, pihan reunalla on uusi maakellari. Piha-alue on nurmena ja puustoinen. Pohjoispuolella on pelto, tontin reunoilla etelä- ja itäpuolella on entistä peltoa.
metsakeskus.1000039918 791 Marttila 10007 12001 13007 11006 27007 450162.00000000 7117261.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039918 Piippolan keskustasta itään vanhan kylätien linjauksen varrella peltojen ympäröimällä matalalla kohoumalla. Marttilan nykyisen talon paikalle on merkitty vuosina 1773-1786 laaditulle isonjaon kartalle talo, sitä ympäröiviä peltoja ja niittyjä. Pihapiirissä on kaksi asuinrakennusta, muita talousrakennuksia, talotien varrella on kaksi aittaa. Marttila on toiminut kestikievarina.
metsakeskus.1000039919 791 Pelli 10007 12001 13007 11006 27007 449613.00000000 7116921.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039919 Piippolan keskustassa Lamujoen eteläpuolella Lamujoen eli Hankosen myllyn ja sahan paikalla. Alueella on sijainnut vuosina 1773-1786 laaditun isonjaon kartan mukaan talo ja jokirannassa mylly. Pellin talo on myöhemmin sijainnut sahan yhteydessä. Talon hirsikehikko on siirretty 1940-luvulla lähellä sijaitsevan asuinrakennuksen materiaaliksi. Sahan viereen rakennettiin 1900-luvun alussa meijeri, joka purettiin 1950-luvulla. Sahan itäpuolinen alue on tasoitettua, maan pinnalla ja alla on uudempaa rakennusten purkujätettä. Lamujoen saha ja mylly on säilynyt melkein alkuperäisenä.
metsakeskus.1000039920 791 Peltola (Piippola) 10007 12001 13007 11006 27007 452355.00000000 7116460.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039920 Piippolan Peltoperällä Kortteisen tekojärven länsipuolella ja Lamujoen eteläpuolella. Alueella on sijainnut vuosina 1773-1786 laaditun isonjaon kartan mukaan talo. Peltolan tilakeskus on kylätien pohjoispuolella, ympärillä on peltoja. Pihan pohjoisreunalla sijaitseva päärakennus on rakennettu vuosisadan vaihteessa. Pihapiirissä on vanhaa rakennuskantaa, tien varrella on päreillä vuorattu aitta.
metsakeskus.1000039921 791 Peltomaa 10007 12001 13007 11006 27007 452674.00000000 7116373.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039921 Piippolan Peltoperällä Kortteisen tekojärven länsipuolella ja Lamujoen eteläpuolella, Peltoperäntien ja siltä Kortteisen tekojärven länsirantaa kulkevan tien varrella. Alueella on sijainnut vuosina 1773-1786 laaditun isonjaon kartan mukaan talo. Kantatalon paikka on Ylipeltolan ja Katajakankaan tilojen alueelle sekä niiden välisellä tiealueelle. Vanhimpien peruskarttojen ja vuoden 1916 Peltomaan perintötilan nro 19 tiluksista laaditun halkomiskartan mukaan molempien tilojen alueella oli tilarakennuksia, jotka on purettu.
metsakeskus.1000039922 791 Piippo (Piippola) 10007 12001 13007 11006 27007 448880.00000000 7117113.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039922 Piippolan keskustasta länteen Lamujoen pohjoisrannalla. Alueella on sijainnut vuosina 1773-1786 laaditun isonjaon kartan mukaan Piipon talo. Piippolan asutus on syntynyt viimeistään 1550-luvulla. Kylä mainitaan ensimmäisen kerran Korteiskylän nimellä vuonna 1562, ja ennen isoa vihaa taloja oli puolenkymmentä (Hiltunen Mauno, Siikajokilaakson historia 1, s. 92-96, 139). Piippo mainitaan Piippolan ensimmäiseksi taloksi, mistä pitäjä sai nimensä. Vielä 1800-luvunpuolivälin pitäjänkartalle neljä taloa on merkitty Piippo-nimisenä. Piipon kantatalon paikka sijoittuu peltojen ympäröimille kahden tilan alueelle ja tiiviisti rakennettuihin pihapiireihin, joissa molemmissa on useita vanhoja tilarakennuksia.
metsakeskus.1000039923 791 Kauppila (Piippolan pappila) 10007 12001 13007 11006 27000 449741.00000000 7116986.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039923 Piippolan kirkosta etelään Lamujoen mutkassa. Alueella on sijainnut vuosina 1773-1786 laaditun isonjaon kartan mukaan talo jotakuinkin pihan pohjoisreunalla olevan puojirakennuksen kohdalla vastapäätä nykyistä seurakuntataloa ja entistä pappilaa, jonka kohdalla oli tuolloin viljelyksiä. Pappila on entinen Kauppilan tilan päärakennus ja rakennettu vuonna 1850. Aiempi seurakuntakoti sijaitsi pappilaan johtavan kujan varrella, tämä entinen pappilan pirttirakennus on siirretty Rantsilan Rosenbergin maatilamatkailutilalle. Pihapiiristä on purettu muitakin rakennuksia, inventoinnissa oli havaittavissa pihaan johtavan kujan varrella tasoitettuja rakennusten perustusten kohtia. Pihan länsireunalla on säilynyt vanha maakellari, joka on koottu luonnonkivistä, kellaria on kunnostettu myöhemmin mm. lohkokivillä ja jonkin verran myös muuraamalla (P: 7116963 I: 449694). Kellarin mitat ovat n. 6 x 3,5 m, se erottui korkeana rehevän kasvillisuuden peittämän kumpuna, vierellä kasvaa isojakin lehtipuita. Pihapiirin pohjoispuolella puistona jatkuvalla alueella sijainnut vuodelta 1770 peräisin oleva kaksihuoneinen hirsinen asuinrakennus on poltettu palokunnan harjoituksissa.
metsakeskus.1000039924 791 Tuomaala (Piippola) 10007 12001 13007 11006 27007 449251.00000000 7116892.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039924 Piippolan keskustasta lounaaseen Lamujoen etelärannalla. Alueella on sijainnut vuosina 1773-1786 laaditun isonjaon kartan mukaan Tuomaalan talo, jokirantaan on merkitty myös mylly. Samalla paikalla on nykyään pihapiirissä vuodelta 1874 peräisin oleva päärakennus sekä eri ajoilta peräisin olevia muita tilarakennuksia. Länsipuolella on viljapeltoja, etelä- ja itäpuolella on uusia asutusalueita. Talo ei ole vakituisessa asuinkäytössä.
metsakeskus.1000039925 434 Valkonlahti 1 10001 12017 13193 11006 27000 459061.00000000 6696812.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039925 Sijaintipaikka on Loviisan sisäsaaristossa Valkon sataman eteläpuolella Valkonlahden keskellä. Puurunkoisen aluksen hylky, joka lepää tasaisella mutapohjalla. Hylkyalueen laajuus viistokaikuluotausaineistosta arvioituna on 12 x 50 metriä. Kölin pituus on arvioitu luotausaineiston perusteella 40 - 45 metriksi. Hylkyalueen eteläpäässä on noin seitsemän metriä pitkän veneen hylky, jossa on suippo perä (Valkonlahti 2). On mahdollista, että laiva on hylätty käyttöiän jälkeen tarkoituksella merenlahteen. Hylyn taustasta ja ajoituksesta ei ole tietoa. Hylky löytyi viistokaikuluotaamalla 2020.
metsakeskus.1000039926 791 Viitainaho 10007 12001 13007 11006 27007 448235.00000000 7118228.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039926 Nykyisen Piippolan kotiseutumuseon paikalla on sijainnut 1700-luvulla pitäjän pappila. Uuden pappilan valmistuttua jäi Viitainaho kappalasien puustelliksi vuonna 1778. 1900-luvun alussa Viitainaho oli tukkikämppänä. Myöhemmin talo hankittiin Piippolan kotiseutumuseoksi (Siikajokilaaksonhistoria 1, s. 402). Pihapiiriissä on mm. tuulimylly, kirkonkylältä siirretty viljamakasiini ja eri tiloilta siirrettyjä talousrakennuksia. Pohjoispuolella sijaitseva Papinahon kantatalon paikka on tasoitettua sorakenttää.
metsakeskus.1000039927 791 Väärä 10007 12001 13007 11006 27007 449051.00000000 7117156.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039927 Piippolan keskustasta länteen Lamujoen pohjoispuolella Jatkolankujan ja Vääränkujan eteläpuolella Alueella on sijainnut vuosina 1773-1786 laaditun isonjaon kartan mukaan talo nykyisen Väärän talon kohdalla. Paikka on pohjoiseen nousevan pellon koillisreunalla.
metsakeskus.1000039928 791 Yrjänä (Kankaala) 10007 12001 13007 11006 27000 456012.00000000 7117021.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039928 Piippolan asutus on syntynyt viimeistään 1550-luvulla. Kylä mainitaan ensimmäisen kerran Korteiskylän nimellä vuonna 1562. Nykyisen Kortteisen tekojärven pohjoisrannalle perustettiin Kankaalan uudistila 1600-luvun alkupuolella (Siikajokilaakson historia 1, s. 92, 117). Kangaskylään on merkitty Claes Claessonin laatimalle vuoden 1653 Salon ja Limingan pitäjiä esittävälle kartalle kaksi taloa, joista toinen sijaitsi todennäköisesti nykyisen Yrjänän paikalla. Vuoden 1806 tiekartassa Kankaan talo on merkitty kestikievariksi. Paikalla on nykyisin peltojen keskellä tilakeskus, johon kuuluu uutta ja vanhaa rakennuskantaa.
metsakeskus.1000039930 742 Saattoaapa 1 10007 12016 13000 11006 27009 576408.00000000 7458781.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039930 Niittyladon raunio, joka ajoittuu 1900-luvulle. Nuorimmillaan kohde on 1960-luvulta, mutta sen tarkemmin kohdetta ei pystytty ajoittamaan. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Lato on neliönmuotoinen ja kooltaan 4,2 x 4,5 metriä. Rakennuksen seinät koostuvat halkaisijaltaan 0,1 - 0,2 metriä paksuista pyöröhirsistä, jotka on katkaistu sekä kirveellä että sahalla. Rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia, joiden lovi on veistetty hirren alapuolelle. Seinät ovat suurilta osin säilyneet ja rakennus on korkeudeltaan 1,9 metriä.
metsakeskus.1000039931 742 Saattoaapa 2 10007 12016 13000 11006 27009 576266.00000000 7458688.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039931 Niittyladon raunio, joka ajoittuu 1900-luvulle. Nuorimmillaan kohde on 1960-luvulta, mutta sen tarkemmin kohdetta ei pystytty ajoittamaan. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, jonka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Lato on 4 x 4 metrin kokoinen ja rakennettu halkaisijaltaan 0,1 - 0,2 metriä paksuista pyöröhirsistä, jotka on katkaistu sekä kirveellä että sahalla. Rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia. Rakennuksen seinät ovat koillisseinää lukuun ottamatta hyvin säilyneitä.
metsakeskus.1000039932 742 Saattoaapa 3 10007 12016 13000 11006 27009 576160.00000000 7458680.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039932 Niittyladon raunio, joka ajoittuu 1900-luvulle. Nuorimmillaan kohde on 1960-luvulta, mutta sen tarkemmin kohdetta ei pystytty ajoittamaan. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Rakennus on 4 x 4 metrin kokoinen ja rakennettu halkaisijaltaan 0,1 - 0,2 metriä paksuista pyöröhirsistä, jotka on katkaistu sekä kirveellä että sahalla. Rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia, joiden lovet on tehty hirren yläpuolelle. Rakennuksen seinät ovat hyvin säilyneitä ja rakennuksen korkeus on 2,1 metriä.
metsakeskus.1000039933 742 Saattoaapa 4 10007 12016 13000 11006 27009 576194.00000000 7458452.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039933 Niittyladon raunio, joka ajoittuu 1900-luvulle. Latorakennus on kooltaan 3,8 x 4 metriä ja se on rakennettu noin 0,2 metriä paksuista pyöröhirsistä, jotka on katkaistu sekä kirveellä että sahalla. Rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia, joiden lovi on tehty hirren alapuolelle.
metsakeskus.1000039934 742 Sompiovuotso 10007 12016 13000 11006 27009 577434.00000000 7489734.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039934 Niittyladon raunio, joka ajoittuu 1900-luvulle. Paikalla sijaitsee 4,4 x 4,3 metrin kokoinen ladon raunio. Lato on rakennettu 0,1 - 0,15 metriä paksuista sekä kirveellä että sahalla katkaistuista pyöröhirsistä.
metsakeskus.1000039935 791 Suolatie 10007 12005 13071 11006 27006 453407.00000000 7118148.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039935 Kuopio – Pyhäntä – Piippola – Pulkkila – Rantsila – Temmes – Oulu talvitie tunnettiin jo 1600-luvun alussa (Siikajokilaakson historia 2, s. 196). Kesätienä linjaus oli Oulusta Piippolaan jo 1600-luvulla (Siikajokilaakson historia 1, s. 452 ja 456). Piippolassa on säilynyt tätä Savontien linjausta useita kilometrejä Vanhan maantien kohdalla. Linjaus kulkee Kortteisen tekojärven pohjoispuolelta luoteeseen kuivassa hiekkapohjaisessa kangasmaastossa n. 9,5 km, linjauksen varrella sijaitsee asutusta itäpäässä. Vanhan maantien itäosasta käytetään myös nimitystä Suolatie. Suolatie on vielä käytössä olevaa hiekkatietä. Mykänmäen kohdalla on kokonaan käytöstä poistunut tieosuus. Tietä käyttivät mm. Ruotsi-Suomen joukot Suomen sodan aikana. Tielinjaus on merkitty ja nimetty vuosina 1773-1786 laadituille Piippolan isonjaon kartoille.
metsakeskus.1000039936 742 Luiro 1 10007 12001 13013 11006 27009 563446.00000000 7491550.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039936 Kohteesta on kaksi rakennusjäännöstä. Kyseessä on torpan jäännös. Jäännös 1 on itä-länsisuuntainen, 5,3 metriä pitkä ja 3,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen perusta on betonista valettu ja se on 0,1 metriä korkea ja 0,1 metriä leveä. Rakennuksen pohjoisseinän vieressä on tulisija, jonka noin 4 metriä korkea tiilistä muurattu savupiippu on vielä pystyssä. Tulisijan uuni on teräsrunkoinen ja sen luukussa lukee "Porin Matti". Jäännös 2 on 2,4 x 1,4 metrin kokoinen lautarakenteinen käymälärakennus. Sen runko on vielä pystyssä, mutta suurin osa sen seinistä on hävinnyt. Porin Matti-merkkisiä uuneja alettiin valmistaa 1930-luvun lopulla ja ne yleistyivät toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvulla. Rakennus on vielä ollut pystyssä vuonna 1970 ja se on merkitty vuonna 1973 painettuun maastokarttaan, joka perustuu vuonna 1970 suoritettuun kartoitustyöhön.
metsakeskus.1000039937 791 Saviselkä-Piippola -maantie 10007 12005 13071 11006 27006 449882.00000000 7116335.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039937 Saviselkä-Piippola -maantie on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, n. 1,2 km siitä kulkee kaavan suunnittelualueella. Tie on jo 1600-luvulla tunnetusta Kuopion ja Oulu välisestä talvitiestä varhain erkaantunut toinen talvitie, joka kulki Pyhännän Viitamäen ja Iso-Lamujärven kautta Piippolaan (Siikajokilaakson historia, s. 196). Tätä tietä ei ole merkitty 1700-luvun aluetta esittäville isonjaon kartoille. Maantie Kärsämäen Saviselästä Piippolaan on osa Oulun ja Savon välistä vanhaa maantieyhteyttä. Sorapäällysteisestä vanhasta maantiestä on museotietä 23 kilometrin osuus. Tie kulkee halki osittain asumattomien metsätaipaleitten ja polveilee maastossa noudattaen vanhojen talviteiden ja kyläteiden linjauksia. Saviselkä-Piippola -maantien rakentaminen alkoi, kun Oulun läänin maaherra Jägerhorn esitti 1775 maatieyhteyden rakentamista Oulusta Nissilään. Lopullinen päätös tien rakentamisesta tehtiin 1825. Tie paransi Savon ja Karjalan yhteyksiä Pohjanlahden satamiin. Piippolan ja Oulun välillä vanha talvitie seurasi kesätien linjausta, etelämpänä reitit erosivat. Tie rakennettiin hyväksikäyttäen talvitietä ja kyläteitä. 1930-luvulla suunniteltiin maamme valtatieverkko ja tuolloin Kärsämäki-Piippola -tiestä tuli osa valtatietä n:o 4.
metsakeskus.1000039938 742 Luiro 2 10007 12001 13013 11006 27009 563207.00000000 7491503.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039938 1900-luvulle ajoittuva maatilan jäännös. Paikalla on seitsemän rakennus- ja rakennejäännöstä. Rakennusjäännös 1 on todennäköisesti talli ja/tai navetta, jäännös 3 tilan päärakennus ja jäännös 7 sauna. Rakennusjäännös 6:n funktio ei inventoinnin aikana selvinnyt. Tilan rakennukset ovat merkitty vuonna 1973 painettuun maastokarttaan, joka perustuu vuonna 1970 suoritettuun kartoitustyöhön. Jäännös 1 on itä-länsisuuntainen, 12 metriä pitkä ja 5,7 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksessa on betonijalkaperusta, jonka päällä on jäljellä kaksi lahoa hirsikertaa. Jäännös 2 on neliönmuotoinen kuoppa, jonka koko on 1,2 x 1,2 metriä ja ainakin 1 metriä syvä. Kuoppa on täytetty isoilla kivillä. Kuopan päällä on havaittavissa kansirakenteesta peräisin olevia lahoja lankunpätkiä. Jäännös 3 on lähinnä koillis-lounaissuuntainen, 8,5 metriä pitkä ja 7,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennusjäännös erottuu maastossa noin 0,3 metriä korkeana turpeen peittämänä kohoumana. Rakennuksen keskiosassa sijaitsee noin 1,8 x 2 metrin kokoinen luonnonkivistä ja tiiliskivistä muurattu tulisijan jäännös, jonka säilynyt korkeus on noin 2 metriä. Jäännös 4 on rinteeseen kaivettu noin 3,5 metriä pitkä ja 2 metriä leveä kellarikuoppa, jonka lattiapinta on takaseinän kohdalla 1,1 metrin syvyydellä maapinnasta mitattuna. Jäännös 5 on soikeanmuotoinen kuoppa, jonka koko on 2,3 x 1,8 metriä. Kuoppaa ympäröi noin 1 metriä leveä ja 0,5 metriä korkea maavalli. Jäännös 6 on hieman epämääräinen rakennusjäännös, joka erottuu lähinnä kasvillisuuden ja hyvin fragmentaaristen rakennusjätteiden levinnän perusteella. Jäännös 7 on noin 2,5 x 2,5 metrin kokoinen rakennusjäännös, jonka seinälinja on osittain hyvin vaikeasti seurattavissa. Seinälinja erottuu 0,2 metriä leveänä ja 0,1 metriä korkeana turpeen peittämänä vallina. Rakennuksessa on Porin Mainio -merkkinen muuripata. Kohteeseen on liitetty myös inventointiraportin kohde Luiro 3 (viljelyröykkiö) alakohteeksi Jäännös 8. Röykkiö on pyöreä ja halkaisijaltaan n. 2 metriä.
metsakeskus.1000039939 742 Vankansuvanto 10007 12016 13000 11006 27009 578738.00000000 7494498.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039939 Paikalla sijaitsee 4 x 3,2 metrin kokoinen ladon jäännös. Rakennuksesta on säilynyt enimmillään viisi hirsikertaa ja raunion korkeus on enimmillään 1,4 metriä.
metsakeskus.1000039940 742 Kettuaapa 10007 12005 13070 11006 27009 540957.00000000 7459783.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039940 Osittain romahtanut silta on kooltaan noin 3,3 metriä leveä ja 3,5 metriä pitkä ja kulkee lähinnä länsi-itä suuntaisesti ojan yli. Siltarakenteen molemmat päädyt ovat turpeen peitossa. Siltarakenne koostuu neljästä ojan yli kulkevasta hirrestä, joiden paksuus on 0,15 - 0,25 metriä.
metsakeskus.1000039941 742 Kurtinpirtti 1 10007 12001 13000 11006 27009 549014.00000000 7453751.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039941 Metsätyökämpän raunio. Informantin antamien tietojen mukaan kämppä rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen. Rakennusjäännös 1 on ollut kämpän päärakennus. Rakennusjäännös 1 on noin 26 metriä pitkä ja noin 6 metriä leveä. Se on lähinnä koillis-lounais-suuntainen ja rakennuksen läntinen seinä sijaitsee noin 10 metriä kaakkoon Iso Akanjoesta. Rakennusjäännös 2 koostuu noin 10 x 9 metrin kokoisesta ja noin 0,3 metriä korkeasta kohoumasta.
metsakeskus.1000039942 742 Karvosenlahti 1 10007 12001 13000 11006 27009 545057.00000000 7457181.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039942 Kämpän jäännös, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Kohde kostuu 7 metriä pitkästä ja 6 metriä leveästä suorakulmaisesta ja koillis-lounais-suuntaisesta rakennusjäännöksestä. Jäännös erottuu maastossa noin 0,4 metriä korkeista ja noin 2,5 metriä leveistä valleista, jotka ovat täysin turpeen peittäminä. Jäännöksen keskellä sijaitsee soikeahko painanne, joka on kooltaan 1,5 x 2 metriä ja vallien päältä mitattua 0,7 metriä syvä. Tulisijanjäännöstä ei havaittu.
metsakeskus.1000039943 742 Karvosenlahti 2 10007 12001 13000 11006 27009 545255.00000000 7457218.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039943 Kämpän jäännös, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Rakennusjäännös 1 on 6 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä, suorakulmainen ja luoteis-kaakkois-suuntainen. Jäännös kostuu noin 1,5 - 2 metriä leveistä ja korkeintaan 0,2 metriä korkeista valleista, jotka ovat turpeen peittämiä ja osittain vaikeasti havaittavissa. Vallien sisäpuolella on soikeahko ja 4 x 1,5 metrin kokoinen painanne, jonka syvyys on vallin päältä mitattuna 0,6 metriä. Rakennusjäännöksessä ei ole havaittavissa tulisijanjäännöstä. Rakennusjäännös 2 on 6,5 metriä pitkä ja 5 metriä leveä, suorakulmainen ja luoteis-kaakkois-suuntainen. Jäännös koostuu noin 2 metriä leveistä ja 0,3 metriä korkeista valleista, jotka ovat turpeen peittämiä. Vallien sisäpuolella on lähinnä suorakulmainen ja 3,5 x 1,5 metrin kokoinen painanne, jonka syvyys on vallin päältä mitattuna noin 0,5 metriä. Rakennusjäännöksen koilliskulmassa sijaitsee osittain turpeen peittämä ja luonnonkivistä koostuva tulisijan jäännös.
metsakeskus.1000039944 742 Kurtinpirtti 3 10007 12009 13094 11006 27009 549052.00000000 7453681.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039944 Maakellari, joka liittyy läheiseen Kurtinpirttiin. Maakellarin jäännös koostuu suorakulmaisesta kuopasta, jonka ympäri kulkee maa- ja kivisekainen valli. Koko rakenne on 7,6 metriä pitkä ja 5,2 metriä leveä. Vallin leveys on 1 - 2 metriä ja korkeus 0,1 - 0,7 metriä. Kellarihuone on 2,9 metriä pitkä, 2,6 metriä leveä ja 1,1 metriä syvä. Maakellarin sisäänkäynti on sijannut rakennelman koillispäädyssä, missä on toinen kuoppa joka katkaisee maakellaria ympäröivää maavallia. Kuoppa, joka on suorakulmainen ja 1,6 metriä pitkä, 1,3 metriä leveä ja 0,4 metriä syvä, on todennäköisesti jäännös käytävästä, joka on johtanut varsinaiseen kellarihuoneeseen. Maakellarin sisällä on osittain turpeen peittämiä katto-, ovi- ja seinärakenteita. Kellarirakenteessa on käytetty rautanauloja ja siinä on ollut huopakatto. Maakellarin jäännöksen päällä kasvaa tiheää koivuvesakkoa.
metsakeskus.1000039945 742 Ritaselkä 1 10007 12001 13000 11006 27009 549290.00000000 7448950.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039945 Metsätyökämpän raunio. Informantin antamien tietojen mukaan kämppä rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen. Rakennusjäännös 1 on ollut kämpän päärakennus. Rakennusjäännös 1 on on erittäin vaikeasti havaittavissa ja rakennus on todennäköisesti purettu. Pohjois-eteläsuuntainen rakennus on ollut noin 22 metriä pitkä ja noin 9 metriä leveä. Jäännöksen koilliskulmassa on havaittavissa noin 0,1 metriä korkea ja arvioltaan noin 1 metriä leveä maavalli ja sen sisäpuolella sijaitsee halkaisijaltaan noin 1,5 metrin kokoinen kiviröykkiö, jonka korkeus on 0,4 metriä. Rakennusjäännös 2 on soikeahkon muotoinen ja pyöreäpohjainen maakuoppa. Kuoppa on halkaisijaltaan 4 metriä ja 0,4 metriä syvä. Rakennusjäännös 3 on on soikeahkon muotoinen ja pyöreäpohjainen maakuoppa. Kuoppa on halkaisijaltaan 4,5 metriä ja 0,8 metriä syvä. Rakennusjäännös 4 on on romahtanut rakennus, jonka rakennusmateriaalina on käytetty sahattuja, noin 0,15 metriä leveitä lankkuja. Jäännös on kooltaan noin 9 x 7 metriä. Rakennusjäännös 5 on on sahatuista lankuista tehty laituri, joka on noin 8,5 meriä pitkä ja 0,8 metriä leveä. Rakennusjäännös 6 on neliskulmainen ja noin 1 metrin syvyinen maakuoppa, jonka koko on 1,4 x 1,4 metriä. Rakennusjäännös 7 on on suorakulmainen maakuoppa, jonka koko on 3 x 1,5 metriä. Rakennusjäännös 8 on pohjois-eteläsuuntainen, 9,4 metriä pitkä ja 6,6 metriä leveä maakellarin jäännös, joka on kaivettu rinteen sisälle. Rakennusjäännös 9 on pohjois-eteläsuuntainen, 8,3 metriä pitkä ja 7,0 metriä leveä maakellarin jäännös, joka on kaivettu rinteen sisälle.
metsakeskus.1000039946 742 Ritaselkä 2 10007 12001 13000 11006 27009 548076.00000000 7448141.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039946 Uittokämpän raunio. Rakennusjäännös 1 on ollut kämpän päärakennus, jäännös 3 kämpän talli ja jäännös 4 kämpän sauna. Informantin antamien tietojen mukaan kämppä on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen ja purettu 1970-luvulla. Kämpän nimi on ollut Tammi-kämppä nro 2. Rakennusjäännös 1 on luoteis-kaakkois-suuntainen, 24 metriä pitkä, 7,7 metriä leveä ja 0,2 metriä korkea turpeen ja heinikon peittämä kohouma, jossa on havaittavissa yksittäisiä puu- ja metallijäännöksiä. Rakennusjäännös 2 on epäsäännöllinen, lähinnä suorakulmaisen, muotoinen maakuoppa, jonka koko on 7,5 x 6,5 metriä. Rakennusjäännös 3 on koillis-lounais-suuntainen, 18 metriä pitkä, 8 metriä leveä ja 0,2 metriä korkea turpeen ja heinikon peittämä kohouma, jossa on havaittavissa yksittäisiä puujäännöksiä. Rakennusjäännös 4 on koillis-lounais-suuntainen, 7 metriä pitkä, 4 metriä leveä ja 0,2 metriä korkea turpeen ja heinikon peittämä kohouma, joissa on havaittavissa yksittäisiä puu- ja metallijäännöksiä. Rakennusjäännös 5 on suorakulmainen maakuoppa, jonka koko on 7 x 6 metriä. Kuopan syvyys on noin 0,4 metriä ja se on osittain täyttynyt vedellä.
metsakeskus.1000039947 742 Rahkavaaranvuotso 1 10007 12001 13000 11006 27009 548773.00000000 7452687.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039947 Uittokämpän raunio. Rakennusjäännös 1 on ollut kämpän talli, jäännös 2 kämpän päärakennus ja jäännös 3 kämpän sauna. Informantin antamien tietojen mukaan kämppä on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen ja purettu 1970-luvulla. Kämpän nimi on ollut Tammi-kämppä nro 4 Rakennusjäännös 1 on luoteis-kaakkois-suuntainen, 8,5 metriä pitkä, 7,5 metriä leveä ja 0,3 metriä korkea turpeen ja heinikon peittämä kohouma. Rakennusjäännös 2 on koillis-lounais-suuntainen, 13,5 metriä pitkä, 8 metriä leveä ja 0,2 metriä korkea turpeen ja heinikon peittämä kohouma. Rakennusjäännös 3 on neliskulmainen, 3,8 metriä leveä, 4 metriä pitkä ja 0,2 metriä korkea turpeen ja heinikon peittämä kohouma.
metsakeskus.1000039948 707 Hämeenlahti 2 10007 12011 13117 11042 27028 631044.00000000 6915861.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039948 Oravisalon tien länsipuolella olevalla nyppylällä Vannila-nimisen tilan eteläpuolella, Hämeenlahden luoteisrannalla sekametsässä on kaksi tykkiasemaa, kenttälinnoitetun korsun kuoppa, yksi kuoppajäänne ja yhdyshautaa. Tykkiasemia on merkattu vuoden 1941 sotilaskarttaan neljä, mutta puolet tykkiasemista on todennäköisesti tuhoutunut paikalle rakennetun talon yhteydessä.
metsakeskus.1000039949 742 Rahkavaaranvuotso 3 10007 12001 13000 11006 27009 546993.00000000 7454885.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039949 Kaksi hieman eri-ikäistä metsätyökämppää, joista nuorempaan kuuluu rakennusjäännös 1 ja 2, mahdollisesti myös 3. Rakennusjäännös 1 on todennäköisesti ollut kämpän päärakennus, jäännös 2 kämpän talli ja jäännös 3 kämpän sauna. Molemmat kämpät ajoittuvat todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle. Rakennusjäännös 1 on länsi-itä -suuntainen, 8,5 metriä pitkä ja 7 metriä leveä hirsirakennusraunio. Rakennuksen pyöröhirret on katkaistu sekä kirveellä että sahalla ja ne ovat halkaisijaltaan 0,2 metriä paksuisia. Rakennusjäännös 2 on 7,8 metriä pitkä ja 7,8 metriä leveä neliönmuotoinen hirsirakennusraunio. Rakennuksen pyöröhirret on katkaistu sekä kirveellä että sahalla ja ne ovat halkaisijaltaan 0,2 metriä paksuja. Rakennusjäännös 3 on 6 metriä pitkä ja 6 metriä leveä neliönmuotoinen hirsirakennusraunio. Hirret, jotka ovat halkaisijaltaan noin 0,2 metriä paksuja ja sahalla katkaistuja, ovat hyvin lahonneita ja seinäjäännökset ovat suurilta osin turpeen peitossa. Rakennusjäännös 4 on pohjois-etelä-suuntainen, 12 metriä pitkä ja 5,5 metriä leveä hirsirakennuksen raunio. Rakennus on jaettu väliseinällä kahteen huoneeseen, joista eteläinen huone on 5 metriä pitkä ja pohjoinen huone on 7 metriä pitkä.
metsakeskus.1000039950 742 Pikku Akanjärvi 2 10007 12005 13066 11006 27009 544071.00000000 7459371.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039950 Rannan ja saaren välissä kulkee luoteis-kaakkois-suuntaisesti noin 5 metriä pitkät pitkospuut, jotka koostuvat kuudesta vierekkäin makaavasta pyöröhirrestä. Hirret ovat halkaisijaltaan 0,10 - 0,15 metriä ja rakenteen yhtenäinen leveys on 0,6 metriä. Hirret sijaitsevat juuri vesipinnan alapuolella ja niiden päädyt ovat turpeen peitossa.
metsakeskus.1000039951 742 Keskimmäinen Akanjärvi 10007 12001 13000 11006 27009 544390.00000000 7458548.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039951 Metsätyökämppä, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Kohteessa on luoteis-kaakkois-suuntainen, 13,8 metriä pitkä ja 7 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennus on väliseinällä jaettu kahteen huoneeseen, joista kaakkoishuone on 7,1 metriä pitkä ja luoteishuone 6,7 metriä pitkä. Luoteishuoneen koillisnurkassa sijaitsee suurilta osin turpeen peittämä ja luonnonkivistä rakennettu tulisijan jäännös. Se on kooltaan 2 x 2,3 metriä ja 0,4 metriä korkea.
metsakeskus.1000039952 742 Immosen kämppä 10007 12001 13000 11006 27009 542988.00000000 7452754.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039952 Yhden miehen metsätyökämppä. Informantin antamien tietojen mukaan kämpän oli rakentanut Immonen-niminen ojankaivaja joskus 1945 - 1950-luvun välisenä aikana. Kämppä oli käytössä muutaman vuoden ojankaivuun aikana. Kohde koostuu pyöröhirsistä rakennetusta kämpästä, joka on etelä-pohjois-suuntainen, 2 metriä pitkä ja 2,1 metriä leveä. Rakennuksen korkeus on 1,7 metriä ja sen seinät ovat suurilta osin hyvin säilyneitä. Säilyneitä hirsikertoja on kymmenen ja sahalla katkaistut hirret ovat halkaisijaltaan 0,15 - 0,20 paksuja.
metsakeskus.1000039953 742 Sulamisharju 1 10007 12001 13000 11006 27009 549310.00000000 7453011.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039953 Kaksi metsätyökämppää, jotka todennäköisesti ajoittuvat 1900-luvun alkupuolelle. Rakennusjäännös 1 on lähinnä itä-länsisuuntainen ja 7 metriä pitkä ja 6 metriä leveä rakennusjäännös, jonka seinälinjat erottuvat maastossa matalina turpeen peittäminä valleina. Vallit ovat 1,5 metriä leveitä ja 0,2 - 0,3 metriä korkeita. Rakennusjäännös 2 lähinnä itä-länsisuuntainen ja 8 metriä pitkä ja 6 metriä leveä rakennusjäännös, jonka seinälinjat erottuvat maastossa matalina turpeen peittäminä valleina. Vallit ovat 1,0 - 1,5 metriä leveitä ja 0,5 metriä korkeita.
metsakeskus.1000039954 742 Tuorelehto 1 10007 12001 13000 11006 27009 551873.00000000 7451622.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039954 Metsätyökämpän jäännös. Kämpän ajoitus on hieman epäselvä. Rakennustyyppi viittaa 1900-luvun alkupuolelle, mutta asutusjätteiden koostumuksen perusteelta vaikuttaa siltä, että kämppä on ollut myös myöhemmin käytössä. Rakennusjäännös 1 on 23 metriä pitkä ja 6 metriä leveä ja lähinnä länsi-itä -suuntainen hirsirakennuksen jäännös. Rakennuksen eteläisen pitkä sivun länsiosassa sijaitsee 2 x 2 metrin kokoinen lisäsiipi Rakennusjäännös 2 on suorakulmainen maakuoppa, jonka koko on 1,8 x 1,6 metriä. Kuopan syvyys on noin 0,6 metriä ja se on osittain täyttynyt pohjavedellä
metsakeskus.1000039955 742 Tuorelehto 2 10007 12001 13000 11006 27009 550993.00000000 7451910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039955 Metsätyökämppä, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Kohde koostuu yhdestä lounais-koillissuuntaisesta hirsirakennusjäännöksestä, joka on 22 metriä pitkä ja 6,5 metriä leveä. Rakennuksessa on käytetty halkaisijaltaan 0,2 - 0,3 metriä paksuja pyöröhirsiä, jotka on katkaistu sekä kirveellä että sahalla.
metsakeskus.1000039956 742 Tuorelehto 3 10007 12001 13000 11006 27009 550977.00000000 7451359.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039956 Kaksi metsätyökämppää, jotka todennäköisesti ajoittuvat 1900-luvun alkupuolelle. Rakennusjäännös 1 on luoteis-kaakkoissuuntainen, 20 metriä pitkä ja 7 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennuksessa on käytetty halkaisijaltaan 0,2 - 0,3 metriä paksuja pyöröhirsiä, jotka on katkaistu sekä kirveellä että sahalla. Rakennusjäännös 2 on luoteis-kaakkoissuuntainen, 14,5 metriä pitkä ja 6 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennuksessa on käytetty halkaisijaltaan 0,2 - 0,3 metriä paksuja pyöröhirsiä, jotka on katkaistu sekä kirveellä että sahalla.
metsakeskus.1000039957 742 Korteaapa 1 10007 12001 13000 11006 27009 549332.00000000 7453842.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039957 Metsätyöhön liittyvä rakennus tai rakennuksia. On mahdollista ettei jäännös 1 ole rakenteen tai rakennuksen jäännös, vaan purkukasa vieressä olevasta rakennuksesta. Kohde ajoittuu todennäköisesti 1950 - 1960 -luvulle. Rakennusjäännös 1 on noin 4,5 x 4,5 laaja alue, jossa on havaittavissa kasamainen keskittymä lahonneita hirsijäänteitä ja yksittäinen savuhormin peltiosa. Rakennusjäännös 2 on noin 5 x 4,5 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jonka päällä makaa hyvin lahonneita ja halkaisijaltaan noin 0,2 metriä paksuja hirren jäännöksiä.
metsakeskus.1000039958 742 Korteaapa 2 10007 12001 13000 11006 27009 549488.00000000 7452987.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039958 Metsätyökämppä, jonka jäännökset ovat pahasti vahingoittuneet aurauksen seurauksena. Jäännös 2 on todennäköisesti kämpän päärakennus, jäännös 1 mahdollisesti talli ja jäännös 3 mahdollisesti laavu tai käymälä. Kämppä ajoittuu todennäköisesti 1950 - 1960 -luvulle. Rakennusjäännös 1 koostuu epämääräisen muotoisesta hirsijäännöskeskittymästä, jonka läpi kulkee aurausuria. Mahdollisia seinälinjoja ei ole enää havaittavissa ja rakenteen tai rakennuksen luonnetta ei pysytty tarkemmin määrittelemään. Rakennusjäännös 2 koostuu epämääräisen muotoisesta hirsikeskittymästä, jonka läpi kulkee aurausuria. Rakennuksen seinälinjat ovat täysin tuhoutuneita. Rakennusjäännös 3 on hirsirakenteen jäännös, joka koostuu maassa vierekkäin, samansuuntaisesti makaavista noin 0,2 metriä paksuista, lahonneista hirsistä. Rakenne on ollut alun perin kiinnitettynä nyt kaatuneeseen mäntyyn rautavaijerilla.
metsakeskus.1000039959 742 Liittoharju 1 10007 12001 13000 11006 27009 552248.00000000 7446795.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039959 Metsätyökämpän jäännös. Rakennusjäännös 1 on todennäköisesti kämpän päärakennus ja jäännös 2 kämpän talli. Kämppä ajoittuu todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle. Rakennusjäänös 1 on 8,5 x 8,5 metrin kokoinen hirsirakennusjäännös, joka on rakennettu halkaisijaltaan 0,2 - 0,3 metriä paksuista pyöröhirsistä. Hirret ovat sahalla katkaistuja ja rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia, joissa lovi on sahattu. Rakennusjäännös 2 9,2 x 8,4 metrin kokoinen hirsirakennusjäännös, joka on rakennettu halkaisijaltaan 0,2 - 0,3 metriä paksuista pyöröhirsistä. Hirret ovat sahalla katkaistuja ja rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia, joissa lovi on sahattu.
metsakeskus.1000039960 742 Utsjoenjänkä 1 10007 12001 13000 11006 27009 549743.00000000 7456099.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039960 Metsätyökämpän raunio. Yksi rakennus on ollut kämpän päärakennus ja toinen kämpän talli, mutta raunioiden huonon säilytysasteen takia ei pystytty varmuudella määrittämään kumpi on kumpi. Kämppä ajoittuu todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle. Rakennusjännös 1 on hyvin pitkälti tuhoutunut hirsirakennuksen jäännös. Rakennuksen seinälinjoja ei pystytty tarkalleen määrittelemään, mutta lahonneiden ja osittain metsäkoneen hajottamien hirsijäännöksien levinnän perusteella rakennus on ollut lähinnä länsi-itä -suuntainen ja noin 20 metriä pitkä ja 7 metriä leveä. Rakennusjäännös 2 on pitkälti tuhoutunut hirsirakennuksen jäännös. Hirret ovat hyvin lahonneita ja osittain turpeen peitossa. Rakennuksen seinälinjat ovat vaikeasti seurattavia ja vaikuttavat siltä, että rakennus on purettu. Rakennusjäännöksien levinnän perusteella rakennus on ollut itä-länsisuuntainen ja noin 20 metriä pitkä ja 8 metriä leveä.
metsakeskus.1000039961 742 Utsjoenjänkä 2 10007 12001 13000 11006 27009 549450.00000000 7456434.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039961 Metsätyökämpän jäännös. Rakennusjäännös 1 on mahdollisesti kämpän talli ja rakennusjäännös 3 on mahdollisesti kämpän päärakennus. Laavu vaikuttaa olevan hieman nuorempi kuin muut jäännökset. Kämppä ajoittuu todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle. Rakennusjäännös 1 on pohjois-eteläsuuntainen 9 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennukseen on käytetty sahalla katkaistuja ja halkaisijaltaan noin 0,2 metriä paksuja pyöröhirsiä. Rakennusjäännös 2 on 2,4 metriä leveä ja 1,6 metriä pitkä laavun jäännös. Laavun kattorakenne on romahtanut, mutta se on alun perin ollut kiinnitetty nauloilla eläviin puihin. Rakennusjäännös 3 on hyvin pitkälti tuhoutunut hirsirakennus, jonka seinälinjat eivät ole enää havaittavissa. Rakennus vaikuttaa puretulta ja hirret ovat hyvin lahonneita ja hajonneita.
metsakeskus.1000039962 742 Tenniön pirtti 10007 12001 13000 11006 27009 560955.00000000 7449482.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039962 Metsätyökämpän pihapiiriin kuuluvia maakuopparakenteita sekä pois käytöstä jäänyt saunalaituri. Jäännös 1 on 1,3 x 1,6 metrin kokoinen kuoppa, jonka seinät on vuorattu hirsillä. Kuopan syvyys on vaikeasti määriteltävä, koska se on osittain täyttynyt modernista jätteestä, mutta sen on arvioitu olevan ainakin 1 metriä. Jäännös 2 on 1,5 x 1,8 metrin kokoinen laiturirakenne, joka sijaitsee heteen rannassa. Jäännös 3 on 2,0 x 1,8 metrinen kuoppa, jonka päällä on ollut lankuista tehty katos. Katos on romahtanut ja kuoppa on myös osittain täyttynyt maa-aineesta sekä modernista jätteestä. Jäännös 4 koostuu kolmesta lähekkäin olevasta neliönmuotoisesta maakuopasta, jotka ovat 3 x 3 metrin kokoisia ja 0,5 - 1,0 metriä syviä.
metsakeskus.1000039963 742 Istumakari 1 10007 12001 13000 11006 27009 563574.00000000 7492526.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039963 Todennäköisesti uittotoimintaan liittyvä kämppä, joka ajoittuu 1900-luvun keskivaiheelle. Rakennukset ovat purettuja. Purkamisen on täytynyt tapahtua viimeistään 1960-luvun loppupuolella. Rakennusjäännös 2:n ja 3:n funktioita ei pystytty määrittämään, mutta ne voisivat olla kämpän päärakennukset. Jäännös 4 on kämpän talli ja jäännös 1 kämpän maakellari. Rakennusjäännös 1 on 8,5 metriä pitkä ja 8 metriä leveä maakellarin jäännös, joka on kaivettu luoteisrinteen sisälle. Maakellarin oviaukko sijaitsee rakenteen pohjoispäädyssä ja oven karmien lankkuosia on vielä havaittavissa. Rakennusjäännös 2 on länsi-itä -suuntainen 12 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennuksen jäännös. Rakennuksen seinälinjat erottuvat noin 0,7 metriä leveinä ja noin 0,2 metriä korkeina turpeen peittäminä maavalleina. Rakennuksen länsi- ja eteläosassa vallit ovat pahasti metsäkoneen vahingoittamina. Rakennusjäännös 3 on länsi-itä -suuntainen 12 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennuksen jäännös. Rakennuksen seinälinjat erottuvat noin 1,5 metriä leveinä ja noin 0,5 metriä korkeina turpeen peittäminä maavalleina. Rakennusjäännös 4 on itä-länsisuuntainen 9 metriä pitkä ja 7,5 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Jäännös erottuu maastossa noin 0,3 metriä korkeana turpeen peittämänä kohoumana, jossa on osittain havaittavissa yksi hirsikerta.
metsakeskus.1000039964 240 Tervaharju 10002 12002 13022 11006 27008 389733.00000000 7293853.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039964 Suomen sodan 1808–1809 uhrien muistomerkki ja perimätiedon mukainen hautapaikka. Ruotsin armeijan kärsittyä ratkaisevat tappiot Venäjälle, se vetäytyi Olkijoella 31.11.1808 tehdyn sopimuksen mukaan Kemijoen taakse. Vetäytyminen pohjoiseen kiireisen aikataulun mukaan oli äärimmäisen vaikea varsinkin, kun yksiköissä ilmeni oireita leviävästä sairaudesta. Arviolta 250 miestä uupui ja paleltui jo matkalla Kemiin. Perääntyessään vanhaa maantietä pitkin Tornioon Suomen armeija jätti pahimmin sairaat sotilaat tien varressa oleviin taloihin ”kuolemaa odottelemaan”. Vainajia haudattiin myös vanhan maantien varrelle mm. Kemin Tervaharjuun ja paikalle pystytettiin myöhemmin muistomerkki. Muistomerkissä on pyöreät kivet muurattu suorakulmaisen särmiön muotoon. Julkisivuun on upotettu kaksi kuparilaattaa, joiden tekstissä lukee: Tämän maan puolesta olemme antaneet henkemme. Hoitakaa perintöämme. Laatassa on lisäksi vuosiluvut 1808–1809. Muistomerkki on rakennettu 1939 ja siihen on lisätty ympärille rautaketjuaita 1960. Muistomerkki sijaitsee Jungonkadun ja Kaarlonkadun risteyksessä. Perimätiedon mukaan haudassa lepää 25 sotilasta. Zach. Castrénin vuonna 1894 julkaistussa vuoden 1887 keräysmatkan tuloksissa ”Wanhan ajan muistoja Kemin, Tervolan ja Simon seurakunnista” Castrén tuo esiin Kemin sotatarinoiden yhteydessä hautaukseen liittyvän tiedon: ”Kemissä on Heikosen talon lähellä olevaan Tervaharjuun haudattu 25 venäläistä. Siinä käytetään vielä puuristiä, joka ilmoittaa haudattujen luvun.”
metsakeskus.1000039964 240 Tervaharju 10002 12013 13131 11006 27008 389733.00000000 7293853.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039964 Suomen sodan 1808–1809 uhrien muistomerkki ja perimätiedon mukainen hautapaikka. Ruotsin armeijan kärsittyä ratkaisevat tappiot Venäjälle, se vetäytyi Olkijoella 31.11.1808 tehdyn sopimuksen mukaan Kemijoen taakse. Vetäytyminen pohjoiseen kiireisen aikataulun mukaan oli äärimmäisen vaikea varsinkin, kun yksiköissä ilmeni oireita leviävästä sairaudesta. Arviolta 250 miestä uupui ja paleltui jo matkalla Kemiin. Perääntyessään vanhaa maantietä pitkin Tornioon Suomen armeija jätti pahimmin sairaat sotilaat tien varressa oleviin taloihin ”kuolemaa odottelemaan”. Vainajia haudattiin myös vanhan maantien varrelle mm. Kemin Tervaharjuun ja paikalle pystytettiin myöhemmin muistomerkki. Muistomerkissä on pyöreät kivet muurattu suorakulmaisen särmiön muotoon. Julkisivuun on upotettu kaksi kuparilaattaa, joiden tekstissä lukee: Tämän maan puolesta olemme antaneet henkemme. Hoitakaa perintöämme. Laatassa on lisäksi vuosiluvut 1808–1809. Muistomerkki on rakennettu 1939 ja siihen on lisätty ympärille rautaketjuaita 1960. Muistomerkki sijaitsee Jungonkadun ja Kaarlonkadun risteyksessä. Perimätiedon mukaan haudassa lepää 25 sotilasta. Zach. Castrénin vuonna 1894 julkaistussa vuoden 1887 keräysmatkan tuloksissa ”Wanhan ajan muistoja Kemin, Tervolan ja Simon seurakunnista” Castrén tuo esiin Kemin sotatarinoiden yhteydessä hautaukseen liittyvän tiedon: ”Kemissä on Heikosen talon lähellä olevaan Tervaharjuun haudattu 25 venäläistä. Siinä käytetään vielä puuristiä, joka ilmoittaa haudattujen luvun.”
metsakeskus.1000039965 638 Glosholmen tykkiasema Topi 10007 12011 13000 11042 27028 435362.00000000 6672767.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039965 Saari oli miehitetty ja linnoitettu toisen maailmansodan aikana. Tykkiasema Topi, jossa deaktivoitu tykki, juoksuhautaa ja laajennuksia.
metsakeskus.1000039967 742 Ritaselkä 3 10007 12001 13000 11006 27009 547372.00000000 7449528.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039967 Kohde on inventointiraportissa nimetty "Ritaselkä 5". Inventointiraportin kohteet Ritaselkä 3 ja 4 ovat rakennusperintökohteita. Jotta muinaisjäännösrekisteirn kohdenumerointi on looginen, on kohteelle annettu järjestysnumero 3. Uittokämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 60 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus ja jäännös 2 kämpän talli. Rakennusjäännös 1 noin 25 metriä pitkä, noin 9 metriä leveä ja noin 0,3 metriä korkea turpeen ja heinikon peittämä kohouma, missä on havaittavissa yksittäisiä hirren kappaleita. Rakennus on selvästi purettu. Rakennusjäännös 2 16,5 metriä pitkä ja 7 metriä leveä rakennusjäännös, jonka seinälinjat erottuvat maastossa 0,7 metriä paksuina ja 0,2 - 0,5 metriä korkeina turpeen peittäminä valleina. Rakennus on selvästi purettu.
metsakeskus.1000039969 638 Glosholmen tykkiasema Timo 10007 12011 13117 11042 27028 435220.00000000 6672781.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039969 Tykkiasema, jossa deaktivoitu tykki, juoksuhautaa ja tulenjohtoasema.
metsakeskus.1000039969 638 Glosholmen tykkiasema Timo 10007 12011 13116 11042 27028 435220.00000000 6672781.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039969 Tykkiasema, jossa deaktivoitu tykki, juoksuhautaa ja tulenjohtoasema.
metsakeskus.1000039970 742 Purkkivaara 10007 12001 13000 11006 27009 558751.00000000 7446802.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039970 Metsätyökämpän raunio, joka ajoittuu 1950–1960-luvuille ja joka informantin antamien tietojen mukaan purettiin 1970-luvulla. Rakennusjäännös 5 on kämpän päärakennus, jäännös 1 on kämpän talli ja jäännös 2 on kämpän sauna. Rakennusjäännös 1 on kaakkois-luoteissuuntainen 15,5 metriä pitkä ja 6,5 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennuksessa on käytetty noin 0,2 - 0,3 metriä paksuja pelkkahirsiä sekä sahattuja lankkuja. Rakennusjäännös 2 erottuu maastossa erittäin vaikeasti havaittavina maavalleina. Rakennuksen tarkkaa kokoa ei pystytty määrittämään, mutta arvion mukaan se on noin 6 x 6 metrin kokoinen. Rakennusjäännös 3 on lähinnä suorakulmainen 9,6 metriä pitkä ja 3,4 metriä leveä maakuoppa, joka on kaivettu pohjoisrinteeseen ja jonka syvyys on noin 0,6 metriä. Rakennusjäännös 4 n pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 1,5 metrin kokoinen maakuoppa, jonka syvyys on noin 0,5 metriä. Rakennusjäännös 5 on kaakkois-luoteissuuntainen, 28 metriä pitkä ja 6 metriä leveä rakennuksen jäännös, jonka seinälinjat erottuvat maastossa osittain vaikeasti havaittavina, turpeen peittäminä valleina. Rakennusjäännös 6 on 3 x 3 metrin kokoinen maakuoppa, joka on kaivettu jyrkän pohjoisrinteen yläosaan. Kuopan syvyys on noin 1 metri. Rakennusjäännös 7 n lankuista tehty neliömuotoinen kehikko, jonka koko on 1,7 x 1,9 metriä ja korkeus 0,5 metriä.
metsakeskus.1000039971 742 Akanvaara 1 10007 12001 13000 11006 27009 556918.00000000 7450069.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039971 Metsätyökämppä, joka ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Informantin antamien tietojen mukaan kämppä purettiin 1970-luvulla. Todennäköisesti purku tapahtui samoihin aikoihin kun lähiympäristöä aurattiin, eli 1970-luvun alkupuolella. Jäännös 1 on kämpän päärakennus, jäännös 2 kämpän käymälä ja jäännös 3 kämpän kellari- tai jätekuoppa. Havaittu mahdollinen seinälinja kuoppien itäpuolella liittyy todennäköisesti kämpän talliin, jonka informantti muisteli sijainneen lähistöllä. Kohde koostuu ainakin kolmesta rakennus- ja rakennejäännöksestä. Kämpän rakennukset on purettu ja lähimaastossa on runsaasti levitettyä purkujätettä, mikä tekee arvion rakennuksien alkuperäisestä sijainnista vaikeaksi. Rakennusjäännös 1 koostuu noin 25 x 25 metriä laajasta alueesta, missä on havaittavissa runsaasti purkujätettä. Rakennusjäännös 2 on 0,1 metriä leveistä lankuista rakennettu noin 3,3 metriä leveä ja 1,5 metriä pitkä rakennus. Rakennuksessa on lankuista tehty pulpettikatto. Rakennus on kaatunut eteenpäin niin että oviaukko on maata vasten. Raunion nykyinen korkeus on noin 1,5 metriä. Rakennusjäännös 3 koostuu kahdesta maakuopasta sekä mahdollisesta seinälinjasta 8 x 12 metriä laajalla alueella
metsakeskus.1000039972 638 Glosholmen bunkkeri 10007 12011 13000 11042 27028 435432.00000000 6672889.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039972 Bunkkeri
metsakeskus.1000039973 742 Sankavaara 10007 12001 13000 11006 27009 554120.00000000 7451800.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039973 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Rakennusjäännös 1 on luultavasti kämpän talli, rakennusjäännös 2 on luultavasti kämpän päärakennus, rakennusjäännös 4 on kämpän sauna ja rakennusjäännös 5 on kämpän käymälä. Rakennusjäännös 1 on 9 x 9 metrin kokoinen hirsirakennusjäännös, jonka hirret on katkaistu sekä kirveellä että sahalla. Pyöröhirret ovat halkaisijaltaan 0,2 - 0,3 metriä paksuja ja rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia, joiden lovi on sahattu hirren yläpuolelle. Rakennusjäännös 2 on lähinnä itä-länsisuuntainen 8,5 metriä pitkä ja 7,0 metriä leveä hirsirakennusjäännös, jonka hirret on katkaistu sahalla. Hirret, joista osa on yhdeltä puolelta veistetty suoriksi, ovat halkaisijaltaan 0,2 - 0,3 metriä paksuja ja rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia, joiden lovi on sahattu hirren yläpuolelle. Rakennusjäännös 3 on pyöreähkön muotoinen ja pyöreäpohjainen kuoppa, joka on halkaisijaltaan 2,3 metrin kokoinen ja jonka syvyys on 0,6 metriä. Sen ympärillä ei havaittu vallia. Kuopan yli kulkee metsäkoneen ajoura, jonka seurauksena kuoppa on vahingoittunut. Rakennusjäännös 4 on 6 x 6 metrinen hirsirakennusjäännös, jonka hirret on katkaistu sahalla. Seinähirret koostuvat pyöröhirsistä sekä kahdelta puolelta suoristetuista hirsistä, joiden paksuudet ovat 0,2 - 0,3 metriä. Rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia, joiden lovi on sahattu hirren alapuolelle. Rakennusjäännös 5 on lankuista ja riuuista tehty rakennuksen jäännös. Rakennus on romahtanut ja raunion koko on 3,4 x 2,2 metriä ja korkeus 0,9 metriä. Rakennuksen katto on 2,5 metriä leveä ja on rakennettu riuuista, joiden päälle on kiinnitetty kattohuopaa.
metsakeskus.1000039974 584 Säästöpiirinkangas 10002 12016 13175 11006 27000 383324.00000000 7015433.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039974 Tervahauta sijaitsee loivalla kaakkoisrinteellä. Tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaanlukien 12 m, kuopan läpimitta 8 m ja syvyys 1,3 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 5 m ja syvyys 2,1 m. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä mäntyjä. Tervahaudasta 30 m kaakkoon sijaitsee Säästöpiirinkangas 1, tervapirtin jäännökset. (kts. alakohde)
metsakeskus.1000039975 584 Lokkineva 10002 12016 13175 11006 27000 383889.00000000 7016032.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039975 Hauta sijaitsee kankaan eteläosassa, läpimitta valli mukaan lukien 12 m, kuopan halkaisija 6 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu lounaasen, pituus 3 m ja syvyys 1,9 m. Vallin päällä kasvaa isoja koivuja ja kuusia.
metsakeskus.1000039976 584 Sammakkokangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 383888.00000000 7015109.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039976 Kohde sijaitsee harjanteen laella, läpimitta valli mukaan lukien 10 m, kuopan läpimitta 5 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu luoteeseen, pituus 3 m ja syvyys 1,7 m. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä.
metsakeskus.1000039977 584 Pikku-Syrjä 10002 12016 13175 11006 27000 382038.00000000 7014779.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039977 Hauta sijaitsee kankaan notkelmassa aivan metsäautotien vieressä. Tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 15 m, kuopan läpimitta 11 m ja syvyys 0,6 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 2 m ja syvyys 1,7 m (sortunut). Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä mäntyjä.
metsakeskus.1000039978 742 Johanneksenkuolpuna 10007 12001 13000 11006 27009 560076.00000000 7447573.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039978 Puretun rakennuksen jäännös. Vuoden 1971 painetussa topografisessa kartassa kohde on merkitty talousrakennuksiksi, mutta on mahdollista, että kyseessä on vanha ja silloin jo hylätty metsätyökämppä. Rakennusta ei pystytty ajoittamaan tarkemmin kuin 1900-luvun alkupuolelle tai keskivaiheille. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. 10 x 16 metriä laajalla alueella on hajallaan erittäin lahonneita hirsiä ja lautoja. Rakennusjäännös on niin huonossa kunnossa, että on mahdotonta arvioida rakennuksen alkuperäistä kokoa tai muotoa ja vaikuttaa siltä, että rakennus on tahallaan purettu. Rakennusjäännös on osittain turpeen peitossa.
metsakeskus.1000039979 584 Sammakkokangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 383653.00000000 7014890.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039979 Kohde sijaitsee harjanteen loivalla etelärinteellä aivan metsäautotien pohjoispuolella. Tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 14 m, sisempi valli mukaan lukien 10 m, kuopan läpimitta 6 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 2,5 m ja syvyys 1,7 m. Haudan päällä kasvaa tiheää nuorta sekapuustoa. Haudasta 30 m kaakkoon sijaitsee Sammakkokangas 3, tervapirtin jäännös. (kts. alakohde)
metsakeskus.1000039980 742 Piasma 10007 12001 13000 11006 27009 563906.00000000 7449690.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039980 Metsätyökämpän raunio, joka informantin antamien tietojen mukaan on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen. Kämppä purettiin 1960-luvun lopussa tai 1970-luvun alussa. Jäännös 1 on kämpän päärakennus, jäännös 4 kämpän talli ja jäännös 6 kämpän käymälä. Jäännös 5, joka luultavasti on rakennuksen irtonainen kattorakenne, saattaa kuulua kämpän saunaan, jonka tarkkaa sijaintia ei pysytty inventoinnin aikana löytämään. Kohde kostuu kuudesta rakennus- ja rakennejäännöksestä. Lähiympäristössä on levitetty runsaasti purkujätettä sekä kämpän aikaista jätettä. Rakennusjäännös 1 on luoteis-kaakkoissuuntainen 25 metriä pitkä ja 8 metriä leveä hirsirakennusjäännös, jonka seinälinjat erottuvat maastossa noin 1 metriä leveinä ja korkeimmillaan 0,7 metriä korkeina valleina. Rakennusjäännös 2 on 2,5 x 2,2 metrinen maakuoppa, jonka syvyys on noin 0,8 metriä. Kuoppaa ympäröivä maavalli on noin 2,5 metriä leveä ja noin 0,7 metriä korkea. Rakennusjäännös 3 n 3,0 x 2,8 metrinen maakuoppa, jonka syvyys on noin 0,5 metriä. Kuopan reunaa ympäröi kaksi hirsikertaa korkea hirsikehikko, jossa on käytetty koirankaulasalvoksia. Rakennusjäännös 4 on luoteis-kaakkoissuuntainen noin 16 metriä pitkä ja 6,3 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennusjäännös 5 on luoteis-kaakkoissuuntainen 6,3 metriä pitkä ja 3,3 metriä leveä hirsirakenne. Rakennusjäännös 6 on pystysuorassa olevista lankuista rakennettu, 2,5 metriä leveä ja 1,6 metriä pitkä rakennus. Rakennus ei ole romahtanut ja sen korkeus on 2,4 metriä.
metsakeskus.1000039981 742 Viitavaara 1 10007 12001 13000 11006 27009 553610.00000000 7490472.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039981 Metsätyökämpän jäännös, joka ajoittuu todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle. Paikalla sijaitsee itä-länsisuuntainen, 21,5 metriä pitkä ja 6,5 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennuksesta on jäljellä korkeintaan kaksi osittain säilynyttä hirsikertaa. Hirret ovat noin 0,3 metriä paksuja pyöröhirsiä, jotka on katkaistu sekä sahalla että kirveellä.
metsakeskus.1000039982 584 Sammakkokangas 4 10002 12016 13175 11006 27000 384087.00000000 7014932.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039982 Hauta sijaitsee harjanteen laella metsäautotien koillispuolella, läpimitta valli mukaan lukien 19 m, kuopan läpimitta 13 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 3 m ja syvyys 1,9 m (sortunut). Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä lehtipuita.
metsakeskus.1000039983 584 Hopiapiiri 10002 12016 13175 11006 27000 385652.00000000 7014657.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039983 Hauta sijaitsee harjanteen laella; tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 16 m, sisempi valli mukaan lukien 12 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu lounaaseen tielle päin, pituus 6 m ja syvyys 2,1 m (sortunut). Haudan päällä kasvaa vanha mänty ja nuoria lehtipuita. Haudasta 30 m länteen sijaitsee Hopiapiiri 2, tervapirtin jäännös, (kts alakohde).
metsakeskus.1000039984 742 Iso Letsausselkä 10007 12001 13000 11006 27009 553591.00000000 7490256.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039984 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 tulkittiin kämpän talliksi, jäännös 3 kämpän saunaksi ja jäännös 4 kämpän päärakennukseksi. Kohde on merkitty vuonna 1958 tehtyyn Ylikemin hoitoalueen metsätalouskartan seitsemänteen karttalehteen, joka perustuu vuonna 1957 suoritettuun kartoitukseen. Kohde koostuu neljästä rakennusjäännöksestä. Rakennusjäännös 1 on lounais-koillissuuntainen, 15,5 metriä pitkä ja 8 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennusjäännös 2 on 11 x 11 metrin kokoinen alue, missä on rakennusjätettä sekä romahtanut käymälärakennus. Alueen keskellä on 4 x 4 metrin kokoinen kumpare, jonka korkeus on noin 1,5 metriä. Rakennusjäännös 3 on 2 x 3 metrin kokoinen tulisijan röykkiömäinen jäännös. Se koostuu 0,15 - 0,4 metrin kokoisista luonnonkivistä ja on 0,2 metriä korkea. Lähiympäristöstä ei havaittu muita kiinteitä rakennusjäännöksiä. Rakennusjäännös 4 on lähes täysin tuhoutunut rakennuksen jäännös, joka erottuu lähinnä kasvillisuuden ja ympäröivän rakennusjätteen perusteella.
metsakeskus.1000039985 742 Silmäharjut 1 10007 12001 13000 11006 27009 571327.00000000 7492760.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039985 Metsätyökämpän raunio, joka ajoittuu todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle. Jäännös 1 on mahdollisesti asuinrakennus ja jäännös 2 tallirakennus. Jäännös 3 tulkittiin koon perusteella saunarakennukseksi. Rakennusjäännös 1 on 8 x 8 metrin kokoinen hirsirakennusjäännös. Rakennuksesta on säilynyt kaksi hirsikertaa ja raunion maksimaalinen korkeus on 0,8 metriä. Rakennusjäännös 2 on lounais-koillissuuntainen, 8 metriä pitkä ja 6,5 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennuksesta on säilynyt enimmillään neljä hirsikertaa ja raunion maksimaalinen korkeus on 0,9 metriä. Rakennusjäännös 3 on 5,3 x 5 metrin kokoinen hirsirakennusjäännös. Rakennuksesta on säilynyt enimmillään kuusi hirsikertaa ja raunion maksimaalinen korkeus on 1,4 metriä.
metsakeskus.1000039986 584 Rauska-aho 10002 12016 13175 11006 27000 379182.00000000 7015889.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039986 Hauta sijaitsee kankaan laella metsätien lounaispuolella. Läpimitta valli mukaan lukien 22 m, kuopan halkaisija 16 m ja syvyys 1,5 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus 4,5 m ja syvyys 1,5 m (sortunut). Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä haapoja. Tervapirtin jäännös Rauska-aho 2 sijaitsee tervahaudasta 25 m länisluoteeseen, (kts alakohde).
metsakeskus.1000039987 584 Kontusenkangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 378810.00000000 7014811.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039987 Hauta sijaitsee kankaan pohjoisrinteellä, läpimitta valli mukaan lukien 14 m, kuopan halkaisija 9 m ja syvyys 1,4 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus 5 m ja syvyys 2,9 m. Vallin päällä kasvaa nuoria kuusia ja mäntyjä, kuoppa on heinän peittämä. Tervahaudasta 20 m itään sijaitsee Kontusenkangas 2, tervapirtin jäännös. (kts. alakohde).
metsakeskus.1000039988 742 Silmäharjut 2 10007 12001 13000 11006 27009 571506.00000000 7492649.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039988 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Paikalla on lähinnä itä-länsisuuntainen 8 metriä pitkä ja 7 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennuksesta on säilynyt enimmillään kolme hirsikertaa ja raunion maksimaalinen korkeus on 0,6 metriä.
metsakeskus.1000039989 742 Akanjänkä 1 10007 12001 13000 11006 27009 567758.00000000 7495625.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039989 Metsätyökämpän jäännös, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus ja jäännös 2 kämpän talli. Rakennusjäännös 1 on 8,5 x 8,5 metrin kokoinen hirsirakennusjäännös. Rakennuksesta on säilynyt viisi hirsikertaa. Rakennusjäännös 2 on 8,0 x 7,5 metrin kokoinen hirsirakennusjäännös. Rakennuksesta on säilynyt enimmillään kuusi hirsikertaa.
metsakeskus.1000039990 584 Ahola 10002 12016 13175 11006 27000 379862.00000000 7023024.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039990 Hauta sijaitsee Aholan talosta 170 m luoteseen aivan paikallistien eteläpuolella. Läpimitta valli mukaan lukien 7 m. kuopan halkaisija 4 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus 2,5 m ja syvyys 1,4 m. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä puita.
metsakeskus.1000039991 584 Sammakkokangas 6 10002 12016 13175 11006 27000 384399.00000000 7013875.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039991 Hauta sijaitsee kankaan loivalla länsirinteellä, läpimitta 16 m, kuopan läpimitta 10 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus 5 m ja syvyys 1,9 m. Puut haudan vallilta on poistettu, kuopassa kasvaa nuoria leppiä.
metsakeskus.1000039992 584 Mäki-Matti 10002 12016 13175 11006 27000 386132.00000000 7012313.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039992 Hauta sijaitsee kankaan itäosassa metsätien eteläpuolella. Läpimitta valli mukaan lukien 13 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus 5 m ja syvyys 1,9 m (sortunut). Tieoja leikkaa haudan pohjoista vallia. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä.
metsakeskus.1000039993 584 Pakohaudankangas 10002 12016 13175 11006 27000 383511.00000000 7009087.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039993 Hauta sijaitsee kankaan läntisellä alarinteellä lähellä suota. Läpimitta valli mukaan lukien 14 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus 3 m ja syvyys 1,6 m. Haudan päällä kasvaa nuoria kuusia.
metsakeskus.1000039994 742 Nuutamoharjut 1 10007 12001 13000 11006 27009 568101.00000000 7496056.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039994 Metsätyökämpän raunio, joka ajoittuu todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus ja jäännös 2 kämpän talli. Rakennuksenjäännös 1 on 8 x 8 metrin kokoinen hirsirakennusjäännös. Rakennuksesta on säilynyt enimmillään viisi hirsikertaa. Rakennuksenjäännös 2 on 8,0 x 7,5 metrin kokoinen hirsirakennusjäännös. Rakennuksesta on säilynyt enimmillään viisi hirsikertaa.
metsakeskus.1000039995 584 Viitalampi 10002 12016 13175 11006 27000 370515.00000000 7005122.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039995 Hauta sijaitsee lähellä lammen rantaa törmän yläpuolella. Haudassa on havaittavissa kolme vallia; läpimitta ulompi valli mukaan lukien 20 m, kuopan halkaisija 6 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu itään, pituus 6 m ja syvyys 2,5 m, sortunut. Haudan päällä kasvaa vanhaa puustoa. Kuuset ovat todennäköisesti yli 150 v vanhoja.
metsakeskus.1000039996 742 Nuutamoharjut 2 10007 12001 13000 11006 27009 567485.00000000 7496398.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039996 Poromiesten kämpän raunio, joka ajoittuu 1900-luvun loppupuolelle. Kohde on merkitty vuonna 1973 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1970 suoritettuun kartoitustyöhön. Paikalla sijaitsee kaksi rakennusjäännöstä. Rakennusjäännös 1 on 4 x 3,5 metrin kokoinen rakennusjäännös. Rakennus on purettu tai siirretty ja jäljellä on ainoastaan yksi hirsikerta. Rakennusjäännös 2 on luoteis-kaakkoissuuntainen, 5,0 metriä pitkä ja 4,1 metriä leveä rakennusraunio. Rakennus on vielä pystyssä, mutta sen kattohuovalla katettu harjakatto on osittain romahtanut.
metsakeskus.1000039997 584 Karhuneva 10002 12016 13175 11006 27000 365570.00000000 7010019.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039997 Hauta sijaitsee kankaan laella, läpimitta 21 m, kuopan läpimitta 11 m ja syvyys 0,9 m, Halssi suuntautuu itään, pituus 4 m ja syvyys 1,9 m. Haudan päällä kasvaa vanhaa puustoa.
metsakeskus.1000039998 584 Karjalampi 10002 12016 13175 11006 27000 385310.00000000 7015884.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039998 Hauta sijaitsee loivalla etelärinteellä, läpimitta valli mukaan lukien n. 19 m, kuopan läpimitta n. 11 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus 3 m. Haudan päällä kasvaa isoa puustoa.
metsakeskus.1000039999 742 Nuutamoharjut 4 10007 12001 13000 11006 27009 567306.00000000 7497542.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000039999 Poromiesten kämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun loppupuolelle. Kohde on merkitty vuonna 1973 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1970 suoritettuun kartoitustyöhön. Paikalla on kaakkois-luoteissuuntainen, 4,4 metriä pitkä ja 3,6 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennuksen seinät ovat säilyneet lähes ehjänä, mutta katto on romahtanut sisään. Seinissä on kahdeksan hirsikertaa ja niiden korkeus on noin 1,9 metriä.
metsakeskus.1000040000 742 Leukkuhamaranvaara 2 10007 12001 13000 11006 27009 567413.00000000 7497600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040000 Poromiesten kämppien rauniot, jotka ajoittuvat todennäköisesti 1900-luvun loppupuolelle. Käymälärakennus vaikuttasi olevan huomattavasti uudempi kuin muut rakennukset ja se lienee olevan 1900-luvun lopulta. Kohde on merkitty vuonna 1973 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1970 suoritettuun kartoitustyöhön. Kohde koostuu kolmesta rakennusjäännöksestä. Rakennusjäännös 1 on 1,0 x 1,3 metrin kokoinen lankkurakenteinen käymälärakennus. Rakennuksella on kattohuovalla katettu pulpettikatto. Rakennusjäännös 2 on noin 5 x 4,8 metrin kokoinen rakennusjäännös. Rakennus on selvästi purettu ja purkujätettä on kasattu talonperustan päälle. Rakennusjäännös 3 on 4,5 x 4,2 metrin kokoinen ja vielä pystyssä oleva hirsirakennus, jonka katto on osittain romahtanut.
metsakeskus.1000040001 584 Ruuhihaudankangas 10002 12016 13175 11006 27000 376711.00000000 7029912.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040001 Hauta sijaitsee soiden ympäröimällä saarekkeella. Läpimitta valli mukaan lukien 17 m, kuopan läpimitta n. 9m. Halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus 4m.
metsakeskus.1000040002 584 Aittokangas 10002 12016 13175 11006 27000 375750.00000000 7027726.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040002 Hauta sijaitsee soraharjanteella. Läpimitta valli mukaan lukien 25 m, kuopan läpimitta 9 m. Halssi suuntautuu itäkoilliseen, pituus 3 m.
metsakeskus.1000040003 584 Ketunpesänkangas 10002 12016 13175 11006 27000 376786.00000000 7026769.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040003 Hauta sijaitsee kankaan koillisella alarinteellä. Läpimitta valli mukaan lukien n. 16 m, kuopan läpimitta 9 m. Halssi suuntautuu itään, pituus 2 m.
metsakeskus.1000040004 638 Glosholmen tykkiasema 10007 12011 13000 11042 27028 435266.00000000 6672895.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040004 Tykkiasema
metsakeskus.1000040005 584 Tervakangas 10002 12016 13175 11006 27000 378575.00000000 7026362.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040005 Hauta sijaitsee kankaan pohjoisosassa kahden kallioalueen välissä. Läpimitta valli mukaan lukien 16 m, kuopan läpimitta n. 9m, halssi epäselvä. Haudan päällä kasvaa isoa puustoa.
metsakeskus.1000040007 584 Karhulamminkorpi 10002 12016 13175 11006 27000 377911.00000000 7023017.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040007 Hauta sijaitsee lounaisrinteellä Karhulammen koillispuolella. Läpimitta valli mukaan lukien n. 17 m, kuopan läpimitta n. 10 m,halssi suuntautuu lounaaseen, pituus n. 3 m.
metsakeskus.1000040008 249 Päkäri 3 10002 12002 13000 11006 27000 381308.00000000 6904734.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040008 Päkärin torpan pihapiirissä on koordinaattien osoittamassa paikassa n. 1,5 - 2m syvyydellä isonvihan aikainen venäläisen sotilaan hauta. Hauta löytyi 70-luvulla viemäritöiden yhteydessä. Paikkaa on tutkittu tuolloin sotamuseon toimesta. Hauta on peitetty muovilla viemäriputken alle. Paikalla on ollut kivetty maakellarikuoppa, johon ruumis on aikanaan haudattu. Maakerroksissa oli havaittu palojäänteitä. Hauta on suurimmalta osin tuhoutunut viemärintitöissä.
metsakeskus.1000040009 584 Teerinevankangas 10002 12016 13175 11006 27000 381097.00000000 7015816.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040009 Hauta sijaitsee soiden ympäröimän matalan kankaan laella, läpimitta valli mukaan lukien n. 25 m, kuopan läpimitta n. 14 m, halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus n. 3 m. Haudan päällä kasvaa isoa puustoa.
metsakeskus.1000040010 584 Hepolamminneva 10002 12016 13175 11006 27000 382678.00000000 7017721.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040010 Hauta sijaitsee kankaan laella metsätien lounaispuolella. Ilmeisesti tuplahauta, läpimitta valli mukaan lukien n. 20 m, kuopan läpimitta n. 9 m. Halssi suuntatuu etelään, pituus n. 5 m.
metsakeskus.1000040011 584 Teerinevankangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 381916.00000000 7015923.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040011 Hauta sijaitsee kankaan etelälaidalla lähellä nevaa. Läpimitta valli mukaan lukien n. 21 m, kuopan läpimitta n. 13, halssi suuntautuu lounaaseen, pituus n. 3 m.
metsakeskus.1000040016 681 Iso-Mäntysaari 10002 12016 13175 11006 27000 576484.00000000 6885393.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040016 Tervahauta sijaitsee Linnansaaren kansallispuistossa, Iso Mäntysaaren itäpäässä, 30 metriä rannasta. Haudassa on selvät noin 1–1,5 metriä korkeat vallit, haudan läpimitta vallien reunasta mitattuna on noin 15 metriä. Valli ovat leveät ja tervahaudan sisäosa on suppilomainen, keskellä on halkaisijaltaan noin 1,5 metrinen kuoppa, jolla on syvyyttä pari metriä. Ränni on haudan kaakkoiskulmassa alarinteeseen, puisen rännin tukena on ollut kivirakenne, jota on nähtävissä vallissa. Rännikaivantoa, ei kuitenkaan ole kaivettu ulkopuolelle, kuten usein on tehty, vaan vallin edessä on vain 1–1,5 metrin kokoinen kuoppa. Alue on hiekkamoreenipohjaista mäntykangasta. Tervahaudan kohdalla kasvaa heinää ja katajaa.
metsakeskus.1000040017 681 Iso-Tuunas 10002 12016 13175 11006 27000 583202.00000000 6881942.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040017 Tervahauta sijaitsee Linnansaaren kansallispuistossa, Haukiveden keskellä olevassa Iso-Tuunas-nimisessä saaressa, sen keskiosassa. Tervahaudassa on selvät korkeat vallit, noin metrin korkuiset, haudan halkaisija vallin ulkoreunoista mitattuna on noin 14 metriä. Vallit laskevat jyrkästi haudan keskelle, jossa on neliskanttinen kuoppa, halkaisija noin metri ja syvyys saman verran. Rännikaivantoa ei ole, joten ilmeisesti kyseessä on tervahauta, jossa terva on valunut haudan keskelle kaivettuun tynnyriin, jota varten on kuoppa haudan keskellä. Vastaavanlaisia tervahautoja on muuallakin kansallispuistossa. Alue on hiekkamoreenipohjaista kosteahkoa kangasta, joka kasvaa varttunutta sekametsää, valtapuuna kuusi. Saaren tässä osassa on paljon maassa makaavia erikokoisia lahoavia puunrunkoja, jotka osin peittävät hautaa ja tekevät liikkumisesta hankalaa.
metsakeskus.1000040018 681 Kukkoluodot 2 10007 12001 13000 11006 27000 569354.00000000 6896342.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040018 Kukkoluodot sijaitsevat Linnansaaren kansallispuistossa, Haukiveden pohjoisosassa. Kukkoluotojen länsiosassa on historiallinen asuinpaikka. Asuinrakennuksen raunio on kooltaan noin 6x10 metriä, tiilirakenteisen leivinuunin yli kaksimetrinen raunio ilmaisee heinän ja sammalen peitossa olevan kivijalan jo kauempaakin. Kivijalassa on käytetty betonia vahvikkeena. Asuinrakennuksesta 60 metriä itään on ulkorakennuksen kivijalka, joka oli inventointiaikaan elokuussa niin kasvillisuuden peittämä, että sen koko arvio 6x8 metriä on epävarma. Saaren pohjoisosa oli kauttaaltaan tiheän heinikon ja horsmikon peitossa, joten havaintojen teko siellä oli vaikeaa. Alueen maapohja on multainen, joten sitä on käytetty peltona ja piha-alueena, nykyisin se kasvaa sekametsää ja heinikkoa. Rakennuksia on merkitty vuoden 1973 peruskarttaan, mutta ne on merkitty asumattomiksi. 1800-luvun kartoissa saarille ei ole merkitty asutusta, varovaisen arvion mukaan rakennukset ovat peräisin 1920–1940-luvulta, tuskin vanhempia.
metsakeskus.1000040019 681 Kytösaari 10002 12016 13175 11006 27000 568121.00000000 6898391.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040019 Tervahauta sijaitsee Linnansaaren kansallispuistossa, Äimisvedellä, Kytösaaressa, noin 60 metriä rannasta. Tervahaudan halkaisija vallien ulkoreunasta mitattuna on noin 12 metriä. Vallit ovat noin kolme metriä leveät, sisäosa on loivareunainen, maljamainen, syvyys noin metri. Keskellä on neliskanttinen metrin levyinen kuoppa, alle puoli metriä syvä. Lounaisreunassa on ehkä havaittavissa hieman rännikaivantoa. Alue on hiekkapohjaista sekametsää, tervahauta on puuston peitossa ja maapohja on haapapuista peräisin olevan lehtikerroksen peittämä.
metsakeskus.1000040020 740 Lehtiluoto 1 10007 12004 13051 11006 27000 580841.00000000 6889147.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040020 Kohde sijaitsee Linnansaaren kansallispuistossa, pari kilometriä Linnansaaresta koilliseen, Lehtiluodolla. Lehtiluodon koillispäässä on kiviröykkiö. Röykkiö on pyöreä, halkaisija 1,2 metriä, reunakivinä on hieman isompia, halkaisijaltaan noin 20–30 cm, kiviä, sisäosa on täytetty pienemmillä kivillä ja keskelle on asetettu pystyyn 20x30 cm kivi. Röykkiö on matala, korkeus noin 40–50 cm. Kiviä on vain 2-3 kerrosta. Alue on aika matalaa ja kostea ja röykkiö on pienen kumpareen eteläreunassa. Maaperä on multaisaa hiekkaa, jolla kasvaa koivikkoa. Kyseessä voi olla vanha peltoakin, mutta röykkiö on niin huolellisesti tehty, että kyseessä ei ole raivausröykkiö. Nykyisin alue kuuluu kansallispuistoon ja vanhoista rajoista alueella ei saatu tietoa arkistoaineistosta.
metsakeskus.1000040021 740 Lehtiluoto 2 10007 12004 13051 11006 27000 580758.00000000 6888954.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040021 Kohde sijaitsee Linnansaaren kansallispuistossa, pari kilometriä Linnansaaresta koilliseen, Lehtiluodolla. Lehtiluodon eteläosassa on pystyyn asetettu kivipaasi, johon on kaiverrettu ”3” ja sen vieressä noin puolen metrin etäisyydellä kaksi muuta niin, että kivet muodostavat keskenään L-kirjaimen muotoisen asetelman. Kivi, johon numero on kaiverrettu, on kooltaan noin 40x40 cm ja 15 cm paksu, se suippenee ylöspäin. Kahdesta muusta kivestä toinen on samankokoinen, toinen hieman pienempi. Nämä ns viisarikivet osoittavat rajan suuntaa. Nykyisin Linnansaaren kansallispuisto on valtionmaata ja arkistolähteistä ei selvinnyt mihin aikaan raja kuuluu. Mahdollisesti se voi ajoittua vuonna 1906 tehtyyn maakauppaan, jossa Osakeyhtiö Collin myi Vaahersalon kartanot ja osuuden Asikkalan kylän tilaan 3.
metsakeskus.1000040022 681 Linnansaaren torppa 10007 12001 13014 11006 27000 579311.00000000 6886914.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040022 Linnansaaren torppa (Louhimaa) sijaitsee Linnansaaren kansallispuistossa, Linnansaaren itäpäässä. Linnansaari kuului Vaahersalon kartanolle. Vaahersalon kartanon juuret ovat 1600-luvulla, sen ensimmäinen omistaja oli kapteeni Nils Nilsson Harnesköld. Kartano jaettiin 1850-luvulla isossajaossa Ylä- ja Alakartanoksi. Yläkartanon omisti Rantasalmen toinen kappalainen Carl Johan Pontan. Kartanot yhdistyivät uudelleen, kun rovasti Fennander testamenttasi Alakartanon tyttärensä pojalle Oskar Ekmanille, joka sai haltuunsa myös Yläkartanon vuonna 1880. Linnansaareen perustettiin Yläkartanon alaisuuteen kuuluva torppa isojaon jälkeen. Ensimmäinen torppari Adolf Lyytikäinen muutti vaimonsa kanssa saareen keväällä 1852. He rakensivat savupirtin, josta on sitten myöhempien vaiheiden jälkeen kehittynyt nykyinen Louhimaan päärakennus. Lyytikäisen jälkeen torpparit vaihtuivat useaan otteeseen, kunnes 1930-luvun lopulla silloinen torppari lunasti torpan itselleen Metsähallitukselta ja nimitti sen Louhimaaksi. Torppa kuitenkin autioitui 1950-luvulla. Linnansaaren kansallispuisto perustettiin vuonna 1956, mutta Linnansaarta alettiin hoitaa ja kunnostaa vasta 1970-luvulla. Nykyisin Linnasaari ja Louhimaan tila ovat kansallispuiston matkailukohteita. Torppaa vanhemmasta pysyvästä asutuksesta Linnansaaressa ei ole tietoa. Saari on kuitenkin kuulunut pitkään Vaahersalon kartanon nautinta-alueeseen ja sitä on varmasti hyödynnetty monin tavoin, mm. kaskeamalla. Torpan asuinrakennus on edelleen käytössä. Pihapiirissä on alkuperäisellä paikallaan riihi ja aitta 1920-luvun tienoilta, jolloin ne rakennettiin lahonneiden ja purettujen tilalle. Nykyinen savusauna on siirretty myöhemmin Laattalansaaresta. Noin 10 metriä torpan pohjoispuolella on osin kivetyn maakellarin jäännökset, jotka erottuvat noin 2x3 metrin kokoisena kuoppana. Nykyisen riihen edessä on kivien tukema matala penger, joka lienee jonkin vanhemman rakennuksen pohja. Rannan lähellä torpalle saavuttaessa on ilmeisesti navetan rauniot kahdessa osassa. Niissä on pääosin käytetty luonnonkiveä rakennusmateriaalina, osin vahvistettu betonilla, molemmissa on myös betoniseinää. Rannan puoleinen rakenne on kooltaan 4x6 metriä, kiviseinät ovat noin metrin korkuiset ja puolisen metriä leveät, kulkuaukko molemmissa päissä. Rakennuksen länsipuolella on noin metrin leveä käytävä, joka erottaa sen toisesta osin kivestä ja osin betonista tehdystä rakennelmasta. Kivirakenteen lisänä olevat betoniseinät ovat ilmeisesti myöhempi lisäys. Torpan ympäristössä on kymmenittäin viljelyyn liittyviä raivausröykkiöitä, yleensä ne ovat halkaisijaltaan pari metriä
metsakeskus.1000040023 681 Pirttisaari 2 10002 12016 13175 11006 27000 584969.00000000 6873633.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040023 Tervahauta sijaitsee Linnansaaren kansallispuistossa, Haukiveden eteläosassa, Pirttisaaressa. Kansallispuiston raja kulkee saaren halki ja tervahauta on noin 50 metriä rajasta kansallispuiston puolella. Ranta on 40 metriä haudasta etelään. Tervahaudan halkaisija on noin 12 metriä vallien ulkoreunasta laskettuna. Vallit ovat melko matalat, leveys kolmisen metriä. Haudan keskellä on neliskanttinen kuoppa, koko 2x2 metriä, kuoppa suippenee alaspäin, syvyys on reilu metri. Rännikaivantoa ei ole, joten ilmeisesti kyseessä on tervahauta, jossa terva on valunut haudan keskelle kaivettuun tynnyriin. Haudan keskellä oleva kuoppa on ollut tynnyriä tai muuta keräilyastiaa varten. Vastaavia tervahautoja on muuallakin kansallispuistossa. Alue on hiekkamoreenipohjaista mäntykangasta.
metsakeskus.1000040024 681 Pöllänsaari 2 10007 12001 13000 11006 27000 586947.00000000 6874590.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040024 Kohde sijaitsee Linnansaaren kansallispuistossa, Haukiveden eteläosassa, Pöllänsaaren retkeilyvenesataman vieressä. Kohteessa on asuinrakennuksen ja kahden ulkorakennuksen sekä kellarin jäännökset sekä vielä osittain pystyssä olevan hirsirakennuksen jäännös. Rakennusajankohta on epäselvä, 1700-luvun lopun Kuninkaankartastossa tai 1800-luvun pitäjänkartassa tai isojakokartassa niitä ei ole merkitty. Rakennuksissa on käytetty luonnonkiviperustoja ja betonia on vain nimeksi vahvikkeena, todennäköisesti niiden rakennusaika on 1800-luvun lopussa tai 1900-luvun alkupuolella. Ensimmäinen karttamerkintä on vasta vuoden 1975 peruskartassa. Rakennukset voivat osittain liittyä uittoon, joka alkoi voimistumaan 1800-luvun lopulla. Luonnonkiviseinäinen rakennuksen raunio on noin 50 metriä retkivenesataman nuotiopaikasta itään, kallion kupeessa. Rakennus on sisäosaltaan 4x4 metrin kokoinen, oviaukko on rantaan päin. Kiviseinät ovat paksuudeltaan 0,7 metriä ja niiden korkeus vaihtelee, osa seinistä on romahtanut, korkein osa on oviaukossa reilun metrin korkuinen. Seinissä, erityisesti oviaukossa, on seinää vahvistettu betonilla, joka on jo pahoin rapautunut. Sisäpuolella on jonkin rautaisen työkoneen ruostuneet jäännökset. Rakennuksen itäpuolella huone, jonka eteläsivu on avoin. Huoneen koko on 2x2 metriä, länsiseinä on yhteinen em. rakennuksen kanssa, muut seinät ovat matalampia. Rakenteet ovat puuston ja kasvillisuuden peitossa, niissä kasvaa mm. isoja koivuja. Rakennus on ilmeisesti ulkorakennus, koska siinä ei ole uunia. Asuinrakennuksen jäännökset ovat retkisataman eteläpuolella noin 80 metriä, lähellä pienen lahdelmaan perukkaa. Asuinrakennuksen kiviperusta on sammaleen ja heinän peitossa, koko on 5x8 metriä. Näkyvin rakenne on uunin raunio rakennuksen keskellä. Uuni on tehty luonnonkivistä. Rakenteissa näkyy paikoin betonia vahvikkeena. Rakennuksen pohjalla on metalliromua ja tiiliä. Asuinrakennuksen länsipuolella 4 metrin päässä on kaksi kellarikuoppaa mäen kupeessa. Kuoppien sisäosa on noin 2x2 metriä ja niihin johtaa molempiin kapea kulkukäytävä. Rakenteissa on vielä nähtävissä osia lahonneista kannatinhirsistä. Asuinrakennuksesta 30 metriä aivan rannassa on osittain romahtaneen hirsirakennuksen jäännökset, koko noin 4x4 metriä. Rakennuksen nurkassa on uunin/kiukaan jäännökset, joten kyseessä lienee asuinrakennus tai sauna. Rantakalliolla retkivenesatamassa on L-kirjaimen muotoinen matala rakennuksen kiviperusta, joka muodostuu yhdestä kivikerroksesta ja on hieman vaikeasti havaittavissa. Retkivenesataman eteläpuolella olevan lahdelman pohjukan kohdalla on kaivettu uomaa alkaen pari metriä leveänä rannasta ja laajenee saareen päin. Alue oli inventointihetkellä elokuussa tiheän aluskasvillisuuden peitossa, joten uoman koko ei selvinnyt, tältä alueelta oli myös mahdoton havaita rakenteita.
metsakeskus.1000040025 740 Ruissaari 10002 12001 13013 11006 27000 580517.00000000 6889423.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040025 Ruissaari sijaitsee Linnansaaren kansallispuistossa, noin 2 km Linnansaaren koillispuolella, lähellä Moninniemen kärkeä. Ruissaari on kooltaan noin 150x400 metriä, sen ja kaakkoispuolella sijaitsevan Lehtiluodon yhdistää kapea kosteikko, joka on ylitettävissä jalan. Ruissaaressa on historiallisen ajan asuinpaikan jäännökset, johon kuuluu asuinrakennus, kaksi ulkorakennusta ja kellari. Saaressa on lisäksi parikymmentä raivausröykkiötä ja matalia kiviaitoja. Koko saari on ollut asuin- ja viljelykäytössä. Rakennusten jäänteet vaikuttavat yli 100-vuotiailta. Rakennusaineena on ollut luonnonkivi ja puu, betonia ei ole käytetty ja edes tiiltä ei alueella havaittu. Lisäksi asuinrakennuksen kivijalan päällä kasvaa arviolta hieman alle 100-vuotias mänty. Asuinrakennuksen kivijalka nro 1 erottuu heinikossa noin 5x5 metrin kokoisena kohoumana. Luonnonkivijalka on peittynyt heinikon ja sammalen alle. Lounaiskulmassa on uunin jäännökset, joka erottuu noin 1,5 metriä leveänä puolisen metriä korkeana kumpuna. Rakennuksen luoteiskulmassa, kivijalan päällä, kasvaa vanha mänty, jolla on ikää luultavasti noin 80-100 vuotta. Asuinrakennuksesta 15 metriä pohjoiseen on kivijalka nro 2, kooltaan noin 6x6 metriä, sammaleen ja heinikon peittämä ja erottuu maastossa selvänä kohoumana. Sen luoteiskulmassa on kumpu, joka sisältänee uunin jäännökset. Sisäänkäynti vaikuttaa olleen pohjoispäästä. Tämän rakennuksen pohjan viiden metrin päässä on maakellarin jäännökset. Rakenne erottuu 2x3 metrin kokoisena ja metrin syvänä kuoppana, jota kiertää matala valli. Osassa seiniä näkyy kivirakenteen jäännöksiä. Ulkorakennuksen kivijalka on neliskanttinen, kooltaan noin 6x6 metriä. Kivijalkana on pari kerrosta luonnonkiviä, kooltaan 0,3–0,5 metriä. Rakennuksen luoteisosa on kaivettu puolisen metriä syvemmälle kuin muu osa, joka on maanpinnan tasainen. Metrin leveä oviaukko on etelään. Rakennuksessa ei ole uunin jäännöksiä, joten kyseessä ei ole asuinrakennus. Kohde on hyvin säilynyt kokonaisuus ja luokiteltavissa kiinteäksi muinaisjäännökseksi
metsakeskus.1000040026 740 Saavisaari 10002 12016 13175 11006 27000 573852.00000000 6896475.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040026 Tervahauta sijaitsee Linnansaaren kansallispuistossa, Haukiveden koillisosassa, Saavisaaressa. Tervahaudan halkaisija vallien ulkoreunasta mitattuna on 14 metriä. Alue on hiekkapohjaista sekametsää. Vallit ovat 4–5 metriä leveät, haudan sisäosa on 4–5 metriä leveä ja sen keskellä on neliömetrin kokoinen kuoppa, jolla on syvyyttä metri. Korkeus kuopan pohjalta vallin yläreunaan on pari metriä. Rännikaivanto on etelälaidassa, koko noin 2x3 metriä.
metsakeskus.1000040027 681 Seurasaari 10002 12016 13175 11006 27000 586756.00000000 6874914.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040027 Tervahauta sijaitsee Linnansaaren kansallispuistossa, Haukiveden eteläosassa Seurasaaressa, Röhmönlahden koillispuolella. Tervahaudan halkaisija vallien ulkoreunasta mitattuna on noin 12 metriä, vallit ovat 3–4 metriä leveät. Keskiosassa on 1,5 metriä leveä neliskanttinen kuoppa, joka on noin 1,5 metriä syvä. Vaikuttaa, että kuoppa on vuorattu kivillä. Rännikaivantoa ei ole, joten ilmeisesti kyseessä on tervahauta, jossa terva on valunut haudan keskelle kaivettuun tynnyriin. Haudan keskellä oleva kuoppa on ollut tynnyriä tai muuta keräilyastiaa varten. Vastaavia tervahautoja on muuallakin kansallispuistossa. Alue on hiekkamoreenipohjaista mäntykangasta. Tervahaudasta noin 50 metriä kaakkoon havaittiin vuoden 2020 inventoinnissa kuopparakenne, jonka halkaisija on 2 metriä ja syvyys puoli metriä. Kuopassa oli 5–10 cm vahvuinen nokikerros ja pohjalla kiviä. Mahdollisesti kyseessä on kaskeamiseen liittyvä nauriskuoppa. Tervahaudan eteläpuolella maa-aines muuttuu hiekaksi ja pintakerros on multavan oloinen, todennäköisesti tätä etelään laskevaa rinnettä on käytetty kaskipeltona historiallisella ajalla. Kohde on merkitty alakohteena.
metsakeskus.1000040028 681 Suuri-Horkka 10007 12001 13000 11006 27000 572243.00000000 6897034.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040028 Suuri-Horkka sijaitsee Linnansaaren kansallispuistossa, Haukiveden ja Äimisveden välissä. Saaressa on ollut asutusta viimeistään isonjaon aikaan. Horkansaarta esittävä isojakokartta on vuodelta 1811, jolloin asutus on ollut samalla paikalla kuin nykyinenkin talo pihapiireineen. Asutusta on todennäköisesi ollut jo 1700-luvulla, ellei aiemminkin. 1800-luvun puolivälistä peräisein olevaan pitäjänkarttaan paikalla on merkitty torppa. Peltoa on merkitty molemmissa kartoissa myös itäpuolella olevaan Pieni-Horkan saareen, joka on nimellä Huuhtisaari 1800-luvun kartoissa. Vuoden 1864 purjeväyläkartassa numero 5 Horkansaari on nimelle Härkinsaari. Nykyisin tila on autio ja asuinrakennus huonokuntoinen, pärekatto on jo paikoin puhki. Vieressä on huonokuntoinen ulkorakennus. Pihalla on saunarakennuksen betonisokkeli. 30 metriä asuinrakennuksen pohjoispuolella on kellarin jäännös kallion kupeessa. Kellari on sisäosaltaan 1,5x3 metriä, seinät on ladottu kivistä ja ympäröity maavallein. Kattoa ei ole säilynyt. Kellariin johtaa metrin levyinen käytävä. Talon pihapiirissä on kiviröykkiöitä ja matalia kiviaitoja. Saaressa laidunnetaan lampaita, jotka ovat pitäneet pihan kasvillisuutta kurissa. Noin 50 metriä asuinrakennuksesta on kaksi kivijalkaa, kooltaan 4x4 ja 2x3 metriä ja 10 metriä niistä kaakkoon on kaksi romahtanutta rakennusta, joista toinen ilmeisesti asuinrakennus koko 6x6 metriä ja sen vieressä ulkorakennus 6x10 metriä, molemmat on tehty betonisokkelin päälle. Horkansaaren kiinteistön muodostushistorian mukaan tila on jaettu vuonna 1935, mahdollisesti rakennukset ovat peräisin siltä ajalta. Rakennusten pohjoispuolella menee länteen rantaa kohti vanha tieura, jota reunustaa kiviaita. Rakennuksista kaakkoon jatkuu vanha peltoalue, jossa on kymmenittäin kiviröykkiöitä ja useita kiviaitoja. Kiviaitoja kulkee välillä kaksi rinnakkainkin ja ne ovat melko leveitä. Kiviaitoja ja röykkiötä ulottuu lähes vastakkaiseen rantaan asti. Alue on ilmeisesti myöhempää viljelysmaata kuin 1800-luvun isojakokartassa merkitty, joka keskittyy nykyisen pihan kohdalle ja siitä koilliseen kallioiden väliseen notkelmaan. Notkelma on selvästi kivettömämpää ja siellä ei ole röykkiöitä kuin muutama pieni ja hieman matalaa kiviaitaa. Notkelman pohjoislaidalla on mäen rinteessä kaksi kellarikuoppaa 15 metrin etäisyydellä toisistaan. Niistä eteläisempi on kooltaan 3x4 metriä, syvyys reilu metri ja pohjoisempi 3x3 metriä, syvyys metri. Molempiin johtaa noin metrin leveä käytävä. Saaren itäkärjessä lähellä Pientä-Horkkaa on myös kolme raivausröykkiötä ja lisäksi tervahauta. Maaperä siellä on hiekkaa ja raivausröykkiöt ovat ehkä kaskiraunioita, maaperä vaikuttaa tuulenkaatojen perusteella palaneelta, aluetta lienee kaskettu. Suurin osa Suur-Horkan röykkiöistä on kuitenkin peltoviljelyn raivauksessa syntyneitä eivätkä kaskiraunioita. Tervahauta on omana muinaisjäännöskohteenaan, Suuri-Horkka 2.
metsakeskus.1000040029 681 Suuri-Horkka 2 10002 12016 13175 11006 27000 572714.00000000 6896836.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040029 Suuri-Horkka sijaitsee Linnasaaren kansallispuistossa Haukiveden ja Äimisveden välissä. Saaressa on historiallisen ajan asuinpaikka ja saaren itäkärjessä on tervahauta, jonka halkaisija vallin alareunasta mitattuna on 12 metriä. Hauta on matalalla kumpareella, se on melko matala, maljamainen. Vallien läpimitta on 2–3 metriä. Pohjoispuolella on kolmisen metriä pitkä rännikaivanto. Saaren itäkärki, jossa tervahauta sijaitsee, on hiekkapohjaista mäntykangasta.
metsakeskus.1000040030 915 Honka-Pellavi 10002 12016 13175 11006 27000 570451.00000000 6900214.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040030 Tervahauta sijaitsee Linnansaaren kansallispuistossa, Äimisvedellä, Honka-Pellavi-nimisen saaren keskiosassa. Tervahauta on vallien alareunasta mitattuna halkaisijaltaan noin 16 metriä. Vallit ovat 1–1,5 metriä korkeat ja laskevat jyrkästi haudan keskustaan, jossa on noin neliömetrin kokoinen vajaan metrin syvä kuoppa. Rännikaivantoa ei ole, joten ilmeisesti kyseessä on tervahauta, jossa terva on valunut haudan keskelle kaivettuun tynnyriin, jota varten on kuoppa haudan keskellä. Vastaavanlaisia tervahautoja on muuallakin kansallispuistossa. Alue on hiekkapohjaista kosteahkoa kangasta, joka kasvaa varttunutta sekametsää, valtapuuna kuusi.
metsakeskus.1000040031 853 Maunulan kellarivaja 10002 12004 13043 11006 27008 236928.00000000 6705319.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040031 Maunulan tilan pihapiirissä, Maunulantien pohjoispuolella luonnonkivestä rakennettu kellari, tynnyriholvattu, holvaus punatiiltä. Kellarin ulkopuoliseen kiveykseen kaiverrettu vuosiluku 1810 ja kirjaimet ASS, jotka viittaavat silloiseen isäntään.
metsakeskus.1000040032 109 Pohjarinne 10002 12002 13000 11033 27000 394871.00000000 6772414.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040032 Metallinetsinnässä on marraskuussa 2020 hiekkakuopan läheisyydessä sijaitsevalta metsärinteeltä ja läheiseltä pellolta löytynyt myöhäisrautakautisia esineitä, kuten epätavallisella kuvioinnilla koristeltu pyöreä kupurasolki. Myös muita rautakautiseen kalmistoon viittaavia havaintoja. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa eikä aluerajattu. Lisätietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM 17608, 17610, 17633, 17635.
metsakeskus.1000040033 290 Harakkasaari 2 10002 12016 13170 11002 27000 627028.00000000 7112255.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040033 Harakkasaaren itä-länsi - suuntaisella hiekkaharjanteella ja osin myös vanhan nuotiopaikan pohjoispuolella havaittiin useita alle metrin syvyisiä kuoppia joiden reunavalleissa on lapionpistojen perusteella kaksoismaannos. Tämän perusteella kyse ei voi olla kovin nuorista kuopista. Pyyntikuopat eivät välttämättä liity paikalla havaittuun asuinpaikkaan, asia vaatisi lisätutkimuksia. Harjanteen päällä sijaitsevat kuopat (6 kpl) tulkittiin pyyntikuopiksi.
metsakeskus.1000040034 681 Pieni-Horkka 10007 12001 13014 11006 27000 572971.00000000 6896672.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040034 Pieni-Horkka sijaitsee Linnansaaren kansallispuistossa, Haukiveden ja Äimisveden välissä. Suuri-Horkka on heti Pieni-Horkan länsipuolella, saarilla on maayhteys kosteikon kautta. Pieni-Horkka on topografialtaan melko tasainen ja puusto on sekametsää. Nykyiset rakennukset ovat edelleen tilapäiskäytössä, mutta osin huonokuntoisia. Saaressa on asuinrakennus, ulkorakennus, rantasauna, ilmeisesti vanha riihi, josta on tehty sauna ja uusittu maakellari. Lisäksi 30 metriä asuinrakennuksesta länteen on osin romahtanut hirsinen torppa ja sen vieressä lautarakenteinen ulkorakennus. Torpan jäännökset edustavat ilmeisesti saaren vanhinta asutusvaihetta, joka ajoittuu ehkä 1800-luvulle. Rakennukset keskittyvät pohjoisosaan, saaren korkeimmalle kohdalle. Maankäyttöä saaressa on ollut kuitenkin jo viimeistään 1800-luvun alussa, sillä vuoden 1811 Suuri-Horkkaa esittävässä isojakokartassa Pieni-Horkan länsipäähän on merkitty peltoalue, torppaa ei siellä vielä ole. Saaren nimenä on Huhtasaari, joka jo osaltaan kertoo, että saarta on käytetty kaskenpolttoon, kuten tietysti monia muitakin saaria nykyisessä kansallispuistossa. Saaressa on kymmenittäin raivausröykkiöitä ja useita kiviaitoja, osa liittyy todennäköisesti kaskiviljelyyn ja osa myöhempään peltoviljelyyn. Suurin raivausröykkiö on lähellä länsiosassa olevan pienen lahdelman rantaa, tälle kohtaa on merkitty peltoa jo em. isojakokartassa. Lisäksi erottuu raivattuja vanhoja, mutta jo metsittyneitä, peltoja. Saaren länsikärki on kallioinen kumpare ja vanhoja peltoja rajaava kiviaita on sen itäreunalla. Saaren maankäyttö on ollut intensiivistä ja vaikuttaa siltä, että kaikkialla on merkkejä viljelystä lukuun ottamatta kallioista niemen kärkeä lännessä. Viljelyyn liittyvät kivirakenteita on erityisesti saaren länsi- ja pohjoisosassa. Inventoinnissa havaitut röykkiöt ja kiviaidat sekä torpan raunio paikannettiin käsi-gps-laitteella. Havainnot on esitetty inventointikertomuksen peruskarttaotteessa.
metsakeskus.1000040040 791 Hautakangas Piippola 10001 12009 13094 11002 27000 446327.00000000 7123957.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040040 Noin 310 metrin matkalla sijaitsevia kuoppia, yhteensä 6 kpl. Sijaitsevat noin pohjoisluoteis-eteläkaakko-suuntaisena jonona ja niiden halkaisijat ovat noin 3-4 metriä. Erottuvat lidar 5p-aineistossa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Kohteen sijaintia on siirretty länteen noin 110 metriä 6/2024.
metsakeskus.1000040041 853 Maunulan jääkuoppa 10007 12009 13094 11006 27000 236903.00000000 6705325.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040041 Säilytyskuoppa, johon on talvisin tuotu merestä jäälohkareita. Jäät peitettiin sahanpurulla. Kuopan reunoja ei ole kivetty, eikä siihen ole liittynyt katosta. Tiedonantajana Maunulan tilan viimeinen asukas.
metsakeskus.1000040042 418 Peuraudenvuori 10001 12011 13149 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040042 Peuraudenvuoren itärinteellä on vuoden 1918 tapahtumiin liittyvä panostuspaikka, josta on metallinetsinnässä löytynyt kuntan alta, kallion kolosta yli 50 kpl kranaatin sytyttimen suojia. Metallietsinnässä näkyvillä tuli noin noin 30 sytyttimien suojaa ja kuopassa vaikuttaa olevan niitä lisää.
metsakeskus.1000040044 491 Ketveleentie 10002 12001 13000 11019 27000 521647.00000000 6813405.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040044 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ristiinan kirkolta yhdeksän kilometriä kaakkoon Yöveden rannalla sijaitsevan Aartamanniemen länsiosassa. Asuinpaikkalöydöt löytyivät Helsingin yliopiston muinaisjäännösretkellä Ristiinaan 14.3.2014 Aartamanniemeen vievän Ketveleentien varresta tieleikkauksesta. Löytöinä paikalta saatiin kvartsi-iskoksia, kvartsiytimiä ja pii-iskos (silisifioitunutta kalkkikiveä) (KM39812). Aartamanniemi on ollut kivikaudella saari. Käyttöaikanaan kohde on sijainnut saaren länsipäässä olevassa niemessä, saaren ja länsipuolen mantereen muodostamassa suojaisassa pohjois-eteläsuuntaisessa salmessa. Uittamonsaaren tunnettu kalliomaalaus on asuinpaikalta 1,6 km länteen.
metsakeskus.1000040048 922 Nokiniitynmäki 5 10002 12004 13051 11006 27000 322300.00000000 6799980.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040048 Rajamerkki sijaitsee kuusimetsän reunalla. Kohde on nykyisellä rajalla. Röykkiön koko on noin 1,5 m x 1,5 m, korkeus noin 0,5 m. Pystykiveen on kaiverrettu numero 84. Rajamerkki sijaitse Lempäälän ja Vesilahden rajalla. Rajan länsipuolella ovat sijainneet Lempäälän Hiedanniemen rusthollin maat ja länsipuolella Vesilahden Mantereen kylän maat.
metsakeskus.1000040051 584 Keijunkangas 10002 12016 13175 11006 27000 361822.00000000 7019765.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040051 Tasaisella sorakankaan itärinteen yläpuolella sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on 22 m, kuopan syvyys yli 1 m. Sortunut halssi suuntautuu itään joelle päin. Ympärillä on runsaasti tervanvalmistukseen liittyviä kuoppia ja lähellä siajitsee myös raivausröykkiö
metsakeskus.1000040052 584 Kellokoski 2 10002 12016 13175 11006 27000 362541.00000000 7019951.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040052 Matalalla pohjamoreenimäellä sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on 17 m ja kuopan syvyys on 0,5 m. Sortunut halssi suuntautuu kaakkoon.
metsakeskus.1000040053 584 Rajasaaret 10002 12016 13175 11006 27000 363336.00000000 7017111.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040053 Laajan kalliopaljastuman pohjoispuolella sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on 14 m ja kuopan syvyys noin 0,5 m. Yli 10 m pitkä halssi suuntautuu lounaaseen. (huom.peruskartan sijaintimerkintä).
metsakeskus.1000040054 584 Koivisto 10002 12016 13175 11006 27000 366693.00000000 7015722.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040054 Kangassaarekkeen pohjoisosassa lähellä nevan reunaa sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on 17 m ja kuopan syvyys on 0,6 m. Sortunut halssi suuntautuu lounaaseen.
metsakeskus.1000040056 584 Hauskaniemi 10002 12016 13175 11006 27000 365402.00000000 7014381.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040056 Perhonjoesta noin 300 m länteen maantien länsipuolella on tervahauta, jonka halkaisija on 15 m. Kuopan syvyys on noin 0,7 m ja sortunut halssi suuntautuu eteläkaakkoon. (huom.peruskartan sijaintimerkintä).
metsakeskus.1000040057 584 Pannula 1 10002 12016 13175 11006 27000 366170.00000000 7013049.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040057 Perhonjoesta noin 500 m länteen maantien länsipuolella matalalla moreenimäellä sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on 16 m ja kuopan syvyys on noin 0,7m. Noin 5 m pitkä, sortunut halssi suuntautuu lounaaseen.
metsakeskus.1000040058 584 Annala 10002 12016 13175 11006 27000 367297.00000000 7012298.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040058 Perhonjoesta noin 500 m länteen maantien länsipuolella tasaisella sorakankaalla sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on 19 m ja kuopan syvyys on noin 0,7 m. Sortunut halssi suuntautuu koilliseen ja sen pituus on noin 6 m.
metsakeskus.1000040059 584 Kellokoski 3 10007 12016 13000 11006 27000 362215.00000000 7019640.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040059 Perhonjoesta noin 50 m lounaaseen tasaisella sorakankaalla sijaitsee pieni maakellari, jonka yläreuna on kivistä ladottu, ulkomitat ovat noin 2,5 x 2 m, kellarikuopan syvyys on 0,7 m. Luoteispuolella on kulkkuaukko.
metsakeskus.1000040060 584 Kellokoski 4 10007 12016 13000 11006 27000 362133.00000000 7019807.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040060 Kellokosken kohdalla, joen pohjoisrannan tuntumassa on 22 m pitkä ja 2- 4 m leveä kivisuiste. Suistetta ei ole merkitty vuoden 1967 peruskarttaan eikä vanhempaan karttaan. On epäselvää, liittyykö se uittoon vai myllynpaikkaan.
metsakeskus.1000040061 249 Hepolampi SE 10002 12001 13000 11019 27000 377029.00000000 6899734.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040061 Paikka sijaitsee Keuruun kirkosta 6,5 km lounaaseen, Hepolammen kaakkoisrannalla, pellon eteläpuolella ja Vilppulaan menevän tien luoteispuolella n. 40 m, loivassa rinteessä olevalla tasanteella. Tasanteen reunalla on matala muinaisrantatörmä jonka juurella maaperä muuttuu hiekasta hienoaineksiseksi. Inventoinnissa 2013 metsä oli hakattu ja maaperä laikutettu. laikuissa havaittiin selvästi rajautuvalla alueella palanutta luuta sekä kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka rajautuu matalan rantatörmän (hieman yli 110 m) päällä olevalle tasanteelle mutta myös hieman sen yläpuolella olevalla tasanteella löytöjä (tasanteiden välillä ei törmää vaan loivaa rinnettä)
metsakeskus.1000040062 536 Mattilanpelto 10002 12001 13000 11019 27000 311569.00000000 6818915.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040062 Kohde sijaitsee Nokian kirkosta 4,4 km länsilounaaseen, Taipaleen kylän Mattilan taloon kuuluvan peltolohkon eteläkulmassa. Se ulottuu pellon eteläkulmasta enimmillään 50 m pellon kaakkoislaidan suunnassa koilliseen ja 25 m pellon lounaislaidan suunnassa luoteeseen. Paikalta on löytynyt kvartseja pintapoimintana kynnöspellosta.
metsakeskus.1000040066 584 Kokkonevan taistelupaikka 10007 12014 13149 11006 27008 366958.00000000 7013608.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040066 Kokkonevan taistelu käytiin Suomen sodan (1808 – 1809) aikana tällä paikalla 11.7.1808. Vastakkain olivat Ruotsi-Suomen suomalaisjoukot ja venäläiset, jotka pyrkivät pitämään hallussaan nykyisen valtatien 13 huoltotienä joukoilleen Kokkolassa. Kesällä 1808 sotajoukkoja kulki alueella edestakaisin. Suomalaisjoukot majuri, myöh. everstiluutnantti, Otto von Fieandtin johdolla olivat vallanneet kesäkuussa venäläisten muonavaraston Perhon kirkonkylällä. Taisteluja käytiin välillä myös Lintulahdella, mutta suomalaisjoukot vetäytyivät Kokonsaareen Kokkonevan yli kirkolta päin tultaessa. Heinäkuun 9. päivänä venäläisjoukot karkottivat suomalaisten etuvartion Möttösessä. Suomalaisjoukkoja (noin 1100 miestä) vastassa oli kolminkertainen venäläisarmeija, jota johti kenraalimajuri I. F. Jankovits. Venäläisten asemat olivat peltoaukean kirkonkylän puoleisella Huhtakankaalla ja everstiluutnantti Otto von Fieandt komensi joukkojaan isolta kiveltä peltoaukean (Kokkonevan) itäiseltä laidalta. Vaikeakulkuisessa vetelässä suossa joukkojen oli hankala edetä. Joen puolella taisteluja käytiin jopa pistinetäisyydellä. Vihollinen aikoi saartaa suomalaisjoukot metsien kautta ja lopulta Fieandt havaitsi, ettei pystyisi torjumaan saartoyritystä ampumavarojen puutteen takia. Suomalaisjoukot joutuivat jättämään asemansa ja vetäytymään valtatie 13:a pitkin aina Sillanpäähän ja Tunkkarille asti. Kokkonevan taistelussa menetettiin toista sataa miestä, mutta venäläisten tappiot olivat kaksi kertaa suuremmat. Taistelussa menetti henkensä myös Rautalammin komppanian luutnantti Bror Schöneman v. 1808. Luutnantti Schöneman (1781 – 1808) haudattiin kaatumispaikalleen. Schöneman oli viitasaarelaissyntyinen Rautalammin komppanian varusmestari. Paikka on saanut nimensä "Schönemanin hauta" kaatuneen sotilaan haudalle pystytetystä puurististä, joka v. 1881 muutettiin rautaristiksi. Ruotsin sota-arkiston karttaan (sivulla 35, kartta 11) merkityistä asemapaikoista ei ole enää jälkiä maastossa. Kohteen rajaus perustuu karttaan 11, rajaus ei ole ehdotus suojavyöhykkeeksi, vain informatiivinen tapahtumapaikan rajaus.
metsakeskus.1000040067 584 Fieandtin kivi 10007 12013 13131 11042 27000 367348.00000000 7013781.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040067 Muistokivi/muistomerkki sijaitsee omakotitalon pihamaalla Vt 13:sta noin 170 m pohjoiseen. Noin 1,5 m kokoiseen kivilohkareen kylkeen on kiinnitetty vuonna 1984 Perhon kotiseutuyhdistyksen toimesta metallilaatta, jossa on teksti "Kokonevan taistelut 1808" ja lyhyt tarina Fieandtista.
metsakeskus.1000040069 584 Pannula 2 10007 12001 13000 11006 27008 366397.00000000 7013284.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040069 1800-luvulla perustetun Pannulan talon perustukset sijaitsevat pienen törmän yläpuolella 240 m Perhonjoesta lounaaseen ja nykyisestä Pannulan talosta 440 m länsiluoteeseen. Maastossa näkyy talon kiviperustukset, mitat n. 18 x 7 m ja sen keskellä oleva uunin jäännös, jonka mitat on noin 3 x 3 x 0,8 m. Näkyvissä on eri kokoisia suorakulmaisia lohkokiviä, mutta tiiltä ei havaittu. Talosta 50 m länsilounaaseen on ison navetan kivijalka, jonka ulkomitat ovat 15 x 10 m, kivijalan korkeus on noin 0,8 m. Navetan kaakkoispuolella on pienempiä kuoppia ja mahdollisesti pienen rakennuksen perustuksen osia.
metsakeskus.1000040070 936 Ohtola 2 10002 12011 13114 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040070 Paikalla on 1. maailmasodan aikaisia kenttälinnoitteita.
metsakeskus.1000040071 91 Itä-Villinki 10002 12011 13000 11006 27009 396599.00000000 6670476.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040071 Itä-Villingin saareen rakennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana rannikkolinnake, joka koostui raskaasta ja kevyestä tykkipatterista, terästorniin rakennetusta komento- ja mittauspaikasta, valonheitinasemasta sekä kallioon louhituista tai betonista rakennetuista suoja- ja varastotiloista sekä betonisesta puhelinkeskusrakennuksesta. Saarella oli lisäksi lähipuolustusasemia sekä varuskunnan tarpeita varten kasarmi, ruokala, varastorakennuksia, kaivoja, laitureita ja yhdystieverkosto. Kohdekuvaukset löytyvät alakohteet-välilehdeltä. Alakohteiden numerointi vastaa vuoden 2016 inventointiraportin kohdenumerointia. Saaren linnoitustyöt aloitettiin 1915. Saari on ollut siitä lähtien sotilasaluetta. Itä-Villinkiin rakennettiin vielä 1970-luvulla 100 mm:n tornitykkien patteri tulenjohtoasemineen. Saaren rakennuskanta koostuu muutamista huviloista sekä useista kesämökeistä. Itä-Villingin linnake on säilynyt kokonaisuutena erittäin hyvin. Saarella on useita tyypillisiä linnoituslaitteita, jotka ovat hyvässä kunnossa sekä harvinaisia linnoittetyyppejä, jotka ovat myös hyvässä kunnossa. Itä-Villinki kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
metsakeskus.1000040073 584 Ruunakangas 10002 12016 13175 11006 27000 373081.00000000 7010645.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040073 Laajan kankaan loivalla itärinteellä sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on 15 m ja kuopan syvyys 0,7 m. Sortunut halssi suuntautuu itäkaakkoon.
metsakeskus.1000040074 584 Tuomala 10002 12016 13175 11006 27000 373307.00000000 7009752.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040074 Aivan Vt 13:n tieojan lounaispuolella sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on 10 m ja kuopan syvyys 0,4 m. Sortunut halssi suuntautuu etelälounaaseen.
metsakeskus.1000040075 584 Pahankorvenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 373995.00000000 7009532.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040075 Tervahauta sijaitsee tuoreehkolla tasaisella kankaalla Vt 13:lta noin 130 m pohjoiseen. Haudan halkaisija on noin 14 m ja kuopan syvyys 0,6 m. Sortunut halssi suuntautuu etelälounaaseen.
metsakeskus.1000040076 584 Puronkangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 375109.00000000 7009901.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040076 Hakkuualueen reunalla oleva tervahauta sijaitsee tuoreehkolla kankaalla Sarvilamminpuron eteläpuolella. Haudan halkaisija on noin 13 m ja kuopan syvyys 0,6 m. Sortunut halssi suuntautuu pohjoiseen. Tervahaudan päällä kasvaneet puut on kaadettu.
metsakeskus.1000040077 584 Alhonkangas 10002 12016 13175 11006 27000 375752.00000000 7010404.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040077 Tervahauta sijaitsee tuoreehkolla kankaalla kallioalueen itäpuolella rinteen yläpuolella. Haudan halkaisija on noin 17 m ja kuopan syvyys 0,6 m. Sortunut halssi suuntautuu pohjoiseen. Vuonna 2022 myrskytuhojen vuoksi hauta tarkastettiin ja merkattiin ennen korjuuhakkuita. Aivan tervahaudan eteläpuolella on kaatunut paljon puustoa. Ison kuusen tuulenkaadon tekemä kuoppa on muutaman metrin päässä tervahaudan eteläreunassa. Kuopan pohjalla on paksu kerros hiiltä ja nokea. Muilta osin hauta oli hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000040078 584 Luola-aho 10002 12016 13175 11006 27000 377677.00000000 7010333.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040078 Tervahauta sijaitsee tuoreehkolla kankaalla kallioalueen koillispuolella. Haudan halkaisija on noin 10 m ja kuopan syvyys 0,5 m. Sortunut halssi suuntautuu pohjoiskoilliseen.
metsakeskus.1000040079 584 Rotakangas 10002 12016 13175 11006 27000 373126.00000000 7008169.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040079 Tervahauta sijaitsee tuoreehkolla kankaalla Perhonjoelta noin 400 m etelään. Haudan halkaisija on noin 17 m ja kuopan syvyys 0,6 m. Halssi suuntautuu itään ja se on sortunut.
metsakeskus.1000040080 584 Kiertotörmä 10002 12016 13175 11006 27000 376690.00000000 7007878.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040080 Laajan osittain kallioisen kankaan itäreunalla sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on noin 17 m ja kuopan syvyys 0,6 m. Sortunut halssi suuntautuu itään.
metsakeskus.1000040081 584 Puronkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 374870.00000000 7010290.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040081 Tervahauta sijaitsee pienen mäen itärinteellä avohakkuualueella. Tervahaudan halkaisija on noin 18 m ja kuopan syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu koilliseen ja se on sortunut.
metsakeskus.1000040082 584 Pahankorvenkytömaa 10002 12016 13175 11006 27000 376276.00000000 7007024.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040082 Tervahauta sijaitsee kivikkoisen kankaan koillislaidalla lähellä ojaa. Tervahaudan halkaisija on noin 16 m ja kuopan syvyys 0,5 m. Halssi suuntautuu koilliseen ja se on sortunut.
metsakeskus.1000040083 584 Paajala 1 10002 12016 13175 11006 27000 375310.00000000 7005555.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040083 Tervahauta sijaitsee hiekkakankaalla pienen pellon eteläpuolella. Haudan halkaisija on noin 14 m ja kuopan syvyys 0,6 m. Halssi suuntautuu etelälounaaseen ja se on sortunut. Tervahaudan lähiympäristö on hakattu.
metsakeskus.1000040084 584 Pirttikoski 10007 12016 13180 11006 27000 377096.00000000 7009326.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040084 Nykyisen paikallistien sillan kohdalla on ollut mylly (merkitty vuoden 1967 peruskartalle), josta on säilynyt myllyn betonirakenteita ja perustuksen osat (26-2), mitat ainakin 9 x 6 m, korkeampi betonirakenne liittyy ilmeisesti myllyn koneistoon; myllyränni (26-1), pituus noin 12 m ja sillan pohjoispuolella sääntelypadon betoniosat, padon pituus joen poikittaissuunnassa oli noin 8 m. Myllyn tarkat toimintavuodet eivät selvinneet ja sitä ei ole merkitty 1840-luvun pitäjänkartalle.
metsakeskus.1000040085 584 Möttösen mylly 10007 12016 13180 11006 27000 375901.00000000 7008026.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040085 Jylhä-Möttösen paikallistien sillan länsipuolella sijaitsee Möttösen myllyn jäänteitä noin 60 m:n matkalla: yläränni, sääntelypato ja rakennuksen perustus sekä myllyn perustus ja alapato. Rakenteiden mittoja ei tarkasti selvitetty inventoinnissa, koska osa on joessa ja osa myös tiheän puuston peittämiä. Myllyn toimintavuodet eivät selvinneet - myllyä ei ole kuitenkaan merkitty 1840-luvun pitäjänkartalle eikä vuoden 1967 peruskartalle. Ilmeisemmin se on kuitenkin vanhempi kuin Möttösen saha, joka on merkitty vuoden 1967 peruskartalle.
metsakeskus.1000040086 584 Möttösen saha 10007 12016 13000 11006 27000 375720.00000000 7007962.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040086 Perhonlammen itäpuolella, Koskelan taloon johtavan paikallistien sillan länsipuolella on Möttösen sahan jäänteet noin 100 m:n matkalla: 60 m pitkä betoniränni, sahan koneistotila, sääntelypato ja voimalaitoksen perustus ja alapato. Varsinainen saha, varastotilat, ym. rakennukset ovat sijainneet tasanteella joen eteläpuolella. Sahan palon (vuosi ?) jälkeen rakennukset purettiin ja alue tasoitettiin. Mylly on merkitty vuoden 1967 peruskartalle.
metsakeskus.1000040087 584 Paajala 2 10007 12016 13000 11006 27000 375366.00000000 7005577.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040087 Tasaisella hiekkakankaalla kohteesta Paajala 1 tervahauta noin 50 m itäkoilliseen sijaitsee suorakulmainen kellarin perustus, jonka mitat on noin 4,5 x 3 m ja syvyys > 0,6 m. Luonnonkivistä tehty seinävalli erottuu hyvin. Alue on avohakattu.
metsakeskus.1000040090 781 Kankaanpää 2 10002 12016 13175 11006 27000 436425.00000000 6828836.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040090 Kohde sijaitsee Taipaleen kylän peltoaukean pohjoislaidalla. Maasto on hyvin loivasti lounaaseen tai etelään laskevaa hiekkakangasta. Alueella kasvaa mäntyvaltaista metsää. Pohjoisessa on laaja hiekkakuoppa noin 30 m päässä ja idässä samalla etäisyydellä omakotitaloja tontteja Vintturintien varrella. Paikka tarkastettiin 23.6.2020, koska eteläpuoliselta pellolta löydettyjen kvartsien löytöilmoituksessa kerrottiin myös metsän puolella olevista "painanteita". Tarkastuksessa paikalla havaittiin kaksi pyöreää, reunavallillista, noin 4,5 m läpimittaista ja yli puoli metriä syvää kuoppajäännettä noin 40 m päässä toisistaan. Molempien keskiosassa todettiin kairauksessa ainakin 80 cm syvyydeltä löyhää, hiilensekaista hiekkamaata. Havaintojen perusteella kuoppajäänteet ovat suurelta osin täyttyneitä keskisäiliöllisiä tervahautoja tai hiilimiiluja, joita voidaan pitää kiinteinä muinaisjäännöksinä. Lisäksi niiden väliseltä alueelta löytyi todennäköinen rakennuksen perustus, joka ei ole aivan uusi.
metsakeskus.1000040091 584 Kiviahonkangas 10007 12016 13000 11006 27000 375983.00000000 7006779.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040091 Korkealla kankaalla Kiviahon talosta noin 200 m kaakkoon on syvä kellarikuoppa, jonka mitat on n. 5 x 3 m, syvyys n. 2 m. Länsipäädystä johtaa käynti kellariin. Seinämässä on lahonnut hirsikehikko havaittavissa. Takaseinään kiinnitetyn muovikalvon suikaleet viittaavat siihen, että kellaria on käytetty lähihistoriaan saakka. Kellarin päällä kasvaa varttunut kuusi, joka viitanee siihen, että kellarin ikä voisi olla yli 50 vuotta.
metsakeskus.1000040092 91 Itä-Villinki 100 mm:n tornikanuunapatteri 10007 12011 13117 11042 27000 396781.00000000 6670315.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040092 Neljän tornitykin hajasijoitettu patteri, joka rakennettiin Itä-Villinkiin 1970-luvun alussa. Sen aseistuksena olivat 100 mm:n 56 kaliiperin kanuunat, jotka oli sijoitettu neuvostoliittolaisiin T-55 panssarivaunujen tykkitorneihin. Tornien alle oli tehty betoniset kasemattitilat. Tykit ja tornit poistettiin 2010-luvulla. Nykyään tykkikasemattien päällä on teräslevyillä peitetyt pyöreät aukot. Sisäänkäynneissä on teräsverkkoportit. Kaikki Itä-Villingin 100 56 TK -asemat on lukittu eikä niitä tutkittu sisältä. Patterin tykkiasemat ja tulenjohtopaikka on esitetty alakohteet välilehdellä.
metsakeskus.1000040094 108 Monnero 10002 12001 13000 11019 27000 303694.00000000 6831678.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040094 Monneron länsipuolella maasto laskee kohti etelää kohti Mahnalanselkää. Loivasti viettävästä peltorinteestä löydettiin 9 kvartsi-iskosta noin 35 metriä x 20 metriä kokoiselta alalta. Kaikkia havaittuja iskoksia ei kerätty talteen. Havaintoalueen länsipuolella oli mansikkamaa, jota myös tarkastettiin, mutta josta ei tehty asuinpaikkaan viittaavia havaintoja. Kohteen itäpuolella on peltotie ja metsäinen Monneronmäen kallio. On mahdollista, että asuinpaikka on itä-länsi -suunnassa laajempi. Pohjoinen-etelä -suunnassa löydöt rajautuivat kosteamman pellon yläpuoliselle alueelle noin 68 – 72 m mpy korkeuteen.
metsakeskus.1000040096 584 Kiiskikangas 10002 12016 13175 11006 27000 369898.00000000 7019860.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040096 Kohde sijaitsee Soiden ympäröimällä tuoreella kankaalla Kiiskilammen eteläpuolella. Maasto on nuorta kasvatusmetsikköä. Tervahauta sijaitsee kankaan lakialueella, läpimitta valli mukaan lukien n. 17 m, kuopan halkaisija n. 9 m (mahdollisesti tuplahauta), halssi suuntautuu itään, pituus n. 4 m.
metsakeskus.1000040097 322 Örö 64 Pitkä Ikävä 10002 12011 13118 11006 27009 237715.00000000 6639668.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040097 Mukulakivellä päällystetty 1. maailmansodan aikainen linnoitustie, jonka pituus on 2930 metriä. Tietä on pengerretty siten, että sen korkeuserot ovat pienet ja paikoin kaivettu maahan korkeuserojen tasoittamiseksi. Tyypillisiä ovat tasakokoiset, pyöristyneet, alle 1 kg:n painoiset mukulakivet, mutta suurempiakin esiintyy etenkin reunuskivinä. Tien loppupää pohjoisessa, joka johtaa ns. isolle laiturille, on kestopäällystetty.
metsakeskus.1000040098 322 Örö 65 Lyhyt Ikävä 10002 12011 13118 11006 27009 238099.00000000 6639491.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040098 Kaksihaarainen pääosin mukulakivellä päällystetty 1. maailmansodan aikainen linnoitustie, jonka haarojen yhteinen pituus on 2150 m. Tie lähtee Pikkulaiturin rannasta nykyisin kapeana asfaltoituna tienä 12 tuuman tykkipatterin sivuitse kasarmin rakennusten luo. Tie jatkuu kasarmilta luoteeseen, ja kuivatun suon jälkeen haarautuu kahteen haaraan, länteen ja luoteeseen. Läntinen haara sivuuttaa kuivassa kangasmetsässä kansakoulun, sotilaskodin, rivitalon ja Silmän muodostaman väljän rakennusryhmän ja yhtyy risteyksessä Pitkään Ikävään. Luoteinen haara Lyhyen ikävän risteyksestä eteenpäin kulkee nummella suorana ja hyvin säilyneenä avaran harjoituskentän yli ja yhtyy lopulta Pitkään Ikävään.
metsakeskus.1000040099 322 Örö 52 kalliohakkaus 10002 12013 13126 11006 27027 237684.00000000 6640979.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040099 Loivasti rantaan laskeva silokallio W-rannalla. Loiskevyöhykkeen yläosassa kolmi- sen metriä merenpinnasta. Antikvalla versaalilla kirjoitettu teksti, joka on luettavissa rannasta päin. Ala 123 x 84 cm. Jälki on 9-11 mm leveä, 2 mm syvä, hallittu ja tasainen. Selvästi luettavissa teksti ”LENNART. HÄGGBLOM. 20/5. 1917.” Lisäksi muutama pieni kuoppa piirtokirjoituksen vieressä sen S-puolella. - Noin 4 m NE kalliossa nimikirjaimet SH.
metsakeskus.1000040100 584 Kyyrälamminkangas 10002 12016 13175 11006 27000 371407.00000000 7021035.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040100 Kohde sijaitsee on soiden ympäröimällä laajalla kumpuilevalla kivisellä kuivahkolla kankaalla, lähistöllä on useita pieniä lampia. Ympäröivä kasvusti on nuorta kasvatusmetsä. Tervahauta sijaitsee kankaan lakialueella tieristeyksen tuntumassa. Haudan läpimitta valli mukaan lukien n. 29 m, kuopan läpimitta n. 19 m, halssi suuntautuu kaakkoon, pituus n. 5 m. Vallin päällä kasvaa isoa puustoa.
metsakeskus.1000040101 584 Matin Hautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 360764.00000000 7023802.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040101 Ympäristö tasainen mosaiikkimaisema, jossa vuorottelee kivisiä kankaita ja pieniä soistuneita alueita. Kuivahko kangas, jonka puusto nuorta kasvatusmetsikköä. Tervahauta sijaitsee suon reunalla, läpimitta valli mukaan lukien n. 19 m, kuopan halkaisija n 12 m. Halssi suuntautuu lounaaseen. Halssin pituus n. 6 m (sortunut). Kohde tarkastettiin vuoden 2022 inventoinnissa ja sen todettiin olevan ennallaan.
metsakeskus.1000040102 584 Isokangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 361407.00000000 7014439.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040102 Kohde sijaitsee Kaakko-luode-suuntaisella soraharjanteella. Maasto on kuivahkoa mäntykangasta, ja puusto varttunutta kasvatusmetsikköä. Tervahauta sijaitsee harjanteen lakialueella. Haudan läpimitta valli mukaan lukien n. 18 m ja kuopan läpimitta n. 10 m. Halssin suunta hieman epäselvä, joko länteen tai lounaaseen.
metsakeskus.1000040103 584 Tupsukuusenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 369485.00000000 7015481.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040103 Ympäristö: Soiden ympäröimä matala kuivahko mäntykangas, jossa on useita kalliopaljastumia. Puusto on nuorta kasvatusmetsikköä. Tervahauta sijaitsee kankaan itälaidalla lähellä suota. Läpimitta valli mukaan lukien n. 19 m ja kuopan läpimitta n. 11 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus n. 3 m (sortunut). Vuoden 2021 inventoinnissta haudan halkaisijan olevan 17 m. Muuten kohde on säilynyt ennallaan.
metsakeskus.1000040104 584 Särkisenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 387320.00000000 7020993.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040104 Ympäristö: Soiden ympäröimä matala kuivahko kangas Särkisen koillispuolella. Puusto on varttunutta kasvatusmetsikköä. Tervahauta sijaitsee kankaan lakialueella. Läpimitta valli mukaan lukien n. 15 m ja kuopan halkaisija n. 9 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus n. 4 m. Haudan päällä kasvaa isoa puustoa.
metsakeskus.1000040105 832 Väliperä itäranta 10002 12016 13175 11006 27000 572233.00000000 7267651.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040105 Itärannan korkean törmän yläpuolella on tervahauta, halkaisija 13 m, kuopan halkaisija 7 m ja syvyys 1,2 m. Halssi suuntautuu länteen, se on sortunut. Haudan päältä on puusto poistettu hakkuissa.
metsakeskus.1000040106 886 Leineperin Myllykoski 10007 12016 13180 11006 27008 238102.00000000 6821908.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040106 Leineperin eli Fredriksforsin ruukkialueella toiminut mylly siirrettiin meijerin tieltä 1860-luvulla Leineperin Myllykoskeen, jossa se toimi vuosien 1863 ja 1925 välisenä aikana. Myllystä on säilynyt suunnitelmapiirroksia jo vuodelta 1860. vuonna 1880 myllyssä oli useita jauhokivipareja, lisäksi myllystä johdettiin voimaa läheiseen riiheen puimakoneeseen. Mylly purettiin v. 1925. Myllystä on säilynyt länsi-itä -suuntainen seinälinja sekä perustakiveystä. Aluleella on lisäksi säilynyt edelleen melko massiivinen, kolmiaukkoinen kiviperustalle muurattu kuonatiilipato.
metsakeskus.1000040107 211 Myllymäki 10002 12008 13091 11033 27000 348620.00000000 6810147.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040107 Alueelta löydettiin 2 raudan palasta. Ne ovat todennäköisesti historiallisen ajan rautapadasta. Ensimmäinen rautakappale sijaitsi kylätieltä noin 2 metriä kallion suuntaan. Se oli ison kiven takana noin 10 cm syvyydessä. Toinen rautakappale sijaitsi kylätieltämme noin 1 metrin kallion suuntaan ja oli pienten kivien alla noin 5 cm syvyydessä. Rautakappaleiden välinen matka toisistaan oli alle 20 metriä. Myöhemmin löydettiin keihäänkärki, putkikirveen terä ja pronssiketju Näiden löytöpaikka sijaitsee kylätieltä noin 4 -5 metriä kallion suuntaan. Ensimmäinen esine oli keihäänkärki, joka oli noin 5 cm syvyydessä ja sitten seuraava oli putkikirveen terä ja lopuksi pronssiketju. Kaikki olivat päällekkäin aseteltu. Löydöissä ei ollut palopatinaa, eikä ympärillä olevassa maa-aineksessa ollut hiiltä. Alue käytiin tarkistamassa 18.8.2020. Esineryhmä viittaa lähinnä kätköön, mutta lähistön rautapalat mahdollisesti myös muuhun toimintaan. Löytöpaikka on jyrkässä rinteessä. Osa esineistä on historiallisia ja osa rautakautisia. Alueella tehtiin maastotarkastus 7.6.2022. Tarkastus tehtiin alueelta metallinilmaisimella löydettyjen esineiden vuoksi. Maastossa tarkastettiin ja dokumentoitiin löytöpaikat. Löydöt tehnyt yksityishenkilö luovutti esineet tämän jälkeen museolle. Esineiden joukossa oli rautakauden ja historiallisen ajan esineistöä, mm. väkipuukko, kirveen terä, hevosenkenkä ja keihäänkärki. Löytöalueita oli kaksi. Toinen vuoden 2020 löytöpaikan lähellä ja toinen läheisellä pellolla. Alue tarkastettiin 30.6.2023. Tarkastus tehtiin alueelta tehtyjen metallinilmaisinlöytöjen vuoksi. Tarkastuksen aikana löytöpaikat tarkastettiin ja dokumentoitiin. Löydöt tehnyt yksityishenkilö luovutti esineet tämän jälkeen museolle. Löydettyjen esineiden joukossa oli mm. kirveen terä, veitsi ja niitti. Esineet löydettiin jo aiemmin löytöpaikaksi (Myllymäki) rajatulta alueelta ja sen välittömästä läheisyydestä. Kohteen alueajausta laajennettiin kattamaan kyseiset löytöpaikat. Uusien löytöpaikkojen koordinaatit: P: 6810161 I: 348539 P: 6810161 I: 348559 P: 6810143 I: 348653 P: 6810151 I: 348662
metsakeskus.1000040108 584 Valvatinjoki 1 10007 12016 13180 11006 27000 382891.00000000 7029205.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040108 Ympäristö: Jokirantamaisemaa kahden kankaan välissä. Tuorekangas, vanhaa puustoa, rehevä aluskasvillisuus. Kaivettu kuivatusuoma (liittyy Iso-Valvatin järvenlaskuun 1927-30). Jokikankaan kohdalla, missä joki kulkee kahden kankaan välissä, on rakennettu n. 8 m pitkä kylmämuurattu ränni; korkeus n. 1,5 m (vedenpinnasta 0,8 m) ja leveys vedenpinnan kohdalla 1 m ja yläreunassa 1,3 m. Uoma on luoteeseen suuntaan vielä n. 20 m vuorattu isoilla kivillä. Kohde rajautuu linjamaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kyse on todennäköisesti myllyrännistä, on epäselvä, onko mylly koskaan sinne rakennettu, siihen viittaavia jäänteitä ei havaittu.
metsakeskus.1000040109 584 Valvatinjoki 2 10007 12005 13184 11006 27000 382880.00000000 7029201.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040109 Ympäristö: Jokirantamaisemaa kahden kankaan välissä. Tuorekangas, vanhaa puustoa, rehevä aluskasvillisuus. Joentörmän yläpuolella n. 6 m joen rannasta on 25 cm paksu kelottunut mänty. Joen puolella on 1,3 m korkeudella tehty 25 x 10 cm kokoinen pilkka, johon on veistetty kolme viistoa viivaa. Puu on kasvanut pilkan tekemisen jälkeen vielä n. 5 cm.
metsakeskus.1000040110 584 Valvatinjoki 3 10007 12005 13056 11006 27027 382696.00000000 7029557.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040110 Ympäristö: Laajalla suoalueella ja kahden kankaan välissä oleva jokirantamaisema. Iso-Valvatin järven laskua varten syvennettiin ja oikaistiin vuosina 1927-30 järven laskupuro, joka alkaa järven kaakkoisosasta ja kulkee kaakkoon Polvilammelle asti. Laskukanava on 2,8 km pitkä ja 2-3 m leveä. Se on suurimmaksi osaksi kaivettu suon läpi, Jokikankaan kohdalla kanava kulkee kahden kankaan välissä, siihen kohtaan on myös rakennettu myllyränni (Kohde Valvatinjoki 1, KM1000040108). Kaivettu osuus loppuu n. 150 m Jokikankaasta kaakkoon.
metsakeskus.1000040111 584 Valvatinkangas 1 10007 12001 13209 11006 27027 382218.00000000 7029380.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040111 Ympäristö: Soiden ympäröimä laaja tasainen kangas Iso-Valvatin järvestä n. 600 m kaakkoon. Kuivahko kangas, erirakenteista metsää, vanhaa pihapiiriä. Kohde sijaitsee Valvatin autiotuvasta (kohde reiska nro 391) 70 m itäkaakkoon pihapiirin eteläreunalla. Paikalla on kämpän jäännökset, maaperustus (mitat 6 x 5 m) jonka päällä ja itäseinän ulkopuolella on maatuneita hirsiä. Länsiseinällä on sortuneen uunin/kiukaan jäänteet mitat 2 x 1,9 m, korkeus 0,6 m. Tulisijan reunalla on 20-40 cm kokoisia luonnonkiviä, keskiosan päällä palaneita kiviä, sen eteläpuolella on seinässä noin metri leveä aukko. Sisätilassa ja lähiympäristössä kasvaa isoja haapoja ja koivuja. Rakenteet ovat sammalen peitossa. Arvion mukaan kämppä on hylätty korkeintaan 60-80 vuotta sitten. Raunioiden sijainti nykyisen metsävartijatilan lähellä herättää kysymyksen, olisiko rakennus ollut sen edeltäjä.
metsakeskus.1000040112 584 Jängänjärvi 1 10007 12001 13013 11006 27027 373898.00000000 7019716.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040112 Ympäristö: Rehevähkö korkea kangas Jängänjärven luoteispään koillispuolella, jyrkät alarinteet, tuore kangas, piha-aluetta, eri-rakenteinen metsä. Alueella on kolmen rakennuksen jäännöstä, useita raivausröykkiötä, kellarikuoppa, veneenvetopaikka sekä pieni tervahauta (Jängänjärvi 2, KM1000040113). Asuinrakennuksen betoniperustus sijaitsee mäen korkeimmalla kohdalla, mitat noin 6 x 5 m, rakenteet olivat inventointihetkellä korkean tiheän aluskasvillisuuden peittämiä, tarkempia havaintoja ei tehty. Rakennuksen kaakkoispuolella on umpeen kasvanut polku/ajotie rannalla, polun eteläpuolella mäen laella on kolme pitkulaista raivausröykkiötä, mitat 4-5 m x 1,5 - 2,5 m, korkeus 0,6-0,8 m. Rakennuksesta n. 70 m lounaaseen on kellarikuoppa, mitat 3,5 x 2,5 m, syvyys 1,5 m. Rakennuksesta n. 100 lounaaseen rannan tuntumassa olevalla tasanteella on saunan (?) betoniperustus, mitat 4,5 x 4 m, sen itänurkassa kiukaan jänteet, mitat n. 1,8 x 1,5 m, korkeus 0,6 m. Vuoden 2012 inventoinnissa löydetyn 3. rakennuksen jäännöksen ja venevetopaikan kohdalla oli niin tiheä aluskasvillisuus, että saatu selviä havaintoja. Kaikki rakenteet olivat nuoren lehtipuuston ja tiheän aluskasvillisuuden peittämiä. Pitäjäkartassa 1800-luvun lopulta talo ei ole merkitty, tämän perusteella se on nuoremmalta ajalta.
metsakeskus.1000040113 584 Jängänjärvi 2 10002 12016 13175 11006 27000 373809.00000000 7019718.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040113 Ympäristö: Rehevähkö korkea kangas Jängänjärven luoteispään koillispuolella, jyrkät alarinteet, tuore kangas, piha-aluetta (Jängänjärvi 1, KM1000040112), eri-rakenteinen metsä. Pieni tervahauta sijaitsee n. 10 m rannasta kivikkoisen rinteen yläpuolella, valli on hieman epäselvä, kuopan halkaisija 4 m; halssi suuntautuu luoteeseen, pituus n. 2 m, syvyys epäselvä. Rakenne on tiheän aluskasvillisuuden peittämä.
metsakeskus.1000040114 584 Pikku-Syrjä 2 10007 12005 13184 11006 27000 382374.00000000 7014931.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040114 Ympäristö: Korkea jyrkkärinteinen kivinen mäki Pikku-Syrjä lammen kaakkoispuolella, uudistuskypsää metsikköä, rannan lähellä vanhaa puustoa. Noin 10 m rannasta on kelottunut n. 20 cm paksu mänty, jossa on 1,3 m korkeudella pieni pilkka ja kruunuleima. Puu on kasvanut leimauksen jälkeen vielä n. 2 cm.
metsakeskus.1000040115 584 Pirttikangas 10007 12001 13209 11006 27000 380416.00000000 7016461.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040115 Ympäristö: Soiden ympäröimä matala kangas Syrjänjoen lounaispuolella, ilmeisesti vanha viljelyalue/kaskialue. Alueelle on istutettu mäntyjä; nuorta kasvatusmetsikköä, aluskasvillisuus pääosin heinää. Kankaan korkeimmassa kohdassa on pienen rakennuksen jäännös, mitat ainakin 5 x 5 m, alkuperäinen koko ei pystytty määrittämään. Rakenteen kaakkois- ja itäreunalla on matalan maavalli, mahdollisesti perustuksen jäänteet; keskiosassa on epämääräinen kasa osittain palaneita kiviä, ei ole selvinnyt, mikä tyyppinen tulisija se on alun perin ollut. Länsilaidalla on pitkulainen kuoppa /oja, pituus 4,2 m, leveys 0,8 m ja syvyys 0,4 - 0,5 m. Rakenteesta 40 m etelään on pieni epämääräinen kuoppa. Ympäristö näyttää raivatulta viljelyalueelta, koko noin 0,3 ha.
metsakeskus.1000040117 564 Ruunasuo 10002 12001 13001 11019 27000 446992.00000000 7238695.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040117 Kivikautinen asumuspainanne, joka sijaitsee Oulun Haukiputaan Martimojoen itäpuolella Ruunasuon etelälaidalla sijaitsevalla kangassaarekkeella. Se sijaitsee kankareen keskellä hieman korkeimmasta kohdasta itään. Martimojoelle kohteesta on matkaa noin 200 metriä, ja kohde sijaitsee Katoslammentien kääntöpaikasta 35 metriä lounaaseen. Alue on kuivaa kangasmetsää, jonka aluskasvillisuus muodostuu puolukasta ja mustikasta. Vallin ympäröimä asumuspainanne on kokonaiskooltaan 14 x 9 metriä, ja se on eteläkaakko-pohjoisluodesuuntainen. Vallin sisäpuolella on liki suorakulmainen ja tasapohjainen painanne, joka on kooltaan 9 x 5,5 metriä. Painanteen syvyys on 50 cm. Vallin leveys on 1-2,5 metriä ja korkeus 10 cm, ja se on kapeimmillaan länsipuolella. Itäreunassa vallin ulkoreunassa on asumuspainanteeseen kuuluva pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on 1,5 metriä ja syvyys 40 cm. Painanteen pohjasta tehdystä koekuopasta (50 x 50 cm) löytyi palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia. Kyseiset löydöt sekä painanteen ilmiasu ovat tyypillisiä kivikautiselle asumuspainanteelle. 2021: Asumuspainanteen pohjois-koillispuolella, vallin vieressä sijaitsee maastosta selkeästi erottuva painanne, ja asumuspainanteen pohjoispuolella on yksi pitkänomainen kuoppa (ks. alakohteet). Kohde oli ennallaan vallin vierestä kaatunutta puuta lukuun ottamatta. Kohteesta länsilounaaseen 200 metrin päässä sijaitsee röykkiökohde Martimojoki Itäranta (84010013).
metsakeskus.1000040119 564 Hevonvitunsuo kaakko 10002 12001 13001 11019 27000 440477.00000000 7232781.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040119 Asuinpaikka sijaitsee Oulun Kiimingin Kotajärven länsipuolisen Räippäselän länsipäässä sijaitsevalla kangassaarekkeella. Kohde koostuu kahdesta asumuspainanteesta (asumuspainanteet 1 ja 3), yhdestä kuoppajäännöksestä (kuoppa 2) sekä yhdestä mahdollisesta asumuspainanteesta (ks. alakohteet 1-3, joiden numeroinnissa käytetty tarkastusraportin numerointia). Asumuspainanne 1 ja kuoppa 2 sijaitsevat moreenimuodostumassa, jonka maalaji on pääosin karkeaa hiekkaa. Asumuspainanne 1 sijoittuu kankareen laen itäreunan korkeimpaan kohtaan. Alue koostuu kangasmetsästä, jossa valtapuina ovat mänty ja kuusi. Aluskasvillisuus koostuu puolukasta ja mustikasta. Asumuspainanteen 3 kohdalla maasto on soistuvaa metsää ja suota. Valtapuuna on mänty ja aluskasvillisuus koostuu suopursusta ja mustikasta. Asumuspainanne 3 sijaitsee kankareen loivan rinteen tyvessä vain hieman suosta nousevassa hiekkaisessa särkässä, joka yhdistää kahta moreenimuodostumaa. Lounaisin asumuspainanne 1 koostuu kahdesta rinnakkaisesta painanteesta, joita kiertää yhtenäinen valli. Asumuspainanteen koko vallin kanssa on 12 x 11 metriä. Soikea kuoppajäännös 2 sijaitsee edellisestä 20 metriä koilliseen, ja se on kooltaan 3,5 x 2,5 metriä ja 60 cm syvä. Koillisin asumuspainanne 3 sijaitsee 36 metriä edellisestä itäkoilliseen, ja se muodostuu neljästä peräkkäisestä yhteen liittyvästä painanteesta. Asumuspainanteen koko on painanteen reunasta mitattuna 17 x 7 metriä. Asumuspainanteisiin tehdyistä 50 x 50 cm koekuopista löydettiin palaneita kiviä, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (asumuspainanne 1) ja kvartsi-iskoksia (asumuspainenne 3). Asumuspainanteesta 3 19 metriä koilliseen tehdystä 50 x 50 cm kokoisesta koekuopasta löytyi muutamia kvartsi-iskoksia, mikä voi viitata asumuspainanteeseen tai asuinpaikkapintaan. Suokasvillisuus esti asian tarkemman selvityksen. On mahdollista, että asuinpaikka jatkuu kohti soistuvaa särkkää. Kohde sijaitsee Onkamonojan eteläpuolella olevien avosoiden eteläpuolella, noin 1,3 km Onkamonseläntiestä etelään. Muinaisjäännöksestä pohjoiskoilliseen vajaan 1,5 km:n päässä on kohde Oulu Onkamonselkä (84010007).
metsakeskus.1000040121 403 Tiainen/Pietilä Kyrönniemi 10002 12001 13016 11006 27000 329349.00000000 7012352.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040121 Kyrönniemessä on ollut talo viimeistään 1600-luvulta lähtien, mahdollisesti jo 1500-luvulta, jolloin Pietari (Pieti) Tiainen perusti Pietilän eli Tiaisen talon. 1600-luvulla Pietilän talo on jaettu kahtia: yksi talo on ollut Kyrönniemessä ja toinen sen itäpuolella (ks. kohde Lappajärvi Pappila, 1000006285) noin 700 metrin päässä. 1600-luvulla Pietilästä tuli Lappajärven kappalaisen virkatalo. Paikannimen ja perimätiedon perusteella Kyrönniemessä on ollut kyröläisten eli Kyrönjoen ja Lapuanjoen talonpoikien eräsija mahdollisesti jo keskiajalla. Vuoden 2020 inventoinnissa leirikeskukselle johtavan tien eteläpuolisella alueella noin 7-9 m pihatien reunasta etelään todettiin kaksi kivirakennetta/röykkiötä. Molemmat röykkiöt olivat tiheän kasvillisuuden peitossa. Havaintojen perusteella kivirakenteet ovat tulisijojen (kiukaiden/uunien) jäännöksiä. Röykkiöistä etelään oli sankan kasvillisuuden seassa havaittavissa useita lähes maantasaisia kiviä, jotka muodostavat mahdollisesti kivirivin tai kivirivejä. Havaintojen perusteella paikalla on yhden tai useamman lämmitetyn rakennuksen jäännökset. Historiallisiin karttoihin ei ole merkitty mitään rakennuksia juuri tälle kohtaa. Tiaisen eli Pietilän talotontti on merkitty aivan kohteen länsipuolelle jo vuoden 1731 tiluskartassa (Charta af Tivenne hemmans ägor, E. Höijer 1731. Kansallisarkisto KA E11 8). Vuoden 1828 isojakokartan mukaan tilan päärakennus (rakennusvuosi 1763) on sijainnut samalla paikalla kuin nykyinen, 1900-luvun alussa rakennettu päärakennus. 1600-1700-lukujen rakennuskannan tarkasta sijainnista ei ole tietoa. Vuonna 2021 on tehty kohteen arkeologinen tarkkuusinventointi asemakaavoituksen tarpeisiin. Tarkkuusinventoinnin mukaan nykyisen päärakennuksen itäpuolella, pihamaan alla, on historiallisen asuinpaikan kulttuurikerros. Tutkimuksessa löytyi myös kvartsi-iskoksia, jotka tulkittiin kivikautisen asuinpaikan indikaattoreiksi. Esihistoriallista kulttuurikerrosta ei löydetty/tunnistettu.
metsakeskus.1000040122 20 Varrasniemi 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040122 Varrasniemen kylässä olivat 1530-luvulla Mustilan, Sipilän l. Borgmestarin, Penttilän ja Seppälän talot. Seppo Suvannon mukaan yksikään tilan nimistä ei ole keskiaikainen. Mustilan talo jaettiin kahtia vuonna 1777. Näihin aikoihin tehdyssä isojakokartassa kylän tontit sijaitsevat tiiviinä ryhmänä tienmutkan molemmin puolin. Maisemallisesti kylä sijoittui Varrasniemen suuntaisen matalan mäkiharjanteen rannanpuoleiseen päähän. Kylän loivat rinnepellot sijaitsivat pääosin ranta-alueella ja kyläharjanteen molemmin puolin. Peltoja oli lisäksi Toijalan suunnassa, josta johtuen Varrasniemi usein suuntautui asioissa enemmän Toijalan kuin Viialan suuntaan. Kylän jakava tielinja oli osa vanhaa Vanajanveden länsipuolen kulkureittiä, joka oli käytössä jo keskiajalla. Kylä säilyikin Hämeenlinna – Tampere tien varrella aina 1950-luvulle saakka, jolloin rakennettiin nykyinen ohitustie, joka jätti vanhan maantien paikallistieksi. Kylään liittynyt, tilaa pienempi asutus levisi raitin varrella 1800- ja 1900-luvulla. Asutus sijoittui harjanteelle, pois peltoalueelta. Vanhoissa lähteissä kylä esiintyy muodossa Varasniemi, joka oli käytössä vielä 1800-luvulla. Yhä asutun kylän kantataloista ovat säilyneet nykypäiviin Mustila, Sipilä, Seppälä ja Penttilä. Kylä on myös säilynyt tiiviinä ryhmäkylänä harjanteen päässä. Sen nykyinen rakennuskanta on rakennettu muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ennen sotia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000040123 405 Viitoinmäki 10002 12012 13124 11019 27000 592525.00000000 6771465.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040123 Tuulenkaadosta paljastunut kvartsilouhos. Peruskalliossa on kvartsijuonne ja lisäksi paikalla on suuria kvartsilohkareita sekä iskoksia.
metsakeskus.1000040124 564 Isomaa luode 10002 12001 13001 11019 27000 441262.00000000 7239207.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040124 Kivikautinen asuinpaikkakohde, joka sijaitsee Oulun Haukiputaan Isomaan luoteispuolella kahdella kangassaarekkeella. Kohteessa on yhteensä kuusi asumuspainannetta (asumuspainanteet 1-6) ja yksi kuoppajäännös (kuoppa 7). Koillisemmalla kankaalla sijaitsevat asumuspainanteet 1-2 ja lounaisemmalla kankaalla asumuspainanteet 3-6 sekä kuoppajäännös 7. Alakohteiden numeroinnissa on käytetty tarkastusraportissa käytettyä kohdenumerointia (ks. alakohteet). Muinaisjäännökset sijaitsevat moreenimuodostumassa, jonka maalaji on pääosin karkeaa hiekkaa. Alueella kasvaa tiheää, harvennusvaiheessa olevaa mäntymetsää. Alue on äestetty toistakymmentä vuotta sitten, kohteet ovat vahingoittuneet äestyksessä. Asumuspainanteet 1-2 sijaitsevat 300 metriä Lavaojasta pohjoiseen ja Isomaan tiestä 230-250 metriä länteen. Asumuspainanteet 3-6 ja kuoppa 7 sijaitsevat 170-220 metriä Lavaojasta pohjoiseen ja 420-460 metriä Isomaan tiestä länteen.
metsakeskus.1000040129 791 Saaresräme pohjoinen 10001 12016 13175 11006 27000 424829.00000000 7163150.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040129 Paikalla on maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000040130 748 Lepikkokangas 10001 12016 13175 11006 27000 418810.00000000 7150390.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040130 Paikalla on vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000040131 563 Paukkakallio 10001 12016 13175 11006 27000 410440.00000000 7133265.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040131 Paikalla on maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000040132 746 Pitkämäki 10002 12016 13175 11006 27000 386955.00000000 7073804.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040132 Kohde sijaitsee Sievin keskustasta 17,5 km kaakkoon Sievi – Reisjärventieltä 1,3 km lounaaseen rämeiden ympäröimällä soraharjanteella. Paikoitellen kivikkoa, kuivahko kangas, nuorta kasvatusmetsikköä. Tervahauta sijaitsee harjanteen tasaisessa kaakkoispäässä; tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 20 m, kuopan halkaisija 11 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 3 m, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa nuoria havu- ja lehtipuita.
metsakeskus.1000040133 91 Tukikohta I:parakkialue (Mustavuori) 10002 12001 13183 11006 27009 397495.00000000 6678866.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040133 Ensimmäisen maailmansodan aikainen parakkialue sijaitsee Mustavuoren tukikohdan I keskipaikkeilla Mustavuoren mäen kaakkoislaidalla itä-kaakkoon laskevassa rinteessä. Parakkialue sijaitsee kohteen I:9 (Niinisaari) eteläpäästä noin 70 metriä länteen ja sen eteläpuolelta kulkee mukulakivetty yhdystie I:tie. Maastossa on havaittavissa ainakin 23 parakin perustuspainannetta ja kolme epämääräisempää tai muodoltaan neliöstä tai suorakaiteesta poikkeavaa painannetta noin 70 (N-S-suunta) X 90 metrin alueella. Itäisimmät painanteet ovat lähes tasaisessa maastossa. Rinteessä kasvaa kuusivaltaista kangasmetsää ja aluskasvillisuutta on niukasti. Painanteiden koko vaihtelee suuresti pienimpien ollessa noin 2 x 2,5 metriä. Suurimman, muodoltaan vaikeammin tulkittavan painanteen pidempi mitta on noin 25 metriä. Perustuspainanteiden syvyys vaihtelee noin 0,5-1 m. Valtaosa painanteista sijoittuu melko suppealle alueelle ja ne sijaitsevat aivan vieri vieressä. Joidenkin vierekkäisten painanteiden välillä on kynnys. Kohde löydettiin 3.11.2020 alueen muiden linnoitekohteiden tarkastuksen yhteydessä ja alue kartoitettiin Metropolian maanmittariopiskelijoiden toimesta vuonna 2021. Painanteissa olevia mahdollisia yksityiskohtia tai rakenteita ei ole tutkittu. Kohde on mielenkiintoinen ja omaa tutkimuspotentiaalia, sillä alueella ei ole ollut maankäyttöä.
metsakeskus.1000040134 564 Jääkärilaavu 10002 12001 13000 11019 27000 459448.00000000 7230577.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040134 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee noin 19 km Kiimingistä itään, 1,3 km Kuusamontien pohjoispuolella Martimonselän kaakkoispuolella, kohteen eteläpuolella virtaa Pikku-Martimo. Vuoden 2020 inventoinnissa löytyi kvartsi-iskoksia merkkinä kivikautisesta asuinpaikasta peruskarttaan merkityn Jääkärilaavun lähistöltä. Alue on tasaista hiekkapohjaista mäntykangasta, joka muodostaa muinaisen rantaterassin noin 88 metrin korkeudella mpy. Kvartsi-iskoksia löytyi rikkoutuneesta maanpinnasta laavun lähistöltä ja hiekkaiseen kankaaseen kuluneelta tieuralta 60 metriä laavusta pohjoiseen. Alueelle tehtiin koepistoja, mutta ne olivat löydöttömiä, maannos vaikutti normaalilta podsolimaannokselta. Löydöt kuitenkin viittaavat selvästi asuinpaikan olemassaoloon. Lisäksi paikka on maaperältään ja topografialtaan erittäin hyvin asuinpaikaksi sopiva. Kohde on alustavasti rajattu topografian ja löytöjen perusteella. Tarkempi laajuus ja säilyneisyys on selvitettävä koekaivauksella
metsakeskus.1000040135 564 Jääkäripolku 10002 12001 13000 11019 27011 459369.00000000 7230889.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040135 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee noin 19 km Kiimingistä itään, 1,8 km Kuusamontien pohjoispuolella Martimonselän itälaidassa. Alue on tasaista hiekkapohjaista mäntykangasta. Vuoden 2020 inventoinnissa löytyi kvartsi-iskoksia merkkinä kivikautisesta asuinpaikasta Jääkäripolku-nimisen retkeilyreitin kohdalle kuluneesta tie/polku-urasta. Löydöt olivat parin metrin matkalla. Kulunutta uraa tarkasteltiin neljän sadan metrin matkalla, se kiertää Martimonselän itä- ja koillislaitaa ja löytöpaikan läheisyyteen tehtiin koepistoja, mutta ne olivat löydöttömiä, maannos vaikutti normaalilta podsolimaannokselta. Löydöt kuitenkin viittaavat selvästi asuinpaikan olemassaoloon. Lisäksi paikka on maaperältään ja topografialtaan erittäin hyvin asuinpaikaksi sopiva. Todennäköisesti kyseessä on melko pienialainen asuinpaikka, ehkä leiripaikka, joka on sijaintikorkeutensa perusteella noin 8500 vuotta vanha ajoittuen mesoliittiseen kivikauteen. Asuinpaikka on tuolloin sijainnut merenrannalla, Martimonselän muodostaman niemen itärannalla, suojaisella paikalla. Kohde on alustavasti rajattu topografian ja löytöjen perusteella. Tarkempi laajuus ja säilyneisyys on selvitettävä koekaivauksella. Martimonselällä on muutamia rinnevalovarjostuksessa havaittuja kuoppia, jotka kaikki liittyvät maa-aineksenottoon tai muuhun moderniin kaiveluun.
metsakeskus.1000040136 423 Viikka 2 10002 12008 13000 11033 27018 251640.00000000 6715557.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040136 Pellosta on marraskuussa 2020 löytynyt metallinetsinnässä kaksi pronssista hevosenkenkäsolkea (toinen alakohde). Löytäjä havaitsi löytöpaikalla sulanutta kupariseosta ja tummaa maata. Löytösyvyys 2 cm. Lisätietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM 17713. Vuonna 2020 tarkkuusinventoinnissa tehtiin havaintoja paikalla sijaitsevasta kiinteästä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000040137 172 Viherinkoski B 10002 12013 13128 11019 27000 457061.00000000 6844331.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040137 Viherinkosken itärannalla, suunnilleen vastapäätä Viherinkoski A maalausta, noin 80 m siitä itään, museosillan pohjoispuolella, on veteen laskevassa pienessä ja matalassa kallioseinämässä melkein vesirajassa vaaleassa kalliopinnassa todettu useita ihmisen tekemiä, sumentuneita punavärialueita, mutta vain yksi selvä kuvio - vasemmalle katsova hirvikuvio. Luultavasti kysymyksessä on pienen kalliomaalauksen jäänteet. Maalauskentän vasemmanpuoleisin maalausjälki on lyhyt pystyviiva. Samassa kallionlohkossa oikealla on kallion suurin ja voimakkain värialue. Siitä ei voi luotettavasti tunnistaa kuvioita, vaikka alueen oikeassa reunassa onkin hahmottuvinaan pää alaspäin kuvattu ihminen. Maalauskentän oikealla puolella, pienen lipan alla, on useita pieniä maalausjälkiä. Ne ovat osin jäkälän peitossa, mutta ainakin yksi eläinhahmo sekä pieni rengasmainen jälki ovat tunnistettavissa.
metsakeskus.1000040139 584 Kontunen 1 10007 12005 13184 11006 27009 378835.00000000 7014960.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040139 Ympäristö: Jyrkkärinteisen Salmelanharjun luoteispää Kontusen rannalla, rinteillä kuivaa mäntykangasta, rantavyöhykkeellä rehevää järvenrantakasvillisuutta. Rinteillä ja rannassa kasvaa vanhoja mäntyjä. Aivan rannassa olevaan vanhaan mäntyyn on n. metrin korkeudella lyöty viistosti litteä tappi, leveys 4 cm ja paksuus 1,5 cm. Tapin pituus puun ulkopuolella on 12 cm.
metsakeskus.1000040140 584 Kontunen 2 10007 12005 13184 11006 27009 378880.00000000 7015064.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040140 Ympäristö: Jyrkkärinteisen Salmelanharjun luoteispää Kontusen rannalla, rinteillä kuivaa mäntykangasta, rantavyöhykkeellä rehevää järvenrantakasvillisuutta. Rinteillä ja rannassa kasvaa vanhoja mäntyjä. Noin 15 m rannasta sijaitsevaan paksuun männyn kaarnaan on veistetty 1,5 m korkeudella kirjaimet H.K.; jälki näyttää vanhalta, ikäarviota ei tehty.
metsakeskus.1000040141 584 Sammakkokangas 5 10007 12005 13184 11006 27000 384509.00000000 7013871.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040141 Ympäristö: Pitkä etelä-pohjois-suuntainen ja pohjoisempana kaakko-luode-suuntainen soraharjanne, kuiva mäntykangas, taimikkoa, jossa kasvaa yksittäisiä isoja mäntyjä. Noin viisi metriä metsäautotieltä länteen on kookas vanha mänty, johon on 1,4 m korkeudella tehty kaksi pilkkaa vastakkaisilla puolilla harjanteen suunnassa. Niiden koko on 25 x 10 cm ja 20 x 10 cm. Puu on kasvanut pilkkojen tekemisen jälkeen vielä 6 cm. Todennäköisesti vanhan reitin pilkkapuu, perimätiedon mukaan (tiedonanto Juha Sahlgren) harjanteella on kulkenut polku Jängän kylästä Kuusjärven kylään.
metsakeskus.1000040142 584 Neljäslampi 1 10007 12001 13209 11006 27000 372987.00000000 7027984.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040142 Ympäristö: Soiden ympäröimä pieni kuivahko mäntykangas Neljäslammen itäpuolella, nuorta kasvatusmetsikköä. Kohde sijaitsee kankaan laella 120 m lammesta itään. Paikalla on rakennuksen maaperustus, mitat > 9 x 6 m, suunta etelä-pohjoinen. Sisätilassa on kaksi tiiliuunin/- tulisijan jäännöstä: keskiosassa, mitat n. 2 x 2 m, korkeus 0,7 m, ja eteläpäässä, mitat 1,8 x 1,5 m, korkeus 0,5 m. Niiden välissä on pieni kuoppa. Rakenteet ovat aluskasvillisuuden peitossa. Sisätilassa kasvaa nuoria lehtipuita. Rakenteen pohjoispää on ajouran vaurioima.
metsakeskus.1000040143 564 Kaskensuo 10002 12016 13175 11006 27000 469107.00000000 7211006.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040143 Tervahauta sijaitsee 9,5 kilometriä itään Ylikiimingin keskustasta, 1,5 kilometriä Heikkilänjärven itään, Kaskensuon koillispuolella. Se on rehevässä sekametsässä. Sen halkaisija vallien ulkoreunasta mitattuna on noin 18 metriä. Itäpuolen vallit ovat 3–4 metriä leveät ja päältä tasaiset. Ränni on alarinteeseen, lounaaseen. Tervahauta on matala, vain noin puoli metriä syvä, muodostaan laakea.
metsakeskus.1000040144 564 Kortekangas 10002 12016 13175 11006 27000 463760.00000000 7224067.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040144 Tervahauta sijaitsee noin 2,5 km Joloskylästä itään, 150 metriä Varpasuontien pohjoispuolella Kortekankaan pohjoisreunalla. Tervahauta on merkitty peruskarttaan. Hauta sijaitsee harvennetussa mäntytaimikossa, maaperä on hiekkamoreenia. Haudan halkaisija vallin ulkoreunasta on noin 14 metriä, syvyys on noin 1,5 metriä. Vallit ovat matalat, hieman epämääräiset. Rännikaivanto on noin 10 metriä pitkä, puolisen metriä leveä, haudan pohjoislaidassa.
metsakeskus.1000040145 564 Lamminmaa 10002 12016 13175 11006 27000 468848.00000000 7210628.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040145 Kohde sijaitsee 9 kilometriä itään Ylikiimingin keskustasta, 900 metriä Heikkilänjärven itäpuolella Lamminmaa-nimisellä kankaalla. Tervahauta on nuorta taimikkoa kasvavalla hakkuuaukealla, maaperä on hiekkamoreenia. Tervahauta on kaivettu suolle viettävän rinteen yläpääähän. Haudalla on leveyttä noin 17 metriä vallien ulkoreunasta mitattuna ja syvyys on noin metri. Vallit ovat noin 4 metriä leveät. Eteläpuolen vallissa on keskellä matala ojanne. Halssi suuntaa alarinteeseen, kaakkoon. Sen rakenne ei kuitenkaan erotu selvästi, vaan paikalla on vain matala painanne. Vallissa on halssin kohdalla kaivanto. Muita tervahautaan liittyviä rakenteita ei löydetty lähialueelta.
metsakeskus.1000040146 139 Mustalamminkangas 10007 12001 13013 11006 27000 458840.00000000 7248341.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040146 Kohde sijaitsee Iijoen etelärannalla, Yli-Iin keskustasta 13 km itään. Pankinahon voimalaitos on 3,5 km kohteen länsipuolella. Lähellä Iijoen rantatörmää on historiallisen ajan asuinpaikan jäännökset. Asuinrakennuksen kivijalka erottuu 4x6 metrin kokoisena matalana suorakulmaisena kohoumana, joka on sammaleen ja varvikon peittämä, siinä kasvaa myös koivuja. Rakennuksen keskellä on turpeen peittämä uunin raunio, joka erottuu pari metriä leveänä ja metrin korkeana kumpareena. Uunin rauniota näyttäisi koostuvan luonnonkivestä, tiiltä ei ole käytetty. Rakennuksen pohjan vieressä on vanha pelto, joka kasvaa nykyisin koivua. Pelto on kooltaan noin 30x50 metriä. Rakennuksen pohjasta 45 metriä itään, aivan joen törmässä, on noin neliömetrin kokoinen yli metrin syvyinen kuoppa, sen vieressä on toinen hieman pienempi syvä kuoppa. Todennäköisesti ne liittyvät paikalla olleeseen kellariin, joka lienee suurimmaksi osaksi sortunut joen penkkaan. Kiinteistörekisterin muodostumishistorian perusteella tila on perustettu vuonna 1834 isojaon yhteydessä, joten jäännökset ovat ilmeisimmin 1800-luvulta, taloa ei ole kuitenkaan merkitty 1800-luvun pitäjänkartastoon.
metsakeskus.1000040147 564 Mämmimaa 10002 12016 13175 11006 27000 461577.00000000 7227771.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040147 Tervahauta sijaitsee Arkalan kylästä 2,5 km kaakkoon, 1,8 km Kuusamontien eteläpuolella. Tervahauta on merkitty peruskarttaan. Sen eteläpuolella on Mämmimaa-niminen alue. Hauta sijaitsee harvennetussa hakkuuaukealla, se ympärille on jätetty pitkiä, ns. kulttuurikantoja, merkiksi. Maaperä on hiekkamoreenia. Haudan halkaisija vallin ulkoreunasta on noin 18 metriä, syvyys on metri. Vallit ovat matalat ja 3–4 metriä leveät. Muodoltaan hauta on maljamainen. Rännikaivanto on haudan pohjoislaidassa, se on noin 10 metriä pitkä, alkaa reilun metrin leveänä ja kapenee päähän puolisen metriä leveäksi.
metsakeskus.1000040148 564 Pakohauta 10002 12016 13175 11006 27000 456622.00000000 7233439.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040148 Tervahauta sijaitsee Kiimingin keskustasta 17 km koilliseen Pakohauta-nimisellä kankaalla. Noin 500 metriä kohteesta etelään kulkee Närhivaarantie. Tervahauta on merkitty peruskarttaan. Hauta on poikkeuksellisen iso, sen halkaisija vallien alareunasta mitattuna on 28–30 metriä. Muodoltaan se on maljamainen, pari metriä syvä, vallit ovat selkeät ja 4–5 metriä leveät. Haudasta lähtee 8 metriä pitkä ja metrin syvä rännikaivanto itään. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Tervahaudan ympäristössä on useita kuoppia, jotka vaikuttaisivat liittyvän hiekanottoon. Kuopat ovat kasvaneet umpeen, joten kovin tuoreita ne eivät ole.
metsakeskus.1000040150 564 Pesämaa 10002 12016 13175 11006 27000 464834.00000000 7221834.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040150 Tervahauta sijaitsee Joloskylästä noin 4 km kaakkoon. Se on vallien ulkoreunasta mitattuna noin 18 metriä, sisäosa on maljamainen halkaisija noin 6 metriä, syvyys noin 1–1,5 metriä. Vallit ovat noin 2–3 metriä leveät Tervahauta on merkitty peruskarttaan. Rännikaivanto haudan eteläreunassa on noin 6 metriä pitkä ja kapenee poispäin.
metsakeskus.1000040151 564 Päivänkämmenenselkä 10002 12016 13175 11006 27000 466879.00000000 7215712.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040151 Tervahauta sijaitsee noin 8 kilometriä itäkoilliseen Ylikiimingin keskustasta, Kiiminkijoen pohjoispuolella 20 metriä joesta. Se on vallien ulkoreunoilta mitattuna 12 metriä, syvyys on 1,2 metriä. Ränni on ollut joen puolella. Sisäosa on halkaisijaltaan noin 5 metriä, kuppimainen. Tervahauta on heinän ja lehtipuutaimikon peitossa. Maaperä on hiekkaa, vieressä on vanha pelto. Tervahauta on merkitty peruskarttaan.
metsakeskus.1000040152 564 Suvannonsuo 2 10002 12016 13175 11006 27000 450399.00000000 7259196.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040152 Kohde sijaitsee Siuruanjoen länsirannalla 10 km Yli-Iin kirkonkylästä koilliseen. Tervahaudan halkaisija on noin 10 metriä vallin ulkoreunasta mitattuna, keskellä yli metrin syvyinen kuoppa. Reunavallit ovat selvät, noin 1,5 metriä leveät. Rännikaivanto on pari metriä pitkä ja johtaa koillisessa olevaan notkelmaan. Löytöhetkellä alueella kasvoi ensiharvennettua taimikkoa ja havaintomahdollisuudet olivat huonot. Noin 60 metriä itään sijaitsee toinen tervahauta, Suvannonsuo 3 ja sen pohjoispuolelle Huhkajakangas SW:n kuoppajäännökset.
metsakeskus.1000040153 564 Suvannonsuo 3 10002 12016 13175 11006 27000 450450.00000000 7259222.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040153 Kohde sijaitsee Siuruanjoen länsirannalla 10 km Yli-Iin kirkonkylästä koilliseen. Tervahauta on tehty joen rantatörmän yläosaan. Tervahautaa ympäröi selvä donitsimainen parimetriä leveä valli, haudan halkaisija on noin 12 metriä ja 1,5 metriä. Alarinteessä on pari metriä pitkä rännikaivanto. Tervahauta on hakkuualueen laidassa, mutta hautaan on jätetty puusto, siinä kasvaa kuusivaltaista sekametsää. Alue on hiekkapohjaista kangasta.
metsakeskus.1000040154 889 Jokela 10002 12016 13175 11006 27000 484049.00000000 7174240.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040154 Kohde sijaitsee noin 14 km kaakkoon Utajärven keskustasta Naamanjoen länsipuolella hiekkapohjaisella kankaalla. Jokelan tila on joen itärannalla. Tervahauta sijaitsee aivan jokiuoman partaalla. Tervahaudan halkaisija vallien alareunasta mitattuna on noin 16-18 metriä. Vallit ovat noin metrin korkuiset ja kolme metriä leveät. Sisäosa on maljamainen, halkaisija noin 8 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Kuusi metriä pitkä halssi johtaa etelään. Tervahaudan kohdalla kasvaa varttunutta sekametsää, valtapuuna kuusi. Hautaa kiertää oja, josta on lapioitu katteita hautaan. Heti itäpuolella on 2 x 4metrin kokoinen ja 60 cm syvä nelikulmainen kaivanto, joka liittynee tervahaudan käyttöön.
metsakeskus.1000040155 889 Polvensuo 10002 12016 13175 11006 27000 478333.00000000 7187865.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040155 Tervahauta sijaitsee noin 9 km Utajärven keskustasta koilliseen noin 45 metriä Puolangantien eteläpuolella hakkuuaukealla. Tervahaudassa kasvaa erittäin tiheä lehtipuuvesakko ja ympäristö kasvaa horsmaa ja heinää, mitkä hankaloittivat rakenteen koon ja muodon hahmottamista. Rinnevarjostuskuvan perusteella halkaisija vallien alareunasta mitattuna on noin 15 metriä. Vallit ovat melko korkeat, noin 60-90 cm. Halssi on noin 4 metriä pitkä ja noin metrin leveä, ja se suuntaa etelään. Maaperä ympärillä vaikuttaa vahvasti muokatulta, mutta rakenne näyttää melko ehjältä.
metsakeskus.1000040156 889 Rationiemi 10002 12016 13175 11006 27000 483916.00000000 7174465.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040156 Kohde sijaitsee noin 14 km kaakkoon Utajärven keskustasta Naamanjoen partaalla sen länsipuolella hiekkapohjaisella kankaalla. Maaperä on hiekkaa ja puusto kuusivaltaista sekametsää. Aluskasvillisuus on varpuja ja sammalta. Tervahauta lähes neliömäisen muotoinen, ja se on vallien alareunasta mitattuna noin 15 metriä leveä. Tervahaudan vallit ovat 5 metriä leveät ja 0,6 metriä korkeat. Haudan sisäosa on laakea ja maljamainen, halkaisija noin 5 metriä, syvyys noin metri. Halssi on suuntaa luoteeseen joen suuntaan, ja se on vain aukko vallissa. Varsinaista rännikaivantoa ei ole, vaan haudan vieressä on pieni tasanne, johon ränni johtaa. Hautaa kiertää oja, josta on lapioitu katteita hautaan.
metsakeskus.1000040157 889 Ylisuvanto 10002 12016 13175 11006 27000 479105.00000000 7186574.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040157 Kohde sijaitsee noin 8 kilometriä Utajärven keskustasta koilliseen Utosjoen pohjoisrannalla Ylisuvannon kohdalla. Kohteeseen kuuluu kaksi tervahautaa ja kellarimainen kaivanto, jotka ovat aivan rannan tuntumassa. Alue on hiekkapohjaista kuusivaltaista sekametsää. Läntisin tervahauta, johon pääkoordinaatit osoittavat, on iso, halkaisijaltaan noin 20 metriä, mutta melko matala, laakea ja maljamainen. Syvyys on noin metri, ympäröivät vallit ovat symmetriset ja leveydeltään 3–4 metriä. Tästä noin 40 metriä itään on toinen vastaavan kokoinen tervahauta. Molempien tervahautojen tuntumassa on paljon epämääräisiä kuoppia, joista on ehkä lapioitu katteita hautoihin. Tervahautojen välissä on kellarin näköinen rakenne. Rakenne on sisäosaltaan noin 2,5x1 metriä, sitä ympäröi noin 1,5 metriä leveät ja metrin korkeat vallit/seinät ja siitä on kulkuaukko joelle päin.
metsakeskus.1000040158 785 Karjalanoja 10002 12009 13095 11002 27000 485197.00000000 7163145.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040158 Kohde sijaitsee Partalankylässä. Oulujoesta noin 1 km itään, Karjalanojan pohjoistörmällä, ojaa kohti pistävällä kankaalla. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Maaperä on hienoa hiekkaa ja puusto mäntyvaltaista havumetsää. Aluskasvillisuus on vankkaa varpua ja sammalta. Vuoden 2020 inventoinnissa paikalta löytyi painanne, jonka halkaisija on noin 4-5 metriä, syvyys noin 40-50 cm. Painannetta ympäröi matala, lähes huomaamaton valli, joten kyseessä on kaivettu rakenne. Pohjalle tehdyssä koepistossa havaittiin noin 20 cm paksu huuhtoutumiskerros, joten kyseessä ei ole tuore kaivelu. Vastaavia kuoppia ja painanteita on lukuisia noin 1,5 km lounaaseen sijaitsevalla Askolankangas- nimisellä kohteella ja niiden funktio on epäselvä. 2024: Tarkastuksessa kohteen todettiin olevan ennallaan. Kohteen sijaintia ja rajausta on tarkennettu 5p -aineiston perusteella.
metsakeskus.1000040159 577 Särälähde 10007 12006 13079 11006 27000 269498.00000000 6705167.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040159 Särälähde on merkitty lähdesymbolilla ja nimellä peruskartalle. Lähde ei ole enää luonnonmukaisessa tilassa, sillä siihen on asennettu vesipumppu ja lähteen reunoja ja lähiympäristöä on muutenkin muokattu vesijohtoa asennettaessa. Lähteen vieressä vast’ikään tapahtunut tuulenkaato on sorruttanut kiviä ja maata veteen ja em. vaikeutti lähteen tutkimista. Lähteen reunamilta löytyi metallinetsimellä erilaista romua, joten etsimen käyttö tälläkin kohteella osoittautui vaikeaksi. Särälähde on melko matala ja sen vesi kirkasta. Lähteen pohjalta ei voitu havaita metalliesineitä.
metsakeskus.1000040161 734 Revasvuoren lähde 10002 12006 13079 11006 27000 279755.00000000 6696950.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040161 Lähde sijaitsee Revasvuoren juurella, sen itäpuolella kohdassa, jossa kallio putoaa jyrkästi alas. Lähde on muodoltaan pitkänomainen ja kapea ja sen kirkas vesi kumpuaa aivan kallion juurelta. Vuoden 1885 inventoinnin mukaan perimätieto kertoo, että "wuoren juurella on lähde josta pulloilla kannetaan hyvää silmävettä. Lähteeseen, josta puro kääntyy "päin auringon" eli pohjaseen, uhrataan vettä ottaessa vaikka neula ja se, joka uhria lähteestä ryöstää, saa uhraajan kivut". Lähteessä oli tarkastushetkellä huhtikuussa 2018 runsaasti vettä, joka virtasi siitä itään ja läheiseen Purilanjokeen. Ympäristöä tutkittiin metallinetsimellä, mutta se osoittautui hankalaksi, koska maaperässä oli resenttiä metallijätettä.
metsakeskus.1000040162 564 Pirttiselkä itä 10001 12016 13175 11006 27000 463677.00000000 7200018.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040162 Paikalla on maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000040163 434 Edesby 2 10007 12001 13000 11006 27000 445432.00000000 6693861.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040163 Rinteessä on rakennuksen pohja. Näkyvissä on kivijalka ja tulisija pohjan nurkassa. Rakennuksen iästä ei ole tietoa. Vuoden 1962 kartassa näkyy rakennus rinteen alaosassa, pellon vieressä. Se ei kuitenkaan ole samalla kohtaa kuin tämä ylempänä maastossa sijaitseva pohja. Rakennuksen keskiosa on seinälinjoja alempana ja siinä kasvaa kookkaita mäntyjä ja koivuja.
metsakeskus.1000040164 75 Pampyöli varuskunta 10007 12002 13022 11006 27027 512226.00000000 6714573.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040164 Joukkohauta Pampyölin varuskunta-alueella. Vainajien jäännökset tulivat esiin kaukolämpöverkon kaivutyön yhteydessä. Paikalla todettiin kuuden vainajan jäännökset vieri vieressä 2,5 metrin pituisella matkalla. Hautasyvyys oli matalimmillaan vain 30 cm maan pinnan alapuolella, ja vaihteli 30-50 senttimetrin välillä. Hautakuoppa ei erotu ympäröivästä maasta millään tavoin. Joukkohaudan laajuutta ei ole selvitetty. Hautaukset liittyvät todennäköisesti vuoden 1918 sisällissotaan.
metsakeskus.1000040166 946 Isomäkikärret 10007 12016 13175 11006 27000 271132.00000000 7016871.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040166 Isomäkikärretin itäpuolelle Isomäen kallioainesotosta 600 m etelään on peruskartalle merkitty tervahauta, joka sijaitsee tilanrajalla välittömästi metsätien länsipuolella. Ei tarkastettu, joten kohteen kunto ja laajuus on toistaiseksi tuntematon. Ilmakuvan perusteella paikalla on metsikkö, jonka tie kiertää.
metsakeskus.1000040167 626 Murronkangas 10002 12016 13175 11006 27000 453708.00000000 7074043.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040167 Alueella on soraharjanne, jonka laki on kokonaan kaivettu pois, reunoiltaan sorakuoppa on taimikon peittämä. Tervahauta sijaitsee sorakuopan kaakkoispuolella loivalla kaakkoisrinteellä. Haudan halkaisija on 16 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu itään, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä havupuita.
metsakeskus.1000040168 626 Puntarisaari 10002 12016 13175 11006 27000 455412.00000000 7074277.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040168 Sorakuopan kaakkoispuolella loivalla kaakkoisrinteellä sijaitsevan tervahaudan halkaisija on 16 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 0,7 m. Sortunut halssi on kohti itään.
metsakeskus.1000040169 626 Hautakangas Lamminperä 10002 12016 13175 11006 27000 456626.00000000 7076096.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040169 Laajan, osittain kallioisen mäen loivalla kaakkoisrinteellä olevan tervahaudan halkaisija on 14 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 0,6 m. Yli kymmenen metriä pitkä halssi on kohti etelälounasta.
metsakeskus.1000040170 626 Ilmankangas 10002 12016 13175 11006 27000 458246.00000000 7076178.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040170 Laajan tasaisen kankaan loivalla lounaisrinteellä sijaitsevan tervahaudan halkaisija on 17 m, kuopan halkaisija 10 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut.
metsakeskus.1000040171 599 Kvarnbacken A 10007 12016 13175 11006 27000 306407.00000000 7031680.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040171 Tervahauta, halkaisija noin 15m ja halssi lounaaseen. Ei tarkastettu, joten kunto ei tiedossa, Lidar-kuvan ja metsäkuvion perusteella todennäköisesti verraten hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000040172 626 Karjokangas etelä 10002 12016 13175 11006 27000 455479.00000000 7076836.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040172 Leveän soraharjanteen keskiosassa kankaan laen koillispuolella olevan tervahaudan halkaisija on 19 m, kuopan halkaisija 11 m ja syvyys 0,6 m.Kohti itäkollista oleva on sortunut. Tervahauta sijaitsee avohakatulla ja muokatulla alueella, mutta tervahauta on käsittelemättä.
metsakeskus.1000040173 599 Kvarnbacken B 10007 12016 13175 11006 27000 306253.00000000 7031790.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040173 Tervahauta, halkaisija noin 20m, halssi lounaaseen. Ei tarkastettu, joten kunto ei tiedossa. Lidar-kuvan ja metsäkuvion perusteella todennäköisesti hyväkuntoinen. Tästä 200 m koilliseen on peruskartalle merkitty tervahauta.
metsakeskus.1000040174 626 Karjokangas 2 10002 12016 13151 11006 27000 455690.00000000 7077296.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040174 Hiekkatasanteella soraharjanteen länsipuolella on vierekkäin kaksi pystymiilun pohjaa (alakohteet1-2). Näiden vallien välinen etäisyys on 10 m. Molemmat miilut ovat samankokoisia, halkaisija 12 m, vallin leveys noin 1 m ja korkeus 0,6 m. Alue vallin sisäpuolella on tasainen, kairauksissa on todettu 10-15 cm vahva kova nokimaakerros. Miilujen itäpuolella on miilupirtin kiuas (alakohde 3).
metsakeskus.1000040174 626 Karjokangas 2 10002 12004 13044 11006 27000 455690.00000000 7077296.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040174 Hiekkatasanteella soraharjanteen länsipuolella on vierekkäin kaksi pystymiilun pohjaa (alakohteet1-2). Näiden vallien välinen etäisyys on 10 m. Molemmat miilut ovat samankokoisia, halkaisija 12 m, vallin leveys noin 1 m ja korkeus 0,6 m. Alue vallin sisäpuolella on tasainen, kairauksissa on todettu 10-15 cm vahva kova nokimaakerros. Miilujen itäpuolella on miilupirtin kiuas (alakohde 3).
metsakeskus.1000040175 584 Tynnyrisalo 10007 12001 13209 11006 27000 377863.00000000 7028753.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040175 Ympäristö: Laaja supra-akvaattinen harjanne Ahvenlammen itäpuolella, kuivahko mäntykangas, lähempänä rantaa tuoreehko kangas; uudistuskypsää metsikköä. Kankaan loivalla länsirinteellä lammen soistuneelta rantavyöhykkeeltä n. 80 m itään on kämpän kiviperustus. Suunta kaakko-luode, mitat 11 x 7 m. Kivijalan leveys on 0,5 m ja korkeus 0,4 m. Etelänurkassa on tulisijan jäänteet, mitat 2,8 x 1,2 m, korkeus 0,6 m. Kivijalan kaakkoispuolella on kuoppa, mitat n. 2 x 2 m ja syvyys 0,5 m. Rakenteen päällä kasvaa eri-ikäisiä lehti- ja havupuita. Kyseessä on savottakämpän jäännös
metsakeskus.1000040176 584 Ahvenlampi 10007 12001 13209 11006 27027 380737.00000000 7027136.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040176 Ympäristö: Soiden ympäröimä matala kivinen kangas Ahvenlammen länsipuolella. Erirakenteinen metsä, rantavyöhykkeellä vanhaa sekametsää. Kankaalla paikoitellen varttunutta kasvatusmetsää, paikoitellen aukea ja taimikkoa. Kämpän kivi-/betoniperustus sijaitsi nykyisen metsätien kääntöalueella, se tuhoutui kokonaan; perustuksen jäänteet ovat koneella puskettu sen reunoilla. Alueelta 20 m koilliseen on aluskasvillisuuden peittämä tiilikasa, josta havaittiin myös palaneita kiviä ja nokimaata, paikalla oli ilmeisesti kämpän sauna. Kyseessä on savottakämpän jäännös
metsakeskus.1000040177 584 Männikköaho 10007 12005 13210 11006 27027 379396.00000000 7025290.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040177 Ympäristö: Eteläkaakko-pohjoisluode-suuntainen tasainen soraharjanne, nuorta kasvatusmetsikköä. Metsätien linjauksella on 650 m pitkä kiitorata, jonka leveys oli 11 m, pohjoispäässä on kääntöalue. Kiintoradan keskellä on kunnostettu ja korotettu metsätie, reunat ovat jo kasvaneet umpeen.
metsakeskus.1000040178 626 Hautakangas Nuottisuo 10002 12016 13175 11006 27000 460903.00000000 7083470.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040178 Kankaan pohjoispuolella kapealla noin 3 m korkealla hiekkaharjanteella sijaitsevan haudan halkaisija on 15 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 0,8 m. Kohti luodetta oleva halssi on sortunut. Alueella kasvaa varttunutta harvennettua mäntymetsää.
metsakeskus.1000040179 893 Anthärsing 10007 12016 13175 11006 27000 289046.00000000 7051688.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040179 15.1.2021: Tervahauta Kovjoella junaradan itäpuolella Trollbergintien ja Anthärsingin metsätien välissä Träskesmossenilla sijaitsevalla kohoumalla suolla kulkevasta sähkölinjasta noin 200 m länteen. Käyty ohimennen 18.10.2013 alueen metsänkäytön yhteydessä. Mäyrien tms. kaivelema, mikä ei ole epätavallista, on itsetuhoutuva. Ei pantu merkille, että olisi ketunmetsästäjien tekemää kaivelua. Kuvattu, mutta ei sen tarkempaa dokumentointia. 22.1.2025: LIDARK, tervahaudat ja hiilimiilut (2020-2022) perusteella haudan läpimitta on vajaa 18 metriä ja halssi laskee lounaaseen, mikä vastaa maastossa havaittua.
metsakeskus.1000040180 626 Harvanlampi 10007 12001 13013 11006 27009 460269.00000000 7081950.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040180 Harvalammesta noin 100 m itään Harvakankaan läntisellä ylärinteellä on kämpän jäännös. Jäljellä on rinteeseen kaivettu kämpän pohja, mitat 7,5 x 5 m, ja luoteisnurkassa kivikiukaan jäänteet, mitat noin 1,8 x 1,6 x 0,4 m; vieressä on (uudempi?) pönttökiukaan kuori. Kämpän kiviperustus on miltei kokonaan hajotettu. Kämpästä 25 m lounaaseen on kaivo, jolla on uusittu betonikansi, muuten kaivon rakenne ei ole tutkittu. Kämppä on merkitty vuoden 1964 peruskartalle; kartassa näkyy myös sivurakennusta kämpän länsipuolella. Näistä ei löytynyt jälkiä inventoinnissa 2020. Kiukaan tyypin perusteella (kivikiuas ja pönttökiuas) rakenne on selvästi vanhempi, se on rakennettu todennäköisesti 1900-luvun alkupuoliskolla.
metsakeskus.1000040185 305 Siitarisenaho 10002 12004 13051 11006 27008 642096.00000000 7294815.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040185 Suurijärven etelärannalla rajavyöhykkeellä on rajamerkki, joka liittyy Oulun läänin ja Arkangelin kuvernementin rajankäyntiin 1829-1830. Paikalla on kahden metsäaurausvaon välissä metsäkoneen yliajama ja vaurioittama kivistä koottu pyykki. Pyykki on alkuaan ollut neliömäinen arviolta noin 2 x 2 metriä alaltaan, puolisen metriä korkea. Siihen käytettyjen kivien koko vaihtelee pienistä nostannaisista jokseenkin kookkaisiin kiviin. Pyykin länsipuolella on muutama paikaltaan siirtynyt kivi, jotka alunperin ovat kuuluneet rajamerkkiin. Näiden joukossa, noin 2 - 3 metriä pyykin länsireunasta, on kooltaan noin 60 x 60 cm oleva ja 15-20 cm paksu laattamainen kivi. Tämän toisella kyljellä on kaiverrettuna iso A-kirjain ja sen alla vuosiluku 1829. Toisella lappeella on iso U-kirjain ja tämän alla merkintä N 73. Kirjain A korkeus on noin 13-14 cm, muiden 10-11 cm. Tästä Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän Arkangelin kuvernementin välisestä rajasta tuli myöhemmin - muutamin poikkeuksin - itsenäisen Suomen raja.
metsakeskus.1000040186 139 Vänttilänsuo etelä 10002 12004 13051 11006 27000 438390.00000000 7236787.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040186 Oulun ja Iin rajasta noin 10 metriä pohjoiseen on noin 120 cm halkaisijaltaan ja noin 60 cm korkeudeltaan oleva kivikasa. Kivien halkaisija on noin 20 – 45 cm. Kivien näkyvillä olevilla pinnoilla ei ole merkintöjä. inventoinnissa rajakiveksi tulkittu kivikasa on olevan sähköpylvään jalasta ja haruksista muutaman metrin etelään; kokonaan ei voida sulkkea pois mahdollisuutta, että kiveys olisi syntynyt sähkölinjaa rakennettaessa.
metsakeskus.1000040187 564 Kalikkakangas SE 10002 12016 13155 11033 27013 433013.00000000 7217084.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040187 Tasaisen, muuten kivikkoisen kankaan itäosassa sähkölinjan alla on noin 70 m x 30 m laaja alue, joka on lähes kivetöntä hiekkaa. Tällä alueella on todettu 19 selvästi erottuvaa pyöreää tai soikeahkoa kuoppaa, halkaisijaltaan 1,5 – 3 m, syvyydeltään 0,25 – 0,6 m. Osassa erottuu enemmän tai vähemmän selvät noin metrin levyiset reunavallit – osassa ei. Kahteen kuoppaa tehtiin koekuoppa, joiden sekä muihin kuoppiin tehtyjen koepistojen, perusteella kyse on keittokuopista. Nykyinen huoltotie, joka kulkee linjan pohjoislaitaa, kulkee muutaman kuopan yli ja on peittänyt osittain ainakin yhtä kuoppaa
metsakeskus.1000040189 10 Härkönen 10002 12001 13000 11019 27000 325699.00000000 6942719.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040189 Paikka sijaitsee Alavuden kirkosta 1,51 km etelään, vt 66:n ja Alavudenjärven välisen peltorinteen keskiosassa, jyrkemmin rantaan laskevan rinteen reunalla. Vuoden 2009 inventoinnissa paikalla havaittiin hiekkamoreenimaaperäisen pellon kynnetyssä pinnassa kvartsi-iskoksia. Kvartsia havaittiin kahdessa keskittymässä. Pohjoisemmasta keskittymästä 9 iskosta ja eteläisestä kolme. Niiden välissä on rinteessä pieni notkelma. Havaintomahdollisuudet olivat erinomaiset. Paikalla on itään viettävä rinne, joten kvartsihavaintojen itä- eli alareuna edustanee sinne valunutta esineaineistoa. Oletettavasti pohjoisemman asuinpaikan osan ydinalue on n. 107,5 m korkeuskäyrän tuntumassa ja eteläisemmän hieman alemmalla tasolla. Vuoden 1976 Alavuden esihistoriallisten muinaisjäännösten inventoinnissa tälle kohtaa on paikannettu muutamien kivikautisten kiviesineiden löytöpaikka (kohde 20 Kahra). Mahdollisesti myös v. 1976 inventoinnin kohteen 36 Iso-Härkönen kivikautiset löydöt (KM 2442:162-163) liittyvät tähän asuinpaikkaan.
metsakeskus.1000040191 584 Hakokangas 10007 12004 13051 11006 27000 382071.00000000 7027965.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040191 Ympäristö: Soiden ympäröimä kuivahko kivinen kangas, nuorta kasvatusmetsikköä. Kankaan koillislaidalla tasaisella soistuneella alueella on neliönmuotoinen kivipaasi, mitat 1,6 x 1,6 m ja korkeus 0,3 m. Sen päällä on hieman kallistunut n. 30 cm korkea pystykivi. Kivessä ei havaittu numeroa. Rakenne on suurimmaksi osaksi sammalen peittämä. Vuoden 1934 metsätalouskartalla on ko. kohdassa valtionmaan ja Salamanjärven kylän rajalla taitekohta. Kyseessä on todennäköisesti Isonjaon aikainen Salamanjärven kylän rajamerkki. Alue on nykyään kokonaan valtionmaata. Vuoden 2022 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan.
metsakeskus.1000040192 584 Valvatti autiotupa 10007 12001 13015 11006 27027 382152.00000000 7029397.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040192 Ympäristö: Soiden ympäröimä laaja tasainen kangas Iso-Valvatti järvestä n. 600 m kaakkoon. Kuivahko kangas, erirakenteista metsää, vanhaa pihapiiriä. Pihapiirin länsireunassa on kunnostettu metsävartijantila, sitä 40 m koilliseen pihan pohjoisreunalla sauna ja puuliiteri. Päärakennuksesta 60 m itään vaellusreitin vieressä on kaivo ja opastaulu. Toukokuussa 2013 piha oli tiheän koiranputkikasvuston peittämä. Saunarakennuksesta n. 29 m itään lähellä vaellusreittiä on kiukaan/uunin jänteet, mitat 2,1 x 1,9 m, korkeus 0,7 m. Rakenne on aluskasvillisuuden peittämä, joitakin kiviä ja tiilenpalasia on näkyvillä. Se ei vaikuttaa jätekasalta, paikalla oli todennäköisesti joskus rakennus. Vieressä kasvaa isoja haapoja ja koivuja.
metsakeskus.1000040196 791 Nurkka-aho 10002 12016 13175 11006 27000 439424.00000000 7112309.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040196 Tervahauta, jonka läpimitta on noin 17 metriä ja kuopan halkaisija noin 6 metriä. Sortunut halssi suuntautuu lounaaseen. Välittömästi sen lounaispuolella on hiilikasa, joka on tuhoutunut metsätöissä. Haudan päällä ja lähiympäristössä kasvaa taimikkoa. Tervahaudan koillispuolella noin 30 metrin etäisyydellä sijaitsee tervapirtin kiuas (ks. alakohteet).
metsakeskus.1000040196 791 Nurkka-aho 10002 12004 13044 11006 27000 439424.00000000 7112309.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040196 Tervahauta, jonka läpimitta on noin 17 metriä ja kuopan halkaisija noin 6 metriä. Sortunut halssi suuntautuu lounaaseen. Välittömästi sen lounaispuolella on hiilikasa, joka on tuhoutunut metsätöissä. Haudan päällä ja lähiympäristössä kasvaa taimikkoa. Tervahaudan koillispuolella noin 30 metrin etäisyydellä sijaitsee tervapirtin kiuas (ks. alakohteet).
metsakeskus.1000040198 146 Eetunniemi 10002 12016 13166 11006 27000 700035.00000000 6954202.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040198 Sittalahden länsipuolella sijaitsevan Eetunniemen loivasti kaakkoon viettävässä rinteessä sijaitsee kaksi naurishautaa. Rakenteet ovat noin viiden metrin etäisyydellä toisistaan ja ne ovat kooltaan n. 3 x 1,5 metriä. Paikalla kasvaa rehevää sekametsää.
metsakeskus.1000040199 791 Sängenaho 1 10002 12016 13175 11006 27000 441080.00000000 7110792.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040199 Tervahaudan halkaisija on noin 18 metriä, ja kuopan läpimitta noin 7 metriä. Halssi suuntautuu lounaaseen. Kohde sijaitsee avohakkuualueella. Itse hauta on säilynyt hyvin, mutta sen ympäristö on metsätöiden ja muun maankäytön vahvasti muokkaamaa. Ympäristössä on metsätöissä tuhoutuneita hiilen ja hiilensekaisen maan kasoja.
metsakeskus.1000040200 146 Sonkaja Myllymökki 10002 12016 13180 11006 27000 692043.00000000 6956997.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040200 Sonkajanjoen yläjuoksulla sijaitsee noin 80 metrin pituisen myllypadon jäännös. Tästä noin kymmnen metrin osuus on joen itäpuolella ja loput länsipuolella. Pato on maasta ja kivistä tehty, runsaan metrin korkuinen ja muutaman metrin levyinen. Sen lakiosa on tasainen - ilmeisesti kärryillä kuljettavaksi väyläksi tehty. Nykyinen polku kulkee padon eteläpuolella. Kohde erottuu selvästi lidarmallinnoksessa. Itse myllyn jäänteitä ei todettu, mutta 1840-luvun pitäjänkartalle paikalle on merkitty mylly. Vuoden 1829 kartalla kyseisellä kohdalla on epäselvempi merkintä, joka voi kutenkin tarkoittaa myllypaikkaa.
metsakeskus.1000040201 146 Ilomantsinjoen Niska 10002 12001 13209 11006 27000 700192.00000000 6958259.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040201 Kohde sijaitsee Papatinniementien kaakkoislaidalla olevassa kuusivaltaisessa metsikössä. Alueella on nähtävissä noin 5x5 metrinen, maasta ja kivestä tehty rakennuksenperusta, jonka luoteiskulmassa on uunin jään-nös. Kohde on hyvin säilynyt. Tämän itäpuolella oleva loivasti itään viettävä maa-perä todettiin koekuopan perusteella vanhaksi pelloksi. Ympäristö on täysikasvuis-ta kuusimetsää. Pitäjänkartassa vuodelta 1845 tienoolle on merkitty talo. Veijo Saloheimo on tutkimuksessaan merkinnyt Julunniemen talon tämän kohdan tienoille. Isojakokartta tältä kohtaa on repaleinen ja vaikea tulkita. Jää avoimeksi, onko kyseessä mahdollisesti keskiajalta periytyvän Julunniemen talon jäännös vai mahdollisesti huomattavasti myöhempi torpan jäännös.
metsakeskus.1000040203 146 Salmenniitty 10002 12001 13000 11040 27000 700484.00000000 6967719.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040203 Kohde sijaitsee Mekrijärven pohjoispään tuntumassa kohoavalla Salmenniityn alueella. Paikalta on löytynyt metallinetsinnässä rautakaudelle tai keskiajalle ajoittuvaa esineistöä, muun muassa nuolenkärkiä ja veitsi. Metalliesineiden löytöyhteys on toistaiseksi selvittämättä. Vuoden 2020 inventoinnin aikana paikalle kaivetuista koekuopista todettiin esihistoriallisia saviastian kappaleita, jotka edustavat todennäköisesti pronssi-/varhaismetallikautista tekstiilikeramiikkaa. Löytöjen ohella koekuopistuksessa havaittiin likamaakerroksia ja palaneita kiviä. Inventoinnin perusteella kyseessä on ilmeisesti varhaismetallikautinen asuinpaikka, jota on käytetty myös rautakaudella tai keskiajalla. Maaperä kohdalla on loivasti etelään viettävää vähäkivistä hiekkamoreenia. Puustoltaan alue on lähinnä mäntykangasta. Muinaisjäännösalueen rajaus on tehty karkeasti arvioiden topografian, koekuopituksen ja metallinilmaisinlöytöjen perusteella.
metsakeskus.1000040203 146 Salmenniitty 10002 12001 13000 11033 27000 700484.00000000 6967719.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040203 Kohde sijaitsee Mekrijärven pohjoispään tuntumassa kohoavalla Salmenniityn alueella. Paikalta on löytynyt metallinetsinnässä rautakaudelle tai keskiajalle ajoittuvaa esineistöä, muun muassa nuolenkärkiä ja veitsi. Metalliesineiden löytöyhteys on toistaiseksi selvittämättä. Vuoden 2020 inventoinnin aikana paikalle kaivetuista koekuopista todettiin esihistoriallisia saviastian kappaleita, jotka edustavat todennäköisesti pronssi-/varhaismetallikautista tekstiilikeramiikkaa. Löytöjen ohella koekuopistuksessa havaittiin likamaakerroksia ja palaneita kiviä. Inventoinnin perusteella kyseessä on ilmeisesti varhaismetallikautinen asuinpaikka, jota on käytetty myös rautakaudella tai keskiajalla. Maaperä kohdalla on loivasti etelään viettävää vähäkivistä hiekkamoreenia. Puustoltaan alue on lähinnä mäntykangasta. Muinaisjäännösalueen rajaus on tehty karkeasti arvioiden topografian, koekuopituksen ja metallinilmaisinlöytöjen perusteella.
metsakeskus.1000040203 146 Salmenniitty 10002 12001 13000 11010 27000 700484.00000000 6967719.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040203 Kohde sijaitsee Mekrijärven pohjoispään tuntumassa kohoavalla Salmenniityn alueella. Paikalta on löytynyt metallinetsinnässä rautakaudelle tai keskiajalle ajoittuvaa esineistöä, muun muassa nuolenkärkiä ja veitsi. Metalliesineiden löytöyhteys on toistaiseksi selvittämättä. Vuoden 2020 inventoinnin aikana paikalle kaivetuista koekuopista todettiin esihistoriallisia saviastian kappaleita, jotka edustavat todennäköisesti pronssi-/varhaismetallikautista tekstiilikeramiikkaa. Löytöjen ohella koekuopistuksessa havaittiin likamaakerroksia ja palaneita kiviä. Inventoinnin perusteella kyseessä on ilmeisesti varhaismetallikautinen asuinpaikka, jota on käytetty myös rautakaudella tai keskiajalla. Maaperä kohdalla on loivasti etelään viettävää vähäkivistä hiekkamoreenia. Puustoltaan alue on lähinnä mäntykangasta. Muinaisjäännösalueen rajaus on tehty karkeasti arvioiden topografian, koekuopituksen ja metallinilmaisinlöytöjen perusteella.
metsakeskus.1000040204 791 Sängenaho 2 10007 12001 13013 11006 27000 441114.00000000 7110790.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040204 Rakennuksen kiviperustus (mahdollisesti navetan); koko noin 20 x 10 metriä. Lounaisseinän perustukset (20 metriä) säilyneet kokonaisuudessaan, kaakkoisseinän (10 metriä) perustukset melko hyvin. Luoteis- ja koillisseinien muoto on havaittavissa maastossa, mutta kasvillisuuden peitossa ja mahdollisesti osin tuhoutuneet. Kohteen eteläpuolella on sijainnut maatila, josta on jäljellä yksi rakennus noin 90 metriä kohteesta etelään. Vuoden 1953 peruskartassa nykyisen rakennuksen sijainnissa on nähtävissä kaksi rakennusta, jotka eivät tuolloinkaan enää olleet asuinkäytössä, sekä näiden ympärillä runsaan hehtaarin verran niittyä - kohde on sijainnut niityn pohjoisnurkassa, ja liittynee edellä mainittuihin rakennuksiin.
metsakeskus.1000040205 791 Telinaho 10002 12016 13175 11006 27000 443608.00000000 7110315.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040205 Tervahauta sijaitsee aivan hiekanottoalueen länsireunalla, ja sen vallin itäinen ja kaakkoinen ulkoreuna on vaurioitunut hiekanotossa lievästi. Tervahaudan läpimitta on noin 25 metriä ja sen kuopan halkaisija on noin 8 metriä. Noin 20 metriä tervahaudasta kaakkoon sijaitsee kiviröykkiö, joka muotonsa ja kokonsa puolesta voisi olla tervapirtin kiuas. Se kuitenkin sijaitsee hiekanottoalueella, ja rakenteen ympäriltä on otettu hiekkaa, joten se voi olla myös hiekanoton sivutuote. Tervahaudan eteläpuolella noin 30-40 metrin etäisyydellä sijaitsee muutamia pienempiä kiviröykkiöitä, jotka maaston puolesta voisivat olla viljelyraunioita. Mutta koska niiden ympäristössä maa on sekä hiekanoton että metsän ojituksen muokkaamaa, ei niidenkään luonnetta voitu varmistaa.
metsakeskus.1000040206 742 Sattovaara 10007 12001 13000 11006 27009 576736.00000000 7459955.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040206 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 6 on kämpän päärakennus ja jäännös 1 kämpän talli. Jäännös 2 ja 4 funktioita ei pystytty määrittelemään, mutta todennäköistä on, että ainakin yksi niistä on kämpän sauna. Jäännös 1 on pohjois-eteläsuuntainen, 23 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös. Se erottuu maastossa turpeen ja heinikon peittämänä kohoumana, joka on 0,3 - 0,4 metriä korkea. Jäännös 2 on 6,5 x 6 metrin kokoinen rakennusjäännös. Se erottuu maastossa turpeen peittämänä kohoumana, joka on 0,2 - 0,5 metriä korkea. Jäännös 3 on pohjoisrinteeseen kaivettu ja vielä pystyssä oleva maakellari. Kellarirakennus on 5,7 metriä pitkä ja 3,5 metriä leveä ja sillä on lankuista rakennettu harjakatto, joka on katettu kattohuovalla. Jäännös 4 on 5 x 5 metrin kokoinen rakennusjäännös. Se erottuu maastossa turpeen peittämänä kohoumana, joka on 0,2 - 0,4 metriä korkea. Jäännös 5 on jätekaivon jäännös, joka erottuu noin metrin syvänä kuoppana, jonka päällä on romahtanut lankkukehikkorakenne. Jäännös 6 lähinnä etelä-pohjoissuuntainen, 19 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös. Sen seinälinjat erottuvat maastossa turpeen peittämänä vallina, jonka leveys on keskimäärin noin 1,5 metriä ja korkeus 0,4 - 0,5 metriä.
metsakeskus.1000040207 146 Tervaslahti N 10002 12001 13200 11004 27000 700361.00000000 6966571.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040207 Paikka sijaitsee Mekrijärven rannalla olevalla niemimäisellä matalalla hiekkamoreeniharjanteella. Alue on hyvin sopiva pyyntikulttuurien asuin- tai leiripaikkojen kannalta. Vuoden 2020 inventoinnissa kaivetussa Koekuopassa todettiin selvä liedenjäännös (palaneita kiviä ja nokimaata) podsolimaannoksen alla, noin kymmenen senttimetrin syvyydessä. Ympäristöön noin 20 metrin säteelle tehtiin toistakymmentä koekuoppaa ja aluetta tutkittiin myös metal-linpaljastimella, mutta muita merkkejä muinaisjäännöksestä ei todettu. Tulisijan päällä olevan podsolimaannoksen perusteella kohde on vähintään satojen vuosien ikäinen. Koekuopista ei löytynyt esimerkiksi kvartsi-iskoksia, mikä saattaa viitata siihen, että kohde on kivi- ja varhaismetallikautta nuorempi. Kyseessä on mahdollisesti rautakautinen tai keskiaikainen asuinpaikka, mutta tarkempi määrittämisen edellyttää lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000040208 742 Sattotuore 1 10007 12001 13000 11006 27009 576596.00000000 7460081.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040208 1900-luvun loppupuolelle ajoittuva ja todennäköisesti kaakossa sijaitsevaan Sattovaaran kämppään kuuluva ulkorakennus. Informantin mukaan kyseessä saattaisi olla kämpän kaasupullojen säilytysrakennus. Paikalla sijaitsee 1,1 x 1,1 metrin kokoinen ja 1,6 metriä korkea lankkurakenteinen rakennus, jonka ympärillä on 2 x 2 metrin kokoinen kanaverkosta ja lankuista tehty aita.
metsakeskus.1000040209 742 Lampienväliselkä 1 10007 12001 13000 11006 27009 577294.00000000 7463597.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040209 Metsätyökämpän jäännös, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus, jäännös 3 kämpän talli ja jäännös 4 kämpän sauna. Jäännös 1 on lounais-koillissuuntainen, 26 metriä pitkä ja 7 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinälinjat erottuvat heikosti matalana turpeen peittämänä vallina, jonka korkeus on enimmillään 0,1 metriä. Jäännös 2 on kaksiosainen lankuista rakennettu käymälärakennuksen jäännös. Sen koko on 3 x 1,5 metriä ja sen molemmat ovet sijaitsevat rakennuksen länsiseinässä. Jäännös 3 on pohjois-eteläsuuntainen, 24 metriä pitkä ja 5,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennus on kaksiosainen, jonka välissä on noin 7 metriä pitkä väliosa. Jäännös 4 on 4,5 x 5,0 metrin kokoinen rakennusjäännös, jonka pohjoispuolella sijaitsee 2,5 metriä pitkä terassin jäännös.
metsakeskus.1000040210 791 Telinkangas 1 10002 12016 13154 11006 27000 443935.00000000 7108976.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040210 Kohde koostuu neljästä viljelyrauniosta (ks. alakohteet). Kiviröykkiöiden 3 ja 4 välissä sijaitsee myös yhä seisova, mutta käytöstä jäänyt maja, sekä siihen liittyviä maarakenteita (kuoppia ja maakasoja). Röykkiö 1 on ainakin 6 metriä pitkä ja noin 2 metriä leveä, ja se on vaihtelevan korkuinen. Se on osin vaurioitunut metsätöissä. Röykkiö 2 on kooltaan noin 3 x 3 metriä ja se on noin metrin korkuinen. Se päällä kasvaa pensaita sekä melko suuri puu. Röykkiö 3 on kooltaan noin 3 x 2,5 metriä ja se on alle metrin korkuinen. Kohteen alueella sijaitseva maja on aivan sen vieressä, ja röykkiön yli kulkee myöhempi ajopolku, joka on vaurioittanut röykkiötä. Röykkiö 4 sijaitsee edellä mainitun majan kaakkoispuolella. Röykkiön kokoa on vaikea arvioida, sillä se on kokonaan runsaan aluskasvillisuuden peittämä.
metsakeskus.1000040211 791 Telinkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 444858.00000000 7108242.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040211 Tervahauta sijaitsee harjanteen lounaisreunalla, maasto on mäntyvoittoista kangasta. Tervahaudan läpimitta on noin 22 metriä ja sen kuopan halkaisija on noin 11 metriä. Halssi suuntautuu etelään, ja se on sortunut.
metsakeskus.1000040212 791 Ristisenkankaat 1 10002 12016 13175 11006 27000 446699.00000000 7107155.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040212 Tervahaudan läpimitta on noin 14 metriä ja sen kuopan halkaisija on noin 7 metriä. Halssi suuntautuu länteen. Tervahauta ja sen lähiympäristö ovat tiheän taimikon peittämiä.
metsakeskus.1000040214 791 Ristisenkankaat 2 10002 12016 13175 11006 27000 446521.00000000 7107424.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040214 Tervahaudan läpimitta on noin 16 metriä ja kuopan halkaisija on noin 7 metriä. Halssi suuntautuu koilliseen. Tervahaudan ympäristö on hakattu, ja haudan päällä kasvaa eri-ikäistä puustoa.
metsakeskus.1000040215 146 Kirkonkylä Satama 10002 12005 13068 11006 27000 700317.00000000 6955250.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040215 Kohde sijaitsee Ilomantsinjärven itärannalla olevan ja edelleen käytössä ollevan pienveille tarkoitetun venevalkaman alueella. Valkamassa on muutaman kymmenen metrin matkalla useita kivistä tehtyjä (5–10 metrin pituisia, 1-2 metriä leveitä), rannasta järven selälle suuntautuvia kivivalleja – vanhoja laiturinpohjia ja/tai valkamia. Kyseessä on mitä ilmeisimmin vanha sekä Ilo-mantsin kylän talojen, että kauempaa veneitse (ortodoksiselle) kirkolle saapuneiden venevalkama. Historiallisille kartoille ei ole tehty venevalkamasta mitään merkintöjä. Vuoden 1818 kartalla kyseiselle kohdalle peltojen ja niityn välissä johtaa polku tai tie pappilasta. Näkemys kohteen ajoituksesta ja merkityksestä perustuu vuoden 2020 inventoinnin aikana tehtyihin maastohavaintoihin ja niiden tulkintaan.
metsakeskus.1000040216 791 Malja-ahonkankaat 10002 12016 13175 11006 27000 446822.00000000 7109107.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040216 Tervahaudan läpimitta on noin 16 metriä ja sen kuopan halkaisija on noin 8 metriä. Halssi suuntautuu etelään.
metsakeskus.1000040217 791 Ristisenkankaat 3 10002 12016 13175 11006 27000 447866.00000000 7106282.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040217 Tervahaudan läpimitta on noin 18 metriä ja kuopan halkaisija on noin 5 metriä. Tervahaudan halssi suuntautuu lounaaseen. Sijaitsee tasaisella hiekkakankaalla, jossa on varttunutta kasvatusmetsikköä.
metsakeskus.1000040218 742 Lampienväliselkä 2 10007 12005 13070 11006 27009 577234.00000000 7463592.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040218 Paikalla sijaitsee itä-länsisuuntainen hirsistä rakennettu 1900-luvulle ajoittuva silta. Sen pituus on 19 metriä ja leveys 4 metriä. Silta on korkeimmillaan 0,7 metriä maanpinnasta mitattuna.
metsakeskus.1000040219 791 Ristisenkankaat 4 10002 12016 13175 11006 27000 448031.00000000 7106911.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040219 Tervahaudan läpimitta on noin 24 metriä, ja sen kuopan halkaisija on noin 10 metriä. Halssi suuntautuu kohti koillista. Tervahaudan ympäristö on täysin metsätöiden jäljiltä tuhoutunut, mutta tervahauta on vahingoittumaton. Vaikka haudan ympäriltä löytyi runsaasti hiiltä, noensekaista maata ja palaneita kiviä, ei tervanpolttoon liittyviä rakenteita ole tervahaudan läheisyydessä säilynyt.
metsakeskus.1000040221 742 Sattotuore 2 10007 12005 13070 11006 27009 576381.00000000 7459505.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040221 1900-luvulle ajoittuva silta on 6 metriä pitkä ja 4 metriä leveä. Silta koostuu puroa ylittävistä hirsistä, joiden päälle on poikkisuuntaisesti sijoitettu 0,1 - 0,2 metriä paksuja pyöröhirsiä. Silta on ehjä, mutta lähes täysin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa kuusi ja koivuja.
metsakeskus.1000040222 742 Leukkuhamaranvaara 3 10007 12001 13000 11006 27009 567396.00000000 7498023.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040222 Poromiesten kämpän raunio, joka ajoittuu 1900-luvun loppupuolelle. Paikalla sijaitsee romahtaneen rakennuksen jäännös. Raunion koko on 7,0 x 5,8 metriä, ja rakennuksen alkuperäinen koko lienee ollut hieman pienempi.
metsakeskus.1000040223 742 Akanjänkä 2 10007 12001 13000 11006 27009 565377.00000000 7495803.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040223 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Jäännös 1 on koon perusteella tulkittu olevan kämpän talli ja jäännös 2 kämpän päärakennus. Jäännös 1 on lounais-koillissuuntainen, 9 metriä pitkä ja 8 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennuksesta on säilynyt keskimäärin kaksi osittain turpeen peittämää hirsikertaa. Jäännös 2 on luoteis-kaakkoissuuntainen, arvioltaan noin 13 metriä pitkä ja 7 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen jäännökset ovat lähes täysin turpeen peitossa ja seinälinjat ovat vaikeasti havaittavissa.
metsakeskus.1000040224 791 Jylenkallio 10002 12016 13175 11006 27000 448194.00000000 7107233.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040224 Tervahaudan läpimitta on noin 18 metriä, ja sen kuopan halkaisija on noin 8 metriä. Halssi suuntautuu kaakkoon, ja se on sortunut. Sijaitsee kuivahkolla kankaalla, jossa on varttunutta kasvatusmetsikköä.
metsakeskus.1000040225 742 Akanlehto 10007 12001 13000 11006 27009 566251.00000000 7493118.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040225 Metsätyökämpän raunio, joka ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Paikalla sijaitsee luoteis-kaakkoissuuntainen, 14 metriä pitkä ja 11 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennus on kahdella ristiin menevällä sisäseinällä jaettu neljään osaan, joista kaakkoispäädyn kaksi huonetta ovat 6 x 5,5 metrin kokoiset ja luoteispäädyn osat 8 x 5,5 metrin kokoiset. Lisäksi rakennuksen luoteispäätyyn on rakennettu noin 4 x 4,5 metrin kokoinen lisäsiipi, jonka noin 1 metriä leveä oviaukko sijaitsee sen lounaisseinässä.
metsakeskus.1000040226 742 Näpnähtämäselkä 1 10007 12001 13000 11006 27009 566791.00000000 7494206.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040226 Purettu metsätyökämppä, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Paikalla sijaitsee luoteis-kaakkoissuuntainen, arvioltaan 11 metriä pitkä ja 5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinälinjat ovat hyvin heikosti havaittavissa ja rakennuksen sijainti erottuu lähinnä kasvillisuuden ja fragmentaaristen rakennusmateriaalien levinnän perusteella.
metsakeskus.1000040227 742 Akanjänkä 3 10007 12005 13070 11006 27009 566905.00000000 7494286.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040227 1900-luvulle ajoittuva sillan jäännös. Paikalla sijaitsee Akanojan ylittävä 3 x 3 metrin kokoinen siltajäännös. Siltarakenne on osittain hajonnut ja on pitkälti turpeen peitossa. Rakenne koostuu puroa ylittävistä 0,15 metriä paksuista pyöröhirsistä, joiden päälle on asetettu poikkiriukuja, joista ainoastaan kaksi on enää havaittavissa.
metsakeskus.1000040229 791 Latvakorpi 10002 12016 13175 11006 27000 451713.00000000 7107528.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040229 Tervahauta sijaitsee rämeen ympäröimällä kapealla soraharjanteella. Haudan läpimitta on noin 15 metriä ja kuopan halkaisija on noin 7 metriä. Halssi suuntautuu pohjoiseen, ja se on sortunut.
metsakeskus.1000040230 562 Töyrynlepo 10001 12004 13054 11002 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040230 Sammaloitunut röykkiö metsäautotien eteläpuolella.
metsakeskus.1000040232 791 Keräsenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 453124.00000000 7105407.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040232 Tervahaudan länsi- ja lounaispuolen yli kulkee ajopolku, ja vain halssi sekä sen viereiset osuudet vallista ovat säilyneet kokonaisina. Muu osa haudasta on enemmän tai vähemmän tuhoutunut, vaikkakin se vielä erottuu ympäröivää maastoa korkeampana kohtana.
metsakeskus.1000040233 791 Jäkäläaho 10002 12016 13175 11006 27000 453704.00000000 7106095.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040233 Tervahaudan läpimitta on noin 15 metriä, ja sen kuopan halkaisija on noin 8 metriä. Halssi suuntautuu itäkaakkoon. Hauta sijaitsee avohakkuualueella.
metsakeskus.1000040234 317 Naistenaho 10002 12016 13175 11006 27000 439775.00000000 7108710.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040234 Kohteessa on tervahauta ja sen lounaispuolella noin 20 metrin etäisyydellä tervapirtin kiuas. Tervahauta sijaitsee tasaisella rämeellä, haudan läpimitta on noin 17 metriä ja kuopan halkaisija on noin 7 metriä. Halssi suuntautuu koilliseen. Tervapirtin kiuas on kooltaan 3 x 2,5 metriä, ja korkeutta sillä on vajaa metri. Kiukaan päälle on kasvanut puu, minkä seurauksena kiuas on osin romahtanut kahteen osaan. Koepistosta puun juurakon alta löytyi nokimaata ja palaneita kiviä.
metsakeskus.1000040234 317 Naistenaho 10002 12004 13044 11006 27000 439775.00000000 7108710.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040234 Kohteessa on tervahauta ja sen lounaispuolella noin 20 metrin etäisyydellä tervapirtin kiuas. Tervahauta sijaitsee tasaisella rämeellä, haudan läpimitta on noin 17 metriä ja kuopan halkaisija on noin 7 metriä. Halssi suuntautuu koilliseen. Tervapirtin kiuas on kooltaan 3 x 2,5 metriä, ja korkeutta sillä on vajaa metri. Kiukaan päälle on kasvanut puu, minkä seurauksena kiuas on osin romahtanut kahteen osaan. Koepistosta puun juurakon alta löytyi nokimaata ja palaneita kiviä.
metsakeskus.1000040235 317 Noposenmäenkankaat 1 10002 12016 13175 11006 27000 438845.00000000 7107856.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040235 Tervahaudan läpimitta on noin 17 metriä, ja sen kuopan halkaisija on noin 10 metriä. Halssi suuntautuu etelälounaaseen. Kohde sijaitsee avohakkuualueella.
metsakeskus.1000040236 317 Noposenmäenkankaat 3 10002 12016 13175 11006 27000 439544.00000000 7108014.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040236 Kohteessa tervahauta ja tervapirtin kiuas (ks. alakohteet). Tervahaudan läpimitta on noin 18 metriä, ja kuopan halkaisija on noin 6 metriä. Halssi suuntautuu lounaaseen. Tervapirtin kiuas sijaitsee noin 20 metriä tervahaudan reunasta etelään. Kiuas on kooltaan noin 2,5 x 2 metriä, ja korkeudeltaan se on noin metrin.
metsakeskus.1000040236 317 Noposenmäenkankaat 3 10002 12004 13044 11006 27000 439544.00000000 7108014.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040236 Kohteessa tervahauta ja tervapirtin kiuas (ks. alakohteet). Tervahaudan läpimitta on noin 18 metriä, ja kuopan halkaisija on noin 6 metriä. Halssi suuntautuu lounaaseen. Tervapirtin kiuas sijaitsee noin 20 metriä tervahaudan reunasta etelään. Kiuas on kooltaan noin 2,5 x 2 metriä, ja korkeudeltaan se on noin metrin.
metsakeskus.1000040237 317 Noposenmäki 10002 12016 13175 11006 27000 440485.00000000 7107519.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040237 Tervahauta sijaitsee laajan mäen itälaidalla tuoreehkolla kankaalla, jossa on nuorta puustoa. Haudan halkaisija on noin 11 metriä ja kuopan läpimitta on noin 8 metriä. Halssi suuntautuu koilliseen.
metsakeskus.1000040238 317 Alaisten Hautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 439610.00000000 7106825.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040238 Tervahaudan läpimitta on noin 16 metriä, ja kuopan halkaisija noin 6 metriä. Halssi suuntautuu lounaaseen. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä puita.
metsakeskus.1000040240 317 Jauhokaarto 1 10002 12016 13175 11006 27000 441626.00000000 7106126.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040240 Kohde koostuu tervahaudasta ja sen luoteispuolella noin 30 metrin etäisyydellä sijaitsevasta tervapirtin kiukaasta (ks. alakohteet). Tervahaudan läpimitta on noin 12 metriä, ja sen kuopan halkaisija on noin 6 metriä. Halssi suuntautuu itään. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä. Tervapirtin kiuas on kooltaan noin 2 x 1,5 metriä.
metsakeskus.1000040240 317 Jauhokaarto 1 10002 12004 13044 11006 27000 441626.00000000 7106126.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040240 Kohde koostuu tervahaudasta ja sen luoteispuolella noin 30 metrin etäisyydellä sijaitsevasta tervapirtin kiukaasta (ks. alakohteet). Tervahaudan läpimitta on noin 12 metriä, ja sen kuopan halkaisija on noin 6 metriä. Halssi suuntautuu itään. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä. Tervapirtin kiuas on kooltaan noin 2 x 1,5 metriä.
metsakeskus.1000040241 536 Nokian kartanopuisto 10002 12001 13000 11040 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040241 Kartanopuiston pohjoisosassa sijaitsevan asuinpaikan löytöaineisto koostuu pääasiassa kvartsi-iskoksista. Kiinteitä rakenteita edustaa v. 2005-2006 kaivauksissa tutkittu kuoppaliesi. Liedestä saatu vanhin radiohiiliajoitus sijoittuu 200–300-luvuille eaa. Toinen ajoitus on ajanlaskun vaihteen tienoilta. Kolmannen, kulttuurikerroksen hiilestä saadun ajoituksen perusteella kvartsiesineistön indikoima asutusvaihe jatkui vielä 200–300-luvuilla jaa eli ainakin varhaismetallikauden loppuun saakka. Paikan varhaismetallikautiseen käyttövaiheeseen liittyy kaksi puiston länsilaidalta löytynyttä naarmupintaista keramiikanpalaa.
metsakeskus.1000040242 317 Hautaniemi 1 10002 12016 13175 11006 27000 441984.00000000 7107215.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040242 Tervahaudan läpimitta on noin 20 metriä, ja kuopan halkaisija noin 7 metriä. Halssi suuntautuu koilliseen. Tervahaudan läheltä kulkeva Ristisenoja on aiemmin tehnyt mutkan haudan ympäri sen länsi-, etelä- ja itäpuolelta, mutta on sittemmin ohjattu ohittamaan mutka haudan pohjoispuolelta. Vanhassa uomassa on kuitenkin yhä vettä, mistä syystä tervahauta sijaitsee lähestulkoon pienellä saarella, jolle on kulku vain sen länsireunan pohjoisosasta, nykyisen uoman vierestä siinä kohtaa, missä vanha uoma on siitä erotettu. Kulku myös mahdollisesti "saaren" koillisnurkasta, jossa vanha uoma on oletettavasti myöskin katkaistu.
metsakeskus.1000040243 317 Hämeenkangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 444964.00000000 7106192.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040243 Tervahaudan läpimitta on noin 17 metriä ja sen kuopan halkaisija on noin 6 metriä. Halssi suuntautuu lounaaseen. Haudan päällä kasvaa nuoria lehti- ja havupuita.
metsakeskus.1000040244 317 Hämeenkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 444988.00000000 7105950.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040244 Tervahaudan läpimitta on noin 24 metriä ja sen kuopan halkaisija on noin 11 metriä. Halssi suuntautuu länteen, ja varsinaisen halssin jatkeena alamäkeen on vielä noin 10-15 metriä pitkä oja.
metsakeskus.1000040245 317 Ristisenjärvi etelä 10002 12016 13175 11006 27000 446923.00000000 7105428.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040245 Tervahaudan läpimitta on noin 16 metriä, ja sen kuopan halkaisija on noin 7 metriä. Halssi suuntautuu lounaaseen. Hauta on tiehän taimikon peittämä.
metsakeskus.1000040246 791 Telinkangas 3 10007 12001 13013 11006 27000 444587.00000000 7108238.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040246 Kohde koostuu talon perustuksen jäännöksestä ja sen alakohteeksi liitetystä viljelyrauniosta (ks. alakohteet). Vanhaa talon paikkaa halkoo sekä viereinen talvitie koillinen- lounassuunnassa, että luode-kaakkosuuntainen oja. Sen seurauksena talon perustukset ovat säilyneet vain fragmentaarisesti. Piippolan pitäjänkartassa vuodelta 1846 on merkintä Telinkankaan talosta. Alakohteena oleva viljelyraunio sijaitsee talon perustuksen luoteispuolella noin 60 metrin etäisyydellä. Vaikka talonpaikan luoteispuolelta löytyi muitakin kiviröykkiöitä, on alue ojitettua, ja tämä oli ainoa ojituksesta selvinnyt ja sitä selkeästi vanhempi röykkiö.
metsakeskus.1000040247 317 Noposenmäenkankaat 2 10007 12001 13013 11006 27000 438984.00000000 7107688.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040247 Kohteesta havaittiin kolmen rakennuksen jäännökset sekä mahdollinen viljelyraunio tai muu kiviröykkiö (ks. alakohteet 1-4). Talonpohja 1 on kooltaan noin 10 x 6 metriä, ja sen pitkät sivut ovat pohjois-eteläsuuntaiset. Pohja on noin 40 cm maanpintaa syvemmällä, ja sitä ympäröi noin 20 cm korkea valli. Kaakkoisnurkassa on näkyvillä puurakenteiden jäänteitä ja lounaisnurkassa ikkunalasin palasia. Talonpohja 2 on kooltaan noin 14 x 8 metriä, ja sen pohja on noin 40 cm maanpintaa syvemmällä. Kuoppaa ympäröi noin 30-40 cm korkea valli. Rakennuksen jäännöksen keskellä on kiukaan jäännös, joka on kooltaan noin 1,5 x 1,5 metriä ja se on noin 1 metrin korkuinen. Talonpohjan 3 itä- ja kaakkoispuolen välittömässä läheisyydessä on hiekkakuoppa ja heti luoteispuolella ajopolku. Niistä ainakin hiekkakuopan maanotto, mutta mahdollisesti myös ajopolun tekeminen ovat vaurioittaneet jäännöstä, sikäli kun sitä oli vaurioituneesta rakenteesta mahdollista arvioida. Rakennuksen 3 jäännös on kooltaan noin 14 x 9 metriä, ja sen pohja on noin 40 cm maanpintaa syvemmällä. Sen luoteis- ja länsipuolta ympäröi noin 30-40 cm korkea valli. Hiekkakuopan puolella idässä ja kaakossa yhtenäisen vallin sijaan on maakasoja, jotka ovat jopa 1,5 metrin korkuisia. Rakennuksen keskellä on kiukaan tai muun tulisijan jäänne, joka on kooltaan noin 2 x 1,5 metriä ja korkeudeltaan 1,5 metriä. Alakohde 4 on mahdollinen viljelyraunio, joka sijaitsee joitakin metrejä talonpohjan 1 pohjoispuolella. Se on kooltaan noin 1,5 x 1,5 metriä ja se on noin 0,5 metriä korkea. Vuoden 2022 inventointi: Ei lisäyksiä tai huomautuksia aikaisempaan tarkastukseen.
metsakeskus.1000040248 317 Hautaniemi 2 10007 12001 13013 11006 27000 441950.00000000 7107000.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040248 Hautaniemen talon rakennukset on purettu. Tila on näkyvissä vielä peruskarttaotteessa vuodelta 1953 (ks. inventointiraportti kohde 30. Hautaniemi 1, s.33). Maastossa havaittu ainoastaan osia yhden rakennuksen kiviperustuksesta. Kenttätöiden aikana ei selvinnyt, mikä rakennus oli kyseessä. Ollut käytössä vielä 1960-luvulla. Vähäinen suojeluarvo.
metsakeskus.1000040249 317 Hämeenkangas 3 10007 12001 13014 11006 27000 444855.00000000 7106211.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040249 1840-luvun pitäjänkartalle paikalle on merkitty torppa. Maastossa ei havaittu rakennuksen jäännöksiä, ainoastaan mahdollista peltoaluetta.
metsakeskus.1000040250 791 Marjaharju 10002 12016 13175 11006 27000 452293.00000000 7105211.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040250 Tervahaudan läpimitta on noin 21 metriä, ja sen kuopan halkaisija on noin 9 metriä. Halssi suuntautuu koilliseen. Heti tervahaudan koillispuolelta kulkee tie, jonka leikkaus on hieman vahingoittanut haudan koillista vallin ulkoreunaa ja halssia.
metsakeskus.1000040251 317 Jauhokaarto 2 10007 12001 13013 11006 27000 441414.00000000 7106074.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040251 Paikalla oli iso kämppä, päärakennukset ovat jääneet VT 4:n levennyksen alle. Alueella on havaittu enää pienen rakennuksen kivi-/maaperustukset, jonka mitat ovat noin 4 x 3 metriä. Kaikki rakennukset on purettu ja alue on pääosin tasoitettu. Aluerajaus perustuu vuoden 1953 peruskarttaan, johon kämpän rakennukset on merkitty.
metsakeskus.1000040252 153 Kurjenlahti 1 10002 12004 13051 11006 27000 592352.00000000 6785962.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040252 Kohde sijaitsee Imatran ja Lappeenrannan rajalla, Saimaaseen laskevassa loivassa länsirinteessä, noin 10 m rannasta, joutomaalla. Paikalla on matala, 1–2 kivikerroksen paksuinen röykkiömäinen kivirakenne, jonka laajuus on 2,2, x 2 m ja korkeus 0,3 m. Kiviaineksen koko vaihtelee nyrkinkokoisista puolimetrisiin. Rakenteen keskellä on keskimääräistä hieman suurempi (50 x 45 x 25 cm) kivi, jonka liki vaakatasossa olevassa yläpinnassa on hakattuna kulmaviiva, joka osoittaa rajalinjan kulmakohtaa ja rajapisteestä lähtevien rajalinjojen suuntia. Samassa kivessä on myös luontaisia uria. Hakkauksen yhteispituus on 30 cm, leveys 1–2 cm ja syvyys 0,5–1 cm. Pohjoisempi suuntaviiva osoittaa kohti Lammassaarta. Ennen hakkauksen löytymistä sitä peitti ohut sammalkerros. Rajapiste on Kohoniemen (Joutsenoa, nyk. Lappeenrantaa) ja Korvenkannan (Imatraa) kylien välinen. Historiallisista kartoista päätellen raja on kulkenut samalta kohdalta viimeistään 1700-luvulta alkaen. Rajamerkin tyyppi viittaa isoajakoa vanhempaan ajoitukseen
metsakeskus.1000040253 153 Kurjenlahti 2 10002 12016 13154 11006 27000 592507.00000000 6786203.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040253 Kohde sijaitsee Ukonniemellä, rantaan vievän tien pohjoispuolella, sekametsää kasvavassa kumpuilevassa maastossa, kaakkoisrinteessä. Kohdassa N 6786200 E 592505 todettiin kiviröykkiö, jonka laajuus on 2,6 x 2 m ja korkeus 0,5 m. Siitä noin viisi metriä koilliseen, kohdassa N 6786207 E 592508, on toinen samantyyppinen rakenne. Sen pohjakaava on pyöreähkö ja halkaisijaltaan 1,5 m. Rakenteen korkeus on 0,3 m. Sijainnin ja muodon perusteella kyseessä ovat varsin tyypilliset viljelyröykkiöt. Ympäristö tarkastettiin muutamien kymmenien metrien säteeltä; enempää rakenteita ei alueelta löytynyt. Ukonniemen alueen kiviröykkiöitä on tarkastanut myös arkeologi Ville Luho (1954). Myös hän päätyi pitämään rakenteita ”kaskesraunioina”.
metsakeskus.1000040254 320 Suuköngäs 1 10007 12013 13127 11006 27009 540091.00000000 7376404.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040254 Kohde sijaitsee Jumiskojoen Suukönkäällä joen rannassa. Kyseessä on hiljattain kaatunut kelo, jonka kylkeen on lyöty pilkkoja, joissa on kaiverruksia. Osa kaiverruksista on kasvanut puun sisään. Yhdessä pilkassa erottuu Antton ärkön 914, osittain umpeen kasvaneena. Kyseessä lienee Antton Härkönen 1914. Toisessa kaiverruksessa erottuvat osittain umpeen kasvaneet nimikirjaimet ja vuosiluku 1939. Lisäksi puussa on kolme muutakin pilkkaa, joissa on osittain umpeenkasvaneita nimikirjaimia ja muita merkkejä. Osa merkeistä on niin kuluneita, että niistä ei saa selvää. Jumiskojoen suukönkäällä on 1900 -luvun alkupuolella ollut tietojen mukaan toistakymmentä kalapatsasta, joissa on ollut mm. venäläisiä ja suomalaisia kaiverruksia 1700- ja 1800 -luvuilta (Julius Krohn, Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus, s. 77) . Näitä ei tarkastuksessa havaittu, mutta niitä saattaa olla joen itärannalla, jonne ei päästy.
metsakeskus.1000040255 153 Lammassaari 3 10002 12004 13051 11006 27000 592051.00000000 6787023.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040255 Kohde sijaitsee Lammassaaren kaakkoisosassa, jyrkän rinteen päällä, sekametsää kasvavassa loivassa kaa-koisrinteessä, noin 50 metrin päässä rannasta. Paikalla on pohjakaavaltaan pyöreähkö kiviröykkiö, jonka laajuus on 3 x 2,3 m ja korkeus 0,5 m. Sen keskellä on litteähkö teräväkärkinen pystykivi, jonka pituus on n. 80 cm. Inventoinnin aikaan 2019 se oli pystyssä noin 45 asteen kulmassa. Pystykiven eteläsivuun on hakattu numero 42 (alkuosa on osin tulkinnanvarainen). Kyseessä on Korvenkannan ja Kohoniemen kylien ja samalla Imatran ja entisen Joutsenon pitäjien rajapiste – nykyään koko Lammassaari kuuluu Imatraan. Kylänraja on merkitty tälle paikalle ainakin jo isonjaon karttaan (mitattu 1833, jako tehty 1848). Rajamerkin tyypin perusteella rakenne saattaa olla peräisin samalta ajalta – ainakaan myöhempänä sitä ei ole syytä pitää.
metsakeskus.1000040256 153 Lammintausahot 10002 12016 13182 11006 27000 594160.00000000 6788432.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040256 Kohde sijaitsee tasaisessa, mutta melko kivisessä täysikasvuisessa sekametsässä. Paikalta todettiin seitsemän kiviröykkiötä, jotka ovat muotonsa ja sijaintinsa perusteella tyypillisiä viljelysmaan raivausröykkiöitä. Ympäristöä tarkastettiin inventoinnissa suhteellisen laajasti ja havainto-olot olivat niukan kasvillisuuden vuoksi erinomaiset. Rakenteiden vaatimattomuuden vuoksi on kuitenkin mahdollista, että niistä osa jäi havaitsematta. Kohteen nimi perustuu Nimiarkiston aineistoon (NA, Lammintausahot, Ulla Hanhinen 1970).
metsakeskus.1000040257 153 Pieni Mustalampi 10002 12016 13182 11006 27000 594416.00000000 6788375.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040257 Kohde sijaitsee Saimaan ja Pienen Mustalammen väli-sellä harjanteella, moreenipohjaisessa sekametsässä. Alueella on runsaasti kiviröykkiöitä. Niiden halkaisija vaihtelee välillä 1–3,5 m, mutta suurin osa on parimetrisiä. Rakenteiden korkeus on 0,3–0,8 m, suurin osa on puolimetrisiä. Sijainnin ja ulkomuodon perusteella kyseessä ovat viljelyröykkiöt. Niiden lisäksi paikalta todettiin kaksi kuoppaa. Ne sijaitsevat röykkiöalueen eteläreunalla. Kohdassa N 6788268 E 594494 on 2,5 x 2,5 metrin laajuinen ja metrin syvyinen ja pohja-kaavaltaan nelikulmainen kuoppa, jonka reunat ovat jyrkät. Sen alarinteen puolella (kaa-kossa) on valli, ja kuoppaan on tuotu jätettä. Kyse lienee jostakin nuoresta rakenteesta, joka ei välttämättä liity röykkiöihin. Kohdassa N 6788271 E 594449 olevan kuopan laajuus on 2,2 x 1,2 m ja syvyys 1,3 m. Reunat ovat jyrkät ja alarinteen puoleisella reunalla on valli. Kyseessä voi olla säilytyskuoppa.
metsakeskus.1000040258 785 Halmepuronsuo 10002 12009 13094 11002 27000 487552.00000000 7157860.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040258 Hautajärvenvaarojen pohjoispuolella, Halmepuronsuon eteläpuolella sijaitseva mahdollinen pyyntikuoppa. Kuopan laajuus on noin 5 x 3,5 m ja syvyys 50 – 100 cm, ympärillä matala valli. Kairanäytteessä oli huuhtoutumiskerrosta 3 -5 cm, sen alla 20 – 36 cm sekoittunutta kerrosta. Hiiltä ja nokea oli jonkin verran (pilkkuina kairanäytteessä), mutta ei selvänä kerroksena. Myös vallista otetuissa kairanäytteissä oli huuhtoutumiskerros mutta ei nokea eikä hiiltä.
metsakeskus.1000040259 422 Jokikatu 10001 12001 13013 11006 27008 652095.00000000 7025676.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040259 Vanhan, 1800-luvun isojakokartalta paikannetun ja sittemmin autioituneen talonpaikka on nyt tasattua ja muokattua aluetta. Paikalla on puiston nurmikenttä. Alueella on ollut ulkorakennuksia v. 1976 peruskartalla. Alue on ollut peltona ainakin vielä viime vuosituhannen lopussa. Maaperässä on saattanut säilyä 1800-luvulle ajoittuvia rakennusjäännöksiä tai esineistöä.
metsakeskus.1000040260 422 Pikku-Pappila 10001 12001 13013 11006 27008 653102.00000000 7022636.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040260 Vanha, 1800 luvun isojakokartalta paikannettu autioitunut talonpaikka sijaitsee nyt rakennusten välisessä metsäpuistossa. Alue vaikuttaa kaivetulta ja muokatulta. Kohdalla on olut asuintalo ja ulkorakennuksia v. 1982 peruskartalla. Paikka on siis vasta hiljattain autioitunut ja ollut käytössä vielä 1980 luvulla. Maaperässä on saattanut säilyä 1800-luvun asutuksesta kertovia rakennusjäännöksiä tai esineitä.
metsakeskus.1000040261 422 Pankakoski P 10001 12001 13013 11006 27008 657420.00000000 7025968.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040261 Vanha ja autioitunut, 1800 luvun isojakokaralta pai-kannettu talotontin paikka sijaitsee Pankakosken ruukin alueella, rakennusten väli-sellä ja muokatulla metsäpuisto alueella. Maaperässä on saattanut säilyä 1800-luvun toiminnasta kertovia rakenteita ja esineistöä.
metsakeskus.1000040262 422 Pappilanniemi 10001 12001 13013 11006 27008 652029.00000000 7023878.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040262 Vanha ja autioitunut, 1800 luvun isojakokartalta paikannettu talotontti sijaitsee ratapenkan tuntumassa metsäisellä puistoalueella. Alue vaikuttaa kaivellulta ja muokatulta. Maaperässä on saattanut säilyä 1800-luvun asutuksesta kertovia rakenteita tai esineistöä, mutta asiasta ei ole inventoinnissa saatu varmoja havaintoja.
metsakeskus.1000040263 153 Malonsalmi 10002 12004 13054 11006 27000 594116.00000000 6788834.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040263 Kohde sijaitsee Malonsalmen eteläpuolella, moreenikumpareen laella, sen korkeimman kohdan pohjoispuolella nuoressa sekametsässä. Paikalla on pohjakaavaltaan pyöreä sammaleen peittämä kiviröykkiö, jonka halkaisija on 2 m ja korkeus 0,8 m. Rakenne koostuu pelkistä kivistä; niiden koko vaihtelee välillä 10–50 cm. Röykkiö on ilmeisesti maapohjalla. Maasto on hyvin kivistä ja paikalta on hyvä näkyvyys Saimaalle. Koko kumpareen ala tarkastettiin, mutta muita rakenteita ei ollut havaittavissa. Röykkiötä ja sen ympäristöä prospektoitiin myös metallinilmaisimella, mutta mitään erityistä ei havaittu. Röykkiö on suhteellisen pieni, melko korkea ja kauniin pyöreä. Muodon perusteella kyseessä voi hyvin olla kaskiraunio. Sijainnin perusteella ei kuitenkaan ole poissuljettua, etteikö kyseessä voi olla jokin toisentyyppinen rakenne, esimerkiksi isoajakoa vanhempi rajamerkki tai jopa hauta.
metsakeskus.1000040264 153 Syrjälahti 10002 12016 13182 11006 27000 594316.00000000 6788767.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040264 Kohde sijaitsee pohjoiseen laskevassa rinteessä, jyrkemmän rinteen päällä, hyvin kivisessä kuusimetsässä. Paikalla todettiin neljä kiviröykkiötä, jotka liittynevät viljelysmaan raivaamiseen. Kivisen maaperän perusteella kyseessä on todennäköisesti ollut kaskiviljely. Rakenteista eteläisin on muita epämääräisempi, mutta ihmisen tekemä. Leppälahden länsipuolista lahtea, jonka läheisyydessä kohde on, nimitetään Syrjälahdeksi (NA, Ulla Hanhinen 1970).
metsakeskus.1000040265 153 Malonsaari Takaniemi 10007 12009 13094 11042 27028 593884.00000000 6789548.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040265 Kohde sijaitsee Malonsaaren pohjoisosassa, kumpareella heti sen korkeimman kohdan itä-puolella, täysikasvuisessa mäntymetsässä. Paikalla on selkeästi ihmisen tekemä 2,5 x 1 metrin laajuinen ja 1,2 m syvä kuoppa, jonka pohjakaava on suorakaide ja reunat jyrkät. Osalla reunoista on vallia. Paikalta on hyvä näkymä Saimaalle. Rakenteen yli on ajettu metsäkoneella, mikä on aiheuttanut kuopan pitkille sivuille painaumat. Tarkastushetkellä kuopassa oli opastauluksi tarkoitettu kyltti, jossa teksti ”Desanttikorsu. Väitetyn tiedon mukaan tästä piilopaikasta seurasivat Neuvostoliiton hyväksi toimineet vakoilijat Niskalammin satamaliikennettä, Kaukopään tehtaan toimintoja sekä Immolan–Lappeenrannan lentoja jatkosodan aikana.” Tarkempaa tietoa kohteen taustasta ei inventoinnin yhteydessä löytynyt. Malonsaaren pohjoisosaa nimitetään Takaniemeksi (NA, Ulla Hanhinen 1970).
metsakeskus.1000040266 153 Mikonsaari 10002 12016 13154 11006 27000 593386.00000000 6789882.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040266 Kohde sijaitsee kumpuilevassa metsämaastossa Mikonsaaren keskellä. Tiheässä nuoressa kuusikossa on 12 viljelyrauniota.
metsakeskus.1000040267 153 Vestasaari 10002 12001 13000 11019 27000 595771.00000000 6789513.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040267 Asuinpaikka sijaitsee Vuoksen niskan länsipuolella olevan Vestasaaren itäosassa, pohjoinen–etelä-suuntaisella noin sadan metrin mittaisella ja 40 m leveällä alalla, sekametsässä. Kohde todettiin koekuopista. Löytöinä saatiin kvartsi-iskoksia ja keramiikan paloja. Lisäksi koordinaateista N 6789543 E 595770 todettiin 4 x 4 metrin laajuinen ja 0,3 m syvä painanne, johon kaivettiin kaksi löydöttömiksi osoittautunutta koekuoppaa. Maa koekuopissa oli kuitenkin tummaa, ja painanne saattaa olla jokin asuinpaikkaan liittyvä rakenne.
metsakeskus.1000040268 785 Vahtituvankangas 10002 12016 13175 11006 27000 486378.00000000 7143386.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040268 Oulujärven länsipuolella, viitisen kilometriä Säräisniemen kirkosta lounaaseen Siikajoen uittokanavan etläpuolisella kankaalla olevan tervahaudan halkaisija on 9 m, syvyys 90 cm. Runsaasti hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Halssi on itään, alarinteen puolella. Maasto paikoin kallioista ja kivikkoista kangasta sekä nuorehkoa mäntymetsää.
metsakeskus.1000040270 71 Telilampi pohjoinen 10002 12016 13175 11006 27000 439190.00000000 7110995.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040270 Haapaveden ja Siikalatvan kuntarajan tuntumassa Naistenrämeestä n. 700 m itään ja Ristisenojasta n. 130 m koilliseen. Vain hieman ympäristöstään kohoavalla kumpareella sijaitseva tervahauta on halkaisijaltaan n. 12 m, kapea ojamainen halssi on lounaaseen. Haudan päällä ja ympärillä kasvaa joitakin varttuneita kuusia sekä jonkin verran nuoria lehtipuita, pintakasvillisuus on varpuja ja sammalta. Haudan lähiympäristö on ojitettua rämettä ja suota.
metsakeskus.1000040271 742 Ritaselkä 6 10007 12001 13000 11006 27009 550609.00000000 7449327.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040271 Metsätyökämpän raunio, joka ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Eri rakennusten funktioita ei pystytty määrittämään. Jäännös 1 on pohjois-eteläsuuntainen, 9 metriä pitkä ja 7 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksessa on käytetty 0,3 - 0,4 metriä paksuja pyöröhirsiä, jotka on katkaistu sekä sahalla että kirveellä. Jäännös 2 on 7,0 x 7,5 metrin kokoinen rakennusjäännös, joka erottuu maastossa 0,1 - 0,2 metrin korkeana turpeen peittämänä kohoumana, jonka keskellä on matala painanne. Jäännös 3 on pohjois-eteläsuuntainen, 9 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksessa on käytetty 0,3 - 0,4 metriä paksuja pyöröhirsiä, jotka on katkaistu sekä sahalla että kirveellä.
metsakeskus.1000040272 742 Korkianvaarantuore 10007 12001 13000 11006 27009 561311.00000000 7470465.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040272 Metsätyökämpän raunio, joka ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Paikalla sijaitsee pohjois-eteläsuuntainen, 18 metriä pitkä ja 7 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennuksessa on käytetty 0,3 - 0,4 metriä paksuja pyöröhirsiä, jotka on katkaistu sekä sahalla että kirveellä. Rakennuksesta on säilynyt pari lähes täysin turpeen peittämää hirsikertaa.
metsakeskus.1000040273 742 Kaitalamminmännikkö 10007 12001 13000 11006 27009 571448.00000000 7470832.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040273 Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän käymälä, jäännös 2 kämpän päärakennus, jäännös 4 kämpän talli ja jäännös 5 kämpän sauna. Jäännös 1 lankkurakenteisen rakennuksen jäännös, jonka hajanaiset osat ovat havaittavissa noin 5 x 5 metriä laajalla alueella. Jäännös 2 on luoteis-kaakkoissuuntainen, 26 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennus on lähes täysin tuhoutunut metsä-aurauksen seurauksena ja sen seinälinjat ovat hajanaiset ja osittain vaikeasti havaittavissa. Jäännös 3 koostuu kahdesta vierekkäisestä maakuopasta, jotka ovat noin 2 x 2 metrin kokoisia ja 0,7 - 1,2 metriä syviä. Jäännös 4 on itä-länsisuuntainen, arvioltaan 18 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennusjäännös sijaitsee pienellä aukiolla ja on lähes täysin tuhoutunut metsä-aurauksen seurauksena. Jäännös 5 sijaitsee kosteassa korvessa ja koostuu 0,1 - 0,3 metrin kokoisista luonnonkivistä kootusta tulisijan röykkiömäisestä jäännöksestä.
metsakeskus.1000040274 742 Kaitalamminharju 10007 12005 13070 11006 27009 572485.00000000 7470161.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040274 Paikalla on puron ylitse kulkeva sillan jäännös. Silta on noin 4 metriä pitkä ja 2,5 metriä leveä. Se koostuu kolmesta puroa ylittävistä pyöröhirrestä, jotka ovat 0,15 - 0,20 metriä paksuja. Niiden päällä on poikkisuuntaisesti sijoitettuja noin 0,1 metriä paksuja riukuja. Sillan puurakenne on hyvin laho ja on osittain romahtanut. Rakenteessa ei havaittu rautanauloja.
metsakeskus.1000040275 742 Varvikko-Kaitavaara 10007 12001 13000 11006 27009 569585.00000000 7468274.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040275 Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Paikalla on lähes täysin tuhoutunut kämpän sijainti, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Kämpän rakennuksista havaittiin ainoastaan yksi, vaikka niitä kartan mukaan on alun perin ollut ainakin kaksi lisää. Kaivinkoneella kaivettu oja ja metsä-auraus vaikuttaisivat olevan täysin tuhonneet kartassa näkyvät rakennukset, jotka ovat todennäköisesti sijainneet ojan länsipuolella olevalla noin 20 x 50 metrin kokoisella heinittyneellä aukiolla. Säilynyt rakennusjäännös on kämpän sauna. Paikalla havaittiin yksi säilynyt rakennusjäännös, joka sijaitsee suoreunan tuntumassa. Se on kooltaan 4,5 x 4,5 metriä ja siitä on säilynyt 1 - 2 suurilta osin turpeen peittämää hirsikertaa.
metsakeskus.1000040276 742 Rova-Kattomaa 1 10007 12001 13000 11006 27009 568058.00000000 7466055.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040276 Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän talli, jäännös 2 kämpän päärakennus ja jäännös 3 kämpän sauna. Jäännös 1 on koillis-lounaissuuntainen, 16,5 metriä pitkä ja 5 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennuksessa on käytetty 0,2 metriä paksuja ja sahalla katkaistuja pyöröhirsiä, joiden päädyt ovat kahdelta puolelta veistettyjä. Jäännös 2 on lähinnä luoteis-kaakkoissuuntainen, 16,5 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 3 n luoteis-kaakkoissuuntainen, 6 metriä pitkä ja 5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksesta on ainoastaan yksi suurilta osin turpeen peittämä pyöröhirsikerta jäljellä. Jäännös 4 on neliönmuotoinen maakuoppa, jonka koko on 1,8 x 1,8 metriä ja syvyys noin 1 metriä.
metsakeskus.1000040277 742 Rova-Kattomaa 2 10007 12001 13000 11006 27009 567242.00000000 7465708.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040277 Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus, jäännös 2 kämpän sauna ja jäännös 3 kämpän talli. Jäännös 1 on pohjois-eteläsuuntainen, 12,5 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 2 on rämealueen tuntumassa sijaitseva 4,5 x 4 metrin kokoinen rakennusjäännös, jonka pohjoispuolella on 2,5 metriä pitkä ja 4 metriä leveä terassi. Jäännös 3 on itä-länsisuuntainen, 8 metriä pitkä ja 6,5 metriä leveä rakennusjäännös.
metsakeskus.1000040278 742 Rova-Kattomaa 3 10007 12001 13000 11006 27009 570102.00000000 7462655.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040278 Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyö- ja uittokämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän sauna, jäännös 5 kämpän talli, jäännös 6 kämpän päärakennus ja jäännös 7 kämpän käymälä. Jäännös 1 on 4,5 x 5,0 metrin kokoinen rakennusjäännös. Jäännös 2 koostuu kolmesta läheisestä neliönmuotoisesta kuopasta, joiden koot ovat 1,5 - 2,5 x 1,5 - 2,5 metriä. Jäännös 3 on neliönmuotoinen, 1,3 x 1,5 metrin kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 0,7 metriä. Jäännös 4 on neliönmuotoinen 2,0 x 2,2 metrin kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 1,0 metriä. Jäännös 5 on rakennusjäännös, jonka seinälinjat ovat hyvin hajanaisia ja vaikeasti seurattavissa. Jäännös 6 on lounais-koillissuuntainen, 13 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 7 on 2,5 metriä pitkä ja 1 metriä leveä kuoppa, jonka syvyys on 0,5 metriä.
metsakeskus.1000040279 742 Uuravaaranselkä 10007 12001 13000 11006 27009 560791.00000000 7495883.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040279 Kohde on merkitty vuonna 1973 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1970 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän sauna, jäännös 2 kämpän talli ja jäännös 4 kämpän päärakennus. Jäännös 1 on 0,1 - 0,4 metrin kokoisista luonnonkivistä koostuva tulisijan röykkiömäinen jäännös, jonka koko on 2,4 x 2,0 metriä ja korkeus 0,8 metriä. Jäännös 2 luoteis-kaakkoissuuntainen, 16,5 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Jäännös 3 on pyöreähkön muotoinen ja 2,5 x 2,5 metrin kokoinen kuoppa, jonka seinämät ovat osittain sortuneet ja peittyneet turpeella. Jäännös 4 on luoteis-kaakkoissuuntainen, 25 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 5 on lähinnä neliönmuotoinen ja 2,5 x 2,5 metrin kokoinen kuoppa, jonka syvyys on noin 1 metriä.
metsakeskus.1000040280 742 Parilaseljäntuore 10007 12001 13000 11006 27009 562512.00000000 7494805.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040280 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Paikalla sijaitsee luoteis-kaakkoissuuntainen, 5,5 metriä pitkä ja 3,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksessa on käytetty 0,2 - 0,3 metriä paksuja ja sahalla katkaistuja pyöröhirsiä. Rakennus on koirankaulasalvoksilla salvottu ja seinätiivisteenä on käytetty turvetta.
metsakeskus.1000040281 742 Koukkusuvannonselkä 2 10007 12001 13000 11006 27009 561159.00000000 7491988.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040281 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Paikalla sijaitsee itä-länsisuuntainen, 12,5 metriä pitkä ja 7 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksessa on käytetty 0,2 - 0,3 metriä paksuja pyöröhirsiä, jotka on katkaistu sekä kirveellä että sahalla.
metsakeskus.1000040282 405 Korpela 2 10002 12016 13175 11006 27000 560010.00000000 6738261.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040282 Tervahauta halkaisijaltaan n 15 m. Määritetty laserkeilausaineistosta. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000040283 405 Hautasuo 10002 12016 13175 11006 27000 561107.00000000 6738845.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040283 Tervahauta halkaisijaltaan n 14 m. Määritetty laserkeilausaineistosta. Ei maastotarkastettu.
metsakeskus.1000040284 108 Mahnala Mäki-Kauppila 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040284 Kylään kuului 1540-luvulla 11 taloa. Vanhimmat talot ovat Äkkönen, Heiskala, Kurittu eli Nikkilä, Hinkka, Innala, Kujala, (VII, yhdistetty Kauppilaan), Rautia, Kauppila, Vähä-Kauppila eli Kotti, Tala eli Talakara. Mahnala mainitaan vuonna 1540 laaditussa maakirjassa ja se on varmasti perustettu viimeistään keskiajalla. Mahnalan taloista Mäki-Kauppila, Yli-Rautia ja Annala sijaitsevat järven rantaan viettävässä rinteessä. Rinteen alaosassa on kumpuilevia laidunniittyjä. Tilan rakennukset muodostavat kokonaisuuden rinteen yläosassa yhdessä Nikkilän kanssa. Mäki-Kauppilan rakennukset ja tilojen välissä kulkeva tie täydentävät kokonaisuutta. Kylän tonttimaa on tiivisti rakennettu, mutta rakennusten välissä saattaa olla säilynyt arkeologisesti kiinnostavia kerrostumia. Kohde on rajattu Mahnalan isojakokartan (1785) perusteella.
metsakeskus.1000040285 146 Meskenlahti NW 10002 12004 13000 11002 27000 701769.00000000 6966753.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040285 Kohde sijaitsee Mekrijärven pohjoislaidalla olevan mäntyvaltaisen hiekkamoreeniharjanteen päällä. Kyseessä on neliömäinen, noin 1,2x1 metriä oleva kivilatomus, jonka korkeus on alle 20 senttimetriä. Rakenne on tehty huolellisesti latomalla noin nyrkinkokoisista kivistä. Kivet eivät vaikuta palaneilta. Välittömästi latomuksen lounaispuolelle kaivetussa koekuopassa ei havaittu mitään, mikä olisi selittänyt rakenteen tarkoituksen tai ajoituksen. Kyseessä on siis ajoitukseltaan ja tarkoitukseltaan avoin, ihmisen tekemä kivilato- mus.
metsakeskus.1000040287 146 Tetrilampi NE 10007 12011 13000 11042 27000 704492.00000000 6960494.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040287 Paikalla on vuoden 2020 inventoinnin mukaan kooltaan ja ominaisuuksiltaan tarkemmin määrittämätön korsukuoppa.
metsakeskus.1000040288 791 Ollilankangas kaakko 10001 12016 13175 11002 27000 433935.00000000 7154835.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040288 Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa näkyvä tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000040289 146 Haukilampi 10007 12011 13114 11042 27028 703969.00000000 6962375.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040289 Vuoden 2020 inventoinnin perusteella paikalla on yhdeksän ampumapesäkkeitä, joista muutamat syvimmät saattavat olla korsukuoppia.
metsakeskus.1000040290 146 Volotinaho 10007 12011 13114 11042 27028 703706.00000000 6959750.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040290 Vuoden 2020 inventoinnin perusteell Volotinahon itäreunalla on maastoon kaivettuja juoksuhautoja, jotka keskittyvät neljään toisistaan erillään olevaan keskittymään. Puolustusrakenteet erottuvat selvästi Lidar-korkeusmallissa.
metsakeskus.1000040291 599 Bolimbacken etelä 10007 12016 13175 11006 27000 303930.00000000 7053462.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040291 Pieni tervahauta ja muutamia kuoppia kaakkoon suuntautuvalla harjanteella, sen itälaidalla. Kuopat liittyvät todennäköisesti tervanpolttoon ja sen aikaiseen toimintaan paikalla.
metsakeskus.1000040292 146 Pitkäkangas NE 10007 12011 13114 11042 27028 703940.00000000 6959305.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040292 Vuoden 2020 inventoinnin perusteella Pitkäkankaan koillispään tuntumassa on maahan kaivettua taisteluhautaa ja tulipesäkkeitä noin 60 metrin mittaisella matkalla. Rakenteet erottuvat Lidar-korkeusmallissa.
metsakeskus.1000040293 742 Koukkusuvannonselkä 3 10007 12001 13000 11006 27009 560928.00000000 7492585.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040293 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän sauna, jäännös 2 kämpän talli ja jäännös 3 kämpän päärakennus. Jäännös 1 on 5 x 5 metrin kokoinen rakennusjäännös. Rakennuksesta on säilynyt kaksi pyöröhirsikertaa. Jäännös 2 on luoteis-kaakkoissuuntainen, 18,5 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksesta on osittain säilynyt kaksi pyöröhirsikertaa. Jäännös 3 on luoteis-kaakkoissuuntainen, 24,5 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinälinjat erottuvat turpeen peittämänä vallina, joka on 0,5 - 1,0 metriä leveä ja 0,2 - 0,4 metriä korkea.
metsakeskus.1000040294 146 Tytärniemi 2 10007 12011 13114 11042 27028 700925.00000000 6962529.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040294 Paikalla on ampumapesäkkeitä noin 200 metrin mittaisella matkalla. Alueen rakenteita ei ole dokumentoitu kokonaisuudessaan.
metsakeskus.1000040295 742 Liitoselkä 10007 12001 13000 11006 27009 558831.00000000 7473966.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040295 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Paikalla sijaitsee luoteis-kaakkoissuuntainen, 15 metriä pitkä ja 7,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksesta on säilynyt kaksi pyöröhirsikertaa. Hirret ovat 0,2 - 0,3 metriä paksuja ja sekä sahalla että kirveellä katkaistuja.
metsakeskus.1000040296 742 Illisjärvi 1 10007 12001 13000 11006 27009 573523.00000000 7457295.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040296 Metsätyökämpän tallirakennus, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Kohde on ollut lännessä sijaitsevan Illisjärvi 2 kämpän talli. Rakennuksen jäännös erottuu maastossa 15,5 metriä pitkänä, 13,5 metriä leveänä ja 0,3 - 0,4 metriä korkeana heinikon ja turpeen peittämänä kohoumana.
metsakeskus.1000040297 742 Illisjärvi 2 10007 12001 13000 11006 27009 573452.00000000 7457274.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040297 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 3 on kämpän päärakennus ja jäännös 1 ja 2 ovat pienempiä tulisijalla varustettuja rakennuksia, joista ainakin yksi on todennäköisesti kämpän saunarakennus. Jäännös 1 on lähinnä pohjois-eteläsuuntainen 7 metriä pitkä ja 5,5 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennuksessa on käytetty halkaisijaltaan noin 0,3 metriä paksuja pyöröhirsiä, jotka on katkaistu sekä sahalla että kirveellä. Jäännös 2 on lähinnä pohjois-eteläsuuntainen 5,5 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 3 on itä-länsisuuntainen 22 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinäjäännökset ovat täysin turpeen peitossa ja niiden muodostama valli on noin 1,5 metriä leveä ja 0,4 metriä korkea. Jäännös 4 on on 2,4 x 2,4 metrinen maakuoppa, jonka syvyys on 0,6 metriä. Jäännös 5 on osittain etelärinteeseen kaivettu 5,7 x 2,5 metrinen maakuoppa, jonka syvyys on noin 0,5 metriä.
metsakeskus.1000040298 742 Illisjärvi 3 10007 12001 13000 11006 27009 573358.00000000 7457239.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040298 Jäännöksen on tulkittu olevan saunan jäännös, joka liittyy koillisessa sijaitsevaan Illisjärvi 2 kämppä-kohteeseen. Rakennus ajoittuu todennäköisesti 1950 - 1960 -luvulle. Rakennusjäännös on neliömuotoinen ja kooltaan 4,7 x 4,6 metriä. Se erottuu maastossa turpeen peittämänä seinävallina, joka on noin 0,8 metriä leveä ja 0,4 metriä korkea. Rakennuksessa on noin 1 x 1 metrin kokoinen ja 0,4 metriä korkea tulisijan jäännös, joka sijaitsee koillisnurkassa.
metsakeskus.1000040299 742 Illisjärvi 4 10007 12001 13000 11006 27009 573970.00000000 7457202.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040299 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Rakennusjäännös on 24 metriä pitkä ja 8 metriä leveä ja on sijoitettu lounais-koillissuuntaisesti. Rakennus on väliseinillä jaettu neljään huoneeseen, joista jokainen on 6 metriä pitkä ja 8 metriä leveä. Rakennus on rakennettu pyöröhirsistä, jotka ovat erittäin lahoja ja suurilta osin turpeen peitossa.
metsakeskus.1000040300 146 Tytärniemi 3 10007 12011 13114 11042 27028 700902.00000000 6962303.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040300 Vuoden 2020 inventoinnin perusteella paikalla on juoksuhautaa ja mahdollisia ampumapesäkkeitä noin 200 metrin matkalla. Kohteen rakenteita ei ole kartoitettu kokonaisuudessaan maastossa. Puolustusvarustus erottuu Lidar-korkeusmallissa.
metsakeskus.1000040301 146 Kerälänlahti NE 10007 12011 13114 11042 27028 700335.00000000 6960189.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040301 Vuoden 2020 inventoinnin perusteella paikalla on juoksuhautaa.
metsakeskus.1000040302 742 Pikku Marjavaaran alanokka 2 10007 12001 13000 11006 27009 566016.00000000 7460239.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040302 Metsätyökämppä, joka informantin antamien tietojen mukaan on ollut välipirtti. Kämppä ajoittuu todennäköisesti 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän talli, jäännös 2 kämpän päärakennus ja jäännös 5 kämpän sauna. Rakennusjäännös 3:n ja 4:n funktiota ei pystytty määrittämään. Jäännös 1 on 7,7 x 7,7 metrinen rakennusjäännös, joka erottuu maastossa noin 0,2 metriä korkeana kohoumana. Jäännös 2 on luoteis-kaakkoissuuntainen 19 metriä pitkä ja 9 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksesta ei ole säilynyt puurakennetta. Jäännös 3 on 0,3 - 0,6 metriä suurista luonnonkivistä koottu tulisijan röykkiömäinen jäännös. Jäännös 4 on luoteis-kaakkoissuuntainen ja arvioltaan noin 10 metriä pitkä ja noin 6 metriä leveä rakennusjäännös, joka sijaitsee terassimaisella tasanteella jyrkän koillisrinteen alaosassa. Jäännös 5 on lähinnä itä-länsisuuntainen 8 metriä pitkä ja 6 metriä leveä rakennus.
metsakeskus.1000040303 742 Ulmojanaapa 10007 12001 13000 11006 27009 572219.00000000 7458935.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040303 Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus, jäännös 3 kämpän sauna ja jäännös 4 kämpän talli. Jäännös 1 on luoteis-kaakkoissuuntainen 25 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 2 on 1,8 x 1,8 metrinen maakuoppa, jonka ympärillä on 1,5 - 2 metriä leveä ja 0,1 metriä korkea maavalli. Jäännös 3 on luoteis-kaakkoissuuntainen ja arvioiltaan noin 10 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 4 n lähinnä pohjois-eteläsuuntainen 16,5 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös.
metsakeskus.1000040304 742 Kotaselän kämppä 10007 12001 13000 11006 27009 572397.00000000 7466882.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040304 Metsä- ja uittotyökämppä ja sen pihapiiriin kuuluvia rakenteiden raunioita. Paikalla olevan opastaulun mukaan paikalle oli 1930-luvun alussa rakennettu kämppä, joka poltettiin talvisodan aikana. Uusi kämppäkartano rakennettiin samalle paikalle vuonna 1946 ja oli 1960-luvulle asti metsä- ja uittotyömiesten käytössä. 1970-luvun alkuun kämppä toimi vielä metsäistuttajien ja hakkuutähteiden kerääjien majoituspaikkana, jonka jälkeen kämppä jäi tyhjilleen. Vuosina 1989–1991 Museovirasto restauroi kämpän päärakennuksen ja saunan yhteistyössä Savukosken kunnan ja Savukosken työvoimatoimiston kanssa. Kämpän päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 2001, jonka jälkeen sauna siirrettiin Tarkkalaan Kuisjoen rannalle vuonna 2004. Jäännös 1 on koillis-lounaissuuntainen ja arvioltaan noin 25 metriä pitkä ja 10 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 2 on 2,8 x 3,5 metrin kokoinen ja 0,3 metriä korkea puinen kehikko, jonka päällä on kansirakenne. Koko rakenne on tehty lankuista ja kannen keskellä on noin 0,6 metriä leveä luukunaukko. Aukon alla on maakuoppa, joka on täytetty modernilla jätteellä. Kansirakenteen lankut ovat lahoja. Jäännös 3 on rantatörmään kaivettu 3,3 x 2,5 metrin kokoinen maakellarikuoppa, jonka noin 1,6 metriä leveä oviaukko on luoteeseen päin. Jäännös 4 koillis-lounaissuuntainen ja arvioltaan noin 8 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 5 on luoteisrinteeseen kaivettu maakellarin jäännös.
metsakeskus.1000040305 742 Kuusikko-Kaitavaara 10007 12001 13000 11006 27009 571633.00000000 7466609.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040305 Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, jonka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän sauna, jäännös 2 kämpän päärakennus ja jäännös 4 kämpän talli. Jäännös 1 on pohjois-eteläsuuntainen 8 metriä pitkä ja 5 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 2 on lounais-koillissuuntainen 13 metriä pitkä ja 11 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 3 on 2 x 2 metrin kokoinen maakuoppa, joka on kaivettu rantatörmään sisään. Jäännös 4 on luoteis-kaakkoissuuntainen 8,5 metriä pitkä ja 7,5 metriä leveä rakennuksenjäännös.
metsakeskus.1000040306 98 Koski B 10007 12001 13007 11006 27000 399889.00000000 6766853.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040306 Varhaisin maininta kylästä on vuoden 1539 maakirjassa, jolloin kylässä oli 6 tilaa. 1560-luvulla tilojen määrä oli noussut yhdellä, mutta vuonna 1571 niitä oli jälleen 6. Vanha kylätontti jakautui Kuninkaan kartaston mukaan kahteen osaan, joista toinen sijaitsi Pyhän Laurin kirkon raunioiden pohjoispuolella ja toinen Linnakallion koillispuolella, joen mutkan molemmin puolin. Tontin luoteispuolella on nykyinen kirkko. Tämä alue on melko rakennettua. Muinaisjäännösrekisteriin kylätontin paikat ovat merkitty tunnuksilla Koski (1000024095) ja Koski B. Koska Koski B:n paikannustarkkuus perustuu pääosin kartta-analyysiin, sen rajoja ei ole tarkasti maastossa määritelty ja se on nykyisin melkolailla rakennettua aluetta, on sille merkitty statukseksi muu kulttuuriperintökohde.
metsakeskus.1000040307 616 Pakananmäki 10007 12009 13094 11002 27000 420150.00000000 6728007.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040307 Paikalla on hiekkakangasta ja metsäautotie. Tämän vieressä on kookas kaivanto. Se voisi olla maanottokuoppa, jollaisia alueella on runsaasti, mutta kaivannon ympärillä on maavalli. Tervahautakaan se ei vaikuttaisi olevan, sillä siitä puuttuu halssi ja seinämät ovat melko suorat. Kookkaan kuopan läheisyydessä on useita pitkänmallisia soikeita kaivantoja. Niiden funktio ei ole tiedossa, mutta ne ovat epäloogisia ajatellen hiekanottoa. Vuoden 1873 kartasta voidaan nähdä, että nykyinen metsäautotie on tällöin ollut katkoviivalla merkitty kulkureitti Anttilan tilalta isommalle, Pukkilan kirkonkylälle vievälle tielle. Myös metsäautotien eteläpuolella on kuoppa, samoin Hautjärventien itäpuolella. Itäpuolella on laajat hiekanottoalueet. Kaivantojen tarkoitusta tulisi selvittää esim. kairaamalla.
metsakeskus.1000040308 146 Kerälänlahti 10007 12011 13114 11042 27028 700136.00000000 6959967.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040308 Paikalla on ampumapesäkkeitä, juoksuhautaa ja mahdollinen korsukuoppa. Kohde erottuu Lidar-korkeusmallissa.
metsakeskus.1000040309 146 Perälä 10007 12011 13114 11042 27028 700274.00000000 6959740.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040309 Alueella on noin 55 metriä juoksuhautaa.
metsakeskus.1000040310 146 Tervakangas 10007 12011 13114 11042 27028 700365.00000000 6959465.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040310 Paikalla on juoksuhautaa ja ampumapesäkkeitä.
metsakeskus.1000040311 146 Tervahaudanmutka NW 10007 12011 13114 11042 27028 700366.00000000 6959032.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040311 Paikalla on juoksuhautaa ja ampumapesäkkeitä.
metsakeskus.1000040312 146 Tervahaudanmutka S 10007 12011 13114 11042 27028 700419.00000000 6958793.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040312 Paikalla on ampumapesäkkeitä. Rakenteiden lukumäärää ja ominaisuustietoja ei ole määritetty maastossa.
metsakeskus.1000040313 146 Ilomantsinjoen yläjuoksu 10007 12011 13114 11042 27028 700522.00000000 6958647.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040313 Paikalla on juoksuhautaa ja mahdollinen korsukuoppa. Kohteen tarkempia ominaisuustietoja ei ole määritetty vuoden 2020 inventoinnissa.
metsakeskus.1000040314 146 Niemislampi NW 10007 12011 13114 11042 27028 702995.00000000 6961292.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040314 Kohdetta ei tarkastettu vuoden 2020 inventoinnin yhteydessä maastossa. Lidar-mallinnoksen perusteella alueel-la on juoksuhautaa ja ampuma-pesäkkeitä.
metsakeskus.1000040315 146 Haukilampi W 10007 12011 13114 11042 27028 703799.00000000 6962230.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040315 Kohdetta ei tarkastettu vuoden 2020 inventoinnin yhteydessä maastossa. Lidarmallinnoksen perusteella paikalla on todennäköinen korsukuoppa.
metsakeskus.1000040316 146 Suolampi W 10007 12011 13114 11042 27028 703005.00000000 6960558.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040316 Kohdetta ei tarkastettu vuoden 2020 inventoinnin yhteydessä maastossa. Lidarmallinnoksen perusteella alueella on ampumapesäkkeitä.
metsakeskus.1000040317 146 Ruotti NE 10007 12011 13114 11042 27028 703255.00000000 6960360.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040317 Kohdetta ei tarkastettu vuoden 2020 inventoinnin yhteydessä maastossa. Lidarmallinnoksen perusteella alueella on juoksuhautaa ja ampumapesäkkeitä.
metsakeskus.1000040318 146 Ruotti E 10007 12011 13114 11042 27028 703379.00000000 6960172.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040318 Kohdetta ei tarkastettu vuoden 2020 inventoinnin yhteydessä maastossa. Lidarmallinnoksen perusteella pienellä suosta nousevalla kumpareella on ampumapesäkkeitä ja juoksuhautaa.
metsakeskus.1000040319 146 Volotinaho N 10007 12011 13114 11042 27028 703485.00000000 6959984.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040319 Kohdetta ei tarkastettu vuoden 2020 inventoinnin yhteydessä maastossa. Lidarmallinnoksen perusteella alueella on ampumapesäkkeitä.
metsakeskus.1000040320 146 Tetrilampi S 10007 12011 13114 11042 27028 704107.00000000 6959268.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040320 Kohdetta ei tarkastettu vuoden 2020 inventoinnin yhteydessä maastossa. Lidarmallinnoksen perusteella pienellä suosta nousevalla kumpareella on ampumapesäkkeitä.
metsakeskus.1000040322 146 Kartiskolahti SE 10007 12011 13114 11042 27028 700935.00000000 6961802.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040322 Kohdetta ei tarkastettu vuoden 2020 inventoinnin yhteydessä maastossa. Lidarmallinnoksen perusteella alueella on juoksuhaudan näköistä kaivantoa.
metsakeskus.1000040323 146 Viitavalkamo 10007 12011 13114 11042 27028 700861.00000000 6961476.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040323 Lidarmallinnoksen perusteella alueella on ampumapesäkkeitä sekä ilmeisesti niiden välillä yhdyshautaa. Kohdetta ei tarkastettu vuoden 2020 inventoinnin yhteydessä maastossa.
metsakeskus.1000040324 146 Viitavalkamo S 10007 12011 13114 11042 27028 700813.00000000 6960488.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040324 Lidarmallinnoksen perusteella alueella on juoksuhaudan näköistä kaivantoa noin 30 metrin mittaisella alueella. Kohdetta ei tarkastettu vuoden 2020 inventoinnin yhteydessä maastossa.
metsakeskus.1000040325 146 Papatinniemi S 10007 12011 13114 11042 27028 700131.00000000 6957626.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040325 Lidarmallinnoksen perusteella alueella on juoksuhaudan näköistä kaivantoa noin 100 metrin matkalla. Puolustussuunta on kaakkoon. Aluetta ei tarkastettu vuoden 2020 inventoinnin yhteydessä maastossa.
metsakeskus.1000040326 742 Tarasijanokka 1 10007 12001 13000 11006 27009 569810.00000000 7461713.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040326 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän talli, jäännös 2 kämpän päärakennus ja jäännös 4 kämpän sauna. Jäännös 1 on luoteis-kaakkoissuuntainen 8 metriä pitkä ja 7,5 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 2 on luoteis-kaakkoissuuntainen 25 metriä pitkä ja 9 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 3 on pohjois-eteläsuuntainen 4 metriä pitkä ja 3 metriä leveä romahtanut kehikkomainen rakennus- tai rakennejäännös. Jäännös 4 on luoteis-kaakkoissuuntainen 5 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 5 koostuu kolmesta vierekkäisestä maakuopasta, jotka ovat neliönmuotoisia ja 2 x 2 metrin kokoisia.
metsakeskus.1000040327 742 Patonenäkkeenselkä 10007 12001 13000 11006 27009 557173.00000000 7469695.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040327 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Paikalla on luoteis-kaakkoissuuntainen 15 metriä pitkä ja 6 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennus on väliseinällä jaettu kahteen osaan, joista luoteisosa on 7 metriä pitkä ja kaakkoisosa 8 metriä pitkä.
metsakeskus.1000040328 742 Punahongan kämppä 10007 12001 13000 11006 27009 564924.00000000 7462199.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040328 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on koillis-lounaissuuntainen, noin 7,5 metriä pitkä ja noin 6 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 2 on lankkurakenteinen 2,8 x 2,5 metrinen käymälärakennus, jonka korkeus on 2,3 metriä. Lankut ovat sahattuja ja 0,1 metriä leveitä. Jäännös 3 on koillis-lounaissuuntainen, noin 10 metriä pitkä ja noin 6 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 4 n loivaan kaakkoisrinteeseen kaivettu maakellarin jäännös, jonka kellarihuone on 8,5 metriä pitkä ja 6 metriä leveä.
metsakeskus.1000040330 742 Kapiovaaranaapa 2 10007 12001 13000 11006 27009 566729.00000000 7463113.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040330 Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Jäännös 1 on kämpän talli, jäännös 2 kämpän käymälä ja jäännös 3 kämpän päärakennus. Jäännös 1 on 7,5 x 7 metrinen hirsirakennusjäännös. Jäännös 2 on romahtanut rakennus, jonka kasamainen jäännös on noin 3,5 x 4,5 metrin kokoinen ja noin 0,5 metriä korkea. Jäännös 3 on luoteis-kaakkoissuuntainen, 14 metriä pitkä ja 8 metriä leveä hirsirakennus. Jäännös 4 on suorakulmainen maakuoppa, jonka koko on 1 x 1,8 metriä ja syvyys 0,7 metriä. Jäännös 5 on soikeahko maakuoppa, jonka koko on 3 x 1,3 metriä ja syvyys 0,8 metriä.
metsakeskus.1000040332 742 Pyhäkurunharjut 2 10007 12001 13000 11006 27009 565946.00000000 7464093.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040332 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Inventoinnin aikana ei pystytty varmuudella päättelemään, mikä rakennus on kämpän asuinrakennus ja mikä kämpän talli. Jäännös 1 on 8 x 8,5 metrin kokoinen hirsirakennusjäännös. Siihen on käytetty noin 0,2 - 0,3 metriä paksuja pyöröhirsiä, jotka on katkaistu sekä sahalla että kirveellä. Jäännös 2 on 8 x 8 metrin kokoinen hirsirakennusjäännös. Siihen on käytetty noin 0,2 - 0,3 metriä paksuja pyöröhirsiä, jotka on katkaistu sekä sahalla että kirveellä.
metsakeskus.1000040333 742 Ulmojanlatvalampi 10007 12001 13000 11006 27009 573407.00000000 7459299.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040333 Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyökämppä, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus, jäännös 2 kämpän sauna, jäännös 3 kämpän käymälä ja jäännös 5 kämpän talli. Jäännös 1 on lähinnä itä-länsisuuntainen, 12,5 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 2 on luoteis-kaakkoissuuntainen, 5,5 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 3 on vielä pystyssä oleva 2,6 metriä leveä, 1,8 metriä pitkä ja 2,4 metriä korkea käymälärakennus. Jäännös 4 on neliönmuotoinen ja 4,5 x 5 metrin kokoinen maakuoppa, jonka syvyys on noin 0,6 metriä. Jäännös 5 on koillis-lounais -suuntainen, 8,5 metriä pitkä ja 7,5 metriä leveä rakennusjäännös.
metsakeskus.1000040334 742 Rautakurunselän autiotupa 10007 12001 13000 11006 27009 577462.00000000 7468328.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040334 Metsätyökämppä, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1, joka on ollut kämpän sauna, on viime aikoihin saakka ollut käytössä autiotupana. Jäännös 2 on kämpän talli ja jäännös 3 kämpän päärakennus. Jäännös 1 on koillis-lounaissuuntainen, 7,5 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä rakennus. Katto on osittain romahtanut ja kämpän sisätilat ovat kosteat ja osittain homehtuneita. Jäännös 2 on koillis-lounaissuuntainen, 16,5 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 3 on koillis-lounaissuuntainen, 25 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös Jäännös 4 on romahtanut lankkurakenteinen käymälärakennus, jonka kasamainen jäännös on 3,7 x 2 metrin kokoinen. Jäännös 5 on romahtanut lankkurakenteinen rakennus tai rakenne, jonka kasamainen jäännös on noin 4 x 4 metrin kokoinen. Jäännös 6 koostuu kahdesta vierekkäisestä ja neliönmuotoisesta maakuopasta, jotka ovat noin 2 x 2 metrin kokoisia ja 0,6 - 0,7 metriä syviä. Jäännös 7 on osittain pystyssä oleva käymälärakennus, joka on 5,2 metriä leveä, 2,8 metriä pitkä ja 2,5 metriä korkea.
metsakeskus.1000040335 742 Matrokanharju 2 10007 12001 13000 11006 27009 574514.00000000 7467350.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040335 Metsätyö- ja uittokämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Rakennusjäännös 1 on kämpän päärakennus, jäännös 4 kämpän sauna ja jäännös 5 kämpän talli. Jäännös 1 on itä-länsisuuntainen, 25 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 2 on osittain vielä pystyssä oleva käymälärakennus, joka on rakennettu 0,15 metriä leveistä sahatuista lankuista. Jäännös 3 on neliönmuotoinen maakuoppa, jonka koko on 2 x 2 metriä. Jäännös 4 on 6 metriä pitkä ja 6 metriä leveä rakennusjäännös, jonka itäpuolella on todennäköisesti ollut noin 2 metriä leveä terassi. Jäännös 5 on itä-länsisuuntainen, 9 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 6 on 2 x 1,6 metrin kokoinen ja 1,1 metriä syvä maakuoppa. Jäännös 7 on etelärinteeseen kaivettu maakuoppa, jonka koko on 3,5 x 3,5 metriä.
metsakeskus.1000040338 146 Sonkaja Lehtoniemi N 10001 12001 13000 11006 27000 691229.00000000 6958026.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040338 Mahdollinen historiallisen ajan asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin Sonkajanjärven itäpuolella. Vuosina 1829-1830 laaditulle isojakokartalle ja 1840-luvun pitäjänkartalle alueelle on merkitty talo, jonka paikka on nykyään peltoa. Vuoden 2020 inventoinnin aikana pelto oli viljelyksellä, eikä pellolla tehty sen vuoksi pintapoimintaa tai koekuoppia. On mahdollista että peltokerroksen alla on säilynyt vanhaan asutukseen liittyviä, tutkimusarvoisia jäännöksiä. Koska isojakokartalle merkityn talon paikannuksen oikeellisuutta ei voitu todentaa konkreettisin havainnoin, on paikka toistaiseksi luokiteltava mahdolliseksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000040339 146 Sonkaja Väyrynvaara Varisvaara N 10001 12001 13013 11006 27000 694231.00000000 6956489.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040339 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Hartikkalan tilan eteläpuolisella pellolla. Vuosina 1829-1830 laaditulle isojakokartalle paikalle on merkitty talo. Historiallinen talonpaikka on nykyisin peltoa. Vuoden 2020 inventoinnin aikana pelto oli viljelyksellä, eikä pellolla tehty sen vuoksi pintapoimintaa tai koekuoppia. Peltokerroksen alla on mahdollisesti säilynyt vanhaan asutukseen liittyviä, tutkimusarvoisia jäännöksiä. Koska isojakokartalle merkityn talon paikannuksen oikeellisuutta ei voitu todentaa konkreettisin havainnoin, on paikka luokiteltava mahdolliseksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000040340 689 Homasaari 10002 12002 13020 11006 27000 615823.00000000 6792122.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040340 Hiidenjärven eli nykyisen Hiijärven Homasaaresta on kesämökkiä rakennettaessa löytynyt luurankoja ja 1700-luvun raha. Homasaari on nykyisin mantereessa kiinni oleva niemi, mutta ennen järvenlaskua kyseessä on ollut pieni saari.
metsakeskus.1000040341 545 Krankkärret 10007 12016 13175 11006 27000 219090.00000000 6970325.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040341 Tervahauta. Halkaisija noin 15 m. Halssi ilmeisesti itään. Ei merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000040342 146 Kuuksenvaara Suihkola S 10001 12001 13013 11006 27000 706168.00000000 6952069.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040342 Mahdollinen historiallisen ajan asuinpaikka sijaitsee Suihkolan tilan luoteispuolella. Vuosina 1861-1862 laaditulle kartalle paikalle on merkitty talo. Historiallinen talonpaikka on nykyisin peltoa. Pelto oli tutkimusajankohtana viljelyksellä, eikä pellolla tehty sen vuoksi pintapoimintaa tai koekuoppia. Peltokerroksen alla on mahdollisesti säilynyt vanhaan asutukseen liittyviä, tutkimusarvoisia jäännöksiä. Koska isojakokartalle merkityn talon paikannuksen oikeellisuutta ei voitu todentaa konkreettisin havainnoin, on paikka luokiteltava mahdolliseksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000040343 146 Turpeela N 10001 12001 13013 11006 27000 704933.00000000 6959251.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040343 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Turpeelan tilan eteläpuolisella pellolla. Vuoden 1832 kartalle paikalle on merkitty talo. Pelto oli vuoden 2020 inventoinnin aikana viljelyksellä, eikä pellolla tehty sen vuoksi pinta-poimintaa tai koekuoppia. Peltokerroksen alla on mahdollisesti säilynyt vanhaan asutukseen liittyviä, tutkimusarvoisia jäännöksiä. Koska isojakokartalle merkityn talon paikannuksen oikeellisuutta ei voitu todentaa konkreettisin havainnoin, on paikka luokiteltava mahdolliseksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000040344 146 Sonkaja Tuomari 10001 12001 13013 11006 27000 692665.00000000 6958001.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040344 Kohde sijaitsee Sonkajanjärven pohjoisrannalla olevan tsasounan tuntumassa olevalla pellolla. Vuosina 1829-1830 laaditulle isojakokartalle on merkitty talo. Historiallinen talonpaikka on nykyisin peltoa. Peltokerroksen alla saattaa olla säilyneenä vanhaan asutukseen liittyviä, tutkimusarvoisia jäännöksiä. Koska isojakokartalle merkityn talon paikannuksen oikeellisuutta ei voitu todentaa konkreettisin havainnoin, on paikka luokiteltava mahdolliseksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000040345 146 Turpeela S 10001 12001 13013 11006 27000 704973.00000000 6959428.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040345 Kohde sijaitsee Turpeelan tilan tuntumassa olevalla pellolla. Vuoden 1832 kartalle paikalle on merkitty talo. Pelto oli vuoden 2020 inventoinnin yhteydessä viljelyksellä, eikä pellolla tehty sen vuoksi pinta-poimintaa tai koekuoppia. Periaatteessa on mahdollista että peltokerroksen alla voisi olla säilyneenä vanhaan asutukseen liittyviä, tutkimusarvoisia jäännöksiä. Koska isojakokartalle merkityn talon paikannuksen oikeellisuutta ei voitu todentaa konkreettisin havainnoin, on paikka luokiteltava mahdolliseksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000040346 146 Sonkaja Autio E 10001 12001 13013 11006 27000 692936.00000000 6957863.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040346 Vuosina 1829-1830 laaditulle isojakokartalle on merkitty talo. Historiallinen talonpaikka on nykyisin peltoa. Pelto oli tutkimusajankohtana viljelyksellä, eikä pellolla tehty sen vuoksi pintapoimintaa tai koekuoppia. Periaatteessa on mahdollista että peltokerroksen alla voisi olla säilyneenä vanhaan asutukseen liittyviä, tutkimusarvoisia jäännöksiä. Mutta koska isojakokartalle merkityn talon paikannuksen oikeellisuutta ei voitu todentaa konkreettisin havainnoin, on paikka luokiteltava mahdolliseksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000040347 146 Ryökkylä Iivananaho 10001 12001 13013 11006 27000 701985.00000000 6963388.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040347 Mahdollinen historiallisen ajan asuinpaikka sijaitsee Kätkäjärven itäpuolella, Ryökkylän kylässä. Vuoden 1832 kartalle paikalle on merkitty talo. Historiallinen talonpaikka on nykyisin niittyä, joka oli tutkimusajankohtana heinällä. On mahdollista että peltokerroksen alla on säilynyt vanhaan asutukseen liittyviä, tutkimusarvoisia jäännöksiä. Koska isojakokartalle merkityn talon paikannuksen oikeellisuutta ei voitu todentaa konkreettisin havainnoin, on paikka luokiteltava mahdolliseksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000040348 146 Kuuksenvaara Pussila 10001 12001 13013 11006 27000 704235.00000000 6951160.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040348 Vuosina 1861-1862 laaditulle kartalle paikalle on merkitty talo. Historiallinen talonpaikka on nykyisin peltoa. Pelto oli vuoden 2020 inventoinnin aikana viljelyksellä, eikä pellolla tehty sen vuoksi pintapoimintaa tai koekuoppia. Peltokerroksen alla on mahdollisesti säilyneenä vanhaan asutukseen liittyviä, tutkimusarvoisia jäännöksiä. Koska isojakokartalle merkityn talon paikannuksen oikeellisuutta ei voitu todentaa konkreettisin havainnoin, on paikka luokiteltava mahdolliseksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000040349 146 Kuuksenvaara Saviala 10001 12001 13013 11006 27000 704119.00000000 6950869.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040349 Vuosina 1861-1862 laaditulle kartalle paikalle on merkitty talo. Historiallinen talonpaikka on nykyisin peltoa. Pelto oli vuoden 2020 inventoinnin aikana viljelyksellä, eikä pellolla tehty sen vuoksi pintapoimintaa tai koekuoppia. Peltokerroksen alla on mahdollisesti säilyneenä vanhaan asutukseen liittyviä, tutkimusarvoisia jäännöksiä. Koska isojakokartalle merkityn talon paikannuksen oikeellisuutta ei voitu todentaa konkreettisin havainnoin, on paikka luokiteltava mahdolliseksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000040350 146 Kuuksenvaara Ikola 10001 12001 13013 11006 27000 705639.00000000 6952545.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040350 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kuuksenvaaran kylän Ikolan tilan pellolla. Vuosina 1861-1862 laaditulle kartalle paikalle on merkitty talo. Pelto oli vuoden 2020 inventoinnin aikana viljelyksellä, eikä pellolla tehty sen vuoksi pintapoimintaa tai koekuoppia. Peltokerroksen alla on mahdollisesti säilyneenä vanhaan asutukseen liittyviä, tutkimusarvoisia jäännöksiä. Koska isojakokartalle merkityn talon paikannuksen oikeellisuutta ei voitu todentaa konkreettisin havainnoin, on paikka luokiteltava mahdolliseksi muinaisjäännökseksi. Kohteen sijainti ja olemassaolo ovat siis epävarmat.
metsakeskus.1000040351 791 Alikoski 2 10002 12016 13175 11006 27000 449111.00000000 7135580.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040351 Noin 8,8 km Pulkkilan keskustasta koilliseen Uljuan tekojärven pohjoispuolella Vornan kylässä Siikajoen ylittävästä sillasta 700 m luoteeseen Siikajoen eteläpuolella rantatörmällä. Jyrkän joen rinteen reunalla n. 13 m halkaisijaltaan oleva tervahauta. Päällä kasvaa eri ikäistä puustoa. Noin 40 m luoteeseen on maakellarin pohja. Eteläpuolella on vanhoja peltoalueita, jotka ovat osin metsittyneitä.
metsakeskus.1000040352 146 Kuuksenvaara Suihkola N 10001 12001 13013 11006 27000 706134.00000000 6952105.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040352 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kuuksenvaaran kylässä, Suihkolan tilan pellolla. Vuosina 1861-1862 laaditulle kartalle paikalle on merkitty talo. Pelto oli tutkimusajankohtana viljelyksellä, eikä pellolla tehty sen vuoksi pintapoimintaa tai koekuoppia. Peltokerroksen alla on saattanut säilyä vanhaan asutukseen liittyviä, tutkimusarvoisia jäännöksiä. Koska isojakokartalle merkityn talon paikannuksen oikeellisuutta ei voitu todentaa konkreettisin havainnoin, on paikka luokiteltava mahdolliseksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000040353 146 Sissola W 10001 12001 13013 11006 27000 702963.00000000 6966085.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040353 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Mekrijärven kylässä, Sissolan tilan eteläpuolisella pellolla. Vuoden 1832 kartalla paikalla on talo. Historiallinen talonpaikka on nykyisin niittyä, joka oli tutkimusajankohtana heinällä. Peltokerroksen alla on saattanut säilyä vanhaan asutukseen liittyviä, tutkimusarvoisia jäännöksiä. Koska isojakokartalle merkityn talon paikannuksen oikeellisuutta ei voitu todentaa konkreettisin havainnoin, on paikka luokiteltava mahdolliseksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000040355 47 Jiehkkášjávri 10002 12004 13050 11002 27000 252507.00000000 7676349.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040355 Purnu sijaitsee Kilpisjärven pohjoispuolella, noin 750 m itään Norjaan johtavasta tiestä, ja vajaa 100 m itään Ahtaankurunjoesta. Maasto on kivikkoista paljakkaa, hieman alempana rinteessä kasvaa harvakseltaan koivuja. Purnu on tehty suuren maakiven viereen, joka muodostaa sen eteläreunan. Purnu on suorakaiteen muotoinen, kooltaan noin 2,6 m x 1,6 m ja enimmillään noin 90 cm syvä. Sen muut reunat on tehty laakakivistä, jotka ovat pääosin ladottu päällekäin, mutta pari suurta kiveä on asetettu pystyyn. Kuopan pohjalla on kiviä päällekäin sekä pari maatuneen puun katkelmaa.
metsakeskus.1000040356 746 Koppelokangas 5 10007 12016 13151 11006 27009 381787.00000000 7067693.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040356 Mosaiikkimaisema, jossa runsaasti pieniä kuivahkoja - tuoreita kankaita ja pieniä soita. Tuoreehko kangas, jossa kasvaa tiheästi eri-ikäistä puustoa. Matalan kankaan länsilaidalla, metsätien eteläpuolella, on kaksi pystymiilua vierekkäin: miilu 1: halkaisija 12 m, vallin leveys 1 m ja korkeus 40 cm miilu 2: halkaisija 12 m, vallin leveys 1 m ja korkeus 50 cm Kyseessä kaksi pystymiilua, tyyppi tuli käyttöön 1900-luvun alussa. Miilujen päällä kasvaa isoja mäntyjä ja koivuja, rakenteet ovat aluskasvillisuuden peitossa. Alue on avohakattu hiljattain, ja miilujen pinta etenkin valleista paikoin vaurioitunut ja hiiltä levinnyt ympäristöön. Kohteen koordinaatteja korjattu niin, että aiemmin miilujen välissä sijainnut koordinaattitieto on siirretty eteläisemmän miilun kohdalle, ja pohjoisemmalle miilulle on annettu oma alakohdepiste koordinaatteineen. Kohteen aluerajausta on ehdotettu laajennettavaksi hieman.
metsakeskus.1000040357 678 Ruumiinhautakangas 10002 12002 13024 11006 27008 390043.00000000 7176458.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040357 Raahentien eteläpuolella kuivalla mäntykankaalla aivan tiealueen vierellä on matala kivistä koottu röykkiömäinen latomus, jonka ala on noin 2 x 2,5 metriä. Latomus on suojattu lankuista tehdyllä neliömäisellä matalla kehikolla. Kivikon etelälaidalla on puuristi, jossa teksti: Tässä lepää 3 venäläistä kenraali Buladoffin [Bulatov] Revonlahden taistelussa 27/4 1808 hajalle lyödyistä joukoista". Kyseessä on Suomen sodan aikainen sotilashauta.
metsakeskus.1000040358 678 Ruumiinhautakangas luode 10002 12004 13052 11004 27000 389940.00000000 7176509.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040358 Raahentien ja pohjoiseen johtavan Raviradantien risteyksen luoteispuolella on pieni, hieman ympäristöstään kohoava avoin luonnonkivikko. Kivikon laella on loivien vallien ympäröinä noin 60 cm syvä kuoppa. Tämän luoteispuolella on niin kutsuttua muokattua rakkaa, jossa erottu pari matalampaa kuopannetta.
metsakeskus.1000040359 845 Purnukangas 10001 12012 13124 11002 27000 424823.00000000 7329668.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040359 Alue on mäntymetsää Tikanmaan muodostumalla. Kalliopaljastumat ovat myöhäismesoliittisella tai varhaisneoliittisella rantavyöhykkeellä. Kohteelta löytyy kallionseinämää,josta ns. sädekiviliusketta on saatettu louhia. Kalliossa esiintyy sammaloituneita liusketankoja, joista osa vaikuttaa puuttuvan. Tuoreita lohkeamia ei vuoden 2019 tarkastuksessa havaittu.
metsakeskus.1000040360 845 Nahkiaiskangas 10001 12012 13124 11002 27000 387909.00000000 7339744.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040360 Kohde on tarkastettu vuonna 2019. Alue on mäntymetsää Tikanmaan muodostumalla. Kohde sijaitsee varhais- tai keskineoliittisella rantavyöhykkeellä. Kohteelta löytyi sammaleen seasta irtonaisia sädekiviliusketankoja. Kohteella on myös suuren kivenlohkareen päällä kasvaneen puun kaatumisen paljastamaa lohjennutta pintaa. Kivi vaikutti ns. sädekiviliuskeelta. Paljastuman kohdalta irtolohkareen päältä on saatettu louhia kiveä, mutta jäljet saattavat olla myös luontaisia.
metsakeskus.1000040361 288 Postvägabacken 10007 12016 13175 11006 27000 325502.00000000 7068630.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040361 Tervahauta, halkaisija noin 10 metriä. Sijainti tilanrajalla. Merkitty peruskartalle. 25.10.2022. Pieni suolle aukeava tervahauta kivikkomäen eteläkärjessä. Tervahaudan vallissa kasvaa kolme mäntyä ja avoimen maaston vuoksi on olemassa suuri riski, että tuulenkaadot tulevat vahingoittamaan sitä. Valli on tehty kokonaan luonnonkivistä. Tervahauta on tyyppiä, jota on useasti erehdytty pitämään kehäröykkiönä tai majanpohjana (tomtning) ja varsinkin tilanteessa, jossa metsämaan istutusmuokkaus on tehty halssin kohdalta rakenteeseen kiinni.
metsakeskus.1000040362 288 Nykyttlandet 10007 12016 13175 11006 27000 325613.00000000 7067960.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040362 Tervahauta, halkaisija noin 18 metriä. Halssi itään. Merkitty peruskarttaan.
metsakeskus.1000040363 288 Lillåsen 10007 12016 13175 11006 27000 318233.00000000 7064501.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040363 Tervahauta?, kaivanto?, maantien varressa. Peruskartalle merkitty ja LIDARK-projektissa (2020-2022) konetunnistettu tervahauta tästä 55 metriä kaakkoon.
metsakeskus.1000040364 288 Slätmossen NW 10007 12016 13175 11006 27000 319147.00000000 7064869.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040364 Tervahautoja, suurimman ja peruskartalle merkityn haudan halkaisija noin 20 metriä, toisen 8 metriä ja kolmas ehkä vaurioitunut tai ei tervahauta.
metsakeskus.1000040367 593 Losusuo 10002 12016 13175 11006 27000 524640.00000000 6923955.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040367 Halkaisijaltaan n. 12 m tervahauta, jonka koillislaitaa metsäkoneen ura hieman tuhonnut. Maaperä hiekkamoreenia, mäntyvaltaista-metsää.
metsakeskus.1000040368 759 Viiruniemi 10002 12004 13054 11002 27000 364987.00000000 6975611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040368 Inventointi 2002: Kiviröykkiö sijaitsee Hankajärveen pohjoisesta pistävän Viiruniemen keskiosassa, etelään loivasti laskevassa mäntymetsässä, tilustien oikealla puolella. Röykkiön läpimitta on 2 m, korkeus 0,70 m. Röykkiö on lähes pyöreä ja ladottu pelkistä kivistä. Röykkiötä peittää sammal ja jäkälä. Röykkiön ajoitus ja funktio ovat tuntemattomia. Tarkastus 2023: Röykkiö on vuoden 2002 kuvauksen mukainen, mutta sen kohdalta on kaadettu metsä ja alue kasvaa vesakkoa. Röykkiö muistuttaa lähinnä kiukaanrauniota. Huom. Korkeusmallin perusteella röykkiön koillispuolella noin 50 metrin päässä on tervahauta, joten kyseessä voi olla tervapirtin jäännös.
metsakeskus.1000040369 791 Sammalekangas 10001 12009 13000 11002 27000 433070.00000000 7154395.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040369 Vinovalovarjoisteissa erottuu alueella 6-7 mahdollista asumuspainannetta tien eteläpuolella ja kaksi epämääräisempää tien pohjoispuolella. Khdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000040370 791 Topinkangas 10001 12009 13000 11002 27000 434370.00000000 7154345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040370 Paikalla olevassa rinteessä erottuu vinovalovarjosteen kaksi halkaisijaltaan noin 5-7 metristä kuoppaa noin 10 metrin päässä toisistaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000040371 742 Haarainharjut 1 10007 12001 13000 11006 27009 572354.00000000 7468458.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040371 Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 60 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus, jäännös 2 kämpän sauna ja jäännös 3 kämpän talli. Jäännös 1 on pohjois-eteläsuuntainen, 17 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös. Se erottuu maastossa heinikon peittämänä kohoumana, joka on noin 0,3 metriä korkea. Jäännös 2 on pohjois-eteläsuuntainen, 5 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 3 on 8 x 8 metrin kokoinen rakennusjäännös, jonka seinät on sijoitettu pääilmasuuntien mukaisesti.
metsakeskus.1000040372 742 Haarainharjut 2 10007 12005 13070 11006 27009 572338.00000000 7468454.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040372 Hirsirakenteen on tulkittu olevan sillan jäännös. Se ajoittuu todennäköisesti 1900-luvun loppupuolelle ja olisi silloin saman ikäinen kuin läheinen Haarainharjut 1 kämppä. Rakenne on parhaiten havaittavissa joen länsirannalla, missä on vesirajan tuntumassa kaksi vaakasuorasti ja päällekkäin olevaa pyöröhirttä. Hirret ovat noin 3 metriä pitkät ja ne on sijoitettu joen suuntaisesti.
metsakeskus.1000040373 742 Haarainharjut 3 10007 12001 13000 11006 27009 572987.00000000 7469589.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040373 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle, Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Jäännös 1 on pohjois-eteläsuuntainen, 25,5 metriä pitkä ja 9 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 2 on koillis-lounaissuuntainen, 15 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös.
metsakeskus.1000040374 402 Humalaniemi 10002 12016 13175 11006 27000 523476.00000000 7022025.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040374 Itään viettävään rinteeseen rakennettu tervahauta, jonka halkaisija on noin 12 metriä. Tervahaudan halssin suunta on alarinteeseen itään.
metsakeskus.1000040375 402 Ollinmäki 1 10002 12016 13154 11006 27000 523410.00000000 7017036.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040375 Hakkuuaukean itäpuolelta, nuoren koivumetsän kupeesta havaittiin kahdeksan raivausröykkiöitä, halkaisijaltaan 1 – 4 m, korkeudeltaan muutama kymmentä senttimetriä. Yhden röykkiön vierestä havaittiin kuoppamainen rakenne, jonka pohjoispäädyssä oli kahden metrin pituinen vallimainen rakenne. Kuoppa on pituudeltaan n. 3 m ja leveydeltään n. 1 m, syvyydeltään hieman vajaa 1 metri. Kuoppa on mahdollisesti kaskiviljelyyn liittyvä maakellarin rakenne. Löytöalueen maaperä on kivensekaista hiekkaa. Mineraalimaan pinnassa on n. 5 cm sekoittunut kaskikerros. Alle 10 metriä tämän alueen eteläpuolella on kolme raivausröykkiötä, jotka ovat erityyppisiä – kaksi vallimaista kallion kupeessa ja yksi korkea kekomainen. Nämä vaikuttivat enemmän pellonraivaukseen, kuin kaskiviljelyyn liittyviltä. Alueesta on kartta (mitattu v. 1897), joka saatiin tarkasti asemoitua nykyiseen koordinaattijärjestelmään. Tämän kohteen kaskiröykkiöalueeksi tulkittu on kyseisellä kartalla merkitty kaskialueeksi ja heti sen eteläpuolella olevat röykkiöt sijoittuvat kyseisen kartan peltojen laidalle ja liittyvät selkeästi peltoviljelyyn.
metsakeskus.1000040376 402 Akkasuo kaakko 10002 12016 13170 11002 27000 522995.00000000 7016257.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040376 Junaradan ja sen länsipuolella olevan metsätien välisellä loivasti pohjoiseen laskevalla kankaalla on viisi laakeaa, maljamaista pyöreää ja matalaa kuoppajäännöstä. Niiden halkaisijat ovat 2,3 – 2,6 m. Niihin tehdyissä lapionpistoissa on vahva podsol-maannos, joten kovin nuoria ne eivät ole. Kyseessä on ilmeisesti tai mahdollisesti pyyntikuoppahankaan jäännös.
metsakeskus.1000040377 297 Repomäki 10002 12016 13151 11006 27000 518623.00000000 6968716.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040377 Paikalla on pyöreä kumpumainen hiilimiilu, halkaisijaltaan n. 10 m, korkeudeltaan max. n. 70 cm, noin 1,5 metrin levyiset pätkittäiset ojat reunustavat sitä. Miilu sijaitsee melko tasaisella maalla voimajohtolinjan alapuolella olevalla alueella, jolla puustoa ei juurikaan ole (ainoastaan hieman katajaa ja muuta matalahkoa puustoa, hiilimiilun kohdalla muutama nuorehko kuusi). Muuten aluskasvillisuus on pääasiassa niittymäistä ruohokasvillisuutta.
metsakeskus.1000040378 171 Patvistonsuot 10002 12016 13175 11006 27000 534924.00000000 6902415.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040378 Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on noin 19 metriä. Tervahauta siajitsee mäntymetsässä, maaperä hiekkamaata.
metsakeskus.1000040379 171 Multamäki 10002 12016 13175 11006 27000 535027.00000000 6898895.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040379 Paikalla on tervahauta, halkaisijaltaan n. 12 m. Lounaislaidalla metsäautotie, joka on hieman tärvellyt tervahaudan laitaa. Maaperä hiekkamoreenia, puusto mäntyvaltaista metsää.
metsakeskus.1000040380 749 Vanhasaari 10007 12016 13182 11006 27000 521091.00000000 6986601.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040380 Vanhasaaren itäosassa, voimalinlinjareitin kaakkoispuolella todettiin runsaasti vanhaan viljelymuotoon liittyviä raivausröykkiöitä. Vuosina 1781/1788 laaditulle kartalle saarelle ei ole ollut merkitty asutusta tai peltoja. Peltoa tai rakennuksia ei ole merkittynä myöskään vuoden 1846 pitäjänkartalle. Vuoden 1944 taloudellisella kartalla saaren koillisosaan on merkitty asuinrakennus ja peltoa sen eteläpuolelle. Vuosien 1971 ja 1986 peruskartoille saareen on merkitty rakennuksia, vuoden 1991 peruskartalla rakennuksia näitä ei enää ole. Näille kartoille saareen ei ole merkitty peltoa. Maastohavaintojen perusteella saaressa todetut röykkiöt voivat liittyä vuoden 1944 asutusvaihetta varhaisempaa maankäyttöön.
metsakeskus.1000040384 402 Hiekkala-Tervapuro 10007 12005 13067 11006 27009 522582.00000000 7017190.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040384 Paikalla on vanha Savonradan ratapohja, joka on rakennettu 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alkuvuosina, otettu käyttöön 1902. Rata on tältä kohdalta purettu 1960 luvun lopussa. Kohdalta mistä Tervapurontie nyt ylittää radan pohjoiseen Pajulahdentielle on vanha ratapohja säilynyt hyvin ja ymmärrettäväsi myös ympäröivältään maastolta. Kyseisellä välillä ovat kauniisti edustettuna erilaiset ratarakenteet kuten ratapenger metsässä, kallio ja maaleikkaus, ratapenger pellon reunalla ja puron ylitys. Lisäksi vanhan rata-alueen rajalla on säilynyt muutama vanha kivistä ladottu rajamerkki. Kyseisellä välillä vanha ratapohja muodostaa edustavan ja hyvin säilyneen kokonaisuuden.
metsakeskus.1000040385 402 Hiekkala S 10002 12001 13000 11019 27011 522714.00000000 7016675.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040385 Muinaisen Saimaan korkeimman rantatörmän (107,5 m törmän juuri) päällä on kivikautinen asuinpaikka joka siis ajoittuu Saimaan rannansiirtymiskronologian perusteella n. 4900 - 4400 eKr. eli varhaiskampakeraamiselle ajalle, mahdollisesti myös aivan mesoliittisen eli Suomessa keramiikattoman kivikauden lopulle. Paikalle tehdyssä koekuopassa oli vahva ja tumma n. 15 cm paksu kulttuurikerros – noen sekainen tumman punainen kerros – jossa oli palanutta luuta pieninä hippusina ja kvartsi-iskoksia. Maaperä alueella on lajittunut hiekkaa ja se on lähes kivetön. Asuinpaikkaa rajaa lännen suuntaan rantatörmä. Muihin suuntiin rajaus on vain arvio. Kauempana pohjoisessa on muinaisella rantatörmällä runsaasti avointa, kaiveltua maata ja maalaikkuja sekä tie ja aivan vanhan ratapenkan juurella hiekkakuoppa ja laikutettua metsäpohjaa. Näillä alueilla eli asuinpaikkahavainnosta n. 50 m pohjoiseen alkaen pohjoisen suuntaan ei siis havaittu mitään merkkejä muinaisuudesta. Asuinpaikka on ehjä ja kajoamaton.
metsakeskus.1000040385 402 Hiekkala S 10002 12001 13000 11019 27012 522714.00000000 7016675.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040385 Muinaisen Saimaan korkeimman rantatörmän (107,5 m törmän juuri) päällä on kivikautinen asuinpaikka joka siis ajoittuu Saimaan rannansiirtymiskronologian perusteella n. 4900 - 4400 eKr. eli varhaiskampakeraamiselle ajalle, mahdollisesti myös aivan mesoliittisen eli Suomessa keramiikattoman kivikauden lopulle. Paikalle tehdyssä koekuopassa oli vahva ja tumma n. 15 cm paksu kulttuurikerros – noen sekainen tumman punainen kerros – jossa oli palanutta luuta pieninä hippusina ja kvartsi-iskoksia. Maaperä alueella on lajittunut hiekkaa ja se on lähes kivetön. Asuinpaikkaa rajaa lännen suuntaan rantatörmä. Muihin suuntiin rajaus on vain arvio. Kauempana pohjoisessa on muinaisella rantatörmällä runsaasti avointa, kaiveltua maata ja maalaikkuja sekä tie ja aivan vanhan ratapenkan juurella hiekkakuoppa ja laikutettua metsäpohjaa. Näillä alueilla eli asuinpaikkahavainnosta n. 50 m pohjoiseen alkaen pohjoisen suuntaan ei siis havaittu mitään merkkejä muinaisuudesta. Asuinpaikka on ehjä ja kajoamaton.
metsakeskus.1000040386 710 Predium 2 10001 12016 13151 11006 27000 293091.00000000 6647784.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040386 Laserkeilausaineiston perusteella paikannettu hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000040387 710 Predium 3 10001 12016 13151 11006 27000 293207.00000000 6647817.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040387 Laserkeilausaineistosta paikannettu hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000040388 710 Predium 4 10001 12016 13151 11006 27000 293495.00000000 6647703.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040388 Laserkeilausaineistosta paikannettu hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000040389 710 Predium 5 10001 12016 13151 11006 27000 293358.00000000 6647572.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040389 Laserkeilausaineiston perusteella paikannettu hiilimilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000040390 710 Skogby miilu 6 10002 12016 13151 11006 27000 293732.00000000 6648500.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040390 Laserkeilausaineistosta paikannettu hiilimiilu. Kohde tarkastettu maastossa, kyseessä on suuri ja hyvin säilynyt miilu.
metsakeskus.1000040391 710 Skogby miilu 7 10001 12016 13151 11006 27000 293488.00000000 6648812.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040391 Laserkeilausaineistosta paikannettu hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000040392 290 Välimäki 1 10002 12016 13175 11006 27000 620675.00000000 7109914.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040392 Peruskartalle merkitty tervahauta mäntykankaalla. Haudan halkaisija n. 10 m. Halssi eteläpuolella. Vallit noin 1-1,5 m. Rakenteen keskellä ja valleilla kasvaa mäntyjä.
metsakeskus.1000040393 290 Välimäki 2 10002 12016 13175 11006 27000 620614.00000000 7109768.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040393 Peruskartalle merkitty tervahauta mäntykankaalla. Haudan halkaisija n. 10 m. Halssi itäpuolella. Vallit noin 1- 1,5 m. Rakenteen valleilla kasvaa mäntyjä.
metsakeskus.1000040394 290 Välimäki 3 10002 12016 13175 11006 27000 620212.00000000 7109508.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040394 Raviradan luoteisosan lounaispuolella peruskartalle merkitty tervahauta. Tervahaudan halkaisija on n. 12 m, halssi lounaispuolella. Vallit noin 1,5 -2 m. Tervahaudan ympäristössä, etenkin lounaispuolella maata on lähiaikoina muokattu ja kaivettu voimakkaasti. Tervahaudan halssikuoppa on osin poiskaivettu. Tervahaudan lounaispuolella joen koillisrannalla oli jokipenkka muokattu ja tasattu. Muokattu alue on metsittynyttä, eikä muokkaus vaikuta aivan viimeaikaiselta Joen rantaa menee selvä kaivanto/ura. Kyseisellä kohdalla terva on mahdollisesti lastattu veneeseen. Mahdollinen lastauspaikka on rajattu tervahaudan kanssa saman muinaisjäännösrajauksen sisälle, koska maastossa todettujen rakenteiden katsotaan liittyvän samaan toimintaan.
metsakeskus.1000040395 742 Kotaselkä 2 10007 12001 13000 11006 27009 572930.00000000 7464201.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040395 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus ja jäännös 3 kämpän sauna. Kämpän tallia ei inventoinnin aikana pystytty paikallistamaan. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Jäännös 1 on pohjois-eteläsuuntainen, 15 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 2 koostuu kahdesta vierekkäisestä maakuopasta, jotka ovat neliönmuotoisia ja 2,5 x 2,5 metrin kokoisia. Jäännös 3 on itä-länsisuuntainen, 4,5 metriä pitkä ja 4 metriä leveä rakennusjäännös.
metsakeskus.1000040396 290 Välimäki 4 10002 12004 13049 11002 27000 620522.00000000 7110356.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040396 Kivilatomus 3 m x 3,5 m. Säännöllisen suorakaiteen muotoinen, selvärajainen latomus. Tyypiltään rajamerkin kaltainen, vaikkakin ilman pystykiveä. Käytettävissä olevien karttojen, vanhat peruskartat 1975, 91, ja -98 ja vuoden 1862 pitäjänkartan perusteella kyseisellä kohdalla ei kulje mitään rajoja. Aluetta kuvaavia vanhempia karttoja ei löytynyt. Kivilatomuksen merkitys ja ajoitus ei ole tiedossa. Kyseessä on selvästi muotoonsa aseteltu ja vahvasti sammaloitunut rakennelma. Näillä perusteilla latomuksen katsotaan olevan kiinteä muinaisjäännös. Havainnolle on määritelty muinaisjäännösrajaus, jossa on huomioitu GPS-laitteen tarkkuus, joka on noin 2 - 5 m.
metsakeskus.1000040397 849 Härkkilän Hautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 362444.00000000 7065963.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040397 Rämeen keskellä sijaitsevan matalan moreeniharjanteen luoteispäässä on kookas tervahauta, halkaisija valli mukaan lukien noin 19 m, kuopan syvyys on 1,1 m. Halssi suuntautuu länsilounaaseen, pituus 3m. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä kuusia ja koivuja.
metsakeskus.1000040398 742 Korkiavaara 10007 12001 13000 11006 27009 558895.00000000 7470561.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040398 Metsätyökämpän talli, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Vuoden 1971 painetussa maastokartassa on merkitty, että kämpän päärakennus sijaitsee tallin pohjoispuolella. Kyseinen alue on hyvin voimakkaasti muokattu ja inventoinnin aikana sieltä ei pystytty paikallistamaan varmaa rakennusjäännöstä. On todennäköistä että päärakennuksen jäännökset ovat täysin tuhoutuneet maanmuokkauksen seurauksena. Paikalla on yksi rakennusraunio havaittavissa. Rakennusjäännös on koillis-lounaissuuntainen, 9 metriä pitkä ja 8 metriä leveä.
metsakeskus.1000040399 849 Hopeakangas 10002 12016 13175 11006 27000 365908.00000000 7057496.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040399 Hauta sijaitsee tasaisella soistuneella kankaalla kahden maatilan rakennuksen välissä. Sen halkaisija valli mukaan lukien on noin 16 m, kuopan syvyys on 0,6 m. Halssi suuntautuu länsilounaaseen, pituus 3 m. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä kuusia ja koivuja.
metsakeskus.1000040400 742 Niemijoen pirtti 10007 12001 13000 11006 27009 561163.00000000 7471993.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040400 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on koon perusteella tulkittu olevan kämpän päärakennus. Jäännös 3 on kämpän käymälä. Kohde on myös merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuosien 1966 ja 1967 suoritettuun kartoitustyöhön. Jäännös 1 on pohjois-eteläsuuntainen, 24 metriä pitkä ja 7 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 2 on mahdollinen rakennusjäännös. Noin 14 x 11 metriä laajalla aukealla alueella on poikkeava alakasvillisuus, joka koostuu ensisijaisesti heinästä. Jäännös 3 on soikeahko maakuoppa, jonka koko on 1 x 3,5 metriä ja syvyys 0,3 metriä. Jäännös 4 on neliönmuotoinen maakuoppa, jonka koko on 1,3 x 1,3 metriä ja syvyys noin 1 metriä.
metsakeskus.1000040401 742 Siukkeriselkä 10007 12001 13000 11006 27009 560380.00000000 7475256.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040401 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuosina 1966 ja 1967 suoritettuun kartoitustyöhön. Jäännös 1 on pohjois-eteläsuuntainen, noin 25 metriä pitkä ja noin 7 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 2 on 1,2 x 1,2 metrin mittainen maakuoppa, jonka syvyys on noin 1 metriä. Jäännös 3 on mahdollinen rakennusjäännös, joka erottuu lähinnä kasvillisuuden ja epämääräisen seinälinjan perusteella. Jäännös 4 on lankuista rakennettu käymälän romahtanut raunio. Rakennuksen kasamainen raunio on kooltaan 1,6 x 2,8 metriä ja sen korkeus on noin 1 metriä. Jäännös 5 on 6 metriä pitkä, 2,7 metriä leveä ja 0,6 metriä syvä maakuoppa. Jäännös 6 on mahdollinen rakennusjäännös. Rakennuksesta ei havaittu säilyneitä seinälinjoja, mutta noin 5 x 7 metrin laajalla alueella on jonkin verran peltipaloja ja irtonaisia lankku- ja hirsikappaleita. Jäännös 7 on osittain vielä pytyssä oleva käymälä-rakennus. Rakennuksen koko on 1,8 x 1,7 metriä ja sen korkeus on 1,8 metriä.
metsakeskus.1000040402 742 Lakimaa 10007 12001 13000 11006 27009 554486.00000000 7475428.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040402 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 2 ja 4 ovat asuinrakennuksia, jäännös 5 kämpän talli ja jäännös 6 kämpän sauna. Jäännös 1 on osittain vielä pystyssä oleva käymälä-rakennus, joka on rakennettu 0,15 metriä leveistä lankuista. Jäännös 2 on pohjois-eteläsuuntainen, 14 metriä pitkä ja 5,5 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 3 on romahtanut lautarakenteinen käymälä-rakennus, jolla on ollut kattohuovalla katettu pulpettikatto. Jäännös 4 on lähinnä pohjois-eteläsuuntainen, 26 metriä pitkä ja 9 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 5 on pohjois-eteläsuuntainen, 15,5 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 6 on itä-länsisuuntainen, 6,5 metriä pitkä ja 4 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 7 koostuu neljästä maakuopasta, jotka sijaitsevat noin 10 metrin etäisyydellä toisistaan. Jäännös 8 on maakellarin jäännös, jonka koko maavalleinenn on 8,8 x 9,5 metriä.
metsakeskus.1000040403 742 Kyläselkä 10007 12001 13000 11006 27009 558004.00000000 7479380.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040403 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus ja jäännös 5 kämpän talli. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuosina 1966 - 1967 suoritettuun kartoitustyöhön. Jäännös 1 on koillis-lounaissuuntainen, 13,5 metriä pitkä ja 10 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 2 koostuu neljästä maakuopasta, jotka sijaitsevat noin 10 metrin etäisyydellä toisistaan. Jäännös 3 on osittain vielä pystyssä oleva käymälä-rakennus. Sen koko on 2,2 x 1,5 metriä ja korkeus noin 2 metriä. Jäännös 4 koostuu kahdesta neliönmuotoisesta maakuopasta, jotka sijaitsevat noin 2 metrin etäisyydellä toisistaan. Jäännös 5 on luoteis-kaakkoissuuntainen, 9 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös.
metsakeskus.1000040405 81 Pekkala 1 10007 12001 13014 11006 27008 443877.00000000 6818165.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040405 Pekkala 1 sijaitsee pienellä kumpareella, jonka laella on isokokoinen röykkiö (P 6818165,24, I 443877,1), jonka on todennäköisesti uuninraunio. Röykkiön koko on ainakin 2 x 2 metriä ja korkeus yli 70 cm. Kumpareen rinteet ovat kasvillisuudesta ja kivikkoisuudesta johtuen pääosin vaikeakulkuisia, ja peltoalueiden ja metsän laidalle on nostettu koneellisesti isoja kiviä. Kumpareen laella on muitakin röykkiöitä ja sen pohjoispuolella rinteessä tasaisemmaksi raivattu alue, joka vaikuttaa alareunastaan pengerretyltä. Kivet ovat paksulti sammaloituneita. Kumpareen länsilaidalla on pienehkö alle aarin tasainen alue ja vieressä selkeä, noin 2 x 3 metrin suuruinen kellarikuoppa. Jäännös muodostaa selkeän kokonaisuuden, mutta se on autioitunut vasta aikaisintaan 1800-luvun puolivälissä ja ympäristöä on muokattu voimakkaasti koneellisesti, joten kyse on voi olla kiinteän muinaisjäännöksen sijaan muusta kulttuuriperintökohteesta.
metsakeskus.1000040406 81 Pekkala 2 10007 12001 13014 11006 27000 443874.00000000 6817891.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040406 Neljäs vuoden 1848 pitäjänkartassa Kalhon ja Pohjolan kylien välille merkitty torppa sijaitsee kylien välisen tien itäpuolella pellolle työntyvässä metsäsaarekkeessa. Samalla pellolla on yhä vastaavassa kohdassa saareke (noin 110 x 30 metriä), josta puut on hakattu pois. Saarekkeesta löytyi runsaasti erilaisia epämääräisiä ja eri-ikäiseltä näyttäviä raivausröykkiöitä. Yksi näistä on noin 2 x 2 metrin suuruinen uuninraunio. Rauniossa oli luonnonkivien lisäksi tiiltä, ja sen länsi- ja eteläpuolella sijaitsee 90 asteen kulman muodostava kohouma, joka vaikuttaa seinän perustuksilta. Siitä päätellen uuni sijaitsi rakennuksen koilliskulmassa.
metsakeskus.1000040407 742 Reutulehto 1 10007 12001 13000 11006 27009 552553.00000000 7473088.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040407 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Koon perusteella on todennäköistä, että jäännös 2 on kämpän päärakennus ja jäännös 1 kämpän talli. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuosina 1966 - 1967 suoritettuun kartoitustyöhön. Jäännös 1 on lounais-koillissuuntainen, 15 metriä pitkä ja 7 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Jäännös 2 on lounais-koillissuuntainen, 17,5 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä hirsirakennusjäännös.
metsakeskus.1000040408 498 Jokijärvi 2 10002 12013 13127 11006 27000 368907.00000000 7508056.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040408 Muonion Jokijärven länsirannan läheisyydessä, noin 150 metrin päässä etelään kivikautisesta asuinpaikkakohteesta Jokijärvi, länsi sijaitsee kelopuu, jossa kaiverrettuja kirjaimia. Kohde on latvastaan katkennut paksu kelo, jossa noin noin 1,5 metrin korkeudella rinnakkain kirjaimet MO EO ja näiden alla kirjaimet NO. Kaiverruksista ainakin osa on tehty elävään puuhun, koska kirjaimet osittain peittyneet ja niissä kaarnaa.
metsakeskus.1000040409 781 Isometsänsuo 10002 12016 13175 11006 27000 434767.00000000 6808063.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040409 Kohde sijaitsee Sysmän Lahdenpohjassa Kukkolanmäentieltä erkanevan Niementien vasemmalla puolella, noin 200 metriä Isometsännsuon jälkeen. Tervahauta on aivan tiessä kiinni ja siten ilmeisesti tietä varhaisempi eli yli sata vuotta vanha. Tervahauta on muodoltaan pyöreä, suppilomainen ja sen läpimitta harjanteen korkeimmalta kohdalta mitattuna on noin 7–8 metriä. Tervahaudan lounaispuolella, muutaman metrin päässä sijaitsee nelikulmainen kuoppa, jossa on ollut valutusaukko. Kairalla tervahaudan päältä otettu noin 40 cm:n maanäyte oli kauttaaltaan pikimustaa, maaperä sisälsi runsaasti hiiltä.
metsakeskus.1000040410 165 Tytärtynnänkallio 2 10007 12016 13000 11042 27028 370872.00000000 6751656.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040410 Tytärtynnänkallion eteläpäässä hiekkapitoisessa rinteessä on nähtävissä kymmenkunta noin 2 metriä laajaa ja 1 metrin syvää kuoppaa. Naapurin isännän mukaan kyseessä on jäänteet 1940- ja 50-luvuilla tehdyistä perunakuopista, joita läheisten tilojen karjalaisevakot olivat tehneet.
metsakeskus.1000040412 263 Tervamäki 10001 12004 13043 11006 27000 478424.00000000 7051367.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040412 Yleisöilmoitus kivikellarista Soukkuanlahdentie 588 pohjoispuolella kallioisella alueella. 5p-lidar-aineistossa näkyy myös toinen vastaava anomalia, soikeanmuotoinen kuopanne noin 55 metrin päässä itäkoilliseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000040417 231 Lionel 10002 12017 13194 11006 27009 197663.00000000 6926271.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040417 Sijaintipaikka on Kaskisissa Sälgrundista länteen. Sijaintitieto ei ole aivan tarkka. Höyrylaiva Lionelin hylky. Hylky on ahtojäiden kasaan painama ja erityisesti laivan perä on hajalla. Rungon muotoa on kuitenkin hahmotettavissa ja ruumat havaittavissa. Lionel oli norjalainen höyrylaiva, joka oli matkalla painolastissa Vaasasta Kaskisiin, kun se törmäsi kovassa tuulessa kiville Strömmingsbrottenin luona 1907. Miehistö pelastui, mutta alus jäi hylyksi. Lionel oli 72 metriä pitkä ja 9,2 metriä leveä. Alus oli rakennettu 1874 Newcastlessa. Hylky löytyi kesällä 2011 (Suupohjan Sukeltajat ry.). Haaksirikko on tunnettu pitkään. Se mainitaan esim. Eirik Eikranin 1987 tekemässä hylkylistauksessa (julkaisematon) ja Carola Ålande-Sjöstrandin tekemässä haverilistauksessa (julkaisematon).
metsakeskus.1000040420 297 Leväniemi 10002 12016 13154 11006 27000 555811.00000000 7010143.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040420 Leväniemen pohjoisosasta löydettiin 27 kaskiröykkiötä noin 200 x 40 m kokoiselta alueelta. Röykkiöt sijoittuivat noin kaakko-luodesuuntaisen harjanteen lakialueelle. Pienimmät havaitut röykkiöt ovat noin 50 x 50 cm kokoisia ja alle 30 cm korkeita. Suurimmat puolestaan 1,5 x 3,5 m kokoinen ja noin 80 cm korkea. Vanhoilla kartoilla (isojako 1778, pitäjänkartta 1846, peruskartta 1973) paikalle on merkitty metsää, mitä alue on nykyisinkin.
metsakeskus.1000040422 297 Leväniemi 2 10002 12016 13154 11006 27000 556590.00000000 7009553.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040422 Leväniemen koillisosasta, noin 115 metrin korkeustasoilta havaittiin 11 kaskiröykkiöitä. Röykkiöiden koko vaihteli noin 50 x 60 cm ja 1,2 x 1 m välillä, korkeutta niillä oli 30-70 cm. Röykkiöitä oli koottu sekä maakivien päälle että maanpinnalle. Vanhoilla kartoilla (isojako 1778, pitäjänkartta 1846, peruskartta 1973) paikalle on merkitty metsämaata, mitä alue on nykyisinkin.
metsakeskus.1000040423 297 Nilsiän kirkon paikat ja kirkkomaa 10002 12003 13037 11006 27007 554825.00000000 7008657.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040423 Nilsiän kappeliseurakunta on perustettu vuonna 1769, itsenäinen seurakunta Nilsiästä tuli vuonna 1816 (esim. Töyräs 2019, s. 31-35). Kaksi ensimmäistä kirkkoa ovat sijainneet Nilsiän keskustassa, vanhana hautausmaana tunnetun käytöstä poisjääneen hautausmaan pohjoisosassa. Ensimmäinen kirkko on rakennettu 1730-luvulla. Toinen kirkko on valmistunut 1797 ja se on purettu 1915. Ensimmäinen kirkko on sijainnut isojakokartan perusteella kirkkomaan pohjoisimmassa osassa. Toinen kirkko on sijainnut ensimmäisen kirkon lounaispuolella – paikalla on toisen kirkon muistokivi. Muistokivestä noin 20 m koilliseen sijaitsee noin 8 x 6 m kokoinen maakumpare (N 7008657 N 554825), jonka koillislaidalta erottuu muutama päällekkäin oleva lohkokivi. Kyseessä on mahdollisesti jäännös paikalla olleesta toisesta kirkosta. Hautausmaan pohjoiskulmalta erottuu matala nurmipeitteinen kumpare (noin 10 x 13 m, N 7008680 E 554884). Kohta sopisi isojakokartan paikannuksen perusteella ensimmäisen kirkon paikaksi, mutta inventoinnin aikana siitä ei saatu konkreettisia todisteita. Kiviaidalla rajattuun hautausmaahan on alueen keskellä olevan muistokiven mukaan haudattu 1860-luvun nälkävuosina kuolleita nilsiäläisiä. Muistokiven mukaan katovuosi 1868 vaati 1253 henkeä.
metsakeskus.1000040423 297 Nilsiän kirkon paikat ja kirkkomaa 10002 12002 13021 11006 27007 554825.00000000 7008657.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040423 Nilsiän kappeliseurakunta on perustettu vuonna 1769, itsenäinen seurakunta Nilsiästä tuli vuonna 1816 (esim. Töyräs 2019, s. 31-35). Kaksi ensimmäistä kirkkoa ovat sijainneet Nilsiän keskustassa, vanhana hautausmaana tunnetun käytöstä poisjääneen hautausmaan pohjoisosassa. Ensimmäinen kirkko on rakennettu 1730-luvulla. Toinen kirkko on valmistunut 1797 ja se on purettu 1915. Ensimmäinen kirkko on sijainnut isojakokartan perusteella kirkkomaan pohjoisimmassa osassa. Toinen kirkko on sijainnut ensimmäisen kirkon lounaispuolella – paikalla on toisen kirkon muistokivi. Muistokivestä noin 20 m koilliseen sijaitsee noin 8 x 6 m kokoinen maakumpare (N 7008657 N 554825), jonka koillislaidalta erottuu muutama päällekkäin oleva lohkokivi. Kyseessä on mahdollisesti jäännös paikalla olleesta toisesta kirkosta. Hautausmaan pohjoiskulmalta erottuu matala nurmipeitteinen kumpare (noin 10 x 13 m, N 7008680 E 554884). Kohta sopisi isojakokartan paikannuksen perusteella ensimmäisen kirkon paikaksi, mutta inventoinnin aikana siitä ei saatu konkreettisia todisteita. Kiviaidalla rajattuun hautausmaahan on alueen keskellä olevan muistokiven mukaan haudattu 1860-luvun nälkävuosina kuolleita nilsiäläisiä. Muistokiven mukaan katovuosi 1868 vaati 1253 henkeä.
metsakeskus.1000040423 297 Nilsiän kirkon paikat ja kirkkomaa 10002 12002 13022 11006 27007 554825.00000000 7008657.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040423 Nilsiän kappeliseurakunta on perustettu vuonna 1769, itsenäinen seurakunta Nilsiästä tuli vuonna 1816 (esim. Töyräs 2019, s. 31-35). Kaksi ensimmäistä kirkkoa ovat sijainneet Nilsiän keskustassa, vanhana hautausmaana tunnetun käytöstä poisjääneen hautausmaan pohjoisosassa. Ensimmäinen kirkko on rakennettu 1730-luvulla. Toinen kirkko on valmistunut 1797 ja se on purettu 1915. Ensimmäinen kirkko on sijainnut isojakokartan perusteella kirkkomaan pohjoisimmassa osassa. Toinen kirkko on sijainnut ensimmäisen kirkon lounaispuolella – paikalla on toisen kirkon muistokivi. Muistokivestä noin 20 m koilliseen sijaitsee noin 8 x 6 m kokoinen maakumpare (N 7008657 N 554825), jonka koillislaidalta erottuu muutama päällekkäin oleva lohkokivi. Kyseessä on mahdollisesti jäännös paikalla olleesta toisesta kirkosta. Hautausmaan pohjoiskulmalta erottuu matala nurmipeitteinen kumpare (noin 10 x 13 m, N 7008680 E 554884). Kohta sopisi isojakokartan paikannuksen perusteella ensimmäisen kirkon paikaksi, mutta inventoinnin aikana siitä ei saatu konkreettisia todisteita. Kiviaidalla rajattuun hautausmaahan on alueen keskellä olevan muistokiven mukaan haudattu 1860-luvun nälkävuosina kuolleita nilsiäläisiä. Muistokiven mukaan katovuosi 1868 vaati 1253 henkeä.
metsakeskus.1000040423 297 Nilsiän kirkon paikat ja kirkkomaa 10002 12003 13037 11006 27008 554825.00000000 7008657.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040423 Nilsiän kappeliseurakunta on perustettu vuonna 1769, itsenäinen seurakunta Nilsiästä tuli vuonna 1816 (esim. Töyräs 2019, s. 31-35). Kaksi ensimmäistä kirkkoa ovat sijainneet Nilsiän keskustassa, vanhana hautausmaana tunnetun käytöstä poisjääneen hautausmaan pohjoisosassa. Ensimmäinen kirkko on rakennettu 1730-luvulla. Toinen kirkko on valmistunut 1797 ja se on purettu 1915. Ensimmäinen kirkko on sijainnut isojakokartan perusteella kirkkomaan pohjoisimmassa osassa. Toinen kirkko on sijainnut ensimmäisen kirkon lounaispuolella – paikalla on toisen kirkon muistokivi. Muistokivestä noin 20 m koilliseen sijaitsee noin 8 x 6 m kokoinen maakumpare (N 7008657 N 554825), jonka koillislaidalta erottuu muutama päällekkäin oleva lohkokivi. Kyseessä on mahdollisesti jäännös paikalla olleesta toisesta kirkosta. Hautausmaan pohjoiskulmalta erottuu matala nurmipeitteinen kumpare (noin 10 x 13 m, N 7008680 E 554884). Kohta sopisi isojakokartan paikannuksen perusteella ensimmäisen kirkon paikaksi, mutta inventoinnin aikana siitä ei saatu konkreettisia todisteita. Kiviaidalla rajattuun hautausmaahan on alueen keskellä olevan muistokiven mukaan haudattu 1860-luvun nälkävuosina kuolleita nilsiäläisiä. Muistokiven mukaan katovuosi 1868 vaati 1253 henkeä.
metsakeskus.1000040423 297 Nilsiän kirkon paikat ja kirkkomaa 10002 12002 13021 11006 27008 554825.00000000 7008657.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040423 Nilsiän kappeliseurakunta on perustettu vuonna 1769, itsenäinen seurakunta Nilsiästä tuli vuonna 1816 (esim. Töyräs 2019, s. 31-35). Kaksi ensimmäistä kirkkoa ovat sijainneet Nilsiän keskustassa, vanhana hautausmaana tunnetun käytöstä poisjääneen hautausmaan pohjoisosassa. Ensimmäinen kirkko on rakennettu 1730-luvulla. Toinen kirkko on valmistunut 1797 ja se on purettu 1915. Ensimmäinen kirkko on sijainnut isojakokartan perusteella kirkkomaan pohjoisimmassa osassa. Toinen kirkko on sijainnut ensimmäisen kirkon lounaispuolella – paikalla on toisen kirkon muistokivi. Muistokivestä noin 20 m koilliseen sijaitsee noin 8 x 6 m kokoinen maakumpare (N 7008657 N 554825), jonka koillislaidalta erottuu muutama päällekkäin oleva lohkokivi. Kyseessä on mahdollisesti jäännös paikalla olleesta toisesta kirkosta. Hautausmaan pohjoiskulmalta erottuu matala nurmipeitteinen kumpare (noin 10 x 13 m, N 7008680 E 554884). Kohta sopisi isojakokartan paikannuksen perusteella ensimmäisen kirkon paikaksi, mutta inventoinnin aikana siitä ei saatu konkreettisia todisteita. Kiviaidalla rajattuun hautausmaahan on alueen keskellä olevan muistokiven mukaan haudattu 1860-luvun nälkävuosina kuolleita nilsiäläisiä. Muistokiven mukaan katovuosi 1868 vaati 1253 henkeä.
metsakeskus.1000040423 297 Nilsiän kirkon paikat ja kirkkomaa 10002 12002 13022 11006 27008 554825.00000000 7008657.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040423 Nilsiän kappeliseurakunta on perustettu vuonna 1769, itsenäinen seurakunta Nilsiästä tuli vuonna 1816 (esim. Töyräs 2019, s. 31-35). Kaksi ensimmäistä kirkkoa ovat sijainneet Nilsiän keskustassa, vanhana hautausmaana tunnetun käytöstä poisjääneen hautausmaan pohjoisosassa. Ensimmäinen kirkko on rakennettu 1730-luvulla. Toinen kirkko on valmistunut 1797 ja se on purettu 1915. Ensimmäinen kirkko on sijainnut isojakokartan perusteella kirkkomaan pohjoisimmassa osassa. Toinen kirkko on sijainnut ensimmäisen kirkon lounaispuolella – paikalla on toisen kirkon muistokivi. Muistokivestä noin 20 m koilliseen sijaitsee noin 8 x 6 m kokoinen maakumpare (N 7008657 N 554825), jonka koillislaidalta erottuu muutama päällekkäin oleva lohkokivi. Kyseessä on mahdollisesti jäännös paikalla olleesta toisesta kirkosta. Hautausmaan pohjoiskulmalta erottuu matala nurmipeitteinen kumpare (noin 10 x 13 m, N 7008680 E 554884). Kohta sopisi isojakokartan paikannuksen perusteella ensimmäisen kirkon paikaksi, mutta inventoinnin aikana siitä ei saatu konkreettisia todisteita. Kiviaidalla rajattuun hautausmaahan on alueen keskellä olevan muistokiven mukaan haudattu 1860-luvun nälkävuosina kuolleita nilsiäläisiä. Muistokiven mukaan katovuosi 1868 vaati 1253 henkeä.
metsakeskus.1000040424 297 Valkeismäki 10002 12016 13154 11006 27000 551943.00000000 7011090.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040424 Valkeinen -järven ja Varpaisjärventien länsipuolella sijaitsee kaskiröykkiöalue. Paikalta löydettiin 19 röykkiötä, joista osa oli koottu maakivien päälle/viereen ja osa paljaalle maalle. Röykkiöiden koko vaihteli noin 60 x 60 cm ja 1,5 x 2,5 m välillä, korkeutta röykkiöillä oli 20-70 cm. Vanhoilla kartoilla (isojako 1778, pitäjänkartta 1846, peruskartta 1973) paikalle on merkitty metsää, mitä alue on nykyisinkin.
metsakeskus.1000040426 753 Nickby Olars 10002 12001 13007 11006 27006 404829.00000000 6695328.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040426 Nikkilän kylän (Nickby) vanhan tonttimaan itäpuoleisella pellolla havaittiin metallinilmaisinharavoinnissa nykyaikaa selvästi vanhempien löytöjen tihentymä. Muutamassa (mutta ei useimmissa) koekuopissa havaittiin viitteitä mahdollisesta kyntökerroksen alaisesta kulttuurikerroksesta. Löytöinä oli mm. kuparipellin kappaleita, vanhaa taso- ja pullolasia, kupariseoksinen veitsen ponsi, lyijyplombeja, yksi ilmeisesti 1600-luvun raha, pronssipadan kappaleita, palaneita kiviä ja palanutta savea. Nyt muinaisjäännökseksi rajatun peltoalueen itäpuolisko on v. 1767 kartalla ollut Olarsin talon tonttimaata.
metsakeskus.1000040426 753 Nickby Olars 10002 12001 13007 11006 27007 404829.00000000 6695328.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040426 Nikkilän kylän (Nickby) vanhan tonttimaan itäpuoleisella pellolla havaittiin metallinilmaisinharavoinnissa nykyaikaa selvästi vanhempien löytöjen tihentymä. Muutamassa (mutta ei useimmissa) koekuopissa havaittiin viitteitä mahdollisesta kyntökerroksen alaisesta kulttuurikerroksesta. Löytöinä oli mm. kuparipellin kappaleita, vanhaa taso- ja pullolasia, kupariseoksinen veitsen ponsi, lyijyplombeja, yksi ilmeisesti 1600-luvun raha, pronssipadan kappaleita, palaneita kiviä ja palanutta savea. Nyt muinaisjäännökseksi rajatun peltoalueen itäpuolisko on v. 1767 kartalla ollut Olarsin talon tonttimaata.
metsakeskus.1000040427 403 Askisaari 10002 12016 13175 11006 27000 338537.00000000 7021917.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040427 Inventointi 2020: Tervahauta sijaitsee Övermarkintieltä pohjoiseen johtavan Pihlajamaantien varrella, Saapaskankaasta koilliseen, tien itäpuolella. Alueella kasvaa kuusivaltaista metsää. Paikalla on noin 20 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, jonka halssi laskee koilliseen.
metsakeskus.1000040428 403 Lamminkangas 10002 12016 13175 11006 27000 336357.00000000 7024029.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040428 Vuoden 2020 inventointi: Tervahauta sijaitse Pihlajalammen länsipuolella kapean moreenikankaan itäreunalla, heti metsätien itäpuolella. Alueella kasvaa varttunutta mäntyvaltaista metsää. Paikalla on noin 25 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, jonka halssi laskee koilliseen. Asko Vilkunan mukaan Lamminkankaalla on sijainnut kärnäläisten kesätupa (karjamaja) vielä 1900-luvun alussa (Kansatieteellinen arkisto 15, s. 47-48). Paikalla on ollut kaksi kesänavettaa ja tuparakennus.
metsakeskus.1000040430 403 Lautakangas 10001 12016 13175 11006 27000 333566.00000000 7019370.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040430 Paikalla erottuu lidar-aineistossa todennäköinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000040431 403 Pikkusaari 10002 12016 13172 11006 27000 338041.00000000 7023844.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040431 Vuoden 2020 inventointi: Mustarämäkkö -nimisen suon keskellä on metsäinen saari nimeltä Pikkusaari. Paikalla on raudanpasutuspaikka, tervahauta ja tervapirtin jäännös. Peruskartalle merkityn tervahaudan lounaispuolella on noin 12 x 10 metrin alueella runsaasti kuonaan. 30-60 cm korkeana mattona sekä eri kokoisina röykkiöinä. Kuonan määrän ja sijainnin perusteella paikalla on pasutettu malmia eli malmia kuumentamalla siitä irrotettiin epäpuhtaudet. Malmi lienee nostettu läheisestä suosta – paikannimi ”Mustarämäkkö” voi hyvin juontua malminnostotoiminnasta. Pasuttaminen vaati runsaasti puuta tai hiiltä, hiili saatiin viereisestä kookkaasta tervahaudasta, jonka poltto on tapahtunut samoihin aikoihin. Peruskartalle merkityn tervahautamerkin länsipuolella on n. 30 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi kaakkoon, keskuskuoppa on lähes 2 m syvä. Ympärillä on isoja tervanpolttoon liittyviä kuoppia. Pinta on lähinnä heinän peittämää, päällä ja ympärillä kasvaa tiheää nuorta lehtipuustoa ja mäntytaimikkoa. Heti lounaispuolella on rautamalmin pasuttamisesta jäänteenä runsaasti kuonaa. Tervahaudan syvä keskuskuoppa lienee syntynyt, kun siitä on otettu malmin kuumennukseen tarvittavaa hiiltä. Peruskartalle merkitystä tervahaudasta n. 40 m lounaaseen on kookas tervapirtin kiuas, se on mitoiltaan. 3 x 1,5 m ja 80 cm korkea, lounaispäässä osa kivistä on kookkaita, noin 40 cm halkaisijoiltaan, mahdollisesti ne eivät kuulu alkuperäiseen kiukaan rakenteeseen.
metsakeskus.1000040432 403 Puntosenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 338801.00000000 7022390.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040432 Inventointi 2020: Kohde sijaitsee Lappajärven kunnan ja Vimpeliin kuuluvan enklaavin rajan tuntumassa pienen mäen itä- ja lounaislaidalla. Kohteen itäpuolella virtaa puro, jonka varrella kaakkoispuolella on vapaa-ajan asunto. Paikalla on kaksi tervahautaa n. 20 metrin etäisyydellä toisistaan, ne ovat halkaisijoiltaan n. 20 ja 25 m, halssit suuntautuvat alarinteisiin koilliseen ja lounaaseen. Itäisemmän haudan pintaa peittää vankka heinäkasvillisuus, päällä kasvaa eri-ikäisiä mäntyjä. Läntisemmän tervahaudan lähiympäristössä on varttuneempaa metsää, tervahaudan pintaa peittää sammal ja puolukanvarvut, päällä kasvaa harvakseltaan puustoa.
metsakeskus.1000040433 403 Virkavuorenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 333871.00000000 7020793.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040433 V. 2020 inventointi: Kohde sijaitsee Övermarkintieltä pohjoiseen Virkavuoren kallioiden suuntaan johtavan metsätien varrella, tiestä n. 30 m länteen. Paikalla on lähes 30 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, jonka halssi on kaivettu lounaaseen. Haudan päällä kasvaa eri-ikäistä puustoa. Maaperä on kivikkoista ja kallioista.
metsakeskus.1000040434 403 Virsukangas 10002 12016 13175 11006 27000 337537.00000000 7025396.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040434 V. 2020 inventointi: Kohde sijaitsee Lappajärven ja Vetelin kuntarajan tuntumassa laajan Virsukankaan kaakkoisosassa. Paikalla erottuu 2 m korkeusmallin rinnevarjosteessa halkaisijaltaan n. 20-25-metrinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa, mutta kaukokartoitushavainto on varma.
metsakeskus.1000040435 403 Vuorensaari 10002 12016 13175 11006 27000 334467.00000000 7021060.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040435 Inventointi 2020: Kohde sijaitsee Övermarkin kyläkeskustasta n. 2,6 km luoteeseen Vuorensaaren kallioalueen pohjoispuolella. Paikalla on n. 25 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, jonka halssi laskee etelään.
metsakeskus.1000040436 297 Alatalo 10001 12001 13016 11006 27000 552624.00000000 7011144.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040436 Vuoden 1778 isojakokartalta paikannettu talotontti (Alatalo) sijaitsee Valkeinen -järven ja Järvelän talon itäpuolella, peltojen ja tien rajaamalla viljelemättömällä niemekkeellä. Paikalla on talo myös vuoden 1846 pitäjänkartalla, mutta vuoden 1973 peruskartalla tilanne vastaa nykyistä; paikalla on viljelemätön niemeke. Paikka on nykyisin avarapohjaista ja heinää kasvavaa laidunta, missä maanpinnalle näkyy paikoin kalliota sekä kiviä. Alue käytiin läpi metallinilmaisimella ja sille tehtiin toistakymmentä koekuoppaa. Metallilöydöt olivat pari lankanaulaa, alumiinifolioita sekä kaksi modernilta vaikuttavaa kettinkiriimua. Koekuopista löydettiin pari tiilen palaa sekä muutama hiilenhippu.
metsakeskus.1000040437 297 Rönga 10001 12001 13016 11006 27000 554476.00000000 7010410.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040437 Vuoden 1778 isojakokartalta paikannettu talotontti (Rönga) sijaitsee Pajuniemessä, nykyisen Tuomaalan talon koillispuolelle jäävän kallioniemekkeen kohdalla. Pitäjänkartassa (1846) samalle paikalle on merkitty talot sekä nykyisen että isojakokartan talojen paikalle. Vanhalla peruskartalla (1973) vanhemman talon paikalla on lato tms. talousrakennus ja peltoa. Inventoinnin maastotöiden aikaan alueen pellot oli juuri äestetty, eikä niillä voinut tehdä koekuoppia. Aluetta käveltiin laajalti ympäriinsä, jolloin pellosta havaittiin historiallisesta asutuksesta kertovaa materiaalia (tiilen paloja, lasia, muutamia nauloja). Pintapoimintalöytöjä saatiin eniten kallioniemekkeen ympäristöstä. Pellon pinnasta, noin 20 m etelään vanhasta talotontista, löydettiin pala hyvin poltettua ja profiloitua lasittamatonta punasavikeramiikkaa (N 7010372 E 554473). Vaikka paikalta ei havaittu vanhaan talotonttiin viittaavia rakenteita tai kulttuurikerroksia, voi sellaisia paikalla silti olla, koska paikka on välttynyt myöhemmältä maankäytöltä.
metsakeskus.1000040438 297 Lieju 10001 12001 13016 11006 27000 554475.00000000 7009267.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040438 Vuoden 1778 isojakokartalta paikannettu talotontti (Lieju) sijoittuu Koivuniemen ja Liejuniemen väliseen peltoon. Paikalla on pelto vuoden 1846 pitäjänkartan laatimisen aikaan, joskin suurin piirtein isojakokartalta paikannetun talon kohdalla on pieni viljelemätön kaistale. Vuoden 1973 peruskartalla paikka on peltoa. Pelto oli maastotöiden aikaan kynnetty/äestetty ja oli pienellä oraalla, mistä syystä paikalla pystyi ainoastaan tekemään pintapoimintaa. Isojakokartalta paikannetun talon kohta sijoittui aavistuksen muuta peltoa matalampaan kohtaan, joka erottui ympäristöstään hieman tummempana. Kohdan tummuus saattoi johtua matalamman kohdan kosteudesta. Pellosta havaittiin tiilen ja muutamia palaneen oloisen kiven kappaleita, lasia ja liitupiipun varsi. Havainnot tehtiin paikannettua talon paikkaa laajemmalta alueelta, joskin ne vaikuttivat keskittyvän pellon matalamman kohdan paikkeille.
metsakeskus.1000040439 297 Haukijärvi 10001 12001 13016 11006 27000 555272.00000000 7006688.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040439 Vuoden 1778 isojakokartalta paikannettu talotontti (Haukijärvi) sijoittuu nykyiseen peltoon, Haukijärven ja Pieni Haukijärven väliin. Samalle paikalla on talo vuoden 1846 pitäjänkartalla, mutta vuoden 1973 peruskartalla paikka on peltoa. Pelto oli maastotöiden aikana heinällä, eikä paikalle päästy tekemään koekuoppia. Näkyvyys pellon pintaan oli heinän vuoksi olematon, eikä paikalta saatu mitään havaintoja paikalla olleesta talosta. Hyvän karttapaikannuksen perusteella (arviolta ± 40 m) kohde on mahdollinen muinaisjäännös.
metsakeskus.1000040442 241 Kontiopylläs 1 10007 12009 13094 11006 27000 404084.00000000 7317561.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040442 Kohde sijaitsee Kontiopylläs-nimisellä korkeammalla kohdalla, jota ympäröi Suuripään laaja suoalue. Kohteesta reilu 200 metriä koilliseen sijaitsee Kuralammit ja reilu 200 metriä länteen Saaranjoki. Maasto on sekametsää, jossa kasvaa aluskasvillisuutena mustikkaa ja puolukkaa. Kohde on neliskanttinen kuoppa. Se voi olla maahan tehdyn rakennuksen, kuten esimerkiksi maasaunan tai maakuopallisen hirsikodan, jäännös. Kuoppajäännös sijaitsee Suuripään suoalueella olevalla kuivemmalla maa-alueella. Kohde on suorakaiteen muotoinen, melko syvä ja se erottuu vinovalovarjosteessa. Tämän lähellä, noin sadan metrin päässä lounaaseen sijaitsee toinen samanlainen kuoppa, Kontiopylläs 2. Kuoppa on kaakkois-luoteis-suuntainen ja mitoiltaan 4 x 3,5 metriä.
metsakeskus.1000040443 241 Kontiopylläs 2 10007 12009 13094 11006 27000 404057.00000000 7317468.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040443 Kohde sijaitse Suuripään suoalueella, Kontiopylläksellä. Kolmensadan metrin päässä koilliseen sijaitsevat Kuralammet, sekä noin 230 metrin päässä lännessä sijaitsee Saaranjoki. Etelässä, 175 metrin päässä, sijaitsee vanha ajoura. Kohdetta ympäröivä maasto on sekametsää, jossa aluskasvillisuutena kasvaa puolukkaa ja mustikkaa. Kohde on neliskanttinen kuoppa. Se voi olla maahan tehdyn rakennuksen, kuten esimerkiksi maasaunan tai maakuopallisen hirsikodan, jäännös. Kohde on selkeästi maastosta erottuva kuoppajäännös, joka näkyy myös vinovalovarjosteessa. Kuoppa on koillis-lounaissuuntainen ja mitoiltaan 4,2 x 2,7 metriä. Kontiopylläs 1 kuoppa sijaitsee noin sadan metrin päässä pohjoiseen.
metsakeskus.1000040444 241 Elijärvenviia 1 10007 12001 13000 11006 27009 395566.00000000 7300110.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040444 Rakennuksen jäännös sijaitsee lähellä valtion maan ja yksityismaan rajaa, jääden yksityismaan puolelle. Katto- ja seinärakenteita ei voinut erottaa toisistaan, sillä ne ovat romahtaneet, osittain maatuneet ja sammaleen peitossa. Valmistusmateriaalina on käytetty lautaa. Jäännöksen eteläpäässä on ruosteinen kamiina. Rakennuksen jäännös on pohjois-etelä-suuntainen ja mitat ovat 5 x 2,5 metriä. Rakennus liittyy mahdollisesti alueella tehtyihin metsätöihin. Se on melko pienikokoinen mittojen ollessa vain 2,5 metriä leveä ja 5 metriä pitkä ja sisällä on ollut kamiina. Rakennuksen jäännöstä ympäröivä maasto on sekametsää. Aluskasvillisuus puolukkaa ja mustikkaa. Alueella on tehty metsänhoitoon liittyvää maanmuokkausta umpeen kasvaneiden äestysurien perusteella.
metsakeskus.1000040445 689 Miettilä 10002 12001 13013 11006 27007 617970.00000000 6797748.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040445 Miettilään perustettiin varuskunta Värälän rauhan jälkeen 1790-luvulla. Varuskunta liittyi ns. Vanhan Suomen puolustukseen. 1700-luvun lopulla Miettilään rakennettiin ilmeisesti esikuntarakennus, kaksi kasarmia ja tallirakennus. Suomen sodan jälkeen varuskunta jäi tarpeettomaksi. 1880-luvulla alueella rakennettiin uudet kasarmit. Muinaisjäännösalue on rajattu 1700-luvun rakennusten perusteella. Rakennusten jäännökset näkyvät edelleen mm laserkeilausaineistossa ja maastossa. Alueella on suoritettu jäännösten inventointi ja koekaivaus vuonna 1982.
metsakeskus.1000040449 445 Korsfjärden 10001 12017 13193 11006 27000 232598.00000000 6688877.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040449 Sijaintipaikka on Paraisten saaristossa Paraisten kirkolta vajaat 10 kilometriä lounaaseen Korsfjärdenin länsiosassa Lillmälön pohjoiskärjen itäpuolella. Noin kuuden metrin pituinen vene, joka on paljolti hautautunut merenpohjaan. Luotauskuvassa näkyy pohjasta nouseva keula- tai peräranka sekä joitakin kaaren päitä. Hylyllä ei ole sukellettu. Hylky löytyi monikeilainluotauksessa 2020.
metsakeskus.1000040450 445 Kyrkfjärden 10001 12017 13193 11002 27000 239866.00000000 6691714.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040450 Sijaintipaikka on Paraisten saaristossa Paraisten keskustasta noin 2,5 km lounaaseen Kyrkfjärdenillä Högen -saaren länsipuolella. Noin 4,4 metriä pitkä vene, joka on suurelta osin hautautunut pohjaan. Toinen veneen kyljistä on syvemmällä pohjassa kuin toinen. Vene on havaittu monikeilainluotauksessa 2020. Paikalla ei ole sukellettu. Barlius-ryhmä viistokaikuluotasi hylyn 2024.
metsakeskus.1000040451 257 Langisbådan 10002 12017 13193 11006 27008 359557.00000000 6646712.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040451 Sijaintipaikka on Porkkalanniemen eteläkärjestä kaakkoon sekä Söderskäristä ja Engelskobbenista itään, Langisbådan -matalikon lähellä. Sijaintitieto on epätarkka. Puurunkoisen purjealuksen osia laajalla alueella. Havaittavissa on laivan pohjaosa ja noin 20 metrin mittaiset osat laivan kummastakin kyljestä. Löytöalueella on myös tukkiankkuri, keularangan kappaleita, keulan klyyssit, ranapalkki, ankkuripeli, peräpeili, peräsimen yläosa, peräsinpinna ja tiiliä. Mastoja tai takilan osia ei ole havaittavissa. Laiva näyttää olleen kivihiililastissa. Ari Kapanen on löytänyt hylyn viistokaikuluotaamalla. Hän on myös selvittänyt hylyn taustaa arkistolähteistä. Hylky on mahdollisesti enlantilainen 1857 haaksirikkoutunut rahtilaiva Sarah Botsford. Laiva oli kivihiililastissa matkalla Haartpoolista Helsinkiin, kun se törmäsi matalikkoon 10.6.1857 ja sai vuodon. Alus ei uponnut välittömästi ja sen varusteita ehdittiin pelastaa. Ihmishenkiä ei menetetty. Alus upposi 12.6.1857. Tietoja löytyy Kansallisarkistosta Luotsi- ja Majakkalaitoksen arkistokokonaisuudesta (Luotsikertomus no 192/1857, ylihallituksen saapuneiden kirjeiden diaari 1857) sekä Helsingin maistraatin arkistosta (kapteeni Grangerin meriselitys). Aluksesta peräisin olleita tavaroita myytiin huutokaupalla Helsingissä (Finlands Allmänna Tidning 30.6.1857, s. 636).
metsakeskus.1000040453 837 Provasti (Pappila) 10007 12008 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040453 Kaksoistaltta (KM 2519:252) on löytynyt Takahuhdin Provastin (Pappilan) pellolta. Se on diarioitu vuonna 1887 ja sen on lähettänyt Kansallismuseoon S. Wilskman. Pappilan pellot ovat sijainneet tilan itä-, koillis- ja pohjoispuolella. Jo Rädyn inventoidessa (löytö 27) pellot olivat lähinnä omakotiasutusalueena. Kaksoistaltta on muodoltaan kaarevan trapetsoidi ja kooltaan 94,5 x 43 x 12 mm. Sen poikkileikkaus on kyljistä viistetty suorakaide. Taltta on hyvin hiottu lappeilta ja kylhistä ja sen särmät on viistetty. Kannan terä näyttää jälkikäteen hiotulta. Terävänsoikea tuluskivi (KM 6865:19) on saatu talteen Messukylän pappilasta ja se on diarioitu 1915. Rädyn luettelossa irtolöytö 79. Salo (1988: 153) epäilee, josko sitä on varsinaisesti löydetty pappilan mailta, sillä L(öydetty) on on vedetty Museoviraston luettelosta yli. Tuluskivi on vaaleaa kvartsiittia ja se on lohjennut kahtia. Kooltaan se on 87 x 38 x 21 mm. Sen tasaisilla lappeilla on iskentäjälkiä ja reunassa on kiinnityskouru. Raninen 2016: Messukylästä tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1639. Uusi kirkkoherranpappila perustettiin tuolloin Takahuhtiin autiotilojen maille (Arajärvi 1954: 490). Messukylän pappilan tonttimaa on kuvattu 1700-luvulla Takahuhdin kylän isojakokartassa. Pappilan pihapiiri on tätä nykyä väljästi rakennettu. Puinen pappilarakennus on vuodelta 1919. Vaikka kyseessä on hoidettu puistomainen alue, pappilarakennuksesta länteen sijaitsevaa tasoitettua ja päällystettyä pysäköintialuetta lukuun ottamatta piha ei vaikuta läpikotaisin muokatulta ja on siten arkeologisesti potentiaalinen historiallisen ajan asuinpaikka. Pappilan lähiseudun entiset pelto- ja niittyalueet (1900-luvun alun pitäjänkartassa kuvattua, sittemmin metsittynyttä Sikosuon niittyaluetta lukuun ottamatta) ovat tiiviin omakoti- ja rivitalorakentamisen piirissä, joten kiinteän muinaisjäännöksen säilymiselle on lähiympäristössä heikot edellytykset. Takahuhdin kylän isojakokartassa kuvatut pappilan pellot on rakennettu kauttaaltaan (pohjoisessa omakotitaloja Tanhuankadun, Leppämäenkadun ja Kukkoinkivenkadun varrella, pappilasta etelään ja itään lähinnä rivitaloja).
metsakeskus.1000040453 837 Provasti (Pappila) 10007 12001 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040453 Kaksoistaltta (KM 2519:252) on löytynyt Takahuhdin Provastin (Pappilan) pellolta. Se on diarioitu vuonna 1887 ja sen on lähettänyt Kansallismuseoon S. Wilskman. Pappilan pellot ovat sijainneet tilan itä-, koillis- ja pohjoispuolella. Jo Rädyn inventoidessa (löytö 27) pellot olivat lähinnä omakotiasutusalueena. Kaksoistaltta on muodoltaan kaarevan trapetsoidi ja kooltaan 94,5 x 43 x 12 mm. Sen poikkileikkaus on kyljistä viistetty suorakaide. Taltta on hyvin hiottu lappeilta ja kylhistä ja sen särmät on viistetty. Kannan terä näyttää jälkikäteen hiotulta. Terävänsoikea tuluskivi (KM 6865:19) on saatu talteen Messukylän pappilasta ja se on diarioitu 1915. Rädyn luettelossa irtolöytö 79. Salo (1988: 153) epäilee, josko sitä on varsinaisesti löydetty pappilan mailta, sillä L(öydetty) on on vedetty Museoviraston luettelosta yli. Tuluskivi on vaaleaa kvartsiittia ja se on lohjennut kahtia. Kooltaan se on 87 x 38 x 21 mm. Sen tasaisilla lappeilla on iskentäjälkiä ja reunassa on kiinnityskouru. Raninen 2016: Messukylästä tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1639. Uusi kirkkoherranpappila perustettiin tuolloin Takahuhtiin autiotilojen maille (Arajärvi 1954: 490). Messukylän pappilan tonttimaa on kuvattu 1700-luvulla Takahuhdin kylän isojakokartassa. Pappilan pihapiiri on tätä nykyä väljästi rakennettu. Puinen pappilarakennus on vuodelta 1919. Vaikka kyseessä on hoidettu puistomainen alue, pappilarakennuksesta länteen sijaitsevaa tasoitettua ja päällystettyä pysäköintialuetta lukuun ottamatta piha ei vaikuta läpikotaisin muokatulta ja on siten arkeologisesti potentiaalinen historiallisen ajan asuinpaikka. Pappilan lähiseudun entiset pelto- ja niittyalueet (1900-luvun alun pitäjänkartassa kuvattua, sittemmin metsittynyttä Sikosuon niittyaluetta lukuun ottamatta) ovat tiiviin omakoti- ja rivitalorakentamisen piirissä, joten kiinteän muinaisjäännöksen säilymiselle on lähiympäristössä heikot edellytykset. Takahuhdin kylän isojakokartassa kuvatut pappilan pellot on rakennettu kauttaaltaan (pohjoisessa omakotitaloja Tanhuankadun, Leppämäenkadun ja Kukkoinkivenkadun varrella, pappilasta etelään ja itään lähinnä rivitaloja).
metsakeskus.1000040453 837 Provasti (Pappila) 10007 12008 13000 11019 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040453 Kaksoistaltta (KM 2519:252) on löytynyt Takahuhdin Provastin (Pappilan) pellolta. Se on diarioitu vuonna 1887 ja sen on lähettänyt Kansallismuseoon S. Wilskman. Pappilan pellot ovat sijainneet tilan itä-, koillis- ja pohjoispuolella. Jo Rädyn inventoidessa (löytö 27) pellot olivat lähinnä omakotiasutusalueena. Kaksoistaltta on muodoltaan kaarevan trapetsoidi ja kooltaan 94,5 x 43 x 12 mm. Sen poikkileikkaus on kyljistä viistetty suorakaide. Taltta on hyvin hiottu lappeilta ja kylhistä ja sen särmät on viistetty. Kannan terä näyttää jälkikäteen hiotulta. Terävänsoikea tuluskivi (KM 6865:19) on saatu talteen Messukylän pappilasta ja se on diarioitu 1915. Rädyn luettelossa irtolöytö 79. Salo (1988: 153) epäilee, josko sitä on varsinaisesti löydetty pappilan mailta, sillä L(öydetty) on on vedetty Museoviraston luettelosta yli. Tuluskivi on vaaleaa kvartsiittia ja se on lohjennut kahtia. Kooltaan se on 87 x 38 x 21 mm. Sen tasaisilla lappeilla on iskentäjälkiä ja reunassa on kiinnityskouru. Raninen 2016: Messukylästä tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1639. Uusi kirkkoherranpappila perustettiin tuolloin Takahuhtiin autiotilojen maille (Arajärvi 1954: 490). Messukylän pappilan tonttimaa on kuvattu 1700-luvulla Takahuhdin kylän isojakokartassa. Pappilan pihapiiri on tätä nykyä väljästi rakennettu. Puinen pappilarakennus on vuodelta 1919. Vaikka kyseessä on hoidettu puistomainen alue, pappilarakennuksesta länteen sijaitsevaa tasoitettua ja päällystettyä pysäköintialuetta lukuun ottamatta piha ei vaikuta läpikotaisin muokatulta ja on siten arkeologisesti potentiaalinen historiallisen ajan asuinpaikka. Pappilan lähiseudun entiset pelto- ja niittyalueet (1900-luvun alun pitäjänkartassa kuvattua, sittemmin metsittynyttä Sikosuon niittyaluetta lukuun ottamatta) ovat tiiviin omakoti- ja rivitalorakentamisen piirissä, joten kiinteän muinaisjäännöksen säilymiselle on lähiympäristössä heikot edellytykset. Takahuhdin kylän isojakokartassa kuvatut pappilan pellot on rakennettu kauttaaltaan (pohjoisessa omakotitaloja Tanhuankadun, Leppämäenkadun ja Kukkoinkivenkadun varrella, pappilasta etelään ja itään lähinnä rivitaloja).
metsakeskus.1000040453 837 Provasti (Pappila) 10007 12001 13000 11019 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040453 Kaksoistaltta (KM 2519:252) on löytynyt Takahuhdin Provastin (Pappilan) pellolta. Se on diarioitu vuonna 1887 ja sen on lähettänyt Kansallismuseoon S. Wilskman. Pappilan pellot ovat sijainneet tilan itä-, koillis- ja pohjoispuolella. Jo Rädyn inventoidessa (löytö 27) pellot olivat lähinnä omakotiasutusalueena. Kaksoistaltta on muodoltaan kaarevan trapetsoidi ja kooltaan 94,5 x 43 x 12 mm. Sen poikkileikkaus on kyljistä viistetty suorakaide. Taltta on hyvin hiottu lappeilta ja kylhistä ja sen särmät on viistetty. Kannan terä näyttää jälkikäteen hiotulta. Terävänsoikea tuluskivi (KM 6865:19) on saatu talteen Messukylän pappilasta ja se on diarioitu 1915. Rädyn luettelossa irtolöytö 79. Salo (1988: 153) epäilee, josko sitä on varsinaisesti löydetty pappilan mailta, sillä L(öydetty) on on vedetty Museoviraston luettelosta yli. Tuluskivi on vaaleaa kvartsiittia ja se on lohjennut kahtia. Kooltaan se on 87 x 38 x 21 mm. Sen tasaisilla lappeilla on iskentäjälkiä ja reunassa on kiinnityskouru. Raninen 2016: Messukylästä tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1639. Uusi kirkkoherranpappila perustettiin tuolloin Takahuhtiin autiotilojen maille (Arajärvi 1954: 490). Messukylän pappilan tonttimaa on kuvattu 1700-luvulla Takahuhdin kylän isojakokartassa. Pappilan pihapiiri on tätä nykyä väljästi rakennettu. Puinen pappilarakennus on vuodelta 1919. Vaikka kyseessä on hoidettu puistomainen alue, pappilarakennuksesta länteen sijaitsevaa tasoitettua ja päällystettyä pysäköintialuetta lukuun ottamatta piha ei vaikuta läpikotaisin muokatulta ja on siten arkeologisesti potentiaalinen historiallisen ajan asuinpaikka. Pappilan lähiseudun entiset pelto- ja niittyalueet (1900-luvun alun pitäjänkartassa kuvattua, sittemmin metsittynyttä Sikosuon niittyaluetta lukuun ottamatta) ovat tiiviin omakoti- ja rivitalorakentamisen piirissä, joten kiinteän muinaisjäännöksen säilymiselle on lähiympäristössä heikot edellytykset. Takahuhdin kylän isojakokartassa kuvatut pappilan pellot on rakennettu kauttaaltaan (pohjoisessa omakotitaloja Tanhuankadun, Leppämäenkadun ja Kukkoinkivenkadun varrella, pappilasta etelään ja itään lähinnä rivitaloja).
metsakeskus.1000040453 837 Provasti (Pappila) 10007 12008 13000 11033 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040453 Kaksoistaltta (KM 2519:252) on löytynyt Takahuhdin Provastin (Pappilan) pellolta. Se on diarioitu vuonna 1887 ja sen on lähettänyt Kansallismuseoon S. Wilskman. Pappilan pellot ovat sijainneet tilan itä-, koillis- ja pohjoispuolella. Jo Rädyn inventoidessa (löytö 27) pellot olivat lähinnä omakotiasutusalueena. Kaksoistaltta on muodoltaan kaarevan trapetsoidi ja kooltaan 94,5 x 43 x 12 mm. Sen poikkileikkaus on kyljistä viistetty suorakaide. Taltta on hyvin hiottu lappeilta ja kylhistä ja sen särmät on viistetty. Kannan terä näyttää jälkikäteen hiotulta. Terävänsoikea tuluskivi (KM 6865:19) on saatu talteen Messukylän pappilasta ja se on diarioitu 1915. Rädyn luettelossa irtolöytö 79. Salo (1988: 153) epäilee, josko sitä on varsinaisesti löydetty pappilan mailta, sillä L(öydetty) on on vedetty Museoviraston luettelosta yli. Tuluskivi on vaaleaa kvartsiittia ja se on lohjennut kahtia. Kooltaan se on 87 x 38 x 21 mm. Sen tasaisilla lappeilla on iskentäjälkiä ja reunassa on kiinnityskouru. Raninen 2016: Messukylästä tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1639. Uusi kirkkoherranpappila perustettiin tuolloin Takahuhtiin autiotilojen maille (Arajärvi 1954: 490). Messukylän pappilan tonttimaa on kuvattu 1700-luvulla Takahuhdin kylän isojakokartassa. Pappilan pihapiiri on tätä nykyä väljästi rakennettu. Puinen pappilarakennus on vuodelta 1919. Vaikka kyseessä on hoidettu puistomainen alue, pappilarakennuksesta länteen sijaitsevaa tasoitettua ja päällystettyä pysäköintialuetta lukuun ottamatta piha ei vaikuta läpikotaisin muokatulta ja on siten arkeologisesti potentiaalinen historiallisen ajan asuinpaikka. Pappilan lähiseudun entiset pelto- ja niittyalueet (1900-luvun alun pitäjänkartassa kuvattua, sittemmin metsittynyttä Sikosuon niittyaluetta lukuun ottamatta) ovat tiiviin omakoti- ja rivitalorakentamisen piirissä, joten kiinteän muinaisjäännöksen säilymiselle on lähiympäristössä heikot edellytykset. Takahuhdin kylän isojakokartassa kuvatut pappilan pellot on rakennettu kauttaaltaan (pohjoisessa omakotitaloja Tanhuankadun, Leppämäenkadun ja Kukkoinkivenkadun varrella, pappilasta etelään ja itään lähinnä rivitaloja).
metsakeskus.1000040453 837 Provasti (Pappila) 10007 12001 13000 11033 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040453 Kaksoistaltta (KM 2519:252) on löytynyt Takahuhdin Provastin (Pappilan) pellolta. Se on diarioitu vuonna 1887 ja sen on lähettänyt Kansallismuseoon S. Wilskman. Pappilan pellot ovat sijainneet tilan itä-, koillis- ja pohjoispuolella. Jo Rädyn inventoidessa (löytö 27) pellot olivat lähinnä omakotiasutusalueena. Kaksoistaltta on muodoltaan kaarevan trapetsoidi ja kooltaan 94,5 x 43 x 12 mm. Sen poikkileikkaus on kyljistä viistetty suorakaide. Taltta on hyvin hiottu lappeilta ja kylhistä ja sen särmät on viistetty. Kannan terä näyttää jälkikäteen hiotulta. Terävänsoikea tuluskivi (KM 6865:19) on saatu talteen Messukylän pappilasta ja se on diarioitu 1915. Rädyn luettelossa irtolöytö 79. Salo (1988: 153) epäilee, josko sitä on varsinaisesti löydetty pappilan mailta, sillä L(öydetty) on on vedetty Museoviraston luettelosta yli. Tuluskivi on vaaleaa kvartsiittia ja se on lohjennut kahtia. Kooltaan se on 87 x 38 x 21 mm. Sen tasaisilla lappeilla on iskentäjälkiä ja reunassa on kiinnityskouru. Raninen 2016: Messukylästä tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1639. Uusi kirkkoherranpappila perustettiin tuolloin Takahuhtiin autiotilojen maille (Arajärvi 1954: 490). Messukylän pappilan tonttimaa on kuvattu 1700-luvulla Takahuhdin kylän isojakokartassa. Pappilan pihapiiri on tätä nykyä väljästi rakennettu. Puinen pappilarakennus on vuodelta 1919. Vaikka kyseessä on hoidettu puistomainen alue, pappilarakennuksesta länteen sijaitsevaa tasoitettua ja päällystettyä pysäköintialuetta lukuun ottamatta piha ei vaikuta läpikotaisin muokatulta ja on siten arkeologisesti potentiaalinen historiallisen ajan asuinpaikka. Pappilan lähiseudun entiset pelto- ja niittyalueet (1900-luvun alun pitäjänkartassa kuvattua, sittemmin metsittynyttä Sikosuon niittyaluetta lukuun ottamatta) ovat tiiviin omakoti- ja rivitalorakentamisen piirissä, joten kiinteän muinaisjäännöksen säilymiselle on lähiympäristössä heikot edellytykset. Takahuhdin kylän isojakokartassa kuvatut pappilan pellot on rakennettu kauttaaltaan (pohjoisessa omakotitaloja Tanhuankadun, Leppämäenkadun ja Kukkoinkivenkadun varrella, pappilasta etelään ja itään lähinnä rivitaloja).
metsakeskus.1000040454 753 Byberget luode 10002 12009 13094 11006 27000 404680.00000000 6695774.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040454 Tasanteella on kolme isohkoa kuoppaa muutaman metrin etäisyydellä toisestaan. Eteläisin, isoin on kooltaan 4 x 4 metriä ja saattaa olla kellarikuoppa. Ajoitusarvio on 1800-luku tai vanhempi. Inventoija arvelee, että kuopat liittyvät Nickbyn säterin elinkeinoihin (2020). Koetutkimuksen tuloksien perusteella kellarinjäännöksen R5.1 ja kuoppajäännöksen R5.4 alalle rajattiin muinaisjäännösalue. Kuoppajäännöksistä R5.2, R5.3 ja R5.5 saatiin riittävästi tietoa koetutkimuksessa, eikä niitä ole perusteltua enää suojella (2021).
metsakeskus.1000040456 753 Svärdfelt 2 10002 12009 13000 11006 27000 403999.00000000 6696081.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040456 Metsässä sijaitsee laakea ja matala kumpare (n. 26 x 16 m) joka on muusta ympäristön maastosta poiketen maaperältään hiekkaa ja vähäkivinen. Kumpareen pellon puoleisella reunalla on pitkulainen kuoppa, 2.2 x 1.5 m, jossa on aukko pellon suuntaan. Kuopan pohjalla ja reunavallilla on selkeä maannos. Se on ilmeisesti perunakellari tms. säilytyskuoppa. Sen pohjoispuolella on pyöreä, maljamainen kuopanne, halkaisijaltaan n 2 m. Siinä on reunoilla ja keskellä paksu podsol. 2021: eteläisempi kuoppajäännös R7.1 on kellarinjäännös, jonka kivirakenteet vaikuttivat koskemattomilta. R7.2:n koekuopasta löytyi selvää hiilistä kerrostumaa, ja toisin kuin inventoinnissa vuonna 2020 arveltiin, R7.2 on todennäköisesti hiilihauta.
metsakeskus.1000040457 638 Suuri Rantatie Rita 10002 12005 13071 11006 27000 428639.00000000 6698336.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040457 Hylätty osuus vanhasta Suuresta rantatiestä, joka on nyt suurelta osin polkuna. Osuus on moottoritien eteläpuolella (jonka alle on jäänyt osuus vanhasta tiestä). Loviisantie katkaisee hylätyn tieosuuden kahteen osaan. Tie on merkitty 1600-luvun lopun yleiskarttoihin. Tie on hylätty ennen 1940 lukua. Tietä ei ole kunnolla maastossa tarkastettu v. 2020 inventoinnissa (havaittiin vasta lumentulon jälkeen) (Jussila et al.2020). Loviisantien itäpuolen osuus tarkastettiin inventoinnissa vuonna 2023. Paikalla on kolme metriä leveä väylä, jonka keskellä kulkee polku ja reunoja ajetaan nurmikkoa. Alkuperäinen tie on leveämpi, noin 5 m, ja sen reunat ovat kasvaneet umpeen. Tien reunat näkyvät maastossa pengerryksinä ja tien molemmin puolen on ojat. Ilmakuvissa tie näkyy vielä käytössä olevana 1958. (Kärkkäinen 2023) Loviisantien länsipuolen osuus tarkastettiin vuonna 2024 Porvoon kaupungin toimesta. Tielinjaus erottuu selkeänä vuoden 1972 ilmakuvassa, mutta on jo metsittynyt vuoden 1986 ilmakuvassa. Tienpohja on tasainen, mittauskohdasta riippuen 6,5–7,9 metriä leveä, ja paikoin reunoiltaan ojitettu. Tien penkereet erottuvat pääosin selkeästi maastossa. Reunan ojitus vaihtelee, paikoin oja erottuu tienpohjan kummallakin puolella, paikoin vain toisella. Ojan syvyys tienpohjan tasosta mitattuna on mittauskohdasta riippuen noin 0,65–0,75 metriä. Tarkastushetkellä tienpohja kasvaa nuorta männikköä.
metsakeskus.1000040468 755 Raivio 1 10007 12004 13051 11006 27000 349505.00000000 6677119.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040468 Kohde koostuu kolmesta pystyyn nostetusta litteästä kivestä, jotka sijaitsevat kallion reunalla näkyvällä paikalla. Kyseessä on ilmeisesti rajan suuntaa ilmaiseva rajamerkki, joka sijaitsee yhä käytössä olevalla rajalla.
metsakeskus.1000040469 755 Raivio 2 10007 12004 13051 11006 27000 349087.00000000 6677528.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040469 Pyöreä noin metrin korkuinen kivistä kasattu rajamerkki. Kohde sijaitsee nykyisellä kiinteistörajalla. Vuoden 1750 kartalle (KA MHA U B45:14/1-3 Karskog) on merkitty paikkaan Bårgberg-niminen numerolla 2 merkitty rajapyykkinä Harfsin (Harvs) ja Karskogin kylien rajalle. Borgberg-nimiselle mäen huipulle on merkitty myös vuoden 1872 karttaan mittauspiste.
metsakeskus.1000040470 257 Ingelsin taisteluhaudat 10002 12011 13114 11006 27027 356241.00000000 6671115.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040470 Kohde koostuu sisällissodan aikaisista taisteluhaudoista, joita on käytetty Sigurdsin ja Ingelsin alueen taisteluissa marraskuussa 1918. Kohde koostuu neljästä erillisestä säilyneen taisteluhaudan katkelmasta. Yhden taisteluhaudan lähelle on pystytetty muistomerkki Sigurdsin ja Ingelsin taisteluissa kaatuneille.
metsakeskus.1000040471 257 Sigurds 10002 12011 13114 11006 27027 355449.00000000 6671505.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040471 Kohteella on säilynyt osa vuonna 1918 Sigurdsin ja Ingelsin alueella käytyihin taisteluihin liittyvää taisteluhautaa.
metsakeskus.1000040472 257 Kvarnby 3 10002 12011 13114 11006 27027 355321.00000000 6670897.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040472 Alueella on vuoden 1918 taisteluihin liittyviä taisteluhautoja. Kohde sijaitsee yksityisellä pihalla, eikä sitä ole dokumentoitu tarkemmin.
metsakeskus.1000040473 257 Lähteelä 10002 12006 13077 11033 27000 356996.00000000 6652992.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040473 Kohde on noin 1,5 metrin läpimittainen kivenlohkare, johon on tehty yksi selkeä kuppimainen kuopanne. Kivi on pinnaltaan voimakkaasti rapautunut ja jo itsessään huomiota herättävän näköinen.
metsakeskus.1000040474 710 Björknäs 1 10002 12011 13114 11006 27026 303263.00000000 6655328.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040474 Junaradan vieressä sijaitseva taistelukaivanto erottuu maastosta selkeänä kumpareena, joka kohoaa muuta maastoa muutaman metrin korkeammalle. Kumpare on junaradan suuntainen ja se koostuu kolmesta pohjoispuolen epäselvemmästä kuopasta, viidestä eteläpuolen ampuma-asemasta sekä kymmenen metrin pituisesta yhdyskäytävästä, joka kulkee puolustusvarustuksen länsipuolella, ampuma-asemien takana. Lisäksi kaikkien ampuma-asemien välillä kulkee 0,5–1 m syvyinen yhdyshauta. Luonto on vallannut alaa muinaisjäännöksen alueelta ja sen päällä kasvaa kuusi- sekä mäntypuita. Muinaisjäännöstä kattavat varvut ja sammalpeite. Asemapaikat on kaivettu hiekkamoreenimaahan.
metsakeskus.1000040475 638 Kallola 2 10002 12001 13000 11019 27000 423043.00000000 6699885.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040475 Kynnetyn pellon pinnasta löytyi melko runsaasti kvartsi-iskoksia ja joitakin kvartsiesineitä. Pintahavaintojen perusteella alueella on kivikautinen asuinpaikka, joka koostuu selvästi kahdesta osasta: Pellon pohjois- ja luoteisosassa olevasta alueesta sekä toisaalta itä- ja eteläosassa olevasta alueesta. Notkelman kohdalla kvartsi-iskoksia ei ollut, ei myöskään pellon korkeimmilla kohdilla n. 20 m mpy. korkeustason yläpuolella. Tien koillispuolella oleva, topografisesti esihistoriallisesti asuinpaikkojen kannalta erittäin hyvältä vaikuttava peltoalue oli inventointiajankohtana sängellä. Pintahavaintoja ei siis voitu tehdä, mutta alueelle tehtiin 5 koekuoppaa. Näissä ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksistä. (Jussila et al. 2020)
metsakeskus.1000040476 638 Nedre Pås 2 10002 12001 13000 11019 27012 424350.00000000 6698422.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040476 Paikalla on usealla korkeustasolla ehjää kivikautista asuinpaikkaa sekä muutama mahdollinen asumuspainanne. Löytöinä koekuopista saviastian paloja, palanutta luuta ja kvartseja. Löydöt siis kolmelta eri, terassimaiselta tasolta. Alin terassi on kallion kupeessa, aivan alueen luoteislaidalla, n. 21 m tasolla. Seuraava on idempänä hieman ylemmällä tasolla n. 23 m mpy. Itäisimmät jäännökset ovat yli 25 m tasoilla. Länsiosassa on rinteessä useita 1,5 - 2 m kokoisia pyöreitä kuopanteita - selvästi kaivettuja. Niissä on vahva maannos. Paikka on erittäin hyvin säilynyt ja sen takia erityisen arvokas. (Jussila et al. 2020)
metsakeskus.1000040477 638 Nedre Pås 3 10002 12004 13045 11006 27000 424264.00000000 6698433.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040477 Jyrkähkön kalliorinteen eteläpäässä, missä maasto loivenee, on vanha kiviaita, nyt keskellä metsää. Aidan pituus on 30 m. Aita on Finbyn vuoden 1787 isojakokartalle pellon länsipuolelle merkityn viivan kohdalla. (Jussila et al. 2020)
metsakeskus.1000040478 257 Telegrafberget 10002 12005 13185 11006 27026 354890.00000000 6651815.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040478 Telegrafbergetin laella on sijainnut yksi Krimin sodan aikaisen optisen lennättimen asemista, joka on muodostanut uloimman aseman päälinjalta Porkkalanniemen kärkeen ulottuvasta haarasta. Kalmbergin kartastoon merkityn lennätinaseman paikalla on jäänteitä epämääräisestä kivimuurista, joka on mahdollisesti jäänne jonkinlaisesta lennätinasemaan liittyvästä majoitusrakenteesta. Lennätinaseman paikalla on myös merkkejä myöhemmästä toiminnasta. Paikalla on esimerkiksi kahdeksan järeä kahdeksan kallioon upotetun pultin muodostama kuusikulmainen pulttikehä. Ympäristössä on lisäksi jäljellä joitakin raskastekoisia osia pulteilla kallioon kiinnitetyistä teräsrakenteista.
metsakeskus.1000040479 638 Kärrbybacken 10002 12001 13014 11006 27000 424352.00000000 6696999.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040479 Vuoden 1787 Kiialan isojakokartalle on merkitty torpanpaikka ja sen tonttimaa, jossa on ollut viisi rakennusta. Paikka on nyt erittäin tiheäpusikkoinen lehto, jossa taimikon ja pusikon lisäksi on pystyssä olevia ja kaatuneita järeitä haapoja. Paikalla on yksi mahdollinen kellarikuoppa. Alue vaikuttaa hyvin säilyneeltä. Torppaa ja rakennuksia ei ole 1962 kartalla - siinä alue on umpimetsää. Vuoden 1873 senaatinkartalle torppa on vielä merkitty. Torppa siis hylätty ennen modernia maankäyttöä. Rajauksen ulkopuolella on jonkinlainen kivivarasto, jonka käyttöajankohdasta ei ole tietoa. (Jussila et al. 2020) Paikalta on muutamia metallinetsinlöytöjä, jotka on tehty ennen kohteen muinaisjäännösstatusta. Kohde on Samuel Broteruksen vuoden 1706 Kiiala kartan maanmittauskonseptille merkitty Snickars torp.
metsakeskus.1000040480 149 Lillsundet 10002 12005 13068 11006 27024 324365.00000000 6657686.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040480 Fagervikin Lillsundet on aikoinaan toiminut Fagervikin ruukin toimintaan liittyvänä satamapaikkana, joka on merkitty myös historiallisille kartoille. Satamapaikkaan liittyviä rakenteita on säilynyt Lillsundetin eteläpuolella sijaitsevalla kumpareella, jolla on aikoinaan sijainnut myös Kusans -niminen torppa. Satamapaikkaan liittyen alueelta todettiin tarkastuksen yhteydessä rautainen kiinnitysrengas, rautamalmikasoja (todennäköisesti Utön kaivoksesta), kattotiilen paloja, sekä kivistä kasattuja mahdollisten laiturirakenteiden jäänteitä.
metsakeskus.1000040481 710 Norrudd 2 10002 12004 13054 11004 27000 298877.00000000 6665247.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040481 Bonäsbåset -järven itäpuolella kohoavan kalliojyrkänteen päällä sijaitsee matala ilmeisesti osin hajotettu kiviröykkiö. Sijaintinsa puolesta kohde sopisi pronssikautiseksi röykkiöksi, jollaisia Bonäsin alueelta tunnetaan useita.
metsakeskus.1000040482 710 Råbacka 10002 12002 13019 11028 27000 302787.00000000 6666237.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040482 Varsin hyvin säilynyt pronssikautinen röykkiö, joka on läpimitaltaan noin kymmenen metriä. Röykkiössä on selvä keskuskraateri. Röykkiö on koottu kalliopohjalle pienehköistä n. 20-30 cm läpimittaisista kivistä.
metsakeskus.1000040483 149 Lilla Hankelö 10002 12013 13129 11006 27026 327236.00000000 6649380.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040483 Lilla Hankelö nimisen saaren pohjoiselle rantakalliolla on kalliohakkaus, jossa riimukivien tyyliä mukailevan lohikäärmekuvion sisälle on hakattu teksti: ”P EDELHEIM x AXEL F-THAL x H E NILSON x A STJERNCREUTZ x M TRAPP x CIVIIS NATIONIS NYLANDICÆ UNIV HFORS ANNO 1867”. Kuvio on tehty hakkauksessa nimettyjen Helsingin yliopiston Nylands nationin civiksien retkellä vuonna 1867. Retkestä on olemassa myös kirjallinen kertomus. Monet hakkauksen tekemiseen osallistuneista kuuluvat 1800-luvun lopun merkkihenkilöihin ja vaikuttivat mm. svekomaanisessa liikkeessä.
metsakeskus.1000040484 564 Vänttilänsuo itä 10001 12016 13175 11006 27000 438843.00000000 7237265.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040484 Paikalla on laserkeilausaineistossa selvästi tunnistettava tervahauta. Tervahaudan eteläpuolella erottuu useita kuopiksi tunnistettavia anomalioita. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Kohteelle on esitetty ohjeellinen aluerajaus perustuen vinovalovarjostehavaintoihin sekä maastoon.
metsakeskus.1000040486 205 Palojoki 10002 12016 13175 11006 27000 511002.00000000 7103106.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040486 Tervahauta, halkaisijaltaan 13 metriä. Peruskartan mukaan tervahautoja on lähiympäristössä useampiakin.
metsakeskus.1000040487 205 Rytijoki 10002 12016 13175 11006 27000 511390.00000000 7101428.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040487 Tervahauta, jonka halkaisija on 16 metriä.
metsakeskus.1000040489 697 Häyrynen 2 10002 12016 13175 11006 27000 568244.00000000 7142528.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040489 Häyrysen lounaispuolella noin 35 m rannasta on tervahauta loivalla sorarinteellä. Haudan läpimitta on 14 m, kuopan syvyys 0,6 m; halssi suuntautuu itäkoilliseen, se on sortunut. Alue on laajalti avohakattu ja muokattu, rinteellä kasvava tiheä taimikko on noin 2 m korkeaa.
metsakeskus.1000040490 697 Tuomaanvaara länsi 10002 12016 13175 11006 27000 576000.00000000 7145222.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040490 Soratasanteella Tuomaanvaaran länsipuolella noin 180 m Iso Tuomaanjärven rannasta itään on tervahauta. Haudan läpimitta on 10 m, kuopan syvyys 0,7 m; halssi suuntautuu pohjoiseen, sen syvyys on 1,8 m ja pituus noin 3 m. Vallin päällä ja ympäristössä kasvaa nuoria mäntyjä, kasvatusmetsikkö on harvennettu.
metsakeskus.1000040492 697 Saunaniemi 10002 12016 13175 11006 27000 574002.00000000 7144748.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040492 Kohteella on kaksi lähellä toisiaan sijaitsevaa tervahautaa. Toinen niistä on halkaisijaltaan 11 metriä, halssi etelään. Toinen on halkaisijaltaan 9 metriä, myös sen halssi on etelään. Koordinaatit viittaavat haudoista pohjoisempaan.
metsakeskus.1000040493 689 Laikon lentokenttä 10007 12011 13000 11042 27028 622213.00000000 6805195.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040493 Laikon lentokenttä toimi talvisodan aikana sotilaslentokenttänä, jolta operoi lentolaivue 14. Lentokentän kiitorata oli Kurikkamäenkankaalla. Alueelle rakennettiin ainakin kenttähuoltojoukkueen parakkeja, asuntoparakkeja, korsuja ja poltto- ja voiteluainevarasto. Moskovan rauhan ehdoissa Laikon lentokenttä määrättiin suljettavaksi. Lentokentän sulutus toteutettiin erilaisin kaivannoin sekä kentälle ajetuin harjuin ja hiekkakasoin, jotka ovat edelleen nähtävissä alueen maastossa. Maastossa on jäljellä seitsemän lentokonesuojan jäännökset Kurikkamäen länsi- ja pohjoispuolella. Suomen Ilmavoimamuseon arkistossa säilytettävien rakennuspiirustusten perusteella puiset lentokonesuojat ovat itsessään olleet kooltaan 13 x 9,4 m. Rakenteista on jäljellä lentokonesuojia ympäröineet maavallit, joiden suuaukot ovat halkaisijaltaan noin 25 metriä. Syvyydeltään rakenteet ovat 20–27 metriä ja vallien korkeus vaihtelee 2–3 metrin välillä. Sirpalesuojat ovat säilyneet erittäin hyvin. Laserkeilausaineiston perusteella Kurikkamäen eteläpuolella on ajoneuvosuojien jäännöksiä (10 kpl). Ajoneuvosuojat ovat sisäpinta-alaltaan 10–15 metriä pitkiä ja 3 metriä leveitä. Kaikki tarkastetut ajoneuvosuojat (7 kpl) ovat säilyneet varsin hyvin. Lisäksi Leipäniementien varrelta havaittiin kahden rakennuksen perustuksia. Leipäniementien pohjoispuolisen törmän reunalla sijaitseva kivijalka on kooltaan 6x5m. Rakenne on runsaan kasvillisuuden peittämä, mutta erottuu maastosta selkeästi. Tien eteläpuolinen rakenne on kooltaan noin 2x2m. Rakenne on osin tiilimurskan peitossa ja rakennusta ympäröivältä hakkuuaukiolta voitiin havaita runsaasti bitumikatteen palasia. Alueella on runsaasti muita kaivantoja, joiden käyttötarkoitusta ja ajoitusta ei pystytty tarkastuksen aikana todentamaan. Lisäksi tarkastuksen jälkeen löydetyistä sota-ajan kartoista ilmenee myös useita muita rakennusten paikkoja.
metsakeskus.1000040494 889 Ahveroinen 10002 12016 13175 11006 27000 476051.00000000 7164436.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040494 Tervahauta sijaitsee Rokua Health & Spa -kylpylärakennuksesta noin 430 metriä itään pienen nimettömän suoalueen eteläpuolella, suolle työntyvällä kuivalla mäntyä kasvavalla kankaalla. Maaperä on hiekkaa ja aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. Tervahauta, jossa on kaksi sisäkkäistä rakennetta. Pienemmän tervahaudan halkaisija on vallin päältä mitattuna 3 m ja syvyys 0,4 m. Suurempi on halkaisijaltaan vallin päältä mitattuna 8 metriä (vallin leveys noin 2,5 m) ja sen syvyys on noin 0,8 m. Halssiaukon leveys on 2,2 m ja sen länsilaidalla on eläimen onkalo (halkaisija 10-15 cm). Suuremman haudan vallista otetuissa kairanäytteissä oli maan pinnalla hiiltynyttä maata noin 10 cm ja sen alla palanutta hiekkaa ja pienen haudan valleista otetuissa näytteissä oli lähestulkoon vain hiiltynyttä maata. Ilmanottoaukkoja on suuren tervahaudan ympärillä ainakin 8 kpl. Ympäristössä ei ole merkkejä tervapirtistä. Haudan päällä kasvava puusto on arviolta ainakin 80-vuotiasta.
metsakeskus.1000040495 494 Heinälampi 10002 12016 13175 11006 27009 471968.00000000 7164558.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040495 Ympäristön kuvaus Tervahauta sijaitsee pienen Heinälammen lounaispuolella kuusikossa kuivahkolla kankaalla. Maaperä on hiekkaa ja puusto kuusivaltaista. Tervahaudan alue näyttää jääneen metsätaloustoiminnan ulkopuolelle viime aikoina. Kuvaus Tervahauta, jossa on selkeästi erottuva, lammen suuntaan avautuva korkeareunainen halssi. Halssissa ei ole rakenteita selkeästi näkyvissä, mutta sen jyrkillä reunoilla näkyy hiiliä ja hiiltynyttä maata. Halssi erottuu noin kaksi metriä syvänä ja 5,3 metriä pitkänä kaivantona tervahaudan vallilta mitattuna. Tervahaudan halkaisija on sen vallin päältä mitattuna noin 9 metriä. Vallit ovat keskimäärin noin 2,5 metriä leveät. Haudan syvyys on 0,9 metriä. Haudan päällä kasvava puusto on arviolta 80-vuotiasta, mutta mahdollisesti vanhempaakin. Tervahaudan länsipuolella on kaksi maakuoppaa, jotka todennäköisesti liittyvät tervahaudan rakentamiseen (ks. alakohteet).
metsakeskus.1000040496 889 Irvi-Ahveroinen 2 10002 12016 13175 11006 27000 474150.00000000 7162992.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040496 Ympäristön kuvaus Tervahauta sijaitsee kuivalla kankaalla Irvi-Ahveroisen länsirannalla rinteen yläreunalla. Rantaan on noin 70 metriä. Puusto on noin 70-vuotiasta männikköä. Maaperä on hiekkaa. Kuvaus Paikalla on noin metrin syvä tervahauta, jonka halkaisija on noin 17 metriä ulkoreunalta ulkoreunalle mitattuna. Pitkät, todennäköisesti ilmanottoon liittyvät kaivannot kiertävät tervahautaa. Pohjoiskoilliseen suuntaava halssiaukko erottuu noin 5 metriä pitkänä ja noin 2 metriä leveänä kaivantona. Tervahauta on hieman vaurioitunut, sillä halssiaukon reunalla on tuoreelta vaikuttava eläimen tekemä kolo, ja aukon edustalla hiilenpalasia sisältävä maakasa. Tervahaudan vieressä on todennäköisesti sen rakentamiseen liittyviä maakuoppia. Esimerkiksi aivan reunakaivannon vieressä itäpuolella on halkaisijaltaan noin 1,7 metrin kokoinen ja 0,6 metriä syvä kuoppa. Toinen, noin 2,3 x 1 metrin kokoinen kuoppa on tervahaudan eteläpuolella noin 10 metriä haudan reunakaivannosta.
metsakeskus.1000040497 153 Risuniemi 2 10002 12016 13154 11006 27000 599414.00000000 6793935.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040497 Kohde sijaitsee Saimaaseen pistävän Risuniemen länsiosassa, metsämaastossa. Alueella todettiin kuusi kiviröykkiötä, jotka liittyvät selvästi viljelykseen. Osa niistä on alavan ja tasaisen kuusimetsän reunalla, osa sen yläpuolisessa rinteessä. Yksi sijaitsee noin 50 m muita etelämpänä. Rakenteiden sijainnista päätellen em. kuusikko on joskus ollut viljelyksessä.
metsakeskus.1000040498 889 Irvi-Ahveroinen 3 10002 12009 13094 11002 27000 474104.00000000 7162756.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040498 Ympäristön kuvaus Maakuoppa sijaitsee maastonotkosta tai suppakuopasta nousevalla luoteisrinteellä, sen hieman tasaisemmalla alueella, jonka jälkeen rinne jatkaa vielä nousuaan. Alue on kuivaa kangasta, jossa maaperä on hiekkaa. Puusto on noin 80-vuotiasta mäntyä. Kuopan laidalla kasvaa kaksi koivua. Kuvaus 3,5 x 4 metrin kokoinen ja 0,9 metriä syvä maakuoppa, jossa kaivamisen aiheuttamat maakasat/valli näkyvät selkeimmin alarinteen puolella. Pohjalle tehdyssä 0,5 x 0,3 metrin kokoisessa koepistossa/avauksessa heti kuntan alla on kiviä ja nokimaata, profiilissa epäselvä, mahdollinen huuhtoutumiskerros pienellä pätkällä. Helpoimmin kuopasta on poistuttavissa lounaispuolelta. Kuopan laidoilla kasvaa puita, itse kuopassa ei.
metsakeskus.1000040502 889 Loukkojärvi 10002 12016 13175 11006 27000 477016.00000000 7161379.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040502 Ympäristön kuvaus Tervahauta sijaitsee Loukkojärven lounaispuolella, järveen laskevan rinteen hieman tasaisemmalla osuudella kuivalla, mäntyä kasvavalla kankaalla. Aluskasvillisuus koostuu varvuista ja sammalista. Alueen puusto on arviolta yli 100-vuotiasta. Kuvaus Tervahaudan halkaisija on 10,5 metriä reunavallin päältä reunavallin päälle mitattuna ja sen syvyys on noin 1 metri. Ulkopuolelta, halssin viereltä mitattuna haudan reunavalli on noin 1,5 metrin korkeudella. Halssiaukko erottuu noin 2 x 6 metrin kokoisena, pohjoiseen suuntaavana kaivantona. Haudan länsipuolen vallilla on kaksi tuoreen näköistä kaivantoa (halkaisija 0,7 m, syvyys 0,6 m) ja niistä hieman etelään kaksi pienempää. Haudassa on kaatunut puu, ja sen juuressa on näkyvillä runsaasti hiiltä. Haudan vallin ulkoreunalla on näkyvillä muutamia ilmanottoaukkoja. Hieman haudan eteläpuolella on nähtävillä pieniä kaivantoja, jotka todennäköisesti liittyvät haudan rakentamiseen. Haudassa kasvaa arviolta 100-vuotiaita mäntyjä sekä koivuja.
metsakeskus.1000040503 889 Pitkäjärvi 10002 12009 13094 11006 27000 474275.00000000 7160629.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040503 Ympäristön kuvaus Maakuoppa sijaitsee tasaisella ja ojittamattomalla kuivalla kankaalla, Rokuan Pitkäjärven etelärannalta noin 200 metriä kaakkoon. Heti sen pohjoispuolella on kansallispuistoon kuuluva kiinteistö, joka eteläreunalla on koillis-lounaissuuntainen kulku-ura. Maapohja on hiekkaa, aluskasvillisuus koostuu sammalista. jäkälistä ja varvuista ja puusto on yli 100-vuotiasta mäntyä. Kuvaus Maastossa selkeästi erottuva maakuoppa, jonka halkaisija on noin 2 metriä ja syvyys 0,3-0,4 metriä. Keskelle tehdyssä koepistossa erottuu kunttakerroksen alla vaaleanharmaata hiekkaa noin 1 cm kerroksena. Tämän alapuolella on hiili- ja nokisekoitteista tummaa maakerrosta noin 10 cm:n paksuudelta ja alla pieniä, halkeilleita kiviä. Kuopan reunoilla ei ole selkeitä valleja, mutta kuopan reunaan tehdyssä koepistossa erottuu kaksi maakerrosta ja ylempänä hyvin ohut huuhtoutunut hiekkakerros.
metsakeskus.1000040504 889 Pookivaara 2 10007 12011 13000 11006 27009 475774.00000000 7160013.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040504 Muun muassa ilmavalvontatehtäviä toisen maailmansodan aikaan hoitaneiden lottien majoituskorsu on ollut yleisesti tiedossa ja se mainitaan mm. opastusmateriaaleissa ja paikan päällä opastaulussa. Korsu on rakennettu tietojen mukaan vuonna 1939. Kohde sijaitsee Pookivaaralla, jossa ovat myös nykyään autiotupakäytössä oleva Palovartijan tupa, palonvalvonta- / ilmavalvontatorni, Pookivaaran hiihtomaja sekä Pookinpaussi-niminen päivätupa. Korsun jäännökset ovat aivan tornin vieressä sen länsipuolisen rinteen yläosassa. Alue on kuivaa kangasta, jossa puusto on yli 100-vuotiasta mäntyä. Pookivaaran laki on soritettua, avointa piha-aluetta. Korkeimmalta reunaltaan mitattuna korsun jäännöksen koko on noin 6,5 x 6,5 metriä, kokonaisuudessaan noin 10 x 10 metriä. Syvyydeltään se on alarinteen puolella 0,8 metriä ja ylärinteessä 1,6 metriä. Alarinteen puolella keskellä on aukko, todennäköinen oviaukko. Aukon vieressä korsun seinässä ylärinteeseen katsottuna vasemmalla puolella on noin 1 x 2 metrin kokoinen kaivanto. Paikalla on jonkin verran tiilen palasia.
metsakeskus.1000040505 153 Saunalahden torppa 10002 12001 13014 11006 27008 599589.00000000 6794022.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040505 Kohde sijaitsee Saimaaseen pistävän Risuniemen pohjoisosassa lähellä Saunalahden rantaa, iäkkäässä sekametsässä. Ns. Steinheilin kartassa (1805) on Risuniemelle merkitty kaksi torppaa, joita ei vielä ole 1770-luvun verollepanokartassa (Törn 1775–77). Ne on merkitty myös vuoden 1855 isojakokartalle (Gahmberg 1855), mutta vuoden 1898 Senaatin kartassa ei ole enää niistä läntisempää (käsillä oleva kohde). Torpasta käytetty nimi ei käytettävissä olevista lähteistä ilmene. Maastotarkastuksessa todettiin torpanpaikan ympäristössä kahdeksan raivausröykkiötä, kuoppa sekä kaksi viljelysmaiden raivaamiseen liittynevää vallimaista kivirakennetta. Alue on rehevää ja paikalla kasvaa mm. metsälehmuksia. Raivausröykkiöitä saattaa olla paikalla nyt havaittua enemmänkin. Rinteessä, kohdassa N 6794057 E 599597, on ihmisen tekemä kuoppa, jonka halkaisija on 2,5 m ja syvyys 0,5 m. Se saattaa olla säilytyskuoppa. Sen kaakkoispuolella on vallimainen, noin 10 metrin pituinen ja luode–kaakko-suuntainen kivirakenne, jonka leveys on 1–1,5 m ja korkeus 0,2–0,3 m. Siitä 50 m länsilounaaseen on varsin vaatimaton samantyyppinen rakenne. Sen suunta on länsilounas–itäkoillinen, pituus noin 25 m, leveys 1–2 m ja suurin korkeus 0,5 m. Vallin kaakkoispuoli on tasaista kuusikkoa, joka on arvattavasti ollut joskus viljelyksessä. Vanhoihin karttoihin merkittyä pihapiiriä tarkastettiin, mutta rakennuksista ei todettu merkkejä. On syytä olettaa, että röykkiöt ja torppa liittyvät ajallisesti yhteen.
metsakeskus.1000040507 153 Poran mökki 10007 12001 13014 11006 27008 599703.00000000 6793944.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040507 Kohde sijaitsee Saimaaseen pistävän Risuniemen tyvellä, kumpuilevassa metsämaastossa. Ns. Steinheilin kartassa (1805) on Risuniemelle merkitty kaksi torppaa, joita ei vielä ole 1770-luvun verollepanokartassa (Törn 1775–77). Ne on merkitty myös vuoden 1855 isojakokartalle (Gahmberg 1855), mutta vu-den 1898 Senaatin kartassa esiintyy enää niistä itäisempi (käsillä oleva kohde). Paikalla on ilmeisesti maanomistajan (Tornator Oy) pystyttämä opastaulu, jonka mukaan alue on suojeltu vanha pihapiiri. Taulun mukaan paikalla ollut asuinrakennus ”Poran mökki” on ollut Enso-Gutzeitin henkilöstön asuinkäytössä 1970-luvun alkuun, jolloin se purettiin. Inventoinnin aikana havainto-olot olivat korkean kasvillisuuden vuoksi osin heikohkot. Entinen pihapiiri erottuu ympäristöstään sitä tasaisempana ja puustoltaan harvempana; paikkaa on tasattu ja paikoin pengerretty. Pihapiirin lounaislaidan lehtimetsässä, kohdassa N 6793944 E 599703, todettiin rakennuksen kivijalka, johon liittyy uuni. Rakenteissa erottui tiiliä, ja kivijalka lienee peräisin 1900-luvulta. Muita selkeitä rakenteita ei entisessä pihapiirissä tai sen ympäristössä havaittu.
metsakeskus.1000040507 153 Poran mökki 10007 12001 13014 11006 27009 599703.00000000 6793944.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040507 Kohde sijaitsee Saimaaseen pistävän Risuniemen tyvellä, kumpuilevassa metsämaastossa. Ns. Steinheilin kartassa (1805) on Risuniemelle merkitty kaksi torppaa, joita ei vielä ole 1770-luvun verollepanokartassa (Törn 1775–77). Ne on merkitty myös vuoden 1855 isojakokartalle (Gahmberg 1855), mutta vu-den 1898 Senaatin kartassa esiintyy enää niistä itäisempi (käsillä oleva kohde). Paikalla on ilmeisesti maanomistajan (Tornator Oy) pystyttämä opastaulu, jonka mukaan alue on suojeltu vanha pihapiiri. Taulun mukaan paikalla ollut asuinrakennus ”Poran mökki” on ollut Enso-Gutzeitin henkilöstön asuinkäytössä 1970-luvun alkuun, jolloin se purettiin. Inventoinnin aikana havainto-olot olivat korkean kasvillisuuden vuoksi osin heikohkot. Entinen pihapiiri erottuu ympäristöstään sitä tasaisempana ja puustoltaan harvempana; paikkaa on tasattu ja paikoin pengerretty. Pihapiirin lounaislaidan lehtimetsässä, kohdassa N 6793944 E 599703, todettiin rakennuksen kivijalka, johon liittyy uuni. Rakenteissa erottui tiiliä, ja kivijalka lienee peräisin 1900-luvulta. Muita selkeitä rakenteita ei entisessä pihapiirissä tai sen ympäristössä havaittu.
metsakeskus.1000040508 837 Turtola (Messukylä) 2 10007 12001 13007 11010 27000 331450.50000000 6820078.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040508 Asuttu osa kylätonttia. Messukylä ("Messakyla", "Messukyle", "Messoby" tai "Messuby") mainitaan arkistolähteissä vuodesta 1439 alkaen. Vanhimman maakirjan mukaan (1540) siihen kuului 26 taloa (Suvanto 2001: 564). Kylän päätontti eli kyläkeskus on paikannettu Olof Mörtin v. 1693 laatiman kartan perusteella, jonka mukaan kyseisellä tonttimalla sijaitsi 15 taloa. Noin 200 m etelään sijaitsi toinen, pienempi tonttimaa, jolla oli 1600-luvun lopussa kolme taloa (Mört 1693; Suvanto 1988: 206). Suvannon (1988: 206-207) mukaan kylä on sijainnut samalla paikalla jo keskiajalla. Tässä osassa sijaitsee kuitenkin yhä yksi kylän kantatiloista, Penttilä (tontti nro 837-53-5415-12).
metsakeskus.1000040509 445 Jurmo Grönnviken 10002 12003 13038 11006 27000 199016.00000000 6644594.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040509 Jurmon saaren itäosassa, osittain päätemoreenin harjan etelärinteessä, osittain notkossa, sijaitsee kaksi sisäkkäistä, lohkareista koottua kivirakennelman jäännöstä. Esitettyjen tulkintojen (ensimmäisenä F.W. Radloff v. 1795) mukaan kyseessä on kappelin jäännös, joka koostuu ympärysmuurista ja kappelirakennuksen kivijalasta. Neliömäisen ympärysmuurin sivut ovat pääilmansuuntien mukaiset. Sen n. 24 m pituiset, 0.5 - 1.4 m levyiset ja 0.4 - 1.0 m korkuiset sivut koostuvat pyöristyneistä lohkareista, osa rakenteesta on kylmämuurattu. Keskellä W-sivua on 0.5 m levyinen kulkuaukko. Kappelin kivijalka on suorakaiteen muotoinen, n. 10 m x 6 m kokoinen. Sen lohkareet ovat suurempia kuin ympärysmuurissa ja niissä on lämpölaajenemisvaurioita. Kivijalan rajaaman tilan sisällä maassa on hiekkakivilaakoja, mahdollisen lattiakiveyksen jäänteitä. Sijaintikorkeutensa (n. 3,3 m mpy) perusteella ei voi olla rakennettu ennen 1500-lukua.
metsakeskus.1000040510 748 Papinkangas etelä 10002 12009 13094 11004 27000 399310.00000000 7184410.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040510 Alueen itäpäässä on kolmisenkymentä keittokuoppaa, tästä länteen on pari kolme kuoppakeskittymää aivan kankaan reunalla noin 300 metrin matkalla
metsakeskus.1000040511 494 Kirvesniemi 10007 12009 13094 11006 27009 473649.00000000 7163886.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040511 Kohde sijaitsee Tulijärven Aittolahden etelärannalla. Aittolahden etelärannalle on vuosien 1952, 1956 ja 1961 peruskartoille merkitty pelto ja ulkorakennus. Maakuoppa sijaitsee näiden läheisyydessä rinteessä. Maapohja on hiekkaa ja metsä kuivaa kangasta, jossa valtalajina on mänty. Puusto on noin 100 vuoden ikäistä, mutta myös nuorta koivua kasvaa vanhalla peltoalueella. 2007: Sammalpeitteinen kuoppa sijaitsee hiekkakumpareen länsirinteessä. Kuopan koko on noin 8m x 6m, syvyys on noin 1m. Rinteen yläosasta kaivettu maa sijaitsee vallina alarinteessä kuopan reunalla. Ylärinteessä kuoppaan liittyy noin 1 m x 2 m kokoinen kaivanto. Kuoppaan tehdyssä tarkastuspistossa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta ja se onkin melko nuori. Kuopan käyttötarkoitus on tuntematon. 2020: Kuoppa käytiin tarkastamassa. Ei uusia havaintoja edelliseen inventointiin verrattuna.
metsakeskus.1000040513 494 Salminen 4 10002 12016 13175 11006 27000 473222.00000000 7162114.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040513 Tervahaudat sijaitsevat rinteen alaosassa, välittömästi suon/kuroutuneen lammen rannalla. Tervahautojen päällä kasvaa alle 100-vuotiasta sekametsää, muualla puusto on pääasiassa mäntyä ja maasto on kuivaa kangasta. Pienemmän haudan päällä puut ovat pääasiassa havupuita ja suuremman päällä ja reunoilla kasvaa enemmän lehtipuita sekä katajaa. Aluskasvillisuus koostuu varvuista ja sammalista. Paikalla on kaksi tervahautaa. Suurempi eli pohjoisempi tervahauta on halkaisijaltaan 16-17 metriä ulkoreunalta ulkoreunalle mitattuna ja noin 10 metriä vallin korkeimmalta kohdalta. Koilliseen suuntautuva halssiaukko erottuu noin 4 metriä pitkänä, 1,5 metriä leveänä ja noin 1,6 metriä syvänä kaivantona ja siinä on ruostunut rautatynnyri. Eteläisempi tervahauta havaittiin sen selkeästi erottuvan koillis-lounassuuntaisen, lähes 6 metriä pitkän halssikaivannon ansiosta, mutta muuten se on hieman epämääräisempi kuin toinen tervahauta. Varmuudeksi hautaan tehdyssä koepistossa oli hiilimaata ja hiilenpaloja. Tämä hauta on kokonaishalkaisijaltaan noin 7 metriä.
metsakeskus.1000040514 494 Salminen länsi 10002 12009 13094 11002 27000 472874.00000000 7162115.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040514 Kuopat sijaitsevat Salminen-nimisen järven/lammen luoteispuolella olevan valtaosin kuroutuneen lammen lounaisrannalla noin 90 metrin päässä toisistaan. Alue on hiekkapohjaista kuivaa tai kuivahkoa kangasta ja puusto yli 100-vuotiasta männikköä. Kaksi kooltaan ja muodoltaan samankaltaista maakuoppaa. Maakuoppa 1 sijaitsee loivasti laskevassa rinteessä kuroutuneen lammen/suon rannalla. Jyrkkäreunaiseksi luonnehdittava ja siten suhteellisen tuoreelta vaikuttava kuoppa on halkaisijaltaan noin 3,5 metriä, se on 0,5 metriä syvä ja siinä on vallit, jotka erottuvat hyvin erityisesti lammen puolella eli alarinteen puolella. Keskelle tehdyssä koepistossa oli ohut huuhtoutumiskerros. Kuopan vierellä oli suunnistuspiste. Maakuoppa 2 (7162083 472840) on maakuopasta 1 noin 90 metriä lounaaseen. Se on hieman tasaisemmalla paikalla kuin maakuoppa 1 ja sen pohjoispuolelta kulkee polku. Kuopan halkaisija on noin 3 metriä ja se on noin 0,4 m syvä. Keskelle tehdyssä koepistossa heti kunttakerroksen alla oli noin 7 cm:n paksuinen hiilikerros ja sen alla havaittavissa huuhtoutumiskerros. Kuopan reunalla on erotettavissa valli.
metsakeskus.1000040515 494 Tervakaarto 1 10002 12009 13094 11006 27000 472382.00000000 7161947.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040515 Kuoppa sijaitsee pienellä kohoumalla Tervakaarto-nimisen hiekkakaarron itäpuolisella alueella polveilevassa maastossa. Alueella kasvava puusto on arviolta 80-vuotiasta mäntyä ja aluskasvillisuus koostuu matalista varpu- ja jäkäläkasveista. Kuoppa erottuu selkeästi maastossa. Se on halkaisijaltaan noin 3,5 metriä, se on noin 0,3-0,4 metriä syvä ja siinä on erotettavissa matala valli. Keskelle tehdyissä kahdessa koepistossa on havaittavissa hyvin ohut huuhtoutumiskerros, samoin reunalle tehdyssä koepistossa. Kuopassa ei kasva puita, mutta siinä on kanto.
metsakeskus.1000040516 494 Tervakaarto 2 10007 12009 13094 11002 27000 472245.00000000 7162022.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040516 Alue on kuivahkoa/kuivaa, mäntyä kasvavaa kangasta, jossa puusto on arviolta 80-vuotiasta. Kuopat sijaitsevat hiekkakaarrolla vanhalla rantamuodostumalla. Kuopat etelästä pohjoiseen: Kuoppa 1: 1,6 x 1,6 metrin kokoinen kuoppa, syvyys noin 0,3 m. Pohjaan ja reunalle tehdyissä koepistoissa noin 1 cm:n paksuinen huuhtoutumiskerros, reunalla matala valli. Kuoppa 2: 1,6 x 1,6 metrin kokoinen kuoppa, syvyys noin 0,3 m, ei erottuvia valleja. Pohjaan tehdyssä koepistossa ei voi selvästi hahmottaa huuhtoutumiskerrosta. Kuoppa 3: 1,3 x 1,3 metrin kokoinen kuoppa, syvyys noin 0,3 m. Pohjaan ja reunalle tehdyissä koepistoissa heikosti erottuva huuhtoutumiskerros, ei selkeää vallia. Kuoppa 4: halkaisija noin 2 m, hieman neliömäinen, syvyys noin 0,3 m. Pohjaan ja pohjoisreunalle tehdyissä koepistoissa heikko huuhtoutumiskerros, reunalla matala valli.
metsakeskus.1000040517 854 Lompolo-oja 10007 12001 13013 11006 27000 377419.00000000 7398841.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040517 Kohde erottuu maastossa selkeänä neliönmuotoisena kuoppana. Siinä on selkeät, suorat seinämät. Kuoppa on kaakkois-luoteis-suuntainen ja mitat ovat 3 x 2,8 metriä. Se sijaitsee Koutuksentiestä 13,5 metriä etelään ja Lompolo-ojasta 77 metriä länteen. Kohdetta ympäröivä maasto on sekametsää, jossa aluskasvillisuutena kasvaa mustikkaa ja puolukkaa.
metsakeskus.1000040518 976 Raakonvaara 1 10002 12001 13005 11006 27000 385739.00000000 7388849.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040518 Kohde on mahdollisesti historiallisen ajan kodanpohja. Se on soikeahko painanne, joka erottuu maastosta poikkeavalla kasvillisuudella, sillä siinä kasvaa pelkkää puolukkaa, ympäröivän aluskasvillisuuden ollessa pääasiallisesti mustikkaa. Lisäksi painanteessa on erotettavissa pohjois-etelä-suuntaiset vallimaiset reunat. Koepistosta löytyi palanutta hiekkaa, palaneen luun sirpaleita ja hiiltä. Koepisto tehtiin suunnilleen painanteen keskelle. Painanne on havaittavissa vinovalovarjosteessa neliönmuotoisena kohoumana, josta voi erottaa kohdetta ympäröivän vallimaisen reunan. Kohde sijaitsee tuoreella kankaalla, jossa kasvaa vanhaa sekametsää. Aluskasvillisuutena mustikkaa ja sammalta. Painanteen alueella kasvaa puolukkaa ja sammalta. Maalaji moreenia.
metsakeskus.1000040519 976 Raakonvaara 2 10002 12016 13175 11006 27000 385707.00000000 7388677.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040519 Tervahauta sijaitsee Miekojärven rannan tuntumassa, n. 50 m päässä. Tervahaudan päällä kasvaa mäntyä. Aluskasvillisuus on puolukkaa, mustikkaa ja sammalta. Metsä on nuorta kasvatusmetsää. Maalaji on moreenia. Miekojärven rannalla sijaitseva pyöreä tervahauta, jonka läheisyydessä sijaitsee tervapirtin jäännökset, sekä rakennuksen pohjia. Tervahaudan halkaisija on 12,9 metriä, vallin halkaisija on 4,4 metriä ja keskiosan halkaisija on 4,1 metriä. Valli on kaksiosainen, siinä on kaksi sisäkkäistä vallia, jossa on pieniä neliskanttisia kuopanteita. Kuopanteet kiertävät vallin myötäisesti. Ränni osoittaa länteen, kohti Miekojärveä. Haudan pohjoispuolella sijaitsee neliskanttinen puurakennelma. Tervahaudan päällä kasvaa nuorta männikköä. Tervahauta tervapirtteineen liittyy Miekojärven rannalla tapahtuneeseen tervanpolttoon. Rakenteiden kunnon ja alueen tervanpolton historian perusteella voi arvioida, että kohde on 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. Rakennusten jäännökset merkitty alakohteina.
metsakeskus.1000040519 976 Raakonvaara 2 10002 12001 13013 11006 27000 385707.00000000 7388677.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040519 Tervahauta sijaitsee Miekojärven rannan tuntumassa, n. 50 m päässä. Tervahaudan päällä kasvaa mäntyä. Aluskasvillisuus on puolukkaa, mustikkaa ja sammalta. Metsä on nuorta kasvatusmetsää. Maalaji on moreenia. Miekojärven rannalla sijaitseva pyöreä tervahauta, jonka läheisyydessä sijaitsee tervapirtin jäännökset, sekä rakennuksen pohjia. Tervahaudan halkaisija on 12,9 metriä, vallin halkaisija on 4,4 metriä ja keskiosan halkaisija on 4,1 metriä. Valli on kaksiosainen, siinä on kaksi sisäkkäistä vallia, jossa on pieniä neliskanttisia kuopanteita. Kuopanteet kiertävät vallin myötäisesti. Ränni osoittaa länteen, kohti Miekojärveä. Haudan pohjoispuolella sijaitsee neliskanttinen puurakennelma. Tervahaudan päällä kasvaa nuorta männikköä. Tervahauta tervapirtteineen liittyy Miekojärven rannalla tapahtuneeseen tervanpolttoon. Rakenteiden kunnon ja alueen tervanpolton historian perusteella voi arvioida, että kohde on 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. Rakennusten jäännökset merkitty alakohteina.
metsakeskus.1000040520 853 Vähäjoen vanha tielinja 10002 12005 13071 11006 27007 241196.00000000 6713414.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040520 Jo 1700-luvun isojakokartassa mainittu tie, joka kulkee Maarian kirkolta länteen ja ylittää Vähäjoen. Maastossa näkyy edelleen vanha tienpohja ja Vähäjoessa sillan kivirakenteiden jäänteet.
metsakeskus.1000040520 853 Vähäjoen vanha tielinja 10002 12005 13069 11006 27007 241196.00000000 6713414.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040520 Jo 1700-luvun isojakokartassa mainittu tie, joka kulkee Maarian kirkolta länteen ja ylittää Vähäjoen. Maastossa näkyy edelleen vanha tienpohja ja Vähäjoessa sillan kivirakenteiden jäänteet.
metsakeskus.1000040521 976 Orhinselkä 1 10002 12016 13175 11006 27000 385120.00000000 7387788.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040521 Pyöreänmuotoinen tervahauta, joka sijaitsee Miekojärven rannalla, luontopolun varrella. Hauta on halkaisijaltaan 9,9 metriä ja vallin leveys on 2,4 metriä. Ränni osoittaa koilliseen. Miekojärvi on tervahautaan nähden lännessä. Koillisessa, n. 35 metrin päässä sijaitsee rakennuksen jäännöksiä, jotka todennäköisesti liittyvät tervahaudan käyttöön. Tervahaudan ja rakennusten jäännösten välissä on syvä ura, jota kohti tervahaudan ränni osoittaa. Rakennusten jäännökset ja painanteet alakohteina.
metsakeskus.1000040521 976 Orhinselkä 1 10002 12001 13013 11006 27000 385120.00000000 7387788.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040521 Pyöreänmuotoinen tervahauta, joka sijaitsee Miekojärven rannalla, luontopolun varrella. Hauta on halkaisijaltaan 9,9 metriä ja vallin leveys on 2,4 metriä. Ränni osoittaa koilliseen. Miekojärvi on tervahautaan nähden lännessä. Koillisessa, n. 35 metrin päässä sijaitsee rakennuksen jäännöksiä, jotka todennäköisesti liittyvät tervahaudan käyttöön. Tervahaudan ja rakennusten jäännösten välissä on syvä ura, jota kohti tervahaudan ränni osoittaa. Rakennusten jäännökset ja painanteet alakohteina.
metsakeskus.1000040522 976 Salamajärvi 1 10002 12001 13000 11006 27000 378453.00000000 7358266.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040522 Kohde on kellarikuoppaa, tai muuta säilytyskuoppaa, muistuttava suorakaiteen muotoinen rakenne. Kuoppa on mitoiltaan 1,6 x 0.85 metriä ja se on koillis-lounais-suuntainen. Noin kymmenen metrin päässä kellarikuopasta kaakkoon sijaitsee kaksi uunin jäännöstä. Maasto on lehtipuuvaltaista sekametsää, jossa aluskasvillisuutena mustikkaa ja puolukkaa. Kohteen pohjoispuolella sijaitsee laaja suoalue. Salamajärven rantaan on noin 60 metriä. Kellarikuoppa ja uunit ovat osa historiallisen ajan talonpaikkaa. Talon seinälinjoja ei ole enää havaittavissa.
metsakeskus.1000040522 976 Salamajärvi 1 10002 12009 13094 11006 27000 378453.00000000 7358266.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040522 Kohde on kellarikuoppaa, tai muuta säilytyskuoppaa, muistuttava suorakaiteen muotoinen rakenne. Kuoppa on mitoiltaan 1,6 x 0.85 metriä ja se on koillis-lounais-suuntainen. Noin kymmenen metrin päässä kellarikuopasta kaakkoon sijaitsee kaksi uunin jäännöstä. Maasto on lehtipuuvaltaista sekametsää, jossa aluskasvillisuutena mustikkaa ja puolukkaa. Kohteen pohjoispuolella sijaitsee laaja suoalue. Salamajärven rantaan on noin 60 metriä. Kellarikuoppa ja uunit ovat osa historiallisen ajan talonpaikkaa. Talon seinälinjoja ei ole enää havaittavissa.
metsakeskus.1000040523 976 Salamajärvi 2 10007 12004 13055 11006 27000 378462.00000000 7358262.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040523 Kaksi uunia, jotka on ladottu luonnonkivistä, sekä punaisista tiilistä. Uuni 1 mitat ovat 1,5 x 1,3 metriä ja uuni 2 mitat ovat 1,2 x 1,2 metriä. Kumpikin uuneista on suorakaiteen muotoisia ja niissä kasvaa puita. Uunit sijaitsevat lehtipuuvaltaisessa sekametsässä, jossa kasvaa mustikkaa ja puolukkaa. Uunien pohjoispuolella sijaitsee laaja suoalue. Salamajärven rantaan on reilu 60 metriä. Uunit ovat osa samaa kokonaisuutta lähistöllä sijaitsevan kellarikuopan Salamajärvi 2:n kanssa. Ne kuuluvat historiallisen ajan talonpaikkaan, jonka seinälinjoja ei ollut enää havaittavissa. Uunien ja kellarin perusteella voi kuitenkin arvioida talon olleen melko kookas. Välimatkaa uunien ja kellarikuopan välillä on noin 10 metriä.
metsakeskus.1000040524 698 Pisavaaran puistonvartijan tila 1 10007 12016 13000 11006 27009 417191.00000000 7355597.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040524 Heinälato, joka liittyy läheiseen puistonvartijan tilaan ja sen toimintaan. Kohde on Pisavaaran luonnonpuiston puistonvartijan tilaan liittyvän vanhan pellon laidalla sijaitseva heinälato. Ladon katto on romahtanut kokonaan. Katto on rakennettu hirsistä ja laudoista. Lähistöllä sijaitsee myös tilan toimintaan liittyviä heinäseipäitä, piikkilanka-aidan jäännöksiä sekä muita puurakenteita.
metsakeskus.1000040525 305 Uopajanniemi 2 10007 12001 13013 11006 27009 613624.00000000 7360777.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040525 Uopajanniemi on hyvin polveilevaa ja kuivahkoa, mäntyä kasvavaa kangasta, jossa korkeuserot ovat suuret ja alueella on runsaasti kivikoita ja louhikoita. Niemen reunat laskevat jyrkästi sitä reunustaviin puroihin. Puronvarret ovat lehtoa tai lehtomaista kangasta, jossa puusto on pääasiassa koivua. Niemen kaakkoislaidalla, kasvaa myös kuusia lähempänä puron rantaa. Rakennuksen pohja sijaitsee niemen kaakkoislaidalla suhteellisen tasaisessa maastossa kuivahkolla kankaalla ja siitä on lyhyt matka puron varrelle. 2020: Rakennuksen jäännöksiä on mahdollisesti edellisen tarkastuksen jälkeen kasattu vielä lisää, sillä esimerkiksi Räihälän inventointiraportin kuvassa olevaa rakennuksen, joka arvioitiin noin 4 x 5 metrin kokoiseksi, nurkkarakennetta ei nyt havaittu. Rakennuksen pohjan päällä oli kaksi puukasaa: toinen oli pätkittyjen, paksujen hirsien kasa sekä sen vieressä kevyempien rakenteiden kasa. Puissa oli havaittavissa palamisen jälkiä. Edellisessä inventoinnissa hirsikasan alla havaittiin kivistä ladottu kiuas, mutta nyt puukasoihin ei kajottu. Rakennuksen pohjan vieressä sijaitsevat, suhteellisen tuoreet maakuopat (Uopajanniemi), saattavat liittyä rakennukseen.
metsakeskus.1000040526 305 Uopajanniemi SW 10007 12005 13071 11006 27000 613402.00000000 7360988.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040526 2009: Uopajanniemi on kumpuilevaa kangasta vajaa kolme kilometriä Liikasenvaaran kylän eteläpuolella. Uopajanpuro virtaa niemen itäreunalla, eteläpäässä siihen yhtyy lännestä toinen puro, joka jatkaa kulkuaan kohti etelää ja Ounasjokea Uopajanniemen eteläpäästä. Niemen reunat laskevat jyrkähkösti kohden sitä ympäröiviä puroja koko niemekkeen alueella. Tien pohja kulkee maastossa puroa seuraten Uopajanniemen kaakkoispäästä alkaen, ja se kääntyy edelleen niemen maastoa seuraillen kohti pohjoista osittain aivan puron rannassa, osittan puron päällä. Talvitien pohja alkaa rakennuksen pohjan (Uopajanniemi 2) eteläpuolelta, puron rannasta. Se on kohdalla selvästi raivattu, noin neljän metrin levyinen alue, jossa penkkoja on puhkottu tien pohjaksi. Hieman kauempana, pisteen P:7360718, I:613532 tienoilla, tien pohja menee niin kosteaksi, että paikalle on rakennettu hirsistä pitkoksia. Näitä "siltarakenteita" on tiellä pitkin matkaa, erityisesti kohdissa, joissa puron rannat ovat niin jyrkät, että tie kulkee suoraan puron päällä. Pisteen 3613619, 7363752 kohdalla kasvaa viinimarjapensas. Pisteen P:7360701, I:613401 kohdalla tien pohja palaa jälleen puron itärannalle, josta se jatkaa etenemistään kohti pohjoista. Tien pohja nousee puron rannasta pisteen P:7361303, I613270 tietämillä ja yhtyy peruskartallakin näkyvään ajouraan, joka jatkuu kohti koillista. 2020: Siltarakenteita on pisteissä P:7360690 I:613374 (Uopajanniemen lounaislaita, rakenteita noin 10 metrin matkalla), P:7361130 I:613172 (noin 6 metrin matkalla) sekä P:7361185 I:613189 (noin 8 metrin matkalla). Sillat olivat hyvin sammaloituneet, mutta ne olivat vielä varsin hyvässä kunnossa ainakin alimmilta osiltaan. Alimmat puut oli asetettu virran suuntaisesti ja päällimmäiset puut poikittain. Talvitien pohja näkyy kiertävän koko niemeä ja halkovan sen pohjois-eteläsuunnassa vuoden 1964 peruskartalla. Myöhemmin vuoden 1980 kartalla talviteitä risteilee enemmänkin niemen alueella.
metsakeskus.1000040527 698 Pisavaaran puistonvartijan tila 2 10007 12005 13070 11006 27009 417323.00000000 7355748.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040527 Osittain romahtanut siltarakenne, joka ylittää syvän ojan. Valmistettu laudoista. Siltaa on käytetty todennäköisimmin pellolle kulkemiseen.
metsakeskus.1000040528 837 Juvela 10007 12001 13007 11006 27000 335390.00000000 6819665.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040528 Pääosin tuhoutunut kylänpaikka. aninen 2016: Tampereen kantakaupungin inventointi. kohde 29
metsakeskus.1000040529 105 Pilkanmäki 10007 12001 13014 11006 27008 560455.00000000 7173236.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040529 Pilkankuljun koillisrinteellä on voimajohtolinjauksen alla ja sen reunamilla entinen peltoalue ja torpan paikka jotka on merkitty jo 1800-luvun karttaan. Paikalla on ainakin 4 tulisijallista rakennuksen perustusta, niistä kahdessa on näyttävät n. 2,5 m korkeat uunin/hormin jäännökset, jotka on tehty liuskekivistä, ympärillä on jäljellä myös rakennuksen hirsikertoja. Entisten peltojen reunamilla on lukuisa määrä peltoröykkiöitä ja kolme selvää peltoaitaa, joista pisin on mutkitteleva ja n. 60 m pitkä. Osa rakennuksista on merkittynä vielä 1970-luvun peruskartalla. Arkistotutkimus 2024: Vuoden 2020 inventointiraportin mukaan erilaisia rakenteita kohteessa on 36 kappaletta. Raportissa rakenteiden sijaintitiedot löytyvät, mutta niitä ei ole tuotu muinaisjäännösrekisteriin. Raportissa numeroidut rakenteet 31-35 on lisätty alakohteiksi johtuen alueelle tulleen metsänkäyttöilmoituksen vuoksi.
metsakeskus.1000040530 301 Jalasjärven vanha kirkko ja kirkkomaa 10007 12003 13037 11006 27007 280580.00000000 6937186.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040530 Jalasjärven kappeliseurakunnan ensimmäinen kirkko on vihitty käyttöön talvella 1725. Puukirkko on ollut kooltaan 14 metriä pitkä, 9 metriä leveä ja 6 metriä korkea. Kirkon vieressä on ollut kalmisto. Kirkko on jäänyt pois käytöstä 1800-luvun alussa uuden kirkon valmistuttua nykyiselle paikalleen. Vanhankirkonmäellä on yhä käytössä oleva hautausmaa.
metsakeskus.1000040531 765 Lammasmäki 10002 12016 13175 11006 27000 548737.00000000 7102897.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040531 Tervahauta sijaitsee loivasti etelään ja itään viettävällä kankaalla. Haudan läpimitta vallit mukaan lukien on n. 18 m, kuopan läpimitta n. 8 m. Halssi on suuntautunut lounaaseen. Inventointiraportin Kohde Sotkamo Lammasmäki 2 tervapirtin kiuas sijaitsee n. 20 m länsilounaaseen tervahaudasta.
metsakeskus.1000040532 498 Pakasaivo etelä 10007 12016 13152 11006 27009 363458.00000000 7502640.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040532 Patorakennelma Pakasaivon eteläpäästä lähtevässä joessa. Pato on suurelta osin romahtanut ja osaa rakenteista on käytetty "siltana" joen ylitystä helpottamaan. Pato on mahdollisesti kalapato, jolla on pyritty estämään etelämmässä sijaitsevan kalankasvatuslaitoksen kaloja nousemasta Pakasaivoon. Patorakennelma on liian pieni ollakseen uittoon liittyvä, eikä alueella ole tiettävästi harjoitettu uittoa.
metsakeskus.1000040533 765 Lammasmäki 2 10007 12016 13154 11006 27008 548781.00000000 7102867.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040533 Alueella on havaittu useita kaskiröykkiöiksi tulkittuja kohteita. Lisäksi vanhoissa kartoissa paikan kohdalla on maininta Torvela öde. Mitä ilmeisimmin paikalla tai sen välittömässä läheisyydessä on sijainnut viimeistään 1800-luvulle ajoittuva torppa jonka tarkkaa sijaintikohtaa tai ajoitusta ei ilman tarkempia jatkotutkimuksia ole selvitettävissä.
metsakeskus.1000040534 498 Pakajoki 1 10002 12016 13175 11006 27000 361684.00000000 7504706.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040534 Tervahauta, joka sijaitsee heti tien vieressä. Tie ei ole vahingoittanut kohdetta. Halkaisija 9 m ja vallin leveys 2 m. Ränni on kohti etelää, Pakajoelle päin. Tervahaudan ympäristössä kasvaa mäntyä. Maalaji moreenia.
metsakeskus.1000040535 498 Pakajoki 2 10002 12016 13175 11006 27000 361371.00000000 7504603.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040535 Tien vieressä sijaitseva mahdollinen tervahauta. Koepistossa ei ollut hiiltä. Halkaisija 8,6 m ja vallin leveys 1,3 m. Ei ränniä tai muutakaan poistoaukkoa. Keskellä jonkinlaisia puurakenteita. Läheisyydessä kasvaa nuorta mäntyä ja aluskasvillisuus on puolukkaa. Maalaji moreenia.
metsakeskus.1000040536 765 Rikkola 10002 12016 13175 11006 27000 548868.00000000 7101517.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040536 Tervahauta sijaitsee loivasti etelään viettävällä kankaalla. Haudan läpimitta vallin ulkoreunasta toiseen on n. 20 m,kuopan läpimitta n. 8 m. Halssi on suuntautunut itään.
metsakeskus.1000040537 765 Myllyoja Länsi 10002 12016 13175 11006 27000 545797.00000000 7101544.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040537 Tervahaudan vallit eivät kaikilta osin erotu kovinkaan selvästi ympäröivistä maastonmuodoista, ja ovat paikoin vahingoittuneet; säilyneiltä osiltaan läpimitta vallin harjalta toiselle n. 12 m. Halssi on suuntautunut lounaaseen, jyrkkään alarinteeseen.
metsakeskus.1000040538 765 Korentomäki pohjoinen 1 10002 12016 13175 11006 27000 545596.00000000 7100364.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040538 Tervahauta sijaitsee kuivahkolla, kivisellä mäntykankaalla, pienellä mäennypyllä. Haudan läpimitta vallin ulkoreunalta toiselle n. 16 m, ja kuopan läpimitta n. 6 m. Valli on rakennettu pääasiassa kivistä; halssi on suuntautunut koilliseen.
metsakeskus.1000040539 765 Korentomäki pohjoinen 2 10002 12016 13175 11006 27000 545668.00000000 7100015.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040539 Tervahauta sijaitsee loivassa etelärinteessä rämeen reunassa. Tervahaudan ympäristö on vaihtelevasti kangasrämettä, kosteampaa kuusivoittoista kangasta, ja kuivempia mäntyä kasvavia saarekkeita, joissa kallio on lähellä pintaa. Haudan halki sen halssin suuntaisesti ja yli kulkee entinen ajopolku. Halssi on suuntautunut lounaaseen. Haudan läpimitta vallin ulkoreunalta toiselle on n. 20 m, ja kuopan läpimitta n. 7 m. Tervahauta on osin tuhoutunut, mutta edelleen havaittavissa. Tervahautaan oleellisesti liittyy siihen tulkittavaksi osaksi liitetty ns. tervapirtti joka on alakohteena
metsakeskus.1000040539 765 Korentomäki pohjoinen 2 10002 12001 13014 11006 27000 545668.00000000 7100015.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040539 Tervahauta sijaitsee loivassa etelärinteessä rämeen reunassa. Tervahaudan ympäristö on vaihtelevasti kangasrämettä, kosteampaa kuusivoittoista kangasta, ja kuivempia mäntyä kasvavia saarekkeita, joissa kallio on lähellä pintaa. Haudan halki sen halssin suuntaisesti ja yli kulkee entinen ajopolku. Halssi on suuntautunut lounaaseen. Haudan läpimitta vallin ulkoreunalta toiselle on n. 20 m, ja kuopan läpimitta n. 7 m. Tervahauta on osin tuhoutunut, mutta edelleen havaittavissa. Tervahautaan oleellisesti liittyy siihen tulkittavaksi osaksi liitetty ns. tervapirtti joka on alakohteena
metsakeskus.1000040540 765 Korentomäki länsi 10002 12016 13175 11006 27000 545330.00000000 7099648.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040540 Tervahauta sijaitsee rämeisen kankaan ympäröimän pienen harjanteen reunalla. Halssi on suuntautunut etelälounaaseen. Haudan läpimitta vallin ulkoreunalta toiselle on n. 16 m, ja kuopan läpimitta n. 8 m.
metsakeskus.1000040541 765 Korentojoki eteläinen 1 10002 12016 13175 11006 27000 547194.00000000 7099742.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040541 Tervahauta sijaitsee mäkisen kankaan lounaisreunassa, rämeen yläpuolella. Haudan läpimitta vallin ulkoreunalta toiselle on n. 19 m, ja kuopan läpimitta n. 7 m. Halssi suuntautuu länsilounaaseen.
metsakeskus.1000040542 765 Korentojoki eteläinen 2 10002 12016 13175 11006 27000 547889.00000000 7099500.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040542 Tervahauta sijaitsee mäntyvoittoisen kankaan peittämän loivan mäen pohjoisen huipun itäreunalla. Haudan läpimitta vallin ulkoreunalta toiselle on n. 18 m, ja kuopan läpimitta n. 8 m. Halssi suuntautuu koilliseen.
metsakeskus.1000040543 765 Korentojoki eteläinen 3 10002 12016 13175 11006 27000 547856.00000000 7099287.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040543 Tervahauta sijaitsee kangasmetsän peittämän matalan mäen eteläisen huipun lounaisreunassa, lähellä viereisen rämeen reunaa. Kyseessä on kaksoishauta, jonka ulomman vallin läpimitta on n. 30 m, sisemmän vallin läpimitan ollessa n. 20 m.
metsakeskus.1000040544 765 Aittolahti 10002 12016 13175 11006 27000 550820.00000000 7101882.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040544 Tervahauta sijaitsee Kolmisoppi-järven luoteisnurkan rantaan viettävässä rinteessä. Tervahaudan läpimitta vallilta toiselle on n. 16 m, ja kuopan läpimitta 7m. Halssi on suunnattu länsilounaaseen.Toinen tervahauta on kohteen välittömässä läheisyydessä, se on merkitty alakohteena.
metsakeskus.1000040545 765 Kyntösuo 10002 12016 13175 11006 27000 549701.00000000 7099318.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040545 Tervahauta sijaitsee mäntyä kasvavalla kankaalla, matalan harjanteen loivalla itäisellä, viereiselle rämeelle viettävällä rinteellä. Tervahaudan läpimitta vallilta toiselle on n. 17 m, ja kuopan läpimitta 7m. Halssi on suunnattu suoraan etelään, alas jyrkintä rinnettä rämeelle.
metsakeskus.1000040546 765 Hakopuro 10002 12016 13175 11006 27000 552341.00000000 7098436.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040546 Kohde on kaksoistervahauta, joka sijaitsee Hakopuron länsipuolella kohoavan mäen huipun tuntumassa. Alue on harvaa lehtomaista kangasta, jolla kasvaa pääasiassa nuorta mäntyä ja koivua; puuston välissä runsaasti niittymäisiä avoimempia alueita. Haudan ulomman vallin läpimitta on n. 21 m, sisemmän n. 15, ja kuopan läpimitta n. 8 m. Vallit ovat matalia, vain n 0,5–1 m ympäröivää maastoa korkeammat, paitsi jyrkästä alamäestä halssin suunnalta katsottuna, eikä kuoppakaan ole juuri ympäröivää maanpintaa syvempi. Halssi on suuntautunut lounaaseen. Noin 25 m kaakkoon sijaitsee toinen tervahauta, joka on merkitty tähän alakohteeksi
metsakeskus.1000040547 765 Autio 10007 12016 13182 11006 27000 551623.00000000 7098363.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040547 Pohjois–etelä-suuntaisen harjanteen pohjoisimmassa osassa on harjanteen huipun länsipuolella matalampi, laeltaan lähes tasainen mäki, jolla kohde sijaitsee. Mäen laella on niittyä ja kuusensekaista koivikkoa. Malmirannantie kulkee aivan kohteen länsipuolelta, ja siitä itään haarautuva pienempi tie kulkee kohteen halki – molemmat tiet ovat moderneja. Kohteesta on kirjattu kolme viljelyrauniota, Lisäksi koko kohde on itsessään vanhojen karttojen perusteella vanha talon paikka. Sotkamon pitäjänkartassa vuodelta 1859 paikalle on merkitty tila nimeltä Heikkilä. Tila on autioitunut joskus tämän jälkeen, mutta ennen vuotta 1970, jolloin laaditussa peruskartassa paikan nimenä on Autio, Kyseisten peltojen paikat voi vielä havaita niittyinä, mutta selkeitä rakennuksien jäänteitä paikalta ei enää havaittu.
metsakeskus.1000040548 205 Jylkynmäki 10007 12001 13016 11006 27000 545088.00000000 7097323.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040548 Kohteesta löytyivät pitkänomaisen rakennuksen perustukset – yksittäisten päältä tasaisten suurehkojen kivien muodostama suorakulmio, n. 18 m x 6 m, peruskivien välillä n. 2–3 m väliä, sekä rakennuksen itäkulmasta joitakin metrejä koilliseen suuri kiviröykkiö, mahdollisesti uunin jäänteet. Mahdollisen uunin ympäriltä ei löytynyt rakennuksen perustuksia, mutta itse uuni sekä hyvin tasainen maanpinta sen ympärillä viittaisi paikalla olleen rakennuksen. Kajaanin pitäjänkartassa vuodelta 1859 kohteen sijaintiin on merkitty Jylkyn talo.
metsakeskus.1000040549 205 Konttisuo 10002 12016 13175 11006 27000 549651.00000000 7090280.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040549 Tervahauta sijaitsee suon ympäröimällä matalalla mäntykangassaarekkeella. Tervapirtin kiuas sijaitsee samalla saarekkeella haudasta 25 m kaakkoon. Haudan vallin läpimitta on n. 20 m, ja kuopan n. 6 m; halssi suuntautuu länsilounaaseen. Haudan valli on hyvin matala.
metsakeskus.1000040550 765 Kämppäsuo 10002 12016 13175 11006 27000 551694.00000000 7089910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040550 Tervahauta sijaitsee hakkuuaukealla, kankaalla aivan Kämppäsuon laidassa. Tervahauta on metsätöissä pahoin vaurioitunut. Vallin läpimitta on ollut n. 20 m ja kuopan n. 10 m. Halssi on suunnattu länsilounaaseen.
metsakeskus.1000040551 765 Timosenmäki 10007 12001 13016 11006 27000 554128.00000000 7091748.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040551 Kohde sijaitsee melko korkean mäen kaakkoisrinteen tasanteella. Kohteen välitön ympäristö on niittyä kasvava aukio, ja sitä ympäröi sekametsä. Alakohteita on kymmenen. Näistä 1 on talon perustukset ja savupiippu, litteistä kivistä ladottu ja osin muurattu, ja 2 on talon perustukset, kiviä ja betonia, sekä savupiippu, tiiltä ja betonia. Loput alakohteet ovat viljelysraunioita – ainakin osa jäkäläkasvustosta päätellen useita vuosisatoja vanhoja. Timosenmäen nimellä mainittu talo on merkitty ainakin vuoden 1859 pitäjäkartalla.
metsakeskus.1000040552 846 Ristiharjunkalliot 10007 12004 13052 11002 27000 236325.00000000 6932103.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040552 Inventointi 2017: Äystön ja Luovan kylien välillä kulkevasta Äystö-Luovankylän tiestä n. 700 itään kallioisen ja kivisen mäen sekä Ristiharjunkallioiden korkeimmalla kohdalla avorakassa. Rakan halki kulkee kuntopolku, jonka rakentamisessa rakkaa on raivattu ja tasoitettu. Havaitut kohteet sijaitsevat kuntopolun pohjoispuolella. Rakkaalueen keskivaiheilla on selvästi erottuva n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva ja yli 50 cm syvä rakkakuoppa (rakenne 1), jonka reunoilla on vallia. Eräät vallin kivistä näyttävät lähihistoriassa kuopan reunoille nostetuilta. Muut havaitut kohteet ovat epämääräisempiä (ks. alakohteet). Kuopat eivät vaikuta selkeästi esihistoriallisilta ja kysymyksessä voivat olla ennemmin lähihistoriaan ajoittuvat linnustajien suojat. Kivien pinta on kuitenkin jäkälän ja sammaleen peitossa, joten ikää kohteella voi olla lähemmäs 100 vuottakin. Rakan länsiosassa on lisäksi joitakin viime aikoina koottuja kivirakennelmia.
metsakeskus.1000040554 742 Reutulehto 2 10007 12001 13000 11006 27009 551599.00000000 7473918.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040554 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus ja jäännös 2 kämpän talli. Jäännös 1 on itä-länsisuuntainen, 18 metriä pitkä ja 7,5 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Jäännös 2 on itä-länsisuuntainen, 14 metriä pitkä ja 7 metriä leveä hirsirakennusjäännös.
metsakeskus.1000040555 742 Maskaisenmaa 10007 12001 13000 11006 27009 566240.00000000 7483502.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040555 Lähes täysin tuhoutunut uittokämppä, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Ainoa havaittu mahdollinen rakennusjäännös sijaitsee joen länsirannalla pienellä tasanteella. Siellä sijaitsee pohjois-eteläsuuntainen ja arvioltaan noin 25 metriä pitkä ja 13 metriä leveä alue, joka erottuu lähinnä kasvillisuuden ja fragmentaaristen rakennusjätteiden levinnän perusteella.
metsakeskus.1000040556 742 Potkamoselkä 3 10007 12001 13000 11006 27009 567848.00000000 7481934.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040556 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Paikalla on 5 x 5,5 metrin kokoinen hirsirakennusjäännös. Rakennus on rakennettu 0,2 metriä paksuista pyöröhirsistä, jotka on katkaistu sekä sahalla että kirveellä.
metsakeskus.1000040557 742 Potkamoselkä 4 10007 12001 13000 11006 27009 568060.00000000 7481859.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040557 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Paikalla on 5 x 5 metrin kokoinen hirsirakennusjäännös. Seinähirret ovat 0,2 - 0,25 metriä paksuja pyöröhirsiä, jotka ovat sekä sahalla että kirveellä katkaistuja.
metsakeskus.1000040558 742 Palo-Kouterolammit 10007 12005 13070 11006 27009 571780.00000000 7481758.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040558 Silta, joka ajoittuu 1900-luvulle. Puron ylitse on itä-länsisuuntainen siltarakenne, jonka on noin 3 metriä pitkä ja noin 3 metriä leveä. Se koostuu seitsemästä puroa ylittävästä 0,2 metriä paksusta pyöröhirrestä, joiden päällä on poikkisuuntaisesti sijoitettuja, hyvin lahoja 0,1 - 0,15 metriä paksuja riukuja ja pyöröhirsiä.
metsakeskus.1000040559 742 Ristilampi 10007 12001 13000 11006 27009 571119.00000000 7483878.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040559 Metsätyökämpän melkein täysin tuhoutunut raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Vuonna 1971 painetussa maastokartassa, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitukseen, kämpän päärakennus on merkitty kohteeseen missä nykyään sijaitsee tukkien varastoalue. Inventoinnin aikana ei sieltä havaittu rakennusjäännöstä ja todennäköistä on, että päärakennus on täysin tuhoutunut myöhemmän toiminnan seurauksena. Kohteesta löydettiin kolme rakennus- ja rakennejäännöstä. Jäännös 1 oostuu kolmesta neliönmuotoisesta maakuopasta, joiden koot ovat noin 1 x 1 metriä ja syvyydet 0,3 - 1,0 metriä. Jäännös 2 on pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 3,5 metrin kokoinen maakuoppa. Jäännös 3 on betoninen tulisijan perusta, joka on kooltaan 2,3 x 1,6 metriä ja korkeudeltaan 0,2 metriä.
metsakeskus.1000040560 742 Pöytösvaara 1 10007 12001 13000 11006 27009 580405.00000000 7484501.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040560 Metsätyö- ja uittokämpän raunio, joka ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Jäännös 3 on paikalla sijainnut ruukinpirtin raunio ja jäännös 4 siihen kuuluva talli. Jäännös 1 ja 2 on todennäköisesti pienempiä kämppiä tai saunarakennuksia. Jäännös 1 on 6,5 x 6 metrin kokoinen rakennusjäännös. Jäännös 2 on 5,5 x 5,5 metrin kokoinen rakennusjäännös. Jäännös 3 on pohjois-eteläsuuntainen, 19 metriä pitkä ja 7,5 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 4 on pohjois-eteläsuuntainen, 13,5 metriä pitkä ja 6 metriä leveä rakennusjäännös.
metsakeskus.1000040561 742 Kontioseljät 1 10007 12001 13000 11006 27009 579324.00000000 7490757.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040561 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Paikalla sijaitsee lounais-koillissuuntainen hirsirakennusraunio, joka on 26,5 metriä pitkä ja 7,5 metriä leveä.
metsakeskus.1000040562 742 Silmälammit 10007 12001 13000 11006 27009 575909.00000000 7490856.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040562 Metsätyökämpän raunio, joka ajoittuu 1900-luvulle. Rakennus on todennäköisesti palanut. Paikalla havaittiin yksi lähinnä luoteis-kaakkoissuuntainen, 15,5 metriä pitkä ja 7 metriä leveä rakennusjäännös.
metsakeskus.1000040563 742 Musta Vaadinmukka 10007 12001 13000 11006 27009 573754.00000000 7490504.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040563 Uitto- tai metsätyökämpän raunio, joka ajoittuu todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle. Paikalla sijaitsee 3,8 x 3,8 metrin kokoinen rakennusjäännös.
metsakeskus.1000040564 742 Akanpaskanivat 10007 12001 13000 11006 27009 577549.00000000 7493784.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040564 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Paikalla sijaitsee koillis-lounaissuuntainen, 28 metriä pitkä ja 6,5 metriä leveä hirsirakennusjäännös.
metsakeskus.1000040565 768 Kylmälahti 10002 12001 13000 11019 27000 600067.00000000 6823461.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040565 Suuren Jukajärven luoteispäässä järven pohjoisrannalla olevan Kylmälahden koillisrannalla rantavedessä kvartseja n. 20 m matkalla. Paikalla on matala hiekkaranta puronsuun länsipuolella. Maasto nousee jyrkästi rannan takana. Paikka lienee joko Saimaan transgressiota edeltävä ja veden alle jäänyt - mihin viittaa joidenkin kvartsien pyöristyneisyys - tai ajalta jolloin Pieni Jukajärvi on kuroutunut Saimaasta ja kenties ollut hieman nykyistä alempana.
metsakeskus.1000040566 768 Päähiekka 10002 12001 13000 11019 27000 597896.00000000 6823919.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040566 Pienen Jukajärven länsipään pohjoisrannalla matala hiekkaharjanne, jonka itäpäästä koekuopista luuta, keramiikkaa ja kvartseja.
metsakeskus.1000040567 768 Pieni Jukajärvi Pohjoisranta 10002 12001 13000 11019 27000 598844.00000000 6823670.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040567 Pienen Jukajärven pohjoisrannan keskikohdalla olevan pienen niemekkeen ympärillä hiekkarannalla, rantavedessä, runsaasti kvartseja.
metsakeskus.1000040569 700 Sutela 10002 12001 13007 11006 27005 606260.00000000 6806269.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040569 Ruokolahden Sutelan autioitunut historiallisen ajan tonttimaa sijaitsee Kaiturin Sutelanlahden ja Vesamon yhdistävän Alajoen pohjoispuolella, aluetta hallitsevan mäen päällä. Sutelan kylä tunnetaan kirjallisista lähteistä 1500-luvulta, jolloin kylässä on ollut kaksi taloa. Tonttimaa on dokumentoitu kyseiselle kohdalle vuoden 1779 verollepanokartassa. Muinaisjäännösrajaus perustuu vuoden 1779 verollepanokartan ja pitäjänkartaston kartta-asemointeihin, isojakokarttaan sekä mäen topografiaan. Isojaon aikatasossa ja tämän jälkeen asutus on hajautunut etäämmäs ja vanha tonttimaa on jäänyt pois käytöstä. 1900-luvun puolivälissä otetuissa ilmakuvissa tonttimaa on autioituneena heinäpeltona. Asutuksen hajautumisen seurauksena vanha tonttimaa, sille johtaneet tieurat ja tonttimaata ympäröivät vanhat, osin metsittyneet pellot röykkiöineen ovat säilyneet varsin hyvin modernilta maankäytöltä.
metsakeskus.1000040569 700 Sutela 10002 12001 13007 11006 27006 606260.00000000 6806269.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040569 Ruokolahden Sutelan autioitunut historiallisen ajan tonttimaa sijaitsee Kaiturin Sutelanlahden ja Vesamon yhdistävän Alajoen pohjoispuolella, aluetta hallitsevan mäen päällä. Sutelan kylä tunnetaan kirjallisista lähteistä 1500-luvulta, jolloin kylässä on ollut kaksi taloa. Tonttimaa on dokumentoitu kyseiselle kohdalle vuoden 1779 verollepanokartassa. Muinaisjäännösrajaus perustuu vuoden 1779 verollepanokartan ja pitäjänkartaston kartta-asemointeihin, isojakokarttaan sekä mäen topografiaan. Isojaon aikatasossa ja tämän jälkeen asutus on hajautunut etäämmäs ja vanha tonttimaa on jäänyt pois käytöstä. 1900-luvun puolivälissä otetuissa ilmakuvissa tonttimaa on autioituneena heinäpeltona. Asutuksen hajautumisen seurauksena vanha tonttimaa, sille johtaneet tieurat ja tonttimaata ympäröivät vanhat, osin metsittyneet pellot röykkiöineen ovat säilyneet varsin hyvin modernilta maankäytöltä.
metsakeskus.1000040569 700 Sutela 10002 12001 13007 11006 27007 606260.00000000 6806269.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040569 Ruokolahden Sutelan autioitunut historiallisen ajan tonttimaa sijaitsee Kaiturin Sutelanlahden ja Vesamon yhdistävän Alajoen pohjoispuolella, aluetta hallitsevan mäen päällä. Sutelan kylä tunnetaan kirjallisista lähteistä 1500-luvulta, jolloin kylässä on ollut kaksi taloa. Tonttimaa on dokumentoitu kyseiselle kohdalle vuoden 1779 verollepanokartassa. Muinaisjäännösrajaus perustuu vuoden 1779 verollepanokartan ja pitäjänkartaston kartta-asemointeihin, isojakokarttaan sekä mäen topografiaan. Isojaon aikatasossa ja tämän jälkeen asutus on hajautunut etäämmäs ja vanha tonttimaa on jäänyt pois käytöstä. 1900-luvun puolivälissä otetuissa ilmakuvissa tonttimaa on autioituneena heinäpeltona. Asutuksen hajautumisen seurauksena vanha tonttimaa, sille johtaneet tieurat ja tonttimaata ympäröivät vanhat, osin metsittyneet pellot röykkiöineen ovat säilyneet varsin hyvin modernilta maankäytöltä.
metsakeskus.1000040569 700 Sutela 10002 12001 13007 11006 27008 606260.00000000 6806269.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040569 Ruokolahden Sutelan autioitunut historiallisen ajan tonttimaa sijaitsee Kaiturin Sutelanlahden ja Vesamon yhdistävän Alajoen pohjoispuolella, aluetta hallitsevan mäen päällä. Sutelan kylä tunnetaan kirjallisista lähteistä 1500-luvulta, jolloin kylässä on ollut kaksi taloa. Tonttimaa on dokumentoitu kyseiselle kohdalle vuoden 1779 verollepanokartassa. Muinaisjäännösrajaus perustuu vuoden 1779 verollepanokartan ja pitäjänkartaston kartta-asemointeihin, isojakokarttaan sekä mäen topografiaan. Isojaon aikatasossa ja tämän jälkeen asutus on hajautunut etäämmäs ja vanha tonttimaa on jäänyt pois käytöstä. 1900-luvun puolivälissä otetuissa ilmakuvissa tonttimaa on autioituneena heinäpeltona. Asutuksen hajautumisen seurauksena vanha tonttimaa, sille johtaneet tieurat ja tonttimaata ympäröivät vanhat, osin metsittyneet pellot röykkiöineen ovat säilyneet varsin hyvin modernilta maankäytöltä.
metsakeskus.1000040591 49 Grävabacka 10002 12001 13000 11019 27012 372350.00000000 6679070.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040591 Kohde on peltoaukea keskiaikaisen Kvarnbyn kylän vieressä, Kvarnbyån ja Suuren rantatien välissä. Kvarnbyn Grävabackan vieresellä pellolla suoritettiin koekaivaus 2014, koska metallinilmaisimella oltiin löydetty rautakautisen rannerenkaan katkelma. Tutkimuksissa ei löydetty merkkejä rautakautisesta kiinteästä muinaisjäännöksestä, vaan kivikautinen asuinpaikka. Löytöinä asuinpaikkalöytöjä: kiviesineiden katkelmia, keramiikkaa, iskoksia, palanutta luuta.
metsakeskus.1000040597 831 Matinaho 10001 12016 13175 11006 27000 555260.00000000 6791472.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040597 Kohdalla on laserkeilausaineistosta havaittu tervahauta. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000040602 564 Mikonkangas luode 10002 12009 13094 11002 27000 436604.00000000 7206162.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040602 Sijaitsee luode-kaakkosuuntaisen kankaan luoteisosassa. Maaperä hiekkamoreenia. Alue osin nuorta männikköä, osin avohakattua ja metsäaurattua taimikkoa ja osin vastikään avohakattua maastoa. Kohde koostuu kuudesta kuoppajäännöksestä. Kuoppa 1 sijaitsee männikössä, kuopat 2 ja 3 männikön ja taimikon vaihettumisvyöhykkeessä, kuopat 4 ja 6 syvemmällä taimikossa ja kuoppa 5 avohakatun alueen eteläkulmassa. Kuoppajäännökset 1-3 sekä 5 sijoittuvat kankaan laelle; 4 ja 6 sijaitsevat puolestaan alempana rinteessä moreenimuodostuman lievehiekassa. Kuopat ovat muodoltaan pyöreitä. Halkaisijaltaan ne ovat 3,0-4,5 metriä ja syvyydeltään 45-80 cm (ks. alakohteet 1-6). Ainoastaan kuopat 2 ja 3 olivat reunoiltaan ja pohjaltaan kivisiä. 2023: Kuuden muinaisjäännösalueella oleva kuopan lisäksi havaittiin yksi, matalahko, mutta selkeä kuoppajäännös, joka sijaitsi alueen luoteisimmasta kuopasta n. 35 m länsilounaaseen (alakohde kuoppa 7). Aluerajausta laajennettiin länteen kuopan 7 alueelle.
metsakeskus.1000040610 783 Köyliön piispankartano 10002 12001 13003 11010 27000 249426.00000000 6785452.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040610 Köyliönsaari lienee ollut merkittävä asuinpaikka jo rautakaudella, sillä saarelta tunnetaan laajoja ruumiskalmistoja. Suomen historiassa saari on keskeinen Lalliin ja Pyhään Henrikiin liittyvän perimätiedon ja tradition takia. Köyliönkartanon rälssisäterin on oletettu olleen alkuaan pakanallisen talonpoikaispäällikön Lallin kartano. Kartano otettiin kristinuskon myötä kirkon omistukseen ja kartano oli keskiajalla piispankartanona, Kustaa Vaasan aikana kuninkaankartanona. Cedercreutz-suvulle kartano on kuulunut 1740-luvulta alkaen. Keskiaikaisen kartanon rakennusten jäännöksistä on jäljellä ainoastaan Lallin kellariksi kutsuttu kivinen holvattu kellari. Sen ajoitus ei ole täysin selvä, mutta todennäköisesti se on ainakin osittain 1400-luvulta.
metsakeskus.1000040612 614 Vitikkotunturi 10002 12004 13051 11006 27000 523213.00000000 7347712.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040612 Paikalla on kivilatomus, kooltaan 1,2 – 1,5 m ja 1,1 m korkea. Suurimmat kivet siinä ovat kooltaan 70 x 40 cm ja pienimmät 15 x 10 cm, suurin osan tuolta väliltä. Kivissä ei havaittu hakkauksia tai muita merkintöjä, mutta sammalia tai jäkälää ei poistettu. Kyseessä on vanha rajamerkki. Nykyaikana ei alueella kiinteistö- tai kylärajoja ole ollut.
metsakeskus.1000040613 614 Murtotunturi 2 10002 12004 13051 11006 27000 522690.00000000 7348583.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040613 Paikalla on kivila-tomus. Siinä on suurten laakakivien muodostama pohja, kooltaan 400 x 250 cm, korkeus 80 cm. Se on todennäköisesti ainakin osaksi luontainen muodostuma. Sen päälle, laakakivipohjan koillisosaan on tehty poikkileikkaukseltaan pyöreä kivi-latomus, pohjaosaltaan halk. 130 - 140 cm. Latomus kapenee laelle, jossa on pys-tykivi, korkeudeltaan 40 cm. Latomus ilman pystykiveä korkeudeltaan 90 cm, pys-tykiven kanssa 130 cm ja korkeus maanpinnalta pystykiven laelle pohjalla oleva laakakivipohja mukaan lukien 180 cm. Kivet läpimitaltaan 30 - 80 cm. Kivissä ei havaittu hakkauksia tai muita merkintöjä, mutta sammalia tai jäkälää ei poistettu. Kyseessä lienee vanha rajamerkki. Nykyaikana ei alueella kiinteistö- tai kylärajoja ole ollut.
metsakeskus.1000040614 614 Murtotunturi 1 10002 12004 13051 11006 27000 519900.00000000 7348159.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040614 Paikalla on Pohja-alaltaan noin 230 - 250 cm kokoinen, korkeudeltaan n. 70 cm kekomainen latomus. Se on koottu laakakivistä joiden halkaisija on 25 - 70 cm. Latomuksen etelälaidalla lappellaan oleva laakivi on kooltaan 145 x 55 x 15 cm. Kivissä ei havaittu merkintöjä, mutta jäkälää ei poistettu. Kyseessä lienee vanha rajamerkki.
metsakeskus.1000040615 49 Monikko 2 10001 12008 13090 11019 27000 377998.00000000 6679408.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040615 Monikonpuron itäpuolella metsäisessä rinteessä löytynyt kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000040616 49 Lintukallio 10002 12004 13052 11002 27000 378200.00000000 6679820.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040616 Kallion päällä n. 10 x 40m rakka, jossa varastokuoppia ja valli.
metsakeskus.1000040619 638 Hommas 10002 12001 13000 11019 27000 436133.00000000 6690885.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040619 Porvoon museon kokoelmissa on kvartsinuolenkärkiä, -kaapimia, -veitsiä, -purasimia, -talttoja, -ytimiä ja iskoksia, jotka ovat löytyneet Hommasin puutarhasta ja lahjoitettu museolle. Kyseessä on vanha löytö eikä ole tietoa, onko arkeologi tarkastanut koskaan kohdetta. Esinelöydöt viittaavat vahvasti kivikautiseen asuinpaikkaan.
metsakeskus.1000040620 109 Koivistonpolku 10001 12004 13055 11006 27000 348127.00000000 6778121.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040620 Ilmoituspalvelun kansalaisilmoituksen mukaan paikalla on tasainen kivirykelmä, halkaisija noin 5 metriä. Rykelmän välittömässä yhteydessä on myös pätkä isoista kivistä koostuvaa kiviaitaa. Rykelmä sijaitsee pellon laidalla, metsän puolella. Sammaloitunut kivikasa voisi kuvan ja kuvailun perusteella olla historiallisen ajan uuni ja kiviaitaa, mutta paikkaa ei ole vielä tarkastettu. Kuninkaan kartastossa 1776-1805 tai vuoden 1899 kartalla paikalle ei ole merkitty asutusta.
metsakeskus.1000040621 165 Ojajärvi 10001 12004 13051 11006 27000 361029.00000000 6739857.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040621 Ilmoituspalvelun kansalaishavainnon mukaan Ojajärven Pikkusaaressa on kaksi kivikehää tai latomusta, halkaisijat noin 1 metri, korkeus 10-15 cm. Kehät ovat aika lähekkäin. Ei havaintoja noesta tai tuhkasta. Pinpointteri ei anna merkkejä metalliesineistä. Toisesta kehästä otettu kiviä nuotiopaikan tekoon. Pkkusaaren kautta kulkee vanha rajalinja esimerkiksi vuoden 1884 kartalla. Kohteen luonteen varmistaminen vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000040622 139 Palosuo kaakko 10001 12016 13151 11006 27000 432170.00000000 7253485.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040622 Paikalla on lidark-hankkeen perusteella hiilimiilu, jonka halkaisija on noin 11 metriä. Kohde on erotettavissa myös vinovalovarjosteaineistosta. Peruskartalle kohde on merkitty tervahautana. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000040623 599 Pattsnåret 10007 12016 13175 11006 27000 296610.00000000 7047054.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040623 Tervahauta, halkaisija noin 20 metriä, merkitty peruskartalle, ei tarkastettu. Näkyy lidarissa. Inv. 2021: På norra sidan av den skogsväg som löper nordost om Pattmyrans träsk, i norra ändan av en smal stenig mo. En tjärdal med en diameter på cirka 20 meter och med halsen mot söder. Tjärdalens yta är täckt av gräs och mossa. I omgivningen växer låg plantskog av tall efter kalhuggning. LIDARK, laserkeilausaineistosta tunnistetun rakenteen pinta-ala on noin 4 aaria.
metsakeskus.1000040624 322 Hästholmen 10007 12017 13193 11006 27009 245246.00000000 6655821.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040624 Sijaintipaikka on Kemiönsaaren sisäsaaristossa Taalintehtaalta noin 7,7 kilometriä lounaaseen Lövö-saaren eteläisen osan Hästholmenin eteläosan länsirannassa. Puurunkoisen aluksen hylky rantaviivalla. Aluksesta on jäljellä pohjaosa. Pituus on arviolta noin 10 metriä ja leveys kolme metriä. Suurin osa hylystä on vedessä, mutta keula ulottuu maalle asti. Hylky on ollut paikalla ilmoittajan mukaan vähintään 50 vuotta, todennäköisesti pitempäänkin. Hylyn taustasta ei ole tietoa. Hylky ilmoitettiin Museovirastolle 2021. Museovirasto otti hylkypuusta ajoitusnäytteitä vuosilustoajoitusta varten 2022. Tuomas Aakala analysoi ajoitusnäytteet ja toteaa raportissa näin: Kaikkia näytekappaleita oli veistetty voimakkaasti, eikä yhdessäkään niistä ollut merkkejä puun alkuperäisestä pinnasta. Tämän vuoksi ajoitustulosta tulkitaan siten, että aluksen rakentamiseen käytetyt puut on kaadettu vuoden 1910 jälkeen.
metsakeskus.1000040625 599 Esse-Torrbacken 3 10007 12016 13175 11006 27000 306439.00000000 7047948.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040625 Suuri tervahauta, jonka keskusta on tilojen 8:98 ja 57:3 rajalla. Haudan halkaisija on noin 25 metriä ja sen halssi laskee koilliseen Torrmossenille. Haudassa kasvaa puita. Rakenteen ympärillä on tervanpolttoon liittyviä kuoppia.
metsakeskus.1000040626 599 Esse-Torrbacken 2 10002 12004 13054 11002 27000 306220.00000000 7048138.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040626 Tutkimaton röykkiö, joka sijaitsee kivikautisella rannankorkeudella kahden tilan rajalla. Röykkiö on merkitty peruskartalle jo 1972, mutta se sijaitsee tästä merkinnästä noin 35 metriä pohjoisluoteeseen. Vuoden 2019 inventoinnin perusteella röykkiön halkaisija on noin 5,5 metriä ja sen korkeus on noin puoli metriä. Muodoltaan kivirakenne on hieman kulmikas ja sen pohjoisreunalla on yli metrin laajuinen kuoppa, jossa kasvaa yksittäinen kuusi, mutta muuten röykkiön pinta on sammalta lukuun ottamatta paljas eli tilanne oli kuten v.2003 tarkastuksessa. Rajalinjaa on ajettu ja röykkiön itäreuna on hieman vaurioitunut ja myös sen eteläreunalla on liikuteltu kiviä eli tilanne on ollut kuten v.2016 jolloin on todettu, että röykkiön itäpuolella olevan tilan alueella oli tehty hakkuut ja röykkiön itäosan päältä oli ajettu metsäkoneella ja että röykkiökiveys oli hieman painunut, mutta ei muuten vahingoittunut.
metsakeskus.1000040627 445 Skräbböle 10002 12017 13193 11006 27000 239472.00000000 6691572.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040627 Sijaintipaikka on Paraisilla sisäsaaristossa Skräbbölessä Kyrkfjärdenin länsiosassa venesataman aallonmurtajan eteläpuolella ja Skräbbölestä Gunnarsnäsiin johtavan pengerretyn tien itäpuolella. Puurunkoisen tasasaumaisen aluksen hylky tai hylyn osa, jonka pituus on noin 30 metriä. Hylky on suurimmaksi osaksi mutaan uponnut ja levän peitossa. Aluksen toinen kylki nousee mudasta 0,5-1 metriä. Mutaan on hautautunut rakenneosia, sillä pohjaa tunnustelemalla voi tuntea lisää rakenteita. Alus vaikuttaa olleen rakenteeltaan melko vankka. Se on havupuinen, tasasaumainen, ja siinä on sekä sisä- että ulkokarneeraus. Muutamia metallitapein vahvistettuja liitoksia on havaittavissa. Minkäänlaisia takilan osia ei ole nähtävissä, ei myöskään kansirakenteita eikä lastia. Hylyn sisällä näyttää kuitenkin olevan pieni määrä louhittua kiveä. Hylyn päälle on sijoitettu putki. Hylky sijaitsee entisen sementti- ja kalkkitehtaiden laiturien sisääntuloväylällä. Hylky saattaa liittyä Paraisten Kalkkivuori oy:n toimintaan. Tehdas on merkitty mm. 1936 vuoden karttaan melko lähelle hylyn sijaintipaikkaa. Hylky sijaitsee hyvin lähellä valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Turunmaan rannikon kalkkilouhokset ja Paraisten kalkkitehdas. On myös mahdollista, että hylky liittyy Lillholmenin saareen vievän tien rakennustöihin (Nordstöm 1998, Med bogser och pråmar). Nordströmin mukaan Paraisten Kalkkivuori oy:n vanhoja puuproomuja käytettiin mm. Lillholmenin ja Skräbbölen välisen tien rakennustöissä. Vanha proomu täytettiin kivillä, ajettiin sopivaan kohtaan ja pohja räjäytettiin. Hylky havaittiin 2020 monikeilainluotauksessa. Barlius-ryhmä on tehnyt hylylle tarkistussukelluksia 2021 ja selvittänyt arkistolähteistä hylyn mahdollista taustaa. Barliuksen videota hylystä on hylyt.net -palvelussa, ks. Skräbbölen hylky. Barlius viistokaikuluotasi hylyn 2024.
metsakeskus.1000040631 5 Hämeenniemi 10007 12001 13016 11006 27000 342506.00000000 6990850.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040631 Hämeenniemen talon varhaisimmaksi perustamisajankohdaksi mainitaan 1720-luvun alkupuoli. (Sukujuuret Alajärven rannalla, s. 19). Aiemmin on tulkittu, että Hämeenniemi erotettiin Kyröläisesta 1770-luvulla. 1740-1770 tila oli jakamaton (Junnila, Alajärven historia s. 75). Isojako tehtiin Hämeenniemssä 1796-1800 (Sukujuuret Alajärven rannalla, s. 19). Kantatilan alue ylsi koko mäen korkeimmalle alueelle. Paikalla on nykyään uusi omakoti ja siihen liittyviä rakennuksia.
metsakeskus.1000040632 5 Kiviaho 10007 12001 13016 11006 27000 342241.00000000 6988041.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040632 Christopher Mörtin vuoden 1709 pitäjänkartan mukaan järven etelärannalla oli nykyisen Mäntyniemen talon paikkeilla Kiviaho-niminen autio. Vuoden 1773 Johan Ahlbäckin laatimalle Pietarsaaren pitäjänkartalla talo on merkitty torpaksi ja lännemmäs alavalle paikalle, ja voi olettaa, että tämän kartan merkintä ei pidä paikkaansa. 1800-luvun taitteessa laaditulle isonjaon kartalle sekä vuosisadan puolivälissä laadituille kartoille on merkitty torppa Mäntyniemen kohdalle. Nykyisin paikalla on omakotitalo ja siihen liittyviä rakennuksia, pohjoispuolella järven rannalla on useita vapaa-ajan asuntoja.
metsakeskus.1000040633 5 Kyröläinen 10007 12001 13016 11006 27000 342836.00000000 6991653.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040633 Talonhaltijaluetteloiden mukaan on esitetty, että Kyröläinen perustettiin 1500-luvulla. Ensimmäisenä isäntänä mainitaan Antti Heikinpoika 1548-1556. Kyröläisestä erotetaan Hoisko 1705 ja Hämeenniemi (Alajärven ranta-asutus ja asukkaita 1500-luvulta 1900-luvulle, s. 78). Alajärven historian mukaan talo perustettiin 1620-luvulla ja verotaloksi se kirjattiin 1650-luvulla. Isonvihan jälkeen Kyrönlahti oli kameraalisesti autio (Alajärven historia, Junnila s. 41 ja 72). Yhden tiedon mukaan Kyröläisen uudistilan haltijana mainitaan vuodesta 1635 Lauri Kyröläinen. Kyröläinen jaettiin isossajaossa kolmeen osaan. (Sukujuuret Alajärven rannalla, s. 10-11). Talon varhaisvaiheista on esitetty erilaisia tulkintoja, mutta joka tapauksessa talo on ollut olemassa viimeistään 1600-luvulla. Paikalla on yhä maatila useine tilarakennuksineen.
metsakeskus.1000040634 5 Nelimarkka/Puumala 10007 12001 13007 11006 27000 340015.00000000 6990895.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040634 Alajärven kylässä oli verotietojen mukaan 1600-luvulla viisi taloa, joista kaksi olivat vierekkäin sijaitsevat Puumala ja Nelimarkka. Nelimarkan ensimmäinen isäntä oli Pietari Laurinpoika Nelimarkka ja Puumalan Reko Laurinpoika (Nelimarkka sukua, s. 9). Maarekisterissä Nelimarkka ja Puumala esiintyvät molemmat yhtenä talona, mutta molemmat talot oli jaettu kolmeen osaan jo vuonna 1800 (Alajärven ranta-asutus ja asukkaita 1500-luvulta 1900-luvulle, s. 24). Kansanperinteen mukaan Pirkan- eli Pekkolanniemi oli eräalueena keskiajalta lähtien (Alajärven historia, Junnila, s. 31). Kantatalon paikan ympäristö on tiiviisti rakennettua, alueella on useita tiloja ja niihin liittyviä rakennuksia. Ympäröivät alueet ovat peltoa.
metsakeskus.1000040635 5 Paavola/Lill-Pynttäri 10007 12001 13016 11006 27000 339175.00000000 6989724.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040635 Paavola eli Lill-Pynttäri on erotettu Stor-Pynttäristä, jonka ensimmäinen talonhaltija mainitaan vuoden 1557 voudintileissä (Alajärven ranta-asutus ja asukkaita 1500-luvulta 1900-luvulle, s. 111) Paavola sai Alajärvestä laskevan Kurejoen suualueen rantamaita 1670-luvulla. Lill-Pynttäri merkittiin veroluetteloihin 1700-luvun alussa (Junnila, s. 43 ja 85). Paikalla on omakotitalo ja useita tilarakennuksia, mm. vanha kivinavetta. Inventoinnin aikana talo oli asumaton. Paavola/Lill-Pynttäri on merkitty vuoden 1738 maakirjakartalle.
metsakeskus.1000040636 5 Pynttäri/Stor-Pynttäri 10007 12001 13016 11006 27000 340457.00000000 6989490.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040636 Pynttärinniemi on Alajärven vanhimpia asutusalueita. Ensimmäinen Pynttärin talonhaltija mainitaan vuoden 1557 voudintileissä. Tarinan mukaan nautinnan haltijaksi Pynttäriin tuli Juho Olavinpoika Hämeestä vuonna 1532 (Alajärven ranta-asutus ja asukkaita 1500-luvulta 1900-luvulle, s. 111). Pynttäriin taloon kuului Matti Heikinpoika Suutarin uudisasutus. 1740-1770 Pynttärin numerossa oli neljä taloa (Junnila, Alajärven historia, s. 35, 37 ja 75). Stor-Pynttäriin kuuluva Rintalan talo sijaitsi 1900-luvun alkupuolella Pynttärin kantatilan eteläpuolella. Niemi-Pynttärin jatkettu asuinrakennus sijaitsi kantatilan pohjoispuolella 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa (Junnila, Alajärven historia, s. 35). Pynttäristä etelään sijaitsevan Timmerbackan talojen pihassa on pystytetty suuri kivipaasi muistoksi Pynttärin asutushistoriasta.
metsakeskus.1000040637 5 Skrabb/Tallbacka 10007 12001 13016 11006 27000 341101.00000000 6991795.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040637 Vanhimpien lähdetietojen mukaan Skrabb olisi perustettu 1500-luvulla, vanhin lähdetieto on vuoden 1549 voudintili. Talon nimenä on esiintynyt myös Gammelgård ja Tallbacka. Gammelgård-nimi on myöhempää perua. Nykyinen tilan nimi on Tallbacka. Vuonna 1739 talo oli kahtena savuna ja toisesta alettiin käyttää Gammelgård-nimeä 1763. Myöhemmin talon jakaantuessa useampiin osiin jäi Gammelgård-nimi pois käytöstä. Vuonna 1835 Skrabb oli jakaantunut jo yhteentoista osaan ja lisäksi oli useita torppia. Gammelgårdin tilan arvellaan sijainneen Talpakanniemen kärjessä (Alajärven ranta-asutus ja asukkaita 1500-luvulta 1900-luvulle, s. 90-92). Vuonna 1709 nykyistä Talpakanniemeä kutsuttiin myös Skrabilanniemeksi. Tallbackan talo sijaitsi Alitalon ja Niemelän tontilla. Viimeistään talon osittamisen jälkeen Gammelgård rakennettiin Tallbackanmäelle, virallinen jakaminen siirtyi vuoteen 1871 (Junnila, s. 37 ja 57). Paikallisen tiedon mukaan ensimmäinen Skrabbin/Tallbackan talo on sijainnut Niemelän tilan länsipuolella peltoalueella. Vanhojen karttojen perusteella tätä tietoa ei voitu varmentaa. Vanhin tarkempi kartta on vuoden 1800 isonjaon kartta, johon on merkitty Niemelä, Ylitalo, Niemitalo ja Alitalo, joiden kohdalla on nykyisin tilarakennuksia ja peltoa.
metsakeskus.1000040638 5 Skrabb/Jukanniemi 10007 12001 13016 11006 27000 343293.00000000 6989094.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040638 Vuoden 1774 Johan Ahlbäckin laatimalle Pietarsaaren pitäjänkartalla on merkitty Alajärven vanhimmat talot, kartalle on merkitty myös Skrabb-niminen talo nykyiselle Jukanniemelle. Talo oli erotettu Talpakanniemellä sijainneesta kantatalosta. Paikalla sijaitsee tila useine rakennuksineen, eteläpuolella on peltoja.
metsakeskus.1000040639 5 Suutari 10007 12001 13016 11006 27000 340540.00000000 6989172.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040639 Suutarin uudistila on sijainnut n. 560 kyynärän etäisyydellä Pynttärin eli Stor-Pynttärin talosta (Alajärven ranta-asutus ja asukkaita 1500-luvulta 1900-luvulle, s. 111). Matti Heikinpoika Suutarin uudisasutus perustettiin 1690-luvun lopulla ja se kuului Pynttäriin taloon (Junnila, Alajärven historia, s. 34-35). Paikalla on kesämökin ja rantatien välissä rakennuksen perustuksen jäänteitä ja uunin jäännös. Uunin jäännös on n. 2 x 1,5 m ja vajaa 1m korkea, se koostuu myös laattamaisista porakivistä. Uuni ajoittuu lähihistoriaan. Rakennuksen perustus koostuu isoistakin kivistä. Perustuksen kivien pinnalla kasvaa sammalta. Rakennuksen ja uunin jäännökset sijaitsevat vuoden 1967 peruskartalle peltoalueen keskelle merkityn rakennuksen kohdalla. Kohta erottuu myös lidar-kuvassa ja sen lounaispuolella häiriöitä, jotka ovat syntyneet mahdollisesti rakennuksen purkamisen yhteydessä. Vuoden 1728 maakirjakartalle merkitty Suutarin uudistalo voidaan asemoida jotakuinkin tälle kohdalle, isonjaon tai pitäjänkartalla ei ole merkintää talosta. Havaitut asutuksen jäänteet liittyvät kuitenkin paikan lähihistorian asutukseen.
metsakeskus.1000040646 49 Vänrikinmäki 10002 12001 13014 11006 27000 379760.00000000 6676720.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040646 Storhoplaksin kartalla 1691 esiintyy mäen etelärinnettä kiertäviä peltoja nimellä Hålm åkrar. Pitäjänkartassa 1840 nimenä on Holmåkern, ja kartassa esiintyy asuinrakennuksen merkki. Kyseessä saattaa olla jo 1600-luvulla asutettu mäki. Vänrikinmäellä on edelleen näkyvissä kiviaitoja ja talojen perustuksia, sekä kulttuurikasveja. Talonpaikan alapuolella mäki on terassoitu.
metsakeskus.1000040651 205 Pöllyvaara 10002 12012 13124 11006 27000 535229.00000000 7123243.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040651 kyseessä on kohtuullisen iso kivien hyödyntämisalue, laajuudeltaan 60 x 30 metrinen ja syvyydeltään 4-6 metrinen louhos lähellä Pöllyvaaran ulkoilureittiä. Kivissä tai louhoksella ei ole porausjälkiä. Perimätiedon mukaan osa Kajaanin linnan rakentamiseen käytetyistä kivistä olisi tuotu täältä.
metsakeskus.1000040653 205 Hetteenmäki 3 10002 12012 13124 11006 27000 534079.00000000 7124454.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040653 Alueelta on selkeästi lohkottu raaka-ainemateriaalia jossakin vaiheessa. Louhoksen koko on noin 40 x 25 metriä, kuopan syvyys 2-3 metriä. Louhoksella ei ole havaittavissa porausjälkiä. Perimätiedon mukaan kiviainesta olisi käytetty Kajaanin linnan rakennukseen.
metsakeskus.1000040662 742 Lainaselkä 3 10007 12001 13000 11006 27009 576737.00000000 7488494.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040662 Kaksi metsätyökämppää, jotka ajoittuvat todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle. Jäännös 1 on 7 x 6,5 metrin kokoinen hirsirakennusjäännös, jonka seinät ovat suurilta osin turpeen ja sammaleen peittämiä. Jäännös 2 on itä-länsisuuntainen, 19,5 metriä pitkä ja 7,5 metriä leveä hirsirakennusjäännös.
metsakeskus.1000040663 742 Lainaselkä 4 10007 12001 13000 11006 27009 577692.00000000 7487438.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040663 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Paikalla sijaitsee luoteis-kaakkoissuuntainen, 27,5 metriä pitkä ja 7,5 metriä leveä hirsirakennusjäännös.
metsakeskus.1000040664 742 Laanivuotso 1 10007 12001 13000 11006 27009 586111.00000000 7490700.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040664 Metsätyö- tai uittokämpän jäännös, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Heinittyneen aukion koilliskulmassa sijaitsee 7 x 7,5 metrin kokoinen rakennusjäännös, joka erottuu 0,3 - 0,4 metriä korkeana turpeen peittämänä kohoumana.
metsakeskus.1000040665 742 Laanivuotso 3 10007 12001 13000 11006 27009 587786.00000000 7494117.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040665 Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Jäännös 2 on koon perusteella kämpän päärakennus ja jäännös 1 on mahdollisesti kämpän talli. Jäännös 1 on 5 x 5 metrin kokoinen hirsirakennuksen jäännös Jäännös 2 n lähinnä koillis-lounaissuuntainen, 15,5 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä hirsirakennusjäännös.
metsakeskus.1000040666 742 Ilmavaara 10007 12001 13000 11006 27009 586950.00000000 7493902.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040666 Metsätyökämpän raunio, joka ajoittuu todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle. Heinittyneen aukion pohjoisreunalla on 7,5 x 7 metrin kokoinen rakennusjäännös, joka erottuu maastossa 0,1 - 0,3 metriä korkeana turpeen peittämänä kohoumana.
metsakeskus.1000040667 742 Otesmahauta 10007 12001 13000 11006 27009 584386.00000000 7492062.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040667 Uitto- tai metsätyökämpän raunio, joka ajoittuu todennäköisesti 1900-luvun keskivaiheelle. Jäännös 2 on kämpän päärakennus ja jäännös 1 mahdollisesti kämpän talli. Jäännös 1 sijaitsee rantajyrkänteen juurella ja on koillis-lounaissuuntainen, 5,3 metriä pitkä ja 4,0 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Jäännös 2 sijaitsee rantajyrkänteen päällä ja on luoteis-kaakkoissuuntainen, 9,5 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös.
metsakeskus.1000040668 742 Sirnisokka 1 10007 12001 13000 11006 27009 585684.00000000 7489313.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040668 Kaksi uitto- tai metsätyökämpän rauniota, jotka ajoittuvat todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle. Jäännös 1 on 5,8 x 5,7 metrin kokoinen rakennusjäännös, joka erottuu maastossa 0,2 - 0,3 metriä korkeana turpeen peittämänä kohoumana. Jäännös 2 on 4,5 x 3,8 metrin kokoinen rakennusjäännös, joka erottuu 0,2 - 0,3 metrin korkeana turpeen peittämänä kohoumana.
metsakeskus.1000040669 165 Sippasuo 10001 12004 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040669 Ilmoittajan mukaan metsässä, lähellä tietä on 3-5 kivikasaa, jotka eivät näytä luonnolliselta. Kasojen koko vaihtelee hieman, noin 1,5-3 m halkaisijaltaan. Korkeudet reilusti alle 1 metrin. Kasat ovat alueella, jonka koko on noin 20x20 metriä. Kivikasat voivat olla kuvailun perusteella todennäköisesti uunin jäänteitä tai viljelysmaan raivaukseen liittyviä röykkiöitä. Kuninkaan kartastossa 1776-1805 alueen sivuitse kulkee polku. Vuoden 1884 senaatin kartalla hyvin lähellä ilmoituspaikkaa on Suonpää-niminen talo tai torppa. Kohdetta ei ole tarkastettu.
metsakeskus.1000040670 288 Riback 10007 12016 13175 11006 27000 323283.00000000 7066125.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040670 Tervahauta, jonka halkaisija on arviolta noin 16 metriä. Hauta on merkitty peruskartalle Ribackkärretistä itään mäen pohjoispäähän ja erottuu Lidar-kuvassa. Kohdetta ei ole tarkastettu.
metsakeskus.1000040671 288 Plackarbacken 10007 12016 13175 11006 27000 324556.00000000 7064366.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040671 Peruskartalle merkitty tervahauta Vetelinjoen länsirannan tuntumassa. Hauta sijaitsee äestetyn metsäkuvion reunalla eikä juurikaan erotu Lidar-kuvassa. Haudan ja joen välissä on vapaa-ajan asunto.
metsakeskus.1000040672 288 Stenbacken öst 10007 12016 13175 11006 27000 313177.00000000 7069459.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040672 Peruskartalle merkitty tervahauta. Haudan halkaisija on ainakin 15 metriä ja Lidar-kuvassa erottuu pitkä halssi kohti itäkoillista.
metsakeskus.1000040673 288 Stenbacken väst 10007 12016 13175 11006 27000 313005.00000000 7069439.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040673 Peruskartalle merkitty tervahauta, jonka halkaisija on noin 15 metriä. Haudan halssi erottuu Lidar-kuvassa ja se aukeaa länteen.
metsakeskus.1000040674 742 Sirnisokka 2 10007 12001 13000 11006 27009 586848.00000000 7489808.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040674 Metsätyö- ja uittokämpän raunio, joka ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Jäännös 1 on koon perusteella todennäköisesti ruukinpirtin raunio ja jäännös 2 pienempi kämppä tai saunarakennus. Jäännös 1 on lounais-koillissuuntainen, 17,5 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 2 on on 2,5 x 3,5 metrin kokoinen tulisijan röykkiömäinen jäännös.
metsakeskus.1000040675 742 Sirnisokka 3 10007 12001 13000 11006 27009 586308.00000000 7490156.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040675 Uitto- tai metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun loppupuolelle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus, joka vaikuttaisi tuhoutuneen tulipalossa. Jäännös 2 on tulkittu olevan kämpän talli ja jäännös 3 kämpän sauna. Jäännös 1 on itä-länsisuuntainen, 7,7 metriä pitkä ja 7,0 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Jäännös 2 on itä-länsisuuntainen, 5,5 metriä pitkä ja 4 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 3 on noin 5 x 5 metrin kokoinen rakennusjäännös, joka erottuu hieman epämääräisenä ja hyvin matalana kohoumana.
metsakeskus.1000040688 689 Torsansalo 10002 12004 13051 11006 27007 620330.00000000 6809012.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040688 Rautjärven Torsansalon tien varrella olevaan kiveen on kaiverrettu Uudenkaupungin rauhan (1721) rajamerkki.
metsakeskus.1000040689 980 Paattiharju 10007 12009 13094 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040689 Kohde sisältää korsun jäännöksen kapean Paattiharjun länsirinteessä. Rinteeseen kaivettu rakenne on mitoiltaan noin 3 m x 3,5 m, syvyydeltään noin 1 m. Muodoltaan korsu on nelikulmainen. Kohteen päällä kasvaa sammalta eikä siinä ole näkyvillä puuta tai muita rakenteita. Inventoijan mukaan kyseessä on vanha korsu, mahdollisesti eränkäyntiin liittyvä.
metsakeskus.1000040691 700 Hovatanniemi 10002 12001 13000 11019 27000 598382.00000000 6810188.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040691 Paikka sijaitsee Ruokolahden itäosassa, Vääräjärven itäosan keskivaiheilla olevan Matinsalmen pohjoispuolella olevan Hovatanniemen pitkässä ja kapeassa eteläkärjessä. Paikalla on n. 30 m leveä ja 50 m pitkä etelään kurottuva matala niemennokka, joka kohoaa vedestä vain 1-2 m. Maaperä paikalla on hiekkainen moreeni ja kasvillisuus kuusivaltaista nuorta sekametsää. Niemen kärkiosan keskelle tehtiin muutama koekuoppa, n 10 m etäisyydelle toisistaan. Kaikissa kuopissa havaittiin palanutta luuta ja kvartseja, sekä myös kulttuurikerrosta. Paikka näyttää rajautuvan niemen alavan kärkiosan kärjen puolelle. Heti niemennipukan takana maasto nousee ja muuttuu kivisestä moreenista hiekaksi. Ranta on myös jyrkkä ja nousee 2-4 m järvestä. Kauempana koillisessa, lähellä jokisuuta rantatörmään päällä on hiekkaisia tasanteita matalien kumpareiden laella. Jokisuun ja asuinpaikan välillä tehtiin runsaasti koekuoppia havaitsematta mitään esihistoriaan viittaavaa vaikka maaperän ja pientopografian puolesta alue olisi mitä sopivinta pyyntikulttuurin asuinpaikalle.
metsakeskus.1000040692 700 Harakkalahti 10002 12001 13000 11019 27000 586249.00000000 6810436.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040692 Paikka sijaitsee Syyspohjan pohjoispuolella olevan Vehkajärven keskivaiheilla, järven itärannalla olevan Harakkalahden pohjukan itärannalla aivan nykyisellä rannalla. Koekuopista löytyi kvartseja aivan nykyisen rannan tuntumasta. Maaperä paikalla hiekkainen moreeni.
metsakeskus.1000040694 746 Taanilankangas 10001 12016 13175 11002 27000 389850.00000000 7066075.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040694 Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa näkyvä tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000040696 742 Kuhmitsaselkä 10007 12001 13000 11006 27009 583128.00000000 7487711.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040696 Kaksi metsätyökämpän raunioita, jotka todennäköisesti ajoittuvat 1900-luvun alkupuolelle. Jäännös 1 on lounais-koillissuuntainen, 13,5 metriä pitkä ja 7 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 2 on noin 5 x 5 metrin kokoinen rakennusjäännös, joka erottuu 0,1 - 0,3 metriä korkeana turpeen peittämänä kohoumana.
metsakeskus.1000040697 742 Koivuharju 10007 12016 13168 11006 27009 555974.00000000 7484997.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040697 Kohde koostuu hyvin pitkälti lahonneesta aidanjäännöksestä, josta on jäljellä ainoastaan yksi seisova paalu. Pyöreästä ja noin 0,10 m paksusta hirrestä tehty paalu on 1,2 metriä korkea ja siihen on kiinnitetty rautanauloilla neljä noin 0,05 m paksuja ja pyöreitä riukuja. Paalun itäpuolella maassa makaa noin kahden metrin matkalla lahonneita aidanjäänteitä, jotka ovat suurilta osin turpeen peittämiä.
metsakeskus.1000040698 742 Aukiarova 1 10007 12018 13201 11006 27009 556503.00000000 7485146.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040698 Suopeltoon liittyvä aita. Suoniityn ja rämeen rajalla kulkee noin 20 metrin pituinen ja suurilta osin lahonnut aita. Aidasta on jäljellä kolme seisovaa paalua, jotka on tehty pyöreistä ja noin 0,15 metriä paksuista hirsistä, joiden korkeus on noin 1,5 metriä. Pohjoisimmassa paalussa on yksi säilynyt ja noin 0,10 metriä paksu, pyöreä ja osittain lahonnut riuku, joka on kiinnitetty rautanauloilla. Riuùn pää on naulauskohdalla sahattu ohuemmaksi kiinnityksen helpottamiseksi.
metsakeskus.1000040699 742 Pellemäselkä 10007 12016 13168 11006 27009 569598.00000000 7456744.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040699 Poroerotusaita, joka ajoittuu 1900-luvun loppupuolelle. Aita on merkitty vuoden 1971 painettuun maastokarttaan, jonka kartoitustyö tehtiin vuonna 1966. Aita on tyypiltään lauta-aita, jossa aidan rehto on pituudeltaan keskimäärin noin 4,5 metriä. Aidan pylväät ovat noin 2 metriä korkeita ja noin 0,2 metriä paksuja pyöröhirsiä tai halkaistuja pyöröhirsiä ja ne ovat istutettuna maahan noin 2 metrin välein. Osa pylväistä on yhdeltä tai kahdelta sivulta tuettu halkaistuista riuuista tehdyillä viistotuilla. Aidan seinämä koostuu 4 -5 halkaistuista riuuista, joiden paksuus on 0,1 - 0,2 metriä. Seinämän korkeus on noin 1,5 metriä. Aidassa on käytetty tehdasnauloja. Aidan pituus on noin 1570 metriä ja se on hyvin laho ja osittain kaatunut. Aita avautuu pohjoiseen päin ja sen kirnu sijaitsee aidan eteläpäädyssä, missä on myös yksi osittain säilynyt portti.
metsakeskus.1000040700 742 Kotaselän erotusaita 10007 12016 13168 11006 27009 573768.00000000 7466029.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040700 Poroerotusaidan jäännös, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun loppupuolelle. Aita on merkitty vuoden 1971 painettuun maastokarttaan, jonka kartoitustyö tehtiin vuonna 1966. Aita on tyypiltään riuku-aita, jossa aidan rehto on pituudeltaan keskimäärin noin 5 metriä. Aidan pylväät ovat noin 2 - 3 metriä korkeita ja noin 0,15 metriä paksuja pyöröhirsiä tai halkaistuja pyöröhirsiä ja ne ovat istutettuna maahan noin 2 metrin välein. Suurin osa pylväistä on kahdelta sivulta tuettu halkaistuista riuuista tehdyillä viistotuilla. Aidan seinämä koostuu 6 - 8 halkaistuista riuuista, joiden paksuus on noin 0,1 metriä. Seinämän korkeus on noin 2 metriä. Aidassa on käytetty tehdasnauloja ja sitä on paikoitellen korjattu sahatuilla laudoilla. Suuri osa aidasta on kaatunut ja sen pohjois- ja länsiosa nykyisen erotusaidan alueella on laajalti purettu. Vanhaa aitaa on jäljellä noin 710 metriä. Siinä on ainakin kaksi porttia, joista yksi sijaitsee aidan eteläosassa ja toinen aidan itäisen linjauksen pohjoisosassa. Osa vanhaa aitaa noudattaa samaa linjausta kuin nykyinen käytössä oleva poroaita.
metsakeskus.1000040701 742 Kaarto 10007 12016 13168 11006 27009 561943.00000000 7481345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040701 Poroerotusaita, joka ajoittuu 1900-luvulle. ELY-keskuksen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -inventoinnin tietojen mukaan aitaa on käytetty vaatimien kiinniottoon hihnavasoitusta varten. Aita on tyypiltään riuku-aita, jossa aidan rehto on pituudeltaan keskimäärin noin 4 metriä. Aidan pylväät ovat noin 1,5 - 2 metriä korkeita ja noin 0,15 metriä paksuja pyöröriukuja tai halkaistuja riukuja. Osa pylväistä on kahdelta sivulta tuettu halkaistuista riuuista tehdyillä viistotuilla. Osa aidasta on tuettu eläviin puihin. Aidan seinämä koostuu 6 - 8 halkaistusta ja pyöreästä riuusta, joiden paksuus on noin 0,15 metriä. Seinämän korkeus on noin 1 - 1,5 metriä. Aidassa on käytetty tehdasnauloja. Aidan pituus on noin 630 metriä ja se avautuu länteen päin. Osa aidasta on kaatunut ja aidan pohjoissiipi on pahasti metsäkoneiden vaurioittama.
metsakeskus.1000040702 742 Potkamoselkä 1 10007 12016 13168 11006 27009 567601.00000000 7482329.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040702 Poroerotusaita, joka ELY-keskuksen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -inventoinnin tietojen mukaan ajoittuu toista maailmansotaa edeltävään aikaan. Aita on tyypiltään riuku-aita, jossa aidan rehto on pituudeltaan keskimäärin noin 6 - 7 metriä. Aidan pylväät ovat noin 2 - 2,5 metriä korkeita ja noin 0,15 - 0,2 metriä paksuja pyöröriukuja tai halkaistuja riukuja. Osa pylväistä on yhdeltä tai kahdelta sivulta tuettu halkaistuista riuuista tehdyillä viistotuilla. Osa aidasta on tuettu eläviin puihin. Aidan seinämä koostuu 7 halkaistusta ja pyöreästä riu’usta, joiden paksuus on noin 0,1 - 0,2 metriä. Seinämän korkeus on noin 1,5 metriä. Aidassa on käytetty teollisia rautanauloja. Aidan pituus on noin 420 metriä ja se on osittain kaatunut. Aita avautuu luoteeseen päin ja aidan kirnu sijaitsee sen eteläpäädyssä. Aidan itäosassa on yksi osittain säilynyt portti.
metsakeskus.1000040703 742 Potkamoselkä 2 10007 12001 13002 11006 27009 567661.00000000 7482194.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040703 Laavumainen rakenne, joka todennäköisesti liittyy noin 150 metriä pohjoiseen olevaan poroerotusaitaan ja sen toimintaan. Rakenne ajoittuu 1900-luvulle. Paikalla sijaitsee pyöröhirsistä rakennettu laavu-tyyppisen rakenteen romahtanut raunio. Se on kooltaan 1,6 x 3 metriä. Rakenteessa on kolmesta pyöröhirrestä tehdyt pohjois-, itä- ja eteläseinät, joiden korkeus on noin 0,4 metriä. Laavu-rakenteen aukko on ollut länteen päin. Rakenteen kulmat on salvottu koirankaulasalvoksilla. Eteläseinän länsipäädyssä on vielä pystyssä oleva 1,7 metriä korkea pystypaalu, johon on rautanauloilla kiinnitetty laavun kattorakenteeseen kuuluva tukiriuku. Kiinnityskohdalla on pystypaaluun veistetty lovi. Laavu-rakenteen katto on ollut itään päin laskeva pulpetti-tyyppinen kattorakenne, josta on jäljellä lahoja ja noin 0,2 metriä leveitä, halkaistuja hirsiä.
metsakeskus.1000040706 742 Lainaselkä 1 10007 12016 13168 11006 27009 577658.00000000 7488728.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040706 Poroerotusaidan jäännös, joka ajoittuu 1900-luvulle. Aita on suurilta osin riuku-aita, jossa aidan rehto on pituudeltaan keskimäärin noin 4 metriä. Aidan pylväät on istutettu maahaan noin 2 metrin välin. Pylväät ovat noin 2 metriä korkeita ja noin 0,2 metriä paksuja halkaistuja hirsiä. Osa pylväistä on yhdeltä tai kahdelta sivulta tuettu halkaistuista riu`uista tehdyillä viistotuilla. Aidan seinämä koostuu keskimäärin kahdeksasta noin 0,1 - 0,15 metriä leveistä lankuista ja riuuista. Riuut ovat halkaistu tai jätetty pyöreäksi. Seinämän korkeus on noin 1,5 metriä ja aidassa on käytetty teollisia rautanauloja. Osa riuku-aidasta on kaatunut. Aidan läntisin, osittain suossa oleva osa on tyypiltään verkkoaita, josta ovat jäljellä ainoastaan pylväät. Aidan säilynyt pituus on noin 620 metriä. Aidan itäosassa on osittain säilynyt portti ja sen eteläosa on aidalla erotettu mahdollinen konttori, jonka portti on vielä havaittavissa.
metsakeskus.1000040708 495 Vanhanmyllynkangas 10007 12016 13180 11006 27008 377790.00000000 6934780.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040708 Paikalla on ollut vanha mylly, josta myös paikannimi kertoo.Myllyn paikka on suurimmalta osin tuhoutunut joen perkaustöissä. Joenniskan alapuolella joen länsipuolella on säilyneenä myllyuoma. Lisäksi itse peratussa joessa on jäljellä myllypadon jäänteitä.
metsakeskus.1000040712 445 Jurmo Ryssbacka 10002 12005 13210 11006 27009 196792.00000000 6644571.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040712 Vuosina 1916-1917 rakennetun ja 1920-luvulla puretun Keisarillisen Venäjän laivaston merilentoasema nro 28 jäänteet. Paikalla on ollut mm. puurakenteinen, 24 x 44 m kokoinen lentokonehalli ja puinen laskusilta. Jurmo oli yksi venäläisten merilento-osasto 2:n tukikohdista, joka perustettiin Utön vesialueen tarkkailuun.
metsakeskus.1000040713 422 Kivelä 10002 12001 13016 11006 27007 640797.00000000 7000779.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040713 Kohde sijaitsee Kolin kansallispuiston pohjoisosassa, Ipatin luotespuolella. Kyseessä on alunperin Vuonislahden kylään kuulunut Kolin jakokunnan kantalila numero 3 (Kivelä), jonka asutus on alkanut 1700-luvun puolivälissä (Saloheimo 1989). Talo esiintyy kartoissa vaihtelevasti nimillä Kivelä ja Mattila (ks.esim. Blomqvist 1912a). Kivelän tilan asuintontti on merkitty jo vuoden 1800 Kolin verollepanokarttaan (Costian 1800) suunnilleen nykyiselle Mattilan talon paikalle. Tänäpäivänä alue on Mattila-nimellä tunnettu perinnebioltooppialue. Muinaisjäännösalue koostuu rakennusjäännöksistä, kellarikuopista, kiviaidoista, raivausvalleista ja muutamista raivausröykkiöistä, jotka on kuvattu tarkemmin muinaisjäännöksen alakohteet-kohdassa.
metsakeskus.1000040714 78 Koppnäsudden 10007 12011 13114 11042 27028 274861.00000000 6640963.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040714 Koppnäsuddenin ja Stormärsan ranta-alueella sijaitsee runsaasti toisen maailmansodan aikaisia taisteluhautojen, tuliasemien ja korsujen jäänteitä. Kaikki varustukset ovat huonokuntoisia. Parhaiten erottuvia ja paremmassa kunnossa ovat Stormärsanin lahden eteläpuolisella hiekkakankaalla sijaitsevat rakenteet, erityisesti taisteluhaudat alueen keskiosassa. Laitamilla olevat taisteluhaudat ovat kivikkoisemmassa maaperässä ja pahemmin sortuneita. Osa alueen kuopparakenteista on selvästi yksi- tai useampiosaisia pesäkkeitä, osa vain sortuneita kuoppia. Taisteluhautojen lisäksi alueella on suoria kaivantoja jotka koostuvat riviin kaivetuista kuopista. Alueen itäosassa on korsukuopiksi ja tuliasemiksi tulkittuja rakenteita. Kuopat ovat nelisivuisia ja syviä, monet veden täyttämiä. Osa alueen kaivannoista voi liittyä myös muuhun toimintaan. Osaa vanhoista rakenteista on käytetty hyväksi myöhemmässä harjoitustoiminnassa.
metsakeskus.1000040715 109 Klerckerin puisto 10002 12011 13117 11006 27008 363104.00000000 6766313.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040715 Klerckerin puistossa on Puolan vuoden 1863 kapinan laukaisemiin venäläisten linnoitustöihin liittyvä tykinpaikka suojavalleineen. Puistossa erottuvat rakenteet noudattelevat pitkälti karttaa linnoituslaitteista vuodelta 1879 ”Karta över de inom Tavastehus stads Sairio mark belägna och at ryska artilleriet upplätna krutkällare med omgifningar” (Kansallisarkisto). Puiston sorapintaisen parkkipaikan reunoilla on nurmialue, jossa erottuu kaksi maavallia. Näistä selkeämpi Harjukatuun rajautuva pohjois-eteläsuuntainen haara on noin 30 m pitkä ja itä-lansisuuntainen noin 20 m. Tylpässä kulmassa toisensa kohtaavien vallien yhtymäkohdassa on luontainen kalliopaljastuma, jonka reunalta on usean metrin pudotus kohti noin 100 m lounaaseen olevaa Vanajaveden rantaa. Noin 0,5-2 m korkeat vallitukset ovat päältä noin 2-2,5 m ja juurestaan noin 6-7 m leveät. Maan- ja kivensekaisten vallien päällä kasvaa muutamia puita ja nurmea lukuun ottamatta itäisemmän vallin jyrkkää ja paljasta etelälaitaa. Tykkipatteri on ollut vallien yhtymäkohdassa pyörehköllä tasaisella 13 x 5 m alueella. Ampumasuunta on eteleälounaaseen kohti Vanajaveden reittiä. Tykinpaikan ja läntisen vallin välissä pistää esiin kolme rautaista I-palkkia noin 50 cm korkeudelle. Näiden, 80-90 cm päässä toisistaan olevien palkkien käyttötarkoitus ei ole selvä, mutta I-palkkeja käytettiin 1800-luvun lopun venäläisessä sotilasrakentamisessa.
metsakeskus.1000040730 49 Ingas 2 10002 12001 13000 11019 27000 372418.00000000 6678918.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040730 Grävabackan kivikautista asuinpaikkaa vastapäätä Kvarnbyån toisella puolella löytyi uusi asuinpaikka Helsingin Yliopiston inventointikurssin yhteydessä. Ingaksen pappilan mansikkapellosta poimittiin melko runsaasti kvartsi-iskoksia sekä pii-iskos ja kiviesineen katkelma.
metsakeskus.1000040731 422 Vaarala 10002 12001 13000 11006 27007 641102.00000000 7000400.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040731 Kohde sijaitsee Kolin kansallispuiston pohjoisosassa, Ipatin luoteisrinteellä. Kyseessä on Vaarala-Kivelä-nimellä tunnettu perinnebiotooppialue. Alueella on Metsähallituksen käytössä oleva 1930-luvun pihapiiri (metsänvartijan talo) ja sen eteläpuolella autioitunut pihapiiri. Jälkimmäinen on jo vuoden 1800 verollepanokartalle (Costian 1800) ja vuoden 1835 isojakokartalle (Müller 1835) merkitty Kolin kylän kantatilan 2 (Vaarala) pihapiiri. Vaaralan talo on seudun vanhimpia, sillä se on ollut olemassa ainakin jo 1750-luvulla (Saloheimo 1989: 87). Karttojen perusteella alueen eteläisempi pihapiiri on autioitunut vuosien 1910 ja 1938 välillä. Paikalla on neljä rakennuksenjäännöstä, käytännössä kivijalkaa. Niistä kolme sijaitsee hyvin lähekkäin yhdessä ryhmässä. Lisäksi alueella todettiin muita kivirakenteita, joiden määrittäminen on haastavampaa.
metsakeskus.1000040733 422 Ollila 10002 12001 13000 11006 27007 640766.00000000 7000230.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040733 Asuinpaikka sijaitsee kansallispuiston pohjoisosassa, Ipatin korkeimman kohdan länsipuolella. Kohteella on kaksi vanhaa pihapiiriä, pohjoisempi Ollila ja eteläisempi Turula. Ollilan asutus on merkitty jo vuoden 1800 Kolin verollepanokarttaan (Costian 1800). Tontti on siinä piirretty suunnilleen nykyiselle paikalleen. Tila kuuluu seudun vanhimpiin, sillä se on mainittu jo 1750-luvulla (Saloheimo 1989: 87). Ollila on ollut asuttuna vuoteen 1989 (Lohilahti 2006:20). Turula on syntynyt Ollilan jaossa vuonna 1937 (Lohilahti 2006: 20). Ollilan pihapiirissä on useita edelleen käytössä olevia rakennuksia. Niiden pohjoispuolella on jäännös 25x9 metrin kokoisesta talousrakennuksesta, joka on merkitty vuoden 1936 tiluskarttaan (Puustinen 1936) ja on piirretty vielä vuoden 1983 peruskarttaan. Myös eteläisemmän pihapiirin, Turulan, lähiympäristössä on runsaasti erilaisia kivirakenteita.
metsakeskus.1000040735 422 Mustanniityt 10007 12001 13000 11006 27009 643307.00000000 6998595.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040735 Asuinpaikka sijaitsee Pieni-Kolin itäpuolella, noin sata metriä Pielisen rannasta, loivasti kaakkoon laskevalla paikalla. Paikalla olevat niityt on piirretty jo vuoden 1800 Kolin verollepanokarttaan (Costian 1800). Asutusta paikalle on kuitenkin merkitty vasta vuosien 1909–1910 karttaan (Borg 1909–10), eikä asutusta ole enää sitä nuoremmissa kartoissa. Kyseessä on ollut kruununtorppa (Lohilahti ym. 2006:19). Vuosien 1909–1910 kartassa asuintontti on merkitty Mustanniityt perinnebiotooppialueen pohjoispuolelle.Alueella, johon vuosien 1909–1910 kartan asutus on merkitty, todettiin vuoden 2020 inventoinnissa rakennuksenjäännös, raivausröykkiöitä ja ihmisen kaivamia kuoppia.
metsakeskus.1000040736 422 Mäkränaho 10007 12001 13000 11006 27009 642224.00000000 6998024.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040736 Kohde sijaitsee Kolinuuron eteläpäässä, ympäristöään tasaisemmalla alueella, loivasti kaakkoon laskevassa rinteessä. Paikalla on ollut torppa, joka on perustettu tiettävästi 1850-luvulla. Se jäi autioksi vuonna 1934 (Lohilahti 2001:20; Lohilahti et al. 2006:18). Alueelle ei ole merkitty asutusta tai maankäyttöä vielä isojakokartalle (Müller 1835). 1900-luvun alun karttaan on merkitty asuintontti ja sen ympärille peltoa (Borg 1909– 10). Vuoden 1938 retkeilykarttaan on merkitty kolme rakennusta, muttei enää asuttuja. Vanhimpaan peruskarttaan on merkitty vielä yksi kylmä rakennus (Peruskartta 1976a). Inventoinnissa alueella todettiin rakennuksenpohjia, kiviaitaa, kuoppia ja runsaasti raivausröykkiöitä.
metsakeskus.1000040737 49 Nokkalanniemi 10002 12013 13129 11006 27007 375310.00000000 6670050.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040737 Nokkalanniemen itäisillä rantakallioilla on noin 20m matkalla piirtokirjoituksia, joista vanhin vuosiluku 1795. Piirtokirjoitukset ovat nyttemmin osittain rantaraitin puukannen peitossa. Kuninkaan merikartassa 1790-luvulta on merkitty torppa ja ranta-aitta tälle niemelle. Vielä pystyssä oleva ranta-aitan seinässä on päivämäärä 15.4.1822. Samalla paikalla on kuitenkin rakennus jo 1700-luvun kartoissa.
metsakeskus.1000040738 205 Vuolijoki Isokangas 10002 12002 13030 11033 27019 497038.00000000 7121767.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040738 Uusi metallinetsinnnän harrastaja löysi paikan ja innostui siitä niin paljon että tyhjensi koko polttohautauksen kaikki metallilöydöt kerralla. Löytöinä tuli runsaasti myöhäisrautakauteen viittaavaa esineistöä, mm. Pohjois-Suomessa yleinen nelikorvakkeinen kirves, pitkähamarainen kirves, veitsiä, nuolenkärkiä, hevosenkenkäsolki sekä soikea kupurasolki. Tarkastuksen yhteydessä sekoittuneelta löytöpaikalta löytyi joitakin palaneen luun kappaleita. Paikka kasvaa nuorehkoa mäntymetsää. Tarkastuksen teki T. Rostedt (ei tarkastuskertomusta).
metsakeskus.1000040739 777 Onnela 2 10002 12002 13000 11033 27019 593033.00000000 7199374.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040739 Metallinetsinnän harrastaja löysi paikan kun Kiantajärven pinta oli alhaalla tulvariskin takia. Metallinetsintä tuotti tuloksena hopeisen rannerenkaan sekä ns. laukunmuotoisen korva- tai ohimorenkaan. Tarkastuksessa paikalla havaittiin palanutta luuta. Ilmeisesti kyseessä on ristiretkiaikaan ajoittuva polttohautaus. ks. alakohde.
metsakeskus.1000040740 620 Hautalan kenttä 10002 12008 13090 11033 27000 536909.00000000 7202200.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040740 Paikalta on löytynyt metallinetsimellä rautainen nuolenkärki sekä taitettuhamaraisen veitsen/puukon kärkiosa jotka viittaisivat muotonsa perusteella saamelaisperäiseen asutukseen. Kohteen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Kouerkangas (1000017629), mistä on löytynyt kaksi hopearengasta vuonna 2010.
metsakeskus.1000040740 620 Hautalan kenttä 10002 12008 13090 11010 27000 536909.00000000 7202200.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040740 Paikalta on löytynyt metallinetsimellä rautainen nuolenkärki sekä taitettuhamaraisen veitsen/puukon kärkiosa jotka viittaisivat muotonsa perusteella saamelaisperäiseen asutukseen. Kohteen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Kouerkangas (1000017629), mistä on löytynyt kaksi hopearengasta vuonna 2010.
metsakeskus.1000040741 777 Kuivassalmi 10002 12008 13090 11033 27017 601712.00000000 7193374.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040741 Paikalta on löytynyt metallinetsimellä tasavarsisolki sekä korvalusikan varsiosa.
metsakeskus.1000040742 777 Kuivassalmi 2 10007 12005 13217 11006 27000 601371.00000000 7193452.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040742 Paikalla on ilmavalokuvien perusteella veneenvetomöljä, joka liittyy tervan valmistukseen Kainuussa ja sen kuljettamiseen edelleen Ouluun.
metsakeskus.1000040743 742 Kierroskuusikko 10007 12016 13168 11006 27009 564123.00000000 7494766.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040743 Paikalla on tielinjausta seuraava poroaidan jäännös. Aidasta on enää jäljellä muutamia maahan istutettuja ja noin 1,5 - 2,0 metriä korkeita pylväitä, jotka on tehty 0,1 metrin paksuista riuuista. Aidan seinämä on koostunut ainakin viidestä halkaistusta 0,10 - 0,15 metriä paksusta riuusta. Näistä on säilynyt hyvin vähän. Aidassa on käytetty teollisesti valmistettuja rautanauloja. Aita on suurilta osin täysin tuhoutunut, mutta sen yksittäisiä jäännöksiä pystyy seuramaan ainakin 210 metrin matkalla.
metsakeskus.1000040744 742 Ketsepuhnus 1 10007 12016 13168 11006 27009 570656.00000000 7494857.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040744 Aita on tyypiltään riuku-aita, jossa aidan rehto on pituudeltaan keskimäärin noin 5 metriä. Aidan pylväät ovat noin 2,0 - 2,5 metriä korkeita ja noin 0,2 metriä paksuja pyöröhirsiä tai halkaistuja hirsiä. Osa pylväistä on kahdelta sivulta tuettu halkaistuista riuuista tehdyillä viistotuilla. Aidan seinämä koostuu kahdeksasta halkaistusta tai pyöreästä riu’usta, joiden paksuus on noin 0,15 metriä. Seinämän korkeus on noin 1,5 - 2,0 metriä. Aidassa on käytetty tehdasnauloja. Aidan pituus on noin 510 metriä ja se avautuu pohjoiseen päin. Kirnu sijaitsee aidan eteläpäädyssä ja sen yhteydessä on myös osittain säilynyt portti. Suurin osa aidasta on kaatunut ja sen puurakenne on hyvin laho. ELY-keskuksen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -inventoinnin tietojen mukaan aitaa on käytetty vaatimien kiinniottoon hihnavasoitusta varten.
metsakeskus.1000040745 742 Ketsepuhnus 2 10007 12016 13168 11006 27009 570731.00000000 7494565.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040745 Aita on tyypiltään riuku-aita, jossa aidan rehto on pituudeltaan keskimäärin noin 4 metriä. Aidan pylväät ovat noin 2 metriä korkeita ja noin 0,10 - 0,15 metriä paksuja riukuja tai halkaistuja riukuja. Osa pylväistä on kahdelta sivulta tuettu halkaistuista riuuista tehdyillä viistotuilla. Aidan seinämä koostuu 5 - 6 halkaistusta tai pyöreästä riu’usta, joiden paksuus on noin 0,1 - 0,2 metriä. Seinämän korkeus on noin 1 metriä. Aidassa on käytetty tehdasnauloja. Aidan pituus on noin 510 metriä ja se avautuu luoteeseen päin. Kirnu sijaitsee aidan kaakkoispäädyssä. Suurin osa aidasta on kaatunut ja sen puurakenne on hyvin laho. Aita ajoittuu 1900-luvulle. Aita on samantyyppinen kuin pohjoispuolella sijaitseva poroaitakohde Ketsepuhnus 1 ja niiden funktio lienee olevan samankaltainen. Aitaa olisi tämän perusteella käytetty vaatimien kiinniottoon hihnavasoitusta varten.
metsakeskus.1000040746 742 Leukkuhamaranvaara 1 10007 12016 13168 11006 27009 567576.00000000 7496703.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040746 Aita on tyypiltään riuku-aita, jossa aidan rehto on pituudeltaan keskimäärin noin 4,5 metriä. Aidan pylväät ovat noin 2,0 - 2,5 metriä korkeita ja noin 0,1 metriä paksuja riukuja tai halkaistuja riukuja. Osa pylväistä on kahdelta sivulta tuettu halkaistuista riuuista tehdyillä viistotuilla. Aidan seinämä koostuu 3 - 7 halkaistusta tai pyöreästä riu’usta, joiden paksuus on noin 0,10 - 0,15 metriä. Seinämän korkeus on noin 1,5 metriä. Aidassa on käytetty tehdasnauloja. Aidan säilynyt pituus on yhteensä noin 6,2 km. Aidan siulat sijaitsevat sen itä-kaakkois -osassa sekä kirnu ja suurilta osin puretut konttorit aidan pohjois-luoteisosassa. Osa vanhaa aitaa noudattaa nykyistä poroerotusaidan linjausta.
metsakeskus.1000040747 742 Leukkuhamaranvaara 4 10007 12016 13168 11006 27009 567183.00000000 7497845.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040747 Paikalla on tielinjausta seuraava poroaidan jäännös. Aidasta on jäljellä muutamia maahan istutettuja ja noin 2,0 metriä korkeita pylväitä, jotka on tehty 0,1 metriä paksuista riuuista. Aidan huonosti säilynyt seinämä on koostunut ainakin viidestä halkaistusta 0,1 - 0,2 metriä paksusta riu’usta. Aidassa on käytetty teollisesti valmistettuja rautanauloja. Aita on suurilta osin täysin tuhoutunut, mutta sen yksittäisiä jäännöksiä pystyy seuramaan ainakin 230 metrin matkalla.
metsakeskus.1000040749 742 Paskarova 1 10007 12016 13168 11006 27009 556592.00000000 7487788.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040749 Paikalla sijaitsee kaatunut ja pitkälti maatunut riuku-aidan jäännös. Varsinkin aidan eteläosa on lähes täysin tuhoutunut. Aidan pylväät ja seinämät on tehty 0,10 - 0,15 metriä paksuista pyöröriuuista ja halkaistuista riuuista. Säilyneet puuosat ovat hyvin lahoja. Aidan itäpuolella on suoalueelle päin aukeava portin jäännös. Aidan pituus on noin 200 metriä.
metsakeskus.1000040750 202 Kranaatin tilan portti 10007 12005 13000 11006 27009 250275.00000000 6706731.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040750 Kaksi nelikulmaista kivipylvästä, joiden laki terävä. Reunustavat tietä, joka alunperin Suurta rantatietä eli Turku-Viipurintietä. Ympäristössä modernia rakentamista aivan viime vuosilta. Pohjoisenpuolen pylvään vieressä sähkökaappi. Pylväiden länsipuolelta alkaa tie on asvaltoitu, ja itäpuolella tielinjaus jatkuu hiekkapäällysteisenä. Vuonna 1991 tehdyssä Suuren rantatien inventoinnissa portinpieliä kutsutaan Raadelman kartanon portiksi. Se merkkaa rajaa, jonka länsipuolella on ollut kartanon maita.
metsakeskus.1000040753 422 Sikjoinniemi 10002 12016 13170 11002 27000 642764.00000000 7007548.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040753 Kohde sijaitsee Kolin Rintasenvaaran itäpuolella olevan Sikjoinniemen alueella, noin 250 metrin päässä Pielisen rannasta. Kyseessä on vallillinen ja halkaisijaltaan noin yhdeksän metriä oleva kuoppa. Vallien leveys on noin 1,5 metriä ja kuopassa on havaittavissa selvä podsolimaannos. Kyseessä on mahdollisesti pyyntikuoppa. Lähiympäristössä ei ollut muita kuoppia tai maarakenteita. Pitäjänkartalla (4313 12) ja vuosien 1976, 1982 ja 1994 maastokartoilla alue on metsää.
metsakeskus.1000040754 422 Kolinkylä Rantala 10002 12016 13175 11006 27000 642943.00000000 7005165.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040754 Kohde sijaitsee Lieksan Merilänrannan alueella, noin 320 metriä Rantalan tilan itäpuoella olevassa mäntyvaltaisella hiekkakankaalla. Paikalla on halkaisijaltaan noin 15 metriä oleva tervahauta. Hauta on suppilomainen ja syvyydeltään noin metrin. Rakenteessa ei ole nähtävissä halssia ja tämän perusteella kyseessä on ilmeisesti ns. keskussäiliöinen tervahauta. Kohteen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Koirilammin kivikautinen asuinpaikka sekä Koirilammin vanha järvenkuivatuskaivanto.
metsakeskus.1000040755 422 Hiekkaniemi N 10002 12016 13170 11002 27000 643258.00000000 7005801.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040755 Kohde sijaitsee Lomakolin eteläpuolella olevan Hiekkaniemen alueella. Hiekkaisen törmän reunalla on nähtävissä kehävallillinen kuoppa, jonka läpimitta valleineen on runsaat kolme metriä ja syvyys noin 0,5 metriä. Kuopan reunalle ja pohjalle tehdyissä koekuopissa oli selvä podsolimaannos, mutta ei hiiltä. Maannoksen perusteella rakenne on useita satoja vuosia vanha. Mahdollisesti kyseessä on pyyntikuoppa.
metsakeskus.1000040756 422 Häkinlahti 2 10002 12016 13151 11006 27000 642542.00000000 7007753.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040756 Kohde sijaitsee Loma-Kolin pohjoispuoella olevan Häkinlahden alueella, noin 170 metrin päässä Pielisen rannasta ja noin 20 metrin päässä alueen läpi kulkevan tien länsipuoella. Alue on mäntyvaltaista hiekkakangasta. Paikalla on nähtävissä kehävallillinen kuoppa, jonka läpimitta valleineen on runsaat kolme metriä. Kuoppa on noin 0,5 m syvä ja kehävalli noin metrin levyinen ja 20 senttimetriä korkea. Kuopan pohjalle tehdyssä koekuopassa oli runsaasti hiiltä ja nokimaata. Kyseessä on siis hiilimiilu.
metsakeskus.1000040757 422 Rintasenlammit 10002 12016 13000 11006 27000 641946.00000000 7008722.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040757 Kohde sijaitsee Rintasenlammien ja Pielisen välisen kannaksen pohjoisosassa Pielistä kohde loivasti viettävällä rantatörmällä. Alueella on nähtävissä kolme kuoppaa. Näistä suurin on kooltaan noin 3x4 metriä ja syvyydeltään 1,6 metriä. Kuopparakenne on muodoltaan neliömäinen ja sitä kiertää 1,5–2 metriä leveä reunavalli, jonka korkeus on suurimmillaan noin 60 senttimetriä. Reunavallin päälle tehdyssä koekuopassa ei ollut podsolimaannosta eikä hiiliä, mutta kuopan pohjalle tehdyssä koekuopassa todettiin kiviä ja runsaasti hiilenkappaleita. Kyseessä lienee hiilihauta. Kaksi muuta kuoppaa on esitelty muinaisjäännöksen alakohteissa.
metsakeskus.1000040758 422 Likolahti (Autioniemi) 10002 12001 13013 11006 27008 643226.00000000 7005045.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040758 Historiallisen ajan asuinpaikka sijaitsee Loma-Kolin eteläpuolella olevan Likolahden alueella. Vuoden 1800 isojakokartalle paikalle on merkitty talo. Myöhemmässä Pitäjäkartassa alueelle johtaa edelleen tie, mutta asutusta ei ole enää merkitty. Vuosien 1976, 1982 ja 1994 peruskartoille tai vuoden 1931 lohkomiskartalle ei niin ikään ole merkitty taloa tai rakennuksia. Paikalla on havaittavissa jäännökset kolmesta rakennuksesta (A-C). Rakennusten jäänteissä on paljon hiiltä tulisijojen lisäksi myös seinälinjojen ja rakennusten sisäosien kohdalla. Paikalla olleet rakennukset ovat oletettavasti palaneet. Selvien tulisijallisten rakennusten jäänteiden lisäksi niiden lähiympäristössä todettiin mahdollisia säilytyskuoppia ja kumpuja. Alueelle määritelty muinaisjäännösrajaus on tehty nämä havainnot huomioiden. Niemen kärkeen johtavan tie kulkee aivan rakennusten pohjien A ja C koillispuolitse. Rakennuksen jäänteen B tie on pieneltä osin rikkonut ja rakennuksen jäännöksen hiiltynyttä, oletettavasti seinärakennetta on nähtävissä tieleikkauksen penkassa.
metsakeskus.1000040760 422 Nuutila 1 10002 12016 13182 11006 27000 640866.00000000 6999178.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040760 Kohde sijaitsee Vanha-Seppälän tilan eteläpuoelisessa koivuvaltaisessa sekametsässä on nähtävissä lukuisia viljelyröykkiöitä sekä raivattu laidunalue. Aluetta reunustaa kylmämuurattu kiviaita. Todettujen röykkiöiden kohdalla ei vuoden 1800 kartalla ole peltoa tai rakennuksia. Peltoa ei ole merkitty myöskään vuosien 1976, 1983 ja 1994 paikalla ei ole peltoa. Röykkiöalueen poikki kulkee vanha tilaraja. Röykkiöt ovat todennäköisesti kaskiröykkiöitä. Vuoden 1800 karttaan alueen lähistölle on merkitty talo. Röykkiöt voivat olla myös kyseistä asu-tusvaihetta vanhempia.
metsakeskus.1000040763 176 Nimilammit 10002 12004 13051 11006 27000 636953.00000000 7000313.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040763 Vanha rajamerkki sijaitsee Juuan ja Lieksan kuntarajalla Ryynäiskylän alueella, Nimilammit-nimisen lammen luoteispuolella. Paikalla on nähtävissä noin 60 senttimetriä korkea pystykivi, jonka neliönmuotoinen jalusta on matalammista kivistä ladottu ja kooltaan noin 2x2 metrinen. Rajamerkin jalusta on paksun aluskasvillisuuden peitossa. Pystykivessä ei ole nähtävissä kaiverruksia.
metsakeskus.1000040764 176 Ryynäskylä 1 10002 12004 13051 11006 27000 636602.00000000 7000556.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040764 Vanha rajamerkki sijaitsee Juuan Ryynäskylässä Juuan ja Lieksan kuntarajalla olevan mutkan tuntumassa. Rajamerkki on kivistä ladottu ja sen perustus on kooltaan noin 2,5x2 metriä ja korkeudeltaan 30-40 senttimetriä. Perustuksen päällä on 60 senttimetrin korkeuteen nouseva pystykivi. Kivi oli sammaloitunut ja jäkälöitynyt, eikä siinä ole nähtävissä kaiverruksia tai muita merkintöjä. Kohde sijaitsee kosteapohjaisessa kivikkoisessa kuusimetsässä, ojan laidalla.
metsakeskus.1000040765 176 Ryynäskylä 2 10002 12004 13051 11006 27000 636557.00000000 7000516.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040765 Vanha rajamerkki sijaitsee Juuan Ahmovaaran kylän ja Lieksan Kolin kylien rajalla olevassa mutkassa. Rajamerkin reunalta kasvaa suuri kuusi ja tämä (tai jotkin aikaisemmat tekijät) ovat vaurioittaneet rajamerkkiä pahoin. Rajamerkistä on kuitenkin hahmoitettavissa kivistä tehty perustus, joka on kooltaan noin 2,5x2 metriä ja korkeudeltaan noin 0,5 metriä. Perustuksen päälle on kaatunut runsaan puolen metrin pituinen laakakivi. Tämän sammaloituneessa ja jäkälöityneessä pinnassa ei havaittu merkintöjä. Kohde sijaitsee kosteapohjaisessa kivikkoisessa kuusimetsässä.
metsakeskus.1000040771 422 Nuutila 3 10002 12004 13055 11006 27000 641085.00000000 6999620.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040771 Asuinpaikka sijaitsee Ylä-Kolin länsipuolella, Ylä-Kolintien ja Nuutilan tilan välisessä koivuvaltaisessa sekametsässä. Alueella havaittiin kaksi rakennuksenpohjaa noin 30 metrin etäi-syydellä toisistaan. Kohteen pääkoordinaattien kohdalla on rakennuksenpohja, joka on kooltaan noin 5x5 metriä. Rakennuksen perustus on multa- ja kivipenkillinen ja sen korkeus on noin 20 senttimetriä. Luoteiskulmassa on noin 4x2 metrin kokoisen ja 0,9 metrin korkuisen uunin jäännös. Ilmeisesti kyseessä on asuinrakennuksen jäännös. Vuoden 1800 mittaukseen perustuvalla isojakokartalla paikalla ei ole rakennusta, kyseinen kohta on pellon reunaa. Jäänteet voivat olla myös vanhempia ja käytöstä poistuneita ennen isojaon mittausta. Jäänteet voivat liittyä myös isojakoa nuorempaan aikaan, mutta esimerkiksi aluetta kuvaavia 1900-luvun alun lohkomiskarttoja ei ole käytettävissä. Paikalla ei ole rakennuksia vuoden 1976 peruskartalla.
metsakeskus.1000040771 422 Nuutila 3 10002 12001 13000 11006 27000 641085.00000000 6999620.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040771 Asuinpaikka sijaitsee Ylä-Kolin länsipuolella, Ylä-Kolintien ja Nuutilan tilan välisessä koivuvaltaisessa sekametsässä. Alueella havaittiin kaksi rakennuksenpohjaa noin 30 metrin etäi-syydellä toisistaan. Kohteen pääkoordinaattien kohdalla on rakennuksenpohja, joka on kooltaan noin 5x5 metriä. Rakennuksen perustus on multa- ja kivipenkillinen ja sen korkeus on noin 20 senttimetriä. Luoteiskulmassa on noin 4x2 metrin kokoisen ja 0,9 metrin korkuisen uunin jäännös. Ilmeisesti kyseessä on asuinrakennuksen jäännös. Vuoden 1800 mittaukseen perustuvalla isojakokartalla paikalla ei ole rakennusta, kyseinen kohta on pellon reunaa. Jäänteet voivat olla myös vanhempia ja käytöstä poistuneita ennen isojaon mittausta. Jäänteet voivat liittyä myös isojakoa nuorempaan aikaan, mutta esimerkiksi aluetta kuvaavia 1900-luvun alun lohkomiskarttoja ei ole käytettävissä. Paikalla ei ole rakennuksia vuoden 1976 peruskartalla.
metsakeskus.1000040773 422 Patalampi 10007 12004 13000 11006 27000 641848.00000000 7008859.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040773 Kohde sijaitsee Kolin Patalammen itäpuolella, Pielisen rannan tuntumassa. Paikalla on nähtävissä luonnonkivillä pengerretty ja päältä tasattu rantapenkka. Vuoden 1831 isojakokartalla ja vuoden 1903 lohkomiskartalla kohdalla ei ole merkintöjä. Rakennelman luoteispuolella rantaa tulevien portaiden välissä on nähtävissä luonnollista rantaa, joten tasattu penkka ei liity ainakaan nykyaikaiseen rakentamiseen kyseisellä kohdalla. Paikalla ei ole nähtävissä veneen kiinnittämiseen liittyviä tappeja tai renkaita. Kyseessä saattaa olla uittorakenne, mutta tulkinta on epävarma.
metsakeskus.1000040774 422 Koirilammin kaivanto 10007 12009 13092 11006 27000 642980.00000000 7005133.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040774 Kohde sijaitsee Koirilammin lounaispäässä. Alueella on nähtävissä noin 100 metrin pituinen kaareva kaivanto, joka pohjoisosaltaan on yli kaksi metriä syvä ja valleineen leveimmillään lähes 10 metriä leveä. Kaivanto on tehty 1800-luvulla lapiolla kaivamalla. Tarkoituksena oli Koirilammet kuivattamalla saada viljelysmaata ja niittyä. Kuivatus ei kuitenkaan onnistunut, mutta Koirilampien pinta laski runsaat kaksi metriä. Kyseessä on siis järvenkuivatukseen liittyvä kanavarakenne.
metsakeskus.1000040775 422 Vaakanaisenautio 10007 12001 13000 11006 27009 641452.00000000 7002207.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040775 Asuinpaikka sijaitsee Purnuniemen pohjoisosassa, Merilänrannantien pohjoispuolella. Paikalla on vuoden 1800 isojakokartalla rakennus. Pitäjänkartalla paikalle ei ole merkitty rakennuksia. Vuoden 1920 kartalle on merkitty kaksi rakennusta, joista toinen sijaitsee samalla kohdalla, kuin rakennus 1800 isojakokartalla. Vuoden 1976 kartalla vanha pelto on edelleen käytössä, mutta alueelle ei ole merkitty rakennuksia. Vuoden 1982 kartalla pelto on metsittynyt. Vuoden 1994 kartalla nykyinen maastossa nähtävä ulkoilureitti oli jo rakennettu. Alueella on nähtävissä useita rakennusten jäännöksiä, jotka voivat liittyä paikalla vielä 1920-luvun kartalla näkyvään asutusvaiheeseen. Osa alueen rakenteiden jäänteistä voi kuitenkin liittyä myös paikalla olleeseen 1800-luvun asutusvaiheeseen. Nimenkin perusteella voidaan arvella, että tila on jossain vaiheessa ollut autio. Kohteen ajoittaminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000040777 176 Myllyjoki 10007 12016 13180 11006 27000 631887.00000000 7000769.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040777 Kohde sijaitsee Savijärvestä Ahmolampeen laskevan Myllyjoen varrella. Alueella on nähtävissä useita myllypatoja ja myllylaitteiden jäänteitä. Jäänteet ovat osin betonisia, osin lohkokivirakennelmia ja osin puisia rakenteita. Vanhempien pato- ja myllyrakennelmien ikää ei ole mahdollista määrittää maastohavainnoilla tai historiallisen kartta-aineiston perusteella. Alueella on vanhoja hirsirakenteisia rakennuksia, jotka vaikuttivat olevan edelleen käytössä. Käytettävissä olevien vanhojen karttojen perusteella myllypaikan ikää ei ole osoitettavissa satoja vuosia vanhaksi. Maastossa todettujen rakenteiden perusteella myllypaikan ikää ei voida määritellä.
metsakeskus.1000040778 176 Sittapuro 10007 12001 13000 11006 27000 631780.00000000 7000087.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040778 Kohde sijaitsee Juuan Ahmovaaran kylässä, Tynilammen itäpuolella. Alueella on nähtävissä kahdeksan viljelyyn liittyvää kiviröykkiöitä sekä yksi varma ja yksi epävarma rakennuksenpohja. Röykkiöt ovat kooltaan 1,5x1,5x 0,3-4x5x1,5 metriä. Raivausröykkiöt ovat kivikkoisella moreenialueella, jossa ei ole maanpinnalle näkyviä merkkejä peltoviljelyksestä. Varma rakennuksen perustus sijaitsee kohteen pääkoordinaattien osoittamassa paikassa. Tämä on kooltaan 4x5 metrinen, kivi- ja multapenkkiperustainen. Uunin jäännöstä ei havaittu. Rakennuksenjäännös ja raivausröykkiöt sijaitsevat kivikkoisessa moreenimaastossa, jonka puusto on täysikasvuista kuusta. Alueen eteläosassa, metsänhoitoa varten tehdyn pienen tienpätkän pohjoislaidalla, on nähtävissä kiviraivio, joka on pääosin tienteon yhteydessä puskettu. Tämän pohjana vaikuttaa olevan kivi- ja multapenkkiperustaisen talon jäänne, joka on kooltaan 4x4 metriä. Tulkinta on kuitenkin epävarma. Rakennusjäännösten ja viljelyröykkiöiden perusteella paikalla on historiallisen ajan asuinpaikka, josta ei ole mainintaa vanhoissa kartoissa. Röykkiöiden lähituntumassa on voinut olla peltoja, mutta ei koneellisesti muokattuja.
metsakeskus.1000040778 176 Sittapuro 10007 12016 13182 11006 27000 631780.00000000 7000087.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040778 Kohde sijaitsee Juuan Ahmovaaran kylässä, Tynilammen itäpuolella. Alueella on nähtävissä kahdeksan viljelyyn liittyvää kiviröykkiöitä sekä yksi varma ja yksi epävarma rakennuksenpohja. Röykkiöt ovat kooltaan 1,5x1,5x 0,3-4x5x1,5 metriä. Raivausröykkiöt ovat kivikkoisella moreenialueella, jossa ei ole maanpinnalle näkyviä merkkejä peltoviljelyksestä. Varma rakennuksen perustus sijaitsee kohteen pääkoordinaattien osoittamassa paikassa. Tämä on kooltaan 4x5 metrinen, kivi- ja multapenkkiperustainen. Uunin jäännöstä ei havaittu. Rakennuksenjäännös ja raivausröykkiöt sijaitsevat kivikkoisessa moreenimaastossa, jonka puusto on täysikasvuista kuusta. Alueen eteläosassa, metsänhoitoa varten tehdyn pienen tienpätkän pohjoislaidalla, on nähtävissä kiviraivio, joka on pääosin tienteon yhteydessä puskettu. Tämän pohjana vaikuttaa olevan kivi- ja multapenkkiperustaisen talon jäänne, joka on kooltaan 4x4 metriä. Tulkinta on kuitenkin epävarma. Rakennusjäännösten ja viljelyröykkiöiden perusteella paikalla on historiallisen ajan asuinpaikka, josta ei ole mainintaa vanhoissa kartoissa. Röykkiöiden lähituntumassa on voinut olla peltoja, mutta ei koneellisesti muokattuja.
metsakeskus.1000040780 422 Nuutila 2 10007 12005 13071 11006 27000 640885.00000000 6999206.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040780 Kohde sijaitsee Ylä-Kolin länsipuolella, Nuutilan ja Vanha-Seppälän tilojen välisessä metsikössä. Vuoden 1800 (1838) isojakokartalle on merkitty talo nykyisen Nuutilan lounaispuolelle. Vuoden 1972 peruskartalla alue on peltoa. Vanhan kartan paikannuksen perusteella talonpaikalla kulkee nykyinen tie. Vanhalle talolle johtanut pengerretty vanha tie on maastossa selvästi havaittavissa. Tielinja johtaa puron laitaan alueelle, josta tunnetaan Nuutila 1 kaskiröykkiökohde (1000040760). Vanhan pengerretyn tien tuntumassa rinteessä on vanhaa kiviaitaa, samoin kuin kaskiröykiöalueen koillispuolella. Vanha pengertie ja kivimuurit voivat liittyä paikalla vuoden 1800 kartalla esitettyyn asutusvaiheeseen. Niiden ajoitusta ei kuitenkaan voida tarkkuudella määrittää. Ne voivat liittyä myös myöhempiin asutusvaiheisiin.
metsakeskus.1000040780 422 Nuutila 2 10007 12004 13045 11006 27000 640885.00000000 6999206.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040780 Kohde sijaitsee Ylä-Kolin länsipuolella, Nuutilan ja Vanha-Seppälän tilojen välisessä metsikössä. Vuoden 1800 (1838) isojakokartalle on merkitty talo nykyisen Nuutilan lounaispuolelle. Vuoden 1972 peruskartalla alue on peltoa. Vanhan kartan paikannuksen perusteella talonpaikalla kulkee nykyinen tie. Vanhalle talolle johtanut pengerretty vanha tie on maastossa selvästi havaittavissa. Tielinja johtaa puron laitaan alueelle, josta tunnetaan Nuutila 1 kaskiröykkiökohde (1000040760). Vanhan pengerretyn tien tuntumassa rinteessä on vanhaa kiviaitaa, samoin kuin kaskiröykiöalueen koillispuolella. Vanha pengertie ja kivimuurit voivat liittyä paikalla vuoden 1800 kartalla esitettyyn asutusvaiheeseen. Niiden ajoitusta ei kuitenkaan voida tarkkuudella määrittää. Ne voivat liittyä myös myöhempiin asutusvaiheisiin.
metsakeskus.1000040782 422 Purolanaho 10007 12001 13000 11006 27000 642662.00000000 6997555.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040782 Kohde sijaitsee Paskovaaran ja Mäkrän välisellä alavammalla alueella. Alueelle on rakennettu torppa vuonna 1901, ja kohde on ollut asuttuna 1930-luvun alkuun. Paikalla on ollut kuusi rakennusta: ”asuinrakennus, navetta, aitta ja sauna sekä kaksi latoa” (Lohilahti 2001:24). Alueella on nähtävissä viisi rakennusksen jäännöstä, kellarikuoppia ja runsaasti raivaus-/viljelyröykkiöitä (ks. alakohteet). Alueen pohjoisosan aukiota rajaa katkonainen kiviaita, joka on noin 1–1,5 metriä leveä ja 30–40 cm korkea.
metsakeskus.1000040783 422 Ikolanaho 10007 12001 13000 11006 27009 642879.00000000 6997031.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040783 Kohde sijaitsee noin 0,7 kilometriä Jeron rannasta koilliseen, Mäkrän lounaispuolella, ympäristöään tasaisemmalla alueella. Ikolanaholle ei ole merkitty asutusta vielä vuonna 1835 piirrettyyn isojakokarttaan (Müller 1835). Asuintontin sijainti selviää vuonna 1910 piirretystä kartasta (Borg 1909–1910). Tontti on ollut samalla paikalla, jossa Ikolanahon vuokratupa nykyisinkin sijaitsee. Ikolanahon torpparitila on asutettu joskus 1800-luvulla ja ollut asuttuna 1930-luvulle asti (Lohilahti 2001:23). Ikolanahon aukion ympäristössä on nähtävissä kaksi rakennusjäännöstä sekä useita kellarikuoppia ja muita kuoppajäännöksiä. Näiden ohella alueella on runsaasti viljely- tai raivausröykkiöitä (ks. alakohteet).
metsakeskus.1000040784 422 Havukanaho 10002 12001 13000 11006 27007 645113.00000000 6995827.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040784 Kohde sijaitsee noin 500 metriä Pielisen rannasta lounaaseen, Rantatien varrella, ympäristöään tasaisemmalla alueella. Alueen asutusta on pidetty mahdollisesti jo 1700-luvun alussa alkaneena (Kuismalan tila; Lohilahti ym. 2006:19). Isojakokartassa (Björklund 1832–33) paikalle on merkitty asuintontti ja sitä ympäröivät pellot. Isoajakoa vanhempi asutustilanne ei kartoista ilmene, sillä 1790-luvulla tehtyä verollepanokarttaa ei tiettävästi ole tältä kohdin säilynyt. Vuoden 1939 topografikarttaan paikalle on merkitty päärakennus ja kaksi ulkorakennusta. Vuoden 1940 tiluskartalla (Piilonen 1940) rakennuksia on neljä. Vielä vuoden 1976 peruskarttaan Havukanaholle on merkitty asuinrakennus ja viisi muuta rakennusta. Vuoden 2020 inventoinnissa havaittiin useita rakennusten jäännöksiä alueella, johon on merkitty asuintontti jo em. isojakokartalle. Lisäksi ympäristössä on kivirakenteita ja kuoppamaisia jäännöksiä (ks. alakohteet).
metsakeskus.1000040786 976 Mella-Issonkuru 10002 12016 13175 11006 27000 385151.00000000 7379452.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040786 Kyseessä on peruskartalle merkitty valutusojallinen tervahauta. Kohde on säilynyt kunnossa.
metsakeskus.1000040787 976 Illinkiharju 2 10002 12016 13175 11006 27000 389898.00000000 7381572.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040787 Kohde sijaitsee Illinkiharju-nimisen hiekkaharjun eteläpäässä aivan Raanujärventien eteläpuolella uuden ilmajohtolinjan alla. Tervahauta on kaivettu harjun jyrkähkölle suoalueelle viettävälle etelätörmälle. Maaperä on erittäin kuivaa hienoa hiekkaharjua, jossa kasvaa matalaa aluskasvillisuutta ja nuorta mäntymetsää. Puusto kohteen päältä on vastikään hakattu ja uuden ilmajohdon tolpat on kaivettu molemmin puolin tervahautaa. Lähempänä sijaitseva itäpuolinen tolppa on noin 20 metrin päässä kohteesta. Rakennustyöt eivät ole vaurioittaneet kohdetta. Tervahaudan laen halkaisija on noin 7 metriä ja haudan valutusoja laskee etelään. Tervahaudan syvyys on kaksi metriä ja vallien korkeus vaihtelee parista metristä nollan (rakennettu rinteeseen). Koepistosta haudan sisältä tuli runsaasti hiiltä. Maaperän väri on rakenteen sisällä kokonaan mustaa. Tervahaudan sisällä oli jonkin verran metallijätettä – kaksi peltitynnyriä ja kuorma-auton lukkovanteen kappale
metsakeskus.1000040790 742 Maasselkä 10007 12016 13168 11006 27009 564407.00000000 7475653.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040790 Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuosina 1966 - 1967 suoritettuun kartoitustyöhön. Aita on tyypiltään riuku-aita, jossa aidan rehto on pituudeltaan keskimäärin noin 4 metriä. Aidan pylväät ovat noin 2,0 - 2,5 metriä korkeita ja noin 0,15 - 0,20 metriä paksuja pyöröhirsiä ja halkaistuja hirsiä. Osa pylväistä on kahdelta sivulta tuettu halkaistuista riuuista tehdyillä viistotuilla. Aidan seinämä koostuu 4 - 8 halkaistusta ja pyöreästä riu’usta, joiden paksuus on noin 0,10 - 0,15 metriä. Seinämän korkeus on noin 1,5 metriä. Aidassa on käytetty tehdasnauloja. Aidan pituus on noin 1 km ja se avautuu luoteeseen päin. Aidan kirnu sijaitsee sen eteläpäädyssä. Osa aidasta on kaatunut ja sen puurakenne on laho.
metsakeskus.1000040792 976 Pekkala 3 10007 12004 13045 11006 27000 384683.00000000 7379931.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040792 Kohde sijaitsee Pekkalan tilan koillispuolella pellon takaisessa metsässä Miekojärveen laskevassa rinteessä kiinteistöjen rajalinjalla. Maasto kohteen ympärillä on alarinteen osalta tiheää sekametsää, jossa on paksu aluskasvillisuus. Ylärinteen päässä maaperä on kuivaa kivikkoista kangasmetsää. Kohteen alarinteenpuoleisesta päästä jatkuu oja järveen saakka. Kohde on umpeen kasvanut noin 100 metriä pitkä kiviaitarakenne, joka muodostuu kahdesta linjaltaan hieman toisistaan poikkeavasta osasta. lounainen, alarinteenpuoleinen osa jatkuu ylärinteeseen pelon kulmalle saakka. Kivirakenne jatkuu lähistöltä hieman lähempää taloa samassa suunnassa ylärinteeseen. Kiviaita on matala (n. 40-50cm) ja noin metrin levyinen. Rakenne on täysin turpeen ja varvikon peittämä. Kiviaidan rinteen puoleisen pään kohdalla sen eteläpuolella sijaitsee romahtaneen maakellarin jäännökset ja pohjoispuolella nelikulmainen, n. 3x3 metrin kokoinen, hiekkavallillinen kuoppajäännös. Kuoppajäännökseen tehdystä koepistosta tuli modernin ajan jätettä, hiiltä ja palaneita kiviä.
metsakeskus.1000040793 742 Tarasijanokka 2 10007 12016 13000 11006 27009 570307.00000000 7460511.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040793 Paikalla sijaitsee neliönmuotoinen 2,7 x 2,7 metrin kokoinen rakennusjäännös. Rakennusmateriaalina on käytetty halkaistuja 0,2 metriä paksuja hirsiä, jotka on salvottu lohenpyrstösalvoksilla. Informantin antamien tietojen mukaan rakennus on 1900-luvun loppupuolelle ajoittuva vasotuskota.
metsakeskus.1000040795 742 Rahkavaaranvuotso 2 10007 12015 13146 11006 27009 548600.00000000 7452794.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040795 Tammi kostuu keskimäärin noin 6 metriä leveästä ja noin 1 metriä korkeasta maavallista, joka on joen itäpuolella 140 metriä pitkä ja joen länsipuolella 65 metriä pitkä. Vallien rantapäädyt ovat pari metriä leveämpiä kuin muut valliosat. Tammen joessa ollut puurakenne on purettu ja siinä käytössä olleet hirret on kasattu joen itärannalle vallin viereen. Purkujätteiden perusteella puurakenne on koostunut noin 0,2 - 0,3 metriä paksuista pyörö- ja pelkkahirsistä. Maavallin itäpäädyn tuntumassa on laajoja maakuoppia mistä on otettu maa-ainetta vallirakenteeseen. Tammi on todennäköisesti rakennettu toisen maailmansodan jälkeen ja on samanikäinen kuin läheisyydessä oleva kämppä Rahkavaaranvuotso 1. Informantin antamien tietojen mukaan tammen puurakenne purettiin kun Iso Akanjokea entisöitiin 2000-luvulla.
metsakeskus.1000040796 742 Sulamisharju 3 10007 12015 13146 11006 27009 549570.00000000 7452288.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040796 Purettu tammi, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun loppupuolelle. Tammirakenteen eteläpuolella sijaitseva laho puurakenne on mahdollisesti jäännös vanhemmasta tammesta tai siltarakenteesta. Kohde koostuu tammesta, jonka joen ylittävä noin 5 metriä pitkä puurakenne on purettu. Tammen puurakenteessa on käytetty halkaisijaltaan noin 0,3 metriä paksuja pyöröhirsiä sekä 0,15 metriä leveitä lankkuja, jotka nyt makaavat purkukasoina vallin päällä joen molemmilla puolilla.
metsakeskus.1000040797 742 Istumakari 2 10007 12015 13146 11006 27009 563137.00000000 7492483.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040797 Paalut, jotka todennäköisesti kuuluvat puomitusrakenteeseen joka on ollut osa 1900-luvulla tapahtunutta uittotoimintaa Kemijoella. Kohde koostuu kahdesta vierekkäin seisovasta lahosta paalusta, joiden päät ovat sahalla katkaistuja. Paalut ovat noin 1,2 metriä korkeita ja 0,25 metriä paksuja. Yhden paalun ympärillä on hyvin ruosteinen rautalangasta tehty silmukka.
metsakeskus.1000040799 976 Vuonorovat 1 10007 12004 13045 11006 27000 386314.00000000 7380820.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040799 Kohde sijaitsee Raanujärventien eteläpuolella noin sata metriä Kaaranneksenkoskentien risteyksestä länteen. Kohteessa sijaitsee tien suuntaisesti kolme kylmämuurattua kiviaitarakennelmaa. Kivirakennelmat sijaitsevat noin 20 metrin päässä tiestä uuden ilmajohtolinjan alla. Maasto alueella on nuorta kuivaa tasaista kangasmetsää, jossa kasvaa jonkin verran koivua. Puusto on ilmajohtolinjan rakentamisen takia hakattu kivirakenteiden alueelta. Rakenteet eivät muodosta yhdensuuntaista kokonaisuutta, joten ne eivät siten muodosta rakennuksen kivijalkaa. Kivirakenteet ovat osin rinnakkaisia. rakenteiden pituudet ovat 16, 14 ja 7 metriä ja leveyttä niillä on noin 70cm. Kivien koko on noin 20-30 cm ja rakenteiden päissä on myös isompia kiviä. Rakenteiden korkeus vaihtelee 30 senttimetristä reiluun puoleen metriin. Yksi rakenne päättyy länsipäästään suureen kulmikkaaseen pystykiveen. Rakenteiden päällä on paksu sammalpeite. Kivirakenteiden päällä on useita vanhoja jykeviä kantoja, joten rakenteilla on jo jonkin verran ikää.
metsakeskus.1000040800 742 Auvakkoselkä 10007 12015 13146 11006 27009 560138.00000000 7451504.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040800 Rakenteen on tulkittu olevan tammen jäännös, vaikka onkin mahdollista, että paikalla on myöhemmin ollut myös jonkinlainen siltarakenne. Rakenne ajoittuu todennäköisesti 1900-luvun loppupuolelle. Joen itäpuolella on maa-aineesta koostuva ja tien suunainen valli, joka on joen kohdalla noin 8 metriä leveä ja noin 1 metriä korkea. Sen päällä kulkee heinittynyt tieura. Samantyyppinen maavalli vaikuttaa olevan myös joen länsipuolella. Noin 50 metrin matkalla joen virtaussuuntaisesti pohjoiseen on veden ja jään puskemia hirsirakennejäännöksiä. Pyöröhirret ovat noin 6,5 metriä pitkiä ja halkaisijaltaan 0,3 metriä paksuja. Rakenteeseen on kuulunut hirsiosa, joka kostuu kahdesta vierekkäin olevasta hirrestä, joiden päälle on naulattu vierekkäin ja poikkisuuntaisesti sijoitettuja hirsiä.
metsakeskus.1000040801 742 Luoppulainen 10007 12015 13146 11006 27009 577833.00000000 7469945.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040801 Tammi, joka ajoittuu 1900-luvulle. Paikalla sijaitsee tammi, jonka puinen joessa oleva rakenne on purettu. Joen molemmilla rannoilla on vielä jäljellä noin 4 x 4 metrin kokoisia kiviarkkuja, joiden puukehikko on rakennettu 0,1 - 0,2 metriä paksuista pyöröhirsistä. Kiviarkkujen kivet ovat alle metrin kokoisia luonnonkiviä. Rannan tuntumassa on vedenpinnan alapuolella vielä jonkin verran puurakennetta, mutta suurin osa rakenteesta on purettu ja kasattu joen länsipuolelle. Kiviarkuista alkaa luoteis-kaakkoissuuntaiset, loivareunaiset maavallit, jotka ovat 5 - 10 metriä leveitä ja enimmillään noin 0,5 metriä korkeita. Joen länsipuolella sijaitseva valli on noin 35 metriä pitkä ja sen päällä kasvaa tiheä koivumetsikkö. Joen itäpuolinen maavalli on noin 230 metriä pitkä ja kulkee neva-alueen halki kuivaan maahan asti. Se on suurilta osin uponnut suohon ja erottuu pitkälti kasvillisuuden perusteella. Vallin itäpäädyn tuntumassa on isokokoinen maakuoppa, josta on otettu maa-ainetta vallirakenteeseen.
metsakeskus.1000040802 976 Vuonorovat 2 10007 12009 13094 11006 27000 386301.00000000 7380820.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040802 Kohde sijaitsee Raanujärventien eteläpuolella reilut sata metriä Kaaranneksenkoskentien risteyksestä länteen. Kohde sijaitsee noin 20 metrin päässä tiestä uuden ilmajohtolinjan alla. Maasto alueella on nuorta kuivaa tasaista kangasmetsää, jossa kasvaa jonkin verran koivua. Alueella on muutamia suurehkoja kiviä. Kohde sijaitsee kohteen Vuonorovat 1 välittömässä läheisyydessä ja ne kuuluvat todennäköisesti samaan kokonaisuuteen. Kohteen Vuonorovat 1 kivirakenteen läntisimmästä päästä on matkaa kuopalle vain 8 metriä. Puusto on ilmajohtolinjan rakentamisen takia hakattu kivirakenteiden alueelta. Kohde on erittäin jyrkkäreunainen ja syvä kuoppajäännös. Kuoppa muistuttaa ulkomuodoltaan suurta pyyntikuoppaa, mutta sen pohja on keskeltä auki ja huomattavan syvä. Syvyyttä kuopalla on ainakin 3 metriä. Kuopan valli on matala ja noin reilun metrin levyinen. Vallin ja ympäristön maannos on sekoittunutta hiekkaa. Kuopan päältä on ajettu vastikään telaketjuvetoisella ajoneuvolla, mikä on vaurioittanut vallia melko pahoin.
metsakeskus.1000040803 422 Ylä-Murhi 10002 12001 13000 11006 27008 647699.00000000 6992941.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040803 Kohde sijaitsee 600 metriä Pielisen rannasta lounaaseen, 200 metriä Pitkälammesta ja samalla Kontiolahden rajasta koilliseen. Paikalla on edelleen muutamia rakennuksia ja vakituisesti käytettävä nuotiopaikka. Alueen asutus ja peltoja on merkitty jo vuosien 1816–1817 verollepanokarttaan (Costian 1816–17). Samoin Vuonislahden isojakokartassa (Björklund 1832–33) paikalle on merkitty asuintontti ja peltoa. Vuoden 1911 tiluskarttaan ei ole enää merkitty rakennuksia, mutta pellot näyttävät olleen edelleen viljelyksessä (Laitinen 1911). Vuoden 1976 peruskartalla paikalla on yksi kylmä rakennus eikä peltoja ei enää ole merkitty.
metsakeskus.1000040805 742 Matrokanharju 1 10007 12015 13146 11006 27009 574595.00000000 7467368.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040805 Tammi, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun loppupuolelle. Paikalla sijaitsee tammi, jonka puinen patorakenne on purettu ja kasattu joen kaakkoispuolelle. Joen molemmilla puolilla on jäljellä massiiviset maavallit, jotka ovat noin 9 metriä leveitä ja noin 2,5 metriä korkeita. Joen rannan tuntumassa vallit levenevät huomattavasti ja ne ovat siellä noin 15 - 20 metriä leveitä. Joen kaakkoispuoleinen valli on noin 20 metriä pitkä ja joen luoteispuolinen valli on noin 40 metriä pitkä. Vallin päällä kasvaa ruohoa ja yksittäisiä koivuja. Joen kaakkoispuolella olevasta harjun rinteestä on otettu maa-ainetta valleihin.
metsakeskus.1000040807 742 Pöytösvaara 2 10007 12015 13146 11006 27009 580360.00000000 7484409.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040807 Tammen jäännös, joka ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Paikalla sijaitsee vanhassa jokiuomassa oleva pukkitammi-tyyppinen patorakenne, jonka keskellä on pieni saareke. Saarekkeen kaakkoispuolella oleva patorakenne on noin 8 metriä pitkä ja siinä on pystysuorassa olevista hirsistä rakennettu seinämä, joka on koillispuolelta, eli valumasuuntaa vastaan, tuettu hirsipukilla. Hirsiseinämän korkeus on noin 8 metriä ja hirret ovat enimmillään 0,4 metriä paksuja pyöröhirsiä, joista osa on halkaistuja. Hirsiseinämän lounaispuolella on noin 1 metriä leveä kivistä ja maa-aineesta koottu patovalli, jonka lounaissivu on tuettu yksittäisillä, hyvin lahoilla ja pystysuorassa olevilla hirsillä. Saarekkeen luoteispuolella on patorakenteen sulku. Sulkurakenne on noin 10 metriä pitkä ja 3,5 metriä leveä ja sen seinämät ja pohja on rakennettu 0,3 - 0,4 metriä paksuista pyöröhirsistä. Seinämissä on enimmillään 6 hirsikertaa jäljellä ja ne ovat ulkopuolelta tuettuja pystysuorilla paaluilla. Rakenteessa ei ole käytetty rautanauloja, vaan puutappeja. Uittopadon puurakenteet ovat lahoja ja osittain romahtaneet.
metsakeskus.1000040809 742 Viitavaara 2 10007 12015 13146 11006 27009 553842.00000000 7490235.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040809 Kohde on merkitty vuonna 1958 tehtyyn Ylikemin hoitoalueen metsätalouskartan seitsemänteen karttalehteen, joka perustuu vuonna 1957 suoritettuun kartoitukseen. Tammen jäännös, joka ajoittuu todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle. Paikalla on pukki-tyyppisen tammen jäännös. Puron pohjoispuolinen osuus on noin 190 metriä pitkä ja eteläpuolinen noin 130 metriä pitkä. Rakenne on yhteensä noin 320 metriä pitkä. Tammen vallirakenne on 1 - 3 metriä leveä ja 0,5 - 1,0 metriä korkea. Valli koostuu luonnonkivistä ja maa-aineksesta, joka on tuettu 0,15 - 0,20 metriä paksuilla hirsillä. Puroa lähestyttäessä on vallin keskiosan itäreuna tuettu 0,3 - 0,4 metriä paksuilla ja 0,5 - 1,4 metriä korkeilla paaluilla. Niiden päätyihin on puutapeilla kiinnitetty saman paksuinen tukihirsi, joista osa on vielä paikallaan. Paalujen etäisyys toisistaan on 2 - 3 metriä. Tulihirsien itäpuolella on rivi maahan upotettuja 0,1 - 0,15 metriä paksuja pyöröhirsiä ja riukuja. Rivi on samansuuntainen kuin tammen maa- ja kivivalli. Tämän pukki-typpisen tukirakenteen leveys on yhteensä noin 8 - 9 metriä. Tammen sulkurakenne on purettu ja sen hirsijäännökset kasattu puron etelärannalle. Sulkurakenteessa on käytetty rautanauloja. Tammen valli on suurilta osin turpeen peittämä ja sen päällä kasvaa puita. Säilyneet puuosat ovat lahoja ja osittain romahtaneet. Joen eteläpuolella noin 20 metriä vallista länteen on 7 x 3 metrinen maakuoppa, jonka syvyys on 0,9 metriä.
metsakeskus.1000040811 423 Kousvuori 10002 12006 13077 11033 27000 250609.00000000 6718245.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040811 Arkeologian harrastajan löytämä kuppikivi Kousvuoren itäpuolella, jyrkkäpiirteisellä havupuuvaltaisella avokallioalueella tasaisen savipeltoympäristön keskellä. Kivi on muodoltaan pitkänomainen, pituudeltaan noin 6 m ja leveydeltään enimmillään noin 3 m. Kiven korkeimmalla kohdalla on selkeä, hakattu noin 1 cm syvä ja hakkauksen osalta noin 1,5 cm leveä rengaskuvio, joka muodostaa kokonaisuutena pyöreän, halkaisijaltaan noin 20 cm leveän avorenkaan. Rengaskuvion välittömässä läheisyydessä neljä varmaa ja kolme epävarmaa kuppimaista syvennystä. Kupit ovat pyöreähköjä, noin 5 cm halkaisijaltaan. Ne ovat noin 0,5 cm syviä. Kuppeja saattaa olla myös muualla kivessä sammaleen peittämällä alueella.
metsakeskus.1000040812 422 Ala-Murhi 10007 12001 13000 11006 27009 648016.00000000 6993090.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040812 Asuinpaikka sijaitsee Tyrävaaran pohjoispuolella, 350 metriä Pielisen rannasta lounaaseen, heti Rantatien lounaispuolella, ympäristöään tasaisemmalla alueella. Paikalle ei ole merkitty asutusta vielä Kähkölän perintötalon vuonna 1911 tehtyyn halkomiskarttaan (Laitinen 1911). Sen sijaan samaan karttaan on kuvattu asutus nykyisin autioille paikalle n. 200 m Ala-Murhista kaakkoon. Vuoden 1940 topografikartan perusteella Ala-Murhin kohdalla on ollut tuolloin ainakin jo peltoa. Tiettävästi Ala-Murhin asukkaat ovat muuttaneet paikalle Ylä-Murhista (Lohilahti et al. 2006:20; huomattakoon kuitenkin, että karttojen perusteella molemmat pihapiirit näyttävät olleen autiona vuonna 1911. Ala-Murhin alueelle on vuoden 1976 peruskarttaan merkitty vielä kolme kylmää rakennusta, muttei enää peltoja.Metsähallituksen tietojen mukaan Ala-Murhin talo on rakennettu 1940-luvulla ja autioitunut 1960-luvulla. Pihapiirissä on edelleen päärakennus ja sauna.
metsakeskus.1000040813 425 Limingan vanha kirkko 10002 12003 13037 11006 27005 424116.00000000 7188720.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040813 Limingan kirkon ja tapulin rakennushistoriaselvityksen mukaan nykyistä kirkkoa edeltänyt vanhempi kirkko on sijainnut länsipuolisella hautausmaalla ja se on rakennettu vuoden 1596 tienoilla. Kirkko oli käytössä vuoteen 1826, jolloin nykyinen kirkko otettiin käyttöön. Länsipuoliselle hautausmaalle pystytettiin v. 1958 Ahti Paulaharjun suunnittelema vanhan kirkon muistomerkki. Vanha kirkko on merkitty mm. vuosien 1707, 1760 ja 1815 karttoihin. Kohteen sijainti on määritelty viimeksi mainittujen perusteella. Vanhasta kellotapulista 1600-luvulta ei ole täsmällisiä tietoja, mutta ilmeisesti se on muistuttanut pohjoissuomalaisia malleja kuten nykypäivään saakka säilyneen Tornion kaupunkikirkon kahdeksankulmaista tapulia. Ernst Johan Gutzenin kartassa vuodelta 1760 vanha tapuli on merkitty kirkkotarhan aidan eteläreunaan. Samassa kartassa on myös nykyinen v. 1733 valmistunut nykyinen kellotapuli. Kellotapulit ovat ilmeisesti toimineet myös porttihuoneina kirkkotarhaan. Samalla paikalla on mahdollisesti ollut 1500-luvun lopulla skanssi tai muu pieni linnoitus, johon viitataan useissa kirjallisissa lähteissä. Vuoden 2022 inventoinnissa paikalla ei havaittu selviä maanpäällisiä merkkejä aiemmista rakenteista. Kirkkotarha on jossain vaiheessa tasattu ja varsinkin reunoille on voitu myös ajaa maata. Täyttömaa on voinut suojata varhaisempia rakenteita ja hautoja. Paikka ei viime aikoina ole myöskään ollut aktiivisessa hautausmaakäytössä.
metsakeskus.1000040814 887 Velkala 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040814 Yhä asuttu historiallinen kylänpaikka sijaitsee Kortesjärven itärannalla. Lars Forssellin maakirjakartan (1695) mukaan kylässä on ollut neljä taloa. Kylänpaikan ja Kortesjärven välissä on kartan mukaan sijainnnut kylän peltoja ja niittyjä. Paikalla tehdyssä tarkastuksessa (Luoto 2019) havaitiin kaksi pitkää, moniosaista kiviaitaa, jotka sijaitsevat nykyisen rakennuskannan tuntumassa. Kiviaitojen sijaintipaikan suurpiirteinen keskikoordinaatti on P: 6779815, I: 310230. Kylänpaikasta noin 230 m eteläkaakkoon sijaitsee luonnonkivistä kylmämuurattu kaivo (P: 6779690, I: 319260), joka liittynee historiallisen kylänpaikkaan. Lisäksi kylänpaikasta noin 350 m eteläkaakkoon on kellarikuopanne, joka sekin liittynee kylänpaikkaan. Kellarikuopanteen koordinaatit ovat P: 6779610, I: 310249. Kellarikuopanteen sisämitat ovat 3 x 4 m ja vallien leveys 1 - 2 m. Syvyyttä kuopanteella on noin 1 m. Kylänpaikan historia ulottuu aina rautakaudelle saakka, sillä sen läheisyydestä tunnetaan useita rautakautisia kalmistoja sekä asuinpaikka (Kohteet Velkala 1 - 4).
metsakeskus.1000040815 977 Ylivieska vanhan kirkon paikka 10002 12003 13037 11006 27000 379610.00000000 7107697.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040815 Vuonna 2016 palanutta kirkkoa edeltävä ensimmäinen kirkkorakennus (1653-1785) on sijainnut suunnilleen palaneen kirkon paikalla. Kirkko oli niin sanottu pitkä kirkko, jolla oli pituutta n. 18 metriä ja leveyttä 10,80 metriä. Kirkkoon kuului tyylin mukaisesti korkea torni. Vuoden 2021 tutkimuksissa (Heli Lehto/Arkeologiset kenttäpalvelut/uuden kellotapulin työmaa) dokumentointiin mukulakiveys, joka on johtanut vuonna 1746 rakennetulta ja 1892 puretulta kellotapulilta kirkolle. Kellotapulin perustus otettiin kokonaan esille ja tutkittiin. Kellotapulin perustuksen lounaispuolelta alueen profiilista tuli esiin kivirivi, joka jäi kokonaan profiiliin. Tämän vuoksi rakenteen luonne ja ajoitus jäivät epäselviksi. Palaneen kirkon portaiden alta otettiin esille ja dokumentoitiin portaiden perustus. Esille saatiin myös kivinen salaojarakenne, joka johti palaneen kirkon luoteiskulmalta kohti jokea. Kyseessä saattaa olla vuonna 1878 suunniteltu salaoja. Lisäksi dokumentoitiin kaikkiaan 21 hautaa, joista yhdeksän otettiin ylös. Niistä kahdeksassa oli luita, joille tehtiin kentällä osteologinen analyysi. Sen jälkeen vainajat haudattiin uudestaan eri paikkaan.
metsakeskus.1000040816 202 Torppalan portti 10007 12005 13000 11006 27009 241387.00000000 6704705.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040816 Torppalantien molemmin puolin sijaitsevat nelikulmaiset, palkosaumaiset kiviset portinpylväät, joiden päällä pienemmistä kivistä koostuvat pyöreät koristeet. Perimätiedon mukaan silloinen maanomistaja Axel Sjögren rakennutti "muruportin" Torppalan (Torpgård) tilan rajalle maamerkiksi vuonna 1918.
metsakeskus.1000040820 276 Turusenautio 10007 12001 13000 11006 27008 648074.00000000 6992238.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040820 Kohde sijaitsee Tyrävaaran länsipuolella, Lieksan ja Kontiolahden rajalla, molempien alueella. Turusenaution luoteispuolelle on merkitty pieni niittyalue Puson kylän verollepanokarttaan vuosilta (Costian) 1816–17. Turusenaution alueelle (kylänrajan lounaispuolelle) on merkitty metsää, ehkä kaskimetsää, Mohellin piirtämään Kolin karttaan vuosilta 1832–36. Vuonislahden isojakokartassa vuosilta 1832–1833 (Björklund) on vanhaa kylänrajaa myötäilevän perinnebiotoopin rajan koillispuolelle merkitty asuintontti pienine peltoineen. Tämä rajan koillispuolinen asutus on autioitunut vuosien 1900–1901 (Fröman) Juholan tilan tiluskarttaan mennessä, jolloin paikalla oli enää niittyä. Nykyinen perinnebiotooppialue on ollut asuttuna ainakin vuoden 1935 (Piipponen) jakokartan aikaan. Alueella on nähtävissä jäänteitä autioituneesta 1800-luvun asutuksesta, jotka on yksilöity tarkemmin kulttuuriperintökohteen alakohteissa.
metsakeskus.1000040821 422 Soikkeli 10007 12001 13000 11006 27009 648593.00000000 6992098.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040821 Kohde sijaitsee Tyrävaaran kaakkoispuolella, Karttusenlammesta 400 metriä koilliseen, koilliseen laskevassa rinteessä. Paikalle ei ole merkitty rakennuksia tai peltoja vielä vuosien 1900–1901 tiluskarttaan (Fröman 1900–01). Yksi rakennus ja halottu tontti on merkitty vuoden 1934 tiluskarttaan (Suorsa 1934). Tila on autioitunut 1960-luvulla (Lohilahti et al. 2006:21). Vuoden 1934 tiluskartan rakennuksen kohdalla on todettu 6x4 metrin kokoinen rakennuksenperustus. Sen luoteisnurkassa on tulisijan jäännös kooltaan 1,5x1,5x0,7 metriä. Rakennuksen sisäpuoli erottuu kuopanteena, jota rajaa hyvin matala kivijalka. Lisäksi paikalla on havaittu muita alueen historialliseen asutukseen liittyviä rakenteita, jotka on merkitty kulttuuriperintökohteen alakohteiksi.
metsakeskus.1000040822 276 Seppälä 10007 12001 13000 11006 27008 648289.00000000 6991019.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040822 Kohde sijaitsee Herajärven koillispuolella, 200 metriä Lakkasenlammesta koilliseen, lounaaseen laskevassa rinteessä. Paikalla ei ole asutusta vielä Puson vuosien 1816–1817 verollepanokartassa (Costian 1816–17). 1830-luvun isojakokarttaan alueelle on merkitty kaksi erillistä peltotilkkua ja ilmeisesti molempiin liittyvä pihapiiri, mutta asutustilanne jää kartan huonon laadun vuoksi epävarmaksi (Mohell 1832–36). 1800-luvun pitäjänkartta (1847) on tältä kohdalta aukollinen, mutta eteläisemmän peltotilkun pohjoisreunalle on merkitty torppa nykyisen Seppälän pihapiirin kohdalle. Se on ollut asuttu vielä 1930-luvulla, jolloin pohjoisempaa asutusta ei enää ole kartalle kirjattu (Puustinen 1935). Pohjoisempaa peltoakaan ei ole enää merkitty vuoden 1976 peruskartalle. Alueella on useita vallimaisia kivirakenteita, jotka ovat selvästi tulosta viljelysmaan raivaamisesta. Vallien leveys on 1–4 metriä ja korkeus 0,3–0,8 metriä. Lisäksi alueella on nähtävissä muita vanhaan asutukseen liittyviä rakenteita, jotka on merkitty kulttuuriperintökohteen alakohteiksi.
metsakeskus.1000040823 422 Lakkala 10007 12001 13000 11006 27008 648033.00000000 6990457.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040823 Kohde sijaitsee kansallispuiston eteläosassa, Herajärveen idästä pistävässä pienialaisessa niemessä ja sen ympäristössä. Tila on suurelta osalta vesijättömaalla, joka on tullut esille Herajärven pintaa laskettaessa 1700–1800-luvuilla (Lohilahti 2001:19). Paikka on ollut asuttuna 1800-luvulta lähtien (Lohilahti et al. 2006:21). Alueella on edelleen useita rakennuksia, joista vanhin on vuonna 1915 rakennettu aitta. Muut rakennukset ovat 1930–1950-luvuilta. Tilaa on asuttu vuoteen 1990 saakka. Alueelle ei ole merkitty asutusta vielä vuosien 1816–1817 verollepanokartassa, joskin paikalle on piirretty kolme pienialaista niittyä (Costian 1816–17). 1830-luvun isojakokartassa (Mohell 1832–36) alueella näyttäisi olevan jonkinlaista maankäyttöä, mutta kartan huonokuntoisuus estää tarkemmat päätelmät. Paikka on merkitty asutuksi Puson kylän Hyttilän talon vuosien 1901 (Holmström 1901) ja 1907 (Paqvalén. K. F. 1907) tiluskarttoihin sekä edelleen vuoden 1943 topografikarttaan ja 79 vuoden 1976 peruskarttaan (karttalehti 4313 10). Alueella on nähtävissä vanhaan asutukseen liittyviä rakenteita, kuoppia ja viljelyröykkiöitä, jotka on merkitty kulttuuriperintökohteen alakohteisiin.
metsakeskus.1000040824 422 Peiponpelto 10007 12001 13000 11006 27000 642779.00000000 6996474.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040824 Kohde sijaitsee 250 metriä Jeron itärannasta koilliseen, heti Kotaniementien eteläpuolella, kumpareella mäntymetsässä. Paikalle ei ole merkitty asutusta vielä vuoden 1835 kartassa (Müller 1835). Asutus näkyy vuoden 1938 retkeilykartassa ja vuosien 1909–1910 kartassa (Borg 1909–1910), mutta vuoden 1976 peruskartassa paikalla ei enää ole asutusta. Paikalla on nähtävissä alueen vanhasta asutuksesta kertovia rakenteita, jotka on merkitty kulttuuriperintökohteen alakohteisiin.
metsakeskus.1000040825 276 Törisevä 10007 12001 13000 11006 27009 647921.00000000 6991165.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040825 Kohde sijaitsee loivapiirteisellä kumpareella, Lakkasenlammesta Herajärveen laskevan Törisevä nimisen puron pohjoispuolella. Paikalle ei ole merkitty asutusta eikä viljelyksiä vielä isojakokarttaan (Mohell 1832–36) eikä vuoden 1907 tiluskarttaan (Paqvalén 1907). Paikalla oleva pihapiiri peltoineen näkyy 1940- luvun topografikartassa (Topografikartta 1943). Vielä vanhimmassa peruskartassa (1976) paikalle on merkitty kylmiä rakennuksia ja peltoa. Kohteen asutus on siis syntynyt ja autioitunut 1900-luvun kuluessa. Alueella on nähtävissä uunijäännös, vanhaa pihapiiriä sekä ilmeisesti peltoviljelyyn liittyviä viljelyröykkiöitä. Kulttuuriperintökohteen rakenteet on merkitty alakohteiksi.
metsakeskus.1000040826 167 Hirvivaara 10007 12001 13000 11006 27000 651325.00000000 6988738.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040826 Kohde sijaitsee Hirvivaaran laella, korkeimman kohdan pohjoispuolella. Paikalla olevassa koivikossa havaittiin raivausröykkiöitä ja röykkiöalueen keskellä kolme rakennuksenjäännöstä. Paikalle ei ole merkitty asutusta Enon verollepanokartassa vuodelta 1799 (Jack 1799). Paikka on merkitty asutuksi vuosien 1829–1830 isojakokarttaan (Björnholm 1829–30). Enon Herajoen talon kartta vuodelta 1923 (Laitinen 1923) on Hirvivaaran maankäytön suhteen kopio vuoden isojakokartasta, joten se ei välttämättä osoita tekoaikansa todellista maankäyttöä. Hirvivaaran asutus on autioitunut ennen vuonna 1943 painettua Ahmovaaran topografikarttaa. Alueella havaittiin raivausröykkiöitä 150x50 metrin alalla. Röykkiöt ovat sammaloituneita, ja ne ovat halkaisijaltaan keskimäärin 3–5 metrisiä ja 0,5– 1,2 metrin korkuisia. Suurin osa on pyöreitä, muutamat maakivien viereen tehdyt ovat muodoltaan pitkänomaisia. Kivet niissä ovat halkaisijaltaan keskimäärin 20–40 senttimetrin kokoisia. Kulttuuriperintökohteen rakenteet on esitelty tarkemmin alakohteissa.
metsakeskus.1000040827 276 Vesivaara 10002 12001 13000 11006 27008 648587.00000000 6991023.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040827 Kohde sijaitsee Vesivaaran länsirinteellä, 700 metriä Herajärven rannasta koilliseen. Axel Costianin vuosina 1816–1817 piirtämässä Puson kylän verollepanokartassa on Vesivaaran luoteispuolelle merkitty pienen pellon ympäröimä asuintontti. Paikalle ei ole merkitty asutusta tai peltoa vuosien 1832–1836 Puson karttaan (Mohell). Kartta on kuitenkin tältä alueelta repaleinen, joten tulkinta jää epävarmaksi. Heraniemen vuoden 1935 jakokarttaan (Piipponen) alueelle ei ole piirretty asutusta, mutta alue on merkitty ilmeiseksi kaskimaaksi. Vuoden 2020 inventoinnissa havaittiin kuusikossa raivausröykkiöitä noin 50x80 metrin kokoisella alueella. Paikalla on pienikokoisia sammaloituneita raivausröykkiöitä ja lisäksi maakivien viereen ja päälle on kerätty kiviä. Röykkiöalueen keskellä on kaksi nelikulmaista röykkiötä, jotka saattavat liittyä paikalla olleisiin rakennuksiin.
metsakeskus.1000040827 276 Vesivaara 10002 12016 13154 11006 27008 648587.00000000 6991023.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040827 Kohde sijaitsee Vesivaaran länsirinteellä, 700 metriä Herajärven rannasta koilliseen. Axel Costianin vuosina 1816–1817 piirtämässä Puson kylän verollepanokartassa on Vesivaaran luoteispuolelle merkitty pienen pellon ympäröimä asuintontti. Paikalle ei ole merkitty asutusta tai peltoa vuosien 1832–1836 Puson karttaan (Mohell). Kartta on kuitenkin tältä alueelta repaleinen, joten tulkinta jää epävarmaksi. Heraniemen vuoden 1935 jakokarttaan (Piipponen) alueelle ei ole piirretty asutusta, mutta alue on merkitty ilmeiseksi kaskimaaksi. Vuoden 2020 inventoinnissa havaittiin kuusikossa raivausröykkiöitä noin 50x80 metrin kokoisella alueella. Paikalla on pienikokoisia sammaloituneita raivausröykkiöitä ja lisäksi maakivien viereen ja päälle on kerätty kiviä. Röykkiöalueen keskellä on kaksi nelikulmaista röykkiötä, jotka saattavat liittyä paikalla olleisiin rakennuksiin.
metsakeskus.1000040828 853 Manillanranta 10002 12001 13000 11006 27007 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040828 Vuoden 1728 karttaan on merkitty 10 kaupunkitonttia,joiden rakennukset sijoittuvat jokirannan puoleiseen osaan. Väleissa on ollut peltotilkkuja myös. Myöhempi rakentaminen todennäköisesti tuhonnut tontit suurelta osin, mutta Manillan kiinteistön kunnostustöiden aikana tontilta löytyi merkkejä rakennuskannasta aina 1700-luvulta asti. Rantalaiturirakenteita saattaa olla säilynyt myös.
metsakeskus.1000040828 853 Manillanranta 10002 12005 13063 11006 27007 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040828 Vuoden 1728 karttaan on merkitty 10 kaupunkitonttia,joiden rakennukset sijoittuvat jokirannan puoleiseen osaan. Väleissa on ollut peltotilkkuja myös. Myöhempi rakentaminen todennäköisesti tuhonnut tontit suurelta osin, mutta Manillan kiinteistön kunnostustöiden aikana tontilta löytyi merkkejä rakennuskannasta aina 1700-luvulta asti. Rantalaiturirakenteita saattaa olla säilynyt myös.
metsakeskus.1000040829 422 Mäntyniemi 10002 12016 13175 11006 27000 642691.00000000 6999130.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040829 Kohde sijaitsee kansallispuiston pohjoisosassa, Pielisen Likolahden länsirannalla, Mäntyniemen tyvellä. Mäntyvaltaisessa sekametsässä on pohjakaavaltaan neliönmuotoinen tervahauta, joka on kooltaan noin 10x10 metriä. Paikalla on myös vanha maanottokuoppa.
metsakeskus.1000040830 167 Likolampi 2 10002 12016 13175 11006 27000 650411.00000000 6990392.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040830 Kohde sijaitsee Kolin kaakkoisosassa, Vesivaarantien itäpuolella, 70 metriä Likolammen rannasta länteen. Polun varressa on nähtävissä tervahauta sekä muita kaivantoja, joista osa liittyy tervanvalmistukseen osan ollessa myöhempiä maa-aineksenottokuoppia. Tervahaudan pohjan halkaisija on 2,5 metriä ja ympärysvalli on noin metrin paksuinen. Valleja kiertää noin 50-70 metrin levyinen ojanne. Halssi on haudan kaakkoispuolella.
metsakeskus.1000040831 422 Myllykorpi 10007 12016 13175 11006 27000 642834.00000000 6996085.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040831 Kohde sijaitsee Myllykorven pohjoispuolella notkelman itäreunassa, noin 10 metrin päässä polusta länteen, mäntyvaltaisessa sekametsässä. Paikalla on seitsemän metriä pitkä, 0,9 metriä leveä ja 0,5 metriä syvä kaivanto. Sen pituusakseli on rinteen suuntainen ja kaivannon reunalla on matalaa vallia. Alarinteen puoleisessa päässä on noin puolen metrin levyinen kannas ja siitä edelleen alarinteeseen pohjakaavaltaan pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on 0,8 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Kyseessä on selkeästi tervaränni ja sen juoksutuskuoppa
metsakeskus.1000040832 167 Ilokallio 10002 12011 13114 11006 27009 651345.00000000 6988533.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040832 Kohde sijaitsee kansallispuiston kaakkoisosassa Hirvivaaran laella, Ilokallion korkeimmalla kohdalla. Paikalla on nähtävissä ensimmäisen maailmansodan aikaisia taistelukaivantoja ja ampumapesäkkeitä.
metsakeskus.1000040833 742 Äänikoski 1 10007 12015 13146 11006 27009 563550.00000000 7493631.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040833 Paikalla on havaittavissa rantatörmän joenpuoleiseen sivuun ankkuroitu 2 cm paksusta raudasta tehty 1,3 metriä pitkä ja 0,1 metriä leveä rautakettinki. Kettingin lenkit ovat 0,17 metrin kokoisia. Kemijoen 1900-luvun uitossa käytetty uittolaitteen jäännös. Kettinki on todennäköisesti osa ohjepuomi- tai vastuupuomirakenteesta.
metsakeskus.1000040834 167 Hirvivaara 2 10002 12011 13114 11006 27009 651202.00000000 6989102.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040834 Kohde sijaitsee kansallispuiston kaakkoisosassa, Hirvivaaran laen pohjoispäässä. Alueella on nähtävissä mahdollisesti ensimmäiseen maailmansotaan liittyviä kaivantoja ja kuoppia.
metsakeskus.1000040835 742 Äänikoski 2 10007 12015 13146 11006 27009 563648.00000000 7493990.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040835 Paikalla on 1,0 x 0,8 kokoiseen maakiveen kiinnitetty, halkaisijaltaan 0,1 metrin kokoinen rautarengas. Renkaassa on käytetty 3 cm paksua rautaa. Kemijoen 1900-luvun uitossa käytetty uittolaiteen jäännös. Rautarengas on todennäköisesti osa ohjepuomi- tai vastuupuomirakenteesta
metsakeskus.1000040836 734 Lampola 6 10002 12002 13000 11033 27000 282314.00000000 6704519.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040836 Kohde on Halikonjoen ja siihen laskevan Krapuojan jokilaakson itälaidalla sijaitsevan kalliopohjaisen melko loivapiirteisen mäen lounaisosassa Halikon Yttelän rautakautisen asutus/kalmistokeskittymän alueella. Mäellä on jonkin verran pienialaisia kalliopaljastumia. Maa-aines paikalla on soraista hietamaata. Kohteelta on havaintoja rautakautisista ja historiallisen ajan löydöistä mäen länteen viettävältä metsäiseltä rinteeltä laajan peltoalueen itäpuolelta.
metsakeskus.1000040837 422 Pieni-Koli 10007 12011 13211 11042 27028 642249.00000000 6998757.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040837 Kohde sijaitsee Kolin lakialueella, Pieni-Kolin koillisosassa. Koilliseen laskevan rinteen päällä on selkeästi ihmisen kaivama kuoppa, jonka laajuus on 1x0,8 metriä ja syvyys 0,4 metriä. Alarinteen puolella on valli. Paikalta on erinomainen näkyvyys Pieliselle. Sijainnin, koon ja vallin perusteella kyseessä lienee puolustusvarustus, esimerkiksi tähystys- tai tulenjohtopotero.
metsakeskus.1000040838 742 Paskarova 2 10007 12001 13000 11006 27009 556908.00000000 7487240.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040838 Uitto- ja metsätyökämpän jäännös, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus, jäännös 4 kämpän talli ja jäännös 5 kämpän sauna. Jäännös 1 on pohjois-eteläsuuntainen, 25,5 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 2 koostuu kolmesta rivissä sijaitsevista maakuopista. Ne ovat neliönmuotoisia ja niiden koot ovat 1,4 - 2,0 x 1,8 - 2,5 metriä. Jäännös 3 on 3 x 2 metrin kokoinen soikeahko maakuoppa, jonka syvyys on 1,2 metriä. Jäännös 4 on luoteis-kaakkoissuuntainen, 16 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 5 on luoteis-kaakkoissuuntainen, 3,5 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä rakennusjäännös, jonka kaakkoispuolella on 3,5 metriä pitkä terassin jäännös
metsakeskus.1000040839 422 Tanskasenojitus 10002 12016 13166 11006 27000 644367.00000000 6996427.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040839 Kohde sijaitsee Pihavaaran ja Pieni-Mäkrän välisellä alavammalla alueella. Paikalla on havaittu kaksi nauriskuoppaa, joista toinen on kooltaan 1,7x1x0,6 metriä ja toinen 2x1 metrinen. Kumpikin kuoppa on varsin jyrkkäreunainen ja toisessa on nähtävissä vallit.
metsakeskus.1000040840 742 Eilinenaapa 10007 12015 13146 11006 27009 562254.00000000 7470845.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040840 Tammen jäännös, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Paikalla sijaitsee pukki-tyyppinen tammi. Joen molemmilla puolilla on itä-länsisuuntainen maavalli, joka on 2,5 metriä leveä ja 0,4 - 0,5 metriä korkea. Tammen yhtenäinen pituus on noin 120 metriä ja ulottuu lännessä suosaarekkeeseen asti. Vallin eteläreuna on tuettu 0,3 - 0,4 metriä paksuilla ja enimmillään 1,8 metriä korkeilla paaluilla. Niiden päätyihin on puutapeilla kiinnitetty saman paksuisia tukihirsiä, joista osa on vielä paikallaan. Paalujen etäisyys toisistaan on noin 2 metriä. Tulihirsien itäpuolella on rivi maahan upotettuja 0,1 metriä paksuja pyöröhirsiä ja riukuja. Rivi on samansuuntainen kuin tammen maavalli ja sen korkeus on noin 1 metriä. Tämän pukki-tyyppisen tukirakenteen leveys on yhteensä noin 11 metriä. Tammen sulkurakenne on purettu, mutta joen itä- ja länsirannassa on vallien päädyissä havaittavissa noin 2 x 2 metrin kokoisia kiviarkkuja. Tammen säilyneet puurakenteet ovat hyvin lahoja ja vallin päällä kasvaa koivuja ja kuusia.
metsakeskus.1000040841 276 Vesivaara 2 10002 12016 13166 11006 27000 648823.00000000 6991143.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040841 Kohde sijaitsee kansallispuiston kaakkoisosassa, Vesivaaran luoteispäässä. Vesivaaran luoteispuoleisen mäen päällä ja itään laskevassa rinteessä on kolme vanhaa, noin neljä metriä leveää, hiekkakuoppaa. Näiden itäpuolella on rinteessä pitkänomainen kuoppa Kuoppa on polusta noin viiden metrin etäisyydellä ja itä–länsi-suuntainen. Se on metrin leveä, kolme metriä pitkä ja 0,8 metriä syvä. Muodoltaan kuoppa on nelikulmainen. Kuopan pohja laskee alarinteeseen. Alarinteen päässä on kiviä. Reunat ovat jyrkähköt ja kuoppa on sammaloitunut. Kyseessä on mahdollisesti nauriskuoppa.
metsakeskus.1000040842 742 Vesakkoselkä 10007 12015 13146 11006 27009 580003.00000000 7485721.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040842 Tammen jäännös, joka ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Kohde on merkitty vuonna 1937 tehtyyn Ylikemin hoitoalueen yhdeksänlehtisen metsätalouskartan neljänteen karttalehteen. Paikalla sijaitsee pukki-tyyppinen tammi. Joen molemmilla puolilla on lounais-koillissuuntainen maavalli, joka on 2 - 3 metriä leveä ja 0,3 - 0,7 metriä korkea. Tammen yhtenäinen pituus on noin 80 metriä.
metsakeskus.1000040843 167 Vesivaara 10002 12016 13166 11006 27000 650083.00000000 6990385.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040843 Kohde sijaitsee kansallispuiston kaakkoisosassa, Vesivaaran kaakkoispäässä. Paikalla on nähtävissä kooltaan noin 4x1,5x0,6 metriä oleva kuoppa. Se on lounas–koillinen-suuntainen ja sijaitsee polusta kuuden metrin päässä. Kuoppa kasvaa heinää ja sammalta. Sen alarinteen puoleinen pää on muuta osaa syvempi. Alarinteen puolella kuoppaa on sen ympärillä matala valli.
metsakeskus.1000040844 742 Äänikoski 3 10007 12015 13146 11006 27009 563626.00000000 7494063.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040844 Kemijoen 1900-luvun uitossa käytetty uittolaitteen jäännös. Rautarengas on todennäköisesti osa ohjepuomi- tai vastuupuomirakenteesta. Paikalla on 1,0 x 0,7 kokoiseen maakiveen kiinnitetty rautarengas. 3 cm paksusta raudasta tehty rengas on halkaisijaltaan 0,2 metrin kokoinen.
metsakeskus.1000040845 276 Törisevä 2 10002 12016 13166 11006 27000 648135.00000000 6991334.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040845 Paikalla todettiin kaksi kuoppaa. Niistä pohjoisempi on polun vieressä mäntykankaalla, nelikulmainen ja kooltaan 150x70x50 senttimetriä. Sen reunat ovat kohtalaisen jyrkät. Eteläisempi on myös nelikulmainen ja sijaitsee polun vieressä, alarinteen puolella. Sen koko on 130x70x35 senttimetriä. Kuopan sivuilla on vallit, ja se on reunustettu osin kivillä. Kuopat voivat olla nauriskuoppia.
metsakeskus.1000040846 742 Koukkusuvannonselkä 1 10007 12001 13000 11006 27009 562761.00000000 7492289.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040846 Metsätyö- ja uittokämpän jäännös, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun keskivaiheelle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus, jäännös 2 kämpän talli ja jäännös 3 on mahdollisesti kämpän sauna. Husqvarnan tehdasmuseon antamien tietojen mukaan piha-alueella olevaa kaminaa kutsuttiin nimellä Kenttäkamina 65A, ja se oli valmistuksessa vuosien 1940 ja 1946 välillä. Jokavuotinen valmistusmäärä oli noin 150 kpl, eli yhteensä valmistettiin noin 1000 kpl. Kohde koostuu neljästä rakennus- ja rakennejäännöksestä. Jäännös 1 on luoteis-kaakkoissuuntainen, 15, 5 metriä pitkä ja 7,5 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 2 on lounais-koillissuuntainen, arvioltaan 9 metriä pitkä ja 6 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös 3 2,0 x 2,5 metrin kokoinen ja 0,5 metriä korkea luonnonkivistä koottu tulisijan röykkiömäinen jäännös. Jäännös 4 on 2,5 x 1,5 metrin kokoinen ja 0,6 metriä syvä kuoppa, joka on muodoltaan lähinnä suorakulmainen. Kämpän piha-alueella on irtonainen valurautakamina, jonka luukussa lukee Husqvarna 65 A.
metsakeskus.1000040847 422 Murhilampi 10002 12016 13154 11006 27000 645370.00000000 6995561.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040847 Kohde sijaitsee Herajärven ja Pielisen välisellä kannaksella, Kirkkokallion koillispuolella. Noin 270 metriä Havukanaholta lähtevää polkua kaakkoon on polun koillispuolella metsässä maakivien päälle kerättyjä kiviä. Kivien halkaisija on 20–25 senttimetriä ja ne ovat sammaloituneita. Noin 15 metriä polun koillispuolella olevan toisen maakiven päälle on kerätty 15–25 senttimetrin kokoisia kiviä.
metsakeskus.1000040849 422 Pitkälampi 10002 12016 13154 11006 27000 647910.00000000 6992628.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040849 Kohde sijaitsee Herajärven ja Pielisen välisellä kannaksella, Pitkälammen eteläpään koillispuolella, lammesta noin sadan metrin päässä. Noin 260 m Ylä-Murhilta lähtevää polkua kaakkoon havaittiin neljä raivausröykkiötä polun varressa. Röykkiöt ovat merkkinä kaskeamisesta alueella.
metsakeskus.1000040850 276 Pitkälampi 10007 12009 13000 11006 27000 647599.00000000 6992737.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040850 Kohde sijaitsee Herajärven ja Pielisen välisellä kannaksella, Pitkälammen lounaisrannalla. Koordinaattien osoittamassa kohdassa on Pitkälammen laskuojassa kohta, jota on perattu lammen vedenpinnan laskemiseksi. Harjanteessa oleva uoma on noin 1,5 metriä syvä. Polun kohdalla, uoman molemmin puolin noin 10 metrin matkalla ja 2–3 metrin leveydellä, erottuu perkaustyössä muodostunutta jätekiveä. Yleensä tämäntyyppisiä perkaustöitä on tehty uuden viljelyskelpoisen maan paljastamiseksi vesijättömailta.
metsakeskus.1000040851 742 Tammakkosuvanto 10007 12001 13183 11042 27028 580378.00000000 7493814.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040851 Toisen maailmansodan aikainen vartioaseman raunio. ELY-keskuksen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -inventoinnin tietojen mukaan rakennusta rakennettiin vuonna 1940. Rakennus liitettiin syyskuussa 1941 tapahtuneen Kuoskun partisaanihyökkäyksen jälkeen perustettuun kenttävartiojärjestelmään, jossa se palveli jatkosodan loppuun saakka. Rakennus purettiin vuonna 1945, jonka jälkeen hirret uitettiin Martin kylään, missä niistä rakennettiin Martin vartioasema. Paikalla sijaitsee 8,7 x 8,5 metrin kokoinen rakennusjäännös, josta on jäljellä kivijalan perustus sekä tulisijan jäännös.
metsakeskus.1000040854 742 Kurtinpirtti 2 10007 12009 13094 11006 27009 548926.00000000 7453757.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040854 Maakuoppa, joka todennäköisesti liittyy lähellä olevaan Kurtinpirttiin. Kuoppa on mahdollisesti kellari- tai varastokuoppa. Maakuoppa on muodoltaan neliskulmainen ja kooltaan 3,3 x 3,2 metriä. Syvyys on 1,7 metriä.
metsakeskus.1000040855 742 Sulamisharju 2 10007 12009 13096 11006 27009 549044.00000000 7453605.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040855 Vallirakenne vaikuttaa ihmisten tekemältä, mutta sen funktiota ja ajoitusta ei pystytty tarkemmin selvittämään. Kohde kostuu 1,5 metriä pitkästä ja 1,5 metriä leveästä L-muotoisesta vallimuodostelmasta, jonka keskellä sijaitsee maakuoppa.
metsakeskus.1000040856 742 Kurtinpirtti 4 10007 12009 13094 11006 27009 548975.00000000 7453784.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040856 Maakuoppa, jonka funktiosta ei ole varmuutta. Kuoppa liittyy todennäköisesti joen toisella puolella sijaitsevan Kurtinpirtin toimintaan. Kohde koostuu pyöreähkön muotoisesta ja halkaisijaltaan noin 3 metrin kokoisesta pyöreäpohjaisesta maakuopasta, jonka syvyys on 0,6 metriä.
metsakeskus.1000040857 742 Akanvaara 3 10007 12016 13198 11006 27009 554660.00000000 7449156.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040857 Kolmiomittaustorni ja muita kolmiomittaukseen liittyviä rakenteita. Kohde ajoittuu 1900-luvulle. Kohde kostuu kolmesta rakennejäännöksestä, jotka ovat kaikki suorassa linjassa tosiinsa nähden. Jäännös 1 on romahtanut puutornin jäännös. Jäännös 2 on 1,5 metrin korkeudella oleva sahalla katkaistu kelo puu, jonka paksuus on 0,15 metriä. Jäännös 3 oostuu kahdesta kiviröykkiöstä, jotka sijaitsevat noin 4 metrin päässä toisistaan itä-länsisuuntaisesti. Paikalla on myös puinen ilmakuvaukseen liittyvä risti.
metsakeskus.1000040858 742 Kotaselkä 1 10007 12016 13198 11006 27009 572599.00000000 7465615.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040858 Kolmiomittauksessa käytetty puunlatvamerkki. Rakenne ajoittuu 1900-luvulle. Kolmiomittauksessa käytetty puunlatvamerkki. Rakenne ajoittuu 1900-luvulle. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Paikalla sijaitsee arvioltaan noin 20 metriä korkea mänty, jonka oksat ovat keskiosasta latvaan asti sahatut. Latvaa on myös pidennetty arvioltaan noin 5 metriä pitkällä riuulla, joka on kiinnitetty puuhun. Männyn itäpuolella on noin 1,5 metrin korkeudella pilkka, missä on yksi kirvesisku.
metsakeskus.1000040859 742 Tarasijanvaara 10007 12016 13198 11006 27009 569643.00000000 7459984.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040859 Puu, jossa on ollut kolmiomittauksissa käytetty puunlatvamerkki. Kohde ajoittuu 1900-luvulle. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, jonka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Paikalla sijaitsee arvioltaan noin 12 metriä korkea kelo mänty, jonka oksat ovat keskiosasta latvaan asti sahatut. Puun eteläpuolella on noin 1,5 metrin korkeudella pilkka, jossa on neljä vaakasuoraa kirvesiskua.
metsakeskus.1000040860 742 Routsukainen 10007 12016 13198 11006 27009 559916.00000000 7478196.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040860 Purettu kolmiomittaustorni, joka ajoittuu 1900-luvulle. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuosina 1966 - 1967 suoritettuun kartoitustyöhön. Paikalla ollut kolmiomittaustorni on purettu. Jäljellä on 12 kpl rautakiinnikkeitä, jotka on kiinnitetty pulteilla kallioon.
metsakeskus.1000040861 742 Värriövaara 10007 12016 13198 11006 27009 558396.00000000 7482817.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040861 Paikalla on kolmiomittauksessa käytetty puunlatvamerkki. Merkki on alun perin ollut kiinnitettynä puuhun. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuosina 1966 - 1967 suoritettuun kartoitustyöhön. Maassa on noin 4 metriä pitkä ja hyvin laho riuku, jonka yhdessä päässä on poikkisuuntaisesti rautanauloilla kiinnitettynä 7 lahoa lankunpätkää. Lankut on sijoitettu niin, että ne muodostavat noin 1 x 1 metrin kokoisen laatan.
metsakeskus.1000040864 893 Dalamossen 10007 12016 13175 11006 27000 282850.00000000 7029170.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040864 Lidar-kuvasta todettu rakenne, mahdollisesti tervahauta suosaarekkeella, halkaisija n. 20 m. Inv. 2023: Tervahauta sijaitsee hakatulla aukealla ja erottuu ympäristöstään selkeästi korkeampana kumpareena. Kohde sijaitsee noin 550 metriä Dalalandintieltä koilliseen. Alue on muokattua metsäkangasta ojitetun kosteikon keskellä. Tervahaudan koillispuolella sijaitsee entistä turvetuotantoaluetta. Tervahauta on kooltaan isokokoinen ja syvä. Halkaisijaksi mitattiin 20 metriä ja syvyydeksi 2 metriä. Vallia ei pysty selkeästi erottamaan. Halssi on ojamainen kaivanto, joka sijaitsee tervahaudan länsiosassa. Tervahaudan päällä kasvaa ainoastaan aluskasvillisuutta ja pientä pajukkoa. Pohjalla havaittiin rakentamisessa käytettyä kiveystä, sekä palanen pikeä, joka luultavasti on tervahaudan pohjasta peräisin. Muuta: Potentiaalinen radiohiiliajoituskohde.
metsakeskus.1000040865 529 Väärämaan kalliohakkaus 10002 12013 13126 11006 27008 217630.00000000 6694171.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040865 Väärämaan saaren pohjoiskärjessä oleva kalliohakkaus, jossa näkyy vuosiluku 1833. Se on jaettu kalliopintaan: 18 A 33. Vuosiluvun yläpuolella on kahdet nimikirjaimet. Ylinnä ilmeisesti JHO, alemmasta ei saa selvää. Hakkaus liittynee kesänuotan vetoon.
metsakeskus.1000040866 791 Raatosaari 10001 12016 13175 11002 27000 482665.00000000 7125355.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040866 Vinovalovarjosteessa näkyvä tervahauta. Ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000040867 742 Sompiovaara 1 10007 12016 13198 11006 27009 577304.00000000 7492970.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040867 Kolmiomittauksessa käytetty puunlatvamerkin jäännös, joka ajoittuu 1900-luvulle. Kohde on merkitty vuonna 1974 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1970 suoritettuun kartoitustyöhön. Paikalla on arvioltaan noin 13 metriä korkea mänty, jonka latva on katkaistu. Männyn kärkeen on kiinnitetty arvioltaan noin 7 metriä pitkä rima, jonka päädyssä on kaksi poikittain kiinnitettyä lankkua. Kiinnitettyjä lankkuja on alun perin ollut enemmän, mutta ne ovat irronneet ja niiden lahot jäännökset löytyvät puun lähiympäristöstä. Maassa olevat lankut ovat noin 0,1 metriä leveitä ja 1,0 metriä pitkiä. Puun juuressa on noin 0,1 x 0,15 metrin kokoinen kirveellä isketty pilkka, johon on naulattu kiinni rautanaula. Männyn lähiympäristössä on muutamia muita mäntyjä, joiden latvat ovat myös katkaistuja.
metsakeskus.1000040868 742 Sompiovaara 2 10007 12016 13000 11006 27009 578289.00000000 7493293.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040868 Karhunloukun jäännös, joka ajoittuu 1900-luvulle. Paikalla sijaitsee hirsistä rakennettu loukku. Rakenteen kaksi noin 2,8 metriä pitkät ja 0,1 - 0,2 metriä paksuista pyöröhirsistä koostuvat seinämät ovat ansan noin 1,5 metriä leveän suuaukon kohdalta tuettu eläviin puihin. Seinämät ovat suuaukon kohdalla noin 1,2 metriä korkeat ja osittain romahtaneet. Hirret ovat sahalla katkaistuja. Suuaukon yllä on kaksi vaakasuorasti sijoitettua hirttä, joiden päädyt on kiinnitetty rautanauloilla eläviin puihin. Ylin näistä sijaitsee noin 1,8 metrin korkeudella. Maassa seinämien välissä on vierekkäin olevia lahoja pyöröhirsiä, jotka ovat mahdollisesti peräisin loukun kattorakenteesta. Loukun päällä on säilynyt muutamia kuvia risuja, joita on käytetty loukun naamioimisessa.
metsakeskus.1000040871 742 Nuutamoharjut 3 10007 12005 13184 11006 27009 568479.00000000 7496158.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040871 Pilkkapuu, jonka funktiosta ei inventoinnin aikana saanut varmuutta. Mahdollisesti kyseessä on kulkureitin merkki. Paikalla on yksi huomattavasti vanhempi ja isompi mänty kuin lähiympäristön muut männyt. Mänty on osittain kuollut. Sen molemmille puolille on tehty kirveellä pilkkoja noin 1,5 metrin korkeuteen. Puun eteläpuolella on kolme noin 0,1 x 0,2 metrin kokoista pilkkaa, joissa jokaisessa on yksi soikeanmuotoinen ja kuoppamainen kirveellä tehty merkki. Puun pohjoispuolella on kaksi pilkkaa, joista ylimmäinen on 0,4 x 0,15 metrin kokoinen ja alimmainen 0,1 x 0,15 metrin kokoinen. Ylimmäiseen pilkkaan on samaan kohtaan tehty useita kirveeniskuja. Iskut ovat tehty viistosti sekä ylös- että alaspäin.
metsakeskus.1000040872 742 Nuutamoharjut 5 10007 12005 13184 11006 27009 568037.00000000 7496306.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040872 Pilkkapuu, jonka funktiosta ei inventoinnin aikana saatu varmuutta. Mahdollisesti kyseessä on kulkureitin merkki. Paikalla on yksi vanha ja iso mänty, jonka lounaispuolelle on tehty kirveellä kaksi pilkkaa noin 1,5 metrin korkeuteen. Pilkat ovat 0,1 x 0,3 metrin kokoisia ja jokaisessa on yksi soikeanmuotoinen ja kuoppamainen kirveellä tehty merkki. Puun koillispuoli on osittain laho, ja vaikkei varsinaista pilkkaa pystytty havaitsemaan, niin silläkin puolella on ainakin yksi samantyyppinen kuoppamainen kirveellä tehty merkki.
metsakeskus.1000040873 742 Nuutamoharjut 6 10007 12005 13184 11006 27009 568228.00000000 7496447.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040873 Pilkkapuu, jonka funktiosta ei inventoinnin aikana saatu varmuutta. Mahdollisesti kyseessä on kulkureitin merkki. Paikalla on yksi vanha ja iso mänty, johon on lounais- ja koillispuolelle tehty kirveellä yksi pilkka noin 1,5 metrin korkeuteen. Pilkat ovat 0,1 x 0,4 - 0,7 metrin kokoisia ja jokaisessa on yksi soikeanmuotoinen ja kuoppamainen kirveellä tehty merkki.
metsakeskus.1000040875 976 Koivikkorumavuoma 10002 12004 13049 11006 27000 406822.00000000 7366936.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040875 Koivikkorumavuoman latomus sijaitsee Palokkaan alueen eteläosassa Koivikkorumavuoman keskellä sijaitsevan mäntysaarekkeen pohjoiseen työntyvässä kallioniemessä. Kohteen itä- ja länsipuolella on puutonta avosuota. Pohjoisen puolella on kuusta kasvavaa rämettä ja etelän puolella on matala vaara, jossa kasvaa mäntyä ja kuusta. Latomus on pienen kallion nokkaan kasattu noin metrin halkaisijaltaan oleva kiveys, joka on metrin korkuinen. Latomus suippenee hieman ylöspäin ja kivien kylmämuuraus on tehty huolella. Latomuksen kivien jäkälät ja sammalet osoittivat, että latomus on ollut koskemattomassa tilassa ainakin kymmeniä vuosia. Kivilatomus lienee rajamerkki.
metsakeskus.1000040875 976 Koivikkorumavuoma 10002 12004 13051 11006 27000 406822.00000000 7366936.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040875 Koivikkorumavuoman latomus sijaitsee Palokkaan alueen eteläosassa Koivikkorumavuoman keskellä sijaitsevan mäntysaarekkeen pohjoiseen työntyvässä kallioniemessä. Kohteen itä- ja länsipuolella on puutonta avosuota. Pohjoisen puolella on kuusta kasvavaa rämettä ja etelän puolella on matala vaara, jossa kasvaa mäntyä ja kuusta. Latomus on pienen kallion nokkaan kasattu noin metrin halkaisijaltaan oleva kiveys, joka on metrin korkuinen. Latomus suippenee hieman ylöspäin ja kivien kylmämuuraus on tehty huolella. Latomuksen kivien jäkälät ja sammalet osoittivat, että latomus on ollut koskemattomassa tilassa ainakin kymmeniä vuosia. Kivilatomus lienee rajamerkki.
metsakeskus.1000040877 922 Karholanvuori 10007 12004 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040877 Suorakulmainen kivirakenne/majan jäännökset, koko 3. x 2 m korkeus n 0,5 - 1 m, suuaukko kaakkoon. Maajoki mainitsee vuoden 1939 inventointikertomuksessaan kuinka Hurskasvuorella on vuoden 1918 Narvan taisteluun liittyneitä valkoisten tekemiä kivivalleja ja rakenteita.
metsakeskus.1000040881 536 Knuutila 3 10007 12004 13044 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040881 Todennäköinen riihen kiukaan raunio, jonka lounaispuolella on lisäksi rakennuksen kiviperustus ja koillispuolella betoninen kivijalka, Knuutilan kartanosta 180-200 m ENE, peltosaarekkeella. Saareke kasvaa hyvin korkeaa ja tiheää horsmikkoa ja pensaikkoa sekä jonkin verran lehtipuita. Paikalla on paikallisen informantin mukaan sijainnut riihi. Saarekkeen NW-osassa on pohjaltaan lähes neliskulmainen kivikasa, ilmeisesti riihen kiuas. Rakenteen mitat: 4,5 x 3,5 m, korkeus 0,8 m. Kivien koko vaihtelee, pintakerroksessa on paljon pieniä (10-15 cm kokoisia) kiviä, seassa myös tiiliä; pohjassa on ainakin yksi kulmakivi selvästi näkyvissä. Kiukaasta n. 6 m NE on betoninen kivijalka, mitat 5 x 2,5 m, korkeus 60 cm, E-W-suuntainen. Saman saarekkeen SW-osassa, riihen kiukaasta n. 15 m SSW sijaitsee n. 10,5 x 10 m kokoinen rakennuksen kiviperustus. Sen pohjoisosa on suhteellisen kivetön, vain nurkkakivet ja muutama välikivi ovat näkyvissä, mutta W-seinän ja E-seinän perustuksien eteläosat ovat hyvin selkeitä. Kivijalan korkeus ja leveys ovat 50-70 cm. Rakennukset on merkitty jo v. 1909 venäläiseen topografiseen karttaan (ns. Senaatin kartasto) ja sen jälkeen vanhoihin peruskarttoihin, viimeisen kerran 1970-luvulla.
metsakeskus.1000040881 536 Knuutila 3 10007 12016 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040881 Todennäköinen riihen kiukaan raunio, jonka lounaispuolella on lisäksi rakennuksen kiviperustus ja koillispuolella betoninen kivijalka, Knuutilan kartanosta 180-200 m ENE, peltosaarekkeella. Saareke kasvaa hyvin korkeaa ja tiheää horsmikkoa ja pensaikkoa sekä jonkin verran lehtipuita. Paikalla on paikallisen informantin mukaan sijainnut riihi. Saarekkeen NW-osassa on pohjaltaan lähes neliskulmainen kivikasa, ilmeisesti riihen kiuas. Rakenteen mitat: 4,5 x 3,5 m, korkeus 0,8 m. Kivien koko vaihtelee, pintakerroksessa on paljon pieniä (10-15 cm kokoisia) kiviä, seassa myös tiiliä; pohjassa on ainakin yksi kulmakivi selvästi näkyvissä. Kiukaasta n. 6 m NE on betoninen kivijalka, mitat 5 x 2,5 m, korkeus 60 cm, E-W-suuntainen. Saman saarekkeen SW-osassa, riihen kiukaasta n. 15 m SSW sijaitsee n. 10,5 x 10 m kokoinen rakennuksen kiviperustus. Sen pohjoisosa on suhteellisen kivetön, vain nurkkakivet ja muutama välikivi ovat näkyvissä, mutta W-seinän ja E-seinän perustuksien eteläosat ovat hyvin selkeitä. Kivijalan korkeus ja leveys ovat 50-70 cm. Rakennukset on merkitty jo v. 1909 venäläiseen topografiseen karttaan (ns. Senaatin kartasto) ja sen jälkeen vanhoihin peruskarttoihin, viimeisen kerran 1970-luvulla.
metsakeskus.1000040883 580 Ranta-aho 10002 12002 13028 11006 27000 644573.00000000 6846023.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040883 Pellolta on löytynyt metallinilmaisemalla ortodoksikalmistoon viittaavia löytöjä. ILM16785. Löytöpaikalta n 300 m eteläkaakkoon on muinaisniemi, joka ennen järvenlaskua tehdyssä v 1786 kartassa on nimellä ”Kallmisto Niemi”.
metsakeskus.1000040884 91 Tukikohta VIII:9 Länsi-Herttoniemi 10002 12011 13114 11006 27009 390969.00000000 6676744.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040884 Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee n. 730 m länsilounaaseen Viikintien ja Siilitien risteyksestä, matalalla maastonkohoumalla, Herttoniemen hyppyrimäen alastulorinteen pohjoispuolella ja sähkölinjan eteläpuolella. Alueella kasvaa sekametsää. Kohteessa on maahan kaivettua hautaa, jonka varrella on neljä maasta muokattua neliönmuotoista traverssia eli sivusuojaa, jotka hauta kiertää kummaltakin puolelta. Haudan torjuntasuunnan puolella on kaksi maahan kaivettua, avonaista, suorakulmion muotoista tuliasemaa, joista toisen koko on 1,5 x 3 m ja toisen 1,5 x 1,5 m. Puolustusaseman torjuntasuuntina ovat pohjoinen ja koillinen. Kohdetta ei ole merkitty käytettävissä olleisiin vanhoihin sotilaskarttoihin. Haudan, traverssien ja tuliasemien rakenteiden perusteella puolustusasema on rakennettu vuoden 1915 alkupuolella.
metsakeskus.1000040885 710 Harparskog 2 eteläinen 10007 12011 13112 11042 27028 293563.00000000 6648857.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040885 Hangon radan ja valtatien 25 välissä lähes etelä-pohjoissuuntaisesti kulkeva panssarieste 1940-luvulta. Este jatkuu valtatien 25 pohjoispuolella, ks. kohde Harparskog 2.
metsakeskus.1000040886 837 Tampereen höyrypolttimo 10007 12004 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040886 Tampereen höyrypolttimo OY syntyi, kun Mältinrantaan v. 1873 perustetut E. Hagelbergin ja E.J.Granbergin viinatehtaat yhdistettiin. Karttaselvitysten mukaan Mältinrannalla on sijainnut kaksi eri polttimorakennusta. Toinen niistä on sijainnut nykyisen Näsinsillan (Paasikiventien - Kekkosentien silta) kohdalla ja voitaneen katsoa massiivisissa maansiirtotöissä tuhoutuneeksi. Toisen polttimorakennuksen sijaintipaikka jäi rantatunnelityömaan alueelle, jolla työmaakopit, varastokontit, pysäköidyt autot ja maansiirtokoneet, tarvikepinot jne. tekivät havainnoinnin mahdottomaksi. Näsinkallion koillisrinteeltä, läheltä Porin rataa, löytyi ihmisen muokkaama tasanne, jonka itäreunaa reunusti noin 23 metrin matkalta kylmämuurattu matala tukimuuri (2 kivikertaa). Rakenne oli suunnilleen luode - kaakko -suuntainen. 6,3 metriä metriä lounaaseen tämän rinnemuurin koillisreunasta sijaitsi matala kallioleikkaus. Historialliset kartat ja valokuvat (esim. VAR: 283, Siiri-tietokanta) osoittavat, että paikalla (rinnemuurin ja kallioleikkauksen välissä) on 1870-luvulta lähtien sijainnut höyrypolttimoon liittyvä puinen asuinrakennus.
metsakeskus.1000040887 538 Nuhi 10002 12006 13077 11033 27000 232779.00000000 6730478.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040887 Noin 20 x 30 m kokoinen lehtipuuta ja katajaa kasvava kallioinen saareke peltoalueen keskellä. Saarekkeen eteläosassa noin 13 x 13 m kokoinen kalliopaljastuma, jonka pinnalla kymmeniä matalahkoja kuppeja, osa selkeästi ryhmissä. Kallio pitkälti sammaleen ja hakkuujätteen peitossa, joten kuppien lopullista määrää ei voinut tarkastuksen aikana todeta. Niitä voi kaikkiaan olla jopa toistasataa. Kohteen lounaisreunalla iso siirtolohkare, jonka päällä myös useita matalia kuppeja. Kalliosaarekkeessa lisäksi isohkoja, aikoinaan pellolta raivattuja kiviä sekä keskiosassa mahdollisesti ojituksen jäljiltä pitkänomainen painauma. Arkeologian harrastajien v. 2020 löytämä kohde.
metsakeskus.1000040892 272 Hagaholmintie 10007 12004 13045 11006 27000 301263.00000000 7082232.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040892 Paikalla sijaitsee noin 30 metriä pitkä ladottu kiviaita. Kohde sijaitsee metsämaan ja Hagaholmintien välissä. Aidan korkeus on noin 70cm ja leveyttä sillä on noin metri. Aita on huolellisesti ladottu vaihtelevan kokoisista luonnonkivistä. Rakenne on voimakkaasti jäkälöitynyt ja sammaloitunut, ja sen läpi kasvaa nuorehkoja lehtipuita. Aidan välittömässä läheisyydessä kasvaa/on kasvanut erittäin jykeviä vanhoja mäntyjä. Aidan ajoitusta ei tarkkaan tiedetä, mutta ulkoasun perusteella kyseessä on huomattavan vanha rakenne, joka liittynee viereisen historiallisen Hagan kylätontin (Nyström 2 mj rek 1000028304) historiaan.
metsakeskus.1000040905 853 Alakylä / Alakartano 10002 12001 13007 11006 27000 247665.00000000 6726822.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040905 Alakylä esiintyy vasta kirkkoreduktion aikana arkkiteinin prebendatalona ja siirrettiin vuonna 1542 kruununtaloksi. Myöhemmin yksinäistalo jakautui kahdeksi taloksi, Ylitaloksi ja Alitaloksi. Vuoden 1732 tiluskartan mukaan tonttimaa on aiemmin sijainnut maantien eteläpuolella, lähempänä jokea. Tontti siirrettiin isojakoon mennessä nykyiselle paikalleen, Paattistentien pohjoispuolelle. Vanha tontti on vielä isojakokartalla vuonna 1782 viljelemättä ja siinä on sijainnut ilmeisesti ulkorakennuksia. Myöhemmin alue on ollut viljelykäytössä, mutta nykyään paikalla on perunapelto. Avoinna olleen pellon osassa näkyi v. 2020 lähinnä harvakseltaan tiilimurskaa ja pienten, mahdollisesti kiukaaseen liittyvien kivien keskittymä, mutta myös palanutta savea, palanut pii-iskos, mahdollinen kvartsi-iskos, liitupiipun varren katkelma sekä jonkin verran uudempaa fajanssia ja posliinia.
metsakeskus.1000040906 853 Paimala Sipilä 10002 12001 13007 11006 27000 244733.00000000 6717299.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040906 Vuonna 1393 Paimalassa oli ainakin neljä taloa, jotka ilmenevät Maarian pitäjänkokouksen pöytäkirjasta. Ensimmäisestä maakirjasta löytyy jo seitsemän taloa, joista yksi oli Sipilä. Karttojen ja tonttimaiden jakoperusteella voidaan päätellä, että vanhimmat historiallisen ajan tontit ovat todennäköisesti sijainneet nykyisen kylämäen itäreunalla. Näistä Sipilän tontti näyttää autioituneen 1900-luvun kuluessa, muilla tonteilla on sekä uudempia että vanhempia rakennuksia. Sipilän autiotontilla on vielä rakennusjäännöksiä näkyvissä ja ainakin yksi kokonainen kellari säilynyt (ei vaikuta 1800-lukua vanhemmalta).
metsakeskus.1000040907 853 Urola 10002 12001 13007 11006 27000 245951.00000000 6725219.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040907 Mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1411, vuonna 1513 tuomiokirkon P. Henrikin prebendatalona. Kirkkoreduktion alkuvaiheessa eräs talonpoika otti sen laittomasti haltuunsa ja saattoi sen lopulta autioksi. Sen jälkeen talo joutui Rauman kirkkoherralle, joka lahjoitti sen kruunulle. 1600-luvun alussa tuli Kankaisten lampuotitaloksi. Autioitunut 1900-luvun alussa, mutta paikalla on ollut vielä 1900-luvun puolella ulkorakennuksia. Tontin edustan pellolla tiilimurskan lisäksi palanutta savea, mutta vähän teollisen ajan aineistoa.
metsakeskus.1000040908 202 Koristo 10002 12001 13007 11006 27000 244332.00000000 6704967.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040908 Mainitaan keskiajalla kerran, vuonna 1439, jolloin Turun piispa Maunu Tavast lahjoitti Koriston kaksi taloa tilapäisesti sisarenpojalleen Olavi Hannunpoika Pukille. Koriston tilan tai kartanon viimeisestä rakennuskannasta on jäljellä entinen pehtoorin asunto, kolme aittaa ja talli. Pehtoorin asunnon rakennusvuosi on tuntematon, mutta vuonna 1848 se on peruskorjattu ja sen päätyosat on rakennettu 1900-luvun vaihteessa. Nykyisen pihapiirin ulkopuolella on kolme aittaa, jotka ovat vanhimpia Varsinais-Suomessa säilyneitä vilja-aittoja. Vuoden 2020 inventoinnin yhteydessä havaittiin, että osa kartanon miespihaa ja yksi rakennuksen kivijalka kellareineen ovat säilyneet muuten autiolla tontinosalla. Tontti on ollut samalla paikalla ainakin 1600-luvun lopulta.
metsakeskus.1000040909 202 Poikluoma 10002 12001 13007 11006 27000 243669.00000000 6705989.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040909 Mainittu vuodesta 1471 alkaen, vuonna 1540 kylässä oli kaksi verotaloa, jotka niiden omistajaksi tullut turkulainen porvari Henrik Skeppare 1580-luvulla yhdisti. Näkyy 1600-luvulta saakka epätarkasti paikannettavana ja vasta 1800-luvulta tonttimaasta on tarkempia karttoja, koska isojako tehtiin vasta vuonna 1910. Tonttia on tuhoutunut Kurkelantietä rakennettaessa, mutta ainakin viimeisen rakennuskannan jäännöksiä on vielä alueella nähtävissä. 2022 tehdyssä tarkastuksessa koekuopitettiin kohteen itäosaa aluerajan määrittämiseksi. Paikalta ei havaittu kiinteään muinaisjäännökseen viittaavia rakenteita.
metsakeskus.1000040910 202 Ylikylä 10002 12001 13007 11006 27000 245789.00000000 6705434.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040910 Mainitaan vuodesta 1461 alkaen ja vuonna 1540 kylässä oli kaksi verotaloa. 1500-luvun puolivälissä muodostui vielä kolmas (tai neljäs) talo, ja tällaisena kylä säilyi 1600-luvun puolelle. Talot olivat Pisto (myöh. Knaapi), Moksa (myöh. Paavola) ja Pekola. Tonttien asemointi tehtiin vuoden 1810 kartan perusteella, jossa mainitut kolme tonttia näkyvät samoilla paikoin kuin 1760-luvun kartassa. Tämän perusteella Knaapin ja Paavolan tonttimaa ovat edelleen pääosin rakentamatta, mutta Pekola näyttäisi tuhoutuneen. Rakentamattoman heinikon alueella ja tien varsilla saattaa olla säilyneenä vanhan Ylikylän tontin kulttuurikerroksia ja rakenteita. Edelleen näkyvät kivijalat liittynevät ulkorakennuksiin, jotka on purettu vasta 1900-luvulla.
metsakeskus.1000040911 853 Paavola 10002 12001 13016 11006 27000 236842.00000000 6701435.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040911 Paavola oli uudenajan alussa veroluontoinen yksinäistalo, joka autioiduttuaan 1580-luvulla joutui Brinkhallin herra Hannu Eerikinpojalle ja kuului siitä lähtien rälssimaana Brinkhallin tiluksiin. Vuonna 1699 laaditussa Hyrdilän kartassa on merkittynä rajanaapuriksi Brinkhallille kuulunut Paavola tekstillä, ilman karttamerkkejä. Vuonna 1855 laadittuun pitäjänkarttaan on näille paikkeille merkitty kuitenkin talo, joka mahdollisesti on ao. Paavola. Alueella on kaksi kookkaampaa ja uudemmalta vaikuttavaa rakennuksenpohjaa, mutta siinä määrin myös muita rakenteita, kuten ladottu tulisijanpohja ja epäsäännöllisempiä, pieniä röykkiöitä, että kyseessä täytynee olla vanhaan tilaan liittyvä tonttimaa, ei yksittäinen torpan tai ulkorakennuksen paikka. Mäkialueen eteläpuolella todennäköisesti rakenteita enemmänkin.
metsakeskus.1000040912 680 Jokkinen 10002 12001 13016 11006 27000 235997.00000000 6716957.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040912 Mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1481, jolloin sen ainoa talo oli Naantalin luostarin hallussa. Vuodesta 1540 alkaen oli perinnönluontoinen yksinäistalo. Tontti lienee autioitunut 1800-luvun aikana, mutta vielä 1900-luvulla alueella on ollut yksi ulkorakennus, joka on sittemmin purettu. Edelleen näkyvissä kellarikuoppa, mutta myös muita rakenteita. Osin ne vaikuttaisivat kuitenkin tuhoutuneen metsänhoidossa. Pellolla tontin kaakkoispuolelta näkyi tarkastuksessa tyypillistä 1800–1900-lukujen aineistoa, mutta myös palanutta savea sekä pala mahdollista rautakautista keramiikkaa.
metsakeskus.1000040913 853 Pernon kartano 10002 12001 13003 11010 27003 233401.00000000 6712325.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040913 Pernon kartanosta on löytynyt maininta jo 1300-luvun puolivälistä, jolloin sen omistajaksi kerrotaan Stålarm. 1400-luvun puolivälissä kuuluessaan Fincke-suvulle, Pernon kartano on mainittu useasti. Sittemmin Pernoa ovat hallinneet mm. suvut Krumme, Stålarm, Wildeman, Stålhandske, Wallenstjerna, Pippinsköld ja von Schantz. Pitkiä aikoja ovat Pernon kartanoon kuuluneet myös Paakarla, Mahittula, kolme tilaa Mälikkälästä, Upalinko, Kerttula, Metsäaro ja Kaarnitta – saari Rymättylästä. Kun uusi päärakennus tehtiin mäen päälle, alas vanhalle tontille jäi vielä rakennuskantaa, kuten keskiaikainen kellari. 1700-luvun lopun kartassa alueella onkin kolme pihapiiriä, joista keskimmäinen on kellarin perusteella ainakin 1500-luvulle periytyvä. Mäellä oleva päärakennus paloi 1960-luvulla ja sen kivijalan päälle on rakennettu uusi asuintalo. Uuden tontin eteläpuolella oli vielä 1940-luvun alussa ”vanha puutarha”, jonka istutukset olivat 1600-luvulta ja jossa tuolloin kasvoi 1750-luvulla istutettuja hedelmäpuita. Vanhalla autiotontilla on vielä keskiaikainen tai 1500-luvulle ajoittuva kellari, johon on liittynyt aikanaan kartanon asuinrakennus. Kellari on melko huonokuntoinen ja peitetty maakerroksella. Myöhemmin alueelta löydettiin kaksi muutakin kivikellaria, jotka olivat tien varressa mainitun keskiaikaiseksi tulkitun kellarin pohjoispuolella. Näistä pohjoisempi oli lohkotuista kivistä tehty noin 5x5 metrin kokoinen, alkujaan tiiliholvattu. Oviaukko oli tielle päin, idän suuntaan. Tästä muutaman metrin etelään oli toinen kellari, luonnonkivistä ladottu (juuristo ja kasvusto esti lähemmän tarkastelun), noin 3x3 m kokoinen, jonka oviaukko ilmeisesti myös idän suuntaan. Ei havaintoa laasista, mutta ongelmana oli kasvusto. Etelämpää vanhan puutarhan alueelta löydettiin myös lohkokivistä tehtyä kivipengerrystä, joka kulki suunnilleen korkeuskäyrän suuntaisesti.
metsakeskus.1000040913 853 Pernon kartano 10002 12001 13007 11010 27003 233401.00000000 6712325.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040913 Pernon kartanosta on löytynyt maininta jo 1300-luvun puolivälistä, jolloin sen omistajaksi kerrotaan Stålarm. 1400-luvun puolivälissä kuuluessaan Fincke-suvulle, Pernon kartano on mainittu useasti. Sittemmin Pernoa ovat hallinneet mm. suvut Krumme, Stålarm, Wildeman, Stålhandske, Wallenstjerna, Pippinsköld ja von Schantz. Pitkiä aikoja ovat Pernon kartanoon kuuluneet myös Paakarla, Mahittula, kolme tilaa Mälikkälästä, Upalinko, Kerttula, Metsäaro ja Kaarnitta – saari Rymättylästä. Kun uusi päärakennus tehtiin mäen päälle, alas vanhalle tontille jäi vielä rakennuskantaa, kuten keskiaikainen kellari. 1700-luvun lopun kartassa alueella onkin kolme pihapiiriä, joista keskimmäinen on kellarin perusteella ainakin 1500-luvulle periytyvä. Mäellä oleva päärakennus paloi 1960-luvulla ja sen kivijalan päälle on rakennettu uusi asuintalo. Uuden tontin eteläpuolella oli vielä 1940-luvun alussa ”vanha puutarha”, jonka istutukset olivat 1600-luvulta ja jossa tuolloin kasvoi 1750-luvulla istutettuja hedelmäpuita. Vanhalla autiotontilla on vielä keskiaikainen tai 1500-luvulle ajoittuva kellari, johon on liittynyt aikanaan kartanon asuinrakennus. Kellari on melko huonokuntoinen ja peitetty maakerroksella. Myöhemmin alueelta löydettiin kaksi muutakin kivikellaria, jotka olivat tien varressa mainitun keskiaikaiseksi tulkitun kellarin pohjoispuolella. Näistä pohjoisempi oli lohkotuista kivistä tehty noin 5x5 metrin kokoinen, alkujaan tiiliholvattu. Oviaukko oli tielle päin, idän suuntaan. Tästä muutaman metrin etelään oli toinen kellari, luonnonkivistä ladottu (juuristo ja kasvusto esti lähemmän tarkastelun), noin 3x3 m kokoinen, jonka oviaukko ilmeisesti myös idän suuntaan. Ei havaintoa laasista, mutta ongelmana oli kasvusto. Etelämpää vanhan puutarhan alueelta löydettiin myös lohkokivistä tehtyä kivipengerrystä, joka kulki suunnilleen korkeuskäyrän suuntaisesti.
metsakeskus.1000040914 301 Hajukoski 10002 12004 13054 11004 27000 233082.00000000 6978522.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040914 Kohde sijaitsee Maalahden ja Kurikan (Jurvan) rajan tuntumassa, maantien 685 eteläpuolella metsässä. Kohde on merkitty peruskartalle muinaisjäännös -symbolilla. Paikalla on pieni ympäristöstään kohoava kumpare, jonka laella on halkaisijaltaan noin kuusimetrinen kiviröykkiö. Se on muodoltaan kehämäinen, "kehävallin" ollessa noin 1-2 metriä leveä ja puoli metriä korkea. Röykkiön keskellä on noin 2 x 3 x 0.5 metrin kokoinen kivettömämpi kohta. On epävarmaa, onko kivetön keskus syntynyt myöhemmän kaivamisen seurauksena, vai onko kyse kivirakenteen alkuperäisestä piirteestä. Röykkiö on kangasturpeen peittämä ja sen päällä kasvaa kuusia ja koivuja. Röykkiö ajoittunee samoin kuin noin sadan metrin päässä Maalahden puolella sijaitsevat Kolnebacken-Hajukosken kaksi röykkiötä, esihistorialliseen aikaan. Maankohoamisen perusteella ajoitus on pronssikausi, mikäli röykkiöt ovat olleet merenrantasidonnaisia. Toinen vaihtoehto on, että röykkiöt on rakennettu, kun viereiset Märkäneva ja Finnasmossen ovat olleet kuroutuneina järviksi. Hypoteettisen järvenrantavaiheen mukaan röykkiöiden rakennusajankohta osuisi vanhempaan rautakauteen.
metsakeskus.1000040916 886 Joensuu 10002 12008 13090 11006 27005 226973.00000000 6823632.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040916 Useita 1500-luvulle ajoittuvia rahoja löytynyt metallinetsinnässä peltomaalta. Paikalla on aktiivisessa viljelykäytössä oleva pelto, joka viettää loivasti itään, kohti Multajuopa-nimistä Kokemäenjoen sivuhaaraa. Vuoden 2023 inventoinnin aikaan kesäkuussa pelto oli viljelyksessä, mutta pienimuotoinen pintapoiminta oli mahdollista maanomistajan luvalla. Irtolöytöjä ei pintapoiminnassa havaittu, mutta sen sijaan pellon yläosassa erottui hyvin voimakkaasti tummanharmaaksi, lähes mustaksi värjäytynyt hiesupitoinen alue, joka kattoi koko pellon yläosan. Värjäytynyt maa päättyi pellon puolivälissä, missä rinne alkoi viettää voimakkaammin itään.
metsakeskus.1000040917 889 Kivivaara 10001 12016 13175 11002 27000 516315.00000000 7199450.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040917 Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa näkyvä tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000040918 291 Kangasvieri 10002 12008 13000 11033 27018 403297.00000000 6827859.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040918 Metallinetsinnässä on huhtikuussa 2021 löytynyt viikinkiaikaisen massiivisen rannerenkaan katkelma ja sulanutta kupariseosta. Havainto myös luusta. Lisätietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM18331. Viereiseltä pellolta ilmoitettu myöhemmin viikinkiaikaisen rannerenkaan katkelma 15 cm syvyydestä (ILM20882; alakohde). Löytöalue tarkastettiin 2022 inventoinnissa. Löytäjän ilmoittama sijainti on pienellä metsäisellä saarekkeella Nelostien länsipuolella ja Päijälän raittikylän itäpuolella. Saareke kohoaa ympäröivästä maastosta selkeästi ja sen pohjoisreunalla on raivauskivikkoa. Sen itäreunalla on suorakulmainen osittain maansekainen kivijalalta vaikuttava kiveys, jonka koko on 1,5 x 2,1 metriä ja korkeus noin 60 cm. Saarekkeen kaakkoiskulmassa on maakellari- tai hiekanottokuopalta vaikuttava kaivanto. Länsipuoli on jyrkähkö ja kivinen ja joen varrella, saarekkeen juurella on paikalla 1900-luvun alussa sijainneen nahkatehtaan jäänteitä. Metsäsaarekkeen alueelle tehtiin maaperäkairauksia ja kolme koepistoa lapiolla. Löytökoordinaatin lähelle tehdystä koepistosta havaittiin sekoittuneen soraisen hiekkakerroksen alta, noin 20 cm syvyydestä tumma, noen sekainen hiekkakerros. Kerroksen seassa oli hiiltä ja mahdollisesti palaneen keramiikan tai kuonan murusia. Myös muissa koepiston läheisyyteen (2 metrin säteellä) tehdyissä kairauksissa oli sama havainto. Metsäsaarekkeen ympäröivän peltoalueen pintaa poimittiin puintien jälkeen syksyllä, kun pelto oli äestetty. Pintapoimintaolosuhteet olivat melko hyvät, mutta mitään rautakauteen viittaavaa ei havaittu. Pellon pinnassa näkyi historiallisen ajan esineiden fragmentteja. Kohteen aluerajauksen tarkentaminen ja säilyneisyyden määrittäminen vaatisi kohdennettua tarkkuusinventointia, koekuopitusta tms. kajoavaa tutkimusta.
metsakeskus.1000040918 291 Kangasvieri 10002 12008 13000 11006 27000 403297.00000000 6827859.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040918 Metallinetsinnässä on huhtikuussa 2021 löytynyt viikinkiaikaisen massiivisen rannerenkaan katkelma ja sulanutta kupariseosta. Havainto myös luusta. Lisätietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM18331. Viereiseltä pellolta ilmoitettu myöhemmin viikinkiaikaisen rannerenkaan katkelma 15 cm syvyydestä (ILM20882; alakohde). Löytöalue tarkastettiin 2022 inventoinnissa. Löytäjän ilmoittama sijainti on pienellä metsäisellä saarekkeella Nelostien länsipuolella ja Päijälän raittikylän itäpuolella. Saareke kohoaa ympäröivästä maastosta selkeästi ja sen pohjoisreunalla on raivauskivikkoa. Sen itäreunalla on suorakulmainen osittain maansekainen kivijalalta vaikuttava kiveys, jonka koko on 1,5 x 2,1 metriä ja korkeus noin 60 cm. Saarekkeen kaakkoiskulmassa on maakellari- tai hiekanottokuopalta vaikuttava kaivanto. Länsipuoli on jyrkähkö ja kivinen ja joen varrella, saarekkeen juurella on paikalla 1900-luvun alussa sijainneen nahkatehtaan jäänteitä. Metsäsaarekkeen alueelle tehtiin maaperäkairauksia ja kolme koepistoa lapiolla. Löytökoordinaatin lähelle tehdystä koepistosta havaittiin sekoittuneen soraisen hiekkakerroksen alta, noin 20 cm syvyydestä tumma, noen sekainen hiekkakerros. Kerroksen seassa oli hiiltä ja mahdollisesti palaneen keramiikan tai kuonan murusia. Myös muissa koepiston läheisyyteen (2 metrin säteellä) tehdyissä kairauksissa oli sama havainto. Metsäsaarekkeen ympäröivän peltoalueen pintaa poimittiin puintien jälkeen syksyllä, kun pelto oli äestetty. Pintapoimintaolosuhteet olivat melko hyvät, mutta mitään rautakauteen viittaavaa ei havaittu. Pellon pinnassa näkyi historiallisen ajan esineiden fragmentteja. Kohteen aluerajauksen tarkentaminen ja säilyneisyyden määrittäminen vaatisi kohdennettua tarkkuusinventointia, koekuopitusta tms. kajoavaa tutkimusta.
metsakeskus.1000040920 434 Päronbotten 10007 12017 13193 11006 27009 460580.00000000 6699678.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040920 Sijaintipaikka on Loviisanlahden itäosassa Päronbotten -lahdessa pienestä Tallholmen saaresta noin 100 metriä luoteeseen. Puurunkoisen aluksen hylky, jonka päämitat ovat noin 14 x 5 metriä. Kulunut ja hajonnut hylky lepää pohjassa kölillään siten, että keula osoittaa länsilounaaseen. Kylkikaaret nousevat pohjasta noin metrin korkeuteen. Hylyn keskellä on muutamia tiiliä. Hylky löytyi merihistorian harrastajan tekemässä viistokaikuluotauksessa 2017. Harrastajasukeltajat tekivät tarkistussukelluksen hylylle keväällä 2021 huonossa näkyväisyydessä. Hylky saattaa olla 1934 palanut halkoja kuljettanut alus. Loviisan Sanomat uutisoi 19.10.1934: Halkoalus palanut 17.10.1934. Tulipalo syttyi Köpbackan lähellä ankkuroituna olleessa Reinhold Sandellin purjealuksessa, jolla on viime aikoina kuljetettu halkoja. Alus paloi melko pahasti ennen kuin se saatiin upotetuksi veteen. Halkojakin joutui tulen saaliiksi melkoinen määrä. Samasta tulipalosta kirjoitettiin 20.10.1934 myös Östra Nyland-lehdessä. Alusta kutsuttiin moottorikaljaasiksi (motorgaleas). Hylyssä ei 2021 havaittu merkkejä moottorista, mikä on ristiriidassa halkokaljaasioletuksen kanssa.
metsakeskus.1000040921 433 Viulahti 10001 12004 13054 11002 27000 361200.00000000 6729163.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040921 Ilmoittajan havaintojen mukaan paikalla on lähekkäin kaksi röykkiötä, halkaisijat n. 1,5m-2m. Korkeus ehkä vajaa puolimetriä. Löytyneet metallinetsinnässä, röykkiöistä ei tullut etsimellä minkäänlaista signaalia. Tarkempi määrittely vaatii maastotarkastuksen, samalla tarkastettava esine-ilppariin tulleet havainnot kuopista ja nuolenkärjen löytöpaikka noin 200 metriä pohjoiseen (ID 303824, 312212-13).
metsakeskus.1000040922 710 Domargård VI 10002 12004 13049 11006 27000 312680.00000000 6660894.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040922 Kohde sijaitsee Karjaan kirkolta noin 5,5 km lounaaseen, Läppträsketin länsirannalla, noin 50 metriä itään kohteesta Domargård IV, jota tarkastettaessa kohde havaittiin. Peltoaukealla erottuu kohti järveä työntyvä yli 15 m mpy korkeuteen nouseva niemeke, jonka keskiosassa sijaitsevan peltosaarekkeen pohjoisreunassa on matala, kiven ja maansekainen kumpare. Kohteen löytyessä kumpareen itäiseltä sivustalta oli romahtanut alas kiviä ja maata, minkä seurauksena esiin oli tullut itäisen reunan kiveystä, erittäin tummaa maata sekä huonopolttoisen tiilen ja savitiivisteen kappaleita. Havaintojen perusteella kyse on historialliselle ajalle ajoittuvasta tulisijasta. Myös muualla kyseisellä peltosaarekkeella on runsaasti kiviä, mutta suurin osa niistä on irtonaisia ja kalliopohjalla lepääviä, peräisin todennäköisesti pellon raivauksesta.
metsakeskus.1000040927 851 Laivakangas 10001 12004 13054 11002 27000 378808.00000000 7306683.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040927 Paikalta löydetty metallinetsinnässä puukon terä. Löytöpaikan vieressä matalahko (20-30 cm) noin 1,5 x 2,5 m kokoinen röykkiö.
metsakeskus.1000040928 564 Ollinkangas etelä 10001 12016 13175 11002 27000 441410.00000000 7240915.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040928 Vinovalovarjosteessa näkyvä tervahauta. Tervahautaa ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000040929 564 Ollinkangas länsi 10001 12016 13175 11002 27000 441020.00000000 7240960.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040929 Vinovalovarjosteessa näkyvä tervahauta. Tervahautaa ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000040930 638 Vadet 10002 12016 13000 11006 27000 430018.00000000 6701477.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040930 1700-luvun lopun karttaan on merkitty rakennus tekstillä Klädes Valk. 1800-luvun karttaan rakennusta ei ole enää merkitty. Historiatietojen mukaan Anna Rosenberg aloitti 1780-luvulla vanutustoiminnan ns. valkkimyllyllä. Kangas pehmitettiin valkkipannulla, tampattiin vesivoimaa hyväksikäyttäen ja pingotettiin. Strömsbergiin perustettiin kilpaileva laitos ja Rosenberg joutui lopettamaan toimintansa 1810-luvulla. Toinen lähde mainitsee Petter Solitanderin perustaneen vanuttamon vuoden 1774 jälkeen ja sen olleen hetken myös Otto Vilhelm Ramsayn omistama. Paikalla on kiviperustukset, kooltaan noin 6 x 6 metriä, runsas kasvillisuus hankaloittaa rakennuksen koon arviointia. Nurkassa on kookkaan tulisijan jäänteet. Viereisen ojan/puron reunassa on jäänteitä kivistä, mutta rakenteet ovat ruopattaessa hävinneet.
metsakeskus.1000040931 82 Tuomola 10002 12001 13000 11033 27000 351535.00000000 6763114.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040931 Pellosta on huhtikuussa 2021 löytynyt metallinetsinnässä spiraalipäinen ketjunkannatin myöhäisrautakaudelta. Löytösyvyys 15 cm. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM18374. Lisäksi peltomaasta on laajahkolta alueelta huomattava määrä lähinnä historialliseen aikaan ajoittuvia metallinetsinlöytöjä (ILM 18376, 18377, 18379, 18381, 18455, 18457-59) vuodelta 2021 sekä rautakauden lopun ja historiallisen ajan löytöjä vuodelta 2022 (25683-4). Kouvalan kylästä on keskiajalta tietoja kahdesta talosta, 1540-luvulla kolmesta. 1700-luvun kartoilla kylällä oli kolme taloa, joiden perusteella kylätontti on viimeistään 1600-luvun loppupuolella sijainnut nykyisen Anttilan (kartalla Tuomola) tilan pihapiirissä noin 150 metriä löytöpaikan koordinaateista kaakkoon. Myöhäisrautakautisten ja historialliseen aikaan ajoittuvien ilmoituslöytöjen levintä osuu pellolle, joka 1700-luvun kartoilla on alueen vanhinta ja parasta peltomaata. Vuoden 2008 inventoinnissa, 2021 kaapelityön valvonnassa tai 2024 sähkönsiirtolinjan inventoinnissa ei todettu merkkejä kylätontista tai kiinteistä rakenteista Anttilan pihapiirissä tai Härkätien varressa. Tilakeskuksen kohdalle jääneen Kouvalan kylätontin 1600-1700-luvun vaiheen reuna-alueen irtolöytöjen lisäksi Tuomolan pelolla voi olla säilyneenä runsaasta löytölevinnästä päätellen myös kiinteänä muinaisjäännöksenä pidettäviä kyntökerroksen alapuolisia kulttuurikerroksia kylätontin varhaisemmista vaiheista sekä myöhäisrautakaudelta. Kiinteän muinaisjäännöksen aluerajauksen ja säilyneisyyden varmentaminen edellyttää lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000040931 82 Tuomola 10002 12001 13000 11006 27000 351535.00000000 6763114.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040931 Pellosta on huhtikuussa 2021 löytynyt metallinetsinnässä spiraalipäinen ketjunkannatin myöhäisrautakaudelta. Löytösyvyys 15 cm. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM18374. Lisäksi peltomaasta on laajahkolta alueelta huomattava määrä lähinnä historialliseen aikaan ajoittuvia metallinetsinlöytöjä (ILM 18376, 18377, 18379, 18381, 18455, 18457-59) vuodelta 2021 sekä rautakauden lopun ja historiallisen ajan löytöjä vuodelta 2022 (25683-4). Kouvalan kylästä on keskiajalta tietoja kahdesta talosta, 1540-luvulla kolmesta. 1700-luvun kartoilla kylällä oli kolme taloa, joiden perusteella kylätontti on viimeistään 1600-luvun loppupuolella sijainnut nykyisen Anttilan (kartalla Tuomola) tilan pihapiirissä noin 150 metriä löytöpaikan koordinaateista kaakkoon. Myöhäisrautakautisten ja historialliseen aikaan ajoittuvien ilmoituslöytöjen levintä osuu pellolle, joka 1700-luvun kartoilla on alueen vanhinta ja parasta peltomaata. Vuoden 2008 inventoinnissa, 2021 kaapelityön valvonnassa tai 2024 sähkönsiirtolinjan inventoinnissa ei todettu merkkejä kylätontista tai kiinteistä rakenteista Anttilan pihapiirissä tai Härkätien varressa. Tilakeskuksen kohdalle jääneen Kouvalan kylätontin 1600-1700-luvun vaiheen reuna-alueen irtolöytöjen lisäksi Tuomolan pelolla voi olla säilyneenä runsaasta löytölevinnästä päätellen myös kiinteänä muinaisjäännöksenä pidettäviä kyntökerroksen alapuolisia kulttuurikerroksia kylätontin varhaisemmista vaiheista sekä myöhäisrautakaudelta. Kiinteän muinaisjäännöksen aluerajauksen ja säilyneisyyden varmentaminen edellyttää lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000040932 834 Suujärvenharju 10007 12016 13000 11006 27000 328572.00000000 6741573.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040932 Tukkien ylivetouoma kapealla kannaksella on ollut pitkään tunnettu ja paikalla on kohdetta kuvaava opastaulu, mutta tarkempi arkistoanalyysi ja maastotarkastus ovat tekemättä. Koordinaatit ja kohteen lisäys muinaisjäännösrekisteriin kansalaisilmoituksen (ILM18243) perusteella.
metsakeskus.1000040933 106 Huokola harkkohytti 10002 12016 13172 11006 27000 370132.00000000 6722631.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040933 Kytäjän kartanon maille sijoittuva raudanvalmistuspaikka sijaitsee Kytäjänjärvestä länteen, Vanhastakylästä pohjoiseen. Paikka sijoittui tarkastushetkellä 2001 laajan peltoaukean pohjoislaitaan, peltojen ympäröimän kallioniemekkeen alarinteeseen. Tarkastuksen jälkeen pellot ovat muuttuneet osaksi golfkenttää. Paikalla on kolme eri rakennetta, joista varmuudella yksi voidaan liittää raudanvalmistukseen, toiset kaksi saattavat olla samanikäisiä kolmannen kanssa tai sitten ei. Tarkastuksessa havaitut rakenteet olivat hytti, neliönmuotoinen kuoppa ja rakennuksen pohja. Hytistä todettiin, että se on suorakaiteen muotoinen kumpare, jossa on säännöllisesti asetetun näköisiä kiviä, maata sekä vähäisiä määriä tiiltä ja kuonaa. Kumpareen eteläpuolella laajahko kuoppa, jonka reunalla vähän kuonaa. Kuopan reunojen kaivelu ei tuottanut jälkiä selvästä kuona- tai hiilikerroksesta. Kuopan itäreunalla on matalahko maakasa, joka lienee kuopasta pois kaivettua maata. Neliönmuotoisesta kuopasta todettiin, että se on kaivettu rinteeseen. Kuoppa on edestä avoin ja pohjamuodoltaan hevosenkenkämäinen. Kuoppaa kiertää matala valli, joka samoin edestä avoin. Kuopan syvyys maksimissaan noin 110 cm ja halkaisija noin 2- 2,5 metriä. Kuopassa ei havaittu hiiltä vaan multavaa, siltin sekaista hiekkaa. Hytistä ja neliönmuotoisesta kuopasta erillään ja ylempänä rinteessä (pohjoiseen) sijaitsee tarkastuksen mukaan matala ja pohjaltaan lähes säännöllinen neliönmuotoinen kuopanne. Syvyyttä rakenteella on enimmillään puoli metriä. Kohteen pinta-ala on noin 2 x 2 metriä ja sitä reunustaa kivirivi, jossa joukossa palaneita kiviä. Kuopanteen pohjassa havaittiin puhdas, lähes silttimäinen hiekka, ei merkkejä hiili- tms. kerroksista. Rakenne nimettiiin rakennuksen pohjaksi tarkastuskertomuksessa. Jäänteiden ympäristöstä tai ohi kulkevan tieruan pohjasta ei havaittu merkkejä poikkeuksellisista hiilimääristä, kuonasta tai malmista eli sellaisista merkeistä, jotka selvästi viittaisivat laajamittaiseen raudanvalmistukseen. Raudanvalmistusopaikaksi kohteen antaa olettaa siitä löydetty rautakuona, jonka vähäinen määrä viittaa kuitenkin enemmän kokeiluun tai keskeneräiseen yritykseen kuin laajamittaiseen raudanvalmistukseen. Tyypiltään kuona on hyttikuonaa. Tarkastuksen mukaan havaittu rakenne muistuttaa jossain määrin 1700-luvun mallikirjojen hyttejä, mutta ilman kaivauksia ei rakenteen todellisesta olemuksesta voida sanoa paljoakaan. Kohteen sijaintikoordinaatit ovat arvio tarkastuskertomuksen kartan perusteella. Kohteen säilyneisyys ja tarkka sijainti olisi hyvä selvittää maastossa tarkastuksella.
metsakeskus.1000040936 498 Kultakoskenmaa 10002 12016 13175 11006 27000 362241.00000000 7541688.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040936 Tervahauta sijaitsee moreenikumpareella Isolompolo nimisen järven lounaisrannalla koillista kohti laskevan hiekkaisen rinteen päällä. Tervahaudan ränni on alarinteen puolella pohjoisessa. Tervahaudan halkaisija on noin 8,5 metriä. Ympärysvalli on noin 0,5 metriä korkea ja erottuu selkeästi ympäristöstä. Lapionpistossa haudan pohjalla havaittiin runsaasti hiiliä. Tervahaudan eteläpuolella kulkee metsäautotie.
metsakeskus.1000040937 498 Myllyoja 1 10002 12016 13151 11006 27000 361154.00000000 7539913.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040937 Hiekkamaahan kaivettu pyöreä hiilimiilu, jonka sisähalkaisija on noin 2 metriä ja ulkohalkaisija noin 4 metriä. Syvyyttä rakenteella on noin 0,6 metriä. Pyöreää kuoppaa kiertää matala ympärysvalli, johon kaivetussa kuopassa havaittiin selkeä kaksoismaannos, eli rakenteella on ilmeisesti ikää yli 100 vuotta. Rakenteen pohjalle kaivetussa kuopassa havaittiin hiilenpaloja. Kuopasta noin 12 metriä länteen on pienempi, noin 3 metriä halkaisijaltaan oleva kuoppa, jossa ei ole hiiliä eikä selkeää ympärysvallia. Kyseessä voisi olla hiilenpolttajan suojan jäännös, mutta täyttä varmuutta tästä ei ole. Kyseessä voi myös olla nuorempi rakenne.
metsakeskus.1000040938 498 Pappila (Autio) 10001 12003 13037 11006 27007 360800.00000000 7542070.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040938 Autio -niminen kirkkoherran virkatalo sijaitsee Muonionniskalla Suukoskelta ja Muonionjärveltä nousevan rinteen päällä. Pappilan ensimmäiset rakennukset rakennettiin 1780-luvulla kun kappeliseurakunta perustettiin ja Autio -niminen uudistila perustettiin. Ensimmäinen kappelisaarnaaja oli vuodesta 1788 Mathias Kolström, josta tuli 1812 perustetun seurakunnan kirkkoherra. Pappila tuhoutui tulipalossa 1790-luvulla ja toisen kerran 1944. Jälleenrakennus alkoi 1946 kun ensimmäinen rakennus, pikkupappila, valmistui. Varsinainen pappila valmistui 1948. Nykyinen Pappilan nurmipintainen pihapiiri sijoittuu vanhan kylänraitin varteen. Itään aukeavaa pihapiiriä rajaavat pappila, pikkupappila ja talousrakennus. Seurakunnan rakennuksia ovat lisäksi modernia rakennustapaa edustavat kanttorila ja seurakuntakoti. Vuoden 1786 tiluskartan mukaan pappilan pihapiirin luoteispuolella olisi kirkkorakennus. Kirjallisuustietojen mukaan ensimmäinen kirkkorakennus olisi ollut Ollintörmällä v. 1781. Pellot ja nimi Autio viittaavat siihen, että ennen pappilaa paikalla on ollut jo asutusta ja maataloutta. Rakennukset sijoittuivat usein peltojen keskelle, joten vanhempi asuinpaikka voisi olla peltojen ja aidatun alueen keskellä. Aution tiluskarttaan merkitty kirkko on todennäköisesti sijainnut nykyisen kanttorilan paikkeilla, mahdollisesti sen länsipuolella. Aution talo sijoittuu nykyisen Pappilan paikkeille, todennäköisesti hieman sen itäpuolelle. Kohteen laajuuden, säilyneisyyden ja tarkemman merkityksen arvioiminen vaatii lisätutkimuksia. Pihapiirissä ei ole laajamittaista uudisrakentamista, joten voitaneen olettaa, että alueella on säilynyt kerrostumia aikaisemmasta maakäytöstä. Vuoden 2022 kaivauksissa ei löydetty merkkejä kirkon paikasta. Vuonna 2022 tehtyjen arkeologisten kaivausten tuloksiin perustuen pohjoisempi alue poistettiin.
metsakeskus.1000040938 498 Pappila (Autio) 10001 12001 13000 11006 27007 360800.00000000 7542070.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040938 Autio -niminen kirkkoherran virkatalo sijaitsee Muonionniskalla Suukoskelta ja Muonionjärveltä nousevan rinteen päällä. Pappilan ensimmäiset rakennukset rakennettiin 1780-luvulla kun kappeliseurakunta perustettiin ja Autio -niminen uudistila perustettiin. Ensimmäinen kappelisaarnaaja oli vuodesta 1788 Mathias Kolström, josta tuli 1812 perustetun seurakunnan kirkkoherra. Pappila tuhoutui tulipalossa 1790-luvulla ja toisen kerran 1944. Jälleenrakennus alkoi 1946 kun ensimmäinen rakennus, pikkupappila, valmistui. Varsinainen pappila valmistui 1948. Nykyinen Pappilan nurmipintainen pihapiiri sijoittuu vanhan kylänraitin varteen. Itään aukeavaa pihapiiriä rajaavat pappila, pikkupappila ja talousrakennus. Seurakunnan rakennuksia ovat lisäksi modernia rakennustapaa edustavat kanttorila ja seurakuntakoti. Vuoden 1786 tiluskartan mukaan pappilan pihapiirin luoteispuolella olisi kirkkorakennus. Kirjallisuustietojen mukaan ensimmäinen kirkkorakennus olisi ollut Ollintörmällä v. 1781. Pellot ja nimi Autio viittaavat siihen, että ennen pappilaa paikalla on ollut jo asutusta ja maataloutta. Rakennukset sijoittuivat usein peltojen keskelle, joten vanhempi asuinpaikka voisi olla peltojen ja aidatun alueen keskellä. Aution tiluskarttaan merkitty kirkko on todennäköisesti sijainnut nykyisen kanttorilan paikkeilla, mahdollisesti sen länsipuolella. Aution talo sijoittuu nykyisen Pappilan paikkeille, todennäköisesti hieman sen itäpuolelle. Kohteen laajuuden, säilyneisyyden ja tarkemman merkityksen arvioiminen vaatii lisätutkimuksia. Pihapiirissä ei ole laajamittaista uudisrakentamista, joten voitaneen olettaa, että alueella on säilynyt kerrostumia aikaisemmasta maakäytöstä. Vuoden 2022 kaivauksissa ei löydetty merkkejä kirkon paikasta. Vuonna 2022 tehtyjen arkeologisten kaivausten tuloksiin perustuen pohjoisempi alue poistettiin.
metsakeskus.1000040939 239 Miilukangas 10002 12016 13151 11002 27000 463472.00000000 7027934.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040939 Paikalla on kaksi hiilimiilua, joiden halkaisija on 14,5 metriä ja 14,8 metriä. Miilut erottuvat maastossa selvästi ja näkyvät myös vinovalovarjostekuvassa. Miiluista on ilmoitettu hakkuiden yhteydessä ja paikka on nyt avohakattua kangasmaata.
metsakeskus.1000040943 934 Hiekkavainio 10002 12001 13000 11019 27000 346504.00000000 7015856.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040943 Paikalla on kivikautinen asuinpaikka ja historiallisia hiilimiiluja. Inventointi 2020: Sääksjärven pohjoisosassa olevan järven laskuojan suun itäpuolella on hiekkakangasta, joka on osin puhdasta hiekkaa, osin kivikkoista. Noin 120 m mpy korkeustason päällä on hiekkaisen terassin laki, joka pohjoisosassa on noin 1,5–2,5 m korkea (laskee vesijättömaahan), etelään mentäessä se loiventuu ja muuttuu epäselväksi – samalla maaperä muuttuu kosteammaksi. Selvähkön rantaterassin alueella, sen yläreunalta todettiin selviä, hyvälaatuisia kvartsi-iskoksia viidessä koekuopassa. Noin 100 x 50 m:n alueelle tehtiin noin 30 kpl koekuoppia. Kvartsi-iskoksia löytyi ainoastaan kapealta (n. 10 m) kaistaleelta törmän päältä noin 50 metrin matkalta, mutta tulen rapauttamia kiviä havaittiin tätä laajemmalla alueella. Alue on nuorehkoa mäntymetsää, jonka maapohjaa on muutama vuosikymmen sitten laikutettu. Koskematonta maata, jossa on ehjä podsolimaannos, on silti laajalti jäljellä. Alueelta löytyi kivikautisen asuinpaikan lisäksi kaksi historiallisen ajan sysien valmistukseen liittyvää jäännettä (alakohteet 1 ja 2).
metsakeskus.1000040943 934 Hiekkavainio 10002 12016 13151 11019 27000 346504.00000000 7015856.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040943 Paikalla on kivikautinen asuinpaikka ja historiallisia hiilimiiluja. Inventointi 2020: Sääksjärven pohjoisosassa olevan järven laskuojan suun itäpuolella on hiekkakangasta, joka on osin puhdasta hiekkaa, osin kivikkoista. Noin 120 m mpy korkeustason päällä on hiekkaisen terassin laki, joka pohjoisosassa on noin 1,5–2,5 m korkea (laskee vesijättömaahan), etelään mentäessä se loiventuu ja muuttuu epäselväksi – samalla maaperä muuttuu kosteammaksi. Selvähkön rantaterassin alueella, sen yläreunalta todettiin selviä, hyvälaatuisia kvartsi-iskoksia viidessä koekuopassa. Noin 100 x 50 m:n alueelle tehtiin noin 30 kpl koekuoppia. Kvartsi-iskoksia löytyi ainoastaan kapealta (n. 10 m) kaistaleelta törmän päältä noin 50 metrin matkalta, mutta tulen rapauttamia kiviä havaittiin tätä laajemmalla alueella. Alue on nuorehkoa mäntymetsää, jonka maapohjaa on muutama vuosikymmen sitten laikutettu. Koskematonta maata, jossa on ehjä podsolimaannos, on silti laajalti jäljellä. Alueelta löytyi kivikautisen asuinpaikan lisäksi kaksi historiallisen ajan sysien valmistukseen liittyvää jäännettä (alakohteet 1 ja 2).
metsakeskus.1000040943 934 Hiekkavainio 10002 12001 13000 11006 27000 346504.00000000 7015856.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040943 Paikalla on kivikautinen asuinpaikka ja historiallisia hiilimiiluja. Inventointi 2020: Sääksjärven pohjoisosassa olevan järven laskuojan suun itäpuolella on hiekkakangasta, joka on osin puhdasta hiekkaa, osin kivikkoista. Noin 120 m mpy korkeustason päällä on hiekkaisen terassin laki, joka pohjoisosassa on noin 1,5–2,5 m korkea (laskee vesijättömaahan), etelään mentäessä se loiventuu ja muuttuu epäselväksi – samalla maaperä muuttuu kosteammaksi. Selvähkön rantaterassin alueella, sen yläreunalta todettiin selviä, hyvälaatuisia kvartsi-iskoksia viidessä koekuopassa. Noin 100 x 50 m:n alueelle tehtiin noin 30 kpl koekuoppia. Kvartsi-iskoksia löytyi ainoastaan kapealta (n. 10 m) kaistaleelta törmän päältä noin 50 metrin matkalta, mutta tulen rapauttamia kiviä havaittiin tätä laajemmalla alueella. Alue on nuorehkoa mäntymetsää, jonka maapohjaa on muutama vuosikymmen sitten laikutettu. Koskematonta maata, jossa on ehjä podsolimaannos, on silti laajalti jäljellä. Alueelta löytyi kivikautisen asuinpaikan lisäksi kaksi historiallisen ajan sysien valmistukseen liittyvää jäännettä (alakohteet 1 ja 2).
metsakeskus.1000040943 934 Hiekkavainio 10002 12016 13151 11006 27000 346504.00000000 7015856.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040943 Paikalla on kivikautinen asuinpaikka ja historiallisia hiilimiiluja. Inventointi 2020: Sääksjärven pohjoisosassa olevan järven laskuojan suun itäpuolella on hiekkakangasta, joka on osin puhdasta hiekkaa, osin kivikkoista. Noin 120 m mpy korkeustason päällä on hiekkaisen terassin laki, joka pohjoisosassa on noin 1,5–2,5 m korkea (laskee vesijättömaahan), etelään mentäessä se loiventuu ja muuttuu epäselväksi – samalla maaperä muuttuu kosteammaksi. Selvähkön rantaterassin alueella, sen yläreunalta todettiin selviä, hyvälaatuisia kvartsi-iskoksia viidessä koekuopassa. Noin 100 x 50 m:n alueelle tehtiin noin 30 kpl koekuoppia. Kvartsi-iskoksia löytyi ainoastaan kapealta (n. 10 m) kaistaleelta törmän päältä noin 50 metrin matkalta, mutta tulen rapauttamia kiviä havaittiin tätä laajemmalla alueella. Alue on nuorehkoa mäntymetsää, jonka maapohjaa on muutama vuosikymmen sitten laikutettu. Koskematonta maata, jossa on ehjä podsolimaannos, on silti laajalti jäljellä. Alueelta löytyi kivikautisen asuinpaikan lisäksi kaksi historiallisen ajan sysien valmistukseen liittyvää jäännettä (alakohteet 1 ja 2).
metsakeskus.1000040948 934 Sääksjärvi Lehtimäki 10007 12001 13000 11006 27000 347104.00000000 7011881.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040948 Lehtimäen talo mainitaan maakirjassa vuonna 1770. Se on merkitty vuoden 1820 isojakokarttaan Sääksjärven kylän kantatalona nro. 2 ja 1800-luvun puolivälin pitäjänkarttaan nimellä Lehtimäki. Historiallisen talotontin paikalla on modernia rakennuskantaa ja se on yhä asuttu.
metsakeskus.1000040949 934 Sääksjärvi Södervik 10007 12001 13000 11006 27000 345860.00000000 7012799.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040949 Södervikin talo on merkitty maakirjaan vuonna 1785, vuoden 1820 isojakokarttaan Sääksjärven kantatalona nro 1 ja 1800-luvun puolivälin pitäjänkarttaan nimillä Södervik ja Ylinen. Samalle kohtaa on merkitty talo jo 1770-luvun Pietarsaaren pitäjänkartassa. Järviseudun historian (Vaasa 1983, s. 1016) mukaan Södervikin talo on perustettu vuonna 1739. Historiallisen talotontin paikalla on modernia rakennuskantaa ja alue on yhä asuttu.
metsakeskus.1000040950 934 Sääksjärvi Lassila 10007 12001 13000 11006 27000 347528.00000000 7014416.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040950 Lassilan talo on merkitty maakirjaan vuonna 1757, vuoden 1820 isojakokarttaan Sääksjärven kantatalona nro 4 ja 1800-luvun puolivälin pitäjänkarttaan nimellä Lassila. Samalle paikalle on merkitty talo jo Pietarsaaren pitäjänkartassa vuodelta 1709. Kyseessä on yksi Sääksjärven kahdesta 1500-luvun verotalosta, Stor-Sääksjärvi. Toinen talo on sijainnut järven länsirannalla, nykyisen Puunapan kohdalla niemessä (ks. kohde Vimpeli Sääksjärvi Puunappa). Historiallisen talotontin paikalla on modernia rakennuskantaa ja alue on yhä asuttu.
metsakeskus.1000040951 934 Sääksjärvi 10007 12001 13000 11006 27000 347596.00000000 7013628.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040951 Sääksjärven talo on merkitty vuoden 1820 isojakokarttaan Sääksjärven kylän kantatalona nro 5 ja 1800-luvun puolivälin pitäjänkarttaan nimellä Säxjärvi. Isojakokartalta ja pitäjänkartalta paikannetun historiallisen talotontin paikalla on modernia rakennuskantaa ja alue on yhä asuttu.
metsakeskus.1000040952 934 Sääksjärvi Tuomala 10007 12001 13000 11006 27000 346236.00000000 7015175.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040952 Tuomalan talo mainitaan maakirjassa vuonna 1785, vuoden 1820 isojakokartassa Sääksjärven kantatalona nro 7 ja 1800-luvun puolivälin pitäjänkartassa nimellä Tuomala ja Lillsäxjärvi. Historiallisen talotontin paikalla on modernia rakennuskantaa ja alue on yhä asuttu.
metsakeskus.1000040953 934 Sääksjärvi Puunappa 10001 12001 13000 11006 27000 345981.00000000 7013530.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040953 Suunnilleen tälle kohtaa sijoittuvaan niemeen on merkitty yksi kahdesta Sääksjärven talosta vuoden 1709 Pietarsaaren pitäjänkartassa. Kyseessä lienee yksi Sääksjärven kahdesta 1500-luvun verotalosta, Lill-Sääksjärvi. Toinen talo (Stor-Sääksjärvi) on kartan mukaan sijainnut järven itärannalla, Porasenjoen suun pohjoispuolella (ks. kohde Vimpeli Sääksjärvi Lassila). Perimätiedon mukaan Sääksjärven vanhin asuinpaikka on sijainnut Puunapassa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Karttojen perusteella alueeseen on kohdistunut intensiivistä maankäyttöä.
metsakeskus.1000040954 895 Pouansuo 10002 12004 13051 11006 27000 192407.00000000 6774037.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040954 Kohde sijaitsee Uudenkaupungin Pitkäluodon kylässä, joka kuului aiemmin Pyhämaan kuntaan ennen yhdistämistä Uuteenkaupunkiin vuonna 1974. Rajamerkki on Pitkäluodon kylän länsipuolella, Seisemaantien pohjoispuolella noin 20 metriä tien pohjoispuolella mäntykankaalla. Todennäköisesti kyseessä on Pitkäluodon ja Kettelin kylien välinen rajamerkki. Merkki koostuu neliskanttisesta ladotusta kivirakenteesta, jonka sivujen pituus on noin 2 met-riä ja korkeus noin 1,5 metriä. Latomuksen pohjoissivu on hieman rauennut. Rajamerkki ei ole aivan kylien nykyisel-lä rajalla, mutta vastaavia melko massiivisia kiviladelmia on käytetty vanhojen kylien rajamerkkeinä yleisesti, joten todennäköisin tulkinta latomuksesta on, että se on rajamerkki. Pyhämaan Kettelin ja Pitkäluodon kylät mainitaan lähteissä ensi kerran jo vuonna 1413, joten rajamerkki voi periytyä jo keskiajalta. 1560-luvulla Pitkäluodossa oli 3 taloa ja Kettelissä 10. Lähimaisema koostuu kallioalueiden väliin tehdyistä peltotilkuista ja edustaa maankäyttönsä puolesta saaristolais-kylien perinnemaisemaa kiviaitoineen.
metsakeskus.1000040955 895 Seisemaantie 10007 12004 13045 11006 27000 192381.00000000 6774026.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040955 Kohde sijaitsee Uudenkaupungin Pitkäluodon kylässä, joka kuului aiemmin Pyhämaan kuntaan ennen yhdistämistä Uuteenkaupunkiin vuonna 1974. Kylän länsipuolella kulkevan Seisamaantien varressa on kiviaitaa noin 70 metrin matkalla tien eteläreunassa. Aita on noin metrin korkea ja metrin leveä, reunat on kasattu isommista kivistä ja väliä täytetty pienemmillä. Itäpää aidasta, noin puolet sen koko pituudesta, on ehjää, mutta länsipää on osin hajonnut tai kesken. Aita kulkee vuonna 2021 inventoidun sähköjohdon ali. Kiviaidoin reunustetut tiet ja pellot edustavat keskiajalta peräisin olevan Pitkäluodon kylän perinnemaisemaa ja sen vuoksi kiviaita on luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi, vaikka sen tarkka rakentamisaika ei ole tiedossa. Aidan eteläpuoliset pellot on merkitty jo 1700-luvun isojakokarttaan.
metsakeskus.1000040956 746 Koivusaari 10002 12009 13095 11004 27000 378159.00000000 7091405.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040956 Koivusaari on keskeltä hieman kohoava metsäsaareke kuivatun Evijärven peltoalueen keskellä. Kasvillisuus on havupuuvaltaista sekametsää, mustikka- ja puolukkavarvikkoa, saarekkeen reuna-alueet ovat heinikkoisia. Painanne sijaitsee saaren pohjoisosan keskiosassa, ja se on kooltaan noin 3 x 5 metriä ja 50 cm syvä. Maannos viittaa painanteen olevan esihistorialliselta ajalta. Painanteesta noin 135 m etelään löydettiin useita paloja kuparimetalliseos-peltiä (KM42006), joka ajoittuu rautakauteen (alakohteet).
metsakeskus.1000040956 746 Koivusaari 10002 12008 13000 11004 27000 378159.00000000 7091405.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040956 Koivusaari on keskeltä hieman kohoava metsäsaareke kuivatun Evijärven peltoalueen keskellä. Kasvillisuus on havupuuvaltaista sekametsää, mustikka- ja puolukkavarvikkoa, saarekkeen reuna-alueet ovat heinikkoisia. Painanne sijaitsee saaren pohjoisosan keskiosassa, ja se on kooltaan noin 3 x 5 metriä ja 50 cm syvä. Maannos viittaa painanteen olevan esihistorialliselta ajalta. Painanteesta noin 135 m etelään löydettiin useita paloja kuparimetalliseos-peltiä (KM42006), joka ajoittuu rautakauteen (alakohteet).
metsakeskus.1000040956 746 Koivusaari 10002 12009 13095 11033 27000 378159.00000000 7091405.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040956 Koivusaari on keskeltä hieman kohoava metsäsaareke kuivatun Evijärven peltoalueen keskellä. Kasvillisuus on havupuuvaltaista sekametsää, mustikka- ja puolukkavarvikkoa, saarekkeen reuna-alueet ovat heinikkoisia. Painanne sijaitsee saaren pohjoisosan keskiosassa, ja se on kooltaan noin 3 x 5 metriä ja 50 cm syvä. Maannos viittaa painanteen olevan esihistorialliselta ajalta. Painanteesta noin 135 m etelään löydettiin useita paloja kuparimetalliseos-peltiä (KM42006), joka ajoittuu rautakauteen (alakohteet).
metsakeskus.1000040956 746 Koivusaari 10002 12008 13000 11033 27000 378159.00000000 7091405.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040956 Koivusaari on keskeltä hieman kohoava metsäsaareke kuivatun Evijärven peltoalueen keskellä. Kasvillisuus on havupuuvaltaista sekametsää, mustikka- ja puolukkavarvikkoa, saarekkeen reuna-alueet ovat heinikkoisia. Painanne sijaitsee saaren pohjoisosan keskiosassa, ja se on kooltaan noin 3 x 5 metriä ja 50 cm syvä. Maannos viittaa painanteen olevan esihistorialliselta ajalta. Painanteesta noin 135 m etelään löydettiin useita paloja kuparimetalliseos-peltiä (KM42006), joka ajoittuu rautakauteen (alakohteet).
metsakeskus.1000040959 710 Alkulla 10002 12016 13175 11002 27000 315035.00000000 6672251.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040959 Kansalaisilmoituksen perusteella tarkastettu kohde on korkeahkon mäen länsireunalla sijaitseva pienikokoinen tervahauta, jonka pohjois- ja länsipuolella sijaitsee 3-4 pienempää kuopannetta.
metsakeskus.1000040962 734 Ahteentupa 10002 12006 13077 11033 27000 280573.00000000 6703857.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040962 Metsäisen, länsipuoleltaan jyrkkärinteisen kallioalueen eteläkärjessä n. 3 metrin etäisyydellä toisistaan kaksi matalaa maantasaista kuppikiveä (käytännössä kalliopaljastumia joissa kuppeja). Pohjoisemmassa kuppikivessä viisi hyvin selkeää kuppia rivissä. Toisessa kuppikivessä kaksi hieman heikommin erottuvaa kuppia. Kohteelta avautuu hieno viljelymaisema kohti n. 300 m päässä sijaitsevaa Häntälänkoskea.
metsakeskus.1000040963 710 Västerby Rikullen 10007 12001 13007 11006 27000 299768.00000000 6655514.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040963 Västerbyn kartanon pihapiiristä noin 250 metriä pohjoiseen sijaitsevalla Rikullenilla on maastossa havaittavissa yksi selvä kivijalka, yksi mahdollinen kellarikuoppa sekä useampia epämääräisempiä kivirakenteita. Alueen itä- ja länsisivuilla kulkevat vanhat tieurat. Alue on kuulunut Västerbyn kylän ja vuonna 1634 perustetun Västerbyn rusthollin maihin, ja sijoittuu oletetun Västerbyn kylän keskiaikaisen kylätonttialueen (kohde Västerby Gammelby) ja vuoden 1701 kartassa esitetyn, nykyisen kartanon alueella sijainneen tonttimaan väliin. Vuoden 1915 kartan perusteella alueella on ollut Västerbyn kartanon rakennuksia, joiden sijainti sopii hyvin maastossa havaittuihin rakenteisiin. On mahdollista, että alueella on säilynyt jälkiä myös vanhemmasta toiminnasta ja rakennuskannasta.
metsakeskus.1000040964 297 Taivaanpankko 10007 12013 13126 11006 27008 532193.00000000 6975911.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040964 Taivaanpankon metsäalueella kalliojyrkänteen laella tasaisissa pystysuorissa länteen antavissa kalliopinnoissa kaksi lähekkäin sijaitsevaa hakkausta, joissa nimikirjaimet ja vuosiluvut. Toisessa merkinnät LK 1881 ja toisessa RS 1881. Hakkaukset sijaitsevat maisemallisesti kauniilla paikalla, josta hyvä näköala yli Niuvan peltojen kohti Laivonsaarta.
metsakeskus.1000040965 50 Kaleva 10002 12016 13151 11006 27000 237168.00000000 6768609.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040965 Koskeljärven pohjoisrannalla, vanhan rantapenkan päällä on historialliseen aikaan ajoittuva hiilimiilu. Miilun halkaisija on noin 8 m, josta vallin paksuus on noin 2,5 m. Korkeutta hiilimiilulla on noin 50 cm. Miilua kiertää heikosti erottuva kapea ojakaivanto. Miilun keskelle tehtiin koekuoppa, joka kaivettiin noin 20 cm syväksi; maannos pintaturpeen alla oli noen ja hiilen liki mustaksi värjäämää hiekkaa. V. 1996 inventoinnissa havaittiin hyvin epämääräinen kahdesta kivilinjasta muodostuva kiveys, Heikkisen inventointiraportissa kohde on nimellä Kaimala. Nyt kallion laelta, kuusen ja muhkean sammaleen peittämänä, havaittiin hyvin epämääräinen noin neliön muotoinen ja 4 x 4 m kokoinen ”kivijalka” (N 6768661 E 237214). Ilmiö voi olla mainittu kiveys, mutta saatujen havaintojen perusteella inventoija suhtautuu kohteeseen varauksella. Ilmiö lisätään hiilimiilun Kaleva alakohteeksi.
metsakeskus.1000040966 50 Harjunahde 10002 12016 13151 11006 27000 236262.00000000 6769412.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040966 Harjunahteen keskiosan kosteapohjaisessa koivikossa on hiilimiilu. Miilun halkaisija on noin 6 metriä ja korkeus noin 40 cm. Vaikeasti maastossa havaittava hiilimiilu on ilmeisesti vahingoittunut metsätöiden yhteydessä, mistä syystä sen muoto oli lähinnä epämääräisen pyöreä. Miilun koilliskulmalle tehdystä koekuopasta todettiin yli 25 cm syvyyteen jatkuva noen ja hiilen palojen mustaksi värjäämää hiekkamaata.
metsakeskus.1000040967 50 Mäki-Vuorenpää 10002 12001 13000 11019 27000 234882.00000000 6769646.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040967 Hänttijärven ja Patajärven välisen ojan itäpuolen rannalla, Myllykallion eteläpuolisella pellolla, sijaitsee kivikautinen asuinpaikka. Pellosta on löytynyt useita kiviesineitä ja niiden katkelmia 1930-luvulla (KM 10071:6, KM 11197:1-7, RM 2831). Vuoden 1996 inventoinnista pellosta löytyi muutamia kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. Nyt tehdyn inventoinnin aikana kyseinen pelto oli mulloksella. Maalaji pellon korkeammalla osalla sen luoteisosassa on moreenivoittoista, kun pellon alaosat ovat enemmän multamaata. Metsä pellon pohjoispuolella on hyvin kivinen/kallioinen. Pellon pinnalta otettiin talteen kaksi kvartsi-iskosta ja yksi mahdollisen kiviesineen katkelma. Löytöjen perusteella paikalla on kivikautinen asuinpaikka. Kohteen rajaus on arvio, joka perustuu paikalta saatuihin löytöihin ja pellon topografiaan.
metsakeskus.1000040968 50 Heuru 10007 12001 13016 11006 27000 235250.00000000 6769086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040968 Heurun talonpaikka paikannettiin vuosina 1793-1805 laaditulta isojakokartalta. Tuolloin talonpaikka on sijainnut Patajärven kaakkoispuolella, satakunta metriä länteen Honkilahden ryhmäkylän muista taloista. Paikalle on merkitty talo myös vuoden 1885 senaatin kartalla, mutta vuoden 1969 peruskartalla talonpaikka on autioitunut. Nykyisin paikalla on pienialainen pelto ja kivinen peltosaareke. Kivet saarekkeessa vaikuttavat olevan luonnonkiviä ja tuotu paikalle mitä ilmeisimmin sitä ympäröivästä pellosta. Saarekkeesta ei havaittu rakennuksen jäänteitä. Saarekkeeseen tehtiin muutama koekuoppa, joista paljastui muokattua hiesupitoista peltomaata sekä muutamia tiilenmuruja. Kohde arvotettiin muuksi kulttuuriperintökohteeksi.
metsakeskus.1000040970 176 Ahoniemi 10002 12001 13000 11006 27008 635289.00000000 6999072.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040970 Kohde sijaitsee Savijärven eteläosassa Kuikkalahden pohjoispuoleisella Ahoniemellä. Paikalla on nähtävissä rakennusten jäännöksiä, kuoppia, sekä raivausröykkiöitä. Niemen korkeimmalla kohdalla sijaitsee lisäksi tasattu, kivetön vanha peltoalue, jonka reunoilla on raivausröykkiötä. Vuosien 1976, 1983 ja 1994 peruskartoilla paikalla ei ole rakennuksia tai peltoja, vaan alue on merkitty metsäksi. Pitäjänkartalla (4131 08 Juuka) alue on kaskimaata, mitään rakennuksia alueelle ei ole merkitty. Vuoden 1835 isojakokartalla alue on metsää. Isojakokartalla paikalle ei ole merkitty rakennuksia, eikä vuoden 1835 mittaukseen perustuvalla vuosina 1895–1896 laaditulla kartalla. Rakennusten jäänteiden ja muiden paikalla todettujen viljelyyn ja varastoitiin liittyvien jäänteiden ikää ei ole mahdollista määrittää käytettävissä olevan kartta-aineiston perusteella. Kohteen voidaan kuitenkin arvioida ajoittuvan 1800-luvulle.
metsakeskus.1000040971 148 Uáđđivei 11 10002 12001 13199 11033 27000 503859.00000000 7642688.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040971 Kohde sijaitsee Nikulanperäntien ja E4-tien risteyksestä noin 90 m luoteeseen, E4-tien länsipuolella, sen ja sähkölinjan välisellä, kuivaa mäntykangasta kasvavalla tasanteella. Paikalla sijaitsee kivistä ladottu liesilatomus, jonka koko on noin 1,5 x 1 m ja korkeus 20 cm.
metsakeskus.1000040971 148 Uáđđivei 11 10002 12001 13199 11010 27000 503859.00000000 7642688.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040971 Kohde sijaitsee Nikulanperäntien ja E4-tien risteyksestä noin 90 m luoteeseen, E4-tien länsipuolella, sen ja sähkölinjan välisellä, kuivaa mäntykangasta kasvavalla tasanteella. Paikalla sijaitsee kivistä ladottu liesilatomus, jonka koko on noin 1,5 x 1 m ja korkeus 20 cm.
metsakeskus.1000040972 408 Ristinpykälä 10007 12005 13074 11006 27000 292038.00000000 6986744.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040972 Hans Löfvendahlin 1750-luvulla laatimaan Lapuan pitäjän karttaan on merkitty tälle kohtaa virstanpylvään paikka. Se on sijainnut Lapualta Kyrön kirkolle johtaneen kirkkotien varrella kohdassa, josta on Lapuan kirkolle matkaa yksi peninkulma (noin 6 km). Nykyisellä peruskartallakin oleva nimi Ristinpykälä viitannee virstanpylvääseen tai tienvarsiristiin. Kotuksen Nimiarkiston mukaan kansa on sittemmin selittänyt paikannimen siten, että paikalla olisi kastettu lapsia (kastevesi saatu paikalta), tai vaihtoehtoisesti paikkana, johon Kyrön kirkon papit tulivat ruumissaattueita vastaan. Karhunmäentie on leikattu Ristinpykälän kumpareen läpi, ja tien pohjoispuolella on kaiveltu ja läjitetty maata. Paikalla ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa tarkastuksessa 2021.
metsakeskus.1000040972 408 Ristinpykälä 10007 12006 13084 11006 27000 292038.00000000 6986744.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040972 Hans Löfvendahlin 1750-luvulla laatimaan Lapuan pitäjän karttaan on merkitty tälle kohtaa virstanpylvään paikka. Se on sijainnut Lapualta Kyrön kirkolle johtaneen kirkkotien varrella kohdassa, josta on Lapuan kirkolle matkaa yksi peninkulma (noin 6 km). Nykyisellä peruskartallakin oleva nimi Ristinpykälä viitannee virstanpylvääseen tai tienvarsiristiin. Kotuksen Nimiarkiston mukaan kansa on sittemmin selittänyt paikannimen siten, että paikalla olisi kastettu lapsia (kastevesi saatu paikalta), tai vaihtoehtoisesti paikkana, johon Kyrön kirkon papit tulivat ruumissaattueita vastaan. Karhunmäentie on leikattu Ristinpykälän kumpareen läpi, ja tien pohjoispuolella on kaiveltu ja läjitetty maata. Paikalla ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa tarkastuksessa 2021.
metsakeskus.1000040974 734 Kaukvuori S 10002 12002 13019 11028 27000 287069.00000000 6697907.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040974 Länsi- ja itäpuoliltaan erityisen jyrkkärinteisen ja melko vaikeapääsyisen Kaukvuoren eteläisen osan korkeimmalla kohdalla kallion päälle koottu, nykyisin n. 10 x 10 m kokoinen hajonnut röykkiö. Sen katajan ja pienten mäntyjen peittämässä keskustassa vielä havaittavissa pari kivikerrosta, isohkoja lohkareita sekä kehämäistä kiveystä. Muilta osin vain yksinkertainen, osittain hajanainen kiveys jäljellä.
metsakeskus.1000040975 538 Lähdemäki 3 10007 12016 13198 11006 27009 229647.00000000 6728583.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040975 Mietoistentieltä n. 50 pohjoiseen, keskellä peltoaukeaa sijaitseva kalliopaljastuma jossa puretun muuntajan perusta. Kallion pinnalla pyöreä halkaisijaltaan n. 10 cm kaiverrus, joka lienee 1900-luvun alun maanmittausmerkki. Kallioon kiinnitetty myös muuntajaan liittyneitä metallirenkaita.
metsakeskus.1000040978 742 Povivaara 1 10007 12005 13210 11006 27009 536931.00000000 7467654.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040978 Kyseessä on vuonna 1972 käytössä ollut metsälentokenttä, jota on käytetty talousmetsien lannoittamisessa. Informantin mukaan kenttä on rakennettu 70-luvun alussa, mutta se on ollut käytössä ainoastaan tuon kesän. Kohde on 655 m pitkä ja 25 m leveä Povivaaran lannoituslentokenttä, jonka kautta kulkee käytössä oleva sorapäällysteinen metsätie. Kenttä erottuu tiestä leveämpänä kohtana. Kentän kaakkoispäässä tiessä on levennys ja luoteispäässä kääntöpaikka. Kentän reunat ovat vähitellen metsittymässä. Informantin mukaan kentän apulantavarasto on sijainnut kentän kaakkoispäädyssä itäreunalla. Koneet ovat voineet lähteä liikkeelle tuulen suunnasta riippuen kumpaan suuntaan tahansa.
metsakeskus.1000040979 742 Yli-Palamakangas 1 10007 12001 13000 11006 27009 531596.00000000 7469754.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040979 Kyseessä on kaksitupainen metsätyökämppä, jonka kyljessä on ollut kaksiosainen talli. Vuoden 1915 Ylikemin hoitoalueen karttaan jälkeenpäin tehtyjen merkintöjen mukaan kämpän lähialueella Yli-Palamakankaalla, Kuisvaaralla ja Nivatunturin pohjoispuolella on leimattu metsää v. 1920. Kämppä voi liittyä näihin hakkuisiin. Kohde on 13 m x 15 m kokoinen lahoava pyöröhirsinen kämppä. Rakennus on luodekaakkosuuntainen, ja siinä on erotettavissa kaksi tupaa ja kaksi tallia, jotka sijoittuvat sisänurkat vastakkain.
metsakeskus.1000040980 742 Yli-Palamakangas 2 10007 12001 13000 11006 27009 531779.00000000 7469662.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040980 Kyseessä on mahdollisesti metsätyökämppä ja talli. Rakennus 1 on luultavasti kämppä, koska sen sisäseinät on veistetty ja rakennus 2 on talli. Rakennukset ajoittunevat 30-40-luvulle. Kohteessa on kaksi rakennusta 20 m etäisyydellä toisistaan. Kaakonpuoleinen rakennus, mahdollisesti metsätyökämppä, on 10 m pitkä ja 8 m leveä ja pohjoiskoillis-etelälounassuuntainen. Toinen, luoteenpuoleinen rakennus, mahdollisesti talli, on samantyyppinen, uuniton, 10 m pitkä ja 7 m leveä ja etelä-pohjoissuuntainen.
metsakeskus.1000040981 78 Tvärminne Storfjärden 2 10002 12017 13193 11006 27000 288847.00000000 6643711.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040981 Sijaintipaikka on Hangon Tvärminnessä Koverharin satamassa noin 50 metrin päässä sataman rantaviivasta (2021 tilanteessa ennen sataman kehittämishankkeen toteuttamista) noin 10 metrin syvyydessä. Sijaintipaikka on loivassa rinteessä rantatörmän juurella. Limisaumainen puuhylky, jonka pituus on 10,5 metriä ja suurin leveys 3,4 metriä. Hylystä irronneita rakenneosia on levinnyt noin 5 metrin etäisyydelle hylyn paapuurin puolelle. Hylyn korkein kohta on kaksiosainen keularanka. Keula on lounaassa, kohti rantaa, ja perä koillisessa. Keula ja perä ovat molemmat auenneet. Aluksessa on todennäköisesti ollut pienehkö peräpeili, joka on saattanut irrota perän auetessa ja hautautua sedimenttiin. Perärankaa ei ole havaittavissa. Paapuurin puolen kylki on paremmin säilynyt kuin styyrpuurin puolen kylki, joka on ilmeisesti suurimmaksi osaksi kaatunut pohjalle ja hautautunut sedimenttiin aivan perää lukuun ottamatta. Paapuurin puolen kaarista osa on parikaaria. Kaarten alaosat ovat kiinni hylyssä, mutta vinoliitokset ovat auenneet ja ylemmät kaarten jatkot ja kylkilaudat ovat pudonneet hylyn ulkopuolelle. Kaarten alaosissa on kiinni kylkilautoja, jotka ovat keulassa kuluneet pitsimäisiksi. Liitoksissa havaittiin vain puutappeja. Nauloja tai muita metalliosia ei havaittu. Hylky saattaa olla talonpoikaisalus, joka on käyttöikänsä päättyessä tyhjennetty ja hylätty rantaan, josta se on valunut nykyiselle paikalleen. Ympäristössä on sijainnut Syndalenin tila, joka näkyy historiallisissa kartoissa 1800-luvulta lähtien. Tvärminnen kylä, johon Syndalen kuuluu, näkyy kartoissa jo huomattavasti aikaisemmin. 1800-luvun lopulta ensimmäiseen maailmansotaan saakka paikalla toimi Siliciumin tiilitehdas, johon hylky saattaa myös liittyä. Ei voida kuitenkaan poissulkea mahdollisuutta, että hylky liittyy Ruotsin ja Venäjän laivastojen väliseen Riilahden meritaisteluun vuonna 1714. Ennen taistelua Venäjän laivasto viipyi kuukauden ankkurissa Storfjärdenillä ja taistelun jälkeen myös ruotsalaisia sotasaalisaluksia kuljetettiin Tvärminnen kautta Helsinkiin. Hylky on ilmeisesti tunnettu jo 1980-1990-luvuilla ja Teredo Navalis ry:n Hannu Konttinen on tehnyt hylystä piirroksen otsikolla Koverharin hylky. Hylky havaittiin 2021 tehdyssä Koverharin sataman kehittämiseen liittyneessä vedenalaisinventoinnissa. Hylky näkyi sekä monikeila- että viistokaikuluotausaineistossa ja sitä kuvattiin jään päältä ROV:lla. Hylkyä tutkittiin 2022-2023 satamahankkeen valmistelun yhteydessä (SubZone Oy).
metsakeskus.1000040985 143 Rääkkä 10002 12002 13030 11033 27000 291289.00000000 6861299.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040985 Laaja myöhäisrautakautinen polttokenttäkalmisto, jonka kalmistokerros on säilynyt erittäin hyvin huolimatta siitä, että alueen laidoilla on havaittavissa myöhempää maanmuokkausta. Metallinetsinnässä kivikkoisesta peltosaarekkeesta on löytynyt myöhäisrautakautinen D-tyypin pyöreä kupurasolki, spiraalipäinen ketjunkannatin, hieman sulanut keltainen lasihelmi ja palanutta luuta. Löytösyvyys 15 cm. Maassa havaittiin nokea/hiiltä ja palaneita kiviä (tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön Ilppari ILM18546).
metsakeskus.1000040986 178 Peltorinne 10002 12002 13000 11033 27019 530928.00000000 6848843.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040986 Pellosta on huhtikuussa 2021 löytynyt metallinetsinnässä suuri määrä ruumishautauksiin viittaavia myöhäisrautakautisia esineitä (ks. alakohteet). Suurin osa löydöistä on peräisin noin 40 x 20 metrin laajuiselta alueelta. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM18558. Vaatii lisäselvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa eikä aluerajattu
metsakeskus.1000040987 418 Herralanvuori 3 10001 12011 13106 11002 27000 328153.00000000 6804217.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040987
metsakeskus.1000040989 837 Varvarintorppa 10007 12001 13014 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040989 Paikalle on merkitty asuinpaikka/torppa Senaatin kartastoon ja vanhaan peruskarttaan (peruskartassa v. 1953 pieni asuinrakennus ulkorakennuksineen). Paikalla on säilynyt kaksi uunin rauniota ja osa rakennuksen kivijalasta. Viereiseen mäkeen liittyvän perimätiedon mukaan alueella on ollut "varvarintorppa", jossa "eli Valleeni-niminev varvari....piippusorvari se oli" (Tampereen ja Pirkkalan historiallinen nimistö -tietokanta/Tampereen Oskari-karttapalvelu). Varvarinmäen (eli Rajamäen tai Multivuoren) pohjoispuolella tien varrella on sijainnut Varvarinniitty. Samojen karttojen mukaan kahden uuninraunion välissä, n. 5 m isomman uuninraunion länsipuolella kulkeva N-S-suuntainen tiepenkka on osa vanhaa Tampere-Hämeenlinna-maantietä eli historiallista Hiidentietä. Vanhan tien länsipuolelle sijoittuva pienempi uuninraunio on n. 3 x 4 x 0,7 m kokoinen. Heti sen eteläpuolella kulkee W-E-suuntainen polku, joka vie Multivuoren länsipuolelle, Sääksjärven rantaan.
metsakeskus.1000040989 837 Varvarintorppa 10007 12004 13055 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040989 Paikalle on merkitty asuinpaikka/torppa Senaatin kartastoon ja vanhaan peruskarttaan (peruskartassa v. 1953 pieni asuinrakennus ulkorakennuksineen). Paikalla on säilynyt kaksi uunin rauniota ja osa rakennuksen kivijalasta. Viereiseen mäkeen liittyvän perimätiedon mukaan alueella on ollut "varvarintorppa", jossa "eli Valleeni-niminev varvari....piippusorvari se oli" (Tampereen ja Pirkkalan historiallinen nimistö -tietokanta/Tampereen Oskari-karttapalvelu). Varvarinmäen (eli Rajamäen tai Multivuoren) pohjoispuolella tien varrella on sijainnut Varvarinniitty. Samojen karttojen mukaan kahden uuninraunion välissä, n. 5 m isomman uuninraunion länsipuolella kulkeva N-S-suuntainen tiepenkka on osa vanhaa Tampere-Hämeenlinna-maantietä eli historiallista Hiidentietä. Vanhan tien länsipuolelle sijoittuva pienempi uuninraunio on n. 3 x 4 x 0,7 m kokoinen. Heti sen eteläpuolella kulkee W-E-suuntainen polku, joka vie Multivuoren länsipuolelle, Sääksjärven rantaan.
metsakeskus.1000040991 746 Hävytönlampi 10001 12016 13172 11006 27000 378006.00000000 7073932.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040991 Ilmoituksen mukaan paikalla on sammaloitunut kumpare, jonka halkaisija noin 2-3 metriä ja korkeus noin metri. Metsäkone raapaissut sammalta kumpareen reunasta ja paljastanut rautakuonaa. Lähistöltä on maastosta poikkeava pyöreä kehä joka vaikuttaisi kivijalalta. Koholla maanpinnasta 0.5-1 metrin. Kehän halkaisija ehkä yli 5 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000040997 635 Savola 10002 12008 13000 11033 27000 353832.00000000 6804991.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040997
metsakeskus.1000040997 635 Savola 10002 12008 13000 11006 27000 353832.00000000 6804991.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000040997
metsakeskus.1000041002 402 Rantala 2 10002 12016 13175 11006 27000 523782.00000000 7007700.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041002 Naarvanjärven itärannan tuntumassa, Narvankoskentien itäpuolella sijaitsee tervahauta. Se on halkaisijaltaan noin 13 metriä. Vallirakenteen keskikohdassa on paksu musta maannos, vallin päällä turpeen alla noin 15 cm hiilensekainen kerros, jonka alla punertavaksi palanutta hiekkaa. Tervahaudalla ei ole selvää ränniä, pieni painautuma vallissa alarinteen suuntaan länteen. Tervahaudan päällä on vanhoja jo lahonneita paksujen puiden kantoja sekä muutama istutettu omenapuu.
metsakeskus.1000041003 408 Rytineva 10002 12016 13175 11006 27000 291855.00000000 6986175.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041003 Ojitetun rämeen keskellä olevalla mäellä on kaksi vallin ulkoreunoista mitaten halkaisijaltaan noin 15-metristä, laakeaa tervahautaa, joissa on noin viisi metriä pitkät halssit. Tervahaudat sijaitsevat noin 50 metrin päässä toisistaan. Vuoden 2021 tarkastuksessa muutaman vuoden ikäinen vesakko ja hakkuutähteet haittasivat havainnointia.
metsakeskus.1000041004 408 Karhunmäen Hautamäki 10002 12016 13175 11006 27000 290434.00000000 6986629.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041004 Hautamäen etelärinteessä on vallin ulkoreunoista mitaten halkaisijaltaan noin 20-metrinen, edustava tervahauta. Halssi laskee etelään. Vuoden 2021 tarkastuksen aikaan metsä oli vastikään kaadettu haudan ympäristöstä.
metsakeskus.1000041005 408 Susikorpi 10007 12016 13175 11006 27000 290617.00000000 6987023.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041005 Pieni tervahauta tai hiilimiilu, kummun halkaisija noin 10 m. Keskelle kaivettu jälkikäteen muutaman neliön kokoinen kuoppa. Vaikuttaa suhteellisen nuorelta, ehkä 1900-lukuinen.
metsakeskus.1000041006 167 Hammaslahti Pörtsynlahti 10002 12016 13166 11006 27000 646411.00000000 6925902.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041006 Kohde sijaitsee Pörtsynlahden itäpuolisessa sekametsässä, noin 65 metrin päässä rannasta. Paikalla on nähtävissä kooltaan 150 x 250 ja syvyydeltään noin 80 senttimetriä oleva suorakaiteen muotoinen hiekkamoreenimaahan kaivettu kuoppa. Kuoppa lienee historiallisen ajan nauriskuoppa.
metsakeskus.1000041007 297 Pitkälahti Etelä 10001 12017 13000 11006 27009 531351.00000000 6966582.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041007 Kohde sijaitsee Kuopion Pitkälahdessa. Kyseessä on mahdollisesti lotja tai proomu, jonka arvellaan liittyneen sijaintipaikan pohjoispuolella toimineen Peuran sahan toimintaan. Hylyn pituus on noin 21,5 metriä ja leveys noin 6.5 metriä. Hylyn keskellä on suurin ruuman aukko. Hylyssä ei ole takilaa. Hylyn keulasta lähtee järven pohjaan köysi, jonka pituus on noin 14 metriä. Hylky löytyi vuonna 2020 kun alueella tehtiin monikeilaustutkimuksia vesihuoltolinjausta varten.
metsakeskus.1000041008 433 Soukinharju 10002 12002 13000 11033 27018 362056.00000000 6726726.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041008 Kohde sijaitsee Loppijärven eteläosan itäpuolisen Soukinharjun keskivaiheilla olevalla tasanteella, harjun laella kulkevan ajouran tai polun kohdalla ja länsipuolella. Maaperä on kivikkoista moreenia. Paikalta avautuu näkymä länteen Loppijärvelle, itäpuolella maisemoitu maa-aineksen ottoalue. Ajourasta hiukan länteen tuli 2020 metallinetsinlöytönä ilmoitus todennäköisesti viikinkiaikaan ajoittuvasta keihäästä ja tummasta maasta sekä viitteitä muista esineistä. Tarkastuksessa 2021 kohde rajattiin metallinetsinharrastajien avustuksella.
metsakeskus.1000041009 434 Hästhagaberget 10007 12001 13000 11006 27000 444340.00000000 6695799.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041009 Frimansintieltä tulee soratie, joka leikkaa pururadan ja jatkuu kärrytienä metsään. Teiden leikkauskohdan itäpuolella, törmässä on maakellari. Sen ovenpielet ovat puusta ja sen seinämässä sekä piipussa on betonia. Tämän lounaispuolella on kärrytien varressa neljä perättäistä syvää kuoppaa, jotka vaikuttavat rakennusten perustuksilta. Kuoppien ympäristössä on peltitynnyreitä, peltiämpäri, emalivati, tiiltä ja ikkunalasia. Kartoista ei löydy merkintää rakennuksista 1800-luvun lopulta nykypäivään sijoittuvalta ajalta.
metsakeskus.1000041010 445 Kopparö 10007 12017 13193 11006 27000 236084.00000000 6689009.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041010 Sijaintipaikka on Paraisten sisäsaaristossa noin seitsemän kilometriä Paraisten keskustasta lounaaseen Kopparön itäosan eteläpuolella hietapohjalla noin kolmen metrin syvyydessä. Puurunkoisen limisaumaisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 15 metriä. Kölilinja ja 30 kpl pohjatukkeja havaittavissa. Jonkin verran kaarien alaosia on jäljellä. Ei sisäkarneerausta. Lastia, kansirakenteita tai takilan osia ei ole havaittavissa. Paikalla on entisaikoina sijainnut Kopparön kylän yhteislaituri (paikallisten haastattelut). Laiturin kivirakenteiden jäämiä edelleen havaittavissa rannassa hylyn kohdalla. On mahdollista, että kyseessä on jahti Knipanin (14 rt, kip. W.Sundqvist) hylky. Se kuljetti kalkkia Uudenmaan maatalousalueilla vuosina 1896-1902. Myöhemmin alus myytiin Kopparöhön, missä se upposi kotirantaan (Nordstöm 2007, Kalk, Skutor och män). Hylky havaittiin monikeilainluotauksessa 2020. Turkulainen sukeltajaryhmä Barlius teki hylylle tarkistussukelluksen 2021 ja selvitti hylyn taustaa.
metsakeskus.1000041011 285 Mussalo Niinilahdenpelto 10002 12016 13151 11006 27000 492158.00000000 6700109.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041011 Mussalon kotiseutuyhdistys suoritti laajan Mussalon saaren kattavan hiilimiilujen kartoitustyön vuosina 1998‒2001. Kartoitustyön yhteydessä löydettiin runsaat 300 miilua, jotka muutamaa terva- ja tiilimiilua lukuun ottamatta tulkittiin hiilimiiluiksi. Miiluista osa on dokumentoitu tarkemmin kaavahankkeiden yhteydessä Mussalon kotiseutuyhdistyksen kartoittamat kohteet on viety muinaisjäännösrekisteriin osa-alueittain keväällä 2021: Mussalo Etukylä 1‒3, Mussalo golfkenttä, Mussalo Kärkisaarentie, Mussalo Lavakallio, Mussalo lomakylä, Mussalo länsi, Mussalo Niinilahdenpelto, Mussalo Palaskylänlahti, Mussalo pohjoinen, Mussalo Pormestarinniemi, Mussalo Ristiniemi louhos, Mussalo Saaripirtti, Mussalo Santalahti, Mussalo Soukanpohja 1‒2, Mussalo Suuretvuoret, Mussalo Takakylä 1 ja 4 liittyvät samaan miilukokonaisuuteen. Yksittäiset miilut on viety rekisteriin pääkohteiden alakohteiksi, mikäli ko. kohteet vaikuttavat karttatarkastelun perusteella olevan rakentamattomalla alueella. Kartoitetuista kohteista 50 sijaitsee Mussalo Niinlahdenpelto -alueella, ks alakohteet.
metsakeskus.1000041012 702 Räminki 10002 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041012 Isojakokartan (1792) mukaan kahden talon kylätontti. Pohjoisempi talotontti on autioitunut ja tulkitaan kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Maanalaisia jäännöksiä saattaa olla myös etelämpänä, toisen talon alueella.
metsakeskus.1000041014 702 Räminki 2 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041014 Osittain autioituneen historiallisen Rämingin kylänpaikan yhä asuttu osa.
metsakeskus.1000041015 153 Paasinsalmen laivojen hautausmaa 10007 12017 13193 11006 27009 595686.00000000 6789330.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041015 Hyvin pieneltä, noin 200 neliömetrin laajuiselta alueelta tunnetaan yli kymmenen käytöstä poistettua proomua sekä soutuvenettä, jotka on tarkoituksella upotettu Imatran Paasinsalmen rantaveteen. Osa hylyistä on säilynyt hyvin ehjinä, osa on pirstaloitunut pitkin pohjaa. Hylkyjä makaa myös sekoittuneena toinen toisensa päällä. Aikojen saatossa Paasinsalmen rantaan on veneiden ja proomujen lisäksi hylätty satunnaista roskaa, kuten puutavaraa ja autonrenkaita. Museoviraston meriarkeologit tarkastivat kohteen vuonna 2017. Paikalliset informantit kertoivat proomujen liittyvän läheisellä Niskalammen teollisuusalueella sijainneen Tornator Oy:n toimintaan. Niskalammen varasto- ja lastauspaikkaa ryhdyttiin rakentamaan 1800-luvun lopulla, ja sinne johti myös kapearaiteinen rautatie. Tehtaiden satamapaikka sijaitsi Niskalammella (nykyinen Liippilahti). Hylyt.netissä Paasinsalmen hylkyjä on nimellä Niskalammen lotjat. Suomen meriarkeologisen seuran Topi Sellman kuvasi Paasinsalmi 2 -hylyn (Niskalammen lotja 4) 3D-mallintamista varten 2017. Malli on Suomen meriarkeologinen seura ry:n sketchfab-osoitteessa https://sketchfab.com/mas-fi .
metsakeskus.1000041016 285 Mussalo lomakylä 10002 12016 13151 11006 27000 492290.00000000 6700161.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041016 Mussalon kotiseutuyhdistys suoritti laajan Mussalon saaren kattavan hiilimiilujen kartoitustyön vuosina 1998‒2001. Kartoitustyön yhteydessä löydettiin runsaat 300 miilua, jotka muutamaa terva- ja tiilimiilua lukuun ottamatta tulkittiin hiilimiiluiksi. Miiluista osa on dokumentoitu tarkemmin kaavahankkeiden yhteydessä. Mussalon kotiseutuyhdistyksen kartoittamat kohteet on viety muinaisjäännösrekisteriin osa-alueittain keväällä 2021: Mussalo Etukylä 1‒3, Mussalo golfkenttä, Mussalo Kärkisaarentie, Mussalo Lavakallio, Mussalo lomakylä, Mussalo länsi, Mussalo Niinilahdenpelto, Mussalo Palaskylänlahti, Mussalo pohjoinen, Mussalo Pormestarinniemi, Mussalo Ristiniemi louhos, Mussalo Saaripirtti, Mussalo Santalahti, Mussalo Soukanpohja 1‒2, Mussalo Suuretvuoret, Mussalo Takakylä 1 ja 4 liittyvät samaan miilukokonaisuuteen. Yksittäiset miilut on viety rekisteriin pääkohteiden alakohteiksi, mikäli ko. kohteet vaikuttavat karttatarkastelun perusteella olevan rakentamattomalla alueella. Kartoiteusta kohteista 20 miilua (ks. alakohteet) sijaitsee Mussalo lomakylä -alueella.
metsakeskus.1000041017 285 Mussalo golfkenttä 10002 12016 13151 11006 27000 492790.00000000 6701001.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041017 Mussalon kotiseutuyhdistys suoritti laajan Mussalon saaren kattavan hiilimiilujen kartoitustyön vuosina 1998‒2001. Kartoitustyön yhteydessä löydettiin runsaat 300 miilua, jotka muutamaa terva- ja tiilimiilua lukuun ottamatta tulkittiin hiilimiiluiksi. Miiluista osa on dokumentoitu tarkemmin kaavahankkeiden yhteydessä. Mussalon kotiseutuyhdistyksen kartoittamat kohteet on viety muinaisjäännösrekisteriin osa-alueittain keväällä 2021: Mussalo Etukylä 1‒3, Mussalo golfkenttä, Mussalo Kärkisaarentie, Mussalo Lavakallio, Mussalo lomakylä, Mussalo länsi, Mussalo Niinilahdenpelto, Mussalo Palaskylänlahti, Mussalo pohjoinen, Mussalo Pormestarinniemi, Mussalo Ristiniemi louhos, Mussalo Saaripirtti, Mussalo Santalahti, Mussalo Soukanpohja 1‒2, Mussalo Suuretvuoret, Mussalo Takakylä 1 ja 4 liittyvät samaan miilukokonaisuuteen. Kartoitetuista hiilimiiluista 73 sijaitsee Mussalon golfkentän alueella ja sen lähiympäristössä.
metsakeskus.1000041022 444 Korkiametsä 10002 12004 13054 11002 27000 335004.00000000 6724906.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041022 Löyttyjärven länsirannalla, noin 3 kilometriä koilliseen Kärkölän kirkolta sijaitsevan Korkiametsä-nimisen kallio-moreeniharjanteen länsipäässä, mäen korkeimmalla kohdalla on pahoin hajonnut kivilatomus, joka kokonsa, muotonsa ja sijaintinsa perusteella muistuttaa pronssi- ja rautakautisia hautaröykkiöitä. Kalliopohjalle vaihtelevankokoisista kivistä ladottu röykkiö on halkaisijaltaan noin 3 metriä ja nykyisessä asussaan noin 0,5 metriä korkea. Röykkiöstä on kuitenkin romahtanut runsaasti kiviä kalliorinteen pohjoisreunalle ja se on todennäköisesti ollut alun perin korkeampi. Korkiametsän mäki sijaitsee aivan Onkimaanjärveä ja Löyttyjärveä ympäröivän laajan suoalueen reunalla ja on yksi alueen korkeimmista paikoista. 1770-luvulta alkavan (H. Fattenborg 1774, Kärkölä, KA B26:11/1-6) historiallisen kartta-aineiston perusteella mäellä ei ole sijainnut rajamerkkiä.
metsakeskus.1000041023 444 Pehkusuo 10002 12016 13175 11006 27000 323912.00000000 6702955.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041023 Kohde sijaitsee noin 5,5 kilomteriä Nummen kirkolta luoteeseen, Pikku-Torava -järven itärannalla. Kahden kalliomäen välisessä metsäisessä notkelmassa on kaksi mahdollista tervahautaa, ja niiden itäpuolella, aivan itäisemmän kalliokohouman juurella kauniisti lohkokivistä kylmäladottu tulisijamainen rakenne, jonka edustalla ja ympärillä on rännimäinen kaivanto. Tulisijamaisen rakenteen suuaukon mitat ovat noin 40 x 40 cm ja syvyys noin 70 cm. Rakenteen takana olevassa kallioseinämässä on merkkejä mahdollisesta pienimuotoisesta louhinnasta, joka voi liittyä rakenteeseen. Vuodesta 1771 alkavan (H. Fattenborg 1771, KA B27a:4/1-19) historiallisen kartta-aineiston perusteella paikalla ei ole sijainnut torppaa tms. asutusta. Alueella on tehty hakkuu noin 5 vuotta sitten ja se on edelleen suhteellisen avoin. Maastossa on metsäkoneen jälkiä, mutta läntisemmän kalliokukkulan länsireunaa pitkin kulkee mahdollisesti vanhempi tieura.
metsakeskus.1000041023 444 Pehkusuo 10002 12016 13178 11006 27000 323912.00000000 6702955.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041023 Kohde sijaitsee noin 5,5 kilomteriä Nummen kirkolta luoteeseen, Pikku-Torava -järven itärannalla. Kahden kalliomäen välisessä metsäisessä notkelmassa on kaksi mahdollista tervahautaa, ja niiden itäpuolella, aivan itäisemmän kalliokohouman juurella kauniisti lohkokivistä kylmäladottu tulisijamainen rakenne, jonka edustalla ja ympärillä on rännimäinen kaivanto. Tulisijamaisen rakenteen suuaukon mitat ovat noin 40 x 40 cm ja syvyys noin 70 cm. Rakenteen takana olevassa kallioseinämässä on merkkejä mahdollisesta pienimuotoisesta louhinnasta, joka voi liittyä rakenteeseen. Vuodesta 1771 alkavan (H. Fattenborg 1771, KA B27a:4/1-19) historiallisen kartta-aineiston perusteella paikalla ei ole sijainnut torppaa tms. asutusta. Alueella on tehty hakkuu noin 5 vuotta sitten ja se on edelleen suhteellisen avoin. Maastossa on metsäkoneen jälkiä, mutta läntisemmän kalliokukkulan länsireunaa pitkin kulkee mahdollisesti vanhempi tieura.
metsakeskus.1000041024 444 Haukijärvi 10007 12009 13094 11006 27000 324903.00000000 6702828.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041024 Haukijärven itärannalla sijaitsevan hiekkakuopan pohjoisreunalla on 2 halkaisijaltaan n. 20 cm, noin 50 cm syvyistä reunoilta ja pohjasta kivettyä kuoppaa, mahdollista paalunsijaa, sekä osa mahdollista rakennuksen kivijalkaa. 1770-luvulta alkavan (H. Fattenborg 1771, Sierla och Järvenpää, KA MMA B27a:4/1-19) historiallisen kartta-aineiston perusteella paikalla ei ole sijainnut torppaa tms. asutusta. Haukijärven pohjoispäässä on kuitenkin sijainnut ainakin vielä 1960-luvulla puutarhapalsta, johon rakenteet saattavat liittyä.
metsakeskus.1000041026 505 Kotojärvi, Matosaari 10001 12004 13000 11006 27000 404599.00000000 6726809.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041026 Kohde sijaitsee Mäntsälän Kotojärven laavulta lähtevän polun varrella olevalla Matosaari-nimisellä pienellä mäki/kallioalueella. Kohde on kiviröykkiö, jonka keskellä on pystykivi, jonka leveys on 30 cm ja korkeus 50 cm. Pystykivessä on puumerkinomainen kaiverrus. Kiveä ympäröi rinki sammaloituneita kiviä. Kohde ilppari -ilmoitus- ja palautepalvelun kautta tulleen viestin perusteella, kohde vaikuttaa vanhalta rajamerkiltä. Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta maastossa.
metsakeskus.1000041028 309 Kankaala 10001 12016 13175 11006 27000 599971.00000000 6954768.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041028 Mahdollinen muinaisjäännös sijaitsee Kankaalan ja Kankaan tiloille johtavien teiden risteyksessä. Lidar-korkeusmallin perusteella paikalla on mahdollisesti pienialainen tervahauta, jossa on selvät ympärysvallit. Rakenteen halkaisija on korkeusmallin perusteella noin kuusi metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Vaatii lisäselvityksiä.
metsakeskus.1000041031 638 Kokonniemen kansanpuisto 2 10007 12013 13126 11042 27000 426734.00000000 6694366.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041031 Kokonniemi toimi laivojen lastauspaikkana, kun pohjoisemmaksi ei enää päästy. Niemen kärjessä oli 1700-luvulla kalastajatorppa. Puutarha-arkkitehti Rydberg laati Kokonniemen kansallispuistolle suunnitelman vuonna 1898. Niihin kuului näköalapaikalle johtavat graniittiset portaat. Näköalapaikka on avokalliota, jossa on useita kalliohakkauksia mm. kompassi, aurinkokello ja nimikirjaimia. Aurinkokello on veljesten Eino ja Olavi Lahden kesällä 1935 hakkaama. Kokonniemi on puistohistoriallisesti arvokas.
metsakeskus.1000041033 734 Holstenkoski Kurkela 10007 12016 13180 11006 27009 308236.00000000 6690389.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041033 Anerionjoen Holstenkoskessa sijainnut historiallinen Kurkelan mylly. Joessa on harjoitettu myös uittoa. Nykyisen Mäntysillantien sillan kupeessa, joen itärannalla on vielä pystyssä huonokuntoinen lautarakenteinen Kurkelan viimeisin myllyrakennus ja sähköasema, sen eteläpuolella oleva rakennuksen raunio ja pohjoispuolella toinen kookkaampi raunio, johon myös liittyy vesimyllyrakenteita. Noin 100 m myllyltä ylävirtaan sijaitseva Holstenkosken pato on rakennettu joen yli v. 1903 päätöksellä. Padon pituus sisäkaaren puolelta n. 51 m ja ulkokaaren puolelta n. 53 m. Varsinaisen pato-rakenteen paksuus 0.9-1.0 m. Tukirakenteiden havaittu paksuus n. 3 m. Rakenteen ylin osa padon yläjuoksun vedenpinnasta on noin 3 metriä. Padosta lähteviä uomia on kaksi. Uomien reunat ovat paikoin kivettyjä. Uomien yhtymäkohdassa sijaitsee kaksi pientä kiviperustaa, jotka mahdollisesti liittyvät 1920-luvun tielinjaukseen ja joen yli kulkeneeseen siltaan. 1920-luvulla padon itäisellä sivulla oli metrin läpimittainen puutorvi, joka johti vettä padosta myllyyn. Samalla vuosikymmenellä patoa haluttiin korottaa niin, että veden korkeus altaassa nousi 2 m. Patoon jätettiin edelleen aukot vedenottotorvea ja lauttausränniä varten. Joen länsisivulla oli uittoa varten puusta tehty uittoränni. Noin 300 m padon yläpuolella oli toinen uittoränni sekä sulku veden johtamiseksi ränniin. Vuonna 2024 on toteutettu Kiskonjoen-Perniönjoen vesistön Aneriojoen Holstenkosken koskialueen kunnostaminen niin, että alueelle syntyy virtavesieliöstölle vapaa kulkumahdollisuus ja lisäksi uutta lisääntymis- ja poikastuotantoalaa vaelluskaloille. Pato on purettu keskeltä osittain, mutta se hallitsee silti edelleen maisemaa koskiympäristössä.
metsakeskus.1000041034 790 Pirunvuori 10002 12004 13054 11002 27000 288813.00000000 6813557.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041034 Ellivuoren hiihtokeskuksen vieressä olevan Pirunvuoren laen eteläpäässä on matala, luonnonlohkareista kasattu latomus tai röykkiö, jonka halkaisija on noin 10 metriä. Kivikertoja on ehkä vain 1-2. Latomus vaikuttaa iäkkäältä, ja sen kohdalta avautuu loistava näkymä kohti Karkun vanhaa kirkkoa ja Rautaveden selkää. Kyseessä voi olla sama "Hiittenkiuas", joka mainitaan Appelgrenin Muinaislinnoissa sivulla 15 (Karkku Piruvuori). Kohteen paikannus on epätarkka. Sen tarkka paikannus ja dokumentointi vaativat maastotarkastusta.
metsakeskus.1000041035 146 Kääntämänkangas 2 10002 12016 13151 11006 27000 713150.00000000 6953920.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041035 Lidar-korkeusmallin (11.5.2021) perusteella Kääntämäntien ja etelään johtavan pistotien risteyksessä on nähtävissä kaksi hiilimiilua. Mallin perusteella miiluissa on selvät ilmanottoaukot ja rakenteet ovat halkaisijaltaan noin 15-17 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen todellisten ominaisuustietojen määrittäminen vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000041036 146 Kylmäkangas 10002 12016 13151 11006 27000 712375.00000000 6953871.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041036 Lidar-korkeusmallin (11.5.2021) perusteella Kylmäkankaan alueella, Kääntämäntien eteläpuolisella kankaalla sijaitsee kaksi hiilimiilua. Mallin perusteella miiluissa on selvät ilmanottoaukot ja niiden halkaisija on noin 15.18 metriä. Miilut sijaitsevat maastossa vierekkäin. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen tarkemman luonteen selvittäminen vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000041037 146 Kylmäkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 712446.00000000 6954197.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041037 Lidar-korkeusmallin (11.5.2021) perusteella Kylmäkankaantien itäpuolisella kankaalla, noin 17 metrin päässä tiestä sijaitsee halkaisijaltaan noin kahdeksan metriä oleva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041038 146 Jaakkimankangas 10002 12016 13151 11006 27000 711951.00000000 6954057.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041038 Lidar-korkeusmallin perusteella Jaakkimankankaan kaakkoispään tuntumassa on nähtävissä yksittäinen hiilimiilu, jonka halkaisija on mallin mukaan noin 19 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen ominaisuustietojen tarkka määrittäminen vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000041039 146 Jaakkimankangas 2 10002 12016 13151 11006 27000 711739.00000000 6954257.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041039 Lidar-korkeusmallin perusteella Kääntämäntien eteläpuolisella kankaalla, noin seitsemän metrin päässä tiestä sijaistsee halkaisijaltaan noin 17 metriä oleva selväpiirteinen hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen tarkempi määrittäminen vaatii maastotutkimuksia.
metsakeskus.1000041040 146 Paasikangas 10002 12016 13151 11006 27000 711051.00000000 6954213.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041040 Lidar-korkeusmallin perusteella Paasikankaalla, välittömästi Kääntämäntien pohjoispuolella sijaitsee kaksi vierekkäin olevaa hiilimiilua. Miilut saattavat olla tienrakentamisen vahingoittamia. Mallin perusteella miiluja saattaa olla myös usemapia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen tarkempi määrittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000041041 146 Kääntämänkangas 3 10002 12016 13151 11006 27000 713038.00000000 6953250.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041041 Lidar-korkeusmallin perusteella alueella sijaistsee halkaisijaltaan noin 15 metriä oleva hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja se vaatii lisäselvityksiä.
metsakeskus.1000041042 146 Kylmäkangas 3 10002 12016 13151 11006 27000 712270.00000000 6953366.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041042 Lidar-korkeusmallin perusteella paikalla on nähtävissä yksi tai kaksi hiilimiimua. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen tarkempi määrittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000041043 146 Kelorannankangas 10002 12016 13151 11006 27000 712003.00000000 6953276.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041043 Lidar-korkeusmallin perusteella alueella sijaitsee halkaisijaltaan noin 20 metriä oleva hiilimiilu. Mallin perusteella rakenne on selväpiirteinen ja siinä on hyvin maastossa erottuvat ilmanottoaukot. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen tarkempi määrittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000041045 109 Huoltola 10001 12008 13000 11033 27000 391615.00000000 6776843.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041045 Parikkalan historiallisen kylänpaikan itäpuolisesta pellosta on keväällä ja kesällä 2021 löytynyt runsaasti myöhäisrautakautisia esineitä metallinetsinnässä. Löytösyvyys 5 - 15 cm. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM18799, ILM18924 - 18927, ILM19404. Löydöt viittaavat siihen että alueella on rautakautinen 1-2 polttokalmistoa joista on todennäköisesti säilynyt ehjiä osia kyntökerroksen alapuolella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041046 936 Petrovinhauta 10007 12006 13084 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041046 Petrovintien eteläpuolella, kallioisessa metsämaastossa, sijaitsee Petrovinhautana tunnettu tarinapaikka. Muistitiedon mukaan paikalle olisi 1800-luvulla haudattu kallionkoloon alueella kulkenut ja paikallisen isännän ja rengin toimesta surmattu kulkukauppias Petroff. Vainajan ruumis on sittemmin siirretty pois paikalta. Paikalle tehtiin 27.4.2021 maastotarkastus, jossa ei havaittu tarinapaikkaan liittyviä rakenteita tai karsikkopuita. Lisätietoja kohteesta: Virtain Joulu 1987, s. 12 (http://www.virtainjoulu.fi/wp-content/uploads/2018/04/Virtain-Joulu-1987.pdf) Virtain Joulu 1988, s. 29 (http://www.virtainjoulu.fi/wp-content/uploads/2018/04/Virtain-Joulu-1988.pdf)
metsakeskus.1000041048 630 Vörssinvaara 10001 12016 13175 11002 27000 484270.00000000 7104895.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041048 Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa näkyvä tervahauta. Tervahaudan länsipuolella erottuu toinen mahdollinen kuoppamainen rakenne (alakohde). Kohteita ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041049 630 Vesikkopuro 4 10001 12016 13175 11002 27000 484850.00000000 7105635.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041049 Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa näkyvä tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041050 837 Vaakonpuisto 10007 12004 13043 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041050 Kellarikuopan syvyys on n. 1,5-1,7 m, pituus (WSW-ENE) noin 4 m ja leveys n. 3 m. Oviaukko on sijainnut epäsymmetrisesti NE-sivun SE-osassa, ja sen kohdalla kellarin pääosaan liittyy n. 1,2 x 0,8 m kokoinen käytävä. Seinät on muurattu pääasiassa suurista (halk. 60-90 cm), osittain sammaloituneista lohkokivistä, joiden väleissä on kalkkilaastia. Mukana on myös jonkin verran pienempiä kiviä. Kivikerroksia on muurissa 3-5. NE-seinän ja käytävän NW-seinän kulmassa on säilynyt ovenpielen tiilimuurauksen jäännöksiä. Irtonaisia tiiliä tai niiden paloja on myös käytävän toisella reunalla ja ulkopuolella. Mukana on sekä paksumpia (7,5-8 cm) että ohuempia (6-6,5 cm) tiiliä; leveydeksi yhdessä mitattiin 13-14 cm. Käytävään on sortunut osa sen seinäkivistä, pääasiassa ulko-oven kohdalta. Kellarin katosta ei ole jäännöksiä. Kuopan reunoilla kasvaa vadelmaa, viinimarjaa ja nokkosta. Kenttähavaintojen perusteella kellari voisi olla 1800-luvulta; se on kuitenkin ollut käyttökunnossa vielä 1940-luvulla ja sijainnut ehkä vasta 1900-luvun alussa rakennettujen talojen pihapiirissä. 1700-luvun karttojen mukaan alueella on ollut vain hyvin pieniä peltolohkoja eikä asutusta. Kaarilan tonttimaa on sijainnut n. 300 m (Kuninkaan kartasto) tai 450 m (isojakokartta) WSW. Vuoden 1909 venäläisen topografikartan mukaan (Senaatin kartasto) nykyisen Vaakonkadun itäpuolella, kellarista n. 100 m ENE on sijainnut talo tai tilakeskus, joka näkyy myös v. 1946 ilmakuvassa. Kellari saattaa liittyä juuri kyseiseen taloon. Paikallisten asukkaiden mukaan kyseessä olisi entisen Mattilan tilan perunakellari. Kellarin kohdalla näkyy vielä v. 1946 ilmakuvassa pieni harjakattoinen rakennus ja heti sen N-puolella toinen, pienempi. Heti sen itäpuolella näkyy lisäksi kaksi tiensuuntaisesti sijaitsevaa asuinrakennusta, joten kellari voisi liittyä myös niihin.
metsakeskus.1000041054 106 Hopeavuori 10002 12012 13123 11010 27000 377550.00000000 6722028.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041054 Varhaisimmat tiedot louhinnasta Hopeavuorella on 1550-luvulla. Kustaa II Aadolf vieraili paikalla 1614 ja aloitti laajamittaisemman kaivoslouhinnan. Kaivoksella työskenteli 10 miestä jotka kaivoivat ja louhivat polttotekniikalla kaksi kaivoskuilua. Hanke päättyi 1620-luvulla jolloin kuilut olivat 20-30 metriä syviä. Kaivoksesta etsittiin todennäköisesti hopeaa mutta tarkkaa tietoa siitä ei ole. Hopeavuoren etelärinteessä kalliojyrkänteen alla on halkaisijaltaan noin 7-8 metriä oleva kaivoskuilu, jonka laidalla kasvaa kuusia. Kuilu on muodoltaan pyöreä, kallioon louhittu ja jyrkkäreunainen. Louhintajätettä on kasattu kuilun alapuolelle rinteeseen ja se muodostaa tasanteen. Kuilu on veden täyttämä ja kuilun korkeutta vedenpinnasta kallion päälle on vaikea arvioida, mutta se on ehkä noin 6–7 metriä. Toinen kaivoskuilu sijaitsee em. kuilusta noin 600 metriä pohjoiseen, Urojärven länsirannan sijaitsevan kalliomäen itäreunalla. Kuilun halkaisija on noin 20 - 25 metriä ja myös se on veden täyttämä. Kuilun ympäristössä mäen rinteessä on erilaisia kivikasoja louhittua kiveä.
metsakeskus.1000041056 778 Tienhaaraniitty 10002 12016 13172 11002 27000 497275.00000000 6957130.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041056 Tienhaaraniitylle johtavan metsäautotien kääntöpaikan ympäristössä sijaitsee kaksi rautahytin jäännettä. Niistä eteläisempi on ehjä ja siihen kuuluu hytin jäänne, jossa on runsaasti rautakuonaa sekä miilukuoppa. Pohjoisemman länsipuoli on vaurioitunut hakkuissa ja metsätien teon yhteydessä. Vaurioituneesta länsireunasta havaittiin rautakuonaa sekä kivirakennetta. Hytin ympärillä oli runsaasti myös raakamalmia, joka on siirretty paikalle todennäköisesti lähellä olevalta suolta, jossa on havaittavissa runsaasti suomalmia metsänlaikutusvaioissa sekä tuulenkaadoissa. On mahdollista, että lähialueella sijaitsee vielä muita tuntemattomia raudanvalmistukseen liittyviä jäänteitä.
metsakeskus.1000041058 402 Rantala 3 10002 12016 13166 11006 27000 524023.00000000 7007810.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041058 Naarvanjärven koillispuolella metsässä sijaitsee neljä nauriskuoppaa. Kuopat sijaitsevat länteen laskevassa rinteessä. Ne erottuvat maastossa pitkänomaisina, 2-3 metriä pitkinä ja noin metrin levyisinä ja noin puolen metrin syvyisinä kuopanteina. Kuoppa 4 sijaitsee erillään muista, noin 90 metriä eteläkaakkoon.
metsakeskus.1000041059 707 Pakarila 10002 12001 13000 11006 27000 643599.00000000 6912001.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041059 Rääkkylän Piimälahden Pakarilan tilan pohjoispuolella olevalta pellolta löytyi vuonna 2021 metallinetsinnässä joukko historialliselle ajalle sijoittuvia metalliesineitä. Löytö pitää sisällään muun muassa tulusraudan, neulakodan, sormuksia, ikoniriipuksia, rahoja ja rautakuonaa. Löytöaineisto ajoittuu 1600-luvulta 1800-luvulle, mutta joukossa on mahdollisesti myös tätä vanhempia esineitä. Esineet kaivettiin kyntösyvyydeltä, noin 150 metrin mittaiselta matkalta. Selkein keskittymä sijaitsee harrastajilta saadun tiedon mukaan muinaisjäännösalueen pohjoisosassa, lähellä metsän reunaa. Yksittäisiä löytöjä on kuitenkin varsin laajalta alueelta, eikä kaikkien tarkkaa löytöpaikkaa ole mahdollista määrittää. Piimälahti on Rääkkylän vanhimpia kyliä. Veijo Saloheimon (1971:131-132) mukaan kylän asutus on vakiintunut 1600-luvun alussa, mutta jo 1500-luvulla alueella kerrotaan sijainneen yksi talo. Vuonna 1637 alueella mainitaan olleen kuusi taloa sekä kaksi autiotilaa. Ruptuurisodan jälkeen alueen asutuksen kerrotaan kuitenkin jääneen vähäiseksi. Kertomaperinteen mukaan alueella on ollut myös tsasouna, josta ei Maukosen tutkimusten aikaan ole ollut enää mitään jäljellä. Osa pellolta löytyneestä esineistöstä liittyy mahdollisesti alueen varhaisimpaan asutukseen. Vuoden 2021 tarkastuksessa pelto kasvoi heinää, eikä alueella ollut mahdollista tehdä havaintoja. Löydöt viittaavat asuinpaikkaan, mutta osa saattaa liittyä myös läheiseen Huuronniemen kalmistoon. Kohteen tarkempi määrittäminen vaatii kattavampia kenttätutkimuksia.
metsakeskus.1000041061 91 Katajaluoto 10002 12011 13104 11006 27009 384212.00000000 6664699.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041061 Katajaluodon tukikohdan aseistuksena oli neljän 254 millimetrin Durlacher-tykin patteri. Tukikohdan tykkiaseman rintasuojaan on rakennettu kellaritila, minkä lisäksi saarella sijaitsee myös kaksi voima-asemaa, valonheitinasema, sekä betoninen tähystystorni.
metsakeskus.1000041062 710 Skriks N 10002 12002 13030 11033 27017 314990.00000000 6660015.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041062 Noin 5 km lounaaseen Karjaan kirkolta sijaitseva kohde on löytynyt metallinetsinnän yhteydessä Finbyn kylästä, Skriksin talon pohjoispuolella sijaitsevan pienen peltosaarekkeen reunalta. Peltosaarekkeen eteläpuolelta pellosta on löytynyt mm. sarjahelmi, osin sulaneen tasavartisen soljen katkelma sekä rapusoljen katkelma. Pellolta hieman kauempaa peltosaarekkeesta löytyi toinen tasavartisen soljen katkelma sekä toinen sarjahelmi. Samassa yhteydessä pellolta talletettiin myös pronssinen sormus sekä pöytäveitsen päätyhela. Löytöaineiston ja sijainnin perusteella peltosaarekkeessa ja sen ympäristössä on todennäköisesti merovingiaikainen polttokenttäkalmisto. Osa kalmistosta on voinut säilyä ehjänä saarekkeella, mutta osa siitä on sekoittunut ja vaurioitunut pellonmuokkauksessa. Peltosaarekkeella on nähtävissä kiveystä ja yksittäisiä suurempia kiviä, joista osa on mahdollisesti pellosta raivattuja ja osa liittyy kalmistoon. Sormus ja pöytäveisten päätyhela liittynevät alueen keskiaikaiseen ja 1500-luvun asutukseen, Finbyn kylä mainitaan asiakirjalähteissä ensimmäisen kerran jo 1330-luvulla, jolloin Uudenmaan voutina toiminut Gert (Gerhard) Skytte lahjoittaa maata sieltä Padisten luostarille (FMU 1121).
metsakeskus.1000041065 749 Haapamäki 10007 12016 13175 11006 27009 535846.00000000 6986402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041065 Haapamäellä ulkoilureitin varrella sijaitsee noin 12 metriä halkaisijaltaan oleva tervahauta. Haudassa ei ole ränniä mutta tervanlaskukuoppa sijaitsee vallin juuressa alarinteen puolella tervahaudan etelä-kaakko-puolella. Vallien päällä kasvaa nuorehkoa puustoa. Tervahaudan keskellä on suunnistajien kiintorasti. Vallin päällä ohuen turvekerroksen alla on hiilensekainen palanut kivinen hiekkamaa. Vallissa on myös kiviä pinnalla jonkun verran. Tervahauta liittyy todennäköisesti Pohjois-Savon metsäkeskuksen Haapamäen havaintotilan toimintaan. Havaintotila toimi vuosien 1939 ja 2004 välisenä aikana ja siellä on poltettu kaskea vielä 1930- luvulla. Tervahaudan vieressä on ollut opastaulu, jonka teksti on kulunut pois.
metsakeskus.1000041067 915 Pikku Taulumäki 10007 12013 13126 11006 27009 544620.00000000 6912588.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041067 Pikku Taulumäen luoteisrinteessä on kivi, johon on hakattu merkintä v. 1918. Vuosiluvun yläpuolella on ylävasemmalle osoittava nuoli sekä kaksi pistemäistä merkintää. Kivi on todennäköisesti kaadettu kyljelleen, koska teksti on pystysuorassa. Alueella on myös perimätietoa kiven kaatamisesta. Kivestä noin 240 metriä etelään, Ylä-Kankun hautausmaalla, sijaitsee punaisten joukkohauta vuodelta 1918 sekä muistomerkki (ensimmäinen pystytetty vuonna 1922 ja nykyinen vuonna 1946).
metsakeskus.1000041072 5 Möksy Kirkkohietikko 10002 12006 13084 11006 27000 360796.00000000 6993546.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041072 Kirkkohietikon muinaisjäännösalue Alajärven Möksyssä käsittää kultti- ja tarinapaikan Papinkivineen, pätkän vanhaa pokureittiä, tervahautoja ja väliaikaishautoja. Alueen poikki kulkee Möksyn kylän mäkipeltoja kiertävä kiviaita. Ks. alakohteet. Historiallisten lähteiden mukaan Möksyn pysyvä asutus on syntynyt vasta 1650-luvulla, jota nuorempia Kirkkohietikon muinaisjäännöksetkin todennäköisesti ovat. Kirkonkirjojen perusteella väliaikaishautoja on saatettu käyttää ainakin 1600-luvun lopulla (ks. esim. Hämäläinen: Suomenselän tarinoita 1).
metsakeskus.1000041072 5 Möksy Kirkkohietikko 10002 12016 13175 11006 27000 360796.00000000 6993546.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041072 Kirkkohietikon muinaisjäännösalue Alajärven Möksyssä käsittää kultti- ja tarinapaikan Papinkivineen, pätkän vanhaa pokureittiä, tervahautoja ja väliaikaishautoja. Alueen poikki kulkee Möksyn kylän mäkipeltoja kiertävä kiviaita. Ks. alakohteet. Historiallisten lähteiden mukaan Möksyn pysyvä asutus on syntynyt vasta 1650-luvulla, jota nuorempia Kirkkohietikon muinaisjäännöksetkin todennäköisesti ovat. Kirkonkirjojen perusteella väliaikaishautoja on saatettu käyttää ainakin 1600-luvun lopulla (ks. esim. Hämäläinen: Suomenselän tarinoita 1).
metsakeskus.1000041072 5 Möksy Kirkkohietikko 10002 12002 13023 11006 27000 360796.00000000 6993546.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041072 Kirkkohietikon muinaisjäännösalue Alajärven Möksyssä käsittää kultti- ja tarinapaikan Papinkivineen, pätkän vanhaa pokureittiä, tervahautoja ja väliaikaishautoja. Alueen poikki kulkee Möksyn kylän mäkipeltoja kiertävä kiviaita. Ks. alakohteet. Historiallisten lähteiden mukaan Möksyn pysyvä asutus on syntynyt vasta 1650-luvulla, jota nuorempia Kirkkohietikon muinaisjäännöksetkin todennäköisesti ovat. Kirkonkirjojen perusteella väliaikaishautoja on saatettu käyttää ainakin 1600-luvun lopulla (ks. esim. Hämäläinen: Suomenselän tarinoita 1).
metsakeskus.1000041072 5 Möksy Kirkkohietikko 10002 12004 13045 11006 27000 360796.00000000 6993546.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041072 Kirkkohietikon muinaisjäännösalue Alajärven Möksyssä käsittää kultti- ja tarinapaikan Papinkivineen, pätkän vanhaa pokureittiä, tervahautoja ja väliaikaishautoja. Alueen poikki kulkee Möksyn kylän mäkipeltoja kiertävä kiviaita. Ks. alakohteet. Historiallisten lähteiden mukaan Möksyn pysyvä asutus on syntynyt vasta 1650-luvulla, jota nuorempia Kirkkohietikon muinaisjäännöksetkin todennäköisesti ovat. Kirkonkirjojen perusteella väliaikaishautoja on saatettu käyttää ainakin 1600-luvun lopulla (ks. esim. Hämäläinen: Suomenselän tarinoita 1).
metsakeskus.1000041072 5 Möksy Kirkkohietikko 10002 12006 13084 11006 27006 360796.00000000 6993546.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041072 Kirkkohietikon muinaisjäännösalue Alajärven Möksyssä käsittää kultti- ja tarinapaikan Papinkivineen, pätkän vanhaa pokureittiä, tervahautoja ja väliaikaishautoja. Alueen poikki kulkee Möksyn kylän mäkipeltoja kiertävä kiviaita. Ks. alakohteet. Historiallisten lähteiden mukaan Möksyn pysyvä asutus on syntynyt vasta 1650-luvulla, jota nuorempia Kirkkohietikon muinaisjäännöksetkin todennäköisesti ovat. Kirkonkirjojen perusteella väliaikaishautoja on saatettu käyttää ainakin 1600-luvun lopulla (ks. esim. Hämäläinen: Suomenselän tarinoita 1).
metsakeskus.1000041072 5 Möksy Kirkkohietikko 10002 12016 13175 11006 27006 360796.00000000 6993546.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041072 Kirkkohietikon muinaisjäännösalue Alajärven Möksyssä käsittää kultti- ja tarinapaikan Papinkivineen, pätkän vanhaa pokureittiä, tervahautoja ja väliaikaishautoja. Alueen poikki kulkee Möksyn kylän mäkipeltoja kiertävä kiviaita. Ks. alakohteet. Historiallisten lähteiden mukaan Möksyn pysyvä asutus on syntynyt vasta 1650-luvulla, jota nuorempia Kirkkohietikon muinaisjäännöksetkin todennäköisesti ovat. Kirkonkirjojen perusteella väliaikaishautoja on saatettu käyttää ainakin 1600-luvun lopulla (ks. esim. Hämäläinen: Suomenselän tarinoita 1).
metsakeskus.1000041072 5 Möksy Kirkkohietikko 10002 12002 13023 11006 27006 360796.00000000 6993546.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041072 Kirkkohietikon muinaisjäännösalue Alajärven Möksyssä käsittää kultti- ja tarinapaikan Papinkivineen, pätkän vanhaa pokureittiä, tervahautoja ja väliaikaishautoja. Alueen poikki kulkee Möksyn kylän mäkipeltoja kiertävä kiviaita. Ks. alakohteet. Historiallisten lähteiden mukaan Möksyn pysyvä asutus on syntynyt vasta 1650-luvulla, jota nuorempia Kirkkohietikon muinaisjäännöksetkin todennäköisesti ovat. Kirkonkirjojen perusteella väliaikaishautoja on saatettu käyttää ainakin 1600-luvun lopulla (ks. esim. Hämäläinen: Suomenselän tarinoita 1).
metsakeskus.1000041072 5 Möksy Kirkkohietikko 10002 12004 13045 11006 27006 360796.00000000 6993546.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041072 Kirkkohietikon muinaisjäännösalue Alajärven Möksyssä käsittää kultti- ja tarinapaikan Papinkivineen, pätkän vanhaa pokureittiä, tervahautoja ja väliaikaishautoja. Alueen poikki kulkee Möksyn kylän mäkipeltoja kiertävä kiviaita. Ks. alakohteet. Historiallisten lähteiden mukaan Möksyn pysyvä asutus on syntynyt vasta 1650-luvulla, jota nuorempia Kirkkohietikon muinaisjäännöksetkin todennäköisesti ovat. Kirkonkirjojen perusteella väliaikaishautoja on saatettu käyttää ainakin 1600-luvun lopulla (ks. esim. Hämäläinen: Suomenselän tarinoita 1).
metsakeskus.1000041073 426 Mustalampi 10002 12016 13151 11006 27000 628017.00000000 6944553.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041073 Kohde sijaitsee Liperin Honkalammen eteläpuolella olevalla täysikäistä mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla. Paikalla on nähtävissä tervahauta ja hiilimiilu. Tervahauta on pienehkö ja laakeahko, mutta siinä näkyy selvät vallit. Rakenteen halkaisija on kahdeksan metriä ja syvyys keskeltä mitattuna puoli metriä. Alarinteen puolella on halssi. Hiilimiilu sijaitsee tervahaudasta noin 20 metriä pohjoiseen. Miilun halkaisija on kaksi metriä ja syvyys 40 senttimetriä. Alarinteen puolella erottuu valli.
metsakeskus.1000041073 426 Mustalampi 10002 12016 13175 11006 27000 628017.00000000 6944553.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041073 Kohde sijaitsee Liperin Honkalammen eteläpuolella olevalla täysikäistä mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla. Paikalla on nähtävissä tervahauta ja hiilimiilu. Tervahauta on pienehkö ja laakeahko, mutta siinä näkyy selvät vallit. Rakenteen halkaisija on kahdeksan metriä ja syvyys keskeltä mitattuna puoli metriä. Alarinteen puolella on halssi. Hiilimiilu sijaitsee tervahaudasta noin 20 metriä pohjoiseen. Miilun halkaisija on kaksi metriä ja syvyys 40 senttimetriä. Alarinteen puolella erottuu valli.
metsakeskus.1000041074 426 Petra-Aho 10002 12016 13175 11006 27000 628428.00000000 6944078.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041074 Tervahauta sijaitsee Joensuun keskustasta noin 15 kilometriä länteen, Honkalammen eteläpuolella, soiden välisellä kannaksella olevassa tiheässä kuusikossa. Pyöreähkössä tervahaudassa on selvät ja suhteellisen korkeat vallit ja se on suppilomainen. Sen halkaisija on 16 metriä ja syvyys keskeltä mitattuna 1,5 metriä. Alarinteen puolella on halssi.
metsakeskus.1000041076 426 Ylämylly 10007 12016 13180 11006 27008 630874.00000000 6945330.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041076 Kohde sijaitsee Liperin Nuottilammen eteläkärjessä, Ylämyllyntien pohjoispuolella. Alueelle on vuoden 1891 pitäjänkartalle merkitty mylly, jonka jäännökset ovat edelleen nähtävissä maastossa. Paikalla on nähtävisä myllyn patorakennelma, silta ja myllyrakennus.
metsakeskus.1000041078 272 Miilukaarat 10002 12016 13151 11006 27000 344113.00000000 7079204.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041078 Ympäristö: kuivaa mäntykangasta hiekkadyyneillä. Alueen ympäristö vastikään hakattu aukoksi. Miilujen ympäristöön jätetty hieman puita pystyyn. Kohteen vierestä kulkee Miilukaarojen harjanteiden läpi kaivettu Paskalampinojan kanava. Kohteessa sijaitsee 7 kappaletta kehämäisiä pystymiilun pohjia tiiviissä ryppäässä. Miilujen halkaisija on noin 14 metriä ja vallin leveys noin 2 metriä. Vallit kohoavat noin 50-60cm maan pinnan yläpuolelle. Miilut ovat tasapohjaisia. Maaperä alueella on kauttaaltaan hiilen peittämää aluskasvillisuuden alla. Miilujen Pohjoispuolella virtaa harjun läpi kaivettu korkeavallinen kanava. Vanhempi kaivettu kanavauoma kulkee miilujen luoteispuolelta lounaaseen. Se on nykyään kuivillaan.
metsakeskus.1000041079 272 Soidinkangas 2 10002 12004 13052 11002 27000 343461.00000000 7077577.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041079 Ympäristö Erittäin kivikkoinen korkea kangas, jonka laella kivirakka. Puusto täyskasvuista mäntymetsää, joka on vastikään hakattu aukolle. Kankaan laen kivirakka on jätetty hakkaamatta. Kankaan laella kivirakassa 9 kpl eri kokoisia rakkakuoppia (ks alakohteet). Suurin osa on varsin vaatimattoman kokoisia.
metsakeskus.1000041080 182 Joki-Kerkkola 10002 12008 13090 11033 27018 403514.00000000 6862620.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041080 Metallinilmaisimella tehty löytökeskittymäalue. Löydöt ajoittuvat nuorempaan rautakauteen viikinkiajalle ja ristiretkiajalle. Paikka on vanhaa kesantopeltoa ja osittain metsittynyttä peltoa. Löytöalueen vieressä on 1500-luvun kylä Kerkkola mj.tunnus: 1000028079
metsakeskus.1000041080 182 Joki-Kerkkola 10002 12008 13090 11033 27019 403514.00000000 6862620.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041080 Metallinilmaisimella tehty löytökeskittymäalue. Löydöt ajoittuvat nuorempaan rautakauteen viikinkiajalle ja ristiretkiajalle. Paikka on vanhaa kesantopeltoa ja osittain metsittynyttä peltoa. Löytöalueen vieressä on 1500-luvun kylä Kerkkola mj.tunnus: 1000028079
metsakeskus.1000041081 182 Jaatila 10007 12001 13007 11006 27007 404845.00000000 6862451.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041081 Jaatilan 1700-luvun kylätontti ja Jaatilaan johtava tielinja. 1840-vuoden kartassa paikalla on autio. Nykyään paikka asuttu. Alueelta on metallinilmaisinlöytöinä useita 1700-luvun kolikoita ja 1800-luvun lopun/1900-luvun alun kolikoita.
metsakeskus.1000041082 182 Heikkilä 2 10002 12002 13030 11033 27018 403970.00000000 6861118.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041082 Jämsäjoen varressa, pellolla oleva, hajalleen levinnyt polttokenttäkalmisto. Alueelta useita rautakautisia korujen osia ja fragmentteja. Löydöt löytyneet metallinilmaisinetsinnöissä.
metsakeskus.1000041083 625 Vanhan kirkon paikka 10002 12003 13037 11006 27007 367894.00000000 7151952.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041083 Pyhäjoen kirkkotarhassa, tapulin pohjoispuolella sijaitsevat paikalle rakennetun ensimmäisen kirkon perustukset. Kirkko rakennettiin vuonna 1586 ja purettiin 1850 -luvulla. Kirkon paikalla on muistomerkki. Kirkkoon liittyvä puinen tapuli on edelleen olemassa. Se rakennettiin vuonna 1739. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041084 749 Kiikkukangas 10002 12011 13114 11006 27009 536512.00000000 6984711.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041084 Kiikkukankaalla, urheilukentän takana, Kiikkutien päässä molemmin puolin asutuksen keskellä on säilynyt lyhyt osuus 1. maailmansodan aikaisia taistelukaivantoja. Tien itäpuolen kaivantoa on säilynyt noin 77 metrin matkalla. Tien länsipuolella kaivanto kulkee noin 90 metrin matkalla. Läntisen kaivannon länsipuolella on ollut vanha korsun paikka, joka on jäänyt rakennuksen alle.
metsakeskus.1000041086 434 Mjölnarbacken 10007 12016 13167 11006 27008 467722.00000000 6701384.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041086 Kyrkkullan suuren mäen kaakkoispuolella on Tesjoen jokivarressa sijaitseva erillinen metsäinen kumpare, jolla sijaitsee raudankäsittelypaikka. Alueella on sekä pajatoimintaan että raudanvalmistukseen viittaavia jäännöksiä. Alueella on yhden suurikokoisen tai kahden pienemmän selvästi näkyvän rakennuksen perustuksia ja kaksi tulisijaa. Alueella on runsaasti nokista maata tulisijojen välissä, eikä perustusten sijaintia pysty tällä kohtaan maastossa täysin havainnoimaan. Perustuksien näkyvät jäännökset on tehty suurista kivenlohkareista. Tyyliltään ja tekniikaltaan perustukset vaikuttavat nuoremman historiallisen ajan rakennusten jäännöksiltä. 1800-luvun lopun Senaatin kartastossa tällä kohdalla on kaksi suurempaa rakennusta, joihin jäännökset ilmeisesti liittyvät. Läntisemmässä rakennuksessa on matala noin 1,2, x, 1,2 m nelisivuinen tulisija, joka vaikutti muodoltaan säännölliseltä ja päältään tasaiselta. Itäisessä rakennuksessa on korkeampi ja pinta-alaltaan pienempi, noin 90 x 90 cm, osin paikalleen raunioitunut tulisija. Itäisen rakennuksen luona olevat huomattavan paksut noki- ja hiilikerrostumat viittaavat sepäntoimintaan paikalla. Rakennusten pohjoispuolella on kolme matalaa kuopannetta jotka on tulkittu jonkinlaisiksi säilytyskuopiksi tai kellareiksi. Ainakin yksi niistä voi liittyä Senaatin kartastolla näkyvään pienempään rakennukseen. Kyseessä voivat olla myös miilukuopat tai hiilen säilytyskuopat. Lisäksi itäisen rakennuksen pohjoispuolella on suuria kiviä, joista yksi vaikuttiaa haljenneen tulenpidon vaikutuksesta. Niistä saa tuntuman, että kiviä on hyödynnetty jollakin tavoin paikalla tehdyssä työssä, ehkä jonkinlaisena tulisijana. Läntisen rakennuksen eteläpuolella, joen ja rakennuksen perustuksen välissä, on lohkotuista kivenlohkareista ilman laastia rakennettu 2 x 2 metrin suuruinen neliömäinen kivikehä, jonka sisällä ja joen puoleisella sivulla on runsaasti nokea, hiiltä ja erikokoisia kuonan kappaleita sekä palaneen kiven palasia, joihin oli sulanut kiinni kuonaa. Ilmeisesti kyseessä on jonkinlainen raudanvalmistusuuni, mahdollisesti harkkohytti. Rakenteen peittää suuri puu juurineen, maksimissaan 150 vuoden ikäinen tarkastushetkellä vuonna 2021. Alakohteeksi (Rakennuksen paikka) on merkitty raudankäsittelypaikan kumpareesta pohjoisluoteeseen sijaitseva pienempi kumpare jäännöksineen.
metsakeskus.1000041086 434 Mjölnarbacken 10007 12016 13172 11006 27008 467722.00000000 6701384.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041086 Kyrkkullan suuren mäen kaakkoispuolella on Tesjoen jokivarressa sijaitseva erillinen metsäinen kumpare, jolla sijaitsee raudankäsittelypaikka. Alueella on sekä pajatoimintaan että raudanvalmistukseen viittaavia jäännöksiä. Alueella on yhden suurikokoisen tai kahden pienemmän selvästi näkyvän rakennuksen perustuksia ja kaksi tulisijaa. Alueella on runsaasti nokista maata tulisijojen välissä, eikä perustusten sijaintia pysty tällä kohtaan maastossa täysin havainnoimaan. Perustuksien näkyvät jäännökset on tehty suurista kivenlohkareista. Tyyliltään ja tekniikaltaan perustukset vaikuttavat nuoremman historiallisen ajan rakennusten jäännöksiltä. 1800-luvun lopun Senaatin kartastossa tällä kohdalla on kaksi suurempaa rakennusta, joihin jäännökset ilmeisesti liittyvät. Läntisemmässä rakennuksessa on matala noin 1,2, x, 1,2 m nelisivuinen tulisija, joka vaikutti muodoltaan säännölliseltä ja päältään tasaiselta. Itäisessä rakennuksessa on korkeampi ja pinta-alaltaan pienempi, noin 90 x 90 cm, osin paikalleen raunioitunut tulisija. Itäisen rakennuksen luona olevat huomattavan paksut noki- ja hiilikerrostumat viittaavat sepäntoimintaan paikalla. Rakennusten pohjoispuolella on kolme matalaa kuopannetta jotka on tulkittu jonkinlaisiksi säilytyskuopiksi tai kellareiksi. Ainakin yksi niistä voi liittyä Senaatin kartastolla näkyvään pienempään rakennukseen. Kyseessä voivat olla myös miilukuopat tai hiilen säilytyskuopat. Lisäksi itäisen rakennuksen pohjoispuolella on suuria kiviä, joista yksi vaikuttiaa haljenneen tulenpidon vaikutuksesta. Niistä saa tuntuman, että kiviä on hyödynnetty jollakin tavoin paikalla tehdyssä työssä, ehkä jonkinlaisena tulisijana. Läntisen rakennuksen eteläpuolella, joen ja rakennuksen perustuksen välissä, on lohkotuista kivenlohkareista ilman laastia rakennettu 2 x 2 metrin suuruinen neliömäinen kivikehä, jonka sisällä ja joen puoleisella sivulla on runsaasti nokea, hiiltä ja erikokoisia kuonan kappaleita sekä palaneen kiven palasia, joihin oli sulanut kiinni kuonaa. Ilmeisesti kyseessä on jonkinlainen raudanvalmistusuuni, mahdollisesti harkkohytti. Rakenteen peittää suuri puu juurineen, maksimissaan 150 vuoden ikäinen tarkastushetkellä vuonna 2021. Alakohteeksi (Rakennuksen paikka) on merkitty raudankäsittelypaikan kumpareesta pohjoisluoteeseen sijaitseva pienempi kumpare jäännöksineen.
metsakeskus.1000041087 734 Raivisto 10002 12002 13000 11033 27018 283395.00000000 6703288.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041087 Pähkinäpensaslehdon läheltä on metallinetsinnässä toukokuussa 2021 löytynyt särmänuppinen hevosenkenkäsolki ja dirhemin katkelmia. Löytösyvyys 15 cm. Löydöt tulivat nyrkin kokoisista kivistä koostuneen kiveyksen alta. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM19013. Vaatii tarkempaa selvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa eikä aluerajattu.
metsakeskus.1000041091 305 Possoniemi 10002 12016 13170 11004 27000 588752.00000000 7347987.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041091 KItkan Possoniemen itäosassa sijaitsevat esihistorialliseksi pyyntikuopaksi tulkittu kuoppa sekä historialliselta ajalta olevat tervahauta sekä kaksi hiilimiilua muodostavat yhtenäisen muinaisjäännösalueen. Alueen lounaisosassa olevan kuopan (alakohde 1) halkaisija valleineen on noin 4 metriä ja syvyys 60 cm. Harjanteen itään laskevassa rinteessä lähellä rantaa on tervahauta, tyypiltään nk. rännihauta (alakohde 2). Harjanteen laen itäosassa on kaksi matalaa maakuoppaa, jotka on tulkittu kuoppamiiluiksi, näistä toinen epävarma (alakohde 3).
metsakeskus.1000041091 305 Possoniemi 10002 12016 13175 11004 27000 588752.00000000 7347987.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041091 KItkan Possoniemen itäosassa sijaitsevat esihistorialliseksi pyyntikuopaksi tulkittu kuoppa sekä historialliselta ajalta olevat tervahauta sekä kaksi hiilimiilua muodostavat yhtenäisen muinaisjäännösalueen. Alueen lounaisosassa olevan kuopan (alakohde 1) halkaisija valleineen on noin 4 metriä ja syvyys 60 cm. Harjanteen itään laskevassa rinteessä lähellä rantaa on tervahauta, tyypiltään nk. rännihauta (alakohde 2). Harjanteen laen itäosassa on kaksi matalaa maakuoppaa, jotka on tulkittu kuoppamiiluiksi, näistä toinen epävarma (alakohde 3).
metsakeskus.1000041091 305 Possoniemi 10002 12016 13151 11004 27000 588752.00000000 7347987.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041091 KItkan Possoniemen itäosassa sijaitsevat esihistorialliseksi pyyntikuopaksi tulkittu kuoppa sekä historialliselta ajalta olevat tervahauta sekä kaksi hiilimiilua muodostavat yhtenäisen muinaisjäännösalueen. Alueen lounaisosassa olevan kuopan (alakohde 1) halkaisija valleineen on noin 4 metriä ja syvyys 60 cm. Harjanteen itään laskevassa rinteessä lähellä rantaa on tervahauta, tyypiltään nk. rännihauta (alakohde 2). Harjanteen laen itäosassa on kaksi matalaa maakuoppaa, jotka on tulkittu kuoppamiiluiksi, näistä toinen epävarma (alakohde 3).
metsakeskus.1000041091 305 Possoniemi 10002 12016 13170 11006 27000 588752.00000000 7347987.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041091 KItkan Possoniemen itäosassa sijaitsevat esihistorialliseksi pyyntikuopaksi tulkittu kuoppa sekä historialliselta ajalta olevat tervahauta sekä kaksi hiilimiilua muodostavat yhtenäisen muinaisjäännösalueen. Alueen lounaisosassa olevan kuopan (alakohde 1) halkaisija valleineen on noin 4 metriä ja syvyys 60 cm. Harjanteen itään laskevassa rinteessä lähellä rantaa on tervahauta, tyypiltään nk. rännihauta (alakohde 2). Harjanteen laen itäosassa on kaksi matalaa maakuoppaa, jotka on tulkittu kuoppamiiluiksi, näistä toinen epävarma (alakohde 3).
metsakeskus.1000041091 305 Possoniemi 10002 12016 13175 11006 27000 588752.00000000 7347987.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041091 KItkan Possoniemen itäosassa sijaitsevat esihistorialliseksi pyyntikuopaksi tulkittu kuoppa sekä historialliselta ajalta olevat tervahauta sekä kaksi hiilimiilua muodostavat yhtenäisen muinaisjäännösalueen. Alueen lounaisosassa olevan kuopan (alakohde 1) halkaisija valleineen on noin 4 metriä ja syvyys 60 cm. Harjanteen itään laskevassa rinteessä lähellä rantaa on tervahauta, tyypiltään nk. rännihauta (alakohde 2). Harjanteen laen itäosassa on kaksi matalaa maakuoppaa, jotka on tulkittu kuoppamiiluiksi, näistä toinen epävarma (alakohde 3).
metsakeskus.1000041091 305 Possoniemi 10002 12016 13151 11006 27000 588752.00000000 7347987.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041091 KItkan Possoniemen itäosassa sijaitsevat esihistorialliseksi pyyntikuopaksi tulkittu kuoppa sekä historialliselta ajalta olevat tervahauta sekä kaksi hiilimiilua muodostavat yhtenäisen muinaisjäännösalueen. Alueen lounaisosassa olevan kuopan (alakohde 1) halkaisija valleineen on noin 4 metriä ja syvyys 60 cm. Harjanteen itään laskevassa rinteessä lähellä rantaa on tervahauta, tyypiltään nk. rännihauta (alakohde 2). Harjanteen laen itäosassa on kaksi matalaa maakuoppaa, jotka on tulkittu kuoppamiiluiksi, näistä toinen epävarma (alakohde 3).
metsakeskus.1000041092 272 Hautakangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 338778.00000000 7081806.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041092 Suurehko tervahauta sijaitsee Hautan. kangas nimisen kivikkoisen rinteen alaosassa kankaan etelärinteessä. Kankaan laella noin 50 metrin päässä kohteesta sijaitsee Hautakankaan jätinkirkko. Tervahaudan halkaisija on vajaat 20 metriä ja sen halssi suuntautuu etelään.
metsakeskus.1000041095 285 Mussalo Suuretvuoret 10002 12016 13151 11006 27000 493036.00000000 6700277.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041095 Mussalon kotiseutuyhdistys suoritti laajan Mussalon saaren kattavan hiilimiilujen kartoitustyön vuosina 1998–2001. Kartoitustyön yhteydessä löydettiin runsaat 300 miilua, jotka muutamaa terva- ja tiilimiilua lukuun ottamatta tulkittiin hiilimiiluiksi. Miiluista osa on dokumentoitu tarkemmin kaavahankkeiden yhteydessä. Kohteet on viety muinaisjäännösrekisteriin osa-alueittain keväällä 2021: Mussalo Etukylä 1‒3, Mussalo golfkenttä, Mussalo Kärkisaarentie, Mussalo Lavakallio, Mussalo lomakylä, Mussalo länsi, Mussalo Niinilahdenpelto, Mussalo Palaskylänlahti, Mussalo pohjoinen, Mussalo Pormestarinniemi, Mussalo Ristiniemi louhos, Mussalo Saaripirtti, Mussalo Santalahti, Mussalo Soukanpohja 1‒2, Mussalo Suuretvuoret, Mussalo Takakylä 1 ja 4 liittyvät samaan miilukokonaisuuteen. Yksittäiset miilut on viety rekisteriin pääkohteiden alakohteiksi, mikäli ko. kohteet vaikuttavat karttatarkastelun perusteella olevan rakentamattomalla alueella. Kartoitetuista kohteista 28 (ks. alakohteet) sijaitsee Mussalo Suuretvuoret -alueella.
metsakeskus.1000041099 834 Similä 2 10001 12004 13000 11002 27000 319928.00000000 6743135.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041099 Metallinetsinnässä tulleiden rautakautisten löytöjen (Similä 1000041096) läheisyydestä ilmoitettu röykkiö (ILM19025). Toisen kohde-ilppari ilmoituksen (ILM20947) mukaan alueella on röykkiöitä mahdollisesti kolme. Kohteella ei ole tehty maastotarkastusta.
metsakeskus.1000041100 625 Engelin kirkon paikka 10007 12003 13037 11042 27000 368009.00000000 7152068.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041100 Paikalla sijaitsi Engelin suunnittelema puuristikirkko. Kirkko rakennettiin ensimmäisen kirkon seuraajaksi vuonna 1844 ja se paloi 1974 salamaniskun seurauksena. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041101 831 Solkei Hannula 10002 12004 13000 11033 27018 545808.00000000 6790875.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041101 Kohde sijaitsee Taipalsaaren Solkeissa Hujalan tilasta n 100 etelään pellolla, tien 14777 luoteispuolella. Pellolta on löytynyt metallinetsinnässä kesällä 2021 seitsemän viikinkiaikaisen rannerenkaan katkelmaa, jotka ovat peräisin ainakin kahdesta rannerenkaasta (ks. myös alakohteet). Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM19048, ILM19054. Lisäksi paikalta on löytynyt mahdollisesti metallivaluun liittyviä pronssisia tappeja. Syksyllä 2021 tehdyssä tarkastuksessa todettiin kyntökerroksen alapuolella säilynyttä kulttuurikerrosta ja kivistä koostuva rakenne. Kohteen laajuus on rannerengaslöytöihin ja koepistojen havaintoihin perustuva minimiarvio. Kohde voi olla laajempikin.
metsakeskus.1000041101 831 Solkei Hannula 10002 12016 13000 11033 27018 545808.00000000 6790875.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041101 Kohde sijaitsee Taipalsaaren Solkeissa Hujalan tilasta n 100 etelään pellolla, tien 14777 luoteispuolella. Pellolta on löytynyt metallinetsinnässä kesällä 2021 seitsemän viikinkiaikaisen rannerenkaan katkelmaa, jotka ovat peräisin ainakin kahdesta rannerenkaasta (ks. myös alakohteet). Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM19048, ILM19054. Lisäksi paikalta on löytynyt mahdollisesti metallivaluun liittyviä pronssisia tappeja. Syksyllä 2021 tehdyssä tarkastuksessa todettiin kyntökerroksen alapuolella säilynyttä kulttuurikerrosta ja kivistä koostuva rakenne. Kohteen laajuus on rannerengaslöytöihin ja koepistojen havaintoihin perustuva minimiarvio. Kohde voi olla laajempikin.
metsakeskus.1000041102 208 Riuttamaankangas 10002 12004 13054 11002 27000 345273.00000000 7102583.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041102 Kohteen puusto on nuorta mäntytaimikkoa/kasvatusmetsää. Aluskasvillisuus koostuu jäkälästä ja puolukka/sammalmättäästä kalloin päällä. Riuttamaankankaalla havaittiin avokallioiden välisessä notkelmassa useita röykkiöitä/kivilatomuksia, jotka ovat vaurioituneet metsäaurauksen yhteydessä. Auraus on vanha ja aurausojat jo pääosin umpeen sammaloituneet. Sammalkerrosta avaamalla todettiin, että rakenteet on ladottu n. 20-30 cm halkaisijaltaan olevista kivistä useampaan kerrokseen ja kivien välissä ei ole maa-ainesta. Rakenteissa ei havaittu keskuspainannetta. Rakenteiden tarkka lukumäärä jäi epäselväksi. Niitä on kuitenkin vähintään viisi kappaletta. Osa rakenteista oli niin pahoin vaurioituneita, että oli hankalaa päätellä, oliko kyseessä yksi röykkiö vai useampi rinnakkainen pienempi latomus. Kohteella saattaa olla enemmänkin rakenteita. Röykkiöt/latomukset sijaitsevat hyvin tiiviisti vain muutamien metrien päässä toisistaan. Röykkiö/latomus 1 Suurin ja selkeimmin näkyvä rakenne. Halkaisija on noin 7 metriä ja korkeus noin 70 cm. Rakenteessa ei ollut havaittavaa keskuspainannetta. Rakenne on vaurioitunut metsäaurauksessa. Sammalmättään alta todettiin kiviladonta. Röykkiö/latomus 2 Sijaitsee Röykkiön 1 koillispuolella muutaman metrin etäisyydellä. Muodotaan pitkänomainen, kooltaan 6x3 metriä ja korkeudeltaan noin 40-50 cm. Vaurioitunut metsäaurauksessa. Röykkiö/latomus 3 Sijaitsee röykkiö/latomus 2:n pohjoispuolella. Koostuu 2-4 latomuksesta. Todennäköisesti kuitenkin havaitut kolme rinnakkaista pitkänmallista (5 x 2 metriä) latomusta ovat todellisuudessa yksi iso metsäauran kolmeen osaan leikkaama röykkiö. Korkeus noin 40 cm. Röykkiö/latomus 4 Röykkiön 3 lounaispuolella noin 5 metrin päässä sijaitsee hieman nelikulmaiselta vaikuttava latomus. Rakenteen halkaisija on noin 5-6 metriä ja korkeus noin 40 cm. Röykkiö/Latomus 5 Röykkiön 1 lounaispuolella sijaitseva pienikokoinen latomus. Halkaisija on noin 4 metriä ja korkeus muutamia kymmeniä senttimetrejä. Rakenne sijaitsee notkelmassa. Rakenne on metsäauran vaurioittama.
metsakeskus.1000041105 785 Sirkkasuo 2 10002 12008 13000 11033 27000 487530.00000000 7156228.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041105 Metallinetsinnässä on toukokuussa 2021 löytynyt Sirkkasuon länsipuolelta, noin 500 metriä pohjoiseen Sirkkasuon pyyntikuopista, tasateräinen nuolenkärki ja leikattu kuparipellin pala (alakohteet, ILM19103). Kummankin aivan tieuran viereltä tehdyn löydön löytösyvyys noin 8 cm hiekkamaassa. Kuparipelti on ominaista rautakauden lopun tai varhaisen histroailisen ajan kohteille.Jokseenkin kuparipellin löytökohdan vierellä tiellä todettiin tarkastuksessa palanutta kiveä noin kuuden metrin matkalla hieman moottoorikelkkareitin merkin eteläpuolella. Kivien keskivaiheilla todettiin noin 20-25 cm syvyyteen ulottuvaa voimakkaasti hiilen sekaista hiekkaa varsin pienellä alueella. Ympäriltä ei vastaavaa kerrosta voitu todeta. Tien pintakerros on tien käytön sotkemaa noin 5-10 cm paksuudelta. Vastaava palaneiden kivien aluetta ei ollut muualla, ei myöskään merkkejä muualta tuodusta aineksesta. Kohde on alustavasti tulkittavissa hajonneeksi kivetyksi liedeksi, jonka yhteys lähilöytöihin on avoin, mutta mahdollinen. Kohteen luonteen selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia.
metsakeskus.1000041105 785 Sirkkasuo 2 10002 12001 13200 11033 27000 487530.00000000 7156228.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041105 Metallinetsinnässä on toukokuussa 2021 löytynyt Sirkkasuon länsipuolelta, noin 500 metriä pohjoiseen Sirkkasuon pyyntikuopista, tasateräinen nuolenkärki ja leikattu kuparipellin pala (alakohteet, ILM19103). Kummankin aivan tieuran viereltä tehdyn löydön löytösyvyys noin 8 cm hiekkamaassa. Kuparipelti on ominaista rautakauden lopun tai varhaisen histroailisen ajan kohteille.Jokseenkin kuparipellin löytökohdan vierellä tiellä todettiin tarkastuksessa palanutta kiveä noin kuuden metrin matkalla hieman moottoorikelkkareitin merkin eteläpuolella. Kivien keskivaiheilla todettiin noin 20-25 cm syvyyteen ulottuvaa voimakkaasti hiilen sekaista hiekkaa varsin pienellä alueella. Ympäriltä ei vastaavaa kerrosta voitu todeta. Tien pintakerros on tien käytön sotkemaa noin 5-10 cm paksuudelta. Vastaava palaneiden kivien aluetta ei ollut muualla, ei myöskään merkkejä muualta tuodusta aineksesta. Kohde on alustavasti tulkittavissa hajonneeksi kivetyksi liedeksi, jonka yhteys lähilöytöihin on avoin, mutta mahdollinen. Kohteen luonteen selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia.
metsakeskus.1000041105 785 Sirkkasuo 2 10002 12008 13000 11002 27000 487530.00000000 7156228.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041105 Metallinetsinnässä on toukokuussa 2021 löytynyt Sirkkasuon länsipuolelta, noin 500 metriä pohjoiseen Sirkkasuon pyyntikuopista, tasateräinen nuolenkärki ja leikattu kuparipellin pala (alakohteet, ILM19103). Kummankin aivan tieuran viereltä tehdyn löydön löytösyvyys noin 8 cm hiekkamaassa. Kuparipelti on ominaista rautakauden lopun tai varhaisen histroailisen ajan kohteille.Jokseenkin kuparipellin löytökohdan vierellä tiellä todettiin tarkastuksessa palanutta kiveä noin kuuden metrin matkalla hieman moottoorikelkkareitin merkin eteläpuolella. Kivien keskivaiheilla todettiin noin 20-25 cm syvyyteen ulottuvaa voimakkaasti hiilen sekaista hiekkaa varsin pienellä alueella. Ympäriltä ei vastaavaa kerrosta voitu todeta. Tien pintakerros on tien käytön sotkemaa noin 5-10 cm paksuudelta. Vastaava palaneiden kivien aluetta ei ollut muualla, ei myöskään merkkejä muualta tuodusta aineksesta. Kohde on alustavasti tulkittavissa hajonneeksi kivetyksi liedeksi, jonka yhteys lähilöytöihin on avoin, mutta mahdollinen. Kohteen luonteen selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia.
metsakeskus.1000041105 785 Sirkkasuo 2 10002 12001 13200 11002 27000 487530.00000000 7156228.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041105 Metallinetsinnässä on toukokuussa 2021 löytynyt Sirkkasuon länsipuolelta, noin 500 metriä pohjoiseen Sirkkasuon pyyntikuopista, tasateräinen nuolenkärki ja leikattu kuparipellin pala (alakohteet, ILM19103). Kummankin aivan tieuran viereltä tehdyn löydön löytösyvyys noin 8 cm hiekkamaassa. Kuparipelti on ominaista rautakauden lopun tai varhaisen histroailisen ajan kohteille.Jokseenkin kuparipellin löytökohdan vierellä tiellä todettiin tarkastuksessa palanutta kiveä noin kuuden metrin matkalla hieman moottoorikelkkareitin merkin eteläpuolella. Kivien keskivaiheilla todettiin noin 20-25 cm syvyyteen ulottuvaa voimakkaasti hiilen sekaista hiekkaa varsin pienellä alueella. Ympäriltä ei vastaavaa kerrosta voitu todeta. Tien pintakerros on tien käytön sotkemaa noin 5-10 cm paksuudelta. Vastaava palaneiden kivien aluetta ei ollut muualla, ei myöskään merkkejä muualta tuodusta aineksesta. Kohde on alustavasti tulkittavissa hajonneeksi kivetyksi liedeksi, jonka yhteys lähilöytöihin on avoin, mutta mahdollinen. Kohteen luonteen selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia.
metsakeskus.1000041106 179 Uusisilta 10007 12013 13126 11006 27008 432386.00000000 6906764.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041106 Uusisillan vanhan talon eteläpuolella olevalla avokalliolla on kalliohakkauksia 1890-luvulta. hakkauksissa on nimiä ja vuosilukuja ja numeroita. Teksteissä näkyy ALEKSIS.... JA AUGUST...AM...1896. Hakkaukset liittynevät talon omistajiin tai käyttäjiin.
metsakeskus.1000041107 433 Hankalammi 10001 12016 13151 11006 27000 351084.00000000 6736473.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041107 Kansalaisilmoituksen kuvailun sekä kuvien perusteella paikalla on todennäköinen hiilimiilu tai tervahauta. Vallien ulkoreunoilta mitattuna n. 4x4m halkaisijalta oleva kuoppa. Vallien korkeus reilun metrin verran. Kuoppa näytti melko syvältä. Vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000041108 495 Kangasjärvenkangas 1 10002 12001 13010 11006 27000 399705.00000000 6931485.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041108 Loivaan hiekkarinteeseen on kaivettu neliömäinen asumuksen pohja, mitat noin 6 x 6 m ja syvyys noin 1,4 m, kaakkoisnurkassa on kapea ramppi alaspäin. Seinämät ovat sortuneet. Tulisijan jäänteet – kiuas tai uuni - ei havaittu. Pohjassa olevan vanhan kannon perusteella kohde on reilusti yli 100 vuotta vanhaa. On useita piilopirttiä, joissa on samantyyppinen rakenne, ja joista on olemassa tarkkaa perimätietoa (Esim. Kalajoki Siiponjoki, inventointi H.-P. Schulz 2007). Kohteen tarkempaa ajoitusta ei ole, todennäköisesti alueen piilopirtit ovat Ison Vihan aikaisia.
metsakeskus.1000041110 857 Ihalankangas 10001 12002 13000 11006 27000 567399.00000000 6978601.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041110 Perimätiedon mukaan Ihalankankaan alueella on vanha historiallinen hautapaikka, kenties venäläisten sotilaiden. Alueella on mahdollisesti kivirakenne. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041113 495 Kangasjärvenkangas 2 10002 12016 13151 11004 27000 399815.00000000 6931476.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041113 Loivalla koillisrinteellä Kangasjärveltä 70 m lounaaseen on pieni maakuoppa, halkaisija noin 2 m ja syvyys 60 cm. Kairauksessa kuopan pohjassa todettiin 5 – 10 cm huuhtoutumiskerros, sen alla oli yli 15 cm vahva nokimaakerros. Kerroksen paksuus ei selvinnyt koska maa muuttui niin tiiviiksi, ettei kairalla päässyt syvemmälle. Rakenne viittaa miiluun, ja paksun huuhtoutumiskerroksen perusteella se on esihistoriallinen. Kuopasta 40 m lounaaseen on toinen hieman pienempi kuoppa, josta löytyi myös nokimaata, mutta kerrokset olivat sen verran sekoittuneet, ettei varmaa tulkinta ollut mahdollista.
metsakeskus.1000041114 495 Kangasjärvenkangas 3 10002 12001 13010 11006 27000 399879.00000000 6931295.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041114 Laajalle hiekkatasanteelle on kaivettu neliömäinen asumuksen pohja, jonka mitat ovat noin 6 x 5,5 m ja syvyys noin 1,5 m, eteläseinämässä on kapea ramppi alaspäin. Seinämät ovat sortuneet, paikoitellen näistä on kairalla havaittu melko lahoja vaakahirsiä. Tulisijan jäänteet ei havaittu. Reunassa olevan vanhan kannon perusteella kohde on reilusti yli 100 vuotta vanhaa. On useita piilopirttiä, joissa on samantyyppinen rakenne, ja joista on olemassa tarkkaa perimätietoa (Esim. Kalajoki Siiponjoki, inventointi H.-P. Schulz 2007). Kohteen tarkempaa ajoitusta ei ole, todennäköisesti alueen piilopirtit ovat Ison Vihan aikaisia.
metsakeskus.1000041115 495 Tervavuori 10002 12016 13182 11006 27000 400561.00000000 6932201.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041115 Kallio-Nikaran talo (alkuperäinen kirjoitusasu; myöhemmin Kallio ja Kallionikara) on perustettu ilmeisesti 1700-luvun loppupuolella. Se sijaitsi Tervavuoren kaakkoisrinteellä nykyisen metsätien eteläpuolella. 1920-luvulla siellä toimi iso kämppä5, sen päärakennus talo oli rakennettu jo joskus aikaisemmin. Ilmeisesti 1960-luvulta rakennettiin paikalle metsästysmaja. Talosta on säilynyt itäosan pohjaa, maanmuokkauksen takia länsipääty on tuhoutunut, ja pohjan mitat ei ole enää selvittävissä, leveys on noin 7 m ja pituus yli 12 m. Osa kiviperustuksesta on säilynyt, itäosa on komean uunin jäännökset, jonka tiilinen tulipesä on säilynyt. Lisäksi keskiosassa on kaksi kellarikuoppa.250 m edellisestä itään on toinen rakennuksen pohja, jonka perustuksena on n. 50-60 cm korkea kivinen tasanne (mitat 6 x 5,5 m), sen etelälaidassa on neliskulmainen sortunut kiuas, alkuperäiset mitat olivat mahd, 1,5 x 1, 5 m. Kyseessä voi olla riihi. Rakennuksen pohjasta 50 m on osittain sortunut maakellari (4-4) jonka mitat ei voitu selvittää. Niiden kohteiden lisäksi alueella on kiviperustuksen kiviperustuksen osa (4-5), kellarikuoppa ja kiviaita (4-6 ja 4-7), pääosin kaakkoisosassa kaskiröykkiöitä, joiden välissä on kaskimaannosta (ainakin 8 kpl: 4 -8 – 4-13, 4-15 ja 4-19) ja länsi- sekä pohjoisosassa isoja peltoröykkiöitä, joiden halkaisija on jopa yli 10 m, ( 15 kpl: 4-14 – 4-18, 4-20 – 4-30).
metsakeskus.1000041116 495 Raiskinmäki 10002 12016 13182 11006 27000 400745.00000000 6933241.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041116 Raiskinmäen laella, kohteesta 4 Tervavuori/Kallio-Nikara vajaa kilometri pohjoiseen, on sijainnut toinen, pienempi talo, joka on saattanut olla Kallio-Nikaran torppa. Näkyvissä on kaksi vierekkäin oleva tuvan pohjaa (5-1 ja 5-2), joista on jäljellä maaperustukset ja kiukaan jäänteet (molempien perustusten mitat ovat n. 7 m x 5 m ja kiukaiden mitat n. 3 m x 3 m, korkeus 2 m). Edellisistä noin 25 lounaaseen oli pienen rakennukset jäänteet (5-6, jäljellä maaperustukset, arviolta n. 4 m x 4 m). Tästä alakohteesta noin 20 m etelään on pieni kiviröykkiö (5-7) ja 35–100 m länsiluoteeseen matala peltoaita (5-3, säilynyt noin 65 m:n matkalla), jonka luoteispäädystä muutamia metrejä koilliseen löytyi kaksi pientä kiviröykkiötä (5-4 ja 5-5). Kohteiden ympäristö oli suuremmilta metsätöiltä säästynyttä vanhaa kuusimetsää.
metsakeskus.1000041117 495 Peuralampi 10007 12001 13016 11006 27008 397875.00000000 6932329.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041117 Peuralammen torppa on merkitty 1840-luvun pitäjänkartalle. Alueella on havaittu neljä jäännöstä, josta alakohde 6-1 on vanhempi, puuston perusteella yli 120-150 vuotta, ja alakohteet 4-2- 4-3 nuorempia, mahdollisesti vasta sotien jälkeen rakennettu. 4-1 on rakennuksen pohja, josta kiviperustus on vain osittain säilynyt (koko ei pystytty enää määrittämään), etelänurkassa on uuni kivijalka, jossa on näkyvissä myös tiilenpalasia, mitat noin 1,8 x 1,8 m. Rakennus sijaitsi mäen lakialueen kaakkoisreunalla. Noin 30 m kaakkoon on aukea oleva tiheän heinikon peittämä alue, josta on kairalla havaittu jälkiä kiviperustuksesta, muoto ja koko ei saatu selvillä sen peittämän kasvillisuuden takia. Rinteen puolella, kohteesta 4-1 40 – 50 m etelään, on rakennuksen betoniperustus (4-2) , mitat 7 x 5,5 m, korkeus 0,3-0,6 m sekä pystyssä oleva maakellari (4-3) , joka on betonielementeistä rakennettu.
metsakeskus.1000041118 495 Kangasjärvenkangas 4 10007 12005 13184 11006 27008 399741.00000000 6931411.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041118 Kangasjärveen lounaispuolella kankaan harjanteella on vanha honka säilynyt (halkaisija 60-70 cm), jossa on noin 1,6 m korkeudella aikoinaan tehty kaski pilkkaa vastakkaisilla puolilla. Pilkat on kasvaneet melkein umpeen, niiden ikä lienee yli 200 vuotta (arvioitu puun kasvupaksuus pilkan tekemisen jälkeen). Todennäköisesti puu liittyy Kirkkotiehen. Vastakkaiset pilkat noin silmien korkeudella on tyypillisesti erämaassa käytettyjä tien merkintään.
metsakeskus.1000041119 495 Pitkäjärvi 10007 12001 13014 11006 27009 399060.00000000 6932842.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041119 Pirttijärven eteläpään länsipuolella on tupa, peruskartalla on merkintä Pitkäjärvi, tuparakennus on eri elementtien (esim. Ikkunatyyli),rakennettu 1900-luvun alkupuoliskolla, 1840 pitäjänkartastossa alue ei ole säilynyt. Talon länsi- ja itäpuolella on kiviperustukset. Länsipuolen perustus on mitaltaan noin 7 x 5 m , itäpuolen perustus on osittain tuhoutunut, mitat noin 4 x >5 m. Perustusten ikä ja rakennusten funktiota ei selvinnyt.
metsakeskus.1000041124 285 Mussalo Saaripirtti 10002 12016 13151 11006 27000 494044.00000000 6701553.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041124 Mussalon kotiseutuyhdistys suoritti laajan Mussalon saaren kattavan hiilimiilujen kartoitustyön vuosina 1998‒2001. Kartoitustyön yhteydessä löydettiin runsaat 300 miilua, jotka muutamaa terva- ja tiilimiilua lukuun ottamatta tulkittiin hiilimiiluiksi. Miiluista osa on dokumentoitu tarkemmin kaavahankkeiden yhteydessä. Mussalon kotiseutuyhdistyksen kartoittamat kohteet on viety muinaisjäännösrekisteriin osa-alueittain keväällä 2021: Mussalo Etukylä 1‒3, Mussalo golfkenttä, Mussalo Kärkisaarentie, Mussalo Lavakallio, Mussalo lomakylä, Mussalo länsi, Mussalo Niinilahdenpelto, Mussalo Palaskylänlahti, Mussalo pohjoinen, Mussalo Pormestarinniemi, Mussalo Ristiniemi louhos, Mussalo Saaripirtti, Mussalo Santalahti, Mussalo Soukanpohja 1‒2, Mussalo Suuretvuoret, Mussalo Takakylä 1 ja 4 liittyvät samaan miilukokonaisuuteen. Yksittäiset miilut on viety rekisteriin pääkohteiden alakohteiksi, mikäli ko. kohteet vaikuttavat karttatarkastelun perusteella olevan rakentamattomalla alueella. Kartoituksen kohteista neljä (ks. alakohteet) sijaitsee Mussalo Saaripirtti -alueella.
metsakeskus.1000041125 285 Mussalo pohjoinen 10002 12016 13151 11006 27000 493051.00000000 6702950.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041125 Mussalon kotiseutuyhdistys suoritti laajan Mussalon saaren kattavan hiilimiilujen kartoitustyön vuosina 1998‒2001. Kartoitustyön yhteydessä löydettiin runsaat 300 miilua, jotka muutamaa terva- ja tiilimiilua lukuun ottamatta tulkittiin hiilimiiluiksi. Miiluista osa on dokumentoitu tarkemmin kaavahankkeiden yhteydessä. Mussalon kotiseutuyhdistyksen kartoittamat kohteet on viety muinaisjäännösrekisteriin osa-alueittain keväällä 2021: Mussalo Etukylä 1‒3, Mussalo golfkenttä, Mussalo Kärkisaarentie, Mussalo Lavakallio, Mussalo lomakylä, Mussalo länsi, Mussalo Niinilahdenpelto, Mussalo Palaskylänlahti, Mussalo pohjoinen, Mussalo Pormestarinniemi, Mussalo Ristiniemi louhos, Mussalo Saaripirtti, Mussalo Santalahti, Mussalo Soukanpohja 1‒2, Mussalo Suuretvuoret, Mussalo Takakylä 1 ja 4 liittyvät samaan miilukokonaisuuteen. Yksittäiset miilut on viety rekisteriin pääkohteiden alakohteiksi, mikäli ko. kohteet vaikuttavat karttatarkastelun perusteella olevan rakentamattomalla alueella. Kartoitetuista kohteista kuusi (ks. alakohteet) sijaitsee Mussalo pohjoinen -alueella.
metsakeskus.1000041126 285 Mussalo Etukylä 3 10002 12016 13151 11006 27000 492970.00000000 6700797.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041126 Mussalon kotiseutuyhdistys suoritti laajan Mussalon saaren kattavan hiilimiilujen kartoitustyön vuosina 1998‒2001. Kartoitustyön yhteydessä löydettiin runsaat 300 miilua, jotka muutamaa terva- ja tiilimiilua lukuun ottamatta tulkittiin hiilimiiluiksi. Miiluista osa on dokumentoitu tarkemmin kaavahankkeiden yhteydessä. Mussalon kotiseutuyhdistyksen kartoittamat kohteet on viety muinaisjäännösrekisteriin osa-alueittain keväällä 2021: Mussalo Etukylä 1‒3, Mussalo golfkenttä, Mussalo Kärkisaarentie, Mussalo Lavakallio, Mussalo lomakylä, Mussalo länsi, Mussalo Niinilahdenpelto, Mussalo Palaskylänlahti, Mussalo pohjoinen, Mussalo Pormestarinniemi, Mussalo Ristiniemi louhos, Mussalo Saaripirtti, Mussalo Santalahti, Mussalo Soukanpohja 1‒2, Mussalo Suuretvuoret, Mussalo Takakylä 1 ja 4 liittyvät samaan miilukokonaisuuteen. Yksittäiset miilut on viety rekisteriin pääkohteiden alakohteiksi, mikäli ko. kohteet vaikuttavat karttatarkastelun perusteella olevan rakentamattomalla alueella. Kartoitetuista kohteista seitsemän (miilut 122, 127, 132, 137, 233, 238 ja 243) sijaitsee Etukylä 3 -alueella.
metsakeskus.1000041127 176 Kuhnusta Numerokallio 10002 12006 13076 11006 27000 624920.00000000 6999251.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041127 Kallio on Nunnalahden taajamasta noin 9 km etelään, Kuhnustan kylällä, Kuhnustanjärven Märkälänlahden länsipuolella. Märkälänlahden rannan tuntumassa kohoaa noin 15 m:n korkeuteen Märkälahden pinnasta kallioinen kukkula, jonka takana, lännessä, Numerokallio sijaitsee. Kohteessa on yhteensä noin 160 m:n mittainen pohjoisluode-eteläkaakko-suuntainen pyöreämuotoinen kalliopalle, joka on keskeltä "poikki". Numerokallio sijaitsee heti tämän aukkokohdan eteläpuolella, pitkänomaisen särkkämäisen kallion kaakkoisosan luoteispäässä. Kallioseinämää on tässä kohden näkyvissä noin 22 m. Seinämän keskellä on pini "hylly". Kallion itään antavalle sivulle ja sen päälle on hakattu päivämääriä, vuosilukuja ja kirjaimia. Osa on kehystettyjä. Kallio on laajalti sammalen ja jäkälän peitossa, jota tarkastuksessa ei lähdetty poistamaan. Näkyvissä ollut kaiverrusalue on arviolta reilu 2 m. Numerokalliosta itään ja koilliseen olevalla kallioisella kukkulalla on historiallisen ajan rakennuksen pohja ja kiviaitaa.
metsakeskus.1000041128 285 Mussalo Pormestarinniemi 10002 12016 13151 11006 27000 493833.00000000 6702769.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041128 Mussalon kotiseutuyhdistys suoritti laajan Mussalon saaren kattavan hiilimiilujen kartoitustyön vuosina 1998-2001. Kartoitustyön yhteydessä löydettiin runsaat 300 miilua, jotka muutamaa terva- ja tiilimiilua lukuun ottamatta tulkittiin hiilimiiluiksi. Miiluista osa on dokumentoitu tarkemmin kaavahankkeiden yhteydessä. Mussalon kotiseutuyhdistyksen kartoittamat kohteet on viety muinaisjäännösrekisteriin osa-alueittain keväällä 2021: Mussalo Etukylä 1‒3, Mussalo golfkenttä, Mussalo Kärkisaarentie, Mussalo Lavakallio, Mussalo lomakylä, Mussalo länsi, Mussalo Niinilahdenpelto, Mussalo Palaskylänlahti, Mussalo pohjoinen, Mussalo Pormestarinniemi, Mussalo Ristiniemi louhos, Mussalo Saaripirtti, Mussalo Santalahti, Mussalo Soukanpohja 1‒2, Mussalo Suuretvuoret, Mussalo Takakylä 1 ja 4 liittyvät samaan miilukokonaisuuteen. Yksittäiset miilut on viety rekisteriin pääkohteiden alakohteiksi, mikäli ko. kohteet vaikuttavat karttatarkastelun perusteella olevan rakentamattomalla alueella. Kartoitetuista kohteista kaksi (ks. alakohteet) sijaitsee Mussalo Pormestarinniemi -alueella.
metsakeskus.1000041132 50 Perävainio 10002 12004 13000 11002 27000 228905.00000000 6774408.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041132 Kohde sijaitsee 2 kilometriä pohjoiseen Hinnerjoen kirkosta. Kyseessä on jyrkänteinen louhikkoinen pikku kukkula metsän keskellä tien vieressä. Tie kulkee koillisen puolelta mäen juurella noin 60 metrin päässä. Maasto on kuivaa jäkälä- ja mäntykangasta mäen huippu, jossa kiviympyrä sijaitsee, on melko avonaista ja vähäpuustoista kalliota. Kiviympyrä on kalliopohjalla, tasaisella paikalla. Se on pyöreä, halkaisijaltaan 250 cm. Kaksitoista lohkaretta, joiden halkaisija vaihtelee 20 ja 40 cm:n välillä, on asetettu piiriin keskuskiven ympärille. Kivet eivät ole vieri vieressä, vaan ympyrän kehällä noin neljänkymmenen sentin etäisyydellä toisistaan. Pohjakallio ja kivet ovat jäkälän peitossa. Kohteen luonne ja ikä ovat epäselvät.
metsakeskus.1000041133 638 Örnshamn 10007 12001 13000 11042 27000 424758.00000000 6691834.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041133 1800-luvulla Örnshamniin rakennettiin huvila ja terassoitu puutarha. Näistä on nykyään rauniot metsikössä. Höyrylaivoja liikennöi viereiseen laituriin vielä 1900-luvun alussa. Laturin jäänteet näkyy kivilatomuksena rannassa. Puutarhassa oli betonikorokkeella Bocciakastare-veistosryhmä. Huvilan raunioiden ja terassitasanteen välissä kasvaa lehmusrivi.
metsakeskus.1000041135 20 Pennolanmäki 10002 12001 13000 11033 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041135 Pennolanmäen alueelle tehtiin koekuoppia. Yksi koekuopparyhmä sijaitsi mäen kaakkoispäässä. Koekuopat tehtiin myöhemmältä maankäytöltä säästyneen näköisen, ja länteen viettävän niityn yläosaan. Koekuopin tutkitulla alueella kasvaa korkeaa heinää ja heti sen itäpuolella on villiintyneitä ruusuja. Niityn ympäristössä on myös muita pihakasveja, kuten vanhoja omenapuita. Alue on ilmeisesti entistä pihamaata. Koekuoppien kaivaminen alueelle lopetettiin heti, kun paikalla havaittiin ehjää ja hyvin säilynyttä kulttuurikerrosta, joka keramiikan perusteella ajoittuu rautakauteen. Koekuopasta löytyi viisi palaa rautakautista keramiikkaa, joista yksi on reunapala. Paino yhteensä 35 g. Vaikuttavat olevan peräisin yhdestä astiasta. Kohteen alueelta on vuonna 1937 löydetty rautainen putkikeihäänkärki, jota ei ole toimitettu museovirastoon.
metsakeskus.1000041135 20 Pennolanmäki 10002 12002 13000 11033 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041135 Pennolanmäen alueelle tehtiin koekuoppia. Yksi koekuopparyhmä sijaitsi mäen kaakkoispäässä. Koekuopat tehtiin myöhemmältä maankäytöltä säästyneen näköisen, ja länteen viettävän niityn yläosaan. Koekuopin tutkitulla alueella kasvaa korkeaa heinää ja heti sen itäpuolella on villiintyneitä ruusuja. Niityn ympäristössä on myös muita pihakasveja, kuten vanhoja omenapuita. Alue on ilmeisesti entistä pihamaata. Koekuoppien kaivaminen alueelle lopetettiin heti, kun paikalla havaittiin ehjää ja hyvin säilynyttä kulttuurikerrosta, joka keramiikan perusteella ajoittuu rautakauteen. Koekuopasta löytyi viisi palaa rautakautista keramiikkaa, joista yksi on reunapala. Paino yhteensä 35 g. Vaikuttavat olevan peräisin yhdestä astiasta. Kohteen alueelta on vuonna 1937 löydetty rautainen putkikeihäänkärki, jota ei ole toimitettu museovirastoon.
metsakeskus.1000041137 20 Nahkiala 10002 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041137 Nahkialan kylän historiallinen kylänpaikka todettiin inventoinnissa 2021 (Mikroliitti Oy) varsin kevyesti rakennetuksi. Osa kyläntonttia on autioitunut. Vuoden 2021 inventoinnin perusteella on mahdollista, että rautakautinen muinaisjäännös Pennolanmäki ulottuu vanhan tonttimaan alueelle. Kylätontin Nahkialantien eteläpuoliselta, autioituneelta osalta, on aiemmin löydetty keihäänkärki. Alueen tarkastuksessa 2021 (Luoto) kylätontin autioituneen osan todettiin täyttävän kiinteän muinaisjäännöksen kriteerit. Kylätontin yhä asuttu osa on muuta kulttuuriperintökohdetta ja muinaisjäännösrekisterissä nimellä Nahkiala 2.
metsakeskus.1000041147 834 Saarijärvi luoteisranta 10007 12017 13193 11006 27000 338509.00000000 6737856.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041147 Sijaintipaikka on Tammelan itäosassa lähellä Lopen rajaa olevan Saarijärven luoteisrannan tuntumassa. Veneen, lautaruuhen (tai ahkion) jäännös, joka on osittain vajonnut pohjaan. Näkyvissä olevan osan laajuus on noin 1 x 2 metriä, mutta koska osa rakenteesta on pohjan sisässä, koko laajuus ei ole tiedossa. Näkyvissä on hyvin ohuita lautoja, jotka jopa muistuttavat kalastuslaitteen liisteitä. Yksi osa muistuttaa hentoa kaarta. Kohteen käyttötarkoitusta on vaikea tulkita. Kohde löytyi 16.5.2021.
metsakeskus.1000041166 853 Retrodome 10007 12016 13173 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041166 Kallioisessa ja kivikkoisessa maastossa teräväsärmäisiä kiviä, joissa porausjälkiä. Yhdessä kohtaa aluetta oli keskittymä pienempiä, kiven muotoilussa syntyneitä säpäleitä ja sirpaleita. Ei varsinaisesti louhintapaikkaa ehditty tarkastella, mutta vieressä todennäköisesti on.
metsakeskus.1000041166 853 Retrodome 10007 12012 13124 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041166 Kallioisessa ja kivikkoisessa maastossa teräväsärmäisiä kiviä, joissa porausjälkiä. Yhdessä kohtaa aluetta oli keskittymä pienempiä, kiven muotoilussa syntyneitä säpäleitä ja sirpaleita. Ei varsinaisesti louhintapaikkaa ehditty tarkastella, mutta vieressä todennäköisesti on.
metsakeskus.1000041177 50 Härkäluoma 10007 12001 13013 11002 27000 236087.00000000 6764334.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041177 Kohde sijaitsee Koskeljärven itärannalla. Rakennuksen perustakiveys sijaitsee melko tasaisella ja kallioisella rantakaistaleella, noin 50 m etelään paikasta, jossa tie tulee rantaan. Rakennelma on noin 15 metriä vesirajasta. Rakenne on suorakulmainen kivistä rakennettu perusta, jonka järvenpuolinen sivu on avoin. Rakennelman ulkomitat ovat noin 5,5x4 m, sisämitat noin 4,5x3 m. Perustan leveys vaihtelee: 70-100 cm.
metsakeskus.1000041178 853 Petrean aita 10002 12004 13045 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041178 Luonnonkivistä koottu koillis-lounassuuntainen aita kivikkoisessa ja männikköisessä maastossa. Pituus n. 30 metriä, leveys n. 1 metri. Kivet ladottu siten, että isot reunakivet muodostavat sivut ja keskemmällä pienempiä kiviä. Yhdistyy kaakkoispäässä isoon, luontaiseen lohkareikkoon, jota käytetty rakenteessa osittain hyväksi. Ilmeisesti raja-aita (Peltola/Sotalainen?). Ladontatapa viittaa korkeaan ikään.
metsakeskus.1000041179 50 Hiidenportti 10002 12004 13049 11002 27000 237201.00000000 6763227.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041179 Hiidenportti-nimisessä paikassa on hajotettu kivilatomus. Paikka on laaja, tasainen ja melko avoin kallioalue. Latomuksen jäänteet sijaitsevat idänpuolisen kalliorinteen yläosassa, ei aivan nyppylän huipulla. Se on rakennettu paljaalle kallioalustalle. Paikalla on yhden kivikerroksen korkuinen pyöreähkö ladelma, jonka halkaisija on 220 cm. Ympyrän kehällä on suurempia lohkareita ja keskellä pienempää kiviainesta, kooltaan 10-25-senttistä. Kehän keskiosa on vähäkivinen ja sammalen ja jäkälän peittämä. Noin kolmen metrin päässä edellisestä, hieman ylempänä kalliolla, on kaksi latteista kivistä ladottua tornimaista rakennelmaa, toinen 70 cm ja toinen 45 cm korkea. Niiden alustakivet ovat halkaisijaltaan yli 40-sentisiä, muut kivet 15-30-senttisiä. Lisäksi ympäröivällä kalliolla lojuu joitakin pieniä lohkareita ja yksi suuri, paasimainen lohkare. Kaikki nämä rakennelmat vaikuttavat sekundaarisilta. Kyseessä on kenties ollut pieni hautaröykkiö tai rajamerkki, joka on hajotettu ja kivistä kasattu em. tornimaiset rakennelmat.
metsakeskus.1000041180 50 Korpioja 10002 12016 13175 11002 27000 237603.00000000 6758409.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041180 Tervahaudan jäännökset ovat Euran ja Yläneen rajan tuntumassa. Lähin asutus on noin kilometrin päässä. Mäen rinteessä sijaitsevan tervahaudan kehän halkaisija on noin 10 m. Sen suupuolelle on rakennettu miehennostannaisista ja sitä suuremmista kivistä puolikaaren muotoinen muuri. Keskellä muuria on suuaukko. Suuaukosta pohjoiseen olevan muurinosan pituus on noin 8 metriä ja eteläisen puoliskon taas 5 metriä. Suuaukon leveys on sisäpuolelta 0,7 m ja ulkopuolelta 1,7 m. Kivimuurin suurin korkeus on 1,75 m. Kivimuuri on ehjä ja hyväkuntoinen. Hautakuopan sisäpuolelta löytyi tervakerroksen alta. 10-15 cm:n syvyydestä, runsaasti hiiltä. Lähitalon asukkailla ei ollut tietoa siitä, milloin haudassa on viimeksi poltettu tervaa. Kohde on merkitty peruskarttaan.
metsakeskus.1000041186 176 Välilä 10007 12001 13013 11006 27000 625026.00000000 6999306.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041186 Pienehkö rakennuksenpohja pienen aukeamman paikan reunalla, kuusikon reunassa. Näkyvissä sammaloitunut kiviperusta. Neliön muotoinen, sivu 4,5 m, seinämän leveys noin 90-110 cm. Oviaukko noin 1 m.
metsakeskus.1000041194 50 Sepänsaaret 10002 12004 13051 11002 27000 235022.00000000 6762905.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041194 Sepänsaaret ovat pikkusaarien rykelmä Koskeljärven eteläpuolisen jatkeen, Suomenperäjärven, itärannalla. Suomenoeränjärvi on hyvin matalavetinen, se on laajoilla alueilla ruohottumassa umpeen. Sepänsaaret ovat myös pieniä ja matalia, osa on maatumassa yhteen. Sepänsaaren pääsaarella kulkee mutkitellen Hinnerjoen ja Honkilahden vanha raja. Rajan kulkua on osoittamassa useita kiviröykkiöillä tuettuja pystykiviä, joista läntisin on peräti parin metrin pituinen ja ylöspäin kapeneva. Suurimmalla saarella on myös oletettu venevalkama. Se on nykyään kuivalla maalla ja muodostuu maassa näkyvästä painaumasta, jonka laitoja myöten on aseteltu suuria ja paksuja laakakiviä. Painuman päässä on iso kivin, johon kuopanteen laitoja noudattelevat laakakivirivit päättyvät.
metsakeskus.1000041195 50 Kolmetkarit 10002 12004 13000 11006 27000 234778.00000000 6762877.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041195 Kolmetkarit on ryhmä matalia, toisiinsa vähitellen kiinni maatuvia pikkusaaria Suomenperänjärven matalan itärannan tuntumassa. Suurin niistä on noin 300 m:n pituinen, leveimmillään 80 m. Kolmenkarien itäisessä pikkusaaressa on kuivalla maalla suurten kivien muodostama venevalkama, joka vaikuttaa ihmisen tekemältä. Se on jonkin matkan päässä rannasta ja aukenee järvelle päin. Esihistoriallisesta rakennelmasta ei ole kyse, mutta maatumisen asteesta päätellen valkama on kuitenkin suhteellisen iäkäs.
metsakeskus.1000041200 638 Ekudden 10002 12004 13045 11002 27000 428437.00000000 6692981.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041200 Kiviaita, joka on merkitty moderneissa kartoissa vasta vuoden 1978 kartalle. Vuoden 1763 kartassa samalla kohtaa näyttää kuitenkin kulkevan jokin saman suuntainen raja, joten on mahdollista, että aita on vanhempi.
metsakeskus.1000041201 139 Raasakkakangas 2 10002 12016 13155 11040 27000 431833.00000000 7246208.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041201 Kohde sijaitsee noin 7,9 km Iin kirkosta itään ja Iijoesta noin 600 metriä koilliseen, Raasakkakankaan pitkän harjanteen luoteisosassa. Harjanteen laella ja koillisosassa on ainakin 11 maakuoppaa. Kuopista 9 kpl todennäköisesti keittokuoppia, sillä kuopissa on pohjan täydeltä kiviä. Kahdessa kuopassa kiviä on harvakseltaan. Kohde liittynee kohteen kaakkoispuolella olevaan kohteeseen Raasakkakangas (139010022).
metsakeskus.1000041201 139 Raasakkakangas 2 10002 12009 13094 11040 27000 431833.00000000 7246208.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041201 Kohde sijaitsee noin 7,9 km Iin kirkosta itään ja Iijoesta noin 600 metriä koilliseen, Raasakkakankaan pitkän harjanteen luoteisosassa. Harjanteen laella ja koillisosassa on ainakin 11 maakuoppaa. Kuopista 9 kpl todennäköisesti keittokuoppia, sillä kuopissa on pohjan täydeltä kiviä. Kahdessa kuopassa kiviä on harvakseltaan. Kohde liittynee kohteen kaakkoispuolella olevaan kohteeseen Raasakkakangas (139010022).
metsakeskus.1000041202 10 Joensuu 10002 12016 13175 11006 27000 340896.00000000 6955357.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041202 Paikalla on selvästi ympäristöstään erottuva ja hyvin säilynyt tervahauta, jonka ulkohalkaisija on noin 14,5 m ja sisähalkaisija 5,5 m. Seinämiltään kylmämuurattu halssi on noin 5,5 m pitkä ja laskee kohti itää. Kangasturpeen alla on noin 20 cm paksu hiilensekainen kerros.
metsakeskus.1000041203 10 Housunjärven tervahauta 10002 12016 13175 11006 27000 333968.00000000 6952671.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041203 Tervahauta sijaitsee Housunjärven länsirannalla olevan vapaa-ajan asunnon välittömässä läheisyydessä, järven rannasta noin 25 metrin päässä. Selvästi ympäristöstään erottuva ja hyvin säilynyt tervahauta on ulkohalkaisijaltaan noin 17,5 ja sisähalkaisijaltaan noin 11,5 m. Hiekkaiseen maaperään kaivettu halssi on noin 4 m pitkä ja laskee kohti itää. Halssin reunat ovat osin sortuneet hiekkaisesta maaperästä johtuen. Kangasturpeen alla on noin 20 cm paksu hiilensekainen kerros.
metsakeskus.1000041204 140 Nerohvirta Myllysaari 10001 12016 13180 11006 27007 511236.00000000 7037612.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041204 Nerohvirrassa on toiminut vesimylly ainakin 1700- luvulta lähtien, mahdollisesti jo aikaisemmin. 1755-1757 kartalla Myllysaaren kohdalla, heti nykyisen tielinjan eteläpuolella, Nerkonniemen länsirannalle on merkitty mylly. 1840- luvun pitäjänkartalla merkintää myllystä ei ole. 1920- luvun peruskartalla mylly sijaitsee hieman etelämpänä, ehkä noin 130 metriä 1700- luvun myllynpaikasta etelään. Maastossa 1700- luvun myllyn paikalla on uomassa kivistä koottu matala patorakenne ja sekä Myllysaaren että Nerkonniemen rannalla kivikasautumia. Kohde vaatii vielä tarkemman maastotarkastuksen, kun kasvillisuus ja vesi on matalana.
metsakeskus.1000041205 240 Ajoskrunni 2 10007 12013 13131 11006 27000 389342.00000000 7280833.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041205 Puinen kiviröykkiöön pystytetty hautaristi muistomerkkinä Ajoskrunnilta löytyneelle vainajalle. Ristissä kaiverrus: "Jaakko Piekkola, hukkunut Hailuodossa, löytyi Vasaran lohijuonesta 1876". Muistomerkissä metallinen laatta: "Kemin kotiseutu- ja museoyhdistys 1969".
metsakeskus.1000041206 172 Mäkelä 2 10002 12002 13019 11033 27018 465396.00000000 6861152.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041206 Metallinetsinnässä on löytynyt 10 cm syvyydestä todennäköinen latteakaarisen hevosenkenkäsoljen katkelma (hopeaa) sekä kuparipellistä tehtyjä veitsentupen heloja. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM18984. Tarkastuksessa elokuu 2022 paikalla todettiin olevan pitkänomainen n. 2 x 6 m kokoinen itä-länsisuuntainen röykkiö, jonka itäpäästä löytyi heti turpeen alta kaksi kierteistä pronssirannerengasta. Röykkiössä on metallinilmaisinsignaalin mukaan kolme muuta löytökeskittymää. Paikka on muinaisen järven rannalla oleva kuperaselkäinen mäkimuodostuma, jonka korkeimmalla kohdalla röykkiö sijaitsee. Röykkiön itäpäädyn pohjoispuolella n. 2 m päässä itäpääsystä on pohjois-eteläsuuntaisesti toinen mahdollinen hautaröykkiö, jonka koko on 1,5m x 3 m. Tästä röykkiöstä löytyi kenollaan olevan lattakiven alapuolelta maanpinnasta kappale sulanutta pronssia. Mäen laki on tarkemmin kartoittamatta ja on todennäköistä, että röykkiön ympärillä mäen laella on enemmän jäänteitä rautakauden hautaamistavoista.
metsakeskus.1000041210 285 Mussalo Soukanpohja 1 10002 12016 13151 11006 27000 493250.00000000 6700020.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041210 Mussalon kotiseutuyhdistys suoritti laajan Mussalon saaren kattavan hiilimiilujen kartoitustyön vuosina 1998‒2001. Kartoitustyön yhteydessä löydettiin runsaat 300 miilua, jotka muutamaa terva- ja tiilimiilua lukuun ottamatta tulkittiin hiilimiiluiksi. Miiluista osa on dokumentoitu tarkemmin kaavahankkeiden yhteydessä. Mussalon kotiseutuyhdistyksen kartoittamat kohteet on viety muinaisjäännösrekisteriin osa-alueittain keväällä 2021: Mussalo Etukylä 1‒3, Mussalo golfkenttä, Mussalo Kärkisaarentie, Mussalo Lavakallio, Mussalo lomakylä, Mussalo länsi, Mussalo Niinilahdenpelto, Mussalo Palaskylänlahti, Mussalo pohjoinen, Mussalo Pormestarinniemi, Mussalo Ristiniemi louhos, Mussalo Saaripirtti, Mussalo Santalahti, Mussalo Soukanpohja 1‒2, Mussalo Suuretvuoret, Mussalo Takakylä 1 ja 4 liittyvät samaan miilukokonaisuuteen. Yksittäiset miilut on viety rekisteriin pääkohteiden alakohteiksi, mikäli ko. kohteet vaikuttavat karttatarkastelun perusteella olevan rakentamattomalla alueella. Mussalo Soukanpohja 1 -hiilimiilu on ko. kartoituksen kohde hiilimiilu 127.
metsakeskus.1000041211 285 Mussalo Soukanpohja 2 10002 12016 13151 11006 27000 493238.00000000 6700029.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041211 Mussalon kotiseutuyhdistys suoritti laajan Mussalon saaren kattavan hiilimiilujen kartoitustyön vuosina 1998-2001. Kartoitustyön yhteydessä löydettiin runsaat 300 miilua, jotka muutamaa terva- ja tiilimiilua lukuun ottamatta tulkittiin hiilimiiluiksi. Miiluista osa on dokumentoitu tarkemmin kaavahankkeiden yhteydessä. Mussalon kotiseutuyhdistyksen kartoittamat kohteet on viety muinaisjäännösrekisteriin osa-alueittain keväällä 2021: Mussalo Etukylä 1‒3, Mussalo golfkenttä, Mussalo Kärkisaarentie, Mussalo Lavakallio, Mussalo lomakylä, Mussalo länsi, Mussalo Niinilahdenpelto, Mussalo Palaskylänlahti, Mussalo pohjoinen, Mussalo Pormestarinniemi, Mussalo Ristiniemi louhos, Mussalo Saaripirtti, Mussalo Santalahti, Mussalo Soukanpohja 1‒2, Mussalo Suuretvuoret, Mussalo Takakylä 1 ja 4 liittyvät samaan miilukokonaisuuteen. Yksittäiset miilut on viety rekisteriin pääkohteiden alakohteiksi, mikäli ko. kohteet vaikuttavat karttatarkastelun perusteella olevan rakentamattomalla alueella. Kartoitetuista kohteista kaksi (ks. alakohteet) sijaitsee Mussalo Soukanpohja 2 -alueella.
metsakeskus.1000041215 214 Ala-Paattikosken ranta 10002 12001 13000 11019 27000 249608.00000000 6861619.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041215 Kohde sijaitsee Kankaanpään kirkolta 8,4 km länteen. Kohde oli osaksi lehmähakana ja pensastunutta puron rantaa. Maaperä oli hiesua tai savea. Paikalta löydetty SM 16350 ja useita hukattuja kiviesineitä.
metsakeskus.1000041216 214 Piitankallio 10002 12004 13000 11002 27000 248607.00000000 6859813.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041216 Kohde on Piitankalliolla sijaitseva kivikehä joka on heikosti havaittavissa ja mahdollisesti osittain hajonnut.
metsakeskus.1000041217 214 Oravaniemi 10002 12006 13000 11002 27000 259726.00000000 6853932.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041217 Lähde on noin 60 metrin päässä Verttuunjärven rannasta, sen eteläpuolella. Lähteen vedellä oli uskottu olevan parantavia voimia. Lähteen läheisestä pellosta on myöskin löydetty kiviesine. Kiviesineen sijainti ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000041218 214 Mustaniemi 10002 12004 13000 11002 27000 259612.00000000 6853681.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041218 Kohteessa on kaksi maanpinnallista esiin pistävää yli metrin läpimittaista kiveä, joitten päällä on aikaisemmin ollut säännöllinen pienemmistä kivistä koostuva peite. Nuo pienemmät kivet on suurimmaksi osaksi otettu tientekotarkotuksiin: naapurin vanha isäntä oli pyytänyt niitä täytekivikoksi tielle, mihin pyyntöön Mustaniemen isäntäväki oli suostunut.
metsakeskus.1000041219 214 Hautala 10002 12001 13000 11019 27000 261286.00000000 6849408.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041219 Kohde on Kankaanpään kirkolta 10,8 km kaakkoon. Kohteessa on pihamaata ja viljelysmaata. Pellosta on kuulemman löytynyt kaivuutöiden yhteydessä luita ja astianpaloja. Vuoden 1962 inventointikertomuksessa mainittuja tietoja venäläisen haudasta. Kohteesta löydettiin SM 7245, kvartsia saviastianmuruja, hiiltä.
metsakeskus.1000041220 230 Tontinniemi 2 10002 12001 13000 11006 27000 273576.00000000 6905319.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041220 Rakennusjäännös sijaitsee länteen laskevalla kallioisella rinteellä olevalla tasanteella. Paikalla oli noin 2x2 metrinen kokoinen rakennuksen perustus. Se näytti olevan luonnonkivistä ja ehkä osittain maasta rakennettu ja kohosi noin 20 cm ympäröivän maan pinnan yläpuolelle. Seinät olivat pohjois-etelä ja itä-länsi suunnassa. Koilliskulmassa oli noin 1,5 metrin läpimittainen kumpare, selvä kiukaan jäännös.
metsakeskus.1000041221 230 Ollila 10002 12004 13000 11002 27000 268565.00000000 6898102.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041221 Ojaa kaivettaessa esiin tuli tulisijakiviä noin 40 cm syvyydeltä. Kortesharjun mukaan palaneita kiviä ja tuhkaa oli ollut ojan leikkauksessa noin puolen metrin syvyyteen asti.
metsakeskus.1000041223 102 Karhiniemi 10002 12003 13038 11010 27002 267596.00000000 6794657.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041223 Huittisten ensimmäinen kirkko sijaitsi Karhiniemen kylässä 1200-luvulla. Paikalla on muistomerkki.
metsakeskus.1000041226 102 Karhiniemi 10002 12004 13054 11006 27000 264995.00000000 6798181.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041226 Kiviröykkiö koostuu suuresta, noin 2 metriä korkeasta kivestä ja pienemmistä lohkokivistä, joiden väliin on kasattu päänkokoisia kivenmurikoita. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 8 metriä ja korkeudeltaan irtokivien kohdalla noin 1 metriä. Kyseessä lienee historiallisen ajan röykkiö, todennäköisesti rajamerkki.
metsakeskus.1000041227 102 Untomäki 10002 12004 13054 11002 27000 269002.00000000 6792119.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041227 Alueella on kaksi ajoittamatonta röykkiötä. Toinen röykkiö oli kasattu isommista kivistä ja toinen pienemmistä.
metsakeskus.1000041228 102 Vainio 10002 12001 13000 11002 27000 269265.00000000 6791967.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041228 Hiukkavainion rautakautisen kalmiston itäpuolella olevan kallion pohjoispuolelta löytyi vuoden 1916 tienteon yhteydessä mustaa maata, palaneita kiviä ja kuonaa. Paikalla on arveltu sijainneen rautakautinen paja tai asuinpaikka.
metsakeskus.1000041229 102 Visuri 10002 12001 13000 11006 27000 268703.00000000 6795647.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041229 Rinteen alaosassa pitäisi olla jäänteitä seitsemästä rakennuksesta, ja jonkin verran kivirivejä on näkyvissä.
metsakeskus.1000041230 102 Rekikoski 10007 12006 13084 11002 27000 278685.00000000 6792586.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041230 Rekikosken suvussa on kulkenut tarina, joka liittyy Rekikosken tilalla sijaitsevaan suureen kiveen. Tarina on suunnilleen seuraavanlainen: Alipa kerran iso jättiläinen erämaassa kulkemassa. Hän näki suuren kiven ja halusi kiivetä sen päälle kiven pohjoispuolelta kaksi kertaa, mutta molemmat yritykset epäonnistuivat. Yrityksistä jäivät kuitenkin jäljelle liukumajäljet kiven seinämään. Jättiläinen siirtyi kiven länsipuolelle ja pääsi kuin pääsikin kapuamaan sieltä kiven päälle, todisteena ovat lohjenneet kiilamaiset ulokkeet kiven länsiseinämässä. Kiven päälle jäi jättiläisen jalanjälki, jossa erottuvat kantapää ja varvasosa. Koordinaatit ilmoittavat tilan sijainnin.
metsakeskus.1000041232 102 Toivo 10001 12004 13000 11002 27000 268537.00000000 6786363.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041232 Ajaltaan epämääräinen kivinen alue sijaitsee Toivon tilan puutarhassa, asuinrakennuksen länsi- ja luoteispuolella. Alueen laajuus on koillis-lounaissuunnassa noin 19 metriä ja luoteis-kaakkoissuunnassa noin 45 metriä. Paikalla on runsaasti kiviä, mikä herätti epäilyn mahdollisesta kalmistosta. Asuinrakennuksen länsipuolella olevan kukkamaan tienoilla on aikanaan sijainnut moderni rakennus, jonka kivijalan jäänteitä osa kiveyksestä ehkä on.
metsakeskus.1000041233 102 Ripovuori 10002 12004 13054 11002 27000 268263.00000000 6795007.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041233 Ripovuori sijaitsee aivan Kokemäenjoen vieressä, joen itäpuolella. Ripuvuorella on ollut kolme hiidenkiuasta. Ripovuoren huipulla on tanssilava, jonka alta paljastui vuoden 1997 lopussa tapahtuneen tuhopolton jälkeen yhden röykkiön jäännös. Tanssilavan kivijalkaa on luultavasti joutunut osa ympäröivien röykkiöiden kivistä.
metsakeskus.1000041234 211 Ihonsaari 10002 12008 13000 11033 27018 348308.00000000 6809393.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041234 Viikinkiaikaisia löytöjä
metsakeskus.1000041235 747 Rimpelä 10002 12016 13175 11006 27000 237343.00000000 6869013.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041235 Kohde sijaitsee kallioisessa metsämaastossa, 300 m Rimpelän talosta lounaaseen. Paikalla on kallion kupeessa, sen lounaispuolella, loivassa rinteessä, tervahauta, jonka vallin ulkohalkaisija on noin 17 metriä ja keskellä olevan suppilomaisen syvennyksen syvyys 1,5-2 metriä. Hauta on eläinten kaivamia reikiä lukuun ottamatta hyvin säilynyt. Tervahaudasta 25 metriä lounaaseen on kalliokumpareella sammaleen peittämä röykkiö, jonka pituus itä-länsi-suunnassa on 16,5 metriä, leveys suurimmillaan 3 metriä ja korkeus suurimmillaan noin 0,8 metriä.
metsakeskus.1000041235 747 Rimpelä 10002 12004 13054 11006 27000 237343.00000000 6869013.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041235 Kohde sijaitsee kallioisessa metsämaastossa, 300 m Rimpelän talosta lounaaseen. Paikalla on kallion kupeessa, sen lounaispuolella, loivassa rinteessä, tervahauta, jonka vallin ulkohalkaisija on noin 17 metriä ja keskellä olevan suppilomaisen syvennyksen syvyys 1,5-2 metriä. Hauta on eläinten kaivamia reikiä lukuun ottamatta hyvin säilynyt. Tervahaudasta 25 metriä lounaaseen on kalliokumpareella sammaleen peittämä röykkiö, jonka pituus itä-länsi-suunnassa on 16,5 metriä, leveys suurimmillaan 3 metriä ja korkeus suurimmillaan noin 0,8 metriä.
metsakeskus.1000041235 747 Rimpelä 10002 12016 13175 11002 27000 237343.00000000 6869013.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041235 Kohde sijaitsee kallioisessa metsämaastossa, 300 m Rimpelän talosta lounaaseen. Paikalla on kallion kupeessa, sen lounaispuolella, loivassa rinteessä, tervahauta, jonka vallin ulkohalkaisija on noin 17 metriä ja keskellä olevan suppilomaisen syvennyksen syvyys 1,5-2 metriä. Hauta on eläinten kaivamia reikiä lukuun ottamatta hyvin säilynyt. Tervahaudasta 25 metriä lounaaseen on kalliokumpareella sammaleen peittämä röykkiö, jonka pituus itä-länsi-suunnassa on 16,5 metriä, leveys suurimmillaan 3 metriä ja korkeus suurimmillaan noin 0,8 metriä.
metsakeskus.1000041235 747 Rimpelä 10002 12004 13054 11002 27000 237343.00000000 6869013.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041235 Kohde sijaitsee kallioisessa metsämaastossa, 300 m Rimpelän talosta lounaaseen. Paikalla on kallion kupeessa, sen lounaispuolella, loivassa rinteessä, tervahauta, jonka vallin ulkohalkaisija on noin 17 metriä ja keskellä olevan suppilomaisen syvennyksen syvyys 1,5-2 metriä. Hauta on eläinten kaivamia reikiä lukuun ottamatta hyvin säilynyt. Tervahaudasta 25 metriä lounaaseen on kalliokumpareella sammaleen peittämä röykkiö, jonka pituus itä-länsi-suunnassa on 16,5 metriä, leveys suurimmillaan 3 metriä ja korkeus suurimmillaan noin 0,8 metriä.
metsakeskus.1000041236 747 Heikintalo 2 10002 12016 13175 11006 27000 233719.00000000 6861342.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041236 Kohde on isokokoinen ja näyttävä tervahauta. Haudan eteläosassa oleva suuosa on tuettu kylmämuuratulla kivilatomuksella. Hauta näyttää täysin ehjältä.
metsakeskus.1000041237 398 Myllymäki 2 10002 12001 13000 11019 27000 429330.00000000 6754512.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041237 Myllyoja 2:n kaivausten yhteydessä tarkastettiin myös läheistä metsäaluetta koekuopittamalla potentiaalisiksi arvioituja terassimaisia muodostumia. Kohteessa on kaksi terassimaista muodostumaa noin 75-76 metrin korkeudella ja noin 70 metrin etäisyyydellä toisistaan. Peitteiselle metsäalueelle kaivettiin yhteensä kuusi pientä koekuoppaa, joista kahdesta tuli kivikautisia löytöjä. Pohjoisemmalta terassilta löytyi koekuopasta kuusi kvartsi-iskosta. Eteläisemmältä terassilta (merkitty alakohteena) löytyi yksi selvä kvartsi-iskos sekä runsaasti kvartsikappaleita, joita ei voitu kuitenkaan määrittää löydöiksi. Kulttuurikerrosta ei kyetty koekuopista erottamaan. Maalaji oli karkeaa hiekkaa/soraa. Aluerajaus on arvioitu. Jos alueelle suunnitellaan nykyisestä poikkeavaa maankäyttöä, on rajaus tarkistettava.
metsakeskus.1000041239 398 Kytölänmäki 10002 12016 13154 11006 27000 430656.00000000 6764319.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041239 Kohde sijaitsee Alasenjärven lounaispuolella Kytölässä, noin 5 kilometriä Lahden keskustasta koilliseen. Kaava-alueen inventoinnissa 2021 alueelta löydettiin 13 erikokoista kiviröykkiötä sekä noin 18 metrin pituinen kiviaita. Kiviaidan korkeus on korkeimmillaan noin 80 cm, leveyttä aidalla on noin 1 metri. Aita on tehty latomalla kivet päällekkäin ilman sidosaineita. Havaittu aita on osin laonnut, mutta ehjiltä osin selkeä ja helposti havaittava. Aita noudattaa vuoden 1872 ja 1964 karttoihin merkittyä kiinteistörajaa. Nykyisin paikalla ei ole kiinteistörajaa. Alueelta havaitut kiviröykkiöt sijaitsevat kaikki kiviaidan länsipuolella ja ovat vaihtelevan kokoisia ja mallisia. Suurin havaittu röykkiö on koottu maanpinnalle, sen halkaisija on noin 1,2 m ja korkeus hieman alle 0,5 m. Suurin osa havaituista röykkiöistä oli koottu suurempien maakivien kupeeseen tai päälle. Inventointihetkellä maasto alueella oli vaihtelevaa; osin alue kasvaa avarapohjaista haavikkoa, osin kuusi- ja sekametsää, missä maanpinnalla oli paljon kaadettua vesakkoa/risukkoa, mikä osaltaan vaikeutti havaintojen tekemistä. Paikalla on luultavasti lisääkin, vielä havaitsemattomia röykkiöitä. Kyseessä on mitä ilmeisimmin kaskiröykkiöalue, johon myös paikan nimi (Kytölänmäki) vahvasti viittaa. Ajoitus on epävarma ilman tarkempia arkeologisia tutkimuksia. Nuorimmillaan alue voisi olla peräisin 1700-1800-luvulta, jolloin paikalle on siirtynyt Ohrapään talo läheisestä Ahtialan ryhmäkylästä. Paikan kaskeaminen voi olla tätä huomattavasti vanhempaakin (rautakautis-keskiaikaista); tätä puolustaisi ainoastaan reilun kolmen kilometrin etäisyydellä idässä sijaitseva rautakautiset juuret omaava Ahtilan kylä.
metsakeskus.1000041240 747 Kivisahinkeidas 10002 12018 13000 11006 27000 225541.00000000 6863948.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041240 Kohde sijaitsee Kivisahinkeidas-nimisen suoalueen länsiosassa. Paikalla on ojanpenkassa suomaassa noin 40 cm:n syvyydessä puurakennetta, jossa on ranteenpaksuisia pystypuita, joista osa on pyöreitä, osa halkaistuja, lisäksi edellisiin liittyviä, vaakatasossa olevia, halkaisijaltaan 6-7 cm olevia pyöreitä puita, joita on aseteltu useita peräkkäin ja ainakin 3 kpl vierekkäin. Lisäksi oli näkyvissä ainakin yksi lauta. Osa puista oli sahattu poikki, osa veistetty kirveellä. Isompia puita oli näkyvissä noin 5 metrin matkalta, mutta samaan rakenteeseen kuuluvia vähäisempiä jäännöksiä kaikkiaan noin 100-150 metrin matkalta. Kyseessä saattavat olla pitkospuut; syvyydestä päätellen melko iäkkäät, mutta sahanjäljistä päätellen eivät ikivanhat.
metsakeskus.1000041243 747 Särkijärvi 10001 12004 13000 11002 27000 230739.00000000 6858674.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041243 Kohteessa on kalliolla matalia ja hyvin vaatimattomia kivikoita parissa paikassa. Lisäksi kalliopohjalla on lähes ympyränmuotoinen mahdollisesti ladottu pieni ja matala kivikehä.
metsakeskus.1000041245 433 Syrjälä 10001 12004 13045 11006 27000 359596.00000000 6737201.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041245 Yleisöilmoituksena tullut tieto kiviaidoista ja kivikasoista Ojajärven länsirannalta: (Kuvat) Korventaustantien ja Korkea-ahontien lähettyviltä. Näkyvät hyvin Ojajärven tielle. Viimeisin pätkä ja kivikasa Suontausta ja Isosuon väliseltä alueelta tukkitien ? vierestä. Aidanpätkiä löysin tieltä nähtynä 4-5 kpl ja kivikasoja 2 kpl. Viimeisin aidanpätkä on hyvin sammaloitunut päältä. Alueelta löytyy muistaakseni vielä kivillä vahvistettu maakuoppa tai kellari, jonka päällä on osittain sortunut katos. Osa aidoista näkyy hyvin alueen ortokuvassa. Kohdetta ei ole tarkastettu
metsakeskus.1000041246 445 Bölen ranta 1 10007 12017 13193 11006 27000 190419.00000000 6687647.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041246 Sijaintipaikka on Paraisten saaristossa Houtskarissa Houtskarin kirkosta noin 2,8 km kaakkoon Hönssundetin länsiosan etelärannassa Medelbyn Bölen pohjoispuolella. Limisaumaisen veneen hylky, joka on 5 metriä pitkä ja 1,5 metriä leveä. Vene lepää laitojaan myöten pohjamudassa. Puuaines on erittäin haurasta, joten hylky voi olla yli sata vuotta vanha. Vene on tasaperäinen ja siinä on kolme istuinlautaa, jotka sijaitsevat keulassa, keskellä ja perässä. Istuinlautojen puuaines on muuta runkoa paremmassa kunnossa. Keskimmäisessä on säilytystilalta vaikuttava aukko. Kylkien ylimmät osat ovat hajonneet. Hylky on silti kokonaisuutena hyväkuntoinen ja yhtenäinen. Simpukoiden täplittämä keula osoittaa eteläkaakkoon. Hylky havaittiin 2021 tehdyssä vedenalaisinventoinnissa (Subreering Ammattisukellustyöt Oy).
metsakeskus.1000041248 433 Kesijärven saari 10001 12009 13093 11002 27000 363955.00000000 6737065.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041248 Yleisötieto vuonna 2018: Lopen Kesijärvellä järven ainoassa, pienessä saaressa on matala kumpu, jota reunustavat kookkaat kivenlohkareet. Soikeahkon kehän sisällä toisessa päässä on yksittäinen lohkare. Muodostuman pituus on noin 3 - 3,5 metriä, leveys max. 1,5 - 2 m. Kivikehän lähistöllä on kookas kivenlohkare, jonka päälle on hakattu numero 209. Kyseessä lienee vanha rajamerkki, ja on tietysti mahdollista, että kivikehä silmäkivineen olisi myös rajamerkki. Saaren läpi ei kulje käytössä olevaa rajaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa
metsakeskus.1000041249 109 Karhunkorvenlahti 10001 12004 13053 11006 27000 386538.00000000 6795009.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041249 Yleisöilmoitus vuonna 2018 Isovihan aikaisesta ryssänuunista. Kuohijärven kylästä käännytään tielle Mikkolantie ja ajetaan sitä 2000 m kunnes tullaan risteykseen josta kääntyy oikealle nimeämätön tie. Navigaattoriosite Mikkolantie 208. Uuni sijaistee risteyksestä suuntaan ITÄ Olet nyt risteyksessä. Uuni sijaitsee likimain suoraan suuntaan ITÄ noin 150 - 200 metriä kuusivaltaisessa vanhassa metsässä. Koordinaatit joita käyttämällä olet lähellä kohdetta ovat: 61.27261 N 24.89085 E. Lähistöllä pitäisi perimätiedon mukaan olla 4-5 muuta uunia jotka lienevät tuhoutuneet. Läheisen Kauhajärven itärannalla olevan Navettakallion laki voisi olla mielenkiintoinen tutkimuskohde etsittäessä isonvihan aikaisia venäläisjoukkojen asumuksia. Kohdetta ei ole tutkittu maastossa.
metsakeskus.1000041250 886 Åkervall 1 10002 12004 13048 11002 27000 225845.00000000 6818103.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041250 Kivivallit sijaitsevat noin 5 km suuntaan SSW Ulvilan kirkosta, Massin metsäalueella. Ne ovat korkean moreenimäen pohjoisrinteessä, paikassa, josta aukeavat avarat näköalat alas Friitalan peltoaukealle ja Kokemäenjoen laaksoon. Kivivallit ovat massiivisia, rinteen laskusuuntaan rakennettuja. Valleja on 3-4 kappaletta noin 46x74 metrin laajuisella alueella. Korkeus vaihtelee ollen suurimmillaan noin 130 cm. Vallien yhteenlaskettu kokonaispituus on 74 metriä ja yhteenlaskettu kokonaisleveys 26 metriä. Inventointi 2023: Yli 70 metrin matkalla on kaksi selvää noin 5 metriä leveää ja 120 cm korkeaa kivivallia (korkeus vaihtelee runsaasti). Vallien välissä on pieni katkos. Rakennelma sijaitsee mäenrinteessä kohtisuoraan korkeuskäyriä vasten. Vallien reunoilla ja päällä kasvaa eri-ikäistä sekametsää. Maaperä paikalla on hyvin kivikkoista. Rakenteen pohjoispää alarinteessä on rikottu ja kivet ladottu uudestaan kehämäiseen muotoon. Kivet ovat pyöreitä tai litteitä luonnonkiviä. Kiveys on erittäin kookas ja vaikuttaa luonnonmuodolta, jota on myöhemmin muokattu.
metsakeskus.1000041253 886 Palojärvi II 10002 12004 13000 11002 27000 232904.00000000 6831975.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041253 Paikka on Palojärven luoteispäässä, Lounaanpuoleisella rannalla. Kohde sijaitsee metsäisen harjanteen juurella, sen pohjoispuolella, loivasti laskevalla rantamaalla Palojärven vesistön tuntumassa. Kohde muodostuu kahdesta kivivallista, jotka muodostavat suorankulman, vaikka niiden välinen etäisyys onkin noin 4 metriä. Pohjoisin kivivalli on kooltaan 8,2x2,2 m, korkeus on 70-80 cm. Se on lounais-koillis suuntainen. Kivet ovat osittain sammaleen peitossa. Toinen valli on ensimmäisestä etelään, on kooltaan 6x2,3 m ja noin 60 cm korkeammillaan. Muoto on samanlainen, jyrkkälaiteisen kupera. Tämä valli on täysin sammaleen, turpeen ja kuusentaimien peittämä. Eteläisemmän vallin jatkona, siitä 2,5 m kaakkoon, on vielä pyöreä röykkiö, halkaisijaltaan 3,5 m. Sen korkeus on 50 cm, ja keskellä on pieni kuoppa. Kiviröykkiö on täysin sammaleen peittämä. Sijainti alakohteissa. Kohde tarkastettiin 2025 metsänkäytön vuoksi. Tarkastuksen aikana vallirakenteen lounaispuolelta löytyi maavallien ympäröimä pieni kuoppa, halkaisijaltaan n. 1m. Kohteet todennäköisesti liittyvät paikan aikaisempaan asutukseen ja viljelyyn. Paikallisten tietojen mukaan Palojärven rannalla on ollut jo 1800-l autioitunut Viitala-niminen torppa.
metsakeskus.1000041254 886 Uuperinsuo II 10002 12004 13054 11002 27000 229691.00000000 6831251.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041254 Röykkiö on pitkänomainen ja suunnilleen luode-kaakko-suuntainen. eli kulkee rinteen suuntaisesti. Kokonais pituus on 23,7 metriä ja leveys 1,8 metriä. Kummassakin päässä on myöskin röykkiömainen levennys. Kaakkoispään levennys on pyöreähkö ja kupera, kooltaan 5x4,8 m ja korkeudeltaan 70 cm. Keskilevennys on noin 6,5 metrin päässä edellisestä, kooltaan 3,6x4 metriä. Luoteispään levenny on melko vähäinen. Välivallin leveys on 1,8 m ja korkeus 50 cm.
metsakeskus.1000041255 638 Stensbölen kartano pohjoinen 10002 12004 13045 11006 27000 429417.00000000 6692225.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041255 Metsässä kulkeva kiviaita. Pohjoisosaltaan kulkee 1776 kartan pellon reunamia, mutta eteläosiltaan ollut tuolloinkin metsässä. Aita on piirretty v. 1773 isojakokartalle (jossa aidan kohdalla viiva). Se on merkitty v. 1978 peruskarttaan ja nykyiselle maastokartalle. Aidan ikä on tuntematon. (Jussila et al. 2020) Myös lännessä on T:n muotoinen aita. Sen pohjoisinta haaraa ei voitu tarkastaa, sillä se ulottuu Metsähallituksen aitaamalle alueelle. Stensbölen historiakirjan mukaan alueelle rakennettiin kiviaitoja 1700-luvulla.
metsakeskus.1000041256 638 Stensbölen kartano koillinen 10002 12004 13045 11006 27000 429650.00000000 6692292.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041256 Metsän siimekseen jäänyt kiviaita. Kulkee 1776 kartalle merkityn peltolohkoalueen ja on piirretty siihen viivana. Merkitty 1978 peruskarttaan ja nykyiselle maastokartalle.
metsakeskus.1000041258 624 Länsikylä Råbacka 10001 12001 13007 11006 27000 482321.00000000 6708274.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041258 Kohde sijaitsee Västerbybäckenin varteen sijoittuvalla tasaisella peltojen ja joen rajaamalla alueella Suuren Rantatien pohjoispuolella. Historiallisten karttojen perusteella paikalla on sijainnut 1700-1900-luvuilla Råbackan talo. Rinnevarjostuskartan perusteella alueella näyttäisi olevan jonkinlaisia jäännöksiä säilyneenä. Råbacka oli yksi 1700-luvulla Länsikylään vakiintuneesta viidestä talosta. Muut olivat Länsmans, Nybondas, Falck ja Simons. Länsikylä periytyy ilmeisesti keskiajalta, vaikka siitä ei ole keskiaikaisia mainintoja. Kylässä on ollut tiloja parhaimmillaan 1500-luvulla kymmenen ja vuonna 1680 tiloja mainitaan olevan 8. Länsikylä vaikuttaa olleen hajakylä pitkään, jo 1700-luvulla viimeistään. Tilakeskusten siirtymistä näyttää tapahtuneen 1900-luvun aikana, ilmeisesti maanjakoon liittyen. Råbacka on todennäköisesti kiinteä muinaisjäännös. Paikka on tarkastettava maastossa sen luonteen ja säilyneisyyden tarkemmaksi selvittämiseksi.
metsakeskus.1000041259 980 Naalulammi 10001 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041259 Ilmoittajan lähettämän kuvan perusteella paikalla on ainakin kahdesta vierekkäisestä, pystyasennossa olevasta kulmikkaasta kivestä koostuva rajamerkki, korkeus alle 0,5 m. Siitä muutaman metrin päässä on täysin sammaloitunut, todennäköisesti muutamasta kivestä koostuva kasa. Paikalle on merkitty läänin- ja pitäjänrajapiste 1800-luvun pitäjänkarttaan (paikannus: V. Adel 2021). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa arkeologin toimesta.
metsakeskus.1000041260 638 Långnäsberget 10002 12004 13045 11006 27000 429513.00000000 6691712.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041260 Metsässä kalliorinteessä ja sen päällä kulkee kiviaita, jonka länsiosa on 650 m pitkä ja se katkeaa idässä Bjurbölentiehen. Tien itäpuolella aita jatkuu 200 m itään metsässä. Stensbölen karttaan v. on merkitty aita (tai siis viiva) tämän kiviaidan kohdalle - eikä se silloinkaan ole ollut pellon reunassa, joskin noudattelee peltoja - ja niittyjä mutta niistä erillään.
metsakeskus.1000041261 638 Mossängen 10002 12009 13092 11006 27000 429911.00000000 6691638.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041261 Paikalla on pyöreähkö maakuoppa, koilliseen melko jyrkästi viettävässä moreenirinteessä. Kuopan koko on n. 3 m, syvyys enintään. 1,5 m. Kyseessä lienee kellarikuoppa, joka saattaa liittyä läheiseen torpanpaikkaan.
metsakeskus.1000041262 683 Sauna-aho 2 10002 12016 13170 11004 27000 505829.00000000 7296707.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041262 Kohde havaittiin Maanmittauslaitoksen LiDAR-aineistosta ja tarkastettiin maastossa. Kohteeseen kuuluu kaksi pyyntikuoppaa, joista toinen sijaitsee Saariharjuntien länsi- ja toinen itäpuolella. Kohdepiste osoittaa läntiseen kuoppaan, itäinen kuoppa on alakohteena. Läntinen kuoppa on pyöreä ja suppilomainen pyyntikuoppa, joka on osittain vaurioitunut metsänkäyttöön liittyvässä äestyksessä. Se on halkaisijaltaan n. 2,5 m ja syvyyttä sillä on noin 50 cm. Itäisempi kuoppa on halkaisijaltaan ja syvyydeltään samaa luokkaa ja myös se on vaurioitunut äestyksessä. Itäisemmässä kuopassa todettiin kairatessa myös kiviä ja äestysurassa oli joitakin palaneelta vaikuttaneita sirpalekiviä, joten itäisempi kuoppa voi olla myös keittokuoppa.
metsakeskus.1000041263 683 Sauna-aho 3 10002 12016 13175 11006 27000 505885.00000000 7296719.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041263 Kohde havaittiin Maanmittauslaitoksen 5p LiDAR-aineistosta ja tarkastettiin maastossa. Kyseessä on suurehko tervahauta. Sen pohjoispäädyssä on kaksi kuoppaa, joista toinen lienee halssi, mutta toisen funktio on epäselvä. Halkaisija haudalla ehkä n. 10 m. Alue on äestetty metsänkäytön yhteydessä, mutta tervahautaa on väistetty ja se on säilynyt pääosin vaurioitta.
metsakeskus.1000041265 146 Päivynhiekka 2 10002 12016 13151 11006 27000 696004.00000000 6988172.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041265 Lidar-korkeusmallin perusteella alueella on nähtävissä kaksi, halkaisijaltaan noin 16 metriä olevaa hiilimiilua. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen tarkempi määrittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000041279 408 Turjan töyräs 10001 12003 13037 11006 27005 298213.00000000 6988094.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041279 Turjan töyräällä on tiettävästi sijainnut Lapuan ensimmäinen kirkko. Paikalle on pystytetty siitä kertova muistokivi.
metsakeskus.1000041282 426 Hovisalo 10002 12008 13091 11006 27007 613169.00000000 6949019.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041282 Kohde sijaitsee Viinijärven etelärannalla olevalla Hovisalon alueella. Paikalla on metsitetty pelto, josta on keväällä 2021 löydetty metallinetsinnässä 1700-luvulle ajoittuva rahakätkö. Kätkö pitää sisällään noin 40 1700-luvun alun kuparirahaa sekä kolme plootua.
metsakeskus.1000041284 837 Paavola (Puudeniemi) 10001 12001 13007 11006 27000 330645.00000000 6834954.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041284 Paavolan Alasen peltoja oli Kotkanniementien pohjoispuolella ja Uskalinlahden pohjukassa. Yli-Paavolan peltoja oli Kotkanniementien eteläpuolella Tervalahden rannalla. Niittyjä oli peltojen lomassa sekä etäämmällä. Alue nykyisin autiota ja rakentamatonta, pääosin peltoa ja tiealuetta.
metsakeskus.1000041285 837 Aitoniemi 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041285 Aitoniemen otaksutaan olleen pirkkalalaisten eränkäyntimaita. Vuonna 1540 Aitoniemessä oli kolme tilaa Kupi eli Hara eli Arikkila, Aitoniemi eli Juho Loiman tila, sekä lyhytikäinen Sikkan tila, joka v.1553 jaettiin Aitoniemen ja Kupin kesken. Maakirjoihin oli vielä v.1541 merkittynä pieni 1/24 koukun Erkin tila, joka kuitenkin hävisi parin vuoden kuluttua. Kupin kantatila on mukana Hirviniemen isojakokartoissa, joista ensimmäisen teki Olof Rehnström v. 1765 ja jälkimmäisen Johan Florin v. 1781. Lähtöaineiston isojakokartan asemointi ei ollut kovin tarkka. Nykyinen maankäyttö: asuttu ja rakennettu, vapaa-ajan asunto.
metsakeskus.1000041286 837 Uskali (Uskelaby) 10001 12001 13016 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041286 Uskalin asuintontti sijaitsivat aivan Uskalinlahden rannan tuntumassa paikalla, johon Uskalin nykyisestä pihapiiristä itään lähtevä tie päättyi. Tuolloin Uskalin taloille johti tie koillisesta, halki peltojen, kohdasta, jossa on nykyisin lato Paavolantien tuntumassa, keskellä nykyistäkin peltomaisemaa. Samasta kohdasta nykyistä Paavolantietä isojakokartalla lähti tie myös kohti pohjoista eli Käälahden (Koivulahden) rantaa. Tämä tie oli talviaikaan osa Alavudelta Virtain ja Ruoveden kautta Tampereelle johtavaa talvitietä. Uskalissa oli ollut myös kestikievari. Uskalin asuintonttien jälkeen kylätie jatkui rantaa noudatellen kohti Paavolan kylää. Tien varressa, aivan lahden pohjukassa, vedenrajassa on pienehkö mahdollinen asuintontti Isojakokartalla. Uskalin talon nykyinen paikka kasvoi metsää. Uskalilla ei mainita torppia. Alueella nykyisin metsäsaareke pellolla, kevyttä rakentamista.
metsakeskus.1000041287 710 Skogbyfjärden 10002 12017 13193 11006 27000 295615.00000000 6648591.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041287 Sijaintipaikka on Raaseporin sisäsaaristossa Skogbyn ja Odensö-saaren välillä Tammisaareen johtavalla väylällä Skogbyfjärdenin keskellä tasaisella pohjalla. Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 16 metriä. Runko on luode-kaakko-suunnassa. Viistokaikuluotauksen perusteella hylky on melko tarkkarajainen, eikä rakenneosia ole levinnyt laajalle alueelle. Pohjasedimentti on kuitenkin hyvin pehmeää ja hylky on hautautunut melko syvään, joten sedimenttiin on voinut hautautua rakenneosia, joiden levinnästä ei saada tietoa inventoinnissa. Hylyn päädyissä tunnistettiin molemmat steevit, jotka ovat pystyssä. Kohteen leveys on 6-10 metriä, riippuen rakenneosien levinnästä hylyn eri osissa. Hylky nousee 1,5-2 metrin korkeuteen pohjasta. Hylky on hajonnut, mutta aluksen muoto on hahmotettavissa. Myös perän muoto on ilmeisesti ollut suippo. Peräsintä ei havaittu. Todennäköisellä paapuurin puolen laidalla on kaaria pystyssä ja joitakin kylkilautoja kiinni kaarten alaosissa. Liitoksissa on käytetty sekä puutappeja, että rautaa, mistä on viitteenä krustittunutta puuta. Limi- tai tasasaumaisuudesta ei saatu varmuutta. Hylyssä on kaksi suurta poikittaista rakenneosaa, jotka ulottuvat rungon ulkopuolelle. Rakenneosat sijaitsevat hylyn oletetussa perässä. Hylyssä havaittiin todennäköisen keulan tuntumassa romahtaneiden rakenneosien alla tiiliä. Kyseessä on mahdollisesti pienehkö muurattu rakenne, jollaisena se saattaisi olla tulisija. Hylyssä on myös melko syvälle sedimenttiin peittynyt metalliastia tai -putki todennäköisen perän läheisyydessä styyrpuurin puolella. Kyseeseen voisi tulla esim. pumpun putkiosa, mutta esineen funktiota ei pystytty varmuudella arvioimaan. Hylyn puutavara vaikuttaa kovalta, vaikkakin kuluneelta. Osa rakenneosista on hylyn kokoon nähden suhteellisen järeitä. Ylemmät rakenteet ovat romahtaneet hylyn sisään ja keskellä pohjaosa on hautautunut sedimenttiin. Hylky havaittiin sähkökaapelihankkeen valmisteluun kuuluneessa vedenalaisinventoinnissa huhtikuussa 2021. Suomen meriarkeologinen seura kuvasi hylkyä mallintamista varten 2022.
metsakeskus.1000041289 837 Värmälä kartano 10001 12001 13016 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041289 Isojakokartoilla toinen Kartanon eli Värmälän tuolloin nimettömästä osasta sijaitsi Walkejärven länsirannalla (sittemmin Vähä-Kartano, nyk. Värmälä). Värmälän kartano eli entinen Vähä-kartano on ollut rustholli, eli ratsutila, joka on varustanut ratsumiehiä sotiin. Värmälän rusthollin ja mäkituvan välinen peltoaukea on nimeltään Rakuunan haka.
metsakeskus.1000041290 288 Furubacken 10007 12016 13175 11006 27000 319807.00000000 7065009.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041290 Tervahauta, merkitty peruskartalle. Sijainti 45 m korkeuskärän rajaaman mäen eteläkärjessä.
metsakeskus.1000041291 837 Kulkkila Iso-Kulkkila 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041291 Kulkkila on vuoden 1540 kantatila. Siihen yhdistettiin noin sadan vuoden kuluttua kylän toinen tila. Veljekset jakoivat perintötilan 1770-luvulla niin, että kaksi kolmasosaa jäi Iso-Kulkkilaan. (Arajärvi 1954) Tampereen kaupunki osti tilan maat ja metsät vuonna 1982 talouskeskusta lukuun ottamatta. Tilan talouskeskus sijaitsee Paarlahteen viettävällä etelärinteellä. Sen rakennukset ovat ryhmittyneet neliömäisen pihan ympärille. Puinen päärakennus on rakennettu v. 1837, ja sitä on korotettu keskiosaltaan vuonna 1913 kaksikerroksiseksi. Nykyisin autiona, alueella peltotie.
metsakeskus.1000041292 288 Borgmossåsen 10007 12016 13175 11006 27000 319688.00000000 7063980.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041292 Tervahauta, merkitty peruskartalle. Lidarkuvan perusteella haudan halkaisija on noin 15 metriä ja sen luoteispuolella noin 20 metrin päässä on mahdollisesti siihen liittyvä rakenne, tilapäisasumus tms.
metsakeskus.1000041293 288 Stenbacksmossen N 10007 12016 13175 11006 27000 319300.00000000 7063957.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041293 Tervahauta, halkaisija alle 15 metriä ja halssi ehkä länteen.
metsakeskus.1000041294 837 Kulkkila 10001 12001 13016 11006 27000 337760.67641681 6839612.94080204 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041294 Mahdollisesti autioitunut kylätontti. Tämän kohteen status epävarma ja olisi hyvä tarkastaa maastossa ja mahdollisesti myös Kansallisarkiston kartat. Nykyisin autio, peltoa.
metsakeskus.1000041295 837 Kulkkila Vähä-Kulkkila 10001 12001 13016 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041295 Yksinäistalo 1798 isojakokartassa. Nykyisin autiona, peltoa.
metsakeskus.1000041296 837 Padustaipale Taulaniemi 10001 12001 13016 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041296 Padustaipaleen kylässä oli Taulaniemi niminen talo vuoden 1540 maakirjassa. Taulaniemien ratsutila jaettiin veljesten kesken 1758. Taulaniemi oli isojakokartoilla kahdessa osassa Taulajärven länsirannan tuntumassa lähellä nykyistä Taulaniementien ja Taulasalontien risteystä. Toisen talon pellot ja niityt sijoittuvat asuintonttien pohjoispuolelle ja toisen eteläpuolelle. Tonteilta oli tieyhteys sekä pohjoiseen että etelään. Taulaniemessä oli kestikievari 1668–1768. Taulaniemessä toimii edelleen Taulaniemen maatilamatkailuleirintäalue. Vuonna 2021 sähkömaakaapelin kaivuun valvonnassa ei havaittu merkkejä kulttuurikerroksesta tai kiinteistä rakenteista.
metsakeskus.1000041297 837 Padustaipale Vuorela 10001 12001 13016 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041297 Toijalanjärven länsirannan niemessä oli asuintontti peltoineen. Tämä on mahdollisesti siirtynyt paikalle vasta isojaon yhteydessä. Nykyisin autiona, peltoa.
metsakeskus.1000041298 837 Padustaipale Toijala ja Poukka 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041298 Padustaipaleen kylässä oli maakirjoissa vuonna 1540 kaksi Toijalaa. Poukka merkitin maakirjaan 1544. Isojakokartoilla Toijalan ja Poukan asuintontit sijaitsivat jokseenkin nykyisten talojen Toijala ja Poukanranta kohdalla. Pellot keskittyivät talojen välittömään läheisyyteen ja niityt sijaitsivat kauempana. Nykyisin osin rakennettua ja asuttua pihapiiriä.
metsakeskus.1000041299 886 Uuperinsuo III 10002 12004 13054 11002 27000 229665.00000000 6831294.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041299 Röykkiö sijaitsee luode-kaakko-suuntaisen, kalliolakisen metsäharjanteen pohjoisrinteessä. Se on rakennettu rinteen alaosaan, kivikkoiselle metsäpohjalle, noin 20 m:n päähän avokallion reunasta. Kiviraunio on pitkänomainen ja luode-kaakko-suuntainen, eli se kulkee rinteen suuntaisesti. Sen molemmissa päissä on röykkiömäinen levennys. Kaakkoispään levennys on kooltaan 5x5 m ja korkeudeltaan 70 cm. Valli jatkuu luoteeseen päin noin kahdeksan metriä, 2,5 m:n levyisenä ja 40 cm korkeana. Luoteispään levenny on kooltaan 5x5 m, ja korkeudeltaan 80 cm. Raunio on siinä määrin kuusien ja sammalen peitossa, että sitä on vaikea havaita.
metsakeskus.1000041301 886 Krapistonmäki I 10007 12004 13042 11006 27000 229427.00000000 6821465.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041301 Kohde on noin 90 m lounaaseen mäen päällä kulkevalta maantieltä, vesitornin tienristeyksen kohdalla. Kaivon suun halkaisija on noin 2 m, ja nykyinen syvyys noin 120 cm. Kaivon suu kapenee hieman, niin että itse kaivokuilun läpimitta on 140 cm. Kaivon seinämät on ladottu luonnonkivilohkareista kylmämuurauksella ja ne ovat sammaleen peitossa kuten pohjakin. Itä-, länsi- ja pohjoisseinämät ovat rapautuneet ja osin luhistuneet, mutta etelälaidassa on vielä noin metrin korkuinen, melkein virheetön muurimainen seinän osa. Kaivo on ilmeisesti ollut nykyistä syvempi, mutta laidoilta pudonneet kivet, sammal ja muu aikojen kuluessa kerääntynyt maa-aines on sitä jonkin verran täyttänyt. Inventoinnissa 2023 todettiin kuvauksen mukaiseksi, paikkatietoon tehtiin korjaus.
metsakeskus.1000041302 886 Krapistonmäki II 10002 12004 13054 11002 27000 229465.00000000 6821427.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041302 Röykkiö sijaitsee vesitorninmäen länsirinteessä, noin 150 m lounaaseen vesitornilta. Rinne on melko loiva, kivinen ja tiheän kuusitaimikon peitossa. Röykkiö on rakennettu matalahkon maakiven jatkeeksi, sen länsipuolelle. Röykkiö on pieni ja pitkänomainen, maakivenkin mukaan lukien vain 1,7 m pitkä ja 1,3 m leveä. Korkeus on noin 50 cm. Röykkiö on kasattu punaisista hiekkakivilohkareista. Inventoinnissa 2023 todettiin kuvauksen kaltaiseksi. Paikkatietoihin tehtiin korjaus.
metsakeskus.1000041303 837 Teiskola Lörpys 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041303 Tunnetaan myös nimillä: Isosaari, Teiskolansaari, Pappilansaari ja Salonsaari. Isosaari eli Teiskolansaari eli Pappilansaari eli Salonsaari on ollut aikoinaan osittain saari, nyt kapealla kannaksella yhdistynyt mantereeseen. Saari, jossa on ollut Salo -niminen tila, on kuulunut Teiskolalle. Salo mainitaan maakirjassa 1557-59. Talo oli Kirkkojärven saaressa eli salossa. Se autioitui ja autiotila liitettiin Teiskolan kartanoon. Saaressa on tehty arkeologinen inventointi: ”Tampere Teisko Pappilansaari, muinaisjäännösinventointi 2018” (Poutiainen & Sepänmaa 2018), jossa ei ole tarkasteltu eikä havaittu kyseistä asuinpaikkaa. Isojakokartta puuttuu, joten kylänpaikkaa ei voitu paikantaa isojakokartan perusteella. Sijainti on tämän vuoksi epävarma. Todennäköisesti kylä on sijainnut saaren keskiosissa. Alue on nykyään osin autiona, osin paikalla on kevyttä rakentamista.
metsakeskus.1000041304 886 Krapistonmäki III 10007 12004 13000 11006 27009 229763.00000000 6821479.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041304 Paikalle on vuoden 1937 peruskartassa merkitty kolmiomittauspiste, mikä viittaa vanhaan kolmiomittaustornin paikkaan. Kyseessä on laakea ja puhdistettu maakivi, kooltaan 70c100 cm. Kiveen on uurrettu risti ja vuosiluku 1903. Kiven ympärillä on neliömäinen, epäyhtenäinen, halkaisijaltaan parimetrinen kivikehä, jossa on 1-2 kiviriviä. Noin 8 metriä itään edellisestä on melkein mäenhuipulla pitkänomainen maa- ja kiviröykkiö, jonka päällä kasvaa tiheää lehtipuuvesakkoa. Se on kooltaan noin 4x8 m, ja noin 60 cm korkea. Kyseessä on ilmeisesti hiekanotossa syntynyt röykkiö. Inventoinnissa 2023 todettiin, että maakivi oli jo kokonaan sammaleen peittämä, mutta hakkaus otettiin esiin. Kiven ympärillä ei enää havaittu kehämäistä rakennetta eikä kiven- ja maansekaista röykkiötä löytynyt.
metsakeskus.1000041305 837 Kovero Iso-Kovero 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041305 Koveron maarekisterikylän Koverolla (rek. 1874) oli runsaasti torppia 1750-luvulta alkaen. Koveron rusthollin Rajalaa piti 1770-luvulla rakuuna Erkki Vigilant. Vuonna 1775 Koveron ja Kalmakurjen välillä laadittiin torpparisopimus ja vuoteen 1810 mennessä Koveroilla oli jo 16 torppaa. 1800-luvun alussa Ylijoen lampuotitilasta muodostui itsenäinen Vähä-Kovero. Isojakokartassa Iso-Koveron pihapiiri oli nykyisellä paikallaan. Vähä-Kovero on Kirkkojärven ja Kaletonjärven välisen salmen eteläpuolella peltojensa ja niittyjensä ympäröimänä. Sen eteläpuolella on yksi suurehko asuintontti (nyk. Perkiö) ja kaksi pienempää (Lähteenmäki ja Mustalahti) ja yksi hyvin pieni (nyk. Koivumäki). Lisäksi idempänä, Kaletonjärven etelärannalla on Kirveslahden asuintontti. Aivan etelässä Kuuslahden rannalla on Rajala niminen torppa. Rajaojan suulla on mylly. Kaikkia näitä ympäröivät pellot ja niityt. Tielinjaus noudattelee Vähä-Koveron tien linjausta. Nykyisin asuttu ja takennettu.
metsakeskus.1000041306 837 Asuntila Ylinen ja Alinen 10001 12001 13007 11006 27000 336743.38846043 6842031.97933748 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041306 Maakirjassa 1540 Asuntilan taloja olivat Ylinen ja Alanen. Vuosina 1625–66 Alasen isäntänä oli kuuluisa seppä Matti Matinpoika. Asuntilan Alanen ostettiin kappalaispappilaksi v. 1700. Nykyisin autiona ja metsänä. 2021 alueella koekuopitettiin maakaapelilinjan rakentamisen vuoksi linjauksen kohdalla ja kupeessa. Koekuopista ei löydetty mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
metsakeskus.1000041307 734 Lampola 7 10002 12002 13000 11033 27017 281890.00000000 6704549.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041307 Metallinetsinnässä metsäsaarekkeesta löytynyt n. 20 cm syvvydestä rautakautisia esineitä, kuten väännetty veitsenterä. Lisäksi pellosta saarekkeen kaakkoispuolelta löytynyt viikinkiaikaisen tasavarsisoljen katkelma. Kohteen länsipuolella maasto laskee jyrkästi jokilaaksoon. Lähiympäristössä useita rautakautisia kohteita.
metsakeskus.1000041307 734 Lampola 7 10002 12002 13000 11033 27018 281890.00000000 6704549.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041307 Metallinetsinnässä metsäsaarekkeesta löytynyt n. 20 cm syvvydestä rautakautisia esineitä, kuten väännetty veitsenterä. Lisäksi pellosta saarekkeen kaakkoispuolelta löytynyt viikinkiaikaisen tasavarsisoljen katkelma. Kohteen länsipuolella maasto laskee jyrkästi jokilaaksoon. Lähiympäristössä useita rautakautisia kohteita.
metsakeskus.1000041308 531 Säkkimäki 10002 12004 13054 11002 27000 230928.00000000 6816348.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041308 Säkkimäen laella mahdollisesti pohjoisrinteen taitteessa on röykkiöitä. Röykkiöt ovat tietojen mukaan hyvin matalia ja sammaloituneita. Halkaisijaltaan röykkiöt ovat ehkä vain noin metrin luokkaa. Niitä pitäisi olla alueella melko tiiviisti. Niitä ei löydetty vuoden 2001 inventoinnissa.
metsakeskus.1000041309 837 Tauloniemi Polso 10002 12001 13007 11006 27000 332160.38846043 6844014.42933748 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041309 Tauloniemen kylän alla mainitaan Polson talo maakirjoissa 1540, 1544, 1546 ja 1552. Sittemmin Kuorantaan luettu Polso esiintyi maakirjassa 1569. Tilan nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1913 ja se oli Teiskon kunnalliskotina aina vuoteen 1976, jonka jälkeen rakennukset siirtyivät Maisansalon vapaa-ajan keskuksen käyttöön. Alueella toimi mm. leirintäalue. Historiallinen Tauloniemen kylän tonttimaa sijaitsee noin 100 metriä nykyisestä päärakennuksesta itään, navetan itäpuolella. Itäosa tonttimaasta on heinäpeltoa, keskivaiheilla on sorapintainen tie ja länsiosa on navettaan rajautuvaa pihapiiriä. Tonttimaa on navettaa lukuun ottamatta autio, eli se on autio. Vuoden 2022 inventoinnissa havaittiin koekuopissa historiallisena ajan asutukseen liittyviä löytöjä, kulttuurikerrosta on noin 15 - 50 cm syvyydeltä.
metsakeskus.1000041311 837 Kiimajoki Mattila 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041311 Kiimajoen kylässä oli Maakirjassa 1540 kaksi taloa, niistä toisesta eli Kiimajoen talosta tuli sittemmin Mattila ja Vähä-Mattila. Mattilan asuintontti sijaitsi Mattilanlammin ja Peukusen salmen välisellä kannaksella. Nykyisin molemmat talonpaikat ovat autiona ja peltona.
metsakeskus.1000041312 837 Kiimajoki Mattilanlammi 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041312 Mattilan asuintontti sijaitsi Mattilanlammin ja Peukusen salmen välisellä kannaksella. Toinen Mattilalle kuuluva asuintontti oli nykyisen Kapeentien varressa ja sen läheisyydessä oli toinen, pienempi asuintontti, oletettavasti sille kuulunut torppa, Mikkola. Nykyisin molemmat talonpaikat ovat autiona, peltona.
metsakeskus.1000041314 837 Kiimajoki Vähä-Mattila 10001 12001 13016 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041314 Mattilalle kuuluva asuintontti oli nykyisen Kapeentien varressa ja sen läheisyydessä oli toinen, pienempi asuintontti, oletettavasti sille kuulunut torppa, Mikkola. Nykyisin pihapiirissä ja pihapiirin laidalla, osin rakennettu.
metsakeskus.1000041315 297 Kilponiemi 10002 12016 13154 11006 27000 534661.00000000 6967239.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041315 Kuopion Pölläkänlahden ja Hautalahden välissä olevan Kilponiemen alueella on lukuisia matalahkoja kiviraunioita. Ne keskittyvät kahdelle alueelle, niemekkeen etelään antavan rinteen puolelle sekä niemen kärkiosaan. Niemi on luonnostaan kallioinen ja kivinen. Etenkin niemen kärkiosassa ja etelärinteellä kivien raivaaminen näkyy tasaisempina maastonkohtina. Osaa raunioista on pengottu. Niemi on rakentamatonta aluetta. Lisäksi niemen tyvialueella on yksi kivetty kellarikuoppa sekä kaksi matalampaa pitkänomaista painannetta, mahdollisesti nauriskuoppien jäänteitä. Pölläkänlahden alue on kuulunut ainakin 1700- luvulta lähtien Rauhalahden kartanon torpparialueisiin.
metsakeskus.1000041316 481 Ruohoisenmaa 10007 12001 13007 11006 27007 219868.00000000 6722963.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041316 Ruhoisenmaa -niminen torppa mainitaan Nyynäisten kartanon katselmuksissa vuonna 1767. Torpan tontti sijaitsee nykyisen päärakennuksen kaakkoispuolella.
metsakeskus.1000041317 837 Ukaa Nalli 2 10001 12001 13016 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041317 Talonpaikka isojakokartassa. Mahdollisesti Nallin talon torppa.
metsakeskus.1000041318 837 Ukaa Sorri 10001 12001 13016 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041318 Kohde, joka mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1566, on asemoitu 1860 vuoden isojakokartan perusteella (Öhmann) vuonna 2020 tehdyn Pohjois-Tampereen historiallisten asuinpaikkojen arkistoselvityksen yhteydessä (Luoto & Kervinen). Arkistoselvityksen mukaan Sorrin talo on sijainnut isojakokartan laatimisen aikaan kahdessa osassa Martinlahden ja Nallinsalmen välisellä kannaksella. Talonpaikoista läntisemmällä sijaitsee yhä asuttu tilakeskus. Itäisemmän tonttimaan kohdalla sijaitsee nykyään käytössä oleva suuli. Tämä tontti sijaitsee itään, kohti Martinlahtea laskevan mäen laella, tasaisella alueella. Tonttimaan ja lahden välissä kulkee nykyään Ukaantie. Mäen laen eteläosassa oli havaittavissa joitakin mahdollisesti 1800-1900-luvun asutukseen liittyviä kivirakenteita. Ne olivat osin heikosti hahmotettavissa niiden päällä olevan rakennus- ja muun jätteen vuoksi. Paikalla on kuitenkin ainakin kolme osittain maapeitteistä kivirakennetta; luiskamainen rakenne, jonkinlainen kiviperustus sekä ruohottunut ja maansekainen kasa kiviä ja tiiltä. Tarkastuksen yhteydessä ei pystytty tarkemmin selvittämään rakenteiden ikää, mutta ne eivät välttämättä ole muutamaa sataa vuotta vanhempia.
metsakeskus.1000041319 837 Ukaa Nalli 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041319 Asuinpaikat, kylänpaikat. Ukaan kylä sijaitsee Ukaanjärven ympärillä. Vuonna 1540 alue kuului Kiimajoen kylään. Maakirjassa mainitaan Kiimajoki ja Nalli, jotka molemmat jakaantuivat 1700-luvulla.
metsakeskus.1000041320 837 Ukaa Frantsi 10001 12001 13016 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041320 Maakirjassa 1540-luvulla mainitaan Frantsi ja Naapila eli Iso-Tuhria, joista kummastakin erosi kaksi osaa 1700-luvulla. Isojaon aikaan vuonna 1846 Frantsi oli kolmessa osassa. Nykyisin autio peltojen ympäröimä metsäsaareke.
metsakeskus.1000041321 837 Tuhria Naappila 10001 12001 13016 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041321 Maakirjassa 1540-luvulla Frantsi ja Naapila eli Iso-Tuhria, joista kummastakin erosi kaksi osaa 1700-luvulla. Vuonna 1682 Tuhrian talon puolikas sai nimen Seppälä. Naapila oli aluksi 1795 kolmessa osassa ja jokaisen kolmen Naapilan osan nimi oli Tuhria. Nykyisin peltona, autiona.
metsakeskus.1000041322 837 Turhia Seppälä 10001 12001 13016 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041322 Maakirjassa 1540-luvulla Frantsi ja Naapila eli Iso-Tuhria, joista kummastakin erosi kaksi osaa 1700-luvulla. Vuonna 1682 Tuhrian talon puolikas sai nimen Seppälä. Isojakokartassa on mielenkiintoinen merkintä: Lapin niemi. Nykyisin asuttua pihapiiriä.
metsakeskus.1000041323 837 Ahoinkylä Kuitunen 10001 12001 13016 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041323 Ahoin kylässä oli 1540-luvulla kaksi tilaa, Kuitunen ja Knuuttila. Kurjenlahti muodostui 1560-luvulla. Isojakokarttojen perusteella Ahoinkylän Kuitusen talo sijaitsi hieman lähempänä Velaatanjärven rantaa kuin nykyään. Tämä saattaa olla myös Koski-nimellä 1500-luvulla tunnettu talo. Kosken yksinäistila on sijainnut Velaatanjärvestä Terälahteen laskevan joen koskenniskalla. Nykyisin autio, rakentamaton metsäalue.
metsakeskus.1000041324 837 Ahoinkylä Kurjenlahti 10001 12001 13016 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041324 Ahoin kylässä oli 1540-luvulla kaksi tilaa, Kuitunen ja Knuuttila. Kurjenlahti muodostui 1560-luvulla. Nykyään pihapiirin laidalla, pienimuotoisesti rakennettu.
metsakeskus.1000041325 837 Ahoinkylä Knuutila 10001 12001 13016 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041325 1700- ja 1800-luvulla Knuutila sijaitsi maantien varressa nykyisen Tolppalantien risteyksen kohdalla Welatanlahden rannan puolella. Talo oli täysin peltojensa ympäröimä. Nykyisin alue on autio, rakentamaton.
metsakeskus.1000041326 837 Jutila Alanen ja Ylinen 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041326 Jutilan Alanen sijaitsi Paksulaan johtavan tien (nyk. Myyrysniementie) eteläpuolella. Alasen pellot olivat talon etelä- ja pohjoispuolella. Niittyjä Alasella oli eteläisten peltojen ja Harakkamäen välissä sekä laajemmin nykyisen Jutilan koillispuolella. Alasella oli kestikievari 1770-luvulle saakka. Jutilan Ylinen sijaitsi Paksulaan johtavan tien ja Alasen talon pohjoispuolella. Ylisen peltoja oli Paksulaan johtavan tien eteläpuolella ja varsinkin pohjoispuolella alueella, jolla oli myös runsaasti niittyjä, jopa enemmän kuin peltoja. Nykyisen Jutilan talon luoteispuolella oli toinen Yliselle kuulunut asuintontti, oletettavasti torppa, jonka ympäristössä oli peltoja ja niittyjä. Nykyisin autiona, peltoa.
metsakeskus.1000041327 305 Kärkkäisenpuro 10002 12009 13094 11002 27000 626311.00000000 7336780.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041327 Peruskartassa on kohteen kohdalla merkintä muinaishauta. Kohde näkyy lisäksi lidarissa kuopparakenteena, minkä perusteella se käytiin tarkastamassa 12.6.2021. Kohde sijaitsee Kuntivaaran etelärinteellä Kärkkäisenpuron pohjoispuolisen hiekkaharjanteen laella. Kyseessä on nelisivuinen suppilomainen kuoppa, jonka reunoja ympäröi vallit, jotka ovat noin 1,5 metriä leveät ja 0,3-0,5 metriä korkeat. Kuopan sivujen sisämitat ovat noin 3,5 x 3,5 metriä ja syvyys noin kaksi metriä. Kuoppa on täysin varpukasvuston ja sammalen peittämä ja siinä kasvaa muutama melko kookas mänty. Kuopan pohjalla on hiekkamaa, jossa sammalen alla on noin kymmenen sentin huuhtoutumiskerros. Kuoppaa ympäröivän vallin päällä on noin kahden sentin vahvuinen huuhtoutumiskerros. Kuopan ympäristössä ei näkynyt mitään muita merkkejä muinaisjäännöksestä. Huuhtoumiskerroksen perusteella kuopalla on ikää jonkun verran, mutta tarkempi ikämääritys jää avoimeksi. Kyseessä saattaa olla esim. pyynti-, tai asumuskuoppa tai sotahistoriallinen rakenne.
metsakeskus.1000041328 837 Jutila Ylinen 2 10001 12001 13016 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041328 Isojakokartassa nykyisen Jutila talon luoteispuolella oli toinen Yliselle kuulunut asuintontti, oletettavasti torppa. Tulisi tarkastaa selitteistä. Nykyisin autiona, peltoa.
metsakeskus.1000041329 689 Kangaskoski 10007 12016 13000 11006 27009 628299.00000000 6811032.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041329 Saaressa on Kangaskosken paperitehtaan ja puuhiomon jäännökset. Paperitehtaan rakentaminen alkoi kesällä 1901 ja tuotanto myöhemmin samana vuonna. Tehtaalla valmistettiin eri aikoina puuhioketta, pahvia ja paperia. Tehdasrakennukset purettiin vuonna 1925 voimalaitoksen tieltä.
metsakeskus.1000041330 837 Jutila Paksula 10001 12001 13016 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041330 Yksinäistalo 1793 isojakokartalla. Nykyisin pihapiirin laidalla, pääosin rakennettua.
metsakeskus.1000041331 837 Saarlahti Löytänä 10001 12001 13016 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041331 Saarlahti mainitaan asuttuna kylänä vuonna 1540. Löytänä oli vuoden 1540 kantatiloja. Isojakokartan perusteella Löytänän asuintontti sijaitsi jokseenkin nykyisellä paikallaan Löytänänjärven länsirannalla. Löytänä jaettiin kahteen osaan halkomalla, toinen puolikas oli nimeltään Lintuniemi, joka sijaitsi järven pohjoisrannalla nykyisen Lintuniemi-nimisen niemen itärannalla. Nykyisin pihapiirin laidalla, osin rakennettu.
metsakeskus.1000041332 837 Saarlahti Pöllölä 10001 12001 13016 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041332 Maakirjassa 1540 Saarlahden maarekisterikylä talo Pöllölä luettiin kuuluvaksi Terälahden kylään. Saarlahden Pöllölä sijaitsi 1700-luvulla hieman nykyistä lännempänä. Saarlahden Paksula ja sen melko laajat pellot ja niityt esiintyivät jo Jutilan Alasen ja Ylisen läntisenä naapurina Terälahden jakokunnan isojakokartoilla. Isojakokartan perusteella talon tonttimaa on sijainnut n. 300 metriä länteen Pöllölän talosta. Nykyisin alue on autiotontti pellon laidassa.
metsakeskus.1000041333 689 Ritakoski 10002 12016 13180 11006 27008 625930.00000000 6812001.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041333 Ala-Ritakosken pohjoisrannalla on toiminut vesimylly, joka on pantu verolle 1830-luvulla. Mylly oli käytössä, kunnes Lahnasenkosken voimala otettiin käyttöön vuonna 1911. Myllyn kivinen perustus on dokumentoitu vedenpinnan ollessa matalalla. Rannalla sijainnut myllytupa oli käytössä vielä ainakin vuosisadan puolivälissä ja on näkyvissä vuosien 1950 ja 1952 ilmakuvissa. Paikalla on ollut myös sivurakennus. Lisäksi inventoinnissa on dokumentoitu piha-alueelta kahden muun mahdollisen rakennuksen perustukset.
metsakeskus.1000041333 689 Ritakoski 10002 12016 13180 11006 27009 625930.00000000 6812001.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041333 Ala-Ritakosken pohjoisrannalla on toiminut vesimylly, joka on pantu verolle 1830-luvulla. Mylly oli käytössä, kunnes Lahnasenkosken voimala otettiin käyttöön vuonna 1911. Myllyn kivinen perustus on dokumentoitu vedenpinnan ollessa matalalla. Rannalla sijainnut myllytupa oli käytössä vielä ainakin vuosisadan puolivälissä ja on näkyvissä vuosien 1950 ja 1952 ilmakuvissa. Paikalla on ollut myös sivurakennus. Lisäksi inventoinnissa on dokumentoitu piha-alueelta kahden muun mahdollisen rakennuksen perustukset.
metsakeskus.1000041334 837 Pihka Kauppila 10001 12001 13016 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041334 Isojakokartoilla Kauppila tai sen kaksi nimetöntä osaa sijaitsevat nykyisen Kauppilan tien varressa, hieman nykyisestä Kauppilasta koilliseen. Tilat on myöhemmin 1800-luvun loppupuolella jälleen yhdistetty. Kauppilan vanhimmat pellot sijaitsevat talojen lähiympäristössä, nykyisen Kauppilantien molemmin puolin. Niittyjä on peltojen kaakkoispuolella Nuutilanlahteen laskevan ojan varressa. Rajaus on karttojen perusteella epämääräinen. Nykyisin autiona, peltoa.
metsakeskus.1000041335 689 Haavikko 2 10007 12016 13177 11006 27000 627548.00000000 6812103.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041335 Paikalla on kaivantoja, joista on mahdollisesti otettu savea läheisen tiiliruukin tarpeisiin.
metsakeskus.1000041336 689 Haavikko 1 10007 12016 13177 11006 27009 627694.00000000 6812067.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041336 Paikalla on tehty tiiliä Kangaskoskelle. Kohteessa on tiilikasoja ja maarakenteita.
metsakeskus.1000041337 837 Männistö 10001 12001 13016 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041337 Männistön kylää ei ollut vielä ensimmäisen maakirjan aikaan, eikä Männistöä mainittu kantatilaluettelossa, sillä se oli kruunun uudistila. Isojakokartassa 1779 Männistön alueella oli kolme asuintonttia. Tuolloin Männistön tilalla oli torpat Joentausta ja Kirjavainen. Kartalla näkyy myös kohti Orivettä kulkenut tie. Nykyisin pääosin autio, sijaitsee pihapiirin laidalla.
metsakeskus.1000041338 837 Kuoranta Kiviranta 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041338 Kuoranta kuului aikoinaan Vesilahden erämaihin. Kantatalosta Kiviranta on käytetty myös nimiä Iso Kiviranta, Kuaranta ja Kuoranta. Kuorannan kylässä oli yksi tila, Kiviranta, joka isovihan jälkeen 1727 jaettiin, mutta yhdistettiin jälleen 1884. Isojaossa Kuoranta kuului Terälahden jakokuntaan. Kivirannan asuintontit sijaitsivat Kivirannanniemessä, Kuorannanlahden (nykyinen Törönlahti) itärannalla. Kivirannassa on ollut myös kestikievari. Nykyisin autio rakentamaton niemi.
metsakeskus.1000041340 102 Uunimäki 10002 12004 13049 11002 27000 273446.00000000 6771933.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041340 Melko jyrkässä kivisessä rinteessä on noin 15 metrin mittaisella matkalla matalaa kivilatomusta, jota paikoin peittää paksu sammalkerros. Latomus on korkeudeltaan noin 30-40 cm ja yhteispituudeltaan noin 10 metriä. Kivilatomus on tehty maakivien väliin ja se koostuu lohkareisista kivistä, joiden halkaisija vaihtelee 20 – 50 cm välillä. Leveyttä rakenteella on noin 0,5 metriä. Rakenne on tehty viistosti nousemaan kohti rinteen lakea, ei rinteen suuntaisesti tai suoraa sitä vastaan. Rakenteen käyttötarkoitus jäi epäselväksi.
metsakeskus.1000041342 285 Norssaari 3 10002 12013 13126 11006 27000 495514.00000000 6702464.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041342 Norssaaren pohjoisosan länsirannan keskivaiheilla olevan isoista lohkokivistä perustetun laiturirakennelman pohjoistyvessä on viisto kallioseinämä, jossa on kyrillisin kirjaimin tehty kaiverrus.
metsakeskus.1000041344 149 Skansudden linnoite 10002 12011 13109 11006 27007 328933.00000000 6654614.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041344 Storramsjön saaren eteläpäässä sijaitsevalla Skansuddenin niemellä, aivan vanhan Barösundin luotsiaseman pihapiirin itälaidalla sijaitsee 1-2 loivasti kaartuvaa kiven ja maansekaista vallirakennetta, jotka todennäköisesti liittyvät ruotsalaisten Kustaa III:n sodan (1788–90) aikana Barösundin pohjoispäässä sijaitsevien Älgsjön, Storramsjön ja Jakobramsjön saarille tekemiin linnoitteisiin. Storramsjön vallit sijaitsevat aivan Skansuddenin eteläkärjen kohdalla, noin 50 metrin päässä rannasta. Suunnilleen itä-länsi -suuntaisten, osin lomittaisten vallien kokonaispituus on noin 20 metriä. Vallit ovat mahdollisesti alun perin olleet yksi yhtenäinen rakenne, jonka keskiosasta on myöhemmin otettu maata tai kiviä. Muutamien metrien päähän vallien länsipuolelle on rakennettu linjataulun jalusta, ja noin viiden metrin päässä niiden pohjoispuolella on uudehko huussirakennus. Ainakin rakenteen länsipäähän on lisäksi kasattu purku- ja puutarhajätettä.
metsakeskus.1000041345 260 Parrikangas 2 10002 12016 13151 11006 27000 631663.00000000 6888014.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041345 Alueella erottuu Lidar-korkeusmallissa kaksi hiilimiilua. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041346 178 Romunmäki 10001 12011 13212 11006 27009 552357.00000000 6858968.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041346 Riemiö-järvestä noin 225 m pohjoiseen, järveen laskevan ojan länsipuolella, sijaitsee kertoman mukaan sisällissodan aikainen hirsikorsu, jonka hirsikehikko on yhä jäljellä maastossa, vaikka hirret ovat jo pehmentyneet. Korsun katosta on vain keskihirsi jäljellä. Paikallisilta saadun tiedon mukaan korsussa on sisällissodan aikana piileskelty lahtauspartioita, paikallisten toimittaessa öisin ruokaa ym. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041347 317 Ojaperä 10001 12004 13051 11006 27007 429777.00000000 7099945.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041347 Yleisöilmoituksen mukaan paikalla on kooltaan noin 2 x 2 metriä oleva kivistä koottu neliömäinen kiveys, jonka keskellä noin 80 cm korkea keskuskivi. Keskuskivessä on kruunuhakkaus ja numero neljä. Ilmoitettujen koordinaattien mukaan kohde sijoittuu vanhasta kantatilasta lohkottujen tilojen rajanlinjalle tai aivan sen tuntumaan. Haapaveden ja Kärsämäen nykyinen kunnanraja on kohdasta noin 50 metriä pohjoisempana. Kuvan perusteella kruunuhakkaus on tyypiltään lähinnä 1700-luvulla käytettyä. Rajamerkki liittynee Kärsämäen kappeliseurakunnan syntyyn 1764. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041348 286 Välikallio 10002 12001 13000 11019 27000 486235.00000000 6757960.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041348 Lappalanjärven pohjoisrannalla sijaitsee kivikauden asuinpaikka, joka on melko suppea-alainen. Paikalle on kaivettu kolme koekuoppaa, joista löytyi neljä kvartsi-iskosta.
metsakeskus.1000041349 286 Karsitunniemi 10002 12001 13000 11019 27000 484686.00000000 6757667.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041349 Nykyisestä Lappalanjärven pohjoisrannasta noin 35 metriä pohjoiseen, sijaitsee matala ja loivahko muinaisrantatörmä. Asuinpaikka sijaitsee törmän päällä, noin 60-61 m mpy. Paikalle tehdystä koekuopasta löydettiin inventoinnissa palanutta luuta ja kvartsi-iskos. Asuinpaikan rajaus on karkea arvio maaperän ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000041350 286 Saksala (Saxala) 10007 12001 13007 11006 27000 476896.00000000 6759046.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041350 Pilkanmaan kylässä sijaitseva tontti on paikannettu Kuninkaan kartaston (1776-1805) sekä vuosien 1790, 1842 ja 1844 karttojen perusteella. Alue on edelleen asuttua maatalon pihapiiriä, jossa on päärakennus sekä useita ulkorakennuksia. Tontin rakentamattomilla alueilla voi olla säilynyt vanhempien asutusvaiheiden jäänteitä.
metsakeskus.1000041351 286 Paavola (Påfvala) 10007 12001 13007 11006 27000 477296.00000000 6757614.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041351 Kylätontti on paikannettu Kuninkaan kartaston (1776-1805) sekä vuosien 1790, 1842 ja 1844 karttojen perusteella. Alue on ollut asuttua vielä vuosien 1906 ja 1923 karttojen perusteella. Nykyisin alue on asumaton.
metsakeskus.1000041363 980 Haapaniemi 1 10007 12004 13044 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041363 Tasanteen reunalla on matala kiviröykkiö, joka koostuu 20-40 cm kokoisista kivistä ja on mitoiltaan n. 3,5 x 5,5 m. Kiviröykkiöön kuuluu todennäköinen tulisijan (kiukaan?) jäännös sen W-osassa, jonka NE-puolella on melko tasaista avokalliota - mahdollisesti rakennuksen paikka, jolloin ko. tulisija olisi sijainnut rakennuksen SW-kulmassa. Tulisijan jäännöksestä itään on vielä noin 3 metrin matkalla epämääräisempää kivikkoa (rakennuksen kivijalan jäännöksiä tai raivauskivikkoa).
metsakeskus.1000041364 980 Haapaniemi 2 10007 12009 13094 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041364 Todennäköinen kellarin jäännös: 3 x 3 m kokoinen, neliönmuotoinen kuoppa, jota reunustaa 1,5-2 m leveä ja 0,5 m korkea maavalli.
metsakeskus.1000041365 609 Kallioluoto 10002 12013 13126 11006 27009 217942.00000000 6835693.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041365 Kohde on kallio, johon on hakattu monia nimiä vuosilukuja ja joitakin symboleja. Vanhimmat kallioon hakatuista vuosiluvuista ovat 1900-luvun alusta. Vanhin löytämämme oli kallioon hakattu GH 1916. Kallioon oli esimerkiksi hakatut kirjaimet AK ja JO ja monia muita. Oppaamme myöskin kertoi, että kallioon oli hakattu nimiä vielä 1970-luvulla. Aivan kallion luoteisosassa on kivi, johon liittyy tarina. Tarinan mukaan kivi olisi ollut ontto ja sen sisälle olisi kätketty helmiä. Lyötäessä kiveä kuuluu onttomainen ääni. Kohteesta noin 140 metriä kaakkoon on myöskin toinen kivi, johon on hakattu vuosiluku 1899 ja nimi Arvidk Kolander.
metsakeskus.1000041366 626 Lyhytniemi 10001 12016 13175 11002 27000 450660.00000000 7042640.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041366 Peruskarttaan merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041367 626 Mustapuro 10001 12016 13175 11002 27000 446185.00000000 7043790.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041367 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041368 402 Varpaisjärvi Kivimäki 10002 12016 13154 11006 27007 535221.00000000 7023074.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041368 Kivijärven pohjoispuolella olevan maaston korkeimman kohdan, Kivimäen laella, sijaitsee useita kymmeniä sammaloituneita kiviröykkiöitä sekä ainakin kolme kiviaitaa. Röykkiöistä osa on pyöreitä ja osa pitkänomaisia, arviolta noin 2x4-6 metrin kokoisia. Osa röykkiöistä on yli metrin korkuisia. Alueen historiallisilla kartoilla (1970- luvun peruskartta, 1840- luvun pitäjänkartta, 1755 pitäjänkartta) mäen alueelle ei ole merkitty asutusta tai peltoa. 1700- luvun pitäjänkartalla Kivimäen alueella merkintä "god svedjemark" ja laajemmalla alueella merkintänä "Svedjemarken, å de Högder som nytias". Karttojen perusteella siis ainakin 1700-luvulle ajoittuva kaskiraunioalue. Maastotarkastuksessa 2024 otettiin gps- pisteet suurimmista röykkiöistä. Alueella on paljon myös matalampia röykkiöitä, joiden paikkatietoja ei otettu.
metsakeskus.1000041369 92 Havukallio 10001 12013 13128 11002 27000 393381.00000000 6688244.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041369 Lounaaseen viettävässä sisäänpäin kallellaan olevassa kallioseinämässä punamullalla maalattuja kuvioita. Kalliopinta hiukan röpelöinen. Maalauksesta ei hahmotu selkeitä kuvioita, siinä on erilaisia sisäkkäisiä kaaria sekä viivoja. Kuviot eivät ole tyypillisiä kivikautisille maalauksille. Maalaus sijaitsee muinaisen merenlahden rannalla ja sen ympäristöstä tunnetaan useita eri aikaisia kivikautisia asuinpaikkoja, jotka ajoittuvat mesoliittiselta ajalta aina kivikauden loppupuolelle. Keskiajalla vanhan merenlahden pohjat otettiin viljelyskäyttöön, kun niiden ympäristöön syntyi Hanabölen kylä. 1960-luvulla ympäristöön rakentui Havukosken lähiö. Paikan löysi harrastaja ja paikalla kävi keväällä 2021 useampi arkeologi tarkastamassa kohteen. Paikan luonne jäi epäselväksi. Kesällä 2021 paikalle kaivettiin Vantaan kaupunginmuseon toimesta kolme koekuoppaa. Koekuoppien perusteella todettiin, että maa maalausten ympärillä oli hyvin kivikkoista, eikä sieltä löydetty lainkaan kulttuurikerroksia. Kivikon päälle oli sen sijaan kertynyt paksusti turvetta ympäröivistä havupuista. Turpeesta löytyi paljon pullolasia, pullonkorkkeja, muovipakkausten paloja jne. Noin 10-15 cm syvyydestä turpeesta löytyi kaljapullon osa, jossa oli vielä tunnistettava Lahden erikois -etiketti, jollaisia oli käytössä 1960-luvulla.
metsakeskus.1000041372 149 Gårdsböle (Gudlögsböle) Stenkulla torp 10007 12001 13014 11006 27008 326961.00000000 6663611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041372 Kohde sijaitsee peltojen ympäröimällä loivasti kumpuilevalla kallioisella laidunalueella Västankvarnin historiallisen kylän paikasta kaakkoon ja Gårdsbölen historiallisen kylän paikasta länteen. Alue käsittää kaksi kohoumaa eli läntisen ja itäisen kumpareen, joita erottaa keskellä notkelma. Kumpareilla on pääosin loivasti viettävät rinteet ja suhteellisen tasainen, laajahko lakialue. Puustoa on itäisellä kumpareella vain vähän, mutta siihen kuuluu muun muassa mäntyä ja muutama omenapuu. Läntinen kumpare on puustoisempi ja siellä on mäntyä sekä paikoin kohtalainen pensaskerros lehtipuuta. Osa havainnoidusta alueesta on vanhaa peltoa alavammilta alueiltaan. Läntisellä ja itäisellä kumpareella on runsaasti erilaisia ihmistoimintaan liittyviä jäännöksiä (ks. tarkemmin alakohteet). Selvien kellarikuopanteiden lisäksi kumpareilla on useita rakennuksien perustoja, kiveyksiä ja röykkiöitä. Lisäksi niillä on jonkin verran kuoppia ja erilaisia pienehköjä kumpuja. Moniin kuoppiin on kasattu kiviä ilmeisesti melko myöhäänkin historiallisella ajalla, sillä osa kivistä on suhteellisen sammaleettomia ja osa teräväsärmäisiä. Historiallisten karttojen perusteella alueen läpi on tehty viimeistään 1700-luvulla länsi-itä-suuntainen tie Gårdsbölen kylästä länteen. Erilaisia rakennuksia karttojen mukaan alueella on viimeistään 1840-luvulla. Tällöin kyseessä on Gårdsbölen kylän Skallaksen tilan maa ja siihen liittyvät rakennukset sekä torppa nimeltä Stenkulla. Skallaksen tila jakautuu 1800-luvun kuluessa kahteen, joiden maat liitetään myöhemmin Västankvarniin 1800-luvun puolivälin tienoolla. 1800-luvun lopun venäläisellä topografikartalla alueelle on merkitty paljon rakennuksia. Pääosa rakennuksista on purettu ilmeisesti 1930-lukuun mennessä, koska vuoden 1936 kartalle on merkitty mahdollisesti vain yksi rakennus alueelle. Pääosa maastossa havaituista jäännöksistä voidaankin ajoittaa 1800–1900-luvulle karttatietojen mukaan. Suuri osa niistä on Västakvarnin kartanoon ja sen jälkeisen koulutilaan liittyviä.
metsakeskus.1000041372 149 Gårdsböle (Gudlögsböle) Stenkulla torp 10007 12005 13071 11006 27008 326961.00000000 6663611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041372 Kohde sijaitsee peltojen ympäröimällä loivasti kumpuilevalla kallioisella laidunalueella Västankvarnin historiallisen kylän paikasta kaakkoon ja Gårdsbölen historiallisen kylän paikasta länteen. Alue käsittää kaksi kohoumaa eli läntisen ja itäisen kumpareen, joita erottaa keskellä notkelma. Kumpareilla on pääosin loivasti viettävät rinteet ja suhteellisen tasainen, laajahko lakialue. Puustoa on itäisellä kumpareella vain vähän, mutta siihen kuuluu muun muassa mäntyä ja muutama omenapuu. Läntinen kumpare on puustoisempi ja siellä on mäntyä sekä paikoin kohtalainen pensaskerros lehtipuuta. Osa havainnoidusta alueesta on vanhaa peltoa alavammilta alueiltaan. Läntisellä ja itäisellä kumpareella on runsaasti erilaisia ihmistoimintaan liittyviä jäännöksiä (ks. tarkemmin alakohteet). Selvien kellarikuopanteiden lisäksi kumpareilla on useita rakennuksien perustoja, kiveyksiä ja röykkiöitä. Lisäksi niillä on jonkin verran kuoppia ja erilaisia pienehköjä kumpuja. Moniin kuoppiin on kasattu kiviä ilmeisesti melko myöhäänkin historiallisella ajalla, sillä osa kivistä on suhteellisen sammaleettomia ja osa teräväsärmäisiä. Historiallisten karttojen perusteella alueen läpi on tehty viimeistään 1700-luvulla länsi-itä-suuntainen tie Gårdsbölen kylästä länteen. Erilaisia rakennuksia karttojen mukaan alueella on viimeistään 1840-luvulla. Tällöin kyseessä on Gårdsbölen kylän Skallaksen tilan maa ja siihen liittyvät rakennukset sekä torppa nimeltä Stenkulla. Skallaksen tila jakautuu 1800-luvun kuluessa kahteen, joiden maat liitetään myöhemmin Västankvarniin 1800-luvun puolivälin tienoolla. 1800-luvun lopun venäläisellä topografikartalla alueelle on merkitty paljon rakennuksia. Pääosa rakennuksista on purettu ilmeisesti 1930-lukuun mennessä, koska vuoden 1936 kartalle on merkitty mahdollisesti vain yksi rakennus alueelle. Pääosa maastossa havaituista jäännöksistä voidaankin ajoittaa 1800–1900-luvulle karttatietojen mukaan. Suuri osa niistä on Västakvarnin kartanoon ja sen jälkeisen koulutilaan liittyviä.
metsakeskus.1000041372 149 Gårdsböle (Gudlögsböle) Stenkulla torp 10007 12016 13181 11006 27008 326961.00000000 6663611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041372 Kohde sijaitsee peltojen ympäröimällä loivasti kumpuilevalla kallioisella laidunalueella Västankvarnin historiallisen kylän paikasta kaakkoon ja Gårdsbölen historiallisen kylän paikasta länteen. Alue käsittää kaksi kohoumaa eli läntisen ja itäisen kumpareen, joita erottaa keskellä notkelma. Kumpareilla on pääosin loivasti viettävät rinteet ja suhteellisen tasainen, laajahko lakialue. Puustoa on itäisellä kumpareella vain vähän, mutta siihen kuuluu muun muassa mäntyä ja muutama omenapuu. Läntinen kumpare on puustoisempi ja siellä on mäntyä sekä paikoin kohtalainen pensaskerros lehtipuuta. Osa havainnoidusta alueesta on vanhaa peltoa alavammilta alueiltaan. Läntisellä ja itäisellä kumpareella on runsaasti erilaisia ihmistoimintaan liittyviä jäännöksiä (ks. tarkemmin alakohteet). Selvien kellarikuopanteiden lisäksi kumpareilla on useita rakennuksien perustoja, kiveyksiä ja röykkiöitä. Lisäksi niillä on jonkin verran kuoppia ja erilaisia pienehköjä kumpuja. Moniin kuoppiin on kasattu kiviä ilmeisesti melko myöhäänkin historiallisella ajalla, sillä osa kivistä on suhteellisen sammaleettomia ja osa teräväsärmäisiä. Historiallisten karttojen perusteella alueen läpi on tehty viimeistään 1700-luvulla länsi-itä-suuntainen tie Gårdsbölen kylästä länteen. Erilaisia rakennuksia karttojen mukaan alueella on viimeistään 1840-luvulla. Tällöin kyseessä on Gårdsbölen kylän Skallaksen tilan maa ja siihen liittyvät rakennukset sekä torppa nimeltä Stenkulla. Skallaksen tila jakautuu 1800-luvun kuluessa kahteen, joiden maat liitetään myöhemmin Västankvarniin 1800-luvun puolivälin tienoolla. 1800-luvun lopun venäläisellä topografikartalla alueelle on merkitty paljon rakennuksia. Pääosa rakennuksista on purettu ilmeisesti 1930-lukuun mennessä, koska vuoden 1936 kartalle on merkitty mahdollisesti vain yksi rakennus alueelle. Pääosa maastossa havaituista jäännöksistä voidaankin ajoittaa 1800–1900-luvulle karttatietojen mukaan. Suuri osa niistä on Västakvarnin kartanoon ja sen jälkeisen koulutilaan liittyviä.
metsakeskus.1000041372 149 Gårdsböle (Gudlögsböle) Stenkulla torp 10007 12001 13014 11006 27007 326961.00000000 6663611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041372 Kohde sijaitsee peltojen ympäröimällä loivasti kumpuilevalla kallioisella laidunalueella Västankvarnin historiallisen kylän paikasta kaakkoon ja Gårdsbölen historiallisen kylän paikasta länteen. Alue käsittää kaksi kohoumaa eli läntisen ja itäisen kumpareen, joita erottaa keskellä notkelma. Kumpareilla on pääosin loivasti viettävät rinteet ja suhteellisen tasainen, laajahko lakialue. Puustoa on itäisellä kumpareella vain vähän, mutta siihen kuuluu muun muassa mäntyä ja muutama omenapuu. Läntinen kumpare on puustoisempi ja siellä on mäntyä sekä paikoin kohtalainen pensaskerros lehtipuuta. Osa havainnoidusta alueesta on vanhaa peltoa alavammilta alueiltaan. Läntisellä ja itäisellä kumpareella on runsaasti erilaisia ihmistoimintaan liittyviä jäännöksiä (ks. tarkemmin alakohteet). Selvien kellarikuopanteiden lisäksi kumpareilla on useita rakennuksien perustoja, kiveyksiä ja röykkiöitä. Lisäksi niillä on jonkin verran kuoppia ja erilaisia pienehköjä kumpuja. Moniin kuoppiin on kasattu kiviä ilmeisesti melko myöhäänkin historiallisella ajalla, sillä osa kivistä on suhteellisen sammaleettomia ja osa teräväsärmäisiä. Historiallisten karttojen perusteella alueen läpi on tehty viimeistään 1700-luvulla länsi-itä-suuntainen tie Gårdsbölen kylästä länteen. Erilaisia rakennuksia karttojen mukaan alueella on viimeistään 1840-luvulla. Tällöin kyseessä on Gårdsbölen kylän Skallaksen tilan maa ja siihen liittyvät rakennukset sekä torppa nimeltä Stenkulla. Skallaksen tila jakautuu 1800-luvun kuluessa kahteen, joiden maat liitetään myöhemmin Västankvarniin 1800-luvun puolivälin tienoolla. 1800-luvun lopun venäläisellä topografikartalla alueelle on merkitty paljon rakennuksia. Pääosa rakennuksista on purettu ilmeisesti 1930-lukuun mennessä, koska vuoden 1936 kartalle on merkitty mahdollisesti vain yksi rakennus alueelle. Pääosa maastossa havaituista jäännöksistä voidaankin ajoittaa 1800–1900-luvulle karttatietojen mukaan. Suuri osa niistä on Västakvarnin kartanoon ja sen jälkeisen koulutilaan liittyviä.
metsakeskus.1000041372 149 Gårdsböle (Gudlögsböle) Stenkulla torp 10007 12005 13071 11006 27007 326961.00000000 6663611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041372 Kohde sijaitsee peltojen ympäröimällä loivasti kumpuilevalla kallioisella laidunalueella Västankvarnin historiallisen kylän paikasta kaakkoon ja Gårdsbölen historiallisen kylän paikasta länteen. Alue käsittää kaksi kohoumaa eli läntisen ja itäisen kumpareen, joita erottaa keskellä notkelma. Kumpareilla on pääosin loivasti viettävät rinteet ja suhteellisen tasainen, laajahko lakialue. Puustoa on itäisellä kumpareella vain vähän, mutta siihen kuuluu muun muassa mäntyä ja muutama omenapuu. Läntinen kumpare on puustoisempi ja siellä on mäntyä sekä paikoin kohtalainen pensaskerros lehtipuuta. Osa havainnoidusta alueesta on vanhaa peltoa alavammilta alueiltaan. Läntisellä ja itäisellä kumpareella on runsaasti erilaisia ihmistoimintaan liittyviä jäännöksiä (ks. tarkemmin alakohteet). Selvien kellarikuopanteiden lisäksi kumpareilla on useita rakennuksien perustoja, kiveyksiä ja röykkiöitä. Lisäksi niillä on jonkin verran kuoppia ja erilaisia pienehköjä kumpuja. Moniin kuoppiin on kasattu kiviä ilmeisesti melko myöhäänkin historiallisella ajalla, sillä osa kivistä on suhteellisen sammaleettomia ja osa teräväsärmäisiä. Historiallisten karttojen perusteella alueen läpi on tehty viimeistään 1700-luvulla länsi-itä-suuntainen tie Gårdsbölen kylästä länteen. Erilaisia rakennuksia karttojen mukaan alueella on viimeistään 1840-luvulla. Tällöin kyseessä on Gårdsbölen kylän Skallaksen tilan maa ja siihen liittyvät rakennukset sekä torppa nimeltä Stenkulla. Skallaksen tila jakautuu 1800-luvun kuluessa kahteen, joiden maat liitetään myöhemmin Västankvarniin 1800-luvun puolivälin tienoolla. 1800-luvun lopun venäläisellä topografikartalla alueelle on merkitty paljon rakennuksia. Pääosa rakennuksista on purettu ilmeisesti 1930-lukuun mennessä, koska vuoden 1936 kartalle on merkitty mahdollisesti vain yksi rakennus alueelle. Pääosa maastossa havaituista jäännöksistä voidaankin ajoittaa 1800–1900-luvulle karttatietojen mukaan. Suuri osa niistä on Västakvarnin kartanoon ja sen jälkeisen koulutilaan liittyviä.
metsakeskus.1000041372 149 Gårdsböle (Gudlögsböle) Stenkulla torp 10007 12016 13181 11006 27007 326961.00000000 6663611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041372 Kohde sijaitsee peltojen ympäröimällä loivasti kumpuilevalla kallioisella laidunalueella Västankvarnin historiallisen kylän paikasta kaakkoon ja Gårdsbölen historiallisen kylän paikasta länteen. Alue käsittää kaksi kohoumaa eli läntisen ja itäisen kumpareen, joita erottaa keskellä notkelma. Kumpareilla on pääosin loivasti viettävät rinteet ja suhteellisen tasainen, laajahko lakialue. Puustoa on itäisellä kumpareella vain vähän, mutta siihen kuuluu muun muassa mäntyä ja muutama omenapuu. Läntinen kumpare on puustoisempi ja siellä on mäntyä sekä paikoin kohtalainen pensaskerros lehtipuuta. Osa havainnoidusta alueesta on vanhaa peltoa alavammilta alueiltaan. Läntisellä ja itäisellä kumpareella on runsaasti erilaisia ihmistoimintaan liittyviä jäännöksiä (ks. tarkemmin alakohteet). Selvien kellarikuopanteiden lisäksi kumpareilla on useita rakennuksien perustoja, kiveyksiä ja röykkiöitä. Lisäksi niillä on jonkin verran kuoppia ja erilaisia pienehköjä kumpuja. Moniin kuoppiin on kasattu kiviä ilmeisesti melko myöhäänkin historiallisella ajalla, sillä osa kivistä on suhteellisen sammaleettomia ja osa teräväsärmäisiä. Historiallisten karttojen perusteella alueen läpi on tehty viimeistään 1700-luvulla länsi-itä-suuntainen tie Gårdsbölen kylästä länteen. Erilaisia rakennuksia karttojen mukaan alueella on viimeistään 1840-luvulla. Tällöin kyseessä on Gårdsbölen kylän Skallaksen tilan maa ja siihen liittyvät rakennukset sekä torppa nimeltä Stenkulla. Skallaksen tila jakautuu 1800-luvun kuluessa kahteen, joiden maat liitetään myöhemmin Västankvarniin 1800-luvun puolivälin tienoolla. 1800-luvun lopun venäläisellä topografikartalla alueelle on merkitty paljon rakennuksia. Pääosa rakennuksista on purettu ilmeisesti 1930-lukuun mennessä, koska vuoden 1936 kartalle on merkitty mahdollisesti vain yksi rakennus alueelle. Pääosa maastossa havaituista jäännöksistä voidaankin ajoittaa 1800–1900-luvulle karttatietojen mukaan. Suuri osa niistä on Västakvarnin kartanoon ja sen jälkeisen koulutilaan liittyviä.
metsakeskus.1000041372 149 Gårdsböle (Gudlögsböle) Stenkulla torp 10007 12001 13014 11006 27009 326961.00000000 6663611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041372 Kohde sijaitsee peltojen ympäröimällä loivasti kumpuilevalla kallioisella laidunalueella Västankvarnin historiallisen kylän paikasta kaakkoon ja Gårdsbölen historiallisen kylän paikasta länteen. Alue käsittää kaksi kohoumaa eli läntisen ja itäisen kumpareen, joita erottaa keskellä notkelma. Kumpareilla on pääosin loivasti viettävät rinteet ja suhteellisen tasainen, laajahko lakialue. Puustoa on itäisellä kumpareella vain vähän, mutta siihen kuuluu muun muassa mäntyä ja muutama omenapuu. Läntinen kumpare on puustoisempi ja siellä on mäntyä sekä paikoin kohtalainen pensaskerros lehtipuuta. Osa havainnoidusta alueesta on vanhaa peltoa alavammilta alueiltaan. Läntisellä ja itäisellä kumpareella on runsaasti erilaisia ihmistoimintaan liittyviä jäännöksiä (ks. tarkemmin alakohteet). Selvien kellarikuopanteiden lisäksi kumpareilla on useita rakennuksien perustoja, kiveyksiä ja röykkiöitä. Lisäksi niillä on jonkin verran kuoppia ja erilaisia pienehköjä kumpuja. Moniin kuoppiin on kasattu kiviä ilmeisesti melko myöhäänkin historiallisella ajalla, sillä osa kivistä on suhteellisen sammaleettomia ja osa teräväsärmäisiä. Historiallisten karttojen perusteella alueen läpi on tehty viimeistään 1700-luvulla länsi-itä-suuntainen tie Gårdsbölen kylästä länteen. Erilaisia rakennuksia karttojen mukaan alueella on viimeistään 1840-luvulla. Tällöin kyseessä on Gårdsbölen kylän Skallaksen tilan maa ja siihen liittyvät rakennukset sekä torppa nimeltä Stenkulla. Skallaksen tila jakautuu 1800-luvun kuluessa kahteen, joiden maat liitetään myöhemmin Västankvarniin 1800-luvun puolivälin tienoolla. 1800-luvun lopun venäläisellä topografikartalla alueelle on merkitty paljon rakennuksia. Pääosa rakennuksista on purettu ilmeisesti 1930-lukuun mennessä, koska vuoden 1936 kartalle on merkitty mahdollisesti vain yksi rakennus alueelle. Pääosa maastossa havaituista jäännöksistä voidaankin ajoittaa 1800–1900-luvulle karttatietojen mukaan. Suuri osa niistä on Västakvarnin kartanoon ja sen jälkeisen koulutilaan liittyviä.
metsakeskus.1000041372 149 Gårdsböle (Gudlögsböle) Stenkulla torp 10007 12005 13071 11006 27009 326961.00000000 6663611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041372 Kohde sijaitsee peltojen ympäröimällä loivasti kumpuilevalla kallioisella laidunalueella Västankvarnin historiallisen kylän paikasta kaakkoon ja Gårdsbölen historiallisen kylän paikasta länteen. Alue käsittää kaksi kohoumaa eli läntisen ja itäisen kumpareen, joita erottaa keskellä notkelma. Kumpareilla on pääosin loivasti viettävät rinteet ja suhteellisen tasainen, laajahko lakialue. Puustoa on itäisellä kumpareella vain vähän, mutta siihen kuuluu muun muassa mäntyä ja muutama omenapuu. Läntinen kumpare on puustoisempi ja siellä on mäntyä sekä paikoin kohtalainen pensaskerros lehtipuuta. Osa havainnoidusta alueesta on vanhaa peltoa alavammilta alueiltaan. Läntisellä ja itäisellä kumpareella on runsaasti erilaisia ihmistoimintaan liittyviä jäännöksiä (ks. tarkemmin alakohteet). Selvien kellarikuopanteiden lisäksi kumpareilla on useita rakennuksien perustoja, kiveyksiä ja röykkiöitä. Lisäksi niillä on jonkin verran kuoppia ja erilaisia pienehköjä kumpuja. Moniin kuoppiin on kasattu kiviä ilmeisesti melko myöhäänkin historiallisella ajalla, sillä osa kivistä on suhteellisen sammaleettomia ja osa teräväsärmäisiä. Historiallisten karttojen perusteella alueen läpi on tehty viimeistään 1700-luvulla länsi-itä-suuntainen tie Gårdsbölen kylästä länteen. Erilaisia rakennuksia karttojen mukaan alueella on viimeistään 1840-luvulla. Tällöin kyseessä on Gårdsbölen kylän Skallaksen tilan maa ja siihen liittyvät rakennukset sekä torppa nimeltä Stenkulla. Skallaksen tila jakautuu 1800-luvun kuluessa kahteen, joiden maat liitetään myöhemmin Västankvarniin 1800-luvun puolivälin tienoolla. 1800-luvun lopun venäläisellä topografikartalla alueelle on merkitty paljon rakennuksia. Pääosa rakennuksista on purettu ilmeisesti 1930-lukuun mennessä, koska vuoden 1936 kartalle on merkitty mahdollisesti vain yksi rakennus alueelle. Pääosa maastossa havaituista jäännöksistä voidaankin ajoittaa 1800–1900-luvulle karttatietojen mukaan. Suuri osa niistä on Västakvarnin kartanoon ja sen jälkeisen koulutilaan liittyviä.
metsakeskus.1000041372 149 Gårdsböle (Gudlögsböle) Stenkulla torp 10007 12016 13181 11006 27009 326961.00000000 6663611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041372 Kohde sijaitsee peltojen ympäröimällä loivasti kumpuilevalla kallioisella laidunalueella Västankvarnin historiallisen kylän paikasta kaakkoon ja Gårdsbölen historiallisen kylän paikasta länteen. Alue käsittää kaksi kohoumaa eli läntisen ja itäisen kumpareen, joita erottaa keskellä notkelma. Kumpareilla on pääosin loivasti viettävät rinteet ja suhteellisen tasainen, laajahko lakialue. Puustoa on itäisellä kumpareella vain vähän, mutta siihen kuuluu muun muassa mäntyä ja muutama omenapuu. Läntinen kumpare on puustoisempi ja siellä on mäntyä sekä paikoin kohtalainen pensaskerros lehtipuuta. Osa havainnoidusta alueesta on vanhaa peltoa alavammilta alueiltaan. Läntisellä ja itäisellä kumpareella on runsaasti erilaisia ihmistoimintaan liittyviä jäännöksiä (ks. tarkemmin alakohteet). Selvien kellarikuopanteiden lisäksi kumpareilla on useita rakennuksien perustoja, kiveyksiä ja röykkiöitä. Lisäksi niillä on jonkin verran kuoppia ja erilaisia pienehköjä kumpuja. Moniin kuoppiin on kasattu kiviä ilmeisesti melko myöhäänkin historiallisella ajalla, sillä osa kivistä on suhteellisen sammaleettomia ja osa teräväsärmäisiä. Historiallisten karttojen perusteella alueen läpi on tehty viimeistään 1700-luvulla länsi-itä-suuntainen tie Gårdsbölen kylästä länteen. Erilaisia rakennuksia karttojen mukaan alueella on viimeistään 1840-luvulla. Tällöin kyseessä on Gårdsbölen kylän Skallaksen tilan maa ja siihen liittyvät rakennukset sekä torppa nimeltä Stenkulla. Skallaksen tila jakautuu 1800-luvun kuluessa kahteen, joiden maat liitetään myöhemmin Västankvarniin 1800-luvun puolivälin tienoolla. 1800-luvun lopun venäläisellä topografikartalla alueelle on merkitty paljon rakennuksia. Pääosa rakennuksista on purettu ilmeisesti 1930-lukuun mennessä, koska vuoden 1936 kartalle on merkitty mahdollisesti vain yksi rakennus alueelle. Pääosa maastossa havaituista jäännöksistä voidaankin ajoittaa 1800–1900-luvulle karttatietojen mukaan. Suuri osa niistä on Västakvarnin kartanoon ja sen jälkeisen koulutilaan liittyviä.
metsakeskus.1000041373 139 Kiviharju 2 10002 12009 13094 11006 27000 431040.00000000 7244706.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041373 Paikalla on multapenkan ympäröimä puolisen metriä syvä tasapohjainen kuoppa (1), jonka ala on noin 3 x 3 metriä. Tästä noin 40 metriä lounaaseen on lähekkäin kolme maakuoppaa, joiden halkaisija on 1,5 - 2 metriä ja syvyys noin 40-50 cm.
metsakeskus.1000041374 980 Ylöjärvi Siukola 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041374 Ylöjärven kylän Siukolan talon tontti vuoden 1763 kartan mukaan. Sigurd (= Siuko) Pirkkalan käräjillä 26.5.1483 todisti Hyhkyn ja Keijärven rajasta. Alueella on hoidettua nurmikkoa ja vanhaa rakennuskantaa. Nurmikon alla saattaa olla jälkiä vanhimmasta asutuksesta. Kohde voidaan tulkita kulttuuriperintökohteeksi. Kahden talon kylätontti on tuhoutunut Loilantien länsipuolisilta osin, missä on sijainnut Loilan talo.
metsakeskus.1000041375 832 Myllykangas kaakko 10001 12016 13175 11002 27000 572275.00000000 7268525.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041375 Peruskartassa ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041376 758 Vintilätunturi 10002 12004 13055 11006 27000 527665.00000000 7566864.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041376 Kohde-Ilpparin ilmoituksen mukana toimitetuissa kuvissa näkyy selkeä ja hyvin säilynyt kylmämuurattu uuni. Kohde tulee vielä tarkastaa maastossa arkeologin toimesta.
metsakeskus.1000041377 678 Lantonneva 10002 12016 13175 11002 27000 398580.00000000 7158200.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041377 Peruskartassa ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohde tarkistettiin 2022. Tervahaudan kokonaisleveys on noin 12 metriä ja kuopan halkaisija noin 6 metriä. Kuopan syvyys on noin 1,2m. Halssi suuntaa kohti kaakkoa, ja se on noin 5 metriä pitkä, 2-2,5 metriä leveä ja 1 m syvä. Tervahaudan keskellä kasvaa kaksi mäntyä ja aluskasvillisuus koostuu puolukasta, sammalesta ja mustikasta. Tervahaudan ympäristö on avohakattu ja metsäaurattu. Auraukset ulottuvat aivan tervahaudan vallin ulkoreunaan saakka.
metsakeskus.1000041379 108 Mäkelä 1 10002 12004 13044 11002 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041379 Maansekainen pyöreä raunio, jonka halkaisija on 3,5 m ja korkeus 0,5 m. Kaivelun jäljiltä raunio oli madaltunut ja keskellä oli selvä kuoppa. Karivieri (1985) koekaivoi röykkiötä ja totesi sen todennäköiseksi metsäriihen kiukaaksi. Löytöinä saatiin pelkkää hiiltä. Tulkintaan sopii myös viereinen vanha, metsitetty pelto. Raunio sijaitsee taajassa havupuumetsässä, ns. vanhan Kintusentien (nykyinen metsätie) lähellä.
metsakeskus.1000041380 778 Gästgifvare krono hemman No 3 (Kestikievari) 10002 12001 13013 11006 27007 506552.00000000 6944359.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041380 Suonenjoen keskustan pohjoispuolella, Suonenjoen itärannalla Onnelan peltoalueella on sijainnut 1800-luvulle saakka talotontti. Vuoden 1780 isojakokartan mukaan alueella on tällöin ollut Kestikievari niminen talohumalatarhoineen, Gästgifvare krono hemman No 3, isojakokartalla tunnus A. Yhtenä sen omistajana tai ”käyttäjänä” (innehafware) mainitaan gästgifvaren Pehr Kontinen ja vaimonsa Justina Halotar sekä pojat Simon ja Zachris Kontinen. Talo on siis ainakin tuolloin toiminut vielä kestikievarina. Isojakokartassa talo sijaitsee pääasiassa tilan A, mutta pieneltä osin myös osin tilan C puolella. Karttojen perusteella alueella on siis sijainnut 1700-luvulla kestikievari, jonka juuret (ainakin talona) ulottuvat metallinilmaisinlöytöjen perusteella ainakin 1600-luvun alkupuolelle. Kiinteistön nimi on yhä Kestikievari. Talon ja sen tonttimaan hylkäämisajankohta ei ole tiedossa. Talo on merkitty samalle paikalle 1847 pitäjänkartalla (joka tehty Isojakokartan perusteella). Vuonna 1903 laaditun Kestikievarin perintötalon tiluskartassa vanha tonttimaa on peltona. Siinä peltokuviot ja asutus ovat kuten nykyäänkin ja talo on sijainnut nykyisen Onnelan talon kohdalla. Talon historian voi olettaa ulottuvan ainakin 1600-luvun alkuun rahalöytöjen perusteella. Vanhan tonttimaan alueelta löydettiin koekuopista merkkejä kulttuurikerroksista sekä rakenteiden jäännöksistä. Viranomaiskäyttöön metallinetsinlöytöihin liittyvät ilmoitusnumerot ILM 14349, 16624 ja 18778. Muinaisjäännöksen muuttuvan maankäytön alueelle jäänyt osa on tutkittu pois vuonna 2022.
metsakeskus.1000041380 778 Gästgifvare krono hemman No 3 (Kestikievari) 10002 12001 13013 11006 27006 506552.00000000 6944359.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041380 Suonenjoen keskustan pohjoispuolella, Suonenjoen itärannalla Onnelan peltoalueella on sijainnut 1800-luvulle saakka talotontti. Vuoden 1780 isojakokartan mukaan alueella on tällöin ollut Kestikievari niminen talohumalatarhoineen, Gästgifvare krono hemman No 3, isojakokartalla tunnus A. Yhtenä sen omistajana tai ”käyttäjänä” (innehafware) mainitaan gästgifvaren Pehr Kontinen ja vaimonsa Justina Halotar sekä pojat Simon ja Zachris Kontinen. Talo on siis ainakin tuolloin toiminut vielä kestikievarina. Isojakokartassa talo sijaitsee pääasiassa tilan A, mutta pieneltä osin myös osin tilan C puolella. Karttojen perusteella alueella on siis sijainnut 1700-luvulla kestikievari, jonka juuret (ainakin talona) ulottuvat metallinilmaisinlöytöjen perusteella ainakin 1600-luvun alkupuolelle. Kiinteistön nimi on yhä Kestikievari. Talon ja sen tonttimaan hylkäämisajankohta ei ole tiedossa. Talo on merkitty samalle paikalle 1847 pitäjänkartalla (joka tehty Isojakokartan perusteella). Vuonna 1903 laaditun Kestikievarin perintötalon tiluskartassa vanha tonttimaa on peltona. Siinä peltokuviot ja asutus ovat kuten nykyäänkin ja talo on sijainnut nykyisen Onnelan talon kohdalla. Talon historian voi olettaa ulottuvan ainakin 1600-luvun alkuun rahalöytöjen perusteella. Vanhan tonttimaan alueelta löydettiin koekuopista merkkejä kulttuurikerroksista sekä rakenteiden jäännöksistä. Viranomaiskäyttöön metallinetsinlöytöihin liittyvät ilmoitusnumerot ILM 14349, 16624 ja 18778. Muinaisjäännöksen muuttuvan maankäytön alueelle jäänyt osa on tutkittu pois vuonna 2022.
metsakeskus.1000041381 783 Huhtin ja Kepolan kylien rajamerkki 10002 12004 13051 11006 27000 243774.00000000 6784586.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041381 Vahingoittunut rajamerkki. Noin 2 x 2 m:n alalla on lohkokiviä ja päällä kaatunut pystykivi, kooltaan 80 x 40 x 20 cm. Tässä ei (näkyvissä osissa) havaittu merkintöjä. Vaikuttaa siltä, että kyseessä on ollut rajamerkki, jonka alustassa on neljällä kulmalla suuremmat pystykivet, sisusta täytetty maalla ja kivillä ja päälle asetettu pystykivi. Siis tyypiltään isojaon rajamerkkejä vanhempi. Lähiympäristö on kosteapohjaista kivikkoista moreenia, hakkuuaukean lounais-laidalla. Rajamerkki on sammalten ja muun aluskasvillisuuden peitossa. Kyseessä on (ent. Köyliön pitäjän) Kepolan ja Huhtin kylien rajakulmausta osoittava rajamerkki.
metsakeskus.1000041382 783 Puolimatkan silta 1 10002 12004 13051 11006 27007 243525.00000000 6784336.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041382 Ojan itäpuolella ja vanhan tien pohjoispuolella on rajamerkki. Tämä koostuu maakummusta, kooltaan 3 x 3 m, kork. 50 cm, jonka neljään kulmaukseen on sijoitettu pystykivet, kooltaan noin 60 x 40 x 50 cm. Kummun päälle on asetettu pystykivi, korkeudeltaan 200 cm, leveydeltään (juuresta) 170 cm ja paksuudeltaan vain 20 cm. Kiven yläosaan, sen eteläseinämään, on hakattu 25 cm korkeat kirjaimet: J Å. Näiden alapuolella on 20 cm korkeat numerot: 1781. Kiven pohjoisseinämään on hakattu 30 x 35 cm suuruinen soikio ja sen sisäpuolelle numero: 41. Rajamerkki on Euran ja Köyliön pitäjien rajalla, sekä Huhtin ja Puolimatkan rajalla. Rajamerkistä noin 10 m kaakkoon, vanhan tien etelälaidalla oli noin 50 cm korkuinen pystykivi (N 6784315 E 243536). Kyseessä on rajamerkkiin liittyvä viisarikivi, joka osoittaa Huhtin ja Puolimatkan välisen rajalinjan suuntaa rajamerkistä kaakkoon.
metsakeskus.1000041383 783 Puolimatkan silta 2 10002 12016 13191 11006 27000 243528.00000000 6784339.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041383 Vanhasta Köyliön ja Euran pitäjien rajamerkistä muutama metri itään, tien pohjoislaidalla on kasvillisuuden peittämä kumpu, kooltaan noin 6 x 8 m, korkeudeltaan n. 60 cm. Kumpu koostuu pelkästä hiilestä. Muuten tätä voisi pitää hiilimiiluna, mutta aivan yleisen tien laidalle, tärkeän rajamerkin viereen miilua tuskin olisi rakennettu. Todennäköisesti kyseessä on hiilien väliaikaisvarasto, aivan ilmeisesti Euran Kauttuan ruukkiin (1689 – n. 1899) liittyen. Mainittavaa on, että kyseessä ei voi olla paikalle kumotun yksittäisen hiilikuorman jäännös, sillä kasassa on hyvin monen hevoskärryllisen verran hiiliä (karkeasti arvioiden noin 30 kuutiometriä).
metsakeskus.1000041384 783 Kepolan vanha tie 10007 12005 13071 11006 27000 243663.00000000 6784309.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041384 Euran Kauttuan ja Köyliön Kepolan kylien välinen maantie. Inventoidulla osalla tielinjan länsiosa näkyy vuosina 1793 ja 1795 laaditulla kartalla. Kokonaisuudessaan tielinja näkyy 1840-luvun pitäjänkartalla, vuoden 1902 Senaatin kartalla ja vuoden 1912 isojaon täydennyskartalla. Vuoden 1962 peruskartalla tielinja esiintyy enää kärrytienä, kärrypolkuna ja polkuna – nykyinen Luvalahdentie on korvannut sen. Tielinja yhdistää rautakaudella asutetut Köyliönjärven ja Euran kirkonkylän seudut, joten on mahdollista, että sen alkuperä – tosin alkuun polkuna ja ratsupolkuna – on jo rautakaudella. Vanha Kepola – Kauttua – tie ylittää muutaman metrin levyisen puron Euran ja entisen Köyliön (nyk. Säkylän) rajalla (N 6784323 E 243523). Nykyisin kohdalla on lahoava, muutamasta laudasta tehty silta, jonka varoen voi ylittää jalan. Tien ollessa aktiivikäytössä on kohdalla ollut ainakin hevoskärryillä ylitettävä silta. Jäännöksenä vanhasta sillasta on purouoman seinämässä, molemmin puolin, muutaman metrin matkalla läpimitaltaan muutaman kymmenen senttimetrin lohkokiviä (pääasiassa nykyisen lautasillan alla).
metsakeskus.1000041385 564 Nuorittajoki 10002 12016 13175 11006 27000 465678.00000000 7217976.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041385 Tervahauta sijaitsee Nuorittajoen pohjoisrannalla noin 9 km Ylikiimingin kirkosta koilliseen. Tervahaudan halkaisija vallien ulkoreunasta mitattuna on noin 10 metriä, vallit ovat rinkelimäiset noin puoli metriä korkeat ja 1,5 metriä leveät. Hauta on alle metrin syvä. Rännikaivantoa ei näkynyt, mahdollisesti se on rantatörmän puujätteiden alla. Paikalla kasvaa varttunutta puustoa, kuusia ja mäntyjä. Maaperä on hiekkaa.
metsakeskus.1000041386 564 Suvannonsuo 4 10002 12016 13175 11006 27000 449893.00000000 7258323.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041386 Tervahauta sijaitsee 8,7 km Yli-Iin kirkosta koilliseen Siuruanjoen pohjoisrannalla. Tervahauta on laakea, noin metrin syvä ja halkaisija on noin 16 metriä vallien ulkoreunasta mitattuna. Vallit ovat 3–4 metriä leveät ja matalat. Ränni on rannan puolella, pituus noin 3 metriä. Haudan ympäristö on melko avoin, haudassa kasvaa varttunutta sekametsää, haapaa, mäntyä ja kuusta. Maaperä on hiekkaa.
metsakeskus.1000041387 564 Uumaoja 10002 12016 13175 11006 27000 468676.00000000 7210215.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041387 Tervahauta sijaitsee noin 10 km Ylikiimingin kirkosta itään, Kaskikankaan länsipäässä, Uumaojan pohjoispuolella jyrkässä rinteessä. Metsäautotien kääntöpaikka on 30 metriä haudan itäpuolella. Tervahaudan yläosan reunat ovat rinteen tasaiset alareunassa on pari metriä leveät ja metrin korkeat vallit. Läpimitta vallien ulkoreunasta mitattuna on noin 18 metriä. Haudan syvyys yläosasta mitattuna on noin 2 metriä. Ränni on länteen, alarinteeseen. Hauta on melko tiheän havupuuston peittämä. Maaperä on hiekkamoreenia.
metsakeskus.1000041389 615 Marjasuo 10001 12016 13175 11002 27000 523795.00000000 7248345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041389 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole käyty tarkastamassa maastossa.
metsakeskus.1000041391 791 Kurkikangas 10001 12016 13175 11002 27000 437810.00000000 7153885.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041391 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041392 889 Ahvenlampi kaakko 10001 12016 13175 11002 27000 496220.00000000 7218055.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041392 Peruskarttaan merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041393 889 Reikäaho 2 10001 12016 13175 11002 27000 506325.00000000 7207660.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041393 Peruskarttaan merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041394 481 Willilä (Villilä) 10002 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041394 Willilän kylä, joka asutuksen yleisluettelossa mainitaan vuonna 1540. Kohteen rajaus perustuu vuoden 1777 isojakokarttaan, jossa alueelle on merkitty kahden talon tonttimaat, torppa sekä rakennuksia. Maastossa on edelleen nähtävissä rakennusten perustuksia sekä kivetty kaivo, mutta nämä rakenteet liittynevät myöhempään asutukseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041395 778 Kangasniitty 10002 12016 13182 11006 27000 497124.00000000 6950688.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041395 Matalalla harjanteella Itälahden pohjukan länsipuolella on useita kymmeniä kiviröykkiöitä. Osa röykkiöistä on matalia ja osa yli metrin korkuisia. Röykkiöissä on välillä katkos ja röykkiöalue jatkuu myös hieman etelämpänä olevalla korkeammalla maastonkohdalla. Täällä havaittiin myös yksi nauriskuoppa pisteessä 6950391/497425. Alueen historiallisilla kartoilla 1973 peruskartalla aluetta ympäröivät peltoniityt. 1840- luvun pitäjänkartalla alueelle ei ole merkitty rakennuksia. Sillä ja vuoden 1779 kartalla (Mustolanmäki Skifteslags Ägör i Lietenmäki by) alue on merkitty numerolla 42.a metsäalueeksi. Karttojen selitysosa ei ole käytössä. Alue liittynee Haudanlahden kantatilaan ja alueella on perimätiedon mukaan harjoitettu kaskiviljelyä.
metsakeskus.1000041396 202 Koivukankare 10007 12004 13000 11002 27000 257027.00000000 6702918.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041396 Paikalla on noin 6 x 6 metrin kokoinen tasainen kiveys, joka koostuu noin parinkymmenen sentin kokoisista luontaisista kivilohkareista. Ilmoittajan mukaan kiviä on kallion päällä vain yhdessä kerroksessa. Kiveys sijaitsee metsäsaarekkeen korkeimman kohdan tuntumassa. Kohdetta ei ole tarkastettu.
metsakeskus.1000041397 710 Kroknäs 10002 12002 13019 11028 27000 298369.00000000 6652777.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041397 Röykkiö sijaitsee noin 2,8 km lounaaseen Tammisaaren kirkosta. Noin 60 m röykkiöstä etelään kulkee rautatie. Röykkiö sijaitsee hiekkaisella niemellä, josta avautuu näkymä merelle. Röykkiö koostuu läpimitaltaan noin 25-40 cm kokoisista kivistä. Pohjois-eteläsuunnassa röykkiö on noin 14 metriä, itä-länsisuunnassa noin 10 metriä, korkeus noin 2,5 metriä. Röykkiön länsipuoli ei rajaudu selkeästi ja kiviä on levinnyt arviolta noin 2-3 metrin alueelle. Noin 2-3 metriä röykkiöstä pohjoiseen sijaitsee Kriminsodan aikainen juoksuhauta.
metsakeskus.1000041398 758 Lohihauta 10002 12016 13170 11004 27000 482194.00000000 7492519.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041398 Yksittäinen soikeahko pyyntikuoppa, halkaisijaltaan noin 4 m (valleineen). Sijaitsee Lohihaudan kohdalla noin 170 m joesta itään. Aiemmin kuulunut kohteeseen Kurkisuvanto/Lohihauta alakohteena, mutta erotettu omaksi kohteekseen vuoden 2021 tarkastuksen jälkeen johtuen kuoppien välisestä etäisyydestä.
metsakeskus.1000041399 889 Ahveroinen 2 10001 12016 13175 11002 27000 475345.00000000 7164065.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041399 Peruskarttaan merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041400 82 Salimäki 10007 12004 13043 11006 27000 362672.00000000 6775598.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041400 Kivisessä koilliseen antavassa rinteessä on 4,5 x 1,5 m pitkänomainen ja noin 1 m syvä kellarin jäänne. Toisella pitkällä sivulla on jäljellä seinälatomusta 2-3 kivikertaa. Toinen puoli sortunut ja kulkuaukko suuntautuu alarinteeseen. Kellari liittyy todennäköisesti arviolta 1800-luvun mäkitupalaisasutukseen. Senaatin kartalla 1899 paikalle ei ole merkitty asutusta.
metsakeskus.1000041401 49 Nybyberget 10007 12012 13124 11002 27000 375394.00000000 6675020.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041401 Kohde on suuri siirtolohkare, jota on lohkottu poraamalla. Kivi sijaitsee Espoon Mankkaan Uudenkylän Nybybergetin pohjoisrinteellä, Uudenkyläntien itäpuolella, noin 70 metrin päässä tiestä. Maasto on kallioista havumetsää Mankkaan Venlanrinteen kerrostalojen pohjoispuolella. Maasto laskee pohjoiseen Taavinsuon laaksoon. Kivi erottuu selkeästi avoimesta metsämaasta. Kiven leveys on noin kolme metriä ja korkeus kaksi metriä. Kiven sijainti ja louhintatapa viittaavat rakennuskivien talonpoikaislouhintaan. Käsiporalla tehty louhinta on tunnettu 1700-luvulta asti.
metsakeskus.1000041402 710 Kroknäs 2 10002 12011 13000 11006 27008 298219.00000000 6652606.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041402 Juoksuhauta sijaitsee noin 2,8 km lounaaseen Tammisaaren kirkosta. Noin 40 m etelään juoksuhaudan länsipäästä kulkee rautatie. Juoksuhauta on noin 300 metriä pitkä, syvyys 2-2,5 metriä. Juoksuhauta suuntautuu Bysviken lahdelle päin. Juoksuhaudan länsipäästä on löytynyt Krimin sodan aikainen venäläisen krenatöörin univormun nappi sekä kokardi. On mahdollista että juoksuhauta jatkuu rautatien itäpuolella, Kroknäsin niemellä, ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041403 710 Brokärr 10002 12002 13019 11028 27000 309961.00000000 6664033.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041403 Kohde sijaitsee noin 6,2 km lounaaseen Karjaan kirkosta ja 4,5 km kaakkoon Pohjan kirkosta. Röykkiö sijaitsee metsätien eteläpuolella istutetussa kuusimetsässä. Röykkiö on ovaalin muotoinen, noin 6,5 m luoteis-kaakko ja 4,5 m lounas-koillinen. Korkeus noin 80-100 cm. Röykiön suurimmat kivet ovat läpimitaltaan noin 40 cm.
metsakeskus.1000041403 710 Brokärr 10002 12002 13019 11033 27000 309961.00000000 6664033.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041403 Kohde sijaitsee noin 6,2 km lounaaseen Karjaan kirkosta ja 4,5 km kaakkoon Pohjan kirkosta. Röykkiö sijaitsee metsätien eteläpuolella istutetussa kuusimetsässä. Röykkiö on ovaalin muotoinen, noin 6,5 m luoteis-kaakko ja 4,5 m lounas-koillinen. Korkeus noin 80-100 cm. Röykiön suurimmat kivet ovat läpimitaltaan noin 40 cm.
metsakeskus.1000041405 853 Heikkilä/Vähä-Heikkilä 10007 12001 13007 11010 27000 239151.00000000 6709365.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041405 Vähä-Heikkilä on nykyään tiheästi rakennettu omakotitaloalue keskustan eteläreunassa. Viimeisimmän tontin säilynyt osa sijaitsee Myllymäentien ja Uittamontien risteyksessä, sen lounaispuolella. Heikkilästä tunnetaan ensimmäinen mainita vuodelta 1457, jolloin Henrik Tavast ja hänen vaimonsa Johanna Diekn saivat siihen rälssivapauden. Mahdollisesti tila oli sitä ennen ollut porvarisomistuksessa. Tila siirtyi tuomiokirkolle noin vuonna 1481 ja siitä tuli Pyhän Henrikin lampuotitalo. Vuonna 1525 talo siirtyi taas muutamaksi vuodeksi rälssille, Iivari Flemingille, mutta pian jälleen tuomiokirkolle. Kirkkoreduktiossa se kuitenkin päätyi taas rälssin lampuotitaloksi. Vuonna 1555 tila peruutettiin kruunulle ja liitettiin pian osaksi Korppolaisten latokartanoa, jota tämän myötä alettiin kutsua Heikkilän latokartanoksi. Nykyisen tontin kellari on 1900-luvun tutkimuksissa ajoitettu 1400-luvulle ja yläosan kellaritupa on peräisin 1700-luvulta. Pihapiirin asuinrakennus on 1880-luvulta.
metsakeskus.1000041405 853 Heikkilä/Vähä-Heikkilä 10007 12001 13007 11006 27000 239151.00000000 6709365.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041405 Vähä-Heikkilä on nykyään tiheästi rakennettu omakotitaloalue keskustan eteläreunassa. Viimeisimmän tontin säilynyt osa sijaitsee Myllymäentien ja Uittamontien risteyksessä, sen lounaispuolella. Heikkilästä tunnetaan ensimmäinen mainita vuodelta 1457, jolloin Henrik Tavast ja hänen vaimonsa Johanna Diekn saivat siihen rälssivapauden. Mahdollisesti tila oli sitä ennen ollut porvarisomistuksessa. Tila siirtyi tuomiokirkolle noin vuonna 1481 ja siitä tuli Pyhän Henrikin lampuotitalo. Vuonna 1525 talo siirtyi taas muutamaksi vuodeksi rälssille, Iivari Flemingille, mutta pian jälleen tuomiokirkolle. Kirkkoreduktiossa se kuitenkin päätyi taas rälssin lampuotitaloksi. Vuonna 1555 tila peruutettiin kruunulle ja liitettiin pian osaksi Korppolaisten latokartanoa, jota tämän myötä alettiin kutsua Heikkilän latokartanoksi. Nykyisen tontin kellari on 1900-luvun tutkimuksissa ajoitettu 1400-luvulle ja yläosan kellaritupa on peräisin 1700-luvulta. Pihapiirin asuinrakennus on 1880-luvulta.
metsakeskus.1000041406 202 Huovarinta/Hovirinta 10002 12001 13007 11006 27000 245019.00000000 6705237.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041406 Kohde tunnetaan vasta vuodesta 1540 alkaen, jolloin kylässä oli kaksi talonpoikaista verotaloa, joista toisen nimi oli Karva, toisen mahdollisesti Taarola. 1600-luvulla yhdistetty tila muuttui ratsutilaksi ja 1800-luvun alussa kartanoksi. Kartanon päärakennus purettiin 1980-luvun puolivälissä.14 Tonttimaa on suunnilleen pysynyt samalla alueella ainakin 1700-luvun lopulta saakka, mutta jonkin verran muutoksia sen sijainnissa näyttäisi tapahtuneen. Vanhimmissa kartoissa tontti on mäen lakialueen reunalla, kun taas Senaatin kartastossa tällä paikalla on torppa, tonttimaan ollessa mäen lounaisreunan alapuolella. Vuoden 1916 kartassa näkyy hyvin em. tonttimaan paikka ja kartano, joka on puolestaan taas rakennettu mäen päälle, jossa se sijaitsi purkamiseen saakka. Viimeisen päärakennuksen paikka erottuu vielä maastossa purkujätekasoina. Myös aivan sen lähiympäristö on säilynyt, mutta heti mäkialueen ulkopuolella on kerrostalo- ja pientaloalueita.
metsakeskus.1000041407 205 Hautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 495953.00000000 7122333.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041407 Kohde sijaitsee loivapiirteisellä, osittain soisella moreenikankaalla, matalalla harjanteella. Paikalla on halkaisijaltaan noin 18 m tervahauta. Hautaa kiertävä kaksoisvalli on viitisen metriä leveä ja noin metrin korkuinen. Haudan keskiosa on maljamainen. Halssi osoittaa koilliseen. Halssista jatkuu koilliseen noin 50 m pitkä, puolisen metriä leveä ja muutama kymmentä senttiä syvä tervatynnyrin vieritysura. Tervahaudan keskeltä noin 30 m kaakkoon on tervapirtin jäännös, joka on melko selvästi erottuva neliön muotoinen, ympäristöstä parikymmentä senttiä kohoava tasapohjainen alue. Sen koilliskulmassa on halkaisijaltaan noin 1,5 m ja korkeudeltaan n. 0,5 m uunin jäännös. Se on tehty suurehkoista (halk. max. 30 cm) kivistä. Tervahauta, tervatynnyrin vieritysura sekä tervapirtin jäännös ovat varsin hyvin säilyneitä. Alue on mäntymetsää
metsakeskus.1000041409 285 Ristiniemi 10007 12011 13113 11006 27000 500486.00000000 6711324.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041409 Ristiniemen leirikeskuksen länsipuolella kohoaa kallioinen, melko jyrkkä mäki, jonka päälle on louhittu kallioon suojahuoneen paikka. Koillis-lounaissuuntainen kuoppa on kooltaan noin 21x 10 metriä ja se on louhittu kallionlaen länsipuolelle. Suojahuoneelta lähtee yhdyshauta pohjoiseen. Yhdyshauta jatkuu rinnettä alas, miltei Papinniityntielle saakka ja se johtaa aivan tien viereen kaivettuun pyöreähköön kuoppaan, joka on mahdollisesti ollut tuliasema, jonka puolustussuunta on ollut pohjoiseen. Kuoppa voi liittyä myös maanottoon. Se on jäänyt tienpenkan ja rinteen väliin niin, että sen funktiota on vaikea hahmottaa. Kurssikeskuksen eteläpuolelle on kaivettu kahteen paikkaan, Papinniityntien itäpuolelle ampuma ja/tai yhdyshautoja. Pohjoisemman haudan itäpäädyssä on noin 4 x 2 metrin kokoinen tuliasema. Asemasta on kaivettu yhdyshauta länteen. Hauta on yläreunastaan noin 2 metriä leveä ja se kapenee alaspäin, haudan pituus on noin 86 metriä. Yhdyshauta mataloituu länteen päin ja sekoittuu lopuksi metsäojiin, joita on kaivettu alueelle paljon. Eteläisempi ampumahauta on kaivettu hiekkaiseen, rantaan loivasti laskevaan rinteeseen niin, että puolustussuunta on itään. Ampumahauta on rannansuuntainen eli pohjois- eteläsuuntainen ja sen eteläpäätyyn on kaivettu pyöreä tuliasema.
metsakeskus.1000041410 202 Mattelmäki 10002 12001 13007 11006 27000 244654.00000000 6704860.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041410 Kylä mainitaan ilmeisesti vuonna 1514 nimellä Mattalaniemi. Vuonna 1546 Askaisten Autuisten herra Torsten Henrikinpoika antoi tilan huomalahjaksi vaimoilleen Barbara Olavintyttärelle. Vuoden 1557 muistiinpanossa talo mainitaan vanhana rälssitilana ja oli sitä edelleen 1600-luvun alussa. Nykyisen päärakennuksen vanhin osa lienee 1700-luvulta, jolloin tontti on sijainnut mäen eteläpuolella, riihipiha mainitaan erikseen mäen kaakkoispuolella. Mattelmäen eteläreunan kellari on todennäköisesti keskiaikainen (Oja, Aulis 1946. Kaarina keskiajalla ja 1500-luvulla). 1800-luvulla rakennuksia on ollut jo ympäri mäkeä. Pihapiirin ympärillä on vielä näkyvissä useita 1800–1900-lukujen kivijalkoja. Topografisesti hyvin vanhemmaksi asuinpaikaksi sopiva mäen eteläpuolen alla oleva terassi on merkitty luonnonsuojelualueeksi, joten sekin on säilynyt hyvin. Kohteen rajaus on ohjeellinen ja sen täsmentäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000041410 202 Mattelmäki 10002 12001 13007 11010 27000 244654.00000000 6704860.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041410 Kylä mainitaan ilmeisesti vuonna 1514 nimellä Mattalaniemi. Vuonna 1546 Askaisten Autuisten herra Torsten Henrikinpoika antoi tilan huomalahjaksi vaimoilleen Barbara Olavintyttärelle. Vuoden 1557 muistiinpanossa talo mainitaan vanhana rälssitilana ja oli sitä edelleen 1600-luvun alussa. Nykyisen päärakennuksen vanhin osa lienee 1700-luvulta, jolloin tontti on sijainnut mäen eteläpuolella, riihipiha mainitaan erikseen mäen kaakkoispuolella. Mattelmäen eteläreunan kellari on todennäköisesti keskiaikainen (Oja, Aulis 1946. Kaarina keskiajalla ja 1500-luvulla). 1800-luvulla rakennuksia on ollut jo ympäri mäkeä. Pihapiirin ympärillä on vielä näkyvissä useita 1800–1900-lukujen kivijalkoja. Topografisesti hyvin vanhemmaksi asuinpaikaksi sopiva mäen eteläpuolen alla oleva terassi on merkitty luonnonsuojelualueeksi, joten sekin on säilynyt hyvin. Kohteen rajaus on ohjeellinen ja sen täsmentäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000041411 202 Auvainen (Auvaisberg) 10007 12001 13007 11006 27000 243620.00000000 6704362.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041411 Auvainen mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1473, ja uuden ajan alussa kylään kuului neljä taloa, joista kolme oli verotaloja ja yksi tuomiokirkolle kuulunut. Reduktiossa vuonna 1559 viimeksi mainittu siirtyi kruunulle. Edelleen 1600-luvun alussa käsitti neljä taloa. Vuosien 1644–1683 välillä oli rälssisäterinä ja vuodesta 1683 alkaen ratsutila. Kuului Hovirinnan kartanoon vuoteen 1910 saakka. Puinen kaksikerroksinen päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta. Pihapiirissä sijaitsee useita talous- ja asuinrakennuksia. Moderni rakentaminen ei ole tuhonnut tonttia, joten alueella voi hyvin olla säilyneenä kulttuurikerroksia ja maanalaisia rakenteita.
metsakeskus.1000041412 71 Pienet Nikinkalliot 10001 12016 13175 11002 27000 425772.00000000 7123050.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041412 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041413 19 Alitalo 2 10002 12001 13000 11019 27000 256593.00000000 6726363.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041413 Vuoden 2021 inventoinnin yhteydessä hiekkamoreeniharjanteen laelta, jossa oli muutaman vuoden takainen hakkuuaukko ja lähes umpeenkasvaneita istutuslaikkuja, todettiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Lisäksi yksi kvartsi-iskos löytyi välittömästi tilustien länsipuolella olevan vanhan, umpeenkasvaneen hiekkakuopan leikkauksesta. Tältä metsätieltä, lounaaseen viettävältä rinteeltä n. 300 m Alitalon tilasta pohjoiskoilliseen löytyi vuonna 1962 kvartsiesine ja muutama iskos. Vuoden 1999 inventoinnissa on otettu talteen samaisen tilustien itäpuolelta, vastapäätä pellon reunassa olevaa latoa on pari kvartsi-iskosta (TYA696:3), iskoksia löytyi myös ladon länsipuoliselta peltoalueelta (TYA696:4). Löydöt on tuolloin sisällytetty satakunta metriä etelään sijaitsevaan kohteeseen 19010009 Alitalo.
metsakeskus.1000041414 853 Ilpoinen (Ilpoinen) 10007 12001 13007 11006 27000 240543.00000000 6706838.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041414 Kylästä on mainintoja vuodesta 1416 alkaen ja koko 1500-luvun ajan kylään kuului neljä verotaloa. 1600-luvun lopulla täällä oli kaksi taloa, Isotalo ja Vähätalo, joista Isotalo jakautui kahtia Uustuvaksi ja Vanhataloksi 1760-luvulla. Uusitupa liitettiin kuitenkin takaisin Isotaloon myöhemmin. Ilpoisten Uusitalo (eli Uusitupa) ja Vähätalo sijaitsevat vierekkäin, jälkimmäisestä on jäljellä enää uudehko päärakennus, mutta Uudentalon pihapiirissä on säilynyt vanhaa rakennuskantaa.
metsakeskus.1000041415 202 Kaistinen 10007 12001 13007 11006 27000 241501.00000000 6706128.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041415 Nykyisen Kaarinan pohjoisrajan lähellä, kunnan länsipuolella, Rauvolan itäpuolella, Rauvolantien varressa, sen eteläpuolella. Paikalla on ollut pieni peltojen ympäröimä mäki, jolla kylä on sijainnut. Mainitaan keskiajalla vain kerran, vuonna 1462, ja oli uuden ajan alussa yksinäinen verotalo, mutta halottiin kahtia vuonna 1580 ja vuonna 1602 oli kolmitaloinen, mutta seuraavalta vuosisadalta lähtien taas kaksitaloinen. Näkyy 1600-luvun puolivälin kihlakunnankartalla ja edelleen 1700-luvun lopun isojakokartassa.
metsakeskus.1000041416 202 Kappola (Kappo) 10007 12001 13007 11006 27000 240983.00000000 6705991.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041416 eskiajalta mainintoja vuodesta 1416 alkaen ja ensimmäisessä maakirjassa yksinäinen verotalo. Jakautui 1500-luvun puolivälissä kahteen osaan, jotka taas 1580-luvulla yhtyivät. Säilyi verotalona 1600-luvulle. Tontilla on monen ikäistä rakennuskantaa. Asuinrakennus rakennettiin 1860-luvulla ja palvelijoiden asunto 1800-luvun lopulla. Lisäksi tontilla on ulkorakennus.35 1600-luvun puolivälissä tontti näkyy sijainneen Rauvolan vierellä, kuten myöhemminkin, joskin se puuttuu 1700-luvun lopun isojako- ja Kuninkaankartastosta.
metsakeskus.1000041417 202 Kauksela/Kausela 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041417 Alun perin Kauksela, joka mainitaan jo 1378, taloja oli keskiajalla jo useita. Uuden ajan alussa niitä mainitaan kaksi, Isotalo ja Vähätalo. Ensin mainittu oli rälssilampuotitalo ja kuului pitkään Paraisten Kuitian alaisuuteen. Vähätalo oli alun perin verotalo, mutta joutui sekin 1567 Flemingien haltuun. Säilyi myöhemminkin kaksitaloisena. Vähätalo on edelleen olemassa, mutta ei välttämättä alkuperäisellä tontilla. Paikalla on tehty konekaivun valvontaa vuonna 2017. Valvonnassa ei havaittu säilyneitä kulttuurikerroksia tai rakenteita.
metsakeskus.1000041418 791 Hautakangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 461777.00000000 7116764.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041418 Loivasti länteen viettävän nuorehkoa mäntyä ja kuusta kasvavan tuoreen kankaan laella sijaitseva tervahauta on läpimitaltaan 11 m (vallin reunalta toiselle), ja sen halssi on suunnattu länteen.
metsakeskus.1000041419 202 Kärki 10007 12001 13007 11006 27000 245476.00000000 6704582.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041419 Kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1378, jolloin kylässä oli ainakin kaksi taloa. Uuden ajan alussa oli kuitenkin yksinäistalo, joka kuului Turun tuomiokirkolle. Tältä se peruutettiin noin 1530 kruununtaloksi ja läänitettiin1556 Turun linnan muurarimestarille, jolla se oli 1570-luvun alkupuolelle. Tämän jälkeen oli vielä toisellakin muurarimestarilla kunnes kruunu myi sen ratsumies Yrjänä Juhanpojalle vuonna 1596. Taloa on kutsuttu 1500-luvulla myös Käräjäniemeksi. Kärjen tonttimaan sijainti on ollut suunnilleen sama ainakin 1600-luvun puolivälistä saakka, joskin sen sijainnin voi paikantaa lähinnä suurimittakaavaisista yleiskartoista.
metsakeskus.1000041420 791 Suksikaarto 10002 12016 13175 11006 27000 462433.00000000 7118046.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041420 Tervahauta sijaitsee soistuneempien alueiden välisen kannasmaisen kankaan koillisreunalla; ympäröivä maasto on kuusta ja mäntyä kasvavaa tuoretta kangasta. Tervahaudan läpimitta on 15 m, ja sen halssi on suunnattu pohjoiskoilliseen.
metsakeskus.1000041421 791 Ahvenjärvenneva koillinen 10002 12016 13175 11006 27000 464130.00000000 7118408.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041421 Tervahauta sijaitsee kankaan lounaislaidalla suon reunassa; ympäristössä kasvaa nuorta mäntyä ja koivua. Tervahaudan läpimitta on 17 m ja halssi suuntautuu länsilounaaseen.
metsakeskus.1000041422 791 Ahvenjärvenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 464925.00000000 7116820.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041422 Mäntyä kasvavalla kuivahkolla kankaalla sijaitsee tervahauta, läpimitaltaan 18 m; halssi on suunnattu itään.
metsakeskus.1000041423 791 Moisaskangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 466277.00000000 7118367.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041423 Tervahauta sijaitsee Moisaskankaan ja Isonhaudankankaan välisellä matalammalla alueella, vain n. 10 m länteen viereisestä metsätiestä. Alueen maasto on kuusta ja mäntyä kasvavaa soistuvaa tuoretta kangasta. Tervahaudan läpimitta on 15 m, ja sen halssi suuntautuu etelään. Noin 50 luoteeseen on mahdollisesti ollut toinen tervahauta, jonka kohdalla sijaitsee nykyisin sauna. Saunan ympärillä on laajasti avonaista maanpintaa, jossa esiintyy runsaasti hiiltä.
metsakeskus.1000041424 791 Kirjavanniemenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 463354.00000000 7119386.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041424 Tervahauta sijaitsee mäkisen kankaan loivemmalla koillisrinteellä. Läpimitaltaan tervahauta on 19 m, ja sen halssi on suunnattu pohjoiskoilliseen. Tervahaudasta noin 10 metriä etelään sijaitsee tervapirtin kiuas (ks. alakohteet).
metsakeskus.1000041425 853 Lauste 10007 12001 13007 11006 27000 243233.00000000 6708813.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041425 Kylästä ei ole keskiaikaisia mainintoja, mutta ensimmäisessä maakirjassa 1540 se esiintyy yksinäisenä verotalona, mutta vuonna 1556 peruutettiin kruunulle ja muodostettiin latokartanoksi. Ei toiminut hyvin sellaisena, joten vuokrattiin pois ja lahjoitettiin lopulta vuonna 1605 Turun kaupungille. Lausteen talot paloivat vuonna 1633. Tilan viljelijöinä ovat olleet lampuodit. Lausteen talo jakautui Yli- ja Alitaloksi 1700-luvulla ja kylän molempien talojen asuinrakennukset ja osa niiden ulkorakennuksista on edelleen tällä vanhalla kylätontilla. Lauste näkyy suurimittakaavaisissa kartoissa 1600-luvun puolivälistä lähtien ja nykyinen tontti on sijainnut samalla paikalla ainakin 1700-luvun lopulta saakka.
metsakeskus.1000041426 791 Rytijärvi 10002 12016 13175 11006 27000 465809.00000000 7119569.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041426 Rytijärven (lännessä) ja Isonevan (idässä) välissä, Rytijärvenkankaan eteläpuolella sijaitseva tervahauta on läpimitaltaan 11 m; sen halssi suuntautuu länteen. Ympäristö on mänty- ja koivuvesakkoa kasvavaa lehtomaista kangasta.
metsakeskus.1000041427 791 Arvolansaari 10002 12016 13175 11006 27000 465274.00000000 7118877.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041427 Soiden ympäröimän Arvolansaaren itälaidalla, kaakkoisreunaltaan viereisen metsätien ojaan rajoittuen sijaitsee tervahauta, joka on läpimitaltaan 15 m, ja jonka halssi on suunnattu koilliseen. Ympäristön maaperä on pääosin hiekkaa. Alue on vastikään avohakattua, joten ympäristössä kasvaa vain hyvin nuorta koivuvesakkoa – ainoat merkittävämmät puut ovat tervahaudan päällä kasvavat männyt. Tervahaudan kaakkoispuolella vallin päällä sijaitsee hirvitorni.
metsakeskus.1000041428 791 Lengonmännynkangas 10002 12016 13175 11006 27000 465071.00000000 7120499.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041428 Tervahauta sijaitsee kapealla, pohjoiskoillis–eteläkaakko -suuntaisella mäntyä kasvavalla matalalla kuivahkolla kankaalla kahden ojitetun rämealueen välissä, näistä läntisen reunalla. Tervahaudan läpimitta on 14 m ja sen halssi suuntautuu länteen.
metsakeskus.1000041429 791 Hangaskangas itä 10002 12016 13175 11006 27000 464224.00000000 7121201.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041429 Tervahauta sijaitsee pitkänomaisen Hangaskankaan itäisen osan etelärinteessä. Maasto on kuivahkoa kangasta, jolla kasvaa nuorehkoa ja melko harvaa mäntymetsää. Tervahaudan halssi suuntautuu etelään, ja haudan läpimitta on 15 m. Heti tervahaudan pohjoispuolitse kulkee metsätie.
metsakeskus.1000041430 791 Pirneskangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 464675.00000000 7121350.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041430 Tervahauta sijaitsee Pirneskankaan läntisen osan eteläisen rinteen alaosassa. Maasto on mäntyvoittoista kuivahkoa kangasta. Tervahaudan läpimitta on 11 m ja sen halssi suuntautuu kaakkoon. Tervahaudan vallin kaakkoisosa, samoin kuin haudan halssi rajautuvat haudan kaakkoispuolitse kulkevaan tiehen. N. 20 m tervahaudasta koilliseen sijaitsee suurehko maanottokuoppa. Myös tervahaudan välittömässä läheisyydessä on pienimuotoisempia merkkejä modernista ihmistoiminnasta, ja tervahaudan vallin ulkopinta on paikoin lievästi vahingoittunut. Tervahauta Pirneskangas 2 sijaitsee 85 m luoteeseen.
metsakeskus.1000041432 791 Pirneskangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 464624.00000000 7121436.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041432 Kohde sijaitsee Pirneskankaan länsiosan laella sijaitsevan pienen harjanteen päällä, samalla kuitenkin kankaan lounaisrinteen reunalla. Alueen maasto on mäntyä kasvavaa tuoretta kangasta, minkä lisäksi etenkin itse tervahaudalla kasvaa katajaa ja koivunvesoja. Tervahaudan halssi suuntautuu etelään, ja haudan läpimitta on 15 m. 85 m kaakkoon sijaitsee tervahauta Pirneskangas 1.
metsakeskus.1000041433 202 Rauvala/Rauvala 10007 12001 13007 11006 27000 240725.00000000 6705999.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041433 Kuului tuomiokirkolle jo vuonna 1405, jolloin sen verovapaus vahvistettiin. Vuonna 1559 talo peruutettiin kruunulle ja tehtiin verotaloksi, jollaisena se säilyi 1600-luvulle. Kylä on merkitty 1600-luvun puolivälin kihlakunnankarttaan ja tonttialue tarkemmin vuosien 1778–1785 välillä tehtyyn isojakokarttaan
metsakeskus.1000041434 791 Hautarannankangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 461454.00000000 7119250.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041434 Kohde sijaitsee Hautarannankankaan kakkoisosassa n. 20 m Lievosenjäven rantaviivasta pohjoiseen. Aivan tervahaudan ympäristössä ja rannan tuntumassa kasvaa mäntymetsää, kun taas tervahaudan luoteis- ja pohjoispuolella on aukeampi lehtomaisen kankaan alue, jolla kasvaa myös nuoria lehtipuita ja vesakkoa. Tervahaudan läpimitta on 18 m ja sen halssi on suunnattu etelään.
metsakeskus.1000041435 202 Ravattula (Ravattula) 10007 12001 13007 11006 27000 244277.00000000 6713153.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041435 Kylästä on mainintoja 1300-luvulta, taloja uuden ajan alussa kuusi ja 1600-luvulle tultaessa kahdeksan. Kyseessä oli Kaarinan suurin kylä. Seítsemän kantataloa jäi lopulta pidemmäksi aikaa olemaan uudella ajalla: Mattila, Uotila, Särvä, Tekkala, Suutela, Pompo ja Perälä. Pappila rakennettiin 1850-luvulla, sen alueella on luhti ja 3–5 muuta rakennusta. Kylätontin talot ovat sijainneet pitkälle samoilla paikoillaa, joten keskiajan ja sitä nuoremmat kerrokset ovat todennäköisesti jääneet pitkälti nykyisten rakennusten alle.
metsakeskus.1000041436 832 Honkaniemi 10001 12016 13175 11002 27000 584435.00000000 7262036.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041436 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041437 202 Voivala 10007 12001 13007 11006 27000 247597.00000000 6705519.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041437 Voivala mainitaan useaan kertaan keskiajalla vuodesta 1378 alkaen. 1400-luvulla kylässä oli kaksi taloa, kuten 1500-luvullakin. Nykyinen rakennus peittää melko suuren osan vanhaa Itätalon tonttia, mutta pihamaa sen länsipuolella – entinen Länsitalon tontti – on suureksi osaksi rakentamaton. Mäen itäpuolella, vanhan karjapihan alueella, on säilynyt entinen avettarakennus.
metsakeskus.1000041438 167 Uimahajuntie itä 10002 12001 13000 11019 27011 662867.00000000 6970903.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041438 Asuinpaikkahavainnot mäen alta, koillispuolelta. Löytöhavainnot: kvartsiesineistöä, palanutta luuta sekä maanvärejä. Metsänkäsittelyn (kuoppia) rikkoma.
metsakeskus.1000041439 202 Yli-Lemu 10007 12001 13007 11006 27000 242111.00000000 6704322.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041439 Mainitaan vuodesta 1411 alkaen, ja ilmeisesti jo 1400-luvulla kylä oli kaksitaloinen, mutta vuosisadan lopulla toinen talo joutui kirkolle. Vuoden 1540 maakirjassa molemmat talot ovat taas verotaloina. 1560-luvulla kylän toinen talo jakautui kahtia, joten 1600-luvulle tultaessa kylä käsitti kolme taloa: Ylilemun, Kreulan ja Suikin. Yli-Lemu näkyy vuoden 1650 kihlakunnankartasta alkaen suunnilleen nykyisellä paikallaan, Ala-Lemun kylän ja myöhemmän kartanonpaikan koillispuolella, mutta tarkkoja karttoja kylästä ei vaikuttaisi olevan ennen 1900-lukua, toisin kuin Ala-Lemusta. Ylä-Lemun maita näkyy paikoin Ala- Lemun isojakokartalla ja 1800-luvun kartoilla, mutta tonttimaan paikannus on tehty suurimittakaavaisten karttojen, erityisesti Kuninkaankartaston, perusteella.
metsakeskus.1000041440 202 Alakylä 10007 12001 13007 11006 27000 245543.00000000 6704972.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041440 Alakylä mainitaan 1400-luvun jälkimmäisellä puoliskolla pariin kertaan ja uuden ajan alussa oli veroluontoinen yksinäistalo. Tällaisena säilyi 1600-luvulle asti, mutta 1580 oli jakautunut kahdeksi taloksi. Tonttialue on isojakokartan perusteella hyvin paikannettavissa. Alueella ei ole enää tilan vanhoja rakennuksia ja tonttimaa on pääosin jäänyt tiheän uudisrakentamisen alle.
metsakeskus.1000041441 202 Maakasto 10007 12001 13007 11006 27000 247010.00000000 6705310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041441 Maakasto sijaitsee Kaarinan eteläosassa salmen rannan lähellä, nykyään alueella, jota kutsutaan Rauhalinnaksi. Kylätontit näyttävät vaihtuneen ja vanhin tontti tai tontit paikantuvat Rauhalinnan kartanoalueelta itään, Rauhalinnantien varrelle. Kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1323, jolloin Markvard Fleg -niminen henkilö myi Vehmas-nimisen talonsa Turun piispalle. Piispa lahjoitti talon vuonna 1328 Turun tuomiokirkon rakennusrahastolle. Vuonna 1540 kylässä oli kolme taloa, joista yksi mainitaan entisenä rälssitalona. 1560-luvulla kaksi taloista oli jakautunut kahtia eli kylässä oli viisi taloa. 1600-luvulla taloluku oli taas kutistunut kolmeen verotaloon, jotka olivat Jaakola, Knaapi ja Marttila. Nykyisin vanhoilla tonttialueilla on tiivistä omakotiasutusta.
metsakeskus.1000041443 202 Taskala/Pappinen 10007 12001 13007 11006 27000 245609.00000000 6705273.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041443 Mainitaan vasta vuoden 1540 maakirjassa yksinäisenä verotalona, joka hallinnollisesti kuului Ylikylään. 1590-luvulla talon osti Kaarinan kirkkoherra Jaakko Eerikinpoika, josta tila lienee saanut uuden nimensä Pappinen. Tonttimaa on hyvin paikannettavissa isojakokartan perusteella. Alue on tiheästi rakennettu uusi pientaloalue, jossa maata vaikuttaisi muokatun niin laajalti, ettei kylään liittyviä kulttuurikerroksia ja rakenteita todennäköisesti ole säilynyt. Tonttimaan kohdalle rakennetun omakotitalon lounaispuolella on jäljellä kivinen kellari.
metsakeskus.1000041444 19 Järvenojan paperitehdas 10002 12015 13138 11006 27007 256170.00000000 6726768.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041444 Järvenojan kylään perustettiin 1764 Suomen ensimmäinen kaupallinen paperitehdas. Vuoteen 1770 mennessä se työllisti kahdeksan henkilöä, ja valmisti painopaperia, nuottipaperia, musiikkipaperia ja raskasta käärepaperia. Vuonna 1794 tehtaan omistus siirtyi J. C. Frenckellille. Tehdas toimi vuoteen 1820, jolloin laitteet siirrettiin muualle ja rakennukset purettiin. Vuoden 2021 inventoinnin aikaan alue rakentamaton ja kasvaa vanhaa kuusimetsää. Selviä, oletettavasti tehtaaseen liittyviä rakenteita todettiin vain yksi: 6 m:n pituinen S-N -suuntainen kivirivi, joka koostuu viidestä halkaisijaltaan n. 0,5 m kivestä, lisäksi yksi kivi on pohjoispään länsipuolella. Kivirivin länsipuolelle tehdystä koekuopasta todettiin noen ja hiilensekaista maata sekä 1 kpl punasavikeramiikkaa. Aivan ilmeisesti kyseessä on jonkin rakennuksen perustus. Alueen poikki kulkee pohjois-etelä -suunnassa muutaman metrin levyinen pengerretty tienpohja. On epäselvää onko tienpohja paperitehtaan aikainen vai myöhempi. Alueen pohjoisosassa on soikea noin 10 cm syvyinen, noin 3 m pitkä ja hieman yli 1 m levyinen kuopanne. Sitä kiertää noin metrin levyinen matala maavalli. Vallille tehdyssä koe- kuopassa ei ollut todettavissa selvää maannosta. Ulkoisen rakenteensa perusteella kuopanne on nauriin kaskiviljelyyn liittyvien ns. naurishautojen kaltainen. Kuopanne voi liittyä paperitehtaan aikaisiin rakenteisiin, mutta mahdollista on myös, että se on paperitehdasta nuorempi naurishauta. Isojakokartoille on tehdasalueen länsireunalle, Järvenojan ja Simolan kylien rajalle merkitty ”Ridanoja Rå – N:o XVIII” – niminen rajamerkki. Tätä ei löytynyt. Sen sijaan tämän oletetulta kohdalta parikymmentä metriä etelään, kohdalla jossa kylänraja tekee muutaman asteen käännöksen, pellon ja metsän rajalla, todettiin rajamerkki, kaatunut laakakivi, kooltaan 85 x 30 x 15 cm. Kiven toisella laakapinnalla on noin 10 cm korkuisin numeroin merkitty n:o 14.
metsakeskus.1000041444 19 Järvenojan paperitehdas 10002 12004 13051 11006 27007 256170.00000000 6726768.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041444 Järvenojan kylään perustettiin 1764 Suomen ensimmäinen kaupallinen paperitehdas. Vuoteen 1770 mennessä se työllisti kahdeksan henkilöä, ja valmisti painopaperia, nuottipaperia, musiikkipaperia ja raskasta käärepaperia. Vuonna 1794 tehtaan omistus siirtyi J. C. Frenckellille. Tehdas toimi vuoteen 1820, jolloin laitteet siirrettiin muualle ja rakennukset purettiin. Vuoden 2021 inventoinnin aikaan alue rakentamaton ja kasvaa vanhaa kuusimetsää. Selviä, oletettavasti tehtaaseen liittyviä rakenteita todettiin vain yksi: 6 m:n pituinen S-N -suuntainen kivirivi, joka koostuu viidestä halkaisijaltaan n. 0,5 m kivestä, lisäksi yksi kivi on pohjoispään länsipuolella. Kivirivin länsipuolelle tehdystä koekuopasta todettiin noen ja hiilensekaista maata sekä 1 kpl punasavikeramiikkaa. Aivan ilmeisesti kyseessä on jonkin rakennuksen perustus. Alueen poikki kulkee pohjois-etelä -suunnassa muutaman metrin levyinen pengerretty tienpohja. On epäselvää onko tienpohja paperitehtaan aikainen vai myöhempi. Alueen pohjoisosassa on soikea noin 10 cm syvyinen, noin 3 m pitkä ja hieman yli 1 m levyinen kuopanne. Sitä kiertää noin metrin levyinen matala maavalli. Vallille tehdyssä koe- kuopassa ei ollut todettavissa selvää maannosta. Ulkoisen rakenteensa perusteella kuopanne on nauriin kaskiviljelyyn liittyvien ns. naurishautojen kaltainen. Kuopanne voi liittyä paperitehtaan aikaisiin rakenteisiin, mutta mahdollista on myös, että se on paperitehdasta nuorempi naurishauta. Isojakokartoille on tehdasalueen länsireunalle, Järvenojan ja Simolan kylien rajalle merkitty ”Ridanoja Rå – N:o XVIII” – niminen rajamerkki. Tätä ei löytynyt. Sen sijaan tämän oletetulta kohdalta parikymmentä metriä etelään, kohdalla jossa kylänraja tekee muutaman asteen käännöksen, pellon ja metsän rajalla, todettiin rajamerkki, kaatunut laakakivi, kooltaan 85 x 30 x 15 cm. Kiven toisella laakapinnalla on noin 10 cm korkuisin numeroin merkitty n:o 14.
metsakeskus.1000041444 19 Järvenojan paperitehdas 10002 12015 13138 11006 27000 256170.00000000 6726768.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041444 Järvenojan kylään perustettiin 1764 Suomen ensimmäinen kaupallinen paperitehdas. Vuoteen 1770 mennessä se työllisti kahdeksan henkilöä, ja valmisti painopaperia, nuottipaperia, musiikkipaperia ja raskasta käärepaperia. Vuonna 1794 tehtaan omistus siirtyi J. C. Frenckellille. Tehdas toimi vuoteen 1820, jolloin laitteet siirrettiin muualle ja rakennukset purettiin. Vuoden 2021 inventoinnin aikaan alue rakentamaton ja kasvaa vanhaa kuusimetsää. Selviä, oletettavasti tehtaaseen liittyviä rakenteita todettiin vain yksi: 6 m:n pituinen S-N -suuntainen kivirivi, joka koostuu viidestä halkaisijaltaan n. 0,5 m kivestä, lisäksi yksi kivi on pohjoispään länsipuolella. Kivirivin länsipuolelle tehdystä koekuopasta todettiin noen ja hiilensekaista maata sekä 1 kpl punasavikeramiikkaa. Aivan ilmeisesti kyseessä on jonkin rakennuksen perustus. Alueen poikki kulkee pohjois-etelä -suunnassa muutaman metrin levyinen pengerretty tienpohja. On epäselvää onko tienpohja paperitehtaan aikainen vai myöhempi. Alueen pohjoisosassa on soikea noin 10 cm syvyinen, noin 3 m pitkä ja hieman yli 1 m levyinen kuopanne. Sitä kiertää noin metrin levyinen matala maavalli. Vallille tehdyssä koe- kuopassa ei ollut todettavissa selvää maannosta. Ulkoisen rakenteensa perusteella kuopanne on nauriin kaskiviljelyyn liittyvien ns. naurishautojen kaltainen. Kuopanne voi liittyä paperitehtaan aikaisiin rakenteisiin, mutta mahdollista on myös, että se on paperitehdasta nuorempi naurishauta. Isojakokartoille on tehdasalueen länsireunalle, Järvenojan ja Simolan kylien rajalle merkitty ”Ridanoja Rå – N:o XVIII” – niminen rajamerkki. Tätä ei löytynyt. Sen sijaan tämän oletetulta kohdalta parikymmentä metriä etelään, kohdalla jossa kylänraja tekee muutaman asteen käännöksen, pellon ja metsän rajalla, todettiin rajamerkki, kaatunut laakakivi, kooltaan 85 x 30 x 15 cm. Kiven toisella laakapinnalla on noin 10 cm korkuisin numeroin merkitty n:o 14.
metsakeskus.1000041444 19 Järvenojan paperitehdas 10002 12004 13051 11006 27000 256170.00000000 6726768.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041444 Järvenojan kylään perustettiin 1764 Suomen ensimmäinen kaupallinen paperitehdas. Vuoteen 1770 mennessä se työllisti kahdeksan henkilöä, ja valmisti painopaperia, nuottipaperia, musiikkipaperia ja raskasta käärepaperia. Vuonna 1794 tehtaan omistus siirtyi J. C. Frenckellille. Tehdas toimi vuoteen 1820, jolloin laitteet siirrettiin muualle ja rakennukset purettiin. Vuoden 2021 inventoinnin aikaan alue rakentamaton ja kasvaa vanhaa kuusimetsää. Selviä, oletettavasti tehtaaseen liittyviä rakenteita todettiin vain yksi: 6 m:n pituinen S-N -suuntainen kivirivi, joka koostuu viidestä halkaisijaltaan n. 0,5 m kivestä, lisäksi yksi kivi on pohjoispään länsipuolella. Kivirivin länsipuolelle tehdystä koekuopasta todettiin noen ja hiilensekaista maata sekä 1 kpl punasavikeramiikkaa. Aivan ilmeisesti kyseessä on jonkin rakennuksen perustus. Alueen poikki kulkee pohjois-etelä -suunnassa muutaman metrin levyinen pengerretty tienpohja. On epäselvää onko tienpohja paperitehtaan aikainen vai myöhempi. Alueen pohjoisosassa on soikea noin 10 cm syvyinen, noin 3 m pitkä ja hieman yli 1 m levyinen kuopanne. Sitä kiertää noin metrin levyinen matala maavalli. Vallille tehdyssä koe- kuopassa ei ollut todettavissa selvää maannosta. Ulkoisen rakenteensa perusteella kuopanne on nauriin kaskiviljelyyn liittyvien ns. naurishautojen kaltainen. Kuopanne voi liittyä paperitehtaan aikaisiin rakenteisiin, mutta mahdollista on myös, että se on paperitehdasta nuorempi naurishauta. Isojakokartoille on tehdasalueen länsireunalle, Järvenojan ja Simolan kylien rajalle merkitty ”Ridanoja Rå – N:o XVIII” – niminen rajamerkki. Tätä ei löytynyt. Sen sijaan tämän oletetulta kohdalta parikymmentä metriä etelään, kohdalla jossa kylänraja tekee muutaman asteen käännöksen, pellon ja metsän rajalla, todettiin rajamerkki, kaatunut laakakivi, kooltaan 85 x 30 x 15 cm. Kiven toisella laakapinnalla on noin 10 cm korkuisin numeroin merkitty n:o 14.
metsakeskus.1000041446 19 Kuuskosken saha ja mylly 10002 12016 13180 11006 27000 259334.00000000 6732841.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041446 Vuoden 1587 myllyveroluettelossa on mainittu Kuuskosken mylly. Myöhemmissä lähteissä Kuuskosken jauhomylly on perustettu 1720-luvulla. Saha perustettiin 1770-luvulla. 1898 mylly on toiminut myös sähkögeneraattorina Kuuskosken tilan tarpeisiin. Kohteella on siis toiminut myllyjä ja muita vesivoimaa käyttäviä laitteita ainakin keskiajan ja uuden ajan taitteesta ilmeisesti 1900-luvun alkupuolelle. Alueella on runsaasti erilaisia ja aivan ilmeisesti eri-ikäisiä rakenteita, mm. kallioon hakattuja virtauskanavia, rakennusten ja rakenteiden kivistä ja tiilistä tehtyjä rakenteita, kanavien yli kulkevia kivirakenteisia siltoja, vesialueella olevia erilaisia patorakennelmien jäännöksiä, myllynkiviä yms. Alueella on siis myös vedenlaisia muinaisjäännöskokonaisuuteen liittyviä rakenteita. Vuoden 2021 inventoinnissa todettiin, että kohteeseen liittyviä rakenteita ja niiden jäännöksiä alueella on ainakin noin 100 x 100 m alueella, mutta niitä ei tarkemmin kartoitettu tai dokumentoitu.
metsakeskus.1000041448 853 Puistomäki 10007 12001 13000 11006 27000 239122.00000000 6708694.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041448 1820-luvulla Vähä-Heikkilän latokartanon vuokrasi maaherra ja salaneuvos Knut von Troil, joka rakennutti perheelleen kesänviettoa varten talon Uittamontien viereen. Rakennus oli puinen ja kaksikerroksinen ja sen vierelle pystytettiin palvelusväen talo. Ympäristöön perustettiin puisto huvimajoineen, johon istutettiin jaloja lehtipuita ja lehtikuusia. Tämä Puistomäeksi kutsuttu talo tuhoutui kuitenkin tulipalossa vuonna 1853. Tulipalossa kuolivat leskirouva Mathilda Meurman (os. von Troil) ja tämän nelivuotias tytär Bertha, joille myöhemmin pystytettiin mäelle muistomerkki. Vanhin tarkka kartta alueesta on vuoden 1759 Vähä-Heikkilän tiluskartta, jossa tonttimäki näkyy ainakin näennäisesti autiona ja peltojen ympäröimänä. Peltojako muistutaa kotipeltojen ryhmittelyä suhteessa tonttimaahan. Alueella saattaa olla 1800-lukua vanhempi asutusvaihe, joka voidaan todentaa vain arkeologisin tutkimuksin. Paikalla on nykyisin Matilda Meurmannin puistikko.
metsakeskus.1000041449 19 Aitamäki 10002 12004 13051 11006 27007 256464.00000000 6732987.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041449 Rajamerkki Auran ja Pöytyän kuntien rajalla, usean kylän yhteisessä rajapisteessä. Kylät: Pöytyä Auvainen, Aura Karviainen, Aura Kuuskoski. Lisäksi useiden kantatilojen yhteinen rajapiste. Isojakokartoilla (Karviainen 1779-84, Kuuskoski 1782) nimellä ”Aitamäki rå n:o V”. Paikalla on noin 2 x 1,5 x 1,5 m maakivi. Kiven pystyseinä osoittaa etelään, mutta tällä tai muussakaan osassa kiveä ei ole merkintöjä. Kiven eteläpuolella on n. 1,2 x 1,2 x 0,4 m kokoinen rajamerkin kivistä ladottu jalusta, jonka päällä on pystyssä 50 x 40 x 25 cm kivi. Tämän eteläsivulle on hakattu noin 10 cm korkuisin numeroin ”179”.
metsakeskus.1000041450 19 Höystinmäki 10002 12004 13051 11006 27000 254543.00000000 6730559.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041450 Liedon Nautelan kylän ja Auran Karviaisen, Kinnarlan ja Järvenojan kylien yhteinen rajapiste. Isojakokartalla (Karviainen 1779-84) nimellä ”Höystinmäki n:o VIII”. Rajamerkki koostuu viidestä suuresta kivestä. Keskellä on pystykivi, kooltaan 1 x 0,6 x 0,8 m. Tämän eteläsivulla on 12 cm korkuisin numeroin hakattu "108". Tämän ympärillä on neljä halkaisijaltaan 0,6 - 0,7 m kiveä. Ympäristö on kivikkoista, pääasiassa mäntyä kasvavaa kangasmetsää.
metsakeskus.1000041451 19 Leinakkala-Sikilä rajamerkki 10002 12004 13051 11006 27000 252734.00000000 6723923.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041451 Auran Leinakkalan ja Liedon Sikilän kylien rajalla, Heikolantien ja Vanhan Tampe- reentien risteyksen luoteislaidalla, tien ja ojan välissä on hieman vaurioitunut rajamerkki. Se koostuu vinossa olevasta pystylaakasta, kooltaan 150 x 60 x 30 cm, ja sen itäsyrjällä noin 1,3 x 1 m alalla olevasta lohkokivistä tehdystä jalustasta, joka on osittain tuhoutunut. Laakakiven koillissivulla on 15 cm korkuiset hakkaukset: "RP 1782". Isojakokartalle (Leinakkala 1780-82) kohdalle on merkitty rajamerkki n:o III. Ympäristö on tienvartta, peltojen ympäröimää.
metsakeskus.1000041452 19 Prunkkalan kappalaisen virkatalo 10002 12001 13015 11006 27000 256422.00000000 6727164.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041452 Isojakokartalle (Järvenoja 1780-84) on merkitty talotontti n:o 9, selitysosiossa "Capellans bohl". Pitäjänkartalla (1845) kohdalle on merkitty "Jerfvenoja by". Myöhemmillä kartoilla kohdalla on vain peltoa. Kohde oli inventointiajankohtana peitteinen, joten pellon pinnasta ei saatu havainto- ja. Alueelle tehtiin yksi koekuoppa. Noin 25 cm paksuisen kyntökerroksen alla oli tiivis, n. 20 cm paksuinen lähes musta noensekainen kerros, jossa oli runsaasti tiilensiruja. Tämä tulkittiin mahdollisesti tulipalon aiheuttamaksi kulttuurikerrokseksi.
metsakeskus.1000041453 853 Kähärlä 10002 12001 13007 11006 27000 238698.00000000 6711830.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041453 Viimeisin selkeästi paikannettava kylätontti on sijainnut Vakka-Suomentien ja Pietari Valdin kadun risteyksessä, pääosin sen eteläpuolella. On kuitenkin mahdollista, että tonttimaa on ollut 1700-luvun puolella lähempänä Kähärinmäkeä, mihin topografisesti yleensä melko luotettavan Kuninkaankartaston merkintä viittaisi. Kähärlä oli yksinäistalo, joka tunnetaan vuodesta 1451 ja joka oli 1500-luvulla Turun Pyhänhengenhuoneen lampuotitalona. Säilyi uskonpuhdistuksen jälkeenkin hospitaalitalona. Inventointi 2020: Puiston alueella säilynyt ainakin osa vanhasta tontista, osa jäänyt tierakentamisen alle. Mikäli tontti on aiemmin ulottunut mäelle asti, se on osittain edelleen rakentamaton ja mahdollisesti säilynyt, mutta selviä rakenteita rinteessä ei nyt havaittu tai niitä ei kasvillisuudelta erottanut.
metsakeskus.1000041454 853 Niuskala (Niuskala) 10002 12001 13007 11006 27000 242488.00000000 6713471.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041454 Niuskala on joutunut tuomiokirkolle 1400-luvun lopulla tai 1500-luvun alussa, ja reduktiossa kruunulle. Niuskalan talosta on nykyisin jäljellä vain kivinavetta. Muut karjapihan rakennukset on purettu 2012. Miespiha on isojaon jälkeen siirretty Niuskalantien länsipuolelle. Vuoden 2020 inventoinnissa todettiin, ettei paikalla ole rakennusten purkamisen jälkeistä kajoamista. Vanhalla tonttialueella näyttäisi olevan paljon purkujätettä ja paksut kulttuurikerrokset. 2021 navetan etelä- ja länsiseinustalla tehtiin rakentamiseen liittyvää kaivuuta. Tältä alueelta ei tehty havaintoja kiinteästä muinaisjäännöksestä. Vuonna 2024 muinaisjäännösalueen länsipuolella olevalta piha-alueelta ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000041455 853 Auvainen 10007 12001 13007 11006 27000 245499.00000000 6723648.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041455 Paattistenjoen ja Paattistentien länsipuolella, Auvaismäen eteläpuolella ja Tekkalan luoteispuolella. Auvaisten kantatalon puolikas sijaitsee edelleen vanhalla kantatalon tontilla jokirannassa. Auvainen oli talonpoikainen yksinäistalo 1500-luvulle saakka, jolloin se joutui Turun tuomiokirkolle. 1500-luvun puolivälissä se jakaantui kahdeksi taloksi, ja tämän jälkeen talot olivat vaihtelevasti verotaloja ja kruunun omistuksessa. Kantatalon nimi muutettiin vuonna 1905 Hulvelaksi. Ylitalo on siirretty pois vanhalta tontilta ilmeisesti 1800-luvulla. Keskellä pihaa on ollut makasiini/kalustovaja ja sen alla on ollut iso kellari (jääkellari samassa), kellari on ilmeisesti edelleen olemassa ja käytössä. Kalustovajan jatkeena/kohdalla on joskus aiemmin ollut vanha päärakennus, josta on yhä kivijalan jäännöksiä näkyvissä kasvimaan kohdalla. Tällä paikalla on isojakokartan mukaan ollut aiemmin silloisen Aufvaisin C-talon (eli nykyisen Hulvelan Alitalon) tontti. Nykyinen päärakennus taas sijaitsee silloisen Aufvaisin D-talon (eli nykyisen Hulvelan Ylitalon) tontin eteläreunalla. 2021 inventoinnissa tarkasteltiin Auvaistentien länsipuolista aluetta, jonne kylätontti on ulottunut. Vanhaan kylänpaikkaan kuuluvien kerrosten ja rakenteiden löytyminen paikalla on hyvin epätodennäköistä.
metsakeskus.1000041456 853 Auvaismäki 10007 12001 13007 11006 27000 245474.00000000 6724169.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041456 Kohde Paattistenjoen länsipuolella, Auvaistenmäen päällä, tien molemmin puolin. Jo vuonna 1454 Auvaismäki oli kaksitaloinen kylä. Talot mainitaan vuoden 1540 maakirjassa nimillä Krouvila ja Anttila. Vuonna 1574 Krouvila jakaantui kahtia, jolloin syntyi Lautkankareen talo, josta myöhemmin tuli Paattisten pappila. 1600-luvulla autioitunut Mäenpään yksinäistalo liitettiin Auvaismäkeen, mutta tämän tontin sijaintia ei tunneta. Anttilan vierelle syntyi Pietilän talo. Vanha kylämäki on edelleen rakennettu ja rakennuksia on melko tiheässä, mutta valtaosa niistä on vanhoja talonpoikaistaloja ja maatilojen muita rakennuksia. Tarkastushetkellä mäkialueella oli menossa erilaisia maansiirto- ja muokkaustöitä, joten stratigrafia näyttäisi suurelta osin sekoittuneen ainakin puolen metrin syvyyteen. 2021 tielinjainventoinnissa vanhan pappilan tontin todettii olevan autioituneena. Sillä havaittiin rakennuksen pohjia, jotka on purettu 1950-luvulla. Kairauksissa piha-alueella todettiin 30-50 cm paksut kulttuurikerrokset. On mahdollista, että alueelta löytyy vanhoja rakenteita ja kerroksia, jolloin vanhaa pappilan tonttia voitaisiin pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä. 2022 Lautkankareen tontilla tehtiin koekaivaukset ja tontti erotettiin sen perusteella omaksi kohteekseen.
metsakeskus.1000041457 853 Halinen 10007 12001 13007 11006 27000 242245.00000000 6712427.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041457 Alueen asutus periytyy rautakauteen. Halisten kylästä alkavat asiakirjatiedot vuodelta 1359 ja kylässä oli vuonna 1560 kolme taloa: Tätilä (myöhemmin Kreula), Kallonen (nyk. Komonen) ja Löytänä (Frantsi, nykyisin Koski-Frantsi). Isojaon aikaan 1787 kaikki kylän kolme taloa olivat nykyisillä paikoillaan. Komonen oli lahjoitettu vuonna 1651 Turun maistraatin palkkaukseen, verolle tilan osti 1860 Wilhelm Ernst Kallenpoika. Vanhoilla tonteilla, etenkin Kreulan ja Komosen pihapiireissä, on edelleen rakennushistoriallisesti arvokkaita asuin- ym. rakennuksia. Kylä on säilyttänyt perinteisen rakenteensa ja sen rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Koska kylämäki on edelleen asuttu, alueelle on kuitenkin kaivettu erilaisia putkikaivantoja todennäköisesti jo noin 100 vuoden ajan.
metsakeskus.1000041458 832 Akonkartanonniemi 1 10002 12016 13170 11002 27000 569838.00000000 7265429.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041458 Harjanteen laella kulkevan polun reunassa on kaksi kuoppaa. Polun eteläreunassa on kuoppa, joka on muodoltaan pitkulainen, etelä-pohjois -suuntainen ja kooltaan 1,5 x 2,2 metriä. Kuopan syvyys on 0,4 metriä. Siitä noin kolme metriä itään on toinen kuoppa, jonka yli polku kulkee. Kuoppa on muodoltaan soikea ja kooltaan 2 x 3 metriä. Kuopan syvyys on 0,5 metriä. Kuopat lienevät pyyntikuoppia.
metsakeskus.1000041459 853 Joenperä 10007 12001 13007 11006 27000 249987.00000000 6728055.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041459 Paattisten keskiaikaisista kylistä pohjoisin sijaitsee Paattistenjoen luoteispuolella. Vanhat tontit ovat sijainneet molemmin puolin Paattistentietä. Joenperä ei esiinny keskiajan lähteissä, mutta uuden ajan alussa kylässä oli jo kaksi verotaloa, joista toisen nimi oli Krapoi. 1600-luvulla talot mainitaan nimillä Hollo ja Rokki. Ei ole tietoa, kumpi tonteista on vanhempi, mutta Rokin puolella sijaitsee edelleen asuinrakennus ja pitkä ulkorakennus, Hollon puolella on ulkorakennuksia, mutta isojakokartan asemoinnin perusteella vanha tontti näyttäisi kuitenkin sijainneen osin myös nykyisellä pienellä peltoalueella.
metsakeskus.1000041460 853 Jäkärlä (Jäkärlä) 10007 12001 13007 11006 27000 244859.00000000 6720417.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041460 Sijaitsee Jäkärlän mäkialueen lounaisreunassa, Rautakaudenpolun luoteispuolella tien molemmin puolin. Kylästä ei tunneta keskiaikaisia mainintoja nykyisellä nimellä, mutta on mahdollisesti lähteissä esiintyvä Talola. Siinä tapauksessa olisi myyty vuonna 1411 autiona ja päätynyt 1442 Turun tuomiokirkon Sielujen alttarille, jonka prebendatalona tunnetaan uuden ajan alusta. Vuoden 1866 kartan mukaan Jäkärlän talon tontti sijaitsi tällä kohdalla. Tilaan kuului useita ulkorakennuksia, jotka sijaitsivat enimmäkseen kallioreunoilla tontin pohjois- ja koillispuolella. Lisäksi nykyisten terveyskeskuksen ja kirjaston (eli entisen päärakennuksen) välissä on ollut lähde, josta johti pieni oja kohti lounaista pellonreunaa. Rakennukset sijaitsevat entisellä Jäkärlän yksinäistilan talouskeskuksen alueella metsän ja kallion eteläreunalla Jäkärlän nykyisen lähiöalueen lounaiskulmassa. Nykyinen tie ja vanha puurakennus kattavat suuren osan vanhasta tontista, mutta tien koillispuolella on puistikkoa, jossa vielä näkyy kivijalan jäännöstä. Vuonna 2023 tehdyssä putkikaivannon valvonnassa ei havaittu selviä historiallisen ajan kylätonttiin liittyviä kulttuurikerroksia tai rakenteita.
metsakeskus.1000041461 19 Prunkkalan kylämäki 10007 12001 13007 11006 27000 257538.00000000 6727805.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041461 Prunkkalan isojakokartalle (1780) on merkitty tiheään rakennettu viiden talon kylä joka on sijainnut nykyisten Isotalon ja Ali-Penttilän talojen talouskeskusten alueella.
metsakeskus.1000041462 853 Kaerla Kirves 10002 12001 13007 11006 27000 240575.00000000 6713334.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041462 Vanhan Kaerlan kyläalueen lounaisosassa, Markulantien lounaispuolella ja Mullintien ja Taskulan kalmistoalueen kaakkoispuolella. Kylä periytyy rautakaudelle ja tunnettu Taskulan kalmisto sijaitsee vanhojen tonttimaiden välisellä alueella. Kylä tunnettiin keskiajalla nimellä Kairiala. Ensimmäinen maininta kylästä löytyy vuodelta 1359. Uuden ajan alussa 1540 Kaerlassa oli 7 taloa, jotka kaikki olivat verotaloja. Tuolloin kylässä olivat talot nimeltä Möörö, Pumpo, Taskula, Markula, Leipähousu, Luukirves ja Mulli. 1600-luvulla Möörö ja Markulan talot häviävät ja Pumpon, Leipähousun ja Luukirveen nimet muuttuvat. Uudet talonimet ovat nyt Puolikko, Leipälä ja Kirves. 1700-luvulla kylässä oli edelleen viisi taloa, joista Kirves ja Puolikko muodostivat yhdessä henkirakuunarykmentin ratsutilan nro 32. Saman kylän Leipälä ja Mulli olivat näiden augmenttitiloja. Taskulasta oli puolestaan tullut kruununtilan luontoinen ja sen jälkeen Maarian seurakunnan kappalaisen virkatalo. Kirveen talo mainitaan asiakirjoissa 1462. Kirveen tila, entinen Luukirves, on ollut 1500-luvulta 1600-luvulle asti verotila. Tilienhoitaja Johan Lexel osti tilan 1750-luvulla. 1800-luvulle asti Kirveen talo sijaitsi lähellä Taskulan taloa mutta 1800-luvun puolivälissä se siirrettiin nykyiselle paikalleen. Paikan on kuitenkin täytynyt olla samalla Kirveen tontilla, joka näkyy jo vuoden 1814 isojakokartassa ja jossa talo on edelleen, joten siirto ei ole voinut olla kovin suuri. Taskulan ja Mullin talot on purettu ja alueelle rakennettu kerrostaloja. Historiallisen ajan talonpaikkoihin liittyviä rakenteita voi olla säilynyt sporadisesti, mutta kaikilla tonteilla on massiivista uudempaa rakennuskantaa tai tie päällä. Kirveen tontilta havaittiin vuoden 2024 koetutkimuksissa historiallisen ajan rakenteita.
metsakeskus.1000041463 853 Kinnarla/Kunnila 10007 12001 13007 11006 27000 247543.00000000 6726141.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041463 Vanha tonttimaa sijaitsee Paattistenjoen kaakkoispuolella, joen viereisten peltojen reunassa, mäen länsiosassa, Paattisten kirkosta noin 400 metriä länteen. Mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1525, jolloin siitä puolet myytiin Turun kaniikille. Vuonna 1540 tuli taas talonpoikaiseksi verotaloksi ja 1550-luvulla talo jaettiin kahtia. 1600-luvulla taloista tuli Kankaisten kartanon lampuotitaloja. Kinnarlan tiluskartan mukaan vuoteen 1877 mennessä Ylistalon ja Alistalon tontit oli erotettu niin, että Ylistalo jäi lähelle vanhaa tonttia, Alistalo oli siirretty etelämmäksi. Nykyään Kinnari-niminen talo sijaitse vanhasta tontista etelään. Alueelle on 2000-luvulla noussut uusi iso asuinrakennus, mutta tontin koillispuolella on kuitenkin edelleen vanhaa rakennuskantaa ja hieman rakentamatontakin aluetta.
metsakeskus.1000041464 777 Karvoskangas 2 10007 12011 13114 11042 27028 586396.00000000 7203581.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041464 Karvoskankaan itärannalla, Kukkoniemen kohdalla, näkyy lidarkuvassa kaksi selkeää, mahdollisesti kolme kulmikasta taistelukaivantoa sekä eteläisen ja koillisen välillä mahdollinen taistelukaivanto. Heti kohteen alapuolella rakennusryhmä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041465 853 Kreivilä 10007 12001 13007 11006 27000 245333.00000000 6724908.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041465 Tilan ensimmäinen tunnettu isäntä oli todennäköisesti Pietari Kreivi (Greve), joka mainitaan lautamiehenä vuonna 1405. Uuden ajan alussa yksinäinen verotalo, joka kuitenkin oli pitkään Turun porvarien hallussa. Myöhemmin Kreivilä oli Paattisten ainoa ratsutila. Kreivilän rakennukset ovat palaneet 1740-luvulla. Nykyistä päärakennusta kutsutaan keltaiseksi riviksi (sijaitsee pääty kohti maantietä). Näistä jäljelle jääneistä rakennuksista koostuvaa kompleksia on aiemmin kutsuttu Kreivilän Isotaloksi. Vanhempi punainen rivi, asuinrakennus myös (edellisen, keltaisen rivin, vieressä, pitkä sivu maantien suuntaisesti), purettiin pois 1960. Nykyisen päärakennuksen alla ovat kellaritilat, tiilestä muuratut holvit. Pihapiiri näyttää säilyneen sekä rakentamisen puolesta että sijaintinsa suhteen pitkään samanlaisena.
metsakeskus.1000041466 78 Krogars 8 10007 12011 13114 11042 27028 285888.00000000 6645416.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041466 Kohde sijaitsee Krogarsin alueella, ja liittyy paikalla vuosina 1940-1941 olleeseen Neuvostoliiton tykistöasemaan. Noin 40 metriä pitkä taisteluhauta on melko hyvin säilynyt kokonaisuus ja erottuu selvästi tasaisella hiekkakankaalla.
metsakeskus.1000041467 853 Myllyoja (Myllyoja) 10007 12001 13007 11006 27000 244618.00000000 6718378.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041467 Myllyojasta ei tunneta keskiaikaisia mainintoja, vasta 1500-luvulta mainitaan autioituneen Myllyojan haltuunotto Turun tuomiokirkon P. Ruumiin alttarin prebendataloksi, joka olisi tehty 1400-luvulla. Vuoden 1540 maakirjasta tunnetaan vain tämä yksi talo. 1700-luvulla tontti sijaitsi samalla paikalla kuin myöhemminkin eli peltoaukean keskellä, Myllyojan uoman pohjoispuolella. Talosta 300 metriä kaakkoon sijaitsee kuppikallio, joka voi viitata rautakautiseen asutusvaiheeseen, vaikka vanhempia löytöjä täältä ei toistaiseksi tunneta. Pihapiirissä on vielä päärakennus ja vaja jäljellä vanhasta rakennuskannasta. Talon pohjoispuolen rinteestä paloi vuonna 1952 työväenasunto ja täällä oli myös sauna ym. Talon eteläpuolen karjarakennukset purettiin 1965. Harvahko ja melko vanha rakennuskanta, joten hyvät mahdollisuudet säilyneille vanhemmille kulttuurikerroksille ja rakenteille.
metsakeskus.1000041468 78 Krogars 9 10007 12011 13114 11042 27028 285962.00000000 6645398.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041468 Kohde sijaitsee Krogarsin alueella ja liittyy paikalla vuosina 1940-1941 olleeseen Neuvostoliiton tykistöasemaan. Noin 60 metriä pitkä taistelukaivanto on kokonaisuudessaan erittäin hyvin säilynyt, ja etenkin sen itäpäässä sijaitsevat ampuma-asemat ovat näyttäviä. Osassa ampuma-asemista on säilynyt kivestä ladottuja ja kylmämuurattuja seinärakenteita.
metsakeskus.1000041469 853 Paavola (Mäkilä) 10007 12001 13007 11006 27000 248386.00000000 6727247.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041469 Ensimmäisessä maakirjassa mainitaan vain yksi talo, joka 1550-luvulla jakautui kahtia. Näistä syntyivät Anttila ja Mattila, jotka olivat 1600-luvulle asti verotaloja. Jossain lähistöllä lienee myös Untola, joka liitettiin Paavolaan 1500-luvulla. 1700-luvulla jo kuusitaloinen kylä. Talojen tonttimaat ovat pääosin edelleen rakennettuja. Yhdellä niistä sijaitsee Paattisten VPK:n talo ja tämän ympäristö on tuhoutunut, muuten rakennuskanta on pääosin vanhempaa.
metsakeskus.1000041470 78 Krogras 10 10007 12011 13212 11042 27028 285947.00000000 6645304.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041470 Kohde sijaitsee Krogarsin alueella ja liittyy paikalla vuosina 1940-1941 olleeseen Neuvostoliiton tykistöasemaan. Kohde on kahdesta suurehkosta kaivannosta (n. 10 x 15 metriä ja 6 x 10 metriä) ja niitä luoteisreunalta yhdistävästä yhdyshaudasta muodostuva kokonaisuus. Suuremman kaivannon pohjalla on todennäköisesti korsun seinä- tai kattorakenteista peräisin olevia kiviä sekä peltiromua.
metsakeskus.1000041471 290 Jonkeri Kaunisniemi 2 10002 12001 13001 11019 27000 639543.00000000 7084252.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041471 Kvartsit havaittu rannasta, johon osin joutuneet rantaterassin eroosion myötä. Mahdollinen asumuspainanne tasaisella rantaterassilla, kvartsien löytöpaikasta noin 5-8 m metsään. Painanteen halkaisija noin 2 m, syvyys noin 25 cm.
metsakeskus.1000041472 853 Piipanoja 10007 12001 13007 11006 27000 242113.00000000 6715090.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041472 Kohde sijaitsee pellosta kohoavalla niemekkeellä Vähäjoen ja Piipanojan välissä, Naantalin kehätien länsipuolella, Kärsämäen ja Ihamuotilan välissä. Piipanojan isäntiä on tunnettu jo vuodesta 1405 lähtien. Vuonna 1540 se oli yksinäinen verotalo, mutta tila jakautui kahtia vuonna 1587, Isotaloksi ja Vähätaloksi. Isojakokartassa molemmat talot ovat sammalla kylätontilla, jossa edelleen on Piipanojan talo. Nykyinen Piipanoja on muodostunut Isotalon ratsutilasta, johon yhdistettiin 1870-luvulla Vähätalo, osa Halisten kylän Frantsin talosta sekä Ihamuotilan kylän Alitalo. Kaksikerroksinen, valkoinen päärakennus on rakennettu 1890. Lähiympäristössä on vanha kivisilta, ympärillä pellot laskevat Vähäjokeen. Läheiseltä pellolta on löytynyt rautakauden keramiikkaa ja kupurasoljen katkelma. Kylämä on edelleen rakennettu, mutta siellä ei ole uutta rakennuskantaa, joten joillakin paikoin voi rakenteita ja kulttuurikerrosta olla säilynyt.
metsakeskus.1000041473 290 Jonkeri Kaunisniemi 3 10002 12001 13000 11019 27000 639674.00000000 7084212.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041473 Rantaterassi tasaisen oloista. Rantaterassin eroosion myötä veteen sortuneet. Löytöinä kvartsiydin ja -iskoksia. ks. alakohde
metsakeskus.1000041474 635 Mäntymäki 10002 12002 13030 11033 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041474 Paikalta löydetty runsaasti rautakauden esineitä ja niiden fragmentteja, palanutta luuta (KM43193:1-8) sekä hiiltä ja nokimaata.
metsakeskus.1000041475 777 Märännönkangas 2 10007 12011 13114 11042 27028 585922.00000000 7204069.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041475 Kohoumalla lidarissa havaittuja taistelukaivantoja, tarkastamatta. Alueella myös teltanpohjia, poteroita ja korsuja. Kartoitettava.
metsakeskus.1000041476 853 Pitkämäki 10007 12001 13007 11006 27000 237949.00000000 6712168.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041476 Naantalin pikatien ja Manhattanin ostoskeskuksen pohjoispuolella, vanhan peltoaukean takana kohoaa Pitkämäki, jonka etelärinteellä tonttimaat ovat sijainneet. Pitkämäen kylä ilmestyi asiakirjoihin 1414. Uuden ajan alussa kylässä oli neljä taloa, rälssilampuotitalo, kaksi veroluontoista talo ja yksi Turun Pyhänhengenhuoneen lampuotitalo. Vuoden 1540 maakirjassa Pitkämäki esiintyy jakautuneena kahdeksi kyläksi. Verotalot kuuluivat Pitkämäen kylään ja rälssitalot kuuluivat Alakylään. Mainitut verotalot mainitaan myöhemmin nimillä Isotalo ja Keskitalo, Pyhänhengenhuoneen lampuotitalo oli Vähätalo ja vanhaa rälssiä oleva talo oli nimeltään Alitalo. Vuoden 1783 isojakokartassa Pitkämäestä käytetään nimeä Stor och Lill Pitkämäki byar. Kylässä oli tuolloin neljä taloa, Michelin talok, Simontalo, Henricintalo ja Pertuntalo. Talot on myös tunnettu nimillä Isotalo, Keskitalo, Alitalo ja Vähätalo. 1800-luvun alussa talot jakautuvat siten, että kylässä oli vuonna 1829 kaikkiaan jo seitsemän taloa. Pitkämäen Isotalo ja Keskitalo tontteineen ovat vielä olemassa ja käsittävät vanhaa rakennuskantaa. Ympäristö alkaa olla muutoin pitkälti rakennettua kauppakeskus-, teollisuus- ja omakotitaloaluetta.
metsakeskus.1000041477 853 Aninkainen Puolala 10007 12001 13007 11006 27000 239324.00000000 6711264.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041477 Puolalan taloista ilmeisesti kaksi sijaitsi rinnakkain Puolalanmäen etelänpuoleisella rinteellä, nykyisen Aurakadun ja Torninkadun risteyksen paikkeilla vuoteen 1775 saakka, jolloin alue tuhoutui tulipalossa. Iso-Puolalan talouskeskus rakennettiin nykyiselle paikalleen heti palon jälkeen. Paikka oli tulliaidan ulkopuolella, vähän matkaa aiemmasta kylätontistaan koilliseen. Toisaalta myös jälkimmäiselle alueelle on merkitty taloja jo vuoden 1743 kartalla. Puolala kuului keskiajalla Aninkaisten kylään, mutta sen vanhin tunnettu tontti oli ijainniltaan kuitenkin yksinäistalon luonteinen. Puolala mainitaan Pyhän Peterin prebendatilana 1550-luvulla. Noin vuonna 1610 se jaettiin kahteen osaan, Puolalaan ja Pyhähenkeen. Vuonna 1630 Puolala eli Iso-Puolala lahjoitettiin Turun kaupungille ja siitä tuli kaupungin palkkatila. Vanha tontti tuhoutui vuoden 1775 tulipalossa ja kylän asutus keskittyi tämän jälkeen Puolalanmäen lounais- tai etelärinteeseen. Uudessa asemakaavassa Iso-Puolalan talouskeskus merkittiin tonttirekisteriin numerolla Eteläkortteli 252. Se sijaitsi asemaakaavassa rakentamattomaksi kukkulaksi määritetyllä Puolalanmäellä, joka vasta 1900-luvun vaihteessa rakennettiin puistoksi. Aikaisempi tontti Taidemuseon alapuolella on todennäköisesti täysin tuhoutunut ja viimeisin tunnettu tontti on osin näkyvällä kalliopohjalla, joten se tuskin sisältää kovin paksuja kulttuurikerroksia. Viimeisimmän tontin ympäristö vanhoine rakennuksineen on myös tuhoutunut. Iso-Puolalan rakennuksiin kuului vielä 1800-luvun puolivälissä päärakennus, asuin- ja liiterirakennus, talli, navetta, sauna ja kellaritupa sekä kaksi yhteen rakennettua asuinrakennusta. Rakennukset muodostivat umpipihan vuoteen 1885, jolloin tulipalo jälleen hävitti osan rakennuksista. Vanhoista rakennuksista jäi jäljelle mm. nykypäiviin säästyneet 1770-luvulta peräisin oleva päärakennus sekä pihan itäsivua rajaavat yhteen rakennetut asuintalot, jotka asiakirjojen mukaan on pystytetty vuosina 1827 ja 1828, mutta joiden alla olevat kellarit on ajoitettu huomattavasti vanhemmiksi, 1700-luvun puolelle ja vuoteen 1815.
metsakeskus.1000041479 927 Tömisevä 10001 12013 13126 11006 27000 343772.00000000 6701982.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041479 Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Alun perin Vanjoen kylän Karvan (Karran) talon, myöhemmin Karpin talon mailla sijaitsevalla Tömisevä-nimisellä pellolla, peltosaarekkeen itälaidan kivessä on muodoltaan epämääräinen hakkaus. Saarekkeella on jonkin verran ilmeisesti pellon raivauksesta peräisin olevaa kiveä. Pellon poikki ei käytettävissä olevan historiallisen kartta-aineiston perusteella ole kulkenut rajalinjaa tms. johon hakkaus voisi liittyä. Kohde on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000041480 927 Ollimäki 10001 12016 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041480 Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Kalliossa itään suuntautuvan kalliojyrkänteen kohdalla on ilmoittajan mukaan noin silmien korkeudella kuusi pienehköä "kuppia", joita mahdollisesti myös muualla kallioalueella. Kallion alapuolella on lisäksi mahdollinen tulisijan tms. jäänne. Kohde on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000041481 853 Ruohonpää 10007 12001 13007 11006 27000 238775.00000000 6712605.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041481 Kylä on sijainnut Satakunnantien lounaispuolella, säilyneet rakennukset osoitteessa Ruohonpääntie 8–10. Yksi tonteista, Tommila, näyttäisi koko ajan sijainneen ojan koillispuolella ja muut 1700-luvulla jo kolme tonttia peräkkäin ojan lounaispuolella. Mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1525 ja vuoden 1540 maakirjan mukaan kylässä oli kaksi taloa, toinen oli Peltola, joka oli verotalo, toinen Tommila, joka oli välillä veroista vapautettuna kamreeri Sipi Sipinpojan hallussa. Alueella on vielä myös kylästä periytyvää vanhempaa rakennuskantaa, mutta osalla tonteista on uudisrakennuksia. Etenkin Tommilan tontti on todennäköisesti enimmäkseen tuhoutunut, mutta Keskitalon alueella saattaa olla säilyneitä kulttuurikerroksia.
metsakeskus.1000041482 853 Saramäki (Saramäki) 10007 12001 13007 11006 27000 243633.00000000 6716242.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041482 Vähäjoen pohjoispuolella, myöhemmän Maarian altaan padon lähellä. Kylällä on ollut useita tonttimaita, joista Vaistenkylän näyttää sijainneen joen rannalla, Saramäki peltojen takana mäen rinteessä ja Marttila erillisenä tonttinaan näistä. Saramäki mainitaan keskiajalla kerran, vuonna 1472 ja myöhemmin usein Vaistenkylän yhteydessä, mutta jälkimmäinen erotettiin Saramäestä jo keskiajalla. Uuden ajan alussa Saramäessä oli neljä taloa: Pukkila, Marttila, Moisio ja Huilu, joista Marttila ja Moisio jakautuivat 1500-luvun lopulla kahtia. 1600-luvun kartassa talot sijaitsivat tiiviinä rykelmänä kylämäen kaakkoisrinteessä. Saramäen alueella on sekä uudempaa rakentamista, että alue, jossa on vain vähän rakennuksia ja jossa kulttuurikerroksia on voinut säilyä. Marttilan tontti sekä Vaistenkylä ovat omina kohteinaan.
metsakeskus.1000041483 927 Laihueensuo 10001 12016 13151 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041483 Paikalla mahdollinen tervahauta ja hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041484 853 Suikkila 10007 12001 13007 11006 27000 237658.00000000 6713375.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041484 Suikkila oli Turun tuomiokirkon P. Annan alttarin prebendatalo, joka peruutettiin kruunulle 1545. 1600-luvun alussa talo joutui Ruohonpään Tommilan talon omistajalle. 1700-luvulla Suikkila oli henkirakuunain vartiokomppanian ratsutila nro 23. tilan osti verolle 1763 professori Olof Pryss. Viimeisin päärakennus on edelleen olemassa ja tämän tontti säilynyt melko hyvin, toinen isojakokartalla näkyvä Suikkilan tontti on tuhoutunut kerrostalorakentamisessa.
metsakeskus.1000041485 853 Tekkala (Tekkala) 10007 12001 13007 11006 27000 245803.00000000 6723525.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041485 Paattistenjoen itäpuolella, vastapäätä Auvaisten Alitalon tonttia, peltojen jälkeen kohoavan mäkialueen länsireunalla. Mainittu keskiajalla useita kertoja vuodesta 1411 alkaen. Uuden ajan alussa täällä oli kaksi verotaloa, jotka molemmat jakautuivat vielä 1500-luvulla. Toinen vanhoista taloista oli nimeltään Liukko ja siitä oli ensin kolmeksi taloksi jaotun sijaan jäljellä pian vain kaksi, Kaijala ja Ursala. Toisesta talosta muodostuivat Arkkila ja Heikoinen. Nykyään mäellä ovat Simolan, Ursalan ja Kaijalan talot. Alue on pitkälti vielä välttynyt uudisrakentamiselta, joten täällä saattaa olla säilyneenä vanhempia kulttuurikerroksia ja rakenteita.
metsakeskus.1000041486 927 Rautakallio 10001 12001 13013 11006 27000 359429.00000000 6714522.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041486 Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Ylimmäisenjärven länsipäässä olevan mäkialueen länsireunalla, aivan Vihdin ja Karkkilan rajan tuntumassa sijaitsevalla kohteella on etelään viettävässä metsärinteessä noin 3x4 metrin laajuinen rakennuksen ja tulisijan perustus. Paikalta on metallinetsinlöytöinä mm. rautanauloja, hokkeja sekä puukko. Historiallisille kartoille (1700-1900-luvuilta) alueelle ei ole merkitty torppia tai vastaavia. Vuoden 1874 kartalla on kuitenkin kohteen ohitse kulkeva tie/polku. Kyseessä on todennäköisesti torppaan tai vastaavan pienasutukseen liittyvä paikka. Maastossa on havaittavissa yksi selvä kivijalka ja mahdollinen siihen liittyvä pienikokoinen tulisijakumpare.
metsakeskus.1000041487 853 Tiipilä 10007 12001 13007 11006 27000 248924.00000000 6727754.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041487 Kylä on sijainnut Viikkalan ja Joenperän kylien välissä, pääasiassa Paattistenjoen itäpuolella, lähellä jokea, jossa todennäköisesti myös vanhimmat tonttimaat ovat sijainneet. Isojakokartassa näkyy tarkemmin tonttien siirtämisiä ja tyhjenemisiä. Vuoteen 1540 mennessä kylään kuului kaksi taloa, jotka 1500-luvun jälkipuolella mainitaan nimillä Pukki ja Kurppa. Pukki jakautui pian kolmeksi taloksi, joista yksi kuitenkin hävisi pian. Jäljellejäänyt uusi talo oli nimeltään Soini. Kurpasta erosi vuonna 1570 talo, josta tuli toinen uuden Paijulankylän taloista. 1700-luvun lopulla kylän talot ovat olleet Pukkila ja Kurppa, Soini ja Untola. Kyläalue on edelleen osin rakennettu, mutta tonttimaita on otettu myös viljelykäyttöön. Koska Pukki ja Kurppa ovat vanhimmat talot, mahdollisesti myös niiden vanhin tunnettu tonttimaa on kylän tonteista varhaisin. Juuri tämä tonttialue on osin edelleen rakennettu, mutta Kurpan talon on siirretty täältä jo isoajon yhteydessä kauemmaksi joesta.
metsakeskus.1000041488 710 Horsö Utterklinten 10001 12004 13054 11033 27000 273628.00000000 6646482.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041488 Horsön saaren länsipäässä sijaitseva, sotahistoriallisen inventoinnin yhteydessä löytynyt kiviröykkiö. Röykkiö on muodoltaan soikea, noin 5 x 1,5 metrin laajuinen, 0,5- 1 metriä korkea ja koottu kookkaista luonnonkivistä. Kyse on mahdollisesti rautakautisesta röykkiöstä, mutta koska Horsön saarella on ollut runsaasti taisteluja ja muuta toimintaa sota-aikana vuosina 1940-1941, voi kohde liittyä myös näihin.
metsakeskus.1000041489 853 Ullainen 10007 12001 13007 11006 27000 246933.00000000 6726129.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041489 Paattistenjoen ja Paattistentien pohjoispuolella, Paattisten kirkosta alle 200 metriä länteen. Toinen, todennäköisesti myöhäisempi (kuitenkin isojakokarttaan merkitty) tontti sijaitsee tästä noin 200 metriä luoteeseen. Tunnetaan vasta vuoden 1540 maakirjasta, jolloin kylässä oli kolme taloa. Yksi näistä autioitui hetkeksi vuonna 1580, mutta palasi pian talonpoikaiseksi verotaloksi, joskin turkulaisen porvarisnaisen Margareta Krouvilan omistuksessa. Oli välillä panttina talonpojalla, mutta päätyi sitten Margaretan pojalle, joka oli Kumlingen kirkkoherra. Isojaossa tunnetaan kaksi taloa, Paavola ja Heikkilä, joista jälkimmäinen oli jaettu kahtia ja oli kahden eri omistajan hallussa. Isojakokartasta selviää myös, että Paattistentien vierellä oleva tontti näyttäisi olevan vanhempi kuin pohjoisempi Paavolan tontti, koska Paavolalla oli tuolloin vielä täällä tonttiomistus Heikkilän vierellä, Ullaisten kylämäellä. Paattistentien vieressä sijaitsevalla tontilla on nykyään työväentalo ja sen lähiympäristö on muuten rakentamaton, joskin kookas työväentalo täyttää suuren osan tonttia. Paavolan nuoremmalla tontilla on edelleen maatilan rakennuskantaa.
metsakeskus.1000041497 853 Virusmäki (Virusmäki) 10007 12001 13007 11006 27000 240796.00000000 6712802.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041497 Vuonna 1410 Virusmäessä mainitaan olleen kolme taloa, joista kaksi oli asuttuina. Uuden ajan alussa kylä oli kaksitaloinen ja 1600-luvun jälkimmäisellä puoliskolla talot yhdistettiin yksinäistaloksi. Virusmäen kylän ulkorakennusalueen eteläpuolella on Virusmäen rautakautinen kalmistoalue. Vanha tonttimaa sijaitsee paikalla, jossa on nykyään kerrostalo ja asfaltoitu pysäköintialue, ja vaikuttaa täysin tuhoutuneelta. Virusmäentien pohjoispuolella on ollut ulkorakennuksia, joista yhden perustaa on säilynyt. Vaikka perusta itse on melko nuori, on mahdollista, että sen alla on säilynyt Virusmäen kalmistoon tai vanhempaan asuinpaikkavaiheeseen liittyviä kerrostumia.
metsakeskus.1000041499 889 Palkinsuo etelä 10001 12016 13175 11002 27000 506335.00000000 7209020.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041499 Peruskarttaan merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041500 889 Hautamaa 10001 12016 13175 11002 27000 507240.00000000 7209305.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041500 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuvat kaksi tervahautaa. Kohteita ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041501 889 Makkarasuo pohjoinen 10001 12016 13175 11002 27000 507740.00000000 7208700.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041501 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta, jota ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041502 777 Luodesärkkä 10002 12001 13000 11019 27000 601830.00000000 7187661.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041502 Venerantaan vievä tie lävistää kapeahkon harjanteen. Tiehen on tehty levennys, rannassa olevaa veneiden pitopaikkaa on levennetty. Iskettyä kivimateriaalia löytyi venerantaan vievältä tieltä, levikkeen kohdalta, tien molemmin puolisista leikkauksista sekä rannasta. Kivimateriaalia oli havaittavissa melko paljon. Tien pohjoisen leikkauksen yläpuolella mahdollisesti kaksi painaumaa, joista pienempi halkaisijaltaan noin 3 m. Pienemmässä ilmoittajan ottamassa kairanäytteekuvassa vaikuttaa olevan kaksoispodsolimaannos.
metsakeskus.1000041503 250 Kirkkoranta 10002 12002 13000 11033 27017 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041503 Kohde sijaitsee Kihniön Kankarinjärven itärannalla, Pyhäniemen lomakylän välittömässä läheisyydessä, entinen seurakunnan leirikeskuksen alueella. Paikalla kasvaa mäntyvaltaista kangasmetsää, jonka aluskasvillisuus on mustikkaa ja muita varpukasveja. Kohde sijaitsee entisen seurakunnan leirikeskuksen pihassa, josta turvekerros on joko poistettu tai kulunut pois. Maanpinta on altis eroosiolle, sillä kohteen läpi kulkee frisbeegolfrataan liittyvä kulkureitti. Paikalta on löydetty metallietsinnässä merovingiajalle ajoittuvat väkipuukko, keihäänkärki, helallinen vyönsolki ja palanutta luuta. Löydöt tehtiin noin 15 cm syvyydestä. Palanut luu saatiin talteen väkipuukon löytymisen yhteydessä. Maannos puukon löytösyvyydellä oli noen- ja hiilensekaista. Paikalle tehdyssä tarkastuksessa ei havaittu maan päälle näkyviä merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Maaperä on hienoa hiekkaa ja vaikuttaa kivettömältä. Tarkastuksen yhteydessä otetuissa muutamissa käsikairanäytteissä ei havaittu nokimaata. Paikalta tehdyt löydöt viittaavat kuitenkin paikalla olevan kiinteän muinaisjäännöksen, todennäköisesti polttohautauksen. Vuonna 2022 alueelle suoritetussa tarkkuusinventoinnissa tehdyissä koekuopista, kairauksissa ja metallinetsinnnässä ei havaittu merkkejä rautakjudesta mutta muutamassa koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia. Alueella on myös runsaasti "metalliroskaa". Kyseessä lienee yksittäinen erämaahautaus.
metsakeskus.1000041504 232 Kauhajoen kirkkopiha 10007 12004 13000 11006 27000 251127.00000000 6930410.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041504 Vuonna 2019 tehdyn arkeologisen valvonnan yhteydessä tehtiin havaintoja mahdollisesti 1700-luvun lopulla rakennetun kirkkomaan aidan maanalaisesta kiviperustuksesta nykyisen kirkon pohjoispuolella, kiinteistönrajalla. "Kirkonpalkki" eli puuaita on kiertänyt Kauhajoen kirkkomaata viimeistään 1700-luvun alusta alkaen. Kirkkomaan aita on purettu 1900-luvulla. Edellisen lisäksi tehtiin havaintoja myös kirkon pohjois- ja eteläpuolilla vanhemman ristikirkon perustuksista. Perustusten jäännökset liittyvät joko vuonna 1783 rakennettuun ja 1808 poltettuun, tai vuonna 1820 rakennettuun ja 1956 palaneeseen puukirkkoon, tai molempiin.
metsakeskus.1000041505 845 Jorma 10002 12016 13175 11006 27000 415487.00000000 7330324.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041505 Tervolan kirkosta noin 14,5 kilometriä itään Rakkaviidan länsipuolella, Mikonahon pohjoispään itäosassa havaittiin Mikonaho 1 kivikautisen asuinpaikkaohteen itäpuolelta metsänkäyttöilmoituksen tarkastuskäynnillä 2 mahdollista tervahautaa, jotka erottuivat selkeinä lidar-aineistossa. Molemmat haudat ovat muodoltaan pyöreitä ja niitä ympäröi matala maavalli. Itäisempi on voimakkaan suppilomainen, noin 2 metrin syvyinen ja pohjastaan noin 1 metrin levyinen. Maavallin ulkoreunoista mitattuna haudan leveys on noin 5 metriä. Läntisen haudan seinämät eivät kapene pohjaa kohti yhtä selkeästi. Haudan syvyys on noin 1,7 metriä ja sen leveys vallin ulkoreunoista mitattuna noin 5-5,5 metriä. Molemmat haudat sijaitsevat maastossa rinteen reunan tuntumassa, mutta kummastakaan ei havaittu merkkejä ränneistä. Hautojen koko, luonne ja sijainti huomioiden kyse on luultavasti kotitarvepoltosta. Muinaisjäännöskohteen sijaintikoordinaatti on mitattu itäisen tervahaudan vallista. Läntisen tervahaudan sijainti on merkitty rekisteriin alakohdepisteenä.
metsakeskus.1000041506 755 Sjundby louhos 10007 12012 13124 11006 27008 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041506 Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Sjundbyn kartanon lounaispuolella, noin 300 metrin päässä kartanon päärakennuksesta sijaitseva, laajuudeltaan noin 40 x 40 metrinen kivilouhos, josta todennäköisesti louhittu kiveä radanrakennustöihin. Louhoksen alueella jäljellä edelleen mm. mursketta, seinämissä porausjälkiä. Louhokselta johtaa tienpohja radan varteen.
metsakeskus.1000041506 755 Sjundby louhos 10007 12012 13124 11006 27009 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041506 Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Sjundbyn kartanon lounaispuolella, noin 300 metrin päässä kartanon päärakennuksesta sijaitseva, laajuudeltaan noin 40 x 40 metrinen kivilouhos, josta todennäköisesti louhittu kiveä radanrakennustöihin. Louhoksen alueella jäljellä edelleen mm. mursketta, seinämissä porausjälkiä. Louhokselta johtaa tienpohja radan varteen.
metsakeskus.1000041507 710 Salmossen 10002 12004 13051 11006 27000 310109.00000000 6662408.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041507 Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Kohde sijaitsee Karjaan kirkolta noin 6,5 kilometriä länteen. Salmossen-nimisen suon läpi Lomsjöhön laskevan purouoman keskellä on kivilatomus, joka on vanha Karjaan ja Pohjan pitäjien rajamerkki. Paikalla on mahdollisesti sijainnut myös Svedjan kylän mylly.
metsakeskus.1000041508 257 Nyrödjebergen 10001 12004 13049 11002 27000 360719.00000000 6670972.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041508 Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Nyrödjebergenin länsireunalla mahdollisesti kolme kivilatomusta tai röykkiötä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041509 305 Sääskilahti 10002 12009 13095 11004 27000 620269.00000000 7296594.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041509 Kohde sijaitsee Kuusamon keskustasta noin 30 km kaakkoon Penikkajärven länsiosassa sijaitsevassa Saunaniemessä, Sääskilahden rannalla. Harju on kaakkois-luodesuuntainen, ja alueella kasvaa mäntymetsää mutta myös hieman kuusta. Aluskasvillisuus koostuu sammaleesta, puolukasta, mustikasta ja paikoin suopursusta. Kohde sijaitsee harjanteen koillisreunalla, joka muodostuu terasseista. Maa koostuu hiekkamoreenista, paikon seassa noin 10-15 cm kiviä. Alueella havaittiin ainakin 7 painannetta. Osa painanteista sijoittuu terasseille siten, että painanteiden lounaisreunat on osin kaivettu nousevaan mäkeen, ja painanteiden koillisreunat ovat hyvin matalat. Painanteet ovat soikeita ja pyöreitä, ja niiden halkaisijat vaihtelevat 4-8 metrin välillä (ks. alakohteet). Painanteet ovat pääosin 10-100 cm syviä, mutta yksi kuoppamainen painanne on lounaisreunastaan miltei 2 metriä syvä. Painanteissa tehdyissä koepistoissa oli paksut huuhtoutumiskerrokset, mutta likamaata tai löytöjä koepistoista ei havaittu. Ainoastaan kuoppamaisesta painanteesta 6 tavattiin rapautunutta kvartsia, jota ei otettu talteen.
metsakeskus.1000041511 149 Kuggviken 10007 12004 13049 11006 27000 323230.00000000 6655509.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041511 Paikalla on vanhalla metsittyneellä pellolla suorakaiteenmuotoinen kivilatomus, jonka reunoilla on muutamia hieman suurempiä kiviä. Latomus on 11 metriä pitkä ja 5 metriä leveä, ja sen korkeus on 0,5 metriä. Latomus on turpeen peittämä. Pellon reunoilla on raivauskivikkoa, mutta latomus on sen verran huolellisesti ladottu, ettei se vaikuta pellon raivauksessa syntyneeltä. Todennäköisemmin kyseessä on rakennuksen perustus. Sen ikä ei ole tiedossa, mutta tarkastuksessa ei saatu havaintoja, joiden perusteella se olisi arvioitavaksi 1800-lukua vanhemmaksi. Alueelta on löytynyt harrastajan tekemässä metallinetsinnässä runsaasti historialliselle ajalle ajoittuvia rautaesineitä.
metsakeskus.1000041512 832 Salmisenkangas 4 10001 12016 13175 11002 27000 565950.00000000 7274950.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041512 Vinovalovarjosteessa erottuva mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041513 832 Matoperänkangas 10001 12016 13175 11002 27000 567423.00000000 7280280.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041513 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041514 19 Kuuskoski Rakuunan torppa 10007 12001 13014 11006 27000 259194.00000000 6732901.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041514 Kuuskosken isojakokartalle (1782) on merkitty "Dragons torp". Myös pitäjänkartalla (1845) kohdalla esiintyy torpan symboli. Myöhemmillä kartoilla paikalle ei ole merkitty asutusta vaan peltoa. Alue oli inventointiajankohtana heinällä, joten kohdetta ei voitu keväällä 2021 tarkemmin tutkia.
metsakeskus.1000041517 710 Skräddarhjälpen 10002 12001 13000 11019 27000 315726.00000000 6674099.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041517 Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde sijaitsee Björnbollstadin kylässä noin 9 kilometriä Karjaan kirkolta pohjoiseen. Tulijärvestä (Björnsjön) Karjaanjokeen laskevan Krabbäckenin itärannalla sijaitsevan peltoaukean pohjoiskulmassa olevan pienen hiekkakuopan reunasta sekä peltoaluetta koillisessa rajaavan, osin hiekanotossa tuhoutuneen rantaterassin reunasta löytyi kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Kohteen tarkastuksen yhteydessä paikalla todettiin olevan edelleen mm. kvartsi-iskoksia jotka jätettiin maahan. Maaperä paikalla on erittäin hienoa hiekkaa. Kyseessä on sijainnin ja löytöaineiston perusteella kivikautinen asuinpaikka, josta osa on tuhoutunut hiekanotossa. Asuinpaikkakerroksia on kuitenkin todennäköisesti jäljellä vielä etelään viettävän, 40 m mpy korkeuskäyrää noudattelevan rantatöyrään päällä olevassa tiheässä metsikössä ja töyrään reunalla kulkevan, osin umpeenkasvaneen ajouran alueella.
metsakeskus.1000041518 19 Järvenoja Tulleri 10002 12001 13007 11006 27000 256477.00000000 6726900.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041518 Järvenojan isojakokartalle (1780-84) kohdalle on merkitty talo n:o 10, joka selitys-osion mukaan oli nimeltään Tulleri. Pitäjänkartalla (1845) ja myöhemmillä kartoilla kohta on peltoa. Kohta oli v. 2021 inventointiajankohtana heinällä, joten kohdetta ei voitu tarkemmin tutkia. Kohteella ei ole vanhojen karttojen perusteella ollut juurikaan muuttunutta maankäyttöä sitten 1700-luvun lopun.
metsakeskus.1000041519 19 Prunkkalan kappelikirkko 10002 12003 13037 11006 27000 257178.00000000 6727402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041519 Auran nykyinen kirkko on vuodelta 1804. Sitä aikaisemmin suunnilleen samalla paikalla on ollut kaksi kirkkoa. Ensimmäisestä, mahdollisesti 1500-luvulla rakenne-tusta puukirkosta on varma tieto vuodelta 1636. Toinen kirkko rakennettiin vuonna 1691. Kirkko on merkitty Prunkkalan isojakokartalle (1780). Kirkon tontti (kirkon lisäksi hautausmaa) on kolmion muotoinen ja rajautuu kaakossa Varkaantiehen. Kartan perusteella kirkko vaikuttaa sijainneen nykyisen kellotapulin tienoilla tai heti sen kaakkoispuolella. Nykyisen kirkon etelä- ja kaakkoispuolisilla puistoalueilla on todennäköisesti runsaasti hautauksia sekä mahdollisesti jäännöksiä vanhemmista kirkoista.
metsakeskus.1000041519 19 Prunkkalan kappelikirkko 10002 12002 13021 11006 27000 257178.00000000 6727402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041519 Auran nykyinen kirkko on vuodelta 1804. Sitä aikaisemmin suunnilleen samalla paikalla on ollut kaksi kirkkoa. Ensimmäisestä, mahdollisesti 1500-luvulla rakenne-tusta puukirkosta on varma tieto vuodelta 1636. Toinen kirkko rakennettiin vuonna 1691. Kirkko on merkitty Prunkkalan isojakokartalle (1780). Kirkon tontti (kirkon lisäksi hautausmaa) on kolmion muotoinen ja rajautuu kaakossa Varkaantiehen. Kartan perusteella kirkko vaikuttaa sijainneen nykyisen kellotapulin tienoilla tai heti sen kaakkoispuolella. Nykyisen kirkon etelä- ja kaakkoispuolisilla puistoalueilla on todennäköisesti runsaasti hautauksia sekä mahdollisesti jäännöksiä vanhemmista kirkoista.
metsakeskus.1000041520 19 Kuuskoski talot D E F 10002 12001 13007 11006 27000 258899.00000000 6733173.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041520 Kuuskosken isojakokartalle (1782) on merkitty kolme rinnakkain olevaa taloa (D, E ja F - kaikki isojakokartalla nimellä "Kuskoski"). Pitäjänkartalla (1845) kohdalle on merkitty kaksi taloa. Myöhemmillä kartoilla paikalla ei ole asutusta - alue on peltoa. Vuoden 2021 inventoinnin aikana alue tasaista peltoa, joka oli edellisvuotisen kasvillisuuden peitossa. Muutamilla kohdilla pilkisti hieman kivennäismaan pintaa, ja näillä kohdilla havaittiin runsaasti tiilensiruja sekä joitakin paloja fajanssia ja punasavikeramiikkaa jotka jätettiin paikoilleen.
metsakeskus.1000041521 19 Kuuskoski talo C 10002 12001 13007 11006 27000 259231.00000000 6732858.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041521 Kuuskosken isojakokartalle (1782) Varkaantien itäpuolelle on merkitty talo (C - "Kuskoski"). Pitäjänkartalla (1845) kohdalle on merkitty talon symboli. Myöhemmillä kartoilla paikalla ei ole asutusta. Vuonna 2021 alue on osin museon parkkipaikkaa, länsilaidalla on vanhoja aittoja, etelälaidalla on pieni tasainen rakentamaton alue
metsakeskus.1000041522 19 Kuuskoski torppa 10007 12001 13014 11006 27000 258534.00000000 6733027.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041522 Kuuskosken isojakokartalle (1782), peltoalueen länsipuolelle, talon D maalle on merkitty torppa. Pitäjänkartalla (1845) tai myöhemmillä kartoilla tätä ei enää esiinny. Kohta oli v. 2021 inventoinnin aikaan metsää lähellä peltoalueen länsireunaa.
metsakeskus.1000041524 638 Majvikbergen 10002 12002 13019 11028 27000 436250.00000000 6682669.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041524 Avokalliolla noin 40-50 metrin päässä Majvikintiestä on röykkiö. Röykkiön muoto on pyöreähkö, eikä siinä ole näkyviä rakenteita. Sen pituus pohjois-etelä-suunnassa on 4 m ja leveys itä-länsi-suunnassa on 3,8 m. Kivien halkaisija on n. 20–45 cm ja korkeus on n. 30 cm. Röykkiössä on ainakin kaksi kivikertaa. Kivien keskellä kasvaa neljä haavan taimea.
metsakeskus.1000041525 507 Hiilihaudanmäki 10002 12016 13151 11006 27000 491665.00000000 6817895.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041525 Rinnevarjostuskuvan perusteella halkaisijaltaan noin 16-17 m hiili- tai tervahauta. Paikalla ei ole käyty.
metsakeskus.1000041526 445 Tammon kellari 10002 12004 13043 11006 27000 231745.00000000 6698472.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041526 Sisämitoiltaan 2 x 3,5 m kokoinen maakellari joka rakennettu pienen kallion reunaan maapeitteiseen kohtaan. Pituusakselin suunta suurinpiirtein N - S. Sivuvalleissa runsaasti maata, mutta sisäosassa näkyy luonnonkivistä kylmämuurattua seinää.
metsakeskus.1000041527 202 Tiilisali 10002 12001 13007 11010 27000 250178.00000000 6706287.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041527 Kylätontti sijaitsee Piikkiön Raadelmassa, metsäisellä mäellä. Piikkiönlahden eteläpuolella sijaitsee Kuusiston piispanlinna. 1500-luvun puolivälissä kylä on kuulunut Turun piispan omistukseen. Tiilisalin yksinäistila pantattiin kirkkoreduktion jälkeen Henrik Pietarinpojalle. Häneltä panttioikeus siirtyi vuoden 1576 tienoilla Sten Pietarinpojalle. Vuosisadan lopussa talo palautui kruunulle ja se toimi upseeriston palkkatilana historiansa loppuun saakka. Tiilisalin viimeinen kruununlampuoti oli Yrjö Yrjönpoika. Hän ryhtyi vuonna 1678 ratsumieheksi ja jätti tilansa asumattomaksi. Tällöin Kokkolahden ratsutila sai korjata talon peltojen tuoton itselleen. Viimeistään vuodesta 1685 lähtien Tiilisalin yksinäistilaa viljeltiin Raadelman alaisena Augmentti- eli aputilana. 1600-luvun lopulla Tiilisalista tuli Raadelman ratsumiehen torppa. Sellaisena paikka säilyi hylkäämiseensä saakka. Paikalla on tehty vuonna 2001 inventointi ja koekaivaus. Tutkimuksissa kylämäeltä todettiin neljä rakennuksen jäännöstä, joiden iäksi arvioitiin 1700-luku tai sitä vanhempi. Useiden rakenteiden yhteydestä havaittiin ohut likamaakerros. Lisäksi mäen etelärinteeltä havaittiin kellari, joka on jäänyt alueelle rakennetun pientaloalueen alle. Lisäksi vuonna 2023 mäen koillisosasta havaittiin rakennuksen kivijalkaa ja korkea uuninjäänne.
metsakeskus.1000041527 202 Tiilisali 10002 12001 13007 11006 27000 250178.00000000 6706287.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041527 Kylätontti sijaitsee Piikkiön Raadelmassa, metsäisellä mäellä. Piikkiönlahden eteläpuolella sijaitsee Kuusiston piispanlinna. 1500-luvun puolivälissä kylä on kuulunut Turun piispan omistukseen. Tiilisalin yksinäistila pantattiin kirkkoreduktion jälkeen Henrik Pietarinpojalle. Häneltä panttioikeus siirtyi vuoden 1576 tienoilla Sten Pietarinpojalle. Vuosisadan lopussa talo palautui kruunulle ja se toimi upseeriston palkkatilana historiansa loppuun saakka. Tiilisalin viimeinen kruununlampuoti oli Yrjö Yrjönpoika. Hän ryhtyi vuonna 1678 ratsumieheksi ja jätti tilansa asumattomaksi. Tällöin Kokkolahden ratsutila sai korjata talon peltojen tuoton itselleen. Viimeistään vuodesta 1685 lähtien Tiilisalin yksinäistilaa viljeltiin Raadelman alaisena Augmentti- eli aputilana. 1600-luvun lopulla Tiilisalista tuli Raadelman ratsumiehen torppa. Sellaisena paikka säilyi hylkäämiseensä saakka. Paikalla on tehty vuonna 2001 inventointi ja koekaivaus. Tutkimuksissa kylämäeltä todettiin neljä rakennuksen jäännöstä, joiden iäksi arvioitiin 1700-luku tai sitä vanhempi. Useiden rakenteiden yhteydestä havaittiin ohut likamaakerros. Lisäksi mäen etelärinteeltä havaittiin kellari, joka on jäänyt alueelle rakennetun pientaloalueen alle. Lisäksi vuonna 2023 mäen koillisosasta havaittiin rakennuksen kivijalkaa ja korkea uuninjäänne.
metsakeskus.1000041528 481 Kurittula 2 10007 12013 13126 11006 27009 232592.00000000 6724827.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041528 Kalliossa oleva vuosilukuhakkaus, jossa luku 1921 ja sen alapuolella viiva.
metsakeskus.1000041529 734 Piintilä Kalliola 10007 12001 13014 11006 27000 276636.00000000 6705797.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041529 Kalliola oli Piintilän tilan ratsusotilaalleen lohkoma torppa. Se on sijainnut Kealanojaa kohti työntyvällä saarekkeella, peltojen ympäröimänä. 1800-luvun puolen välin jälkeen torppa ilmaantuu näkyviin kartta-aineistossa ja 1900-luvun puolella tarkemmin sen rakennuskanta. Torpanpaikka on autioitunut vasta 1900-luvun jälkipuolella ja näkyvät säilyneet rakenteet ovatkin enimmäkseen valettuja betoniperustoja. Alue näyttäisi kuitenkin jääneen rakennusten purkamisen jälkeen melko koskemattomaksi. Sen puutarhassa kasvaa vielä omenapuita.
metsakeskus.1000041530 481 Kurittula 10001 12001 13007 11006 27000 232617.00000000 6724869.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041530 Kurittulan historiallinen kylätontti. Kylätontin alueella ei ole tehty arkeologista tarkastusta, joten sen säilyneisyys ei ole tiedossa. Metallinetsinnässä kylätontin rakentamattomalta osalta on löydetty historiallisen ajan esineistöä. Kylätontin rajaus perustuu vuoden 1787 kartassa esitettyihin tonttimaihin, jotka nyt sijaitsevat rakentamattomilla alueilla. Kohteella on tehtävä lisätutkimuksia, jotta sen säilyneisyys selviää.
metsakeskus.1000041531 734 Piintilä Takala 10007 12001 13014 11006 27000 277550.00000000 6705903.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041531 Piintilän isojakokartalla alueella on ”Vähä Myllyhuhta” sekä pieni rajattu alue, ilmeisesti sama peltotilkku, joka on myöhemminkin ollut Takalan eteläpuolella. Torpan sijainti aivan myllyalueen vierellä sopisi hyvin myllärin torpan paikaksi, joskin myllyt ovat olleet Kankareen myllyjä ja pääosin Kankareen puolella. Kohteella olevan rakennuksen portaille asetettu melko pienikokoinen jauhinkivi, halkaisijaltaan 50 cm, joka voisi olla myllystä, mutta sopii myös käsikiveksi. Rakennuksen luoteis- ja koillispuolilla kivijalan ja kiukaan jäännöksiä.
metsakeskus.1000041532 837 Savo Vanha-Savo 10001 12001 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041532 Savon kylän Vanhatalo merkittiin maakirjoihin vuonna 1580. Savo eli Vanhatalo jakaantui 1773. Isojakokartoilla Savo eli Vanhatalo on kahdessa osassa. Nykyisin osin rakennettua pihapiiriä.
metsakeskus.1000041533 853 Salmi 10001 12001 13007 11006 27000 233968.00000000 6703132.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041533 Satavan pohjoispuolen keskivaiheilla, Samppaantien varrella. Mäkialueen länsipuolelta on kulkenut pieni puro. Kylää ei mainita keskiajalla, mutta ensimmäisessä maakirjassa 1540 se on yksinäinen verotalo. Vuonna 1588 Turun tullikirjuri ja Kreivilän omistaja Henrik Raam hankki Salmen itselleen mutta jätti sen lampuodin viljeltäväksi. 1700-luvun loppuun mennessä tontti oli autio. Kansantarinat kertovat Nikkilään kuuluneessa Tonttimäessä näkyneestä "linnan" paikasta, jossa on nähty jokin kiviperustus. Aulis Oja mainitsee saman tarinan ja toteaa, että ”paikalla todella näyttää olevan vanhan kartanon sija”, mutta että asiakirjalähteista siihen ei löydy valaistusta. Nikkilän isojakokartassa on merkintä (1)3 X, jonka selitys on ”tomt backen”. Koska Salmi on merkitty 1650-luvun kihlakunnankarttaan Nikkilän koillispuolelle juuri näille main, suurella todennäköisyydellä kyse on Salmen kylän autioituneesta tontista. Mäen alla on uutta rakennuskantaa, eikä päälliosakaan ole nykyään rakentamaton, mutta tässä välissä, tien pohjoispuolella on säilynyt pieni kaistale metsikköä. Samalla puolen 1900-luvun pihapiirin lounaisnurkassa on kookasta kivirakennetta, jonka yhteyttä uudempaan rakennuskantaan ei ole vielä selvitetty.
metsakeskus.1000041534 853 Artukka/Artukainen 10007 12001 13007 11006 27000 232270.00000000 6703556.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041534 Artukka esiintyy lähteissä vuodesta 1405 alkaen ja 1500-luvulla se käsitti kolme verotaloa, kunnes 1576 yksi niistä hävisi. Vertaamalla talojen nykyistä sijaintia vuoden 1698 tiluskarttaan, käy selväksi, että Itätalon paikka on alkuperäinen – tai ainakin 1600-luvulle periytyvä – kylätontti. 1700-luvun lopulle tultaessa Artukka oli yksinäistalo, joka tuolloin lohkottiin Länsitaloon, Itätaloon ja nimettömään kolmanteen taloon. Tuolloin myös Länsitalo siirrettiin pois vanhalta tonttimaalta. Itätalon tontilla on nykyäänkin umpipihamainen pihapiiri, jossa ei kuitenkaan ole erillistä mies- ja karjapihaa. Rakennuksissa on luonnonkiviperusta ja päärakennuksen kivijalassa vuosiluku 1749. Hirsinen aitta ja sauna ovat 1800-luvulta. Tontti vaikuttaa säilyneen melko hyvin ja 1600-luvun lopun kartan perusteella sen aikainen tontti on voinut sijaita aivan mäen juurella, nykyisen tontin pohjoisreunassa.
metsakeskus.1000041535 853 Harjattula 10007 12001 13007 11006 27000 240391.00000000 6701991.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041535 Kylänpaikka on sijainnut Kakskerran saaren koillisreunalla, Kakskerrantien itäpuolella, nykyisen Paasikiviopiston alueella. Maakirjoista Harjattulan yksinäistalon historiaa voidaan seurata 1540-luvulta alkaen. Sittemmin ratsutila, joka ostettiin perinnöksi 1750-luvulla. Alueella on toimivat sekä Paasikivi-opisto että golf-kenttä. Harjattulan vanhalla kylätontilla on edelleen kartanon suuri navetta, mutta muu ala tontista on nurmea. Mahdollisesti tontin ympäristöä on kuitenkin muokattu mm. pieniä asfaltoituja teitä rakennettaessa. Tontin itäreunalla näkyy kiveystä, mahdollisesti puretun sivurakennuksen jäännöksiä. Vanhan tonttimaan pohjois- tai koillisreunaa on saattanut säilyä.
metsakeskus.1000041536 853 Hylklahti 10007 12001 13007 11006 27000 233974.00000000 6701028.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041536 Kakskerran länsipään pohjoispuolella, Satavasta tulevan Kakskerrantien, Brinkallintien ja Vaparintien risteyksen länsipuolella, mäkialueen koillisosan juurella. Hylklahti mainitaan maakirjassa vuonna 1540 ja oli tuolloin yksinäinen verotalo. 1600-luvun alussa tila toimi piispa Erik Sorolaisen rälssinä, mutta peruutettiin kruunulle, minkä jälkeen se oli palkka- tai lampuotitilana. Merkitty vuoden 1872 maarekisteriin sotilasvirkatalona. Paikalla on asuinrakennus, entinen karjakon mökki ja ent. alustalaisten asunto ym. pääosin 1900-luvun rakennuksia, mutta ei kuitenkaan aivan modernia rakentamista. Alueella on saattanut säilyä vanhempia kulttuurikerroksia, mutta tontin voi kartoista jäljittää vain 1800-luvun ensimmäiselle puoliskolle.
metsakeskus.1000041537 734 Kankare 1 10002 12016 13180 11006 27007 277650.00000000 6706088.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041537 1700-luvun lopulla purossa on ollut kaksi tai kolme peräkkäistä myllynpaikkaa. Maas- tossa havaituista rakenteista pohjoisin, joka nimettiin kohteeksi Kankare 1, on melko kookas maansekainen patovalli, jonka pituus on noin 10 metriä purosta sekä länteen että itään. Patovallin korkeus on noin 1,7 metriä ja leveys pari metriä. Vallin pohjois- puolella ja puron länsipuolella on noin 1,5 x 1,5 m kokoinen kiveys, joka saattaa kuulua esim. vesikourun tukirakenteisiin. Vallin itäpuolisen osan eteläreunalla on kookkaam- pia paasimaisia kiviä. Pato saattaa rakenteidensa puolesta edustaa Kankareen mylly- alueen vanhempaa rakennusvaihetta.
metsakeskus.1000041538 734 Kankare 2 10007 12016 13180 11006 27000 277622.00000000 6705990.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041538 Heti Laviakalliontien itäpuolella sijaitsee pieni lampi, jonka lounaisreunassa on matala rakennettu patomainen osa sekä puron itäpuolella jonkinlainen tukirakenne. Lammesta alajuoksulle lähtevässä purossa on keskellä kookas nelikulmainen kivi. Kyseinen tie on rakennettu vasta 1900-luvun jälkipuolella, jolloin näillä paikkeilla on saattanut tuhoutua rakenteita, jotka olisivat kertoneet tarkemmin eri myllyrakenteiden funktiosta.
metsakeskus.1000041539 734 Kankare 3 10007 12016 13180 11006 27000 277612.00000000 6705923.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041539 Tähän alueeseen kuuluu ainakin näennäisesti useita rakenteita, jotka saattavat kuitenkin kaikki liittyä yhden myllyn rakenteisiin. Tien länsipuolella puro kulkee rakennetusta uomasta, jossa on kolme kivikertaa korkea putous. Tähän kohtaan olisi voinut sopia kouru, josta vesi lähtisi myllyyn. Tästä parikymmentä metriä alajuoksulle sijaitsee kookkaampi, noin nelisen metriä leveä kiviperusta, jossa on lohkottuja kivipaasia kolmessa kerroksessa. Tällä hetkellä puro kulkee kiveyksen päältä, mutta mahdollisesti vesi on tullut tänne alun perin kourua pitkin. Kiveyksen itäreunalla näkyy pieni aukko, joka olisi voinut toimia veden ulosmenoaukkona. On mahdollista, että molemmat kiveykset ovat jonkinlaisia patorakennelmia ennen myllyä, josta ei siinä tapauksessa olisi säilynyt turpeen pinnalle havaittavia jälkiä. Toisaalta kumpikaan kiveys ei muistuta alueen rakenteellisesti yksiselitteisiä patoja, koska niistä puuttuu selkeä maavalliosa. Puron länsipuolella kulkee toinen, kuivunut uoma. Näiden uomien väliin jää lisäksi halkaisijaltaan noin viisimetrinen, suuaukollinen maakuoppa, jonka funktio ei v. 2019 inventoinnissa selvinnyt.
metsakeskus.1000041540 734 Kankareenjärvi 2 10007 12016 13180 11006 27000 277452.00000000 6707847.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041540 Paikalla, jossa metsätie kulkee puron yli näkyy purossa kivettyä reunaa. Alajuoksulle päin mentäessä hyvin pienen putouksen jälkeen tulee vastaan halkaisijaltaan noin metrin kokoinen lampi, jonka jälkeen puro jatkuu kapeana uomana. Lammen viereisellä maapenkereellä on kiviä jonossa useamman metrin matkalla. Mitään selvempää rakennetta ei tästä kuitenkaan ole hahmotettavissa. Samalla alueella, kivirivistä länteen päin on laakea kuopanne tai jälkiä toisesta, kuivuneesta uomasta, joka katkeaa tienpohjaan. Mikäli kyseessä on myllynpaikka, padon on täytynyt olla kohdassa, jossa nyt kulkee kyseinen tie – tuolloin pato olisi voitu tasata tien pohjaksi. Kohde sijaitsee vanhoissa kartoissa esiintyvän Noukkilan myllyn paikkeilla.
metsakeskus.1000041541 734 Kankareenjärvi 3 10007 12016 13180 11006 27000 277420.00000000 6707893.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041541 Paikalla on kivettyjä maavalleja, joilla on myös ohjattu puron kulkusuuntaa kaartumaan hieman idemmäksi. Maan ja karikkeen alla on useaan kerrokseen koottua kiveystä. Vallien korkeus vaihtelee metrin molemmin puolin ja leveys on 3-4 metriä. Padon puro laskee pienenä putouksena ja puron uoma haarautuu kahdeksi keskelle jäävän saarekkeen ympärille ja yhtyy taas tämän jälkeen yhdeksi puroksi. Itse myllyn rakenteita ei havaittu, vaikka sellainen padon alla on todennäköisesti ollut.
metsakeskus.1000041542 734 Kankareenjärvi 4 10002 12016 13180 11006 27007 277344.00000000 6708201.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041542 Näkyvin rakenne kohteessa on suuri maapato, joka on tehty rinteen harjanteen suuntaisesti sen päälle. Pato on tämän takia yläjuoksun puolelta melko matala, mutta rinteen alapuolelle mennessä erottuu muusta maastosta poikkeuksellisen korkeana (arviolta 5-10 m). Sen leveys on noin 5 metriä ja pituus karkeasti arvioiden 50-60 metriä. Padossa on kookkaampia kiviä reunoilla ja nykyään avoimessa keskiosassa jäljellä vielä yksi poikittainen tukihirsi. Padon alapuolella, puron lounaisreunassa on kapea kiveys ja tämän jälkeen pieni puron levennys, jonka ympärillä on kivirakennetta. Oletettavasti kyseessä ovat vesikourun tukikiveys sekä itse myllynpaikka. Padolle johtaa pieni metsätie, joka näkyy vielä 1960-luvun peruskartassa. Isojakokartan perusteella tämä kohde on siinä näkyvä vanha Piintilän myllynpaikka ja periytyy näin paikkana ainakin 1700-luvun jälkipuolelle, joskin rakenteet saattavat osin olla uudempia.
metsakeskus.1000041543 734 Takala Liutlanmäki 10007 12016 13180 11006 27000 274520.00000000 6705530.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041543 Pienen puron kaakkoispuolella on jäljellä selvää patovallia ainakin viiden metrin pituudelta. Pato vaikuttaa rauenneen hieman aiemmasta muodostaan ja on nyt noin 3 metriä leveä ja korkeintaan metrin korkuinen maavalli. Mitään muita myllyrakenteeseen viittaavaa ei paikalla havaittu. Kansallisarkiston digitoiduissa kartoissa tai Kuninkaankartastossa mylly ei esiinny, mutta avoimeksi jää johtuuko se myllyn vanhasta iästä vai lyhytaikaisuudesta.
metsakeskus.1000041544 777 Pölylahti 10002 12008 13000 11004 27000 594979.00000000 7192339.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041544 Metsää, alueella ainakin kolme maakumpua, jotka mahdollisesti nuotionpohjia. Metallinetsinnässä paikalta on löytynyt myöhäisrautakautinen hihnanhela, kuparipeltiä ja rautaisia nuolenkärkiä (Ilppari ILM19427). Inventointi 2024: Inventoinnin aikana paikalta todettiin kolme lieden/nuotion jäännöstä. Jäännökset ovat pyöreähköjä, halkaisijaltaan noin 1,2–1,5 m kokoisia ja alle 40 cm korkeita. Keskimmäisen jäännöksen kaakkoisreunalle tehdystä koekuopasta todettiin rapautuneita noin nyrkin kokoisia kiviä sekä hiilen ja noen sekaista hiekkaa. Löytöinä koekuopasta saatiin muutama palaneen luun kappale sekä pieni hioinkiven katkelma. Aluetta käytiin läpi metallinilmaisimella, jonka avulla löydettiin pieni todennäköinen kuparipellin pala sekä muutaman sentin kokoinen kaksinkerroin taivutettu raudan(?) kappale, joka on mahdollisesti padan reunapala. Löytöalue liedenjäännöksineen sijoittuu reilu parisataa metriä pitkän ja neljä-viisi metriä korkean hiekkamoreeniharjun suojaiseen ”kainaloon”, harjun länsipuolella. Maaperä paikalla on vähäkivistä hiekkaa, kasvusto avarapohjaista mäntymetsää. Paikalta on aiemmin löytynyt metallinetsinnässä mm. rautakauden loppupuolen hihnanhela. Aiemmin tehtyjen löytöjen sekä nyt saatujen havaintojen perusteella kyseessä on rautakauteenkeskiaikaan ajoittuva leiripaikka, joka on säästynyt myöhemmältä maankäytöltä. Kohteelle laadittiin aluerajaus perustuen havaintoihin ja paikan topografiaan. Kohteelta inventoinnin aikana talteen otetut löydöt talletetaan Kansallismuseoon kokoelmiin päänumerolla KM47517.
metsakeskus.1000041544 777 Pölylahti 10002 12001 13002 11004 27000 594979.00000000 7192339.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041544 Metsää, alueella ainakin kolme maakumpua, jotka mahdollisesti nuotionpohjia. Metallinetsinnässä paikalta on löytynyt myöhäisrautakautinen hihnanhela, kuparipeltiä ja rautaisia nuolenkärkiä (Ilppari ILM19427). Inventointi 2024: Inventoinnin aikana paikalta todettiin kolme lieden/nuotion jäännöstä. Jäännökset ovat pyöreähköjä, halkaisijaltaan noin 1,2–1,5 m kokoisia ja alle 40 cm korkeita. Keskimmäisen jäännöksen kaakkoisreunalle tehdystä koekuopasta todettiin rapautuneita noin nyrkin kokoisia kiviä sekä hiilen ja noen sekaista hiekkaa. Löytöinä koekuopasta saatiin muutama palaneen luun kappale sekä pieni hioinkiven katkelma. Aluetta käytiin läpi metallinilmaisimella, jonka avulla löydettiin pieni todennäköinen kuparipellin pala sekä muutaman sentin kokoinen kaksinkerroin taivutettu raudan(?) kappale, joka on mahdollisesti padan reunapala. Löytöalue liedenjäännöksineen sijoittuu reilu parisataa metriä pitkän ja neljä-viisi metriä korkean hiekkamoreeniharjun suojaiseen ”kainaloon”, harjun länsipuolella. Maaperä paikalla on vähäkivistä hiekkaa, kasvusto avarapohjaista mäntymetsää. Paikalta on aiemmin löytynyt metallinetsinnässä mm. rautakauden loppupuolen hihnanhela. Aiemmin tehtyjen löytöjen sekä nyt saatujen havaintojen perusteella kyseessä on rautakauteenkeskiaikaan ajoittuva leiripaikka, joka on säästynyt myöhemmältä maankäytöltä. Kohteelle laadittiin aluerajaus perustuen havaintoihin ja paikan topografiaan. Kohteelta inventoinnin aikana talteen otetut löydöt talletetaan Kansallismuseoon kokoelmiin päänumerolla KM47517.
metsakeskus.1000041544 777 Pölylahti 10002 12008 13000 11033 27000 594979.00000000 7192339.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041544 Metsää, alueella ainakin kolme maakumpua, jotka mahdollisesti nuotionpohjia. Metallinetsinnässä paikalta on löytynyt myöhäisrautakautinen hihnanhela, kuparipeltiä ja rautaisia nuolenkärkiä (Ilppari ILM19427). Inventointi 2024: Inventoinnin aikana paikalta todettiin kolme lieden/nuotion jäännöstä. Jäännökset ovat pyöreähköjä, halkaisijaltaan noin 1,2–1,5 m kokoisia ja alle 40 cm korkeita. Keskimmäisen jäännöksen kaakkoisreunalle tehdystä koekuopasta todettiin rapautuneita noin nyrkin kokoisia kiviä sekä hiilen ja noen sekaista hiekkaa. Löytöinä koekuopasta saatiin muutama palaneen luun kappale sekä pieni hioinkiven katkelma. Aluetta käytiin läpi metallinilmaisimella, jonka avulla löydettiin pieni todennäköinen kuparipellin pala sekä muutaman sentin kokoinen kaksinkerroin taivutettu raudan(?) kappale, joka on mahdollisesti padan reunapala. Löytöalue liedenjäännöksineen sijoittuu reilu parisataa metriä pitkän ja neljä-viisi metriä korkean hiekkamoreeniharjun suojaiseen ”kainaloon”, harjun länsipuolella. Maaperä paikalla on vähäkivistä hiekkaa, kasvusto avarapohjaista mäntymetsää. Paikalta on aiemmin löytynyt metallinetsinnässä mm. rautakauden loppupuolen hihnanhela. Aiemmin tehtyjen löytöjen sekä nyt saatujen havaintojen perusteella kyseessä on rautakauteenkeskiaikaan ajoittuva leiripaikka, joka on säästynyt myöhemmältä maankäytöltä. Kohteelle laadittiin aluerajaus perustuen havaintoihin ja paikan topografiaan. Kohteelta inventoinnin aikana talteen otetut löydöt talletetaan Kansallismuseoon kokoelmiin päänumerolla KM47517.
metsakeskus.1000041544 777 Pölylahti 10002 12001 13002 11033 27000 594979.00000000 7192339.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041544 Metsää, alueella ainakin kolme maakumpua, jotka mahdollisesti nuotionpohjia. Metallinetsinnässä paikalta on löytynyt myöhäisrautakautinen hihnanhela, kuparipeltiä ja rautaisia nuolenkärkiä (Ilppari ILM19427). Inventointi 2024: Inventoinnin aikana paikalta todettiin kolme lieden/nuotion jäännöstä. Jäännökset ovat pyöreähköjä, halkaisijaltaan noin 1,2–1,5 m kokoisia ja alle 40 cm korkeita. Keskimmäisen jäännöksen kaakkoisreunalle tehdystä koekuopasta todettiin rapautuneita noin nyrkin kokoisia kiviä sekä hiilen ja noen sekaista hiekkaa. Löytöinä koekuopasta saatiin muutama palaneen luun kappale sekä pieni hioinkiven katkelma. Aluetta käytiin läpi metallinilmaisimella, jonka avulla löydettiin pieni todennäköinen kuparipellin pala sekä muutaman sentin kokoinen kaksinkerroin taivutettu raudan(?) kappale, joka on mahdollisesti padan reunapala. Löytöalue liedenjäännöksineen sijoittuu reilu parisataa metriä pitkän ja neljä-viisi metriä korkean hiekkamoreeniharjun suojaiseen ”kainaloon”, harjun länsipuolella. Maaperä paikalla on vähäkivistä hiekkaa, kasvusto avarapohjaista mäntymetsää. Paikalta on aiemmin löytynyt metallinetsinnässä mm. rautakauden loppupuolen hihnanhela. Aiemmin tehtyjen löytöjen sekä nyt saatujen havaintojen perusteella kyseessä on rautakauteenkeskiaikaan ajoittuva leiripaikka, joka on säästynyt myöhemmältä maankäytöltä. Kohteelle laadittiin aluerajaus perustuen havaintoihin ja paikan topografiaan. Kohteelta inventoinnin aikana talteen otetut löydöt talletetaan Kansallismuseoon kokoelmiin päänumerolla KM47517.
metsakeskus.1000041545 777 Kuivalahti 2 10001 12001 13200 11002 27000 604234.00000000 7191856.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041545 Tulisija rantaterassin sortumassa.
metsakeskus.1000041546 430 Ristikallio 10002 12004 13051 11006 27000 281248.00000000 6768776.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041546 Maasto on kallioista ja avointa mäntymetsää. Mäen laella, kallioisessa ja avoimessa mäntymetsässä voimajohtolinjan länsipuolella on lohkotuista kivistä rakennettu rajapyykki. Merkin perustus on soikea, koko noin 1,1 x 1,5 metriä. Keskellä rakennetta on neliskanttinen viisarikivi, jonka korkeus on noin 0,7 metriä.
metsakeskus.1000041547 430 Ristikallio 2 10002 12004 13051 11006 27000 281142.00000000 6768477.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041547 Ristinkallion etelälounaispuolella mäen rinteessä, voimajohtolinjan hakkuuaukean reunassa on kivinen rajamerkki. Maasto on kivikkoista, mättäistä ja paikoin kosteaa ja rajapyykin kiviperustus on peittynyt kasvuston sekaan. Perustuksen koko on noin 1 x 1 metriä ja sen keskellä on noin 0,9 metriä korkea viisarikivi, joka on hieman kallellaan. Viisarikiven halkaisija kiven juuresta noin 0,4 metriä ja se kapenee ylöspäin. Kivessä erottuu heikosti numero 114.
metsakeskus.1000041548 430 Valkeiskallio 10002 12004 13051 11006 27000 284789.00000000 6771833.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041548 Loimaan ja Punkalaitumen kuntaraja tekee mutkan Ketosuon koillislaidalla, pienen kallioisen mäen päällä. Korkeimmalla kohdalla on kivistä tehty sammaloitunut rajamerkki. Rajamerkin perustus on neliskulmainen, noin 1 x 1,5 metriä. Se on tehty luonnonkivistä, joiden koko on noin 20-30 cm. Niiden keskelle on laitettu iso, 0,5 x 1 metrin kokoinen kivenlohkare viisarikiveksi, joka näyttää olevan hieman pois paikaltaan. Muutkin kivet ovat hieman levinneet alaspäin viettävälle kalliolle. Rajamerkin vierestä on kaatunut puu, joka on todennäköisesti rikkonut rakennetta.
metsakeskus.1000041552 777 Kuivalahti 3 10002 12001 13200 11019 27000 604140.00000000 7191871.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041552 Sortuvaa rantatörmää, törmässä ja vesijätöllä liesikiveysten jälkiä sekä kvartseja, mm kvartsikaavin. Kvartsien löytökohdasta tulisija 12 m itään ja toinen noin 25 m länteen. Maaperäkairassa terassin päällä havaintoja poikkeavasta maannoksesta.
metsakeskus.1000041553 889 Koskikangas 10001 12016 13175 11002 27000 496250.00000000 7204450.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041553 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041554 785 Järvenharju 2 10002 12016 13170 11004 27000 489995.00000000 7164238.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041554 Kohde sijaitsee Järvenjärven lounaisrannan suuntaisesti kulkevan moreeniharjun pohjoisreunan korkeimmalla kohdalla. Maasto on mänty- ja kuusimetsää, ja aluskasvillisuus koostuu sammalesta, puolukasta, mustikasta ja paikoin kanervasta. Maannos koostuu irtonaisesta keskikarkeasta hiekasta, jossa on seassa paikoin hyvin paljon 1-10 cm kokoisia kiviä. Kivisyys vähenee syvemmälle mentäessä. Paikoin hiekka on erittäin hienoa, jopa pölyävää, ja kiviä on seassa vähän. Harjanteen laella havaittiin yksi pyyntikuopaksi tulkittu painanne. Se on kooltaan 3 x 2,5 metriä ja syvyydeltään noin 40 cm. Painannetta ympäröi 1-2,5 metriä leveä matala valli. Painanteeseen tehtiin koepisto, jossa havaittiin 13 cm paksu huuhtoutumiskerros. Pyyntikuopan viereltä löytyi heinäkuussa 2023 maanpinnalta muutama isketty kvartsi (Ilppari ILM27067).
metsakeskus.1000041555 615 Komunaho 10001 12004 13000 11002 27000 499557.00000000 7268503.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041555 Yleisöilmoituksen mukaan Livon kylän radiomastolta noin 1.7 km itäkaakkoon Komunaho nimisen saarekkeen reunalla on puoliympyrän muotoinen kivikehä, jonka suuaukko on itään/kaakkoon.
metsakeskus.1000041556 739 Honka 10002 12001 13000 11019 27000 541063.00000000 6795309.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041556 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Lahdensuon pohjoisrannalla. Paikalta on löytynyt rikkoutuneesta maanpinnasta keramiikkaa, jossa koristeena kampaleimapainannetta. Lisäksi paikalta on löytynyt kuonaa. Tarkemmin viranomaiskäyttöön ILM19394 ja ILM19452.
metsakeskus.1000041557 791 Hautarannankangas 2 10007 12009 13092 11006 27000 461528.00000000 7119323.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041557 Hautarannankankaan kaakkoisnurkassa, kuivahkolla mäntykankaalla Lievosenjärven pohjoisosassa sijaitsevan pienen lahden luoteisrannalla (n. 30 m rannasta) sijaitsee maakellari. Kellarikuoppa on tehty pienen keinotekoisen kumpumaisen vallirakennelman keskelle, ympäröivän maaston maanpintaa korkeammalle; kumpua ympäröi sen rakentamisesta jäänyt selkeä oja. Rakenteen läpimitta kokonaisuudessaan, kummun ulkoreunasta toiseen on 9 m. Itse kellarikuoppa on laajuudeltaan 5 m x 3,2 m, ja 0,7 m syvä.
metsakeskus.1000041558 791 Hautakangas/Herajärvenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 461979.00000000 7120154.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041558 Kohde sijaitsee aivan Hautakankaan länsilaidalla. Ympäristö on mäntyä kasvavaa kuivahkoa kangasta, paitsi matalammalla sijaitsevalla länsi- ja lounaspuolella, missä maasto on soistunutta. Tervahaudan läpimitta on 17 m ja sen halssi suuntautuu länteen.
metsakeskus.1000041559 791 Hangaslampi luode 10002 12016 13175 11006 27000 462415.00000000 7121127.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041559 Tervahauta sijaitsee Hangaslammen luoteispuolella pienellä mäntyä kasvavalla kankaalla. Sen läpimitta on 17 m. Tervahaudan halssi suuntautuu koilliseen, ja se jatkuu kapeampana ojana n. 40 m kangasta alas.
metsakeskus.1000041560 791 Kuojaneva 10002 12016 13175 11006 27000 459047.00000000 7120586.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041560 Kohde sijaitsee Kuojanevan luoteislaidalta kohoavan mäen kaakkoisrinteessä, ikään kuin mäen ja siitä erkanevan pohjoiskoilliseen suuntautuneen harjanteen kainalossa. Lähiympäristö on nuorta mäntyä kasvavaa kuivahkoa kangasta. Tervahaudan läpimitta vallin ulkoreunasta toiseen on 16 m, ja sen halssi suuntautuu koilliseen mäen ja harjanteen väliselle kapealle rämeelle. Tervapirtin kiuas (ks. Alakohteet) sijaitsee n. 15 m kohteesta kaakkoon, kun taas n. 15 m kohteesta luoteeseen sijaitsee soranottoalue.
metsakeskus.1000041561 791 Herakangas 10007 12016 13198 11042 27000 459189.00000000 7121373.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041561 Kolmiomittaustornin jäännös sijaitsee Herakankaan itäosassa kolmionmuotoisen harjanteen laella. Vieressä on tornin muutama pieni tukiröykkiön jäännös. Ympäristö on hieman eri aikoina avohakattua kuivahkoa kangasta. Aivan tornin jäänteiden ympärillä kasvaa joitakin vanhoja mäntyjä.
metsakeskus.1000041562 791 Herajärvi koillinen 10002 12016 13175 11006 27000 459177.00000000 7122025.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041562 Kohde sijaitsee Herajärveä ympäröivän kankaan koillislaidalla. Sen läpimitta on 20 m ja halssi on suunnattu koilliseen.
metsakeskus.1000041563 791 Mesijärvi koillinen 10002 12016 13175 11006 27000 463462.00000000 7122613.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041563 Kohde koostuu kahdesta tervahaudasta, jotka sijaitsevat Mesijärven koillispuolella kohoavan kankaan etelälounaisessa nurkassa. Tervahaudoista eteläisempi, (ks. alakohde 1) on huomattavasti suurempi, läpimitaltaan 18 m, ja sen halssi on suunnattu etelään. Pienempi tervahauta (ks. alakohde 2) on läpimitaltaan 10 m, ja se sijaitsee edellisestä n. 9 m pohjoiskoilliseen. Sen halssi on suunnattu kaakkoon. Alueen ympäristö on avohakkuun jäljiltä pääosin nuorta männikköä kasvavaa kuivaa kangasta.
metsakeskus.1000041564 791 Kalmonneva 10002 12016 13175 11006 27000 462120.00000000 7123084.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041564 Kalmonnevan luoteispuolella sijaitsevan kankaan kaakkoisreunalla, nevalle viettävässä rinteessä sijaitsee suuri tervahauta, läpimitaltaan 21 m. Tervahaudan halssi suuntautuu itään. Tervahaudan ympäristö on vastikään avohakattua. Haudan vallin päälle merkiksi on jätetty pystyyn useita muutaman metrin korkeudesta sahattuja, keloontuneita puita.
metsakeskus.1000041565 791 Uljua lounas 10002 12016 13175 11006 27000 461921.00000000 7123812.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041565 Kohde sijaitsee Uljuan järven länsirannalla kohoavan kankaan eteläosassa, itään, järven eteläpuoliselle rämeelle viettävässä rinteessä. Tervahaudan läpimitta on 16 m ja sen halssi suuntautuu itään. Ympäristö on avohakattua kuivahkoa kangasta. Tervahaudan vallin päällä kohoaa joitakin keskeltä sahattuja keloontuneita puita.
metsakeskus.1000041566 791 Hangasoja länsi 10002 12016 13175 11006 27000 461094.00000000 7123017.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041566 Tervahauta sijaitsee Hangasojan (idässä) ja Kuolionsalmen (lännessä) välissä sijaitsevan pohjois–etelä-suuntaisen kapeahkon kankaan pohjoispuoliskolla, sen kohti Hangasojaa ympäröivää rämettä viettävällä itärinteellä. Lähiympäristö on nuoria kuusia ja lehtipuita kasvavaa lehtomaista kangasta. Läpimitaltaan tervahauta on 8 m, ja sen halssi suuntautuu itään.
metsakeskus.1000041567 791 Ritomäki 4 10002 12016 13175 11006 27000 456657.00000000 7123435.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041567 Tervahauta sijaitsee Ritomäen itärinteen alaosassa, vajaat 100 m seututien 800 pohjoispuolella. Vajaat 20 m kohteesta koilliseen kulkee seututien kanssa risteävä ajotie. Kohteen ympäristö on kuivahkoa kangasta, jolla kasvaa harvahkosti mäntyjä, mutta heti siitä alarinteeseen on tiheämpää, nuorempaa metsää, kun taas ylärinteessä viereinen alue on avohakattu joitakin vuosia sitten. Tervahaudan läpimitta on 15 m ja sen halssi on suunnattu lounaaseen.
metsakeskus.1000041568 791 Hautakangas/Ritokoski 10002 12016 13175 11006 27000 457251.00000000 7123899.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041568 Luode–kaakko-suuntaisen Hautakankaan luoteispäädystä lounaaseen kurottuvan kielekkeen aivan lounaisimmassa päädyssä sijaitsee läpimitaltaan 16-metrinen tervahauta, jonka halssi suuntautuu lounaaseen. Hautakankaan laki on kuivahkoa kivikkoista kangasta. Lähiympäristössä on tehty hiljattain avohakkuu.
metsakeskus.1000041569 791 Iso Karhinmäki 10002 12016 13175 11006 27000 458030.00000000 7123737.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041569 Kohde sijaitsee Ison Karhimäen kaakkoisosassa, laen tuntumassa. Vain n. 8 m tervahaudasta länteen kulkee ajotie, ja vain 6 m luoteeseen sijaitsee hiekkakuopan reuna. Alue on kuivahkoa mäntykangasta, itse tervahaudan päällä kasvaa myös muutama eri-ikäinen kuusi sekä katajia ja nuoria lehtipuita. Tervahaudan läpimitta on 18 m ja sen halssi suuntautuu etelään.
metsakeskus.1000041570 791 Saarijärvi 1 10002 12016 13175 11006 27000 460379.00000000 7123553.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041570 Kohde sijaitsee n. 170 m Saarijärvestä koilliseen, järven länsipuolelta sen koillisrannalle ulottuvan lounais–koillis-suuntaisen kolmen harjanteen jonon koillisimman mäen kaakkoisrinteen alaosassa. Sen ympäristö on tuoretta kangasta – aivan tervahaudan ympärillä kasvaa pääasiassa koivua ja haapaa, muuten alue on pääasiassa mäntymetsää. Tervahaudan läpimitta on 17 m ja sen halssi on kohdistettu etelään. Tervapirtin kiuas (ks. alakohde) sijaitsee n. 15 m länsilounaaseen. Kivilatomus Saarijärvi 3 (1000041571) sijaitsee n. 30 m länsiluoteeseen tervahaudasta. 2022-2023: Inventoitiin nykyiselle maastokartalle merkitty tervahauta, joka sijaitsee aiemmin havaitusta tervahaudasta n. 140 m koilliseen. Hauta on rakennettu jyrkän kivikkoisen rinteen reunalle. Sen läpimitta on n. 15 m, halssi on kaivettu etelään. Keskuskuoppa on laakea ja n. 1,5 m syvä. Nyt inventoidulle tervahaudalle tehtiin oma aluerajaus.
metsakeskus.1000041571 791 Saarijärvi 3 10002 12004 13049 11006 27000 460338.00000000 7123577.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041571 Noin 165 m Saarijärvestä koilliseen, järven länsipuolelta sen koillisrannalle ulottuvan lounais–koillis-suuntaisen kolmen harjanteen jonon koillisimman mäen laella sijaitsee n. 2,5 m x 1,8 m laaja, 0,5 m korkea kivilatomus. Selkeästi näkyvistä kivistä valtaosa on pyöreitä ja monet melko suuria (vähintään yksi ulottuvuus > 25 cm), mutta joukossa on myös teräväreunaisia pienempiä kiviä. Latomuksen korkeimmat osat ovat pitkälti paljaina, mutta matalampia osia peittää sammal tai jäkälä. Maasto mäen laella on kuivahkoa kivikkoista mäntykangasta. Latomuksen lähellä on muutama n. 1-1,5 m halkaisijaltaan oleva matala kuoppa, jotka todettiin kairauksessa moderneiksi, ne ovat ilmeisesti tuulenkaatojen aiheuttamia. Tervahauta Saarijärvi 1 (1000041570) sijaitsee n. 30 m päässä itäkaakossa siihen liittyvä tervapirtin kiuas 40 m eteläkaakon suuntaan.
metsakeskus.1000041572 791 Hirvenselkä 10002 12016 13175 11006 27000 462673.00000000 7124897.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041572 Kohde koostuu kahdesta tervahaudasta. Niistä läntisempi Tervahauta 1 on läpimitaltaan 19 m. Itäisempi Tervahauta 2 (ks. alakohde) on läpimitaltaan 13 m. Tervahaudat sijaitsevat toisistaan noin 30 metrin etäisyydellä. Molempien halssit on suunnattu etelään. Molemmat sijaitsevat Hirvenselän eteläosassa, Uljuan pohjoisrannalla sijaitsevasta niemestä pohjoisluoteeseen. Alue on vastikään avohakattua.
metsakeskus.1000041573 791 Hangasoja 10002 12016 13175 11006 27000 460363.00000000 7125051.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041573 Tervahauta sijaitsee n. 15 m Hangasojasta lounaaseen, kohdassa jossa se virtaa Korkiakankaan ja sen lounaispuolisen nimettömän kankaan välistä. Lähimaasto on vastikään harvennettua tuoretta kangasmetsää, jossa kasvaa niin haapaa, kuusta, koivua, kuin mäntyäkin. Tervahaudan läpimitta on 16 m, ja sen halssi on suunnattu koilliseen.
metsakeskus.1000041574 791 Syväjärvi lounas 10002 12016 13175 11006 27000 463003.00000000 7126299.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041574 Kohde sijaitsee luode–kaakko- suuntaisesta etelään kaartuvan harjanteen eteläosassa, sen läntisessä rinteessä. Harjanne sijaitsee Syväjärvestä n. 400 lounaaseen ja Sammakkonevan turvetuotantoalueesta lähimmillään n. 100 luoteeseen. Tervahaudan lähistöllä ja siitä ylärinteeseen maasto on harvennettua, mäntyvoittoista kuivahkoa kangasta, alarinteessä taas kasvaa nuorempaa koivua ja kuusta tuoreella kankaalla. Tervahaudan läpimitta on 12 m ja sen halssi suuntautuu etelään. Aivan tervahaudan vierestä sen koillispuolella kulkee metsäkoneen reitti, ja valli on tältä kohdin hieman vaurioitunut.
metsakeskus.1000041575 260 Maljakivi 10007 12011 13112 11042 27028 662702.00000000 6890589.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041575 Yksityishenkilön tiedonannon perusteella alueella on Salpalinjaan kuuluva kivinen panssarieste. Este koostuu maahan pystytetyistä kivenlohkareista sekä ladotusta kivivallista. Panssariestettä ei ole tarkastettu maastossa ja se vaatii lisäselvitystä. Kohteen aluerajausta ei ole mahdollista määrittää Lidar-korkeusmallin perusteella.
metsakeskus.1000041576 854 Kaaraneksen hiilimiilut 10002 12016 13151 11006 27008 386314.00000000 7394046.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041576 Pellon kirkosta noin 26 kilometriä kaakkoon Miekojärven ja Vähä-Vietosen välisellä kankaalla Kaaraneskosken eteläpuollella havaittiiin kolmen hiilimiilun jäännökset, jotka todennäköisesti liittyvät läheisen Kaaraneksen masuunin toimintaan 1800-luvun alkuvuosina. Kaaraneksen (myös Kaaraneskosken tai Kaaranneskosken) masuuni sijaitsee Miekojärven ja Vähä-Vietosen välisessä kanavassa. Masuuni kuuluu Valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriypäristöön "Tornionlaakson raudanvalmistushistorian kohteet". Masuuni on Suomen pohjoisin masuuni ja osa Könkäsen ruukin masuuniketjua. Kaikki kolme miilujäännöstä ovat muodoltaan pyöreitä ja erottuvat maastossa alle 0,5 metriä korkeina. Kaikkia kolmea ympäröivät noin 30-60 cm syvyiset ojat. Ne sijoittuvat maastoon noin 300 metrin matkalle lähes pohjois-eteläsuuntaiseen linjaan, ja erottuvat selkeinä Lidar-aineistossa. Eteläisin miilu erottuu maastossa selkeimmin. Eteläisen miilun halkaisija (oja mukaan lukien) on noin 16 metriä. Se sijaitsee Kaaraneskoskentien länsipuolella, noin 23 metrin päässä tiestä ja noin 10 metrin päässä tien vieressä kulkevasta sähkölinjasta. Miilujäännös näkyy tielle. Keskimmäisen miilun halkaisija on noin 15-17 metriä. Se sijaitsee noin 180 metriä eteläisestä miilujäännöksestä pohjoiseen, ja 115 metriä pohjoisesta miilujäännöksestä kaakkoon. Pohjoisen miilun halkaisija on noin 14 metriä. Se sijaitsee noin 200 metriä Kaaraneskoskentieltä länteen ja noin 250 metriä Kaaraneskosken padosta kaakkoon. Miiluissa on tuotettu puuhiiltä raudanpelkistystä varten. Arkistolähteiden mukaan Kaaraneksen miiluista moni paloi tuhkaksi kesällä 1806, jolloin myös itse masuuni hajosi. Kohteeseen tehtiin tarkastuskäynti vuonna 2021, sen jälkeen, kun ne havaittiin Lidar-aineistossa. Kohdekoordinaatti on keskimmäisen miilun sijaintipaikka: samaan kokonaisuutenn kuuluvat kaksi muuta miilua on lisätty rekisteriin alakohteina.
metsakeskus.1000041579 889 Nuankangas pohjoinen 1-2 10002 12016 13175 11006 27000 504324.00000000 7191106.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041579 Nuasjärven lounaispuolisella hiekkaharjanteella on tervahauta, jonka halkaisija 13 m ja kuopan syvyys 0,7 m. Sortunut halssi suuntautuu koilliseen, sen pituus on noin 5 m. Ympäristö on avohakattu/taimikkona. Tervahaudasta noin 35 metriä eteläkaakkoon on tervapirtin kiuaskiveys (noin 2,7 x 2,2 m, korkeus 0,6 m, alakohde). Sen itäpuolella on matala painanne (noin 2,5 x 3,5 m), joka saattaa liittyä tervapirtin pohjaan.
metsakeskus.1000041579 889 Nuankangas pohjoinen 1-2 10002 12004 13044 11006 27000 504324.00000000 7191106.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041579 Nuasjärven lounaispuolisella hiekkaharjanteella on tervahauta, jonka halkaisija 13 m ja kuopan syvyys 0,7 m. Sortunut halssi suuntautuu koilliseen, sen pituus on noin 5 m. Ympäristö on avohakattu/taimikkona. Tervahaudasta noin 35 metriä eteläkaakkoon on tervapirtin kiuaskiveys (noin 2,7 x 2,2 m, korkeus 0,6 m, alakohde). Sen itäpuolella on matala painanne (noin 2,5 x 3,5 m), joka saattaa liittyä tervapirtin pohjaan.
metsakeskus.1000041580 889 Nuankangas pohjoinen 3-4 10002 12016 13175 11006 27000 504092.00000000 7191400.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041580 Nuasjärven länsipuolisella hiekkaharhanteella on tervahauta, jonka halkaisija 15 m ja kuopan syvyys 0,6 m. Sortunut halssi suuntautuu itään. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä. Haudasta noin 25 metriä etelään on matala maaperustus (noin 4,5 x 4,5 m, jonka länsisivulla maatuneen hirren jäänteet humuksen alla ja etelänurkassa kiukaan raunio (noin 2 x 2 m, korkeus 40 cm).
metsakeskus.1000041580 889 Nuankangas pohjoinen 3-4 10002 12004 13044 11006 27000 504092.00000000 7191400.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041580 Nuasjärven länsipuolisella hiekkaharhanteella on tervahauta, jonka halkaisija 15 m ja kuopan syvyys 0,6 m. Sortunut halssi suuntautuu itään. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä. Haudasta noin 25 metriä etelään on matala maaperustus (noin 4,5 x 4,5 m, jonka länsisivulla maatuneen hirren jäänteet humuksen alla ja etelänurkassa kiukaan raunio (noin 2 x 2 m, korkeus 40 cm).
metsakeskus.1000041581 889 Kettusenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 502102.00000000 7191584.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041581 Pontemanojan pohjoispuolella on iso tervahauta, jonka halkaisija 25 m ja kuopan syvyys 0,9 m. Sortunut halssi suuntautuu etelään ojalle päin. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä lehti- ja havupuita, rehevää puronvarsikasvillissuutta.
metsakeskus.1000041582 889 Papinniemi 10002 12016 13175 11006 27000 501085.00000000 7192948.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041582 Pienellä kangassaarekkeella Ponteman järven eteläpuolella, vajaat 100 m rannasta on tervahauta, jonka halkaisija 20 m ja kuopan syvyys 0,7 m. Sortunut halssi suuntautuu pohjoiseen järvelle päin. Haudan päällä kasvaa nuoria havupuita, ympäristö on nuorta kasvatusmetsikköä
metsakeskus.1000041583 889 Tulilahti 10002 12016 13175 11006 27000 500956.00000000 7193920.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041583 Ponteman järven pohjoispuolella soratasenteella noin 40 m rannasta on tervahauta, jonka halkaisija 14 m ja kuopan syvyys 0,6m. Sortunut halssi suuntautuu lounaaseen järvelle päin. Haudan päällä kasvaa eri-ikäistä sekapuustoa. Tervahaudasta noin 25 m lounaaseen Pontamanjärven rannalla törmän yläpuolella on tervapirtin kiuas, jonka koko noin 2 x 2 m ja korkeus noin 50 cm (alakohde). Kiuas on paksun humuskerroksen peittämä.
metsakeskus.1000041584 889 Kestin Saunamaa 10002 12001 13000 11004 27000 499614.00000000 7193341.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041584 Kestin Saunanmaan venepaikalla havaittu 2020 metsätien pinnassa kääntöalueella muutama kvartsi, palanutta kiveä ja paikoitellen punertavaa maata. Koepistoista tuli 3 kvartsi-iskosta lisää. Maaperä on hienoa hiekkaa. Alue on voitu rajata pintahavaintojen ja koepistojen avulla (kvartsilöydöt, värjäytyneen maan laajuus sekä palaneita kivensiruja). Asuinpaikaa ei löytöjen perusteella pystytty tarkemmin ajoittamaan.
metsakeskus.1000041585 889 Kestin Saunamaa länsi 10002 12016 13175 11006 27000 498453.00000000 7192912.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041585 Soiden ja rämeen keskellä olevalla pienellä kangassaarekkeella on tervahauta, jonka halkaisija 12 m ja kuopan syvyys 0,5 m. Sortunut halssi suuntautuu etelään. Haudan päällä kasvaa nuoria mäntyjä.
metsakeskus.1000041586 889 Lamminvaara 10002 12016 13175 11006 27000 494289.00000000 7193082.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041586 Lamminvaaran itäpuoleisella soraharjanteella on tervahauta, jonka halkaisija 12 m ja kuopan syvyys 0,6 m. sortunut halssi suuntautuu pohjoiseen. Tervahauta sijaitse tilanrajalla, itäpuolinen alue on avohakattu, länsipuolella kasvaa varttunutta metsää. Haudan päällä on eri-ikäisiä puita. Tervahaudasta noin 22 metriä pohjoiseen on tervapirtin kiuas (noin 2,1 x 2 m, korkeus 50 cm). Alueen eteläosassa, tervahaudasta noin 70-80 m etelään, on kaksi suorakulmaista painannetta, joiden ala on noin 5-6 x 4,5 metriä ja syvyys 30-40 cm. Kohteet ovat huuhtoutumiskerroksen perusteella esihistoriallisia, mutta niiden luonnetta ei pystytty 2020 inventoinnissa määrittämään.
metsakeskus.1000041589 889 Haarasuo 10002 12016 13175 11006 27000 496035.00000000 7192135.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041589 Latvasuon pohjoispuolisella suosaarekkeella on tervahauta, jonka halkaisija 16 m ja kuopan syvyys 0,6 m. Sortunut halssi suuntautuu pohjoiskoilliseen. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä puita.
metsakeskus.1000041590 889 Pikku Kalliomaa 10002 12016 13175 11006 27000 494926.00000000 7194894.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041590 Suosaarekkeella Pikku Kallionmaan eteläpuolella on tervahauta, jonka halkaisija 21 m ja kuopan syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu länsilounaaseen, pituus noin 7 m. Haudan päällä kasvaa isoja havupuita. Tästä noin 100 metriä itäkoilliseen on toinen tervahauta ja noin 60 metriä koilliseen tervapirtin kiuas.
metsakeskus.1000041591 889 Hiekkasärkät 10007 12018 13201 11006 27000 496741.00000000 7195845.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041591 Hiekaharjanteen etelälaidalla Peurasuon pohjoisreunaa pitkin on 260 m:n matkalla yhteensä 8 kasaa purettua aidantolppia ja -puuta. Osa näistä on ladattu päällekkäin neliöön. Rakennelma muistuttaa juuri purettuja poroaitoja; Utajärvellä porohoitoalueen eteläraja kulkee hieman pohjoisempana Kiiminkijoen kohdalla. Suon nimen ja aidan sijainnin perusteella kyseessä on saattanut olla aita, joka esti porojen kulun heinäsuolle.
metsakeskus.1000041592 889 Kalliomaa itä 10002 12016 13175 11006 27000 499439.00000000 7195914.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041592 Moreeniharjanteella Kalliomaan itäpuolella on tervahauta, jonka halkaisija 20 m ja kuopan syvyys 0,8 m. Sortunut halssi suuntautuu pohjoiseen. Haudan päällä kasvaa tiheää puustoa.
metsakeskus.1000041593 483 Kahlottimenkallio kaakko 10002 12004 13054 11028 27000 376909.00000000 7136767.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041593 Kallioatasanteen länsireunan keskivaiheilla kapealla harjanteella on kalliopohjalla 2 - 3 kivikerrasta koostuva selvästi rajautuva pieni röykkiö, jonka ala on noin 2 x 3-3,5 metriä ja korkeus 20-30 cm. Kivet pääosin kunta peitosdsa, kolme kiveä näkyvissä, laidalla pieni, noin metrin korkuinen kuusennäre.
metsakeskus.1000041594 499 Stenträsket itä 10001 12004 13045 11002 27000 243951.00000000 7009423.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041594 Museovirastolle 13.7.2021 toimitettujen kuvien perusteella kyseessä on paikalla olleista luonnonkivistä ilman sideaineita ladottu kivimuuri, joka sijaitsee ilmeisesti tilojen RN:o 1:4 ja 2:26 rajamaastossa rinteen ja kosteikon välillä. Rakenne on todennäköisesti karja-aita.
metsakeskus.1000041595 853 Hännälä/Hennala 10007 12001 13007 11006 27000 235550.00000000 6702700.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041595 Ei mainita keskiajan lähteissä, mutta 1500-luvulla esiintyy yksinäisenä verotalona, jonka maat on ilmeisesti lohkottu Mäenpään yksinäistalosta. Rakennetuksi alueeksi tontti vaikuttaa hyvin säilyneeltä vanhoine rakennuksineen. Päärakennus on ajoitettu 1860-luvulle, sen kellari on samalta vuosisadalta. Rannan puolella on laaja puistoalue.
metsakeskus.1000041597 853 Höyttinen/Höytti 10007 12001 13007 11006 27000 232497.00000000 6701787.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041597 Kohde sijaitsee Satavan saaren eteläosassa, sen keskivaiheilla, Kakskertaan johtavan tien länsipuolella. Höyttistä on arveltu yhdeksi Satavan vanhimmista kylistä. Se lienee asutettu kruunun 1200-luvun lopulla aloittaman uudisasutustoiminnan yhteydessä. Ensimmäinen maininta on kuitenkin vasta vuodelta 1456 ja ensimmäisessä maakirjassa 1500-luvun puolella se mainitaan yksinäisenä verotalona. Kaksitaloiseksi kylä muuttui vuonna 1787 toimeenpannun isojaon myötä. Tällöin Höytin talo jaettiin kahteen osaan, Länsi- ja Itätaloon. Vuoden 2020 inventoinnissa todettiin, että talojen alueella on voinut säilyä kulttuurikerroksia.
metsakeskus.1000041598 777 Palojärvi Ulkuniemi 10002 12008 13000 11010 27000 638377.00000000 7183280.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041598 Tasaiselta paikalta Ulkuniemen päästä, muutaman metrin päästä rannasta, löytyi kaksi rautaista panssarinuolenkärkeä. Lähistöltä puukonterän katkelma ja pieni rautakiila.
metsakeskus.1000041599 853 Keikkola / Kaikkola / Keikkula 10007 12001 13007 11006 27000 240108.00000000 6701726.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041599 Kakskerran itäpäässä, Harjattulan eteläpuolella. Vanhemman tonttimaan paikantaminen on hankalaa sitä osoittavien karttojen puuttuessa, mutta Turun museokeskuksen selvityksen mukaan nykyinen Mäkilä olisi Keikkolan vanha tontti. Tilan vanhaa nimeä osoittaa myös tontin viereinen mäki, joka tunnetaan Keikkulanmetsänä. Kyseessä on kantatila, joka mainitaan 1540 maakirjassa yksinäisenä verotalona, oli vuodesta 1620 lampuotitalona ja muuttui 1700-luvulla Harjattulan augmentiksi. Tontilla on vielä 1800-luvun ja 1900-luvun alun rakennuksia, mutta ei modernia rakentamista, joten kulttuurikerrosten ja maanalaisten rakenteiden säilyminen osassa tonttia on hyvin mahdollista. Tontin sijainti melko korkealla mäen päällä saattaa olla peräisin vasta uudelta ajalta.
metsakeskus.1000041600 853 Hemmilä/Kierlä/Keerla 10001 12001 13007 11006 27000 235951.00000000 6699950.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041600 Kohde sijaitsee Kakskerranjärven eteläpuolella, Myllykylän ja Penilän välissä, saarta kiertävän tien pohjoispuolella, mäkialueen kaakkoispuolella. Vuoden 1540-maakirjassa Kierlän nimenä oli Hemmilä. Jakautui kahtia vuonna 1556 ja kumpikin tila säilyi yksinäisenä verotalona 1600-luvulle. Tila on monesti ollut Kakskerran muiden talojen isäntien omistuksessa. Juhani Axhjelm sai Kierlän rälssitilakseen 1649, samanaikaisesti hänellä oli myös Harjattula rälssinä. Molemmat rälssioikeudet peruutettiin samassa reduktiossa 1704, jolloin Kierlästä tuli Kollin augmentti. Vuoden 2020 inventoinnissa todettiin tontin olevan rakennettu, mutta rakennukset ovat autioituneet ja ränsistyneet. Purkujätettä on vielä paikalla kasoissa tontin koillispäässä. Alueella saattaa olla säilyneenä vanhempia kulttuurikerroksia ja rakenteita, mutta asian selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia. Rakennuksiin kuuluu mansardikattoinen aitta, jonka alla on poikittainen, tiilirakenteinen ja tynnyriholvattu kellari, joka ei ole enää käytössä. Kellari on hyväkuntoinen, vain halssi romahtanut. Arvio ajoiituksesta 1700-luvun loppu- 1800-luku.
metsakeskus.1000041601 564 Konttikangas, Lumisuo 10001 12004 13000 11002 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041601 Ilmoituksen mukaan paikalla on kehämäinen kivirakenne: "Ovaali kehävalli hyvin näkyvillä itäpuolelta. Kehän sisällä monimuotoisia rakenteita, jotka vaikuttavat järjestyneiltä. Kehävallin pituus noin 10m. Havainnot paikalla: kivirakennelma; Pituus 10m, leveys hieman pienempi, enimmillään puolen metrin korkuinen" Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041602 69 Selkanlehto 10002 12016 13175 11006 27000 422689.00000000 7070459.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041602 Soraharjanteen loivalla etelärinteellä, aivan valtatien 27 eteläpuolella on pieni tervahauta. Haudan halkaisija on 9 m, kuopan syvyys 0,7 m; halssi suuntautuu etelään, sen pituus on noin 8 m. Ympäristö on avohakattu ja muokattu, pohjoisen vallin ja tien välissä kasvaa muutama iso haapa. 2021: Kohde on ennallaan. 2022: Kohde on ennallaan.
metsakeskus.1000041604 980 Pilpuskivi 10002 12013 13126 11006 27000 325097.00000000 6854871.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041604 Suuri, laakeahko maakivi, johon on hakattu vuosiluku 1830, epäsäännöllisen soikea rengaskuvio, todennäköisesti rajan suuntia osoittava kolmiomainen merkki sekä muita kuviota. Ilmoituksen mukaan kiven koko on n. 3 x 5 m. Kohde sijaitsee kahden kylän - Pengonpohjan ja Olkitaipaleen - vanhalla rajalinjalla, Kuusjärven Pilpusniemen eteläkärjessä, kuivuneen Pilpussalmen pohjoisrannalla, lähellä pellon eteläreunaa, tien varrella, sen länsipuolella. Pilpuskivi-niminen rajapiste on merkitty v. 1791 isojakokarttaan. Sama rajalinja on toiminut 1700-luvulla kahden pitäjän - Ruoveden ja Messukylän (Teiskon) - rajana. Kohdetiedot perustuvat Ilppari-lmoitukseen ILM19335 ja kartta-aineistoon; kohdetta ei ole tarkastettu arkeologin toimesta.
metsakeskus.1000041605 853 Kolli 10007 12001 13007 11006 27000 234714.00000000 6700692.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041605 Kakskerran saaren länsipuolella, Kakskerranjärven pohjoispuolella. Vanha tontti sijaitsee peltojen pohjoispuolella kohoavan mäen etelätasanteella. Mainitaan vuosina 1437 ja 1444, vuonna 1540 käsitti neljä verotaloa, joista kolme yhdistettiin 1570-luvulla keskenään. Yksi näistä oli Haurlan keskiaikainen yksinäistalo, joka oli liitetty Kolliin vuonna 1540. Kollin asuinrakennukset muutettiin 1880-luvulle mennessä Kakskerran järven rannalle, mutta vanhalle tontille jäi vielä rakennuskantaa, mm. 1700-luvulle ajotettu tiilikellari. Nykyisen päärakennuksen ympärille on tuotu täytemaata, mutta sen ympärillä on vielä rakentamatonta puutarha-aluetta, jossa voi olla säilyneenä kylään liittyviä, vanhempia kulttuurikerroksia.
metsakeskus.1000041606 853 Kulho 10007 12001 13007 11006 27000 239353.00000000 6703365.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041606 Kulhon saari sijaitsee Hirvensalo, Satavan, Kakskerran saarten ja Kaarinan mannerosan välissä. Vanha tonttimaa on saaren itäpuolen eteläosassa. Viimeistään 1200-luvulla asutetuksi oletetun Kulhon yksinäistalon varhaisvaiheita ei tunneta. Myöhemmin se kuului Askaisten Louhisaaren omistajalle, Maunu Flemingille, joka lahjoitti sen perimätiedon mukaan 1400-luvun puolivälissä Turun Pyhän Olavin luostarille. Talo peruutettiin kruunulle vuonna 1537. Myöhemmin sen omistajiin ovat kuuluneet mm. vouti Ragvald Halvardinpoika, Pontus de la Gardie, kamarijunkkari Lauri Olavinpoika ja Henrik Tönnenpoika Wildeman. Kulhon kartanosta muodostettiin reduktiossa säterivapautta nauttiva virkatalo. Ruotujakolaitoksen toimeenpanon yhteydessä siitä tuli ensin majurin ja sen jälkeen everstiluutnantin asuttama. Tonttimaa on sijainnut samalla alueella ainakin 1600-luvun lopusta saakka. Alueella ei ole tehty arkeologista tarkastus, vuoden 2020 inventoinnissa paikalla ei käyty, mutta kohde mainitaan raportissa.
metsakeskus.1000041607 765 Haukilahdentie 10001 12016 13175 11006 27000 552888.00000000 7119674.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041607 Kolmen tervahaudan ryhmä merkittynä peruskartalle sekä paikannettu lidarista. Ei ole tarkastettu maastossa. Haukilahdentien eteläpuolella olevan pellon itäpuolella, yksi tien eteläpuolella, kaksi tien pohjoispuolella. Tervahauta 1: LIDARK-aineiston perusteella halkaisija 21,1 metriä. ks. alakohteet Tarkastettava.
metsakeskus.1000041608 494 Myllyoja itä 10001 12016 13175 11002 27000 472200.00000000 7163510.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041608 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa hyvin erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041609 853 Laalahti 10007 12001 13007 11006 27000 239851.00000000 6700919.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041609 Oli koko 1500-luvun veroluonteinen yksinäistalo, vaikka muodosti yhdessä Ollilan kanssa kaksitaloisen kylän. 1700-luvulla oli jaettu Itätaloon ja Länsitaloon, mutta nämä yhdistyivät taas myöhemmin, kunnes Laalahden kantatila halottiin vuonna 1956 Laalahteen ja Hongistoon. Vanha asuinrakennus jäi Hongiston puolelle. Laalahden asuintontti merkittiin maarekisteriin vuonna 1997 nimellä Metsärinne. Vanha miespiha sijaitsee Hongiston puolella ja siitä on jäljellä vielä 1860–70-lukujen asuinrakennus sekä kivikellari 1800-luvulta.
metsakeskus.1000041610 853 Lempälä/Lempäälä 10007 12001 13007 11006 27006 237977.00000000 6700245.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041610 1580-luvulle saakka käsitti kaksi verotaloa, jotka tuolloin yhdistyivät. Isojaon täydennys on vahvistettu vuonna 1915, ja tila lohkottu neljään osaan, jotka saivat nimet Kannisto, Berghem, Åkerbacka ja Lempälä. Lempälän tontti periytyy ainakin 1600-luvulle, mutta sen rakennuskanta on osin 1900-luvun puoliväliä nuorempaa ja tontti osin kalliopohjainen, joten kovin paljoa kulttuurikerroksia alueella tuskin on säilynyt. Pienialaisetkin säilyneet kulttuurikerrokset voivat olla ikänsä puolesta olla mielenkiintoisia.
metsakeskus.1000041611 853 Monnoinen 10007 12001 13016 11006 27000 239550.00000000 6701698.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041611 Ensimmäinen maininta on vuodelta 1456 ja ensimmäisessä maakirjassa vuodelta 1540 Monnoinen oli yksinäinen verotalo, kunnes Prinkkalan Hannu Eerikinpoika hankki sen rälssilampuotitaloksi. Pihapiirissä on edelleen vanhaa rakennuskantaa, pääosin 1800-luvulta tai 1900-luvun ensimmäiseltä puoliskolta. Tonttimaa on jäljitettävissä 1600-luvun lopulle. Tontilla saattaa olla säilyneenä vanhempia kulttuurikerroksia ja rakenteita.
metsakeskus.1000041613 853 Myllykylä (Myllykylä) 10007 12001 13007 11006 27000 236357.00000000 6700255.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041613 Kylänpaikka sijaitsee Kakskerranjärven eteläpuolella, Kierlän ja Kalliolan tilojen välissä, Myllykyläntien itäpuolella ja Housuvuoren länsipuolella. Vanhat miespihat sijaitsivat nykyisten Ylitalon ja Keskitalon tonteilla. Myllykylä mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1437. Uuden ajan alussa (1540) kylässä oli kolme talonpoikaista verotaloa. Näistä kaksi yhdistettiin 1500-luvun puolivälissä, jolloin ne siirtyivät kaupan myötä turkulaiselle porvarille Heikki Myllärille. Ruotujakolaitoksen toimeenpanon yhteydessä siitä tuli ratsutila, joka sai apu- eli augmenttitilakseen Raustvuoren. Myllykylän säätyläisrustholli jaettiin 1700-luvun puolivälissä toteutetun isojaon yhteydessä kahteen osaan (v. 1750 kartalla näkyy vanha tontti). Talojen ositus jatkui 1800-luvulla: Pohjoistalo jaettiin vuonna 1810 kahtia – Ylitaloon ja Keskitaloon – ja vuonna 1835 Keskitalolle lohkottiin vielä puolet Etelätalosta. Vanhaa rakennuskantaa 1700-luvulta 1800-luvulle ja osin 1900-luvun alkuun, pihapiirit vaikuttavat hyvin säilyneiltä, tontti periytyy ainakin 1700-luvun puoliväliin.
metsakeskus.1000041614 853 Mäenpää (Mäenpää) 10007 12001 13007 11006 27000 236128.00000000 6703061.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041614 Mainitaan keskiajalla vuosina 1472 ja 1473, vuonna 1540 on yksinäinen verotalo. Kylä näkyy ensimmäisen 1600-luvun puolivälin kihlakunnankartalla ja tämän jälkeen ainakin vuoden 1789 postiteitä kuvaavalla kartalla. Kalmbergin kartassa tai senaatinkartastossa se sen sijaan ei esiinny, eikä tilasta ole vanhempia tiluskarttoja. Tilan isojako tehtiin poikkeuksellisen myöhään ja isojakokartta on vasta vuodelta 1900. Ajoittaisesta kartalta katoamisesta huolimatta vanhimmat kartat osoittavat, että nykyinen tonttimaa on ainakin suunnilleen 1600-luvulle periytyvällä paikalla. 1920-luvulla tehty päärakennus on purettu vuonna 2001, muita vanhempia rakennuksia on vielä pihapiirissä. Vanhassa pihapiirissä saattaa olla vielä säilyneitä kulttuurikerroksia
metsakeskus.1000041615 853 Naula 10001 12001 13007 11006 27000 233845.00000000 6700196.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041615 Kylänpaikka sijaitsee Kakskerran saaren länsipuolella, Raustvuoren ja Hylklahden kylien välissä. Ylitalo sijaitsee kukkulan päällä ja Alitalo hieman alempana tästä luoteeseen, peltoaukean ympäröimänä. Ensimmäinen maininta vuodelta 1444, 1500-luvulla kylään kuului kaksi talonpoikaista verotaloa. Viljelysmaat on jaettu vuonna 1761 ja talot on merkitty maarekisteriin vuonna 1820. Talot olivat nimeltään Ylitalo ja Alitalo. Ylitalo on ollut Kollin augmenttitilana ja sen osti perinnöksi 1700-luvulla Kollin haltija arkkipiispa Jaakko Haartman. Isojaon täydennyksessä Ylitalo lohkottiin ja myöhemmin talot on jälleen yhdistetty. Tontteja ei ole toistaiseksi kartoitettu tai prospektoitu tarkemmin, mutta Alitalo saattaisi täyttää kiinteän muinaisjäännöksen kriteerit.
metsakeskus.1000041617 853 Nikkilä (Nikkilä) 10007 12001 13007 11006 27000 233250.00000000 6703154.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041617 Kylänpaikka sijaitsee Satavan saaren pohjoisosan keskivaiheilla, Samppaantien molemmin puolin. Mainitaan jo keskiajalla, ja uuden ajan alussa kylässä on kaksi verotaloa. Anttila sijaitsi jossain Nikkilän lähellä, mutta sulautui siihen 1600-luvulla, samoin Hakula. Nikkilän talo on isojaon yhteydessä vuonna 1788 halottu osiin Nikkilän Itätalo 1:1 ja Nikkilän Länsitalo 1:2. Isojakokartasta ei selviä, kumpi taloista sijaitsee alkuperäisellä tontilla, jos kumpikaan. Vuoden 1650 kihlakunnankartassa Nikkilän tontin ympärille on merkitty myös Hakula ja Anttila, joten niiden tonttimaat näyttäisivät sijainneen aivan lähiympäristössä. Länsitalo ja tien toisella puolella sijaitseva Itätalo muodostavat historiallisen, hyvin säilyneen kylänäkymän myllyineen ja aittoineen. Alkuperäisen tontin paikka ei ole varma, mutta ainakaan Länsitalon yläosan näkyvällä kalliopohjalle ei ole voinut muodostua kulttuurikerroksia. Sen sijaan molempien talon päärakennusten ympäristössä saattaa olla säilyneenä vanhempia kulttuurikerroksia. Anttilan ja Hakulan tontit voisi olla mahdollista löytää koekuopituksen avulla ja isojakokartta voi antaa niiden sijainnista viitteitä.
metsakeskus.1000041619 853 Ollila 10007 12001 13016 11006 27000 239167.00000000 6700493.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041619 Ei keskiaikaisia mainintoja, vuonna 1540 yksinäinen verotalo. On säilynyt yksinäistalona, josta vasta 1900-luvulla on lohkottu muita tiloja. 1800-luvun jälkipuolta vanhempia, tonttimaan sijaintia kuvaavia karttoja ei ole löytynyt. Modernilta rakentamiselta säästyneenä saattaa sisältää vanhempia kulttuurikerroksia ja rakenteita.
metsakeskus.1000041620 853 Penilä/Pennilä 10007 12001 13007 11006 27000 235100.00000000 6699756.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041620 Kakskerran saaren länsipuolella, Kakskerranjärven eteläpuolella, Vapparintien pohjoipuolella. Tonttimaat ovat sijainneet ainakin 1600-luvun lopulta saakka samalla alueella, kapean peltokaistaleen eteläpäässä. Keskiajalla asutetussa Penilän kylässä oli vuonna 1540 neljä taloa, joista kolme oli verotaloja ja yksi Turun tuomiokirkon Sielujen alttarille kuulunut lampuotitalo. Kylässä oli ilmeisesti keskiajalla viideskin talo, sillä Sielujen alttarilla oli 1400-luvun lopulla kaksi lampuotitaloa. Sielujen alttarin talo peruutettiin kruunulle vuonna 1548 ja vuosina 1573–1597 se oli luovutettuna lainan pantiksi Brinkhallin herralle Hannu Erikinpojalle. Penilän kylästä tuli kaksitaloinen 1500-luvun puolivälissä, jolloin kolme verotaloa yhdistettiin. Vuoden 1579 vaiheilla verotalo jäi autioksi. Koska autiokausi eli kyvyttömyys maksaa veroja jatkui pitkään, tuli siitäkin vuonna 1599 kruununtalo. Penilän molemmat kruununtalot autioituivat jälleen 1600-luvun alussa, mutta ainakin 1640-luvulta lähtien ne olivat jatkuvasti asuttuja. Viljelijät vaihtuivat tiheään. Molemmat talot ostettiin perinnöksi vuonna 1760. Paikalla pääosin 1900-luvun rakennuksia, mutta rakennuskantaa ei ole niin tiheä, etteikö alueella paikoin olisi voinut säilyä vanhempia rakenteita ja kulttuurikerroksia.
metsakeskus.1000041621 853 Raustvuori 10007 12001 13016 11006 27000 233394.00000000 6699843.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041621 Asuinpaikka sijaitsee aivan Kakskerran saaren länsireunassa, lähellä meren rantaa. Tonttimaa on sijainnut suunnilleen samalla paikalla ainakin 1600-luvun lopusta. Mainitaan 1461, vuonna 1540 kylä käsitti kolme verotaloa, joista kaksi yhdistettiin vuoteen 1556 mennessä. 1600-luvulle säilyi kaksitaloisena veroluontoisena kylänä, sen jälkeen on ollut Myllykylän augmenttitilana. Myllykylän omistaja Elisabet Annala osti sen perinnöksi vuonna 1706. On varsin mahdollista, että alueella on säilynyt kulttuurikerroksia ainakin 1600-luvulta saakka.
metsakeskus.1000041622 853 Samppa 10007 12001 13007 11006 27000 231384.00000000 6702772.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041622 Siajitsee Satavan saaren länsipäässä, Samppaantien itäpuolella. Rakennuskanta on sijainnut vielä 1900-luvun alussa pienen Peltomäentien molemmin puolin. Mainitaan vuosina 1462 ja 1471. Ensimmäisessä maakirjassa on verotettava yksinäistalo. Ei tietoja tonttimaan muutoksista. Ei uudisrakennuksia, joten oletettavasti myös vanhempia kulttuurikerroksia on säilynyt. Koska alueesta ei ole vanhempia, tarkkoja karttoja, tonttimaan sijainnin alkuperäisyydestä ei ole lainkaan varmuutta.
metsakeskus.1000041623 853 Tulkkila 10007 12001 13016 11006 27000 238635.00000000 6701364.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041623 Ensimmäinen maininta vuodelta 1433. Koko 1500-luvun talo oli veroluontoinen yksinäistalo. Liitetty Brinkkalaan ja taas lohkottu siitä 1955. Tilasta ei ole vanhempia maakirja- tai isojakokarttoja, joten se näkyy kyllä hyvin epämääräisesti 1600-luvun puolivälin kartoissa näillä main, samoin vuoden 1855 Kalmbergin kartastossa, josta sen tarkkaa sijaintia on vaikea paikantaa. Sen sijaan Senaatinkartassa näkyy talo nimeltä ”Teukkila”, mutta asemoinnin mukaan kyseessä ei ole nykyisin tunnettu Tulkkilan tontti. Toisaalta Tulkkilan nykyinen tontti sopisi topografialtaan hyvin vanhemmaksikin tontiksi. Nykyisellä tontilla on 1900-luvun puolivälin rakennuksia ja ympäristössä aivan uuttakin asutusta, joten mahdolliset säilyneet kulttuurikerrokset jäänevät pienialaisiksi.
metsakeskus.1000041625 853 Uusikylä 10007 12001 13007 11006 27000 234892.00000000 6703023.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041625 Vuonna 1540 kaksitaloinen, mutta ainakin vuodesta 1551 lähtien yksinäinen verotalo. Autioitui joksikin aikaa 1500-luvun jälkipuolella. Vuoden 1693 geometrinen kartta kertoo tonttimaan sijainneen eri paikassa kuin 1900-luvulla. Isojakokarttaa ei löydy. Isojaon täydennys on tehty vuonna 1919, jolloin lohkottu kahteen osaan. Edelleen rakennettu alue, mutta kulttuurikerroksia ja rakenteita saattaa olla paikoin säilyneenä, etenkin kun alueen rakentamisessa on nähtävästi katkos, eikä vanhalle tontille osu myöhempiä asuinrakennuksia.
metsakeskus.1000041629 20 Alpila 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041629 Alpila mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1437. Vuosien 1506–1510 tuomiokirjassa ja maakirjoissa 1539, 1544 ja 1545 se esiintyy Paulaniemi-nimisenä. Alpilasta on nimivariaatioina asiakirjoissa myös Alppila, Alpila sekä Alpiaby. Vuonna 1539 kylässä oli kolme taloa (Suvanto 1954, 24, 55). Vuosien 1778–1779 isojakokartoissa kylään on merkitty vuonna 1778 neljä taloa ja 1779 viisi taloa.Vuoden 1778 kartassa on kolme Eskolalle merkittyä taloa, joista kaksi on parina samalla tontilla, ja yksi Mikkolalle (Mickola) merkitty talo. Vuoden 1779 kartassa on lisäksi torppa kylän laidalla. Historiallinen kylä on nykyisten Eskolan ja Kylä-Mikkolan alueilla.
metsakeskus.1000041631 20 Arpiainen 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041631 Arpiainen sijaitsee aivan Akaan ja Vesilahden kunnan rajalla Heinälahden länsirannalla, Koskenkyläntien varrella. Alue on aiemmin kuulunut Vesilahden kuntaan. Arpiainen mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1540 maakirjassa yksinäistalona ja kylän muodostanut kantatila lienee syntynyt vasta 1500-luvulla. Arpiainen oli ratsumiestila vuodesta 1564. Tila jaettiin vuonna 1763 Yliseen ja Aliseen Arpiaiseen. Talot yhdistettiin 1870-luvulla. Kylätontti on Jari Heiskasen mukaan sijainnut nykyisellä paikalla pitkään, ja myös isojaon aikainen tontti on sijainnut nykyisellä paikalla. Arpiaisten peltojen halki kulkeva maantie on valmistunut 1700-luvulla, mutta tien linjaus on nähtävissä jo 1600-luvun kartoissa (Heiskanen 2006, 37, 40).
metsakeskus.1000041632 853 Artukainen 10007 12001 13007 11006 27000 235370.00000000 6711349.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041632 Mainintoja vuodesta 1426, mutta talomäärästä ei ole tietoa ennen kuin vuosilta 1470–1512. Välillä kylässä oli tuolloin kaksi taloa, joista toisen nimi oli Valli. Noin vuonna 1512 ne liitettiin yhdeksi taloksi ja siitä lähtien Artukainen oli yksinäistalo. Uuden ajan puolella tilasta tuli Artukaisten kartano, jonka rakennuskantaa on edelleen pihapiirissä. Isojakokartassa tonttimaa saattaa olla hieman nykyistä miespihaa pohjoisempana, mutta hyvin lähellä kuitenkin. Kartanon rakennuksia on edelleen säilynyt ja täällä toimii nykyään Artukaisten ratsastuskeskus. Pihapiirissä saattaa olla säilynyt vanhan tontin rakennuskannan jäännöksiä, mutta ne eivät enää näy maan pinnalle.
metsakeskus.1000041633 20 Haanoja 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041633 Ensimmäinen maininta Haanojasta on vuodelta 1509, jolloin kahta haanojalaista sakotettiin. Kylässä oli vuonna 1539 neljä taloa (Suvanto 1954, 55). Suomen maatilat 2. Osa (1931) luettelee vuonna 1931 Haanojan kylästä kolme maatilaa: Heikkilän, Liiton sekä Voutilan tilat (Brander et al. 1931, 11–12). Seppo Suvannon mukaan Liitto on todennäköisesti keskiaikainen talon nimi (Suvanto 1954, 56). Vuoden 1769 isojakokartan (H1:1/1-5) asemoinnin perusteella kylätontti on nykyisten tilojen kohdalla Nikkilän, Voutilan ja Liiton tilojen kohdalla.
metsakeskus.1000041635 680 Kerttula 10007 12001 13007 11006 27000 234028.00000000 6715794.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041635 Valtatie 40:n pohjoispuolella Kerttulanmäen kaakkoisrinteessä, Innamaankadun pohjoispuolella. Mainintoja vuosilta 1390 ja 1413, jolloin kylässä oli jo useita taloja. Näistä yksi oli Naantalin luostarin hallussa. Ilmeisesti kolmen talon kylästä kasvoi vuoteen 1532 mennessä viisitaloinen. Talot olivat Friisilä, Hulvela, Kauppi, Klemelä ja Tasala, jotka olivat olemassa koko 1500-luvun. Alueen rautakausi viittaa kylän esihistoriallisiin juuriin. Tontille jäivät siirtojen jälkeen vain Friisilä ja Klemelän talot ja niiden tonttimaatkin näyttävät laajentuneet 1700-luvun ryhmäkylän ajoista. Friisilän ja Klemelän puolella saattaa olla säilyneenä vanhaa ryhmäkylän tonttia, joka kylätien kaakkoispuolella on todennäköisesti uudisrakennusten myötä tuhoutunut.
metsakeskus.1000041636 680 Kuloinen Kajala 10007 12001 13007 11006 27000 235346.00000000 6714939.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041636 Kuloisten kylä sijaitsee Raisiontien, Rauman valtatien ja Raisionjoen välisellä mäkialueella, Raisiontien pohjoispuolella. Ensimmäinen maininta vuodelta 1390, ja myös talonnimet tunnetaan poikkeuksellisen varhain. 1400-luvulla kylään kuuluivat Nuijan eli Nuhjan, Lukkarlan, Kauristen ja Kajalan talonpoikaiset verotalot sekä tuomiokirkon omistama Mettälä. Talot säilyivät samoina koko 1500-luvun. Kuloisten kylällä on 1700-luvun lopulla ollut useita tonttialueita: Lukkarla ja Kajala sijaitsivat pohjoisemmalla mäellä, lähellä jokea ja Mettälä ja Kaurinen kirkosta suoraan etelään sijaitsevalla mäellä, kauempana joesta. Nuhjan tonttimaata ei ole isojakokarttan merkitty, mutta koska tilan pellot sijaitsevat toisella puolen jokea, lienee tonttimaakin ollut siellä. Kuloisten pohjoisen mäkialueen pohjoispuolella, jossa vanhoja tonttimaita on ollut 2–3, on nykyään vain 1900-luvun rakennuksia, mutta ei kovin tiheässä. On mahdollista, että alueella on säilynyt pienialaisia vanhempia kulttuurikerroksia ja rakenteita.
metsakeskus.1000041637 20 Hautaa 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041637 Ensimmäisenä Hautaan asukkaista mainitaan vuonna 1469 lautamiehenä toiminut Lauris Hauedel. Vuonna 1539 kylässä oli neljä taloa (savua), joista kaksi oli yhdysviljelyksessä (Suvanto 1954, 56). Hautaan kantatilan omisti tuolloin Lauri Olavinpoika. Vanha-Hautaan ja Uusi-Hautaan tilat erosivat toisistaan vuonna 1817. Vanha-Hautaan kantatilana oli Hautaa, johon yhdistettiin yksi tila vuonna 1607 ja toinen 1640-luvulla. Hautaa lahjoitettiin vuonna 1647 Erik Pistolhielmille (Jutikkala & Nikander 1945, 89–91; Suvanto 1954, 28). Hautaan kylä on tuhoutunut tulipalossa täydellisesti kahdesti: vuosina 1577 ja 1615 (Suvanto 1954, 202). Uusi-Hautaa on syntynyt vasta 1820-luvun alussa (Suvanto 1954, 160). Hautaan kylästä ei ole isojakokarttoja, vaikka isojako on tehty. Pöytäkirja, jakokirja ja pyykkiselitys vuodelta 1830 ovat pelkästään kirjalliset. Karttojen puutteesta on erikseen tehty lyijykynämerkintä asiakirjakokonaisuuteen.
metsakeskus.1000041638 20 Hautaniemi 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041638 Hautaniemi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1484, kun talvikäräjillä oli lautamiehenä Pekka Haudanniemeltä. Vuonna 1539 kylässä oli kolme veroa maksavaa isäntää eli taloa (Suvanto 1954,53). Suomen maatilat teossarjan toinen osa luettelee Haudanniemen kylästä kaksi maatilaa: Karon ja Katajan maatilat. Näistä Kataja oli vuonna 1931 valtion virkatalo ja vuokralla (Brander et al. 1931, 14). Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinnekortiston asutustarinat kertovat pariakin versiota Hautaniemen nimen alkuperästä. Nahkialan Tarkan talon isäntä mainitsi Haudanniemen olleen Toijalanjoen niemi, kun joki kulki eri paikassa. Tarinan mukaan Haudanniemi sai nimensä alueella harjoitetusta tervanpoltosta, eli alueella olleista tervahaudoista (SKS KRA. Akaa. KRK 62:296). Toinen tarina mainitsee Haudanniemestä Kurjenkallion, jolla on poltettu helluntaisin helkavalkeata. Kalliolla oli tarinan mukaan kaatunut Kurkiniemestä kotoisin ollut sotapäällikkö ja tämän päällikön kuolleita sotamiehiä olisi haudattu Hautaniemeen, mistä nimi on syntynyt (SKS KRA. Akaa. 331. 1938).
metsakeskus.1000041639 151 Hirvikangas 10002 12016 13175 11006 27000 223275.00000000 6895767.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041639 Korpelankyläntien länsireunassa on kookas ja hyvin säilynyt tervahauta, joka on rakennettu puron etelätörmälle. Tervahaudan halkaisija on noin 22 metriä vallin ulkoreunoista mitaten ja noin 12 metriä vallinharjalta mitaten. Hauta on noin 2 metriä syvä. Juoksutuskanava, jossa on luonnonlohkareista kylmämuurattua tukirakennetta, laskee luoteeseen.
metsakeskus.1000041640 833 Taivassalon pappila 10007 12001 13009 11006 27000 204256.00000000 6726511.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041640 Pappilan vanha päärakennus ajoittuu 1700-luvun puoliväliin ja uusi päärakennus 1800-luvun alkuun. Pihapiirin talousrakennuksen alla hyväkuntoinen kaksihuoneinen alaosastaan luonnonkivestä muurattu kellari, joka ilmeisesti 1500-luvulta.
metsakeskus.1000041641 20 Heinäsuo 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041641 Heinäsuon kylän kantatilat Eskola, Jussila ja Oinas mainitaan jo 1540-luvulla. Talojen maita on jaettu veljessarjojen kesken useaan otteeseen (Korkeamäki 2007, 38). Jari Heiskasen tiedot poikkeavat yksityiskohdilta Korkeamäen tiedoista. Heiskasen mukaan Heinäsuolla eli Heinusuolla oli neljä taloa vuosina 1540–1560 ja viisi taloa vuosina 1571–1600. Kantatiloja oli 1540-luvulla neljä: Hasso eli Marttila, Oinas, Eskola ja Jussila. Jussila jaettiin vähäksi aikaa vuonna 1564, mutta toinen puolisko katosi pian. Vuodesta 1614 Jussila oli ratsutilana. Oinaasta erotettiin vuonna 1771 Rekola -niminen tila, joka liitettiin takaisin 1890-luvulla (Heiskanen 2006, 20, 61). Heinusuon kylän tarkemmasta sijainnista on varmempaa tietoa vasta 1700-luvulta, jolta ajalta on L. A. Runebergin vuonna 1775 laatima isojakokartta (Heiskanen 2006, 61). Kyseistä isojakokarttaa ei kuitenkaan löydy Kansallisarkiston kokoelmasta. Vanha Heinusuon kylä sijaitsi lähellä rantaa Heinäjärveen kuuluvan pienen lahdelman pohjoisrannalla. Paikka on nykyisen Rekolan tilakeskuksen eteläpuolella. Kylän pellot sijaitsivat järven ja sen metsäisen rantakaistaleen itäpuolella olevassa rinteessä Pellot päättyivät suopohjaiseen niittyyn, mistä myös Heinäsuo on saanut nimensä (Heiskanen 2006, 61).
metsakeskus.1000041642 680 Mahittula 10007 12001 13007 11006 27000 235334.00000000 6715762.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041642 Turun kehätien pohjoispuolella, Raisionjoen länsipuolella, peltojen ympäröimällä mäkialueella. Mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1390, jolloin esiintyvät talot Hintsa ja Kummala. Hintsa oli jonkin aikaa keskiajalla myös Naantalin luostarin hallussa. 1400-luvulla mainitaan myös kylän kolmas talo, Räyskö. Ensimmäisessä maakirjassa vuonna 1540 kylässä oli jo kuusi taloa. Isojaossa Hintsan rälssitila siirrettiin tontilta pohjoisemmaksi nykyiselle paikalleen ja Tuomolan talo kylämäeltä länteen kylän rautakautisen kalmiston, Tuomalan vierelle. Pelloilta löytyneet rautakautiset metallilöydöt kertonevat talojen tuhoutuneista kalmistoista, laajin kylän kalmistoista on kuitenkin ollut Tuomalaksi nimetty kalmisto. Kylämäellä on edelleen kantatalojen rakennuskantaa. Kesällä 2019 löytyi kylämäen eteläreunalta jäänteitä rautakautisesta, joskin jo tuhoutuneesta asuinpaikasta.
metsakeskus.1000041643 853 Metsäkylän kartano 10007 12001 13007 11006 27000 237833.00000000 6714109.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041643 Ensimmäinen maininta Metsäkylästä on vuodelta 1463. 1500-luvulla Metsäkylän omistajia olivat Turun tuomiokirkon pyhäinmiesten alttari ja Luonnonmaan Isokylän kartanon Martti Olavinpoika. Myöhemmin Metsäkylä kuului mm. Jägerhorn suvulle ja vuonna 1804 Aminoff-suvulle, jolta Turun kaupunki osti tilan 1975. Metsäkylä on siis ollut rälssisäteri, joka oli kuitenkin lampuotien viljelemä. Kartanon mainitaankin 1600-luvulla olleen vaatimattomasti rakennettu. Isojako suoritettiin vuosina 1783–1787 ja vuonna 1794 Metsäkylässä tehtiin katselmus (Maskun Tuomiokirjat, Metsäkylän katselmus). Tilukset mitattiin uudelleen 1844, ja tuolta ajalta on kartta, johon on merkitty tilan silloiset rakennukset. Päärakennus on nykyisellä paikallaan, joskin isompana. Tilan muut silloiset rakennukset on purettu. Päärakennuksen itäpuolella oli ruutukaavajakoinen puutarha.
metsakeskus.1000041644 680 Metsä-Sylttylä 10007 12001 13016 11006 27000 233239.00000000 6716632.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041644 Yksinäistalo, joka on ennen kuulunut Petäsmäen kylään, mutta Joki-Sylttylän isännän ostettua talon vuonna 1435 laskettiin ja vähitellen nimettiin omaksi Metsä-Sylttylän taloksi. Myytiin vielä 1440 tuomiokirkolle, jolla se pysyi kirkontilojen peruutukseen asti. Myöhemmin kruununtalona ja sittemmin rälssitalona säilyi edelleen yksinäistalona. Tontin paikka ei näy vaihtuneen ainakaan 1600-luvun lopun jälkeen. Paikalla on edelleen tilan vanhoja rakennuksia, rakennuskanta on melko tiivistä ja pihakin osin rakennettua, mutta on todennäköistä, että alueella on kuitenkin vielä myös ehjiä kulttuurikerroksia.
metsakeskus.1000041645 257 Predikstolen 10007 12004 13049 11042 27000 353815.00000000 6660304.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041645 Upinnimenetien länsipuolella, Valkolammen (Vitträsk) pohjoisosan tasalla on metsässä ja kallioilla 11 kiviröykkiötä, joista muodostuu suora linja noin pohjoiseen ja 9. röykkiön kohdalla on taite koilliseen. Röykkiöt ovat kallion päällä, kallion juurella, kallion koloissa ja metsässä - niiden maastolle ei siis ole yhteistä nimittäjää. Yhteistä niille on, että ne ovat samalla linjalla ja jokseenkin tasavälein. Kyseessä on mitä ilmeisimmen vanhan johtolinjan (sähkö tai puhelin) pylväiden tukiröykkiöt. Röykkiöt ovat 45-55 m etäisyydellä toisistaan. Kolmessa kohdin väli on kaksinkertainen. Röykkiön 4 ja 5 välillä kulkee uudehko voimajohtolinja, jolla leveähkö raivattu käytävä. On oletettavaa, että välissä ollut röykkiö on hävitetty linjan rakennustyössä. Röykkiöiden 8 ja 9 välillä on Anneberginkaaren tielinja, joka ilmeisesti hävittänyt yhden röykkiön. Tie on tehty parenteesin jälkeen. Historiallisissa kartoissa tai ilmakuvissa ei ole mitään vihjettä röykkiöistä tai mahdollisesta johtolinjasta. Peltoja tai niittyjä ei ole lähellä ollut. Kyseessä on siten ilmeisest1 Porkkalan vuokra-ajalle ajoittuva rakennelma, mahdollisesti neuvostoarmeijan rakentama johtolinja. Linja ei selvästikään ole rakennettu kovin tukevasti ja pitkäaikaiseksi, mikä myös viittaa armeijan tekosiin. Kivet röykkiöissä ovat ns. miehennostannaisia tai pään kokoisia. Huom! Kohteeseen on yhdistetty aiemmat kohteet Predikstolen 1-3.
metsakeskus.1000041647 257 Pippuri 10007 12004 13054 11002 27000 354099.00000000 6660715.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041647 Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Upinniementien ja Stora Pippurvikenin rantaan johtavan tien risteyksessä, pienen suoalueen itäreunalla oleva, suurista luonnonkivistä kalliolle koottu hajanainen röykkiö. Röykkiön halkaisija n. 5 metriä, korkeus noin 0,5 metriä. Suuria kivenlohkareita on myös röykkiön ympärillä. Kohde voi olla tienrakennuksen tai niityn raivauksen yhteydessä syntynyt raivausröykkiö, sen länsipuolella suoalueen reunassa on peruskarttojen perusteella vielä 1940-luvulla sijainnut niitty tai hakamaa. Inventointi 2023: Paikalla on kaksi röykkiötä, joista suurempi on hajonnut ja levinnyt. Pienempi röykkiö sijaitsee kallionkolossa suuremman eteläpuolella. Överbyn ja Knoppsin enklaavien ja Grundträskin kylien rajapiste on suuremman röykkiön eteläpuolella noin 20 m etäisyydellä siitä. Rajapisteessä on nyt pultti kalliossa. Röykkiö voisi liittyä rajaan, mutta enklaavien rajalle ei todennäköisesti ole näin isoa rajaröykkiöitä kasattu. Pienempi röykkiö on lähempänä rajaa ja voi liittyä rajaan. Röykkiöt voivat olla myös kohteeseen Predikstolen 1-3 liittyviä johtopylväiden tukirakenteen raunioita. Kohteen ajoitus on epäselvä ja se vaatii lisätutkimuksia mikäli alueelle suunnitellaan muuttuvaa maankäyttöä.
metsakeskus.1000041648 20 Järvi-Haavisto 10001 12001 13007 11006 27000 325025.00000000 6786242.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041648 Järvihaavistossa (nyk. Järvi-Haavisto) eli Haavistossa Jalanti-järven pohjoisrannalla mainitaan olleen vuonna 1539 neljä taloa (Suvanto 1954, 56). Suomen maatilat teossarjan toinen osa (1931) luettelee Järvihaaviston kylästä vain itse Järvihaaviston maatilan. Teoksen mukaan VanhanHautaan tila oli Järvihaaviston sivutila (Brander et al. 1931, 15). Vuoden 1704 maakirjakartan tutkimisen ja asemoinnin tulos oli yllättävä. Asemointi ei ollut alueen pienuudesta ja rantaviivan epämääräisyydestä johtuen tarkka. Samoin Mäntysaari on lähinnä luonnosteltu karttaan. Vuonna 1704 Järvi-Haaviston kylä sijaitsi Jalantijärven pohjoisrantaa pitkin kulkeva maantien eteläpuolella, mutta nykyään alue on tyhjä, kun taas Järvi-Haavisto löytyy tien pohjoispuolelta. On mahdollista ja todennäköisintä, että tie on muutettu kulkemaan kylän eteläpuolelta, mutta on mahdollista, että rantatontti on hylätty ja talot siirretty tien toiselle puolelle.
metsakeskus.1000041649 20 Joki-Haavisto 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041649 Tarpianjoen varrella sijaitseva Joki-Haavisto (Jokihaavisto) mainitaan Akaan historian mukaan ensimmäisen kerran vuonna 1390, kun lautamiehenä toimi Olli Kennoinen jonka nimi oli väännös Kännöisestä, joka edelleen merkitsi Kännöilää eli Jokihaavistoa. 1500-luvulla Joki-Haavisto esiintyy Kännöilänä muodoissa Kennoijla (1544), Kenniöile (1546) ja Kennöile (1548). Vuonna 1545 kylän nimeksi merkittiin Haavisto, joka syrjäytti Kännöilän vuodesta 1579 alkaen (Suvanto 1954, 23, 57). Vuoden 1704 maakirjakartassa (H1b:2/1-2) kylään on merkitty yksi talo sekä JokiHaavistosta etelä-kaakkoon yksi torppa. Suomen kartanot ja suurtilat III mainitsee Jokihaaviston kartanon. Jokihaaviston ensimmäisenä omistajana mainitaan vuonna 1565 Heikki Tapaninpoika. Kartano oli entinen ratsutila, johon yhdistettiin vuonna 1650 yksi tila ja joka ostettiin vuonna 1759 perintötilaksi. Kartanolla ei ollut torppia 1700-luvulla, mutta 1800-luvulla niitä oli kahdeksan, kun taas 1900-luvulla ei enää ainuttakaan (Jutikkala & Nikander 1945, 88–89). Joki-Haavistosta länteen alle kilometrin päähän on Kylmäkosken alueen toimituskartoissa merkitty Tarpianjoen mutkakohtiin joen eteläpuolelle kaksi torpanpaikkaa, joita ei näy vuoden 1704 maakirjakartassa. Torpat ovat Pajukoskentorppa sekä Kopankosken torppa. Torpat mainitaan myös Kuninkaan kartastossa. Paikat ovat nykyään asuttuja.
metsakeskus.1000041650 20 Kaulo 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041650 Kaulon ensimmäisistä tunnetuista asukkaista mainitaan Jussi Nikinpoika lautamiehenä vuoden 1506–1507 käräjillä ja Heikki Uodinpoika lautamiehenä vuonna 1508. Kumpikin on ollut isäntänä Kaulon kahden talon kokoisessa kylässä. Näistä Jussi oli Iso-Kaulon talon ja Heikki Liehun talon isäntä (Suvanto 1954, 55). Kaulo löytyi myös nykyisen Akaan kunnan rajan pohjoispuolelta, missä Lempäälän kuntaan kuuluvaa Perälää on 1560-luvulla kutsuttu Kauloksi. Kirsti Arajärvi arvelee Kaulon kylän Jalantijärven rannalla saaneen asutuksen Perälästä (Arajärvi 1959, 32). Vuoden 1768 isojakokartassa (H1:5/1-12) Kauloon on merkitty kaksi taloa: Liehun ja Iso-Kaulon talot. Liehun talon itäpuolelle on lisäksi merkitty yksi rakennus, mahdollisesti talousrakennus.
metsakeskus.1000041651 20 Kuhavuori 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041651 Kuhavuori mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1543 ja se on ollut vuosia saman suvun hallussa. Ensimmäisen asukkaan Kuhavuori on saanut sukutarinan mukaan Haanojalta (Suvanto 1954, 23, 55). Suomen maatilat teossarjan toisen osan (1931) mukaan Kuhavuoren kylään kuului Kuhavuoren maatila, joka oli vuonna 1931 kuulunut Kuhavuoren suvulle jo 350 vuoden ajan (Brander et al. 1931, 16). Kansallisarkiston tiluskartassa (h138:7/1-3) vuodelta 1700 Kuhavuori on merkitty vain ylimalkaisesti kartalle, eikä Jalantijärven ranta noudata talon läheisyydessä juurikaan todellista rannan kulkua, joten taloa ei voi asemoida luotettavasti sen avulla. Kuhavuoresta on tehty isojakokartta vuonna 1774, mutta kartta on kadonnut Kansallisarkistosta. Kartan tiedot: Kylmäkoski. H1:11/1-4 Mustue; Mustuen ja Kauhavuoren (Kuhavuoren) kylät: kartta rintatiluksista sekä kotiniityistä (1774). Häggström, P. H.
metsakeskus.1000041652 20 Kurisjärvi 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041652 Kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1460, jolloin kihlakuntatuomari vahvisti rajat Kurisjärven, Nahkialan ja Toijalan välillä. Kurisjärvi mainitaan 1500-luvulla asiakirjoissa usein myös nimellä Kurisjärventaka. Kylässä oli vuonna 1539 yhdeksän veroa maksavaa isäntää. Lähellä sijaitseva Huhdinsaari (= Knuutila) on välistä mainittu osana kylää, välistä omana itsenäisenä kylänään (Suvanto 1954). Vuoden 1556 asutuksen yleisluettelossa kylästä mainitaan kahdeksan taloa. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Kurisjärven talot olivat pieniä ja vähävaraisia. Autioituminen (veronmaksukyvyttömyys) alkoi Seppo Suvannon mukaan 1590-luvulla ja vain kaksi taloa säästyi siltä. 1600-luvun alussa valtaosasta taloja muodostui Kurisjärven kartano Andreas Paulille läänitettyinä Liinalaa ja Huhdinsaarta lukuun ottamatta. Andreas Paulin jälkeläisen majuri Anders Paulin aikana kylä paloi 22.5.1666 ja Anders joutui asumaan kartanon puromyllyn rakennuksessa. Anders ei pystynyt korjaamaan isänsä rakennuttamia säterin rakennuksia. Hänen Kurisjärven laskujokeen rakennuttamansa myllyn pato nostatti vettä, mikä turmeli kartanon peltoja, ja myllyn vesivoima jäi pieneksi joten sen käyttö keskeytettiin ja vilja jauhettiin Ahlajärven myllyssä. Vasta myöhempi omistaja Beata Grissbach sai rakennettua kartanoon uudet, kunnolliset rakennukset katselmuslautakunnan hyväksymään kuntoon vuonna 1691 (Suvanto 1954). Suomen maatilat teossarjan toisen osan (1931) mukaan Kurisjärven kylään kuuluivat Arolan, Karllundin sekä Kivirannan maatilat. Arolan tila oli aiemmalta nimeltään Grönkulla, ja se oli kuulunut Punkalaitumen papille. Kiviranta kuului vuoteen 1911 asti Vanhankartanon tilaan (Brander et. al. 1931). Kurisjärvestä löytyy Kansallisarkistosta useampi kartta. Vuoden 1691 maakirjakarttaan (H1:8/45-46) on merkitty Kurisjärven kylä, jossa oli kaksi rakennusta, sekä sen pohjoispuolella sijaitseva Tiuran kylä. Vuoden 1771 isojakokarttaan (H1:8/1-44) on merkitty kylästä kolme tonttia: kaksi Kurisjärven ja yksi Linalan talon. Kylään johtaville teille on myös ilmeisesti merkitty portit länteen ja itään johtaville teille. Vuoden 1771–1779 kartasta on myös havaittavissa noin puolen kilometrin päässä pohjois/koillisessa rakennus, joka on noin nykyisen Kalliohaantien päässä (Kalliohaantie 20). SKS:n perinnekortiston paikallistarina mainitsee Akaan Kurisjärven mailla olleen Ristipelto-nimisen paikan. Tarinan mukaan Riisikkalan noita olisi ajanut takaa naista, joka pakeni pellolle. Koska pelto oli ristiinkynnetty, ei noita voinut astua siunatulle paikalle ja näin paikka sai nimensä. Ristipelto-nimi on usein viitannut vanhoihin kalmistoihin tai kirkonpaikkoihin. 2022 valvonnassa havaittiin kivillä täytetty hirsisalvottu kaivo sekä sekoittuneita maakerroksia, joiden seassa oli historiallisen ja modernin ajan esineiden fragmentteja. Selkeitä historiallisen ajan kulttuurikerroksia tai kiinteitä rakenteita ei havaittu, sillä kaivokin ajoittui paikallisen muistitiedon mukaan 1900-luvun puolelle.
metsakeskus.1000041653 20 Kuusjoki 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041653 Ensimmäinen maininta Kuusjoesta on vuodelta 1510, jolloin Uoti Heikinpoikaa Kuusjoelta sakotettiin. Hänen poikansa Nikki Uodinpoika Rossi isännöi Kuusjoen ainoaa taloa 1539–1548. Rossi-nimi säilyi suvun ja talon nimenä 1800-luvulle asti (Suvanto 1954, 57). Kuusjoki olikin käytännössä yhden talon, Rossin talon, kylä 1560-luvulla (Jutikkala et al 1973, 133). Kylä jakautui vuonna 1766 Vanhan Rossin ja Uuden Rossin taloihin. Vanha Rossi jakautui 1800-luvulla Anttilan ja Mäenpään taloihin sekä Uusi Rossi Kanniston (vuonna 1797) ja Mikkolan taloihin (vuonna 1809) (Suvanto 1954, 441). Suvannon mukaan historiallinen Kuusjoen kylä sijaitsee Kuusjoen varrella Naulin itäpuolella (Suvanto 1954,40). Muuten lähteet ja kartat Kuusjoesta ovat hyvin vähäisiä. Kuusjoen ainoassa alueen maita käsittelevässä asiakirjassa Maanmittaushallituksella vuoden 1830 isojaon pöytäkirjassa (H1b:3/1-11 Hautaa) ei valitettavasti ole liitteenä karttaa. Kuusjoen aluetta on nähtävissä alueen toimituskartoissa 1779–1835, mutta alue on kartoissa hankalasti tunnistettavissa. Varsinaisesta Kuusjoen kylän alueesta on kartalla tunnistettavissa Rossin talo, joka on merkitty karttaan Rossibyksi, Rossinkyläksi (6030461. Kartta Kylmäkoski 2:de). On todennäköistä, että Rossin talo ja Kuusjoen kylä ovat olleet sama asia, tunnettiinhan Poutalakin Lumijärven kylänä. Rossin talo on nykyisen Anttilan tilakeskuksen alueella. Nykyisen Kuusjoen alueelta voi todeta myös Kanniston (Kangisto) tilan, jonka tilakeskus sijaitsee 750 metriä kaakkoon nykyisestä Kuusjoen kohdasta.
metsakeskus.1000041654 20 Kylmäkoski 10002 12001 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041654 Kylänpaikka sijaitsee 80 m etelään nykyisestä Kylmäkosken kirkosta, Tarpianjoen etelä- ja pohjoisrannalla. Kylmäkoski mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1390, mutta seuraavaan asiakirjamainintaan on yli sata vuotta, kun Saarioisten lautakunnassa mainitaan istuneen Tapani ja Perttu Heikinpoikien Kylmäkoskelta. Vuonna 1539 kylässä oli viisi taloa (Suvanto 1954, 57). Kylänpaikka on asemoitu MML:n toimituskarttojen (1753 - 1823) mukaan. Kylänpaikka sijaitsee 80 m etelään nykyisestä Kylmäkosken kirkosta, Tarpianjoen etelä- ja pohjoisrannalla. Osa kylätontista on autioitunut, joskin autioituminen lienee suurelta osin tapahtunut vasta viime aikoina, 1980-1990-luvuilla. Osa kylätontista on yhä asuttu. Yhä asuttu kohteenosa esiintyy muinaisjäännösrekisterissä muuna kulttuuriperintökohteena Kylmäkoski 2. Osalla autioituneesta kylätontista on havaittavissa asutukseen liittyviä rakenteita, joista suurin osa lienee 1800-1900-luvulta. Historiallisen kylänpaikan välittömässä läheisyydessä sijaitsee yhä pystyssä oleva myllyrakennus, ja myllyn länsipuolella jokiuomassa, on havaittavissa betonisia padon ja vedenjohtimien jäännöksiä. Nykyisestä Tarpianjoen ylittävästä sillasta 20 m itää, joen eteläpenkereellä sijaitsee vanhemman sillan muotoilluista kivistä tehty siltaporras, joka lienee peräisin 1800-luvulta/1900-luvun alkupuolelta (kohteen Kylmäkoski 2 alakohde). Kylätontin eteläosassa, nykyisen Kylmäkoskentien ja Haavistontien risteyksessä, on sijainnut Kylmäkosken saarnahuone/kappeli/kirkko vuosien 1666-1900 välisenä aikana. Alueella on nyt modernia rakennuskantaa eikä jäännöksiä historiallisesta kirkosta todennäköisesti ole säilynyt alueella. Kylmäkoskelaiset vietiin haudattavaksi Akaan kirkkomaahan aina vuoteen 1857 saakka, jolloin Kylmäkoskelle saatiin oma hautausmaa. Se sijaitsee kylätontin pohjoisosassa. Hautausmaa oli käytössä vain 32 vuotta. Nykyään hautausmaa erottuu ympäristöstään kiviaidalla ympäröitynä metsäisenä alueena, jossa yhä on nähtävillä hautamuistomerkkejä ja hautojen painaumia. Kohde esiintyy muinaisjäännösrekisterissä muun kulttuuriperinötkohteen Kylmäkoski 2 alakohteena.
metsakeskus.1000041655 20 Kyä 10001 12001 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041655 Kyän talo esiintyy Lars Schroderuksen kartassa vuodelta 1640. Kyseessä on vanha yksittäistalo. Suomen maatilat teossarjan toinen osa (1931) mainitsee tuolloin Sääksmäen pitäjään kuuluneessa Kyän kylässä Kyän talon. Tuolloin tila oli ollut silloisen emännän Maria Järvelän (o. s. Valín) suvun hallussa noin 160 vuoden ajan (Brander et al. 1931, 37–38).
metsakeskus.1000041656 20 Käyrälä 10001 12001 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041656 Ensimmäinen maininta Käyrälästä on vuodelta 1506, jolloin Heikki Matinpoika kylästä oli lautamiehenä kesäkäräjillä. Vuoden 1539 maakirjan mukaan kylässä oli kolme taloa, jotka kuuluivat Lauri Lontiselle ja Knuut Uodinpojalle eli Käyrälle (Keörä). 1600-luvulla mainitaan kylässä toisena talona Nölkkilä (Suvanto 1954, 51). Suomen maatilat teossarjan toisen osan (1931) mukaan Käyrälän kylään kuuluivat vuonna 1931 Iso-Mikkolan, Valkaman ja Vähä-Mikkolan maatilat (Brander et al. 1931, 18–20). Käyrälästä on kaksi P.H. Häggströmin isojakokarttaa vuodelta 1775 isojakokarttaa vuosilta 1773 ja 1775 (H1:8/1-44). Näistä jälkimmäinen (kartta no 11) on tarkempi ja siihen on merkitty kylästä kaksi taloa tontteineen ja muita rakennuksia. Talot ovat jakokirjan perusteella Iso-Mikkolan ja Vähä-Mikkolan talot. Kummankin talon läheisyydessä tai tontilla on myös muita rakennuksia, ja Iso-Käyrälän tontin itäpuolelle on merkitty torppa. Aikaisempaan vuoden 1773 karttaan (kartta no 10) Iso-Mikkolan talo on merkitty Iso-Käyrälän taloksi ja Vähä-Mikkola Vähä-Käyrälän taloksi.
metsakeskus.1000041657 20 Lontila 10001 12001 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041657 Lontilasta on ensimmäinen maininta vuodelta 1539 (Suvanto 1954, 24, 51). Isojakokartassa vuodelta 1769 (H1:8/1-44. Kartta numero 13) Lontilaan on merkitty kolme taloa ja kylän ulkopuolelle etelässä Ahlajärven torppa sekä Lontilanjoen itäpuolella joen mutkassa Niemen rustollin torppa. Karttaan on myös merkitty mylly. Jakokirjan mukaan kylässä oli Eerolan (Erola) ja Heikkilän talot. Heikkilän talot olivat nimiltään Heikkilä sekä Ahonen. Lontila tuhoutui tulipalossa 29.7.1757 (Suvanto 1954, 202). Suomen maatilat teossarjan toisen osan (1931) mukaan Lontilan kylään kuuluivat vuonna 1931 Eerolan ja Heikkilän maatilat. Heikkilän maatila oli syntynyt yhdistämällä Ahosen ja Heikkilän tilat (Brander et al. 1931, 20–21).
metsakeskus.1000041658 20 Mellola 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041658 Mellola mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1443, jolloin Sääksmäen talvikäräjillä mainitaan Olavi Broderinpoika Lauri Melloisista. Vuonna 1539 Mellolassa oli neljä taloa: Iso-Kassari, Vähä-Kassari, Näppinen ja Korri (Suvanto 1954, 24, 58). Suomen kartanot ja suurtilat III (1945) mainitsee Mellolan kylän Mäki-Torkon tilan Kylmäkosken pitäjän suurtilana. Mäki-Torkon alueen tiloja on yhdistelty ja jaettu useaan otteeseen 1630–1860. Se on käsittänyt osia Iso-Kassarin ratsutilasta ja on ollut jaettuna vuodesta 1740 Iso-Kassariin ja Torkkoon. Näistä Torkko jaettiin vuonna 1809 kanteen osaan, Mäki-Torkkoon ja Vainio-Torkkoon. Mäki-Torkkoon yhdistettiin 1860-luvulla Näppien perintötila. Mellolan kylästä ensimmäinen omistaja Lauri mainitaan vuonna 1443. Iso- Kassarin omistajat mainitaan vuodesta 1509 alkaen (Jutikkala & Nikander 1945, 87–88). Mellolasta on samalta ajalta kaksi karttakokonaisuutta: Tiluskartta vuodelta 1769 (H82i:18/1-15), joka on keskeiseltä alueelta kahdessa osassa, sekä toimituskartta vuodelta 1769 (Nro 35469833. Kartta Kylmäkoski 7d). Tiluskartan Tarpianjoen länsipuolta kuvaavaan osaan sekä toimituskarttaan on merkitty itse kylän tonttialue joen itäpuolelle.
metsakeskus.1000041660 20 Mustue 10001 12001 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041660 Mustueen nimi on vaihdellut eri lähteissä 1500-luvulla. Siitä löytyy muun muassa kirjoitusmuodot Musto, Mustu, Mustuu, Mustiala ja Mustniemi. Varsinaisen nimensä Mustue on saanut Jalantijärven Mustaniemestä. Vuonna 1539 kylässä oli kaksi taloa (Suvanto 1954, 54). Suomen maatilat teossarjan toisen osan (1931) mukaan Mustuen kylään kuuluivat vuonna 1931 Hemilän ja Mustuen maatilat. Tuolloin Mustuen maatila oli ollut isännän Kustaa Mustuen suvun hallussa jo lähes 200 vuoden ajan (Brander et al. 1931, 21–22). Mustueen sijainti vuoden 1700 tiluskartassa (h138:7 /1-3) on vain viitteellinen, eikä rantaviivan perusteella taloa pysty asemoimaan. Mustueen kylästä on tehty isojakokartta vuonna 1774, mutta kartta on kadonnut Kansallisarkistosta.
metsakeskus.1000041661 20 Nauli 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041661 Naulin kylästä mainitaan ensimmäinen asukas Niilis Naulila vuonna 1507. Vuonna 1539 Nauli oli yksinäistila, joka jaettiin 1561 kahtia. Toinen taloista oli nimeltään Kärppä ja toinen Sipilä (Suvanto 1954, 57). Naulin alueen maita käsittelevässä asiakirjassa Maanmittaushallituksen arkistossa vuoden 1830 isojaon pöytäkirjassa (H1b:3/1-11) ei valitettavasti ole liitteenä karttaa. Naulin kyläalue on vuosien 1774–1835 toimituskartan (6030455. Kylmäkoski 2d:c) reunassa. Karttaan on myös merkitty useita torppia Naulin läheisyydestä. Naulin piilopirtit: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Perinteen ja nykykulttuurin arkiston (entinen Kansanrunousarkisto, SKS KRA) kokoelmissa löytyy maininta Naulin kylän mailla olleista pakopirteistä. Tieto on kerätty vuonna 1961 ja kertoja itse on käynyt paikan päällä, joten kohteet ovat oletettavasti edelleen olemassa. ”Kylmäkosken pitäjän Naulin kylässä on sellainen Pakomäki niminen metsäalue, jossa on isonvihan aikana ollut ihmisiä paossa. On suuria kivenraunioita, kun ne ihmiset on valkeeta polttaneet ja lämmitelleet siellä. Niitä kiviraunioita on ihan toistakymmentä. Kun se lääninmäki on semmonen, niin kuin joku saareke ollu siihen aikaan. Suuret suot ja rämeet ovat ympäröineet sen joka puolelta. Siinä on kauhee mettä ollu päällä siihen aikaan. Sitte siellä on semmosia maahan kaivettuja kuoppia, joissa ne on ne vanhukset ja lapset talvisaikaan kortteeranneet. Minä olen ne paikat itsekin nähnyt. Käyny oikein paikan päällä niitä katselemassa.” (Kylmäkoski. TK 119:60. 1961) Naulin kylän alueella olleisiin suoalueisiin liittyen on myös maininta ”Sotavalakan” -alueen soista löytyneistä hevosen luista ja esinelöydöistä: "Täällä Kylmäkosken Naulinkylässä on toinenkin semmonen merkillinen paikka. Silloin isonvihan aikana on tullut Toijalasta päin miehiä ja hevosia, niitten on pitänyt mennä Urjalaan. Mutta ne ratsut painuivatkin sinne suohon. Sieltä on löydetty hevosen luita, sapeli ja keihäänkärki. Ja paikan nimikin on Sotavalakka. Se on peräisin niistä vajonneista ratsuista" (Kylmäkoski. TK 119:61.1961) Myös Juho Hirsjärvi mainitsee alueelta uuden ajan aikaisia rakenteita: ”Pakomäessä, lähellä Toijalasta Turkuun menevää rautatietä, noin 5 km Huhdista Toijalaan päin, kerrottiin olevan paljon ’ison ryssän’ aikaisia pakopirtin kiukaita. Lääninmäessä, joka on samalla seudulla, kerrottiin olevan niinikään paljon raunioita” (Aaltonen 1949, 71). Kartasta karkeasti Hirsjärven ohjeiden mukaisesti mittaamalla Pakomäki on ollut Lääninmäen länsipuolella. Kotuksen (Kotimaisten kielten keskus) digitaalisen nimiarkiston mukaan Pakomäki olisi Kylmäkosken aseman lähellä oleva Jaakkolanmäki, Lääninmäen pohjoispuolella. Toisen Kotuksen tiedon mukaan Pakomäki on sijainnut Onnian kylästä noin 1,3 kilometriä etelään Ykäntien eteläpuolella Isoniityn lähettyvillä. Sijainti ei kuitenkaan vastaa sanallisia kuvauksia. Pakomäelle on ilmoitettu myös muita sijainteja Nimiarkistossa. Maininnat viittaavat siihen, että Naulin alueen eteläpuolisilta entisiltä suoalueilta ja niiden keskellä olleilta saarekkeilta ja mäiltä on mahdollista löytää rakenteita ja irtolöytöjä. Muinaisjäännösrekisterissä ei ole alueelta merkitty kohteita tai löytöjä. Mainittakoon, että koko Suomen alueelta on Kulttuuriympäristön palveluikkunan (Kyppi) mukaan rekisteröity 25 piilopirttiä. Arkeologi, FM Janne Rantanen ilmoitti 13.5.2021 Pirkanmaalla vieraillessaan, että hänen olisi mahdollista käydä samalla tutkimassa Jaakkolanmäen aluetta. Hänen mukaansa alue on hyvin louhikkoista ja täynnä luonnollisesti hajoilleita kiviä. Alueella ei tuolloin erottunut säännöllisiä kivimuodostelmia tai muuta rakenteisiin viittaavaa. Toisaalta alue on laaja ja viittaukset lähteissä epämääräisiä, joten rakenteiden löytyminen ei ole täysin poissuljettua.
metsakeskus.1000041662 564 Isoaho 2 10001 12016 13175 11006 27000 438470.00000000 7221125.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041662 Paikalla on maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041663 20 Onnia 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041663 Onnia mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1437 jolloin sen ja Alpilan kylän välisiä rajoja käsiteltiin oikeudessa. Talosta oli vuosina 1507–1509 lautamiehenä Tapani Raukonpoika. Kylästä mainitaan kaksi isäntää eli kaksi taloa maakirjassa vuodelta 1543 (Suvanto 1954, 24, 55). Onnian kylä on tuhoutunut tulipalossa vuonna 1614 (Suvanto 1954, 202). Vuoden 1774 isojakokartassa kylään on merkitty kaksi taloa sekä kauemmaksi yksi torppa. Toinen taloista on Jaakkolan (Jakola) talo sekä toinen Uotilan talo. Onnian kylän vanha tontti on Sotkiantien länsipuolella tyhjällä tonttialueella peltojen äärellä tien vieressä. Samoin kartassa ollut torppa on nykyisin tyhjällä tontilla sadan metrin päässä tien varrella.
metsakeskus.1000041664 698 Puurosensuvanto 1 10002 12001 13000 11019 27000 483282.00000000 7362193.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041664 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kemijoen eteläpuolella Puurosensuvannon kohdalla ison sorakuopan etelälaidalla. Sorakuopan teko on todennäköisesti tuhonnut suuren osan asuinpaikkaa. Löytöjä tehtiin noin 130 m matkalla sekä sorakuopan reunalta, että sen eteläpuolella kulkevalta metsäautotieltä. Löydöt kvartsia sekä palaneita kiviä.
metsakeskus.1000041665 20 Poutala 10001 12001 13007 11006 27000 317868.75416499 6787275.48800987 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041665 Poutala sijaitsee Akaan länsiosassa Lumijärven rannalla, ja keskiaikana kylää nimitettiinkin myös Lumijärveksi. Poutala mainitaan ensimmäisen kerran mahdollisesti vuonna 1464, jolloin Kalvolan käräjillä oli lautamiehenä Lauri Poutia. Vuonna 1484 Saarioisten käräjillä mainitaan lautamiehenä olleen Rauko Lumijärven. Vuoden 1539 maakirjaan on kylästä merkitty kolme taloa, joista suurin kuului Matti Vilpunpojalle. Kyseinen talo onkin nimeltään Vilppula (Suvanto 1954, 24, 57). Seppo Suvanto on merkinnyt kylän Lumijärven pohjoispuolelle (Suvanto 1954, 40). Vuoden 1770 isojakokarttaan (H1b:11/1-8) ei ole merkitty rakennuksia tai kylätontteja, mutta tilat lienevät sijainneet peltojen läheisyydessä. Vuosien 1772–1803 Tipurin ja Kurisniemen toimituskarttoihin (35464498) on merkitty Poutalan taloista Nyhkölä noin 300 metrin päähän itään Hauskaniemen kärjestä eli nykyiselle sijainnilleen. Seppo Suvannon mukaan Nyhkölän alue on saanut nimensä Nyhkölän asumasta, joka hävisi ennen 1650-luvun puoliväliä (Suvanto 1954, 136). Saman toimituskartan toisessa osassa on Lahdenperään merkitty yksi talo lähelle nykyistä Lumijoen suuta. Ajoittamaton Poutalan alueen toimituskartta arviolta 1800-luvulta osoittaa Lumijoen suun eteläpuolella, Lumijärven kaakkoispäässä kaksi tonttimaata. Toinen kartta osoittaa tontin pohjoisrannalla.
metsakeskus.1000041666 20 Raidisto 10001 12001 13007 11006 27000 317764.25391949 6783687.03229327 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041666 Ensimmäinen maininta Raidistosta on vuodelta 1470, jolloin lautamiehenä toimi Pekka Raidisto. Kylässä oli vuonna 1539 vain yksi veroa maksava talo, Uoti Pekanpojan, mutta vuonna 1545 myös toinen, Jussi Uodinpojan talo. Suvannon mukaan nämä olivat siis Parikan ja Hollarin talot (Suvanto 1954, 24, 57). Raidiston alueesta on laadittu isojakokartta vuosina 1840–1850 (H1b:15/1-16, första delen; andra delen). Seppo Suvanto sijoittaa Raidiston Tarpianjoen eteläpuolelle (Suvanto 1954, 40), kun taas nykykartoissa se on merkitty joen pohjoispuolelle. Vanhempaa tarkkaa karttaa Raidistosta ei löydy. Kartoissa on Tarpianjoen kummallekin puolelle merkitty useita tontteja. Suvannon kuvaama Raidiston historiallisen kylän sijainti osuu Tarpianjoen eteläpuolelle. Kartta on vaikeasti tulkittava, sillä kartoitushetkellä isojako on jo selkeästi hajauttanut asutusta ryhmäkylistä ympäristön peltojen äärelle. Historiallista Raidiston kylätonttia on vaikea varmuudella paikantaa. Isojakokartan jakokirja on vaikeasti tulkittava, koska numeroidut tontit on kaikki merkitty ”Taipaleen ja Savikunnan” alle
metsakeskus.1000041667 20 Riisikkala 10001 12001 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041667 Riisikkala esiintyy vanhoissa asiakirjoissa ja kartoissa muodoissa Riiska sekä Riskala ja Rysickala. Kylä mainitaan vuonna 1480, kun kihlakunnantuomari vahvisti rajat Riiskan sekä Kurisjärventaan (Kurisjärven) välillä.1400-luvulla kylässä lienee ollut ainoastaan Riiskan talo, ja vuonna 1539 kylässä oli vain kaksi taloa, kun tila oli jaettu veljesten Matti ja Pekka Laurinpojan kesken (Suvanto 1954, 51). Vuoden 1780 isojakokarttaan (H1a:4/1-8) on kylästä merkitty neljä taloa: Vähä-Raukon, Iso-Raukon, Simolan ja Nikkilän talot. Karttaan on merkitty myös useita muita rakennuksia, vesimylly Harvianjokeen sekä nykyisen Lintumaantien varrelle erikoinen symboli, jonka selitystä ei löytynyt isojaonjakokirjasta. Suomen maatilat teossarjan toisen osan (1931) mukaan Riisikkalan kylään kuuluivat vuonna 1931 Iso-Raukon, Ranta-Nikkilän, Simolan, Vähä-Raukon ja Yli-Nikkilän kylät. Ranta-Nikkilä oli lohkottu vuonna 1914 Yli-Nikkilästä. Simola oli valtion virkatalo (Brander et al. 1931, 25–27). 1780 isojakokarttaan (4/1) on merkitty selkeästi talot tontteineen, useita rakennuksia teiden varsille ja vesimylly.
metsakeskus.1000041668 20 Riitiälä 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041668 Riitiälän kylässä oli vuonna 1540 kuusi taloa, joista kylän kantatiloja olivat Anttila (Siira), Mutonen, Pietilä, Toorikka, Mikko Alkulan tila ja Niilon tila. Vuonna 1544 mainitaan Mallas ja vastaavasti Alkulan ja Niilon tilat katosivat samoihin aikoihin: Alkula liitettiin ilmeisesti Heinusuon kylän Eskolaan. Vuosina 1560–1600 Riitiälästä mainitaan asiakirjoissa viisi taloa. Pietilän talo yhdistettiin Mutoseen 1800-luvulla, ja nykyinen Pietilä on erotettu Mutosesta vasta II maailmansodan jälkeen. Kantatiloista 1900-luvulle säilyivät siis Antila, Mutonen, Toorikka ja Mallas (Heiskanen 2006, 20, 71; Korkeamäki 2007, 47). Näistä neljästä tilasta Antila (Anttila, nykyinen Päivärinne) ja Mallas muuttivat pois kylästä nykyisille paikoilleen 1930-luvulla. Mutonen ja Toorikka siirtyivät nykyisille paikoilleen isojaon jälkeen. Mutosen asuinrakennus on 1800-luvun lopulta, ja keskeiset rakennukset ovat peltoaukean laidalla lähellä vanhaa kylätonttia. Toorikan tilan asuinrakennus on mahdollisesti rakennettu jo 1700-luvulla, kun taas muut rakennukset ovat pääosin 1800-luvulta. Isonjaon aikaan 1770–1780 -luvuilla Riitiälän kylä sijaitsi nykyisen Penttilän tilakeskuksen paikalla. Penttilän uudet tilarakennukset on rakennettu vanhoille kylätonteille (Heiskanen 2006, 71 74). Jari Heiskanen käytti inventoinnissaan vuoden 1779 isojakokarttaan, jonka on laatinut L. A. Runeberg. Karttaa ei löydy Kansallisarkiston kokoelmasta. Jari Heiskasen asemoinnin perusteella Riitiälän historiallinen kylä on sijainnut, kuten mainittu, nykyisen Riitiälän eli Penttilän tilakeskuksen kohdalla nauhamaisena. Riitiälän alueesta löytyy Kansallisarkistosta I. G. Walleniuksen ja A. Mörnen 1823–1838 laatima uudistuskartta, mutta kartoista ei ollut tässä tutkimuksessa hyötyä. Valtaosa karttakokonaisuudesta oli todellisuudessa asiakirjoja.
metsakeskus.1000041669 20 Rättö 10001 12001 13007 11006 27000 331075.87425900 6788171.62972138 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041669 Ensimmäinen maininta Rätöstä on vuodelta 1460, jolloin oikeudessa käsiteltiin kylän rajoja. Kylästä mainitaan 1506–10 lautamiehinä useampikin Rättön kylän asukas. Vuonna 1539 kylässä oli kolme taloa (Suvanto 1954, 52–53). Rättö esiintyy eri asiakirjoissa ja kartoissa useissa eri kirjoitusasuissa, kuten Rättämäki tai Rättämä. Vuonna 1577 tavataan myös muoto ”Rättöö” (Suvanto 1954, 52). Kuninkaankartastossa kylä on asussa ”Rättöis” ja asutuksen yleisluettelossa ”Rättömäki”. Kansallisarkiston asutuksen yleisluettelossa se on puhtaaksikirjoitettuna ”Rettämäki l. Rättämä”. Vuoden 1768 isojakokartassa (H138:5/1-6) Rättöön on merkitty neljä taloa. Suomen maatilat teossarjan toisen osan (1931) mukaan Rätön kylään kuului vuonna 1931 Rätön maatila. Silloisen omistajan Edvin Sjöstedtin isä Akseli Sjöstedt oli 1871–1872 ostanut koko Rätön kylän eli Kojumäen, Huovilan, Mäkelän, Simontalon ja kaksi taloa Vääkästä ja yhdistänyt ne yhdeksi tilaksi (Brander et al. 1931, 27–28).
metsakeskus.1000041670 20 Sarkkila 10001 12001 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041670 Vesilahden pitäjään alunperin kuulunut Sarkkilan kylä sijaitsee Akaan kunnan pohjoiskärjessä. Kyläkeskusta on Sarkkilanjoen rannalla olevan etelä- pohjoissuuntaisen harjanteen reunassa. Kylä rajoittuu pääasiassa Vesilahden ja Lempäälän kunnan rajoihin. Kylän eteläpuolella ovat Heinusuon (Heinäsuon) ja Riitiälän kylät. Kylän keskeiset kotipellot on raivattu Sarkkilanjoen rannalle. Niiden lisäksi peltoja on raivattu kylän metsäharjanteen molemmin puolin oleviin kapeisiin notkelmiin. Kylän rakennukset ovat edelleen tiiviinä ryhmänä harjanteen reunalla, kylätien varrella (Heiskanen 2006, 75). Sarkkilan kylässä mainitaan olleen vuonna 1540 seitsemän taloa, joista neljä katosi tai liitettiin muihin taloihin. Säästyneet talot kylässä olivat Heikkilän, Kallion ja Parran talot. Yksi taloista katosi jo vuonna 1545. Kaksi taloa liitettiin Heikkilään vuosina 1556 ja 1634. Neljäs kadonnut tila liitettiin Partaan vuonna 1634. Jari Heiskasen mukaan kylässä oli kuusi taloa vuosina 1560–1600 (Heiskanen 2006, 20; Korkeamäki 2007, 51). Heikkilästä erotettiin vuonna 1566 Ryödi ja vuonna 1729 Harjainen, joten kylän viideksi kantatilaksi muodostuivat Heikkilä, Ryödi, Harjainen, Kallio ja Parta (Korkeamäki 2007, 51). Kantataloista Heikkilä on ollut nykyisellä paikallaan jo 1780-luvulla. Mattilan osalta tilakeskuksessa on säilynyt vanhaa rakennuskantaa, muun muassa vuonna 1890 rakennettu päärakennus sekä kolme talousrakennusta. Vanha päärakennus on perinteiseen tapaan lähes kiinni kyläraitissa. Rakennukset ovat vanhalla kylätontilla. Ryödin rakennukset ovat vanhalla isonjaon aikaisella tontilla. Tilan kuuluu muun muassa asuinrakennus (vuodelta 1930) muonamiehen mökki (1870) ja kivinavetta (1910) (Heiskanen 2006, 77–78).
metsakeskus.1000041671 698 Peurakangas 10002 12001 13000 11033 27000 450865.00000000 7372539.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041671 Metallinetsinnässä on heinäkuussa 2021 löytynyt kangasmetsästä 8 cm syvyydestä hiekkamaasta rautainen kolmioriipus (lähinnä pohjoisessa Fennoskandiassa essintyvä myöhäisrautakautinen esinemuoto). Alakohteeksi on merkitty rautakuonankappaleen viitteellinen löytöpaikka. Kohde tarkastettiin kesällä 2022 ja paikalta todettiin asuinpaikka. Rautakuona viittaa myös raudanvalmistuspaikkaan. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM19365, ILM19368.
metsakeskus.1000041674 698 Puurosensuvanto 2 10002 12016 13170 11004 27000 483168.00000000 7362340.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041674 Noin 76 m etelään mellan reunasta on hienoon hieta-/hiesumaahan kaivettu pyöreänsoikea pyynti-kuoppa. Kuopassa ei ole havaittavissa selkeää vallia. Pyyntikuopassa ei ole huuhtoutumiskerrosta, mut-ta alueella ei kairausten perusteella ole podsolimaannosta muutoinkaan. Kuopan halkaisija on noin 3,5 m ja syvyys 50 cm. Aivan kuopan vierestä kulkee metsäkoneen ura.
metsakeskus.1000041675 698 Syväojankangas 1 10002 12016 13170 11004 27000 480367.00000000 7362574.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041675 Syväojankankaalla, lähellä mellan reunaa, Illikaisen talosta noin 160–275 m länsilounaaseen on noin 110 m matkalla kolme pyyntikuoppaa. Kuoppa 1 on ryhmän eteläisin. Se on selkeästi maastosta erottuva, vallillinen, pyöreä ja suppilomainen pyyntikuoppa. Se on kuitenkin pahoin vahingoittunut metsäkoneen ajettua sen yli. Kuopan halkaisija on noin 5 m ja syvyys 60 cm. Kuopassa todettiin kairatessa huuhtoutumiskerros. Muut kuopat, ks. alakohteet.
metsakeskus.1000041676 698 Syväojankangas 2 10002 12016 13170 11004 27000 480203.00000000 7362506.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041676 Syväojankankaalla, noin 20 m mellan reunasta etelään, 30 m alueen läpi kulkevasta metsätieurasta pohjoiseen ja 310 m Syväojasta koilliseen on yksittäinen pyyntikuoppa. Kuoppa on pitkulainen ja jyrkkäreunainen. Kairatessa siinä todettiin ohut huuhtoutumiskerros sekä nokisen likainen ja sekoittunut maakerros. Kuopassa ei ole havaittavissa selkeää vallia. Kuopalla on pituutta noin 2,5 m, leveyttä 1 m ja syvyyttä 70 cm.
metsakeskus.1000041677 831 Korpilahti 5 10007 12011 13114 11042 27028 569911.00000000 6779943.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041677 Alueella on puolustusvarustuksia. Rajaus on tehdy lidarin perusteella. Ei maastotarkastettu.
metsakeskus.1000041678 562 Kauppila 2 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041678 Kauppilan historiallisen kylätontin yhä asuttu, Anttilan tilakeskuksen kohdalla sijaitseva osa. Kylä mainitaan vuodesta 1540 lähtien, ja 1550-luvulla kylässä oli kolme taloa ja 1740-luvulla viisi taloa.
metsakeskus.1000041679 698 Syväojankangas 3 10002 12016 13151 11006 27000 479565.00000000 7362387.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041679 Kohteessa on kuoppamiilu, joka on halkaisijaltaan (valli mukaan luettuna) noin 6 m ja syvyydeltään noin metrin luokkaa. Se on kaivettu maahan aivan jokitörmän reunalle. Kairatessa kuopan keskeltä, todettiin voimakkaasti nokinen maakerros. Kyseeseen voisi tulla myös halssiton tervahauta, mutta kohde sopisi piirteiltään paremmin miiluksi kuin tervahaudaksi
metsakeskus.1000041680 564 Yli-Mättäisoja 10001 12016 13175 11006 27000 451419.00000000 7257487.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041680 Kohdetta ei ole tarkastettu! Raportointivaiheessa havaittiin, että inventoinnissa oli jäänyt tarkastelematta noin 1,5 km mittainen osuus Siuruanjoen itäpuolella Yli-Iissä ja tällä osuudella on peruskarttaan merkattuna tervahauta. Se on Yli-Mättäisojan eteläpuolella ja erottuu selvästi rinnevalovarjostuskuvassa. Kuvasta mitattuna tervahaudan leveys vallien ulkoreunasta mitattuna on noin 20 metriä. Kohde tarkastetaan elokuun lopulla ja se on siihen asti luokiteltu mahdolliseksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000041681 778 Liipanniemi 10007 12013 13126 11006 27008 499084.00000000 6943370.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041681 Kalliossa rannan tuntumassa kallioon tehty hakkaus, [o?]nsdag 29/6 1885.
metsakeskus.1000041682 297 Viannan kanava 10002 12005 13056 11006 27008 509949.00000000 7010211.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041682 Iisalmen reittiin kuuluva, Maaningan kanavien vanhin osa, on Viannonkoskea väistävä kanava. Se on mahdollisesti ollut jonkinlaisena kaivantona jo 1750- luvulla mutta rakennettiin varsinaisesti avokanavaksi vuosina 1811-1813. Kanava muutettiin yksisulkuiseksi kanavaksi vuosina 1845-1852. Viannon kivisulku on muurattu Saimaan kanavan tavoin laivan muotoiseksi. Kanava lakkautettiin vuonna 1874, kun se todettiin liikenteelle ahtaaksi ja sen korvaava suurempi Ahkiolahden sulkukanava valmistui. Käytöstä poistettu Viannon kanava on hyvin säilynyt esimerkki aikansa rakennustekniikasta. Sisältyy rakennettuna ympäristönä valtakunnalliseen inventointiin (RKY 2009).
metsakeskus.1000041682 297 Viannan kanava 10002 12005 13056 11006 27007 509949.00000000 7010211.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041682 Iisalmen reittiin kuuluva, Maaningan kanavien vanhin osa, on Viannonkoskea väistävä kanava. Se on mahdollisesti ollut jonkinlaisena kaivantona jo 1750- luvulla mutta rakennettiin varsinaisesti avokanavaksi vuosina 1811-1813. Kanava muutettiin yksisulkuiseksi kanavaksi vuosina 1845-1852. Viannon kivisulku on muurattu Saimaan kanavan tavoin laivan muotoiseksi. Kanava lakkautettiin vuonna 1874, kun se todettiin liikenteelle ahtaaksi ja sen korvaava suurempi Ahkiolahden sulkukanava valmistui. Käytöstä poistettu Viannon kanava on hyvin säilynyt esimerkki aikansa rakennustekniikasta. Sisältyy rakennettuna ympäristönä valtakunnalliseen inventointiin (RKY 2009).
metsakeskus.1000041683 20 Savikoski 10001 12001 13007 11006 27000 316169.25416499 6787661.18800986 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041683 Savikoski sijaitsee Savikosken joen varrella, joka virtaa Laadunjärvestä Lumijärveen. Ensimmäinen maininta Savikoskesta on vuodelta 1507. Vuonna 1539 kylässä oli kolme taloa, joista yksi oli nimeltään Nääppä (Suvanto 1954, 57). Savikoskesta mainitaan jalkamylly vuodelta 1632. Mylly oli käytössä vuoteen 1854 asti (Suvanto 1954, 295). Savikosken alueelta on kaksi isojakokarttaa vuodelta 1770 (H1b:11/1-8; toinen osa, kolmas osa). Niissä on merkitty kolme tonttia Savikosken eteläpuolelle sekä mylly itse koskeen. Ongelmallisesti karttakokonaisuuden jakokirja on lyhyt, vaikeasti tulkittava ja käsittelee ainoastaan Poutalan sekä Vilppulan (Philpulan) puustellin omistuksia alueella. Tonttien nimet voi kuitenkin päätellä karttojen kolmannen osan ympäristön peltojen omistuksista, joihin on merkitty omistajan nimi numeron viereen. Niiden perusteella tonttien nimet olivat Maijala (1), Penttilä (Pentilä) (2) sekä Nääppä (Näpä) (3).
metsakeskus.1000041685 698 Veitsikangas 10002 12016 13170 11004 27000 476697.00000000 7362540.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041685 Aivan metsäautotien vieressä on vallillinen ja pyöreä pyyntikuoppa. Kuopan halkaisija (valli mukaan lukien) on noin 5 m syvyyden ollessa 40 cm luokkaa. Kuopassa todettiin kairaamalla voimakas huuhtoutumiskerros. Kuopan vierelle on kasattu puita ja myös kuopassa on jkv. puurojua. Kuopassa kasvaa jokunen nuori männyntaimi.
metsakeskus.1000041687 20 Saviniemi 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041687 Saviniemen kylä sijaitsee Laadunjärven itä/koillispäässä. Ensimmäinen maininta kylästä on mahdollisesti vuodelta 1507, jolloin mainitaan Saviniemestä tai mahdollisesti Kehrolta kotoisin ollut Uoti Jullinen. Vuonna 1539 kylässä oli kolme taloa, jotka yhdistyivät vuonna 1603 Laadun tilaksi. Kolmen talon isäntäsuvut ovat ilmeisesti olleet Laatu, Jullinen ja Humppinen (Suvanto 1954, 57). Laadunjärven Saviniemeä ei pidä sekoittaa Kalvolan Saviniemeen, joka on Akaan kunnan ulkopuolella. Isojakokartta vuodelta 1770 asemoitui erinomaisesti. Kartassa järven itäpäässä oli peltojen keskellä yksi tontti. Tästä tontista itään oli lisäksi tien viereen merkitty torppa ja samasta tontista tietä pitkin tyhjään valkoinen neliö, mahdollinen rakennus.
metsakeskus.1000041689 698 Alaniemi 10002 12016 13175 11006 27000 476384.00000000 7363610.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041689 Aivan Alaniemen ja Keskitalon taloille johtavan tien länsipuolella jyrkässä rinteessä (vanha jokitörmä) on tervahauta. Haudan halssi johtaa tietä kohti. Tervahaudan halkaisija on valleineen noin 10 m keskuskuopan ollessa noin 5 m. Keskuskuopan syvyys on 1,5 m luokkaa.
metsakeskus.1000041690 698 Puuronen 10002 12016 13170 11004 27000 484346.00000000 7362434.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041690 Kohde on maakuoppa – todennäköisimmin maatunut pyyntikuoppa. Siinä ei ole täysin selkeää vallia havaittavissa, mutta siinä on voimakas huuhtoutumiskerros, jonka alla on sekoittunut ja hiilensekainen kerros. Muodoltaan kuoppa on pyöreänsoikea ja suppilomainen. Kuoppa on halkaisijaltaan 3 m luokkaa ja syvyydeltään n. 40 cm.
metsakeskus.1000041691 577 Töykänmäki 10002 12001 13000 11033 27018 260264.00000000 6706271.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041691 Kohteen on löytänyt metallinetsinharrastaja kesällä 2021. Syksyllä 2021 paikalla tehtiin koekaivausryhmän toimesta arkeologinen koekaivaus, jonka perusteella muinaisjäännöksen laajuus saatiin määriteltyä. Koetutkimusten perusteella paikalla on ennemminkin asuinpaikka kuin kalmisto, joskin asuinpaikaksi paikan topografia on erikoinen. Esinelöydöt ajoittavat kohteen viikinkiajalla, minkä vahvistaa löydetystä keramiikasta tehty radiohiiliajoituskin. Rautakautisen asuinpaikka-alueen luoteispuolelta löytyi metallinetsinnässä jalustin. Tällä paikalla tehdyn tutkimuksen perusteella kohde on kätkölöytö, johon kuuluu kaksi jalustinta, kaksi hevosenkenkää sekä kaksi pyöreää solkea. Todennäköisesti esineet ajoittuvat 1100-1200-luvuille. Kätköpaikka on merkitty alakohteeksi. Alakohteeksi on merkitty myös maakumpu tai kiviröykkiö, joka sijaitsee mäen laella, kalliolla. Tätä kohdetta ei ole tutkittu eikä sen ajoitus tai funktio ole tiedossa.
metsakeskus.1000041691 577 Töykänmäki 10002 12008 13091 11033 27018 260264.00000000 6706271.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041691 Kohteen on löytänyt metallinetsinharrastaja kesällä 2021. Syksyllä 2021 paikalla tehtiin koekaivausryhmän toimesta arkeologinen koekaivaus, jonka perusteella muinaisjäännöksen laajuus saatiin määriteltyä. Koetutkimusten perusteella paikalla on ennemminkin asuinpaikka kuin kalmisto, joskin asuinpaikaksi paikan topografia on erikoinen. Esinelöydöt ajoittavat kohteen viikinkiajalla, minkä vahvistaa löydetystä keramiikasta tehty radiohiiliajoituskin. Rautakautisen asuinpaikka-alueen luoteispuolelta löytyi metallinetsinnässä jalustin. Tällä paikalla tehdyn tutkimuksen perusteella kohde on kätkölöytö, johon kuuluu kaksi jalustinta, kaksi hevosenkenkää sekä kaksi pyöreää solkea. Todennäköisesti esineet ajoittuvat 1100-1200-luvuille. Kätköpaikka on merkitty alakohteeksi. Alakohteeksi on merkitty myös maakumpu tai kiviröykkiö, joka sijaitsee mäen laella, kalliolla. Tätä kohdetta ei ole tutkittu eikä sen ajoitus tai funktio ole tiedossa.
metsakeskus.1000041691 577 Töykänmäki 10002 12001 13000 11010 27002 260264.00000000 6706271.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041691 Kohteen on löytänyt metallinetsinharrastaja kesällä 2021. Syksyllä 2021 paikalla tehtiin koekaivausryhmän toimesta arkeologinen koekaivaus, jonka perusteella muinaisjäännöksen laajuus saatiin määriteltyä. Koetutkimusten perusteella paikalla on ennemminkin asuinpaikka kuin kalmisto, joskin asuinpaikaksi paikan topografia on erikoinen. Esinelöydöt ajoittavat kohteen viikinkiajalla, minkä vahvistaa löydetystä keramiikasta tehty radiohiiliajoituskin. Rautakautisen asuinpaikka-alueen luoteispuolelta löytyi metallinetsinnässä jalustin. Tällä paikalla tehdyn tutkimuksen perusteella kohde on kätkölöytö, johon kuuluu kaksi jalustinta, kaksi hevosenkenkää sekä kaksi pyöreää solkea. Todennäköisesti esineet ajoittuvat 1100-1200-luvuille. Kätköpaikka on merkitty alakohteeksi. Alakohteeksi on merkitty myös maakumpu tai kiviröykkiö, joka sijaitsee mäen laella, kalliolla. Tätä kohdetta ei ole tutkittu eikä sen ajoitus tai funktio ole tiedossa.
metsakeskus.1000041691 577 Töykänmäki 10002 12008 13091 11010 27002 260264.00000000 6706271.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041691 Kohteen on löytänyt metallinetsinharrastaja kesällä 2021. Syksyllä 2021 paikalla tehtiin koekaivausryhmän toimesta arkeologinen koekaivaus, jonka perusteella muinaisjäännöksen laajuus saatiin määriteltyä. Koetutkimusten perusteella paikalla on ennemminkin asuinpaikka kuin kalmisto, joskin asuinpaikaksi paikan topografia on erikoinen. Esinelöydöt ajoittavat kohteen viikinkiajalla, minkä vahvistaa löydetystä keramiikasta tehty radiohiiliajoituskin. Rautakautisen asuinpaikka-alueen luoteispuolelta löytyi metallinetsinnässä jalustin. Tällä paikalla tehdyn tutkimuksen perusteella kohde on kätkölöytö, johon kuuluu kaksi jalustinta, kaksi hevosenkenkää sekä kaksi pyöreää solkea. Todennäköisesti esineet ajoittuvat 1100-1200-luvuille. Kätköpaikka on merkitty alakohteeksi. Alakohteeksi on merkitty myös maakumpu tai kiviröykkiö, joka sijaitsee mäen laella, kalliolla. Tätä kohdetta ei ole tutkittu eikä sen ajoitus tai funktio ole tiedossa.
metsakeskus.1000041692 698 Koluoja 10002 12001 13001 11019 27000 483788.00000000 7362738.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041692 Kohteeseen kuuluu asuinpainanne sekä pieni pyyntikuoppa. Asuinpainanne on joko pitkänomainen tai sitten se mahdollisesti muodostuu kahdesta vierekkäisestä pyöreästä painanteesta. Painanne erottuu maastosta verrattain hyvin ja siinä kasvaa ympäristöstä poiketen koivuja. Painanteissa on huuhtoutumiskerros ja noin 10 cm syvyydessä selkeä likamaakerros. Painanteen/painanteiden yhteenlaskettu pituus on n. 9 m ja leveys 5 m syvyyden ollessa noin 40 cm luokkaa. Painanteesta noin 12 m lounaaseen sijaitsee pieni kuoppajäännös. Kuoppajäännöksen näkyvin osa on pitkulainen ja mitoiltaan noin 1,5 x 0,5 m, mutta kuoppa ajoitta vajoamisen siten, että jäännöksen muoto on mieluummin pyöreä halkaisijan ollessa noin 2 m. Syvyyttä kuopalla on noin 40 cm. Selkeää vallia ei ole silmämääräisesti havaittavissa.
metsakeskus.1000041692 698 Koluoja 10002 12016 13170 11019 27000 483788.00000000 7362738.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041692 Kohteeseen kuuluu asuinpainanne sekä pieni pyyntikuoppa. Asuinpainanne on joko pitkänomainen tai sitten se mahdollisesti muodostuu kahdesta vierekkäisestä pyöreästä painanteesta. Painanne erottuu maastosta verrattain hyvin ja siinä kasvaa ympäristöstä poiketen koivuja. Painanteissa on huuhtoutumiskerros ja noin 10 cm syvyydessä selkeä likamaakerros. Painanteen/painanteiden yhteenlaskettu pituus on n. 9 m ja leveys 5 m syvyyden ollessa noin 40 cm luokkaa. Painanteesta noin 12 m lounaaseen sijaitsee pieni kuoppajäännös. Kuoppajäännöksen näkyvin osa on pitkulainen ja mitoiltaan noin 1,5 x 0,5 m, mutta kuoppa ajoitta vajoamisen siten, että jäännöksen muoto on mieluummin pyöreä halkaisijan ollessa noin 2 m. Syvyyttä kuopalla on noin 40 cm. Selkeää vallia ei ole silmämääräisesti havaittavissa.
metsakeskus.1000041696 837 Arranmaanoja 1 10002 12004 13045 11006 27008 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041696 Kohde sijaitsee Multisillan kaupunginosassa, Ratasillantien sillan N-puolella, rautatietä pitkin sen itäpuolella kulkevan huoltotien ja Arranmaanojan välissä. Paikalla on n. 115 m pitkä kipinäaidan raunio, joka noudattaa VR:n alueen kiinteistörajaa, ja siihen lännestä liittyvä massiivisen kivikellarin jäännös sekä sen eteläpuolella, kiviaidan kulmassa sijaitseva rakennuksen pohja. Kipinäaita on paikoin epämääräinen, rauennut, leveydeltään 2-3 m, mutta pääsääntöisesti n. 1-1,5 m leveä, korkeudeltaan n. 0,5-1,0 m, koostuen yleensä 1-2 kivikerroksesta. Kivien suurin mitta on n. 30-80 cm. Kipinäaidan n. 35 m pitkä eteläosa sijaitsee lähempänä rautatietä, n. 7 m huoltotien keskilinjasta ja n. 11 m meluaidasta, korkean tieluiskan juurella, kuusimetsän rajalla. Aidan kyseisen osan leveys on n. 1 m ja korkeus n. 0,5 m. Kantakartan rajapyykkimerkin nro 6 kohdalla kipinäaita kääntyy 90 astetta itäkoilliseen ja n. 22 m jälkeen taas kääntyy pohjoisluoteeseen. Pohjoisin aidan osuus on pisin (n. 60 m), mutta sen eteläosassa on n. 1,5 m leveä aukko kahden ison kiven välissä. Pohjoisempana heti aidan W-puolella on kivikellarin jäännös. V. 1946 ilmakuvan ja vanhojen peruskarttojen mukaan kiviaita on rajannut idästä ja etelästä n. 60 m (NNW-SSE) x 30 m laajuisen alueen (tontin), jolla on sijainnut asuinrakennus ja kolme pientä ulkorakennusta. Kivikellarin sisätila on n. 4 x 2 m kokoinen, korkeus n. 2 m. Seinät on tehty suurista (n. 1,0-1,3 x 0,4 m) kivipaasista, joita on 4 kerrosta, kalkkilaastia käyttäen. Oviaukko on W-seinässä. Sen molemmin puolin seinän edessä on kaksi isoa vanhan koivun kantoa. Kivikellari vaikuttaa samanikäiseltä kipinäaidan kanssa, ja sitä on voitu käyttää jo radan rakentamisaikana (esim. ruuti- tai dynamiittivarastona?). Kellari kuului kuitenkin usein vahtituvan tontin rakennuskantaan. Rakennuksen pohjan mitat ovat n. 6 m (N-S) x 4 x 0,3 m. Kivijalka on tehty lohkokivistä. Sen ympärillä, kiviaidan rajaaman "pihapiirin" SE-kulmassa on maanpinnalla paljon tiiltä (melko modernia) ja lisäksi kattotiiliä. Rakenteet viittaavat tyypilliseen yksinkertaiseen vahtitupaan eli ratavartijan (ns. linjavahdin) asumukseen.
metsakeskus.1000041696 837 Arranmaanoja 1 10002 12004 13043 11006 27008 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041696 Kohde sijaitsee Multisillan kaupunginosassa, Ratasillantien sillan N-puolella, rautatietä pitkin sen itäpuolella kulkevan huoltotien ja Arranmaanojan välissä. Paikalla on n. 115 m pitkä kipinäaidan raunio, joka noudattaa VR:n alueen kiinteistörajaa, ja siihen lännestä liittyvä massiivisen kivikellarin jäännös sekä sen eteläpuolella, kiviaidan kulmassa sijaitseva rakennuksen pohja. Kipinäaita on paikoin epämääräinen, rauennut, leveydeltään 2-3 m, mutta pääsääntöisesti n. 1-1,5 m leveä, korkeudeltaan n. 0,5-1,0 m, koostuen yleensä 1-2 kivikerroksesta. Kivien suurin mitta on n. 30-80 cm. Kipinäaidan n. 35 m pitkä eteläosa sijaitsee lähempänä rautatietä, n. 7 m huoltotien keskilinjasta ja n. 11 m meluaidasta, korkean tieluiskan juurella, kuusimetsän rajalla. Aidan kyseisen osan leveys on n. 1 m ja korkeus n. 0,5 m. Kantakartan rajapyykkimerkin nro 6 kohdalla kipinäaita kääntyy 90 astetta itäkoilliseen ja n. 22 m jälkeen taas kääntyy pohjoisluoteeseen. Pohjoisin aidan osuus on pisin (n. 60 m), mutta sen eteläosassa on n. 1,5 m leveä aukko kahden ison kiven välissä. Pohjoisempana heti aidan W-puolella on kivikellarin jäännös. V. 1946 ilmakuvan ja vanhojen peruskarttojen mukaan kiviaita on rajannut idästä ja etelästä n. 60 m (NNW-SSE) x 30 m laajuisen alueen (tontin), jolla on sijainnut asuinrakennus ja kolme pientä ulkorakennusta. Kivikellarin sisätila on n. 4 x 2 m kokoinen, korkeus n. 2 m. Seinät on tehty suurista (n. 1,0-1,3 x 0,4 m) kivipaasista, joita on 4 kerrosta, kalkkilaastia käyttäen. Oviaukko on W-seinässä. Sen molemmin puolin seinän edessä on kaksi isoa vanhan koivun kantoa. Kivikellari vaikuttaa samanikäiseltä kipinäaidan kanssa, ja sitä on voitu käyttää jo radan rakentamisaikana (esim. ruuti- tai dynamiittivarastona?). Kellari kuului kuitenkin usein vahtituvan tontin rakennuskantaan. Rakennuksen pohjan mitat ovat n. 6 m (N-S) x 4 x 0,3 m. Kivijalka on tehty lohkokivistä. Sen ympärillä, kiviaidan rajaaman "pihapiirin" SE-kulmassa on maanpinnalla paljon tiiltä (melko modernia) ja lisäksi kattotiiliä. Rakenteet viittaavat tyypilliseen yksinkertaiseen vahtitupaan eli ratavartijan (ns. linjavahdin) asumukseen.
metsakeskus.1000041696 837 Arranmaanoja 1 10002 12001 13013 11006 27008 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041696 Kohde sijaitsee Multisillan kaupunginosassa, Ratasillantien sillan N-puolella, rautatietä pitkin sen itäpuolella kulkevan huoltotien ja Arranmaanojan välissä. Paikalla on n. 115 m pitkä kipinäaidan raunio, joka noudattaa VR:n alueen kiinteistörajaa, ja siihen lännestä liittyvä massiivisen kivikellarin jäännös sekä sen eteläpuolella, kiviaidan kulmassa sijaitseva rakennuksen pohja. Kipinäaita on paikoin epämääräinen, rauennut, leveydeltään 2-3 m, mutta pääsääntöisesti n. 1-1,5 m leveä, korkeudeltaan n. 0,5-1,0 m, koostuen yleensä 1-2 kivikerroksesta. Kivien suurin mitta on n. 30-80 cm. Kipinäaidan n. 35 m pitkä eteläosa sijaitsee lähempänä rautatietä, n. 7 m huoltotien keskilinjasta ja n. 11 m meluaidasta, korkean tieluiskan juurella, kuusimetsän rajalla. Aidan kyseisen osan leveys on n. 1 m ja korkeus n. 0,5 m. Kantakartan rajapyykkimerkin nro 6 kohdalla kipinäaita kääntyy 90 astetta itäkoilliseen ja n. 22 m jälkeen taas kääntyy pohjoisluoteeseen. Pohjoisin aidan osuus on pisin (n. 60 m), mutta sen eteläosassa on n. 1,5 m leveä aukko kahden ison kiven välissä. Pohjoisempana heti aidan W-puolella on kivikellarin jäännös. V. 1946 ilmakuvan ja vanhojen peruskarttojen mukaan kiviaita on rajannut idästä ja etelästä n. 60 m (NNW-SSE) x 30 m laajuisen alueen (tontin), jolla on sijainnut asuinrakennus ja kolme pientä ulkorakennusta. Kivikellarin sisätila on n. 4 x 2 m kokoinen, korkeus n. 2 m. Seinät on tehty suurista (n. 1,0-1,3 x 0,4 m) kivipaasista, joita on 4 kerrosta, kalkkilaastia käyttäen. Oviaukko on W-seinässä. Sen molemmin puolin seinän edessä on kaksi isoa vanhan koivun kantoa. Kivikellari vaikuttaa samanikäiseltä kipinäaidan kanssa, ja sitä on voitu käyttää jo radan rakentamisaikana (esim. ruuti- tai dynamiittivarastona?). Kellari kuului kuitenkin usein vahtituvan tontin rakennuskantaan. Rakennuksen pohjan mitat ovat n. 6 m (N-S) x 4 x 0,3 m. Kivijalka on tehty lohkokivistä. Sen ympärillä, kiviaidan rajaaman "pihapiirin" SE-kulmassa on maanpinnalla paljon tiiltä (melko modernia) ja lisäksi kattotiiliä. Rakenteet viittaavat tyypilliseen yksinkertaiseen vahtitupaan eli ratavartijan (ns. linjavahdin) asumukseen.
metsakeskus.1000041697 831 Kukkurasaari 10002 12002 13000 11033 27000 544686.00000000 6792424.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041697 Kukkurasaaren kaakkoisosasta, saaren korkeimman kallion päältä, sen ympäriltä ja rinteeltä on löytynyt rauta- ja kupariseosesineitä, joista ainakin osa rautakautisia: itäinen pronssiriipus, nuolenkärki, keihäänkärki, rengaskuolaimet, veitsi jne. Paikalta on myös palanutta luuta. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM19483, ILM19531. Löytösyvyys: 5 - 20 cm hiekkamaassa. Kallion huipulta oli löytynyt metallinetsinnässä yhdessä tulusrauta ja palaneita luita sekä näiden päällä osittain ollut n 25x10 cm kivi. Kyseessä lienee tarkoituksella tehty hautaus. Metallinetsintä saaressa on kielletty.
metsakeskus.1000041698 146 Ilomantsinjoen niska 2 10007 12011 13114 11042 27028 700237.00000000 6958273.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041698 Enontieltä Papatinniemeen johtavan mökkitien ja Ilomantsinjoen välissä lähempänä jokea on kaivantoa n. 200 metrin matkalla. Alueella kasvaa varttunutta kuusimetsää. Matalaan jokitörmään on kaivettu pohjois-koillis-etelä-lounaissuuntaisesti n. 200 m ojaa, joka on keskimäärin n. 1,5 m leveä ja yli metrin syvyinen, oja haarautuu pohjoispäässä itään ja länteen. Kaivanto on mutkittelevampi etelä- ja keskiosassa. Eteläpää loppuu n. 3 m halkaisijaltaan olevaan pyöreähköön kuoppaan, jolla on syvyyttä n. 1,5 m.
metsakeskus.1000041699 680 Petterinpelto 4 10002 12001 13000 11033 27000 235203.00000000 6716152.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041699 Kohde sijaitsee laajan peltoalueen pohjoisimmassa pohjukassa, joka rajautuu idässä, pohjoisessa ja lännessä rakennettuun ympäristöön. Idässä ja pohjoisessa Mahittulantiehen ja Hintsan kartanoon kuuluviin rakennuksiin, lännessä matalahkon mäen päällä olevaan pientaloasutukseen. Pelto on pääasiassa savea, mutta lännessä, jossa pelto kohoaan, on peltoaines selvästi hiekkaisempaa. Tarkastetulla peltoalueella oli pellon pinnassa havaittavissa melko runsaasti erilaista historiallisen ajan materiaalia, kuten tiiltä, keramiikkaa ja lasia. Peltoalueen länsipuolella, missä pelto kohoaa ja peltoaines on hiekkaisempaa, oli historiallisen aineiston joukossa myös kivilaji-iskoksia, esihistoriallista keramiikkaa, palanutta savea ja savitiivistettä. Esihistoriallisina pidettävät löydöt näyttävät keskittyvän tarkastetun peltoalueen länsiosaan.
metsakeskus.1000041699 680 Petterinpelto 4 10002 12001 13000 11006 27000 235203.00000000 6716152.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041699 Kohde sijaitsee laajan peltoalueen pohjoisimmassa pohjukassa, joka rajautuu idässä, pohjoisessa ja lännessä rakennettuun ympäristöön. Idässä ja pohjoisessa Mahittulantiehen ja Hintsan kartanoon kuuluviin rakennuksiin, lännessä matalahkon mäen päällä olevaan pientaloasutukseen. Pelto on pääasiassa savea, mutta lännessä, jossa pelto kohoaan, on peltoaines selvästi hiekkaisempaa. Tarkastetulla peltoalueella oli pellon pinnassa havaittavissa melko runsaasti erilaista historiallisen ajan materiaalia, kuten tiiltä, keramiikkaa ja lasia. Peltoalueen länsipuolella, missä pelto kohoaa ja peltoaines on hiekkaisempaa, oli historiallisen aineiston joukossa myös kivilaji-iskoksia, esihistoriallista keramiikkaa, palanutta savea ja savitiivistettä. Esihistoriallisina pidettävät löydöt näyttävät keskittyvän tarkastetun peltoalueen länsiosaan.
metsakeskus.1000041700 288 Brånabacken NW 10001 12004 13048 11002 27000 322054.00000000 7068433.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041700 Kivivalli ja sen lounaispäädyssä kehämäinen rakenne. Kohde sijaitsee luonnostaan kivikkoisen mäen luoteiskärjessä.
metsakeskus.1000041701 853 Kuralanvuori 10002 12004 13051 11006 27005 242933.00000000 6710985.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041701 Rajamerkki sijaitsee Kuralanvuorena tunnetun mäen kalliosella laella, sen korkeimmalla kohdalla. Rajamerkki on kolmiomainen iso kivi, joka nyt on kaatunut maahan. Kiven pituus on 115 cm ja se on leveimmillään 85 cm. Kiven yläosaan on hakattu Turun kaupunkia merkitsevä A-kirjain. Hakkauksen korkeus on 25 cm. Ilmeisesti myös kiven maata vasten olevalla sivulla on hakkauksia. Rajamerkki mainitaan ainakin vuodelta 1530 olevassa Sotalaisten jakokunnan rajoja käsittelevässä raja-asiakirjassa, minkä lisäksi se on merkittynä samalle paikalle myös Sotalaisten kylän isojakokarttaa vuodelta 1793.
metsakeskus.1000041702 698 Ispinävaara 2 10002 12001 13000 11019 27000 508471.00000000 7352361.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041702 Kohde sijaitsee Ispinävaaran kaakkousrinteen alapuolella olevalla tasanteella. Paikalta on kuluneelta polulta löytynyt kvartsiesineen - mahdollisesti nuolenkärjen - katkelma. Alue on topografisesti ja maaperältään otollinen kivikautiselle asuinpaikalle. Asuinpaikka sijainnee jokitörmän reunalla olevalla tasanteella.
metsakeskus.1000041703 599 Lillbastubacken 10007 12016 13175 11006 27000 308373.00000000 7046164.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041703 Paikalla on n. 25 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, jonka halssi suuntautuu luoteeseen. Ympärillä on tervan valmistukseen liittyviä kuoppia. Haudan reunoilla kasvaa tiheästi nuorta puustoa.
metsakeskus.1000041704 609 Isonokka 10002 12001 13002 11006 27000 244194.00000000 6841609.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041704 Paikka on Inhottujärven koillisrannalla oleva metsäinen mäki. Itäpuolella on peltoa. Maasto on heinittynyt ja puusto kuusta ja koivua. Paikalle on peruskarttaan merkitty muinaisjäännösmerkki, mutta kohde on arkeologisesti aiemmin tuntematon. Se käytiin tarkastamassa vuoden 2010 inventoinnissa ja todettiin, että paikalla on pieniä maakumpareita mäen loivalla etelärinteellä. Niitä on määrittelystä riippuen 4-5 kappaletta. Havaittujen pohjakaava on pyöreä ja koko vaihtelee 1,5 – 2 m välillä ja korkeus 30-50 cm välillä. Kumpareet ovat siis melko selkeästi havaittavia kuperia muodostumia. Kumpujen maa on löysää, mistä päätellen ne eivät ole kovin vanhoja ja kairanäytteen perusteella kummut ovat humuspitoista aineista eikä niissä ole kiviä. Maaperä on kivikkoinen. Syksyllä 2021 alueelta löydettiin metallinetsimellä useita rautaesineitä. Samassa yhteydessä niemen luoteisosassa havaittiin matala kivilatomus, myös läheltä peruskartan muinaisjäännösmerkkiä löydettiin kivirakennelma. Tarkastuksessa kesällä 2023 niemen pohjoisosan latomuksesta ei saatu varmuutta. Maapohja on kivinen ja pohjoispuolisessa rinteessä on kivkkoa ja joitain melko isojakin lohkareita. Heinikon peittämää maastoa oli paikoin vaikea havainnoida, mutta selkeästi erottuvaa ladottua röykkiötä tai kiveystä ei voitu havaita. Kivet olivat kaikkialla melko kookkaita. Mäen korkeimmalla kohdalla, esineiden löytöpaikan tuntumassa oli kuitenkin havaittavissa tasaisempi ja kivettömämpi kohta. Mahdollisen eräsijan paikkaa ei voi sulkea pois. Minkäänlaista uunin tai kiukaan jäännöstä ei kuitenkaan paikalla ollut. Niemen etelärinteellä aivan Pukkilan kuvailemien maakumpujen lähellä havaittiin pieni ja matala röykkiö, halkaisijaltaan 1,5-2 m ja korkeudeltaan max 50 cm. Röykkiön kivet olivat melko tasakokoisia, halk. 25-30 cm. Röykkiö on muodoltaan pyöreähkö, mutta reunoiltaan epäselvä. Pohjoisreunassa oli yksi selkeästi isompi kivi. Aivan röykkiön vieressä, sen länsi-puolella on pyöreä kuoppa, halkaisijaltaan n. 1 m. Kuoppa on siksi pieni, että todennäköisesti ainakaan kaikki röykkiön kivet eivät voi olla siitä peräisin. Maakummut todettiin Pukkilan kuvaileman kaltaisiksi. Niistä matkaa etelässä hyvin selvästi havaittavissa olevaan vanhaan rantavalliin on n. 20 m. Kohteen luonteen tarkempi selvittäminen vaatisi koetutkimuksia. Löydetyt esineet ja havainnot useista erilaisista rakenteista puoltavat paikan arvottamista kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Metallinetsijät olivat selvittäneen paikallishistorioista, että Inhottujärven rannalla on kirjallisten lähteiden mukaan ollut eräsija.
metsakeskus.1000041705 832 Iso Nuottilampi 2 10001 12016 13175 11002 27000 560060.00000000 7260880.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041705 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta, jota ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041709 791 Pitkänsillanneva pohjoinen 10001 12016 13175 11002 27000 452485.00000000 7123140.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041709 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Tervahautaa ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041710 97 Isopelto 10002 12016 13175 11006 27000 478229.00000000 6836519.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041710 Maanmittauslaitoksen karttapalvelussa Kämpinmäen tien pohjoispuolelle noin 55 m tiestä hakkuualueelle on merkitty tervahauta. Rinnevarjostuskuvan perusteella halkaisija on 13-14 m.
metsakeskus.1000041711 498 Sulajänkkä 10002 12001 13005 11006 27000 360495.00000000 7498607.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041711 Mahdollinen lappalaisten leiripaikka, jossa ilmoitettu olevan jäännöksiä kodanpohjista ja tulisijoista.
metsakeskus.1000041712 710 Trollklyftan 2 10007 12011 13212 11042 27000 277421.00000000 6650626.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041712 Kohde sijaitsee noin 6,2 km etelälounaaseen Bromarvin kirkosta Trollklyftan nimisen avokallioalueen länsirinteessä. Kallion luoteis- ja länsirinteet ovat täynnä suuria (läpimitaltaan 5-20 m), särmikkäitä, kalliosta irtilohjenneita lohkareita, jotka muodostavat kapeita solia, onkaloita ja kanjoneita kallioseinämien yhteyteen. Kookkaan siirtolohkareen ja kallion välissä on pienehkö luolamainen tila, pinta-alaltaan noin 1,5 m x 2 m ja korkeudeltaan noin 50-70 cm . Luolamaisen tilan sisäänkäynti on vajaa 1 m korkea ja vaikeasti havaittavissa. Sisäänkäynnin yläpuolelle on kaiverrettu teksti "KORSU" noin 10 cm kokoisilla kirjaimilla.
metsakeskus.1000041713 236 Oosinkallio 10002 12016 13175 11006 27000 337919.00000000 7048392.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041713 Tervahauta sijaitsee Järveläntien pohjoispuoleisella mäntykankaalla. Tervahaudan läheisyydessä risteilee useita polkuja. Tervahauta on läpimitaltaan noin 18 m. Halssi osoittaa luoteeseen ja se jatkuu noin 10 m pitkänä kaivantona polkujen risteyskohdalle. Tervahaudan ympäristössä on useita pienempiä kuoppia, joista osa on täysin nykyaikaisia ja osa mahdollisesti vanhempia tervahaudan käyttöön liittyviä.
metsakeskus.1000041714 236 Karjahaka 10002 12016 13175 11006 27000 338582.00000000 7046850.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041714 Tervahauta, joka on merkitty peruskartalle, näkyy selvästi myös lidar-aineistossa. Peruskartalle merkitty tervahaudan sijainti poikkeaa sen todellisesta sijainnista. Tervahauta sijaitsee Järveläntien itäpuolelta lähtevän polun pohjoispuolella Kaustisen ja Vetelin rajan tuntumassa. Tervahauta on tiheän nuoren kuusikon keskellä. Sen läpimitta on noin 18 metriä
metsakeskus.1000041715 236 Mikontanhua 10002 12016 13175 11006 27000 337633.00000000 7050355.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041715 Tervahauta sijaitsee mäntykankaalla Mikontanhuantien lounaispuolella, pellon itäreunassa. Tervahaudan läpimitta on noin 20 metriä. Kivistä ladottu halssi suuntautuu länteen.
metsakeskus.1000041716 710 Långviken 10002 12002 13019 11028 27000 301682.00000000 6671354.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041716 Kohde sijaitsee noin 6,5 km kaakkoon Pohjan kirkosta. Laakean avokallion korkeimmalla kohdalla on tuhotun röykkiön jäänteitä noin 4 m x 4 m kokoisella alueella. Röykkiö on tarkoituksella tuhottu ja suurin osa kivistä on vieritetty alas kallion huipulta länteen päin jossa kallio laskee jyrkästi.
metsakeskus.1000041716 710 Långviken 10002 12002 13019 11033 27000 301682.00000000 6671354.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041716 Kohde sijaitsee noin 6,5 km kaakkoon Pohjan kirkosta. Laakean avokallion korkeimmalla kohdalla on tuhotun röykkiön jäänteitä noin 4 m x 4 m kokoisella alueella. Röykkiö on tarkoituksella tuhottu ja suurin osa kivistä on vieritetty alas kallion huipulta länteen päin jossa kallio laskee jyrkästi.
metsakeskus.1000041717 236 Kotikangas 10002 12016 13175 11006 27000 333847.00000000 7052380.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041717 Tervahauta sijaitsee Kansanopiston länsipuolisella mäntykankaalla. Tervahaudan läpimitta on noin 20 metriä. Kivetty halssi lounaaseen.
metsakeskus.1000041718 236 Oosinkallio 2 10002 12016 13170 11002 27000 337909.00000000 7048368.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041718 Kyseessä on mahdollisesti pyyntikuopat tai viereiseen tervahautaan liittyvään toimintaan linkittyvät kuopat. Kuopissa on selvä podsolimaannos, joten ne eivät ole moderneja. Kuoppien läpimitta on noin 8 metriä ja syvyys noin 1-1,2 metriä. Kuoppien ajoitus ja merkitys on epäselvä, ne ovat kuitenkin selvästi ihmisen tekemiä ja nykyaikaa vanhempia
metsakeskus.1000041719 236 Mosalan mylly 10007 12016 13180 11006 27000 336283.00000000 7050412.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041719 Paikalla on betonisia myllypadon osia sekä luonnonkivistä kasatun myllyn/patorakenteen jäänteitä. Myllypadon ja muiden myllyrakenteiden jäänteet sijoittuvat osin omakotitalon piha-alueelle. Osa rakenteista on selvästi nykyaikaisia, osa sellaisia, joiden ajoitusta on vaikea arvioida. Mosalan kosken nimi on ollut aikaisemmin Kentalan koski. Kaustisen vanhimpia taloja on ollut Kentalan talo. Talon myllystä on maininta vuodelta 1586. Kyseinen myllypaikka voi ajoittua 1500-luvun lopulle ja olla lähteissä mainittu Kentalan mylly. Pitäjäkartalla mylly sijaitsee Geddala nimisen talon lähistöllä. Samalla pitäjäkartalla on kyseisen kohdan lähistölle merkattu muitakin myllyjä, näiden kohdalla maastossa ei kuitenkaan havaittu mitään mylly/patorakenteiden jäänteitä.
metsakeskus.1000041720 791 Kurkineva 10002 12001 13001 11019 27000 437715.00000000 7153495.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041720 Vinovalovarjosteessa erottuu useita painanteita halkaisijaltaan noin 65 metrin kokoisella alueella. Painanteita voi olla vielä laajemmalla alueella. Alueen lähellä on useita kankaita, joilla sijaitsee kivikautisia asuinpaikkoja asumuspainanteineen. 2022: Kohde tarkastettiin ohiajomatkalla, ja alueella todettiin olevan asumuspainanteita. Yhden asumuspainanteen vieressä olevassa tuulenkaadossa havaittiin kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000041721 980 Pähkinämäentie 10007 12004 13000 11006 27000 301278.00000000 6846379.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041721 Ilmoituksen liitekuvien perusteella paikalla on todennäköisesti rakennuksen kivijalka/kivijalkoja. V. 1910 ns. Senaatin kartaston kartan mukaan paikalla oli mahdollisesti rakennus ja sen pohjoispuolella pieni pelto. Kumpaakaan ei näy enää peruskartoissa (vanhin v. 1955). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa arkeologin toimesta.
metsakeskus.1000041722 297 Keihästaipaleenkangas 10001 12016 13182 11006 27000 509538.00000000 6970534.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041722 Keihässalmen ja Pitkäjärven välisellä kannaksella, Karttulantien pohjoispuolella on useita kymmeniä kiviröykkiöitä. Osa niistä on ladottu tiiviiksi korkeiksi keoksi ja osa on laajempia ja matalia röykkiöitä. Röykkiöitä on arviolta noin 100x30 metriä laajuisella alueella lähellä Karttulantietä. Vuoden 1971 peruskartalla alue on metsää, samoin 1840- luvun pitäjänkartalla (Karttula 3242 03). Rauniot liittyvät todennäköisesti kaskiviljelyyn. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041723 687 Korkalankangas 10002 12004 13051 11006 27008 565376.00000000 7057389.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041723 Tiilikkajärven kansallispuiston kohti Kalmoniemeä johtavan polun länsipuolella on matalahko ja pieni kivi, johon on hakattu numero 25. Numerot ovat noin 8cm korkeita ja hakkaus on noin 10 cm leveä.Yksityishenkilö oli tehnyt ilmoituksen kohteesta vuonna 2021. Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa. Kivi, johon hakkaus on tehty, sijaitsee aivan polun vieressä, sen länsireunassa. Polku kulkee harjanteen myötäisesti etelä-pohjoissuuntaisesti. Kivi on noin 40 cm korkea ja 30 cm leveä, se suippenee hieman yläosaan. Hakkaus on noin 8 cm korkea ja 10 cm leveä, kuten löytäjä ilmoitti. Numero hakkauksessa näyttäisi olevan ”25”. Kivi, jossa hakkaus on, näyttäisi asetetun neljän kiven keskelle, kivet ovat jotakuinkin samankokoisia kuin merkkikivi ja niiden välimatkat toisiinsa nähden on alle metri. Kyseessä vaikuttaisi olevan rajamerkki. Vuoden 1845 isojakokartassa Tiilikan kylän ja kruunun maiden raja näyttäisi menevän tältä kohtaa. Rajamerkki on historiallisella kylän rajalla ja voi olla vanhempikin kuin 1845.
metsakeskus.1000041725 434 Sandssund 10002 12015 13145 11006 27000 440910.00000000 6690133.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041725 Tiilitehtaan paikka. Rantaan on merkitty rakennus jo 1700-luvun karttaan. Tietoja tiilitehtaan perustamisesta on 1800-luvun alkupuolelta. Rantaan johtaa puiden reunustama tie. Tiilitehtaan paikalla on kookas maakumpu, jonka rikkoutuneissa reunoissa näkyy runsaasti tiiltä. Luoteiskulmassa on ollut laituri ja sinne johtaa jonkinlainen maaramppi. Vedessä on näkyvissä kiviä ja on mahdollista, että vedessä on säilyneitä rakenteita. Paikalta on kulkenut venereitti saareen ennen kuin silta rakennettiin.
metsakeskus.1000041727 271 Yli-Forsby 10002 12008 13000 11033 27018 248913.00000000 6802244.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041727 Kokemäenjoen pohjoispuolisesta pellosta Yli-Forsbyn tilan ympäristöstä on löytynyt metallinetsinnässä merkittävä määrä myöhäisrautakauden esineitä, kuten miekanponnen aluslevy (ks. alakohteet). Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM19742, ILM19877, ILM19887, ILM19904, ILM19908, ILM22945, ILM27457, ILM27460, ILM27473 Forsbyn talon ympäröiviä peltoalueita, etenkin rannan puoleisia alueita tarkastettiin inventoinnissa 2023. Pelto oli edellisvuonna käännetty ja havaintomahdollisuudet melko hyvät, vaikkakin pellon pinta oli hyvin kuiva. Pintapoiminnassa ei havaittu mitään rautakauteen viittaavaa, ainoastaan yksittäisiä tiilenkappaleita, vihreän lasin ja punasavikeramiikan palasia. Mahdollisten rautakautisten kulttuurikerrosten tai rakenteiden havaitseminen ja kohteen tyypin, muinaisjäännösstatuksen ja aluerajauksen tarkempi määrittäminen vaatisi peltoalueen tarkkuusinventointia tai koekaivauksia. Kohteen olemassa ollutta aluerajausta laajennettiin hieman kattamaan Kuurolantien pohjoispuoleisia löytöjä.
metsakeskus.1000041728 624 Hirvenkallio 10007 12004 13051 11006 27000 484223.00000000 6704480.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041728 Hirvenkallio nousee matalaksi kallioiseksi mäeksi, jonka ympäristössä kasvaa mäntymetsää. Rajamerkki 1 on ladottu luonnonkivistä kallion päälle ja se on muodoltaan neliömäinen. Ladonnassa on 2-3 kivikertaa, yksi keskellä olevista kivistä on nostettu hieman ylemmäksi kuin muut. Kivirakenteen koko on noin 140 x 150 cm ja se on noin 70 cm korkea. Rajamerkki 2 on edellisen koillispuolella, pienen avokallion pohjoisreunassa. Rajakivi on ladottu luonnonkivistä ja se on muodoltaan neliömäinen. Rakenteen koko on noin 120x 140 cm ja siinä on kolme kivikertaa. Kivirakenteen alin kivikerta on ladottu laajemmaksi, pohjakiveyksen koko on noin 180 x 120 cm. Rakenteen päällimmäiset kivet ovat osin sortuneet paikoiltaan. Rakenteen korkeus on noin 80 cm. Rajakivet ovat jääneet pois käytöstä. Ne eivät ole nykyisellä rajalla, mikä on kulkenut viimeistään vuodesta 1967 rajakivien länsipuolella.
metsakeskus.1000041730 272 Poropirttikangas 1-2 10002 12016 13175 11006 27000 360565.00000000 7055630.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041730 Tervahauta sijaitsee tasaisella paikoitellen soistuneella kankaalla. Halkaisija 16 m, kuopan halkaisija 8m ja syvyys 0,8 m. Halssi on sortunut ja suuntautuu itään. Vallin päällä ja lähistöllä kasvaa isoja mäntyjä. Tervahaudan eteläpuolella sijaitsee savupirtin jäänteet (kts. alakohde Poropirttikangas 2)
metsakeskus.1000041731 272 Riutankangas 1-2 10002 12016 13175 11006 27000 358857.00000000 7054957.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041731 Tervahauta sijaitsee kivikkoiden kankaan loivalla rinteellä. Halkaisija on 19 m, kuopan halkaisija 12 m ja syvyys 0,7 m. Halssi on sortunut ja suuntautuu länteen. Haudan päällä kasvaa vanhoja mäntyjä. Tervahaudasta n. 30 m lounaaseen on tervapirtin kiuas (kts. alakohde, Riutankangas 2)
metsakeskus.1000041732 272 Riutankangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 359393.00000000 7054816.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041732 Tervahauta sijaitsee kivikkoisen kankaan laella. Halkaisija on 16 m, kuopan halkaisija 10 m ja syvyys 0,7 m. Halssi on sortunut ja suuntautuu kaakkoon. Haudan päällä kasvaa yksi iso mänty, ympäristö on hakattu.
metsakeskus.1000041733 272 Filpunkangas 10002 12016 13175 11006 27000 358265.00000000 7055147.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041733 Tervauta sijaitsee kivisen kankaan länisrinteellä. Halkaisija on 16 m, kuopan halkaisija 9 m ja syvyys 0,5 m. Halssi on sortunut ja suuntautuu länteen. Haudan päällä kasvaa nuorta puustoa.
metsakeskus.1000041734 272 Riipanhauta 1-3 10002 12016 13175 11006 27000 357185.00000000 7054105.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041734 Tervahauta sijaitsee soratasanteella Isonnevankallion koillispuolella, vanhan sorakuopan eteläpuolella. Halkaisija on 17 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 0,6 m. Halssi on sortunut ja suuntautuu lounaaseen. Haudan päällä kasvaa eri-ikäistä puustoa ja katajaa. Tervahaudasta n. 30 m kaakkoon siajitsee tervapirtin kiuas (Riipanhauta 2, kts alakohde 1) ja 45 m pohjoiseen kuoppamiilu (Riipanhauta 3, alakohde 2).
metsakeskus.1000041735 272 Käräjäluoto 3 10007 12013 13126 11006 27008 329875.00000000 7110847.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041735 Kohde sijaitsee Kokkolan Lohtajalla, noin 5 km Ohtakarin kalastajakylästä kaakkoon. Käräjäluodon Rahakallion eteläosaan on kaiverrettu vuosiluku 1898. Kohteen lähistöllä on muitakin kalliohakkauksia 1900-luvulta. Vuosien saatossa Rahakallion rannasta on löytynyt myös yli 1 000 kuparikolikkoa 1700-luvulta. Kolikoiden on uskottu olleen peräisin alueelle haaksirikkoutuneesta aluksesta, mutta itse hylkyä ei ole löytynyt.
metsakeskus.1000041736 272 Luolakangas 10002 12016 13175 11006 27000 358398.00000000 7053897.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041736 Tervahauta sijaitsee kivisen kankaan loivalla pohjoisrinteellä. Halkaisija on 16 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 0,6 m. Halssi on sortunut ja suuntautuu koilliseen. Haudan päällä kasvaa nuorta puustoa
metsakeskus.1000041737 74 Uudeniitunoja pohjoinen 10002 12016 13175 11006 27000 356321.00000000 7052874.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041737 Tervahauta sijaitsee kivisen kankaan lounaisrinteellä aivan Halsuan ja Kokkolan kuntien rajalla. Halkaisija on 22 m, kuopan halkaisija 16 m ja syvyys 0,60m. Halssi on sortunut ja suuntautuu lounaaseen. Haudan päällä kasvaa eri-ikäistä puustoa.
metsakeskus.1000041738 74 Ukonluomat 1-2 10002 12016 13175 11006 27000 355478.00000000 7051220.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041738 Tervahauta sijaitsee kivisen kankaan lounaisrinteellä, metsätieltä noin 35 m länteen. Halkaisija on 20 m, kuopan halkaisija 12 m ja syvyys 0,7 m. Halssi on sortunut ja suuntautuu etelään. Haudan päällä ja ympäristössä kasvaa tiheä kuusikko. Tervahaudasta noin 15 m koilliseen sijaitsee kohde Ukonluomat 2, tervapirtin kiuas (kts. alakohde).
metsakeskus.1000041739 761 Havuharju 10002 12002 13021 11006 27008 310107.00000000 6724956.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041739 Hautausmaa sijaitsee Helsingintien (tie 52) varrella, lähellä Salontien risteystä (tie 280). Maasto on hiekanoton osittain tuhoamaa harjua. Havuharju on venäläinen ortodoksinen sotilashautausmaa Krimin sodan ajalta 1853–1856. Somerolla oli sodan aikana sijoitettuna venäläinen varuskunta (noin 1 000 miestä). Sen tehtävä oli estää mahdollisten vihollisten pääsy Hämeenlinnaan. Pajulan kylään oli perustettu tilapäinen sairaala kulkutauteja sairastaville sotilaille. Näiden kulkutautien uhreina kuolleiden venäläisten sotilaiden hautaamiseksi vihittiin käyttöön ortodoksinen hautausmaa. Vuoden 2021 inventoinnin aikaan hautausmaan koillisosassa oli betonilaatoituksen keskellä kivinen ortodoksiristi ja lyhty telineessä sekä hautausmaan lounaislaidalla, aidan vieressä kookas, puinen ortodoksinen muistoristi, jonka keskellä on metallinen ikoni. Riveissä tai ryhmissä sijaitsevia hautakumpuja erottuu ainakin nelisenkymmentä. Yksittäisillä kummuilla ei ole hautamerkkejä.
metsakeskus.1000041741 609 Seesperi 10007 12013 13126 11006 27000 206613.00000000 6854528.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041741 Ilmoitettu Seesperin saaressa kalliolla olevasta hakkauksesta, jossa ruori ja sen keskellä vuosiluku 1876 sekä nimikirjaimet, joista vaikea saada selvää. Paikkatieto on epätarkka.
metsakeskus.1000041742 678 Pikkukangas 10001 12009 13095 11002 27000 409485.00000000 7146340.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041742 Vinovalovarjosteessa erottuvia painanteita noin 125 x 50 metrin kokoisella alueella Pikkukankaan eteläreunan suuntaisesti (kaakko-luode).
metsakeskus.1000041743 86 Karhi/Karhis 10007 12001 13007 11006 27000 384965.00000000 6739462.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041743 Karhin kylän alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei ole perusteellisesti selvitetty ja rajattu. Kuninkaan kartaston ja Joonas Cajanuksen Hausjärven kappelikartan 1749 mukaan se on ollut nykyisinkin asutun kyläkeskuksen kohdilla. Kylän läpi kulkee Vanhan Hämeentien toinen haara (Karhinraitti) toisen kulkiessa Lavinnon kylästä Hikiään kirkon kautta. Hausjärvi kuului Janakkalan seurakuntaan, joka esiintyy lähteissä itsenäisenä kirkkoherrakuntana 1431. Tarkemmat tiedot alueen kehityksestä alkavat vuodesta 1539, jolloin voutien tilinpito veroista taloittain alkoi. Karhin kylä on asutettu ennen 1500-lukua, todennäköisesti aiemmin. Kylätontilla voi olla säilyneenä muinaismuistolain suojaamia kiinteitä rakenteita ja kulttuurikerroksia.
metsakeskus.1000041746 761 Someron pappila 10007 12001 13009 11006 27000 308495.00000000 6726114.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041746 Pappila on ilmeisesti aluksi sijainnut Kirkkojärven etelärannalla, keskiaikaiseen tapaan kirkon lähellä. Pappila on siirretty nykyiselle paikalleen, lähemmäs Härkätietä, ehkä 1500-luvun alussa. Se lienee sijainnut joko Lammin tai Harjun kylän mailla. Maakirjakarttaan vuodelta 1647 on merkitty pappilan päärakennus, mutta ei talousrakennuksia. Miespihan piirissä oli päärakennuksen lisäksi renkitupa, mankelihuone, piispantupa, kaksi aittaa ja pakari. Karjapihan ympärillä oli kaksi navettaa, lammashuone, ja talli. Lisäksi oli vielä riihiä, vilja-aittoja, latoja, mallashuone ja sauna. Pappila tuhoutui tulipalossa 1690-luvun alussa melkein kokonaan ja rakennettiin uudestaan 1695. Rovasti Zidbeck rakensi uuden asuinrakennuksen omalla kustannuksellaan 1750-luvulla; korjattu vanhempi pappila todettiin huonokuntoiseksi vuoden 1776 tarkastuksessa. Se myytiin lopulta huutokaupalla ja uusi rakennettiin 1824. Uudessa pappilassa mainitaan olleen tiilestä muuratut uunit. Vuonna 1865 rakennusta laajennettiin kolmella huoneella tuolloisen kirkkoherran suuren perheen tarpeisiin. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuosina 1887–90. Sen eteläpuolella on puutarha. Tämän lisäksi pihapiirissä on tietojen mukaan suurehko ulkorakennus, rantasauna ja ilmeisesti 1700-luvulla rakennettu holvattu kellari. Rakennuksia on aikoinaan ollut huomattavasti enemmän. Pappilaan johtavan tien länsipuolella, ennen nykyistä pihaan ajoa, sijaitsee pappilan 1887 rakennettu navetta. Se ei enää ole pappilan alueella. Someron pappilan pitkä asutushistoria alkaa 1500-luvun ensimmäiseltä puoliskolta ja on jatkunut näihin päiviin. Pappila on edelleen asuttu ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa suhteellisen vähäisen viimeaikaisen maankäytön vuoksi. Pappilan tontti on ollut nykyistä laajempi; se ulottui idässä ainakin 1800-luvun puoliväliin asti nykyiselle rannan viheralueelle ja pohjoisessa nykyisen piha-alueen ulkopuolelle, vanhan kivinavetan tienoille.
metsakeskus.1000041747 761 Jaatila Grankulla (Saukko) 10007 12001 13007 11006 27000 309098.00000000 6727001.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041747 Jaatila kylän vanha tontti on sijainnut noin 200 metriä pohjoiseen Härkätien varresta. Jaatilan maat ulottuivat aikoinaan Kirkkojärven rantaan asti, mutta rantamaat luovutettiin myöhemmin pappilalle. Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1492 Someron pappeinkokouksen pöytäkirjassa. Vuosina 1508 ja 1509 mainitaan käräjäasiakirjoissa henkilö marcus jatila. Talonnimi Jaati hävisi 1700-luvulla. Jaatilan vanhat kantatalot, jotka olivat olemassa jo 1540, olivat Kylä, Ruunala ja Saukko. Jo vuodelta 1548 on tieto, jonka mukaan Someron kirkon kappalainen asui Jaatilan kylässä sijainneessa talossa. Saukon talosta muodostettiin vuonna 1663 Someron kappalaispappila (ns. pikkupappila) ja nimi muuttui myöhemmin Grankullaksi – tästä vääntyi nimeksi Rankulla, päätyen lopulta nykyiseksi kaupunginosan nimeksi Rankkula. Tarkka tieto siitä puuttuu, milloin talo muutti nykyiseen paikkaansa. Vuoden 1698 kartassa se on vielä lähempänä vanhaa Jaatilan kylätonttia, joten muutto lienee tapahtunut vuosien 1698–1785 välillä; isojaon kartassa se on jo nykyisellä paikallaan. Tiedetään että vuonna 1754 pikkupappilan talo ja aitta paloivat; tämä on yksi siirron mahdollinen ajankohta. Nykyinen päärakennus on peräisin 1870-luvulta.
metsakeskus.1000041748 761 Jaatila Jaati 10007 12001 13007 11006 27000 309148.00000000 6727092.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041748 Jaatilan kylän vanha tontti on sijainnut noin 200 metriä pohjoiseen Härkätien varresta. Jaatilan maat ulottuivat aikoinaan Kirkkojärven rantaan asti, mutta rantamaat luovutettiin myöhemmin pappilalle. Jaatilan vanhat kantatalot, jotka olivat olemassa jo 1540, olivat Kylä, Ruunala ja Saukko. Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1492 Someron pappeinkokouksen pöytäkirjassa. Vuosina 1508 ja 1509 mainitaan käräjäasiakirjoissa henkilö marcus jatila. Talonnimi Jaati hävisi jo 1700-luvulla. Vuoden 1698 kartassa Jaatin talo näkyy sillanpielessä tien pohjoispuolella. Kirkkoherran leski oli asettanut sen autioksi 1696 ja talo siirrettiin tuolloin kylätontilta Härkätien varteen. Tuolloinen tieyhteys kulki Jaatilan kylätontilta Jaatin kautta Härkätielle. Myöhemmin muodostui kulkureitti myös Jaatilta pohjoiseen niittyalueille ja myllylle; tämä reitti näkyy isojaon kartassa. Isojaon kartassa Jaatin kohdalle ei ole merkitty tonttia; se näyttäisi autioituneen. Isojakokartassa on kuvattu yksittäinen rakennus hieman Jaatia lännemmäksi joka näkyy myös senaatin kartassa sekä vielä vuoden 1959 peruskartassa, mutta paikalle ei ole merkitty tonttia. Kyseessä voi olla ulkorakennus; esimerkiksi paloturvallisuussyistä hieman syrjemmälle asutuksesta sijoitettu riihi. Jaatin talon paikka on isojaon kartassa peltona ja niittynä, samoin myöhemmissä kartoissa. Vuoden 1959 peruskartassa paikalla on jo torppamuseo. Museo koostuu kolmestatoista 1700- ja 1800-luvun rakennuksesta, jotka on siirretty museoalueelle Somerolta ja lähipitäjistä vuosina 1955–1964. Päärakennuksena on Riutan torpan päärakennus vuodelta 1823 Someron Terttilän kylästä.
metsakeskus.1000041749 761 Ruunala 10007 12001 13007 11006 27000 309113.00000000 6727456.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041749 Ruunala mainitaan ensimmäisen kerran 1507. Se sijaitsee Jaatilanjoen itärannalla, lähes vastapäätä Jaatilaa. Sen maiden raja kulki etelässä hetken Härkätietä seuraillen, idässä Laukkonlampeen saakka ja siitä luoteeseen nykyistä Palmanojaa pitkin yhtyen lopulta Jaatilanjokeen. Ruunala luettiin välillä kuuluvaksi Joensuuhun, välillä myös Lammin kylään. Yksinäistalon isäntänä oli 1540 Matti Sipinpoika Hippa. 1559 talo halottiin kahteen osaan, mutta vain vuoteen 1580 asti. 1600-luvun alkupuolella talo oli pitkään autiona, kunnes 1740 se otettiin uudelleen viljelykseen. Aina 1900-luvulle saakka se pysyi yksinäistalona. Isojako suoritettiin 1783. Ruunala kuului Joensuun kylän jakokuntaan. Ruunala on kuvattu maakirjakartassa vuonna 1647 Jaatilanjoen rantaan ja 1695 kartassa hieman ylemmäs. Vuoden 1698 kartassa, jossa kuvataan Joensuun ja Jaatilan maita, ei Ruunalan tonttia ole lainkaan piirretty. Kartassa mainitaankin ”Ruunala tai Böhleby” autiona. Isojaon karttaan tontin tyhjä kohta on merkitty rantaan. Pitäjänkartassa kuvataan tonttimaa, joka oli ylempänä koillisessa, nykyisen Joensuuntien varressa. Senaatin kartassa (1876-77) tontti on edelleen tien vieressä ja tila on edelleen samalla paikalla; uudempi päärakennus on umpinaisen piha-alueen eteläpuolella. Vanhin kuvattu tonttimaa rannassa oli vielä 1959 ja 1980 peruskartoissa kuvattu suurimmaksi osaksi pelloksi ja rannassa oli vain pari pientä rakennusta. Rannan tontilla sijaitsee nykyään vuosien 1980 ja 1992 välillä rakennettu pientalo. Maakirjakartassa 1647 kuvatun tontin pohjoispuolinen osio vaikuttaa säilyneen rakentamiselta.
metsakeskus.1000041750 831 Likolahti 10002 12011 13114 11006 27009 554973.00000000 6773300.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041750 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Merenlahden kankaan itä-länsi suuntaisesti Lemillä ja Taipalsaarella. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Kähön kylässä Saimaan Likolahden eteläpuolisella rinteellä. Pohjoisrinteellä on kahden mökkitien välisellä kankaalla noin 100 metrin pituinen taisteluhauta, joka jatkuu kohteen itäpäässä kallioon louhittuna. Itäpäässä on taisteluhaudassa kaksi mahdollista konekivääriasemaa. Etelään haarautuu yhdyshauta, joka johtaa suojahuoneen kuoppaan. Kohteen läpi pohjoiseen kulkevan mökkitien länsipuolella aivan tien laidassa on lyhyt yhdyshauta, jonka läpi on joskus kulkenut tie, joka on tuhonnut osan kaivannosta. Yhdyshaudan länsipää on erittäin tiheässä kasvustossa. Kohteen läntisin kaivanto on toisen mökkitien varressa mäen länsirinteellä. Se koostuu kahdesta noin 4 metriä pitkästä kaivannosta, jotka vaikuttavat keskeneräisiltä. Kohteen rakenteet on kaivettu maahan sekä osittain louhittu kallioon ja vahvistettu ladotuilla kivillä. Torjuntasuunnat ovat luoteeseen ja pohjoiseen.
metsakeskus.1000041751 761 Lammi 10007 12001 13007 11006 27000 309584.00000000 6725521.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041751 Lammin kylä sijaitsee hautausmaan itäpuolella, Kirkkojärven kaakkoisnurkassa. Lammin kylä mainittiin ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1508. Ensimmäinen pappila on voinut sijaita Lammin kylässä tai sen lähellä. Kylä oli 1540 kaksitaloinen, jollaisena se pysyi ainakin 1870-luvulle saakka. Lammilla on käytännössä aina ollut vain kaksi taloa; Laurila ja Alitalo. Vuosina 1836–1849 Laurila oli kahtia jakautuneena ja hetken kylässä oli kolme taloa. Alitalon toisena nimenä oli Salomo, vuosien 1590–1616 talon omistajan Someron kappalaisen Salomon Juhananpojan mukaan. Isojako suoritettiin 1783. Lammi kuului Harjun jakokuntaan Harjun, Saarentaan ja Härkälän kylän kanssa. Vanhalla kylätontilla sijaitsee vielä Laurilan (nyk. Tauro) kantatila ja ulkorakennuksia.
metsakeskus.1000041752 831 Ojala 10002 12011 13114 11006 27009 554368.00000000 6773265.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041752 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Merenlahden kankaan itä-länsi suuntaisesti Lemillä ja Taipalsaarella. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Kähön kylässä Merenlahdentien länsipuolella Tiaisenmäen pohjoispuolella. Mäen pohjoisrinteellä on kallioon louhittu paikoitellen jopa 3 metriä syvä taisteluhauta, joka on noin 350 metriä pitkä. Pohjoisrinteellä taisteluhaudasta haarautuu kaksi lenkkiä selustan puolelle. Kohteessa on yksi mahdollinen konekivääriasema. Taisteluhaudasta haarautuu torjuntasuuntaan kaivanto, joka on todennäköisesti vedenlaskuun tarkoitettu. Rakenteet on louhittu kallioon sekä vahvistettu ladotuilla kivillä. Koillisrinteessä on louhittu portaikko mäen päälle, joka on mahdollistanut reitin syvästä taisteluhaudasta rinteen laelle. Eteläosassa kaivanto mataloituu ja loppuu lähelle peltoa. Torjuntasuunnat ovat luoteeseen, pohjoiseen sekä koilliseen.
metsakeskus.1000041753 761 Jaatila 10007 12001 13007 11006 27000 308840.00000000 6727234.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041753 Jaatila kylän vanha tontti on sijainnut noin 200 metriä pohjoiseen Härkätien varresta. Jaatilan maat ulottuivat aikoinaan Kirkkojärven rantaan asti, mutta rantamaat luovutettiin myöhemmin pappilalle. Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1492 Someron pappeinkokouksen pöytäkirjassa. Vuosina 1508 ja 1509 mainitaan käräjäasiakirjoissa henkilö Marcus Jatila. Talonnimi Jaati hävisi jo 1700-luvulla ja talon nimeksi vakiintui Simola. Jaatilan vanhat kantatalot, jotka olivat olemassa jo 1540, olivat Kylä, Ruunala ja Saukko. Saukosta tuli 1661 Someron kappalaispappila ja nimi muuttui Grankullaksi – tästä vääntyi nimeksi Rankulla, päätyen lopulta nykyiseksi kaupunginosan nimeksi Rankkula. Samalla talo siirtyi vanhalta tontiltaan noin 300 metriä kaakkoon. Jaatila pysyi kolmitaloisena vuoteen 1749, jolloin Ruunalan jakautuessa kahtia saivat alkunsa Simola ja Mäkelä. Vuonna 1792 perustettiin kylän takamaalle lisäksi Penikojan uudistalo kruunun toimesta. Vuoden 1858 jälkeen kylässä oli viisi taloa: Kylä, Simola, Mäkelä, Grankulla ja Penikoja. Jaatila oli oma jakokuntansa, jossa isojako suoritettiin 1785.
metsakeskus.1000041754 831 Niittylä 10002 12011 13114 11006 27009 553798.00000000 6773024.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041754 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Merenlahden kankaan itä-länsi suuntaisesti Lemillä ja Taipalsaarella. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Kähönsalmen itäpuolella Merenlahdentien länsipuolella. Pohjoisrinteellä on noin 150 metriä pitkä taisteluhauta. Taisteluhaudassa on yksi konekivääriasema, usea traverssi sekä suojahuone (P: 6773027 I: 553754), johon lyhyet yhdyshaudat johtavat. Perimätiedon mukaan suojahuone on ollut hirsillä katettu. Taisteluhauta kulkee osittain asutuksen välittömässä läheisyydessä. Etelärinteellä on noin 20 metriä pitkä yhdyshauta. Yhdyshauta jatkuu lännessä rantaan. Rakenteet on kaivettu maahan ja osittain louhittu. Seinämiä on vahvistettu ladotuilla kivillä. Torjuntasuunta on pohjoinen. Kohteen kaivantoja on osittain käytetty kaatopaikkana.
metsakeskus.1000041755 831 Peltomäki 10002 12011 13114 11006 27009 554002.00000000 6773010.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041755 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Merenlahden kankaan itä-länsi suuntaisesti Lemillä ja Taipalsaarella. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Kähön kylässä Merenlahdentien itäpuolella. Kohteessa on noin 100 metrin mittainen taisteluhauta, joka kulkee pihatien varressa. Taisteluhaudassa on kaksi kaivantoa pohjoiseen. Ne ovat mahdollisesti vedenlaskuun tarkoitettuja. Taisteluhauta on osittain tuhoutunut pohjoisosissaan, ja jatkuu vain noin 10 metrin matkalta pohjoisimmassa päässä. Taisteluhauta jatkuu myös tien eteläpuolella lähellä asutusta. Rakenteet on kaivettu maahan sekä osittain vahvistettu ladotuilla kivillä. Torjuntasuunta on luode.
metsakeskus.1000041756 831 Kähö 10002 12011 13114 11006 27009 554296.00000000 6772996.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041756 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Merenlahden kankaan itä-länsi suuntaisesti Lemillä ja Taipalsaarella. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Kähön kylässä mäellä Merenlahdentien pohjoispuolella. Luoteisrinteellä on noin 50 metriä pitkä taisteluhauta, joka on louhittu kallioon. Lisäksi itärinteelle on louhittu laaja suojahuoneen kuoppa. Kohteen torjuntasuunta on luoteeseen.
metsakeskus.1000041757 831 Lähteenmäki 10002 12011 13114 11006 27009 554641.00000000 6772772.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041757 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Merenlahden kankaan itä-länsi suuntaisesti Lemillä ja Taipalsaarella. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Kähön kylässä Lähteenmäentien pohjoispuolella. Kohteessa on kolme taisteluhautaa sekä niiden itäpuolella suojahuoneen kuoppa. Lounaisin taisteluhauta on noin 30 metriä pitkä ja siinä on lyhyt yhdyshauta lounaaseen. Sen koillispuolella on noin 90 metriä pitkä taisteluhauta Lähteenmäen koillisrinteellä. Taisteluhaudassa on kaksi mahdollista konekivääriasemaa. Koillispuolella on toinen noin 90 metriä pitkä hyvin säilynyt taisteluhauta. Kohteen torjuntasuunnat ovat koilliseen ja pohjoiseen.
metsakeskus.1000041758 831 Tiaisenmäki 10002 12011 13114 11006 27009 554670.00000000 6773131.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041758 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Merenlahden kankaan itä-länsi suuntaisesti Lemillä ja Taipalsaarella. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Kähön kylässä Tiaisenmäellä. Kohteessa on kolme taisteluhautaa, joista läntisin on noin 50 metrin mittainen taisteluhauta, joka päättyy kohteen läpi kulkevaan tiehen. Tien itäpuolella taisteluhauta jatkuu noin 40 metrin mittaisena. Torjuntasuunnat ovat luoteeseen ja pohjoiseen. Itäisin taisteluhauta on noin 80 metriä pitkä torjuntasuuntanaan koillinen. Rakenteet on louhittu kallioon sekä osittain kaivettu maahan.
metsakeskus.1000041760 889 Kalhujärvi 10001 12016 13175 11002 27000 493440.00000000 7207865.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041760 Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041761 405 Välisuo 10002 12004 13051 11006 27007 590427.00000000 6764351.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041761 Uudenkaupungin rauhan rajamerkki sijaitsee laakeassa kivessä, joka on noin metrin korkea ja kaksi metriä halkaisijaltaan. Kivessä on merkintänä mm. vuosiluku 1722 sekä kruunu ja risti.
metsakeskus.1000041762 405 Riikinrajankallio 10002 12004 13051 11006 27007 588835.00000000 6764176.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041762 Uudenkaupungin rauhan rajamerkki. Merkintä on tehty kallioon, johon hakattu mm. vuosiluku 1722 sekä kruunu ja risti.
metsakeskus.1000041763 261 Homejärvi 2 10007 12001 13010 11006 27009 397764.00000000 7515766.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041763 Rinteeseen on rakennettu 5 x 4 metriä lautamaja, jonka katolla on pelti sekä turve. Pystyssä olevan majan sisällä on kamina. Kämpän sisällä ja ympäristössä on kaikenlaista roinaa. Kämpän sisältä löytyneessä muovipullossa on merkattuna päiväykseksi vuosi 1996.
metsakeskus.1000041764 261 Homevuotso 1 10007 12016 13000 11006 27009 399320.00000000 7515827.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041764 Kohteessa on loukku, jonka koko on 3 x 1x 1,2 metriä. Loukku on rakennettu 10 cm halkaisijaltaan ja sitä pienemmistä pyöröpuista. Liitokset on naulattu ja kyljessä on rautalangoilla toimiva syöttövipu-systeemi.
metsakeskus.1000041765 261 Homevuotso 2 10007 12013 13127 11006 27000 398051.00000000 7515967.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041765 Kohteessa kelohonka, jonka halkaisija on rinnankorkeudelta noin metrin. Honka on kirveellä kaulattu 1,5 metrin korkeudelta. Puuta kiertää iso kirjoitus, joka kulkee koko puun ympäri. Kirjoituksessa lukee VP.XX / III - XXXXXVI. Puussa on myös pienempiä merkintöjä: XCJ.L, IPR, PL ja JK. Kahden metrin korkeudella puun ympäri kulkee punaisten leimojen rivi. Pohjoiskyljessä rinnankorkeudella on Metsähallituksen kruunuleima.
metsakeskus.1000041766 261 Välikuusikko 10007 12001 13000 11006 27009 400400.00000000 7514651.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041766 Kohteessa on 2,5 x 3 metriä rakennus, jonka pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Koilliskulmassa on 2 x 1 x 0,5 metrin kokoinen luonnonkiviliesi. Seinien paikat erottuvat metrin levyisinä turvevalleina. Lattia on puoli metriä maastoa alempana, joten kämppä on puoliksi maahan kaivettu. Päällä kasvaa rauduskoivuja.
metsakeskus.1000041767 261 Hanhimännikkö 10007 12014 13149 11042 27028 400361.00000000 7514353.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041767 Kohteessa on 10 x 5 m alueella lentokoneen romua, joka on ilmeisesti kerätty paikalle ympäröivästä maastosta. Koneen alumiiniosissa on vihreää ja punaista väriä. Koneen vaneriosia on myös säilynyt. Romun vieressä on muistokivi, jossa lukee SUOMEN ILMASODAN VIIMEISET UHRIT 23.10.1944. Kone on ollut tiedustelulennolla Muonion suunnalla. Koneen jäännökset löytyivät vasta syksyllä 1945.
metsakeskus.1000041769 74 Roskakallio 1-3 10002 12016 13175 11006 27000 355713.00000000 7049946.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041769 Tervahauta sijaitsee tasanteella Roskakallion itäpuolella. Halkaisija on 23 m, reuna pääosin ladottu kivistä, kuopanhalkaisija 15 m ja syvyys 0,8 m. Halssi on sortunut ja suuntautuu koilliseen. Tervahaudasta noin 20 m etelään sijaitsee tervapirtin kiuas Roskakallio 2 ja noin 12 m etelään neliönmuotoinen kiviröykkiö/latoomus Roskakallio 3 (kts. alakohteet).
metsakeskus.1000041770 74 Anttilan hautamaa itä 1-2 10002 12016 13175 11006 27000 356759.00000000 7049843.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041770 Tervahauta sijaitsee pienellä saarekkeella suon kaakkoislaidassa. Halkaisija on 16 m kuopan halkaisija 9 m ja syvyys 0,6 m. Halssi on sortunut ja suuntautuu lounaaseen. alueella aksvaa eri-ikäistä puustoa. Tervahaudasta noin 25 m itään sijaitsee Anttilan hautamaa 2, tervapirtin kiuas (kts. alakohde)
metsakeskus.1000041771 74 Sanelan Hautamaa 10002 12016 13175 11006 27000 357796.00000000 7049916.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041771 Tervahauta sijaitsee pienellä saarekkeella laajan korkeamman kankaan itäpuolella. Halkaisija on 14 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 0,5 m. Halssi on sortunut ja suuntautuu koilliseen. Alueella kasvaa eri-ikäistä puustoa. Kohteen koillis- ja kaakkoispuolella on laajat turvetotantoalueet
metsakeskus.1000041772 74 Polviluoma 10002 12016 13175 11006 27000 355498.00000000 7049427.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041772 Tervahaudan halkaisija on 15 m, kuopan halkaisija 11 m ja syvyys 0,6 m. Halssi ja kuopan länsiosa ovat tuhoutuneet tien teossa.
metsakeskus.1000041773 611 Karimäki 10002 12004 13049 11002 27000 403142.00000000 6709050.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041773 Avokalliolle on rakennettu kaksi kiviröykkiötä. Ensimmäisen koko on noin 2,5 x 2,5 metriä ja korkeus puoli metriä. Röykkiössä on pieni kohta, josta sammal puuttuu ja onkin mahdollista, että kivien alle on kurkistettu tästä kohtaa ja sen jälkeen kivet on ladottu paikoilleen. Toinen röykkiö on myöskin avokalliolla ja saman kokoinen. Toisessa röykkiössä ei ole kaivelun merkkejä. Historiallisen ajan kartoilla ei ole merkintöjä, jotka selittäisivät röykkiöiden funktion.
metsakeskus.1000041774 290 Rakennusniemi 2 10002 12016 13175 11006 27000 609126.00000000 7110463.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041774 Tervahauta on merkitty peruskarttaan. Koordinaatit lidar-kartasta. Tervahaudan läpimitta on noin 15 m. Tervahautaa ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041776 680 Miekelä 10007 12001 13007 11006 27000 231096.00000000 6718526.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041776 Yksinäistalo mainitaan ensimmäisen kerran 1422 ja säilyy yksinäistalona myöhemminkin. Ei esiinny isojako- ym. vanhemmissa kartoissa, mutta 1800-luvulla tällä tontilla. 1800-luvulla tontti on ollut todennäköisesti tyypilliseen tapaan laajimmillaan, kunnes 1900-luvulla rakennuksia on vähitellen purettu pois, myös asuinrakennus on uusittu. Kartta-aineiston perusteella ei voi päätellä vanhan tontin tarkkaa sijaintia, mutta alueella ei nyt ole kuin asuintalo ja pari pientä ulkorakennusta, joten osa 1800-luvulla rakennettuna olleesta tontista on ainakin autiona.
metsakeskus.1000041777 680 Nuorikkala 10007 12001 13007 11006 27000 232912.00000000 6714367.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041777 Mainitaan 1400-luvulla, 1540 veroluontoinen yksinäistalo. Jakautui 1570 kahtia, Nuhjalaksi ja Taparlaksi. Molemmat talot joutuivat vuonna 1586 kansliakirjuri Iisak Maununpojalle, jolloin ne yhdistettiin yhdeksi kartanoksi. 1600-luvun alussa tähän liitettiin Haapalan yksinäistalo, joka katosi sen jälkeen lähteistä ja jonka sijaintia ei tiedetä. 1600-luvun lopun tiluskartassa Nuorikkalan talo näkyy suunnilleen samalla paikalla kuin nykyinenkin talo. Samassa kartassa, peltoalueen itäpäässä näkyy tyhjäksi tontiksi merkitty alue, joskin ”tyhjyys” voi johtua myös sen kallioisuudesta. Nykyään ko. alue sijaitsee Kerrolan puolella ja on rakennettu. Nuorikkalan talon vanhaa rakennuskantaa on tontilla edelleen ja alueella on mahdollisesti säilynyt myös vanhempia kulttuurikerroksia. Miespihan tontin luoteispuolella on navetan kivijalka, muu osa entisen karjapihan tonttimaasta on tasoitettu ja asfaltoitu.
metsakeskus.1000041778 853 Pahaniemi 10007 12001 13007 11006 27000 236673.00000000 6711684.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041778 Kylänpaikka sijaitsee Raisionjoen itäpuolella, junaradan eteläpuolella, Riippakoivunkadun molemmin puolin. Tunnetaan vuodesta 1405. Alkujaan taloja oli vain yksi, vuonna 1500 luku oli noussut kahteen ja uuden ajan alussa 1540 kylässä oli kolme taloa: Alistalo, Keskitalo tai Keskikylä ja Ylistalo. Alistalo ja Ylistalo olivat verotaloja, Keskitalo oli kirkon eli Pyhänhengenhuoneen lampuotitalo. Ylis- ja Alistalo joutuivat 1600-luvulla panttitiloina Torsten Stålhandskelle, jonka leski Kristina Horn osti ne vuonna 1647, jolloin tiloista tuli ostorälssitiloja. Keskitalo määrättiin 1600-luvun alkupuolella ylläpitämään Seilin hospitaalia.29 Pahaniemen kylän alueesta on Johan Wettervik tehnyt kartan 1726. Tällöin paikalla olivat kaikki kolme taloa, kuten vielä vuosisadan lopun isojakokartassakin. Keskitalo hävisi 1800-luvun aikana ja nykyisin jäljellä ovat mainitut Ylitalo ja Alitalo, jotka vaikuttavat sijaitsevan vanhoilla tonteillaan. Keskitalo on sijainnut heti Ylistalon kaakkoispuolella, jossa nykyään on Ylistalon piharakennuksia. Nykyään alueen vanhin rakenne sijaitsee Alistalon puolella, vajan alla, jossa on viimeistään 1600-luvulla rakennettu kaksiosainen holvikellari.
metsakeskus.1000041779 853 Pansio Vähätalo 10007 12001 13007 11006 27000 232909.00000000 6711111.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041779 Metallikadun päässä, Valkamalahden koillisrannalla, mäkialueella, joka kuuluu nykyään Pansion laivastoasemalle. Mainitaan vuonna 1463, 1400-luvun jälkipuolella kylässä ilmeisesti oli jo kaksi taloa. Vuonna 1500-luvulla talot tunnetaan jo Isotalona ja Vähätalona. Vähätalo oli nk. hospitaalitalo, jonka tuotto meni mm. Seilin sairaalan ylläpitoon. Kylän talot olivat yhdysviljelyksessä 1800-luvun alusta lähtien. Pieni, pitkälti kalliopohjainen tontti on Pansion varuskunnan alueella ja säilynyt kohtuullisen hyvin juuri Vähätalon tontin osalta.
metsakeskus.1000041780 680 Pappila 10007 12001 13007 11006 27000 234919.00000000 6714917.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041780 Noin 250 metriä keskiaikaisesta kivikirkosta lounaaseen, josta sen erottaa nykyään Raisiontie. Tonttimaa on Kirkkoherrankujan ja Pappilanpolun välissä. Pappilan yksinäistalo oli keskiajalla ja vuoteen 1581 asti Raision kirkkoherran pappilana, jolloin se peruutettiin kruunulle ja kirkkoherra sai uudeksi pappilakseen Naantalin luostarin latokartanon. Vuonna 1594 Pappila muuttui rälssitaloksi, ollen kuitenkin pääosin 1600- ja 1700-lukua ratsutilana. Vuonna 1759 kappalainen vuokrasi itselleen asunnon Pappilan rusthollista, mutta pian sen jälkeen Alhaisten puustelli rakennettiin uudelleen papin virka-asunnoksi. Vuonna 1868 Pappilassa pidettiin kuntakokouksia erityisellä kuntaluvalla ja Pappilan rusthollissa Raision säätyläiset järjestivät tuohon aikaan usein myös huvitilaisuuksia. Pappilan tilan mailla sijaitsi aiemmin kansakoulu tontin itälaidalla. Raision seurakunnan itsenäistymisen myötä vuonna 1894 päätettiin ostaa Pappilan rustholli yli 300 vuoden jälkeen virkataloksi kirkkoherralle. Pappilan pihapiiri näyttäisi sijainneen samalla paikalla koko sen ajan kun sen karttahistoria tunnetaan. Keskiaikaisen pappilan sijaintia ei kuitenkaan ilman kaivaustutkimuksia voida tietää: pappilan on voinut sijaita samalla paikalla mutta myös vielä lähempänä kirkkoa, kuten tapana oli. Vanha pihapiiri on säilynyt, samoin kappale pappilan puutarha-aluetta pihasta länteen. Tontin länsipuolella on kallio, jonka juurella on todennäköisesti ei kovin vanhaan rakennusjäännökseen viittaavia kumpareita.
metsakeskus.1000041781 680 Petäsmäki 10007 12001 13007 11006 27000 233080.00000000 6717166.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041781 Kylänpaikka sijaitsee Raision sairaalan ja Kustavintien länsipuolella, Myllymäen luoteisreunassa olevalla pienemmällä, peltojen ympäröimällä mäkialueella. Mainitaan vuosina 1435–1455 yhdessä Metsä-Sylttylän kanssa. Myöhempi Petäsmäen yksinäistalo mainitaan vuonna 1461, jolloin tilan sai haltuunsa turkulainen raatimies Arndt van Herwen. Tämän leski myi tilan myöhemmin tuomiorovastille, joka lahjoitti sen tuomiokirkolle. Peruutuksen jälkeenkin pysyi yksinäistilana. Sijainnut ainakin 1600-luvun lopulta saakka samalla pienellä mäkialueella, sen eteläpuolella. Päärakennus on vielä jäljellä ja tonttimaa sen ympärillä vaikuttaa osittain säilyneeltä.
metsakeskus.1000041782 145 Kokonmäki 10002 12004 13052 11002 27000 254530.00000000 6964602.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041782 Ilmajoen Kalajaismaan Kokonmäen laella on pirunpelto, jossa on ainakin seitsemän ihmistekoista kuoppaa ja kehämäistä kivirakennelmaa (ks. alakohteet). Jäkäläkasvuston perusteella rakenteet ovat vanhoja, mutta niiden tarkempi rakentamisajankohta ja -syy eivät ole tiedossa. Mäen pohjoisrinteessä on porakiviä. Paikannimi juontuu ilmeisesti Ilmajoen Kokon talosta.
metsakeskus.1000041783 680 Polusmäki 10007 12001 13016 11006 27000 235448.00000000 6712635.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041783 Naantalintie, rautatien ja Raisionjoen risteämiskohdan pohjoispuolella, Polusmäen mäkialueen kaakkoisreunassa. Tietoja vuodesta 1464, jolloin Raision laamannikäräjät pidettiin täällä. Vuonna 1540 oli yksitaloinen, mutta maakirjassa Joki-Sylttylä laskettiin kuuluvaksi Polusmäen kylään. Yksinäistalona myöhemminkin. Paikalla on säilynyt vanhaakin rakennuskantaa, joten vanhempien säilyneiden kulttuurikerrosten mahdollisuus on olemassa.
metsakeskus.1000041784 601 Raudanjoenkangas 2 10001 12016 13175 11002 27000 426672.00000000 7039665.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041784 Lidäraineistossa näkyvät tervahautamaiset painaumat.
metsakeskus.1000041785 403 Tuurlanti 10001 12016 13175 11006 27000 323920.00000000 7022442.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041785 Tuurlannin kankaan etelärinteessä, Lappajärven ja Evijärven rajan tuntumassa, on kaukokartoituksessa havaittu tervahauta. Paikalle johtaa Kirsinpäkiltä peruskarttaan merkitty metsäpolku. Kotuksen Nimiarkistoon tallennetun perimätiedon mukaan Tuurlannissa on ollut Evijärven Haapajärven kylän pakosaunoja isonvihan aikana. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa
metsakeskus.1000041786 680 Hintsa 5 10002 12006 13221 11033 27000 235400.00000000 6716481.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041786 Kallioinen metsäsaareke laajahkon peltoalueen itäreunassa Hintsantien pohjoispuolella. Laajahkon peltoalueen itäosassa oleva kallioinen metsäsaareke. Kohde sijaitsee metsäsaarekkeen pohjoispäässä, korkeimmalla kohdalla. Paikoin näkyvissä sammaleen peittämää kalliota. Kasvillisuutena lehti- ja havupuita ja ruohokasveja. Saareketta ympäröi joka puolelta pelto. Metsäsaarekkeen länsireunalla on vanha betonirengas lähellä aluetta, jolla kupit ovat. Kallioon merkityn monikulmiopisteen tuntumassa on yhteensä 28 kuppia ja muutama epävarma kuppi. Kupit keskittyvät kallion laelle ja ne muodostavat luode-kaakko –suuntaisen nauhamaisen muodostelman. Kaksi kuppia on alempana, selvästi erillään muista. Alue, jolla kupit sijaitsevat on suuruudeltaan noin 170 x 130 cm. Kupit ovat matalia ja muodoltaan säännöllisen pyöreitä. Niiden halkaisija on 4-5 cm ja syvyys 0,5-1 cm.
metsakeskus.1000041787 739 Hakulinmaa 10002 12001 13000 11019 27012 541437.00000000 6793506.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041787 Etelälounaaseen aukeava hiekkapohjainen rinne, jolla on pienialainen kivikautinen asuinpaikka. Koepistosta on löytynyt kampakeramiikkaa. Lisätietoja ILM19455.
metsakeskus.1000041788 680 Petterinpelto 5 10002 12006 13077 11033 27000 235222.00000000 6715862.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041788 Kohde sijaitsee Petterinpellon kaakkoiskulmassa, Mahittulantien länsipuolella. Pienehkö kalliopaljastuma Petterinpellon kaakkoiskulmassa. Kalliopaljastuma on raivattu isommista puista jonkin aika sitten ja nyt kasvillisuutena on pääasiassa pensaita. ja ruohokasveja. Kalliopaljastuman eteläpäässä, korkeimmalla kohdalla on kaksi kuppia. Ne sijaitsevat noin 50 cm pohjoiseen kallioon merkitystä monikulmiopisteestä. Kuppien täisyys toisistaan on noin 10 cm. Kupit ovat muodoltaan pyöreitä. Toisen kupin halkaisija on noin 5 cm ja se on noin 0,5 cm syvyinen. Toisen kupin halkaisija on noin 4 cm ja syvyys yli 1 cm. Kalliopaljastuman eteläkärjestä on jossain vaiheessa louhittu kiveä ja reunassa on näkyvissä yksi porajälki. Porajäljen halkaisija on suurin piirtein sama kuin pienemmän kupin halkaisija, joten on olemassa mahdollisuus, että kuppi on keskeneräiseksi jäänyt poraus.
metsakeskus.1000041792 734 Lempilä Myllyoja 10002 12013 13126 11006 27008 279550.00000000 6699239.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041792 Lempilän tilalla, Lempilänjokeen laskevan Myllyojan eteläpuolella kahden pellon välissä pienellä kalliolla kalliohakkaus noin metrin alalla. Hakkauksesta erottuu kirjaimet "RFL" ja "N" sekä vuosiluku 1879 ja XV/V. Lisäksi noin 5 m päässä em. merkinnöistä länteen, jyrkänteen yläosassa on 30 cm korkeilla kirjaimilla kaiverrettu "OA".
metsakeskus.1000041793 418 Arvelanpelto 10002 12002 13000 11033 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041793 Hauralantien eteläpuoliselta peltoalueelta on löytynyt metallinetsinnässä useita rautakaudelle ajoittuvia löytöjä mm. tasavarsisolki, kupurasoljen katkelmia, hevosriipus, hihnanpäähelan ja dirhemin katkelmat.
metsakeskus.1000041794 710 Timpaskogen 10002 12004 13049 11033 27000 325275.00000000 6672222.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041794 Särmikkäistä kivistä kalliopohjalle koottu ympyränmuotoinen latomus. Halkaisija noin 4 metriä, korkeus noin 20-30 cm, kivien halkaisija noin 20-40 cm.
metsakeskus.1000041796 751 Onkilamminaho 10002 12016 13175 11006 27000 427518.00000000 7317609.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041796 Pienellä hiekkasaarekkeella Onkilamminahon koillispuolella on tervahauta, halkaisija valli mukaanlukien 19 m, kuopan syvyys 0,9m. Halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä havu- ja lehtipuita. Vanha oja kulkee vallin pohjoispään ohi.
metsakeskus.1000041800 498 Kumpurinne 10002 12016 13175 11006 27000 356225.00000000 7534531.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041800 Karsikkoniemellä Muonionjoen etelärannalla, Kangosjoen suusta 250 m luoteeseen. Paikalla on ehjä n. 10 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi pohjoiseen joelle. Päällä kasvaa lähinnä nuoria koivuja. Tervahauta on merkitty nykyiselle Maanmittauslaitoksen peruskartalle. Kohde sijaitsee vuoden 2021 Karsikkoniemen ranta-asemakaavan inventointialueen ulkopuolella.
metsakeskus.1000041802 167 Somonlampi 10002 12001 13000 11019 27000 657864.00000000 6982804.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041802 Muinaisjäännös havaitiin Luotsiniemeen suunnitellulla maakaapelilinjalla tehdyn arkeologisen inventoinnin yhteydessä vuonna 2021. Asuinpaikasta kertovat löydöt ovat pellolta, noin 60x20 metriä olevalta alueelta.
metsakeskus.1000041804 624 Vaskovuolteen ranta 10007 12004 13048 11006 27027 481378.00000000 6719644.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041804 Alue Vaskovuolteen itärannalla on loivasti Kymijokeen laskevaa ranta-aluetta, jossa on useita mökkejä. Rannalla kasvaa kuusivaltaista havumetsää ja aluskasvillisuutena on heinää ja saniaisia. Alueella kulkee rannansuuntaisesti metsäautotie. Vaskovuolteen itärannalla on useita suuria lohkokivistä kasattuja kivivalleja. Rannassa olevan metsätien koillis- ja itäpuolelle kasatut vallit ovat noin 4-5 metriä korkeita, 5 metriä leveitä ja pisimmillään 30–40 metriä pitkiä. Rannassa olevat vallit ovat hieman pienempiä, noin 2 metriä korkeita, 5 metriä leveitä ja 20 metriä pitkiä. Röykkiöihin on kasattu lohkottuja kiviä, joissa näkyy erikokoisia porausjälkiä. Kivet on louhittu Kymijoesta, Vaskovuolteen -virran itäreunasta ja nostettu rannalle pitkiksi rannansuuntaisiksi valleiksi. Kivien päällä kasvaa paksu sammal. Rannan eteläpäässä on niemenkärki, jonne on kasattu valtava kiviröykkiö, joka nousee 5 metriä korkeaksi ja halkaisijaltaan noin 50 metriä olevaksi mäeksi. Kivikasan päälle on muodostunut kulku-uria useisiin paikkoihin. Rantakallioon on hakattu vuosi 1933. On mahdollista, että uoman louhinta on tehty niihin aikoihin.
metsakeskus.1000041805 680 Pirilä Vähä-Pirilä 10007 12001 13007 11006 27000 232694.00000000 6715705.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041805 Mainintoja vuodesta 1413 lähtien, tuolloin jo kahden talon kylä. Tilanne on saman uuden ajan alussa, talot ovat nimeltään Iso-Pirilä ja Vähä-Pirilä. 1700-luvun lopun isojakokartassa Vähä-Pirilän tontti on jaettu kahtia, Alitaloon ja Ylitaloon. Iso-Pirilä on jo isojakokartassa sijainnut eri mäellä, etelämpänä kuin Vähä-Pirilä, ja sen tontti on tuhoutunut 1900-luvun rakentamisen yhteydessä. Mahdollisesti jonkin verran säilyneitä kulttuurikerroksia, vaikka onkin edelleen asuttu tontti. Saattaa periytyä myös asuinpaikkana rautakaudelle, vaikka lähilöydöt viittaavatkin kalmistoon.
metsakeskus.1000041806 680 Ristimäki 10007 12001 13007 11006 27000 232215.00000000 6715750.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041806 Kylä esiintyy lähteissä vasta 1500-luvun alusta, oli maakirjassa yksi Tahvion kylän taloista, mutta monissa asiakirjoissa mainitaan myös yksinäistalona. Alueella on edelleen vanhaa rakennuskantaa melko väljästi, joten todennäköisesti paikoin täällä on säilynyt myös vanhempia kulttuurikerroksia ja rakenteita.
metsakeskus.1000041807 680 Somersoja Ylitalo 10007 12001 13007 11006 27000 232549.00000000 6718265.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041807 Yksinäistalo mainitaan 1449, 1400-luvulla turkulaisen porvari Olavi Tuurenpojan omistuksessa, joka myi tilan tuomiorovasti Maunu Särkilahdelle, joka puolestaan lahjoitti sen tuomiokirkon prebendataloksi. Myöhemmin tuli kruununtilaksi ja sen jälkeen rälssitilaksi. Jakautui Alitaloksi ja Ylitaloksi, joiden sijainti tunnetaan tarkemmin vasta vuoden 1869 tiluskartasta. Paikalla edelleen kahtia jaetun kylän Ylitalon vanhaa rakennuskantaa. Alitalon puoli on todennäköisesti enimmäkseen tuhoutunut.
metsakeskus.1000041808 680 Toravuori (Toravuori) 10007 12001 13016 11006 27000 233534.00000000 6716946.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041808 Mainitaan vuonna 1454 ja joutui vuoteen 1468 mennessä raatimies Arndt van Herwenille, joka lahjoitti sen vaimoilleen. Vuonna 1472 tila siirtyi Turun tuomiorovastille ja kaksi vuotta myöhemmin tuomiokirkolle. 1500-luvulla Toravuori muuttui kruununtaloksi ja säilyi edelleen yksinäistalona, jota pienuutensa vuoksi kutsuttiin myös torpaksi. Nykyään vanhalla tontilla on enää navetta, mutta ylempänä mäellä uusi asuinrakennus. Vanhalla tontilla voi hyvin mahdollisesti olla säilyneenä vanhempia rakenteita ja kulttuurikerroksia.
metsakeskus.1000041809 680 Vatsela 10007 12001 13007 11006 27000 232054.00000000 6716474.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041809 Mainitaan 1416 alkaen ja jo tuolloin kylässä oli ainakin kaksi taloa, Lappalainen ja Vatsiala. Vuoden 1540 maakirjassa kylää kutsutaan nimellä Lappalainen ja siinä oli Isotalo ja Vähätalo. Isotalo lienee Vatsela ja Vähätalo sama kuin vanha Lappalainen. Tämän nimisinä talot säilyivät 1600-luvulle. Isojakokartassa vuonna 1791 tontilla oli neljä taloa, Yli-Isotalo, Ali-Isotalo, Uurna ja Vähätalo pohjoisesta etelään lueteltuina. Tontit ovat sijainneet rivissä kylätien länsipuolella. Kylämäellä on edelleen vanhoista taloista periytyvää, paikoin melko tiivistäkin rakennuskantaa.
metsakeskus.1000041811 108 Mannanmäki 10007 12004 13045 11006 27000 296427.00000000 6845824.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041811 Ilmoituksen mukaan paikalla on kiviaita, joka kulkee lounas-koillinen-suunnassa polun eteläpuolella. Kuvien perusteella rakenne on osin sammaloitunut ja koostuu ainakin 3-5 kerroksesta luonnonkiviä. Kohdetta ei ole tarkastettu arkeologin toimesta.
metsakeskus.1000041813 564 Halmemaa 10001 12016 13175 11002 27000 448115.00000000 7211640.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041813 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Tervahautaa ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041815 849 Hirsikangas 10002 12016 13175 11006 27000 366468.00000000 7064278.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041815 Tervahauta sijaitsee kivikkoisessa ja loivassa mäenrinteessä hakkuuaukean reunalla, Purontakan kylästä ja Toholampi-Lestijärvi -tiestä noin 1,7 km länteen. Tervahaudan halkaisija on noin 19 m ja kuopan halkaisija noin 8 m. Halssi on kivetty ja suuntautuu lounaaseen. Tervahaudan päällä ja lähiympäristössä kasvaa tiheää puustoa, enimmäkseen haapaa ja katajaa.
metsakeskus.1000041816 849 Soidinkangas W 10002 12016 13175 11006 27000 366590.00000000 7063206.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041816 Tervahauta sijaitsee Soidinkankaan länsirinteessä, Purontakan kylästä ja Toholampi-Lestijärvi -maantiestä noin 2 km länteen. Tervahaudan halkaisija on noin 15 m ja kuopan halkaisija noin 7 m. Tervahaudan eteläpuolelta on otettu aikoinaan maa-aineista, mikä on vaurioittanut osittain tervahaudan reunaa. Tervahaudan päällä ja lähiympäristössä kasvaa eri-ikäistä tiheää puustoa.
metsakeskus.1000041818 98 Kärettäväntie 2 10002 12001 13000 11019 27000 416299.00000000 6773370.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041818 Kohde sijaitsee Kärettäväntien lounaispuolella olevan törmän päällä, kiinteistön 98-415-1-546 ja Kärettäväntien (käytännössä ok-tontille menevän pihatien) kulmauksen tuntumassa. Paikalla on likimain pohjoiseteläsuuntainen törmä ja sen päällä tasanne, jonka maaperä on hiekkaa. Puusto on lähinnä tukkipuuikäistä mäntyä ja nuorta kuusta. Etelämpänä, kiinteistölle 1-647 johtavan mökkitien ja kiinteistön pohjoisrajan tuntumassa maaperä muuttuu hienorakeisemmaksi ja siinä on suhteellisen runsaasti kiviä; sinne kaivetuista koekuopista ei löytöjä tullut. Niitä ei tullut myöskään ylemmän törmän puolelta. Havaintojen perusteella asuinpaikka-alue lienee jatkunut pohjoisen suuntaan, jossa nykyään on ok-tontille menevä pihatie ja Kärettäväntie. Asuinpaikan arvioitu laajuus on noin 20 x 20 m. Arvio perustuu koekuopitukseen, topografiaan ja rakennettuun ympäristöön. Kohde löytyi metsänkäyttöilmoituksen takia paikalle tehdyssä arkeologisessa tarkastuksessa 1.9.2021.
metsakeskus.1000041821 444 Prästgården 10002 12001 13007 11010 27000 337893.00000000 6683554.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041821 Pappilan nykyinen sijainti 1400-luvun loppupuolella rakennetun kirkon pohjoispuolella periytyy jo keskiajalta, ensimmäinen maininta Lohjan pappilasta tilana on vuodelta 1384 (FMU/DF 925). Nykyisin Lohjan museona toimivan pappilan tontilla sijaitsee pääosin 1800- ja 1900-luvuilta peräisin olevaa rakennuskantaa sekä 1700–1800-luvuilta peräisin olevia puutarha- ja puistoalueita. Piha-alueella kesällä 2021 tehdyssä sähkökaapelointien arkeologisessa valvonnassa löytyi pihapiirin länsireunaa kulkevan tien ja piha-aidan väliseltä alueelta, päärakennuksen ja museokahvilana toimivan apupapin talon välistä uunirakenteen kulma ja siihen liittyvästä kultuurikerroksesta 1400-luvulle ajoittuva raha. Alueella on Hans Fattenborgin vuoden 1777 (KA MMA B27:23/2-3) kartan perusteella sijainnut pappilan yrttimaa sekä pappilan pihaan johtava tie. Vaikka pappilan pihapiiri on ollut pitkään käytössä, on hyvin mahdollista että keskiaikaisia ja uuden ajan alun rakenteita ja kulttuurikerroksia on edelleen säilynyt ainakin edelleen rakentamattomana olevan 1700-luvun yrttimaan ja mahdollisesti ainkin 1700-luvulta saakka samassa jokseenkin samassa paikassa kulkeneen tielinjauksen alla. Myös varsinaisen pihapiirin ja nykyisen päärakennuksen pohjoispuolella sijaitsevan puutarhan alueella on voinut säilyä 1800-lukua vanhempia kerroksia.
metsakeskus.1000041821 444 Prästgården 10002 12001 13009 11010 27000 337893.00000000 6683554.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041821 Pappilan nykyinen sijainti 1400-luvun loppupuolella rakennetun kirkon pohjoispuolella periytyy jo keskiajalta, ensimmäinen maininta Lohjan pappilasta tilana on vuodelta 1384 (FMU/DF 925). Nykyisin Lohjan museona toimivan pappilan tontilla sijaitsee pääosin 1800- ja 1900-luvuilta peräisin olevaa rakennuskantaa sekä 1700–1800-luvuilta peräisin olevia puutarha- ja puistoalueita. Piha-alueella kesällä 2021 tehdyssä sähkökaapelointien arkeologisessa valvonnassa löytyi pihapiirin länsireunaa kulkevan tien ja piha-aidan väliseltä alueelta, päärakennuksen ja museokahvilana toimivan apupapin talon välistä uunirakenteen kulma ja siihen liittyvästä kultuurikerroksesta 1400-luvulle ajoittuva raha. Alueella on Hans Fattenborgin vuoden 1777 (KA MMA B27:23/2-3) kartan perusteella sijainnut pappilan yrttimaa sekä pappilan pihaan johtava tie. Vaikka pappilan pihapiiri on ollut pitkään käytössä, on hyvin mahdollista että keskiaikaisia ja uuden ajan alun rakenteita ja kulttuurikerroksia on edelleen säilynyt ainakin edelleen rakentamattomana olevan 1700-luvun yrttimaan ja mahdollisesti ainkin 1700-luvulta saakka samassa jokseenkin samassa paikassa kulkeneen tielinjauksen alla. Myös varsinaisen pihapiirin ja nykyisen päärakennuksen pohjoispuolella sijaitsevan puutarhan alueella on voinut säilyä 1800-lukua vanhempia kerroksia.
metsakeskus.1000041823 743 Jyläskosken ja Paston myllyt 10007 12016 13180 11006 27009 300399.00000000 6950560.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041823 Ahvenjoen koskessa, linnuntietä noin 400 metriä ylävirtaan kohdasta, jossa Ahvenjoki yhtyy Nurmonjokeen, ovat sijainneet Jyläskosken (Jylhän) ja Paston myllyt. Joen molemmin puolin on kaivettu uomat vesivoimaa varten. Uomista pohjoisempi on umpeutunut kosken yli rakennetun sillan teossa. Etelärannalla on Paston 1900-luvun alussa rakennettu myllyrakennus. Jyläskosken saman ikäinen myllyrakennus on purettu. Etelä-Pohjanmaa -sanomalehdessä (27.5.1964) julkaistun jutun mukaan Paston mylly on perustettu vuonna 1918. 1960-luvulla mylly on jo toiminut pääosin sähkövoimalla.
metsakeskus.1000041829 687 Autiokangas 2 10001 12016 13000 11002 27000 574398.00000000 7047699.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041829 Lidar-kartalla näkyy selvä rengasmainen muodostelma ja sen ympärillä mahdollisia maakasoja. Todennäköisesti tervahauta tai hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041830 581 Nivusjärvi 10001 12002 13019 11002 27000 289340.00000000 6891487.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041830 Sähköposti-ilmoitus ja kuvia kallion päällä olevasta isosta kiveyksestä, mahdollisesta muinaishaudasta. Kuvien perusteella voi olla myös luontainen. Kohde vaatii tarkastuksen.
metsakeskus.1000041831 626 Mäntylä 2 10007 12001 13013 11006 27000 453655.00000000 7040670.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041831 Kohde sijaitsee noin 21,5 km Pyhäjärven kirkosta etelään, Pyhäjärven Maaselänlahden pohjukan eteläpuolella ja Lahdennevan lounaispuolella. Alue koostuu kuusi- ja mäntymetsästä paikoin alueella kasvaa nuorta lehtipuuta. Aluskasvillisuus on sammalta, puolukkaa ja mustikkaa. Kohteen luoteispuolella on metsittynyt pelto, joka on esitetty vielä vuoden 1988 peruskartassa. Kohteeseen liittyy kaksi rakennuksen pohjaa, kiuas, uuni ja mahdollinen maakellari. Tiedot niistä on lisätty alakohteisiin. Talo on merkitty 1840-luvun pitäjänkarttaan.
metsakeskus.1000041834 111 Läpiänjärvi 10001 12001 13000 11019 27000 448779.00000000 6778291.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041834 Paikalta on vuonna 2001 inventoinnissa löytynyt koekuopasta neljä kappaletta kvartseja (KM 33052), jotka saattavat olla asuinpaikkaan liittyviä löytöjä. Inventoijan kuvaus löytöluettelossa: "Suurijärvestä hieman koilliseen päin sijaitsee Läpiänjärvi, jonka rannat ovat rakentamattomia. Järvi on pieni erämaajärvi, jonka etelään päin olevat rannat ovat jyrkkiä kalliorantoja. Järven luoteisrannalla Kalliojärvestä laskevan puron itäpuolella on kaakkoon päin oleva tasanne, jonka koillispuolella nousee jyrkkä kalliorinne. Tasanteelle tehtiin muutama koekuoppa ja yhdestä koekuopasta löydettiin kvartseja (KM 33052), joissa oli lohkeamispintoja. Läpiänjärven kohdetta voidaan pitää mahdollisena esihistoriallisena kohteena, koska kvartsi ei luonnostaan liittynyt maaperään ja kohteen sijainti oli erinomainen. Tasanteella oli kuopanteita, jotka mahdollisesti olivat tuulen kaatojen seurauksena syntyneitä."
metsakeskus.1000041836 272 Palokangas 2 10007 12001 13014 11006 27000 330465.00000000 7081944.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041836 Torpan perusta sijaitsee Kälviä Palokankaalla kivikkoisen mäen koillisrinteessä, Sookerinnevan luoteiskulmassa Hillin ja Kleemolan kylien välissä. Torpan perusta on varsin hyvin säilynyt. Sen läpimitta on noin 5 m ja sen keskellä on kellarikuoppa. Nurkassa on mahdollinen uunirakenne, joka on paksun sammalkerroksen peitossa. Torpan eteläpuolella on noin 10 m pitkä kiviaita (kts. alakohde). Kyseessä on Niemen torppa, joka kuului Vähähyypän tilaan. Torppa on ollut asutettuna 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa.
metsakeskus.1000041840 240 Paavonkari 10007 12002 13000 11006 27000 393285.00000000 7285046.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041840 Perimätietoon perustuen, vankeudesta paenneiden venäläisten vankien surmaamispaikka/hautapaikka. Ortodoksihauta. SVS:n Kemin eteläinen osasto rakensi haudalle hirsikehikon 1990-luvulla ja uusi valkoisen puisen ortodoksiristin 2010-luvun lopulla. Hautaa ylläpitää SVS:n Kemin osasto.
metsakeskus.1000041841 179 Soima 10007 12016 13154 11006 27008 439640.00000000 6865964.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041841 Maastotiedot: Synsiänlahdesta n. 3,5 km kaakkoon, Kalliojärven länsipuolella kallioisen Seiväskorven kupeessa ja sen eteläpuolella Soimanpistotien itäpuolella, paikalla olevasta vapaa-ajan asunnosta n. 100-160 m etelään kivikkoisella mäellä. Kuvaus: Alueelle on merkitty vuoden 1972 peruskartalle Soiman talo ja lukuisa määrä tilarakennuksia sekä kaksi pientä peltoa, joista eteläisempi on merkitty myös nykyiselle maastokartalle. Peruskartalle merkityn talon kohdalla on edelleen rakennus, joka on vapaa-ajan käytössä ja lisäksi on muutamia tilarakennuksia. Asuinrakennuksesta noin 100-160 m etelään on kivikkoisella pienellä mäellä ainakin 5 kaskiröykkiötä, joista yksi on aitamainen, n. 4 m pitkä ja 70 cm korkea, muut ovat pyöreitä/pyöreähköjä ja n. 1,5-4 m halkaisijoiltaan, korkeutta on enimmillään yli 1 m, röykkiöt on ladottu osin isojen kivien kupeeseen, osin iiden päälle. Röykkiöt voivat olla yli 100 vuotta vanhoja. Vuoden 1847 pitäjänkartalle on merkitty peltoja Soiman alueelle, minne on merkitty peltoja myös vuoden 1972 peruskartalle. Soiman torppa on perustettu 1820-luvulla (Suur-Jämsän historia 1, s. 258). Paikalla olevan vapaa-ajan asunnon koillispuolella on tulisijan jäännös, joka on ilmeisesti kuulunut edeltävään vanhempaan asuinrakennukseen. Rakennusten perustukset ovat ehkä pääosin peräisin 1900-luvun puolelta. Perustuksia ei tarkemmin kartoitettu.
metsakeskus.1000041842 179 Salola 10007 12001 13209 11006 27009 440349.00000000 6864679.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041842 Maastotiedot: Soimanlammesta n. 350 m kaakkoon Salolanmäentien ja siltä Peuranlammelle kääntyvän metsätien hangassa. Alueen maaperä on hyvin kivikkoista. Lähistöllä on vanhoja metsittyneitä peltoja. Kuvaus: Paikalla on n. 10 x 4 m:n kokoinen hieman epäselvä rakennuksen perustus, jossa ei erotu kivijalkaa. Perustuksen etelä- ja pohjoispuolella on kaksi kellarikuoppaa, jotka ovat kooltaan n. 4 x 2 ja 2,5 x 2 m, isomman kellarin syvyys on yli metri. Tulisijan jäännöstä kohteesta ei havaittu. Perustuksen kohdalla kasvaa lähinnä heinää. Kaakkoisreunalle on pukattu tien teossa isohkoja kiviä. Paikalle on merkitty vuoden 1940 taloudelliselle kartalle Salola ja siihen liittyviä peltoja. Paikalle ei ole merkitty taloa tai viljelyksiä pitäjänkartalle tai esim. 1780-luvun Korpilahden pitäjän kappelikartalle. Vanhimmalle aluetta esittävälle peruskartalle ei ole merkitty rakennuksia tai peltoja. Todennäköisimmin kysymys on 1900-luvulle ajoittuvasta kohteesta.
metsakeskus.1000041843 272 Pakopirtinkangas 10002 12016 13175 11006 27000 339468.00000000 7076037.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041843 Iso tervahauta sijaitsee Pakopirtinkankaan etelärinteessä metsäautotien länsipuolella. Tervahaudan koko halkaisija on noin 25 m ja kuopan halkaisija noin 10 m. Halssi sijaitsee tervahaudan eteläreunassa. Tervahaudan päällä ja sen lähiympäristössä kasvaa vanhoja haapoja ja kuusia. Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan entisellään. Paikalta kartoitettiin kaksi mahdollista kellarikuoppaa, jotka on merkitty alakohteiksi.
metsakeskus.1000041844 689 Myränkorpi 10007 12011 13117 11042 27028 616989.00000000 6796128.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041844 Kuopat sijaitsevat Rautjärven Miettilän kylässä, museotienä olevan Niska-Pietilän tien eteläpuolella, Myränkorvesta puoli kilometriä koilliseen olevalla harjanteella, metsäautotien varrella. Metsäautotie kulkee koukaten Myrän Roihan kautta Niska-Pietilän tielle ollen ilmeisesti mainittua tietä vielä vanhempi linjaus. Kuoppajäänteitä on metsäautoteiden ja Niska-Pietilän rajaamalla alueella ainakin 17 kpl. Kuopissa on selvä oviaukko ja ainakin joissakin on oviaukolle johtava yhdyshauta. Kuoppien pohja on tasainen. Halkaisijaltaan jäänteet ovat noin 10 metriä. Muotonsa, sijaintinsa ja kokonsa puolesta rakenteet sopivat parhaiten tykkiasemiksi ja ne liittynevät 2. maailmansodan puolustusvarustuksiin. Vastaavia kuoppajäänteitä näkyy runsaasti samalla alueella rinnevarjostuskartoilla.
metsakeskus.1000041845 683 Soppanan Välikangas 10002 12001 13001 11019 27000 514419.00000000 7328852.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041845 Kohde sijaitsee Ranuan kunnassa Simojärven itäpuolella Tuoppilampi- nimisen pienen lammen pohjoispuolella. Kivikkoisen rinteen ja suon väliin jäävällä kapealla ja tasaisella hiekkakankaalla on 10 kuoppajäännöstä. Suurin osa näistä lienee pyyntikuoppia, mutta joukossa on muutama, jotka sopisivat ulkoisten piirteidensä perusteella jopa asumuspainanteiksi. Kohde on lähellä Ancylusjärven rannankorkeuksia ja kuopat on kaivettu vanhaan rantaterassiin. Mikäli osa kuopista todella on asumuspainanteita, voisi niiden ikä periaatteessa tällöin ulottua jopa mesoliittiseen kivikauteen. Kohdepiste osoittaa pyyntikuoppaan 5, muut kohteet liitetty alakohteiksi.
metsakeskus.1000041845 683 Soppanan Välikangas 10002 12016 13170 11019 27000 514419.00000000 7328852.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041845 Kohde sijaitsee Ranuan kunnassa Simojärven itäpuolella Tuoppilampi- nimisen pienen lammen pohjoispuolella. Kivikkoisen rinteen ja suon väliin jäävällä kapealla ja tasaisella hiekkakankaalla on 10 kuoppajäännöstä. Suurin osa näistä lienee pyyntikuoppia, mutta joukossa on muutama, jotka sopisivat ulkoisten piirteidensä perusteella jopa asumuspainanteiksi. Kohde on lähellä Ancylusjärven rannankorkeuksia ja kuopat on kaivettu vanhaan rantaterassiin. Mikäli osa kuopista todella on asumuspainanteita, voisi niiden ikä periaatteessa tällöin ulottua jopa mesoliittiseen kivikauteen. Kohdepiste osoittaa pyyntikuoppaan 5, muut kohteet liitetty alakohteiksi.
metsakeskus.1000041847 272 Lintukangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 335581.00000000 7072025.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041847 Iso tervahauta etelään viettävässä kivikkoisessa rinteessä noin 500 metriä Lintukankaan metsäautotien pohjoispuolella. Tervahaudan koko halkaisija on noin 20 m ja kuopan halkaisija noin 8 m. Halssi on tervahaudan eteläreunalla. Kohde tarkastettiin vuoden 2023 inventoinnissa ja sen todettiin olevan entisellään.
metsakeskus.1000041848 272 Rimpinevanharju 2 10002 12004 13052 11002 27000 338969.00000000 7075231.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041848 Kohde sijaitsee Rimpinevanharjun korkeimmalla kohdalla kivikkoisen mäen laella. Kohteeseen kuuluu kuusi kivikkoon raivattua kuoppaa, joista osa näyttää asumuksenpohjilta, osa säilytyskuopilta. Samalla mäellä on myös moderneja kaivelunjälkiä. Kuoppien 1 (pääkohde), 3 ja 6 rakenteet muistuttavat pieniä asumuspainanteita, mutta ne on raivattu pirunpeltoon. Kuopat ovat soikeita ja läpimitaltaan noin 4x3 m. Mahdollisesti kivikkoon raivattuja tilapäisasumuksen pohjia myöhempien tomtning-rakenteiden tapaan? Kuopat 2, 4 ja 5 ovat syvempiä ja suppilomaisia ja muistuttavat enemmän säilytyskuoppia. Niiden läpimitta vaihtelee 1-2 metrin välillä. (kts. alakohteet). Kivirakennekohteen itä-kaakkoispuolella toisella puolella Pakopirtinkankaan metsäautotietä sijaitsee Rimpinevanharjun kivikautinen asuinpaikka mj rek 315010050 Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan entisellään ja pienempiä rakkakuoppia ja muita rakenteita kartoitettiin lisää (kuopat 7-19, kivilatomus).
metsakeskus.1000041849 740 Väistönsalmi Juurikkalahti 10001 12017 13193 11002 27000 615756.00000000 6840264.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041849 Sijaintipaikka on vajaat 30 kilometriä Savonlinnan keskustasta kaakkoon Väistönsalmen länsiosassa Juurikkalahden pohjoisrannan lähellä. Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 28 metriä. Hylky on muutaman metrin syvyydessä ja sen voi nähdä pinnalta veneestä käsin. Runko on koillis-lounaissuunnassa. Alus on ollut ilmeisesti kanneton. Runko on säilynyt kohtuullisesti muodossaan, mutta ei kuitenkaan ole täysin ehjä. Hylky löytyi 2015 sattumalta melontaretken yhteydessä. Hylyn sijaintipaikan lähellä on Salpalinjaan kuuluvia puolustusvarustuksia (Juurikkamäki, nro 1000018268). Siitä, liittyykö hylky mitenkään varustuksiin tai niiden rakentamiseen, ei ole tietoa.
metsakeskus.1000041852 109 Montola 10002 12001 13007 11006 27000 387373.00000000 6768866.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041852 Keskiaikainen Lammin Montolan kylä on mainittu historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran noin 1455 Olavi Tavastin talousmerkinnöissä. 1460- ja -70-luvuilla kylä mainitaan rajankäyntien yhteydessä. Näistä ensimmäinen koski Montolan ja Mulkolan kylänrajaa ja myöhemmin käytiin sekä Montolan ja Mulkolan että Tuuloksen ja Lammin välistä rajaa. Rajankäynneistä käy ilmi myös, että Mulkolan ja Montolan välillä on ollut kylätie jo keskiajalla. Vuonna 1539 Montolassa oli 10 taloa ja ne maksoivat 2 koukkua veroja. 1589 Montolassa oli 6 perintötilaa, eikä ollenkaan kruununtiloja. Montolan henkikirjoitetun väestön määrä vaihteli varsin voimakkaasti 1600-luvulla ilmeisesti merkintätavan eroista johtuen. Vuonna 1745 henkikirjan mukainen väkimäärä oli 27. Vanha kylätontti on rajattu 1787 isojakokartan ja 1842 pitäjänkartan perusteella Montolantien molemmin puolin. Alue on osin edelleen asuttua ja osin nykyisin rakentamatonta peltomaata. Vanhoilla peruskartoilla ja ilmakuvissa näkyy, että peltoalueilla on ollut myös nykyisin purettuja rakennuksia etenkin tonttimaan koillis- ja kaakkoiskulmissa. Kylätontin säilyneisyyden ja tarkan rajauksen selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia. Vuoden 2021 maakaapeloinnin valvonnassa dokumentoitiin useita kulttuurikerroksia ja joitakin kivirakenteita. Selkeitä ajoittavia löytöjä ei saatu, mutta etenkin alueen pohjoisosien kaivannoissa oli viitteitä 1800-lukua varhaisempaan toimintaan kylätontin alueella. Epävarmoja viitteitä vanhemmista kulttuurikerroksista havaittiin myös Montolantien pohjoispuolisesta kaapeliojasta reilut 150 metriä tonttimaasta länteen.
metsakeskus.1000041854 831 Vilsaari 10002 12016 13000 11006 27000 544863.00000000 6792231.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041854 Vilsaaren eteläpäässä on matalahko painanne, joka on halkaisijaltaan n 6 metriä. Painanne erottuu hyvin laserkeilausaineistossa. Painanteen eteläreunan vallissa on muuta vallia matalampi "oviaukkomainen" kohta. Kuopan keskelle tehdyssä koepistossa oli turpeen alla n 5 cm paksu ruskea likamaa ja tämän alla n 5 cm paksu hiilensekainen karkea hiekka, jonka alla valkoinen palomaa. Kyseessä lienee terva- tai hiilihaudan jäännös. Kohdan kasvillisuus ei poikkea muusta kankaasta.
metsakeskus.1000041855 272 Peitsonhauta 10002 12004 13054 11002 27000 339970.00000000 7073343.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041855 Röykkiö sijaitsee korkealla kivikkoisella mäellä noin 60 metriä Haman metsäautotien itäpuolella. Röykkiön läpimitta on noin 3 m ja se on rakennettu maakiven viereen. Röykkiön keskellä on kraaterimainen kuoppa. Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan.
metsakeskus.1000041858 785 Kustunoja 1 10001 12016 13170 11002 27000 484658.00000000 7162530.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041858 Lidarhavainto. Kustunojasta kaakkoon lähtevän ojan koillispuolella on noin 150 metriä pitkä pyyntikuoppaketjulta vaikuttava muodostelma. Ketju on ojan suuntainen eli kaakko-luode -suuntainen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041859 598 Korsgrundet 2 10007 12004 13042 11006 27000 287394.00000000 7070339.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041859 Vuonna 2019 suoritetun yleiskaavainventoinnin mukaan paikalla on luonnonkivistä muurattu ainakin 2 m syvä kaivon jäännös, pohjalle on mahdollisesti heitetty orgaanista jätettä. Kaivosta n. 20 kaakkoon on n. 2,5 x 2,5 metrin kokoinen ja n. 60-70 cm syvä kellarikuoppa, vieressä on toinen hieman pienempi kellarikuoppa, molemmat ovat pintakasvillisuuden peittämiä. Sijainti Alhedassa Luodontien ja Alholmintien hangassa. Lisäksi todetaan, että alueen puuston perusteella kohteella voi olla ikää yli 100 vuotta.
metsakeskus.1000041859 598 Korsgrundet 2 10007 12004 13043 11006 27000 287394.00000000 7070339.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041859 Vuonna 2019 suoritetun yleiskaavainventoinnin mukaan paikalla on luonnonkivistä muurattu ainakin 2 m syvä kaivon jäännös, pohjalle on mahdollisesti heitetty orgaanista jätettä. Kaivosta n. 20 kaakkoon on n. 2,5 x 2,5 metrin kokoinen ja n. 60-70 cm syvä kellarikuoppa, vieressä on toinen hieman pienempi kellarikuoppa, molemmat ovat pintakasvillisuuden peittämiä. Sijainti Alhedassa Luodontien ja Alholmintien hangassa. Lisäksi todetaan, että alueen puuston perusteella kohteella voi olla ikää yli 100 vuotta.
metsakeskus.1000041861 202 Saloranta 10002 12001 13000 11033 27000 244472.00000000 6712824.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041861 Asuinpaikka sijaitsee keskiaikaisen Ravattulan kylätontin eteläpuolella olevalla peltoalueella, rajoittuen etelässä Aurajokeen. Asuinpaikan länsipuolella sijaitsee Ravattulan Ristimäki. Peltoalueelta on Turun yliopiston arkeologian oppiaineen suorittamassa tutkimuksessa havaittu rautakautiseen asuinpaikkaan selkeästi viittaavia löytöjä kuten sulanutta pronssia, keramiikkaa, palanutta savea, lasihelmiä sekä erilaisia metalliesineitä. Löytöaineiston perusteella pellolle on mahdollista rajata asuinpaikka-alueen sijainti sekä arvioida sen laajuus. Kohteen itäpuolelta Turun kehätien varrelta on vuonna 1991 kaivettu historiallisen ajan kulttuurikerroksia.
metsakeskus.1000041862 887 Kunnalliskoti 3 10002 12001 13000 11033 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041862 Pihanurmikkoa ja osin metsän laidassa olevaa pusikkoa. Yhdesstä koekuopasta rautakauden keramiikkaa ja palanutta savea, toisesta kuonaa. Ei lainkaan nykyaikaisia löytöjä. Pinnassa on vanhaa peltokyntökerrosta, löydöt sen alta noin 30 cm syvyydeltä. Alueen eteläreunamilla on ilmeisesti maakaapelikaivanto Luodon v. 2017 valvontaraportin perusteella. Rajausarvio maaston, topografian ja koekuoppa, kairaus- ym. havaintojen perusteella.– mahdollisen kaapelikaivannon pohjoispuolelle. Vuonna 2022 tarkkuusinventoinnissa tehtiin koekuopitusta piha-alueella kohteen rajauksen tarkentamiseksi. Inventoinnissa ei tehty havaintoja kiinteästä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000041863 887 Kunnalliskoti 2 10002 12001 13000 11033 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041863 Metsäisen kallioalueen lakiosassa yhdessä koekuopassa havaittiin noin 35 cm paksuinen nokimaakerros, jossa oli joitakin rapautuneita (palaneita?) kiviä sekä runsaasti (lähes puoli litraa) palanutta savea sekä 1 kappale rautakauden keramiikkaa. Toisesta koekuopasta löytyi muutama kappale palanutta savea. Lukuun ottamatta aivan pinnassa olevia nykyaikaisia olutpullon sirpaleita, vaikutti siltä, että kohde on koskematon ja häiriintymätön. Todennäköisesti rautakautinen asuinpaikka. Rajausarvio maaston, topografian ja koekuoppa, kairaus ym. havaintojen perusteella
metsakeskus.1000041864 887 Kunnalliskoti 4 10002 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041864 Salmen ja Laukeelan kylien rajakulmassa oleva noin 70 cm korkuinen, 15 cm paksu ja 30 cm leveä pystykivi, jonka länteen osoittavalla pinnalla noin 20 cm korkea epäselvä hakkaus, ilmeisesti ”P”.
metsakeskus.1000041867 895 Levonniittu 2 10002 12004 13054 11002 27000 207050.00000000 6753748.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041867 Kohde sijaitsee laajan mäkialueen kaakkoisreunassa, noin 20 m etäisyydellä nykyisestä peltoalueesta luoteeseen olevassa havumetsässä, loivasti etelään viettävässä rinteessä. Röykkiö on kauttaaltaan sammaleen peitossa, mutta vaikuttaa muodoltaan suhteellisen säännölliseltä, soikealta tai pyöristyneeltä suorakaiteelta. Sen suurin pituus lounais–koillis- suunnassa on noin 11 m ja leveys kaakko-luodesuunnassa 5 m. Röykkiön korkeus on noin 40 cm. Kiviä röykkiössä vaikuttaa olevan useassa kerroksessa. Ympäristön kairauksen perusteella röykkiö on koottu moreenimaalle.
metsakeskus.1000041868 895 Riiassuonkallio 10002 12004 13051 11006 27000 206392.00000000 6754119.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041868 Lohkokivistä tehty pienehkö kivirakenne Riiassuon itäpuolella sijaitsevan mäkialueen laella. Rakenne on kooltaan noin 1,2 x 1,2 m ja se on kasattu avokalliolle. Muistuttaa lähinnä rajamerkkiä, mutta historiallisten karttojen perusteella rakenne ei sijaitse millään tunnetulla rajalla.
metsakeskus.1000041869 895 Kylähiisi Puolimatka 10002 12005 13071 11006 27000 205483.00000000 6755977.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041869 Puolimatkan peltoalueen ja nykyisen Sahantien pohjoispuolella kulkee ympäristöään selvästi korkeampana 4,5–5 m leveä moreenipohjainen tielinja, joka on ollut aiemmin laajemmin käytetty kulkuväylä, osa Laitilasta Uuteenkaupunkiin johtanutta tietä. Linjaus on merkitty Kylähiiden vuosina 1771 ja 1773 laaditun isojakokartan konseptiin. Tiessä on Puolimatkanojan kohdalla ollut siltarakenne, joka on kokonaan tai osittain rakennettu kivestä. Kivirakennetta on jäljellä etenkin ojan itäpuolella. Rakenne vaikuttaa säilyneiltä osin paikalleen kylmämuuratulta.
metsakeskus.1000041870 895 Isometsä 1 10002 12004 13051 11006 27000 205629.00000000 6757821.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041870 Uudenkaupungin Kalannin Hallun kylän ja Laitilan Torren kylän rajalla sijaitseva rajamerkki. Se on koottu kivistä mäkialueen länsilaidalle kallioalueen reunalle. Rajapyykki koostuu vähintään viidestä kivestä. Kookkainta keskuskiveä lukuun ottamatta maantasainen ja sammaloitunut rakenne on kooltaan noin 2 x 2 m. Rakenne on muodoltaan neliömäinen. Rakenteen keskelle asetettu keskuskivi on pystyssä ja halkaisijaltaan n. 30 x 20 cm sekä korkeudeltaan 100 cm. Rakenteeseen kuuluneissa kivissä ei havaittu merkintöjä.
metsakeskus.1000041871 895 Isometsä 2 10002 12004 13051 11006 27000 205829.00000000 6757924.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041871 Uudenkaupungin Kalannin Hallun kylän ja Laitilan Torren kylän rajalla. Rajapyykki on koottu kivistä metsäisen mäkialueen koillislaidan lähelle tasaiseen soistuneeseen maastoon. Rajamerkki on pintaosistaan hyvin sammaloitunut, mutta se vaikuttaisi koostuvan neliömäisestä kivilatomuksesta, jonka keskelle on asetettu kolmiomainen kivi pystyasentoon. Rajamerkin koko on noin 1,5 x 1,5 metriä, korkeus on noin 0,4 m. Kolmionmuotoinen pystykivi on kumollaan itää kohti. Rakenteeseen kuuluneissa kivissä ei erottunut merkintöjä.
metsakeskus.1000041872 895 Isometsä 3 10002 12004 13051 11006 27000 205879.00000000 6757951.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041872 Uudenkaupungin Kalannin Hallun kylän ja Laitilan Torren kylän välinen rajamerkki on koottu laajan mäkialueen koilliskulmaan suonotkelmaan laskevaan rinteeseen, sen yläosaan. Rajamerkki koostuu viidestä kivestä. Neljä kivistä on suunnikkaan muotoisen rakennelman kulmissa, kun taas kookkain kivi on sijoitettu näiden keskelle pystyyn. Rakenne on muodoltaan suunnikas. Ulkoreunoista mitattuna kivien välinen etäisyys on itäreunalla 2 m, eteläreunalla 1,3 m, itäreunalla 1,8 m ja pohjoisreunalla 1,8 m. Terävähuippuisen keskuskiven korkeus maan tasalta on 42 cm, nurkkakivet ovat tätä jonkin verran matalampia. Keskuskivessä on sen etelään osoittavaan sivuun hakattu numero 5.
metsakeskus.1000041875 529 Salo (Salonkylä) 10001 12001 13007 11006 27000 216632.92300000 6702768.26500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041875 Isojakokartan 1794 perusteella paikannettu Salon kylänpaikka. Määritellyllä alueella on kartan mukaan sijainnut kolmen talon tonttimaat: Mattila, Eskola ja Länsi. Asiakirjojen mukaan kylässä on ollut viisi taloa jo vuonna 1540. Metallinetsinnässä kylänpaikan eteläpuoliselta pellolta on löydetty esineistöä, joista vanhimmat on ajoitettu 1400-luvulle.
metsakeskus.1000041876 977 Harju-Mäntylä 10007 12001 13016 11006 27008 393840.00000000 7104775.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041876 Yleisöilmoituksen (1.10.2021) perusteella karttaselvittelynä todettu kohde. Alueella on kahden talon, Harjun ja Mäntylän, autioituneet pihapiirit ja näitä ympäröivät viljelysmaat. Vinovalovalovarjosteen perusteella osaa pelloista reunustavat kiviaidat. Harju on pitäjänkartalle (1843, 2431 10) lisätyn merkinnän perusteella aikaisintaan 1850-vaiheilta oleva uudistila, Mäntylä on tätä nuorempi. Peruskarttojen 1955 ja 1978 perusteella tilojen autioituminen on tapahtunut 1970-luvun puolimaihin tultaessa. Alue on säilynyt myöhemmältä maankäytöltä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041877 49 Oittaanjoen mylly 10002 12016 13180 11010 27000 370215.00000000 6680822.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041877 Kartanoalueen pohjoispuolella Oitån-joessa (Oittaanjoessa) on vanha myllypaikka, joka on merkitty jo Fonseenin pitäjänkarttaan vuodelta 1750 jalkamyllynä. Joessa on vielä patolaitteiden ja myllyn raunioita. Vielä 1930-luvulla oli joessa kahden kiviparin mylly. Kartanokukkulan sivuitse kulkee linjauksensa hyvin säilyneen vanhan Bembölestä Velskolaan ja Röylään johtavan tien käytöstä jääneen mutkan linjaus (tieraunio), ja myllynpaikan länsipuolitse Kunnarlantien suoristettu osuus. Vuonna 2022 alueella suoritettiin arkeologinen tarkkuusinventointi, jossa kartoitettiin ja dokumentoitiin myllyyn ja patoon liittyvät rakenteet.
metsakeskus.1000041878 626 Kukkula pohjoinen 10002 12016 13170 11002 27000 454030.00000000 7039908.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041878 Kohde sijaitsee noin 22 km Pyhäjärven kirkosta etelään, Lahdenjoen lounaispuolella ja pääosin Herrainlammentien koillispuolella mäntykankaan reunassa, koilliseen vaihtelevasti viettävässä rinteessä. Alueella kasvaa pääosin havumetsää, ja aluskasvillisuus koostuu sammaleista ja varvuista. Kohde koostuu 18 pyyntikuopasta ja yhdestä mahdollisesta asumuspainanteesta. Pyyntikuoppien koot vaihtelevat noin 2,5-5 x 2,5-5 metrin välillä ja niiden syvyydet ovat 20-80 cm. Pyyntikuopat ovat pyöreitä ja soikeita. Mahdollinen asumuspainanne on kooltaan noin 5 x 4 metriä, ja se on noin 50 cm syvä. Kohteen luoteispuolella sijaitsee pyyntikuoppakohde Maaselänlahden perukka (100000319).
metsakeskus.1000041878 626 Kukkula pohjoinen 10002 12001 13001 11002 27000 454030.00000000 7039908.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041878 Kohde sijaitsee noin 22 km Pyhäjärven kirkosta etelään, Lahdenjoen lounaispuolella ja pääosin Herrainlammentien koillispuolella mäntykankaan reunassa, koilliseen vaihtelevasti viettävässä rinteessä. Alueella kasvaa pääosin havumetsää, ja aluskasvillisuus koostuu sammaleista ja varvuista. Kohde koostuu 18 pyyntikuopasta ja yhdestä mahdollisesta asumuspainanteesta. Pyyntikuoppien koot vaihtelevat noin 2,5-5 x 2,5-5 metrin välillä ja niiden syvyydet ovat 20-80 cm. Pyyntikuopat ovat pyöreitä ja soikeita. Mahdollinen asumuspainanne on kooltaan noin 5 x 4 metriä, ja se on noin 50 cm syvä. Kohteen luoteispuolella sijaitsee pyyntikuoppakohde Maaselänlahden perukka (100000319).
metsakeskus.1000041879 625 Keskilampi 10001 12004 13047 11002 27000 390025.00000000 7151615.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041879 Kyttä ilmoitus 3.10.2021/1000032092: "..Keskilammen pohjoisrannalla on toinen todella suuri pyöreä kivi (halkaisija reilusti yli metri joka suunnalta), joka näyttää asennetun pienien kivien päälle ja alla on suuri laattakivi. Kivi on ollut paikalla käsittääkseni todella kauan ja oli aiemmin jäkälän peittämä, nyt joku on kiven puhdistanut ja kaivanut alustan kanervikosta esille. Itse olen tuon kiven nähnyt ensimmäiset kerrat yli 30 vuotta sitten, ennen alueen hakkuuta ja lähelle tehtyjä metsäteitä. Kiven vieressä menee kiviharjussa selvä ojamainen syvennys kohti lampea.."
metsakeskus.1000041880 702 Huilahti 10001 12004 13050 11002 27000 341816.00000000 6888302.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041880 Hiekkaharjun päällä noin 20m pituisella ja 10 m leveällä alueella rakkaivikkoa. Kivikon keskellä, toisessa sivussa on noin 1 m syvyinen kuoppa. Kyseessä on mahdollisesti purnu.
metsakeskus.1000041881 889 Kivimökinsaari 10002 12001 13000 11006 27000 474064.00000000 7186453.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041881 Kankaan korkeimmalla kohdalla on noin 2,5-metriä korkea siirtolohkare, jota vasten sen kaakkoispuolelle on suurehkoista kivistä huolellisesti kylmämuurattu puolikaarenmuotoinen kivimuuri. Halkaisijaltaan enimmillään 60-senttisistä kivenlohkareista kasatun, vahvan sammal- ja jäkäläkerroksen peittämän muurin keskimääräinen korkeus on rakenteen ulkopuolelta mitattuna noin metri, mutta paikoitellen se kohoaa lähes puoleentoista metriin. Muurin paksuus on noin 1,0–1,3 metriä, ja se rajaa sisäänsä noin 2,5 metriä pitkän ja 2 metriä leveän tilan. Sisätilan pinta-ala on sen muodosta johtuen vain noin 4,5 m2. Noin 60 cm leveä sisäänkäynti sijaitsee siirtolohkareen eteläpuolella. Rakenteen lattiapinta asettuu kymmenisen senttiä sitä ympäröivän maanpinnan alapuolelle. Kyseessä on hienosta hiekasta koostuva maalattia, jota kairatessa ei havaittu podsolimaannosta – sekoittuneen hiekan kerros oli yläosastaan heikosti likamaan värjäämä. Rakenteesta ei pintapuolisessa tarkastelussa havaittu kiuasta tai ylipäätään merkkejä tulenpidosta. Myöskään kivirakenteen ympäristöstä ei havaittu suppeassa maastotarkastuksessa muita merkkejä ihmisen toiminnasta kuin välittömästi sen ympäriltä muuriin sopivista kivistä raivattu ala. Rakenteeltaan rannikon tomtning-jäännöksiä vastaava kohde on huolellisen kylmämuurauksen perusteella tulkittavissa monivuotiseksi tarkoitetuksi tilapäisasumukseksi, jota on käytetty paikallisia resursseja hyödynnettäessä. Tulenpidon merkkien puuttuminen kertoo rakenteen käyttöajankohdan sijoittumisesta kesäaikaan, jolloin sen käyttöarvo on perustunut erityisesti siirtolohkareen ja vankan kivipanoksen viilentävään yhteisvaikutukseen. Rakenne on pääosin hyväkuntoinen.
metsakeskus.1000041881 889 Kivimökinsaari 10002 12004 13000 11006 27000 474064.00000000 7186453.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041881 Kankaan korkeimmalla kohdalla on noin 2,5-metriä korkea siirtolohkare, jota vasten sen kaakkoispuolelle on suurehkoista kivistä huolellisesti kylmämuurattu puolikaarenmuotoinen kivimuuri. Halkaisijaltaan enimmillään 60-senttisistä kivenlohkareista kasatun, vahvan sammal- ja jäkäläkerroksen peittämän muurin keskimääräinen korkeus on rakenteen ulkopuolelta mitattuna noin metri, mutta paikoitellen se kohoaa lähes puoleentoista metriin. Muurin paksuus on noin 1,0–1,3 metriä, ja se rajaa sisäänsä noin 2,5 metriä pitkän ja 2 metriä leveän tilan. Sisätilan pinta-ala on sen muodosta johtuen vain noin 4,5 m2. Noin 60 cm leveä sisäänkäynti sijaitsee siirtolohkareen eteläpuolella. Rakenteen lattiapinta asettuu kymmenisen senttiä sitä ympäröivän maanpinnan alapuolelle. Kyseessä on hienosta hiekasta koostuva maalattia, jota kairatessa ei havaittu podsolimaannosta – sekoittuneen hiekan kerros oli yläosastaan heikosti likamaan värjäämä. Rakenteesta ei pintapuolisessa tarkastelussa havaittu kiuasta tai ylipäätään merkkejä tulenpidosta. Myöskään kivirakenteen ympäristöstä ei havaittu suppeassa maastotarkastuksessa muita merkkejä ihmisen toiminnasta kuin välittömästi sen ympäriltä muuriin sopivista kivistä raivattu ala. Rakenteeltaan rannikon tomtning-jäännöksiä vastaava kohde on huolellisen kylmämuurauksen perusteella tulkittavissa monivuotiseksi tarkoitetuksi tilapäisasumukseksi, jota on käytetty paikallisia resursseja hyödynnettäessä. Tulenpidon merkkien puuttuminen kertoo rakenteen käyttöajankohdan sijoittumisesta kesäaikaan, jolloin sen käyttöarvo on perustunut erityisesti siirtolohkareen ja vankan kivipanoksen viilentävään yhteisvaikutukseen. Rakenne on pääosin hyväkuntoinen.
metsakeskus.1000041882 109 Kyttälä 10001 12001 13003 11006 27000 368330.00000000 6783106.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041882 Kyttälän kartanoon liittyvä ensimaininta historiallisissa lähteissä on tuomiokirja vuodelta 1421, jossa kerrotaan Broder-nimisen rälssimiehen ostaneen maata Lounaan kylästä. Olof Broderinpoika Skytte toimi Sääksmäen kihlakunnan tuomarina 1435-63. Aluksi rälssikartano tunnettiin Broddenäs-nimellä, joka vaihtui pian Skyttäläksi ja nykyiseksi Kyttäläksi. Kohde on rajattu suuntaa antavasti Kuninkaan kartaston ja maanmittari Lars Forssellin 1695 tiluskartan perusteella. Kohteen tarkastus ja arkistoanalyysi on tekemättä.
metsakeskus.1000041883 626 Isokallio 10002 12016 13175 11006 27000 435197.00000000 7065581.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041883 Tervahauta sijaitsee noin 80 m vanhan metsittyneen tieuran eteläpuolella. Varsinkin eteläsivulta epäyhtenäisen rakenteen läpimitta on n. 12 m, vallit kohoavat n. 1–1,5 m korkeuteen ja niiden leveys on pari metriä. Halssista ei ole säilynyt havaittavia merkkejä. Hiiltä havaittiin kairaamalla n. 20 cm syvyydestä. Runsaasta kasvillisuudesta ja paikoitellen hajonneesta muodosta johtuen kohteen hahmottaminen ja rajojen määrittely on melko haastavaa. Tervahaudan kaakkoispuolella on havaittavissa toinen tervahauta lidar-aineistossa ja joka on tunnistettu automaattisesti laserkeilausdatasta LIDARK-hankkeen yhteydessä. Tervahaudan halkaisija on noin 8 metriä ja sen mahdollinen halssi suuntaa itään. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Kohteen Isokallio muinaisjäännösalueen rajausta on laajennettu (12.10.2023) lidar-aineiston perusteella kattamaan myös sen viereinen, lidarissa havaittu tervahauta.
metsakeskus.1000041884 626 Murtomäki N 10002 12016 13175 11006 27000 436358.00000000 7066579.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041884 Murtomäen harjanteen pohjoisosassa, Murtomäen metsäautotien itäpuolisella kankaalla noin 130 metriä itään tiestä. Paikalla kasvaa jonkin verran puustoa, erityisesti katajaa, mutta kohde on selvästi havaittavissa ja erottuu ympäristöstä etenkin pohjois- ja itäpuolelta nähtynä. Läpimitta n. 12 m, vallit ovat n. 2–3 m leveät ja 1,5 m korkeat. Leveydeltään n. 1,5 m halssi suuntautuu pohjoiseen. Rakenne on säilyttänyt muotonsa hyvin. Hiiltä havaittiin n. 20 cm syvyydestä.
metsakeskus.1000041886 626 Murtomäki S 10002 12016 13175 11006 27000 437172.00000000 7065521.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041886 Tervahauta on kaakkoon viettävän Murtomäen harjanteen eteläpäässä muutaman metrin etäisyydellä metsäautotien itäpuolella. Ympäristö on nuorta kasvatusmetsikköä. Haudan etelä- ja lounaissivut olivat lähiympäristön hakkuissa äskettäin kaadettujen puiden peitossa, mikä vaikeutti hahmottamista ja dokumentointia. Läpimitta arviolta n. 10–11 m. Vallit ovat n. 2–3 m leveät ja 1 m korkuiset. Halssista ei havaintoja näkyvältä osalta. Hiiltä todettiin n. 15–20 cm syvyydestä.
metsakeskus.1000041887 626 Haasianeva 10002 12016 13175 11006 27000 439413.00000000 7061143.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041887 Tervahauta sijaitsee noin 50 metsäautotiestä kaakkoon. Selvästi ympäristöstään erottuvan rakenteen läpimitta on n. 11 m. Vallien leveys n. 3 m ja korkeus n. 1 m. Länsiluoteeseen suuntautuvan halssin leveys n. 1 m. Hiiltä havaittiin n. 10–15 cm syvyydestä. Maasto on kosteikkojen välissä olevaa kuusivaltaista kangasmetsää.
metsakeskus.1000041888 626 Orsipuro 10002 12016 13175 11006 27000 440017.00000000 7059624.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041888 Tervahauta sijaitsee noin 5 metriä metsäautotiestä länteen. Haudan läpimitta 10 m, vallien leveys n. 2–3 m ja korkeus 0,5–1 m. Eteläkaakkoon suuntautuvan halssin leveys n. 1 m. Hiiltä havaittiin n. 15–20 cm syvyydestä. Rakenteen selkeä silmämääräinen erottaminen melko hankalaa. Ympäristöon nuorta lehtipuuvaltaista sekametsää.
metsakeskus.1000041889 109 Okerla 10001 12001 13007 11006 27000 369048.00000000 6781784.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041889 Okerlan keskiaikainen kylä mainitaan nimenä ensi kertaa oikeusasiakirjassa vuodelta 1437. Vuoden 1539 maakirjassa kylässä oli viisi verotaloa ja kolme lampuotitilaa. Rälssitilat mukaan luettuna kylä oli tuolloin koukkuluvultaan Kirkonkylää tai Lounasta suurempi. Lähistöltä tunnetaan rautakautista asutusjatkumoa indikoivia muinaisjäännöksiä. Kohde on rajattu suuntaa antavasti Kuninkaan kartaston perusteella. Kohteen tarkastus ja arkistoanalyysi on tekemättä. Huomattakoon, että maanmittari Lars Forssellin 1695 piirtämässä Hakkalan kylän kartassa naapurikylien suurpiirteisten merkintöjen mukaan paikalla olisi pikemminkin Päittiälän tila, joka oli osa Okerlan kylää. Varsinainen Okerlan tonttimaa on esitetty nykyisin peltona olevalle Kontuniemen alueelle, josta tunnetaan rautakautisia löytöjä (Kontuniemi 1000027677), ks. Hauhon historia II.
metsakeskus.1000041890 564 Törmälä 10002 12016 13175 11006 27000 423910.00000000 7229728.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041890 Yleisöilmoitus mahdollisesta tervahaudasta. Laserkeilausaineston perusteella paikalla on tervahauta, jonka halssi on kohti koillista. Kohde tarkastettiin v. 2022. Alue on kuusipainotteista havumetsää. Aluskasvillisuus koostuu sammalesta, puolukasta ja mustikasta. Tervahaudan vallin päällä kasvaa suuria kuusia ja mäntyjä sekä katajaa ja lehtipuun vesoja. Tervahaudan kokonaishalkaisija on noin 16 metriä. Keskuskuopan halkaisija on noin 5,5 metriä ja syvyys noin 70 cm. Halssi suuntaa kohti koillista, ja se on noin 6 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja 70 cm syvä. Polku kiertää vallin ulkoreunaa tervahaudan etelä- ja länsipuolelta. Tervahaudan lounaispuolella polun kohdalla, vallin välittömässä läheisyydessä, on 1 x 1 m kokoinen epämääräinen tiilikasa, joka on 10 cm korkea.
metsakeskus.1000041892 82 Päivärinne 2 10002 12002 13000 11033 27019 355094.00000000 6778492.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041892 Metallietsinnässä on keväällä 2021 löytynyt myöhäisrautakautisen levymäisen rannerenkaan katkelma. Löytösyvyys 4 cm hiekkamaassa. Löytöpaikalla oli metsätyökoneen jälkiä. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM18154, alakohteeksi merkitty taivutettu veitsi ILM18169. Tarkastus- ja paikannuskäynnin avulla muinaisjäännöksen laadusta tai laajuudesta ei saatu tarkkaa kuvaa. Löytöpaikalla on kohtuullisen kivinen hiekkapohjainen tasanne, joka sijaitsee näyttävän louhikkoisen kalliomuodostelman edustalla. Veitsen löytöpaikka on lähempänä kalliota. Löytöaineisto viittaa kalmistoon, mutta sen varmistaminen ja laajuuden tarkka määritteleminen edellyttää koekaivausluonteisia tutkimuksia.
metsakeskus.1000041895 297 Haminalahden hovin pelto 10001 12016 13172 11002 27000 527244.00000000 6969370.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041895 Suppealla, noin 5x5 metriä kokoisella alueella havaittu runsaasti rautakuonaa. Kuonaa on paikalla suurina kappaleina. Paikalla on mahdollisesti sijainnut rautahytti.
metsakeskus.1000041896 290 Patosalmi 3 10002 12016 13170 11004 27000 631238.00000000 7142824.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041896 Niskankankaalla. Patosalmesta satkuntametriä etelään on useita pyyntikuoppia. Osa kuopista lienee tuhoutunut soranotossa (1992). Odottaa uutta maastotarkastusta.
metsakeskus.1000041900 577 Varomäki 10002 12004 13054 11002 27000 263368.00000000 6715805.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041900 Röykkiö sijaitsee Varomäen eteläosassa, kallion eteläreunalla, josta mäki laskee idässä, etelässä ja lännessä pelloille. Kallion päälle ja ilmeisesti osin sen notkelmiin on kasattu matala kerros kiviä. Kiviä on ilmeisesti useammassa kerroksessa ja niiden välissä on maata. Kivien koko vaihtelee pienistä noin 30-40 cm. Röykkiö erottuu matalana kumpareena, selvimmin erottuu pohjoisreuna, joka vaikuttaa ladotun kallionotkelmaan. Röykkiön länsireunalla vaikuttaa olevan luontaista kivikkoa. Röykkiön päällä kasvaa heinää ja sammalta ja sen erottaminen keskikesällä voi olla hankalaa. Röykkiön länsipuolella havaittiin suorakaiteen muotoinen, 4x2x0,6 m kokoinen, kaivanto, joka on mahdollisesti kellarikuoppa. Lisäksi röykkiön pohjoispuolella havaittiin modernia romua. Röykkiön ajoitus ja tarkoitus ovat epäselviä, mutta ei voida poissulkea mahdollisuutta, että kyseessä olisi rautakaudelle ajoittuva röykkiö.
metsakeskus.1000041904 832 Taljasuo 10001 12016 13175 11002 27000 565510.00000000 7250886.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041904 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Tervahautaa ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041913 631 Sannajärvi N 10002 12002 13019 11040 27000 209462.00000000 6779289.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041913 Sannajärven ja Parusuon välisellä kallioisella mäntyä kasvavalla kangaksella viisi paksun sammalkerroksen peitossa olevaa matalaa röykkiötä. Halkaisijoiltaan noin 10 m, yksi hieman pienempi, mahdollisesti osin vaurioitunut. Koottu kalliopinnoille. Kaikkien röykkiöiden pinnalla pieniä punaisia hiekkakivilaakoja. Itäisin röykkiöistä pahoin metsäautotien hajottama. Ko. tien alle jäänyt mahdollisesti aikoinaan toinenkin röykkiö.
metsakeskus.1000041916 400 Metsäkallio 10002 12004 13054 11004 27000 215021.00000000 6773880.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041916 Pahasti hajotetun röykkiön jäänteet aivan Padontien länsireunassa kalliopohjalla. Kohde mainitaan v. 1895-1898 luettelossa Laitilan kunnan kiinteistä muinaisjäännöksistä: "Kallion talon maalla Petesaaren metsässä Rongan torppiin johtavan tien toisen haaran varrella läpimitaltaan 12,3 m ja korkeudeltaan 1,2 m vare, jonka kivistä 1/3 käytetty tien valmistamiseen". Samoin v. 1955 inventointikertomukseen kohde on kirjattu raunion pohjana (kohde nro 20). Lisähuomatuksena maanviljelijä Kallion antama tieto, että paikalta on ajettu kiviä tientekoa varten. Kohde on tarkastettu v. 2005, jolloin sen nimeksi kirjattu erheellisesti ensin Amerikanmaa (röykkiökohde 400010011 n. 175 m itään) ja sen jälkeen Petesaarenmäki, joka on yksittäinen röykkiö 400010010 paikalta n. 160 m luoteeseen. Vuoden 2005 tarkastuskäynnillä havaittu halkaisijaltaan ainakin 5 m röykkiö, joka oli osittain katajan ja kuusen oksien alla, ja joiden vuoksi havaintojen teko oli vaikeaa. Röykkiön metsän puoleinen reuna vaikutti kaarevalta, vastakkainen puoli tieojan rikkoma. Vuonna 2021 kohteen tilanne oli edelleen sama.
metsakeskus.1000041917 272 Keltamäki 10002 12004 13054 11019 27012 331912.00000000 7084273.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041917 Röykkiö sijaitsee Kälviällä Keltamäen korkeimmalla kohdalla pienen harjanteen päällä, harjanteen suuntaisesti. Mäen eteläpuolella kulkee Passojantie ja länsipuolella Korpisalontie. Kyseessä on ns. pitkäröykkiö, joita esiintyy Pohjanmaan maakunnissa 40-45 metrin korkeuksilla ja ne ajoittunevat kivikauden loppuun tai pronssikauden alkuun. Röykkiön pituus on noin 22 m ja leveys noin 4 m, suunta länsiluode-itäkaakko. Röykkiö on sammaloitunut ja hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000041919 739 Järvitaipaleen leiripaikka 10002 12001 13183 11006 27007 513422.00000000 6773422.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041919 Järvitaipaleen leiripaikka sijaitsee Järvitaipaleen linnoituksesta n 500 metriä itäkoilliseen Tuohikotintien pohjoispuolella soraharjun päällä, kuivassa kangasmetsässä. Leiripainanteet rajoittuvat kahden pohjoiseteläsuuntaisen polun väliin. Painanteiden syvyydet vaihtelevat noin 20 cm:stä aina metriin saakka. Osa painanteista on pyöreitä, osa suorakaiteen muotoisia, ja osa lähes neliön muotoisia. Myös painanteiden pinta-alat vaihtelevat. Suurimmat painanteet ovat pituudeltaan 13,5 metriä ja leveydeltään 3,5 metriä. Pienimmät ovat pinta-aloiltaan vain 1,4x1,7 metrin kokoisia. Pyöreiden painanteiden halkaisijat ovat noin neljä metriä. Muutamissa suorakaiteen muotoisissa painanteissa on kulkuaukko päätysivun keskellä tai pitkän sivun kulmassa. Joidenkin painanteiden ympärillä on selvästi näkyvät maavallit. Pyöreät painanteet on kaivettu riveihin lähelle toisiaan. Niiden pohjoispuolella on suorakaiteen ja neliön muotoisia painanteita. Museovirasto on kartoittanut painanteet vuonna 1995 ja 2008. Kartoitettuja painanteita tai niiden jäännöksiä oli yhteensä 56 kappaletta. Ne olivat alueella, jonka pinta-ala oli noin 140 x 80 metriä.
metsakeskus.1000041920 272 Pitkänniemennokka 10002 12016 13175 11006 27000 336898.00000000 7089678.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041920 Tervahauta sijaitsee hietakankaalla Kapulasillanpiston metsäautotien länsipuolella ja Morruttajankallion itäpuolella. Tervahaudan koko halkaisija on noin 20 m ja kuopan halkaisija noin 12 m. Halssi on noin 6 m pitkä ja rakennettu tervahaudan länsireunaan.
metsakeskus.1000041921 272 Matalakangas 10002 12016 13175 11006 27000 337545.00000000 7088143.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041921 Tervahauta sijaitsee hietakankaalla Pesäkiven metsätien itäpuolella kärrypolun varrella. Haudassa kasvaa nuorta kuusta ja haapaa. Haudan koko halkaisija noin 15 m ja kuopan halkaisija noin 6 m. Halssi on haudan länsireunassa.
metsakeskus.1000041922 217 Kannuksen vanha hautausmaa 10002 12002 13021 11006 27008 349821.00000000 7088887.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041922 Kannuksen vanha hautausmaa eli ns. Mattilan hautausmaa sijaitsee Kannuksen kirkosta noin 1,5 km kaakkoon Toholammintien varrella, Lestijoen rannalla. Päätös hautausmaan perustamisesta annettiin vuonna 1860. Hautausmaa osoittautui jo alusta pitäen epäonnistuneeksi ratkaisuksi, sillä maaperä oli hyvin märkää. Vuonna 1879 hautausmaa yritettiin salaojittaa, mutta tämäkään ei parantanut tilannetta. Kerrotaan tapauksista, joissa arkkua piti aidaksilla painaa vedessä. Siten saatiin multaa niin paljon päälle, ettei arkku vainajineen noussut pintaan. Niinpä vuonna 1887 päätettiiin uusi hautausmaa perustaa nykyiselle paikalleen Ojuankankaalle ja se vihittiin käyttöön vuonna 1890. (Lähde: Kotoisin Kannuksesta. Historiaa, kuvia ja tarinoita. Toimittanut Eero Hanni). Vanhan hautausmaan länsireunassa on venäläisten sotavankien hautasmaa, jossa on muistomerkki ja kyltti jossa on lueteltu haudattujen sotavankien nimet
metsakeskus.1000041923 849 Toholammin vanha hautausmaa 10002 12002 13021 11006 27008 362430.00000000 7075477.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041923 Toholammin vanha hautausmaa eli ns. Kopsalan hautausmaa sijaitsee Kopsankankaan reunassa, Kannustien eteläpuolella, Vanhasta kirkosta noin 300 m etelään. Hautausmaa oli käytössä vuosina 1845-1861. Hautausmaata kiertää jykevä kiviaita, jonka pohjoisreunassa on portti. Hautausmaan keskellä on muistokivi ja itäkulmassa aidan ulkopuolella erottuu rakennuksen perustus. Kyseessä oli väliaikainen hautausmaa, jonka käytöstä luovuttiin uuden kirkon luona sijaitsevan hautausmaan tultua käyttöön. (Lähde: Suur-Lohtajan historia II. Kirj. Leevi Junkala ja Maria Niemelä).
metsakeskus.1000041924 98 Ihantola 10002 12001 13000 11033 27017 410119.00000000 6759157.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041924 Kohde sijaitsee laajahkon peltoalueen luoteisosassa, Tenniläntien varressa, sen pohjoispuolella. Paikka on hiekkaharjanteella sen korkeimmalla kohdalla. Paikalta oli löytynyt merovinkiaikainen tasavarsisolki (KM43455), minkä takia paikalla tehtiin 16.9.2021 arkeologinen tarkastus. Hajanaisen löytökeskittymän paikkeille kaivettiin maanäytekairausten perustella kaksi koekuoppaa. Molemmissa oli muokkauskerroksen (paksuus 25 - 30 cm) alla havaittavissa mahdollista kulttuurikerrosta: tumma noen- ja hiilensekainen (10 cm): kerros. Myös muualla samalla paikalla, koekuoppien ympäristössä, oli kairauksissa havaittavissa mahdollista mutta ohutta kulttuurikerrosta. Peltomullasta löytyi esineitä, jotka voivat olla peräisin rautakaudelta tai historialliselta ajalta: mm. rautaveitsi (P: 6759158 I: 410127), tunnistamaton pronssiesine (P: 6759140 I: 410080) tunnistamaton rautaesine (P: 6759147 I: 410107). Verrattuna samaan peltoalueeseen muualla ympäristössä, paikalla vaikuttaa olevan ainakin metalliesineiden keskittymä. Paikalta on myös palanutta savea ja punasavikeramiikkaa. Löytöjä ei otettu talteen, vaan ne jätettiin peltoon löytökohdalle. Löytöjen ja havaintojen perusteella paikalla on kenties (ollut) rautakautinen tai historiallisen ajan muinaisjäännös, mahdollisesti asuinpaikka. Sen olemassaolosta ja säilyneisyydestä saatiin kuitenkin vain niukasti näyttöä, mihin pellon peitteisyys ilmeisesti oli osasyynä. Kohde sijaitsee Sulunojan pohjoispuolella, siitä parinsadan metrin päässä ja Hollolan keskiaikaisesta kirkosta runsaat 14 km lounaaseen. Kohde tuli tietoon harrastajan syyskuussa 2021 tekemän löytöilmoituksen perusteella. Jo aiemmin samalta laajalta peltoalueelta, Voistion historiallisen kylätontin liepeiltä, oli löytynyt useita rautakautisia esineitä.
metsakeskus.1000041924 98 Ihantola 10002 12001 13000 11006 27000 410119.00000000 6759157.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041924 Kohde sijaitsee laajahkon peltoalueen luoteisosassa, Tenniläntien varressa, sen pohjoispuolella. Paikka on hiekkaharjanteella sen korkeimmalla kohdalla. Paikalta oli löytynyt merovinkiaikainen tasavarsisolki (KM43455), minkä takia paikalla tehtiin 16.9.2021 arkeologinen tarkastus. Hajanaisen löytökeskittymän paikkeille kaivettiin maanäytekairausten perustella kaksi koekuoppaa. Molemmissa oli muokkauskerroksen (paksuus 25 - 30 cm) alla havaittavissa mahdollista kulttuurikerrosta: tumma noen- ja hiilensekainen (10 cm): kerros. Myös muualla samalla paikalla, koekuoppien ympäristössä, oli kairauksissa havaittavissa mahdollista mutta ohutta kulttuurikerrosta. Peltomullasta löytyi esineitä, jotka voivat olla peräisin rautakaudelta tai historialliselta ajalta: mm. rautaveitsi (P: 6759158 I: 410127), tunnistamaton pronssiesine (P: 6759140 I: 410080) tunnistamaton rautaesine (P: 6759147 I: 410107). Verrattuna samaan peltoalueeseen muualla ympäristössä, paikalla vaikuttaa olevan ainakin metalliesineiden keskittymä. Paikalta on myös palanutta savea ja punasavikeramiikkaa. Löytöjä ei otettu talteen, vaan ne jätettiin peltoon löytökohdalle. Löytöjen ja havaintojen perusteella paikalla on kenties (ollut) rautakautinen tai historiallisen ajan muinaisjäännös, mahdollisesti asuinpaikka. Sen olemassaolosta ja säilyneisyydestä saatiin kuitenkin vain niukasti näyttöä, mihin pellon peitteisyys ilmeisesti oli osasyynä. Kohde sijaitsee Sulunojan pohjoispuolella, siitä parinsadan metrin päässä ja Hollolan keskiaikaisesta kirkosta runsaat 14 km lounaaseen. Kohde tuli tietoon harrastajan syyskuussa 2021 tekemän löytöilmoituksen perusteella. Jo aiemmin samalta laajalta peltoalueelta, Voistion historiallisen kylätontin liepeiltä, oli löytynyt useita rautakautisia esineitä.
metsakeskus.1000041927 625 Hopiokallio 2 10002 12004 13049 11004 27000 372004.00000000 7143887.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041927 Kivilatomus sijaitsee kalliolla, kuusivaltaisessa metsässä, pellon ja suoalueen välissä. Se on suorakaiteen muotoinen, kooltaan noin 3 x 2 metriä. Pitkän sivun suunta 285. Kivilatomusta rajaa 50 cm korkeat paadet, jotka ovat halkaisijaltaan noin 50 cm. Muutoin kivilatomuksen korkeus on noin 30 cm koostuen halkaisijaltaan 5-20 cm kokoisista kivistä. Siinä on arviolta kaksi kivikertaa. Latomus on sammaleen peittämä. Rakenteessa on havaittavissa kajoamisen merkkejä, sillä alarinteessä on irtokiviä ja kallio osittain näkyvissä muodon sisällä. Rakenteesta puretut kivet ovat jo sammaloituneet uuteen paikkaansa, joten kajoamisesta on jo aikaa. Kohteen kaakkoispuolella sijaitsevalla kalliolla on varhaismetallikautinen röykkiö Hopiokallio (625010020).
metsakeskus.1000041930 678 Särkikankaan laki 10001 12004 13052 11002 27000 399675.00000000 7155795.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041930 Yleisöilmoituksen (13.10.2021/PPM) mukaan Särkikankaan lakikivikossa on useita luonnonkivikkoon tehtyjä kuoppia. Kivikko on äestetty ja osa kuopista on vaurioitunut. Kohteen sijainti on tyypillinen ajatellen esihistoriallisten kivikkokuoppien esiintymistä.
metsakeskus.1000041931 285 Mäyränmäki 2 10007 12011 13113 11006 27027 497369.00000000 6717950.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041931 Mäyränmäen kallion lounaspäädyssä sijaitsee kallioon louhittu suojahuone. Suojahuone on suorakulmainen, sen koko on noin 7 x 10 metriä ja se on noin 3 metriä syvä. Suojahuoneen ympäristössä on paljon louhittua kiveä. Mäyränmäen pohjoisrinteeseen on kaivettu pyöreähkö halkaisijaltaan noin 2 metriä oleva kuoppa. Vuoden 1940 Kymijokilinjan kartan mukaan paikalla on konekivääripesäke. Pesäkkeeseen on jätetty paljon risuja ja sen pohjoisreuna on vaurioitunut metsätöissä. Rinteen alaosaan, aivan pellon reunaan on kaivettu taisteluhauta. Haudassa on mahdollisesti kolme ampuma-/tuliasemaa. Taisteluhauta on täynnä risuja ja sen reunoja on muokattu, joten eri osien havaitseminen on haasteellista Vuoden 2024 inventointihavainnot: Taistelukaivannot sijoittuvat mäen etelä- ja lounaisosiin. Kohteen rajausta tarkennettiin 5p lidar ja maastohavaintojen perusteella käsittämään kivikkoisen mäen etelärinne. Muutoin kohteen kuvaus ja havainnot vuodelta 2021 pitää edelleen paikkansa.
metsakeskus.1000041935 149 Fallskogen 10002 12016 13151 11006 27000 331266.00000000 6658504.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041935 Sekametsässä sijaitseva isokokoinen hiilimiilu, halkaisija valleineen noin 24 m. Paikoin (eläinten kaivamia) kuoppia, joissa näkyvissä hiiltä. Kohde näkyy myös Lidarissa. Alueella myös toinen miilu (alakohteena).
metsakeskus.1000041936 111 Laukkamäki 10007 12004 13054 11006 27000 447292.00000000 6786805.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041936 Metsämaastossa on ainakin 43 osin sammal- ja jäkäläpeitteistä raivaus/kaskiröykkiötä ja aitamaista kivirakennelmaa. Niiden koko ja muoto vaihtelevat huomattavasti. Suurimpien laajuus on noin 6 x 4 m, korkeus metrin luokkaa. Suurin osa on laajuudeltaan parimetrisiä, ja niiden korkeus on puolen metrin kahden puolen. Suurin osa röykkiöistä on ns. ”tavallista tyyppiä”, laakeita tai kekomaisia, pyöreähköjä tai soikeita. Muutamissa röykkiöissä on reunoilla isompia kiviä, keskellä pienempiä; niitä on myös ”suppilomaisia”, eli röykkiön keskusta on reunoja matalammalla. Jokunen on muodoltaan kaarevan vallimainen. Röykkiöiden muotoon ja myös kokoon näyttää vaikuttaneen mm. niiden sijainti maastossa. Rinteeseen on tehty vallimaisia ja kehämäisiä rakennelmia, joilla lienee pyritty estämään röykkiöiden hajoaminen kivien vieriminen pois raivausröykkiöstä. Niissä näyttää olevan isompia kiviä reunoilla, ja pienempiä on sitten kasattu niiden keskelle. Muita rakennelmia ei maastossa näkynyt, mutta hakkuun jäljiltä osassa aluetta näkyvyys oli varsin huono. Periaatteessa on mahdollista, että kehämäisellä rakennelmalla on ollut myös jokin muu merkitys. Röykkiöalueen laajuus on noin 80 x 140 m, puolisen hehtaaria. Alue on pääasiassa moreenipohjaista havumetsää, jossa on tehty hiukan hakkuita.Vuoden 2022 inventoinnissa aluerajausta tarkennettiin. Lisäksi alueen eteläisemmästä osasta Niemelän kartanon pohjoispuoleiselta alueelta paikannettiin historiallisen ajan rakennusten pohjia sekä kellarikuoppia. Havainnot on dokumentoitu eikä niillä ole arkeologisen kulttuuriperinnön osalta suojeluarvoa.
metsakeskus.1000041937 753 Högbacka 10002 12004 13049 11002 27000 398838.00000000 6694363.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041937 Avokallion päällä on halkaisijaltaan 3 metrinen ja korkeudeltaan noin 40 cm kiviröykkiö. Kivet ovat teräviä ja pienehköjä, mutta selvästi ladottuja. Kiviröykkiön funktio on epäselvä. Lähellä ei ole peltoa tai kiinteistörajaa. Kivien päällä on sammalkerros. Röykkiö on varsin lähellä työmaatietä.
metsakeskus.1000041941 172 Rutalahti 2 10002 12001 13007 11006 27006 446018.00000000 6873593.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041941 Rutalahden kylän alueella oleva tiivis metallinilmaisnlöytöalue. Alueen löydöt ovat pääasiassa 1600-luvun sekä 1700 luvun löytöjä. Löytöalueen tiivis rajautuminen viittaa historialliseen kylätonttiin. Koskelantien luoteispuolella on tunnettu edelleen asuttu 1500-luvun tila.
metsakeskus.1000041942 172 Rutalahti 3 10002 12001 13007 11006 27007 445979.00000000 6874083.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041942 Rutalahden kylän alueella oleva metallinilmaisinlöytöalue. Alueen löydöt ovat pääasiassa 1700-luvun ja 1800-luvun löytöjä. Runsaat löydöt viittaavat useaan kylätontin paikkaan.
metsakeskus.1000041943 142 Varpolansuo 1 10002 12004 13051 11006 27000 454185.00000000 6751429.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041943 Alueella sijaitsee useita rajamerkkejä. Niistä yksi, Varpolansuo 1, on kasattu avokallion kupeeseen. Latomus on jokseenkin suorakaiteen muotoinen. Laajuus 1,6 x 1,2 m, korkeus 35 cm, kiviä on 1–2 kerroksessa. Yhdellä sivulla on pieni pystykivi. Rajamerkki on paksun sammalen ja osin hakkuutähteiden peitossa. Kohde sijaitsee Iitin rajasta 1,5 kaakkoon ja pari kilometriä 12-tien eteläpuolella. Paikalla on Iitin pitäjän Sääksjärven ja Perheniemen kylien välinen raja 1800-luvun puolivälin pitäjänkartalla (3111 11 Iitti) ja v. 1964 peruskartalla (3111 11 Mankala). Molemmista kylistä on maininnat jo keskiajalta, Perheniemestä vuodelta 1460 ja Sääksjärvestä vuodelta 1480. Kohde sijaitsee runsaat 10 km Iitin kirkosta länteen, Hiisiöisojan ja Säyhteenmäen välisellä kallioisella metsäalueella, Hiisiöisojasta vajaat 350 m kaakkoon.
metsakeskus.1000041945 710 Holmbacken 10002 12004 13054 11002 27000 310794.00000000 6653515.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041945 Kivistä kasattu röykkiö, joka sijaitsee tammea kasvavassa kallionaluslehdossa, rinteessä terassimaisessa kohdassa. Röykkiö on sammaloitunut, kasattu vain kivistä ja se on kooltaan noin 5,40 x 6,20x 1,70 m. Alueella on myös toinen mahdollinen röykkiö.
metsakeskus.1000041947 740 Torikonniemi 10007 12011 13114 11006 27027 626114.00000000 6858210.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041947 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja ja poteroita sekä yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen. Paikannettu lidar-korkeusmallikartasta.
metsakeskus.1000041948 740 Kummelniemi 10007 12011 13114 11006 27027 626351.00000000 6858417.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041948 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja ja poteroita sekä yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen. Paikannettu lidar-korkeusmallikartasta.
metsakeskus.1000041949 142 Varpolansuo 2 10002 12004 13051 11006 27000 454098.00000000 6751453.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041949 Paikalla on jokseenkin tasaiselle maapohjalle kivistä kasattu rajamerkki. Siitä parinkymmenen metrin etäisyydellä on toinen rajamerkki (ks. alakohde). Molemmat ovat nykyisellä kiinteistörajalla ja vanhalla kylien välisellä rajalla. Kohde sijaitsee Iitin rajasta 1,5 kaakkoon ja pari kilometriä 12-tien eteläpuolella. Suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen laajuus on 3,4 x 1,8 m, korkeus 30 cm. Ilmeisesti yksi kivikerta. Latomus vaikuttaa 2-osaiselta. Siinä on kaksi litteää pystykiveä (viisarikiviä), maksimikorkeus 50 cm. Toisessa pystykivessä on yhdellä sivulla numeroiden kaltaisia uurroksia, selviä mutta vaikeasti tulkittavia. Paikalla on Iitin pitäjän Sääksjärven ja Perheniemen kylien välinen raja 1800-luvun puolivälin pitäjänkartalla (3111 11 Iitti) ja v. 1964 peruskartalla (3111 11 Mankala). Molemmista kylistä on maininnat jo keskiajalta, Perheniemestä vuodelta 1460 ja Sääksjärvestä vuodelta 1480. Kohde sijaitsee runsaat 10 km Iitin kirkosta länteen, Hiisiöisojan ja Säyhteenmäen välisellä kallioisella metsäalueella, Hiisiöisojasta runsaat 350 m kaakkoon.
metsakeskus.1000041950 614 Kotivaara 1 10007 12009 13094 11006 27000 552187.00000000 7333937.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041950 Posio-Rovaniemitien itäpuolella Kotivaaran länsipäässä, Kotilahden ja Kotilammen yhdistävän pienen puron itärannalla. Maaperä on hiekkaa, puusto mänty-kuusimetsää. Kellarin pohja on n. 4,5 m halkaisijaltaan reunavallin reunoista mitattuna, kellarikuopan syvyys on n. 80 cm. Päällä kasvaa enimmillään n. 30 cm halkaisijoiltaan olevia mäntyjä. Noin 10-30 m etelään on kaksi halkaisijaltaan n. 1,5 m ja 50- 70 cm syvää kuoppaa (alakohteina), joista havaittiin kairauksessa huuhtoutumiskerrokseen sekoittunut ohut hiilikerros. Kysymyksessä lienee nuori kohde, jonka ikä saattaa olla alle 100 vuottakin.
metsakeskus.1000041951 614 Kotivaara 2 10007 12013 13127 11006 27000 552525.00000000 7333845.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041951 Kotivaaran korkeimman kohdan luoteispuolella pohjoiseen melko nopeasti laskevalla rinteellä on n. 1,4 metrin mittainen laho kelo, jonka alaosassa on kirveellä tehty leima. Vaaralta ei löytynyt muita leimapuita, havaittu kohde on voinut olla osa leimikkoa.
metsakeskus.1000041952 142 Kinturisuo 10007 12004 13051 11006 27000 456620.00000000 6750369.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041952 Kallioisessa metsämaastossa on maapohjalla 5–6 lappeellaan olevaa kiveä, maksimikorkeus noin 30 cm. Ne ovat suorassa rivissä kiinteistörajan suuntaisesti noin kolmen metrin matkalla. Kivet on ilmeisesti asetettu osoittamaan rajankulkua. Ne ovat kiinteistörajalla v. 1964 peruskartalla (3111 11 Mankala) ja nykyisellä maastokartalla. Kohde sijaitsee runsaat 10 km Iitin kirkosta länteen.
metsakeskus.1000041953 698 Iso venejärvi 10001 12009 13095 11002 27000 456298.00000000 7426943.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041953 Nelikulmainen painanne. Mahdollisesti hist. ajan asuinpaikan jäännös. Kohde tulee tarkastaa maastossa.
metsakeskus.1000041954 831 Ruokoniemi 1 10007 12002 13218 11006 27027 551462.00000000 6793232.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041954 Vuoden 1918 hautapaikka, johon on paikallisten tietojen mukaan haudattu kaksi paikalla ammuttua miestä. Paikallisten mukaan kohdalla on ollut menneinä vuosikymmeninä risti ja haudan ympärillä aita. Vuoden 2021 tarkastusajankohtana kohdalla oli jäljellä puisen muistoristin pystypuu nauloineen.
metsakeskus.1000041955 831 Ruokoniemi 2 10007 12001 13013 11006 27027 551532.00000000 6793205.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041955 Paikalla on sijainnut pientilan tilakeskus 1900-luvun alkupuolella. Jäljellä on ainakin päärakennuksen perustus, navetan jäännös, kaivo ja kellari. Paikalla on ollut informanttien mukaan myös riihi.
metsakeskus.1000041956 560 Kirkkopelto 10002 12004 13054 11002 27000 428067.00000000 6743107.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041956 Röykkiö sijaitsee Orimattilan keskustan ja Porvoonjoen länsipuolella. Kivistä koottu, sammal- ja jäkäläpeitteinen röykkiö on loivasti viettävällä kalliopohjalla, vain hieman sivussa kallion korkeimmasta kohdasta. Röykkiön maksimilaajuus on noin 4 x 3 m ja maksimikorkeus noin 60–70 cm. Se on lähinnä suorakaiteen muotoinen, keskivaiheilla on noin puolimetrinen ja epäsäännöllisen muotoinen onkalo. Röykkiön vierestä otetuissa kairanäytteissä todettiin muutaman senttimetrin verran sekoittunutta, pääosin humuspitoista maa-ainesta ja hyvin vähän hiiltä; keskusta ei ollut kairattavissa. Röykkiö on vanhan, Järvikylään johtaneen hiekkatien lähistöllä, siitä noin 100 m etäisyydellä. Niemenkylän historialliselle kylätontille matkaa kertyy 600–700 m. Vanhoilla kartoilla, v.1963 peruskartalla (3111 01 Huhdanoja), v. 1873–1875 senaatinkartalla (Orimattila XII:33) ja vuoden 1856 uudistuskartalla. Karttakuva on varsin yhdenmukainen eikä se olennaisesti poikkea nykyisen maastokartan karttakuvasta: mäelle tai sen liepeillekään ei ole merkitty tonttia tai rakennusta. Niemenkylästä on varhaisin maakirjamerkintä vuodelta 1539. Järvikylän tontti on Jaakkolan kohdalla, Niemenkylän tontti on Päärnilän kohdalla, ja yksi tontti on nykyisen Tyynelän kohdalla. Kaikki tontit ovat etäällä röykkiöstä. Edellä esitetyn perusteella kyseessä ei ole ainakaan raivausröykkiö. Päälle päin näkyvien ominaisuuksiensa puolesta kyseessä voisi olla joko tulisijan jäännös tai hautaröykkiö.
metsakeskus.1000041957 16 Lähteenmäki 10002 12001 13000 11019 27000 419786.00000000 6792339.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041957 Paikalta oli 14.8.2021 löytynyt kaarilukko (KM43449). Kohde on Pulkkilanharjun eteläpään lounaispuolella, laajahkon peltoalueen pohjoisosassa, sen hiekkaharjanteella Salmentien länsipuolella. Maastotarkastuksen ajankohtana pelto oli sängellä, joten olosuhteet olivat kehnot pintahavaintojen tekoon. Löytöaluetta tutkittiin maanäytekairalla ja kaivamalla koekuoppia. Lisäksi tehtiin pintapoimintaa niillä kohdilla, joilla se oli jotenkin käytännössä mahdollista. Paikalta löytyi palanutta ja kuonaantunutta savea / savitiivistettä ja savikuonaa sekä rapautuneita kiviä. Niiden levintäalueella havaittiin muokkauskerroksen (paksuus 30–35 cm) alla mahdollista kulttuurikerrosta (10–15 cm): nokea ja hiilenhippuja hiekassa. Sivummalta löytyi kvartsi-iskos ja -esine, ilmeisesti nuolenkärki. Alueella havaittiin myös hieman punasavikeramiikkaa ja ohutta vaaleanvihreää tasolasia. Vuoden 1965 peruskartalla (3112 03 Pulkkilanharju) paikka on pellolla ja pitäjänkartalla (3112 03 Asikkala, v. 1842) pellolla tai peltolohkojen välisellä metsäalueella. Kohde sijaitsee noin 400 m länteen Päijänteeseen kuuluvan Pulkkilansalmen (78,3 m mpy) pohjukasta ja Heimonojan (Maansillanojan) suulta sekä viitisen kilometriä Asikkalan kirkosta pohjoiskoilliseen. Jo aiemmin, keväällä 2021, samalta peltoalueelta oli löytynyt dirhemin kappale ja varhaista tyyppiä oleva hevosenkenkä (ks. alakohteet).
metsakeskus.1000041957 16 Lähteenmäki 10002 12001 13000 11033 27000 419786.00000000 6792339.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041957 Paikalta oli 14.8.2021 löytynyt kaarilukko (KM43449). Kohde on Pulkkilanharjun eteläpään lounaispuolella, laajahkon peltoalueen pohjoisosassa, sen hiekkaharjanteella Salmentien länsipuolella. Maastotarkastuksen ajankohtana pelto oli sängellä, joten olosuhteet olivat kehnot pintahavaintojen tekoon. Löytöaluetta tutkittiin maanäytekairalla ja kaivamalla koekuoppia. Lisäksi tehtiin pintapoimintaa niillä kohdilla, joilla se oli jotenkin käytännössä mahdollista. Paikalta löytyi palanutta ja kuonaantunutta savea / savitiivistettä ja savikuonaa sekä rapautuneita kiviä. Niiden levintäalueella havaittiin muokkauskerroksen (paksuus 30–35 cm) alla mahdollista kulttuurikerrosta (10–15 cm): nokea ja hiilenhippuja hiekassa. Sivummalta löytyi kvartsi-iskos ja -esine, ilmeisesti nuolenkärki. Alueella havaittiin myös hieman punasavikeramiikkaa ja ohutta vaaleanvihreää tasolasia. Vuoden 1965 peruskartalla (3112 03 Pulkkilanharju) paikka on pellolla ja pitäjänkartalla (3112 03 Asikkala, v. 1842) pellolla tai peltolohkojen välisellä metsäalueella. Kohde sijaitsee noin 400 m länteen Päijänteeseen kuuluvan Pulkkilansalmen (78,3 m mpy) pohjukasta ja Heimonojan (Maansillanojan) suulta sekä viitisen kilometriä Asikkalan kirkosta pohjoiskoilliseen. Jo aiemmin, keväällä 2021, samalta peltoalueelta oli löytynyt dirhemin kappale ja varhaista tyyppiä oleva hevosenkenkä (ks. alakohteet).
metsakeskus.1000041957 16 Lähteenmäki 10002 12001 13000 11006 27000 419786.00000000 6792339.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041957 Paikalta oli 14.8.2021 löytynyt kaarilukko (KM43449). Kohde on Pulkkilanharjun eteläpään lounaispuolella, laajahkon peltoalueen pohjoisosassa, sen hiekkaharjanteella Salmentien länsipuolella. Maastotarkastuksen ajankohtana pelto oli sängellä, joten olosuhteet olivat kehnot pintahavaintojen tekoon. Löytöaluetta tutkittiin maanäytekairalla ja kaivamalla koekuoppia. Lisäksi tehtiin pintapoimintaa niillä kohdilla, joilla se oli jotenkin käytännössä mahdollista. Paikalta löytyi palanutta ja kuonaantunutta savea / savitiivistettä ja savikuonaa sekä rapautuneita kiviä. Niiden levintäalueella havaittiin muokkauskerroksen (paksuus 30–35 cm) alla mahdollista kulttuurikerrosta (10–15 cm): nokea ja hiilenhippuja hiekassa. Sivummalta löytyi kvartsi-iskos ja -esine, ilmeisesti nuolenkärki. Alueella havaittiin myös hieman punasavikeramiikkaa ja ohutta vaaleanvihreää tasolasia. Vuoden 1965 peruskartalla (3112 03 Pulkkilanharju) paikka on pellolla ja pitäjänkartalla (3112 03 Asikkala, v. 1842) pellolla tai peltolohkojen välisellä metsäalueella. Kohde sijaitsee noin 400 m länteen Päijänteeseen kuuluvan Pulkkilansalmen (78,3 m mpy) pohjukasta ja Heimonojan (Maansillanojan) suulta sekä viitisen kilometriä Asikkalan kirkosta pohjoiskoilliseen. Jo aiemmin, keväällä 2021, samalta peltoalueelta oli löytynyt dirhemin kappale ja varhaista tyyppiä oleva hevosenkenkä (ks. alakohteet).
metsakeskus.1000041958 734 Riikolan rajamerkki 10002 12004 13051 11006 27000 275816.00000000 6702183.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041958 Jyrkkäpiirteisen metsäisen kallioalueen itäreunalla muutamista, pitkän suorakaiteen muotoisista kivilohkareista koottu lähes metrin korkuinen rajamerkki (viisarikivi). Merkki on Riikolan kylän rajalla Halikon alueella. Riikolan kylä sijaitsee Purilanjokilaaksossa Halikon keskiosissa ja muodostaa Jokikausta-nimisen alueen yhdessä naapurikyliensä kanssa. Varhaisin maininta Halikon Riikolasta on keskiajalta.
metsakeskus.1000041959 560 Kuustjärvi 10007 12001 13000 11006 27000 420543.00000000 6742545.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041959 Kohteen alueella on havaittu kaksi rakennuksen jäännöstä (seinänaluskiveyksiä ja tulisijan perustuksia), kaksi kellaria, kiviaita ja jokunen raivausröykkiö (ks. alakohteet). Ne ovat todennäköisesti peräisin 1800–1900-lukujen tienoilta. Vv. 1873–1875 senaatinkartalla (Orimattila XIII 33) Niemenkylän puolella on (Päivärinnan) tila, mutta Mallusjoen kylän puolella, GPS-koordinaattien osoittamalla alueella, ei ole merkitty asutusta eikä peltoa – alue on metsää. V. 1963 peruskartalla (3111 01 Huhdanoja) alueen liepeillä on peltoa ja se pohjoispuolella useita ulkorakennuksia. Maastossa havaitut jäännökset ovat v. 1963 peruskartalle merkityistä rakennuksista noin 300 m jokseenkin etelään. Isojakokartalla (v. 1797–1838) alueelle ei ole merkitty peltoa eikä asutusta. Kellari 1: Sisäosan laajuus 2,3 x 2 m, syvyys 1 m. Maahan kaivetun kellarin seinät ovat luonnonkivistä ladotut ja niissä on 5–6 kivikertaa. Pitemmän sivun toisessa päässä on kulkuaukko.
metsakeskus.1000041960 560 Päivärinta 10002 12004 13051 11006 27000 420593.00000000 6742603.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041960 Rajamerkki on kalliopohjalla rinteessä. Laajuus 1,9 x 1,7 m, korkeus 80 cm. Likimain neliömäisessä ja laakeassa kiveyksessä on 3–4 kivikertaa. Keskellä on noin 40 cm korkea pystykivi, jossa on yhdellä sivulla luku 1836. Rajamerkki on Niemenkylän (varhaisin maakirjamerkintä v. 1539) ja Mallusjoen (varhaisin maininta v. 1459) välisellä rajalla. Kylänraja on v. 1963 peruskartalla (3111 01 Huhdanoja), 1800-luvun puolivälin pitäjänkartalla (3111 01 Orimattila) ja v. 1797–1838 isojakokartalla.
metsakeskus.1000041961 560 Vartionmäki 10002 12004 13054 11002 27000 427363.00000000 6732897.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041961 Korkean ja jyrkkärinteisen Vartionmäki -nimisen kallion laella, Porvoonjoen länsipuolella, on kalliopohjalla kiviröykkiö. Sen koko on noin 3 x 2,5 m, maksimikorkeus 35 cm. Se on muodoltaan soikeahko ja laakea. Kiviä on 1–2 kerroksessa, jossain kohtaa mahdollisesti 3 kerroksessa. Kiveys on harvahko, paikoitellen kivien välissä on kallionpinta näkyvissä. Kairauksessa röykkiöstä ja kallion pinnasta ei löytynyt hiiltä tai edes kivennäismaata tai selvää humuskerrosta. Lähinnä kairanäytteissä oli osittain maatunutta kariketta. Sammal- ja jäkäläpeitteinen kiviröykkiö sijaitsee likimain kallion korkeimmalla kohdalla, näköalapaikalla. Se sijaitsee selvästi lähiympäristöään (45–47,5 m mpy) korkeammalla tasolla (noin 87,5 m mpy). Kallion laelta näkyy kauas Porvoonjokilaaksoon Ruhan ja Mallusjoen alueella. Röykkiön sijainti, muoto ja kiveys viittaavat siihen, että se on ihmistekoinen. Toisaalta em. seikat viittaavat vain osittain siihen, että kyse voisi olla lapinrauniosta; sen tueksi ei ole myöskään muuta näyttöä. Kiveys ei vaikuta myöskään rajamerkiltä (hajonneelta tai hajotetulta) ominaisuuksiensa eikä sijaintinsa puolesta. Lähin raja on siitä noin 60 m etäisyydellä: sama tonttiraja on sekä v. 1908 isonjaon uudistuskartalla (Orimattila Ruha), v. 1963 peruskartalla (3022 03 Mallusjoki) että nykyisellä maastokartalla. Kohde sijaitsee Orimattilan kirkosta noin 10 km lounaaseen, Porvoonjoen länsipuolella, siitä noin 200 m etäisyydellä. Röykkiöstä noin 30 m luoteeseen on pieni kivilatomus (ks. alakohde).
metsakeskus.1000041962 202 Signaalivuori 10002 12005 13185 11006 27008 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041962 Piikkiön Toivonlinnassa, Pajavuoren pohjoispuolella, olevan korkea kalliomäen päältä ilmoitettiin mahdollinen optisen lennätinaseman paikka. Paikalla havaittiin kolmen laakakivijoukon keskittymä, joka muodostaa kolmion kallion laella. Laakakivet on asetettu tasainen pinta ylöspäin ja tuettu alapuoleltaan toisilla tasaisilla kivillä. Lisäksi kallionyppylän eteläpuolella on kolmesta neljään kivilohkaretta, jotka ovat saattaneet muodostaa neljännen laakakivijalustan. Kallion tai kivien pinnassa ei näy koloja tai porausjälkiä merkkeinä kiinnityskohdista. Kallioalueella ei näy muuten tällaisia tasaisia kiviä. Paikan itäpuolella on laajempi tasainen alue, johon on rakennettu laavu. Kirjallisten lähteiden mukaan optiseen lennätinasemaan on kuulunut vartiokoju, jonka seinien pituus on ollut 14 jalkaa (noin 4,15 metriä) ja korkeus 10 jalkaa (noin 3 metriä). Näihin mittoihin nähden laakakivet ovat lähellä toisiaan ja sijaintikin pienellä kallionyppylällä hieman outo. Laakakivet ovat kuitenkin selvästi aseteltuja paikoilleen.
metsakeskus.1000041963 781 Lutuniemi 10002 12009 13094 11004 27000 435264.00000000 6813795.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041963 Kohde sijaitsee Nuoramoisjärven rannan tuntumassa. Kellarimainen, jokseenkin suorakaiteen muotoinen kuoppa, laajuus 4,2 x 2,7 m, syvyys 80–50 cm. Alarinteen- eli rannanpuoleisella pitkällä sivulla on 1,5 m levyinen aukko. Kuoppa on jyrkähkön rinteen alaosassa, osin kapealla tasanteella, ja se jossain määrin muistuttaa maakellaria. Se on siinä määrin säännöllisen muotoinen, että se vaikuttaa ihmisen tekemältä. Mahdollista on myös, että ihminen on parannellut luonnonmuodostumaa haluamansa malliseksi. Ylärinteen puolella seinämän yläosassa oli kuitenkin havaittavissa mahdollista kivilatomusta. Myös muissa seinämissä tuntui olevan kiviä. Metallinilmaisijalla kuopan maaperää tutkittaessa siitä löytyi ruostuneita rautametallin kappaleita kolmesta eri kohdasta. Kappaleet eivät näyttäneet luontaisilta, eivätkä ruostuneilta esineiltä. Ne vaikuttivat lähinnä rautamalmin käsittelyssä syntyneiltä kappaleilta. Ne olivat noin 10 cm syvyydessä. Niiden löytökohdille nikerretyissä pienissä lapionpistoissa oli hiiltä ja nokea tuskin nimeksikään. Kohde sijaitsee Nuoramoisjärven (82,4 m mpy) koillisosan Lutuniemessä, sen itärannalla. Paikka on jyrkähkön rinteen ja loivasti rantaan viettävän rinteen taitteessa, kapealla tasanteella. Siitä on rantaan runsaat 20 m. Maasto on kivistä ja lohkareista. Sysmän kirkosta on paikalle matkaa vajaat kahdeksan kilometriä kaakon suuntaan. Kohteesta noin 30 m eteläkaakkoon on löydetty kvartsia (ks. alakohde). Mahdollinen raudanvalmistuspaikka.
metsakeskus.1000041963 781 Lutuniemi 10002 12008 13000 11004 27000 435264.00000000 6813795.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041963 Kohde sijaitsee Nuoramoisjärven rannan tuntumassa. Kellarimainen, jokseenkin suorakaiteen muotoinen kuoppa, laajuus 4,2 x 2,7 m, syvyys 80–50 cm. Alarinteen- eli rannanpuoleisella pitkällä sivulla on 1,5 m levyinen aukko. Kuoppa on jyrkähkön rinteen alaosassa, osin kapealla tasanteella, ja se jossain määrin muistuttaa maakellaria. Se on siinä määrin säännöllisen muotoinen, että se vaikuttaa ihmisen tekemältä. Mahdollista on myös, että ihminen on parannellut luonnonmuodostumaa haluamansa malliseksi. Ylärinteen puolella seinämän yläosassa oli kuitenkin havaittavissa mahdollista kivilatomusta. Myös muissa seinämissä tuntui olevan kiviä. Metallinilmaisijalla kuopan maaperää tutkittaessa siitä löytyi ruostuneita rautametallin kappaleita kolmesta eri kohdasta. Kappaleet eivät näyttäneet luontaisilta, eivätkä ruostuneilta esineiltä. Ne vaikuttivat lähinnä rautamalmin käsittelyssä syntyneiltä kappaleilta. Ne olivat noin 10 cm syvyydessä. Niiden löytökohdille nikerretyissä pienissä lapionpistoissa oli hiiltä ja nokea tuskin nimeksikään. Kohde sijaitsee Nuoramoisjärven (82,4 m mpy) koillisosan Lutuniemessä, sen itärannalla. Paikka on jyrkähkön rinteen ja loivasti rantaan viettävän rinteen taitteessa, kapealla tasanteella. Siitä on rantaan runsaat 20 m. Maasto on kivistä ja lohkareista. Sysmän kirkosta on paikalle matkaa vajaat kahdeksan kilometriä kaakon suuntaan. Kohteesta noin 30 m eteläkaakkoon on löydetty kvartsia (ks. alakohde). Mahdollinen raudanvalmistuspaikka.
metsakeskus.1000041963 781 Lutuniemi 10002 12009 13094 11002 27000 435264.00000000 6813795.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041963 Kohde sijaitsee Nuoramoisjärven rannan tuntumassa. Kellarimainen, jokseenkin suorakaiteen muotoinen kuoppa, laajuus 4,2 x 2,7 m, syvyys 80–50 cm. Alarinteen- eli rannanpuoleisella pitkällä sivulla on 1,5 m levyinen aukko. Kuoppa on jyrkähkön rinteen alaosassa, osin kapealla tasanteella, ja se jossain määrin muistuttaa maakellaria. Se on siinä määrin säännöllisen muotoinen, että se vaikuttaa ihmisen tekemältä. Mahdollista on myös, että ihminen on parannellut luonnonmuodostumaa haluamansa malliseksi. Ylärinteen puolella seinämän yläosassa oli kuitenkin havaittavissa mahdollista kivilatomusta. Myös muissa seinämissä tuntui olevan kiviä. Metallinilmaisijalla kuopan maaperää tutkittaessa siitä löytyi ruostuneita rautametallin kappaleita kolmesta eri kohdasta. Kappaleet eivät näyttäneet luontaisilta, eivätkä ruostuneilta esineiltä. Ne vaikuttivat lähinnä rautamalmin käsittelyssä syntyneiltä kappaleilta. Ne olivat noin 10 cm syvyydessä. Niiden löytökohdille nikerretyissä pienissä lapionpistoissa oli hiiltä ja nokea tuskin nimeksikään. Kohde sijaitsee Nuoramoisjärven (82,4 m mpy) koillisosan Lutuniemessä, sen itärannalla. Paikka on jyrkähkön rinteen ja loivasti rantaan viettävän rinteen taitteessa, kapealla tasanteella. Siitä on rantaan runsaat 20 m. Maasto on kivistä ja lohkareista. Sysmän kirkosta on paikalle matkaa vajaat kahdeksan kilometriä kaakon suuntaan. Kohteesta noin 30 m eteläkaakkoon on löydetty kvartsia (ks. alakohde). Mahdollinen raudanvalmistuspaikka.
metsakeskus.1000041963 781 Lutuniemi 10002 12008 13000 11002 27000 435264.00000000 6813795.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041963 Kohde sijaitsee Nuoramoisjärven rannan tuntumassa. Kellarimainen, jokseenkin suorakaiteen muotoinen kuoppa, laajuus 4,2 x 2,7 m, syvyys 80–50 cm. Alarinteen- eli rannanpuoleisella pitkällä sivulla on 1,5 m levyinen aukko. Kuoppa on jyrkähkön rinteen alaosassa, osin kapealla tasanteella, ja se jossain määrin muistuttaa maakellaria. Se on siinä määrin säännöllisen muotoinen, että se vaikuttaa ihmisen tekemältä. Mahdollista on myös, että ihminen on parannellut luonnonmuodostumaa haluamansa malliseksi. Ylärinteen puolella seinämän yläosassa oli kuitenkin havaittavissa mahdollista kivilatomusta. Myös muissa seinämissä tuntui olevan kiviä. Metallinilmaisijalla kuopan maaperää tutkittaessa siitä löytyi ruostuneita rautametallin kappaleita kolmesta eri kohdasta. Kappaleet eivät näyttäneet luontaisilta, eivätkä ruostuneilta esineiltä. Ne vaikuttivat lähinnä rautamalmin käsittelyssä syntyneiltä kappaleilta. Ne olivat noin 10 cm syvyydessä. Niiden löytökohdille nikerretyissä pienissä lapionpistoissa oli hiiltä ja nokea tuskin nimeksikään. Kohde sijaitsee Nuoramoisjärven (82,4 m mpy) koillisosan Lutuniemessä, sen itärannalla. Paikka on jyrkähkön rinteen ja loivasti rantaan viettävän rinteen taitteessa, kapealla tasanteella. Siitä on rantaan runsaat 20 m. Maasto on kivistä ja lohkareista. Sysmän kirkosta on paikalle matkaa vajaat kahdeksan kilometriä kaakon suuntaan. Kohteesta noin 30 m eteläkaakkoon on löydetty kvartsia (ks. alakohde). Mahdollinen raudanvalmistuspaikka.
metsakeskus.1000041964 16 Niemenkallio 10002 12004 13051 11006 27000 439937.00000000 6789864.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041964 Rantakalliolle kasattu neliömäinen kivilatomus. Laajuus 1,8 x 1,4 m, korkeus 70 cm. Kiviä latomuksessa on neljässä kerroksessa, ja sen keskellä on lattea pystykivi. Rajamerkki sijaitsee Salon ja Urajärven kylien välisellä rajalla sekä Hämeen ja Mikkelin läänien välisellä entisellä rajalla. Raja on merkitty v. 1842 pitäjänkartalle (3112 09 Asikkala) ja v. 1965 peruskartalle (3112 09 Ruotsalainen). Salon / Salonsaaren kylästä on varhaisin maininta myöhäiskeskiajalta ja varhaisin maakirjamerkintä v:lta 1539. Urajärven kylästä on varhaisin maininta v:lta 1467. Kohde sijaitsee Ruotsalainen -järven rannalla noin 21 km Asikkalan kirkosta itäkoilliseen.
metsakeskus.1000041965 848 Nymanin talo 10007 12004 13043 11006 27008 673339.00000000 6903014.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041965 Nymanin talon päärakennuksen länsipuolella on nähtävissä maanalainen kivetty kellarikuoppa, joka liittynee alueen 1800-luvun toimintaan. Kohteen tiedot täydentyvät.
metsakeskus.1000041966 578 Vehkasuo 10002 12001 13000 11019 27000 532442.00000000 7141045.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041966 Metsää, mäen päältä, kuvassa näkyy terassia. Useita kvartsi-iskoksia. Kohteesta myös uuden ajan asutukseen viittavia metallilöytöjä. Tarkastamaton.
metsakeskus.1000041967 16 Takala 10002 12004 13051 11006 27000 434606.00000000 6775464.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041967 Siirtolohkareen laelle kasattu neliömäinen kivilatomus. Halkaisija 1 m, korkeus 0,5 m. Kiviä latomuksessa on 2–6 kerroksessa, ja sen keskellä on lattea pystykivi. Siirtolohkareen halkaisija on noin 3 m ja korkeus 0,6–1,2 m. Rajamerkki sijaitsee Muikkulan ja Urajärvien kylien välisellä rajalla. Vuoden 1787 rajakartassa rajamerkkiä kutsutaan nimellä Kuninkaan Kihvi. Raja on myös merkitty v. 1842 pitäjänkartalle (3112 04 Asikkala) ja v. 1965 peruskartalle (3112 04 Pyhäntaka). Urajärven kylästä on varhaisin maininta v:lta 1467, Muikkulasta v:lta 1484. Kohde sijaitsee kuusimetsässä Kalliolantien varrella Koskuen kaakkoispuolella, noin 20 km Asikkalan kirkosta kaakkoon.
metsakeskus.1000041968 578 Valtala 10002 12001 13000 11019 27000 532655.00000000 7141464.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041968 Tasainen pelto, josta maasto viettää loivasti kohti lounasta, Melalahden Ellukka-lahtea.
metsakeskus.1000041969 81 Pyykkikallio 10002 12004 13051 11006 27000 447976.00000000 6843437.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041969 Kivilatomus kalliopohjalla, halkaisija noin 2 m, korkeus 70 cm. Kyseessä on latteista kivistä ja pikkukivistä kylmämuurattu, neliömäinen ja yläpinnalta jokseenkin tasainen rakenne. Sen keskellä on lattea noin 1 m korkea pystykivi ja neljällä sivustalla on matalammat kivet. Kiviä on 5–6 kerroksessa. Alueella on lisäksi kaksi pienempää rajamerkkiä, kivilatomusta, jotka ovat isosta latomuksesta noin 5 m etäisyydellä. Ne ovat halkaisijaltaan metrin luokkaa ja molemmissa on yksi pystykivi. Isoin latomus ja toinen pienistä ovat Hartolan ja Joutsan kunnan rajalla, joka on merkitty v. 1845 pitäjänkartalle (3122 08 Hartola). Pienin latomus, joka on maastossa suhteellisen huonosti erottuva, on tilanrajalla. Kohde sijaitsee Rautaveden Rääpönsalmen ja Onalinsalmen välisellä niemellä noin 6 km Joutsan kirkosta lounaaseen.
metsakeskus.1000041970 81 Kauhtuenlahti 10002 12016 13180 11006 27000 444652.00000000 6841396.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041970 Puronvarressa, pienen kosken paikkeilla on vähäistä kivilatomusta, joka on todennäköisen myllyrakenteen jäännös. Purouoma sen kohdalla on kivetön – yläjuoksun puolella ja alajuoksulla kiviä on – ja näyttää raivatulta. Lähistöllä on resentin saunarakennuksen jäännös (pönttökiuas, tiiliä ja lohkokiviä). Vielä v. 1969 peruskartalla puron tuntumassa on Jokelan tilan ulkorakennuksista viisi. Latomus on Ulmalanlammesta Kauhtuenlahteen laskevan puron varressa, Kauhtuenlahden pohjukasta 60–70 m luoteeseen. Puron varteen on v. 1845 pitäjänkartalle (3122 08 Hartola) merkitty vesimylly. Kohde sijaitsee Hartolan kirkosta 15 km pohjoisluoteeseen.
metsakeskus.1000041971 81 Pirunkallio 10007 12004 13051 11006 27000 447180.00000000 6842743.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041971 Rantakalliolle kasattu lähes neliömäinen kivilatomus. Laajuus 2,5 x 3 m, korkeus 20–60 cm. Isoimmat kivet ovat latomuksessa reunoilla, niitä on 1–4 kerroksessa. Latomuksen keskellä on 90 cm korkuinen lattea pystykivi (siinä nro 3), sivuilla neljä matalampaa pystykiveä. Rajamerkki, joka on tyypiltään vanha, on nykyisellä tilarajalla mutta ei kylänrajalla, eikä pitäjänkartalla ole rajaa kyseisellä kohdalla. Kohde sijaitsee Rautaveden Rääpönsalmen itärannalla noin 7 km Joutsan kirkosta lounaaseen.
metsakeskus.1000041972 81 Palsalampi 10002 12004 13054 11006 27000 441784.00000000 6841235.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041972 Metsämaastossa on ainakin 19 sammalpeitteistä ja suhteellisen matalaa raivausröykkiötä. Niiden halkaisija vaihtelee 1–3 m:n ja korkeus 0,4–0,6 m:n välillä. Samassa metsässä on yksi kiviaita (pituus 27 m, leveys 1 m, korkeus 0,5–1 m), joka on alueen pohjoisosassa. Röykkiöalueen laajuus on noin 80 x 120 m. Alue moreenipohjaista kuusimetsää. Vuoden 1965 peruskartalle alueelle on merkitty lehtimetsää. Kohde sijaitsee Putkijärven kylässä, 16 km Hartolan kirkosta pohjoisluoteeseen, Palsalammesta pari sataa metriä koilliseen. Naapuritilan (Lakkola) puolelle, röykkiöalueesta etelälounaaseen sen ja Palsalammen väliselle kalliolle, on v. 1845 pitäjänkartalle (3122 08 Hartola) merkitty talo. Pitäjänkartalla oleva vanha tonttialue on nykyisin osin avokalliota, osin humusmaata. Alue on laikutettu ja myllätty sekä istutettu koivulle. Kallion kupeessa on yksi röykkiö. Se on röykkiöalueen eteläisimmästä röykkiöstä noin 70 m etäisyydellä.
metsakeskus.1000041972 81 Palsalampi 10002 12004 13045 11006 27000 441784.00000000 6841235.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041972 Metsämaastossa on ainakin 19 sammalpeitteistä ja suhteellisen matalaa raivausröykkiötä. Niiden halkaisija vaihtelee 1–3 m:n ja korkeus 0,4–0,6 m:n välillä. Samassa metsässä on yksi kiviaita (pituus 27 m, leveys 1 m, korkeus 0,5–1 m), joka on alueen pohjoisosassa. Röykkiöalueen laajuus on noin 80 x 120 m. Alue moreenipohjaista kuusimetsää. Vuoden 1965 peruskartalle alueelle on merkitty lehtimetsää. Kohde sijaitsee Putkijärven kylässä, 16 km Hartolan kirkosta pohjoisluoteeseen, Palsalammesta pari sataa metriä koilliseen. Naapuritilan (Lakkola) puolelle, röykkiöalueesta etelälounaaseen sen ja Palsalammen väliselle kalliolle, on v. 1845 pitäjänkartalle (3122 08 Hartola) merkitty talo. Pitäjänkartalla oleva vanha tonttialue on nykyisin osin avokalliota, osin humusmaata. Alue on laikutettu ja myllätty sekä istutettu koivulle. Kallion kupeessa on yksi röykkiö. Se on röykkiöalueen eteläisimmästä röykkiöstä noin 70 m etäisyydellä.
metsakeskus.1000041973 81 Rännilä 10002 12004 13054 11006 27000 441971.00000000 6828357.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041973 Metsämaastossa on ainakin 20 sammalpeitteistä raivausröykkiötä. Niiden halkaisija vaihtelee parin metrin ja korkeus puolen metrin kahden puolen. Röykkiöalueen laajuus on noin 90 x 110 m. Alue on moreenipohjaista kuusimetsää, jossa on tehty hiukan hakkuita. Vuoden 1969 peruskartalle (3122 07 Hartola) alueelle on merkitty lehtimetsää ja se on pääosin Rännilän tilan mailla. Kohde sijaitsee Karajärven ja Nurmijärven välisen Salakkajoen koillispuolella Ylemmäisen kylässä. Itään Hartolan kirkolle on paikalta matkaa kuutisen kilometriä. pohjoisluoteeseen, Palsalammesta pari sataa metriä koilliseen. 28.10.2020.
metsakeskus.1000041974 81 Autionmäki 10002 12004 13054 11006 27000 455691.00000000 6824996.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041974 Yölinnun kylän pohjoispuolella on kaksi raivausröykkiöaluetta, jotka ovat laajuudeltaan noin 50 x 60 m ja 50 x 70 m. Niillä on yhteensä ainakin 20 röykkiötä. Röykkiöalueiden lähimpien röykkiöiden välinen etäisyys on runsaat 100 m. Kivikasojen laajuus vaihtelee parin metrin kahden puolen, korkeus parista kymmenestä sentistä lähes metriin. Osa röykkiöistä onkin korkealakisia suhteessa laajuuteensa, osa matalia ja laakeita, lähes huomaamattomia. Kaikki ovat vahvan sammalen peitossa. Maasto on moreenipohjaista kuusimetsää. Paikalla ei ole peltoa vuoden 1969 peruskartalla (3121 12 Murakka) eikä vuoden 1845 pitäjänkartalla (3121 12 Hartola). Kohde sijaitsee pari sataa metriä Jääsjärven rannasta itään, Hartolan kirkosta 8 km itäkaakkoon. 29.10.2020.
metsakeskus.1000041975 81 Lemmonmäki 10002 12016 13151 11006 27000 456349.00000000 6825762.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041975 Alueella on moreenipohjaisessa kuusimetsässä kaksi pyöreähköä hiilihautaa lähellä toisiaan. a) Halkaisija 5 m valleineen, selvät vallit. Kuopan halkaisija 2,5 m, syvyys pohjalta vallin päälle 80 cm, kairanäytteessä hiiltä yli 10 cm, ei huuhtoutumiskerrosta. b) Halkaisija valleineen 4 m. Kuopan halkaisija 2 m, syvyys 50 cm, hiiltä kairanäytteessä 14 cm, ei huuhtoutumiskerrosta. Kohde sijaitsee kilometrin verran Jääsjärven rannasta itään, Hartolan kirkosta 8,5 km itäkaakkoon.
metsakeskus.1000041976 111 Niemelä rusthålli 10002 12001 13000 11006 27000 444674.00000000 6787038.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041976 Ainakin noin 170 x 170 metrin laajuisella alueella (pois lukien Saarelan tilan ja Teollisuuskadun uudisrakennukset) on useita historiallisen ajan muinaisjäännöksiä: satoja metrejä massiivista kiviaitaa, harmaakiviperustuksia, raivausröykkiöitä ja erilaisia kuoppia. Jäännöksistä enin osa sijaitsee Saarelan pihapiirin ja Korpimaantien välisellä metsäalueella, mutta niitä on myös Korpimaantien ja Teollisuuskadun kaakkoispuolella. Alustavassa inventoinnissa vain osa alueesta tarkastettiin, ja havaituista kohteista vain osasta tehtiin (suppea) perusdokumentointi. Niemelän rusthålli on ilmeisesti alun perin Jyrängön kartano, joka sijaitsi jossain nykyisen hotelli Kumpelin tienoilla. Kartano lienee peräisin 1500-luvulta, mutta se siirtyi kaupungin tieltä Hevossaareen. Asiakirjalähteiden perusteella arvioituna se on siellä 1700-luvun puolivälin kieppeiltä. Tila on merkitty v. 1842 pitäjänkartalle (3112 08 Heinola). Tila on ollut toiminnassa pitkälle 1900-luvun puolelle, joten alueella on epäilemättä eri ikäisiä rakenteiden ja rakennusten jäännöksiä. Kohde sijaitsee nelisen kilometriä Heinolan kirkosta luoteeseen.
metsakeskus.1000041977 765 Huhtikangas 1 10002 12016 13175 11002 27000 578004.00000000 7107104.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041977 Tervahauta, läpimitta arvioituna noin 19 m. Havaittu lidarista, tarkastettava.
metsakeskus.1000041978 765 Huhtikangas 2 10002 12016 13175 11002 27000 578120.00000000 7106967.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041978 Kaksi alekkain olevaa tervahautaa, joiden halkaisija noin 15 m. Havaittu lidarista. Tarkastettava.
metsakeskus.1000041979 765 Huhtikangas 3 10002 12016 13175 11002 27000 578165.00000000 7106900.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041979 Kohteessa kaksi tervahautaa, joiden välissä mahdollinen tervasauna. Lidarhavainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000041980 684 Brita Dan 10007 12017 13194 11006 27009 190970.00000000 6788718.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041980 Hylyn sijaintipaikka on Rauman satamasta noin 9,5 kilometriä länteen ja Santakarista noin kilometrin länsiluoteeseen. Metallirunkoisen aluksen hylky, joka on hajonnut kahteen osaan. Osat ovat muutaman metrin päässä toisistaan. Keulaosa on kääntynyt ylösalaisin. Hylyn hyttien sisärakenteet ovat purettu ja rakenteissa on useampi isompi reikä johtuen ruostumisesta. Tämän takia kohteella on romahdusriski. Brita Dan saapui Rauman edustalle Tanskasta myrskyisenä päivänä 7.11.1964. Luotsia odottaessaan alus osui pohjaan, menetti ohjauksensa, sai vuodon ja konehuone alkoi täyttyä vedellä. Aluksen ruumassa ei ollut lastia, sillä tavoitteena oli ollut lastata sellua Raumalta. Onnettomuuden sattuessa kaksi ankkuria laskettiin ja hätäsanoma lähetettiin. Yhdeksän miestä ja kapteeni jäi alukselle sen alkaessa upota ja pelastusveneeseen yritettiin siirtyä. Pelastusvene kuitenkin karkasi ja miehistö joutui hyppäämään veteen aluksen upotessa. Luotsikutteriin ja merivartioston veneeseen saatiin pelastetuksi seitsemän henkilöä. Kolme miehistön jäsentä menehtyi. Brita Danin osia purettiin keväällä 1965, kun Hollming Oy nosti hylyn pintaan. Kaikki käyttökelpoiset osat ja hyttien rakenteet otettiin talteen. Noston yhteydessä hylky räjäytettiin kahteen osaan. Nykyään hylky on suosittu sukelluskohde Rauman alueella.
metsakeskus.1000041981 853 Arola 10007 12001 13007 11006 27000 236116.00000000 6708483.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041981 1400-luvun alkupuolella mainitaan luultavasti täältä kotoisin olevia lautamiehiä. Vuonna 1540 kylä oli kolmetaloinen ja kokonaan veromaata ja säilyi sellaisena myös 1600-luvun puolelle. Näkyy myös vuoden 1650 kihlakunnankartassa kolmitaloisena. Muuttui yksinäistilaksi, jonka 1700-luvulla tehty päärakennus on edelleen tontilla ja merkinnee siis tuon aikaisen tontin paikkaa. 1900-luvun alun kartassa näkyy, että rakennuksia ja pieniä tonttimaita on ollut laajemmallakin alueella mikä voi osin periytyä kolmen talon aikaan. Mäkialue on säilynyt melko hyvin mutta heti sen ulkopuolelta on oikeastaan joka suunnasta rakennettu. Mäen lounais- ja etelärinteessä on vielä hyvin näkyvissä kivijalkoja, jotka kuulunevat vielä vuoden 1968 peruskartassakin näkyviin ulkorakennuksiin. Mäen päällä sijaitseva tontti ei välttämättä ole keskiaikainen, mutta mikäli vanhempi tontti on sijainnut mäen alla, sen länsipuolella, se on todennäköisesti pitkälti tuhoutunut uuden tien tekemisen yhteydessä.
metsakeskus.1000041982 853 Ravas/Rauvainen (Friskala) 10007 12001 13007 11006 27000 237557.00000000 6705598.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041982 Friskalan kylä tunnetaan jo 1300-luvulta ja oli pitkään kirkontilana. Sen alkuperäinen nimi on ilmeisesti ollut Ravas tai Rauvainen. Kun 1400-luvulla talon omistajina oli Friske-sukuisia miehiä, tilaa alettiin kutsua Friskalaksi. Näihin aikoihin tila jaettiin myös hetkeksi kolmeen osaan. Kirkkoreduktion aikoihin tila päätyi Pietari Flemingille ja toimi hänen asuinkartanonaan kuolemaansa saakka vuonna 1561. Tila säilyi rälssiluontoisena myöhemminkin ja on ollut Hirvensalon ainoa kartano. Edelleen alueen miljöö on kartanomainen 1800-luvun akennuksineen, mutta tiloissa toimii nykyään ratsastuskeskus. Pihapiirissä on 1754 vuosiluvulla varustettu kellari, ja myös tiluskartta paikantaa tontin samalle paikalle ainakin 1700-luvun alusta. Vanhaa rakennuskantaa, rakennetuksi kohteeksi kohtuullisen hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000041983 765 Huhtikangas 4 10002 12016 13175 11006 27000 578400.00000000 7106257.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041983 Kohde sijaitsee noin 12,5 kilometriä Sotkamon kirkolta kaakkoon Kuhmontien eteläpuolella. Kohteeseen pääsee autolla metsätietä, hamppulammentietä, pitkin, ja kohde on tien itäpuolella. Huhtikankaan ampumaradalle kääntyvästä risteyksestä kohde on noin 400 metriä pohjoiseen. Noin 50 metriä kohteen eteläpuolelta menee metsätie kohti soranottopaikkaa. Kohteen lähimaasto on nuorta mäntymetsää. Tarkastushetkellä maastoa peitti ohut lumikerros, mutta lumen alta pilkisti ainakin varpuja, puolukkaa ja mustikkaa. Kohteessa on kaksi tervahautaa noin 30 metrin päästä toisistaan. Läntisemmän tervahaudan, halssi tai ränni osoittaa itään. Sen halkaisija valleineen on noin 17 metriä. Vallin korkeus kuopasta katsoen vaihteli noin ½ - 1 metrin välillä. Rännin pituus on noin 5 metriä. ks. alakohteet
metsakeskus.1000041984 853 Haarla Iso-Haarla 10007 12001 13007 11006 27000 236257.00000000 6704224.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041984 Hirvensalon saaren eteläisin kylä, joista Iso-Haarlan tontti sijaitsee Kakskerrantien varrella, Isohaarlantien ja Valeri-Haarlantien välissä, Vähä-Haarlan toinen tontti tästä noin 400 metriä itään Kakskerrantien ja Meritalontien välissä. Isäntiä mainitaan vuodesta 1440 alkaen ja jo 1500-luvulla kylä oli jakaantunut kahteen osaan, joissa oli eri sarkajako, Vähä-Haarlaan ja Iso-Haarlaan. Iso-Haarla jaettiin kahtia vuonna 1784 ja molemmat talot ovat edelleen vierekkäin kylätontilla. Niiden rakennuskanta on 1800-luvulta. Iso-Haarlan tontti on melko hyvin säilynyt todennäköisesti suojeltujen rakennusten ansiosta kuten myös Vähä-Haarlan Meritalon tontti. Muutoin ympäristö on melko täynnä uudisrakennuksia eli mikäli tonttimaat ovat vaihtuneet, vanhempien tonttimaiden säilyminen ei ole kovin todennäköistä.
metsakeskus.1000041985 853 Haarla Vähä-Haarla 10007 12001 13007 11006 27000 236691.00000000 6704270.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041985 Hirvensalon saaren eteläisin kylä, joista Iso-Haarlan tontti sijaitsee Kakskerrantien varrella, Isohaarlantien ja Valeri-Haarlantien välissä, Vähä-Haarlan toinen tontti tästä noin 400 metriä itään Kakskerrantien ja Meritalontien välissä. Isäntiä mainitaan vuodesta 1440 alkaen ja jo 1500-luvulla kylä oli jakaantunut kahteen osaan, joissa oli eri sarkajako, Vähä-Haarlaan ja Iso-Haarlaan. Vähä-Haarlan sijainti 1800-luvun pitäjänkartassa ei näyttäisi olevan aivan sama kuin vanhemmissa ja uudemmissa kartoissa, mikä todennäköisesti johtuu vain tämän karttatyypin epätarkkuuksista. Iso-Haarlan tontti on melko hyvin säilynyt todennäköisesti suojeltujen rakennusten ansiosta kuten myös Vähä-Haarlan Meritalon tontti. Muutoin ympäristö on melko täynnä uudisrakennuksia eli mikäli tonttimaat ovat vaihtuneet, vanhempien tonttimaiden säilyminen ei ole kovin todennäköistä.
metsakeskus.1000041986 765 Huhtikangas 5 10001 12009 13094 11042 27000 578499.00000000 7106147.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041986 Kohde on noin 12,5 kilometriä Sotkamon kirkolta kaakkoon Kuhmontien eteläpuolella. Kohteeseen pääsee autolla metsätietä, hamppulammentietä, pitkin ja kohde on tien itäpuolella. Huhtikankaan ampumaradalle kääntyvästä risteyksestä kohde on noin 350 metriä pohjoiskoilliseen mäen rinteessä. Kohteen lähimaasto on nuorta mäntymetsää. Tarkastushetkellä maastoa peitti ohut lumikerros, mutta lumen alta pilkisti ainakin varpuja, puolukkaa ja mustikkaa. Kohteessa on todennäköisesti resentti kuoppa. Siinä on selvät ja melko jyrkät vallit, joiden paksuus vaihteli 1-2 metrin välillä. Sen halkaisija valleineen oli noin 9-10 metriä. Kairausnäytteessä näkyi ruskeaa hiekkamaista multaa
metsakeskus.1000041987 765 Huhtikangas 6 10002 12016 13175 11006 27000 578482.00000000 7106076.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041987 Kohde sijaitsee noin 12,5 kilometriä Sotkamon kirkolta kaakkoon. Kohde on noin 12,5 kilometriä Sotkamon kirkolta kaakkoon Kuhmontien eteläpuolella. Kohteeseen pääsee autolla metsätietä, hamppulammentietä, pitkin ja kohde on tien itäpuolella. Huhtikankaan ampumaradalle kääntyvästä risteyksestä kohde on noin 300 metriä koilliseen kahden korkeamman maastonkohdan välisessä alanteessa. Kohteen lähimaasto on nuorta mäntymetsää. Tarkastushetkellä maastoa peitti ohut lumikerros, mutta lumen alta pilkisti ainakin varpuja, puolukkaa ja mustikkaa. Tervahaudan halssi osoittaa alas rinteeseen lounaaseen. Vallit ovat noin 1½ - 2 metriä leveitä. Tervahaudan halkaisija valleineen on noin 11-13 metriä. Rännin pituus on noin 5-6 metriä.
metsakeskus.1000041988 765 Huhtikangas 7 10002 12016 13175 11002 27000 578939.00000000 7105935.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041988 Tervahauta, halkaisija noin 10 m. Lidarhavainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000041989 576 Hiirenmäki 3 10002 12008 13000 11033 27017 408933.00000000 6803178.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041989 Merovinkiajan tasavarsisolki (KM43463) on löytynyt keväällä 2020 metallinetsinnässä. Löytöpaikka on Päijänteeseen laskevan puron ja Hiirenmäen välisellä vanhalla pellolla, joka on heinittynyt ja jo hieman pusikoitunut. Korkea ja tiivis kasvusto haittasi maastotarkastusta, joten pellolla ei ollut mahdollista suorittaa metallinilmaisinetsintää eikä pintapoimintaa. Maanäytekairauksessa ja koekuopituksessa paikalla todettiin normaali muokkauskerros ja sen alla luontainen hiesu. Vuoden 1965 peruskartalla (2143 07 Padasjoki) paikka on niittyä. Pitäjänkartalla soljen löytöpaikka on joko pellolla tai sen viereisellä metsäalueella. Pellon vierestä, Hiirenmäen puolelta, löytyi maansisäinen ja lähes maantasainen kiveys metsäisestä rinteestä. Kiveystä on useiden neliömetrien alalla, mutta sen todellista laajuutta oli vaikea arvioida tai selvittää. Kiveyksen kohtaa kairattiin ja siihen nikerrettiin pari koekuoppaa, mutta niitä ei kaivettu pohjaan eikä kiveystä purettu. Maa-aineksessa on hiiltä ja nokea, ja jotkin kivet vaikuttivat rapautuneilta. Ei löytöjä. Kiveyksen kohta on metsää vuoden 1965 peruskartalla ja 1800-luvun puolivälin pitäjänkartalla. Rakennuksia paikalle ei ole merkitty. Kyseessä voi olla polttokenttäkalmisto, kohde vaatii lisätutkimuksia. Soljen löytöpaikka sijaitsee runsaan kilometrin verran itäkaakkoon Padasjoen kirkosta.
metsakeskus.1000041989 576 Hiirenmäki 3 10002 12002 13030 11033 27017 408933.00000000 6803178.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041989 Merovinkiajan tasavarsisolki (KM43463) on löytynyt keväällä 2020 metallinetsinnässä. Löytöpaikka on Päijänteeseen laskevan puron ja Hiirenmäen välisellä vanhalla pellolla, joka on heinittynyt ja jo hieman pusikoitunut. Korkea ja tiivis kasvusto haittasi maastotarkastusta, joten pellolla ei ollut mahdollista suorittaa metallinilmaisinetsintää eikä pintapoimintaa. Maanäytekairauksessa ja koekuopituksessa paikalla todettiin normaali muokkauskerros ja sen alla luontainen hiesu. Vuoden 1965 peruskartalla (2143 07 Padasjoki) paikka on niittyä. Pitäjänkartalla soljen löytöpaikka on joko pellolla tai sen viereisellä metsäalueella. Pellon vierestä, Hiirenmäen puolelta, löytyi maansisäinen ja lähes maantasainen kiveys metsäisestä rinteestä. Kiveystä on useiden neliömetrien alalla, mutta sen todellista laajuutta oli vaikea arvioida tai selvittää. Kiveyksen kohtaa kairattiin ja siihen nikerrettiin pari koekuoppaa, mutta niitä ei kaivettu pohjaan eikä kiveystä purettu. Maa-aineksessa on hiiltä ja nokea, ja jotkin kivet vaikuttivat rapautuneilta. Ei löytöjä. Kiveyksen kohta on metsää vuoden 1965 peruskartalla ja 1800-luvun puolivälin pitäjänkartalla. Rakennuksia paikalle ei ole merkitty. Kyseessä voi olla polttokenttäkalmisto, kohde vaatii lisätutkimuksia. Soljen löytöpaikka sijaitsee runsaan kilometrin verran itäkaakkoon Padasjoen kirkosta.
metsakeskus.1000041989 576 Hiirenmäki 3 10002 12008 13000 11033 27017 408933.00000000 6803178.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041989 Merovinkiajan tasavarsisolki (KM43463) on löytynyt keväällä 2020 metallinetsinnässä. Löytöpaikka on Päijänteeseen laskevan puron ja Hiirenmäen välisellä vanhalla pellolla, joka on heinittynyt ja jo hieman pusikoitunut. Korkea ja tiivis kasvusto haittasi maastotarkastusta, joten pellolla ei ollut mahdollista suorittaa metallinilmaisinetsintää eikä pintapoimintaa. Maanäytekairauksessa ja koekuopituksessa paikalla todettiin normaali muokkauskerros ja sen alla luontainen hiesu. Vuoden 1965 peruskartalla (2143 07 Padasjoki) paikka on niittyä. Pitäjänkartalla soljen löytöpaikka on joko pellolla tai sen viereisellä metsäalueella. Pellon vierestä, Hiirenmäen puolelta, löytyi maansisäinen ja lähes maantasainen kiveys metsäisestä rinteestä. Kiveystä on useiden neliömetrien alalla, mutta sen todellista laajuutta oli vaikea arvioida tai selvittää. Kiveyksen kohtaa kairattiin ja siihen nikerrettiin pari koekuoppaa, mutta niitä ei kaivettu pohjaan eikä kiveystä purettu. Maa-aineksessa on hiiltä ja nokea, ja jotkin kivet vaikuttivat rapautuneilta. Ei löytöjä. Kiveyksen kohta on metsää vuoden 1965 peruskartalla ja 1800-luvun puolivälin pitäjänkartalla. Rakennuksia paikalle ei ole merkitty. Kyseessä voi olla polttokenttäkalmisto, kohde vaatii lisätutkimuksia. Soljen löytöpaikka sijaitsee runsaan kilometrin verran itäkaakkoon Padasjoen kirkosta.
metsakeskus.1000041989 576 Hiirenmäki 3 10002 12002 13030 11033 27017 408933.00000000 6803178.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041989 Merovinkiajan tasavarsisolki (KM43463) on löytynyt keväällä 2020 metallinetsinnässä. Löytöpaikka on Päijänteeseen laskevan puron ja Hiirenmäen välisellä vanhalla pellolla, joka on heinittynyt ja jo hieman pusikoitunut. Korkea ja tiivis kasvusto haittasi maastotarkastusta, joten pellolla ei ollut mahdollista suorittaa metallinilmaisinetsintää eikä pintapoimintaa. Maanäytekairauksessa ja koekuopituksessa paikalla todettiin normaali muokkauskerros ja sen alla luontainen hiesu. Vuoden 1965 peruskartalla (2143 07 Padasjoki) paikka on niittyä. Pitäjänkartalla soljen löytöpaikka on joko pellolla tai sen viereisellä metsäalueella. Pellon vierestä, Hiirenmäen puolelta, löytyi maansisäinen ja lähes maantasainen kiveys metsäisestä rinteestä. Kiveystä on useiden neliömetrien alalla, mutta sen todellista laajuutta oli vaikea arvioida tai selvittää. Kiveyksen kohtaa kairattiin ja siihen nikerrettiin pari koekuoppaa, mutta niitä ei kaivettu pohjaan eikä kiveystä purettu. Maa-aineksessa on hiiltä ja nokea, ja jotkin kivet vaikuttivat rapautuneilta. Ei löytöjä. Kiveyksen kohta on metsää vuoden 1965 peruskartalla ja 1800-luvun puolivälin pitäjänkartalla. Rakennuksia paikalle ei ole merkitty. Kyseessä voi olla polttokenttäkalmisto, kohde vaatii lisätutkimuksia. Soljen löytöpaikka sijaitsee runsaan kilometrin verran itäkaakkoon Padasjoen kirkosta.
metsakeskus.1000041991 98 Virojärvi 2 10007 12016 13000 11006 27000 405119.00000000 6763016.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041991 Kohde sijaitsee Toivolan kylässä, 12-tien eteläpuolella. Sulengon harjualueen koillissyrjällä on nykyisin käytännössä täysin umpeen kasvanut Virojärvi. Se on toiminut Toivolan kylän asukkaiden pellavanliotuspaikkana. Siellä on tiettävästi ollut liotuspaikkoja lähemmäs 30 talolla ja mökillä. Virojärven lähiympäristössä on myös useita historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Hollolan 1800-luvun puolivälin pitäjänkartalle (2133 09) on merkitty kulku-ura, joka johtaa Virojärvelle kahden kilometrin päässä koillisessa olevalta Toivolan vanhalta kylätontilta. Puolen kilometrin päässä luoteessa on yksi erillistalo ja peltopläntti. Muuta asutusta ei Virojärven ympäristössä siihen aikaan ole. Muut kartalle merkityt Toivolan kylästä pois / sinne menevät kulkuväylät johtavat pääteille, mikä korostaa Virojärven merkitystä kyläläisille. Järven ympäristön metsäalueella on (huonosti) näkyvissä parin metrin levyisiä kulku-uria, jotka johtavat pellavanliotuspaikalle. Liotuspaikalla olleet (olevat) puusillat ovat soistumisen myötä peittyneet turpeen ja muun kasvillisuuden alle, mutta osa niistä on paikannettavissa koetinpiikillä. Puusiltoja pitkin päästiin aikanaan sopivalle liotuskohdalle aivan veden äärelle. Virojärveä on tiettävästi käytetty liotuspaikkana 1950-luvulle saakka, mutta sellaisena se lienee huomattavasti vanhempi. Arkeologisten havaintojen perusteella pellavaa tiedetään käytetyn ja viljellyn Etelä-Hämeessäkin viimeistään nuoremmalla rautakaudella. Toivolan kylästä on ensimmäinen maininta v. 1432, joten kylä on ainakin keskiaikainen. Sen asutus voi hyvinkin juontaa jo rautakaudelta, kun otetaan lähitienoiden runsaat rautakautiset löydöt.
metsakeskus.1000041992 111 Hevossaaren uimaranta 10002 12016 13151 11006 27000 444476.00000000 6786891.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041992 Uimarannan alueella on ainakin kaksi hiilihautaa. Ne ovat muutaman metrin päässä toisistaan, toinen pysäköintialueen reunassa, toinen metsässä. Hiilihauta 1 P-alueella: Pyöreä ja matala, halkaisija 1,7 m, syvyys 15 cm; kairanäytteessä turvetta 5 cm, hiekkaa 25 cm, nokista hiekkaa 12 cm, alinna luontainen hiekka. Hiilihauta 2 metsässä: Pyöreähkö, halkaisija 2,5 m, syvyys 40 cm; kairanäytteessä hiekansekaista turvetta 15 cm, noensekaista hiekkaa 25 cm, tumma nokinen hiekka 8 cm, sen alla luontainen hiekka. Kohde sijaitsee Ruotsalaisen rannan tuntumassa, nelisen kilometriä Heinolan kirkosta länsiluoteeseen. GPS-tarkkuus on suuntaa-antava.
metsakeskus.1000041993 405 Roikanniemi 10007 12011 13114 11042 27028 569075.00000000 6777793.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041993 Roikanniemi on linnoitettu Salpalinjan puolustusvarustuksilla. Kohdetta ei ole maastotarkastettu. Rajattu laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000041994 111 Kullaanlähteet 10002 12016 13151 11006 27000 448456.00000000 6774966.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041994 Paikalla on kaksi pyöreähköä ja yksi sivummalla oleva pitkänomainen kaivanto. Kuopat sijaitsevat kapean, lähinnä lounas-koillissuuntaisen soraharjun laella. Ne sijaitsevat vierekkäin laen pohjoisreunalla, aivan tie- ja latu-uran varressa, harjun pitkittäissivun suuntaisesti. Kaivanto on jyrkähkön rinteen alaosassa, soratien vieressä. Pyöreähköt kuopat ovat todennäköisesti hiilihautoja tai pieniä tervahautoja, kaivanto on rännihauta. Isomman kuopan halkaisija valleineen on 4,5–5 m, syvyys karikkeen pintaan saakka 1,2 m. Kuopan sisäosa on suppilomainen, pohja osittain neliömäinen. Juoksutuskuoppaa ei havaittu olevan. Kairanäytteissä selvät huuhtoutumis- ja nokikerrokset. Rännihauta on rinteeseen nähden pitkittäin. Rinne on jyrkkä, mutta kaivanto on tehty luontaiseen eroosiokuoppaan, joka on rännihaudan kohdalla vain hieman kalteva. Kaivannon pituus on noin 3,5 m, leveys 1 m yläreunoista (pohjalta kapeampi, noin puolimetrinen), syvyys 45 cm. Kairanäytteissä hiiltä ja nokea. Kohde sijaitsee Kullaanlähteiden ja Toivosuon välisellä harjulla, Heinolan keskustasta runsaat 10 km etelään. Kannaksella on pieni luonnonsuojelualue, jolla muinaisjäännös sijaitsee. Kohde sijaitsee kymmenkunta kilometriä Heinolan kirkosta etelään, Iitin rajan tuntumassa.
metsakeskus.1000041994 111 Kullaanlähteet 10002 12016 13175 11006 27000 448456.00000000 6774966.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041994 Paikalla on kaksi pyöreähköä ja yksi sivummalla oleva pitkänomainen kaivanto. Kuopat sijaitsevat kapean, lähinnä lounas-koillissuuntaisen soraharjun laella. Ne sijaitsevat vierekkäin laen pohjoisreunalla, aivan tie- ja latu-uran varressa, harjun pitkittäissivun suuntaisesti. Kaivanto on jyrkähkön rinteen alaosassa, soratien vieressä. Pyöreähköt kuopat ovat todennäköisesti hiilihautoja tai pieniä tervahautoja, kaivanto on rännihauta. Isomman kuopan halkaisija valleineen on 4,5–5 m, syvyys karikkeen pintaan saakka 1,2 m. Kuopan sisäosa on suppilomainen, pohja osittain neliömäinen. Juoksutuskuoppaa ei havaittu olevan. Kairanäytteissä selvät huuhtoutumis- ja nokikerrokset. Rännihauta on rinteeseen nähden pitkittäin. Rinne on jyrkkä, mutta kaivanto on tehty luontaiseen eroosiokuoppaan, joka on rännihaudan kohdalla vain hieman kalteva. Kaivannon pituus on noin 3,5 m, leveys 1 m yläreunoista (pohjalta kapeampi, noin puolimetrinen), syvyys 45 cm. Kairanäytteissä hiiltä ja nokea. Kohde sijaitsee Kullaanlähteiden ja Toivosuon välisellä harjulla, Heinolan keskustasta runsaat 10 km etelään. Kannaksella on pieni luonnonsuojelualue, jolla muinaisjäännös sijaitsee. Kohde sijaitsee kymmenkunta kilometriä Heinolan kirkosta etelään, Iitin rajan tuntumassa.
metsakeskus.1000041995 111 Välijoenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 451283.00000000 6800297.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041995 Tervahauta hakkuu- ja laikutusalueella. Pyöreähkö, selvät vallit, juoksutuskuoppaa ei näkynyt. Halkaisija 11 m, syvyys 1,4 m. Valleilla kasvaneiden, hiljattain kaadettujen puiden kannoissa hieman yli 100 vuosilustoa. Metsä on hakkuun jälkeen laikutettu tiheästi, myös tervahaudan kohdalla, noin 30 cm syvyyteen saakka. Kohde sijaitsee Vähä-Rapasen itäpuolella, Heinolan kirkolta kymmenkunta kilometriä pohjoiskoilliseen.
metsakeskus.1000041997 785 Jämminlampi pohjoinen 10001 12016 13175 11002 27000 497085.00000000 7177105.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041997 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Tervahautaa ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000041999 576 Kaikukallio 10002 12004 13054 11006 27000 405678.00000000 6811264.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000041999 Noin 65 x 115 m laajuisella alueella on ainakin 45 raivausröykkiötä. Ne ovat sammaloituneita, ja niillä kasvaa varpuja. Röykkiöiden koko vaihtelee noin metrin kokoisista ja 30 cm korkuisista runsaan kahden metrin laajuisiin ja noin 70 cm korkuisiin. Alueella kasvaa tukkipuuikäistä kuusikkoa, ja siellä on myös vanhoja osin lahonneita kantoja. Maaperä on hiekkamoreenia. Kohde sijaitsee noin 8 km pohjoisluoteeseen Padasjoen kirkolta. Vuoden 1842 pitäjänkartalla (2143 08 Padasjoki) paikalla ei ole peltoa. Vuoden 1965 peruskartalla röykkiöalueen kohdalle on merkitty niittyä. Pitäjänkartalla röykkiöalueen etelä- ja länsipuolella on peltolohkot, peruskartalla vain eteläpuolella. Röykkiöt voisivat olla vv. 1842 ja 1965 väliseltä ajalta, tai sitten ne ovat joltain edeltävältä ajanjaksolta. Vanhan päärakennuksen liepeillä po. röykkiöalueesta länteen, on useita erikokoisia ja erimuotoisia raivausröykkiöitä. Ne ovat samalla paikalla, jossa pitäjänkartalla on peltolohkoja. Ominaisuuksiensa perusteella arvioituna röykkiöihin on kasattu kiviä lähes nykyaikaan saakka. 4.6.2020
metsakeskus.1000042001 576 Hoilola 10002 12004 13054 11006 27000 406951.00000000 6811653.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042001 Ainakin 37 raivausröykkiötä noin 100 m x 250 m laajuisella alueella. Röykkiöt ovat varsin eri kokoisia ja eri muotoisia. Alueella on kolme pitkänomaista, joista kaksi on kiviaitamaisia. Niiden koot ovat: 22 x 1,4 x 0,5 m; 10 x 1,3 x 0,50–0,9 m; 9 x 2 x 0,8 m. Tavanomaisten koot vaihtelevat parin metrin laajuisista ja puolen metrin korkuisista jopa 3 x 3 ja 3 x 5 m laajuisiin ja lähes metrin korkuisiin raivausröykkiöihin. Suurin osa röykkiöistä on hakkuu- ja laikutusalueella. Kantojen vuosilustojen (jopa yli 100 kpl) perusteella alue jäänyt pois viljelykäytöstä yli 100 vuotta sitten. Maasto on viettävä, kivinen hiekkamoreenirinne. Röykkiöaluetta ympäröi suonotkelma ja kalliomuodostumat. Kohde sijaitsee noin 8 km pohjoiseen Padasjoen kirkolta. Vuoden 1842 pitäjänkartalla (2143 08 Padasjoki) samalle alueelle on merkitty kaksi pientä peltolohkoa ja niiden välille talotontti. Peltolohkot ovat korkeuskäyriin nähden poikittain, kuten maastossa havaitut pitkänomaiset, kiviaitamaiset kiviröykkiöt. Vuoden 1965 peruskartalla alueella ei ole rakennuksia eikä peltoa. 8.6.2020.
metsakeskus.1000042002 781 Pellosniemenvuori 10002 12016 13151 11006 27000 422154.00000000 6804502.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042002 Alueelta löytyi neljä hiilihautaa. Kaksi hiilihautaa on vierekkäin Naumintien varressa. Niiden koko on noin 2,1 x 1,8 x 0,5–0,6 m. Kairanäytteessä oli 15 cm vahvuudelta runsaasti hiiltä alkaen noin 15 cm syvyydellä maanpinnasta. Kaksi muuta hiilihautaa sijaitsevat Pellosniemenvuoren ja maantien välisellä loivapiirteisellä mäntykankaalla (ks. alakohteet). Selvästi toistaan erillään olevien kohteiden välinen etäisyys on noin 130–160 m. Maalaji alueella on hiekkaa, puusto nuorehkoa mäntyä. Kohde sijaitsee Naumin leirikeskuksen pohjoispuolella, Sysmän keskustasta runsaat 15 km etelälounaaseen.
metsakeskus.1000042003 781 Kantolantie 10002 12016 13151 11006 27000 424680.00000000 6801760.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042003 Hiilihauta 1 Kantolantien länsipuoleisessa hieman kivikkoisessa metsässä. Koko on noin 1,6 x 1,5 x 0,3 m. Kairanäytteessä oli 23 cm vahvuudelta runsaasti hiiltä alkaen noin 14 cm syvyydellä maanpinnasta. Maalaji alueella on hiekkamoreenia, puusto kuusta. Noin 30 m etäisyydellä on toinen hiilihauta (ks. alakohde). Kohde sijaitsee Sysmän keskustasta vajaat 20 km etelälounaaseen.
metsakeskus.1000042004 781 Isoranta 10002 12004 13045 11006 27000 424252.00000000 6802367.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042004 Kiviaidan pituus noin 69 m. Leveys 1,1 m ja maksimikorkeus 1,2 m. Pääosin huolellisesti kylmämuuraamalla kasattu. Keskikohdalta päälle kaatuneen puun särkemä, kaakkoispäästä keskentekoinen. Kiviaita sijaitsee mäntypuuvaltaisessa metsässä suhteellisen tuoreella hakkuu- ja laikutusalueella. Aivan kiviaidan vieressä on kilpikaarnapetäjiä. Kohde sijaitsee Sysmän keskustasta runsaat 15 km etelälounaaseen.
metsakeskus.1000042006 848 Pörkinmäki 10007 12011 13116 11042 27028 705252.00000000 6919971.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042006 Rinteessä tiheästi poteroita ja taustalla kuoppia. Aluetta ei tarkastettu tai kartoitettu kokonaan.
metsakeskus.1000042007 781 Lähdemäki 10007 12004 13045 11006 27000 424662.00000000 6802101.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042007 Suhteellisen huolellisesti ladottu kiviaita sijaitsee osin pellolla, osin mäkikumpareella ja osin maantien varressa. Kiviaidan keskelle on mahdollisesti myöhemmin tehty kulkuaukko tai sitten siinä on ollut portinpaikka. Pituus yhteensä noin 22 m. Kohde sijaitsee noin 17 km Sysmän keskustasta etelälounaaseen.
metsakeskus.1000042008 98 Virojärvi 10002 12016 13151 11006 27000 405011.00000000 6763132.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042008 Pienen kumpareen lakiosan alueella on kuutisen rännihautaa lähellä toisiaan. Kaikki ovat muodoltaan suhteellisen kapeita ja pitkänomaisia kaivantoja. Niiden laajuus on 3 x 1 m kahden puolen, syvyys 30 cm kahden puolen. Kairanäytteissä havaittiin runsaasti hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Yhden kaivannon vieressä, aivan siinä kiinni, kasvaa kuusi, jonka ikä on arviolta 100 vuoden kieppeillä. Ympäristössä on useita muita elinkeinohistoriallisia muinaisjäännöksiä (ks. alakohteet) ja yksi muu kulttuuriperintökohde (1000041991 Virojärvi 2, pellavanliotuspaikka). Kohteet sijaitsevat Toivolan kylässä, 12-tien eteläpuolella. Sulengon harjualueen koillissyrjällä.
metsakeskus.1000042008 98 Virojärvi 10002 12016 13175 11006 27000 405011.00000000 6763132.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042008 Pienen kumpareen lakiosan alueella on kuutisen rännihautaa lähellä toisiaan. Kaikki ovat muodoltaan suhteellisen kapeita ja pitkänomaisia kaivantoja. Niiden laajuus on 3 x 1 m kahden puolen, syvyys 30 cm kahden puolen. Kairanäytteissä havaittiin runsaasti hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Yhden kaivannon vieressä, aivan siinä kiinni, kasvaa kuusi, jonka ikä on arviolta 100 vuoden kieppeillä. Ympäristössä on useita muita elinkeinohistoriallisia muinaisjäännöksiä (ks. alakohteet) ja yksi muu kulttuuriperintökohde (1000041991 Virojärvi 2, pellavanliotuspaikka). Kohteet sijaitsevat Toivolan kylässä, 12-tien eteläpuolella. Sulengon harjualueen koillissyrjällä.
metsakeskus.1000042009 182 Haaviston kylätie 10007 12005 13064 11006 27007 402898.00000000 6874541.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042009 Haavioston 1700-luvun kylätie/kyläpolku. Polku näkyy 1751 vuoden kartassa, jossa se lähtee Ala-Haavistosta ja päättyy Peräsuolle (nykyisiä karttanimiä). Polkulinjalta on paljon 1700-1900 luvun alun metallinilmaisinlöytöjä. Itse polkulinja on nykyään pellon alueella ja siten tuhoutunut.
metsakeskus.1000042012 781 Päijätsalo 2 10002 12001 13000 11019 27000 424960.00000000 6816558.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042012 Päijätsalon kaakkoisrannalta löytyi varhaismetallikautinen asuinpaikka. Päijätsalon alue on valtaosin hyvin kivistä ja lohkareista, jopa vaikeakulkuista. Kyseisellä paikalla, vanhan rantatörmän yläpuolella, on tasainen kivetön alue. Paikalle kaivettiin seitsemän koekuoppaa, joista kahdesta löytyi pala varhaismetallikautista tai kivikautista keramiikkaa. Lisäksi kahdessa koekuopassa oli rapautunutta kiveä ja yksi huono kvartsi. Maaperä noin 10 cm syvyyteen saakka on noen- ja humuksensekaista, mikä viittaa siihen, että alue on ollut jossain vaiheessa viljelyksessä. Mainitun kerroksen alapuolella on normaali luontainen, lähes kivetön hieta. Lohkareikon ja vanhan rantatörmän rajaama tasanne on laajuudeltaan noin 27 x 35 m. Puusto on pääosin mäntyä, paikoin on lisäksi koivua. Kohde sijaitsee Miestensalmesta puolisen kilometriä pohjoiseen, Päijätsalon kaakkoisrannalla, Sysmän kirkosta viitisen kilometriä lounaaseen. Asuinpaikalta rapiat 500 m eteläkaakkoon sijaitsee Miestensalmen varhaismetallikautinen lapinraunio
metsakeskus.1000042012 781 Päijätsalo 2 10002 12001 13000 11040 27000 424960.00000000 6816558.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042012 Päijätsalon kaakkoisrannalta löytyi varhaismetallikautinen asuinpaikka. Päijätsalon alue on valtaosin hyvin kivistä ja lohkareista, jopa vaikeakulkuista. Kyseisellä paikalla, vanhan rantatörmän yläpuolella, on tasainen kivetön alue. Paikalle kaivettiin seitsemän koekuoppaa, joista kahdesta löytyi pala varhaismetallikautista tai kivikautista keramiikkaa. Lisäksi kahdessa koekuopassa oli rapautunutta kiveä ja yksi huono kvartsi. Maaperä noin 10 cm syvyyteen saakka on noen- ja humuksensekaista, mikä viittaa siihen, että alue on ollut jossain vaiheessa viljelyksessä. Mainitun kerroksen alapuolella on normaali luontainen, lähes kivetön hieta. Lohkareikon ja vanhan rantatörmän rajaama tasanne on laajuudeltaan noin 27 x 35 m. Puusto on pääosin mäntyä, paikoin on lisäksi koivua. Kohde sijaitsee Miestensalmesta puolisen kilometriä pohjoiseen, Päijätsalon kaakkoisrannalla, Sysmän kirkosta viitisen kilometriä lounaaseen. Asuinpaikalta rapiat 500 m eteläkaakkoon sijaitsee Miestensalmen varhaismetallikautinen lapinraunio
metsakeskus.1000042013 290 Hirsiniemi 4 10002 12016 13175 11006 27009 599454.00000000 7130353.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042013 Tervahauta sijaitsee Hirsiniemessä, Kellojärveen loivasti laskevassa rinteessä. Tervahaudan halkaisija ulkoreunalta ulkoreunalle halssiaukon kohdalta mitattuna on 16,5 metriä. Heti sen reunojen ympärillä on todennäköisesti ilmanottoaukkoihin liittyviä reunan suuntaisia kaivantoja, jotka erottuvat selkeästi. Halssiaukon puolelta mitattuna tervahaudan korkeus on 1,5 m, sisäpuolelta alarinteen puolelta mitattuna syvyyttä noin 0,5 m. Halssikaivanto erottuu noin 4 metrin mittaisena.
metsakeskus.1000042014 290 Palolamminsuo 1 10007 12016 13175 11006 27009 599995.00000000 7130651.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042014 Tervahauta sijaitsee Palolamminsuon luoteis/länsipuolella melko tasaisella paikalla, vaikka maasto tästä lähteekin viettämään kaakkoon päin. Alue on kuivahkoa kangasta. Tervahaudan päällä ja vieressä kasvaa nuorehkoja koivuja, kuusia, mäntyjä sekä reunoilla katajaa. Selkeäpiirteinen tervahauta, jonka halkaisija ulkoreunalta ulkoreunalle mitattuna on noin 15,5 metriä ja se on lähes 1 m syvä. Sen halssiaukko suuntaa etelään ja halssikaivanto erottuu 7,5 metrin pituisena ja noin 1 m leveänä.
metsakeskus.1000042015 290 Palolamminsuo 2 10007 12016 13175 11006 27009 600065.00000000 7130420.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042015 Tervahauta sijaitsee Palolamminsuon luoteis/länsipuolella. Alue on kuivahkoa kangasta. Tervahaudan päällä ja vieressä kasvaa pääasiassa nuorehkoja koivuja. Selkeäpiirteinen tervahauta, jonka halkaisija ulkoreunalta ulkoreunalle mitattuna on noin 15 metriä ja sen syvyys mittauspaikasta riippuen on 0,5–1 m. Sen halssiaukko suuntaa etelään ja halssikaivanto erottuu 5,6 metrin pituisena ja sen molemmin puolin on vallit.
metsakeskus.1000042016 290 Palopuro 2 10002 12016 13175 11006 27009 599240.00000000 7130075.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042016 Tervahauta sijaitsee Kellojärven itärannalla, Palopurosta noin 130 metriä lounaaseen. Tervahaudan päällä kasvaa pääosin kuusia, joista moni vaikuttaa jo varsin iäkkäältä. Tasaisen laakea tervahauta erottuu maastossa selkeästi. Sen halkaisija ulkoreunalta ulkoreunalle mitattuna on 14,5–15 m ja sen syvyys on noin 1 m. Haudassa on halssiaukko pohjoispuolella. Siitä lähtevä, 7–8 metrin pituisena erottuva halssikaivanto, kaartuu lopuksi luodetta kohti.
metsakeskus.1000042017 781 Jutikka 10007 12004 13054 11006 27000 431530.00000000 6819882.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042017 Kaksi pientä ja matalaa raivausröykkiötä. Toisen halkaisija noin 2 m ja korkeus 40 cm, toisen vastaavasti noin 1 m ja 20 cm. Molemmat ovat sammaloituneita. Alueella on lisäksi kaksi muuta mahdollista raivausröykkiötä (ks. alakohde), jotka ovat hyvin matalia. Lisäksi yhden laakean, soratien varressa olevan kiven päälle on kasattu jonkin verran kiviä. Vuoden 1842 pitäjänkartalla (3121 06 Sysmä) ei ko. alueella ole maastomerkintöjä. Vuoden 1969 peruskartalla paikalle on merkitty useita pieniä peltolohkoja sekä niittyä. Raivausröykkiöt osuvat niityn kohdalle, Mutta tienvarressa olevan röykkiön vieressä on ollut peltoa. Kohde sijaitsee Sysmän keskustan tuntumassa, Ylä- ja Ala-Vehkajärven välisellä metsäalueella.
metsakeskus.1000042018 781 Koirasuo 10007 12004 13054 11006 27000 431167.00000000 6817252.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042018 Yhteensä ainakin viisi raivausröykkiötä kahdessa eri ryhmässä, joiden välinen etäisyys on noin 40 m. Pohjoisemmassa on kolme raivausröykkiötä, eteläisemmässä (alakohde) kaksi. Röykkiöiden koko vaihtelee hieman parin metrin ja korkeus puolen metrin kahden puolen. Paikalla on myös matalaa ja pitkänomaista, kiviaitamaista kiveystä. Röykkiöt ovat vanhan peltolohkon reunalla. Peltolohko näkyy vuoden 1842 pitäjänkartalla (3121 06 Sysmä), mutta sama alue on peltoa myös vuoden 1969 peruskartalla. Maasto on kuusivaltaista hiekkamoreenia, vanhan pellon puolella on lehtimetsä. Kohde sijaitsee Otamossa Sysmän kirkosta noin 2,5 km kaakkoon.
metsakeskus.1000042019 698 Pirttikankaat 10002 12004 13051 11006 27000 448921.00000000 7400657.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042019 Kohde sijaitsee Iso Toramojärven kaakkoisrannalla Pirttikankaat -nimisellä louhikkoisella kankaalla n. 25 km Rovaniemen keskustasta koilliseen. Paikalla on kartiomainen kivistä ladottu rajamerkki. Latomuksen halkaisija on n 1,5 m ja korkeus saman verran. Sen päällä on pystyssä viisarikivi. Kivet ovat sammaloitu-neita ja jäkälöityneitä, eikä latomus sijaitse nykyisellä kiinteistörajalla, joten sillä lienee ikää jkv.
metsakeskus.1000042020 71 Ollila 10001 12016 13175 11002 27000 405540.00000000 7115305.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042020 Peruskartalle merkitty ja vinvovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Tielinja leikkaa hieman tervahaudan pohjois/luoteisreunaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000042021 785 Keinonperänkankaat 2 10001 12016 13175 11002 27000 486193.00000000 7138077.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042021 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Tervahautaa ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000042024 781 Okslampi 10002 12016 13151 11006 27000 436009.00000000 6819883.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042024 Alueella on ainakin neljä kuoppaa 25 m matkalla. Kaksi kuopista on hiilihautoja. Myös kaksi muuta ovat ihmistekoisia, mutta niiden merkitys ei inventoinnissa selvinnyt. Kuopat ovat jokseenkin suorassa rivissä korkeuskäyrää noudatellen. Kohde (a) sijaitsee Rekolanvuoren alueella Okslammen eteläpuoleisella metsäalueella, Sysmän keskustasta noin 7 km itään. Hiilihauta 1: 2 x 1,9 x 0,4 m, hiiltä 15 cm vahvuudelta alkaen 14 cm syvyydellä maanpinnasta, alkava huuhtoutumiskerros. P: 6819883 P: 436009 Hiilihauta 2: 2,9 x 2,7 x 0,5 m, hiiltä 15 cm vahvuudelta alkaen 25 cm syvyydellä maanpinnasta. P: 6819870 I: 436007 Maakuoppa 1: 2,7 x 2,6 x 0,5 m, neliömäinen, sekoittunutta hiekkaa 30 cm. Kahdella vastakkaisella sivulla matalat mutta selvät vallit, kahdella sivulla lähes huomaamattomat. P: 6819894 I: 436013 Maakuoppa 2: 1,5 x 1,5 x 0,3 m nokea 15 cm syvyydellä, alkava huuhtoutumiskerros. P: 6819874 I: 436010 Kohteesta noin 80 m etelään on kaksi hiilihautaa, ne sijaitsevat noin 15 m etäisyydellä toisistaan: Alakohde a ja alakohde b
metsakeskus.1000042024 781 Okslampi 10002 12009 13094 11006 27000 436009.00000000 6819883.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042024 Alueella on ainakin neljä kuoppaa 25 m matkalla. Kaksi kuopista on hiilihautoja. Myös kaksi muuta ovat ihmistekoisia, mutta niiden merkitys ei inventoinnissa selvinnyt. Kuopat ovat jokseenkin suorassa rivissä korkeuskäyrää noudatellen. Kohde (a) sijaitsee Rekolanvuoren alueella Okslammen eteläpuoleisella metsäalueella, Sysmän keskustasta noin 7 km itään. Hiilihauta 1: 2 x 1,9 x 0,4 m, hiiltä 15 cm vahvuudelta alkaen 14 cm syvyydellä maanpinnasta, alkava huuhtoutumiskerros. P: 6819883 P: 436009 Hiilihauta 2: 2,9 x 2,7 x 0,5 m, hiiltä 15 cm vahvuudelta alkaen 25 cm syvyydellä maanpinnasta. P: 6819870 I: 436007 Maakuoppa 1: 2,7 x 2,6 x 0,5 m, neliömäinen, sekoittunutta hiekkaa 30 cm. Kahdella vastakkaisella sivulla matalat mutta selvät vallit, kahdella sivulla lähes huomaamattomat. P: 6819894 I: 436013 Maakuoppa 2: 1,5 x 1,5 x 0,3 m nokea 15 cm syvyydellä, alkava huuhtoutumiskerros. P: 6819874 I: 436010 Kohteesta noin 80 m etelään on kaksi hiilihautaa, ne sijaitsevat noin 15 m etäisyydellä toisistaan: Alakohde a ja alakohde b
metsakeskus.1000042026 781 Uitonsalmi 10002 12001 13000 11006 27000 425392.00000000 6817357.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042026 Rakennuksenjäännös historialliselta ajalta. Lähes yhtenäinen lohkomaisista luonnonkivistä tehty perustus, halkaisija noin 7 x 5, selvästi maanpinnasta erottuva. Mahdollisesti lisäksi tilan poikittain jakava kivirivi. Toisessa huonetilassa, mahdollisen väliseinän ja ulkoseinän nurkkauksessa, tulisijan perustus. Samassa tilassa lisäksi keskellä huonetilaa matalahko kellarimainen kuoppa. Vuoden 1969 peruskartalla ja pitäjänkartalla (3121 03 Sysmä) paikalle ei ole merkitty rakennusta. Mahdollisesti kyseessä on niin vähäinen rakennus, ettei se ole ollut tiedossa tai muusta syystä sitä ei ole merkitty. Rakennus voi olla mainittujen karttojen väliseltä ajanjaksolta tai sitten pitäjänkarttaa varhaisemmalta ajalta. Paikalla on lisäksi nauriskuoppa ja raivausröykkiöitä (ks. alakohteet). Maasto moreenipohjainen kuusivaltainen sekametsä. Hieman etäämmällä idässä on vanhalla peruskartalla lato tai muu ulkorakennus ja pienehkö peltolohko. Kohde sijaitsee Uitonsalmen koillispuolella, Sysmän kirkosta noin 4 km lounaaseen.
metsakeskus.1000042026 781 Uitonsalmi 10002 12004 13054 11006 27000 425392.00000000 6817357.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042026 Rakennuksenjäännös historialliselta ajalta. Lähes yhtenäinen lohkomaisista luonnonkivistä tehty perustus, halkaisija noin 7 x 5, selvästi maanpinnasta erottuva. Mahdollisesti lisäksi tilan poikittain jakava kivirivi. Toisessa huonetilassa, mahdollisen väliseinän ja ulkoseinän nurkkauksessa, tulisijan perustus. Samassa tilassa lisäksi keskellä huonetilaa matalahko kellarimainen kuoppa. Vuoden 1969 peruskartalla ja pitäjänkartalla (3121 03 Sysmä) paikalle ei ole merkitty rakennusta. Mahdollisesti kyseessä on niin vähäinen rakennus, ettei se ole ollut tiedossa tai muusta syystä sitä ei ole merkitty. Rakennus voi olla mainittujen karttojen väliseltä ajanjaksolta tai sitten pitäjänkarttaa varhaisemmalta ajalta. Paikalla on lisäksi nauriskuoppa ja raivausröykkiöitä (ks. alakohteet). Maasto moreenipohjainen kuusivaltainen sekametsä. Hieman etäämmällä idässä on vanhalla peruskartalla lato tai muu ulkorakennus ja pienehkö peltolohko. Kohde sijaitsee Uitonsalmen koillispuolella, Sysmän kirkosta noin 4 km lounaaseen.
metsakeskus.1000042027 781 Rajojenniemi 10007 12004 13054 11006 27000 425864.00000000 6817349.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042027 Kaksi vierekkäistä raivausröykkiötä. Ne ovat turvettuneita ja osin ruohottuneita, maastossa melko huomaamattomia. Niiden koko on noin 1,5 x 1 x 0,3 m. Maasto moreenipohjainen kuusivaltainen sekametsä. Kohde sijaitsee Rajojenniemen keskivaiheilla, Sysmän kirkosta noin 3,5 km lounaaseen.
metsakeskus.1000042028 781 Komukivi 10002 12004 13051 11006 27000 430754.00000000 6801513.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042028 Kyseessä on siirtolohkare (laajuus noin 4 x 2,5 m, maksimikorkeus 1,4 m), johon on tehty merkintöjä. Lohkareen kärkeen, korkeimmalle kohdalle, on hakattu pyöreä rengaskuvio. Siirtolohkareen keskivaiheilla on (ainakin) numerot 4 ja 7 (tai 1) sekä niiden alapuolella tyylitellyn näköinen nro 6 tai kirjain G. Rajamerkki sijaitsee vanhalla Hämeen ja Mikkelin läänien välisellä rajalla (pitäjänkartat v. 1847, 3121 04 Asikkala, Sysmä). Pitäjänkartalla (3121 04 Sysmä) paikalle on merkitty nimi Komukivi ja Nro 3. Sysmä kuului keskiajalta lähtien Hämeeseen, mutta läänijaon jälkeen vuodesta 1747 alkaen pitäjä kuului Kymenkartanon lääniin ja v. 1831 lähtien Mikkelin lääniin. Nykyisin paikalla on Sysmän ja Asikkalan kuntien ja neljän kylän välinen raja. Varhaisimmat maininnat kylistä ovat: Pulkkila v. 1539, Kalkkinen v. 1445, Riihilahti 1500-luvun loppu, Karilanmaa v. 1474. Kohde sijaitsee Ison Hanjärven pohjoisrannalla, Sysmän kirkolta noin 18 km etelään.
metsakeskus.1000042029 781 Kypärä 10002 12004 13051 11006 27000 432730.00000000 6804052.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042029 Luonnonkivistä kylmämuuraamalla kalliopohjalle koottu neliömäinen latomus. Laajuus 2,2 x 2,1 m, korkeus 1 m. Kiviä on kuudessa kerroksessa. Keskellä on 70 cm korkea lattea pystykivi, latomuksen kahdella sivulla on vastaavat mutta matalammat pystykivet. Rajamerkki sijaitsee vanhalla Hämeen ja Mikkelin läänien välisellä rajalla (pitäjänkartat v. 1847, 3121 04 Asikkala, Sysmä). Sysmä kuului keskiajalta lähtien Hämeeseen, mutta läänijaon jälkeen vuodesta 1747 alkaen pitäjä kuului Kymenkartanon lääniin ja v. 1831 lähtien Mikkelin lääniin. Pitäjänkartalla (3121 04 Sysmä) paikalle on merkitty nimi Kypärä. Nykyisin paikalla on Sysmän ja Asikkalan kuntien välinen raja ja kolmen kylän raja. Varhaisimmat maininnat kylistä ovat: Kalkkinen v. 1445, Karilanmaa v. 1474, Nuoramoinen v. 1405. Kohde sijaitsee nykyisellä maastokartalla Kultavuori -nimen paikkeilla, mutta v. 1969 peruskartalla se on likimain nimen Kivipyykinkangas kohdalla. Kohde sijaitsee Sysmän kirkolta noin 15 km eteläkaakkoon.
metsakeskus.1000042030 781 Soimavuori 10002 12004 13051 11006 27000 426813.00000000 6801280.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042030 Luonnonkivistä kylmämuuraamalla kalliopohjalle koottu neliömäinen latomus. Laajuus 1,5 x 1,4 m, korkeus 30 cm. Ainakin latomuksen reunassa kiviä on yhdessä kerroksessa. Keskellä on pienehkö, lattea pystykivi, latomuksen kahdella sivulla on vastaavat mutta matalammat pystykivet. Rajamerkki sijaitsee vanhalla Hämeen ja Mikkelin läänien välisellä rajalla (pitäjänkartta v. 1847, 3121 01 Sysmä). Sysmä kuului keskiajalta lähtien Hämeeseen, mutta läänijaon jälkeen vuodesta 1747 alkaen pitäjä kuului Kymenkartanon lääniin ja v. 1831 lähtien Mikkelin lääniin. Pitäjänkartalla (3121 01 Sysmä) paikalle on merkitty nimi Soimavuori ja Nro 4. Nykyisin paikalla on Sysmän ja Asikkalan kuntien ja kahden kylän välinen raja: Pulkkilan kylästä on varhaisin maininta v:lta 1539, Karilanmaasta v:lta 1474. Kohde sijaitsee Sysmän kirkolta noin 18 km etelään.
metsakeskus.1000042031 98 Kättärlä 10002 12004 13051 11006 27000 394147.00000000 6766452.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042031 Maapohjalle on kasattu jokseenkin neliömäinen kivilatomus. Laajuus 1,3 x 1,1 m, korkeus 50 cm, keskellä on 40 cm korkea pystykivi. Kiviä on ainakin 2–3 kerroksessa. Rajamerkki on puron varressa ja osin pensaan ja hakkuutähteiden peitossa. Paikalla on Hämeen läänin Kosken pitäjän (nyk. Hollolaa) Kurjalan kylän sekä Lammin pitäjän Rippolan ja Kättärlän kylien ja ko. pitäjien välinen raja pitäjänkartalla 2133 06 Koski Hl ja vv. 1950 ja 1964 peruskartalla 2133 06 Poikmetsä (noin P: 6766456 I:394143). Kurjalan kylästä on varhaisin maininta 1400-luvulta. Kohde sijaitsee 3,5 km Hämeenkosken kirkosta länteen, Iso-Väihin ja Vähä-Väihin puolivälissä, lampia yhdistävän puron varrella.
metsakeskus.1000042032 139 Kriisi 1 10007 12005 13059 11006 27008 415563.00000000 7236689.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042032 Ympäristön kuvaus Kummeli sijaitsee aivan saaren rannassa ja näkyy hyvin saaren pohjoispuolelta käsin. Muusta suunnasta kummelia on hankala havaita, sillä korkeaksi kasvanut puusto peittää näkymää. Puusto on pääosin alle 50-vuotiasta koivua. Kummelin länsipuolella, noin 10 metriä sen reunasta on 1920–30-luvulla rakennettu ja sittemmin käytöstä poistunut loisto. Kuvaus Kivistä rakennetun kummelin halkaisija ilmakuvasta mitattuna on 18–19 metriä. Korkeutta ei saatu maastossa mitattua. Kummelin päällä oleva puurakenteinen loisto toimii Suomen rannikon loistoluettelon 2021 mukaan ja koordinaattien perusteella apu-/kalastusloistona numerolla C4118, joskaan sen kuvaus (Neliömäinen. Yläosa/alaosa. Musta/keltainen) ei sovi tähän. Siinä sen korkeudeksi on mainittu 15,4 m. Loistoluettelossa 1991 kuvaus punavalkoisesta kartiosta puolestaan sopii nykyiseen puiseen merkkiin. Kriisin kummeli on Suomen merimerkkiluettelossa vuodelta 1891. Se on rakennettu vuonna 1874. Kummelin päällä oleva puurakenne on viimeksi uusittu 1990-luvulla. Kummeli on edelleen käytössä, sillä sen päällä on kalastuskäytössä oleva loisto C4118. Se esiintyy ainakin vuosien 1891 ja 1920 merimerkkiluetteloissa.
metsakeskus.1000042033 98 Tervalähteenpyykki 10002 12004 13051 11006 27000 403489.00000000 6768234.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042033 Lohkareiselle kumpareelle, kapean harjanteen päälle karkeasti tehty rajamerkki: maakivien väliin on tuettu pystykivi. Sen korkeus on 65 cm ja koko 40 x 30 cm. Kivet ovat sammalen ja jäkälän peittämät. Paikalla on Hämeen läänin Kosken pitäjän (nyk. Hollolaa) Etolan ja Kaunkorven kylien välinen raja pitäjänkartalla 2134 07 Koski Hl. V.1964 peruskartalla 2134 07 Etola em. kylien lisäksi samalla paikalla (noin P: 6768240 I: 403490) on myös Ilolan kylän raja. Etolan kylästä on maakirjamerkintä v. 1539, Ilola ja Kaunkorpi ovat olleet olemassa viimeistään 1560-luvulla. Kohde sijaitsee nelisen kilometriä Hämeenkosken kirkosta itäkoilliseen, Kallioisten mäen kaakkoispuolella, siitä noin kilometrin etäisyydellä.
metsakeskus.1000042034 98 Suksilampi 10002 12004 13054 11006 27000 402847.00000000 6765459.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042034 Maapohjalle kasattu muodoltaan soikeahko ja lähinnä laakeankupera rajaröykkiö. Laajuus 2,5 x 2 m, korkeus 30–60 cm, keskellä on latteanpyöreä pystykivi, korkeus 50 cm, joka tuettu kiilaamalla pienemmillä kivillä. Röykkiö on sammalen ja karikkeen peitossa, lisäksi paikalla kasvaa kaksi kuusta ja kuusentaimi, jotka ajan mittaan saattavat rikkoa kiveystä. Rajapaikka on Hämeen läänin Kosken pitäjän (nyk. Hollolaa) Huljalan ja Kaunkorven sekä Hollolan pitäjän Tenhiälän kylien ja ko. pitäjien välinen raja pitäjänkartalla 2133 09 Koski Hl ja v. 1964 peruskartalla 2133 09 Koski HL. (noin P: 6765462 I: 402846). Tenhiälästä varhaisin maakirjamerkintä on v:lta 1539, Kaunkorpi on ollut olemassa viimeistään 1560-luvulla. Kohde sijaitsee Kukkolanharjulla, jyrkkärinteisen mäen lakiosan tuntumassa, rinteen yläosassa, 3,5 kilometriä Hämeenkosken kirkosta kaakkoon, noin 300 m Suksilammesta luoteeseen.
metsakeskus.1000042035 98 Sulenko 10002 12004 13051 11006 27000 404507.00000000 6763215.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042035 Maapohjalle kasattu jokseenkin neliömäinen ja laakeankupera kivilatomus. Laajuus 2,3 x 2,4 m, korkeus 40 cm, keskellä on pari korkeammalla olevaa kiveä. Kivet ovat sammalen ja varpujen peitossa. Rajapaikka on Hämeen läänin Kosken pitäjän (nyk. osa Hollolan kuntaa) Huljalan ja Hollolan pitäjän Toivolan kylien ja ko. pitäjien välinen raja pitäjänkartalla 2133 09 Koski Hl ja v. 1964 peruskartalla 2133 09 Koski HL (noin P: 6763214 I: 404506). Toivolasta on varhaisin maininta v:lta 1432 ja varhaisin maakirjamerkintä v:lta 1539. Kohde sijaitsee jokseenkin tasaisella maastonkohdalla, kuutisen kilometriä Hämeenkosken kirkosta kaakkoon ja vajaan kilometrin Kerppilän tilasta länteen.
metsakeskus.1000042036 98 Koveronkivet 10002 12004 13051 11006 27000 405925.00000000 6761993.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042036 Rajapaikalla, kivikkoisen mäen laella, on toisiaan lähellä kolme siirtolohkaretta. Suurimman, laakean siirtolohkareen laajuus on 3,5 x 3 m, korkeus 0,6–1,6 m. Sen päällä on pieni kivikeko, laajuus 60 x 70 cm, korkeus 40 cm. Siitä 6–8 m päässä on kaksi pienempää siirtolohkaretta. Rajapaikka on Hämeen läänin Kosken pitäjän (nyk. osa Hollolan kuntaa) Huljalan kylän, Hollolan pitäjän Toivolan kylän sekä Kärkölän Maavehmaan kylän ja ko. pitäjien välinen raja pitäjänkartalla 2133 09 Koski Hl ja v. 1964 peruskartalla 2133 09 (noin P: 6761994 I: 405922). Toivolasta on varhaisin maininta v:lta 1432 ja varhaisin maakirjamerkintä v:lta 1539. Maavehmaa on ollut olemassa viimeistään 1560-luvulla. Kohde sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Hämeenkosken kirkosta kaakkoon ja puolisen kilometriä Matinsupasta likimain etelään.
metsakeskus.1000042037 98 Napinkivi 10002 12004 13051 11006 27000 398873.00000000 6759900.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042037 Rajamerkkinä on siirtolohkare korkeahkon ja kapeahkon lohkareisen harjanteen laella. Lohkareen laajuus on 2,8 x 3,5 m, korkeus 2,2 m. Siirtolohkareen kupuramaisen laen korkeimmalla kohdalle on hakattu soikea rengaskuvio, koko 9 x 5 cm, uran leveys 1 cm. Paikka on Hämeen läänin Kosken pitäjän (nyk. osa Hollolan kuntaa) Mieholan, Töykkylän ja Leiniälän kylien välinen raja pitäjänkartalla 2133 09 Koski Hl ja v. 1964 peruskartalla 2133 09 Koski Hl (noin P: 6759895 I: 398876). Kaikki kolme kylää ovat olleet olemassa viimeistään 1560-luvulla. Kohde sijaitsee noin seitsemän kilometriä Hämeenkosken kirkosta likimain etelään ja runsaat 200 m Kaurajärvestä etelälounaaseen.
metsakeskus.1000042038 98 Rakokivenpyykki 10002 12004 13051 11006 27000 404770.00000000 6771290.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042038 Maapohjalle kasattu neliömäinen rajamerkki kahtia haljenneen siirtolohkareen vieressä. Rakenteen laajuus on 1,8 x 1,8 m, korkeus 40–60 cm. Kiviä on ainakin kahdessa kerroksessa, keskellä on latteahko pystykivi, korkeus 50 cm. Rajamerkki on osin heinittynyt ja hakkuutähteiden alla. Paikka on Hämeen läänin Kosken pitäjän (nyk. Hollolaa) Etolan ja Padonmaan kylien välinen raja pitäjänkartalla 2134 07 Koski Hl ja v. 1964 peruskartalla 2134 07 Etola (noin P: 6771291 I: 404764). Etolan kylästä on varhaisin maakirjamerkintä V:lta 1539, Padonmaan (Palomaan) kylä on ollut olemassa viimeistään 1560-luvulla. Kohde sijaitsee vajaat seitsemän kilometriä Hämeenkosken kirkosta koilliseen ja noin 300 m Koirasuosta etelään.
metsakeskus.1000042039 98 Kukonkorkia 10002 12004 13051 11006 27000 414240.00000000 6775729.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042039 Lohkareisen ja kallioisen mäen laella on vaatimaton, noin puoli metriä korkea pystykivi, joka on tuettu lohkareen viereen pienemmillä kivillä. Pystykivessä ei ole merkintöjä. Rajapaikka on merkitty vanhoille kartoille, sekä pitäjänkartalle (2134 10+7+11 Hollola, v. 1840), isojakokartalle että peruskartalle (2134 10 Hollola, v. 1965, noin P: 6775729 I: 414240). Rajamerkki on Hollolan Laitialan ja Asikkalan Viitailan kylien välisellä kuntarajalla. Viitailasta / Vitarlasta on varhaisin maakirjamerkintä v:lta 1539, Laitialasta on varhaisin maininta v.lta 1460. Kohde sijaitsee Papinsaaressa, noin 6,5 km Hollolan keskiaikaisesta kirkosta likimain pohjoiseen ja 300–400 m Housunsuon pohjoispuolella.
metsakeskus.1000042040 98 Manskiven mylly 10002 12016 13180 11006 27007 410266.00000000 6776296.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042040 Suvelanojan länsipuolella on vesirajaan saakka ulottuva suorakaiteen muotoinen, ilmeisesti ainakin osittain yhtenäinen luonnonkiviperustus, laajuus 6 x 4, korkeus noin 0,5–1 m. Eteläpuolen sivulla on selvästi erottuva suoraseinämäinen kivilatomus (maksimikorkeus 1 m, pituus 4 m): siinä on kiviä näkyvissä neljässä kerroksessa, niiden joukossa myös pieniä ”tilkekiviä”. Kiveystä vastapää, puron toisella puolella, on kiven- ja maansekainen valli poikkisuunnassa puroon nähden. Sen leveys on 2–2,5 m, pituus 6 m. Se on lähiympäristöään korkeampi ja selvästi maastosta erottuva. Kyseessä on todennäköisesti myllypato. Maanomistajan (isänsä kertoman) mukaan alueella on ollut mylly, jonka myllynkivet olisi viety Asikkalan museoon. Puron kohdalle on vuoden 1741 Viitailan kylän rajankäyntikartalle merkitty vesimylly (Manskifve qvarn, noin P: 6776239 I: 410301) ja siitä pohjoiseen Viitailan mylly (Vitarlaqvarn) sekä pieni pitkänomainen soikeahko lampi, oletettavasti myllylampi. Manskiven kylästä on varhaisin maakirjamerkintä v:lta 1539. Myllyä ei ole merkitty pitäjänkartalle eikä vanhoille peruskartoille. Kohde sijaitsee Kuoppaharjunmetsän itäpuolella, Hollolan ja Asikkalan välisen rajan eteläpuolella, noin 8,5 km Hollolan keskiaikaisesta kirkosta luoteeseen.
metsakeskus.1000042041 290 Vattuniemi 2 10002 12016 13175 11006 27000 598822.00000000 7129746.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042041 Suuremman eli eteläisemmän tervahaudan halkaisija ulkoreunalta ulkoreunalle mitattuna on 16,5 metriä ja sen piirteet ovat selkeät, syvyys on noin 0,7 metriä. Tervahaudan lounaispuolella sijaitsevan halssiaukon kaivanto ulottuu järvelle asti. Pienemmän tervahaudan halkaisija ulkoreunalta ulkoreunalle mitattuna on 7,5 m ja sen syvyys on noin 0,5 m. Halssiaukko ja sen kaivanto suuntaa luoteeseen. Pienempi tervahauta vaikuttaa päällä kasvavan puuston perusteella hieman nuoremmalta
metsakeskus.1000042043 98 Ikevahankivi 10002 12004 13051 11006 27000 407473.00000000 6773360.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042043 Paikalla on vaatimaton rajamerkki: maakiven viereen on karkeasti kasattu tukikiveys, laajuus 1,5 x 1 m, jonka keskellä on latteahko, vajaan metrin korkuinen luonnonkivi. Siitä 5 m etäisyydellä on siirtolohkare (Ikevahankivi / Ikivahankivi, P: 6773358 I: 407490), laajuus 3,5 x 7,5, korkeus 3,5 m, Siirtolohkareessa ja pystykivessä ei näkynyt hakkauksia. Rajapaikka on merkitty pitäjänkartalle 2134 10+7+11 Hollola, siinä merkintä Bo (noin P: 6773359 I: 407473). Paikalla on Hämeen läänin Kosken ja Hollolan pitäjien sekä Kosken Padonmaan ja Hyrkkälän sekä Hollolan Kastarin ja Laitialan kylien välinen raja. Kastarista on varhaisin maininta v:lta 1461 ja Laitialasta v:lta 1460, Hyrkkälän kylästä varhaisin maakirjamerkintä v:lta 1560. Padonmaan kylä on ollut olemassa viimeistään 1560-luvulla. Kohde sijaitsee runsaat 8,5 km Hollolan keskiaikaisesta kirkosta länsiluoteeseen ja kilometrin verran Rotkolanniitusta itäkoilliseen.
metsakeskus.1000042044 98 Noitala 2 10002 12001 13000 11006 27000 425253.00000000 6774200.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042044 Kohde Noitala 2 on Noitalan kylässä, Vaaniantien ja Lautakodantien välisen mäkialueen kallioisella etelärinteellä. Siellä on ainakin neljä rakennuksen tai rakenteen jäännöstä. Rinteessä on kivetty kellarikuoppa, alarinteen puolella on selvä valli. Kuoppa on osin täyttynyt maalla ja seinämät ovat osin sortuneet. Kuopan halkaisija on noin 2 x 2 m, syvyys noin 1 m. Kellarista alarinteeseen päin, tasaisemmalla kohdalla, on rakennuksen harmaakiviperustus. Se on jokseenkin yhtenäinen, laajuus ulkoreunoista 3,5 x 5 m. Seinänaluskiveyksen leveys on 80 cm, korkeus 20–50 cm. Edellistä länteen ja länsiluoteeseen on osa rakennuksen harmaakiviperustusta. Seinänaluskiveys on pääosin yhtenäinen, jäkälän, sammalen ja karikkeen peitossa. Sen laajuus on näkyviltä osin noin 3,2 x 3,2 m, korkeus 5–40 cm. Siihen liittyy pienialainen lähes maantasainen lohkokivirakenne. Samoin siihen liittyy pitkänomainen suora kiveys, joka on rinteessä. Se voi olla osa kiviaitamaista pengerrystä. Sen pituus on noin 8 m, maksimikorkeus 60 cm (alarinteen puolella), osin se on lähes maantasainen. Paikalle on merkitty talo pitäjänkartalle 3112 02 + 01 Hollola (noin P: 6774222 I: 425220). Noitalasta on varhaisin maininta v:lta 1454 ja varhaisin maakirjamerkintä v:lta 1539. Kohde sijaitsee noin 11 km Hollolan keskiaikaisesta kirkosta koilliseen ja 400 m Paimelanlahden rannasta länteen.
metsakeskus.1000042045 777 Rinneaho 10002 12016 13175 11006 27000 626741.00000000 7173556.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042045 Paikannettu lidar-kartalta, halkaisija noin 14 m. Voidaan todeta tervahaudaksi valokuvan perusteella.
metsakeskus.1000042046 98 Rajamäki 10002 12004 13051 11006 27000 421510.00000000 6770109.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042046 Maapohjalle, kahden maakiven väliin kasattu kiviröykkiö, muodoltaan lähinnä nelikulmainen. Sen laajuus on noin 2 x 2 m, korkeus 30–60 cm, päällä on yksi pieni lattea pystykivi. Rajamerkki on kivikkoisen ja kallioisen mäen laen tuntumassa, rinteen yläosassa, johon se osin on sortunut. Kiveys on pääosin sammaloitunut ja jäkälöitynyt. Neljä kiveä on lähes puhtaita, joten röykkiötä on ilmeisesti uudistettu. Paikka on Hollolan pitäjän Siikaniemen, Hersalan, Pyhäniemen ja Kutajoen kylien välisellä rajalla v. pitäjänkartalla 3112 02 + 01 Hollola ja v. 1965 peruskartalla 3112 01 Paimela (noin P: 6770111 I: 421509). Kutajoesta on varhaisin maininta v:lta 1390, Pyhäniemestä v:lta 1467. Hersalasta on varhaisin maakirjamerkintä v:lta 1559 ja Siikaniemestä v:lta 1539. Kohde sijaitsee kuutisen kilometriä Hollolan keskiaikaisesta kirkosta itään ja kilometrin verran Vesijärveen kuuluvasta Upilanpohjasta luoteeseen.
metsakeskus.1000042047 98 Jurvanoja 10002 12004 13051 11006 27000 420089.00000000 6767781.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042047 Paikalla on kivistä koottu rajamerkki kivikkoisen mäen päällä, kalliopohjalla. Koko noin 1,2 x 1,5 m, korkeus 20–30 cm. Kiviä on 1–2 kerroksessa. Latomuksen päällä keskivaiheilla on pystykivi, korkeus 50 cm. Kiveys on osin katajan peitossa, ja keskellä kasvaa nuori haapa. Paikka on Hollolan pitäjän Hersalan ja Pyhäniemen kylien välisellä rajalla pitäjänkartalla 3112 02 + 01 Hollola ja 1965 peruskartalla 3112 01 Paimela (noin P: 6767784 I: 420086). Pyhäniemestä on varhaisin maininta v:lta 1467, Hersalasta on varhaisin maakirjamerkintä v:lta 1559. Kohde sijaitsee viitisen kilometriä Hollolan keskiaikaisesta kirkosta itäkaakkoon ja runsaat puoli kilometriä Vesijärveen kuuluvasta Laasonpohjasta luoteeseen.
metsakeskus.1000042048 98 Särkkä 10002 12004 13051 11006 27000 415557.00000000 6771294.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042048 Paikalla on suhteellisen kookkaista kivistä koottu, jokseenkin suorakaiteen muotoinen kivilatomus. Sen koko on 1,2 x 1,8 m, korkeus noin 40 cm. Siinä on 1–2 kivikertaa. Keskellä on 50 cm korkea pystykivi, jota näyttää tuetun myöhemmin yhdeltä sivulta; ko. kivet ovat pienempiä ja lähes puhtaita toisin kuin muut kivet rakenteessa, jotka ovat sammalen ja jäkälän peittämät. Rajamerkki on korkean ja kapean harjun laella, komealla näköalapaikalla. Paikka on Hollolan pitäjän Parinpellon, Pappilan, Pyhäniemen ja Kutajoen kylien välisellä rajalla (pitäjänkartta 2134 10 + 7 + 11 Hollola) ja Pk 2134 10 Hollola v. 1950, v. 1965 (noin P: 6771296 I: 415557). Kutajoesta on varhaisin maininta v:lta 1390, Pyhäniemestä v:lta 1467. Parinpellosta on varhaisin maakirjamerkintä v:lta 1539. Kohde sijaitsee 1,7 kilometriä Hollolan keskiaikaisesta kirkosta pohjoiseen, Vesijärveen pistävässä Särkkä -nimisessä niemessä.
metsakeskus.1000042049 98 Haritunjoki 10002 12016 13180 11006 27000 430969.00000000 6773205.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042049 Myllynpaikka Haritunjoessa. Vuolaasti virtaavan puron partaalla on luonnonkivistä rakennettu pengermäinen tasanne, jonka lakea peittää maa-aines. Laajuus arviolta 6 x 6 m, korkeus alarinteessä ja puron reunassa yli metrin. Puron reunassa on suhteellisen siististi ladottua kiveystä vesirajaan saakka. Vastakkaisella puolella, muutama metri alajuoksulle päin, on pieni betonirakenne aivan puron partaalla. Vesimylly on merkitty pitäjänkartalle 3112 04 Hollola (noin P: 6773223 I: 430980). Kohde sijaitsee noin 16 km Hollolan keskiaikaisesta kirkosta itäkoilliseen ja Koirasuonmäestä runsaat 700 m eteläkaakkoon.
metsakeskus.1000042050 98 Rajalammi 10002 12004 13051 11006 27000 430155.00000000 6769378.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042050 Kyseessä on ikään kuin kaksiosainen kokonaisuus, jonka koko laajuus on 2,8 x 1,2 m. Kookkaamman osan laajuus on 1,2 x 1,8 m, korkeus 50 cm. Se on osin hajonnut alarinteen puolelle. Kiveyksen laella on kaksi litteähköä pystykiveä, korkeus 30 ja 40 cm. Pienemmän ladelman koko on 70 x 80 cm, korkeus 30 cm. Sen keskellä on litteä 20 cm korkea pystykivi. Rakenteiden välissä on selvästi matalampi, 30–40 cm levyinen osa. Rajamerkki on kivisessä maastossa, matalahkon rinteen alaosassa. Paikka on Hollolan pitäjän Heinlammin, Kalliolan ja Kukkilan kylien välisellä rajalla. Raja on merkitty kirjaimella W pitäjänkartalle 3112 04 Hollola Rajalammen (myöh. Sepänlampi) koillispuolelle. Paikka on v. 1980 peruskartalla 3112 04 Pyhäntaka (noin P: 6769377 I: 430154). Heinlammesta on varhaisin maininta v:lta 1472, Kalliolasta v:lta 1445 ja Kukkilasta v:lta 1468. Kohde sijaitsee vajaat 15 km Hollolan keskiaikaisesta kirkosta itään, kolmisen sataa metriä Arkiomaanjärven Kylmästenpohjasta lounaaseen, siihen laskevan kivikkoisen purouoman tuntumassa, Rajalammesta (ny. kartalla Sepänlammi) noin 300 m koilliseen.
metsakeskus.1000042051 98 Sulenkosuo 10001 12004 13051 11006 27000 429989.00000000 6768745.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042051 Paikalla on silmiinpistävän terävähuippuinen siirtolohkare. Se on haljennut niin, että keskellä on lähes miehenmentävä rako. Lohkareen laajuus on noin 4 x 6 m, korkeus noin 4,5–5 m. Paikka on Hollolan pitäjän Heinlammin ja Kukkilan kylien välisellä rajalla. Raja ko. kohdalla on merkitty pitäjänkartalle 3112 04 Hollola ja v. 1980 peruskartalle Mustalammen kaakkoispuolelle (noin P: 6768747 I: 429984). Heinlammesta on varhaisin maininta v:lta 1472, Kukkilasta v:lta 1468. Käytännössä sama raja jatkuu Niurankiven rajakivestä (siirtolohkare, mj-tunnus 1000038462) Rajalammin rajamerkkiin ja siitä ainakin kahden siirtolohkareen kautta (niistä toinen on ”Sulenkosuo”) Kaakonlammen rajamerkkiin. On ilmeistä, että ”Sulenkosuon” siirtolohkare on rajamerkki, mutta asian varmistamiseksi tarvitaan lisäinformaatiota. Kohde sijaitsee Sulenkosuon pohjoispuolella, sen tuntumassa, ja puolisen kilometriä Soltinjärvestä pohjoiseen.
metsakeskus.1000042052 765 Huhtikangas 8 10002 12016 13175 11006 27000 578597.00000000 7106197.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042052 Kohde on noin 12,5 kilometriä Sotkamon kirkolta kaakkoon Kuhmontien eteläpuolella. Kohteeseen pääsee autolla metsätietä, hamppulammentietä, pitkin ja kohde on tien itäpuolella. Huhtikankaan ampumaradalle kääntyvästä risteyksestä kohde on noin 500 metriä pohjoiskoilliseen lähellä soranottoalueen reunaa aivan sinne vievän tien vieressä. Kohteessa on iso tervahauta. Sen lähiympäristö on äestetty ja puut kaadettu. Tarkastushetkellä maastoa peitti ohut lumikerros, mutta lumen alta pilkisti ainakin varpuja, puolukkaa ja mustikkaa. Itse tervahauta oli suojattu ja on moitteettomassa kunnossa. Ihan tervahaudan vieressä isolle soranottokuopalle vievä tien leikkaus on mahdollisesti tuhonnut idän puolista vallia. Tervahaudan halssi/ränni on suunnattu pohjoiseen rinnettä alaspäin. Vallit ovat halssin päässä 2 metriä paksut mutta muuten vallin paksuus on noin 1 metri. Halkaisijaa ei tarkastushetkellä mitattu.
metsakeskus.1000042053 98 Ristinoja 10002 12004 13051 11006 27000 429660.00000000 6767536.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042053 Kalliopohjalla on osittain hajotettu rajamerkki. Sen kiveyksestä osa on hajallaan merkin ympärillä, osasta on nähtävästi tehty nuotiokiveys. Lisäksi vanhan rajamerkin keskelle on pystytetty ja kivillä tuettu luonnonsuojelualueen merkkipylväs. Alkuperäisen rajamerkin koko on noin 2 x 2 m ja korkeus yli puoli metriä. Paikka on Hollolan pitäjän Heinlammin ja Kukkilan sekä Nastolan pitäjän Ahtialan kylien välisellä rajalla (sittemmin Hollolan pitäjän ja Lahden kauppalan ja kaupungin välinen raja), jolla on mäkikumpare. Rajapaikka nimellä Ristinoja on merkitty pitäjänkartalle 3111 06 Nastola. Raja on myös v. 1963 peruskartalla 3111 03 Lahti (noin P: 6767530 I: 429658). Heinlammesta on varhaisin maininta v:lta 1472, Kukkilasta v:lta 1468. Kohde sijaitsee kallion laella, Lahden Ristinkirkosta kuutisen kilometriä pohjoiskoilliseen ja nelisen sataa metriä Soltinjärvestä etelään.
metsakeskus.1000042054 98 Teitomantelto 10002 12004 13051 11006 27000 429214.00000000 6766933.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042054 Rajamerkin muoto on pyöreähkön nelikulmainen, laakea. Laajuus on 1,7 x 1,7 m, korkeus 50–60 cm. Kiviä on ainakin neljässä kerroksessa, osittain mahdollisesti kolmessa. Keskellä on 45 cm korkuinen kulmikas pystykivi. Latomus on matalalla ja laakealla kohoumalla polun varrella. Rajapaikka on Hollolan pitäjän Kukkilan sekä ent. Nastolan pitäjän Ahtialan kylien välisellä rajalla, joka sittemmin on Hollolan pitäjän ja Lahden kauppalan / kaupungin välinen raja. Rajapaikka nimellä Teitomantelto on merkitty pitäjänkartalle 3111 06 Nastola (noin P: 6766919 I: 429201), ja raja on myös v. 1963 peruskartalla 3111 03 Lahti. Kukkilasta on varhaisin maininta v:lta 1468, Ahtialasta v:lta 1461. Kohde sijaitsee Lahden Ristinkirkosta runsaat viisi kilometriä pohjoiskoilliseen ja kilometrin verran Soltinjärvestä etelälounaaseen.
metsakeskus.1000042055 98 Kaakonlammi 10002 12004 13051 11006 27000 428574.00000000 6768303.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042055 Rajamerkki on siististi neliömäiseksi kasattu latomus, jonka laajuus on 1,8 x 1,9 m, korkeus 40–60 cm. Kiviä on enimmillään 5 kerroksessa. Keskellä on kulmikas teräväkärkinen pystykivi, korkeus 45 cm. Latomus on sammaloitunut ja jäkälöitynyt, sivuilta osin sortunut. Rajamerkki on korkean mäen kallioisella laella näköalapaikalla. Paikka on Hollolan pitäjän Kalliolan ja Kukkilan kylien välisellä rajalla. Raja on merkitty pitäjänkartalle 3112 02 + 01 Hollola ja v.1965 peruskartalle 3112 01 Paimela (noin P: 6768306 I:428572). Kalliolasta on varhaisin maininta v:lta 1445, Kukkilasta v:lta 1468. Kohde sijaitsee noin 13 km Hollolan keskiaikaisesta kirkosta likimain itään ja pari sataa metriä Kaakonlammesta länteen.
metsakeskus.1000042057 98 Tervamäki 10007 12004 13051 11006 27000 429158.00000000 6767079.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042057 Kivistä koottu neliömäinen rajamerkki. Koko 1 x 1,1 m, korkeus 30–40 cm. Keskellä 70 cm korkea litteä pystykivi. Rajamerkki on tyypiltään vanha ja kauttaaltaan jäkälän peitossa. Se sijaitsee olemassa olevalla kiinteistörajalla.
metsakeskus.1000042058 98 Soisalmensuo 1 10002 12004 13051 11006 27000 420433.00000000 6763350.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042058 Rajamerkin koko on noin 2 x 1,5 m tai 1,5 x 1,5 m, korkeus noin 20–40 cm. Latomus on tavallaan kaksiosainen: osa kiveyksestä on matalampi, mutta sielläkin on selvästi kiviä. Reunakivet ovat suhteellisen kookkaita. Pääosa kiveyksestä on sammalen ja varpujen peitossa. Muoto on suorakaiteen mallinen tai neliömäinen. Laella on pieni pystykivi, koko noin 20 x 40 cm, korkeus 20 cm. Rajamerkki on ulkoilureitin varrella, valaisinpylvään ja sen haruksen välissä. Paikka on Hollolan pitäjän Tiirismaan ja Okeroisten kylien välisellä rajalla, Soisalmensuon kaakkoispäässä. Okeroisista ja Tiirismaasta on varhaisin maininta v:lta 1403. Kohde sijaitsee Soisalmensuon tuntumassa, noin 8 km Hollolan keskiaikaisesta kirkosta kaakkoon ja noin 700 m Isosta Tiilijärvestä kaakkoon.
metsakeskus.1000042059 742 Yli-Palamakangas 3 10007 12015 13146 11006 27000 529755.00000000 7470188.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042059 Kohde näkyy vuosien 1955 ja 1956 Luiron hoitoalueen kartoissa merkintänä ”uittotarkoitukseen varattu alue”. Kohteessa on uitossa käytetyn puomituksen jäännös. Ohjepuomi on ollut joen suuntainen hirsistä tehty puomiketju, jonka avulla on estetty tukkien ajautuminen rantaan. Joen eteläpuolella rantatörmällä on ankkurikivi, viisi paaluryhmää ja kuoppa sekä sinkkivaijeria. Joen pohjoisrannalla on 40 m pituisella matkalla samaan kohteeseen liittyviä rakenteita. Alueen itäosassa tien pohjoispuolella on puu- ja metallirakenteinen metrin pituinen vaijerikiristin. Muut rakenteet sijoittuvat tien eteläpuolelle kapealle rantatörmälle.
metsakeskus.1000042060 742 Kaksoiskämpänaapa 1 10007 12001 13000 11006 27009 532363.00000000 7467964.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042060 Kohteessa on metsätyökämpän ja tallin jäännökset 26 m etäisyydellä toisistaan länsiluode-itäkaakkosuuntaisesti. Kämppä on 8,6 m x 6,8 m kokoinen etelä-pohjoissuuntainen pitkälle lahonnut hirsirakennus. Toinen rakennus on mahdollisesti talli. Se on paremmin säilynyt kuin kämppä, mitoiltaan 9,6 m x 8 m kokoinen ja itä-länsisuuntainen. Rakennuksessa on seitsemän hirsikertaa sekä katon vuoliaisia.
metsakeskus.1000042061 742 Niva 1 10007 12001 13000 11006 27009 529494.00000000 7470185.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042061 Kohde on merkitty kämpäksi v. 1970 peruskarttaan. Kartoitustyö karttaa varten on tehty v. 1964-1966. Kohteessa on 9,3 m x 6,4 m kokoinen lounais-koillissuuntainen kämpänpohja. Kämppä on luultavasti uiton kämppä, ja se liittyy 200 m etäisyydellä joen yläjuoksulla päin olevaan uiton puomitukseen. Se ajoittunee 50-60-luvulle.
metsakeskus.1000042062 742 Laanivuotsonselkä 10007 12001 13000 11006 27000 526999.00000000 7476185.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042062 Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan kahdeksi rakennukseksi, joista toinen on asuinrakennus ja toinen ulkorakennus. Kartoitustyö karttaa varten on tehty v. 1964-1966. Kohteessa on 7,5 m x 8,5 m kokoinen palanut rakennuksen jäännös, mahdollisesti talli. Rakennus ajoittuu kartan perusteella viimeistään 60-luvulle.
metsakeskus.1000042063 742 Koppelolampi 1-2 10007 12001 13000 11006 27000 525773.00000000 7477182.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042063 Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan kahdeksi ulkorakennukseksi. Kartoitustyö karttaa varten on tehty v. 1964-66. Kohteessa on neljän rakennuksen jäännökset. Todennäköisesti kaksi kämppää, talli ja sauna. Idänpuoleinen rakennus 1 on 8,4 m x 8,5 m kokoinen pyöröhirsinen rakennus. Rakennuksesta on jäljellä kaksi hirsikertaa ja vuoliaisia. Lännenpuoleinen rakennus 2 on toista rakennusta lahompi. Se on 7,4 m x 9 m kokoinen. Rakennus 3 mitoiltaan 6,5 m x 6,5 m kokoinen. Seinät ovat pääilmansuuntien mukaiset. Rakennuksen luoteisnurkassa on 2 m x 2 m kokoinen laakamaisista luonnonkivistä koostuva uuninkiviröykkiö. Rakennus 4 on mitoiltaan 4,2 m x 3,7 m kokoinen pyöröhirsirakennus. Pyöröhirsien sisäpinta on veistetty suoraksi, ja päät on sahattu ja jätetty eripituisiksi. Hirsikertoja on jäljellä kaksi, mutta salvostyyppiä ei kasvillisuuden alta erotu. Rakennuksen koillisnurkassa on 1 m x 1 m kokoinen laakamaisista luonnonkivistä koostuva uuninkiviröykkiö.
metsakeskus.1000042064 742 Iso Venejärvi 1 10007 12001 13000 11006 27000 516646.00000000 7476884.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042064 Kohteessa on 9 m x 10 m kokoinen tiheästi nuorta koivua kasvava suorakaiteenmuotoinen alue, jonka pohjoispuolella on samankokoinen aukio. Nuorta koivua kasvavalla alueella on yksi veistetty hirsi, muutamia lautoja ja mustaa kattohuopaa. Kohteessa on 40-50-luvulla rakennetun metsätyökämpän jäännös.
metsakeskus.1000042067 98 Soisalmensuo 2 10002 12004 13051 11006 27000 419997.00000000 6763920.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042067 Paikalla on lähinnä epämääräisen neliömäinen kiveys, laajuus noin 2 x 2 m, korkeus 40–80 cm. Latomus on koottu pääosin suurista kivistä; niitä on varsinkin reunoilla, keskustassa on pienempiä kiviä. Laella on yksi vinossa oleva pystykivi, laajuus 20 x 30 cm, korkeus 90 cm. Reunalla nojaa kiveystä vasten yksi selvästi laattamainen kivi, koko 60 x 40 cm, paksuus 5–7 cm. Kivet ovat jäkälän ja sammalen peitossa. Paikka on Hollolan pitäjän Tiirismaan, Okeroisten ja Vesalan kylien välisellä rajalla, Soisalmensuon koillislaidalla. Raja on merkitty pitäjänkartalle 3111 03 Hollola ja v. 1963 peruskartalle 3111 03 Lahti (noin P: 6763914 I: 419992). Tiirismaasta ja Okeroisista on varhaisin maininta v:lta 1403, Vesalasta v:lta 1461. Rajamerkki on ulkoilupolun varressa, pari sataa metriä Ison Tiilijärven itäpuolella, puolitoista kilometriä Salpakankaan keskustasta pohjoiseen.
metsakeskus.1000042068 98 Tiirismäki 2 10002 12004 13051 11006 27000 418944.00000000 6765224.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042068 Kivistä kalliopohjalle kasattu rajamerkki. Laajuus noin 2 x 3 m, maksimikorkeus 70 cm. Epämääräisen muotoinen. Osa kivistä on sammaleisia ja jäkäläisiä, osa puhtaita. Osa kivistä on hajallaan kiveyksen vieressä. Rajamerkkiä on mahdollisesti uudistettu tai hajotettu tai sekä että. Paikka on Hollolan pitäjän Tiirismaan ja Hälvälän kylien välisellä rajalla, joka on merkitty pitäjänkartalle 3111 03 Hollola ja v 1963 peruskartalle 3111 03 Lahti (noin P: 6765219 I: 418940). Tiirismaasta on varhaisin maininta v:lta 1403, Hälvälästä v:lta 1458. Kohde on korkealla mäellä olevan pienen avokallion päällä. Se sijaitsee noin 500 m Isosta Tiilijärvestä ja runsaat kolme kilometriä Salpakankaan keskustasta pohjoisluoteeseen.
metsakeskus.1000042069 742 Tiukuharjut 2 10007 12001 13000 11006 27000 519664.00000000 7476651.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042069 Kohde on merkitty vuosien 1956 ja 1964 Luiron ja Ylikemin hoitoalueiden karttoihin sekä vuoden 1970 topografiseen karttaan kämpäksi. Topografiseen karttaan kartoitustyö on tehty v. 1964-66. Kohteesta löytyi parakkikämpän ja sen pihapiirissä kaivon ja jätekaivon jäännökset.
metsakeskus.1000042070 742 Kuusikko-Lusikkavaara 1 10007 12004 13049 11006 27000 522006.00000000 7477350.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042070 Kohteessa on 3 m x 1,2 m kokoinen ja 0,8 m korkea itä-länsisuuntainen soikeanmuotoinen kivilatomus. Latomuksen kivet ovat jonkinlaista liuskekiveä, ja ne on ilmeisesti kerätty itäpuolella olevasta louhikosta. Latomuksen alta havaittiin kapea kuorimaton männynrunko, jonka päälle kivet on asetettu. Latomus ei vaikuta olevan uunin jäännös, vaan se on mahdollisesti rakennuskiviröykkiö, ja kivet on ollut tarkoitus siirtää muualle.
metsakeskus.1000042071 742 Kuusikko-Lusikkavaara 2 10007 12001 13000 11006 27000 521992.00000000 7477360.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042071 Kohteessa on 4 m x 4,2 m kokoinen pyöröhirsinen kämpän jäännös. Seinälinjat ovat pääilmansuuntien suuntaiset. Kämpän jäännös, joka ajoittunee 1900-luvun alkupuoliskolle. Kämppä on voinut toimia esimerkiksi metsätyökämppänä tai niittymökkinä. Alueella on ollut hakkuita tiettävästi ainakin 30-40-luvulla, ja kämppä voi liittyä näihin hakkuisiin.
metsakeskus.1000042072 742 Iso Lusikkavaara 2 10007 12001 13000 11006 27000 521879.00000000 7477423.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042072 V. 1970 topografiseen karttaan paikalle on merkitty ulkorakennus. Kartoitustyö karttaa varten on tehty vuosina 1964-66. Kohteessa on heinää kasvavalla aukiolla kahden rakennuksen jäännökset ja aukion pohjoispuolella puurakenteen, mahdollisesti laavun, jäännös. Mahdollinen kämpän jäännös on 8 m x 8 m kokoinen pyöröhirsirakennus, josta on jäljellä yksi hirsikerta ja halkaistuja kattolautoja. Kämpän luoteispuolella 8 m etäisyydellä on 4,5 m x 4,4 m kokoisen rakennuksen, mahdollisesti tallin, jäännös. Rakennusten pohjoispuolella 10 m etäisyydellä aukion ulkopuolella on puurakenne, joka voi olla laavun tai aidan jäännös. Suurempi rakennus on mahdollisesti metsätyökämppä, ja pienempi tallin jäännös. Puurakenne voi olla aidan tai laavumaisen rakenteen jäännös. Rakennukset ajoittunevat 30-50-luvulle. Alueella on ollut hakkuita tiettävästi ainakin 30-40-luvulla, ja kämppä voi liittyä näihin hakkuisiin. Topografisen kartan merkinnän perusteella voi olla, että rakennukset eivät ole enää olleet alkuperäisessä käytössä 60-luvulla, jolloin karttaan on merkitty kylmä rakennus.
metsakeskus.1000042073 322 Kvarnedet W 10002 12016 13180 11006 27000 244024.00000000 6664227.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042073 Kohde sijaitsee Hammarsbodanjärven ja Purunpäälahden välisessä, metsäisten kallioalueiden reunustamassa hiekkapitoisessa n. 650 m pituisessa kanjonissa. Kanjonin pohjalla virtaava Kvarnbäcken on tänä päivänä lähinnä puronuoma. Uomaa on muokattu paikoitellen voimakkaasti kaivamalla siihen sivu-uomia/kanavia vesikouruille. Keinotekoiset uomat näkyvät vielä hyvin maastossa kanjonin länsilaidalla. Kallioseinämän vieressä ylärinteessä kivirakenteen jäänne joka liittynee viereiseen vesikouru-uomaan. Suuremman myllyn rauniot sijaitsevat n. 130 m metriä Purunpäänlahden pohjukasta. Uoman päällle rakennettu kylmämuurattu n. 10 x 20 m kokoinen, muutaman metrin korkuinen kivijalka, jonka päällä sortuneet slagitiiliseinät. Rakenteen länsiseinä ja pohjoispääty parhaiten säilyneet, niissä vielä slagitiiliseinää ja ikkuna-aukot jäljellä. Perusta jaettu pituussuunnassa kahteen tilaan. Rakennuksen päädyissä aukot virtavalle vedelle. Noin 200 m etelään pienempi, kokonaan isoista kivilohkareista kylmämuurattu n. 10 x 10 m kokoinen raunio uoman päällä. Seinissä pieniä rippeitä laastista. Perusta jaettu samoin kahteen tilaan, läntisellä sivulla aukko, mahdollisesti ikkuna. Päädyissä aukot veden tasossa. Myllynpaikka merkitty vuoden 1881 karttaan, mutta rakenne mahdollisesti vanhempi. Kvarnbäcken puron virtaamaa on säännöstelty kahden ylävirralla sijaitsevan patorakenteen avulla. Pohjoisempi, sortunut patorakenne on n. 50 m Hammarsbodanjärven rannasta. Eteläisempi pato säilynyt, sen yli kulkee vanha tielinja. Kivisessä patosiltarakenteessa vielä jäljellä metalliluukun ja puuosien jäänteitä.
metsakeskus.1000042074 426 Sammalsuo 10002 12004 13051 11006 27000 607134.00000000 6942219.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042074 Kohde sijaitsee Liperin kirkosta 17,2 kilometriä länsiluoteeseen, Komeron ja Ristinkylä kylien edelleen voimassa olevalla rajalla. Paikalla on nähtävissä matala, kivistä ladottu rajamerkki jonka keskellä on pystykivi. Kohteen tarkka ajoitus ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000042075 426 Pykäläsärkkä 10002 12004 13051 11006 27000 605241.00000000 6941480.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042075 Kohde sijaitsee Liperin kirkosta 18,7 km länsiluoteeseen, Korpivaaran ja Ristinkylän edelleen voimassa olevalla rajalla. Paikalla on nähtävissä matala, kivistä ladottu nelisivuinen rajamerkki, jonka keskellä on pystykivi.
metsakeskus.1000042078 418 Rautalo 10007 12004 13045 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042078 Kylmämuuraamalla kvilohkareista ladottu aita, leveys n. 150-200 cm, pituus n. 40 metriä, korkeus vaihtelee ollen n. 45 - 100 cm.
metsakeskus.1000042079 322 Basens W-ändpunkt 10007 12005 13062 11006 27009 251687.00000000 6671818.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042079 Pienellä kallioisella saarekkeella peltoalueen ja joen välissä sementtialustalle pystytetty kiviveistämössä valmistettu nelikulmainen merkkikivi, mittauspiste. Kivipylvään päällä kolo jossa ollut metallinen reiällinen tähtäinpultti. Kiven pystysivulla kiillotetussa kentässä teksti "HÖE Basens W-ändpunkt" sekä vuosiluku 1910. Vastakkaisella sivulla sama venäjäksi. Paikalta 4.4 km itään sijaitsee vastaavanlainen mittauspiste, Basens Ö-ändpunkt.
metsakeskus.1000042080 322 Lillgård N 10002 12001 13000 11019 27000 258395.00000000 6674004.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042080 Dragsfjärdintien kaakkoispuolella peltoalueen luoteiskulmassa, eteläkaakkoon suuntautuvalla loivalla terassilla runsaasti työstettyä kvartsia sekä muutama kivilaji-iskos n. 150 m matkalla.
metsakeskus.1000042081 563 Karahkan Sydänmaa 2 10007 12004 13051 11006 27000 392336.00000000 7136772.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042081 Maastotiedot: Kohde sijaitsee Oulaisten keskustasta 8,5 km pohjoisluoteeseen laajalla kallioalueella. Kuvaus: Nykyisellä rajalinjalla (suoralla linjalla, ei kulmassa) on vanha rajamerkki, noin 40 cm korkea pystykivi, joka on tuettu neljällä kivellä. Hakkausta ei havaittu. Jäkäläkasvuston perusteella rajamerkki on vanha.
metsakeskus.1000042082 563 Kylmälä 10007 12004 13051 11006 27000 391580.00000000 7134115.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042082 Maastotiedot: Kohde sijaitsee Oulaisten keskustasta 6,3 km luoteeseen kallioalueen laella. Kuvaus: Nykyisellä rajalinjalla (suoralla linjalla, ei kulmassa) on vanha rajamerkki, noin 60 cm korkea pystykivi, joka on tuettu usealla pienillä kivillä. Hakkausta ei havaittu. Rajamerkki on vaurioitunut jonkun verran maansiirtotöiden johdosta.
metsakeskus.1000042083 853 Kannistomäki 10002 12004 13051 11006 27007 242488.00000000 6708699.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042083 Rajamekki sijaitsee Skanssin kauppakeskuksen pohjoispuolella olevalla kallioisella mäellä. Mäen itäpuolella kulkee Helsingin valtatie ja länsipuolella Skarppakullantie. Paikalla on rajamerkki joka koostuu maahan kaatuneesta pystykivestä ja sen ympärillä olevista neljästä isommasta kulmakivestä sekä pienemmistä tukikivistä. Rajamerkin korkeus on 140 cm, leveys 70 cm ja paksuus 40 c ja sen yläosaan on hakattu Turun vaakuna A, jonka korkeus on 16 cm. Rajakiven ympärillä olevan kiviperustuksen koko on 200 x 160 cm. Rajamerkki mainitaan vuoden 1530 rajankäyntiluettelossa sekä vuoden 1794 Sotalaisten jakokunnan isojakokartassa, jossa on myös kuvaus rajamerkistä. Kuvaustekstin mukaan rajamerkkiin on Turun vaakunan lisäksi hakattu vuosiluku 1794, mutta tätä ei havaittu. Mahdollisesti se on kaatuneen rajamerkin maan puoleisella sivulla. Kuvaustekstissä rajamerkkiin mainitaan kuuluneen myös viisarikivi, joka osoittaa kohti Ryövärinavahan rajamerkkiä. Mahdollinen viisarikivi paikannettiin maastossa ja se on merkitty alakohteeksi.
metsakeskus.1000042085 564 Sivukangas 10001 12016 13175 11002 27000 446621.00000000 7227536.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042085 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Tervahautaa ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000042086 620 Paljakkaoja etelä 10002 12016 13175 11006 27000 550390.00000000 7229842.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042086 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidarhavainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042087 290 Rakennusniemi 3 10002 12016 13175 11006 27000 655238.00000000 7135244.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042087 Tervahauta, halkaisija noin 15 m. Maastomerkintä ja lidarhavainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042088 290 Rakennuslahti 10002 12016 13175 11006 27000 654747.00000000 7135183.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042088 Inventointiraportin kuvaus, s. 209: Tervahaudan halkaisija on 9 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Muodoltaan se on hieman suppilomainen. Vallien leveys on 3,5-4 metriä ja korkeus metrin. Tervahauta on pienessä rinteessä ja siksi idän puolella vallit korkeammat. Halssi laskee itään ja se on 3,4 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja metrin syvä. Tervahaudan päällä kasvaa hieman katajaa ja vesakkoa, reunoilla mäntyä. Paikkatiedoissa on poikkevuutta lidarin antaman tiedon ja inventointiraportin välillä.
metsakeskus.1000042090 290 Rakennuslahti 10002 12016 13175 11006 27000 654730.00000000 7135189.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042090 Tervahauta, halkaisija noin 11 metriä. Lidarhavainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042091 777 Pihlajamaanaho 10007 12001 13013 11042 27000 554740.00000000 7219765.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042091 Paikalla on ollut vuoden 1928 metsätalouskartan mukaan Pihlajamaan asuintila. Osa rakennuksista on piirretty vielä 1972 peruskarttaan, mutta tila on tuolloin ollut jo autio. Alueelta kartoitettiin kolme rakennuksen jäännöstä, kaivo, kaksi kiviaidan pätkää, kolme peltoröykkiötä sekä kaksi kivikasaa, jotka saattavat olla joko peltoröykkiöitä tai kiviaidan jäännöstä. Siellä on noin 10 metrin pituinen kiviaitaus, jonka päälle on kasattu hakkuujätettä. Aidan leveys noin 1 metri. Siellä on myös kaksi kivikasaa vierekkäin, jotka voivat mahdollisesti kuulua kiviaitukseen. Toisen kasan päältä on ajettu metsäkoneella. Kasojen luona on myös peltipurkkeja. Peltoröykkiöt ovat sammaleen ja varpujen peittämiä ja niiden halkaisija vaihtelee 2 - 3 m välillä.
metsakeskus.1000042093 205 Kataikonkangas 10002 12016 13175 11006 27000 531491.00000000 7115061.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042093 Tervahauta, halkaisija noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidarhavainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042094 290 Halmesuo 10002 12016 13175 11006 27000 610615.00000000 7109793.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042094 Tevahauta, halkaisija noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidarhavainto.
metsakeskus.1000042095 290 Halmesuo 2 10002 12016 13175 11006 27000 610358.00000000 7110116.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042095 Tervahauta, halkasija noin 10 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidarhavainto.
metsakeskus.1000042097 290 Halmesuo 2 10002 12016 13000 11006 27000 610358.00000000 7110116.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042097 Tervahauta, halkasija noin 10 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidarhavainto.
metsakeskus.1000042098 638 Ruistalo 10002 12016 13151 11006 27000 424817.00000000 6700140.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042098 Kallioisella ja kivikkoisella mäkialueella, kallioiden välillä olevan kapean hiekkaisen harjanteen lakialueella ja sen takana olevan korpisuon äärellä oleva soikea, n. 2 x 1,5 m kokoinen, syvyydeltään n. 50 cm kuoppa, jota kiertää matala, leveydeltään n. 1 m maavalli.
metsakeskus.1000042100 290 Rakennuslahti 2 10002 12016 13175 11006 27000 654528.00000000 7135072.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042100 Inventointiraportin kuvaus, s. 217: Tervahaudan halkaisija on 9 metriä. Vallit katoavat osittain maaston muotoihin varsinkin pohjoinen-länsiakselilla. Halssi laskee etelään ja on 5 metriä pitkä. Leveydeltään se on 1,5 metriä. Tervahaudan pohja on epätasainen, pohjan päälle on kaatunut puita. Koillisreuna on hieman vahingoittunut puun kaadosta. Tervahaudan päällä kasvaa keskikokoista mäntyä ja vesakkoa. Haudan keskeltä menee ura halssia kohti.
metsakeskus.1000042101 290 Levävaara 10002 12016 13175 11006 27000 662701.00000000 7119888.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042101 Inventointiraportin kuvaus, s. 370: Tervahaudan halkaisija on noin 7 metriä ja sen pohja on suunnilleen maanpinnan tasassa. Pohja on tasainen. Vallit ovat noin 1,8 metriä leveät ja 0,55 metriä korkeat. Ne erottuvat hyvin ja ovat hieman epätasaiset. Halssi laskee etelään. Se on 4,5 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja 0,84 metriä syvä. Tervahaudan päällä kasvaa paljon puustoa: mäntyä, koivua, kuusta
metsakeskus.1000042102 290 Levävaara 2 10002 12016 13175 11006 27000 662688.00000000 7119647.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042102 Inventointiraportin kuvaus, s. 373: Tervahaudan halkaisija on 5,6 metriä ja syvyys noin 0,4 metriä. Keskellä hautaa on pyöreä kohouma. Vallien leveys on noin 1,2 metriä. Halssi laskee etelään. Halssin reunat kiviset ja se on selkeä ja syvä. Halssilla on selkeät vallit, joiden leveys on 1,3 metriä. Halssin pituus on 3,5 metriä, leveys 1,4 metriä ja syvyys 0,89 metriä. Tervahaudan päällä kasvaa kuusta ja reunoilla mäntyä
metsakeskus.1000042103 91 Tukikohta V:34 Myllypuro 10002 12011 13114 11006 27009 393708.00000000 6677286.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042103 Kohde sijaitsee Myllypuron liikuntapuistossa, Mustapuron eteläpuolella ja Aiturinraitti-nimisen jalankulku- ja pyöräilyväylän länsipuolella olevalla pienellä maastonkohoumalla. Hiekkaperäisessä maassa kasvaa sekametsää. Maastonkohouma on erotettu Aiturinraitista metallilanka-aidalla. Kohdan ympäristö on ollut ennen Kehä I:n rakentamista peltomaata. Maastonkohouman itäpuolen reuna polveilee terassina muistuttaen taisteluhaudan rintavarustusta ja kohoaman laella on painaumia, jotka vaikuttavat maatuneilta ja täytetyiltä taistelu- tai yhdyshaudoilta. Kumparetta tutkittiin syksyllä 2021 tekemällä siihen kymmenkunta kairausta käsikairalla. Lisäksi sopivaksi katsottuihin kohtiin kaivettiin kolme pienikokoista koekuoppaa. Kaira tavoitti maastonkohouman itäreunalla kovaa pintaa 20 cm syvyydessä useiden metrien matkalla. Koekuopista löytyi kohdilta tiivis kerros luonnonkiviä. Minkäänlaisia selkeitä rakenteita ei koetutkimuksessa havaittu. Ensimmäisen maailmansodan aikaisissa sotilaskartoissa ei kohdalle ole merkitty linnoitetta. Mäen länsipuolta on kiertänyt kuitenkin piikkilankaeste: Tukikohta V:este3 Myllypuro (tunnus muinaisjäännösrekisterissä 1000035474). Esteen jäännöksiä on edelleen havaittavissa mäen luoteispuolella, mäen ja Mustapuron välisellä alueella. Piikkilankaesteen kulku erottuu selkeästi vuonna 1943 otetussa ilmakuvassa. Tämä viittaa siihen, maastonkohouma on voinut olla linnoitettu. Mäellä saattaa olla maanpinnan alapuolella säilyneitä rakenteita linnoitteesta.
metsakeskus.1000042110 748 Murronmäki 3 10002 12016 13175 11006 27000 394989.00000000 7170999.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042110 Tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 9 metriä ja keskikuopan halkaisija noin 6 metriä. Keskikuopan syvyys on noin 50-60 cm. Länteen suuntautuva halssi on noin 8 metriä pitkä ja 1-1,5 metriä leveä sekä noin 50 cm syvä. Murrontie leikkaa hieman vallin itäreunaa.
metsakeskus.1000042114 698 Pirttivaara 3 10002 12016 13170 11004 27000 466858.00000000 7428670.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042114 Käyrämöjärven luoteispuolella, Tiaisenjängästä itään, metsäsaarekkeella soiden keskellä, on kolme pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppa 1 on kohteen pyyntikuopista pienin. Se on soikeahkon pitkulainen ja vallillinen pyyntikuoppa, jolla on mittaa vallit mukaan luettuna n. 5 x 4 x 0,5 m. Pyyntikuoppa 2 on iso, pyöreä, suppilomainen ja vallillinen pyyntikuoppa. Sen halkaisija vallien kera on n. 8 m ja syvyys 1 m. Pyyntikuoppa 3 on iso, pyöreä, vallillinen ja suppilomainen pyyntikuoppa, jolla on halkaisijaa vallit mukaan luettuna n. 6 m ja syvyyttä n. 1 m.
metsakeskus.1000042115 698 Heteoja 10002 12016 13170 11004 27000 426729.00000000 7348016.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042115 Kohteeseen kuuluu 1 asumuspainanne ja 8 pyyntikuoppaa. Alue on ulkoilukäytössä ja sen läpi kulkee kävelypolku, jota ei ole merkitty karttaan. Pyyntikuopat sijoittuvat ylemmälle terassille kivikkojen välissä olevalle kivettömälle hiekkakankaalle. Hiukan pyyntikuoppia alemmalla terassilla on yksittäinen pitkänomainen asumuspainanne. Kohteen kohdepisteen koordinaatit osoittavat pyyntikuoppaan 4, loput kuopista merkitty alakohteiksi.
metsakeskus.1000042116 777 Iso Märäntö 2 10002 12016 13175 11006 27000 585538.00000000 7204705.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042116 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä.
metsakeskus.1000042118 236 Mathaninkangas 10002 12016 13175 11006 27000 334386.00000000 7060476.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042118 Tervahauta sijaitsee kivikkoisen kankaan länsirinteessä. Koko haudan halkaisija on noin 14 m ja kuopan halkaisija noin 6 m. Halssi on ladottu kivistä haudan eteläreunaan.
metsakeskus.1000042119 421 Itäniemi 1 10007 12016 13151 11006 27000 394173.00000000 7043052.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042119 Hiilimiilu sijaitsee Lestijärven Itäniemen lounaisrannalla, järvenrantaa kohti viettävässä rinteessä. Miilun koko läpimitta on noin 10x6 metriä ja kuopan halkaisija on noin 3m. Miilu on varsin hyvin säilynyt ja sen päällä kasvaa harvakseltaan nuorta haapaa ja koivua. Miilun rakentamisajankohtaa ei tiedetä, mutta Aimo Itäniemen mukaan miilu on ollut käytössä vielä sotien jälkeen.
metsakeskus.1000042122 261 Rykimälehto 10007 12001 13000 11006 27009 438782.00000000 7508348.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042122 Kämpän koko on 14,7 x 7 metriä. Väliseinä kulkee eteläpäästä mitattuna 8,7 metrin kohdalla. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Hirret ovat katkottu sahalla ja kirveellä ja niissä on molemmin puolin salvos. Oven ulkopinnassa on harmaata kattohuopaa. Kämppä on särkynyt tien teossa ja on huonokuntoinen.
metsakeskus.1000042123 105 Ahola 10002 12016 13175 11006 27000 579777.00000000 7180247.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042123 Tervahauta, halkaisija yli 20 metriä. Lidarhavainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042124 182 Eskolanmäen tie 10007 12005 13071 11006 27008 395609.00000000 6856387.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042124 Jämsän Petäiskulman alueella Petäismäestä Eskolanmäen vieritse Vastamäkeen ja Temppulaan saakka kulkeva vanha käytöstä jäänyt kylätien pohja. Tie ei ole enää ajokelpoinen, mutta erottuu yhä hyvin maastossa. Linja erottuu pitäjänkartassa 2144 06 vuodelta 1842.
metsakeskus.1000042125 105 Särkkä etelä 10002 12016 13175 11006 27000 578842.00000000 7179607.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042125 Mahdollisesti kolme tervahautaa, halkaisijoiltaan noin 16, 20 ja 12 metriä. Koordinaatit on otettu keskimmäisestä ja isoimmasta. Lidarhavainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042126 18 Piurunkoski 10002 12004 13051 11006 27000 417847.00000000 6714374.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042126 Museo sai tietoa Piurunkoskesta rajapaikkana, josta on asiakirjamerkintä 1500-luvulta. Piuru nimi tulee ilmoittajan ja lähteen (Nirvi 1986) mukaan muinaisruotsin majavaa tarkoittavasta biur-sanasta. 1600-luvun kartalla rajapaikka erottaa Wahijärven, Sääksjärven ja Puhar-Onkimaan maita toisistaan. Kosken rannalla on havaittavissa kivikko, jossa on rajamerkille tyypillisiä teräviä pystykiviä. On mahdollista, että jäiden liikuttamat kivet ovat muuttaneet rajamerkin ulkomuotoa, sillä kosken rantamilla on kivikkoa pidemmällä matkalla. Kosken lähistöltä löytyi metallinetsinnässä tulusrauta. Tyyppi on ollut käytössä jo rautakaudelta lähtöisin. Ranta-alueella tarkastettiin metsänhoitoon liittyvät laikutuskuopat. Niissä oli nähtävissä vain vetistä hietaa. Alue oli yleisestikin hyvin vetistä vanhaa niittyaluetta.
metsakeskus.1000042127 182 Kaukiala Eskolanmäki 10007 12001 13007 11006 27024 395649.00000000 6855994.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042127 Jämsän Petäiskulman alueella Kaukialan kylään kuuluneen Eskolanmäen kaakkoisrinteellä havaittiin kaksi erillistä kiviperustusta sekä viljelyröykkiöitä (30 kpl) ja yksi rajamerkki. Kohde on todennäköisesti talon tai torpan paikka ja siihen liittyvän viljelyalueen raivausta. Kiviperustukset sekoittuvat osittain muuhun raivauskivikkoon, mutta rakennuksen pohjaa on kuitenkin osittain erotettavissa. Eteläisempi perustus on L-kirjaimen muotoinen ja erottu 11 x 4 m alueella. Pohjoisempi erottui noin 16 metrin matkalla. Vuoden 1966 peruskartassa alueelle on myös merkitty kaksi kylmää rakennusta, joihin havaitut perustukset todennäköisesti liittyvät. Vuoden 1981 kartassa näistä on jäljellä enää toinen. Eskolanmäki viitannee Kaukialan kylän Eskolan taloon, joista ensimmäinen mainitaan jo 1539. 1755 Eskola on jakautunut kahtia ja tilasta on myöhemminkin erotettu ja jälleen yhdistetty tiloja. Paikalle ei ole merkitty rakennuksia 1842 pitäjänkartassa. Alueella saattaa ollut talon tai torpan paikka, mutta sen ajoitus jää epäselväksi. Alueen luoteiskulmassa sijainnut rajamerkki osuu samaan kohtaan, kuin 1981-luvun peruskartalle merkitty tilan raja. Merkki on noin 90 cm halkaisijaltaan oleva kiviröykkiö, jonka keskellä on yksi kivi pystyssä. Kiviä on kauttaaltaan noin kolmessa kerroksessa. Vuoden 1966 peruskartassa tätä rajaa ei ole merkitty. Rajamerkki voi siis olla varsin nuori, mutta on myös mahdollista, että vanha raja on tullut käyttöön uudelleen. Viljelyröykkiöistä suurin osa kiertää vanhaa peltoaluetta, joka nyt kasvaa nuorehkoa metsää. Röykkiöt koostuvat pienehköistä kivistä, joita on 20-30 cm kerroksesta noin 80 cm korkuisiin röykkiöihin. Osa röykkiöistä sijoittuu myös alueella kulkevan vanhan kylätien reunamille. Nämä ovat kookkaampia ja koostuvat suurimmaksi osaksi myös kookkaammista kivistä. Tien länsipuolella on joitain kookkaampia kiviä säännöllisin välein ja ne saattavat olla pellon raivausta, mutta myös jotakin aidan perustusta.
metsakeskus.1000042131 614 Reikäsalmi 10002 12008 13000 11033 27000 547301.00000000 7347675.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042131 Kohdepisteen paikalta on löytynyt kirveen katkelma. Alakohteen kohdalta on löytynyt tuuraa muistuttava 4-sivuinen rautaesine. Kohde sijaitsee Yli-Suolijärven rannassa. Alue on tasaista, voimakkaasti mätästelevää mäntyvoittoista kangasta. Aluskasvillisuus on varpuvoittoista koostuen mustikasta, kanervista ja suopursuista. Maaperä on hiekkaa ja alueen maannostyyppi on podsoli. Paikka tarkastettiin kesällä 2022. Kirveenkatkelman löytökohdasta todettiin hiilensekainen muusta maannoksesta poikkeava häiriö, joka kairanäytteiden perusteella vaikuttaisi ulottuvan n. 1–1,5 m säteellä löytökohdasta ulospäin. Paikka ei välttämättä sovellu asuinpaikaksi eikä mitään asuinpaikkaan viittaavia rakenteita havaittu, mutta se voisi olla hauta, vaikka palaneita luita ei pistokohdasta tai laajennuksesta löydettykään. Kohteen luonne kuitenkin selviäisi tarkasti vasta kaivauksessa. Kyseessä on kuitenkin kiinteä muinaisjäännös. Tuuramaisen esineen löytöpaikkaa ei enää kyetty paikallistamaan. Listätietoja viranomaiskäyttöön ILM19783.
metsakeskus.1000042132 182 Kaukiala Järvenpää 10007 12001 13014 11006 27008 395368.00000000 6855561.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042132 Jämsän Petäiskulman alueella Kaukialan kylään kuulunut, ilmeisesti 1810 perustettu torpan paikka. Lähekkäin sijaitsee kaksi eri Järvenpäätä, mutta tämä vaikuttaa näistä potentiaalisemmalta. Kohteessa on säilynyt vanha asuinrakennus ja aittaa. Pihapiirissä voi hyvin olla säilynyt 1800-luvun alun kulttuurikerroksia. Kohde ei näy vuoden 1842 pitäjänkartassa (Jämsä 2144 06), mutta ei toisaalta vaihtoehtoisen Järvenpään paikallakaan ole merkitty rakennusta. Pitäjänkartta on ilmeisesti alueella puutteellinen.
metsakeskus.1000042133 614 Pajari 10002 12008 13000 11033 27000 547046.00000000 7347636.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042133 Paikalta on metallinetsinnässä löytynyt kuparipeltiä - mahdollisesti kattilan reunasta. Kohde tarkastettiin 2022. Heti pintakuntan alla havaittiin voimakkaahko nokikerros, mutta ei löytöjä kuten palaneita kiviä tai palanutta luuta. Kairalla kokeilemalla todettiin, että nokikerros on kohtuullisen paikallinen ja leviää löytökohdan ympärillä ehkä noin 2 x 1 m laajalla alueella. Paikka voisi olla asuinpaikalle sopiva ja löydetty kuparipelti on tyypillinen asuinpaikkalöytö. Mitään asuinpaikkarakennetta ei kuitenkaan havaittu. Sen sijaan pintamaan alla oleva laaja nokikerros voisi viitata polttohautaan. Lisätietoja viranomaiskäyttöön ILM19784.
metsakeskus.1000042135 182 Kaukiala Keskinen 10007 12001 13014 11006 27025 396474.00000000 6855932.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042135 Jämsän Petäiskulman alueella Kaukialan kylään kuulunut, ilmeisesti 1790 perustettu torpan paikka. Asukkaiden tiedon mukaan vanha talonpaikka on sijainnut navetan takana alarinteessä. 1960-luvun peruskartassa ja asukkaiden mukaan tilasta on käytetty myös nimeä Tillukka. Paikalle ei ole merkitty asutusta 1842 pitäjänkartassa, kartan merkinnät ovat ilmeisesti puutteellisia. Paikalla ei havaittu kivijalkaa, mutta navetan takana kulkee pengerretty väylä. Alueella on saattanut säilyä varhaisempien vaiheiden kulttuurikerroksia.
metsakeskus.1000042137 989 Numerokallio 10002 12004 13051 11006 27005 345461.00000000 6918242.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042137 Numerokallioksi kutsutulla paikalla on Pihtisulun rajapiste, jonka kautta kulkevat nykyisin Ähtärin, Virtain ja Keuruun kunnanrajat. Numerokallio on Pihtisulunnevan reunalla, Ähtärin puolelle jäävästä moreeniharjanteen pohjoispäästä pilkistävä matala kallionpaljastuma, johon on hakattu kaksi vuosilukua: 1595 ja 1819. Hakkaukset on tehty rajankäyntien yhteydessä, jälkimmäinen oletettavasti isojaon yhteydessä. Vuoden 1595 rajankäynti voi liittyä jonkin jakokunnan tai tilan rajojen vahvistamiseen. Ruoveden ja Keuruun kirkkopitäjien (mutta ei hallintopitäjien) raja on merkitty kulkemaan näiltä main jo pienimittakaavaisessa Ylä-Satakunnan kartassa, joka on laadittu 1600-luvun puolivälissä. Marraskuun 2021 tarkastuksessa havaittiin myös, että vanhojen rajahakkausten viereen, kalliopintaan, oli äskettäin luvattomasti leikattu merkintä "KKK 2021". Kallioon hakattujen lukujen lounaispuolella, noin neljän metrin päässä, on lohkareista rakennettu neliskanttinen ja matala rajapyykki, jonka sivun leveys on noin 1,2 metriä (ks. alakohde). Vanhat rajamerkit kalliossa ja rajapyykki ovat muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä.
metsakeskus.1000042137 989 Numerokallio 10002 12013 13126 11006 27005 345461.00000000 6918242.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042137 Numerokallioksi kutsutulla paikalla on Pihtisulun rajapiste, jonka kautta kulkevat nykyisin Ähtärin, Virtain ja Keuruun kunnanrajat. Numerokallio on Pihtisulunnevan reunalla, Ähtärin puolelle jäävästä moreeniharjanteen pohjoispäästä pilkistävä matala kallionpaljastuma, johon on hakattu kaksi vuosilukua: 1595 ja 1819. Hakkaukset on tehty rajankäyntien yhteydessä, jälkimmäinen oletettavasti isojaon yhteydessä. Vuoden 1595 rajankäynti voi liittyä jonkin jakokunnan tai tilan rajojen vahvistamiseen. Ruoveden ja Keuruun kirkkopitäjien (mutta ei hallintopitäjien) raja on merkitty kulkemaan näiltä main jo pienimittakaavaisessa Ylä-Satakunnan kartassa, joka on laadittu 1600-luvun puolivälissä. Marraskuun 2021 tarkastuksessa havaittiin myös, että vanhojen rajahakkausten viereen, kalliopintaan, oli äskettäin luvattomasti leikattu merkintä "KKK 2021". Kallioon hakattujen lukujen lounaispuolella, noin neljän metrin päässä, on lohkareista rakennettu neliskanttinen ja matala rajapyykki, jonka sivun leveys on noin 1,2 metriä (ks. alakohde). Vanhat rajamerkit kalliossa ja rajapyykki ovat muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä.
metsakeskus.1000042138 182 Kaukiala Mäkelä 10007 12001 13209 11006 27008 400894.00000000 6857559.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042138 Jämsän Kaukialan kylään kuulunut, todennäköisesti 1783 perustettu, Savosta erotettu tila. Pihapiirin rakennuskanta on melko vanhaa, ja suurin osa piha-alueesta on rakentamatonta, joten alueella saattaisi olla säilynyt varhaisemman asutuksen kulttuurikerroksia. Kohde näkyy pitäjänkartassa 2144 06 vuodelta 1842.
metsakeskus.1000042139 182 Kaukiala Mäki-Savo 10002 12001 13014 11006 27025 398460.00000000 6856868.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042139 Jämsän Kaukialan kylään kuulunut torpan paikka. Se on merkitty vuoden 1842 pitäjänkarttaan 2144 06 nimellä Partalan torppa ja on todennäköisesti syntynyt 1786. Ojan mukaan tila on hävinnyt 1800-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, eikä hän mainitse uudelleen asuttamisesta. Vuoden 1842 kartalla torppa kuitenkin esiintyy. Kohteen pihapiiri on pääasiassa avointa ja rakennuskanta vanhahkoa, joten alueella on todennäköisesti säilynyt varhaisempia kulttuurikerroksia lukuun ottamatta talon kaakkoispuolelle kaivettua lampea jonka ympärillä oli raivattua kivikkoa. Paikalle on vuoden 1961 peruskartassa merkitty kaksi asuinrakennusta. Mäki-Savosta pohjoiseen kohti Ala-Partalaa johtavan tien länsipuolella havaittiin myös muutamia kuoppia. Näistä ei havaittu mitään merkkejä muusta kuin maanotosta, joten kuoppien oletettiin syntyneen tien tasaukseen otetusta maasta, eikä niitä ole listattu kohteiksi.
metsakeskus.1000042140 105 Särkkä 10002 12016 13175 11006 27000 578524.00000000 7180278.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042140 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidarhavainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042141 421 Itäniemi 2 10002 12016 13175 11006 27000 394011.00000000 7043676.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042141 Tervahauta sijaitsee Lestijärven Itäniemessä pienellä mäenharjanteella noin 300 m päässä järvenrannasta. Tervahaudan koko läpimitta on noin 20 m ja kuopan läpimitta on noin 12 m. Halssi on haudan eteläreunalla. Tervahaudan reunavallit on ladottu kivistä.
metsakeskus.1000042144 105 Särkkä 2 10002 12016 13175 11006 27000 578471.00000000 7180159.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042144 Mahdollisesti tervahauta, halkaisijaltaan noin 11 metriä. Lidarhavainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042146 105 Särkkä 3 10002 12016 13175 11006 27000 578539.00000000 7180223.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042146 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 10 metriä. Lidarhavainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042147 261 Soretiankuru 10007 12001 13000 11006 27009 422995.00000000 7514186.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042147 Kämpän koko on 11 x 6,2 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Kämpän keskellä kulkee väliseinä. Kaakkoiskulmassa on kiviraunio, jonka koko on 2 x 2 x 1 metriä. Kiviraunio on ladottu isoista puolen metrin kokoisista kivistä. Seinien paikat erottuvat turvevalleina. Hirret ovat sahalla katkaistuja.
metsakeskus.1000042148 261 Pokanlaiva 10007 12001 13000 11006 27009 428349.00000000 7512833.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042148 Kämpän koko on 24 x 5,7 metriä. Lyhyen sivun suuntaisesti kulkee kaksi väliseinää, jotka kulkevat 6,9 ja 9 metrin kohdalla. Pitkät sivut kulkevat lännestä itään. Kämppä erottuu lahona hirsikehikkona, jossa on kirveellä ja sahalla katkotut hirret. Luodekulmassa on 1 x 1 x 0,5 metriä kiviuuni. Länsipää on ollut lämmitettävä ihmisasumus ja itäpäässä on ollut luultavasti talli. Kurkihirsi on kulkenut pituussuunnassa. Itäpäässä on samansuuntainen rakennus metrin päässä, jonka koko on 6,6 x 5,7 metriä.
metsakeskus.1000042149 922 Hakkila 2 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042149 Kylätontti Mantereenjärven länsirannalla, noin 450 m Höllilästä pohjoiseen, maantien itäpuolella. Vanhan tien länsipuoliset tontit todennäköisesti tuhoutuneet, itäpuolella vielä säilynyttä aluetta. Tien länsipuolella on edelleen pystyssä ja käytössä oleva hevostalli harmaakiviperustuksella. Tien länsipuolella hevostallista etelään on aiemmin sijainnut vastaavalla perustuksella varustettu navettarakennus, joka paloi 1960-luvulla. Sen kiviperustan kivet siirrettiin Taipaleenjoelle 1990-luvulla. Nykyään tontti on tasattu. Kylätontin koillisosassa on vanha kivijalka (8x12m) jonka keskellä on tulisija (2x2x0,7 m). Em. kivijalasta 15 metriä etelään on vanha kivistä ladottu holvikellari talon perustuksessa. Tämän talon perustuksen koko on 14x7 metriä, sisältäen 4x6 metrin kokoisen lisälaajennusosan. Tontin kaakkoisreunalla on uudehko asuinrakennus (ehkä 70-lukua), jonka pihamaa suhteellisen luonnonvarainen. Tämä osa kyläntonttia on yhä asuttu ja kuuluu muuhun kulttuuriperintökohteeseen Hakkila 2. Kyläntontin muinaisjäännöksenä pidettävä itäosa kulkee nimellä Hakkila. Hakkilan kylätontin eteläpuolella olevassa metsässä on 9x27 m kokoinen harmaakiviperusta ja siinä tulisijan jäänteet (kooltaan 4x4x1 m). Kyseessä on vanhan muonamiehentalon jäänteet. Talossa oli aikoinaan 12 huonetta ja se paloi 1960-luvun alkupuolella.
metsakeskus.1000042150 405 Kokkahonmäki 10007 12011 13000 11042 27028 590046.00000000 6764578.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042150 Kokkahonmäen koillisreunamilla ja sen itäpuolella purolaakson toisella puolen on useita toisen maailmansodan aikaisia telttakuoppia ja suojakuoppia. Yksittäisten rakenteiden koordinaatit vuoden 2022 inventointiraportissa.
metsakeskus.1000042152 853 Häppilä 10007 12001 13007 11006 27000 234493.00000000 6706350.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042152 Mainintoja vuodesta 1405 alkaen ja vanhimmassa maakirjassa vuonna 1540 nelitaloinen kylä, joista yksi taloista, Illainen, esiintyy yksinäistalona. 1540-luvulla myös yksi taloista jakautui kahtia. Myös Pyöli yhdistettiin 1600-luvulla Häppilään. Vanhimmalla tunnetulla asuinrakennustontilla on edelleen talojen vanhaa rakennuskantaa, asuinrakennus on 1800-luvun lopusta. Vuoden 1697 tiluskartassa on talonsymbolista kaakkoon alue, joka voisi olla myös vanhempi tonttimaa. Osin vanhaa rakennuskantaa, osa on purettukin, mutta ainoa uudempi rakennus on tontin länsipuolella sijaitseva kesämökki. Toisella potentiaalisella tontilla on ollut rakennuksia ainakin isojaosta saakka, joten mahdollisten vanhemman tontin erottaminen myöhemmistä rakenteista vaatisi laajempaa kaivausta. Joka tapauksessa tontti on osin tuhoutunut leveämmän asfalttitien rakentamisen yhteydessä ja siinä on edelleen ulkorakennus.
metsakeskus.1000042153 853 Illoinen/Illainen 10007 12001 13007 11006 27000 235037.00000000 6706784.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042153 Illoinen / Ilois / Illainen mainitaan keskiajalla ensimmäisen kerran 1475. Kylää ei ole vuoden 1540 maakirjassa, koska Illoinen kuului silloin Häppilän kylään. Vuoden 1634 maakirja mainitsee ”Häppilä med Ilois”, mutta jo saman vuosisadan lopulta lähtien Illoinen muodosti taas oman kylänsä. Talojen lukumäärä on vaihdellut, 1500-luvulla Illoinen oli yksinäistalo, mutta seuraavan vuosisadan lopulla taloja oli kaksi. Molemmat talot toimivat sittemmin Saramäen Pukkilan ratsutilan aputiloina. Kun Illoisissa suoritettiin isojako 1787, mainitaan osatalot Alitalo ja Ylitalo jo nimeltä. Alitalon mainitaan olevan vanha perintötila eikä Ylitalokaan koskaan ollut kruununtila. Illoinen onkin yksi niistä harvoista tiloista Friskalan ja Kaistarniemen lisäksi, joka ei koskaan menettänyt perintötilaoikeuttaan. Talot oli 1800-luvun alkupuolella määrätty uudestaan Saramäen Pukkilan rusthollin aputiloiksi. Talot yhdistyivät 1850-luvun jälkeen ja ovat myöhemminkin vaihtaneet omistajia. Tila siirtyi Turun kaupungille 1980-luvulla ja kaupunki perusti 1989 Illoisten maille siirtolapuutarhan. Illoisten päärakennus on rakennettu tiettävästi 1700-luvulla. Illoisten mailla oli myös tiilitehdas, jonka apteekkari Erik Julin osti 1845. Sen jälkeen tehtaalla alkoivat suuret laajennukset: rakennettiin uusia kuivaushuoneita ja uusi tiilenpolttouuni. Illoinen oli otollinen paikka tiilitehtaalle, sillä samalta alueelta löytyi sekä kelvollista savea että hiekkaa. Tehtaan lopettamisesta ei ole tarkkaa tietoa, palovakuutus tehtaalle oli otettu mm. 1860. Tuotanto oli kuitenkin loppunut 1900-luvun alkuun mennessä, mutta rakennusten raunioita oli vielä nähtävillä 1930-luvulla ja hiekanottokuopat ovat nähtävissä tänäkin päivänä. Siirtolapuutarha on ehkäissyt tontin modernin rakentamisen, eikä pienviljely todennäköisesti ole ulottunut syvempiin kulttuurikerroksiin. Tontti sopisi alkuperäiseksi, toisaalta ympäristön tiivis uusi rakentaminen ei myöskään anna enää juuri mahdollisuuksia toisen tonttimaan etsintään.
metsakeskus.1000042155 139 Kriisi 2 10007 12001 13013 11006 27009 415623.00000000 7236669.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042155 Ympäristön kuvaus: Kohde sijaitsee Kriisin länsipään nummella, jossa kasvaa katajaa ja pihlajaa. Paikalla kasvaa myös horsmaa, heinää ja sammalta. Kuvaus: Paikalta on hahmotettavissa rakennuksen pohja, kiviröykkiö sekä näistä hieman etäämmällä, niiden itäkoillispuolella oleva pienempi nuotion paikka. Rakennuksesta, joka on rakenteista pohjoisin, on hahmotettavissa länsi- ja eteläsivut. Sen lounaisosasta hahmottuu palaneita kiviä sisältävä uunikiviröykkiö, jonka laajuus on noin 1,4 x 1,4 metriä ja korkeus 30-40 cm. Eteläsivu hahmottuu noin 2,5 metrin pituisena, ja sen itäpäässä on nurkkakivimäinen kiviasetelma. Aivan rakennuksen eteläseinäksi tulkitun rakenteen eteläpuolella noin kahden metrin päässä on hieman neliömäinen ja päältä tasainen kiviröykkiö, jonka halkaisija on 1,4 metriä ja korkeus noin 30 cm. Röykkiö koostuu osin palaneista kivistä ja siinä on myös tiilenpalanen. Röykkiön vieressä on suurehko kivi. Noin 25 metrin päässä edellisistä itäkoilliseen on keskeltä sammaloitunut ja jäkälöitynyt nuotion paikka, jonka pohjois-, itä- ja länsireunalle on asetettu suuremmat kivet. Nuotiossa oli kirkkaan lasipullon palanen.
metsakeskus.1000042157 854 Kukasvaara 10007 12013 13127 11002 27000 368063.00000000 7400297.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042157 Turtolan Kukasvaaran Porttilaella on pilkkapuu, jossa kaiverruksia.
metsakeskus.1000042158 698 Ahmakuusikko 10007 12013 13131 11006 27009 415302.00000000 7376000.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042158 Kohde sijaitsee Ahmakuusikko -nimisen vaaran koillisrinteellä 160 metriä hiekkatiestä lounaaseen. Alueen maaperä on kivirakkaa, jossa kasvaa myös mäntymetsää. Elävän petäjän itäkylkeen on kuorittu 40 x 30 cm pilkka, jossa teksti ERKKI VAKKURI 1930–86. Kyseessä on paikalle kuolleen henkilön muistoksi petäjään tehty muistokirjoitus.
metsakeskus.1000042160 698 Susirova 10007 12001 13000 11006 27009 414044.00000000 7382378.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042160 Kohteessa on porokämppä, jonka koko on 5 x 6 metriä ja korkeus 3 metriä. Pitkät sivut kulkevat kaakko - luode suuntaisesti. Kämpän pyöröhirret ovat osittain salvettu neliön muotoon. Nurkat ovat salvettu molemmin puolin. Pitkien sivujen keskellä on ikkunat. Kaakkoiskulmassa on takka. Katto on pyöröriu’uista, joiden päällä on lauta ja päre. Ovi on itäpäädyn keskellä. Välikatto lepää neljän niskahirren varassa. Katto lepää kolmen niskahirren varassa. Kämppä on uudelleen pystytetty. Oviaukkoa on pienennetty. Vanhan oviaukon pielessä on karapuut. Kämpän ympärillä on uusi poroaita tuotantorakennuksineen.
metsakeskus.1000042161 698 Poikimakumpu 10007 12016 13000 11006 27009 415560.00000000 7378920.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042161 Niittyladon koko on 4 x 3 m. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Pyöröhirret on kirveellä katkottu ja nurkista alapuolelta salvettu. Katossa on ollut kirveellä veistettyä lautaa. Rakennelman puut ovat suurimmaksi osaksi lahonneet.
metsakeskus.1000042162 698 Kalliojängänkangas 10007 12016 13000 11006 27009 415276.00000000 7378669.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042162 Niittyladon koko on 4 x 2 m. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Rakennelmasta on 11 hirsikertaa jäljellä. Hirret on kirveellä katkottu ja alapuolelta salvettu. Hirret ovat ohuita, n.10cm. halkaisijaltaan ja ne on kaadettu suon hongista. Lattiapuut kulkevat pitkien sivujen suuntaisesti. Katto on tehty kirveellä halkaistuista laudoista. Yhdessä hirressä on kaiverrettu teksti: LAV 19 /.37.
metsakeskus.1000042163 698 Tiskijoki 10007 12001 13000 11006 27009 419364.00000000 7376475.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042163 Kohteessa on metsätyökämppä, jonka koko on 17 x 7 metriä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Etelässä on kaksi oviaukkoa. Lyhyiden sivujen suuntaisesti on 2 väliseinää. Hirret ovat salvettu molemmin puolin ja ainakin väliseinissä veistetty neliön muotoon. Hirret on katkottu sahalla. Oviaukoissa on karapuut, joissa on naula. Päällä kasvaa suuria koivuja. Kämpän eteläpuolitse, 30 m etäisyydellä virtaa Tiskioja. Kämpän rakenteet ovat pääasiallisesti lahonneet.
metsakeskus.1000042164 698 Rautujoki 10007 12016 13000 11006 27009 420243.00000000 7376353.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042164 Kohteessa on niittylato, jonka koko on 3,5 x 3 m. Pitkät sivut kulkevat kaakko-lounas suunnassa. Ovi on eteläseinän keskellä. Oven karapuut on lyöty nauloilla kiinni. Pyöröhirret on sahalla katkottu ja nurkissa salvettu alapuolelta. Hirsikertoja on nähtävissä 17. Kurkihirsi on kulkenut pitkän sivun suuntaisesti. Katto on ollut pyöreistä riu’uista. Kaikki hirret on sahalla katkottu.
metsakeskus.1000042165 698 Koivikkoselkä 10007 12001 13000 11006 27009 419615.00000000 7371939.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042165 Kohteessa on 5 x 6 metrin kokoinen kämppä, jonka seinät kulkevat pääilmansuuntien mukaan. Kaakkoiskulmassa on 2 x 2 x 1 metrin kokoinen uuninraunio, joka on tehty luonnonkivistä. Luoteiskulmassa on 10 hirsikertaa jäljellä. Pyöröhirret on katkottu sahalla, ja nurkista molemmin puolin salvettu. Katto on kirveellä halkaistuista laudoista. Päällä kasvaa isoja koivuja ja kuusia. Kiukaan päällä on kulmarautaa ja raunioissa on rautakanki. Rakennelman hirret ovat suurimmaksi osaksi maatuneet.
metsakeskus.1000042166 698 Lakkarikumpu 1 10007 12001 13000 11006 27009 422619.00000000 7378671.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042166 Kohteessa on Metsähallituksen metsurin ilmoittama pieni kämpänjäännös Kooltaan n. 3x 3 m Jäljellä on yksi tai kaksi hirsikertaa. Salvokset on veistetty kirveellä, myös halkaistuja kattopuiden jäännöksiä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000042167 205 Koljosenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 520264.00000000 7104768.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042167 Tervahauta: Läpimitta 14 m Kuopan läpimitta 8 m Halssi suuntautuu itään
metsakeskus.1000042168 698 Lakkarikumpu 2 10007 12001 13000 11006 27009 422431.00000000 7378439.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042168 Kohteessa on Metsähallituksen metsurin havaitsema pienen kämpän jäännös. Rakenne on kooltaan n. 3 x 3 m ja näkyvissä on yksi tai kaksi hirsikertaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000042169 977 Ketunpesäkangas 10002 12016 13175 11006 27000 382952.00000000 7097597.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042169 Paikalla on vallien ulkolaidoilta mitattuna halkaisijaltaan n. 21 m tervahauta. Vallit ovat 2–3 m leveitä, haudan keskiosa on vallien laelta mitattuna noin 1,3 m syvyydellä. Halssi osoittaa kaakkoon, sen kohdalta valli on purettu. Hauta sijaitsee melko kivikkoisessa moreenirinteessä, puusto haudan kohdalla on pääasiassa nuorehkoa koivua ja muuta lehtipuuta, ympäristö on kuusimetsää.
metsakeskus.1000042171 205 Kalikkakangas 10002 12016 13175 11006 27000 519473.00000000 7107866.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042171 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidarhavainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042172 593 Nikkarilan miinalataamo 10007 12016 13000 11042 27028 513150.00000000 6906077.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042172 Nikkarilassa jatkosodan aikana toimineen miinalataamon alue.
metsakeskus.1000042173 742 Siella-aapa 10002 12004 13049 11002 27000 551064.00000000 7535323.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042173 Kohteessa sijaitsee 3,2 x 1,8 x 0,4 m mitoiltaan oleva keskuskuopallinen röykkiö tai latomus. Keskuskuoppa on täytetty maalla. Koepistossa keskuskuopasta todettiin palaneita kiviä ja kaksi päällekkäistä palokerrosta. Kohteen funktio ja ajoitus ovat tuntemattomia, mutta kyseeseen voisi tulla hautaus.
metsakeskus.1000042175 481 Rantametsä 2 10002 12002 13000 11033 27018 225615.62798474 6722926.28700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042175 Paikalta on metallinetsinnässä löytynyt rautakaudelle ajoittuvia esineitä, palanutta luuta sekä tummaa, nokista maata. Mäeltä on myös historialliselle ajalle ajoittuvia löytöjä. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: ILM12559, 21249. Kohde vaatii lisäselvitystä.
metsakeskus.1000042175 481 Rantametsä 2 10002 12001 13000 11033 27018 225615.62798474 6722926.28700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042175 Paikalta on metallinetsinnässä löytynyt rautakaudelle ajoittuvia esineitä, palanutta luuta sekä tummaa, nokista maata. Mäeltä on myös historialliselle ajalle ajoittuvia löytöjä. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: ILM12559, 21249. Kohde vaatii lisäselvitystä.
metsakeskus.1000042176 320 Varsanhäntä 10007 12001 13000 11006 27009 508292.00000000 7421560.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042176 Kohde on hirsituvan pohja loivasti etelään viettävällä rinteellä Tunturiojan pohjoispuolella. Tupa on kooltaan 3,6 x 2,6 m (salvosten sisäpuolelta) ja sen pidempi sivu on luode-kaakkosuuntainen. Rakennuksen ovi aukeaa luoteeseen 1,2 m levyisenä. Parhaiten on säilynyt rakennuksen kaakkoisseinä, jossa on näkyvissä viisi hirsikertaa. Noin 50 m kohteesta luoteeseen yksityismailla sijaitsee toinen melko samalla tekniikalla rakennettu suurempi kämppä, joka on merkitty vuoden 1984 topografikarttaan. Tämä isompi kämppä on ilmeisesti myös uudempi, sillä se on säilynyt ehjänä yhtä romahtanutta nurkkausta lukuun ottamatta.
metsakeskus.1000042177 320 Iso Haukijärvi 10007 12015 13146 11006 27009 530745.00000000 7373105.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042177 Kohde on uittopadon jäännös. Patorakenne on lounais-koillissuuntainen maansekainen kivivalli, jolla on leveyttä noin 1,5 m ja pituutta puron pohjoisrannalla noin 40 m ja etelärannalla vähintään 10 m. Padosta ei ole säilynyt rakenteita itse purouomassa. Uomassa on padon molemmin puolin noin 20 m päässä itse patorakenteesta kasautuneena tukkeja. Kohde on todennäköisesti 1900-luvun alkuun ajoittuva uittotammi, jonka ympäristössä on osittain epäonnistuneen uiton jäljiltä jäänyt tukkeja.
metsakeskus.1000042178 322 Illon kalkkikaivos 10007 12012 13124 11006 27000 260846.00000000 6661237.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042178 Toiminta Västanfjärdin Illon kalkkilouhoksella (Illogruvan) aloitettiin 1880-luvulla, kun Illo Kalkbergs Ab perustettiin vuonna 1882. Illon kaivoksen vieressä sijaitsee ns. Skogsgruvan, jossa on myös harjoitettu louhintaa. Kaivokset yhdistettiin maan alla 1930-luvulla. Lammalan kaivoksilla sijainnut n. 3 km pitkä köysirata siirrettiin Illoon. Louhintatyö Illossa loppui ja kaivos suljettiin 1950-luvun alussa. Alueella on runsaasti louhoksen toimintaan liittyviä rakennusjäänteitä. Illon louhos on Kemiönsaaren syvin (n. 70m). Nykyisin se on täynnä vettä ja urheilusukeltajien käyttämä sukelluskohde.
metsakeskus.1000042179 742 Kärekeoja 10002 12004 13044 11006 27000 592361.00000000 7529359.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042179 Kohde on Nuorttijoen rannalla, Kärekeojan autiotuvan ja kahlaamon välissä, retkeilyreitin eteläpuolella sijaitseva piisi. Rantaan on matkaa noin 40 m. Retkeilyretti kulkee havaittujen rakenteiden välistä. Piisi on kasattu luonnonkivistä ja valtaosin sammalen ja katajan peitossa. Rakenne näkyy maastossa noin 40 cm korkeana kohoumana. Piisi on kooltaan noin 2 x 2 m, kairatessa havaittiin paksuhko nokikerros, joka on levinnyt laajemmalle, polun suuntaan noin 4 m. Piisistä noin 10 m luoteeseen, retkeilypolun toisella puolella loivasti pohjoiseen nousevalla rinteellä on maahan kaivettu osittain kivillä vuorattu soikea kuoppa, joka on kooltaan noin 1,1 x 1,2 x 0,6 m. Kohde on ilmeisesti hirsituvan jäännös, josta on maanpinnalle näkyvillä ainoastaan piisi ja mahdollinen säilytyskuoppa.
metsakeskus.1000042181 182 Kaukiala Mäki-Savo 10002 12001 13014 11006 27007 398460.00000000 6856868.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042181 Jämsän Kaukialan kylään kuulunut torpan paikka. Se on merkitty vuoden 1842 pitäjänkarttaan 2144 06 nimellä Partalan torppa ja on todennäköisesti syntynyt 1786. Ojan mukaan tila on hävinnyt 1800-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, eikä hän mainitse uudelleen asuttamisesta. Vuoden 1842 kartalla torppa kuitenkin esiintyy. Kohteen pihapiiri on pääasiassa avointa ja rakennuskanta vanhahkoa, joten alueella on todennäköisesti säilynyt varhaisempia kulttuurikerroksia lukuun ottamatta talon kaakkoispuolelle kaivettua lampea jonka ympärillä oli raivattua kivikkoa. Paikalle on vuoden 1961 peruskartassa merkitty kaksi asuinrakennusta. Mäki-Savosta pohjoiseen kohti Ala-Partalaa johtavan tien länsipuolella havaittiin myös muutamia kuoppia. Näistä ei havaittu mitään merkkejä muusta kuin maanotosta, joten kuoppien oletettiin syntyneen tien tasaukseen otetusta maasta, eikä niitä ole listattu kohteiksi
metsakeskus.1000042183 182 Kaukiala Mörkölä 10002 12001 13014 11006 27007 397201.00000000 6857359.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042183 Jämsän Kaukialan kylään kuulunut torpan paikka. Torpan alkuperäinen nimi ja sen myötä perustamisvuosi ovat hämärän peitossa. Torpan paikka on kuitenkin ollut autioituneena pitkään. Ainoa maininta Mörkölästä löytyy Partalan kyläkirjasta (Gylldén 1995), jossa se todetaan torpan paikkana, jossa ei ole enää kiveä kiven päällä. Pitäjänkartassa 2144 06 vuodelta 1842 paikalle ei ole merkitty talon paikkaa. Kohde sijaitsee hakkuuaukealla jolla havaittiin kaksi pienehköistä kivistä koottua rakennuksen perustusta. Toisessa kivijalassa oli selvästi erotettavissa ainakin 3 erillistä tilaa ja myös oviaukkojen paikat erottuvat. Suuremmat tilat ovat noin 3 x 4,5 ja 4 x 5 m. Tämä lähempänä tietä ollut rakennus lienee ollut asuinrakennus. Hieman alempana rinteessä sijaitsi toinen kiviperustus, joka oli 130-140 cm korkea, paikoin jopa 2 metriä korkea, sisätila 4,5 x 5,5 m kokoinen. Muurit olivat myös hyvin paksut 100-120 cm, pienehköistä kivistä kasatut, sisäpuolelta pystysuorat ja ulkoa viistot. Oviaukko oli rakennuksen kaakkoislaidalla. Tiiltä tai laastia ei havaittu. Kyseessä lienee kellarin jäännökset.
metsakeskus.1000042184 742 Nuorttijoen eteläpuolen leimikot 10007 12013 13126 11006 27009 598767.00000000 7538439.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042184 Kohde on osa Nuorttijoen eteläpuolen suuria leimikoita, jotka leimattiin hakkuita varten 1900-luvun alussa vuosien 1906 ja 1911 välillä. Metsähallituksen kruunuleimalla leimattuja puita on joen eteläpuoleisilla kankailla todennäköisesti edelleen tuhansia. Toistasataa vuotta sitten hakkuita varten leimatut leimikot Nuorttijoen eteläpuolella ovat edelleen hyvin havaittavissa, ja leimojakin lienee säilynyt nykypäivään saakka tuhansittain. Yli puolet vielä elävissä männyissä olevista pilkoista on kuitenkin kylestynyt umpeen, ja useimmat vielä näkyvissä olevat leimat jäävät kylestymisen alle tämän vuosisadan aikana. Mikäli alueen leimikoiden sijainti haluttaisiin saada kartoitettua täsmällisesti, tulisi kartoitus tehdä lähivuosikymmeninä. Yksittäisiä leimoja alueelta on todennäköisesti löydettävissä vielä satoja vuosia.
metsakeskus.1000042186 182 Kaukiala Petäisjärvi 10007 12001 13014 11006 27007 395576.00000000 6856360.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042186 Jämsän Kaukialan kylään kuulunut tila. Todennäköisesti jompikumpi Petäisjärven torpan paikoista. Näistä ensimmäinen oli perustettu 1760 ja jälkimmäinen 1772. Jälkimmäisestä muodostettiin uudistalo 1807.Paikalle on merkitty rakennus pitäjänkartassa 1842. Petäismäen tilan pihapiirissä erottui kiviä, jotka vaikuttivat olevan peräisin puretuista rakennuksista. Selkein kivijalka erottui nykyisen asuinrakennuksen länsipäädyssä. 1966 peruskartassa samassa pihapiirissä on kaksi tilaa ja nykyisen asuinrakennuksen päätyyn on piirretty kylmä rakennus. Pihapiirissä lienee säilynyt jälkiä varhaisemmasta asutuksesta.
metsakeskus.1000042187 182 Kaukiala Vastamäki 10007 12001 13014 11006 27007 395756.00000000 6855703.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042187 Jämsän Kaukialan kylään kuulunut torpan paikka. Torppa on perustettu 1791. Torpan paikka on autioitunut ja alueella on vain huonokuntoinen piharakennus. Paikalla näkyy rakennus vuoden 1842 pitäjänkartassa 2144 06 ja asuinrakennus vielä vuoden 1988 peruskartassa. Vastamäen tilan eteläpuolella tien varressa sen länsipuolella havaittiin noin 1,5 metriä leveää kiviaitaa ja useita röykkiöitä (8 kpl). Röykkiöt voivat olla viljelyröykkiöitä tai osittain tien raivausta, mutta osa vaikutti siltä, että paikalla voisi olla kiviä myös rakennuksesta. Tilan olemassa olevien rakennusten tuntumassa havaittiin kookkaista 80-150 cm kivistä muodostuva lähes itä-länsisuuntainen kiviperustus, jossa oli 7 kiveä peräkkäin ja 1 kivi päädyssä näiden vieressä. Lisäksi havaittiin 2 viljelyröykkiötä Vastamäen tilan pohjoispuolella Eskolanmäkeä kohti lähtevän tien varressa. Alueella on säilynyt jälkiä varhaisemmasta asutuksesta.
metsakeskus.1000042188 182 Mikkola 10007 12016 13182 11006 27008 395749.00000000 6856243.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042188 Jämsän Petäiskulman alueella, Petäismäen tilan itäpuolella olevan hylätyn Mikkolan tilan eteläpuolella, Surmatien varressa on kolme pienehköä, 1-2 m halkaisijaltaan olevaa röykkiötä. Röykkiöt ovat todennäköisimmin viljelyröykkiöitä. Varsinaista peltoa alueella ei enää ole.
metsakeskus.1000042189 182 Mäenpää 10007 12016 13182 11006 27008 397864.00000000 6856469.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042189 Jämsän Mäenpään tilan koillispuolella sijaitsevan raivatun metsäautotieksi muutetun alueen itäreunalla metsässä ja vanhan peltoalueen keskellä on 10-11 viljelyröykkiötä. Yhden röykkiön yli kulkee metsäkoneen ura, joten on vaikea sanoa, onko kyse kahdesta erillisestä vai yhdestä hajonneesta röykkiöstä. Röykkiöt ovat sammaloituneita ja osassa kasvaa puita. Röykkiöt on kasattu eri kokoisista kivistä. Kivien koko on halkaisijaltaan 20-60 cm. Röykkiöiden koko vaihtelee 1 x 1 m – 5,5 x 4,5 m kokoisiin. Myös niiden korkeus vaihtelee noin 40 cm korkeasta 1,2 m korkeaan röykkiöön. Suurin osa röykkiöistä kiertää vanhan pellon itäpuolta, mutta 2 röykkiötä sijaitsee vanhan peltoalueen keskellä. Alueen lounaisosa on voimakkaasti muokattua ja kaivettua. Mäenpään talon pihassa olevalla peltoalueella, jossa ei pariin vuoteen ilmeisesti ole ollut viljelyä, on keskellä myös viljelyröykkiö. Tätä ei ole laskettu mukaan kohteisiin, sillä alue on edelleen peltomainen.
metsakeskus.1000042190 182 Mäki-Savo 10007 12016 13182 11006 27008 398603.00000000 6856773.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042190 Jämsän Mäki-Savon tilan kaakkoispuolella, tilan päärakennuksesta noin 170 metriä kaakkoon, on kiviröykkiö, todennäköisesti viljelyröykkiö. On kuitenkin mahdollista, että kyse on myös ojitukseen liittyvästä raivauksesta. Röykkiö on hakkuuaukealla, eikä aivan lähialueelta havaittu muita vastaavia. Alue ei ole vanhoilla peruskartoilla peltona
metsakeskus.1000042191 182 Mäki-Savon kallio 10007 12012 13124 11006 27009 398603.00000000 6856773.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042191 Jämsän Mäki-Savon tilan koillispuolella kalliopaljastuman alueella noin puolivälissä Mäki-Savon tilan ja radan välissä havaittiin kalliossa pitkiä suoria ja tasaisia porausjälkiä. Kalliota on useammassa kohdassa louhittu. Porausjäljet eivät näyttäneet erityisen vanhoilta, todennäköisesti kyse on 1900-luvun toiminnasta, aikaisintaan 1800-luvun loppupuolelta. Louhiminen saattaisi liittyä radan rakentamiseen, mutta varmuutta tästä ei ole.
metsakeskus.1000042193 182 Ravirata 10007 12004 13051 11006 27009 401172.00000000 6858653.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042193 Jämsän raviradan länsipuolella ojien risteyskohdassa havaittiin kiviröykkiö, todennäköinen rajamerkki. Alle 1 m halkaisijaltaan oleva kiviröykkiö, jossa kiviä on tiiviisti noin kolmessa kerroksessa. Röykkiö on pensaiden ja heinikon keskellä ojan kupeessa. Kyse lienee Alhojärven ja Kaukialan kylien rajasta. Kyseinen raja on piirretty vuoden 1963 peruskarttaan 2233 04 ja on nykyisin käytössä.
metsakeskus.1000042195 182 Sammalinen 10007 12014 13000 11006 27009 392148.00000000 6854842.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042195 Jämsän Sammalisen alueella on sijainnut 1940-luvulla vankileiri, jonka neuvostoliittolaiset sotavangit ovat rakentaneet rautatietä. Paikallinen informantti mainitsi tällaisen olleen Pakomäessä. Kohdetta ei tarkastettu, sillä se jää inventointialueen ulkopuolelle. Inventoinnin jälkeen törmättiin osittain luettavissa olevaan lehtijuttuun (Jämsän seutu 11.10.2018, verkkojulkaisu), jossa mainittiin vankileirin sijaintipaikaksi Sammalinen järven viereinen suo. Koordinaattipiste osoittaa Sammalinen-järven rannalle, alueella liikuttaessa ei vankileiristä havaittu merkkejä, Tarkastus 2022: Vankileiri on sijainnut Vähä-Sammalinen järven itäpuolella. Vnkileirin numero on ollut nro 23. Vankileirin alue sijoittuu Vääräahontien molemmin puolin rautatiestä n. 200 m pohjoiseen. Alueella, tien länsipuolella on korsun raunio (10 x 10m). Tien itäpuoleisella kumpareella on havaittavissa muokattua maanpintaa, mutta mitään selviä rakenteita ei ole havaittavissa. Alueen itäreunassa olevalla suo/räme alueella on kaivon jäänteet ja puna-armeijan sotilaiden hautapaikat, pieni muistokivi ja puinen ortodoksiristi. Haudat on kaivettu ylös 1950-luvulla ja vainajat on siirretty Partalan kylän alueelle uudelle hautauspaikalle.
metsakeskus.1000042196 182 Surmatie 10007 12005 13071 11006 27008 395624.00000000 6856382.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042196 Jämsän Petäiskulmassa Petäismäestä Keskiseen kulkeva kylätie, joka tunnetaan paikallisesti nimellä Surmatie. Tie on saanut nimensä vuonna 1918 tien varressa tapahtuneesta paikkakuntalaisen miehen ampumisesta (Gylldén 1995). Tie ei ole enää ajokelpoinen ja alkaa paikoin kadota.
metsakeskus.1000042202 626 Vittoudensalo 2 10002 12016 13175 11006 27000 440517.00000000 7064119.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042202 Kaukokartoituskohde, ei dokumentoitu maastossa. Rakenteen halkaisija n. 15 m, josta vallit n. 5–6 m. Halssia ei havaittavissa.
metsakeskus.1000042205 626 Vittoudensalo 3 10002 12016 13175 11006 27000 441355.00000000 7063490.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042205 Kohde sijaitsee sekametsässä. Aluskasvillisuus koostuu heinästä, horsmasta, puolukasta, saniaisesta ja sammalesta. Tervahaudan päällä kasvaa männyn, kuusen ja koivunvesoja. Tervahauta on heinittynyt, ja sen päälle on jätetty pitkät kannot metsähakkuiden yhteydessä merkitsemään tervahaudan sijaintia. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 16 metriä. Sen keskuskuopan halkaisija on noin 7 metriä ja syvyys noin 50-60 cm. Halssi suuntaa kohti koillista, ja se on 7 m pitkä ja 2-2,5 metriä leveä. Tervahaudan ympärillä vallin vierellä on halkaisijaltaan 1 metrin kokoisia kuoppia.
metsakeskus.1000042206 626 Nalkkila 10002 12016 13175 11006 27000 441295.00000000 7064819.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042206 halkaisija n. 15 m, josta vallit n. 5–6 m. Halssia ei selkeästi havaittavissa.
metsakeskus.1000042207 626 Tervakallio 10002 12016 13175 11006 27000 440655.00000000 7065580.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042207 Kohde sijaitsee vanhassa havumetsässä, jonka aluskasvillisuus koostuu sammalesta, puolukasta ja mustikasta. Tervahaudan päällä kasvaa myös haavan- ja koivunvesoja. Vallin päällä kasvaa vanhoja kuusia, suurimman halkaisija on noin 60 cm. Tervahaudan päällä on myös kaatuneita ja osin lahonneita puita. Tervahaudan halkaisija on noin 26 metriä. Keskuskuopan halkaisija on noin 7,5 metriä ja syvyys noin 1 metri. Halssi suuntaa kohti etelälounasta, ja se on noin 5 metriä pitkä ja 1-2,5 metriä leveä sekä noin 70 cm syvä. Halssi jatkuu tästä vielä noin 10 metrin pituisena kapeana mutkittelevana ojamaisena kaivantona, ollen noin 50-100 cm leveä ja 30-40 cm syvä.
metsakeskus.1000042211 139 Satakari 10007 12001 13013 11006 27009 416347.00000000 7239284.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042211 Ympäristön kuvaus Vuoden 1950 ilmakuvassa paikalla on ympäristöä avoimempaa aluetta ja vuoden 1956 kartalla paikalle on merkitty niitty tai laidun. Nyt paikalla kasvaa noin 50-vuotiasta koivua ja alue on hakamaata. Kuvaus Paikalla on kolme rakennetta. Pohjoisin on halkaisijaltaan noin 2 metrinen tiiliä ja palanutta kiveä sisältävä röykkiö. Siinä on sekä särmikkäitä että pyöreitä kiviä. Hieman suurempia kiviä on ympärillä, mutta niistä ei voi erottaa selkeää kivijalkaa. Keskimmäinen kohde on kuoppa, jossa on vallit reunalla. Sen halkaisija on 5–6 metriä ja kuopan suurin syvyys noin 1 m. Rakenne muistuttaa lähinnä maakellaria. Kuopan itäreunalla on uuninkiviksi sopivia laakakiviä ja tiilenpala. Eteläisin rakenne, kivistä koostuva ja halkaisijaltaan noin 3 metrin kokoinen röykkiö muistuttaa lähinnä raivausröykkiötä. Siinä on sekä suuria pyöreitä kiviä että pienempiä särmikkäitä kiviä.
metsakeskus.1000042213 290 Koljonen 10007 12011 13212 11042 27028 616243.00000000 7109459.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042213 Kohteessa on maastokarttaan merkitystä tervahauta -merkinnästä huolimatta paikallisen havaitsijan mukaan toisen maailmansodan aikainen korsu. Kohdetta ei ole tarkastettu arkeologin toimesta. Korsusta noin 160 - 250 metriä itään sijaitsee iso juoksuhauta. Korsusta 250 metriä etelään puolustusvarustuksia, juoksuhautoja/korsuja ks. alakohteet
metsakeskus.1000042214 280 Korsbäck 2 10007 12016 13175 11006 27000 209392.00000000 6974856.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042214 En möjlig tjärdal på västra sidan av Bjurbäckvägen, storlek cirka 15 m. Inte granskad.
metsakeskus.1000042217 777 Iso-Lahnanen 2 10002 12016 13175 11006 27000 577271.00000000 7193147.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042217 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidarhavainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042218 777 Hamppulahti 10002 12016 13175 11006 27000 577721.00000000 7194358.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042218 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokartamerkinta ja lidarhavainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042219 777 Matinniemi 10002 12016 13175 11006 27000 577227.00000000 7194317.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042219 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Lidarhavainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042220 753 Knikas 10007 12016 13180 11006 27000 402402.00000000 6691585.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042220 Knikaksen mylly esiintyy vuosina 1783-84 tehdyn kartoituksen perusteella piirretyssä Uudistusinstrumentissa. Samalla kartalla on merkitty myös Knikaksen myllyn viereen aidattuja peltokuvioita. Kumpaakaan ei näy myöhemmissä 1800-luvun kartoissa. Purouomassa on paikalla kiviä, jotka voivat liittyä myllyn rakenteisiin. Ympäristössä on ihmistoiminnan jälkiä mm. kuoppia ja kaivantoja. Fossiloituneet pellot ovat havaittavissa maastossa.
metsakeskus.1000042221 595 Kirkkoniemen vanha kirkko 10002 12002 13021 11006 27006 483683.00000000 7013422.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042221 Pielaveden kolme ensimmäistä kirkkoa ja hautausmaa ovat sijainneet Kirkkosaaren Kirkkoniemessä. Ensimmäinen kirkko rakennettiin noin 1691, toinen 1759 ja kolmas 1799. Hautausmaa on otettu käyttöön 1680. Uusi hautausmaa otettiin käyttöön keskustaan rakennetun uusimman kirkon yhteydessä 1878. Kirkkotarhasta on jäljellä 1748 rakennettu kellotapuli. Kirkkotarhan itäpuolella kohoaa jylhä Kirkkovuori. Noin 360 m:n päässä idässä, Kirkkoniemen rannalla on ollut pappila, jonka kiinteistö on yhä käytössä.
metsakeskus.1000042221 595 Kirkkoniemen vanha kirkko 10002 12003 13037 11006 27006 483683.00000000 7013422.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042221 Pielaveden kolme ensimmäistä kirkkoa ja hautausmaa ovat sijainneet Kirkkosaaren Kirkkoniemessä. Ensimmäinen kirkko rakennettiin noin 1691, toinen 1759 ja kolmas 1799. Hautausmaa on otettu käyttöön 1680. Uusi hautausmaa otettiin käyttöön keskustaan rakennetun uusimman kirkon yhteydessä 1878. Kirkkotarhasta on jäljellä 1748 rakennettu kellotapuli. Kirkkotarhan itäpuolella kohoaa jylhä Kirkkovuori. Noin 360 m:n päässä idässä, Kirkkoniemen rannalla on ollut pappila, jonka kiinteistö on yhä käytössä.
metsakeskus.1000042221 595 Kirkkoniemen vanha kirkko 10002 12002 13021 11006 27007 483683.00000000 7013422.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042221 Pielaveden kolme ensimmäistä kirkkoa ja hautausmaa ovat sijainneet Kirkkosaaren Kirkkoniemessä. Ensimmäinen kirkko rakennettiin noin 1691, toinen 1759 ja kolmas 1799. Hautausmaa on otettu käyttöön 1680. Uusi hautausmaa otettiin käyttöön keskustaan rakennetun uusimman kirkon yhteydessä 1878. Kirkkotarhasta on jäljellä 1748 rakennettu kellotapuli. Kirkkotarhan itäpuolella kohoaa jylhä Kirkkovuori. Noin 360 m:n päässä idässä, Kirkkoniemen rannalla on ollut pappila, jonka kiinteistö on yhä käytössä.
metsakeskus.1000042221 595 Kirkkoniemen vanha kirkko 10002 12003 13037 11006 27007 483683.00000000 7013422.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042221 Pielaveden kolme ensimmäistä kirkkoa ja hautausmaa ovat sijainneet Kirkkosaaren Kirkkoniemessä. Ensimmäinen kirkko rakennettiin noin 1691, toinen 1759 ja kolmas 1799. Hautausmaa on otettu käyttöön 1680. Uusi hautausmaa otettiin käyttöön keskustaan rakennetun uusimman kirkon yhteydessä 1878. Kirkkotarhasta on jäljellä 1748 rakennettu kellotapuli. Kirkkotarhan itäpuolella kohoaa jylhä Kirkkovuori. Noin 360 m:n päässä idässä, Kirkkoniemen rannalla on ollut pappila, jonka kiinteistö on yhä käytössä.
metsakeskus.1000042221 595 Kirkkoniemen vanha kirkko 10002 12002 13021 11006 27008 483683.00000000 7013422.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042221 Pielaveden kolme ensimmäistä kirkkoa ja hautausmaa ovat sijainneet Kirkkosaaren Kirkkoniemessä. Ensimmäinen kirkko rakennettiin noin 1691, toinen 1759 ja kolmas 1799. Hautausmaa on otettu käyttöön 1680. Uusi hautausmaa otettiin käyttöön keskustaan rakennetun uusimman kirkon yhteydessä 1878. Kirkkotarhasta on jäljellä 1748 rakennettu kellotapuli. Kirkkotarhan itäpuolella kohoaa jylhä Kirkkovuori. Noin 360 m:n päässä idässä, Kirkkoniemen rannalla on ollut pappila, jonka kiinteistö on yhä käytössä.
metsakeskus.1000042221 595 Kirkkoniemen vanha kirkko 10002 12003 13037 11006 27008 483683.00000000 7013422.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042221 Pielaveden kolme ensimmäistä kirkkoa ja hautausmaa ovat sijainneet Kirkkosaaren Kirkkoniemessä. Ensimmäinen kirkko rakennettiin noin 1691, toinen 1759 ja kolmas 1799. Hautausmaa on otettu käyttöön 1680. Uusi hautausmaa otettiin käyttöön keskustaan rakennetun uusimman kirkon yhteydessä 1878. Kirkkotarhasta on jäljellä 1748 rakennettu kellotapuli. Kirkkotarhan itäpuolella kohoaa jylhä Kirkkovuori. Noin 360 m:n päässä idässä, Kirkkoniemen rannalla on ollut pappila, jonka kiinteistö on yhä käytössä.
metsakeskus.1000042222 765 Riihisuo 10002 12016 13175 11006 27000 570552.00000000 7132695.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042222 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Lidarhavainto. Tarkastettava
metsakeskus.1000042223 976 Paljasvaara itä 10002 12016 13170 11004 27000 401522.00000000 7401403.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042223 Kohde sijaitsee Paljasvaaran ja Piilolanlaen välisen tasanteen eteläosassa. Ympäristö on hiekkapohjaista kuivaa kangasta, jossa on paljon resentin ihmistoiminnan jälkiä. Kohde muodostaa kolmen pyyntikuopan jonon, joka kulkee länsilounaasta itäkoilliseen. Jono menee metsästysmajalta etelään kulkevan ajopolun päässä sijaitsevan lenkin halki niin, että alakohde 1-1 sijaitsee heti ajopolkujen länsipuolella, alakohde 1-2 lenkin keskellä, ja alakohde 1-3 polun haarakohdastan. 70 metriä länteen ja ylämäkeen. Kuopat ovat läpimitaltaan n. 7-8,5 m, ja n. 40-50 cm syviä.
metsakeskus.1000042224 976 Piilolanlaki Takalaki 10007 12016 13168 11006 27000 402460.00000000 7401980.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042224 Kohde sijaitsee Piilolanlaen ja Takalaen välisellä alueella, paikoin soistuvalla tuoreella kankaalla. Erotusaidasta on säilynyt vain jäänteitä - aidanseipäitä, poikkipuiden katkelmia maassa, rautalangan katkelmia ja niiden jälkiä männyissä. Näitä havaittiin katkonaisesti lähinnä erotusaidan konttorin reunoilta sekä tämän eteläpuolelta, lakien välistä. Myös aidan itäisimmän osan pohjoispäädyssä oli säilynyt jäänteitä. Itse aidan jäänteiden lisäksi alueelta havaittiin kolme alakohdetta: 2–1 rakennuksen betoniperustuksen jäänteet n. 50 m konttorista lounaaseen – perustukset on vähintään osaksi purettu, sillä ne sijaitsevat pienessä suolammikossa suurina kappaleina, osin kasassa; 2–2 poroerotusaidan konttori n. 250 m Piilolanlaesta koilliseen ja n. 250 m Takalaesta länsilounaaseen – se erottuu ympäristöstään suorakaiteenmuotoisena n. 50 m x 45 m laajuisena tasaisena ja avoimena paikkana, jossa kasvaa harvassa muuta ympäristöä vanhempia puita; sekä 2–3 kodan jäänteet –pyöreä kivi- ja maaperustus (läpimitta n. 5 m) sekä takan jäänteet– jotka sijaitsevat n. 15 m konttorista pohjoiseen.
metsakeskus.1000042227 976 Kuusivaara 10007 12001 13013 11006 27000 403444.00000000 7398909.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042227 Kohde sijaitsee heti Kuusivaaran pohjoispuolella, sen rinteen alla kuivahkossa kangasmetsässä, aivan Kuusivaaran ja Alaisenlaen välisen, idässä Kuusivaaranjänkkään liittyvän kapeahkon suoalueen eteläreunan vieressä. Kohde koostuu alakohtreista 3–1 kämpän jäänteet – jäljellä on varsinaisen kämpän alla sijainneen maakellarin kuoppa (n. 5 m x 3 m, syvyys n. 0,8 m) ja sen puurakenteita, sekä kellaria laajemmalle jatkuvat maaperustukset (kellarin osa mukaanluettuna n. 9 m x 6 m; ja 3–2 majan jäänteet – osin romahtanut laavumainen maja, n 4 m x 5 m, jolla myös rakennusta laajemmat maaperustukset, n. 8 m x 6 m. Kellarin hirsirakenteet ovat vanhemmat kuin majan puurakenteet, ja majan perustukset näyttävät siltä, että sen kohdalla on saattanut aiemmin sijaita hieman suurempi rakennus.
metsakeskus.1000042228 481 Kynnysmäki 10002 12002 13000 11033 27000 227872.00000000 6722389.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042228 Löytäjen perusteella paikalla on todennäköisesti pienialainen kalmisto tai yksittäinen hautaus. Kohde sijaitsee koilliseen viettävässä rinteessä, jossa koheen kohdalla on pienialainen terassi. Maasto ja maaperä alueella on hyvin kivistä.
metsakeskus.1000042229 976 Hosiojänkkä 10007 12016 13168 11006 27000 403734.00000000 7396790.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042229 Hosiojänkän itälaidalla, Hosiovaarojen koillisimman rinteen alaosassa sijaitsee poroerotusaita sekä sen yhteydessä, konttorin vieressä, vielä pystyssä oleva kämppä. Aidat ovat kokonaisuudessaan säilyneet, tosin monin paikoin jo osin kaatuneet. Konttorin ympäristössä on uudemman lauta-aidan lisäksi paikoin sen ulkopuolella jäljellä aiemman hirsiaidan jäänteitä sekä pinoja joihin vanhan aidan hirsiä on koottu. Aidan ympäristössä kasvaa alueen nuorehkoa metsää vanhempia puita, ja konttorin alueella vielä näitäkin vanhempia.
metsakeskus.1000042230 976 Möysänlaki 10007 12016 13000 11006 27000 405875.00000000 7399073.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042230 Leimapuu sijaitsee Möysänlaen korkeimmasta osasta n. 100 m etelään. 50 m länteen sijaitsevat Möysänlaen länsirinteen kallionjyrkänteet. Möysänlaesta suurin osa on avohakattu – leimapuu sijaitsee itärinteen hakkuuaukean länsireunalla kapean metsäisen kaistaleen vieressä. Säilynyt metsä on harvaa mutta melko vanhaa kuivahkon ja tuoreen kankaan välimuotoista kuusi- ja mäntymetsää. Puussa on kaksi kruunuleimaa, n. 1,5 m korkeudella, rungon länsi- ja itäpuolilla yksi kummallakin.
metsakeskus.1000042234 989 Mäiskälän vanha louhos 10007 12012 13124 11006 27000 362003.00000000 6930202.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042234 Mäiskälän vanha louhos Ähtäri-Tampere -radan itäpuolella on ollut käytössä 1900-luvun alkupuolella, mahdollisesti jo rautatietä rakennettaessa (rata valmistunut 1882). Louhokseen on kulkenut pistoraide, jonka penkka erottuu Maanmittauslaitoksen 2 m korkeusmallissa. Samalla kohtaa radan länsipuolella on ollut puutavaran lastauspaikka, johon on myös johtanut pistoraide. Paikalla on ollut 1900-luvulla myös Mäiskälän rautatieseisake. Ähtärin Myllymäen rautatieaseman pajarakennus on alun perin ollut Mäiskälän louhoksella (ks. Museoviraston rakennusperintörekisteri: Myllymäen rautatieasema, alakohde Paja). Kohdetta ei ole inventoitu.
metsakeskus.1000042236 297 Itkonniemi 1 10001 12017 13193 11006 27008 536821.00000000 6973929.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042236 Itkonniemen kärjessä veteen perustetun linjataulun kohdalla sijaitsee proomun hylky. Hylky makaa noin 1,2 metrin syvyydessä pohjois-etelä-suunnassa. Hylky on jäänyt oletetusta keulapäästään väylämerkin perustusten alle. Hylyn päälle on läjitetty kiviä ja kivikasan päälle on valettu betoninen perustus linjataululle. Hylky on 20 metriä pitkä ja 5,5 metriä leveä. Alus on rikkoutunut oletetusta perästä ja hylyn osia on levinnyt pohjaan. Hylyn ympäristössä on pohjassa myös tukkeja ja matalikon reunassa uponneena oleva hylky on voinut vahingoittua myös tukinuiton johdosta. Aluksessa ei ole ollut sisälaudoitusta. Kaaritus on toteutettu vierekkäisinä parikaarina. Tapit ovat rautaa ja rakennuspuu vaikuttaa männyltä. On epäselvää, onko alus upotettu tahallaan vai uponnut jonkinlaisen haverin seurauksena. Mahdollisesti kyseessä on haaksirikko, koska aluksen sisällä on ilmeisesti lastina kuljetettuja rautaisia H-palkkeja. Lisäksi proomussa havaittiin yksi metallinen sanko. Alus on mahdollisesti uponnut yli 100 vuotta sitten ja on siinä tapauksessa kiinteä muinaisjäännös. Iän määrittäminen vaatisi tarkempia jatkotutkimuksia.
metsakeskus.1000042236 297 Itkonniemi 1 10001 12017 13193 11006 27009 536821.00000000 6973929.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042236 Itkonniemen kärjessä veteen perustetun linjataulun kohdalla sijaitsee proomun hylky. Hylky makaa noin 1,2 metrin syvyydessä pohjois-etelä-suunnassa. Hylky on jäänyt oletetusta keulapäästään väylämerkin perustusten alle. Hylyn päälle on läjitetty kiviä ja kivikasan päälle on valettu betoninen perustus linjataululle. Hylky on 20 metriä pitkä ja 5,5 metriä leveä. Alus on rikkoutunut oletetusta perästä ja hylyn osia on levinnyt pohjaan. Hylyn ympäristössä on pohjassa myös tukkeja ja matalikon reunassa uponneena oleva hylky on voinut vahingoittua myös tukinuiton johdosta. Aluksessa ei ole ollut sisälaudoitusta. Kaaritus on toteutettu vierekkäisinä parikaarina. Tapit ovat rautaa ja rakennuspuu vaikuttaa männyltä. On epäselvää, onko alus upotettu tahallaan vai uponnut jonkinlaisen haverin seurauksena. Mahdollisesti kyseessä on haaksirikko, koska aluksen sisällä on ilmeisesti lastina kuljetettuja rautaisia H-palkkeja. Lisäksi proomussa havaittiin yksi metallinen sanko. Alus on mahdollisesti uponnut yli 100 vuotta sitten ja on siinä tapauksessa kiinteä muinaisjäännös. Iän määrittäminen vaatisi tarkempia jatkotutkimuksia.
metsakeskus.1000042239 290 Lahdenkylä 10002 12016 13175 11006 27000 639794.00000000 7152692.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042239 Kolme tervahautaa. Koordinaatit keskimmäisestä. Halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidarhavainto. Kahden muun tervahaudan tiedot Alakohteissa. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042240 290 Linnavaara 10002 12016 13175 11006 27000 622368.00000000 7165411.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042240 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Lidarhavainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042241 109 Skytte 3 10002 12001 13000 11033 27000 368742.00000000 6782899.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042241 Kohde sijaitsee pellolla Lounaantien varrella, Skytten muinaisjäännösalueen länsipuolella, rautakautisesta kuppikivestä noin 70 m länsilounaaseen. Kaapelilinjauksen alustava inventointiraportti 2021: Paikalta löydettiin kupariseosta olevien esineiden katkelmia, leikattua pronssipeltiä, osittain sulanutta pronssia ja palanutta savea. Löydöt ovat kaapelilinjalta. Löydöt tulivat noin 20 m matkalta, mutta yhdessä kohtaa on selvä keskittymä muutaman neliömetrin alalla. Maaperä muokkauskerroksen alapuolella on hiekka. Esiintymän laajuutta kaapelilinjasta sivuun ei selvitetty. Maanäytekairauksessa ja koekuopituksessa ei todettu merkkejä varsinaisesta kulttuurikerroksesta eikä myöskään rakenteista, mutta sellaisia saattaa silti olla säilynyt pienialaisina jäänöksinä. Kaapeliojan valvonnassa 2021 ei havaitttu kulttuurikerrosta.
metsakeskus.1000042242 109 Katajamäki itäpuoli 10002 12001 13000 11033 27000 368665.00000000 6783361.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042242 Kohde sijaitsee pellolla Kyttäläntien varrella Katajamäestä itään, Skytten muinaisjäännösalueen pohjoispuolella, siitä noin 400 m päässä. Kaapelilinjauksen alustava inventointiraportti 2021: Kupariseosta olevat esineiden katkelmat, leikattu pronssipelti, sulaneet pronssikappaleet ja palanut savi (mahdollisesti rakennusten tai rakenteiden savitiivistettä) ovat tyypillisiä löytöjä rautakautisilla tai varhaishistoriallisilla asuinpaikoilla. Löydöt ovat kaapelilinjalta. Esiintymän laajuutta kaapelilinjasta sivuun ei selvitetty. Löydöt tulivat noin 25 m matkalta, lisäksi on yksi erillinen löytö edellisistä hieman kauempaa. Löytökeskittymän kohdalla on matala mutta selvästi havaittava tasanne. Maaperä muokkauskerroksen alapuolella on savea tai hiesua. Maanäytekairauksessa ja koekuopituksessa ei todettu merkkejä varsinaisesta kulttuurikerroksesta eikä myöskään rakenteista, mutta sellaisia saattaa silti olla säilynyt pienialaisina jäännöksinä. Kaapeliojan valvonnassa 2021 ei havaitttu kulttuurikerrosta.
metsakeskus.1000042243 434 Lurens 2 10007 12004 13000 11006 27000 454065.00000000 6707029.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042243 Paikalla on useita pätkiä kiviaitaa. Kiviaidan leveys on 2 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Onko kiviaita kulkenut radan vierustaa vai onko se osa ratarakennetta? 1800-luvulla Röjsjömossen valjastettiin polttoturpeen tuotantoon. Röjsjö Torvaktiebolag rakennutti 7 km pitkän yksityisen rautatien Röjsjöstä Kuggomin aseman kautta Loviisan reitille. Sitä liikennöi pieni juna, jonka veturia kutsuttiin nimellä ”Röjså Bäsn”. Junalla kuljetettiin turvetta ja puutavaraa. Lopullisesti rata valmistui vuonna 1902. Radan yhteyteen rakennettiin terminaalirakennus ja veturitalli sekä muita rakennuksia. Pihaan istutettiin jalopuita. Toiminta päättyi ensimmäiseen maailmansotaan, kun kuljetukset Pietariin keskeytyivät. Yhtiön maaomistuksineen osti ensiksi Vuoksenniska ja myöhemmin Henrik Ramsay.
metsakeskus.1000042244 593 Kirkkokangas 10002 12016 13151 11006 27000 501865.00000000 6920415.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042244 Pyöreä, halkaisijaltaan noin 12 m hiilihauta. Keskusta hieman vinoneliön muotoinen ja sivujen pituus on noin 4 metriä. Haudan peitteenä ollut maa on nostettu haudan ympärille. Hiiltä ja nokea.
metsakeskus.1000042245 924 Hautakangas 10002 12001 13000 11019 27011 346453.00000000 7023621.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042245 Asuinpaikka sijaitsee Hautakankaalla Patananjärvestä noin kilometrin itään. Hautakangas on pitkänomainen luode-kaakko suuntainen sorakangas, jonka läpi kulkee Hautakankaan metsäautotie. Kankaan eteläosassa on tehty avohakkuu ja äestys, jolloin esiin on noussut kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Ne koostuvat kvartsi-iskoksista ja muutamista kvartsi-esineistä. Löytöjä ei otettu talteen. Lisäksi tehtiin havaintoja palaneista kivistä ja likaiseksi värjäytyneestä kulttuurikerroksesta. Löytöjen ja havaintojen levinnän perusteella Hautakankaalla on hahmotettavissa kaksi erillistä asutusaluetta, läntinen ja itäinen. Läntinen asutusalue sijaitsee kankaan lounaisrinteellä noin 100 metrin päässä metsäautotiestä. Asutusalue on pitkänomainen ja kankaan suuntainen, laajuudeltaan n. 90x25 m. Se keskittyy 107,5 metrin korkeuskäyrän tuntumaan. Alue on hyvin runsaslöytöinen. Löydöt keskittyvät erityisesti alueen keskiosaan ja löytötiheys laskee alueen päätyjä kohti. Itäinen asutusalue (alakohde) sijaitsee läntisestä noin 150 m itä-koilliseen kankaan itärinteessä. Myös se on kankaan suuntainen ja keskittyy samalle korkeusvyöhykkeelle kuin läntinenkin, mutta on pienempi ja vähälöytöisempi. Löytöjä esiintyy noin 50x20 metrin suuruisella alueella. Hautakankaan maaperä vaikuttaa olevan pääosin karkeaa soraa tai hiesua, mutta asuinpaikka-alueilla se koostuu hiekasta. Vaikuttaakin siltä, että asuinpaikka on valittu loivasta hiekkaisesta rinteestä. Asutusalueet sijaitsevat samalla korkeuskäyrällä, joten niillä tuskin on suurta ikäeroa. Korkeusasemansa puolesta kyse saattaa olla mesoliittisen kivikauden asuinpaikasta.
metsakeskus.1000042248 111 Keskinen röykkiö 10007 12004 13054 11006 27000 461535.00000000 6804414.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042248 Röykkiö sijaitsee kallionyppylän vieressä. Alueen puusto on kuusivaltaista. Paikalla on 2,5m x 3m x 0,5m kokoinen kivistä ladottu röykkiö. Röykkiö on koottu irtokivistä, eikä niiden välissä havaittu maata. Kivien päällä on paksu sammalkerros, esillä olevissa kivissä ei havaittu merkkejä palamisesta. Lähistöltä ei havaittu muita vastaavia röykkiöitä. Todennäköisesti kyseessä on raivausröykkiö, joka liittyy alueen historiallisen ajan maankäyttöön.
metsakeskus.1000042249 111 Keskinen 1 kiviaita 10007 12004 13045 11006 27000 461421.00000000 6804060.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042249 Paikalla on 135 metriä pitkä aitamainen raivausröykkiö, joka kulkee osin metsässä ja osin metsitetyn pellon laidassa. Ilmeisesti nykyisen metsän alueella on aiemmin ollut pelto tai raivattu niitty tai lai-dun, joka on jäänyt myöhemmin pois käytöstä. Aidassa on aukko, joka johtaa nyt metsitetylle pel-lolle. Idässä aita kääntyy etelään seuraten pellon laitaa. Alueella on muitakin raivausröykkiöitä, mutta ne liittyvät selvästi maastossa edelleen näkyviin peltoihin. Paikalla on pellon ja niityn tai laitu-men raivauksessa syntynyttä aitamaista raivausröykkiötä. Kohde on olettettavasti melko nuori, mutta se kertoo alueen maankäytön historiasta.
metsakeskus.1000042250 111 Mielas kaskiröykkiö 10002 12016 13154 11006 27000 463356.00000000 6802031.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042250 Alue on melko jyrkästi kaakkoon laskevaa kivistä rinnettä, jota on raivattu. Röykkiöalueen pohjois-puolella on laaja avokallioalue. Karkiröykkiöt sijaitsevat Mielaksen luonnonsuojelualueella, Mielaksen päärakennuksen pohjoispuo-lella olevalla kaakkoon viettävällä rinteellä. Paikalla havaittiin 19 pientä kiviröykkiötä, joista osa on kerätty isomman kivilohkareen viereen ja päälle. Röykkiöt erottuvat avoimessa maastossa melko hyvin ja ne sijaitsevat pienellä alueella lähellä toisiaan. Sijaintinsa, kokonsa ja ryhmittelynsä perus-teella paikalla on kaskialue, jota on raivattu. Pitäjänkarttaan alueelle on merkitty laajoja kaskialueita ennen 1900-luvun alussa perustettua Mielaan tilaa.
metsakeskus.1000042252 398 Ylinen Viipurintie Lakkilanharju 10002 12005 13071 11006 27000 431211.00000000 6759591.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042252 Ylinen Viipurintie on Hämeenlinnasta Lahden kautta Viipuriin kulkenut tielinja ja sen juuret voivat juontua jo rautakaudelle. Viralliseksi yleiseksi tieksi Ylinen Viipurintie on todennäköisesti muodostunut viimeistään keskiajalla. Ensimmäinen kirjallinen maininta Ylisestä Viipurintiestä on vuodelta 1556, mutta kattavaa kartta-aineistoa on saatavilla vasta 1700-luvulta. Päijät-Hämeen alueella vasta valtatie 12:sta rakentaminen muutti Ylisen Viipurintien linjausta. Tuolloin vanha reitti jäi valtatien molemmin puolin kulkevaksi soratieksi. Linja on kulkenut mutkitellen valtatie 12:ta seuraillen ja on yhä suurelta osin käytössä. Lahden keskustasta itään Nastolan suuntaan tielinja on kulkenut pääosin vanhaa Nastolantietä noudatellen. Lakkilanharjun kohdalla tielinjausta on oikaistu 1900-luvun alussa, ja vanha tielinjaus erottuu vielä vuoden 1964 peruskartalla metsäpolkuna. Lakkilanharjun soranottopaikan eteläpuolella ja Levonkadun pohjoispuolisella metsäalueella on havaittavissa käytöstä pois jäänyt osuus Ylisen Viipurintien linjauksesta. Vanha tielinjaus lähtee metsään krematoriolle menevän tienristeyksen länsipuolelta. Se kulkee hetken uudemman tien vieressä, kunnes kaartaa pohjoiseen mäkeä ylös Lakkilanharjulle päin. Mäen laella vanha tielinjaus on tuhoutunut soranottopaikan laajennuttua. Tien leveys on 5–6 metriä ja sen molemmilla puolin on noin 30 cm syvät ojanteet.
metsakeskus.1000042253 398 Pitkäkallionmäki 10002 12004 13054 11002 27000 431404.00000000 6760655.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042253 Aurinkorinteen peltoalueen pohjoispuolisella metsäalueella, avoimessa kuusimetsässä sijaitsee luonnonkivistä tehty sammaloitunut röykkiö. Se on soikeahko, ja sen koko on noin 2 x 2 metriä. Röykkiön korkeus on noin 70 cm. Kivien koko vaihtelee 10–60 cm:n välillä. Tästä noin 7 metriä koilliseen, Pitkäkallionmäen rinteen juurella, on suuren maakiven päälle kasattu pienempiä kiviä. Maakiven koko on noin 1,5 x 2 metriä, korkeus irtokivien kanssa noin 0,8 m. Röykkiö sijaitsee yli 30 metrin päässä pellosta, ja välissä on pieni puro, joten se ei vaikuta peltoröykkiöltä. Alueella ei ole myöskään ollut peltoa vanhojen karttojen mukaan. Röykkiöt ovat mahdollisia kaskiraunioita.
metsakeskus.1000042254 398 Lotila 10002 12016 13151 11006 27000 429281.00000000 6759600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042254 Inventoinnissa 2021 Lotilan teollisuusalueella sijaitsevan rakentamattoman metsäisen mäen lounaiskulmalta tavattiin noin 1,3 x 2 metrin kokoinen kuoppa, jonka syvyys on syvimmillään noin 30 cm. Kuoppaa peittää paksu sammalkerros. Kuopan keskelle tehtiin lapiolla koepisto, josta paljastui hiilenpalojen ja noen sekaista moreenimaata ainakin 20 cm:n syvyyteen. Inventointihavaintojen perusteella kyseessä on pienehkö historiallisen ajan hiilihauta, jonka tarkemman rakenteen ja ajoituksen selvittäminen vaatisi kohdennetun tutkimuksen.
metsakeskus.1000042255 290 Riihilampi 3 10002 12016 13175 11006 27000 626801.00000000 7092642.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042255 Tervahauta sijaitsee joitakin vuosia sitten avohakatulla ja äestetyllä kankaalla, pienen kumpareen päällä. Se on ehjä, halkaisijaltaan noin 18 m, muodoltaan pyöreä ja maljamainen, ja siinä kasvaa puita. Halssi suuntautuu luoteeseen, alarinteeseen kohti Nurmestietä. Kohde on merkitty peruskarttaan. Kohteen lähin etäisyys tiehen on 30 metriä.
metsakeskus.1000042257 290 Riihikangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 626935.00000000 7092717.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042257 Tervahauta sijaitsee mäntykankaalla. Se on ehjä ja muodoltaan pyöreä. Tervahaudan halkaisija on noin 12 metriä ja sen halssi suuntautuu alarinteeseen kohti etelää. Kohde on merkitty peruskarttaan. Kohteen lähin etäisyys tiehen on 12 metriä.
metsakeskus.1000042258 507 Kortelampi 10002 12011 13114 11006 27009 481471.00000000 6801065.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042258 Lidar-kuvissa näkyviä ensimmäisen maailmansodan aikaisia taistelukaivantoja Kortelammen ja Hanhilahden välisellä mäellä.
metsakeskus.1000042259 285 Langinkosken puolustusvarustukset 2 10007 12011 13114 11006 27027 493600.00000000 6705801.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042259 Kohde sijaitsee luonnonsuojelualueella Langinkosken länsipuolella. Kohde rajautuu saaren pohjoisosaan, sillan pohjoispuolelle. Kallioisella saarella kasvaa havupuuvaltaista sekametsää, maata peittää paksu sammalmatto. Alueella risteilee paljon helposti kuljettavia polkuja. Kallioiselle saarelle on kaivettu ja louhittu taistelu- ja yhdyshautoja. Saaren pohjoisrannalla hauta on louhittu rantakallioon. Taisteluhaudassa erottuu muutamia ampuma-asemia, joiden torjuntasuunnat ovat pohjoiseen ja itään. Kyseessä on siis toisen maailmansodan puolustusvarustus. Taisteluhauta kiertää sekä saaren pohjois- että itärannan ja jatkuu siitä saaren keskiosaan. Saaren länsiosaan on kaivettu pätkä yhdyshautaa, joka päättyy ennen matalaa jokea. Saaren eteläkärjessä ei ole puolustusvarustuksia.
metsakeskus.1000042260 922 Hailianmäki 10002 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042260 Paikalla on suurehko rajamerkki, jonka neliön muotoisen pohjakiveyksen mitat ovat noin 250 x 250 cm ja korkeus noin 80 cm. Päällä on noin 60 cm korkuinen pystykivi, jonka pohjoispuoliselle kyljelle on hakattu numero 29.Välittömässä ympäristössä kaikkiin suuntiin on matalia (max. 1 m) mutta laajahko-ja vanhoja maa-aineksen ottokuoppia (maalaji hiekkamoreenia). Rajakivi on edelleen käytössä oleva neljän kylän (Mantere, Hakkila, Junnila ja Kir-konkylä) rajapiste. Rajamerkin ja / tai pisteen historia ei ole tiedossa, mutta pitäjänkartassa (1840-luvulta) esiintyy sama rajapiste. Vuoden 2022 tarkastuksessa rajakivi oli ennallaan.
metsakeskus.1000042261 832 Portinloma 1 10001 12016 13175 11002 27000 569979.00000000 7252039.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042261 Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Tervahautaa ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000042262 832 Portinloma 2 10001 12016 13175 11002 27000 570161.00000000 7251943.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042262 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Tervahautaa ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000042263 732 Latvajärvi 2 10002 12001 13000 11019 27000 585031.00000000 7405666.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042263 Hannu Poutiainen on vuoden 1989 inventoinnissa löytänyt Sallan Latvajärven pohjoispuolelta ainakin yhden pyyntikuopan sekä kvartsi-iskoksia. Poutiainen on havainnut alueella myös muita kuopanteita. Kvartsit hän kertoo löytäneensä metsäautotien ja Haudanjoen välisistä hiekkapaljastumista. Haudanjoki sijaitsee kuitenkin järven eteläpäässä. Inventointikertomuksen tietojen perusteella jää epäselväksi onko kvartsit löydetty todellakin Latvajärven pohjoispuolelta Aatsinginjoen ja metsäautotien välistä vai järven eteläpuolelta Haudanjoen ja metsäautotien välistä. Poutiaisen mainitsemista hiekkapaljastumista ei löydetty merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Eikä myöskään muualta tarkastetulta alueelta lukuun ottamatta Latvajärven pohjoisosan niemistä läntisemmän kärkeä. Sieltä löydettiin kolme kvartsia - yksi ytimen kappale ja kaksi iskosta - saunan ohi kulkevalta polulta saunan rappusten läheltä. Havainnointimahdollisuudet kohteella olivat heikot, koska paljastunutta maaperää oli hyvin vähän. maan päälle ei ollut näkyvissä mitään esihistorialliseen viittaavia rakenteita. Alueelle ei tehty koekuoppia. Asuinpaikaksi sopivaa alaa on läntisemmän niemen kärjessä noin 25 x 50 metrin alalla.
metsakeskus.1000042264 732 Latvajärvi 3 10002 12001 13000 11019 27000 585203.00000000 7405813.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042264 Hannu Poutiainen on vuoden 1989 inventoinnissa löytänyt Sallan Latvajärven pohjoispuolelta ainakin yhden pyyntikuopan sekä kvartsi-iskoksia. Poutiainen on havainnut alueella myös muita kuopanteita. Kvartsit hän kertoo löytäneensä metsäautotien ja Haudanjoen välisistä hiekkapaljastumista. Haudanjoki on osassa vanhempia karttoja merkitty Aatsinginjoeksi, joka on myöhemmin aiheuttanut hämmennystä kohteen sijainnista. Todennäköisesti Poutiainen kuitenkin tarkoittaa tätä kohdetta. Kohde sijatsee Latvajärven pohjoispuolella, metsäautotien ja Haudanjoen välissä. Kohteen yli kulkee metsästysmajalle johtava polku. Ympärillä on kuivaa hiekkapohjaista kangasmetsää, pääpuulaji on mänty. Heti kohteen pohjoispuolella maasto tippuu jyrlästi alemmas Haudanjoen soistuneeseen rantaan. Kohde sijaitsee ikään kuin pienellä tasanteella, jonka eteläpuolella hieman alempana tasanne jatkuu noin 100 m päähän. Kohde rajattiin alueen korkeimmalle tasaiselle kohdalle noin 30 x 25 m kokoiselle alueelle, koska vain tältä tasolta polun varresta havaittiin kvartsia. Mahdollisesti tässä on ollut kuitenkin laajempikin alue asuinpaikkana sillä maasto on Haudanjoen varressa tasaista eteläänpäin jopa noin 100 x 60 m kokoisella alueella. Tällä alemma tasolla ei kuitenkaan ollut rikkoutuneita pintoja, eikä muutamasta tehdystä koekuopasta havaittu kvartsia tai muita asuinpaikkalöytöjä, joten kohde päädyttiin rajaamaan vain korkeammalle tasanteelle.
metsakeskus.1000042265 732 Niittyjängänharju 3 10002 12016 13170 11002 27000 584402.00000000 7406047.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042265 Kohde on yksittäinen pyyntikuoppa Niityjängänharjun eteläpuolella. Kooltaan pyyntikuoppa on noin 2 x 2 x 0,8 m. Ei selviä valleja havaittavissa. Huuhtoutumiskerros kuopan pohjalla noin 2 cm. Tasaisella maalla, ei muita pyyntikuoppia ympäristössä.
metsakeskus.1000042266 732 Niittyjängänharju 4 10002 12016 13170 11002 27000 585166.00000000 7405918.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042266 Kohde on yksittäinen pyyntikuoppa Niittyjängänharjun itäpäässä. Kuoppa on kooltaan noin 2,6 x 3 x 0,8 m. Kuopan itäreunalla, alarinteen puolella on havaittavissa matala noin 1 m leveä valli. Kuopan pohjalla huuhtoutumiskerros noin 3-4 cm. Kuoppa on paksun kuntan peitossa.
metsakeskus.1000042267 732 Kirilahti 1 10002 12001 13008 11006 27000 589979.00000000 7410099.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042267 Kohde on noin 120 x 70 m kokinen asuinkenttä Onkamojärven pohjoisrannalla. Alueen maan pinnalle näkyvät uudemmat rakenteet keskittyvät aivan rannan tuntumaan, mutta itse alue, joka erottuu ympäristöstään selvästi koivikkoisena kenttänä keskellä havumetsää ulottuu nykyisen poroaidan lounaispuolelle. Nykyinen poroaita kulkee noin 50 m päässä rannasta. Näkyvistä rakenteista alueella on jäljellä lato/venehuone, kämppäraunio, verkonkuivaus-, veneenvetopaikka sekä muutama maahan kaivettu kuoppa, jotka mahdollisesti ovat vanhoja säilytyskuoppia. Lisäksi aluetta käytiin läpi metallinpalastimella, joka indikoi mahdollista vanhempaa venehuonetta veneenvetopaikan edustalla alueen pohjoisosassa sekä mahdollisesti vanhempaa tuvan paikkaa nykyisten rakennusten pohjoispuolella. Kohde on vanha Aatsingin kylän kalakenttä, joka on mahdollisesti ollut käytössä jo 1700-luvulla.
metsakeskus.1000042268 732 Sotiniemi 1 10002 12001 13008 11006 27006 591239.00000000 7410366.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042268 Kohde on neliön muotoinen koivukenttä Sotiniemen itärannalla. Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä poroaidan itäpuolella, alle 2 km päässä valtakunnanrajasta. Toinen hyvin saman tyyppinen kalakenttä Kirilahti 1 sijaitsee reilun 1 km länteen tästä kohteesta. Kirilahti 1 on ollut käytössä pitkälle 1900-luvulle, mahdollisesti jopa 2000-luvulle, toisin kuin tämä kohde. Todennäköisesti kentän käyttö on lakannut toisen maailmansodan jälkeen rajavyöhykkeelle siirtymisen seurauksena. Kooltaan kenttä on noin 80 x 60 m ja se erottuu kasvillisuudeltaan selvästi ympäröivästä havumetsästä. Kohteelta ei havaittu maanpinnalle näkyviä rakenteita, mutta rannan aluetta käytiin läpi metallinpaljastimella ja löydettiin taottuja venenauloja, leikattu kuparipala ja katkelma rautaa. Kohde on vanha kalakenttä. Kenttä on mahdollisesti ollut Onkamon kylän käytössä tai se on kuulunut osaksi Aatsingin kylän kalakenttää, johon kohde Kirilahti 1 myös kuuluu, sillä aatsinkilaisilla on aikanaan ollut kalastusoikeus Kirilahden lisäksi Kallunkilahteen.
metsakeskus.1000042269 290 Talassuo 1 10002 12016 13175 11006 27000 640295.00000000 7088119.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042269 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042270 290 Talassuo 2 10002 12016 13175 11006 27000 640162.00000000 7088204.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042270 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042271 505 Sulkavanjärvi 1 10002 12001 13001 11033 27000 402708.00000000 6737686.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042271 Kohde sijaitsee Sulkavanjärven länsirannalla, n. 650 metriä itään Suvelan tilan päärakennuksesta, mäntyjen ja vesakon reunustamalla, heinää kasvavalla, tasaisella ranta-aukealla, hiekkaperäisellä rantakerrostumalla. Kohteen eteläosassa on maassa yksi soikeahko painanne, jonka halkaisija on 3 m ja syvyys 20 cm. Pohjoisosassa on vierekkäin neljä soikeaa painannetta, joiden halkaisijat ovat 1,5 m ja syvyys 15 cm. Pohjoisosan painanteiden kaakkoispuolelta on löytynyt varsiputkellinen keihäänkärki, todennäköisesti merovingiajalta (Sulkavanjärvi 1000039846). Aluetta tutkittiin metallinilmaisimella 2021 mutta uusia löytöjä ei paikalta tehty. Kohteen luoteen puoleiselta mäeltä on löytynyt metallinen nuolenkärki.
metsakeskus.1000042272 47 Vaaranväli 5 10002 12016 13170 11002 27000 365521.00000000 7620698.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042272 Pyyntikuoppa.
metsakeskus.1000042273 149 Gåssböle 10001 12001 13007 11006 27000 322199.00000000 6655800.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042273 Mahdollinen autiopyöli. Samuel Broteruksen vuoden 1702 Finnpaddan ja Jutansin kartalle on merkitty Böls åker. Kallion etelärinteellä olevassa metsikössä on viljelyn merkkejä ja epämääräisiä kiveyksiä.
metsakeskus.1000042274 149 Långvik Tomt kyan 10001 12001 13007 11006 27000 326048.00000000 6659200.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042274 Långvikin vuoden 1767 isojakokartalle merkityn Tomt kyan nimisen peltoryhmän keskellä oleva metsäkumpare. Paikka sopii topografialtaan vanhaksi tonttimaaksi. Sankan heinäkasvillisuuden vuoksi paikalla ei kuitenkaan ole näkyvissä selviä rakenteita.
metsakeskus.1000042275 149 Bölskärr 10001 12001 13007 11006 27000 346214.00000000 6661400.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042275 Mahdollinen tonttimaa. Alueelta tunnetaa Kåböle-niminen rajamerkki 1600-luvun puolivälistä. Peltojen keskellä oleva kumpare. Paikalla on paljon kiveyksiä, mutta ei selviä rakenteita.
metsakeskus.1000042276 149 Tvära autio 10002 12001 13007 11006 27000 343429.00000000 6667600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042276 Raaseporin läänin vuoden 1540 maakirjan mukaan Tvärassa oli kaksi veronmaksajaa ja kolme veromarkkaa. (KA 2940, s. 9). Vuosina 1767–1770 laaditulla Tväran kylän isojakokartalla on merkitty kaksi tilaa (Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat. B UUDENMAAN LÄÄNI. Degerby. B13a:20/2–3. Tvära; Karta öfver egorne med delningsbeskrifning (1767–1770). Kansallisarkisto). Kyläkeskuksen koillisosassa on Böls åker ja Böl Kya muistona mahdollisesta autiopyölistä. Peltojen eteläpuolisen kallion auringon puoleisella rinteellä historiallinen asuinpaikka, jota ei ole merkitty yhdellekään kartalle. Asuinpaikka on nykyään Bilskogin kylän puolella. Bilskog mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1424 (DF 1740). Bilskogissa oli vuonna 1540 kahdeksan veronmaksajaa ja 12 ½ veromarkkaa (KA 2940, s 9). Veromarkkaluku kertoo, että kylässä on ollut keskiajalla useampia tiloja kuin keskiajalla (12?). Maastossa olevaa asuinpaikkaa ei ole merkitty Bilskogin vuoden 1762 isojakokartalle (Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat. B UUDENMAAN LÄÄNI. Degerby. B12:6/2–3. Billskog; Karta öfver egorne med beskrifning (1762–1762). Kansallisarkisto). Maastotarkastuksessa löytynyt autioitunut historiallinen asuinpaikka. Kallion etelärinteellä olevassa metsikössä on ainakin yksi selvä tulisijallisen rakennuksen pohja ja useita erikokoisia röykkiöitä. Osa on luultavasti viljely- ja raivausröykkiöitä. Lisäksi kohteessa on pieni neliömäinen painanne ja suurempi kuoppa. Kohdetta ei ole merkitty vanhoille kyläkartoille.
metsakeskus.1000042277 732 Könkäänmaa 1 10007 12009 13094 11002 27000 584276.00000000 7409921.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042277 Kohde on Haudanjoen tulvauoman etelärinteeseen kaivettu maakuoppa. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 5 m ja syvyyttä sillä on noin 1,8 m. Pohjoispuolella on kuopan "sisäänkäynti", joka aukeaa suoraan vieressä olevan uittotammen (Haudanjoki 1) etelävallin päälle. Kuoppa on ilmeisesti vuorattu kivillä, se ei vaikuta kivikkoon kavetulta, eikä kairaaminen onnistunut, sillä heti kuntan alla on kiviä. Kuopan lounaispuolella, noin 1 m päässä isomman kuopan reunasta on toinen pienempi kuoppa, kooltaan noin 1,4 x 1,2 x 0,6 m. Tämä pienempi kuoppa on paksun kuntan peittämä eikä valleja havaittu. Kohde liittyy mahdollisesti viereiseen uittotammeen (Haudanjoki 1), rakennusmateriaalin ottopaikkana tai jotenkin tammen toimintaan liittyen. Pienempi kuoppa muistuttaa hieman poteroa, mahdollisesti paikkaa on käytetty sodan aikana jonkinlaisena valvontapisteenä, sillä tiedetään, että suomalaisilla oli talvisodassa sissitoiminnan tukikohta Aatsinginhaudassa Haudanjoen varrella.
metsakeskus.1000042278 732 Könkäänmaa 6 10007 12009 13094 11006 27000 584341.00000000 7409735.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042278 Kohde muodostuu kolmesta maahan kaivetusta kuopasta suoniemekkeen pohjois- ja eteläpuolella. Rinnevarjostuksessa kuoppien välillä voi havaita myös suon poikki kulkevan linjan/vallin, jota maastossa ei havaittu, mahdollisesti suokasvillisuuden vuoksi. Molemmat kuopat sijaitsevat kuivalla maalla. Kuopat sijaitsevat 125 m etäisyydellä toisistaan. Kuoppa 1 on muodoltaan pyöreä ja kaivettu etelään suolle laskevaan rinteeseen. Rakenteita tai valleja ei havittu. Kuoppa on kuntan peitossa, kairatessa ei näkynyt huuhtoutumiskerrosta. Kuoppa 2 on muodoltaan pyöreä ja sen pohjoispuolella, eli suon puolella, sen kyljessä on neliön muotoinen 1,5 x 1,5 x 0,5 m kokoinen kuoppa, joka muodostaa ikään kuin portaan tai lisäosan isompaan kuoppaan. Pyöreän kuopan pohjalla on vettä, molemmat kuopan osat ovat paksun kuntan/sammalen peitossa, eikä valleja havaittu. Kolmas kuoppa on kuopan 2 eteläpuolella, kooltaan n. 3 x 1,5 x 0,6 m.
metsakeskus.1000042279 732 Tunturikummunkuusikko 1 10007 12009 13094 11002 27000 584407.00000000 7407525.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042279 Kohde muodostuu kuudesta maahan kaivetusta kuopasta. Kuopat ovat rakenteettomia. Kairatessa pohjalta noin 4 cm huuhtoutumiskerros. Kuoppia saattaa olla maastossa enemmänkin, ympäristö on sen verran kuoppaista/kivikkoista, että kaikkia kupppia ei ehkä havaittu.
metsakeskus.1000042280 732 Tunturikummunkuusikko 2 10007 12009 13094 11002 27000 584003.00000000 7407625.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042280 Kohde on paksun kuntan peitossa oleva pyöreähkö 1,6 x 1,4 x 0,75 m kokoinen maakuoppa. Kuopan reunat ovat melko jyrkkäreunaiset eikä selviä valleja havaittu. Mahdollinen säilytyskuoppa.
metsakeskus.1000042282 908 Kirjaslampi 2 10002 12001 13000 11019 27000 341437.00000000 6796630.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042282 Paikoin erittäin voimakkaasti ruosteenpunaiseksi värjäytynyttä hienoa hiekkamaata, koekuopista löytyi palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia KM43513: 1-3. Yhdessä koekuopassa oli erittäin runsaasti palanutta luuta ja kuopan reunasta löytyi myös täysin rapautunutta kiveä. Paikalla on luultavimmin ollut liesi. Rajaus kohteesta on alustava.
metsakeskus.1000042284 286 Vehkomäki 10002 12009 13093 11006 27000 475796.00000000 6737412.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042284 Metsään kasatut, paksun sammalen peittämät maakummut sijaitsivat maastossa pienialaisena tiiviinä ryhmänä noin 15x10 m (N-S) kokoisella alueella. Matalat kummut ovat muodostuneet, kun maaperään on kaivettu ojamaisia kapeita kaivantoja, josta poistettu maa-aines on kasattu vallimaiseksi keoksi ojien tienpuoleisen sivustan päälle. Maastossa maarakenteet erottuivat matalina kumparemaisina muodostelmina, jotka rajautuivat metsänpuoleiselta sivustaltaan matalaan ojaan. Kaikki neljä kumpua tutkittiin käsikairalla ja kairauksen yhteydessä ilmeni, että itse ”kumpu” muodostui steriilistä hiesusta ja kivimorosta. Maakummut ja niiden lähimaasto tarkastettiin metallinilmaisimella, mutta alueelta löytyi ainoastaan resenttejä metallilöytöjä. Maakumpujen funktion määrittäminen on vaikeaa, mutta niiden sijainti vanhan Värälään vievän sotatien välittömässä läheisyydessä, joka on ollut käytössä jo Kustaan sodan (1788-1790) aikana, ja itse maarakenteiden luonne voivat viitata sotatoimiin liittyvään käyttötarkoitukseen, esim. paikalla sijainneeseen vartio- tai majoituspaikkaan. Maakumpujen lähistöllä sijaitsevat viisi maahan kaivettua pyöreää kuoppaa, joiden halkaisija on 1,5-1,8 m ja syvyys 60-80 cm liittyvät maakumpujen kanssa samaan kokonaisuuteen.
metsakeskus.1000042285 205 Pykälänniemi 10002 12016 13175 11006 27000 507437.00000000 7120748.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042285 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 20 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidar-havainto. Inventointi 2023: Tervahauta sijaitsee noin 180 metriä Vuotontiestä länteen ja noin 250 metriä Pykäläniemestä kaakkoon tiheästi nuorta koivua kasvavassa sekametsässä. Tervahaudan kuoppa on suhteellisen jyrkkäreunainen ja noin 1,5 metriä syvä. Halkaisijaltaan kuoppa on noin 12 metriä, ja valleineen tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä. Tervahaudan koillisessa vallissa on havaittavissa halssin jäänne, joka on noin 1,5 m leveä ja noin 4 m pitkä. Sekä tervahaudan kuoppa, että vallit kasvavat nuorta koivua, joka haittaa tervahaudan näkyvyyttä ympäröivästä maastosta.
metsakeskus.1000042286 908 Kirjaslampi 3 10002 12001 13014 11006 27000 341282.00000000 6796710.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042286 Paikalla useita kivirakenteita, joista ainakin kaksi ovat rakennuksen pohjia ja mahdollisesti puretun uunin/kiukaan pohja. Samalta paikalta tehtiin myös historiallisen ajan löytöjä. Maaperä alueella oli tummanruskeaksi värjäytynyttä.
metsakeskus.1000042287 908 Kirjaslampi 5 10007 12016 13180 11006 27000 341343.00000000 6796631.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042287 Todennäköinen myllynpaikka, mutta kohde vaatii vielä tarkempia tutkimuksia.
metsakeskus.1000042288 740 Pusunmäki 2 10007 12011 13114 11042 27028 626754.00000000 6849508.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042288 Sorvaslahden pohjoisrannalla lahden ja Kesälahdentien välisellä Pusunmäellä mäen eteläreunassa kaivettua taisteluhautaa kahdessa osassa.
metsakeskus.1000042292 205 Pentinpuro 10002 12016 13175 11006 27000 497015.00000000 7118404.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042292 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042297 290 Pöntönrinne 10001 12016 13175 11006 27000 642504.00000000 7157217.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042297 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042298 290 Kaunistörmä 10001 12016 13175 11006 27000 641956.00000000 7157070.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042298 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042299 290 Laukkulehto 10002 12016 13175 11006 27000 642176.00000000 7155702.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042299 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042300 611 Myllyniitynoja 10007 12001 13000 11006 27000 416476.00000000 6700642.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042300 Noin 4 x 4 metrin kokoinen rakennuksen pohja, jossa pohja maanpintaa syvemmällä. Luoteisnurkassa tulisijan jäänteet. Rakennus on merkitty vielä 1960-luvun alun karttaan. Rakentamisajankohdasta ei ole tietoa.
metsakeskus.1000042303 286 Ämminsuo 1 10002 12016 13175 11006 27000 490222.00000000 6755724.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042303 Kohde sijaitsee Mikkelintien eteläpuolella kapealla metsäkaistaleella, jossa kasvaa paljon vesakoituneita koivuja ja heinää. Kohteen eteläpuolella on metsäautotie, joka johtaa kohteen länsipuolella olevalle sähkökeskukselle. Loivasti länteen laskevassa rinteessä sijaitsee halkaisijaltaan noin 10 metriä oleva pyöreä tervahauta. Maastossa erottuu selkeästi tervahaudan valli, jonka keskellä on halkisijaltaan noin 3 metriä oleva suppilomainen kuoppa. Kuopan syvyys on noin 140 cm. Vallissa ei erotu juoksutusränniä.
metsakeskus.1000042305 290 Nivankangas 10002 12016 13175 11006 27000 651572.00000000 7133420.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042305 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042306 290 Nivankangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 651775.00000000 7133484.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042306 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042307 290 Nivankangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 652467.00000000 7133679.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042307 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042308 290 Nivankangas 4 10002 12016 13175 11006 27000 652909.00000000 7133529.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042308 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042310 290 Vilhonniemi 10002 12016 13175 11006 27000 651659.00000000 7134964.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042310 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 11 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042311 290 Vilhonniemi 2 10002 12016 13175 11006 27000 651813.00000000 7134971.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042311 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042312 290 Kuikkakangas 10001 12016 13175 11006 27000 651397.00000000 7134800.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042312 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042313 290 Kuikkakangas 2 10001 12016 13175 11006 27000 650917.00000000 7135042.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042313 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042314 290 Kuikkakangas 3 10001 12016 13175 11006 27000 651061.00000000 7134756.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042314 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042315 290 Oritaho 10001 12016 13175 11006 27000 651393.00000000 7134516.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042315 Äestetyllä ja hakatulla aukealla sijaitseva todennäköinen tervahauta, halkaisijaltaan noin 11 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042316 609 Naurismaanlahti 10002 12002 13019 11004 27000 219479.00000000 6855659.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042316 Kolme kiviröykkiötä, kohdeilpparin ilmoitus. Paikalle tehty tarkistuskäynti 10.7.2023. Kohteessa 3 hyvin erotettavissa olevia röykkiöitä. Paikka sijaitsee Porin Uksjärven Naurismaanlahden rannalla olevalla kumpareella, jonka korkeimmalla kohdalla kaikki 3 röykkiötä sijaitsevat. Kaksi röykkiöistä on aivan vierekkäin ja kolmas röykkiö näistä hieman etelään. Röykkiö 3 päältä ainakin osittain ajanut metsäkone.
metsakeskus.1000042317 290 Käänneniemi 2 10002 12016 13175 11006 27000 653840.00000000 7134102.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042317 Kolme tervahautaa. Lidar-havainto. Koordinaatit on otettu isoimmasta tervahaudasta. Halkaisijaltaan se on noin 15 metriä. Kaksi muuta ks. Alakohteet. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042318 785 Koivikko 10007 12001 13016 11006 27008 484491.00000000 7144182.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042318 Rakennuksen perustus, jossa on halkaisijaltaan n. 1,5 m oleva ja korkeudeltaan vajaa 1 m oleva luonnonkivisen uunin jäännös. Tästä noin 30 etelään on n. 15 m pitkä, n. 1,5 m leveä ja yli 0,5 m korkea kiviaita. Noin 15 m luoteeseen on romahtaneen nuoremman hirsirakennuksen jäännökset, Tämä rakennus on merkitty vuoden 1973 peruskartalle. Paikalle ei ole merkitty asutusta tai rakennuksia vanhemmille kartoille, mutta kohde vaikuttaa silmämääräisesti 1800-luvun loppupuolen tai 1900-luvun alkupuolen asutukselta
metsakeskus.1000042319 75 Koivuniemenkoski 10007 12016 13180 11006 27008 518719.00000000 6730378.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042319 Koivuniemenkosken mylly on rakennettu viimeistään vuonna 1870. Myllyn historiallisissa asiakirjoissa todetaan paikalla olevan sekä myllyrakennus että pato, jotka on rakennettu paikalla aikaisemmin olleen kotitarvemyllyn kohdalle. Vanha mylly patoineen on hävitetty vuoden 1870 vesilaitosta rakennettaessa. Vesilaitoksen tarkastuskertomuksessa padon kerrotaan olleen 100 jalkaa (30 m) pitkä ja sen korkeus neljä jalkaa vakaan rauhallisen veden yläpuolella. Padosta vesi on päässyt eteenpäin vain pitkin myllyränniä, joka on ollut 6 jalkaa leveä, 2 jalkaa syvä ja 26 jalkaa pitkä. Padon vuoksi jokea pitkin ei ole päässyt kulkemaan veneellä, eikä myöskään kalojen ole ollut mahdollista nousta.
metsakeskus.1000042320 535 Pirttiranta 10002 12016 13151 11006 27000 400524.00000000 7088465.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042320 Kyseessä on historiallisen ajan hiilimiilun tai -haudan jäännös, joka sijaitsee pienen kumpareen pohjoispuolella. Se koostuu halkaisijaltaan noin 13 metrin kokoisesta ja alle puoli metriä syvästä pyöreästä painanteesta. Painanteen kohdalla kasvaa muutamia suurempia kuusia ja koivu sekä nuorempaa vesakkoa. Maanpinnan tasalla kasvaa muhkeaa sammalikkoa ja varvikkoa. Painanteessa on todennäköisesti matalat reunavallit, mutta sakea sammalikko/varvikko haittasi tämän tulkinnan varmistamista. Painanteen pohjalle tehdystä koekuopasta paljastui noen ja hiilen palojen sekaista moreenia/kivistä soraa. Sen todellisen laajuuden ja rakenteen selvittäminen vaatisi kohdennetumman tutkimuksen.
metsakeskus.1000042321 105 Housuaho 10002 12016 13175 11006 27000 588930.00000000 7159712.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042321 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042322 105 Riihijoki pohjoisranta 10001 12016 13175 11006 27000 607885.00000000 7160654.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042322 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042323 139 Asemankylä kaakko 10001 12016 13175 11006 27000 427851.00000000 7244712.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042323 Paikalla on vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta tai muu rakenne, jonka halkaisija on arviolta noin 10 meträ. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa .
metsakeskus.1000042324 285 Varkaanniemi 10002 12016 13175 11006 27000 488186.00000000 6720793.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042324 Jyrkkärinteisen mäen itärinteessä sijaitseva tervahauta, joka on puuston ja aluskasvillisuuden peitossa ja siksi vaikea erottaa maastossa. Mäen alarinteeseen tehty tervahauta on suppilomainen ja sen keskellä sijaitsee matala, pohja-alaltaan neliö kuopanne, joka on kooltaan noin 150x150 cm ja syvyydeltään 40 cm. Hautaa kiertävä valli on leveydeltään 2,5-3 m ja korkeudeltaan 80-100 cm. Tervahaudan keskustasta on kaivettu rinteen viettosuuntaa noudattava, noin 5 m:n pituinen ja 40-50 cm:n levyinen koillinen-lounas -suuntainen matala oja haudan vallirakenteen läpi. Noin 50 metriä tervahaudasta kaakkoon on löytynyt metallinetsinnässä keskiaikainen panssarinuolenkärki (Ilppari ILM17040).
metsakeskus.1000042325 285 Osolahti 10002 12011 13116 11006 27027 487187.00000000 6722139.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042325 Kohde sijaitsee Kymijoen Osolahden itärannalla länteen voimakkaasti viettävän mäen päällä. Kyseessä on I maailmansodan aikainen, ns. Kymijokilinjaan kuulunut puolustusasema, jolta on suora näkymä joelle. Tuliasemasta on maastossa jäljellä halkaisijaltaan 6 m:n kokoinen suppilomainen kuoppa, jolla on syvyyttä 2 metriä. Kuopan itäsivustalla on luode-kaakko -suuntainen maavalli, jolla on pituutta kymmenisen metriä, korkeutta 0.5-1 m ja leveyttä 2-3 m. Aseman keskustassa olevan kuopan kaakkoispuolelle on tehty tasaleveä ojamainen kaivanto, joka kulkee samansuuntaisena vallin kanssa aseman maanpuoleisella sivustalla. Neljän metrin pituinen kaivanto on alaspäin kapeneva ja sillä on leveyttä 2-3 m. Aseman ampumasektori on sijainnut luoteeseen Kymijoelle päin. Sitä rajaavat mäen ylärinteessä neljän metrin pituiset, maan- ja kivensekaiset, vajaan metrin korkuiset matalat vallit.
metsakeskus.1000042326 290 Ojitusperä 10001 12016 13175 11006 27000 595698.00000000 7109107.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042326 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042327 75 Suurivuori 2 10007 12004 13051 11006 27000 499843.00000000 6720178.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042327 Rajakivi sijaitsee Suurenvuoren kaakkoisrinteessä Kotkan ja Haminan rajan tuntumassa. Rajamerkki on pohja-alaltaan 1,3x1,3 m ja korkeudeltaan 70–80 cm. Rakenne on koottu lohkotuista kivistä ilman sideainetta ja siinä on 4-5 kivikertaa. Kivirakenne on säilynyt suhteellisen hyväkuntoisena ja se on perustettu maan pinnalle. Rajamerkin pohja-alaltaan neliömäisen alaosan päälle on pystytetty ns. suuntakivi suuntaan NNW-SSE, ja se noudattaa nykyisen Kotkan ja Haminan välisen kuntarajan linjaa. Kiven yläpinta on työstetty kaarevaksi ja kiven alaosassa on havaittavissa ylösalaisin oleva numerohakkaus, jonka muodostaa numerosarja 1837 (vuosiluku?). Suuntakiven alareunassa sijaitseva nurinpäin oleva numerohakkaus viittaa siihen, että kivi on jossain vaiheessa kaatunut ja pystytetty uudelleen paikalleen ylösalaisin.
metsakeskus.1000042328 286 Lautaro 10002 12011 13116 11006 27027 487132.00000000 6752509.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042328 Rinteen kapealla terassilla on pyöreä, maahan kaivettu matala kuoppa. Sen halkaisija on noin 5 metriä ja syvyys on kuopan länsireunalla 1 metri ja itäreunalla noin 50 cm. Kuopan ympärille on sen itäreunalle tuotu suuria lohkottuja kiviä. Kivet on mahdollisesti raahattu kivilouhokselta, joka on noin 30 metrin päässä. Kyseessä voi olla jonkinlainen ampuma-asema. Kuopan ympäriltä löydettiin metallinilmaisimella useita hylsyjä. Kuoppa saattaa liittyä vuoden 1918 sotaan, jolloin punaiset ovat olleet asemissa alueella. Jokelan taistelu käytiin Jokelanjoen rannoilla toukokuussa 1918, minkä jälkeen punaiset vetäytyivät kohti Kotkaa.
metsakeskus.1000042330 578 Särkkä 10002 12016 13175 11006 27000 539621.00000000 7144979.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042330 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042331 52 Kirsilä 10002 12001 13000 11006 27000 326364.00000000 7028796.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042331 Kohde sijaitsee Evijärven Kirsilänkosken eteläpuolella, Pukkilantien pohjoispuolella, peltokerroksen alla. Vuonna 2021 maakaapelilinjan arkeologisessa tarkkuusinventoinnissa havaittiin paikalle kaivetussa neljännesneliömetrin kokoisessa koekuopassa hiili- ja nokimaan sekainen ihmisen tekemä kiveys kyntökerroksen alapuolella. Ajoittavia löytöjä koekuopassa ei ollut, mutta ilmeisesti kyseessä on historiallisen ajan rakennukseen liittyvä jäännös. Pellon pinnassa muutaman metrin säteellä tästä havaittiin muutamia tiilensiruja ja liitupiipun pesän katkelma, hieman kauempana muutama kappale fajanssia – ei kuitenkaan voida olla varmoja liittyvätkö pintalöydöt todettuun rakenteeseen. Rakennusjäännös liittynee Kirsilän talon (Jokelan kylä, talo n:o 7) vanhempiin vaiheisiin. 1840-luvun pitäjänkartan (2314 05) mukaan Kirsilän talotontti ei ulotu havaitun muinaisjäännöksen kohdalle eikä karttaan ole kohdalle merkitty mitään rakennuksia. Kohteen iän, luonteen ja laajuuden tarkempi selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia. Kyseessä voi olla 1800-luvun alkupuolta vanhemman asuinrakennuksen, mutta myös riihen tms. pitäjänkartoilla näkymättömän talousrakennuksen jäännös.
metsakeskus.1000042333 740 Mäntylampi 10007 12011 13117 11006 27027 601488.00000000 6834913.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042333 Salpalinjan kaivettuja, kenttälinnoitettuja tykistöasemia Mäntylammen ja Mäntyojansuon välisellä kannaksella.
metsakeskus.1000042335 740 Vesala 10007 12011 13212 11042 27028 627072.00000000 6880070.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042335 Kolme rinteeseen kaivettua korsukuoppaa.
metsakeskus.1000042336 740 Uuniraunio 10007 12011 13117 11042 27028 625407.00000000 6880032.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042336 Salpalinjan tykistöasemia pienellä mäellä Vasamalahdentien itäpuolella. Tuliasemat neljälle tykille.
metsakeskus.1000042337 777 Halla-aho 10002 12016 13175 11006 27000 604600.00000000 7180482.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042337 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042338 777 Palokangas 10002 12016 13175 11006 27000 604366.00000000 7180012.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042338 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042339 777 Raiskionvaara 10001 12016 13175 11006 27000 603547.00000000 7179489.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042339 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042341 272 Hautaperkkiö 10002 12016 13175 11006 27000 327791.00000000 7082895.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042341 Tervahauta sijaitsee Kälviän Kleemolan kylällä Ullavantiestä noin puoli kilometriä länteen. Tervahauta on rakennettu mäenharjanteen laelle ja sen pohjois-länsi puolella kulkee metsätie. Haudan koko läpimitta on noin 16 m ja kuopan läpimitta on noin 6 m. Halssi on rakennettu haudan lounaisreunaan. Haudan keskellä on tuulenkaato, jonka alla runsaasti hiiltä ja nokea.
metsakeskus.1000042344 624 Strukankalliot, pohjoinen 10001 12004 13054 11033 27000 476628.00000000 6703050.99999887 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042344 Kallion päällä sijaitsee sen eteläpäädyssä, kallion korkeimmalla kohdalla, ovaalinmuotoinen kiviröykkiö. Kallioalue on todennäköisesti ollut röykkiön rakentamisen aikaan pieni saari tai kallioluoto, joka on sijainnut aivan rannan tuntumassa. Röykkiö on kooltaan noin 5 x 2 metriä ja sen pitkä sivu on pohjois-eteläsuuntainen. Röykkiön päädyssä on suurempia kiviä ja sen keskiosassa on pienempiä. On myös mahdollista, että röykkiö on osin hajonnut keski-osastaan. Röykkiö on eteläpäädystä noin 60 cm ja pohjoispäädystä 40 cm korkea. Kiviröykkiössä on alimpana halkaisijaltaan noin 10-15 cm kokoisia kiviä, kivien väleissä on maata. Röykkiön pohjoispäässä on pystyyn nostettu noin 40 cm korkea kivi. Röykkiön koordinaatit sen eteläpäädystä ovat: 6703051/ 476628 ETRS-TM35 FIN. Kohde sijaitsee tunnettujen kohteiden Strukankalliot (mj. tunnus 624010022) ja Strukankalliot itä (624010021) pohjoispuolella. Ennestään tunnettuihin kohteisiin kuuluu yhteensä 12 röykkiötä, joista osa on tutkittu ja ennallistettu. Alueella sijaitsevista röykkiöistä monista on jäljellä enää pohjakiveykset, jotka ovat hyvin samankaltaisia kuin nyt tarkastetussa röykkiössä. Hautaröykkiö sijaitsee kuitenkin tunnetun kohteen pohjoispuolella, ylempänä kalliorinteessä, jolloin se olisi ajoitukseltaan vanhempi kuin tunnetut kohteet. On myös mahdollista, että kohde on vain luonnon muovaama kiveys. Ympäristössä on paljon erikokoisia kiviryppäitä ja kallion ympärillä on selkeä rantavalli.
metsakeskus.1000042346 753 Mariendal 3 10007 12001 13000 11006 27000 401985.00000000 6691274.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042346 Uunillinen rakennuksen pohja pellon ja kalliomäen välisellä tasanteella. Koko on noin 4 x 7 metriä. Perustuskiviä ei ole näkyvissä, mutta multapenkki erottuu maastossa selvästi. Uuni on tehty kivistä ja tiilistä. Rakennus on merkitty vuoden 1886 Senaatin kartaston lehteen [Sipoo] (VIII 31).
metsakeskus.1000042347 753 Västerhov 10007 12001 13000 11006 27000 401663.00000000 6691456.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042347 Kivistä ja tiilistä rakennetun uunin jäännös pellon ja kalliomäen välisllä tasanteella. Koko on noin 1,5 x 1,5 m. Vuoden 1886 Senaatin kartassa [Sipoo] (VIII 31) tälle paikalle on merkitty asuinrakennus ulkorakennuksineen. Myöhemmissä kartoissa niitä ei ole merkitty.
metsakeskus.1000042348 290 Rytisuo 10002 12016 13175 11006 27000 599824.00000000 7122936.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042348 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä- Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042349 301 Hautakallio 10001 12004 13052 11006 27000 279257.00000000 6945653.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042349 Kohde sijaitsee Jalasjärven kirkosta linnuntietä n. 9700 m NNW Luopajärven paikallistien luoteispuolella n. 200 m kohoavan kallioisen Hautakallion etelärinteellä. Korkeahkolla mäellä, Hautakalliolla, havaittiin laajalla, n. 1/2 ha:n alueelle suuria kaivantoja, "rakkakuoppia". Kuoppien itäpuolella on kalliopaljastumaa. Kaivannot ovat laajoja ja erikokoisia, aina useamman 10 m2 laajuisia, ja aina pari-kolme m syviä. Niiden välit muodostavat vallimaisia harjanteita. Mahdollisesti ne liittyvät johonkin suurempaan suuria kiviä vaatineeseen rakennushankkeeseen historiallisella ajalla. Toisaalta niiden reunojan harjanteet vaikuttivat myös tarkoituksellisesti muodostetuilta, ehkä jotakin muuta tarkoitusta varten. Paikallisen informantin mukaan niiden synnystä ei olisi enää ainakaan paikallista muistitietoa. Kaivannot ovat osin umpeenkasvaneita ja niissä kasvaa isompia puitakin.
metsakeskus.1000042350 108 Isovuori 10002 12016 13172 11002 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042350 Metallinetsinharrastaja löysi vuonna 2021 Isovuoren lounaispuolelta metsämaastosta rautakuonaa muutaman kymmenen neliön alalla (ILM20904). Tämän lisäksi havaittiin hiiltä ja nokimaata. Tarkastuksessa havaittiin Isovuoren ja Turvanvuoren välisellä tasaisella alueella, suuren siirtolohkareiden läheisyydessä, metallisignaaleja ja kivirakenteita. Tasanteen päällä on nähtävissä mahdollinen uunirakenne, jossa on hyödynnetty kallion seinää (ETRS-TM35FIN 6827447, 305139). Kahden lohkareen välillä tasanteen keskellä on nähtävissä toinen mahdollinen kivirakenne (ETRS-TM35FIN 6827461, 305123). Tällä alueella oli tarkastushetkellä runsaasti oksia ja kaatunut kuusi, mikä haittasi rakenteiden tarkempaa tarkastelua. Alue on luonnonsuojelualuetta, eikä alueella siten ole suoritettua koekuopitusta.
metsakeskus.1000042351 434 Baggholmen 10007 12001 13000 11006 27000 443583.00000000 6704376.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042351 Hirsirakennuksen raunio, rakennuksen pohja-ala n. 6 x 6 metriä. Rakennuksessa ei ole havaittavissa ikkunoita. Rakennus muistuttaa latoa, mutta läheisyydessä ei ole niityjä tai peltoja.
metsakeskus.1000042352 434 Baggholmen 2 10002 12002 13019 11033 27000 443368.00000000 6704439.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042352 Kaksi maansekaista kiviröykkiötä kallioharjanteella. Ensimmäinen röykkiö A on koottu silmäkiven eteläsivulle ja on kooltaan 4 x 3 metriä. Röykkiö B on noin metrin päässä silmäkivestä sen pohjoispuolella. Röykkiön B koko on noin 3 x 3 metriä ja siihen liittyy kivirivi. Röykkiön B päällä on kasvanut suurikokoinen petäjä, joka on kuollut ja kelottunut.
metsakeskus.1000042353 272 Kehäkangas 10002 12004 13052 11002 27000 329116.00000000 7075650.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042353 Kohde sijaitsee Kehäkankaan laella Ristinevan itälaidalla, Ristinevan metsäautotien eteläpuolella. Kehäkangas on korkea kivikkoinen mäki, jonka laki on pirunpeltoa. Kankaan korkeimmalle kohdalle pirunpeltoon on raivattu kaksi reunavallien ympäröimää kuoppaa vierekkäin. Ensimmäinen on enemmänkin painanne, se on muodoltaan soikea, läpimitaltaan n. 4x2 m ja syvyydeltään n. 30-40 cm. Toinen syvempi ja enemmän kuoppamainen. Se on pyöreä ja läpimitaltaan noin 2 m. Rakenteita erottaa yhteinen reunavalli.
metsakeskus.1000042354 434 Baggholmen 3 10002 12011 13114 11006 27026 443357.00000000 6704242.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042354 1. maailmansodan Venäjän armeijan kenttälinnoite. Matalia poteroita ja yhdyshaudan pätkiä kallioisessa ja kivikkoisessa maastossa. Poteroissa ja niiden reunamilla kasvaa järeitä puita.
metsakeskus.1000042355 290 Palosaarekkeet 10002 12016 13175 11006 27000 599733.00000000 7122408.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042355 Mahdollisesti kaksi tervahautaa vierekkäin. Halkaisijaltaan noin 14 ja 10 metriä. Koordinaatit isommasta tervahaudasta. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042356 290 Pyöreäsuo 10001 12016 13175 11006 27000 598774.00000000 7123886.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042356 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042357 434 Baggholmen 4 10002 12011 13114 11006 27026 443688.00000000 6704078.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042357 Poteroita ja yhdyshaudan pätkiä kivisessä ja kallioisessa maastossa. Poteroita on vaikea havaita kasvillisuuden joukosta. Niitä on todennäköisesti enemmän kuin nämä. Venäjän armeijan 1. maailmansodan kenttälinnoite.
metsakeskus.1000042359 149 Grips 10002 12002 13019 11028 27000 343259.00000000 6667354.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042359 Kohde sijaitsee Tvärasta itäkoilliseen ja Billskogista länteen metsän keskellä suhteellisen pienialaisen etelä-pohjois-suuntaisen kalliopaljastuman laella. Paikalla on kaksi jäännöstä, pohjoisempi ja eteläisempi. Pohjoisempi jäännös on melko hyvin säilynyt, suurikokoinen vaihtelevan kokoisista kivistä kasattu pronssikautinen röykkiö. Kivien välissä ei ole maatäytettä, mutta reunaosat ovat sammaloituneita. Osa kivistä on miehennostannaista suurempia. Röykkiössä vaikuttaisi olevan ainakin keskustan länsi- ja eteläpuolella näkyvissä kehärakennetta. Kiveykseen on kaivettu useita suuria kuoppia, joista yhdessä kiviä on kasattu kuin suojaavaksi seinämäksi. Röykkiön halkaisija on arviolta 8–10 m ja sen korkeus on korkeimmillaan noin metrin. Röykkiön ympäristössä on ilmeisesti siitä poisheiteltyjä/rauenneita kiviä. Eteläisempi jäännös sijaitsee arviolta noin 15 metrin päässä. Se on kivistä ja maasta muodostettu rakennelma, joka vaikuttaa vaurioituneelta. Rakenteessa on havaittavissa nelisivuista muotoa. Kyseessä saattaa olla pronssikautinen röykkiö, joka on hajotettu ja uudelleen muotoiltu myöhemmän ihmistoiminnan vaikutuksesta. Paikalle on saatettu tämän muotoilun yhteydessä tuoda maata tai sitten rakenteeseen on otettu kallion päältä turvetta. Rakenteen ala on arviolta noin 4,5 x 4,5 m ja sen korkeus on korkeimmillaan noin 130 cm. Sijaintipaikan seutu on loivasti kumpuilevaa metsämaata, jossa on hakattua ja istutettua metsää sekä niiden keskellä ja reunoilla korkeampia kalliopaljastumia. Röykkiöiden sijaintikalliolla on huomattavan vahva turvevaltainen kenttäkerros ja pensaskerroksessa koivua ja kuusta. Valtapuuna on muutama mänty. Kallioita ympäröivä maaperä on sähköisen maaperäkartan mukaanmonimuotoinen. Kalliomaan yhteydessä on hiekkamoreenia ja litorisia kerrostumia (lajittuneita maalajeja, ilmeisesti silttejä ja hiekkoja mm.) Maastossa kallion itä- ja kaakkoisrinne ovat maastohavainnoinnin perusteella multavaa maannosta (hiekkamoreeni), jossa kasvaa mm. pähkinää pensaskerroksessa ja koivu valtapuuna. Maaperäkartan perusteella seudulla on jokseenkin runsaasti varhaisen viljelyn kannalta suotuisia maaperälajeja.
metsakeskus.1000042360 272 Tankarin kummeli 10002 12005 13059 11006 27000 296648.00000000 7098056.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042360 Tankarin korkeimman laen kaakkoisreunalla majakkapihan kaakkoispuolella sijaitsee n. 20 m halkaisijaltaan oleva ja n. 4 m korkea kummeli, joka toimi merenkulkijoille merimerkkinä ennen Tankarin majakan valmistumista vuonna 1889. Siinä on ollut merkkinä tynnyri tangon päässä. On arveltu, että saaren nimi juontuisi juurikin tuosta tangosta. Saarella vierailijoiden oli aikaisemmin tapana kantaa rannasta kummeliin mahdollisimman iso kivi.
metsakeskus.1000042361 272 Tankar 01 10002 12004 13000 11006 27000 296721.00000000 7097973.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042361 Hylkeenpyyntimuseon vieritse kulkevan lankutuksen pohjoispuolella nurmella on n. 2,5 m halkaisijaltaan oleva kivikompassi. Se erottuu matalana kivikumpareena ja on koottu keskimäärin n. 15-20 cm halkaisijoiltaan olevista kivistä. Keskellä on pyöreähkö silmäkivi. Kivien pinnassa kasvaa jäkäliä. Pohdittiin mahdollisuutta, että kysymys olisi nuoremmasta kohteesta, joka liittyisi matkailuun. Tästä ei kuitenkaan löytynyt mainintoja esim. kirjallisuudesta.
metsakeskus.1000042362 272 Tankar 02 10002 12005 13073 11006 27000 296718.00000000 7097748.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042362 Tankarin kaakkoisreunalla on useita hyvin säilyneitä venevalkamia. Tankarin eteläosan kaakkoisrannalla on n. 20-50 m etäisyydellä rannasta ainakin 7 selvää veneenvetouraa n. 5 m välein. Urat ovat n. 20-25 m pitkiä ja enimmillään n. 3 m leveitä reunavallista mitattuna. Ne ovat pääosin tehty itä-länsisuuntaisiksi, muutamat hieman kaartuvat pohjoiseen tai etelään. Sijainnin perusteella vetopaikka voi ajoittua 1700-luvulle.
metsakeskus.1000042363 272 Tankar 03 10002 12004 13000 11006 27000 296676.00000000 7097740.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042363 Useita pieniä noin metrin kokoisia röykkiöitä. Tankarin eteläosassa eteläisimmän huvilan piha-alueen reunalla on 8 selvää verkonkuivatustelineen tukiröykkiötä, lisäksi joitakin hieman pienempiä epämääräisempiä röykkiöitä. Röykkiöt ovat läpimitaltaan n. 1-2 m ja enimmillään yli 50 cm korkeita. Osaan on kasattu myöhemmin kiviä ilmeisesti alueen raivauksessa, alueella on myös raivausröykkiöitä. Röykkiöiden päältä oli poistettu katajia juuri ennen inventointia.
metsakeskus.1000042364 272 Tankar 04 10002 12001 13013 11006 27000 296679.00000000 7097889.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042364 Tankarin eteläosassa, ympäristöstään hieman kohoavan kallion laidalla on 4,5x5 m kokoinen rakennuksen perustus, jossa on kiuas. Rakenteen tarkoitus ei selvinnyt.
metsakeskus.1000042365 272 Tankar 05 10002 12016 13181 11006 27000 296576.00000000 7098023.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042365 Tankarin korkeimman kohdan eteläpuolella on n. 10x18 m kokoinen luontaisesti syvennyksen omaisessa kohdassa kiviaidan ympäröimä pelto. Kiviaita on paikoin hieman epäselvä ja sen päällä kasvaa tiheää katajapensaikkoa. Pellon keskellä oli jonkin verran risuja, paikalla oli tehty hiljattain raivausta ja ympäristön siivousta. Pellon ikä ei ole tiedossa, mutta ilmeisesti se on olut ainakin luotsiyhdyskunnan peltona 1800-1900-luvuilla
metsakeskus.1000042366 272 Tankar 06 10002 12004 13045 11006 27000 296546.00000000 7098040.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042366 Kiviaita on n. 18 m pitkä, 40-50 cm korkea ja keskimäärin n. 1 m leveä. Suunta lounas-koillinen. Kiviaidan pohjoispäässä on n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva maakivi ja sen lounaispuolella matalampi ja kookas kivi. Itäpuolinen entinen niityn alue erottuu poikkeavana kasvillisuutena. Kiviaitaan liittyy ns. kahvikivi, jolla hienot rouvat kahvittelivat Tankarissa käydessään.
metsakeskus.1000042367 272 Tankar 07 10002 12004 13045 11006 27000 296548.00000000 7098077.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042367 Tankarin korkeimman alueen tuntumassa n. 40 m majakasta länteen on n. 40 m pitkä kiviaita, johon kuuluu myös kookkaita maakiviä. Aita on hieman hajonnut ja epäyhtenäinen, pohjois- ja länsisivulla aitaa on ladottu osin kallion päälle, eteläreuna on epämääräinen. Aitauksen sisäpuolelle jäävä alue on läpimitaltaan n. 20 m. Eteläpuolella on eläinsuojan perustus (kohde Tankar 9). Aitauksen sisäpuolella on voinut olla myös toinen rakennuksen perustus (kohde Tankar 8). Kohteen alueelta oli hiljattain raivattu puustoa.
metsakeskus.1000042368 272 Tankar 08 10002 12001 13013 11006 27000 296530.00000000 7098070.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042368 kohde sijaitsee tankarin korkeimman alueen tuntumassa, n. 40 m majakasta länteen. Paikalla on kiviaidan ympäröimää entistä niittyä ja perunapeltoa (kohde Tankar 7). Aitauksen sisäpuolella on voinut olla myös rakennuksen perustus. Eteläpuolella on eläinsuojan perustus (kohde Tankar 9). Kohteen alueelta oli raivattu puustoa.
metsakeskus.1000042369 272 Tankar 09 10002 12004 13000 11006 27000 296542.00000000 7098057.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042369 Kohde sijaitsee Tankarin korkeimman alueen tuntumassa n. 40 m majakasta lounaaseen. Paikalla on n. 5 m halkaisijaltaan oleva eläinsuojan perustus. V. 2021 inventoinnin aikana sen päällä oli kookas risukasa viime aikoina tehdyn puuston ja kasvillisuuden raivauksen jäljiltä.
metsakeskus.1000042370 272 Tankar 10 10002 12004 13000 11006 27000 296474.00000000 7098027.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042370 Tankarin länsiosassa matalan kallionkielekkeen alapuolella on n. 5x3 metrin kokoinen perustus. Koillissivu rajautuu pystysuoraan kallioon. Kivet ovat varsin kookkaitakin, suurimmat n. 1 m halkaisijoiltaan. Rakenne on osin hajonnut, lounaissivu on melkein kokonaan kivetön ja kallion kyljessä olevassa kivikasassa on ehkä perustuksesta purettuja kiviä. Kysymyksessä lienee jonkinlaisen yksinkertaisen katetun suojan jäänne.
metsakeskus.1000042371 734 Mathildedalin kellarit 10007 12004 13043 11006 27009 272981.00000000 6682778.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042371 Mathidedalin ruukkialueen työläisasuntojen kellareita 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Osa holvattuja, joko kiveä, slagitiiliiä, tiiliä, nuorimmat betonista. Kellareissa tyypillisesti eteinen ja kaksoisovet. Suojattu kattorakenteilla, katon päällys alunperin peltiä, myöhemmin kattohuopaa. Sijoitettu rinteeseen.
metsakeskus.1000042372 980 Karjulankoski 1 10002 12016 13180 11006 27000 330973.00000000 6865967.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042372 Vuoden 1791 kartalle on Karjulanjokeen merkitty kaksi myllyä (samoin kuin v. 1846 pitäjänkartassa), jotka sijoittuvat sen aikaisen joen ylittävän sillan pohjois- ja eteläpuolelle. Eteläisempää myllynpaikkaa ei tarkastettu maastossa, koska se sijoittuu noin 70 metrin etäisyydelle inventoitavasta linjasta. Eteläisemmän myllyn paikka (N 6865 949 E 330 982) on vanhan karttamateriaalin perusteella välttynyt myöhemmältä maankäytöltä, joten sitä voi pitää mahdollisena muinaisjäännöksenä. Pohjoisempi näistä myllyistä paikantuu nykyisen Karjulanjoen ylittävän sillan kohdalle ja sen eteläpuolelle joen länsirannalla (N 6865 985 E 330 919). Paikalla ei havaittu jälkiä vanhasta myllystä – se on mitä ilmeisemmin tuhoutunut Kuru-Ruovesi tien oikaisun ja uuden sillan rakentamisen yhteydessä. Vanhan karttamateriaalin perusteella tien oikaisu on tapahtunut 1900-luvun alkupuoliskolla. 2023 inventoinnissa likimain siltä paikalta, jolle on merkitty vesimylly koskialuetta kuvaaville historiallisille kartoille, löydettiin selviä merkkejä vesimyllyn jäännöksistä. Paikalla on myllynkiven puolikas (N 6865967 ja E 330973) joen länsirannalla, vesirajassa rantapenkan vieressä. Myllynkiven halkaisija on 130 cm, paksuus 25 cm ja reiän halkaisija on 22 cm. Sen läheltä vesirajasta löytyi lohkokivi (N 6865969 ja E 330965), jossa on poranjälki. Samalla paikalla jokiuomassa havaittiin kiviä sellaisessa asennossa suhteessa toisiinsa ja jokirantaan, että niiden sijainti ei vaikuttanut sattumanvaraiselta tai luonnonprosessien aiheuttamalta, vaan mahdolliselta rakenteen jäännökseltä. Paikalta löytynyt myllynkivi varmisti arvion. Paikalla on sijainnut vesimylly, ja siitä on näkyvissä jäännöksiä.
metsakeskus.1000042373 980 Peräkunnantie 10007 12005 13071 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042373 Karjulanjoen itärannalla on säilynyt noin 15 m pitkä ja noin 7 m leveä osuus vanhaa Ylöjärveltä Kurun kautta Ruovedelle kulkenutta, Peräkunnantieksi kutsuttua tietä. Länsipäästään maantien jäännös loppuu Karjulanjoen penkkaan ja itäpäästään on ilmeisesti tuhoutunut uuden tielinjan rakentamisen yhteydessä. Tietä on pengerretty ja tuettu kivillä. Maakunnallisesti merkittäväksi tielinjaksi määritellyn tien (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2011) vanhimmat osat voidaan ajoittaa 1600-luvulle. Kartoille vanha tie on merkitty 1790-luvulta lähtien. Joen länsirannalla, lähes vastapäätä Peräkunnantien kulttuuriperintökohdetta, havaittiin inventoinnissa 2023 vähäisiä ja pienialaisia rakenteiden jäännöksiä. Jäännökset tai jotkin niistä voivat liittyä paikalla olleeseen siltaan tai mahdolliseen patoon.
metsakeskus.1000042377 620 Karvosenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 548260.00000000 7220121.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042377 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava. Maanomistajan mukaan alueella on kaksi tervahautaa, ja noin 10-15 vuotta sitten edellisten harvennushakkuiden aikaan näiden yli oli ajettu metsäkoneilla. (puhelinkeskustelu 30.11.2021)
metsakeskus.1000042378 620 Karvosenkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 547956.00000000 7220846.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042378 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042379 755 Störsvik Böle 10001 12001 13007 11006 27000 348500.00000000 6662515.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042379 Kohde tarkistettiin Störsvikin 1700-luvun kartoille (1735, 1764) merkityn Böle-nimistön vuoksi. Alueella on runsaasti merkkejä ihmistoiminnasta. Osa jäännöksistä (esim. mahdollinen korsunpohja) saattaa liittyä Porkkalan vuokra-aikaan.
metsakeskus.1000042380 620 Isokangas pohjoinen 10001 12016 13175 11006 27000 547308.00000000 7219833.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042380 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042381 620 Koirakaarteenaho 10001 12016 13175 11006 27000 548580.00000000 7219807.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042381 Kolme tervahautaa, halkaisijat alkaen pohjoisimmasta: 15, 15 ja 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidar-havainto. Tarkastettava. Koordinaatit pohjoisimmasta tervahaudasta.
metsakeskus.1000042383 710 Antböle torp 10001 12001 13014 11006 27000 311200.00000000 6654958.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042383 Knopin vuoden 1912 kartalle merkitty torpan paikka. Torppa näkyy myös senaatinkartastossa. Paikalla näkyy 1900-luvulla käytöstä jääneiden rakennusten jäännöksiä. Nimen perusteella on mahdollista, että torppa rakennettu vanhalle kylänpaikalle.
metsakeskus.1000042384 167 Konnunniemi etelä 10002 12001 13000 11006 27005 682065.00000000 6932207.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042384 Kohde sijaitsee Tuupovaaran länsipuolella, noin 4,5 kilometrin päässä Tuupovaaran kirkosta. Alue on kuuselle isutettua vanhaa peltoa ja sen topografia on verrattain tasainen, loivasti kaakkoon laskeva. Alueella on vuonna 2019 paikannettu metalinilmaisimella suoritetussa arkeologisessa prospektoinnissa muun muassa pronsiesine, rahoja sekä saviastian kappaleita. Kiinteinä jäännöksinä alueelta tunnetaan kaksi kellarikuoppaa, jotka on merkitty kohteen alakohteiksi. Vuonna 2021 paikalla vieraillut metallinilmaisinharrastaja on paikantanut kohteen itälaidalta muun muassa pronssisen kampariipuksen, neulakotelon ja muita rautakauden loppuun ja keskiaikaan viittaavaa esineistöä. Kohteen aluerajaus on määrietty löytöjen pohjalta suoritetun tarkastuskäynnin perusteella. Konnunniemen luoteispuolella olevien peltojen ympäristöstä on niin ikään metallinilmaisimella löydetty muun muassa 1700-luvulle ajoittuva rahakätkö, keskiaikainen nuolenkärki sekä 1500-luvulle ajoittuvia tipparahoja. Tältä osin kohde on tarkastamatta, mutta muinaisjäännösalueen voidaan olettaa koskettavan liki 900 metrin pituista aluetta.
metsakeskus.1000042384 167 Konnunniemi etelä 10002 12001 13000 11006 27006 682065.00000000 6932207.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042384 Kohde sijaitsee Tuupovaaran länsipuolella, noin 4,5 kilometrin päässä Tuupovaaran kirkosta. Alue on kuuselle isutettua vanhaa peltoa ja sen topografia on verrattain tasainen, loivasti kaakkoon laskeva. Alueella on vuonna 2019 paikannettu metalinilmaisimella suoritetussa arkeologisessa prospektoinnissa muun muassa pronsiesine, rahoja sekä saviastian kappaleita. Kiinteinä jäännöksinä alueelta tunnetaan kaksi kellarikuoppaa, jotka on merkitty kohteen alakohteiksi. Vuonna 2021 paikalla vieraillut metallinilmaisinharrastaja on paikantanut kohteen itälaidalta muun muassa pronssisen kampariipuksen, neulakotelon ja muita rautakauden loppuun ja keskiaikaan viittaavaa esineistöä. Kohteen aluerajaus on määrietty löytöjen pohjalta suoritetun tarkastuskäynnin perusteella. Konnunniemen luoteispuolella olevien peltojen ympäristöstä on niin ikään metallinilmaisimella löydetty muun muassa 1700-luvulle ajoittuva rahakätkö, keskiaikainen nuolenkärki sekä 1500-luvulle ajoittuvia tipparahoja. Tältä osin kohde on tarkastamatta, mutta muinaisjäännösalueen voidaan olettaa koskettavan liki 900 metrin pituista aluetta.
metsakeskus.1000042384 167 Konnunniemi etelä 10002 12001 13000 11006 27007 682065.00000000 6932207.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042384 Kohde sijaitsee Tuupovaaran länsipuolella, noin 4,5 kilometrin päässä Tuupovaaran kirkosta. Alue on kuuselle isutettua vanhaa peltoa ja sen topografia on verrattain tasainen, loivasti kaakkoon laskeva. Alueella on vuonna 2019 paikannettu metalinilmaisimella suoritetussa arkeologisessa prospektoinnissa muun muassa pronsiesine, rahoja sekä saviastian kappaleita. Kiinteinä jäännöksinä alueelta tunnetaan kaksi kellarikuoppaa, jotka on merkitty kohteen alakohteiksi. Vuonna 2021 paikalla vieraillut metallinilmaisinharrastaja on paikantanut kohteen itälaidalta muun muassa pronssisen kampariipuksen, neulakotelon ja muita rautakauden loppuun ja keskiaikaan viittaavaa esineistöä. Kohteen aluerajaus on määrietty löytöjen pohjalta suoritetun tarkastuskäynnin perusteella. Konnunniemen luoteispuolella olevien peltojen ympäristöstä on niin ikään metallinilmaisimella löydetty muun muassa 1700-luvulle ajoittuva rahakätkö, keskiaikainen nuolenkärki sekä 1500-luvulle ajoittuvia tipparahoja. Tältä osin kohde on tarkastamatta, mutta muinaisjäännösalueen voidaan olettaa koskettavan liki 900 metrin pituista aluetta.
metsakeskus.1000042384 167 Konnunniemi etelä 10002 12001 13000 11006 27008 682065.00000000 6932207.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042384 Kohde sijaitsee Tuupovaaran länsipuolella, noin 4,5 kilometrin päässä Tuupovaaran kirkosta. Alue on kuuselle isutettua vanhaa peltoa ja sen topografia on verrattain tasainen, loivasti kaakkoon laskeva. Alueella on vuonna 2019 paikannettu metalinilmaisimella suoritetussa arkeologisessa prospektoinnissa muun muassa pronsiesine, rahoja sekä saviastian kappaleita. Kiinteinä jäännöksinä alueelta tunnetaan kaksi kellarikuoppaa, jotka on merkitty kohteen alakohteiksi. Vuonna 2021 paikalla vieraillut metallinilmaisinharrastaja on paikantanut kohteen itälaidalta muun muassa pronssisen kampariipuksen, neulakotelon ja muita rautakauden loppuun ja keskiaikaan viittaavaa esineistöä. Kohteen aluerajaus on määrietty löytöjen pohjalta suoritetun tarkastuskäynnin perusteella. Konnunniemen luoteispuolella olevien peltojen ympäristöstä on niin ikään metallinilmaisimella löydetty muun muassa 1700-luvulle ajoittuva rahakätkö, keskiaikainen nuolenkärki sekä 1500-luvulle ajoittuvia tipparahoja. Tältä osin kohde on tarkastamatta, mutta muinaisjäännösalueen voidaan olettaa koskettavan liki 900 metrin pituista aluetta.
metsakeskus.1000042385 740 Vasattarinlampi 10007 12011 13117 11042 27028 624165.00000000 6857476.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042385 Salpalinjan kaivettuja tykistöasemia Vasattarinlammen luoteispuolella. Neljän 90 mm kenttäkanuunan (90 K/77) sulkulinnake, jonka tilapäisissä tuliasemissa tammikuussa 1941 kaksi 87 K/95 -kenttäkanuunaa.
metsakeskus.1000042386 167 Konnunniemi pohjoinen 10002 12001 13000 11006 27000 681570.00000000 6932736.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042386 Paikalla on vuoden 2019 tarkastuskäynnin yhteydessä havaittu kaksi rakennuksen perustusta sekä kaksi röykkiötä. Kyseessä on historiallisen ajan asuinpaikka, joka liittynee muihin Konnunniemen alueelta tunnettuihin muihin historiallisen ajan jäännöksiin.
metsakeskus.1000042387 732 Sokiavaara 1 10007 12009 13094 11002 27000 583143.00000000 7414255.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042387 Kohde koostuu neljästä rinteeseen kaivetusta maakuopasta. Kuopat ovat itään viettävän rinteen reunalla linjassa luode-kaakko-suuntaisesti. Kaikki kuopat ovat kooltaan noin 0,8 x 0,8 x 0,6/0,15 m. Kuoppien itäpuolen seinät ovat rinteen suuntaisesti matalammat kuin länsipuolen ylärinteen seinät. Kuopat on ilmeisesti vuorattu ainakin osittain kivillä, niitä ei ole kaivettu kivikkoon. Kuopat ovat ohuen kunttakerroksen peitossa. Kuntan alla on kiviä, joten kunnon kairanäyettä ei saatu.
metsakeskus.1000042388 732 Muotkaoja 2 10007 12001 13013 11006 27000 584511.00000000 7409202.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042388 Kohde on vanha tupasija. Seinärakenteista ei ole mitään jäljellä, ainoastaan piisi ja sen edustalla kaksi rinnakaista painannetta näkyvät maan pinnalle. Rakennus on ilmeisesti ollut kaksiosainen pohjois-eteläsuuntainen ja kooltaan vähintään noin 4 x 7 m. Piisi sijaitsee itäosassa ja on varsin kookas, mitoiltaan noin 4 x 1 m. Piisin edustalla, sen lounais- ja luoteispuolella on kaksi painannetta, jotka osoittavat mahdolliset tuvan paikat. Mahdollisesti kyseessä on kaksi tupaa, joissa on molemmissa ollut oma piisi. Noin 9 m länteen tuvasta on kaksi noin 1 x 1 m kokoista maahan kaivettua kuoppaa länteen laskevassa rinteessä. Lisäksi tuvan eteläpuolella noin 7 m päässä on aluskasvillisuuden peittämä kiviröykkiö, joka on kooltaan noin 2 x 1 m.
metsakeskus.1000042389 732 Aatsinginhauta 1 10007 12001 13013 11006 27000 583670.00000000 7412682.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042389 Kohde on talonpohja. Tupa on pohjois-eteläsuuntainen, kooltaan noin 7 x 3,5 m, ja sen eteläpäädyssä itäpuolella on tuppan liitetty lisäosa, mahdollisesti talli tai lato, kooltaan noin 2,5 x 2,9 m. Kokonaisuutena tupa ja sen ulkorakennus muodostavat L-muotoisen pohjan.
metsakeskus.1000042390 732 Aatsinginhauta 2 10007 12001 13013 11006 27000 583738.00000000 7411211.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042390 Kohteella vaikuttaa olevan kaksiosaisisen rakennuksen pohja sekä rakennusten edustan piha-aluetta rajaava ranka-/perkka-aita. Kaksiosainen rakennus on luode-kaakkosuuntainen ja kooltaan noin 15 x 7 m. Rakennus on jaettu kahteen osaan niin, että luoteisosa on kooltaan noin 8 x 7 m ja kaakkoisosa noin 7 x 7 m. Puurakenteet ovat säilyneet melko huonosti niin, että rakenteen muoto hahmotettiin lähinnä kohoumana maassa. Poikkeuksen tästä muodostaa rakenteen kaakkoisseinusta, jossa hirsirakennetta on asetettu/jäänyt kahden kasvavan puun väliin ja jotka ovat edelleen näkyvissä maanpinnalle. Salvoksia ei ole säilynyt, mutta rakentamiseen on käytetty pyöröhirsiä.
metsakeskus.1000042391 732 Aatsinginhauta 3 10007 12001 13000 11006 27000 583691.00000000 7411244.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042391 Kohde on mahdollinen asuinsija, joka koostuu kolmesta talonpohjasta, kahdesta maakuopasta sekä yhdestä maakellarista/korsusta. Kaikki rakenteet ovat itä-länsilinjassa niin, että lännessä Haudanjoen vieressä on maakuoppa 1, jonka itäpuolella noin 15 m päässä on hirsituvan pohja 1. Tuvan 1 itäpuolella noin 6 m päässä puolestaan on maakellari/korsu ja heti sen itäpuolella tuvanpohja 2. Tuvanpohja 3 on heti tuvanpohja 2 itäpuolella. Maakuoppa 2 on viimeisenä, noin 2 m tupasijan 3 itäpuolella.
metsakeskus.1000042392 732 Könkäänmaa 2-3 10007 12001 13000 11006 27000 584336.00000000 7409807.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042392 Könkäänmaa 2: Kohde on kaksiosaisen savottakämpän raunio. Kämppä on luode-kaakkosuuntainen, tupa sijaitsee kämpän kaakkoispäädyssä ja talli luoteessa. Tupa on kooltaan noin 7 x 6 m ja talli noin 8 x 5 m. Kämpän lounaisseinä on yhtenäinen, mutta koillispuolella tuvan puoli on noin metrin tallia isompi, niin, että rakennus muodostaa ikään kuin tyngän L-kirjaimen. Ovet ovat ilmeisesti kämpän pitkällä koillisseinällä Haudanjoen suuntaan. Könkäänmaa 3: Kohde on pieni hirsitupa Aatsinginhaudan eteläpäässä, Haudanjoen länsirannalla. Tupa liittyy mahdollisesti savottakämppään (Könkäänmaa 2), joka sijaitsee 20 m kohteesta pohjoiseen.
metsakeskus.1000042393 732 Niittyjängänharju 1 10007 12001 13000 11006 27000 583712.00000000 7406938.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042393 LKYT-hankkeen kohdekuvaus, kohde 732-206 Niittyjängänharjun savottakämpän jäännökset: Kohde sijaitsee Latvajärvellä Niittyjängän harjun itäpuolella lammenrannalla. Ympärillä jänkää. Savottakämppä 2-osainen. Samalla alueella 3 kpl kämpän jäännöksiä. Raunio, kehä ja kivikasa näkyy maastossa. Kohde tarkastettu 5.7.2021. Kohde on kaksiosainen pohjois-eteläsuuntainen savottakämpän raunio. Talli on pohjoispäädyssä ja tupa eteläpäädyssä. Rakennuksen kokonaismitta noin 12,1 m x 7,3 m. Toinen, nuorempi savottakämppä (Niittyjängänharju 2) sijaitsee noin 130 m koilliseen kohteesta.
metsakeskus.1000042394 732 Niittyjängänharju 2 10007 12001 13000 11006 27000 583832.00000000 7407003.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042394 Kohde on kaksiosainen savottakämpän raunio. Tupa ja talli ovat erikseen noin 20 m päässä toisistaan. Toinen, vanhempi savottakämppä (Niittyjängänharju 1) sijaitsee noin 130 m lounaaseen kohteesta.
metsakeskus.1000042395 732 Niittyjängänharju 5 10007 12001 13000 11006 27000 585087.00000000 7405851.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042395 Kohde on kaksiosainen itä-länsisuuntainen metsätalouskämpän raunio. Talli on länsipäädyssä ja tupa itäpäädyssä. Rakennuksen kokonaismitta noin 11 m x 7,6 m. Haudanjoen tammi (Latvajärvi 4) sijaitsee noin 55 m kohteesta kaakkoon. Lisäksi toinen saman tyylinen savottakämppä (Metsätalousmailla) sijaitsee noin 160 m kaakkoon kohteesta Haudanjoen itärannalla lähellä jokisuuta. Kohde on todennäköisesti 1900-luvun alkuun ajoittuva savottakämppä.
metsakeskus.1000042396 732 Lehtovaara 1 10007 12001 13000 11006 27000 582442.00000000 7403505.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042396 Kohde on kaksiosainen länsi-itäsuuntainen savottakämpän raunio. Talli on länsipäädyssä ja tupa itäpäädyssä. Rakennuksen kokonaismitta on noin 11 m x 4,7 m. Toinen savottakämppä (Lehtovaara 2) sijaitsee noin 70 m länteen kohteesta.
metsakeskus.1000042397 732 Lehtovaara 2 10007 12001 13000 11006 27000 582359.00000000 7403500.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042397 Kohde on 2-osainen koillis-lounaissuuntainen savottakämpän raunio. Talli on länsipäädyssä ja tupa itäpäädyssä. Rakennuksen kokonaismitta noin 11 m x 4,7 m. Toinen savottakämppä (Lehtovaara 1) sijaitsee noin 70 m itään kohteesta. Kohde on 1900-luvun alun savottakämppä.
metsakeskus.1000042398 732 Kolmiloukkonen 1 10007 12001 13000 11006 27000 581406.00000000 7402845.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042398 LKYT-hankkeen kohdekuvaus, Kolmiloukkosen savottakämpän jäännökset, 723-199: Kohde sijaitsee Sallassa Kolmiloukkusen rannalla Poropuistossa. Ympärillä mäntymetsää. Savottakämpän rauniot, kivimuuri. Kohde havaittu 90-luvulla. Alapoikelan Sulon isä ollut tällä savotalla. Raunio näkyy maastossa. Tarkastettu 28.6.2021. Kohde on kaksiosainen kaakko-luodesuuntainen savottakämpän raunio. Talli on luoteispäädyssä ja tupa kaakkoispäädyssä retkeilypolun vieressä. Rakennuksen kokonaismitta noin 11 m x 6,5 m. Kohde on 1900-luvun alkupuolen savottakämppä.
metsakeskus.1000042399 732 Muotkaoja 1 10007 12001 13000 11006 27000 584497.00000000 7409267.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042399 Kohde on kaksiosaisen savottakämpän raunio. Kämppä on pohjois-eteläsuuntainen, sen ovet antavat ilmeisesti länteen ja tupa sijaitsee kämpän eteläpäädyssä ja talli pohjoispäädyssä. Kokonaismitoiltaan kämppä on 8,5 x 3,8 m, josta tupa on noin 4,1 x 3,8 m ja talli noin 3,9 x 3,8 m. Piisi sijaitsee tuvan sisäänkäynnin vasemmalla puolella, se on kooltaan noin 1,4 x 1,6 x 0,6 m ja aluskasvillisuuden peitossa. Kohde on todennäköisesti 1900-luvun alkuun ajoittuva savottakämpän raunio. Mahdollisesti kyseessä on ns. Ruukinpirtti; savottakämppä, jota talvisodassa suomalaiset joukot käyttivät sissisodan tukikohtana.
metsakeskus.1000042400 732 Könkäänmaa 5 10007 12001 13000 11006 27000 584270.00000000 7409356.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042400 Kohde on kaksiosaisen savottakämpän raunio. Kämppä on luode-kaakkosuuntainen, tupa sijaitsee kämpän kaakkoispäädyssä ja talli luoteessa. Kokonaismitoiltaan kämppä on noin 11 x 5,5 m, josta tupa on noin 5 x 5,5 m ja talli noin 6 x 5,5 m. Tuvassa ei ole piisiä. Ovien sijainti on epäselvä huonosti säilyneiden rakenteiden vuoksi ja tallin luoteispäädyn rajautuminen epäselvä. Kohde on todennäköisesti 1900-luvun alkupuolen savottakämppä.
metsakeskus.1000042401 732 Haudanjoki 1 10007 12015 13146 11006 27000 584297.00000000 7409954.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042401 Kohde on merkattu vanhoihin metsätalouskarttoihin vuonna 1934 (Yleiskartta Sallan hoitoalueesta). Kohde näkyy lisäksi vinovalovarjosteaineistossa. LKYT-hankkeen kohdekuvaus, Aatsinkijoen tammen jäännökset, 732-208: Kohde sijaitsee länsipuolella Haudanjoen tietä n. 10 m. Sillasta n. 50 metriä alavirtaan. Aatsinginhaudan joen tammi. Näkyy maastossa, penkereet ja puita. Kohde tarkistettiin 6.8. ja 11.8.2021. Kohteesta on säilynyt parhaiten kivirakenteet. Koillis-lounaissuuntainen noin 2 m leveä luonnonkivistä kasattu kivivalli on kokonaispituudeltaan yhteensä noin 60 m. Valli katkeaa ainostaan joenuoman kohdalla. Haudanjoen itärannalla kulkeva metsäautotie on ilmeisesti osin rakennettu vallin päälle. Vallilla on pituutta itärannalla noin 15 m ja länsirannalla noin 35 m. Valli kulkee myös joen pohjassa, mutta niin matalana, että se sallii joen virtaamisen vapaasti. Kohde on 1900-luvun alkupuolen uittopato. Liittyy mahdollisesti Julmoivan hakkuisiin vuosina 1934-35.
metsakeskus.1000042402 445 Norrdal 10002 12016 13151 11006 27000 240822.00000000 6696070.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042402 Kallioiden välisessä lounaaseen viettävän laakson koillispäässä, kallion juurella, kallion ja polkujen välisellä alueella on hiilimiilun pohja. Se on muodoltaan hieman ovaali, kooltaan n. 10 x 8 m, matalat vallit ja vallin sisäluiskassa on maassa paksu hiili- ja nokikerros.
metsakeskus.1000042403 445 Svinö Sund Nytorp 10002 12001 13014 11006 27000 239717.00000000 6697040.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042403 Vuonna 1800 laaditussa isojakokartassa paikalle on merkitty Vepon kylän Östergårdin talon torppa "nytorp". Nimestä päätellen torppa ei ilmeisesti ole kovin paljoa vuotta 1800 vanhempi. Torppa on hylätty mahdollisesti jo 1800 luvulla, koska v. 1881 senaatinkarttaan sitä ei ole merkitty, joten on odotettavissa, että siitä on säilynyt metsämaastossa rakenteita ja kerrostumia. Kohteella on heinikon ja kuntan peitossa kiukaan tai uunin raunio. Muita maan päälle näkyviä rakenteita ei paikalla ole.
metsakeskus.1000042404 445 Finnbydal 1 10002 12004 13051 11006 27000 238098.00000000 6694819.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042404 Vanha kylienvälinen rajamerkki. Siinä on keskellä iso vaakatasossa oleva 160 x 90 cm kokoinen kivipaasi jonka kyljessä on merkintä RÄ 1780. Sen kupeessa on mitoiltaan 100 x 70 x 30 cm pystykivi. Kolmen kylän rajapiste: idässä Bläsnäs, etelässä Kurkas ja lännessä Vallis. Rajapiste on merkitty 1710 Bläsnäsin karttaan ja 1793 Kurkaksen isojakokarttaan sekä 1708 (”Huggig sten”) karttaan.
metsakeskus.1000042405 445 Finnbydal 2 10002 12004 13051 11006 27000 238202.00000000 6694733.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042405 Kolmen kylän rajamerkki, pystyyn nostettu sammaloitunut kivipaasi, tukikiviä ympärillä. Kylät ovat pohjoisessa Bläsnäs, lännessä Kurkas ja idässä Parsby. Rajamerkki merkitty Parsbyn 1781 ja 1793 Kurkaksen 1893 sekä 1708 kartalle ja Bläsnäsin 1710 kartalle. Tästä rajaa pitkin 20 m luoteeseen on kallion päällä rajalla viisarikivet.
metsakeskus.1000042406 445 Jönsängen 10002 12004 13051 11006 27000 238565.00000000 6694260.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042406 Paikalla on kahden kylän (Kurkas, Parsby) rajan taitepisteessä rajamerkki, joka on merkitty Parsbyn 1788 kartalle (nro 5) ja Kurkaksen 1793 kartalle sekä Kurkaksen 1708 kartalle. Rajakiven itäpuolella, muutaman metrin päässä on viisarikivi.
metsakeskus.1000042407 445 Storängen pohjoispuoli 10007 12012 13124 11006 27000 237924.00000000 6694234.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042407 Kallion laella, pystysuorissa kallioseinämissä on useita pieniä kivilouhoksia. Poran jälkiä (käsiporat), eivät koneella porattuja. kalliosta on louhittu graniittia rakennus- kiviksi. Jätekiveä on louhosten juurella. Eteläisin louhos on erillinen kallionyppylä, joka on vaaleata gneissiä, josta irrotetussa paadessa on rivissä porat kiinni juuttuneina kallioon.
metsakeskus.1000042408 889 Iso Joutensuo pohjoinen 10001 12016 13172 11002 27000 501900.00000000 7197476.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042408 Noin 11 kilometriä lounaaseen Kurimon ruukista sijaitsee mahdollinen raudan valmistamiseen liittyvä jäännös. Se sijaitsee suon reunan rehevässä korpimaisessa metsässä. Jäännös on vajaan metrin korkuinen sammaloitunut keko, joka näyttää koostuvan rautakuonasta. Viittaa mahdollisesti paikalla joskus sijainneeseen rautahyttiin. Järvimalmia sisältäviä järviä on noin 3 km päässä. Viereisillä soilla ei havaittu isompia ruostepaikkoja, vieressä on kyllä ollut ennen ojituksia rehevä puronvarsi. Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta maastossa.
metsakeskus.1000042409 545 Tomtgubbsback 10007 12016 13175 11006 27000 214381.00000000 6956070.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042409 Peruskartalle merkitty tervahauta Ylimarkussa Björnåsenilla sijaitsevan kohouman itäpäässä. Ei tarkastettu. Sijainti hyvin lähellä Korsnäsintietä sen pohjoispuolella.
metsakeskus.1000042410 732 Latvajärvi 4 10007 12015 13146 11006 27000 585134.00000000 7405816.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042410 Kohde on kivi- ja puurakenteinen uittopato. Molemmilla rannoilla on luonnonkivistä kasatut itä-länsisuuntaiset maan ja kiven sekaiset vallit, jotka jatkuvat myös noin 1-2 m jokiuomaan tehden sen kapeammaksi padon kohdalla. Vallin itäpuoli on noin 7 m ja länsiosa muutaman metrin. Länsirannalla rantavalli jyrkkenee nopeasti, joten pidemmääle patovallille ei ole tarvetta. Padon yli kulkee moderni silta ja sitä on jossain vaiheessa korjattu, joka tekee vallin tarkastamisen sillan alta hankalaksi. Mahdollisesti vedessä oleva osa vallia on rakennettu hirsiarkkujen avulla. Padon keskellä on joen pohjassa säilynyt poikittainen tukki, jossa on koko matkalla aukkoja, joihin on ilmeisesti voitu istuttaa pystypuut, eli neulaset, padon sulkemiseksi / veden juoksun kontrolloimiseksi. Lisäksi joen alajuoksun puolella kivivallia vasten on säilynyt pystyyn iskettyjä paaluja ilmeisesti padon tukirakenteena. Osa puurakenteista on hajonnut ja kulkeutunut alavirtaan. Joessa on edelleen havaittavissa tukkeja, joissa on erilaisia aukkoja ja työstön merkkejä. Mahdollisesti tukit ovat olleet osa uittoa ohjaavaa tukirakennetta, kossaa.
metsakeskus.1000042411 732 Kaunisharju 1 10007 12011 13116 11042 27028 581136.00000000 7403367.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042411 Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita; kuusi pesäkettä, kaksi poteroa, kaksi korsua sekä yksi taisteluhauta. Linnoituslaitteesta on säilynyt sota-arkistossa tulisuunnitelmakartta, jonka perusteella linnoituslaiteet jatkuvat länteen nykyisen Poropuiston alueen itäisille rinteille, lisäksi osa pesäkkeistä on todennäköisesti tuhoutunut Hautajärventien rakennusvaiheessa. Korsuja ja poteroita ei ole merkitty tulisuunnitelmakarttaan. Linnoituslaitteet sijaitsevat hajallaan pitkin Kaunisharjua ja järjestelmässä on hyväksikäytetty myös harjun luontaisia suppia ja useimmista pesäkkeistä johtaa yhdyshauta takana olevaan suppaan, josta perääntyminen on ollut turvallisempaa. Linnoituslaitteet ovat ryhmittyneet Hautajärventien molemmin puolin ja kaakkoisimman pesäkken 6 ja luoteisimman taisteluhaudan 1 välillä on matkaa noin 730 m. Taisteluhauta 1 ja pesäkkeet 1-3 sijaitsevat Kaunisharjun huipulla, linnoitetun alueen luoteispäädyssä. Pesäkkeet 5 ja 6 sekä potero 2 sijaitsevat alempana nykyisen Hautäjärventien pohjoispuolella. Pesäke 6 on muista hieman erillään, noin 230 m päässä lähimmästä pesäkkeestä 4. Pesäke 4 on ainut harjun etelään päin suunnattu ja molemmat korsut sijaitsevat harjun eteläpuoleisilla rinteillä. Pesäkkeistä viisi osoittaa Kaunisharjun pohjoispuolelle päin ja ainoastaan yksi, pesäke 4, harjun eteläpuolelle kohti Kolmiloukkosta. Pesäkkeet ovat kaikki ilmeisesti konekivääri- tai pikakivääripesäkkeitä, ne ovat suorakaiteen muotoisia ja niissä on, pesäkettä 6 lukuun ottamatta, säilynyt romahtaneita kattorakenteita. Korsut sijaitsevat molemmat harjun etelänpuoleisilla rinteilä. Korsu 2 eroaa huomattavasti alueen muista korsuista massiivisen kokonsa ja sijaintinsa puolesta. Korsu sijaitsee Kolmiloukkosen rannassa hyvin jyrkässä rinteessä ja se vaikuttaa paljon jykevämmältä kuin muut alueen linnoituslaitteet, katto on suurelta osin edelleen paikallaan ja siihen on käytetty ainakin kolminkertaista hirsikerrosta. Taisteluhauta 1 sijaitsee linnoitetun alueen luoteispäädyssä, harjun korkeimman reunan suuntaisesti. Siihen on sisäänkäynti harjun eteläpuolelta, suojapuolelta, mutta se ei vaikuta johtavan mihinkään vaan päättyy hieman ennen pesäkkeen 1 länsiseinää. Korsu 2 on mahdollisesti ollut ns. Sallan erakon asuinpaikka 1970-1980-luvulla.
metsakeskus.1000042412 732 Kauniinhaudanharju 1 10007 12011 13116 11042 27028 583053.00000000 7402157.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042412 Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita; neljä patteria tai korsua sekä kuusi poteroa. Kohteen pohjois- ja eteläpuolella on lisää vastaavanlaisia linnoituslaitteita (Kaunisharju 1 sekä Kauniinhaudanharjun eteläpäässä Metsätalousmailla). Korsuista kolme (2-4) sijaitsee rinnatusten harjun alarinteellä noin 30 m päässä Hautajärventiestä. Neljäs korsu (1) sijaitsee kauempana noin 130 m koilliseen muista linnoituslaitteista. Linnoituslaitteet on suunnattu itään/kaakkoon, kaikissa poteroissa on valli itään päin ja korsut ovat länteen laskevilla rinteillä.
metsakeskus.1000042413 577 Tuohivahanpuntti 10002 12004 13051 11006 27000 269527.00000000 6700259.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042413 Koordinaattien ilmoittamalla paikalla sijaitsee vanha rajamerkki. Se on rakennettu isohkon maakiven ympärille, lähinnä sen pohjoispuolelle. Rajamerkkiin liittyy 3 viisarikiveä, jotka tarkentavat rajalinjojen suuntia. Ne sijaitsevat 3-10 metrin päässä itse merkistä. Rajamerkki on vanhalla kolmen pitäjän rajalla (Sauvo, Paimio ja Angelniemi / Halikko) ja samalla myös 6 eri tilan välinen rajamerkki, seikka joka paikan nimen ohella viittaa vanhaan ikään. Rajamerkki on mainittu jo isojakoon liittyvissä asiakirjoissa.
metsakeskus.1000042414 577 Rajamäki 10002 12004 13051 11006 27000 270371.00000000 6701797.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042414 Koordinaattien ilmoittamalla paikalla sijaitsee vanha rajamerkki. Se on kooltaan 1,5x1,5 metriä, korkeudeltaan 0,5 m. Rajamerkin keskellä on iso pystykivi, lisäksi rajamerkissä on havaittavissa 4 viisarikiveä. 15 metriä rajamerkistä pohjoiseen on havaittavissa rajan suuntaa tarkentava viisarikivi (N 6701 811 E 270 366). Rajamerkki on edelleen käytössä Paimion ja Salon välisenä rajamerkkinä (aiemmin Paimion ja Halikon / Angelniemen välillä). Rajamerkin rakenne kuitenkin viittaa suhteellisen vanhaan ikään. Rajamerkki on mainittu jo isojakoon liittyvissä asiakirjoissa.
metsakeskus.1000042416 697 Lamponen 10001 12016 13175 11006 27000 561155.00000000 7156232.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042416 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042417 564 Sankainperä 2 10002 12016 13175 11002 27000 447165.00000000 7238523.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042417 Tervahauta, joka sijaitsee suon laidalla olevan kankaan reunalla. Tervahaudan kokonaishalkaisija on 12 metriä ja keskikuopan halkaisija noin 7 metriä. Keskikuopan syvyys on noin 1-1,2 metriä. Halssi suuntaa kaakkoon, ja se on 4 metriä pitkä, 2,2 metriä leveä ja 1,6 metriä syvä. Keskellä kasvaa puustoa.
metsakeskus.1000042418 564 Sankainperä 3 10002 12009 13094 11002 27000 446898.00000000 7238432.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042418 Martimojoen mutkan pohjoisrannalla olevan kankaan laella sijaitsevat kaksi kuoppaa, missä maasto on havupuuvaltaista metsää ja aluskasvillisuus koostuu pääasiassa sammalesta ja varpukasveista. Kuoppamaiset rakenteet sijaitsevat vierekkäin, ja niillä on vallit ympärillä. Niistä lounaisempi (alakohde 1) voi olla asumuspainanne. Tarkastus tehtiin maan ollessa jäässä, joten huuhtoutumiskerroksen paksuutta kuoppien tarkempaa luonnetta ei päästy tarkastamaan.
metsakeskus.1000042419 564 Sankainperä 4 10007 12009 13094 11006 27000 447042.00000000 7238543.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042419 Martimojoen pohjoisrannalla suon reunalla sijaitsevassa niemen kankaalla sijaitsevat kaksi kuoppaa, jotka ajoittuvat mahdollisesti toisen maailmansodan aikaan. Kuoppa 1 on mahdollinen korsu, kuopan 2 rakenne on huomattavasti pienempi (ks. alakohteet). Molemmat ovat jyrkkäreunaisia ja melko tasapohjaisia.
metsakeskus.1000042420 697 Lamponen 2 10001 12016 13175 11006 27000 561288.00000000 7156242.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042420 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Heikko lidar-havainto. Erillinen havainto metsänkäyttöilmoituksen yhteydessä. Ilmoittajana Metsäkeskus. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042421 740 Saarisensuo 10002 12011 13114 11006 27026 581052.00000000 6862812.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042421 Tyypillistä suorakulmaista taisteluhautaa. Näkyy mm. vuoden 1956 ilmakuvissa.
metsakeskus.1000042422 834 Kultavuori 2 10002 12001 13000 11019 27000 317815.00000000 6740536.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042422 Kohde sijaitsee Jaakkolan tilan pohjoispuolisella pellolla, kuivatetun Kalliojärven eteläpuolisella rantaterassilla, reilut 100 tilan päärakennuksesta pohjoiseen ja vajaat 50 m entisen järven kuivatusojasta etelään. Pellolta tuli kansalaisilmoitus kvartslöydöistä 2020. Kvartseja havaittiin noin 30 x 30 m alueella. Kohde tarkastettiin syksyllä 2021, jolloin ilmoitetusta löytöalueesta noin 20 metriä luoteeseen havaittiin epäämäisten kvartsien ohella muutamia kvartsi-iskoksia. Pelto oli tuolloin kyntämötön. Kohde tulkittiin satunnaisessa käytössä olleeksi pyyntikulttuurin leiri- tai asuinpaikaksi, jolla on hyödynnetty alueella runsaasti luontaisena esiintyvää kvartsia. Kohteen laajuuden ja luonteen varmentaminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000042423 405 Kahila 10001 12001 13007 11006 27007 565067.00000000 6770700.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042423 Kohde sijaitsee Kahilanniemen länsireunalla, niemen tyvessä. Talonpaikka on kuvattu vuoden 1767 kartassa (Charta öfver Mustala, Lappvesi, Pujalka, Kahila, Barkarila, Lukala, Pickala, Hardickala, Bajarila och Mikonsari byars ägor). On perusteltua olettaa, että paikka on asutettu ennen 1750-lukua. Pitäjänkartastossa tai sitä nuoremmissa kartoissa taloa ei enää esiinny. Sijainti on karttavertailuun pohjautuva arvio. Vuoden 1767 kartta on osin revennyt talonpaikan eteläpuolelta, mikä vaikeuttaa karttojen vertailua. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000042424 777 Tervakangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 615256.00000000 7177581.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042424 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042425 777 Tervakangas 4 10002 12016 13175 11006 27000 615581.00000000 7177439.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042425 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042426 405 Voisalmi 2 10001 12001 13014 11006 27007 562223.00000000 6771570.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042426 Vuoden 1767 kartassa on kuvattu Voisalmen pohjoisrannalle talo tai torppa (Charta öfver Mustala, Lappvesi, Pujalka, Kahila, Barkarila, Lukala, Pickala, Hardickala, Bajarila och Mikonsari byars ägor). On mahdollista, että paikka on asutettu ennen 1700-luvun puoliväliä. Pitäjänkartastossa paikka on merkitty torpaksi. Ilmavalokuvien perusteella paikka on autioitunut vuosien 1964 ja 1970 välillä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000042426 405 Voisalmi 2 10001 12001 13014 11006 27008 562223.00000000 6771570.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042426 Vuoden 1767 kartassa on kuvattu Voisalmen pohjoisrannalle talo tai torppa (Charta öfver Mustala, Lappvesi, Pujalka, Kahila, Barkarila, Lukala, Pickala, Hardickala, Bajarila och Mikonsari byars ägor). On mahdollista, että paikka on asutettu ennen 1700-luvun puoliväliä. Pitäjänkartastossa paikka on merkitty torpaksi. Ilmavalokuvien perusteella paikka on autioitunut vuosien 1964 ja 1970 välillä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000042426 405 Voisalmi 2 10001 12001 13014 11006 27009 562223.00000000 6771570.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042426 Vuoden 1767 kartassa on kuvattu Voisalmen pohjoisrannalle talo tai torppa (Charta öfver Mustala, Lappvesi, Pujalka, Kahila, Barkarila, Lukala, Pickala, Hardickala, Bajarila och Mikonsari byars ägor). On mahdollista, että paikka on asutettu ennen 1700-luvun puoliväliä. Pitäjänkartastossa paikka on merkitty torpaksi. Ilmavalokuvien perusteella paikka on autioitunut vuosien 1964 ja 1970 välillä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000042427 777 Kaivoslampi 10002 12016 13175 11006 27000 614971.00000000 7177991.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042427 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042429 499 Panike Kapellbacken kiviröykkiö 10007 12002 13019 11006 27000 207458.00000000 7034514.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042429 Kivistä rakennettu pyöreähkö röykkiö, halkaisija n.5m. Inventointiraportissa (2021) todetaan, että röykkiötä on tutkittu 1970-luvulla ja se on entisöity tutkimusten jälkeen.
metsakeskus.1000042430 576 Huovarinsaari 10007 12004 13051 11006 27000 415968.00000000 6802175.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042430 Kohde sijaitsee Huovarin saaressa, noin 8 kilometriä Padasjoen keskustasta Itään. Kohteessa on lähekkäin rajamerkki, hiilihauta ja löyöpaikka (ks. alakohteet). Paikalle tehtiin tarkastus 2021 arkeologian harrastajan tekemien kvartsilöytöjen perusteella.
metsakeskus.1000042431 508 Pahasuo 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042431 Kohteeseen kuuluvien rajapyykkien numerot: 97, 98, 99, 100, 102, 105, 106. 97 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. Kuva löytyy. 98 Sortunut nelikulmainen pyykki. 99 Sortunut nelikulmainen pyykki. 100 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. Kivet kauttaaltaan sammaloituneet. Keskuskivi näkyvillä. Kuva löytyy raportista. 102 Sortunut nelikulmainen pyykki. 105 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. 106 Sortunut nelikulmainen pyykki.
metsakeskus.1000042432 508 Uudenpellonkallio 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042432 Kohteeseen kuuluvien rajapyykkien numerot: 171, 172, 173, 178, 180, 181, 182, 186, 307, 308. 309, 310, 311, 312, 314, 315, 316. 171 Sortunut nelikulmainen pyykki. 172 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. 173 Sortunut nelikulmainen pyykki. 178 Sortunut nelikulmainen pyykki. 180 Sortunut nelikulmainen pyykki. 181 Sortunut nelikulmainen pyykki. 182 Hyväkuntoinen viisikivinen pyykki. 186 Sortunut nelikulmainen pyykki. 307 Sortunut nelikulmainen pyykki. 308 Sortunut nelikulmainen pyykki. 309 Sortunut nelikulmainen pyykki. 310 Sortunut nelikulmainen pyykki. 311 Sortunut nelikulmainen pyykki. 312 Sortunut nelikulmainen pyykki. 314 Sortunut nelikulmainen pyykki. 315 Sortunut nelikulmainen pyykki. 316 Sortunut nelikulmainen pyykki.
metsakeskus.1000042433 508 Niemenkylä Pohjoispelto 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042433 Kohteeseen kuuluvien rajapyykkien numerot ovat: 240, 241, 242, 243, 244, 245, 246, 247, 249 251, 252, 262, 288, 289, 296, 297, 298, 299, 300, 301, 302. 240 Sortunut nelikulmainen pyykki. 241 Sortunut nelikulmainen pyykki. Kuva löytyy. 242 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. 243 Sortunut nelikulmainen pyykki. 244 Sortunut nelikulmainen pyykki. 245 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. Kuva löytyy. 246 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. 247 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. 249 Kohteesta ristiriitaista tietoa. Raportin kartan mukaan "etsitty, ei löydetty", mutta raportin muiden tietojen mukaan löydetty, hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. Osittain sammaloitunut. Kuva löytyy raportista. 251 Sortunut nelikulmainen pyykki. 252 Sortunut nelikulmainen pyykki. 262 Sortunut nelikulmainen pyykki. 288 Sortunut nelikulmainen pyykki. 289 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. 299 Sortunut nelikulmainen pyykki. 300 Sortunut nelikulmainen pyykki. 301 Sortunut nelikulmainen pyykki. 302 Sortunut nelikulmainen pyykki.
metsakeskus.1000042434 508 Parolanlahti 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042434 Kohteeseen kuuluvien rajapyykkien numerot: 140, 141, 142, 151. 140 Sortunut nelikulmainen pyykki. 141 Sortunut nelikulmainen pyykki. Osittain sammaloitunut. Kuva löytyy raportista. 142 Hyväkuntoinen viisikivinen pyykki. 151 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki.
metsakeskus.1000042435 740 Pieni Leposaari 2 10007 12011 13114 11042 27028 619113.00000000 6847109.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042435 Salpalinjan taistelu- ja yhdyshautaa.
metsakeskus.1000042436 740 Hyypiänniemi 10007 12011 13114 11042 27028 618004.00000000 6843003.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042436 Salpalinjan taisteluhautaa
metsakeskus.1000042437 92 Sottungsby (Sotunki) Tallkärr 10007 12001 13014 11006 27000 399115.00000000 6685405.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042437 Tallkärrin tilan asuinrakennuksen raunio. Tallkärr oli torppa Sotungissa. 1800-luvun lopussa torpassa asui Holstin perhe. Perhen isä Johan Holst oli kivenhakkaaja. Tästä johtuen torpan ympäristössä on monia kivettyjä kohteita. Tilan päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1973. Tilan ympäristössä on ollut muita ulkorakennuksia ja kellareita, joiden rauniot erottuvat edelleen maastossa.
metsakeskus.1000042438 499 Panike Kapellbacken rakkakuoppa 10007 12004 13052 11006 27000 207421.00000000 7034513.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042438 Muinaisrantakivikkoon tehty pyöreä suppilomainen kuoppa halkaisija n. 1,5 m. Säilytyskuoppa.
metsakeskus.1000042439 499 Vargis ulkorakennuksen perustus 10007 12001 13013 11006 27009 208366.00000000 7034414.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042439 Vargiksen tilan ulkorakennuksen paikka. Joitain peruskiviä jäljellä. Rakennus on tiettävästi purettu 1950-luvulla.
metsakeskus.1000042441 272 Tankar 11 10002 12004 13000 11006 27000 296405.00000000 7098111.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042441 Tankarin luoteisrannalla loivasti luoteeseen laskevilla kallioilla on 6 verkonkuivatustelineen tukiröykkiötä. Röykkiöt ovat hajonneet osittain tai kokonaan. Röykkiöt ovat 1-2 m halkaisijoiltaan ja enimmillään n. 40 cm korkeita.
metsakeskus.1000042442 272 Tankar 12 10007 12004 13045 11042 27000 296754.00000000 7097878.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042442 Kiviaita sijaitsee Tankarin venesataman eteläpuolella n. 30 m rannasta länteen. Isojen siirtolohkareiden eteläpuolella on n. 10 m pitkä ja enimmillään n. 2 m leveä kiviaita. Silmämääräisesti aita vaikuttaa nuorelta.
metsakeskus.1000042443 272 Tankar 13 10007 12004 13000 11042 27000 296727.00000000 7097816.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042443 Tankarin eteläosassa mökkikujan varrella on ainakin 3 verkonkuivatustelineen tukiröykkiötä. Ne ovat kekomaisia ja n. 1 m halkaisijoiltaan. Röykkiö 2 on pääkohde, röykkiöt 1 ja 3 alakohteina
metsakeskus.1000042444 272 Tankar 14 10007 12004 13049 11042 27000 296693.00000000 7097686.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042444 Tankarin kivikkoisessa eteläkärjessä on hieman yli metrin läpimitaltaan oleva latomus, jonka tarkoitus ei selvinnyt. Kysymykseen voisi tulla esim. rakennuksen nurkkakiveys.
metsakeskus.1000042445 272 Tankar 15/Fellmanin ranta 10007 12005 13073 11042 27000 296586.00000000 7097758.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042445 Tankarin länsirannalla on huvilan rannassa vanhan veneenvetouran jäännös. Sitä on muutettu, sen länsisivulla sijaitsee nykyisin laituri ja itäsivulle on rannan raivauksessa ladottu kiviä. Pohja on nurmena, rakenteen koillispää on hävinnyt.
metsakeskus.1000042446 272 Tankar 16 10007 12004 13051 11042 27000 296645.00000000 7098044.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042446 Nykyisellä rajalla kummelin etelälaidalla on vanha rajamerkki, johon on kaiverrettu numero 2.
metsakeskus.1000042447 272 Tankar 17 10007 12005 13063 11042 27000 296812.00000000 7098170.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042447 Tankarin koillisrannalla nykyisestä venesatamasta pohjoiseen on n. 30x15 metrin kokoinen betonilaituri. Sen länsi- ja eteläpuolisilla rantakallioilla on kolme n. 40 cm halkaisijaltaan olevaa kiinnitysrengasta ja muutamia kiinnitystankoja. Laituriin liittyy eteläpuolelta n. 20 m pitkä ja 5 m leveä betoninen ajoramppi. Ainakin yksi kiinnitysrenkaista on ollut keltaiseksi maalattu, yhden kiinnitystangon kohdalla on kallioon valkoisella maalattu n. 1,5 kokoinen "rasti". Tien pohja, veneen kiinnitysrenkaat ja rautatankopulttaukset alakohteina 2-6.
metsakeskus.1000042448 272 Tankar 18 10007 12004 13000 11042 27000 296602.00000000 7098040.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042448 Tankarin korkeimman alueen tuntumassa, majakkapihan lounaispuolella on n. 4 m läpimitaltaan oleva perustus. Se on tehty kookkaiden maakivien viereen. Perustus koostuu n. 30-100 cm kokoisista kivistä, itäpää on hajonnut. Kyseessä on mahdollisesti savusaunan perusta.
metsakeskus.1000042449 272 Tankar 19 10007 12005 13073 11042 27000 296766.00000000 7097844.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042449 Kohde sijaitsee Tankarin kaakkoisrannalla nykyisestä venesatamasta etelään. Huvilan itäpuolella noin 10 m rannasta on hieman yli 10 m pitkä veneenvetoura. Kohde ajoittunee lähihistoriaan.
metsakeskus.1000042450 272 Tankar 20 10007 12006 13081 11042 27000 296692.00000000 7098123.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042450 Vuonna 1912 Suomen luotsilaitos venäläistettiin, jonka seurauksena luotseja erosi viroistaan. Entisen luotsiaseman ja nykyisin retkeilyhostellina toimivan rakennuksen sisäänkäynnin luona olevassa kookkaassa kivessä on tähän liittyvä muistotaulu.
metsakeskus.1000042454 740 Pesäniemi 10007 12011 13114 11042 27028 617336.00000000 6840570.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042454 Salpalinjan taisteluhautaa
metsakeskus.1000042456 740 Lokkikivenlahti 10007 12011 13114 11042 27028 617357.00000000 6839880.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042456 Salpalinjan taisteluhautaa
metsakeskus.1000042457 740 Niittulahdenniemi 10007 12011 13114 11042 27028 617296.00000000 6839443.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042457 Salpalinjan taisteluhautaa
metsakeskus.1000042458 286 Kymijoki Tolkkila 10002 12005 13069 11006 27008 482758.00000000 6745152.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042458 Sijaintipaikka on Kouvolan keskustasta noin 3,5 kilometriä etelään Tolkkilan kylässä Kymijoessa. Paikalla on voimakas virtaus ja näkyväisyys vaihtelee vuodenajan, sademäärän ja jäätilanteen mukaan. Joen pohjassa olevien puisten paalujen kokonaisuus, joka on noin 10 x 30 metrin laajuisella alueella. Joen länsirannan lähellä on paaluja kahdessa rivissä. Joen molemmilla rannoilla on paalurivien jäännöksiä myös maassa. Paalut ovat ilmeisesti peräisin Venäjän armeijan 1854 Krimin sodan aikana rakentamasta sillasta, jonka keskiosa ollut uivarakenteinen ja rantautumiskohdissa on ollut neljä paalutukiriviä (ks. Reino Hemmilä 2018, Keltist Mylsään - opas Kymijoelle, s. 60-62). Paalut löytyivät jo 1990-luvulla. Sekä joen pohjassa että maassa olevia paaluja on valokuvattu.
metsakeskus.1000042459 638 Hällas 10007 12004 13000 11006 27000 421376.00000000 6693641.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042459 Mahdollinen rajamerkki mäenrinteessä. Neliömäiseksi ladottu kivikasa, jonka päällä on terävämpi pystykivi. Treksilän kartanon maita kuvaavassa kartassa vuodelta 1921 näkyy useita rajapyykkejä, joilla on osoitettu alueen rajoja ja eri torpille vuokrattuja maita. Kartan asemoimalla voisi vahvistaa oletetun funktion.
metsakeskus.1000042460 580 Kosinonniemi 2 10002 12016 13175 11006 27000 628978.00000000 6831913.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042460 Kohde sijaitsee Haljakanselkään pistävän Kosinonniemen tyvellä, tasamaalla noin 10 m tiestä etelään, nuoressa lehtimetsässä. Paikalla on pohjakaavaltaan nelikulmainen jyrkkäreunainen kuoppa, jonka laajuus on 6 x 6 m ja syvyys 1,8 m. Reunoilla erottuu valli, jonka leveys on 1–1,5 m ja korkeus 0,3 m. Pohjaan tehdyssä lapionpistossa totesin ainakin 50 cm sekoittunutta maata ja hiiltä. Muodon ja sijainnin perusteella kyseessä on tervahauta tai kuoppamainen hiilimiilu.
metsakeskus.1000042461 580 Opotta 10002 12001 13013 11006 27007 637024.00000000 6827669.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042461 Kohde sijaitsee Siikalahden itärannalla, pääosin kuusta kasvavassa kumpuilevassa metsämaastossa. Vuoden 1785 Tiviän ja Kaukolan kylää kuvaavassa verollepanokartassa mäelle on kuvattu tonttimaa ja sen ympärille peltoja (Charta öfver Tifviä och Caukola Byars ägor). Lisäksi harjanteella on kulkenut kylätie. Tonttimaa on esitetty myös pitäjänkartastossa samalla paikalla. Vuoden 1950 ilmakuvassa paikalla ei ole enää rakennuksia. Mäenharjanteen pohjoisosassa on mahdollinen rakennuksen perustus (n 7 x 7 m) sekä sen lähistöllä kaksi kuoppaa, halkaisialtaan 2 ja 3,5 m. Paikka vastaa hyvin tonttimaan sijaintia vuoden 1785 kartassa. Lisäksi mäellä on laajalla alueella yhteensä useita satoja kiviröykkiöitä, joiden halkaisija vaihtelee metristä viiteen metriin ja korkeus alle puolesta metristä yli metriin. Tiheimmillään röykkiöitä on alle kymmenen metrin välein. Sijainnin ja muodon perusteella kyseessä ovat varsin tyypilliset viljelyröykkiöt. Niiden lisäksi alueella on useita kiviaitoja, joista osa on huomattavan pitkiä.
metsakeskus.1000042461 580 Opotta 10002 12016 13182 11006 27007 637024.00000000 6827669.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042461 Kohde sijaitsee Siikalahden itärannalla, pääosin kuusta kasvavassa kumpuilevassa metsämaastossa. Vuoden 1785 Tiviän ja Kaukolan kylää kuvaavassa verollepanokartassa mäelle on kuvattu tonttimaa ja sen ympärille peltoja (Charta öfver Tifviä och Caukola Byars ägor). Lisäksi harjanteella on kulkenut kylätie. Tonttimaa on esitetty myös pitäjänkartastossa samalla paikalla. Vuoden 1950 ilmakuvassa paikalla ei ole enää rakennuksia. Mäenharjanteen pohjoisosassa on mahdollinen rakennuksen perustus (n 7 x 7 m) sekä sen lähistöllä kaksi kuoppaa, halkaisialtaan 2 ja 3,5 m. Paikka vastaa hyvin tonttimaan sijaintia vuoden 1785 kartassa. Lisäksi mäellä on laajalla alueella yhteensä useita satoja kiviröykkiöitä, joiden halkaisija vaihtelee metristä viiteen metriin ja korkeus alle puolesta metristä yli metriin. Tiheimmillään röykkiöitä on alle kymmenen metrin välein. Sijainnin ja muodon perusteella kyseessä ovat varsin tyypilliset viljelyröykkiöt. Niiden lisäksi alueella on useita kiviaitoja, joista osa on huomattavan pitkiä.
metsakeskus.1000042461 580 Opotta 10002 12004 13045 11006 27007 637024.00000000 6827669.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042461 Kohde sijaitsee Siikalahden itärannalla, pääosin kuusta kasvavassa kumpuilevassa metsämaastossa. Vuoden 1785 Tiviän ja Kaukolan kylää kuvaavassa verollepanokartassa mäelle on kuvattu tonttimaa ja sen ympärille peltoja (Charta öfver Tifviä och Caukola Byars ägor). Lisäksi harjanteella on kulkenut kylätie. Tonttimaa on esitetty myös pitäjänkartastossa samalla paikalla. Vuoden 1950 ilmakuvassa paikalla ei ole enää rakennuksia. Mäenharjanteen pohjoisosassa on mahdollinen rakennuksen perustus (n 7 x 7 m) sekä sen lähistöllä kaksi kuoppaa, halkaisialtaan 2 ja 3,5 m. Paikka vastaa hyvin tonttimaan sijaintia vuoden 1785 kartassa. Lisäksi mäellä on laajalla alueella yhteensä useita satoja kiviröykkiöitä, joiden halkaisija vaihtelee metristä viiteen metriin ja korkeus alle puolesta metristä yli metriin. Tiheimmillään röykkiöitä on alle kymmenen metrin välein. Sijainnin ja muodon perusteella kyseessä ovat varsin tyypilliset viljelyröykkiöt. Niiden lisäksi alueella on useita kiviaitoja, joista osa on huomattavan pitkiä.
metsakeskus.1000042461 580 Opotta 10002 12001 13013 11006 27008 637024.00000000 6827669.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042461 Kohde sijaitsee Siikalahden itärannalla, pääosin kuusta kasvavassa kumpuilevassa metsämaastossa. Vuoden 1785 Tiviän ja Kaukolan kylää kuvaavassa verollepanokartassa mäelle on kuvattu tonttimaa ja sen ympärille peltoja (Charta öfver Tifviä och Caukola Byars ägor). Lisäksi harjanteella on kulkenut kylätie. Tonttimaa on esitetty myös pitäjänkartastossa samalla paikalla. Vuoden 1950 ilmakuvassa paikalla ei ole enää rakennuksia. Mäenharjanteen pohjoisosassa on mahdollinen rakennuksen perustus (n 7 x 7 m) sekä sen lähistöllä kaksi kuoppaa, halkaisialtaan 2 ja 3,5 m. Paikka vastaa hyvin tonttimaan sijaintia vuoden 1785 kartassa. Lisäksi mäellä on laajalla alueella yhteensä useita satoja kiviröykkiöitä, joiden halkaisija vaihtelee metristä viiteen metriin ja korkeus alle puolesta metristä yli metriin. Tiheimmillään röykkiöitä on alle kymmenen metrin välein. Sijainnin ja muodon perusteella kyseessä ovat varsin tyypilliset viljelyröykkiöt. Niiden lisäksi alueella on useita kiviaitoja, joista osa on huomattavan pitkiä.
metsakeskus.1000042461 580 Opotta 10002 12016 13182 11006 27008 637024.00000000 6827669.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042461 Kohde sijaitsee Siikalahden itärannalla, pääosin kuusta kasvavassa kumpuilevassa metsämaastossa. Vuoden 1785 Tiviän ja Kaukolan kylää kuvaavassa verollepanokartassa mäelle on kuvattu tonttimaa ja sen ympärille peltoja (Charta öfver Tifviä och Caukola Byars ägor). Lisäksi harjanteella on kulkenut kylätie. Tonttimaa on esitetty myös pitäjänkartastossa samalla paikalla. Vuoden 1950 ilmakuvassa paikalla ei ole enää rakennuksia. Mäenharjanteen pohjoisosassa on mahdollinen rakennuksen perustus (n 7 x 7 m) sekä sen lähistöllä kaksi kuoppaa, halkaisialtaan 2 ja 3,5 m. Paikka vastaa hyvin tonttimaan sijaintia vuoden 1785 kartassa. Lisäksi mäellä on laajalla alueella yhteensä useita satoja kiviröykkiöitä, joiden halkaisija vaihtelee metristä viiteen metriin ja korkeus alle puolesta metristä yli metriin. Tiheimmillään röykkiöitä on alle kymmenen metrin välein. Sijainnin ja muodon perusteella kyseessä ovat varsin tyypilliset viljelyröykkiöt. Niiden lisäksi alueella on useita kiviaitoja, joista osa on huomattavan pitkiä.
metsakeskus.1000042461 580 Opotta 10002 12004 13045 11006 27008 637024.00000000 6827669.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042461 Kohde sijaitsee Siikalahden itärannalla, pääosin kuusta kasvavassa kumpuilevassa metsämaastossa. Vuoden 1785 Tiviän ja Kaukolan kylää kuvaavassa verollepanokartassa mäelle on kuvattu tonttimaa ja sen ympärille peltoja (Charta öfver Tifviä och Caukola Byars ägor). Lisäksi harjanteella on kulkenut kylätie. Tonttimaa on esitetty myös pitäjänkartastossa samalla paikalla. Vuoden 1950 ilmakuvassa paikalla ei ole enää rakennuksia. Mäenharjanteen pohjoisosassa on mahdollinen rakennuksen perustus (n 7 x 7 m) sekä sen lähistöllä kaksi kuoppaa, halkaisialtaan 2 ja 3,5 m. Paikka vastaa hyvin tonttimaan sijaintia vuoden 1785 kartassa. Lisäksi mäellä on laajalla alueella yhteensä useita satoja kiviröykkiöitä, joiden halkaisija vaihtelee metristä viiteen metriin ja korkeus alle puolesta metristä yli metriin. Tiheimmillään röykkiöitä on alle kymmenen metrin välein. Sijainnin ja muodon perusteella kyseessä ovat varsin tyypilliset viljelyröykkiöt. Niiden lisäksi alueella on useita kiviaitoja, joista osa on huomattavan pitkiä.
metsakeskus.1000042462 146 Ahvenlampi 10002 12016 13151 11006 27000 712142.00000000 6948324.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042462 Kohde sijaitsee Petkeljärven kansallispuistossa, noin 100 metriä Ahvenlammen pohjoispuolella. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Kohteeseen kuuluu kaksi vierekkäistä hiilimiilua, joiden koko oli hankala hahmottaa tiheän vesakon ja ruohikon takia, joka oli kasvanut hiilimiilujen poltosta syntyneeseen ravinteikkaaseen maaperään. Paikalla erottuu kehämainen valli, läpimitta noin 12 metriä, keskiosa on hieman kummulla, ympärillä on kaivantoja. Tästä noin 10 metriä itään on toinen vastaavanlainen rakenne. Paikalla inventointihetkellä elokuussa olleen tiheän kasvillisuuden ja useiden kuoppien takia rakenteet eivät hahmottuneet maastossa. Vinovalovarjosteessa miilut näkyvät jokseenkin luotettavasti.
metsakeskus.1000042463 146 Ahvenlampi 2 10002 12016 13151 11006 27000 712332.00000000 6947882.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042463 Hiilimiilu sijaitsee Ilomantsin Petkeljärven kansallispuistossa, Ahvenlammen itärannalla, noin 50 metriä rannasta. Maasto on hiekkapohjaista mäntykangasta, miilun kohdalla olevassa ravinteikkaassa maaperässä kasvaa lehtipuustoa, koivua, pihlaja ja leppää. Miilu erottuu noin metrin korkuisena laakeana kumpareena. Miilua kiertää ulkopuolella 1–1,5 metriä leveä ja metrin syvyinen oja, jonka sisäpuolella kiertää toinen kapeampi oja, leveys noin 0,5 metriä. Miilun halkaisija ulommasta ojasta mitattuna on noin 25 metriä. Miilun läpi kulkee polku.
metsakeskus.1000042464 146 Joutenjärvi 2 10002 12016 13151 11006 27000 713234.00000000 6947478.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042464 Hiilimiilu sijaitsee Ilomantsin Petkeljärven kansallispuistossa, Joutenjärven koillisrannalla. Alue on hiekkamoreenipohjaista mäntykangasta, miilun kohdalla on myös lehtipuuta. Hiilimiilu erottuu maastossa matalana kumpareena, halkaisija noin 12 metriä, jota kiertää ketju kuoppia, halkaisija 1–2 metriä. Miilun rannanpuoleisen osan läpi kulkee polku, jonka kuluneessa pinnassa näkyy selvästi nokimaata miilun kohdalla. Polkua noin 20 metriä etelään, mäen kupeessa, on 2x2 metrin kokoinen neliskanttinen kaivanto, syvyys puolisen metriä. Liittyy mahdollisesti miiluun, ehkä miilunpolttajien maja.
metsakeskus.1000042465 146 Keltasilmä 10002 12016 13151 11006 27000 712375.00000000 6947471.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042465 Hiilimiilu sijaitsee Ilomantsin Petkeljärven kansallispuistossa, noin 250 metriä Keltasilmä-nimisestä lammesta länteen. Tetrijärventie kulkee välittömästi miilun eteläpuolella. Alue on hiekkamoreenipohjaista mäntykangasta. Miilun keskiosan muodostaa noin 6 metriä leveä matala kumpu, jota ympäröi katkonainen noin metrin leveä oja. Ojan ulkopuolella miilua kiertää parimetriä leveiden kuoppien ketju, joiden ulkoreunasta mitattuna koko rakenteen halkaisija on noin 20 metriä
metsakeskus.1000042466 146 Kinniäislammit 10007 12011 13212 11042 27028 712898.00000000 6947797.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042466 Korsumainen kaivanto sijaitsee Ilomantsin Petkeljärven kansallispuistossa Kinniäislammit-nimisten kahden pienen lammen pohjoispuolella. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta, mutta tällä kohtaa pienen mäen etelälaidalla melko kivistä. Kaivanto on suorakaiteenmuotoinen, kooltaan noin 2,5x3 metriä, syvyys on 0,5–1 metriä. Länsireunassa on noin puoli metriä leveä ja 1,5 metriä leveä käytävä, ilmeisesti sisäänkäynti. Kaivannon ympärillä on vallit. Todennäköisimmin kyseessä on toisen maailmansodan aikaisiin linnoitteisiin liittyvä korsun pohja, mutta vaikka Petkeljärvellä on paljon taistelukaivantoja tuolta ajalta, ei niitä ole Kinniäislampien läheisyydessä, lähimmät tunnetut ovat parin kilometrin päässä.
metsakeskus.1000042467 146 Petkeljärvi 4 10002 12016 13151 11006 27000 714924.00000000 6948643.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042467 Hiilimiilu sijaitsee Ilomantsin Petkeljärven kansallispuistossa, Petkeljärven länsirannalla. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Miilun keskiosa erottuu matalana kumpuna, halkaisija noin 7 metriä, sitä kiertää kaksi sisäkkäistä ojaa. Lisäksi ympäristössä 10–20 metrin etäisyydellä on muutamia kuoppia halkaisija 1,5–2 metriä, joista on vaikea sanoa liittyvätkö ne miiluun vai ovatko ampuma-asemia.
metsakeskus.1000042468 146 Ruunulampi 10007 12011 13212 11042 27028 713492.00000000 6946218.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042468 Kohde sijaitsee Ilomantsin Petkeljärven kansallispuistossa Ruunulammen itäpuolella. Ruunulammen itäpään rinteessä ja lammen eteläpuoleisen alueen rinteillä on yhteensä 13 korsun ja hevostallin pohjaa. Inventoinnissa oli vaikea erottaa mitkä korsukuopista ovat tallin pohjia, joten ne on kaikki merkitty korsuina. Mahdollisesti hieman laajemmalla sisäänkäynnillä varustetut korsut voisivat olla tallin paikkoja. Niitä ovat korsut 10, 11 ja 13. Yleensä korsujen koko on noin 6x4 metriä ja niihin johtaa kapea käytävä alarinteestä, Korsut ovat rinteen puoleisesta reunastaan kolmekin metriä syviä. Kohteen poikki kulkee polku ja sen vieressä on infotaulu, jossa kerrotaan kenttätalleista.
metsakeskus.1000042469 146 Sakastilahti 10002 12016 13151 11006 27000 712434.00000000 6948218.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042469 Hiilimiilu sijaitsee Ilomantsin Petkeljärven kansallispuistossa, Sakastilahden pohjoisrannalla. Maasto on kosteahkoa kangasta ja kasvaa sekametsää. Miilun keskusta erottuu matalana kumpareena, sitä kiertää ojamainen kaivanto. Miilun halkaisija ojan ulkoreunasta mitattuna on noin 20 metriä.
metsakeskus.1000042470 146 Taivallampi 10002 12016 13151 11006 27000 710969.00000000 6950413.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042470 Hiilimiilu sijaitsee Ilomantsin Taivallammen ja Pienen Kuikkalammen välissä, Möhköntiestä 50 metriä etelään. Alueella on myös paljon toisen maailmansodan aikaisia linnoitteita, jotka kuuluvat kohteeseen Taivallamminkangas. Hiilimiilun läpi kulkee tieura. Miilun keskiosa erottuu matalana kumpuna, jota kiertävien ojien ulkoreunasta mitattuna miilun leveys on noin 22 metriä. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta.
metsakeskus.1000042472 853 Taipale 10007 12004 13043 11006 27008 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042472 Paikalla on kivestä holvattu kellari, jonka suuaukossa on tiilimuurausta. Kellari saattaa liittyä vanhaan päärakennukseen. Kohdetta ei ole tarkastettu arkeologin toimesta, mutta se on tarkastettu Turun museokeskuksen rakennustutkijan toimesta 2021.
metsakeskus.1000042472 853 Taipale 10007 12004 13043 11006 27007 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042472 Paikalla on kivestä holvattu kellari, jonka suuaukossa on tiilimuurausta. Kellari saattaa liittyä vanhaan päärakennukseen. Kohdetta ei ole tarkastettu arkeologin toimesta, mutta se on tarkastettu Turun museokeskuksen rakennustutkijan toimesta 2021.
metsakeskus.1000042473 148 Zellberginoja länsi 10002 12016 13158 11006 27008 500111.00000000 7595364.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042473 Kohde sijaitsee Zellberginojan länsipuolella, ojan ja rinteen välisellä alueella. Kyseessä on 1870-luvulla ajoittuva kullanhuuhdonta-alueen jäännös. Alueella on kullanhuuhdonnassa syntynyt rakka, patorakennelma, kivilatomuksia, jotka ovat toimineet tukina ränneille sekä kullankaivuukuoppia. Dokumentoitu kultakenttä on arkistolähteiden perusteella kuulunut Samuel Korvaselle. Valtausalue 20 alueella on merkitty hänelle vuonna 1870. Korvasella on ollut valtaus myös vuosina 1881–1883.
metsakeskus.1000042474 980 Ahvenusjärvi 2 10001 12004 13054 11002 27000 305422.00000000 6841887.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042474 Ilmoituksen mukaan kiviröykkiö noin halkaisijaltaan 3 metriä, osittain rauennut ilmeisesti koneen ajettua sen päälle (suullisen tiedon mukaan röykkiö on alun perin ollut täysin sammaloitunut). Kivien koko on kuvien perusteella n. 10-30 cm. Röykkiön vierestä on löydetty lyyranmuotoinen tulusrauta, josta sakarat olivat menneet poikki, sekä n. 60 m kohteesta kaakkoon yksipiikkinen viskari (Ilpparin löytö 316424). Maaperä on hiekkaa. Tulusraudan löytöpaikalla maaperässä on havaittu hivenen hiiltä sekä palaneita kiviä. Mahdollisesti kyseessä on eränkäyntiin liittyvä kiukaan jäännös myöhäisrautakaudelta tai keskiajalta. Kohdetta ei ole tarkastettu arkeologin toimesta.
metsakeskus.1000042475 837 Sikosuo 10002 12011 13000 11006 27009 320323.00000000 6822792.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042475 Nokiantien pohjoispuolella, osin tiheässä vesakossa on kaksi vierekkäistä suurikokoista kuoppaa, jotka aukeavat etelän suuntaan. Läntisen kuopan luoteiskulmasta lähtee yhdyshauta pohjoisen suuntaan, jossa erottuu puisia tukirakenteita. Itäisemmän kuopan idän puoleisessa seinämässä on lisäksi kuoppa, joka vaikuttaa puretun suojahuoneen rakenteelta. Kuoppia on käytetty kaatopaikkoina. Itäisemmän kuopan keskellä on näkyvissä betonia. Kuoppien sijainti suhteessa Mustavuoren muihin linnoitteisiin, eteläpuolella kulkeneeseen vanhaan maantiehen ja Pyhäjärven rantaan laskevaan, aikanaan aukeaan rinteeseen sekä kuoppien rakenne viittaavat siihen, että kohdalla on saattanut sijaita kahden tykin sivustatuliasema eli kaponieeri. Tämän tiedon varmistaminen tarvitsee kuitenkin lisätutkimuksia. Jos kuopat ovat tuliasemia, olisivat kevyet tykit tulittaneet niistä etelän suuntaan.
metsakeskus.1000042476 420 Leppävirta 10007 12017 13193 11002 27000 541305.00000000 6929235.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042476 Kohde sijaitsee Leppävirran keskustan tuntumassa Leppävirrassa. Hylky sijaitsee rannassa rivitalon laiturin edustalla. Hylyn sisällä on yksi laiturin ankkuripaino. Toisen laiturin ankkuripainon ketju kulkee hylyn yli. Hylyn kohdalla on kohtuullisen voimakas virtaus, vaakanäkyvyys vedessä noin 1.5 metriä. Hylyn perä on aivan rannan tuntumassa 1,5 metrin syvyydessä, keulan kansirakenteet sijaitsevat 2 metrin syvyydessä ja keula paapuurin puolelta 4,8 metrin syvyydessä. Kohde on vanha tasasaumaisen aluksen hylky, joka on pahoin hajonnut. Kyseessä on mahdollisesti lotja, jossa on ollut ainakin osittain kansi. Hylyllä on pituutta 31 metriä, leveyttä 7,5 metriä ja näkyvillä olevan kylkilaudoituksen korkeus on 2,5 metriä. Hylyn paapuurin puoleinen kylki on melkein kokonaan ehjä, tyyrpuurin puoleinen kylki on suurelta osin hajonnut ja levinnyt hylyn sivulle. Keulasteevi on irronnut kokonaan. Keulassa on kansilankut paikallaan noin 5 metrin matkalta, muuten kansilankut on purettu/romahtaneet hylyn ympäristöön. Keulassa on ankkuripeli. Perä on hajonnut suurelta osin. Hylyn löysivät vuonna 2007 Mika-Sami Nuutinen ja Antti Hirvonen. Kuopion urheilusukeltajat ry:n jäseniä on käynyt sukeltamassa hylyllä loppusyksyllä 2020.
metsakeskus.1000042478 700 Leilahti 2 10001 12016 13175 11006 27000 576567.00000000 6810496.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042478 Laserkeilausaineiston perusteella Leilahden perukassa, lahden länsirannalla on tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000042479 297 Kaijansalo 10007 12017 13194 11002 27000 540721.00000000 6970078.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042479 Kohde sijaitsee Kallaveden Ollinselän Kaijansalo-saaren itäpuolella. Kohde sijaitsee laivaväylän vieressä siten, että etäisyys väylään on noin 100 metriä. Alueella on heikko virtaus lounaaseen. Hylky sijaitsee pohjassa suorassa kölillään osittain mutaan uponneena. Proomun sisälle on kasautunut mutaa aikojen saatossa. Hylyn keula osoittaa etelään. Hylyn keula nousee 1 metrin verran pohjasta, laidat nousevat mittaus kohdasta riippuen 0.5-0.8 metriä pohjasta. Perä nousee 1.3 metriä pohjasta. Kyseessä on rungoltaan hyvässä kunnossa oleva rautainen proomu, jonka pituus 18,6 metriä ja leveys 5, 4 metriä. Perässä on kansirakenteiden, mahdollisen hytin, jäänteitä. Alueelta erottuu muun muassa ikkunan karmi ja tikapuut. Perässä ehjä peräsin paikallaan. Perän hytin jäänteiden edessä on puinen soutuvene tyyrpuuriin puolella nojaten proomun sisälaitaan. Soutuveneen kokka on pystyssä pintaa kohti. Proomu on avorakenteinen, lukuun ottamatta perän ja keulan kansirakenteita. Keulassa sijaitsee kolme paksua hinausköyttä, ja proomu on ollut hinauksessa uppoamishetkellään. Keulassa kannen päällä on ankkuri ja ankkuripeli. Keulan sisäpuolella on lankkuja pystyssä. Proomussa on puiset reelingit ja isoja rautaisia pollareita Hylyn ympäristössä sijaitsee lankkuja ja palkkeja. Hylystä 50 metriä luoteeseen on tehty toinen kaikuluotain havainto isosta kohteesta joka tarkistettava. Hylyn havaitsi Geologian tutkimuskeskus omien luotaustutkimuksiensa yhteydessä vuonna 2017. Kuopion Urheilusukeltajat sai tiedon luotainhavainnosta Kuopion kulttuurihistoriallisen museon intendentti Tytti Räikkönen-Partaselta. Kohteen tarkastussukellus tehtiin Esa Hartikainen ja Teijo Hiltusen toimesta 11.06.2021. Kohteesta on valokuvia ja videoita.
metsakeskus.1000042480 420 Tirronen 10007 12017 13193 11002 27000 556192.00000000 6947560.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042480 Kohde sijaitsee Suvasveden Tirronen- nimisen saaren luoteispuolella mutapohjalla. Savolaismallinen puinen soutuvene, jossa on kiinteät hankaintapit. Perälauta haljennut. Hautautunut osaksi mutapohjaan. Veneen pituus on noin viisi metriä. Kohde löytyi veneilemällä vuonna 1994. Vene näkyy selvästi veden pinnalta päältä päin.
metsakeskus.1000042481 491 Ylä-Säynätjärvi 10007 12017 13192 11002 27000 521893.00000000 6837371.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042481 Kohde sijaitsee Ylä-Säynätjärven pohjoispäässä mutapohjalla. Kyseessä on yksipuinen ruuhi, joka nostettu ylös järvestä. Kohteen löysi 30.5.2021 Timo Jääskeläinen.
metsakeskus.1000042482 290 Jauranniemi 10001 12016 13175 11006 27000 609766.00000000 7120922.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042482 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 17 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042483 290 Paloahonsuo 10001 12016 13175 11006 27000 609164.00000000 7121830.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042483 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 20 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042484 272 Pohjanmaan rantatie 10007 12005 13071 11006 27000 305905.00000000 7078475.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042484 Pohjanmaan rantatie on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Pohjanmaan rantatie on yksi Suomen tärkeistä historiallisista tielinjoista. ratsupolusta 1600-luvulla kehittynyt maantie on kulkenut Turusta Tukholmaan Pohjanlahden ympäri. Rantatie on ollut Pohjanmaan tärkein tie ja Lapin läänin alueella pitkään ainoa maantie. Tie oli rakennettu 1660-lukuun mennessä Ouluun asti. Vuoden 2019 inventointi: Linjaus Pohjois-Pohjanmaalla on selvitetty vuonna 2000 (Aimo Kehusmaa, Pohjanmaan rantatie Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaan liitto. Oulun tiepiiri 2000). Kohdealueella linjaus on myös kartoitettu maastossa vuoden 2015 inventoinnissa. Kokkolassa rantatien linjauksesta valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä on huomioitu osa, joka kulkee Lohtajan Marinkaisten ja Ala-Viirteen välillä. Nyt tehdyssä inventoinnissa voitiin maastossa paikantaa vanha tielinjaus melko hyvin polkuna ja metsätienä, paikoin linjaus kuitenkin häviää. Pohjoisosassa tielinjauksen alueella maaperää on voimakkaasti muokattu ja siellä esiintyy runsaasti maanotossa syntyneitä kuoppia. Muinaisjäännöksiin viittaavaa ei linjaukselta havaittu.
metsakeskus.1000042485 578 Tihilänniemi 10001 12016 13175 11006 27000 548195.00000000 7154722.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042485 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042486 578 Tihilänniemi 2 10001 12016 13175 11006 27000 548084.00000000 7154925.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042486 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042487 620 Ketunsuo 10002 12016 13175 11006 27000 526389.00000000 7158826.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042487 Kaksi tervahautaa. Koordinaatit itäisemmästä, minkä halkaisija ehkä noin 10 metriä. Toinen tervahauta on mahdollisesti pienempi. Maastokarttamerkintä ja heikko Lidar-havainto. Inventointi 2022: Kaksi tervahautaa vierekkäin. Mäntymetsää, maaperä on hiekkaa. Tervahaudat, ks. alakohteet. Inventointi 2022 Schulz: Kohteessa on kaksi tervahautaa. Alakohteissa kohdekuvaukset.
metsakeskus.1000042488 620 Ketunsuo 2 10002 12016 13175 11006 27000 526468.00000000 7158906.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042488 Kolme tervahautaa, koordinaatit keskimmäisestä. Arvioidut halkaisijat pohjoisimmasta tervahaudasta alkaen; 13, 16 ja 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Neljä tervahautaa kaarevassa rivissä. Mäntymetsää, maaperä on hiekkaa. Tervahaudat, ks. alakohteet.
metsakeskus.1000042489 620 Ketunsuo 3 10002 12016 13175 11006 27000 526389.00000000 7158960.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042489 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahauta, halkaisija noin 13 m (valleineen). Halssi osoittaa koilliseen.
metsakeskus.1000042490 740 Petäjämäki 10002 12011 13114 11006 27026 583373.00000000 6864630.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042490 Ensimmäisen maailmansodan aikaisia varustuksia molemmin puolin Sulkavantietä.
metsakeskus.1000042491 777 Turvakko 10002 12016 13175 11006 27000 635374.00000000 7182148.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042491 Aukealla paikalla sijaitseva tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042492 777 Juurikkaniva 10002 12016 13175 11006 27000 634799.00000000 7182569.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042492 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042493 777 Saarikangas kaakko 10002 12016 13175 11006 27000 633768.00000000 7182580.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042493 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 20 mertiä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042494 834 Helvetinsuo 10002 12016 13175 11006 27000 328390.00000000 6730329.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042494 Tervahauta sijaitsee Liesjärven Kyynäränharjun eteläpuolella, Helvetinsuon ja Savilahdenkallioiden välissä. Välittömästi haudan pohjoispuolella kulkee retkeilyreitin polku. Alue on hiekkamoreenipohjaista kuusivaltaista kangasmetsää. Tervahaudan halkaisija noin 1,5 metriä leveiden selvästi erottuvien vallien ulkoreunasta mitattuna on noin 8 metriä, hauvan syvyys on reilu metri. Kaakkoon on metrin levyinen rännikaivanto, joka päättyy metrin vallin ulkopuolelle. Tervahauta on muodoltaan suppilomainen ja siinä kasvaa nuoria kuusia ja haudassa on tuulenkaatoja.
metsakeskus.1000042495 834 Hyypiönmaja 2 10002 12016 13175 11006 27000 327648.00000000 6731396.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042495 Tervahauta sijaitsee Liesjärven länsipäässä järven halki juoksevan Kyynäränharjun pohjoisessa tyvessä, harjun länsipuolella, Hyypiönmaja -nimisen Metsähallituksen kämpän itäpuolella, majasta 160 m itään. Alue on hiekkapohjaista kuusikkoa. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 12 metriä matalien vallien ulkoreunasta mitattuna, Hauta on matala ja laakea, syvyys vain puolisen metriä. Rännikaivantoa ei voinut hahmottaa. Välittömästi haudan kaakkoispuolella sijaitsee noin 12 metriä leveä ja noin metrin syvyinen kuoppa, joka on ilmeisesti vanha hiekkakuoppa, joka on mainittu Hyypiönmajan kohdekuvauksessa. Tervahauta sijaitsee Hyypiönmaja-nimisen kivikautisen asuinpaikan aluerajauksen sisällä ja tervahaudalle ei sen vuoksi tehty aluerajausta. Hauta on havaittu jo asuinpaikan löytymisen aikaan vuonna 2006.
metsakeskus.1000042496 834 Karhunpesänummi 10002 12016 13175 11006 27000 329664.00000000 6733287.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042496 Peruskarttaan merkitty tervahauta sijaitsee Liesjärven kansallispuistossa noin 2 km Liesjärvestä pohjoiseen, Kaksvetinen-nimisen lammen eteläpuolella olevalla Karhunpesänummella ja kohde käytiin dokumentoimassa vuoden 2021 inventoinnissa. Tervahauta on suppamainen ja siinä on selvät noin 1–2 metriä leveät vallit. Vallien ulkoreunasta mitattuna haudan leveys on 7–8 metriä, syvyys on noin metri. Haudasta lähtee lyhyt, metrin pituinen, rännikaivanto vieressä kulkevan polun suuntaan kaakkoon. Alue on mäntyä ja kuusta kasvavaa hiekkamoreenipohjaista kangasmaastoa.
metsakeskus.1000042497 834 Korteniemen metsävartijatila 10007 12001 13014 11006 27000 330472.00000000 6728209.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042497 Korteniemen metsävartijatila sijaitsee Liesjärven kansallispuistossa, Liesjärven eteläosassa Korteniemessä. Korteniemen uudistila on perustettu Tammelan Letkun kylään vuonna 1792, jolloin Letkun kylän Heikkilän (Uutelan) talosta erotettiin sen itäiset alueet, joita kutsuttiin Korteniemeksi. Tilan ensimmäinen isäntä oli Eric Johan Johansson, joka ei kuitenkaan koskaan asunut tilalla, vaan Lohjalla. Johansson myi tilan jo v. 1799 renkolaisella Jöran Eriksson Ollilalle, joka puolestaan myi sen v. 1805 Turpoon sahayhtiölle. Tämän jälkeen tila toimi yhtiön torppana. Vuonna 1878 Metsähallitus osti Turpoon sahan maat ja Korteniemeä asuttaneesta torpparista Kalle Lönnbergistä tehtiin Korteniemen ensimmäinen metsänvartija, jonka tehtävänä oli mm. kruununmetsien ja hakkuiden valvonta ja raatelevaisten eläinten (mm. karhut ja haukat) hävitys. Pienen rahapalkan lisäksi metsänvartija sai torpan tuoton palkkiona. Korteniemeen rakennettiin uusi tilakeskus 1880-luvulla. Kallen poika Aukusti Lönnberg jatkoi metsänvartijana isänsä jälkeen ja kun Liesjärven kansallispuisto perustettiin vuonna 1956, sen ensimmäinen vartija oli Aukustin poika Aarne. Korteniemen pihapiiri on säilynyt lähes muuttumattomana yli sata vuotta. Alueella on useita rakennuksia, joista muutamia on tuotu paikalle museokäyttöön. Pääosin rakennukset ajoittuvat 1880-luvun ja 1900-luvun alun väliin. Lähialueen metsiä on käytetty kaskeamiseen, inventoinnissa ei kuitenkaan löytynyt kaskiröykkiöitä. Rantojen tuntumassa olevia alavia perkoja on käytetty heinänkasvatukseen ja laiduntamiseen, näiltä ei löytynyt rakenteita. Pelloilla ei ole juurikaan raivausröykkiöitä, muutamaa lukuun ottamatta. Tervanpolttoa on sivuelinkeinona harrastettu ja pihan tuntumassa on tervahauta, joka on tehty 1980-luvulla vanhan haudan paikalle. Inventoinnissa löytyi ilmeisesti ladon pohjakiveys notkopellon laidalta, kooltaan noin 2x5 metriä, joka koostuu riveistä muokkaamattomia luonnonkiviä. Lisäksi Kärmekukkulan ja Ahonnokan välissä havaittiin ja neliskanttinen kaivanto, sivujen pituus noin 5 metriä ja syvyys puolisen metriä, yhdessä nurkassa vaikuttaisi olevan sisäänkäynnin näköinen ura. Kyseessä voi olla rakennuksen pohja. 1800-luvun Senaatinkartastossa Ahonnokalle on merkitty rakennus, josta ei inventoinnissa havaittu mitään merkkejä, mutta kyseessä ei liene kuitenkaan tämä kaivanto. Anu Vauramo on tehnyt tutkimuksen (Korteniemen metsänvartijatila. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A, No 5.) Korteniemen metsävartijan tilasta, jossa on yksityiskohtaisesti esitetty sen historiaa ja vaiheita sekä nykyinen rakennuskanta.
metsakeskus.1000042498 834 Kyynäränharju 10007 12005 13063 11006 27000 327816.00000000 6730926.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042498 Kohde tarkastettiin vuoden 2021 inventoinnissa, se on jo aiemmin merkitty Metsähallituksen Pave-järjestelmään. Laiturin jäännökset sijaitsevat Liesjärven kansallispuistossa, kapean Kyynäränharjun keskivaiheilla, sen länsirannalla. Rantaan on kasattu erikokoisia rantakiviä, suurimmat halkaisijaltaan noin puoli metriä, metrin levyiseksi ja nelisen metriä pitkäksi rakenteeksi. Laiturin pää voi ulottua hieman kauemmaksikin, mutta veden pinnalle rakenne ulottui noin neljän metrin päähän rannasta. Mitään siihen liittyviä puurakenteita ei näkynyt, joten kyseessä lienee yksinkertainen kivestä ladottu laituri, joka on helpottanut rantautumisia. Laiturin ikää on vaikea arvioida, luultavasti historiallinen tai moderni.
metsakeskus.1000042499 834 Lintusyrjä 10007 12001 13014 11006 27000 330154.00000000 6731807.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042499 Lintusyrjän alue kuului inventoitaviin perinnebiotooppialueisiin vuoden 2021 inventoinnissa. Lintusyrjä on ollut Kanteluksen tilan torppa ainakin vuonna 1901 Kanteluksen tiluksia esittävän kartan mukaan. Lintusyrjä esiintyy myös 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkuun ajoittuvassa Senaatin kartastossa. Todennäköisesti torppa on perustettu juuri vuosisadan vaihteen aikoihin. Valtion asutustilana se esiintyy vuoden 1929 kartassa ja Maanmittaushallituksen uudistusarkistossa. Inventoinnissa käytiin läpi torpan lähistöä ja vanhoja peltoja, jotka ovat nykyisin jo täysin metsittyneet, metsä on pääosin tiheää kuusikkoa ja paikoin tiheää lehtimetsää, havaintomahdollisuudet ovat melko huonot. Metsittyneillä alueilla on jonkin verran raivausröykkiöitä, joita inventoinnissa dokumentoitiin muutamia, niitä on alueella enemmänkin, mutta painottuvat dokumentoitujen röykkiöiden alueelle. Nykyinen asuinrakennus ei ole käytössä ja on ilmeisesti 1930-luvulta tai uudempi, se muistuttaa rintamiestaloja. Sijainti on osapuilleen sama kuin torpan. Pihapiirissä on 1900-luvun alussa ollut useita rakennuksia, joista ei ole jäljellä enää montaakaan, asuinrakennus, ulkorakennus, myöhempi sauna ja kellari. Vanhoja rakennusten paikkoja käytiin läpi maastossa, mutta selviä rakenteita löytyi vain yhdestä, joka sijaitsee kumpareella päärakennuksesta 100 metriä länteen, paikalla on vuoden 1901 kartan mukaan ollut rakennus. Talon edustalla oleva vanha peltoalue on pysynyt laiduntamalla avoimena.
metsakeskus.1000042500 777 Saarijärvi pohjoisranta 10002 12016 13175 11006 27000 633914.00000000 7182372.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042500 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 17 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042501 777 Leväaho 10002 12016 13175 11006 27000 632314.00000000 7181881.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042501 Tervahauta, tai hiilimiilu, halkaisijaltaan noin 11 metriä. Epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042504 777 Rantajärvi 10002 12016 13175 11006 27000 631335.00000000 7181523.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042504 Tervahauta, mahdollisesti kaksi tervahautaa vierekkäin. Halkaisija noin 13 metriä. Lidar-havainto, Tarkastettava.
metsakeskus.1000042505 777 Rantajärvi 2 10002 12016 13175 11006 27000 631088.00000000 7181494.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042505 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava,
metsakeskus.1000042506 777 Leväaho 2 10002 12016 13175 11006 27000 631810.00000000 7182051.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042506 Todennäköisesti tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Lidar-havainto. Tervahaudasta 15 meriä pohjoiseen näkyy selkeä kuoppajäännös, halkaisijaltaan yhdeksän metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042508 777 Niskonsalmi 10002 12016 13175 11006 27000 629651.00000000 7180548.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042508 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042509 777 Taivallamminkangas kaakko 10002 12016 13175 11006 27000 630431.00000000 7180589.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042509 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042510 398 Ylinen Viipurintie, Uusikylä 10001 12005 13071 11006 27006 445624.00000000 6755166.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042510 On mahdollista, että pieni osuus vanhaa Ylisen Viipurintien tienpohjaa on säilynyt Kouvolantien ja Varastotien välissä, junaradan pohjoispuolella. Tienpohja on havaittavissa vinovalovarjosteaineistossa sekä ilmakuvassa. Alueella kasvaa mäntymetsää. Maastossa on pieni polku, joka voi olla vanha tielinja, mutta yhtä hyvin myös myöhemmin paikalle muodostunut polku. Metsikön itäreunassa on epämääräistä ojalinjaa mahdollisen tienpohjan vieressä. Kohteen määrittäminen vaatisi tarkentavia maastotutkimuksia.
metsakeskus.1000042511 398 Ylinen Viipurintie, Nuoraoja 10002 12005 13071 11006 27000 436352.00000000 6767259.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042511 Nuoraojan kohdalla Ylinen Viipurintie on kiertänyt mäennyppylän nykyisen tien eteläpuolelta. Vanha linja on hahmotettavissa maastossa, ja se lähtee nykyiseltä pihaan johtavalta tieltä. Linja on metsittynyt, mutta pohja on hiekkainen metsätie. Pohjoispuolella pengerrystä rinteessä. Tien molemmin puolin on muutamia hiekkakuoppia. Tie on jäänyt pois käytöstä 1980- ja 1990-lukujen välillä. Nykyisin tielinja on käytöstä poistunut ja täysin metsittynyt.
metsakeskus.1000042513 678 Ilolinna 10007 12012 13124 11006 27000 378494.00000000 7176626.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042513 Alueella on vuosina 2018 ja 2021 paikannettu 65 kuoppaa ja puolentusinaa porakivikohtaa, joiden perusteella kyseessä näyttää olevan historaillisen jan kivenottopaikka. Paikoin vieri vieressä olevat kuopat sijoitsevat Pitkäkarin länsipäässä korkeimmalla kohdalla, jossa esiintyy karkeaa lohkareikkoa. Jotkut kuopista ovat neliönmuotoisia (2,5 x 2,5 m – 3,5 x 3,5 m) suurin osa on kuitenkin epäsäännöllisiä, pituus vaihtelee 2 – 5 m; kuoppien syvyys on 0,5 – 1,2 m. Joissakin on pystysuoria seinämiä. Suorempien kuoppien ympärillä on kasattu kuopasta nostettuja kiviä, niiden määrän perusteella osa kivistä on viety pois. Raahen museosta saatujen tietojen mukaan Pitkäkarilta on louhittu kiviä ainakin Raahen kirkon (rakennettu 1909–1912) rakentamiseen ja kaupungin talojen perustuksiin. Pitkäkarissa on tiettävästi viimeistään 1600-luvulla ollut laivanakennuspaikka/laivavarvi, mutta inventoinneissa ei ole löydetty siihen liitettäviä rakenteita. Kivenottoalueen itäosassa olevia kuoppia on sellaiseksi epäilty; esimerkiksi noin kohdassa P: 7176608 I: 378584 olevaa syvää kuoppaa, on ajateltu pelistukin eli vinssimekanismin perustuskuopaksi. Jyrkkäseinäisen kuopan halkaisija on noin 4,2 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Seinämissä ja pohjalla isokokoisia kiviä (halk. 1-1,5 m). Alue tunnetaan Pelistukinkankaana.
metsakeskus.1000042515 678 Seminaarinranta 10007 12005 13063 11006 27008 378952.00000000 7176867.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042515 Seminaarinrantaan on jo vuoden 1839 Raahen saaristoa esittävälle kartalle merkitty rakennus ja/tai laituri. Vuoden 1948 ilmakuvassa erottuu laituri ja sen päässä takennus. Samalla kohdalla on merkintä vielä vuoden 1963 peruskartalla. Nykyään kohdalla on nuotiopaikka, jonka pohjoispuolella on hajanaisesti kiviä, jotka lienevät vanhojen paikalla olleiden rakenteiden perustusten kiviä, niitä on käytetty myös nuotiopaikan rakentamiseen, joissakin kivissä on porajälkiä.
metsakeskus.1000042520 740 Teyrivalkamanniemi 10007 12011 13114 11042 27028 620921.00000000 6868467.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042520 Salpalinjan taisteluhautaa
metsakeskus.1000042521 740 Karvinniemi 10007 12011 13114 11042 27028 621064.00000000 6869043.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042521 Salpalinjan taisteluhautaa
metsakeskus.1000042522 420 Mustalampi 10002 12016 13151 11006 27000 543466.00000000 6919424.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042522 Pikkutien varrella, moreenipohjaisessa pusikkoisessa metsämaastossa on neliömäinen kuoppa, koko noin 4 x 4 m, syvyys max, 50 cm. Matalat maavallit ympärillä. Muistuttaa ulkoisesti maa-aineksen ottokuoppaa, mutta pohjalla ja reunoilla on kauttaaltaan parinkymmenen sentin vahvuinen noki- ja hiilikerros. Kyseessä lienee tavallisuudesta hieman poikkeava hiilihauta. On myös mahdollista, että kyseessä on maa-aineksen ottokuoppa, jossa (kasvillisuudelta päätellen) vähintään useita vuosikymmeniä sitten on poltettu hakkuujätettä tai muuta roskaa. Maastokartalla kohdalle on merkitty tervahauta.
metsakeskus.1000042523 420 Mansikkamäki 10002 12016 13154 11006 27000 542412.00000000 6914778.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042523 Kivikkoisella moreenirinteellä melko suppealla alalla on 7 kappaletta kivikasoja. Kasat ovat kooltaan 1,5 – 3 metrin välillä, korkeudeltaan 30 – 80 cm. Kyseessä ovat kaskiröykkiöt – missään tapauksessa alueella ei ole voinut olla peltoa. Puusto on pääasiassa kuusta.
metsakeskus.1000042524 420 Välimäki 10007 12004 13043 11006 27000 544671.00000000 6917420.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042524 Peltoalueen pohjoispuolella sijaitsee kolme kellarikuoppaa, sisäosat halkaisijaltaan noin 1,5 – 3 m, syvyydeltään noin metrin. Kuopat ovat osittain kivettyjä. Yksi niistä sijaitsee aivan vanhan maanottokuopan laidalla. Kuopat eivät ole olleet kellarikäytössä vähintään yli 60 vuoteen eikä niiden rakentajia tai rakentamisajankohtaa ole tiedossa.
metsakeskus.1000042525 405 Mikonsaari 2 10007 12011 13114 11042 27028 563856.00000000 6773888.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042525 Mikonsaaren keskiosassa on Salpalinjan puolustusasemia. Asemia on etelärannan kankaalla, samoin pohjoiseen työntyvällä Väliniemellä. Taisteluhautoja on useassa kohdassa. Pisimmät kaivannot ovat eteläreunan mäellä ja Väliniemen itäreunalla. Lisäksi alueen lounaisreunalla on kolme isoa telttakuoppaa, joiden yhteydessä on lyhyet taisteluhaudat. Varustukset on kaivettu maahan ja ne ovat melko hyväkuntoisia, joskin paikon sortuneita pehmeässä hiekassa.
metsakeskus.1000042526 777 Turvakko 2 10002 12016 13175 11006 27000 635802.00000000 7181474.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042526 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042528 441 Ristimännyt 10002 12013 13127 11006 27000 516092.00000000 6767038.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042528 Luumäen Viuhkolassa on kaksi ristimäntyä, joiden kyljissä on vielä näkyvissä veistettyjä ristejä. Toinen männyistä katkesi myrskyssä elokuussa 2004. Viuhkolan ristimännyt ovat ainoat säilyneet ristimännyt Etelä-Karjalassa. Ristimäntyjen juurella on Luumäen Kotiseutulautakunnan laittama laatta, jossa teksti: ”Vainajia hautaan saatettaessa leikattiin näihin mäntyihin risti, jonka tarkoituksena oli estää vainajan hengen paluu takaisin kotiin. Männyt ovat lailla rauhoitetut. Luumäen Kotiseutulautakunta”
metsakeskus.1000042529 732 Sukkala 1 10007 12011 13116 11042 27028 579842.00000000 7404077.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042529 Kohteeseen kuuluu kuusi neliömäistä hiekkamaahan kaivettua rakenteetonta kuoppaa. Kuopat ovat linjassa niiden länsipuolella kulkevan pohjois-eteläsuuntaisen harjanteen kanssa. Kuoppa 1 on lähes tuhoutunut sen yli kulkevan moottorikelkkauran(?) vuoksi; kulku-uraa varten harjannetta on kaivettu alaspäin ja kuoppa tuhoutunut prosessissa, se on kuitenkin vielä näkyvissä rinteen profiilissa. Kohde on todennäköisesti toisen maailmansodan aikainen kenttälinnoite, jossa kuusi poteroa.
metsakeskus.1000042530 732 Ylimmäinen Sotkajärvi 1 10007 12011 13116 11042 27028 583207.00000000 7415408.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042530 Kohteessa on kenttälinnoitteita kahdessa eri rykelmässä. Pohjoisempana sijaitsee viisi pesäkettä sekä neljä poteroa, etelämpänä noin 120 m päässä ensimmäisestä kahdeksan poteroa. Maasto on varsin epätasaista ja paikoin oli vaikea hahmottaa varsinkin poterot pinnan luonnollisista muodoista. Kohde on toisen maailmansodan aikainen kenttälinnoite.
metsakeskus.1000042532 732 Haudanjoki 2 10007 12016 13000 11006 27009 584417.00000000 7409836.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042532 Kohde on hirsinen heinälato. Kooltaan lato on noin 4 x 4 m, noin 2 m leveä oviaukko aukeaa lounaaseen. Rakennuksen katto on romahtanut, mutta seinät ovat säilyneet ilmeisen hyvin katonrajaan asti noin 1,7 m korkeina. Ladon lattia on vedessä ja kulmakivet ovat ilmeisesti vajonneet kosteaan maahan. Lato on rakennettu pyöröhirsistä, joissa on alapuolella matala kaareva salvos. Osa hirsistä on sidottu yhteen rautalangalla. Kohde on heinälato 1900-luvun puolivälistä.
metsakeskus.1000042533 732 Haudanjoki 3 10007 12016 13000 11006 27009 584417.00000000 7409554.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042533 Kohde on hirsinen heinälato. Kooltaan lato on noin 2,5 x 3,5 m ja oviaukko antaa koilliseen. Rakennuksen pohjoiskulma on säilynyt parhaiten, muualla heinikon peittämänä on 1-2 hirsikertaa, mutta pohjoiskulmassa on säilynyt viisi hirsikertaa. Rakennus on tehty pyöröhirsistä, joissa on matala kaareva salvos alaspäin. Osa hirsistä on naulattu yhteen teollisilla nauloilla. Rakennuksen kulmakivet ovat ilmeisesti vajonneet kosteaan maahan ja lattia on veden alla. Kohde on heinälato 1900-luvun puolivälistä.
metsakeskus.1000042534 732 Kulvakkojänkä 1 10007 12016 13000 11006 27009 587207.00000000 7411823.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042534 Kohde sijaitsee Kulvakkojängällä, Sallatunturin luonnonsuojelualueen itäosassa, Kulvakkovaaran, Koutoivan ja Välivaaran välissä. Kulvakkojänkä on vaarojen keskelle Kulvakko-ojan varteen muodostunut suoalue, joka sijaitsee ympäristöön verrattuna korkealla (noin 340 m mpy). Alueella on sekä avosuota että metsäistä suota. Vanhojen karttojen perusteella jängällä on sijainnut aikanaan seitsemän niittylatoa. Kohde on 1900-luvun puolivälin niittylato.
metsakeskus.1000042535 732 Kulvakkojänkä 2 10007 12016 13000 11006 27009 587122.00000000 7411715.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042535 Kohde on Kulvakkojängällä sijaitseva niittylato. Ladon pohja näkyy ilmakuvissa. Kohdetta ei ole käyty tarkistamassa paikan päällä. Kulvakkojängällä on vanhojen karttojen perusteella ollut yhteensä seitsemän niittylatoa, joista kolme avosuolla sijaitsevaa on tässä dokumentoitu. Muut ladot sijaitsevat metsäisellä suolla, eivätkä ole nähtävissä ilmakuvasta. Kohde on 1900-luvun puolivälin niittylato.
metsakeskus.1000042536 732 Kulvakkojänkä 3 10007 12016 13000 11006 27009 586913.00000000 7411299.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042536 Kohde on Kulvakkojängällä sijaitseva niittylato. Ladon pohja näkyy ilmakuvissa. Kohdetta ei ole käyty tarkistamassa paikan päällä. Kulvakkojängällä on vanhojen karttojen perusteella ollut yhteensä seitsemän niittylatoa, joista kolme avosuolla sijaitsevaa on tässä dokumentoitu. Muut ladot sijaitsevat metsäisellä suolla, eivätkä ole nähtävissä ilmakuvasta.
metsakeskus.1000042537 732 Pahkaoja 1 10007 12001 13000 11006 27009 589982.00000000 7410583.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042537 Kohde on merkattu Maanmittauslaitoksen nykyisiin maastokarttoihin. Lisäksi rakennus on merkattu vuoden 1983 topografikarttaan asuinrakennukseksi ja se näkyy vuoden 1969 ilmakuvassa. Kohde on lautapaneloitu mökki Onkamojärven pohjoispuolella. Mökki on kooltaan noin 5 x 8 m, siinä on yksi ikkuna ja ovi, molemmat etelään päin. Mökin katto on romahtanut, mutta seinät ovat vielä hyvässä kunnossa.
metsakeskus.1000042538 732 Muotkavaara 1 10007 12001 13000 11006 27009 584623.00000000 7408551.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042538 Kohde on kaksiosainen pohjois-eteläsuuntainen hirsikämppä. Ovet aukeavat itään, tupa sijaitsee kämpän eteläpäädyssä ja talli/varasto pohjoispäädyssä. Kämpällä on kokoa 5 x 2,6 m (josta molemmat osat noin 2,5 x 2,6 m) ja se on rakennettu pyöröhirsistä, joissa on sahatut yksinkertaiset koirankaulasalvokset alapuolella. Kämppä on rakennettu itään laskevaan rinteeseen ja sen länsipuoli on kaivettu osittain rinteeseen, länsiosa on vajonnut niin, että kämppä on hieman kallellaan. Kohde on hirsikämppä 1900-luvulta, säilymisestä ja kaminalämmityksestä päätellen se on todennäköisesti rakennettu toisen maailmansodan jälkeen.
metsakeskus.1000042539 732 Könkäänmaa 4 10007 12001 13000 11006 27009 584368.00000000 7409261.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042539 Kohteella on kaksi hirsirakennusta; tupa ja jonkinlainen ulkorakennus. Hirsitupa on kooltaan noin 3,5 x 2,5 m ja sen katto on romahtanut, mutta muuten rakennus on vielä suhteellisen hyvässä kunnossa. Ulkorakennus on kooltaan noin 2 x 2 m ja siitä ovat säilyneet ainoastaan alimmat hirsikerrat. Kohde on todennäköisesti 1900-luvun toisella puoliskolla käytössä ollut metsästysmaja tai vastaava. Ulkorakennus saattaa olla oma kohteensa ja vanhempi kuin paremmin säilynyt tupakämppä.
metsakeskus.1000042541 732 Murtovaara 1 10007 12013 13127 11006 27000 589333.00000000 7415387.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042541 Kohde on yksittäinen aihkipetäjä rajavyöhykepolun varressa. Männyn molemmin puolin on pilkat. Itse männyn iäksi arvioitiin useampi sata vuotta. Pilkat ovat polun suuntaisesti niin, että eteläpuolen pilkka näkyy polulle etelästä tullessa ja pohjoispuolen pilkka pohjoisesta saavuttaessa. Kohde on jonkinlainen merkkipuu. Mahdollisesti se liittyy Aatsingin kesätiehen, joka on kulkenut Aatsingin kylästä Onkamojärven pohjoispuolella sijaitsevalle kalakentälle (Kirilahti 1), osin myötäillen nykyistä rajavyöhykelinjaa. Mahdollisesti merkit voivat liittyä myös metsästykseen. Läheisen Pekelojan varrella on ilmeisesti metsästetty aikanaan karhuja ja kaatoja on merkitty alueen puihin.
metsakeskus.1000042542 732 Pikkulehto 1 10007 12016 13168 11006 27009 590727.00000000 7415659.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042542 Kohde on noin 1,4 km pituinen pätkä ranka-aitaa. Aita ei ole säilynyt koko matkalta vaan osia sieltä täältä. Aita jatkuu sekä pohjoiseen että etelään mitattua osuutta pidemmälle. Lisäksi sama aita jatkuu ilmeisesti etelässä myös länteen Onkamojärven pohjoisrannan suuntaisesti. Aita on tehty seipäistä ja siihen naulatuista rangoista sekä paikoin laudoista. Aita kulkee nykyisen poroesteen suuntaisesti noin 5-10 m sen länsipuolella.
metsakeskus.1000042543 732 Muotkavaara 2 10007 12016 13000 11006 27009 584377.00000000 7408541.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042543 Kohteella on kaksi kasaa paneloituja lautaseinäelementtejä. Kohteen seinäelementit ovat mahdollisesti peräisin Tuntsan nokisavotalta (1960-67), jossa rakennukset ja tallit kasattiin elementeistä. Näitä elementtejä Metsähallitus(?) on myynyt eteenpäin paikallisille ainakin 1970-luvun alussa. Mahdollisesti elementit ovat päätyneet tänne väliaikaiseen varastoon ja unohtuneet tai niistä on ollut tarkoitus rakentaa jotain mutta hanke on jäänyt kesken.
metsakeskus.1000042544 732 Hanhioja 1 10007 12001 13200 11006 27009 582671.00000000 7402850.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042544 Kohde on pyöreä 1,1 x 1,1 m kivistä ladottu tulisija. Tulisijaan käytetyt kivet ovat erikokoisia, isoimmat halkaisijaaltaan noin 20 cm. Kivet ja keskellä oleva nuotion paikka ovat suurelta osin paksun sammalen peitossa. Kivien näkyvistä osista ei havaittu palamisen jälkiä. Ympärillä ei muita selviä rakenteita tai merkkejä ihmisen toiminnasta. Kohde on tulisija tai nuotio todennäköisesti 1900-luvulta.
metsakeskus.1000042545 732 Paskakumpu 1 10007 12013 13127 11006 27008 559973.00000000 7399038.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042545 Suuri kelo d1.3 n 50 sm ja pituus n 17 m. Kyljessä pilkkoja joissa kirjoituksia ja vuosilukuja. Yksi vuosiluku on 1863. Alueelta havaittiin kaksi muutakin merkkipuuta, toinen noin 5 m alkuperäisen puun itäpuolella ja toinen noin 20 m sen pohjoispuolella. Molemmissa uusissa havainnoissa pilkat ovat nuorempia. Merkkipuu, joka liittyy vanhaan kalapolkuun.
metsakeskus.1000042546 105 Kuikkavaara 10001 12016 13175 11006 27000 586044.00000000 7161625.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042546 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042547 732 Kalliolampi 1 10007 12013 13127 11006 27009 568942.00000000 7404975.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042547 Kohde on noin 2,5 hehtaarin alueelle rajautuva kuvio vanhoja aihkipetäjiä ja kelottuneita mäntyjä, joissa pilkat ja kruununleimat. Leimattuja puita havaittiin 24 kpl mutta niitä on alueella todennäköisesti enemmän. Kaikki leimatut puut vaikuttavat melko vanhoilta ja suurin osa niistä on jo kelottunut. Elävissä puissa leimat ovat saattaneet kasvaa piiloon eikä niitä siksi havaittu. Kohde liittyy ilmeisesti Kalliolammen pohjoispuolella sijaitsevan Hangasvaaran hakkuisiin vuonna 1940. Hangasvaaran rinteiltä on leimattu hakattavaksi 12 000 runkoa, joista reilu 3 000 kelopuita. Leimapuuluetteloissa rungot on merkitty ratapölkyiksi (12 000 runkoa = 26 500 ratapölkkyä), eli ne liittynevät Sallan radan rakentamiseen.
metsakeskus.1000042549 732 Topsakkaharju 10002 12016 13170 11002 27000 579154.00000000 7392633.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042549 Kohde on hiekkamaahan kaivettu noin 3 x 2,8 x 0,8 m kokoinen kuoppa. Mahdollisia valleja on vaikea hahmottaa, sillä alueella kulkevat polut ovat tuhonneet ne. Kuopan reunoilla hiekkamaa on paljastunut, kuopan pohjalla on paksu noin 20 cm hummuskerros, jonka alta huuhtoutumiskerrosta kairattiin noin 4 cm (huuhtoutumiskerros jatkuu syvemmälle). Kohteelle lisättiin opastetaulu ja se rajattiin aidalla lisäkulumisen estämiseksi syyskuussa 2021.
metsakeskus.1000042550 105 Kemppaanlehto 10002 12016 13175 11006 27000 585353.00000000 7161083.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042550 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042551 105 Autioaho etelä 10002 12016 13175 11006 27000 585142.00000000 7161572.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042551 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042553 105 Ruostesuo 10001 12016 13175 11006 27000 586320.00000000 7162126.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042553 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042554 105 Romppasenvaara 10001 12016 13175 11006 27000 585732.00000000 7162408.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042554 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042555 105 Rempsunlampi 10002 12016 13175 11006 27000 587326.00000000 7160751.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042555 Mahdollisesti kolme tervahautaa, halkaisijoiltaan noin 12 metrisiä. Lidar-havainto. Koordinaatit pohjoisimmasta tervahaudasta. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042556 748 Kourinkangas 2 10001 12016 13175 11002 27000 423900.00000000 7163187.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042556 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000042557 233 Ristihonka 10002 12004 13051 11006 27000 284643.00000000 7018624.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042557 Ristihonka on ikivanha kylien ja pitäjien rajapiste. Kotus, Nimiarkisto (1984): "...Ristihonka on iso kiviröykkiö, joka on aikoinaan muodostanut viiden pitäjän (Alahärmä, Ylihärmä, Oravainen, Vöyri ja jokin vielä) rajan." "...paikka on ollut pitäjien rajakohta, ja juuri tässä risteyksessä eli ristillä on ollut iso mänty, joka on sitten nimetty Ristihongaksi." "...maanmittari oli aikoinaan määrittämässä Lapuan (johon Alahärmäki kuului) ja Uudenkaarlepyyn rajaa ja saapui kohtaan, jossa kasvoi iso petäjä. Petäjään hän naulasi ristin ja päätti: "Tähän päättyy Lapua." Petäjä sai sitten nimen Ristihonka. Nykyisin paikalla on vain kiviröykkiö." Tarkastus 2024: Paikalla on kivinen rajapyykki (2,5 x 2,5 x 1,5 m) ja kaksi linjapyykkiä (1 x 1 x 0,7 m). Keskuspyykki muodostuu suuremmista lohkareista ladotusta neliskanttisesta arkusta, joka on täytetty pienemmillä lohkareilla, joiden keskelle on pystytetty viisarikivi. Viisarikiven eteläpintaan on hakattu numerot 329. Linjakivet ovat keskuspyykistä noin kolmen metrin päässä sen molemmin puolin. Ne muodostuvat lohkareista kasatuista kiviperustoista, joiden keskellä on viisarikivi. Metsätien varressa kohteen lähellä on suurista lohkareista koottuja kasoja, jotka ovat syntyneet tienteossa. Maasto on louhikkoista mäkeä, jolla on juuri tehty avohakkuu.
metsakeskus.1000042558 748 Kourinkangas 10001 12016 13175 11002 27000 423764.00000000 7163402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042558 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000042559 105 Saukkosuo 10002 12016 13175 11006 27000 583440.00000000 7163120.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042559 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 23 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042560 105 Pukra 10002 12016 13175 11006 27000 584301.00000000 7162623.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042560 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042562 748 Kourinkangas itä 10001 12016 13175 11002 27000 423622.00000000 7163219.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042562 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000042563 748 Kourinkangas länsi 10001 12016 13175 11002 27000 423633.00000000 7163208.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042563 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa.
metsakeskus.1000042564 98 Parpaniittu 10007 12004 13054 11006 27000 421391.00000000 6768460.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042564 Hersalan kylässä Vesijärven tuntumassa oleva kiviröykkiö on jokseenkin suorakaiteen tai soikean muotoinen. Sen laajuus on 1,6 x 1,1 m. Röykkiöstä noin 10 m itään on löytynyt rengaskuolaimet (P: 6768461 I: 421402). Kiviröykkiö on luultavasti raivausröykkiö, joita alueella on useita, mutta muukin merkitys voi olla mahdollinen. Alueella kasvaa tukkipuuikäisiä kuusia ja mäntyjä, ja siellä on useita vanhoja, osin lahonneita kantoja. Maaperä on hiekkamoreenia. Kohde sijaitsee Vesijärven Enonselän rannasta puolisen kilometriä länteen, kuutisen kilometriä Hollolan keskiaikaisesta kirkosta itäkaakkoon. Alueella on ainakin yhdeksän muuta röykkiötä (ks. alakohteet).
metsakeskus.1000042565 777 Hoikansuo 10002 12016 13175 11006 27000 575507.00000000 7200926.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042565 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 10 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042566 777 Hoikansuo 2 10002 12016 13175 11006 27000 575384.00000000 7201222.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042566 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042567 777 Markonsuo länsi 10002 12016 13175 11006 27000 576104.00000000 7201078.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042567 Mahdollisesti kaksi tervahautaa vierekkäin. Halkaisijoiltaan eteläisempi on noin 11 ja pohjoisempi 10 metriä. Koordinaatit eteläisemmästä tervahaudasta. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042568 777 Hoikansuo 3 10002 12016 13175 11006 27000 575131.00000000 7201068.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042568 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042569 777 Hoikansuo 4 10002 12016 13175 11006 27000 575127.00000000 7200984.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042569 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042570 777 Hiidenjoki eteläranta 10002 12016 13175 11006 27000 574033.00000000 7200278.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042570 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042571 777 Kuvaja-aho 10002 12016 13175 11006 27000 575173.00000000 7202233.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042571 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 22 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042573 853 Pikisaari 3 10001 12017 13193 11006 27000 236070.00000000 6709036.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042573 Sijaintipaikka on Turun sataman edustalla Turun linnasta noin 1,5 kilometriä länsilounaaseen Pikisaaren pohjoispuolella laivaväylän eteläpuolella. Laajahkolle alueelle levinneitä puurunkoisen hylyn osia, joita ei ole ajoitettu eikä tarkemmin tutkittu. Viistokaikukuvassa alueella erottuu jykeviä hylyn rakenneosia, ja niiden lähistöllä ruoppauskasoja. Yksi rakenneosa on jopa noin 15 metrin pituinen. Pikisaaren rantaan 2002 ajautunut limisaumaisen aluksen osa kohde nro 2285 (Pikisaari 2) saattaa olla tältä hylkyalueelta peräisin. Alueella tehtiin viistokaikuluotausta 2021 samalla kun hieman idempänä olevaa hankealuetta vedenalaisinventoitiin Nordic Maritime Groupin työnä. Alueella havaittiin hylyn osia/puutavaraa jo 2000-luvun alussa, kun ison väylähankkeen takia tehtiin vedenalaisinventointia ja selvitettiin Pikisaari 1 -hylyn tilannetta. Tuolloin tehtiin seuraavia havaintoja: Havaittu tukevia hylyn puuosia isona kasana punaisen viittapoijun kohdalla. Viitan paino vaikuttaa olevan suoraan puutavarakasassa. Puista ei pystytty tunnistamaan mitään tiettyjä laivan osia. Saatavissa puulustonäytekappaleita tarvittaessa. Keskiajan lopussa Pikisaari oli vielä erillinen saari, mutta viimeistään 1700-luvulla se on kuroutunut kiinni Hirvensaloon. Saaren keskellä on korkea ja jyrkkärinteinen kallio, jonka länsirinne jatkuu suoraan vesirajan alle ja jopa aivan lähellä rantaa veden syvyys on vielä noin neljä metriä. Paikka on siis ihanteellinen satamapaikka. Pikisaareen rakennettiinkin satama, joka toimi Turun ulkosatamana, kunnes nykyinen satama perustettiin Kanavaniemelle. Saaren asutus liittyi 1600-luvulla tervanpolttoon sekä laivaukseen, josta myös nimi Pikisaari on peräisin. Viimeksi Pikisaaressa poikkesivat laivat 1930-luvulla, jolloin ne ottivat polttoainetta saarella sijainneesta hiilivarastosta.
metsakeskus.1000042574 508 Hanhonluoto 10001 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042574 Kohde on 1700-luvun kartoissa esiintyvä rajamerkki, jolla on merkitty Ruoveden Hanhon (Huopion jakokunta) ja Vilppulan jakokunnan sekä Ajostaipaleen jakokunnan rajaristeyskohtaa. Isojakokartassa rajapiste on merkitty numerolla 14. Luodolla pitäisi sijaita suuri, teräväkärkinen kivi. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa arkeologin toimesta.
metsakeskus.1000042575 16 Lempaanharju 10002 12001 13001 11019 27012 425720.00000000 6792776.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042575 Asuinpaikka sijaitsee Päijänteen Asikkalanselän koillisrannalla, Lauttaniemenä järveen työntyvän Lempaanharjun länsirinteellä, Lempaanpohja-nimisen lahden koillisrannalla. Maasto on rannalta itään nousevaa harjun rinnettä. Asuinpaikan alapuolella rinne on loiva ja lähempänä rantaa on tasamaata. Asuinpaikan yläpuolella rinteessä on muutaman metrin korkuinen jyrkempi osa, todennäköisesti Suur-Päijänteen ylintä pinnan tasoa vastaava rantatörmä. Sen yläpuolella harjun lakialue on loivemmin kumpuilevaa maastoa. Paikalla on ehjässä metsämaastossa harjun rinteessä selvä asumuspainanne, jonka pohjalle tehdystä koekuopasta löytyi likamaata ja runsaasti löytöjä: keramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 43465:1-3). Asuinpaikkaan viittaavia havaintoja on selvän asumuspainanteen lisäksi tehty vain koekuopassa noin 15 m painanteesta viistosti ylärinteeseen. Paikalla saattaa olla pieni asumuspainanne. Kohde on rajattu koekuoppahavaintojen ja asuinpaikkaa rajaavien topografisten piirteiden perusteella.
metsakeskus.1000042576 205 Haaraniemi 1 10001 12016 13175 11006 27000 522902.00000000 7120622.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042576 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042577 205 Haaraniemi 2 10001 12016 13175 11006 27000 522928.00000000 7120593.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042577 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042578 205 Kontiopuro eteläranta 1 10002 12016 13175 11006 27000 523991.00000000 7119759.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042578 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 19 metriä. Maastokarttamerkinta ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042579 205 Kontiopuro eteläranta 2 10002 12016 13175 11006 27000 523914.00000000 7119791.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042579 Kaksi tervahautaa, läntisemmän halkaisija noin 21 ja itäisemmän 13 metriä. Lidar-havainto. Koordinaatit läntisemmästä, isommasta, tervahaudasta. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042580 853 Pikisaari 4 10001 12017 13193 11006 27000 235920.00000000 6708956.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042580 Sijaintipaikka on Turun sataman edustalla Turun linnasta noin 1,6 kilometriä länsilounaaseen Pikisaaren pohjoispuolella Turun laivaväylän eteläpuolella. Puisia rakenteita, mahdollisesti hylyn pohjaosa. Muodostuma havaittiin viistokaikuluotauksessa 2021, kun tehtiin vedenalaisinventointia hieman idempänä Lauttarannan rakennushanketta varten. Keskiajan lopussa Pikisaari oli vielä erillinen saari, mutta viimeistään 1700-luvulla se on kuroutunut kiinni Hirvensaloon. Saaren keskellä on korkea ja jyrkkärinteinen kallio, jonka länsirinne jatkuu suoraan vesirajan alle ja jopa aivan lähellä rantaa veden syvyys on vielä noin neljä metriä. Paikka on siis ihanteellinen satamapaikka. Pikisaareen rakennettiinkin satama, joka toimi Turun ulkosatamana, kunnes nykyinen satama perustettiin Kanavaniemelle. Saaren asutus liittyi 1600-luvulla tervanpolttoon sekä laivaukseen, josta myös nimi Pikisaari on peräisin. Viimeksi Pikisaaressa poikkesivat laivat 1930-luvulla, jolloin ne ottivat polttoainetta saarella sijainneesta hiilivarastosta.
metsakeskus.1000042581 205 Venäjänniemi 10002 12016 13175 11006 27000 523549.00000000 7120388.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042581 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042582 205 Venäjänniemi 2 10001 12016 13175 11006 27000 523688.00000000 7120463.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042582 Todennäköisesti tervahauta, voi olla kuoppajäännös. Halkaisija noin 10 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042583 889 Murtosuo länsi 10002 12001 13000 11019 27000 490160.00000000 7190473.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042583 Kohde sijaitsee Utosjoen pohjoispuolisella hiekkakankaalla, kahdella eri korkuisella rantatörmällä, joista molemmista löydettiin runsaasti kvartseja. Asuinpaikan laajuus on ainakin 150 x 100 metriä. Kohteen läheisyydessä, törmien länsipuolella, sijaitsee käytössä oleva hiekanottoalue. Asuinpaikan ylemmän tason eteläosasta oli pintamaa kuorittu pois. Maan kuorimisesta oli kuitenkin kulunut aikaa, sillä kuorittu alue kasvoi löytöhetkellä 8-10 vuotista männynvesaa. Ylemmän tason pohjoisosa oli äskettäin hakattu ja keskelle oli tehty isohko maankoetuskuoppa. On todennäköistä, että läheisyydessä oleva hiekanottoalue tulee laajenemaan itään, kohti asuinpaikka-aluetta.
metsakeskus.1000042584 257 Mössmyren 1 10007 12011 13114 11042 27000 361773.00000000 6671337.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042584 Mössmyrenin suoalueen länsireunalla sijaitsevan kallio- ja moreenimäen kaakkoisreunalle kaivettu juoksuhauta. Juoksuhauta on paikoin sortunut ja matalampi, mutta sen itäinen/pohjoinen osa on varsin hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000042585 257 Mössmyren 2 10007 12011 13113 11042 27000 361795.00000000 6671397.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042585 Mössmyrenin suoalueen länsilaidalla sijaitsevan kallio- ja moreenimäen itäreunalle rakennettu betonibunkkeri. Maahan kaivetussa bunkkerissa on 0,5 metriä paksu, kooltaan n. 5 x 5 metrinen betoninen kattolaatta. Sisäänmenoaukot bunkkeriin sekä länsi- että eteläreunalla. Molempien sisäänmenoaukkojen edustalla romahtaneita irtokiviä ja maata. Erityisesti läntisen sisäänmenoaukon edusta on vaarallinen rakenteen syvyyden ja kapeuden vuoksi. Eteläisen sisäänmenoaukon päällä ollut betonirakenne osin romahtanut. Bunkkerin itäseinustalla suolle avautuva ampuma-aukko.
metsakeskus.1000042586 257 Hullus W 1 10007 12011 13116 11042 27000 362119.00000000 6670991.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042586 Yksittäinen, maahan kaivettu U muotoinen pesäke, jossa kuoppa josta kaareva hauta länteen. Haudassa matala kuoppa. Kuopat veden täyttämiä.
metsakeskus.1000042587 257 Hullus W 2 10007 12011 13114 11042 27000 362125.00000000 6671063.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042587 Syvä ja leveä taisteluhauta – vaikuttaa ”teelmältä”. Haudassa syvempiä ja leveämpia kohtia – kuin helminauhassa. Kaivettu maahan ja pohjoispäässä kaivettu kallioseinän juurelle. Maat koottu etupuolelle valliksi. Taisteluhauta on leikkipaikkana, vaikuttaa värikuulapyssytantereelta. Siinä on puisia seinämiä ja katospressun jäänteitä, kaikki tuoreita. varustus vaikuttaa keskeneräiseltä, ja ehkä koneella kaivettu. Erottuu hyvin laserkeilausaineistossa. Pusikon ja nuoren metsän peit-tämä.
metsakeskus.1000042588 853 Pikisaari 5 10001 12005 13063 11006 27000 235835.00000000 6708915.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042588 Sijaintipaikka on Turun pääväylän eteläpuolella Turun linnasta noin 1,8 kilometriä länsilounaaseen Pikisaaren luoteisrannan edustalla. Puisia rakenteita, jotka ovat mahdollisesti satamalaitureiden jäännöksiä. Rakenteet erottuivat viistokaikuluotauksessa, joka tehtiin Lauttarannan edustan vedenalaisinventoinnin yhteydessä 2021 (NMG Oy). Rakenteet havaittiin myös 2000-luvun alussa, kun Turun väylähankkeen yhteydessä selvitettiin väylän ympäristön vedenalaisen kulttuuriperinnön tilannetta ja hylkyä Pikisaari 1, nro 1625. GTK teki akustis-seismisen tutkimuksen toukokuussa 2002, jonka jälkeen anomalioita tarkastettiin Museoviraston meriarkeologian yksikön työnä syyskuussa 2002 (työmestari Pekka Paanasalo). Viistokaiussa sekä ROV-videolla todettiin puuosien olevan laiturirakenteita. Kohteen koordinaatiksi ilmoitettiin 2002 KKJ peruskoordinaatistossa X 6702790 Y 1566250. Työmestari Paanasalo mainitsee syvyyden olevan laiturirakenteen edessä noin 9 metriä. Rannan tuntumassa havaittiin noin 10 metrin syvyydessä puupaaluja. Hän tulkitsee rakenteen vanhan laiturin alaosaksi. Pikisaaren satamalaiturien paalut kartoitettiin ensimmäisen kerran jo 1997, kun vedenpinta oli tavanomaista alempana ja paalut olivat laajalla alueella näkyvissä. Muutamasta paalusta teetettiin vuosilustoajoitus Joensuun yliopistossa. Luotettavaa ajoitusta ei kuitenkaan saatu. Silti saatiin joitakin viitteitä siitä, että aineisto voisi ajoittua jopa 1600-luvun puolelle. Keskiajan lopussa Pikisaari oli vielä erillinen saari, mutta viimeistään 1700-luvulla se on kuroutunut kiinni Hirvensaloon. Saaren keskellä on korkea ja jyrkkärinteinen kallio, jonka länsirinne jatkuu suoraan vesirajan alle ja jopa aivan lähellä rantaa veden syvyys on vielä noin neljä metriä. Paikka on siten hyvä satamapaikka. Pikisaaren satama toimi Turun ulkosatamana ja tervan ja puutavaran lastauspaikkana, kunnes nykyinen satama perustettiin Kanavaniemelle. Saaren asutus liittyi 1600-luvulla tervanpolttoon sekä laivaukseen, josta myös nimi Pikisaari on peräisin. Viimeksi Pikisaaressa poikkesivat laivat 1930-luvulla, jolloin ne ottivat polttoainetta saarella sijainneesta hiilivarastosta. Vanhoissa kartoissa muun muassa vuosilta 1796 ja 1881 näkyy Pikisaaren rannassa kookkaita laitureita. Satamatoiminnan kehitys alkoi kulkea Pikisaaren ohi 1800-luvun jälkimmäisellä neljänneksellä. Vuonna 1876 rakennettu rautatie ulotettiin Turun linnan luo ja Pikisaaressa sijainnut tullikamari siirrettiin Kanavaniemeen 1881. Pikisaaren satamakäyttö loppui vähitellen.
metsakeskus.1000042589 405 Pieni Näkkiniemi 10001 12017 13193 11002 27000 556121.00000000 6769174.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042589 Kohde sijaitsee Rovonlahden Pienen Näkkiniemen länsipuolella. Puinen hylky erottuu hyvin ilmakuvasta. Hylky on arviolta noin 20 metriä pitkä. Hylky sijaitsee pystyssä pohjassa köli pohjaa vasten. Alus on kokonaan näkyvissä, mutta se on lahonnut jo aika pahasti.
metsakeskus.1000042590 777 Kalettomantori 2 10002 12016 13175 11006 27000 553909.00000000 7233585.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042590 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042591 777 Kalettomantori 3 10001 12016 13175 11006 27000 553269.00000000 7234131.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042591 Aukealla paikalla sijaitseva todennäköinen tervahauta. Halkaisija noin 12 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042592 777 Jatkonkangas lounas 10002 12016 13175 11006 27000 552937.00000000 7234824.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042592 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042593 777 Jatkonkangas kaakko 10002 12016 13175 11006 27000 554010.00000000 7234859.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042593 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042596 82 Korkeakallio 10002 12002 13000 11033 27000 354423.00000000 6778170.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042596 Metallinetsinnässä löytynyt myöhäisrautakaudelle ajoittuvia esineitä. Ilppari ILM17886, 17887, 17888. Vaatii lisäselvitystä. Tarkastus- ja paikannuskäynnin avulla muinaisjäännöksen laajuudesta ei saatu tarkkaa kuvaa. Kohteen suuntaa antava aluerajaus perustuu alueen topografiaan, ks. seurantatiedot.
metsakeskus.1000042597 257 Hullus W 3 10007 12011 13113 11042 27000 362167.00000000 6670917.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042597 Pienen kalliopaljastumakumpareen itäkupeessa on maalla peitetty betonibunkkeri, jonka itäreunalla on mahdollisesti ollut konekivääri tai tähystyskupu. Ampuma-aukkoja ei erotu. Mahdollisen kuvun kohdalla on pyöreä, halk. 1-5 m aukko bunkkeriin joka on täysin täyttynyt kivillä (lienee täytetty). Sen länsipuolella on aukko katossa ja sen eteläpuolella kapea oviaukko - jyrkkä kuoppa ja siitä oviaukko bunkkerin eteläseinällä (lännessä on kallio). Oviaukko on osin sortunut umpeen. Se, samoin kuin katossa oleva aukko on jyrkkä ja teräväreunainen, osin kasvillisuuden peittämä. Kohde ei ole aukkojen vuoksi turvallinen.
metsakeskus.1000042598 777 Vaamanniemi 3 10002 12016 13175 11006 27000 594637.00000000 7195653.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042598 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja vähän epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042599 777 Vaamanniemi 4 10001 12016 13175 11006 27000 593546.00000000 7195945.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042599 Todennäköisesti tervahauta, halkaisija noin 16 metriä. Epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042600 777 Vaamanniemi 5 10001 12016 13175 11006 27000 594234.00000000 7195864.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042600 Todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 15 metriä. Epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042602 889 Lehtokangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 511630.00000000 7196912.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042602 Mäntyä ja varpua kasvavalla kankaalla sijaitsee kaksi tervahautaa ja tervapirtin kiukaan jäännös. Isomman tervahaudan halkaisija on 19 metriä ja tämän länsiluoteispuolella sijaitsevan pienemmän "minitervahaudan" halkaisija 4 metriä. Molempien tervahautojen halssit on kaivettu niin, että ne laskevat läheisen puron uomaan. Pienemmän tervahaudan lounaispuolella on tervapirtin kiukaan jäännös. Paikalla on nähtävissä kasa sammaloituneita ja palaneita kiviä.
metsakeskus.1000042603 889 Autio 10002 12016 13151 11006 27000 485714.00000000 7188721.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042603 Mäntyä ja tiheää varvikkoa kasvavalla kankaalla on kolme isokokoista, avattua ja täysin tyhjennettyä hiilimiilun pohjaa. Miilut ovat muodoltaan kuoppamaisia, eli ne on osittain kaivettu maahan, ja niissä on jyrkkäreunaiset sekä matalavalliset seinämät. Miilujen ympärillä on ojat. Alueella on miilujen lisäksi runsaasti maanottokuoppia.
metsakeskus.1000042604 146 Huutosärkät 2 10002 12016 13151 11006 27000 714380.00000000 6951995.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042604 Lidar-korkeusmallin (16.12.2021) perusteella alueella on nähtävissä kaksi vierekkäin rakennettua ja halkaisijaltaan noin 20 metriä olevaa hiilimiilua. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja se vaatii lisäselvityksiä.
metsakeskus.1000042605 146 Huutosärkät 3 10002 12016 13151 11006 27000 714352.00000000 6951831.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042605 Lidar-korkeusmallin (16.12.2021) perusteella paikalla on halkaisijaltaan noin 16 metriä oleva hiilimiilu, jonka ilmanottoaukot ovat selvästi erotettavissa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja se vaatii lisäselvityksiä.
metsakeskus.1000042606 146 Huutosärkät 4 10002 12016 13151 11006 27000 714499.00000000 6951739.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042606 Lidar-korkeusmallin (16.12.2021) perusteella paikalla sijaitsee halkaisijaltaan noin 20 metriä oleva hiilimiilu, jossa on selvästi erottuvat ilmanottoaukot. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja se vaatii lisäselvityksiä.
metsakeskus.1000042607 398 Hakalaukunsuo 10002 12004 13051 11006 27000 422830.00000000 6763828.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042607 Neliömainen, karkeasti tehty kivilatomus kalliopohjalla. Laajuus 1,8 x 1,6 m, korkeus 40 cm, keskellä puolisen metriä korkea pystykivi. Paikka oli aikoinaan Hollolan pitäjän Tiirismaan, Okeroisten ja Jalkarannan kylien välisellä rajalla, josta myöhemmin tuli Hollolan kunnan ja Lahden kaupungin välinen raja. Se on merkitty 1800-luvun puolivälin pitäjänkartalle (3111 03 Hollola). Kylien varhaisimmat maininnat: Tiirismaa ja Okeroinen 1403. Jalkarannan kylä on mahdollisesti ollut olemassa jo 1300-luvulla; ensimmäinen maininta v. 1460. Kohde sijaitsee ulkoilureitin varrella, viitisen kilometriä Lahden torilta luoteeseen.
metsakeskus.1000042608 398 Rakokallio rå 10002 12004 13051 11006 27000 447538.00000000 6766967.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042608 Rajamerkki on jokseenkin neliömäinen, huolellisesti ladottu kivilatomus. Laajuus 2,6 x 2,3 m, ylin korkeus alarinteen puolella 1,2 m. Enimmillään 5 kivikertaa. Pystykiven korkeus 60 cm. Rajapaikka sijaitsee Ruuhijärven luoteisosan itärannan kalliolla (v. 1964 peruskartalla ja nykykartalla mäellä on nimi Rakokivenvuori). Paikka on ent. Nastolan pitäjän (nyk. Lahden kaupunkia) Immilän ja Ruuhijärven kylien välisellä rajalla. Rakokallio eli Rakokivi on mainittu rajapaikkana ainakin v. 1728. Se on rajapaikkana (Rakokallio rå) v. 1787 isojakokartalla. Raja on myös 1800-luvun puolivälin pitäjänkartalla (3111 09 Nastola) ja v. 1964 peruskartalla (3111 09 Nastola). Nimellä Rakokivet merkitty paikka on noin 200 m pohjoiseen (pk 3112 07 Vierumäki), mutta sitä paikkaa ei maastossa tarkastettu. Kylien varhaisimmat maininnat: Ruuhijärvi 1477, Immilä 1484. Kohde sijaitsee Nastolan kirkosta 11 km koilliseen, Ruuhijärven rannasta noin 40 m etäisyydellä.
metsakeskus.1000042609 398 Kilpasenoja 10002 12016 13180 11006 27000 439931.00000000 6759018.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042609 Paikalla on myllylammen vallia puron kahden puolen. Vallin suurin leveys on noin 3,5 m, ylin korkeus 1,4 m. Puro on vallin ja myllynpaikan kohdalta raivattu. Vesimylly on merkitty 1800-luvun puolivälin pitäjänkartalle (3111 09 Nastola, noin P: 6759000 I: 439933) Villähteen Kukkaseen pohjoisesta laskevan Kilpasenojan kohdalle. Kartalla on myllyn pohjoispuolella pieni lampi, joka maastossa havaitulla vallilla ilmeisesti padottu myllylampi. Myllyä ja lampea ei enää ole v. 1964 peruskartalla (3111 09 Nastola). Yläjuoksulla on tiettävästi ollut toinen myllynpaikka ja sitä ei tarkastettu inventoinnin yhteydessä. Kohde sijaitsee 2,5 km luoteeseen Nastolan kirkosta.
metsakeskus.1000042610 398 Kinnasniemen kärki 10002 12004 13051 11006 27000 441863.00000000 6771934.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042610 Rajapaikka Kinnasniemenkerki mainitaan Björn Klaunpojan tuomiossa vuodelta 1464, paikasta on maininta myös v. 1695. Isojaon yhteydessä määritetyn rajapaikan nimenä on Kinnaskivi. Tarkastetulla paikalla on siirtolohkare. Sen laajuus noin 4 x 2,5 m, ylin korkeus noin 2,5 m. Sammalpeitteinen siirtolohkare on ent. Nastolan pitäjän (nyk. osa Lahden kaupunkia) Pyhäntaan kylän sekä ent. Heinolan mlk:n (nyk. osa Heinolan kaupunkia) Härkälän kylän välisellä rajalla. Yhdessä vaiheessa raja oli myös Mikkelin läänin ja Hämeen läänin välinen raja. Paikka on merkitty 1800-luvun puolivälin Heinolan pitäjänkartalle (3112 07 + 04) sekä rajana Nastolan pitäjänkartalle (3112 07) ja v. 1965 peruskartalle (3112 07 Vierumäki). Kylien varhaisimmat maininnat: Pyhäntaka 1464, Härkälä 1464. Maastossa tarkastettu siirtolohkare lienee samalla rajapaikalla kuin jo keskiajalla mainittu Kinnasniemenkerki; mahdollista on, että myös itse siirtolohkare on keskiaikainen rajamerkki. Kohde sijaitsee Oksjärven pohjoispuolella, Nastolan kirkosta 14 km pohjoiseen.
metsakeskus.1000042611 398 Lintukallio 10002 12004 13051 11006 27000 442628.00000000 6771154.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042611 Lintukallio mainitaan rajapaikkana v. 1625. Kyseessä saattaa olla sama paikka kuin jo keskiajalla, v. 1477 ja v. 1481 mainittu Soimakallio. Joissain yhteyksissä samasta rajapaikasta on käytetty nimeä Soimakallio ja Lintukallio. Ne ovat nykyisellä maastokartalla vierekkäiset mäet, joiden välinen etäisyys on noin 300 m. Soimakallion aluetta ei maastossa tarkastettu. Lintukalliolla on pieni ja varsin vaatimaton kivistä kasattu, lähinnä neliömäinen latomus kalliopohjalla. Laajuus 1,4 x 1,2 m, korkeus 40 cm, 1-2 kivikertaa. Rajapaikka on ent. Nastolan pitäjän (nyk. osa Lahden kaupunkia) Pyhäntaan ja Ruuhijärven kylien sekä ent. Heinolan mlk:n (nyk. osa Heinolan kaupunkia) Härkälän kylän välisellä rajalla. Se oli yhdessä vaiheessa myös Mikkelin läänin ja Hämeen läänin välinen raja. Heinola kuului v:sta 1775 Kymenkartanon lääniin ja v:sta 1831 Mikkelin lääniin. Paikka on merkitty 1800-luvun puolivälin pitäjänkartalle 3112 07 + 04 Heinola sekä rajana pitäjänkartalle 3112 07 Nastola ja v. 1965 peruskartalle 3112 07 Vierumäki. Kylien varhaisimmat maininnat: Pyhäntaka 1464, Ruuhijärvi 1477, Härkälä 1464. Kylien välisestä rajasta on tietoja keskiajalta saakka. Kohde sijaitsee Pärnämäentien ja Kurensuon välisellä metsäalueella, Nastolan kirkolta noin 14 km pohjoiseen.
metsakeskus.1000042612 398 Riihikallio 10002 12004 13051 11006 27007 434409.00000000 6774123.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042612 Lähinnä nelikulmainen kivilatomus. Laajuus 1,8 x 1,5 m, maksimikorkeus alarinteen puolella 50 cm, ylärinteen puolella 10 cm. 1-3 kivikertaa. Pystykiven korkeus 85 cm. Jäkälän peittämä rajamerkki sijaitsee lähiympäristöään selvästi korkeamman kallion laella, jyrkänteen tuntumassa. Rajapaikka on ent. Nastolan pitäjän (nyk. osa Lahden kaupunkia) Pyhäntaan kylän sekä Hollolan Paimelan ja Asikkalan Muikkulan kylien välisellä rajalla. Vv. 1760–1762 rajakartan mukaan muita rajapaikkoja ovat olleet (nykyisellä maastokartallakin nimetyt / näkyvät) Ansassuo – Nahilan joen su. Riihikallio (= Rihiraunio) mainitaan rajapaikkana isojakokartoilla. On arveltu, että em. rajapaikat periytyvät hyvin varhaisiin aikoihin. Raja on merkitty 1800-luvun puolivälin pitäjänkartalle (3112 04 Nastola) ja v. 1965 peruskartalle (3112 04 Pyhäntaka). Kylien varhaisimmat maininnat: Pyhäntaka 1464, Muikkula 1484, Paimela 1467. Kohde sijaitsee Nahila-järven länsirannasta noin 600 m länteen, Lahden keskustasta 14 km koilliseen.
metsakeskus.1000042613 398 Moisionkivi 10002 12004 13051 11006 27000 445497.00000000 6758743.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042613 Moisionkivi on siirtolohkare. Laajuus noin 4,5 x 4 m, ylin korkeus noin 3,5 m. Rajakivi on ent. Nastolan pitäjän (nyk. osa Lahden kaupunkia) Immilän, Uudenkylän ja Nastolan kylien rajalla. Moisionkivi on mainittu rajapaikkana jo v. 1577 ja sittemmin useaan otteeseen seuraavina vuosisatoina. Rajapaikka on mm. v. 1784 isojakokartalla, jolle se on merkitty (måisio Kifvi Rå; nykykartalla Moisionkivi). Se on myös v. 1964 peruskartalla (3111 09 Nastola). Kylien varhaisimmat maininnat: Immilä ja Nastola 1484, Uusikylä 1539 (asiakirjamaininta). Kohde sijaitsee jokseenkin tasaisella maastonkohdalla tilustien varrella, Nastolan kirkosta 3,7 km itäkoilliseen.
metsakeskus.1000042614 398 Oulaja 10002 12004 13051 11006 27000 448154.00000000 6760150.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042614 Rajapaikalla on pienehkö neliömäinen kivilatomus. Sen laajuus on 1,6 x 1,6 m, korkeus 40-50 cm. Siinä on ilmeisesti yksi kivikerta, ja latomuksen päällä on 30 cm korkuinen pystykivi. Latomus on kivikkoisessa kuusikossa. Paikka on ent. Nastolan pitäjän (nyk. osa Lahden kaupunkia) ja Iitin pitäjän rajalla sekä Nastolan pitäjän Uusikylän ja Immilän kylien sekä Iitin pitäjän Säyhteen kylän välisellä rajalla. Raja on pitäjänkartalla 3111 09 Nastola ja 3111 12 + 09 Iitti, jolle se näyttää merkityn. Paikka on kohdassa, jossa raja tekee selvän kulman. Kyseessä saattaa olla sama rajapaikka, joka on mainittu isonjaon yhteydessä (Oula mändy l. Rå tall). Kohde sijaitsee Sylvöjärven ja Arrajärven välisellä kannaksella, noin 6,5 km Nastolan kirkosta koilliseen.
metsakeskus.1000042615 398 Punainen portti 10002 12004 13051 11006 27000 454465.00000000 6754143.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042615 Rajapaikalla on neliömäinen kivilatomus, laajuus 2 x 1, 8 m, korkeus 50 cm. Kivikerroksia on 2-3, pystykivi on kaatunut. Paikka on ent. Nastolan pitäjän (nyk. osa Lahden kaupunkia) ja Iitin pitäjän rajalla sekä Nastolan pitäjän Uusikylän ja Iitin pitäjän Mankalan kylän välisellä rajalla. Raja on 1800-luvun puolivälin pitäjänkartalla (3111 11 Nastola), jolle se näyttää merkityn sekä peruskartalla 3111 11 Mankala. Kohde sijaitsee kivikkoisella mäellä mäntykankaalla, vt. 12 ja rautatien pohjoispuolella Nastolan kirkosta noin 13 km itäkaakkoon.
metsakeskus.1000042616 398 Vuotavanoja 10002 12004 13051 11006 27000 453349.00000000 6752761.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042616 Kivistä ladottu rajamerkki on peitteisellä kalliopohjalla. Laajuus 1,8 x 1,8, korkeus 10–70 cm. Kivikertoja on enimmillään viisi, ja latomuksen päällä on matala pystykivi. Rajamerkki on ent. Nastolan Uusikylän, Orimattila Kuivannon ja Iitin Sääksjärven kylien välisellä rajalla. Raja on merkitty v. 1964 peruskartalle (3111 11 Mankala ). Kohde sijaitsee vt. 12:n eteläpuolella, runsaat 12 km Nastolan kirkosta itäkaakkoon.
metsakeskus.1000042617 398 Pirunkallio 10002 12004 13051 11006 27000 453007.00000000 6752803.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042617 Kivistä koottu rajamerkki on neliömäinen ja kalliopohjalla, laajuus 1,2 x 1,2 m, korkeus 50 cm. Siinä on kolme kivikertaa, ja kiveyksen päällä on pystykivi, korkeus 40 cm. Rajamerkki on ent. Nastola Uudenkylän (nyk. osa Lahden kaupunkia) ja Orimattilan Kuivannon kylien välisellä rajalla. Kohde sijaitsee vt. 12 eteläpuolella, vajaat 12 km Nastolan kirkosta kaakkoon.
metsakeskus.1000042618 398 Hangasmäki 10002 12004 13051 11006 27000 431081.00000000 6756167.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042618 Kivilatomus maapohjalla, laajuus on 2,4 x 2,4 ja korkeus 60 cm. Ainakin kolme kivikertaa. Latomuksen päällä on kaksi pystykiveä, niiden korkeus on 80 cm ja 40 cm. Niistä toisen yläosassa on hakkaus, josta on hahmotettavissa numerot 141. Rajapaikka on ent. Hämeen läänin ent. Nastolan pitäjän (nyk. Lahden kaupunkia) Lankilan kylän, Hollolan Lahden kylän (alue kuuluu nykyään Lahden kaupunkiin) sekä Uudenmaan läänin Orimattilan pitäjän (nyk. kaupunki) Pennalan kylän välinen raja: mainittujen läänien, pitäjien ja kylien välinen raja. Rajapaikka on merkitty isojaon rajankäyntikartalle v. 1882–1884. Raja on myös pitäjänkartalla 3111 06 Orimattila ja v. 1964 peruskartalla 3111 06 Heinämaa. Kylien varhaisimmat maininnat: Lahti v. 1445, Pennala 1469 (maa-alueena). Lankilan osalta rajapaikka Hangasmäki on mainittu rajariidoissa v. 1690. Kohde sijaitsee Linnaistensuon lounaispuolella, Lahden torilta runsaat 6,5 km kaakkoon.
metsakeskus.1000042619 398 Montarinmäki 10002 12004 13051 11006 27007 442763.00000000 6753624.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042619 Suorakaiteen muotoinen kivilatomus maapohjalla. Laajuus 2,7 x 1,4 m, korkeus 80 cm, pystykivi 60 cm. Rajapaikka on harjanteen laella lähellä sorakuoppaa. Paikka on ent. Hämeen läänin Nastolan pitäjän (nyk. osa Lahden kaupunkia) Villähteen kylän sekä ent. Uudenmaan läänin Orimattilan pitäjän (nyk. kaupunki Päijät-Hämeessä) Kuivannon kylän välinen raja. Lisäksi se on ollut em. läänien ja pitäjien raja. Rajankulku päätettiin isojakokartan mukaan maanjako-oikeudessa v. 1778. Rajapaikka on merkitty vuoden 1785 isojakokartalle, kohdalle, jossa raja tekee pienen käännöksen. Raja on myös 1800-luvun puolivälin pitäjänkartalla (3111 08 Orimattila) ja v. 1964 peruskartalla (3111 08 Uusikylä). Kylien varhaisimmat maininnat: Villähde 1470 (?), Kuivanto 1539. Kohde sijaitsee Nastolan kirkosta 4 km eteläkaakkoon, 140 m Kosenojan länsipuolella.
metsakeskus.1000042620 398 Araslahdenkallio 10002 12004 13051 11006 27000 452316.00000000 6765664.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042620 Paikalla oleva rajamerkki on neliömäinen, huolellisesti kalliolle ladottu kivilatomus. Laajuus 2,3 x 2,1 m, ylin korkeus alarinteen puolella metrin verran. Enimmillään 5 kivikertaa. Pystykiven korkeus 40 cm. Rajapaikka on mainittu v. 1539 (Ardas Lachden Kallio) ja myöhempinä vuosisatoina useita kertoja. Rajapaikka sijaitsee Metsäkylässä Arrajärven länsirannan kalliolla vastapäätä Karjusaarta (v. 1964 peruskartalla on mäellä nimi Arrastenvuori, nykykartalla Arrastienvuori). Kivilatomus on Nastolan pitäjän (nyk. osa Lahden kaupunkia) Immilän ja Ruuhijärven kylien välisellä rajalla. Rajapaikka on merkitty v. 1784 isojakokartalle nimellä Araslahdenkallio rå. Raja on myös 1800-luvun puolivälin pitäjänkartalla (3111 12 Nastola) ja vanhoilla peruskartoilla (3111 12 Arrajärvi). Immilästä on varhaisin maininta v. 1484, Ruuhijärvestä v. 1477. Kohde sijaitsee Arrajärven rannasta noin 140 m etäisyydellä, 13 km Nastolan kirkosta koilliseen.
metsakeskus.1000042621 139 Pohjois-Ii Pääkkölänoja 2 10001 12016 13175 11002 27000 429400.00000000 7245267.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042621 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Tervahautaa ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000042622 777 Hitonkangas 10002 12016 13175 11006 27000 559154.00000000 7217263.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042622 Mahdollisesti kaksi tervahautaa aivan vierekkäin. Läntisemmän ja isomman halkaisija on noin 19 metriä ja itäisemmän noin 15 metriä. Koordinaatit läntisemmästä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042623 777 Mäntyvaara 10002 12016 13175 11006 27000 560209.00000000 7216293.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042623 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042624 777 Niemelä 10002 12016 13175 11006 27000 558437.00000000 7217291.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042624 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042625 777 Vanha-aho 10001 12016 13175 11006 27000 557958.00000000 7218202.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042625 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 21 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042626 777 Likosuo 10001 12016 13175 11006 27000 558565.00000000 7219324.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042626 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042627 405 Tulliniemi 10001 12017 13193 11002 27000 566675.00000000 6773534.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042627 Kohde sijaitsee Lauritsalan Tulliniemen kärjessä. Hylky makaa pohjalla pystyasennossa kölillään. Hylky on erittäin huonossa kunnossa, mutta kokonaan näkyvissä. Hylyn pituus on arviolta 10 metriä ja sen on muodoltaan kapea.
metsakeskus.1000042628 777 Pilkkaloma 10001 12016 13175 11006 27000 556381.00000000 7217561.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042628 Tervahauta aukealla paikalla. Halkaisija noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042629 304 Katanpää tykkitie 10002 12011 13118 11006 27009 181143.00000000 6733810.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042629 Katanpään niemen halki kulkee itä-länsisuuntainen, n. 4 metriä leveä ja n. kilometrin mittainen hieman ympäristöstään korotettu ja mukulakivin katettu tykkitie. Tien viistot reunaluiskat on myös kivetty. Tykkitie alkaa idässä sataman alueelta ja päätyy lännessä keskelle pikkupatteriksi kutsuttua tykkipatteria. Tieosuuden puolivälistä haarautuu n. 160 m pituinen pätkä pohjoiseen joka johtaa linnakkeen toiselle 1910-luvulla rakennetulle tykkipatterille (ns. isopatteri).
metsakeskus.1000042630 418 Ketunkallio 10007 12004 13043 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042630 Kivikkoisen harjanteen itäosassa sijaitsee hyvin säilynyt, kivetyn kellarin jäännös. Se on kooltaan noin 4 x 5 m ja syvyydeltään noin 160 cm. (Koordinaatit: N 6803187 E 27556). Edellisestä noin 45 m koilliseen on suurehkon (n. 5 x 12 m) uunillisen rakennuksen jäännös. Rakennuksen perustus on tehty osittain lohkokivistä, osittain se on multapenkkirakenteinen. Keskellä on uunin jäännös, jossa on tiiltä. Rakenteen halkaisija on noin 3 metriä, korkeus noin 60 cm. Rakennusjäännökseen liittyi osittain lahonneita hirsiä. Näistä läntiseen ja luoteiseen suuntaan on kolme raivausröykkiötä: N 6803182 E 327512 Raivausröykkiö N 6803181 E 327533 Raivausröykkiö ison kiven kupeessa N 6803192 E 327547 Raivausröykkiö Rakennuksenperustuksen kohdalle on merkitty talo Senaatin kartalle vuodelta 1912, mutta ei enää tätä vanhemmille kartoille. Vuoden 1963 peruskartalla talo esiintyy, mutta ei enää nuoremmilla. Kohteen koordinaatit viittavat kellarirakenteeseen. Rakennuksenperustus ja raivausröykkiöt on merkitty kohteen alakohteiksi.
metsakeskus.1000042631 578 Rytiniemi 10002 12016 13175 11006 27000 543717.00000000 7150321.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042631 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042633 578 Erola 10001 12016 13175 11006 27000 543978.00000000 7149658.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042633 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 21 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042634 578 Putkonmäki koillinen 10002 12016 13175 11006 27000 544849.00000000 7149227.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042634 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042635 578 Putkonmäki kaakko 10002 12016 13175 11006 27000 544805.00000000 7148557.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042635 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042636 734 Vuorelanmäki rajakivi 10007 12004 13051 11006 27000 283288.00000000 6706282.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042636 S- ja W-puolille äkkijyrkän kallion W-reunassa on kaltevalla kallionpinnalla graniittisista särmikkäistä kivistä ja lohkareista kylmämuurattu suorakaiteen muotoinen kiveys. Useimmat lohkareet laakamaisia. Pystysuorien seinämien pituus 1.3 x 1.3 m (SW-NE ja SE-NW) ja korkeus 0.4-0.6 m. Rakennelman keskellä on SE-NW-suuntainen W-puolelle kallistunut pystylaaka, joka kohoaa kiveyksen pinnasta 0.4 m. Kiveys päältä sammaleen peitossa. NW-reuna on sortunut. Näköala on puuston peitossa. Rajapyykki Tavolan ja Nummen kylien välisellä rajalla. Rakennettu isojaossa 873-1803, mutta kylien välinen raja on vanhempi. Pyykissä pystyssä oleva laaka eli sydänkivi on rajalinjan SW-NE suuntainen.
metsakeskus.1000042639 320 Kalkonniemi 4 10002 12016 13170 11002 27000 524839.00000000 7394424.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042639 Pyyntikuoppakohde, jonka Lapin maakuntamuseon arkeologi on löytänyt tarkastusmatkalla 2004. Tarkastuksesta ei ole löytynyt raporttia, eikä kohteesta ole kuvausta. Vähäisten tietojen perusteella kohteella on 4 maatunuttua pyyntikuoppaa. Kohde olisi hyvä tarkastaa maastossa.
metsakeskus.1000042640 71 Rokulinmäki 10001 12016 13175 11002 27000 420710.00000000 7115915.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042640 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000042641 946 Kärkinehällorna 2 10002 12004 13052 11002 27000 255664.00000000 7011533.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042641 1979: Pirunpelto b, joka on yksi kolmesta 1970-luvulla tarkastetuista Kärkinehällornan kallioalueen luonnonkivikoista. 2019: Kärkinehällornan korkeimman alueen eteläosassa olevalla rakalla, alempana rinteessä lakea ympäröivät avokalliot. Nykyisellä peruskartalla alueen maastonimenä on ”Jättrösan”. Jo 1800-luvun puolivälissä valmistuneelle pitäjänkartalla Kärkinehällornan laen nimenä esiintyy ”Jätteröse”. Paikalla havaittiin ainakin 15 selvää rakkakuoppaa, joista suurin on n. 5 m halkaisijaltaan ja n. 80 cm syvä, osassa on selvä reunavalli. Paikoitellen kuopat sijaitsevat vieri vieressä. Muodoltaan ne ovat pyöreähköjä tai soikeahkoja. Kaksi kuoppaa sijaitsee isojen kivien vieressä, muilla sivulla niitä reunustaa n. 30-40 cm korkea valli; kyseessä on nk. tomtning eli väliaikaissuoja/yöpymispaikka. Osa muista kuopista voidaan tulkita myös väliaikaissuojiksi, ja osa lienee varastokuoppia. Topografian perusteella paikka on todennäköisimmin kivikauden lopulle ajoittuva hyljestäjien pyyntileiri, joka oli käytössä saarivaiheessa. I ett blockhav i södra delen av det högsta området av Kärkinehällorna, längre ned i sluttningen omringas krönet av berghällar. På den nuvarande grundkartan benämns området ”Jättrösan”. Redan på en sockenkarta från mitten av 1800-talet förekommer namnet ”Jätteröse” för Kärkinehällornas krön. På platsen observerades åtminstone 15 tydliga gropar i klapper, av vilka den största har en diameter på cirka 5 m och är cirka 80 cm djup, en del har en tydlig kantvall. På vissa ställen ligger groparna tätt intill varandra. Till sin form är de runda eller ovala. Två gropar ligger bredvid stora stenar, och på de övriga sidorna kantas de av en 30–40 cm hög vall. Det är fråga om en s.k. tomtning, dvs. ett tillfälligt skydd/övernattningsställe. En del av de andra groparna kan även tolkas som tillfälliga skydd, en del är antagligen förvaringsgropar. Utifrån topografin är det mest sannolikt att platsen är ett fångstläger för säljägare från stenålderns slutskede som användes under det stadium då området var en ö.
metsakeskus.1000042642 946 Kärkinehällorna 4 10007 12012 13124 11042 27000 255038.00000000 7011476.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042642 Kärkinehällornan länsiosassa avokalliolla. Paikalla on lähihistoriaan ajoittuva pieni kivenlouhintapaikka. Kalliokolossa on useita kivenlohkareita, joissa on porajälkiä. På en kala berghäll i västra sidan av Kärkinehällorna. På platsen finns en liten stenbrytningsplats från närhistorien. I bergsskrevan finns flera stenblock som bär spår av borrning.
metsakeskus.1000042643 946 Kärkinehällorna 5 10007 12012 13124 11042 27000 255591.00000000 7011335.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042643 Kärkinehällornan korkeimman kohdan ja Jättrösanin eteläpuolella avokalliolla. Paikalla on lähihistoriaan ajoittuvia pieniä kivenlouhintapaikkoja. Avokalliolla on joitakin kivenlohkareita, joissa on porajälkiä. På en kala berghäll söder och väst om det högsta området av Kärkinehällorna och Jättrösan. På platsen finns två lilla stenbrytningsplatser från närhistorien. I bergsskrevan finns några stenblock som bär spår av borrning.
metsakeskus.1000042644 111 Jyrängönkatu 10007 12004 13051 11006 27000 447763.00000000 6785100.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042644 Kohde sijaitsee Heinolan kaupungin keskustan länsiaidalla, lähellä rautatietä. Paikalla on pienehkö pystykivi, näkyvä osa 54 x 32 x 19 cm. Kivessä on uurretut kirjainmerkit BAB ja suorakaiteen muotoinen poikkiviivalla jaettu merkki. Merkkien korkeus on n. 13 cm. Kivi on lohkottu ja muotoiltu, sen yläosassa on terävähkö harjanne. Nykyisellä maastokartalla (v. 2021) koordinaattipiste osuu kolmen kiinteistön rajalle, niistä yksi on rata-aluetta (111-871-1-7, Suomen valtio), mutta v. 1965 peruskartalla (3112 08 Heinola) ei ko. kohdalla ole pohjoiseteläsuuntaista tonttirajaa. Tarkastettu kivi on todennäköisesti rajapyykki, vaikkakin siihen uurretut merkit eivät ole tyypillisiä tonttipyykeille. Mahdollisesti kivi ja merkit liittyvät juuri Heinolan radan rakentamiseen ja rata-alueen lunastamiseen valtiolle. Heinolaan vievää rataa esitettiin rakennettavaksi ensimmäisen kerran v. 1885. Asia eteni kuitenkin hitaasti ja vasta vuonna 1909 saatiin aikaan rakentamispäätös. Rata rakennettiin vv. 1928–1932.
metsakeskus.1000042645 845 Tervahaudankangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 393571.00000000 7347904.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042645 Tervahaudankankaan eteläosassa, Sihtuunajoen läntisellä rantatörmällä pienen joenmutkan kohdalla sijaitsee kolmesta alakohteesta koostuva muinaisjäännösryhmä. Alakohde 1–1 on tervahauta, läpimitta n. 18 m, kuopan läpimitta n. 6 m; hauta on rakennettu joentörmän laelle, niin että sen halssi johtaa koilliseen, suoraan törmän halki alas kohti jokea. Alakohde 1–2 on pirtin jäännös, josta ovat säilyneet n. 8 m x 4 m maaperustukset, ml. rakenteen kahteen huoneeseen jakava väliseinä, joitakin perustuskiviä, joista tosin ainakin yksi on siirtynyt alkuperäiseltä paikaltaan, sekä joitakin hirsien tai muiden puurakenteiden jäänteitä perustuksen päällä; pirtin yli kulkevat jonkin kulkuneuvon jäljet, ja havaittu paikoiltaan siirtynyt perustuskivi on mahdollisesti siirtynyt samassa yhteydessä; pirtti sijaitsee n. 20 m tervahaudasta pohjoiseen aivan rantatörmän laella. Alakohde 1–3 on kalakellari, joka on kaivettu joentörmään n. 35 m pirtistä koilliseen; kellarin mitat ovat n. 3 m x 2,5 m, syvyys 2,5 m; itse kuopan lisäksi havaittavissa oli muutamia hirsirakenteiden jäänteitä; kohde 1-2 sijaitsee n. 15 m kellarista luoteeseen. Alue on maaperältään hiekkaista lähinnä mäntyä kasvavaa kuivahkoa kangasta, aivan rantatörmällä kasvaa lisäksi, etenkin tervahaudan ja pirtin jäänteiden päällä, nuorta kuusta ja koivua.
metsakeskus.1000042645 845 Tervahaudankangas 1 10002 12001 13013 11006 27000 393571.00000000 7347904.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042645 Tervahaudankankaan eteläosassa, Sihtuunajoen läntisellä rantatörmällä pienen joenmutkan kohdalla sijaitsee kolmesta alakohteesta koostuva muinaisjäännösryhmä. Alakohde 1–1 on tervahauta, läpimitta n. 18 m, kuopan läpimitta n. 6 m; hauta on rakennettu joentörmän laelle, niin että sen halssi johtaa koilliseen, suoraan törmän halki alas kohti jokea. Alakohde 1–2 on pirtin jäännös, josta ovat säilyneet n. 8 m x 4 m maaperustukset, ml. rakenteen kahteen huoneeseen jakava väliseinä, joitakin perustuskiviä, joista tosin ainakin yksi on siirtynyt alkuperäiseltä paikaltaan, sekä joitakin hirsien tai muiden puurakenteiden jäänteitä perustuksen päällä; pirtin yli kulkevat jonkin kulkuneuvon jäljet, ja havaittu paikoiltaan siirtynyt perustuskivi on mahdollisesti siirtynyt samassa yhteydessä; pirtti sijaitsee n. 20 m tervahaudasta pohjoiseen aivan rantatörmän laella. Alakohde 1–3 on kalakellari, joka on kaivettu joentörmään n. 35 m pirtistä koilliseen; kellarin mitat ovat n. 3 m x 2,5 m, syvyys 2,5 m; itse kuopan lisäksi havaittavissa oli muutamia hirsirakenteiden jäänteitä; kohde 1-2 sijaitsee n. 15 m kellarista luoteeseen. Alue on maaperältään hiekkaista lähinnä mäntyä kasvavaa kuivahkoa kangasta, aivan rantatörmällä kasvaa lisäksi, etenkin tervahaudan ja pirtin jäänteiden päällä, nuorta kuusta ja koivua.
metsakeskus.1000042645 845 Tervahaudankangas 1 10002 12009 13094 11006 27000 393571.00000000 7347904.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042645 Tervahaudankankaan eteläosassa, Sihtuunajoen läntisellä rantatörmällä pienen joenmutkan kohdalla sijaitsee kolmesta alakohteesta koostuva muinaisjäännösryhmä. Alakohde 1–1 on tervahauta, läpimitta n. 18 m, kuopan läpimitta n. 6 m; hauta on rakennettu joentörmän laelle, niin että sen halssi johtaa koilliseen, suoraan törmän halki alas kohti jokea. Alakohde 1–2 on pirtin jäännös, josta ovat säilyneet n. 8 m x 4 m maaperustukset, ml. rakenteen kahteen huoneeseen jakava väliseinä, joitakin perustuskiviä, joista tosin ainakin yksi on siirtynyt alkuperäiseltä paikaltaan, sekä joitakin hirsien tai muiden puurakenteiden jäänteitä perustuksen päällä; pirtin yli kulkevat jonkin kulkuneuvon jäljet, ja havaittu paikoiltaan siirtynyt perustuskivi on mahdollisesti siirtynyt samassa yhteydessä; pirtti sijaitsee n. 20 m tervahaudasta pohjoiseen aivan rantatörmän laella. Alakohde 1–3 on kalakellari, joka on kaivettu joentörmään n. 35 m pirtistä koilliseen; kellarin mitat ovat n. 3 m x 2,5 m, syvyys 2,5 m; itse kuopan lisäksi havaittavissa oli muutamia hirsirakenteiden jäänteitä; kohde 1-2 sijaitsee n. 15 m kellarista luoteeseen. Alue on maaperältään hiekkaista lähinnä mäntyä kasvavaa kuivahkoa kangasta, aivan rantatörmällä kasvaa lisäksi, etenkin tervahaudan ja pirtin jäänteiden päällä, nuorta kuusta ja koivua.
metsakeskus.1000042646 834 Härjänseljännummi 10001 12016 13175 11006 27000 337479.00000000 6734467.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042646 Kansalaisilmoituksen mukaan mäntykankaalla loivassa rinteessä lähellä metsän ja keidassuon rajaa sijaitseva pyöreä, reunoiltaan maastosta reunavallimaisena erottuva symmetrinen kuoppa, jonka halkaisija useita metrejä ja syvyys keskeltä n. metrin reunavalliin nähden. Alarinteen puolella ei ainakaan selkeästi havaittavaa halssikaivantoa (ks. ILM21342 viranomaisäyttöön). Vaikuttaa ilmoitustietojen ja kuvien perusteella tervahaudalta. Maastotarkastus tekemättä.
metsakeskus.1000042647 698 Vaattunkilampi 10007 12001 13000 11006 27009 464087.00000000 7386651.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042647 Kohteessa on kämppä, jonka koko on 8 x 15 m, pitkän sivun puolivälissä on väliseinä. Pitkät sivut kulke-vat itä - länsi - suuntaan. Vuoden 2021 kulttuuriperintöinventoinnissa kohdetta ei enää löydetty. Kasvillisuus oli korkeaa, joka vai-keutti havainnointia. Metsätyökämppä, jonka kyljessä on hevostalli. Historiallisissa ilmakuvissa näkyy vuonna 1949 paikalla olleen kaksi rakennusta ja niitä ympäröivä piha-alue. Vuonna 1956 pienempi rakennus on poissa ja tämän jälkeen otetuissa kuvissa rakennusta ei enää ole ja piha-alue on kasvanut umpeen.
metsakeskus.1000042648 698 Kaltion laavu lähde 10007 12018 13000 11006 27009 464733.00000000 7388839.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042648 Lähteeseen eri pituisista laudoista valmistettu patorakennelma. Padon vastapäisellä rannalla on padon toinen puolikas, joka on nostettu sivuun. Havaittavissa oli lautojen päitä, sillä rakenne oli melkein koko-naan turpeen alla. Laudat kiinnitetty nauloilla. Mahdollisesti pieni patorakennelma, jolla on pyritty estämään roskien kulkeutuminen ojasta lähteeseen. Lähdettä tai siihen kulkevaa ojaa ei ole merkitty vanhoihin maastokarttoihin. Historiallisissa ilmaku-vissa voi havaita, että lähteelle vievän ojan ympäristö on hakattu/raivattu vuosien 1956 ja 1994 otettujen kuvien välissä. Pato ei ole 1950-lukua vanhempi vaan todennäköisesti saman ikäinen kuin itse lähde, joka on ojituksen myötä syntynyt.
metsakeskus.1000042649 698 Vikaköngäs 2 10007 12001 13013 11006 27009 463655.00000000 7388966.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042649 Vanha rakennuksen betoninen kivijalka. Historiallisten ilmakuvien perusteella rakennus on ollut paikal-laan jo 1940-luvulla. Ympäristö on ollut raivattua ja siinä kohden, jossa nykyään kulkee reitti laavulle, on ollut lyhyt tie. Talonpaikka liittyy mahdollisesti Vikakönkäälle suunniteltuun voimalaitokseen ja sen rakentamiseen. Työt aloitettiin, mutta ne keskeytyivät melko pian sodan alettua. Sodan päätyttyä voimalaa ei kuiten-kaan koskaan päädytty rakentamaan, sillä pienet voimalaitokset jäivät pian kannattamattomiksi Kemi-joen patoamissuunnitelmien seurauksena. Vikakönkäällä on ollut myös uittoa aina1980-luvulle saakka.
metsakeskus.1000042650 698 Vaattunkivaara 1 10007 12013 13127 11006 27000 464390.00000000 7387830.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042650 Vanha honka, jossa on kaksi pilkkaa. Ensimmäinen pilkka on 0,8 metrin korkeudella ja se on mitoiltaan 0,11 x 0,04 m. Toinen pilkka on 1,02 m korkeudella ja sen mitat ovat 0,15 x x0,06 m. Pilkoissa ei ole kaiverruksia, eikä maastosta löytynyt muita pilkkapuita.
metsakeskus.1000042651 698 Kivalonaapa 1 10007 12016 13000 11006 27009 464140.00000000 7385977.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042651 Nykyisen päivätuvan vieressä sijaitsee pieni kuusikko, jonka keskellä on ruostunut kamiina. Paikalla on todennäköisesti ollut Kivalonaavan suoniityn niittypirtti, mutta siitä ei ole enää havaittavissa min-käänlaisia ulkoisia rakenteita. Paikalla olleen 1900-luvun alussa rakennetun niittypirtin alkuperäinen sijainti.
metsakeskus.1000042653 845 Pikku Ruuhijärvi 10002 12001 13000 11004 27000 393774.00000000 7348877.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042653 Kohde sijaitsee Pikku Ruuhijärven etelärannalla, järven kaakkoispuolisen neva-alueen ja Sihtuunajoen mutkan väliin työntyvällä niemimäisellä hiekkaharjanteella, jonka reunat järven ja joen rantatörmät muodostavat. Seututieltä 929 Valkolan talolle johtava Valkolantie kulkee vain muutamia kymmeniä metrejä asuinpaikka-alueen kaakkoisreunasta kaakkoon. Asuinpaikka kattaa lähes koko harjanteen laen, ollen leveydeltään n. 30 m ja ulottuen harjanteen kärjestä jopa 130 m kohti Valkiavaaran luoteisrinnettä. Alue on kokonaan avohakattua ja maanpinta on alueella monin kohdin rikkoutunut. Paikoista, joissa maanpinta oli rikkoutunut ja hiekka paljastunut aluskasvillisuuden alta, tavattiin yleisesti kvartsi-iskoksia sekä kvartsiytimien kappaleita. Lisäksi neljästä tällaisesta kohdasta löytyi tulisijan jäänteinä palaneita kiviä – nämä ovat alakohteet 2–1, 2–2, 2–3 ja 2–4.
metsakeskus.1000042654 165 Hakalan torppa 10002 12001 13014 11006 27000 369544.00000000 6760957.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042654 Hakalan torppa on sijainnut Hiidenjoen länsipuolella ja nykyisen Harvialantien (tienro 290) pohjoispuolella. Torppa on ollut paikalla 1700-luvun lopun sekä vuosien 1842 ja 1884 karttojen perusteella, joskin myös vuoden 1772 peltokartalla olevien pelto- ja metsäkuvioiden perusteella paikalla on voinut olla torppa/talo. Paikka on nimellä Hakalan torppa vuoden 1842 pitäjänkartalla. Vuoden 1925 pitäjänkartalla tai 1960-luvun perustekartalla paikalle ei ole enää merkitty rakennusta, mutta peltokuviot vielä erottuvat. Nykyisin alueella on istutettua metsää. Paikalla on noin 4 m kokoinen ja 50-60 cm korkea sammalpeitteinen kivikumpu, joka on mitä ilmeisimmin laonnut liesi. Sammaleen alta erottuneet kivet olivat halkaisijaltaan alle 35 cm kokoisia ja osa niistä vaikuttaa rapautuneilta. Lieden jäännökseksi tulkitun kummun ympäriltä ei erotu rakennuksen perustusta. Kohteen muinaisjäännösrajaus perustuu lieden jäännökseen ja vanhoilta kartoilta tehtyyn torpan paikannukseen.
metsakeskus.1000042655 845 Valkiavaara 1 10002 12004 13049 11002 27000 394931.00000000 7348889.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042655 Rakka-alueen yläosassa on noin 1 m x 1 m mittainen ja 0,7 m korkea kivilatomus, jonka keskiosa on ladottu pystyssä olevista laakakivistä. Jäkäläkasvuston perusteella (keltakarttajäkälä > 10 cm on kasvanut myös kivien kosketuspintojen yli), rakennelma on ainakin muutaman vuosisadan vanha.
metsakeskus.1000042656 845 Santalampi 10007 12001 13013 11006 27027 393451.00000000 7345765.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042656 Santalammen kaakkoispuolella lampea reunustavan rämeen reunalla sijaitsevat kämpän betoniperustukset, mitoiltaan n. 7 m x 5 m. Ympäristön maasto on nuorta koivua ja kuusta kasvavaa soistuvaa tuoretta kangasta. Kämppä on merkitty vuoden 1965 peruskarttaan, mutta vuoden 1979 peruskartasta sitä ei enää löydy.
metsakeskus.1000042657 845 Vaaranalusjänkä 10007 12001 13016 11006 27027 391792.00000000 7346886.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042657 Vaaranalusjänkän pohjoisreunalla, n. 600 m Sorvasvaarasta eteläkaakkoon sijaitsee hirsistä rakennettu kämppä, n. 5 m x 3,5 m. Kämpän koillispuolitse kulkee Lumilehdontiestä alkava talvitie. Kämpän lähiympäristössä maasto on harvapuista, mutta pensaskerroksen kasvillisuudeltaan runsasta lehtomaista kangasta. Muutamia vanhoja kuusia ja lehtipuita kasvaa kämpän ympärillä. Kämppä on merkitty vuosien 1965 ja 1979 peruskarttoihin. Vuoden 1979 peruskartassa näkyvää ulkorakennusta ei pystytty maastosta enää havaitsemaan.
metsakeskus.1000042658 845 Sihtuunajoki 1 10007 12001 13016 11006 27027 393255.00000000 7347655.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042658 Runsaat 200 m Valkolantien itäpuolella ja n. 500 m Pajulammesta eteläkaakkoon, Sihtuunajokeen johtavan puron varrella sijaitsevat alakohde 6–1 lautaseinäinen kämppä, kooltaan n. 6 m x 5 m ja L-kirjaimen muotoinen. Alakohde 6–2 on kellari, kooltaan n. 3 m x 3 m ja 1,5 m syvä. Vielä täysin seisova kämppä sijaitsee hieman puron rantatörmän yläpuolella, kun taas kellari, josta ovat kuopan lisäksi säilyneet seinien puurakenteet, on kaivettu puron törmään. Maasto puron varressa ja sen koillispuolella on mäntyä kasvavaa rämettä, puron lounaispuolella koivua, kuusta ja mäntyä kasvavaa soistuvaa tuoretta kangasta. Kämppä on merkitty vuoden 1965 peruskarttaan, ja vuoden 1979 peruskarttaan on merkitty kämpän lisäksi myös ulkorakennus osapuilleen havaitun kellarin sijaintiin.
metsakeskus.1000042659 845 Tervahaudankangas 2 10007 12001 13013 11006 27027 393619.00000000 7348576.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042659 Kohde sijaitsee Tervahaudankanakaan pohjoisreunamilla, Valkolantien vieressä sen pohjoispuolella ja Sihtuunajoen länsipuolella, juuri ennen kuin Valkolantie ylittää joen. Kämpästä on jäljellä maa- ja kiviperustukset, pinta-alaltaan arviolta 6 m x 4 m, sekä sen purkamisen jäljiltä kasa tiiliä, metallinen lämmitysuuni tai kiuas, sekä muita irtaimia jäänteitä. Ympäröivä maasto on hiekkaista, kuusta ja koivua kasvavaa tuoretta kangasta.
metsakeskus.1000042660 845 Känkkyräoja 1 10007 12001 13013 11006 27027 397464.00000000 7349058.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042660 Neloskummun lounaispuolella, Känkkyräojan lounaisella rantatörmäalueella sijaitsevat kämpän paikka sekä kolmen kellarin jäännökset. Alakohde 8–1 on kämpän paikka n. 10 m päässä Känkkyräojasta – jäljellä on enää vain männynvesoja kasvavan avohakatun kuivahkon kankaan hiekkaiseen maaperään tasattu aukio, jolla kasvaa muutamia laajemmankin ympäristön muita puita vanhempia kuusia, sekä yksi metallinen tynnyri. Alakohde 8–2 on kellarin jäännös vanhassa rantatörmässä, 3 m x 2,5 m ja 1,5 m syvä – suuri osa seinien puurakenteista on vielä säilynyt. Alakohde 8–3 on niin ikään vanhaan rantatörmään tehty kalakellari, 2,5 m x 1,5 m ja 1,5 m syvä – sen mahdollisia rakenteita ei itse kellarikuoppaa ja muutamaa hirren jäännöstä lukuun ottamatta ole säilynyt. Alakohde 8–4 on pieni kellari tai muu suorakaiteenmuotoinen kuoppa (1,5 x 1,5 m, 0,6 m syvä) vanhan rantatörmän päällä. Rantatörmä, jolla kellarit sijaitsevat, on maastoltaan koivua ja kuusta kasvavaa tuoretta kangasta, jonka alapuolella Känkkyränojan nykyisellä rannalla on heinikkoista kosteata lehtoa. Kämppä on merkitty vuoden 1965 peruskarttaan, mutta vuoden 1979 peruskartassa ja tätä myöhemmissä kartoissa, myös nykyisessä peruskartassa, paikalle on merkitty enää asumaton rakennus – nykyisen peruskartan rakennusmerkinnän kohdalla sijaitsee kellari, alakohde 8–2.
metsakeskus.1000042677 290 Lahtela 2 10001 12016 13175 11006 27000 612924.00000000 7114085.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042677 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042680 564 Tervakangas 1 10002 12009 13094 11006 27000 445035.00000000 7253114.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042680 Kyseessä on kuopparakenne, jonka ulkomitta kuoppaa ympäröivine valleineen on noin 4,5 x 5 metriä. Kuopan koko on noin 2,5 x 2,5 metriä, mutta sen keskellä on jyrkempi osa, joka on kooltaan noin 0,7 x 2 metriä. Kuopan syvyys on noin metrin luokkaa. Ympäröivien vallien korkeus on noin 0,4 metriä. Kuopan päällä kasvaa isoja mäntyjä. Rakenne ei vaikuta asumuksen jäännökseltä, pikemminkin kyseessä lienee tervan tai hiilen valmistukseen liittyvä kuopparakenne. Päällä kasvavan puuston perusteella rakenteen ikä on yli sata vuotta.
metsakeskus.1000042681 139 Korteperä 1 10007 12001 13000 11006 27009 429649.00000000 7247671.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042681 Kyseessä on loivassa pohjoisrinteessä, mäntytaimikossa, sijaitseva asuinkuopan jäännös. Kuoppa on neliskanttinen ja jyrkkäseinäinen ja sitä ympäröi vallit. Kuopan koko on noin 3 x 3 metriä, syvyys noin 0,6 metriä. Kuopan pohja on tasainen. Oviaukko on alarinteen puolella ja sen leveys on noin metrin. Alarinteen seinä on kivistä kasattu. Tulisijasta ei havaittu merkkejä eikä myöskään puuta tms. rakennuksen jäännöksiä. Kyseessä lienee kämpän tms. jäännös ajalta ennen kämppälakia, ehkä 1900 -luvun alkuvuosikymmeniltä.
metsakeskus.1000042682 905 Gamla Hamnen kenttälinnoite 1 juoksuhauta 10002 12011 13114 11006 27009 231917.00000000 7003853.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042682 Erittäin louhikkoiseen maastoon rakennettu taisteluhauta, jossa yhdyshauta ja tulipesäkkeitä. Taisteluhaudan pohjoispään pohjoispuolella on joitain poteroita, jotka liittyvät tähän linnoitteeseen.
metsakeskus.1000042683 905 Gamla Hamnen kenttälinnoite 1 ulkokehä 10002 12011 13116 11006 27009 231879.00000000 7003957.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042683 Venäjän armeijan 1. maailmansodan aikainen kenttälinnoite. Linnoitteen ulkokehän poteroita ja lyhyitä yhdyshautoja. Poteroita todettu 51 kpl, niitä on todennäköisesti löydettävissä vielä enemmän.
metsakeskus.1000042684 905 Gamla Hamnen kenttälinnoite 1 sisäkehä 10002 12011 13116 11006 27009 231855.00000000 7003914.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042684 Venäjän armeijan 1. maailmansodan kenttälinnoite. Jalkaväen tuliasemia erittäin louhikkoisessa maastossa. Poteroita todettu 14 kpl, niitä on todennäköisesti vielä lisää.
metsakeskus.1000042685 905 Gamla Hamnen kenttälinnoite 1 tulenjohtoasema 10002 12011 13114 11006 27009 231833.00000000 7003816.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042685 Venäjän armeijan 1. maailman sodan kenttälinnoite. Tulenjohtopaikka kukkulan merenpuoleisella huipulla. Todettuja poteroita 5 kpl. Pohjanlahden rannikon kohteita linnoitettiin vuosina 1916-17 saksalaisten mahdollista maihinnousua torjumaan.
metsakeskus.1000042686 905 Gamla Hamnen kenttälinnoite 2 10002 12011 13114 11006 27009 232048.00000000 7003985.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042686 Venäjän armeijan kenttälinnoite 1. maailmansodan ajalta. Poteroita, tuliasemia ja lyhyitä yhdyshaudan pätkiä erittäin kivisessä ja kallioisessa maastossa. Pohjanlahden rannikon linnoittaminen oletettua keskusvaltojen (Saksan) maihinnousua torjumaan. Linnoite suojaa kaupungin maayhteyttä. Rakennettu suojaamaan tykistöasemia länsipuolella olevalla kukkulalla. Puolustussuunta pääasiassa itään.
metsakeskus.1000042687 560 Tekemäjärvi 3 10002 12008 13000 11033 27018 419531.00000000 6745873.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042687 Metallinilmaisinharrastaja on 28.8.2020 löytänyt paikalta pienikokoisen tappikoristeisen pyöreän kupurasoljen (E-tyyppi) (KM 43504). Kohde tarkastettiin 2.11.2021. Löytöpaikka on mäen lakitasanteen laidassa, pohjoiseen laskevan rinteen reunassa. Maaperä löytökohdalla ja laajalla alueella ympäristössä on vähäkivistä hiekkamaata. Kangasturpeen alla on 10-15 cm paksu harmaanruskea muokkauskerros, joka on todennäköisesti syntynyt kaskiviljelyn seurauksena. Löytöpaikalla ei tarkastuksessa havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Vuonna 2023 kupurasoljesta n. 50 m päästä löytyi veitsi, kupariseospeltiä ja ketjussa oleva soikea tulusrauta (alakohde). Löytäjä ilmoitti havainneensa runsaasti palanutta luuta. Lisätietoa viranomaiskäyttöön Ilppari ILM 27162. Maastotarkastus tehtiin 28.9.2023, jolloin löytökohtaan tehdystä lapion pistosta löytyi runsaasti luuta. Luuta tai esinelöytöjä ei havaittu muista kohteeseen tehdyistä lapionpistoista. Koko aluetta peittää muutamasta sentistä viiteen senttiin paksu noki/hiilikerros, jota voidaan pitää metsäpalon aiheuttamana. Luulöydöt voi merkitä mahdollista hautapaikkaa. Alueelta rajattiin mahdollinen hautapaikka ja sille sopiva suoja-alue. Kohde on voi olla myös nuotiopaikka. Kuparisoljen kohtaa voidaan edelleen pitää löytöpaikkana. Kohde vaatii tarkempaa selvitystä
metsakeskus.1000042687 560 Tekemäjärvi 3 10002 12002 13215 11033 27018 419531.00000000 6745873.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042687 Metallinilmaisinharrastaja on 28.8.2020 löytänyt paikalta pienikokoisen tappikoristeisen pyöreän kupurasoljen (E-tyyppi) (KM 43504). Kohde tarkastettiin 2.11.2021. Löytöpaikka on mäen lakitasanteen laidassa, pohjoiseen laskevan rinteen reunassa. Maaperä löytökohdalla ja laajalla alueella ympäristössä on vähäkivistä hiekkamaata. Kangasturpeen alla on 10-15 cm paksu harmaanruskea muokkauskerros, joka on todennäköisesti syntynyt kaskiviljelyn seurauksena. Löytöpaikalla ei tarkastuksessa havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Vuonna 2023 kupurasoljesta n. 50 m päästä löytyi veitsi, kupariseospeltiä ja ketjussa oleva soikea tulusrauta (alakohde). Löytäjä ilmoitti havainneensa runsaasti palanutta luuta. Lisätietoa viranomaiskäyttöön Ilppari ILM 27162. Maastotarkastus tehtiin 28.9.2023, jolloin löytökohtaan tehdystä lapion pistosta löytyi runsaasti luuta. Luuta tai esinelöytöjä ei havaittu muista kohteeseen tehdyistä lapionpistoista. Koko aluetta peittää muutamasta sentistä viiteen senttiin paksu noki/hiilikerros, jota voidaan pitää metsäpalon aiheuttamana. Luulöydöt voi merkitä mahdollista hautapaikkaa. Alueelta rajattiin mahdollinen hautapaikka ja sille sopiva suoja-alue. Kohde on voi olla myös nuotiopaikka. Kuparisoljen kohtaa voidaan edelleen pitää löytöpaikkana. Kohde vaatii tarkempaa selvitystä
metsakeskus.1000042688 580 Lapinsaari 10002 12016 13182 11006 27000 625777.00000000 6822195.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042688 Nuorehkossa kuusimetsässä olevan kalliopaljastuman kupeessa, n 60 metrin päässä rannasta, on luode–kaakko-suuntainen pitkänomainen kiviröykkiö, jonka laajuus on 12 x 1,5 m ja korkeus 0,7 m. Kivien halkaisija on 15–50 cm.
metsakeskus.1000042689 580 Kalasaari 10002 12016 13182 11006 27000 638816.00000000 6829023.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042689 Kohde sijaitsee Kalasaaren eteläosassa, tiheässä kuusivaltaisessa sekametsässä, jossa maaperä on moreenia. Melko tasaisella maalla, vanhinta järvenlaskua edeltävän rantapenkan päällä, on joukko ulkomuodoltaan ja sijainniltaan tyypillisiä kaskiröykkiöitä Röykkiöt ovat keskimäärin pienikokoisia, suurimman halkaisija on noin kaksi metriä. Korkeudet vaihtelevat välillä 0,3–0,7 m. Röykkiöitä lienee saaressa enemmänkin
metsakeskus.1000042690 580 Tinkko 10002 12016 13182 11006 27000 627744.00000000 6821620.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042690 Kohde sijaitsee Tinkko-nimisen saaren länsiosassa, lounaaseen laskevassa rinteessä, melko kivisessä nuorehkossa sekametsässä. Alueella todettiin parikymmentä kiviröykkiötä, joiden halkaisija vaihtelee pääasiassa välillä 1,5–2,5 m ja korkeus välillä 0,3–0,5 m. Röykkiöt ovat ensimmäistä järvenlaskua edeltävän rantapenkan päällä. Sijainnin perusteella röykkiöt ovat tyypillisiä kaskiviljelyn muistoja. On mahdollista, että röykkiöalue jatkuu saaren sisäosiin, sillä ao. suuntaa ei tutkittu. Rannan suunnassa alue tarkastettiin luoteen ja kaakon suunnilla olemassa oleviin kesämökkeihin saakka.
metsakeskus.1000042691 290 Kierrinniemi 10001 12016 13175 11006 27000 597193.00000000 7109152.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042691 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. Etätarkastus 2025: LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 14,9 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042692 290 Kierrinniemi 2 10001 12016 13175 11006 27000 597480.00000000 7109012.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042692 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042693 580 Hyypiä 10002 12004 13051 11006 27007 639429.00000000 6826059.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042693 Kohde sijaitsee Vartialahden kaakkoisnurkan tuntumassa, luoteeseen laskevassa metsäisessä rinteessä, rantaan menevän tien koillispuolella. Paikalla on 1,2 x 1 m laajuinen ja 0,4 m korkea pohjakaavaltaan suorakulmainen kivilatomus, jonka keskellä on 50 cm leveä, 35 cm korkea ja 5 cm paksu pystykivi. Pystykiven koillissivulle on hakattu numero 23. Kyseessä on historiallinen Kaukolan ja Tyrjän kylien välinen raja. Se on merkitty tälle paikalle jo 1700-luvun verollepanokarttaan ja on siis isoajakoa vanhempi. Kylänraja on paikalla edelleen. Pystykiven pituusakseli on rajalinjan suuntainen. Vuoden 2021 inventoinnissa todettiin, että osa latomuksen kivistä on liikkunut hieman (muutamia senttejä) paikaltaan, arvattavasti tehtyjen metsätöiden yhteydessä.
metsakeskus.1000042694 580 Mustaniemi 2 10002 12004 13051 11006 27007 640363.00000000 6832326.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042694 Kohde sijaitsee Mustaniemen eteläosassa, vanhan rantapenkan päällä, noin 140 m nykyisestä rannasta, metsämaastossa. Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 1,4 x 1,4 m laajuinen ja 0,55 m korkea pohjakaavaltaan neliönmuotoinen tasalakinen kivilatomus, jonka keskellä on 55 cm korkea, 40 cm leveä ja 18 cm paksu teräväkärkinen ja litteähkö pystykivi. Pystykiven pohjoissivulle on hakattu numero 22, jonka korkeus on 11–12 cm. Kiven litteä sivu on rajalinjan suuntainen. Edellisestä 15 m itään, kohdassa N 6832326 E 640380, on litteä pystykivi, rajalinjan suuntaa osoittava viisarikivi, jonka koko on 50 x 25 ja paksuus 7 cm. Sen juurella on muutamia tur-peen peittämiä kiviä / vaatimaton kivirakenne. Kyseessä on Joensuun ja Kesusmaan kylien välinen raja. Se on merkitty tälle paikalle jo 1700-luvun verollepanokarttaan ja on siis isoajakoa vanhempi.
metsakeskus.1000042695 290 Palokangas 10001 12016 13175 11006 27000 597533.00000000 7109312.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042695 Tervahauta aukealla paikalla. Lidarissä näkyy selkeästi halssi tai on kaksi tervahautaa vierekkäin. Halkaisija on noin 15 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042696 290 Palokangas 2 10001 12016 13175 11006 27000 597485.00000000 7109434.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042696 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042697 290 Kypäräisenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 594540.00000000 7110890.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042697 Tervahauta aukealla paikalla, halkaisijaltaan noin 19 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042698 290 Kypäräisenkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 594552.00000000 7110698.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042698 Tervahauta aukealla paikalla metsäsaarekkeessa, halkaisijaltaan noin 19 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042699 580 Lapinsaari Torkkelinkasa 10002 12004 13051 11006 27007 626203.00000000 6821525.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042699 Kohde sijaitsee Lapinsaaren eteläkärjessä, rantakalliossa, noin neljän metrin päässä rantaviivasta. Kaakkoon laskevan laakean kallion yläpinnassa on V-kirjaimen muotoinen hakkaus, jonka sivujen pituudet ovat 16 ja 18,5 cm. Hakkausjäljen leveys on 1–1,5 cm, syvyys samoin. V:n kärki osoittaa luoteeseen; kyseessä on kahden lounaan suunnasta tälle paikalle ulottuvan rajalinjan yhteinen päätepiste. Noin 15 cm mainitusta hakkauksesta luoteeseen on 11,5 cm pitkä, 1–1,5 cm syväksi ja le-veäksi hakattu suora viiva, joka on karkeasti pohjoinen–etelä-suuntainen. Se saattaa tarkoittaa numeroa 1. Hakkausten päällä kasvoi saman verran jäkälää kuin ympäröivässäkin kalliossa. Jäkälää ei tarkastuksen yhteydessä poistettu. Kyseessä on historiallinen Koitsanlahden kylän ja Koitsanlahden hovin (kartanon) maiden välinen rajapiste, joka vertautuu merkitykseltään historiallisiin kylänrajoihin. Raja on merkitty jo 1700-luvun verollepanokarttaan ja on siis isoajakoa vanhempi.
metsakeskus.1000042700 580 Melkoniemi Kirkkosaari 10007 12006 13084 11006 27007 625701.00000000 6826511.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042700 Historiallisissa lähteissä kerrotaan, että Parikkalan kappalainen Mathias Reinhold Europaeus on pitänyt pikkuvihan aikana 1741 jumalanpalveluksia Melkoniemen kylän Kirkkosaaressa. Melkoniemen Lahdenkylässä sijaitseva Kirkkosaari on jäänyt Simpelejärven laskujen jälkeen niemeksi. Niemellä on pienialainen ja melko jyrkkäpiirteinen metsäinen mäki, jota pellot ympäröivät. Metsäisellä saarekkeella on useita siirtolohkareita, joista yksi on jyrkkäkylkinen ja huomattavan suuri, noin neljä metriä korkea. Voinee olettaa, että paikan kirkko-nimi juontuu siitä. Lohkareiden ja kalliopaljastumien välissä on suhteellisen vähän mineraalimaata, eikä mäkeä voi pitää erityisen otollisena esimerkiksi hautapaikkaa ajatellen. Metsäsaarekkeen reunoilla pellolla maaperä on savea. Paikalla on todettu vanhan asutuksen indikaattorikasvina tunnettua pölkkyruohoa.
metsakeskus.1000042701 580 Lapinsaari Someronlahti 10007 12011 13212 11042 27000 626002.00000000 6821670.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042701 Kohde sijaitsee Lapinsaaren eteläosassa, jyrkän lounaaseen laskevan rinteen päällä olevan tasanteen reunalla, sekametsässä. Kuopparakenne löytyi inventoinnissa 4.7.2021. Paikalla on pohjakaavaltaan neliönmuotoinen kuoppa, jonka laajuus on 4,5 x 4,5 m ja syvyys 2,3 m. Reunat ovat jyrkät. Kuopan kaakkoisreunan päällä on syvennys, mahdollinen sisäänkäynnin kohta. Koillisreunan päällä kasvoi täysikasvuinen mänty. Pohjaan tehdyssä lapionpistossa totesin puoli metriä sekoittunutta moreenia. Hiiltä tms. ei näkynyt. Muodon ja sijainnin perusteella kyseessä voi olla korsukuoppa; kohde liittynee Simpelejärven rannoilla oleviin toisen maailmansodan puolustusvarustuksiin.
metsakeskus.1000042702 580 Koitsanlahden koulu 2 10007 12011 13116 11006 27000 629998.00000000 6816688.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042702 Kohde sijaitsee Koitsanlahden entisen koulun luoteispuolella metsämaastossa, jyrkän rinteen päällä. Tasanteella luoteeseen jyrkästi laskevan rinteen päällä on noin 1 x 1,5 m laajuinen ja vajaan metrin syvyinen kuoppa. Siitä lähtee etelälounaaseen pitkänomainen mutkitteleva kaivanto, jonka syvyys on 0,5–1 m ja leveys noin metrin. Luoteissivulla on matala valli. Kaivantojen päällä kasvaa tiheä nuori lehtipuusto. Muodon ja sijainnin perusteella kyseessä on toisen maailmansodan aikainen taistelukaivanto. Pohjoispään kuoppa on tulkittava ampumapesäkkeeksi. Kaivannot ovat paljolti sortuneet ja mataloituneet.
metsakeskus.1000042703 905 Rövarskär kivikehä 10002 12011 13114 11006 27009 231185.00000000 7003338.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042703 Rövarskärin korkeimmalla kohdalla sijaitseva kivikehä, joka on rakennettu n. 30-40 cm kokoisista kivistä. Kehän pohjalla on syvennys. Kehän halkaisija on n. 2 m. 1. maailmansodan aikainen kenttälinnoite. Tulenjohtopotero, josta laaja näkymä eteläiselle kaupunginselälle.
metsakeskus.1000042704 580 Äijönsalmi 10007 12011 13116 11042 27000 627147.00000000 6824833.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042704 Puolustusvarustus sijaitsee Harmaitsaaren kaakkoisreunassa, rantaan laskevan jyrkän rinteen päällä, kalliomuodostuman kärjessä metsämaastossa, 15–20 m päässä rantalinjasta. Paikalla on kaksi ampumapesäkettä n 15 metrin etäisyydellä toisistaan.
metsakeskus.1000042705 905 Rövarskär tuliasema 10002 12011 13116 11006 27009 231164.00000000 7003370.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042705 Kivistä koottu puoliympyrän muotoinen rakennelma. Ympäröivä maasto on erittäin louhikkoista. 1. maailmansodan kenttälinnoite. Kivistä rakennettu tuliasema.
metsakeskus.1000042706 905 Rövarskär kenttä 10007 12004 13000 11006 27000 231223.00000000 7003350.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042706 Kiviseen maastoon raivattu kenttä kooltaan noin 10 x 25 metriä. Kiviä on koottu valliksi pohjois- ja länsisivulle. Kentän eteläosassa on kivilatomuksia. Mahdollinen 1 maailmansodan tykkiasema.
metsakeskus.1000042707 905 Rövarskär suojakorsut 10002 12011 13000 11006 27009 231245.00000000 7003304.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042707 Kolme kuoppaa Rövarskärin itäosassa harjanteen päällä. Kuopissa on kylmämuurattuja kivirakentetita sekä sisällä että ulkona. Kuoppien koko on n. 3 x 3 metriä. 1. maailmansodan kenttälinnoitteita. Miehistön suojakorsuja, jotka on kaivettu parhaiten tarkoitukseen soveltuvaan paikkaan saarella.
metsakeskus.1000042708 905 Rövarskär rakennuksen pohja 10007 12001 13013 11006 27000 231197.00000000 7003518.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042708 Rövarskärin pohjoisosassa olevalla kumpareella on kivistä tehty rakennuksen perustus. Perustuksen koko on n.3 x 6 metriä. Mahdollisesti 1800-luvun huvilan perustus.
metsakeskus.1000042709 615 Sammakkolampi 3 10001 12016 13175 11002 27000 503055.00000000 7236870.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042709 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa.
metsakeskus.1000042710 153 Viipuri–Savonlinna-tie Saarlampi 10002 12005 13071 11006 27005 600127.00000000 6792970.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042710 Nykyisen Saarlammentien molemmin puolin todettiin yhteensä kolme käytöstä jäänyttä tie-osuutta. Pohjoisimman osuuden leveys on 5–6 m ja se nousee noin puoli metriä ympäristöään ylemmäs. Sen päällä kasvaa täysikasvuinen sekametsä. Reunoilla erottuu paikoin ojaa. Keskimmäinen osuus on osin ympäristöään selvästi ylempänä, paikoin taas 0,5 m harjuun kulunut. Myös tällä kohdalla kasvaa sekametsää. Eteläisin osa sijaitsee samantyyppisessä sekametsässä. Se päättyy eteläpäässään nykyisen tien luiskaan. Imatran ja Ruokolahden välinen tielinja tällä kohdalla on kuvattu jo ensimmäisissä suurimit-takaavaisissa kartoissa 1775–77. Kyseessä on vanha Jääsken kautta kulkenut Viipurin–Savonlinnan tie, joka periytyy viimeistään 1500-luvulta ja jota käytettiin myös Käki-salmen ja Savonlinnan välillä (ks. Ylönen 1957: 320–322). Ei ole syytä olettaa, että linjaus olisi muuttunut 1500-luvulta 1700-luvulle tultaessa. Tielinja menetti merkitystään sen jälkeen, kun uusi Savontie rakennettiin Saarlammen itäpuolelle 1900-luvun jälkipuoliskolla. Dokumentoidut osuudet ovat jääneet pois käytöstä tienoikaisun yhteydessä. Oikaisu ajoittuu vuoden 1898 Senaatin kartan ja vuonna 1945 painetun pitäjänkartan laatimisajankohtien välille. Dokumentoidut osuudet erottuvat kartta-aineistoissa kiinteistöjen rajoina ja osin myös laserkeilausaineistossa.
metsakeskus.1000042711 853 Hietaranta 10007 12013 13126 11006 27000 234340.00000000 6705987.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042711 Haukkaus sijaitsee Hirvensalon Häppilässä Hietarannan talon pihapiirissä. Sileään, melkein vaakasuoraan avokallioon hakkaamalla tehty risti. Ristin yksi sakara on muita pitempi; lyhyempien sakaroiden päissä on syvemmiksi hakatut paksunnokset. Pituusakselin suunta on NW ( 325°) -SE ( 145°). Sakaroiden pituudet: NW 13 cm, NE 20 cm, SE 27 cm, SW 17 cm. Ristikuvion syvyys enintään 0.9 cm. - Ajoitus ja luonne ovat epäselviä. Yksi mahdollisuus on jokin vuoden 1810 isojaon järjestelyä vanhempi rajamerkki.
metsakeskus.1000042712 153 Lipurinniemi 10007 12001 13014 11006 27009 599243.00000000 6794854.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042712 Kohde sijaitsee Saimaaseen pistävällä Lipurinniemellä, kumpareella, jonka halkaisija on noin 40 m. Paikalle on merkitty pihapiiri (torppa) ensimmäistä kertaa vuoden 1898 Senaatin karttaan. Vielä vuoden 1983 peruskartassa paikalla on asuinrakennus ja ulkorakennus. Alueella ei havaittu maanpäälle erottuvia rakenteita, mutta koekuopissa todettiin sekoittuneessa kerroksessa runsaasti tiilenpaloja ja suhteellisen iäkästä ruskeaa pullolasia.
metsakeskus.1000042713 153 Törönlahti 10002 12016 13182 11006 27008 599489.00000000 6794787.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042713 Kohdee sijaitsee Lipurinniemen tyvellä, Törönlahden etelärannalla. Maasto on kumpuilevaa ja alueella on paljon siirtolohkareita. Paikalle on merkitty torppa Steinheilin karttaan (1805). Viitisenkymmentä vuotta nuorempaan Salosaaren jakokunnan isojakokarttaan on samalle paikalle piirretty pihapiiri ja peltoa (Gahmberg 1855). Karttaan liittyvä jakokirja ei ole säilynyt, joten esimerkiksi torpan nimi on tuntematon. Paikalle ei ole merkitty asutusta tai viljelyksiä vielä 1770-luvun verollepanokarttaan (Törn 1775–77), joten torppa lienee saanut alkunsa aivan 1700-luvun lopussa. Vuoden 1898 Senaatin kartassa paikalla on vielä peltotilkku, muttei enää rakennusta, joten asuinpaikka näyttää autioituneen 1800-luvun jälkipuoliskolla. Maastotarkastuksessa todettiin torpanpaikan ympäristössä 16 viljelyröykkiötä noin 50 x 100 metrin alalla. Rakenteiden koko vaihtelee välillä 1,5–6 m. Tyypillinen halkaisija on 2–3 m ja korkeus noin puoli metriä. Niiden sijaintialue on viljelyskelpoista sekametsää. Alue oli tar-kastushetkellä melko peitteinen, joten röykkiöitä saattaa olla paikalla enemmänkin. Rakennuksista ei alueella todettu merkkejä. On syytä olettaa, että röykkiöt ja torppa liittyvät ajallisesti yhteen.
metsakeskus.1000042715 290 Kypäräisenkangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 594044.00000000 7110832.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042715 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 17 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042716 853 Onnelan patteri 10002 12011 13000 11006 27008 236143.88945770 6710149.87500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042716 Ruissalon itäkärjessä sijaitseva, jyrkälle kallioportaalle ladottu kylmämuurattu kivivalli, joka kiertää loivassa etelä-pohjois-suuntaisessa puolikaaressa kaltevaa tasannetta. Pituus on 50 m, korkeus 0.3-1.4 m, kokonaiskorkeus kallioporras mukaanluettuna nelisen metriä. Patteri liittyy Krimin sodan aikaisiin puolustusvarustuksiin, joilla suojattiin laivaväyliä.
metsakeskus.1000042717 290 Härkölampi 10002 12016 13175 11006 27000 593694.00000000 7111334.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042717 Kaksi tervahautaa aukealla paikalla metsäsaarekkeessa. Halkaisijoiltaan noin 18-metrisiä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Koordinaatit läntisemmästä tervahaudasta. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042718 290 Karpinkangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 593624.00000000 7111515.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042718 Kaksi tervahautaa aukealla paikalla, halkaisijoiltaan noin 15 ja 11 metriä. Koordinaatit pohjoisemmasta ja isommasta tervahaudasta. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042719 290 Karpinkangas 2 10001 12016 13175 11006 27000 593564.00000000 7111466.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042719 Todennäköisesti tervahauta aukealla paikalla. Halkaisijaltaan noin 10 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042720 290 Karpinkangas 3 10001 12016 13175 11006 27000 593516.00000000 7111486.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042720 Todennäköisesti tervahauta aukealla paikalla. Halkaisijaltaan noin 13 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042721 290 Karpinkangas 4 10001 12016 13175 11006 27000 593515.00000000 7111439.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042721 Todennäköisesti tervahauta aukealla paikalla. Halkaisijaltaan noin 9 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042722 290 Karpinkangas itä 10002 12016 13175 11006 27000 594044.00000000 7111407.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042722 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042723 290 Karpinkangas kaakko 10002 12016 13175 11006 27000 593967.00000000 7111308.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042723 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 19 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042724 837 Hiidentie Multivuori 1 10002 12005 13071 11006 27000 326617.37200000 6815319.30500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042724 Historiallisen, ilmeisesti keskiajalla syntyneen Hiidentien eli Tampere-Hämeenlinna-maantien noin 200 m pitkä, N-S-suuntainen käytöstä jäänyt jakso erottuu tiepenkkana, jonka reunoilla on paikoin vanhaa raivauskivikkoa tai kiviaitaa. Nykyisen Lempääläntien länsipuolella mutkitteleva, kalliomäkiä ja kosteikkoja kiertävä vanha tielinjaus näkyy vielä v. 1912 venäläisessä topografisessa kartassa (ns. Senaatin kartasto), mutta vanhimmassa peruskartassa se on jo hylättynä ja merkitty kaksoispisteviivalla.
metsakeskus.1000042725 853 Katajamäen pelto 10002 12001 13000 11033 27000 241218.87789154 6713866.87500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042725 1989 inventoinnissa pellolta Katajamäen kalmiston länsipuolelta havaittiin pala keramiikkaa. 1990 koekaivauksessa alueelta kahdesta koekuopasta havaittiin kiveystä ja niistä paloja rautakautisesta keramiikasta. Lisäksi alueelta havaittiin värjäytynyttä savea, jota on mahdollista pitää kulttuurikerroksena. Koekaivauksissa kiveykset tulkittiin ajoittuvan rautakaudelle.
metsakeskus.1000042726 290 Kotakangas luode 10002 12016 13175 11006 27000 593151.00000000 7108940.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042726 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 23 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042727 290 Vitikka 10007 12004 13043 11042 27000 593268.00000000 7108348.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042727 Kohteessa on kooltaan noin 8 x 13 -metrinen maakellarin tai rakennuksen pohja. Siinä on selvästi kaksi huonetta ja pohjois-päässä on rakennettu pienempi huone. Sekä itä että länsipuolella on noin 1,5 metriä leveät seinät tai vallit. Eteläpäädyssä ei näyttänyt olevan seinää ollenkaan. Vallien rakentamisessa on käytetty isoja kiviä todennäköisesti perustana. Kahden oven välissä, ”oviaukossa” näkyy lautarakennetta, mikä ei näyttänyt vanhalta. Tämä voisi viitata, että tämä kellarin jäänteet ovat ajoitukseltaan resentti. Toisen maailmansodan aikainen, mahdollisesti tukinuittoon liittyvä rakennus. Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä Paikkatietoikkunan historiallisissa ilmakuvissa Vitikan alueesta on ilma-kuva vuodelta 1955. Siinä näkyy, että tarkastettavasta kohteesta noin 80–100 metriä länteen näkyy rakennuksia, mihin tämä kellarinjäänteet on mahdollisesti liittynyt, ja mikä voisi antaa suuntaa maakellarin iästä
metsakeskus.1000042727 290 Vitikka 10007 12004 13043 11042 27000 593268.00000000 7108348.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042727 Kohteessa on kooltaan noin 8 x 13 -metrinen maakellarin tai rakennuksen pohja. Siinä on selvästi kaksi huonetta ja pohjois-päässä on rakennettu pienempi huone. Sekä itä että länsipuolella on noin 1,5 metriä leveät seinät tai vallit. Eteläpäädyssä ei näyttänyt olevan seinää ollenkaan. Vallien rakentamisessa on käytetty isoja kiviä todennäköisesti perustana. Kahden oven välissä, ”oviaukossa” näkyy lautarakennetta, mikä ei näyttänyt vanhalta. Tämä voisi viitata, että tämä kellarin jäänteet ovat ajoitukseltaan resentti. Toisen maailmansodan aikainen, mahdollisesti tukinuittoon liittyvä rakennus. Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä Paikkatietoikkunan historiallisissa ilmakuvissa Vitikan alueesta on ilma-kuva vuodelta 1955. Siinä näkyy, että tarkastettavasta kohteesta noin 80–100 metriä länteen näkyy rakennuksia, mihin tämä kellarinjäänteet on mahdollisesti liittynyt, ja mikä voisi antaa suuntaa maakellarin iästä
metsakeskus.1000042728 290 Altonaho 10002 12016 13175 11006 27000 592483.00000000 7109442.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042728 Tervahauta aukealla paikalla. Halkaisija noin 16 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042729 765 Kurikka 1 10002 12016 13175 11006 27000 593046.00000000 7108119.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042729 Aivan Ontojoen rannassa, tervahauta. Halkaisija on noin 15 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042730 765 Kurikka 2 10002 12016 13175 11006 27000 592925.00000000 7108187.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042730 Aivan Ontojoen rannassa, tervahauta. Halkaisija on noin 17 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042731 765 Kukkola 10002 12016 13175 11006 27000 593171.00000000 7107690.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042731 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 21 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042732 153 Lipurinniemi 2 10002 12011 13116 11006 27009 599583.00000000 6794713.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042732 Kohde sijaitsee Lipurinniemen tyvellä, pienialaisen ja jyrkkärinteisen mäen korkeimmalla kohdalla, mäntymetsässä. Mäki on hyvin kivinen ja siellä on suuriakin lohkareita. Paikalla on kahden noin metrin kokoisen maakiven väliin koottu 3 m pitkä kaareva muurimainen kivirakenne. Se on ladottu harvakseltaan puolimetrisistä ja hieman pienemmistä kivistä. Rakenne 0,7 m korkea ja suurimmillaan 0,8 m leveä. Rakenteen muodon ja sijainnin perusteella kyseessä lienee puolustusvarustus. Paikalta on näkyvyys pohjoiseen Törönlahdelle. Alueen sotahistorian ja kohteen torjuntasuunnan perusteella kyseessä on todennäköisesti ensimmäisen maailmansodan aikainen varustus.
metsakeskus.1000042733 837 Hiidentie Multivuori 2 10002 12005 13071 11006 27000 326589.87200000 6815521.55500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042733 Historiallisen, ilmeisesti keskiajalla syntyneen Hiidentien eli Tampere-Hämeenlinna-maantien noin 60 m pitkä, NW-SE-suuntainen, luoteisosaltaan pohjoiseen kaartuva käytöstä jäänyt jakso. Kohde erottuu metsäpolkuna ja kivistä raivattuna 4-6 m leveänä maastokäytävänä/urana, joka nousee Multivuoren (eli Rajamäen) pohjoisrinnettä mäen hyvin jyrkkärinteisen, kallioisen lakiosan ja pohjoisempana olevan ojanotkon, entisen Varvarinniityn, välissä. Pääasiassa mustikkaa, saniaista ja lehtipuiden vesakkoa kasvavan vanhan tienpohjan reunoilla on vanhaa, sammaloitunutta tien raivauskivikkoa. Nykyisen Lempääläntien länsipuolella mutkitteleva maantien vanha linjaus näkyy vielä v. 1912 venäläisessä topografisessa kartassa (Senaatin kartasto), mutta vanhimmassa peruskartassa se on jo hylättynä ja merkitty kaksoispisteviivalla.
metsakeskus.1000042734 781 Koliseva 10007 12001 13014 11006 27008 437460.00000000 6824240.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042734 Paikalla on paritupatyyppisen asuinrakennuksen jäännös (13 m x 5 m). Sen lähellä on kaksi kellarikuoppaa ja ainakin yhden kevytrakenteisen talousrakennuksen (4,5 m x 3,5 m, navetta?) perustus. Asutusjäännökset ajoittunevat 1800-luvulle, sillä Kuninkaan kartaston perusteella paikalla ei ole asutusta vielä 1700-luvun lopulla, eikä asutuksesta enää näy mitään viitteitä 1900-luvun peruskartoissa (1800-luvun pitäjänkartta on Joutsjärven kylän osalta hyvin puutteellinen, isojakokarttaa tai muita paremmin asiaa valaisevia 1800-luvun karttoja ei ole löytynyt). Metallinilmaisinhavainnot sopivat tähän ajoitukseen, mutta toisaalta viittaavat siihen, että asutus ei ole jatkunut kovin pitkälle 1900-luvulla. Pellot lienevät olleet viljelyksessä vielä ainakin 1900-luvun alkukymmenillä. Asutus on sijainnut noin puolen kilometrin päässä lännessä olevan Kolisevan tilan maalla, joten kyseessä on todennäköisesti ollut torppa. Kohde on rajattu siten, että rajaus sisältää rakennusjäännökset ja lähiympäristön. Noin sata metriä paikalta pohjoiskoilliseen on kaksihuoneisen asuinrakennuksen perustus ja sen vieressä ulkorakennuksen perustus ja kellarikuoppa. Hieman kauempana pohjoisluoteessa on noin 40 m pitkä kiviaita ja sen eteläpään luona kellarikuoppa ja ehkä aitan perustus. Nämä asutus- ja viljelyjäännökset saattavat liittyä eteläisempään kokonaisuuteen. Ne on lisätty alakohteiksi ja rajattu erillisinä alueina kartalla.
metsakeskus.1000042735 895 Pyhänmaanperä 5 10001 12017 13193 11006 27009 195742.00000000 6770493.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042735 Uudenkaupungin Pyhänmaanperän lahdessa tiedetään olevan viisi purjelaivan hylkyä sekä yksi kaljaasin hylky. 40-50 -metriset hylyt on siirretty lahdelle 1900-luvun alussa romutettaviksi, ja niistä on purettu ylärakenteet kokonaan pois. Alueelle tiedetään uponneen ainakin Union-niminen purjelaiva, kaljaasi Ahti vuonna 1918 sekä Kihlonrannasta löytyvä parkkilaiva Lindola. Pyhänmaanperän lahden eteläisessä osassa ja itäisellä rannalla sijaitsevien hylkyjen nimet eivät ole tarkkaan tiedossa. On mahdollista, että purjealus Union sijaitsee lahden itärannassa. Parkkilaiva Unionin on tietojen mukaan omistanut Albin Imppu, ja se on rakennettu Pohjanmaalla Sidebyssä vuonna 1874. Alus ostettiin Raumalta purettavaksi vuonna 1908. Nimistä ja alustyypeistä on saatu tietoa paikallisilta merihistoriantuntijoilta.
metsakeskus.1000042736 153 Haapasaari 2 10002 12016 13182 11006 27000 592355.00000000 6789160.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042736 Kohde sijaitsee Haapasaaren keskiosassa, tasamaalla nuorehkossa ja harvassa koivuvaltaisessa metsässä. Aluskasvillisuus paikalla on niukkaa. Noin 100 x 100 metrin alalla on harvakseltaan yhdeksän kiviröykkiöitä, joiden halkaisija on 1–3,5 m.
metsakeskus.1000042737 153 Haapasaarenkangas 10002 12016 13182 11006 27000 592479.00000000 6789736.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042737 Sammaloitunut kiviröykkiö sijaitsee Haapasaaren pohjoiskärjessä, kymmenen metrin päässä rannasta, rannassa olevan kuusikon ja hakkuuaukean rajalla. Loivassa rantaan viettävässä rinteessä on pohjakaavaltaan soikea kiviröykkiö, jonka laajuus on 2,2 x 1,5 m ja korkeus 0,4 m. Kivet ovat pääosin pyöristyneitä. Rakenne on noin metrin Saimaan pintaa ylemmällä korkeustasolla. Röykkiö on selvästi ihmisen tekemä, mutta sen tarkoitus on epäselvä. Se ei sijaitse tunnetuilla rajoilla. Maapohja ja ympäristö on kivistä.
metsakeskus.1000042739 153 Malonsaari 2 10002 12016 13182 11006 27000 594029.00000000 6789223.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042739 Kolmesta kaskiröykkiöstä koostuva kohde sijaitsee Malonsaaren kivisessä keskiosassa, sekametsässä. Maaperä on moreenia.
metsakeskus.1000042740 153 Hosseinlahti 10002 12016 13182 11006 27000 594041.00000000 6788612.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042740 Kohde sijaitsee Hosseinlahden pohjoispuolella noin 50 metrin päässä Saimaan rannasta, länteen laskevassa sekametsää kasvavassa rinteessä, 5–10 m polun länsipuolella. Kohde muodostuu kolmesta lähekkäin sijaitsevasta kiviröykkiöstä.
metsakeskus.1000042741 153 Lammassalmi 10002 12016 13182 11006 27000 592605.00000000 6787290.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042741 Kohde sijaitsee Lammassaarentien varressa olevan pysäköintialueen kaakkoispuolella, luoteeseen laskevan jyrkän rinteen alareunassa, melko kivisessä koivuja ja mäntyjä kasvavassa metsämaastossa. Alueella todettiin kolme selvästi ihmisen kasaamaa kiviröykkiötä.
metsakeskus.1000042743 905 Risö torp rakennuksenjäännöksiä 10007 12001 13013 11006 27000 233074.00000000 7002110.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042743 Alueella on säilynyt joitakin asumuksenjäännöksiä, jotka ovat todennäköisesti talonpohjia. osa niistä on jäänyt moottoritien alle. Ajoitus mahdollisesti 1700-1800-luku. Lisäksi alueella on 1. maailmansodan kenttälinnoitteita. Risön torppa esiintyy jo 1600-luvun kartoissa. Kyseessä oli Korsholman latokartanon torppa. Kenttälinnoitteita on torpan pihapiirin läheisyydessä sekä jonkin matkan päässä länteen.
metsakeskus.1000042744 905 Risö torp kenttälinnoite 10002 12011 13102 11006 27009 233124.00000000 7002073.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042744 1. maailmansodan Venäjän armeijan kenttälinnoite. Poteroita ja kivestä kylmämuuraamalla rakennettuja tuliasemia. Ympäristössä on myös pengerryksiä ja erilaisia muita kuoppia.
metsakeskus.1000042745 635 Tehdastie 10007 12004 13043 11006 27000 354623.00000000 6802486.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042745 Metsässä sijaitseva kivistä tehty kellari, joka on noin 4 x 2,5 m kokoinen ja syvyys on 1,5 m. Tehty pään kokoisista luonnonkivistä, joita on ladottu 5 kerrosta päällekkäin. Kivet ovat sammaloituneet. Seinät melko hyväkuntoiset ja jyrkät. Ympärillä on tasainen alue. Pohjalla on romua. Länsipuolella sijaitsee työpaikka-alue.
metsakeskus.1000042746 765 Taivalsuo 10001 12016 13175 11006 27000 601114.00000000 7091775.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042746 Tervahauta, halkaisijaltaan ehkä noin 14 metriä, epäselvä Lidar-havainto. Maastokarttamerkintä. LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta, halkaisija 10,0 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042747 740 Lamposaari 1 10002 12016 13175 11006 27000 618837.00000000 6906880.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042747 Tervahauta mäntykankaalla Savonrannan Kaunisniemen itäpuolella olevassa Lamposaaressa, halkaisija noin 15 m, vallien leveys 4-5 m. Lasku noin 10 m päässä olevalle mökille päin lounaaseen.
metsakeskus.1000042748 740 Lamposaari 2 10002 12016 13175 11006 27000 618919.00000000 6906944.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042748 Keskussäiliöllinen tervahauta Savonrannan Kaunisniemen itäpuolella olevassa Lamposaaressa pari metriä Kaunisniementiestä pohjoiseen. Tervahaudan halkaisija noin 13 m, vallien leveys noin 4 m.
metsakeskus.1000042749 781 Lionpohja 3 10002 12001 13001 11019 27000 422745.00000000 6803062.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042749 Kohde sijaitsee Vähäniemen itärannalla. Asuinpaikan edustalla on Vähäniemen ja mantereen väliin jäävä, etelään avautuva Lionpohja-niminen lahti. Maaperä alueella on varsinkin loivapiirteisemmillä kohdilla kivetöntä lajittunutta hiekkaa. Maasto laskee kohteen lähialueella hyvin loivasti etelään, mutta idän puolella on Lionpohjan rantaan laskeva törmämäinen rinne. Alueella kasvaa mäntyvaltaista metsää. Paikalla on asumuspainanne Lionpohjantien ja sen itäpuolelle olevan rantaan laskevan törmämäisen rinteen välissä. Painanne on pyöreähkö, läpimitta 5-6 m, laakea, ja matala, arviolta 30 cm. Se erottuu kuitenkin tasaisessa kangasmaastossa selvästi. Painanteen rannanpuoleinen itäreuna ulottuu aivan rantaan laskevan törmämäisen rinteen reunaan ja näkyy siksi painanteen länsipuolelta tieltä katsottuna vähäisenä painautumana rinteen reunan profiilissa. Painanteen länsireuna on loiva ja siten vaikeammin hahmotettava. Se näyttää olevan muutaman metrin päässä Lionpohjantien reunasta. Painanteen pohjoispuolella näyttää olevan matala reunavalli. Painanteen keskelle tehdyssä koekuopassa havaittiin punaruskea likamaakerros (noin 15 cm), ja kuopasta löytyi muutamia kvartsi-iskoksia (KM 43506). Jokseenkin painanteen kohdalla Lionpohjantien länsipuolella, 8 m tiestä länteen, on kuoppajäänne. Se on soikea (ehkä alun perin suorakulmainen), reunavallillinen, mitoiltaan 2,5 m x 1,8 m ja noin 60 cm syvä. Kuoppa on melko jyrkkäreunainen, todennäköisesti huomattavasti myöhemmältä ajalta kuin asumuspainanne.
metsakeskus.1000042750 697 Hautakuiva 10002 12016 13175 11006 27000 555773.00000000 7150676.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042750 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 17 metriä. Lidar-kuvassa näkyy mahdollisesti iso halssi tai kaksi tervahautaa aivan vierekkäin. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042751 697 Hautakuiva 2 10001 12016 13175 11006 27000 555887.00000000 7150555.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042751 Todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 20 metriä. Epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042752 697 Rajalankuiva 10001 12016 13175 11006 27000 553137.00000000 7149198.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042752 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042753 837 Makkarajärvi 10007 12013 13127 11002 27000 333859.00000000 6815480.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042753 Korkealla ja kauniilla paikalla sijaitseva hakkaus, joka muistuttaa aurinko. Etelässä näkyy Makkarajärvi. Hakkaus on kivenlohkareeseen hakattu ympyrä (läpimitta runsaat 10 cm), Ympyrästä lähtee kuusi viivaa. Kaiverruksen päällä on jäkälää. Hakkausta ei ole viimeistelty hiomisella. Lähellä sijaitsee risti, paikkaa on käytetty rippikoulun kokoontumisissa.
metsakeskus.1000042754 578 Rajalankuiva lounas 10001 12016 13175 11006 27000 553090.00000000 7148929.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042754 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042755 768 Sairalanmäki 10002 12002 13021 11006 27007 563117.00000000 6844524.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042755 Sairalanmäessä on Kustaa III:n Venäjänsodan (1788–1790) aikainen hautausmaa. Hautapaikka on raivattu, aidattu ja varustettu hiekkakäytävin ja muistomerkein sekä siunattu hautapaikaksi. Kivinen muistomerkki sotilashautausmaalle valmistui vuonna 1932, ja vuonna 1954 neljän upseerin haudalle pystytettiin toiseksi muistomerkiksi puuristi.
metsakeskus.1000042756 578 Kitusenniemi 10002 12016 13175 11006 27000 540845.00000000 7144581.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042756 Tervahauta, halkaisijaltaan mahdollisesti noin 8 metriä, heikko Lidar-havainto. Maastokarttamerkintä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042757 507 Pyhäveden Pyhäsaari 10001 12002 13020 11006 27006 491034.00000000 6810383.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042757 Mahdollinen hautasaari. Mäntyharjun seurakunnan historian mukaan saareen olisi suunniteltu haudattavaksi 1600-luvun loppuvuosina muualta tulleita, nälkään kuolleita. Kivikkoinen saari, joten epävarmaa onko hautauksia kuitenkaan tehty.
metsakeskus.1000042761 905 Risö torp suojakorsut 10002 12011 13000 11006 27009 233020.00000000 7002083.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042761 1 maailmansodan Venäjän armeijan kenttälinnoite. Kolmen huoneen suoja- tai majoituskorsu.
metsakeskus.1000042762 905 Risö torp kiviaita 10007 12004 13045 11006 27000 232890.00000000 7002089.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042762 Kiviaita, jonka sisäpuolella raivattua aluetta. Mahdollisesti 1. maailmansodan tykistöasema.
metsakeskus.1000042763 905 Skoängen väylämerkki 10007 12004 13000 11006 27000 223784.00000000 7005634.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042763 Löytänyt Vaasan toimiston suojelubiologi Lena Wargen 2.9.2015. Korkea sammaloitunut kivikasa metsässä. Särmikkäitä lohkareita. Kiviuuni tai rajamerkki. Ympäristössä on runsaasti tuulenkaatoja, kohde on kuitenkin säästynyt toistaiseksi tuholta.
metsakeskus.1000042764 578 Mustapuro 10001 12016 13175 11006 27000 553024.00000000 7146295.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042764 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042765 578 Mustapuro 2 10001 12016 13175 11006 27000 553074.00000000 7146218.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042765 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042766 578 Mustapuro 3 10001 12016 13175 11006 27000 553013.00000000 7146176.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042766 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042767 578 Soidinpuro 10001 12016 13175 11006 27000 553181.00000000 7147345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042767 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Lidar-kuvassa näkyy kymmenen metriä tervahaudasta etelälounaaseen kuoppajäännös, halkaisija noin 6-7-metriä.
metsakeskus.1000042768 578 Pajukorpi 1 10002 12016 13175 11006 27000 552955.00000000 7144904.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042768 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042769 578 Pajukorpi 2 10002 12016 13175 11006 27000 553094.00000000 7144946.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042769 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042770 578 Pajukorpi 3 10002 12016 13175 11006 27000 553416.00000000 7144789.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042770 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042771 578 Pajukorpi 4 10002 12016 13175 11006 27000 553603.00000000 7144901.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042771 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 11 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042772 578 Pajukorpi 5 10002 12016 13175 11006 27000 553978.00000000 7145335.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042772 Tervahauta, halkaisijaltaan mahdollisesti noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042773 578 Pajukorpi 6 10001 12016 13175 11006 27000 554089.00000000 7145250.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042773 Todennäköisesti tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042774 491 Vuohisaari 10001 12004 13000 11040 27000 521461.00000000 6819367.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042774 Saaressa olevalla kalliolla sijaitseva kivirakennelma tai röykkiö, joka voi olla nk. lapinraunio eli varhaiseen metallikauteen ajoittuva hautarakennelma. Jäännöksen koko on noin 3 x 6 metriä ja se muodostuu kivistä kalliopohjalle. Ristiinan seudulta tunnetaan lapinraunoita, myös suorakaiteen muotoisiakin. Sijaintipaikka on melko sopivia lapinrauniolle, joskin yleensä ne sijaitsevat kallioiden korkeimmalla laella tai selkeällä tasanteella, ja harvemmin viettävässä rinteessä, kuten rakennelma ilmoitustietojen perusteella vaikuttaisi sijaitsevan. Sijoittuminen rinteeseen voi viitata siihenkin, että kyseessä olisi geologinen muodostuma. Esimerkiksi kallioiden rinteisiin ja painanteisiin on syntynyt muinaisrantamuodostumia jääkauden lopulla, kun sulavasta jäästä kasautui kiviä, joiden välistä rantavoimat huuhtoivat maa-aineksen pois. Kohteen luonteen ja ajoituksen tarkempi selvittäminen edellyttääkin maastossa tarkastamista. Jäännöksestä länteen saaren rannassa on kaivanto ja siihen liittyviä kivirakennelmia (6819363,750/521411). Rantojen tuntumassa voi olla usean erilaisen ihmistoiminnan synnyttämiä jäännöksiä. Vuohisaari sijoittuu kaakko-luode-suuntaisen Mikkeliin vievän vesireitin varrelle, jonka rannoilla on todennäköisesti runsaasti erilaisia ja eriaikaisia ihmisen toiminnan merkkejä. 1970-luvun peruskartan perusteella paikan tienovilla voi olla jokin rakennelma, johon maastossa näkyvät jäännökset voisivat liittyä. Kartan merkintä on kuitenkin epäselvä ja tulkinnanvarainen. Myös tämän jäännöksen luonteen ja ajoituksen tarkempi selvittäminen edellyttää maastossa tarkastamista.
metsakeskus.1000042775 578 Koivupuronmäki 10002 12016 13175 11006 27000 554039.00000000 7144598.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042775 kaksi tervahautaa vierekkäin, halkaisijoiltaan noin 13 ja 11 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Koordinaatit pohjoisemmasta ja isommasta tervahaudasta. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042776 578 Pajuselkonen 10001 12016 13175 11006 27000 552579.00000000 7145409.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042776 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 mertiä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042777 578 Pajuselkonen 2 10001 12016 13175 11006 27000 552334.00000000 7145550.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042777 Tervahauta ja kuoppajäännös vierekkäin, tai mahdollisesti kaksi tervahautaa. Halkaisijat noin 9 ja 7 metriä. Koordinaatit isommasta muinaisjäännöksestä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on yksi tervahauta. Halkaisija 8,5 metriä. Pitkä halssi. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042781 681 Hytinlahti 10002 12016 13172 11006 27000 554862.00000000 6872517.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042781 Raudanvalmistuspaikan jäänteet Tuusjärveen idästä pistävän Hytinniemen kärjestä noin 350 m kaakkoon mäntyä ja lehtipuita kasvavalla suolla, noin 20 m rannasta. Uunin jäänteet ovat kooltaan noin 3x3 m ja uuni kasattu halkaisijaltaan 20-40 cm kivistä. Kuonaa selvänä, noin 3-5 m levyisenä kasana hytin ympärillä pois lukien hytin itäpuoli. Metsäkone on hieman tuhonnut rakennelmaa.
metsakeskus.1000042782 322 Örö 57 120 mm tykkipatteri 10002 12011 13117 11006 27009 237811.00000000 6640341.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042782 Neljä 1. maailmansodan aikaista (valmistuneet v. 1915) 120 mm:n tykkiasemaa peräkkäin N-S -suuntaisen tykkitien varressa. Pohjoisin 120 mm:n tykkiasema on kivistä ja lohkareista ladottu ja betonilla päällystetty suorakaiteen muotoinen tasapintainen rintavarustus, jonka leveys on noin 4.0-4.1 m ja korkeus 1.2-1.8 m. Muurin kuoreen on käytetty särmikkäitä lohkareita, joiden tasaiset pinnat on käännetty ulospäin siten, että pinta on saatu tasaiseksi. Muurin ulkoseinässä on porrasmainen taso 0.8 m muurin yläpintaa alempana. Muurin pinta on sananjalkojen ja vadelmapensaiden ym. kasvillisuuden peitossa. Muurin sisäpuolella suorakaiteen muotoinen tykin tila, jonka mitat ovat 6.8 x 6.5 m. Pulttikehät täyttävät lähes koko tilan. Tilaan on pudonnut lohkareita ja se on kasvillisuuden peitossa. Tykkitien puolella muurin päälle johtavat betoniportaat. Tykinpaikan S-puolella on ammuskomero, jonka tasakatto kohoaa 1.2 m tykin suojamuuria korkeammalle. Se on rakennettu pyöristyneistä lohkareista ja päällystetty ohuella betonikerroksella. Komeron pituus on 5.4 m. Komeron katto on romahtanut tykkitielle, mutta vielä on nähtävissä, että se on ollut sisäpuolelta vuorattu bitumipahvilla ja laudoitettu helmiponttipaneelilla. Komeron N-seinässä vuoraus näyttäisi olleen laudoituksen päällä. Koko rakenteen pituus tykkitien puolelta mitattuna 27.3 m.
metsakeskus.1000042784 90 Myllyniemi 10002 12013 13126 11006 27026 591456.00000000 6911768.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042784 Vanhan, täytetyn koskiuoman partaalla kalliopaljastuman alaosassa kaksi hakkausta. Kirjaimet JH ja päivämäärä 31.7.1887 hakatun kehyksen sisällä (kehyksen koko 44x21 cm, kirjainten korkeus 8-9 cm) ja toisen, alhaalta osin avoimen kehyksen sisällä kirjaimet AR-JR ja sen alla kolme epäselvää kirjainta tai numeroa (mahdollisesti venäjää). Kehyksen koko 30x31 cm ja kirjainten korkeus ylärivissä 13 cm ja alarivissä 6 cm. Hakkausten länsipuolella olevan talon tieliittymän kohdalla tien pohjoispuolella kivessä syvä numerohakkaus 4 (kanava-alueen rajakivi?).
metsakeskus.1000042785 845 Tervolan vanha kirkko 10002 12003 13035 11006 27000 400570.00000000 7330909.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042785 Tervolan vanhan kirkon kiinteä muinaisjäännös sijaitsee Kemijoen varressa Kirkkosuvannon koillispuolella jokeen työntyvässä Lapinniemessä. Paikalla on lähekkäin kaksi puukirkkoa, Tervolan vanha kirkko 1680-luvulta ja uusi puukirkko 1860-luvulta. Kirkkomaata on laajennettu useita kertoja 1700-1800-luvuilla. Lapinniemeen rakennettiin saarnahuone ehkä jo 1627, mutta viimeistään 1651 paikalla oli saarnahuone tai kappeli. Tämä rakennus ei ole säilynyt eikä sen tarkka paikka ole varmasti tiedossa. Se on ilmeisesti jossakin vanhan kirkon kirkkomaan alueella. Vanhan kirkon lattian alla on ollut ainakin neljä hautaa 1700-luvulla. Vuodelta 1762 on maininta uuden kellarin teosta sakariston alle. Tämä oli puurakenteinen. Kirkko nostettiin kivijalalle 1763. Vanhan kirkon lattian alla voi olla täten kellarin jäännöksiä ja kivijalan ympäristössä kaivutyöt ovat voinee vaikuttaa hautojen säilymiseen alueella. Ensimmäinen kellotapuli mainitaan vuonna 1704 ja se oli mahdollisesti katoksella varustettu ja avonaisin seinin ollut pukkitapuli tai kelloteline. Sen tarkkaa sijaintipaikka ei tiedetä. Uusi tapuli rakennettiin 1749 ja se purettiin vuonna 1864. Se oli 1700-luvun kirkkomaan kaakkoiskulmassa. Uuden kirkon pohjoiseteisen kiviportaiden edustalla oli ainakin vielä 1980-luvulla kivirivi, joka on arvioitu tapulin pohjoisseinän kivijalaksi. Vanhan kirkon vanhin kirkkomaa aitoineen sijoittui pienialaisena kirkon välittömään lähiympäristöön. Todennäköisimmin se oli neliömäinen alue. Kirkkomaalla oli vuonna 1731 paarihuone ja kymmenen hautaa. Haudat olivat todennäköisesti hirsistä salvottuja, katettuja ja osittain maan päällisiä. Hautoja mainitaan vielä vuonna 1777, mutta vuonna 1826 kirkkomaalla ei ollut enää hautarakennuksia. Vuonna 2023 ison kirkon pohjoisen pihan salaojitussuunnitelmiin liittyen suoritetuissa koekaivauksissa todettiin vanhan ja ison kirkon väliseltä kirkkomaalta sekä ison kirkon pohjoispuolelta hautauksia ja rakenteita. Toinen rakenteista voi liittyä kellotapulin jäännökseen ja toisen tarkoitus jäi epäselväksi. Havaitut haudat ja rakenteet ovat vanhan kirkon kirkkomaan 1860-luvun kartalla esitetyllä alueella. Tervolan vanhan kirkon paikalla olevan kiinteän muinaisjäännöksen alueella voi sijaita vanhaa kirkkoa edeltäneen kappelirakennuksen perustuksia, vanhoja hautoja ja hautarakenteiden jäännöksiä, kellotapulin perustuksia, paarihuoneen jäännöksiä ja kirkkomaata ympäröineen aidan jäännöksiä. Muinaisjäännösalue on rajattu muinaisjäännösrekisteriin arvion perusteella 1700-luvun karttatietojen sekä vuoden 2023 koekaivauksen havaintojen perusteella. Tervolan vanhan kirkon rakennus itsessään ei ole kiinteä muinaisjäännös. Kirkon lattian alla voi olla säilyneenä hautauksia, jotka ovat osa alueen kiinteää muinaisjäännöstä.
metsakeskus.1000042785 845 Tervolan vanha kirkko 10002 12003 13036 11006 27000 400570.00000000 7330909.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042785 Tervolan vanhan kirkon kiinteä muinaisjäännös sijaitsee Kemijoen varressa Kirkkosuvannon koillispuolella jokeen työntyvässä Lapinniemessä. Paikalla on lähekkäin kaksi puukirkkoa, Tervolan vanha kirkko 1680-luvulta ja uusi puukirkko 1860-luvulta. Kirkkomaata on laajennettu useita kertoja 1700-1800-luvuilla. Lapinniemeen rakennettiin saarnahuone ehkä jo 1627, mutta viimeistään 1651 paikalla oli saarnahuone tai kappeli. Tämä rakennus ei ole säilynyt eikä sen tarkka paikka ole varmasti tiedossa. Se on ilmeisesti jossakin vanhan kirkon kirkkomaan alueella. Vanhan kirkon lattian alla on ollut ainakin neljä hautaa 1700-luvulla. Vuodelta 1762 on maininta uuden kellarin teosta sakariston alle. Tämä oli puurakenteinen. Kirkko nostettiin kivijalalle 1763. Vanhan kirkon lattian alla voi olla täten kellarin jäännöksiä ja kivijalan ympäristössä kaivutyöt ovat voinee vaikuttaa hautojen säilymiseen alueella. Ensimmäinen kellotapuli mainitaan vuonna 1704 ja se oli mahdollisesti katoksella varustettu ja avonaisin seinin ollut pukkitapuli tai kelloteline. Sen tarkkaa sijaintipaikka ei tiedetä. Uusi tapuli rakennettiin 1749 ja se purettiin vuonna 1864. Se oli 1700-luvun kirkkomaan kaakkoiskulmassa. Uuden kirkon pohjoiseteisen kiviportaiden edustalla oli ainakin vielä 1980-luvulla kivirivi, joka on arvioitu tapulin pohjoisseinän kivijalaksi. Vanhan kirkon vanhin kirkkomaa aitoineen sijoittui pienialaisena kirkon välittömään lähiympäristöön. Todennäköisimmin se oli neliömäinen alue. Kirkkomaalla oli vuonna 1731 paarihuone ja kymmenen hautaa. Haudat olivat todennäköisesti hirsistä salvottuja, katettuja ja osittain maan päällisiä. Hautoja mainitaan vielä vuonna 1777, mutta vuonna 1826 kirkkomaalla ei ollut enää hautarakennuksia. Vuonna 2023 ison kirkon pohjoisen pihan salaojitussuunnitelmiin liittyen suoritetuissa koekaivauksissa todettiin vanhan ja ison kirkon väliseltä kirkkomaalta sekä ison kirkon pohjoispuolelta hautauksia ja rakenteita. Toinen rakenteista voi liittyä kellotapulin jäännökseen ja toisen tarkoitus jäi epäselväksi. Havaitut haudat ja rakenteet ovat vanhan kirkon kirkkomaan 1860-luvun kartalla esitetyllä alueella. Tervolan vanhan kirkon paikalla olevan kiinteän muinaisjäännöksen alueella voi sijaita vanhaa kirkkoa edeltäneen kappelirakennuksen perustuksia, vanhoja hautoja ja hautarakenteiden jäännöksiä, kellotapulin perustuksia, paarihuoneen jäännöksiä ja kirkkomaata ympäröineen aidan jäännöksiä. Muinaisjäännösalue on rajattu muinaisjäännösrekisteriin arvion perusteella 1700-luvun karttatietojen sekä vuoden 2023 koekaivauksen havaintojen perusteella. Tervolan vanhan kirkon rakennus itsessään ei ole kiinteä muinaisjäännös. Kirkon lattian alla voi olla säilyneenä hautauksia, jotka ovat osa alueen kiinteää muinaisjäännöstä.
metsakeskus.1000042785 845 Tervolan vanha kirkko 10002 12003 13037 11006 27000 400570.00000000 7330909.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042785 Tervolan vanhan kirkon kiinteä muinaisjäännös sijaitsee Kemijoen varressa Kirkkosuvannon koillispuolella jokeen työntyvässä Lapinniemessä. Paikalla on lähekkäin kaksi puukirkkoa, Tervolan vanha kirkko 1680-luvulta ja uusi puukirkko 1860-luvulta. Kirkkomaata on laajennettu useita kertoja 1700-1800-luvuilla. Lapinniemeen rakennettiin saarnahuone ehkä jo 1627, mutta viimeistään 1651 paikalla oli saarnahuone tai kappeli. Tämä rakennus ei ole säilynyt eikä sen tarkka paikka ole varmasti tiedossa. Se on ilmeisesti jossakin vanhan kirkon kirkkomaan alueella. Vanhan kirkon lattian alla on ollut ainakin neljä hautaa 1700-luvulla. Vuodelta 1762 on maininta uuden kellarin teosta sakariston alle. Tämä oli puurakenteinen. Kirkko nostettiin kivijalalle 1763. Vanhan kirkon lattian alla voi olla täten kellarin jäännöksiä ja kivijalan ympäristössä kaivutyöt ovat voinee vaikuttaa hautojen säilymiseen alueella. Ensimmäinen kellotapuli mainitaan vuonna 1704 ja se oli mahdollisesti katoksella varustettu ja avonaisin seinin ollut pukkitapuli tai kelloteline. Sen tarkkaa sijaintipaikka ei tiedetä. Uusi tapuli rakennettiin 1749 ja se purettiin vuonna 1864. Se oli 1700-luvun kirkkomaan kaakkoiskulmassa. Uuden kirkon pohjoiseteisen kiviportaiden edustalla oli ainakin vielä 1980-luvulla kivirivi, joka on arvioitu tapulin pohjoisseinän kivijalaksi. Vanhan kirkon vanhin kirkkomaa aitoineen sijoittui pienialaisena kirkon välittömään lähiympäristöön. Todennäköisimmin se oli neliömäinen alue. Kirkkomaalla oli vuonna 1731 paarihuone ja kymmenen hautaa. Haudat olivat todennäköisesti hirsistä salvottuja, katettuja ja osittain maan päällisiä. Hautoja mainitaan vielä vuonna 1777, mutta vuonna 1826 kirkkomaalla ei ollut enää hautarakennuksia. Vuonna 2023 ison kirkon pohjoisen pihan salaojitussuunnitelmiin liittyen suoritetuissa koekaivauksissa todettiin vanhan ja ison kirkon väliseltä kirkkomaalta sekä ison kirkon pohjoispuolelta hautauksia ja rakenteita. Toinen rakenteista voi liittyä kellotapulin jäännökseen ja toisen tarkoitus jäi epäselväksi. Havaitut haudat ja rakenteet ovat vanhan kirkon kirkkomaan 1860-luvun kartalla esitetyllä alueella. Tervolan vanhan kirkon paikalla olevan kiinteän muinaisjäännöksen alueella voi sijaita vanhaa kirkkoa edeltäneen kappelirakennuksen perustuksia, vanhoja hautoja ja hautarakenteiden jäännöksiä, kellotapulin perustuksia, paarihuoneen jäännöksiä ja kirkkomaata ympäröineen aidan jäännöksiä. Muinaisjäännösalue on rajattu muinaisjäännösrekisteriin arvion perusteella 1700-luvun karttatietojen sekä vuoden 2023 koekaivauksen havaintojen perusteella. Tervolan vanhan kirkon rakennus itsessään ei ole kiinteä muinaisjäännös. Kirkon lattian alla voi olla säilyneenä hautauksia, jotka ovat osa alueen kiinteää muinaisjäännöstä.
metsakeskus.1000042785 845 Tervolan vanha kirkko 10002 12002 13025 11006 27000 400570.00000000 7330909.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042785 Tervolan vanhan kirkon kiinteä muinaisjäännös sijaitsee Kemijoen varressa Kirkkosuvannon koillispuolella jokeen työntyvässä Lapinniemessä. Paikalla on lähekkäin kaksi puukirkkoa, Tervolan vanha kirkko 1680-luvulta ja uusi puukirkko 1860-luvulta. Kirkkomaata on laajennettu useita kertoja 1700-1800-luvuilla. Lapinniemeen rakennettiin saarnahuone ehkä jo 1627, mutta viimeistään 1651 paikalla oli saarnahuone tai kappeli. Tämä rakennus ei ole säilynyt eikä sen tarkka paikka ole varmasti tiedossa. Se on ilmeisesti jossakin vanhan kirkon kirkkomaan alueella. Vanhan kirkon lattian alla on ollut ainakin neljä hautaa 1700-luvulla. Vuodelta 1762 on maininta uuden kellarin teosta sakariston alle. Tämä oli puurakenteinen. Kirkko nostettiin kivijalalle 1763. Vanhan kirkon lattian alla voi olla täten kellarin jäännöksiä ja kivijalan ympäristössä kaivutyöt ovat voinee vaikuttaa hautojen säilymiseen alueella. Ensimmäinen kellotapuli mainitaan vuonna 1704 ja se oli mahdollisesti katoksella varustettu ja avonaisin seinin ollut pukkitapuli tai kelloteline. Sen tarkkaa sijaintipaikka ei tiedetä. Uusi tapuli rakennettiin 1749 ja se purettiin vuonna 1864. Se oli 1700-luvun kirkkomaan kaakkoiskulmassa. Uuden kirkon pohjoiseteisen kiviportaiden edustalla oli ainakin vielä 1980-luvulla kivirivi, joka on arvioitu tapulin pohjoisseinän kivijalaksi. Vanhan kirkon vanhin kirkkomaa aitoineen sijoittui pienialaisena kirkon välittömään lähiympäristöön. Todennäköisimmin se oli neliömäinen alue. Kirkkomaalla oli vuonna 1731 paarihuone ja kymmenen hautaa. Haudat olivat todennäköisesti hirsistä salvottuja, katettuja ja osittain maan päällisiä. Hautoja mainitaan vielä vuonna 1777, mutta vuonna 1826 kirkkomaalla ei ollut enää hautarakennuksia. Vuonna 2023 ison kirkon pohjoisen pihan salaojitussuunnitelmiin liittyen suoritetuissa koekaivauksissa todettiin vanhan ja ison kirkon väliseltä kirkkomaalta sekä ison kirkon pohjoispuolelta hautauksia ja rakenteita. Toinen rakenteista voi liittyä kellotapulin jäännökseen ja toisen tarkoitus jäi epäselväksi. Havaitut haudat ja rakenteet ovat vanhan kirkon kirkkomaan 1860-luvun kartalla esitetyllä alueella. Tervolan vanhan kirkon paikalla olevan kiinteän muinaisjäännöksen alueella voi sijaita vanhaa kirkkoa edeltäneen kappelirakennuksen perustuksia, vanhoja hautoja ja hautarakenteiden jäännöksiä, kellotapulin perustuksia, paarihuoneen jäännöksiä ja kirkkomaata ympäröineen aidan jäännöksiä. Muinaisjäännösalue on rajattu muinaisjäännösrekisteriin arvion perusteella 1700-luvun karttatietojen sekä vuoden 2023 koekaivauksen havaintojen perusteella. Tervolan vanhan kirkon rakennus itsessään ei ole kiinteä muinaisjäännös. Kirkon lattian alla voi olla säilyneenä hautauksia, jotka ovat osa alueen kiinteää muinaisjäännöstä.
metsakeskus.1000042785 845 Tervolan vanha kirkko 10002 12003 13035 11006 27006 400570.00000000 7330909.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042785 Tervolan vanhan kirkon kiinteä muinaisjäännös sijaitsee Kemijoen varressa Kirkkosuvannon koillispuolella jokeen työntyvässä Lapinniemessä. Paikalla on lähekkäin kaksi puukirkkoa, Tervolan vanha kirkko 1680-luvulta ja uusi puukirkko 1860-luvulta. Kirkkomaata on laajennettu useita kertoja 1700-1800-luvuilla. Lapinniemeen rakennettiin saarnahuone ehkä jo 1627, mutta viimeistään 1651 paikalla oli saarnahuone tai kappeli. Tämä rakennus ei ole säilynyt eikä sen tarkka paikka ole varmasti tiedossa. Se on ilmeisesti jossakin vanhan kirkon kirkkomaan alueella. Vanhan kirkon lattian alla on ollut ainakin neljä hautaa 1700-luvulla. Vuodelta 1762 on maininta uuden kellarin teosta sakariston alle. Tämä oli puurakenteinen. Kirkko nostettiin kivijalalle 1763. Vanhan kirkon lattian alla voi olla täten kellarin jäännöksiä ja kivijalan ympäristössä kaivutyöt ovat voinee vaikuttaa hautojen säilymiseen alueella. Ensimmäinen kellotapuli mainitaan vuonna 1704 ja se oli mahdollisesti katoksella varustettu ja avonaisin seinin ollut pukkitapuli tai kelloteline. Sen tarkkaa sijaintipaikka ei tiedetä. Uusi tapuli rakennettiin 1749 ja se purettiin vuonna 1864. Se oli 1700-luvun kirkkomaan kaakkoiskulmassa. Uuden kirkon pohjoiseteisen kiviportaiden edustalla oli ainakin vielä 1980-luvulla kivirivi, joka on arvioitu tapulin pohjoisseinän kivijalaksi. Vanhan kirkon vanhin kirkkomaa aitoineen sijoittui pienialaisena kirkon välittömään lähiympäristöön. Todennäköisimmin se oli neliömäinen alue. Kirkkomaalla oli vuonna 1731 paarihuone ja kymmenen hautaa. Haudat olivat todennäköisesti hirsistä salvottuja, katettuja ja osittain maan päällisiä. Hautoja mainitaan vielä vuonna 1777, mutta vuonna 1826 kirkkomaalla ei ollut enää hautarakennuksia. Vuonna 2023 ison kirkon pohjoisen pihan salaojitussuunnitelmiin liittyen suoritetuissa koekaivauksissa todettiin vanhan ja ison kirkon väliseltä kirkkomaalta sekä ison kirkon pohjoispuolelta hautauksia ja rakenteita. Toinen rakenteista voi liittyä kellotapulin jäännökseen ja toisen tarkoitus jäi epäselväksi. Havaitut haudat ja rakenteet ovat vanhan kirkon kirkkomaan 1860-luvun kartalla esitetyllä alueella. Tervolan vanhan kirkon paikalla olevan kiinteän muinaisjäännöksen alueella voi sijaita vanhaa kirkkoa edeltäneen kappelirakennuksen perustuksia, vanhoja hautoja ja hautarakenteiden jäännöksiä, kellotapulin perustuksia, paarihuoneen jäännöksiä ja kirkkomaata ympäröineen aidan jäännöksiä. Muinaisjäännösalue on rajattu muinaisjäännösrekisteriin arvion perusteella 1700-luvun karttatietojen sekä vuoden 2023 koekaivauksen havaintojen perusteella. Tervolan vanhan kirkon rakennus itsessään ei ole kiinteä muinaisjäännös. Kirkon lattian alla voi olla säilyneenä hautauksia, jotka ovat osa alueen kiinteää muinaisjäännöstä.
metsakeskus.1000042785 845 Tervolan vanha kirkko 10002 12003 13036 11006 27006 400570.00000000 7330909.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042785 Tervolan vanhan kirkon kiinteä muinaisjäännös sijaitsee Kemijoen varressa Kirkkosuvannon koillispuolella jokeen työntyvässä Lapinniemessä. Paikalla on lähekkäin kaksi puukirkkoa, Tervolan vanha kirkko 1680-luvulta ja uusi puukirkko 1860-luvulta. Kirkkomaata on laajennettu useita kertoja 1700-1800-luvuilla. Lapinniemeen rakennettiin saarnahuone ehkä jo 1627, mutta viimeistään 1651 paikalla oli saarnahuone tai kappeli. Tämä rakennus ei ole säilynyt eikä sen tarkka paikka ole varmasti tiedossa. Se on ilmeisesti jossakin vanhan kirkon kirkkomaan alueella. Vanhan kirkon lattian alla on ollut ainakin neljä hautaa 1700-luvulla. Vuodelta 1762 on maininta uuden kellarin teosta sakariston alle. Tämä oli puurakenteinen. Kirkko nostettiin kivijalalle 1763. Vanhan kirkon lattian alla voi olla täten kellarin jäännöksiä ja kivijalan ympäristössä kaivutyöt ovat voinee vaikuttaa hautojen säilymiseen alueella. Ensimmäinen kellotapuli mainitaan vuonna 1704 ja se oli mahdollisesti katoksella varustettu ja avonaisin seinin ollut pukkitapuli tai kelloteline. Sen tarkkaa sijaintipaikka ei tiedetä. Uusi tapuli rakennettiin 1749 ja se purettiin vuonna 1864. Se oli 1700-luvun kirkkomaan kaakkoiskulmassa. Uuden kirkon pohjoiseteisen kiviportaiden edustalla oli ainakin vielä 1980-luvulla kivirivi, joka on arvioitu tapulin pohjoisseinän kivijalaksi. Vanhan kirkon vanhin kirkkomaa aitoineen sijoittui pienialaisena kirkon välittömään lähiympäristöön. Todennäköisimmin se oli neliömäinen alue. Kirkkomaalla oli vuonna 1731 paarihuone ja kymmenen hautaa. Haudat olivat todennäköisesti hirsistä salvottuja, katettuja ja osittain maan päällisiä. Hautoja mainitaan vielä vuonna 1777, mutta vuonna 1826 kirkkomaalla ei ollut enää hautarakennuksia. Vuonna 2023 ison kirkon pohjoisen pihan salaojitussuunnitelmiin liittyen suoritetuissa koekaivauksissa todettiin vanhan ja ison kirkon väliseltä kirkkomaalta sekä ison kirkon pohjoispuolelta hautauksia ja rakenteita. Toinen rakenteista voi liittyä kellotapulin jäännökseen ja toisen tarkoitus jäi epäselväksi. Havaitut haudat ja rakenteet ovat vanhan kirkon kirkkomaan 1860-luvun kartalla esitetyllä alueella. Tervolan vanhan kirkon paikalla olevan kiinteän muinaisjäännöksen alueella voi sijaita vanhaa kirkkoa edeltäneen kappelirakennuksen perustuksia, vanhoja hautoja ja hautarakenteiden jäännöksiä, kellotapulin perustuksia, paarihuoneen jäännöksiä ja kirkkomaata ympäröineen aidan jäännöksiä. Muinaisjäännösalue on rajattu muinaisjäännösrekisteriin arvion perusteella 1700-luvun karttatietojen sekä vuoden 2023 koekaivauksen havaintojen perusteella. Tervolan vanhan kirkon rakennus itsessään ei ole kiinteä muinaisjäännös. Kirkon lattian alla voi olla säilyneenä hautauksia, jotka ovat osa alueen kiinteää muinaisjäännöstä.
metsakeskus.1000042785 845 Tervolan vanha kirkko 10002 12003 13037 11006 27006 400570.00000000 7330909.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042785 Tervolan vanhan kirkon kiinteä muinaisjäännös sijaitsee Kemijoen varressa Kirkkosuvannon koillispuolella jokeen työntyvässä Lapinniemessä. Paikalla on lähekkäin kaksi puukirkkoa, Tervolan vanha kirkko 1680-luvulta ja uusi puukirkko 1860-luvulta. Kirkkomaata on laajennettu useita kertoja 1700-1800-luvuilla. Lapinniemeen rakennettiin saarnahuone ehkä jo 1627, mutta viimeistään 1651 paikalla oli saarnahuone tai kappeli. Tämä rakennus ei ole säilynyt eikä sen tarkka paikka ole varmasti tiedossa. Se on ilmeisesti jossakin vanhan kirkon kirkkomaan alueella. Vanhan kirkon lattian alla on ollut ainakin neljä hautaa 1700-luvulla. Vuodelta 1762 on maininta uuden kellarin teosta sakariston alle. Tämä oli puurakenteinen. Kirkko nostettiin kivijalalle 1763. Vanhan kirkon lattian alla voi olla täten kellarin jäännöksiä ja kivijalan ympäristössä kaivutyöt ovat voinee vaikuttaa hautojen säilymiseen alueella. Ensimmäinen kellotapuli mainitaan vuonna 1704 ja se oli mahdollisesti katoksella varustettu ja avonaisin seinin ollut pukkitapuli tai kelloteline. Sen tarkkaa sijaintipaikka ei tiedetä. Uusi tapuli rakennettiin 1749 ja se purettiin vuonna 1864. Se oli 1700-luvun kirkkomaan kaakkoiskulmassa. Uuden kirkon pohjoiseteisen kiviportaiden edustalla oli ainakin vielä 1980-luvulla kivirivi, joka on arvioitu tapulin pohjoisseinän kivijalaksi. Vanhan kirkon vanhin kirkkomaa aitoineen sijoittui pienialaisena kirkon välittömään lähiympäristöön. Todennäköisimmin se oli neliömäinen alue. Kirkkomaalla oli vuonna 1731 paarihuone ja kymmenen hautaa. Haudat olivat todennäköisesti hirsistä salvottuja, katettuja ja osittain maan päällisiä. Hautoja mainitaan vielä vuonna 1777, mutta vuonna 1826 kirkkomaalla ei ollut enää hautarakennuksia. Vuonna 2023 ison kirkon pohjoisen pihan salaojitussuunnitelmiin liittyen suoritetuissa koekaivauksissa todettiin vanhan ja ison kirkon väliseltä kirkkomaalta sekä ison kirkon pohjoispuolelta hautauksia ja rakenteita. Toinen rakenteista voi liittyä kellotapulin jäännökseen ja toisen tarkoitus jäi epäselväksi. Havaitut haudat ja rakenteet ovat vanhan kirkon kirkkomaan 1860-luvun kartalla esitetyllä alueella. Tervolan vanhan kirkon paikalla olevan kiinteän muinaisjäännöksen alueella voi sijaita vanhaa kirkkoa edeltäneen kappelirakennuksen perustuksia, vanhoja hautoja ja hautarakenteiden jäännöksiä, kellotapulin perustuksia, paarihuoneen jäännöksiä ja kirkkomaata ympäröineen aidan jäännöksiä. Muinaisjäännösalue on rajattu muinaisjäännösrekisteriin arvion perusteella 1700-luvun karttatietojen sekä vuoden 2023 koekaivauksen havaintojen perusteella. Tervolan vanhan kirkon rakennus itsessään ei ole kiinteä muinaisjäännös. Kirkon lattian alla voi olla säilyneenä hautauksia, jotka ovat osa alueen kiinteää muinaisjäännöstä.
metsakeskus.1000042785 845 Tervolan vanha kirkko 10002 12002 13025 11006 27006 400570.00000000 7330909.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042785 Tervolan vanhan kirkon kiinteä muinaisjäännös sijaitsee Kemijoen varressa Kirkkosuvannon koillispuolella jokeen työntyvässä Lapinniemessä. Paikalla on lähekkäin kaksi puukirkkoa, Tervolan vanha kirkko 1680-luvulta ja uusi puukirkko 1860-luvulta. Kirkkomaata on laajennettu useita kertoja 1700-1800-luvuilla. Lapinniemeen rakennettiin saarnahuone ehkä jo 1627, mutta viimeistään 1651 paikalla oli saarnahuone tai kappeli. Tämä rakennus ei ole säilynyt eikä sen tarkka paikka ole varmasti tiedossa. Se on ilmeisesti jossakin vanhan kirkon kirkkomaan alueella. Vanhan kirkon lattian alla on ollut ainakin neljä hautaa 1700-luvulla. Vuodelta 1762 on maininta uuden kellarin teosta sakariston alle. Tämä oli puurakenteinen. Kirkko nostettiin kivijalalle 1763. Vanhan kirkon lattian alla voi olla täten kellarin jäännöksiä ja kivijalan ympäristössä kaivutyöt ovat voinee vaikuttaa hautojen säilymiseen alueella. Ensimmäinen kellotapuli mainitaan vuonna 1704 ja se oli mahdollisesti katoksella varustettu ja avonaisin seinin ollut pukkitapuli tai kelloteline. Sen tarkkaa sijaintipaikka ei tiedetä. Uusi tapuli rakennettiin 1749 ja se purettiin vuonna 1864. Se oli 1700-luvun kirkkomaan kaakkoiskulmassa. Uuden kirkon pohjoiseteisen kiviportaiden edustalla oli ainakin vielä 1980-luvulla kivirivi, joka on arvioitu tapulin pohjoisseinän kivijalaksi. Vanhan kirkon vanhin kirkkomaa aitoineen sijoittui pienialaisena kirkon välittömään lähiympäristöön. Todennäköisimmin se oli neliömäinen alue. Kirkkomaalla oli vuonna 1731 paarihuone ja kymmenen hautaa. Haudat olivat todennäköisesti hirsistä salvottuja, katettuja ja osittain maan päällisiä. Hautoja mainitaan vielä vuonna 1777, mutta vuonna 1826 kirkkomaalla ei ollut enää hautarakennuksia. Vuonna 2023 ison kirkon pohjoisen pihan salaojitussuunnitelmiin liittyen suoritetuissa koekaivauksissa todettiin vanhan ja ison kirkon väliseltä kirkkomaalta sekä ison kirkon pohjoispuolelta hautauksia ja rakenteita. Toinen rakenteista voi liittyä kellotapulin jäännökseen ja toisen tarkoitus jäi epäselväksi. Havaitut haudat ja rakenteet ovat vanhan kirkon kirkkomaan 1860-luvun kartalla esitetyllä alueella. Tervolan vanhan kirkon paikalla olevan kiinteän muinaisjäännöksen alueella voi sijaita vanhaa kirkkoa edeltäneen kappelirakennuksen perustuksia, vanhoja hautoja ja hautarakenteiden jäännöksiä, kellotapulin perustuksia, paarihuoneen jäännöksiä ja kirkkomaata ympäröineen aidan jäännöksiä. Muinaisjäännösalue on rajattu muinaisjäännösrekisteriin arvion perusteella 1700-luvun karttatietojen sekä vuoden 2023 koekaivauksen havaintojen perusteella. Tervolan vanhan kirkon rakennus itsessään ei ole kiinteä muinaisjäännös. Kirkon lattian alla voi olla säilyneenä hautauksia, jotka ovat osa alueen kiinteää muinaisjäännöstä.
metsakeskus.1000042785 845 Tervolan vanha kirkko 10002 12003 13035 11006 27007 400570.00000000 7330909.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042785 Tervolan vanhan kirkon kiinteä muinaisjäännös sijaitsee Kemijoen varressa Kirkkosuvannon koillispuolella jokeen työntyvässä Lapinniemessä. Paikalla on lähekkäin kaksi puukirkkoa, Tervolan vanha kirkko 1680-luvulta ja uusi puukirkko 1860-luvulta. Kirkkomaata on laajennettu useita kertoja 1700-1800-luvuilla. Lapinniemeen rakennettiin saarnahuone ehkä jo 1627, mutta viimeistään 1651 paikalla oli saarnahuone tai kappeli. Tämä rakennus ei ole säilynyt eikä sen tarkka paikka ole varmasti tiedossa. Se on ilmeisesti jossakin vanhan kirkon kirkkomaan alueella. Vanhan kirkon lattian alla on ollut ainakin neljä hautaa 1700-luvulla. Vuodelta 1762 on maininta uuden kellarin teosta sakariston alle. Tämä oli puurakenteinen. Kirkko nostettiin kivijalalle 1763. Vanhan kirkon lattian alla voi olla täten kellarin jäännöksiä ja kivijalan ympäristössä kaivutyöt ovat voinee vaikuttaa hautojen säilymiseen alueella. Ensimmäinen kellotapuli mainitaan vuonna 1704 ja se oli mahdollisesti katoksella varustettu ja avonaisin seinin ollut pukkitapuli tai kelloteline. Sen tarkkaa sijaintipaikka ei tiedetä. Uusi tapuli rakennettiin 1749 ja se purettiin vuonna 1864. Se oli 1700-luvun kirkkomaan kaakkoiskulmassa. Uuden kirkon pohjoiseteisen kiviportaiden edustalla oli ainakin vielä 1980-luvulla kivirivi, joka on arvioitu tapulin pohjoisseinän kivijalaksi. Vanhan kirkon vanhin kirkkomaa aitoineen sijoittui pienialaisena kirkon välittömään lähiympäristöön. Todennäköisimmin se oli neliömäinen alue. Kirkkomaalla oli vuonna 1731 paarihuone ja kymmenen hautaa. Haudat olivat todennäköisesti hirsistä salvottuja, katettuja ja osittain maan päällisiä. Hautoja mainitaan vielä vuonna 1777, mutta vuonna 1826 kirkkomaalla ei ollut enää hautarakennuksia. Vuonna 2023 ison kirkon pohjoisen pihan salaojitussuunnitelmiin liittyen suoritetuissa koekaivauksissa todettiin vanhan ja ison kirkon väliseltä kirkkomaalta sekä ison kirkon pohjoispuolelta hautauksia ja rakenteita. Toinen rakenteista voi liittyä kellotapulin jäännökseen ja toisen tarkoitus jäi epäselväksi. Havaitut haudat ja rakenteet ovat vanhan kirkon kirkkomaan 1860-luvun kartalla esitetyllä alueella. Tervolan vanhan kirkon paikalla olevan kiinteän muinaisjäännöksen alueella voi sijaita vanhaa kirkkoa edeltäneen kappelirakennuksen perustuksia, vanhoja hautoja ja hautarakenteiden jäännöksiä, kellotapulin perustuksia, paarihuoneen jäännöksiä ja kirkkomaata ympäröineen aidan jäännöksiä. Muinaisjäännösalue on rajattu muinaisjäännösrekisteriin arvion perusteella 1700-luvun karttatietojen sekä vuoden 2023 koekaivauksen havaintojen perusteella. Tervolan vanhan kirkon rakennus itsessään ei ole kiinteä muinaisjäännös. Kirkon lattian alla voi olla säilyneenä hautauksia, jotka ovat osa alueen kiinteää muinaisjäännöstä.
metsakeskus.1000042785 845 Tervolan vanha kirkko 10002 12003 13036 11006 27007 400570.00000000 7330909.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042785 Tervolan vanhan kirkon kiinteä muinaisjäännös sijaitsee Kemijoen varressa Kirkkosuvannon koillispuolella jokeen työntyvässä Lapinniemessä. Paikalla on lähekkäin kaksi puukirkkoa, Tervolan vanha kirkko 1680-luvulta ja uusi puukirkko 1860-luvulta. Kirkkomaata on laajennettu useita kertoja 1700-1800-luvuilla. Lapinniemeen rakennettiin saarnahuone ehkä jo 1627, mutta viimeistään 1651 paikalla oli saarnahuone tai kappeli. Tämä rakennus ei ole säilynyt eikä sen tarkka paikka ole varmasti tiedossa. Se on ilmeisesti jossakin vanhan kirkon kirkkomaan alueella. Vanhan kirkon lattian alla on ollut ainakin neljä hautaa 1700-luvulla. Vuodelta 1762 on maininta uuden kellarin teosta sakariston alle. Tämä oli puurakenteinen. Kirkko nostettiin kivijalalle 1763. Vanhan kirkon lattian alla voi olla täten kellarin jäännöksiä ja kivijalan ympäristössä kaivutyöt ovat voinee vaikuttaa hautojen säilymiseen alueella. Ensimmäinen kellotapuli mainitaan vuonna 1704 ja se oli mahdollisesti katoksella varustettu ja avonaisin seinin ollut pukkitapuli tai kelloteline. Sen tarkkaa sijaintipaikka ei tiedetä. Uusi tapuli rakennettiin 1749 ja se purettiin vuonna 1864. Se oli 1700-luvun kirkkomaan kaakkoiskulmassa. Uuden kirkon pohjoiseteisen kiviportaiden edustalla oli ainakin vielä 1980-luvulla kivirivi, joka on arvioitu tapulin pohjoisseinän kivijalaksi. Vanhan kirkon vanhin kirkkomaa aitoineen sijoittui pienialaisena kirkon välittömään lähiympäristöön. Todennäköisimmin se oli neliömäinen alue. Kirkkomaalla oli vuonna 1731 paarihuone ja kymmenen hautaa. Haudat olivat todennäköisesti hirsistä salvottuja, katettuja ja osittain maan päällisiä. Hautoja mainitaan vielä vuonna 1777, mutta vuonna 1826 kirkkomaalla ei ollut enää hautarakennuksia. Vuonna 2023 ison kirkon pohjoisen pihan salaojitussuunnitelmiin liittyen suoritetuissa koekaivauksissa todettiin vanhan ja ison kirkon väliseltä kirkkomaalta sekä ison kirkon pohjoispuolelta hautauksia ja rakenteita. Toinen rakenteista voi liittyä kellotapulin jäännökseen ja toisen tarkoitus jäi epäselväksi. Havaitut haudat ja rakenteet ovat vanhan kirkon kirkkomaan 1860-luvun kartalla esitetyllä alueella. Tervolan vanhan kirkon paikalla olevan kiinteän muinaisjäännöksen alueella voi sijaita vanhaa kirkkoa edeltäneen kappelirakennuksen perustuksia, vanhoja hautoja ja hautarakenteiden jäännöksiä, kellotapulin perustuksia, paarihuoneen jäännöksiä ja kirkkomaata ympäröineen aidan jäännöksiä. Muinaisjäännösalue on rajattu muinaisjäännösrekisteriin arvion perusteella 1700-luvun karttatietojen sekä vuoden 2023 koekaivauksen havaintojen perusteella. Tervolan vanhan kirkon rakennus itsessään ei ole kiinteä muinaisjäännös. Kirkon lattian alla voi olla säilyneenä hautauksia, jotka ovat osa alueen kiinteää muinaisjäännöstä.
metsakeskus.1000042785 845 Tervolan vanha kirkko 10002 12003 13037 11006 27007 400570.00000000 7330909.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042785 Tervolan vanhan kirkon kiinteä muinaisjäännös sijaitsee Kemijoen varressa Kirkkosuvannon koillispuolella jokeen työntyvässä Lapinniemessä. Paikalla on lähekkäin kaksi puukirkkoa, Tervolan vanha kirkko 1680-luvulta ja uusi puukirkko 1860-luvulta. Kirkkomaata on laajennettu useita kertoja 1700-1800-luvuilla. Lapinniemeen rakennettiin saarnahuone ehkä jo 1627, mutta viimeistään 1651 paikalla oli saarnahuone tai kappeli. Tämä rakennus ei ole säilynyt eikä sen tarkka paikka ole varmasti tiedossa. Se on ilmeisesti jossakin vanhan kirkon kirkkomaan alueella. Vanhan kirkon lattian alla on ollut ainakin neljä hautaa 1700-luvulla. Vuodelta 1762 on maininta uuden kellarin teosta sakariston alle. Tämä oli puurakenteinen. Kirkko nostettiin kivijalalle 1763. Vanhan kirkon lattian alla voi olla täten kellarin jäännöksiä ja kivijalan ympäristössä kaivutyöt ovat voinee vaikuttaa hautojen säilymiseen alueella. Ensimmäinen kellotapuli mainitaan vuonna 1704 ja se oli mahdollisesti katoksella varustettu ja avonaisin seinin ollut pukkitapuli tai kelloteline. Sen tarkkaa sijaintipaikka ei tiedetä. Uusi tapuli rakennettiin 1749 ja se purettiin vuonna 1864. Se oli 1700-luvun kirkkomaan kaakkoiskulmassa. Uuden kirkon pohjoiseteisen kiviportaiden edustalla oli ainakin vielä 1980-luvulla kivirivi, joka on arvioitu tapulin pohjoisseinän kivijalaksi. Vanhan kirkon vanhin kirkkomaa aitoineen sijoittui pienialaisena kirkon välittömään lähiympäristöön. Todennäköisimmin se oli neliömäinen alue. Kirkkomaalla oli vuonna 1731 paarihuone ja kymmenen hautaa. Haudat olivat todennäköisesti hirsistä salvottuja, katettuja ja osittain maan päällisiä. Hautoja mainitaan vielä vuonna 1777, mutta vuonna 1826 kirkkomaalla ei ollut enää hautarakennuksia. Vuonna 2023 ison kirkon pohjoisen pihan salaojitussuunnitelmiin liittyen suoritetuissa koekaivauksissa todettiin vanhan ja ison kirkon väliseltä kirkkomaalta sekä ison kirkon pohjoispuolelta hautauksia ja rakenteita. Toinen rakenteista voi liittyä kellotapulin jäännökseen ja toisen tarkoitus jäi epäselväksi. Havaitut haudat ja rakenteet ovat vanhan kirkon kirkkomaan 1860-luvun kartalla esitetyllä alueella. Tervolan vanhan kirkon paikalla olevan kiinteän muinaisjäännöksen alueella voi sijaita vanhaa kirkkoa edeltäneen kappelirakennuksen perustuksia, vanhoja hautoja ja hautarakenteiden jäännöksiä, kellotapulin perustuksia, paarihuoneen jäännöksiä ja kirkkomaata ympäröineen aidan jäännöksiä. Muinaisjäännösalue on rajattu muinaisjäännösrekisteriin arvion perusteella 1700-luvun karttatietojen sekä vuoden 2023 koekaivauksen havaintojen perusteella. Tervolan vanhan kirkon rakennus itsessään ei ole kiinteä muinaisjäännös. Kirkon lattian alla voi olla säilyneenä hautauksia, jotka ovat osa alueen kiinteää muinaisjäännöstä.
metsakeskus.1000042785 845 Tervolan vanha kirkko 10002 12002 13025 11006 27007 400570.00000000 7330909.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042785 Tervolan vanhan kirkon kiinteä muinaisjäännös sijaitsee Kemijoen varressa Kirkkosuvannon koillispuolella jokeen työntyvässä Lapinniemessä. Paikalla on lähekkäin kaksi puukirkkoa, Tervolan vanha kirkko 1680-luvulta ja uusi puukirkko 1860-luvulta. Kirkkomaata on laajennettu useita kertoja 1700-1800-luvuilla. Lapinniemeen rakennettiin saarnahuone ehkä jo 1627, mutta viimeistään 1651 paikalla oli saarnahuone tai kappeli. Tämä rakennus ei ole säilynyt eikä sen tarkka paikka ole varmasti tiedossa. Se on ilmeisesti jossakin vanhan kirkon kirkkomaan alueella. Vanhan kirkon lattian alla on ollut ainakin neljä hautaa 1700-luvulla. Vuodelta 1762 on maininta uuden kellarin teosta sakariston alle. Tämä oli puurakenteinen. Kirkko nostettiin kivijalalle 1763. Vanhan kirkon lattian alla voi olla täten kellarin jäännöksiä ja kivijalan ympäristössä kaivutyöt ovat voinee vaikuttaa hautojen säilymiseen alueella. Ensimmäinen kellotapuli mainitaan vuonna 1704 ja se oli mahdollisesti katoksella varustettu ja avonaisin seinin ollut pukkitapuli tai kelloteline. Sen tarkkaa sijaintipaikka ei tiedetä. Uusi tapuli rakennettiin 1749 ja se purettiin vuonna 1864. Se oli 1700-luvun kirkkomaan kaakkoiskulmassa. Uuden kirkon pohjoiseteisen kiviportaiden edustalla oli ainakin vielä 1980-luvulla kivirivi, joka on arvioitu tapulin pohjoisseinän kivijalaksi. Vanhan kirkon vanhin kirkkomaa aitoineen sijoittui pienialaisena kirkon välittömään lähiympäristöön. Todennäköisimmin se oli neliömäinen alue. Kirkkomaalla oli vuonna 1731 paarihuone ja kymmenen hautaa. Haudat olivat todennäköisesti hirsistä salvottuja, katettuja ja osittain maan päällisiä. Hautoja mainitaan vielä vuonna 1777, mutta vuonna 1826 kirkkomaalla ei ollut enää hautarakennuksia. Vuonna 2023 ison kirkon pohjoisen pihan salaojitussuunnitelmiin liittyen suoritetuissa koekaivauksissa todettiin vanhan ja ison kirkon väliseltä kirkkomaalta sekä ison kirkon pohjoispuolelta hautauksia ja rakenteita. Toinen rakenteista voi liittyä kellotapulin jäännökseen ja toisen tarkoitus jäi epäselväksi. Havaitut haudat ja rakenteet ovat vanhan kirkon kirkkomaan 1860-luvun kartalla esitetyllä alueella. Tervolan vanhan kirkon paikalla olevan kiinteän muinaisjäännöksen alueella voi sijaita vanhaa kirkkoa edeltäneen kappelirakennuksen perustuksia, vanhoja hautoja ja hautarakenteiden jäännöksiä, kellotapulin perustuksia, paarihuoneen jäännöksiä ja kirkkomaata ympäröineen aidan jäännöksiä. Muinaisjäännösalue on rajattu muinaisjäännösrekisteriin arvion perusteella 1700-luvun karttatietojen sekä vuoden 2023 koekaivauksen havaintojen perusteella. Tervolan vanhan kirkon rakennus itsessään ei ole kiinteä muinaisjäännös. Kirkon lattian alla voi olla säilyneenä hautauksia, jotka ovat osa alueen kiinteää muinaisjäännöstä.
metsakeskus.1000042786 425 Ala-Toppila 10007 12001 13007 11006 27000 421410.00000000 7188454.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042786 Paikalla on ollut 1700-luvun isojaon karttojen mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa. Jakokirjan nro 300.
metsakeskus.1000042787 425 Ylä-Toppila 10007 12001 13007 11006 27000 421410.00000000 7188397.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042787 Paikalla on ollut 1700-luvun isojaon karttojen mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa. Jakokirjan nro 296.
metsakeskus.1000042788 425 Jurva 10007 12001 13007 11006 27000 421131.00000000 7188441.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042788 Paikalla on ollut 1700-luvun isojaon karttojen mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa. Jakokirjan nro 294.
metsakeskus.1000042789 425 Pleisula 10007 12001 13007 11006 27000 421560.00000000 7188615.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042789 Paikalla on ollut 1700-luvun isojaon karttojen mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa. Jakokirjan nro 298.
metsakeskus.1000042790 425 Jutila 10007 12001 13007 11006 27000 421715.00000000 7188564.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042790 Paikalla on ollut 1700-luvun isojaon karttojen mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa. Jakokirjan nro 297.
metsakeskus.1000042791 777 Simpsanrinne 10001 12016 13175 11006 27000 596677.00000000 7226186.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042791 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042792 425 Sarvi 10007 12001 13007 11006 27000 421842.00000000 7188488.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042792 Paikalla on ollut 1700-luvun isojaon karttojen mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa. Jakokirjan nro 301.
metsakeskus.1000042793 777 Simpsanrinne 2 10001 12016 13175 11006 27000 596505.00000000 7226393.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042793 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 11 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042794 425 Arfman 10007 12001 13007 11006 27000 421919.00000000 7188390.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042794 Paikalla on ollut 1700-luvun isojaon karttojen mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa. Jakokirjan nro 299.
metsakeskus.1000042795 425 Routtu 10007 12001 13007 11006 27000 421889.00000000 7188346.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042795 Paikalla on ollut 1700-luvun isojaon karttojen mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa. Jakokirjan nro 295.
metsakeskus.1000042796 425 Sutari 10007 12001 13007 11006 27000 422154.00000000 7187693.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042796 Paikalla on ollut 1700-luvun isojaon karttojen mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa. Jakokirjan nro 302.
metsakeskus.1000042797 777 Simpsanrinne 3 10001 12016 13175 11006 27000 596426.00000000 7226411.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042797 Todennäköisesti tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Epätarkka Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042798 425 Nahkala 10007 12001 13007 11006 27000 422355.00000000 7187714.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042798 Paikalla on ollut 1700-luvun isojaon karttojen mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa. Jakokirjan nro 303.
metsakeskus.1000042799 777 Paskonniemi 10001 12016 13175 11006 27000 597568.00000000 7225249.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042799 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042800 425 Annala 10007 12001 13007 11006 27000 420408.00000000 7188935.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042800 Paikalla on ollut 1700-luvun isojaon karttojen mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa. Jakokirjan nro 313.
metsakeskus.1000042801 425 Anttila 10007 12001 13007 11006 27000 420512.00000000 7188948.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042801 Paikalla on ollut 1700-luvun isojaon karttojen mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa. Jakokirjan nro 308.
metsakeskus.1000042802 777 Pyöreäsuo pohjoinen 10001 12016 13175 11006 27000 596972.00000000 7224893.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042802 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 11 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042803 425 Seikkula 10007 12001 13007 11006 27000 420489.00000000 7188999.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042803 Paikalla on ollut 1700-luvun isojaon karttojen mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa. Jakokirjan nro 312.
metsakeskus.1000042804 425 Seikkula 2 10007 12001 13007 11006 27000 420439.00000000 7189006.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042804 Paikalla on ollut 1700-luvun isojaon karttojen mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa. Jakokirjan nro 311.
metsakeskus.1000042805 425 Eskuri 10007 12001 13007 11006 27000 420371.00000000 7188996.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042805 Paikalla on ollut 1700-luvun isojaon karttojen mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa. Jakokirjan nro 304.
metsakeskus.1000042806 425 Pääskylä 10007 12001 13007 11006 27000 420267.00000000 7189026.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042806 Paikalla on ollut 1700-luvun isojaon karttojen mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa. Jakokirjan nro 310.
metsakeskus.1000042807 425 Tossava 10007 12001 13007 11006 27000 420169.00000000 7189125.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042807 Paikalla on ollut 1700-luvun isojaon karttojen mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa. Jakokirjan nro 305.
metsakeskus.1000042809 425 Pietilä 10007 12001 13007 11006 27000 420232.00000000 7188622.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042809 Paikalla on ollut 1700-luvun isojaon karttojen mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa. Jakokirjan nro 306.
metsakeskus.1000042810 777 Kuohunaho 10001 12016 13175 11006 27000 595034.00000000 7224811.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042810 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042811 425 Pietilä 2 10007 12001 13007 11006 27000 420300.00000000 7188626.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042811 Paikalla on ollut 1700-luvun isojaon karttojen mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa. Jakokirjan nro 307.
metsakeskus.1000042812 425 Kangas 10007 12001 13016 11006 27000 422537.00000000 7187494.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042812 Paikalla on ollut 1700-luvun isojaon karttojen mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa. Jakokirjan nro 283. 2022: Kankaan talolle on vuoden 2022 inventointiraportissa annettu koordinaatit (ETRS-TM35FIN) P:7187542 I:422561, joka sijoittuu tien Ylipääntien pohjoispuolella sijaitsevan talon kohdalle.
metsakeskus.1000042813 777 Kuikkapuro itäranta 10001 12016 13175 11006 27000 596313.00000000 7227149.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042813 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042814 425 Ala-Kestilä 10007 12001 13007 11006 27000 422780.00000000 7187081.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042814 Paikalla on ollut 1700-luvun isojaon karttojen mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa. Jakokirjan nro 244. 2022: Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000042815 777 Nuottilahti itäranta 10001 12016 13175 11006 27000 596743.00000000 7224132.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042815 Kaksi tervahautaa aivan rannan läheisyydessä. Halkaisijoiltaan noin 14 metrisiä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Koordinaatit rantaa lähempänä olevasta tervahaudasta. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042816 740 Ruokosuo 10002 12001 13000 11019 27012 619101.00000000 6866913.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042816 Valtatien 14 länsipuolella vanhan rantaterassin päällä, josta ilmoittaja oli löytänyt palan kampakeramiikkaa. Paikalla on paksu likaisen maan kerros, joka liittynee myöhempään viljelyyn.
metsakeskus.1000042817 777 Vasonniemi 2 10001 12016 13175 11006 27000 597729.00000000 7223976.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042817 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 10 metriä. Maastokarttamerkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042818 777 Pyöreäsuo itä 10001 12016 13175 11006 27000 597974.00000000 7224539.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042818 Todennäköinen tervahauta, mahdollisesti kaksi tervahautaa vierekkäin. Halkaisija noin yhdeksän metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042819 777 Sauna-aho 10001 12009 13094 11002 27000 596229.00000000 7224474.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042819 Rinteessä kaksi kuoppajäännöstä, halkaisijoiltaan noin 5-8 metriä. Lidar-havainto. Koordinaatit itäisemmästä ja isommasta kuopasta. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042820 740 Kaunisniemi 10002 12001 13001 11019 27000 615653.00000000 6884339.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042820 Ala-Luotojärven ja Matkonjärven välisessä Kaunisniemessä kivikautinen asuinpaikka etelään viettävällä hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Asuinpaikan läpi kulkee mökkitie. Asuinpaikalla on ainakin kaksi asumuspainannetta, joista mökkitien pohjoispuolinen, pyöreä halkaisijaltaan noin 10 m kokoinen on osin tuhoutunut tienteossa. Tien eteläpuolella on hiilimiilu. Tien eteläpuolinen asumuspainanne on halkaisijaltaan noin 8 m ja sitäkin ympäröivät matalat vallit. Asuinpaikalle otollista maastoa on löytökohdasta sekä itään että länteen.
metsakeskus.1000042821 777 Raatosuo 1 10001 12016 13175 11006 27000 597433.00000000 7228605.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042821 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 11 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042822 777 Raatosuo 2 10001 12016 13175 11006 27000 597481.00000000 7228584.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042822 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Lidarissa näkyi joko kaksi tervahautaa ihan vierekkäin tai yksi tervahauta ja sen halssi, minkä pituus on noin 6-7 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042823 777 Möykkärinkangas 10001 12016 13175 11006 27000 594789.00000000 7224328.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042823 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042824 697 Kinnula länsi 10002 12016 13175 11006 27000 556752.00000000 7148430.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042824 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042825 578 Tammela 10001 12016 13175 11006 27000 536452.00000000 7150511.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042825 Tervahauta aukealla paikalla. Halkaisija noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042826 578 Kettusärkät 10002 12016 13175 11006 27000 542076.00000000 7159253.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042826 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 19 m, kuopan n. 7 m, ja halssi suuntautuu etelään. Inventointi 2022, Sepänmaa et al.: Tervahaudan pohja on pyöreähkö ja loivasti keskustaan viettävä, syvyys noin 1,2 m, halkaisija valleineen 12 m, selvät vallit. Kairanäytteessä oli hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Tervahauta sijaitsee tasanteen reunalla, ja metrin syvyinen halssi on tervahaudan eteläsivulla suon puolella. Maasto on sekametsää, maaperä moreenia.
metsakeskus.1000042827 578 Pöytäsuo luode 10002 12016 13175 11006 27000 543241.00000000 7159850.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042827 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022:Tervahauta sijaitsee tasanteella Hepopuron pohjoispuolella, halkaisija 13 m, kuopan syvyys 0,7 m, halssi suuntautuu etelään, se on sortunut. Varttunutta kasvatusmetsä, pohjoispuolella hakattu.
metsakeskus.1000042828 578 Pöytäsuo 10002 12016 13175 11006 27000 543898.00000000 7159673.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042828 Kaksi tervahautaa vierekkäin. Halkaisijoiltaan noin 15 ja 13 metriä. Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudat sijaitsevat vierekkäin Pöytäsuon pohjoispuolisella rinteellä. Nuorta kasvatusmetsikköä. tervahauta: Halkaisija 10 m, kuopan syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu etelään, se on sortunut. tervahauta 2, ks. alakohteet.
metsakeskus.1000042830 578 Kylmäpuro eteläranta 10002 12016 13175 11006 27000 543157.00000000 7161464.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042830 Todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 17 metriä. Epäselvä Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee harjun liepeillä Kylmäpuron eteläpuolella Pieneltä Poikkijärveltä 120 m lounaaseen. Halkaisija 15 m, kuopan syvyys 0,8 m, halssi suuntautuu koilliseen, se on sortunut.
metsakeskus.1000042831 91 Linnunlauluntie (Kallio, Linjat) 10002 12006 13077 11002 27000 385577.00000000 6673514.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042831 Kuppikivi sijaitsee Helsingin kantakaupungissa Töölölahden itäpuolella Linnunlaulun alueen huviloiden ympäristössä. Tarkemmin sanottuna kuppikivi sijaitsee Linnunlauluntien eteläpään itäpuolella lähellä itsekkyyden muistomerkkiä. Kivi sijaitsee loivasti länsi-luoteeseen laskevalla rinteellä 10 metrin etäisyydellä tiestä. Sijaintipaikan pohjois- ja eteläpuolilla on maastossa korkeammat mäet ja länsipuolella maasto laskee länteen kohti Töölönlahtea. Tarkastuksen jälkeen kivi on peitetty karikkeella eikä se näy maan pinnalle. Kohteesta ilmoitti museolle läheisen huvilan asukas, joka muistaa kiven ainakin 30 vuoden takaa. Kivi on ollut alun perin maan tasassa ja sammalen peitossa. Huvilan asukas on havainnut siinä kupin ja poistanut sammalen. Myöhemmin kivi on peittynyt soralla läheisen kevyen liikenteen väylän ja muistomerkin pystyttämisen johdosta. Kivi on kooltaan 63 x 50 cm, korkeus arviolta noin 40-50 cm. Kiven yläpinnassa näkyy kaksi selkeää kuppia vierekkäin sekä kaksi matalampaa kuppia aivan muissa kupeissa kiinni. Kookkaat kupit olivat säännöllisen pyöreän muotoisia ja kuppi kaarevan kovera muodoltaan. Hennommat kupit olivat enemmänkin matalia painanteita. Kuppien halkaisijat: 22-10 cm ja syvyydet 1-7 cm. Kiven toinen pää on lohjennut. Kupit vaikuttivat ihmiset tekemiltä, mutta kyseessä saattaa olla jonkinlainen hiomakivi tai hierrinkivi elintarvikkeiden jauhamiseen tai työkalun teroittamiseen. Korkeutensa puolesta sijiantipaikka on kohonnut merestä ajanlaskun alkuun mennessä. Ennen 1800-luvun lopulla syntynyttä huvila-asutusta ympäristössä on sijainnut peltotilkkuja ja Töölönlahden länsipuolella on sijainnut sijainnut Töölön keskiaikainen kylä. Tölöby mainitaan asiakirjalähteissä vuonna 1476. Kuppikiven ajoitus ja tarkka käyttötarkoitus jäävät kuitenkin epävarmoiksi.
metsakeskus.1000042833 626 Leppäkallio 10002 12016 13175 11006 27000 434249.00000000 7064864.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042833 Leppäkallion vieritse kulkevan yhdystien länsipuolella sijaitsee kolmen alakohteen muinaisjäännösryhmä, joka koostuu tervahaudasta, miilusta ja tervapirtin kiukaasta. Tervahauta on läpimitaltaan n. 20 m, halssi suuntaa etelälounaaseen. Miilu on läpimitaltaan n. 7 m. Tervapirtin kiuas on kooltaan n. 2,5 x 2 m, korkeus n. 0,6 m. Ympäristö on eri-ikäistä kuusta ja mäntyä, sekä myös nuorempia koivuja kasvavaa tuoretta kangasta. Kohteen muinaisjäännösalueen rajausta on pienennetty lidar-aineiston perusteella 31.10.2023.
metsakeskus.1000042833 626 Leppäkallio 10002 12016 13151 11006 27000 434249.00000000 7064864.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042833 Leppäkallion vieritse kulkevan yhdystien länsipuolella sijaitsee kolmen alakohteen muinaisjäännösryhmä, joka koostuu tervahaudasta, miilusta ja tervapirtin kiukaasta. Tervahauta on läpimitaltaan n. 20 m, halssi suuntaa etelälounaaseen. Miilu on läpimitaltaan n. 7 m. Tervapirtin kiuas on kooltaan n. 2,5 x 2 m, korkeus n. 0,6 m. Ympäristö on eri-ikäistä kuusta ja mäntyä, sekä myös nuorempia koivuja kasvavaa tuoretta kangasta. Kohteen muinaisjäännösalueen rajausta on pienennetty lidar-aineiston perusteella 31.10.2023.
metsakeskus.1000042833 626 Leppäkallio 10002 12004 13044 11006 27000 434249.00000000 7064864.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042833 Leppäkallion vieritse kulkevan yhdystien länsipuolella sijaitsee kolmen alakohteen muinaisjäännösryhmä, joka koostuu tervahaudasta, miilusta ja tervapirtin kiukaasta. Tervahauta on läpimitaltaan n. 20 m, halssi suuntaa etelälounaaseen. Miilu on läpimitaltaan n. 7 m. Tervapirtin kiuas on kooltaan n. 2,5 x 2 m, korkeus n. 0,6 m. Ympäristö on eri-ikäistä kuusta ja mäntyä, sekä myös nuorempia koivuja kasvavaa tuoretta kangasta. Kohteen muinaisjäännösalueen rajausta on pienennetty lidar-aineiston perusteella 31.10.2023.
metsakeskus.1000042834 626 Puukkokangas 10002 12016 13175 11006 27000 432531.00000000 7059441.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042834 Tasaisella rehevähköllä kankaalla sijaitsee tervahauta, läpimitaltaan n. 14 m; sen halssi suuntautuu lounaaseen. Alueella kasvaa nuorta puustoa ja taimikkoa.
metsakeskus.1000042835 626 Välikangas 10002 12016 13175 11006 27000 434787.00000000 7063685.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042835 Välikankaan kallioiden ja Matopajukonkallion välissä, hankealueen läpi pohjois–etelä-suunnassa kulkevasta yhdystiestä n. 30 m länteen sijaitsee tervahauta, läpimitaltaan n. 22 m; sen halssi suuntautuu lounaaseen. Tervahaudan lähin ympäristö on täysikasvuisia mäntyjä ja hieman nuorempia kuusia kasvavaa tuoretta kangasta; tervahaudan länsi- ja lounaspuolella maasto on soistuneempaa.
metsakeskus.1000042836 182 Siikaselkä 2 10002 12017 13193 11006 27008 414684.00000000 6863434.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042836 Sijaintipaikka on Päijänteessä Jämsän keskustasta noin 10 km itäkoilliseen Siikaselän länsiosassa lähellä Patajoen suuta 1 - 2,5 metrin syvyydessä hiekka- ja mutapohjalla. Pohjaan vajonnut puurunkoinen hylky. Hylyn pituus on noin 14 metriä. Rungon rakenteesta on säilynyt arviolta 60%. On oletettu, että hylky olisi kaljaasi-tyyppinen. Keskeltä hylkyä voi erottaa yhden maston. Hylky on havaittu viistokaikuluotaamalla.
metsakeskus.1000042838 593 Vetoketvele 10001 12016 13170 11002 27000 505180.00000000 6898278.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042838 Iso-Valkeisen ja Kortelammen välissä parikymmentä halkaisijaltaan alle 1 m kokoista, usein neliskulmaista matalaa kuoppaa ja kolmisenkymmentä 1-5 m kokoista kuoppaa, joista osassa noki/likamaata ja reunavallit. Alueen pohjoisosassa vetoketveleen polku.
metsakeskus.1000042840 740 Vehmasniemi 10007 12011 13114 11042 27028 619515.00000000 6909714.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042840 Kolme kaivettua tuliasemaa Vehmasniemen päässä 20-25 m päässä toisistaan, noin 50 m länteen loma-asunnosta Vehmasniementie 224.
metsakeskus.1000042842 20 Kylmäkoski 2 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042842 Kylmäkoski mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1390, mutta seuraavaan asiakirjamainintaan on yli sata vuotta, kun Saarioisten lautakunnassa mainitaan istuneen Tapani ja Perttu Heikinpoikien Kylmäkoskelta. Vuonna 1539 kylässä oli viisi taloa (Suvanto 1954, 57). Kylänpaikka on asemoitu MML:n toimituskarttojen (1753 - 1823) mukaan. Kylänpaikka sijaitsee 80 m etelään nykyisestä Kylmäkosken kirkosta, Tarpianjoen etelä- ja pohjoisrannalla. Osa kylätontista on autioitunut, joskin autioituminen lienee suurelta osin tapahtunut vasta viime aikoina, 1980-1990-luvuilla. Autioitunut kylätontin osa on kiinteä muinaisjäännös, ja esiintyy muinaisjäännösrekisterissä kohdenimellä Kylmäkoski. Osa kylätontista on yhä asuttu. Yhä asuttu kohteenosa esiintyy muinaisjäännösrekisterissä muuna kulttuuriperintökohteena Kylmäkoski 2. Historiallisen kylänpaikan välittömässä läheisyydessä sijaitsee yhä pystyssä oleva myllyrakennus, ja myllyn länsipuolella jokiuomassa, on havaittavissa betonisia padon ja vedenjohtimien jäännöksiä. Nykyisestä Tarpianjoen ylittävästä sillasta 20 m itää, joen eteläpenkereellä sijaitsee vanhemman sillan muotoilluista kivistä tehty siltaporras, joka lienee peräisin 1800-luvulta/1900-luvun alkupuolelta (kohteen Kylmäkoski 2 alakohde). Kylätontin eteläosassa, nykyisen Kylmäkoskentien ja Haavistontien risteyksessä, on sijainnut Kylmäkosken saarnahuone/kappeli/kirkko vuosien 1666-1900 välisenä aikana. Alueella on nyt modernia rakennuskantaa eikä jäännöksiä historiallisesta kirkosta todennäköisesti ole säilynyt alueella. Kylmäkoskelaiset vietiin haudattavaksi Akaan kirkkomaahan aina vuoteen 1857 saakka, jolloin Kylmäkoskelle saatiin oma hautausmaa. Se sijaitsee kylätontin pohjoisosassa. Hautausmaa oli käytössä vain 32 vuotta. Nykyään hautausmaa erottuu ympäristöstään kiviaidalla ympäröitynä metsäisenä alueena, jossa yhä on nähtävillä hautamuistomerkkejä ja hautojen painaumia. Kohde esiintyy muinaisjäännösrekisterissä muun kulttuuriperintökohteen Kylmäkoski 2 alakohteena.
metsakeskus.1000042843 740 Sarakonkangas 10002 12016 13175 11006 27000 595780.00000000 6873758.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042843 Tervahauta Sarakonkankaan halki vievän tien vieressä aivan tien länsipuolella ja toinen tästä noin 100 m pohjoiskoilliseen.
metsakeskus.1000042845 416 Merenlahti Tallinen 10002 12001 13016 11006 27007 550928.00000000 6772194.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042845 Tallisenlammelta satakunta metriä itään on autioitunut historiallisen ajan tonttimaa, joka on ollut käytössä arviolta 1800-luvun puoliväliin. Varhaisin käyttövaihe ei ole tiedossa. Paikka on nykyisen Lepikontien kaakkoispuolella pääosin rakentamatonta, avointa peltoalaa. Tien varressa tonttimaalla on yksittäinen talousrakennus. Tallisen tila voidaan paikantaa Tallisenlammelta itään Lemin pitäjää kuvaavien karttojen 1769/1804, isojakokartan 1831/1840 ja pitäjänkartan 1844 perusteella. Tallisen tila on kuvattu myös Kanniemen ja kappalaisen tiluksia esittävän geometrisen tiluskartan (1763) ohessa, Kotajärven itäpuolella Viipurin tien läheisyyteen oletettavasti samalle paikalla kuin myöhemmissä pitäjänkartoissa. Vuoden 1893 Senaatin kartassa vanha tonttimaa on autioitunut ja tilakeskus on kuvattu myöhemmälle paikalleen Viipurin tien varteen. Anu Talkan Lemin historian mukaan sukunimi Tallinen esiintyy Lemillä ensimmäisen kerran vuoden 1571 hopeaveroluettelossa. Tallinen toimi Viipurin tien varressa myös kestikievarina. Vuoden 2022 inventoinnissa alueella ei havaittu merkkejä vanhasta asutuksesta, mutta kohdetta ei koekuopitettu, joten pellon kyntökerroksen alla voi olla säilynyt Lemin varhaista asutushistoriaa valottavia arkeologisia jäännöksiä. Tonttimaan autioitunutta osaa pellolla on syytä pitää muinaisjäännöksenä. Muinaisjäännösrajaus on isojakokartan asemointiin ja topografiaan perustuva arvio.
metsakeskus.1000042845 416 Merenlahti Tallinen 10002 12001 13016 11006 27008 550928.00000000 6772194.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042845 Tallisenlammelta satakunta metriä itään on autioitunut historiallisen ajan tonttimaa, joka on ollut käytössä arviolta 1800-luvun puoliväliin. Varhaisin käyttövaihe ei ole tiedossa. Paikka on nykyisen Lepikontien kaakkoispuolella pääosin rakentamatonta, avointa peltoalaa. Tien varressa tonttimaalla on yksittäinen talousrakennus. Tallisen tila voidaan paikantaa Tallisenlammelta itään Lemin pitäjää kuvaavien karttojen 1769/1804, isojakokartan 1831/1840 ja pitäjänkartan 1844 perusteella. Tallisen tila on kuvattu myös Kanniemen ja kappalaisen tiluksia esittävän geometrisen tiluskartan (1763) ohessa, Kotajärven itäpuolella Viipurin tien läheisyyteen oletettavasti samalle paikalla kuin myöhemmissä pitäjänkartoissa. Vuoden 1893 Senaatin kartassa vanha tonttimaa on autioitunut ja tilakeskus on kuvattu myöhemmälle paikalleen Viipurin tien varteen. Anu Talkan Lemin historian mukaan sukunimi Tallinen esiintyy Lemillä ensimmäisen kerran vuoden 1571 hopeaveroluettelossa. Tallinen toimi Viipurin tien varressa myös kestikievarina. Vuoden 2022 inventoinnissa alueella ei havaittu merkkejä vanhasta asutuksesta, mutta kohdetta ei koekuopitettu, joten pellon kyntökerroksen alla voi olla säilynyt Lemin varhaista asutushistoriaa valottavia arkeologisia jäännöksiä. Tonttimaan autioitunutta osaa pellolla on syytä pitää muinaisjäännöksenä. Muinaisjäännösrajaus on isojakokartan asemointiin ja topografiaan perustuva arvio.
metsakeskus.1000042846 416 Pyhälampi 10002 12016 13175 11006 27000 551268.00000000 6772688.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042846 Tervahauta on Pyhälammen pohjoispuolella valtatien 13 tiepenkereen kupeessa. Rakenteen halkaisija on vallin reunoilta 14 m. Tervahaudan halssi on sen etelään.
metsakeskus.1000042847 697 Hiirikangas 10002 12016 13175 11006 27000 556332.00000000 7149771.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042847 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042848 626 Lökölänkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 437661.00000000 7061022.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042848 Tervahauta sijaitsee Lökölänkankaan eteläosassa, luode–kaakko-suuntaisen pienen hiekkaharjanteen keskiosassa. Tervahauta on läpimitaltaan 12 m, ja sen halssi suuntautuu länteen. Tervahaudan vallit ovat melko epätasaiset, ja ovat saattaneet vahingoittua. Ympäristö on mäntyä kasvavaa kuivahkoa kangasta – itse tervahaudan päällä kasvaa myös pieniä katajia.
metsakeskus.1000042849 626 Paasikkaankangas 10002 12016 13175 11006 27000 437348.00000000 7059777.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042849 Kohde sijaitsee Paasikkaankankaan kaakkoisrinteessä, hankealueen halki kulkevan yhdystien itäpuolella. Tervahauta on pahoin vaurioitunut etenkin lounaisimmista osistaan, ja sen eteläisen puoliskon läpi kulkee oja; jäljellä olevien osien perusteella läpimitta arviolta 22 m. Haudan halssi suuntautuu itään. Ympäristö on lehtomaista, kasvaen etenkin nuorta koivua, haapaa ja kuusta, ja maasto on runsaan heinistä, saniaisista ja pensaista koostuvan aluskasvillisuuden peitossa.
metsakeskus.1000042850 626 Rönkkö 10002 12016 13175 11006 27000 439367.00000000 7058770.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042850 Tervahauta sijaitsee pienellä soraharjanteella Haasianpuron länsipuolella. Halkaisija 14 m, halssi suuntautuu lounaaseen.
metsakeskus.1000042851 626 Kouhunkangas 10002 12016 13175 11006 27000 433960.00000000 7062173.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042851 Kohde sijaitsee Eteläjoen koillisella rantatörmällä, Niittynevasta länteen. Muinaismuistoryhmä koostuu neljästä alakohteesta: tervahaudasta, hiilimiilusta, kellarista tai muusta vallin ympäröimästä painaumasta sekä kellarista. Ks. alakohteet. Ympäristössä kasvaa eri ikäisiä kuusia, mäntyjä ja koivuja; rantatörmän yläpuolella maasto on tuoretta kangasta, rantatörmällä sekä sen alapuolella taas lehtomaista kangasta.
metsakeskus.1000042851 626 Kouhunkangas 10002 12016 13151 11006 27000 433960.00000000 7062173.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042851 Kohde sijaitsee Eteläjoen koillisella rantatörmällä, Niittynevasta länteen. Muinaismuistoryhmä koostuu neljästä alakohteesta: tervahaudasta, hiilimiilusta, kellarista tai muusta vallin ympäröimästä painaumasta sekä kellarista. Ks. alakohteet. Ympäristössä kasvaa eri ikäisiä kuusia, mäntyjä ja koivuja; rantatörmän yläpuolella maasto on tuoretta kangasta, rantatörmällä sekä sen alapuolella taas lehtomaista kangasta.
metsakeskus.1000042851 626 Kouhunkangas 10002 12009 13000 11006 27000 433960.00000000 7062173.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042851 Kohde sijaitsee Eteläjoen koillisella rantatörmällä, Niittynevasta länteen. Muinaismuistoryhmä koostuu neljästä alakohteesta: tervahaudasta, hiilimiilusta, kellarista tai muusta vallin ympäröimästä painaumasta sekä kellarista. Ks. alakohteet. Ympäristössä kasvaa eri ikäisiä kuusia, mäntyjä ja koivuja; rantatörmän yläpuolella maasto on tuoretta kangasta, rantatörmällä sekä sen alapuolella taas lehtomaista kangasta.
metsakeskus.1000042852 777 Vängänniemi 5 10002 12016 13175 11006 27000 624237.00000000 7178341.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042852 Hakkuuaukealla sijaitseva tervahauta. Halkaisijaltaan noin yhdeksän metriä. Maastokarttamerkintä ja epätarkka Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042853 777 Teeriniemi 3 10002 12016 13175 11006 27000 624258.00000000 7177904.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042853 Tervahauta, halkaisijaltaan noin kymmenen metriä. Lidar-habvainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042854 626 Lähdemäki 10002 12016 13175 11006 27000 431862.00000000 7065169.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042854 kohde koostuu kahdesta tervahaudasta (ks. alakohteet). Ne sijaitsevat Lähdemäen koillisrinteessä n. 500 m Kuonanjärvestä lounaaseen, Koivulan talolta etelälounaaseen lähtevän metsätien haarakohdassa tien itäpuolella. Tervahautojen välitön ympäristö kasvaa nuorta lehtipuuvesakkoa, tien reunassa kasvaa kapea kaistale nuorta kuusimetsää, ja tervahautojen koillispuolella, alarinteessä on varttuneempaa tuoreen kankaan kuusimetsää. Itse tervahautojen päältä vesakkoa on paikoin kaadettu, ja ne olivat tarkastushetkellä osin risukasojen peitossa.
metsakeskus.1000042855 777 Vängänniemi 6 10002 12016 13175 11006 27000 624809.00000000 7178258.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042855 Tervahauta, halkaisijaltaan noin yhdeksän metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042856 69 Välioja 2 10002 12016 13175 11006 27000 424337.00000000 7069160.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042856 Kohde sijaitsee Väliojan läntisellä rantatörmällä, Koivikonniitystä koilliseen ja Uudestasuosta länteen. Se koostuu kolmesta alakohteesta: tervahaudasta, tervahaudan kyljessä olevasta painanteesta ja kellarista (ks. alakohteet). Rantatörmän yläpuolella, kellarin ja tervahaudan ympäristössä maasto on tuoretta kangasta, törmällä ja sen alla lehtomaista kangasta; alueella kasvaa vaihtelevan ikäistä, osin vanhempaakin kuusimetsää, etenkin ojan rannassa ja tien lähettyvillä on myös nuoria lehtipuita.
metsakeskus.1000042856 69 Välioja 2 10002 12009 13000 11006 27000 424337.00000000 7069160.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042856 Kohde sijaitsee Väliojan läntisellä rantatörmällä, Koivikonniitystä koilliseen ja Uudestasuosta länteen. Se koostuu kolmesta alakohteesta: tervahaudasta, tervahaudan kyljessä olevasta painanteesta ja kellarista (ks. alakohteet). Rantatörmän yläpuolella, kellarin ja tervahaudan ympäristössä maasto on tuoretta kangasta, törmällä ja sen alla lehtomaista kangasta; alueella kasvaa vaihtelevan ikäistä, osin vanhempaakin kuusimetsää, etenkin ojan rannassa ja tien lähettyvillä on myös nuoria lehtipuita.
metsakeskus.1000042857 69 Sysimiilunkangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 422664.00000000 7071994.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042857 Tervahauta sijaitsee Sysimiilunkankaan itäosassa hieman kankaan poikki kulkevasta ajopolusta itään. Sen läpimitta on n. 18 m; valli on poikkeuksellisen matala, vain n. 0,5 ympäröivää maata korkeampi, mutta kuoppa vallien korkeuteen nähden syvä, ehkä 1,5 m; halssi suuntautuu itään, ja siitä jatkuu n. 13 m pitkä kapea oja. Tervahaudan pohjois- ja koillispuolen ympäristö on harvahkoa nuorta kuusivoittoista tuoreen kankaan metsää, idässä soistunut rämeisemmäksi; lännessä on mäntyä ja kuusta kasvavaa kuivahkoa kangasta, ja eteläpuolella on pieni harvana mäntyä kasvava kuivan kankaan alue.
metsakeskus.1000042858 69 Sysimiilunkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 422490.00000000 7072024.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042858 Kohde sijaitsee Sysimiilunkankaan keskiosissa, Hautarämeestä itään, kankaan halki kulkevasta ajopolusta länteen. Kohde koostuu tervahaudasta ja rakennuksen, todennäköisesti tervapirtin jäännöksestä (ks. alakohteet). Tervapirtiksi hieman poikkeuksellisen rakenteesta tekee sen sijainti kiinni tervahaudan läntisessä vallissa.
metsakeskus.1000042858 69 Sysimiilunkangas 2 10002 12001 13000 11006 27000 422490.00000000 7072024.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042858 Kohde sijaitsee Sysimiilunkankaan keskiosissa, Hautarämeestä itään, kankaan halki kulkevasta ajopolusta länteen. Kohde koostuu tervahaudasta ja rakennuksen, todennäköisesti tervapirtin jäännöksestä (ks. alakohteet). Tervapirtiksi hieman poikkeuksellisen rakenteesta tekee sen sijainti kiinni tervahaudan läntisessä vallissa.
metsakeskus.1000042859 777 Vängänniemi 7 10002 12001 13013 11006 27000 624387.00000000 7178411.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042859 Metsähallituksen paikkatietojärjestelmän mukaan kohteessa on 2x2 -kokoinen kiuas, korkeutta 0,6 metriä. Palaneita kiviä.
metsakeskus.1000042860 777 Vängänniemi 8 10002 12016 13175 11006 27000 624353.00000000 7178399.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042860 Metsähallituksen paikkatietojärjestelmän mukaan kohteessa halkaisijaltaan 6,5 -metrinen tervahauta.
metsakeskus.1000042861 285 Reiskeri 10002 12001 13002 11006 27000 501415.00000000 6680203.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042861 Ulkosaaristossa, Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa, 9 km Kirkonmaan saaren eteläpuolella Reiskerin saarella sijaitseva kohde. Reiskerillä sijaitsee 50-90 m:n etäisyydellä rannasta kalastajien kausiasutukseen liittyviä rakennejäännöksiä. Neljä kylmämuuratuista kivirakenteista on peräisin ns. tomtingeista ja kaksi kalatuvista. Ks. alakohteet.
metsakeskus.1000042861 285 Reiskeri 10002 12001 13208 11006 27000 501415.00000000 6680203.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042861 Ulkosaaristossa, Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa, 9 km Kirkonmaan saaren eteläpuolella Reiskerin saarella sijaitseva kohde. Reiskerillä sijaitsee 50-90 m:n etäisyydellä rannasta kalastajien kausiasutukseen liittyviä rakennejäännöksiä. Neljä kylmämuuratuista kivirakenteista on peräisin ns. tomtingeista ja kaksi kalatuvista. Ks. alakohteet.
metsakeskus.1000042862 751 Simoniemen kirkko 10002 12003 13037 11006 27006 403697.00000000 7283438.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042862 Simossa on kirjallisten lähteiden perusteella 1400-luvun lopulla ollut jonkinlainen saarnahuone. Perimätiedon mukaan kirkko tai saarnatupa olisi sijainnut Kylmälän talon lähellä. Alueeksi on oletettu nykyisen kirkon itäpuolista ympäristöä, mutta tarkempaa sijaintia ei tiedetä. Mahdollisen jäännöksen on arveltu tuhoutuneen myöhemmässä maankäytössä (Tiina Elo ja Sirkka-Liisa Seppälä, 2013, s. 29). Lisäksi Simoniemessä on ollut ennen nykyistä kirkkoa edeltänyt Adolf Fredrikin kirkko, joka rakennettiin vuosina 1692–1694 saarnatuvaksi ja vihittiin kirkoksi vuonna 1732. Se myytiin huutokaupalla kirkkoväärti Jakob Knihdille vuonna 1848 uuden kirkon valmistumisen jälkeen. (Tiina Elo ja Sirkka-Liisa Seppälä, 2013, s. 83). Kirkon tarkka sijainti ei ole tiedossa, mutta nykyisen kirkon itäpuolella on siihen kuulunut erillinen kellotapuli, joka rakennettiin Heikki Väänäsen johdolla 1773. Kirkkoa ja tapulia ympäröi vanha hautausmaa. RKY 1993/Simo/Simoniemen kylä.
metsakeskus.1000042863 285 Askeri 10002 12001 13002 11006 27000 506316.00000000 6680093.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042863 Ulkosaaristossa, Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa, 4,5 km Haapasaaresta lounaaseen Askerin saarella sijaitseva kohde. Askerilla sijaitsee 50-90 m:n etäisyydellä rannasta kalastajien kausiasutukseen liittyviä rakennejäännöksiä. Kaksi kylmämuuratuista kivirakenteista on peräisin ns. tomtingeista ja kolme rakennuksen perustuksia. Ks. alakohteet.
metsakeskus.1000042863 285 Askeri 10002 12001 13208 11006 27000 506316.00000000 6680093.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042863 Ulkosaaristossa, Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa, 4,5 km Haapasaaresta lounaaseen Askerin saarella sijaitseva kohde. Askerilla sijaitsee 50-90 m:n etäisyydellä rannasta kalastajien kausiasutukseen liittyviä rakennejäännöksiä. Kaksi kylmämuuratuista kivirakenteista on peräisin ns. tomtingeista ja kolme rakennuksen perustuksia. Ks. alakohteet.
metsakeskus.1000042864 710 Storön 10001 12017 13193 11006 27000 281452.00000000 6652951.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042864 Sijaintipaikka on Raaseporin sisäsaaristossa Riilahdessa noin 20 km Tammisaaresta länteen ja 4,5 km Bromarvin kirkolta kaakkoon Storön ja Tagelsår -saarten välisessä lahdessa. Paikalliset kutsuvat lahtea Pöllölahdeksi. Puurunkoisen pienehkön limisaumaisen aluksen hylky. Pituus on noin 15 metriä. Hylky löytyi kesällä 2021, kun paikallinen kesäasukas sai veneen ankkurin mukana ylös puisen pohjatukin. Suomen meriarkeologinen seura paikansi hylyn. Hylky on puoliksi kaislikon sisällä matalassa rantavedessä. Hylyllä sukellettiin, sitä kuvattiin ja aineistosta tehtiin 3D-mallinnus. Hylky vaikuttaa "melko vanhalta".
metsakeskus.1000042866 322 Örö 40 Bockberg tuliasema 10007 12011 13116 11006 27009 238142.00000000 6638828.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042866 Tuliasema pienellä luodolla. Kallion laelle on kasattu hiekkaa ja lohkareita, joista on kasattu puolikaaren muotoinen suojavalli. Siihen johtaa käytävä luoteesta. Näköala sektorissa pohjoisesta lounaaseen. Pyöreän sisätilan halkaisija 4.5 m, syvyys 0.6 m.
metsakeskus.1000042867 322 Örö 41 rajapyykki 10002 12004 13051 11006 27009 237592.00000000 6638997.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042867 Kolme pystyyn nostettua kiveä, jotka muodostavat W-E-suuntaisen eli rajalinjan suuntaisen linjan (käsisuuntimakehällä 250/70 astetta) siten, että kivien pituusakselit ovat linjan suuntaiset. Lohkareiden etäisyys ulkoreunasta 2.4 m. Ne kohoavat maasta 0.2 m (E) ja 0.7 m (W) . Lisäksi pieni viisarikivi 1.4 m länteen isommasta. Merkitty Rehnbergin tiluskarttaan vuodelta 1900.
metsakeskus.1000042869 322 Örö 43 kipinäsähkölennätinasema 10002 12011 13000 11006 27009 237373.00000000 6639093.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042869 W-E-suuntainen betonista valettu kivijalka, jonka leveys on 10 cm ja korkeus noin 0.2 m. Rakennuksen leveys 4.6 m, pituus 13 m. E-päässä lipputangon jäännös ja paksua teräsvaijeria maassa. Rakennuksen S-puolella aukio. Todennäköisesti kysymyksessä on kuuden tuuman kasarmin kipinälennätinaseman jäännös, rakennus XIV, XV. Huoltopäällikkö evp Stig-Göran Hallénin mukaan talosta käytettiin nimitystä Box Kanada.
metsakeskus.1000042870 322 Örö 44 suojarakennus 10007 12011 13113 11006 27009 237614.00000000 6639517.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042870 Kallioon louhittu suojarakennus ja yhdyskäytäviä. S-päässä betoninen potero, jonka päällä on teräskupu, tähystysaukko etelään. Poterosta lähtee 1.0-1.7 m:n syvyinen ja 22 metriä pitkä käytävä pohjoiseen. Käytävästä haarautuu vajaat 10 m pitkä käytävä itään. Käytävä kääntyy länteen ja päättyy monihuoneiseen suojarakennukseen, jonka läpimitta on noin 15 m ja joka yhdistää kulkuaukot. N-osassa kulkuaukko. Suojarakennuksen tasakatto on betonia ja sen takana kallion päällä on teräskupu, jossa tähystysaukot. Aseman W-puolella alarinteessä kasvillisuuteen peittynyt metallinen rakenne. Kranaatinheitinasema ja miehistön suoja- ja majoitustila toisen maailmansodan ajalta. Ollut pitkään käyttämättömänä. Teräskuvut ovat everstiluutnantti evp. Pertti Huttusen mukaan tähystyskupuja, koska aukot ovat liian pienet konekiväärille. Pohjoisempi kupu on vuodesta 1941 alkaen valmistettua mallia M41.
metsakeskus.1000042871 322 Örö 45 tuliasema 10007 12011 13114 11006 27009 237578.00000000 6640126.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042871 Rannansuuntainen (N-S) taisteluhauta, joka mutkittelee maastossa. Kaivannon S- osassa 33 m:n pituinen sivukäytävä, joka johtaa lähelle rantaa. Pituus 70 m. Leveys 0.5-2.6 m, syvyys 0.5-1.4 m.
metsakeskus.1000042872 322 Örö 46 rajapyykki 10002 12004 13051 11006 27009 237964.00000000 6639997.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042872 Rajapyykki n:o 10, joka osoitti rannassa rajan Rosalan Nissasin (R2) ja Norrbyggasin (R3) verotilojen laidunten välillä. Merkitty Rehnbergin tiluskarttaan vuodelta 1900. Kolme pystyyn asetettua laakakiveä, jotka muodostavat keskenään N-S-suuntaisen (10/190 astetta käsisuuntimakehässä) linjan. Linjan pitäisi olla rajan suuntainen W-E. Keskimmäinen lohkare on suurin. Sen korkeus maanpinnasta on 0.8 m. Muut kivet ovat laakamaisempia siten, että niiden pituusakselit ovat linjan suuntaiset. Niiden korkeus on 0.4 m ja 0.5 m. Kivirivin pituus on 2.3 m.
metsakeskus.1000042873 322 Örö 47 rajapyykki 10002 12004 13051 11006 27009 237634.00000000 6640303.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042873 Rajapyykki n:o 1, joka osoitti rannassa rajan Rosalan Södersin verotilan (R1) ja Stubbnäsin kirkkoherran yksinäisen virkatalon (S1) laidunten välillä. Rajapyykin mainitaan olleen nelikulmainen (fyrkantig). Merkitty Rehnbergin tiluskarttaan vuodelta 1900. Rajapyykki koostuu nelisivuisesta enimmäkseen pyöristyneistä kivistä ja lohkareista kootusta kiveyksestä ja kiveyksen keskellä olevasta punaisesta graniittisesta pystyyn nostetusta laakakivestä, jonka pituusakseli on ollut W-E. Laaka on työnnetty vinoon siten, että se on kallellaan luoteeseen. Kiveyksen reunat ovat suuria lohkareita ja täytekiveys pienempiä kiviä. SW- ja NW-kulmien lohkareet ovat suurimmat ja niiden tasaiset pinnat on asetettu rantaan päin. Sivujen mitat 1.8 m (N-S) ja 1.6 m, kiveyksen korkeus 0.4 m. Laakakiven kärki on ollut noin 1.2 m:n korkeudella.
metsakeskus.1000042874 322 Örö 48 rajapyykki 10002 12004 13051 11006 27009 238102.00000000 6640099.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042874 Rajapyykki n:o 11, joka osoitti rannassa rajan Rosalan Södersin (R1) ja Nissasin (R2) verotilojen laidunten välillä. Rehnbergin vuoden 1900 tiluskartassa. Kolme pystyyn asetettua laakakiveä, jotka muodostavat keskenään rajalinjan suuntaisen eli W-E-suuntaisen (80/260 astetta käsisuuntimakehässä) linjan siten, että kivien pituusakselit ovat linjan suuntaiset. Keskimmäinen lohkare on suurin ja särmikkäin. Sen korkeus maanpinnasta on 0.7 m. Muiden kivien korkeus on 0.6 m ja 0.29 m. Kivirivin pituus on 2.5 m. Maastossa hyvin näkyvä rakenne.
metsakeskus.1000042875 322 Örö 49 tuliasema 10007 12011 13116 11006 27009 238043.00000000 6640409.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042875 Kivistä ja lohkareista koottu puolikaaren muotoinen valli, joka rajaa pyöreän sisäti- lan. Sisätilan läpimitta on 3.6 m ja syvyys 0.9 m. Sijaitsee rantakallion rinteellä, jolta nykyisin puuston peittämä näköala itään.
metsakeskus.1000042876 322 Örö 50 avolouhosrakenne 10007 12011 13000 11006 27009 237841.00000000 6640875.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042876 Kaksi kallioon louhittua avointa syvää kuilua, joihin johtaa käytävä etelän ja pohjoisen puolelta. Käytävän syvyys 4.5 m, leveys 1.2-2.6 m. Kuilujen läpimitat noin 6 m, syvyys noin 2.5 m. Keskeneräiseksi jäänyt avolouhosrakenne. Kyseessä saattaa olla keskeneräinen avo- louhoskorsu. Everstiluutnantti evp. Pertti Huttusen mukaan luola on suomalaista työtä toisen maailmansodan ajalta tai sen jälkeen.
metsakeskus.1000042877 322 Örö 51 kiinnitysrengas 10007 12005 13058 11006 27009 237662.00000000 6640948.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042877 Silokallioon pultattu takorautainen pultti, jossa soikea silmukka. Pultin ja silmukan pak suus 10 mm. Silmukan suurin läpimitta 15 cm. Pahoin ruosteessa.
metsakeskus.1000042878 322 Örö 53 rakennuksenjäännös 10002 12001 13013 11006 27009 237752.00000000 6641498.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042878 Saaren N-kärjen Norra uddenin E-rannalla rantaan laskevassa louhikkoisessa rinteessä louhikkoon valettu suorakaiteenmuotoinen yksihuoneisen rakennuksen betonilaatta, jonka pituus on 7.3 m (SW-NE) ja leveys 4.3 m. Laatan reunoissa on rautatapit alimman hirren kiinnittämiseksi. SE-kulmassa on lohkareilla täytetty betonista valettu tulisijan alusta, jonka mitat 2.7x1.0 m, korkeus 0.3 m. Seinä on tulisijan kohdalla muurattu punatiilestä. SE-seinällä kaksi betoniporrasta. Rannan puolella kymmenkunta metriä rannansuuntaista kylmämuurattua kiviaitaa, jonka leveys on runsas metri. Jäännöksen yli kulkee myöhemmin rakennettu huoltotie pohjoiskärjen linnoitteeseen. Kyseessä on vahtitupa Hi VI I (vartiomiesten majoitustupa). Sen pinta-alaksi ilmoi- tettiin SSKO:n inventointiaineistossa 22.07 m² ja kuutiotilavuudeksi 56.28 m³. Tuvan ilmoitettiin 11.11.1918 olevan talviasunnoksi kelpaamaton. Vartiotuvasta käytettiin nimitystä Pohjoisnokka.
metsakeskus.1000042879 322 Örö 54 tuliasema 10007 12011 13114 11006 27009 237787.00000000 6640554.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042879 Maastossa kiemurtelee rannansuuntainen hiekkaiseen maahan kaivettu 81 m pitkä taisteluhauta, joka on 2.0 -3.3 m leveä ja 0.7-1.5 m syvä.
metsakeskus.1000042880 322 Örö 55 rakennuksenjäännös 10002 12001 13013 11006 27000 237792.00000000 6640471.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042880 Nelisivuinen noin 1.6 m syvä kuoppa, jonka pituus on noin 8.1 m (W-E) ja leveys noin 6.2 m. W-osassa hiukan maanpinnan tasoa alempana pyöristyneitä kiviä ja lohkareita kerroksena, jonka pinta on tasainen – mahdollinen tulisijan pohja. Kuopan syvyys viittaa siihen, että rakennuksessa on ollut kellari. Mahdollisesti 120 mm:n kasarmin kaksihuoneisen lankkurakenteisen asuinparakin XXI jäännökset. Rakennusta ei näy enää vuonna 1938 piirretyissä kartoissa, joten rakennus on siihen mennessä purettu.
metsakeskus.1000042881 322 Örö 56 rakennuksenjäännös 10002 12001 13013 11006 27000 237800.00000000 6640453.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042881 Suorakaiteen muotoinen rakennuksen pohja, joka erottuu 1.5 m syvänä kuoppana hiekkaisessa maastossa. Kuopan pituus on 13.5 m (N-S) ja leveys 9.1 m. NW-kulmassa 3.0 m pitkä, 2.5 m leveä ja 0.7 m korkea tasapintainen säännöllisen nelisivuinen latomus tasakokoisista enimmäkseen pyöristyneistä lohkareista, todennäköisesti tulisijan pohja. Rakennuksen keskiosassakin on 0.7 m korkea pyöristyneistä lohkareista ladottu tasapintainen latomus, jonka leveys on 3.9 m. Se ulottuu E-seinästä lähes W-seinään asti. Kuopan syvyys osoittaa, että rakennuksessa on ollut rossipohja ja kellari. Kivijalasta ja hirsistä ei ole jäännöksiä näkyvissä. Kuopassa kasvaa koivuja ja suurikokoisia mäntyjä. Kyseessä on todennäköisesti 120 mm:n kasarmin ruokalarakennuksen XXII ja siinä kiinni olleen ruokalavajan jäännökset. Niiden yhteinen huone- ja varastopinta-ala oli SSKO:n inventoinnin perusteella 105 m². Rakennuksen pohjan pinta-ala maastossa on noin 123 m², joka vastaisi pinta-alaa ulkoseinien mukaan. Rakennusta ei näy enää vuonna 1938 piirretyissä kartoissa, joten rakennus on siihen mennessä purettu.
metsakeskus.1000042882 322 Örö 61 tykkitie 10002 12011 13118 11006 27009 237818.00000000 6640443.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042882 Tykkitie kulkee 120 mm:n tykkipatterin itäpuolelta pohjoiseen selvästi erottuvana päällystämättömänä tienä, jolla on pituutta n. 380 m. Kohteen Örö 56 kohdalla, viimeisten 140 metrin matkalla tykkitie erottuu pengerrettynä kohoumana maastossa. Pengerrys on aluksi 3.4 m leveä. N-päässä viimeiset 36 metriä tie on 3.1-3.6 m leveä, noin 0.1-0.5 m korkeaksi pengerretty, reunustettu särmikkäillä lohkareilla ja täytetty hiekalla. Tykkitie jatkuu 120 mm:n tykkipatterin jälkeen polkuna etelään saaren keskiosaan tuliasema Örö 42:n lähimaastoon.
metsakeskus.1000042883 322 Örö 62 maakellarin jäännös 10002 12004 13043 11006 27000 237929.00000000 6640541.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042883 Sammaleen peittämä maakumpu, jossa erottuu kellarin suuaukko luoteeseen. Läpimitta 9.5 m (NW-SE). Korkeus noin 2 m. 120 mm:n tykkipatterin rakennusryhmään kuuluneen maakellarin, mahdollisesti jääkellarin jäännös.
metsakeskus.1000042884 322 Örö 63 tuliasema 10007 12011 13116 11006 27000 237323.00000000 6638909.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042884 Louhikkoon naamioitu betoniharkoista rakennettu tuliasema, jonka aukot suuntiin E ja N. Oviaukko etelään. Pituus 3.2 m, leveys 2.3 m.
metsakeskus.1000042885 710 Jomalviken 10007 12017 13193 11006 27000 303839.00000000 6648473.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042885 Sijaintipaikka on Raaseporin sisäsaaristossa Tammisaaren keskustasta noin 6 km eteläkaakkoon Jomalvikenin kanavasalmen eteläpuolella veneväylällä mutapohjalla. Puurunkoisen tasasaumaisen aluksen hylky, jonka pituus on arviolta 15 metriä. Perä osoittaa länteen ja keula itään. Aluksesta on jäljellä pohjaosa ja kylkien alaosia siten, että hylyn korkeus pohjasta on noin metrin. Hylky on lievästi styyrpuurin kyljelle kallistunut. Nähtävissä on kaarien alaosat ja pohjan sisälaudoitusta. Hylyn sisällä on moottori ja metallinen vinssilaite. Myös potkuri on jäljellä. Peräsin on pudonnut pohjalle. Keulan edessä on pyöröpuu (masto?). Styyrpuurin kyljen ulkopuolella on teräksinen mudasta työntyvä rautaisen esineen pyöreä pää, luultavasti ankkurin tukin pää. Hylky löydettiin viistokaikuluotaamalla keväällä 2019. Suomen meriarkeologinen seura kuvasi ja 3D-mallinsi hylyn tammikuussa 2022. Hylky on hylyt.netissä nimellä Jomalvik.
metsakeskus.1000042886 927 Kelinsuo pyyntikuoppa 1 10002 12016 13170 11004 27000 360279.00000000 6687376.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042886 Halkaisijaltaan n. 2 m kuoppa kahden kalliokumpareen välisessä notkelmassa. Välittömässä läheisyydessä on toinen kuoppa. Maaperä on hiekkaa. Kuusivaltainen sekametsä. Kaksi pyyntikuoppaa otollisessa maastonkohdassa. Notkon etelän puoleinen rinne on jyrkkä ja muodostaa luonnollisen esteen. Kelinsuon - Raatosuon alueella ruokailevia eläimiä on ollut helppo ajaa kohti sadinta.
metsakeskus.1000042887 927 Kelinsuo pyyntikuoppa 2 10002 12016 13170 11004 27000 360276.00000000 6687372.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042887 Halkaisijaltaan n. 2m kuoppa kahden kalliokumpareen välisessä notkelmassa. Välittömässä läheisyydessä on toinen kuoppa. Kuusivaltainen sekametsä, maaperä on hiekkaa. Kaksi pyyntikuoppaa otollisessa maastonkohdassa. Notkon etelän puoleinen rinne on jyrkkä ja muodostaa luonnollisen esteen. Kelinsuon - Raatosuon alueella ruokailevia eläimiä on ollut helppo ajaa kohti sadinta.
metsakeskus.1000042891 599 Stallsnabban 10007 12016 13175 11006 27000 304670.00000000 7052660.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042891 Suuri peruskartalle merkitty tervahauta Nådjärven koillisrannalla (halk. noin 15m). Halssi noin 10 metriä pitkä ja aukeaa lounaaseen järven suuntaan. Ei tarkastettu.
metsakeskus.1000042892 105 Putakko 10001 12016 13175 11006 27000 576907.00000000 7170909.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042892 Tervahauta, halkaisijaltaan noin kymmenen metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042893 927 Syvä-Antias pato 10007 12015 13146 11042 27000 364064.00000000 6690691.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042893 Rakenne on alun perin dokumentoitu 2010 ja tarkastettu 2021. Syvä-Antiasta ja Iso-Antiasta yhdistää pieni puro, joka on parisen metriä leveä pohjoispäässä, jossa patorakennelma sijaitsee. Padon vieressä on myös uudempi, jo lahoamassa oleva siltarakenne yli puron. Ranta on kosteaa, muutoin lampien rannat ovat monin paikon hyvin kallioiset ja jyrkät. Puron pohjalla on parinkymmenen metrin matkalla puuta. Osa niistä on suhteellisen paksuja hirsiä. Parin metrin päässä verkkorakenteelta alavirtaan on rivi pystyssä olevia puita puron pohjalla. Vuoden 2021 inventoinnissa todettiin että padon jäänteet purossa ovat vielä havaittavissa. Tukit puronuomassa lienevät epäonnistuneen puutavarauiton jälkiä. Pato lienee alunperin rakennettu uittopadoksi, jolla Syvä-Antiaan pintaa nostettiin. Puron Iso-Antiaan puoleisessa päässä on myös padon jäänne, kivistä tehty. Patojen avulla puron pintaa voitiin nostaa niin paljon, että tukkien uitto mahdollistui. Myöhemmin yläpato on muutettu kalapadoksi teräsverkon avulla. Kohde rajautuu ilmoitetun koordinaattipisteen tuntumaan. Osia rakenteesta on ajatunut joitakin metrejä alavirtaan pisteeltä.
metsakeskus.1000042894 105 Isonsuonaho lounas 10001 12016 13175 11006 27000 576957.00000000 7171253.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042894 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 17 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042895 105 Kangaslampi pohjoisranta 10001 12016 13175 11006 27000 576612.00000000 7171338.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042895 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Aivan tervahaudan vieressä alle kymmenen metriä itään päin on mahdollinen kuoppajäännös. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042896 927 Syvä-Antiaan alapato 10007 12015 13146 11042 27000 364054.00000000 6690626.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042896 Syvä-Antiaasta Iso-Antiaaseen laskevan puron alapäässä oleva kivirakenteinen uittopato puutavaran uittoa varten.
metsakeskus.1000042897 927 Takalan pirtti 10007 12001 13013 11006 27000 361987.00000000 6691470.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042897 Takalan torpan asuinrakennuksen perustus ja uunin raunio.
metsakeskus.1000042898 105 Haavikko 10002 12016 13175 11006 27000 575533.00000000 7170419.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042898 Autiolammen rannan läheisyydessä on todennäköisesti kolme tervahautaa vierekkäin. Halkaisijoiltaan ovat pohjoisimmasta lähtien noin 18, 15 ja 12 metriä. Koordinaatit keskimmäisestä. Kohdetta lähellä on maatila. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042899 927 Vuorela 10007 12001 13014 11006 27000 362571.00000000 6692144.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042899 Vuorelan päärakennuksen perustusten jäännökset. Paikalla on ollut Ollilan maihin kuulunut torppa jo 1830-luvulla. Vuoden 1831 kartalle (KA MMA 52:13/4-11) on Kuuslammen eteläpuolelle merkitty useampia rakennuksia ja niitä ympäröivä peltoala.
metsakeskus.1000042900 740 Kokkosaari 10002 12016 13175 11006 27000 615648.00000000 6874939.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042900 Keskussäiliöllinen tervahauta, halkaisija noin 20 m.
metsakeskus.1000042901 777 Kiannanniemi 10001 12016 13175 11006 27000 598377.00000000 7227286.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042901 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042902 777 Likolahti koillisranta 10001 12016 13175 11006 27000 597811.00000000 7226450.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042902 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042903 777 Isonkivenaho pohjoinen 10001 12016 13175 11006 27000 595874.00000000 7230721.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042903 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042904 777 Isonkivenaho 10001 12016 13175 11006 27000 595808.00000000 7230378.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042904 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 10 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042905 777 Hanhilampi pohjoinen 10007 12011 13114 11042 27000 592510.00000000 7226336.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042905 Metsähallituksen paikkatietojärjestelmän mukaan kohteessa kaksi korsun jäännöstä. Näkyy myös Lidarissa. Halkaisijat noin 7 metriä. Koordinaatit itäisemmästä korsusta. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042906 777 Pyssymäki pohjoinen 10001 12016 13175 11006 27000 592696.00000000 7226182.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042906 Metsähallituksen paikkatietojärjestelmän mukaan kohteessa on tervahauta, halkaisijaltaan noin kymmenen metriä. Epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042907 777 Syrjälä etelä 10001 12016 13175 11006 27000 595773.00000000 7225176.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042907 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042908 49 Gäddvik 2 10002 12001 13007 11010 27000 375930.00000000 6671270.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042908 Vuoden 1540 maakirjan mukaan Gäddvikin kylässä oli yksi talo, joka myöhemmin liitettiin Hvitsbyn ja Olarsbyn kyliin. Kylä sijaitsi ilmeisesti Haukilahden luoteisrannalla, Gräsanojan itäpuolella, todennäköisesti samassa paikassa, jonne myöhemmin rakennettiin Geddevikin torppa. Vuoden 1774 kartassa on Geddvikin torpan lisäksi lahden pohjoisrannassa torppa, ja itärannassa Pattisten torppa. Paikalla on mahdollisesti säilynyt keskiaikaisia asutuskerrostumia.
metsakeskus.1000042909 105 Haavikko 2 10002 12016 13175 11006 27000 575618.00000000 7170366.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042909 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042910 105 Putakko etelä 10001 12016 13175 11006 27000 576997.00000000 7170495.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042910 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042911 740 Uljanansaari 10007 12011 13117 11042 27028 614567.00000000 6849830.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042911 Uljanansaaren itä- ja länsipäässä sulkulinnake, joissa ollut vanha laivaston 3" kansitykki puulavetille naulattuna. Tykkiasemia yhdistää yhdyshauta saaren pohjoisrantaa pitkin ja saaren keskellä on korsukuoppa. Kohteella ei ole käyty.
metsakeskus.1000042912 105 Kusikkisuo etelä 10001 12016 13175 11006 27000 577628.00000000 7170543.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042912 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Tervahaudasta noin kymmenen metriä pohjoiseen on mahdollisesti kuoppajäännös. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042913 105 Pajulampi 10001 12016 13175 11006 27000 577366.00000000 7170524.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042913 Kaksi tervahautaa vierekkäin. Halkaisijoiltaan noin 16 ja 11 metriä. Koordinaatit suuremmasta ja itäisemmästä tervahaudasta. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042914 710 Torbyåkern 10007 12004 13054 11006 27000 308744.00000000 6672731.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042914 Kohde sijoittuu Fiskarsista koilliseen Karjalohjan ja Fiskarsin välisen maantien länsipuolella maantien varteen Torbyvikenistä luoteeseen loivasti etelään ja kaakkoon laskevaan lehtorinteeseen luonnonsuojelualueelle. Kohteessa on runsaasti eri kokoisia ja muotoisia kiviröykkiöitä. Osa niistä on selkeitä, kivistä muodostettuja kasoja. Osa vaikuttaa luonnonkivikon yhteyteen kasatuilta kiven lohkareilta. Lisäksi osa röykkiöistä on tehty isompien maakivien yhteyteen. Röykkiöt on ilmeisesti kasattu pelkistä kivistä ilman maatäytettä. Lisäksi kivet ovat kooltaan vaihtelevia eikä röykkiöissä vaikuta olevan mitään erityisiä rakenteita, kuten reunakiveystä tai tarkoituksellisempaa ladontaa. Röykkiöitä on ainakin parisenkymmentä. Röykkiöalueen mineraalimaan ja siihen lännessä rajautuvan kallion taitekohdassa on mahdollisesti vallimainen kivimuodostuma. Se lienee muodostettu samalla tavoin, kuin röykkiöt eli kiviä raivaamalla, mutta ei tarkoituksellisemmin asettelemalla. Ilmeisesti vallimainen muodostelma on osittain rakentunut luonnonkivikon yhteyteen. Lisäksi röykkiöalueen etelä-osassa on rinteessä epämääräistä kivikkoa, ilmeisesti luonnollista kivikkoa, johon on saatettu myöhemmin kasata paikoin isompia lohkareita. Röykkiöiden lisäksi maastossa havaittiin mahdollinen vanha tien pohja. Lisäksi havaittiin toinen mahdollinen tienpohja tai viljelystasanne/peltoterassi. Haivaitut ilmiöt saattoivat muodostua myös vain visuaalisesti näkyviin sen vuoksi, että pähkinäpensaat kasvoivat niillä kohdin rinnettä suorahkoissa riveissä ja kiviä oli kasattu pitkänomaiseksi muodostumaksi luonnonkivien yhteyteen. Lisäksi paikalla havaittiin yksi pitkänomainen maahan kaivettu, mahdolliseksi ojaksi tulkittu rakenne. Alue on ilmeisesti osa Torbyn historiallisen kylän pelto- ja niittyaluetta eli kyseessä on vanha viljelys- ja/tai laidunalue, jossa on raivauksen yhteydessä muodostuneita kivikasoja ja muita kivimuodostelmia. Historiallisten karttojen perusteella arvioituna se olisi jäänyt viljelyskäytön ulkopuolelle 1800-luvun alkuvuosikymmenien jälkeen viimeistään, paitsi itäisintä osaa, joka on ilmakuvien perusteella viljelyssä vielä 1900-luvulla. Laidunkäyttö on ilmeisesti jatkunut 1900-luvulla ilmakuvista päätellen.
metsakeskus.1000042916 936 Keiturinvuori Tykkitie 10002 12005 13071 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042916 Ensimmäisen maailmansodan aikana tykkitieksi kunnostettu tienosa, joka kulkee pohjois-etelä –suuntaisena Keiturinvuoren itäpuolella, junaradan eteläpuolella. Tykkitien alkupäässä on puinen muistotaulu, jossa on teksti: ”Tykkitie eliRyssäntie. Kesällä 1916 aloittivat venäläiset kenttälinnoitustyöt Herraskoskella. Tykkitie rakennettiin huoltotieksi Kalettomanlahden ja Heraskosken välille. Tykkejä ei tietä pitkin koskaan kuljetettu sillä linnoitustyöt jäivät kesken maaliskuun vallankumouksen puhjettua."Tykkitien kunnostamisen yhteydessä tie lienee muutettu kapulatieksi, sillä etenkin tien pohjoispäässä on jäljellä runsaasti rikkoutuneita puurakenteita. Kulkureitti on kuitenkin 1900-lukua vanhempi, sillä se näkyy mm. 1840-luvun pitäjänkartassa Pappilanrannan torpan ja kappalaisen virkatalon välillä. Talojen historia ulottuu 1600-luvulle, joten reitti saattaa olla alkujaan peräisin samalta ajalta. Tie haarautuu noin 250 metrin päässä kahteen osaan. Tie on käytössä Pirkan Taival –retkeilyreitin osana
metsakeskus.1000042917 261 Lainiolompolo 6 10007 12001 13005 11006 27009 388667.00000000 7508403.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042917 Kaatunut kodan raunio sijatsee Lainiolompoloa ympäröivän suoniityn reunalla olevalla kivennäismaa-alueella. Kota on tehty ohuista puun rangoista, jotka ovat olleet päällystetty tuohella. Kahden rangan pää on Y-mallinen, johon muut rangat tukeutuvat. Neliskulmainen oviaukko on ympäröity laudoilla, jotka on kiinnitetty nauloilla ja rautalangalla. Kodan keskellä on pyöreä isoista kivistä tehty kehäliesi, joka on hal-kaisijaltaan noin 1,0 m. Lähiympäristössä on modernia roskaa, kuten ruostuneita peltipurkkeja ja lasipul-loja. Kotaa on todennäköisesti käytetty yösijana, kun läheistä Lainiolompolon suoniittyä on niitetty.
metsakeskus.1000042918 261 Aakenustunturi 3 10007 12001 13002 11006 27009 394134.00000000 7509895.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042918 Kohde on pienen kuusiryhmän juurelle rakennettu tilapäismajoite. Karuissa ylätunturin olosuhteissa kasvaneiden kuusien ikää on vaikea tarkasti arvioida, mutta hyvin todennäköisesti ainakin kookkaim-mat kuuset ovat selvästi yli viidenkymmenen vuoden ikäisiä. Kookkaimman kuusen alaoksien alle on raivattu suojaisa, väliaikaiseen majoittumiseen sopiva, noin 2,0 m x 1,3 m laajuinen ja noin 0,7 m kor-kea puoliympyrän muotoinen tila, joka on itä- ja eteläreunojensa osalta rajattu noin 0,4 m levyisellä ja noin 0,4 m - 0,6 m korkuisella muurimaisella kivilatomuksella. Ilmeisesti kyseessä on ollut kesäiseen aikaan käytetty retkeilijöi-den rakentama suoja, jossa on mahtunut majoittumaan enintään kaksi henkilöä.
metsakeskus.1000042919 710 Torbybacken 5 10007 12001 13013 11006 27000 308662.00000000 6672745.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042919 Kohde sijoittuu Fiskarsista koilliseen Karjalohjan ja Fiskarsin välisen vanhan maantien (Torbyn kylämäen länsipuolelta kulkeva tie) pohjoispuolelle loivasti kaakkoon viettävään rinteeseen Torbyvikenistä luoteeseen ja pohjoiseen. Kohteessa on matala tulisijakumpare, johon liittyi matala, hieman huonosti erotettavissa oleva rakennuksen perustus. Tulisijassa on luonnonkiviä ja tiilen paloja. Paikalla on metsänuudistuksessa tehtyjen laikutuskuoppien perusteella arvioituna paikoin voimakkaita nokikerrostumia välittömästi pintaturpeen alla. Lisäksi paikalla oli tarkastushetkellä vuonna 2020 useita ukontulikukan (Verbascum thapsus) 1. kasvuvuoden lehtiruusukkeita. Kasvi oli ilmeisesti alkanut itää maaperän siemenpankista uudistamiseen liittyvän maanpinnan rikkoutumisen yhteydessä. Ukontulikukka on vanha pihakasvi, jota on kasvatettu mm. rohdos- ja koristekasvina. Sitä voi pitää Uudellamaalla ainakin historiallisen asutuksen indikaattorikasvina, ja lisäksi Lounais-Suomessa se on ajateltu olevan rautakautisen asutuksen täydentävä ilmaisijalaji. Kohteessa on ilmeisesti yksittäisen rakennuksen paikka, johon liittyy tiilistä ja kivistä tehty tulisija. Historiallisilla kartoilla paikalle ei näy merkityn rakennuksia tai asutusta. Ne antavat kuitenkin tietoa vaihtuvista rakennusten paikoista 1800-luvulla ja 1900-luvulla seudulla, eli kyse voi olla lyhytaikaisesta rakennuksesta alueella. Vuoden 1949 ilmakuvalla on mahdollisesti rakennus paikalla, mutta ilmakuva on tällä kohdalla epäselvä. Todennäköisimmin kyseessä on 1700-luvun ja 1900-luvun välille ajoittuva jäännös historiallisten karttojen ja ilmakuvatietojen pohjalta arvioiden.
metsakeskus.1000042920 261 Ylä-Molosoja 1 10007 12001 13000 11006 27009 391746.00000000 7507572.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042920 Paikalla sijaitsee neljä rakennuksenpohjaa ja yksi - mahdollisesti saunan - jäännös. Vuonna 2021 paikalta löydettiin kuitenkin vain kolme rakennuksenpohjaa. Paikka on tulkittu on savottapihapiiriksi, sillä 1930-luvulla Metsähallitus on suorittanut hakkuita Ala-Moloslehdossa ja Sumupuljuilla. Rakennuksien pohjista kaksi erottuvat v. 1957 ilmakuvassa hirsike-hikkoina ja pihapiiri selkeästi raivattuna alueena.
metsakeskus.1000042921 768 Vekarantie 10007 12011 13112 11042 27028 577498.00000000 6846944.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042921 Vanhoissa ilmakuvissa Vekarantien pohjoispuolella olevan kallion ja rannan välissä järveen ulottuen näkyy nelirivistä kiviestettä.
metsakeskus.1000042922 936 Kaijanranta 10002 12011 13121 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042922 Radan pohjoispuolella, kohti Herraskosken kanavaa laskevassa maastossa on pääosin länsi-itä -suuntainen, taitteleva ja haarautuva yhdyshauta ja varustuksen laella ja keskellä kuoppia (ampumasuojia) sekä alueen itäreunassa n. 6 x 4 m laajuinen ja n. 2,5 m syvä suojarakenne. Yhdyshautojen syvyys on n. 1 m ja leveys n. 1,5 - 2 m.
metsakeskus.1000042923 105 Putakko kaakko 10001 12016 13175 11006 27000 577179.00000000 7170602.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042923 Todennäköinen tervahauta, halkaisijaltaan noin kahdeksan metriä. Epätarkka Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042924 710 Kohagen 10007 12004 13054 11006 27000 309056.00000000 6672819.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042924 Kohde sijoittuu Fiskarsista koilliseen Karjalohjan ja Fiskarsin välisen maantien itäpuolelle Torbyvikenin pohjoispuoliseen metsään Kohagenin eli nimen perusteella vanhan nautakarjan laitumen alueelle itään melko voimakkaasti viettävään rinteeseen. Rinteen itäpuolella virtaan syvähkössä laaksossa puro pohjois-etelä-suunnassa. Maastossa on neljä röykkiötä ja yksi röykkiö tai luonnonkiveys kahdessa eri paikassa melko lähellä toisiaan. Röykkiö a ja röykkiö/luonnonkiveys b sijaitsevat lännempänä heinävaltaisen rinteen yläreunassa (ks. tarkemmin alakohteet-kohdasta). Rinteen alaosassa idempänä lähellä voimakkaammin puroon laskevaa jyrkempää rinteen osaa on kolme matalaa röykkiötä eli röykkiöt c, d ja e. Niistä röykkiö c ja e ovat maastossa hyvin havaittavissa ja erikokokoisista kivistä isompien luonnonkivien yhteyteen kasattuja. Röykkiö c om noin 1,5 m halkaisijaltaan ja röykkiö e noin 1 m. Röykkiö c om isompien maakivien keskelle pienemmistä kivistä kasattu ja halkaisijaltaan noin 1,5 . Röykkiöt vaikuttivat olevan maan- ja kivensekaisia. Alue on ilmeisesti Torbyn historiallisen kylän vanhaa laidunaluetta. Röykkiöiden koko ja luonne viittaavat yhdessä sijaintipaikan kanssa siihen, että kyseessä olisivat raivausröykkiöt. Laitumia on raivattu joskus kivistä karjavahinkojen ehkäisemiseksi. Alue on huomattavan heinävaltaista ja lisäksi sillä kasvaa paikoin pähkinää. Näin se on ravinteista ja lienee ollut hyvä metsälaidunalue. Luonteen ja sijainnin puolesta kyseessä vaikuttavat olevan historiallisella ajalla muodostetut kivikasat.
metsakeskus.1000042925 710 Framnäs torppa 10002 12001 13014 11006 27000 283149.00000000 6658591.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042925 W-E-suuntainen lohkarerivi kannaksen N-rannassa, 10 m rantaviivasta. Suuria pyöristyneitä ja särmikkäitä lohkareita. Pituus 11 m. E ja W-päissä rivissä muutamia lohkareita N-S-suunnassa. Lohkarerivien sisäpuolella maata näyttää täytetyn. Torpan kivijalan jäännökset. Pitäjänkarttaan 1841-1842 on paikalle merkitty torppa. On ajateltavissa, että lohkarerivien sisäpuolella on myös voinut olla perunamaa. Likimääräistä alinta korkeutta h = 1.47 N2000 vastaa rantaviiva 1650 +/- 18 ja keskivesi 0.5 m huomioiden 1769 +/- 9.
metsakeskus.1000042927 261 Kulkujoki Pälkevaara 10002 12016 13175 11006 27000 389855.00000000 7536095.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042927 Kohteeseen on yhdistetty inventointiraportin kohteet Kulkujoki 1 ja 2. Tervahauta sijaitsee n. 44 metriä Muonion tiestä etelään ja pirtin raunio sijaitsee tästä n. 44 metriä etelään. Kulkujoki sijaitsee n. 290 metriä etelään. Hauta on halkaisijaltaan 5,2 metriä keskiöstä mitattuna. Tervahauta on kaivettu maahan eikä valleja ole erotettavissa. Muoto on hämäävä, sillä se muistuttaa enemmän pyyntikuoppaa kuin tervahautaa. Ainoat viitteet haudasta ovat ympärillä olevat pienemmät suorakaiteenmuotoiset kuopat, ränni ja kairanäyt-teessä ollut paksu hiilikerros. Osa reunoilla olevista kuopista on vuorattu kivillä. Nämä ovat todennäköi-sesti tervahaudan hapen saannin sääntelyä varten kaivettuja. Haudassa on rännin kohdalla kivistä tehty tukirakenne, joka erottuu heikosti. Ränni on kohti lounasta. Tervahaudan päällä kasvaa nuorta koivua, mäntyä ja kuusta, Tervahaudan eteläpuolella sijaitsee pienen tervapirtin raunio. Sen mitat ovat 3,0 x 3,5 metriä ja se on itä-länsi-suuntainen. Piisi on lounaisnurkassa ja sen mitat ovat 1,8 x 2,2 metriä.
metsakeskus.1000042927 261 Kulkujoki Pälkevaara 10002 12001 13000 11006 27000 389855.00000000 7536095.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042927 Kohteeseen on yhdistetty inventointiraportin kohteet Kulkujoki 1 ja 2. Tervahauta sijaitsee n. 44 metriä Muonion tiestä etelään ja pirtin raunio sijaitsee tästä n. 44 metriä etelään. Kulkujoki sijaitsee n. 290 metriä etelään. Hauta on halkaisijaltaan 5,2 metriä keskiöstä mitattuna. Tervahauta on kaivettu maahan eikä valleja ole erotettavissa. Muoto on hämäävä, sillä se muistuttaa enemmän pyyntikuoppaa kuin tervahautaa. Ainoat viitteet haudasta ovat ympärillä olevat pienemmät suorakaiteenmuotoiset kuopat, ränni ja kairanäyt-teessä ollut paksu hiilikerros. Osa reunoilla olevista kuopista on vuorattu kivillä. Nämä ovat todennäköi-sesti tervahaudan hapen saannin sääntelyä varten kaivettuja. Haudassa on rännin kohdalla kivistä tehty tukirakenne, joka erottuu heikosti. Ränni on kohti lounasta. Tervahaudan päällä kasvaa nuorta koivua, mäntyä ja kuusta, Tervahaudan eteläpuolella sijaitsee pienen tervapirtin raunio. Sen mitat ovat 3,0 x 3,5 metriä ja se on itä-länsi-suuntainen. Piisi on lounaisnurkassa ja sen mitat ovat 1,8 x 2,2 metriä.
metsakeskus.1000042928 777 Tuomela 10001 12016 13175 11006 27000 597803.00000000 7226686.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042928 Kaksi tervahautaa vierekkäin. Halkaisijat noin 14 metriä. Epäselvä Lidar-havainto. Koordinaatit eteläisemmästä tervahaudasta. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042929 710 Framnäs rajakivi 10002 12004 13051 11006 27000 283253.00000000 6658421.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042929 Louhikkoisen, sekametsää ja tammea kasvavan reunamoreenin laella sijaitseva graniittinen pyöristynyt siirtolohkare, jonka päälle on asetettu kolme pyöristynyttä ja yksi särmikäs kivi. Maassa S-reunassa pyöristynyt kivi, joka on mahdollisesti tipahtanut siirtolohkareen päältä (näkyvissä samankokoinen kolo, josta se olisi voinut pudota). Kivet tukevat pystyyn asetettua särmikästä laakaa, joka kohoaa muista kivistä 0.3 m:n verran. Pituus 0.4 m. Laa’an pituussuunta on NNW-SSE (käsikompassilla mitattuna 340/160 astetta. Rakenne on paksun sammalen peitossa. Rakennelman korkeus on 1.1 m ja läpimitta 2.0 m. Siirtolohkareen S-pinnassa lämpölaajenemisvaurioita metsäpalon jäljiltä. Rajakivi, joka lienee pystytetty, kun Bromarvin kappeliseurakunta erotettiin Tenholasta 1677. Rajakivi on mainittu J.R. Hasselblattin isojakokartassa 1764 nimellä Malms rån.
metsakeskus.1000042930 710 Framnäs rajamuuri 10002 12004 13051 11006 27000 283184.00000000 6658595.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042930 Rehevässä rantalehdossa sijaitseva SSE-NNW-suuntainen (käsikompassilla mitaten 332/28 astetta) suora kylmämuuri sammaloituneista pääosin pyöristyneistä tasakokoisista lohkareista. Muurin S-pää alkaa noin 30 m maantiestä N. Pituus 22.4 m. Leveys 1.0-1.7 m, korkeus 0.1-0.6 m. Lähellä rantaa muuria on kaiveltu. Muuri päättyy noin 11 m päähän rannasta. Alimpana muurissa on pyöristynyt 0.9 m korkea lohkare, jonka yläpintaan on porattu valkoiseksi maalattu terästappi. Rakennelma on vuonna 1677 syntyneen Bromarvin kappeliseurakunnan rajamuuri. Rakennelman alin likimääräinen korkeus h =1.76 N2000 vastaa vuotta 1581 (+/- 23).
metsakeskus.1000042931 261 Kukasjärvi 2 10007 12015 13146 11006 27009 387511.00000000 7513658.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042931 Kukasjärven pohjoispuolella sijaitsevaan kapeikkoon, josta Kukaspoikkio alkaa, on tehty suuri tammi. Rakenne dokumentointiin itäpuolelta ja se on 36 metriä pitkä ja 4-6 metriä leveä. Pato on U:n muotoinen. Länsirannalla olleen rakenteen havaittiin kaartuvan samalla lailla kuin itäpuolella, joten on syytä olettaa, että rakenne on suunnilleen identtinen molemmin puolin kapeikkoa. Padon reunat maan puolella on ladottu kivistä ja niiden välissä kulkee puurakenteita. Kapeikossa oleva rakenne on hirttä, joka on sammaloitunut ja heinän peitossa. Näyttäisi siltä, että kapeikon pohjaa on myös kaivettu syvemmäksi. Patorakennelma on melko suuri ja kaiketi jätetty paikoilleen sellaisenaan, kun käyttö on päättynyt. Historiallisissa ilmakuvassa vuodelta 1996 on nähtävissä, kuinka pato on kulkenut koko kapeikon yli. Tämän jälkeisissä kuvissa on kasvusto vallannut patorakenteen.
metsakeskus.1000042932 710 Näsängen 10007 12004 13000 11006 27000 282114.00000000 6659172.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042932 Tammi- ja pähkinälehto entisen niityn laidassa. Maasto tasaista ja kivetöntä, savista. Tasaisessa S-rinteessä erottuu särmikkäistä kivistä koostuva matala kumpu, jossa maanpinnalla noin 15 kiveä. Siitä 5 m NE on lohkare, jonka ympärillä kiviä. Vaikuttaa rakennuksen SE-seinän perustalta. Niittyladon jäännös. Kohde on merkitty J.R. Hasselblattin isojakokarttaan vuodelta 1764. Paikka oli mätästävää kuivaa niittyä ja tulvaniittyä (sälting), jonka nimi oli Näs-Ängen (tai Näsängen). Kohteen lähellä N-puolella on lato, joka on merkitty vuoden 1925 lohkomiskarttaan.
metsakeskus.1000042933 261 Kolvakero 3 10007 12016 13198 11006 27009 382280.00000000 7525540.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042933 Kolvakeron korkeimmalla laella sijaitsee romahtanut kolmiomittaustorni. Rakennettu pyöröhirsistä ja laudoista. Poikkipuiden salvokset on tehty sahalla ja puut on kiinnitetty toisiinsa nauloilla. Torni on ol-lut n. 7 metriä korkea ja kapean pyramidin muotoinen. Tornin huipulla on metallinen alusta, jolle mit-tauslaite on asetettu. Kolvakeron laelta on hyvät maisemat ympäröivään maastoon, etenkin pohjoiseen Risulaelle. Romahtaneen tornin juuressa on reikä ja punaisella maalilla maalattu kolmio, joka on ollut tornin keskipiste. Kolmiomittausta varten rakennettu torni, joita rakennettiin maailmansotien jälkeen aina vuoteen 1986 asti. Tornit olivat osa kattavaa maan peruskartoitusta, joka tehtiin ennen GPS-järjestelmän tuloa kol-miomittauksin.
metsakeskus.1000042935 777 Simola 10001 12016 13175 11006 27000 597806.00000000 7227049.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042935 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042936 261 Kukaspoikkio 1 10007 12016 13000 11006 27009 387706.00000000 7513876.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042936 Niittylato, johon on läheiseltä jängältä niitetty heinää. Lato on rakennettu eri kokoisista pyöröhirsistä, joiden päät on sahattu suoriksi. Hirsikerroksia on säily-nyt 7. Salvokset on tehty sahalla. Katto on valmistettu hirsistä ja käsintehdyistä laudoista. Oviaukon kohdalla hirsiin on tehty lovet ovea varten.
metsakeskus.1000042937 777 Kivelä 10001 12016 13175 11006 27000 593613.00000000 7225814.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042937 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042938 261 Kukaspoikkio 2 10007 12016 13180 11006 27009 387836.00000000 7513797.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042938 Vanha vesimylly, eli härkin, ja siihen liittyvä kivinen patorakennelma, jolla on ohjattu veden kulkua myllyyn. Mylly dokumentoitiin vastarannalta. Katto on tehty hirrestä ja laudoista. Katto on romahtanut, mutta seinät ovat yhä pystyssä. Rakennusmateriaali pyöröhirttä, jonka päät on sahattu tasaiseksi. Sal-voksien mallia ei voitu selvittää. Hirsikerroksia 9. Mylly on kallellaan rantaan päin.
metsakeskus.1000042939 261 Pyhälompolo 1 10007 12016 13000 11006 27009 387891.00000000 7512051.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042939 Pyhälompololta niitetyn saraheinän kuivattamiseen ja säilömiseen käytetty lato. Todennäköisesti kaikki Pyhälompolon ympärillä olevat ladot ovat kuuluneet samalle henkilölle. Lompolon pohjoispäädyssä sijaitseva ladon raunio, josta on katto romahtanut. Osa kattolaudoista ja -hirsistä on yhä havaittavissa, vaikka ne ovat sammaloituneet tai turpeen alla. Lato on valmistettu eripak-suisista pyöröhirsistä, joita on säilynyt 3-4 kerrosta. Osa hirsien päistä on sahattu tasaiseksi ja osa kar-tiomallisiksi. Salvokset on tehty sahalla.
metsakeskus.1000042940 777 Kivelä 2 10001 12016 13175 11006 27000 593735.00000000 7226017.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042940 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042941 777 Haukivaara 10001 12016 13175 11006 27000 593858.00000000 7226205.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042941 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042943 777 Haukivaara 2 10001 12016 13175 11006 27000 593939.00000000 7226255.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042943 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 11 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042944 261 Pyhälompolo 2 10007 12016 13000 11006 27009 387937.00000000 7511839.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042944 Pyhälompololta niitetyn saraheinän kuivattamiseen ja säilömiseen käytetty lato. Todennäköisesti kaikki Pyhälompolon ympärillä olevat ladot ovat kuuluneet samalle henkilölle. Ladosta on jäljellä neljä paksua kattolautaa, yksi pyöröhirsikerros ja pohjoisessa sijaitseva nurkka. Sal-voksen malli ei määriteltävissä. Ladon jäännöksen mitat ovat 3,8 x 3,7 metriä ja pitempi sivu on koillis-lounais-suuntainen.
metsakeskus.1000042945 261 Pyhälompolo 3 10007 12016 13000 11006 27009 388017.00000000 7511697.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042945 Pyhälompololta niitetyn saraheinän kuivattamiseen ja säilömiseen käytetty lato. Todennäköisesti kaikki Pyhälompolon ympärillä olevat ladot ovat kuuluneet samalle henkilölle. Tämä lato saattaa olla muita Pyhälompolon latoja nuorempi tai sitä on käytetty pisimpään, sillä tässä ladossa on ainoastaan käytetty kattohuopaa kattomateriaalina. Lato on tehty pyöröhirrestä, joita on säilynyt 4 ker-rosta. Salvokset matalia ja tehty kirveellä. Katto on tehty hirrestä, leveästä laudasta ja se on ollut päällystetty kattohuovalla. Katto on romahtanut. Mitoiltaan lato on 5,0 x 4,0 metriä ja pitkä sivu on suunnilleen koillis-lounais-suuntainen. Ovi on koil-lispäädyssä kohti lompoloa ja se on 1,1 metriä leveä.
metsakeskus.1000042946 261 Pyhälompolo 4 10007 12016 13000 11006 27009 388126.00000000 7511731.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042946 Pyhälompololta niitetyn saraheinän kuivattamiseen ja säilömiseen käytetty lato. Todennäköisesti kaikki Pyhälompolon ympärillä olevat ladot ovat kuuluneet samalle henkilölle. Pyhälompolon varrella olevan ladon raunio, joka on melkein kokonaan painunut turpeeseen. Vierestä kulkee vanhat, huonokuntoiset pitkokset. Ladosta on jäljellä ainoastaan kaksi hirsikerrosta, jotka ovat luoteispuolen seinän hirsiä. Muuten hirret ovat kokonaan maatuneet tai turpeen alla ja erottuvat maas-tossa maavallina. Seinät ovat pyöröhirttä, joissa on päät sahattu tasaisiksi. Salvoksien tyyppiä tai valmistustapaa ei erotettu. Todennäköisesti lato on ollut samalla lailla rakennettu kuin muut lähiympäris-tön ladot. Lato on mitoiltaan 5,6 x 5,8 metriä ja pitkä sivu on kaakkois-luoteis-suuntainen.
metsakeskus.1000042947 261 Pyhälompolo 5 10007 12016 13000 11006 27009 388150.00000000 7511608.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042947 Pyhälompololta niitetyn saraheinän kuivattamiseen ja säilömiseen käytetty lato. Todennäköisesti kaikki Pyhälompolon ympärillä olevat ladot ovat kuuluneet samalle henkilölle. Pyhälompolon rannassa sijaitseva romahtaneen ladon jäännös. Ladon katto on romahtanut ja siitä on pystyssä yhä 4-5 hirsikerrosta. Hirret ovat eripaksuisia pyöröhirsiä, joiden päät ovat eri mittaisia ja vii-meistelemättömiä. Salvokset on tehty kirveellä. Lattiahirret ovat turpeen alla, kuten osa romahtaneesta katosta. Katto on tehty hirrestä ja paksuista käsin tehdyistä laudoista. Ladon oviaukko on lompoloon päin, josta heinät on kerätty. Lato on koillis-lounais-suuntainen ja mitoiltaan 5,0 x 4,8 metriä. Oviaukko lounaassa.
metsakeskus.1000042948 261 Pyhälompolo 6 10007 12016 13000 11006 27009 388291.00000000 7511581.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042948 Paikalla on mahdollisesti ollut niittylato, josta ei ole juuri mitään jäljellä. Kohde sijaitsee rannassa kulkevien vanhojen, huonokuntoisten pitkosten varrella, Pyhälompo-lon rannalla. Ladosta ei ole jäljellä kuin muutama huonokuntoinen hirsi, jotka eivät muodosta selkeää ladon pohjaa tai seinälinjaa. Ainoa latoon viittaava on pyöröhirsi, jossa on kirveellä tehty salvos.
metsakeskus.1000042949 777 Koirinoro 10001 12016 13175 11006 27000 593386.00000000 7227139.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042949 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 8 metriä. Maastokarttamerkintä ja epätarkka Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042950 261 Pyhälompolo 7 10007 12016 13000 11006 27009 388009.00000000 7511855.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042950 Pyhälompololta niitetyn saraheinän kuivattamiseen ja säilömiseen käytetty lato. Todennäköisesti kaikki Pyhälompolon ympärillä olevat ladot ovat kuuluneet samalle henkilölle. Lompolon rannalla korkeahkossa heinikossa sijaitseva ladon raunio, josta on jäljellä 1-2 hirsikerrosta. Nurkat erottuvat parhaiten, mutta salvoksien mallia tai tekotapaa ei voitu määrittää lahoamisen takia. Lato on tehty pyöröhirsistä ja on mitoiltaan 3,4 x 4 metriä. Pitkä sivu on kaakkois-luoteis-suuntainen. Oviaukkoa ei havaittu, mutta se on todennäköisesti lompoloon päin.
metsakeskus.1000042956 261 Moloslehon porokämpän vasanleikkokaarre 10007 12016 13168 11006 27009 394557.00000000 7508784.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042956 Kohde sijaitsee nykyisin autiotupana toimivan Moloslehon porokämpän itäpuolella, Aakenus-tunturin Moloslaen länsirinteen alla. Kohde koostuu vanhan vasaleikkokaarteen jäännöksistä. Kohde erottuu lähiympäristöstään lä-hes puuttomana, heinikkoisena alueena, jonka ympärillä on pääosin jo lahonneita poroaidan jäännöksiä.
metsakeskus.1000042957 261 Pahtavuoma 3 10007 12016 13000 11006 27009 382493.00000000 7523216.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042957 Suolla, retkeilyreitin varrella, on romahtanut heinälato. Lato on tehty pyöröhirsistä, joiden päät on viimeistelemättömiä. Säilyneitä hirsikerroksia on 7. Salvoksista osa on tehty hirren alapuo-lelle, osa yläpuolelle ja ne on tehty sahalla.
metsakeskus.1000042958 261 Kolvakero 2 10002 12004 13051 11006 27007 381890.00000000 7526372.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042958 Matalahko kivilatomus Kolvakeron luoteisimmalla laella. Latomus on mitoiltaan 2,0 x 0,8 metriä ja pit-käsivu on kaakkois-luonteis-suuntainen. Latomuksen päällimmäinen kivi näyttäisi kaatuneen tai siirretyn paikaltaan myöhemmin. Alimmat kivet sammaloituneemmat kuin päällimmäiset kivet. Ei selkeää raken-netta tai muotoa. Latomukselta on hyvät näkymät Risulaelle. Kyseessä on mahdollisesti vanha pitäjän rajan merkki, joka on ollut voimassa ennen vuotta 1754 (Julku 1990: 107).
metsakeskus.1000042959 261 Aakenustunturi 1 10007 12004 13049 11006 27000 394661.00000000 7509888.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042959 Kohde on miehennostannaisista kivistä kasattu, muodoltaan tornimainen kivilatomus. Kookkaimmat lato-muksen kivet ovat pitkänomaisia, yli puolen metrin mittaisia, ja ne sijaitsevat latomuksen alaosassa. La-tomus on pyöreäpohjainen, kalliopohjalle ladottu, ja siihen käytetyt kivet ovat hyvin jäkälöityneet. Lato-muksen pohjan halkaisija on noin 1,2 metriä, ja latomus kapenee symmetrisesti huippuaan kohti; lato-muksen korkeus noin 1,9 metriä. Latomuksen keskellä, kallion pinnalta liki latomuksen huipulle yltä-vänä, on halkaisijaltaan noin kolmisenttinen puinen seiväs, jonka ympärille kivet on ladottu; seiväs näkyy kivien väleistä latomuksen koillispuolelta. Vuoden 2021 inventoi: Latomus on osittain romahtanut koillispuolelta. Kohteella ei havaittu uusien kivien latomista olemassa olevan rakenteen päälle. Latomus on mahdollisesti maanmittaukseen liittyvä.
metsakeskus.1000042960 261 Aakenustunturi 4 10002 12004 13050 11002 27000 395268.00000000 7509779.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042960 Aakenustunturin rinteeseen, rakkaan tehty purnu. Pohja soikeanmuotoinen ja mitoiltaan 1,6 x 1,1 metriä, pitempi sivu rinteen suuntainen. Syvyys on 0,7 metriä. Purnun keskeltä on raivattu kiviä ja ladottu ne ke-häksi kuopan ympärille. Osa näistä kehän kivistä on kaatunut takaisin kuoppaan. Purnun kivirakenteen kaakkoispäässä on aukko, joka näyttäisi myöhäisemmältä.
metsakeskus.1000042961 261 Pahtavuoma 2 10007 12004 13044 11006 27000 382501.00000000 7523394.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042961 Retkeilyreitin varrella sijaitsee romahtanut piisi, joka on ollut ladottu tasasivuisista luonnonkivistä. Pai-kalla ei havaittu muurauslaastia, joten piisi on ollut kylmämuurattu. Talonpohjaa tai seinälinjoja ei enää ollut nähtävissä. Piisi erottuu maisemasta sammaloituneena, soikeanmuotoisena kivikasana, josta kasvaa kuusen ja koivun taimia. Kasan päällä on pitkä ja kapea metallilevy, metallinen hiililapio, ruostunut säily-ketölkki, sekä pieni pala nahkaa, joka näyttäisi olevan peräisin kengästä. Vanha rakennuksen paikka. Mahdollisesti paikalla on ollut niittypirtti, sillä Pahtavuomalla on ollut paljon niittylatoja ennen maatalouden tehostumista ja koneellistumista.
metsakeskus.1000042962 261 Lainiolompolo 7 10007 12004 13055 11006 27000 388661.00000000 7508404.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042962 Suurista luonnonkivistä ladottu soikea uuni, joka on mitoiltaan 2,3 x 1,6 m. Pitkä sivu on kaakkois-luoteissuuntainen. Uuni on sammaloitunut ja siitä kasvaa koivua ja puolukkaa.
metsakeskus.1000042963 777 Uuransuo etelä 10001 12009 13094 11002 27000 595633.00000000 7223914.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042963 Kolme kuoppajäännöstä, mahdollisesti enemmän. Halkaisijoiltaan noin 5-8 metrisiä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042964 261 Aakenustunturi 2 10007 12014 13000 11042 27028 395874.00000000 7509416.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042964 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Junkers JU 52 -kuljetuskoneen pakkolaskupaikka, jonka kautta nykyään kulkee Aakenustunturilla kiertävä vaellusluontopolku.Kuljetuslennollaan Pontsalanjoelta Rovaniemelle saksalainen kuljetuskone Junkers Ju-52 eksyi reitiltä lumipyryssä ja törmäsi tällä paikalla Aakenustunturin Moloslaen rinteeseen. Kohteen keskeisimmän osan muodostaa halkaisijaltaan noin kymmenmetrinen palaneelta vaikuttava avoin alue, missä Junkersin rä-jäyttäminen on tapahtunut, ja jolla on yhä levällään Junkersin peltiosia. Yksittäisiä Junkersin kappaleita on hajanaisesti varsin laajalla alueella, mutta koneen kaikista osista lienee Aakenustunturin rinteellä jäl-jellä silti enää vain hyvin pieni osuus.
metsakeskus.1000042965 261 Kolvakero 1 10007 12013 13127 11006 27008 381613.00000000 7526884.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042965 Paikalta on öydetty kesällä 2017 vanhan merkkipuun, jossa kaiverrus 1899. Kohdetta yritettiin paikantaa vuoden 2021 inventoinnissa, mutta sitä ei löytynyt koordinaattipisteestä.
metsakeskus.1000042966 791 Tuohimaa 3 10002 12016 13175 11006 27000 435658.00000000 7156624.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042966 Tervahauta sijaitsee Tuohitien pohjoispuolella, n. 25 m etäisyydellä tiestä mäntytaimikkoa kasvavalla alueella. Kivikkoisella maapohjalla olevan tervahaudan halkaisija on alle 10 metriä ja sen halssi suuntaa lounaaseen. Haudan vallin ja halssin rakentamisessa on käytetty kiviä.
metsakeskus.1000042967 683 Tuliniemi 2 10007 12016 13000 11006 27009 480920.00000000 7313528.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042967 Vanhan pellon laidassa sijaitseva ladon raunio. Kaikki seinät ovat yhä pystyssä, mutta katto on romahtanut. Lato on tehty viimeistelemättömistä pyöröhirsistä, joiden salvokset on tehty sa-halla. Hirsikerroksia on jäljellä 16. Ladossa on hirsistä tehty lattia ja kattomateriaaleina on hirttä ja lautaa. Lato sijaitsee paikalla, jossa on ollut ainakin 1960-luvulta asti peltoa. Lato on todennäköisesti tehty noihin aikoihin. HUOM. Inventointiraportissa kohde on nimellä Tuliniemi 1, tämä muutettu järjestysnumerolle 2 erottamaan se kohteesta Tuliniemi, joka on kohteesta lounaaseen sijoittuva kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000042968 683 Tuliniemi 3 10007 12016 13000 11006 27009 480749.00000000 7313813.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042968 Luhtan reunassa sijaitseva heinäladon jäännös, joka on osittain uponnut vetiseen suohon. Alimmat hirret ovat sammaloituneet. Käytöstä pois jäänyt heinälato. HUOM. Inventointiraportissa Tuliniemi 2
metsakeskus.1000042969 683 Tuliniemi 4 10007 12016 13000 11006 27009 480936.00000000 7313882.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042969 Pyöröhirsistä valmistettu heinälato. Salvokset on tehty sahalla ja hirsien päitä ei ole viimeis-telty. Ladosta on säilynyt 13 hirsikerrosta ja hirsilattia, joka on sammaloitunut. Harjakatto on tehty hirrestä ja laudoista, ja se on romahtanut. Ladon lattia ja alimpia hirsiä on veden alla. Käytöstä pois jäänyt heinälato. HUOM. Inventointiraportissa Tuliniemi 3.
metsakeskus.1000042970 777 Sorsalahti 3 10002 12016 13175 11006 27000 560360.00000000 7222966.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042970 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042971 777 Sorsalahti 4 10002 12016 13175 11006 27000 559821.00000000 7222437.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042971 Aukealla paikalla sijaitseva tervahauta. Halkaisijaltaan noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042972 683 Polvensuo 1 10007 12016 13000 11006 27009 509718.00000000 7305701.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042972 Ladon raunio, näkyy vuoden 1970 topografiakartassa. Ladosta on havaittavissa 3 hirsikerrosta. Suurin osa ladosta on romahtanut ja kuntan alla. Nurkat ovat säilyneet parhaiten ja niiden salvokset näyttävät tehdyn kirveellä. Hirsien päätyjä ei ole viimeistelty. Lato on pohjois-etelä-suuntainen ja se on mitoiltaan 4,8 x 5 metriä. Kyseessä on suoniittyjen käyttöön liittyvä lato, joka on jäänyt pois käytöstä luonnonniittyjen menettä-essä merkitystään maatalouden koneellistuessa,
metsakeskus.1000042973 261 Maunujoki Köngäs 1 10007 12001 13013 11006 27009 420830.00000000 7479736.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042973 Laudoista tehty rakennus, josta on vain yksi seinä pystyssä. Katto laudoista ja se on ollut päällystetty punamustalla kattohuovalla. Laudat harmaantuneet. Seinä vuorattu vanerilla tai vastaavalla. Materiaali muistuttaa etäisesti paksua pahvia, mutta on huomattavasti vahvempaa. Tähän on piirretty kaksi alastoman naisen kuvaa lyijykynällä ja kaiverrettu nimiä ja päivämääriä eri aikoina. Osa kaiverruksista on kalamiesten peruja. HUOM. Inventointiraportissa nimellä Maunujoki 1.
metsakeskus.1000042974 261 Maunujoki Köngäs 2 10007 12004 13049 11006 27000 420705.00000000 7479629.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042974 Maunujoen rannalla sijaitseva matala, soikeahko kivilatomus. Latomuksen mitat ovat 1,4 x 1,5 metriä ja pitempi sivu on itä-länsi-suuntainen, korkeudeltaan n. 0,3-0,4 metriä. Kivikerroksia lato-muksessa on yksi. Keskiosassa on pystyssä laakakivi, joka ei ole huomattavasti muita kiviä isompi tai erottuvampi. Latomus voi mahdollisesti olla kiinteistöjen välinen rajamerkki. Vuoden 1970 topografikartassa latomuksen lähistöltä kulkee kiinteistön raja.
metsakeskus.1000042975 261 Läntinen Akanpalon niitty 10007 12001 13013 11006 27009 390688.00000000 7574356.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042975 Akanlammen niityillä on kahden tilan jäännökset (toinen nimellä Itäinen Akanpalon niitty), jotka sisältävät asuinrakennuksia sekä muita ulkorakennuksia. Niityillä on todennäköisesti ollut asutusta samaan aikaan. Kohde on 1900-luvun alkuun ajoittuva asuinkenttä.
metsakeskus.1000042976 261 Itäinen Akanpalon niitty 10007 12001 13013 11006 27009 390871.00000000 7574302.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042976 Akanlammen niityillä on kahden tilan jäännökset (toinen nimellä Läntinen Akanpalon niitty), jotka sisältävät asuinrakennuksia sekä muita ulkorakennuksia. Niityillä on todennäköisesti ollut asutuKohde on 1900-luvun alkuun ajoittuvia asuinkenttiä. Kentällä on asuinrakennusten ja talousrakennusten jäännöksiä sekä niitynraivausröykkiöitä.
metsakeskus.1000042977 980 Tervajärvi 10002 12016 13175 11006 27000 310141.25000000 6893207.75000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042977 Tervahauta on merkitty maastokarttaan ja erottuu selkeästi Lidar-korkeusmallissa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000042978 614 Perä-Puikkonen 10007 12011 13116 11042 27028 548056.00000000 7325104.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042978 Perä-Puikkosen länsipuolella, verrattain jyrkän rinteen laella, on yksittäinen tuliasema. Torjuntasuunta on itään kohti Perä-Puikkosta.
metsakeskus.1000042979 614 Kattavalampi 2 10002 12016 13152 11002 27000 547501.00000000 7324610.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042979 Kattavalammen länsirannalla, lammen pohjassa noin 1,5 m syvyydessä, on puisen kalapadon jäännöksiä kahdessa kohdassa. Rakenne on näkyvissä veden päälle kasvaneen turvepenkan päältä pohjaa tarkasteltaessa. Pato on rakennettu ranteenpaksuisista tai hieman paksummista puutolpista. Kyseessä voisi olla esim. madepato.
metsakeskus.1000042982 290 Laakso kaakko 10002 12016 13175 11006 27000 629129.00000000 7099005.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042982 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 20 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava
metsakeskus.1000042983 290 Laakso pohjoinen 10002 12016 13175 11006 27000 628837.00000000 7099186.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042983 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042984 290 Ellinlehto 1 10001 12016 13175 11006 27000 629099.00000000 7098592.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042984 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042985 290 Ellinlehto 2 10001 12016 13175 11006 27000 629070.00000000 7098569.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042985 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042986 290 Ellinlehto 3 10001 12016 13175 11006 27000 629107.00000000 7098520.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042986 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042987 290 Lukinkorpi 10001 12016 13175 11006 27000 628718.00000000 7098670.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042987 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042988 698 Ounasvaara parakkileiri 10007 12001 13183 11042 27028 444808.00000000 7376117.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042988 Kohteessa on toisen maailmansodan aikainen saksalainen varuskunta. Alueella on runsaasti taisteluhautoja, sekä rakennuksen jäännöksiä ja perustuksia. Kohdetta ei ole arkeologin toimesta tarkasti kartoitettu, mutta kohteesta on selonteko ja kartta teoksessa "Parakkeja ja piikkilankaa" (Mikkonen 2016). Alue käveltiin läpi rajauksen saamiseksi syksyllä 2021, kun kävi ilmi, että alueelle oli rakennettu maastopyöräilyreittejä, jotka olivat osittain vahingoittaneet alueen jäännöksiä. Kohde on Luftwaffen Luftnachrichten 56:n parakkileiri, joka on sijainnut Ounasvaaran länsirinteellä (Mikkonen 2016: 132-134).
metsakeskus.1000042989 578 Varsavaara 10002 12016 13175 11006 27000 542224.00000000 7160777.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042989 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee Varsavaaran ylärinteellä. Halkaisija 12 m, kuopan syvyys 0,8 m, halssi suuntautuu itään, se on sortunut.
metsakeskus.1000042990 620 Kaitavaara 10002 12016 13175 11006 27000 539994.00000000 7160405.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042990 Kuvaus: Kaitavaaran pohjoispuolisen mäen etelärinteellä on vierekkäin 2 tervahautaa. Haudan 1 halkaisija on noin 16 metriä. Halssi suuntautuu etelään. Hauta 2 sijaitsee noin 15 m lounaaseen, sen halkaisija on 12 m, halssi suuntautuu etelään (ks. alakohde). Alue on avohakattu ja kevyesti muokattu.
metsakeskus.1000042991 710 Notholmen 10002 12017 13193 11006 27000 304577.00000000 6639032.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042991 Sijaintipaikka on Raaseporin saaristossa Jussaröstä noin 3 km luoteeseen Notholmenin eteläkärjen luona kalliokurussa. Puurunkoisen aluksen pahoin hajonnut hylky. Kokonaisuuden pituus on arviolta 25 metriä. Hylky lepää pohjalla suunnilleen pohjois-eteläsuunnassa. Hylyn pohjoispäässä on iso korrodoitunut rautamuodostuma. Laivasta on jäljellä on kaaren osia, jotka ovat kiinni kylkilaudoituksessa sekä irtonaisia rakenneosia. Suomen meriarkeologinen seura kuvasi hylyn 2021 ja tuotti 3D-mallin. Hylystä otettiin ajoitusnäyte kairaamalla.
metsakeskus.1000042992 290 Kautioaho 1 10001 12016 13175 11006 27000 628171.00000000 7099027.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042992 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042993 290 Kautioaho 2 10001 12016 13175 11006 27000 628270.00000000 7098898.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042993 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042994 290 Kautioaho 3 10001 12016 13175 11006 27000 628281.00000000 7098878.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042994 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava
metsakeskus.1000042995 290 Kautioaho 4 10001 12016 13175 11006 27000 627772.00000000 7099136.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042995 Kaksi tervahautaa. Halkaisijoiltaan noin 17 ja 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Koordinaatit isommasta ja pohjoisemmasta tervahaudasta. LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on kaksi halkaisijaltaan 16-metristä tervahautaa vierekkäin. Tarkastettava.
metsakeskus.1000042996 312 Mäntylä 10002 12016 13175 11006 27000 372107.00000000 6989400.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042996 Nurmijoen kyläasutuksen länsipuolella, Nurmijoesta n. 400 m lounaaseen Löytösuon pohjoispuolella. Rämeiden ympäröimän matalan kankaan itäreunalla on n. 20 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi lounaaseen, valli on n. 1 m korkea ja jyrkkä, haudan päällä ja ympärillä kasvaa puustoa. Metsätyyppi on tuore kangas, puusto on mänty-kuusimetsää.
metsakeskus.1000042998 854 Ritavaara pohjoinen 1 10007 12004 13051 11002 27000 373173.00000000 7411665.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042998 Kohde sijaitsee lähellä Ritavaaran huippua. Maasto on kivistä ja kallioista. Aluskasvillisuus on varpuvaltaista. Puusto on mäntyä. Rajamerkki on ladottu kivistä ja keskellä on korkeampi silmäkivi. Rajamerkin koko on 125x125 cm ja korkeus 50 cm. Keskikiven korkeus on 20 cm. Keskikiveen on kaiverrettu rajapyykin numero, joka on 21 tai 91. Rajamerkki on mahdollisesti poistunut käytöstä, koska noin viiden metrin päässä etelälounaassa on modernimpi, oranssi rajapyykki. Kohteesta saatiin palautteen kautta lisää tietoa: Kyseessä on voimassa oleva rajapyykki. Mastolle on aikoinaan lohkottu oma kiinteistö, ja tällöin kiinteistölle on rakennettu nelikulmaiset pyykit 20-23. Rajapyykit ovat neliskanttisia kivilatomuksia, joissa on napakivi, mihin on kaiverrettu numero. Kyseessä oleva kohde on numero 21.
metsakeskus.1000042999 312 Metsäpuro 10002 12016 13175 11006 27000 370066.00000000 6989770.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000042999 Leppinevan turvetuotantoalueesta n. 1,5 km itään Leppäpuron pohjoispuolella, rinteen reunalla. Tervahauta on n. 18 m halkaisijaltaan, halssi lounaaseen. Kivikkoinen mäntykangas, alueella oli tehty hiljattain laajasti metsänharvennusta.
metsakeskus.1000043000 854 Ritavaara pohjoinen 2 10007 12016 13000 11042 27000 373167.00000000 7411712.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043000 Kohde sijaitsee lähellä Ritavaaran lakea, noin 40 metrin päässä nykyisistä laskettelurinteistä länteen. Maasto on kivistä kangasmetsää, jonka pohjakasvillisuus on varpuvaltaista. Vanhan käppyräisen männyn kyljessä on noin 15x2 cm kokoinen pilkka, jossa on näkyvillä yksi leima. Pilkan suunta on pohjoiseen ja se on noin 1,2 metrin korkeudella. Pilkka on kyljestynyt alkuperäisestä paljon.
metsakeskus.1000043001 854 Ritavaara pohjoinen 3 10007 12016 13000 11042 27000 373160.00000000 7411731.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043001 Kohde sijaitsee lähellä Ritavaaran lakea, noin 150 metriä laelta lounaaseen, laskettelurinteiden länsipuolella. Maasto on kuivaa mäntykangasta. Kelottuneen vanhan männyn kyljessä on pieni pilkka, jossa vielä osittain näkyvissä leima. Pilkka osoittaa luoteeseen. Pilkan koko on noin 6x4cm.
metsakeskus.1000043002 854 Ritavaara 10007 12016 13000 11042 27000 373383.00000000 7411542.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043002 Kohde sijaitsee kivisellä Ritavaaran itärinteellä noin 120 metrin päässä Ritavaaran laesta. Maasto on kivikkoinen. Puusto on mäntyä. Läpimitaltaan noin 50 cm männyssä on kolme pilkkaa, joissa on leimoja. Pilkka 1 on itään ja se on kooltaan 30x5cm. Siinä on näkyvissä yksi leima. Pilkka 2 on länteen. Sen koko on 26x12cm ja siinä on kaksi pilkkaa. Pilkka 3 osoittaa pohjoiskoilliseen ja siinä on kaksi leimaa. Kaikki leimat ovat samanlaisia ja niiden koko on noin 3,5x2 cm
metsakeskus.1000043003 854 Ritavaara koillinen 1 10007 12016 13000 11042 27000 373639.00000000 7411400.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043003 Kohde sijaitsee Ritavaaran itään viettävällä rinteellä noin 173 metrin päässä Ritavaaran huipulle johtavasta tiestä lounaaseen. Maasto on kivikkoista ja kallioista. Kasvaa lähinnä mäntyä. Kelottuneessa männyssä on kolme pilkkaa, joissa leimoja. Pilkka 1 osoittaa itään ja on kooltaan 11x5 cm. Se on noin 1,4 metrin korkeudella. Leima on kooltaan 2,5x2 cm. Pilkka 2 on kooltaan 13x7 cm ja se osoittaa koilliseen. Se on 1,1 metrin korkeudella. Pilkka 3 osoittaa myös koilliseen ja se on kooltaan 16x6 cm ja se on noin 0,6 metrin korkeudella. Puun läpimitta on noin 25 cm. Puun luoteispuolella, rungossa on noin puolenmetrin korkeudella ympärysmitansuuntainen ura.
metsakeskus.1000043004 854 Ritavaara koillinen 2 10007 12016 13000 11042 27000 373591.00000000 7411921.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043004 Kohde sijaitsee Ritavaaran koillisrinteellä noin 470 metrin päässä Ritavaaran laelta koilliseen ja noin 260 metrin päässä nykyisistä laskettelu rinteistä itäkaakkoon. Maasto on kivikkoista. Läpimitaltaan noin 53 cm männyssä on kaksi pilkkaa, joissa leimoja. Pilkka 1 on kooltaan 10x3 cm ja se osoittaa eteläkaakkoon. Pilkka on noin 1,3 metrin korkeudella. Leiman halkaisija on noin 2,5 cm. Pilkka 2 on kooltaan 20x6 cm ja se osoittaa pohjoisluoteeseen. Leiman halkaisija on noin 2 cm.
metsakeskus.1000043009 105 Raatosuo 10001 12016 13175 11006 27000 556241.00000000 7171977.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043009 Todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 15 metriä. Epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043010 105 Jänneaho 10001 12016 13175 11006 27000 556078.00000000 7171945.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043010 Todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 14 metriä. Epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043011 105 Raatosuo 2 10001 12016 13175 11006 27000 556609.00000000 7171718.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043011 Todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 13 metriä. Epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043012 105 Raatosuo 3 10001 12016 13175 11006 27000 556636.00000000 7171665.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043012 Todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 18 metriä. Epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043015 72 Annunen 10007 12001 13007 11006 27000 392187.00000000 7211804.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043015 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043016 72 Annunen 2 10007 12001 13007 11006 27000 392209.00000000 7211490.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043016 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043017 72 Annunen / Sangi 10007 12001 13007 11006 27000 392051.00000000 7211777.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043017 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043018 72 Askeli 10007 12001 13007 11006 27000 395272.00000000 7213386.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043018 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043019 72 Frantsi 10007 12001 13007 11006 27000 395430.00000000 7214516.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043019 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043020 72 Haapala 10007 12001 13007 11006 27000 392946.00000000 7212595.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043020 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043021 72 Hahto 10007 12001 13007 11006 27000 392862.00000000 7211359.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043021 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043022 72 Hanni 10007 12001 13007 11006 27000 390579.00000000 7211631.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043022 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043023 72 Hassila 10007 12001 13007 11006 27000 391272.00000000 7211611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043023 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043024 72 Havana 10007 12001 13007 11006 27000 395369.00000000 7215347.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043024 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043025 72 Heikkala 10007 12001 13007 11006 27000 392493.00000000 7211172.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043025 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043026 72 Heikkala 2 10007 12001 13007 11006 27000 392297.00000000 7211027.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043026 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043027 72 Heikkinen 10007 12001 13007 11006 27000 395563.00000000 7214236.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043027 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043028 72 Iljana 10007 12001 13007 11006 27000 394472.00000000 7212659.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043028 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043029 72 Isola 10007 12001 13007 11006 27000 395697.00000000 7215945.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043029 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043030 72 Järvelä 10007 12001 13007 11006 27000 392406.00000000 7212048.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043030 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043031 72 Junnonkauppi 10007 12001 13007 11006 27000 394966.00000000 7213455.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043031 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043032 72 Kaspala 10007 12001 13007 11006 27000 395494.00000000 7214940.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043032 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043033 72 Keinänen eli Björnholm 10007 12001 13007 11006 27000 392522.00000000 7212457.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043033 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043034 72 Keinänen 10007 12001 13007 11006 27000 391138.00000000 7209569.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043034 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043035 614 Aikinlampi 10007 12009 13094 11006 27009 567282.00000000 7321809.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043035 Aikinlammen lounaisrannalla, n. 40 m rannasta. Särkilammentien itäpuolella on kaksiosainen kellarin jäännös, joka on tehty luontaiseen hiekkakumpareeseen. Jäännös koostuu kahdesta kuopasta, joista itäinen on n. 4 x 2,5 m laaja ja lähes 2 m syvä, läntinen kuoppa on n. 3 x 2 m ja n. 1,5 m syvä.
metsakeskus.1000043036 72 Kesti 10007 12001 13007 11006 27000 392746.00000000 7211278.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043036 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043037 72 Kittilä 10007 12001 13007 11006 27000 391060.00000000 7212706.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043037 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043038 72 Klemettilä 10007 12001 13007 11006 27000 389851.00000000 7210970.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043038 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043039 72 Kniivilä 10007 12001 13007 11006 27000 391515.00000000 7211317.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043039 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043040 72 Krekilä 10007 12001 13007 11006 27000 391061.00000000 7212262.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043040 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043041 72 Kujala 10007 12001 13007 11006 27000 391091.00000000 7210004.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043041 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043042 72 Kusto 10007 12001 13007 11006 27000 395439.00000000 7213935.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043042 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043043 72 Käsittömä 10007 12001 13007 11006 27000 392259.00000000 7212209.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043043 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043044 72 Lepistö 10007 12001 13007 11006 27000 393032.00000000 7211494.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043044 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043045 72 Piili 10007 12001 13007 11006 27000 391270.00000000 7210525.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043045 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043046 72 Lukkarila 10007 12001 13007 11006 27000 391927.00000000 7211586.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043046 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043047 72 Marjaniemi 2 10007 12001 13007 11006 27000 390523.00000000 7210904.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043047 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043048 72 Marken 10007 12001 13007 11006 27000 392796.00000000 7212450.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043048 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043049 72 Nissilä 10007 12001 13007 11006 27000 395433.00000000 7214403.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043049 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043050 72 Nissilä 2 10007 12001 13007 11006 27000 395187.00000000 7215715.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043050 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043051 72 Nissilä 3 10007 12001 13007 11006 27000 390287.00000000 7211383.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043051 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043052 72 Paavola 10007 12001 13007 11006 27000 389506.00000000 7210772.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043052 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043053 72 Pernula 10007 12001 13007 11006 27000 395428.00000000 7215487.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043053 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043054 72 Parrila 10007 12001 13007 11006 27000 395507.00000000 7214792.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043054 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043055 72 Piili 2 10007 12001 13007 11006 27000 391421.00000000 7210489.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043055 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043056 72 Piekkola 10007 12001 13007 11006 27000 395353.00000000 7215204.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043056 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043057 72 Pirkola 10007 12001 13007 11006 27000 395539.00000000 7214094.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043057 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043058 72 Pramila 10007 12001 13007 11006 27000 389731.00000000 7210706.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043058 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043059 72 Prokko 10007 12001 13007 11006 27000 390919.00000000 7211844.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043059 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043060 72 Prokko 2 10007 12001 13007 11006 27000 390731.00000000 7211452.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043060 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043061 72 Prokko 3 10007 12001 13007 11006 27000 390940.00000000 7211756.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043061 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043062 72 Prokko 4 10007 12001 13007 11006 27000 391010.00000000 7211669.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043062 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043063 72 Prokko 5 10007 12001 13007 11006 27000 390836.00000000 7211385.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043063 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043064 72 Prokko 6 10007 12001 13007 11006 27000 391235.00000000 7211051.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043064 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043065 72 Päärni 10007 12001 13007 11006 27000 391950.00000000 7212162.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043065 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043066 72 Päätalo 10007 12001 13007 11006 27000 396067.00000000 7216233.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043066 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043067 72 Rantasuo 10007 12001 13007 11006 27000 390534.00000000 7211337.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043067 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043068 72 Rautio 10007 12001 13007 11006 27000 391127.00000000 7211323.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043068 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043069 72 Ruonala 10007 12001 13007 11006 27000 393716.00000000 7212428.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043069 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043070 312 Metsäpuro 2 10002 12016 13175 11006 27000 370632.00000000 6989609.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043070 Löytösuon ja Metsäpuron välissä, Leppäpurosta itään virtaavan suoristetun haaran pohjoispuolella, kivikkoisen matalan kankaan eteläreunalla, haudan päällä ja ympäristössä kasvaa harvaa mäntymetsää, paikalla oli tehty hiljattain metsänharvennusta. Tervahauta on vajaa 20 m halkaisijaltaan, halssi lounaaseen.
metsakeskus.1000043071 72 Sauvola 10007 12001 13007 11006 27000 390466.00000000 7211869.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043071 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043072 72 Sauvolainen 10007 12001 13007 11006 27000 391619.00000000 7210829.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043072 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043073 72 Sipilä 10007 12001 13007 11006 27000 390778.00000000 7211791.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043073 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043074 72 Skinnari 10007 12001 13007 11006 27000 390920.00000000 7212225.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043074 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043075 312 Vanhanpaikankangas 10002 12016 13175 11006 27000 371000.00000000 6991647.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043075 Koskimäen kyläasutuksen ja peltojen eteläpuolella, Vorspakanjoesta n. 120 m itään hiekkakankaan korkeimman kohdan lounaispuolella. Paikalla kasvaa nuorta taimikkoa, alue on metsäaurattu, minkä seurauksena maanpinta on epätasaista. Tervahauta on n. 10 m halkaisijaltaan, halssi on kaivettu länteen laskevaan rinteeseen, haudan päällä kasvaa nuoria kuusia.
metsakeskus.1000043076 72 Suomela 10007 12001 13007 11006 27000 392060.00000000 7211637.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043076 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043077 614 Aikinlampi 2 10007 12001 13000 11006 27009 567210.00000000 7321849.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043077 Aikinlammen lounaisrannalla, n. 70 m rannasta, Siltinginjoesta n. 60 kaakkoon. Särkilammentiestä n. 20 m länteen on tasaisella hiekkakankaalla metsätien eteläpuolella n. 6 m halkaisijaltaan oleva rakennuksen perustus, jonka kaakkoissivulla on n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva tulisijan jäännös, reunavallin korkeus on n. 50 cm, lattiataso on luontaisen maanpinnan alapuolella. Perustuksen päällä kasvaa varttuneita mäntyjä, jonkin verran myös katajaa. Mahdollisesti jäännös liittyy uittotoimintaan. Noin 50 metrin etäisyydellä kaakosta löytynyt kellarin pohja voi puolestaan kuulua tähän asutukseen. Siltinginjoki yhdistää Aikinlammen Livojärven itäpäähän, mistä johti uittokanava Kitkan Kuorikkiselällle. Kitka-Livon tukinsiirtolaitteisto oli toiminnassa 1900-luvun alusta 1950-luvulle.
metsakeskus.1000043078 312 Huhtala 10002 12016 13175 11006 27000 368910.00000000 6991058.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043078 Vaasantien eteläpuolella Talasjärven ja Alisenlammen välillä virtaavan puron etelärannalla, jyrkän joen rinteen reunalla. Paikalla on n. 20 ja 10 m halkaisijaltaan olevat tervahaudat, halssit on kaivettu pohjoiseen joen suuntaan, isomman tervahaudan syvyys on yli 1 m. Hautojen päällä ja lähiympäristössä kasvaa tiheää erirakenteista metsää. Tervahautojen ympärillä on tervavalmistuksessa syntyneitä kuoppia ja hiilikasoja.
metsakeskus.1000043079 72 Tausta 10007 12001 13007 11006 27000 392714.00000000 7212660.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043079 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043080 72 Tarrila 10007 12001 13007 11006 27000 391223.00000000 7211380.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043080 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043081 72 Trupukka 10007 12001 13007 11006 27000 394860.00000000 7212966.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043081 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043082 614 Kurenjoki 10007 12001 13000 11006 27009 565155.00000000 7320206.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043082 Särkilammesta Kurenlampeen virtaavan Kurenjoen koillisrannalla, pohjoispuolisen mäen alapuolella soiden välisellä pienellä hiekkatasanteella. Paikalla on romahtaneiden hirsikämpän jäännös ja siitä 20 m luoteeseen toisen hirsirakennuksen jäännös. Rakennukset on merkitty vuoden 1985 peruskartalle, tätä vanhemmille peruskartoille ei. Hirsien perusteella kysymys voi olla 1900-luvun puoliväliin ajoittuvasta kohteesta.
metsakeskus.1000043083 72 Törrö 10007 12001 13007 11006 27000 393594.00000000 7212344.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043083 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043084 312 Leppineva 10002 12016 13175 11006 27000 368687.00000000 6989973.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043084 Kylkilammenrämäkön ja Leppinevan turvetuotantoalueiden välissä tasaisella kankaalla, metsätien eteläpuolella, puusto on varttunutta mäntymetsää. Paikalla on n. 20 halkaisijaltaan oleva tervahauta, noin 20 m pitkä, mutkitteleva halssi on kaivettu lounaaseen. Haudan kaakkoispuolella on n. 2,5 m läpimitaltaan ja n. 1 m korkea tervapirtin kiuas, josta tuli kairatessa vastaan kiviä. Tervahaudan läheisyydessä on tervanvalmistuksessa syntyneitä kuoppia ja kaksi n. 1-1,5 m halkaisijaltaan olevaa hiilikasaa.
metsakeskus.1000043085 72 Töyrä 10007 12001 13007 11006 27000 395742.00000000 7215985.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043085 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043086 72 Valppu 10007 12001 13007 11006 27000 393909.00000000 7212686.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043086 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043087 72 Vanhala 10007 12001 13007 11006 27000 395316.00000000 7213744.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043087 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043088 72 Ventelä 10007 12001 13007 11006 27000 394962.00000000 7213036.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043088 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043089 72 Vilkki 10007 12001 13007 11006 27000 393519.00000000 7212574.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043089 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043090 72 Vuotila 10007 12001 13007 11006 27000 391347.00000000 7210368.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043090 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043091 72 Heikkala 3 10007 12001 13007 11006 27000 395351.00000000 7215077.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043091 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043092 72 Kivipää 2 10007 12001 13007 11006 27000 394882.00000000 7215676.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043092 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043093 72 Kivipää 10007 12001 13007 11006 27000 394797.00000000 7215568.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043093 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043094 72 Annunen 3 10007 12001 13007 11006 27000 392521.00000000 7212152.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043094 Paikalla ollut vuoden 1766 isojakokartan mukaan kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000043095 72 Askeli 2 10007 12001 13014 11006 27000 395335.00000000 7213300.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043095 Paikalla ollut vuonna 1799 laaditun ja vuonna 1835 uudistetun isojakokartan mukaan torpan paikka. Kohteen arkeologinen säilyneisyys ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000043096 72 Isonkyläntie 10007 12001 13014 11006 27000 391714.00000000 7211442.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043096 Paikalla ollut vuonna 1799 laaditun ja vuonna 1835 uudistetun isojakokartan mukaan torpan paikka. Kohteen arkeologinen säilyneisyys ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000043097 72 Luovontie 10007 12001 13014 11006 27000 395195.00000000 7214025.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043097 Paikalla ollut vuonna 1799 laaditun ja vuonna 1835 uudistetun isojakokartan mukaan torpan paikka. Kohteen arkeologinen säilyneisyys ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000043098 72 Niemi 10007 12001 13014 11006 27000 393534.00000000 7211879.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043098 Paikalla ollut vuonna 1799 laaditun ja vuonna 1835 uudistetun isojakokartan mukaan torpan paikka. Kohteen arkeologinen säilyneisyys ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000043099 72 Männistö 10007 12001 13014 11006 27000 393561.00000000 7212127.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043099 Paikalla ollut vuonna 1799 laaditun ja vuonna 1835 uudistetun isojakokartan mukaan torpan paikka. Kohteen arkeologinen säilyneisyys ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000043100 72 Pirkolantie 10007 12001 13014 11006 27000 395710.00000000 7214077.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043100 Paikalla ollut vuonna 1799 laaditun ja vuonna 1835 uudistetun isojakokartan mukaan torpan paikka. Kohteen arkeologinen säilyneisyys ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000043101 72 Tuhkanen 10007 12001 13014 11006 27000 392355.00000000 7212714.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043101 Paikalla ollut vuonna 1799 laaditun ja vuonna 1835 uudistetun isojakokartan mukaan torpan paikka. Kohteen arkeologinen säilyneisyys ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000043103 72 Vesivainiontie 2 10007 12001 13014 11006 27000 393188.00000000 7211856.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043103 Paikalla ollut vuonna 1799 laaditun ja vuonna 1835 uudistetun isojakokartan mukaan torpan paikka. Kohteen arkeologinen säilyneisyys ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000043104 72 Vuotikankuja 10007 12001 13014 11006 27000 391471.00000000 7210215.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043104 Paikalla ollut vuonna 1799 laaditun ja vuonna 1835 uudistetun isojakokartan mukaan torpan paikka. Kohteen arkeologinen säilyneisyys ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000043105 72 Ketokuja 10007 12001 13014 11006 27000 393353.00000000 7211678.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043105 Paikalla ollut vuonna 1799 laaditun ja vuonna 1835 uudistetun isojakokartan mukaan torpan paikka. Kohteen arkeologinen säilyneisyys ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000043107 72 Kaunakaupungintie 10007 12001 13014 11006 27000 393681.00000000 7211970.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043107 Paikalla ollut vuonna 1799 laaditun ja vuonna 1835 uudistetun isojakokartan mukaan torpan paikka. Kohteen arkeologinen säilyneisyys ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000043109 578 Joutenkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 518594.00000000 7158616.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043109 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 23 m, kuopan n. 9 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen.
metsakeskus.1000043110 578 Joutenkangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 518255.00000000 7158307.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043110 Aukealla paikalla sijaitseva tervahauta. Halkaisijaltaan noin 14 metriä. Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 17 m, kuopan n. 7 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen.
metsakeskus.1000043111 785 Pöljänpäänpuro 10002 12016 13175 11006 27000 516181.00000000 7157483.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043111 Arkistotutkimus 2022: Tervahauta, halkaisija noin 17 metriä. Lidar-havainto. (Sijainti Vaalan puolella) Inventointi 2013: Kohde sijaitsee noin 50 m Pöljänpäänpurosta etelään ja 100 m Kongasmäentiestä (19035) luoteeseen. Tervahauta on muodoltaan pyöreähkö, keskustaan tasaisesti viettävä. Halkaisija on vallin ulkoreunoista mitattuna n. 17 m ja syvyys suhteessa valliin on 1,5 m. Vallin leveys on 3 m. Juoksutuskuoppa on luoteispuolella, pituus 1,5 m, leveys 1 ja syvyys 0,8 m. Tervahaudan kohdalla kasvaa sekametsää, nuoria kuusia ja koivuja, maaperä on hiekkamoreenia. Kairalla otetussa näytteessä oli hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Ympäristö on sekametsää kasvavaa tasamaata.
metsakeskus.1000043112 578 Hurstinsuo etelä 10002 12016 13175 11006 27000 516173.00000000 7157623.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043112 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava. (sijainti Vaalan puolella)
metsakeskus.1000043113 578 Takiankangas 10002 12016 13175 11006 27000 516949.00000000 7157959.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043113 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 16 m, kuopan n. 6 m, ja halssi suuntautuu länteen.
metsakeskus.1000043114 578 Likasuo 10002 12016 13175 11006 27000 517469.00000000 7154915.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043114 Aukealla paikalla sijaitseva tervahauta. Halkaisijaltaan noin 21 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 22 m, kuopan n. 10 m, ja halssi suuntautuu pohjoiseen.
metsakeskus.1000043115 578 Liminselkä 10002 12016 13175 11006 27000 518556.00000000 7153937.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043115 Aukealla paikalla sijaitseva tervahauta. Halkaisijaltaan noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 20 m, kuopan n. 8 m, ja halssi suuntautuu etelään.
metsakeskus.1000043116 578 Joutenkangas 4 10002 12016 13175 11006 27000 521061.00000000 7155150.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043116 Aukealla paikalla sijaitseva tervahauta. Halkaisijaltaan noin 21 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee rämeiden ympäröimällä kangassaarekkeella, alueella mäntyvoittoista sekametsää. N. 65 m siitä pohjoiseen sijaitsee matala, mahdollisesti romahtanut, palaneen kiven ja nokimaan sekainen kiviröykkiö, oletettava tervapirtin kiuas. Tervahaudan läpimitta 25 m, kuopan läpimitta 12 m, halssi suuntautuu koilliseen. tervapirtin kiuas, ks. alakohteet.
metsakeskus.1000043116 578 Joutenkangas 4 10002 12004 13044 11006 27000 521061.00000000 7155150.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043116 Aukealla paikalla sijaitseva tervahauta. Halkaisijaltaan noin 21 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee rämeiden ympäröimällä kangassaarekkeella, alueella mäntyvoittoista sekametsää. N. 65 m siitä pohjoiseen sijaitsee matala, mahdollisesti romahtanut, palaneen kiven ja nokimaan sekainen kiviröykkiö, oletettava tervapirtin kiuas. Tervahaudan läpimitta 25 m, kuopan läpimitta 12 m, halssi suuntautuu koilliseen. tervapirtin kiuas, ks. alakohteet.
metsakeskus.1000043117 578 Iso Joutensuo 10002 12016 13175 11006 27000 520439.00000000 7156144.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043117 Aukealla paikalla sijaitseva tervahauta. Halkaisijaltaan noin 19 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 19 m, kuopan n. 9 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen.
metsakeskus.1000043118 578 Murtosuo 10002 12016 13175 11006 27000 524092.00000000 7156585.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043118 Kaksi tervahautaa vierekkäin. Halkaisijoiltaan noin 18 ja 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Koordinaatit eteläisemmästä ja isommasta tervahaudasta. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043119 578 Katajaselkä 10002 12016 13175 11006 27000 518802.00000000 7156127.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043119 Kaksi tervahautaa vierekkäin. Halkaisijoiltaan noin 20 ja 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Koordinaatit läntisemmästä ja isommasta tervahaudasta. Lidarissa näkyy myös tervahautojen eteläpuolella ainakin kolme kuoppajäännöstä, halkaisijoiltaan noin 4-6 metriä. Alueella voi olla useampikin kuoppajäännös. Inventointi 2022: Kahden vaurioitumattoman tervahaudan lisäksi alueella on kahden pahasti vaurioituneen tervahaudan jäänteet. Ne ovat vaurioituneet maanoton ja maan tasaamisen yhteydessä – itäisimmän kohdalla vaikuttaa lisäksi sijainneen jonkinlainen kellari, luultavasti liittyen vuoden 1972 peruskartassa lähistölle merkittyyn kämppään liittyen. Muita jäänteitä kämpästä paikalta ei tavattu. Lidarissa on paikalta lisäksi erotettavissa mahdollisen viidennen, vielä pahemmin tuhoutuneen tervahaudan jäännös, suunnilleen alakohteiden tervahauta 2:n ja tervahauta 3:n välissä, mutta tätä ei inventoinnissa pystytty maastosta havaitsemaan. tervahauta 1: Läpimitta 25 m, kuopan läpimitta 11 m. Halssi suuntautuu lounaaseen muut tervahaudat, ks. alakohteet.
metsakeskus.1000043119 578 Katajaselkä 10002 12004 13043 11006 27000 518802.00000000 7156127.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043119 Kaksi tervahautaa vierekkäin. Halkaisijoiltaan noin 20 ja 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Koordinaatit läntisemmästä ja isommasta tervahaudasta. Lidarissa näkyy myös tervahautojen eteläpuolella ainakin kolme kuoppajäännöstä, halkaisijoiltaan noin 4-6 metriä. Alueella voi olla useampikin kuoppajäännös. Inventointi 2022: Kahden vaurioitumattoman tervahaudan lisäksi alueella on kahden pahasti vaurioituneen tervahaudan jäänteet. Ne ovat vaurioituneet maanoton ja maan tasaamisen yhteydessä – itäisimmän kohdalla vaikuttaa lisäksi sijainneen jonkinlainen kellari, luultavasti liittyen vuoden 1972 peruskartassa lähistölle merkittyyn kämppään liittyen. Muita jäänteitä kämpästä paikalta ei tavattu. Lidarissa on paikalta lisäksi erotettavissa mahdollisen viidennen, vielä pahemmin tuhoutuneen tervahaudan jäännös, suunnilleen alakohteiden tervahauta 2:n ja tervahauta 3:n välissä, mutta tätä ei inventoinnissa pystytty maastosta havaitsemaan. tervahauta 1: Läpimitta 25 m, kuopan läpimitta 11 m. Halssi suuntautuu lounaaseen muut tervahaudat, ks. alakohteet.
metsakeskus.1000043120 211 Uotila 2 10002 12001 13000 11002 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043120 Paikalle tehtiin vuoden 2009 inventoinnin yhteydessä neljä koekuoppaa (50 x 50 cm), joista yhdessä oli havaittavissa kulttuurimaata. Peltokerroksen ja kulttuurimaakerroksen välisestä vaihettumiskerroksesta saatiin löytöinä kaksi palaa tiiltä. Muissa alueelle tehdyissä koekuopissa ei ollut havaittavissa kulttuurimaata. Löytöinä niistä saatiin peltokerroksesta pieniä tiilenpaloja, rautanaula sekä pala rautavarrasta. Kohteen välittömässä läheisyydessä, noin 100 metriä etelään sijaitsee Raution historiallisen ajan kylätontti. Ensimmäiset kirjalliset maininnat Raution kylästä ovat 1500-luvun alusta, jolloin Pälkäneen käräjillä on toiminut lautamiehenä vuosina 1506 - 1509 Lauri Olavinpoika ja vuonna 1509 Heikki Olavinpoika (Suvanto 1972, 100). Vuoden 1539 maakirjan mukaan Raution kylässä oli tuolloin viisi taloa. Ensimmäinen kartta, jossa Raution kylän sijainti esiintyy, on vasta vuodelta 1887 (MHA 15:-g, karttalehti 1). Tämän kartan mukaan asemoituna kylänpaikka asettuu Sahalahti - Kangasala -tien eteläpuolelle nykyisen Heikkilän tilan tilakeskuksen kohdalle. Kesän 2010 koekaivauksessa Uotila 2:n asuinpaikalle tehtiin yhteensä 14 koeruutua. Tutkimukset liittyivät Gasum Oy:n alueelle suunnittelemaan maakaasuputkilinjaan. Kaivauksissa todettiin alueella esiintyvät 10 - 20 cm paksu tummanruskea hiesukerros, josta saatiin löytöinä vähän palanutta savea sekä joitakin tiilenpaloja. Lisäksi kohteen itäosassa havaittiin noen ja hiilensekainen hiesukerros, jonka yhteydessä esiintyi myös oranssiksi palanutta hiesua. Samasta koeruudusta, mutta noensekaisen kerroksen yläpuolelta, löydettiin kivinen hioin. Kesän 2010 tutkimusten yhteydessä teetetyssä radiohiilianalyysissä noensekaisesta hiesusta otetulle näytteelle saatiin analyysissä kalibroitu mediaani-ikä 358 AD. On mahdollista, että tummanruskea hiesukerros olisi lähellä virtaavaan puroon liittyvä saostumakerros. Tätä käsitystä tukee Helsingin yliopiston Luonnontieteelisen keskusmuseon tulkinta maakerroksesta otetun näytteen luonteesta (mutaa/turvetta) ja kasvimakrofossiilianalyysissä esiin tulleet maatuneen heinän jäämät kerroksesta otetussa makrofossiilinäytteessä. Koekaivauksessa ei kuitenkaan pystytty selvittämään miksi kerroksesta kuitenkin saatiin historialliselle ajalle ajoitettavia löytöjä. Siksi tummanruskean hiesukerroksen luonnetta kulttuurikerroksena ei voida tutkimuksen valossa sulkea pois. Koekaivauksessa havaittu palanut maannos voi olla seurausta metsäpalosta, mutta myös ihmistoiminnasta, esimerkiksi kaskeamisesta. Maannoksen syntyprosessin liittämistä kaskeamiseen tukee kulttuurisidonnaisten kasvien siementen löytyminen kerrostumasta tehdystä kasvimakrofossiilianalyysistä. Toisaalta viljanjyvien puuttuminen ko. näytteistä antaa olettaa, ettei kerrostumalla kuitenkaan ole yhteyttä kaskiviljelyyn tai että viljely on tapahtunut jossakin näytteen ottopaikan läheisyydessä. Ihmistoiminnan vaikutusta maannoksen syntyprosessiin ei kuitenkaan voi koekaivauksen tulosten perusteella sulkea pois
metsakeskus.1000043121 578 Hukkalansalo 10002 12016 13175 11006 27000 531390.00000000 7153507.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043121 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 19 m, kuopan n. 9 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen. Tervahaudan vallit ovat huomattavan korkeat ja jyrkät (ja kuoppa syvä), halssin kohdalta jopa yli 2 m
metsakeskus.1000043122 578 Isolehto 10002 12016 13175 11006 27000 531331.00000000 7154277.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043122 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 22 m, kuopan n. 12 m, ja halssi suuntautuu koilliseen. Inventointi 2022 Soisalo & Keskinen: Tervahauta sijaitsee tasaisella moreenimaalla havumetsässä. Se on ehjä ja halkaisijaltaan noin 20 metriä, muodoltaan laakean maljamainen. Syvyyttä sillä on keskeltä mitattuna 1,5 m. Halssi suuntautuu kohti itää ja halssioja on pituudeltaan noin 20 m.
metsakeskus.1000043123 578 Matkala 10002 12016 13175 11006 27000 531467.00000000 7154872.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043123 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 11 metriä. Maastokarttamerkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 14 m, kuopan n. 7 m, halssi suuntautuu etelään.
metsakeskus.1000043124 578 Pienenjoenkorpi 1 10002 12016 13175 11006 27000 532699.00000000 7154777.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043124 Aukealla paikalla sijaitseva tervahauta. Halkaisijaltaan noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 25 m, kuopan n. 13 m, ja halssi suuntautuu koilliseen.
metsakeskus.1000043125 578 Pienenjoenkorpi 2 10002 12016 13175 11006 27000 532573.00000000 7154830.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043125 Aukealla paikalla sijaitseva tervahauta. Halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 19 m, kuopan n. 9 m, ja halssi suuntautuu koilliseen.
metsakeskus.1000043126 578 Pienenjoenkorpi 3 10002 12016 13175 11006 27000 532425.00000000 7154962.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043126 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 19 m, kuopan n. 8 m, ja halssi suuntautuu koilliseen.
metsakeskus.1000043127 845 Luppolehto 10007 12002 13022 11006 27027 401730.00000000 7346826.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043127 Paikalla on neuvostoliittolaisten sotavankien hauta ja hautamuistomerkki. Ilmeisesti vuonna 1944 olisi haudattu 7 venäläistä sotavankia. 2024: Tienristeyksiin on laitettu kyltit "muistomerkki", jotka opastavat kohteelle. Metsätieltä lähtee kapea, osin myös pitkostettu, polku muistomerkille. Muistomerkin ympärillä on metalliset tolpat ja ketju aitaamassa aluetta. Keskelle noin metrin korkuinen kivinen pylväs, johon on kiinnitetty laatta "Neuvostoliittolaisten sotilaiden hauta 1944". Muistomerkin edessä on hoidettu kukkaistutus.
metsakeskus.1000043128 578 Hukkalansuo 10002 12016 13175 11006 27000 533587.00000000 7152366.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043128 Kaksi tervahautaa vierekkäin. Halkaisijoiltaan noin 19 ja 12 metriä. Isomman tervahaudan lähellä on mahdollisesti kaksi kuoppajäännöstä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Koordinaatit isommasta tervahaudasta. Inventointi 2022: Pienellä rämeen ympäröimällä saarekkeella sijaitsevat kolmen tervahaudan jäänteet. Näistä yhteen (tervahauta 2) on keskelle kuopan paikalle myöhemmin rakennettu n. 10 m x 10 m rakennus, jonka seinien hirsirakenteiden jäänteitä yhä havaittavissa tervahaudan valleihin upotettuina. Välittömästi saman tervahaudan itäpuolella lie myös sijainnut mahdollisesti saman ikäinen toinen rakennus tai varastorakenne, sillä tervahaudan itävallia on tasattu suoraksi (ja siinäkin oli mahdollisia viitteitä vanhoista hirsistä) ja suorakulmainen maa-alue vallin vieressä on myös tasattu. Molempien rakennusten pohjalla sekä seiniksi tasattujen valliosuuksien rinteissä kasvavien vanhimpien puiden ja vanhojen kantojen perusteella nämä rakennukset ovat olleet hylättyinä yli 100 vuotta, eivätkä siitä päätellen liity alueella myöhemmin sijainneeseen kämppään (Hukkalansuo 2), tai ainakaan sen myöhempiin vaiheisiin. tervahauta 1: Läpimitta 22 m, Kuopan läpimitta 10 m, halssi suuntautuu etelälounaaseen. muut tervahaudat, ks. alakohteet.
metsakeskus.1000043128 578 Hukkalansuo 10002 12001 13013 11006 27000 533587.00000000 7152366.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043128 Kaksi tervahautaa vierekkäin. Halkaisijoiltaan noin 19 ja 12 metriä. Isomman tervahaudan lähellä on mahdollisesti kaksi kuoppajäännöstä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Koordinaatit isommasta tervahaudasta. Inventointi 2022: Pienellä rämeen ympäröimällä saarekkeella sijaitsevat kolmen tervahaudan jäänteet. Näistä yhteen (tervahauta 2) on keskelle kuopan paikalle myöhemmin rakennettu n. 10 m x 10 m rakennus, jonka seinien hirsirakenteiden jäänteitä yhä havaittavissa tervahaudan valleihin upotettuina. Välittömästi saman tervahaudan itäpuolella lie myös sijainnut mahdollisesti saman ikäinen toinen rakennus tai varastorakenne, sillä tervahaudan itävallia on tasattu suoraksi (ja siinäkin oli mahdollisia viitteitä vanhoista hirsistä) ja suorakulmainen maa-alue vallin vieressä on myös tasattu. Molempien rakennusten pohjalla sekä seiniksi tasattujen valliosuuksien rinteissä kasvavien vanhimpien puiden ja vanhojen kantojen perusteella nämä rakennukset ovat olleet hylättyinä yli 100 vuotta, eivätkä siitä päätellen liity alueella myöhemmin sijainneeseen kämppään (Hukkalansuo 2), tai ainakaan sen myöhempiin vaiheisiin. tervahauta 1: Läpimitta 22 m, Kuopan läpimitta 10 m, halssi suuntautuu etelälounaaseen. muut tervahaudat, ks. alakohteet.
metsakeskus.1000043129 578 Etäisensuo 10002 12016 13175 11006 27000 533956.00000000 7153856.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043129 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 19 metriä. Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 23 m, kuopan n. 9 m, halssi suuntautuu lounaaseen.
metsakeskus.1000043130 578 Jorolankangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 535009.00000000 7152545.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043130 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 16 m, kuopan n. 6 m, ja halssi suuntautuu länteen.
metsakeskus.1000043131 578 Jorolankangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 535501.00000000 7152576.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043131 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 20 m, kuopan n. 7 m, ja halssi suuntautuu itäkoilliseen.
metsakeskus.1000043132 578 Karjalanaho 10002 12016 13175 11006 27000 535736.00000000 7152355.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043132 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 19 m, kuopan n. 7 m, ja halssi suuntautuu koilliseen.
metsakeskus.1000043133 578 Jorolankangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 535866.00000000 7153833.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043133 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Läpimitta 20 m, Kuopan läpimitta 8 m, halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000043134 578 Jorolankangas 4 10002 12016 13175 11006 27000 535903.00000000 7153821.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043134 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Läpimitta 17 m, Kuopan läpimitta 7 m, halssi suuntautuu etelään. Tervahaudan kaakkoispuolella sijaitsee lisäksi luultavasti kaivon tai pienen kellarin jäännös. kellari/kaivo, ks. alakohteet.
metsakeskus.1000043135 845 Tervolan marmorilouhos 10007 12012 13124 11006 27000 407266.00000000 7345271.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043135 Tervolan, Louen marmorilouhos on oletettavasti 1800-luvun lopulta 1980-luvulle toiminnassa ollut kalkkikivi/marmori-louhos. Louhos on toiminut ainakin Lapin marmori oy ja Lapp-Rock oy nimillä. Tervolan marmoria on käytetty mm. Kansalliskirjaston, Eduskuntatalon, Presidentinlinnan, Tornion kaupungintalon, Keminmaan kunnantalon, Tervolan seurakuntatalon, Lappia-talon ja Kemin entisen Pohjolan Sanomien painotalon rakennuksissa. Inventointi 2022: Vaikka suurin louhosalue sijaitsee noin 350 m sähkölinjan käytävästä etelään, päätettiin inventoida aluetta, koska sen laajuus ei ollut tiedossa. Louhokset ja läjitysalueet kartoitettiin lidaraineiston ja dronekuvauksen avulla. Itäpuolinen tunnettu louhos on 240 m pitkä ja 40 m leveä, se on veden täyttämä, sen pystysuorat reunat nousevat 5 – 15 m veden pinnalta. Louhos on laajan läjitysalueen ympäröimä, pohjoispuolella se leviää vielä 130 m pohjoiseen.
metsakeskus.1000043137 578 Torkkolanpuro 1 10002 12016 13175 11006 27000 533707.00000000 7155952.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043137 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Läpimitta 20 m, Kuopan läpimitta 9 m, halssi suuntautuu etelälounaaseen.
metsakeskus.1000043138 578 Torkkolanpuro 2 10002 12016 13175 11006 27000 533700.00000000 7155985.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043138 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Läpimitta 22 m, Kuopan läpimitta 10 m, halssi suuntautuu lounaaseen.
metsakeskus.1000043139 578 Torkkolanpuro 3 10002 12016 13175 11006 27000 533740.00000000 7155985.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043139 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Läpimitta 16 m, Kuopan läpimitta 5 m, halssi suuntautuu lounaaseen.
metsakeskus.1000043140 578 Ahvenjärvi 1 10001 12016 13175 11006 27000 530754.00000000 7151747.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043140 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043141 578 Ahvenjärvi 2 10001 12016 13175 11006 27000 531431.00000000 7151476.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043141 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043142 578 Ahvenjärvi 3 10001 12016 13175 11006 27000 531601.00000000 7151414.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043142 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043143 854 Kuusivaara N 10002 12004 13051 11006 27008 378930.00000000 7405956.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043143 Isojaon kartoituslinjan merkki.
metsakeskus.1000043146 732 Patokoskenharju 2 10007 12001 13000 11006 27009 582341.00000000 7442045.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043146 Paikalla on 4 x 4 m kokoinen kämpän pohja. Rakenne on maastossa selkeästi näkyvä vallien ympäröimä kuoppa. Vallin kaakkoispuolella on havaittavissa oviaukon paikka. Kuopassa on jkv. metalliromua, mm. vanha säilykepurkki. Jäännös ei ole sodanaikainen tuliasema, vaan ennemmin kyseeseen tulee vanhan - mahdollisesti 1900-luvun alkupuolelle ajoittuvan - kämpän raunio.
metsakeskus.1000043147 205 Pahkamäki 10002 12016 13175 11006 27000 498587.00000000 7098621.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043147 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043148 205 Sikasuo 10002 12016 13175 11006 27000 500401.00000000 7097558.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043148 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043151 205 Konttikangas 10002 12016 13175 11006 27000 503116.00000000 7104340.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043151 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Kohde sijaitsee Konttikankaan ja Kuohunkankaan välisellä pienemmällä kankaalla; alueella on hiljattain tehty harvennushakkuita. Haudan halkaisija on 12 m, kuopan halkaisija 8 m syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu koilliseen, se on sortunut.
metsakeskus.1000043152 205 Kuohunpuro 10002 12016 13175 11006 27000 503501.00000000 7104896.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043152 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043154 751 Länsimaa 2 10007 12002 13022 11006 27027 413559.00000000 7295153.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043154 Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi -hankkeen inventoinnissa huomioitu venäläisten sotavankien hauta jatkosodan ajalta. Oulusta tuotiin Länsimaalle venäläisiä sotavankeja savottatöihin jatkosodan aikana. Sotavankeja oli 11 kpl ja he kuolivat sienimyrkytyksiin. Risti tuotiin kummulle 1948. Hautapaikka sijaitsee Länsimaan kangasmaastossa. Noin 50 metrin päässä on metsäautotie. Aidattu alue on 4m x 7m kokoinen. Ympärillä on sekametsää.
metsakeskus.1000043155 742 Lusikkavaaransarvi 1 10007 12001 13000 11006 27009 521278.00000000 7479460.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043155 Paikalle on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan ulkorakennus. Kartoitustyö karttaa varten on tehty vuosina 1964-66. Kohteessa on kahden rakennuksen, mahdollisesti kämpän ja tallin, jäännökset koillis-lounaissuuntaisesti 35 m etäisyydellä toisistaan. Rakennusten välissä on avointa heinikkoista piha-aluetta. Kohteessa on kämpän, joka on mahdollisesti toiminut metsätyökämppänä, sekä tallin jäännös. Kohde ajoittunee 30-50-luvulle. Topografisen kartan merkinnän perusteella voisi kuvitella, että rakennukset eivät ole enää olleet alkuperäisessä käytössä 60-luvulla, jolloin karttaan on merkitty kylmä rakennus.
metsakeskus.1000043156 742 Käyläkönaapa 1 10007 12015 13146 11006 27009 519996.00000000 7478372.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043156 Kohteessa on uittotammi, joka ajoittuu karttamerkintöjen perusteella viimeistään 50-60-luvulle. Tammi koostuu kahdesta 30 m etäisyydellä toisistaan olevasta rinnakkaisesta patorakenteesta. Rakenteet ovat kaakko-luodesuuntaisia ja lähes yhtä pitkiä. Onko kyseessä kaksi peräkkäistä eri-ikäistä tammea vai kuuluvatko rakenteet samaan tammeen, on epäselvää. Rakenteiden tekotapa ja kunto on sama, mikä viittaisi samaan ikään. Informantin mukaan rakenteet voivat olla samanaikaisia, jolloin ylemmän tammen avulla olisi pystytty säätelemään alemmalle tammelle tulevien puiden määrää.
metsakeskus.1000043157 742 Nivatunturi 2 10007 12004 13052 11006 27009 533167.00000000 7465532.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043157 Kohteessa on 4 m x 2 m x 0,5 m kokoinen epämääräisen muotoinen rakkakuoppa. Kuoppaa reunustaa toiselta sivulta rinne ja toiselta muutama suuri, halkaisijaltaan 0,5 - 1 m kokoinen kivi. Kuoppa voi olla palovartijan majaan liittyvä säilytyskuoppa. Toisaalta lähes samalle kohdalle karttaan on merkitty kolmiopiste, joten kuoppa voi olla myös jokin siihen liittyvän rakenteen jäännös.
metsakeskus.1000043158 742 Nivatunturi 3 10007 12004 13051 11006 27009 533144.00000000 7465520.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043158 Kohteessa on Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien rajakivi. Rajakivi on rajalinjan mutkan kohdalla, ja sen molemmilla puolilla on rajalinjojen suuntaa merkitsevät kivijonot. Kohteessa on käytössä oleva Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien rajakivi. Savukosken ja Pelkosenniemen kunnat on perustettu v. 1916, joten rajakivi on tätä nuorempi.
metsakeskus.1000043159 742 Nivatunturi 4 10007 12016 13000 11006 27009 533154.00000000 7465537.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043159 Kohteessa on Nivatunturin palovartijan majan puhelinlinjan jäännös. Linja lähtee majan länsisivulta pohjoisluodenurkan vierestä ja jatkuu pohjoisluoteeseen tunturin harjan suunnassa. 690 m etäisyydellä se haarautuu kahteen suuntaa; toinen haara jatkuu 270 m pohjoisluoteeseen ja toinen kaartaa 570 m länteen päin. Koko rakenteen yhteispituus on 1523 m. Rakenteet ovat helposti havaittavia rakassa, mutta metsärajan kohdalla ne häviävät ja vain yksittäisiä rakenteita löydettiin.
metsakeskus.1000043160 742 Kaitamaa 1 10007 12001 13000 11006 27009 535887.00000000 7463159.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043160 Kohteessa on parakkimallinen metsätyökämpän jäännös ja siihen liittyviä muita rakennuksia. Kohde ajoittuu viimeistään 1960-luvulle.
metsakeskus.1000043161 742 Kaitavaara 2 10007 12005 13064 11006 27009 537586.00000000 7463982.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043161 Kohteessa on rinteen suuntainen luode-kaakkosuuntainen hiukan mutkitteleva polku. Polku on tasoitettu rinteeseen ja kiviä on siirretty pois tieltä. Polun ylärinteen puoli on selvästi jyrkempi kuin se luonnostaan olisi. Maastossa erotettiin polusta 110 m pituinen pätkä, joka on 1 m leveä. Polku liittyy luultavasti sen kaakkoispuolella olevaan metsätyökämppään, jolloin se ajoittuisi 1920-1940-luvulle.
metsakeskus.1000043162 742 Kaitavaara 1 10007 12001 13000 11006 27009 537576.00000000 7463994.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043162 Kohteessa on metsätyökämpän jäännös, joka ajoittunee rakennustavan ja -materiaalien perusteella 1930-1950-luvulle. Kohteessa on kämpän, tallin ja saunan jäännös.
metsakeskus.1000043163 742 Povivaara 2 10007 12001 13000 11006 27009 537845.00000000 7466791.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043163 Kohteessa on parakkikämpän ja siihen liittyvien rakenteiden jäännöksiä. Kohde ajoittuu 1950-70-luvulle.
metsakeskus.1000043164 742 Lauttaselkä 1 10007 12001 13000 11006 27009 536051.00000000 7472291.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043164 Kohteessa on parakkimallinen metsätyökämppä, joka ajoittunee 1950-1970-luvulle. Kohteessa on parakkikämpän ja siihen liittyvän varaston ja saunan jäännös. Rakennusten päällä kasvaa koivun taimia, mutta alue on vielä melko avoin.
metsakeskus.1000043165 742 Lauttaselkä 2 10007 12013 13127 11006 27009 536111.00000000 7472306.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043165 Kohteessa on halkaisijaltaan n. 25 cm paksuinen kelo, jossa on n. 1,5 m korkeudella 20 cm korkea ja 3 cm leveä pilkka, johon on lyöty kruununleima. Kruununleimaa on käytetty 1960-luvulle asti, joten kohde on sitä vanhempi.
metsakeskus.1000043166 742 Puruvaara 1 10007 12016 13168 11006 27009 536269.00000000 7473966.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043166 Kohteessa on poroerotusaidan jäännös, joka ajoittuu 1950-luvun jälkeiseen aikaan. Aitaus on osittain tuhoutunut maanmuokkauksen yhteydessä, eikä se ole täysin yhtenäinen.
metsakeskus.1000043167 742 Tarkkala 1 10007 12015 13146 11006 27009 534097.00000000 7478361.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043167 Kohde on merkitty v. 1915 Ylikemin hoitoalueen karttaan ehdotettuna tammen paikkana, ja se näkyy käytössä olevana tammena v. 1937 kartassa. Kohteessa on pukkitammi-mallinen uittotammi. Rakenteet ulottuvat molemmilla puolilla jokea tasaiselta matalalta ranta-alueelta ylemmäs rinteeseen, eteläpuolella 24 m ja pohjoispuolella 27 m etäisyydelle rannasta. Joen kohdalta rakenteet on purettu. Uittotammi, joka ajoittuu 1910-1930-luvulle.
metsakeskus.1000043168 742 Lampiaapa 1 10007 12001 13000 11006 27009 535519.00000000 7478476.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043168 Kohteessa on metsätyökämpän jäännös. Vuoden 1915 Ylikemin hoitoalueen karttaan on tehty jälkeenpäin merkintöjä, joiden mukaan Kuisjoen itäpuolisilla alueilla v. 1926-1927 on toteutettu tai suunniteltu hakkuita tai muita metsänkäsittelyyn liittyviä työmaita. Myös informantin tiedon mukaan Kuisjoella on ollut 1920-luvulla kämppiä. Kohde ajoittuu siten luultavasti 1920-30-luvulle. Rakennus on 28,5 m pitkä, 8,5 m leveä ja pohjoiskoillis-etelälounassuuntainen. Kämpässä on tuvat molemmissa päissä ja keskellä kylmä osa, joka on ollut luultavasti talli.
metsakeskus.1000043169 742 Jäkälänokka 1 10007 12013 13127 11006 27009 541922.00000000 7486071.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043169 Kohteessa on pilkkapuu, joka ajoittuu mahdollisesti 1900-luvun puolivälin tienoille. Puu on elävä, halkaisijaltaan n. 25 cm paksu mänty. Siihen on tehty kirveellä kaksi pilkkaa kahdelle puolelle runkoa n. 1,5 m korkeuteen. Pilkat ovat n. 10 cm korkeita ja 4 cm leveitä.
metsakeskus.1000043170 611 Vanha-Ylijoki 10007 12001 13000 11006 27000 410085.00000000 6706316.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043170 1700-luvun kartassa on merkintä Vanhan Ylijoen tilasta. 1400-luvulta on maininta Hevonselän kylästä, jossa 1500-luvulla on ollut mm. Ylösjoen kantatalo. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000043171 742 Käpäläaavankuusikko 1 10007 12004 13055 11006 27009 544831.00000000 7480293.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043171 Kohteessa on kaksi turpeen peittämää laakakivilatomusta, jotka todennäköisesti ovat kämpän uunien jäännöksiä. Paikalla on myös muutamia hiiltyneitä puunrunkoja, jotka voivat olla kämpän hirsien jäännöksiä. Kohteessa on sijainnin ja latomusten ulkonäön perusteella ollut kämppä, ja latomukset ovat kämpän uunien jäännöksiä. Inventoinnissa löydettiin vastaavanlaisia paremmin säilyneitä kämppiä, joissa on kaksi erillistä tupaa ja uunit rakennuksen molemmissa päissä. Kämppä on luultavasti palanut. Kohde ajoittunee 1900-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Lisätietoja Huom.
metsakeskus.1000043172 742 Kotamaa 1 10007 12001 13000 11006 27009 545707.00000000 7478655.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043172 Kohteessa on kämppä ja talli. Se ajoittuu rakennusmateriaalien perusteella 1900-luvun alkupuoliskolle.
metsakeskus.1000043173 742 Niukkavaaranmännikkö 1 10007 12001 13000 11006 27009 546051.00000000 7478095.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043173 Kohteessa on metsätyökämppä ja siihen liityviä rakenteita. Kohde ajoittuu rakenteiden perusteella 1900-luvun alkupuoliskolle, luultavasti 1920-1940-luvulle.
metsakeskus.1000043174 742 Niukkavaaranmännikkö 2 10007 12001 13000 11006 27009 545401.00000000 7479509.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043174 Kohteessa on 1900-luvun alkupuoliskolle ajoittuva kämppä.
metsakeskus.1000043175 742 Hietajärvi 1 10007 12001 13000 11006 27009 528128.00000000 7484005.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043175 Kohteessa on pieni kämppä ja käymälä. Kämppä on voinut toimia kalakämppänä. Kohde ajoittuu rakennusmateriaalien perusteella aikaisintaan 1960-luvulle.
metsakeskus.1000043176 742 Hietajärvi 2 10007 12016 13152 11006 27009 528104.00000000 7484114.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043176 Kohteessa on 3,4 m pitkä riuku, joka on naulattu päistään kiinni mäntyihin 1,8 m korkeudelle. Riu’un päät on katkaistu ja veistetty kirveellä. Riuku on kasvanut mäntyihin kiinni ja sen päällä kasvaa naavaa ja jäkälää. Kyseessä on luultavasti verkkotelineen tai muun kalastukseen liityvän ripustustelineen jäännös. Kohde ajoittunee aikaisintaan 1900-luvun puoliväliin.
metsakeskus.1000043177 742 Saariköngäs 1 10007 12001 13000 11006 27009 527072.00000000 7482578.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043177 Kohteessa on 1900-luvun alkupuoliskolle ajoittuva kämppä. Rakennus on mitoiltaan 6,3 m x 6,3 m ja sen seinälinjat ovat pääilmansuuntien mukaiset. Kämpästä on jäljellä neljä sammaleenpeittämää pyöröhirsikertaa.
metsakeskus.1000043178 742 Hietakangas 1 10007 12015 13146 11006 27009 527223.00000000 7481631.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043178 Kohteessa on sammaloitunut puu- ja metallirakenteinen ramppi. Siinä on 5,9 m pitkä ja 4,5 m leveä lautarakenteinen kansi. Kyseessä on uitossa puutavaran veteenpudotuksessa käytetty ramppi. Kohde ajoittuu mahdollisesti 1950-1970-luvulle.
metsakeskus.1000043179 742 Kalliosaari 1 10007 12015 13146 11006 27009 528165.00000000 7479482.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043179 Kohde on uitossa puutavaran ohjailuun käytetyn puomituksen jäännös. Vanhojen hoitoalueiden karttojen perusteella kohde ajoittuu nuorimmillaan 1950-luvulle. Ohjepuomi on ollut joen suuntainen hirsistä tehty puomiketju, jonka avulla on estetty tukkien ajautuminen rantaan. Ohjepuomien päässä on voinut olla joen yli ulottuva vastuupuomi, jolla tukkien kulku on pysäytetty. Puomit on kiinnitetty rantaan ankkurikiveen, ja tuettu paaluihin teräslankaköydellä eli sinkillä. Paikalta löytyi ankkurirenkaiden, ohjepuomien ja tukipaalujen jäännöksiä.
metsakeskus.1000043180 317 Hankilanoja 10001 12002 13000 11006 27000 430460.00000000 7092200.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043180 Paikalla on peruskartalla 1985 sekä nykyisellä maastokartalla muinaisjäännösmerkintä ja maininta muin.hauta. Merkintää koskevan yleisötiedustelun (PPM 18.1.2022) yhteydessä saatujen tietojen mukaan paikalta kerrotaan löydetyn pääkallon kiviröykiöstä. Löytöpaikka on Hankilanojan etelärannassa vanhan autioituneen talon pihapiirissä. Kyseessä on kartoittajien merkitsemä kohde, ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000043180 317 Hankilanoja 10001 12006 13084 11006 27000 430460.00000000 7092200.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043180 Paikalla on peruskartalla 1985 sekä nykyisellä maastokartalla muinaisjäännösmerkintä ja maininta muin.hauta. Merkintää koskevan yleisötiedustelun (PPM 18.1.2022) yhteydessä saatujen tietojen mukaan paikalta kerrotaan löydetyn pääkallon kiviröykiöstä. Löytöpaikka on Hankilanojan etelärannassa vanhan autioituneen talon pihapiirissä. Kyseessä on kartoittajien merkitsemä kohde, ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000043181 742 Saarijärvi 1 10007 12001 13000 11006 27009 530822.00000000 7479204.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043181 Kohteessa on parakkimallisen metsätyökämpän ja siihen liittyvien rakennelmien jäännöksiä. Kohde ajoittuu viimeistään 1960-luvulle.
metsakeskus.1000043182 205 Tiikonsuo 1 10002 12016 13175 11006 27000 501853.00000000 7103107.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043182 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 19 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Kohde sijaitsee hiekkaisella tasanteella Pitkäkankaan itäreunalla Tiikonsuon lounaispuolella. Paikalla on tervahauta ja siitä n. 10 m lounaaseen miilu. Tervahaudan läpimitta on n. 22 m, kuopan läpimitta n. 9 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu koilliseen, se on sortunut. Miilu on matalan (korkeus n. 30 cm) vallin ympäröimä matala, päältä tasainen kumpare – halkaisija n. 10 m, korkeus n. 50 cm; pohjassa useita kymmeniä cm paksu hiilikerros. Ympäristössä kasvaa harvaa varttunutta mäntymetsää ja nuoria kuusia. Heti tervahaudan koillispuolella maasto muuttuu rämeisemmäksi. miilun sijaintitieto, ks. alakohteet
metsakeskus.1000043182 205 Tiikonsuo 1 10002 12016 13151 11006 27000 501853.00000000 7103107.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043182 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 19 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Kohde sijaitsee hiekkaisella tasanteella Pitkäkankaan itäreunalla Tiikonsuon lounaispuolella. Paikalla on tervahauta ja siitä n. 10 m lounaaseen miilu. Tervahaudan läpimitta on n. 22 m, kuopan läpimitta n. 9 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu koilliseen, se on sortunut. Miilu on matalan (korkeus n. 30 cm) vallin ympäröimä matala, päältä tasainen kumpare – halkaisija n. 10 m, korkeus n. 50 cm; pohjassa useita kymmeniä cm paksu hiilikerros. Ympäristössä kasvaa harvaa varttunutta mäntymetsää ja nuoria kuusia. Heti tervahaudan koillispuolella maasto muuttuu rämeisemmäksi. miilun sijaintitieto, ks. alakohteet
metsakeskus.1000043183 205 Tiikonsuo 2 10002 12016 13175 11006 27000 501935.00000000 7103010.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043183 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Kohde sijaitsee hiekkaisella tasanteella Pitkäkankaan itäreunalla Tiikonsuon lounaispuolella Tervahaudan läpimitta on n. 17 m, kuopan läpimitta n. 7 m ja syvyys 0,6 m. Halssi suuntautuu koilliseen, se on sortunut. Tervahaudan ympäristössä kasvaa harvaa varttunutta mäntymetsää ja nuoria kuusia. Itäpuolella maasto on rämeisempää ja puusto nuorempaa ja tiheämpää, lounaassa taas kohoaa kivikkoinen mäki, jolla kasvaa harvennettua varttunutta mäntymetsää.
metsakeskus.1000043184 205 Luolakangas 10002 12016 13175 11006 27000 502875.00000000 7103169.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043184 Aukealla paikalla sijaitseva tervahauta. Halkaisijaltaan noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Kohde sijaitsee Luolakankaan itärinteellä; alue on laajalti avohakattu ja muokattu. Haudan halkaisija on 10 m, kuopan syvyys 0,8 m, halssi suuntautuu itäkaakkoon, se on sortunut.
metsakeskus.1000043185 205 Kivilahdenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 496248.00000000 7100022.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043185 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043186 934 Maunustorppa 10001 12001 13014 11006 27000 342086.00000000 7006283.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043186 Paikalta on 12.1.2022 tehty ILPPARI-ilmoitus (ILM21372) syksyllä 2021 havaitusta romahtaneesta kaivon kiveyksestä. Vanhoilla peruskartoilla ja 1800-luvun pitäjänkartalla tälle kohtaa ei ole merkitty asutusta, mutta Kotuksen Nimiarkistoon kerätyn perimätiedon mukaan paikalla on ollut torppa tai sotamiehen torppa, joka on tunnettu nimillä Maunustupa, Maunustorppa ja Ilvestorppa. Mikäli kyseessä on ruotusotamiehen torppa, ajoittuu kohde 1700-luvun ja 1800-luvun alun väliin. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000043187 742 Isosaari 1 10007 12001 13005 11006 27009 528911.00000000 7479057.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043187 Kohteessa on kodan jäännös. Kohde voi sijaintinsa perusteella liittyä kalastukseen. Savukosken alueelta tunnetaan myös vasotuskotia, jotka ovat vastaavanlaisia. Kohde ajoittuu 1900-luvulle, luultavasti ensimmäiselle puoliskolle tai 1900-luvun puoliväliin.
metsakeskus.1000043188 742 Isosaari 2 10007 12015 13146 11006 27009 528920.00000000 7479113.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043188 Kohteessa on uitossa käytetyn puomituksen jäännös. Ohjepuomi on ollut joen suuntainen hirsistä tehty puomiketju, jonka avulla on estetty tukkien ajautuminen rantaan. Joen yli ulottuvalla vastuupuomilla tukkien kulku on voitu pysäyttää. Puomit on kiinnitetty rantaan ankkurikiveen. Paikalta löytyi ankkurirengas, ohje- ja vastuupuomeja ja teräslankaköyttä l. sinkkiä. ajoittuu luultavasti 1900-luvun puolivälin tienoille.
metsakeskus.1000043189 742 Saarikoski 1 10007 12001 13000 11006 27009 529558.00000000 7478740.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043189 Kohteessa on kaksiosaisen kämpän jäännös. Rakennus on 12 m pitkä, 7 m leveä ja itä-länsisuuntainen. Sen itäpäässä on tupa ja länsipäässä talli. Osat ovat samankokoisia. Erityisesti talliosan rakenteet ovat melko heikosti erottuvia ja paksun sammaleen peittämiä. Kohde ajoittunee 1900-luvun ensimmäiselle puoliskolle.
metsakeskus.1000043190 742 Koskeloniva 2 10007 12015 13146 11006 27009 532186.00000000 7476165.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043190 Kohteessa rantatörmän päällä on 10 m pitkä irtonainen vastuun puomi. Puomin päihin on porattu reiät, joiden läpi puomit on liitetty yhteen ketjuksi. Kohde ajoittuu luultavasti 1900-luvun puolivälin tienoille.
metsakeskus.1000043191 742 Koskeloniva 3 10007 12015 13146 11006 27009 532151.00000000 7475625.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043191 Rantatasanteella on kolme vastuupuomin hirttä. Hirsien päissä on läpiporatut reiät, ja kaksi puomeista on toisissaan kiinni uiton lenkillä. Ympärillä 10 m x 20 m kokoisella alueella on myös lahonneita puita, joista osa voi olla puomeja. 50 m etäisyydellä kohteesta etelään on lisäksi yksi irtonainen vastuupuomi. Kohde ajoittuu luultavasti 1900-luvun puolivälin tienoille.
metsakeskus.1000043192 536 Pitkäniemi 1 10007 12004 13024 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043192 Kivistä ja tiilistä muodostuva nupukiveyksen kaltainen rakenne, joka on todennäköisesti melko nuori.
metsakeskus.1000043193 742 Mätäsaavanmaa 1 10007 12013 13127 11006 27009 528894.00000000 7483354.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043193 Kohteessa on kruununleimapuu. Puu on kelottunut halkaisijaltaan 25 cm paksuinen mänty, johon on tehty 20 cm korkeat ja 4-10 cm leveät pilkat vastakkaisille puolille runkoa 1,5 m korkeudelle, ja lyöty niihin kruununleimat. Puu on katkennut 2 m korkeudelta ja sen pää on sahattu poikki. Kohteessa on kruununleimapuu. Kruununleimaa on käytetty 1960-luvulle asti.
metsakeskus.1000043194 536 Pitkäniemi 4 10001 12004 13178 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043194 Vahvan saniais- ja heinäkasvillisuuden keskellä erottuu säännöllinen, halkaisijaltaan n. 6 m oleva, puolen metrin korkuinen kumpare. Kumpareeseen tehdystä koekuopasta paljastui hyvin tummaa maata, rikkonaisia (ehkä palaneita) kiviä ja hiiltä. Lisäksi löytyi modernilta vaikuttavaa tasolasia. Kuopan pohjalla 17 cm syvyydessä vastaan tuli ilmeisesti peruskallio. Selkeät palon merkit vaativat jatkotutkimuksia, mikäli alueeseen joskus kohdistuu maan käyttöä. Kumpareen lähelle kaivetusta koeuopasta löydettiin tiiltä ja tasolasia, mutta myös muutama kvartsi. Talteen otetut löydöt: KM 32359:1-2.
metsakeskus.1000043194 536 Pitkäniemi 4 10001 12008 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043194 Vahvan saniais- ja heinäkasvillisuuden keskellä erottuu säännöllinen, halkaisijaltaan n. 6 m oleva, puolen metrin korkuinen kumpare. Kumpareeseen tehdystä koekuopasta paljastui hyvin tummaa maata, rikkonaisia (ehkä palaneita) kiviä ja hiiltä. Lisäksi löytyi modernilta vaikuttavaa tasolasia. Kuopan pohjalla 17 cm syvyydessä vastaan tuli ilmeisesti peruskallio. Selkeät palon merkit vaativat jatkotutkimuksia, mikäli alueeseen joskus kohdistuu maan käyttöä. Kumpareen lähelle kaivetusta koeuopasta löydettiin tiiltä ja tasolasia, mutta myös muutama kvartsi. Talteen otetut löydöt: KM 32359:1-2.
metsakeskus.1000043194 536 Pitkäniemi 4 10001 12004 13178 11019 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043194 Vahvan saniais- ja heinäkasvillisuuden keskellä erottuu säännöllinen, halkaisijaltaan n. 6 m oleva, puolen metrin korkuinen kumpare. Kumpareeseen tehdystä koekuopasta paljastui hyvin tummaa maata, rikkonaisia (ehkä palaneita) kiviä ja hiiltä. Lisäksi löytyi modernilta vaikuttavaa tasolasia. Kuopan pohjalla 17 cm syvyydessä vastaan tuli ilmeisesti peruskallio. Selkeät palon merkit vaativat jatkotutkimuksia, mikäli alueeseen joskus kohdistuu maan käyttöä. Kumpareen lähelle kaivetusta koeuopasta löydettiin tiiltä ja tasolasia, mutta myös muutama kvartsi. Talteen otetut löydöt: KM 32359:1-2.
metsakeskus.1000043194 536 Pitkäniemi 4 10001 12008 13000 11019 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043194 Vahvan saniais- ja heinäkasvillisuuden keskellä erottuu säännöllinen, halkaisijaltaan n. 6 m oleva, puolen metrin korkuinen kumpare. Kumpareeseen tehdystä koekuopasta paljastui hyvin tummaa maata, rikkonaisia (ehkä palaneita) kiviä ja hiiltä. Lisäksi löytyi modernilta vaikuttavaa tasolasia. Kuopan pohjalla 17 cm syvyydessä vastaan tuli ilmeisesti peruskallio. Selkeät palon merkit vaativat jatkotutkimuksia, mikäli alueeseen joskus kohdistuu maan käyttöä. Kumpareen lähelle kaivetusta koeuopasta löydettiin tiiltä ja tasolasia, mutta myös muutama kvartsi. Talteen otetut löydöt: KM 32359:1-2.
metsakeskus.1000043196 105 Nuottimäki 2 10001 12016 13175 11006 27000 578100.00000000 7169270.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043196 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 19 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043197 105 Nuottimäki 3 10001 12016 13175 11006 27000 577484.00000000 7168774.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043197 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043198 105 Nuottimäki 4 10001 12016 13175 11006 27000 577685.00000000 7168514.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043198 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043199 742 Mätäsaavanmaa 2 10007 12013 13127 11006 27009 528807.00000000 7483527.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043199 Kohteessa on kruununleimapuu. Puu on kelottunut halkaisijaltaan 25 cm paksuinen mänty, johon on tehty 15 cm korkea ja 5 cm leveä pilkka 1,5 m korkeudelle, ja lyöty siihen kruununleima. Puu on katkennut 4 m korkeudelta. Kruununleimaa on käytetty 1960-luvulle asti.
metsakeskus.1000043200 272 Seinäkallio 2 10002 12004 13054 11028 27000 331025.00000000 7082421.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043200 Röykkiö sijaitsee Seinäkallion länsiosassa lähes pystysuoran kallioseinämän itäpuolella, kalliopohjalla. Röykkiö on matalahko, soikea ja läpimitaltaan noin 3x4 metriä. Röykkiö on sammaleen ja jäkälän peitossa, mutta sen keskellä erottuu hieman isompi keskuskivi, samoin reunoilla on muutama isompi kivi. Tästä noin 150 metriä pohjoiseen sijaitsee Seinäkallio 1:n röykkiö samalla korkeustasolla.
metsakeskus.1000043201 742 Mätäsaavanmaa 4 10007 12013 13127 11006 27009 528867.00000000 7483687.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043201 Kohteessa on kruununleimapuu. Puu on kelottunut halkaisijaltaan 25 cm kokoinen mänty, johon on tehty 40 cm korkea ja 5 cm leveä pilkka 1,5 m korkeudelle, ja lyöty siihen kruununleima. Puu on katkennut 4 m korkeudelta. Kruununleimaa on käytetty 1960-luvulle asti. Lisätietoja
metsakeskus.1000043202 742 Pikku Peuraselkä 1 10007 12001 13000 11006 27009 519929.00000000 7487660.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043202 Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalta löydettiin kahden rakennuksen jäännökset ja varasto-käymälä. Kaikki rakennukset varasto-käymälää lukuun ottamatta on purettu ja alue on tasoitettu. Kohteessa on viimeistään 1950-luvun puoliväliin ajoittuva metsätyökämpän jäännös. Kämppä on voinut olla parakkimallinen.
metsakeskus.1000043203 105 Tuuttila 10001 12016 13175 11006 27000 577359.00000000 7168239.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043203 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 19 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043204 742 Aapasuonlamminkangas 1 10007 12015 13146 11006 27009 534215.00000000 7477355.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043204 Kohteessa on uittotammen jäännös. Tammi on malliltaan pukkitammi. Veden kohdalla olleet rakenteet on purettu. Yhteensä rakenteen leveys on leveimmillään rannassa 13 m ja pituus päästä päähän 77 m. Tammi on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen. Pohjoispään pituus on vesirajasta mitattuna 25 m ja eteläpään 40 m. Kohde ajoittuu aikavälille 1910-1930.
metsakeskus.1000043205 742 Sotsonhierikko 1 10007 12001 13000 11006 27009 533283.00000000 7474817.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043205 Kohteessa on kämpän jäännös. Kämppä on lounais-koillissuuntainen ja 12,8 m x 7,4 m kokoinen. Molemmissa päissä on väliseinän erottamat uunilliset huoneet. Kämpästä on jäljellä kolme pyöröhirsikertaa. Nurkissa on sahatut koirankaulasalvokset, jotka on asetettu lovipuoli ylöspäin. Osa hirsien päistä on veistetty kirveellä, osa on sahattu. Kämppä ajoittuu 1900-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Kuisjoella on ollut 1920-luvulla tiettävästi viisi kämppää, ja tämä voi olla yksi niistä. Lisäksi v. 1915 Ylikemin hoitoalueen karttaan tehtyjen merkintöjen perusteella Sotsonhierikon alueella on ollut ilmeisesti hakkuita vuosina 1926-1927.
metsakeskus.1000043206 742 Aapasuonlamminkangas 2 10007 12001 13000 11006 27009 534291.00000000 7477381.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043206 Kohteessa on kämpän, saunan ja tallin jäännökset. Lisäksi paikalta löytyi kellarin jäännös ja yksi erillinen kiviröykkiö. Kämppä liittyy todennäköisesti kohteen vieressä olevaan uittotammeen, ja ajoittuu siten 1910-1930-luvulle.
metsakeskus.1000043207 742 Petäjikkö-Kurtsapalo 1 10007 12015 13146 11006 27009 535005.00000000 7482104.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043207 Kohteessa on uittopato eli -tammi. Joen kohdalta rakenteet on purettu, mutta rannoilla on vielä jäljellä puu- ja maarakenteita. Tammi on koillis-lounaissuuntainen, 120 m pitkä ja 8 m leveä. Sen koillispää ulottuu vesirajasta 80 m ja lounaispää 30 m etäisyydelle. Rakenne koostuu 3,5 m leveästä maa- ja kivivallista, jota tukee alajuoksun puolelta kolme vallin reunan suuntaista hirsikertaa sekä kolmionmuotoiset salvotut avonaiset hirsiarkut, jotka on täytetty kivillä. Kohde ajoittuu mahdollisesti aikavälille 1910-1930. . V. 1915 Ylikemin hoitoalueen karttaan kohde on merkitty ehdotetuksi tammen paikaksi.
metsakeskus.1000043208 742 Saarivaara 2 10007 12001 13000 11006 27009 527223.00000000 7481132.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043208 Kohteessa on kämpän jäännös. Kämppä on mitoiltaan 12 m x 5,5 m, ja se on kaakko-luodesuuntainen. Kämpän länsinurkassa on 3 x 3,5 x 0,4 m kokoinen laakamaisista luonnonkivistä tehty uunin jäännös. Kämppä on tiettävästi rakennettu 1800-luvun puolella, ja se on ollut myöhemmin käytössä porokämppänä 1910-luvulle ensimmäiseen maailmansotaan asti (Strand et al. 1994: 25-26).
metsakeskus.1000043209 742 Saarivaara 3 10007 12001 13000 11006 27009 527018.00000000 7481079.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043209 Kohteessa on puretun kämpän jäännös. Kämpästä ei ole jäljellä yhtään kokonaista paikallaan olevaa hirsikertaa, ja sen koko on epäselvä; purettuja pyöröhirsiä on 12,5 x 6,5 m kokoisella eteläkaakko-pohjoisluodesuuntaisella alueella. Alueen etelälounaisnurkassa on luonnonkiviuunin jäännös. Metsätyökämppä on tiettävästi rakennettu 1800-luvun puolella, ja se on ollut myöhemmin käytössä porokämppänä 1910-luvulle ensimmäiseen maailmansotaan asti (Strand et al. 1994: 25-26).
metsakeskus.1000043211 777 Lumikangas 5 10001 12016 13151 11006 27000 586586.00000000 7195803.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043211 kaksi noin 40x10-metristä pitkänomaista ja pituusakseliltaan rinteensuuntaista rakennetta, joita on ulkoisten piirteiden samankaltaisuuden johdosta pidettävä jonkinlaisina suurmiiluina, ts. lamamiiluja. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043213 777 Kellarimännikkö 10002 12016 13175 11006 27000 616865.00000000 7258962.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043213 Tervahauta, halkaisijaltaan 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043215 9 Tammela 10002 12004 13051 11006 27000 366471.00000000 7130195.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043215 Paikalla on yksikivinen, jäkälän peitossa oleva rajamerkki, jossa ei ole hakkauksia. Vuoden 1843 pitäjänkarttaan kohtaan on merkitty Alavieskan ja Kalajoen pitäjien taitekohta. Vuoden 1954 ja nykyisessä peruskartassa kivi on niin ikään kuntien rajalla.
metsakeskus.1000043216 710 Salmossen 2 10002 12016 13180 11006 27000 310576.00000000 6662450.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043216 Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Paikalla on noin 20 metrin pituinen, karkeasti lounas-koillinen-suuntainan ja hieman kaartuva vallimainen kivistä ja maasta koottu rakenne, jonka läpi virtaa puro. Valli lienee paikalla olleeseen myllyyn liittyvä pato, jolla on padottu kohteen länsipuolella sijaitsevalta, nykyisin Salmossen-nimiseltä suoalueelta virtaavaa vettä. Myllyn paikka on todennäköisesti sijainnut välittömästi vallirakenteen kaakkoispuolella, missä puro virtaa osin kallioon louhitun uoman läpi. Nykyisellään purouoma on hyvin kapea. Maasto nousee purouoman koillispuolella melko jyrkästi, länteen ja lounaaseen loivemmin. Purouoman molemmin puolin on vallirakennetta ympäröivässä maastossa havaittavissa kuoppia sekä mahdollisia rakennuksenperustuksia. Purouoman länsipuolella kasvaa tiheää, nuorta sekametsää ja maasto on paikoin ryteikköistä, minkä vuoksi rakenteiden erottaminen maastossa on vaikeaa. Vallin ja myllyn paikan koillispuolella nousevalla rinteellä kasvaa havumetsää. Paikalle on vuodelta 1784 peräisin olevaan Svedjan maita kuvaavaan karttaan merkitty mylly ja sen luoteispuolitse Svedjasta kohti Starrböleä kulkeva tie. Tien pohjaa ei tarkastuskäynnillä pystytty ryteikköisessä maastossa paikantamaan.
metsakeskus.1000043217 9 Siljakallio 10002 12004 13051 11006 27000 365870.00000000 7129398.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043217 Kivistä kasattu, noin 1 x 1 m kokoinen rajamerkki, jolla on neliönmuotoinen perusta. Osa kivistä on sammaleiden peitossa. Rajamerkin keskellä on viisarikivi, jonka koko on 80 x 50 cm. Viisarikiven näkyvässä osissa ei havaittu merkintöjä. Vuoden 1843 pitäjänkartassa rajamerkki sijoittuu Alavieskan ja Kalajoen pitäjien rajalle. Vuoden 1954 ja nykyisessä peruskartassa rajamerkki on Alavieskan ja Kalajoen kuntien rajojen taitekohdassa.
metsakeskus.1000043218 9 Koniperkkiö 10002 12004 13051 11006 27000 366640.00000000 7129332.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043218 Alavieskan ja Kalajoen nykyiselläkin rajalla sijaitseva rajamerkki, jonka koko on noin 1,2 x 1,2 m ja korkeus hieman alle 1 m. Sammaleen peittämä rajamerkki on koottu useasta kivikerrasta ja sen päällä on 30 x 40 cm kokoinen viisarikivi, jossa ei havaittu hakkauksia. Vuoden 1843 pitäjänkartalla pitäjien raja on kulkenut samassa kohtaa.
metsakeskus.1000043219 710 Salmossen Kolmilor 10001 12016 13151 11006 27000 310357.00000000 6662536.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043219 Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Läntisin miilu on rikkoutunut metsätöissä, maastossa havaittavissa hiiltä ja nokimaata. Rikkoutuneesta miilusta 50-60 metriä itään on ehjä miilu, jonka halkaisija on n. 15 metriä. Edelleen tästä noin 250 metriä länteen on kolmas, rikkoutunut miilu. Piste osoittaa läntisimmän hiilimiilun paikkaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa arkeologin toimesta.
metsakeskus.1000043220 765 Juuvinlahti 10002 12016 13175 11006 27000 570231.00000000 7111573.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043220 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 20 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043221 765 Pöllyvaara 1 10002 12016 13175 11006 27000 570768.00000000 7111001.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043221 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 21 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043222 765 Pöllyvaara 2 10002 12016 13175 11006 27000 571040.00000000 7110745.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043222 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043223 765 Pöllyvaara 3 10002 12016 13175 11006 27000 571081.00000000 7110790.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043223 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043224 765 Pöllyvaara 4 10002 12016 13175 11006 27000 571616.00000000 7110612.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043224 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 17metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043225 765 Pöllyvaara 5 10002 12016 13175 11006 27000 571715.00000000 7110626.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043225 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043226 746 Huuhanselkä 10001 12016 13175 11002 27000 389628.00000000 7068700.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043226 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000043227 742 Saarivaara 4 10007 12001 13000 11006 27008 527103.00000000 7480663.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043227 Kohde on mahdollisesti merkitty Saarivaaran poroerotusaidan kunnostuksen yhteydessä v. 1993 tehtyyn asemapiirrokseen, tosin kartassa se on väärällä puolella tietä. Kohde on kartassa merkitty savottakämpän raunioksi. Kohteessa on metsätyökämpän jäännös. Kämppä on tiettävästi rakennettu 1800-luvun puolella, ja se on ollut myöhemmin käytössä porokämppänä 1910-luvulleaensimmäiseen maailmansotaan asti (Strand et al. 1994: 25-26).
metsakeskus.1000043228 742 Tallavaaran porokämppä 10007 12001 13000 11006 27009 527212.00000000 7480670.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043228 Kohteessa on Tallavaaran porokämpän paikka. Kämppä on siirretty Kuisvaaraan. Jäljellä on sammaleen peittämä 4,5 m x 3,6 m kokoinen kaakko-luodesuuntainen maavalli. Pohjan etelänurkassa on kiviä ja kamiinan jäännöksiä. Alunperin Teemu Tallavaaran omistama porokämppä on rakennettu 1930-luvulla, ja siirretty myöhemmin Kuisvaaran erotuspaikalle (Strand 1994: 27).
metsakeskus.1000043229 742 Saarivaara 5 10007 12001 13000 11006 27009 527593.00000000 7480053.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043229 Kohteessa on 1900-luvun ensimmäiselle puoliskolle ajoittuva metsätyökämpän jäännös. Kämppä on 14,5 m x 8,5 m kokoinen ja itäkoillis-länsilounaissuuntainen. Rakennuksessa on väliseinän erottama tupa- ja talliosa. Tupaosa on rakennuksen itäkoillis- ja talli länsilounaispäässä. Rakennuksesta on jäljellä neljä pyöröhirsikertaa.
metsakeskus.1000043230 742 Saarivaara 6 10007 12013 13127 11006 27009 528220.00000000 7479389.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043230 Kohteessa on 1900-luvulle ajoittuva kruununleimapuu. Kruunuleimoja on käytetty 1960-luvulle asti. Puu on kelottunut halkaisijaltaan n. 25 cm paksu mänty. Puuhun on on tehty yhdelle puolelle runkoa 1,5 m korkeudelle 25 cm korkea ja 5 cm leveä pilkka, johon on lyöty kruununleima.
metsakeskus.1000043231 742 Saarikangas 1 10007 12001 13000 11006 27009 529605.00000000 7477900.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043231 Kohteessa on kämpän ja tallin jäännös. Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kartoitustyö karttaa varten on tehty v. 1964-66. Karttaan on merkitty kaksi kylmää rakennusta. Rakennukset sijoittuvat rantatörmälle luode-kaakkosuuntaisesti 40 m etäisyydelle toisistaan.
metsakeskus.1000043233 742 Paskoniemi 1 10007 12001 13000 11006 27008 532019.00000000 7473563.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043233 Kohteessa on kämpän jäännös. Toisen uunin päällä kasvavan männyn perusteella kohde ajoittuu 1800-luvulle. Paikalla on voinut olla pitkänmallinen kämppä, jossa on kaksi erillistä piisillistä huonetta molemmissa päissä. Kohteeseen kuuluu lisäksi kaksi rakennukseen liittyvää kuoppaa ja kaksi rinteessä olevaa muuta kuoppaa, jotka ovat mahdollisesti jonkinlaisia säilytyskuoppia.
metsakeskus.1000043234 742 Paskoniemi 2 10007 12001 13002 11006 27009 532694.00000000 7473475.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043234 Kohteessa on mahdollisesti ollut kellari tai laavun- tai harjakodantyyppinen tilapäiseen majoitukseen tarkoitettu rakennus. Kohde ajoittuu rakennusmateriaalien perusteella 1900-luvun puolivälin tienoille. Rakennuksen pohja on kaivettu loivaan hiekkatörmään koillis-lounaissuuntaisesti. Jäljellä on turpeenpeittämä 2,8 m pitkä ja 2 m leveä suorakaiteen muotoinen 80 cm syvä kuoppa, jonka luoteisseinällä on muutamien seinärakenteeseen kuuluneiden halkaistujen lautojen jäännöksiä.
metsakeskus.1000043235 742 Koskeloniva 4 10007 12016 13164 11006 27009 531863.00000000 7476224.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043235 Kohteessa on vanhan pellon jäännös. Alueella on heinää kasvava n. 70 m x 70 m kokoinen tasainen aukio, jonka reunoilta löydettiin kivilatomus ja kolme kuoppajäännöstä. Latomus voi olla uunin jäännös tai raivausröykkiö. Kohde ajoittuu 1900-luvulle.
metsakeskus.1000043236 742 Isoaapa 1 10007 12013 13126 11006 27009 531442.00000000 7475763.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043236 Kohteessa on pilkkapuu. Se ajoittuu mahdollisesti 1900-luvun alkupuoliskolle. Puu on kelottunut halkaisijaltaan n. 30 cm paksu mänty, johon on tehty kirveellä 1,5 m korkeudelle 10 cm korkea ja 5 cm leveä pilkka. Kelo on katkennut 2,5 m korkeudelta.
metsakeskus.1000043237 257 Sundsberg 10007 12004 13000 11006 27000 363633.00000000 6670162.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043237 Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Kallion laella selkeä puolikaaren muotoinen kivilatomus pienen pään kokoisista pyöreistä kivistä. Kaksi pystykiveä toisessa päässä. Latomuksen koko n. 1,2 x 2m. Ympäristössä mahdollisesti useampi samanlainen, puiden ja sammaleiden osin peittämänä. Historiallisen ajan rajamerkki ja mahdollisesti samalla aidan tolpan tukirakenne. Lähistöllä on kulkenut Ingvalsbyn ja Hulluksen rusthollien välinen raja, ja rakenteen länsipuolella on vielä 1800-luvun lopulla sijainnut kaksi torppaa. Latomus sijaitsee linjalla, jossa on kulkenut Sundsbergin ja Masabyn rekisterikylien raja. Vuoden 1939 karttaan on merkitty linjalle aita.
metsakeskus.1000043238 9 Hautamännikkö 10002 12016 13175 11006 27000 367363.00000000 7127745.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043238 Paikalla on itään laskevan rinteen törmällä halkaisijaltaan noin 9-10 m oleva tervahauta. Haudan syvyys on noin 1 m ja sen halssi suuntautuu itään. Tervahaudan kokoa ja muotoa on vaikea hahmottaa tiheän, sekametsäympäristön vuoksi. Kohteen nimi on otettu v. 1955 peruskartasta, missä tervahaudan länsipuolelle avautuva metsä on nimetty Hautamänniköksi.
metsakeskus.1000043239 9 Kytöhaka 10002 12004 13051 11006 27000 367244.00000000 7123244.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043239 Paikalla sijaitsee laonnut rajamerkki, josta on näkyvillä ainoastaan viisarikivi. Maassa sammalen alla on lisää rajamerkkiin kuuluvia kiviä. Rajamerkin koko on arviolta noin 1 x 1 metri. Vuoden 1843 pitäjänkartassa kohdassa on Alavieskan ja Kalajoen pitäjien taitekohta. Myös nykyisessä peruskartassa kohdassa on ko. kuntien raja.
metsakeskus.1000043240 208 Kärppäkangas 10002 12016 13175 11006 27000 359470.00000000 7104848.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043240 Peruskartalle merkitty tervahauta sijaitsee avarapohjaisessa kuusimetsässä. Muodoltaan laakean tervahaudan halkaisija on noin 10-11 m ja syvyys noin 70 cm. Haudan vallien paksuus on arviolta noin 3,5-5 metriä.
metsakeskus.1000043241 217 Koivuhaudankangas 10002 12004 13051 11006 27000 363590.00000000 7092515.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043241 Kannuksen ja Sievin rajalla sijaitseva sammaloitunut ja varpua kasvava rajamerkki, jonka koko on noin 1,4 x 1,4 m ja korkeus noin 1 m. Merkin laella on 30 x 30 cm kokoinen viisarikivi, jossa ei havaittu hakkauksia. Kuntien välinen raja on sijainnut samalla paikalla ainakin 1800-luvulta lähtien. Merkin välittömässä läheisyydessä, sen eteläpuolella on muodoltaan laakea ja laaja tervahauta. Haudan halkaisija on yli 20 m, syvyys lähes 1,5 m ja sen halssi suuntautuu lounaaseen. Vallin paksuus on yli 5 m. Tervahaudan päällä kasvaa paksu sammalkerros ja puita. Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Tervahaudan etelälaidan ulkoreunalla sijaitsee yksittäinen pystykivi (korkeus n. 90 cm), joka liittynee haudan pohjoispuolella olevaan rajamerkkiin. Kivi on mitä ilmeisimmin rajamerkin pilkka- /viisarikivi, joka osoittaa rajan kulkureitin - pystykivi sijoittuu nykyisellekin kunnanrajalle.
metsakeskus.1000043241 217 Koivuhaudankangas 10002 12016 13175 11006 27000 363590.00000000 7092515.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043241 Kannuksen ja Sievin rajalla sijaitseva sammaloitunut ja varpua kasvava rajamerkki, jonka koko on noin 1,4 x 1,4 m ja korkeus noin 1 m. Merkin laella on 30 x 30 cm kokoinen viisarikivi, jossa ei havaittu hakkauksia. Kuntien välinen raja on sijainnut samalla paikalla ainakin 1800-luvulta lähtien. Merkin välittömässä läheisyydessä, sen eteläpuolella on muodoltaan laakea ja laaja tervahauta. Haudan halkaisija on yli 20 m, syvyys lähes 1,5 m ja sen halssi suuntautuu lounaaseen. Vallin paksuus on yli 5 m. Tervahaudan päällä kasvaa paksu sammalkerros ja puita. Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Tervahaudan etelälaidan ulkoreunalla sijaitsee yksittäinen pystykivi (korkeus n. 90 cm), joka liittynee haudan pohjoispuolella olevaan rajamerkkiin. Kivi on mitä ilmeisimmin rajamerkin pilkka- /viisarikivi, joka osoittaa rajan kulkureitin - pystykivi sijoittuu nykyisellekin kunnanrajalle.
metsakeskus.1000043242 208 Hakoräme 10007 12004 13043 11042 27000 360972.00000000 7102256.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043242 Kellarin jäännös, jonka koko on noin 8 x 4,5 m. Kellari sijoittuu etelään laskevaan rinteeseen siten, että rakenteen pohjoisreuna on maanpinnan tasalla. Tästä laskevan ladotun kiviseinän korkeus on alle 2 m. Rakeenteen itä-, pohjois- ja länsiseinät on tehty kylmämuuraamalla kivistä. Eteläreuna on tuhoutunut lähes kokonaisuudessaan. Vuoden 1955 peruskartan ja muiden tarkasteltujen vanhojen karttojen perusteella paikalla ei ole ollut rakennuksia.
metsakeskus.1000043243 742 Kuiskoski 1 10007 12015 13146 11006 27009 529642.00000000 7472698.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043243 Kohteessa on lahoavia ohje- ja vastuupuomien hirsiä. Alueen lounaispäässä on yksi irtonainen ohjepuomi. Puomi koostuu kahdesta hirrestä, jotka on kiinnitetty toisiinsa metallipulttien - ja -levyn avulla.
metsakeskus.1000043244 742 Juurakkokoski 1 10007 12001 13000 11006 27009 530593.00000000 7473447.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043244 Kohteessa on kämpän ja tallin jäännökset. Kohde ajoittuu mahdollisesti 1900-luvun puolivälin tienoille.
metsakeskus.1000043245 742 Hirviselkä 1 10007 12013 13127 11006 27009 528481.00000000 7469380.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043245 Kohteessa on pilkkapuu, joka ajoittuu mahdollisesti 1900-luvun alkupuolelle. Puu on halkaisijaltaan n. 30 cm paksu kelottunut mänty, johon on tehty samalle puolelle runkoa kirveellä kolme pilkkaa. Alin pilkoista on n. 1 m korkeudella. Pilkat ovat 5-20 cm korkeita ja n. 5 cm leveitä. Puu on katkennut vajaan 4 m korkeudelta.
metsakeskus.1000043246 742 Isopalo 1 10007 12001 13000 11006 27009 519813.00000000 7475109.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043246 Kohteessa on metsätyökämpän jäännös. Kohde ajoittunee 1900-luvun puolivälin tienoille. Rakennus on mitoiltaan 8 m x 8 m. Seinälinjat ovat väli-ilmansuuntien mukaiset. Rakennuksesta on jäljellä viisi pyöröhirsikertaa.
metsakeskus.1000043247 742 Isopalo 2 10007 12001 13000 11006 27009 518027.00000000 7474274.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043247 Kohteessa on 1950-1970-luvulle ajoittuva parakkimallinen metsätyökämppä. Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan kämpäksi. Kartoitustyö karttaa varten on tehty vuosina 1964-66. Rakennukset on enimmäkseen purettu pois.
metsakeskus.1000043248 742 Isokumpu 1 10007 12001 13000 11006 27009 521196.00000000 7472649.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043248 Kohteessa on 1900-luvun puoliväliin ajoittuva metsätyökämppä. Pienemmät rakennukset voivat olla talleja tai muita ulkorakennuksia.
metsakeskus.1000043249 742 Kolmenkylänlehto 10007 12001 13000 11006 27009 512789.00000000 7477656.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043249 Kohteessa on 1900-luvun puoliväliin ajoittuva metsätyökämppä. Kohde on merkitty v. 1955 ja 1956 Luiron hoitoalueen karttoihin kämpäksi. Kohteessa on puretun kämpän paikka. Piha-alue erottuu tasaisena heinää ja katajaa kasvavana aukiona. Alueelta löydettiin rakennuksen pohja, varasto-käymälä, pieni puurakenne ja kiviröykkiö.
metsakeskus.1000043250 742 Nuolivaara 1 10007 12004 13051 11006 27009 509506.00000000 7478808.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043250 Kohteessa on Savukosken, Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntien välinen rajakivi. Rajakivessä on pääkivi ja kolme rajalinjoja osoittavaa linjakivijonoa. Savukosken ja Pelkosenniemen kunnat on perustettu v. 1916, joten kohde ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle.
metsakeskus.1000043251 742 Nuolivaara 2 10007 12016 13198 11006 27009 509503.00000000 7478802.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043251 Kohteessa on 1900-luvun puoliväliin ajoittuva kolmiomittauksessa käytetty puunlatvamerkki. Merkki on kelottuneen männyn latvassa 4 m korkeudella oleva 2,5 m pitkä riuku.
metsakeskus.1000043252 742 Petäjävaara 1 10007 12001 13000 11006 27009 521227.00000000 7484617.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043252 Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalta löydettiin kolmen rakennuksen jäännökset ja purkuhirsikasa. Rakennusten päällä kasvaa muutamia nuoria puita. Kohde ajoittuu 1900-luvun puolivälin tienoille.
metsakeskus.1000043253 742 Petäjävaara 2 10007 12001 13000 11006 27009 521046.00000000 7485126.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043253 Kohteessa on metsätyökämpän ja tallin jäännökset. Kohde on ilmeisesti v. 1970 kartan kartoitustyön aikana ollut jo poissa käytöstä, koska se on tuolloin merkitty kylmäksi rakennukseksi. Kohde ajoittuu 1900-luvun puolivälin tienoille.
metsakeskus.1000043255 742 Kuusikkokumpu 10007 12001 13013 11006 27009 517294.00000000 7485661.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043255 Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan Kuusikkokummun tilaksi. Talo on merkitty myös v. 1955 Luiron hoitoalueen karttaan. Nykyiseen karttaan Kuusikkokumpu on merkitty paikannimeksi. Piha-alueelta löydettiin päärakennuksen ja ulkorakennuksen, johon on mahdollisesti kuulunut saunaosa, jäännökset. Piha-alue sijoittuu vanhan pellon lounaiskulmalle. Peltoalue on n. 210 m x 120 m kokoinen ja itäkoillis-länsilounaissuuntainen.
metsakeskus.1000043256 742 Kiurunrämeet 1 10007 12013 13127 11006 27009 517003.00000000 7490805.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043256 Kohteessa on ilmeisesti rajamerkkeinä käytettyjä pilkkapuita. Kohde ajoittuu 1900-luvun alkupuoliskolle. Puut ovat kelottuvia paksuja mäntyjä.
metsakeskus.1000043257 217 Hautamäki 10002 12016 13175 11006 27000 361390.00000000 7088435.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043257 Tiainen 2021: Paikalla sijaitsee halkaisijaltaan noin 22 m kokoinen tervahauta, jonka syvyys on noin 1,4 m. Epäselvästi erottuva halssiaukko aukeaa koilliseen. Tervahaudan päällä kasvaa jonkin verran eri ikäistä puustoa ja varvikkoa, mikä hankaloitti havainnointia. Vuoden 2022 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan.
metsakeskus.1000043258 217 Antinoja 10002 12016 13175 11006 27000 363730.00000000 7088133.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043258 Tiainen 2021: Pieni ja laakea tervahauta, jonka halkaisija on noin 12 m ja syvyys (vallin päältä haudan pohjalle) noin 1,2 m. Halssiaukko aukeaa lounaaseen. Tervahaudan päällä on sekä kasvavia että kaatuneita puita, mutta maastossa tervahauta erottuu silti selkeästi.
metsakeskus.1000043259 205 Hautapelto 1 10001 12016 13175 11006 27000 523145.00000000 7127603.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043259 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043260 205 Hautapelto 2 10001 12016 13175 11006 27000 523265.00000000 7127525.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043260 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043261 205 Hautapelto 3 10001 12016 13175 11006 27000 523555.00000000 7127435.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043261 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043262 217 Lummukkaneva 10002 12004 13051 11006 27000 359969.00000000 7085156.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043262 Tiainen 2021: Nykyiselläkin Kannuksen ja Toholammin kunnanrajalla sijaitsevan rajamerkin päältä on ilmeisesti ajettu metsäkoneella. Sen pohjoislaita on sammalpeitteinen ja vahingoittumaton, mutta sen etelälaita on paljaalla kivellä ja hieman laonnut. Rajamerkin koko on 1,4x1,4 m, korkeus 90 cm. Rajamerkin laella on kaatunut viisarikivi, josta erottuu heikosti hakkaus. Pitäjien välinen raja on kulkenut paikalla ainakin 1800-luvulta lähtien.
metsakeskus.1000043264 205 Hautapelto 4 10001 12016 13175 11006 27000 523866.00000000 7127578.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043264 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043266 205 Sivolanlampi 10001 12016 13175 11006 27000 523174.00000000 7127939.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043266 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043267 217 Vaaramakangas 10002 12004 13051 11006 27000 360148.00000000 7085086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043267 Vuoden 2021 inventointi: Komea, nykyiselläkin Kannuksen ja Toholammin kuntien rajalla sijaitseva rajamerkki, jonka koko on 1,5x1,4 m. Korkeutta rajamerkillä on sen s-raunalla noin 1 m ja n-reunalla noin 40 cm. Merkkiä peittää osin paksu sammalkerros. Keskellä rajamerkkiä on piikkimäinen viisarikivi (noin 40 cm korkea). Pitäjien välinen raja on kulkenut paikalla ainakin 1800-luvulta lähtien. Vuoden 2024 inventointi: Kohde on hiljattain inventoitu; paikalla ei käyty. Kohde sijaitsee 1840-luvun pitäjänkartalla Lohtajan pitäjässä Ylikannuksen ja Toholammin kylien rajalla. Kyseessä voi olla myös Kannuksen ja Toholammin kuntarajan rajamerkki. Molemmat itsenäistyivät Suur-Lohtajan pitäjästä, Toholampi vuonna 1865 ja Kannus eli silloinen Ylikannus vuonna 1859.
metsakeskus.1000043268 849 Aitaniittu 10002 12004 13051 11006 27000 363562.00000000 7082699.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043268 Nykyisellä kiinteistörajalla sijaitsevan rajamerkin koko on noin 1,3x1,3 m, korkeus noin 50 cm. Sammalpeitteinen rajamerkki on koottu useammasta kivikerrasta ja sen päällä on noin 20x40 cm kokoinen viisarikivi, josta ei havaittu hakkauksia. Rajamerkki sijaitsee nykyisin Toholammin kunnan alueella. Vuoden 1845/1846 pitäjänkartalla paikalla on ollut Kannuksen pitäjän ja Toholammin kylän enklaavin rajapiste. Vuoden 2024 inventointi: Kohde on hiljattain inventoitu; paikalla ei käyty. Pitäjänkartalle merkitty enklaavi sijaitsi Lohtajan pitäjässä ja oli Toholammin Rytiojan talon maata. Toholammin kunta on perustettu 1865 ja Kannus 1859, mihin asti ne kuuluivat Lohtajan pitäjään. Nykyiset tilarajat noudattavat pitäjänkartalle merkityn enklaavin rajoja.
metsakeskus.1000043269 205 Juuttaanniemi 10001 12016 13175 11006 27000 523128.00000000 7128617.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043269 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043271 205 Lampila 1 10001 12016 13175 11006 27000 523597.00000000 7128640.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043271 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043272 205 Lampila 2 10001 12016 13175 11006 27000 523643.00000000 7128647.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043272 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 20 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043273 849 Risunevankangas 10002 12004 13051 11006 27000 363808.00000000 7082502.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043273 Tiainen: Osin laonnut rajamerkki sijaitsee nykyisellä kiinteistörajalla. Rajamerkki on noin 1,4x1,4 m kokoinen, korkeus noin 40 cm. Sammalpeitteisen merkin päällä on mahdollinen kaatunut viisarikivi. Rajamerkki sijaitsee nykyisen Toholammin kunnan alueella. Vuoden 1961 peruskartalla paikalla on ollut Lohtajan kunnan ja Toholammin enklaavin rajapiste. Vuoden 1845/1846 pitäjänkartalla paikalla on ollut Kannuksen pitäjän ja Toholammin kylän enklaavin rajapiste. Vuoden 2024 inventointi: Kohde on hiljattain inventoitu; paikalla ei käyty. Pitäjänkartalle merkitty enklaavi sijaitsi Lohtajan pitäjässä ja oli Toholammin Rytiojan talon maata. Toholammin kunta perustettuun 1865 ja Kannus 1859, mihin asti ne kuuluivat Lohtajan pitäjään. Nykyiset tilarajat noudattavat pitäjänkartalle merkityn enklaavin rajoja.
metsakeskus.1000043274 205 Kantola 10001 12016 13175 11006 27000 525574.00000000 7128154.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043274 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043275 849 Risunevankangas S 10002 12004 13051 11006 27000 363781.00000000 7082343.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043275 Nykyiselläkin kiinteistörajalla, suo-ojien risteyskohdan kaakkoisreunalla sijaitseva rajamerkki jää tiheiden pienten havupuiden alle. Rajamerkki on kooltaan noin 1,4x1,4 m. Mahdollisesti osin laonneen merkin päällä on kaatunut piikkimäinen viisarikivi. Rajamerkki sijaitsee nykyisin Toholammin kunnan alueella. Vuoden 1961 peruskartalla paikalla on ollut Lohtajan kunnan ja Toholammin enklaavin rajapiste. Vuoden 1845/1846 pitäjänkartalla paikalla on ollut Kannuksen pitäjän ja Toholammin kylän enklaavin rajapiste. Vuoden 2024 inventointi: Kohde on hiljattain inventoitu; paikalla ei käyty. Pitäjänkartalle merkitty enklaavi sijaitsi Lohtajan pitäjässä ja oli Toholammin Rytiojan talon maata. Toholammin kunta perustettuun 1865 ja Kannus 1859, mihin asti ne kuuluivat Lohtajan pitäjään. Nykyiset tilarajat noudattavat pitäjänkartalle merkityn enklaavin rajoja.
metsakeskus.1000043276 205 Paljakankalliot 10002 12016 13175 11006 27000 525426.00000000 7125409.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043276 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043277 577 Puranpojantie 1 10002 12001 13000 11040 27000 263412.00000000 6711118.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043277 Kohde on löytynyt inventoinnissa 2014. Asuinpaikka sijaitsee pellolta itään jyrkästi nousevan rinteen päällä. Paikalla on kallioiden välissä pienialalinen terassi, jonka maaperä on moreenia ja hiekkaa. Maanpinnalle kohteesta ei voida havaita rakenteita. Paikalle kaivetuista koekuopista löydettiin kvartsi-iskoksia, kivilaji-iskos sekä keramiikan pala. Muutamassa koekuopassa hiekkamaannos oli väriltään selkeän punaista ja yhdessä kuopassa havaittiin merkkejä nokimaasta, mutta täyttä varmuutta kulttuurimaasta ei saatu. Paikalla havaitut löydöt ja punertavaksi värjäytynyt hiekka vaikuttavat keskittyvän melko rajatulle noin 20 m x 20 m alueelle, joiden perusteella asuinpaikka on rajattu. Kohteen ajoitus varhaismetallikaudelle perustuu sen korkeusasemaan ja löytöjen luonteeseen. 2022 todettiin että alueella on tehty hakkuut.
metsakeskus.1000043278 205 Koutalampi 10001 12016 13175 11006 27000 524607.00000000 7127878.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043278 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043280 205 Sivolanlampi 2 10001 12016 13175 11006 27000 523131.00000000 7127789.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043280 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043281 205 Ukonaho 10001 12016 13175 11006 27000 526347.00000000 7127360.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043281 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043282 205 Lautasuo 10002 12016 13175 11006 27000 527487.00000000 7125519.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043282 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043283 742 Lauttaselkä 3 10007 12001 13000 11006 27009 534270.00000000 7469907.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043283 Kohteessa on 1950-70-luvulle ajoittuva Kemi Oy:n parakkikämpän jäännös. Ainoastaan kämpän paikka erottuu selvästi. Saunan paikka on mahdollisesti ollut alueen itäosassa.
metsakeskus.1000043284 742 Kuisvaara 1 10007 12016 13168 11006 27009 532407.00000000 7470167.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043284 Kohteessa on 1950-luvun jälkeen rakennettu poroerotusaitaus, jossa on eri-ikäisiä osia. Ainakaan riukuaitaosa eivät ole enää käytössä.
metsakeskus.1000043285 742 Kuisvaara 2 10007 12013 13127 11006 27009 532153.00000000 7470521.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043285 Kohteessa on kruununleimapuu. Puu on kelottunut mänty, jossa on yhdellä puolella 1,5 m korkeudella 15 cm korkea ja 5 cm leveä pilkka, johon on lyöty kruununleima. Lisäksi puuhun on tehty kahdelle muulle sivulle vastakkaisille puolille 40-50 cm korkeat ja 10 cm leveät pilkat, joihin on tehty tasaisin välein toiseen viisi ja toiseen kuusi poikittaista viivaa. Kahden muun merkin tarkoitus on epäselvä. Ne voivat liittyä poroaitaan. Kohde ajoittuu mahdollisesti 1900-luvun alkupuoliskolle tai puoliväliin.
metsakeskus.1000043287 742 Sakiamaa 1 10007 12001 13000 11006 27009 523802.00000000 7492179.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043287 Kohteessa on pyöröhirsinen kämpän jäännös. Kämppä on mitoiltaan 12,2 m x 6 m ja se on itä-länsisuuntainen. Itäpäädyssä on tupaosa ja länsipäädyssä talli. Osat ovat samankokoiset ja niitä erottaa väliseinä. Tuvasta on jäljellä arviolta kaksi lähes täysin turpeen peittämää hirsikertaa, ja talliosasta yksi. Kohde ajoittuu mahdollisesti 1900-luvun alkupuolelle.
metsakeskus.1000043289 742 Suikeloseljännokka 2 10007 12016 13168 11006 27009 524905.00000000 7493591.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043289 Kohteessa on pienen poroaitauksen jäännös ja siihen liittyvä koppi. Poroaidan käyttötarkoitus ei ole varma. Vastaavanlaisia koppeja on käytetty teurastuskoppeina. Kohde ajoittuu 1900-luvun loppupuolelle.
metsakeskus.1000043290 742 Väliniva 1 10007 12015 13146 11006 27009 520128.00000000 7491412.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043290 Kohteessa on uitettavan puutavaran varastointiin käytetty lanssipaikka. Ranta-alue on tasoitettu ja soran peitossa ja paikalla on sahanpurukasa. Kohde ajoittuu 1900-luvun puoliväliin
metsakeskus.1000043291 742 Suikeloseljännokka 3 10007 12004 13054 11006 27009 524581.00000000 7494815.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043291 Rinteen juurella on neljä selkeää kiviröykkiötä ja muutamia epämääräisempiä kivirykelmiä ja yksittäisiä nostettuja kiviä. Rakenteet sijoittuvat samalle linjalle 5-10 m välein 65 m pituiselle alueelle. Rajamerkeiksi rakennelmat ovat myös melko suuritöisiä. Jos alueella on ollut tammi, kivet voivat liittyä sen rakentamiseen. Röykkiöiden vieressä oleva puuton linja voi olla tien pohja, mutta sen ajoituksesta ei ole tietoa. Röykkiöitä peittävän kasvillisuuden määrän perusteella kohde ajoittunee 1900-luvun alkupuoliskolle.
metsakeskus.1000043292 402 Koskiniemi 10002 12004 13051 11006 27000 526597.00000000 7008449.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043292 Alapitkän kylän länsiosassa, peltoalueen nurkassa on viistoon kaatunut, noin 50 x 30 x 30 cm rajakivi. Yhdelle sivulle on kaiverrettu numero 18. Tämän ympärillä on noin neliömetrin alalla pienempiä kiviä – ilmeisesti liittyen kiven tukikiveykseen. Alue on pohjaltaan heinikkoista kuusimetsää, melko tasaista ja kosteapohjaista. Nykyisin kivi on Narvanlahden kylän kantatalojen 9 ja 10 rajalla. Isojakokartalla (vuosilta 1802 ja 1812) ja pitäjänkartalla (vuosilta 1844, -46, -90) kyseinen rajapiste on Alapitkän ja Narvanlahden kylien rajalla, kyseessä on siis isojaon aikainen kylien välinen rajamerkki.
metsakeskus.1000043293 402 Alapitkä vanha ratapohja 10007 12005 13067 11006 27009 526584.00000000 7008955.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043293 Kuopio – Lapinlahti rata valmistui vuonna 1902. Alapitkäjoen itäpuolella, nykyisen ratalinjan länsipuolella, on noin 700 metrin matkalla käytöstä poistettua vanhaa rautatien pohjaa. Kyseinen osuus radasta on poistunut käytöstä 1960-luvulla. Vuoden 1973 peruskartalla rata on kohdalla jo oikaistu. Ratapohjan eteläisempi osuus noin 450 metrin matkalla toimii nykyisin paikallistien pohjana, pohjoisempi osuus on noin 200 metrin matkalla peltotien pohjaa ja loppu noin 50 metrin matkalta on täysin umpeen kasvanutta. Ratapohjan leveys on noin 7 m ja sen pengerrys on 1–3 m korkea (korkein pohjoisosassa).
metsakeskus.1000043295 742 Ylimmäinen Angelvaara 2 10007 12013 13127 11006 27009 524979.00000000 7495370.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043295 Kohteessa on pilkkapuu, jonka tarkoitus ei ole tiedossa. Se voisi sijaintinsa perusteella liittyä esimerkiksi kalastukseen. Kohde ajoittuu 1900-luvun alkupuoliskolle. Puu on kelottunut halkaisijaltaan n. 25 cm paksu mänty, johon on tehty joen vastaiselle puolelle n. 1,5 m korkeudelle kirveellä kaksi pilkkaa.
metsakeskus.1000043296 742 Ylimmäinen Angelvaara 3 10007 12001 13000 11006 27009 525337.00000000 7495650.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043296 Kohteessa on metsätyökämpän jäännös, joka ajoittunee 1900-luvun alkupuoliskolle. Rakennus on L-kirjaimen muotoinen. Rakennuksen pääosa on koillis-lounaissuuntainen, 12 m pitkä ja 5,8 m leveä.
metsakeskus.1000043297 742 Ylimmäinen Angelvaara 4 10007 12001 13000 11006 27009 525489.00000000 7496062.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043297 Kohteessa on 1900-luvun alkupuoliskolle ajoittuva metsätyökämppä. Kämppä on pohjois-eteläsuuntainen, 14,8 m pitkä ja 7 m leveä.
metsakeskus.1000043298 742 Hommaselkä 1 10007 12016 13000 11006 27009 525379.00000000 7496188.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043298 Kohteessa on kaksi toisistaan 5 m etäisyydellä olevaa elävää 25-30 cm paksua mäntyä, joista idänpuoleiseen on porattu läpi kaksi reikää metrin korkeudelle. Reiät on tehty puun keskikohtaan päällekkäin. Tappipuiden käyttötarkoitus ei ole tiedossa. Muilla alueilla hiukan vastaavanlaisia puita on pidetty konttipuina, mutta niissä ei yleensä ole kokonaan puun läpi porattuja reikiä, ja tapit ovat korkeammalla. Kohde ajoittunee 1900-luvun alkupuolelle tai puoliväliin.
metsakeskus.1000043299 742 Hommaselkä 2 10007 12001 13000 11006 27009 525003.00000000 7495481.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043299 Kohteessa on kämpän jäännös, joka ajoittuu mahdollisesti 1900-luvun alkupuoliskolle. ämppä on kooltaan 7,2 m x 6,1 m ja pohjois-eteläsuuntainen.
metsakeskus.1000043300 142 Suurisuon ratavartijan tontti 10002 12001 13000 11006 27008 470180.00000000 6748502.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043300 Suurisuon ratavartijan tontti on yksi Savon radan alkuperäisistä. Pituusprofiilissa sen paikalle on merkitty yksinkertainen vahtitupa, ja Senaatin kartastossa vuodelta 1875 tontilla näkyy kolme rakennusta: asuinrakennus lähinnä rataa, ulkorakennus tontin takaosassa sekä toinen ulkorakennus radan toisella puolella. Vuoden 1932 kartassa rakennuksia ei enää näy. Tontin takaosassa on kivijalka, joka voi olla kuulunut ulkorakennukselle. Kivijalan takana on muutamia aidantolppia sekä piikkilankaa. Maastossa on rakennusjätettä, kuten tiiliä. On mahdollista, että tontilla on myös kellarin jäänteet, mutta ne jäävät kaadettujen puiden alle (puiden juurissa on kiinni tiiltä ja laastia). Tontin kaakkoiskulmassa kasvaa suuri hernepensas sekä angervoja. Kaakkoiskulmassa on myös pieni kivestä rakennettu kävelysilta ojan ylitse.
metsakeskus.1000043302 398 Kivisen ratavartijan tontti 10007 12001 13000 11006 27008 452503.00000000 6754715.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043302 Kivisen ratavartijan tontti on merkitty Pietarin radan pituusprofiiliin yksinkertaisena vahtitupana, ja luultavasti se on yksi radan alkuperäisistä ratavartijan tonteista. Senaatin kartastossa vuodelta 1875 tontilla näkyy kaksi rakennusta: asuinrakennus sijaitsee radan varressa ja ulkorakennus tontin koilliskulmassa. Tontin autioitumisesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta se on tyhjä jo vuoden 1964 kartassa. Tontin vierestä on kulkenut keskiajalta lähtöisin oleva Ylinen Viipurintie, jonka linjausta on säilynyt esimerkiksi viereisessä Ylämaantiessä. Kivisen ratavartijan tontti on yleissilmäykseltä hyvin samankaltainen kuin läheinen Kuurin ratavartijan tontti: Tonttia kiertää kiviaita, ja tontti kasvaa niittykasvillisuutta. Tontilla ei ole suurempia puita, joten se eroaa hyvin ympäröivästä maastosta omana kokonaisuutenaan. Rautatieharrastajien kesällä ottamissa kuvissa näkyy puutarhojen kukkivia koristekasveja. Rakennuksista ei ole jäljellä selkeitä kivijalkoja, mutta tontin radanpuoleisella sivulla on kiviröykkiö, joka voisi olla esimerkiksi vahtituvan lämmitysmuurin jäänteet. Tontin pohjoislaidalla on maassa paljon tiiliä sekä pientä rautaromua.
metsakeskus.1000043304 398 Piiankallion ratavartijan tontti 10007 12001 13000 11006 27008 444613.00000000 6755339.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043304 Piiankallion ratavartijantontilla on sijainnut yksinkertainen vahtitupa. Tontti sijaitsee pienen kallion päällä Nastolassa, nykyisellä radanvarren teollisuusalueella. Kallioon on rataa rakennettaessa tehty kallioleikkaus, jonka toisella puolella tontti sijaitsee. Ratavartijan tontti on luultavasti yksi radan alkuperäisistä, sillä se on merkitty jo Pietarin radan pituusprofiiliin. Senaatin kartastossa vuodelta 1875 tontilla näkyy asuinrakennus tontin kaakkoiskulmassa lähellä rataa. Kallion päällä tontilla on myös yksi ulkorakennus. Tupa on poistunut käytöstä ennen vuotta 1964. Tontti kasvaa tiheää heinikkoa ja niittykasvillisuutta. Se kuitenkin erottuu muusta maastosta puuttomuutensa vuoksi. Tontin selkein merkki aiemmasta asutuksesta ovat suuret ruusupensaat, jotka ovat levinneet laajalle ympäri tonttia. Tontin luoteiskulmassa on painauma, joka voisi olla sortunut maakellari. Mahdollisen maakellarin raunioihin on tehty maja erilaisista roskista, ja kalliolla on jälkiä tulenteosta. Tonttia kiertää osittain säilynyt kiviaita, joka vastaa ulkoisesti radan varrelta löytyvää kipinäaitaa. Rakennuksista ei ole jäänyt selkeää kivijalkaa, mutta kivijalan osia löytyy ympäri tonttia.
metsakeskus.1000043305 849 Hongistonoja 10002 12016 13175 11006 27000 357343.00000000 7068363.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043305 Hiltunen 2021: Paikalla on maljamainen tervahauta, joka on halkaisijaltaan noin 14 m vallien ulkoreunoilta mitattuna. Idässä haudan vallia ei juurikaan erota maastosta, mutta lännessä vallin leveys on noin 2 metriä. Halssi suuntautuu lounaaseen ja se on noin 1,5-2 metriä leveä. Halssi on lohkokivillä kylmämuurattu. Tervahautaa kiertää katkoviivamainen kaivanto.
metsakeskus.1000043308 272 Pirttineva 10002 12016 13175 11006 27000 354918.00000000 7066622.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043308 Hiltunen 2021: Peruskarttaan merkattu tervahauta sijaitsee Metlan tutkimusmetsässä. Suppilomainen tervahauta on halkaisijaltaan noin 18 metriä vallien ulkoreunoilta mitattuna. Haudan syvyys sen keskeltä mitattuna vallien yläreunaan on korkeimmillaan noin 2 metriä. Vallilla on leveyttä noin 2,5 metriä. Halssi suuntautuu länteen. Halssi on noin 4 metriä pitkä ja 2 metriä leveä. Haudan päällä kasvaa suuria kuusia ja pienempiä koivuja, mutta se silti erottuu hyvin ympäristöstä. Haudan keskellä on ketun tai jonkin muun eläimen tekemä kolo. Haudan länsipuolella, noin 2 metriä haudan vallista kulkee vanha metsäkoneen ajoura. Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan entisellään.
metsakeskus.1000043309 272 Selkämaankangas 10002 12016 13175 11006 27000 357895.00000000 7065238.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043309 Hiltunen 2021: Tervahauta sijaitsee hyvin peitteisessä maastossa. Sen päällä kasvaa kuusia, koivuja ja pajukkoa. Hauta on halkaisijaltaan noin 20 metriä. Haudan syvyys on keskeltä vallien yläreunaan mitattuna korkeimmillaan noin 2 metriä. Haudan vallien leveys on noin 3,5 metriä. Tervahaudan halssi erottuu heikosti ympäristöstä. Se suuntautuu koilliseen. Halssin pituus on noin 3 metriä ja leveyttä suurimmillaan noin 1 metri.
metsakeskus.1000043310 849 Palosaari 10002 12004 13051 11006 27008 359481.00000000 7063874.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043310 Hiltunen 2021: Metsäkoneen ajouran itäpuolella Kokkolan ja Toholammin kuntien rajalla on kivistä kasattu rajamerkki. Se on kooltaan noin 1x1 metriä. Perustan kivet eivät vaikuta olevan aivan alkuperäisellä paikallaan ja niitä on ilmeisesti liikuteltu tai ne ovat kaatuneet. Keskellä on viisarikivi, joka on kooltaan noin 40x50 cm. Viisarikiven pohjoissivussa on nähtävissä kaiverruksia. Viisarikiven ylälaidassa on kruunu. Sen alapuolella erottuu heikosti numeroita, ilmeisesti luku 1811. Luvun funktio ei ole tiedossa. Vuoden 1845-46 pitäjänkartassa rajamerkin kohdalla on Toholammin ja Kokkolan pitäjien välisen rajan taitekohta.
metsakeskus.1000043311 272 Raikoperänneva 10002 12016 13175 11006 27000 361572.00000000 7061290.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043311 Hiltunen 2021: Maljamainen tervahauta sijaitsee hakkuuaukealla, jossa kasvaa heinikkoa ja pajukkoa. Hauta on halkaisijaltaan noin 14 metriä vallien ulkoreunoilta mitattuna. Haudan syvyys on keskeltä vallien yläreunaan mitattuna noin 1 metri. Haudan vallien leveys on noin 3 metriä. Tervahaudan halssi suuntautuu länteen. Halssi on noin 6 metriä pitkä ja metrin leveä. Haudan eteläisen vallin päälle on kasattu ohuita puunrankoja sekä oksia.
metsakeskus.1000043312 849 Selkämaa 10002 12016 13175 11006 27000 362707.00000000 7060579.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043312 Hiltunen 2021: Tervahauta on halkaisijaltaan noin 14 metriä. Haudan syvyys keskeltä vallien yläreunaan mitattuna on noin metri. Tervahaudalla ei erotu selkeitä valleja, vaan sen reunat ovat maan tasalla. Halssi suuntautuu etelään. Se on noin 6 metriä pitkä ja metrin leveä. Tervahaudan päällä kasvaa suuria kuusia, mutta aluskasvillisuutta on vähän. Tervahauta erottuu hyvin ympäristöstä.
metsakeskus.1000043313 849 Raikoharju 10002 12016 13175 11006 27000 363132.00000000 7060394.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043313 Hiltunen 2021: Raikoharjun länsirinteellä sijaitsee kaksi tervahautaa noin 20 metrin etäisyydellä toisistaan. Pohjoisempi tervahaudoista on suurempi. Se on halkaisijaltaan noin 19 metriä. Hauta on puiden peitossa ja erottuu maastosta melko huonosti. Haudan syvyys on keskeltä sen vallien yläreunaan noin 0,5 metriä. Vallilla on leveyttä noin 3 metriä. Halssi suuntautuu lounaaseen. Se on noin 6 metriä pitkä ja 2,5 metriä leveä. Halssi on myös puiden peitossa. Eteläisempi tervahauta on pienempi, halkaisijaltaan noin 10 metriä. Haudan syvyys on keskeltä vallien yläreunaa mitattuna noin 0,7 metriä. Vallilla on leveyttä noin 1,5 metriä. Halssi suuntautuu länteen. Se on noin 4 metriä pitkä ja 1,5 metriä leveä. Tervahauta sijaitsee kuusitaimikossa, jossa kasvaa harvakseltaan suurempia kuusia. Molemmat tervahaudat ovat maljamaisia. Tervahaudat on merkattu peruskarttaan
metsakeskus.1000043314 849 Paskonkorpi 10002 12016 13175 11006 27000 364442.00000000 7059280.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043314 Hiltunen 2021: Peruskartalle merkitty maljamainen tervahauta on halkaisijaltaan 16 metriä. Haudan syvyys keskeltä vallin yläreunaan mitattuna on noin metri. Haudan vallilla on leveyttä noin 3,5 metriä ja vallin päällä kasvaa isoja kuusia ja koivuja. Tervahaudan itäosan poikki on ajettu metsäkoneella, joka on vaurioittanut sitä. Halssi on ilmeisesti ollut etelään, mutta sekin on vaurioitunut metsäkoneen jäljiltä.
metsakeskus.1000043315 934 Hoikkaneva 1 10007 12004 13051 11006 27008 343492.00000000 7014110.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043315 Paikalla on noin 35 x 20 cm kokoinen ja noin 35 cm korkea viisarikivi, josta erottuu epämääräinen hakkaus ”475”. Sammalen seassa viisarikiven ympärillä ei tunnu olevan muita rajapyykkiin kuuluvia kiviä. Maasto paikalla on luonnostaan kivistä ja kosteapohjaista. Vuoden 1954 peruskartalla tällä kohdalla on Sääksjärven ja Korpilahden kylien välinen rajapiste, samoin kuin vuoden 1845 pitäjänkartalla.
metsakeskus.1000043316 934 Hoikkaneva 2 10007 12004 13051 11006 27008 343548.00000000 7013948.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043316 Paikalla on noin 1,4 x 1,4 m kokoinen ja noin 90 cm korkea neliömäinen kivilatomus, rajamerkki. Rajamerkin päällä on noin 45 cm korkea viisarikivi, josta erottuu epäselvästi hakkaus ”419”. Rajamerkki on osin paksun sammaleen peitossa ja sijoittuu hakkuuaukealle. Vuoden 1954 peruskartalla kohdalla on Sääksjärven ja Korpilahden kylien välinen rajapiste, samoin kuin vuoden 1845 pitäjänkartalla.
metsakeskus.1000043317 934 Hoikkaneva 3 10007 12004 13051 11006 27008 343400.00000000 7013739.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043317 Paikalla on yksittäinen viisarikivi (noin 40 * 10 cm, korkeus 35 cm), jossa on epäselvästi erottuva hakkaus ”411”. Rajamerkki sijoittuu hakkuuaukean kulmaan. Vuoden 1954 peruskartalla kohdalla on Sääksjärven ja Korpilahden kylien välinen rajapiste, samoin kuin vuoden 1845 pitäjänkartalla.
metsakeskus.1000043318 934 Hongistonharju 1 10007 12004 13051 11006 27008 343300.00000000 7012954.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043318 Noin 1,2 x 1,2 m kokoinen ja 90 cm korkuinen rajamerkki sijoittuu nykyiselle kiinteistörajalle. Rajamerkki on koottu useista kivistä, jotka ovat muhkean sammalpatjan alla. Merkin päällä on noin 40 x 15 cm ja 45 cm korkea viisarikivi, jonka toiselta puolen erottuu hakkaus ”482” ja toiselta puolelta hakkaus ”50”. Vuoden 1954 peruskartalla kohdalla on Sääksjärven ja Korpilahden kylien välinen rajapiste, samoin kuin vuoden 1845 pitäjänkartalla.
metsakeskus.1000043319 934 Hongistonharju 2 10002 12016 13175 11006 27000 343405.00000000 7012860.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043319 Tuoreella hakkuuaukealla sijaitsee kaksi vierekkäistä tervahautaa. Syvät tervahaudat erottuvat aukealta selkeästi. Läntisemmän tervahaudan halkaisija on noin 16 m, josta vallia noin 6 m. Syvyyttä haudalla on liki kaksi metriä. Halssiaukko ja pitkä halssiura aukeaa kohti koillista. Välittömästi edellisen itäpuolella sijaitsee halkaisijaltaan noin 14 m kokoinen tervahauta, josta vallia noin 5 m. Syvyyttä haudalla on noin 1,7 m. Halssiaukko ja halssiura aukeaa kohti koillista.
metsakeskus.1000043320 934 Kuplinginpuro 10002 12016 13175 11006 27000 343580.00000000 7012489.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043320 Hakkuuaukealla sijaitsee kaksi vierekkäistä tervahautaa, josta luoteen puoleinen on laaja ja selkeä, kaakon puoleinen puolestaan pieni ja maastossa heikosti erottuva. Pienempi tervahaudoista sijoittuu osin hakkuuaukealle ja osin nuoreen talousmetsään. Tervahaudan halkaisija on noin 12 m, josta vallia noin 4 m. Syvyyttä laakealla haudalla on noin 70 cm. Halssi aukeaa itäkoilliseen, hakkuun suuntaan. Suuremman tervahaudan halkaisija on noin 22 m, josta vallia 7-8 m. Laakean ja maljamaisen haudan syvyys on 1,2-1,5 m. Maaperä tervahaudan ympärillä oli myllerrettyä. Muutamia metrejä sen pohjoislaidan pohjoispuolelta rikkoontuneelta maanpinnalta havaittiin muutamia palaneen saven palasia alle neliömetrin kokoiselta alueelta.
metsakeskus.1000043321 934 Kaalei 10002 12016 13175 11006 27000 345798.00000000 7006502.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043321 Hiekkapohjaisen kumpareen koillislaidalla sijaitsevan tervahaudan halkaisija on noin 23 m, syvyyttä haudalla on 1,1-1,5 m. Mahdollisen kaksoisvallin paksuus on noin 8/9 m. Halssiaukko aukeaa koilliseen. Tervahaudassa on paljon eläimien kaivamia koloja. Paikalla kasvaa eri-ikäistä sekametsää. Kumpareen reunoilla, 30-80 m etäisyydellä tervahaudasta on useita kuoppia, jotka vaikuttivat olevan maanottokuoppia.
metsakeskus.1000043322 5 Sudenpesäkankaanrämäkkö 10002 12016 13175 11006 27000 355140.00000000 6998078.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043322 Hakkuuaukealla sijaitsevan tervahaudan halkaisija on noin 25 m, syvyyttä haudalla on noin 1-1,4 m. Laakean tervahaudan halssi aukeaa länsilounaaseen. Mahdollisen kaksoisvallin paksuun on 8-9 m.
metsakeskus.1000043323 5 Kallionpäänkytö 10002 12016 13175 11006 27000 347258.00000000 7001954.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043323 Matalan (max. syvyys noin 1 m) tervahaudan päällä on raivausjätettä, mistä syystä sen todellista laajuutta oli hankala hahmottaa maastossa. Haudassa on mahdollinen kaksoisvalli, ja sen halkaisija on 13 tai 16 m, eli vallin paksuus on noin 4 tai 7 m. Halssiaukko ja usean metrin pituinen halssiura osoittaa länteen.
metsakeskus.1000043324 5 Kuistinneva 10002 12016 13175 11006 27000 348598.00000000 6999946.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043324 Halkaisijaltaan noin 21 m kokoinen tervahauta sijaitsee tiheässä lehtipuuvaltaisessa sekametsässä. Loivapiirteisen haudan syvyys on noin 0,9-1,3 m. Vallin paksuus on noin 6-7 m. Halssiaukko aukeaa pohjoiseen.
metsakeskus.1000043325 5 Halmeslampi 10002 12004 13051 11006 27000 351354.00000000 6996919.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043325 Nykyiselläkin kiinteistörajalla sijaitsevan kivistä ladotun rajamerkin koko on noin 1,5 x 1,5 m, korkeus 60-80 cm. Rajamerkin päällä kasvaa paksu sammal- ja varpukerros ja sen laella on pystyssä muovinen aurauskeppi(?) ilmeisesti rajapisteen merkiksi. Vuoden 1966 peruskartalla kohdalle on merkitty tilusrajojen taitepiste. Vuoden 1846 pitäjänkartalla kohdalla on Möksyn kylän ja kruununmaan (Kronojord) rajapiste.
metsakeskus.1000043326 5 Nikinsaarensuo 10002 12016 13175 11006 27000 353128.00000000 6994941.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043326 Halkaisijaltaan noin 21 m kokoinen tervahauta sijaitsee mäntyvaltaisessa nuoressa metsässä. Haudassa on mahdollinen kaksoisvalli (paksuus noin 7 m). Halssiaukko aukeaa itään. Tervahaudan muoto on hieman suppilomainen, syvyyttä haudalla on 1,3-2 m.
metsakeskus.1000043327 934 Saukkokangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 344212.00000000 7005555.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043327 Pikkunätti peruskartalle merkitty tervahauta, jonka halkaisija noin 11 m. Vallin paksuus noin 3 m. Syvyyttä haudalla on noin 80 cm ja sen halssiaukko aukeaa etelään. Tervahautaa kiertää osin epämääräinen katkelmallinen oja ja sen liepeillä on tehty metsänhoidollisia toimenpiteitä.
metsakeskus.1000043328 934 Saukkokangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 343980.00000000 7005348.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043328 Muutaman vuoden takaisella hakkuukuviolla sijaitsee kaksi vierekkäistä tervahautaa, joista pohjoisempi on halkaisijaltaan noin 12 m. Laakean tervahaudan vallin paksuus on noin 4,5 m, syvyyttä sillä on noin 80 cm. Välittömästi pienemmän tervahaudan eteläpuolella on halkaisijaltaan noin 22 m kokoinen tervahauta, jonka vallin paksuus on noin 7 m. Haudan syvyys (pohjalta vallin laelle) on noin 1 m. Kummastakaan tervahaudasta ei havaittu halssiaukkoa tai -uraa, mutta hautojen laakea muoto ei viittaisi keskussäiliöllisiin hautoihin. Onkin mahdollista, että halssiaukot ja -urat ovat peittyneet metsätöiden yhteydessä.
metsakeskus.1000043329 934 Saukkokangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 344043.00000000 7005035.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043329 Selkeästi maastossa erottuvan tervahaudan halkaisija on noin 14,5 m, josta vallin osuus on noin 4,5 m. Korkeus haudan pohjalta vallin laelle on noin 1,2 m. Halssiaukko aukeaa etelään. Haudan valleja kiertää osin epämääräinen katkonainen ojakaivanto.
metsakeskus.1000043330 934 Sussuaho 10002 12016 13175 11006 27000 344633.00000000 7003972.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043330 Tiheässä nuorehkossa sekametsässä sijaitseva tervahauta, jonka etelälaita on vahingoittunut hieman, ilmeisesti maanoton seurauksena. Haudan halkaisija on noin 13 m, josta vallin paksuus 3-4 m. Tervahaudan syvyys on noin 60 cm.
metsakeskus.1000043331 934 Uuniaho 10002 12016 13175 11006 27000 344520.00000000 7003706.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043331 Savonjoen pohjoisrannan penkalla sijaitsee kaksi vierekkäistä tervahautaa, joista itäisemmän halkaisija on noin 15 m. Tervahauta on tehty rinteeseen siten, että sen vallit ovat vaikeasti hahmotettavat (paksuus 4-5 m). Syvyyttä haudalla on ylärinteen puolella liki 2 m ja alarinteen puolella noin 60 cm. Heikosti erottuva halssiaukko antaa joelle, eli etelään. Läntisemmän tervahaudan halkaisija on noin 22 m, josta vallin osuutta 6-8 m. Osin tiheän puuston alle jäävän suppilomaisen tervahaudan syvyys on noin 2 m.
metsakeskus.1000043332 5 Kujanpää 10002 12016 13175 11006 27000 346112.00000000 6997830.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043332 Eteläreunastaan tiessä kiinni olevan tervahaudan halkaisija on noin 20 m. Haudassa on kaksoisvalli, jonka paksuus on noin 7 m. Syvyyttä tervahaudalla on noin 1,7 m. Halssiaukko aukeaa tielle/etelään.
metsakeskus.1000043333 5 Lammasniitynkangas 10002 12016 13175 11006 27000 347155.00000000 6996248.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043333 Laakea ja loivapiirteinen tervahauta, jonka halkaisija on noin 18 m. Vallin paksuus noin 6 m. Syvyys haudan pohjalta vallin päälle on noin metri. Halssiaukko aukeaa koilliseen.
metsakeskus.1000043335 5 Piiliharju 1 10002 12016 13175 11006 27000 351055.00000000 6993105.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043335 Selkeästi maastossa erottuva (halkaisija noin 16 m) tervahauta sijaitsee avarapohjaisessa kangasmetsässä. Vallin paksuus haudassa on noin 5,5 m. Syvyyttä tervahaudalla (pohjalta vallin laelle) on noin 1,5 m. Halssiaukko aukeaa itään, kohti tietä.
metsakeskus.1000043336 5 Piiliharju 2 10002 12016 13175 11006 27000 351084.00000000 6993001.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043336 Avarapohjaisessa kangasmetsässä sijaitsevan tervahaudan halkaisija on noin 20 m, josta vallin paksuus 5-6 m. Syvyys haudan pohjalta vallin laelle on 0,8-1,1 m. Tervahautaa kiertää katkonainen ojakaivanto. Halssiaukko aukeaa itään, kohti hiekkatietä, ja jatkuu noin 10 m pituisena halssiurana samaan suuntaan.
metsakeskus.1000043337 494 Pyhäkoski 9 10002 12008 13000 11033 27018 456082.00000000 7192058.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043337 Paikalta on löytynyt 29.10.2021 metallinetsinnässä viikinkiaikainen miekantupen kenkäin, joka on koristeltu haukka-aiheella. Kohteen tarkastuksessa 2024 polkutien ja rantatörmän välistä aivan rantatörmän partaalta tavattiin kolme vaatimatonta maakuoppaa, jotka maannoksensa perusteella vaikuttavat huomattavan iäkkäiltä. Vaikka samantapaisia kuopanteita tunnetaan rautakauden lopun esinelöytöjen yhteydestä, ei kuopilla ja löydöllä ole välttämättä yhteyttä. Inventoinnissa 2024 on koekuopitettu lähialuetta polkutien eteläpuolelta kaava-alueen reunalla noin 60 metriä kaakkoon ilmoitetusta löytökohdasta. Viitteitä asuinpaikasta tai kiinteästä muinaisjäännöksestä ei todettu.
metsakeskus.1000043337 494 Pyhäkoski 9 10002 12009 13094 11033 27018 456082.00000000 7192058.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043337 Paikalta on löytynyt 29.10.2021 metallinetsinnässä viikinkiaikainen miekantupen kenkäin, joka on koristeltu haukka-aiheella. Kohteen tarkastuksessa 2024 polkutien ja rantatörmän välistä aivan rantatörmän partaalta tavattiin kolme vaatimatonta maakuoppaa, jotka maannoksensa perusteella vaikuttavat huomattavan iäkkäiltä. Vaikka samantapaisia kuopanteita tunnetaan rautakauden lopun esinelöytöjen yhteydestä, ei kuopilla ja löydöllä ole välttämättä yhteyttä. Inventoinnissa 2024 on koekuopitettu lähialuetta polkutien eteläpuolelta kaava-alueen reunalla noin 60 metriä kaakkoon ilmoitetusta löytökohdasta. Viitteitä asuinpaikasta tai kiinteästä muinaisjäännöksestä ei todettu.
metsakeskus.1000043338 620 Luuranniemi 2 10002 12016 13175 11006 27000 529994.00000000 7191552.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043338 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043339 620 Luuranniemi 3 10002 12016 13175 11006 27000 530230.00000000 7191365.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043339 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043340 620 Luuranniemi 10002 12016 13151 11006 27000 529847.00000000 7191426.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043340 Mahdollisesti hiilimiilu. Lähellä sijaitsee hiilimiilu -kohde Kuikkaharju (1000020508). Voi olla myös tervahauta. Halkaisija noin yhdeksän metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043341 620 Luuranniemi 5 10002 12016 13175 11006 27000 529852.00000000 7191293.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043341 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043342 620 Levälampi lounas 10002 12016 13175 11006 27000 528614.00000000 7191396.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043342 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 21 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043344 142 Sitikkalan ratavartijan tontti 10007 12001 13000 11006 27008 457599.00000000 6753366.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043344 Sitikkalan ratavartijan tupa sijaitsi Sitikkalan seisakkeen välittömässä läheisyydessä. Vahtitupa on kuitenkin vanhempi kuin seisakkeen paikka, sillä se näkyy pituusprofiilissa radan rakennusajoilta. Siinä Sitikkalaan on merkitty kaksoisvahtitupa. Seisake on myöhemmin tehty radan ylittävän tien länsipuolelle, ratavartijan tontin sijaitessa tien itäpuolella. Vuoden 1964 kartassa tontin rakennusten sijoittuminen näkyy parhaiten. Tontti on muista radanvarren säilyneistä tonteista poiketen radan suuntainen, eikä neliömäinen. Näin ollen myös rakennukset asettuvat tontille muista poiketen. Vahtitupa on rakennuksista itäisin ja se ei ole yksinkertaisten vahtitupien tapaa täysin suorakaiteen muotoinen. Siitä länteen on pidempi ulkorakennus, mahdollisesti aitta. Sen länsipuolella on vielä yksi, pienempi ulkorakennus. Rakennukset ovat suhteessa toisiinsa janamaisesti. Sitikkalan vahtituvan autioitumisen tarkka ajankohta ei ole tiedossa, mutta se ei näy enää vuoden 1978 kartassa. Se on siis poistunut käytöstä viimeistään sähköistyksen yhteydessä. Vahtituvan kivijalka on säilynyt, joskin osin romahtaneena. Maastosta se erottuu selvästi korkeampana muusta kasvillisuudesta, sen päällä kasvaa muun muassa syreeniä. Kiviaineksen seasta erottuu tiiltä. Ulkorakennusten paikalta löytyy yksittäisiä kivijalan palasia. Ulkorakennuksen ja vahtituvan välissä on syreeniaita. Talojen takana ollut pieni pelto kasvaa heinää.
metsakeskus.1000043349 445 Utö Västerudden patteri 63 10002 12011 13117 11006 27009 183762.00000000 6640593.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043349 Västrauddenille v. 1916 rakennettu 6 tuuman patteri, jonka neljä tykkiä olivat alunperin rannikkolavetilla. Tykkejä modernisoitiin 1930-luvun lopulla.
metsakeskus.1000043350 578 Pajulampi 2 10002 12016 13175 11006 27000 547498.00000000 7152734.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043350 Mäenpäällä sijaitseva tervahauta. Halkaisijaltaan noin 7 metriä. Halssi osoittaa etelään päin. Tervahaudan ympärillä on maakuoppia.
metsakeskus.1000043351 578 Pajulampi 3 10002 12016 13151 11006 27000 547428.00000000 7152938.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043351 Halkaisijaltaan noin neljä metriä ja 0,9 metriä syvä hiilimiilun pohja. Turvetta on noin 20-25 cm ja hiiltä havaittavissa.
metsakeskus.1000043352 578 Jokiranta 10002 12016 13175 11006 27000 540410.00000000 7143490.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043352 Tervahauta. Kuopan halkaisija on noin kuusi metriä. Lidarilla mitattuna koko tervahaudan halkaisija noin 13 metriä. Tervahaudan halssi osoittaa etelään päin.
metsakeskus.1000043354 742 Kolpan Kyläselkä 1 10007 12001 13000 11006 27009 527475.00000000 7498298.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043354 Kohteessa on metsätyökämppä. Kämppä liittyy luultavasti sen pohjoispuolella olevaan uittotammeen. Alueen eteläosassa oleva kämppä 1 on 7 m x 13 m kokoinen, etelä-pohjoissuuntainen pyöröhirsirakennus. Rakennus jakautuu väliseinällä kahteen osaan. Kämppä 1:n pohjoiskoillispuolella 35 m etäisyydellä rantaterassin reunalla on luultavasti saunan jäännös. Rakennus on 5 m x 4 m kokoinen, etelä-pohjoissuuntainen, ja sen koillisnurkassa on 2 m x 2,2 m x 1,1 kokoinen laakamaisista ja pyöreämmistä luonnonkivistä koostuvan uunin jäännös. Saunasta 25 m pohjoisluoteeseen on vielä toinen pyöröhirsinen kämpän jäännös. Kämppä 2 on mitoiltaan 12 m x 12,3 m. Seinät ovat väli-ilmansuuntien mukaiset. Koillispäässä on 4,5 m pitkä osa, joka on metrin kapeampi kuin muu rakennus.
metsakeskus.1000043355 742 Kolpan Kyläselkä 2 10007 12015 13146 11006 27009 527541.00000000 7498385.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043355 Kohteessa on uittotammi, joka ajoittuu luultavasti 1900-luvun alkupuolelle. Tammi on rakenteeltaan pukkitammi. Rakenteen koko leveys on 13 m ja pituus luoteisosassa vesirajasta mitattuna 45 m. Tammi on luode-kaakkosuuntainen. Joen kohdalta rakenteet on purettu pois. Tammen kaakkoisosaa ei tarkistettu. Yläjuoksun puolella on 3 m leveä maavalli, jonka alapuolella vallin reunassa on pystyssä olevia halkaistuja lautoja ja kaksi vaakahirsikertaa. Vallirakennetta tukee alajuoksun puolelta poikittain vallia vasten olevat tukihirret, jotka kiinnittyvät salvoksella vaakahirsien kohdalla oleviin pystyhirsiin. Alajuoksun puolella tukihirsien päissä on keskimäärin 1,5 m kokoiset pyöreät kiviröykkiöt.
metsakeskus.1000043356 742 Kylälampi 1 10007 12001 13000 11006 27009 526564.00000000 7498227.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043356 Kohteessa on 1900-luvun alkupuoliskolle ajoittuva metsätyökämppä, luultavasti pääpirtti. Kämppä on 25 m x 7,2 m kokoinen, koillis-lounaissuuntainen pyöröhirsirakennus. Rakennuksessa on neljä erillistä osaa. Koillis- ja lounaispäässä on erilliset tuvat ja niiden välissä kylmä osa, joka mahdollisesti jakautuu kahteen osaan. Saunan jäännös sijaitsee kämpän lounaispuolella aivan järven rannassa. Se on 3,7 m pitkä ja 3,2 m leveä, koillis-lounaissuuntainen pyöröhirsirakennus. Hirsistä on jäljellä kolme kertaa, ja niissä on sahatut koirankaulasalvokset.
metsakeskus.1000043357 742 Pyörreseljänmännikkö 1 10007 12001 13000 11006 27009 530224.00000000 7489468.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043357 Paikalla on ollut kämppä viimeistään 1960-70-luvun vaihteessa. Se on ollut mahdollisesti poroaitaan liittyvä porokämppä. Ulkorakennus sijoittuu alueen pohjoispuolelle. Se on mitoiltaan 6,5 m x 3,8 m ja pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen. Rakennus on purettu, ja siitä on jäljellä yksi pyöröhirsikerta. 7 m etäisyydellä ulkorakennuksen päädystä etelässä on 4,4 m x 5 m kokoinen purettu kämpän jäännös. Kämppä on myös pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen. Kämpästä on jäljellä yksi pelkkahirsikerta, ja rakennuksen pohja erottuu hiukan ympäristöään korkeampana maakumpareena.
metsakeskus.1000043359 742 Pyörreseljänmännikkö 2 10007 12016 13168 11006 27009 530993.00000000 7489322.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043359 Kohteessa on poroerotusaitaus. Rakenne ovat päästä päähän 700 m pitkä ja 450 m leveä. Poroaita mukailee maastonmuotoja ja suon reunaa, ja se on lähes luode-kaakkosuuntainen. Sen kirnuosa on luoteispäässä. Aita on enimmäkseen riukuaitaa. Kohde ajoittuu viimeistään 1960-70-luvun vaihteeseen.
metsakeskus.1000043360 742 Alimmainen Angelvaara 1 10007 12016 13198 11006 27009 526816.00000000 7491777.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043360 Kohteessa on kolmiomittaustornin jäännös. Paalut voisivat kuulua puhelinlinjaankin, mutta niiden keskellä kalliossa on metallitappi, joita yleensä on kolmiomittaustornien kohdalla. Kohde ajoittunee 1900-luvun puolivälin tienoille.
metsakeskus.1000043361 742 Alimmainen Angelvaara 2 10007 12016 13000 11006 27009 526823.00000000 7491790.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043361 Kohteessa on Angelvaaran palovartijan kämpän puhelinlinja. Linja on samanikäinen kuin kämppä, ja ajoittuu 1900-luvun puoliväliin. Puhelinlinja lähtee kämpän koilliskulmalta ja laskeutuu etelärinnettä alaspäin. Alueelta löydettiin viiden puhelinpylvään jäännökset 220 m matkalta.
metsakeskus.1000043364 742 Iso Araselkä 1 10007 12001 13000 11006 27009 530822.00000000 7496019.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043364 Kohteessa on 1900-luvun alkupuoliskolle ajoittuva metsätyökämppä. Kämppä on itä-länsisuuntainen, 13,5 m pitkä ja 6,5 m leveä. Kämppä jakautuu väliseinällä kahteen samankokoiseen tupaosaan. Kämpästä on jäljellä pari turpeen peittämää pyöröhirsikertaa. Talli sijaitsee kämpän eteläpuolella ulkoseinistä mitattuna 4 m etäisyydellä. Rakennus on lähes neliön muotoinen rakennus, 11 m x 11,7 m kokoinen.
metsakeskus.1000043365 742 Seitavaara 1 10007 12001 13005 11006 27009 539934.00000000 7491389.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043365 Kohteessa on vasotuskodan jäännös. Vasotuskota on kuulunut Petteri Värriölle, ja se on rakennettu ympäristökeskuksen inventoinnissa kerättyjen tietojen mukaan v. 1932. Harjakota on 2,9 m pitkä ja 4 m leveä. Siitä on jäljellä neljä pyöröhirsikertaa ja kattorakenteita.
metsakeskus.1000043366 742 Arajärvi Haudanniemi 3 10007 12005 13066 11006 27009 533829.00000000 7493564.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043366 Kohteessa on lahoavat ja jäkälöityneet pitkospuiden jäännökset. Pitkospuut ovat 170 m pitkät, ja ne ulottuvat idästä Marjavaaran rinteen juurelta länteen Hietaojalle asti, käytössä olevasta sillasta 20 m etelään. Ne liittyvät ilmeisesti Arajärven Haudanniemestä Tanhuaan kulkeneeseen tiehen. Pitkospuut ajoittunevat 1900-luvulle.
metsakeskus.1000043367 742 Sarvijänkä 1 10007 12001 13000 11006 27009 549930.00000000 7480196.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043367 Kohteessa on 1900-luvun puolivälin jälkeen rakennetun parakkikämpän jäännös. Rakennukset on purettu ja alueella erottuu avoimia tasanteita, mutta vain muutamia rakenteita on jäljellä. Alueen luoteisosassa aivan tien lounaislaidalla on maavallina erottuva rakennuksen pohja. Se on kooltaan 10 m x 9 m, ja lounais-koillissuuntainen. Rakennuksen lounaispuolelta suon laidalta löytyi neliönmuotoinen 2 m x 2 m x 0,8 m kokoinen jyrkkäreunainen kuoppa. Kuopan sisäseinät ovat kiviset ja sen päällä on muutama lauta. Kuoppa voi olla kaivon tai jätekaivon jäännös. Alueen itäpäässä tien itäpuolella on yksi suurempi pyöröhirsikasa, jonka vieressä on puinen aura.
metsakeskus.1000043368 742 Nunnerovaara 1 10007 12016 13198 11006 27009 551997.00000000 7484243.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043368 Kohteessa on 1900-luvun puoliväliin ajoittuva kolmiomittauksessa käytetyn puunlatvamerkin jäännös. Puun latvaan on naulattu 2 m pitkä riuku, joka on katkennut ylhäältä.
metsakeskus.1000043369 742 Kapukkapalo 1 10007 12013 13127 11006 27009 535101.00000000 7495611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043369 Kohteessa on 1900-luvun alkupuoliskolle ajoittuva kruununleimapuu. Puu on kelottunut halkaisijaltaan 25-30 cm paksu mänty, johon on tehty 1,5 m korkeudelle 30 cm korkea ja vajaa 10 cm leveä pilkka.
metsakeskus.1000043370 742 Siyliön Kaitavaara 1 10007 12016 13168 11006 27009 537863.00000000 7499350.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043370 Kohteessa on 1900-luvun puolivälin jälkeen rakennettu poroerotusaitaus. Osa rakenteista on vielä pystyssä, osa on kaatunut, ja osa rakenteista on purettu. Aitaus on koillis-lounaissuuntainen, 250 m pitkä ja leveimmillään 150 m leveä. Kirnuosa on koillispäässä.
metsakeskus.1000043371 491 Patterinmäki 10002 12011 13109 11006 27007 524350.00000000 6799202.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043371 Suomenniemeltä Savitaipaleelle vievän Partakoskentien molemmin puolin on jäänteitä 1700-luvulla rakennetusta linnakkeesta. Nirkko-Leskelä, T. 1989: Suomenniemi 1689-1989 ajan aalloilla: ”Linnoituksesta on vielä näkyvissä selvästi sen sijainti. Nykyinen Kuuttilan talon isäntä Arvi E. Naakka esitteli patterin paikan kirjoittajalle. Nykyinen maantie kulkee patterin läpi, joka on ollut kaksiosainen nelikulmainen rakennelma. Kuuttilan talo on patterin nurkalla ja maantien toisella puolella on Patterinmäeksi nimitetty kunnan kiinteistö (n :o 2:12 pinta-alaltaan 0,7 ha) ja patterin puretun vallin jälkiä näkyy siitä Naakan mökin suuntaan. Kuuttilan puimala on rakennettu patterin vallin päälle.”
metsakeskus.1000043372 853 Järvistensaari 10007 12017 13193 11006 27000 231474.00000000 6705111.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043372 Sijaintipaikka on Turun vesialueella Airistolla Järvistensaaren länsiosasta pohjoiseen ja Kuivakarista länsilounaaseen 3,0 metrin väylän itäpuolella 5-8 metrin syvyydessä. Melko jykevärakenteisen puulaivan hylky, jonka pituus on noin 26 metriä ja leveys noin 7 metriä. Laiva on ollut tasasaumainen ja komposiittirakenteinen. Kansirakenteita ei ole jäljellä, mutta kylkien alimmat osat ovat vielä pystyssä. Perä ja keula ovat pahoin hajonneet. Takilan osia ei ole havaittu, poislukien pieni määrä neitsyitä. Myöskään kansivarustuksen osia ei ole havaittu. Ruumatilassa pieni määrä tiiliä. Hylky sijaitsee 2-3 m matalan eteläpuolella, keulasuunta 11° kohti matalaa. Alus on mahdollisesti törmännyt matalikkoon tai se on ajettu siihen tahallaan. Alus lienee joutunut pelastustoimien kohteeksi, minkä jälkeen se on hylätty paikalleen. Aluksen identiteettiä ei toistaiseksi ole onnistuttu selvittämään. Hylky havaittiin monikeilainluotauksessa 2011. Barlius-ryhmä sukeltanut hylyllä 2021 sitä kuvaten.
metsakeskus.1000043373 445 Gråskären 10007 12017 13193 11006 27009 207278.00000000 6687990.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043373 Sijaintipaikka on Paraisten vesialueella Nauvon ja Korppoon välisestä Storströmmenistä pohjoiseen, Vandrock -saaresta pohjoisluoteeseen Gråskären -saaren itäpuolella niin sanotussa Lövskärin mutkassa. Hylky on väyläalueella. Suurehkon puualuksen hylky, joka on pituus on noin 27 metriä. Runko on tasasaumainen ja mahdollisesti jääpellitetty. Aluksessa on ollut kaksi mastoa tai apumastoa. Takamasto on katkennut ja keulamasto on kaatunut mastonkengästään asti keulan suuntaan. Aluksen kyljet ovat enimmälti pystyssä, mutta keula on pahoin vaurioitunut. Hylyssä on havaittavissa kohtalaisen runsaasti rautaisia kansivarustuksia ja apulaitteiden osia, sekä ainakin yksi ankkuri. Mahdollisen lastin laatua tai aluksen identiteettiä ei toistaiseksi ole pystytty selvittämään. Myöskään sitä ei ole pystytty varmistamaan, onko aluksessa ollut apukone. Vauriot viittaavat joko karilleajoon tai yhteentörmäykseen toisen aluksen kanssa. Hylyn keulasuunta on 256°. Hylky havaittiin monikeilaluotauksessa 2016. Barlius -ryhmä sukelsi ja viistokaikuluotasi hylyllä 2021.
metsakeskus.1000043374 290 Arola luode 10001 12016 13175 11006 27000 623069.00000000 7090064.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043374 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä (LIDARK 14,8 metriä). Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. Lidar 5p -korkeusmallissa näkyy myös pienempi vallinen kuopparakenne, mahdollisesti toinen tervahauta, n. 50 m maastokarttaan merkitystä tervahaudasta etelälounaaseen. LIDARK-aineiston perusteella kyseessä on tervahauta. Halkaisija 7,6 metriä. ks. alakohteet
metsakeskus.1000043375 290 Hiltula etelä 10002 12016 13175 11006 27000 621230.00000000 7090379.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043375 Aukealla paikalla sijaitseva tervahauta. Halkaisijaltaan noin 14 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043376 290 Musta-aho 10002 12016 13175 11006 27000 622422.00000000 7091190.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043376 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043377 290 Koukoaho 10002 12016 13175 11006 27000 622958.00000000 7091443.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043377 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043378 5 Ukonsalo 10002 12016 13175 11006 27000 359849.00000000 6995220.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043378 Inventointi 2021: Möksyn kyläasutuksen pohjoisosasta n. 2 km pohjoiseen Tikkakankaan peltoalueen itäpuolella. Alue on laaja matala kangas, enimmäkseen soistunut. Metsätien pään pohjoispuolella on n. 25 halkaisijaltaan oleva tervahauta, noin 15 m pitkä halssi on kaivettu itään. Haudan päällä kasvaa lähinnä lehtipuustoa. Eteläpuolisen metsätien päässä on mahdollisesti sijainnut tervapirtti, paikalta on otettu maata, ja asia jäi hieman epävarmaksi.
metsakeskus.1000043379 418 Luhdankanta 2 10002 12016 13166 11006 27000 321804.00000000 6800785.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043379 Painauma, joka sijaitsee Pyhäjärven rantaan viettävän rinteen yläosassa. Maaperä paikalla on savista moreenia. Naurishaudan leveys on 1 m ja pituus noin 4 m. Syvyyttä sillä on puolisen metriä ja sitä ympäröivät matalat maavallit.
metsakeskus.1000043380 290 Kokkokoski luode 10002 12016 13175 11006 27000 634822.00000000 7119278.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043380 Kuvaus: Kohde sijaitsee Luulajanjoen Kokkonivan kohdalla, Isovaaran eteläreunalla. Ympäröivä maasto on kuivaa metsäkangasta. Kohteen eteläpuolella maasto viettää jyrkähkösti kohti jokea. Kohteen itäpuolella on taimikko. Kohteen ympärillä ja päällä kasvaa kuusia ja koivuja. Pohjakasvillisuus on varpuvaltaista. Tervahaudan halkaisija on 13 metriä. Vallin leveys on 2-3 metriä ja korkeus 0,5-0,8 metriä. Halssi laskee etelään ja se on 6 metriä pitkä ja 2 metriä leveä. Tervahaudan tuuletusaukot ovat näkyvillä. Kohde erottuu hyvin maastosta
metsakeskus.1000043381 742 Seiväsvaara 1 10007 12001 13000 11006 27009 538786.00000000 7501187.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043381 Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle ajoittuva metsätyökämppä. Kämppä on kooltaan 13 m x 16,5 m, ja pitkä sivu on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen. Sen pohjoiskoillispäässä on kaksi rinnakkaista väliseinän erottamaa tupaa ja etelälounaispäässä talli.
metsakeskus.1000043382 272 Haukkamaa 10002 12016 13175 11006 27000 351592.00000000 7062963.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043382 Hiltunen 2021: Peruskarttaan merkattu maljamainen tervahauta on halkaisijaltaan noin 20 metriä. Haudan syvyys on keskeltä vallien yläreunaan mitattuna on noin 1 metri. Vallilla on leveyttä noin 5 metriä. Halssi suuntautuu etelään. Se on noin 8 metriä pitkä,1,5 metriä leveä ja metrin syvä. Halssin itä- ja länsireunoissa on esillä kylmämuurausta. Tervahauta on pajukon sekä heinikon peitossa, eikä erotu kovinkaan hyvin maastossa. Sen ympärillä kasvaa kuusia ja koivuja.
metsakeskus.1000043384 742 Seiväsvaara 2 10007 12001 13000 11006 27009 538350.00000000 7502527.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043384 Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle ajoittuva metsätyökämpän jäännös. Rakennus on mitoiltaan 17 m x 14 m. Pitkä sivu on koillis-lounaissuuntainen. Rakennuksen koillispäässä on 10 m pitkä talliosa ja lounaispäässä 7 m pitkä tupaosa.
metsakeskus.1000043385 742 Karhavaara 1 10007 12001 13013 11006 27009 545736.00000000 7481186.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043385 Kohteessa on 1900-luvulle ajoittuva maatila, jonka on autioitunut 1960-luvulla. Paikalta dokumentoitiin asuinrakennuksen jäännös, sauna, kaivo, ja kaksi ulkorakennusta, joista toinen on mahdollisesti autotalli. Nykyiseltä maantieltä kulkee pihan läpi tie, ja pihan koillispuolella on vanha Hihnavaara-Värriö -maantie.
metsakeskus.1000043386 742 Siyliön Kaitavaara 2 10007 12013 13127 11006 27009 537358.00000000 7500232.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043386 Kohteessa on 1900-luvulle ajoittuva merkkipuu. Sen käyttötarkoitus ei ole tiedossa. Kohteessa on halkaisijaltaan 20 cm paksu kelottunut mänty, jossa on puukolla tehty kaiverrus 6 IX, 1,5 m korkeudella rungossa.
metsakeskus.1000043387 742 Siyliön Kaitavaara 3 10007 12001 13000 11006 27009 537434.00000000 7500351.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043387 Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle ajoittuva metsätyökämppä, mahdollisesti pääpirtti. Paikalta löydettiin kämpän, saunan, kolmen kuopan ja purkuhirsikasan jäännökset. Rakennusten päällä kasvaa taimikkoa ja vanhempia koivuja.
metsakeskus.1000043388 742 Tammiharjut 1 10007 12015 13146 11006 27009 537327.00000000 7500846.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043388 Kohteessa on viimeistään 1930-luvulle ajoittuva uittotammi. Inventoinnissa tarkastettiin vain tammen idänpuoleiset rakenteet. Itäpäädyn pituus on 75 m ja se on leveimmillään jokirannassa 15 m. Tammi on pukkitammimallinen. Yläjuoksun puolella on leveimmillään 4 m kokoinen, päistään kapeampi maavalli, jonka alajuoksun puolella vallin reunassa on halkaistuja pystylautoja, joita tukee alapuolelta yksi pyöröhirsikerta. Rakennetta tukee alajuoksun puolelta vallin suunnan vastaiset pyöröhirret, jotka tukeutuvat alapäästään kiviröykkiöihin.
metsakeskus.1000043389 290 Isovaara kaakko 10002 12016 13175 11006 27000 635330.00000000 7119153.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043389 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043390 742 Paavonmaan muistomerkki 10007 12013 13131 11006 27009 538830.00000000 7496673.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043390 Paavonmaan muistomerkki on pystytetty partisaanien uhrien muistoksi. Venäläiset partisaanit hyökkäsivät 7.7.1944 Seitajärven kylään. Kylästä otettiin vangiksi 11 naista ja lasta, ja heistä kymmenen surmattiin Paavonmaalla. Muistomerkki on seitajärveläisten suunnittelema ja se on paljastettu 7.7.1990.
metsakeskus.1000043391 742 Kieroselkä 1 10007 12001 13000 11006 27009 546291.00000000 7494260.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043391 Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle ajoittuva metsätyökämppä. Alimmaisen Suoltijoen alueella, mm. Palo-Kieroselällä, on v. 1915 Ylikemin hoitoalueen kartan mukaan tehty laajoja metsätöitä v. 1911-1912, mahdollisesti hakkuita. Kämppä voi liittyä niihin hakkuisiin. Rakennus on 9 m pitkä ja 7 m leveä ja kaakko-luodesuuntainen. Kaakkoispäässä on 5 m pitkä tupa, ja luoteispäässä 4 m pitkä talliosa. Rakennuksesta on jäljellä neljä pyöröhirsikertaa.
metsakeskus.1000043392 290 Kurenpolvi 10002 12016 13175 11006 27000 634306.00000000 7119867.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043392 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043393 742 Kieroselkä 2 10007 12001 13000 11006 27009 544993.00000000 7492879.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043393 Kohteessa on kämpän jäännös ja merkkipuu. Alimmaisen Suoltijoen alueella, mm. Palo-Kieroselällä, on v. 1915 Ylikemin hoitoalueen kartan mukaan tehty laajoja metsätöitä v. 1911-1912, mahdollisesti hakkuita. Kämppä voi liittyä niihin hakkuisiin. Merkkipuu liittyy luultavasti kämppään. Jäännös on mitoiltaan 7,2 m x 9,5 m ja etelä-pohjoissuuntainen. Eteläpäässä on 5 m pituinen tupaosa. jonka lounaisnurkassa on 3 m x 2,5 m kokoinen luonnonlaakakivikiuas. Rakennuksen pohjoispuolella 6 m etäisyydellä on halkaisijaltaan 20 cm paksu kelottunut mänty, johon on kaiverrettu puukolla Y-kirjainta muistuttava merkki 1,5 m korkeudelle runkoon.
metsakeskus.1000043394 742 Kieroselkä 3 10007 12001 13000 11006 27009 545906.00000000 7491156.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043394 Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle ajoittuva metsätyökämppä. Alimmaisen Suoltijoen alueella, mm. Palo-Kieroselällä, on v. 1915 Ylikemin hoitoalueen kartan mukaan tehty laajoja metsätöitä v. 1911-1912, mahdollisesti hakkuita. Kämppä voi liittyä niihin hakkuisiin. Rakennus jakautuu väliseinällä kahteen samankokoiseen osaan; pohjoisosa on tupa ja eteläosa talli. Tuvan luoteisnurkassa on 2,5 m x 3 m x 1,2 m kokoinen luonnonlaakakivistä tehdyn uunin jäännös.
metsakeskus.1000043395 290 Rasivaara 10001 12016 13175 11006 27000 634113.00000000 7120527.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043395 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043396 742 Kieroselkä 4 10007 12001 13000 11006 27009 545233.00000000 7490410.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043396 Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle ajoittuva metsätyökämppä, mahdollisesti pääpirtti tai muu isompi kämppä. Alimmaisen Suoltijoen alueella on v. 1915 Ylikemin hoitoalueen kartan mukaan tehty laajoja metsätöitä v. 1911-1912, mahdollisesti hakkuita. Kämppä voi liittyä niihin hakkuisiin. Paikalla on aukiona erottuva piha-alue, jonka pohjoislaidalla on kämppä, länsilaidalla talli, ja kauempana itäpuolella 30 m etäisyydellä sauna. Pihan luoteiskulmalla on puu, johon on tehty koloja.
metsakeskus.1000043397 290 Rasivaara 2 10001 12016 13175 11006 27000 633660.00000000 7120588.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043397 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043398 742 Kieroselkä 5 10007 12015 13146 11006 27009 545755.00000000 7490255.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043398 Kohde on merkitty v. 1958 ja 1959 Ylikemin hoitoalueen karttoihin. Kohteessa on pukkitammimallinen uittotammi. Puurakenteet on purettu pohjoisrannan ja vesialueen kohdalta. Tammen pituus on päästä päähän mitattuna 70 m. Pohjoisrannalla on jäljellä 2 m leveä maa- ja kivivalli, jonka molemmilla puolilla on 3 m x 4 m kokoiset kaivannot. Yhteensä rakenteen leveys on pohjoisrannalla 8 m ja pituus 12 m rannasta mitattuna. Pohjoispää päättyy jyrkkään jokitörmään. Rantavedessä on puurakenteen jäännöksiä. Kohde ajoittuu viimeistään 1950-luvulle, se voi kuitenkin olla vanhempi.
metsakeskus.1000043399 290 Takalahti 1 10001 12016 13175 11006 27000 634387.00000000 7120943.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043399 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043400 742 Kieroselkä 6 10007 12001 13000 11006 27009 546554.00000000 7490603.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043400 Kohteessa on kaksi 1900-luvun alkupuolelle ajoittuvaa metsätyökämppää. Alimmaisen Suoltijoen alueella on v. 1915 Ylikemin hoitoalueen kartan mukaan tehty laajoja metsätöitä v. 1911-1912, mahdollisesti hakkuita. Kämpät voivat liittyä niihin hakkuisiin. Kämppä 1 on itä-länsisuuntainen, 10 m x 6,5 m kokoinen. Se jakautuu kahteen osaan väliseinällä. Kämppä 2 on vastaavanmuotoinen itä-länsisuuntainen tuvan ja tallin yhdistelmä, mitoiltaan 9 m x 7,5 m. Rakennus on paremmin säilynyt kuin kämppä 1.
metsakeskus.1000043401 290 Takalahti 2 10001 12016 13175 11006 27000 634369.00000000 7120993.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043401 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043402 272 Peuranevankangas 4 10002 12016 13175 11006 27000 350381.00000000 7060775.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043402 Hiltunen 2021: Paikalla on suppilomainen tervahauta, joka on halkaisijaltaan noin 17 metriä. Haudan syvyys on keskeltä vallin yläreunaan mitattuna noin 2 metriä. Vallilla on leveyttä 3 metriä. Halssi suuntautuu koilliseen. Se on noin 4 metriä pitkä, metrin leveä ja 1,2 metriä syvä. Haudan päällä kasvaa mäntyjä sekä pienempiä kuusia ja koivuja.
metsakeskus.1000043403 742 Kieroselkä 7 10007 12001 13000 11006 27009 547173.00000000 7489459.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043403 Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle ajoittuva metsätyökämppä. Alimmaisen Suoltijoen alueella on v. 1915 Ylikemin hoitoalueen kartan mukaan tehty laajoja metsätöitä v. 1911-1912, mahdollisesti hakkuita. Kämppä voi liittyä niihin hakkuisiin. Jäännös on 13 m pitkä ja 4,5 m leveä kämppä. Rakennus on luode-kaakkosuuntainen, ja se jakautuu väliseinällä tupa- ja talliosaan. 6 m pitkä tupa on luoteispäässä. Sen länsinurkassa on 2,6 m x 2,6 m x 0,7 m luonnonlaakakivistä tehdyn uunin jäännös.
metsakeskus.1000043404 290 Takalahti 3 10001 12016 13175 11006 27000 634284.00000000 7121096.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043404 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043405 236 Takakangas 10002 12004 13051 11006 27008 349367.00000000 7057481.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043405 Hiltunen 2021: Rajamerkki sijaitsee Kokkolan ja Kaustisen kuntien nykyisellä rajalla. Rajamerkin kolme kiveä pilkottaa sammaleen alla. Vuoden 1846 pitäjänkartassa rajamerkki sijoittuu myös Kokkolan ja Kaustisen pitäjien väliselle rajalle.
metsakeskus.1000043406 777 Saukko 1 10002 12016 13175 11006 27000 610629.00000000 7226039.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043406 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2023: Saukkolahden pohjoisrannalla. Maaperä on hienoa moreenia. Alueella kasvaa mänty-kuusimetsää. Paikalla on n. 13 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi on kaivettu etelään. Haudan päällä kasvaa tiheästi eri ikäisiä ja lajisia puita.
metsakeskus.1000043407 777 Saukko 2 10001 12016 13175 11006 27000 610837.00000000 7226294.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043407 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 11 metriä. Maastokarttamerkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043408 777 Saukkolahti 3 10002 12016 13175 11006 27000 611104.00000000 7225790.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043408 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2023: Paikalla on tervahauta hiekkatöyrään reunalla. Päällä kasvaa tiheää puustoa, lähinnä kuusia. Kohde katsottiin pikaisesti, koska se ei sijaitse selvitysalueella.
metsakeskus.1000043409 777 Saukkolahti 4 10002 12016 13175 11006 27000 611226.00000000 7225792.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043409 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2023: Paikalla on tervahauta. Alueella kasvaa mäntyvaltaista metsää. Kohde katsottiin pikaisesti, koska se ei sijaitse selvitysalueella.
metsakeskus.1000043410 777 Saukkolahti 5 10002 12016 13175 11006 27000 611215.00000000 7225738.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043410 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2023: Saukkolahteen laskevan moreenirinteen reunalla. Paikalla on n. 16 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi on kaivettu lounaaseen. Keskuskuoppa on laakea. Haudan päällä kasvaa erilajista nuorta puustoa sekä katajia.
metsakeskus.1000043411 777 Kaivolampi 10001 12016 13175 11006 27000 611429.00000000 7226496.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043411 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043412 759 Kuninkaanjoki Hautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 361453.00000000 6975546.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043412 Tervahauta sijaitsee länsilounaaseen viettävän rinteen ylälaidalla. Tervahaudan kohta on kivikkoista hiekkamoreenia, alempana suota. Parikymmentä metriä tervahaudasta pohjoiseen on pieni pelto. Kohta on joitakin vuosia aikaisemmin hakattu ja istutettu kuusentaimia. Kohdalla ja lähiympäristössä kasvaa myös tiheästi nuorta lehtipuuta. Tervahauta on halkaisijaltaan n. 15 m, halssi etelälounaaseen. Hauta on matalahko, laakea. Ympäristö on laikutuksessa muokkaantunutta, mutta haudan alue on äärireunoja lukuun ottamatta hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000043413 759 Ryötteenpuro 10002 12016 13175 11006 27000 366013.00000000 6964323.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043413 Tervahauta sijaitsee matalan loivan moreenikohouman pohjoisosassa. Kohta ja lähiympäristö on nuorehkoa mäntymetsää. Ympäristö on melko rankasti äestettyä ja ojitettua, mutta itse tervahauta on melko hyvin säilynyt. Halkaisija on noin 14 m. Haudassa on matalahko, kolmisen metriä leveä reunavalli. Vaikuttaa siltä, että kyseessä on kaksoisvalli, koska tervahaudan sisäpuolta lähempänä oleva osa on parikymmentä senttiä korkeampi kuin ulkopuolinen osa. Vallin ulkoreunaa kiertää runsaan metrin levyinen kaivanto. Halssi osoittaa pohjoiskoilliseen, halssiura jatkuu varsinaisesta halssista vielä kymmenkunta metriä pohjoiskoilliseen matalan ojan suuntaan.
metsakeskus.1000043414 759 Pöyhönen 10002 12016 13175 11006 27000 362343.00000000 6971832.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043414 Tervahauta sijaitsee soiden välisen moreenikohouman keskiosassa. Kohta ja lähiympäristö on nuorehkoa sekametsää. Tervahauta on hyvin säilynyt. Sen halkaisija noin 22 metriä ja halssi on suunnattu koilliseen kohti suota.
metsakeskus.1000043415 759 Raitaperä 10002 12016 13175 11006 27000 367651.00000000 6961458.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043415 Tervahauta sijaitsee soiden ympäröimän moreenikumpareen keskiosassa. Kohta ja lähiympäristö on nuorehkoa mäntymetsää. Ympäristö on melko rankasti äestettyä ja ojitettua, mutta itse tervahauta on hyvin säilynyt. Sen vallin ulkoreunaa kiertää runsaan metrin levyinen kaivanto. Jyrkkäreunainen halssi on suunnattu lounaaseen, halssiura jatkuu varsinaisesta halssista vielä viitisentoista metriä.
metsakeskus.1000043416 312 Kanasalmenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 367410.00000000 6988439.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043416 Kanansalmenkankaan eteläpuolella kulkevan metsätien eteläpuolella, paikka on jokseenkin tasainen mäntyä kasvava kangas. Paikalla on n. 15 halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi koilliseen, haudan päällä kasvaa lähinnä nuorta lehtipuustoa.
metsakeskus.1000043417 312 Hautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 367219.00000000 6989551.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043417 Vehkaperällä, Ansaharjun tilasta itään, Hautakankaan itäreunalla. Tervahauta on n. 20 halkaisijaltaan, halssi itään, reunavalli on jyrkkä ja n. 3 m leveä, keskuskuoppa on n. 1,3 m syvä. Päällä ja ympärillä kasvaa mäntypuustoa. Läheisyydessä on tervanvalmistuksessa syntyneitä kuoppia.
metsakeskus.1000043418 312 Rännisaunankorpi 10002 12016 13175 11006 27000 366520.00000000 6988194.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043418 Mustenevan ja Hoikkanevan turvetuotantoalueiden välissä kaakkoon laskevan kankaan korkeimman kohdan tuntumassa, metsätiestä n. 200 m länteen, puusto on harvaa mäntymetsää. Paikalla on kaksi n. 8 m halkaisijaltaan olevaa hiilimiilua, mahdollisesti paikalla oli kolmaskin miilu, jonka kohdalla on nykyisin iso kuopanne. Tunnistettavista miiluista n. 50 m kaakkoon löytyi n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva ja n. 0,5 m korkea pirtin kiuas. Miilujen päällä kasvaa tiheää puustoa. Ympäristössä on hiilenvalmistuksessa syntyneitä eri kokoisia kuoppia. Peruskartalle paikalle on merkitty tervahauta.
metsakeskus.1000043419 312 Juurikkakangas 10002 12016 13151 11006 27000 366342.00000000 6988884.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043419 Vehkaperän Kaasisenmäen ja Hoikkanevan turvetuotantoalueiden välissä matalalla hiekkaisella kohoumalla, metsätien pohjoispuolella, kangas on avohakattu. Paikalla on n. 5 halkaisijaltaan oleva hiilimiilu, sitä kiertää ilmakuopat. Miilu on merkitty maastoon säästöpuuryhmällä.
metsakeskus.1000043420 312 Kynänmetsä 10002 12016 13175 11006 27000 365884.00000000 6988425.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043420 Vehkaperän Masalanmäen itäpuolella laakean kankaan itäreunalla, entisen peltoalueen koillispuolella. Entisellä peltoalueella kasvoi lähes läpipääsemätön tiheä taimikko, tervahaudan ympäristössä pusikkoa, aluskasvillisuus oli korkeaa. Tervahauta on n. 30 halkaisijaltaan, noin 20 m pitkä halssi on kaivettu koilliseen. Kasvillisuudesta johtuen kohteen havaitseminen maastossa oli hankalaa huolimatta sen suuresta koosta.
metsakeskus.1000043421 312 Pohjoiskangas 10002 12016 13175 11006 27000 363326.00000000 6994351.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043421 Hokkalan Aution tilasta pohjoiseen, laajan Pohjoiskankaan keskiosassa, itäisempi tervahauta sijaitsee avohakkuualueen reunalla pienen kohoaman eteläreunalla, läntisempi tervahauta mänty-kuusimetsässä. Itäisempi hauta on n. 20 m ja läntinen hauta 10 m halkaisijaltaan. Molempien päällä kasvaa puustoa.
metsakeskus.1000043424 742 Kieroselkä 8 10007 12001 13000 11006 27009 547124.00000000 7489553.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043424 Kohteessa on epäselvä 9 m x 6 m kokoinen luode-kaakkosuuntainen puurakenne, joka on mahdollisesti rakennuksen jäännös. Paikalla ei ole lämmityslaitteen jäännöstä. Jäljellä on yksi pyöröhirsikerta ja katon halkaistuja lautoja ja kurkihirsi. Kyseessä on mahdollisesti kämpän tai tallin jäännös. Kohde ajoittunee 1900-luvun alkupuolelle.
metsakeskus.1000043425 742 Pikku Letsausselkä 1 10007 12001 13000 11006 27009 553266.00000000 7487290.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043425 Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle ajoittuvan kahden metsätyökämpän jäännökset. Alimmaisen Suoltijoen alueella, mm. Pikku Letsausselällä, on v. 1915 Ylikemin hoitoalueen kartan mukaan tehty laajoja metsätöitä v. 1911-1912, mahdollisesti hakkuita. Kämpät voivat liittyä niihin hakkuisiin. Etelänpuoleinen kämppä 1 on mitoiltaan 7 m x 10 m ja pohjois-eteläsuuntainen. Rakennuksen eteläpäässä on talli ja pohjoispäässä tupa, jonka luoteisnurkassa uuniröykkiö. Pohjoispuolella oleva kämppä 2 kolmi- tai nelihuoneinen, 20 m pitkä ja 6,5 m pitkä. Rakennus on etelä-pohjoissuuntainen. Rakennuksen päissä on tuvat ja keskellä luultavasti talliosa.
metsakeskus.1000043426 742 Marjavaaranselkä 1 10007 12016 13191 11006 27009 551933.00000000 7494073.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043426 Kohteessa on lihasaiho ja kaksi siihen liittyvää naulapuuta. Lihasaiho on 4 m x 3 m kokoinen paksuista hirsistä salvottu rakennelma. Saiho on pohjois-eteläsuuntainen, ja sen eteläpäässä on leveä sahattu aukko. Aukon länsireunalla on hirsiin naulattu pystyriuku. Itäosa eteläseinästä on lahonnut. Rakennelmasta on jäljellä neljä pyöröhirsikertaa. Kohde ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle.
metsakeskus.1000043427 742 Letsausseljänkuusikko 1 10007 12001 13000 11006 27009 548799.00000000 7489730.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043427 Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle ajoittuva metsätyökämppä. Alimmaisen Suoltijoen alueella, mm. Palo-Kieroselällä ja Letsausseljänlehdossa, on v. 1915 Ylikemin hoitoalueen kartan mukaan tehty laajoja metsätöitä v. 1911-1912, mahdollisesti hakkuita. Kämppä voi liittyä niihin hakkuisiin. Kämppä on kooltaan 12 m x 6,7 m ja luode-kaakkosuuntainen. Rakennuksen kaakkoispäässä on tupaosa ja luoteisosassa väliseinän erottama talli. Osat ovat samankokoiset. Tuvan itänurkassa on 3 m x 2,5 m x 0,9 m kokoinen luonnonlaakakiviuunin jäännös.
metsakeskus.1000043428 742 Letsausseljänkuusikko 2 10007 12001 13000 11006 27009 549085.00000000 7489786.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043428 Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle ajoittuva metsätyökämppä. Alimmaisen Suoltijoen alueella, mm. Palo-Kieroselällä ja Letsausseljänlehdossa, on v. 1915 Ylikemin hoitoalueen kartan mukaan tehty laajoja metsätöitä v. 1911-1912, mahdollisesti hakkuita. Kämppä voi liittyä niihin hakkuisiin. Rakennus on mitoiltaan 20 m x 7 m ja luode-kaakkosuuntainen. Päissä on tuvat ja keskellä luultavasti talliosa. Kaakkoispäädyn tupa on 4,5 m pitkä, ja sen itänurkassa on 3 m x 3 m x 0,7 m kokoinen luonnonlaakakiviuunin jäännös. Luoteispäädyn tupa on 6 m pitkä, ja sen pohjoisnurkassa on 2,3 m x 2,7 m x 0,8 m kokoinen samantyyppinen uunin jäännös. Luoteistuvan koillisseinän keskellä on sahattu 0,95 m leveä oviaukko.
metsakeskus.1000043430 742 Iso Letsausselkä 3 10007 12016 13198 11006 27009 552176.00000000 7489382.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043430 Kohteessa on 1900-luvun puoliväliin ajoittuva kolmiomittauksessa käytetty puunlatvamerkki. Puu on korkea elävä mänty, jonka latvaan on kiinnitetty arviolta 4-5 m pitkä riuku. Puun latva on kelottunut ja katkennut.
metsakeskus.1000043431 290 Jätkäniemi 10002 12016 13175 11006 27000 632999.00000000 7120705.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043431 Aukealla paikalla sijaitseva tervahauta. Halkaisija noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043433 742 Iso Marjavaara 1 10007 12016 13198 11006 27009 552122.00000000 7495768.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043433 Kohteessa on romahtanut ja lahoava kolmiomittaustornin jäännös. Pohjalla on kolme kolmiomaisesti sijoittuvaa halkaisijaltaan 2 m kokoista luonnonkiviröykkiötä, jotka ovat tukeneet tornin jalkoja. Röykkiöiden etäisyys toisiinsa on 7 m. Jalkojen tyveen on ruuvattu metallilaatat. Kohde on merkitty v. 1958 Ylikemin hoitoalueen karttaan.
metsakeskus.1000043434 742 Petäjikkö-Kurtsapalo 2 10007 12001 13000 11006 27009 534839.00000000 7482050.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043434 Kohteessa on tammikämppä. Se on luultavasti samanikäinen kuin alajuoksun puolella oleva uittotammi (Petäjikkö-Kurtsapalo 1), jolloin se ajoittuisi 1910-1930-luvulle. Kohteessa on kämppä ja siihen liittyviä rakennelmia: tallin jäännös, venepaikka, mahdollinen saunan kiuas ja kaksi kuoppajäännöstä.
metsakeskus.1000043435 290 Linturinteenkuiva 1 10001 12016 13175 11006 27000 633344.00000000 7121087.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043435 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043436 290 Linturinteenkuiva 2 10001 12016 13175 11006 27000 633471.00000000 7121112.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043436 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043437 290 Hankala 10001 12016 13175 11006 27000 633755.00000000 7121827.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043437 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 19 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043438 290 Hangas 10001 12016 13175 11006 27000 634078.00000000 7121601.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043438 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Maastokarttaan on merkitty kaksi tervahautaa, toista ei Lidarissa näkynyt. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043439 742 Kiurujärvi Iso Kiurunlahti 1 10007 12001 13014 11006 27009 516933.00000000 7489784.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043439 Kohteessa on Metsähallituksen järjestelmän tietojen mukaan Kiurujärven toiseksi vanhimman torpan, ilmeisesti kruununmetsätorpan, paikka.Kohteessa on 5 m x 5 m kokoisen mökin jäännös. Rakennuksen seinälinjat ovat pääilmansuuntien mukaiset. Koillisnurkassa on luonnonlaakakiviuunin jäännös, joka on mitoiltaan 2 m x 2,3 m x 0,4 m. Kohdel ajoittuu mahdollisesti 1900-luvun alkuun.
metsakeskus.1000043440 290 Pieni-Hurskainen 10001 12016 13175 11006 27000 633010.00000000 7121493.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043440 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043441 742 Värriö 1 10007 12016 13000 11006 27009 541460.00000000 7483886.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043441 Kohteessa on ladon jäännös. Se ajoittunee 1900-luvun loppupuoliskolle. Lato on mitoiltaan 5 m x 5,8 m ja pituussuunnaltaan luode-kaakkosuuntainen. Runko on pyöröhirsinen ja lattialankkuina on halkaistuja lautoja ja riukuja.
metsakeskus.1000043442 742 Värriö 2 10007 12016 13000 11006 27009 541263.00000000 7483818.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043442 Kohteessa on ladon jäännös. Se ajoittunee 1900-luvun loppupuoliskolle. Lato on mitoiltaan 5,5 m x 5,7 m ja pituussuunnaltaan luode-kaakkosuuntainen. Runko on pyöröhirsinen ja lattialankkuina on halkaistuja lautoja ja riukuja.
metsakeskus.1000043443 742 Värriö 3 10007 12016 13000 11006 27009 541145.00000000 7483717.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043443 Kohteessa on ladon jäännös. Se ajoittunee 1900-luvun loppupuoliskolle. Lato on mitoiltaan 10 m x 5 m ja pituussuunnaltaan luode-kaakkosuuntainen. Luoteispäädyn alitse menee oja, jonka päälle lato on rakennettu. Runko on pyöröhirsinen ja lattialankkuina on halkaistuja lautoja ja riukuja.
metsakeskus.1000043444 742 Värriö 4 10007 12016 13000 11006 27009 541121.00000000 7483761.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043444 Kohteessa on ladon jäännös. Se ajoittunee 1900-luvun loppupuoliskolle. Lato on mitoiltaan 9 m x 5,2 m ja pituussuunnaltaan koillis-lounaissuuntainen. Lato on rakennettu rakennuksen pitkän sivun suuntaisen ojan päälle. Runko on pyöröhirsinen ja lattialankkuina on halkaistuja riukuja, jotka on asetettu alimman hirsikerran päälle.
metsakeskus.1000043445 742 Rovaselkä 1 10007 12001 13000 11006 27009 541775.00000000 7468769.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043445 Kohteessa on viimeistään 1960-luvulle ajoittuva Kemi Oy:n parakkimallinen metsätyökämppä. Alueelta löydettiin kahden rakennuksen pohjat ja neljä kuoppajäännöstä.
metsakeskus.1000043446 290 Linturinne 10002 12016 13175 11006 27000 631393.00000000 7121970.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043446 Kohteessa on neljä tervahautaa. Koordinaatit: tervahauta A, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Muut tervahaudat, ks. alakohteet. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043447 290 Tervakangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 631672.00000000 7121698.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043447 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 10 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043448 290 Tervakangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 631942.00000000 7121534.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043448 Tervahauta, halkaisijaltaan noin kahdeksan metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043449 290 Sadelehto 10002 12016 13175 11006 27000 631938.00000000 7121950.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043449 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 11 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043450 290 Mammankaivo 1 10002 12016 13175 11006 27000 633128.00000000 7122418.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043450 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 11 metriä. Maastokarttamerkintä ja epätarkka Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043451 290 Mammankaivo 2 10002 12016 13175 11006 27000 633249.00000000 7122364.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043451 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043452 290 Kiiskinen 10002 12016 13175 11006 27000 633389.00000000 7122647.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043452 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 11 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043453 290 Porrassuo 10001 12016 13175 11006 27000 634060.00000000 7122437.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043453 Aukealla paikalla sijaitseva tervahauta. Halkaisija noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043454 290 Jauholankuiva 10002 12016 13175 11006 27000 635060.00000000 7122296.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043454 Aukealla paikalla sijaitseva tervahauta. Halkaisija noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043455 564 Kontinkangas 10007 12013 13131 11006 27009 429775.00000000 7210302.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043455 Keskellä nykyisen Oulun Koulutuskuntayhtymä OSAO:n Kontinkankaan sisäpihaa on maanpetoksesta tuomitun Taavetti Lukkarisen hirttopaikan muistomerkki. Hirttämisessä on käytetty kahden männyn väliin asetettua poikkipuuta. 3.11.1916 tapahtuneen teloituksen muistoksi paikalle on vuonna 1935 tehty on tehty muistomerkki Oulun seudun rintamamiesyhdistyksen toimesta. Kyseessä on vanhaa, yli 140-vuotiasta (määritys vuonna 2016), mäntyä ympäröivä maalattu rautainen pyöreä aita, joka seisoo matalalla graniittiperustuksella. Ristikkomaisen aidan aukoissa on osassa mustia ristejä. Rautakaiteen päällä on tapahtumasta kertova kuparilaatta. Muistomerkin männyn kaarnaan on kaiverrettu neljätoista ristiä. joiden koko on keskimäärin 10 x 5 cm. Ristit on kaiverrettu 88–208 cm korkeuteen maanpinnasta. Teloituksen jälkeen paikalle haudattu vainaja on siirretty ja haudattu Oulun hautausmaalle 1917. 2023: Muistomerkki on hyvässä kunnossa.
metsakeskus.1000043455 564 Kontinkangas 10007 12014 13148 11006 27009 429775.00000000 7210302.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043455 Keskellä nykyisen Oulun Koulutuskuntayhtymä OSAO:n Kontinkankaan sisäpihaa on maanpetoksesta tuomitun Taavetti Lukkarisen hirttopaikan muistomerkki. Hirttämisessä on käytetty kahden männyn väliin asetettua poikkipuuta. 3.11.1916 tapahtuneen teloituksen muistoksi paikalle on vuonna 1935 tehty on tehty muistomerkki Oulun seudun rintamamiesyhdistyksen toimesta. Kyseessä on vanhaa, yli 140-vuotiasta (määritys vuonna 2016), mäntyä ympäröivä maalattu rautainen pyöreä aita, joka seisoo matalalla graniittiperustuksella. Ristikkomaisen aidan aukoissa on osassa mustia ristejä. Rautakaiteen päällä on tapahtumasta kertova kuparilaatta. Muistomerkin männyn kaarnaan on kaiverrettu neljätoista ristiä. joiden koko on keskimäärin 10 x 5 cm. Ristit on kaiverrettu 88–208 cm korkeuteen maanpinnasta. Teloituksen jälkeen paikalle haudattu vainaja on siirretty ja haudattu Oulun hautausmaalle 1917. 2023: Muistomerkki on hyvässä kunnossa.
metsakeskus.1000043456 78 Kabanovin maanalainen komentokeskus 10007 12011 13000 11042 27028 274513.00000000 6638737.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043456 Jatkosodan alkuvaiheessa kesällä 1941 Hangon laivastotukikohdan komentaja kenraali Sergei Kabanov rakennutti itselleen maanalaisen pomminkestävän komentokeskuksen lähelle Hangon keskustaa. Komentokeskus oli käytössä Neuvostojoukkojen vetäytymiseen saakka 2.12.1941. Se purettiin ainakin osittain ja peitettiin v. 1948. Kohde sijaitsee Hangon kylpyläpuistossa, Appelgrenintien pohjoispuolella n. 60–80 metriä Hangon Casinon luoteiskulmasta luoteeseen. Osa komentokeskuksesta sijaitsee läheisen ”Cigale” nimisen kaupan nurmea kasvavalla pihamaalla, sen lounaispuolella. Komentokeskuksen oletetaan olevan suorakulmion muotoinen ja noin 80–100 neliömetrin kokoinen. Sen kokonaisneliömetrimäärää ei kuitenkaan varmuudella tunneta. Ulko- ja väliseinät ovat olleet tiilimuurattuja. Komentokeskuksen lattiataso sijaitsee n. 2,5 metrin syvyydessä maanpinnasta lukien. Kattorakenteista ei ole varmuutta mutta on mahdollista, että katto on vahvistettu rautatiekiskoin, jonka päälle on kasattu paksu hiekkakerros ja sen päälle kivikerros. Komentokeskuksen paikkaa on tutkittu FM Jan Fastin johtaman ”Hanko 1941” projektin puitteissa maatutkalla v. 2017 ja koekaivauksin touko- ja lokakuussa vuonna 2021. Koekaivauksissa paljastui noin 70 cm syvyydessä maanpinnasta lukien hyvin säilynyt osa noin 70 cm paksuista komentokeskuksen pohjoisen puoleista ulkoseinää. Rakenne jatkui koekaivausalueen ulkopuolelle eikä toistaiseksi ole selvää mihin kohtaa rakennusta se kuuluu.
metsakeskus.1000043457 578 Leppikangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 528778.00000000 7150558.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043457 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043459 578 Itkonrinne 10001 12009 13094 11002 27000 526345.00000000 7147922.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043459 Mahdollisesti neljä kuoppajäännöstä rinteessä. Kaksi pyöreähköä ja kaksi pitkänomaista. Koordinaatit: kuoppa A. Halkaisija noin kymmenen metriä. Muut kuopat ks. alakohteet. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043460 578 Kaahlankangas 10001 12016 13175 11006 27000 525735.00000000 7151179.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043460 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 19 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043461 578 Kaahlankangas 2 10001 12016 13175 11006 27000 525771.00000000 7151276.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043461 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 17 metriä. Epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043462 578 Vaarainalussuo 10002 12016 13175 11006 27000 526251.00000000 7151747.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043462 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043463 578 Ahvenniemi 10001 12016 13175 11006 27000 530132.00000000 7151179.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043463 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043464 578 Ahvenniemi 2 10001 12016 13175 11006 27000 530318.00000000 7151075.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043464 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043465 604 Linnakivi 10002 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043465 Kyseessä on tyypillinen viisikivinen rajapyykki, joka sijaitsee jyrkän kalliorinteen yläreunalla, kallion laella, nuoressa kuusivaltaisessa sekametsässä. Kohde sijoittuu v. 1763 Haikan ja 1777 Naistenmatkan kylän isojakokarttoihin merkitylle Naistenmatkan ja Haikan kartanon väliselle rajalle (rajapyykki 33, "Linna Kiwi" v. 1777 kartassa), hyvin loivan mutkan kulmapisteeseen. Rajamerkin pohjaosassa on n. 3 x 2 x 0,5 m kokoinen, epäsäännöllisen kulmikas, sammaloitunut kivilatomus. Keskellä on pystyssä n. 0,9 x 0,5 x 0,4 m kokoinen, jäkälää kasvava, pyramidinmuotoinen kivi (mahdollisesti lohkottu), jonka ympärillä on neljä pienempää pystykiveä. Niistä kaksi suurinta ovat yhdessä keskuskiven kanssa NW-SE-suuntaisessa linjassa. Samalla linjalla, rajamerkistä n. 6 m SE sijaitsee viisarikivi (koko n. 0,6 x 0,3 x 0,2 m) - vinossa oleva litteähkö kivi, joka on tuettu erikokoisilla lisäkivillä. Päärajamerkin muut näkyvissä olevat kivet ovat läpimitaltaan n. 0,2-0,5 m, osa niistä on ilmeisesti siirtynyt tai siirretty alkuperäisiltä paikoiltaan. Rajamerkin päällä kasvaa koivun vesaa. Noin 8-10 m rajamerkistä NW, luoteeseen viettävällä rinteellä sijaitsee suuri, noin 4 x 3 x 3 m kokoinen siirtolohkare, ilmeisesti lähteissä mainittu Linnakivi. Se ei ole em. kolmen pystykiven ja viisarikiven muodostamalla linjalla vaan siitä vähän länteen.
metsakeskus.1000043466 781 Variksela 10007 12004 13045 11006 27000 430816.00000000 6813827.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043466 Kohde sijaitsee Majutveden Kuhanselän eteläosan koillisrannalla, noin 150 m päässä rantaviivalta. Kiviaita sijaitsee kalliopohjaisen, alarinteeltään moreenipeitteisen mäen lounaisrinteellä, moreenipeitteisen alueen yläreunan tienoilla. Aidan yleissuunta on luoteesta kaakkoon. Kaakkoispää kaartuu muuta osaa enemmän etelään. Aita muodostuu kahdesta osasta, joiden välissä on noin 55 m pituinen aukko. Aukon kohdalla on lounaaseen pistävä kalliopohjainen harjanne, jonka kärkiosa aidan lounaispuolella muodostaa kivikkoisen kumpareen. Aidan luoteisen osan pituus on hieman yli sata metriä, ja kaakkoisen osan noin 150 m. Aidan luoteispään ja kaakkoispään välimatka on noin 300 m. Kiviaidan luoteinen osa on ladottu vaihtelevan kokoisista kivistä. Sen korkeus on enimmillään noin metri, mutta paikoin vain puolisen metriä. Paksuus on puolesta metristä metriin. Aidan kaakkoinen osa on alusta lähtien koko matkan kaakkoispäähän asti varsin korkea (yli metri, jopa lähes puolitoista, kaakkoisin osa vähän matalampi) ja paksu (lähes tai vähän yli metrin). Aita on ladottu enimmäkseen melko pienistä (keskimäärin ehkä pään kokoisista) kivistä huolellisesti pysty- ja sileäseinäiseksi. Myös aidan päällys on ladottu tasaiseksi. Kaakossa aita loppuu noin puolitoista metriä korkeaan ja viitisen metriä pitkään maakiveen, joka on tasamaalla. Kiviaita liittyy todennäköisesti pitäjänkartassa ja ehkä jo Kuninkaan kartastossa näkyvään yksittäiseen asutukseen, jota ympäröiviä peltoja se rajaa koillisessa. Kyseinen asutuksen nimi ei ole tiedossa, mutta se on ilmeisesti torppa tai Suurenkylän takamaalle siirtynyt talon osa.
metsakeskus.1000043467 290 Kähkölänkangas 4 10002 12016 13175 11006 27000 640895.00000000 7106914.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043467 Aukealla paikalla sijaitseva tervahauta. Halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043468 290 Hetesuo 1 10002 12016 13175 11006 27000 640984.00000000 7104152.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043468 Aukealla paikalla sijaitseva tervahauta. Halkaisija noin 17 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043469 290 Hetesuo 2 10002 12016 13175 11006 27000 641124.00000000 7103835.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043469 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043470 290 Kylmäkangas 10002 12016 13175 11006 27000 641399.00000000 7103278.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043470 Aukealla paikalla sijaitseva tervahauta. Halkaisija noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043471 290 Lahnasuvanto 10002 12016 13175 11006 27000 642033.00000000 7103482.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043471 Tervahauta, halkaisijaltaan noin kymmenen metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043472 71 Siikaniemi 3 10007 12012 13124 11006 27000 435621.00000000 7108526.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043472 Siikaniemen kallioilla on tehty avohakkuu ja alueella kasvaa laajasti nuorta mäntytaimikkoa. Kallioiden pohjoislaidalla ja itäosassa on kivien louhinnassa syntyneitä jätekiviä, ne on osin kasattu röykkiöiksi (alakohteet 1-2), osin ne sijaitsevat hajanaisesti (alakohteet 3-4) ja ovat liikkuneet viime vuosina suoritetussa avohakkuussa. Joitakin kiviä on ehkä myöhemmin aseteltu hieman rajakivien tapaankin, mutta ne eivät sijaitse kuitenkaan vanhoilla tila- tai muilla rajalinjoilla. Kivissä ei erotu porajälkiä ja ne ovat pääosin hyvin särmikkäitä, jotka piirteet viittaavat perinteiseen louhintatapaan hakkaamalla, tässä on voitu käyttää hyväksi myös lämpötilan vaihteluja. Kivien pinnalla kasvaa sammalia ja jäkäliä. Louhintatavan ja pintakasvillisuuden perusteella kiviaines on voitu irrottaa kalliosta yli 100 vuotta sitten. Rakenteet 1 ja 2 sijaitsevat noin 5 metrin etäisyydellä toisistaan ja rakenteet 3 ja 4 noin 13 metrin etäisyydeltä toisistaan. Rakenteiden 1-2 ja 3-4 etäisyys toisistaan on noin 150 metriä.
metsakeskus.1000043473 777 Lehmisuo 10002 12016 13175 11006 27000 599275.00000000 7202774.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043473 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043474 777 Ruottuniemi 3 10002 12016 13175 11006 27000 597118.00000000 7204288.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043474 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043475 108 Kaukalokorpi 10007 12009 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043475 Pitkänomainen kuoppa, todennäköisesti pienen maakellarin tms. säilytyskuopan jäännös, joka sijaitsee heti W-E-suuntaisen polun eteläpuolella. Mitat 4 x 2 x 0,7 m, seinät osin kivettyjä (kylmämuurattuja). Kuoppaa reunustaa matalahko maavalli. Rakenne saattaa liittyä pieneen peltoon, joka on sijainnut saman polun lounaispäässä ainakin 1940-50-luvuilla (kellarista n. 500 m SW) ja näkyy v. 1948 ilmakuvassa. Sen lisäksi pelto näkyy ainoastaan v. 1959 peruskartassa (ei v. 1907 tiluskartassa, 1920-luvun pitäjänkartassa eikä myöskään vanhemmissa kartoissa).
metsakeskus.1000043478 742 Romopalo 2 10007 12001 13183 11042 27028 534640.00000000 7486432.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043478 Kohteessa on 5,5 m x 6 m kokoinen puuton aukio, jossa on muutamia laudanpätkiä, asbestilevyä ja kiviä. Kyseessä voi olla puretun rakennuksen jäännös. Romopalossa on tiettävästi ollut jatkosodan aikana saksalaisten parakkialue, ja alueelta on v. 1991 raivattu räjähteitä. Rakennus voi liittyä parakkialueeseen, tai se voi olla myös jokin myöhempi rakenne.
metsakeskus.1000043479 742 Romopalo 3 10007 12001 13183 11042 27028 534601.00000000 7486383.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043479 Kohteessa on kaivon jäännös ja aukio, jossa on rakennusten purkujätettä. Selkeää rakennuksen paikkaa ei erotu. Aukio on halkaisijaltaan n. 30 m. Alueen itäreunalla on kaivo. Kaivossa on halkaisijaltaan 1,5 m kokoinen betonirumpu. Kaivon päällä on hiiltynyt 1,65 m x 2,6 m kokoinen lautakansi. Lisäksi kaivon päällä on hetekka ja muuta romua. Aukiolla on lisäksi moderneja nuotiopaikkoja. Kohteessa on rakennuksen jäännöksiä. Romopalossa on tiettävästi ollut jatkosodan aikana saksalaisten parakkialue. Rakenteet voivat liittyä siihen, tai johonkin myöhempään toimintaan.
metsakeskus.1000043481 980 Röykkykari 10001 12004 13054 11002 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043481 Kohde sijaitsee Liesijärven kaakkoisrannalla, Röykkykarin itäpuoleisessa niemessä, noin 10 m kesämökistä pohjoiseen. Ilmoituksen mukaan paikalla on vuosia sitten havaittu n. 1,5 m korkea kiviröykkiö, jonka halkaisija oli n. 2-3 m. Kivikasan keskellä kasvoi kuusi. Paikan kasvillisuus on rehevää ja poikkeaa siten karusta metsäympäristöstä. Kertomusten mukaan paikalta on myös löydetty tulenpidon jälkiä, hiiltä ja tuhkaa. Kohdetta ei ole tarkastettu arkeologin toimesta.
metsakeskus.1000043485 989 Kiuaskoski 10001 12004 13054 11002 27000 355837.00000000 6954575.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043485 Inventointi 2010: Mahdollinen lapinraunio Alasen Kolunlammen (nykyään Alanen) ja Huikurinlammen välisen joen rannalla Kiuaskosken kohdalla. Vanhimmat maininnat paikan Kiuas-nimistä löytyvät Kolunsaran jakokunnan kartasta vuodelta 1828 ja jakokirjasta vuodelta 1832, jolloin mainitaan Kiuaskosken tienoilta Kiuvaskoski-nimiset niityt. Lisäksi pyykkiselityksessä 1835 mainitaan rajapisteet n:o d Kiuvaskoski, n:o e Kiuvaskosken rämäkkö, n:o 24 Kiuvaskosken Kangas ja n:o 25 Kiuvaskoskenmurto. N:o d on viiden kiven pyykki (Röse), sydänkivellä varustettu ja "med en mängd andra stenar stadig gjord". Lisäksi pyykki n:o 24 on kivistä kasattu neliömäinen sydänkivellä varustettu kiviraunio (Stenröse), jossa on "en mängd andra stenar". Sekä d että 24 ovat joen itärannalla. Kiuaskosken mahdollisen lapinraunion kohdalla näyttää siltä, että se on otettu rajapaikaksi. Kiuaskosken nimi johtunee sen lähellä joen rannalla olevasta "kiuaskasasta". KOHDETTA EI OLE TARKASTETTU MAASTOSSA.
metsakeskus.1000043486 989 Iso-Manalainen 10001 12001 13002 11002 27000 363285.00000000 6956852.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043486 Mahdollinen erämajan paikka Kivijärven kylän Kasakan talon maalla Manalaisen lammen rannalla. Perimätiedon mukaan siellä on "muinoin ollut sauna, joka on ollut "pirkkalaisten majapaikkana". Yksi pirkkalainen kuoli saunaan, jonka johdosta paikka manattiin. Nimi johtuisi siitä. Saunan kiukaan paikka oli tiedossa vielä vuonna 1949. Paikka lienee Iso-Manalaisen jossain niemessä.
metsakeskus.1000043487 236 Jänessaari 10002 12004 13051 11006 27000 346695.00000000 7056235.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043487 Hiltunen 2021: Paikalla on yksittäinen viisarikivi, joka sijaitsee Toholammintiestä pohjoiseen erkanevan metsäautotien länsipuolella. Metsäautotielle on noin 10 metriä viisarikiveltä. Kivi on kooltaan noin 20x30 cm. Kivessä e havaittu merkintöjä. vuoden 1846 pitäjänkartassa rajamerkki sijoittuu Kaustisen pitäjän Köyhäjoen kylään. Rajamerkki on Kaustisen kylän ekslaavin rajapisteellä. Vuoden 1952 peruskartalla tilanne vastaa pitäjänkartan tilannetta sillä erotuksella, että kylien rajat ovat muuttuneet hieman. Nykyisin kohdalla ei ole kiinteistörajoja.
metsakeskus.1000043498 777 Maantievaara 10001 12016 13175 11006 27000 558363.00000000 7223041.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043498 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043500 20 Sotkia 10001 12001 13007 11006 27000 327723.00000000 6782413.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043500 Sotkia mainitaan ensimmäisen kerran 1506–1510, jolloin löytyy tietoa Sotkiasta kotoisin olleista Paavo Paavonpojasta ja Eero Jussinpojasta. Vuodelta 1539 on todettu seitsemän taloa, joista kaksi liitettiin muihin tiloihin myöhemmin 1600-luvulla. Viisi säilynyttä taloa olivat Laurila, Seppälä, Kinnari, Sukki ja Pukki. Lopuista kahdesta Klemetti Nikinpojan tila liitettiin Laurilaan vuonna 1621 ja Heikki Uodinpojan tila Sukkiin vuonna 1636 (Suvanto 1954, 54).Suomen maatilat teossarjan toisen osan (1931) mukaan Sotkian kylään kuului vuonna 1931 Kinnarin, Parikan ja Uusi-Laurilan tilat (Brander et al. 1931, 30–32). Vuoden 1700 tiluskartassa Sotkia on mukana vain kartan marginaalissa merkittynä yhdellä talolla. Vuosien 1770–1773 kartta (18a) asemoitui tyydyttävästi. Jalantijärven ranta pohjoisessa on luonnosteltu karttaan karkeasti ja rautatie on muuttanut useiden teiden kulkua ja muutenkin maisemaa. Sotkiantien pätkä (Sotkiantie 705 – Sotkiantie 735) näyttäisi kuitenkin olevan samansuuntainen ja mittainen nykyään. Kartta osoittaa neljä taloa (no:t 1, 2, 3, 5) nykyisen Parikan tilakeskuksessa Sotkiantien länsipuolella ja yhden talon (no 4) Uusi-Laurilan tilakeskuksessa. Vuoden 1773 kartta (18d) oli hyvin tarkka ja asemoitui teiden linjausten perusteella paremmin. Kartassa kylästä erottuu neljän rakennuksen lisäksi useita talousrakennuksia sekä kylän itäpuolella kaksi torppaa. Myös kylästä pohjoiseen olevan talon (ilmeisesti Laurila) ympäristössä on ilmeisesti talousrakennuksia
metsakeskus.1000043501 777 Hyväsuo 10002 12016 13175 11006 27000 558631.00000000 7229069.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043501 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043502 236 Tamperkoskenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 345464.00000000 7055720.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043502 Hiltunen 2021: Paikalla on tervahauta, joka on halkaisijaltaan noin 20 metriä. Haudan syvyys on pohjalta vallien yläreunaan mitattuna noin 2 metriä. Vallilla on leveyttä noin 5 metriä. Halssi suuntautuu länteen. Se on noin 3 metriä pitkä ja 2 m syvä. Halssin reunoilla on suuria kivilohkareita, sen kylmämuurausta. Kylmämuuraus on jonkin verran sortunut. Haudan vallin pohjois- länsi ja eteläreunoilla erottuu myös sammaleen alta kylmämuurausta.
metsakeskus.1000043503 236 Kivikangas 10002 12016 13175 11006 27000 345338.00000000 7054728.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043503 Hiltunen 2021: Kivikankaan eteläreunalla on suppilomainen tervahauta, joka on halkaisijaltaan noin 14 metriä. Haudan syvyys keskeltä vallin yläreunaan mitattuna on 1 metri. Haudan vallilla on leveyttä 3 metriä. Haudan ympärillä on katkoviivamainen ojakaivanto. Halssi suuntautuu etelään. Se on noin 3,5 metriä pitkä, 1 metrin leveä ja syvä. Tervahaudan etelävallissa, halssin vieressä on esillä haudan kylmämuurausta. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä ja kuusia sekä pajukkoa.
metsakeskus.1000043504 236 Hautasaari 10002 12016 13175 11006 27000 344570.00000000 7051797.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043504 Hiltunen 2021: Suppilomainen tervahauta sijaitsee nuoren mäntytaimikon ja täysikasvuisen sekametsän rajalla. Hauta on halkaisijaltaan noin 14 metriä. Haudan syvyys keskeltä vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,5 metriä. Haudan vallilla on leveyttä 3 metriä. Halssi suuntautuu länsilounaaseen. Se on noin 3 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja syvä. Halssin reunoilla on nähtävissä kylmämuurausta. Hauta erottuu hyvin ympäristöstä.
metsakeskus.1000043505 20 Tiura 10001 12001 13007 11006 27000 328995.00000000 6782370.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043505 Tiura mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1506, jolloin sakotettiin Kaare Eeronpoika Twffraa, mutta kylästä ei ole mainintoja vuoden 1460 rajatuomiossa. Vuonna 1539 Tiura oli yksinäistila ja luettiin Sotkian kylän taloihin (Suvanto 1954, 51).Suomen maatilat teossarjan toisen osan (1931) mukaan Tiuran kylään kuuluivat vuonna 1931 Mäki-Tiuran ja Pelto-Tiuran maatilat. Mäki-Tiuran tila oli tuolloin ollut sen isännän Emil Tiuran suvulla jo 250 vuoden ajan ja tilaan oli tuolloin ostettu runsaasti lisämaata ympäristön tiloista. Pelto-Tiuran tila taas oli ollut omistajan Erik Johan Tiuran suvulla 200 vuoden ajan. Pelto-Tiuraan oli liitetty 1700-luvun alkupuolella, arviolta 1730-luvulla Nuutilan tila (Brander et al. 1931, 32–33). Tiura on vuoden 1691 maakirjakartassa merkitty viitteellisesti Kurisjärvestä pohjoiseen (h1: 8/45). Tiura on merkitty P. Häggströmin isojakokarttaan 1765-1782 (H1:8/1-44. Kartta 6) yksinäistalona. Tiuran ja Kurisjärven vuosien 1765-1782 isojakokartta asemoitui erinomaisesti. Asemoinnin perusteella Tiuran kylätontti on nykyisin Sotkiantien varrella. Asemoitu kohta poikkeaa selkeästi vuoden 1691 Kurisjärven maakirjakarttaan merkitystä sijainnista, joskin vanhempi (1691) sijainti osuu nykyiseen Pelto-Tiuran tilakeskukseen, mutta uusi (1765) sijainti noin 200 metriä Pelto-Tiuran tilakeskuksen länsipuolella olevan tilan maille .
metsakeskus.1000043506 740 Putikon koulu 10007 12011 13114 11042 27028 627057.00000000 6844779.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043506 Salpalinjaan liittyviä pesäkkeitä Putikon koulun ympäristössä. Vain osa kohteista tarkastettu maastossa. Vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000043507 740 Kyläsepäntie 10007 12011 13114 11042 27028 626571.00000000 6844777.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043507 Salpalinjan puolustusvarustuksia, taisteluhautoja pesäkkeineen, Punkaharjun Kyläsepäntien itäpuolen kalliolla.
metsakeskus.1000043508 740 Kartunranta 10007 12011 13114 11042 27028 626245.00000000 6844957.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043508 Salpalinjan varustuksia Punkaharjun Kartunrannassa, taisteluhautaa pesäkkeineen.
metsakeskus.1000043509 422 Riihilahti 10007 12001 13000 11006 27000 635721.00000000 7005233.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043509 Riihilahden eteläpuolella olevassa kuusia kasvavassa metsässä on merkkejä autioituneesta asutuksesta. Loivassa metsärinteessä on ainakin kaksi vanhaa uu-nin rauniota, kellarikuoppia, kivinen ja korkea pienen rakennuksen perustus, kaivo sekä raivausröykkiöitä. Lisäksi rinteen alla erottuu tasaista entistä peltoa, joka kas-vaa nykyisin metsää. 1840 luvun pitäjänkartalle on merkitty näille kohdin talo – luul-tavasti torppa ja pieni pelto, mutta vuoden 1815 isojakokartalla näitä ei ole.. Paikka on kokonaisuudessaan säilynyt arkeologisessa mielessä ehjänä kokonaisuutena. Talon hylkäysajankohtaa ei selvitetty mutta se on tapahtunut ennen peruskartoitus-ta 1976. Paikka siis on ollut ”käytössä” jossain vaiheessa 1800-luvun alkupuoliskon – 1900 luvun alkupuoliskon välisenä aikana.
metsakeskus.1000043511 422 Pieni-Pentu 10007 12013 13127 11006 27000 636212.00000000 7011099.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043511 Pieni- Pentu -saaren kaakkoisosassa, parikymmentä metriä rannasta olevassa kivikossa on vajaan 3 metrin korkuinen lähes lahonnut oksaton mänty-kelon jäännös. Sen pohjoiskyljellä, silmien korkeudella on lähes umpeen kasvanut, n. 20 x 10 cm kokoinen pilkka. Pilkan noin 5 x 5 cm kokoisella pohjalla on osittain näkyvissä kaksi kuusikulmion muotoista leimakirveellä tehtyä merkkiä. Kelo on tyveltään ja muutenkin lähes loppuun lahonnut.
metsakeskus.1000043513 422 Lampilannotkon apajat 10002 12001 13000 11006 27008 638521.00000000 7012033.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043513 Kohde sijaitsee Hattusaaren itärannalla loivassa kohti järveä viettävässä rinteessä. Paikalla on vuoden 1813 isojakokartassa merkitty rakennus, mutta ei viljelymaita. Paikalla kasvavassa sekametsässä erottuu ympäristöään aukeampi kohta, jonka länsireunalla on pienen rakennuksen pohja ja uunin raunio. Rakennus on ollut perustettu multapenkeille, joiden koko on noin 4x4 metriä. Uunin raunio on kooltaan 2x2 metriä. Talon ja uunin rauniot ovat sammalen ja varpukasvillisuuden peittämiä. Talonraunioiden kohdalla rannassa on siirrelty kiviä maihinnousun helpottamiseksi ja paikalla erottuu ympäristöään vähäkivisempi alue muuten hyvin kivisellä rannalla. Talonrauniot ympäristöineen ovat säilyneet hyvin myöhemmältä maankäytöltä ja metsätaloudelta.
metsakeskus.1000043514 422 Mikkola 10007 12001 13000 11006 27000 636004.00000000 7013962.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043514 Mikkolan talon vanha paikka ja pihamaa, joka näkyy vuoden 1976 peruskartalla. Pihamaata ja alempana rinteessä sijainnutta laidunta reunustavat kiviaidat, joiden kulku noudattelee vuoden 1976 peruskartan merkintöjä. Aidat vaihtelevat kooltaan ja korkeudeltaan, mutta ovat säilyneet pääsääntöisesti ehjinä. Lähellä nykyistä tietä erottuu maastossa ainakin kaksi rakennuksen paikkaa. Mikkolan talo on merkitty vuoden 1813 isojakokarttaan, mutta paikalla on voinut olla asutusta jo varhaisemmin ja alueella on voinut säilyä tästä jälkiä.
metsakeskus.1000043522 924 Lampinkangas 10002 12016 13175 11006 27000 344954.00000000 7047962.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043522 Hiltunen 2021: Tervahauta sijaitsee Pilvilammentiestä noin 20 metriä koilliseen peitteisessä sekametsässä. Haudan halkaisija on noin 18 metriä. Haudan syvyys keskeltä vallin yläreunaa on noin 1,5 metriä. Haudan vallin leveys on 5 metriä. Halssi suuntautuu itään. Se on noin 4 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja 2 metriä syvä. Halssin pohjoisseinässä erottuu kylmämuurausta.
metsakeskus.1000043523 236 Jauhokangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 344838.00000000 7047132.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043523 Hiltunen 2021: Tervahauta sijaitsee Jauhokankaan keskiosassa kahden turvetuotantoalueen, Ali-Jauhonevan ja Lähdenevan välissä. Hauta on halkaisijaltaan noin 20 metriä. Haudan syvyys keskeltä vallin yläreunaan mitattuna on syvimmillään 0,8 metriä. Vallilla on leveyttä 5 metriä. Halssi suuntautuu koilliseen. Se on noin 4 metriä pitkä sekä metrin leveä ja syvä. Haudan päällä kasvaa puustoa, mutta se erottuu silti hyvin ympäristöstä.
metsakeskus.1000043524 236 Jauhokangas 2 10002 12004 13051 11006 27000 344602.00000000 7047033.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043524 Hiltunen 2021: Rajamerkki sijaitsee Jauhokankaan länsiosassa kahden turvetuotantoalueen, Ali-Jauhonevan ja Lähdenevan välissä nykyisten Vetelin ja Kaustisen kuntien rajan taitekohdassa. Merkistä on näkyvillä ainoastaan viisarikivi. Se on kooltaan noin 50x35 cm. Siinä ei ole nähtävissä merkintöjä. Kiven pinnalla kasvaa jäkälää ja sammalta. Kiven ympärillä, sammaleen alla tuntuu lisää kiviä. Nämä kivet mukaan lukien rajamerkin koko on noin 1,5x1,5 metriä. 1847 pitäjänkartalla rajamerkki sijoittuu Qvikantin ja Öfvervettelin kylien taitekohtaan.
metsakeskus.1000043525 924 Raatteenneva 10002 12016 13175 11006 27000 344655.00000000 7041901.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043525 Hiltunen 2021: Tervahauta sijaitsee täysikasvuisessa mäntymetsässä. Haudasta noin 10 metriä lounaaseen on vanha mökki, mikä ei ilmeisesti ole enää käytössä. Haudan halkaisija on noin 13 metriä. Haudan syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on 2 metriä. Vallin leveys on 2 metriä. Halssi suuntautuu koilliseen. Se on noin 3 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja 0,5 metriä syvä. Tervahauta erottuu hyvin ympäristöstä.
metsakeskus.1000043526 924 Uudenmaankangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 344814.00000000 7040360.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043526 Hiltunen 2021: Tervahauta sijaitsee peittoisessa kuusi ja koivu painotteisessa sekametsässä. Se on halkaisijaltaan noin 22 metriä. Haudan syvyys on keskeltä vallin yläreunaan mitattuna 1,5 metriä. Vallin leveys on 4 metriä. Haudan halssi suuntautuu lounaaseen. Se on noin 5 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja syvä. Halssin koillispäässä, tervahaudan keskiosan puolella pilkottaa mättään alta kylmämuurausta. Tervahaudan itäpuolella, aivan vallin vieressä on metsäkoneen ajoura.
metsakeskus.1000043528 924 Uudenmaankangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 344978.00000000 7040337.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043528 Hiltunen 2021: Peruskarttaan merkattu tervahauta on halkaisijaltaan noin 17 metriä. Haudan syvyys keskeltä vallin yläreunaan mitattuna on 1,5 metriä. Haudan vallin leveys on noin 4 metriä. Halssi suuntautuu kaakkoon. Se on noin 4,5 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja 0,5 metriä syvä. Tervahaudan päällä kasvaa järeitä kuusia, mutta se silti erottuu hyvin ympäristöstä.
metsakeskus.1000043530 700 Mötönmäensuo 1 10001 12011 13000 11042 27000 609205.00000000 6802296.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043530 Mötönmäensuon pohjoispuolella on yleisöhavainnon mukaan taisteluhautoja. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000043531 700 Mötönmäensuo 2 10001 12011 13000 11042 27000 609205.00000000 6802296.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043531 Mötönmäensuon itäpuolella, johtolinjan alla, on yleisöhavainnon mukaan taisteluhautoja. Kohde erottuu selkeästi Lidar-aineistossa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000043535 75 Tupakangas 5 10001 12004 13054 11002 27000 517575.00000000 6714320.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043535 Tupakankaalla on yleisöhavainnon mukaan noin 80 x 80 cm laajuinen ja 30-40 cm korkuinen kiviröykkiö. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000043539 418 Kirskaanniemi 10001 12009 13094 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043539 Metsäpolun pohjoispuolella sijaitseva kuoppa. Pituus n. 2 m, syvyys n. 0,5 m. Tarkemmin tutkimaton.
metsakeskus.1000043543 777 Rahvaanvaara 1 10001 12016 13175 11006 27000 584178.00000000 7206988.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043543 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. tarkastettava.
metsakeskus.1000043544 777 Rahvaanvaara 2 10001 12016 13175 11006 27000 583869.00000000 7206991.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043544 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. tarkastettava.
metsakeskus.1000043545 777 Pehkonen 10001 12016 13175 11006 27000 585174.00000000 7207091.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043545 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. tarkastettava.
metsakeskus.1000043546 777 Pehkonen 2 10001 12009 13094 11002 27000 585045.00000000 7207074.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043546 Kohteessa on mahdollisesti viisi kuoppajäännöstä. Lidar-havainto. Koordinaatit : kuoppa A, koko noin 8 x 6 metriä. Muut kuopat, ks. alakohteet. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043550 536 Emäkosken valssipato 10007 12004 13000 11006 27009 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043550 Kivirakenne on osa Tehdassaaren itäpäässä, Pitäjänsillan alapuolella Emäkosken ylitse kulkenutta valssipatoa, joka valmistui vuonna 1914. Valssipadosta on säilynyt pohjoisin osa. Vedenalaisia rakenteita ei inventoinnissa voitu havainnoida.
metsakeskus.1000043551 297 Nykälänniemi 2 10001 12001 13016 11006 27000 566121.00000000 7015396.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043551 Nykälänniemen isännän mukaan perimätieto kertoo, että vanhin niemen talo olisi sijainnut päärakennuksesta eteläkaakkoon järven rannalla olevalla niemellä. Tänne tehdystä koekuopasta on löytynyt lasitettu punasavikeramiikan palanen , jota ei otettu talteen. Maa on multahiekkaa ja mullan alla on palaneenpunainen hiekkakerros. Niemellä on myös kiviröykkiöitä.
metsakeskus.1000043552 305 Kuusamon kirkko 10001 12003 13037 11006 27000 599772.00000000 7317515.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043552 Nykyinen kirkko on valmistunut vuonna 1947. Se on rakennettu samalle paikalle kuin vuonna 1944 tuhoutunut kirkko, joka oli rakennettu 1796-1800. Ensimmäinen alueen kirkoista vihittiin käyttöön 1695. Tämä oli ristikirkko (17x17 m, korkeus 6 m). Hautusmaa oli välittömästi kirkon vieressä, arvokkaimmat hautapaikat sijaitsivat kirkossa lattian alla. Mahdollisesti pian kirkon valmistumisen jälkeen sen ympärille rakennettiin kirkkotupia. Kirkko rapistui ja korvattiin uudella 1700-luvun lopussa. On todennäköistä, että kaikki kirkot ovat olleet samalla paikalla, mutta täyttä varmuutta tästä ei ole. Ensimmäisen kirkon lattian alle tiedetään tehdyn hautauksia ainakin 1700-luvun puolivälissä, mutta nykyisen kirkon alta hautauksia ei ole tavattu, mikä voi viitata siihen, että ensimmäinen kirkko olisi ollut eri paikassa. Nykyinen kirkon itäpuolella oleva tapuli on vuodelta 1759. On todennäköistä, että kirkon alueella on säilynyt hautauksia muuallakin kuin nykyisellä hautausmaa-alueella. Kirjallisten lähteiden mukaan arvokkaimmat hautapaikat sijaitsivat tapulista itään eli pappilaan päin (Kuusamon seurakunnan historia, s. 100). Täysin poissuljettua ei ole myöskään vanhimman kirkkorakennuksen jäännösten ja sen alle tehtyjen hautausten ainakin osittainen säilyminen.
metsakeskus.1000043552 305 Kuusamon kirkko 10001 12002 13021 11006 27000 599772.00000000 7317515.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043552 Nykyinen kirkko on valmistunut vuonna 1947. Se on rakennettu samalle paikalle kuin vuonna 1944 tuhoutunut kirkko, joka oli rakennettu 1796-1800. Ensimmäinen alueen kirkoista vihittiin käyttöön 1695. Tämä oli ristikirkko (17x17 m, korkeus 6 m). Hautusmaa oli välittömästi kirkon vieressä, arvokkaimmat hautapaikat sijaitsivat kirkossa lattian alla. Mahdollisesti pian kirkon valmistumisen jälkeen sen ympärille rakennettiin kirkkotupia. Kirkko rapistui ja korvattiin uudella 1700-luvun lopussa. On todennäköistä, että kaikki kirkot ovat olleet samalla paikalla, mutta täyttä varmuutta tästä ei ole. Ensimmäisen kirkon lattian alle tiedetään tehdyn hautauksia ainakin 1700-luvun puolivälissä, mutta nykyisen kirkon alta hautauksia ei ole tavattu, mikä voi viitata siihen, että ensimmäinen kirkko olisi ollut eri paikassa. Nykyinen kirkon itäpuolella oleva tapuli on vuodelta 1759. On todennäköistä, että kirkon alueella on säilynyt hautauksia muuallakin kuin nykyisellä hautausmaa-alueella. Kirjallisten lähteiden mukaan arvokkaimmat hautapaikat sijaitsivat tapulista itään eli pappilaan päin (Kuusamon seurakunnan historia, s. 100). Täysin poissuljettua ei ole myöskään vanhimman kirkkorakennuksen jäännösten ja sen alle tehtyjen hautausten ainakin osittainen säilyminen.
metsakeskus.1000043553 765 Kissaniemi 10001 12016 13000 11006 27000 605807.00000000 7090134.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043553 Lidar-havainto. Jonkinlainen kaivanto, kooltaan noin 20 x 25 metriä. Se näkyy Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunan vuoden 1951 ilmakuvassa laajan peltoaukean keskellä, mikä on nyt metsittynyt. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043554 305 Kuusamon vanha pappila 10002 12001 13009 11006 27007 599933.00000000 7317413.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043554 Kirkon valmistuttua 1694 viereinen Mustosen talo lunastettiin pappilaksi. Tuomiokirjojen perusteella 1700-luvun alussa pappila oli kirkonkylän ainoa talo. Rakennukseen kuului kaksi kamaria, itäpuolella oli vanha keittiö ja tupa, eteläsivulla iso tupa ja kaksi kamaria. Pihapiirissä oli lato, talli, niiden takana navetta, länsipuolella kirkkoon päin pakari ja uusi pirtti. Pappila paloi 1730. Tämän jälkeen pappilaa on uudisrakennettu 1700- ja 1800-luvuilla useaan otteeseen. Pappila sijaitsi tällä alueella vuoteen 1944 asti, jolloin rakennuskanta tuhoutui. Tuolloin neliömäisen pihan luoteislaidalla oli 1890-luvun päärakennus sekä koillislaidalla 1830-luvulta ollut pirttirakennus, pappilan vanha puoli. Nykyiselle paikalleen vajaat 200 metriä länsilounaaseen pappila siirtyi sodan jälkeen. Vuoden 2022 koetutkimuksissa Pappilan vanhalta paikalta havaittiin useita pappilan käyttöaikaan liittyviä kerrostumia, rakenteita ja löytömateriaalia. Pääosin nämä ajoittuvat kuitenkin paikan käytön viimevaiheisiin todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle. Pienempi osa havainnoista ajoitettiin löytömateriaalin tai muiden seikkojen perusteella 1700- ja 1800-luvuille. Varhaisinta käyttövaihetta 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa ei varmuudella tavoitettu. Uudempi rakentaminen on hyvin todennäköisesti tuhonnut suuren osan vanhimmista kerroksista. Koetutkimuksen perusteella mahdollisesti 1700-luvun loppupuolelle ajoittuvia kerroksia olisi säilynyt jonkin verran tutkimusalueen kaakkoisosissa. Nämä käsittivät hirsirakenteisen kellarin ja jätekuoppia.
metsakeskus.1000043555 305 Kirkkoranta 10007 12001 13000 11042 27000 600026.00000000 7317368.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043555 Kirkkolahden rantatörmässä entisen peltoalueen pohjoisreunalla kulkee ulkoilureitti ja ”Historiapolku”. Ulkoilureitin mutkassa on n. 13 m läpimitaltaan oleva korsun pohja. Pohjoisreunalla kasvaa varttuneita koivuja, pinnalla heinää ja koivujen taimia. Tästä noin 10 m luoteeseen on tuhoutunut korsun pohja, mahdollisesti korsuja on ollut rantatörmässä enemmänkin. Historiapolun varrelle pystytetyssä infotaulussa kerrotaan neuvostosotilaiden rakentaneen eri puolille Kirkonkylää korsukyliä, yli 200 korsua. Evakosta palanneet ovat käyttäneet alussa korsuja asuntoinaan.
metsakeskus.1000043556 777 Heikinniemi 10007 12011 13114 11042 27028 585700.00000000 7206472.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043556 Lidar-tutkimuksissa havaittiin todennäköinen muu kulttuuriperintökohde. Todennäköisesti ovat toisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia. Kohteessa on taistelukaivanto A, noin 40 x 6–7 metriä. Tästä noin 60 metriä itään näkyy heikommin mahdollisesti toinen taistelukaivanto B, kooltaan noin 20 x 5 metriä. Kohteessa voi olla myös kaksi korsun tai poteron pohjaa. Koordinaatit: Taistelukaivanto A pohjoispää. ks. alakohteet. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043557 924 Kovaskangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 344417.00000000 7039368.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043557 Tiainen 2021: Laakea ja maljamainen tervahauta sijaitsee hiekkapohjaisella hakkuuaukealla. Tervahaudan kohdalle on jätetty muutama mänty hakkaamatta. Itse tervahauta on halkaisijaltaan noin 15 m, josta vallin paksuutta noin 5-6 m. Syvyyttä haudalla on n. 1,4 m. Halssiaukko aukeaa kaakkoon.
metsakeskus.1000043558 924 Kovaskangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 344322.00000000 7039364.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043558 Tiainen 2021: Suppilomainen tervahauta sijaitsee samalla hiekkapohjaisella hakkuuaukealla kuin Kovaskangas 1 tervahauta. Tervahaudan halkaisija on noin 14 m, josta vallin osuutta noin 4-5 m. Haudan syvyys on noin 1,3 m. Halssiaukko aukeaa etelään.
metsakeskus.1000043559 924 Teerisaari 10002 12016 13175 11006 27000 343894.00000000 7037189.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043559 Tiainen 2021: Loivapiirteinen ja maljamainen tervahauta sijoittuu kohti itää laskevaan rinteeseen. Tervahaudan halkaisija on hieman yli 20 m. Mahdollisen kaksoisvallin paksuus on jopa 9 m. Syvyyttä haudalla on hieman alle 1,5 m.
metsakeskus.1000043560 924 Soidinkangas 10002 12016 13175 11006 27000 343466.00000000 7034833.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043560 Tiainen 2021: Selkeästi maastosta erottuvan laakean tervahaudan halkaisija on noin 18,5 m, josta vallin paksuutta noin 7 m. Halssiaukko aukeaa etelään. Haudan ympärillä on katkoviivamaista ojaa/kaivelua.
metsakeskus.1000043561 924 Hautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 343758.00000000 7034421.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043561 Tiainen 2021: Hoidetussa kuusivaltaisessa metsässä sijaitseva laakea tervahauta, jonka halkaisija on noin 16 m (vallin osuus 5-6 m). Syvyyttä haudalla on vallin päältä pohjalle noin 1,4 m. Halssiaukko aukeaa kohti koillista. Tervahautaa kiertää katkoviivamainen ojakaivanto.
metsakeskus.1000043562 924 Maitokartano 10002 12016 13175 11006 27000 343545.00000000 7033249.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043562 Tiainen 2021: Nuoressa koivuvaltaisessa metsässä sijaitseva tervahauta, jonka halkaisija on noin 20 m (vallin osuus 6-7 m). Tervahaudan muoto on laakea ja maljamainen ja sen halssiaukko aukeaa kohti länsilounasta. Syvyyttä haudalla on noin 1,2-1,8 m, matalimmillaan se on halssin puoleisella sivulla. Tervahaudan ympärillä on jonkin verran kaivelun merkkejä, joista ainakin osa vaikuttaa nykyaikaiselta maanotolta tms.
metsakeskus.1000043563 418 Mustio 10002 12004 13054 11002 27000 324661.00000000 6801221.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043563 Matala röykkiö, jonka halkaisija on noin 5 m, korkeus max. 0,5 m. Röykkiö rajautuu idässä suureen (n. 2 m) maakiveen. Alue on luonnostaan kivikkoista moreenia, mutta kohdalle on selvästi luontaisen kivikon lomaan kasattu kiviä, jotka ovat halkaisijaltaan 20–40 cm. Nykyinen pelto on lähimmillään noin 10 m päässä ja vaikutti siltä, että vanhempaakaan peltoa ei aivan kohteen tuntumassa ole ollut. On mahdollista, että kyseessä on pellon raivausröykkiö mahdollisesti hyvinkin myöhäiseltä ajalta. Toisaalta kohde muistuttaa suuresti lähialueelta tunnettuja rautakautisia hautaröykkiöitä.
metsakeskus.1000043564 924 Hiirenkoski 10002 12004 13051 11006 27000 343475.00000000 7031843.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043564 Tiainen 2021: Nykyiselläkin kiinteistörajalla sijaitsee osin laonnut rajamerkki. Sammalpeitteisen rajamerkin keskellä on viisarikivi (noin 40x50cm), josta erottuu epäselvästi hakkaus 1xx3. Sammaleen alta tuntuu kiviä noin neliömetrin alalla. Rajamerkin korkeus on noin 40 cm. Vuoden 1954 peruskartalla rajamerkki on sijainnut Vetelin ja Räyringin kylien välisellä rajapisteellä. Vuoden 1847 pitäjäkartalla kohdalla on ollut Kokkolan kylän (Gamla Carleby by) ja Räyringin kylän (Röringe by) rajapiste.
metsakeskus.1000043565 924 Lepeenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 343261.00000000 7029834.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043565 Tiainen 2021: Havupuuvaltaisessa sekametsässä sijaitsevan laakean tervahaudan halkaisija on noin 18 m, josta vallin osuus on 5-7 m. Syvyyttä haudalla on 1,4 m. Halssiaukko aukeaa alarinteeseen (etelään) siten, että haudan pohjoisreuna on maanpinnan myötäinen.
metsakeskus.1000043566 924 Alahuhdankangas 10002 12016 13175 11006 27000 343329.00000000 7028957.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043566 Tiainen 2021: Hyvin tiheässä mäntyvaltaisessa taimikossa sijaitsevan tervahaudan halkaisija on noin 15 m, josta vallin osuutta on noin 5-6 m. Syvyyttä tervahaudalla on noin 1,4 m ja sen halssiaukko aukeaa etelään. Tervahaudan ympäristössä on maanoton/metsänhoidollisten toimenpiteiden jälkiä, jotka yhdessä tiheän taimikon kanssa hankaloittivat kohteen havainnointia huomattavasti,
metsakeskus.1000043567 924 Hyötykäyttöasema 10002 12016 13175 11006 27000 343305.00000000 7028518.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043567 Tiainen 2021: Noin 30 m Patanantien eteläpuolella (tie nro 750) sijaitsee halkaisijaltaan noin 15 m kokoinen tervahauta. Syvyyttä tervahaudalla on noin 1,6 m ja sen halssiaukko antaa itään. Tervahaudan ympärillä on jonkin verran kiviä, jotka tosin saattavat olla peräisin myös tienteosta.
metsakeskus.1000043568 924 Jokela 10002 12004 13051 11006 27000 343271.00000000 7025707.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043568 Tiainen 2021: Nykyisellä kiinteistörajalla sijaitsee kenollaan oleva viisarikivi. Korkeutta kivellä on noin metri. Kivestä ei havaittu hakkauksia. Kiven juurella on muhkea sammalkerros, jonka alta tuntuu useita kiviä. Siitä liittyvätkö sammaleen alla olevat kivet rajamerkkiin, ei saatu selkoa. Kohdalla on vuoden 1954 peruskartalla ollut Korpilahden ja Pulkkisen kylän välinen rajapiste, samoin kuin vuoden 1847 pitäjänkartalla.
metsakeskus.1000043569 924 Paloneva 10002 12004 13051 11006 27000 343372.00000000 7025443.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043569 Tiainen 2021: Nykyisellä kiinteistörajalla sijaitseva kivipyykki. Evämäisen pyykin koko on noin 50x15 cm, korkeus max, 40 cm. Pyykin länsipuolen sivulla on epäselvästi erottuva hakkaus 35. Kohdalla on vuoden 1954 peruskartalla ollut Korpilahden ja Pulkkisen kylän välinen rajapiste, samoin kuin vuoden 1847 pitäjänkartalla
metsakeskus.1000043570 924 Punaturkki 10002 12016 13175 11006 27000 343552.00000000 7023909.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043570 Tiainen 2021: Halkaisijaltaan noin 16 m tervahauta sijaitsee luoteeseen loivasti vietävässä rinteessä, havupuuvaltaisessa sekametsässä. Laakean tervahaudan halssiaukko aukeaa pohjoiseen. Haudassa on mahdollinen tuplavalli, jonka paksuus on 5-6 m. Syvyyttä sillä on noin metri.
metsakeskus.1000043571 924 Roskasaari 10002 12016 13175 11006 27000 343395.00000000 7022993.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043571 Tiainen 2021: Pikkunätti tervahauta, jonka halkaisija on noin 13 m. Syvyys noin 1 m. Vallin paksuus 4-5 m. Halssiaukko länteen, kohti peltoa. Tervahauta sijaitsee avarapohjaisessa hoidetussa mäntyvaltaisessa metsässä, missä maaperä on yllättävänkin kivistä.
metsakeskus.1000043572 924 Kuparikangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 343459.00000000 7022410.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043572 Tiainen 2021: Halkaisijaltaan noin 13-14 m kokoinen tervahauta sijaitsee havupuuvaltaisessa sekametsässä, jossa maaperä on kosteaa ja kivistä. Tervahaudan syvyys on noin 1 m ja vallin paksuus noin 5 m. Halssiaukko aukeaa pellon suuntaan, länsilounaaseen.
metsakeskus.1000043573 924 Kuparikangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 343541.00000000 7021805.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043573 Tiainen 2021: Reilun 10 metrin päässä hiekkatien länsipuolella sijaitsevan tervahaudan halkaisija on noin 15,5 m, josta vallin osuus on noin 5-6 m. Syvyyttä haudalla on 1-1,3 m. Puiden peittämän tervahaudan halssi aukeaa länteen.
metsakeskus.1000043574 924 Kuparineva 1 10002 12016 13175 11006 27000 343176.00000000 7020775.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043574 Tiainen 2021: Kivisellä hakkuuaukealla sijaitsevan tervahaudan halkaisija on noin 14,5 m, josta vallia noin 4-5 m. Haudan syvyys on noin 1,1 m. Halssiaukko länteen.
metsakeskus.1000043575 924 Kuparineva 2 10002 12016 13175 11006 27000 343259.00000000 7020757.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043575 Tiainen 2021: Hyvin tiheän kuusikon peittämä tervahauta sijaitsee aivan peltotien kupeessa. Haudan halkaisija on noin 18 m, josta vallia noin 5-6 m. Tervahaudan syvyys on noin 1,2 m ja sen halssiaukko aukeaa itään.
metsakeskus.1000043576 924 Hautakangas itä 10002 12016 13175 11006 27000 342992.00000000 7020490.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043576 Tiainen 2021: Tiiviskasvuisessa sekametsässä sijaitsevan tervahaudan halkaisija on noin 16 m, josta vallin osuus on noin 6 m. Laakean haudan syvyys on noin 1,1 m ja sen halssi aukeaa itään.
metsakeskus.1000043577 236 Raatokallio 10002 12016 13175 11006 27000 351614.00000000 7050422.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043577 Hiltunen 2021: Tervahauta on halkaisijaltaan noin 22 metriä. Haudan syvyys on keskeltä vallin yläreunaan mitattuna 2 metriä. Vallin leveys on 5 metriä. Halssi suuntautuu itään. Se on noin 6 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja 1,5 metriä syvä. Tervahaudan päällä on kaatuneuta puunrunkoja. Sen ympärillä kasvaa tiheää kuusimetsää.
metsakeskus.1000043578 236 Pökkiömaa 10002 12004 13051 11006 27000 352516.00000000 7047948.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043578 Hiltunen 2021: Rajamerkki on kooltaan noin 1x1x0,7 metriä. Rajamerkillä on neliön muotoinen kiviperusta ja keskellä kaatunut viisarikivi. Kivet ovat esillä ainoastaan merkin eteläreunalla, muuten ne ovat sammaleen peitossa. Vuoden 1847 pitäjänkartassa rajamerkki on Köyhäjoen ja Rödsön kylien rajalla.
metsakeskus.1000043579 236 Tuomikangas 10002 12016 13175 11006 27000 351016.00000000 7052233.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043579 Hiltunen 2021: Peruskarttaan merkitty tervahauta sijaitsee hakkuuaukealla. Tervahaudan kohdalta on jätetty puut kaatamatta. Haudan halkaisija on noin 15 metriä. Haudan syvyys keskeltä vallin yläreunaan mitattuna on 1 metri. Vallin leveys on 3 metriä. Halssi suuntautuu etelään. Se on noin 3 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja metrin syvä. Halssin seinämissä on näkyvillä kylmämuurausta
metsakeskus.1000043580 837 Pohjankapee Ylä- ja Alakapee 10007 12001 13007 11006 27005 333024.00000000 6857434.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043580 Kapeen kylä syntyi 1560-luvulla. Pohjankapeen kylä oli osa Ruoveden pitäjää vuoteen 1867 asti, jolloin perustettiin Kurun pitäjä, johon Pohjankapeen kylä liitettiin. Teiskoon Pohjankapeen kylä liitettiin 1954. Kylästä on käytetty myös nimiä Kapeenkylä, Kapee ja Kave. Pohjankapeen kylä on kuulunut ensimmäisen maakirjan ajoista eli vuodesta 1560 alkaen, Ruoveden pitäjään. Alueella on vuonna sijainnut 1571 oli Kapeen talo, joka jaettiin 1764 veljesten kesken. Vuoden 2022 valvonnan yhteydessä havaittiin, että kylä on sijainnut enemmän Ala-Kapeen, kuin Ylä-Kapeen tilan alueella.
metsakeskus.1000043581 581 Latikkalampi hiiltämö 10007 12016 13151 11006 27027 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043581 Kohde sijaitsee hiekkakankaalla. Metsä on noin 50-vuotiasta männikköä, miilujen päällä kasvaa myös yleisesti koivuja. Kohde käsittään hiiltämön jäänteet. Alueelta havaittiin seitsemän miilun, kahden kellarin, kahden kaivon ja kämpän jäänteet. Miilut ovat kohttuullisen vaikeasti havaittavia pyöreitä valleja jotka tunnistaa lähinnä rehevämmästä kasvustosta ja paksusta hiilikerroksesta. Miilujen halkaisija on noin 10 metriä Kaivot ovat mitoiltaan noin 1,5 m x 1,5 m kokoisia suorakulmaisia kuoppia joissa on jäänteitä seinien puurakenteista. Toinen kellari on mitoiltaan noin 2 m x 4 m x 0,5m oleva kuoppa. Toinen mitoiltaan 2m x 1m jossa on edelleen lahonnut puinen kansi paikallaan. Kannen alla on myös hieman tyhjää tilaa. Kämpänpohja on noin 7 m x 5 m loiva epäselvä kumpare, jonka keskellä on epämääräinen kasa jossa on yleisesti tiilenpaloja. Rakenteen takana on noin 3 m x 1 m kaivanto, syvyydeltään noin 0,3 m. Kyseessä on vanha hiiltämö 1900-luvulta, luultavasti sotavuosilta. Alueella on hieman purku- ja muuta jätettä, esimerkiksi kumia, tiiltä, metalliromua, lahonnutta ja hiiltynytta lankkua ja muuta vastaavaa.
metsakeskus.1000043581 581 Latikkalampi hiiltämö 10007 12001 13013 11006 27027 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043581 Kohde sijaitsee hiekkakankaalla. Metsä on noin 50-vuotiasta männikköä, miilujen päällä kasvaa myös yleisesti koivuja. Kohde käsittään hiiltämön jäänteet. Alueelta havaittiin seitsemän miilun, kahden kellarin, kahden kaivon ja kämpän jäänteet. Miilut ovat kohttuullisen vaikeasti havaittavia pyöreitä valleja jotka tunnistaa lähinnä rehevämmästä kasvustosta ja paksusta hiilikerroksesta. Miilujen halkaisija on noin 10 metriä Kaivot ovat mitoiltaan noin 1,5 m x 1,5 m kokoisia suorakulmaisia kuoppia joissa on jäänteitä seinien puurakenteista. Toinen kellari on mitoiltaan noin 2 m x 4 m x 0,5m oleva kuoppa. Toinen mitoiltaan 2m x 1m jossa on edelleen lahonnut puinen kansi paikallaan. Kannen alla on myös hieman tyhjää tilaa. Kämpänpohja on noin 7 m x 5 m loiva epäselvä kumpare, jonka keskellä on epämääräinen kasa jossa on yleisesti tiilenpaloja. Rakenteen takana on noin 3 m x 1 m kaivanto, syvyydeltään noin 0,3 m. Kyseessä on vanha hiiltämö 1900-luvulta, luultavasti sotavuosilta. Alueella on hieman purku- ja muuta jätettä, esimerkiksi kumia, tiiltä, metalliromua, lahonnutta ja hiiltynytta lankkua ja muuta vastaavaa.
metsakeskus.1000043582 581 Latikkaharju hiiltämö 10007 12016 13151 11006 27027 283861.72901333 6895842.17981966 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043582 Kohde sijaitsee kuivalla hiekkakankaalla. Metsä on noin 50-vuotiasta männikköä. Miilujen päällä on myös katajia ja lehtipuita. Kohde sisältää ainakin kolme hiilimiilua ja kaivon. Miilu 1 on halkaisijaltaan noin 17 m, miilu 2 noin 14 m ja miilu 3 noin 15 m. Miiluja on hankala havaita maastossa ja niiden matalat vallit ovat osin vaurioituneet metsätöissä. Kaivo on neliömäinen, sivujen pituudet ovat noin 2,5 m. Havaittavissa ei ole puurakenteita, ainoastaan sammaleen peittämä kuoppa hiekassa, Kaivo on romahtanut kasaan ja syvyys on arviolta ainakin noin 2,5 m. Alueella on myös muutamia pienempiä kuoppia jotka luultavasti ovat läheiseen hiekkakuoppaan liittyviä koekuoppia. Kyseessä on historiallisen ajan hiiltämö, luultavasti toisen maailmansodan aikainen.
metsakeskus.1000043583 290 Karjalanlahti 2 10001 12016 13175 11006 27000 598836.00000000 7109464.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043583 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 20 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043584 290 Karjalanlahti 3 10001 12016 13175 11006 27000 598243.00000000 7109090.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043584 Mahdollisesti tervahauta, halkaisijaltaan noin 21 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043585 290 Pitkäsuo 10001 12016 13175 11006 27000 598799.00000000 7108739.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043585 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 20 metriä. Maastokarttamerkintö ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043586 700 Sutela Kojo 10007 12016 13182 11006 27000 606334.00000000 6805792.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043586 Kojon mäellä on toista kymmentä pystyseinäistä ja tasalakista röykkiötä, enimmäkseen Kajon talon peltojen reunoilla, ja yksi Häränmäen laella muutamia satoja metrejä etelämpänä. Röykkiöiden muoto on vaihteleva ja muutamissa tapauksissa selvästi sovitettu röykkiön alla olevan kallion tai maakiven muodon mukaiseksi. Läpimitta vaihtelee vajaasta kahdesta metristä noin kymmeneen metriin, korkeus puolesta kahteen metriin. Suurten ja siististi rakennettujen pystyseinäisten röykkiöiden lisäksi maastossa on runsaasti pieniä kekomaisia röykkiöitä. Maaperä röykkiöiden esiintymisalueilla on viljelyskelpoista, hiekkaista moreenimaata. Alueen röykkiöt ovat todennäköisesti syntyneet viljelysmaan raivauksen tuloksena, vaikka osa niistä onkin rakenteeltaan ja kooltaan poikkeuksellisia. Suurin osa pystyseinäisistä röykkiöistä sijaitsee nykyisen pellon reunoilla. Yksi suurista röykkiöistä tutkittiin vuonna 1993. Tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, pienet röykkiöt ovat kaskiröykkiöitä. Suuret röykkiöt ovat syntyneet nykyisten, pysyvien peltojen raivauksen yhteydessä.
metsakeskus.1000043587 924 Haasionkangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 353084.00000000 7046160.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043587 Hiltunen 2021: Tervahauta on halkaisijaltaan noin 19 metriä. Haudan syvyys on keskeltä vallin yläreunaan mitattuna 1,5 metriä. Haudan vallilla on leveyttä noin 3 metriä. Halssi suuntautuu etelälounaaseen. Se on noin 4 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja 0,5 metriä syvä. Haudan päällä kasvaa järeää sekametsää.
metsakeskus.1000043588 924 Haasionkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 352979.00000000 7046010.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043588 Hiltunen 2021: Tervahauta sijaitsee peitteisessä sekametsässä. Haudan halkaisija on noin 20 metriä. Haudalla on syvyyttä keskeltä vallin yläreunaan mitattuna noin metri. Vallin keveys on 4 metriä. Halssi suuntautuu itäkaakkoon. Se on 4 metriä pitkä, metrin leveä ja 0,5 metriä syvä.
metsakeskus.1000043589 405 Pajarila Kettukallio 3 10007 12011 13114 11042 27028 569404.00000000 6769259.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043589 Laserkeilausaineiston perusteella rinteen itä- ja eteläreunalla on taistelukaivanto n. 350 m matkalla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000043590 924 Haasionkangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 352937.00000000 7045778.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043590 Hiltunen 2021: Kohteeseen kuuluu kolme tervahautaa, jotka sijaitsevat Taipaleenmäentien itäpuolella. Lähin tervahauta on tiestä noin 15 metriä, toiseksi lähin noin 40 metriä ja kauimmainen noin 60 metriä itään. Läntisin, lähimpänä tietä oleva tervahauta (pääkohde)on näistä kolmesta pienin. Se on halkaisijaltaan noin 13 metriä. Haudan syvyys on keskeltä vallin ykäreunaan noin 0.5 metriä. Vallilla on leveyttä noin 3 metriä. Halssi suuntautuu länteen. Se on noin 3,5 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja 0,5 metriä syvä. Kaksi muuta tervahautaa on merkattu tässä alakohteiksi (Alakohteet 1 ja 2).
metsakeskus.1000043591 924 Liedesneva 10002 12016 13175 11006 27000 353476.00000000 7044214.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043591 Hiltunen 2021: Hyvin ympäristöstä erottuva maljamainen tervahauta on halkaisijaltaan 20 metriä. Haudan syvyys on keskeltä vallin yläreunaan mitattuna noin 1,5 metriä. Vallin leveys on 4 metriä. Halssi suuntautuu luoteeseen. Se on 7 metriä pitkä, 3 metriä leveä ja 1,5 metriä syvä. Halssin reunoilla on esillä kylmämuurausta. Tervahaudan päällä kasvaa aikuista sekametsää sekä kanervikkoa.
metsakeskus.1000043592 924 Pahantaipaleenmaa 10002 12016 13175 11006 27000 353708.00000000 7043176.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043592 Hiltunen 2021: Tervahauta on halkaisijaltaan noin 22 metriä. Haudan syvyys on keskeltä vallin yläreunaan mitattuna noin 1,7 metriä. Vallilla on leveyttä 6 metriä. Halssi suuntautuu etelään. Se on 8 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja 1,5 metriä syvä. Halssin pohjoispäässä on esillä kylmämuurausta.
metsakeskus.1000043593 924 Torpan Hakkuukangas 10002 12016 13175 11006 27000 354063.00000000 7042040.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043593 Hiltunen 2021: Tervahauta sijaitsee hakkuuaukean koillislaidalla. Tervahaudan halkaisija on 15 metriä. Haudan syvyys on keskeltä vallin yläreunaan mitattuna metri. Vallin leveys on 3,5 metriä. Halssi suuntautuu etelälounaaseen. Se on noin 4 metriä pitkä, 1,2 metriä leveä ja metrin syvä. Tervahaudan päältä on katkaistu isoimmat puut ja jätetty niiden kannot paikalleen. Pienemmät puut on jätetty kasvamaan tervahaudan päälle.
metsakeskus.1000043594 924 Räsähautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 354146.00000000 7041625.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043594 Hiltunen 2021: Vanhalla hakkuuaukealla sijaitseva tervahauta on halkaisijaltaan 12 metriä. Haudan syvyys keskeltä vallin yläreunaan mitattuna on noin metrin. Vallin leveys on 2 metriä. Halssi suuntautuu etelään. Se on 2.5 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja 0,5 metriä syvä. Valliin tehdystä pistosta paljastui musta, noen sekainen maakerros. Tervahaudan päälle on jätetty kasvamaan sekametsää.
metsakeskus.1000043595 74 Tukkisaari 10002 12016 13175 11006 27000 354580.00000000 7036553.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043595 Hiltunen 2021: Tervahauta on halkaisijaltaan 20 metriä. Haudan syvyys on keskeltä vallin yläreunaan mitattuna noin 1,2 metriä. Vallin leveys on 5 metriä. Halssi suuntautuu koilliseen. Se on 7 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja 0,5 metriä syvä.
metsakeskus.1000043596 924 Haapasalo 10002 12016 13175 11006 27000 355926.00000000 7028632.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043596 Hiltunen 2021: Tervahauta sijaitsee Haapasalon tilalta etelään johtavan polun eteläpuolella. Tervahauta on halkaisijaltaan 15 metriä. Haudan syvyys on keskeltä vallin yläreunaan mitattuna noin 0,7 metriä. Vallin leveys on 3,5 metriä. Halssi suuntautuu länsilounaaseen. Se on 6 metriä pitkä, 2,5 metriä leveä ja 1,5 metriä syvä. Halssin seinämässä on esillä kylmämuurausta.
metsakeskus.1000043597 924 Kellokallio 10002 12016 13175 11006 27000 355738.00000000 7026541.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043597 Hiltunen 2021: Tervahauta sijaitsee tuoreella hakkuuaukealla. Tervahaudan päältä on ajettu metsäkoneella ja sen kohdalta on äestetty maata. Tämän johdosta esiin on noussut mustaa, nokista maata. Haudan halkaisija on 13 metriä. Siinä ei ole selvää vallia, koska maata on muokattu sen kohdalta. Haudan syvyys on keskeltä pinnalle mitattuna noin metri. Halssi suuntautuu pohjoiseen. Se on noin 6 metriä pitkä, 3 metriä leveä ja 1,5 metriä syvä.
metsakeskus.1000043598 924 Luulehdonkallio 1 10002 12016 13175 11006 27000 355563.00000000 7025638.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043598 Hiltunen 2021: Tervahauta sijaitsee noin 50 metriä itään Luulehdonkallion läpi kulkevasta metsäautotiestä. Tervahaudan halkaisija on 17 metriä. Haudan syvyys on keskeltä vallin yläreunaan mitattuna 1,5 metriä. Vallilla on leveyttä 4 metriä. Halssi suuntautuu länteen. Se on 4 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä metrin syvä. Tervahaudan ympärillä kulkee katkoviivamainen ojakaivanto. Tervahaudan päällä kasvaa peitteistä sekametsää eikä se erotu kovinkaan hyvin ympäristöstä.
metsakeskus.1000043599 924 Luulehdonkallio 2 10002 12016 13175 11006 27000 355715.00000000 7025217.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043599 Hiltunen 2021: Peruskarttaan merkattu tervahauta sijaitsee noin 35 metriä itään Luulehdonkallion läpi kulkevasta metsäautotiestä. Tervahauta on halkaisijaltaan 24 metriä. Haudan syvyys keskeltä vallin yläreunaan on noin metrin. Vallin leveys on 7 metriä. Halssi suuntautuu koilliseen. Se on 6 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja 1,5 metriä syvä. Haudan päälle on kaatunut suuri puunrunko pohjois-eteläsuuntaisesti. Tervahauta on heinittynyt ja sen päällä kasvaa nuorehkoa mäntyä ja kuusta.
metsakeskus.1000043600 584 Yrttikoski 10002 12016 13175 11006 27000 355772.00000000 7023676.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043600 Tiainen 2021: Perhonjoen Yrttikosken koillisrannalla, noin 20 m joen penkalta, sijaitsee halkaisijaltaan noin 20 m kokoinen tervahauta. vallin paksuus haudassa on noin 7 m, joskin sen päältä on ajettu ilmeisesti metsäkoneella, mikä hankaloitti haudan mittojen havainnointia. Tervahauta on laakean mallinen. Syvyyttä sillä on pohjalta vallin laelle noin 1,1 m. Halssiaukko aukeaa lounaaseen, joelle. Tervahaudan päällä kasvaa heinää ja nuorta tiehää sekametsää.
metsakeskus.1000043601 584 Kiviniemi 10002 12016 13175 11006 27000 356236.00000000 7020093.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043601 Tiainen 2021: Laakea tervahauta sijaitsee tiheässä nuorehkossa mäntymetsässä. Haudan halkaisija on noin 20 m, josta vallin osuus on noin 7-8 m. Syvyyttä sillä on noin metri. Tervahaudan ympärillä on osin epäselvä katkoviivamainen ojakaivanto sekä jonkin verran muun kaivelun (maanoton?) johdosta syntyneitä kuoppia. Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan.
metsakeskus.1000043602 584 Merasaari 10002 12016 13175 11006 27000 356539.00000000 7017731.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043602 Tiainen 2021: Hoidetussa nuoressa sekametsässä sijaitseva tervahauta, jonka halkaisija on noin 15 m. Laelta tasainen mahdollinen kaksoisvalli on n. 5-6 m leveä. Syvyyttä haudalla on 1,4 m. Halssiaukko ja muutaman metrin pituinen halssiura antaa pellon suuntaan (itään). Vuoden 2023 inventoinnissa havaittiin tervahaudasta noin 20 m etelään 3x1,5 metrin kokoinen kuoppa, joka voi liittyä paikan tervanvalmistukseen (alakohde).
metsakeskus.1000043603 584 Pilleskytö 10002 12004 13051 11006 27000 356753.00000000 7015579.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043603 Tiainen 2021: Kivistä koottu ja osin rauennut rajamerkki on kooltaan noin 1,6x1,6 m, korkeus noin 50 cm. Rajamerkin päällä on kenollaan viisarikivi, josta erottuu epäselvästi hakkaus "53"(?). Rajamerkkiä peittää muhkea sammalkerros ja sen ympärillä kasvaa tiheästi kuusia ja katajia. Rajamerkki on nykyisellä kiinteistörajalla. Vuoden 1841 pitäjänkartalla paikalla on niin ikään Perhon kylän ja Kruunun maitten (kronojord) rajan taitepiste.
metsakeskus.1000043604 69 Lahtarinneva 2 10001 12016 13175 11002 27000 415006.00000000 7058595.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043604 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000043607 620 Karhujärvi itä 1 10002 12016 13175 11006 27000 539335.00000000 7163930.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043607 Kuvaus: Kalliojärven itäpuolisella hiekkatasanteella on kaksi tervahautaa. Haudan halkaisija on 12 m, kuopan halkaisija 7 m, halssi suuntautuu itään. Haudan lounaispuolella on iso maakuoppa, joka liittyy ilmeisesti haudan rakentamisvaiheeseen (hiekanottoa).
metsakeskus.1000043608 620 Karhujärvi itä 2 10002 12016 13175 11006 27000 539246.00000000 7163675.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043608 Kuvausta: Kohde sijaitsee Kalliojärven itäpuolisella hiekkatasanteella. Lähellä rantatörmää on tervahauta, jonka halkaisija on 11 m, kuopan halkaisija 7 m; halssi suuntautuu länteen. Noin 20 m itäkaakkoon on tervapirtin pohja. Havaittavissa on perustuksen matala maavalli, ulkomitat noin 4 x 4 m, keskellä matala painanne ja kiuas itänurkassa (mitat n. 1,7 x 1,5 x 0,5 m) (ks. alakohde).
metsakeskus.1000043609 778 Pyöreäsuo 10002 12016 13151 11006 27000 497638.00000000 6956867.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043609 Metsäautotien vieressä selvästi maastosta erottuva pyöreähkö miilu, jossa selvästi erottuva rengasmainen korkeahko valli ympärillä. Miilun ulkohalkaisija noin 9 metriä. Miilun keskelle tehdystä koekuopasta tule heti turpeen alta erittäin vahvasti nokeentunut maa.
metsakeskus.1000043610 778 Pyöreäsuo 2 10002 12016 13151 11006 27000 497997.00000000 6957102.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043610 Suon laidalla metsässä sijaitsee rivissä kolme laakeaa ja matalahkoa hiilimiilua. Niiden vallirakenteet erottuvat jokseenkin hyvin maastossa. Miilujen keskeltä lapionpistossa tuli esille hyvin vahvasti mustunut ja nokinen maa.
metsakeskus.1000043611 778 Korpisuo 2 10001 12016 13175 11006 27000 497554.00000000 6956389.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043611 Todennäköinen tervahauta, jonka halssi antaa itään. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Kohde näkyy selkeänä rengasmaisena muodostumana lidar-kartalla.
metsakeskus.1000043612 620 Pieni Koivujärvi 1 10002 12016 13175 11006 27000 528021.00000000 7168240.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043612 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 21 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 24 m, kuopan n. 14 m, ja halssi suuntautuu eteläkaakkoon.
metsakeskus.1000043613 620 Pieni Koivujärvi 2 10002 12016 13175 11006 27000 528270.00000000 7168258.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043613 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 16 m, kuopan n. 7 m, ja halssi suuntautuu kaakkoon.
metsakeskus.1000043614 620 Pieni Koivujärvi 3 10002 12016 13175 11006 27000 528455.00000000 7167601.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043614 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 15 m, kuopan n. 6 m, ja halssi suuntautuu pohjoiseen.
metsakeskus.1000043615 620 Pieni Koivujärvi 4 10002 12016 13175 11006 27000 528765.00000000 7167817.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043615 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 19 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 22 m, kuopan n. 8 m, ja halssi suuntautuu etelään.
metsakeskus.1000043616 620 Sikaviita 10002 12016 13175 11006 27000 529384.00000000 7168046.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043616 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022:Sikaviidan länsipuolisen pitkänomaisen kankaan loivassa itärinteessä sijaitsee kaksi tervahautaa n. 20 etäisyydellä toisistaan. tervahauta 1: Läpimitta 18 m, kuopan läpimitta 8 m, halssi suuntautuu itään. tervahauta 2: ks. alakohteet
metsakeskus.1000043617 620 Löytösuo 1 10002 12016 13175 11006 27000 530345.00000000 7168791.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043617 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 14 m, kuopan n. 6 m, ja halssi suuntautuu itään.
metsakeskus.1000043618 620 Löytösuo 2 10002 12016 13175 11006 27000 530883.00000000 7168277.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043618 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 10 m, halssi suuntautuu länteen.
metsakeskus.1000043619 620 Hongikkokangas 10002 12016 13175 11006 27000 529620.00000000 7169245.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043619 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043620 167 Kaidankangas 2 10002 12001 13000 11019 27000 671659.00000000 6936140.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043620 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kaidankankaan alueella, Palojärven ja Kaidanlammen välisellä kankaalla Palojärven rannan tuntumassa. Alue on hiekkakangasta. Vuoden 2020 inventoinnissa yhdesä koekuopassa havaittiin noin 30 senttimetriä paksu noensekainen kulttuurikerros, joka sisälsi runsaasti palaneita luita ja joitain kvartsi-iskoksia. Alueella on nähtävissä myös kolme kuoppaa, joiden ympärillä on erotettavissa matalat maavallit. Rakenteiden voidaan tulkita liittyvän alueen esihistorialliseen asutukseen. Kohdetta ei ole rajattu maastossa ja sen tarkempi määrittäminen vaatii lisätutkimuksia. On hyvin mahdollista, että alueella on muinaisjäännöksiä enemmän ja laajemmin, kuin mitä vuoden 2020 inventoinnissa tutkittiin.
metsakeskus.1000043621 167 Kaidankangas 3 10002 12001 13000 11019 27000 671591.00000000 6936453.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043621 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kaidankankaan pohjoisosassa Palojärven rannassa. Alue on kivikkoista hiekkakangasta. Vuoden 2020 inventoinnissa (Mikroliitti Oy) alueelle kaivetuissa koekuopissa havaittiin yhtenäinen 40x20 alue, jonka maaperässä todettiin runsaasti kivikautisia asuinpaikkalöytöjä ja kulttuurikerrosta. Tästä noin 60 metriä itään havaittiin pienialainen, noin 15x10 metriä oleva alue, johon kaivetuissa koekuopissa oli kvartsi-iskoksia ja palaneita luita. Lähiympäristöön kaivetuissa koekuopissa ei havaittu asuinpaikkaan liittyviä ilmiöitä, mutta inventointitietojen perusteella asuinpaikka saattaa jatkua laajalti niin kohteen pohjois- kuin eteläpuolella.
metsakeskus.1000043622 167 Keskijärvi Variksensaari luode 10002 12001 13000 11040 27000 669295.00000000 6939541.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043622 Asuinpaikka sijaitsee Variksensaaren luoteispäässä olevalla kivikkoisella ja kallioisella alueella. Puusto on pääasiassa männikköä ja aluskasvillisuus varvikkoa. Vuoden 2020 inventoinnissa paikalle kaivettiin ainoastaan yksi koekuoppa, jossa todettiin noin 40 senttimetriä paksu ja runsaasti palaneita luita, kvartsi-iskoksia sekä saviastian kappaleita sisältävä kulttuurikerros. Kohteen laajuus on topografiaan ja maaperään perustuva arvio. Tarkka määrittäminen vaatii lisäselvityksiä. Inventointitietojen perusteella asuinpaikka on kajoamaton ja hyvässä kunnossa.
metsakeskus.1000043624 167 Ylinen Lypsyranta 10007 12016 13182 11006 27000 664909.00000000 6945196.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043624 Kohde sijaitsee runsaat 20 kilometriä Joensuun keskustasta itään, Ylinenjärven länsirannan tuntumassa. Paikalla on muutamia erikokoisia raivausröykkiöitä ja rakennuksenperustus. Perustus on luonnonkivistä tehty ja halkaisijaltaan noin 6x7 metrinen. Sen keskellä on massiivinen tulisijanperustus. Perustuksen vieressä havaittiin pieni ja ruostunut äes, ilmeisesti hevosvetoinen. Paikka on auratussa nuorehkossa metsässä, kivisellä moreenipohjalla. Paikalle ei ole merkitty rakennuksia vuoden 1803 kartalle, vuosien 1845/1846 pitäjänkartalle tai vuoden 1974 peruskartalle.
metsakeskus.1000043625 620 Iso Koivujärvi 1 10002 12016 13175 11006 27000 530121.00000000 7166986.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043625 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 17 m, kuopan n. 7 m, ja halssi suuntautuu länsiluoteeseen.
metsakeskus.1000043626 620 Iso Koivujärvi 2 10002 12016 13175 11006 27000 530113.00000000 7166921.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043626 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 20 m, kuopan n. 9 m, ja halssi suuntautuu pohjoiseen.
metsakeskus.1000043627 620 Iso Koivujärvi 3 10002 12016 13175 11006 27000 530140.00000000 7166665.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043627 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 19 m, kuopan n. 8 m, ja halssi suuntautuu pohjoiskoilliseen.
metsakeskus.1000043628 620 Iso Koivujärvi 4 10002 12016 13175 11006 27000 529586.00000000 7167506.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043628 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 17 m, kuopan n. 8 m, ja halssi suuntautuu etelään.
metsakeskus.1000043629 620 Iso Koivujärvi 5 10002 12016 13175 11006 27000 529107.00000000 7166767.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043629 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043630 620 Vasikkakangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 527834.00000000 7166457.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043630 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 22 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 22 m, kuopan n. 12 m, ja halssi suuntautuu itäkoilliseen.
metsakeskus.1000043631 620 Vasikkakangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 528169.00000000 7166696.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043631 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 20 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Vasikkakankaan koillispuolisen nimettömän kankaan eteläreunamilla sijaitsee tervahauta sekä n. 30 m siitä itäkoilliseen suunnilleen saman ikäiseltä vaikuttava pieni kuoppajäännös – mahdollisesti keittokuoppa tai hyvin pieni miilu. tervahauta: Läpimitta 20 m, kuopan läpimitta 9 m, halssi suuntautuu itäkoilliseen. Hiilimiilu tai keittokuoppa: ks. alakohteet.
metsakeskus.1000043632 620 Vasikkakangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 528463.00000000 7166508.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043632 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043633 620 Hirsimännikkö 10002 12016 13175 11006 27000 528585.00000000 7165834.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043633 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043634 620 Hirsimännikkö 2 10002 12016 13175 11006 27000 529017.00000000 7165631.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043634 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 19metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043635 849 Raikoharju 2 10001 12016 13175 11006 27000 363522.00000000 7060426.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043635 Tiainen 2021: Mahdollinen tervahauta havaittiin vasta inventointiraportin teon yhteydessä, eikä paikkaa ole siis tarkastettu maastossa. MML:n korkeusmallissa (vinovalovarjoste) kahden maanottoalueen väliin jäävällä kannaksella on tervahaudalta näyttävä maastonmuoto/anomalia. Asian varmistaminen vaatisi maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000043636 620 Hongikkokangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 529760.00000000 7169728.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043636 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043637 620 Vesikkosuo 10002 12016 13175 11006 27000 530267.00000000 7169588.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043637 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043638 620 Koirajärvi 10002 12016 13175 11006 27000 526049.00000000 7168840.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043638 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 21 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Koirasuonkankaan koillisosassa, Koirajärvestä n. 100 m luoteeseen lähellä Ison Koirasuon rämealueen reunaa sijaitsee tervahauta, ja siitä n. 25 m pohjoiseen tervapirtin kiuas. tervahauta: Läpimitta 22 m, kuopan läpimitta 11 m, halssi suuntautuu itään. tervapirtti: ks. alakohteet
metsakeskus.1000043639 620 Härköpuro 10001 12016 13175 11006 27000 532931.00000000 7169549.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043639 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043640 620 Härköpuro 2 10002 12016 13175 11006 27000 532874.00000000 7169294.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043640 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 19 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043641 620 Härköpuro 3 10002 12016 13175 11006 27000 532900.00000000 7169270.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043641 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043642 620 Kiuru 10002 12016 13175 11006 27000 532726.00000000 7167603.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043642 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 19 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043643 620 Haapa-aho 10002 12016 13175 11006 27000 531293.00000000 7169660.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043643 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043644 620 Hietala 2 10007 12001 13014 11006 27000 540695.00000000 7162886.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043644 Kuvaus: Kohde sijaitsee tasanteella Hietavaaran lounaispuolella nykyiseltä metsätieltä 30 – 80 m pohjoiseen. Alueella on kaksi rakennuksen pohjaa, toisessa piisikivistä tehdyn uunin jäännökset, kaksi kiviaitaa ja 3 viljelyrauniota. Ks. alakohteet.
metsakeskus.1000043645 781 Sikohiekka 2 10002 12016 13151 11006 27000 448684.00000000 6811171.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043645 Vuonna 2021 Sikohiekan kivikautisen asuinpaikan (mj-rek. 1000003314) tarkastuksessa tutkittiin asuinpaikan ulottuvuutta vuoden 2004 inventointikertomuksessa ehdotetun muinaisjäännösrajauksen itä-, kaakkois- ja eteläpuolilla. Tutkimuksessa ei havaittu viitteitä siitä, että asuinpaikka ulottuisi aiemmin tiedettyä laajemmalle. Samassa maastotarkastuksessa kuitenkin havaittiin itäpuolella olevalla metsäalueella 16 hiilimiilua, lähimmät noin 20 m päässä ja kauimmat noin 150 m päässää asuinpaikaksi rajatusta alueesta. Kuoppien läpimitta vaihtelee puolestatoista kolmeen tai kolmeen ja puoleen metriin ja syvyys 40 cm:stä hieman yli metriin. Useimmat ovat pyöreitä, mutta yksi (numero 3) on pitkänomainen ja suorakulmainen sekä yksi (numero 14) pohjaltaan selvästi neliömäinen. Muutamissa muissakin on havaittavissa neliömäistä muotoa, vaikka ne ovat reunojen sortumisen takia yleismuodoltaan pyöreähköjä. Kaikkien kuoppien ympärillä erottuu kaivetusta maasta muodostuva reunavalli. Pienemmät kuopat ovat ulkonäöltään pyyntikuoppamaisia ja pari suurinta (numerot 5 ja 12) voisivat olla kokonsa ja profiilinsa perusteella jopa pieniä keskisäiliöllisiä tervahautoja. Kairausten perusteella kaikki kuitenkin näyttävät olevan hiilimiiluja (kuoppa- eli lamamiiluja). Kaikissa kuopissa havaittiin pohjalla paksu (10-70 cm) kerros vahvasti hiilensekaista hiekkamaata, joissakin alinna jopa ohut yhtenäinen hiilikerros. Miilujen sijainnit on mitattu käsi-GPS-laitteella. Sijaintien tarkkuus lienee muutamasta metristä kymmeneen metriin.
metsakeskus.1000043646 626 Olkkonen 10002 12016 13175 11006 27000 453865.00000000 7062576.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043646 Pieni tervahauta sijaitsee laajan mäen lounaisrinteellä. Haudan halkaisija on 11 m ja kuopan syvyys 0,8 m; halssi suuntautuu lounaaseen. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä havupuita. 2023: Tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä. Keskuskuopan halkaisija on noin 6 metriä. Halssi suuntaa etelään. Halssi on noin 2 metriä leveä ja noin 5 metriä pitkä. Halssi jatkuu vielä noin 7 metrin matkan ojamaisena mutkittelevana kaivantona. Tervahaudan ympärillä on pieniä, alle metrin kokoisia kuoppia. Kuusimetsää, aluskasvillisuutena sammalta ja varpukasveja. Kohteen aluerajausta on pienennetty tarkastuksen jälkeen.
metsakeskus.1000043647 626 Isonahonkangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 456805.00000000 7065390.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043647 Tervahauta sijaitsee matalan hiekkaharjanteen luoteispäässä aivan sähköjohdon alla. Kohde on merkitty peruskartalle. Haudan halkaisija on 18 m ja kuopan syvyys 0,7 m; halssi suuntautuu etelälounaaseen. Puusto voimalinjakäytävällä on hakattu.
metsakeskus.1000043648 148 Vuijeminniemi länsi 10007 12016 13158 11006 27009 493813.00000000 7587951.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043648 Kohde sijaitsee Vuijeminniemen länsireunalla, Vuijeminhaaran rannalla olevassa niemekkeessä, joka kohoaa rannanpuolella olevasta soisesta alueesta. Alueen maaperä on kivinen. Puusto on lähinnä koivupuskia sekä muutamia mäntyjä, katajaa ja vaivaiskoivua. Paikalla on kaksi hirsikämpän pohjaa, erillinen leivinuuni ja kolme pientä kivistä rakennelmaa sekä pari kuoppaa. Rakennelmat liittyvät 1900-luvun alun kullanhuuhdontaan. Hirsikämpästä on jäljellä suuri uuniröykkiö ja yksittäiset seinähirret. Hirret ovat pitkälle maatuneita ja osittain aluskasvillisuuden peitossa. Ne ovat pelkkahirsiä, joissa on kirveellä veistetyt salvokset. Kämppä on lounas - koillinen -suuntainen, ja kooltaan 6,3 m x 4,8 m. Pohjoisnurkassa on suuri uuniröykkiö, joka on kooltaan noin 3 m x 3 m ja 90 cm korkea. Sen alkuperäinen koko on Kultamuseon vuoden 1981 inventoinnin mukaan noin 1,5 m x 1,5 m. Raportissa mainitaan lattian olevan kelleksistä, mutta niistä on jäljellä vain yksi pieni katkelma. Kämpän keskellä on kuoppa, josta mahdollisesti osa uunikivistä on otettu. Kämpän pohjoispuolella, törmän reunassa, on kolme pientä kivirakennelmaa, jotka on vuoden 1981 inventoinnissa nimetty eväskellareiksi tai pieniksi uuneiksi. Ne ovat muodoltaan pyöreitä, halkaisijaltaan noin metrin tai hieman enemmän, korkeus on 40–60 cm. Niissä on pieni tulipesä/säilytystila törmän puolella. Rakenteensa puolesta ne voisivat olla uuneja. Hieman alempana törmän reunassa on pari kuoppaa, jotka voisivat olla kellarikuoppia, mutta myös vanhoja kullanetsintäkuoppia. Kuoppa 1 on kooltaan 1,2 m x 1,1 m ja suurimmallaan noin 60 cm syvä. Kuoppa 2 on kooltaan 1,5 m x 1 m ja ylärinteen puolella noin 80 cm syvä.
metsakeskus.1000043649 626 Isonahonkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 456909.00000000 7065498.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043649 Tervahauta sijaitsee matalan hiekkaharjanteen luoteispäässä kohteesta 3 noin 150 m koilliseen voimalinjakäytävän reunassa. Haudan halkaisija on 17 m ja kuopan syvyys 0,7 m; halssi suuntautuu koilliseen. Puusto voimalinjakäytävällä on hakattu.
metsakeskus.1000043650 620 Karhujärvi itä 3 10007 12001 13013 11006 27000 539372.00000000 7163551.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043650 Kuvaus: Karhujärven itäpuolella kallioisella tasanteella on rakennuksen kiviperustus (leveys 40-50 cm korkeus 20-30 cm), ulkomitat ovat noin 6 x 4 m. Tulisijan jäänteitä ei havaittu.
metsakeskus.1000043651 620 Pappilan torppa 10007 12001 13014 11006 27000 542879.00000000 7165113.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043651 Kuvausta: Kohde on merkitty vuoden 1859 pitäjänkartalle; se sijaitsee Ollinkuljun itärinteellä Lomamäen talosta 1,2 km itään. Ympäristö on laajalta avohakattu ja muokattu, torpan vanhojen kivirakenteiden kohdalla on jätetty pieni metsikkö, osa rakenteista on kuitenkin maanmuokkauksen takia tuhoutuneet. Metsikössä on pieni rakennuksen pohja, mitat 5 x > 5 m, lounasnurkassa uunin jäänteet, erillinen uuni, kaksi viljelyrauniota tai kiviaidan pätkää, metsikön itäreunalla/itäpuolella kaksi viljelyrauniota. ks. alakohteet
metsakeskus.1000043652 620 Alasen torppa 10007 12001 13014 11006 27000 542365.00000000 7166987.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043652 Kuvausta: Kohde on merkitty vuoden 1859 pitäjänkartalle; se sijaitsee Alasenlammen pohjoisrannalla. Käynnissä olleen hirvimetsästyksen takia tehtiin paikalla vain nopea pintatarkastus selvittääkseen alueen laajuus ja siellä olevia rakenteita. Rajatulla alueella on todennäköisesti lisää kivirakenteita. ks. alakohteet.
metsakeskus.1000043653 620 Mikanmäki 10007 12001 13014 11006 27000 541868.00000000 7167598.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043653 Kuvaus: Noin 5 ha laaja kohde on merkitty vuoden 1859 pitäjänkartalle ja vuoden 1972 peruskartalle; se sijaitsee Mikanmäen korkeimmassa kohdassa sen eteläpäässä ja Alasenlammesta 300 – 600 m luoteeseen. Alueelta on löydetty 3 rakennuspohjaa, yksi erillinen uuni, 16 kiviaitaa, joista osa yli 50 m pitkiä, ja 26 viljelyrauniota. Osa pelloista on vielä säilynyt pakettipeltona. Kaikkien rakenteiden tarkkojen mittojen sekä muodon selvittäminen vaatisi aluskasvillisuuden ja paikoitellen myös humuskerroksen poistamisen. Talosta on tallennettu seuraava perimätieto (Tiedonanto Markku Korteniemi, s-posti 2.10.2021): Venäläiset Mikanmäessä (Kertomus on Samuli Paulaharjun tallentama Hyrynsalmen Kypärävaarasta. Mikanmäessä ovat venäläiset tulleet taloon. Mennyt piiloon talon väki. Miehet viisi veljestä olleet talossa, menneet liinaan (pellavapeltoon). Niillä ollut venäläisillä tieto, missä miehet ovat. Ovat hokeneet: "Liinassa ollah." Niin ovat venäläiset menneet pirttiin. On tullut yksi venäläisistä pirttiin ja venäläiset sanoneet: "Jumalan kiitos, jo yksi Mikkainen tuli." Mutta tulikin viisi Mikkaista pirttiin. Tuli tappelu ja kaikki venäläiset tapettiin. Veljeksillä oli jo aseet varalla liinassa. (28634) Kertoi Matti Kemppainen, Kypärän ukko, 76 v. Hyrynsalmi Luvanjärvi 28.6. 1915. ks. alakohteet.
metsakeskus.1000043654 620 Olkala 10007 12001 13014 11006 27000 542265.00000000 7168601.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043654 Kuvausta: Kohde sijaitsee Mikanmäen pohjoisosassa. Tila oli 1970-luvun vielä asuttu, ja miltei kaikki rakennusten jäännökset ja pellot ovat siltä ajalta peräisin. 1850-luvun torpan ajalta on säilynyt suuren kuusen alla oleva kivilatomus, ja sen vieressä oleva kivirakennelma, joka oli ilmeisesti osa tulisijasta. ks. alakohteet.
metsakeskus.1000043655 620 Olkala 2 10007 12001 13014 11006 27000 542021.00000000 7168486.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043655 Kuvausta: Kohde sijaitsee Mikanmäen pohjoisosassa. Aluetta on hakattu ja muokattu; rakennuksen pohjat ovat vaurioituneet. Alueella on 3 rakennuksen pohjaa, 6 kiviaitaa ja 3 viljelyrauniota. Rakennusten mittoja ei pystynyt määrittämään; selvää tulisijaa ei enää havaittu. Kohdetta ei ole merkitty vuoden 1899 pitäjänkartalle. Pellot ja rakennuksen paikka on merkitty v. 1972 peruskartalle. ks. alakohteet.
metsakeskus.1000043656 777 Paistekangas 10002 12016 13175 11006 27000 605016.00000000 7256281.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043656 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043657 777 Paistekangas 2 10007 12011 13114 11042 27028 604322.00000000 7256808.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043657 Kohteessa on todennäköisesti toisen maailmansodan aikaisia taisteluvarustuksia. Lidar-kuvien perusteella neljä poteroa tai korsun pohjaa. Lidar-havainto. Koordinaatit potero A, koko noin 8 x 4 metriä. Tarkastettava. ks. alakohteet.
metsakeskus.1000043658 922 Rautialan kylänpaikka 10001 12001 13007 11006 27000 316464.00000000 6801376.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043658 1500-luvun alun maakirjoissa mainittu kylänpaikka. Alustava sijaintitieto digitoitu Kuninkaan kartataston kartan ja pitäjänkartan mukaan. Alueelta on havaintoja maanpäällisistä, mahdollisesti kylänpaikkaan liittyvistä rakenteista (kartoitus 1910).
metsakeskus.1000043659 790 Roismala 10002 12001 13007 11006 27000 280148.34300000 6807011.54500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043659 Roismalan historiallinen kylänpaikka on pääosin edelleen rakennettu. Kylä mainitaan arkistolähteissä jo 1300-luvulla, ja 1500-luvulla siihen kuului 7-9 taloa. Muinaisjäännösalueen rajaus perustuu pääosin historiallisiin karttoihin (1600-luvun maakirjakartta, 1770-luvun isojakokartta). Kyläasutukseen liittyviä kiinteitä rakenteita ja kulttuurikerrosta tunnetaan mm. kylätontin lounaisosasta (kohde Roismala Hyrkki) ja kaakkoisosassa (Roismala Vilppala). Nämä jo aiemmin kiinteiksi muinaisjäännöksiksi todetut kaksi autioitunutta talotonttia ovat Roismalan kylätontin alakohteita, mutta vielä erillisinä kohteina rekisterissä (1000006422 ja 1000006429). Vesihuoltolinjatöiden arkeologisessa valvonnassa v. 2018 Torranniementien varrelta löytyi tulisijan raunio, kulttuurikerrosta, nokimaaläikkiä ja rautakauteen/keskiaikaan ajoittuvaa sekä nuorempaa esineistöä. Nokkakyläntien pohjoispuolelta on 1900-luvulla saatu rautakautisia löytöjä ja tien molemmin puolin on sijainnut kiviröykkiöitä. Lisäksi Torran tilan päärakennuksen pohjoispuolelta on vuosien 1986 ja 2005 koetutkimuksissa tullut rautakautiseen tai keskiaikaiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä.
metsakeskus.1000043660 312 Kalliokankaanneva 10002 12016 13175 11006 27000 369806.00000000 7001881.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043660 Tervahauta sijaitsee Kalliokankaan luoteispuolella tuoreella kankaalla metsätien itäpuolella. Haudan halkaisija on noin 16 metriä. Halssi suuntautuu koilliseen. Tervahaudasta 17 m lounaaseen on kiukaan jäännökset, mitat 2,4 x 2,2 x 0,6 m. Rakenne on kasvanut umpeen, Humuksen alta löytyi palaneita kiviä ja nokimaata.
metsakeskus.1000043661 312 Kalliokangas 10002 12016 13175 11006 27000 370946.00000000 7001629.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043661 Tervahauta sijaitsee Kalliokankaan lounaisosassa, halkaisija on 15 m, kuopan halkaisija 10 m, halssi suuntautuu itään. Haudan lounaispuolella on iso maakuoppa, joka liittyy ilmeisesti haudan rakentamisvaiheeseen (hiekanottoa).
metsakeskus.1000043662 777 Paistekangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 604939.00000000 7256767.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043662 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043663 777 Viidanaho 10002 12016 13175 11006 27000 603390.00000000 7256137.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043663 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043664 312 Honkahauta 10002 12016 13175 11006 27000 370726.00000000 7001175.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043664 Kohde sijaitsee Honkahaudankankaan pohjoispuolella, haudan halkaisija on 12 m, kuopan halkaisija 7 m, halssi suuntautuu koilliseen.
metsakeskus.1000043665 777 Paukuttajankangas 10002 12016 13175 11006 27000 606987.00000000 7256496.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043665 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043666 508 Lehtosalmi 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043666 Kohteeseen kuuluvien rajapyykkien numerot ovat: 430, 431, 440, 441, 444, 449, 456, 457, 486. 430 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. Kauttaaltaan sammaloitunut. 431 Hyvälkuntoinen nelikulmainen pyykki. 440 Sortunut nelikulmainen pyykki. 441 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. Täysin sammaleen peitossa. 444 Sortunut nelikulmainen pyykki. 449 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki.Sammaloitunut. Keskuskivi löytyy. 456 Sortunut nelikulmainen pyykki. 457 Sortunut nelikulmainen pyykki. 486 Hyväkuntoinen viisikivinen pyykki. Raportin kuvan perusteella paikalla pystykivi.
metsakeskus.1000043667 312 Kämppäkangas 10002 12001 13013 11006 27000 371432.00000000 7002639.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043667 Kaksi rakennusryhmää sijaitsevat Kämppäkankaalla Paskolammen länsipuolella. Molemmissa on tervahaudan lähellä 1 - 3 rakennuksen perustukset, uuneja ja/tai kiukaita. On epäselvää, ovatko rakennukset eri-ikäisiä kuin tervahaudat. Se mahdollinen tulkinta, että kyseessä olisivat savottakämpät (> ’Kämppäkangas’), viittaisi siihen, että rakennukset olisivat nuorempia kuin tervahaudat.
metsakeskus.1000043668 508 Lietunniemi 3 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043668 Kohteeseen kuuluvan rajapyykin numero: 391. 391 Sortunut nelikulmainen pyykki.
metsakeskus.1000043669 508 Lietunniemi 1 10007 12004 13051 11006 27000 375748.00000000 6883973.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043669 Isojako suoritettiin Lietun jakokunnassa vaiheittain 1791 ja 1813 välillä. Isojakoon ryhdyttäessä Lietun jakokunta muodostui kahdesta talosta, jotka oli asutettu pysyvästi 1500-luvun lopulla: Liettu ja Kiesilä. Molemmilla taloilla oli vuoden 1700-luvun lopulla omat pellot. Isojako ei siis ollut tarpeen peltojen jakamiseksi vaan siitä syystä, että jakokunnan metsät kuuluivat taloille yhteisesti. Isojako suoritettiin vuoden 1775 isojakoasetuksen mukaisesti. Isojaossa molemmat talot jaettiin halkomalla kahtia. Lietusta erotettiin Uotila ja Kiesilästä Kaunisniemi. 1800-luvun alkupuolella Maanmittausohjesääntöä valmisteltaessa oli katsottu, että taloille oli joissakin tapauksessa annettu maata enemmän kuin, mitä isojakoasetuksen mukaan olisi pitänyt. Kyseessä oli siis liikamaat, joiden erottamiseen ja rajojen merkitsemiseen kivisiä rajapyykkejä on käytetty. Kohteeseen kuuluvien rajapyykkien numerot: 402, 405, 411, 413, 419, 424, 425, 426. 402 Sortunut nelikulmainen pyykki. 405 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. 411 Sortunut nelikulmainen pyykki. 413 Sortunut nelikulmainen pyykki. 419 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. 424 Sortunut nelikulmainen pyykki. 425 Rajamerkistä ristiriitaista tietoa. Raportin kartan mukaan pyykki on paikannettu ja siitä on koordinaatti, mutta tilaston perusteella pyykkiä ei ole löydetty ja se saattaisi olla hävinnyt. 426 Hyväkuntoinen viisikivinen pyykki.
metsakeskus.1000043670 508 Lietunniemi 2 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043670 Kohteeseen kuuluvien rajapyykkien numerot: 383, 406, 407, 408. 383 Sortunut nelikulmainen pyykki. 406 Sortunut nelikulmainen pyykki. 407 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. 408 Sortunut nelikulmainen pyykki.
metsakeskus.1000043671 508 Pahansuonlahti 10007 12004 13051 11006 27000 375243.00000000 6886805.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043671 Isojako suoritettiin Lietun jakokunnassa vaiheittain 1791 ja 1813 välillä. Isojakoon ryhdyttäessä Lietun jakokunta muodostui kahdesta talosta, jotka oli asutettu pysyvästi 1500-luvun lopulla: Liettu ja Kiesilä. Molemmilla taloilla oli vuoden 1700-luvun lopulla omat pellot. Isojako ei siis ollut tarpeen peltojen jakamiseksi vaan siitä syystä, että jakokunnan metsät kuuluivat taloille yhteisesti. Isojako suoritettiin vuoden 1775 isojakoasetuksen mukaisesti. Isojaossa molemmat talot jaettiin halkomalla kahtia. Lietusta erotettiin Uotila ja Kiesilästä Kaunisniemi. 1800-luvun alkupuolella Maanmittausohjesääntöä valmisteltaessa oli katsottu, että taloille oli joissakin tapauksessa annettu maata enemmän kuin, mitä isojakoasetuksen mukaan olisi pitänyt. Kyseessä oli siis liikamaat, joiden erottamiseen ja rajojen merkitsemiseen kivisiä rajapyykkejä on käytetty. Kohteeseen kuuluvien rajapyykkien numerot: 112, 113, 114. 112 Sortunut nelikulmainen pyykki. 113 Sortunut nlikulmainen pyykki. 114 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki.
metsakeskus.1000043672 508 Kulokangas 3 10007 12004 13051 11006 27000 376145.00000000 6887117.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043672 Isojako suoritettiin Lietun jakokunnassa vaiheittain 1791 ja 1813 välillä. Isojakoon ryhdyttäessä Lietun jakokunta muodostui kahdesta talosta, jotka oli asutettu pysyvästi 1500-luvun lopulla: Liettu ja Kiesilä. Molemmilla taloilla oli vuoden 1700-luvun lopulla omat pellot. Isojako ei siis ollut tarpeen peltojen jakamiseksi vaan siitä syystä, että jakokunnan metsät kuuluivat taloille yhteisesti. Isojako suoritettiin vuoden 1775 isojakoasetuksen mukaisesti. Isojaossa molemmat talot jaettiin halkomalla kahtia. Lietusta erotettiin Uotila ja Kiesilästä Kaunisniemi. 1800-luvun alkupuolella Maanmittausohjesääntöä valmisteltaessa oli katsottu, että taloille oli joissakin tapauksessa annettu maata enemmän kuin, mitä isojakoasetuksen mukaan olisi pitänyt. Kyseessä oli siis liikamaat, joiden erottamiseen ja rajojen merkitsemiseen kivisiä rajapyykkejä on käytetty. Kohteeseen kuuluvien rajapyykkien numerot ovat: 227, 228, 229, 230, 236, 237, 238. 227 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. 228 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. 229 Sortunut nelikulmainen pyykki. 230 Sortunut nelikulmainen pyykki. 236 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. 237 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. 238 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. Osittain sammaloitunut.
metsakeskus.1000043673 508 Kulokangas 2 10007 12004 13051 11006 27000 376207.00000000 6887409.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043673 Kohteeseen kuuluvien rajapyykkien numerot: 189, 191, 192, 193, 194, 195, 196, 197, 199, 200. 189 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. 191 Sortunut nelikulmainen pyykki. 192 Sortunut nelikulmainen pyykki. 193 Sortunut nelikulmainen pyykki. 194 Sortunut nelikulmainen pyykki. 195 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. 196 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. 197 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. Keskuskivi paikallaan. 199 Hycäkuntoinen viisikivinen pyykki. 200 Hyväkuntoinen viisikivinen pyykki.
metsakeskus.1000043674 508 Kulokangas 1 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043674 Isojako suoritettiin Lietun jakokunnassa vaiheittain 1791 ja 1813 välillä. Isojakoon ryhdyttäessä Lietun jakokunta muodostui kahdesta talosta, jotka oli asutettu pysyvästi 1500-luvun lopulla: Liettu ja Kiesilä. Molemmilla taloilla oli vuoden 1700-luvun lopulla omat pellot. Isojako ei siis ollut tarpeen peltojen jakamiseksi vaan siitä syystä, että jakokunnan metsät kuuluivat taloille yhteisesti. Isojako suoritettiin vuoden 1775 isojakoasetuksen mukaisesti. Isojaossa molemmat talot jaettiin halkomalla kahtia. Lietusta erotettiin Uotila ja Kiesilästä Kaunisniemi. 1800-luvun alkupuolella Maanmittausohjesääntöä valmisteltaessa oli katsottu, että taloille oli joissakin tapauksessa annettu maata enemmän kuin, mitä isojakoasetuksen mukaan olisi pitänyt. Kyseessä oli siis liikamaat, joiden erottamiseen ja rajojen merkitsemiseen kivisiä rajapyykkejä on käytetty. Kohteeseen kuuluvien rajapyykkien numerot: 220, 221, 222, 223. 220 Hyväkuntoinen viisikivinen pyykki. 221 Hyväkuntoinen viisikivinen pyykki. Kookas, terävähuippuinen pystykivi puun juuressa. 222 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. Keskuskivi hieman kallellaan. 223 Sortunut nelikulmainen pyykki.
metsakeskus.1000043675 312 Vehkalampi 10002 12016 13175 11006 27000 372484.00000000 7001449.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043675 Kohde sijaitsee n. 0,5 km Vehkalammesta ja Honkakankaasta luoteeseen. Tervahaudan läpimitta on n. 14 m, kuopan läpimitta n. 8 m, ja sen halssi suuntautuu etelään. Tervahaudan ympäristössä kasvaa tuoreen kankaan sekametsää.
metsakeskus.1000043676 508 Rättimännikönkangas 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043676 Isojako suoritettiin Lietun jakokunnassa vaiheittain 1791 ja 1813 välillä. Isojakoon ryhdyttäessä Lietun jakokunta muodostui kahdesta talosta, jotka oli asutettu pysyvästi 1500-luvun lopulla: Liettu ja Kiesilä. Molemmilla taloilla oli vuoden 1700-luvun lopulla omat pellot. Isojako ei siis ollut tarpeen peltojen jakamiseksi vaan siitä syystä, että jakokunnan metsät kuuluivat taloille yhteisesti. Isojako suoritettiin vuoden 1775 isojakoasetuksen mukaisesti. Isojaossa molemmat talot jaettiin halkomalla kahtia. Lietusta erotettiin Uotila ja Kiesilästä Kaunisniemi. 1800-luvun alkupuolella Maanmittausohjesääntöä valmisteltaessa oli katsottu, että taloille oli joissakin tapauksessa annettu maata enemmän kuin, mitä isojakoasetuksen mukaan olisi pitänyt. Kyseessä oli siis liikamaat, joiden erottamiseen ja rajojen merkitsemiseen kivisiä rajapyykkejä on käytetty. Kohteeseen kuuluvien rajapyykkien numerot: 29, 32, 40, 45, 61, 62, 63, 64, 65, 67. 29 Sortunut nelikulmainen pyykki. 32 Sortunut nelikulmainen pyykki. 40 Sortunut nelikulmainen pyykki. 45 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. Paikalla pystykivi. 61 Sortunut nelikulmainen pyykki. 62 Hyväkuntoinen viisikivinen pyykki. 63 Sortunut nelikulmainen pyykki. 64 Sortunut nelikulmainen pyykki. 65 Sortunut nelikulmainen pyykki. 67 Sortunut nelikulmainen pyykki.
metsakeskus.1000043677 508 Peltola 2 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043677 Isojako suoritettiin Lietun jakokunnassa vaiheittain 1791 ja 1813 välillä. Isojakoon ryhdyttäessä Lietun jakokunta muodostui kahdesta talosta, jotka oli asutettu pysyvästi 1500-luvun lopulla: Liettu ja Kiesilä. Molemmilla taloilla oli vuoden 1700-luvun lopulla omat pellot. Isojako ei siis ollut tarpeen peltojen jakamiseksi vaan siitä syystä, että jakokunnan metsät kuuluivat taloille yhteisesti. Isojako suoritettiin vuoden 1775 isojakoasetuksen mukaisesti. Isojaossa molemmat talot jaettiin halkomalla kahtia. Lietusta erotettiin Uotila ja Kiesilästä Kaunisniemi. 1800-luvun alkupuolella Maanmittausohjesääntöä valmisteltaessa oli katsottu, että taloille oli joissakin tapauksessa annettu maata enemmän kuin, mitä isojakoasetuksen mukaan olisi pitänyt. Kyseessä oli siis liikamaat, joiden erottamiseen ja rajojen merkitsemiseen kivisiä rajapyykkejä on käytetty. Kohteeseen kuuluvien rajapyykkien numerot: 75, 76, 77, 78, 79. 75 Sortunut nelikulmainen pyykki. 76 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. Osittain sammaloitunut. Keskuskivi paikallaan. 77 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. 78 Sortunut nelikulmainen pyykki. 79 Sortunut nelikulmainen pyykki.
metsakeskus.1000043678 508 Peltola 1 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043678 Isojako suoritettiin Lietun jakokunnassa vaiheittain 1791 ja 1813 välillä. Isojakoon ryhdyttäessä Lietun jakokunta muodostui kahdesta talosta, jotka oli asutettu pysyvästi 1500-luvun lopulla: Liettu ja Kiesilä. Molemmilla taloilla oli vuoden 1700-luvun lopulla omat pellot. Isojako ei siis ollut tarpeen peltojen jakamiseksi vaan siitä syystä, että jakokunnan metsät kuuluivat taloille yhteisesti. Isojako suoritettiin vuoden 1775 isojakoasetuksen mukaisesti. Isojaossa molemmat talot jaettiin halkomalla kahtia. Lietusta erotettiin Uotila ja Kiesilästä Kaunisniemi. 1800-luvun alkupuolella Maanmittausohjesääntöä valmisteltaessa oli katsottu, että taloille oli joissakin tapauksessa annettu maata enemmän kuin, mitä isojakoasetuksen mukaan olisi pitänyt. Kyseessä oli siis liikamaat, joiden erottamiseen ja rajojen merkitsemiseen kivisiä rajapyykkejä on käytetty. Kohteeseen kuuluvien rajapyykkien numerot ovat: 7, 11, 19, 70, 71, 72. 7 Sortunut nelikulmainen pyykki. 11 Kohteesta ei tarkempaa kuvausta. 19 Sortunut viisikivinen pyykki. 70 Hyväkuntoinen viisikivinen pyykki. 71 Sortunut nelikulmainen pyykki. 72 Hyväkuntoinen viisikivinen pyykki.
metsakeskus.1000043679 312 Vehkalampi pohjoinen 10002 12016 13175 11006 27024 372641.00000000 7001649.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043679 Matalalla kankaalla Vehkalammesta 600 – 700 m pohjoiseen on iso tervahauta, tervapirtin kiuas ja 4 painannetta. Tervahaudan läpimitta on n. 22 m, kuopan läpimitta n. 13 m, ja sen halssi suuntautuu eteläkaakkoon. Kiuas sijaitsee edellisestä 20 m luoteeseen, mitat ovat 3 x 2,8 x 0,5 m, humuksen alla on palaneita kiviä ja nokimaata. Tervahaudasta 40 – 80 m länteen ovat neljä painannetta/ matalaa kuoppa, mitat 2 x 2 – 2,5 x 3,5 .Näissä on havaittu ohut huuhtoutumiskerros, kivisessä maaperässä ei havaittu merkkejä esim. asuinpaikasta.
metsakeskus.1000043680 508 Päijänteenmäki 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043680 Isojako suoritettiin Lietun jakokunnassa vaiheittain 1791 ja 1813 välillä. Isojakoon ryhdyttäessä Lietun jakokunta muodostui kahdesta talosta, jotka oli asutettu pysyvästi 1500-luvun lopulla: Liettu ja Kiesilä. Molemmilla taloilla oli vuoden 1700-luvun lopulla omat pellot. Isojako ei siis ollut tarpeen peltojen jakamiseksi vaan siitä syystä, että jakokunnan metsät kuuluivat taloille yhteisesti. Isojako suoritettiin vuoden 1775 isojakoasetuksen mukaisesti. Isojaossa molemmat talot jaettiin halkomalla kahtia. Lietusta erotettiin Uotila ja Kiesilästä Kaunisniemi. 1800-luvun alkupuolella Maanmittausohjesääntöä valmisteltaessa oli katsottu, että taloille oli joissakin tapauksessa annettu maata enemmän kuin, mitä isojakoasetuksen mukaan olisi pitänyt. Kyseessä oli siis liikamaat, joiden erottamiseen ja rajojen merkitsemiseen kivisiä rajapyykkejä on käytetty. Kohteeseen kuuluvien rajapyykkien numerot ovat: 917, 922, 923, 924, 925, 926, 927, 937, 941, 943. 917 Kohteen sijainnista ristiriitaista tietoa. Vuoden 2018 raportin mukaan pyykin koordinaatti on paikannettu, mutta kohdetta ei ole löydetty maastossa. 922 Sortunut nelikulmainen pyykki. 923 Hyväkuntoinen viisikivinen pyykki. 924 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. Täysin sammaleen peitossa. 925 Sortunut nelikulmainen pyykki. 926 Kohteen sijainnista ristiriitaista tietoa. Vuoden 2018 raportin mukaan pyykin koordinaatti on paikannettu, mutta kohdetta ei ole löydetty maastossa. 927 Kohteen sijainnista ristiriitaista tietoa. Vuoden 2018 raportin mukaan pyykin koordinaatti on paikannettu, mutta kohdetta ei ole löydetty maastossa. 937 Sortunut nelikulmainen pyykki. 941 Hyväkuntoinen maakivi. Laakea kivi, jossa lukee pyykin numero 941. 943 Hyväkuntoinen viisikivinen pyykki.
metsakeskus.1000043681 508 Rantakylä 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043681 Isojako suoritettiin Lietun jakokunnassa vaiheittain 1791 ja 1813 välillä. Isojakoon ryhdyttäessä Lietun jakokunta muodostui kahdesta talosta, jotka oli asutettu pysyvästi 1500-luvun lopulla: Liettu ja Kiesilä. Molemmilla taloilla oli vuoden 1700-luvun lopulla omat pellot. Isojako ei siis ollut tarpeen peltojen jakamiseksi vaan siitä syystä, että jakokunnan metsät kuuluivat taloille yhteisesti. Isojako suoritettiin vuoden 1775 isojakoasetuksen mukaisesti. Isojaossa molemmat talot jaettiin halkomalla kahtia. Lietusta erotettiin Uotila ja Kiesilästä Kaunisniemi. 1800-luvun alkupuolella Maanmittausohjesääntöä valmisteltaessa oli katsottu, että taloille oli joissakin tapauksessa annettu maata enemmän kuin, mitä isojakoasetuksen mukaan olisi pitänyt. Kyseessä oli siis liikamaat, joiden erottamiseen ja rajojen merkitsemiseen kivisiä rajapyykkejä on käytetty. Kohteeseen kuuluvien rajapyykkien numerot ovat: 756, 758, 759, 760, 761, 762. 756 Hyväkuntoinen viisikivinen pyykki. 758 Sortunut nelikulmainen pyykki. Sammaloitunut. Pyykin numero 758, lukee kivessä. 759 Sortunut nelikulmainen pyykki. 760 Sortunut nelikulmainen pyykki. 761 Sortunut viisikivinen pyykki. 762 Sortunut nelikulmainen pyykki.
metsakeskus.1000043682 312 Posliinikallio etelä 10002 12012 13124 11004 27000 372326.00000000 7002158.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043682 Kohde sijaitsee Posliinikallion eteläpuoleisella kallioesiintymällä tasaisella kankaalla metsätieltä noin 20 – 40 m länteen. Näkyvissä on noin 1 x 1 m ja 0,4 m syvää kallion louhittu kuoppa ja sen pohjoisreunalla n 0,5 m korkea louhittu kvartsijuoni. Koepistoilla todettiin pintalouhimis alue olevan ainakin 20 x 10 m mittainen, kallion päällä on noin 5 – 10 cm vahva huuhtoutumiskerros ja 5 - 15 cm vahvaa humuskerros. Runsaasti louhittua kvartsia löytyi myös huuhtoutumiskerroksen alaosasta, mikä viittaa selvästi siihen, että louhos oli käytössä jo esihistoriallisella ajalla
metsakeskus.1000043683 508 Niittynen 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043683 Isojako suoritettiin Lietun jakokunnassa vaiheittain 1791 ja 1813 välillä. Isojakoon ryhdyttäessä Lietun jakokunta muodostui kahdesta talosta, jotka oli asutettu pysyvästi 1500-luvun lopulla: Liettu ja Kiesilä. Molemmilla taloilla oli vuoden 1700-luvun lopulla omat pellot. Isojako ei siis ollut tarpeen peltojen jakamiseksi vaan siitä syystä, että jakokunnan metsät kuuluivat taloille yhteisesti. Isojako suoritettiin vuoden 1775 isojakoasetuksen mukaisesti. Isojaossa molemmat talot jaettiin halkomalla kahtia. Lietusta erotettiin Uotila ja Kiesilästä Kaunisniemi. 1800-luvun alkupuolella Maanmittausohjesääntöä valmisteltaessa oli katsottu, että taloille oli joissakin tapauksessa annettu maata enemmän kuin, mitä isojakoasetuksen mukaan olisi pitänyt. Kyseessä oli siis liikamaat, joiden erottamiseen ja rajojen merkitsemiseen kivisiä rajapyykkejä on käytetty. Kohteeseen kuuluvan rajapyykin numero on 831. 831 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki.
metsakeskus.1000043684 312 Posliinikallio etelä 2 10002 12016 13175 11006 27000 372315.00000000 7002203.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043684 Kohde sijaitsee Posliinikallion eteläpuolella soratasanteella., . Tervahaudan läpimitta on n. 10 m, kuopan läpimitta n. 4 m, ja sen halssi suuntautuu koilliseen. Ympäristö on tuoretta kangasta – lounasta kohti soistuvaa ja lähinnä nuorempaa mäntyä kasvavaa, koilliseen ylärinteeseen varttuneempaa ja mäntyjen joukossa runsaasti myös kuusia.
metsakeskus.1000043685 508 Isosuo 2 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043685 Isojako suoritettiin Lietun jakokunnassa vaiheittain 1791 ja 1813 välillä. Isojakoon ryhdyttäessä Lietun jakokunta muodostui kahdesta talosta, jotka oli asutettu pysyvästi 1500-luvun lopulla: Liettu ja Kiesilä. Molemmilla taloilla oli vuoden 1700-luvun lopulla omat pellot. Isojako ei siis ollut tarpeen peltojen jakamiseksi vaan siitä syystä, että jakokunnan metsät kuuluivat taloille yhteisesti. Isojako suoritettiin vuoden 1775 isojakoasetuksen mukaisesti. Isojaossa molemmat talot jaettiin halkomalla kahtia. Lietusta erotettiin Uotila ja Kiesilästä Kaunisniemi. 1800-luvun alkupuolella Maanmittausohjesääntöä valmisteltaessa oli katsottu, että taloille oli joissakin tapauksessa annettu maata enemmän kuin, mitä isojakoasetuksen mukaan olisi pitänyt. Kyseessä oli siis liikamaat, joiden erottamiseen ja rajojen merkitsemiseen kivisiä rajapyykkejä on käytetty. Kohteeseen kuuluvan rajapyykin numero: 826. 826 Sortunut nelikulmainen pyykki.
metsakeskus.1000043686 508 Suoranta 2 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043686 Isojako suoritettiin Lietun jakokunnassa vaiheittain 1791 ja 1813 välillä. Isojakoon ryhdyttäessä Lietun jakokunta muodostui kahdesta talosta, jotka oli asutettu pysyvästi 1500-luvun lopulla: Liettu ja Kiesilä. Molemmilla taloilla oli vuoden 1700-luvun lopulla omat pellot. Isojako ei siis ollut tarpeen peltojen jakamiseksi vaan siitä syystä, että jakokunnan metsät kuuluivat taloille yhteisesti. Isojako suoritettiin vuoden 1775 isojakoasetuksen mukaisesti. Isojaossa molemmat talot jaettiin halkomalla kahtia. Lietusta erotettiin Uotila ja Kiesilästä Kaunisniemi. 1800-luvun alkupuolella Maanmittausohjesääntöä valmisteltaessa oli katsottu, että taloille oli joissakin tapauksessa annettu maata enemmän kuin, mitä isojakoasetuksen mukaan olisi pitänyt. Kyseessä oli siis liikamaat, joiden erottamiseen ja rajojen merkitsemiseen kivisiä rajapyykkejä on käytetty. Kohteeseen kuuluvien rajamerkkien numerot: 811, 822. 811 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. 822 Sortunut nelikulmainen pyykki.
metsakeskus.1000043687 312 Kusiaiskangas 10002 12016 13175 11006 27000 372550.00000000 7003119.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043687 Kohde sijaitsee Kusiaiskankaan itäpuolella. Paikalla on tervahauta, halkaisija 11 m, halssi suuntautuu lounaaseen ja tervahaudasta noin 25m pohjoiskoilliseen tervapirtin pohja. Sitä on säilynyt matala maaperustus, mitat noin 3,5 x 3,5 m ja lounaisnurkassa pienen kiukaan jäänteet (mitat noin 1,4 x 1 x 0, 4 m)
metsakeskus.1000043688 508 Haukkasuo 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043688 Isojako suoritettiin Lietun jakokunnassa vaiheittain 1791 ja 1813 välillä. Isojakoon ryhdyttäessä Lietun jakokunta muodostui kahdesta talosta, jotka oli asutettu pysyvästi 1500-luvun lopulla: Liettu ja Kiesilä. Molemmilla taloilla oli vuoden 1700-luvun lopulla omat pellot. Isojako ei siis ollut tarpeen peltojen jakamiseksi vaan siitä syystä, että jakokunnan metsät kuuluivat taloille yhteisesti. Isojako suoritettiin vuoden 1775 isojakoasetuksen mukaisesti. Isojaossa molemmat talot jaettiin halkomalla kahtia. Lietusta erotettiin Uotila ja Kiesilästä Kaunisniemi. 1800-luvun alkupuolella Maanmittausohjesääntöä valmisteltaessa oli katsottu, että taloille oli joissakin tapauksessa annettu maata enemmän kuin, mitä isojakoasetuksen mukaan olisi pitänyt. Kyseessä oli siis liikamaat, joiden erottamiseen ja rajojen merkitsemiseen kivisiä rajapyykkejä on käytetty. Kohteeseen kuuluvien rajamerkkien numerot: 712, 717. 712 Koordinaatti, paikannettu. 717 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. Napakivi on paikallaan. Reunuskivet sammaloituneet.
metsakeskus.1000043689 508 Viitala 2 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043689 Isojako suoritettiin Lietun jakokunnassa vaiheittain 1791 ja 1813 välillä. Isojakoon ryhdyttäessä Lietun jakokunta muodostui kahdesta talosta, jotka oli asutettu pysyvästi 1500-luvun lopulla: Liettu ja Kiesilä. Molemmilla taloilla oli vuoden 1700-luvun lopulla omat pellot. Isojako ei siis ollut tarpeen peltojen jakamiseksi vaan siitä syystä, että jakokunnan metsät kuuluivat taloille yhteisesti. Isojako suoritettiin vuoden 1775 isojakoasetuksen mukaisesti. Isojaossa molemmat talot jaettiin halkomalla kahtia. Lietusta erotettiin Uotila ja Kiesilästä Kaunisniemi. 1800-luvun alkupuolella Maanmittausohjesääntöä valmisteltaessa oli katsottu, että taloille oli joissakin tapauksessa annettu maata enemmän kuin, mitä isojakoasetuksen mukaan olisi pitänyt. Kyseessä oli siis liikamaat, joiden erottamiseen ja rajojen merkitsemiseen kivisiä rajapyykkejä on käytetty. Kohteeseen kuuluvien rajamerkkien numerot: 749, 750, 751. 749 Sortunut nelikulmainen pyykki. 750 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. 751 Sortunut nelkulmainen pyykki.
metsakeskus.1000043690 508 Raatekorpi 2 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043690 Isojako suoritettiin Lietun jakokunnassa vaiheittain 1791 ja 1813 välillä. Isojakoon ryhdyttäessä Lietun jakokunta muodostui kahdesta talosta, jotka oli asutettu pysyvästi 1500-luvun lopulla: Liettu ja Kiesilä. Molemmilla taloilla oli vuoden 1700-luvun lopulla omat pellot. Isojako ei siis ollut tarpeen peltojen jakamiseksi vaan siitä syystä, että jakokunnan metsät kuuluivat taloille yhteisesti. Isojako suoritettiin vuoden 1775 isojakoasetuksen mukaisesti. Isojaossa molemmat talot jaettiin halkomalla kahtia. Lietusta erotettiin Uotila ja Kiesilästä Kaunisniemi. 1800-luvun alkupuolella Maanmittausohjesääntöä valmisteltaessa oli katsottu, että taloille oli joissakin tapauksessa annettu maata enemmän kuin, mitä isojakoasetuksen mukaan olisi pitänyt. Kyseessä oli siis liikamaat, joiden erottamiseen ja rajojen merkitsemiseen kivisiä rajapyykkejä on käytetty. Kohteeseen kuuluvien rajamerkkien numerot: 644, 660, 665, 666, 669. 644 Sortunut nelikulmainen pyykki. 660 Sortunut nelikulmainen pyykki. 665 Sortunut nelikulmainen pyykki. 666 Sortunut nelikulmainen pyykki. Kuvan perusteella paikalla on kaksi erillään olevaa pystykiveä jäljellä. 669 Sortunut nelikulmainen pyykki.
metsakeskus.1000043691 312 Jussin Hautakangas 10002 12016 13175 11042 27000 373331.00000000 7002979.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043691 Jussin Hautakankaan ympärillä olevat kolme tervahautaa. Jussin Hautakangas: Kohde sijaitsee Jussin Hautakankaan hiekkatasanteella ison sorakuopan liepeillä Tervahaudan läpimitta on n. 14 m, kuopan läpimitta n. 9 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen. Jussin Hautakangas länsi: Kohde sijaitsee Leppäahon ja Honkakankaan välisen pohjoisluoteeseen työntyvän kapeanomaisen mäen länsirinteessä. Tervahaudan läpimitta on n. 22 m, kuopan läpimitta n. 10 m, ja sen halssi suuntautuu lounaaseen. Jussin Hautakangas etelä: Kohde sijaitsee Jussin Hautakankaan eteläpuolella vanhan sorakuopan liepeillä Tervahaudan läpimitta on n. 12 m, kuopan läpimitta n. 8 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen.
metsakeskus.1000043692 508 Lyhdeniemi 2 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043692 Isojako suoritettiin Lietun jakokunnassa vaiheittain 1791 ja 1813 välillä. Isojakoon ryhdyttäessä Lietun jakokunta muodostui kahdesta talosta, jotka oli asutettu pysyvästi 1500-luvun lopulla: Liettu ja Kiesilä. Molemmilla taloilla oli vuoden 1700-luvun lopulla omat pellot. Isojako ei siis ollut tarpeen peltojen jakamiseksi vaan siitä syystä, että jakokunnan metsät kuuluivat taloille yhteisesti. Isojako suoritettiin vuoden 1775 isojakoasetuksen mukaisesti. Isojaossa molemmat talot jaettiin halkomalla kahtia. Lietusta erotettiin Uotila ja Kiesilästä Kaunisniemi. 1800-luvun alkupuolella Maanmittausohjesääntöä valmisteltaessa oli katsottu, että taloille oli joissakin tapauksessa annettu maata enemmän kuin, mitä isojakoasetuksen mukaan olisi pitänyt. Kyseessä oli siis liikamaat, joiden erottamiseen ja rajojen merkitsemiseen kivisiä rajapyykkejä on käytetty. Kohteeseen kuuluvien rajamerkkien numerot: 734, 735.
metsakeskus.1000043693 508 Lyhdeniemi 3 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043693 Isojako suoritettiin Lietun jakokunnassa vaiheittain 1791 ja 1813 välillä. Isojakoon ryhdyttäessä Lietun jakokunta muodostui kahdesta talosta, jotka oli asutettu pysyvästi 1500-luvun lopulla: Liettu ja Kiesilä. Molemmilla taloilla oli vuoden 1700-luvun lopulla omat pellot. Isojako ei siis ollut tarpeen peltojen jakamiseksi vaan siitä syystä, että jakokunnan metsät kuuluivat taloille yhteisesti. Isojako suoritettiin vuoden 1775 isojakoasetuksen mukaisesti. Isojaossa molemmat talot jaettiin halkomalla kahtia. Lietusta erotettiin Uotila ja Kiesilästä Kaunisniemi. 1800-luvun alkupuolella Maanmittausohjesääntöä valmisteltaessa oli katsottu, että taloille oli joissakin tapauksessa annettu maata enemmän kuin, mitä isojakoasetuksen mukaan olisi pitänyt. Kyseessä oli siis liikamaat, joiden erottamiseen ja rajojen merkitsemiseen kivisiä rajapyykkejä on käytetty. Kohteeseen kuuluvien rajapyykkien numerot: 725, 726, 728, 729, 730, 731, 732, 733. Pyykeistä 728 ja 729 ovat lähes alkuperäisessä kunnossaan.
metsakeskus.1000043694 312 Pyymetsänaho 10002 12016 13175 11006 27000 373167.00000000 7001310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043694 Kohde sijaitsee Pyymetsänahon kaakkoisrinteellä Vehkalammesta noin 400 m pohjoiskoilliseen. Tervahaudan läpimitta on n. 12 m, kuopan läpimitta n. 7 m, ja halssi suuntautuu kaakkoon.
metsakeskus.1000043695 508 Ravila 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043695 Isojako suoritettiin Lietun jakokunnassa vaiheittain 1791 ja 1813 välillä. Isojakoon ryhdyttäessä Lietun jakokunta muodostui kahdesta talosta, jotka oli asutettu pysyvästi 1500-luvun lopulla: Liettu ja Kiesilä. Molemmilla taloilla oli vuoden 1700-luvun lopulla omat pellot. Isojako ei siis ollut tarpeen peltojen jakamiseksi vaan siitä syystä, että jakokunnan metsät kuuluivat taloille yhteisesti. Isojako suoritettiin vuoden 1775 isojakoasetuksen mukaisesti. Isojaossa molemmat talot jaettiin halkomalla kahtia. Lietusta erotettiin Uotila ja Kiesilästä Kaunisniemi. 1800-luvun alkupuolella Maanmittausohjesääntöä valmisteltaessa oli katsottu, että taloille oli joissakin tapauksessa annettu maata enemmän kuin, mitä isojakoasetuksen mukaan olisi pitänyt. Kyseessä oli siis liikamaat, joiden erottamiseen ja rajojen merkitsemiseen kivisiä rajapyykkejä on käytetty. Kohteeseen kuuluvien rajapyykkien numerot: 615, 624, 632, 633, 637, 638, 639, 655. 615 Sortunut nelikulmainen pyykki. 624 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. 632 Sortunut nelikulmainen pyykki. 633 Hyväkuntoinen nelkulmainen pyykki. Aluskivien päällä sammalta. Napakivi paikallaan. Kuva löytyy raportista. 637 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. 638 Sortunut nelikulmainen pyykki Tervalantien varrella. Pyykin kivet hajallaan. Kivien väleissä kasvillisuutta. 639 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. Napakivi paikallaan. Sijaitsee Tervalantien varrella. 655 Hyväkuntoinen viisikivinen pyykki. Kookas pystykivi. Kiven päällä kaiverrusta. Sijaitsee Tervalantien varrella.
metsakeskus.1000043696 508 Hangassuo 1 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043696 Isojako suoritettiin Lietun jakokunnassa vaiheittain 1791 ja 1813 välillä. Isojakoon ryhdyttäessä Lietun jakokunta muodostui kahdesta talosta, jotka oli asutettu pysyvästi 1500-luvun lopulla: Liettu ja Kiesilä. Molemmilla taloilla oli vuoden 1700-luvun lopulla omat pellot. Isojako ei siis ollut tarpeen peltojen jakamiseksi vaan siitä syystä, että jakokunnan metsät kuuluivat taloille yhteisesti. Isojako suoritettiin vuoden 1775 isojakoasetuksen mukaisesti. Isojaossa molemmat talot jaettiin halkomalla kahtia. Lietusta erotettiin Uotila ja Kiesilästä Kaunisniemi. 1800-luvun alkupuolella Maanmittausohjesääntöä valmisteltaessa oli katsottu, että taloille oli joissakin tapauksessa annettu maata enemmän kuin, mitä isojakoasetuksen mukaan olisi pitänyt. Kyseessä oli siis liikamaat, joiden erottamiseen ja rajojen merkitsemiseen kivisiä rajapyykkejä on käytetty. Kohteeseen kuuluvien rajapyykkien numerot ovat: 607, 618, 620. 607 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. Kivet kauttaltaan sammaloituneet. Napakivi paikallaan. 618 Sortunut nelikulmainen pyykki. 620 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. Kohde on kauttaltaan sammaleen ja muun kasvillisuuden peittämä.
metsakeskus.1000043697 508 Hangassuo 2 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043697 Isojako suoritettiin Lietun jakokunnassa vaiheittain 1791 ja 1813 välillä. Isojakoon ryhdyttäessä Lietun jakokunta muodostui kahdesta talosta, jotka oli asutettu pysyvästi 1500-luvun lopulla: Liettu ja Kiesilä. Molemmilla taloilla oli vuoden 1700-luvun lopulla omat pellot. Isojako ei siis ollut tarpeen peltojen jakamiseksi vaan siitä syystä, että jakokunnan metsät kuuluivat taloille yhteisesti. Isojako suoritettiin vuoden 1775 isojakoasetuksen mukaisesti. Isojaossa molemmat talot jaettiin halkomalla kahtia. Lietusta erotettiin Uotila ja Kiesilästä Kaunisniemi. 1800-luvun alkupuolella Maanmittausohjesääntöä valmisteltaessa oli katsottu, että taloille oli joissakin tapauksessa annettu maata enemmän kuin, mitä isojakoasetuksen mukaan olisi pitänyt. Kyseessä oli siis liikamaat, joiden erottamiseen ja rajojen merkitsemiseen kivisiä rajapyykkejä on käytetty. Kohteeseen kuuluuu rajapyykki numero 591. Pyykki on muodoltaan nelikulmainen ja se on hyväkuntoinen. Kohde on kauttaaltaan sammaloitunut. Napakivi on paikallaan.
metsakeskus.1000043698 508 Hirvivuori 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043698 Isojako suoritettiin Lietun jakokunnassa vaiheittain 1791 ja 1813 välillä. Isojakoon ryhdyttäessä Lietun jakokunta muodostui kahdesta talosta, jotka oli asutettu pysyvästi 1500-luvun lopulla: Liettu ja Kiesilä. Molemmilla taloilla oli vuoden 1700-luvun lopulla omat pellot. Isojako ei siis ollut tarpeen peltojen jakamiseksi vaan siitä syystä, että jakokunnan metsät kuuluivat taloille yhteisesti. Isojako suoritettiin vuoden 1775 isojakoasetuksen mukaisesti. Isojaossa molemmat talot jaettiin halkomalla kahtia. Lietusta erotettiin Uotila ja Kiesilästä Kaunisniemi. 1800-luvun alkupuolella Maanmittausohjesääntöä valmisteltaessa oli katsottu, että taloille oli joissakin tapauksessa annettu maata enemmän kuin, mitä isojakoasetuksen mukaan olisi pitänyt. Kyseessä oli siis liikamaat, joiden erottamiseen ja rajojen merkitsemiseen kivisiä rajapyykkejä on käytetty. Kohteeseen kuulvan rajapyykin numero: 585. Rajapyykki on hyväkuntoinen ja viisikivinen.
metsakeskus.1000043699 508 Iso-Kälvi 3 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043699 Isojako suoritettiin Lietun jakokunnassa vaiheittain 1791 ja 1813 välillä. Isojakoon ryhdyttäessä Lietun jakokunta muodostui kahdesta talosta, jotka oli asutettu pysyvästi 1500-luvun lopulla: Liettu ja Kiesilä. Molemmilla taloilla oli vuoden 1700-luvun lopulla omat pellot. Isojako ei siis ollut tarpeen peltojen jakamiseksi vaan siitä syystä, että jakokunnan metsät kuuluivat taloille yhteisesti. Isojako suoritettiin vuoden 1775 isojakoasetuksen mukaisesti. Isojaossa molemmat talot jaettiin halkomalla kahtia. Lietusta erotettiin Uotila ja Kiesilästä Kaunisniemi. 1800-luvun alkupuolella Maanmittausohjesääntöä valmisteltaessa oli katsottu, että taloille oli joissakin tapauksessa annettu maata enemmän kuin, mitä isojakoasetuksen mukaan olisi pitänyt. Kyseessä oli siis liikamaat, joiden erottamiseen ja rajojen merkitsemiseen kivisiä rajapyykkejä on käytetty. Kohteeseen kuuluvien rajapyykkien numerot: 576, 577, 578. 576 Sortunut nelikulmainen pyykki. 577 Sortunut viisikivinen pyykki. 578 Sortunut nelikulmainen pyykki.
metsakeskus.1000043700 508 Kälvi 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043700 Isojako suoritettiin Lietun jakokunnassa vaiheittain 1791 ja 1813 välillä. Isojakoon ryhdyttäessä Lietun jakokunta muodostui kahdesta talosta, jotka oli asutettu pysyvästi 1500-luvun lopulla: Liettu ja Kiesilä. Molemmilla taloilla oli vuoden 1700-luvun lopulla omat pellot. Isojako ei siis ollut tarpeen peltojen jakamiseksi vaan siitä syystä, että jakokunnan metsät kuuluivat taloille yhteisesti. Isojako suoritettiin vuoden 1775 isojakoasetuksen mukaisesti. Isojaossa molemmat talot jaettiin halkomalla kahtia. Lietusta erotettiin Uotila ja Kiesilästä Kaunisniemi. 1800-luvun alkupuolella Maanmittausohjesääntöä valmisteltaessa oli katsottu, että taloille oli joissakin tapauksessa annettu maata enemmän kuin, mitä isojakoasetuksen mukaan olisi pitänyt. Kyseessä oli siis liikamaat, joiden erottamiseen ja rajojen merkitsemiseen kivisiä rajapyykkejä on käytetty. Kohteeseen kuuluvien rajapyykkien numerot: 555, 557, 558. 555 Sortunut nelikulmainen pyykki. 557 Hyväkuntoinen viisikivinen pyykki. 558 Sortunut nelikulmainen pyykki.
metsakeskus.1000043701 508 Yökönmäki 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043701 Kohteeseen kuuluuvia rajapyykkejä ei ole numeroitu raportissa, mutta niitä kuitenkin kuvaillaan seuraavasti: "Kuvattu ja koordinaatti". Tarkempaa kuvausta ei raportin perusteella voida tehdä.
metsakeskus.1000043702 290 Kaihlavaara 10001 12016 13175 11006 27000 639919.00000000 7094617.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043702 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043703 290 Palolamminsuo 3 10002 12016 13175 11006 27000 600077.00000000 7130186.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043703 tervahauta, halkaisijaltaan noin 11 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043704 290 Ahkiolampi 10002 12016 13175 11006 27000 599886.00000000 7129663.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043704 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043706 205 Ylimmäinen Vuottojärvi itä 10002 12016 13175 11006 27000 514205.00000000 7096894.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043706 Tervahauta: Läpimitta 16 m Kuopan läpimitta 6 m Halssi suuntautuu itään
metsakeskus.1000043707 205 Hautakangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 512705.00000000 7098091.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043707 Tervahauta: Läpimitta 16m Kuopan läpimitta 11m Halssi suuntautuu itään
metsakeskus.1000043708 205 Hautakangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 512330.00000000 7098053.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043708 Tervahauta: Läpimitta 17 m Kuopan läpimitta 9 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000043709 205 Hautakangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 512419.00000000 7097948.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043709 Tervahauta: Läpimitta 19 m Kuopan läpimitta 10 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000043710 205 Hautakangas 4 10002 12016 13175 11006 27000 513290.00000000 7098402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043710 Tervahauta: Läpimitta 17 m Kuopan läpimitta 11 m Halssi suuntautuu luoteeseen Kiuas: Mitat 2,2 x 2,1 x 0,4 m ks. alakohde
metsakeskus.1000043711 205 Terva-aronkangas itä 10002 12016 13175 11006 27000 513669.00000000 7098726.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043711 Tervahauta: Läpimitta 11 m Kuopan läpimitta 6 m Halssi on sortunut
metsakeskus.1000043712 205 Terva-aronkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 512788.00000000 7099010.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043712 Tervahauta: Läpimitta 15 m Kuopan läpimitta 9 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000043713 205 Hirsipuro 10002 12016 13175 11006 27000 517285.00000000 7096132.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043713 Tervahauta: Läpimitta 16 m Kuopan läpimitta 10 m Halssi suuntautuu länteen
metsakeskus.1000043714 205 Hirsipuro 2 10002 12016 13175 11006 27000 517159.00000000 7095676.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043714 Tervahauta: Läpimitta 10m Kuopan läpimitta 5 m Halssi suuntautuu kaakkoon
metsakeskus.1000043715 205 Ahveroinen länsi 10002 12016 13175 11006 27000 516226.00000000 7095132.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043715 Tervahauta: Läpimitta 13 m Kuopan läpimitta 8 m Halssi suuntautuu itään
metsakeskus.1000043716 205 Vuottosuo 10002 12016 13175 11006 27000 515952.00000000 7095726.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043716 Tervahauta: Läpimitta 12 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu itään
metsakeskus.1000043717 205 Järvikangas 10002 12016 13175 11006 27000 515666.00000000 7096622.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043717 Tervahauta: Läpimitta 12 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000043718 205 Alimmainen Vuottojärvi 10002 12016 13175 11006 27000 514522.00000000 7099155.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043718 Tervahauta: Tuplahauta, läpimitta 13 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu koilliseen
metsakeskus.1000043719 205 Kiimamäki 1 10002 12016 13175 11006 27000 517556.00000000 7098452.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043719 Tervahauta: Läpimitta 13 m Kuopan läpimitta 8 m Halssi suuntautuu itään
metsakeskus.1000043720 205 Kiimamäki 2 10002 12016 13175 11006 27000 516960.00000000 7098952.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043720 Tervahauta: Läpimitta 16 m Kuopan läpimitta 9 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000043721 205 Kiimamäki 3 10002 12016 13175 11006 27000 516496.00000000 7099206.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043721 Tervahauta: Läpimitta 14 m Kuopan läpimitta 9 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000043722 205 Kuohunsuo 1 10002 12016 13175 11006 27000 516986.00000000 7101132.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043722 Tervahauta: Läpimitta 18 m Kuopan läpimitta 11 m Halssi suuntautuu koilliseen
metsakeskus.1000043723 205 Kuohunsuo 2 10002 12016 13175 11006 27000 517047.00000000 7101095.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043723 Tervahauta: Läpimitta 12 m Kuopan läpimitta 5 m Halssi suuntautuu koilliseen
metsakeskus.1000043724 205 Kiimamäki 5 10002 12016 13175 11006 27000 516607.00000000 7099782.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043724 Tervahauta: Läpimitta 18 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu koilliseen
metsakeskus.1000043725 205 Kiimamäki 6 10002 12016 13175 11006 27000 517218.00000000 7099921.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043725 Tervahauta: Läpimitta 18 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu koilliseen
metsakeskus.1000043726 205 Katajamäki itä 10002 12016 13175 11006 27000 517510.00000000 7100119.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043726 Tervahauta: Läpimitta 16 m Kuopan läpimitta 6 m Halssi suuntautuu itään
metsakeskus.1000043727 205 Katajamäki 1 10002 12016 13175 11006 27000 516616.00000000 7100415.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043727 Tervahauta: Läpimitta 18 m Kuopan läpimitta 9 m Halssi suuntautuu länteen N. 20 m yllä mainitusta tervahaudasta etelään näkyy Lidar 5p -korkeusmallissa todennäköinen toinen tervahauta.
metsakeskus.1000043728 205 Katajamäki 2 10002 12016 13175 11006 27000 516997.00000000 7100685.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043728 Tervahauta: Läpimitta 12 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu itään
metsakeskus.1000043729 205 Katajamäki 3 10002 12016 13175 11006 27000 516632.00000000 7100799.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043729 Tervahauta: Läpimitta 13 m Kuopan läpimitta 8 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000043730 205 Pitkämäki 1 10002 12016 13175 11006 27000 515883.00000000 7100807.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043730 Tervahauta: Läpimitta 11 m Kuopan läpimitta 6 m Halssi suuntautuu länteen
metsakeskus.1000043731 205 Pitkämäki 2 10002 12016 13175 11006 27000 515671.00000000 7100867.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043731 Tervahauta: Läpimitta 18 m Kuopan läpimitta 9 m Halssi suuntautuu itään
metsakeskus.1000043732 205 Pitkämäki 3 10002 12016 13175 11006 27000 515573.00000000 7101042.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043732 Tervahauta: Läpimitta 11 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu koilliseen
metsakeskus.1000043733 205 Hämeensalmenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 517174.00000000 7102889.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043733 Tervahauta: Läpimitta 16 m Kuopan läpimitta 10 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000043734 205 Matokangas koillinen 10002 12016 13175 11006 27000 515565.00000000 7101746.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043734 Tervahauta: Läpimitta 18 m Kuopan läpimitta 11 m Halssi suuntautuu länteen
metsakeskus.1000043735 205 Matokangas 10002 12016 13175 11006 27000 515007.00000000 7101303.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043735 Tervahauta: Läpimitta 9m Kuopan läpimitta 6 m Halssi suuntautuu pohjoiseen
metsakeskus.1000043736 205 Alimmainen Vuottojärvi 2 10002 12016 13175 11006 27000 514071.00000000 7100292.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043736 Tervahauta: Läpimitta 13 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000043737 205 Alimmainen Vuottojärvi 3 10002 12016 13175 11006 27000 513904.00000000 7100519.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043737 Tervahauta: Läpimitta 14 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000043738 257 Kvarnåkern 10001 12001 13014 11006 27000 366469.00000000 6670387.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043738 Paikalle on vuoden 1885 karttaan merkitty torppa. Sarfvikin tiluskartassa vuodelta 1782 (KA B21a:7/1-2) alueella on erillinen, pienten peltotilkkujen muodostama kokonaisuus (Kvarnåkern). Paikalla voi olla torppaa vanhempi keskiaikainen tai historiallinen tonttimaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000043739 205 Järvikangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 514753.00000000 7099892.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043739 Tervahauta: Läpimitta 16 m Kuopan läpimitta 9 m Halssi suuntautuu eteläkaakkoon
metsakeskus.1000043740 205 Matosalmi 1 10002 12016 13175 11006 27000 513748.00000000 7101705.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043740 Tervahauta: Läpimitta 17 m Kuopan läpimitta 11 m Halssi suuntautuu etelään
metsakeskus.1000043741 205 Kuohunaho länsi 10002 12016 13175 11006 27000 515899.00000000 7102329.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043741 Tervahauta: Läpimitta 12 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu pohjoiseen
metsakeskus.1000043742 205 Matosalmi 2 10002 12016 13175 11006 27000 513924.00000000 7102477.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043742 Tervahauta: Läpimitta 17 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu länteen Tervapirtin kiuas: Mitat 2,5 x 2, 5 x 0 6 m ks. alakohteet
metsakeskus.1000043744 205 Kuohunaho 10002 12016 13175 11006 27000 516359.00000000 7102346.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043744 Kohteessa on kahdeksan tervahautaa. ks. alakohteet
metsakeskus.1000043746 205 Huosiusaho 1 10002 12016 13175 11006 27000 516770.00000000 7097948.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043746 Tervahauta: Läpimitta 16 m Kuopan läpimitta 9 m Halssi suuntautuu koilliseen
metsakeskus.1000043747 205 Huosiusaho 2 10002 12016 13175 11006 27000 516762.00000000 7097240.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043747 Tervahauta: Läpimitta 12 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu länteen
metsakeskus.1000043748 205 Huosiusaho 3 10002 12016 13175 11006 27000 516593.00000000 7097341.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043748 Tervahauta: Läpimitta 10 m Kuopan läpimitta 6 m Halssi tuhoutunut / tienleikkaus
metsakeskus.1000043749 205 Huosiusaho 4 10002 12016 13175 11006 27000 516572.00000000 7097490.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043749 Tervahauta: Läpimitta 14 m Kuopan läpimitta 8 m Halssi suuntautuu lounaaseen Alueella aloitettiin laajat avohakkuut syys-lokakuussa 2021.
metsakeskus.1000043750 205 Korpilahdenaho 10002 12016 13175 11006 27000 515708.00000000 7097883.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043750 Tervahauta: Läpimitta 17 m Kuopan läpimitta 11 m Halssi suuntautuu länteen
metsakeskus.1000043751 205 Palojoki 1 10002 12016 13175 11006 27000 512390.00000000 7101709.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043751 Tervahauta: Läpimitta 15 m Kuopan läpimitta 9 m Halssi suuntautuu pohjoiseen
metsakeskus.1000043752 205 Palojoki 2 10002 12016 13175 11006 27000 512416.00000000 7101926.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043752 Tervahauta: Läpimitta 10 m Kuopan läpimitta 6 m Halssi suuntautuu etelään
metsakeskus.1000043753 205 Palojoki 3 10002 12016 13175 11006 27000 511652.00000000 7102279.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043753 Tervahauta: Läpimitta 13 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000043754 205 Vuottojoenkangas pohjoinen 1 10002 12016 13175 11006 27000 512640.00000000 7103196.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043754 Tervahauta: Läpimitta 14 m Kuopan läpimitta 9 m Halssi suuntautuu koilliseen
metsakeskus.1000043755 205 Vuottojoenkangas pohjoinen 2 10002 12016 13175 11006 27000 511680.00000000 7103831.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043755 Tervahauta: Läpimitta 16 m Kuopan läpimitta 9 m Halssi suuntautuu koilliseen
metsakeskus.1000043757 205 Vatimäki lounas 10002 12016 13175 11006 27000 514565.00000000 7104754.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043757 Tervahauta: Läpimitta 14 m Kuopan läpimitta 8 m Halssi suuntautuu länteen
metsakeskus.1000043758 831 Paarmala 10007 12011 13116 11042 27028 566446.00000000 6779525.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043758 Paarmalankankaan etelä- ja lounaisreunalla on Salpalinjan puolustusvarustuksia. Aluerajaus on tehty lidarin avulla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000043759 205 Vatimäki 10002 12016 13175 11006 27000 515110.00000000 7105299.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043759 Tervahauta: Läpimitta 17 m Kuopan läpimitta 11 m Halssi suuntautuu länteen
metsakeskus.1000043760 205 Vatikangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 516211.00000000 7106556.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043760 Tervahauta: Läpimitta 17 m Kuopan läpimitta 11 m Halssi suuntautuu koilliseen
metsakeskus.1000043761 205 Vatikangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 515576.00000000 7106651.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043761 Tervahauta: Läpimitta 13 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu koilliseen
metsakeskus.1000043762 205 Ylipäänneva 10002 12016 13175 11006 27000 517297.00000000 7107271.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043762 Tervahauta: Läpimitta 11 m Kuopan läpimitta 6 m Halssi suuntautuu pohjoiseen
metsakeskus.1000043763 205 Roninkangas etelä 10002 12016 13175 11006 27000 519668.00000000 7102744.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043763 Tervahauta: Läpimitta 13 m Kuopan läpimitta 9 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000043764 205 Roninkangas 10002 12016 13175 11006 27000 520499.00000000 7103771.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043764 Tervahauta: Läpimitta 9 m Kuopan läpimitta 5 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000043765 205 Syväjoki 3 10002 12016 13175 11006 27000 518676.00000000 7102737.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043765 Kohteessa on tervahauta ja kolme miilua. Tervahaudan läpimitta 17 m, kuopan läpimitta 11 m ja halssi suuntautuu länteen. Miilut, ks. alakohteet.
metsakeskus.1000043766 205 Syväjoki 1 10002 12016 13175 11006 27000 519247.00000000 7102153.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043766 Tervahauta: Läpimitta 12 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu koilliseen
metsakeskus.1000043767 205 Syväjoki 2 10002 12016 13175 11006 27000 519166.00000000 7102346.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043767 Tervahauta: Läpimitta 14 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000043768 205 Syväjoki 4 10002 12016 13175 11006 27000 518944.00000000 7102781.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043768 Tervahauta: Läpimitta 13 m Kuopan läpimitta 6 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000043769 205 Syväjoki itä 10002 12016 13175 11006 27000 519352.00000000 7103562.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043769 Tervahauta: Läpimitta 18 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu koilliseen
metsakeskus.1000043770 205 Syväjoki 11 10002 12016 13175 11006 27000 518570.00000000 7104992.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043770 Kohteessa on tervahauta, kaksi tervapirtin kiuasta ja kellari/kiuas. Tervahaudan Läpimitta 18 m, kuopan läpimitta 11 m ja halssi suuntautuu lounaaseen. ks. alakohteet.
metsakeskus.1000043771 205 Syväjoki 12 10002 12016 13175 11006 27000 538377.00000000 7094820.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043771 Tervahauta: Läpimitta 16 m Kuopan läpimitta 6 m Halssi suuntautuu itään
metsakeskus.1000043772 205 Syväjoki 13 10002 12016 13175 11006 27000 518812.00000000 7105492.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043772 Tervahauta: Läpimitta 14 m Kuopan läpimitta 8 m Halssi suuntautuu eteläkaakkoon
metsakeskus.1000043773 205 Syväjoki 14 10002 12016 13175 11006 27000 518086.00000000 7105661.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043773 Tervahauta: Läpimitta 11 m Kuopan läpimitta 6 m Halssi suuntautuu kaakkoon
metsakeskus.1000043774 205 Syväjoki 15 10002 12016 13175 11006 27000 518084.00000000 7105883.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043774 Tervahauta: Läpimitta 12 m Kuopan läpimitta 6 m Halssi suuntautuu länteen
metsakeskus.1000043775 205 Syväjoki 16 10002 12016 13175 11006 27000 518075.00000000 7106739.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043775 Kohteessa on kaksi tervahautaa. ks. alakohteet
metsakeskus.1000043776 205 Syväjoki 17 10002 12016 13175 11006 27000 518133.00000000 7106930.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043776 Tervahauta: Läpimitta 18 m Kuopan läpimitta 10 m Halssi suuntautuu luoteeseen
metsakeskus.1000043777 205 Tavin torppa 10007 12001 13014 11006 27000 518098.00000000 7094964.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043777 Kuvaus: Tavikankaan pohjoispäässä on ollut torppa, josta on jäljellä ainakin 3 rakennuksen perustukset ja mahdollisesti navetan perustukset, 6 kiviaitaa ainakin 9 viljelyröykkiötä. Rakennusten mitat ja mahdollisesti muita niihin liittyviä rakenteita ei tiheän aluskasvillisuuden takia voitu selvittää. Tarkka kartoitus olisi vaatinut aluskasvillisuuden poiston. Rajaus (koko yht. 2,1 ha) perustuu viljelyröykkiöiden lisäksi vanhoihin peltoihin viittaavan kasvillisuuteen. ks. alakohteet.
metsakeskus.1000043778 241 Vähä Ruonaoja 10007 12013 13131 11042 27000 392887.00000000 7297029.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043778 Vähä Ruonaojan ja sen vieressä kulkevan metsäautotien eteläpuolella sijaitsee muistomerkki, joka on noin 1,5 x 1 metrin kokoinen kivilohkare, johon on kiinnitetty teräksinen laatta. Laatassa lukee ”Tältä kohdalta löysi sukeltaja Martti Matilainen 15.6.1959 kromimalmilohkareen, mikä johti Kemin kromikaivoksen ja Tornion jaloterästehtaan syntymiseen. Outokumpu Oy”. Muistomerkin on pystyttänyt Outokumpu Oy.
metsakeskus.1000043779 205 Hautalan torppa 10007 12001 13014 11006 27000 512538.00000000 7098079.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043779 Kuvausta: Hautakankaan luoteispäässä on ollut torppa, josta on jäljellä kahden rakennuksen perustukset ja kaksi kellaria. Rakennusten mitat ja mahdollisesti muita niihin liittyviä rakenteita ei tiheän aluskasvillisuuden takia voitu selvittää. Tarkka kartoitus olisi vaatinut aluskasvillisuuden poiston. Noin 4 ha:n alueella on runsaasti viljelyröykkiötä; Gps-laiteella mitattiin röykkiöitä alueen reunalla yhteensä 151 kpl. Arvion mukaan alueella on yli 250 viljelyröykkiötä. Nykykasvillisuuden perusteella suuri osa näistä oli kaskiröykkiöitä. ks. alakohteet.
metsakeskus.1000043780 205 Kiimamäen torppa 10007 12001 13014 11006 27000 516887.00000000 7099467.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043780 Kuvaus: Kiimamäellä on ollut torppa, josta on jäljellä kolme rakennuksen perustukset, uuni, kiuas ja kaksi kellaria. Rakennusten mitat ja mahdollisesti muita niihin liittyviä rakenteita ei tiheän aluskasvillisuuden takia voitu selvittää. Tarkka kartoitus olisi vaatinut aluskasvillisuuden poisto. Noin 2,5 ha:n alueella on runsaasti viljelyröykkiötä; Gps-laiteella mitattiin yhteensä 36 kpl. Nykykasvillisuuden perusteella suuri osa näistä oli kaskiröykkiöitä. ks. alakohteet
metsakeskus.1000043781 205 Katajamäen torppa 10007 12001 13014 11006 27000 516917.00000000 7100326.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043781 Kuvaus: Katajanmäellä, Kiimamäen torpasta 600 m pohjoiseen, on ollut iso torppa, josta on jäljellä neljä rakennuksen perustukset, 2 uunia, 2 kiuasta ja kaksi kellaria sekä mahdollinen miilu. Rakennusten mitat ja mahdollisesti muita niihin liittyviä rakenteita ei tiheän aluskasvillisuuden takia voitu selvittää. Tarkka kartoitus olisi vaatinut aluskasvillisuuden poiston. Noin 9,2 ha:n alueella on runsaasti viljelyröykkiötä; Gps-laiteella mitattiin yhteensä 117 kpl. Nykykasvillisuuden perusteella suuri osa näistä oli kaskiröykkiöitä. ks. alakohteet.
metsakeskus.1000043782 205 Ala-ahon torppa 10007 12001 13014 11006 27000 517438.00000000 7100642.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043782 Kuvaus: Ala-ahon mäellä, Katajanmäeltä noin 400 m itäkoilliseen on ollut torppa, josta on jäljellä kaksi rakennuksen perustukset, uuni ja kellari. Rakennusten mitat ja mahdollisesti muita niihin liittyviä rakenteita ei tiheän aluskasvillisuuden takia voitu selvittää. Tarkka kartoitus olisi vaatinut aluskasvillisuuden poisto. Noin 2 ha:n alueella on lisäksi viljelyröykkiötä. Nykykasvillisuuden perusteella suuri osa näistä oli kaskiröykkiöitä. ks. alakohteet.
metsakeskus.1000043783 638 Bosgård etelä 10002 12016 13175 11006 27000 435774.00000000 6696854.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043783 Kohde sijaitsee Bosgårdin tilan halleista 160 m etelään tiheähkössä kuusistossa. Kymmenen metriä kohteen länsipuolella sijaitsee peruskarttaan merkitty metsäautotie. Tervahaudan muoto on soikeahko. Kuopan pituus pohjois-eteläsuunnassa on 2,7 m, leveys länsi-itäsuunnassa 2,2 m ja syvyys on 1,1 m. Havainnointiolosuhteet olivat huonot kohteen ympärillä kasvavien nuorten kuusten takia. Kairalla ei löytynyt hiiltä sen pohjasta tai reunoilta. Tervahaudassa ei ole ränniä. Maanomistajan mukaan tervan valmistus liittyi lähellä olleen sahan toimintaan.
metsakeskus.1000043784 205 Lusikkalampi 1 10002 12016 13175 11006 27000 514997.00000000 7098083.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043784 Tervahauta, halkaisija ehkä noin kahdeksan metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Vuoden 2021 inventoinnissa kohteessa ei käyty. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043785 205 Lusikkalampi 2 10002 12016 13175 11006 27000 514971.00000000 7098186.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043785 Tervahauta, halkaisija ehkä noin 7-8 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Vuoden 2021 inventoinnissa kohteessa ei käyty. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043786 205 Lusikkalampi 3 10002 12016 13175 11006 27000 514463.00000000 7098415.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043786 Tervahauta, halkaisija noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Vuoden 2021 inventoinnissa kohteessa ei käyty. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043787 205 Syväjoki 5 10001 12016 13175 11006 27000 518836.00000000 7103104.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043787 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Vuoden 2021 inventoinnissa kohteessa ei käyty. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043788 205 Syväjoki 6 10002 12016 13175 11006 27000 518767.00000000 7103296.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043788 Tervahauta, halkaisija noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Vuoden 2021 inventoinnissa kohteessa ei käyty. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043789 205 Syväjoki 7 10002 12016 13175 11006 27000 518650.00000000 7103439.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043789 Tervahauta, halkaisija noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Vuoden 2021 inventoinnissa kohteessa ei käyty. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043790 205 Syväjoki 8 10002 12016 13175 11006 27000 518759.00000000 7103828.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043790 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Vuoden 2021 inventoinnissa kohteessa ei käyty. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043791 205 Syväjoki 9 10002 12016 13175 11006 27000 518559.00000000 7104333.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043791 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Vuoden 2021 inventoinnissa kohteessa ei käyty. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043792 205 Syväjoki 10 10002 12016 13175 11006 27000 518565.00000000 7104373.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043792 Tervahauta, halkaisija noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Vuoden 2021 inventoinnissa kohteessa ei käyty. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043793 545 Velkane 10007 12016 13175 11006 27000 221173.00000000 6970381.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043793 En tjärdal. Markerad på översiktskartan över Raine åsar (Pörtom Hembygdsförening 1977, Johannes Weegar).
metsakeskus.1000043794 205 Pirskanaho 10002 12016 13175 11006 27000 515835.00000000 7098901.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043794 Tervahauta: Läpimitta 14 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu länteen
metsakeskus.1000043795 205 Kiimamäki 4 10002 12016 13175 11006 27000 516953.00000000 7099377.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043795 Tervahauta: Läpimitta 16 m Kuopan läpimitta 10 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000043796 205 Hämeensalmi itä 10002 12016 13175 11006 27000 517777.00000000 7104484.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043796 Tervahauta: Läpimitta 18 m Kuopan läpimitta 10 m Halssi suuntautuu kaakkoon Valli vaurioitunut tienleikkauksessa
metsakeskus.1000043797 205 Koljosensuo 10002 12016 13175 11006 27000 520376.00000000 7105980.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043797 Tervahauta: Läpimitta 17 m Kuopan läpimitta 10 m Halssi suuntautuu koilliseen
metsakeskus.1000043798 398 Niemelänniemi 3 10007 12004 13051 11006 27009 435545.00000000 6760184.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043798 Kymijärven rannassa suorakaiteen muotoinen rajamerkki, , laajuus 1,6 x 1,2 m, korkeus 30 cm. Kiviä on 1 – 2 kerroksessa ja keskellä on 50 cm korkea pystykivi. Rajamerkki on nykyisellä rajalla (vesialue tai kiinteistö).
metsakeskus.1000043799 398 Niemelänniemi 4 10007 12016 13175 11006 27009 435450.00000000 6760390.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043799 Kohde sijaitsee torpanpaikasta Niemelänniemi 2 yli 400 m luoteeseen, niemen toisella puolella ja korkeahkon mäen takana. Paikka on hiekkapitoisen harjanteen luoteissyrjällä, hakkuualueella. Tervahaudan laajuus valleineen on noin 15 m ja syvyys 1,5 – 2 m. Sekä valleissa että pohjalla todettiin runsaasti hiiltä. Huuhtoutumiskerrosta ei ole. Vallilla kasvaneen puun kannosta laskettiin noin 80 vuosilustoa.
metsakeskus.1000043800 495 Kannuslampi 10002 12016 13175 11006 27000 377292.00000000 6945246.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043800 Tervahauta sijaitsee Kannuslampea kohden viettävässä rinteessä. Kohta ja lähiympäristö on nuorehkoa sekametsää. Kannuksen tila peltoineen sijaitsee tervahaudan länsipuolella. Sen läheltä kulkee myös metsätie. Tervahauta on selkeäpiirteinen ja ehjänä säilynyt. Sen halssi suuntautuu kohti itää ja Kannuslammen rantaa
metsakeskus.1000043801 495 Mustalampi 10002 12016 13175 11006 27000 376455.00000000 6947290.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043801 Paikalla on tervahauta. Halkaisija n. 11 m, syvyys alle 1 m. Halssi osoittaa etelään. Hyvin säilynyt. Kohta on mäntymetsää, maaperä moreenia.
metsakeskus.1000043802 495 Kantola 10002 12016 13175 11006 27000 386161.00000000 6931473.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043802 Tervahauta sijaitsee rinteessä Kantolan tilalle vievän Vähäniemenraitin etelä puolella parin metrin etäisyydellä tiestä. Sen yli kulkee sähkölinja ja puusto on poistettu sen ympäristöstä. Tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä ja sen halssi on suunnattu alarinteeseen kohti koillista. Tervahauta on luoteisosastaan vaurioitunut, sillä sen vallin läpi on kaivettu oja. Sen keskiosaa on myös täytetty hakkuujätteillä
metsakeskus.1000043803 495 Uusipelto 10002 12016 13175 11006 27000 389102.00000000 6927243.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043803 Tervahauta sijaitsee rinteessä, jossa kasvaa nuorta mäntymetsää. Aivan sen vieritse kulkee metsäkoneen ura. Tervahauta on ehjä ja sen jyrkkäpiirteinen halssi on suunnattu alarinteeseen kohti lounasta.
metsakeskus.1000043804 592 Syrjänharju 10002 12016 13175 11006 27000 400039.00000000 6911066.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043804 Paikalla on halkaisijaltaan n. 20 m matala, laakea tervahauta, jonka heikosti erottuva halssi osoittaa lounaaseen. Haudan eteläpuolella on kaksi epäsäännöllisen neliömäistä, n. 5–8 x 5–8 m laajuista, vajaan 1 m korkuista tasalakista rakennelmaa, jotka koekuoppien perusteella sisältävät vain hiiltä. Kyseessä saattavat olla hiilimiilut tai toisaalta tervahaudasta kerättyjen hiilien varastokasat. Hiilikasojen koordinaatit: N 6911036 E 400038 ja N 6911025 E 400045. Tervahauta ja hiilikasat on rajattu yhtenäiseksi muinaisjäännösalueeksi.
metsakeskus.1000043806 592 Penkkala 10007 12016 13180 11006 27009 400915.00000000 6909405.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043806 Pienessä, jyrkästi kohti Pengerjokea laskevassa purossa on puusta tehdyn padon jäännökset. Vieressä, mm. purossa, on joitakin lohkokiviä. Kohde on lahonnut ja sammaloitunut - paikalle ei johda polkuja, joten aivan uudenaikainen rakenne ei liene kyseessä. Toisaalta puurakenteet ovat melko hyvin säilyneitä, joten kohde on arviolta 1900-luvulta. Vuoden 1963 peruskartalla (2234 06), kuten myöskään 1840-luvun pitäjänkartalla ei ole kohdetta selittäviä merkintöjä. Kyseinen patorakenne on tehty luontaiseen puronuomaan, jyrkän pudotuksen kohdalle. Tässä virtaa edelleen vettä. Maanmittauslaitoksen karttapohjille on merkitty puronuoma tästä ilmeisen alkuperäisestä puronuomasta muutama kymmentä metriä etelään. On todennäköistä, että inventoinnissa 2021 todettu patorakenne liittyy siihen, että purolinjan eteläpuolelle on jossain vaiheessa muokattu uusi uoma – mitä ilmeisimmin vesimyllyn takia. Todettu pato liittyisi siis myllyyn tulevien vesimäärien säännöstelyyn. Mikäli näin olisi – vesimylly olisi todennäköisimmin sijainnut kohdalla N 6909381 E 400918. Tätä maastonkohtaa ei inventoinnissa tarkastettu.
metsakeskus.1000043809 182 Runonvirta 2 10002 12001 13000 11019 27000 400269.00000000 6876569.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043809 Kohde sijaitsee Runonvirran itäpuoleisen kapean harjun laella. Alueella on laaja avohakkuuaukea ja maata on metsän uudistamisen yhteydessä äestetty. Harjun laella kulkevalta metsätieltä löydettiin kvartsi-iskoksia. Niitä löydettiin myös muutamin kohdin äestysvaosta edellisestä löytöpaikasta noin 20 metriä koilliseen. Metsätietä ja äestystä lukuun ottamatta asuinpaikka on hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000043811 445 Haverö itäpuoli 2 10007 12017 13193 11006 27009 228385.00000000 6689186.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043811 Sijaintipaikka on Paraisten saaristossa Paraisten keskustasta on 13 km länsilounaaseen Haverön pohjoisosan itäpuolella Boviksuddenista kaakkoon. Noin 17 metriä pitkä aluksen hylky, jonka uskotaan olevan Kuha-luokan miinanraivaaja. Runko lepää pohjassa pohjois-eteläsuunnassa. Viistokaikuluotauksen perusteella aluksen runko on säilyttänyt muotonsa. Kuha-luokan miinanraivaajat rakennettiin Porvoossa Aug. Eklöf Ab:n telakalla 1941-1946. Raivaajat poistettiin käytöstä huonokuntoisina 1957-1962. Miinanraivauksen jälkeen aluksia käytettiin koulutusaluksina. Tämän hylyn oletetaan olevan Kuha 1, Kuha 10 tai Kuha11, jotka poistettiin käytöstä 1960. Taustatietoja ks. www.hylyt.net, Haverö V. Barlius-ryhmä paikansi hylyn viistokaikuluotaamalla 2021. Barlius-ryhmä viistokaikuluotasi hylkyä 2024.
metsakeskus.1000043812 599 Storbacken 10007 12016 13175 11006 27000 299258.00000000 7053738.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043812 En tjärdal i södra ändan av backen. Storlek cirka 15 meter. Markerad på grundkartan.
metsakeskus.1000043813 599 Korsbacken 10007 12016 13175 11006 27000 296864.00000000 7054840.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043813 Två tjärdalar utmärkta på grundkartan. Tjärdalarna ligger på bägge sidor om Korsbackavägen. Bådas diameter cirka 15 meter och rännor går troligtvis mot väst.
metsakeskus.1000043815 697 Laahtanen 10 10001 12016 13175 11006 27000 571433.00000000 7141085.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043815 Tervahauta, halkaisija noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043816 697 Laahtaskoski 10001 12016 13175 11006 27000 571926.00000000 7141238.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043816 Tervahauta, halkaisija noin 21 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043817 626 Tynnyripuro 10001 12016 13175 11002 27000 445235.00000000 7038001.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043817 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000043818 626 Kurkipuro 10001 12016 13175 11002 27000 445302.00000000 7037542.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043818 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000043821 211 Kylä-Aakkula 10002 12008 13000 11033 27018 343750.00000000 6816346.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043821 Pellosta löytynyt metallinetsinnässä pyöreän kupurasoljen katkelma (D-tyyppiä) ja sulanut viikinkiaikaisen tasavarsisoljen katkelma.
metsakeskus.1000043822 576 Soutsalmi 10007 12016 13182 11006 27000 397402.00000000 6807411.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043822 Soutsalmen tilan lounaispuoleisessa rantametsässä on useita eri kokoisia raivausröykkiöitä kolmella erillisellä alueella. Maa paikalla on tasaista ja ilmeisesti vanhaa peltoa tai niittyä. Röykkiöt vaihtelevat kooltaan ja muodoltaan. Kiviä on myös kasattu suuren maakiven päälle.
metsakeskus.1000043823 316 Koivula 1 10007 12001 13014 11006 27000 408092.00000000 6748342.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043823 Kukkolan tilan kaakkoispuolella sijaitsevan Koivulan alueella, pellolle johtavan peltotien länsipuolella, heinittyneen peltoaukean reunassa, havaittiin vuoden 2021 inventoinnissa matala, lohkotuista kivistä tehty kivijalka ja sen lähellä kaksi maakellarikuoppaa. Kivijalan koko oli noin 4 x 9 metriä ja se oli peltotien suuntainen. Kivijalan kaakkoispäädyssä oli uunin raunio, jonka koko oli noin 1,5 x 2 metriä ja korkeus noin 80 cm. Kivijalka oli lähes täysin sammaleen peittämä ja melko huonosti havaittavissa. Kivijalan ympärillä olevan vanhan peltoalueen keskellä oli havaittavissa pellonraivauskivikkoja. Maakellarikuopat sijaitsivat kivijalasta noin 90 metriä pohjoisluoteeseen olevalla metsäalueella, mäen etelärinteessä, avoimessa mäntymetsässä. Kellarikuoppa 1 oli pyöreähkö ja sen halkaisija valleineen oli noin 5 metriä. Vallin leveys oli 1–2 metriä ja korkeus ympäröivästä maastosta noin 0,7 metriä. Keskellä oleva kuoppa oli soikea, noin 2 x 3 metriä ja syvyys noin yhden metrin. Kuopan keskelle tehtiin varmuuden vuoksi koepisto ja turpeen alla oli puhdasta hiekkamaata. Pienempi maakellarikuoppa sijaitsi ensimmäisestä kellarista noin 20 metriä pohjoiseen. Sen koko oli valleineen noin 2 x 3 metriä. Sen keskellä oleva kuoppa oli halkaisijaltaan noin yhden metrin ja syvyys noin 80 cm. Koepistossa havaittiin pintaturpeen alla pelkkää hiekkaa. Kyseisellä alueella on torppa 1800-luvun pitäjänkartassa ja senaatinkartalla. Alueella on asutusta myös vuoden 1942 topografikartalla ja 1964 painetulla kartalla, mutta ne sijaitsevat inventoinnissa tehtyjen havaintojen kaakkoispuolella. Maastossa havaittu torppa on siis mitä ilmeisesti perustettu 1800-luvun alussa ja autioitunut 1900-luvun alkupuolella. Torpan ikä on kuitenkin epävarma.
metsakeskus.1000043824 316 Koivula 2 10007 12001 13014 11006 27000 408187.00000000 6748332.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043824 Koivula 1 kohteen havainnoista 90 metriä kaakkoon, Koivulan peltoalueen lounaispuolisella metsäalueella havaittiin vuoden 2021 inventoinnissa kaksi pientä kivijalkaa, röykkiö ja uunin raunio. Kivijalat sijaitsivat mäen pohjoisreunan loivassa rinteessä, noin 20 metrin etäisyydellä toisistaan. Kivijalat oli tehty lohkotuista kivistä ja ne olivat neliön muotoisia. Suuremman kivijalan koko oli 4 x 4 metriä ja pienemmän kivijalan koko noin 3 x 3 metriä. Kivijalkojen kivet olivat voimakkaasti sammaloituneet ja kohosivat ympäröivästä maastosta vain noin 10–20 cm. Molempien kivijalkojen sisällä oli kivistä ja tiilistä tehtyjen uunien rauniot, suuremman kivijalan raunio oli huomattavasti suurempi. Kohteen mj-koordinaatit ovat suuremman kivijalan sijainti. Kivijalkojen välissä oli suuren maakiven eteläpuolelle kasattu röykkiö. Kivien koko vaihteli 10–60 cm: n välillä. Röykkiön koko oli noin 3 x 4 metriä ja korkeus noin metrin. Maakivi oli 1,3 metriä korkea. Noin 30 metriä muista havainnoista etelään, mäen etelärinteen yläosassa, oli luonnonkivistä ja tiilistä tehty uunin raunio. Sen koko oli noin 2 x 3 metriä ja korkeus noin 1,2 metriä. Uuni oli lähes kauttaaltaan romahtanut, mutta itäreunalla oli vielä hieman suoraa uunin reunan rakennetta nähtävissä. Raunion ympärillä ei ollut nähtävissä kivijalkaa. Kyseisellä paikalla on torppa 1800-luvun senaatinkartalla. Alueella on asutusta myös vuoden 1942 topografikartalla ja 1964 painetulla kartalla, mutta ne sijaitsevat inventoinnissa tehtyjen havaintojen kaakkoispuolella. Torppa on siis mitä ilmeisesti 1800-luvulla perustettu ja autioitunut tai siirretty parikymmentä metriä kaakkoon (1942 kartalla näkyvälle paikalle) 1940-luvulle mennessä. Torpan ikä on kuitenkin epävarma.
metsakeskus.1000043825 151 Kuivansalonmäki 10002 12016 13175 11006 27000 229747.00000000 6897380.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043825 Inventointi 2021: Kohde sijaitsee Kuivansalonmäen koillispäässä kuusimetsää kasvavassa rinteessä. Se havaittiin laserkeilausaineistosta ja tarkastettiin 18.12.2021. Paikalla on suurehko tervahauta. Sen halkaisija on reilu 10 metriä ja sitä reunustaa noin neljä metriä leveä valli. Koko rakenteen halkaisija on siten noin 20 metriä. Vallin korkeus on noin puoli metriä ympäröivästä maanpinnasta ylärinteen puolella. Halssi on pohjoisen puolella alarinteessä. Sen mitat ovat noin 4 x 2,5 metriä. Syvyys on 1,5 metriä eli samaa luokkaa kuin varsinaisessa haudassa. Haudan pohjalle tehdystä koekuopasta todettiin hiiliä pohjahiekkaan sekoittuneena. Haudassa oleva ketunpesä on voinut sekoittaa kerroksia. Kohde sijaitsee suunnitellun voimalanpaikan koillisreunalla.
metsakeskus.1000043826 205 Pirttikangas 10002 12016 13175 11006 27000 505522.00000000 7107115.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043826 Tervahauta, halkaisija noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. Inventointi 2024: Tervahauta sijaitsee Pirttikankaan länsiosassa noin 110 metriä Ryynäsentiestä länteen, hakkuuaukean eteläreunassa. Tervahaudan halkaisija valleineen on 18 m. Tervahaudan vallit ovat suhteellisen leveät ja kohoavat n. 0,5 m ympäröivän maaston yläpuolelle. Tervahaudan kuoppa on halkaisijaltaan noin 7 m ja muodoltaan suppilomainen. Tervahaudan lounaisessa vallissa on havaittavissa halssin jäänne, joka ilmenee painaumana. Tervahaudan lounaisen vallin ulkopuolella havaittiin koillinen – lounas suuntainen laskuoja, joka on leveydeltään n. 2 m ja pituudeltaan n. 15 m.
metsakeskus.1000043827 151 Santakroopinmäki 10002 12016 13175 11006 27000 231331.00000000 6896412.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043827 Inventointi 2021: Kohde sijaitsee Rimpikankaantien itäpuolella vajaa puoli kilometriä Peurasalon metsätien risteyksestä etelään. Suurehko tervahauta on kaivettu mäntykankaan itäreunaan kohtaan, josta rinne laskee viereiselle rämeelle. Kohde havaittiin laserkeilausaineistosta ja tarkastettiin maastossa 19.12.2021. Tervahaudan kuopan halkaisija on noin 9 metriä ja sitä reunustavat noin 5 metriä leveät vallit. Yhteensä rakenteen halkaisija on 19–20 metriä. Halssi on koillisreunalla alarinteen puolella. Sen laajuus on noin 4 x 2 metriä ja syvyys vallin reunaan nähden on noin 170 cm. Haudan pohjalle kaivetusta koekuopasta tavattiin hiiltä ja nokea.
metsakeskus.1000043828 205 Laitisenneva 10002 12016 13175 11006 27000 504041.00000000 7106108.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043828 Tervahauta, halkaisija noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Halkaisijaltaan noin 15 m tervahauta. Matalat noin 5 m leveät vallit. Keskeltä varsin syvä. Halssi on eteläpuolella.
metsakeskus.1000043829 151 Saunamäki 10002 12001 13000 11006 27000 229066.00000000 6896433.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043829 Inventointi 2021: Kohde sijaitsee Saunamäen pohjoispäässä pienellä selvästi ympäristöstään erottuvalla kumpareella. Ympäröivä kangas on matalapiirteistä harvakseen ojitettua harvennettua mäntymetsää. Kankaan reunalla kasvaa kuusta ja kohde osuu kuusikon rajalle. Koillispuolella on ojitettu suo. Paikalla todettiin matala kivikasa, joka tulkittiin tulisijaksi. Kiuas sijaitsee pohjakaavaltaan hieman suorakulmaisen noin 10 x 7–8 metrin laajuisen kumpareen kaakkoisreunassa. Ympäristöstään 0,5–1 m kohoava kumpare muodostaa otollisen rakennuspaikan muuten varsin tasapiirteisellä ja nähtävästi kostealla kankaalla. Vaikka kumpare on varsin säännöllinen ja selvärajainen, se on todennäköisesti luonnon muovaama. Paikalla on siis ollut kiukaallinen rakennus, joka on ilmeisesti palanut. Kiuas koostuu halkaisijaltaan 10–20 cm kivistä, jotka olivat osittain nokeentuneita. Kivikasan mitat ovat 200 x 200 x 30–40 cm. Paikalle kaivettiin kaksi koekuoppaa. Rakennuksen tarkat rajat eivät selvinneet, mutta voidaan olettaa rakennuksen ja siihen liittyneen toiminnan keskittyneen ainakin kumpareen alueelle. Sen luoteispäässä oli suuria kiviä, joihin asti rakennus ei liene ulottunut. Löytöjä ei koekuopista tehty, joten rakennusta ei voida tarkemmin ajoittaa. Se voi periaatteessa olla yhtä hyvin rautakaudelta peräisin oleva eräsija kuin 1900-luvun alun niittysauna. Paikka tarkastettiin paikannimen vuoksi, ja on todennäköistä, että nimi liittyy nyt havaittuun rakenteeseen. Isojakokartalla viereinen suoalue on merkitty niityksi, mikä voisi viitata käyttöön niittysaunana.
metsakeskus.1000043830 151 Viidantaustankeidas 10002 12004 13051 11006 27000 228487.00000000 6896608.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043830 Inventointi 2021: Kohde sijaitsee pienellä saarekkeella ojitetun suon keskellä Viidantaustankeitaan pohjoispuolella. Paikalla on vanha Villamon ja Vesijärven kylien välinen rajamerkki. Kohde tarkastettiin isojakokarttaan (Långhjelm 1830) merkityn rajan vuoksi. Paikalla todettiin rajamerkki, joka koostuu pohjakaavaltaan epäsäännöllisen nelikulmion muotoon tehdystä kivilatomuksesta. On tosin mahdollista, että kiviä on myöhemmin purettu ja alkuperäinen muoto olisi ollut symmetrisempi. Latomuksen mitat ovat 150 x 130 x 20–30 cm. Latomuksen päällä on pystyasentoon asetettu kivipaasi, jonka korkeus kiviarkun päältä mitattuna on 70 cm. Tämä voi olla myöhempi lisäys. Paateen on kaiverrettu isojakokarttaa vastaava pyykin numero 41. Noin 4 metriä latomuksesta itään on toinen pienempi pystykivi. Tästä ei havaittu kaiverruksia, mutta kyse lienee viereistä palstanrajaa osoittavasta rajapyykistä eikä esimerkiksi viisarikivestä.
metsakeskus.1000043831 151 Keitaansaari 10002 12004 13051 11006 27000 227178.00000000 6896751.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043831 Kohde sijaitsee suolla Pitkäniemenkeitaan keskivaiheilla Keitaansaaren kaakkoispuolella. Ympäristössä kasvaa rämemäntyjä. Paikalla on vanha Villamon ja Vesijärven kylien välinen rajamerkki. Raja on merkitty isojakokarttaan (Långhjelm 1830). Rajamerkki muodostuu matalasta kivikasasta. Sen pituus on 150 cm ja tiiveimmän kasan leveys noin 100 cm. Turpeen alla on kuitenkin suuria kiviä ja näiden mukaan laskettu leveys olisi niin ikään noin 150 cm. Korkeus nykyisestä suon pinnasta on vain noin 10 cm. Kiveyksen muoto tavoittelee suorakulmaista, mutta on varsin epämääräinen. Mahdollisesti paikalle on alun perin rakennettu nelikulmainen kivilatomus, mutta rakenne on aikaa myöten painunut suohon ja hajonnut routimisen seurauksena. Pinnalla näkyvä ainakin 70 cm pitkä kivipaasi on voinut olla aiemmin pystyssä. Rajamerkki oli tarkastushetkellä merkittynä maastoon suohon upotetuin seipäin ja oksin.
metsakeskus.1000043832 205 Pohjaskangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 503164.00000000 7105737.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043832 Kuvaus: Tervahauta sijaitsee matalalla hiekkaharjanteella Pohjasojan törmän pohjoispuolella. Haudan halkaisija on 13 m ja kuopan syvyys 0,7 m; halssi suuntautuu etelään. Haudan päällä kasvaa tiheästi eri-ikäisiä havu- ja lehtipuita. Tervahaudan eteläpuolella on majavan kaatamia isoja haapoja. Inventointi 2022: Halkaisijaltaan noin 15 m tervahauta. Vallit ovat noin 4 m leveät ja noin 1 m korkuiset. Halssi osoittaa etelään. Noin 10 m tervahaudasta itään on puron lähellä halkaisijaltaan noin 2 m kuoppa.
metsakeskus.1000043833 151 Peltoniemi 10007 12004 13045 11006 27000 224017.00000000 6896896.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043833 V. 2021 inventointi: Kohde sijaitsee Peltoniemen itärinteellä, Vesijärventien länsipuolella. Paikalla on vanhaa kiviaitaa edelleen käytössä olevan pellon etelälaidalla. Kiviaita on osin hajonnut ja sen päälle on paikoin kasattu pellolta suuria kiviä. Lounaaseen mentäessä aita muuttuu epämääräisemmäksi kiveykseksi. Paremmin säilynyt kiviaita todettiin noin 60 m edellisestä kaakkoon. Se on samansuuntainen edellisen kanssa ja rajaa aidasta kaakkoon jatkuvaa vanhaa, nyt koivua kasvavaa, peltoaluetta. Aita on huolellisesti ladottu. Sen tasainen laki on noin 150 cm leveä ja korkeudeltaan noin metrin. Vanhan peltoalueen lounaisreunalla aitalatomus jatkuu hyvin matalana. Laserkeilausaineiston perusteella kiviaitoja näyttää olevan myös molempien peltojen muilla laidoilla, mutta niitä ei tarkastettu. Alueelle ei ole merkitty peltoa isojakokartassa eikä pitäjänkartassa, joten aidat ovat todennäköisesti varsin myöhäisiä: 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa rakennettuja.
metsakeskus.1000043834 205 Konttiräme 10002 12016 13175 11006 27000 501882.00000000 7104950.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043834 Tervahauta, halkaisija noin 19 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Kohde sijaitsee Tiikonpuron itäpuolella matalan törmän päällä. Tervahaudan läpimitta on n. 14 m, kuopan läpimitta n. 7 m ja syvyys 0,6 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. Ympäristön metsää on harvennettu.
metsakeskus.1000043835 205 Leppimäki 2 10002 12016 13175 11006 27000 499834.00000000 7102416.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043835 Kohteessa on kaksi tervahautaa. Tervahauta A, halkaisija noin 14 metriä. Tervahauta B, ks. alakohteet. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Paikalla on kaksi jyrkän rinteen yläreunaan kaivettua tervahautaa. Kaakon puoleinen on halkaisijaltaan noin 13 m ja vallien leveys noin 3 m. Halssi on lounaaseen alarinteeseen. Ympäristössä on joitain kuoppia. Luoteenpuoleisessa haudassa rinteen yläpuolella ei ole havaittavissa selvää vallia. Tervahaudan kuoppa on noin 5–6 m halkaisijaltaan. Halssi on lounaaseen. Tervahaudat olivat umpeenkasvaneita, mikä vaikeutti havainnointia.
metsakeskus.1000043836 205 Myllykangas 10002 12016 13175 11006 27000 499117.00000000 7101840.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043836 Tervahauta, halkaisija noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahauta on halkaisijaltaan noin 14 m. Vallit ovat noin 1 m korkuiset ja useita metrejä leveät. Halssi on länteen. Ympäristössä on joitain maanottokuoppia.
metsakeskus.1000043837 205 Mikkolankangas 10002 12016 13175 11006 27000 498860.00000000 7101493.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043837 Tervahauta, halkaisija noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2022: Tervahaudan halkaisija on noin 15 m. Vallit ovat noin 5 m leveitä ja 1 m tai paikoin jopa 1,5 m korkuisia. Haudan keskiosa on noin ympäröivän maanpinnan tasolla. Halssi osoittaa koilliseen.
metsakeskus.1000043838 441 Arpajaismäki 10007 12011 13114 11042 27028 536331.00000000 6755003.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043838 Laserkeilausaineistosta paikannettuja Salpalinjan puolustusvarustuksia, mm taisteluhautoja ja panssarivaunun kaivantoestettä. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000043839 205 Koskussuo 10002 12016 13175 11006 27000 507523.00000000 7109108.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043839 Inventoinnin 2024 mukaan kohde sijaitsee Koskussuolla n. 370 metriä Kokkolantiestä etelään soiden ympäröimässä sekametsää kasvavassa hiekkapohjaisessa metsämaastossa. Tervahaudan halkaisija valleineen on 15 m. Tervahaudan kuopan halkaisija on noin 10 m ja syvyys noin 1,5 m. Se on muodoltaan suhteellisen jyrkkäreunainen ja suppilomainen. Tervahaudan kuopan eteläosa vaikuttaa osin tuhoutuneen myöhemmässä kaivelussa ja/tai metsämaan aurauksessa. Lidar-aineiston perusteella myös koillisosa vaikuttaa vaurioituneelta. Jäännös on muodoltaan epämääräinen ja syvyydeltään 0,5–1 metriä. Tervahaudan vallit kohoavat noin 1 m ympäröivän maaston yläpuolelle ja ovat ulkopuolelta suhteellisen jyrkkäreunaiset ja selväpiirteiset. Valleilla kasvaa sekametsää. Tervahaudan etelävalliin on kaivettu myöhempi, muodoltaan ojamainen kaivanto, jonka pituus on noin 4 metriä, syvyys 0,5 metriä ja leveys 0,5 metriä. Myös läntisessä vallissa on epämääräisen muotoinen myöhemmän oloinen kaivanto, jonka halkaisija on noin 1 metriä ja syvyys alle 0,5 metriä. Pohjoisessa vallissa on havaittavissa halssin jäänne, joka ilmenee painaumana. Pohjoisvallin ulkopuolella sen välittömässä läheisyydessä inventoinnissa 2024 havaittiin todennäköinen laskuojan jäänne, jonka leveys on 0,5–1 metriä, syvyys n. 0,5 metriä (vallin kohdalla n. 1 m) ja arvioitu pituus n. 8 metriä. Tarkkaa pituutta on vaikeaa arvioida, koska laskuojan päästä on myöhemmin kaivettu metsäoja, joka jatkuu pohjoiseen laskuojan suuntaisesti ainakin 100 metriä. Kohteen luonne tarkastettiin kairaamalla inventoinnin 2024 yhteydessä ja lisäksi kohteesta otettiin 1 C14-ajoitusnäyte (puuhiiltä). Ajoitustulosta ei ole inventointiraportissa. Kohde on havaittu vuonna 2022 Lidar-havainnon ja maastokarttamerkinnän perusteella ja viety tällöin muinaisjäännösrekisteriin.
metsakeskus.1000043840 831 Mäntysaari 10007 12011 13114 11042 27028 572053.00000000 6780775.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043840 Laserkeilausaineiston perusteella Mäntysaaressa on puolustusvarustuksia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000043842 109 Ylinen Viipurintie, Siltala 10002 12005 13071 11006 27000 388255.00000000 6773979.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043842 Alakiventie noudattaa vanhaa Ylisen Viipurintien linjaa. Vanha tielinja jatkuu Alakiventien käytössä olevan osuuden jälkeen luoteeseen ja on nähtävissä maastossa, jossa se ylittää Ormajärveen laskevan ojan. Tämän jälkeen vanha tielinja jatkuu pellolle, jossa sitä on hankala hahmottaa, mutta se erottuu vielä viistovarjokuvissa. Muinaisjäännöksenä pidettävää käytöstä poistunutta tieosuutta ja sen jäänteitä on noin 200 metrin matkalla. Ojan ylityskohdassa on yhä jäljellä lohkokiviä. Myös vanha siltaramppi on vielä nähtävissä. Lohkokivet ovat hajallaan ojan molemmin puolin, eivätkä enää muodosta ehjää rakennetta. Hämeenlinnasta Viipuriin johtanut Ylinen Viipurintie mainitaan Jaakko Teitin luettelossa 1555–1556. Tieosuus on jäänyt käytöstä vuoden 1965 jälkeen tehdyssä oikaisussa (noin kilometrin matkalta). Vuoden 1965 peruskartalla, sekä Kuninkaan kartastossa 1776-1805, vanha tie kulkee vielä Alikiventien linjauksen mukaisesti.
metsakeskus.1000043843 109 Korpela 10002 12004 13051 11006 27000 388155.00000000 6769555.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043843 Vuoden 1842 pitäjänkartalle kohdalle on merkitty kolmen Lammin pitäjän kylän (Kaitala, Montola ja Paloinen) yhteinen rajapiste. Paikalla on halk. vajaan 2 m, kork. 70 cm kiven päällä n. 40 cm korkuinen pystykivi, johon on hakattu n:o 13.
metsakeskus.1000043844 109 Kataloinen 10002 12001 13007 11006 27000 387981.00000000 6766741.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043844 Vuoden 1842 pitäjänkartalla Kataloisten kylän kylätontti on merkitty tälle alueelle. Maastotarkastuksen perusteella tontin pohjoisosa on edelleen asuttua, mutta sen eteläpuolisko on rakentamatonta, ilmeisen hyvin säilynyttä pusikoituvaa vanhaa laidunmaata. Tällä alueella todettiin vuoden 2021 inventoinnissa rakennuksen- ja uuninperustuksia, mutta niiden hahmottaminen oli korkean ja tiheän kasvillisuuden takia ongelmallista. Vuoden 1539 maakirjassa kylällä on ollut 9 taloa.
metsakeskus.1000043845 143 Arasalontie 10007 12016 13182 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043845 Viljelyröykkiöt sijaitsevat töyrään päällä loivassa rinteessä metsittyneen pellon reunassa. Röykkiöt ovat muodoltaan lähinnä soikeita ja kooltaan noin 2 x 3 metriä. Osa röykkiöiden kivistä on melko isokokoisia. Paikalla sijainnut pelto on merkitty vuoden 1959 peruskarttaan.
metsakeskus.1000043846 925 Mammonkangas 3 10001 12016 13000 11006 27000 493726.00000000 7088609.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043846 Lidar- korkeusmallikartalla näkyy selvä rengasmainen muodostuma, mahdollinen tervahauta tai hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000043847 925 Mammonkangas 4 10001 12016 13000 11006 27000 493890.00000000 7088187.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043847 Lidar- korkeusmallikartalla näkyy selvä rengasmainen muoto, mahdollinen tervahauta tai hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000043848 925 Mammonkangas 5 10001 12016 13000 11006 27000 493874.00000000 7088036.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043848 Lidar- korkeusmallikartalla näkyy selvä rengasmainen muoto, mahdollisesti hiilimiilu tai tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000043849 182 Kähöjoki 1 10002 12001 13000 11019 27000 403136.00000000 6846346.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043849 Paikalla on sangen jyrkästi kohti Kähöjokea viettävä pelto. Kvartsi-iskoksia löydettiin noin 20 x 10 metrin alalta pellon yläosasta. Maaperä löytöalueella on savista moreenia.
metsakeskus.1000043850 182 Kähöjoki 2 10002 12001 13000 11019 27000 402999.00000000 6846461.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043850 Pellon yläosassa olevan muinaisen rantatörmän yläpuolella on tasainen alue, jolta löydettiin kvartsi-iskoksia. Maaperä paikalla on savea. Pelto oli tutkimusajankohtana sängellä, mutta havainnointiolosuhteet olivat paikalla hyvät.
metsakeskus.1000043854 236 Aapelin hautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 341590.00000000 7062772.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043854 Tervahauta sijaitsee mäenharjanteella Syväjärven louhosalueella, järvestä noin 300 metriä lounaaseen. Tervahaudan läpimitta on noin 20 metriä, halssi on haudan koillisreunassa.
metsakeskus.1000043855 614 Vaaralampi 10007 12013 13127 11006 27009 516122.00000000 7353767.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043855 Kohteessa on n. 1,5 m mittainen kelottunut kanto, jossa noin rinnan korkeudella on kirveellä lyöty pilkka, johon on kaiverrettu vuosiluku 1923 sekä nimikirjaimet "KH", "MG", "KA" ja "A?". Pökkelö on polun varressa pienellä aukealla. Pökkelöstä noin 5 m koilliseen on samanmittainen kelottunut kanto, mutta siinä ei ole merkintöjä. Kyseessä lienee alueella 1900-luvun alussa olleen savotan savottajätkien merkinnät. Aukealla on voinut olla leiripaikka.
metsakeskus.1000043856 614 Hiilipirtti 10007 12016 13151 11042 27028 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043856 Paikalla on 8 suurta pystymiiluun jäännöstä. Miilut on puhdistettu ja ne erottuvat noin 20 m halkaisijaltaan olevina kuoppien ympäröiminä arviolta 1 m korkuisina vallirakenteina. Kohteesta ilmoittaneen isä on ollut hiilenpoltossa mukana ja hänen kertomuksensa perusteella miilut ajoittuvat vuoden 1940 tie-tämille.
metsakeskus.1000043857 290 Kelloperän pohjoisranta 10002 12016 13175 11006 27000 593816.00000000 7127044.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043857 Neljä tervahautaa vierekkäin. Koordinaatit: tervahauta A, halkaisija noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. ks. alakohteet.
metsakeskus.1000043858 604 Kaitajärvenoja 10002 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043858 Paikalla on pohjaltaan neliönmuotoinen n. 160 x 160 cm kivilatomus, joka on n. 75 cm korkea. Sen kivet ovat suurehkoja, leveimmillään n. Ø 50 cm. Latomuksen päällä on kolme suippoa pystyyn asetettua kiveä piirissä. Niistä pisin on n. 60 cm pitkä. Rajamerkki on sammalkasvuston peittämä. Sen päällä on myös jäänteet ilmakuvausristin puitteista. Rajamerkin ympäristö on sammaleen peittämää louhikkoa ja kuusimetsää. Rajamerkin kohta on merkitty v. 1777 isojakokartalle, ja vuoden 1903 pitäjänkartalla se on Sionkylän ja Tanilan kylän välisen rajaviivan päässä Pirkkalan ja Lempäälän pitäjänrajalla.
metsakeskus.1000043859 290 Hiekkaniemi 4 10002 12016 13175 11006 27000 597907.00000000 7128770.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043859 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043860 290 Hiekkaniemi 5 10002 12016 13175 11006 27000 598010.00000000 7128824.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043860 Tervahauta, halkaisija noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043861 290 Vaarantauspuro 10001 12016 13175 11006 27000 597437.00000000 7129060.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043861 Tervahauta, halkaisija noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043862 290 Soidinsärkät 10002 12016 13175 11006 27000 597357.00000000 7128827.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043862 Tervahauta, halkaisija noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043863 777 Hongikko 2 10001 12016 13175 11006 27000 629532.00000000 7170735.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043863 Tervahauta, halkaisija noin 18 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043864 777 Hongikko 3 10001 12016 13175 11006 27000 629072.00000000 7170482.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043864 Tervahauta, halkaisija noin 14 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043865 777 Vihanta 10002 12016 13175 11006 27000 630606.00000000 7169365.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043865 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043866 271 Pyhänkorva 10007 12006 13000 11004 27000 250146.00000000 6800406.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043866 Paikkakunnan perimätiedossa on mainintoja Pyhäkorvan mailla olleesta uhrilehdosta. Salminen (2007) on maininnut, että Pyhänkorvalla on niin kutsuttu Käärmekuusi, jota muiden lähettyvillä sijainneiden kuusten kanssa pidettiin 1910-luvulla vanhoina uhrikuusina. Myös Juhani Rinne on maininnut vuonna 1906 kirjoittamassaan lehtiartikkelissa, että paikalla sijainnut uhrilehto, johon liittyy paljon perimätietoa. Nykyisin maastokarttaan on merkitty yksi suojeltu kuusi uimarannan viereen. Paikalla on yksi vanha, hieman latvastaan käppyräinen kuusi, joka on selvästi muita paikalla olevia puita vanhempi. Koska paikkatiedot ovat epävarmoja, kohde on arvotettu kulttuuriperintökohteeksi. Pyhänkorvan tila on sijainnut Kokemäenjoen etelärannalla, nykyisen Kauvatsantien länsipuolella sijaitsevalla pienellä niemellä. Salmisen (2007) mukaan Pyhänkorva on mainittu ensimmäisen kerran jo vuonna 1407, mutta on ollut jo 1300-luvulla tuomiokirkon omaisuutta. Asutuksen yleisluettelon mukaan tila on mainittu kymmenysveroluettelossa vuonna 1558 ja maakirjassa 1561. Pyhänkorva luettiin isossajaossa Ylistaron suurjakokuntaan, jolloin se on ollut rälssitila. Pyhänkorvan pieni niemi on nykyisin täysin rakennettua, eikä viitteitä historiallisesta asutuksesta ollut havaittavissa. Kohde on merkitty alakohteisiin. Metallinetsinnässä on lokakuussa 2021 löytynyt pellosta 15 cm syvyydestä viikinkiaikaisen kaularenkaan katkelma. Ilppari ILM20857. (paikka on merkitty uudeksi löytökohteeksi Pyhänkorva 3) Alue tarkastettiin inventoinnissa 2023. Pyhänkorvan peltoalue on tasaista peltoaluetta, eikä mitään muinaisjäännökseen viittaavaa havaittu. Löytöpaikka on merkitty alakohteisiin.
metsakeskus.1000043867 290 Romuvaara 2 10002 12016 13175 11006 27000 643638.00000000 7124334.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043867 Tervahauta, halkaisija noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043868 290 Romuvaara 3 10002 12016 13175 11006 27000 642886.00000000 7124900.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043868 Tervahauta, halkaisija noin 10 metriä. Maastokarttamerkintä ja epätarkka Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043869 583 Kentänojansuu 10002 12002 13023 11006 27000 519102.00000000 7454705.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043869 Hautapainanne Kentäojansuun lähistöllä. Kohde havaittu ja mitattu Miikka Tallavaaran tekemässä inventoinnissa vuonna 2008. Kohde kuului aiemmin Manolaissaari 2:een, mutta erotettiin omaksi kohteekseen, koska sijaitsee erillään ja veden takana edellä mainitusta.
metsakeskus.1000043870 291 Vanhakylä 10007 12001 13013 11006 27008 403342.00000000 6846181.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043870 Paikalla on halkaisijaltaan n. 2 m kiven ja maan sekainen kasa, korkeus n. 70 cm. Tähän tehdyssä koekuopassa todettiin rapautuneita kiviä ja nokimaata. Kyseessä on siis tulisijan (uunin tai kiukaan) jäännös. sijaitsee vanhassa metsässä parikymmentä metriä pellon reunasta pohjoiseen. Kyseessä voi olla saunan tai riihen kiukaan jäännös tai ehkä tästä noin 100 m luoteeseen v. 1842 kartalle merkittyyn myllyyn liittyvä myllytuvan uunin jäännös. Maastokartalle on paikan eteläpuolelle merkitty Vanhakylä niminen pelto. Peruskartalla 1966 alueella ei ole mitään ei myöskään 1789 Puukkoisten kylän (Padasjoen pitäjässä, Kuhmoisten kappelikunnassa) isojakokartalla – siinä ei ole vielä Vanhankylä peltoa. Kiuas siis liittyy peltoon joka on nuori (riihi) tai myllyyn joka 60 m päässä rannassa – mikä vaikuttaa kuitenkin epätodennäköiseltä. Mahdollisesti 1800-luvun lopun tai 1900 luvun alkupuolen riihi tai sauna tms.
metsakeskus.1000043871 82 Vesunnan kartano 11 10002 12001 13013 11006 27000 358099.00000000 6775813.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043871 Arkeologisen maastotarkastuksen ja siihen liittyvän maatutkauksen perusteella on todennäköistä, että Hattulan Vesunnan kartanon tuulimyllyn ympäristössä on nykyistä rakennuskantaa vanhemman rakennuksen jäännökset maan alla. Rakenteet voivat liittyä kartanon vanhaan kiviseen päärakennukseen, mutta sen varmentamiseen tarvitaan arkeologisia koetutkimuksia.
metsakeskus.1000043873 82 Mäenpää 10002 12001 13016 11006 27000 355682.00000000 6779175.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043873 Mäenpään tonttimaa on suuntaa antavasti rajattu maastonmuotojen ja vuosien 1691 ja 1730 karttojen ja 1840-luvun pitäjänkartan mukaan. Kaapelikaivannon valvonnassa 2021 paikalla havaittiin uuninpohjan jäänteet ja rakennuksen kivijalkaa ja vuoden 2023 inventoinnissa toinen uuninjäännös. Pääosin teiden pientareille sijoittuneista kaapeliojista ei 2021 havaittu kulttuurikerroksia. Tonttimaan rajauksen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. Suomen asutuksen yleisluettelon perusteella Mäenpäässä on vuonna 1539 ollut yksi talo. Tila ajautui rälssitilaksi viimeistään 1600-luvun alussa. Tila on autioitunut 1800-luvun loppupuolella. Heti kohteen eteläpuolelta tunnetaan kaksi maansekaista kiviröykkiötä, joista ainakin toinen on tulkittu rautakautiseksi - Puutarhaopisto NNW, (82010029). Kohteet liittyvät suurella todennäköisyydellä yhteen, jolloin Mäenpään historiallisella asutuksella olisi suora asutushistoriallinen jatkumo rautakaudelta.
metsakeskus.1000043874 765 Riihisuo 2 10002 12016 13175 11006 27000 570529.00000000 7132725.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043874 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 11 metriä. Lidarhavainto. Tarkastettava
metsakeskus.1000043875 765 Riihisuo 3 10002 12016 13175 11006 27000 570203.00000000 7132987.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043875 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 16 metriä. Lidarhavainto. Tarkastettava
metsakeskus.1000043876 765 Matokangas 10002 12016 13175 11006 27000 570663.00000000 7131903.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043876 Tervahauta, halkaisijaltaan noin 17 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043877 905 Mara 10007 12004 13051 11006 27000 235665.00000000 7003546.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043877 Kolme rajapyykin paikkaa vanhalla ja nykyisellä kylärajalla, joka on samalla kiinteistöraja ja aiempi kuntaraja. Pyykkien kivet on lohkottu poraamalla ja ne ovat yksikivisiä tuettuja pylväitä ilman merkintöjä. Itäisin rajakivistä on punattu hiljattain ja läntisin on sähköpylvään kohdalla kumollaan maassa. Vaikka pitäjänkartan perusteella on selvää, että kyläraja on vanha, voivat kivipyykit hyvin liittyä myös myöhempiin kiinteistöjen rajankäynteihin.
metsakeskus.1000043878 832 Soidinpuro 10001 12016 13175 11002 27000 568437.00000000 7274141.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043878 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000043879 152 Isonkyrön pappila 10007 12001 13009 11006 27000 263172.00000000 6994499.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043879 Pappila sijaitsee Kyrönjoen lounaisrannalla, Kyrön keskiaikaisesta kivikirkosta noin 300 metriä kaakkoon. Kirkko on ollut samalla paikalla viimeistään 1400-luvulta lähtien. Nykyisen pappilan ympäristö on etelä- ja länsipuolelta rakennettua, mutta peltoalue kirkon ja pappilan välissä on edelleen viljelty. Pappilan päärakennusta (Mariedal) ympäröi puisto hoidettuine nurmialueineen. Pappilan tonttia on tutkittu arkeologisesti vuonna 2015 Etelä-Pohjanmaan keskiaikaisten pappiloiden inventoinnissa. Tällöin päärakennuksen ympäristöön on kaivettu seitsemän koekuoppaa. Tontilla havaittiin lähes metrin syvyyteen ulottuvia purkukerroksia 1800-1900-luvuilta. Niiden alla saattaa olla säilynyt vanhempia kulttuurikerroksia. Puistoalueella maa on sekoittunut aikaisemmassa kyntövaiheessa, vaikka on tietysti mahdollista, että jollain paikoin on vielä jälkiä alueella aiemmin sijainneista rakennuksista. Pappilan ja kirkon väliset pellot ovat täysin sekoittuneet myös syvemmissä kerrostumissa salaojitusta tehtäessä. Mikäli pappila on sijainnut aiemmin lähempänä kirkkoa ja samalla puolen kuin nykyään, kerrostumien voi olettaa pitkälti tuhoutuneen. Isonkyrön pappilan tonttimaan siirrosta ei ole säilynyt tietoja. Viimeistään 1700-luvulta saakka miespiha on ollut nykyisen päärakennuksen ympärillä. Pappilan rakennuskantaa ympäröivät joen puolta lukuun ottamatta pellot. Läheisen kirkon ympärillä on kuitenkin ollut ainakin joitakin pappilan rakennuksia, koska siitä tiedetään piispa Johannes Gezelius vanhemman huomauttaneen tarkastusmatkallaan vuonna 1673. Hän kehotti tuolloin siirtämään rakennukset tulipalovaaran vuoksi pois kirkon viereltä. Samasta aiheesta huomautettiin myöhemminkin, jolloin kehotettiin siirtämään mäkituvat pois kirkon vierestä, johon saisivat jäädä vain lukkarin ja pitäjänlautturin huoneet. Siirtokehotusta ei ilmeisesti tälläkään kertaa noudatettu. Isonkyrön pappila on ollut poikkeuksellisen suuri, kaksi manttaalia. Peltopalsta oli kilometrin leveä ja 10 km pitkä niittyineen ja nevoineen. Pappilan metsäalue oli yhteinen Ikolan kylän kanssa. Vuonna 1641 kirkkoherralla oli yhteensä 64 kotieläintä: kuusi hevosta, 27 nautaa, 25 lammasta ja kuusi sikaa. Päärakennus käsitti 1600-luvulla tuvan, papinkamarin ja makuukamarin. Eri rakennuksessa oli ns. piispanhuone (piispantupa), porvaritupa matkalaisia varten, pari muuta huonetta sekä palvelusväen pirttejä.
metsakeskus.1000043880 710 Flacksjö 10002 12004 13045 11006 27000 305411.00000000 6670508.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043880 Kohde on arviolta noin 70 metriä pitkä pohjois-eteläsuunnassa kulkeva kiviaita, kiviaidan korkeus vaihtelee noin 70 - 100 cm välillä. Aita on rakennettu pirunpellon pyörökivistä ja eteläpäädyssä se näyttää päättyvän kookkaan siirtolohkareen kohdalla. Kivimuuri on rakennettu Trädbollstadin ja Bollstadin rajalle (kts. Bollstad; Bollstad och Borgby: Egokarta med delnings- och rösebeskrifning 1768-1768 (B40:8/5-6) ). Kivimuuri sijaitsee pirunpellossa, muurin itäpuolella on pirunpellossa noin noin 10 x 15 metrin kokoinen reunakiveyksellinen rakenne.
metsakeskus.1000043881 408 Lapuan pappila 10007 12001 13009 11006 27000 297601.00000000 6988209.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043881 Lapuan (Virranniemen) pappila on inventoitu vuonna 2015 Etelä-Pohjanmaan keskiaikaisten pappiloiden arkeologisessa inventoinnissa. Tällöin pappilan tontille on kaivettu koekuoppia. Virranniemen pappila sijaitsee noin 100 metriä Lapuan kirkosta itään, Lapuanjoen etelärannalla. Pappila on nähtävästi ollut suunnilleen samalla paikalla koko historiansa ajan. Pappilan kooksi on merkitty 3 ½ verotilaa, joiden maaluku oli 4 puntaa ja 8 pannia. Pappila kylvi v. 1708 noin 8 tynnyrinalaa. Vuonna 1709 suoritetun pappilan maiden kartoituksen mukaan pappilalla oli 40 niittypalasta, humalisto ja ryytimaa. Peltoala pysyi suurena, vuoden 1820 paikkeilla sitä oli 20,5 hehtaaria viljavaa savimultaa, niittyä 80 hehtaaria. Lapuan pappilan tiedetään palaneen vuoden 1620 aikana tai seuraavan vuoden alussa. Vuoden 1701 jakoluettelosta selviävät vihdoin pappilan kaikki rakennukset: Oli kellari eteisineen, porvaristupa (7 ikkunaa ja savupiippu) ja sen viereinen kamari sekä eteinen, edustupa (12 ikkunaa), sen viereinen kamari, makuutupa (4 ikkunaa), sitä vastapäätä oleva herra Martin tupa, ko. tuvan takainen kamari eteiskäytävineen, kellaritupa, porttiaitta ja sen kaksi luhtia, leivintupa, panimohuone savupiippuineen ja vielä mallassauna eteisineen. Ulkorakennuksiin kuuluivat riihi, luuva, lato, sauna, toinen riihi ja luuva ja sen takainen lato sekä vesimylly. Eläimiä varten oli talli ylisineen, vieraiden hevosille varattu talli ja sikolätti, ilmeisesti karjapihaan kuuluva jalka-aitta ja suurempi jalka-aitta ylisineen ja vielä suurempi karjalato, navetta latoineen sekä suuri navetta. 1700-luvun alussa useita näistä korjattiin. Vuoden 1740 tulokatselmuksessa pappilan rakennukset olivat samat kuin vuonna 1701. Uusi päärakennus tehtiin vuonna 1793 julkisivu kirkkoa kohti ja poikittain jokeen nähden. Uusi tuparakennus pystytettiin vuonna 1840 ja uusi riihirivi 1872. Lapuan pappilan pihalle ja ympäristöön tehtiin neljä noin 50x50 cm kokoista koekuoppaa. Pihapiirissä kuoppien paikka valittiin sen mukaan, missä ei ainakaan tiedetty olleen uu-dempia kaivantoja. Virranniemen pappilan pihapiirin löydöissä oli jonkin verran rakentamiseen liittynyttä löytömateriaalia, pääasiassa tiiltä ja palanutta savea. Tyypillistä talousjätettä edustivat punasavikeramiikan ja fajanssin palat, astialasi sekä eläinten luut. Lisäksi löytyi paloja sekä tummasta että vaaleista liitupiipun varren paloista. Nyt havaitut löydöt keskittyivät pohjoissivun aittarakennuksen länsireunalle. Lapuan pappilan pihapiiri on sekä etelä- että keskiosistaan ja pihapiirin ulkopuolelta – myös vanhan karjapihan osalta – hyvin sekoittunut toisaalta koneellisten kaivantojen jäljiltä, pihan ulkopuolella, asfaltoinnin ja siihen liittyvän pohjustuksen ja uuden rakentamisen seurauksena. Miespihan pohjoispuolella on paikoin säilynyttä stratigrafiaa, mahdollisesti jopa perustamisaikaan asti, jona pidetään vuotta 1588.
metsakeskus.1000043882 208 Krillenmäki 10007 12001 13007 11006 27000 350808.00000000 7128726.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043882 Vuoden 1763 ja 1765 isojakokartoille merkitty talonpaikka, joka on sittemmin mahdollisesti autioitunut. Talon nimi ei ole tiedossa, vaan se on nimetty muinaisjäännösrekisteriin läheisen Krillenmäen mukaan. Talon sijainti on tulkinnanvarainen: Vuoden 1763 kartassa talo on merkitty Pohjanmaan vanhan rantatien (1000028940) eli nykyisen valtatie 8:n eteläpuoleiselle ja nykyisen valtatie 27:n itäpuoleiselle pellolle. Vuoden 1843 pitäjänkartassa talo sijaitsee hieman idemmässä eli kyseisen pellon itäpuoleisella asutusalueella. Vuoden 1765 isojakokartassa talo on merkitty valtatien 8 pohjoispuolelle nykyisen Koivutien risteysalueen lähelle (P:7128845 I:350843). Wallenborgin kartassa v.1785 tien pohjoispuolella on sotilastorppa.
metsakeskus.1000043883 290 Pääkkölä 2 10002 12016 13175 11006 27000 597683.00000000 7130006.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043883 Kohteessa on kolme tervahautaa. Tervahauta A: halkaisija 22 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Muut tervahaudat, ks. alakohteet. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043884 290 Pääkkölä 3 10002 12016 13175 11006 27000 597458.00000000 7130006.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043884 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043885 290 Pääkkölä 4 10002 12016 13175 11006 27000 597684.00000000 7130077.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043885 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043886 290 Kumpula 10002 12016 13175 11006 27000 597891.00000000 7130601.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043886 Tervahauta, halkaisija noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043887 290 Runtinniemi 1 10002 12016 13175 11006 27000 597713.00000000 7131146.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043887 Tervahauta, halkaisija noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043888 290 Runtinniemi 2 10002 12016 13175 11006 27000 597761.00000000 7131245.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043888 Tervahauta, halkaisija noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043889 290 Isoaho 10002 12016 13175 11006 27000 597956.00000000 7130951.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043889 Tervahauta, halkaisija noin seitsemän metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043890 290 Isoaho 2 10002 12016 13175 11006 27000 598510.00000000 7130743.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043890 Tervahauta, halkaisija noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043891 290 Kotila 10002 12016 13175 11006 27000 598400.00000000 7130280.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043891 Tervahauta, halkaisija noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043892 290 Heinälampi 1 10002 12016 13175 11006 27000 597004.00000000 7129934.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043892 Tervahauta, halkaisija noin 19 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043893 290 Heinälampi 2 10002 12016 13175 11006 27000 596580.00000000 7129732.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043893 Tervahauta, halkaisija noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043894 290 Heinälamminsuo 1 10002 12016 13175 11006 27000 596985.00000000 7129289.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043894 Tervahauta, halkaisija noin 11 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043895 290 Heinälamminsuo 2 10002 12016 13175 11006 27000 596792.00000000 7129211.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043895 Tervahauta, halkaisija noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043896 290 Heinälamminsuo 3 10002 12016 13175 11006 27000 596679.00000000 7129199.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043896 Tervahauta, halkaisija noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043897 290 Heinälamminsuo 4 10002 12016 13175 11006 27000 596330.00000000 7129287.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043897 Tervahauta, halkaisija noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043898 638 Haksinpelto 10002 12001 13007 11006 27000 422672.00000000 6697999.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043898 Jussila 2020: Paikalla on ison rakennuksen kiviperusta jossa kaksi uunin rauniota ja porraskivi. Toisen, uunittoman rakennuksen kiviperusta on tämän eteläpuolella. Paikalla ei ole mitään v. 1783 Kiialan kartalla eikä 1600 - 1700 lukujen yleiskartoilla. Rakennus on merkitty Senaatinkartalle v. 1873. Sitä ei ole enää v. 1962 peruskartalla. 1800-luvun lopun ja 1900 luvun alkupuoliskon talo siis. Arkeologisessa mielessä hyvin säilynyt ja ehjä kokonaisuus. Sijaitsee Kiialan mailla. Vessilän keskiaikaista kylää ei ole paikannettu, joten kohde merkitään muinaisjäännökseksi tarkempiin tutkimuksiin asti. Jos osoittautuu, että vanhoja rakenteita ei löydy, kohteen voi muuttaa kulttuuriperintökohteeksi.
metsakeskus.1000043899 290 Kähkösenaho 1 10002 12016 13175 11006 27000 596373.00000000 7129009.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043899 Tervahauta, halkaisija noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043900 290 Kähkösenaho 2 10002 12016 13175 11006 27000 596104.00000000 7128604.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043900 Tervahauta, halkaisija noin 10 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043901 290 Heinälamminkangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 596021.00000000 7129593.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043901 Tervahauta, halkaisija noin 10 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043902 290 Heinälamminkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 596153.00000000 7129529.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043902 Tervahauta, halkaisija noin 11 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043903 290 Heinälamminkangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 596115.00000000 7129487.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043903 Tervahauta, halkaisija noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043905 536 Laidetie Pirkkalaistie 10007 12005 13062 11006 27027 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043905 Viikinharjun eteläreunaa seuraava Pirkkalaistie noudattelee viimeistään keskiajalla muodostunutta Laidetien (Ulvila-Huittinen-Tyrvää-Tampere-tien) tielinjaa, joka on ollut yksi maamme keskiaikaisista pääteistä. Pirkkalaistie on asfaltointia ja hidasteita lukuun ottamatta säilyttänyt erinomaisesti alkuperäisen linjansa ja kapean maastonmuotoja mukailevan ilmeensä. Tien leveys on noin 7,5 m. Tien pohjoisreunalla on säilynyt graniittinen välimatkapylväs, joka on merkitty 1950-luvun alussa laadittuun peruskarttaan numerolla "14". Pylvään yläosaan, tien puoleiseen sivuun on hakattu ja maalattu mustalla maalilla luvut 14 (ja nuoli Tampereen suuntaan) ja sen alle 177 (nuoli Turun suuntaan). Harmaagraniittipaaden reunoissa on poran jälkiä säännöllisin välein. Betonoidusta alustasta päätellen pylvästä on mahdollisesti siirrelty ja/tai sen perustusta korjattu joskus viimeisten vuosikymmenien aikana. Pylväs on tulkittavissa historialliseen tiehen liittyväksi rakenteeksi ja kulttuuriperintökohteeksi.
metsakeskus.1000043907 536 Viikinharju 10001 12009 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043907 Harjun eteläkaakkoisrinteellä, Pirkkalaistien NW-puolella on useita erikokoisia kuoppia ja pienialaisia tasattuja kohtia, joita paikoin reunustavat matalat maavallit. Kaikki rakenteet ovat runsaan aluskasvillisuuden peitossa ja iältään oletettavasti yli 100 v. Kuopat, ainakin pienet ja pyöreät, liittynevät elinkeinoihin. Tasanteet ja mahdollisesti pitkänomainen kuopanne 3, joita reunustavat matalat maavallit tien puolelta, saattavat liittyä sotahistoriaan. Pirkkalaistie noudattaa hyvin vanhaa keskiaikaisen Laidetien linjausta, joka oli säilyttänyt valtatien merkityksensä vielä 1900-luvun alkupuolella. V. 2021 havaitut maarakenteet järjestyksessä SW-NE: 1. Pyöreä kuoppa, halk. 3 m, syv. 0,4 m, matala valli SE-reunalla (koordinaatit: 6820859 / 314929). 2. Tasanne rinteessä, laajuudeltaan n. 5 x 4 m, jota reunustaa SE-puolelta kaareva valli (leveys 1 m, kork.0,2 m) (6820887 / 315022). 3. Kuopanne, mitat 3 x 1,5 m, syv. 0,3 m, SW-NE-suuntainen; SE-puolella vallimainen muodostuma (6820908 / 315053). 4. Pyöreä kuoppa, halk.1 m, syv. 0,3 m, matala reunavalli (6820898 / 315070). 5. Tasanne rinteessä, laajuudeltaan n. 7 x 4 m, jota reunustaa SE-puolelta kaareva valli (leveys n. 1,5 m, kork. 0,3 m). Kohteen SW-osassa on NW-SE-suuntainen kuopanne (mitat n. 1,5 x 1 m, syvys 0,1 m) (6820909 / 315078).
metsakeskus.1000043910 925 Haarukkamäki 10002 12016 13175 11006 27000 491353.00000000 7094479.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043910 Tervahauta sijaitsee pienellä soraharjanteella Hällämönharjun itäpuolella noin 800 metriä Hällämö-järvestä koilliseen. Haudan halkaisija on 15 metriä ja kuopan syvyys 0,8 metriä. Tervahaudan halssi suuntautuu kaakkoon. Haudan päällä kasvaa isoja kuusia. Varsinaisen tervahaudan etelä- ja kaakkoispuolella on isoja maakuoppia, näistä on mahdollisesti otettu maa-ainesta tervahaudalle.
metsakeskus.1000043912 167 Joutenjoensuu 2 10002 12001 13000 11019 27000 675477.00000000 6948941.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043912 Kohde sijaitsee Poikelusjärven pohjoisrannalla noin 30 kilometrin päässä Joensuun keskustasta itään. Noin 10x10 metrin laajuisella alueella neljässä koekuopassa todettiin löytöjä. Ympäristöön, lähinnä kohdasta länteen tehtiin yli 20 koekuoppaa. Ainoastaan tältä pieneltä alueelta löytyi merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Kohta sijaitsee loivasti etelään viettävän hiekkakankaan eteläosassa olevan törmän reunalla. Kangasmaata on tästä vielä parikymmentä metriä etelään ja rannassa on noin 5–15 metriä oleva tasainen suokaistale ennen järven rantaa. Muinaisjäännöksen laajuutta ei ole selvitetty luotettavasti ja on mahdollista, että kivikautisesta asutuksesta kertovia löytöjä ja kerroksia on säilyneenä nykyistä aluerajausta laajemmalla alueella.
metsakeskus.1000043913 167 Ylä-Paasilampi 10002 12016 13175 11006 27000 676750.00000000 6947655.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043913 Ylä-Paasilammen koillispuolella, tasaisen hiekkakankaan ja lounaaseen viettävän rinteen taitteessa havaittiin noin 2-4 metriä leveä, alarinteen suuntaan noin kuusi metriä pitkä ura. Uran reunoja kiertää 0,5–1,5 metriä leveä maavalli. Uran reunoille ja pohjalle tehdyissä koekuopissa on nokimaata ja hiilenkappaleita. Kyseessä on tervanvalmistukseen tarkoitettu ns. tervaränni.
metsakeskus.1000043914 167 Hiekkasalmi 10002 12016 13175 11006 27000 672875.00000000 6956877.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043914 Hiekkasalmen rannalla on nähtävissä rännihauta. Sen pituus on 3,5 metriä, leveys metrin ja syvyys puolisen metriä. Rakenteessa on erillinen juoksutuskuoppa. Maanäytekairauksessa rakenteesta tuli hiiltä, ja siinä oli havaittavissa huuhtoutumiskerros. Kohde on suunnitellun rakennustontin lounaislaidalla.
metsakeskus.1000043916 710 Storberget miilu 10001 12016 13151 11006 27000 310268.00000000 6664354.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043916 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei tarkastettu maastossa. Miilun pohjoispuolella mahdollisesti kaksi pientä röykkiötä tms.
metsakeskus.1000043917 710 Permortan miilu 10002 12016 13151 11006 27000 310466.00000000 6664641.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043917 Hiilimiilu, jonka koko on noin 11 metriä x 11 metriä. Rakenne on idästä katsottuna jopa 1 m korkea, mutta lounaispuolella se on lähes maantasainen. Rakennetta ympäröi oja. Rakenteeseen tehdyissä kairauksissa havaittiin hiilenpaloja ja nokea yli 30 cm syvyyteen. Paikalla kasvaa mäntyvaltaista sekametsää.
metsakeskus.1000043918 710 Ampumarata miilu 10001 12016 13151 11006 27000 310285.00000000 6664457.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043918 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Miilun itäpuolella mahdollisesti muita rakenteita.
metsakeskus.1000043919 593 Kirkkosaari 10001 12002 13020 11006 27000 522129.00000000 6893140.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043919 Längelmäen kylän perinnejulkaisun mukaan saaressa nähtävissä hautapainanteita ja siellä on nähty luita. Julkaisussa saaren nimeksi mainitaan Ruumissaari.
metsakeskus.1000043920 845 Lintuaapa 10002 12016 13151 11006 27000 441071.00000000 7338236.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043920 Tasanteella Konttijoen eteläpuolella ja Lintuaavan itäpuolella, metsätieltä noin 70 metriä etelään oleva miilu. Halkaisija on 10 metriä, vallin korkeus noin 0,3 metriä ja kuopan syvyys 0,4 metriä. Kairausnäytteessä 10 cm humuskerroksen alla noin 30 cm paksu hiili- ja nokimaakerros. Sen alla tummanruskea hiekka. Huuhtoutumiskerros puuttuu.
metsakeskus.1000043921 620 Soidinkangas 1 10001 12016 13175 11006 27000 528558.00000000 7202660.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043921 Tervahauta, halkaisija noin 22 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043922 620 Soidinkangas 2 10001 12016 13175 11006 27000 528657.00000000 7202738.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043922 Tervahauta, halkaisija noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043923 620 Soidinkangas 3 10001 12016 13175 11006 27000 528617.00000000 7203108.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043923 Tervahauta, halkaisija noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043924 790 Jassala 10001 12001 13007 11006 27000 285684.83604794 6811107.73200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043924 Kylä mainitaan arkistolähteissä vuodesta 1515/1517 lähtien ("Olaus Bwcke Iasselasth" maksoi viljavelan Kallialan kirkolle). 1500-luvulla siihen kuului 2-3 taloa. Kylänpaikka on paikannettu alustavasti v. 1644 ja 1792 karttojen mukaan, eikä sitä ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000043925 790 Raipio 10001 12001 13007 11006 27000 286112.83604794 6811299.73200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043925 Kylä mainitaan arkistolähteissä vuodesta 1540 lähtien. 1500-luvulla siihen kuului 2-3 taloa. Kylänpaikka on paikannettu alustavasti v. 1644 ja 1792 karttojen mukaan, eikä sitä ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000043926 620 Hauskanpuronkorpi 10002 12016 13175 11006 27000 527242.00000000 7199850.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043926 Tervahauta, halkaisija noin 17 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043927 620 Heinisuo 10002 12016 13175 11006 27000 528578.00000000 7199939.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043927 Tervahauta, halkaisija noin 20 metriä. Maastokartta-merkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043928 297 Honkaharju 10001 12016 13000 11006 27000 528066.00000000 6980447.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043928 Laivonsaaren pohjoisosassa, Saunalahdenniemen tyvessä lidar- varjostekartalla näkyy selvä rengasmainen muoto, todennäköinen tervahauta tai hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000043929 297 Nälkälahti 10001 12016 13000 11006 27000 527459.00000000 6979512.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043929 Laivonsaaren länsirannalla, Nälkälahden pohjoispuolella lidar- varjostekartalla näkyy selvä rengasmainen muoto, todennäköinen tervahauta tai hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000043930 837 Laalahti 10007 12001 13014 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043930 Vanhalle huvilalle (os. Lentävänniemenkatu 13) vievän pihatien luoteispuolella on todettu arkeologisia jäännöksiä historiallisen ajan toiminnasta, joihin kuuluvat kuoppa (todennäköisesti kellarin jäännös), sen vieressä sijaitseva kiven- ja maansekainen röykkiö (todennäköisesti tulisijan jäännös) sekä matala maakumpare. Alueelta on löytynyt mm. tiilenpaloja, hiiltä ja palanutta maata. Ainakin osa havaituista ilmiöistä saattaa liittyä viereistä huvilaa eli 1900-luvun alkua edeltävään maankäyttöön, esimerkiksi 1800-luvun torppaan, joka on v. 1855 kartassa (Kalmbergin kartasto) merkitty juuri Laalahden itäpuoleisen niemen kohdalle. Samalle paikalle 1800-luvun Näsijärven vesistökarttaan merkitty talo on nimeltään Pylselä. Pitäjänkartassa Niemen kylän/kartanon Pylselän torppa on kuitenkin merkitty n. 200 m kaakkoon, joten kyse on kahdesta eri torpasta tai torpan siirtymisestä 1800-luvun aikana uudelle paikalle.
metsakeskus.1000043931 305 Purnujärvi pohjoinen 10002 12001 13013 11006 27000 597882.00000000 7345841.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043931 Purnujärven länsirannalla järven kaventuman kohdalla n. 15 m järven rannasta ja Purnujoen suusta 120 m etelään mäntyä kasvavalla tasanteella on seinävallin reunoista mitattuna 12 x 9 metrin kokoinen rakennuksen pohja, suunta lounas-koillinen, seinävallien korkeus on enimmillään vajaa 1 m. Koillis- ja lounaisnurkassa on luonnonkivistä koostuvat uunien jäännökset, koillisempi uunin jäännös on n. 3 m halkaisijaltaan ja 60 cm korkea, lounaisnurkassa oleva uuni on n. 2 m halkaisijaltaan ja 50 cm korkea. Kairatessa tulisijojen kohdalta havaittiin kivien lisäksi hiiltä ja palanutta hiekkaa. Rakenteet ovat turpeen ja varpukasvillisuuden peitossa, päällä kasvaa myös varttuneita mäntyjä. Perustuksen keskellä on lahonnut puu, jonka perusteella kohteen iäksi voi arvioida n. 200 vuotta. Kohde erottuu maastossa helposti.
metsakeskus.1000043932 305 Purnujärvi länsi 2 10007 12001 13000 11006 27000 597442.00000000 7345513.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043932 Purnujärven länsirannalla mökkitien itäpuolella, heti eteläpuolella on Purnujärven ja Hakojärven erottava alle 200 m leveä kangas. Maaperä on hiekkaa. Rantatörmän reunalla on koillis-lounaisuuntainen n. 7 x 5 metrin kokoinen rakennuksen pohja, jossa erottuu vielä selvästi hirsikehikon hirsiä, koillisnurkassa on n. 2 m halkaisijaltaan oleva ja n. 80 cm korkea uunin jäännös. Rakenteiden pintoja peittää lähinnä sammal ja varvut, jonkin verran on heiniä, saniaista ja myös katajaa, luoteiskulmassa kasvaa koivu. Noin 20 m rakennuksen pohjasta etelään lähempänä rantaa on n. 5 m halkaisijaltaan oleva ja n. 70 cm syvä kellarin jäännös, jossa erottuu maanpinnalla seinävalli ja kasvillisuuden alla pitkälle lahonneita hirsiä, rakenteen pintaa peittää lähinnä puolukanvarvut. Joitakin metrejä koilliseen on n. 3 m pitkä ja n. 30-50 cm halkaisijoiltaan olevista kivistä koostuva kivirivi, joka voi olla esim. veneen telakoimiseen liittynyt perustus. Hirsien perusteella kyseessä on melko nuori kohde, ikää sillä on ehkä korkeintaan n. 100-150 vuotta.
metsakeskus.1000043933 305 Purnujoki 2 10007 12009 13000 11006 27000 597732.00000000 7346115.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043933 Kantojärven ja Purnujärven yhdistävän Purnujoen jyrkällä rantatörmällä joen eteläpuolella on n. 5 x 3 metrin kokoinen kellarin pohja, syvyys n. 1,3 m (kellari 1). Pintaa peittää lähinnä puolukanvarvut Kairatessa ei saatu esiin esihistorialliselle muodostelmalle ominaista huuhtoutumiskerrosta, rakenne on tyypillinen historiallisen ajan kellarille, mahdollisesti kysymys on kalakellarista. Kaakkoisreunalla kasvaa n. 50 cm rungon halkaisijaltaan oleva mänty, jonka perusteella kohteella on ikää yli 50 vuotta. Noin 50 m etelään on n. 3 x 2,5 metrin kokoinen ja 1,5 m syvä jyrkkäseinäinen kuoppa, joka vaikuttaa tuhoutuneelta kellarilta, vallit ovat osin jäljellä (kellari 2).
metsakeskus.1000043934 536 Kulju 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043934 Kuljun kylään kuului 1500-luvulla 5-6 taloa ja se muodosti oman jakokuntansa. Kurkien rälssisuku osti v. 1532 itselleen Kuljun kylän rälssiosuuden, joka oli entistä Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomarin Pentti Lydekenpojan rälssiä ja hänen asuinkartanonsa Penttilän (ks. kohde Knuutila (Penttilä)) sivutila. Hän mainitsee Kuljusta ostamansa tilan kirjeessään vuodelta 1460. Kaikki kylän talot on 1600-luvulla yhdistetty Kuljun säteriksi. Asuinpaikka/tonttimaa on paikannettu ja rajattu alustavasti 1840-luvun pitäjänkartan perusteella. Säterin päärakennus on jo v. 1741 tiluskartan mukaan sijainnut samalla alueella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000043934 536 Kulju 10001 12001 13003 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043934 Kuljun kylään kuului 1500-luvulla 5-6 taloa ja se muodosti oman jakokuntansa. Kurkien rälssisuku osti v. 1532 itselleen Kuljun kylän rälssiosuuden, joka oli entistä Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomarin Pentti Lydekenpojan rälssiä ja hänen asuinkartanonsa Penttilän (ks. kohde Knuutila (Penttilä)) sivutila. Hän mainitsee Kuljusta ostamansa tilan kirjeessään vuodelta 1460. Kaikki kylän talot on 1600-luvulla yhdistetty Kuljun säteriksi. Asuinpaikka/tonttimaa on paikannettu ja rajattu alustavasti 1840-luvun pitäjänkartan perusteella. Säterin päärakennus on jo v. 1741 tiluskartan mukaan sijainnut samalla alueella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000043935 581 Lähdetneva 10002 12016 13175 11006 27000 289610.00800000 6911133.34100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043935 Maastokarttaan merkitty tervahauta erottuu selkeästi myös LIDAR-korkeusmallissa. Kohdetta ei ole tarkastettu.
metsakeskus.1000043936 581 Vähä Somerojärvi 10002 12016 13175 11006 27000 289901.00800000 6911372.34100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043936 Tervahaudan halkaisija on n. 12 m, halssi suunnattu kaakkoon. Haudan päällä kasvaa eri-ikäistä puustoa, varpuja ja heinää.
metsakeskus.1000043937 581 Somero 10001 12016 13175 11006 27000 290564.00800000 6910906.84100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043937 Korkeusmallissa kohtalaisen hyvin erottuva mahdollinen tervahaudan jäännös. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000043938 297 Halolan kartano 10002 12001 13003 11006 27007 515830.00000000 7001514.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043938 Halolan tila sijaitsee Maaninkajärven koillisrannalla puolitoista kilometriä Maaningan kirkosta kaakkoon. Alue kuului 1500-luvulla mahdollisesti Tavinsalmen kuninkaankartanolle, mutta päätyi sittemmin alun perin Maaninkajärven pohjoisosissa asuneiden Halosten haltuun. Tila joutui kruunun omistukseen viimeistään 1700-luvun alkupuolella. Halolan maita kuvaava isojakokartta on vuodelta 1777 (Westzynthius 1777). Tilan tontin lisäksi ympäröiville pelloille on merkitty joitain muita tontteja, joista osa näkyy myös myöhemmissä kartoissa (mm. vuoden 1846 pitäjänkartalla). Tarkemman kuvan pihapiiristä saa vuosina 1799–1800 palovakuutusta varten mitatusta pohjapiirroksesta. Ilmeisesti suuren osan tuolloisista rakennuksista oli teettänyt Magnus Fredrik Tawast 1700-luvun jälkipuolella. Tarkastuskäynnillä vuonna 1930 todettiin pihapiiristä vanhojen holvattujen kellareiden jäännöksiä. Tiilistä rakennetut holvatut kellarit olivat nykyisen päärakennuksen eteläpään kohdalla ja paikalla sijainneen rakennuksen lounaispäässä. Nämä on merkitty myös em. palovakuutuksen karttaan. Vuoden 2021 arkeologisessa valvonnassa alueelta alueelta havaittiin useita todennäköisesti 1700- luvulle ajoittuvien rakenteiden jäänteitä. Myös 1930- luvulla havaitut holvatut kivikellarit pystyttiin paikantamaan. Selvästi 1500- tai 1600-luvun materiaalia ei valvonnassa tullut esille. On mahdollista, että 1700-lukua edeltävä asutus on sijainnut jossain nyt kaivettujen maastonkohtien ympäristössä. Runsaimmat havainnot ja löydöt tulivat vuosien 1799–1800 palovakuutuspiirustuksessa esitettyjen rakennusten kohdilta. Voidaankin pitää todennäköisenä, että myös niillä ao. piirustuksen mukaan rakennetuilla maastonkohdilla, joissa vuonan 2021 ei kaivettu, on säilyneenä asutukseen liittyviä jäännöksiä. Kartanoa ympäröiviltä peltoalueilta on tehty useita historiallisen ajan esinelöytöjä metallinetsinnässä. Nykyisin ydinpihaa kiertävät rakennukset ovat 1800-luvulta. Vanhin näistä on 1820 valmistunut kartanon päärakennus. Tilaa hallinnoi Senaatti-kiinteistöt ja se on Luonnonvarakeskuksen (LUKE) käytössä tutkimusasemana. Nykyisen vuosina 1814–1820 rakennetun päärakennuksen lisäksi alueella on lukuisia eriaikaisia ja tyyppisiä maatalouteen ja tutkimusaseman toimintaan liittyviä rakennuksia. Alueella on asfalttipäällysteisiä kulkuväyliä ja pysäköintialueita. Rakentamattomat alueet ovat nurmipäällysteistä piha- ja puistoaluetta.
metsakeskus.1000043938 297 Halolan kartano 10002 12001 13003 11006 27008 515830.00000000 7001514.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043938 Halolan tila sijaitsee Maaninkajärven koillisrannalla puolitoista kilometriä Maaningan kirkosta kaakkoon. Alue kuului 1500-luvulla mahdollisesti Tavinsalmen kuninkaankartanolle, mutta päätyi sittemmin alun perin Maaninkajärven pohjoisosissa asuneiden Halosten haltuun. Tila joutui kruunun omistukseen viimeistään 1700-luvun alkupuolella. Halolan maita kuvaava isojakokartta on vuodelta 1777 (Westzynthius 1777). Tilan tontin lisäksi ympäröiville pelloille on merkitty joitain muita tontteja, joista osa näkyy myös myöhemmissä kartoissa (mm. vuoden 1846 pitäjänkartalla). Tarkemman kuvan pihapiiristä saa vuosina 1799–1800 palovakuutusta varten mitatusta pohjapiirroksesta. Ilmeisesti suuren osan tuolloisista rakennuksista oli teettänyt Magnus Fredrik Tawast 1700-luvun jälkipuolella. Tarkastuskäynnillä vuonna 1930 todettiin pihapiiristä vanhojen holvattujen kellareiden jäännöksiä. Tiilistä rakennetut holvatut kellarit olivat nykyisen päärakennuksen eteläpään kohdalla ja paikalla sijainneen rakennuksen lounaispäässä. Nämä on merkitty myös em. palovakuutuksen karttaan. Vuoden 2021 arkeologisessa valvonnassa alueelta alueelta havaittiin useita todennäköisesti 1700- luvulle ajoittuvien rakenteiden jäänteitä. Myös 1930- luvulla havaitut holvatut kivikellarit pystyttiin paikantamaan. Selvästi 1500- tai 1600-luvun materiaalia ei valvonnassa tullut esille. On mahdollista, että 1700-lukua edeltävä asutus on sijainnut jossain nyt kaivettujen maastonkohtien ympäristössä. Runsaimmat havainnot ja löydöt tulivat vuosien 1799–1800 palovakuutuspiirustuksessa esitettyjen rakennusten kohdilta. Voidaankin pitää todennäköisenä, että myös niillä ao. piirustuksen mukaan rakennetuilla maastonkohdilla, joissa vuonan 2021 ei kaivettu, on säilyneenä asutukseen liittyviä jäännöksiä. Kartanoa ympäröiviltä peltoalueilta on tehty useita historiallisen ajan esinelöytöjä metallinetsinnässä. Nykyisin ydinpihaa kiertävät rakennukset ovat 1800-luvulta. Vanhin näistä on 1820 valmistunut kartanon päärakennus. Tilaa hallinnoi Senaatti-kiinteistöt ja se on Luonnonvarakeskuksen (LUKE) käytössä tutkimusasemana. Nykyisen vuosina 1814–1820 rakennetun päärakennuksen lisäksi alueella on lukuisia eriaikaisia ja tyyppisiä maatalouteen ja tutkimusaseman toimintaan liittyviä rakennuksia. Alueella on asfalttipäällysteisiä kulkuväyliä ja pysäköintialueita. Rakentamattomat alueet ovat nurmipäällysteistä piha- ja puistoaluetta.
metsakeskus.1000043939 702 Jäminki 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043939 Jäminki esiintyy vuoden 1552 eräluettelossa Vesilahden Vakkalan eräsijana ja myöhemmin se mainitaan historiallisena kylänpaikkana. Edelleen rakennetun historiallisen kylätontin aluetta ei suojella lähtökohtaisesti kiinteänä muinaisjäännöksenä, vaan se luokitellaan muuksi arkeologiseksi kulttuuriperintökohteeksi. Historiallisen kylätontin tarkka sijainti ei tällä hetkellä ole tiedossa eikä paikkaa ole tarkastettu aiemmissa arkeologisissa inventoinneissa. Maastokatselmuksessa 28.5.2019 (Luoto) tarkastettiin suunnitteilla oleva Jämingintieltä puistomuuntamolle johtava maakaapelilinjaus sekä itse muuntamonpaikka. Tarkastuksessa ei havaittu maanpäällisiä merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Kylätontin alueen maakerroksissa saattaa kuitenkin olla pitkäaikaisesta maankäytöstä huolimatta kylän vanhimmasta asutuksesta säilyneitä maanalaisia jäännöksiä, joita koskevat muinaismuistolain säännökset.
metsakeskus.1000043940 444 Töllin mylly 10001 12016 13180 11006 27000 333175.00000000 6709888.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043940 Paikalla on sijainnut Hattulan kylän käytössä ollut mylly jo 1700-luvulla. Karttojen perusteella mylly on ollut Hattulan Tassiarin talon mailla. Joen toisella puolella on ollut Karisjärven kylän ulkokylänmaita. Mylly on merkitty Hattulan kylän vuoden 1774 karttaan (Kansallisarkisto, Maanmittauslaitoksen uudistusarkisto B24:9/2-7) sekä Hattulan ja Hauholan isojaon täydennyskarttaan vuodelta 1882 (Kansallisarkisto, Maanmittauslaitoksen uudistusarkisto B24:9/8-39). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen sijaintitieto on suuntaa antava.
metsakeskus.1000043950 732 Sorsavaara Kämppälampi 1 10007 12001 13015 11006 27009 607001.00000000 7382987.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043950 Kohteessa on purettu rajavartiomaja. Majan pihapiiri sijoittuu tasanteelle, josta rinne viettää jyrkästi rantaan Piha erottuu aukiona. Pihapiirin eteläpäässä on 8,1 x 4,7 metrin kokoinen rajavartiomajan pohja, joka erottuu hiukan sammalta kasvavana alueena. Kämpän pitkä sivu on luode-kaakkosuuntainen. Kämpän pohjan luoteispäässä rannanpuoleisella sivulla on kolme betonilaattaa. Rantatörmän reunalla noin kahdeksan metrin päässä kämpän luoteispäästä länteen on 3,1x5,2 metrin kokoinen luode-kaakkosuuntainen rakennuksen pohja, joka on todennäköisesti ollut sauna. Kohde ajoittunee 1900-luvun puoliväliin.
metsakeskus.1000043953 236 Plankkukangas 10001 12016 13175 11006 27000 345043.00000000 7057582.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043953 Peruskartalle merkittyä tervahautaa ei ole tarkistettu maastossa.
metsakeskus.1000043954 236 Karhusaari 10002 12016 13175 11006 27000 342190.00000000 7061391.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043954 Tervahauta sijaitsee Karhusaaren eteläosassa ja se on merkitty peruskartalle. Haudan läpimitta on noin 20 metriä ja halssi lounaisreunassa. Sen pituus on noin 6 metriä. Tervahauta sijaitsee varsin kivikkoisessa maastossa ja sen päällä kasvaa sekalaista puustoa.
metsakeskus.1000043955 742 Sotatunturin alus 1 10007 12001 13000 11006 27009 582367.00000000 7514237.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043955 Paikalla on ollut parakkikämppä, joka erottuu poikkeavana ja heinittyneenä alustana. Paikalla on oluttölkkejä, konjakkipullo, tynnyrinpuolikkaasta tehty kamina sekä laveri. Alueella havaittiin 3x5m rakennuksen pohja, jonka funktio on epäselvä. Kyseessä on parakkikämpän jäännös, joka ajoittuu todennäköisesti 1970-luvulle.
metsakeskus.1000043956 742 Sotatunturin alus 2 10007 12001 13000 11006 27009 582799.00000000 7514224.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043956 Kohteella on kaksi kämpän rauniota. Kämppä 1 on 14.5x7.2m ja siinä on väli-seinä 7.5m kohdalla. Kämppä 2 on 2-osainen rakennelma, jossa asuin-osa on 6x6m ja talli 4.5x9m. Asuinosan kaakkoisnurkassa on piisi. Kyseessä on todennäköisesti savottakämppien jäännökset.
metsakeskus.1000043957 742 Sotatunturin alus 3 10007 12001 13000 11006 27009 582907.00000000 7514157.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043957 Paikalla on kooltaan 7x13m oleva kaksiosainen rakennus, jossa väliseinä on 7 metrin kohdalla. Kyseessä on todennäköisesti savottakämpän jäännös. Yleensä tällaiset kak-siosaiset kämpät muodostuvat asuinosasta sekä talliosasta.
metsakeskus.1000043958 108 Hämeenkankaantie Sasi 10002 12005 13071 11006 27000 306313.90082451 6833398.36285779 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043958 Historiallisen, jo keskiajalla muodostuneen Kyrön- tai Hämeenkankaantien käytöstä jäänyt osuus. Paikannettu vanhojen karttojen ja LIDAR-korkeusmallin avulla. Tielinja erottuu maastossa heikosti, johtuen runsaasta aluskasvillisuudesta, kuten heinästä. Lisäksi paikalla on säilytyksessä kuljetuskontti ja muita rakennustarvikkeita. Paikalle tehtiin v. 2022 inventoinnin yhteydessä lapionpistoja ja kairauksia, joissa voitiin havaita mm. tiepohjaan liittyvä tiivissorakerros savikerroksen alapuolella. Kairausten perusteella tielinja on noin 4 metriä leveä sorapohjainen väylä, joka ulottuu ainakin 25 metrin etäisyydelle nykyisestä tiestä. Tielinjan lounaisosa sijoittuu pellolle, joten tien pintarakenteen eivät ole näkyvissä maanpinnalle. Peltoaluetta ei tutkittu tarkemmin inventoinnin yhteydessä. Kohteen pellon ulkopuoleiseen koillisosaan v. 2023 kaivetut koeojat paljastivat, että tiekerroksia on noin 0,5 m verran. Siinä oli ensin kerros soraa, jonka alla oli melko paksu kerros hiekkaista maata ennen kuin puhdas savimaa paljastui. Mitään viitteitä, siitä että alempi hiekkainen maakerros olisi 1900-lukua vanhempi ei saatu. Profiiliahavaintojen perusteella vaikuttaisi siltä, että tietä on paranneltu joskus 1900-luvulla kaivamalla pois jonkin verran ”alkuperäisitä” savimaan pintaa ja korvaamalla sen hiekkaisella maakerroksella. Tien alle on lisäksi tehty laudoista salaoja. Laudat olivat selvästi sahattuja ja vaikuttivat melko moderneilta. Salaojalautojen yhteydessä löytyi lisäksi yksi teollisesti valmistettu rautanaula. Salaoja ajoittuu siis myös melko varmasti vasta 1900-luvulle. Koekaivauksen perusteella tutkittu tielinjan osa on rajattu muinaisjäännösalueen ulkopuolelle.
metsakeskus.1000043959 742 Sotatunturin alus 4 10007 12001 13000 11006 27009 583266.00000000 7513847.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043959 Paikalla sijaitsee kaksiosaisen kämpän jäännös, jonka koko on 8.5x15m. Kämpän itäosassa ovi on sijainnut koillisseinällä. Kyseessä on savottakämpän jäännös. Yleensä tällaisessa kaksiosaisessa rakenteessa toinen osa on toiminut asuinosana ja toinen tallina.
metsakeskus.1000043960 742 Tahkomännikkö 2 10007 12001 13000 11006 27009 583392.00000000 7513965.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043960 Kohde on 16x8,5m 2-osainen kämppä, jossa on väliseinä 8,7m kohdalla. Ovet ovat eteläseinällä. Kämpän sisällä ei ole näkyvää piisikiveystä, toden-näköisesti kämpässä on ollut kaminalämmitys. Kyseessä on savottakämppä.
metsakeskus.1000043961 742 Junsulpunpalo 10007 12001 13000 11006 27009 574831.00000000 7505110.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043961 Paikalta havaittiin kahden rakennuksen jäänteet 60 metrin päässä toisistaan. Rakennus 1 erottuu maastossa vain matalana ko-houmana, jonka sisällä on kaksi suorakaiteenmuotoista kuoppaa. Rakennus 2 on kooltaan 8,4x7,7 metriä. Raken-nuksesta on näkyvillä vain perustus, joka erottuu maastossa heikosti. Kyseessä on melko nuorien savottakämppien jäänteet. Mahdollisesti kämpät ovat olleet ns. parakkikämppiä, jotka on purettu myöhemmin pois.
metsakeskus.1000043962 742 Ruuvalampi 10007 12001 13000 11006 27009 574504.00000000 7502211.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043962 Paikalla on kaksi rakennuksenpohjaa sekä runsaasti erilaista metallijätettä. Rakenne 1 on kooltaan 7,5x17 rakennuksen jäännös, jossa kattorakenteet ovat edelleen osin näkyvissä. Rakenne 2 sijaitsee rakenteen 1 pohjoispuolella. Rakennus on ollut kolmeosainen ja sen koko on 8,4x25 metriä. Säilyneiden rakenteiden ja romun perusteella kyseessä lienee nuoremman savottakämpän, ns. parakkikämpän jäännös.
metsakeskus.1000043963 742 Paksumaa 10007 12001 13000 11006 27009 576512.00000000 7508264.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043963 Paikalla on nelihuoneinen kämppä, jonka koko on 14x14 metriä. Kämpässä ei ole näkyvää lämmityslaitetta.
metsakeskus.1000043964 742 Paksumaanvaara 10007 12001 13000 11006 27009 577173.00000000 7508301.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043964 Paikalla havaittiin ison, nelihuoneisen kämpän jäänteet, josta on näkyvissä 2-3 hirsikertaa. Kämpän itäpuolitse kulkee metsätien pohja. Kämpän kaakkoishuoneen länsiseinällä havaittiin rakenne, joka on koko seinän mittainen matala ja metrin levyinen kiveys, mahdollisesti kyseessä on tulisijan perusta. Muissa huoneissa ei havaittu näkyvää lämmityslaitetta. Kämpän pohjoisseinällä havaittiin kaksi oviaukkoa. Myös lounaisimman huoneen eteläseinällä havaittiin oviaukko, mutta kaakkoishuoneessa ovea ei ole selvästi erotettavissa. Kämppä on kooltaan 14x15 metriä ja se on rakennuttu pyöröhirsistä. Kyseessä on savottakämpän jäänteet. Rakenteiden perusteella kämppä ajoittunee 1900-luvun ensimmäiselle puoliskolle.
metsakeskus.1000043965 742 Junsulppu 10007 12001 13000 11006 27009 577281.00000000 7506185.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043965 Paikalla havaittiin kaikkiaan kuuden eri rakennuksen jäännökset. Kyseessä on todennäköisimmin savottakämpän ja siihen kuuluvien ulkorakennusten jäännökset. Rakennukset ajoittuvat mitä ilmeisimmin 1950-1980 -luvuille. Myöhemmin käytöstä pois jäädessä, ne on purettu tarpeettomina.
metsakeskus.1000043967 108 Sasi Rakuunan torppa 10007 12001 13014 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043967 Kohteen sijainti perustuu Sasin kylän isojakokartan digitointiin. Tontilla oli v. 2008 havaittavissa mahdollisia rakennuksen jäännöksiä, kumpu ja kivikasa. Osa tontista on ollut peltoa. Vuonna 2022 inventoinnissa tarkastettiin Sasintien reuna-alue, koska alueelle on suunniteltu rakennettavaksi kevyenliikenteenväylä. Tien laitaan tehtiin viisi koekuoppaa, joissa ei havaittu merkkejä historiallisesta asuinpaikasta. 2008 koordinaattipisteen osoittamassa paikassa oli kesantopeltoa. Selkeästi historialliseen asuinpaikkaan liittyviä jäännöksiä ei paikalla havaittu. Sasin torpan paikka on merkitty ensimmäistä kertaa vuoden 1806 isojakokarttaan. Kartan perusteella torppa ei ole sijainnut aivan tien vieressä, vaan noin 50 metriä tielinjasta pohjoiseen. Todennäköisesti torpan sijaintipaikka on ollut lähempänä Yli-Kerttulan taloa kuin nykyinen muinaisjäännösrekisterin sijaintitieto. Inventoinnin yhteydessä tarkastettiin lähiympäristöä mahdollisten asumusjäännösten osalta. Nykyisestä tiestä noin 40 metriä pohjoiseen on kesantopellon laidassa kaksi kivirauniota, joista toinen (röykkiö 1) voisi olla kiukaan jäännös. (Röykkiö 1 N: 6833792 E: 306779 Z: 115, noin 2,0 m x 1,5 m ja korkeus 0,4 metriä, koostuu pääosin noin nyrkin kokoisista kivistä, joukossa muutama halkaisijaltaan noin 30 cm kivi sekä röykkiö 2 N: 6833786 E: 306785 Z: 115, noin 1,4 m x 1,0 m, korkeus noin 0,3 metriä, kivien halkaisija noin 30 cm, pienemmät kivet puuttuvat lähes tyystin)
metsakeskus.1000043968 312 Mäkäräkallio 10002 12016 13175 11006 27025 378787.00000000 6989749.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043968 Kohde sijaitsee Mäkäräkallion koillispuolisella kapealla hiekkaharjanteella, sen luoteisrinteessä – suuremman, peruskarttaankin merkityn tervahaudan koillispuolella on toinen pienempi. Alueella kasvaa harvaa, vaihtelevan ikäistä, mäntyvoittoista talousmetsää, ja metsätyöt ovat jättäneet jälkensä kohteen maastoon. Läpimitta 19 m, kuopan läpimitta 6,5 m, halssi suuntautuu luoteeseen.
metsakeskus.1000043969 312 Patamakangas 1 10002 12016 13175 11006 27025 379478.00000000 6989556.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043969 Kohde sijaitsee Patamakankaan louhoksesta lounaaseen, rinteessä, joka viettää itäkaakkoon kohti louhoksen eteläpuolista lampea ja soistunutta aluetta. Alueelle on peruskartassa merkitty kaksi tervahautaa. Näistä pohjoisempi on tämän kohteen alakohde 4–1. Sen pohjois- ja koillispuolella, n. 15 ja 40 m päässä, sijaitsee kaksi karttaan merkitsemätöntä tervahautaa. Alakohteiden 4–1 ja 4–2 ympäristössä metsä on kuusivoittoista tuoretta kangasta, kun taas alakohteelle 4–3 siirryttäessä muuttuu maasto harvahkosti mäntyä kasvavaksi kuivahkoksi kankaaksi – joskin pian sen etelä- ja kaakkoispuolella alkaa avoin soistunut alue.
metsakeskus.1000043969 312 Patamakangas 1 10002 12016 13175 11006 27026 379478.00000000 6989556.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043969 Kohde sijaitsee Patamakankaan louhoksesta lounaaseen, rinteessä, joka viettää itäkaakkoon kohti louhoksen eteläpuolista lampea ja soistunutta aluetta. Alueelle on peruskartassa merkitty kaksi tervahautaa. Näistä pohjoisempi on tämän kohteen alakohde 4–1. Sen pohjois- ja koillispuolella, n. 15 ja 40 m päässä, sijaitsee kaksi karttaan merkitsemätöntä tervahautaa. Alakohteiden 4–1 ja 4–2 ympäristössä metsä on kuusivoittoista tuoretta kangasta, kun taas alakohteelle 4–3 siirryttäessä muuttuu maasto harvahkosti mäntyä kasvavaksi kuivahkoksi kankaaksi – joskin pian sen etelä- ja kaakkoispuolella alkaa avoin soistunut alue.
metsakeskus.1000043970 312 Patamakangas 2 10007 12016 13175 11006 27025 379444.00000000 6989461.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043970 Patamakankaan eteläosassa, n. 60 m kohteen 4 (Patamakangas 1) eteläisimmästä tervahaudasta (alakohde 4–1) etelälounaaseen sijaitsee tervahauta – eteläisempi alueelle peruskarttaan merkityistä kohteesta. Tervahaudan läpimitta on n. 23 m, kuopan läpimitta n. 12 m, ja sen halssi suuntautuu koilliseen. Sen ympäristö on varttunutta kuusta ja mäntyä Kasvavaa tuoretta kangasta.
metsakeskus.1000043970 312 Patamakangas 2 10007 12016 13175 11006 27026 379444.00000000 6989461.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043970 Patamakankaan eteläosassa, n. 60 m kohteen 4 (Patamakangas 1) eteläisimmästä tervahaudasta (alakohde 4–1) etelälounaaseen sijaitsee tervahauta – eteläisempi alueelle peruskarttaan merkityistä kohteesta. Tervahaudan läpimitta on n. 23 m, kuopan läpimitta n. 12 m, ja sen halssi suuntautuu koilliseen. Sen ympäristö on varttunutta kuusta ja mäntyä Kasvavaa tuoretta kangasta.
metsakeskus.1000043971 312 Pikku Riihimäki pohjoinen 10007 12016 13175 11006 27025 377334.00000000 6988179.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043971 Kohde sijaitsee n. 0,5 km Pikku Riihimäestä koilliseen ja Honkakankaasta pohjoiseen, luoteeseen työntyvän harjanteen lounaisrinteessä. Tervahaudan läpimitta on n. 25 m, kuopan läpimitta n. 12 m, ja sen halssi suuntautuu länsilounaaseen. Tervahaudan ympäristössä kasvaa nuorehkoa tuoreen kankaan sekametsää.
metsakeskus.1000043971 312 Pikku Riihimäki pohjoinen 10007 12016 13175 11006 27026 377334.00000000 6988179.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043971 Kohde sijaitsee n. 0,5 km Pikku Riihimäestä koilliseen ja Honkakankaasta pohjoiseen, luoteeseen työntyvän harjanteen lounaisrinteessä. Tervahaudan läpimitta on n. 25 m, kuopan läpimitta n. 12 m, ja sen halssi suuntautuu länsilounaaseen. Tervahaudan ympäristössä kasvaa nuorehkoa tuoreen kankaan sekametsää.
metsakeskus.1000043972 312 Pikku Riihimäki 10007 12016 13175 11006 27025 376846.00000000 6987430.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043972 Kohde sijaitsee Pikku Riihimäen loivassa etelärinteessä, Tervahaudan läpimitta on n. 26 m, kuopan läpimitta n. 13 m, ja sen halssi suuntautuu lounaaseen. Alue on vastikään avohakattu.
metsakeskus.1000043972 312 Pikku Riihimäki 10007 12016 13175 11006 27026 376846.00000000 6987430.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043972 Kohde sijaitsee Pikku Riihimäen loivassa etelärinteessä, Tervahaudan läpimitta on n. 26 m, kuopan läpimitta n. 13 m, ja sen halssi suuntautuu lounaaseen. Alue on vastikään avohakattu.
metsakeskus.1000043973 312 Leppäaho 1 10007 12016 13175 11006 27025 379265.00000000 6988782.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043973 Tervahauta sijaitsee Leppäahon itäpuolisella tasaisella kankaalla aivan kankaan poikki kulkevan metsätien lounaispuolella. Sen tarkempi sijainti on n. 15 m peruskarttaan merkitystä kohdasta luoteeseen. Tervahaudan läpimitta on n. 18 m, kuopan läpimitta n. 10 m, ja sen halssi suuntautuu koilliseen. Tervahauta sijaitsee vesakkoisella ja heinikkoisella aukiolla, jolla ei vaikuta kasvaneen varsinaista metsää hetkeen, sillä lähes kaikki tuoreemmat, ei täysin lahonneet kannot ovat jääneet melko nuorilta puilta. Alue näyttäisi olleen jonkinlaisen sen puuttomana pitämiseen johtaneen ihmistoiminnan kohteena melko lähiaikoina, ehkäpä tukkien varastoimisalueena.
metsakeskus.1000043973 312 Leppäaho 1 10007 12016 13175 11006 27026 379265.00000000 6988782.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043973 Tervahauta sijaitsee Leppäahon itäpuolisella tasaisella kankaalla aivan kankaan poikki kulkevan metsätien lounaispuolella. Sen tarkempi sijainti on n. 15 m peruskarttaan merkitystä kohdasta luoteeseen. Tervahaudan läpimitta on n. 18 m, kuopan läpimitta n. 10 m, ja sen halssi suuntautuu koilliseen. Tervahauta sijaitsee vesakkoisella ja heinikkoisella aukiolla, jolla ei vaikuta kasvaneen varsinaista metsää hetkeen, sillä lähes kaikki tuoreemmat, ei täysin lahonneet kannot ovat jääneet melko nuorilta puilta. Alue näyttäisi olleen jonkinlaisen sen puuttomana pitämiseen johtaneen ihmistoiminnan kohteena melko lähiaikoina, ehkäpä tukkien varastoimisalueena.
metsakeskus.1000043974 312 Leppäaho 2 10007 12016 13175 11006 27025 378832.00000000 6988624.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043974 Kohde sijaitsee Leppäahon kunnaan eteläisen laen eteläpuolella, lounaaseen viettävässä rinteessä. Tervahaudan läpimitta on n. 16 m, kuopan läpimitta n. 6 m, ja sen halssi suuntautuu lounaaseen. Ympäristö on tuoretta kangasta – lounasta kohti soistuvaa ja lähinnä nuorempaa mäntyä kasvavaa, koilliseen ylärinteeseen varttuneempaa ja mäntyjen joukossa runsaasti myös kuusia.
metsakeskus.1000043974 312 Leppäaho 2 10007 12016 13175 11006 27026 378832.00000000 6988624.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043974 Kohde sijaitsee Leppäahon kunnaan eteläisen laen eteläpuolella, lounaaseen viettävässä rinteessä. Tervahaudan läpimitta on n. 16 m, kuopan läpimitta n. 6 m, ja sen halssi suuntautuu lounaaseen. Ympäristö on tuoretta kangasta – lounasta kohti soistuvaa ja lähinnä nuorempaa mäntyä kasvavaa, koilliseen ylärinteeseen varttuneempaa ja mäntyjen joukossa runsaasti myös kuusia.
metsakeskus.1000043975 445 Björkudden 1 10002 12004 13000 11006 27000 237237.00000000 6680508.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043975 Avokallion päällä mäntymetsässä, meren rannasta n. 40 m päässä sijaitseva pyöreähkö kiviröykkiö, jonka halkaisija on noin 3 metriä. Korkeutta rakenteella on noin 0,5 metriä. Röykkiön sammalenpeittämät kivet ovat halkaisijaltaan 20 – 40 cm kokoisia lohkomattomia kiviä. Röykkiössä on selkeä reunavalli, erityisesti meren puolella, eli raunion pohjois- ja itäosassa muodostaen U kirjaimen muotoisen korkeamman vallin. Lounaan puolella reunavalli ei ole yhtä selkeä ja se on osin romahtanut. Mahdollisesti raunio on ollut puolikaaren muotoinen rakennelma, jonka selkeämpi valli on ollut meren puolella. Yksi mahdollinen tulkinta röykkiölle rauenneen merimerkin perustuksen jäännös, mutta voi myös liittyä viljelytoimintaan, kuten kohteen itä- ja kaakkoispuolella sijaitsevat peltorauniot.
metsakeskus.1000043976 445 Björkudden 2 10007 12016 13182 11006 27000 237255.00000000 6680432.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043976 Kahdeksan viljelyröykkiötä, jotka koottu pellolta nostetuista kivistä ja jotka sijoittuvat vanhojen peltoalueiden reunoille.
metsakeskus.1000043977 445 Björkudden 3 10007 12016 13179 11006 27000 237351.00000000 6680314.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043977 Erittäin huonokuntoinen, lahon takia kallistunut, pieni lautarakenteinen tuulimylly metsässä kalliokumpareen laella. Julkisivuista vain pieni osa jäljellä. Kaikki tuulimyllyn tekniset osat vaurioituneet. Rakennettu mahdollisesti 1800-luvulla.
metsakeskus.1000043978 785 Kiviojankangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 490077.00000000 7162327.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043978 Halkaisija noin 14 metriä.
metsakeskus.1000043979 785 Mannermaa 2 10002 12016 13175 11006 27000 489455.00000000 7162924.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043979 Halkaisija noin 16 metriä. Törmällä.
metsakeskus.1000043980 312 Leppäaho 3 10007 12001 13016 11006 27025 378936.00000000 6988689.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043980 Kohde sijaitsee Leppäahon kunnaan eteläisemmällä laella, sekä siitä koilliseen. Asutuksen jäännökset –4 rakennuksen jäännökset, kellari, sekä kivilatomus– sijaitsevat kohdealueen lounaislaidalla laen tuntumassa, muu alue on luultavasti ollut viljelykäytössä, koska sieltä tavattiin lukuisia viljelyraunioita (15 kartoitettiin lähinnä viljellyn alueen reunamilta, mutta pikaisten näköhavaintojen perusteella niitä on runsaasti lisää). Alue on pääosin melko avonaista ja heinikkoista, ja ylempänä asutuksen tuntumassa kasvaa harvakseltaan nuoria koivuja ja kuusia, alempana entisillä viljelysmailla nuoria mäntyjä ja koivuja – vain laen tuntumassa yltää varttunut kuusimetsä rakennusten jäänteille asti. Vanhoissa kartoissa ei ole merkintöjä asutuksesta kyseisessä sijainnissa – ainoastaan luoteisempaa, pohjoisemman laen ympäristöstä, missä Leppäahon talo yhä edelleen sijaitsee.
metsakeskus.1000043983 615 Pyöriäsuo 2 10001 12016 13175 11002 27000 482961.00000000 7263522.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043983 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa.
metsakeskus.1000043987 765 Olkiniemi 4 10002 12016 13175 11006 27000 599969.00000000 7093357.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043987 Lidarin rinnevarjosteessa näkyy aukealla paikalla ja teiden risteyksien läheisyydessä on pyöreä muinaisjäännös, mikä on muotonsa puolesta joko tervahauta tai miilu. Halkaisija on noin 13 metriä. Tarkastettava. Arkistotutkimus 2024: LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta halkaisijaltaan 13,4 metriä.
metsakeskus.1000043988 765 Tipastupa 10002 12016 13175 11006 27000 598955.00000000 7093854.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043988 Tervahauta, halkaisija noin 13 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000043991 595 Hakoniemi 10002 12016 13175 11006 27000 461816.00000000 7036531.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043991 Paikalla on tervahauta, halkaisijaltaan n. 10 m, reunavallit n. 2 – 3 m leveät. Syvyys alle 1 m. Halssi osoittaa länteen. Tervahauta on hyvin säilynyt. Kohta lähiympäristöineen on kuusimetsää. Keskellä tervahautaa kasvaa halkaisijaltaan 50 cm kuusi.
metsakeskus.1000043993 595 Aho 10002 12016 13175 11006 27000 463823.00000000 7035615.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043993 Koivujärventien ja siltä pohjoiseen erottuvan mökkitien risteyksestä n. 30 m etelään, kaakkoon viettävässä kivikkoisessa moreenirinteessä on tervahauta. Tämä on maljamainen, halkaisijaltaan noin 12 m, syvyydeltään n. 1,2 m ja ympäröivät vallit noin 3-4 m leveitä. Epämääräinen, todennäköinen halssiaukko on koillislaidalla. Kohde on muuten ehjä, mutta sen etelä-kaakkoislaidalla on uudehkoja raskaan metsäkoneen jälkiä. Alue on kuusimetsää.
metsakeskus.1000043994 595 Tammela 10002 12016 13151 11006 27000 471408.00000000 7029324.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043994 Paikalla on kumpumainen, halkaisijaltaan n. 12 m hiilimiilu. Pätkittäiset ja kaarevat n. 1 m leveät ojat kiertävät kumpua. Maaperä on osin kalliosta kivikkoista moreenia. Puusto mäntyä ja kuusta.
metsakeskus.1000043995 595 Kilpikorpi 10002 12016 13166 11006 27000 485671.00000000 7032742.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043995 Metsäautotien ojan reunasta kymmenisen metriä luoteeseen, vanhassa sammalpohjaisessa kuusikossa todettiin n. 2 x 1 m kuoppa, jossa on noin 1 m leveät 15 cm korkeat reunavallit. Kuopan syvyys on n. 0,5 m. Kuopan pohja kallistuu lievästi koilliseen, alarinteen puolelle. Kuopan reunavallille tehdyssä koekuopassa todettiin sekoittunutta hikkamoreenimaata ja alkavaa huuhtoutumiskerrosta. Rakenteen perusteella kyseessä on naurishauta.
metsakeskus.1000043996 595 Palokangas 1 10002 12001 13000 11019 27011 464546.00000000 7027491.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043996 Pellon pohjoisreunalla on 100 metrin matkalla runsaasti kvartsia. Eteläpuolella on loiva törmä. Asuinpaikka ulottuu metsään mutta kuinka syvälle, ei tietoa. Nyt pohjoisraja on siis arvio. Ajoitusarvio n. 7700 eKr. rannansiirtymiskronologian perusteella.
metsakeskus.1000043997 595 Palokangas 2 10002 12001 13000 11019 27011 464795.00000000 7027624.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043997 Pellon pohjoisreunalla on 30 m matkalla runsaasti kvartsia. Eteläpuolella on loiva törmä. Asuinpaikka ulottuu metsään mutta kuinka syvälle, ei tietoa. Nyt pohjoisraja on siis arvio. Ajoitusarvio: 7700 eKr.
metsakeskus.1000043998 595 Kattilasalmi 10007 12016 13182 11006 27000 465797.00000000 7033984.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043998 Paikalla on vanhoja viljelyröykkiöitä ja kivijalkainen rakennuksen perustus, jossa uunin raunio. Paikka on nyt vanhaa kuusimetsää. Vanhoista kartoista (1807, 1845 pitäjänkartta, 1973 peruskartta) ei löydy selitystä paikalle. Rakennuksen kivijalka viittaa kuitenkin 1800 luvun alkua nuorempaa taloon - oletettavasti paikalla on ollut talo ja pieni viljelys jossain vaiheessa 1800-luvun lopulla - 1900 luvun alkupuolella. Paikka on ehjä ja sillä voi katsoa olevan muistomerkkiarvoa ja myös tutkimusarvoakin. Paikka on kuitenkin liian nuori muinaisjäännökseksi. 400 m pohjoiseen, salmen pohjoisrannalla on Kattilansalmen talo, joka on ollut paikalla ainakin jo 1700- luvun lopulla.
metsakeskus.1000043999 607 Ruukkikangas 10002 12016 13172 11006 27000 623516.00000000 6969999.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000043999 Rautahytti sijaitsee metsätien varrella. Paikalla on kuonaa.
metsakeskus.1000044000 607 Sammokkovaara Metsästysmaja 10002 12016 13172 11006 27000 620851.00000000 6986274.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044000 Rautahytti ja kaksi hiilenpolttokumparetta. Tarkastettava uudestaan maastossa alueen rajaamiseksi.
metsakeskus.1000044004 710 Lamminpelto 10002 12001 13014 11006 27000 316082.00000000 6674869.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044004 Paikalla on vuoden 1873 karttaan merkitty torppa, johon liittyviä rakenteita, mm. kiviaitoja, pengerryksiä, rakennuksenperustuksia ja mahdollisia uuninperustuksia maastossa on runsaasti. Vuoden 1937 ilmakuvassa alueella ei ole enää havaittavissa rakennuksia, mutta torpan peltoala on ollut vielä viljelyksessä. Kohteen rajaus vaatii maastotarkastusta.
metsakeskus.1000044005 290 Ahola 2 10002 12016 13175 11006 27000 624132.00000000 7144439.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044005 Tervahauta, halkaisija on noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044007 290 Ahvenlahti 10002 12016 13175 11006 27000 643677.00000000 7085462.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044007 Tervahauta, halkaisija noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044009 845 Tervahaudankangas 10007 12011 13117 11042 27028 408967.00000000 7346058.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044009 Kohde sijaitsee Kätkävaaran eteläpuolella Kätkäjärvestä 350 – 600 m lounaaseen. Loivalle hiekkarinteellä on kaivettu kookas ampuma-asema -suunta etelä- , mitat 17 x 8 m, syvyys noin 1 m ja vallin korkeus 0,5 – 1,5 m, eteläpäässä on kaksoisvalli ja pohjoispäässä leveä n, 6 m pitkä ramppi. Sen itäpuolella on iso korsun pohja, mitat valli mukaan lukien noin 20 x 7 m. Toinen hieman pienempi korsunpohja on tien pohjoispuolella, mitat 12 x 7 m. Sitä noin 70 m pohjoiseen on teltan pohja, halkaisija 6 m, matalat vallit; ja lähistöllä ainakin yksi kellarikuoppa (2 x 2 x >1 m) ja hakujätteellä peitetty kuoppia. Kyseessä lienee tykkiasema tai ilmatorjuntapatteri. Kohteen liittyviä historiallisia lähteitä ei löytynyt. Inventointi 2022.
metsakeskus.1000044010 205 Jokiaho 1 10002 12016 13175 11006 27000 538377.00000000 7094820.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044010 tervahauta: Läpimitta 16 m Kuopan läpimitta 6 m Halssi suuntautuu itään
metsakeskus.1000044011 205 Koivikonkangas 10002 12016 13175 11006 27000 539471.00000000 7094877.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044011 tervahauta: Läpimitta 18 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu koilliseen
metsakeskus.1000044012 205 Jokiaho 2 10002 12016 13175 11006 27000 538983.00000000 7095311.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044012 tervahauta: Läpimitta 19 m Kuopan läpimitta 9 m Halssi suuntautuu itään
metsakeskus.1000044013 205 Möylynsuo 10002 12016 13175 11006 27000 538271.00000000 7095856.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044013 tervahauta: Läpimitta 17 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000044014 205 Möylynkankaat 10002 12016 13175 11006 27000 537031.00000000 7095569.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044014 tervahauta: Läpimitta 14 m Kuopan läpimitta 6 m Halssi suuntautuu itäkoilliseen
metsakeskus.1000044015 205 Ärväänsuo 1 10002 12016 13175 11006 27000 538005.00000000 7097431.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044015 tervahauta: Läpimitta 16 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu kaakkoon
metsakeskus.1000044016 205 Ärväänsuo 2 10002 12016 13175 11006 27000 537928.00000000 7097427.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044016 tervahauta: Läpimitta 19 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu etelään
metsakeskus.1000044017 205 Pirkonsuo 10002 12016 13175 11006 27000 534201.00000000 7097873.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044017 tervahauta: Läpimitta 15 m Kuopan läpimitta 6 m Halssi suuntautuu etelälounaaseen
metsakeskus.1000044018 205 Isokangas etelä 10002 12016 13175 11006 27000 531171.00000000 7097929.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044018 tervahauta: Läpimitta 14 m Kuopan läpimitta 6 m Halssi suuntautuu eteläkaakkoon
metsakeskus.1000044019 205 Loutensuo 10002 12016 13175 11006 27000 536238.00000000 7098898.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044019 tervahauta: Läpimitta 23 m Kuopan läpimitta 12 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000044020 205 Iso Pirttiaho 1 10002 12016 13175 11006 27000 535272.00000000 7100491.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044020 Kohteessa on kaksi tervahautaa: tervahauta: Läpimitta 17 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu länteen tervahauta 2: ks. alakohteet
metsakeskus.1000044021 205 Iso Pirttiaho 2 10002 12016 13175 11006 27000 535331.00000000 7100813.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044021 tervahauta: Läpimitta 22 m Kuopan läpimitta 9 m Halssi suuntautuu koilliseen
metsakeskus.1000044022 205 Pirttisuo länsi 10002 12016 13175 11006 27000 534811.00000000 7101347.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044022 tervahauta: Läpimitta 19 m Kuopan läpimitta 8 m Halssi suuntautuu koilliseen
metsakeskus.1000044023 205 Kiimamäki 10002 12016 13175 11006 27000 533421.00000000 7102473.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044023 tervahauta: Läpimitta 21 m Kuopan läpimitta 9 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000044024 205 Petäjäsuo 10002 12016 13175 11006 27000 534511.00000000 7099517.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044024 Kohteessa on tervahauta ja kiuas: tervahauta: Läpimitta 23 m Kuopan läpimitta 11 m Halssi suuntautuu etelälounaaseen kiuas: ks. alakohteet
metsakeskus.1000044025 205 Petäjäsalonkangas 10002 12016 13175 11006 27000 533800.00000000 7100021.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044025 tervahauta: Läpimitta 20 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000044027 205 Roninsuo 10002 12016 13175 11006 27000 533455.00000000 7099881.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044027 tervahauta: Läpimitta 19 m Kuopan läpimitta 8 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000044028 205 Särjetön 10002 12016 13175 11006 27000 531792.00000000 7100030.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044028 tervahauta: Läpimitta 20 m Kuopan läpimitta 10 m Halssi suuntautuu kaakkoon
metsakeskus.1000044029 205 Hyyrönsuo 1 10002 12016 13175 11006 27000 533448.00000000 7101078.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044029 tervahauta: Läpimitta 17 m Kuopan läpimitta 8 m Halssi suuntautuu etelälounaaseen
metsakeskus.1000044030 205 Hyyrönsuo 2 10002 12016 13175 11006 27000 533329.00000000 7101280.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044030 tervahauta: Läpimitta 21 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu etelälounaaseen
metsakeskus.1000044031 205 Hyyrönsuo 3 10002 12016 13175 11006 27000 532781.00000000 7101358.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044031 tervahauta: Läpimitta 12 m Kuopan läpimitta 6 m Halssi suuntautuu pohjoiskoilliseen
metsakeskus.1000044032 205 Paskalammet 10002 12016 13175 11006 27000 531307.00000000 7101071.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044032 tervahauta: Läpimitta 23 m Kuopan läpimitta 12 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000044033 205 Yppäle 1 10002 12016 13175 11006 27000 531802.00000000 7101791.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044033 tervahauta: Läpimitta 14 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu itään
metsakeskus.1000044034 205 Yppäle 2 10002 12016 13175 11006 27000 532062.00000000 7101971.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044034 tervahauta: Läpimitta 18 m Kuopan läpimitta 8 m Halssi suuntautuu itäkaakkoon
metsakeskus.1000044035 205 Yppäle 3 10002 12016 13175 11006 27000 532387.00000000 7101987.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044035 tervahauta: Läpimitta 20 m Kuopan läpimitta 10 m Halssi suuntautuu koilliseen
metsakeskus.1000044036 205 Katajakangas 10002 12016 13175 11006 27000 530135.00000000 7103653.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044036 tervahauta: Läpimitta 22 m Kuopan läpimitta 9 m Halssi suuntautuu etelälounaaseen
metsakeskus.1000044037 989 Törönmäki 2 10002 12011 13114 11006 27000 349731.00000000 6940256.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044037 Omakotitaloalueella on lidarin mukaan E-W -suunnassa noin 250 m leveä juoksuhautaosuus, joka kuuluu I maailmansodan aikaiseen linnoitejärjestelmään. Juoksuhaudan länsiosa on tarkastettu vuoden 2009 muinaisjäännösinventoinnissa.
metsakeskus.1000044038 734 Kirjakkala Isosuo 3 10002 12016 13151 11006 27000 279395.00000000 6688427.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044038 Mäntyvaltaisessa metsässä, loivassa länsirinteessä vierekkäin kaksi halkaisijaltaan n. 18 m hiilimiilun pohjaa. Molempien miilunpohjien ympäri kiertää yhtenäinen n. 30 - 50 m syvyinen kaivanto.
metsakeskus.1000044039 734 Kirjakkala Isosuo 2 10002 12016 13151 11006 27000 279210.00000000 6688183.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044039 Mäntymetsässä, pohjoiseen loivasti viettävässä rinteessä halkaisijaltaan n. 15 m hiilimiilun pohja, johka ulkokehää reunustavat yhtenäisen kaivannon sijasta pienet kuopat n. 4 m välein.
metsakeskus.1000044040 734 Kirjakkala Isosuo 1 10002 12016 13151 11006 27000 279200.00000000 6688126.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044040 Mäntykankaalla halkaisijaltaan n. 18 m hiilimiilun pohja, jota kiertää yhtenäinen matala kaivanto.
metsakeskus.1000044041 205 Pyykangas etelä 1 10002 12016 13175 11006 27000 521550.00000000 7092692.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044041 tervahauta: Läpimitta 16 m Kuopan läpimitta 11 m Halssi suuntautuu itään
metsakeskus.1000044042 205 Pyykangas etelä 2 10002 12016 13175 11006 27000 521237.00000000 7092403.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044042 tervahauta: Läpimitta 22 m Kuopan läpimitta 10 m Halssi suuntautuu koilliseen
metsakeskus.1000044043 205 Pyykangas etelä 3 10002 12016 13175 11006 27000 521051.00000000 7092766.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044043 tervahauta: Läpimitta 20 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000044044 205 Tavilampi 10002 12016 13175 11006 27000 518684.00000000 7094037.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044044 tervahauta: Läpimitta 22 m Kuopan läpimitta 9 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000044045 205 Naurisaho 10002 12016 13175 11006 27000 520672.00000000 7096485.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044045 tervahauta: Läpimitta 20 m Kuopan läpimitta 11 m Halssi suuntautuu koilliseen
metsakeskus.1000044046 205 Tikka-aho 1 10002 12016 13175 11006 27000 522192.00000000 7098414.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044046 tervahauta: Läpimitta 18 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000044047 205 Hallakangas 10002 12016 13175 11006 27000 523381.00000000 7098184.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044047 tervahauta: Läpimitta 16 m Kuopan läpimitta 6 m Halssi suuntautuu koilliseen
metsakeskus.1000044048 205 Halmemäki 2 10002 12016 13175 11006 27000 527307.00000000 7096507.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044048 tervahauta: Läpimitta 17 m Kuopan läpimitta 5 m Halssi suuntautuu koilliseen
metsakeskus.1000044049 205 Halmemäki 3 10002 12016 13175 11006 27000 527210.00000000 7096456.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044049 tervahauta: Läpimitta 15 m Kuopan läpimitta 6 m Halssi suuntautuu etelälounaaseen Tervahaudan länsireuna on vaurioitunut
metsakeskus.1000044050 205 Iso Pulmikki 10002 12016 13175 11006 27000 525991.00000000 7098010.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044050 tervahauta: Läpimitta 21 m Kuopan läpimitta 9 m Halssi suuntautuu pohjoiseen
metsakeskus.1000044051 205 Pieni Pulmikki 10002 12016 13175 11006 27000 525786.00000000 7098822.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044051 tervahauta: Läpimitta 13 m Kuopan läpimitta 6 m Halssi suuntautuu pohjoiskoilliseen
metsakeskus.1000044052 205 Kuljunmäki 10002 12016 13175 11006 27000 526149.00000000 7099452.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044052 tervahauta: Läpimitta 15 m Kuopan läpimitta 6 m Halssi suuntautuu koilliseen
metsakeskus.1000044053 205 Raatomäki 1 10002 12016 13175 11006 27000 527030.00000000 7098777.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044053 tervahauta: Läpimitta 19 m Kuopan läpimitta 8 m Halssi suuntautuu länteen
metsakeskus.1000044054 205 Raatomäki 2 10002 12016 13175 11006 27000 527048.00000000 7098432.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044054 tervahauta: Läpimitta 20 m Kuopan läpimitta 9 m Halssi suuntautuu länteen
metsakeskus.1000044055 205 Kiiskiskangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 528795.00000000 7097198.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044055 tervahauta: Läpimitta 21 m Kuopan läpimitta 8 m Halssi suuntautuu koilliseen
metsakeskus.1000044056 205 Kiiskiskangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 528358.00000000 7097392.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044056 tervahauta: Läpimitta 20 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000044057 205 Kaivoslampi pohjoinen 10002 12016 13175 11006 27000 529039.00000000 7098836.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044057 tervahauta: Läpimitta 19 m Kuopan läpimitta 7 m Halssi suuntautuu etelään
metsakeskus.1000044058 205 Isokangas luode 10002 12016 13175 11006 27000 529883.00000000 7099531.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044058 tervahauta: Läpimitta 15 m Kuopan läpimitta 6 m Halssi suuntautuu luoteeseen
metsakeskus.1000044059 205 Ruunalampi länsi 10002 12016 13175 11006 27000 528753.00000000 7099678.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044059 tervahauta: Läpimitta 16 m Kuopan läpimitta 6 m Halssi suuntautuu etelälounaaseen
metsakeskus.1000044060 205 Isokangas pohjoinen 10002 12016 13175 11006 27000 529855.00000000 7100150.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044060 tervahauta: Läpimitta 23 m Kuopan läpimitta 11 m Halssi suuntautuu koilliseen
metsakeskus.1000044061 205 Saarijärvi länsi 1 10002 12016 13175 11006 27000 529894.00000000 7101362.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044061 tervahauta: Läpimitta 24 m Kuopan läpimitta 9 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000044062 205 Saarijärvi länsi 2 10002 12016 13175 11006 27000 529384.00000000 7102063.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044062 tervahauta: Läpimitta 14 m Kuopan läpimitta 5 m Halssi suuntautuu länsilounaaseen
metsakeskus.1000044063 205 Pekonkangas 10002 12016 13175 11006 27000 527600.00000000 7099963.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044063 tervahauta: Läpimitta 24 m Kuopan läpimitta 10 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000044064 205 Rytisuo luode 10002 12016 13175 11006 27000 528226.00000000 7100877.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044064 tervahauta: Läpimitta 22 m Kuopan läpimitta 8 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000044065 205 Pekonlampi pohjoinen 10002 12016 13175 11006 27000 527297.00000000 7101105.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044065 tervahauta: Läpimitta 22 m Kuopan läpimitta 9 m Halssi suuntautuu koilliseen
metsakeskus.1000044066 205 Myllykangas kaakko 10002 12016 13175 11006 27000 529002.00000000 7102860.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044066 tervahauta: Läpimitta 27 m Kuopan läpimitta 12 m Halssi suuntautuu lounaaseen
metsakeskus.1000044067 205 Matojoki 10002 12016 13175 11006 27000 528113.00000000 7102911.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044067 tervahauta: Läpimitta 22 m Kuopan läpimitta 10 m Halssi suuntautuu itäkoilliseen
metsakeskus.1000044068 205 Myllykangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 528068.00000000 7103060.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044068 tervahauta: Läpimitta 25 m Kuopan läpimitta 11 m Halssi suuntautuu etelälounaaseen
metsakeskus.1000044070 205 Tiukuahonkangas 10002 12016 13175 11006 27000 517569.00000000 7107526.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044070 tervahauta: Läpimitta 16 m Kuopan läpimitta 9 m Halssi suuntautuu koilliseen Etätarkastus 2025: LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on kaksi tervahautaa aivan vierekkäin tai mahdollisesti päällekkäin. Aluerajaus on tehty LIDARK-aineiston perusteella. ks. alakohteet
metsakeskus.1000044072 205 Pirttikangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 515401.00000000 7107908.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044072 tervahauta: Läpimitta 21 m Kuopan läpimitta 10 m Halssi suuntautuu etelään tervahauta 2, ks. alakohteet
metsakeskus.1000044073 205 Tikka-aho 2 10002 12001 13010 11006 27000 522220.00000000 7098576.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044073 Piilopirtti kivikkoisen hiekkanyppylän kaakkoisosan lounaisrinteessä; kuopan koko 10 m x 7 m, syvyys 2,5 m, sisäänkäyntiramppi säilynyt. Koillisrinteessä pienempi kuoppa, n. 3 m x 1,5 m, 1,7 m syvä, mahdollisesti kellari.
metsakeskus.1000044074 205 Rötymäki 10007 12001 13013 11006 27000 539772.00000000 7096315.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044074 Kuvaus: Rötymäen laella sekä etelä- ja kaakkoisrinteessä, vanhan kuusimetsän siimeksessä sijaitsevat Rötymäen talon (merkitty Kajaanin pitäjänkarttaan ja hieman ylemmäs mäen laelle vuoden 1974 peruskarttaan) jäänteet. Alueelta tavattiin kahden uunillisen päärakennuksen perustukset –yksi vanhempi, jossa kiviuuni, ja yksi uudempi, jossa tiiliuuni– sekä yhden muun rakennuksen, mahdollisesti saunan, jäänteet, kuin myös yksi kellari (joka on saattanut olla osa laajempaa rakennusta), sekä useita melko suuria viljelyraunioita (läpimitta useita metrejä); viljelyraunioita ei kartoitettu tarkemmin – niitä havaittiin rakennusten lähiympäristössä kahdeksan kappaletta, mutta niitä on oletettavasti enemmän, ja mahdollisesti koko vanhaa metsää kasvavalla alueella. Talon jäännös: Kiviperustus ja kiviuunin raunio; oletettavasti vanhempi päärakennus. ks. alakohteet Aluerajaus on suuntaa antava. Katso myös Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunan vanhat ilmakuvat Rötymäen alueesta.
metsakeskus.1000044075 205 Loutelampi 10007 12001 13013 11006 27000 535042.00000000 7096430.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044075 Kuvaus: Loutelammen länsilounaispuolisen rannan yläpuolisella tasanteella sijaitsevat useamman rakennuksen sekä jykevän maakellarin jäänteet. Metallisista pönttöuuneista ja kiukaista sekä yhden rakennuksen säilyneistä puurakenteista päätellen jäännökset ovat pääosin melko nuoria; ne ovat myös melko kevyitä, ilman kunnollisia kiviperustuksia – kyseessä voisi siis olla väliaikaisen kämpän jäännös. Rannan tuntumassa sijaitseva kivikiuas sekä suurehko maakellari voisivat kuitenkin viitata myös hieman vanhempaan ja pitkäaikaisempaan käyttöön. Vanhoissa kartoissa ei alueelle ole muita merkintöjä, kuin yksi asumaton rakennus vuoden 1974 kartassa – nyt löydetyistä pienimmän, läntisimmän rakennuksen jäänteiden kohdalta; kyseisestä rakennuksesta olikin yhä jäljellä romahtaneita puurakenteita. Kämpänjäännös: Pitkän kämpän (n. 20 m x 5 m) maa- ja kiviperustukset; perustusten päällä ja ympäristössä paljon metallirojua kuten uunien, kiukaiden ja hormien kappaleita ks. alakohteet Aluerajaus on suuntaa antava. Katso myös Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunan vanhat ilmakuvat Loutelammin alueesta.
metsakeskus.1000044076 205 Halmemäki 10007 12001 13013 11006 27000 527132.00000000 7096601.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044076 Kuvaus: Halmemäen kaakkoisrinteessä sijaitsee vanhaa kuusimetsää kasvava alue, jolta paikallistettiin useita Halmemäen taloon kuuluneiden rakennusten jäänteitä ja muita rakenteita. Talo on merkitty Kajaanin pitäjänkarttaan (nimellä Halmetmäki), ja vielä vuoden 1974 peruskarttaankin on alueelle merkitty kaksi tyhjillään olevaa rakennusta – näistä itäisempi lie rakennus, jonka hirsirakenteita oli inventoinnin aikaan yhä osin pystyssä. talon jäännös: Rakennuksen kiviperustukset ja kiviuunin jäänteet. Aluerajaus on suuntaa antava. Katso myös Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunan vanhat ilmakuvat Halmemäen alueelta. ks. alakohteet
metsakeskus.1000044078 508 Keuruu (Mänttä) Pättiniemi 10007 12001 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044078 1700-luvun loppupuolelle ajoittuvan Mäntän talosta syntyneen Pättiniemen talon alueella on jäljellä rakennusten kiviperustuksia ja kellareita. Pättinemen talo on sijainnut nykyisen Pättiniementien etelä ja pohjoispuolella puhdistamon lounaispuolella. Pättiniementien pohjoispuolella lähinnä koivua kasvavalla joutomaalla on muutamia kiviraknnusten perustuksia. Pättiniementien eteläpuolella on metsässä erotettavissa muutamia rakennusten kivijalkoja. Mäntän Pättiniemeä ehdotetaan kulttuuriperintökohteeksi.
metsakeskus.1000044082 790 Heinus/Heinoo 10002 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044082 Vanhimman maakirjan (1540) mukaan Heinuksen kylässä oli 10 taloa, joista kaksi autioituneena (VSHT, s. 196-199). Kylätontti on rajattu alustavasti v. 1644 maakirjakartan mukaan, johon on merkitty kuuden talon ryhmäkylä. Sen alueelta on peräisin rautakautinen linturiipus KM 29572. V. 1999 inventoinnin yhteydessä alueen pohjoisosasta, pronssiriipuksen löytöpaikan läheltä löydettiin jonkin verran palanutta luuta, pala piitä (KM 31542), rautanauloja, 35-40 cm vahva nokimaakerros (kolmessa koekuopassa neljästä), jossa palaneita kiviä, sekä paljon tiilenkappaleita, lasia ja palamatonta luuta. Paikalla todettiin lisäksi suuria kiviä ja hylätty maakellari. Vuoden 2024 tarkastuksessa voitiin todeta, että osa vanhan kylätontin alueesta on pahoin myöhemmän maankäytön sekoittamaa mutta rakentamattomilla alueilla on saattanut säilyä osia historialliseen kylään kuuluneista rakenteista tai kerrostumista. Tarkastuksen yhteydessä voitiin aluerajausta tarkentaa.
metsakeskus.1000044083 755 Flyt3 10002 12001 13007 11006 27007 339200.00000000 6671992.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044083 F. G. Odelmannin vuosina 1768–70 laatimalla isojakokartalla (KA B44:13/1-3 Flyt; Egokarta och beskrifning 1768-1770) paikalla on samoin kuin nykyisin peltojen ympäröimä suorakulmainen tyhjä tonttimainen tila. Maastossa on havaittavissa peltojen ympäröimällä kumpareella rakennuksen pohjia ja tulisijoja. Myös viereisellä peltokumpareilla on rakennusten jäännöksiä. Ne näyttävät kuitenkin nuoremmilta. Flytin kylässä oli vuonna 1540 viisi tilaa ja kaksi ulkokylänmaata. Isojakokartalle on merkitty toisistaan erillään olevat kolme tilaa.
metsakeskus.1000044088 700 Perholahti 10002 12001 13013 11006 27000 580591.00000000 6811485.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044088 Mäen lakialueella on röykkiöistä, rakennuksenperustuksista ja kivivallista koostuva kohde. Paikalla on 11 röykkiötä, 3 rakennuksenpohjaa ja kivivalli, jotka muodostavat melko selvän kokonaisuuden. Lisäksi tämän luoteispuolella, n. 50–100 m etäisyydellä todettiin 2 röykkiötä. Röykkiöt ovat kooltaan noin 2 x 1,5–6 x 3 m, korkeudeltaan alle 1 m. Osa on suurten kivien päälle koottuja. Rakennuksenpohjat ovat kivi- ja / tai multapenkillisiä, kooltaan 4x4 - 4x7 m. Kahdessa niistä on uuninjäännös koillisnurkalla. Lisäksi alueen koillisosassa havaittiin muutama epämääräinen kaivanto – kooltaan noin 2 x 3 m, syvyydeltään alle 1 m. Kyseessä saattavat olla kellarikuopat, mutta myös uudehkot maa-aineksen ottokuopat. Vanhoilla kartoilla alueelle ei ole merkitty peltoa eikä rakennuksia. Vuoden 1956 ilmakuvassa samalla alueella on näkyvissä metsittymässä oleva entinen aukea.
metsakeskus.1000044089 700 Pöllöniementie 10002 12016 13182 11006 27000 580893.00000000 6810761.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044089 Alueella on kuuden raivausröykkiön kokonaisuus noin 60 x 20 metrin alueella. Röykkiöt sijaitsevat notkelmassa ja sen laidoilla. Maaperä on melko kivikkoista moreenia, kasvillisuus osaksi kuusikkoa, osaksi risukkoista ja heinikkoista muutaman vuoden takaista hakkuualuetta. Röykkiöt ovat kekomaisia – kooltaan 2–3 m, korkeudeltaan korkeintaan 1 m. Röykkiöiden ajoitus on epäselvä. Vanhojen karttojen perusteella alueella ei ole ollut peltoa ennen 1900-lukua. Vuoden 1956 ilmakuvassa tien 62 ja kanavan välissä on avoin pelto tai niitty ja röykkiöt ovat osin aukean äärellä ja metsäsaarekkeessa.
metsakeskus.1000044090 272 Kolumäki 10007 12004 13045 11006 27000 309259.00000000 7084675.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044090 Kiviaidat sijaitsevat Kolumäellä Katarinan kalmiston ja vanhan vesitornin ja Vesitorninkadun välissä. Kiviaita 1 (pääkohde) on lähes pohjois-eteläsuuntainen ja kulkee nykyistä kiinteistönrajaa pitkin. Kiviaita on noin 80 metriä pitkä ja korkeimmillaan vähän yli metrin. Sen reunat on rakennettu isommista kivistä, joiden välit on täytetty pienemmillä kivillä. Kiviaita on pääosin hyvin säilynyt pohjoispäätyä lukuun ottamatta. Kiviaita 2 (alakohde) sijaitsee edellisen kiviaidan itäpuolella, lähes itä-länsisuuntaisesti. Näin kiviaidat muodostavat yhdessä L-kuvion. Kiviaita 2 on matalampi ja sen pituus on noin 30 metriä. Muuten rakenne on hyvin samanlainen. Kiviaidan kumpaakin päätyä on voimakkaasti muokattu.
metsakeskus.1000044091 418 Ratatie 10002 12005 13069 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044091 Kohde sijaitsee Lempäälän kirkosta 2,6 km pohjoiskoilliseen, Kuokkalankosken kaakkoisrannalla, vanhan Helsinki – Tampere rautatielinjauksen kohdalla, nykyisin kevyenliikenteen väylänä käytössä olevan rautatiesillan alla, kosken partaalla. Paikalla on vanhaan Helsinki – Tampere –rautatiehen liittyvän sillan kivestä ja betonista rakennettu jalusta. Helsingin ja Hämeenlinnan välille rakennettu Suomen rautatieliikenteen päärata avattiin liikenteelle ensimmäisenä rataosuutena Suomessa vuonna 1862. Rataa jatkettiin muutamien vuosien kuluttua, vuonna 1876, pohjoiseen Tampereelle (Iltanen 2010, 48). Rautatien alkuperäinen linjaus Lempäälän keskustan kohdalla, on kulkenut nykyisen Nurmisaarentien linjausta. Kuokkalankosken ylittävä silta on ilmeisesti rakennettu vuosien 1933 – 1953 välisenä aikana, jolloin rata tehtiin kaksiraiteiseksi (Schulz 2000, 8). Tällöin vanhemman sillan jalusta olisi jäänyt uudemman alle. Rautatien linjausta suoristettiin Lempäälän keskustan kohdalla, ja rata muutettiin nykyiselle paikalleen 2000-luvun alussa. Vanha Nurmisaarentien linjausta seuraillut rataosuus purettiin, ja rakennetut uudemmat rautatiesillat jäivät kevyenliikenteen käyttöön. Uudemman, teräksisen sillan alla, Kuokkalankosken kaakkoisrannalla, on nähtävissä kivestä ja betonista tehty paikalla aiemmin sijainneen sillan jalusta (rakenne A). Rakenne A on pituudeltaan 7 metriä, leveydeltään 1,5 metriä ja korkeimmillaan 5 metriä. Se koostuu muotoon hakatuista kiviharkoista, jotka on tuettu rautavaarnoilla kiinni toisiinsa. Virran puoleisessa seinämässä on käytetty myös betonia tukemaan rakennetta. Varsinaisen sillan jalustan itä- ja länsipuolella on halkaisijaltaan 0,5 – 1 metriä olevista luonnonkivistä tehty pengerrys. Rakenteen A länsipuolisen penkereen (B) pituus on 6 metriä ja itäpuolisen (C) 7 metriä. Leveydeltään kivipenkereet ovat noin metrin ja korkeudeltaan 0,2 – 5 metriä. (kuvat 8 - 10) Nyt kevyenliikenteen käytössä olevan, uudemman sillan vieressä lounaispuolella on runsaasti irtonaisia lohkokiviä, jotka ovat todennäköisesti peräisin paikalla sijainneesta vanhemmasta sillasta ja ovat sen purkujätettä
metsakeskus.1000044094 167 Kaunisniemi 10002 12016 13175 11006 27000 648120.00000000 6947958.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044094 Lidar-korkeusmallin mukaan paikalla on nähtävissä halkaisijaltaan noin 12 metriä oleva tervahauta, jossa on selkeät reunavallit. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Vaatii lisäselvitystä.
metsakeskus.1000044095 256 Pitkäjärvi-Kämppäkangas 10007 12001 13013 11006 27000 413414.00000000 7019578.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044095 Paikalla on maatuvat hirsisen kämpän rauniot. Muutama alin hirsikerta vielä jäljellä ja nurkassa luonnonkivistä ladotun kiukaan jäännökset. Kämpästä n. 25 m luoteeseen on kiukaanraunio, ilmeisesti saunan jäänne. Alueella on em. jäänteiden lisäksi kellarikuoppa. Kämpän jäänne on suhteellisen nuori, eikä ikänsä puolesta ole muinaisjäännöslain mukainen kiinteä muinaisjäännös. Kämpän rauniota voisi kuitenkin pyrkiä säilyttämään muilla keinoin kulttuurihistoriallisena muistona. Kämppä on hylätty ennen 1964 peruskartan tekoa, johon on ilmeisesti merkitty kämpän raunio merkinnällä, jota ei ole kartan selityksessä.
metsakeskus.1000044096 256 Pitkäjärvi-Ruuhiniemi 10002 12016 13175 11006 27000 413553.00000000 7019838.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044096 Paikalla on ehjä, pienehkö tervahauta laakeassa ja alavassa niemessä. Tervahaudan läpimitta noin 13 metriä ja sen halssi on suunnattu koilliseen kohti järven rantaa. Muodoltaan tervahauta on matala.
metsakeskus.1000044098 256 Köpösenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 407516.00000000 7030126.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044098 Ehjä tervahauta kivisellä mäntykankaalla. Halkaisija noin 17 metriä. Laakea pohjainen ja muodoltaan hieman soikea. Tervahaudasta lähtee ete-lää kohti noin viiden metrin pituinen halssiura. Tervahaudan vieressä itäpuolella on harvinaisen suuri kelopuu, jonka tyvi on hiiltynyt.
metsakeskus.1000044099 601 Lamminkorpi 10002 12016 13175 11006 27000 413967.00000000 7036618.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044099 Tervahauta sijaitsee metsäisellä rinteellä. Halkaisija noin 18 metriä. Syvyys noin metrin. Halssi kohti itää. Metsäauraus on vahingoittanut jonkin verran tervahautaa. Tervahauta on näreikön ja vesakon peittämä. Tervapirtti sijaitsee tervahaudan itäpuolella noin kymmenen metrin päässä vallin reunasta. Se on säilynyt ehjänä ja on kooltaan 4 x 3 metriä. Perustettu maavalleille, jotka yhä hyvin näkyvissä. Tervapirtin
metsakeskus.1000044100 312 Leppäaho lounas 10007 12016 13175 11006 27000 378156.00000000 6988451.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044100 Kohde sijaitsee Leppäahon ja Honkakankaan välisen pohjoisluoteeseen työntyvän kapeanomaisen mäen länsirinteessä. Tervahaudan läpimitta on n. 22 m, kuopan läpimitta n. 10 m, ja sen halssi suuntautuu lounaaseen.
metsakeskus.1000044101 312 Oikarinharju Luode 10002 12016 13175 11006 27000 363138.00000000 7060364.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044101 Kohde sijaitsee Oikarinharjun luoteisrinteen alapuolella, lähellä Kotasuon koillisreunaa, kahden (nykyisiä ojia vanhempien) puronuoman sekä suon väliin jäävällä saarekkeella. Tervahauta, alakohde 12–1, sijaitsee saarekkeen keskellä, alakohde 12–2 eli pienen (mahdollisesti varasto-) rakennuksen perustukset vajaat 10 m siitä itäkaakkoon, ja alakohde 12–3, tervapirtin jäännös edellisestä n. 30 m itään. Alue on nuorta mäntymetsää kasvavaa tuoretta kangasta
metsakeskus.1000044102 601 Pirttikoski 2 10002 12016 13151 11006 27000 412366.00000000 7036899.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044102 Paikalla on kumpumainen hiilimiilu. Halkaisija noin 3 m, tasalakinen, korkeus n. 60 cm. Satakunta metriä kohteesta länteen sijaitsee Pirttikoski - historiallisen ajan rakennuksenpohja.
metsakeskus.1000044103 312 Oikarinharju länsi 10007 12016 13175 11006 27000 380776.00000000 6988257.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044103 Kohde sijaitsee Oikarinharjusta länteen, Veteläsuonahonnevan itäpuolella pohjoista kohti työntyvällä kapealla harjanteella. Tervahaudan läpimitta on n. 19 m, kuopan läpimitta n. 8 m, ja halssi suuntautuu koilliseen
metsakeskus.1000044104 312 Honkakangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 377407.00000000 6987066.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044104 Kohde sijaitsee Honkakankaan laen luoteisosan tuntumassa, kankaan lounaispuoliselle pienehkölle rämeelle viettävän rinteen yläpuolella. Kohde koostuu tervahaudasta, alakohde 14–1, siitä n. 60 m kaakkoon sijaitsevasta pystymiilusta, sekä tervahaudasta n. 25 m pohjoisluoteeseen sijaitsevasta tervapirtin kiukaasta. Aivan tervahaudan vieressä sen luoteispuolella on mahdollisesti aikanaan sijainnut toinen tervahauta (osittaisesta vallimaisesta rakenteesta sekä siitä rinnettä alas johtavasta halssimaisesta ojasta päätellen), mutta jos näin on ollut, tämä oletettavasti aiempi tervahauta on suurelta osin tuhoutunut, ja vaikuttaisi pitkälti tulleen käytetyksi säilyneen tervahaudan rakennusaineeksi. Alue on nuorta mäntymetsää kasvavaa kuivahkoa kangasta, jonka aluskasvillisuus on etenkin katajaa ja kanervaa, mutta paikoin myös heinikkoa.
metsakeskus.1000044105 601 Sammalisenpuro 10002 12016 13175 11006 27025 416456.00000000 7031002.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044105 Tervahauta sijaitsee rinteessä tiheässä ja nuoressa kuusikossa. Kool-taan suuri ja muodoltaan laakea sekä hieman pisaramainen. Halkaisija noin 30 m, vallien korkeus 1, 5 m. Halssi kohti länttä.
metsakeskus.1000044106 312 Honkakangas 2 10007 12016 13151 11006 27000 377675.00000000 6986871.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044106 Kohde sijaitsee melko lailla honkakankaan laen keskellä, n. 75 m läheisestä metsätiestä kaakkoon. Se on n. läpimitaltaan n. 16 m pystymiilu, korkeudeltaan n. 1 m. Ympäristössä kasvaa nuorta mäntyä, mutta myös kuusta ja lehtipuita
metsakeskus.1000044107 312 Honkakangas 3 10007 12016 13175 11006 27000 377740.00000000 6986919.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044107 Tervahauta sijaitsee Honkakankaan laella, koilliseen viettävän rinteen tuntumassa. Kohde Honkakangas 2 (hiilimiilu), sijaitsee n. 65 m lounaaseen, ja 75 m päässä luoteessa kulkee metsätie. Tervahaudan läpimitta on n. 13 m, kuopan läpimitta n. 5 m, ja halssi suuntautuu koilliseen. Ympäristössä kasvaa nuorta mäntyvoittoista sekametsää.
metsakeskus.1000044108 312 Honkakangas 4 10007 12016 13175 11006 27000 377746.00000000 6986543.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044108 Kohde sijaitsee Honkakankaan laen eteläreunalla Tervahaudan läpimitta on n. 16 m, kuopan läpimitta n. 5 m, ja halssi suuntautuu kaakkoon.
metsakeskus.1000044109 601 Iso Kiemajärvi 10007 12016 13000 11006 27026 413421.00000000 7029918.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044109 Suuri yhä elossa oleva mänty, joka on huomattavasti ympäröivää puustoa vanhempi. Silmien korkeudella on pilkka, johon on lyöty neliapilaa muistuttava leima. Leima on ns. uittoleima. Neliapilaa on käyttänyt mm. Kymi-yhtiöt.
metsakeskus.1000044109 601 Iso Kiemajärvi 10007 12016 13000 11006 27027 413421.00000000 7029918.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044109 Suuri yhä elossa oleva mänty, joka on huomattavasti ympäröivää puustoa vanhempi. Silmien korkeudella on pilkka, johon on lyöty neliapilaa muistuttava leima. Leima on ns. uittoleima. Neliapilaa on käyttänyt mm. Kymi-yhtiöt.
metsakeskus.1000044110 226 Kyntöläiskangas 10002 12016 13175 11006 27000 380598.00000000 6987364.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044110 Kohde sijaitsee Kyntöläiskankaan koillisreunalla, ja koostuu kahdesta alakohteesta: 18–1 on tervahauta ja 18–2 tervapirtin kiuas, joka sijaitsee tervahaudasta n. 13 m luoteeseen. Ympäristö on harvennettua tuoreen kankaan kuusimetsää.
metsakeskus.1000044110 226 Kyntöläiskangas 10002 12001 13002 11006 27000 380598.00000000 6987364.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044110 Kohde sijaitsee Kyntöläiskankaan koillisreunalla, ja koostuu kahdesta alakohteesta: 18–1 on tervahauta ja 18–2 tervapirtin kiuas, joka sijaitsee tervahaudasta n. 13 m luoteeseen. Ympäristö on harvennettua tuoreen kankaan kuusimetsää.
metsakeskus.1000044112 256 Pitkäjärvi 10002 12016 13175 11006 27000 412620.00000000 7020408.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044112 Suuri Pitkäjärven rannan läheisyydessä sijaitseva tervahau-ta. Sijaitsee kuusi- ja mäntyvaltaisessa metsässä. Heti tervahaudan vieressä on taimikkoa. Ehjä ja kooltaan suuri, halkaisija n 25 m, muodoltaan laakea. Järven rantaa kohti johtaa noin 25 metriä pitkä halssiura.
metsakeskus.1000044113 491 Haukivuoren vanhat kirkot 10001 12003 13037 11006 27000 508666.00000000 6873345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044113 Haukivuoren nykyisen kirkon paikalla on ollut kaksi aikaisempaa kirkkorakennusta. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1740. Kirkko paloi ja sen tilalle rakennettiin vuosina 1794–1796 tasavartinen puukirkko, joka puolestaan tuhoutui tulipalossa vuonna 1949. Uusi tiilikirkko valmistui vuonna 1951 samalle paikalle. Nykyisen kirkkorakennuksen ympärillä on saattanut säilyä vanhempia kirkkorakenteita tai hautauksia. Kohdetta ei ole tutkittu arkeologisesti.
metsakeskus.1000044114 226 Sammakkosaari 10007 12016 13175 11006 27000 380227.00000000 6986129.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044114 Kohde sijaitsee Sammakkonevan pohjoispuolella, Sammakkosaaresta runsaat 300 m luoteeseen ja Mastorasinkankaasta n. 500 m koilliseen. Kohteessa on kaksi alakohdetta, tervahauta 19–1 ja hiilimiilu 19–2. Metsätie kulkee aivan kohteen vierestä lounaispuolelta, leikaten miilua jopa hieman.
metsakeskus.1000044114 226 Sammakkosaari 10007 12016 13151 11006 27000 380227.00000000 6986129.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044114 Kohde sijaitsee Sammakkonevan pohjoispuolella, Sammakkosaaresta runsaat 300 m luoteeseen ja Mastorasinkankaasta n. 500 m koilliseen. Kohteessa on kaksi alakohdetta, tervahauta 19–1 ja hiilimiilu 19–2. Metsätie kulkee aivan kohteen vierestä lounaispuolelta, leikaten miilua jopa hieman.
metsakeskus.1000044115 256 Pitkäjärvi 2 10002 12016 13175 11006 27000 411576.00000000 7020610.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044115 Ehjä ja sijaitsee loivassa kohti suota viettävässä mäntytaimikkoa kasvavassa rinteessä. Halkaisija noin 15 m. Halssiura suuntautuu itään kohti suota. Pituutta sillä on noin 10 metriä.
metsakeskus.1000044116 226 Mastorasinkangas 10007 12016 13175 11006 27000 379791.00000000 6985272.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044116 Kohde sijaitsee Mastorasinkankaasta runsaat 100 m eteläkaakkoon ja Hoikkienahosta n. 400 m luoteeseen sijaitsevan pienen kankaan koillisreunassa, vain n. 100 m Sammakkonevan turvetuotantoalueen lounaisreunasta. Tervahaudan läpimitta on n. 19 m, kuopan läpimitta n. 10 m, ja halssi suuntautuu koilliseen.
metsakeskus.1000044117 256 Konttiräme 10002 12016 13175 11006 27000 407156.00000000 7023836.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044117 Tervahauta on hyvin säilynyt ja sijaitsee sekametsää kasva-vassa rinteessä. Halkaisija noin 13 metriä. Halssi suunnattu kohti etelää.
metsakeskus.1000044118 226 Lieholamminkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 381129.00000000 6984697.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044118 Kohde sijaitsee Lieholamminkankaan pohjoisrinteen alaosissa, Lieholamminkankaan laelle johtavien polun ja ajopolun välissä. Kohde koostuu tervahaudasta, pystymiilusta n. 35 m tervahaudasta länsilounaaseen, sekä tervapirtin kiukaasta , n. 45 m tervahaudasta länsiluoteeseen. Alueella kasvaa vanhaa tuoreen kankaan kuusimetsää
metsakeskus.1000044118 226 Lieholamminkangas 2 10002 12016 13151 11006 27000 381129.00000000 6984697.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044118 Kohde sijaitsee Lieholamminkankaan pohjoisrinteen alaosissa, Lieholamminkankaan laelle johtavien polun ja ajopolun välissä. Kohde koostuu tervahaudasta, pystymiilusta n. 35 m tervahaudasta länsilounaaseen, sekä tervapirtin kiukaasta , n. 45 m tervahaudasta länsiluoteeseen. Alueella kasvaa vanhaa tuoreen kankaan kuusimetsää
metsakeskus.1000044118 226 Lieholamminkangas 2 10002 12001 13002 11006 27000 381129.00000000 6984697.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044118 Kohde sijaitsee Lieholamminkankaan pohjoisrinteen alaosissa, Lieholamminkankaan laelle johtavien polun ja ajopolun välissä. Kohde koostuu tervahaudasta, pystymiilusta n. 35 m tervahaudasta länsilounaaseen, sekä tervapirtin kiukaasta , n. 45 m tervahaudasta länsiluoteeseen. Alueella kasvaa vanhaa tuoreen kankaan kuusimetsää
metsakeskus.1000044119 256 Murtosuo 10002 12016 13175 11006 27000 409315.00000000 7023180.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044119 Ehjä tervahauta, joka sijaitsee soiden välisellä kankaalla. Halkaisija noin 15 metriä. Halssi suunnattu koilliseen kohti suota.
metsakeskus.1000044120 256 Valkeisenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 410491.00000000 7024762.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044120 Loivassa sekametsää kasvavassa rinteessä sijaitseva ehjä tervahauta. Halkaisija noin 18 m. Halssi suunnattu kohti itään kohti suota.
metsakeskus.1000044121 256 Kuivajärvenneva 10002 12016 13175 11006 27000 412466.00000000 7024845.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044121 Sijaitsee tasaisessa ja hyvin kivisessä maastossa, pienellä hiekkaisella alalla. Halkaisija 15 m. Halssi suuntautuu kohti etelää.
metsakeskus.1000044122 226 Lieholamminkangas 10007 12001 13013 11006 27000 381072.00000000 6984508.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044122 Kohde sijaitsee Lieholamminkankaan laen länsiosassa, Lieholammen itä- ja yläpuolella. Paikalta tavattiin 3 rakennuksen jäännökset, kiviaidan jäänteet n. 7 m matkalta, sekä joitakin viljelyraunioita (4 kpl kartoitettiin, mutta niitä on todennäköisesti lisää alueen reunamilla. Aluetta ympäröi vanha kuusivaltainen tuoreen kankaan metsä, mutta itse kohteen alueelta puustoa on voimakkaasti harvennettu melko lähiaikoina. Karstulan pitäjänkarttaan on paikalle merkitty pelto ja sitä ympäröivä aho nimellä Liehuaho, mutta ei taloa tai torppaa.
metsakeskus.1000044122 226 Lieholamminkangas 10007 12004 13045 11006 27000 381072.00000000 6984508.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044122 Kohde sijaitsee Lieholamminkankaan laen länsiosassa, Lieholammen itä- ja yläpuolella. Paikalta tavattiin 3 rakennuksen jäännökset, kiviaidan jäänteet n. 7 m matkalta, sekä joitakin viljelyraunioita (4 kpl kartoitettiin, mutta niitä on todennäköisesti lisää alueen reunamilla. Aluetta ympäröi vanha kuusivaltainen tuoreen kankaan metsä, mutta itse kohteen alueelta puustoa on voimakkaasti harvennettu melko lähiaikoina. Karstulan pitäjänkarttaan on paikalle merkitty pelto ja sitä ympäröivä aho nimellä Liehuaho, mutta ei taloa tai torppaa.
metsakeskus.1000044123 256 Isokangas 10002 12016 13175 11006 27000 411149.00000000 7025483.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044123 Kaksi lähes toisissaan kiinni olevaa tervahautaa. Ehjiä ja sijaitsevat loivassa hiekkaisessa rinteessä keskellä suurta taimikkoa. Itäisempi on muodoltaan jyrkempi ja sen halssi on suunnattu länteen. Läntisempi tervahauta on loivapiirteisempi ja muodoltaan maljamainen. Molempien halkaisija on noin 15 m.
metsakeskus.1000044124 601 Löytö-Heikin kivi 10007 12006 13081 11006 27026 407870.00000000 7037719.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044124 Siirtolohkare sijaitsee Lampisuonneva-nimisen suon itälaidalla suohon työntyvällä niemekkeellä. Se on merkitty maastokarttaan Heikinkivenä. Kivi sijaitsee mäntykankaalla suon ja kuivan maan rajalla. Korkeutta sillä on 4.5 metriä ja sen läpimitta on kuusi metriä. Kivi on haljennut ja halkeamat muodostavat syviä onkaloita. Paikalle johtaa polku ja kiven päälle pääsee kiipeämään tikapuita pitkin. Kiveen liittyy kansantarina hylätystä vauvasta, jonka tervanpolttajat tai marjanpoimijat löysivät kiven lipan alta joskus 1800- luvun alussa. Poika sai nimen Heikki ja hänen kerrotaan olleen aikuisena talon isäntä.
metsakeskus.1000044125 226 Riihimäki Koillinen 10007 12016 13175 11006 27000 375940.00000000 6987239.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044125 Kohde sijaitsee mäen koillisrinteellä nykyisestä voimalinjasta noin 30 m lounaaseen, aivan hakatun käytävän lounaispuolella. Tervahaudan läpimitta on n. 19 m, kuopan läpimitta n. 10 m, ja halssi suuntautuu koilliseen.
metsakeskus.1000044127 777 Pärsämönsärkkä 1 10002 12016 13175 11006 27000 623474.00000000 7220128.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044127 Kuvaus: Kohde on halkaisijaltaan 8,2 m ja sen halssi laskee etelään. Vallille on jätetty pitkät kannot. Metsäkoneen ajoura kulkee aivan kohteen vierestä.
metsakeskus.1000044128 777 Pärsämönsärkkä 3 10002 12004 13054 11006 27000 623763.00000000 7219963.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044128 Kuvaus: Alueella on kaksi kiviröykkiötä, joista toinen sijaitsee harjun päällä ja toinen sen alarinteellä. Alarinteellä oleva röykkiö on hajonnut ja erottuu maastosta enää laakeampana kivikasana. Harjun päällä sijaitseva kiviröykkiö (159023) on halkaisijaltaan 1,5 metriä ja korkeudeltaan 80 cm. Kivet on huolellisesti ladottu pyöreään muotoon. Kivet ovat pyöreitä ja halkaisijaltaan noin 20 - 30 cm. Kivissä ei ole merkintöjä. Röykkiön yläosassa, sen sivulla on kivi, jonka yksi reuna on melko suora. Sammalta kasvaa pääasiallisesti alimmissa kivissä, jäkälää ylimmissä. Kyseessä voi olla rajamerkkejä tai maanmittaukseen liittyviä merkkejä. Rajamerkeissä on usein huipulla litteähkö, yhdeltä sivultaan suora kivi, jollainen tässäkin röykkiössä oli yläreunassa. Kivi ei kuitenkaan vaikuttanut mitenkään irralliselta (huipulta alas vierineeltä). Pärsämönsärkän eteläreunalla on runsaasti pyöreitä kiviä. Röykkiön kivet ovat todennäköisesti peräisin sieltä.
metsakeskus.1000044129 422 Hirsikangas 2 10002 12016 13151 11006 27000 669795.00000000 7027226.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044129 Lidar-korkeusmallissa paikalla erottuu ainakin kaksi hiilimiilua. Rakenteiden halkaisija on noin 16 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Se vaatii lisäselvitystä.
metsakeskus.1000044130 422 Hirsikangas 3 10002 12016 13151 11006 27000 670044.00000000 7027209.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044130 Lidar-korkeusmallissa paikalla erottuu hiilimiilu. Mallin mukaan rakenne on halkaisijaltaan noin 15 metrinen ja melko selkeäpiirteinen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Se vaatii lisäselvittämistä.
metsakeskus.1000044131 422 Hirsikangas 4 10002 12016 13151 11006 27000 669813.00000000 7027333.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044131 Lidar-korkeusmallissa paikalla erottuu halkaisijaltaan noin 15 metriä oleva hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Se vaatii lisäselvityksiä.
metsakeskus.1000044132 422 Hirsikangas 5 10002 12016 13151 11006 27000 670113.00000000 7027292.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044132 Lidar-korkeusmallissa paikalla erottu kaksi hiilimiilua. Mallin perusteella rakenteet ovat halkaisijaltaan noin 15 metrisiä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Se vaatii lisäselvityksiä.
metsakeskus.1000044133 422 Hirsikangas 6 10002 12016 13151 11006 27000 670133.00000000 7027349.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044133 Lidar-korkeusmallin perusteella paikalla on nähtävissä halkaisijaltaan noin 15 metrinen hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Se vaatii lisäselvityksiä.
metsakeskus.1000044136 592 Pitkälä 10002 12016 13154 11006 27008 401632.00000000 6903914.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044136 Noin 7,5 ha laaja kaskiröykkiöalue sijaitsee Pitkälänvuoren koillispuolella loivalla alarinteellä. Paikalla on tehty avohakkuu ja maa on paikoin syvään aurattu. Alueella on ainakin 16 kaskiröykkiötä, joista 6 on osittain tuhoutunut. Pitkälän torpan rakennuksista on kahden perustukset jäljellä. Rakennukset ja viljelykset on merkitty vielä v. 1963 peruskartalle . Paikalla on nykyään pystyssä pieni tupa , joka on mahdollisesti rakennettu vasta 1960-luvulla.
metsakeskus.1000044136 592 Pitkälä 10002 12001 13014 11006 27008 401632.00000000 6903914.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044136 Noin 7,5 ha laaja kaskiröykkiöalue sijaitsee Pitkälänvuoren koillispuolella loivalla alarinteellä. Paikalla on tehty avohakkuu ja maa on paikoin syvään aurattu. Alueella on ainakin 16 kaskiröykkiötä, joista 6 on osittain tuhoutunut. Pitkälän torpan rakennuksista on kahden perustukset jäljellä. Rakennukset ja viljelykset on merkitty vielä v. 1963 peruskartalle . Paikalla on nykyään pystyssä pieni tupa , joka on mahdollisesti rakennettu vasta 1960-luvulla.
metsakeskus.1000044137 290 Marjoniemenkangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 616668.00000000 7111155.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044137 Tervahauta, halkaisija noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044138 290 Marjoniemenkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 616615.00000000 7111198.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044138 Tervahauta, halkaisija noin 18 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044139 290 Marjoniemenkangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 616608.00000000 7111140.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044139 Tervahauta, halkaisija noin 11 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044140 290 Marjoniemenkangas 4 10002 12016 13175 11006 27000 616819.00000000 7110998.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044140 Tervahauta, halkaisija noin 10 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044141 290 Marjoniemenkangas 5 10002 12016 13175 11006 27000 616284.00000000 7110865.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044141 Tervahauta, halkaisija noin 10 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044143 592 Maunulan Torppa 10007 12001 13014 11006 27000 401102.00000000 6904952.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044143 Torpan jäänteet sijaitsevat tasaisella sora-alueella Pitkälänvuoresta noin 1 km pohjoiseen. Kaakkois-luodesuuntaisella harjanteella on rivissä n. 65 metrin matkalla rakennuksenpohja ja 6 kellarin pohjaa, joista 2 on kiinni rakennuksen luoteis- ja kaakkoisseinämässä. Tästä rakennusryhmästä n. 20 – 40 m etelään on vielä kolmen erikokoisen kellarikuopan rykelmä, joista suurin on maanoton takia pitkälti tuhoutunut. Rakennusryhmä sijaitsee vuoden 1963 peruskartalle merkityn Maunulan talon kaakkoispuolella, ja peltokuvioiden perusteella se oli ja silloin metsittynyt. Maunulan torppa oli Metsäkylän vanhempia torppia, ja se on mainittu 1810-luvulla.
metsakeskus.1000044143 592 Maunulan Torppa 10007 12004 13043 11006 27000 401102.00000000 6904952.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044143 Torpan jäänteet sijaitsevat tasaisella sora-alueella Pitkälänvuoresta noin 1 km pohjoiseen. Kaakkois-luodesuuntaisella harjanteella on rivissä n. 65 metrin matkalla rakennuksenpohja ja 6 kellarin pohjaa, joista 2 on kiinni rakennuksen luoteis- ja kaakkoisseinämässä. Tästä rakennusryhmästä n. 20 – 40 m etelään on vielä kolmen erikokoisen kellarikuopan rykelmä, joista suurin on maanoton takia pitkälti tuhoutunut. Rakennusryhmä sijaitsee vuoden 1963 peruskartalle merkityn Maunulan talon kaakkoispuolella, ja peltokuvioiden perusteella se oli ja silloin metsittynyt. Maunulan torppa oli Metsäkylän vanhempia torppia, ja se on mainittu 1810-luvulla.
metsakeskus.1000044146 592 Kalliosaari 10007 12004 13051 11006 27007 399807.00000000 6902190.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044146 Nykyisellä rajalla on ilmeisesti isonjaon aikainen rajamerkki, kivisokkelin mitat ovat n. 1,8 x 1,8 m, korkeus 0,3 m, pystykiven näkyvä korkeus on 60 cm. Kiven pohjoissivulla on hakkaus, jonka luonnetta ei pystytty selvittämään. Noin 5 m luoteeseen myös nykyisellä rajalla on rajamerkkiin liittyviä linjakiviä. Vuoden 1752 pitäjänkartassa Jämsän ja Keuruun pitäjän välinen raja on lännempänä, 1840-luvun pitäjänkartassa se on nykyisellä paikalla.
metsakeskus.1000044147 483 Yrttirounio 10002 12004 13054 11002 27000 391704.00000000 7139597.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044147 Kallioisen Yrttirounion koillisrinteen reunalla on pieni rakkakivikko, jossa on yksi röykkiö ja useampia rakkakuoppia, jotka eivät ole syntyneet satunnaisesti esim. metsäkoneella ajamisen seurauksena eivätkä ne sovi tuulenkaatojen aiheuttamiksi. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 2 metriä, muodotaan pyöreä ja sen keskellä on noin 1,2 metrin kokoinen kuoppa. Korkeus on noin 30 cm. Röykkiön kivet ovat halkaisijaltaan noin 20-40 cm, pintaa peittää jäkälä ja sammal, koillisreunalla kasvaa nuori koivu. Röykkiön pohjoispuolella on kaksi halkaisijaltaan noin 1-1,5 metrin kokoista kuoppaa rakassa, joista toisen eteläreunalla on ilmeisesti kuopasta poistettuja kiviä. Röykkiön läheisyydessä on lisäksi ainakin kaksi muuta epämääräisempää kuoppaa. Muodostelmien voi tulkita liittyvän lähinnä muinaiseen metsästykseen ja saaliin varastoimiseen. Paikka on melko tyypillinen röykkiöiden ja rakkakuoppien sijainnille, sijaintikorkeus vastaa mesoliittisen ajan loppujaksoa, mutta kohteet ajoittuvat ennemmin myöhempään aikaan ja mahdollisesti myös historialliseen aikaan.
metsakeskus.1000044147 483 Yrttirounio 10002 12004 13052 11002 27000 391704.00000000 7139597.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044147 Kallioisen Yrttirounion koillisrinteen reunalla on pieni rakkakivikko, jossa on yksi röykkiö ja useampia rakkakuoppia, jotka eivät ole syntyneet satunnaisesti esim. metsäkoneella ajamisen seurauksena eivätkä ne sovi tuulenkaatojen aiheuttamiksi. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 2 metriä, muodotaan pyöreä ja sen keskellä on noin 1,2 metrin kokoinen kuoppa. Korkeus on noin 30 cm. Röykkiön kivet ovat halkaisijaltaan noin 20-40 cm, pintaa peittää jäkälä ja sammal, koillisreunalla kasvaa nuori koivu. Röykkiön pohjoispuolella on kaksi halkaisijaltaan noin 1-1,5 metrin kokoista kuoppaa rakassa, joista toisen eteläreunalla on ilmeisesti kuopasta poistettuja kiviä. Röykkiön läheisyydessä on lisäksi ainakin kaksi muuta epämääräisempää kuoppaa. Muodostelmien voi tulkita liittyvän lähinnä muinaiseen metsästykseen ja saaliin varastoimiseen. Paikka on melko tyypillinen röykkiöiden ja rakkakuoppien sijainnille, sijaintikorkeus vastaa mesoliittisen ajan loppujaksoa, mutta kohteet ajoittuvat ennemmin myöhempään aikaan ja mahdollisesti myös historialliseen aikaan.
metsakeskus.1000044148 261 Pyhävasa tammipato 10007 12015 13146 11006 27009 421831.00000000 7567496.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044148 Pyhävasan autiotupa on entinen tammikämppä. Tammipato kulkee Kapsajoen yli. Tammesta on jäljellä vielä puiset, pyöröhirsistä salvotut arkut. Joen yli kulkee 76 metriä pitkä maapato, joka on yläosaltaan 2,3 ja alhaalta 6,5 metriä leveä. Korkeimmalta kohdaltaan pato on 2,3 metriä korkea. Padon eteläpäässä on moreenimonttu, josta maat on otettu patoon. Keskellä on silta, jonka pituus on 6,5 metriä ja leveys 2,5 metriä. Sillan molemmin puolin alavirran puolella on kiviarkut, joissa on lohenpyrstölle salvetut hirsikehikot. Kehikoiden koko on 3 x 5,4 metriä. Sillan kansi on uusittu.
metsakeskus.1000044150 625 Hautala 10007 12001 13007 11006 27000 386394.00000000 7144422.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044150 Hautalan talo on perustettu vuonna 1778 (Matinolli Eero, Suur-Pyhäjoen historia uuden ajan muuroksesta 1860-luvulle, Suur-Pyhäjoen historia. 1969. s.126-127 ja 139). Pihapiirissä on vanha asuinrakennus ja aitta, etelästä pohjoiseen tilan ympärillä on peltoja.
metsakeskus.1000044151 739 Sopero 10001 12016 13151 11006 27000 541073.00000000 6796041.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044151 Laserkeilausaineiston perusteella Kuivasensaarentien varressa, tien itäpuolella, Soperon kohdalla on hiilimiilu tai matala tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044152 625 Limingoja 10007 12001 13007 11006 27000 386173.00000000 7144720.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044152 Limingojan vanhin kirjallisista lähteistä tunnettu asutus on syntynyt 1600-luvulla, vanhin talo on Limingoja eli nykyinen Jokela, josta on ensimmäinen lähdemaininta vuodelta 1675. Jokelan pihapiirissä on vanha asuinrakennus, aitta ja navetta, joka on muutettu vapaa-ajan asunnoksi (Sanna Heikkinen, Pyhäjoen kulttuuriympäristöohjelma, s.111).
metsakeskus.1000044153 625 Haapaniemi 10007 12001 13007 11006 27000 387280.00000000 7143962.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044153 Haapaniemi on perustettu v. 1669 (Matinolli Eero, Suur-Pyhäjoen historia uuden ajan murroksesta 1860-luvullen Suur-Pyhäjoen historia. 1969. s.126-127 ja 139.) Haapaniemessä on uutta rakennuskantaa ja se on vapaa-ajan käytössä, ympäröivät alueet ovat metsää.
metsakeskus.1000044155 145 Uljaistenmäki 10002 12016 13175 11006 27000 279566.00000000 6974172.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044155 Tervahauta sijaitsee Uljaistenkylässä noin sadan metrin etäisyydellä Munakantiestä pohjoiseen. Paikalla kasvaa tiheää metsää ja myös itse tervahaudassa kasvaa puita. Kohde on aluskasvillisuuden peittämä ja on säilynyt varsin ehjänä. Sen halkaisija on noin 12 metriä ja syvyys vajaan metrin. Muodoltaan tervahauta on soikea ja maljamainen. Lähiympäristössä olevissa metsäkoneen ajourissa oli näkyvillä runsaasti hiiltä.
metsakeskus.1000044156 145 Pikku Luhtalakso 10002 12016 13175 11006 27000 271051.00000000 6969142.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044156 Inventointi 2020: Paikalla on halkaisijaltaan noin 20-metrinen tervahauta. Maaperä kohdalla on kivikkoista moreenia, puusto nuorta mänty- ja sekametsää.
metsakeskus.1000044157 145 Ala-Vainio 10001 12001 13000 11006 27007 274912.00000000 6967208.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044157 Inventointi 2020: Vuosina 1753 laaditulle isojakokartalle paikalle on merkitty talo. Vuoden 1847 pitäjänkartalla paikalla ei ole enää merkintää talosta. Vuosien 1955-1997 välissä laadituilla peruskartoilla alue on peltoa, kuten nykyäänkin. Tutkimusajankohtana pelto oli viljelyksessä, eikä paikalla siten voitu tehdä koekuoppia tai edes tarkastella pellon pintaa mahdollisten löytöjen havaitsemiseksi eli tehdä ns. pintapoimintaa tai koekuoppia. Paikalla voi olla kyntökerroksen alla säilyneenä paikalla olleeseen asutukseen liittyviä jäännöksiä.
metsakeskus.1000044158 145 Lintala 10007 12004 13043 11006 27000 281241.00000000 6976783.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044158 Inventointi 2020: Maaperä on hyvin kivikkoista, rakan kaltaista kivikkomoreenia. Kivikossa on kaksi ihmisen tekemää kuoppaa noin 10 metrin etäisyydellä toisistaan. Kuoppa 1 on neliömäinen kuoppa, joka on kooltaan n. 3 x 3 m. Noin 1–1,5 m leveä, max. 50 cm kehävalli kuopan ympärillä sekä maakasa kuopan etelälaidalla. Syvyys n. 180 cm. Kuopan sisäpinnan pohjoisosassa tuore maansortuma. Kuoppa 2 on halkaisijaltaan noin 1 m, ja sen ympärillä on runsaan metrin levyiset reunavallit. Syvyys n. 80 cm. Kuopat tulkittiin inventoinnissa historiallisen ajan kellarikuopiksi, joskin pienempi ja maatuneempi (kuoppa 2) muistuttaa ajoittamattomia/esihistoriallisen ajan rakkakuoppia. Vuoden 1954 peruskartalla (2222 06) kohde sijoittuu Peltomäen kylän ulkopalstalle. Kyseisellä palstalla ei tuolloin ole asutusta, mutta kylläkin peltoalueita ja ulkorakennuksia. Läheisimmät kyseisen vuoden sekä myöhemmillä kartoilla esiintyvät talot ovat muiden kylien/tilusten aluetta.
metsakeskus.1000044160 893 Marbacken 10007 12016 13175 11006 27000 289257.00000000 7039666.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044160 Tervahauta Marbackenin länsireunalla. Rakenteen halkaisija on noin 20 metriä ja rännin aukko länteen. Havaittu korkeusmallista, ei tarkastettu maastosa. Välittömästi tervahaudan koillispuolella saattaa olla toimintaan liittyviä rakenteita.
metsakeskus.1000044161 755 Ungsleven 10001 12006 13000 11006 27000 341161.00000000 6672891.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044161 Ihmisten muokkaama luola. Luolan edustalla on kivivalli. Tarinoiden mukaan luolaa on käytetty ison vihan aikana piilopaikkana. (lähde. retkipaikka.fi).
metsakeskus.1000044162 541 Jokiniemi 10002 12006 13076 11006 27008 597947.00000000 7068059.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044162 Valtimon Jokiniemen pellon itäpuolella sijaitsee kelottunut karsikkopuu, jonka kyljessä on nähtävissä päivämäärä 25.9.1873. Puussa ei ole muita merkintöjä. Kelo on huonossa kunnossa ja tulee todennäköisesti kaatumaan pian.
metsakeskus.1000044164 489 Lähdelamminkangas 10002 12016 13175 11002 27000 533271.00000000 6733476.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044164 Alueella on kaksi tervahautaa, jotka on merkitty peruskarttaan. Tervahaudat näkyvät selvästi Lidar-korkeusmallissa. Kohde on rajattu kartta-aineiston avulla ja kohteelle ei ole tehty maastokäyntiä. Alueella sijaitsevat kaksi tervahautaa tarkastettiin maastossa vuoden 2023 inventoinnin yhteydessä. Pohjoisempi tervahaudoista on halkaisijaltaan 15 m ja eteläisempi 18 m. Molempien hautojen halssin suunta on länsilounaaseen. Ks. alakohteet.
metsakeskus.1000044166 790 Hanhijärvi 1 10007 12004 13045 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044166 Kohde sijaitsee laajan peltoalueen keskellä olevan metsäsaarekkeen eteläosassa, loivassa lounaisrinteessä. Paikalla on noin 80 m pitkä pohjoiskoillinen–etelälounas-suuntainen järeä kiviaita. Sen eteläpää (alkaen etelässä kohdasta N 6800325 E 283948) on kahden peltolohkon välisellä kapealla joutomaakaistaleella, pohjoisosa kivisessä kuusivaltaisessa metsässä, metsän ja pellon rajalla (pohjoispää kohdassa N 6800396 E 283982). Aita on suora ja varsin järeä: sen korkeus on 0,5–0,9 m ja leveys 1,2–2,3 m. Reunat on koottu kylmämuuraamalla, sisus on täytetty irrallisella kiviaineksella. Pintapuolisen tarkastelun perusteella rakenne ei vaikuta erityisen vanhalta. Se koostunee pellolta raivatuista kivistä. Peruskarttojen perusteella se sijaitsee kahden kantatilan rajalla.
metsakeskus.1000044167 790 Hanhijärvi 2 10001 12004 13054 11002 27000 284709.00000000 6800188.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044167 Ilmoituksen mukaan paikalla on kiviröykkiö, joka näyttää jonkin verran rauenneelta. Kaikki kivet liikkuvat isompia myöden, suurin osa kivistä on kannettavissa olevia kiviä. Röykkiö ei vaikuta rajamerkiltä. Mitään metallipaljastimen signaalia ei röykkiöstä kuulunut, eikä röykkiön lähiympäristössäkään. Röykkiöstä oli ehkä siirrelty jonkin verran kiviä. Kohdetta ei ole tarkastettu arkeologin toimesta.
metsakeskus.1000044168 638 Suuri Rantatie Vadbäcken 10002 12005 13071 11006 27000 430096.00000000 6701316.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044168 Täysin hylätty ja metsittynyt osuus suuresta rantatiestä. Poistunut käytöstä oletettavasti 1940-50 luvulla. Osuus alkaa Vädbäcken uomasta missä ollut silta ja siitä koilliseen Vadetintielle n. 80 m matkan. Sillasta ei ole enää mitään jälkiä havaittavissa, mutta vanha tiepohja on ehjä, joskin sen päälle on läjitetty maakasoja osalle matkaa. (Jussila 2020)
metsakeskus.1000044169 109 Alilaurila 10002 12001 13000 11033 27000 360760.00000000 6763077.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044169 Voutilakeskuksen itäpuolisen pellon länsiosasta löytyi metallinetsinnässä huhtikuussa 2022 kupurasoljen puolikas ja kankiketjun nivel peltomaan kyntökerroksesta 3-15 cm syvyydestä (Ilppari: ILM21627). Paikan tarkastuksessa havaittiin peltokerroksessa metallinetsinharrastajien avustuksella runsaasti myöhäisrautakautisia ja historiallisen ajan löytöjä: tappikoristeisen soljen katkelma, rauta- ja pronssiesineiden katkelmia, kuparipeltiä, korujen osia ja keramiikan fragmentteja. Alueen koekaivauksissa 2022 todettiin peltokerroksen alapuolelta rautakautiseen ja historiallisen ajan asuinpaikkaan liittyvää kulttuurikerrosta peltoalueen länsi- ja luoteisosasta, jotakuinkin metallinilmaisinharrastajien tekemien löytöjen alueelta. Hiekkamaassa havaittiin tulenpidon merkkejä, likamaata ja runsaasti historiallisen ajan löytöjä. Rautakauden tyypin keramiikkaa tuli esille yhden koeojan likamaalaikusta ja toisesta otettu radiohiiliajoitus sijoittuu keskiajan alkuun.
metsakeskus.1000044169 109 Alilaurila 10002 12001 13000 11006 27000 360760.00000000 6763077.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044169 Voutilakeskuksen itäpuolisen pellon länsiosasta löytyi metallinetsinnässä huhtikuussa 2022 kupurasoljen puolikas ja kankiketjun nivel peltomaan kyntökerroksesta 3-15 cm syvyydestä (Ilppari: ILM21627). Paikan tarkastuksessa havaittiin peltokerroksessa metallinetsinharrastajien avustuksella runsaasti myöhäisrautakautisia ja historiallisen ajan löytöjä: tappikoristeisen soljen katkelma, rauta- ja pronssiesineiden katkelmia, kuparipeltiä, korujen osia ja keramiikan fragmentteja. Alueen koekaivauksissa 2022 todettiin peltokerroksen alapuolelta rautakautiseen ja historiallisen ajan asuinpaikkaan liittyvää kulttuurikerrosta peltoalueen länsi- ja luoteisosasta, jotakuinkin metallinilmaisinharrastajien tekemien löytöjen alueelta. Hiekkamaassa havaittiin tulenpidon merkkejä, likamaata ja runsaasti historiallisen ajan löytöjä. Rautakauden tyypin keramiikkaa tuli esille yhden koeojan likamaalaikusta ja toisesta otettu radiohiiliajoitus sijoittuu keskiajan alkuun.
metsakeskus.1000044169 109 Alilaurila 10002 12001 13000 11010 27000 360760.00000000 6763077.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044169 Voutilakeskuksen itäpuolisen pellon länsiosasta löytyi metallinetsinnässä huhtikuussa 2022 kupurasoljen puolikas ja kankiketjun nivel peltomaan kyntökerroksesta 3-15 cm syvyydestä (Ilppari: ILM21627). Paikan tarkastuksessa havaittiin peltokerroksessa metallinetsinharrastajien avustuksella runsaasti myöhäisrautakautisia ja historiallisen ajan löytöjä: tappikoristeisen soljen katkelma, rauta- ja pronssiesineiden katkelmia, kuparipeltiä, korujen osia ja keramiikan fragmentteja. Alueen koekaivauksissa 2022 todettiin peltokerroksen alapuolelta rautakautiseen ja historiallisen ajan asuinpaikkaan liittyvää kulttuurikerrosta peltoalueen länsi- ja luoteisosasta, jotakuinkin metallinilmaisinharrastajien tekemien löytöjen alueelta. Hiekkamaassa havaittiin tulenpidon merkkejä, likamaata ja runsaasti historiallisen ajan löytöjä. Rautakauden tyypin keramiikkaa tuli esille yhden koeojan likamaalaikusta ja toisesta otettu radiohiiliajoitus sijoittuu keskiajan alkuun.
metsakeskus.1000044172 638 Stensböle Råberget 10002 12004 13051 11006 27007 431464.00000000 6691233.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044172 Jussila & al. 2020: vanha rajaröykkiö ja viisarikiviä. Rajaröykkiö on merkitty mm. 1734 rajankäyntikartalle.
metsakeskus.1000044173 638 Suuri Rantatie Kungsbacken 10002 12005 13071 11006 27000 421078.00000000 6695626.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044173 Kilometrin mittainen hylätty tieosuus vanhasta Kuninkaantiestä eli suuresta rantatiestä. Tämä osuus on hylätty jo 1800-luvulla. Tie on tällä, vanhalla linjalla v. 1749 pitäjänkartalla ja 1700-luvun lopun kuninkaankartalla. Vuoden 1883 Drägsbyn kartalla tie kulkee nykyisellä linjauksella ja vanha vuoren syrjää kiertävä tie on siinä polkuna. Vanha tie on polkuna vielä 1962 kartalla. Maastosta erottuva osuus on parhaimmillaan noin 4,5–5,5 m leveä, ja se on pengerretty sekä tien luoteis- että kaakkoispuolelta. Tiepainanteen päälle on muodostunut polku joka haarautuu, ja oikeanpuoleinen polku seuraa vanhaa tielinjaa. Tien päällä kasvaa mäntyjä sekä koivuja, jotka arvioitiin ainakin 40-vuotiaiksi. Luoteessa sijaitsee siirtolohkare, jossa on poranjälkiä. Kohteen koillispää katoaa näkyvistä lidar-aineistossa koska siellä ei ole vastaavanlaista pengerrystä kuin lounaisosassa. Maastossa tien tämä osuus erottuu korkeintaan sillä perusteella, että linjauksella ei ole kiviä samalla lailla kuin ympäristössä.
metsakeskus.1000044174 638 Skarpens Vanha Myrskyläntie 10002 12005 13071 11006 27000 426793.00000000 6698240.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044174 Hylätty osuus vanhasta Myrskyläntiestä joka on nyt suurelta osin polkuna. Osuus on pääosin moottoritien eteläpuolella jonka alle osa vanhaa tietä on jäänyt. Lakkapolku katkaisee hylätyn tieosuuden vielä kahteen osaan. Tie on merkitty 1600-luvun lopun yleiskarttoihin. Tie on ollut vielä käytössä vuoden 1978 peruskartassa. Vuoden 1988 kartassa tie ei ole enää käytössä. Tie listattiin kohteena v. 2020 inventoinnissa, mutta sitä ei ehditty tarkastaa maastossa ennen lumentuloa. Maastotarkastus tehtiin Porvoon kaupungin toimesta vuonna 2024. Lakkapolun eteläpuolella tiepohjan linjauksen kohdalla kulkee valaistu, hiekkapäällysteinen ulkoilutie. Valopylväiden johtokaivannot ovat todennäköisesti tuhonneet ainakin osan vanhasta Myrskyläntien tienpohjasta. Tielinjauksen itäpuolella 35 metrin päässä on 2-3 kivikerrasta muodostuva kivipengerrys, joka liittyy todennäköisesti kahden pellon väliseen kulkuyhteyteen, joka näkyy esim. vuoden 1950 ilmakuvassa. Lakkapolun pohjoispuolella tienpohja on ensin asfaltoitu kääntölenkiksi. Tämän luoteispuolella tie on päällystämätön, mutta siinä on työkoneiden aiheuttamia vaurioita. Moottoritien rampin eteläpuolella on osuus, joka on säästynyt työkoneilta ja jossa näkyy kevyt pengerrys.
metsakeskus.1000044175 853 Huhtakivi 10002 12006 13221 11033 27000 243171.00000000 6714721.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044175 Kohde sijaitsee Turussa Orikedon kaupunginosassa, Turun tuomiokirkosta n. 4,5 kilometriä koilliseen. Turun kehätie (kantatie 40, E18-tie) ja Orikedon eritasoliittymä on kohteen länsipuolella, siitä noin 150 m länteen. Vajaan 100 m etäisyydellä kohteen pohjoispuolella kulkee seututie 222 (Vanha Tampereentie). Kuppikallio sijaitsee topografialtaan varsin tasaisella teollisuusalueella, joka viettää hyvin loivasti pohjoiseen noin 400 m etäisyydellä sijaitsevaan Vähäjokeen. Alue on entistä peltoa, johon historiallisten karttojen ja ilmakuvien perusteella on 1900-luvulla rakennettu omakotitaloja, joista viimeisetkin on sittemmin vuosisadan lopulla purettu. Muu lähiympäristö on lähinnä eri teollisuuskiinteistöjen kulkuväylinä tai ajoneuvojen säilytykseen soveltuvina asfaltti- tai hiekkakenttinä. Matalahko kallioalue, joka erottuu ympäristössään hyvin, on kooltaan pohjois-eteläsuunnassa noin 16 m ja itä-länsisuunnassa noin 8 m. Kalliopaljastuman korkein kohta, lähiympäristöstä noin 1,5–2 m korkea, on paljastuman koillisosassa, josta myös kupit sijaitsevat. Kallio on aluskasvillisuudesta lähes kokonaan paljas, eikä siinä kasva kuin vähän sammalta humuspitoisten kalliohalkeamien ja kalliopainumien kohdilla. Kallion eteläosaan on kahdesta paikkaa pultattu kiinni mainoskyltin tukipylväät. Kallion korkeimmalta kohdalta havaittiin kolmetoista varmaa pyöreää kuppia ja yksi kaksiosainen kuppi. Pääosa (7 + 7) havaituista kupeista on tehty säännölliseen paririviin. Kahdesta epävarmasta kuppimaisesta syvennyksestä toinen sijaitsee pohjoisemman kuppirivin jatkona itäpäädyssä ja toinen kuviokokonaisuuden pohjoispuolella, heti kaksiosaisen kupin luoteispuolella. Varmoiksi tulkitut kupit sijaitsevat noin 90 x 20 cm kokoisella, suhteellisen tasaisella alueella kalliopaljastuman koillisosassa, noin 15 cm etäisyydellä kallioalueen reunasta. Varmat kupit ovat muodoltaan säännöllisen pyöreitä, ollen halkaisijaltaan noin 50–70 mm. Poikkeuksena mainittakoon kalliossa oleva kaksiosainen kuppi, joka koostuu todennäköisesti kahdesta noin 60 mm halkaisijaltaan olevasta vierekkäisestä kupista (tämän kaksiosaisen kupin koko on siis 120 x 60 mm). Kuppien syvyys kivessä vaihtelee jonkin verran, mutta enimmillään se on 20 mm.
metsakeskus.1000044176 851 Vojakkala Suomen sodan muistomerkki 10007 12013 13131 11006 27027 369605.00000000 7313363.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044176 Vojakkalan Elsanvainiolla, Vojakkalan nuorisoseuran lähellä, Oravaisensaarentien eteläpuolella sijaitsee Suomen sodan muistomerkki, jonka on suunnitellut Matti Visanti. Muistomerkki on paljastettu vuonna 1957 Sotilasmuistomerkkitoimikunnan toimesta.
metsakeskus.1000044177 51 Sirius 10007 12017 13194 11006 27009 195499.00000000 6828892.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044177 Sijaintipaikka on Eurajoen vesialueella Säpin majakkasaaresta länteen, majakasta noin pari mailia länteen. Sijaintitieto on epätarkka. Ruotsalaisen höyrylaiva Siriuksen hylky. Laivasta on jäljellä muun muassa noin 30 metriä pitkä osa pohjasta sekä höyrykattila. Osia on 3 - 17 metrin syvyydessä. Sirius haaksirikkoutui myrskyssä 16.12.1944 ollessaan matkalla Sundsvallista Mäntyluotoon. Seppo Salonen on selvittänyt laivan vaiheita ja kertoo niistä Urheilusukeltaja -lehdessä 1995/3 (s. 20-21). Laiva haaksirikkoutui Säpin länsipuolella Lindgrenin matalan luona olevalle 3 metrin matalikolle. Haaksirikon jälkeen hylyn ja sen lastin osti porvoolainen yhtiö. Pelastustöissä 1945 hylky vaurioitui pahoin. Hylky löydettiin uudestaan 1992. Seppo Salonen kertoo Urheilusukeltaja-lehdessä sukelluksesta hylyllä ja hän kertoo Säpin majakan olevan "lännessä parin mailin päässä".
metsakeskus.1000044178 890 Urroaivi länsi 10002 12004 13050 11006 27000 542972.00000000 7757667.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044178 Kohde sijaitsee Pulmankijärven eteläpäästä 4 km kaakkoon, vajaan kilometrin Norjan rajasta ja Urroaivista länteen. Paikalla on todettu 2004 kivikehä, purnuja ja pyyntikuoppa. Kivikehät ovat pyöreitä tai suorakaiteen muotoisia ja vaihtelevat halkaisijaltaan 1 - 6 m. Kivikehä ja purnut on rakennettu Urroaivin länsipuolella sijaitsevaan kivirakkaan. Urroaivin etelärinteelle kulkee Pulmankijärven eteläpäästä opastettu polku.
metsakeskus.1000044178 890 Urroaivi länsi 10002 12016 13170 11006 27000 542972.00000000 7757667.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044178 Kohde sijaitsee Pulmankijärven eteläpäästä 4 km kaakkoon, vajaan kilometrin Norjan rajasta ja Urroaivista länteen. Paikalla on todettu 2004 kivikehä, purnuja ja pyyntikuoppa. Kivikehät ovat pyöreitä tai suorakaiteen muotoisia ja vaihtelevat halkaisijaltaan 1 - 6 m. Kivikehä ja purnut on rakennettu Urroaivin länsipuolella sijaitsevaan kivirakkaan. Urroaivin etelärinteelle kulkee Pulmankijärven eteläpäästä opastettu polku.
metsakeskus.1000044179 890 Urroaivi lounas 2 10002 12004 13050 11006 27000 543580.00000000 7756492.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044179 Kohde sijaitsee Pulmankijärven eteläpäästä noin 5 km kaakkoon, Urroaivin lounaispuolella, noin 1,3 km Norjan rajasta. Paikalla on vuonna 2004 havaittu kaksi epämääräistä purnua. Vuoden 2020 tarkastuksessa alueelta löydettiin vain yksi mahdollinen purnu. Alue on osin suurista lohkareista koostuva rakka.
metsakeskus.1000044180 620 Teeriharju 3 10002 12004 13054 11006 27000 522745.00000000 7163574.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044180 Vuoden 2014 inventointi: Kohde sijaitsee hiekkaisen moreenirinteen yläosassa. Alue on hakattu paljaaksi ja maanpinta muokattu. Luonnonkivinen röykkiö on mitoiltaan noin 2m x 1,5m, korkeudeltaan noin 0,5m. Röykkiö koostuu isohkoista ihmisen nostettavista kivistä. Paikalla on eri laatuista hiekkaista moreenia, kiviä ei ole hirveästi lähistöllä. Kyseessä on mahdollisesti rajaröykkiö.
metsakeskus.1000044181 405 Kyyräharju 2 10007 12011 13000 11042 27028 553700.00000000 6770487.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044181 Laserkeilausaineiston perusteella alueella on Salpalinjaan liittyviä kaivantoja. Osa rakenteista näkyy myös vuoden 1948 ilmakuvassa.
metsakeskus.1000044182 405 Mustaho 10007 12011 13000 11042 27028 554107.00000000 6769391.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044182 Laserkeilausaineiston perusteella alueella on osin maahan kaivettujen telttapohjien jäännöksiä.
metsakeskus.1000044183 498 Sarvijärvi kopukka 10007 12017 13193 11006 27009 379056.00000000 7556931.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044183 Kohde sijaitsee Pallastunturin koillispuolella, Sarvijärven pohjoispään itärannalla, saroja ja sammalia kasvavalla rantavyöhykkeellä. Noin 130 metriä kohteesta pohjoisluoteeseen sijaitsee laavu ja nuotiopaikka. Kohde on kuusenrungoista rakennettu pieni lautta eli kopukka. Kohdetta dokumentoitaessa vuonna 2011 Sarvijärven vedenkorkeus oli noin metrin verran alempana kuin millä korkeudella se vaikutti aiemmin olleen. Kun vedenpinta on ollut korkeammalla, on kopukka sijainnut aivan vesirajalla, mutta kesällä 2011 kopukan etäisyys vesirajalle oli toistakymmentä metriä. Kopukka on rakennettu kuudesta rinnakkain kiinnitetystä kuusenrungosta. Runkojen lahoaminen oli edennyt varsin pitkälle, mutta kopukan rakenne on kuitenkin vielä hyvin havainnoitavissa. Useimmat rungot ovat kirveellä katkaistuja, mutta ainakin kaksi runkoa on myös sahattu poikki. Runkojen pituus vaihtelee välillä 2,1 m – 2,3 m ja paksuus välillä 15 cm – 20 cm. Kopukan leveys on ollut noin 1,1 m. Noin puolen metrin etäisyydellä kopukan päistä ovat ilmeisesti sijainneet poikittaiset tukipuut, jotka ovat olleet kiinnitetyt kuusenrunkoihin tehdasvalmisteisilla nauloilla.
metsakeskus.1000044185 143 Halmela 10007 12012 13124 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044185 Käytöstä jäänyt kivilouhos sijaitsee avokalliolla. Kivilouhoksen alueella on avokalliossa suorareunaisia leikkauspintoja ja porausreikiä. Lisäksi osa louhituista ainakin osittain suorakulmaisista kivistä on jätetty paikalle joko vaurioituneina tai odottamaan kuljetusta.
metsakeskus.1000044186 630 Tervolankangas 1 10002 12016 13175 11002 27000 472285.00000000 7117850.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044186 Tervolankankaan pohjoisrinteessä on n. 10 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, sen halssi on kaivettu luoteeseen. Tervahauta on merkitty maastokartalle. Kankaan puusto on harvaa mäntymetsää. Haudan päällä kasvaa nuoria kuusia, reunoilla kasvaa varttuneita mäntyjä. Maaperä on hiekkaa tervahaudan kohdalla, kankaan laki ja rinteet ovat kivikkoisia. Samalla kankaalla idässä sijaitsee kaksi muutakin maastokartalle merkittyä tervahautaa, joista läntisempi on entuudestaan rekisteriportaalissa tunnuksella 1000044187.
metsakeskus.1000044187 630 Tervolankangas 2 10002 12016 13175 11002 27000 472400.00000000 7117845.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044187 Kaksi maastokartalle merkittyä tervahautaa Tervolankankaalla, toinen sijaitsee kankaan koillisreunalla, se on n. 10 m halkaisijaltaan, halssi on pohjoiseen. Toinen tervahauta sijaitsee kankaan itäpäässä noin 200 metriä edellisestä kaakkoon. Se on halkaisijaltaan n. 13 m, halssi koilliseen. Kankaan puusto on harvaa mäntymetsää. Pohjoisemman haudan päällä kasvaa jonkin verran puustoa, itäisen tervahaudan kaakkoispuolella on lato ja tervahaudan lähistöllä kuoppia, jotka näyttävät nuorilta maanottokuopilta. Noin 90 m pohjoisemmasta tervahaudasta länteen on myös maastokartalle merkitty tervahauta, Tervolankangas 1 (1000044186).
metsakeskus.1000044188 205 Poronurmi 10002 12016 13175 11006 27000 528613.00000000 7093430.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044188 Tervahauta, halkaisija noin 18 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044189 143 Luhalahti 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044189 Luhalahti mainitaan vuoden 1540 maakirjassa. Kylä tunnetaan myös nimillä Luhalax. Luhalahden kylässä oli 1560-luvulla 5 taloa. Peltojen ympäröimä Luhalahti on vain osittain säilyttänyt vanhan ryhmäkylän luonteen. Kylän tonttimaa sijoittuu pääosin nykyisin rakennetulle alueelle. Isojakokartan perusteella osin rakentamattomia ja autioituneita osia kylätontista ovat Ronkka, Haikara ja Upari. Tosin nämä osat kylän tonttimaista ovat osin viljelyssä. On mahdollista, että Uparin talon pihapiirin historialliset kerrostumat ovat pitkälti tuhoutuneet.
metsakeskus.1000044190 143 Rannanmaa 10007 12012 13124 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044190 Kyrösjärven rannassa on pienialainen kivilouhos. Paikalla on lohkottuja luonnonkiviä joissa on porauksen jälkiä. Osa kivistä on ilmeisesti toiminnan loputtua jäänyt Kyrösjärven rantaan odottamaan poiskuljetusta. Kivilouhoksen toiminta ajoittunee 1800-luvun lopulle tai 1900-luvun alkuun. Kohde on ilmeisesti merkitty vuoden 1959 peruskarttaan.
metsakeskus.1000044191 143 Heltee 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044191 Kylä tunnetaan nimellä Heltte vuoden 1540 maakirjassa. Kylässä oli kaksi taloa, Pertta ja Helle. Kylän kolmas talo Marjamäki perustetiin 1700-luvulla aluksi torpaksi. Helteen talot ovat vanhalla kylämäellä ja Pertta maantien varressa kylän alarinteessä maantien laidassa. Kylämäellä on Helteen talon pihapiiri, johon kuuluu mm. aittoja ja päärakennus. Pertan kantatalon pihapiiri on tiiviisti rakennettu.
metsakeskus.1000044192 785 Latva-Parttuaisen kangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 499560.00000000 7163648.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044192 Kivikkoisen mäen pohjoisrinteen alaosassa sijaitseva tervahauta on halkaisijaltaan noin 18 metriä. Sen vallin leveys on noin 4 metriä. Tervahaudan syvyys on pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1,7 metriä. Halssi suuntautuu pohjoiseen. Se on noin 4 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja 1,5 metriä syvä. Haudan ympärillä kulkee katkoviivamainen kaivanto. Haudan pohjalta otettiin kairaus, josta havaittiin musta noensekainen maakerros. Tervahaudan päällä kasvaa pienehköjä kuusia, koivuja sekä katajaa.
metsakeskus.1000044195 710 Strömsö S 10002 12001 13007 11006 27000 319437.00000000 6648432.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044195 Strömsö on keskiaikaisperäinen kylä, jossa oli vuonna 1560 3 taloa. Vanhin kylää kuvaava kartta on vuodelta 1801 (KA MMA B16a:15/1-5), jolloin saarella sijaitsi enää yksi verotalo, Strömsö. 1800-luvun alussa kylätontti peltoineen sijaitsi Byviken-nimisen lahden itärannalla. Strömsön tilan nykyinen pihapiiri sijaitsee jotakuinkin samalla paikalla kuin vuoden 1801 karttaan merkitty tonttimaa. Päärakennuksen eteläpuolella oleva laaja nurmialue on ollut 1800-luvulla humalatarhana ja hakamaana. Myöhemmin alueelle on pengerretty puoliympyrän muotoinen pihatasanne. Piha-alueella voi olla edelleen säilyneenä vanhempia kyläasutukseen liittyviä kerroksia. Syksyllä 2021 tehdyn pienimuotoisen maastoinventoinnin yhteydessä päärakennuksen ja sitä ympäröivän pihapiirin etelä-/lounaispuoleiselta kallioiselta mäeltä löytyi kaksi uuninperustusta ja osittain tuhoutunut rakennuksenperustus. Rakenteet saattavat liittyä vuoden 1801 kartassa tonttimaan eteläreunalla erottuvaan kolmen rakennuksen ryhmään.
metsakeskus.1000044196 273 Nuottajärvi 2 10007 12016 13175 11006 27009 394216.00000000 7442223.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044196 Tien eteläpuolella, noin 25 metrin päässä, sijaitsee tervahauta. Hirvasjärven rannalla olevalta laavulta noin 250 metriä tietä länteen. Ympäristö on kuivaa mäntykangasta. Tervahaudassa kasvillisuus muuta ympäristöä hieman tiheämpää, etenkin rännin alueella enemmän kasvillisuutta. Tervahauta on rakennettu rinteeseen. Tien puoleiset vallit erottuvat tervahaudassa selkeimmin. Vallin leveys on noin 1 metri. Ränni laskee tielle päin, luoteeseen. Rännin leveys on noin 1,4 m ja pituus 4 m.
metsakeskus.1000044197 273 Nuottajärvi 3 10002 12016 13175 11006 27009 393425.00000000 7442697.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044197 Nuottajärven koillisrannalla, tien ja järven välissä sijaitsee neljä tervahautaa ja kämpän jäännös. Ympäristö on kuivaa kangasta, jossa pääpuulajina on mänty. Tervahautojen alueella kasvillisuus on paljon tiheämpää kuin muualla ja puulajeina on myös lehtipuita. Kämpältä ja tervahaudoilta maasto nousee kohti tietä ja järvelle päin mennessä maasto laskee. Tervahaudat sijaitsevat rivissä järven rannalla noin 15 metriä rantaviivasta. Kolme tervahautaa erottuvat selkeinä maastossa. Lähimpänä kämppää oleva tervahauta on matalin ja heikoimmin erottuva. Tervahauta 2: Isoin järven rannalla olevista tervahaudoista. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 19 metriä. Ränni laskee järvelle lounaaseen. Rännin pituus on noin 8 metriä ja leveys noin 2,4 metriä. Kasvillisuus tervahaudassa on tiheää, koivua, mäntyä ja katajaa. Tervahaudassa on selkeät vallit, jotka ovat leveydeltään noin 2,7 metriä.
metsakeskus.1000044198 405 Venesatama 10001 12005 13059 11006 27008 564337.00000000 6771045.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044198 Vuoden 1892 purjehduskartassa on matalikolle merkitty kummeli lisämerkinnällä "Tuli". Kohdalla on nykyään karimerkki. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen laji on siten määritettävä uudelleen.
metsakeskus.1000044199 405 Nuottasaari 10001 12005 13059 11006 27008 565869.00000000 6771516.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044199 Nykyisin Kaukaan tehdasalueen alle jääneen Nuottasaaren I-päässä on ollut kummeli, jonka on muodostanut kiviröykkiö, jonka keskellä on ollut pystysuora tanko. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen laji tulee määrittää uudelleen.
metsakeskus.1000044201 405 Pieni Lamposaari 10001 12005 13059 11006 27008 565221.00000000 6772110.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044201 Arkistotiedot: Pienen Lamposaaren E-rannalla. Kummelin ovat muodostaneet elävään puuhun kiinnitetyt puupylväät, joihin on kiinnitetty Suunnikkaan muotoiset levypinnat, joissa on neljä vaakasuoraa raitaa. Puun latvusto on muodostanut kummelin huippumerkin. Kohde on tarkastamaton. Kohteen suojelulaji pitää tarkistaa.
metsakeskus.1000044202 405 Hyötiönsaari 10001 12005 13059 11006 27008 567165.00000000 6772312.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044202 Arkistotiedot: Hyötiönsaaren E-rannalla on ollut kummeli, jonka on muodostanut kiviröykkiö, jonka keskellä on ollut pystysuora, raidalliseksi maalattu tanko. Kohde on tarkastamaton. Kohteen suojelulaji pitää tarkastaa.
metsakeskus.1000044203 405 Saunasaari 10001 12005 13059 11006 27008 568142.00000000 6772540.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044203 Arkistotiedot: Saaren länsirannalle merkitty vuoden 1892 merikartassa kummeli. Kohde on tarkastamaton. Kohteen suojelulaji on tarkistettava.
metsakeskus.1000044204 405 Kummelsaari 10001 12005 13059 11006 27008 571233.00000000 6776860.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044204 Arkistotiedot: Kummelsaaren pohjoiskärjessä. Kiviröykkiö, jonka keskellä on pystysuora, raidalliseksi maalattu tolppa, jossa on pyöreähkö huippumerkki. Kohde on tarkastamaton. Sen suojelulaji pitää tarkistaa.
metsakeskus.1000044205 405 Luovukkaluoto 10001 12005 13059 11006 27008 571339.00000000 6777156.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044205 Arkistotiedot: Saaren pohjoiskärjessä kiviröykkiö, jonka keskellä on pystysuora, raidalliseksi maalattu tolppa, jossa on pyöreähkö huippumerkki. Kohde on tarkastamaton. Kohteen suojelulaji pitää tarkistaa.
metsakeskus.1000044206 405 Lamposaari 10001 12005 13059 11006 27008 571883.00000000 6777682.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044206 Arkistotiedot: Lamposaaren luoteiskärjessä kiviröykkiön muodostama kummeli. Tarkastamaton kohde. Kohteen suojelulaji pitää tarkastaa.
metsakeskus.1000044207 831 Kuhaluoto 10001 12005 13059 11006 27008 572401.00000000 6779483.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044207 Arkistotiedot: Kuhaluodon I-kärjessä vuoden 1892 merikarttaan merkitty "Kaasuöljytuli". Kohde on tarkastamaton. Kohteen suojelulaji on tarkastettava.
metsakeskus.1000044208 924 Seikankoski 10007 12015 13000 11042 27000 339405.00000000 7039991.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044208 Paikalla on osittain sortunut mylly-/saharakennus joen itärannassa. Edellisen lisäksi alueella sijaitsee hajonneen kivi- ja betonipadon jäänteitä. Sortumisvaaran takia rakenteita ei tarkastettu inventoinnin yhteydessä. Seikankosken saha ja mylly perustettiin 1884, toimintaa jatkui 1970 luvulle. Välillä se oli nimeltään Katajanmylly. Nykyinen rakennus on 1920-luvulta. Toiminta keskeytyi 1930 luvulla uiton takia tehdyn koskenperkauksen myötä.
metsakeskus.1000044209 405 Kohosaari 10001 12005 13059 11006 27008 572689.00000000 6779568.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044209 Arkistotiedot: Koholuodon länsirannalla kiviröykkiö, jonka keskellä pystyssä raidalliseksi maalattu tako, jonka huippumerkkinä on risti jonka keskellä on nelisakarainen tähti. Kohdetta ei ole tarkastettu. Kohteen suojelulaji pitää tarkistaa.
metsakeskus.1000044211 831 Rastinniemi 10001 12005 13059 11006 27008 559786.00000000 6794525.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044211 Arkistotiedot: Rastinniemen eteläkärjessä. Puurakenteinen kummeli. Kolme pylvästä, jotka yhdistyvät yläpäästään. Pylväiden yläosaan oli kiinnitetty kolmion muotoiset levypinnat, joihin oli maalattu kaksi vaakasuoraa raitaa. Kohde on tarkastamaton. Kohteen suojelulaji on tarkastettava.
metsakeskus.1000044212 623 Parkonniemi 10001 12005 13059 11006 27008 564784.00000000 6807955.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044212 Arkistotiedot: Parkonniemen länsiosassa. Kaksi kallioon maalattua vaakasuoraa vaaleaa juovaa. Kohdetta ei ole tarkastettu. Kohteen suojelulaji on tarkastettava.
metsakeskus.1000044213 623 Hietaniemi 10001 12005 13059 11006 27008 564093.00000000 6809449.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044213 Arkistotiedot: Hietaniemen itäkärjessä. Kolmella tolpalla seisova kolmion muotoinen lautakummeli. Kohde on tarkastamaton. Kohteen suojelulaji pitää tarkistaa.
metsakeskus.1000044214 623 Nuottaluoto 10001 12005 13059 11006 27008 563660.00000000 6811134.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044214 Arkistotiedot: Pienellä luodolla Nuottaluodon eteläpuolella. Kiviröykkiö. Kohdetta ei ole tarkastettu. Kohteen suojelulaji pitää tarkistaa.
metsakeskus.1000044215 623 Mustavuori 10001 12005 13059 11006 27008 563120.00000000 6812419.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044215 Arkistotiedot: Niinisaaren itärannalla. Kallioon maalattu vaalea, vinoneliön muotoinen alue, jonka keskellä on tumma pyöreä kuvio. Kohde on tarkastamaton. Kohteen suojelulaji pitää tarkastaa.
metsakeskus.1000044216 623 Hätinniemi 10001 12005 13059 11006 27008 562432.00000000 6813799.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044216 Arkistotiedot: Hätinniemen lounaiskärjessä. Kolmella tolpalla seisova kolmion muotoinen lautakummeli, jossa valkealla pohjalla kaksi vaakasuoraa tummaa raitaa. Kohde on tarkastamaton. Kohteen suojelulaji pitää tarkastaa.
metsakeskus.1000044217 623 Haapakallio 10001 12005 13059 11006 27008 561950.00000000 6813996.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044217 Arkistotiedot: Hätinvirran länsirannalla. Kiviröykkiö, keskellä pystyssä tolppa. Kohde on tarkastamaton. Kohteen suojelulaji pitää tarkistaa.
metsakeskus.1000044218 623 Härkäluoto 10001 12005 13059 11006 27008 561071.00000000 6814944.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044218 Arkistotiedot: Luodolla. Kiviröykkiö, keskellä pystyssä raidallinen tolppa. Kohde on tarkastamaton. Kohteen suojelulaji pitää tarkistaa.
metsakeskus.1000044219 623 Kapasaari 10001 12005 13059 11006 27008 560638.00000000 6815411.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044219 Arkistotiedot: Saaren länsirannalla. Kiviröykkiö, keskellä pystyssä raidallinen tolppa. Kohdetta ei ole tarkastettu. Kohteen suojelulaji pitää tarkistaa.
metsakeskus.1000044220 623 Parkonsaaren kummeli 10001 12005 13059 11006 27008 564639.00000000 6806371.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044220 Arkistotiedot: Kohdalla on ollut aikaisemmin kummeli, jossa on ollut matala kiviröykkiö jonka yläpuolella on huippumerkkinä kolmen tolpan varassa seisova kolmion muotoinen levy. Loisto rakennettiin 1884 ja sitä uusittiin useassa otteessa. Vuonna 1892 painetussa merikartassa on piirros paikalla sijaitsevasta kummelista mutta samassa kartassa sen karttamerkkinä on loiston symboli lisäselvityksellä: "kaasuöljy-tuli". Kohde on tarkastamaton. Kohteen suojelulaji pitää tarkastaa.
metsakeskus.1000044221 405 Palosaari 10001 12005 13059 11006 27008 569806.00000000 6773158.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044221 Arkistotiedot: Kiviröykkiö Palosaaren etelärannalla, loiston vieressä. Kohde on tarkastamaton. Kohteen suojelulaji pitää tarkastaa.
metsakeskus.1000044222 405 Kätkytsaari 10001 12005 13059 11006 27008 575454.00000000 6782322.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044222 Arkistotiedot: Kätkytsaaren L-kärjessä kummeli, jossa on kolme pylvästä, jotka yhdistyvät yläpäästään. Pylväiden yläosaan oli kiinnitetty kolmion muotoiset levypinnat, joihin oli maalattu kaksi vaakasuoraa raitaa. Kummelin keskellä on pysysuora, lyhyt tanko, joka on maalattu raidalliseksi. Kohdetta ei ole tarkastettu. Kohteen suojelulaji pitää tarkastaa.
metsakeskus.1000044223 831 Kummelniemi 10001 12005 13059 11006 27008 574844.00000000 6783575.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044223 Arkistotiedot: Kummelniemen koillisnurkassa. Kiviröykkiö jonka keskellä pystytanko, jossa huippumerkki. Kohde on tarkastamaton. Kohteen suojelulaji pitää tarkistaa.
metsakeskus.1000044224 405 Mustasaari loisto 10001 12005 13000 11006 27008 576299.00000000 6783948.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044224 Arkistotiedot: Mustasaaren lounaisrannalla. Vanhassa merikartassa saareen merkitty loisto lisäselvitykselä: "Kaasuöljytuli". Kohde on tarkastamaton. Kohteen suojelulaji pitää tarkistaa.
metsakeskus.1000044226 831 Ilkonluoto 10001 12005 13059 11006 27008 568958.00000000 6787064.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044226 Arkistotiedot: Ilkonluodon itäpuolella sijaitsevan matalikon päällä ollut kiviröykkiö. Vanhaan merikarttaan on merkitty kummelin kohdalle myös "Kaasuöljytuli". Kohde on tarkastamaton. Kohteen suojelulaji pitää tarkistaa.
metsakeskus.1000044227 623 Varissaari 10001 12005 13059 11006 27008 559243.00000000 6818607.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044227 Arkistotiedot: Varvisaaren itärannalla. Kallioon maalattu vaalea vinoneliö. Kohde on tarkastamaton. Kohteen suojelulaji pitää tarkistaa.
metsakeskus.1000044228 623 Saisaari 10001 12005 13059 11006 27008 559823.00000000 6821047.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044228 Arkistotiedot: Saisaaren etelärannalla. Kolmella tolpalla seisova kolmion muotoinen lautakummeli. Kohde on tarkastamaton. Kohteen suojelulaji pitää tarkistaa.
metsakeskus.1000044229 623 Kitulanniemi 10001 12005 13059 11006 27008 561484.00000000 6821916.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044229 Arkistotiedot: Kitulanniemen pohjoiskärjessä luodolla (nykyisin matalikko). Kiviröykkiö, jossa pystyssä tolppa, jonka huippumerkkinä on nuolikuvio. Kohde on tarkastamaton. Kohteen suojelulaji pitää tarkistaa.
metsakeskus.1000044230 623 Sappulanlahti 10001 12005 13059 11006 27008 563764.00000000 6821364.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044230 Arkistotiedot: Sappulahden itäpuolella olevan niemen eteläpuolella olevalla luodolla. Kolmella tolpalla seisova kolmion muotoinen lautakummeli. Kohde on tarkastamaton. Kohteen suojelutiedot tulee tarkistaa.
metsakeskus.1000044231 623 Väkkäräniemi 10001 12005 13059 11006 27008 564079.00000000 6822495.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044231 Arkistotiedot: Puumalan keskustaajaman itäpuolella. Kolmella tolpalla seisova kolmion muotoinen lautakummeli. Kohde on tarkastamaton. Kohteen suojelulaji pitää tarkistaa.
metsakeskus.1000044232 623 Pienenpäänniemi 10001 12005 13059 11006 27008 568673.00000000 6829731.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044232 Arkistotiedot: Kartalle merkitty kaksi kummelia, joista tämä on Haapasaaren luoteiskärjessä. Vain yhdestä kummelista on kuvaseloste, jossa on kiviröykkiö, jossa on kaksi, raidallista pystytolppaa ja niiden välissä kolme vaakasuoraa poikkipuuta. Kohde on tarkastamaton. Kohteen suojelulaji on tarkastetteva.
metsakeskus.1000044233 623 Suurenpäänniemi 10001 12005 13059 11006 27008 568987.00000000 6829960.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044233 Arkistotiedot: Kartalle merkitty kaksi kummelia, joista tämä on luodolla Haapasaaren pohjoispuolella. Vain kummelista yhdestä on kuvaseloste, jossa on kiviröykkiö, jossa on kaksi, raidallista pystytolppaa ja niiden välissä kolme vaakasuoraa poikkipuuta. Tarkastamaton kohde. Kohteen suojelulaji on tarkistettava.
metsakeskus.1000044234 623 Kostionsaari 10001 12005 13059 11006 27008 571696.00000000 6830653.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044234 Arkistotiedot: Saaren pohjoiskärjessä. Kolmella tolpalla seisova kolmion muotoinen, vaalea lautakummeli, jossa on kaksi vaakasuoraa tummaa raitaa. Kohde on tarkastamaton. Kohteen suojelulaji on tarkistettava.
metsakeskus.1000044235 623 Tyrynniemi 10001 12005 13059 11006 27008 573784.00000000 6830984.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044235 Tyrynniemen pohjoiskärjessä. Kiviröykkiö. Tarkastamaton kohde. Kohteen suojelulaji on tarkistettava.
metsakeskus.1000044236 623 Hirviniemi 10001 12005 13059 11006 27008 575271.00000000 6831244.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044236 Arkistotiedot: Partalansaaren etelärannalla. Kiviröykkiö, jossa kaksi pystytolppaa, joihin on kiinnitetty neliömäinen lautapinta. Tarkastamaton kohde. Kohteen suojelulaji on tarkistettava.
metsakeskus.1000044237 768 Käenniemi 10001 12005 13059 11006 27008 579899.00000000 6832235.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044237 Arkistotiedot: Käenniemen eteläkärjen edustalla olevalla luodolla. Kiviröykkiö. Tarkastamaton kohde. Kohteen suojelulaji on tarkistettava.
metsakeskus.1000044238 768 Petrosaari 10001 12005 13059 11006 27008 581946.00000000 6832993.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044238 Saaren luoteisniemellä. Kaksi päällekkäin maalattua, vaaleaa, vaakasuoraa juovaa. Tarkastamaton kohde. Kohteen suojelulaji on tarkistettava.
metsakeskus.1000044239 768 Majursaari 10001 12005 13059 11006 27008 582441.00000000 6833933.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044239 Arkistotiedot: Saaren länsirannalla. Kivi rantakalliolla. Tarkastamaton kohde. Kohteen suojelulaji on tarkastettava.
metsakeskus.1000044240 768 Oulunpää 10001 12005 13059 11006 27008 582250.00000000 6834247.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044240 Arkistotiedot: Oulunsaaren itärannalla. Maalattu, pyöreä, vaalea alue. Tarkastamaton kohde. Kohteen suojelulaji on tarkistettava.
metsakeskus.1000044241 638 Koddervik 10007 12004 13045 11006 27000 423073.00000000 6690601.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044241 Paikalla on kiviaita joka on ollut läheisen, 1800-luvun alussa perustetun torpan peltotilkkujen laidalla. Aita on merkitty rantaveteen asti ulottuvana v. 1962 peruskartalle, jossa se on myös kiinteistön rajalla. Viljely on loppunut paikalla ennen 1960-lukua, jonka jälkeen alue on pusikoitunut. Nyt alue on rakennettua ja tämä kiviaidan pätkä on jäänyt jäljelle alueen lukuisista kiviaidoista. Tämän länsipuolella sijainnut Haikkoon kartanon torppa (sen paikalla on edelleen vanha talo uusien keskellä) on ilmeisesti perustettu 1800-luvun alussa. Ensimmäisen kerran se näkyy vuoden 1840 Haikkoon tiluskartalla. (Jussila et al.)
metsakeskus.1000044242 768 Selkäsaari 10001 12005 13059 11006 27008 581648.00000000 6837058.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044242 Arkistotiedot: Selkäsaarien eteläisimmän saaren pohjoiskärjessä. Kiviröykkiö, jossa raidalliseksi maalattu pystytolppa. Tarkastamaton kohde. Kohteen suojelulaji pitää tarkistaa.
metsakeskus.1000044243 768 Hilasaari 10001 12005 13059 11006 27008 580457.00000000 6842297.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044243 Arkistotiedot: Saaren itärannalla. Kolmella tolpalla seisova kolmion muotoinen lautakummeli. Tarkastamaton kohde. Kohteen suojelulaji pitää tarkistaa.
metsakeskus.1000044244 768 Vekara 10001 12005 13059 11006 27008 579395.00000000 6846061.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044244 Arkistotiedot: Puurakenteinen kummeli Säiviönsaaren kaakkoisrannalla. Kolme pylvästä, jotka yhdistyvät yläpäästään. Pylväiden yläosaan oli kiinnitetty kolmion muotoiset levypinnat, joihin oli maalattu kaksi vaakasuoraa raitaa. Tarkastamaton kohde. Kohteen suojelulaji on tarkistettava.
metsakeskus.1000044246 768 Halkoluoto 10001 12005 13059 11006 27009 581652.00000000 6848138.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044246 Arkistotiedot: Luodon pohjoiskärjessä. Kiviröykkiö jossa raidalliseksi maalattu pystytolppa jossa kaksi lyhyttä, päällekkäistä vaakalautaa. Tarkastamaton kohde. Kohteen suojelulaji pitää tarkistaa.
metsakeskus.1000044247 638 Kuckuberget 6 10007 12011 13117 11042 27028 426146.00000000 6694732.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044247 Betoninen salmiakin muotoinen tykkiasema. Vanhan kuvan (Porvoon historia) perusteella 20 mm it-kanuunan asema. Jatkosodan aikainen (1941-44).
metsakeskus.1000044248 740 Tuohiluoto 10001 12005 13059 11006 27008 585872.00000000 6851385.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044248 Arkistotiedot: Tuohiluodon pohjoiskärjessä. Kolmella tolpalla seisova kolmion muotoinen, vaalea lautakummeli, jossa on kaksi vaakasuoraa tummaa raitaa. Tarkastamaton kohde. Kohteen suojelulaji pitää tarkistaa.
metsakeskus.1000044249 740 Ilmaniemenluoto 10001 12005 13059 11006 27008 586895.00000000 6852086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044249 Arkistotiedot: Luodon länsikärjessä. Kiviröykkiö jossa raidalliseksi maalattu pystytolppa. Tarkastamaton kohde. Kohteen suojelulaji on tarkastettava.
metsakeskus.1000044250 740 Panoviivanluoto 10001 12005 13059 11006 27008 587060.00000000 6852915.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044250 Arkistotiedot: Luodolla Helkamäen sektoriloiston luoteispuolella. Kiviröykkiö. Tarkastamaton kohde. Kohteen suojelulaji pitää tarkistaa.
metsakeskus.1000044251 740 Tervahaudanniemi 10001 12005 13059 11006 27008 586709.00000000 6853619.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044251 Arkistotiedot: Härkinsalon koillisrannalla, luodolla. Kiviröykkiö. Tarkastamaton kohde. Kohteen suojelulaji on tarkistettava.
metsakeskus.1000044252 740 Pieni Kannelsaari 10001 12005 13059 11006 27008 587011.00000000 6853923.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044252 Arkistotiedot: Saaren etelärannalla. Kaksi kiviröykkiötä, joissa raidalliseksi maalatut pystytolpat. Tarkastamaton kohde. Kohteen suojelulaji on tarkistettava.
metsakeskus.1000044255 740 Holstinsaari 10001 12005 13059 11006 27008 590280.00000000 6854907.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044255 Arkistotiedot: Holstinsaaren pohjoiskärjessä. Kiviröykkiö jossa raidalliseksi maalattu pystytolppa. Tarkastamaton kohde. Kohteen suojelulaji on tarkistettava.
metsakeskus.1000044257 710 Jeppans Bykärr hiilimiilu 10001 12016 13151 11006 27000 320761.00000000 6655108.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044257 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kaksi hiilimiilua, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044263 740 Virranniemi 10001 12005 13059 11006 27008 585359.00000000 6855473.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044263 Arkistotiedot: Lapinsaaren luoteiskärjessä. Kiviröykkiö, jossa kaksi raidalliseksi maalattua pystytolppaa. Kohde on tarkastamaton. Kohteen suojelulaji tulee tarkistaa.
metsakeskus.1000044264 740 Varisluoto 10001 12005 13059 11006 27008 597579.00000000 6855670.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044264 Arkistotiedot: Luodolla. Kiviröykkiö, jossa on kaksi pystytolppaa ja niiden välissä kaksi vaakasuoraa poikkipuuta. Tarkastamaton kohde. Kohteen suojelulaji pitää tarkistaa.
metsakeskus.1000044265 740 Takkusaari 10001 12005 13059 11006 27008 597995.00000000 6856409.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044265 Arkistotiedot: Luodolla Takkusaaren länsipuolella. Vaalea, maalattu, neliömäinen alue. Tarkastamaton kohde. Kohteen suojelulaji pitää tarkistaa.
metsakeskus.1000044266 740 Vänninsaari 10001 12005 13059 11006 27008 598754.00000000 6857848.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044266 Arkistotiedot: Vänninsaaren länsirannalla. Kolme päällekkäin maalattua, vaaleaa, vaakasuoraa juovaa. Tarkastamaton kohde. Kohteen suojelulaji on tarkastettava.
metsakeskus.1000044267 740 Tuohiluoto 10001 12005 13059 11006 27008 585872.00000000 6851364.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044267 Arkistotiedot: Puurakenteinen kummeli Tuohiluodon länsirannalla. Kolme pylvästä, jotka yhdistyvät yläpäästään. Pylväiden yläosaan oli kiinnitetty kolmion muotoiset levypinnat, joihin oli maalattu kaksi vaakasuoraa raitaa. Tarkastamaton kohde. Kohteen suojelulaji pitää tarkistaa.
metsakeskus.1000044276 707 Rääkkylän 3. kirkko 10001 12003 13037 11006 27007 635770.00000000 6912197.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044276 Rääkkylän kirkonkylään rakennettiin paikkakunnan kolmas puukirkko 1793. Kirkko paloi juhannuksena 1837. Nykyinen, järjestyksessä 5. kirkko rakennettiin v. 1851 ilmeisesti palaneen 3. kirkon paikalle. Nykyisen kirkkorakennuksen ympärillä on saattanut säilyä kolmanteen kirkkoon liittyviä kirkkorakenteita tai hautauksia. Kohdetta ei ole tutkittu arkeologisesti.
metsakeskus.1000044276 707 Rääkkylän 3. kirkko 10001 12003 13037 11006 27008 635770.00000000 6912197.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044276 Rääkkylän kirkonkylään rakennettiin paikkakunnan kolmas puukirkko 1793. Kirkko paloi juhannuksena 1837. Nykyinen, järjestyksessä 5. kirkko rakennettiin v. 1851 ilmeisesti palaneen 3. kirkon paikalle. Nykyisen kirkkorakennuksen ympärillä on saattanut säilyä kolmanteen kirkkoon liittyviä kirkkorakenteita tai hautauksia. Kohdetta ei ole tutkittu arkeologisesti.
metsakeskus.1000044279 260 Tanelinpelto 10002 12008 13091 11006 27000 669519.00000000 6885598.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044279 Marjamäen tilan pohjoispuolella olevalta rinnepellolta on keväällä 2022 löytynyt metallinetsinnässä rahakätkö, johon kuuluu eri-ikäisiä rahoja 1500-1600-luvuilta. Kätkö on laitettu maahan puulaatikossa, josta säilyneitä puun kappaleita ja metalliheloja on nähtävissä maaperässä. Rahojen levinnän perusteella löytö on pienialainen, eikä alueen viljely ole levitellyt löytöä merkittävästi.
metsakeskus.1000044281 257 Medvastö Byviken N 10002 12001 13007 11006 27000 368425.00000000 6665361.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044281 Pienistä lohkokivistä ladottu luultavasti 1700-luvun lopulle tai 1800-luvulle ajoittuvan rakennuksen kivijalka (5 x 8 m) ja sen sisällä tiilestä muuratun uunin raunio. Kohde aiemmin Medvastö Byviken, alakohde Medvastö b
metsakeskus.1000044282 290 Joutenkuiva 1 10002 12016 13175 11006 27000 620966.00000000 7104387.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044282 Tervahauta, halkaisija noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044283 290 Joutenkuiva 2 10002 12016 13175 11006 27000 621021.00000000 7104329.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044283 Tervahauta, halkaisija noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044284 290 Joutenkuiva 3 10002 12016 13175 11006 27000 621709.00000000 7103949.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044284 Tervahauta, halkaisija noin 11 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044285 290 Kursunkangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 622576.00000000 7104364.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044285 Tervahauta, halkaisija noin 20 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044286 290 Kursunkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 622612.00000000 7103822.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044286 Tervahauta, halkaisija noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044287 851 Etukari 2 10007 12005 13061 11006 27009 371887.00000000 7286860.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044287 Kohteessa on 1900-luvulle ajoitettuja rakenteita; 2 merimerkkiä, verkonkuivatusrakenteita ja muita kivirakenteita, sekä rakennuksen pohja (5 alakohdetta).
metsakeskus.1000044288 851 Inakari 6 10007 12016 13198 11006 27009 370172.00000000 7288992.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044288 Inakarin korkein kohta. Paikalla kasvaa katajaa. Paikalla on punainen metallitappi, betonia ja niiden ympärillä epämääräisesti hahmotettavia, levinneitä kivirakenteita. Paikalla myös lahonneita puuosia ja kolmionmallisia puukylttejä. Kolmiomittauspiste 1900-luvulta.
metsakeskus.1000044289 507 Kirkkokallio 10001 12001 13013 11006 27000 488882.00000000 6797342.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044289 Kuusta kasvavassa metsässä yhteensä satoja metrejä matalia kiviaitoja, jotka muodostavat aitauksia, sekä useita rakennusten pohjia ja kymmeniä kaskiröykkiöitä. Rakennelmia on parin hehtaarin alueella Kirkkokalliosta koilliseen kallion ja järven välisellä alueella. Kirkkokalliolla on rajamerkki - neliömäinen kivilatomus jonka päällä viisarikivi. Kohteen keskiosassa on tehty hakkuita n. vuonna 2021, missä yhteydessä kiviaitoja ja röykkiöitä on vaurioitunut. Kaadetut kuuset ovat olleet arviolta noin satavuotiaita. Paikalla on ollut paikallisen perimätiedon mukaan torppa. Vaurioita lukuun ottamatta kyseessä on hienosti säilynyt kokonaisuus.
metsakeskus.1000044291 425 Impola 10002 12008 13000 11006 27000 423324.00000000 7187290.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044291 Metallinetsinnässä 1.8.2019 pellolta löytyneitä historiallisen ajan esineitä. Näistä on otettu kokoelmiin kupariseoksesta valettu veitsenkahva, joka on tyylitellyn eläimen muotoinen. Viranomaiskäyttöön Ilppari ILM 11193. 2022: Autioitunut Impolan talo on merkitty vuoden 1707 karttaan ja näkyy vielä 1840-luvun kartoilla. Impolan tila on merkitty Oulun läänin maakirjaan vielä 1905, mutta puuttuu vuoden 1943 ilmakuvasta. Impolan tilan ensimmäinen isäntä mainitaan 1548 (Kuorilehto 2013: 81). Korkeutensa puolesta paikka olisi voitu asuttaa jo varhain keskiajalla. Paikalta on metallinilmaisinlöytöinä muun muassa valettu veitsenkahva sekä 1500-luvun alkuun ajoittuva klippinki. Kohde erottuu maastossa selkeästi. Paikalla on paljon tiilenkappaleita ja kiviä. Pintapoiminnassa havaittiin luuta, punasavikeramiikkaa, fajanssia ja piiposliinia. Materiaalia oli paikalla hyvin runsaasti, eikä sitä otettu talteen. Löydöt keskittyvät joen kanssa yhdensuuntaiselle matalalle kumpareelle. Peltokerros on paikalla tummaa. Talon paikka näkyy selvästi tummempana myös ilmakuvassa. Vain alueen länsipuoli oli käännetty, joten alueen itäpuolta ei voitu rajata pintapoiminnan perusteella. Alueen keskelle tehtiin yksi koekuoppa. Tiilet ja kivet keskittyivät kuopan pohjalle ja maa oli täällä nokista. Muokattu maakerros oli koekuopan ja ympäristöön tehtyjen kairausten perusteella 50–55 cm. Kyntökerroksen alla on siis voinut säilyä kerroksia. Näiden ajoitus ei selvinnyt. Aluerajaus on tehty löytöjen levinnän, ilmakuvan tumman alueen, maastonmuotojen ja 1700-luvunkarttojen avulla.
metsakeskus.1000044291 425 Impola 10002 12001 13016 11006 27000 423324.00000000 7187290.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044291 Metallinetsinnässä 1.8.2019 pellolta löytyneitä historiallisen ajan esineitä. Näistä on otettu kokoelmiin kupariseoksesta valettu veitsenkahva, joka on tyylitellyn eläimen muotoinen. Viranomaiskäyttöön Ilppari ILM 11193. 2022: Autioitunut Impolan talo on merkitty vuoden 1707 karttaan ja näkyy vielä 1840-luvun kartoilla. Impolan tila on merkitty Oulun läänin maakirjaan vielä 1905, mutta puuttuu vuoden 1943 ilmakuvasta. Impolan tilan ensimmäinen isäntä mainitaan 1548 (Kuorilehto 2013: 81). Korkeutensa puolesta paikka olisi voitu asuttaa jo varhain keskiajalla. Paikalta on metallinilmaisinlöytöinä muun muassa valettu veitsenkahva sekä 1500-luvun alkuun ajoittuva klippinki. Kohde erottuu maastossa selkeästi. Paikalla on paljon tiilenkappaleita ja kiviä. Pintapoiminnassa havaittiin luuta, punasavikeramiikkaa, fajanssia ja piiposliinia. Materiaalia oli paikalla hyvin runsaasti, eikä sitä otettu talteen. Löydöt keskittyvät joen kanssa yhdensuuntaiselle matalalle kumpareelle. Peltokerros on paikalla tummaa. Talon paikka näkyy selvästi tummempana myös ilmakuvassa. Vain alueen länsipuoli oli käännetty, joten alueen itäpuolta ei voitu rajata pintapoiminnan perusteella. Alueen keskelle tehtiin yksi koekuoppa. Tiilet ja kivet keskittyivät kuopan pohjalle ja maa oli täällä nokista. Muokattu maakerros oli koekuopan ja ympäristöön tehtyjen kairausten perusteella 50–55 cm. Kyntökerroksen alla on siis voinut säilyä kerroksia. Näiden ajoitus ei selvinnyt. Aluerajaus on tehty löytöjen levinnän, ilmakuvan tumman alueen, maastonmuotojen ja 1700-luvunkarttojen avulla.
metsakeskus.1000044293 851 Lehtikari 2 10007 12004 13049 11006 27000 371644.00000000 7288377.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044293 Kohteessa kivilatomuksia ja merimerkkejä (alakohteet).
metsakeskus.1000044294 765 Halla-aho 10001 12016 13175 11006 27000 586789.00000000 7106895.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044294 Tervahauta, halkaisija noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044295 765 Halla-aho 2 10001 12016 13175 11006 27000 586613.00000000 7106526.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044295 Tervahauta, halkaisija noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044296 765 Laurola 10001 12016 13175 11006 27000 592681.00000000 7107616.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044296 Tervahauta, halkaisija noin 14 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044297 765 Kivikkoaho 1 10002 12016 13175 11006 27000 586374.00000000 7108179.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044297 Tervahauta, halkaisija noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044298 765 Kivikkoaho 2 10002 12016 13175 11006 27000 586476.00000000 7108199.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044298 Tervahauta, halkaisija noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044301 240 Linnanklupu 8 10007 12016 13152 11006 27008 369860.00000000 7280396.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044301 Suuri kivi rantakivikossa noin 15 metriä nykyisestä rantaviivasta, jossa hakkaus G 4 (G kaunokirjain, pienempi 4, alla vaakaviiva). Hakkaus noin 5 mm:n syvyinen. Hakkauksen pinta-ala noin 30 x 20 cm. Kiven korkeus noin 1,45 m. Kalastuspaikan hakkaus, joka saattaa olla peräisin 1800-luvun lopulta. Ei ole tietoa, onko kalastuspaikka edelleen käytössä
metsakeskus.1000044302 240 Linnanklupu 9 10007 12004 13051 11006 27009 369897.00000000 7280421.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044302 Merkki sijaitsee saaren pohjoispäässä paikalla, jossa kasvaa lehtipuita ja katajaa ja jossa maasto on pääasiassa kivikkoista. Kuperalla betonialustalla on valkoiseksi maalattu pystykivi. jossa on merkkihakkaus - IV 2 1927. Käytöstä poistunut suuntamerkki. Saarella on asiakirjojen mukaan toinenkin käytöstä poistunut suuntamerkki merkinnöin IV 1 A noin 330 metriä tästä merkistä kaakkoon. Vastaavanlainen suuntamerkki merkinnöin IV 2 1927 sijaitsee Maa-Sarven korkeimmalla kohdalla.
metsakeskus.1000044303 49 Suuri Rantatie 10002 12005 13071 11006 27000 370390.00000000 6677960.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044303 Kehä III:n (nyk. Espoontie) rakentamisen yhteydessä 1968 käytöstä jäänyt osuus.
metsakeskus.1000044305 240 Maa-Sarvi 14 10007 12013 13131 11006 27009 371126.00000000 7280582.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044305 Röykkiö sijaitsee saaren koilliseen pistävällä niemellä. Aluskasvillisuus koostuu heinistä ja sammalista. Lähempänä rantaa kasvaa lehtipuita. 1994: Maa-Sarven pohjoispäässä, koilliseen pistävällä niemekkeellä on hukkuneen hailuotolaisen luotsin muistomerkki. Merkki on uusittu vasta jokin aika sitten. Uusittu muistomerkki teksteineen on valmistettu Outokummun ruostumattomasta teräksestä. 2021: Kohde on ennallaan.
metsakeskus.1000044306 240 Maa-Sarvi 17 10007 12004 13051 11006 27009 371101.00000000 7280406.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044306 Suuntamerkki sijaitsee saaren keskellä, sen korkeimman kohdan pohjoisosassa. Paikalla on kuperaan kiveen betonilla valamalla kiinnitetty, valkoiseksi maalattu pystykivi, jossa on hakkaus IV 2 1927. Käytöstä poistunut suuntamerkki. Vastaavanlainen suuntamerkki merkinnöin IV 1 1927 sijaitsee Linnanklupussa.
metsakeskus.1000044307 851 Pajukari 1 kolmiomittauspiste 10007 12016 13198 11006 27009 375656.00000000 7298113.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044307 Kivirakennelman jäännökset sijaitsevat Pajukarin kaakkoisosan korkeimmalla kohdalla. Alueen kasvillisuustyyppi on keto, maalajina hiekka ja kohoumalla kasvaa runsaasti katajaa. Rakennelman kohta on vielä hieman avoimempaa kuin muualla. Paikalla on pieniä kiviröykkiöitä, joiden välillä on myös epämääräisemmin levittäytyneitä kiviä. Kiviröykkiöiden voitiin kuitenkin hahmottaa muodostavan kolmionmallisen kuvion. Sivujen pituudeksi mitattiin 5,5, 6 ja 5,2 metriä. Edellisten havaintojen mukaan osattiin etsiä myös pientä rautatappia kivestä, ja se löytyikin lopulta vanhaa kuvaa nykyiseen näkymään vertaamalla sammalen ja varpujen alta. Kohteen ilmoittaja havaitsi aiemmin myös, että "--- kivikasan vierellä oli muutamia lähes lahonneita lautoja, joista törrötti pari käsin taotun näköistä 4-särmäistä naulaa." Nämäkin olivat todennäköisesti peittyneet kasvillisuuden alle, sillä niitä ei havaittu. Kolmiomittauspisteen jäännökset. Vuoden 1974 peruskartalla ei näy paikalla merkintää, joten tämä lienee hieman tätä vanhempi.
metsakeskus.1000044308 240 Pauha 1 10007 12016 13198 11042 27000 374096.00000000 7279863.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044308 Kivikkoinen alue Pauhan pohjoisosassa. Kolme röykkiötä, joiden keskellä maantasainen kivi, jossa vielä punaista maalia ja kolmiohakkaus ja kirjaimet KH. Kolmion sisällä kairattu reikä. Yhdessä röykkiössä on pystyssä kansallispuiston kyltti. Paikalla on myös lahonneita laudan pätkiä. Kolmiomittauspisteen jäännökset 1900-luvun loppupuolelta.
metsakeskus.1000044309 240 Pauha 2 10007 12004 13000 11006 27009 374102.00000000 7279844.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044309 Pauhan kivikkoinen korkein kohta. Rakenne sijaitsee hieman itään laskevan rinteen puolella. Paikalla on kivistä raivattua aluetta, jota reunustaa ylärinteen puolella ja sivuilla neliskanttinen tai hieman kaareva, yhteensä noin 3 metrin pituinen, matala kivivalli. Rannan puolelta avoin rakenne. Kivistä raivatulta vaikuttavan keskiosan halkaisija on 2–3 metriä. Keskellä kasvaa pajuja. Alueella on maassa muutamia lahonneita lautoja ja tolpan pätkiä. Väliaikaisen suojan jäännökset tai mahdollisesti osittainen rakennuksen kivijalka. Sijainnin ja yleisvaikutelman perusteella ei ole kovin iäkäs kohde.
metsakeskus.1000044311 785 Raappanansaari 10002 12016 13170 11002 27000 489030.00000000 7162450.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044311 Koillis-luodesuuntainen pyyntikuoppajono, jossa on ainakin 15 kuoppaa. Halkaisijat on mitattu vallin korkeimmasta kohdasta. Vallien leveydet ovat noin 1 metrin. Kohteesta noin 500 metriä koilliseen ja itään sijaitsee pyyntikuoppakohteet Kiviojankangas (785010053) ja Mannermaa (1000006340).
metsakeskus.1000044312 851 Pensaskari 14 10007 12004 13000 11006 27009 372530.00000000 7286932.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044312 Kohde sijaitsee luoteeseen viettävän rinteen yläosassa kivikkoisella paikalla. Ympärillä kasvaa heinää ja katajaa. On nykyisen muinaisjäännöksen rajauksen sisäpuolella. Kokonaisuudessaan noin 1,6 x 1,3 metrin laajuisena hahmotettava kivirakennelma, jossa ladotut kivet muodostavat seiniä, Ne muodostavat noin 50 cm korkean, neliömäisen alan, jonka kaakkoislaidalla on hieman avonaisempi kohta. Seinämät ovat noin 60 cm leveät. Rakennelman keskellä on suurempi, maan tasainen kivi. Säilytykseen liittyvä kivirakenne mahdollisesti 1900-luvulta, sillä vieressä on ilmeisesti ollut vielä 1900-luvun loppupuolella rakennuksia.
metsakeskus.1000044313 851 Pensaskari 15 10007 12005 13056 11006 27009 372444.00000000 7286586.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044313 Sijaitsee meren ja Pensaskarin sisäosaan muodostuneen järven välisellä kannaksella. Kohde lisättiin järjestelmään inventoinnissa 2021. Sitä ei käyty paikan päällä tarkastamassa, mutta se näkyy hyvin muun muassa ilmakuvassa. Sen mitat on mainittu Museoviraston kohdeinventointilomakkeella: kanavan pituus on 25 metriä ja leveys 1,3 m.
metsakeskus.1000044314 240 Pieni-Kiikkara 1 merkkikivi 10007 12016 13152 11006 27009 380398.00000000 7288873.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044314 Matala, puuton ja hiekkainen rantakivikko. Saari on nykyään peruskartoilla nimellä Pieni-Kiikkara, mutta se löytyy maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikasta myös nimellä Pirtukari. Sitä on kutsuttu aiemmin myös nimellä Ulommainen kari. Tämän eteläpuolella on Pirtumatala-niminen matalikko. Kivi. jossa viisi hakkausta eri sivuilla. Lounaissivulla D 94 ja sen päällä jälkikäteen kuvasta havaittuna ainakin CX Koillislaidalla C IX AP 1112 Itälaidalla 089 Kalastuspaikkojen merkkejä 1900-luvun loppupuoliskolta.
metsakeskus.1000044318 851 Pihlaja 3 10007 12004 13054 11006 27000 373556.00000000 7286315.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044318 Pihlajan saaressa nuorempia kohteita: kaksi verkkotarhaa, röykkiöitä, merimerkki ja talon pohja. (kts. alakohteet)
metsakeskus.1000044318 851 Pihlaja 3 10007 12005 13061 11006 27000 373556.00000000 7286315.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044318 Pihlajan saaressa nuorempia kohteita: kaksi verkkotarhaa, röykkiöitä, merimerkki ja talon pohja. (kts. alakohteet)
metsakeskus.1000044318 851 Pihlaja 3 10007 12016 13152 11006 27000 373556.00000000 7286315.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044318 Pihlajan saaressa nuorempia kohteita: kaksi verkkotarhaa, röykkiöitä, merimerkki ja talon pohja. (kts. alakohteet)
metsakeskus.1000044318 851 Pihlaja 3 10007 12001 13013 11006 27000 373556.00000000 7286315.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044318 Pihlajan saaressa nuorempia kohteita: kaksi verkkotarhaa, röykkiöitä, merimerkki ja talon pohja. (kts. alakohteet)
metsakeskus.1000044319 620 Syväjoki 2 10002 12016 13175 11006 27000 531938.00000000 7213282.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044319 Tervahauta, halkaisija noin 23 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044321 751 Pikku-Leipäre 10007 12001 13013 11006 27009 399777.00000000 7267971.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044321 Pikku-Leipäreellä on rakennuksen pohjia, muita kivirakenteita ja hakkauksia. (kts. alakohteet)
metsakeskus.1000044321 751 Pikku-Leipäre 10007 12004 13000 11006 27009 399777.00000000 7267971.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044321 Pikku-Leipäreellä on rakennuksen pohjia, muita kivirakenteita ja hakkauksia. (kts. alakohteet)
metsakeskus.1000044321 751 Pikku-Leipäre 10007 12013 13126 11006 27009 399777.00000000 7267971.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044321 Pikku-Leipäreellä on rakennuksen pohjia, muita kivirakenteita ja hakkauksia. (kts. alakohteet)
metsakeskus.1000044323 205 Pirunkuru 10002 12016 13175 11006 27000 533721.00000000 7114482.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044323 Tervahauta, halkaisija noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044326 109 Lassila 2 10002 12006 13077 11033 27000 362711.00000000 6762525.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044326 Kuppikivi sijaitsee Hattelmalanjärven koillispuolisen Hiilenmäen luoteislaidalla, noin 15 metriä pellon reunasta. Osittain sammaleen peittämän noin 1.0 x 0,8 metriä laajan ja 0,5 metriä korkean tasalakisen kiven laella erottuu kolme selkeää loivapiirteistä halkaisijaltaan noin 5 cm laajaa kuppia sekä kaksi mahdollista epämääräisempää kuppia.
metsakeskus.1000044327 529 Ruonantie 1 10002 12001 13000 11040 27000 227880.00000000 6714730.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044327 Kohde sijaitsee mäen kallioisella lakialueella, kivikkoisessa maastossa. Paikalta todettiin vuonna 2022 myöhäisrautakautinen ja/tai varhaiskeskiaikainen asuinpaikkakohde, joka kaivettiin rakennushankkeen vuoksi lähes kokonaan vuosina 2022-2023. Kohteen kaakkoisosasta löydettiin myös varhaismetallikautista keramiikkaa. Kaivauksissa kohteesta tutkittiin kahden, mahdollisesti kolmen rakennuksen ja niiden tulisijojen jäänteitä sekä asuinpaikan kulttuurikerrosta ja kuoppailmiöitä. Yhdessä rakennuksessa oli kiuasuuni ja toisessa savilattia ja tulisija. Lisäksi paikalta tutkittiin savikupoliuuni. Löytöaineistoa havaittiin melko vähän, ja kohde on saattanut olla toisaalla sijainneeseen varsinaiseen asuinpaikkaan liittynyt erillinen toiminta-alue. Mäen eteläosaa ei toistaiseksi ole tutkittu, eikä jäljelle jääneen muinaisjäännöksen laajuutta tunneta. Kohteen aluerajaus on kaivaustutkimuksiin perustuva arvio kaivamatta jääneen muinaisjäännöksen laajuudesta.
metsakeskus.1000044327 529 Ruonantie 1 10002 12004 13055 11040 27000 227880.00000000 6714730.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044327 Kohde sijaitsee mäen kallioisella lakialueella, kivikkoisessa maastossa. Paikalta todettiin vuonna 2022 myöhäisrautakautinen ja/tai varhaiskeskiaikainen asuinpaikkakohde, joka kaivettiin rakennushankkeen vuoksi lähes kokonaan vuosina 2022-2023. Kohteen kaakkoisosasta löydettiin myös varhaismetallikautista keramiikkaa. Kaivauksissa kohteesta tutkittiin kahden, mahdollisesti kolmen rakennuksen ja niiden tulisijojen jäänteitä sekä asuinpaikan kulttuurikerrosta ja kuoppailmiöitä. Yhdessä rakennuksessa oli kiuasuuni ja toisessa savilattia ja tulisija. Lisäksi paikalta tutkittiin savikupoliuuni. Löytöaineistoa havaittiin melko vähän, ja kohde on saattanut olla toisaalla sijainneeseen varsinaiseen asuinpaikkaan liittynyt erillinen toiminta-alue. Mäen eteläosaa ei toistaiseksi ole tutkittu, eikä jäljelle jääneen muinaisjäännöksen laajuutta tunneta. Kohteen aluerajaus on kaivaustutkimuksiin perustuva arvio kaivamatta jääneen muinaisjäännöksen laajuudesta.
metsakeskus.1000044327 529 Ruonantie 1 10002 12001 13000 11033 27000 227880.00000000 6714730.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044327 Kohde sijaitsee mäen kallioisella lakialueella, kivikkoisessa maastossa. Paikalta todettiin vuonna 2022 myöhäisrautakautinen ja/tai varhaiskeskiaikainen asuinpaikkakohde, joka kaivettiin rakennushankkeen vuoksi lähes kokonaan vuosina 2022-2023. Kohteen kaakkoisosasta löydettiin myös varhaismetallikautista keramiikkaa. Kaivauksissa kohteesta tutkittiin kahden, mahdollisesti kolmen rakennuksen ja niiden tulisijojen jäänteitä sekä asuinpaikan kulttuurikerrosta ja kuoppailmiöitä. Yhdessä rakennuksessa oli kiuasuuni ja toisessa savilattia ja tulisija. Lisäksi paikalta tutkittiin savikupoliuuni. Löytöaineistoa havaittiin melko vähän, ja kohde on saattanut olla toisaalla sijainneeseen varsinaiseen asuinpaikkaan liittynyt erillinen toiminta-alue. Mäen eteläosaa ei toistaiseksi ole tutkittu, eikä jäljelle jääneen muinaisjäännöksen laajuutta tunneta. Kohteen aluerajaus on kaivaustutkimuksiin perustuva arvio kaivamatta jääneen muinaisjäännöksen laajuudesta.
metsakeskus.1000044327 529 Ruonantie 1 10002 12004 13055 11033 27000 227880.00000000 6714730.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044327 Kohde sijaitsee mäen kallioisella lakialueella, kivikkoisessa maastossa. Paikalta todettiin vuonna 2022 myöhäisrautakautinen ja/tai varhaiskeskiaikainen asuinpaikkakohde, joka kaivettiin rakennushankkeen vuoksi lähes kokonaan vuosina 2022-2023. Kohteen kaakkoisosasta löydettiin myös varhaismetallikautista keramiikkaa. Kaivauksissa kohteesta tutkittiin kahden, mahdollisesti kolmen rakennuksen ja niiden tulisijojen jäänteitä sekä asuinpaikan kulttuurikerrosta ja kuoppailmiöitä. Yhdessä rakennuksessa oli kiuasuuni ja toisessa savilattia ja tulisija. Lisäksi paikalta tutkittiin savikupoliuuni. Löytöaineistoa havaittiin melko vähän, ja kohde on saattanut olla toisaalla sijainneeseen varsinaiseen asuinpaikkaan liittynyt erillinen toiminta-alue. Mäen eteläosaa ei toistaiseksi ole tutkittu, eikä jäljelle jääneen muinaisjäännöksen laajuutta tunneta. Kohteen aluerajaus on kaivaustutkimuksiin perustuva arvio kaivamatta jääneen muinaisjäännöksen laajuudesta.
metsakeskus.1000044329 240 Pohjois-Kraaseli 10007 12013 13126 11006 27008 374978.00000000 7284611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044329 Kivikkoisella, matalalla rannalla on kaksi vierekkäistä kiveä. Saarella on myös kaksi talonpohjaa ja kaksi merimerkkiä saaren länsiosassa. (kts. alakohteet)
metsakeskus.1000044329 240 Pohjois-Kraaseli 10007 12001 13013 11006 27008 374978.00000000 7284611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044329 Kivikkoisella, matalalla rannalla on kaksi vierekkäistä kiveä. Saarella on myös kaksi talonpohjaa ja kaksi merimerkkiä saaren länsiosassa. (kts. alakohteet)
metsakeskus.1000044329 240 Pohjois-Kraaseli 10007 12005 13061 11006 27008 374978.00000000 7284611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044329 Kivikkoisella, matalalla rannalla on kaksi vierekkäistä kiveä. Saarella on myös kaksi talonpohjaa ja kaksi merimerkkiä saaren länsiosassa. (kts. alakohteet)
metsakeskus.1000044329 240 Pohjois-Kraaseli 10007 12013 13126 11006 27009 374978.00000000 7284611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044329 Kivikkoisella, matalalla rannalla on kaksi vierekkäistä kiveä. Saarella on myös kaksi talonpohjaa ja kaksi merimerkkiä saaren länsiosassa. (kts. alakohteet)
metsakeskus.1000044329 240 Pohjois-Kraaseli 10007 12001 13013 11006 27009 374978.00000000 7284611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044329 Kivikkoisella, matalalla rannalla on kaksi vierekkäistä kiveä. Saarella on myös kaksi talonpohjaa ja kaksi merimerkkiä saaren länsiosassa. (kts. alakohteet)
metsakeskus.1000044329 240 Pohjois-Kraaseli 10007 12005 13061 11006 27009 374978.00000000 7284611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044329 Kivikkoisella, matalalla rannalla on kaksi vierekkäistä kiveä. Saarella on myös kaksi talonpohjaa ja kaksi merimerkkiä saaren länsiosassa. (kts. alakohteet)
metsakeskus.1000044330 244 Kolmikanta 10002 12008 13000 11033 27017 437131.00000000 7195257.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044330 Mourunginjärven itäpuolisella metsäalueella sijaitseva Kolmikanta on paikoin varsin kivikkoinen matala hiekkamoreenikangas. Harvahkoa suhteellisen kookasta mäntyä kasvan kankaan järvenpuoleinen eteläreuna kohoaa hieman muuta kangasta korkeammalle ja laskee suhteellisen nopeasti kohti etelässä olevaa Järvisuota. Metallinetsinnässä on elokuussa 2021 löytynyt permiläinen karhukoristeinen laattahela merovingiajalta (noin 500-800 jKr.). Esine löytyi kivikkoisesta ja sammaleisesta mustikkavarvikosta noin 10 cm syvyydestä, kuntan ja hiekkamaakerroksen välistä. Alueelle tehtiin maastotarkastus syksyllä 2021. Tuolloin kankaan korkeimmalta kohdalta, sen kivikkoiselta etelälaidalta todettiin latomusmainen matala röykkiö. Sammalen ja jäkälän peittämän kiveyksen ala on noin 4-5 x 6 - 6 metriä ja korkeus noin 20-30 cm. Kiveyksen alalla on vanhan tuulenkaadon jäljet ja vierelllä kookas mänty.
metsakeskus.1000044330 244 Kolmikanta 10002 12004 13054 11033 27017 437131.00000000 7195257.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044330 Mourunginjärven itäpuolisella metsäalueella sijaitseva Kolmikanta on paikoin varsin kivikkoinen matala hiekkamoreenikangas. Harvahkoa suhteellisen kookasta mäntyä kasvan kankaan järvenpuoleinen eteläreuna kohoaa hieman muuta kangasta korkeammalle ja laskee suhteellisen nopeasti kohti etelässä olevaa Järvisuota. Metallinetsinnässä on elokuussa 2021 löytynyt permiläinen karhukoristeinen laattahela merovingiajalta (noin 500-800 jKr.). Esine löytyi kivikkoisesta ja sammaleisesta mustikkavarvikosta noin 10 cm syvyydestä, kuntan ja hiekkamaakerroksen välistä. Alueelle tehtiin maastotarkastus syksyllä 2021. Tuolloin kankaan korkeimmalta kohdalta, sen kivikkoiselta etelälaidalta todettiin latomusmainen matala röykkiö. Sammalen ja jäkälän peittämän kiveyksen ala on noin 4-5 x 6 - 6 metriä ja korkeus noin 20-30 cm. Kiveyksen alalla on vanhan tuulenkaadon jäljet ja vierelllä kookas mänty.
metsakeskus.1000044332 851 Vähä-Huituri 10007 12005 13061 11006 27000 374663.00000000 7290543.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044332 Röykkiö sijaitsee Vähä-Huiturin korkeimman harjanteen itäpuoliskolla. Rinne alkaa tästä laskeutua kohti itää. Näkymät merelle ovat hyvät. Maasto on kuivaa ja hiekkaista, puutonta nummea. Paikalla kasvaa puolukkaa. Kohde on vaihtelevan kokoisista kivistä koottu pyöreähkö röykkiö, jossa on kaksi muita suurempaa kiveä pohjoislaidalla. Röykkiön koko on noin 1,6 x 1,9 m, pohjois-eteläsuunnassa hieman laajempi, ja sen korkeus on noin 0,5 m. Sijaintinsa perusteella ilmeisesti merimerkin tukikiveys.
metsakeskus.1000044333 751 Yksikivi 10007 12005 13061 11006 27000 394061.00000000 7277360.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044333 Saarella on merimerkkejä ja kalastuspaikan merkkikivikaiverruksia. (kts. alakohteet)
metsakeskus.1000044333 751 Yksikivi 10007 12016 13152 11006 27000 394061.00000000 7277360.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044333 Saarella on merimerkkejä ja kalastuspaikan merkkikivikaiverruksia. (kts. alakohteet)
metsakeskus.1000044333 751 Yksikivi 10007 12005 13061 11006 27008 394061.00000000 7277360.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044333 Saarella on merimerkkejä ja kalastuspaikan merkkikivikaiverruksia. (kts. alakohteet)
metsakeskus.1000044333 751 Yksikivi 10007 12016 13152 11006 27008 394061.00000000 7277360.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044333 Saarella on merimerkkejä ja kalastuspaikan merkkikivikaiverruksia. (kts. alakohteet)
metsakeskus.1000044334 751 Tiurasenkrunni 11 10007 12005 13061 11006 27000 398987.00000000 7271910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044334 Kohde havaittiin inventoinnissa, Vuoden 1997 inventoinnissa (Alakärppä & Ylimaunu) mainitaan "rakennusten pohjista länteen noin 50 metrin päässä" röykkiö, jota ei ole merkitty kyseisen inventoinnin karttaluonnokseen. Mahdollisesti nyt 2021 inventoinnissa havaittiin sama kohde. Röykkiö sijaitsee saaren keskiosassa, etelään viettävällä rinteellä kivikossa. Kohteen kohdalla puuton, jäkäläinen kivikko muuttuu pajua ja muita lehtipuita kasvavaksi lehtomaiseksi kankaaksi. Kiviröykkiö, jossa on sekä pyöreitä että särmikkäitä kiviä. Todennäköisesti merimerkin tukiröykkiö. Se on halkaisijaltaan noin 2 metriä ja noin 60 cm korkea. Koostuu vaihtelevan kokoisista kivistä ja on puoliksi sammalen peittämä röykkiö.
metsakeskus.1000044335 751 Tiurasenkrunni 12 10007 12005 13056 11006 27008 399213.00000000 7271679.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044335 Tiurasenkrunnin etelälaidalla oleva kohde on mainittu edellisen inventoinnin (1997) liitteessä vuodelta 1956 (Kaleva 4.7.1956). Todennäköisesti nyt paikannettu kohde on siinä mainittu Varkaanreikä, eli saaren sisäosia kohti raivattu reitti, jota pitkin veneet saatiin suojaan, tai ehkä ainakin osa sitä. Sen mukaan saarella on ollut useampia samanlaisia reittejä saaren sisäosiin, ja venehaminoissa on ollut venevalkamia, joista jotkut on merkitty kivihakkauksin omistajansa mukaan. Niiden kerrotaan olleen tuskin luettavissa 1950-luvulla. Matala, saaren sisäosan lampareita erottava kannas saaren kaakkoislaidalla. Noin 11 metriä pitkä ja metrin leveä, umpeenkasvamassa oleva kaivanto kivikkoisella kannaksen poikki pohjoiskoillis-eteläkaakkosuunnassa. Urassa kasvaa korkeaa heinää. Kyseessä on veneitä varten kaivettu kanava 1900-luvulta, mahdollisesti 1800-luvun puolelta.
metsakeskus.1000044336 581 Huhdanneva 1 10002 12016 13175 11006 27000 286309.19800000 6890558.72799999 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044336 Tervahauta maastokartassa ja LIDAR-kuvissa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044340 980 Mutalan torppa 10007 12001 13014 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044340 Autioitunut Mutalan kylän torpan paikka Näsijärven Salilahden lounaisrannalla, pellonreunan ja tien välissä. Kohde on paikannettu v. 1763 isojakokartan perusteella.
metsakeskus.1000044343 751 Härkäletto 1 10002 12004 13000 11006 27008 400180.00000000 7265973.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044343 Vuonna 2009 Härkäletossa inventoitiin kalastajayhteisön jäänteitä. Härkäletto 1 koostuu Härkäletto 1 koostuu useasta kivirakenteesta ja kompassikivestä (alakohteet). Saarella on myös nuorempia muita kulttuuriperintökohteita (Härkäletto 5).
metsakeskus.1000044343 751 Härkäletto 1 10002 12013 13130 11006 27008 400180.00000000 7265973.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044343 Vuonna 2009 Härkäletossa inventoitiin kalastajayhteisön jäänteitä. Härkäletto 1 koostuu Härkäletto 1 koostuu useasta kivirakenteesta ja kompassikivestä (alakohteet). Saarella on myös nuorempia muita kulttuuriperintökohteita (Härkäletto 5).
metsakeskus.1000044348 751 Härkäletto 5 10007 12001 13013 11006 27000 400203.00000000 7265945.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044348 Härkäletto 5 koostuu rakennuksen pohjasta ja merkkikivestä (alakohteet).
metsakeskus.1000044348 751 Härkäletto 5 10007 12005 13062 11006 27000 400203.00000000 7265945.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044348 Härkäletto 5 koostuu rakennuksen pohjasta ja merkkikivestä (alakohteet).
metsakeskus.1000044349 689 Lahnasenkoski 10007 12015 13146 11042 27000 625992.00000000 6811701.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044349 Lahnasenkoskelle rakennettiin vuonna 1911 tukkiränni, joka oli käytössä 1940-luvulle. Rakenteesta on jäljellä rännin perustuksen kivimuuri. Kivimuuri on rakennettu päällekkäin ladotuista kivenlohkareista kylmämuuraamalla. Muurin pituus on n 50 m, korkeus 0,7-0,9 m joen pohjasta ja leveys 1,5 m. Kivien koko vaihtelee noin 40-90 cm välillä. Pääsääntöisesti muuri vaikuttaa olleen kahdesta kivikerroksesta ladottu. Kosken puoleinen sivu muurista on on tasainen. Rannan puoleinen sivu muurista on hajonnut tai sitä ei ole alun perin ladottu tasaiseksi kuten kosken puoleinen sivu.
metsakeskus.1000044350 751 Möyly 1 10002 12004 13000 11006 27000 402540.00000000 7270643.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044350 Rakennelmat sijaitsevat Möylyn korkeimmalla kohdalla, paljaan kivikon ja pihlajaa ja katajaa kasvavan vyöhykkeen välissä. Paikalla on kaksi kylmämuurattua kivirakennelmaa. Luoteisempi on noin 2 x 3,5 metrin laajuinen rakennelma, jossa on aukko saaren itärannan puolella. Rakennelman korkeus on noin 1 metri. Sisällä kasvaa pihlajia ja katajia. Kaakkoisempi rakenne on noin 4 x 4,5 metrin kokoinen ja noin 90 cm korkea ja on sisätilaltaan selkeästi kivettömämpi kuin toinen rakenne. Sisällä kasvaa pihlajia ja katajia. Rakenteessa on koko seinän levyinen aukko saaren itärannan puolella. Kivirakenteiden välissä on kiviröykkiö (Möyly 2 röykkiö). Mahdollisesti säilytykseen liittyviä kivirakennelmia.
metsakeskus.1000044351 689 Ritakoski 2 10007 12015 13146 11042 27000 625862.00000000 6812016.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044351 Ritakoskelle rakennettiin vuonna 1920 tukkiränni, joka oli käytössä 1940-luvulle. Rännin perustuksena olleen kivimuurin lohkokivet ovat levinneet hajalleen pohjaan.
metsakeskus.1000044352 751 Möyly 2 10007 12004 13054 11006 27000 402538.00000000 7270645.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044352 Röykkiö sijaitsee kahden kivirakennelman välissä saaren korkeimmalla kohdalla kivikossa. Paikalla on halkaisijaltaan noin metrin kokoinen kiviröykkiö, jossa on tolpan paikkaan viittaava kolo keskellä. Mahdollinen merimerkkiin liittyvä röykkiö. Toisaalta kyseessä saattaa olla kolmiomittauspisteeseenkin liittyvä rakenne, sillä sellainen on merkitty ainakin vuoden 1983 peruskartalle.
metsakeskus.1000044353 689 Ritakoski 3 10002 12004 13046 11006 27008 625886.00000000 6812015.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044353 Kivivalli liittynee Ylä-Ritakosken vanhaan, arviolta 1860-luvulla käyttöön otettuun vesimyllyyn. Valli ei ole yhteydessä vuonna 1920 valmistuneeseen Ritakosken voimalaitokseen. Kivivallilla on todennäköisesti tuettu jyrkkää rantapengertä vesimyllyn rakentamisen ja käytön aikana.
metsakeskus.1000044354 102 Pihlava 10002 12008 13090 11033 27000 267450.00000000 6794453.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044354 Alueelta on löydetty metallinetsimellä useita rautakauteen ajoittuvia esinekatkelmia (ILM 20350, 20386, 21682). Paikalle tehdyssä tarkastuksessa todettiin, että nurmena olevalla peltolohkolla on edelleen joitakin kivisiä peltosaarekkeita. Mahdollisesti saarekkeilla on vielä jäljellä rautakautista kalmistoa.
metsakeskus.1000044359 240 Selkä-Sarvi Keskimaa 10 10007 12004 13050 11006 27000 370839.00000000 7279419.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044359 Kohteen on alun perin inventoinut Markku Mäkivuoti vuonna 1993, kohdetiedoin Selkä-Sarvi 14 purnukuoppa. Laura Nygård on tarkastanut ja nimennyt kohteen uudelleen vuonna 2015. Kuoppa on kaivettu kivikkoon, hieman ympäristöä korkeammalle kohdalle. Kohteessa ja sen ympärillä kasvaa pihlajaa, katajaa sekä horsmaa. Kohde on purnukuoppa, jota on mahdollisesti käytetty pirtun salakuljetuksen aikoihin piilokuoppana. 2021: Kohde on kunnossa.
metsakeskus.1000044360 240 Selkä-Sarvi Siljanmaannokka 1 10007 12001 13013 11006 27009 370863.00000000 7279769.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044360 Kohde sijaitsee nykyisellä kalakentällä keltaisen rakennuksen ja saunan välissä. Kyseessä on heinää ja sammalta kasvava piha-alue, jossa on harvakseltaan lehtipuita ja katajaa. Paikalla on 5 x 6 metrin kokoinen rakennuksen reunakiveys tai kivijalka, joka koostuu erikokoisista kivistä. Lähes sen keskellä on noin 0,5–1 metrin laajuinen kuoppa. Paikalla on muun muassa tiilenmurusia ja -palasia. Kivijalka on noin 1 metrin leveä länsi- ja eteläosastaan. Tätä rakennusta ei näytä merkityn ainakaan vuoden 1974 peruskartalle. Rakennus saattaa olla sen jälkeen rakennettu ja purettu, mutta todennäköisemmin 1970-lukua vanhempi rakenne, sillä alueen hyvin tuntevalla henkilöllä ei ole tietoa tällaisesta rakennuksesta.
metsakeskus.1000044364 541 Yölampi 10002 12001 13000 11019 27000 624634.00000000 7057636.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044364 Suojainen lahden ranta. Löydöt rantahiekalta, noin 10 m:n matkalta. Vaatii tarkastuksen.
metsakeskus.1000044366 272 Källarbacken 10007 12004 13043 11006 27000 312603.00000000 7086235.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044366 Maakellari sijaitsee Borgintien varressa asutussa pihapiirissä Perhonjoesta noin 60 metriä länteen. Tien toisella puolella rinne laskee loivasti Perhonjokeen. Paikalliset kutsuvat paikkaa nimellä "Källarbacken". Kellarin suuaukko suuntautuu tielle ja joelle päin. Nykyinen kylätie jatkuu suoraan kellarin ohi, mutta kääntyi aikaisemmin juuri kellarin kohdalla. Kellarin katto on romahtanut sisään, mutta seinärakenne on suhteellisen hyvin säilynyt. Koko rakenteen läpimitta on noin 12 metriä ja oviaukon leveys noin metrin. Kellarin käytöstä ei ole olemassa perimätietoa. Mahdollinen kalakellari? Tietoja kellarista antoivat Malin, Ragni ja Seppo Mutka.
metsakeskus.1000044368 536 Vikkula 10007 12012 13124 11006 27026 315039.00000000 6821568.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044368 Kohde sijaitsee jäähallin P-alueen viereisessä puistossa, moreenimäen loivalla luoteisrinteellä, polun N-puolella. Siihen kuuluu kolme isoa, kulmikasta, sammaloitunutta kiveä, joissa louhinnan jälkiä; ympärillä on pienempiä, luontaisia moreenikiviä. Kohteen laajuus on n. 3 x 2 m. Suurin kivi kohteen NW-osassa on kooltaan n. 1,5 x 1,4 x 0,9 m. Toinen iso kivi kohteen S-osassa on kolmiomainen, matalahko, mitoiltaan n. 1,3 x 1,3 x 0,5 m. Kiven yläpinnassa, lähellä sen eteläreunaa on vanha rautapultti (kiintopiste). Kolmas, pienin kivi on edellisen NE-puolella, mitat: n. 0,8 x 0,6 x 0,5 m. Sen yläpinnan N-reunalla on selkeä WE-suuntainen (lähes vaakasuora), n. 50 x 2-3 cm kokoinen, sammaloitunut poran jälki (poran koko n. 4 cm). Myös suurissa kivissä on pari epävarmempaa, sammalen peittämää poran jälkeä. Arkistolähteiden mukaan paikalla on ainakin 1900-luvulla ollut pieni peltosaareke, jota ympäröi noin 1970-luvulle saakka Kankaantaan kylän Vikkulan tilan pelto. Kyseessä on ilmeisesti tilan pieni kotitarvelouhos, joka sijaitsi saarekkeen pohjoislaidan tuntumassa.
metsakeskus.1000044369 625 Pyhäjoen Pappila 10007 12001 13009 11006 27000 368060.00000000 7151875.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044369 Pyhäjoen Pappila on sijainnut tällä paikalla ilmeisesti 1570-luvulta lähtien. Pappilan talotontti on merkitty vuodelta 1753 olevaan karttaan (F9 2/1). Nykyinen rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta. Rakennuskanta on aikojen kuluessa uusiutunut ja vaihtunut. On todennäköistä, että alueen maaperässä on säilynyt kiinteiden rakenteiden jäännöksiä ja tutkimuksellisesti kiinnostavia kerrostumia – mahdollisesti aina 1500-luvun lopulta saakka. Kohdetta ei ole arkeologisesti tarkastettu.
metsakeskus.1000044370 564 Karhuoja 2 10002 12009 13094 11019 27000 450041.00000000 7237916.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044370 Kuopat sijaitsevat tuoreella kankaalla suosaarella, sen koillisosassa ja koko saaren korkeimmalla kohdalla. Saaren eteläpuolella virtaa Karhuoja noin 150 metrin päässä. Aluskasvillisuus koostuu sammal- ja varpukasveista ja puusto on noin 80-vuotiasta mäntyä. Paikalla on kaksi vierekkäistä, lähes pyöreää, kivikkoiseen maahan tehtyä kuoppaa, joissa on reunavallit. Suurempi eli läntisempi kuoppa on kooltaan noin 6 x 5 metriä vallin korkeimmalta kohdalta mitattuna. Pienempi kuoppa on heti suuremman itäpuolella ja ne erottuvat vallilla toisistaan. Pienemmässä kuopassa on hahmotettavissa aukko etelälaidalla. Pienemmän kuopan koko on noin 4 x 3 metriä ja se on hieman epäsäännöllisempi kuin suurempi. Suuremman kuopan keskelle tehtiin kaksi koepistoa lapiolla, mutta kivisen maan vuoksi ei profiilista ottanut selvää. Tummaa maata oli heti kunttakerroksen alla, mutta ei hiiltä tai palaneita kiviä. Koepistoissa oli yksi kämmenen kokoinen kvartsinpalanen sekä pienempiä, mutta pyöristyneitä kvartsinpaloja. Ne jätettiin paikoilleen.
metsakeskus.1000044370 564 Karhuoja 2 10002 12001 13000 11019 27000 450041.00000000 7237916.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044370 Kuopat sijaitsevat tuoreella kankaalla suosaarella, sen koillisosassa ja koko saaren korkeimmalla kohdalla. Saaren eteläpuolella virtaa Karhuoja noin 150 metrin päässä. Aluskasvillisuus koostuu sammal- ja varpukasveista ja puusto on noin 80-vuotiasta mäntyä. Paikalla on kaksi vierekkäistä, lähes pyöreää, kivikkoiseen maahan tehtyä kuoppaa, joissa on reunavallit. Suurempi eli läntisempi kuoppa on kooltaan noin 6 x 5 metriä vallin korkeimmalta kohdalta mitattuna. Pienempi kuoppa on heti suuremman itäpuolella ja ne erottuvat vallilla toisistaan. Pienemmässä kuopassa on hahmotettavissa aukko etelälaidalla. Pienemmän kuopan koko on noin 4 x 3 metriä ja se on hieman epäsäännöllisempi kuin suurempi. Suuremman kuopan keskelle tehtiin kaksi koepistoa lapiolla, mutta kivisen maan vuoksi ei profiilista ottanut selvää. Tummaa maata oli heti kunttakerroksen alla, mutta ei hiiltä tai palaneita kiviä. Koepistoissa oli yksi kämmenen kokoinen kvartsinpalanen sekä pienempiä, mutta pyöristyneitä kvartsinpaloja. Ne jätettiin paikoilleen.
metsakeskus.1000044371 564 Karhuoja 3 10002 12016 13175 11006 27000 450876.00000000 7238016.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044371 Tervahauta on Karhuojan latvan tuntumassa sijaitsevalla Limppusuon moreenisaarekkeella, aivan sen eteläpäässä. Karhuoja virtaa kohteen eteläpuolella noin 40 metrin päässä. Alue on kuivahkoa kangasta, valtapuulajina on mänty. Tervahaudan alue poikkeaa kasvillisuutensa osalta ympäristöstä: näkymä tervahaudan päällä on avoin ja aluskasvillisuuden joukossa on runsaasti ruohokasveja ja tervahaudan eteläreunalla kasvaa nuorehkoja lehtipuita ja toisella laidalla iäkkäämpiä kuusia ja mäntyjä. Tervahaudan päällä ei juuri kasva puita, mutta siinä on vanhoja kantoja. Tervahaudan halkaisija on noin 14 metriä ja sen syvyys noin 0,7 metriä. Haudan eteläpuolella on halssiaukko, jonka kaivanto erottuu noin 5,5 metriä pitkänä ja 1,2 metriä leveänä. Aukossa on eläimen tekemä kolo. Tervahaudan keskelle tehdyssä koepistossa oli runsaasti hiiltä.
metsakeskus.1000044372 751 Kalliokoski talon raunio 10007 12001 13013 11042 27000 422674.00000000 7297351.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044372 2018: Kalliokosken talo on merkitty uudistilaksi vuoden 1841 uusjaon kartalle. Talon paikka on tasanteella, mistä maasto laskee loivasti jokea kohti. Asuinrakennuksen keskiosassa lähempänä länsiseinää oli ainakin 2 x 2 m mittaisen uuniin jäänteet, joka erottui yli metrin korkuisena kumpuna. Siitä löytyi tiilenpalasia, hiiltä ja palanutta maata. Alue oli tiheän ja korkean aluskasvillisuuden peitossa, ja siksi paikalla olleen asuinrakennuksen kokoa ei voitu selvittää ja mahdollisia muita rakenteita dokumentoida. Paikalla oleva huvila-asutuksen käytössä oleva kaivo oli mahdollisesti myös Kalliokosken talon kaivo. Vuoden 2021 havainnot: 2018 Simojoen rantayleiskaavan inventoinnissa kohdenumerolla 58 Kalliokoski. Suorakaiteen muotoinen kiviperustainen rakennuksen perustus, jossa tulisijan perustus suunnilleen länsiseinustan keskivaiheilla. Pusikoitunut vatukko peitti rakenteita. Rakennus näkyy vielä Maanmittauslaitoksen vanhassa ilmakuvassa vuodelta 1952, ja olisi informanttimme kertomuksen perusteella sahan aikainen työväen asuntola. Rakennus lahosi lopullisesti 1950-luvulla.
metsakeskus.1000044374 785 Mökkikorpi 10001 12016 13175 11002 27000 479808.00000000 7160431.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044374 Halkaisija noin 12 metriä, halssi kohti koillista.
metsakeskus.1000044376 785 Lehmikallio 1 10002 12016 13175 11006 27000 515582.00000000 7164805.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044376 Lehmikallion pohjoislaidalla tiestä noin 15 metriä itään, aivan suon reunalla, on tervahauta. Tervahaudan kokonaishalkaisija on noin 14 metriä, keskuskuopan halkaisija 8 metriä ja syvyys 80-100 cm. Kohti pohjoista olevan halssin pituus on kolmisen metriä ja leveys noin metri. Halssista jatkuu suoraan kohti suota ojamainen kaivanto, mahdollinen kuivatusoja. Tervahaudasta noin 30 metriä suoraan länteen on kiukaallisen tervapirtin pohja (alakohde).
metsakeskus.1000044376 785 Lehmikallio 1 10002 12004 13044 11006 27000 515582.00000000 7164805.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044376 Lehmikallion pohjoislaidalla tiestä noin 15 metriä itään, aivan suon reunalla, on tervahauta. Tervahaudan kokonaishalkaisija on noin 14 metriä, keskuskuopan halkaisija 8 metriä ja syvyys 80-100 cm. Kohti pohjoista olevan halssin pituus on kolmisen metriä ja leveys noin metri. Halssista jatkuu suoraan kohti suota ojamainen kaivanto, mahdollinen kuivatusoja. Tervahaudasta noin 30 metriä suoraan länteen on kiukaallisen tervapirtin pohja (alakohde).
metsakeskus.1000044379 82 Suontaka 2 10002 12002 13000 11033 27000 354611.00000000 6778268.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044379 Pellosta on toukokuussa 2022 löytynyt metallinetsinnässä noin 50 x 150 metrin laajuiselta alueelta rautakautiseen hauta- tai asuinpaikkaan viittaavaa esineistöä. Lisätietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM 21803 ja ILM21732. Vaatii lisäselvitystä. Suontaan alueen löytöpaikkoja tarkastettaessa 2022 pelto oli jo viljelyssä.
metsakeskus.1000044380 140 Kivikallio 10001 12016 13172 11002 27000 514657.00000000 7050809.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044380 Metsäautotien leikkauksesta on havaittu kuonan palasia ja vahvasti hiilen ja noen sekainen maa heti turpeen alla. Kuonaa on metsätraktori-uran reunassa lähes 20 m pituudelta. Maaperä on hiekkaista rinnettä. Lähettyvillä on jotain vanhoja kuoppia/kaivantoja. Viitaanjärvestä on nostettu aikoinaan järvimalmia.
metsakeskus.1000044381 749 Lintuniemi 10002 12006 13076 11006 27000 531117.00000000 7000297.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044381 Kelottunut mutta vielä pystyssä oleva karsikkomänty Kainuuntien historiallisen tielinjan varrella, loivassa rinteessä. Karsikko on kasvanut suurelta osin piiloon, näkyvissä pieni osa, jonka perusteella merkintää ei voi tulkita selvästi.
metsakeskus.1000044382 924 Oskanlepikko 10002 12016 13175 11006 27000 352108.00000000 7023542.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044382 Tervahauta sijaitsee itään viettävässä mäenrinteessä aivan metsäautotien länsipuolella. Tervahaudan läpimitta on ulkoreunat mukaan lukien noin 17 metriä. Kuopan läpimitta on noin 7 metriä. Halssi on haudan itäreunassa ja se on pituudeltaan noin 6 metriä. Tervahaudan pohjoispuolella on mahdollisen kiukaan jäänteet, joiden päälle on myöhemmin kasattu kiviä. Tervahaudan ympäristössä rinteessä on paljon eri kokoisia kaivantoja ja kuoppia. Haudan päällä kasvaa tiheä kuusivaltainen puusto.
metsakeskus.1000044383 924 Tummunniitty 10002 12016 13175 11006 27000 352313.00000000 7023086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044383 Tervahauta sijaitsee kankaan etelärinteessä metsäpolun eteläpuolella. Tervahaudan koko läpimitta on noin 13 metriä ja kuopan läpimitta noin 5 metriä. Halssi on tervahaudan eteläreunassa ja on pituudeltaan noin 5 metriä.
metsakeskus.1000044384 445 Flakaberg N 10002 12002 13019 11028 27000 248508.00000000 6695079.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044384 Kalliokohoaman juurella, sen pohjoisreunalla havupuuvaltaisessa metsässä n. 30 x 30 m alueella levinneenä sammaloituneita luonnonkiviä. Vastaavia kivikoita ei havaittu muualta Flakabergin kallioalueelta. Kivikon pohjoisreunassa näkyvissä osittain hajonnut mutta selkeä, halkaisijaltaan n. 5 m kivikehä. Paikalla todennäköisesti ollut röykkiö, joka hajotettu jossain vaiheessa ja kivet ovat levinneet kallion edustalla olevalle tasanteelle. Kohde n. 35 mmpy korkeudella ja siltä on ollut hyvä näkymä pohjoiseen.
metsakeskus.1000044385 51 Karjasalo 10007 12001 13014 11006 27009 214988.00000000 6820136.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044385 Kellarin raunio. Kooltaan n. 4 x 4 m, hyvin selkeästi näkyvä, kylmämuurattu rakenne. Paikalla ilmeisesti ollut Karjasalo -niminen talo/torppa vielä 1950 -l alussa. Muita rakenteita ei näkyvissä.
metsakeskus.1000044386 153 Koivuniemi 10002 12002 13020 11006 27005 598819.00000000 6794529.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044386 Koivuniemen luoteispäässä sijaitsevan talon rannanpuoleiselta pihalta löytyi vuonna 1992 viemäröintiä tehtäessä useiden ihmisyksilöiden luita. Paikalta siirtyneet luut peitettiin takaisin kuoppaan. Kohteen sijainti on paikannettu työmaalla mukana olleen kertojan kanssa maastossa. Alueelta tiedetään löytyneen ihmisluita aiemminkin. Wiipuri-sanomalehden vuoden 1910 numerossa 135 (23.11.1910) uutisoitiin Immolan sahan läheisestä saaresta maantasoitustöissä löytyneestä luurangosta. Immolan saha sijaitsi Koivuniemen, silloisen saaren, kaakkoisosassa, mutta saaren luoteispää oli tuolloin vielä rakentamatta. Vuoden 1781 Ruokolahden pitäjää kuvaavassa kartassa Koivuniemen läntisen saaren nimi on ollut Kuolleensaari (Kuolensari). Myös vuosien 1775/1776/1777 Mattarilan tilusten karttamerkintöjen kuvauksessa saari on samalla nimellä (Kuollensaari). Oletettavasti kalmisto on ollut käytössä ennen vuonna 1572 perustettua Ruokolahden seurakuntaa ja sen läheisen Pappilanlahden rannalle perustettua kirkkomaata. Muinaisjäännösmerkintä kattaa vuonna 1992 todetun luulöytöpaikan, mutta tämän lisäksi myös muilla Koivuniemen rakentamattomilla alueilla on voinut säilyä hautoja.
metsakeskus.1000044386 153 Koivuniemi 10002 12002 13020 11010 27000 598819.00000000 6794529.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044386 Koivuniemen luoteispäässä sijaitsevan talon rannanpuoleiselta pihalta löytyi vuonna 1992 viemäröintiä tehtäessä useiden ihmisyksilöiden luita. Paikalta siirtyneet luut peitettiin takaisin kuoppaan. Kohteen sijainti on paikannettu työmaalla mukana olleen kertojan kanssa maastossa. Alueelta tiedetään löytyneen ihmisluita aiemminkin. Wiipuri-sanomalehden vuoden 1910 numerossa 135 (23.11.1910) uutisoitiin Immolan sahan läheisestä saaresta maantasoitustöissä löytyneestä luurangosta. Immolan saha sijaitsi Koivuniemen, silloisen saaren, kaakkoisosassa, mutta saaren luoteispää oli tuolloin vielä rakentamatta. Vuoden 1781 Ruokolahden pitäjää kuvaavassa kartassa Koivuniemen läntisen saaren nimi on ollut Kuolleensaari (Kuolensari). Myös vuosien 1775/1776/1777 Mattarilan tilusten karttamerkintöjen kuvauksessa saari on samalla nimellä (Kuollensaari). Oletettavasti kalmisto on ollut käytössä ennen vuonna 1572 perustettua Ruokolahden seurakuntaa ja sen läheisen Pappilanlahden rannalle perustettua kirkkomaata. Muinaisjäännösmerkintä kattaa vuonna 1992 todetun luulöytöpaikan, mutta tämän lisäksi myös muilla Koivuniemen rakentamattomilla alueilla on voinut säilyä hautoja.
metsakeskus.1000044388 202 Muuraisi 10002 12001 13000 11033 27018 254813.00000000 6705510.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044388 Peltoalue Viukkalon kylätontin eteläpuolella. Viukkalonojaan laskeva rinne, josta on metallinetsinnässä löytynyt vuosina 2022-2023 pellosta pääasiassa myöhäisrautakautisia metalliesineitä. Peltoalueelta on havaittu myös sulanutta pronssia. Lisätietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM22051, ILM22053, ILM22120, ILM22219, ILM22220, ILM23752, ILM25378, ILM25354, ILM25403, ILM25404, ILM28900, ILM33592. Löytöaineiston runsaudesta päätelleen alueella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, todennäköisesti asuinpaikka. Inventoinnissa vuonna 2023 peltoalueelta ei tehty tarkentavia löytö- tai muita havaintoja.
metsakeskus.1000044388 202 Muuraisi 10002 12001 13000 11033 27017 254813.00000000 6705510.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044388 Peltoalue Viukkalon kylätontin eteläpuolella. Viukkalonojaan laskeva rinne, josta on metallinetsinnässä löytynyt vuosina 2022-2023 pellosta pääasiassa myöhäisrautakautisia metalliesineitä. Peltoalueelta on havaittu myös sulanutta pronssia. Lisätietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM22051, ILM22053, ILM22120, ILM22219, ILM22220, ILM23752, ILM25378, ILM25354, ILM25403, ILM25404, ILM28900, ILM33592. Löytöaineiston runsaudesta päätelleen alueella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, todennäköisesti asuinpaikka. Inventoinnissa vuonna 2023 peltoalueelta ei tehty tarkentavia löytö- tai muita havaintoja.
metsakeskus.1000044388 202 Muuraisi 10002 12001 13000 11033 27015 254813.00000000 6705510.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044388 Peltoalue Viukkalon kylätontin eteläpuolella. Viukkalonojaan laskeva rinne, josta on metallinetsinnässä löytynyt vuosina 2022-2023 pellosta pääasiassa myöhäisrautakautisia metalliesineitä. Peltoalueelta on havaittu myös sulanutta pronssia. Lisätietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM22051, ILM22053, ILM22120, ILM22219, ILM22220, ILM23752, ILM25378, ILM25354, ILM25403, ILM25404, ILM28900, ILM33592. Löytöaineiston runsaudesta päätelleen alueella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, todennäköisesti asuinpaikka. Inventoinnissa vuonna 2023 peltoalueelta ei tehty tarkentavia löytö- tai muita havaintoja.
metsakeskus.1000044389 845 Vähäloma 10007 12001 13013 11006 27009 411870.00000000 7350599.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044389 Pisavaaran luonnonpuiston alueella Vähäloman rotkon etelärinteellä mahdollisesti tukkikämpän ja piisin jäänteet. Maastossa näkyi 8x8 m kokoinen vallimainen kohouma, joka oli kasvillisuuden peittämä. Rakennelman rotkon puoleisessa kulmassa oli suuri neliömäinen kivilatomus 170x190 cm kooltaan.
metsakeskus.1000044390 734 Mäkitalo 10002 12002 13000 11033 27000 281105.00000000 6704301.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044390 Metallinetsinnän yhteydessä tehty mahdolliseen myöhäisrautakautiseen kalmistoon viittaavia havaintoja kalliosaarekkeen eteläkärjestä, hiekkaisesta maasta. Paikalla on runsaasti modernin maankäytön jälkiä, kuten maa-aineksen ottokuoppia sekä kellari tien vieressä.
metsakeskus.1000044391 489 Luotonen 10001 12016 13175 11006 27000 544920.00000000 6730987.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044391 Peruskarttaan on merkitty tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044392 777 Mustikkalahti 10002 12016 13175 11006 27000 585756.00000000 7210100.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044392 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044393 777 Pitkäperä 1 10001 12016 13175 11006 27000 587948.00000000 7210494.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044393 Tervahauta. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. LIDARK-aineiston perusteella halkaisija on 15,8 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044394 777 Pitkäperä 2 10001 12016 13175 11006 27000 588105.00000000 7210582.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044394 Tervahauta. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. LIDARK-aineiston perusteella halkaisija 13,2 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044396 777 Heiniaho 2 10001 12016 13175 11006 27000 588324.00000000 7210731.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044396 Tervahauta. Lidar-havainto. LIDARK-aineiston perusteella halkaisija on 9,7 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044398 777 Ruuskonrinne 10002 12016 13175 11006 27000 588244.00000000 7211413.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044398 Tervahauta, halkaisija noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044401 853 Ruissalon silta 10007 12005 13070 11006 27008 236680.00000000 6709473.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044401 Ruissaloon linnanniemestä kulkeneen vanhan sillan jäännökset. Silta rakennettiin vuonna 1852 puusta ja sen päässä oli kahdeksankulmainen siltavahdin tupa Otkantti. Siltaa varten tehtiin Ruissalon puoleiselta rannalta myös maapenger. Vanha silta purettiin 1912 ja korvattiin lautalla.
metsakeskus.1000044402 853 Turun satama 4 10002 12017 13000 11002 27000 236822.00000000 6709701.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044402 Turun sataman vedenalaisinventoinnissa 2022 havaittu, keskellä satama-allasta sijaitseva epäselvä anomalia, joka voi viitata esimerkiksi vanhan hylyn osiin. Inventoinnin aikana näkyväisyys vedessä oli erittäin huono ja siksi visuaalisia tarkastuksia oli mahdoton suorittaa. Kohde vaatii lisäselvityksiä.
metsakeskus.1000044403 853 Turun satama 5 10002 12017 13000 11002 27000 236870.00000000 6709694.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044403 Turun sataman vedenalaisinventoinnissa 2022 havaittu keskellä satama-allasta sijaitseva epäselvä anomalia, joka voi viitata hylkyyn tai hylyn osaan. Inventoinnin aikana näkyväisyys vedessä oli erittäin huono ja siksi visuaalisia tarkastuksia oli mahdoton suorittaa. Kohde vaatii lisäselvityksiä.
metsakeskus.1000044405 16 Hoimela 3 10002 12001 13000 11033 27000 419377.00000000 6788224.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044405 Peltoalueelta on tehty lukuisia rautakauden esinelöytöjä pintamultakerroksesta. Tarkastuksessa syksyllä 2021 löytöalueen pohjoisosaa tutkittiin pintapoiminnalla, kairauksin, koekuopituksella ja metallinilmaisimilla. Loivapiirteisen, hyvin matalan kumpareen keskelle tehdystä koekuopasta havaittiin peltomultakerroksen alta yhtenäinen humuksen, noen ja hiilen sekainen kulttuurikerros, jonka paksuus on noin 20–30 cm. Kerroksessa on sekoittuneena noin nyrkin kokoisia rapautuneita ja särmikkäitä kiviä - ovat mahdollisesti osa jotain rakennetta. Kulttuurikerroksesta, 40 - 55 cm syvyydestä,löydettiin pala kuonaa ja kaksi, mahdollisesti rautakaudelle ajoittuvaa keramiikkan kappaletta. Pintapoiminnassa koekuopan läheltä löydettiin lisää palanutta savea ja yksi, mahdollisesti rautakautisen keramiikan kappale. Kairauksissa likamaa-alueen havaittiin olevan varsin pienialainen, mutta jatkuvan myös koivukujan pohjoispuolelle. Aiemmin ilmoitettujen lisäksi tarkastuksessa löydettiin lisää rautakautisia esineitä Koivukujan eteläpuoliselta alueelta. Huomioiden esineilöytöjen määrän ja levinnän, on varsin luultavaa, että laajalla peltoalueella on peltomultakerroksen alla jäljellä muitakin viitteitä kiinteästä muinaisjäännöksestä kun tarkastuksessa havaittu. Tämän selvittäminen vaatii kuitenkin laajempia ja perusteellisempia arkeologisia tutkimuksia kuin mitä löytöpaikkatarkastuksessa on mahdollista suorittaa. Museoverkon kartan ongelmista johtuen aluerajausta ei ole vielä lisätty karttapalveluun.
metsakeskus.1000044411 790 Eräportti 10007 12013 13126 11006 27026 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044411 Kalliossa oleva hakkaus, jossa ylimpänä rengasmainen kuvio ja sen alapuolella kirjaimet ja vuosiluku: "KP 1914". Kyseessä on ilmeisesti vanha korkeuskiintopiste.
metsakeskus.1000044412 305 Saunapuron suu 10001 12016 13175 11002 27000 604850.00000000 7287850.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044412 Vinovalovarjosteessa erottuva mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044416 609 Aittalahti 10002 12004 13044 11002 27000 227845.00000000 6845047.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044416 Kiuasmainen kivirakenne, jonka läheisyydestä löydetty metallinetsinnässä rautainen koukku, kuparipellin katkelmia ja terän jäännös ehkä historiallisesta metsästyskeihäästä. Mahdollinen eräsija. Ei tarkastettu.
metsakeskus.1000044418 638 Bockbergen 10007 12004 13046 11042 27000 419070.00000000 6693756.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044418 Mäen rinteeseen luonnonkivikkoa hyödyntäen on kivistä rakennettu reilun 30 metrin pituinen käytävä. Kiviä on muureina molemmin puolin kulkureittiä ja kivistä on ladottu muureihin pieniä pyöreitä komeroita. Osa rakenteista on huteria ja kivien päällä ei ole sammalta, joten nämä kohdat rakennelmasta eivät ole ainakaan kovinkaan vanhoja. Rakentamiseen on kuitenkin nähty vaivaa.
metsakeskus.1000044420 399 Luhtastensarka 3 ryhmä B 10002 12004 13054 11002 27000 252255.00000000 6988332.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044420 Kaksi röykkiöryhmää, A ja B. Tarkastuksessa 2010 todettiin, että ryhmän A röykkiöt ovat mitä ilmeisimmin raivausröykkiöitä. Ryhmät A ja B on erotettu omiksi kohteikseen v. 2022, koska ryhmien välinen etäisyys oli yli 200 metriä, joka oli suurempi kuin metsänkäytön automaattisen valvonnan suojavyöhyke, joka johti siihen, että ryhmän A hakkuusta ei tullut automaattista varoilmoitusta. Alkuperäiset rekisterikuvaukset ja tutkimushistoria ovat ryhmän A tiedoissa, mj-tunnus 399010028.
metsakeskus.1000044422 260 Mustalampi 10002 12016 13151 11006 27000 647175.00000000 6875918.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044422 Yksityishenkilön ilmoituksen mukaan Kesälahdella sijaitseavan Mustalammen pohjoispuolella sijaitsee yksittäinen, halkaisijaltaan noin 16 metriä oleva hiilimiilu. Rakenne erottuu selvästi Lidar-korkeusmallissa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044426 785 Raappanansaari 2 10007 12009 13092 11006 27000 489146.00000000 7162597.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044426 Raappanansaaren koillisrannalla sijaitseva maakellari. Se on suorakaiteen muotoinen ja kooltaan 4,5 x 4 m vallin ulkoreunasta mitattuna. Tasainen valli, jonka leveys on 1-1,2 m. Valli selväpiirteinen, nousee maasta 40 cm. Keskellä oleva kuoppa on suorakaiteen muotoinen ja kooltaan 1,3 x 2 m, syvyys 1 m. Kuopan reunat ovat jyrkät.
metsakeskus.1000044429 233 Jylhän Alakoski 10007 12016 13180 11042 27000 305129.00000000 7003699.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044429 Inventointi 2018: 1800-luvun loppupuolella perustettiin Jylhänkoskeen ainakin neljä myllyä. 1920-luvun alussa perustettiin suuritehoinen sähkömyllyt ja saha Jylhään (Jylhän sähköosuuskunta). Tässä yhteydessä louhittiin kallioon kosken uoman pohjoispuolelle 160 m pitkä ja 6-8 m leveän kanava, jonka keski- ja alaosa toimii edelleen nykyisen voimalaitoksen laskukanavana. Kotoluhdan mylly sijaitsi aivan kanavan alapäässä, muut myllyt on 1930-luvulla purettu.
metsakeskus.1000044430 233 Eskola 10007 12001 13016 11006 27000 297520.00000000 7002530.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044430 Historiallisilta kartoilta paikannettu Eskolan kantatalon paikka.
metsakeskus.1000044431 233 Näykki 10007 12001 13016 11006 27000 297887.00000000 7002446.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044431 Historiallisilta kartoilta paikannettu Näykin kantatalon paikka.
metsakeskus.1000044432 233 Pollari 10007 12001 13016 11006 27000 298337.00000000 7002658.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044432 Historiallisilta kartoilta paikannettu Pollarin kantatalon paikka.
metsakeskus.1000044433 599 Svedjebacken N 10007 12016 13175 11006 27000 308276.00000000 7048651.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044433 Pienen tervahaudan jäänteet harjanteen pohjoisreunalla. Rakenteen vallia on kivetty. 30 m haudasta etelään on maastossa painaumana erottuva tervanpolttajan suoja, jonka pohjoisreunalla on muutamasta kivestä kasatun tulipaikan jäänne. Painauma voi olla alkuaan luontainen ja sen pohjalla oli kotiseutuyhdistyksen lahoava kyltti "hyddbotten". Tästä etelään on harjanteella parinsadan metrin matkalla metsittyvää avokivikkoa, joka on korkeimilla kohdin pienikivistä ja jonka luonnon muovaamat kohoumat, painaumat ja vallit voivat näyttää Lidar-kuvassa jonolta röykkiöitä. Vajaa puolitoista kilometriä etelälounaaseen on metsäteiden risteämiskohdassa suurempi tervahauta, jonka valli on myös kivetty (Älgryggen, 1000036771) ja noin 6 km itäkoilliseen on todennäköisesti kesken jääneen kivetyksi tarkoitetun tervahaudan jäänteet (Esse-Tallbackharju, 990010009)
metsakeskus.1000044434 233 Kalliokoski 10007 12001 13016 11006 27000 299010.00000000 7002229.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044434 Historiallisilta kartoilta paikannettu Kalliokosken kantatalon paikka.
metsakeskus.1000044435 233 Kosola 1 10007 12001 13016 11006 27000 299115.00000000 7002323.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044435 Historiallisilta kartoilta paikannettu Kosolan kantatalon paikka.
metsakeskus.1000044436 233 Kosola 2 10007 12001 13016 11006 27000 299309.00000000 7002558.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044436 Historiallisilta kartoilta paikannettu Kosolan kantatalon paikka.
metsakeskus.1000044437 233 Somppi (Matsomppi) 10007 12001 13016 11006 27000 299648.00000000 7002058.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044437 Historiallisilta kartoilta paikannettu Matsompin kantatalon paikka.
metsakeskus.1000044438 233 Renko 10007 12001 13000 11006 27000 299710.00000000 7002213.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044438 Historiallisilta kartoilta paikannettu Rengon kantatalon paikka.
metsakeskus.1000044439 233 Lauttamus 10007 12001 13016 11006 27000 300191.00000000 7002585.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044439 Historiallisilta kartoilta paikannettu Lauttamuksen kantatalon paikka.
metsakeskus.1000044440 233 Vähäpassi 10007 12001 13016 11006 27000 300458.00000000 7002587.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044440 Historiallisilta kartoilta paikannettu Vähäpassin kantatalon paikka.
metsakeskus.1000044441 233 Fränttilä 10007 12001 13016 11006 27000 300905.00000000 7002884.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044441 Historiallisilta kartoilta paikannettu Fräntilän kantatalon paikka.
metsakeskus.1000044442 233 Passi 10007 12001 13016 11006 27000 301102.00000000 7002578.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044442 Historiallisilta kartoilta paikannettu Passin kantatalon paikka.
metsakeskus.1000044443 233 Pukkinen 10007 12001 13016 11006 27000 301382.00000000 7002879.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044443 Kauhavan keskustan osayleiskaava, muinaisjäännösinventointi 2018. Kantatalojen koordinaattiluettelo.
metsakeskus.1000044444 233 Hannuksela 10007 12001 13016 11006 27000 301786.00000000 7002667.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044444 Historiallisilta kartoilta paikannettu Hannukselan kantatalon paikka.
metsakeskus.1000044445 233 Autio 10007 12001 13016 11006 27000 301973.00000000 7002815.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044445 Historiallisilta kartoilta paikannettu Aution kantatalon paikka.
metsakeskus.1000044446 233 Koppala 10007 12001 13016 11006 27000 302372.00000000 7002749.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044446 Historiallisilta kartoilta paikannettu Koppalan kantatalon paikka.
metsakeskus.1000044447 233 Ruotsala 10007 12001 13016 11006 27000 302687.00000000 7002898.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044447 Historiallisilta kartoilta paikannettu Ruotsalan kantatalon paikka.
metsakeskus.1000044448 233 Nahkala 10007 12001 13016 11006 27000 302628.00000000 7003007.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044448 Historiallisilta kartoilta paikannettu Nahkalan kantatalon paikka.
metsakeskus.1000044449 233 Juusola 10007 12001 13016 11006 27000 303020.00000000 7003386.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044449 Historiallisilta kartoilta paikannettu Juusolan kantatalon paikka.
metsakeskus.1000044450 233 Isosomppi 10007 12001 13016 11006 27000 303522.00000000 7003815.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044450 Historiallisilta kartoilta paikannettu Isosompin kantatalon paikka.
metsakeskus.1000044451 233 Toppari 10007 12001 13000 11006 27000 303714.00000000 7003737.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044451 Historiallisilta kartoilta paikannettu Topparin kantatalon paikka.
metsakeskus.1000044452 233 Kamppila 10007 12001 13016 11006 27000 303933.00000000 7003762.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044452 Historiallisilta kartoilta paikannettu Kamppilan kantatalon paikka.
metsakeskus.1000044453 233 Skuggila (Kapellansbo) 10007 12001 13009 11006 27000 304003.00000000 7003431.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044453 Historiallisilta kartoilta paikannettu kappalaisen/kirkkoherran virkatalon paikka. Kauhavan kulttuuriympäristöselvitys 2018 (Sweco): Tila on erotettu kappalaisen virkataloksi vuonna 1654 autiosta kruununtilasta ja on yksi Kauhavan vanhimmista taloista. 1750-luvulla tila oli 697 ha ja siihen kuului viisi torppaa. Talo rakennettiin vuonna 1790 kappalaispuustelliksi. Kappalainen rakensi uuden talon lähemmäksi kirkkoa Jokiniemeen 1850-luvun alkupuolella ja silloin Skuggila toimi virkatalona. Kauhavasta tuli itsenäinen seurakunta 1859, jolloin paikalle rakennettiin uusi virkatalo kirkkoherralle ja se valmistui 1870.
metsakeskus.1000044454 398 Notkola 1 - 2 10007 12004 13043 11006 27000 427810.00000000 6757821.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044454 Kaava-alueinventoinnissa keväällä 2022 löytyi kahden maakellarin jäänteet. Sijoittunevat kartta-aineiston perusteella 1900-luvulle. Rakenne 1: Tehty osin rinteeseen siten, että sen lounaaseen suuntautuva oviaukko on tasaisella maalla. Luonnonkivistä ladotun kellarin perustuksen/pohjan koko on noin 3 m x 90 cm, kivikertoja on 1–2 ja reunan korkeus on 30–40 cm. Oletettavasti tämän rakenteen päällä on ollut aikoinaan puinen rakenne. Rakenne 2: Maarakenteinen maahan kaivettu soikea vallillinen kuoppa, jonka oviaukko oli etelään. Sen koko on noin 3 x 4 m ja syvyys noin 80 cm. Rakenne on kokonaan rinteessä.
metsakeskus.1000044455 233 Pelkola 10007 12001 13016 11006 27000 304533.00000000 7003625.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044455 Historiallisilta kartoilta paikannettu Pelkolan kantatalon paikka.
metsakeskus.1000044456 233 Jussila 10007 12001 13016 11006 27000 305400.00000000 7003037.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044456 Historiallisilta kartoilta paikannettu Jussilan kantatalon paikka.
metsakeskus.1000044457 233 Yläautio 10007 12001 13016 11006 27000 302067.00000000 7002841.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044457 Historiallisilta kartoilta paikannettu Yläaution kantatalon paikka.
metsakeskus.1000044458 233 Ylipelkola 10007 12001 13016 11006 27000 304688.00000000 7003696.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044458 Historiallisilta kartoilta paikannettu Ylipelkolan kantatalon paikka.
metsakeskus.1000044460 749 Halola 10002 12006 13076 11006 27008 529075.00000000 6995005.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044460 Siilinjärven Hamulassa, Konttilantien varressa sijaitsee karsikkomänty. Sen kyljessä on suuri avoin pinta, josta kaarna on poistettu. Karsikkomerkinnät ovat selvästi luettavissa. Merkinnöissä on ylinnä vuosiluku 183[1?] ja sen alla kirjaimet I W, keskellä on heikosti osittain vuosiluku, ehkä 1830 ja sen alla selvä vuosiluku 1837, jonka alla kirjaimet I W. Alinna mahdollisesti kirjain H ja vuosiluku 188?.
metsakeskus.1000044461 604 Pirkkalan vanha kirkko 10001 12003 13037 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044461 Pirkkalan vanhimpien kirkkojen tarkkaa sijaintia ja ikää ei tunneta. Kirjallisten lähteiden perusteella oletetaan, että Etelä-Pirkkalan seurakunnan kirkkomaalla (ns. Pirkkalan vanhan kirkon ympäristössä) on ollut kirkkorakennus mahdollisesti jo keskiajalla. Historiallisen kartan (D. Hall) perusteella ko. alueella on ollut kirkkorakennus ainakin 1760-luvulla. Puinen kirkko purettiin huonokuntoisena v. 1858, ja hautaaminen kirkkomaalle päättyi. Hautausmaa otettiin uudelleen käyttöön v. 1921, kun hautausmaan yhteyteen oli rakennettu siellä nykyisin sijaitseva kirkkorakennus. 1850-luvulla puretun kirkkorakennuksen paikalle on pystytetty vanhojen kirkkojen muistokivi. Sen kerrotaan sijaitsevan viimeisen paikalla olleen kirkon alttarin kohdalla. Vanhojen kirkkojen paikalla ei ole tehty kaivaustutkimuksia. Muistokiven pohjoispuolelta 1970-luvulla käyttöön otetulla uurnahautojen lohkolla (K) on hautakuoppia kaivettaessa havaittu merkkejä kivisistä muurirakenteista. Hautausmaan lohkon B itäreunasta löydettiin syksyllä 2014 hautausmaan käytävän kunnostustyössä kivirakenne, todennäköisesti kylmämuuraamalla rakennetun muurin jäännös. Sen pituus pohjois-eteläsuunnassa on yhteensä n. 9,6 metriä. Rakenteen syvyys on n. 35 cm ja korkeus n. 18 - 33 cm. Kivet ovat osittain lohkottuja, kahdessa on havaittavissa vähäistä sammalpeitettä. Rakenteen länsipuolella on suhteellisen jyrkästi nouseva maapenger, jota on muotoiltu kunnostustyön yhteydessä kaivinkoneen kauhalla. Rakenteen kaakkoispuolella, välittömästi sen vieressä, on 2000-luvun alussa maahan perustettu roskasäiliö ja puutarhavarusteiden teline. On mahdollista, että kiviä on siirretty alkuperäisiltä paikoiltaan. Vuoden 2015 maatutkauksessa havaittiin anomalioita, jotka saattavat aiheutua aiemmin paikalla olleesta kirkkorakennuksesta. Vuonna 2022 valvottiin arkeologisesti vanhan kirkon hautausmaan muurin korjaustyömaalla Valvonnassa ei tullut esiin työmaa-alueelta arkeologisia havaintoja.
metsakeskus.1000044464 680 Iso-Kummala 4 10002 12001 13000 11033 27018 235309.00000000 6715685.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044464 Paikalta on tehty metallinetsinnässä talvella 2024-2025 rautakautiseen muinaisjäännökseen viittaavia löytöjä, ja koetutkimuksissa paikalta on todettu rautakautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000044464 680 Iso-Kummala 4 10002 12008 13091 11033 27018 235309.00000000 6715685.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044464 Paikalta on tehty metallinetsinnässä talvella 2024-2025 rautakautiseen muinaisjäännökseen viittaavia löytöjä, ja koetutkimuksissa paikalta on todettu rautakautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000044467 418 Ihamaa 10007 12001 13007 11006 27000 327519.00000000 6799976.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044467 Vanhan Satakunnan henkilötiedostossa (Suvanto 2001) ensimmäinen maininta Ihamaasta on vuodelta 1498. Suomen asutuksen yleisluettelon perusteella (SAY) Ihamaassa on ollut vuonna 1540 kaksi taloa. Ihamaan kylätontin sijainti paikannettiin vuoden 1787 kartan perusteella. Sen ja sitä nuorempien tarkastettujen vanhojen karttojen (pitäjänkartta 1842, uudistuskartta 1906, peruskartta 1959) perusteella Ihamaan kylätontti on sijainnut nykyisen omakotitalon ja sen pihamaan alueella. Kylätontilla sijaitsee ajoittamaton rakennuksen perustus ja kiviaitaa. Vuoden 2024 inventoinnissa kohde oli ennallaan.
metsakeskus.1000044468 69 Kotajärvi 2 10002 12016 13175 11006 27000 418356.00000000 7052496.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044468 Tervahauta, joka on halkaisijaltaan noin 20 metriä. Sen keskuskuopan halkaisija on noin 8 metriä ja keskuskuopan syvyys noin 140 cm. Halssi suuntaa etelään ja sen pituus on noin 6 metriä, leveys 2 metriä ja syvyys 1 metri. Tervahaudan pohjoispuolella vallin vieressä on yksi noin 2 x 2 metrin kokoinen neliön muotoinen kaivanto. Tervahaudan ympäristö on avohakattu, ja tervahaudan ympärille on jätetty korkeita kantoja osoittamaan kohteen sijaintia.
metsakeskus.1000044469 418 Putkisto 10001 12001 13007 11006 27000 327678.00000000 6799635.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044469 Vanhan Satakunnan henkilötiedostossa (Suvanto 2001) Putkisto mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1465. Suomen asutuksen yleisluettelon perusteella (SAY) Putkistossa on ollut vuonna 1540 neljä taloa. Putkiston historiallisen asutuksen sijainti paikannettiin vuoden 1787 kartalta. Sen ja sitä nuorempien tarkastettujen vanhojen karttojen (1842, 1959) perusteella Putkiston historiallinen asutus on sijainnut nykyisen Putkiston tilakeskuksen alueella, nykyisen päärakennuksen itäpuolella. Putkiston historiallinen asutus on sijainnut vuoden 1787 kartan perusteella nykyisen päärakennuksen itäpuolen pihamaalla sekä ulkorakennuksen eteläpuolella. Paikkaa ei siis nyt tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044473 418 Lippo 10002 12001 13007 11006 27000 329740.00000000 6793902.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044473 Vanhan Satakunnan henkilötiedostossa (Suvanto 2001) Lippo mainitaan ensimmäisen kerran vuodelta 1508. Lipon kylätontin sijainti paikannettiin vuoden 1767 kartan perusteella, jolloin kylässä on ollut kuusi talotonttia. Sen ja muiden tarkastettujen vanhojen karttojen (pitäjänkartta 1842, uudistuskartta 1898, peruskartta 1959) perusteella Lipon kylätontti on sijainnut nykyisten Nikkilän ja Paavolan talojen pohjoispuolella, sijoittuen Lipontien itä- ja länsipuolille. Kyläntontin autioitunut osa on muinaisjäännösrekisterissä kiinteänä muinaisjäännöksenä, yhä asuttu osa muu kulttuuriperintökohde (kohdenimi Lippo 2). Tarkkuusinventoinnin (2022) mukaan kiinteää muinaisjäännöstä vaikuttaa säilyneen ainakin kylätontin keskimmäisen talotontin länsi- ja keskiosassa.
metsakeskus.1000044474 418 Lippo 2 10007 12001 13007 11006 27000 329768.00000000 6793878.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044474 Vanhan Satakunnan henkilötiedostossa (Suvanto 2001) Lippo mainitaan ensimmäisen kerran vuodelta 1508. Lipon kylätontin sijainti paikannettiin vuoden 1767 kartan perusteella, jolloin kylässä on ollut kuusi talotonttia. Sen ja muiden tarkastettujen vanhojen karttojen (pitäjänkartta 1842, uudistuskartta 1898, peruskartta 1959) perusteella Lipon kylätontti on sijainnut nykyisten Nikkilän ja Paavolan talojen pohjoispuolella, sijoittuen Lipontien itä- ja länsipuolille. Kylätontin yhä asuttu osa on muuta kulttuuriperintökohdetta, autioitunut osa kiinteä muinaisjäännös (kohdenimi Lippo).
metsakeskus.1000044476 785 Lamminaho 2 10001 12016 13175 11006 27000 487728.00000000 7162525.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044476 Paikalla on maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa selvästi erottuva tervahauta. Tervahaudan pohjoispuolella erottuu vinovalovarjosteessa mahdollisia kukuoppia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044477 217 Kivineva 3 10002 12016 13175 11006 27000 353991.00000000 7102288.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044477 Tervahauta sijaitsee hiekkaisessa länsirinteessä Rautiontien ja metsäautotien välissä. Tervahaudan koko halkaisija vallit mukaan lukien on noin 16 metriä ja kuopan halkaisija noin 7 metriä. Halssi on noin 8 metriä pitkä ja suuntautuu länteen.
metsakeskus.1000044480 837 Reuharinniemi 3 10007 12012 13124 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044480 Pieni kivilouhos sijaitsee Reuharinniemen tyvestä koilliseen pistävän leveämmän niemialueen koilliskärjessä, lapinraunioista 205 m N/NNW. Kohde on niemenkärjen pohjana olevan kalliokumpareen lounaisreunalla, tiheässä nuoressa kuusikossa, heti niemeen kulkevan SW-NE-suuntaisen polun eteläpuolella; toinen, isompi polku tulee niemelle etelästä. Paikalla hahmottuu ainakin kaksi selkeää suorakulmaista leikkausta kalliossa, kummankin mitat ovat noin 3 x 2 m ja korkeus n. 50-60 cm. Kivilouhoksen koko pituus pohjoisesta etelään on noin 10 m, etelässä sen reuna muuttuu epämääräiseksi, mahdollisesti luontaiseksi tai ainakin maan peittämäksi, ja leveyttä alueella on noin 4 metriä. Sen vieressä, noin 3-4 metriä länteen on suunniteltu pienen puuliiterin paikka - pieni tasainen aukea metsän keskellä, polun SE-puolella. Kallioleikkaus on pääosin sammaloitunut. Poran jälkiä ei havaittu, mutta on havaittavissa samanlainen pykälämäinen pystysuora muodostuma kuin lapinraunioiden pohjoispuoleisen rannan kivilouhoksessa (Reuharinniemi 2) esiintyvät. Kiveä on todennäköisesti louhittu kiilaamalla. Tähän viittaa kivilajin liuskemainen rakenne, joka näkyy hyvin niemen irtokiviaineksessa ja erittäin hyvin Reuharinniemen 2:n louhoksessa.
metsakeskus.1000044481 922 Hailianmäki B 10002 12016 13151 11006 27000 320621.00000000 6799941.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044481 Loivasti lounaaseen viettävässä hiekkamoreenirinteessä sijaitsee suorakaiteen muotoinen kuoppa, joka on kooltaan noin 4 x 1 m. Syvyyttä kuopanteella on noin 0,5 m. Kuoppaa kiertää maavalli. Pisin sivu on alarinteeseen, samoin kuopan pohja viettää hieman alarinteeseen. Kohteen ympäristö on pääasiassa täysi-ikäistä kuusimetsää, maaperä muuttuu parin kymmenen metrin päässä koillisessa kivikoksi. Kuopan pohjalle ja vallille tehdyissä koekuopissa havaittiin heikko, mutta selvästi havaittava podsolimaannos, minkä perusteellä rakenne lienee varovasti arvioiden vähintään sadan vuoden ikäinen. Kyseessä lienee naurishauta. Vuoden 2022 inventoinnin yhteydessä kohdetta ei pystytty paikantamaan. Vuoden 2023 tarkastuksen yhteydessä kohde todettiin olevan edelleen paikallaan ja vuoden 2014 kuvauksen mukainen. Kuopasta havaittiin myös kairauksen yhteydessä paksu nokimaakerros, joka viittaisi kuopan mahdollisesti olleen hiilimiilu. Tarkastuksen yhteydessä hiilimiilun läheisyydestä tarkastettiin myös toinen kuopanne, josta ennakkohavainto saatiin alueen lidar-kuvista. Kuoppa voi olla osa hiilenpolttopaikkaa ja liittyä Hailianmäki B:n hiilimiiluun. Kuopasta luotiin oma alakohteensa (Kuopanne 2) Hailianmäki B:lle.
metsakeskus.1000044482 445 Attu Kulby/Södergård 10002 12001 13007 11006 27000 241785.00000000 6680882.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044482 Vähintään 1600-luvulle ajoittuva kylätontti, alunperin nimeltään Kulby, sittemmin luultavasti Södergård. Sijoitettu Rungiuksen 1800-luvun alun kartalle. Avointa, kallioista niittyä Atun kartanon päärakennuksesta n. 200 m pohjoiseen.
metsakeskus.1000044483 445 Trappberget 10002 12002 13019 11028 27000 236760.00000000 6682904.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044483 Matala, mitoiltaan n. 9 x 6 m laajuinen, pyöristyneistä luonnonkivistä koottu röykkiö, jonka keskellä kuoppa. Röykkiöön kajottu jossain vaiheessa ja sen kiviä on levitelty lähiympäristöön. Röykkiön kivet sammaleen ja jäkälän peitossa. Kohde sijaitsee Stortervolandetin saaren eteläosassa, Trappbergetin kallioalueella kahden kalliolaen välisellä tasanteella mäntyvaltaisessa metsässä. Samalla kallioalueella, alle kilometrin säteellä, muutaman sadan metrin päässä meren rannasta runsaasti muitakin röykkiökohteita.
metsakeskus.1000044484 445 Trappberget 2 10007 12004 13051 11006 27000 236779.00000000 6682845.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044484 Paljaalla kallionlaella lohkotuista, pitkänomaisista kivistä koottu n. 40 cm korkea pyöreähkö kasa, mahdollisesti rajamerkki. Ei kuitenkaan varmuuudella tiedetä, onko ko. kohdalta joskus kulkenut tontin raja. Etelään ja lounaaseen rajamerkistä rinne laskee rantaan, merkistä pohjoiseen-luoteeseen on kallion korkeimman kohdan harjanne. Länteen merkistä kallio laskee melko jyrkästi. Merkiltä on mäntyjen latvoja lukuun ottamatta lähes 180 asteen näkymä merelle.
metsakeskus.1000044485 746 Sulunkangas 10001 12016 13175 11002 27000 388818.00000000 7090340.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044485 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044486 535 Raudasneva 10001 12016 13175 11002 27000 390594.00000000 7090109.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044486 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044487 535 Satohauta 10001 12016 13175 11006 27000 400540.00000000 7096591.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044487 Maastokartalle merkityt ja vinovalovarjosteessa erottuvat kaksi tervahautaa. Kohteita ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044488 535 Pikkukallio 10001 12016 13175 11006 27000 406874.00000000 7097204.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044488 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044489 535 Munalanmäki 10001 12016 13175 11006 27000 405179.00000000 7091570.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044489 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044490 535 Puolimatka 10001 12016 13175 11006 27000 406485.00000000 7092415.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044490 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044491 535 Lautasnotko 10001 12016 13175 11006 27000 409350.00000000 7091714.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044491 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044492 69 Tuiskuaho 10001 12016 13175 11006 27000 415359.00000000 7080893.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044492 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044493 69 Vuovinginkangas kaakko 10001 12016 13175 11006 27000 416313.00000000 7081260.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044493 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044495 739 Kärmelammen patterit 10002 12011 13109 11006 27007 536882.00000000 6785943.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044495 Kärmelammen pohjoispuolelle jäävällä harjulla on kaksi venäläisten puolustusvarustusta. Patterit on kuvattu kenraali A.V.Tutskovin kartta-albumissa, joka kuvaa vuosien 1788-1790 sotatoimia mm Savitaipaleella. Tutskovin kartan mukaan Kärmelammen pohjoispuolisella harjulla on sijainnut kaksi puolustusvarustusta. Näiden vallitukset ovat säilyneet ja löytyvät maastosta. Läntinen varustus on harjanteen länsipäässä ja itäinen patteri on harjanteen pohjoisreunalla suunnattuna pohjoiseen. Jäännökset näkyvät hyvin laserkeilausaineistossa. Läntisen varustuksen koko vallien ulkoreunoista lukien on n 15 x 15 metriä. Vallien sisäpuolinen ala on kooltaan n 7 x 5 metriä. Vallien korkeus on puolisen metriä. Eteläreunastaan vallitus on tuhoutunut viereistä Paimensaarentietä varten tehdyn rinneleikkauksen vuoksi. Muuten vallitus on säilynyt kangasmetsässä hyvin. Itäisen varustuksen mitat ovat vallin ulkoreunoista lukien n 15 x 15 metriä. Vallien sisäpuolelle jäävä ala on kooltaan n 7 x 6 metriä. Itäinen vallitus on toteutettu kaivamalla varustus melko syvälle harjanteeseen, lähelle sen pohjoisreunaa ja kasaamalla maaaines valliksi kaivannon ympärille. Varustuksen korkeusero valleilta pohjalle on arviolta n 1,2 metriä. Varustus on suunnattu pohjoista kohti ja alueen luontaisen topografian vuoksi varustus on pitkälti suojassa muista ilmansuunnista. Tykkipatterin pohjoisvallissa on myös havaittavissa edelleen matalampi ampuma-aukko tykkiä varten. Varustus on säilynyt muuten hyvin, mutta kiinteistöraja kulkee sen itävallissa ja viereisen huvilan kasvimaa ulottuu vallille.
metsakeskus.1000044496 739 Mustalampi 10002 12011 13114 11006 27009 537386.00000000 6785483.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044496 Mustalammen luoteispuolella harjanteella on puolustusvarustus. Paikalla on hiekkamaahan kaivettua, nykyisellään matalaa taisteluhautaa ja tuliasemia n 40 m matkalla. Kohde erottuu laserkeilausaineistossa. Tarkastusajankohtana 2022 kohde kasvoi nuorta männikköä.
metsakeskus.1000044497 536 Ruskeepää 1 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044497 Kivistä rakennettu rajamerkki, n. 2 x 2 x 0,6 m. Vanhojen karttojen mukaan (pitäjänkartta 1903, peruskartta 1961) rajamerkki on sijainnut kahden kylän - Kehon ja Viholan - maaomistusten rajalla. Rajapyykkiä tai selkeää rajaa ei ole ko. kohtaan kuitenkaan vielä merkitty 1700-luvun isojakokarttaan, vaan rajankäynti ja rajamerkki ajoittuvat todennäkköisesti vasta 1700-luvun jälkeiselle ajalle.
metsakeskus.1000044500 678 Lintukaara 1 10002 12001 13000 11019 27000 381332.00000000 7157586.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044500 Paikka sijaitsee Raahen keskustan kirkosta 18,7 km etelään, Piehinginjoen eteläpuolella, tällä kohden joen mutkan länsipuolella 70 m, Piehinginjoen vanhan uoman, Valejoen, luoteispuolella 77 m, mökkitien ja joen välillä, harjanteen laella ja eteläreunalla. Paikalla on jokiuoman ja mökkitien välillä itä-länsisuuntainen muinainen laakea rantavalli tai -dyyni. Sen laella ja etelärinteessä havaittiin laikutetussa metsämaassa kvartseja ja palanutta luuta, sekä palaneita kiviä keskittyminä. Paikan rajaus on tehty löytöhavaintojen perusteella. Kaikkia näkyvissä olevia löytöjä ei poimittu.
metsakeskus.1000044501 678 Lintukaara 2 10002 12001 13000 11019 27000 381367.00000000 7157531.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044501 Paikka sijaitsee Raahen keskustan kirkosta 18,8 km etelään, Piehinginjoen etelä-puolella, tällä kohden joen mutkan länsipuolella 40 m, Piehinginjoen vanhan uoman, Valejoen, luoteispuolella 35 m, mökkitien ja joen välillä, joen rannassa ole-van mökin länsipuolella 25 m, laakean harjanteen laella ja eteläreunalla. Paikalla on jokiuoman ja mökkitien välillä itä-länsisuuntainen muinainen laakea rantavalli tai -dyyni. Sen laella ja etelärinteessä havaittiin laikutetussa metsämaassa kvartseja sekä parissa keskittymässä palaneita kiviä. Paikan rajaus löytöhavaintojen perusteella. Kaikkia näkyvissä olevia kvartseja ei poimittu talteen.
metsakeskus.1000044502 837 Messukylä-Ruovesi Kolunkylä 10002 12005 13071 11006 27000 334443.00000000 6832779.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044502 Kohde sijaitsee 5,2 km pohjoiseen Aitolahden vanhasta kirkosta, Kaitavedentien vieressä, itäpuolella. Paikalla on säilyneenä noin 150 m pituinen osa yleisestä käytöstä pois jäänyttä, historiallisen Messukylä-Ruovesi tielinjaa. Tienpohja, joka pääsoin erottu maastossa hyvin, on leveydeltään noin 5 m. Tieuran itäpuolella on hakkuuaukea. Tienpohja on vaurioitunut hieman hakkuun yhteydessä, kun sen päältä on ajettu metsätyökoneella. Kohteen eteläinen osa on maastossa heikommin havaittavissa noin 20 m pituudelta. Vuonna 2022 rakentamishankkeen yhteydessä tutkittiin osa tieurasta kaivamalla kaksi koeojaa. Molemmissa ojissa hiekan päällinen humuksen värjäämä sorahiekka oli selkeä tiekerrostuma. Tielinja on näkyvissä vuonna 1955 laaditulla peruskartalla kärrypolkuna ja vuonna 1964, 1977 ja 1987 laaditulla peruskartoilla kulkuväylänä. Polkua on ilmeisesti käytetty pitkälle nykyaikaan saakka, joten humuksen värjäämä sorahiekka voisi periaatteessa olla nykyaikainen muokkauskerros, jolla on vahvistettu polkua vuosien 1955 ja 1964 välillä traktoreiden tai muun kaluston kulkua varten. Ojassa 1 sorahiekan alla oli laikku punaista maata hiiltyneen tumman kerroksen päällä. Sekä punertava maa että tumma hiiltynyt kerros ovat todennäköisesti syntyneet palamisen seurauksena. Ojan 2 profiilissa olevat tummat humuksiset kerrokset voisivat sen sijaan edustaa aikaisempia luontaisia tienpintoja, joiden päälle on kerrostettu uusia savisia tien parantelukerroksia. Kerroksien on täytynyt olla näkyvissä niin kauan, että humusta on päässyt pinnalle muodostumaan. Tielle on siis todennäköisesti rakennettu ainakin kolme kertaa ennen uusinta sorahiekkaista kerrostumaa pintamullan alla. Kerrokset ovat hyvin yhtenäisiä, ja niissä ei ole näkyvissä muita parantelukerroksia, kärrynuria tai muita merkkejä tien aikaisemmasta käytöstä
metsakeskus.1000044506 290 Rommakkojoki 10001 12016 13175 11006 27000 609739.00000000 7121572.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044506 Tervahauta, halkaisija noin 8 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044507 290 Jauranniemi 2 10001 12016 13175 11006 27000 610092.00000000 7120794.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044507 Tervahauta, halkaisija noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja heikko Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044508 290 Lautakangas 10001 12016 13175 11006 27000 610416.00000000 7120154.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044508 Tervahauta, halkaisija noin 19 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044509 536 Torisevanlahti 10002 12016 13151 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044509 Kivikkoisen rinteen juurella on n. 3 m halkaisijaltaan oleva laakea kuopanne, johon tehdyssä koekuopassa oli runsaasti hiilenkekäleitä. Kyseessä on ilmeisesti vanha hiilihaudan jäännös.
metsakeskus.1000044511 853 Myllymäki 10002 12006 13221 11033 27000 235777.00000000 6712885.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044511 Kohde sijaitsee Raisionjoen itäpuolella, Myllymäki nimisellä mäellä. Ulkoilureitin vieressä olevan peltokaistaleen itälaidalla nousee sileä kallio, jonka korkeimmalla kohdalla on neljä selvää kuppia. Kuppien halkaisijat ovat 7 cm, 6,5 cm, 5,7 cm ja 6,5 cm. Kuppien syvyys on noin 5 mm. Kupit on aseteltu suurin piirtein neliön muotoon niin, että Raisionjoen puoleiset kupit ovat noin 3,5 cm etäisyydellä toisistaan ja mäen puolella olevat kupit ovat 6 cm etäisyydellä toisistaan. Näiden parien välillä on noin 10 cm. Tarkastuksen yhteydessä havainnoitiin kallion juuressa olevaa peltoaluetta, mutta paikalta ei havaittu löytöjä.
metsakeskus.1000044512 208 Pyykkilänkangas 10002 12013 13126 11010 27004 342870.00000000 7116701.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044512 Torvenkylän pohjoisosassa Himanganjoen itärannalla olevan Pyykkilänkankaan laella on vanha pihapiiri, jossa on yksi asuinrakennus. Tämän eteläpuolella erottuu alaltaan noin 3,5 x 3,5 metriä oleva rakennuksen perustus. Nurmen ja kuntan peittämän rakennuksen itäsivulla on aivan perustuksen vieressä tasainen, pinnaltaan karkeahko kivi, jonka koko on noin 80x95-100 cm. Kiven nurmikuntan peittämä pinta on noin 20 cm ympäröivää maanpintaa ylempänä. Kiven yläpinnassa nurmen alla on noin 20 x 50 cm alalla hakkaus "An 1481", jossa numero 4 on peilikuvana ja ylhäältä avoin. Merkinnän an [anno] perusteella hakkaus on tulkittavissa vuosiluvuksi. Kiven sijainti rakennuksen porraskivenä viittaa siihen, että kivi ei ole alkuperäisellä paikallaan. Paikan nimi viittaa mahdollisuuteen, että kyseessä olisi vanha rajapyykin paikka. Mäellä on vanha talonpaikka, jonka eri ikäisten rakennusten kiviperustuksia erottuu sekä kankaan vielä avoimena olevalla lakialueella samoin kuin laen länsi- ja eteläreunalla. Lisäksi kankaan luoteisrinteessä on tervahauta, jonka halssi on kylmämuurattu luonnonkivistä. On todennäköistä, että näihin rakenteisiin on käytetty paikalla olleita kiveä, mahdollisesti myös kerrallisen rajapyykin kiviä. On kuitenkin huomattava noin 20 metriä vuosilukukivestä luoteeseen oleva erikoinen kivimuodostuma: laaja maakivi maanpinnan tasossa, sen päällä kolme kiveä, jotka jäkälöitymisensä perusteella olleet olleet hyvin pitkään paikoillaan; kaksi kiveä rinnan, kolmas niiden päällä, kookkaita nostannaisia. Ylimmän kiven päällys ei ole jäkälöitynyt, joten on todennäköistä, että myös sen päällä on ollut kiviä. Rakenne on luontaisen metsämaannoksen alueella aivan sekoittuneen niittykerroksen vierellä (alakohde: kiveys). Tieto kohteesta saatiin paikallisilta historianharrastajilta, jotka olivat huomanneet hakkausta käsittelevän uutisen sanomalehti Keskipohjanmaassa (no 98, 25.8.1938). Artikkelissa mäki nimetään Pyykkilänkankaaksi, ja on tunnettu myös Mannankankaana.
metsakeskus.1000044512 208 Pyykkilänkangas 10002 12004 13051 11010 27004 342870.00000000 7116701.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044512 Torvenkylän pohjoisosassa Himanganjoen itärannalla olevan Pyykkilänkankaan laella on vanha pihapiiri, jossa on yksi asuinrakennus. Tämän eteläpuolella erottuu alaltaan noin 3,5 x 3,5 metriä oleva rakennuksen perustus. Nurmen ja kuntan peittämän rakennuksen itäsivulla on aivan perustuksen vieressä tasainen, pinnaltaan karkeahko kivi, jonka koko on noin 80x95-100 cm. Kiven nurmikuntan peittämä pinta on noin 20 cm ympäröivää maanpintaa ylempänä. Kiven yläpinnassa nurmen alla on noin 20 x 50 cm alalla hakkaus "An 1481", jossa numero 4 on peilikuvana ja ylhäältä avoin. Merkinnän an [anno] perusteella hakkaus on tulkittavissa vuosiluvuksi. Kiven sijainti rakennuksen porraskivenä viittaa siihen, että kivi ei ole alkuperäisellä paikallaan. Paikan nimi viittaa mahdollisuuteen, että kyseessä olisi vanha rajapyykin paikka. Mäellä on vanha talonpaikka, jonka eri ikäisten rakennusten kiviperustuksia erottuu sekä kankaan vielä avoimena olevalla lakialueella samoin kuin laen länsi- ja eteläreunalla. Lisäksi kankaan luoteisrinteessä on tervahauta, jonka halssi on kylmämuurattu luonnonkivistä. On todennäköistä, että näihin rakenteisiin on käytetty paikalla olleita kiveä, mahdollisesti myös kerrallisen rajapyykin kiviä. On kuitenkin huomattava noin 20 metriä vuosilukukivestä luoteeseen oleva erikoinen kivimuodostuma: laaja maakivi maanpinnan tasossa, sen päällä kolme kiveä, jotka jäkälöitymisensä perusteella olleet olleet hyvin pitkään paikoillaan; kaksi kiveä rinnan, kolmas niiden päällä, kookkaita nostannaisia. Ylimmän kiven päällys ei ole jäkälöitynyt, joten on todennäköistä, että myös sen päällä on ollut kiviä. Rakenne on luontaisen metsämaannoksen alueella aivan sekoittuneen niittykerroksen vierellä (alakohde: kiveys). Tieto kohteesta saatiin paikallisilta historianharrastajilta, jotka olivat huomanneet hakkausta käsittelevän uutisen sanomalehti Keskipohjanmaassa (no 98, 25.8.1938). Artikkelissa mäki nimetään Pyykkilänkankaaksi, ja on tunnettu myös Mannankankaana.
metsakeskus.1000044514 531 Tervasmäki 10007 12004 13043 11006 27000 230451.00000000 6815166.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044514 Kohde sijaitsee Tervasmäen koillispuolisessa loivassa rinteessä noin 75 metriä länteen Ruskilantien ja Tervasmäentien risteyksestä. Rakenteen välittömässä ympäristössä kasvaa nuorta puustoa, pääasiassa koivua ja kuusta. Kellarin seinät on rakennettu luonnonkivistä, jotka ovat osin sammaleen ja muun kasvillisuuden peitossa. Rakenne on kooltaan noin 2,5 x 2,2 m. Kulkuaukko suuntautuu alarinteeseen. Kellari oli tarkastushetkellä täytetty modernilla roskalla. Kellarin ajoitus on epäselvä. Senaatin kartassa ja tätä modernimmissa kartoissa alueelle ei ole merkitty asutusta.
metsakeskus.1000044517 420 Kainuuntie, Palokankaantie 10007 12005 13071 11006 27007 531816.00000000 6935547.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044517 Kainuuntien historiallisen tielinja osa, joka on edelleen tiekäytössä eikä ole näin kiinteä muinaisjäännös. Tie Kuopiosta Leppävirralle uusittiin täydellisesti 1957-1967. Sitä ennen tielinja on kulkenut ainakin 1920 luvun lopulle asti jokseenkin tarkalleen 1700-luvun lopun tien linjauksen kohdalla, todennäköisesti vastaten myös varhaisempaa tien linjausta. Tielinja on 1700-luvulla kulkenut Kuopiosta Juvan kautta Mikkeliin haarautuen Juvan pohjoispuolelta Rantasalmen kautta Savonlinnaan sekä Juvan kirkolla myös Puumalan kautta Viipuriin. Tie on ollut Itä-Suomen keskeinen valtaväylä ilmeisesti jo 1600 luvulta lähtien. Vanha ratsutie rakennettiin ja levennettiin kärrykelpoiseksi Kustaa III:n toimesta 1700-luvun lopulla. Suomen viimeinen kuningas Kustaa IV Adolf on matkustanut tätä tietä Leppävirran kautta Kuopioon 1800-luvun alussa. Tästä matkasta tie sai paikkakuntalaisten puheissa nimen”kuninkaantie”. Tietä on nimitetty Kainuuntieksi ja Kuninkaantieksi. Tietä ovat kulkeneet sekä Ruotsin että Venäjän sotajoukot Suomen sodassa v. 1808-9, ja sen varsille sijoittuu useita kahakoita ja taistelupaikkoja, joista yksi on Paukarlahdessa.
metsakeskus.1000044519 211 Suopelto 10002 12008 13000 11019 27000 375458.00000000 6821131.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044519 1990-luvun alussa löytyi kiviesineitä raivattaessa metsäniemekkeen kärkeä pelloksi.
metsakeskus.1000044521 153 Kuusikkosaari 10007 12017 13193 11042 27000 595893.00000000 6789758.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044521 Kuusikkosaaren lounaspuolella, n 25 metriä rannasta, on aluksen hylky. Kyse lienee lotjasta. Hylky on lähellä pintaa ja matalan veden aikaan näkyy osin pinnalle. Hylky näkyy myös mm. vuosien 1993-2020 ilmakuvissa. Vuosien 1956 ja 1948 ilmakuvissa kohdalla on ollut tukkilauttoja. Vuonna 1948 vesi ollut poikkeuksellisen matalalla, joten tuolloin hylky ei ole voinut olla nykyisessä asemassaan.
metsakeskus.1000044522 405 Vihtola Tukiala 10002 12001 13007 11006 27007 562087.00000000 6763613.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044522 Vanha Vihtolan kylän Tukialan talon tonttimaa on paikannettu vuoden 1833 kartalta. Vuonna 1767 yleiskartalla talo vaikuttaisi olevan samalla paikalla. Myös vuoden 1844 kartalla talo on edelleen samalla paikalla. Tukialan talo sitten siirtynyt idemmäksi, mutta paikalla ollut ja on edelleen Hämälä-niminen talo. Kaikilla myöhemmillä kartoilla samalla paikalla on ollut talo. Peruskartoilla 1954 ja 1970 talo ja muutoin koko vanha tonttimaa on peltoa. Tonttimaan koillisosa on nyt rakennettua ja kaakkoisosa on osin peltona, osin niittynä. Koko tonttimaa ollut viljelyksessä vielä 1980-luvun alussa. Tonttimaan autioitunut länsiosa on rajattu muinaisjäännökseksi. Länsiosalta on löytynyt metallinetsinnässä mm. 1700-luvun alkupuolen rahoja. Rajaus perustuu isojakokarttaan, metallilöytöihin ja topografiaan.
metsakeskus.1000044523 257 Bråtaträsket 8 10007 12011 13114 11042 27000 360895.00000000 6672214.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044523 Taisteluhaudan jäännös
metsakeskus.1000044525 623 Nuotsaari 10007 12016 13154 11006 27000 581031.00000000 6819560.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044525 Ilmoituksen mukaan saaressa kallioiden välissä on ainakin kolme kaskiröykkiötä.
metsakeskus.1000044526 290 Könkäänkoski 2 10002 12016 13175 11006 27000 606190.00000000 7132958.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044526 Tervahauta, halkaisija noin 11 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044527 290 Ahvenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 606300.00000000 7133470.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044527 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044528 290 Ahvenkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 607083.00000000 7133338.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044528 Tervahauta, halkaisija noin 11 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044529 734 Häntälän ja Ahtialan rajakivi 10002 12004 13051 11006 27000 310415.00000000 6696440.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044529 Suomusjärven Häntälän ja Ahtialan pitäjien välinen vanha rajakivi historiallisen tielinjan (Vanhatie) varrella. Toista metriä korkea paasimainen, hieman kallellaan oleva kivenlohkare.
metsakeskus.1000044530 746 Petäjäsaari 10002 12001 13000 11033 27000 376881.00000000 7091561.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044530 Petäjäsaari on peltojen keskellä sijaitseva peltosaareke, jonka halkaisee hiekkatie. Etelässä 500 m päässä sijaitsee Vääräjoki. Petäjäsaari on yksi entisen Evijärven saarista. Järvi on sittemmin kuivatettu ja muutettu pelloksi. Petäjäsaaren kaakkoisosasta on tehty metalliesinelöytöjä. Kaakkoisosassa kasvaa mäntyvaltaista metsää ja aluskasvillisuus on mustikkaa ja puolukkaa. Petäjäsaareen on tehty arkeologinen tarkastus, jossa löydettiin palanen pronssipeltiä, joka viittaisi myöhäisrautakautiseen tai varhaismetallikautiseen asuinpaikaan. Tarkastuksessa ei kuitenkaan havaittu maanpäälle näkyviä rakenteita tai muuta muinaisjäännökseen viittaavaa. Myöhemmin metallinetsijä on löytänyt saaresta useita metalliesineitä, jotka vahvistavat kyseessä olevan asuinpaikka. Muinaisjäännöspiste sijaitsee kohdassa, josta on löytynyt eniten metalliesineitä tai niiden kappaleita.
metsakeskus.1000044531 105 Hetteilänniityt 10002 12016 13175 11006 27000 612415.00000000 7131310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044531 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044532 290 Leppilampi 10002 12016 13175 11006 27000 610070.00000000 7130144.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044532 Tervahauta, halkaisija noin 10 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044533 484 Kyläluoto 1 10002 12016 13175 11006 27000 218415.00000000 6865145.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044533 Tervahauta sijaitsee Kyläluodon kaakkoispäädyssä, kuusivaltaisessa sekametsässä. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 10m ja sillä on noin 3m leveät vallit. Ränni on suunnattu jokea kohti itään. Tervahaudan läpi kulkee polku, jonka seurauksena hiiltä on kulkeutunut alarinteeseen. Rakenteen itäpuolisen rinteen alla kulkee rantaa myötäilevä kiviaita tai pengerrys.
metsakeskus.1000044534 484 Kyläluoto 2 10002 12004 13054 11002 27000 218421.00000000 6865126.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044534 Maansekainen, sammaleen peittämä röykkiö sijaitsee Kyläluodon kaakkoispäädyssä, läheisen tervahaudan eteläpuolella. Röykkiö on pohjois-eteläsuuntainen ja kooltaan noin 10x4m. Sen korkeus on noin 0,5m. Röykkiön eteläosassa on moderneja kaivamisen jälkiä. Muinaisjäännösrekisterin koordinaattipiste on epävarma johtuen GPS:n teknisestä häiriöstä.
metsakeskus.1000044535 747 Nevala 10002 12016 13175 11006 27000 224123.00000000 6872180.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044535 Tervahauta sijaitsee Kirinevan lounaispuolisessa kuusi- ja koivuvaltaisessa sekametsässä. Tervahaudan halkaisija on noin 13 m ja vallien leveys noin 4m. Metrin levyinen ränni kulkee koilliseen useita metrejä ennen kuin katoaa kaatuneen puuston alle.
metsakeskus.1000044536 747 Viisari 10002 12016 13175 11006 27000 232457.00000000 6868440.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044536 Tervahauta sijaitsee Viisarin tilan pohjoispuolisessa kuusimetsässä noin 10 metriä itään Keskukyläntieltä. Tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä ja vallien leveys 4 metriä. Tervahaudan itäpuolella on 2 metriä leveä kuopanne, todennäköisesti halssi.
metsakeskus.1000044538 405 Melkkola 10002 12016 13175 11006 27000 560703.00000000 6755405.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044538 Tervahauta on rakennettu Sarvijoen lounaispuolelle, jokeen viettävän rinteen yläosaan. Tervahaudan vierestä kulkee kärrypolku. Haudan halkaisija on yhdeksän metriä, ja vallin leveys 2,5 metriä ja korkeus noin 0,4-0,5 metriä. Haudan keskusta erottuu selvästi syvänä kaivantona. Lapionpistossa havaittiin voimakkaan nokista maata heti pintaturpeen alta.
metsakeskus.1000044540 405 Pesämäki 1 10002 12004 13054 11002 27000 558976.00000000 6753654.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044540 Koivulan tilan länsipuolella 60 m (mpy) kohoavan mäen lounaisreunalla, voimalinjan ja rautatien välissä on kaksi kookasta kiviröykkiötä. Röykkiöt ovat kooltaan noin 4 x 2,8 x 0,7 m sekä 7 x 2,5 x 0,7 m. Röykkiöiden etäisyys toisistaan on alle kymmenen metriä ja myös niiden välissä on kiviä. Röykkiöt ovat sammaloituneita ja ne on ladottu pienistä lohkoontuneista, halkaisijaltaan noin 20-40 cm kivistä. Mäen länsipäätä on aikanaan kaivettu pois, jolloin toinen röykkiö on jäänyt noin kolmen metrin päähän soranoton reunasta.
metsakeskus.1000044541 405 Maitsuonmäki 10002 12004 13054 11002 27000 560141.00000000 6755054.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044541 Melkkolassa, Kankaantien koillispuolella, Maitsuonmäen rinteen puolivälissä on kaksi toisissaan kiinni olevaa kiviröykkiötä aivan sähkölinjan itäreunan alla. Paikalla on jyrkkä kallioinen mäki, jonka puolivälissä on pieni tasanne, jossa röykkiöt sijaitsevat. Läntisempi röykkiö on kooltaan 2x3 metrin kokoinen ja noin metrin korkuinen. Röykkiö on kasattu suurehkoista, halkaisijaltaan noin 50 senttimetrin kokoisista tai sitäkin suuremmista kivistä. Röykkiö on sammaloitunut ja osin levinnyt. Röykkiön itäpuolelle on kasattu pienemmistä kivistä toinen röykkiö, joka on kooltaan noin 2x2,5 metriä ja korkeudeltaan noin 90 senttimetriä. Kyseessä voi olla yksi ja sama röykkiö/kivilatomus, mutta eri kokoisista kivistä tehtyinä. Röykkiön sijainti ei viittaa mihinkään tunnettuun rajalinjaan rajamerkkinä.
metsakeskus.1000044542 405 Pesämäki 2 10007 12011 13116 11042 27000 559131.00000000 6753636.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044542 Raipossa Koivulan tilan länsipuolella 60 metrin (mpy) kohoavan mäen etelä- ja kaakkoisreunalla havaittiin yhteensä kahdeksan matalahkoa painannetta. Mäen eteläreunasta on aikanaan otettu hiekkaa, minkä seurauksena mäen reuna etelään oli hyvin jyrkkä. Länsipäässä maata oli myös poistettu joko soranoton tai voimalinjan rakentamisen yhteydessä. Havaitut painenteet olivat 0,2 – 0,7 senttimetrin syvyisiä suorakaiteenmuotoisia tai pyöreähköjä lapiolla soramaahan kaivettuja kuoppia. Kuopanteet ovat sijainneet soraharjun päällä kohti junarataa. Rakentamistapa ja maatumisaste sekä koko viittaavat siihen, että painanteet olisivat sotilaallisia suojakaivantoja.
metsakeskus.1000044543 405 Vanhanriihenmäki 10007 12011 13114 11042 27000 559316.00000000 6754572.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044543 Kiskalliontien eteläpuoleisella metsäalueella rinteessä on noin 63 m pitkä kaivanto. Kaivanto on sammaloitunut. Kaivannon leveys on noin 1,2 m ja syvyys vaihtelee reilusta metristä puoleen metriin. Osin kaivanto oli tutkimushetkellä risujen ja kaadettujen puunrankojen peitossa. Kaivannon pohjoisreunalla on vallimaista rakennetta. Kyseessä on todennäköisesti puolustusvarustus.
metsakeskus.1000044544 832 Sänkiaho 10001 12016 13175 11002 27000 540765.00000000 7285922.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044544 Vinovalovarjosteaineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044545 405 Venkankaanmäki 1 10007 12011 13000 11042 27000 560002.00000000 6754924.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044545 Haikalan Venkankaanmäen länsireunalla, voimalinjan välittömästä läheisyydessä, sen itäreunalla on yhteensä seitsemän pientä painannetta/kuoppaa. Kuopat ovat maatuneita ja sammaloituneita pyöreähköjä ja halkaisijaltaan keskimäärin 80 senttimetriä ja syvyydeltään 20-50 senttimetriä. Kuopat ovat hyvin lähellä toisiaan loivasti länteen viettävässä rinteessä soranottoalueen lounaispuolella.
metsakeskus.1000044546 405 Venkankaanmäki 2 10007 12011 13113 11042 27000 560041.00000000 6755024.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044546 Venkankaanmäen metsäalueen pohjoispäässä, voimalinjan pohjoispuolella, peltoon rajoittuvan niemekkeen juurella on kookas ja erittäin syvä kaivanto. Kaivanto on koilliseen viettävässä rinteessä. Syvyys on eteläreunassa on noin 2,5 metriä ja matalammassa pohjoisreunassa noin metri. Kooltaan kaivanto oli 3,5 x 4 metriä. Syvää kaivantoa voi pitää korsunpohjana ja sen lähellä olevia matalia kaivantoja myös sota-aikoihin liittyvinä suojakaivantoina.
metsakeskus.1000044547 925 Mäntyharju 10002 12001 13000 11019 27000 497882.00000000 7076321.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044547 Kohde-Ilppari-ilmoitus ILM 22250, havainnot poikkeavan punaisesta maasta Marttisenjärven pohjoispuolelta vanhan hiekkakuopan länsipuolelta. Kohde on vaurioitunut ja maa-ainesta on siirretty hiekkakuopan reunaan, jossa punamulta näkyy selvänä laajana alueena. Alueen koon ja muodon perusteella kyseessä saattaa olla punamultahauta. Kuoritulla alueella ei punamultaa juuri ole mutta alueen pohjoisprofiilissa ylärinteeseen päin näkyy kahdessa kohdassa punamultaa. Vuoden 2023 koekaivauksissa ilmiön todettiin olevan luontainen. Lisäksi punamultahavainnosta koilliseen vanhan hiekkakuopan laen rintauksesta noin 10 metrin matkalla havaittiin kvartsi-iskoksia rinnevalumassa. Koekaivauksissa todettiin alueella olevan kivikautisen asuinpaikan, jonka ajoitus on todennäköisesti mesoliittinen.
metsakeskus.1000044548 400 Elsilä 10002 12006 13077 11033 27000 209235.00000000 6764673.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044548 Kohde sijaitsee 160 metriä Untamalan kirkosta pohjoiskoilliseen, valtatien 8 ja Untamalasta tulevan yhdystien risteyksen lounaispuolella olevassa saarekkeessa. Valtatien halkaisema, itä-länsi -suuntainen kivikkoinen ja kumpareinen moreenisaareke on kasvillisuudeltaan umpeenkasvavaa ja metsittyvää ketoa. Ympäröivät pellot ovat hiekkaa ja pienikivistä hiekkamoreenia. Kuppikivi on aivan pellon reunassa saarekkeen eteläosassa. Se on noin neliömetrin kokoinen ja alle puolen metrin korkuinen maakivi. Kupit on tehty kiven viistoon yläpintaan. Pinnassa näkyy 12 selvää kuppia, kooltaan keskimäärin 5x5x3 cm. Kuppeja saattaa olla turpeen alle jatkuvassa epätasaisessa pinnassa enemmänkin. Lisäksi saarekkeessa on useita pieniä kumpareita, mahdollisia kiven- ja maansekaisia hautaröykkiöitä.
metsakeskus.1000044548 400 Elsilä 10002 12002 13000 11033 27000 209235.00000000 6764673.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044548 Kohde sijaitsee 160 metriä Untamalan kirkosta pohjoiskoilliseen, valtatien 8 ja Untamalasta tulevan yhdystien risteyksen lounaispuolella olevassa saarekkeessa. Valtatien halkaisema, itä-länsi -suuntainen kivikkoinen ja kumpareinen moreenisaareke on kasvillisuudeltaan umpeenkasvavaa ja metsittyvää ketoa. Ympäröivät pellot ovat hiekkaa ja pienikivistä hiekkamoreenia. Kuppikivi on aivan pellon reunassa saarekkeen eteläosassa. Se on noin neliömetrin kokoinen ja alle puolen metrin korkuinen maakivi. Kupit on tehty kiven viistoon yläpintaan. Pinnassa näkyy 12 selvää kuppia, kooltaan keskimäärin 5x5x3 cm. Kuppeja saattaa olla turpeen alle jatkuvassa epätasaisessa pinnassa enemmänkin. Lisäksi saarekkeessa on useita pieniä kumpareita, mahdollisia kiven- ja maansekaisia hautaröykkiöitä.
metsakeskus.1000044549 230 Kantinkankaan lentokenttä 10007 12005 13210 11042 27028 265630.00000000 6892510.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044549 Lentokenttä perustettiin vuonna 1936 Kauhavan Ilmailukoulun varalaskukentäksi ja alueelle rakennettiin 1930-luvulla muun muassa useita lentokonehalleja. Vuosina 1936-1941 lentokentällä toimivat Täydennyslentorykmentti 1 ja Täydennyslentolaivue 17. Lentokentän päätehtävänä oli uusien ohjaajien jatkokoulutus rintamakelpoisiksi. Jatkosodan aikaan kentän sotilaallinen käyttö päättyi, koska lentokentän hienohiekkainen pinta aiheutti ongelmia lentokoneiden moottoreille. Jatkosodan jälkeen lentokonehallit myytiin ja purettiin rakennustarvikkeiksi. Sodan jälkeen lentokentän käyttö oli satunnaista. Esimerkiksi 1950-luvun alkupuolella lentokentällä järjestettiin lentonäytöksiä. Sittemmin alueen ilmailukäyttö on päättynyt ja nykyään alueella kasvaa nuorta puustoa. Myöhemmästä käyttöhistoriasta kertovat alueelle harjoituskäyttöön kaivetut poterot ja taistelukaivannot.
metsakeskus.1000044553 5 Laitakorpi 10002 12016 13175 11006 27000 348337.00000000 6993290.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044553 Inventointi 2022: Voimajohtokäytävässä sijaitseva laaja ja laakea tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on jopa 30 metriä. Tervahaudan pohjoisvallin päältä on ajettu metsäkoneilla, mikä haittasi sen koon tulkitsemista. Syvyyttä tervahaudalla sen keskeltä vallin laelle on noin 1,5 metriä. Vallin korkeus haudan ulkoreunalta on noin metrin sen pohjoispuolella ja noin kaksi metriä sen etelälaidalla. Halssiaukko ja -ura aukeaa etelään.
metsakeskus.1000044554 5 Myllypuro 10002 12016 13175 11006 27000 340783.00000000 6994747.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044554 Inventointi 2022: Voimajohtolinjan aukossa sijaitseva loivapiirteinen, maaston sulautuva ja maljamainen tervahauta, jonka halkaisija on noin 16 m. Vallin paksuus on noin 4,5-6 m. Syvyyttä tervahaudalla on sen keskeltä vallin laelle noin 0,8-1 m. Vallin korkeus tervahaudan luoteispuolella (ylärinteessä) on alle puoli metriä ja kaakkoispuolella (alarinteessä) noin metrin. Halssiaukko antaa kaakkoon, kohti puroa.
metsakeskus.1000044555 5 Jyrkkäkallio 10002 12016 13175 11006 27000 339469.00000000 6994499.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044555 Inventointi 2022: Avarapohjaisessa mäntyvaltaisessa talousmetsässä sijaitseva tervahauta, jonka halkaisija on noin 11 metriä. Vallin paksuus on noin 3,5-4,5 m. Syvyyttä tervahaudalla on keskeltä vallin laelle noin 70 cm ja sen ulkopuolelta vallin laelle 1 – 1,3 m. Tervahaudasta ei havaittu halssiaukkoa tai -uraa. Sen kaakkoislaitaa on viistetty metsäkoneella, jolloin mahdollinen paikalla ollut halssiura on voinut tuhoutua.
metsakeskus.1000044559 845 Kankaanjänkä 2 10007 12009 13000 11002 27000 403564.00000000 7324045.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044559 Kuopanne, joka on osin peittynyt maanrakennuksen yhteydessä.
metsakeskus.1000044562 445 Kalkugnsnäs 2 10002 12016 13153 11006 27000 238691.00000000 6691160.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044562 Rakenne 3: käytöstä pois jäänyt maakellari, joka on rakennettu vanhan kalkkiuunin perustuksille. Paikka vastaa Kroneldin kuvausta ja sijaintia kartalla. Vaurioitunut myöhemmän maankäytön seurauksena.
metsakeskus.1000044563 403 Kuoppalankangas 2 10002 12001 13000 11019 27011 337767.00000000 7017369.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044563 Paikalla olevalta, avohakatulta ja mätästetyltä rinneterassilta on löytynyt kivikautisia liuske-esineitä ja kvartsi-iskoksia 28.5.2015. Löytöjen perusteella paikalla on kivikautinen asuinpaikka. Muinaisjäännöksen laajuutta ei ole selvitetty, mutta topografian perusteella se voi jatkua jopa satoja metrejä etelään. Pohjoisen puolella jyrkkenevä rinne vaikuttaa erottavan kohteen kivikautisesta asuinpaikasta Lappajärvi Kuoppalankangas (tunnus 403010007). Kohteen laajuuden ja säilyneisyyden tarkempi selvittäminen edellyttää arkeologista koekaivausta.
metsakeskus.1000044564 143 Suvilamminkallio 1 10002 12016 13175 11006 27000 291987.00000000 6866830.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044564 Suvilamminkallionmäen koillispäässä sekapuuta kasvavassa metsikössä, loivasti länteen viettävässä maastokohdassa oleva tervahauta. Haudan kokonaishalkaisija on seitsemän metriä. Keskusta on noin 50 senttimetriä syvä ja matalan vallin paksuun on kauttaaltaan 2–2,5 metriä. Vallin maatuneita ulkoreunoja oli paikoin vaikea hahmottaa. Koko tervahauta oli hyvin sammaloitunut ja sen reunalla kasvoi mänty ja keskellä korkeahko kuusi. Pohjalle tehdyssä lapionpistossa havaittiin pintaturpeen alla heikkoja merkkejä hiiltyneestä maasta. Maaperä paikalla oli hienoa hietaa/hiekkaa.
metsakeskus.1000044565 143 Suvilamminkallio 2 10002 12001 13013 11004 27000 291908.16966912 6866906.12245357 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044565 Suvilamminkallion länsirinteessä, noin 110 metriä (mpy) olevalla tasanteella sijaitseva suorakaiteenmuotoinen, kapea painanne. Painanteen koko on 3x4 metriä, mutta pintaturpeen alla olevan matalan vallin ja siten painanteen kokonaislaajuutta oli hyvin vaikea hahmottaa ilman kajoavaa tutkimusta. Painanteen länsipäähän, vallin reunan sisäpuolelle kaivettiin 45x30 cm kokoinen ja 30 senttimetrin syvyinen pieni koekuoppa. Kuopan leikkauksesta dokumentoitiin 4 cm pintaturve, jonka alla oli 2 cm vaalea huuhtoutumiskerros ja sen alla hietamaassa värjäytynyt likamaakerros, jonka paksuus oli kuopan pohjoisleikkauksessa (painanteen sisäpuolella) 9 senttimetriä, mutta eteläleikkauksessa (vallin puolella) vain 1 cm. Värjäytyneen kerroksen alla oli vaalea puhdas hiesu/hieta. Koekuopasta ei tullut löytöjä. Painanne sijaitsee tasanteella, josta yritettiin etsiä myös muita vastaavia rakenteita tuloksetta. Löytynyt painanne on pieni ja sitä ympäröivä maavalli erittäin matala. Inventoinnin perusteella kohteen voi määritellä kiinteäksi muinaisjäännökseksi, mutta ajoittaminen ja kokonaislaajuuden selvittäminen vaatisi tarkemman kaivaustutkimuksen.
metsakeskus.1000044567 853 Haaga (Haga) 10007 12001 13016 11006 27000 245177.00000000 6714177.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044567 Kaarinan pohjoisin kylä sijaitsee Aurajoen länsirannalla, Ravattulan pohjoispuolella ja Liedon etelärajan tuntumassa, lähellä mm. Vanhalinnan linnavuorta. Kartanon on ajateltu perustetun viimeistään 1200-luvulla ja kylää on pidetty Ravattulan tytärkylänä. Kyseessä on läpi tunnetun historian ollut yksinäistalo, joka on muodostanut oman jakokunnan vuoteen 1430 mennessä. Ensimmäiset suorat kirjalliset tiedot Haagasta ovat vuodelta 1444, jolloin Naantalin luostari osti kartanotilan useamman aiemman omistajan hallusta. Kartano on sijainnut nykyisellä paikallaan tai sen välittömässä läheisyydessä viimeistään 1600-luvun puolivälistä lähtien. 1998 inventoinnissa löytöinä tiiltä, keramiikka, porsliinia, lasia ja mahdollisesti keskiaikaisen keramiikan pala.
metsakeskus.1000044568 853 Haaga 1 10002 12006 13221 11033 27000 245328.00000000 6714213.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044568 Hevosaitauksena käytetyn aidatun peltoalueen keskiosissa erottuva hyvin matala ja varsin tasainen kalliopaljastuma on kooltaan lounais-koillissuunnassa noin 12 m ja luode-kaakkosuunnassa noin 8 m. Kupit sijaitsevat kalliopaljastuman eteläosassa sen korkeimmalla kohdalla. Kallio on aluskasvillisuudesta lähes kokonaan paljas. Kalliopaljastuman päältä yhdestä keskittymästä tavattiin kaikkiaan 17 säännöllisen pyöreää kuppia. Kuppien halkaisija vaihtelee 5–8 cm ja syvyys 0,7–2,5 cm välillä. Pääosa kupeista sijaitsee itä-länsisuuntaisena rykelmänä lähellä toisiaan, mutta paikoittaisen rivimäisyyden lisäksi ne eivät muodosta mitään muuta havaittavaa kuviota. Kupit ryhmittyvät noin 110 x 85 cm kokoiselle, tasaiselle alueelle.
metsakeskus.1000044569 576 Syrjälä 10002 12002 13215 11033 27017 394500.00000000 6803742.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044569 Kalmisto sijaitsee kallioisella kumpareella Vesijaonraitin pohjoispuolella, noin 50 metriä tiestä. Paikalliset menneisyyden harrastajat löysivät syksyllä 2021 kumpareen korkeimmalta kohdalta, kivien välistä rautakautisen (merovingiaikaisen) keihäänkärjen (viranomaisille: Ilppari-ilmoitus ILM20991). Tarkastuksessa kesällä 2022 löytöpaikalta todettiin noensekaista maannosta, mahdollista kiveystä ja palaneen luun kappaleita. Kumpareen pohjois- ja länsipuolilta, kallionleikkausten viereisiltä tasanteilta havaittiin myös nokista maata ja palaneen luun kappaleita - pohjoispuolen tasanteelta ja lakialueen etäläreunalta löydettiin lisää rautakautisia esineitä. Tarkastushavaintojen ja löytöjen levinnän perusteella kumparetta on tulkittava rautakauteen ajoittuvana kalmistona, ehkä osin häiriintyneenä/tuhoutuneena. Jos alueelle suunnitellaan nykyisestä poikkeavaa maankäyttöä, on kohteen rajaus syytä määritellä tarkastuksessa tehtyä tarkemmin.
metsakeskus.1000044570 853 Haaga 2 10002 12006 13221 11033 27000 245395.00000000 6714161.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044570 Kohde sijaitsee Haagan kartanon itäpuolella sijaitsevalla kalliopohjaisella mäellä, Aurajoelle on mäeltä on matkaa 220 metriä. Kupit sijaitsevat mäellä sijaitsevan ladon koillisnurkasta noin 5 m pohjoiseen olevalla pitkänomaisella kalliopaljastumalla, sen lähes korkeimmalla kohdalla. Paikalla on kuppeja kahdessa eri keskittymässä, joista toisessa on 19 kuppia ja toisessa neljä kuppia. Lisätietoja alakohteet välilehdellä.
metsakeskus.1000044571 403 Kumpusaaren tervahauta 10002 12016 13175 11006 27000 331101.00000000 7019716.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044571 Kumpusaaren keskiosassa on palton ulkoreunoista mitaten halkaisijaltaan noin 15-metrinen tervahauta, jonka halssi laskee itään. Tervahaudan läheltä on vuonna 2022 löytynyt metallinetsinnässä 1/6 öre 1650-1710 vuosien väliltä (ILPPARI, ILM22034), rautaesineitä ja lyijykuulia (ILPPARI, ILM22035). Kumpusaaren eri puolilta on löytynyt myös muita vanhoja metalliesineitä (ks. ILPPARI, ILM22055, ILM22094, ILM22095).
metsakeskus.1000044572 853 Kuokkapelto 10002 12001 13000 11019 27000 245069.00000000 6713779.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044572 Löydöt on kerätty peruskartalle nimellä Kuokkapelto merkityltä pellolta Haagan kartanon alueelta. Pellolla oli havaittavissa korkeuskäyrien suunnassa (länsilounas-itäkoillinen) 20- 30 m levyinen ja niitä vastaan kohtisuorassa selvästi pitempi (30-40 m) kivilaji- ja kvartsi-iskoskeskittymä. lskoksia oli melko runsaasti, vain osa näkyvillä olleista on kerätty talteen. Asuinpaikka sijaitsee pelloksi raivatun, noin sadan metrin levyisen notkon koillisrinteellä. Notko laskee kaakkoon, Aurajoen rantaan. Joki on noin 250 m päässä. Sen takana on kallioisia mäkiä. Kivi- ja pronssikaudella paikka on ollut kahden laajan saaren välissä olevan, 300-400 m leveän salmen luoteisrannalla. Löytöalueen itäpuolella, aivan sen vieressä, on noin hehtaarin laajuinen metsäinen mäki. Muilla suunnilla on peltoa ainakin sadan metrin säteellä. Kauempana on kallioisia mäkiä. Maaperä pellolla on vaihtelevasti savensekaista hiekka-soramoreenia.
metsakeskus.1000044574 576 Kiukaankasa 10002 12004 13051 11006 27000 387864.00000000 6805302.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044574 Kallion päälle kivistä kasattu röykkiö, hajonnut. Kohde sijaitsee Myllyläntieltä Nurmelaan vievän kiinteistötien eteläpuolella, noin 15 m tiestä. Sammaloitunut röykkiö on kasattu kallion päälle noin päänkokoisista kivistä ja on kooltaan noin 2 x 3 m. Röykkiö on keskeltä kuopalla ja muutoinkin hajonnut. Selkeitä rakenteita ei ole havaittavissa. Kyse ei ole tien raivaukseen kuuluvista kivistä tai kaskiröykkiöstä: Muita röykkiöitä ei tarkastuksessa havaittu ja tiestä raivatut kivet sijaitsevat kasoissa tien vieressä huomattavasti alempana ja lähempänä tietä. Tarkastuksessa ei tehty havaintoja myöskään hautauksesta tai kulttuurimaannoksesta. On varsin luultavaa, että kyseessä on hajonnut rajamerkki, joka on merkitty Lieson, Auttoisen ja Vesijaon Porrastenmaan ulkopalstan karttaan vuonna 1765 (Kansallisarkisto H38:8/4-5 Lieso: kartalla No 1 Kiukankasa).
metsakeskus.1000044577 576 Seppäsuo 10007 12004 13055 11006 27000 389509.00000000 6808549.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044577 Seppäsuon itäpuolella sijaitseva mahdollinen uuninjäännös. Koko noin 2 x 2 m. Selkeää rakennetta ei pysty sammaloitumisesta ja hajoamisasteesta johtuen toteamaan. Ympärillä on paljon kiviä, osin tienraivauksesta johtuen, mutta voivat olla peräisin myös uunista tai rakennuksesta - selkeää rakennuksen perustusta ei kuitenkaan ollut tarkastushetkellä mahdollista havaita. Keskeltä otetusta kairanäytteessä todettiin kaksi vahvaa hiilen ja noen sekaista kerrostumaa.
metsakeskus.1000044580 790 Koskentie 10007 12004 13045 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044580 Lohkotuista kivistä tehty kiviaita sijaitsee Karkun kirkosta 350 metriä koilliseen nykyisen Tampere – Pori junanradan ja Koskentien välisellä alueella. Koskentie on tehty aikaisemman ratapohjan päälle. Etäisyyttä Koskentiehen ja vanhaan ratalinjaan on noin 15 metriä. Kiviaita on noin 70 metriä pitkä ja 1,5 – 2 metriä leveä. Se on tehty lohkotuista kivistä ja korkeutta sillä on noin metri, mikä tosin hieman vaihtelee. Kivet ovat lohkottuja ja suurimmat niistä ovat lähes metrin halkaisijaltaan. Tampere – Pori rata valmistui vuonna 1895. Kiviaita on rata-alueen entisen kiinteistön reunassa (kiinteistöraja on merkitty mm. vuoden 1961 peruskarttaan 212108), eikä aivan entisessä ratapenkassa kiinni. Kyse on kiinteistörajalle 1900-luvun aikana tehdystä kiviaidasta.
metsakeskus.1000044581 781 Kurki 2 10002 12001 13000 11019 27000 426970.00000000 6830794.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044581 Asuinpaikka sijaitsee muinaisen, etelään aukeavan lahden rannalla Soiniemessä, Soiniementiestä noin 80 m etelään, molemmin puolin Satosuolle menevää metsäautotietä, keskittyen kuitenkin enemmän sen itäpuoliselle alueelle. Paikalliset menneisyyden harrastajat löysivät keväällä 2022 avohakkuualueen laikuista kvartsi-iskoksia, koristelematonta keramiikkaa ja palanutta luuta. Tarkastuksessa asuinpaikka todettiin varsin pienialaiseksi - keramiikka ja palanut luu keskittyy pääosin metsäautotien itäpuolelle noin 40 x 40 m suuruiselle alueelle, kvartseja on levinneenä hivenen laajemmalle. Likamaaläiskiä havaittiin tämän alueen keskelle tehdystä koekuopasta. Alueen rajaus perustuu löytöjen levintään, topografiaan, kairausnäytteisiin sekä laikutuksesta tehtyihin havaintoihin. Jos alueelle suunnitellaan nykyisestä poikkeavaa maankäyttöä, on rajaus syytä määritellä tarkastuksessa tehtyä tarkemmin.
metsakeskus.1000044586 853 Linnasmäki 1 10002 12001 13000 11019 27012 241992.00000000 6713946.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044586 Kivikautinen, todennäköisesti Kiukaisten kulttuurin ajoittuva, asuinpaikka. Kohteella tehty pelastuskaivaukset rakennuksen rakentamisen yhteydessä, joissa myös todettiin havaitun kulttuurimaan jatkuvan kaivamattomalle alueelle. Kaivauksissa tutkittiin kaksi kivettyä tulisijaa, löytöinä keramiikkaa sekä kvartsi- ja pii-iskos.
metsakeskus.1000044587 287 Tjärdal 10007 12016 13175 11006 27000 224863.00000000 6912358.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044587 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä ja ränni luoteeseen. Sijaitsee kiinteistöllä, jonka tunnus on 287-874-1-2. Vuoden 2006 arkeologisen inventoinnin aikana tilan nimi on ollut Tjärdal ja RN:o 3:98.
metsakeskus.1000044590 980 Lepaannokka 10002 12001 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044590 Lepaannokassa sijaitsevalta, loivasti kumpuilevalta peltoalueelta on tehty harrastajan toimesta useita metalliesinelöytöjä. Alue tarkastettiin marraskuussa 2022, jolloin pintapoiminnassa alueelta kerättiin osittain sekä resenttejä että vanhemman historiallisen ajan löytöjä (pieniä kappaleita posliinia, fajanssia, astialasia ja naula). Tutkimusalueen itälaidasta löytyi tarkastuksen aikana kappale tummaa piitä sekä kvartsi-iskos.
metsakeskus.1000044590 980 Lepaannokka 10002 12001 13000 11004 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044590 Lepaannokassa sijaitsevalta, loivasti kumpuilevalta peltoalueelta on tehty harrastajan toimesta useita metalliesinelöytöjä. Alue tarkastettiin marraskuussa 2022, jolloin pintapoiminnassa alueelta kerättiin osittain sekä resenttejä että vanhemman historiallisen ajan löytöjä (pieniä kappaleita posliinia, fajanssia, astialasia ja naula). Tutkimusalueen itälaidasta löytyi tarkastuksen aikana kappale tummaa piitä sekä kvartsi-iskos.
metsakeskus.1000044592 217 Huhmarikangas 10002 12004 13041 11019 27012 350075.00000000 7098824.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044592 Jätinkirkko sijaitsee kivikkoisen Huhmarikankaan kaakkoisosassa, vain noin 15 metrin päässä vanhasta soranottokuopasta. Jätinkirkko eli kivistä rakennettu kehävalli on luode-kaakkosuuntainen ja sen halkaisija on 38x25 metriä ympärysvallin ulkoreunoista mitattuna. Ympärysvalli on leveydeltään 3-4 metriä ja varsin matala, mutta erottuu maastossa selkeästi. Muodoltaan jätinkirkko on säännöllisen soikea ja ympärysvallin rajaama sisäosa on suhteellisen tasainen. Jätinkirkon läpi on ajettu metsäkoneella muutamasta kohtaa ja paikoin ympärysvallissa on kaivelun jälkiä, mutta se on kuitenkin suhteellisen hyvin säilynyt.. Jätinkirkon vallissa sekä sen sisä ja ulkopuolella oli havaittavissa muutamia kivipaasia, mahdollisia kaatuneita pystykiviä.
metsakeskus.1000044593 74 Purolankangas 10002 12016 13175 11006 27000 365435.00000000 7035663.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044593 Tervahauta sijaitsee kivikkoisen kankaan koillisrinteessä. Koko haudan halkaisija on n. 20 metriä ja kuopan halkaisija n. 6 metriä. Haudan lounaisreunassa on kivistä ladottu halssi. Tervahaudan päällä kasvaa haapaa ja kookkaita mäntyjä.
metsakeskus.1000044594 74 Piimäsalmi 10002 12016 13175 11006 27000 365907.00000000 7037432.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044594 Tervahauta sijaitsee tasaisella kankaalla Kannistontien pohjoispuolella. Tervahaudan koko halkaisija on noin 18 metriä ja kuopan halkaisija noin 8 metriä. Halssi on rakennettu haudan koillisreunaan ja se on pituudeltaan noin 8 metriä. Haudan päällä on lahonneita puita.
metsakeskus.1000044596 584 Sammakkolampi 10002 12016 13175 11006 27000 384277.00000000 7014229.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044596 Tervahauta sijaitsee loivassa länsirinteessä Sammakkolammen itäpuolella. Haudan koko halkaisija on noin 17 metriä ja kuopan halkaisija noin 8 metriä. Noin 8 metriä pitkä halssi on tehty haudan luoteisreunaan ja sitä on kaiveltu.
metsakeskus.1000044597 584 Myllykangas 4 10002 12016 13175 11006 27000 381177.00000000 7011677.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044597 Tervahauta sijaitsee hietakankaan itärinteessä Kivijärventien eteläpuolella, vaellusreitin läheisyydessä. Tervahaudan koko halkaisija on noin 14 metriä ja kuopan halkaisija noin 6 metriä. Halssi suuntautuu itään.
metsakeskus.1000044598 785 Pöljä 10001 12016 13175 11002 27000 487487.00000000 7127201.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044598 Lidarista havaittu mahdollinen tervahauta. Mahdollisen tervahaudan itäkaakkoispuolella on erottuu toinen pyöreä kuoppa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044599 564 Kuotkua 10002 12016 13175 11006 27000 420165.00000000 7223673.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044599 Neljä tervahautaa sijaitsee Virpiniementien pohjoispuolella ja yksi tien eteläpuolella. Kuvausta täydennetään raportin valmistumisen jälkeen.
metsakeskus.1000044600 831 Värrätsaari 1 10002 12016 13175 11006 27000 548515.00000000 6799579.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044600 Tervahauta. Paikannettu laserkeilausaineistosta. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000044601 831 Värrätsaari 2 10002 12016 13151 11006 27000 548638.00000000 6799603.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044601 Hiilimiilu tai matala tervahauta. Paikannettu laserkeilausaineistosta. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000044602 831 Värrätsaari 3 10002 12016 13175 11006 27000 547498.00000000 6799573.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044602 Tervahauta. Paikannettu laserkeilausaineistosta. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000044603 831 Värrätsaari 4 10001 12016 13175 11006 27000 548788.00000000 6799968.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044603 Mahdollinen tervahauta. Paikannettu laserkeilausaineistosta. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000044606 285 Suuretvuoret 10007 12004 13054 11006 27000 493266.00000000 6700287.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044606 Röykkiö sijaitsee Suuretvuoret-nimisen mäen korkeimmalla kohdalla avokalliolla. Maasto on kivikkoista ja kohteen kaakonpuoleisessa jyrkässä rinteessä ja pienillä kalliotasanteilla on havaittavissa muinaisrantaan liittyvien pyöreäpintaisten kivien muodostamaa rantakivikkoa. Pohja-alaltaan soikea röykkiö on NNW-SSE -suuntainen ja noin 4x8 m kokoinen. Korkeutta kivirakenteella on enimmillään noin 90 cm. Röykkiöön käytetyt pyöreäpintaiset ja jäkälöityneet kivet ovat halkaisijaltaan 15-50 cm (pääosin = 40 cm) ja niitä on röykkiössä nykyisellään 1-7 kivikertaa. Kivirakenteeseen on kajottu ja siihen alun perin kuuluneita kiviä on siirretty pois niiden alkuperäisiltä paikoiltaan. Kivistä on rakennettu kiveyksen itäreunalle kylmämuuraamalla uunirakenne sekä röykkiön länsipään edustalle nuotiokiveys. Kiviröykkiön itäpään edustalla on sijainnut näkötorni, joka on merkitty vielä vuoden 1967 peruskarttaan. Kohteen itäreunalle on rakennettu röykkiökivistä halkaisijaltaan kolmen metrin kokoinen puolipyöreä ”potero”, jonka länsisivustalle on tehty kylmämuuraamalla uuni. Rakenteen suuaukon koko on 50x60 cm ja syvyys 60 cm. Uunin katteena on 20x60 cm:n kokoinen vaakakivi. Uunirakennetta ympäröi puolipyöreä, kaarevaseinäinen ”muuri”, joka on korkeudeltaan 90 cm ja tehty kylmämuuraamalla lohkomattomista kivistä maan pinnalle. Neljän metrin päässä röykkiökiveyksestä länteen sijaitsee avokalliolle ladottu, halkaisijaltaan 2 m:n kokoinen kivikehä, jonka sisäpuolelle on ladottu pienempi, halkaisijaltaan 70 cm:n kokoinen nuotiokiveys. Molemmat rakenteet on tehty kylmämuuraamalla pyöreä- ja jäkäläpintaisista kivistä (ø 15-40 cm), joita on rakenteessa 1-3 kerroksessa päällekkäin. Koska röykkiökiveys on osittain tuhoutunut on sen luonteen ja ajoituksen määrittäminen vaikeaa. Sijainpaikkansa ja -korkeutensa perusteella voi kyseessä olla alun perin pronssikautinen hautaröykkiö, joskaan sitä ei rakenteen nykyisen kunnon perusteella voi varmuudella sanoa. On mahdollista, että korkealla kalliolla sijainnutta kiveystä on myös käytetty toisen maailmansodan aikana ilmapuolustusta varten tehtyihin rakenteisiin.
metsakeskus.1000044607 285 Langinkoski 2 10007 12013 13126 11006 27008 493673.00000000 6705835.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044607 Hakkaukset on tehty Kymijoen Langinkosken haaran läntiselle rantakalliolle veden ääreen - hakkaus 1 kallion korkeimmalle kohdalle ja hakkaus 2 siitä noin 15 m länteen hieman matalammalle kalliopinnalle. Hakkaus 1: pohjois-eteläsuuntainen nimikirjain- ja vuosilukuhakkaus W.T.+ T.R. 1897. Hakkaus koostuu nimikirjaimista W.T. ja T.R. sekä niiden välisestä tasavartisesta rististä. Kirjainhakkauksen alapuolella on hakattu vuosiluku 1897 siten että vuosiluvun kahden ensimmäisen ja kahden viimeisen numeron väliin on jätetty 8 cm:n pituinen väli. Hakkaus on tehty pohjois-eteläsuuntaiseksi ja sen kirjaimet ovat 13-16 cm:n korkuisia ja 14-17 cm:n levyisiä. Kirjainten väliin tehty tasavartinen risti on kooltaan 12x12 cm. Nimikirjainten alle hakatun vuosiluvun numerot ovat 13-15 cm:n korkuisia ja 7-8 cm:n levyisiä. Hakkaus 2: itä-länsisuuntainen, pahoin eroosion kuluttama hakkauskokonaisuus, jonka tulkitseminen on vaikeaa. Todennäköisesti kyseessä on osa (?) kirjain- ja numerohakkausta, jotka eivät niiden koon perusteella kuulu yhteen vaan ovat eri-ikäisiä. Kirjainhakkauksesta on tunnistettavissa ainoastaan kirjain R, jonka lisäksi kallioon on hakattu numero 6 tai 9 sekä mahdollisesti numero 3. On todennäköistä, että kalliopinnalla on sijainnut aiemmin enemmänkin hakkauksia, mutta ne ovat kuluneet pois. Kirjainhakkaus R oli korkeudeltaan 10 cm ja leveydeltään 6 cm, kallioon hakatut numerot ovat mittasuhteiltaan kirjainta huomattavasti pienempiä.
metsakeskus.1000044610 608 Kirkkokallionkytö 10002 12016 13175 11006 27000 229567.00000000 6856025.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044610 Tervahaudan sijaitsee mäen pohjoisrinteessä aivan suon laidassa kosteassa kangasmetsässä, n. 80 m etelään Kotolahdentieltä. Tervahauta on kaivettu rinteeseen ja sen pohjoispuolen muodostaa kivetty valli. Suppilomaisesti syvenevän haudan leveys on arviolta 8 m ja pohjoisen vallin leveys noin 1,5 – 2 m. Ränniä ei havaittu.
metsakeskus.1000044611 261 Näätäsenlehto 10007 12016 13000 11006 27009 405294.00000000 7564678.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044611 Paikalla on karhunloukku, joka on 1,5 x 1,5 metrin kokoinen pyöröhirsistä tehty kehikko. Rakennelmasta on jäljellä 8 hirsikertaa. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottu ja rakennelman sivut kulkevat väli-ilmansuuntiin. Hirsikehikko on huomattavan nuori ja sen osana on selvästi vanhemman loukun rakenteita, jotka ovat kelottuneista pyöröpuista rakennettu. Hangaspuut sekä niiden välinen puu, sekä hahloon tuleva tappi ovat alkuperäisen loukun jäljellä olevia rakenteita. Koillisnurkassa on 1 metrin korkuinen puutappi, jonka yläpäähän on vuoltu ura. Tapin vierestä kulkee kirveellä katkaistu puu männyn ja kannon välissä. Kannon ja puun vastakkaiset hangat on veistetty.
metsakeskus.1000044612 261 Sietteläpalo 10007 12002 13000 11006 27009 402743.00000000 7562907.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044612 Kohteessa on hirsistä rakennetun kämpän jäännökset. Koko 7 x 4 metriä, pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Etelänurkassa on 2 x 2 x 0,5 metrin kokoinen uunin kiviraunio.
metsakeskus.1000044613 503 Pappilan silta 10002 12005 13069 11006 27000 226725.00000000 6737548.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044613 Mynäjoen mutkan niemekkeessä sijaitsevaan, 1860-luvulla rakennettuun pappilaan johtaneen kivisillan rauniot Mynäjoen rannassa. Silta havaittavissa ehyenä vielä 1950-luvun ilmakuvassa. Joen etelärannassa näkyvillä silta-arkun jäänteen lisäksi kivettyä penkkaa muutaman kymmenen metrin matkalla.
metsakeskus.1000044614 320 Suorokumpu 2 10002 12016 13170 11002 27000 516923.00000000 7423828.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044614 Suorokummun koillisrinteessä on kuopanne, joka voi olla pyyntikuoppa. Se on topografisesti sopivalla kohdalla, mutta ulkoisesti se on hieman suspektin näköinen ollen toiselta puoleltaan melko jyrkkäpiirteinen ja yleismuodoltaan kulmikas. Tarkastuksen yhteydessä mukana ei ollut kairaa, jotta huuhtoutumiskerros olisi voitu todeta. Kohde on aiemmin liittynyt kohteeseen 320010272, mutta on vuoden 2022 tarkastuksen jälkeen erotettu tästä etäisyyden vuoksi.
metsakeskus.1000044615 608 Oravasuo 10002 12016 13175 11006 27000 239400.00000000 6843115.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044615 Tervahauta sijaitsee kangasmetsässä mäen etelärinteessä, n. 400 m kahden nimettömän metsätien t-risteyksestä etelään. Suppilomaisesti kapenevan tervahaudan läpimitta on vallin sisäpuolelta mitattuna arviolta 12 m. Vallin päällä ja haudan sisässä kasvaa joitakin kookkaita puita.
metsakeskus.1000044616 684 Etu-Aikko 10002 12016 13175 11006 27000 199337.00000000 6799047.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044616 Tervahauta sijaitsee Aikonmaan saaren itäosassa kohoavalla metsäisellä mäellä noin 170m metriä itään Etu-Aikon tilan päärakennuksesta. Muinaisjäännösrekisterin merkintä on tehty maastokartan tervahautamerkinnän ja lidar-havainnon perusteella. Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa.
metsakeskus.1000044617 261 Aihkiselänjärvi 10007 12016 13191 11006 27009 405815.00000000 7568159.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044617 Paikalla on heinäsuovan pohja, jonka koko on 5 x 6 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Eteläpäässä on 5 kappaletta 1,5 metrin korkeita kirveellä katkottuja kelottuneita pystypuita, joihin on naulattu vinottaisia tukipuita. Suovan keskellä kulkee rivi puolen metrin korkuisia pystytappeja. Rakennelman pohjalla tuntuu turpeen alla pitkittäisiä ja poikittaisia puita, jotka ovat vajonneet suohon ja säilyneet siellä hyvin.
metsakeskus.1000044618 777 Honkavaara 10002 12016 13175 11006 27000 575340.00000000 7217348.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044618 Tervahauta, halkaisija noin 19 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarlastettava.
metsakeskus.1000044619 105 Heinijoenmaasto 10002 12016 13175 11006 27000 569270.00000000 7179057.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044619 Tervahauta, halkaisija noin 16 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044620 290 Tapanisenpuro 1 10002 12016 13175 11006 27000 600918.00000000 7119808.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044620 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044621 290 Tapanisenpuro 2 10002 12016 13175 11006 27000 600960.00000000 7119799.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044621 Tervahauta, halkaisija noin 12 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044622 290 Tapanisenpuro 3 10002 12016 13175 11006 27000 600989.00000000 7119811.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044622 Tervahauta, halkaisija noin 11 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044623 176 Tiaisenautio 10002 12001 13000 11006 27006 598874.00000000 7022040.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044623 Ylä-Ruokosen pohjoisrannalla on yksityishenkilöltä saatujen tietojen perusteella historiallisen ajan asuinpaikka, jossa on nähtävissä talonpohja, viljelyröykkiöitä sekä maahan kaivettuja kuoppia. Historiallisten tietojen valossa kyseessä on suurten nälkävuosien aikana hylätty asuinpaikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen aluerajaus on arvio.
metsakeskus.1000044625 581 Vatunen 10007 12001 13014 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044625 Vatunen perustettiin vuonna 1770 Ikaalisten Heittolan kylän Keisarin torppana. Maat päätyivät isojaossa valtiolle, Vatusesta muodostettiin kruununtalo vuoden 1808 jälkeen. Nykyisin paikalla on vuonna 1937 valmistunut kunnalliskoti, joka on yksityisessä omistuksessa. Vatusen pellot ovat pääosin metsittyneet ja tilan vanhaa sijaintia kunnalliskodin pihamaan alueella ei voi tarkasti paikantaa. Ainoastaan alakohteen 1 paikalla on kivijalka, joka on todennäköisesti sijainnut Vatusen maatilan 1800-luvun pihapiirin pohjoisreunalla. Vanhin osa todennäköisesti sijaitsee entisen kunnalliskodin pihamaalla. 1. Vanhan rakennuksen kiviperusta, joka on tehty isoista luonnonkivistä. Rakennuksen muoto neljäkäs, noin 6 x 8 m. Piste otettu rakennelman keskeltä. Sijainti: N = 6882209, E = 289166. 2. Kunnalliskotia ympäröivä luonnonkivistä tehty kiviaita. Keskimäärin kiviaita on noin 1,5 metriä leveä ja 0,6 metriä korkea ja kulkee nykyisen tonttirajan mukaisesti. Itäsivulla aita on osittain tontin puolelta maanpinnan kanssa tasossa. Kiviaita jatkuu katkeamattomana länsi-etelä-itä -akselilla, mutta koillis-, pohjois- ja kaakkopäädyssä on muutoksia jatkuvuudessa, jotka voivat johtua mahdollisesti siitä, että sinne on rakennettu asfaltoitua tietä, jolloin kiviaita on jouduttu raivaamaan pois. Kiviaidan sisäpuolella on maanpintaa korotettu tuomalla paikalle multavaa maata. Kiviaita on rakennettu 1900-luvulla pihapiirin ympärille.
metsakeskus.1000044626 562 Kauppila 10002 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044626 Kylä mainitaan asiakirjoissa vuodesta 1540 lähtien. 1550-luvulla kylässä oli 3 taloa ja 1740-luvulla 5 taloa (Poppius 1954a: 68-69; Suvanto 2001: 883). Historiallinen tonttimaa paikannettiin vanhojen karttojen avulla. Alueen pääosa on nykyisin Anttilan talon pihapiiriä, mj-alueen W-, N- ja E-reunoilla on peltoa.
metsakeskus.1000044628 69 Navettalehto 10001 12016 13175 11006 27000 416729.00000000 7058917.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044628 Lidarissa havaittu mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa.
metsakeskus.1000044629 604 Haikka uusi kartano 10007 12001 13003 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044629 Haikan kartanon rauniot sijaitsevat metsäisellä peltojen ympäröimällä kummulla Pyhäjärven Loukonlahden etelärannalla Kirkkotien pohjoispuolella. Paikalla sijainnut kartanon päärakennus rakennettiin alun perin 1840-luvulla. Rakennus uusittiin vuonna 1914. Rakennuksesta on jäljellä kivijalka. Päärakennusta ympäröineistä talousrakennuksista on jäljellä raunioita. Kartanosta tiedetään, että kartanoon kuului työväenasuntoja 1930-luvulla kahdeksan ja talouspihassa sijainneessa navetassa on ollut tilaa 36 lehmälle. Paikalla erottuva navetta rakennettiin vuonna 1889 puusta ja tiilestä. Talouspihaan sijoittuu myös hevostalli. Kartanon rakennukset purettiin 1950-luvulla. Vuoden 1956 ilmakuvassa paikalla on rakennuksia (Ilmakuva: Tampereen kaupunki, Oskari karttapalvelu). Nykyisin entisen kartanon puistoalueella on useita järeitä vaahteroita, lehmuksia, saarnia ja tammia. Haikan kartanon puutarha on saanut pitkään villiintyä rauhassa. Alue on historiallinen kartanoalue, jossa rakennusten kivijalat sekä vanha kartanonpuisto on hahmotettavissa. Hieman pohjoisempana järven rannassa on laiturin raunio. Alueen eteläosaan sijoittuu sotaan lähdön muistomerkki. Päärakennus N = 6819733 E = 322733 Lohkokivistä tehty kivijalka, jonka pituus (itä-länsi) on noin 33 metriä ja leveys noin 10 metriä. Kivijalka on tehty lohkotuista kivistä ja sen korkeus on noin 0,5 metriä. Rakennuksen molemmissa päissä on kiviröykkiöt, todennäköisesti uunin jäännökset. Päärakennuksen eteläpuolella on ollut puutarha. Asuinrakennus N = 6819707 E = 322765 Asuinrakennus on poikittain suhteessa Päärakennukseen entisen puutarhan itälaidalla. Asuinrakennuksen itäpuolella on ollut talouspiha. Rakennuksen kivijalka on tehty luonnonkivistä ja sen keskellä on suurikokoinen lohkokivistä tehty uunin jäännös. Rakennuksen koko on noin 27 metriä x 11 metriä. Kellari N = 6819751 E = 322761 Luonnonkivistä tehty kellari, jonka koko noin 8,5 metri x 8,5 metriä. Kellarin syvyys on noin 1 metri. Talousrakennus N = 6819693 E = 322838 Pitkän talousrakennuksen jäännös, jonka itäpäässä on tiiliperustus. Rakennuksen mitat ovat 53 metriä x 12 metriä. Todennäköisesti navetta. Talousrakennus N = 6819693 E = 322838 T – kirjaimen muotoisen rakennuksen perustus on tehty lohkotuista kivistä. Rakennuksen pituus on noin 19 metriä (pohjoinen - etelä) leveys noin 20 metriä. Kellari N = 6819786 E = 322798 Suurehkon kellarin suuaukko on kohti pohjoista. Rakenne on pääosin maan peitossa. Rakennuksen koko on noin 12 m x 7,5 metriä. Korkeutta rakenteella on 1,5 metriä. Rakennuksen kivijalka N = 6820102 E = 322897 Lohkokivistä tehty perustus, jossa on kaksi kivikertaa. Kiviportaat jär-ven puolella. Rakennuksen koko noin 12 x 7 metriä. Laituri N = 6820121 E = 322909 Luonnonkivistä tehty laituri, jolla on pituutta noin 25 metriä ja leveyttä noin 3 metriä.
metsakeskus.1000044630 290 Munasuo 10001 12016 13175 11006 27000 608185.00000000 7130676.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044630 Tervahauta, halkaisija noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044631 604 Pirkkala-Hatanpää Haikka 10007 12005 13071 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044631 Kirkkokadun linjaus noudattelee vanhaa Pirkkalan keskuksia (Tammerkoski/Messukylä – Pirkkalan kirkko) yhdistänyttä päätietä, joka näkyy maantienä jo 1760-luvun kartoissa. Tielinja on huomioitu kohteena 23 Pirkanmaan maakuntamuseon selvityksessä ”Pirkanmaan historiallisesti merkittävät tiet” (Luoto 2011). Vanhan tien luonteen säilyttänyt Kirkkotien osuus tielinjasta sijoittuu Haikan uuden kartanon jäännösten eteläpuolelle. Pituutta Kirkkotiellä on noin 400 metriä. Sorapintainen tielinja on yhä käytössä pääasiassa kevyenliikenteen reittinä.
metsakeskus.1000044632 739 Lummesuo 2 10001 12016 13175 11006 27000 540491.00000000 6794424.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044632 Laserkeilausaineiston perusteella kohdalla on tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044633 217 Vähävedenjärvi 10002 12016 13175 11006 27000 347696.00000000 7096661.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044633 Tervahauta sijaitsee pienehkön nevojen ympäröimän kangassaarekkeen eteläkärjessä noin 200 metriä metsäautotien itäpuolella. Tervahaudan koko läpimitta on noin 10 metriä ja kuopan läpimitta noin 4 metriä. Haudan seinät ja halssi on ladottu kivistä ja se on suhteellisen hyvin säilynyt. Haudan päällä kasvaa kuusta, mäntyä ja nuorta koivua. Halssi on haudan eteläreunassa.
metsakeskus.1000044634 272 Poroluodonkrunni 2 10002 12003 13037 11006 27000 311589.00000000 7100337.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044634 Poroluodonkari eli Krunni on Kälviän edustalla sijaitseva noin 700 metriä pitkä kalliosaari. Se on ikivanha kalastustukikohta, joka mainittiin kälviäläisten silakanpyyntipaikkana jo 1550-luvulla. Saaren itäosassa lehtomaisessa rehevässä metsässä on rakennuksen raunio, jonka kerrotaan kuuluneen saaressa 1700-1800-luvuilla toimineelle saarnahuoneelle. Läpimitaltaan noin 6 metriä ja korkeudeltaan noin 0,7 metriä oleva kiviraunio on sammaleen ja aluskasvillisuuden peitossa. Yhdessä nurkassa erottuu takan jäänteet. Raunio on merkitty metallikyltillä.
metsakeskus.1000044636 272 Poroluodonkrunni 3 10002 12001 13000 11006 27000 311451.00000000 7100245.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044636 Poroluodonkrunnin saaren länsiosassa on kaksi rakennuksenperustusta, kalliohakkaus sekä useita pieniä röykkiöitä jäänteinä verkonkuivatustelineiden perustuksista. Perimätiedon mukaan saaren ensimmäinen asukas oli alaveteliläinen Skriko -niminen kalastaja, joka asui tällä paikalla. Asuinpaikan länsipuolella rantavedessä on iso kivi, jota kutsutaan vieläkin hänen mukaansa "Kriikon kiveksi". Tästä etelään on meressä ns. papinkivi, johon papin kerrotaan ajaneen karille tullessaan saareen saarnaamaan. Rakennuksenperustus 1 (pääkohde) on nelisivuinen ja hyvin säilynyt. Se on rakennettu isohkoista kivistä ja on sisämitoiltaan noin 2,5x2 metriä. Oviaukko on suunnattu rantaa kohti. Kyseessä on ilmeisesti kalastajamökin perustus. Rakennuksenperustus 2 (alakohde) sijaitsee tästä noin 50 metriä lounaaseen alempana ja lähempänä rantaa. Tämäkin perustus on nelisivuinen ja rakennettu isoista kivistä. Rakenteen yksi sivu on ladottu kalliota vasten. Kyseessä on mahdollisesti karjasuojan jäänteet. Rakennusperustusten välimaastossa kalliolla on pienillä kivillä kehystetty kalliohakkaus, johon on kaiverrettu teksti "1865 POHIANEN JA alapuolella päivämäärä 6.9. Perimätiedon mukaan tuona päivänä oli raju myrsky ja kirjoitus on kaiverrettu tapahtuman muistoksi Kalliolla rakennusperustusten välimaastossa on kymmenkunta pientä kiviröykkiötä, jotka ovat todennäköisesti jäänteitä verkonkuivatustelineiden perustuksista.
metsakeskus.1000044636 272 Poroluodonkrunni 3 10002 12013 13126 11006 27000 311451.00000000 7100245.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044636 Poroluodonkrunnin saaren länsiosassa on kaksi rakennuksenperustusta, kalliohakkaus sekä useita pieniä röykkiöitä jäänteinä verkonkuivatustelineiden perustuksista. Perimätiedon mukaan saaren ensimmäinen asukas oli alaveteliläinen Skriko -niminen kalastaja, joka asui tällä paikalla. Asuinpaikan länsipuolella rantavedessä on iso kivi, jota kutsutaan vieläkin hänen mukaansa "Kriikon kiveksi". Tästä etelään on meressä ns. papinkivi, johon papin kerrotaan ajaneen karille tullessaan saareen saarnaamaan. Rakennuksenperustus 1 (pääkohde) on nelisivuinen ja hyvin säilynyt. Se on rakennettu isohkoista kivistä ja on sisämitoiltaan noin 2,5x2 metriä. Oviaukko on suunnattu rantaa kohti. Kyseessä on ilmeisesti kalastajamökin perustus. Rakennuksenperustus 2 (alakohde) sijaitsee tästä noin 50 metriä lounaaseen alempana ja lähempänä rantaa. Tämäkin perustus on nelisivuinen ja rakennettu isoista kivistä. Rakenteen yksi sivu on ladottu kalliota vasten. Kyseessä on mahdollisesti karjasuojan jäänteet. Rakennusperustusten välimaastossa kalliolla on pienillä kivillä kehystetty kalliohakkaus, johon on kaiverrettu teksti "1865 POHIANEN JA alapuolella päivämäärä 6.9. Perimätiedon mukaan tuona päivänä oli raju myrsky ja kirjoitus on kaiverrettu tapahtuman muistoksi Kalliolla rakennusperustusten välimaastossa on kymmenkunta pientä kiviröykkiötä, jotka ovat todennäköisesti jäänteitä verkonkuivatustelineiden perustuksista.
metsakeskus.1000044638 445 Utö Kesnäs bukten 10007 12016 13000 11006 27000 183994.00000000 6640314.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044638 Utön etelärannan Kesnäs buktenissa on pieni länteen kurottava kallionniemi, jonka taakse jää matalaa vettä. Aalloilta suojaisaan paikkaan, pystysuoraan sileään granodioriittiseen pintaan on meislattu vedenkorkeutta osoittavia merkkejä. Merkkien edessä veden syvyys on noin 0.3–0.4 m. Merkit ovat selvästi luettavia. Kuvioiden korkeus on runsaat 1.20 m ja leveys 1.52 m. Ne jakautuvat kolmeen osaan, jotka on merkitty vuosiluvuilla 1898, 1900 ja 2000. Vuosiluvulla 1898 merkityn ristimäisen kuvion keskellä ja päissä on ympyrät. Vaakasuoran merkkiviivan pituus on 0.76 m. Pystyviivassa on 4 lyhyttä poikkiviivaa. Kuviosta oikealle pinnassa on lyhyt vaakaviiva ja sen yläpuolella vuosiluku 1900. Lähellä vedenpintaa on kolmas vaakaviiva ja sen yläpuolella vuosiluku 2000. Kaksi vanhinta merkkiryhmää kuuluvat luotsi- ja majakkalaitoksen viime vuosisadan vaihteessa tekemiin vedenkorkeusmerkkeihin.
metsakeskus.1000044638 445 Utö Kesnäs bukten 10007 12016 13000 11042 27000 183994.00000000 6640314.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044638 Utön etelärannan Kesnäs buktenissa on pieni länteen kurottava kallionniemi, jonka taakse jää matalaa vettä. Aalloilta suojaisaan paikkaan, pystysuoraan sileään granodioriittiseen pintaan on meislattu vedenkorkeutta osoittavia merkkejä. Merkkien edessä veden syvyys on noin 0.3–0.4 m. Merkit ovat selvästi luettavia. Kuvioiden korkeus on runsaat 1.20 m ja leveys 1.52 m. Ne jakautuvat kolmeen osaan, jotka on merkitty vuosiluvuilla 1898, 1900 ja 2000. Vuosiluvulla 1898 merkityn ristimäisen kuvion keskellä ja päissä on ympyrät. Vaakasuoran merkkiviivan pituus on 0.76 m. Pystyviivassa on 4 lyhyttä poikkiviivaa. Kuviosta oikealle pinnassa on lyhyt vaakaviiva ja sen yläpuolella vuosiluku 1900. Lähellä vedenpintaa on kolmas vaakaviiva ja sen yläpuolella vuosiluku 2000. Kaksi vanhinta merkkiryhmää kuuluvat luotsi- ja majakkalaitoksen viime vuosisadan vaihteessa tekemiin vedenkorkeusmerkkeihin.
metsakeskus.1000044639 578 Saareke 10002 12016 13151 11006 27000 534819.00000000 7143160.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044639 Kohteessa on kaksi hiilimiilua vierekkäin. Halkaisijoiltaan noin kolme metriä ja 0,7 metriä syviä. Ilppari-ilmoitus. Näkyy myös Lidarissa. Tarkastus 2024: Kohteessa on kaksi hiilimiilua vierekkäin siten, että niillä on jonkin verran yhteistä vallia. Vallin leveys molemmilla miiluilla on noin 1,25 - 1,5 metriä. Toisen miilun halkaisija on noin 7 metriä ja on noin 0,75 metriä syvä. Toisen halkaisija on noin 8,5 metriä ja on noin 1,25 metriä syvä. Muutaman metrin päässä miiluista havaittiin kuona/kivikasa, jonka halkaisija on noin 2 metriä ja korkeutta noin 0,5 metriä. Sijaititiedot, ks. alakohteet
metsakeskus.1000044640 272 Vanha Lintukangas 10002 12001 13001 11019 27012 335165.00000000 7072374.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044640 Asumuspainanne 1 sijaitsee kivikkoisessa nuorta mäntymetsää kasvavassa mäenrinteessä Vanhan Lintukankaan metsäautotien eteläpuolella. Asumuspainanne on laakea ja sitä ympäröi matala, mutta selkeä ympärysvalli. Eteläreunasta se puuttuu noin kolmen metrin matkalta, ilmeisesti kulkuaukon kohdalta. Toinen kulkuaukko on vastapäätä asumuspainanteen pohjoisreunassa. Asumuspainanteen läpimitta on noin 10x10 metriä. Asumuspainanne 2 (alakohde) sijaitsee samalla kangasharjanteella noin 100 metriä asumuspainanteesta 1 länteen, metsäautotien eteläpuolella etelään viettävässä rinteessä. Asumuspainanne on pitkänomainen, itä-länsisuuntainen ja läpimitaltaan noin 9x4 metriä. Käytävämäinen noin 2 metriä pitkä kulkuaukko erottuu asumuspainanteen pohjoissivulla. Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan entisellään.
metsakeskus.1000044641 272 Tuohinaama 10002 12016 13151 11006 27000 335249.00000000 7073310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044641 Hiilimiilu sijaitsee kangasharjanteen lounaisrinteessä Korpijoen metsäautotiestä noin 450 metriä etelään. Hiilimiilun koko rakenteen läpimitta on noin 8 metriä ja kuopan läpimitta noin 3 metriä. Miilun pohjois-luoteisreuna on äestetty ja näkyvissä on hyvin runsaasti hiiltä ja mustaa maakerrosta, samoin miilun pohjassa heti turvekerroksen alla. Noin 15 metrin päässä hiilimiilun pohjois-luoteispuolella ylempänä rinteessä on pitkänomainen painanne, jonka läpimitta on noin 12x6 metriä. Painanne sijaitsee kivikkoisessa ja äestetyssä maassa, joten sen luonteesta on vaikea saada selkoa. Maa on painanteen alueella on voimakkaan punaista ja joukossa on myös hiiltä.
metsakeskus.1000044642 142 Tervaharju 2 10002 12016 13175 11006 27000 470626.00000000 6751459.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044642 Tervaharjun koilliskulmalla sijaitsee halkaisijaltaan noin 15 m kokoinen keskussäiliöllinen tervahauta. Tervahauta on suppilomainen, syvyyttä pohjalta vallin laelle on noin kaksi metriä. Haudan ulkoreunan puolelta vallin korkeus on noin 1–1,5 metriä. Leveyttä vallilla on 4–6 metriä. Tervahaudasta ei havaittu halssiaukkoa tai -uraa. Tervahaudan päällä kasvaa eri-ikäistä puustoa ja se on hankalahko erottaa maastossa. Vuoden 2023 inventoinnissa kohde oli kuvailujen mukaisessa kunnossa.
metsakeskus.1000044643 142 Pukkisuo 2 10007 12001 13014 11006 27000 469515.00000000 6751196.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044643 Vuoden 1875 senaatinkartalta paikannettu torpanpaikka sijoittuu taistelukaivantojen väliin inventointialueen keskivaiheilla. Muilla tarkastetuilla vanhoilla kartoilla (vuosien 1784/1811, 1842, 1918, 1965 kartat) torpan paikalle ei ole merkitty asutusta. Paikka sijoittuu voimajohtolinjan aukkoon, joka rajautuu pohjoisessa tiheään nuoreen kuusikkoon. Paikalla on tasatun oloinen muutamien aarien kokoinen kivetön alue. Paikalta tavattiin kaksi röykkiötä (N 6751196 E 469515 ja N 6751204 E 469522), joiden halkaisija on noin 3 m ja korkeus alle puoli metriä. Alueelle tehtiin muutama koekuoppa, joista paljastui noin 15–30 cm paksuinen karkean hiekan/moreenin ja mullan sekainen maannos, jonka seassa oli muutamia hiilen hippuja. Pohjamaa paikalla oli hietainen moreeni. Pienet röykkiöt liittyvät mitä ilmeisimmin torpan paikan raivaamiseen. Koekuoppien maannos viittaisi pihamaahan tai peltoon.
metsakeskus.1000044644 272 Paskalaaka 10007 12004 13049 11006 27000 316713.00000000 7097144.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044644 Paskalaaka on kivikkoinen kalliosaari Ruotsalon edustalla 2,4 km poroluodosta itään, noin 1,2 km päässä mantereesta. Saaren korkeimmalla kohdalla kalliolla on kaksi kivilatomusta. Latomus 1 on läpimitaltaan noin 3x3 metriä ja korkeudeltaan noin 0,8 metriä. Röykkiön kivet eivät ole meren pyöreäksi hiomia, vaan kantikkaita. Latomus 2 (alakohde) on rakennettu kalliokielekettä vasten. Latomuksen läpimitta on noin 2x2 metriä. Latomusten käyttötarkoitus ja ajoitus on tuntematon.
metsakeskus.1000044645 272 Paskalaaka 2 10007 12004 13000 11006 27000 316722.00000000 7097080.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044645 Paskalaakan saaren keskiosissa on kivirakenne kahden ison kiven välissä. Kyseessä on rakennuksen/asumuksen jäänteet. Rakenteen läpimitta on noin 4x3 metriä.
metsakeskus.1000044646 272 Poroluodonkrunni 4 10007 12004 13049 11006 27000 311394.00000000 7100452.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044646 Poroluodonkrunnin luoteisosassa kalliolla on pieni kivilatomus, mitat noin 1,5x1 metriä, korkeus noin 0,8 metriä. Latomuksen ajoitus ja tarkoitus ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000044647 214 Paholamminkeidas 10007 12004 13051 11002 27000 250783.00000000 6878367.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044647 Rajamerkki sijaitsee Paholammin turvetuotantoalueen lounaispuolella, Paholamminkeitaan lounaislaidalla olevan kallio- kohoaman luoteispuolella. Noin 70 cm korkea ja 50 cm leveä rajakivi on pystytetty n. 1,5 metrin kokoisen ja n. 40 cm korkean neliön muotoon ladotun kiviröykkiön päälle. Kivien pintaa peittää jäkälät ja sammaleet. Rajakiveä ei ole merkitty isonjaon kartalle.
metsakeskus.1000044648 623 Aittomäki 10002 12016 13175 11006 27000 572171.00000000 6835079.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044648 Halkaisijaltaan noin 17 m kokoinen tervahauta noin 150 m pohjoiseen Aittomäen tilasta, 60 m itään Kietäväläntiestä.
metsakeskus.1000044649 529 Saksila 1 10007 12012 13124 11006 27000 224143.00000000 6713279.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044649 Kohde sijaitsee Saksilan talosta noin 260 metriä etelään peltojen ympäröimällä metsäsaarekkeella. Metsäsaarekkee korkein kohta on avokalliota, jonka reunalla havaittiin louhosjätteenä pieni määrä teräväsärmäisiä isoja kivenlohkareita. Lisäksi paikalla havaittiin neliömäinen kooltaan 3x3 metriä kuoppa, joka nyt oli täynnä vettä. Kohde on pienialainen eikä sen ikää pystytty määrittämään.
metsakeskus.1000044650 918 Fiinan kellari 10007 12004 13043 11006 27000 203971.00000000 6738057.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044650 2020-luvun alussa avohakatussa itään viettävässä rinteessä maakellarin jäännös, mahdollisesti 1800-luvulta.
metsakeskus.1000044651 529 Väliraja 10002 12004 13051 11006 27000 224767.00000000 6712856.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044651 Kohde sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla Metsäjärven länsipuolella kalliomäellä. Kohde on Kultarannan ja Viialan kylien välinen rajamerkki ja se näkyy jo vuoden 1700 Kultarannan tiluskartassa. Rajamerkki koostuu korkeasta pystykivestä, jonka ympärille on pystytetty kivikehä, jossa on neljä matalampaa pystykiveä. Rakenteen halkaisija on kolme metriä. Rajamerkistä länteen on sijoitettu kaksi viisarikiveä, joiden etäisyydet rajamerkistä on 3 ja 8 metriä. Myös rajamerkin itäpuolelle on neljän metrin päähän pystytetty viisarikivi. Rajamerkin vierestä kulkee selkeä polku. Kohde on vaikuttava ja erottuu maastossa selvästi.
metsakeskus.1000044652 290 Kaisanniemi 2 10002 12016 13175 11006 27000 602457.00000000 7109509.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044652 Tervahauta, halkaisija noin 20 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044653 290 Kaisanniemi 3 10002 12016 13175 11006 27000 602855.00000000 7109270.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044653 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044654 290 Kaisanniemi 4 10002 12016 13175 11006 27000 602881.00000000 7109248.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044654 Tervahauta, halkaisija noin 10 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044655 918 Nakkua paja 10002 12016 13167 11006 27000 204157.00000000 6737987.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044655 Nakkuan Isosalmen rantaan johtavan tilustien penkereessä, kallioisen mäen rinteessä muutaman metrin matkalla hiilen mustuttamaa maata, jossa runsaasti rautakuonan ja tiilen kappaleita. 1970-luvulla tai 1980-luvun alussa tehty tie menee ilmeisesti vanhan pajanpaikan läpi. Tien penkassa myös muutamia kiviä, mutta mitään selkeitä kiinteitä rakenteita ei ole havaittavissa sammaleen ja kuntan alta. Paikallishistorialliset lähteet mainitsevat Nakkuan tilalla tehdyn sepäntöitä aina keskiajalta lähtien.
metsakeskus.1000044656 423 Kärpijoen silta 10007 12005 13069 11006 27000 250533.00000000 6714035.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044656 Kärpijoen sillan koillispuolella havaittiin Savijoen molemmilla rannoilla likimain suorakulmaisiksi lohkottuja kiviä, joista osassa oli näkyvissä poran jälkiä. Luoteisrannalla neljä kiveä muodosti vähän veden pinnan yläpuolelle ulottuvan, noin kolme metriä pitkän jonon. Lohkokivirakenteet näyttävät olevan paikalla aiemmin olleen sillan päätytukia. Niiden yläosat on saatettu purkaa sillan purkamisen yhteydessä, koska alueella on myös irrallisia lohkokiviä. Molemmilla puolilla jokea havaittiin savisen pohjamaan päällä hiekkakerrostumia oletetun sillan linjauksen jatkeilla, mutta ei kauempana sen sivuilla. Tämän perusteella sillan molemmilla puolilla on jäänteitä tien rakenteista. Selvimmin näkyvät kivirakenteet liittynevät siltaan, joka on merkitty paikalle vielä vuoden 1968 peruskartassa. Likimain samalla kohdalla on ollut silta jo ainakin vuonna 1767 piirretyssä kartassa.
metsakeskus.1000044657 710 Degersjön - Böleträsket 10002 12002 13019 11028 27000 311461.00000000 6670335.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044657 Kohde sijaitsee kalliolla Degersjön ja Böleträsketin välisellä kannaksella, noin 80 metriä pohjoiseen tieltä. Röykkiö on rakennettu avokallion ja metsän rajalle, kuitenkin niin että röykkiö on kalliopohjalla. Röykkiön halkaisija on noin 9-10 metriä ja korkeus noin 1 m, röykkiön keskellä on kuoppa jonka syvyys on noin 50 cm ja halkaisija noin 1,5 m. Kohde muistuttaa alueen muita pronssi- ja/tai rautakautisiksi luonnehdittuja hautaraunioita, mutta tarkemman ajoituksen saaminen vaatisi jatkotutkimuksia. Röykkiö on merkitty karttaan jo 1860-luvulla (Danér, O. W. & Inberg, I. J. Degersjö, Museovirasto/ Historian kuvakokoelma HK19501219:9) ja se mainitaan julkaisussa Fornlemningar i Raseborgs vestra härad, förtecknade af J. E. Wefvar / SMYA 4, 1879 "ett stycke från vägen, som går mellan Jernvik och Gennäs, finnes åter ett jättkast. ... Från detta ställe har man en vacker utsigt öfver Degersjön och Böleträsk."
metsakeskus.1000044657 710 Degersjön - Böleträsket 10002 12002 13019 11033 27000 311461.00000000 6670335.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044657 Kohde sijaitsee kalliolla Degersjön ja Böleträsketin välisellä kannaksella, noin 80 metriä pohjoiseen tieltä. Röykkiö on rakennettu avokallion ja metsän rajalle, kuitenkin niin että röykkiö on kalliopohjalla. Röykkiön halkaisija on noin 9-10 metriä ja korkeus noin 1 m, röykkiön keskellä on kuoppa jonka syvyys on noin 50 cm ja halkaisija noin 1,5 m. Kohde muistuttaa alueen muita pronssi- ja/tai rautakautisiksi luonnehdittuja hautaraunioita, mutta tarkemman ajoituksen saaminen vaatisi jatkotutkimuksia. Röykkiö on merkitty karttaan jo 1860-luvulla (Danér, O. W. & Inberg, I. J. Degersjö, Museovirasto/ Historian kuvakokoelma HK19501219:9) ja se mainitaan julkaisussa Fornlemningar i Raseborgs vestra härad, förtecknade af J. E. Wefvar / SMYA 4, 1879 "ett stycke från vägen, som går mellan Jernvik och Gennäs, finnes åter ett jättkast. ... Från detta ställe har man en vacker utsigt öfver Degersjön och Böleträsk."
metsakeskus.1000044659 47 Gulddároavvi 10002 12016 13170 11004 27000 332873.00000000 7598609.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044659 Pyyntikuoppajono, joka sijaitsee Kultiman kylän lounasipuolella, Kultimarovassa. Tarvantojoen mutkan kohdalla olevan niemen tyven poikki ulottuu etelälounas - pohjoiskoillinen suuntainen pyyntikuoppajono.
metsakeskus.1000044661 148 Beskoguoika 10002 12016 13170 11004 27000 447765.00000000 7649171.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044661 Angelin kylästä pohjoiseen, Peskokosken kohdalla olevan nimettömän lammen eteläpäässä on kuuden pyyntikuopan u-muotoinen jono.
metsakeskus.1000044662 111 Antinniemi 10007 12016 13151 11006 27000 458292.00000000 6792340.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044662 Kohde sijaitsee Viilajärven luoteisrannan tuntumassa, noin 8,3 km Heinolan kirkonkylän kirkosta itäkoilliseen. Maasto alueella on etupäässä kallioista ja lohkareista moreenirinnettä, sekametsää. Siellä on myös joitain vähäkivisiä kohtia, joita on selvästi muokattu ja viljelty. Alueella on betonista valettu kellarinjäännös. Kohde koostuu lähekkäin sijaitsevista kolmesta raivausröykkiöstä, kiviaitamaisesta latomuksesta sekä pienestä hiilimiilusta. Kaksi kapeaa ja pitkänomaista raivausröykkiötä (n. 5 x 2 x 0,5 m) sijaitsee peräkkäin kallionkupeessa, ja niiden jatkona on korkeampi neliömäinen latomus, johon liittyy kiviaitamainen rakenne. Kolmas, sammalpeitteinen raivausröykkiö on kahta aiempaa pienempi (n. 2 x 2 x 0,4 m), ja sijaitsee kivikkoisessa maastonkohdassa. Pieni hiilimiilu (4 x 4 x 0,4 m) sijaitsee jokseenkin tasaisella maastonkohdalla. Siitä otetussa kairanäytteessä oli runsaasti hiiltä, muttei huuhtoutumiskerrosta. Antinniemen tila kuuluu Hirvisalon kylään, josta on vanhin tieto v:lta 1539. Kylä sijaitsi nyk. Hirvelän talon paikalla, ja 1560-luvulla siihen kuului yksi talo (Tikkala et al.2012). Vuoden 1842 pitäjänkartalla röykkiöiden ja hiilimiilun länsi- ja luoteispuolelle on merkitty peltoa ja etäämmälle talotontti. Vuoden 1965 peruskartalla samalla tontilla on peltoa, Antinniemen talo ja sinne kulkeva tieura, joka on 10–15 m etäisyydellä röykkiöalueesta. Hieman etäämmällä koillisessa on kartalla pieni ulkorakennus. Maastohavaintojen ja historiatietojen perusteella raivausröykkiöt ja miilu vaikuttavat suhteellisen nuorilta.
metsakeskus.1000044662 111 Antinniemi 10007 12004 13054 11006 27000 458292.00000000 6792340.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044662 Kohde sijaitsee Viilajärven luoteisrannan tuntumassa, noin 8,3 km Heinolan kirkonkylän kirkosta itäkoilliseen. Maasto alueella on etupäässä kallioista ja lohkareista moreenirinnettä, sekametsää. Siellä on myös joitain vähäkivisiä kohtia, joita on selvästi muokattu ja viljelty. Alueella on betonista valettu kellarinjäännös. Kohde koostuu lähekkäin sijaitsevista kolmesta raivausröykkiöstä, kiviaitamaisesta latomuksesta sekä pienestä hiilimiilusta. Kaksi kapeaa ja pitkänomaista raivausröykkiötä (n. 5 x 2 x 0,5 m) sijaitsee peräkkäin kallionkupeessa, ja niiden jatkona on korkeampi neliömäinen latomus, johon liittyy kiviaitamainen rakenne. Kolmas, sammalpeitteinen raivausröykkiö on kahta aiempaa pienempi (n. 2 x 2 x 0,4 m), ja sijaitsee kivikkoisessa maastonkohdassa. Pieni hiilimiilu (4 x 4 x 0,4 m) sijaitsee jokseenkin tasaisella maastonkohdalla. Siitä otetussa kairanäytteessä oli runsaasti hiiltä, muttei huuhtoutumiskerrosta. Antinniemen tila kuuluu Hirvisalon kylään, josta on vanhin tieto v:lta 1539. Kylä sijaitsi nyk. Hirvelän talon paikalla, ja 1560-luvulla siihen kuului yksi talo (Tikkala et al.2012). Vuoden 1842 pitäjänkartalla röykkiöiden ja hiilimiilun länsi- ja luoteispuolelle on merkitty peltoa ja etäämmälle talotontti. Vuoden 1965 peruskartalla samalla tontilla on peltoa, Antinniemen talo ja sinne kulkeva tieura, joka on 10–15 m etäisyydellä röykkiöalueesta. Hieman etäämmällä koillisessa on kartalla pieni ulkorakennus. Maastohavaintojen ja historiatietojen perusteella raivausröykkiöt ja miilu vaikuttavat suhteellisen nuorilta.
metsakeskus.1000044663 111 Ritasuo 10007 12004 13045 11006 27000 458173.00000000 6792711.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044663 Kohde sijaitsee Viilajärven luoteispuolella, noin 8,2 km Heinolan kirkonkylän kirkosta itäkoilliseen. Maasto alueella on kallioista ja lohkareista moreenimuodostumaa sekä suota ja peltoa, osin avointa, osin havupuuta ja sekametsää. Kohde koostuu useasta kiviaidan osasta, joista useimmat ovat lähellä toisiaan. Kiviaidat ovat pituudeltaan n. 12, 15, 25 sekä 55 m, korkeudeltaan 0,3–0,9 m ja leveydeltään 1–2,5 m väliltä. Aitojen säilyneisyys vaihtelee huomattavasti, osa on sortuneita ja osa selvästi keskeneräisiä. Aitojen viereen on paikoin koottu laajahkoja peltokivikasoja, ja alueella on lisäksi yksi vaatimaton raivausröykkiö (n. 2,5 x 1,5 x 0,2 m). Vuonna 1842 laaditulla pitäjänkartalla on alueelle merkitty peltolohkoja sekä tie. Vuoden 1965 peruskartalla peltolohkot ovat selvästi pitäjänkarttaan merkittyjä pienemmät, eikä em. tietä enää ole. Nykyisellä maastokartalla peltolohkot ovat taas peruskarttaa laajemmat, mutta eivät yhtä laajat kuin pitäjänkartalla. Kartta-aineiston perusteella siis ainakin osa kiviaidoista lienee kasattu ennen v. 1842, osa mahdollisesti myöhemminkin. Oletettavasti, kun jossain vaiheessa vuoden 1965 jälkeen peltoalaa on uudestaan laajennettu, kiviaitojen kupeeseen on koottu peltokivikasoja.
metsakeskus.1000044663 111 Ritasuo 10007 12004 13054 11006 27000 458173.00000000 6792711.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044663 Kohde sijaitsee Viilajärven luoteispuolella, noin 8,2 km Heinolan kirkonkylän kirkosta itäkoilliseen. Maasto alueella on kallioista ja lohkareista moreenimuodostumaa sekä suota ja peltoa, osin avointa, osin havupuuta ja sekametsää. Kohde koostuu useasta kiviaidan osasta, joista useimmat ovat lähellä toisiaan. Kiviaidat ovat pituudeltaan n. 12, 15, 25 sekä 55 m, korkeudeltaan 0,3–0,9 m ja leveydeltään 1–2,5 m väliltä. Aitojen säilyneisyys vaihtelee huomattavasti, osa on sortuneita ja osa selvästi keskeneräisiä. Aitojen viereen on paikoin koottu laajahkoja peltokivikasoja, ja alueella on lisäksi yksi vaatimaton raivausröykkiö (n. 2,5 x 1,5 x 0,2 m). Vuonna 1842 laaditulla pitäjänkartalla on alueelle merkitty peltolohkoja sekä tie. Vuoden 1965 peruskartalla peltolohkot ovat selvästi pitäjänkarttaan merkittyjä pienemmät, eikä em. tietä enää ole. Nykyisellä maastokartalla peltolohkot ovat taas peruskarttaa laajemmat, mutta eivät yhtä laajat kuin pitäjänkartalla. Kartta-aineiston perusteella siis ainakin osa kiviaidoista lienee kasattu ennen v. 1842, osa mahdollisesti myöhemminkin. Oletettavasti, kun jossain vaiheessa vuoden 1965 jälkeen peltoalaa on uudestaan laajennettu, kiviaitojen kupeeseen on koottu peltokivikasoja.
metsakeskus.1000044664 564 Mikonkangas 1 10002 12016 13151 11006 27000 437275.00000000 7206000.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044664 Mikonkankaan koillisosassa sijaitseva hiilimiilu. Alue on kangasmetsää, valtapuuna mänty ja aluskasvillisuus koostuu sammalesta ja varpukasveista. Hiilimiilun keskuskuopan halkaisija on 3,5 metriä ja kokonaishalkaisija valleineen 6 metriä. Vallit ovat noin 20 cm korkeat. Keskuskuopan syvyys on noin 60 cm. Kuoppa on pyöreäpohjainen ja pyöreäreunainen. Kuopan pohjalla on noin 25 cm paksu kuntta ja sen alla noin 17 cm hiiltä.
metsakeskus.1000044665 564 Mikonkangas 2 10002 12016 13151 11006 27000 437224.00000000 7205894.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044665 Mikonkankaan koillisosassa sijaitseva hiilimiilu. Alue on kangasmetsää, valtapuuna mänty. Aluskasvillisuus koostuu sammalesta ja varpukasveista. Hiilimiilun keskuskuoppa on halkaisijaltaan noin 2,5 metriä, ja vallit ovat 1-1,5 metriä leveät. Keskuskuoppa on pyöreä ja se on pyöreäpohjainen. Kuopan syvyys on noin 50 cm. Kuntan alla on noin 15-17 cm paksu hiilikerros.
metsakeskus.1000044666 620 Kantojärvi 1 10001 12016 13175 11006 27000 525446.00000000 7164557.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044666 Tervahauta, halkaisijaltaan 22 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044667 620 Kantojärvi 2 10001 12016 13175 11006 27000 525501.00000000 7164575.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044667 Tervahauta, halkaisijaltaan 15metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044668 47 Kultima Nivanniska 10002 12016 13170 11004 27000 334155.00000000 7599553.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044668 Pyyntikuoppakesju sijaitsee Kultiman kylässä. Se ulottuu Tarvantojoen itäpuoliselta harjulta aluksi kaakkoon ja kääntyen sitten etelälounaaseen jatkuen kahden pienen lanton yli. Yhdessä Kultimarova koillisen kanssa pyyntikuopat muodostavat pitkän kaarevan ketjun. Suonttantielanton ja sen eteläpuolisen nimettömän lanton välillä on kolme kuoppaa ja niistä luoteesen on kaksi mahdollista, tarkistamatonta kuoppaa. Suonttantielanton ja Syvälanton välillä on viisi pyyntikuoppaa ja Syvälanton koillispuolella kolme. Soisen alueen ja Tarvantojoen välillä on vielä seitsemän kuoppaa.
metsakeskus.1000044669 422 Kyrönniemi 10002 12006 13076 11006 27007 683075.00000000 7031034.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044669 Pitkän ja kapean niemen päässä. Rauhoitettu puu.
metsakeskus.1000044671 400 Kakovaha 10002 12004 13051 11006 27000 218583.00000000 6746519.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044671 Vuonna 1800 päivätylle Laitilan Kolisevan ja Kovion isonjaon kartalle niityistä ja pelloista on merkitty Kakovaha -niminen rajamerkki nro 9. Samalla kohdalla on myös nykyisin rajamerkki Mynämäen ja Laitilan kuntien rajalla. Nykyisen rajapisteen kohdalla on näyttävä n. 2,5 m korkea siirtolohkare, sen lounaispuolella on hajanaisesti kiviä, jotka mahdollisesti ovat vanhan hajonneen rajamerkin kiviä. Isosta siirtolohkareesta lounaaseen on linjakiviä neljässä kohdassa. Linjakiviä on lähihistoriassa liikuteltu, jotkut on asetettu paikoilleen viime aikoina.
metsakeskus.1000044672 400 Junnorko 10007 12004 13051 11006 27000 218015.00000000 6746036.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044672 Kurjenmetsän kaakkoispuolella Mynämäen ja Laitilan kuntien rajalla on kallion laella vanha rajamerkki nykyisen rajapisteen kohdalla. Rajamerkki on n. 1,5 m laaja laattamaisista kivistä koottu röykkiö, jonka päälle n. 50 cm korkea rajakivi on asetettu. Kivien pinnassa kasvaa jäkäliä ja sammalta. Vuonna 1800 päivätylle isojakokartalle tai tätä myöhemmille 1800-luvun kartoille kohdalle ei ole merkitty rajapistettä.
metsakeskus.1000044673 503 Kuuskorvenvuori 10007 12004 13051 11006 27000 220223.00000000 6748288.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044673 Peururahkasta luoteeseen Krouvinummentien länsipuolella, jyrkkärinteisen Kuuskorvenvuoren avokallioiden laella nykyisellä rajalla on ainakin 29 kohdassa linjakiviä, jotka on ladottu pieniksi röykkiöiksi ja rykelmiksi, osin pystyyn, osin limittäin. Kivien pinnalla kasvaa jäkäliä ja sammalia. Yksi linjakivilatomus sijait- see erillään vajaa 40 m nykyisestä rajalinjasta kaakkoon, sen kiviä on liikuteltu lähihistoriassa. Aluetta ei ole esitetty isojakokartoilla. Nykyisen rajan kohdalle on merkitty rajalinja mm. vuoden 1882 senaatinkartalle.
metsakeskus.1000044674 503 Metsäranta 10007 12004 13045 11006 27000 219829.00000000 6742311.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044674 Karjakosken kylästä pohjoiseen johtavan Kivijärventien varrella, tien itäpuolella peltoalueen pohjoispuolella, paikka on pieni metsäinen kivikkoinen raivattu mäennyppylä. Noin 10-20 m tiestä ja suunnitellusta kaapelilinjauksesta sijaitsee n. 10 m pitkä, 0,6 m korkea ja n. 1-1,5 m leveä kiviaita ja sen itäpuolella noin 2,5 m läpimitaltaan oleva ja n. 0,6 m korkea peltoröykkiö. Peltoröykkiön pinnalla kasvaa heinää ja sammalta, kiviaidan pintaa peittää sammal, aidan luoteispään kookas kivi on mahdollisesti asetettu myöhemmin paikoilleen. Mäelle ei ole merkitty viljelyksiä vuoden 1794 isojakokartalle. Vuoden 1968 peruskartan mukaan paikalla sijaitse heti tien itäpuolella lato tai muu maatalousrakennus. Ilmeisimmin kysymys on melko nuorista kohteista.
metsakeskus.1000044675 503 Päärnävuori 10007 12016 13198 11006 27000 220741.00000000 6747663.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044675 rouvinummentien länsipuolella jyrkkärinteisen Päärnävuoren laella. Kallioilla kasvaa harvaa nuorta mäntymetsää, kohteen eteläpuolella on metsästysmaja. Kallioiden korkeimmalla kohdalla ison maakiven vieressä on n. 1,2 x 0,7 metrin kokoinen laakakivi pienempien kivien päällä, ympärillä on hajanaisesti irtonaisia kiviä. Vuoden 1846 pitäjänkartalle ja vuoden 1882 senaatin kartalle mäelle on merkitty kolmiomittauspiste, ilmeisemmin latomus ja sen ympärille levinneet kivet liittyvät tämän mittauspisteen maastoon merkintään.
metsakeskus.1000044676 697 Häyrynen 3 10002 12004 13054 11002 27000 568636.00000000 7142691.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044676 Häyrysen kaakkoisrannassa on röykkiö, mahdollinen lapinraunio. Yhden isomman kiven vieressä, minkä halkaisija noin 2 metriä, on selkeä pienempien kivien pakattu rypäs. Nämä pienet kivet olivat kulmikkaita, noin 5–10 cm kokoisia. Isoimmat kivet olivat noin kahden pään kokoisia, mutta ovat mahdollisesti nostettavissa. Kokoa röykkiöllä on noin 3,5 x 3 metriä. Röykkiön päällä ja lähialueella on runsaasti sammalta, mahdollisia rakenteita ei pystynyt näkemään. Alueella kasvaa vanhaa mäntyä ja hyvin nuorta lehtipuuta. Maata peittää runsas sammalpeite
metsakeskus.1000044679 148 Salmilampi 1 10002 12001 13199 11004 27000 487744.00000000 7649822.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044679 Liesilatomus sijaitsee Salmilammmen (Cuálmáájáávráš) ja Leediijáávrášin välisellä matalalla harjulla, pienen nimettömän lammen kaakkoispuolella. Latomus on harjun luoteisreunalla, josta rinne laskeutuu lammelle pari metriä. Alue on kuivaa kangasta, jossa kasvaa harvaa nuorta männikköä. Aluskasvillisuus on ohutta, pääosin jäkäliä sekä muutamia varpuja. Liesilatomus on suorakaiteenmuotoinen, mutta alarinteen puoleinen pää on lähinnä puolipyöreä. Umpeen ladotun kivitason koko on 1,3 m x 0,8 m ja korkeus maanpinnasta 5–10 cm. Osa kivistä erottuu aluskasvillisuuden läpi. Ympärillä on parissa kohdassa jonkinlaista matalaa maavallia, mutta ei selkeästi mitään säännöllisen muotoista. Lieteen tehdystä koepistosta havaittiin hiiltä ja punaiseksi palanutta hiekkaa.
metsakeskus.1000044680 148 Salmilampi 2 10002 12016 13170 11004 27000 487806.00000000 7649862.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044680 Pyyntikuopat sijaitsevat Salmilammmen (Cuálmáájáávráš) ja Leediijáávrášin välisellä matalalla harjulla. Alue on kuivaa kangasta, jossa kasvaa harvaa nuorta männikköä. Aluskasvillisuus on ohutta, pääosin jäkäliä sekä muutamia varpuja. Matalan lounas-koillinen suuntaisen hiekkaharjun poikki on luode-kaakko suuntaisesti kolmen pienen pyyntikuopan jono. Kuoppien välit ovat muutamia metrejä. Pyyntikuoppa 1 on kooltaan 2,5 m x 2 m, syvyys 55 cm, valli 1,5 m leveä.
metsakeskus.1000044681 257 Punkaharju 10007 12011 13114 11042 27000 361358.00000000 6672346.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044681 Hvittorpintien varrella, Punkaharju-nimisen harjanteen pohjoispuolella, tien molemmin puolin sijaitseva taistelukaivanto. Tien länsipuolella on selkeämmin säilynyt kaivanto, jonka edessä on Masalan asukasyhdistyksen pystyttämä pieni infokyltti. Kaivannon pituus on noin 12 metriä ja siinä on kolme ampumapesäkettä, luoteen suuntaan. Paikoin kaivannon reunoilla on nähtävissä kivistä tehtyä ladontaa. Kaivanto on tehty mäen rinteeseen ja se on syvimmillään jopa 1,5 metriä, loiventuen eteläpäätyyn, jossa syvyys 0,6 metriä. Tien itäpuolella sijaitsevan haudan pituus on noin 8 metriä ja siinä on näkyvissä kaksi eri kokoista ampumapesäkettä, joiden suunta on koilliseen. Kaivannon eteläpääty on peittynyt risukon alle niin, ette koko pituutta pysty havaitsemaan. Ojan leveys maan pinnalta on noin yhden metrin ja se kapenee pohjalle. Syvyys vaihtelee 0,6–1 metrin välillä. Vuoden 2023 inventointi: Porkkalan vuokra-alueen raja kulki tästä etuvartioasemasta 430 m pohjoiseen. Rakenteet yllä kuvatussa kunnossa.
metsakeskus.1000044682 257 Hommaksenkuja bunkkeri 10007 12011 13113 11042 27000 363255.00000000 6672556.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044682 Masalan koulukeskuksen länsipuolella, Hommaksenkujan päässä sijaitseva betoninen bunkkerirakennus. Bunkkeri on peitetty osittain maalla ja sen sisäänmenoaukot on tukittu kivenlohkareilla ja soralla. Bunkkeriin liittyy kaakkoon kulkeva syvä, osin kallioon louhittu taisteluhauta.
metsakeskus.1000044682 257 Hommaksenkuja bunkkeri 10007 12011 13114 11042 27000 363255.00000000 6672556.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044682 Masalan koulukeskuksen länsipuolella, Hommaksenkujan päässä sijaitseva betoninen bunkkerirakennus. Bunkkeri on peitetty osittain maalla ja sen sisäänmenoaukot on tukittu kivenlohkareilla ja soralla. Bunkkeriin liittyy kaakkoon kulkeva syvä, osin kallioon louhittu taisteluhauta.
metsakeskus.1000044684 538 Korpimetsä 10001 12004 13054 11028 27000 231514.00000000 6736600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044684 Paikalla on havaittu 5x4 m kokoinen ja 0,5 metriä korkea suorakulmainen röykkiö, joka sijaitsee tasaisella kallioterassilla. Tarkastamaton kohde.
metsakeskus.1000044688 623 Haisiinkangas 10002 12016 13175 11006 27000 584539.00000000 6819192.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044688 Tervahauta noin 50 m metsätien päästä koilliseen, 100 m Haisiinlahdesta länteen.
metsakeskus.1000044689 623 Kurkilampi 10002 12016 13175 11006 27000 583683.00000000 6807622.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044689 Tervahauta noin 240 m itään Kurkilammesta.
metsakeskus.1000044690 697 Pieni Suoniemi 10002 12016 13175 11006 27000 563953.00000000 7149726.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044690 Tervahauta, halkaisija noin 13 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044692 623 Taipale 10002 12016 13175 11006 27000 581167.00000000 6821612.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044692 Keskussäiliöllinen tervahauta
metsakeskus.1000044693 922 Kattelianlahti 10002 12002 13000 11033 27000 316893.00000000 6803773.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044693 Kattelianmäeltä on löydetty metallinetsinnässä noensekaisesta maasta kuolaimet (LÖY318524, ILM22561) sekä tästä hieman pohjoiseen puhtaan oloisesta hiekkamaasta keihäänkärki (LÖY318525, ILM22562). Kuolainten läheisyydestä on löydetty myös toinen keihäänkärki hiekkamaasta (LÖY318541, ILM22574). Mahdollisen kalmiston alueella on suurehkoja kiviä, joiden ympäristöstä signaalit tulivat. Edellä mainittujen metallinetsinlöytöjen löytöalue sijoittuu viitisenkymmentä metriä pohjoiseen paikasta, josta löydettiin vuonna 1986 rautakautinen rengasmiekan väistinosan puolikas (KM 23523). Tämän löytöpaikan ympäristössä vuonna 1987 suoritettu koekuopitus ei tuottanut esihistoriallisiksi tulkittavia löytöjä.
metsakeskus.1000044694 887 Porttimäki 2 10002 12011 13107 11006 27000 315089.00000000 6778079.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044694 Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoite. Mäen pohjoisluoteisrosassa, mäen juurella, on taisteluhautaa noin 100 m matkalla. Mäen laella on heikosti havaittavia varustuksia; suojakaivantoja ja kaksi kiven- ja maansekaista vallia.
metsakeskus.1000044698 564 Polviniitty 2 10001 12016 13175 11006 27000 440689.00000000 7234528.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044698 Lidarissa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044700 398 Kauniskumpu 10001 12011 13114 11006 27000 445501.00000000 6755061.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044700 Noin 80 metriä Uudenkylän seisakkeen eteläpuolella sijaitsee etelälounaaseen laskevan rinteen loivassa yläosassa seitsämän pienehköä kaivantoa itä-länsisuuntaisesti. Kokonsa ja piirteidensä perusteella ne sopisivat poteroiksi. Tarkastuksessa kesällä 2022 todettiin kahden niistä olevan epämääräisiä ja kenties myöhemmän maankäytön seurausta. Tarkastuksessa ei löydetty taisteluyhteyteen mahdollisesti liittyviä esineitä (hylsyjä yms.). Metallinilmaisinlöydöt olivat pääasiassa modernia metallijätettä (säilykepurkkeja, tinapaperia, hetekan jäänteet, repäisykorkkeja). Kaivannot voisivat liittyä taisteluun Uudenkylän asemasta huhtikuussa 1918, tämän todentaminen vaatii kuitenkin perusteellisempaa tutkimusta kuin mitä maastotarkastuksessa oli mahdollista suorittaa.
metsakeskus.1000044701 785 Pyöriäsuo 10002 12002 13000 11004 27000 489984.00000000 7157440.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044701 Pyöriäsuon pohjoispuolella olevalta länsi-itäsuuntaiselta hiekkaharjanteelta on tehty hautaukseen viittaavia löytöjä.
metsakeskus.1000044704 434 Blikumgrundet 10001 12017 13193 11006 27000 460533.00000000 6697392.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044704 Sijaintipaikka on Loviisanlahden eteläosassa Valkon korkeudella Blikumbotten -lahden edustalla Blikumgrundetin matalan lounaispuolella väylän itäpuolella. Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on 40-50 metriä ja leveys 9,5 metriä. Hylyn runko on itä-länsi-suunnassa. Hylyssä ei ole havaittavissa metallisia osia tai varusteita. Hylkyyn on tarttunut rikkoutuneita kalaverkkoja ja hylyssä on näkyvissä yksi moderni ankkuri. Hylyn ajoituksesta ja alkuperästä ei ole tietoa. Hylky löytyi väylätöihin valmistautumisen yhteydessä 2022. Suomenlahden merivartiosto teki hylylle tarkistussukelluksen 24.6.2022.
metsakeskus.1000044706 445 Norrgård SW 10002 12004 13054 11004 27000 240871.00000000 6684556.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044706 20 m korkeuskäyrällä, kallioisen mäen päällä, sen itäreunalla, n. 15 x 3 m kokoinen W - E -suuntainen pitkä röykkiö. Kiviä muutamassa kerroksessa, rakenne laidoiltaan sammaleen ja ruohokasvillisuuden peitossa. Sijaintikorkeutensa puolesta voisi olla jopa pronssikautinen. Noin 60 m länteen on pienempi ja epämääräisempi kiveys, joka mahdollisesti metsähoitotöissä vaurioitunut. Taimien ja aluskasvillisuuden peittämä.
metsakeskus.1000044707 445 Stensund 10002 12004 13053 11006 27000 183649.00000000 6688062.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044707 Kohde sijaitsee Hyppeisin ja Järvisin välisen salmen itäpuolella, mäntyvaltaista metsää kasvavalla kallioalueella. Lohkareista rakennetut kiviuunit ovat jonomaisina ryhminä kalliopohjalla useimmiten kallioseinämän lähellä 10 m korkeuskäyrän tuntumassa noin 100 m nykyisestä rantaviivasta. Kaikkiaan rekisteröity 11 selkeää kiviuunirakennetta. Ydinalueesta noin 100 m länteen sijaitsee yksittäinen uuni ja siitä noin 140 luoteeseen kahden uunin ryhmä kallion laella. Stensundin alueella saattaa olla vielä lisää uuneja, lisäksi havaittu muutamia tulkinnanvaraisia, ehkä hajotettuja rakenteita joita ei kuitenkaan merkitty alakohteina. Stensundin on joitakin vuosikymmeniä sitten halkonut kapea meren poukama, joka maankohoamisen myötä on vähitellen umpeutunut ja johon on hiljattain tehty metsäautotie. Paikka on ollut sijainniltaan optimaalinen sotilasleirille. Kohde Stensund 2 1000044708 liittynee tähän muinaisjäännöskokonaisuuteen.
metsakeskus.1000044708 445 Stensund 2 10002 12001 13183 11006 27000 183744.00000000 6687998.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044708 Parimetrisen pystysuoran kallioseinämän viereen luonnonkivistä ladottu matala nelikulmainen kehä, jonka sivut noin 3 m. Kivet lähes kokonaan sammaleen peitossa. Kehän sisäpuolella pieni kiveys, mahdollisesti uunin jäänne. Kyseessä luultavimmin majanpohja, joka liittynee alueen kiviuunikeskittymään Stensund 1000044707. Alueella on mahdollisesti aikoinaan sijainnut sotilasleiri.
metsakeskus.1000044709 832 Männynsiemenaho 10001 12016 13175 11002 27000 593061.00000000 7262710.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044709 Lidarissa erottuva tervahauta, jota ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044710 638 Åminneby Häntala 10007 12001 13000 11006 27000 419397.00000000 6690841.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044710 V. 1760 kartalle on merkitty Häntala hemman mutta sitä ei kartoitettu. V. 1791 kartalle taasen on merkitty alue joka tarkoittanee tonttimaata. Ilmeisesti Häntalan vanha talonpaikka sijaitsee ilmeisesti nykyisen talon kohdalla tai pihamaalla jossa talo myös 1921 kartalla. (Jussila 2020) Kartassa vuosilta 1784-1791 laajasti omistuksia. Omistanut talonpoika Elias Johansson.
metsakeskus.1000044711 445 Järvis Västerskogen 10007 12004 13051 11042 27000 183668.00000000 6688912.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044711 Kalliolla säännöllisin välimatkoin kivipareja joiden välissä maatunutta puuta (riukua) sekä piikkilangan jäänteitä. Aidan jäänne kulkee n. 60 m matkan kiinteistöjen 445-658-3-30 ja 445-658-4-23 rajaa myöten.
metsakeskus.1000044715 765 Joopilankangas 10001 12016 13175 11006 27000 570496.00000000 7112778.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044715 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044717 78 Stora Tärnan kaakkoispuoli 10002 12017 13193 11006 27000 274457.00000000 6628904.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044717 Sijaintipaikka on Hangon edustalla Russaröstä kaakkoon ja Stora Tärnan -saaresta noin 2,5 km eteläkaakkoon 52 metrin syvyydessä kallion vieressä. Sijaintipaikka on aluevalvontalain mukaisella suoja-alueella ja sukeltamiseen tarvitaan puolustusvoimien lupa. Puurunkoisen kaksimastoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 29 metriä ja leveys noin 10 metriä. Näkyvissä olevat osat nousevat pohjasta noin 2,6 metrin korkeudelle. Näkyvissä ovat kaarien ja kylkien ylimmät osat, keula- ja peräranka, ankkuripeli, mastot kaatuneina sekä lastiruuman aukon kehys. Ankkuripelin tukin ympärillä on ilmeisesti rautakettinkiä. Hylyn sijaintipaikalla vaikuttaa olevan vahva virtaus. Hylky on kansitasoa myöten pohjasedimentin sisällä. Hylky havaittiin viistokaikuluotausaineistosta 2017. Luotaus tehtiin kaapelihankkeen valmistelun yhteydessä.
metsakeskus.1000044719 257 Torpåker 10001 12001 13014 11006 27007 361385.00000000 6666104.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044719 Kuninkaankartastoon merkitty torpanpaikka. Torpan luona on 1900-luvun rakennuksen perustus. Torpan lounaispuolella on rinteellä kaksi pohjakaavaltaan suorakulmaista kuoppaa. Kyseessä ovat joko kellarikuopat tai mäkituvanpaikat. Huhtikuussa 2023 havaittiin, että alueella on ajettu metsäkoneella ja että kuopat ovat vahingoittuneet.
metsakeskus.1000044720 833 Omenasaari Paltanpää 10002 12013 13126 11006 27000 204382.00000000 6717986.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044720 Sileällä rantakalliolla länteen suuntautuvalla niemekkeellä kaksi hakkausta vaaleampaa kiviaineista olevissa kohdissa. Toisessa hakkauksessa vuosiluku 1884, toisessa vuosiluku 1881 sekä nimikirjaimet, joista ei saanut tarkastusajankohtana selvää.
metsakeskus.1000044721 833 Metsola 10007 12004 13045 11006 27000 204151.00000000 6719104.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044721 Muutama metri asuinrakennuksesta, sen pohjoispuolella, kiinteistöjen 833-402-4-23 ja 833-402-4-15 rajan myötäisesti kulkeva n. metrin korkuinen, pari metriä leveä ja parikymmentä metriä pitkä massiivinen kiviaidan pätkä.
metsakeskus.1000044721 833 Metsola 10007 12004 13045 11042 27000 204151.00000000 6719104.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044721 Muutama metri asuinrakennuksesta, sen pohjoispuolella, kiinteistöjen 833-402-4-23 ja 833-402-4-15 rajan myötäisesti kulkeva n. metrin korkuinen, pari metriä leveä ja parikymmentä metriä pitkä massiivinen kiviaidan pätkä.
metsakeskus.1000044722 710 Sälgmossen torppa 10001 12001 13014 11006 27000 295519.00000000 6652054.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044722 Paikalle on merkitty torppa vuoden 1872 karttaan torppa. Kohteen sijainti perustuu historiallisen kartta-aineistoon ja on suuntaa antava. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044724 205 Koivikonniemi 10002 12016 13170 11002 27000 527768.00000000 7128610.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044724 Viisi pyyntikuoppaa. Neljä niistä sijaitsee Poijutien pohjoispuolella sijaitsevan harjanteen päällä kulkevan polun läheisyydessä. Siellä kasvoi nuorehkoa mäntyä. Maassa kasvaa mustikkaa ja jäkälää. Viides pyyntikuoppa sijaitsee vähän kauempana Koutaniementien varrella. Kuoppa 1:Kuopan koko valleineen on noin 3 x 3 metriä. Vallit näkyi selkeästi ja niiden paksuus 1–1,25 metriä. Kuopan syvyys on noin 0,7 m - metrin. Kaira upposi kuopan pohjalla noin 17 cm. Kairassa näkyi 2 cm turvetta ja loppu oli vaalean ruskeaa hiekkaa. Suhteellisen jyrkät seinät. (kuva) ks. alakohteet
metsakeskus.1000044725 710 Bockboda sahamylly 10001 12016 13180 11006 27000 307417.00000000 6662988.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044725 Kohde on paikannettu historiallisen kartta-aineiston perusteella ja sen sijaintitieto on suuntaa antava. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Paikalle on vuoden 1701 karttaan merkitty Bockbodan kylälle kuulunut "sågqvarn". Suunnilleen samaan paikkaan on merkitty mylly myös vuoden 1870 karttaan.
metsakeskus.1000044728 638 Tolkislandet 10007 12004 13052 11002 27000 421580.00000000 6688261.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044728 Korkean kalliomäen laakean laen kaakkoisosassa on parin aarin kokoinen matala ja heinää kasvava kivikko joka peittää kalliopinnan kokonaan ehkä ainakin paikoin parin kivikerroksen paksuudelta, muutoin yhden. Kivikko on hyvin matalassa notkelmassa. Kivikossa on pari neliön muotoista pientä kuoppaa - sitä on siis kaiveltu. Mielestäni kyse on luontainen kivikko, pieni pirunpelto. Tyypillinen paikka sellaiselle ja korkeuskin sopiva, eli Litorina transgression maksimin pitkäaikainen taso, jolle pirunpeltojatyypillisesti on kasautunut (jäiden kasaamina) tai paljastunut (rantatyrskyt huuhtoneet maat pois, kivet jääneet).
metsakeskus.1000044737 785 Likolampi 10002 12016 13175 11006 27000 501058.00000000 7140204.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044737 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Inventoinnissa 2022 varmistunut tervahaudaksi. Tervahaudan pohja on pyöreähkö ja keskelle loivasti syvenevä, suppilomainen, syvyys noin 1 m, halkaisija valleineen 8 m. Vallin korkeus on noin 0,5 m, halssi on läntisellä sivulla lammen puolella. Kairanäytteessä oli hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Maasto on mäntykangasta, maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000044738 620 Särkijärven pohjoisranta 10002 12008 13090 11033 27000 550961.00000000 7198921.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044738 Kohteessa on metallinpaljastinlöytöjä ja palanutta luuta. Koordinaatti on otettu neliömäisen pienen pronssisen 12-14 mm helan kohdalta. Maassa on ohut likainen kerros. Lenkillinen metalli, ripustuslenkki vyöstä, mihin on kaksi kuparipeltiä niitattu yhteen, sijaitsee pari metriä helasta kaakkoon. Luun pala löytyi pienten signaalien seasta 4 m rantaan päin. Nuolenkärki on 15-20 metriä yllä mainituista löydöistä itään. Kärki oli poluntapaisen vieressä heti turpeen alla. ks. alakohde. Hela, ripustuslenkki ja luut on ehkä kevyesti peitetty joskus, koska ne olivat selvästi maan alla. Viranomaiskäyttöön: Ilppari-ilmoitus ILM22636 Koekaivaus 2023: Havaittiin merkkejä polttohautauksesta, kuten palanutta luuta ja metalliesinelöytöjä, mm. hevosenkenkäsolki. Tämän lisäksi löytyi koealueelta pieni määrä kvartsi-iskoksia, joten paikalla lienee ollut myös esihistoriallinen asuinpaikka. Yksi kvartsi-iskos saatiin myös lähelle kaivetusta koekuopasta. Asuinpaikka-alue vaikuttaisi koekuopituksen perusteella olleen melko pieni, mutta siitä noin 40 m itään alkaa toinen laajempi asuinpaikka-alue, jossa koekuopissa oli melko runsaasti kvartsia (mm. kaavin). Tämän alueen rajoja ei ehditty selvittää tarkemmin. Aluerajaus on arvio.
metsakeskus.1000044738 620 Särkijärven pohjoisranta 10002 12008 13090 11019 27000 550961.00000000 7198921.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044738 Kohteessa on metallinpaljastinlöytöjä ja palanutta luuta. Koordinaatti on otettu neliömäisen pienen pronssisen 12-14 mm helan kohdalta. Maassa on ohut likainen kerros. Lenkillinen metalli, ripustuslenkki vyöstä, mihin on kaksi kuparipeltiä niitattu yhteen, sijaitsee pari metriä helasta kaakkoon. Luun pala löytyi pienten signaalien seasta 4 m rantaan päin. Nuolenkärki on 15-20 metriä yllä mainituista löydöistä itään. Kärki oli poluntapaisen vieressä heti turpeen alla. ks. alakohde. Hela, ripustuslenkki ja luut on ehkä kevyesti peitetty joskus, koska ne olivat selvästi maan alla. Viranomaiskäyttöön: Ilppari-ilmoitus ILM22636 Koekaivaus 2023: Havaittiin merkkejä polttohautauksesta, kuten palanutta luuta ja metalliesinelöytöjä, mm. hevosenkenkäsolki. Tämän lisäksi löytyi koealueelta pieni määrä kvartsi-iskoksia, joten paikalla lienee ollut myös esihistoriallinen asuinpaikka. Yksi kvartsi-iskos saatiin myös lähelle kaivetusta koekuopasta. Asuinpaikka-alue vaikuttaisi koekuopituksen perusteella olleen melko pieni, mutta siitä noin 40 m itään alkaa toinen laajempi asuinpaikka-alue, jossa koekuopissa oli melko runsaasti kvartsia (mm. kaavin). Tämän alueen rajoja ei ehditty selvittää tarkemmin. Aluerajaus on arvio.
metsakeskus.1000044739 630 Hangaskangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 472343.00000000 7098708.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044739 Hangaskankaan luoteispäässä, matalalla hiekkavallilla on pieni tervahauta, halkaisija 9 m, halssi suuntautuu länteen. Kuiva mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsikköä.
metsakeskus.1000044740 257 Österby myllyt 10001 12016 13180 11006 27000 357689.00000000 6673837.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044740 Paikalle on merkitty vuoden 1765 karttaan (KA MHA B21a:28/1-2) kaksi myllyä, joista toinen sijaitsee Smedsbyhyn johtavan tien pohjois- ja toinen eteläpuolella. Kohde on paikannettu historiallisen kartta-aineiston perustella ja sen sijainti on suuntaa antava. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044746 503 Kynnystenmäki 10002 12002 13019 11028 27000 219748.00000000 6738293.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044746 Vanhahkoa mustikkatyypin metsää kasvavan Kynnystenmäen lakialueella, sen pohjoispäässä, noin 20 x 50 m kokoisella alueella lähes täysin sammaleen peittämä kivikko, jossa useita vanhoja kaivelukuoppia, syvin niistä lähes metrin syvyinen. Kivikon luoteisreunalla pallon muotoinen kivi. Sijainti hyvin tyypillinen pronssikauden hautaröykkiölle. Vaikuttaa siltä, että röykkiötä tai röykkiöitä pengottu kauan aikaa sitten ja röykkiön kivet levinneet maastoon. Kivet ovat suurimmillaan ihmisen pään kokoisia ja pienimmillään nyrkin kokoisia pyöristyneitä luonnonkiviä.
metsakeskus.1000044747 503 Hyyrvuori 10002 12002 13019 11028 27000 229675.00000000 6738391.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044747 Hyyrvuoren kallioalueen kaakkoisosassa, n. 55 m mpy useita matalia kiveyksiä, muutamissa myöhempiä kaivelukuoppia. Alueella tehty muutama vuosi sitten avohakkuu, joka hajottanut ja vaurioittanut lähes kaikkia alueen röykkiöitä. Työkoneen kuorimat ja osin levittämät rakenteet erottuvat selvästi kivisessä maastossa ympäröivää luonnonkivikkoa pienimmistä kivistä koottuina matalina kasoina. Kaksi röykkiötä säilynyt lähes ehjinä, niiden kivet jäkälän ja sammaleen peittämiä. Alueella voi olla lisää röykkiöitä kuuden rekisteröidyn röykkiön lisäksi. Hakkuun jäljet haittaavat havainnointia. Kohteen sijainti tyypillinen pronssikauden hautaröykkiöille.
metsakeskus.1000044748 290 Saunasaari 10002 12016 13175 11006 27000 644771.00000000 7091680.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044748 Tervahauta, halkaisija noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044749 503 Salomaa 10002 12001 13007 11006 27000 224334.00000000 6737090.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044749 Kallioinen saareke laajan peltoaukean keskellä. Paikalla ovat sijainneet historiallisen kartta-aineiston perusteella 1700-luvulla Jussila ja Kolo -nimiset tilat. Noin 140 m etelään sijainnut Ketola -niminen kyätontti. Charta öfwer SUNILA Säteries, KALLIS Rusthålls och LEMPISKALLIO Bys Hagar, Åkrar och närmast belägne Ängar i Wirmo Sokn och Härad Samt ÅBO LÄN; Författad År 1779. Af Joh. Tillberg genom Carl Wessmann. Kohteella on jäljellä useita vanhojen rakennusten perustojen jäänteitä sekä betonista valettu kellari. Viimeisin paikalla sijainnut rakennus on ollut Kalleisten kartanon torppa 1900-luvun alkupuolelta. Puutarhasta on jäljellä mm. vanhat omenapuut. Kohteen länsipuolella pellolla on tehty metallinetsintää, jonka vanhimmat löydöt ovat myöhäisrautakautisia ja keskiaikaisia.
metsakeskus.1000044750 698 Lähteentie 2 10007 12001 13183 11042 27028 444500.00000000 7375886.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044750 Kyseessä on sodan aikainen rakennekokonaisuus. Ennakkotietojen perusteella kyseessä on ilmeisesti saksalaisten sodan aikana rakentamaan Sicherheitsdienstin vankilaan kuuluvien rakennusten perustuksia sekä Lapin sodan aikainen juoksuhauta ja korsun jäännös.
metsakeskus.1000044751 260 Rajamäki 10002 12004 13051 11006 27007 639929.00000000 6848539.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044751 Sijaitsee Rajavaaran kylässä, Pohjois- ja Etelä-Karjalan rajalla. Sekametsässä sijaitsevan ladotun röykkiön päällä on suorakulmainen kivipaasi, jonka näkyvän osan mitat ovat 70x30x15-30 cm. Röykkiön mitat ovat 2,5x2,5x1 m. Paaden toisella puolella on ylinnä kruunukuvio ja risti, sen alla vuosiluku 1821 ja sen alla päivämäärä, vuosiluku on Kesälahdella suoritetun isojaon vuosiluku. Paaden toisella puolella on ylinnä luku 113, jonka alla 1:5 Kirjaimet JR. Rajamerkki on uudenkaupungin ja Turun rauhojen rajalinjalla. Ilmoittajan mukaan peruskarttaan merkitty muinaisjäännösmerkki hieman virheellinen, oikea sijainti on karttamerkistä parisenkymmentä metriä itäkoilliseen, 6848557N/639967E. Rajamerkin on alunalkaen löytänyt Sulo Strömberg. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044751 260 Rajamäki 10002 12004 13051 11006 27008 639929.00000000 6848539.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044751 Sijaitsee Rajavaaran kylässä, Pohjois- ja Etelä-Karjalan rajalla. Sekametsässä sijaitsevan ladotun röykkiön päällä on suorakulmainen kivipaasi, jonka näkyvän osan mitat ovat 70x30x15-30 cm. Röykkiön mitat ovat 2,5x2,5x1 m. Paaden toisella puolella on ylinnä kruunukuvio ja risti, sen alla vuosiluku 1821 ja sen alla päivämäärä, vuosiluku on Kesälahdella suoritetun isojaon vuosiluku. Paaden toisella puolella on ylinnä luku 113, jonka alla 1:5 Kirjaimet JR. Rajamerkki on uudenkaupungin ja Turun rauhojen rajalinjalla. Ilmoittajan mukaan peruskarttaan merkitty muinaisjäännösmerkki hieman virheellinen, oikea sijainti on karttamerkistä parisenkymmentä metriä itäkoilliseen, 6848557N/639967E. Rajamerkin on alunalkaen löytänyt Sulo Strömberg. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044752 69 Ukonpekkiö 10002 12016 13175 11006 27000 418866.00000000 7075809.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044752 Suppilomainen tervahauta sijaitsee noin 50 metriä vanhasta metsäautotiestä itään, tiheässä sekapuumetsässä. Tervahaudan kohdalla kasvaa paljon erikasvuista puuta ja aluskasvillisuutta. Tervahaudan halkaisija on noin 18 metriä ja syvyys haudan pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,5 metriä. Vallin leveys on noin 4 metriä. Halssi suuntautuu pohjoiseen. Halssi on noin 9 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja syvä. Tervahaudan ympärille on tehty katkoviivamaisia kaivantoja.
metsakeskus.1000044753 69 Hietahauta 10002 12016 13175 11006 27000 421172.00000000 7075181.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044753 Tervahauta sijaitsee tiheästi ojitetun alueen länsireunassa koivu-/kuusivaltaisessa metsässä. Haudan päällä kasvaa suurehkoja koivuja ja pienempiä kuusia, ja tervahauta sekä sen ympäristö on vahvasti heinittynyt. Tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä ja sen syvyys haudan pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,5 metriä. Vallin leveys on noin 4,5 metriä. Halssi suuntautuu koilliseen. Se on noin 7 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja 1,5 metriä syvä. Tervahaudan ympärillä on katkoviivamaista kaivantoa. Tervahauta on merkattu nykyiselle peruskartalle.
metsakeskus.1000044754 69 Kauhistus 10002 12016 13175 11006 27000 422271.00000000 7074395.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044754 Tervahauta sijaitsee nuorehkossa mäntymetsässä hiekkaisella kaaralla, joka erottuu selvästi ympärillä olevasta matalapiirteisemmästä ja kosteammasta ojitetuista metsäalueista. Tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä ja sen syvyys haudan pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,7 metriä. Vallin leveys on noin 3 metriä. Maastossa ei havaittu halssia, joten kyseessä on todennäköisesti rännitön tervahauta. 2023: Kohdetta ei tarkastettu maastossa, sillä se sijaitsee aivan hankealueen rajalla ja oli tarkastettu vuotta aiemmin.
metsakeskus.1000044755 886 Petterinniittu 10002 12016 13175 11006 27000 246352.00000000 6821810.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044755 Tervahauta sijaitsee Pirttijärven länsirannalla n. 350m etelään Vankkelintieltä maastokartassa näkyvää polkua pitkin. Se sijaitsee aivan ruoittuneen järvenlahden rannassa kosteassa kangasmetsässä. Tervahaudan vallin leveys on arviolta 1-1,5m ja haudan läpimitta vallit mukaan luettuna on arviolta 5m. Haudan syvyys sisältä on arviolta 1,5m. Vallissa kasvaa suurikokoinen mänty ja muutamia pienempiä puita.
metsakeskus.1000044756 620 Hepolampi 1 10002 12004 13051 11006 27000 547460.00000000 7226506.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044756 Paikalla on kuutiomainen luonnonkivistä rakennettu noin 1m x 1m x 0,5m kokoinen latomus. Kyseessä vaikuttaa olevan rajamerkki tai muu vastaava latomus. Latomus sijaitsee yksityismaan ja valtionmaan rajalla sekä lisäksi neliönmuotoisen kuvion kulmassa. Kyseessä on rajamerkki, liittyen joko isoonjakoon tai läheisen tilan tonttiin.
metsakeskus.1000044757 620 Hepolampi 2 10002 12016 13175 11006 27000 547481.00000000 7226454.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044757 Tervahauta, halkaisija noin 21 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044758 620 Hepolampi 3 10002 12016 13175 11006 27000 547494.00000000 7226426.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044758 Tervahauta, halkaisija noin 18 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044760 620 Hepolampi 4 10002 12016 13000 11006 27000 547446.00000000 7226445.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044760 Tervahauta, halkaisija noin 16 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044761 69 Hautakangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 422297.00000000 7071524.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044761 Tervahauta sijaitsee kuivahkolla kankaalla lounaispuolella kallioista mäkeä. Haudan kohdalla kasvaa jykevää mäntyä ja koivua sekä pienempiä kuusia. Tervahaudan halkaisija on noin 12 metriä ja sen syvyys haudan pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,2 metriä. Vallin leveys on noin 3 metriä. Halssi suuntautuu etelään ja siitä on säilynyt havaittavia merkkejä ainoastaan noin 1 metrin matkalta.
metsakeskus.1000044762 69 Kutukallio 10002 12016 13175 11006 27000 424285.00000000 7073479.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044762 Tervahauta sijaitsee muusta ympäristöstä korkeamman kallion kaakkoispuolella tiheän aluskasvillisuuden, kuusitaimikon ja heinikon peitteissä maastossa. Tervahaudan halkaisija on noin 21 metriä ja sen syvyys haudan pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 2 metriä. Vallin leveys on noin 4 metriä. Halssi suuntautuu itäkoilliseen. Se on noin 7 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja 1 metrin syvä. Halssin poikkisuuntaisesti on kaatunut lahonnut puunranka. Kaatuneita ja lahonneita puunrankoja on myös tervahaudan päällä.
metsakeskus.1000044763 69 Vastaskangas 10002 12016 13175 11006 27000 427978.00000000 7071710.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044763 Laakea tervahauta sijaitsee mäntyvaltaisessa sekametsässä vahvasti ojitetun alueen kuivalla ja hieman muusta ympäristöstä korkeammalla metsäsaarekkeella. Tervahaudan halkaisija on noin 23 metriä ja sen syvyys haudan pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1 metriä. Vallin leveys on noin 6 metriä. Halssi suuntautuu länteen. Se on noin 8 metriä pitkä, 1 metrin leveä ja 1 metrin syvä.
metsakeskus.1000044764 69 Konineva 10002 12016 13175 11006 27000 428183.00000000 7070600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044764 Tervahauta sijaitsee hakkuuaukean länsireunassa metsäkoneurasta noin 10 metriä itään. Hakkuun yhteydessä tervahaudan kohdalle on jätetty kasvamaan puustoa. Tervahauta erottuu hyvin maastosta. Tervahaudan halkaisija on noin 16 metriä ja sen syvyys haudan pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,5 metriä. Vallin leveys on noin 3,5 metriä. Halssi suuntautuu länteen. Se on noin 5 metriä pitkä, 1 metrin leveä ja 1 metrin syvä. Tervahauta on merkitty nykyiselle peruskartalle. 2023: Kohde on entisellään.
metsakeskus.1000044765 69 Tikkasenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 431049.00000000 7070656.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044765 Tervahauta sijaitsee mäntytaimikon pohjoisreunassa. Tervahaudan kohdalle on jätetty pystyyn muutama suurempi mänty. Tervahaudan halkaisija on noin 17 metriä ja sen syvyys haudan pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,5 metriä. Vallin leveys on noin 3,5 metriä. Halssi suuntautuu itään. Vaikuttaa, että halssia on kaiveltu. Lisäksi halssin ja tervahaudan vallin väliin on rakennettu modernista laudasta katos. Katoksen sisällä on maarajaan laitettu muovinen putki, joka näyttäisi johtavan kohti tervahaudan keskustaa. Tervahaudan vallien päällä on lisäksi jonkin verran modernia puu- ja metallitavaraa.
metsakeskus.1000044766 626 Vittoudenoja 10002 12016 13175 11006 27000 433973.00000000 7068807.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044766 Maljamainen tervahauta sijaitsee hakkuuaukean länsireunassa. Tervahaudan halkaisija on noin 16 metriä ja sen syvyys haudan pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,5 metriä. Vallin leveys on noin 2 metriä. Tervahaudan eteläpuolelta maasto jyrkkenee äkillisesti ja eteläpuolella tervahaudan ulkopuolella maan pinnalta vallin yläreunaan on noin 3 metriä. Pohjoisen puolella valli on lähes maan tasalla, sillä on korkeutta vain noin 40 cm. Tervahaudan ympärillä on katkoviivamainen kaivanto.
metsakeskus.1000044767 626 Salonpää 10002 12016 13175 11006 27000 436086.00000000 7069753.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044767 Maljamainen tervahauta sijaitsee hiekkaisella harjanteella hakkuuaukealla. Tervahaudan halkaisija on noin 22 metriä ja sen syvyys haudan pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,7 metriä. Vallin leveys on noin 4,5 metriä. Halssi suuntautuu itään. Se on noin 5 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja 1 metrin syvä. Tervahaudan kohdalla on paikoitellen noussut maanpinnalle hiiltä sekä rapautunutta kiveä. Lisäksi sen pohjalla on muutama maasta käännetty kanto, jotka ovat tehneet pohjalle noin 40 cm syvän kuopan. Nämä liittyvät todennäköisesti alueella tehtyyn metsänhoitoon.
metsakeskus.1000044768 698 Syväsenvaara 2 10002 12004 13050 11002 27000 446658.00000000 7380216.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044768 Paikalla on kivistä rakennettu säilytyskuoppa, l. purnu. Se on yleismuodoltaan pitkulainen tai soikea ollen pituudeltaan n. 4 m ja leveydeltään 2,5 m. Purnun säilytyskuopan halkaisija on n. 1 m.
metsakeskus.1000044769 626 Palmikka-aho 10002 12016 13175 11006 27000 438088.00000000 7068476.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044769 Laakea tervahauta sijaitsee hyvin peitteisessä sekapuumetsässä. Tervahaudan halkaisija on noin 17 metriä ja sen syvyys haudan pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 0,5 metriä. Vallin leveys on noin 3,5 metriä. Halssi suuntautuu luoteeseen. Se on noin 6 metriä pitkä ja 0,5 metriä syvä. Tervahauta on merkattu nykyiselle peruskartalle.
metsakeskus.1000044771 710 Kansbacka kvarn 10001 12016 13180 11006 27000 316670.00000000 6671532.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044771 Paikalle on merkitty vuoden 1703 karttaan (KA MHA U B16:16/1) myllyn ja sillan paikka. Kohde on paikannettu historiallisen kartta-aineiston perusteella, ja sen sijainti on suuntaa antava. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044772 578 Tuomela 2 10002 12001 13000 11019 27000 532469.00000000 7141527.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044772 Metallinilmaisinharrastaja on löytänyt peltoaukealta kahdesta eri pisteestä runsaasti kvartsi-iskoksia ja -ytimiä. Palanutta luuta ja keramiikkaa on myös löytöjen joukossa. Asuinpaikkalöytöjä on tullut noin 15 metrin alueelta. Näiden löytöpaikkojen välissä on metsäkaistale, joten toisen eteläisemmän löytöpaikka on alakohteena. Tämän asuinpaikkalöydöt on tullut samasta pisteestä. viranomaiskäyttöön Ilppari-ilmoitus 22517
metsakeskus.1000044774 564 Vehkaperä 1 10002 12016 13175 11006 27000 419633.00000000 7223618.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044774 Tervahauta, joka on kaivettu pienen kankaan päälle. Kuopan halkaisija noin 7 metriä ja syvyys noin 1,4 m. Vallia on erotettavissa hieman länsireunalla. Halssi suuntaa kohti eteläkaakkoa. Halssi on hieman erillään itse kuopasta, kaivannot eivät yhdisty. Halssin pituus 4 metriä ja leveys 1 metri, syvyys 70 cm. Tervahaudan pohjalla kuntan alla on lasia, metalliputkea yms. muuta roskaa. Tervahaudan itäpuolella on kaivantoja, joissa on paikoin runsaasti hiiltä.
metsakeskus.1000044776 564 Meriniemi 10007 12009 13092 11006 27000 419049.00000000 7223872.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044776 Suorakaiteen muotoinen kaivanto, jonka eteläreunassa kaivannon lyhyellä sivulla on sisäänkäyntimäinen uloke, joka on pituudeltaan 1 metrin ja leveydeltään 1,4 metriä. Itse kaivanto on kooltaan noin 3 x 3 metriä, oviaukko mukaan lukien 3 x 4 m. Kuopan syvyys on noin 1 metri. Kuopan pohja on melko tasainen ja seinämät suorat. Kaivannon ympärillä on vallit, rakenne on kokonaiskooltaan 7,3 x 6 metriä. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Tästä kaivannosta noin 65 metriä länteen on toinen kaivanto (alakohde). Sijainnissa (YKJ) P:7226899 I:3419147 on halkaisijaltaan 1,5 metrin kokoinen ja 30 cm syvä roskakuoppa, jossa kuntan alla oli ainakin tölkkejä, ruskeaa lasia, lokasuoja, hernekeittopurkkeja. Roskaa on kuopassa ainakin 40 cm paksuudelta. Rakenteeltaan hyvin samankaltainen kuin puolustusvarustuskohteen Kaijonranta 1000015530 korsut.
metsakeskus.1000044777 250 Pyhäniemi 2 10002 12016 13151 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044777 Historiallisen ajan toiminta-alue, jolla on todennäköisesti hiilenpolttoon liittyviä rakenteita ja maakerros. Kohde on löytynyt v. 2004 inventoinnissa, Pyhäniemen kivikautisen asuinpaikan pohjoispuoleisen rannnan koekuopituksessa ja liitetty osaksi ko. muinaisjäännöstä. Kohteen pohjoisosasta löytyi silloin useasta koekuopasta hiiltä, paikoin runsaasti, sekä tuluspii ja pieni palaneen luun pala. Noin 20 x 15 m laajuinen hiilikerrosalue sijaitsee n. 40 m kivikautisen asuinpaikan N-rajasta NNW, heti kiinteistöjen 250-401-3-167 ja -166 välisen rajan mutkan N-puolella, Kankarinjärven itärannasta n. 20 m, melko rehevässä mäntykangasmetsässä. V. 2019 tarkastuksessa kivikautisen asuinpaikan ja hiilialueen välimaastossa havaittiin kaksi kuoppaa, jotka saattavat liittyä samaan toimintaan kuin em. hiilialue ja ajoittuvat todennäköisesti historialliseen aikaan (hiilimiiluja?). Vuoden 2022 inventoinnissa muinaisjäännösalue tarkastettiin silmämääräisesti ja sen todettiin olevan ennallaan. Alueen kaakkoiskulmaan tehtiin koekuoppa, josta löydettiin kivikauteen ajoitettavat palaneen luun ja saviastian palat sekä mahdollinen liesirakenne. Alueen koillispuolelta havaittiin epämääräinen kuoppajäännös joka on muodoltaan pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 2,5 m kokoinen matala painanne, jonka syvyys on 30-40 cm. Painanteen ympärillä on epäyhtenäinen ja epämääräinen valli (leveys 60-80 cm, korkeus alle 20 cm), Painanteeseen tehtiin viisi kairausta, joista havaittiin 20-30 cm paksuinen sekoittuneen hiekan kerros, jonka alla oli noin 5 cm paksu noen ja hiilen palojen sekainen hiekkakerros. Sekoittuneiden kerrosten alla oli puhdas hiekkamaa
metsakeskus.1000044778 697 Halkolampi 10002 12001 13000 11019 27000 577796.00000000 7137623.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044778 Yksityishenkilön ilmoittamia ja toimittamia löytöjä. Vaatii uuden tarkastuksen. Vastuumuseon arkeologille lisätietoa Ilpparissa.
metsakeskus.1000044781 831 Niitsinlahti 10007 12011 13114 11042 27028 564431.00000000 6796584.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044781 Niitsinlahden pohjoispuolella on kaksi taisteluakaivantoa n 300 metrin matkalla. Todettu laserkeilausaineistosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044782 831 Hietasaari 10002 12016 13151 11006 27000 558717.00000000 6799554.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044782 Hietasaaren länsiosassa on ilmoituksen mukaan viisi hiilimiilua. Laserkeilausaineistossa paikalla näkyy neljä miilukumpua. Ilmoitusajankohtana 2022 alueella kasvoi varttunutta mäntymetsää. Löytöjä oli tehnyt miiluun koepiston, josta oli löytynyt runsaasti puuhiiltä.
metsakeskus.1000044783 918 Haukka 10002 12001 13007 11006 27000 213033.00000000 6738685.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044783 Paikalla sijainnut isojakokartan mukaan seuraavat kylätontit: Hauka, Pjetilä, Rekola, Kummois, Huukkala ja Torkkila. Alasenkyläntien eteläpuoliselta niityltä metallinetsinlöytöjä.
metsakeskus.1000044785 918 Heikilä 10002 12001 13007 11006 27000 213914.00000000 6739073.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044785 Paikalla sijainnut isojakokartan mukaan Heikilä -niminen kylätontti. Lähiympäristöstä kerätty useita metallinetsinlöytöjä.
metsakeskus.1000044790 831 Hutvana 10007 12002 13218 11006 27027 547305.00000000 6796077.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044790 Hutvanan saaren luoteispäässä on sisällissodan aikainen hauta. Kohdalla on kivinen kumpu, kooltaan n. 1,5 × 1,5 x 0,5 m. Sivummalla on pieni kuoppa, josta näyttäisi otetun maata. Hautapaikalla on puinen risti.
metsakeskus.1000044791 604 Kotimäki 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044791 Neliskulmaisesti maahan ladottujen kivien keskellä on korkeampi pystykivi. Kiviperusta on runsaan sammaleen peittämä, sen halkaisija on noin metrin ja korkeus maanpinnasta noin 15 cm. Pystykivi on kolmion mallinen ja sen korkeus maan pinnasta on noin 60 cm. Pystykivestä ei havaittu merkintöjä. Rajamerkki sijoittuu kylien väliselle (Sankila ja Naistenmatka) suoralle rajalinjalle, joka näkyy jo vuosien 1763 ja 1768 kartoilla. Vuoden 1954 peruskartalla ko. kohdalla on Sionkylän, Sankilan ja Naistenmatkan kylien välisten rajalinjojen taitepiste. Kohdalla on edelleenkin kiinteistörajojen taitepiste. Kohdalla kulkee satoja vuosia vanha rajalinja, mutta paikalla olevan rajamerkin on tulkittu mitä ilmeisimmin olevan 1900-luvulta, jolloin kohdalle on käyty merkitsemässä uusi kylien välinen raja.
metsakeskus.1000044795 895 Männäisten Tapaninlähde 10001 12006 13079 11006 27000 201871.00000000 6756222.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044795 Pettäisten tien vierellä, pohjanpuolisen mäen jyrkältä rinteeltä on tunnettu uhrilähde, Tapaninlähde, jonka vesi ei koskaan kuivu. Se oli isojaossa sampastettu Männäisten kylän yhteiseksi karjanjuottopaikaksi, jonka ruuhiin vesi juoksi lähteestä torvea pitkin. Erotettu alue oli n. 5 x 5 m. Todennäköinen lähteen paikka on aivan Pettäisten talon lähellä metsässä, Pettäistentien pohjoispuolella mäen päällä olevassa kivikossa. Kyseinen metsä jätettiin isojaossa jakamatta. Kansanperinteen mukaan lähteen vesi paransi syyliä: Punaseen lankaan sidottiin yhtä monta solmua kuin oli syyliä. Lanka kätkettiin maakiven alle lähteen luo ja sitten pistettiin kädet takaapäin lähteeseen ja mentiin nyrkit selän takana taakse katsomatta kotiin. SKS, Kalanti 1936.
metsakeskus.1000044796 108 Untila Jouti ja Huiku 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044796 Vuoden 1796 kartalta paikannettu Joutin ja Huikun talojen vanha tonttimaa sijoittuu nykyisen Joutin talon pohjois- ja koillispuolelle, osittain talojen kohdalle ja pihamaahan. Kauempaa katsottuna pihamaan ala vaikuttaisi olevan arkeologisessa mielessä kaakkoisosiltaan melko ehjää maastoa (inv. 2017).
metsakeskus.1000044797 734 Perniön Samppalähde 10001 12006 13079 11006 27000 292924.00000000 6685222.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044797 Lähde on pieni n. 40 cm halkaisijaltaan oleva kuoppa Samppanummi-nimisen mäen luoteisreunalla. Aaljoen Alaskylän “Uudessa niityssä” oli ennen “uhri lähde”. Tämän nimi oli “Samppa lehre”. Tästä otettiin vettä “silmävuoroa” vastaan. SKS, Perniö 1915.
metsakeskus.1000044798 831 Vaivionkangas 2 10002 12016 13151 11006 27000 567019.00000000 6797248.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044798 Vaivionkankaan länsiosassa, reunamuodostuman päällä, tasaisella kankaalla on yli 30 hiilimiilua alueella, jonka laajuus on noin 700 x 500 m. Miilut ovat suuria, halkaisijaltaan yli 10 m, ja niitä kiertää oja. Miilut on havaittu laserkeilausaineistosta. Kohdetta ei ole maastatarkastettu.
metsakeskus.1000044799 503 Roitila 10002 12001 13007 11006 27000 226088.00000000 6737071.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044799 Paikalla sijainnut neljä kylätonttia: Roitila, Junnila, Sangari ja Kärpälä. 1762: Råitila Johan Johansson, 1/4 mantal; 1773: Landbonden Jacob Hinricsson; 1808: Roitila boställe 1/4 Mantal; 1821: arrenderadt af Gustaf Grönholm 1762: Junnila Simon Henricsson krono; 1773: Anders Mattsson; 1808: Junnila Skatte hemman, 1/3 Mantal äger bonden Matts Jacobsson; 1821: äges af Herr Baron och Öfverste Liutenanten Otto Rehbinder 1762: Sangari krono ödes hemman; 1773: Bonden Jacob Mattsson; 1808: Sangari Skatte hemman 1/4 Mantal äger bonden Jacob Mattsson; 1821: äger Bonden Johan Jacobsson 1762: Kärpälä Jacob Mattsson Trumbslagaren, 1/4 mantal; 1773: Bonden Matts Sigfridsson; 1808: Kärpälä eller Ruotsinkangar Skatte hemman 1/4 Mantal äger bonden Matts Mattsson; 1821: äger Bonden Henric Mattson
metsakeskus.1000044800 761 Hurri 10007 12001 13007 11006 27000 322589.00000000 6720428.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044800 Paikalla sijainneet isojakokartan mukaan kylätontit Hurri, Hiiska ja Suupus. Kuninkaan kartastossa (1776 - 1805) alueelle merkitty Härjenlax by.
metsakeskus.1000044803 536 Knuutila 4 10007 12005 13067 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044803 Noin 500 m pitkä käytöstä jäänyt osa 1890-luvun alkupuolella rakennetun Tampere-Pori-radan linjasta, joka paikantuu hyvin tarkasti mm. v. 1946 ilmakuvan perusteella. Paikalla on 11 m leveä vanhan ratapohjan jäännös, joka erottuu selkeänä penkkana myös LIDAR-kuvissa. Sen päällä kulkee kivimurskapintainen huolto- tms. tie. Vanha ratapenger kulkee NW-SE-suuntaisesti nykyisen rautatien SW-puolella, 10-40 m etäisyydellä siitä. Vanha linjaus on oikaistu 1900-luvun loppupuolella. Knuutilan kartanosta n. 260 m NE, Kuloveteen laskevan ojan kohdalla, kohteesta Knuutila 3 n. 100 m NNE ratapohjassa on lohkokivistä tehty siltarumpu/ pieni silta. Rakenteen leveys on 11 m, pituus 3 m, korkeus 1,2-1,5 m. Sillan alla olevan aukon leveys on 0,8 m, korkeus ojan pohjasta mitattuna 0,6 m, aukon molemmin puolin ja päällä on isompia kiviä. Sillan/rummun rakenteet ovat osittain sammalen peitossa, niiden molemmin puolin kasvaa horsmikkoa, vesakkoa ja koivuja. Venäläisessä topografikartassa (1909, ns. Senaatin kartasto) sillan kohdalla on merkintä.
metsakeskus.1000044803 536 Knuutila 4 10007 12005 13070 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044803 Noin 500 m pitkä käytöstä jäänyt osa 1890-luvun alkupuolella rakennetun Tampere-Pori-radan linjasta, joka paikantuu hyvin tarkasti mm. v. 1946 ilmakuvan perusteella. Paikalla on 11 m leveä vanhan ratapohjan jäännös, joka erottuu selkeänä penkkana myös LIDAR-kuvissa. Sen päällä kulkee kivimurskapintainen huolto- tms. tie. Vanha ratapenger kulkee NW-SE-suuntaisesti nykyisen rautatien SW-puolella, 10-40 m etäisyydellä siitä. Vanha linjaus on oikaistu 1900-luvun loppupuolella. Knuutilan kartanosta n. 260 m NE, Kuloveteen laskevan ojan kohdalla, kohteesta Knuutila 3 n. 100 m NNE ratapohjassa on lohkokivistä tehty siltarumpu/ pieni silta. Rakenteen leveys on 11 m, pituus 3 m, korkeus 1,2-1,5 m. Sillan alla olevan aukon leveys on 0,8 m, korkeus ojan pohjasta mitattuna 0,6 m, aukon molemmin puolin ja päällä on isompia kiviä. Sillan/rummun rakenteet ovat osittain sammalen peitossa, niiden molemmin puolin kasvaa horsmikkoa, vesakkoa ja koivuja. Venäläisessä topografikartassa (1909, ns. Senaatin kartasto) sillan kohdalla on merkintä.
metsakeskus.1000044806 90 Patoonkoski 10002 12016 13154 11006 27000 586700.00000000 6938637.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044806 Kohde sijaitsee Taivallahden kanavan kaakkoispuolella olevan Patoonkosken varrella olevan kesämökkitontin pihapiirissä. Alueella havaittiin kaikkiaan kahdeksantoista kaskiröykkiötä, jotka on kasattu pienelle allalle. Pienimmät röykkiöt ovat halkaisijaaltaan noin metrin ja suuremmat halkaisijaaltaan arviolta 2-3 metriä. Osa röykkiöistä erottuu selvästi osan ollessa voimakkaan sammaloituneita. Viljelyröykkiöiden ohella alueelta on tiedossa myös kivikirveen terä sekä saviastian kappale. Tältä osin löytötiedot ovat puutteelliset eikä tarkastuksen aikana havaittu uusia alueen kivikautisesta käytöstä kertovia merkkejä.
metsakeskus.1000044817 562 Rappuvuori 10007 12012 13124 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044817 Mahdollisesti 1800–luvulle ajoittuva louhimoalue. Joissakin lohkotuissa kivissä näkyy ohuita, noin 1–1,5 cm paksuisia ja 10 cm:n mittaisia porausjälkiä. Louhinta on tapahtunut poraamalla kallioon käsiporalla rivi aloitusreikiä, joihin lyötyjä rautakiiloja iskettiin moukarilla, kunnes kivi lohkesi. Alueella on myös muutamia louhinnan jäljiltä jääneitä kivikasoja ja irtolohkareita. Paikallishistorian mukaan Eräjärven alueella ollut kivilouhimotoimintaa jopa 1700-luvulta lähtien. Mitään tarkkaa ajoitusajankohtaa Rappuvuoren louhostoiminnalle ei kuitenkaan ole kirjallisuuden perusteella löytynyt. Rappuvuoren alueen louhimoilla on pitkät juuret, ja kivenlouhinnan kehittyessä 1900-luvulla vanhimmat jäännökset ovat jääneet nuorempien alle.
metsakeskus.1000044819 272 Soidinharju 10002 12004 13041 11019 27012 334456.00000000 7075093.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044819 Jätinkirkko sijaitsee kivikkoisen harjanteen eteläosassa, kuivalla mäntykankaalla. Jätinkirkon kehävallin pituus on noin 26 metriä ja leveys noin 13 metriä. Kehävallin suunta on luode-kaakko. Kehävalli on suhteellisen matala, mutta erottuu maastossa selvästi. Sen leveys on noin 4-6 metriä. Vallin pitkällä sivulla lähellä kaakkoispäätyä on soikea kiviröykkiö, jonka läpimitta on noin 3x4 metriä. Röykkiön keskellä on pieni kuoppa. Jätinkirkon kehävallin sisään jäävä alue on tasainen ja lähes kivetön. Jätinkirkon länsipuolella lähellä luoteispäätyä on kapea kivivalli, joka muodostaa yhdessä jätinkirkon vallin kanssa jonkinlaisen "minijätinkirkon". Tämän rakenteen koko on noin 7x4 metriä. Jätinkirkon yli pitkittäissuuntaan on aikaa sitten kulkenut metsäkoneen ajoreitti, mutta kohde on suhteellisen hyvin säilynyt. Jätinkirkko erottuu hyvin lidarkartassa. Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Jätinkirkon pohjois/koillisosasta, vallin sisäpuoliselta raivatulta alueelta, metsäkoneen ajourasta (tai sen viereltä) havaittiin kaksi kvartsia n. 2 m päässä toisistaan – ne jätettiin paikoilleen, mutta niiden koordinaatit otettiin ylös alakohdepisteiksi. Kvartsit olivat irtonaisia ja toinen oli sammalen päällä n. 10 cm päässä paljastuneesta maasta. Lisäksi jätinkirkon ulkopuolelta havaittiin kaksi rakkakuoppamaista kuoppaa kivikossa, yksi luoteis- ja yksi kaakkoispuoella, molemmat vajaan 10 m kehävallin ulkopuolella.
metsakeskus.1000044820 272 Soidinharju 2 10002 12016 13175 11006 27000 334459.00000000 7074928.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044820 Tervahauta sijaitsee pääasiassa mäntymetsää kasvavan kivikkoisen kankaan itärinteessä noin 230 metriä Korpijoentien itäpuolella. Tervahaudan koko halkaisija on noin 20 metriä ja kuopan halkaisija noin 7 metriä. Halssi on haudan kaakkoisreunassa ja sen pituus on noin 6 metriä. Haudan ympärillä on kaivelun jälkiä. Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan entisellään. Tervahaudan eteläpuolella, n. 5 m päässä, on jyrkkäreunainen maakuoppa, joka muistuttaa jyrkkyydeltään hieman romahtanutta kaivoa, mutta on muodoltaan pitkänomainen. Kyseessä on mahdollisesti yksi aiemmassa tarkastuksessa havaituista kaivelun jäljistä, mutta kyseessä ei kuitenkaan vaikuttaisi olevan mikään aivan viimeaikainen kuoppa. Joka tapauksessa se on tässä merkitty omaksi alakohteekseen.
metsakeskus.1000044822 837 Frenckellin sisäpiha 10001 12015 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044822 Sisäpihalla on sijainnut viimeistään v. 1866 olemassaollut paperikonesali, joka muutettiin varastoksi 1900-luvun alussa ja purettiin 1960-luvulla. Sisäpihaa ympäröivissä rakennuksissa on nykyisin lähinnä toimistotiloja. Tehtaan toiminta lakkasi jo 1920-luvun lopulla.
metsakeskus.1000044825 272 Vanha Lintukangas 2 10002 12001 13001 11019 27012 334409.00000000 7072329.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044825 Kohde sijaitsee Vanhan Lintukankaan länsiosassa loivasti luoteeseen viettävän kivikkoisen kankaan rinteessä. Kyseessä on kivistä ladotun kehävallin reunustama soikea ja matala painanne. Rakenne muistuttaa pientä jätinkirkkoa, mutta kyseessä on silti todennäköisemmin asumuspainanne. Asumuspainanne on läpimitaltaan noin 10x8 metriä ja pohjois-eteläsuuntainen. Painanteen itäsivulla on käytävämäinen kulkuaukko, jonka pituus on noin 4 metriä ja leveys noin 2 metriä. Itäisessä reunavallissa on myös röykkiömäinen rakenne, jonka keskellä on pieni kuoppa.
metsakeskus.1000044827 638 Tarkis Pellas 10007 12001 13000 11006 27000 429416.00000000 6693270.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044827 Kylässä oli 1540-luvulla kaksi talonpoikaa. Tarkiksen vanhin kartta on vuodelta 1695. 1700-luvulla talossa asui talonpoika Johan Simonsson Tarkman. Tila on edelleen asuttu. Kohde on lisätty Jussila et al.2020 inventointiraportin tietojen perusteella.
metsakeskus.1000044828 638 Tarkis sotilastorppa 10007 12001 13000 11006 27000 429408.00000000 6693362.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044828 Paikalle on merkitty 1700-luvun karttaan sotilastorppa. Torpalta kulkee kartassa kulkuväylä kaakkoon Bruna ängar -nimiseen paikkaan, jotka kartan mukaan sotilaat hyödynsivät (ja tästä edelleen myllylle). Omistuksia on kartan mukaan myös Mustakorvessa ja Skaftkärrissä. Torpan paikka on nykyäänkin asutettu. Kohde on merkitty Jussila et al 2020 -raportin tietojen perusteella.
metsakeskus.1000044829 536 Nokian kartanon rantatie 10007 12005 13071 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044829 Vuoden 1769 isojakokarttaan on merkitty kartanolta Nokianvirran rantaan johtava tie. V. 1818 kartan mukaan tie on johtanuut lautalle; virran pohjoispuolella on kulkenut historiallinen Laidetie. Ensimmäinen Emäkosken ylittävä silta rakennettiin 1893. Todennäköisesti kartanolta rantaan ja nykyiselle Emäkoskentielle johtavat puukujanteet istutettiin tällöin osana kartanon puiston kehittämistä. Tielinja erottuu yhä nykyään maastossa noin 7 metriä leveänä hiekkapohjaisena kulku-urana. Nykyisin tien voidaan katsoa osin jääneen käytöstä, vaikka se osittain toimii osana kartanon puiston tieverkostoa. Sitä voidaan myös isojakokartan (1769) perusteella pitää tärkeänä etelä-pohjoinen suuntaisena kulkureittinä Nokianvirran yli ja se on todennäköisesti ollut käytössä satoja vuosia, mihin viittaavat myös sen varrelta v. 2006-2009 tutkimuksissa saadut löydöt (ks. kohde Nokian kappelinpaikka).
metsakeskus.1000044831 536 Ruskeepää 2 10007 12004 13051 11006 27000 312377.00000000 6818627.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044831 Tilusrajapyykki (rajakivi), joka sijaitsee entisten Viholan kylän maaomistusten sisällä. Raportin mukaan kohde on edelleen käytössä olevalla rajalla.
metsakeskus.1000044832 108 Sarkkila 2 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044832 Noin 2 x 4 metrin kokoisella alueella esiintyy lohkokivistä koostuva kivikko. Rakenteen päälle on kasattu runsaasti savea, ja suurin osa kivistä on saven päällä, eli todennäköisesti raivattu pelto-ojasta tai pellolta nykyiselle paikalleen. Aivan pelto-ojan törmällä on yksi kyljellään makaava noin metrin pituinen lohkottu kivi, jonka ympäristössä on joitain pienempiä lohkokiviä. Kivi on pelto-ojan yläreunassa, ja vaikuttaa olevan luontaisen maanpinnan päällä, eli sitä se ei ole yhtä selvästi liikutettu kuin muita rakenteen kiviä. Ehjää rajapyykkiä paikalla ei ole. Kivissä ei näy merkintöjä tai poranjälkiä. Sarkkilan vuoden 1792 isojakokartassa kylän raja kulkee noin 10 metriä rakenteesta lounaaseen. Vuoden 1867 isojaon järjestelykartassa rakenteen kohdalla on rajamerkki no. 124, joten kivirakenne saattaa periytyä tältä ajalta. Rakenne sijaitsee tarkalleen nykyisen kiinteistörajan kulmalla.
metsakeskus.1000044833 108 Sarkkila 3 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044833 Pelto-ojan metsänpuoleisen törmän yläpäässä on yksi kyljellään makaava noin metrin pituinen lohkokivi, ja sen länsipuolella toinen pienempi lohkottu kivi. Kivessä ei näy merkintöjä. Kyseessä on todennäköisesti pelto-ojan rikkoma rajapyykki. Sarkkilan vuoden 1792 isojakokartassa kylänraja kulkee rakenteen kohdalla, ja sama rajalinja on nykyisin tilusten rajana. Rakenne ei ole rajan kulmalla, vaan keskellä suoraa rajalinjaa. Rajamerkkiä ei ole merkitty vuoden 1792 isojakokarttaan tai vuoden 1867 isojaon järjestelykarttaan.
metsakeskus.1000044834 922 Narvanmaantie Mukalankulma 1 10007 12005 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044834 Nykyisen Koskekyläntien linjaus eroaa oleellisesti vanhasta Narvanmaantien linjauksesta kahdessa kohdassa Mukalankulmassa. Koskenkyläntietä on oikaistu joskus vuoden 1992 jälkeen ja vanhat tien mutkat ovat nyt pellon alla tai osittain paikallistienä. Koskenkyläntien ja Saarikunnantien nykyisen risteyksen luoteis- ja kaakkoispuolella on pellossa vanhaa tielinjaa joka on hylätty tieoikaisussa v. 1992 jälkeen: Koordinaatti: N 6795783 E 321959, Saarikunnantien lounaispuoli ja N 6795623 E 322081, Saarikunnantien kaakkoispuoli. Hylätty tieosuus on periaatteessa muinaisjäännös. Tie on kuitenkin ollut kestopäällysteisenä käytössä vielä 1900 luvun loppuvuosina. Sittemmin se on purettu sekä raivattu pelloksi nykyisin konein ja mahdollisuuksin, joten on epätodennäköistä, että tien vanhimmista kerrostumista olisi jotain arkeologisesti merkittävää olla jäänyt jäljelle.
metsakeskus.1000044835 922 Narvanmaantie Mukalankulma 2 10007 12005 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044835 Nykyisen Koskekyläntien linjaus eroaa oleellisesti vanhasta Narvanmaantien linjauksesta kahdessa kohdassa Mukalankulmassa. Koskenkyläntietä on oikaistu joskus vuoden 1992 jälkeen ja vanhat tien mutkat ovat nyt pellon alla tai osittain paikallistienä. Tienoikaisussa 1900-l lopulla vanha tielinja jäi paikallistieksi - Karstuntie – ja pihatieksi (Erkkilä). Etelämpänä tie on purettu ja muokattu pelloksi – osin peltotieurana. Koordinaatti (keskipiste): N 6794805 E 322427. Hylätty tieosuus on periaatteessa muinaisjäännös. Tie on kuitenkin ollut kestopäällysteisenä käytössä vielä 1900-luvun loppuvuosina. Sittemmin se on purettu sekä raivattu pelloksi nykyisin konein ja mahdollisuuksin, joten on epätodennäköistä, että tien vanhimmista kerrostumista olisi jotain arkeologisesti merkittävää olla jäänyt jäljelle.
metsakeskus.1000044836 922 Viljula Jyrälä 10002 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044836 Viljulan kylän yksittäistalo. Talo ja kylä mainittu v. 1540 asutuksen yleisluettelossa. Yksittäistalona 1662 kartalla. Tontti on talousrakennusten, peltojen ja metsikön ympäröimän saarekkeen eteläosassa. Paikka ja sen ympäristö tarkastettiin 2014 täydennysinventoinnin yhteydessä. Pelto oli kynnetty. Sen pinnalta löytyi useasta kohdasta tiiltä, nokea ja rapautuneita kiviä. Lisäksi löytyi liitupiipun kappale, fajanssia ja vihreää ikkunalasia. Pellossa ei havaittu merkkejä mahdollisesti säilyneistä rakenteista tai kulttuurikerroksista, mutta pienialaisia jäännöksiä on periaatteessa voinut säilyä muokkauskerroksen alapuolella
metsakeskus.1000044839 626 Syrjämäki 1 10002 12016 13175 11006 27000 442954.00000000 7040158.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044839 Suurikokoinen ja ehjä tervahauta sijaitsee mäntykankaalla. Halkaisija 25 m, vallien korkeus 2 m ja syvyys noin metrin. Halssi kohti luodetta.
metsakeskus.1000044840 626 Leppämäki 10002 12016 13175 11006 27000 443974.00000000 7037951.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044840 Ehjä tervahauta sijaitsee kuusikkorinteessä. Halkaisija 17 m, vallien korkeus 1 m. Maljamaisen muotoinen. Halssi kohti etelää. Tervahaudan vieressä sen pohjois- ja itäpuolella on ilmeisesti tervahaudan rakentamiseen liittyviä pieniä maa-aineksenottokuoppia.
metsakeskus.1000044841 710 Brunnmalmen 2 10001 12016 13151 11006 27000 288892.00000000 6671409.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044841 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044842 710 Brunnmalmen 3 10001 12016 13151 11006 27000 290162.00000000 6671626.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044842 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044843 626 Syrjämäki 2 10007 12013 13127 11006 27000 442693.00000000 7040127.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044843 Sepänmaa 2021: Syrjämäen lounaaseen viettävässä, kivikkoisessa ja kallioisessa rinteessä on noin 5 m korkea oksaton vanha kelo. Sen kyljessä on noin 10 x 20 cm kokoinen vanha pilkka. Pilkassa on leimakirveellä hieman viistoon lyöty kruunuleima, halkaisijaltaan noin 3 cm. Lähiympäristö on nuorta mäntytaimikkoa.
metsakeskus.1000044844 581 Untilanneva 10002 12016 13175 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044844 Matalan ja maljamaisen tervahaudan halkaisija on noin 16 m. Tervahaudan syvyys sen keskeltä vallin laelle on noin 1,4 m ja ulkopuolelta vallin laelle noin 80 cm. Valli tervahaudassa on loivapiirteinen ja matala, leveyttä vallilla on noin 3,5-4,5 m. Tervahaudan sijaitsee avarapohjaisessa mäntyvaltaisessa sekametsässä. Sen päällä kasvaa muutamia isompia mäntyjä sekä nuorempaa kuusta, koivua ja katajaa. Tervahaudan koillispuolella on jopa 40 m pituinen, hieman alle kaksi m leveä oja, jonka syvyys on puolisen metriä. Oja alkaa tervahaudan koillisreunalta päättyen osin umpeen kasvaneeseen metsäautotiehen. Oja vaikuttaa koneellisesti kaivetulta, eikä sitä otettu mukaan muinaisjäännösrajaukseen. Tuulivoimapuistohankkeessa tervahaudan läheisyyteen ei ole suunnitteilla muuttuvaa maankäyttöä.
metsakeskus.1000044845 581 Takamäki 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044845 Vanha rajamerkki paikannettiin vuoden 1804 kartalta. Tuolloin kohdalla on ollut Kuivasjärven kylän ja kruunun/valtionmaan välisen rajan taitepiste. Vuoden 1959 peruskartalla paikan kylänrajat ovat samanlaiset; tuolloin paikalla on ollut Kuivasjärven ja Kihniön valtionpuiston rajan taitepiste. Nykyisin paikalla on kiinteistörajan taitepiste. Paikalta tavattiin noin 50 * 50 cm kokoinen pystyssä oleva evämäinen kivi, jonka paksuus on noin 10 cm. Kivestä ei havaittu hakkauksia. Rajamerkki sijaitsee helppokulkuisella ojitetulla suolla. Rajamerkin läheisyyteen ei ole suunnitteilla muuttuvaa maankäyttöä.
metsakeskus.1000044846 317 Kokkopuro 4 10001 12016 13175 11002 27000 461011.00000000 7088408.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044846 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044847 581 Alkkianvuori 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044847 Rajamerkki paikannettiin vuoden 1804 kartalta. Tuolloin kohdalla on ollut Kuivasjärven kylän ja kruunun/valtionmaan välisen rajan taitepiste. Vuoden 1959 peruskartalla kylänrajat kohdalla ovat samanlaiset; paikalla on ollut Kuivasjärven ja Kihniön valtionpuiston välisen rajan taitepiste. Nykyisin paikalla on kiinteistörajan taitepiste. Paikalla on noin 1,3 * 1,2 m kokoinen ja noin 50 cm korkea kivistä koottu rajamerkki, jonka päällä on 40 cm korkea viisarikivi. Viisarikiven etelälaidalla on hyvin epäselvä hakkaus, mahdollisesti ”55”. Rajamerkki sijaitsee kivisessä ja loivasti kohti itää laskevassa rinteessä. Paikalla kasvaa avarapohjaista sekametsää, missä rajamerkin erottaa helposti. Rajamerkin läheisyyteen ei ole suunnitteilla muuttuvaa maankäyttöä.
metsakeskus.1000044848 581 Löyttykorpi 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044848 Rajamerkki paikannettiin vuoden 1804 kartalta. Tuolloin kohdalla on ollut Kuivasjärven kylän ja kruunun/valtionmaan välisen rajan taitepiste. Vuoden 1959 peruskartalla kylänrajat kohdalla ovat samanlaiset; paikalla on ollut Kuivasjärven ja Kihniön valtionpuiston välinen raja. Nykyisin paikalla on kiinteistörajan taitepiste. Paikalla on noin 40 * 30 cm kokoinen ja noin 40 cm korkea lohkokivi. Kiven tasaisella länsilaidalla erottuu epäselvä hakkaus,”5?”. Rajamerkki sijaitsee mäntyvaltaisessa avarapohjaisessa sekametsässä, missä muhkea varvikko hankaloittaa rajamerkin löytämistä. Rajamerkin läheisyyteen ei ole suunnitteilla muuttuvaa maankäyttöä.
metsakeskus.1000044849 581 Hauskakorpi 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044849 Rajamerkki paikannettiin vuoden 1804 kartalta. Tuolloin kohdalla on ollut Kuivasjärven kylän ja kruunun/valtionmaan välisen rajan taitepiste. Vuoden 1959 peruskartalla kohdalla ei ole kylänrajoja, tuolloin paikalla on kulkenut kutakuinkin itä-länsisuuntaisesti kiinteistöraja, samoin kuin nykyisinkin. Paikalla on noin 25 * 30 cm kokoinen ja noin 50 cm korkea piikkimäinen lohkokivi. Kenollaan olevasta rajamerkistä erottuu heikosti hakkaus ”10”. Paikka piirteetöntä ojitettua kosteapohjaista suometsää. Rajamerkin läheisyyteen ei ole suunnitteilla muuttuvaa maankäyttöä.
metsakeskus.1000044852 581 Riuttasneva 10002 12016 13175 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044852 Kuusivaltaisessa sekametsässä sijaitsevan matalan ja laakean tervahaudan halkaisija on noin 15 m. Tervahaudan syvyys (pohjalta vallin laelle) on noin metri, haudan ulkopuolelta vallin laelle parikymmentäsenttiä tätä vähemmän. Vallin paksuus on 4-5,5 m. Tervahaudan halssiaukko aukeaa lounaaseen. Vaikka tervahaudan päällä kasvaa puita, on sen havaitseminen maastossa verrattain helppoa.
metsakeskus.1000044853 581 Konttineva 10002 12016 13175 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044853 Mäntyvaltaisessa sekametsässä sijaitsevan tervahaudan halkaisija on noin 15, josta vallin leveyttä noin 4-5 m. Tervahauta on loivapiirteinen ja matala. Sen syvyys (pohjalta vallin laelle) on hieman alle metri, haudan ulkopuolelta vallin laelle 40-70 cm. Tervahaudan pohjalla oli metalliromua. Tervahaudan halssiaukko aukeaa lounaaseen, ja se oli osin kivetty.
metsakeskus.1000044855 581 Sahapukkimäki 10002 12016 13175 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044855 Hiekkatien ja pellon väliin jäävässä metsäsaarekkeessa sijaitsevan tervahaudan halkaisija on noin 12 m, syvyyttä tervahaudalla on (pohjalta vallin laelle) noin 1,1 m. Vallin paksuus on noin 3,5-4,5 m. Tervahaudan halssiaukko suuntaa etelään. Inventoinnin aikaan tervahautaa peitti tiheä heinä- ja varpukasvusto.
metsakeskus.1000044856 581 Ylinenneva 10002 12016 13175 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044856 Tiheässä nuoressa metsässä sijaitsevan tervahaudan halkaisija on noin 14 m. Tervahaudan syvyys pohjalta vallin laelle on noin 1,5 -1,9 m, haudan ulkopuolelta vallin laelle noin 0,7-1,2 m. Vallin paksuus on 3,4-4,5 m. Halssiaukko aukeaa koilliseen. Maasto laskee jyrkästi itä-koilliseen välittömästi tervahaudan itäpuolelta.
metsakeskus.1000044857 581 Käenkosken louhos 10007 12012 13124 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044857 Käenkosken länsipuolen kalliomäellä sijaitsee vanha kivilouhos. Paikalla on useita erillisiä ja erikokoisia louhosalueita, joista näyttävimmät sijoittuvat alueen eteläosaan. Suurimman yksittäisen louhoksen koko on noin 40 * 40 m, syvyys 3-4 m. Pienimmät yksittäiset louhokset ovat muutaman metrin pituisia ja alle puoli metriä syviä. Kallion leikkauksissa ja maastossa olevissa lohkokivissä on näkyvissä poranjälkiä. Louhosalueen tarkkaa ikää ei ole saatu selville. Oletettavaa kuitenkin on, että louhos ajoittuu 1800-luvun loppuun – 1900-luvun alkuun. 1800-luvun pitäjänkartoilla paikalle ei ole merkitty mitään louhokseen viittaavaa. Vuoden 1959 peruskartalla kallion laelle on merkitty louhokseen viittaavia jyrkänteitä. Kohteen aluerajaus pitää sisällään maastossa havaitun louhosalueen lisäksi Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta (rinnevarjoste pistepilvi) havaitut louhokset. Louhosalueella sijaitsevien yksittäisten louhosleikkausten, kivikasojen yms. kartoittaminen vaatisi kohdennetun arkeologisen tutkimuksen, kuten tarkkuusinventoinnin tai kartoituksen.
metsakeskus.1000044859 143 Muumäki 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044859 Muumäki on ollut Riitialan läntisenä naapurina lähes 500 vuotta. Muumäeltä mainitaan vuonna 1540 kaksi taloa, Sarkki I eli Muumäki ja Sarkki II (Ikaalisten entisen emäpitäjän historia 1 vuoteen 1640. 1996. S. 231-232 ja 414). Vuoden 1797 isojakokartalle on merkitty yksi talotontti ja isonjaon selitelmässä Mumäeltä mainitaan yksi talo. Mahdollisesti Sarkki II on sijainnut nykyisen Muumäen pohjoispuolella nykyisen Leinon paikkeilla – mäki jolla Leino sijaitsee, on nimetty isojakokartalle Sarkin mäeksi.
metsakeskus.1000044860 143 Rajakivi 10002 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044860 Paikalle on merkitty vuoden 1805 isojakokartalle rajapiste ja selitelmään ”Rajakivi”. Paikalla on kaksi lähellä toisiaan sijaitsevaa n. 70 cm korkeaa pystykiveä, joista toinen (alanro 1) on pystytetty n. 1,5 m halkaisijaltaan olevan, nykymuodossaan lähinnä soikeahkon n. 50 cm korkean kiviröykkiön päälle sekä kolmas rajamerkintä, joka on pienempien kivien epämääräinen rypäs (alanro 3), sen kiviä on merkitty punaisella maalilla, kuin myös kiviröykkiön päälle pystytetyn rajakiven yläosa. Kaikki kolme rajamerkintää sijaitsevat entisillä kylärajoilla ja nykyisillä tilarajoilla tai ihan niiden tuntumassa.
metsakeskus.1000044861 143 Rököttäjänsaari 10002 12004 13051 11006 27000 296240.15489149 6865040.02877746 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044861 Paikalle on merkitty vuoden 1805 isojakokartalle rajapiste ja sen nimeksi selitelmään ”Rököttäjänsaari”. Paikalla on iso röykkiön päälle asetettu pystykivi. Röykkiön kivet ovat paksun sammaleen peitossa. Rajakivi sijaitsee nykyisellä tilarajalla.
metsakeskus.1000044863 143 Ahvenlamminneva 1 10007 12016 13013 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044863 Paikalle on merkitty vuoden 1959 peruskartalle kaksi latoa ja vuoden 1984 peruskartalle yksi lato. Paikalla on n. 8 x 5 metrin kokoisen pehkuladon pitkälle lahonneet jäännökset. Itäisempi lato on hävinnyt kokonaan. Paikalla on myös useita reiitettyjä keloja, jotka ovat toimineet kuivatusseipäinä, joissakin on jäljellä rautalankoja, joita pingotettiin kuivatusta varten seipäiden välille, aiemmin kelosta toiseen oli orret. Osa seipäistä on vielä pystyssä, jotkut kumollaan ja jo osin kasvillisuuden peitossa. Suossa erottuu myös poikkeavia kasvillisuuskohtia, joista sammalta ja turvetta on ilmeisesti viimeksi nostettu. Paikallisen tiedon mukaan Ahvenlamminnevalta on kerätty pehkua 1950-luvulle saakka, haasiot täytettiin 3 kertaa kesässä. Ahvenlamminnevalla on ollut myös läpiajettava pehkulato, joka on hävinnyt. Kylissä on ollut käytössä myös pehkumyllyjä. Etäisyys taloista pehkunnostosoille on voinut olla kymmeniä kilometrejä.
metsakeskus.1000044863 143 Ahvenlamminneva 1 10007 12016 13013 11042 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044863 Paikalle on merkitty vuoden 1959 peruskartalle kaksi latoa ja vuoden 1984 peruskartalle yksi lato. Paikalla on n. 8 x 5 metrin kokoisen pehkuladon pitkälle lahonneet jäännökset. Itäisempi lato on hävinnyt kokonaan. Paikalla on myös useita reiitettyjä keloja, jotka ovat toimineet kuivatusseipäinä, joissakin on jäljellä rautalankoja, joita pingotettiin kuivatusta varten seipäiden välille, aiemmin kelosta toiseen oli orret. Osa seipäistä on vielä pystyssä, jotkut kumollaan ja jo osin kasvillisuuden peitossa. Suossa erottuu myös poikkeavia kasvillisuuskohtia, joista sammalta ja turvetta on ilmeisesti viimeksi nostettu. Paikallisen tiedon mukaan Ahvenlamminnevalta on kerätty pehkua 1950-luvulle saakka, haasiot täytettiin 3 kertaa kesässä. Ahvenlamminnevalla on ollut myös läpiajettava pehkulato, joka on hävinnyt. Kylissä on ollut käytössä myös pehkumyllyjä. Etäisyys taloista pehkunnostosoille on voinut olla kymmeniä kilometrejä.
metsakeskus.1000044864 143 Ahvenlamminneva 2 10007 12018 13202 11042 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044864 Ahvenlammen pohjoisrannalla on viidestä n. 60 cm pitkästä kelopuun rangasta koostuva rajamerkki, keskellä olevassa on roomalainen numero Xl. Rajamerkistä n. 100 m länteen on kahdessa kohtaa puisia linjamerkkejä. Kohteet eivät sijaitse aivan nykyisillä rajalinjoilla
metsakeskus.1000044864 143 Ahvenlamminneva 2 10007 12018 13202 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044864 Ahvenlammen pohjoisrannalla on viidestä n. 60 cm pitkästä kelopuun rangasta koostuva rajamerkki, keskellä olevassa on roomalainen numero Xl. Rajamerkistä n. 100 m länteen on kahdessa kohtaa puisia linjamerkkejä. Kohteet eivät sijaitse aivan nykyisillä rajalinjoilla
metsakeskus.1000044866 143 Isovuori 10007 12016 13198 11042 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044866 Isovuoren laelle on merkitty kolmiomittauspiste jo vuoden 1911 senaatin karttaan ja vielä vuoden 1990 peruskartalle Paikalla on n. 3 x 2,5 m kokoinen kallion reunalle koottu röykkiö, jossa on myös isoja 0,5-1 metrin kokoisia kiviä. Röykkiöön, osin kallioon, on tehty päätä ja sivulta n. 15-20 cm halkaisijaltaan oleva holvaus, joka liittyy paikalla olleen kolmiomittaustornin kiinnityksiin. Lähellä on myös ainakin yksi kallioon pultattu kiinnitystanko.
metsakeskus.1000044866 143 Isovuori 10007 12016 13198 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044866 Isovuoren laelle on merkitty kolmiomittauspiste jo vuoden 1911 senaatin karttaan ja vielä vuoden 1990 peruskartalle Paikalla on n. 3 x 2,5 m kokoinen kallion reunalle koottu röykkiö, jossa on myös isoja 0,5-1 metrin kokoisia kiviä. Röykkiöön, osin kallioon, on tehty päätä ja sivulta n. 15-20 cm halkaisijaltaan oleva holvaus, joka liittyy paikalla olleen kolmiomittaustornin kiinnityksiin. Lähellä on myös ainakin yksi kallioon pultattu kiinnitystanko.
metsakeskus.1000044868 143 Heittola 10002 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044868 Heittola on ollut neljän talon maakirjakylä. Taloryhmä sijaitsi Heittolanlahdessa, jota on nimitetty myös Aureenlopenlahdeksi. Vuoden 1540 maakirjassa mainitaan Kauppila, Nyppeli ja Upari, joista viimeinen hävisi jo samalla vuosikymmenellä, kirjallisissa tiedoissa mainitaan, että se liitettiin todennäköisesti Viljakan tilaan. Nyppeli siirrettiin toiselle paikalle 1800-luvulla (Ikaalisten entisen emäpitäjän historia 1 vuoteen 1640. 1996. S. 233 ja 407). Heittolan kylänpaikalle tehtiin aluerajaus vuosien 1791-1792 isokartan mukaan. Isojakokartalle on merkitty Heittolantien pohjoispuolelle Hardus / Hartus, Keisari / Kauppila ja eteläpuolelle Nyppeli sekä Wiljacka / Viljakka. Nyppelin vanha talotontti on rakentamaton, alue oli vuoden 2021 inventoinnin aikana hevoslaitumena. Muut talotontit ovat nykyisin asuttuja – Hartuksen vanhalla talotontilla sijaitsee vain yksi rakennus, Viljakan ja Kauppilan pihapiireissä on enemmän rakennuskantaa. Nyppelin 1850-luvulla valmistuneet aitat on siirretty Kauppilan pihapiiriin vuonna 1975 ja ne on kunnostettu. Aittojen perustukset ovat yhä jäljellä, ne sijaitsevat Heittolantien eteläpuolelle n. 90 m Nyppelin talotontista koilliseen. Kauppilan nykyisen päärakennuksen rakentamissa maat on ajettu Nyppelin tontille. Kauppilan vanha keltaiseksi maalattu päärakennus on valmistunut n. 1860-80-luvuilla, rakennus sijaitsee nykyisen tiilisen asuinrakennuksen länsipuolella. Vanhan päärakennuksen lounaispuolella heti Heittolantien pohjoispuolella on sitä vanhempi rakennus, jonka valmistumisvuosi ei ole tarkemmin tiedossa. Nyppelistä siirretyt aitat sijaitsevat pihan itäreunalla. Talotontin pohjoispuolella on uusia hallirakennuksia ja mm. navetta. Viljakan pihapiirissä on 1890-luvulla valmistunut päärakennus ja 1800-luvun aitta. Nykyinen uusi päärakennus sijaitsee umpipihan länsilaidalla. Hartuksen talo on sijainnut vastapäätä Viljakkaa heti nykyisen Heittolantien pohjoispuolella, tämä alue on rakentamatonta nurmea. Hartuksen nykyinen päärakennus on Germund Paaerin suunnittelema ja se valmistunut 1940-luvulla, rakennus sijaitsee talotontin pohjoisreunalla. Pihan itäreunalla on vanha aitta, paikallisen tiedon mukaan sillä voi olla ikää 150-200 vuotta.
metsakeskus.1000044869 143 Heittola 5 10007 12004 13013 11006 27000 289889.80942078 6865674.54646846 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044869 Heittolan Nyppelin talon aittojen perustukset ne sijaitsevat Heittolantien eteläpuolella n. 90 m Nyppelin talotontista koilliseen. 1850-luvulla valmistuneet aitat on siirretty Kauppilan pihapiiriin vuonna 1975 ja kunnostettu.
metsakeskus.1000044870 143 Riitiala (Kimppukylä) 10002 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044870 Riitialasta mainitaan vuonna 1540 yksitoista taloa. Suurin talo oli Penttilä, Leikko ja Vakeri oli jaettu. Lauri Myötyri oli pikkutilallinen, jonka maat yhdistettiin myöhemmin Leikkoon. Kiianen halottiin 1550-luvun alussa kahtia, toista puolta alettiin kutsua Taloseksi. Noin joka toinen riitialainen omisti erämaita pohjoisessa (Ikaalisten entisen emäpitäjän historia 1 vuoteen 1640. 1996. S. 231, 414-415). Vuoden 1797 isojakokartalle Kimppukylään on merkitty kahdeksan talotonttia: Ala Wakeri / Ala-Vakeri (A, B), Kiianen (K), Läycki/Läykki (E), Leicko/Leikko (F), Penttilä (H), Penttilä (I) ja Wilppo/Vilppo (D). Heittolantien eteläpuolella kylänpaikka on suureksi osaksi peltoa, Läykki on kokonaan peltoa, myös Kiiasen talotontilla on vain yksi rakennus. Heittolantien pohjoispuolella Penttilän vanhat talotontit ovat suureksi osaksi rakentamattomia, Vilppo on nykyisin tiiviisti rakennettu.
metsakeskus.1000044871 143 Iso-Röyhiö 10002 12001 13000 11019 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044871 Kohteesta Paasto 1 vajaat 100 metriä kaakkoon havaittiin vuoden 2016 inventoinnissa kynnöspellossa kvartsi iskoksia aivan nykyisen metsän- ja pellonrajassa. Paikalla oleva pelto oli tehty hiekkamaahan pienialaiselle terassille. Topografiansa puolesta paikka sopisi asuinpaikaksi. Ilmeisesti kohteen Paasto 1 ympäristön kivikautiset asuinpaikat sijoittuvat tasaiselle rinneterasseille, jossa maaperä on sopivan hiekkainen.
metsakeskus.1000044872 143 Paasto 4 10002 12001 13000 11019 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044872 Kynnöspellossa kvartsi-iskosten keskittymä noin 100 metriä kohteesta Paasto 1 koilliseen osittain peltorinteen laella. iskokset keskittyivät erityisesti pitkänomaisen peltoraunion länsipuolelle rinteen laelle. Ilmeisesti kohteen Paasto 1 ympäristön kivikautiset asuinpaikat sijoittuvat tasaiselle rinneterasseille, jossa maaperä on sopivan hiekkainen.
metsakeskus.1000044873 143 Töllinmäki 2 10007 12016 13182 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044873 Töllinmäen löytöpaikan läheisessä peltosaarekkeessa havaittiin pitkänomaisia kiviraunioita. Paikalle on isojakokarttaan merkitty viljelemättömiä alueita ja pieniä peltoja. Nykyisen (v.2017) muotonsa kivirauniot ovat saaneet pellonraivauksen tuloksena. Paikalta ei ole koekuopituksessa havaittu kulttuurikerrosta.
metsakeskus.1000044874 143 Rautamäki Oja 10002 12001 13013 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044874 Ojan talon tonttimaa on todennäköisesti sijainnut Yli-Ojan talon lounaispuolella muutamia koivuja kasvavalla niityllä pihapiirin laidassa, jossa nykyisin on pieni asuinrakennus 1990-luvulta. Alue on pääosin autioitunut ja rakentamaton. Vuonna 2017 tehtyjen lapionpistojen perusteella alueella havaittiin ainoastaan alle 100 vuotta vanhaa esineistöä. Alueen historiallisen ajan kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti syvemmällä. Ylioja on kylän vanhoja kantataloja, nykyisellä suvulla tila on ollut 1540-luvulta alkaen. Yliojan isännät olivat 1800-luvulta aina 1940-luvulle saakka tunnettuja kansanparantajia. Yliojan pihapiiriä rajaavat 1920- ja 30-luvulla rakennetut hirsirakennukset, vaaleaksi maalattu asuinrakennus sekä navetta, heinäsuuli ja riviaitta. Pihapiiri on puistomainen, pihassa on kuusiaita, koivuja, sembra-mäntyjä, tammia. Pihan ja tien risteyksessä on Juho Yliojan muistomerkki, jonka messinkilaatan lahjoitti Ikaalinen seura. Tilakeskuksen ympäristössä on neljä 1800-luvulla autioitunutta kantatalon asuintonttia.
metsakeskus.1000044875 143 Soronniemi 10007 12016 13182 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044875 Iso-Eskelin peltojen eteläosassa ja pellonlaidassa on kymmenkunta viljeyröykkiötä. Pellolla sijaitsevat röykkiöt on koottu ilmeisesti ainakin osittain kalliolle ja ne ovat selkeästi maastosta erottuvia. Yksi röykkiöistä on ilmeisesti ladon alla. Röykkiöiden tarkkaa lukumäärää on vaikea hahmottaa, sillä erityisesti pellonlaidassa olevat röykkiöt muodostavat lähes yhtenäisen ketjun. Pellolla erottuu viisi selkeää viljelyröykkiötä sekä yksi todennäköinen viljelyröykkiö ladon alapuolella.
metsakeskus.1000044876 143 Rako kivi 10001 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044876 Tiedon mukaan Kyrösjärvessä sijaitsee mahdollisesti muinaisjäännöksenä pidettävä rajakivi (”...uti Kyrösjärvi sjö liggande stor sten”), joka tunnetaan nimellä ”Selkä Saaren Raja Kivi”. Lisäksi rajamerkkinä on mainittu ”Rako Kivi”. Kohde sijaitsee mahdollisesti Rajasaaressa, jossa vuoden 2017 inventoinnin yhteydessä ei käyty.
metsakeskus.1000044879 20 Sontula 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044879 Sontulan asukkaista Uoti -nimisen miehen mainitaan olleen vuonna 1461 Hämeenlinnassa maakäräjillä lautakunnan jäsenenä, ja myöhemmin 1400–luvulla mainitaan myös muita Sontulan kylästä. Vuonna 1539 kylässä oli kuusi veroa maksavaa taloa: Aakala, Anttila, Heikkari, Kaarela, Mattila (Kinnari) ja Uotila (Teinilä) (Suvanto 1954, 55). Suomen maatilat teossarjan toisen osan (1931) mukaan Sontulan kylään kuuluivat vuonna 1931 Aakkolan, Heikkarin ja Vintolan maatilat. Aakkola oli vuoteen 1931 asti valtion virkatalo. Heikkarin tila syntyi yhdistämällä Mattilan tilaan maita Heikkarin sekä Uotilan tiloista ja erottamalla maata Karjaniityn lohkotilasta vuosina 1905 ja 1923 (Brander et al. 1931, 28–30). Kylän neljän talon ryhmä (Akala, Uotila, Karela, Antila) asemoituu Sontulantien eteläpuolelle asuinrakennusalueelle. Kahden talon eli Heikarin ja Mattilan talot asemoituvat Aakalantien ja Sontulantien risteyksen pohjoispuolelle. Akalan Puustelli on nykykartalle asemoituna nykyisen Jalannin talon kohdalla. Aluetta vuonna 1943 inventoinut Annikki Nisula mainitsee Sontulasta Kivaronmäeltä historiallisen ajan muinaisjäännöksenä kiviuunin eli ”ryssänuunin”, joka sijaitsi Toijalan–Sontulan maantien varressa. Sontulan peltoaukean kaakkoisreunassa, osittain ryteikköisessä metsässä, vanhan hiekkakuopan pohjoispuolella sijaitsee Kailanmäen lähde.
metsakeskus.1000044881 20 Taipale (Hinkka) 10001 12001 13007 11006 27000 326303.86151145 6792681.43402367 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044881 Taipaleen kylä sijaitsee nykyisen Akaan kunnan koilliskulmassa Lempäälän rajan tuntumassa. Kyläbon laajan peltoaukeaman keskellä, ja aukean itälaidalla sijaitsee Tolvilan kylä ja kartano (Heiskanen 2006, 79). Taipaleen kylän isäntäluettelot julkaistiin vuonna 2007 Vanhaa viialaa -teoksessa (Korkeamäki 2007, 22). Entisessä Viialassa sijainnut Taipale koostui Korkeamäen mukaan kolmesta kantatilasta: Hinkka, Hyrkäs ja Taikina (Korkeamäki 2007, 56). Kirsti Arajärven mukaan kylässä oli vuonna 1540 yhteensä neljä tilaa eli Hinkka, Hyrkäs ja kaksi Taikinan tilaa. Vuonna 1553 kylästä mainitaan uusi tila, Niilon tila ja toinen Hyrkäksen tila. Tämä toinen Hyrkäs katosi jo vuonna 1556. Vuonna 1600 tiloja oli Taipaleen kylässä viisi kappaletta (Arajärvi 1959, 41). Hinkan talon ensimmäisenä omistajana mainitaan vuonna 1540 Heikki Klemetinpoika (Höri). Hinkan tila oli ratsutila, jonka kantatilaan yhdistettiin yksi tila 1610–luvulla ja toinen 1630 luvulla. Laurilan tila (augmentti) yhdistettiin Hinkkaan 1860-luvulla. Tilalla ei ollut torppia 1700- tai 1800-luvuilla, mutta vuonna 1900 niitä oli kolme (Jutikkala & Nikander 1945, 157). Isonjaon aikaan vuonna 1773 kylässä oli Hyrkäs, Hinkka, Taikina ja neljäs, tunnistamaton tontti, joka on saattanut olla kahtia jaetun Hinkan toinen tontti. Hyrkäs siirtyi nykyiselle paikalleen isonjaon jälkeen mutta ennen 1860-lukua. Taikinan talo katosi kartoista 1800 luvun loppupuolella (Heiskanen 2006, 79). Vanhassa kyläkeskustassa on säilynyt Hinkan tilan rakennuskantaa, mutta myyt kylän tontit ovat autioituneet ja metsittyneet. Hinkkaan on liitetty naapurikylään Alkkulaan kuulunut Laurilan talo. Pääosan Hinkan vanhasta rakennuskannasta tuhoutui 1990-luvun vaihteessa. Rakennukset sijaitsevat vanhan kylätontin alueella, ja tontin lounaispuolen metsikössä sijaitsivat Hyrkkään ja Taikinan autioituneet talonpaikat. Toinen säilynyt talo, Hyrkäs, sijaitsee peltoaukean pohjoislaidalla. Vanhat kylätontit sijaitsivat Alkkulanlahden ja Riitiälänjärven välisellä matalalla harjanteella (Heiskanen 2006, 79, 81).
metsakeskus.1000044882 20 Tarpia 2 10001 12001 13007 11006 27000 326059.62425900 6788838.52972137 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044882 Ensimmäinen maininta Tarpiasta on vuodelta 1506. Tarpia oli vuonna 1539 pieni yksityistila, jonka isännät Erkki ja Heikki Laurinpoika mainitaan vuonna 1539 (Suvanto 1954, 53; Heiskanen 2006, 82). Kylään ei ole koskaan kuulunut enempää kuin yksi talo (Heiskanen 2006, 20, 82). Kylä on koostunut siis Kuorttilan yksinäistilasta. Kuorttila mainitaan kruununtilana vuonna 1610, läänityksenä 1646–1668 sekä perintötilana vuodesta 1690. Kuorttilan ensimmäiseksi isännäksi mainitaan vuosilta 1506–1539 Heikki Laurinpoika (Korkeamäki 2007, 59). Suomen maatilat teossarjan toisen osan (1931) mukaan Tarpian kylään kuului vuonna 1931 Kuorttilan maatila (Brander et al. 1931, 31–32). Tarpian Kuorttilan eli Kartanonvainion tontti on siis ainakin 1780-luvulta. Vanhempi tilakeskusta ympäröivä vanha peltomaisema on tuhoutunut kaavoituksen ja omakotirakentamisen vuoksi (Heiskanen 2006, 83). Kunnalliseen omistukseen Kuorttila siirtyi vuonna 1992 ja vuodesta 2002 tila on kuulunut Viialan kunnalle (Korkeamäki 2007, 61). Jari Heiskanen on tutkimuksessaan asemoinut kyseisen G. Barckin piirtämän kartan vuodelta 1782.
metsakeskus.1000044883 169 Niemenkylä 2 (Waulambi/Niemis) 10007 12001 13007 11006 27000 305213.00000000 6744672.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044883 Niemenkylän vanha kylätontti on sijainnut nykyisen Vaulammin kylän alueella, Loimijoen itärannalla, Haapaniemen kylästä koilliseen. Kylätontin kohdalla on Loimijokeen idästä pistävä niemi, jonka mukaan kylä on epäilemättä saanut nimensä. Niemenkylä on kuulunut yhdessä Haapanimen kylän kanssa Vaulammin jakokuntaan, joka hajosi vasta 1700-luvun lopulla. (Alanen 2004: 49?50.) Kylän asutuksen juuret ulottuvat viimeistään 1400-luvun lopulle, sillä vuosina 1507 ja 1509 mainitaan asiakirjalähteissä henric persson nemis. Hän oli todennäköisesti tuolloin kylän ainoan talon isäntä. (Alanen 2004:50.) Vuoden 1709 karttaan Niemenkylä on esitetty sijaitsevaksi kahdelle peltoalueiden erottamalle tonttialueelle, joista pohjoisempaan on merkitty kolme taloa (ks. Niemenkylä (Waulambi/Niemis) mj-tunnus 1000005295). Eteläisemmällä alueella on tällä kartalla pieniä peltotilkkuja. Vuoden 1731 kartalla pohjoisen tonttimaan asutus on kuvattu samoin, mutta eteläisen alueen keskisiin osiin on piirretty neljä sotilaiten asumuksiksi määriteltyä rakennusta. Eteläisempi tonttimaa on edelleen varsin tiheästi asuttu, ja sen asutus on mahdollisesti alkanut vasta 1700-luvun aikana. Tarkempi kartta-analyysi puuttuu.
metsakeskus.1000044884 20 Terinen 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044884 Terisen kartano muodostui Sääksmäen pitäjään 1590-luvulla Kankaroisten kylän kuudesta tilasta, Terissaaren kylän kahdesta tilasta sekä Sampauksen kylän kolmesta tilasta. Vuosina 1910–1920 kartanosta erotettiin Terissaaren ja Ilomäen tilat, jotka käsittivät puolet kartanosta. Teristen kartanon kantakylän Kankaroisten kylän kantatilana oli Ketun talo, joka mainitaan jo vuonna 1539. Kartanolla ei ollut torppia 1700-luvulla, mutta 1800-luvulla niitä oli neljä kappaletta (Jutikkala & Nikander 1945, 116–117). Suomen maatilat teossarjan toinen osa (1931) luettelee Teristen kylässä Ilomäen ja Terisen maatilat.
metsakeskus.1000044885 20 Terissaari 2 10001 12001 13007 11006 27000 334334.70522790 6787547.41887277 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044885 Terissaareen on merkitty vuoden 1641 maakirjakartassa kaksi taloa ja ilmeisesti nimi ”Terdis” tai ”Tersjö”. Kotiseutu: Suomen kotiseutututkimuksen äänenkannattaja (1.1.1911 nro 1.) mainitsee, että ”Teristen kartano on ennen uinoin [sic] ollut ’Terin saaressa’, jossa vielä pitäisi näkyä kivijalan ja kellarin jäännöksiä. Sinne johti pitkä silta nykyisen kartanon tienoille.” Vuosien 1768–1860 Mulkueen alueen isojakokartoissa (Mulkue H73:22/1-16) Terissaareen ei ole merkitty rakennuksia tai tiluksia.
metsakeskus.1000044887 20 Tolvila 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044887 Tolvilan jakokuntaan kuuluneessa Tolvilan kylässä, joka on nykyään lähellä Akaan kunnan pohjoisrajaa, oli vuonna 1540 seitsemän tilaa: Hoppula, Hietala, Filppula, Masi, Ränttälä ja Kauppila. Kauppilan tila katosi vuonna 1571, joten vuonna 1600 kylässä oli kuusi tilaa, Kylän tarkasta sijainnista 1500-luvulla ei ole tarkkaa tietoa, mutta nykyinen Tolvilan paikka olisi Jari Heiskasen mukaan sopinut hyvin kylänpaikaksi: kylä olisi ollut peltojen keskellä ja alueelta olisi ollut hyvä näköala Jumuselle ja Alkkulanlahdelle (Arajärvi 1959, 41, Heiskanen 2006, 84). Suomen kartanot ja suurtilat III (1945) mainitsee tilan suurtilana. Ensimmäisenä tunnettuna omistajana mainitaan vuonna 1465 Martti Tolvila. Suurtila eli kartano muodostui 1650–1880, kun Erik Pistolhjelmille (Pietarinpoika) lahjoitettiin seitsemän tilaa. Ensimmäiset talot hän tosin oli saanut juuri ennen aateloimistaan vuonna 1647, jolloin hänelle siirrettiin neljä tilaa. Kartano nautti säterivapautta vuoteen 1665, jolloin myös kartanon asuinrakennus valmistui. Vapaudet peruutettiin vuosina 1682–1683. Tila muodostettiin säteriratsutilaksi ja ostettiin perintötilaksi vuonna 1790 (Jutikkala & Nikander 1945, 156; Heiskanen 2006, 84).
metsakeskus.1000044888 20 Tyrisevä 2 10001 12001 13007 11006 27000 334998.45522790 6784847.62321724 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044888 Suomen maatilat teossarjan toisen osan (1931) mukaan silloiseen Sääksmäen pitäjään kuuluneeseen Tyrisevän kylään kuuluivat Kintun sekä Seppälän ja Yli-Kuitun maatilat. Yli-Kuitu ostettiin Seppälän tilaan vuonna 1900 (Brander et al. 1931, 1226–1227). Kylästä on isojakokartta vuodelta 1768 (H73:22/1-16. Kartta 1), vaikka Kansallisarkiston kuvailutiedot määrittelevätkin sen liki sata vuotta nuoremmaksi eli vuoteen 1860. Kartta on digitoitu ja saatavissa Kansallisarkiston verkkopalveluista. Karttaan on merkitty neljä taloa, eli Kintun, Seppälän (Säppälän), Kuitun (kaksi vierekkäistä tonttia) sekä Ellilän tontit.
metsakeskus.1000044889 20 Vuoltee 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044889 Vuoltee sijaitsee Jalantijärven pohjoispäässä. Jutikkalan mukaan alueella on ollut (nyk. noin Peltomäki-kohdassa) kahden talon kylä. Vuolteen kylä tai talo lienee Akaan toiseksi vanhin. Seppo Suvannon mukaan Vuolteessa oli asutusta jo 1100-luvulla, mutta kirjoittamisajankohtana alueen kalmistolöydöt puuttuivat (Suvanto 1954, 23). Hirsjärven mukaan Nahkialan Äyskän jälkeen rakennettiin Vuolteen talo Kylmäkoskelle. Rakennus olisi ollut ”kiukaalla varustettu kalakoppi” (Aaltonen 1949, 72). Vuolteessa olisi siis ollut Nahkialan jälkeen Akaan toiseksi vanhin talo. A. M Tallgrenin mukaan Vuolteen kylän tai talon ensimmäinen rakennus oli Nakkon talo (Tallgren 1934). Ensimmäinen maininta Vuolteesta on vuodelta 1390, jolloin kylästä mainitaan lautamiehenä toiminut ”Vuolteen Paavo” ja vuodelta 1455 Llaurens I Woltis. Myös muita kyläläisiä mainitaan 1400-luvulla. Vuonna 1539 kylässä oli kolme isäntää eli kolme taloa (Suvanto 1943, 56). Seppo Suvannon mukaan Viialan kylässä oli vuonna 1739 neljä taloa: Kärävän, Riipan, Huovilan ja Kelon talot (Suvanto 1954, 243) Yhä asutun kylänpaikan nykyisen Riipan talon kohdalle sijoittuvalla alueella sijaitsee useita rakennusten jäännöksiä ja kivetty kaivo. Rakennukset, joihin havaitut jäännökset liittyvät, ajoittuvat todennäköisesti 1800-1900-luvuille. Kylänpaikan alueelta ei ole varmuudella havaittu merkkejä tätä vanhemmista rakenteista tai kulttuurikerroksista, mutta sellaisten olemassaoloa alueella ei voida sulkea pois. Kohteeseen kuuluvia muita osaalueita ei ole tarkastettu maastossa arkeologin toimesta.
metsakeskus.1000044890 791 Nuorisoseurantie 10007 12005 13071 11006 27007 451262.00000000 7117215.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044890 Vuosina 1773-1786 laadituille Piippolan isonjaon kartoille on merkitty kirkonkylän ja Kangaskylän välille kylätie. Tielinja on säilynyt hyvin samalla paikalla nykyisen Nuorisoseurantien ja pieneltä osin Kortteisen tekojärven pohjoispuolella Kortteisentien kohdalla. Nuorisoseurantien varrella sijaitsee vanhaa rakennuskantaa, mm. Marttilan ja Haapalan kantatalot. Tie on sorapintainen. Kortteisentie kulkee järveltä kohoavan kankaan reunalla. Tien lounaispuolella on Hakolankantatalon paikka. Tie on sorapintainen ja sen varrella on peltoja, yksi maatila ja muutamia omakotitaloja.
metsakeskus.1000044895 61 Ojasi 2 (Ohias/Oyis) 10002 12001 13007 11006 27007 308041.99726868 6745402.90031433 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044895 Ojoisten kylästä ilmeisesti 1700-luvun lopussa eronnut yksittäinen talo on tunnistettu Ojasin 2022 koekaivausten yhteydessä 1793 kartalta. Ks. Ojasi (Ohias/Oyis), mj-tunnus 1000005302. Vuoden 2024 tehdyn maastotarkastuksen aikana paikalla havaittiin kaksi kellarimaista kuoppaa/syvennystä sekä pitkänomainen kivirakenne, joka on voinut mahdollisesti kuulua talon perustuksiin tai kivijalkaan. Alueen pohjoispuolella on pyöreä kuoppamainen syvennys, josta johtaa kulkuaukko kohti peltoa. Mahdollisen sisäänkäynnin molemmin puolin on säilynyttä kivirakennetta. Kuopan reunoilla tai sen pohjalla ei havaittu säilyneitä perustuksia/rakenteita. Kyseessä on mahdollinen maakellari. Pohjoisemmasta kellarikuopasta noin kolme metriä kaakkoon sijaitsee toinen maakuoppa. Kuoppamainen maarakenne on suorakulmainen ja on kooltaan noin 1,5 x 2,5 m. Alueen koillisosassa, suorakulmaisen maakuopan itäpuolella sijaitsee osittain sammaloitunut kivirakenne. Rakenne on pitkänomainen ja koostuu pääosin päällekkäin ladotuista erikokoisista luonnonkivistä. Rakenne on noin 2 x 3 m suuruinen. Kohteen aluerajaus perustuu maastossa tehtyihin havaintoihin ja paikan topografiaan.
metsakeskus.1000044897 108 Hämeenkankaantie Sasi-Ahrola 10007 12005 13071 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044897 Osa viimeistään keskiajalla muodostunutta historiallista Hämeenkankaantien tielinjaa, joka on myös määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Tielinja noudattaa nykyistä Maisematien, Miharinlammentien ja Sasintien linjausta. Tielinjan kohdalla saattaa olla muinaisjäännöksiksi tulkittavia vanhoja tierakenteita.
metsakeskus.1000044898 576 Salmijärvi 10002 12016 13154 11006 27000 400945.00000000 6793760.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044898 Perimätiedon mukaan alueella on sijainnut Kiljaanin torppa, jota on myös Salmijärveksi kutsuttu (Simo Helvilän tiedonanto 2021). Paikalla sijaitsee rakennettu lähdekaivo (kyltitetty), kaksi nauris/kellarikuoppaa ja noin 300 x 150 metrin suuruisella alueella parisensataa raivausröykkiötä. Röykkiöiden koot ja muoto vaihtelevat. Osa on muurimaisia, osa kekomaisia, osa pyöreitä ja osa on kasattu isompien kivien ympärille/väliin. Röykkiöiden koko vaihtelee muutamasta metristä useisiin metreihin ja korkeus on vajaasta puolesta metristä reilusti yli metriin. On mahdollista että röykkiöitä on lisää rajatun alueen länsi- ja eteläpuolella. Tarkastushetkellä sankka aluskasvillisuus ei mahdollistanut näiden alueiden perusteellista havainnointia. Alueen röykkiöiden ja muiden rakenteiden ajoittaminen vaatii tarkempia ja laajempia arkeologisia tutkimuksia kuin mitä tarkastuksessa on mahdollista suorittaa. Käsi-GPS:llä mitatut kaksi kuoppaa ja kaivo on merkitty alueen alakohteiksi. Aluerajaus on tehty havaittujen röykkiöiden/latomusten levinnän mukaan.
metsakeskus.1000044898 576 Salmijärvi 10002 12016 13182 11006 27000 400945.00000000 6793760.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044898 Perimätiedon mukaan alueella on sijainnut Kiljaanin torppa, jota on myös Salmijärveksi kutsuttu (Simo Helvilän tiedonanto 2021). Paikalla sijaitsee rakennettu lähdekaivo (kyltitetty), kaksi nauris/kellarikuoppaa ja noin 300 x 150 metrin suuruisella alueella parisensataa raivausröykkiötä. Röykkiöiden koot ja muoto vaihtelevat. Osa on muurimaisia, osa kekomaisia, osa pyöreitä ja osa on kasattu isompien kivien ympärille/väliin. Röykkiöiden koko vaihtelee muutamasta metristä useisiin metreihin ja korkeus on vajaasta puolesta metristä reilusti yli metriin. On mahdollista että röykkiöitä on lisää rajatun alueen länsi- ja eteläpuolella. Tarkastushetkellä sankka aluskasvillisuus ei mahdollistanut näiden alueiden perusteellista havainnointia. Alueen röykkiöiden ja muiden rakenteiden ajoittaminen vaatii tarkempia ja laajempia arkeologisia tutkimuksia kuin mitä tarkastuksessa on mahdollista suorittaa. Käsi-GPS:llä mitatut kaksi kuoppaa ja kaivo on merkitty alueen alakohteiksi. Aluerajaus on tehty havaittujen röykkiöiden/latomusten levinnän mukaan.
metsakeskus.1000044900 922 Kukkola B 10002 12001 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044900 Kukkolan kuppikiven pohjoispuolelta pellon pinnalta löytyi yhdestä kohdasta runsaasti tiiltä sekä hiukan nokea ja rapautuneita kiviä. Lisäksi löytyi piikivi-iskos, fajanssia ja vihreää ikkunalasia. Pellossa ei havaittu merkkejä mahdollisesti säilyneistä rakenteista tai kulttuurikerroksista, mutta pienialaisia jäännöksiä on periaatteessa voinut säilyä muokkauskerroksen alapuolella. 1840-luvun pitäjänkartalla ei paikalla ole mitään rakennuksia, kuten ei myöskään vuoden 1959 peruskartalla. Kuppikiven vieressä, siitä pohjoiseen, tasanteen reunassa, on varsin tasakokoisten ja pinnasta kauttaaltaan jäkälöityneiden maakivien jonomainen muodostuma, kivirivi. Se ei vaikuta sattumanvaraisesti esim. pellonraivauksessa paikalle ajetulta, vaan kyseessä lienee tarkoituksellisesti tehty rakenne. Mahdollisesti sen tarkoitus on ollut rajata tasaista aluetta rinteen pohjoispuolella. Joitakin kymmeniä metrejä kuppikivestä länteen havaittiin kivetyn maakellarin jäännökset. Katto on romahtanut ja oviaukko osoittaa vanhalle järven rannalle päin. Rakenteen koko on 3x5 metriä. Koord: N 6797156 E 322225.
metsakeskus.1000044902 922 Laurila B 10002 12004 13054 11002 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044902 Paikalla on läpimitaltaan noin kaksimetrisen ja korkeudeltaan noin 60 cm kiven pääasiassa länsilaidalle kivistä ladottu kiveys tai röykkiö. Koko on noin 250 x 150 cm, korkeus noin 30 cm. Lähiympäristö on kivikkoa. Vaikuttaa siltä, että lähiympäristöstä kiviä ei ole raivattu niin paljon, että paikalle olisi saatu viljeltävä / kaskettava ala. Lähialueella tunnettujen ja tutkittujen rautakautisten hautaröykkiöiden joukossa on lukuisia tätä kohdetta muistuttavia kiveyksiä / röykkiöitä, joten on otettava huomioon, että kyseessä voi olla rautakautinen hautaröykkiö.
metsakeskus.1000044903 922 Laurila C 10002 12004 13000 11002 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044903 Noin 100 x 50 m kokoisen moreenikumpareen laella todettiin matala kiveys. Kiveys on kooltaan noin 200 x 150 cm, huolellisesti ladottu ja muodoltaan melko säännöllinen suorakaide. Korkeutta on noin 15 cm ja se on laeltaan tasainen. Kiveys on ladottu läpimitaltaan 15 – 30 cm kokoisista kivistä. Huolellisen latomisen ja säännöllisen muodon perusteella kyseessä lienee jokin muu kuin esim. kaskiröykkiö. Muutaman metrin etäisyydelle tehdyissä kolmessa koekuopassa havaittiin vain normaali podsolimaannos – ei merkkejä esim. kaskeamisesta. Lähialueella tunnettujen ja tutkittujen rautakautisten hautaröykkiöiden joukossa on lukuisia tätä kohdetta muistuttavia kiveyksiä / röykkiöitä, joten on otettava huomioon, että kyseessä voi olla rautakautinen hautaröykkiö. Kohteesta noin 10 m koilliseen on 1900-luvun maakellari, joka on rakennettu moreenikumpareen sisään. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kiveys ei liity maakellariin.
metsakeskus.1000044904 922 Päivärinne 10002 12001 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044904 Paikka on peltojen ympäröimä moreenikumpare, jota on viime vuosina käytetty laitumena. Se sijaitsee Rimminojan sivuhaaran eteläpuolella, Päivärinteen tilakeskuksesta pari sataa metriä länteen. Kumpareen korkeimmalla kohdalla on nurmettunut, suorakaiteen muotoinen tulisijan jäännös, jonka koko on 2,5x2x0,7 m. Harmaakivestä kootussa jäännöksessä havaittiin tiiltä ja yhdessä kivessä kiviporan jälki. Tulisijaan liittyy kaksi erikokoista ja mahdollisesti eri-ikäistä harmaakiviperustusta. Niistä pienempi on kooltaan 7x4 m, ja tulisija on sen kaakkoispäädyssä. Suurempi on kooltaan 14x6 m ja rajaa sisäpuolelleen edellä kuvatut rakenteet. Tulisijan jäännöksestä viitisen metriä etelään, alemmalla maastonkohdalla traktoriuran vieressä, on tulisijan perustus. Sen kiveys on lähes maantasainen, muodoltaan neliömäinen ja kooltaan 1,2x1,2x0,2 m. Kiveyksessä havaittiin tiilenmuruja. Kumpareen pohjoisosassa, alavalla kohdalla, lähellä pellonreunaa, on rakennuksen perustus, jossa on liki maantasaisia kiviä harvakseltaan. Rakenteen laajuus on 7x5 m. 1840-luvun pitäjänkartalla paikalla tai lähistöllä ei ole rakennuksia. Vuoden 1959 peruskartalla paikalla ei ole rakennuksia.
metsakeskus.1000044906 291 Vanhakylä 10007 12001 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044906 Paikalla on halkaisijaltaan n. 2 m kiven ja maan sekainen kasa, korkeus n. 70 cm. Tähän tehdyssä koekuopassa todettiin rapautuneita kiviä ja nokimaata. Kyseessä on siis tulisijan (uunin tai kiukaan) jäännös. Sijaitsee vanhassa metsässä parikymmentä metriä pellon reunasta pohjoiseen. Kyseessä voi olla saunan tai riihen kiukaan jäännös tai ehkä tästä noin 100 m luoteeseen v. 1842 kartalle merkittyyn myllyyn liittyvä myllytuvan uunin jäännös.
metsakeskus.1000044906 291 Vanhakylä 10007 12004 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044906 Paikalla on halkaisijaltaan n. 2 m kiven ja maan sekainen kasa, korkeus n. 70 cm. Tähän tehdyssä koekuopassa todettiin rapautuneita kiviä ja nokimaata. Kyseessä on siis tulisijan (uunin tai kiukaan) jäännös. Sijaitsee vanhassa metsässä parikymmentä metriä pellon reunasta pohjoiseen. Kyseessä voi olla saunan tai riihen kiukaan jäännös tai ehkä tästä noin 100 m luoteeseen v. 1842 kartalle merkittyyn myllyyn liittyvä myllytuvan uunin jäännös.
metsakeskus.1000044908 739 Haudanlahti 10002 12002 13000 11033 27000 541783.00000000 6783384.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044908 Savitaipaleen Lavikanlahden Haudanlahden itärannalla, lounaaseen työntyvästä niemestä on metallinetsinnässä löytynyt kaksi rautaesinettä: taivutettu terä sekä ruodollinen, angoa muistuttava n 30 cm pitkä keihäänkärki, jonka teräosa on säilyneen muodon perusteella ollut pajunlehtimäinen. Tarkastuksessa vuonna 2022 todettiin keihäänkärjen sijainti turpeen alla selvästi mineraalimaassa, joskin lähellä mineraalimaan yläosaa. Topografisesti kyseessä on rautakautiseksi hautapaikaksi hyvin sopiva veteen työntyvä kallioniemi. Tarkemmin viranomaiskäyttöön ILM22629.
metsakeskus.1000044910 698 Patokoski 3 10002 12016 13151 11006 27000 429265.00000000 7422427.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044910 Kohteeseen kuuluu viisi hiilimiilua (pystymiilu) ja yksi kellarikuoppa. Miilut ovat kutakuinkin tasakokoisia ollen pyöreitä ja noin 8 m halkaisijaltaan. Niiden ympärillä on havaittavissa ojakaivanto ja/tai kuoppia. Miilun 1 länsipuolella on iso suorakulmainen kellarikuoppa, joka on pituudeltaan n. 8 m luokkaa ja syvyydeltään n. 2 m. Kohteen koordinaatit osoittavat miiluun 1, muut rakenteet ovat alakohteina.
metsakeskus.1000044911 583 Kiimaoja 10001 12017 13193 11002 27000 517125.00000000 7433507.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044911 Kohde sijaitsee Pyhäjoen Könkäänkosken alapuolella olevassa pienehkössä suvannossa rannan tuntumassa ja aivan Kiimaojan välittömässä läheisyydessä. Ilmoittaja havaitsi lapsena 1970-luvulla kalastaessaan lähes kokonaan hiekkaan hautautuneen puuveneen yläosan, josta oli näkyvillä noin kaksi metriä. Vene sijaitsi poikittain virran suuntaan nähden. Näkyvyys havaintohetkellä oli hyvä. Vene oli havaittavissa vain yhtenä kesänä. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000044912 777 Kylmäniemi 10002 12016 13175 11006 27000 585768.00000000 7200728.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044912 Todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 10 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044913 211 Vedentausta Reivilä 10002 12001 13000 11019 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044913 Useita hienoja kivikautisia talttoja löydetty ilmeisesti 1990-luvun aikana peltotöiden yhteydessä, tarkkoja löytökoordinaatteja ei enää tiedetä. Paikalla maannos peltomulta 20-25 cm, jonka alla hieno hiekka ja paikoin karkeampi hiekka. Alle kilometrin päässä länteen on samalla korkeudella oleva irtolöytöpaikka (kivikautinen tasataltta) Vähä-Annala 1000007988.
metsakeskus.1000044915 290 Ukonlampi 3 10002 12016 13175 11006 27000 603502.00000000 7104917.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044915 Tervahauta, halkaisija noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044916 290 Ukonlampi 4 10007 12011 13114 11042 27028 603799.00000000 7105004.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044916 Lidar-havainto. Itä-länsi -suuntainen todennäköisesti toisen maailmansodan aikainen juoksuhauta. Pituus noin 50 metriä. Länsipäässä juoksuhaudan eteläpuolella näkyy noin 7 x 4 -metrinen painanne. Koordinaatit itäpäästä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000044917 837 Mustalammi 3 10007 12016 13124 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044917 Pieni kivenlouhinta- ja kivenveistopaikka sekä keskeneräisen myllynkiven löytöpaikka mäen laella.
metsakeskus.1000044918 837 Mustalammi 4 10007 12009 13094 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044918 Kolme kuoppaa rivissä harvaa metsää kasvavalla mäkitasanteella ja loivalla länsirinteellä. Kuoppien pituus n. 4 m, leveys 2-3 m.
metsakeskus.1000044920 320 Latvavaara 10007 12001 13000 11006 27009 531306.00000000 7422183.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044920 Kohde sijaitsee Latvavaara-nimisen kohouman itärinteellä suon laidassa. Siihen kuuluu 3 rakennetta. Rakenne 1 Rakenne on kutakuinkin neliön muotoinen hirsikehikon jäännös, jonka yhdessä kulmassa on piisirau-nio. Jäännös on noin 10 x 10 m kokoinen. Rakenne 2 Tämä on kuten edellinen, mutta hiukan pienempi. Myös tässä jäännöksessä on piisiraunio. Rakenne 3 Pienin rakennuksenjäännöksistä. Jäännöksessä on piisiraunio ja se on mahdollisesti sauna. Kyseessä lienevät kaksi savottakämppää ja sauna. Kohdepiste osoittaa rakenteeseen 1, muut rakenteet alakohteina.
metsakeskus.1000044922 619 Halkivaha 10002 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044922 Valtava (n. 3x3,5 m) haljennut siirtolohkare kahden pitäjän rajamerkkinä. Karttojen perusteella ollut myös maakuntarajan taite viimeistään 1800-luvulla, 1959 peruskartassa paikka on merkitty. Halkivaha on jo 1300-luvulla tunnettu maakunta- ja pitäjäraja (Paikkala et al. 2007:66).
metsakeskus.1000044924 790 Huuhkajanvuori 10002 12004 13054 11004 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044924 Useita röykkiöitä kallion laella, joista yksi erityisen hyvin erottuva. Suurin röykkiö selväpiirteinen, keskeltä kuopalla. Toiset kaksi alle kymmenen metrin etäisyydellä, molemmat paljon epämääräisempiä, puretun näköisiä. Missään röykkiössä ei selvää keskuskiveä tai pystykiveä eikä mitään rajamerkkeihin viittaavia kaiverruksia, kaikki on rakennettu kallion päälle. Röykkiöiden kohdalta menee tilaraja vuoden 1961 kartassa, mutta pitäjänkartassa paikalla ei ole mitään. Kohteen tyypittämiseen tai ajoittamiseen jää ongelmia ilman tarkempia tutkimuksia. Voivat olla joko lapinraunioita tai rajamerkkejä tai muita merkkejä. Kohteesta on alle kilometri Rautaveden rantaan.
metsakeskus.1000044924 790 Huuhkajanvuori 10002 12004 13054 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044924 Useita röykkiöitä kallion laella, joista yksi erityisen hyvin erottuva. Suurin röykkiö selväpiirteinen, keskeltä kuopalla. Toiset kaksi alle kymmenen metrin etäisyydellä, molemmat paljon epämääräisempiä, puretun näköisiä. Missään röykkiössä ei selvää keskuskiveä tai pystykiveä eikä mitään rajamerkkeihin viittaavia kaiverruksia, kaikki on rakennettu kallion päälle. Röykkiöiden kohdalta menee tilaraja vuoden 1961 kartassa, mutta pitäjänkartassa paikalla ei ole mitään. Kohteen tyypittämiseen tai ajoittamiseen jää ongelmia ilman tarkempia tutkimuksia. Voivat olla joko lapinraunioita tai rajamerkkejä tai muita merkkejä. Kohteesta on alle kilometri Rautaveden rantaan.
metsakeskus.1000044926 691 Pitkäkangas etelä 10001 12016 13175 11002 27000 393227.00000000 7058131.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044926 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Tervahautaa ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044927 536 Paskonkalliot 10007 12013 13126 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044927 Lähellä laavua ja nuotiopaikkaa, kallion laen etelälaidalla on kallioon kaiverrettuna kahdet nimikirjaimet, molemmista erottuvat kirjaimet "K N".
metsakeskus.1000044930 691 Pitkäkangas pohjoinen 10001 12016 13175 11002 27000 393477.00000000 7058151.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044930 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta, jonka on maastokartta merkintä on virheellinen. Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa.
metsakeskus.1000044932 536 Kettusuonkallio 10002 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044932 Kivistä rakennettu, käytöstä poistunut rajamerkki Korvolan ja Haaviston vanhalla kylärajalla (nro 3 inv. raportissa 2012), sähkölinjan alla. Vanha rajalinja on tällä kohden katkennut voimajohtilinjaa tehtäessä. Pyykki on kylärajalla, mutta sitä ei ole merkitty isojakokartalle eikä myöskään 1900-luvun kartoille. Yksikerroksinen kiveys on kooltaan 1,1 x 1,2 m ja sen keskellä on 70 cm korkea pystykivi, jossa ei erotu numeroa.
metsakeskus.1000044933 980 Liesijoki 1 10002 12016 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044933 Myllylammesta laskevan Liesijoen suulla on ollut Kivijärven, Venesjärven ja Majalahden talojen jalkamylly. Paikalla on ollut 1970-luvun lopulla vanhat myllynkivet (Treen seutukaavaliitto 1980:3). Nykyisin paikalla sijaitseva myllyrakennus on tuotu muualta Kurusta. Se, ovatko nykyisen myllyrakennuksen kivet paikalla alun perin sijainneesta myllystä, on epäselvää. Myllyrakennuksesta noin 50m kohti joen yläjuoksua sijaitsee luonnonkivistä rakennettu joen poikki kulkeva patorakennelma. Padon ja myllyn välinen osuus joenuomasta on perattu. Paikalla kasvaa runsaasti lehtipuita ja kuusia. Kohteelle voi kulkea polkua ja pitkospuita pitkin.
metsakeskus.1000044934 638 Pappila 10002 12001 13009 11010 27000 425883.00000000 6696653.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044934 Samalla paikalla on ollut pappila keskiajalta lähtien. Pappilan piha on avointa puutarhaa, joten alue on arkeologisesti mielenkiintoinen. Sijaintinsa vuoksi pappilan alueella saattaa olla myös keskiaikaista pappilavaihetta vanhempia kerroksia ja se sijoittuukin myös Ison Linnamäen muinaisjäännösalueen rajauksen sisäpuolelle. Nykyinen rakennus on valmistunut vuonna 1840 ja remontoitu täysin vuonna 2016. Porvoon museon kokoelmissa on päänumerolla BM1962142 keramiikanpaloja, jotka ovat Nils Cleven mukaan Novgorodista 1200-luvulta. Löytöpaikaksi on merkitty Pappilan puutarha.
metsakeskus.1000044935 678 Ojastenoja 10002 12004 13041 11004 27000 382967.00000000 7157282.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044935 Kursunnevan ja Ojastennevan välisellä kangasharjanteella sijaitseva mahdollinen jätinkirkko, jonka sisämitat ovat 36 x 9 metriä. Koillis-lounais-suuntaisen rakenteen eteläosan muoto on vaikeasti havaittavissa paikalle tehdyn äestyksen seurauksena, mutta vinovalovarjosteessa kohteen muoto erottuu kokonaisuudessaan. Valleissa mahdollisesti kaksi röykkiötä ja ulkopuolella yksi. Lisäksi kohteen ympärillä on kolme mahdollista röykkiötä. Rakenteen sisäpuolelta löytöinä kvartseja, palaneita kiviä sekä hiiltä. Kvartseja on havaittu etenkin rakenteen sisäpuolen pohjoispäässä sekä rakenteen ulkopuolella lounaispuolella. Lisäksi kohteesta noin 150-275 metrin luoteeseen ja noin 100 metriä lounaaseen sijaitsee vinovalovarjosteen perusteella mahdollisia asumuspainanteita. Tarkastus 2022: Kohde ja sen lähiympäristö tarkastettiin alkusyksystä 2022. Kohteessa todettiin ympärysvalli, joissa useita röykkiöitä/latomuksia. Myös vallin ulkopuolella sijaitsee kaksi latomusta. Vallin lähiympäristössä sijaitsee useita palaneiden kivien kumpuja, palaneiden kivien keskittymiä, kvartsikeskittymiä sekä yksi kuoppajäännös. Lisäksi laajalla alueella vallin ympäristössä havaittiin palaneita kiviä, kvartsia ja kvartsiytimiä. Muinaisjäännösalueen rajaus on tehty löytöjen levinnän sekä jätinkirkon eteläpuolella mahdollisesti sijaitsevien asumuspainanteiden perusteella. Jätinkirkon kulmat, rakenteet ja löytökeskittymät on laitettu alakohteiksi. Kohteesta 150-300 metriä luoteeseen ja 100 metriä lounaaseen sijaitsevia mahdollisia asumuspainanteita ei ole tarkastettu. Voimajohtoinventointi 2022: Kohde sijaitsee matalan kankaan eteläosassa hakkuunaukon itä- ja kaakkoisreunalla, osin eteläpuolisella tilalla, missä kasvaa varttunutta harvaa mäntymetsää. Jätinkirkko sijaitsee mäen korkeimmalla kohdalla, missä on huuhtoutunutta kivikkoa, ympäröivät alueet ovat hiekkaa ja hiekkadyynikenttää. Kankaan eteläkärki on kivikkoista, itä- ja eteläpuolella on ojitettua suota ja rämettä. Kohde on vaurioitunut laikutuksessa ja metsänaurauksessa, metsätyöt on tehty viime aikoina. Aiemman syksyllä tehdyn tarkastuksen tarkemmat tiedot eivät olleet käytettävissä vielä voimajohtoinventoinnin maastoinventoinnin aikana – alueella kuitenkin tehtiin samoja ja samansuuntaisia havaintoja kuin syksyn aiemmassa tarkastuksessa. Mainitaan vielä havainnot, joista ei ole tietoa tai mitattuja pisteitä rekisteriportaalissa: jätinkirkon lounaispää on avoin eli siinä ei esiinny vallia, kohdekoordinaateista n. 150 m länteen on n. 6 m halkaisijaltaan oleva painanne ja kankaan eteläkärjessä kivikkoisella maapohjalla epätasaista maastoa, epäselviä kuopanteita ja raivatulta vaikuttava n. 10 x 6 metrin kokoinen kohta, jossa ei ole vallia reunoilla. Luoteesta hiekkadyyneillä ja hiekkakankaalla olevat ”painanteet” ovat luontaisia veden aikaansaamia. Lisätutkimukset ovat tarpeen, jos voimajohtolinja toteutetaan suunnitellusti.
metsakeskus.1000044935 678 Ojastenoja 10002 12004 13054 11004 27000 382967.00000000 7157282.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044935 Kursunnevan ja Ojastennevan välisellä kangasharjanteella sijaitseva mahdollinen jätinkirkko, jonka sisämitat ovat 36 x 9 metriä. Koillis-lounais-suuntaisen rakenteen eteläosan muoto on vaikeasti havaittavissa paikalle tehdyn äestyksen seurauksena, mutta vinovalovarjosteessa kohteen muoto erottuu kokonaisuudessaan. Valleissa mahdollisesti kaksi röykkiötä ja ulkopuolella yksi. Lisäksi kohteen ympärillä on kolme mahdollista röykkiötä. Rakenteen sisäpuolelta löytöinä kvartseja, palaneita kiviä sekä hiiltä. Kvartseja on havaittu etenkin rakenteen sisäpuolen pohjoispäässä sekä rakenteen ulkopuolella lounaispuolella. Lisäksi kohteesta noin 150-275 metrin luoteeseen ja noin 100 metriä lounaaseen sijaitsee vinovalovarjosteen perusteella mahdollisia asumuspainanteita. Tarkastus 2022: Kohde ja sen lähiympäristö tarkastettiin alkusyksystä 2022. Kohteessa todettiin ympärysvalli, joissa useita röykkiöitä/latomuksia. Myös vallin ulkopuolella sijaitsee kaksi latomusta. Vallin lähiympäristössä sijaitsee useita palaneiden kivien kumpuja, palaneiden kivien keskittymiä, kvartsikeskittymiä sekä yksi kuoppajäännös. Lisäksi laajalla alueella vallin ympäristössä havaittiin palaneita kiviä, kvartsia ja kvartsiytimiä. Muinaisjäännösalueen rajaus on tehty löytöjen levinnän sekä jätinkirkon eteläpuolella mahdollisesti sijaitsevien asumuspainanteiden perusteella. Jätinkirkon kulmat, rakenteet ja löytökeskittymät on laitettu alakohteiksi. Kohteesta 150-300 metriä luoteeseen ja 100 metriä lounaaseen sijaitsevia mahdollisia asumuspainanteita ei ole tarkastettu. Voimajohtoinventointi 2022: Kohde sijaitsee matalan kankaan eteläosassa hakkuunaukon itä- ja kaakkoisreunalla, osin eteläpuolisella tilalla, missä kasvaa varttunutta harvaa mäntymetsää. Jätinkirkko sijaitsee mäen korkeimmalla kohdalla, missä on huuhtoutunutta kivikkoa, ympäröivät alueet ovat hiekkaa ja hiekkadyynikenttää. Kankaan eteläkärki on kivikkoista, itä- ja eteläpuolella on ojitettua suota ja rämettä. Kohde on vaurioitunut laikutuksessa ja metsänaurauksessa, metsätyöt on tehty viime aikoina. Aiemman syksyllä tehdyn tarkastuksen tarkemmat tiedot eivät olleet käytettävissä vielä voimajohtoinventoinnin maastoinventoinnin aikana – alueella kuitenkin tehtiin samoja ja samansuuntaisia havaintoja kuin syksyn aiemmassa tarkastuksessa. Mainitaan vielä havainnot, joista ei ole tietoa tai mitattuja pisteitä rekisteriportaalissa: jätinkirkon lounaispää on avoin eli siinä ei esiinny vallia, kohdekoordinaateista n. 150 m länteen on n. 6 m halkaisijaltaan oleva painanne ja kankaan eteläkärjessä kivikkoisella maapohjalla epätasaista maastoa, epäselviä kuopanteita ja raivatulta vaikuttava n. 10 x 6 metrin kokoinen kohta, jossa ei ole vallia reunoilla. Luoteesta hiekkadyyneillä ja hiekkakankaalla olevat ”painanteet” ovat luontaisia veden aikaansaamia. Lisätutkimukset ovat tarpeen, jos voimajohtolinja toteutetaan suunnitellusti.
metsakeskus.1000044936 785 Loirasenkangas 10001 12016 13175 11002 27000 485670.00000000 7154718.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044936 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044937 785 Loiranen 1 10001 12016 13175 11002 27000 486565.00000000 7155035.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044937 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044938 785 Loiranen 2 10001 12016 13175 11002 27000 486645.00000000 7154815.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044938 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044939 785 Sirkkakaarto itä 10001 12016 13175 11002 27000 488780.00000000 7155112.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044939 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044940 785 Nimisjärvi itä 10001 12016 13175 11002 27000 490097.00000000 7155240.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044940 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044941 785 Lepolanranta 1 10001 12016 13175 11002 27000 489057.00000000 7152410.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044941 Peruskarttaan merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044942 785 Lepolanranta 2 10001 12016 13175 11002 27000 489073.00000000 7152370.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044942 Peruskarttaan merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044943 785 Lepolanranta 3 10001 12016 13175 11002 27000 489033.00000000 7152265.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044943 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044944 785 Kalettomanjärvi lounas 10001 12016 13175 11002 27000 487660.00000000 7152157.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044944 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044945 785 Kalettomanjärvi länsi 10001 12016 13175 11002 27000 487556.00000000 7152290.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044945 Peruskarttaan merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044946 785 Korpelanlantto 1 10001 12016 13175 11002 27000 488457.00000000 7150575.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044946 Peruskarttaan merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044947 785 Korpelanlantto 2 10001 12016 13175 11002 27000 488485.00000000 7150535.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044947 Peruskarttaan merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044948 785 Kuntorata etelä 10001 12016 13175 11002 27000 489812.00000000 7146783.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044948 Peruskarttaan merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044949 785 Ruununtörmä lounas 10001 12016 13175 11002 27000 490175.00000000 7146466.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044949 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Tervahaudan lounaispuolella noin 13 metrin etäisyydellä on kaksi pientä vierekkäistä tervahautaa, joiden halssit suuntaavat lounaaseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044950 785 Mustola pohjoinen 10001 12016 13175 11002 27000 490959.00000000 7145901.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044950 Peruskarttaan merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044951 785 Säräisniemi 10001 12016 13175 11002 27000 491157.00000000 7146215.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044951 Peruskarttaan merkityt ja vinovalovarjosteessa erottuvat kaksi tervahautaa. Alakohteena merkitty tervahauta 2 sijaitsee noin 10 metriä tervahaudasta 1 länteen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044952 889 Toppisensuo 10001 12016 13175 11002 27000 488730.00000000 7193240.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044952 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044954 260 Hiiskoski 10007 12015 13147 11006 27007 639576.00000000 6889846.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044954 Kohde sijaitsee yhäjärvestä Oriveteen virtaavan Hiiskosken varrella, noin 25 kilometriä Kiteen keskustasta länteen. Alueella on yhä nähtävissä 1890-1910 rakennettu myllyrakennus sekä sen eteläpuolella kulkeva vanha kivisilta. Alueella tiedetään sijainneen kruununkalastamo jo 1700-luvulla ja kosken vesivoimaa on käytetty myös muun muassa alueella toimineen sahan pyörittämiseen. Myllyrakennus on verrattain hyväkuntoinen, mutta sillan jäännökset ovat kärsineet vaurioita 1900-luvulla lisättyjen betonirumpujen asennuksessa. Mylly on lopettanut toimintansa 1955 ja toiminut sen jälkeen kotimuseona ja varastona. Myllyn alueesta etelään- ja pohjoseen on nähtävissä Salpalinjaan kuuluvaa kivistä panssariestettä, joka jatkuu pohjoiseen noin 50 metriä myllyrakennuksesta, ja pohjoisessa sähkölinjaan saakka. Toisen maailmansodan puolustusvarustuksen ohella, paikalla tiedetään käydyn taisteluita myös Suomen sodan aikana. Kohdetta ei ole kartoitettu maastossa eivätkä sen tarkat ominaisuudet tai laajuus ole tiedossa. Todennäköisesti alueen nuorempi käyttö on hävittänyt valtaosan 1700-luvun rakenteista ja jäännöksistä.
metsakeskus.1000044954 260 Hiiskoski 10007 12005 13070 11006 27007 639576.00000000 6889846.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044954 Kohde sijaitsee yhäjärvestä Oriveteen virtaavan Hiiskosken varrella, noin 25 kilometriä Kiteen keskustasta länteen. Alueella on yhä nähtävissä 1890-1910 rakennettu myllyrakennus sekä sen eteläpuolella kulkeva vanha kivisilta. Alueella tiedetään sijainneen kruununkalastamo jo 1700-luvulla ja kosken vesivoimaa on käytetty myös muun muassa alueella toimineen sahan pyörittämiseen. Myllyrakennus on verrattain hyväkuntoinen, mutta sillan jäännökset ovat kärsineet vaurioita 1900-luvulla lisättyjen betonirumpujen asennuksessa. Mylly on lopettanut toimintansa 1955 ja toiminut sen jälkeen kotimuseona ja varastona. Myllyn alueesta etelään- ja pohjoseen on nähtävissä Salpalinjaan kuuluvaa kivistä panssariestettä, joka jatkuu pohjoiseen noin 50 metriä myllyrakennuksesta, ja pohjoisessa sähkölinjaan saakka. Toisen maailmansodan puolustusvarustuksen ohella, paikalla tiedetään käydyn taisteluita myös Suomen sodan aikana. Kohdetta ei ole kartoitettu maastossa eivätkä sen tarkat ominaisuudet tai laajuus ole tiedossa. Todennäköisesti alueen nuorempi käyttö on hävittänyt valtaosan 1700-luvun rakenteista ja jäännöksistä.
metsakeskus.1000044954 260 Hiiskoski 10007 12011 13112 11006 27007 639576.00000000 6889846.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044954 Kohde sijaitsee yhäjärvestä Oriveteen virtaavan Hiiskosken varrella, noin 25 kilometriä Kiteen keskustasta länteen. Alueella on yhä nähtävissä 1890-1910 rakennettu myllyrakennus sekä sen eteläpuolella kulkeva vanha kivisilta. Alueella tiedetään sijainneen kruununkalastamo jo 1700-luvulla ja kosken vesivoimaa on käytetty myös muun muassa alueella toimineen sahan pyörittämiseen. Myllyrakennus on verrattain hyväkuntoinen, mutta sillan jäännökset ovat kärsineet vaurioita 1900-luvulla lisättyjen betonirumpujen asennuksessa. Mylly on lopettanut toimintansa 1955 ja toiminut sen jälkeen kotimuseona ja varastona. Myllyn alueesta etelään- ja pohjoseen on nähtävissä Salpalinjaan kuuluvaa kivistä panssariestettä, joka jatkuu pohjoiseen noin 50 metriä myllyrakennuksesta, ja pohjoisessa sähkölinjaan saakka. Toisen maailmansodan puolustusvarustuksen ohella, paikalla tiedetään käydyn taisteluita myös Suomen sodan aikana. Kohdetta ei ole kartoitettu maastossa eivätkä sen tarkat ominaisuudet tai laajuus ole tiedossa. Todennäköisesti alueen nuorempi käyttö on hävittänyt valtaosan 1700-luvun rakenteista ja jäännöksistä.
metsakeskus.1000044954 260 Hiiskoski 10007 12016 13180 11006 27007 639576.00000000 6889846.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044954 Kohde sijaitsee yhäjärvestä Oriveteen virtaavan Hiiskosken varrella, noin 25 kilometriä Kiteen keskustasta länteen. Alueella on yhä nähtävissä 1890-1910 rakennettu myllyrakennus sekä sen eteläpuolella kulkeva vanha kivisilta. Alueella tiedetään sijainneen kruununkalastamo jo 1700-luvulla ja kosken vesivoimaa on käytetty myös muun muassa alueella toimineen sahan pyörittämiseen. Myllyrakennus on verrattain hyväkuntoinen, mutta sillan jäännökset ovat kärsineet vaurioita 1900-luvulla lisättyjen betonirumpujen asennuksessa. Mylly on lopettanut toimintansa 1955 ja toiminut sen jälkeen kotimuseona ja varastona. Myllyn alueesta etelään- ja pohjoseen on nähtävissä Salpalinjaan kuuluvaa kivistä panssariestettä, joka jatkuu pohjoiseen noin 50 metriä myllyrakennuksesta, ja pohjoisessa sähkölinjaan saakka. Toisen maailmansodan puolustusvarustuksen ohella, paikalla tiedetään käydyn taisteluita myös Suomen sodan aikana. Kohdetta ei ole kartoitettu maastossa eivätkä sen tarkat ominaisuudet tai laajuus ole tiedossa. Todennäköisesti alueen nuorempi käyttö on hävittänyt valtaosan 1700-luvun rakenteista ja jäännöksistä.
metsakeskus.1000044954 260 Hiiskoski 10007 12014 13149 11006 27007 639576.00000000 6889846.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044954 Kohde sijaitsee yhäjärvestä Oriveteen virtaavan Hiiskosken varrella, noin 25 kilometriä Kiteen keskustasta länteen. Alueella on yhä nähtävissä 1890-1910 rakennettu myllyrakennus sekä sen eteläpuolella kulkeva vanha kivisilta. Alueella tiedetään sijainneen kruununkalastamo jo 1700-luvulla ja kosken vesivoimaa on käytetty myös muun muassa alueella toimineen sahan pyörittämiseen. Myllyrakennus on verrattain hyväkuntoinen, mutta sillan jäännökset ovat kärsineet vaurioita 1900-luvulla lisättyjen betonirumpujen asennuksessa. Mylly on lopettanut toimintansa 1955 ja toiminut sen jälkeen kotimuseona ja varastona. Myllyn alueesta etelään- ja pohjoseen on nähtävissä Salpalinjaan kuuluvaa kivistä panssariestettä, joka jatkuu pohjoiseen noin 50 metriä myllyrakennuksesta, ja pohjoisessa sähkölinjaan saakka. Toisen maailmansodan puolustusvarustuksen ohella, paikalla tiedetään käydyn taisteluita myös Suomen sodan aikana. Kohdetta ei ole kartoitettu maastossa eivätkä sen tarkat ominaisuudet tai laajuus ole tiedossa. Todennäköisesti alueen nuorempi käyttö on hävittänyt valtaosan 1700-luvun rakenteista ja jäännöksistä.
metsakeskus.1000044954 260 Hiiskoski 10007 12015 13147 11006 27008 639576.00000000 6889846.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044954 Kohde sijaitsee yhäjärvestä Oriveteen virtaavan Hiiskosken varrella, noin 25 kilometriä Kiteen keskustasta länteen. Alueella on yhä nähtävissä 1890-1910 rakennettu myllyrakennus sekä sen eteläpuolella kulkeva vanha kivisilta. Alueella tiedetään sijainneen kruununkalastamo jo 1700-luvulla ja kosken vesivoimaa on käytetty myös muun muassa alueella toimineen sahan pyörittämiseen. Myllyrakennus on verrattain hyväkuntoinen, mutta sillan jäännökset ovat kärsineet vaurioita 1900-luvulla lisättyjen betonirumpujen asennuksessa. Mylly on lopettanut toimintansa 1955 ja toiminut sen jälkeen kotimuseona ja varastona. Myllyn alueesta etelään- ja pohjoseen on nähtävissä Salpalinjaan kuuluvaa kivistä panssariestettä, joka jatkuu pohjoiseen noin 50 metriä myllyrakennuksesta, ja pohjoisessa sähkölinjaan saakka. Toisen maailmansodan puolustusvarustuksen ohella, paikalla tiedetään käydyn taisteluita myös Suomen sodan aikana. Kohdetta ei ole kartoitettu maastossa eivätkä sen tarkat ominaisuudet tai laajuus ole tiedossa. Todennäköisesti alueen nuorempi käyttö on hävittänyt valtaosan 1700-luvun rakenteista ja jäännöksistä.
metsakeskus.1000044954 260 Hiiskoski 10007 12005 13070 11006 27008 639576.00000000 6889846.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044954 Kohde sijaitsee yhäjärvestä Oriveteen virtaavan Hiiskosken varrella, noin 25 kilometriä Kiteen keskustasta länteen. Alueella on yhä nähtävissä 1890-1910 rakennettu myllyrakennus sekä sen eteläpuolella kulkeva vanha kivisilta. Alueella tiedetään sijainneen kruununkalastamo jo 1700-luvulla ja kosken vesivoimaa on käytetty myös muun muassa alueella toimineen sahan pyörittämiseen. Myllyrakennus on verrattain hyväkuntoinen, mutta sillan jäännökset ovat kärsineet vaurioita 1900-luvulla lisättyjen betonirumpujen asennuksessa. Mylly on lopettanut toimintansa 1955 ja toiminut sen jälkeen kotimuseona ja varastona. Myllyn alueesta etelään- ja pohjoseen on nähtävissä Salpalinjaan kuuluvaa kivistä panssariestettä, joka jatkuu pohjoiseen noin 50 metriä myllyrakennuksesta, ja pohjoisessa sähkölinjaan saakka. Toisen maailmansodan puolustusvarustuksen ohella, paikalla tiedetään käydyn taisteluita myös Suomen sodan aikana. Kohdetta ei ole kartoitettu maastossa eivätkä sen tarkat ominaisuudet tai laajuus ole tiedossa. Todennäköisesti alueen nuorempi käyttö on hävittänyt valtaosan 1700-luvun rakenteista ja jäännöksistä.
metsakeskus.1000044954 260 Hiiskoski 10007 12011 13112 11006 27008 639576.00000000 6889846.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044954 Kohde sijaitsee yhäjärvestä Oriveteen virtaavan Hiiskosken varrella, noin 25 kilometriä Kiteen keskustasta länteen. Alueella on yhä nähtävissä 1890-1910 rakennettu myllyrakennus sekä sen eteläpuolella kulkeva vanha kivisilta. Alueella tiedetään sijainneen kruununkalastamo jo 1700-luvulla ja kosken vesivoimaa on käytetty myös muun muassa alueella toimineen sahan pyörittämiseen. Myllyrakennus on verrattain hyväkuntoinen, mutta sillan jäännökset ovat kärsineet vaurioita 1900-luvulla lisättyjen betonirumpujen asennuksessa. Mylly on lopettanut toimintansa 1955 ja toiminut sen jälkeen kotimuseona ja varastona. Myllyn alueesta etelään- ja pohjoseen on nähtävissä Salpalinjaan kuuluvaa kivistä panssariestettä, joka jatkuu pohjoiseen noin 50 metriä myllyrakennuksesta, ja pohjoisessa sähkölinjaan saakka. Toisen maailmansodan puolustusvarustuksen ohella, paikalla tiedetään käydyn taisteluita myös Suomen sodan aikana. Kohdetta ei ole kartoitettu maastossa eivätkä sen tarkat ominaisuudet tai laajuus ole tiedossa. Todennäköisesti alueen nuorempi käyttö on hävittänyt valtaosan 1700-luvun rakenteista ja jäännöksistä.
metsakeskus.1000044954 260 Hiiskoski 10007 12016 13180 11006 27008 639576.00000000 6889846.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044954 Kohde sijaitsee yhäjärvestä Oriveteen virtaavan Hiiskosken varrella, noin 25 kilometriä Kiteen keskustasta länteen. Alueella on yhä nähtävissä 1890-1910 rakennettu myllyrakennus sekä sen eteläpuolella kulkeva vanha kivisilta. Alueella tiedetään sijainneen kruununkalastamo jo 1700-luvulla ja kosken vesivoimaa on käytetty myös muun muassa alueella toimineen sahan pyörittämiseen. Myllyrakennus on verrattain hyväkuntoinen, mutta sillan jäännökset ovat kärsineet vaurioita 1900-luvulla lisättyjen betonirumpujen asennuksessa. Mylly on lopettanut toimintansa 1955 ja toiminut sen jälkeen kotimuseona ja varastona. Myllyn alueesta etelään- ja pohjoseen on nähtävissä Salpalinjaan kuuluvaa kivistä panssariestettä, joka jatkuu pohjoiseen noin 50 metriä myllyrakennuksesta, ja pohjoisessa sähkölinjaan saakka. Toisen maailmansodan puolustusvarustuksen ohella, paikalla tiedetään käydyn taisteluita myös Suomen sodan aikana. Kohdetta ei ole kartoitettu maastossa eivätkä sen tarkat ominaisuudet tai laajuus ole tiedossa. Todennäköisesti alueen nuorempi käyttö on hävittänyt valtaosan 1700-luvun rakenteista ja jäännöksistä.
metsakeskus.1000044954 260 Hiiskoski 10007 12014 13149 11006 27008 639576.00000000 6889846.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044954 Kohde sijaitsee yhäjärvestä Oriveteen virtaavan Hiiskosken varrella, noin 25 kilometriä Kiteen keskustasta länteen. Alueella on yhä nähtävissä 1890-1910 rakennettu myllyrakennus sekä sen eteläpuolella kulkeva vanha kivisilta. Alueella tiedetään sijainneen kruununkalastamo jo 1700-luvulla ja kosken vesivoimaa on käytetty myös muun muassa alueella toimineen sahan pyörittämiseen. Myllyrakennus on verrattain hyväkuntoinen, mutta sillan jäännökset ovat kärsineet vaurioita 1900-luvulla lisättyjen betonirumpujen asennuksessa. Mylly on lopettanut toimintansa 1955 ja toiminut sen jälkeen kotimuseona ja varastona. Myllyn alueesta etelään- ja pohjoseen on nähtävissä Salpalinjaan kuuluvaa kivistä panssariestettä, joka jatkuu pohjoiseen noin 50 metriä myllyrakennuksesta, ja pohjoisessa sähkölinjaan saakka. Toisen maailmansodan puolustusvarustuksen ohella, paikalla tiedetään käydyn taisteluita myös Suomen sodan aikana. Kohdetta ei ole kartoitettu maastossa eivätkä sen tarkat ominaisuudet tai laajuus ole tiedossa. Todennäköisesti alueen nuorempi käyttö on hävittänyt valtaosan 1700-luvun rakenteista ja jäännöksistä.
metsakeskus.1000044954 260 Hiiskoski 10007 12015 13147 11042 27028 639576.00000000 6889846.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044954 Kohde sijaitsee yhäjärvestä Oriveteen virtaavan Hiiskosken varrella, noin 25 kilometriä Kiteen keskustasta länteen. Alueella on yhä nähtävissä 1890-1910 rakennettu myllyrakennus sekä sen eteläpuolella kulkeva vanha kivisilta. Alueella tiedetään sijainneen kruununkalastamo jo 1700-luvulla ja kosken vesivoimaa on käytetty myös muun muassa alueella toimineen sahan pyörittämiseen. Myllyrakennus on verrattain hyväkuntoinen, mutta sillan jäännökset ovat kärsineet vaurioita 1900-luvulla lisättyjen betonirumpujen asennuksessa. Mylly on lopettanut toimintansa 1955 ja toiminut sen jälkeen kotimuseona ja varastona. Myllyn alueesta etelään- ja pohjoseen on nähtävissä Salpalinjaan kuuluvaa kivistä panssariestettä, joka jatkuu pohjoiseen noin 50 metriä myllyrakennuksesta, ja pohjoisessa sähkölinjaan saakka. Toisen maailmansodan puolustusvarustuksen ohella, paikalla tiedetään käydyn taisteluita myös Suomen sodan aikana. Kohdetta ei ole kartoitettu maastossa eivätkä sen tarkat ominaisuudet tai laajuus ole tiedossa. Todennäköisesti alueen nuorempi käyttö on hävittänyt valtaosan 1700-luvun rakenteista ja jäännöksistä.
metsakeskus.1000044954 260 Hiiskoski 10007 12005 13070 11042 27028 639576.00000000 6889846.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044954 Kohde sijaitsee yhäjärvestä Oriveteen virtaavan Hiiskosken varrella, noin 25 kilometriä Kiteen keskustasta länteen. Alueella on yhä nähtävissä 1890-1910 rakennettu myllyrakennus sekä sen eteläpuolella kulkeva vanha kivisilta. Alueella tiedetään sijainneen kruununkalastamo jo 1700-luvulla ja kosken vesivoimaa on käytetty myös muun muassa alueella toimineen sahan pyörittämiseen. Myllyrakennus on verrattain hyväkuntoinen, mutta sillan jäännökset ovat kärsineet vaurioita 1900-luvulla lisättyjen betonirumpujen asennuksessa. Mylly on lopettanut toimintansa 1955 ja toiminut sen jälkeen kotimuseona ja varastona. Myllyn alueesta etelään- ja pohjoseen on nähtävissä Salpalinjaan kuuluvaa kivistä panssariestettä, joka jatkuu pohjoiseen noin 50 metriä myllyrakennuksesta, ja pohjoisessa sähkölinjaan saakka. Toisen maailmansodan puolustusvarustuksen ohella, paikalla tiedetään käydyn taisteluita myös Suomen sodan aikana. Kohdetta ei ole kartoitettu maastossa eivätkä sen tarkat ominaisuudet tai laajuus ole tiedossa. Todennäköisesti alueen nuorempi käyttö on hävittänyt valtaosan 1700-luvun rakenteista ja jäännöksistä.
metsakeskus.1000044954 260 Hiiskoski 10007 12011 13112 11042 27028 639576.00000000 6889846.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044954 Kohde sijaitsee yhäjärvestä Oriveteen virtaavan Hiiskosken varrella, noin 25 kilometriä Kiteen keskustasta länteen. Alueella on yhä nähtävissä 1890-1910 rakennettu myllyrakennus sekä sen eteläpuolella kulkeva vanha kivisilta. Alueella tiedetään sijainneen kruununkalastamo jo 1700-luvulla ja kosken vesivoimaa on käytetty myös muun muassa alueella toimineen sahan pyörittämiseen. Myllyrakennus on verrattain hyväkuntoinen, mutta sillan jäännökset ovat kärsineet vaurioita 1900-luvulla lisättyjen betonirumpujen asennuksessa. Mylly on lopettanut toimintansa 1955 ja toiminut sen jälkeen kotimuseona ja varastona. Myllyn alueesta etelään- ja pohjoseen on nähtävissä Salpalinjaan kuuluvaa kivistä panssariestettä, joka jatkuu pohjoiseen noin 50 metriä myllyrakennuksesta, ja pohjoisessa sähkölinjaan saakka. Toisen maailmansodan puolustusvarustuksen ohella, paikalla tiedetään käydyn taisteluita myös Suomen sodan aikana. Kohdetta ei ole kartoitettu maastossa eivätkä sen tarkat ominaisuudet tai laajuus ole tiedossa. Todennäköisesti alueen nuorempi käyttö on hävittänyt valtaosan 1700-luvun rakenteista ja jäännöksistä.
metsakeskus.1000044954 260 Hiiskoski 10007 12016 13180 11042 27028 639576.00000000 6889846.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044954 Kohde sijaitsee yhäjärvestä Oriveteen virtaavan Hiiskosken varrella, noin 25 kilometriä Kiteen keskustasta länteen. Alueella on yhä nähtävissä 1890-1910 rakennettu myllyrakennus sekä sen eteläpuolella kulkeva vanha kivisilta. Alueella tiedetään sijainneen kruununkalastamo jo 1700-luvulla ja kosken vesivoimaa on käytetty myös muun muassa alueella toimineen sahan pyörittämiseen. Myllyrakennus on verrattain hyväkuntoinen, mutta sillan jäännökset ovat kärsineet vaurioita 1900-luvulla lisättyjen betonirumpujen asennuksessa. Mylly on lopettanut toimintansa 1955 ja toiminut sen jälkeen kotimuseona ja varastona. Myllyn alueesta etelään- ja pohjoseen on nähtävissä Salpalinjaan kuuluvaa kivistä panssariestettä, joka jatkuu pohjoiseen noin 50 metriä myllyrakennuksesta, ja pohjoisessa sähkölinjaan saakka. Toisen maailmansodan puolustusvarustuksen ohella, paikalla tiedetään käydyn taisteluita myös Suomen sodan aikana. Kohdetta ei ole kartoitettu maastossa eivätkä sen tarkat ominaisuudet tai laajuus ole tiedossa. Todennäköisesti alueen nuorempi käyttö on hävittänyt valtaosan 1700-luvun rakenteista ja jäännöksistä.
metsakeskus.1000044954 260 Hiiskoski 10007 12014 13149 11042 27028 639576.00000000 6889846.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044954 Kohde sijaitsee yhäjärvestä Oriveteen virtaavan Hiiskosken varrella, noin 25 kilometriä Kiteen keskustasta länteen. Alueella on yhä nähtävissä 1890-1910 rakennettu myllyrakennus sekä sen eteläpuolella kulkeva vanha kivisilta. Alueella tiedetään sijainneen kruununkalastamo jo 1700-luvulla ja kosken vesivoimaa on käytetty myös muun muassa alueella toimineen sahan pyörittämiseen. Myllyrakennus on verrattain hyväkuntoinen, mutta sillan jäännökset ovat kärsineet vaurioita 1900-luvulla lisättyjen betonirumpujen asennuksessa. Mylly on lopettanut toimintansa 1955 ja toiminut sen jälkeen kotimuseona ja varastona. Myllyn alueesta etelään- ja pohjoseen on nähtävissä Salpalinjaan kuuluvaa kivistä panssariestettä, joka jatkuu pohjoiseen noin 50 metriä myllyrakennuksesta, ja pohjoisessa sähkölinjaan saakka. Toisen maailmansodan puolustusvarustuksen ohella, paikalla tiedetään käydyn taisteluita myös Suomen sodan aikana. Kohdetta ei ole kartoitettu maastossa eivätkä sen tarkat ominaisuudet tai laajuus ole tiedossa. Todennäköisesti alueen nuorempi käyttö on hävittänyt valtaosan 1700-luvun rakenteista ja jäännöksistä.
metsakeskus.1000044955 272 Marjakangas 10002 12001 13001 11019 27012 329050.00000000 7078288.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044955 Asumuspainanne sijaitsee kivikkoisella kankaalla Kettuharjun metsäautotieltä noin 150 metriä luoteeseen. Kankaalla kasvaa harvakeltaan männikköä. Asumuspainanne on läpimitaltaan noin 8x5 metriä, muodoltaan soikea ja luode-kaakko suuntainen. Painanteen ympärysvalli on hyvin vahva ja siinä paikoin isompia kiviä, etenkin päädyissä sijaitsevien kulkuaukkojen läheisyydessä. Asumuspainanne muistuttaa Roskikankaan asumuspainanteita, jotka sijaitsevat noin 400 metriä Marjakankaasta pohjoiseen. Asumuspainanteesta noin 20 metriä itä-koilliseen on kivirakenne , mikä muistuttaa joninlaista minijätinkirkkoa (alakohde). Rakenne on U:n muotoinen ja kehävallin avoin osa on etelään viettävään rinteeseen päin. Valli ei ole aivan yhtenäinen, vaan muodostuu mahdollisesti kolmesta kiviröykkiöstä. Rakenteen koko on noin 10x 6 metriä ja se on saman suuntainen kuin asumuspainanne. Kivirakenteesta vajaat 100 metriä itä-koilliseen on alempana kankaan kivikkoisessa itärinteessä myös painanne (alakohde). Rakenne muistuttaa muuten em. asumuspainannetta, mutta on varsin pieni, noin 5x3 metriä. Painanteen ympärillä on selkeä reunavalli. Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan.
metsakeskus.1000044956 434 Riberget 10002 12002 13019 11028 27000 449250.00000000 6689660.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044956 Pitkänmallinen n. 10 metrinen kiviröykkiö avokalliolla. Pronssikaudella röykkiö on sijoittunut lähelle merenlahden rantaa. Korkeimmalla kohdalla oleva osa röykkiötä on ladotumman näköinen ja siinä on useampi kivikerta. Alas avokalliota kulkeva osuus on epämääräisempi ja matala, mutta kuitenkin yhtenäinen kiveys. Pitkän latomusosan pohjoispuolella on vielä erillinen matala kasa kiviä.
metsakeskus.1000044959 434 Hannusmalmen 7 10002 12001 13000 11019 27000 441271.00000000 6708677.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044959 Ilpparin kautta ilmoitettu kivikautinen asuinpaikka. Löytöjä on tuulenkaadon alta ja tästä 50 m kaakoon. Löytömäärän perusteella kyseessä ei voi olla yksittäinen löytöpaikka. Asuinpaikan laajuus tulee selvittää.
metsakeskus.1000044960 434 Uvberget 2 10002 12001 13000 11019 27000 441212.00000000 6710369.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044960 Kivikautinen asuinpaikka. Rajaus perustuu löytöihin ja topografisiin havaintoihin. Rajausta tulee selvittää tarkemmin tutkimuksin.
metsakeskus.1000044961 272 Aliojanharju 10002 12004 13052 11002 27000 330900.00000000 7074104.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044961 Aliojanharju on korkea kivikkoinen mäki reilun kilometrin päässä Lintukankaan metsäautotiestä länteen. Mäen korkeimmalla kohdalla luode-kaakko suuntaisella harjanteella on pirunpeltoon raivattu rakenne, joka muistuttaa historiallisen ajan tomtning-rakenteita saaristossa. Kyseessä on lähes nelisivuinen painanne, jossa on selkeät reunavallit länsi ja pohjoisreunalla. Muilla sivuilla seinärakenne erottuu huonommin. Kulkuaukko on mahdollisesti ollut itäsivulla. Rakenteen läpimitta on noin 4x5 m. Todennäköisesti kyse on tilapäisasumuksen jäänteestä. Välittömästi rakenteen pohjois- ja itäpuolella on pienempiä 1-2 metrin läpimittaisia painanteita, samoin yksi pirunpellon luoteispäässä sekä kaakkoispäässä. Em. rakenteiden lisäksi pirunpellossa on myös kivikasoja ja kuoppia, jotka vaikuttavat varsin moderneilta.
metsakeskus.1000044962 785 Tuppikari 10001 12016 13175 11002 27000 492484.00000000 7146326.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044962 Kaksi tervahautaa, jotka on merkitty peruskarttaan ja jotka erottuvat vinovalovarjosteessa. Kohteita ei ole tarkastettu maastossa. Eteläisempi tervahauta (alakohde Tervahauta 2) sijaitsee noin 10 metrin etäisyydellä pohjoisemmasta tervahaudasta.
metsakeskus.1000044963 785 Pitkälampi itä 10001 12016 13175 11002 27000 493618.00000000 7145230.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044963 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044964 785 Säräisniemi 2 10001 12016 13175 11002 27000 491585.00000000 7145095.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044964 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044965 785 Pellonpää 10001 12016 13175 11002 27000 492226.00000000 7144675.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044965 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044966 785 Järvenperä 3 10002 12016 13175 11002 27000 488952.00000000 7156789.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044966 Paikalla on halkaisjaltaan noin 16-18 metrinen tervahauta, jonka halssi on kohti lounasta. Keskuspuopan halkaisija on noin 7-8 metriä ja syvyys lähes 1,5 metriä.
metsakeskus.1000044967 785 Järvenperä 4 10001 12016 13175 11002 27000 489123.00000000 7156806.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044967 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044968 785 Mustapuronrimpi 10001 12016 13175 11002 27000 488665.00000000 7141555.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044968 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044969 785 Mäntysaari 10001 12016 13175 11002 27000 489220.00000000 7141335.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044969 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044970 785 Ojaranta 3 10001 12016 13175 11002 27000 488787.00000000 7136658.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044970 Kaksi peruskartalle merkittyä ja vinovalovarjosteessa erottuvaa tervahautaa. Kohteita ei ole tarkastettu maastossa. Tervahautojen vallin halkaisija molemmissa noin 10 metriä. Pohjoisemman tervahaudan halssi luoteeseen eteläisemmässä ei selvää halssia, ympärillä useita kuoppia. Eteläisempi tervahauta alakohteena Tervahauta 2.
metsakeskus.1000044972 785 Hietaranta 10001 12016 13175 11002 27000 488798.00000000 7150057.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044972 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000044973 508 Lyhdeniemi 1 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044973 Kohteeseen kuuluvien rajamerkkien numerot: 743, 744. 743 Sortunut viisikivinen pyykki. 744 Raportissa ristiriitaista tietoa. Liitteenä olevan kartan mukaan kohde on löydetty, mutta taulukoinnin mukaan pyykkiä ei ole löydetty ja se olisi mahdollisesti hävinnyt.
metsakeskus.1000044977 143 Liesijoki 2 10007 12016 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044977 Liesijoen uittopato sijaitsee Liesilammilta Multiharjun suuntaan ja Jaulin kämpälle vievästä retkeilypolusta muutamia kymmeniä metrejä pohjoiseen. Joen poikki on rakennettu suurehkoista kivistä patorakennelma, jota on käytetty tukkien uitossa. Uittopadon kohdalle on raivattu ajoura idän suunnasta. Nykyisen sillan välittömässä läheisyydessä, sen eteläpuolella havaittiin puurakenteiden jäänteitä, joiden on arveltu kuuluvan nykyistä siltaa edeltäneeseen siltaan.
metsakeskus.1000044978 980 Ojajärvi 10007 12016 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044978 Hiiltämö perustettiin vuonna 1941 Seitsemisharjun länsirinteelle vastapäätä Seitsemisen tilan tienhaaraa. Hiiltämössä oli myös E. Kulmalan rakentama hiilisuuli. Hiiltämön työntekijöiden majoituspaikkoina toimivat englannin armeijan puolijoukkueteltat (Vauramo 1992:5). Hannu Ormion (1989) mukaan paikalla sijaitsee mahdollisesti myös tervahauta. Niitty ja hiiltämöalueen itäpuolella Seitsemisharjun rinteessä voidaan havaita kolme maakuoppaa, jotka saattavat liittyä soranottoon, niittyviljelyyn tai hiiltämöön.
metsakeskus.1000044979 980 Tasainenkangas 10007 12016 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044979 Tuulimäen eteläpuolella ollut kämppä, joka rakennettiin sota-aikana suuren hiiltämön läheisyyteen. Tämän vuoksi kämppää kutsuttiin "hiilikämpäksi". Kämppä myytiin tarpeettomana 1950-luvulla Parkanon kauppalalle. Hannu Ormion 7.7.1989 päivätyssä muistiinpanossa mainitaan paikalla sijatsevan noin 7 m x 5 m kokoisen asuinrakennuksen pohjan ja betonisen uunin tai kiukaan jäännöksen sekä luonnon kivistä tehdyn saunan kiukaan.
metsakeskus.1000044980 980 Soljanen 10002 12016 13151 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044980 Soljasten suoalueen luoteispuolella, Latonevan koillispuolella olevalla hieman ympäristöään kuivemmalla hiekka ja moreenikankaalla, havaittiin nelikulmainen ojien kolmelta sivulta ympäröimä maakumpu. Lakialue on kooltaan 6 m x 6 m ja se on 80 cm ympäristöään korkeammalla. Kumpareen laelle tehdystä koekuopasta (2007) on löydetty runsaasti hiilenpaloja ja nokista maata aina 50 cm syvyyteen saakka.
metsakeskus.1000044981 980 Jauli 10007 12001 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044981 Ensimmäisen Jaulin kämpän rakensivat Kronstadin pakolaiset Liesijoen itärannalle synkkään kuusikkoon joskus 1920-luvulla. Muistitietojen mukaan se on tuhoutunut tulipalossa 1920-luvun puolivälissä (Tyllilä 1981). Rakennuksen perusta koostuu kahdesta osasta, joilla yhteensä kokoa noin 12 m x 7,5 m. Suurempi osa on lähempänä tietä ja se on lähes neliön mallinen. Rakennuksen pohjassa on sen koiliskulmassa suorakaiteen mallinen uloke kohti itää.
metsakeskus.1000044982 980 Löytty 10007 12001 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044982 Löytyn tila on myyty kokonaisuudessaan Metsähallitukselle vuonna 1973. Hannu Ormion mukaan paikalla sijaitsi vuonna 1989 melko hyvin avoimena pysynyt pihakenttä tai kotipelto sekä jäänteitä asuinrakennuksista. Tilan kaikki rakennukset on hävitetty Tampereen vuoden 1980 seutukaavaliiton mukaan. Paikalla on kuitenkin vielä suorakaiteen mallinen 6 m x 10 m kokoinen pystykivillä rajattu rakennuksen pohja, jonka keskellä kohoaa maakumpu. Lisäksi alueella on talousrakennusten jäännöksiä.
metsakeskus.1000044983 980 Saukkomäki 10002 12016 13175 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044983 Maavallin ympäröimä kuoppa, joka on halkaisijaltaan 3,5 m ja syvyydeltään 0,5 m. Kuopan eteläpuolella on pienempi, halkaisijaltaan noin metrin ja syvyydeltään noin 30 cm kokoinen kuoppa. Paikalle tehdyissä koepistoissa (2007) havaittiin kaksoismaannos sekä hiilenpaloja. Vuonna 2024 paikalle tehdyssä tarkastuksessa havaittiin tervahaudan kaakkois- ja eteläpuolelta 18 painannetta, joiden reunojen maavalleissa oli havaittavissa kaksoismaannos ja/tai pohjala hiiltä ja nokea. Kuopanteet tulkittiin hiilimiiluiksi ja sisällytettiin kohteen muinaisjäännösaluerajaukseen.
metsakeskus.1000044984 143 Särkilammi 10002 12016 13175 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044984 Mahdollinen tervahauta sijaitsee hakkuuaukealla länteen laskevalla hiekkamaalla. Tervahaudasta etelään sijaitsee hiekkakuoppa. Tervahauta sijaitsee noin 10 m tiestä länteen. Tervahauta sijaitsee Seitsemisen kansallispuiston ulkopuolella. Hauta on kooltaan 4 m x 4 m. Kuoppa on muodoltaan pyöreä ja sen länsiosassa on nelikulmainen uloke, joka on tehty mahdollisesti tervan juoksutusta varten.
metsakeskus.1000044985 143 Jaulinneva 10007 12005 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044985 Soljostentien SE-puolella on säilynyt muutaman kymmenen metrin matkalta vanhaa tielinjaa. Soljostentien itäpuolella maasto muuttuu soisemmaksi ja tielinja on suoalueella tuhoutunut metsätöiden, kuten ojituksen tuloksena. Tielinja vaikuttaa pohjustetulta ja ainakin sen pohjoispuolelle on kaivettu oja. Leveyttä rakenteella on noin 3 metriä. Nykisin tietä on käytetty metsäautotienä. Perinnetietoutta Seitsemisestä -julkaisun mukaan (Tampereen seutukaavaliitto, 1980) Jaulin kämpälle majoitettiin 1920-luvulla ns. Kronstadtin pakolaisia noin 40 miestä. Jaulin kämpän rakentamisen jälkeen he rakensivat tietä Jaulista Hauturiin. Tätä tielinjaa kutsutaan Kronstadtin tieksi. Tien yhteys 1920-luvun tapahtumiin on kuitenkin epävarma, koska tie Jaulista Hauturiin on merkitty jo v. 1911 Senaatin karttaan.
metsakeskus.1000044986 980 Majaniemi 2 10007 12004 13051 11000 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044986 Liesijärven lounaisrannalla sijaitsevan Majaniemen kallioisen pohjoiskärjen laella on selkeästi erottuva pystykivi. Ylhäältä katsottuna kivi on muodoltaan kolmikulmainen, jonka kärjistä yksi osoittaa kohti pohjoista. Kiven korkeus on 65 cm, leveys 20 cm itä-länsi suunnassa ja 40 cm pohjois-etelä -suunnassa. Kivi on tuettu asentoon pienemmillä kivillä. Kivi on sammalen ja jäkälän peitossa. Kyseessä on mahdollisesti rajakivi tai muu maamerkki.
metsakeskus.1000044987 980 Korsukangas 10007 12011 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044987 Käpykaartilaisten korsu on antanut nimensä Korsukankaalle. Korsu sijaitsee soiden keskellä, syrjäisellä hiekkamäellä. Paikalla on säilynyt mäen itärinteessä sijaitseva puoliympyrän mallinen maakuoppa, jota ympäröi noin 2 m mäen alaosaa korkeampi valli. Koko rakennelman halkaisija on noin 7,5 m ja varsinaisen kuopan koko noin 3 m. Mäen laella on todennäköisesti korsuun liittyviä rakenteita, joiden yhteydessä tavattiin sahattuja laudanpätkiä. Itärinteessä sijaitsevalta puoliympyrän malliselta rakenteelta mäen laen päällisiin rakenteisiin on matkaa noin 12 m. Korsu on melko huonossa kunnossa ja rakenteet ovat osittain romahtaneet. Paikalla on myös mäyrän pesä.
metsakeskus.1000044988 740 Lamminmäki c 10002 12006 13077 11006 27000 609987.00000000 6862835.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044988 Kiven mitat 1,7 x 1 x 0,8 m. Kivessä 7 kuppia, mitoiltaan 5-6 x 2-3 cm. Kivi on vanhan harvakivisen peltomuurin linjalla.
metsakeskus.1000044989 740 Patoharju 10002 12006 13077 11006 27000 609185.00000000 6862462.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044989 Noin 1,3 x 1,4 x 0,6 m kokoisessa pyöressä kivessä kiven ylimmässä päässä n. 50 cm kokoisella alueella on useita kuppeja. Niiden koko on 5-6 x 2-3 cm, muutama niistä pienempiäkin. Pari kuppia on alempana, erikseen. Näistä yksi, alin kuppi, on selvästi viistopinnassa. Kuppeja on yhteensä 16 kpl, joista 7 on n 5-6 cm halkaisijaltaan ja 9 selvästi pienempiä. Kivessä on useita uria, yhdessä niistä, joka halkaisee koko kiven, on kaksi kuppia.
metsakeskus.1000044990 740 Lökki 10002 12006 13077 11006 27000 613626.00000000 6865143.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044990 Kivi on Kopurimäen eteläpuolella, 600 m Pieni Lökkii -järven länsipuolella, 20 m Toivolaan vievään tien länsipuolella, aivan traktoriuran vieressä. Tien itäpuolella on entinen pelto. Kivi on kooltaan noin 2,5 x 2 m , korkeus 1-2 m. Kaksi kuppia, 7 x 2 cm ja 7 x 1 cm, 20 cm toisistaan, kiven korkeimmassa kohdassa. Kiven itäiseen kylkeen on kasattu vähän kiviä. Noin 50 m kiven pohjoispuolella, tien itäpuolella, on kuusikossa säilynyt kymmenkunta pientä viljelyröykkiöitä. Kiven lähellä sen itäpuolella on ollut Lökie mäki gårdh (Röös folio 180, c talo). Kuva: KA c1: 180. “Lökie mäki gårdh ähr belägin emellan kiärimäki kyrkia och Toropala by” Röös 131: “Lökie mäkj ähr Påll Toiffwoins bostelle” Myös v. 1563, 1564 ja 1620 maantarkastusluetteloissa mainitaan Toivaisten omistamaksi Löijkiö mäki, Lökiän mäkj.
metsakeskus.1000044991 790 Laidetie Karkun kirkko 10007 12005 13000 11006 27000 287338.89071700 6815997.58109218 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044991 Laidetie on Turun ja Tammerkosken välinen tielinja, joka periytyy keskiajalta. Laidetien linjaus Karkun kirkon ympäristössä voidaan päätellä alueen isojakokartasta (1792-1801). Nykyinen ja vanha tie on kulkenut täsmälleen samalla linjauksella 1700-luvun lopulla. Paikannettuna ja maastossa tarkasteltuna vanha tielinja sijaitsee nykyisin käytössä olevan tielinjan ja rautatien rakenteiden kohdalla. Karkun kirkon kohdalla oleva tieosuus on yhä käytössä oleva tielinja, joten se määriteltiin muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Maastossa ei paikannettu rakenteita, jotka liittyvät vanhaan tielinjaan. Teoriassa tien rakenteiden alla saattaa olla säilynyt vanhoja rakenteita.
metsakeskus.1000044992 740 Makkola Hepomäki 10002 12006 13077 11006 27000 602398.00000000 6872604.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044992 Kivi sijaitsee 40 m Makkolasta Louhelle vievään Louhentien lounaispuolella, metsitetyllä pellolla. Alue on peltoa vuoden 1954 ilmakuvassa ja 1987 peruskartassa; 1995 ilmakuvassa pelto on jo metsitetty. Kiven koko on n. 2 x 1,5 x 0,5-0,8 m. Kivessä on kolme kuppia: yksi kiven länsilaidalla ja kaksi muuta kuppia noin metrin siitä itään. Nämä kaksi kuppia on tehty hieman karkeampaan juoneen, toinen näistä on osana hieman syvempää uraa eikä ole täydellisen pyöreä. Kuppien koko on n. 5 cm x 1-1,5 cm. Kivi on MML:n vanha korkeuskiintopiste. Kiveen on maalattu keltainen kolmio, hakattu putken pätkä ja kiven vieressä on keltainen rautaputki pystyssä.
metsakeskus.1000044993 740 Sikoselkä 10002 12006 13077 11006 27000 601260.00000000 6874448.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044993 Noin 140 m länteen Kolvonojantiestä ja 300 m lounaaseen Paavolan talosta 1,5 x 1,5 x 0,5 m kokoinen kivi, jonka korkeammassa osassa erilaisia kuoppeja, osa on viistopinnassa. Kiven pinta on epätasainen ja muutenkin jonkin verran kuoppamainen.
metsakeskus.1000044994 740 Rauhala e 10002 12006 13077 11006 27000 600793.00000000 6875064.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044994 Kuppikivi Kolvonjoentie 176 (Rauhala) pihatiestä 15 m lounaiseen ja noin 325 m kaakkoon Rauhalan talosta koivikossa noin 2,5 x 2 x 1 m kokoinen kivi, jonka korkeimmassa osassa yksi matala kuoppanen (n. 4 x 0,5 cm) ja sen lisäksi ehkä yksi vielä matalampi.
metsakeskus.1000044995 740 Rauhala f 10002 12006 13077 11006 27000 600923.00000000 6875347.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044995 Noin 210 m länteen Kolvonjoentiestä ja 440 m koilliseen Rauhalan talosta, 240 m etelälounaaseen Kangasmäen talosta noin 1,5 x 1,5 x 0,5 m kokoinen kivi pienen kuusen alla. Keskellä kiveä yksi selkeä pieni pyöreä ja suppilomainen kuppi, kooltaan n. 3 x 1,5 cm.
metsakeskus.1000044996 740 Nojamaa 10002 12006 13077 11006 27000 603311.00000000 6861704.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044996 Noin 320 m kaakkoon Nojamaan kartanosta pellolla olevassa röykkiösaarekkeessa on iso, pyöreä, rosoinen kivi, jossa on kaksi selkeämpää pyöreää ja karkeaa kuoppaa ja myös 1-2 pienempää kuoppaa.
metsakeskus.1000044997 740 Kuutinmäki 10002 12006 13077 11006 27000 603183.00000000 6861226.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044997 Pöytämäinen kivi (1,8 x 1,5 x 0,8 m) on Kuutinmäelle vievän polun vieressä 800 m etelään Nojamaan kartanosta. Kiven korkeimmalla alueella on yksi selkeä pyöreä kuppi (6 x 1,5 cm). Lähimaastossa on viljelyröykkiötä. Alue on 1500-luvulla luultavasti ollut tunnettu nimellä Merdojärvenmaa.
metsakeskus.1000044998 710 Tranan 10002 12004 13051 11006 27000 306527.00000000 6669807.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044998 Kohde sijaitsee laajalla avokallioalueella noin 250 metriä pohjoiseen Trananin tilalta. Rajamerkki on noin 1,5 x 1,5 metrin kokoinen ja noin 40 cm korkea neliömäinen kiviladelma, jonka keskellä on ns. viisarikivi joka on kallellaan. Rajamerkki erottuu hyvin maastossa.
metsakeskus.1000044999 740 Laamalanmäki 2 10002 12006 13077 11006 27000 611614.00000000 6853051.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000044999 Noin 170 m lounaaseen Moinsalmentiestä suuri kivi, n. 4 x 2 x 1,2 m, jossa 11-14 kuppia. Useimmat kupit ovat melko huomaamattomia, mutta jotkut ovat selvästi muita suurempia. Suurin kooltaan noin 9 x 5 cm. Kupit ovat melko tasaisesti sijoitettu kiven pintaan.
metsakeskus.1000045000 740 Laamalanmäki 3 10002 12006 13077 11006 27000 611532.00000000 6853402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045000 Kuppikivi noin 100 m koilliseen Moinsalmentiestä ja 310 m itään Pitkälänhovista. Kiven koko 1,8 x 1,8 x 0,3-1 m. Kivessä kaksi tai kolme pyöreää kuppia, 6 x 2 cm, 5 x 1 cm ja ehkä 2 x 0,5 cm. Suurin kuppi on vaalean juonen reunalla, yksi hieman pienempi kuppi toisen, kapean juonen keskellä.
metsakeskus.1000045001 740 Laamalanmäki 4 10002 12006 13077 11006 27000 611403.00000000 6853337.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045001 Noin 190 m itään Pitkälänhovista ja kymmenkunta metriä Moinsalmentien eteläpuolella kivi (2 x 1,5 x 1 m), jossa yksi epäsäännöllisen pyöreä syvennys, n 6 x 1,5 cm.
metsakeskus.1000045002 562 Vähäjärvi 10007 12004 13069 11006 27000 372953.00000000 6843554.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045002 Sillan perustukset vanhalla tienpohjalla (historiallinen Orivesi-Jämsä-tie, joka on ollut käytössä vielä 1950-luvulla). Nykyisin polku kulkee kahden pellon välissä ja puron ylityksen kohdalla on melko hienon ja tukevarakenteisen sillan perustuskivet. Ympäristö on pusikoitunut ja sillan rakenteita on jo osittain purettu tai ne ovat hajonneet.
metsakeskus.1000045003 785 Halmepuronsuo 2 10001 12016 13151 11002 27000 487901.00000000 7157842.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045003 Mahdollinen hiilimiilu, kohdetta ei ole tarkastettu arkeologin toimesta maastossa. Halkaisija noin 15 metriä, ympärillä viisi noin 1 x 2 metrin kokoisista kuoppaa. Kumpareen päällä ja lounaisnurkalla on pienempiä kaivettuja kuoppia, joissa osassa näkyy hiiltä. Kumpareen korkeus on noin 1-1,5 metriä. Kohde-ilppari ILM23002.
metsakeskus.1000045004 687 Jokipolvenkangas 10002 12016 13172 11006 27000 568607.00000000 7042498.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045004 Keyritynjoen rannalla, metsäautotien länsipuolella on raudanvalmistuspaikka, johon kuuluu noin 10 metriä halkaisijaltaan oleva hieman neliönmallinen hiilimiilu ja aivan sen vieressä kohti jokea harkkohytti. Tie on vaurioittanut miilun itäreunaa ja tieleikkauksessa on näkyvillä hiiltä ja nokista maata.
metsakeskus.1000045005 288 Snårbacken 10007 12016 13175 11006 27000 321233.00000000 7055525.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045005 Peruskartalle merkitty tervahauta (halk. n.10 m), jonka länsipuolta näyttäisi kiertävän muutama kuoppa. Ei tarkastettu.
metsakeskus.1000045008 785 Kukonpelto 1 10007 12011 13000 11042 27028 487962.00000000 7153056.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045008 Kohde koostuu Lapin sotaa varten lentokentälle rakennetuista lentokoneen sirpalesuojista (15 kpl) ja yhdestä korsusta.
metsakeskus.1000045009 785 Kukonpelto 2 10007 12011 13000 11042 27028 488456.00000000 7153340.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045009 Puolustusvoimien joko sodanaikaisia tai myöhemmin harjoituksissa käytettyjä kaivantoja, mahdollisesti sirpalesuojia ja teltanpohjia.
metsakeskus.1000045010 785 Kukonpelto 3 10007 12011 13000 11042 27028 488673.00000000 7153666.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045010 Toisen maailmansodan aikainen puolustusvaruskohde, jossa on miehistökorsu, juoksuhauta ja kuusi lentokonekorsua.
metsakeskus.1000045011 398 Männistönrinne 10001 12011 13114 11006 27000 424242.00000000 6760906.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045011 Rivi kuopanteita (yli 30 kpl) havupuuvaltaisella, etelään laskevalla Männistönrinteellä. Kuopanteet sijaitsevat pääosin 145 m mpy korkeuskäyrää seuraavan muinaisen, karkeasti itä-länsisuuntaisen rantatörmän reunan tuntumassa. Tarkastuksessa syksyllä 2022 muutamia kuopanteita havaittiin lisäksi kahdessa rivissä länsiosassa kohdetta. Kuopanteiden muodot vaihtelevat pyöreästä, soikeaan ja pitkulaisiin. Pääosin kuopanteet ovat matalia painaumia. Tarkastuksessa ei havaittu paksua huuhtoutumiskerrosta, nokista maata, hiiltä tai kulttuurikerrosta. Kuopanteiden muotojen ja topografian perusteella kyse on poteroista, jotka saattavat olla eri-ikäisiä. Ampumasuuntana etelä. On mahdollista, että ainakin osittain ne kuuluvat vuoden 1918 punaisten puolustuslinjaan, vaikka kirjallisia lähteitä tästä ei olekaan, eikä tarkastuksessa tehty kyseiseen ajanjaksoon liittyviä löytöjä (metallinilmaisimella tarkastettiin 3 poteroa ympäristöineen). Suoritettu kohdetarkastus ei mahdollistanut poteroiden systemaattisista, perusteellista tarkastusta ja dokumentointia. Jos alueella suunnitellaan nykyisestä poikkeavaa maankäyttöä, on poterolinja ja sen status syytä tarkastaa ja arvioida nyt tehtyä perusteellisemmin.
metsakeskus.1000045014 402 Kotalahti 10001 12016 13175 11002 27000 523966.00000000 7015600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045014 Itään loivasti laskevassa rinteessä erottuu lidar-kartoilla kolme selkeää rengasmaista muodostumaa aivan vierekkäin, todennäköisesti tervahautoja. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045015 564 Iisakinhaudankangas 2 10001 12016 13175 11002 27000 440028.00000000 7227752.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045015 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Tervahautaa ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045016 563 Erkkilä 10002 12016 13175 11006 27000 402067.00000000 7134052.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045016 Tervahauta, joka on kooltaan noin 14 x 16 metriä. Keskuskuopan halkaisija on noin 5 metriä ja kuopan syvyys on noin 1 metri. Halssi on 4 m pitkä, 2 metriä leveä ja syvyydeltään 1 m. Halssi suuntaa kohti koillista, ja halssin pohjoisreunalla on vallia. Tervahaudan itäreunalla vallin vieressä on 3 x 1 metrin kokoinen ja 50 cm syvyinen kaivanto, ja tervahaudan länsireunalla vallin vieressä on 1,5 x 1,5 m kokoinen ja n. 50 cm syvä kaivanto. Kaivannot lienevät ilmanottoaukkoja. Tervahaudan päällä kasvaa kookkaita mäntyjä, sekä nuorta kuusta, pihlajaa ja koivua. Aluskasvillisuus on sammalta, mustikkaa ja puolukkaa.
metsakeskus.1000045017 563 Koivulehto 10002 12016 13175 11006 27000 401428.00000000 7132177.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045017 Sähkölinjan alla sijaitseva tervahauta, jonka päällä kasvaa nuorta pihlajaa, katajaa, kuusta ja koivua. Halssin läheisyydessä vallin päällä kasvaa pari vanhaa kuusta. Aluskasvillisuus koostuu sammalesta, puolukasta, mustikasta, horsmasta ja kotkansiivestä. Tervahaudan itäpuolella on vanhaa kuusimetsää. Tervahauta on halkaisijaltaan 17 metriä. Keskuskuopan halkaisija on noin 6,5 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Halssi on noin 5 metriä pitkä, 2 m leveä ja 1 m syvä, ja se suuntaa kohti itäkaakkoa.
metsakeskus.1000045018 614 Suorsanjoki 10007 12016 13180 11006 27009 513216.00000000 7352261.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045018 Niskavaaran länsipuolella, Suorsajoen itärannalla, sijaitsee vanhan vesimyllyn raunio. Kohteen ilmoittajan tietojen mukaan kyseessä on toinen Suorsajokivarressa olleista kahdesta myllystä. Jäljellä on myllyyn liittyneitä kivipenkereitä, joita on kumpaakin puolta jokivartta, sekä jonkin verran maatuneita hirsirakenteita, mm. mahdollisesti myllyrakennuksen hirsiperustus.
metsakeskus.1000045020 614 Suorsanjoki 2 10007 12015 13146 11006 27009 513202.00000000 7352307.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045020 Uittotammen jäännös Suorsanjoen rannalla Niskavaaran länsipuolella. Tammen niska on ilmoittajan tiedon perusteella purettu 1980-luvulla. Jäljellä on tammen korkea maapenkere joen kummallakin rannalla. Joen itärannalla on ilmeisesti purkamisesta jäljelle jääneitä hirsiä edelleen kassassa tammen päällä.
metsakeskus.1000045023 837 Lundahlin tiiliruukki 10001 12015 13145 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045023 Kartta-asemoinnin perusteella paikannettu historiallinen tehtaanpaikka, josta ei ole maanpinnalle havaittavissa mitään. Paikalla on sijainnut vuonna 1813 perustettu Lundahlin tiiliruukki, jonka rakennuksissa toimintaa jatkoi vuodesta 1847 alkaen Petersonin villakehräämö ja konepaja. Paikalla on Takon tehdasalueen asfaltoitu eteläpiha, jonka pohjoispuolella sijaitsee 1930 - 60-luvuilla rakennettu teollisuuskompleksi ja eteläpuolella pysäköintialue. Topografia ei oikeuta päättelemään, että kohde olisi varmuudella tuhoutunut. M. Zilliacuksen kartan perusteella (n. vuodelta 1880) kyseessä oli pitkä ja kapea, suunnilleen lounas - koillinen-suuntainen puurakennus, joka sijaitsi Takon tehdasrakennuksen eteläpuolella, osittain ehkä tehtaan alla.
metsakeskus.1000045024 290 Mäntymäki 2 10001 12016 13175 11006 27000 620436.00000000 7110600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045024 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Maastokartta-merkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045031 742 Kairijoensuu 10002 12006 13075 11002 27000 566667.00000000 7502428.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045031 Paikalla on jatulintarha, jonka tekotekniikka on poikkeava muista jatulintarhoista. Jatuli on "piirretty" tai uurrettu maahan. Uurteiden ja uurteiden välisten kankaiden maakerrosten tarkastelu osoitti, että jatulintarhalla on huomattavasti ikää - mahdollisesti useita vuosisatoja. Kohde on lisäksi sijaintinsa puolesta varsin erikoinen sijaiten syvällä sisämaassa.
metsakeskus.1000045035 577 Koivulinna 10002 12001 13000 11019 27012 262705.00000000 6708770.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045035 Asuinpaikka sijaitsee loivasti länteen laskevalla hiekkapohjoisella rinteellä varsin ehjässä metsämaastossa. Paikalla on hiekkatöyräs, joka on muodostanut asuinpaikaksi sopivan niemekkeen meren pinnan ollessa noin tasolla 28 m mpy. Paikalta löytyi kuudesta koekuopasta esihistoriallista keramiikkaa (1 pala) kvartsi-iskoksia (2 kpl), runsaasti palanutta savea ja palanutta kiveä sekä lika- ja nokimaata. Rannansiirtymisen ja keramiikan perusteella asuinpaikka ajoittuu kivikauden lopulle tai varhaismetallikaudelle. Asuinpaikan länsipuolelta löytyi vuonna 2024 kaksi vierekkäin ollutta pronssikirvestä. Paikalla tehdyssä koetutkimuksessa hiekkatörmän alapuolelta löydettiin yksittäisiä asuinpaikkalöytöjä, mutta ei rakenteita tai kulttuurikerroksia.
metsakeskus.1000045035 577 Koivulinna 10002 12001 13000 11028 27000 262705.00000000 6708770.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045035 Asuinpaikka sijaitsee loivasti länteen laskevalla hiekkapohjoisella rinteellä varsin ehjässä metsämaastossa. Paikalla on hiekkatöyräs, joka on muodostanut asuinpaikaksi sopivan niemekkeen meren pinnan ollessa noin tasolla 28 m mpy. Paikalta löytyi kuudesta koekuopasta esihistoriallista keramiikkaa (1 pala) kvartsi-iskoksia (2 kpl), runsaasti palanutta savea ja palanutta kiveä sekä lika- ja nokimaata. Rannansiirtymisen ja keramiikan perusteella asuinpaikka ajoittuu kivikauden lopulle tai varhaismetallikaudelle. Asuinpaikan länsipuolelta löytyi vuonna 2024 kaksi vierekkäin ollutta pronssikirvestä. Paikalla tehdyssä koetutkimuksessa hiekkatörmän alapuolelta löydettiin yksittäisiä asuinpaikkalöytöjä, mutta ei rakenteita tai kulttuurikerroksia.
metsakeskus.1000045036 503 Haukaranta 3 10001 12009 13094 11002 27000 239023.00000000 6750026.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045036 Malliltaan suppilomainen kuoppa, jonka halkaisija on noin 7 x 4 metriä. Syvyyttä on vaikea arvioida, koska kuopan keskellä on hakkuujätettä. Arviolta se on lähes 2 metriä. Reunoilla ei mitään vallimaista rakennetta havaittavissa. Mahdollinen pyyntikuoppa tai sitten paikalta on otettu soraa viereistä tietä rakennettaessa. Kuopan ympäristön maanpinta on paikoin rikkoutunutta, mutta mitään muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä ei ole näkyvissä.
metsakeskus.1000045037 686 Hämeenniemi 2 10002 12016 13175 11006 27000 495670.00000000 6949565.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045037 Hämeenniemi on aivan Rautalammin ja Suonenjoen kuntien rajalla sijaitseva, Koskeloveteen luoteesta päin työntyvä kapea niemi. Sen itäosassa sijaitsee laaja moniperiodinen asuinpaikka. Niemen länsiosassa havaittiin vuoden 2004 inventoinnissa neljä tervahautaa. Alueelta löytyi myös yksi epämääräinen kvartsi-iskos (KM 34583: 6) metsäkoneen urasta paljastuneesta hiekasta mutta koekuopissa ja tuulenkaadoissa ei havaittu lisää löytöjä tai merkkejä kulttuurikerroksesta. Länsiranta on hyvin !oivaa, matalina palteina Koskeloveteen laskevaa rantaa, joka ei liene niin sopivaa asuinpaikkamaastoa kuin jyrkemmät koillis- ja kaakkoisrannat.
metsakeskus.1000045038 297 Hukkanen 2 10002 12012 13124 11004 27000 544759.00000000 6964014.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045038 Hukkanen-saari sijaitsee Kallavedellä, aivan Vehmersalmen rajan tuntumassa, Papinsalon ja Ritoniemen välissä. Se on kooltaan noin 160 x 200 m. Saaressa sijaitsevasta lapinraunioista noin metriä kaakkoon havaittiin vuoden 2020 tarkastuksessa etelään antavassa rantaan laskevassa kalliossa kvartsiesiintymiä, joissa on selviä lohkomisen jälkiä.
metsakeskus.1000045039 704 Ymersuonmäki 10002 12004 13051 11006 27000 240965.00000000 6719694.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045039 Ymersuomäki (Ymbrysuonmäki, Ymmyrsuonmäki) mainitaan kartoilla viimeistään 1697, jolloin se osoitti Ruskon ja Saramäen (Maaria) maitten välistä rajaa. Kyseessä on Raulan talon etelä-puolella sijaitsevan kalliokumpareen länsilaidalla sijaitseva noin metrin korkuinen pystykivi ja siihen liittyvät viisarikivet. Nimellä Ymbrysuonmäki kohde mainitaan vuoden 1798 kartassa. Rajamerkkiin on hakattu epäselvästi erottuva numero, ilmeisesti 1787 tai 1797.
metsakeskus.1000045040 704 Lähtemäki (Lähteenmäki) 10007 12001 13016 11006 27000 236816.00000000 6718406.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045040 Lähtemäki (Lähteenmäki) mainitaan yksinäistalona vuodesta 1513 alkaen ja on ollut asuttu siitä lähtien. Lähteenmäen talotontin länsiosa vaikuttaisi silmänvaraisesti tarkasteltuna kohtuullisen häiriintymättömältä, sen sijaan tontin itäosa näyttäisi käytännössä tuhoutuneen uudempien ulkorakennusten rakentamisen yhteydessä.
metsakeskus.1000045041 704 Asolan yksinäistalo 10007 12001 13016 11006 27000 237747.00000000 6719535.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045041 Asolan yksinäistalo mainitaan viimeistään 1700-luvun lopun kartoissa, parhaimmillaan alueelle on 1800-luvun puolivälin kartoissa merkitty 3 taloa. Nykyään vanhalla tonttialueella on yksi asuinrakennus siihen liittyvine ulkorakennuksineen sekä tontin luoteisosaan kaivettu syvä kuoppa/lampi. Tontin luoteisosa on täysin tuhoutunut, kaakkoisosan nykyisen nurmikon alla saattaa olla vielä jäänteitä vanhemmasta asutuksesta.
metsakeskus.1000045042 615 Pudasjärven lentokenttä 10007 12011 13109 11042 27028 498582.00000000 7252733.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045042 Kohde rajautuu pohjoisessa Pudasjärven lentokenttään ja etelässä suurikokoiseen hiekkakuoppaan. Kohde sijaitsee mäntyvaltaisessa kangasmetsässä, jonka aluskasvillisuus koostuu erilaisista varvuista. Alueella kulkee useita kuntopolkuja. Pudasjärven lentokenttä valmistui lokakuussa 1940 puolustusministeriön käyttöön. Kesällä 1942 lentokenttä luovutettiin Saksan ilmavoimien varakentäksi. Aikalaiskertomusten mukaan lentokentän saksalaiskäyttö ajoittui jatkosodan hyökkäysvaiheeseen, minkä jälkeen saksalaiset luopuivat kentästä ja purkivat kentällä olleet rakenteet. Lentokentän eteläpuolella sijaitsee viisi lentokoneiden sirpalesuojaa, jotka on kaivettu osaksi alueen luontaisia harjumuodostelmia. Sirpalesuojat voidaan havaita vuoden 1957 ilmakuvasta. Sirpalesuojan 1 (läntisin sirpalesuoja) koko on 23 x 40 m. Loput 4 sirpalesuojaa on merkitty alakohteiksi. Lisäksi alueella on kolme muuta kaivantoa, joiden käyttötarkoitusta ja ajoitusta ei pystytty todentamaan.
metsakeskus.1000045044 317 Piinuksenkorpi 10002 12016 13175 11006 27000 434461.00000000 7088180.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045044 Tervahauta (alakohde 1–1) ja siitä n. 20 m koilliseen tervapirtin kiuas (alakohde 1–2) sijaitsevat pääosin nuorta sekametsää (kuusi, koivu, mänty, haapa) kasvavan soistuvan tuoreen kankaan korkeimmassa osassa Piinuksen ja Piinuksenkorven välissä.
metsakeskus.1000045045 704 Kirkonkylä 10007 12001 13007 11006 27000 237693.00000000 6718903.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045045 Vuoden 1540 maakirjan mukaan Ruskon Kirkonkylässä oli seitsemän taloa. Kylän tonttimaat sijaitsevat nykyisen Hujalantien molemmin puolin ja ovat rakennettuina.
metsakeskus.1000045046 710 Kudiby mylly 10001 12016 13180 11006 27000 313769.00000000 6658695.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045046 S. Broteruksen vuoden 1703 kartan (KA MHA U B15:2/1-2) perusteella Kudibystä Finbyån uomaan laskevassa purossa on sijainnut mylly. Mahdollinen myllypadon yläpuolinen allas erottuu edelleen LIDAR-aineistossa. Kohteen paikannus perustuu historialliseen kartta-aineistoon ja LIDAR-aineistoon ja on viitteellinen, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045047 317 Piinuksenkorpi länsi 10002 12016 13175 11006 27000 433274.00000000 7088161.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045047 Kohde sijaitsee aivan Piinuksenkorven länsireunassa sijaitsevalla kumpareella. Tervahaudan läpimitta 21 m, kuopan läpimitta 14 m, halssi suuntautuu pohjoisluoteeseen. Tervahauta on kärsinyt alueen äestys- ja ojitustoimenpiteistä hieman. Ympäristö on kuusivoittoista sekametsää soistuvalla tuoreella kankaalla.
metsakeskus.1000045048 317 Luonuanoja 10002 12016 13175 11006 27000 435582.00000000 7088547.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045048 Kohde sijaitsee Luonuanojan länsitörmällä, Palorämeen ja Mustapuronkorven välissä, osuudella, jolla Luonuanoja virtaa hieman ympäröiviä rämealueita korkeammalle kohoavan kapean kankaan keskeltä. Tervahaudan läpimitta on 18 m, kuopan läpimitta 10 m, halssi suuntautuu itään, alas törmältä Luonuanojalle päin. Ojan uudempi, kaivettu uoma leikkaa tervahaudan halssin poikki ja hieman haudan itäistä vallia. Tervahaudan lähiympäristö ja alue siitä länteen ja etelään on hiljan avohakattu.
metsakeskus.1000045049 317 Ritoräme 10002 12016 13175 11006 27000 437637.00000000 7086850.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045049 Mäen etelälaidalla on useita vanhoja pieniä sorakuoppia. Maanoton takia osittain tuhoutunut tervahauta, kuopan eteläosassa ja vallissa on tavattu kairauksissa palanutta savea ja hiiltä. Haudan alkuperäinen koko on epäselvä.
metsakeskus.1000045050 317 Kaatiaisniska 10002 12016 13175 11006 27000 436960.00000000 7086356.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045050 Tervahauta sijaitsee Mustapuron koillispuolella, n. 80 m Kaatiaisniskasta pohjoisluoteeseen. Sen läpimitta on 20 m, kuopan läpimitta 8 m, halssi suuntautuu lounaaseen. Alue on pitkälti ojitettu, mutta tervahauta sijaitsee kapealla ojittamattomalla kaistaleella, jolla kasvaa ympäristöään varttuneempia puita, lähinnä mäntyä ja koivua.
metsakeskus.1000045051 317 Kaatiaisniska länsi 10002 12016 13175 11006 27000 436451.00000000 7086495.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045051 Tervahauta sijaitsee nimettömällä kankaalla n. 550 m Kaatiaisniskasta länsiluoteeseen. Sen läpimitta on 25 m, kuopan läpimitta 11 m, halssi suuntautuu itään. Heti tervahaudan luoteispuolella on ojitettua nuorehkoa mäntyä kasvavaa talousmetsää, mutta itse tervahaudan ympäristö ja siitä hieman itään ja etelään kasvaa vanhempaa tuoreen kankaan kuusimetsää.
metsakeskus.1000045052 317 Haapamaanselkä itä 10002 12016 13175 11006 27000 435779.00000000 7086312.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045052 Kohde sijaitsee nimettömän kankaan lounaisreunassa n. 350 m Kurkiniemestä pohjoiseen. Tervahaudan läpimitta on 18 m, kuopan läpimitta 6,5 m, halssi suuntautuu etelälounaaseen.
metsakeskus.1000045053 317 Kurkiniemi 1 10002 12016 13175 11006 27000 436253.00000000 7085676.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045053 Kohde sijaitsee n. 475 m Kurkiniemestä itäkaakkoon, nimettömän kankaan laella kulkevalla kapealla hiekkaharjanteella. Tervahaudan läpimitta on 18 m, kuopan läpimitta 6 m, halssi suuntautuu lounaaseen. Lähiympäristö on mäntyvoittoista kuivahkoa kangasmetsää.
metsakeskus.1000045054 317 Kurkiniemi 2 10002 12016 13170 11004 27000 436304.00000000 7085666.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045054 Runsaat 500 m Kurkiniemestä itäkaakkoon, nimettömän kankaan laella kulkevalla kapealla hiekkaharjanteella sijaitsee kaksi selkeätä kuoppaa sekä joitakin epämääräisempiä kuoppamaisia rakenteita. Näistä yksi on selkeä esihistoriallinen pyyntikuoppa (kairausnäytteiden perusteella pohjaa ja reunoja peittää 5-10 cm huuhtoutumiskerros, ja paikoin on säilynyt myös kaksoismaannosta). Toisen kuopan tarkoitus ja ikä ovat epäselviä, mutta esihistoriallisuutta ei voida ilman kaivaustutkimuksia varmasti sulkea poiskaan. Muut kuopanteet olivat epämääräisiä muodoltaan, ja myös selvästi pienempiä, eikä niitä kartoitettu tarkemmin. Alueella on selkeästi tapahtunut myöhempää pienimuotoista hiekanottoa, ja nämä pienemmät kuopat vaikuttivat liittyvän tähän.
metsakeskus.1000045055 317 Kurkiniemi 3 10002 12016 13175 11006 27000 436497.00000000 7085545.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045055 Kohde sijaitsee n. 750 m Kurkiniemestä itäkaakkoon, itään rämealueelle viettävän muinaisen rantavallin reunalla. Tervahaudan läpimitta on 14 m, kuopan läpimitta 5 m, halssi suuntautuu itäkoilliseen.
metsakeskus.1000045056 317 Kankkustenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 437023.00000000 7084340.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045056 Kankkustenkankaan laella sijaitsee tervahauta ja sen lähistöllä kahden kiukaan jäänteet. Tervahaudan lähiympäristössä ja siitä etelään ja länteen harvaa varttunutta mäntymetsää kuivahkolla kankaalla, pohjoispuolella parin metrin korkuista tiheää taimikkoa (alakohde 11–2, kiuas taimikon reunassa), koillispuolella vastikään avohakattu alue.
metsakeskus.1000045057 732 Aittakuusikko 10002 12016 13170 11004 27000 572128.00000000 7414875.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045057 Kohde sijaitsee Sallan kirkonkylän pohjoispuolella Aittakuusikko -nimisellä soiden keskellä kohoavalla kankaalla noin 1,6 km Sallan kirkosta luoteeseen. Kohteesta on löytynyt tasateräinen nuolenkärki, minkä lisäksi löytöpaikan läheisyydestä havaittiin kaksi painannetta. Alue on joskus ojitettua mäntyvoittoista sekametsäkangasta, jonka aluskasvillisuus on karua ja varpuvoittoista. Kohteen tarkastuksessa todettiin em. painanteet todennäköisimmin pyyntikuopiksi. Tasateräisen nuolenkärjen löytöpaikka löydettiin tarkasti, mutta siitä tai sen ympäristöstä ei todettu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa.
metsakeskus.1000045057 732 Aittakuusikko 10002 12008 13090 11004 27000 572128.00000000 7414875.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045057 Kohde sijaitsee Sallan kirkonkylän pohjoispuolella Aittakuusikko -nimisellä soiden keskellä kohoavalla kankaalla noin 1,6 km Sallan kirkosta luoteeseen. Kohteesta on löytynyt tasateräinen nuolenkärki, minkä lisäksi löytöpaikan läheisyydestä havaittiin kaksi painannetta. Alue on joskus ojitettua mäntyvoittoista sekametsäkangasta, jonka aluskasvillisuus on karua ja varpuvoittoista. Kohteen tarkastuksessa todettiin em. painanteet todennäköisimmin pyyntikuopiksi. Tasateräisen nuolenkärjen löytöpaikka löydettiin tarkasti, mutta siitä tai sen ympäristöstä ei todettu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa.
metsakeskus.1000045057 732 Aittakuusikko 10002 12016 13170 11033 27000 572128.00000000 7414875.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045057 Kohde sijaitsee Sallan kirkonkylän pohjoispuolella Aittakuusikko -nimisellä soiden keskellä kohoavalla kankaalla noin 1,6 km Sallan kirkosta luoteeseen. Kohteesta on löytynyt tasateräinen nuolenkärki, minkä lisäksi löytöpaikan läheisyydestä havaittiin kaksi painannetta. Alue on joskus ojitettua mäntyvoittoista sekametsäkangasta, jonka aluskasvillisuus on karua ja varpuvoittoista. Kohteen tarkastuksessa todettiin em. painanteet todennäköisimmin pyyntikuopiksi. Tasateräisen nuolenkärjen löytöpaikka löydettiin tarkasti, mutta siitä tai sen ympäristöstä ei todettu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa.
metsakeskus.1000045057 732 Aittakuusikko 10002 12008 13090 11033 27000 572128.00000000 7414875.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045057 Kohde sijaitsee Sallan kirkonkylän pohjoispuolella Aittakuusikko -nimisellä soiden keskellä kohoavalla kankaalla noin 1,6 km Sallan kirkosta luoteeseen. Kohteesta on löytynyt tasateräinen nuolenkärki, minkä lisäksi löytöpaikan läheisyydestä havaittiin kaksi painannetta. Alue on joskus ojitettua mäntyvoittoista sekametsäkangasta, jonka aluskasvillisuus on karua ja varpuvoittoista. Kohteen tarkastuksessa todettiin em. painanteet todennäköisimmin pyyntikuopiksi. Tasateräisen nuolenkärjen löytöpaikka löydettiin tarkasti, mutta siitä tai sen ympäristöstä ei todettu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa.
metsakeskus.1000045058 317 Kankkustenkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 436901.00000000 7083998.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045058 Kohde sijaitsee Kankkustenkankaasta n. 250 m etelälounaaseen, pienen kapeiden harjanteiden jonon laella. Tervahaudan läpimitta on 18 m, kuopan läpimitta 6,5 m, halssi suuntautuu länteen. Ympäristö harvaa kuivahkon kankaan mäntymetsää.
metsakeskus.1000045059 317 Riitamaa 2 10002 12016 13175 11006 27000 435423.00000000 7083485.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045059 Kohde sijaitsee Riitamaan mäen länsirinteen alaosassa, viereisen rämealueen reunalla sijaitsevan pienen hiekkaharjanteen pohjoispuolella. Hiekkaharjanteella, jonka reunassa kellari (alakohde 13–2) sijaitsee, kasvaa harvennettua varttunutta kuivahkon kankaan mäntymetsää. Tervahauta sijaitsee heti harjanteen luoteispuolella, myös hiekkaisella maaperällä, ja sen päällä ja ympäristössä kasvaa mäntytaimikkoa.
metsakeskus.1000045060 317 Kaatiaismäki 10002 12016 13175 11006 27000 437675.00000000 7082965.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045060 Kohde sijaitsee Kaatiaismäen länsirinteessä. Tervahaudan läpimitta on 19 m, kuopan läpimitta 7 m, halssi suuntautuu lounaaseen. Ympäristössä kasvaa tuoreen kankaan kuusimetsää.
metsakeskus.1000045061 317 Eksymänkallio 1 10002 12016 13175 11006 27000 435043.00000000 7080486.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045061 Tervahauta sijaitsee Eksymänkallion kaakkoispuolella, loivasti itään laskevan rinteen alaosassa. Sen läpimitta on 24 m, kuopan läpimitta on 13 m, ja halssi suuntautuu pohjoiseen. Alue on taimikkoa, mutta tervahaudan ympäristössä ja päällä on säilynyt vanhempia puita.
metsakeskus.1000045062 317 Eksymänkallio 2 10002 12016 13175 11006 27000 435244.00000000 7080390.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045062 Kohde sijaitsee Eksymänkallion ja Mustakallion välisellä alueella, itään viettävässä rinteessä. Tervahaudan läpimitta on 16 m, kuopan läpimitta 7 m, halssi suuntautuu koilliseen. Ympäristö on muuten taimikkoa, mutta tervahaudan päällä ja lähiympäristössä on säilynyt myös vanhempaa puustoa.
metsakeskus.1000045063 317 Hirsikangas 10002 12016 13175 11006 27000 435697.00000000 7078437.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045063 Kohde sijaitsee Hirsikankaan laella, aivan Nurmesperältä tulevan metsätien vieressä. Tervahaudan läpimitta on 22 m, kuopan läpimitta 11 m, halssi suuntautuu koilliseen. Alueella kasvaa kuivahkon kankaan mäntymetsää.
metsakeskus.1000045064 317 Hirsikangas koillinen 10002 12016 13175 11006 27000 436362.00000000 7079023.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045064 Tervahauta sijaitsee Hirsikankaan laelta n. 850 m koilliseen ja alarinteeseen, n. 200 m läheisen, Siltanevaa reunustavan rämeen reunasta lounaaseen. Sen läpimitta on 17 m, kuopan läpimitta on 7,5 m, ja halssi suuntautuu pohjoiskoilliseen. Alueella kasvaa nuorta sekametsää.
metsakeskus.1000045065 317 Kivihaudankangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 440122.00000000 7079842.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045065 Kivihaudankankaan pohjoisosassa sijaitsevan matalan kivisen moreeniharjanteen pohjoispäädyssä, koilliseen laskevan rinteen yläpuolella sijaitsee suurehko tervahauta sekä n. 10 m sen koillispuolella tervapirtin kiuas. Alueella kasvaa harvaa mäntyvoittoista kuivaa kangasmetsää, koillispuolen rinteessä tiheämpää nuorempaa sekametsää.
metsakeskus.1000045066 317 Kivihaudankangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 440075.00000000 7079157.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045066 Tervahauta sijaitsee itäkoilliseen viettävässä loivassa rinteessä Kivihaudankankaan lounaisnurkassa, n. 500 m Polvikalliosta länsiluoteeseen. Sen läpimitta on 13 m, kuopan läpimitta on 6 m, ja halssi suuntautuu koilliseen. Alueella kasvaa harvahkoa, melko nuorta mäntyvoittoista metsää.
metsakeskus.1000045067 740 Sihvola Hepomäki 1 10002 12006 13077 11006 27000 612530.00000000 6861365.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045067 Sihvolan Hepomäen länsirinteessä noin 2 x 1,5 x 0,7 m kokoinen pöytämäinen kivi, jossa tasainen yläpinta. Löytöhetkellä 2020 kivi oli sammalmaton alla. Kolme kuppia on kiven korkeimmalla reunalla (noin 15-20 cm reunalta). Kupit ovat siistissä, hieman kaarevassa rivissä, kuppien välinen etäisyys on 16 cm. Kupit ovat 5-6 x 1,5-2 cm. Näiden lisäksi kivessä on yksi pieni pyöreä mahdollinen kuppi, n. 3 x 0,5 cm.
metsakeskus.1000045068 740 Sihvola Hepomäki 2 10002 12006 13077 11006 27000 612686.00000000 6861251.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045068 Noin 100 m kaakkoon kivestä Sihvola Hepomäki 1 kooltaan 1,3 x 1,2 x 0,3 m kivi, jossa tasainen yläpinta. Kivi oli 2020 metsätöiden jäljiltä paljaana, ilman sammalta. Kaksi mahdollista kuppia vierekkäin aivan kiven keskellä. Kuppien välinen etäisyys on 8 cm. Kupit 4 x 1,5 cm ja 3 x 0,5 cm. Suurin kupin yläreuna ei ole täysin pyöreä, mutta sisältä se on sileä ja symmetrisen suppilomainen. Kupin sisältä ja ympäriltä on rappeutumiskerros ehkä poistettu. Kivessä on myös yksi selvästi luonnollinen, ovaali rapautumiskuoppa. Maastossa on joitakin kaskiröykkiöiden jäämiä.
metsakeskus.1000045069 732 Taivalvaara 2 10002 12004 13049 11002 27000 564357.00000000 7378465.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045069 Kohteeseen kuuluu 4 latomusta, jotka kohteen löytäneen ja oppaana toimineen informantin mukaan ovat nk. ”lapinpattahia”. Hänen kertomansa mukaan latomukset olisivat olleet tiedossa jo 1800-luvun lopussa jolloin niitä pidettiin jo vanhoina. Lisäksi paikkaan liittyy edelleen tarinaperinnettä, jonka mukaan paikkaa pelätään ja kerrotaan, että kallion – jossa latomukset sijaitsevat – ja siitä länteen sijaitse-van nimettömän lammen välistä jostakin olisi löytynyt ihmisluita. Latomukset ovat kohtuullisen pieniä ollen pääsääntöisesti vain metrin halkaisijaltaan. Ne on osin ladottu selkeästi muotoon. Kivet ovat kohtuullisen tasakokoisia ja liuskemaisia, mikä voisi viitata talonpoikaiseen kivenottoon, mutta latomusten tarkoituksenmukainen muoto ja pieni koko puhuu tätä vastaan. Mikäli kyseeseen tulisi kivenotto, olisivat latomukset todennäköisesti suurempia. Kivet ovat jäkälöityneitä, joten latomuksilla on ikää jonkin verran.
metsakeskus.1000045070 626 Peräkangas 10002 12016 13175 11006 27000 441823.00000000 7078804.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045070 Kohde sijaitsee Peräkankaan luoteisnurkassa, Lieverinnevan eteläpuolella. Tervahaudan läpimitta on 18 m, kuopan läpimitta 9 m, halssi suuntautuu länteen. Alueella kasvaa nuorta taimikkoa.
metsakeskus.1000045071 626 Pyörkangas 10002 12016 13175 11006 27000 442861.00000000 7076793.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045071 Kohde sijaitsee Pyörkankaalta n. 600 m etelään ja Saarasenmäiltä n. 600 m länteen, kapean pohjoisluode–eteläkaakko -suuntaisen harjanteen lounaisreunalla. Tervahaudan läpimitta on 22 m, kuopan läpimitta 12 m, halssi suuntautuu länsilounaaseen. Alueella kasvaa kuusivaltaista sekametsää. Kohteelle lisätty aluerajaus lidar-aineiston perusteella (11/2023).
metsakeskus.1000045072 626 Nurmeskangas etelä 10002 12016 13175 11006 27000 441303.00000000 7075502.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045072 Kaksi hiilimiilua. Miilut sijaitsevat tasaisella hiekkasaarekkeella rämeen keskellä, taimikkoa / nuorta kasvatusmetsikköä
metsakeskus.1000045073 626 Juutaskumpu 10002 12016 13175 11006 27000 442176.00000000 7074627.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045073 uutaskummulla, heti Kummunpuron pohjoispuolella ja läheisen turvetuotantoalueen itäpuolella sijaitsee tervahauta ja kolme pystymiilua. Alueella metsätöiden jälkiä, jotka vahingoittaneet myös kaikkia kohteita jossain määrin. Ei voida täysin sulkea pois sitä mahdollisuutta, että alueella olisi voinut sijaita vielä useampia, sittemmin tuhoutuneita miiluja, sillä hiiltä ja nokimaata löytyi melko laajalta alueelta säilyneiden kohteiden ympäriltä ja välistä. Alueella kasvaa melko vastikään harvennettua tuoreen kankaan kuusi- ja mäntymetsää.
metsakeskus.1000045074 626 Peurapuro 1 10002 12016 13175 11006 27000 443293.00000000 7075378.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045074 Kohde sijaitsee pienen kivikkoisen kumpareen lounaisrinteessä, Peurapurosta n. 80 m itään ja Saarastenmäistä läntisimmästä n. 600 m etelälounaaseen. Tervahaudan läpimitta on 22 m, kuopan läpimitta 10 m, halssi suuntautuu lounaaseen. Alueella kasvaa tuoreen kankaan kuusimetsää, myös melko paljon nuoria lehtipuita; tervahaudan valleilla tiheää katajapensaikkoa.
metsakeskus.1000045075 626 Peurapuro 2 10002 12016 13175 11006 27000 443105.00000000 7075707.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045075 Peurapuron läntisen rantatörmän yläpuolisella tasanteella läntisimmästä Saarasenmäestä n. 400 m länsilounaaseen sijaitsee kolme tervahautaa. Kaksi tervahaudoista on melko pahasti vauriotunut, luultavasti metsäkoneiden jäljiltä. Tasanteella kasvaa erittäin tiheää lehtipuutaimikkoa, Peurapuron varressa taas vanhaa kuusimetsää ja eri ikäisiä lehtipuita. Alakohteiden tervahauta 29_1 ja tervahauta 29_2 sijaintitietoja muutettu noin 13 metriä pohjoisemmaksi LIDARK-aineiston perusteella.
metsakeskus.1000045076 626 Lampisaari 10002 12016 13175 11006 27000 440867.00000000 7074407.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045076 Kohde sijaitsee Lampisaarella Nurmesnevan ja Lampinevan turvetuotantoalueiden välissä pohjois-eteläsuuntaisella soraharjanteella. Haudan läpimitta on 16 m, kuopan läpimitta 9 m, halssi suuntautuu länsilounaaseen; puusto alueella on harvennettu, alueen ympäristöstä on eri-ikäistä taimikkoa.
metsakeskus.1000045077 317 Haapamaanselkä 2 10007 12001 13000 11006 27000 434676.00000000 7086202.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045077 Kohde sijaitsee Haapamaanselän eteläosassa, Vellihongannevan ja Kurkisuon välisellä kannaksella. Paikalta tavattiin kahden rakennuksen pohjat ja kolmannen rakennuksen purkujätekasa. Vuoden 1963 peruskartassa paikalle on merkitty yksi rakennus, kämppä. Alueen maata on sittemmin muokattu voimakkaasti, niin että sieltä nykyään löytyy lukuisia kaivantoja, ojia, maakasoja yms. sekä kolme matalaa keinotekoista lampea. Alueen kasvillisuus on vaihtelevaa – paikoin kuusimetsää, paikoin taimikkoa, paikoin hieman varttuneempia lehtipuita.
metsakeskus.1000045078 317 Riitamaa 10007 12001 13000 11006 27000 435860.00000000 7083787.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045078 Paikalla on 2 (tai 3) rakennuksen pohjaa, ulkomitat vähintään 10 x 6 m. Rakenteet ovat niin tiheän kuusikon peittämiä, ettei tarkkoja mittoja ja yksityiskohtia pystytty selvittämään. Havaittavissa on vankat kiviperustukset, kahden uunin (?) jäänteet sekä useita kellarikuoppa rakennusten sisäpuolella ja 2 erillistä kuoppaa.
metsakeskus.1000045079 626 Peurapuro 3 10007 12009 13000 11006 27000 443155.00000000 7075650.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045079 Peurapuron vanhaan itätörmään, 50 m nykyisestä rantatörmästä koilliseen ja n. 450 m läntisimmästä Saarasenmäestä lounaaseen on kaivettu maakellari tai ehkä yöpymiskäytössäkin ollut rakennus, n 4 m x 2,5 m pinta-alaltaan ja 1,7 m syvä. Sisäänkäynnin ja seinien puurakenteita osin säilynyt, samoin metallisen ilmanotto- tai kamiinanhormin. Kohteen sijaintia muutettu LIDARK-aineiston perusteella noin 18 metriä luoteeseen.
metsakeskus.1000045080 626 Peurapuro 4 10007 12009 13000 11006 27000 443060.00000000 7075817.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045080 Peurapuron rannalla, varsinaisen puron ja siihen kaivetun sivu-uoman välisellä pikkusaarella, n. 400 m läntisimmästä Saarasenmäestä länsilounaaseen sijaitsee pieni kellari – 2 m x 2 m laajuinen, 1,5 m syvä neliönmuotoinen kuoppa. Saarella, kellarin ympärillä on myös muutamia perustuskivien oloisia tasalakisia kiviä, joten kellarin päällä on saattanut sijaita pieni, kevytrakenteinen rakennus. Säilyneiden näkyvien rakenteiden perusteella tästä ei kuitenkaan voitu saada varmuutta.
metsakeskus.1000045081 69 Tervakangas 10002 12016 13175 11006 27000 427097.00000000 7087677.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045081 Tervakankaan Lemppaannevaa kohti viettävässä kaakkoisrinteessä sijaitsee tervahauta. Sen läpimitta on 13 m, kuopan läpimitta on 4 m, ja halssi on suunnattu koilliseen. Ympäristö on harvaa mäntyä ja kuusta kasvavaa tuoretta kangasta. Vuoden 2022 inventoinnissa todettiin kohteen olevan ennallaan.
metsakeskus.1000045082 732 Joutsenlampi 2 10002 12016 13170 11004 27000 569975.00000000 7378872.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045082 Paikalla on yksittäinen pyyntikuoppa, joka vaikuttaa olevan kaivettu pieneen luonnonsuppaan. Kairatessa kuopasta todettiin huuhtoutumiskerros, jonka alla oli ympäristöstä poikkeava likaisen sekoittunut maakerros. Topografia ja maasto alueella ovat sellaisia, että lähistöllä on mahdollisesti useampiakin pyyntikuoppia, joten alue tulisi käydä läpi tarkemmin. Pyyntikuopan yleismuoto on pyöreä, eikä siinä ole selkeää vallia havaittavissa. Sen halkaisija on n. 3 m ja syvyys 40–50 cm luokkaa.
metsakeskus.1000045083 564 Sarkkinen 10007 12001 13016 11006 27000 421889.00000000 7200482.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045083 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettu talotontti sijoittuu nykyisen Sarkkisen tilan alueelle osaksi vanhan päärakennuksen ja osaksi pihamaan kohdalle. Sarkkiseen on merkitty talo myös vuoden 1856 Kalmbergin kartastoon sekä vuoden 1918 pitäjänkarttaan. Vuoden 1953 peruskartalla tilanne on kuta kuinkin sama kuin nykyisin; alueelle on merkitty suurempi ns. päätalo ja sen ympärille muutamia muita rakennuksia. Paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä.
metsakeskus.1000045084 564 Pelttari 10007 12001 13016 11006 27000 422735.00000000 7200786.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045084 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettua kaksi talotonttia sijoittuvat nykyisen Pelttarin tilan alueelle. Vuoden 1856 Kalmbergin kartasto ei ole kovin tarkka, mutta vaikuttaa siltä, että kohdalle on merkitty torppa. Vuoden 1918 pitäjänkartalla kohdalle on merkitty Peltolan talo ja nykyisen Peltolan tilan, joka sijaitsee Pelttarista noin 330 metriä itään, on taas merkitty Pelttari. Vuoden 1953 peruskartalla läntisemmän talotontin kohdalla on yksi rakennus sekä piha-aluetta. Nykyisellä peruskartalla talotontin kohdalle ei ole merkitty rakennuksia. Itäisemmän talotontin kohdalle vuoden 1953 peruskartalla on merkitty yksi rakennus ja metsämaastoa. Nykyisellä peruskartalla kohdalla on samainen rakennus. Läntisemmän talotontin kohdalla ei ole enää nykyisin rakennuksia, vaan se on heinittynyttä pihamaata sekä pellon reuna-aluetta. Talotontin läheisyydessä on vanha tilan rakennus sekä varasto, jotka eivät ole enää käytössä. Itäisemmän talotontin kohdalla sijaitsee vanha aitta sekä alueella sijaitsevan omakotitalon pihapiiriä ja metsämaastoa. Lähellä talotontin pohjoisosaa on maanottoalueita, jotka liittyvät ilmeisesti sen pohjoispuolella olevan tien rakentamiseen. Paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä.
metsakeskus.1000045085 564 Kylänpuoli 10007 12001 13016 11006 27000 423417.00000000 7200462.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045085 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettu kaksi talotonttia sijoittuvat nykyisen Anttilan tilan kohdalle. Anttilan tila on merkitty myös vuoden 1856 Kalmbergin kartastoon sekä vuoden 1918 pitäjänkarttaan. Vuoden 1953 peruskartalla paikalle on merkitty kolme rakennusta. Paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä.
metsakeskus.1000045086 564 Filppula 10007 12001 13016 11006 27000 423770.00000000 7200295.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045086 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettu talotontti, joka sijaitsee Filppulan (Vilppulan) tilan pihapiirissä. Filppulan tila on merkitty vuoden 1856 Kalmbergin kartastoon nimellä Filpula. Vuoden 1918 pitäjänkarttaan se on merkitty nimellä Vilppula. Vuoden 1953 peruskartalla kohdalla on merkitty kaksi rakennusta sekä pellon reunaa. Nykyisellä peruskartalla kohdalle on merkitty yksi rakennus sekä piha-aluetta ja pellon reunaa. Paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä.
metsakeskus.1000045087 564 Eskonsipo 10007 12001 13016 11006 27000 423821.00000000 7200220.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045087 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettu talotontti, joka sijaitsee Eskonsipon tilan pihapiirissä. Vuoden 1856 Kalmbergin kartastoon tila on merkitty nimellä Sippo. Vuoden 1918 pitäjänkarttaan se on merkitty nimellä Eskonsippo. Vuoden 1953 peruskartalla kohdalle on merkitty kolme rakennusta sekä niiden välistä piha-aluetta. Nykyisellä peruskartalla tilanne on sama kuin vuoden 1953 peruskartalla. Paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä.
metsakeskus.1000045088 564 Yli-Kaakinen 10007 12001 13016 11006 27000 424324.00000000 7200637.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045088 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettu talotontti, joka on Kaakisen tilan kohdalla. Vuoden 1856 Kalmbergin kartasto on epätarkka, mutta on mahdollista, että kohdalle on merkitty rakennus. Vuoden 1918 pitäjänkartalle kohdalle on merkitty Yli-Kaakisen tila. Vuoden 1953 peruskartalla kohdalle on merkitty kolme rakennusta. Nykyiselle peruskartalle on merkitty kaksi rakennusta, jotka ovat myös vanhalla peruskartalla sekä yksi uusi rakennus, jota ei ole vanhalla peruskartalla. Paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä.
metsakeskus.1000045089 564 Isola 10007 12001 13016 11006 27000 424594.00000000 7200864.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045089 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettu kaksi talotonttia, jotka sijoittuvat Isolan tilan pihapiiriin. Vuoden 1856 Kalmbergin kartastossa paikalle on merkitty Isolan tila. Vuoden 1918 pitäjänkarttaan on merkitty kaksi taloa, Yli-Isola sekä Isola. Vuoden 1953 peruskartalla itäisemmän talotontin kohdalle (ks. alakohde) on merkitty kaksi rakennusta sekä tilalle johtavan tien pää. Läntisemmän talotontin kohdalle on merkitty piha-aluetta. Paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä.
metsakeskus.1000045090 564 Jääskö 10007 12001 13016 11006 27000 425114.00000000 7202199.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045090 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettu talotontti, joka sijoittuu Jääskön tilan pihapiiriin Oulunsalon kotiseutumuseon länsipuolelle. Talotontille on merkitty kaksi taloa. Vuoden 1856 Kalmbergin kartastoon kohdalle on merkitty talo. Vuoden 1918 pitäjänkartalle on merkitty Jääskön tila ja heti sen koillispuolelle Kukkosen tila (nykyinen Oulunsalon kotiseutumuseo). Vuoden 1953 peruskartalle sekä nykyiselle peruskartalle kohdalle on merkitty kaksi rakennusta ja niiden välistä piha-aluetta. Paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä. Vieresen tilan, Kukkosen pihassa sijaitsee kiinteä muinaisjäännös Kukkonen (1000031433), joka on ilmeisesti kiukaallisen rakennuksen jäännös ja voi liittyä paikalla aikaisemmin sijainneeseen rakennukseen.
metsakeskus.1000045092 785 Sirkkasuo pohjoinen 10002 12002 13000 11033 27000 488314.00000000 7156742.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045092 Sirkkasuon pohjoispuolella olevalta länsi-itäsuuntaisen harjanteen eteläreunalta on tehty hautaukseen viittaavia löytöjä.
metsakeskus.1000045093 564 Lääkkö 10007 12001 13016 11006 27000 425508.00000000 7202077.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045093 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettu talotontti, joka sijoittuu Lääkön tilan kohdalle Oulunsalon kirkon ja kirkkomaan kaakkoispuolelle. Vuoden 1856 Kalmbergin kartastossa paikalle on merkitty talo Kuivala nimellä. Vuoden 1918 pitäjänkartalla tila on merkitty Lääkön nimellä. Vuoden 1953 peruskartalla se esiintyy nimellä Kuivala-Lääkkö ja sinne on merkitty useita rakennuksia. Pihapiiri on hyvin samanlainen nykyisellä peruskartalle; tilalle on tullut vain kaksi rakennusta lisää verrattuna vuoden 1953 karttaan. Paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä.
metsakeskus.1000045094 564 Lassila 10007 12001 13016 11006 27000 424230.00000000 7203470.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045094 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettu talotontti, joka sijoittuu Lassilan tilan kohdalle. Vuoden 1856 Kalmbergin kartastolle on merkitty viereiset Raumalan ja Karvolan tilat. Vuoden 1918 pitäjänkartalle Lassilan tila on merkitty. Vuoden 1953 peruskartalle kohdalle on merkitty samat kaksi rakennusta kuin nykyisellekin peruskartalle. Paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä.
metsakeskus.1000045095 564 Raumala 10007 12001 13016 11006 27000 424169.00000000 7203517.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045095 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettu talotontti, joka sijoittuu Raumalan tilan kohdalle. Se on merkitty vuoden 1856 Kalmbergin kartastoon sekä vuoden 1918 pitäjänkartastoon samaisella tilan nimellä. Vuoden 1953 peruskartalle tilan alueelle on merkitty kolme rakennusta, joista kaksi sijoittuu talotontin kohdalle. Rakennukset ovat myös nykyisellä peruskartalla. Paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä.
metsakeskus.1000045096 564 Karvola 10007 12001 13016 11006 27000 424083.00000000 7203530.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045096 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettu talotontti, joka sijoittuu Karvolan tilan kohdalle. Vuoden 1856 Kalmbergin kartastolle sekä vuoden 1918 pitäjänkarttaan on merkitty Karvolan tila samaiselle kohdalle. Vuoden 1953 peruskartalle kohdalla on kaksi rakennusta, jotka ovat merkitty myös nykyiselle peruskartalle. Talotontti kattaa myös rakennusten välisen piha-alueen, joka on tasaista nurmialuetta. Paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä.
metsakeskus.1000045097 564 Takkinen 10007 12001 13016 11006 27000 424035.00000000 7203579.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045097 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettu talotontti, joka sijoittuu Takkisen tilalle. Vuoden 1856 Kalmbergin kartastolle on merkitty Karvolan tila nimellä, mutta sen läheisyyteen myös kaksi muuta taloa, joista toinen on todennäköisesti Karvola. Vuoden 1918 pitäjänkartalle paikalle on merkitty Takkisen tila. Vuoden 1953 peruskartalla kohdalle on merkitty kaksi rakennusta. Nykyisellä peruskartalla talotontti rajautuu kahden rakennuksen väliin tilan piha-alueelle. Paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä.
metsakeskus.1000045098 564 Ala-Toikka 10007 12001 13016 11006 27000 423928.00000000 7204116.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045098 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettu talotontti, joka sijoittuu Ala-Toikan tilan talon kohdalle. Tila on merkitty Vuoden 1856 Kalmbergin kartastolle nimellä Toikka. Vuoden 1918 pitäjänkartalla se on Ala-Toikka ja tien toiselle puolelle on merkitty Ala-Toikan tila. Vuoden 1953 peruskartalla tilan pihapiirissä on neljä rakennusta. Nykyisellä peruskartalla pihapiiri on jonkin verran muuttunut. Talotontin kohdalla olevat rakennukset ovat samalla paikalla, mutta ne ovat hieman laajentuneet verrattuna vuoden 1953 peruskartan rakennuksiin. Paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä.
metsakeskus.1000045099 564 Muikku 10007 12001 13016 11006 27000 421455.00000000 7206510.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045099 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettu talotontti, joka sijoittuu Muikun tilan rakennuksien ja pihan kohdalle Oulunsalon Keskipiirissä. Se on merkitty vuoden 1856 Kalmbergin kartastoon, vuoden 1918 pitäjänkarttaan sekä vuoden 1953 peruskartalle samalle paikalle. Rakennuskanta on hieman muuttunut nykyisellä peruskartalla, mutta pihapiirissä on vielä useita rakennuksia, jotka ovat samalla kohtaa kuin vuoden 1953 kartalla. Paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä.
metsakeskus.1000045100 564 Varjakan kartano 10007 12001 13016 11006 27000 421115.00000000 7208246.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045100 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettu Varjakan talotontti, joka sijoittuu nykyisen Varjakan kartanon pihapiirissä olevan eteläisimmän rakennuksen kohdalle. Varjakan kartano on merkitty vuoden 1856 Kalmbergin kartastoon sekä vuoden 1918 pitäjänkarttaan nimellä Warjakka. Vuoden 1953 peruskartalla paikannetun talotontin kohdalla on ollut sama rakennus kuin nykyisellä peruskartalla sekä hieman pellon reunaa rakennuksen länsipuolella. Pellon reuna on nykyisin piha-aluetta. Toisen maailmasodan aikaan, vuosien 1941-42 välisenä aikana Varjakassa toimi venäläisten sotavankileiri. Varjakan kartanon alueella asui yhteensä noin 100 venäläistä sotavankia, jotka työskentelivät vastapäätä sijaitsevalla Varjakansaarella. Varjakka on 1750-lukua nuorempi uudistila, myöhempi varjakan kartano. Paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä.
metsakeskus.1000045101 564 Nauska 10007 12001 13016 11006 27000 420574.00000000 7206502.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045101 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettu talotontti, joka sijoittuu Nauskan tilan pihapiiriin. Tila on merkitty samalla paikalle myös vuoden 1856 Kalmbergin kartastoon sekä vuoden 1918 pitäjänkarttaan. Paikannettu talotontti sijoittuu vuoden 1953 peruskartalla Nauskan tilan päärakennuksen itäpuolelle pellolle. Nykyisellä peruskartalla alue on pihaa sekä pellon reunaa. Paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä.
metsakeskus.1000045102 564 Ervasti 10007 12001 13016 11006 27000 419168.00000000 7206206.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045102 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannetut kaksi talotonttia, joka sijoittuvat Ervastin tilan kohdalle (itäisempi talotontti ks. alakohde). Ervasti on merkitty myös vuoden 1856 Kalmbergin kartastolle sekä vuoden 1918 pitäjänkartalle. Vuoden 1953 peruskartalla kohdalla on ollut sekä Ervastin että Keskitalon tilat, mutta nykyisellä peruskartalla kohdalla on enää Ervastin tila ja Keskitalon tila on siirtynyt nykyisin tilat erottavan hiekkatien luoteispuolelle. Paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä.
metsakeskus.1000045103 564 Kosunen 10007 12001 13016 11006 27000 418216.00000000 7206517.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045103 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettu talotontti, joka sijoittuu Kosusen tilan rakennuksien kohdalle. Kosusen tila on merkitty samalle paikalle vuoden 1856 Kalmbergin kartastoon sekä vuoden 1918 pitäjänkartalle. Vuoden 1953 peruskartalle tilan pihapiiriin on merkitty kaksi rakennusta, nykyisellä peruskartalla 6 rakennusta. Paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä.
metsakeskus.1000045104 564 Siekkinen 10007 12001 13016 11006 27000 417240.00000000 7205573.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045104 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettu talotontti, joka sijoittuu Siekkisen tilan rakennuksien kohdalle rajautuen Salonpääntiehen. Tila on merkitty samalle kohtaa vuoden 1856 Kalmbergin kartastoon nimellä Seikinen sekä vuoden 1918 pitäjänkarttaan nimellä Siekkinen. Vuoden 1953 peruskartalla talotontti rajautuu kahden rakennuksen kohdalle, jotka ovat samalla paikkaa myös nykyisellä peruskartalla. Paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä.
metsakeskus.1000045105 732 Joutsenlampi 4 10002 12001 13000 11019 27000 569805.00000000 7378754.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045105 Kohde sijaitsee Joutsenlammen pohjoisrannalla nykyisen venepaikan kohdalla. Venepaikan edustalta, kuluneelta maalaikulta, löydettiin palaneen luun siru sekä kvartsi-iskos. Siellä täällä näkyi myös sirpaloituneita, palaneelta vaikuttavia kiviä. Paikalla on todennäköisesti kivikautinen asuinpaikka. Nykyinen venepaikka on jonkin verran vahingoittanut kohdetta, mutta topografian perusteella on mahdollista, että valtaosa asuinpaikasta sijaitsee hiukan ylempänä ja kauempana rannasta ja on tällöin säästynyt.
metsakeskus.1000045106 564 Helanen 10007 12001 13016 11006 27000 417014.00000000 7205531.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045106 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettu talotontti, joka sijoittuu Oulunsalon Salonpään kylän Helasen tilan kohdalle. Tila on merkitty samalle paikalle myös vuoden 1856 Kalmbergin kartastoon sekä vuoden 1918 pitäjänkarttaan. Vuoden 1953 peruskartalla paikannetun talotontin kohdalla on ollut rakennuksia sekä Päätaloa kohti johtava tie. Nykyisellä peruskartalla kohdalla on sama rakennukset sekä Päätaloon johtava tie, joka on asfaltoitu. Päätalon kohdalle on myös merkitty talotontti isojakokartalle. Paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä.
metsakeskus.1000045107 564 Uutela 10007 12001 13016 11006 27000 416881.00000000 7205640.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045107 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettu talotontti, joka sijoittuu Oulunsalon Salonpään Päätalon tilan kohdalle. Päätalon kohdalle paikannetun talotontin kaakkoispuolelle on merkitty myös Helasen tilan kohdalle isojakokarttaan talotontti. Vuoden 1856 Kalmbergin kartastoon ei ole erikseen merkitty Päätalon tilaa, vaan se on ilmeisesti ollut osa Helasen tilaa. Karttaan on kuitenkin kohdalle merkitty talo. Vuoden 1918 pitäjänkarttaan Päätalo on jo merkitty omana tilanaan. Päätalon rakennuskanta on pysynyt melko muuttumattomana, jos tarkastelee vuoden 1953 peruskarttaa sekä nykyistä peruskarttaa. Paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä.
metsakeskus.1000045109 564 Purnunnokka 2 10002 12008 13090 11033 27000 420781.00000000 7200496.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045109 Oulunsalon Salonselän kaakkoispäästä, Purnunnokan pohjoispuolelta hiekkapohjaiselta mäntykankaalta on löytynyt vuonna 2021 nuolenkärki. Vuoden 2022 inventoinnissa tehtiin ilmoitetulle löytökohdalle ja sen läheisyyteen muutama koepisto lapiolla, joista havaittiin ainoastaan luontaisia hiekkakerroksia. Alueella ei havaittu myöskään maanpäälle erottuvia merkkejä muinaisjäännöksestä. Vuoden 2023 tarkastuksessa alueen harjanteilta, jokseenkin laajalta alueelta, todettiin ainakin 18 maakuoppaa (ks. alakohteet). Kuopatsijoittuvat kareen hiekkaharjanteille, joiden keskelle jää jokseenkin tasainen harjanteita alavampia lue. Tämän alueen koillisosasta on löydetty rautakautinen punnus (ks. Purnunokka 1). Kuoppien sijainti ja yhden kuopan lähettyviltä löytynyt nuolenkärki viittaavat siihen, että kyse olisi pyyntikuopista, mutta niiden laatu on mahdollista varmentaa vain kaivaustutkimuksin.
metsakeskus.1000045109 564 Purnunnokka 2 10002 12009 13094 11033 27000 420781.00000000 7200496.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045109 Oulunsalon Salonselän kaakkoispäästä, Purnunnokan pohjoispuolelta hiekkapohjaiselta mäntykankaalta on löytynyt vuonna 2021 nuolenkärki. Vuoden 2022 inventoinnissa tehtiin ilmoitetulle löytökohdalle ja sen läheisyyteen muutama koepisto lapiolla, joista havaittiin ainoastaan luontaisia hiekkakerroksia. Alueella ei havaittu myöskään maanpäälle erottuvia merkkejä muinaisjäännöksestä. Vuoden 2023 tarkastuksessa alueen harjanteilta, jokseenkin laajalta alueelta, todettiin ainakin 18 maakuoppaa (ks. alakohteet). Kuopatsijoittuvat kareen hiekkaharjanteille, joiden keskelle jää jokseenkin tasainen harjanteita alavampia lue. Tämän alueen koillisosasta on löydetty rautakautinen punnus (ks. Purnunokka 1). Kuoppien sijainti ja yhden kuopan lähettyviltä löytynyt nuolenkärki viittaavat siihen, että kyse olisi pyyntikuopista, mutta niiden laatu on mahdollista varmentaa vain kaivaustutkimuksin.
metsakeskus.1000045113 732 Metsäjärvi 2 10002 12002 13000 11033 27000 581393.00000000 7376320.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045113 Paikalta on metallinetsinnässä vuonna 2021 löytynyt rautakautisia esineitä – pieni veitsenterä, todennäköisesti rautapadan kappale sekä pronssinen vyönsolki. Löydöt on tehty hieman hiekan seasta. Kohde tarkastettiin 8.6.2022 löytäjän opastuksella. Löytöpaikka paikannettiin tarkasti. Löytöpaikassa todettiin kairalla hiilensekainen ja häiriintynyt maakerros. Paikalla on lisäksi havaittavissa vienohko kumpu, jolla on mittaa n. 1 m. Löytökohdasta noin 2 m pohjoiskoilliseen on pieni, n. 1,5 m pitkä painanne, jolla on syvyyttä n. 20 cm. Kumpu voisi olla liesi, jolloin kohde olisi asuinpaikka, mutta löytöaineisto viittaisi ennemmin hautaan.
metsakeskus.1000045114 564 Siirtola 10001 12001 13016 11006 27000 424297.00000000 7200340.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045114 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettu talotontti, joka sijoittuu Siirtolan tilan kaakkoispuolella sijaitsevalle peltoalueen reunalle. Vuoden 1856 Kalmbergin kartastoon mahdollisesti jokin rakennus. Tästä on hankala saada selvää kartan mittakaavasta johtuen. Vuoden 1918 pitäjänkartalle kohdalla on peltoa. Vuoden 1953 peruskartalle kohdalle on merkitty ilmeisesti piha-aluetta, joka on kuitenkin voinut olla jo peltoa. Nykyiselle peruskartalle kohdalle on myös merkitty piha-aluetta, mutta maastossa havaitun perusteella kohdalla on kuitenkin peltoa sekä sen keskellä metsäsaareke. Pelto oli inventoinnin aikaan pitkällä heinällä, joten pellolla tai metsäsaarekkeella ei kuljettu jalkaisin. On mahdollista, että säilyneitä kulttuurikerroksia tai rakenteita on säilynyt maanalla, joten kyseessä on mahdollinen muinaisjäännös. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä.
metsakeskus.1000045115 564 Kaakinen 10001 12001 13016 11006 27000 424554.00000000 7200460.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045115 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettu talotontti, joka sijoittuu Ala-Kaakisen tilan luoteispuolella sijaitsevalle pellolle. Vuoden 1856 Kalmbergin kartastoon on merkitty Ala-Kaakisen tila, mutta se on sen verran epätarkka, että ei ole varmuutta kuvaako se kyseistä kohtaa. Todennäköisempää on, että se kuvaa pellon kaakkoispuolella sijaitsevaa Ala-Kaakisen tilaa. Vuoden 1918 pitäjänkarttaan kohdalle on merkitty peltoa niin kuin nykyiselle peruskartallekin. Inventoinnin aikaan pelto oli pitkällä ruoholla/heinällä, joten siellä ei kuljettu jalkaisin. On mahdollista, että säilyneitä kulttuurikerroksia tai rakenteita on säilynyt maanalla, joten kyseessä on mahdollinen muinaisjäännös. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä.
metsakeskus.1000045116 564 Uusi-Juntti 10001 12001 13016 11006 27000 424098.00000000 7200587.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045116 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettu talotontti, joka sijoittuu Uusi-Juntti nimisen tilan pohjoispuolen peltoalueelle. Vuoden 1856 Kalmbergin kartastoon alueelle on merkitty torppia, mutta kartan epätarkkuuden vuoksi ei voi varmuudella sanoa, osuuko joku niistä juuri talotontin kohdalle. Vuoden 1918 pitäjänkartalle talotontin läheisyyteen on merkitty yksi rakennus ja peltoa. Vuoden 1953 peruskartalla kohdalle on merkitty peltoa. Nykyisellä peruskartalla alue on peltoa. Inventoinnin aikaan pelto oli pitkällä ruoholla/heinällä, joten siellä ei kuljettu jalkaisin. On mahdollista, että säilyneitä kulttuurikerroksia tai rakenteita on säilynyt maanalla, joten kyseessä on mahdollinen muinaisjäännös. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä.
metsakeskus.1000045117 564 Mökkiperä 10001 12001 13016 11006 27000 423606.00000000 7201249.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045117 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettu talotontti, joka sijoittuu lentokentän länsipuolella sijaitsevalle peltoalueelle Mökkiperän eteläpuolella. Vuoden 1856 Kalmbergin kartastoon sekä vuoden 1918 pitäjänkartalle paikalle ei ole merkitty taloa eikä peltoa. Vuoden 1953 peruskartalla sekä nykyisellä peruskartalla kohdalle on merkitty peltoa. Inventoinnin aikaan peltoalue oli ruoholla, joten havainnointimahdollisuuden olivat huonot. Talotontin alueelle tehtiin muutama pisto kairalla, joista havaittiin ainoastaan peltokerrosta. On kuitenkin mahdollista, että säilyneitä kulttuurikerroksia tai rakenteita on säilynyt maanalla, joten kyseessä on mahdollinen muinaisjäännös. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä.
metsakeskus.1000045120 564 Niemi 10001 12001 13016 11006 27000 423470.00000000 7205028.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045120 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettu talotontti, joka sijoittuu Oulunsalon Niemenrannan asuinalueelle Hailuodontien itäpuolelle. Vuoden 1856 Kalmbergin kartastolla kohdalle on ilmeisesti merkitty tila nimeltä Niemilä. Vuoden 1918 pitäjänkartalla paikalle on merkitty tila ja se nimi on muotoutunut Niemeksi. Vuoden 1953 peruskartalla heti paikannetun talotontin koillispuolelle on merkitty Niemen tila, jonka pihapiirissä on ollut useita rakennuksia. Nykyisellä peruskartalla tilaa ei enää ole vaan se on rakentamatonta aluetta. Paikannettu talotontti sijoittuu osaksi asfaltoidun pyörätien ja osaksi korkeaa horsmaa ja heinää kasvavan alueen kohdalle. Alueella on kapeita ojia, jotka ovat todennäköisesti vanhoja pelto-ojia. Horsman ja heinän takia havaintomahdollisuudet olivat todella huonot eikä alueelta havaittu mitään merkkejä vanhasta asutuksesta. On kuitenkin mahdollista, että säilyneitä kulttuurikerroksia tai rakenteita on säilynyt maanalla tällä alueella, joten kyseessä on mahdollinen muinaisjäännös. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä.
metsakeskus.1000045121 564 Savela 10001 12001 13016 11006 27000 418582.00000000 7206961.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045121 Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettu talotontti, joka sijoittuu Salonpääntien koillispuolelle peltoalueelle. Vuoden 1856 Kalmbergin kartastoon sekä vuoden 1918 pitäjänkartastoon sen läheisyyteen on merkitty torppa. Vuoden 1953 peruskartalla sekä nykyisellä peruskartalla paikannetun talotontin alue on peltoa. Inventoinnin aikaan 2022 pelto oli heinällä, joten havaintomahdollisuudet olivat melko huonot. Inventoinnissa paikannetun talotontin kaakkoispuolella oli vanha puinen laonnut lato tms., jossa havaittiin kaksi kaiverrusta; toinen oli vuosiluku 1869 ja toinen vuosiluku 1894. Vuosiluvun 1869 etupuolelle oli kaiverrettu numero 16. Maanpäältä ei havaittu mitään merkkejä latoa vanhemmista rakenteista. On kuitenkin mahdollista, että säilyneitä kulttuurikerroksia tai rakenteita on säilynyt maanalla tällä alueella, joten kyseessä on mahdollinen muinaisjäännös. Paikannusta tarkennettu 2023. Isojakokartan asemoinnin tarkkuus on arviolta 10-20 metriä.
metsakeskus.1000045122 322 Långholmen tuliasema 2 10007 12011 13116 11006 27000 250466.00000000 6646567.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045122 Rantavyöhykkeeseen kallionportaan alle on rakennettu vaihtelevasti pyöristyneistä kivistä puoliympyrän muotoinen kivikehä (tuliasema), joka avautuu rannasta poispäin. Kehän sisähalkaisija 2.4 m ja korkeus 0.3-0.4 m. Sisäpuolen maanpinta tasainen.
metsakeskus.1000045123 322 Högland maakellari 1 10007 12004 13043 11006 27000 239522.00000000 6672670.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045123 Särmikkäistä suurelta osin kiillegneissisistä lohkareista muurattu suorakaiteen muotoinen rakennelma N-rinteessä. Sisämitat 2.9 m (N-S) ja 2.4 m. Peräseinän korkeus 1.2 m. N-seinällä 0.7 m leveä oviaukko. S-seinällä tuuletusaukko. Maakellarin jäännös ajalta, jolloin Vesterbergin perhe asui Höglandin torpassa (1889-1922).
metsakeskus.1000045124 858 Paijala Nummenharju 10007 12004 13046 11006 27008 390679.00000000 6698210.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045124 Kalamestarinpolun eteläpäässä on noin 60 metriä pitkä, kylmämuuraustekniikalla tehty kivimuuri. Muuri on pohjois-eteläsuuntainen ja se on rakennettu tukemaan hiekkarinteeseen tehdyn tieleikkauksen länsireunaa. Muuri on korkeimmalta kohdaltaan noin 2 metriä korkea ja se laskee molemmista päistään alas tien tasoon. Muurissa on käytetty sekä lohkottuja että luonnonkiviä. Kivien koko on halkaisijaltaan noin 20–80 cm. Pengermuurin on rakennuttanut vuosisadan vaihteessa nimineuvos, kapteeni Aleksander Denisov. Muuri liittyy Tuusulan venäläisasutuksen vaiheisiin Villa Dennisoffkan entisellä huvila-alueella.
metsakeskus.1000045126 79 Vareksela 10002 12001 13007 11006 27005 241223.00000000 6807387.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045126 Varekselan kylätontti sijaitsee Kokemäenjoen itärannalla. Kylä on mainittu historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran jo v. 1506. Vuoden 1731 kartassa kylässä on merkittynä 4 taloa. Inventoinnissa v. 2022 todettiin, että suurin osa kylätontista on tuhoutunut palvelutalon rakentamisen yhteydessä. Kuitenkin osa tontin pohjoisosasta lienee säilynyt. Koetutkimuksissa todettiin likamaa-alue, jonka löydöt viittaavat paikalla viimeistään 1700-luvulla olleeseen asutukseen, mahdollisesti jo vanhempaankin toimintaan. Jäljellä olevan kylätontin osalta muinaisjäännöksen rajaus selvitettiin koetutkimuksin. Kiinteän muinaisjäännöksen aluerajausta lännessä ja idässä ympäröiviltä pelloilta on saatu metallinetsintälöytöjä, joista vanhimmat selkeästi ajoitettavat ovat 1500-luvulta (Ilppari ILM26257). Näistä 100 m sisälle vuonna 2022 paikallistetuista kulttuurikerroksista sijoittuvat 1500-luvun klippingi, Pietari Suuren (1696-1718) tipparaha ja luultavasti 1500-luvulle ajoittuva veitsen päätyhela (ks. alakohteet). Kauempana kohteen länsi- ja luoteispuolisilla peltoalueilla on tehty lisää metallinetsinlöytöjä, joiden kiinnittäminen alueen muinaisuuteen edellyttää lisää kenttä- ja arkistotutkimuksia
metsakeskus.1000045126 79 Vareksela 10002 12001 13007 11006 27006 241223.00000000 6807387.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045126 Varekselan kylätontti sijaitsee Kokemäenjoen itärannalla. Kylä on mainittu historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran jo v. 1506. Vuoden 1731 kartassa kylässä on merkittynä 4 taloa. Inventoinnissa v. 2022 todettiin, että suurin osa kylätontista on tuhoutunut palvelutalon rakentamisen yhteydessä. Kuitenkin osa tontin pohjoisosasta lienee säilynyt. Koetutkimuksissa todettiin likamaa-alue, jonka löydöt viittaavat paikalla viimeistään 1700-luvulla olleeseen asutukseen, mahdollisesti jo vanhempaankin toimintaan. Jäljellä olevan kylätontin osalta muinaisjäännöksen rajaus selvitettiin koetutkimuksin. Kiinteän muinaisjäännöksen aluerajausta lännessä ja idässä ympäröiviltä pelloilta on saatu metallinetsintälöytöjä, joista vanhimmat selkeästi ajoitettavat ovat 1500-luvulta (Ilppari ILM26257). Näistä 100 m sisälle vuonna 2022 paikallistetuista kulttuurikerroksista sijoittuvat 1500-luvun klippingi, Pietari Suuren (1696-1718) tipparaha ja luultavasti 1500-luvulle ajoittuva veitsen päätyhela (ks. alakohteet). Kauempana kohteen länsi- ja luoteispuolisilla peltoalueilla on tehty lisää metallinetsinlöytöjä, joiden kiinnittäminen alueen muinaisuuteen edellyttää lisää kenttä- ja arkistotutkimuksia
metsakeskus.1000045126 79 Vareksela 10002 12001 13007 11006 27007 241223.00000000 6807387.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045126 Varekselan kylätontti sijaitsee Kokemäenjoen itärannalla. Kylä on mainittu historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran jo v. 1506. Vuoden 1731 kartassa kylässä on merkittynä 4 taloa. Inventoinnissa v. 2022 todettiin, että suurin osa kylätontista on tuhoutunut palvelutalon rakentamisen yhteydessä. Kuitenkin osa tontin pohjoisosasta lienee säilynyt. Koetutkimuksissa todettiin likamaa-alue, jonka löydöt viittaavat paikalla viimeistään 1700-luvulla olleeseen asutukseen, mahdollisesti jo vanhempaankin toimintaan. Jäljellä olevan kylätontin osalta muinaisjäännöksen rajaus selvitettiin koetutkimuksin. Kiinteän muinaisjäännöksen aluerajausta lännessä ja idässä ympäröiviltä pelloilta on saatu metallinetsintälöytöjä, joista vanhimmat selkeästi ajoitettavat ovat 1500-luvulta (Ilppari ILM26257). Näistä 100 m sisälle vuonna 2022 paikallistetuista kulttuurikerroksista sijoittuvat 1500-luvun klippingi, Pietari Suuren (1696-1718) tipparaha ja luultavasti 1500-luvulle ajoittuva veitsen päätyhela (ks. alakohteet). Kauempana kohteen länsi- ja luoteispuolisilla peltoalueilla on tehty lisää metallinetsinlöytöjä, joiden kiinnittäminen alueen muinaisuuteen edellyttää lisää kenttä- ja arkistotutkimuksia
metsakeskus.1000045127 79 Tolvi 10007 12009 13093 11006 27000 238755.00000000 6809420.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045127 Harjavallan keskustan tuntumassa Satakunnantien ja Opintien risteyksen lounaispuolella oleva nykyisin rakentamattoman alue on kuulunut Tolvin tilaan. Vanhoilla kartoilla näkyvän rakennuksen paikalla on maakumpare. Koekuopassa erottui tummaksi värjäytynyt hiekkakerros.
metsakeskus.1000045128 79 Koivunotko 1 10007 12004 13051 11006 27000 237428.00000000 6806813.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045128 Kuivatulla, mäntypuuta kasvavalla entisellä suoalueella sijaitseva pienikokoinen rajamerkki, jonka muodostaa kolme pystyssä olevaa liuskekiveä. Paikalla on myös nykyisen tilusrajan kulmapiste.
metsakeskus.1000045129 79 Koivunotko 2 10007 12004 13051 11006 27000 237535.00000000 6806832.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045129 Pellon reunassa, noin 4,5 metriä pelto-ojan reunasta länteen sijaitseva yksittäinen pystyssä oleva liuskekivi. Paikalla on myös nykyisten tilusrajojen leikkauspiste.
metsakeskus.1000045130 79 Pelkki 10002 12004 13054 11004 27000 237505.00000000 6807552.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045130 Sievarin talon pohjoispuolella kohoavalla mäellä on neljä matalaa röykkiötä. Maasto on kivikkoista ja metsänkäsittelyn jäljiltä vaikeasti havainnoitavaa. Ajourat ja pystyyn nousseet juurakot hankaloittivat kohteiden määrittelyä. Röykkiöiden kuvaukset alakohteissa.
metsakeskus.1000045131 445 Hällskär rakennuksenjäännös 10007 12001 13013 11006 27000 180379.00000000 6695651.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045131 Suorakulmainen sammaltuneen kivirivin muodostama kivijalka S-kaltevalla kallionpinnalla. Mitat 4.5 x 4.4 m. Lämmittämättömän yksinkertaisen rakennuksen jäännös. Rakennus on voinut liittyä pähkinöiden tai lehtikerppujen keruuseen. Lehto on merkitty Kalmbergin karttaan 1855-1856.
metsakeskus.1000045132 79 Sievari 10002 12004 13054 11004 27000 236728.00000000 6805107.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045132 Mäen laella on kolmen suurehkon kiven väliin koottu röykkiö, jonka keskustasta kivet on myöhemmin poistettu ja paikalle on jäänyt kuoppa. Poistettuja kiviä on jäänyt ympäristöön. Röykkiön halkaisija on noin 150 senttimetriä, mutta alkuperäistä kokoa on vaikea määrittää. Keskellä olevan kuopan pohjaa tutkittaessa selvisi, että pintaturpeen alla on jäljellä vielä kiveystä, jota ei ryhdytty poistamaan.
metsakeskus.1000045133 79 Sievari 2 10007 12004 13051 11006 27000 236707.00000000 6805125.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045133 Matala yksittäinen pystyyn nostettu liuskekivi mäen päällä. Paikalla kulkee itä-länsi-suunnassa nykyinen tilusraja. Noin 20 metriä tästä itään on maastossa toinen mahdollinen rajakivi nykyisellä rajalinjalla.
metsakeskus.1000045134 848 Kirkkosuo Miilu 10002 12016 13151 11006 27000 679736.00000000 6906404.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045134 Lidarista huomattu hieno hiilimiilujen (4) ja mahdollisten tervahautojen (2) ryhmä. Tervapirtti ei erotu lidarkuvassa. Miilujen hengitysaukot erottuvat. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000045137 886 Rotkus 10002 12004 13054 11028 27000 237586.00000000 6824139.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045137 Kaasmarkussa valtatie 11 pohjoispuolella sähkölinjakäytävän itäreunasta n. 50 m etäisyydellä olevan mäen korkeimmalla kohdalla sijaitseva röykkiö. Pinnaltaan heinittynyt ja sammalpeitteinen röykkiö on pyöreähkö, halkaisijaltaan 8-9 m ja korkeudeltaan n. 60-90 cm. Röykkiö on muodoltaan säännöllinen ja vaikuttaa erittäin hyvin säilyneeltä. Kairauksen perusteella se koostuu useammasta kivikerroksesta.
metsakeskus.1000045138 732 Siekakangas 3 10007 12011 13212 11042 27028 595974.00000000 7404879.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045138 Paikalla on sotahistoriallinen kohde, johon kuuluu 4 asemaa. Asema 1 Rakenne on vallillinen 4-kulmainen tuliasema, jolla on mittaa noin 8 x 8 m ja syvyyttä arviolta metrin verran. Sen pohjalla on rautalankaa. Rakenteessa vaikuttaa olevan oviaukko sen lounaissivulla. Kysees-sä voi olla asema tai pienehkö korsu. Asema 2 Suorakulmainen, vallillinen syvähkö kuoppa. Asema 3 Kuten asema 1. Mahdollisesti pienehkö korsu. Asema 4 Pieni tuliasema. Kapeahko yhdyshauta näyttäisi yhdistävän sen Asemaan 3.
metsakeskus.1000045139 152 Partilan torppa 10007 12001 13014 11006 27000 259274.00000000 6985571.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045139 Inventointi 2022: Partilan (Purtilon) torppa paikannettiin 1900-luvun alun pitäjänkartasta. Myöhemmillä kartoilla paikka on autioitunut. Torpan paikalla havaittiin kaksi osin rinteeseen kaivettua ja kivettyä kellarikuoppaa sekä pienen rakennuksen (noin 5 * 5 m) sammaloitunut kiviperustus. Karttalähteiden perusteella kyseessä on suhteellisen nuori kohde, jota ei katsota rauhoitetuksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000045140 748 Tervakangas 10001 12016 13175 11002 27000 414887.00000000 7155720.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045140 Vinovalovarjosteaineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045141 748 Turusensaari 2 10001 12016 13175 11002 27000 414557.00000000 7155421.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045141 Vinovalovarjosteaineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045142 217 Tiekangas 10002 12001 13001 11019 27012 353336.00000000 7105753.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045142 Tiekangas sijaitsee Mutkalammin kylän itäosassa. Maasto on tasaista ja kuivaa hietakangasta. Kankaalta tarkastettiin lidarkarttahavaintojen perusteella kahdeksan asumuspainannetta. Painanteet ovat pitkänomaisia ja melko matalia. Osassa erottuu selkeä ympärysvalli ja kulkuaukko päädyssä. Painanteiden suunta on pohjois-etelä tai luode-kaakko. Suurin painanteista on ilmeisesti useamman painanteen muodostama yhtenäinen rivitalotyyppinen rakenne (pääkohde). Rakenteen pituus on noin 25 metriä ja leveys noin 5 metriä. Painanteen pohjalla huuhtoutumiskerros on yli 20 cm paksu. Muut asumuspainanteet on merkattu alakohteiksi 2-8.
metsakeskus.1000045143 581 Hautamäki 10002 12016 13175 11006 27000 295315.40139095 6894376.61756379 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045143 Maanmittauslaitoksen maastotietokannan ja korkeusmallin mukaan paikalla sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on 20 m. Tervanjuoksutuskanava (halssi) erottuu haudan länsiosassa. Kohdetta ei ole tarkastettu arkeologin toimesta.
metsakeskus.1000045144 833 Pitkäkari N 10002 12013 13126 11006 27000 203582.00000000 6718620.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045144 Pitkäkarin pohjoispäässä pienellä kalliopaljastumalla n. 10 m päässä rantaviivasta useita kalliohakkauksia, vuosilukuja (kuten 1884 ja 1872) sekä nimikirjaimia. Osa hakkauksista epäselviä/vaikeasti havaittavia.
metsakeskus.1000045145 420 Varposaari Päivärannanlahti 10002 12012 13124 11006 27008 560871.00000000 6936718.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045145 Leppävirralla Suvasveden Varposaaressa saaren länsirannalla sijaitsee vanha kivilouhos. Kohde on Varposaaren länsirannalla sijaitseva kallioon louhittu alue, joka on kooltaan noin 56 x 40 m. Alueella on ilmeisesti muitakin pienempiä louhinta-alueita. Kohde muodostaa maastoon ison montun, jonka pohjalla on erikokoisia suorakaiteen ja kuution muotoisia louhittuja kiviä. Osassa kivistä on edelleen nähtävissä louhintajäljet. Kivien päällä kasvaa paksu sammal ja päällä isoja mäntyjä. Louhos ulottuu rantaan asti, jossa kallio on louhittu vedenpinnan tasolle. Rannassa louhittuja kiviä on aseteltu veteen ikään kuin aallonmurtajaksi. Perimätiedon mukaan louhoksesta on viety höyrylaivoilla(?) kiveä Kuopion rakentamiseen. Inventoinnissa kohteen ympärillä ja päällä kasvavan puuston iäksi on arvioitu 144 vuotta.
metsakeskus.1000045147 762 Sonkakoski 10007 12005 13069 11006 27008 524306.00000000 7068046.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045147 Matkusjoen Sonkakosken ylittävä silta on rakennettu 1800- luvulla. Se näkyy jo 1840-luvun pitäjänkartalla. Silta on poistunut käytöstä 1977 nykyisen sillan valmistuttua tieoikaisun yhteydessä vanhan sillan eteläpuolelle. Sillasta on jäljellä jykevät lohkokivistä tehdyt silta-arkut joen molemmilla puolilla. Vanha silta on toiminut aikoinaan kylän kohtauspaikkana, jossa on tavattu ystäviä ja kyläläisiä ja pidetty jopa tansseja liikenteen vähyyden ansiosta. Matkusjoki on Saimaan vesistöjen pohjoisimpia haaroja ja jokea on käytetty matkareittinä pohjoiseen matkustettaessa. Vähäisiä maakannaksia ylittämällä on päästy Oulunjärven vesistöön. Maanjaottelukirjoissa Matkusjoki mainitaan vuonna 1627. Vuoden 1561 maakirjassa mainitaan Matkusjokeen liittyvää nimistöä mm. Raudanvesi, Sonkakoski, Laurlampi, Pentan luhta ja Vinkuan niska.
metsakeskus.1000045148 239 Pörsö 10007 12001 13016 11006 27000 469280.00000000 7016244.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045148 Keiteleen itäosassa, lähellä Pielaveden rajaa, Pörsönvuoren koillispuolella sijaitsee metsittynyt pihapiiri. Pihapiirissä on asuinrakennuksen kivijalka, jonka keskellä on tulisijan jäänteet, jossa on tiiltä. Lisäksi alueella on matala pyöreä kiveys, kaivon paikka; toisen rakennuksen kivijalka sekä kiviseinäinen kaksikammioinen kellarinpohja. Alueella on lisäksi useita raivausröykkiöitä. Talonpaikka on autioitunut todennäköisesti joskus 1940-1950- luvulla. 1840- luvun pitäjänkartalla alueella ei ole merkintöjä.
metsakeskus.1000045149 927 Kukkoinharju 10002 12012 13124 11002 27000 361295.00000000 6698736.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045149 Kukkoinharjun kallio- ja harjualueen itäpäädyssä, koilliseen laskevassa rinteessä on pienen kalliopaljastuman koillispuolelle louhittu suurehko luolamainen kvartsilouhos. Louhoksen noin 10 metriä leveän, koilliseen avautuvan suuaukon edustalta on kaivettu pois maata noin 0,5-1,5 metrin paksuudelta siten, että louhoksen edustalla on selvä kaivanto. Itse louhos on luolamainen, vaakasuorasti kallioon louhittu ja kapenee takaseinämää kohti. Louhoksen oikeanpuoleisessa seinämässä on edelleen näkyvissä osa kvartsisuonesta. Louhoksen ja sen edustalla olevan kaivannon pohja on täyttynyt risuilla ja oksilla, mutta maan pinnalla on havaittavissa erikokoisia kvartsikappaleita. Kaivannon pohjoisreunan päällä on matala vallimainen sivukivikasa. Louhoksen vasemmalla puolella, noin 7 metriä kaakkoon louhoksesta, on matalampi, osin kivillä reunustettu kaivanto tai kuoppa. Louhoksen ja kuopan ympäristössä on maan pinnalla runsaasti pientä kvartsi-, kvartsiitti- ja maasälpämurskaa joka lienee peräisin louhostoiminnasta. Kohde on tarkastettu kansalaisilmoituksen perusteella. Ilmoittaja on löytänyt louhoksen edustalla olevasta kaivannosta palaneen saven tai savitiivisteen kappaleita. Kohteen ajoitus on epäselvä ja vaatii tarkempia tutkimuksia. Historiallinen kartta-aineisto, kohteelta löytynyt aineisto tai kallion louhintajäljet eivät viittaa historialliseen aikaan, mutta kohde vaikuttaa hyvin suurelta ja selväpiirteiseltä ollakseen esihistoriallinen. Alueella saattaa sijaita enemmän louhintaan liittyviä rakenteita, ja paikalla tulee tehdä laajempi inventointi.
metsakeskus.1000045151 491 Pellosniemi 1 10002 12002 13000 11033 27017 514740.00000000 6833072.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045151 Iso-Surnuun pistävän Pellosniemen pohjoisrannalta runsaasti rautakautisia löytöjä. Löytäjien arvelun mukaan paikalla on luultavasti laaja polttokenttäkalmisto.
metsakeskus.1000045151 491 Pellosniemi 1 10002 12002 13000 11033 27018 514740.00000000 6833072.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045151 Iso-Surnuun pistävän Pellosniemen pohjoisrannalta runsaasti rautakautisia löytöjä. Löytäjien arvelun mukaan paikalla on luultavasti laaja polttokenttäkalmisto.
metsakeskus.1000045152 491 Pikku-Surnu 10002 12002 13000 11033 27018 514247.00000000 6832213.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045152 Pellosniemen talolle vievän tien itäpuolelta peltosaarekkeesta ja sen ympäriltä pellolta mm. tasavartinen solki, hihnanhela, korvalusikan fragmentti, kaksi keihäänkärkeä, rautanauloja, spiraaliketjunkantaja ja punnus. Saarekkeen etelälaidalla potero ja alueelta myös runsaasti mm. hylsyjä.
metsakeskus.1000045152 491 Pikku-Surnu 10002 12002 13000 11033 27019 514247.00000000 6832213.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045152 Pellosniemen talolle vievän tien itäpuolelta peltosaarekkeesta ja sen ympäriltä pellolta mm. tasavartinen solki, hihnanhela, korvalusikan fragmentti, kaksi keihäänkärkeä, rautanauloja, spiraaliketjunkantaja ja punnus. Saarekkeen etelälaidalla potero ja alueelta myös runsaasti mm. hylsyjä.
metsakeskus.1000045156 491 Halila 10002 12002 13000 11033 27000 512522.00000000 6832613.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045156 Halilan talosta noin 200 m kaakkoon aivan voimalinjan vieressä sen lounaispuolella pellon keskellä olevasta saarekkeesta runsaasti rautakautisia koruja ja aseita. Kohde on kärsinyt löytöjä kaivettaessa.
metsakeskus.1000045157 491 Pellosniemi 2 10002 12002 13000 11033 27000 514395.00000000 6832668.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045157 Pellon keskellä oleva saareke Pellosniemen talosta 275 m lounaaseen. Vaatii maastotarkastuksen, mutta saareke on metallinilmaisinhavaintojen perusteella todennäköinen kalmisto.
metsakeskus.1000045158 491 Köyhälahti 10002 12002 13000 11033 27018 512576.00000000 6832597.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045158 Halilan peltojen itäpuolella Syysjärven Köyhälahdesta koilliseen metsästä rautakautisia löytöjä. Rajaus löytöjen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000045158 491 Köyhälahti 10002 12002 13000 11033 27019 512576.00000000 6832597.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045158 Halilan peltojen itäpuolella Syysjärven Köyhälahdesta koilliseen metsästä rautakautisia löytöjä. Rajaus löytöjen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000045159 491 Nuutila 10002 12002 13000 11033 27018 513999.00000000 6834272.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045159 Mikkelin Tuukkalassa Nuutilan talon koillispuoliselta pellolta runsaasti rautakautisia löytöjä. Rajaus metallinilmaisinlöytöjen perusteella.
metsakeskus.1000045159 491 Nuutila 10002 12002 13000 11033 27019 513999.00000000 6834272.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045159 Mikkelin Tuukkalassa Nuutilan talon koillispuoliselta pellolta runsaasti rautakautisia löytöjä. Rajaus metallinilmaisinlöytöjen perusteella.
metsakeskus.1000045160 491 Olkkolan koulu 10002 12002 13000 11033 27018 514810.00000000 6832007.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045160 Olkkolan kansakoulun koillis- ja itäpuoliselta pellolta ja pienistä peltosaarekkeista rautakautisia löytöjä.
metsakeskus.1000045160 491 Olkkolan koulu 10002 12002 13000 11033 27019 514810.00000000 6832007.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045160 Olkkolan kansakoulun koillis- ja itäpuoliselta pellolta ja pienistä peltosaarekkeista rautakautisia löytöjä.
metsakeskus.1000045161 491 Pikku-Surnu kaakko 10002 12002 13000 11033 27000 514900.00000000 6832150.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045161 Porrassalmen museotien ja Pikku-Surnuun kaakosta laskevan puron väliseltä pellolta rautakautisia löytöjä.
metsakeskus.1000045166 217 Vesineva 10002 12001 13001 11019 27012 353711.00000000 7107256.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045166 Vesinevan asuinpaikka sijaitsee tasaisella hietakankaalla Mutkalammin kylästä koilliseen Järventien pohjoispuolella. Kankaalta tarkastettiin lidarkarttahavaintojen pohjalta kuusi asumuspainannetta, kolme pienempää kuopannetta sekä rivitalomainen yhtenäinen rakenne, joka koostuu useammasta painanteesta. Asumuspainanteet ovat kaikki pitkänomaisia ja melko matalia. Suurin osa niistä sijaitsee muinaisrannan suuntaisesti yhdessä rivissä 50 metrin korkeuskäyrää seuraillen. Selkein ja suurin asumuspainanteista on läpimitaltaan 4x10 metriä (pääkohde). Asumuspainanteen luoteispäädyssä ympärysvallissa erottuu noin 2x2 metrin kokoinen painanne, mahdollisesti kulkuaukko/eteinen. Muut asumuspainanteet ja kuopanteet on merkattu alakohteiksi
metsakeskus.1000045168 980 Karhejärvi 2 10002 12016 13151 11006 27000 311580.00000000 6849921.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045168 Rakenne on pyöristyneen neliön muotoinen maakumpare, mitat 3 x 3 m, korkeus 0,5-0,7 m. Rakenne on täysin sammaloitunut, sen reunoilla kasvavat koivu ja kuusi. Rakenteen keskellä on pieni painanne. Kumpareen etelä- ja länsipuolella on hahmotettavissa hieman epämääräinen ojanne. Koekairauksessa todettiin pintaturpeen ja n. 20 cm paksun hiekkamultakerroksen alla 15-20 cm paksu hiilikerros; pohjalla oli vaaleankeltainen hieta. Muodon perusteella kyseessä on todennäköisesti pienen lamamiilun jäännös. Miilu on ilmeisesti jäänyt osin purkamatta. Kohde sijaitsee 3 m metsäpolusta SW, pienellä tasanteella ja hyvin loivalla rinteellä. Maasto kohteen ympärillä on paikoin hyvin kivikkoista, kuusimetsää kasvavaa loivaa rinnettä, joka viettää lounaaseen, kohti Karhejärveä.
metsakeskus.1000045169 886 Haukijärvi 10002 12016 13151 11006 27000 234844.00000000 6826598.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045169 Hiilimiilun jäännös sijaitsee alueen eteläosassa Haukijärven pohjoispuolella, Ylijoen metsätien vieressä. Leineperin vuonna 1771 perustettu ruukki sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä kaakossa. Pyöreän miilun läpimitta on noin 20 metriä ja sen reunat ovat matalahkot, mutta hyvin havaittavissa. Kyseessä on mahdollisesti ns. kuoppamiilu. Sen pohjalla ja reunoilla oli runsaasti hiiltä heti pintaturpeen alla.
metsakeskus.1000045170 143 Höytölä Suvilammi 10007 12001 13014 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045170 Vuoden 1892 pitäjänkartalla ja vuoden 1910 kartalla näkyvä Suvilammin torpan paikka on säilynyt peltolohkojen välissä metsämaastossa nykyisen Kaupin tilan luoteispuolella. Torpan paikalla sijaitsee kookkaan, rakennuksen perustukset. Rakennus oli tehty lohkokivistä muokattujen kivipilarien päälle siten, että päädyissä oli neljä ja pitkillä sivuilla seitsemän kiveä. Perustusten koko on 17,8 x 8,3 metriä. Perustusten keskellä sijaitsi korkea, etupäässä tiilistä ja tiilimurskasta muodostunut keko mahdollisesti entisen tulisijan paikalla. Vuoden 1959 peruskartalla kyseisellä paikalla näkyy käytössä ollut asuinrakennus. Pilarirakennuksen kivijalan luoteispuolella 19 metrin päässä oli 2x2 metrin kokoisen ja 1,1 metrin syvän kellarikuopan jäännökset koordinaattipisteellä x:6866539/y:291117. Kuoppa oli vuoden 2022 inventoinnin havaintojen perusteella sammaloitunut ja osin sortunut.
metsakeskus.1000045172 615 Honkikangas 10001 12016 13175 11002 27000 528707.00000000 7246129.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045172 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045173 445 Ramse torp 10002 12001 13014 11006 27008 181607.00000000 6695341.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045173 Loivasti rantaan päin kallistuvalla tasaisella silokalliolla on pääosin pyöristyneistä lohkareista rakennettu L:n muotoinen kivijalka, jossa tasopinnat on asetettu ulospäin. Kokonaispituus 10.5 m (W-E), suurin leveys 6.0 m. Rakennuksen W-osan huoneen kivijalan lohkarerivi on kaksinkertainen, joten se on mahdollisesti ollut kuorimuuri. Huoneen sisäpuolella on tasainen nurmipinta. E-seinän pituus 5.7 m. Huoneen NE-nurkassa tulisija, kivistä, punatiilestä, puuhiilestä, lohkareista ja hiekasta koostuva kumpu, joka kohoaa noin 0.9 m sen vieressä olevan nurmipinnan yläpuolelle. Huoneen E-puolella on samalla tasolla olevan nurmettuneen pinnan täyttämä huonetila, jonka leveys (N-S) on 4.5 m. Sen E-puolella on eteistila, jonka leveys W-E on 2.1 m. Hyppeisten Markusin tilaan kuuluneen torpan Ramse torp jäännös (Mårtensson 1997: 86). Torppa oli olemassa 1881, kun Houtskärin kunnallislautakunta antoi kuvernöörille selvityksen pitäjän tilasta. Autioitunut ennen vuotta 1929.
metsakeskus.1000045174 445 Sommarhamnen litofoni 10002 12004 13047 11006 27000 203066.00000000 6653811.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045174 Silokallion huipulle vaakasuoralle kaallionlaelle on tuotu laakea puolisuunnikkaan muotoinen granodioriittilohkare. Kohteelta on esteetön näköala kaikkiin suuntiin. Lohkareen pituus on 3. 02 m (W-E), leveys 1.11 m ja paksuus S-reunassa 0.19-0.27 m. S-reuna on aivan suora, ilmeisesti alun perin kallion halkeama. Lohkare näyttäisi sopivan kallionhalkeamaan muutaman metrin päässä SE-puolella. N-reuna on ohut ja sen särmä sahalaitaisesti lohjennut. Lohkareella on kolme tukipistettä. 1. Lohkareen SW-kulma lepää kallionpinnalla. 2. N-reunan alla keskikohdasta hiukan W-päähän on pyöristynyt kivi kalliota vasten. 3. Lisäksi E-kärjen alla nyrkinkokoinen kivi, joka pitää E-kärjen koholla. Lohkareen alla on 0.0-0.18 m:n korkuinen ilmatila. Kun lohkareen pintaa kopauttaa kivellä, kuuluu lyhyt sointi, jonka sävy ja kesto vaihtelee eri osissa lohkaretta. Pisimpään soi E-kärki. N-reunan sahalaitainen lohkeilu johtunee siitä, että reunaa on lyöty kivellä.
metsakeskus.1000045175 445 Ramsö kalliohakkaus 10002 12013 13126 11006 27000 181269.00000000 6695742.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045175 Silokalliolla N-rannassa pienessä niemessä on rantaan loivasti kallistuvalla graniittipinnalla meislattuja merkkejä luettavissa vedenrajan puolelta: 18 ja 1834. Jälkimmäinen vuosiluku on alalla, jonka mitat ovat 28 x 7 cm. Pinnan kaltevuus 12-14 astetta NW. Hakkauksen kohdalla ranta on äkkijyrkkä, syvä ja mahdoton nousta maihin.
metsakeskus.1000045177 475 Malskäret 10007 12017 13193 11006 27000 210991.00000000 6999562.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045177 Sijaintipaikka on Maalahden saaristossa Vaasan keskustasta linnuntietä noin 19 km lounaaseen Trutören -saaren itäpuolella. Sijaintipaikka on "Malskärs potten". Sijaintitieto on epätarkka. Hylky on merkitty Pohjanmaan liiton selvityksen Merellinen perintö 2001 karttaliitteeseen suuntaa antavasti Malskäretin pohjoispuolelle. Puurunkoisen aluksen hylky, joka on matalassa vedessä hajonnut osiin. Hylkyä dokumentoitiin 1984 ns. Auma-projektissa, jossa oli mukana Skellefteån museo, Svenska Litteratursällskapet, Pohjanmaan museo ja sukellusseura Delfin Vaasasta. Projektin tarkoituksena oli tutkia "haxe" (haaksi) alustyyppiä ja sen rakennustapaa. Projektissa hyödynnettiin suullista perintöä ja hylyn arkeologista tutkimusta. "Haxe" -aluksia rakennettiin 1900-luvulla erityisesti Molpessa ja Petalaxissa. Niillä kuljetettiin puutavaraa.
metsakeskus.1000045180 791 Kärnämäet etelä 10001 12016 13175 11002 27000 456162.00000000 7124988.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045180 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa.
metsakeskus.1000045182 205 Vuottoniemi 10002 12016 13175 11006 27000 508912.00000000 7121481.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045182 Tervahauta, halkaisija noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Inventointi 2023: Tervahauta sijaitsee suhteellisen tasaisessa sekametsässä noin 20 metrin päässä Vuottoniemen kaakkoisesta rantaviivasta. Tervahaudan kuoppa on noin 1,5 metriä syvä ja suhteellisen jyrkkäreunainen. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 12 metriä ja koko tervahauta valleineen on halkaisijaltaan noin 20 metriä. Vallit kohoavat noin 0,5 m ympäröivää maastoa korkeammalle. Tervahaudan itäisessä vallissa on havaittavissa halssin jäänne. Sekä tervahaudan kuoppa, että valli kasvavat nuorehkoa koivua.
metsakeskus.1000045184 261 Palkasvaara 1 10007 12011 13114 11042 27028 391975.00000000 7536584.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045184 Kohteeseen kuuluu 3 tykki- tms. suojaa, jotka ovat aivan alueen poikki kulkevan metsätien länsipuolella. Suojat ovat kookkaita ja niiden seinämät vaikuttavat olevan kivillä vuoratut jos kohta varsinaisesta ”kylmämuuraamisesta” ei voikaan puhua. Kaksi suojaa on aivan kylki kyljessä ja kolmas on hiukan pohjoisempana. Suojat ovat pitkiä ja kapeita, osittain maahan kaivettuja. Niillä on pituutta 10–15 m ja syvyyttä syvimmillään ehkä jopa kolmatta metriä. Pohjoisempi suojista on pituudeltaan samaa luokkaa eteläisten kanssa, mutta on jkv. matalampi.
metsakeskus.1000045189 261 Palkasvaara 2 10007 12011 13116 11042 27028 392144.00000000 7536763.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045189 Kohteessa on kolme tuliasemaa, mahdollisesti tykkien asemia. Ne ovat tasapohjaisia luoteissivultaan auki olevia karkeasti U-muotoisia, kolme-neljä metriä leveitä ja toista metriä syviä kaivantoja.
metsakeskus.1000045190 441 Rantasuo 10007 12011 13000 11042 27028 543777.00000000 6756145.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045190 Valtatien 6 ja Urpalonjärven Lensunlahden välissä olevat mäet on linnoitettu puolustusvarustuksin. Laserkeilausaineiston perusteella alueella on taisteluhautoja tuliasemineen, korsukuoppia ja miehistotelttojen maahankaivettuja pohjia. Torjuntasuunta on itäkoilliseen. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000045191 233 Tuohisaari 1 10007 12001 13000 11006 27000 293717.00000000 7029925.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045191 Tarkastus 2022 ja 2024: Pelkkalantien pohjoispuolella Saarenmäellä (ent. Tuohisaari) on vanhan asuinpaikan jäännöksiä. Paikalla on pieni pelto, jonka itäreunassa on kookas luonnonlohkareista ladottu kiukaanraunio (n. 3 x 3 x 0.8 m) ja sen kaakkoispuolella nurkkakiukaallisen asuinrakennuksen perustus, joka erottuu hakkuuaukealla huonosti. Rakennusperustuksen mitat ovat n. 5 x 5 m ja nurkkakiuas 2 x 2 m. Niiden pohjoispuolella on pellon suuntainen raivausröykkiö, kooltaan noin 13 x 3 m. Paikallishistoriikkien mukaan Saarenmäki eli Tuohisaari on asutettu 1700-luvulla, ollen perimätiedon mukaan kylän vanhin asuinpaikka, ja autioitunut suurten nälkävuosien aikana 1860-luvun lopussa. Asuinpaikan jäännös on vaurioitunut avohakkuiden jälkeen tehdyssä maanmuokkauksessa (kääntömätästys). Maaperä on louhikkoista moreenia.
metsakeskus.1000045192 288 Hietahauta SW 10007 12016 13175 11006 27000 330882.00000000 7069504.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045192 Maastokartalle merkitty tervahauta. Epävarma (tarkastamaton, eikä erotu selvänä LIDAR-visualisoinnissa).
metsakeskus.1000045193 980 Karhejärvi 3 10007 12012 13124 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045193 Pieni kivilouhos sijaitsee kallion eteläreunalla. Merkkejä kiven louhinnasta on noin 10-15 metrin matkalla (W-E). Useassa kohdassa punagraniittikalliossa on selkeitä suorakulmaisia leikkauksia. Kalliota on louhittu paikoin kahdessa kerroksessa/tasossa. Louhintapintojen korkeus on n. 0,5-1 m, ja ne ovat osittain sammaloituneita. Louhintajätettä on maanpinnalla leikkauskohtien vieressä, osin sammaleen alla. Poraamisen jälkiä ei ole havaittu. Mahdollisesti louhos jatkuu vielä itään, kallion reunan suuntaisesti, mutta louhinnan jäljet eivät ole enää niin selkeitä. Paikka kasvaa kuusimetsää, aluskasvillisuutena puolukkaa, sammalta, saniaista, harvaa vesakkoa.
metsakeskus.1000045194 684 Kolla 10007 12001 13007 11006 27000 211595.00000000 6787317.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045194 Kollan kylästä on ensimmäiset kirjalliset maininnat vuodelta 1540. Kylä on kuitenkin todennäköisesti syntynyt jo 1300–1400-luvulla. Kylän tonttimaa sijoittui Kollantien eteläpuolelle Nihattulantien ja Säterintien väliin jäävälle alueelle, jossa on nykyisin Uusi-Kartanon tila. Taloja olivat ensimmäisen isojakokartan 1762 mukaan Kollolan rustholli eli Kartano, Heinilä ja Simula. Kartano omisti puolet kylästä. Nykyään kylätontilla on Uusi-Kartano-niminen maatila. Tontti ei ole miltään osin varsinaises- ti autioitunut. Tontin pohjoispuolella oleva alue, jolla on ollut aikanaan kartan mukaan mm. tuulimylly, on nykyään laitumena.
metsakeskus.1000045195 684 Kolla Rakuunan torppa 10007 12001 13014 11006 27000 211688.00000000 6787444.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045195 Kollan kylätontin editse kulkevan nykyisen Säterintien ja Kollantien risteysalueella vuoden 1762 kartassa näkyvät neljä pientä torpan tonttia (nimettyinä ovat paimenen ja rakuunan torpat) ovat hyvin todennäköisesti syntyneet jo ennen 1750-lukua. Rauman maaseurakunnan rippikirjoissa vuosilta 1750–56 mainitaan Kollan kylän yhteydessä paimen, rakuuna ja kaksi sotilasta. Rakuunan torppa on sijainnut Kollantien ja kauempana vasemmalle lähtevän Säterintien risteyksessä. Nykyään paikalla on pientalojen pihamaata.
metsakeskus.1000045196 785 Pukemanniemi 2 10001 12016 13175 11006 27000 486628.00000000 7161347.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045196 Mahdollinen tervahauta Pyteränlammen kaakkoisrannalla, rantatörmällä. Halssi laskee rantaa kohden. Kohdeilppari-ilmoitus ILM22849.
metsakeskus.1000045197 684 Kolla Paimenen torppa 10002 12001 13014 11006 27000 211575.00000000 6787449.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045197 Kollan kylätontin editse kulkevan nykyisen Säterintien ja Kollantien risteysalueella vuoden 1762 kartassa näkyvät neljä pientä torpan tonttia (nimettyinä ovat paimenen ja rakuunan torpat) ovat hyvin todennäköisesti syntyneet jo ennen 1750-lukua. Kylän sikopiirimaan (svinvall) yhteydessä vuoden 1762 kartassa näkyvä paimenen torppa (Wallherde torp) on hyvin todennäköisesti syntynyt jo ennen 1750-lukua. Torpan paikalle ei ole myöhemmillä kartoilla kuvattu rakennuksia, vaan ainoastaan peltoa sekä vuoden 1903 venäläisessä topografikartassa että isojaon järjestelykartassa 1914. Puolet tontista on jäänyt uuden, leveämmän maantien alle. Jäljelle jäänyt torpan alue on nyt laidunta. Tämän johdosta on mahdollista, että paikalla on säilynyt maanalaisia kulttuurikerroksia ja rakenteita.
metsakeskus.1000045198 684 Kolla Säterintie 1 10002 12001 13014 11006 27000 211649.00000000 6787421.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045198 Kollan kylätontin editse kulkevan nykyisen Säterintien ja Kollantien risteysalueella vuoden 1762 kartassa näkyvä sotilaan torpan tontti nykyisen Säterintien länsipuolella on hyvin todennäköisesti syntynyt jo ennen 1750-lukua. Sotilaiden torpat sijaitsivat yleensä maantien läheisyydessä liikekannallepanon varalta. Vuoden 1787 karttaan tätä tonttia ei ole enää kuvattu. Torpan paikalle ei ole myöhemmillä kartoilla kuvattu rakennuksia. Nyt laitumena oleva alue on ollut ilmeisesti varsin koskematon. Tämän johdosta on mahdollista, että paikalla on säilynyt maanalaisia kulttuurikerroksia ja rakenteita.
metsakeskus.1000045199 684 Kolla Säterintie 2 10002 12001 13014 11006 27000 211698.00000000 6787405.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045199 Kollan kylätontin editse kulkevan nykyisen Säterintien ja Kollantien risteysalueella vuoden 1762 kartassa näkyvä sotilaan torpan tontti Säterintien itäpuolella on hyvin todennäköisesti syntynyt jo ennen 1750-lukua. Sotilaiden torpat sijaitsivat yleensä maantien läheisyydessä liikekannallepanon varalta. Vuoden 1787 karttaan tätä tonttia ei ole enää kuvattu. Torpan paikalle ei ole myöhemmillä kartoilla kuvattu rakennuksia. Nyt laitumena oleva alue on ollut ilmeisesti varsin koskematon. Tämän johdosta on mahdollista, että paikalla on säilynyt maanalaisia kulttuurikerroksia ja rakenteita.
metsakeskus.1000045200 684 Nihattula 10002 12001 13007 11006 27000 211186.00000000 6786261.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045200 Nihattulan kylä on perustettu mitä ilmeisimmin 1300–1400-luvulla, kylän nimi esiintyy asiakirjoissa ensimmäisen kerran v. 1515. Kylätontti sijaitsi nykyisen Yli-Sunilan ja Kartano -nimisen tilan kohdalla Nihattulantien molemmin puolin. Tien länsipuolen tonteista pohjoisempi on autioitunut. Vuoden 1962 peruskartalla siinä näkyy vielä rakennus maantien vieressä. Alue on toiminut ehkä myös laitumena. Tämän tontin länsiosassa, metsän laidalla, on ollut vuoden 1767 kartan mukaan myös sotilaan torppa peltoineen. Tontin autioitunut osa on kiinteä muinaisjäännös. Inventoinnissa 2023 kohteella ei havaittu muutoksia
metsakeskus.1000045201 710 Grönstrand 1 10002 12016 13151 11006 27000 296906.00000000 6669695.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045201 Kullaanjärven länsiosassa, Grabbnäsvikenin etelärannalla korkean rantaterassin päällä sijaitseva halkaisijaltaan noin 15 metrinen hiilimiilu. Miilun pohjoisreuna on hieman tuhoutunut metsäkoneen ajouran kohdalta ja maan pinnalla on nähtävissä runsaasti hiilen kappaleita ja nokista maata. Miilua ympäröivä ojakaivanto erottuu selvästi etenkin miilun pohjoisreunalla.
metsakeskus.1000045202 78 Grönstrand 2 10002 12016 13151 11006 27000 297048.00000000 6669530.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045202 Kullaanjärven länsipäässä, Grabbnäsvikenin etelärannalla sijaitseva halkaisijaltaan noin 15 metrinen hiilimiilu. Kohde on paikannettu LIDAR-aineiston perusteella. Lähistöltä on löytynyt maastotarkastuksessa vastaava miilu Grönstrand 1.
metsakeskus.1000045203 710 Grönstrand 3 10002 12016 13151 11006 27000 296943.00000000 6669511.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045203 Kullaanjärven länsipäässä, Grabbnäsvikenin etelärannalla noin 120 metrin päässä rannasta sijaitseva halkaisijaltaan noin 15 metrinen hiilimiilu. Kohde on paikannettu LIDAR-aineiston perusteella. Lähistöltä on löytynyt maastotarkastuksessa vastaava miilu Grönstrand 1
metsakeskus.1000045204 78 Grönstrand 4 10002 12016 13151 11006 27000 296802.00000000 6669466.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045204 Kullaanjärven länsipäässä, Malmskogenin pohjoisrinteellä noin 250 metrin päässä Grabbnäsvikenin rannasta sijaitseva halkaisijaltaan noin 20 metrinen hiilimiilu. Kohde on paikannettu LIDAR-aineiston perusteella. Lähistöltä on löytynyt maastotarkastuksessa vastaava miilu Grönstrand 1.
metsakeskus.1000045206 684 Tarvola 10007 12001 13007 11006 27000 210240.00000000 6787070.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045206 Tarvolan kylä ajoittuu mitä ilmeisimmin 1300–1400-luvulle. Ensimmäinen kirjallinen maininta kylästä on vuodelta 1540.Kylätontti sijaitsi ilmeisesti Tarvolan kylätien varrella Seikkulan tilan länsipuolella; isojakokartassa ei valitettavasti ole esitetty selkeästi kylän paikkaa. Kylätontiksi on tulkittu kartan pohjoisosassa oleva alue, jonka eteläpuolella on neljään ”sarkaan” jaettuina mahdollisesti talojen vanhat rintapellot. Oletetun kylätontin itäpuolisen peltoalueen nimi ”Imbolan Vainio” voi viitata isojakoon mennessä kadonneeseen taloon (Impola).
metsakeskus.1000045207 837 Sorila 4 10007 12005 13000 11000 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045207 Metallinilmaisimella löydetty kolme hevosen jääkenkää (viskaria) metsäkaistaleelta pellon ja vanhan tienpohjan läheltä. Vanhoissa kartoissa (1953 peruskartta) näkyy polku/metsätie, joka liittyy vanhaan Ruovesi-Messukylä -tiehen tässä kohtaa. Alueelle 1.10.2020 tarkastuksessa tehdyistä lukuisista koekuopista ei löytynyt mitään, maa-aines oli harmaa hiekka tai multa, syvemmässä (15–25 cm) tuli esiin kivikkoa. Alueella ei havaittu rakenteita, paitsi pelto-ojan kaivuussa kasoiksi nostettua kivi-/maa-aineksen kasoja.
metsakeskus.1000045209 710 Hjortronmossen 10001 12001 13001 11019 27000 296017.00000000 6655716.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045209 Neljän mahdollisen asumuspainanteen rykelmä Hjortronmossenin luoteisreunalla noin 25 m mpy korkeuskäyrällä. Kohde on paikannettu LIDAR-aineiston perusteella eikä sitä ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045210 732 Saltsivaara 10007 12011 13112 11042 27028 561892.00000000 7377292.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045210 Saltsivaaran panssarieste on selvityksen yhteydessä saatujen tietojen perusteella osa toisen maailmansodan aikana Suomen puolustusta varten rakennetusta Salpalinjasta. Se sijaitsee Saltsivaaran kaakkoisrinteen ala-osassa Karhujärven pohjoisrannalla noin 32 kilometriä Sallan asutuskeskuksesta etelälounaaseen. Panssarieste kulkee maastossa loivassa alarinteessä etelälounas-pohjoiskoillinen -suuntaisesti ja on noin 480 metriä pitkä. Se on kuvatietojen perusteella 3–4 kivirivin levyinen ja rakennettu vaihtelevan kokoisista. miehenkorkeutta matalammista kivenlohkareista. Lohkareita ei ole viimeistelty yhtenäisen muotoisiksi tai -kokoisiksi. Panssariesteen katkaisee maantie esteen puolessa välissä ja tilustie maantien eteläpuolisessa osassa. Vuoden 2021 hakkuun yhteydessä panssariesteestä on siirretty yhdeltä kohtaa kiviä pois noin 3-4 metrin alueelta.
metsakeskus.1000045211 408 Jouttikallio 3 10002 12001 13000 11019 27000 298968.00000000 6985046.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045211 Tarkkuusinventointi 2021: Kivikautinen asuinpaikka paikannettiin metsänaurauksessa esiin tulleiden kvartsi-iskosten ja -ytimien avulla. Näiden kohdille tehtiin koekuoppia, joista yhdessä havaittiin kvartsi-iskoksia ja hiilensekaista likamaata. Kivikautista kulttuurikerrosta vaikuttaa säilyneen auraamatta jääneiden kohtien lisäksi myös auran jälkien alla olevassa maassa. Maaperä alueella vaihtelee kivikon ja hiekan välillä.
metsakeskus.1000045212 408 Jouttikallio 4 10002 12001 13000 11019 27000 299002.00000000 6984996.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045212 Kivikautinen asuinpaikka paikannettiin metsänaurauksessa esiin tulleiden kvartsi-iskosten perusteella. Maaperä alueella vaihtelee kivikon ja hiekan välillä.
metsakeskus.1000045213 408 Jouttikallio 5 10002 12001 13000 11019 27000 298981.00000000 6984916.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045213 Kivikautinen asuinpaikka paikannettiin metsänaurauksessa esiin tulleiden kvartsi-iskosten avulla. Paikalla havaittiin myös muutamia tulen rapauttamia kiviä. Maaperä alueella vaihtelee kivikon ja hiekan välillä.
metsakeskus.1000045214 408 Jouttikallio 6 10002 12001 13000 11019 27000 298984.00000000 6984866.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045214 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee kuusimetsässä hakkuualueen eteläpuolella. Maaperä paikalla on hiekkamoreenia. Maasto on säilynyt muokkaamiselta ja kvartsilöydöt tehtiin koekuopista, joista löydettiin myös tulen rapauttamia kiviä. Koekuoppia tehtiin löytöpaikan ympäristöön runsaasti ja niiden perusteella paikalla on hyvin säilynyt, pienialainen, kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000045219 614 Tonkopuro 10002 12016 13170 11002 27000 529111.00000000 7346101.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045219 Tonkopurosta itään, nimettömän lammen eteläpuolella kivisen mäen harjanteella, kivikkoisessa maassa, on suuri yksittäinen pyyntikuoppa. Kuopassa ei ole silmin havaittavissa selkeää ympärysvallia. Kuoppa on muodoltaan soikean pyöreä ja suppilomainen, sen mitat ovat noin 8,5 x 6,5 x 1,5 m. Kairatessa kuopassa todettiin olevan hyvin voimakas huuhtoutumiskerros.
metsakeskus.1000045221 908 Rekola 10002 12008 13000 11033 27018 348678.00000000 6786215.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045221 Pellosta on syyskuussa 2022 löytynyt miekantupen kenkäin ja muita myöhäisrautakautisia (viikinkiaikaisia) esineitä ja rahoja. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM 23343; ILM23404, ILM23680. Ks. alakohteet. Kohteelta on tehty lisää myöhäisrautakautisia löytöjä 1.10.2022: Ilppari ILM24786. Löytöalue sijaitsee pellolla, pitkän historian omaavan asuintilan läheisyydessä. Harrastajan toimesta peltoalueelta on tehty runsaasti metallinilmaisinlöytöjä. Alue tarkastettiin marraskuussa 2022, jolloin alueelta ei tehty havaintoja kiinteistä rakenteista tai muusta arkeologisesti merkittävästä.
metsakeskus.1000045227 698 Naumanniemi 10002 12001 13000 11019 27000 426227.00000000 7348267.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045227 Niemen kärjessä, laavun ympäristössä, on merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Niemen kärki on tulvan syömä ja erodoituneesta maasta on löytynyt suurehkon liusketuuran kärkikappale. Tarkastuksessa laavun ympäristöstä löytyi kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000045228 563 Koivulehto 2 10007 12001 13000 11006 27000 401410.00000000 7132209.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045228 Noin pohjois-eteläsuuntainen kivijalka, joka on kooltaan noin 4 x 3 metriä. Kivijalan korkeus on noin 60 cm. Kivijalka koostuu itä- ja eteläseinämässä kahdesta kivikerrasta, kivet ovat tasapintaisia. Erottuu maastosta suorakaiteen muotoisena, aluskasvillisuuden peittämänä kumpuna, joka laskee kohti luoteisnurkkaa. Rakennuksesta ei ole merkintää peruskartoilla eikä pitäjänkartassa.
metsakeskus.1000045229 297 Vasikkasaari itä 10001 12017 13193 11002 27000 536156.00000000 6973436.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045229 Vasikkasaaresta noin 475 metriä itään sijaitsee tasaperäisen puuveneen hylky. Hylyn pituus on 7,3 m ja leveys 2 m. Hylky makaa Kuopion matkustajasatamaan vievän 3 metrin väylällä. Viistokaikuluotauksen perusteella hylyn sisään on kertynyt sedimenttiä melko runsaasti eli uppoamisesta on kulunut jo pidemmän aikaa. Inventoinnin perusteella hylyn ympärillä ei ole hylkyyn kuuluvaa materiaalia. Hylyssä ei ole selkeitä ajoittavia piirteitä. On mahdollista, että vene on uponnut yli sata vuotta sitten, mutta asiasta ei ole varmuutta.
metsakeskus.1000045232 678 Kotakangas 10002 12004 13054 11033 27000 384399.00000000 7169139.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045232 Kohde sijaitsee Kuoppakankaan länsireunassa sijaitsevan pohjoisemman niemekkeen korkeimman kohdan itäreunalla, noin 195 metriä etelään Kantatiestä/Malmitiestä. Ympäröivä metsä on kuusivaltaista metsää, ja aluskasvillisuus koostuu sammalesta, puolukasta ja kanervasta. Alueella on myös jonkin verran koivua. Keskuskuopallinen röykkiö on kooltaan 4 x 5 metriä, ja se on noin 50-60 cm korkea. Röykkiön keskuskuoppa on halkaisijaltaan 1 metrin ja syvyydeltään noin 30-40 cm. Aluskasvillisuus peittää röykkiötä. Tiedoksiannon perusteella myös eteläisemmällä niemellä noin koordinaatissa 7168995/384405 olisi toinen vastaava röykkiö, mutta tarkastuksen aikana kyseistä röykkiötä ei tavattu. 2022: Kohde tarkastettiin inventoinnin yhteydessä. Ei uusia havaintoja. Mahdollinen röykkiö sijaitsee vanhalla kylärajalla ja nykyisellä rajalinjalla. Mahdollisen toisen röykkiön paikkaa ei inventoitu, koska alueella hiljattain käyty.
metsakeskus.1000045233 211 Luukkaala 10007 12001 13007 11006 27005 341534.00000000 6817085.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045233 Luukkaalan historiallinen kylätontti on sijainnut peltojen keskellä Kaarina Maununtyttärentien länsipuolella. Kylä on mainittu ensimmäisen kerran vuoden 1540 maakirjassa, jolloin taloja on ollut neljä; Köppä, Pasa, Horro ja Maunu. Näistä Köppä ja Pasa sijaitsevat edelleen vanhalla isonjaon aikaisella kylätontilla. Kylätontille johtava pohjoisen puolinen tielinjaus koivukujineen on isonjaon aikainen. Isojakokartalla näkyvän kylätontin alue on yhä asuttua ja pihapiirit hoidettuja. Mäellä sijaitsee kaksi asuintaloa ulkorakennuksineen. Talojen pihapiirit ovat laajentuneet isojakokartassa näkyvän tonttialueen ulkopuolelle. Kylätontin pohjoispuolella kulkevaa tielinjaa on suoristettu 1990-luvulla.Kylätontin keskiosassa, kallioisen metsäsaarekkeen itäreunalla on rakennuksen kivijalka. Sen koko on noin 7 x 7 metriä ja kivissä näkyy porausjälkiä. Vaikka kivijalka itsessään ei olisi kovin vanha, sen ympäristössä voi kuitenkin olla säilyneitä osia vanhemmasta asutuksesta. Kylätontin pohjois- ja länsiosassa on muutenkin rakentamatonta ja muokkaamatonta pihapiiriä, jossa voi olla säilyneenä vanhempaan kyläasutukseen liittyviä kerrostumia. Kylätontille tehtiin aluerajaus maasto- ja karttahavaintojen perusteella alueelle, jossa täyttökerrosten alapuolella on mahdollisesti säilynyt historialliseen kylätonttiin liittyviä kerrostumia
metsakeskus.1000045234 211 Pähkinämäki 10007 12004 13051 11006 27007 340611.00000000 6816890.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045234 Saarenmaantien pohjoispuolella, Pähkinämäen metsäalueen keskellä, loivasti luoteeseen viettävässä rinteessä on sammaloitunut kivinen rajapyykki. Pyykin halkaisija on noin 1,2 x 1,5 metriä, perustuskivien korkeus noin 30 cm, keskellä olevan viisarikiven korkeus noin 60 cm. Viisarikivi näyttää olevan hieman pois paikaltaan. Pyykki on Luukkaalan ja Toikkolan kylien rajalla ja paikalla kulkee satoja vuosia vanha rajalinja. Varhaisin karttamerkintä rajalinjasta on isojakokartassa vuodelta 1777–1785. Paikalla kulkenut raja jo isonjaon aikaan, mutta pyykin kohdalta rajalinja on kääntynyt 1900-luvun aikana, ja paikalla oleva rajamerkki voi olla myös 1900-luvulta.
metsakeskus.1000045238 854 Iso Petäjävaara 10007 12004 13051 11006 27000 366614.00000000 7378628.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045238 Ehjä rajamerkki (yli 130 cm mpy). Kohde sijaitsee Pellon kunnan eteläosassa, Ratasjärvestä noin 5 km kaakkoon, vaaran kaakkoisrinteessä, alimman kalliopaljastuma-alueen pohjoispäässä. Tämä rajamerkki sijaitsee kallion itäreunalla ja käsittää yhden reilun puolimetrisen pystykiven ja sitä ympäröivän pienen kiveyksen. Kiveyksen keskeltä lähtee kelottunut, kaatunut seiväs, joka ilmeisesti on ollut pystyssä rajakiven vieressä. Kohde sijaitsee paikkatietojensa perusteella noin kymmenen metriä pohjoiseen nykyisestä rajalinjasta.
metsakeskus.1000045239 626 Maanalussuo 10001 12016 13175 11006 27000 442636.00000000 7038931.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045239 Sepänmaa 2022: Pohjois-Pohjanmaan museon alueellinen vastuuarkeologi havaitsi (oletettavasti Museoverkon rinnevarjostepistepilvestä), että tällä maastonkohdalla on todennäköinen tervahauta. Tätä ei havaittu vuonna 2021 inventoinnin valmisteluja tehtäessä, joten sitä ei vuoden 2021 maastotöiden yhteydessä tarkastettu. Kohde on siis tarkastamaton. Kyseessä on varsin todennäköinen tervahauta mutta se ei ole täysin varmasti sellainen. Tunnemme useita tapauksia, jossa pistepilvessä selvästi erottuva tervahauta on maastotarkastuksessa osoittautunut joksikin muuksi.
metsakeskus.1000045240 620 Väärälampi luode 10002 12016 13175 11006 27000 529843.00000000 7181150.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045240 Tervahaudan läpimitta on n. 15 m, kuopan n. 6 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen.
metsakeskus.1000045241 620 Väärälampi etelä 10002 12016 13175 11006 27000 530413.00000000 7180566.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045241 Tervahaudan läpimitta on n. 17 m, kuopan n. 7 m, ja halssi suuntautuu kaakkoon.
metsakeskus.1000045242 620 Hirvisuo länsi 10002 12016 13175 11006 27000 528618.00000000 7180402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045242 Tervahaudan läpimitta on n. 17 m, kuopan n. 6,5 m, ja halssi suuntautuu kaakkoon.
metsakeskus.1000045243 71 Viiriniemi 10001 12016 13175 11002 27000 416383.00000000 7114156.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045243 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045244 620 Suksiharju länsi 10007 12004 13043 11006 27000 531160.00000000 7180423.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045244 Kohteesta löytyi maakellarin jäännös, oletettava rakennuksen paikka, sekä vanhojen ojien jäänteitä, jotka voisivat viitata aiempaan maanviljelyyn. Rakenteiden päällä kasvavien vanhimpien puiden iästä päätellen kyseessä viereisen kämpän viimeisintä käyttövaihetta vanhemmat rakenteet, luultavasti jääneet käytöstä viimeistään 1900-luvun alkupuolella. Kellarikuoppa, n. 5 m x 3,5 m, 1,8 m syvä; pohjoisnurkan romahtaneessa seinämässä näkyy seinähirren jäännös. Asuinpaikka/rakennuksen paikka, ks. alakohde
metsakeskus.1000045246 620 Pieni Murtiovaara länsi 10007 12005 13184 11006 27000 532069.00000000 7180000.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045246 Pienen Murtiovaaran laelta itään, metsätien vieressä koillispuolella seisovassa vanhassa männyssä, rungon pohjoisluoteispuolella n. 1,6 m korkeudella on pilkkaan kaiverrettu merkkejä; merkit ovat hieman epäselviä, mutta ne voisivat olla kirjaimia, jossa tapauksessa ylävasemmalla on luultavasti ”M”. Suunnilleen puun vastakkaisella puolella on toinen pilkka, jossa ei kuitenkaan ole merkkejä, vaan vain matala kirveellä tehty poikittainen lovi.
metsakeskus.1000045247 620 Pieni Murtiovaara 10002 12016 13175 11006 27000 532607.00000000 7179571.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045247 Tervahaudan läpimitta on n. 18 m, kuopan n. 6 m, ja halssi suuntautuu kaakkoon. Inventointihetkellä alue oli todella tiheän koivu- ja pihlajataimikon peitossa, ja tervahauta oli täten hyvin vaikea tarkemmin mitata.
metsakeskus.1000045248 620 Huosiuslampi 10002 12016 13175 11006 27000 530427.00000000 7179841.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045248 Tervahaudan läpimitta on n. 19 m, kuopan n. 8 m, ja halssi suuntautuu luoteeseen.
metsakeskus.1000045249 620 Kissalammit 10002 12016 13175 11006 27000 529188.00000000 7179176.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045249 Tervahaudan läpimitta on n. 13 m, kuopan n. 5 m, ja halssi suuntautuu länteen.
metsakeskus.1000045250 620 Murtiovaara 2 10002 12016 13175 11006 27000 530801.00000000 7178819.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045250 Tervahaudan läpimitta on n. 21 m, kuopan n. 9 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen.
metsakeskus.1000045251 620 Kissakangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 529216.00000000 7178399.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045251 Tervahaudan läpimitta on n. 19 m, kuopan n. 8 m, ja halssi suuntautuu etelään.
metsakeskus.1000045252 620 Kissakangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 529407.00000000 7178275.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045252 Tervahaudan läpimitta on n. 17 m, kuopan n. 6 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen.
metsakeskus.1000045253 620 Myllykangas 1 10007 12016 13180 11006 27000 527267.00000000 7178058.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045253 Myllypuron lounaisrannalla ja pienen myllylammen päällä, Myllykankaan koillisrinteen alapuolella sijaitsee vanhan vesimyllyn jäännös - n. 5 m x 5 m hirsirakennus on kokonaan pystyssä, tosin turvekatossa on muutamia reikiä ja rakennus on kallellaan niin, että sen luoteiskulma on myllylammessa. Rakennuksen pohja on veden vallassa ja lattia vaikuttaa pitkälti tuhoutuneen. Myllyn koneistoa ei näyttänyt juuri säilyneen, mutta viljasuppilo on vielä paikoillaan katonrajassa.
metsakeskus.1000045254 620 Myllykangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 527273.00000000 7178040.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045254 Tervahaudan läpimitta on n. 14 m, kuopan n. 7 m, ja halssi suuntautuu koilliseen. Tervahauta sijaitsee vain n. 20 m etelälounaaseen vesimyllystä, Myllykangas 1 (1000045253)
metsakeskus.1000045255 620 Suojoenkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 528721.00000000 7177923.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045255 Tervahaudan läpimitta on n. 16 m, kuopan n. 7 m, ja halssi suuntautuu pohjoiskoilliseen.
metsakeskus.1000045256 620 Kitkankorpi 1 10002 12016 13175 11006 27000 530804.00000000 7176830.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045256 Tervahaudan läpimitta on n. 22 m, kuopan n. 10 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen.
metsakeskus.1000045257 620 Kitkankorpi 2 10002 12016 13175 11006 27000 531827.00000000 7176984.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045257 Tervahaudan läpimitta on n. 20 m, kuopan n. 8 m, ja halssi suuntautuu länteen.
metsakeskus.1000045258 620 Suojoenkangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 528212.00000000 7177245.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045258 Tervahaudan läpimitta on n. 16 m, kuopan n. 6 m, ja halssi suuntautuu luoteeseen. Inventointi 2022: Kohteessa ei käyty.
metsakeskus.1000045259 620 Huovilansuo 10007 12016 13175 11006 27000 527746.00000000 7177200.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045259 Huovilansuon pohjoisosissa, pienellä kangassaarekkeella, jolle peruskarttaan on merkitty tervahauta, sijaitsee tervahaudan sijasta vanhan kämpän jäännös. Rakennuksesta ovat säilyneet sen maaperustukset (kulmissa myös perustuskivet), seinähirsien jäänteitä etenkin nurkissa (suurimmaksi osin sammalen peitossa), osa kiviuunia, sekä puisen oven jäänteet. Rakennus koostui kaksihuoneisesta tuvasta, n. 18 m x 10 m, jonka eteläpäädyssä oli sisäänkäynti, ja lounaiskulmassa kiviuuni tai kiuas (josta jäljellä n. 2,5 m x 2,5 m, 1,5 m korkea kivikasa, josta romahtanut kiviä osin myös perustusten ulkopuolelle pienempään kasaan), sekä kevytrakenteisemmasta länsisiivestä, 10 m x 4 m, tuvan pohjoisemman huoneen vieressä.
metsakeskus.1000045260 620 Iso Koirasuo koillinen 10002 12016 13175 11006 27000 526320.00000000 7169682.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045260 Tervahaudan läpimitta on n. 21 m, kuopan n. 8 m, ja halssi suuntautuu länteen.
metsakeskus.1000045261 620 Iso Koirakangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 526571.00000000 7168665.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045261 Tervahaudan läpimitta on n. 16 m, kuopan n. 7 m, ja halssi suuntautuu luoteeseen. Inventointi 2023: Inventoinnissa 2023 kohteen havaittiin olevan kunnossa. Tervahaudan kokonaishalkaisijaksi arvioitiin 14 m, josta vallin leveys on 2 m ja sen korkeus vaihtelee välillä 0,5–1 m. Tervahauta on noin 1,2 m syvä. Halssi on luoteeseen ja on 2 m leveä tervahaudan päästä, noin 1 m syvä ja 6 m pitkä. Alueelta oli hiljattain laajalti nostettu kunttalevyjä ilmeisesti kaupalliseen tarkoitukseen koneellisesti, mutta tästä ei ole aiheutunut tervahaudalle vahinkoa.
metsakeskus.1000045262 620 Iso Koirakangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 526825.00000000 7168328.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045262 Tervahaudan läpimitta on n. 18 m, kuopan n. 8 m, ja halssi suuntautuu itään. Inventointi 2023: Tervahauta on löydetty vuoden 2022 inventoinnissa ja silloin sen halkaisijaksi on arvioitu noin 18 m. Vuoden 2023 inventoinnissa havaittiin, että tervahaudassa on matalahko kaksoisvallirakenne, jonka leveys on yhteensä noin 4 m. Sisähalkaisija on 4–5 m, joten koko tervahaudan halkaisija on 12–13 m.
metsakeskus.1000045263 620 Hongikkokangas lounas 2 10007 12004 13044 11006 27000 527887.00000000 7169378.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045263 Hongikkokankaan lounaispuoleisen nimettömän kankaan luoteisen laen koillisrinteessä on n. 20 m x 15 m poikkeuksellisen tasainen, mahdollisesti tasattu alue. Tämän alueen keskellä on pienen rakennuksen pohjan jäännös (n. 4 m x 4 m), joka erottuu ympäristöstään matalana, neliömäisenä maavallina pienen painanteen ympärillä. Rakenteen pohjoisnurkassa on matala, päältä hiekan peittämä kiviröykkiö (n. halkaisija n. 2 m, korkeus 0,5 m) – oletettavasti pienen uunin jäännös.
metsakeskus.1000045266 620 Hongikkokangas lounas 3 10002 12016 13000 11006 27000 528188.00000000 7169066.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045266 Tervahaudan läpimitta on n. 18 m, kuopan n. 7 m, ja halssi suuntautuu etelälounaaseen.
metsakeskus.1000045267 620 Hongikkokangas 4 10002 12016 13175 11006 27000 528778.00000000 7168797.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045267 Tervahaudan läpimitta on n. 19 m, kuopan n. 7 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen.
metsakeskus.1000045268 620 Pieni Koivujärvi 5 10002 12016 13175 11006 27000 528201.00000000 7168400.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045268 Tervahaudan läpimitta on n. 14 m, kuopan n. 6 m, ja halssi suuntautuu koilliseen.
metsakeskus.1000045269 620 Iso Koivujärvi 5 10002 12016 13175 11006 27000 529489.00000000 7167665.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045269 Tervahaudan läpimitta on n. 13 m, kuopan n. 6 m, ja halssi suuntautuu etelään.
metsakeskus.1000045270 620 Iso Koirakangas itä 10002 12016 13175 11006 27000 527776.00000000 7167557.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045270 Tervahaudan läpimitta on n. 24 m, kuopan n. 12 m, ja halssi suuntautuu pohjoiskoilliseen.
metsakeskus.1000045271 620 Iso Koirakangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 526499.00000000 7167367.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045271 Tervahaudan läpimitta on n. 14 m, kuopan n. 5 m, ja halssi suuntautuu itäkoilliseen.
metsakeskus.1000045272 620 Iso Koivujärvi 6 10002 12001 13013 11006 27000 530151.00000000 7166836.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045272 Ison Koivujärven itäpuolella, samalla kangassaarekkeella kuin tervahautakohteet Iso Koivujärvi 1 (1000043625) ja Iso Koivujärvi 2 (1000043626), ja näistä jälkimmäisestä n. 80 m eteläkaakkoon, sijaitsevat n. 8 m x 6 m rakennuksen kivi- ja maaperustukset, sekä näiden länsinurkassa kiviuunin jäännös (halkaisija n. 3 m, korkeus n. 1,5 m). Rakennuksen jäännösten päällä ja välittömässä läheisyydessä kasvaa, sekä jäännöksen päälle on kaatunut puita, joiden iästä päätellen rakennus on ollut hylättynä ainakin 100 vuotta.
metsakeskus.1000045274 508 Nälkäkangas 10001 12004 13051 11006 27000 369985.00000000 6866558.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045274 Vanha rajakivi Juupajoen, Mänttä-Vilppulan ja Jämsän rajapisteessä. Hieman kumollaan oleva pystykivi, jonka ympärillä kivilatomus. Pystykiven korkeus hieman yli metrin. Kivilatomuksen leveys noin metrin pystykiven ympärillä.
metsakeskus.1000045275 698 Alalampi 3 10007 12004 13054 11006 27000 464583.00000000 7357525.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045275 Kohde sijaitsee Narkaudessa noin 29 km Rovaniemen keskustasta kaakkoon Kampsajärven pohjoispuolella Alanokat -nimisen kankaan lounaispuolella kivikkoisella nuorta mäntyä kasvavalla rinteellä. Paikalla on noin 6 m mittainen lievästi kolmionmuotoinen kiviröykkiö, joka on koottu tasakokoisista laakamaisista kivistä. Kyseessä on historialliseen kivenottoon liittyvä röykkiö.
metsakeskus.1000045276 753 Viirilä / Kittskärr 10001 12001 13000 11019 27000 398228.00000000 6687900.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045276 Paikalta on löytynyt muutama kvartsi-iskos. Sijainti on sopiva kivikautiselle asuinpaikalle. Kohde odottaa tarkempaa tarkastusta.
metsakeskus.1000045277 564 Isokangas 2 10002 12009 13094 11006 27000 448191.00000000 7209922.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045277 Ympäristön kuvaus Kuopat sijaitsevat Isonkankaan pohjoispuoliskon lähes itä-länsisuuntaisesti suuntaavalla, kapealla ja korkeimmalla harjulla. Kuivalla kankaalla kasvaa harvakseltaan mäntyjä ja aluskasvillisuus koostuu jäkälistä, sammalista ja varvuista. Kuoppien kohdalla maaperä on hiekkaa. Kuvaus Itäisemmän kuopan halkaisija on 0,8–1 metriä ja syvyys 20–30 cm. Kuopan reunat ovat loivahkot. Valli erottuu selkeimmin eteläreunalla, johon tehdyssä koepistossa hahmottui kaksoismaannos. Kokonaishalkaisija on noin 2 metriä. Sijaitsee polun varrella. Toinen kuoppa sijaitsee noin 230 metriä ensin mainitusta länteen. Sen koko on 1 x 0,5 metriä ja syvyys noin 20 cm. Kuopasta on nostettu maata ainakin sen kaakkoisreunalle. Siihen tehdyssä koepistossa ei juuri ollut havaittavissa huuhtoutumiskerrosta, mutta pohjalle sitä oli muodostunut noin 1 cm paksuudelta. Mahdollisesti vanhoja pyyntikuoppia.
metsakeskus.1000045278 564 Iso Polvikangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 443559.00000000 7212083.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045278 Ympäristön kuvaus Tervahauta sijaitsee Iso Polvikankaan itään laskevan rinteen itäpäässä pienessä rinteessä. Sen itäpuolella on ojitettua aluetta. Alue on kuusivaltaista sekametsää ja aluskasvillisuus koostuu varvuista ja sammalista, joiden peittämä tervahautakin on. Puusto on arviolta alle 100-vuotiasta. Heti tervahaudan itäpuolitse kulkee retkeilyreitti ja paikalla on myös ruokailukatos, joka on noin 5 metrin etäisyydessä tervahaudan ulkoreunasta. Kuvaus Kohteen kuvaus on osittain puutteellinen tai muistin varassa tuotettu, sillä osa tiedoista ei ollut tallentunut Metsähallituksen maastosovellukseen. Vinovalovarjosteesta mitaten tervahaudan halkaisija on noin 11 metriä. Se on keskeltä mitattuna noin metrin syvä. Halssikaivanto suuntaa koilliseen alarinteen puolelle. Haudan ulkopuolella, halssin kohdalla, tervahaudan korkeus on noin 90 cm ja muualla reunat kohoavat ympäröivästä maastosta 50–70 cm. Haudan päällä on kävelty jonkin verran, niin että uloimman vallin sisäpuolelle on muodostunut painauma. Mahdollisesti tämän johdosta näyttää osassa tervahautaa siltä, että siinä olisi kaksi sisäkkäistä rakennetta.
metsakeskus.1000045280 678 Kivirakankangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 380767.00000000 7164163.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045280 Kohde sijaitsee Ketunperän Koivikon talosta noin 400 m etelälounaaseen olevalla kankaalla, sen pohjoisosassa, länsirinteellä pohjois-etelä-suuntaisen metsäautotien länsipuolella. Syvän tervahaudan halkaisija on noin 9 metriä. Syvyys on noin 1,2 metriä. Halssi laskee lounaaseen. Tervahaudassa ei ole selkeästi erottuvia valleja. 2022: Tervahaudan kohdalta lienee otettu joskus maata, koska tervahaudan tyypillinen rakenne on jonkin verran muuttunut.
metsakeskus.1000045282 288 Hirsibacken 10002 12016 13175 11000 27000 320909.00000000 7070492.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045282 Suuri tervahauta (17m), halssi lounaaseen kohti pitkänsoikeaa noin 60 metriä pitkää painannetta, joka voi olla suppa tai maa-ainesotto (ei erotu 1952 peruskartassa, mutta erottuu 1979 käyrästöllä). Tervahaudan keskellä näyttää olevan kuoppa kohdassa, josta terva on valunut ränniin. Tervahaudasta noin 50 metriä pohjoisluoteeseen on pieni kohouma, joka on kiviröykkiö, Hirsibackenin mäen laelle vielä vuoden 1961 peruskartassa merkityn polun varrella.
metsakeskus.1000045282 288 Hirsibacken 10002 12002 13019 11000 27000 320909.00000000 7070492.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045282 Suuri tervahauta (17m), halssi lounaaseen kohti pitkänsoikeaa noin 60 metriä pitkää painannetta, joka voi olla suppa tai maa-ainesotto (ei erotu 1952 peruskartassa, mutta erottuu 1979 käyrästöllä). Tervahaudan keskellä näyttää olevan kuoppa kohdassa, josta terva on valunut ränniin. Tervahaudasta noin 50 metriä pohjoisluoteeseen on pieni kohouma, joka on kiviröykkiö, Hirsibackenin mäen laelle vielä vuoden 1961 peruskartassa merkityn polun varrella.
metsakeskus.1000045283 288 Konamaberget SW 10007 12016 13175 11006 27000 321044.00000000 7071195.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045283 Peruskarttaan merkitty tervahauta (halk. 12 m). Tervahauta sijaitsee pohjoiseen Kettusbackenille kulkevasta ajourasta itään mäen alarinteessä ja sen halssi aukeaa lounaaseen.
metsakeskus.1000045285 922 Syrjä 10002 12016 13175 11006 27000 299923.00000000 6805255.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045285 Rämsööntien eteläpuolella, vajaan kymmenen metrin päässä tien eteläreunasta, sijaitsee mäen töyrääseen tehty tervahauta. Tervahauta on kaivettu mäen koillisreunaan siten, että haudan suppilo sijaitsee lähes mäen rinteen lakitasossa. Haudan halssi on sen koillisreunassa, mäen töyräässä. Tervahaudan koillisreuna halsseineen on kivetty, ja käytävämäinen halssi rakennettu taidokkaasti kivistä kylmämuuraamalla. Tervahaudan vieritse kulkenut vanha tielinja (osa historiallista Narvanmatkantietä) on sijainnut aikanaan nykyistä matalammalla, mikä yhdessä sen kanssa, että hauta on rakennettu jyrkän mäen töyrääseen, on edesauttanut tervan valuttamista haudasta. Tervahaudan vieressä sijaitseva tila on vanha torpanpaikka, ja torppa on kauppakirjan perusteella perustettu vuonna 1886. Tervahaudan tiedetään olleen olemassa jo tuolloin. Haudassa tiedetään valmistetun tervaa viimeisen kerran 1920-luvulla.
metsakeskus.1000045286 564 Mustamaa 10007 12018 13000 11006 27009 443997.00000000 7212193.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045286 Ympäristön kuvaus Käpälälauta sijaitsee Kalimeenlammen etelärannalla sijaitsevasta laavusta noin 280 metriä etelälounaaseen, pienellä havumetsää kasvavalla metsäkuviolla retkeilyreitin varrella. Kuvaus Paikalla on yksiurainen käpälälaudaksi tulkittava litteä puu, jonka lyhyemmän piikin pituus on noin 1/3 pitemmän pituudesta. Kokonaisuudessaan lauta on noin 180 cm pitkä ja keskiosastaan se on noin 15 cm leveä. Lauta nojaa vanhaan, hajonneeseen kantoon ja sen luokse on tallautunut polku.
metsakeskus.1000045287 564 Myllykoski 10002 12016 13175 11006 27000 442511.00000000 7212413.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045287 Ympäristön kuvaus Tervahauta sijaitsee Kalimeenojan varrella, sen itärannalla, Myllykosken kohdalla. Alue on suosittu retkeilypaikka. Alueen läpi kulkee retkeilypolku ja tervahaudasta pohjoiseen on kaksi laavua. Alueella ja myös tervahaudan reunoilla kasvaa komeita, iäkkäitä kuusia. Kuvaus Selkeästi maastossa erottuva tervahauta on rakennettu aivan Kalimeenojan rannalle. Halkaisijaltaan se on noin 12 metriä ulkoreunalta mitattuna. Sisäpuolelta se on noin 90 cm syvä. Halssi osoittaa länteen, veden suuntaan. Halssikaivanto hahmottuu noin 5 metriä pitkänä ja 2 metriä leveänä. Halssiaukon puolelta mitattuna tervahaudan valli on noin 1,3 metriä korkea, mutta vastakkaisellakin puolella vielä noin 40 cm korkea. Tervahaudan syvimmän sisäosan halkaisija on noin 6 metriä. Haudassa hahmottuu myös toinen painauma vallien sisäpuolella, sen halkaisija on noin 9 metriä. Tervahaudan vallin leveys on noin 2 metriä, mutta haudan länsiosan vallin päältä kulkee vakiintunut retkeilypolku, mikä on leventänyt vallia lähes neljään metriin. Noin 30 metriä tervahaudasta etelään on polun länsipuolella pienen, osittain maahan kaivetun, noin 3 x 4 metrin kokoisen rakennuksen paikka. Kuopassa on hieman metallijätettä. Rakennus ja heti sen vieressä oleva ulkorakennus näkyy vuoden 1981 peruskartalla: rakennuksen paikan eteläpuolella on tasainen, pieni ala.
metsakeskus.1000045288 564 Niileskangas 10007 12009 13092 11006 27009 437871.00000000 7210024.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045288 Ympäristön kuvaus Niileskankaan korkein kohta on kivikkoinen kumpare. Sen koillispuolella on kosteampi alue, josta lähtee jo 1950-luvun kartoilla näkyvä oja Niilesjärveen. Alueella kasvaa arviolta lähemmäs 100-vuotiaita mäntyjä, kaivantojen päällä puuntaimia. Aluskasvillisuus koostuu sammalista, jäkälistä ja varpukasveista. Kaivannot sijaitsevat korkeimman alueen koillisreunalla. Alueena rajatun kohteen havainnot luoteesta lähtien: 1) Hevosenkengän mallinen, matalaa käytävää muistuttava kaivanto, jolla pituutta yhteensä noin 18 metriä. Kaivannon syvyys on noin 60 cm ja muodostuneen "käytävän" leveys on 0,6–2 metriä. Maata näyttää nostetun erityisesti hevosenkengän "sisälle". Kaaren suunta luoteeseen. 2) Koilliseen päin hieman kaareva kaivanto, jolla pituutta noin 8 metriä. Maata ja kiviä on nostettu koillisreunalle, mikä muodostaa vallin. 3) Noin 24 pitkä, hieman epäselvästi hahmottuva leveä, rinteen reunan suuntainen kaivanto. 4) Luoteeseen päin kaareva, noin 7 metriä pitkä kaivanto. 5) Luoteeseen päin kaareva, noin 7 metriä pitkä kaivanto. 6) Noin 1,5 metriä syvä ja 3 x 8 metriä laaja, itä-länsisuuntainen kuoppa kivikossa, korkeat vallit/kuopasta kaivettu aines erityisesti pitkillä sivuilla. 7) Noin 2 metriä syvä ja halkaisijaltaan noin 5 metrin kokoinen. kivikon reunalle kaivettu kuoppa, vallit. 8) Halkaisijaltaan noin 2,5 metrin laajuinen, matala kuoppa kivikossa, jossa vallit. Kaivannot vaikuttavat yleisesti ottaen nuorilta, eikä kaivantojen kivikkoisilta ja soraisilta pohjilta voitu havaita mitään iäkkääseen kohteeseen viittaavaa tai apua niiden tulkintaan. Ainakin osa kaivannoista (hevosenkengän muotoinen ja kaarevat kaivannot) voi olla armeijan harjoituskaivantoja 1900-luvulta, sillä noin 5 kilometriä länsiluoteeseen on Hiukkavaaran vanha kasarmialue ja harjoitusalueita on tarvittu - 1960-luvulla armeijan käynyt henkilö muistelee "jossain Niileksen suunnalla poteroita" kaivetun.
metsakeskus.1000045295 924 Välikallio 2 10002 12016 13175 11006 27000 346566.00000000 7020899.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045295 Tervahauta sijaitsee tasaisella kankaalla Pikkukallion metsätien länsipuolella. Tervahaudan koko läpimitta on noin 24 metriä ja kuopan läpimitta noin 8 metriä. Halssi on käytävämäinen ja pituudeltaan noin 10 metriä. Se suuntautuu kaakkoon. Tervahaudan päällä kasvaa tiheää nuorta sekametsää.
metsakeskus.1000045296 924 Paasineva 10002 12016 13175 11006 27000 346512.00000000 7021366.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045296 Tervahauta sijaitsee kankaan pohjoisrinteessä Pikkukallion ja Valkeakallion metsäautoteiden risteyksen kaakkoispuolella. Tervahaudan koko läpimitta on noin 23 metriä ja kuopan läpimitta noin 8 metriä. Haudan halssi on käytävämäinen ja noin 7 metriä pitkä. Se suuntautuu koilliseen. Tervahaudan päällä kasvaa tiheää sekametsää. Haudan ja tien väliseen maastoon on kaiveltu useita kuoppia ja painanteita.
metsakeskus.1000045297 924 Välineva 10002 12016 13175 11006 27000 345700.00000000 7020648.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045297 Tervahauta sijaitsee pienen mäenkumpareen kaakkoisreunassa, noin 80 metriä Välikallionpiston metsäautotien eteläpuolella. Koko tervahaudan läpimitta on noin 17 metriä ja kuopan läpimitta on noin 7 metriä. Halssi on pituudeltaan noin 7 metriä ja suuntautuu koilliseen. Haudan päällä kasvaa harvakseltaan nuorta mäntyvaltaista sekametsää.
metsakeskus.1000045298 261 Vaara 10002 12004 13045 11002 27000 411282.00000000 7502277.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045298 Kohteessa sijaitsee 40 m pitkä kivirakennelma. Kohde vaikuttaa kiviaidalta, mutta siinä on erikoisia piirteitä, kuten noin 5 m leveä puolipallomainen latomusmainen kivitäytteinen "levike". Aidassa on paikoitellen korkeampia kylmämuurattuja seinämäkohtia siellä täällä. Kiviaineksen koko vaihtelee, mutta on pääosin "nostannaista". Kivet ovat sammaloituneet ja jäkälöityneet. Kohde voi liittyä läheisen Vaaran tilan toimintaan, mutta historiallisten ilmakuvien perusteella se on sijainunt metsäisessä maastossa vähintään 1950-luvun lopusta. Rakennelma vaikuttaa varsin vanhalta eikä sen ympäristössä ole havaittavissa mitään selkeää selittävää tekijää sen funktiolle. Näillä perusteille sen katsotaan täyttävän kiinteän muinaisjäännöksen kriteerit.
metsakeskus.1000045299 261 Isorakka 10007 12004 13049 11006 27000 411510.00000000 7500697.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045299 Paikalla on hiukan F-kirjainta muistuttava noin 20 m pitkä kivivalli. Rakenteen kiviaines on kooltaan vaihtelevaa nyrkinkokoisesta n. 50–60 cm halkaisijaltaan oleviin lohkareisiin. Rakenteen korkeus vaihtelee myös lähes maantasaisesta noin metriin. Rakenne on sammaloitunut ja jotkin kivet ovat osittain jäkälöityneet. Kiviaines on paikoitellen löysästi paikoillaan liikkuen jalkojen alla. Kohteen ajoitus ja funktio on epäselvä. Rakenteella lienee ikää jonkin verran, mutta todennäköisesti kyseessä ei kuitenkaan ole kiinteä muinaisjäännös, vaan verrattain moderni rakenne. Tällöin kohde tulkitaan muuksi kulttuuriperintökohteeksi.
metsakeskus.1000045300 260 Piikkeenlampi 10002 12016 13175 11006 27000 652561.00000000 6864412.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045300 Piikkeenlammen pohjoispuolella erottuu Lidar-korkeusmallissa (3.10.2022) tervahauta. Mallin perusteella tervahauta on halkaisijaltaan noin 15 metrinen ja varsin selväpiirteinen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045301 260 Seipäänniemi 10007 12011 13114 11042 27028 653013.00000000 6864097.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045301 Piikkeenniemen itäpään alueella Sarvisalontien molemmin puolin erottuu Lidar-korkeusmallissa juoksuhautaa. Juoksuhautaa on nähtäväsissä kolmessa eri kohdassa, kaikkiaan noin 500 metrin mittaisella matkalla. Juoksuhaudan lisäksi alueella erottuu myös muita kaivantoja. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045302 205 Kantola 2 10001 12016 13175 11006 27000 525512.00000000 7128095.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045302 Tervahauta, halkaisija noin 14 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045303 777 Aittojoki Alakoski 10002 12016 13175 11006 27009 604123.00000000 7259383.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045303 Tervahauta sijaitsee Rytikankaalle johtavan tien pohjoispuolella, Aittojoen Alakosken lähellä, noin 90 metriä joen itäpuolella. Ympäristössä kasvaa harvakseltaan mäntyjä. Tervahaudan päällä kasvavat vaikuttavat alle 100-vuotiailta. Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija ulkoreunalta mitattuna on 9,5 metriä. Siinä on luoteen suuntaan kaivettu halssin kaivanto, joka on noin 5 metriä pitkä ja 2 metriä leveä. Halssiaukon puolelta mitattuna haudan korkeus on metri, vastapuolella noin 40 cm. Tervahaudan vallien ulkopuolella, niiden suuntaisesti, on mahdollisesti ilmanottoon liittyviä kaivantoja 7 kpl. Halssiaukon kummallakin puolella niiden koko on noin 0,5 x 1,5 metriä, muut ovat pienempialaisia. Tervahauta 1900-luvun puolelta.
metsakeskus.1000045305 777 Iso-Valkeainen 27 10007 12013 13127 11006 27008 609918.00000000 7265084.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045305 Merkkipuu on aivan Iso-Valkeaisen rannalla, siihen pistävän pienen ja kapean niemen keskivaiheilla järven luoteisosassa. Niemellä kasvaa iäkkäitä mäntyjä. Puuhun veistetyssä korossa on keskellä vuosiluvut 1880, 1911 ja useita nimikirjaimia: AM H [H ylempänä oikealla] 1880 P M [M alempana] W K E 19 14/2 11 [14 vaakaviiva 2] Piirtoalue on 52 cm korkea ja 14 cm leveä. Puun halkaisija on noin 55 cm. Merkinnät alkavat puussa noin 90 cm korkeudelta maanpinnasta. Merkkipuu. Ilmoittajan mukaan todennäköisimmät nimimerkkien takana olevat henkilöt ovat Anders Moilanen (synt.1867), Juho Moilasen (synt. 1842) poika. W K E mahdollisesti Vilhelm Karvonen 1882-1969 Junttilan tilalta.
metsakeskus.1000045306 777 Iso‐Valkeainen 28 10002 12016 13175 11006 27009 609522.00000000 7264401.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045306 Paikalla kasvaa harvaa mäntymetsää, tervahaudan päällä nuorehkoa puustoa. Tervahauta on loivan rinteen reunalla. Paikalla olevan tervahaudan halkaisija on ulkoreunalta mitaten noin 13 metriä ja se on keskiosastaan noin 70 metriä syvä valliin verraten. Noin 3,5 metriä pitkä ja noin 90 cm leveä halssikaivanto suuntaa koilliseen, mutta laskee koillisreunalta katsoen haudan vallille päin. Halssissa seisten tervahaudan korkeus on 1,8 m, vastapuolella noin 40 cm. Heti haudan länsipuolella on noin 2,5 x 1,8 metriä laaja ja 80 cm syvä, jyrkkäreunainen kuoppa. Noin 5 metriä haudan reunasta ylärinteessä on pienen hirsirakennuksen pohja. Paikallisen informantin mukaan Hoikkalan tilan tervahauta. Hoikkala-niminen tila sijaitsee Hoikka-Paukuttaja-nimisen järven etelärannalla. Vuoden 1905 pitäjänkartassa näkyy samassa paikassa Hoikka-niminen kruununtorppa.
metsakeskus.1000045307 777 Iso‐Valkeainen 29 10002 12001 13013 11006 27009 609512.00000000 7264394.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045307 Kohde havaittiin viereistä tervahautaa tarkastaessa. Paikalla kasvaa harvaa mäntymetsää, rakennuksen pohjan päällä ei kasva puita. Kohde sekä vieressä oleva tervahauta (1000045306) ovat loivan rinteen reunalla, järven länsipuolella olevan pienen kosteamman alan länsipuolella. Paikalla on 3 x 3 metrin kokoinen, tulisijaton hirsisen rakennuksen pohja, josta maatuneet alimmat hirret heikosti havaittavissa, mutta oviaukko lienee ollut koillisreunalla. Yhdessä nurkassa hirren pää on paljaana, siinä kirveellä katkaistu pää. Noin 5 metrin päässä koillisessa on tervahaudan ulkoreuna. Todennäköisesti rakennus liittyy sijaintinsa perusteella viereiseen tervahautaan: tulisijaton tervapirtti tai väliaikainen suoja. Paikallisen informantin mukaan tervahauta on Hoikkalan tilan tervahauta. Hoikkala-niminen tila sijaitsee Hoikka-Paukuttaja-nimisen järven rannalla. Vuoden 1905 pitäjänkartalla paikalla on Hoikka-niminen kruununtorppa.
metsakeskus.1000045311 753 Linnanberg 10007 12007 13000 11002 27000 406751.00000000 6698086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045311 Kohde sijaitsee Sipoonjoen varressa joen mutkan koillispuolella peltojen keskellä. Kohteen kaakkoispuolella on koulu ja itäpuolella omakotitaloasutusta vanhan Borgbyn kylän alueella. Kohteen länsipuolella virtaa Sipoonjokeen laskeva Orabäcken. Kalliomuodostumaa on ehdotettu muinaislinnaksi. Lisäksi siihen liittyy tarinoita asutuspaikasta. Muistitiedon mukaan kallioon olisi liittynyt itäpuolella kivistä tehty soikea aitaus, ilmeisesti 1700-luvulla. Kohteessa on havaittavissa varmasti ihmisen tekemä kivilatomus eli rajamerkki (kivilatomus 1). Lisäksi kohteessa on mahdollisesti ihmisen tekemä kivirakennelma tai luonnonkivikko, jota ihminen on saattanut muokata (kivilatomus 2). Lisäksi kohteessa ovat kiviröykkiö, joka on ilmeisesti raivausröykkiö, ja maakuoppa, joka on ilmeisesti kellarikuopanne. (Ks. tarkemmin alakohteet). Kohteessa ei ole havaittu maastotarkastuksissa sellaisia jäännöksiä, jotka puoltaisivat kohteen olleen linnoitettu varustus. Ainoa hieman sellaiseen viittaava jäännös on mahdollinen ihmisen tekemä kivirakennelma (kivilatomus 2), joka sijaitsee rinteen ja kallion laen taitekohdassa, ja joka voisi olla tarkoituksella paikkaan rakennettu. 1700-luvun varustuksia kohteen itäpuolella koskevat kuvaukset viittaisivat enemmän viljelyyn tai muuhun ihmistoimintaan, kuin puolustusvarustuksiin liittyviin jäännöksiin. Pohjoisen ja koillisen loivemmat rinteet tai niiden yläosat olisivat luontevia paikkoja linnoittaa paikkaa, mutta tällä alueella ei ole havaittu mitään ihmisen tekemiksi jäännöksiksi tulkittavia rakenteita, eikä sellaisista ole ilmeisesti myöskään mitään historiallista tietoa. Kallion laelta on paikoin huomattavan hyvä näkymä etelään, Sipoonjoen laskusuuntaan. On mahdollista, että paikka on voinut palvella muinaisuudessa vartiopaikkana ilman varsinaisen linnoittamisen tarvetta.
metsakeskus.1000045311 753 Linnanberg 10007 12004 13051 11002 27000 406751.00000000 6698086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045311 Kohde sijaitsee Sipoonjoen varressa joen mutkan koillispuolella peltojen keskellä. Kohteen kaakkoispuolella on koulu ja itäpuolella omakotitaloasutusta vanhan Borgbyn kylän alueella. Kohteen länsipuolella virtaa Sipoonjokeen laskeva Orabäcken. Kalliomuodostumaa on ehdotettu muinaislinnaksi. Lisäksi siihen liittyy tarinoita asutuspaikasta. Muistitiedon mukaan kallioon olisi liittynyt itäpuolella kivistä tehty soikea aitaus, ilmeisesti 1700-luvulla. Kohteessa on havaittavissa varmasti ihmisen tekemä kivilatomus eli rajamerkki (kivilatomus 1). Lisäksi kohteessa on mahdollisesti ihmisen tekemä kivirakennelma tai luonnonkivikko, jota ihminen on saattanut muokata (kivilatomus 2). Lisäksi kohteessa ovat kiviröykkiö, joka on ilmeisesti raivausröykkiö, ja maakuoppa, joka on ilmeisesti kellarikuopanne. (Ks. tarkemmin alakohteet). Kohteessa ei ole havaittu maastotarkastuksissa sellaisia jäännöksiä, jotka puoltaisivat kohteen olleen linnoitettu varustus. Ainoa hieman sellaiseen viittaava jäännös on mahdollinen ihmisen tekemä kivirakennelma (kivilatomus 2), joka sijaitsee rinteen ja kallion laen taitekohdassa, ja joka voisi olla tarkoituksella paikkaan rakennettu. 1700-luvun varustuksia kohteen itäpuolella koskevat kuvaukset viittaisivat enemmän viljelyyn tai muuhun ihmistoimintaan, kuin puolustusvarustuksiin liittyviin jäännöksiin. Pohjoisen ja koillisen loivemmat rinteet tai niiden yläosat olisivat luontevia paikkoja linnoittaa paikkaa, mutta tällä alueella ei ole havaittu mitään ihmisen tekemiksi jäännöksiksi tulkittavia rakenteita, eikä sellaisista ole ilmeisesti myöskään mitään historiallista tietoa. Kallion laelta on paikoin huomattavan hyvä näkymä etelään, Sipoonjoen laskusuuntaan. On mahdollista, että paikka on voinut palvella muinaisuudessa vartiopaikkana ilman varsinaisen linnoittamisen tarvetta.
metsakeskus.1000045311 753 Linnanberg 10007 12016 13182 11002 27000 406751.00000000 6698086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045311 Kohde sijaitsee Sipoonjoen varressa joen mutkan koillispuolella peltojen keskellä. Kohteen kaakkoispuolella on koulu ja itäpuolella omakotitaloasutusta vanhan Borgbyn kylän alueella. Kohteen länsipuolella virtaa Sipoonjokeen laskeva Orabäcken. Kalliomuodostumaa on ehdotettu muinaislinnaksi. Lisäksi siihen liittyy tarinoita asutuspaikasta. Muistitiedon mukaan kallioon olisi liittynyt itäpuolella kivistä tehty soikea aitaus, ilmeisesti 1700-luvulla. Kohteessa on havaittavissa varmasti ihmisen tekemä kivilatomus eli rajamerkki (kivilatomus 1). Lisäksi kohteessa on mahdollisesti ihmisen tekemä kivirakennelma tai luonnonkivikko, jota ihminen on saattanut muokata (kivilatomus 2). Lisäksi kohteessa ovat kiviröykkiö, joka on ilmeisesti raivausröykkiö, ja maakuoppa, joka on ilmeisesti kellarikuopanne. (Ks. tarkemmin alakohteet). Kohteessa ei ole havaittu maastotarkastuksissa sellaisia jäännöksiä, jotka puoltaisivat kohteen olleen linnoitettu varustus. Ainoa hieman sellaiseen viittaava jäännös on mahdollinen ihmisen tekemä kivirakennelma (kivilatomus 2), joka sijaitsee rinteen ja kallion laen taitekohdassa, ja joka voisi olla tarkoituksella paikkaan rakennettu. 1700-luvun varustuksia kohteen itäpuolella koskevat kuvaukset viittaisivat enemmän viljelyyn tai muuhun ihmistoimintaan, kuin puolustusvarustuksiin liittyviin jäännöksiin. Pohjoisen ja koillisen loivemmat rinteet tai niiden yläosat olisivat luontevia paikkoja linnoittaa paikkaa, mutta tällä alueella ei ole havaittu mitään ihmisen tekemiksi jäännöksiksi tulkittavia rakenteita, eikä sellaisista ole ilmeisesti myöskään mitään historiallista tietoa. Kallion laelta on paikoin huomattavan hyvä näkymä etelään, Sipoonjoen laskusuuntaan. On mahdollista, että paikka on voinut palvella muinaisuudessa vartiopaikkana ilman varsinaisen linnoittamisen tarvetta.
metsakeskus.1000045311 753 Linnanberg 10007 12009 13094 11002 27000 406751.00000000 6698086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045311 Kohde sijaitsee Sipoonjoen varressa joen mutkan koillispuolella peltojen keskellä. Kohteen kaakkoispuolella on koulu ja itäpuolella omakotitaloasutusta vanhan Borgbyn kylän alueella. Kohteen länsipuolella virtaa Sipoonjokeen laskeva Orabäcken. Kalliomuodostumaa on ehdotettu muinaislinnaksi. Lisäksi siihen liittyy tarinoita asutuspaikasta. Muistitiedon mukaan kallioon olisi liittynyt itäpuolella kivistä tehty soikea aitaus, ilmeisesti 1700-luvulla. Kohteessa on havaittavissa varmasti ihmisen tekemä kivilatomus eli rajamerkki (kivilatomus 1). Lisäksi kohteessa on mahdollisesti ihmisen tekemä kivirakennelma tai luonnonkivikko, jota ihminen on saattanut muokata (kivilatomus 2). Lisäksi kohteessa ovat kiviröykkiö, joka on ilmeisesti raivausröykkiö, ja maakuoppa, joka on ilmeisesti kellarikuopanne. (Ks. tarkemmin alakohteet). Kohteessa ei ole havaittu maastotarkastuksissa sellaisia jäännöksiä, jotka puoltaisivat kohteen olleen linnoitettu varustus. Ainoa hieman sellaiseen viittaava jäännös on mahdollinen ihmisen tekemä kivirakennelma (kivilatomus 2), joka sijaitsee rinteen ja kallion laen taitekohdassa, ja joka voisi olla tarkoituksella paikkaan rakennettu. 1700-luvun varustuksia kohteen itäpuolella koskevat kuvaukset viittaisivat enemmän viljelyyn tai muuhun ihmistoimintaan, kuin puolustusvarustuksiin liittyviin jäännöksiin. Pohjoisen ja koillisen loivemmat rinteet tai niiden yläosat olisivat luontevia paikkoja linnoittaa paikkaa, mutta tällä alueella ei ole havaittu mitään ihmisen tekemiksi jäännöksiksi tulkittavia rakenteita, eikä sellaisista ole ilmeisesti myöskään mitään historiallista tietoa. Kallion laelta on paikoin huomattavan hyvä näkymä etelään, Sipoonjoen laskusuuntaan. On mahdollista, että paikka on voinut palvella muinaisuudessa vartiopaikkana ilman varsinaisen linnoittamisen tarvetta.
metsakeskus.1000045314 833 Omenasaari 10002 12017 13193 11006 27008 204072.00000000 6716629.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045314 Sijaintipaikka on Taivassalon kunnan vesialueella Taivassalon kirkosta 9,5 km etelään Omenasaaren lounaiskärjen eteläpuolella ja Petäkarista itään noin seitsemän metrin syvyydessä. Puurunkoisen pienen purjealuksen hylky, joka on 13,92 metriä pitkä (mitattuna keulasteevin ulkopinnalta perästeevin ulkopinnalle) ja suurimmalta leveydeltään 4,92 metriä. Hylyn keula osoittaa luoteeseen ja perä kaakkoon. Runko kohoaa pohjasta noin kahden metrin korkeuteen. Keula, perä ja kyljet ovat ehjähköt. Kansirakenteet ovat enimmäkseen tuhoutuneet. Takilaa tai sen osia ei ole havaittavissa. Aluksen ruumassa on tiiliä. Tiilissä ei ole leimoja tai merkintöjä. Hylyn peräosassa on pumppu, laivaliesi ja erilaisia laivan tarpeistoon kuuluneiksi tulkittuja astioita. Keulassa on ankkuripeli ja siitä erkanee paksuhko rautakettinki, jonka päässä on rauta-ankkuri. Barlius -ryhmä paikansi hylyn viistokaikuluotaamalla 2021. Alueella suoritettiin etsintöjä, koska siellä tiedettiin lehti- ja arkistotietojen perusteella tapahtuneen ainakin kolme haaksirikkoa (kaljaasi Onni v. 1890, kaljaasi Försöket v. 1890 ja kaljaasi Elvi v. 1933). Barlius kuvasi ja 3D-mallinsi hylkyä 2022. Barlius on selvittänyt aluksen identiteettiä sanomalehti- ja arkistolähteistä. Kyseessä on oletettavasti kaljaasi Försöket, jonka kotipaikka oli Uusikaupunki. Uudenkaupungin laiva-asiakirjat ovat Turun maakunta-arkistossa Uudenkaupungin raastuvanoikeuden kokoelmassa. Vuoden 1879 mittakirjassa Försöketin omistajaksi ilmoitetaan Otto Nordling. Mittakirjan mukaan aluksen pituus on ollut 12,75 metriä ja leveys 3,9 metriä. Nya Pressen (6.9.1890) kuvaa onnettomuutta seuraavasti (suomennos Ilkka Järvinen): ”Uusikaupunkilainen kaljaasi Försöket (noin 25 rt), kippari J.Lindmark, upposi lastinaan 8000 tiiltä matkalla Sundholmin kartanolta Turkuun 28.8.1890 Omena saaren luona 13,5 kyynärän syvyyteen, lähellä Palvan salmea. Hakkenpään läntisellä selällä kaljaasi joutui voimakkaan myrskyn kouriin, joka repi purjeet riekaleiksi ja vaikka ankkurit laskettiin, ajelehti kaljaasi selälle jossa merenkäynti upotti sen muutamassa minuutissa. Miehistö pelastautui veneellä Omena-saareen.” Luotsi- ja majakkalaitoksen vuosikertomuksessa onnettomuuden syyksi kerrotaan ”Laiva sai vuotoreijän ankkurissa ollessaan ja upposi heti.” Ruotsalaisen luotsiaseman vanhempi luotsipäällikkö Ylander puolestaan vahvistaa sekä kaljaasi Försöketin että Onnin haaksirikon 15.9.1890 päivätyssä raportissa sanoin: ”…kaksi galjasi meni hylkyksi 27. ja 28. elokuuta.” Barlius-ryhmän tekemä raportti on liitteissä.
metsakeskus.1000045316 290 Sopasenlahti 2 10002 12016 13175 11006 27000 598266.00000000 7112966.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045316 Tervahauta, halkaisija noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045317 290 Malminiemi kaakko 10002 12016 13175 11006 27000 597910.00000000 7112755.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045317 Tervahauta, halkaisija noin 9 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045318 91 Vuosaari Kallahti 10007 12011 13113 11042 27000 396359.64721680 6675157.33282471 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045318 Toisen maailmansodan aikainen pommisuoja, joka sijaitsee Kallvikinniementien länsipuolella, Kallahdenkentän tenniskenttien lounaispuolella, ulkoilutien eteläreunalla. Hiekkapohjaisessa maastossa kasvaa sekametsää, valtapuustona kuuset. Rakenteen päällä kasvaa täysikasvuinen koivu, mänty sekä vesakkoa. Kohteessa on betonista valettu ja maalla peitetty, eteisellä varustettu yksihuoneinen suoja, jonka ulkomitat ovat 7 x 5 metriä. Itäseinustalla sijaitsevaan sisäänkäyntiin laskeutuu betoniset porrasaskelmat. Eteisestä suojatilaan johtavassa oviaukossa on jäljellä jäännöksiä puisesta oven karmista. Sisäänkäynnin portaikon päällä on ollut puukate, josta on vähäiset jäännökset jäljellä. Huonetilan sisämitat ovat 2 x 3 metriä. Pohjoisen seinän yläosassa on 40 x 85 cm kokoinen aukko, joka on ilmeisesti suojan varauloskäynti. Betoniseinien vahvuus on 60 cm ja katon paksuus 40–60 cm. Noin 5 m suojasta etelään on maassa 120 x 120 cm kokoinen, betonisokkelilla reunustettu kuoppa, joka on karikkeen täyttämä. Kyseessä on ilmeisesti kaivo. Suoja on rakennettu pommisuojaksi toisen maailmansodan aikana, tuolloin Achilleksen suvun omistamalle, noin 6 ha alueelle jossa sijaitsi useita asuinrakennuksia, ulkorakennuksia, kasvihuone sekä tenniskenttä. Suoja sijaitsee rakennuskokonaisuuteen kuuluneen, 1910 rakennetun Villa Tallmon takapihan maastossa. Ns. Kallahden saksalaishuviloihin kuulunut Villa Tallmo on suojeltu asemakaavassa kaupunkikuvallisesti arvokkaana rakennuksena.
metsakeskus.1000045319 109 Tulittula/Tuittula 10001 12001 13007 11010 27000 370617.00000000 6781108.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045319 Tulittulan kylä (myöhemmin Tuittula) tunnetaan lähteistä keskiajalta ja se on ollut asuttu löytöaineiston perusteella jo rautakaudella, ks Haapahuhta (1000023956). Vanha kylätontti on sijainnut nykyisin peltona olevan Hvikkälänjärven ja Kirrisen välisellä niemellä. Kylä on siirretty nykyisen Tuittulan alueelle isojaon yhteydessä 1700-luvun puolivälin jälkeen. Varhaisin mainita historiallisissa lähteissä on vuodelta 1437. 1550-luvulla kylässä oli 9 taloa. 1600-luvulla kylän tiloja alettiin jakaa läänityksinä. Kohde vaatii lisäselvitystä. Paikkaa ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045320 244 Pirilä 10002 12001 13016 11006 27000 428500.00000000 7200115.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045320 Pirilän talo mainitaan ensimmäisen kerran vuodelta 1653 peräisin olevassa kartassa, ja maakirjassa talo mainitaan vuonna 1654. Vuoden 1707 maakirjakartassa, vuosilta 1756-1757 peräisin olevissa isojakokartoissa ja Wallenborgin tiekartassa (v.1785) Pirilän tilan tontti on merkitty Vanhan Pirilän alueen pihapiiriin, nykyisen Piriläntien itäpuolelle. Pirilän pihapiirissä toteutettiin vuonna 2022 tarkkuusinventointi, jonka yhteydessä tontin länsireunasta aittojen alueelta sekä pitkän piharakennuksen itä- ja pohjoispuolelta tavattiin vanhoja kulttuurikerroksia. Osalla aluetta on sijainnut vanhempi päärakennus sekä mahdollisesti vielä 1840-luvun pitäjänkarttaan merkitty rakennus. Muinaisjäännösalueella sijaitsevan vanhempiin rakennuksiin liittyvän purkukerroksen alla tavattiin näitä kerrostumia vanhempia kulttuurikerroksia. Muun pihapiirin alueelta ei havaittu ehyitä kulttuurikerroksia tai rakenteita, joskin alueella on tapahtunut runsaasti kerrosten sekoittumista, mikä kertoo alueen kerroksellisesta ja pitkästä käyttöhistoriasta.
metsakeskus.1000045322 260 Sopeke 10002 12001 13000 11006 27000 666260.00000000 6872892.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045322 Yksityishenkilöltä 22.9.2022 saapuneen ilmoituksen mukaan Sopekkeen tilan pohjoispuolisessa metsikössä on nähtävissä kiviaidalla rajattu vanha asuinpaikka sekä sekä siihen liittyviä viljelyröykkiöitä ja mahdollisia muita rakenteita. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045323 320 Seitaniemi 10002 12006 13083 11006 27000 495867.00000000 7394441.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045323 Ala-Hyypiön järven länsirannalla sijaitsevan Seitaniemi-nimisen nimen pohjoiskärjessä aivan rantaviivan tuntumassa on katkennut keripää. Tarkastuksen aikana keripää oli nostettu pystyyn kivenkoloon. Katkenneen yläosan mitta on n. 90 cm. Patsaan pystyssä oleva alaosa on ehkä n. 40 cm ja se sijaitsee kivenkolon reunalla katkenneen yläosan vierellä.
metsakeskus.1000045325 290 Oraviniemi 2 10002 12016 13175 11006 27000 599822.00000000 7110543.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045325 Tervahauta, halkaisija noin 13 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045326 844 Lietesalmi etelä 10007 12018 13000 11002 27000 491973.00000000 6968402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045326 Lietesalmen eteläpuolella olevan pienen niemen länsirannalla, hiekkapohjaisessa maassa, rannan tuntumassa ojasta pilkistää selkeästi ihmisen muokkaamia puuosia noin vajaan 10 metrin matkalla pisteiden 6968402/491973 ja 6968405/491976 välisellä alueella. Puukappaleet pistävät esiin ojan reunoista vaihtelevalla syvyydellä, osa heti pintatrupeen alta ja osa noin puoli metriä syvän ojan pohjalla. Kaivinkone on rikkonut osia. Näkyvissä olevien puukappaleiden perusteella ei voi varmuudella sanoa, millaiseen rakenteeseen ne kuuluvat. Lietesalmen kautta on uitettu tukkeja 1900- luvun alussa. Lietesalmea on myös ruopattu samalla aikakaudella. On mahdollista, että puuosat liittyvät johonkin uittoon liittyvään toimintaan.
metsakeskus.1000045327 851 Ailinpieti 10002 12001 13007 11006 27006 382110.00000000 7297600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045327 Kohde sijaitsee Kaakamoniemen pohjoispuolella ja Kaakamoniementien itäpuolella, 5 metrin korkeuskäyrän yläpuolella. Tätä korkeuskäyrää seuraten Kaakamoniemi olisi ollut vielä saari, joten todennäköisesti talo on muodostunut vasta maan kohotessa enemmän. Ailinpieti tunnetaan lähteistä 1600-luvulta alkaen, se toimi mm. rummunlyöjän palkkatilana. Talo näkyy vanhimmassa, Kaakamon vuoden 1684 tiluskartassa, todennäköisesti melko samalla paikalla kuin myöhemminkin 1800-luvun puolella tehdyssä isojakokartassa. 1600-luvun tiluskarttoja on kuitenkin hyvin vaikea asemoida tarkkaan. Ailinpietin tontti on vähitellen autioitunut 1900-luvun kuluessa, kunnes paikalla oli 2000-luvun alussa enää yksi pieni rakennus, joka purettiin vuoteen 2010 mennessä. Osa tontista on ollut 1900-luvulla peltoa, mutta osa näyttäisi säilyneen koskemattomana. Nykyään alue on pusikoitunut ja havainnointi maastossa on hankalaa. Tarkastuksessa 2022 paikalla havaittiin näkyvimpänä rakenteena edelleen metallikehikon sisällä ollut kiuaskiveys sekä muuta purkujätettä, kuten tiiliä ja lautoja. 2000-luvun ilmakuvien perusteella alueella on todennäköisesti jäljellä vielä rakennusten kivijalkoja.
metsakeskus.1000045328 851 Tapaniku 10007 12001 13007 11006 27000 381418.00000000 7297623.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045328 Tontti sijaitsee Kaakamoniemen luoteispuolella, Jauholantien pohjoispuolella, Jauholahden rannalla. Talosta on useita kirjoitusmuotoja, esim. Tapannika tai Tapani. Tila on erotettu Joen kantatalosta ja tonttimaa on perustettu Joen vanhan tonttimaan pohjoispuolelle ennen isojakoa. Talosta ei ole ainakaan Kansallisarkiston kokoelmissa jakokarttaa. 1600-luvun lopun tiluskartassa näkyy paikalla vain yksi talo, joka tarkoittaa Jokea. Tapanikan tonttimaa näkyy ensimmäistä kertaa vasta vuosien 1827–1828 isojakokartassa. Tontti on edelleen melko tiheästi rakennettu, mutta rakennuskanta on pääosin vanhaa.
metsakeskus.1000045329 851 Joki 10007 12001 13007 11006 27000 381476.00000000 7297596.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045329 Tontti sijaitsee Kaakamoniemen luoteispuolella, Jauholantien eteläpuolella, mäkialueen kaakkoiskärjessä, Jauholahden rannalla. Joki on ainakin 1600-luvulle periytyvä talo, joka on toiminut majurin palkkatilana. Tonttimaa on kuvattu vuoden 1684 tiluskarttaan sekä isojakokarttaan. 1800-luvun jälkipuolella tai sen jälkeen tontti näkyy siirretyn noin 350 metriä vanhalta tontilta kaakkoon, jonne se on merkitty nykyiseen peruskarttaan. Vanhan tontin koillispuolella on nykyään uudehko omakotitalo, mutta muualla tontilla on myös jonkin verran vanhaa rakennuskantaa, kuten aitta tien vierellä sekä rakentamatonta nurmialuetta, joten tontilla saattaa olla säilyneenä vanhempia rakenteita ja kulttuurikerroksia.
metsakeskus.1000045330 595 Teerilampi 10007 12001 13014 11006 27009 470554.00000000 7018037.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045330 Pielaveden länsiosassa, lähellä Keiteleen rajaa, sijaitsee metsittynyt pihapiiri. Alueella sijaitsee useita raivausröykkiöitä.Pihapiirissä on asuinrakennuksen betoninen perustus, jonka eteläpäässä on luonnokivistä tehdyt seinät. Seinät ovat osin romahtaneet mutta ikkuna-aukot ovat vielä paikoillaan. Seinissä on myöskin betonia ja raudoitusta. Asuinrakennuksen itäpuolella on toisen asuinrakennuksen perustus, josta vuoden 2022 inventoinnissa havaittiin kahden tulisijan ja niiden hormien jäännökset. Inventoinnissa havaittiin myös muita rakennusten jäänteitä vanhemmalta vaikuttava rakennuksen pohja, jossa on tulisija; kivestä ladottu maakellari sekä muita pienemmän rakennuksen kivijalka ja mahdollinen tulisijan jäännös polun varressa matkalla kohti rantaa. Teerialammen rannan läheisyydessä on lähde, jonka reunoilla ja polulla on puurakenteita. Talonpaikka on autioitunut todennäköisesti joskus 1970- luvulla. 1970-luvun peruskartalla on merkintä Teerilammen kämpästä. 1840- luvun pitäjänkartalla (Pielavesi 3314_02) lampi on Töysilampi ja kämpän kohdalle on merkitty torppa ja torpan pellot ja rantaniitty sen ympärille. Osa rakenteista, esim. raivausröykkiöt ajoittuvat todennäköisesti 1800- luvulle.
metsakeskus.1000045330 595 Teerilampi 10007 12001 13014 11006 27008 470554.00000000 7018037.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045330 Pielaveden länsiosassa, lähellä Keiteleen rajaa, sijaitsee metsittynyt pihapiiri. Alueella sijaitsee useita raivausröykkiöitä.Pihapiirissä on asuinrakennuksen betoninen perustus, jonka eteläpäässä on luonnokivistä tehdyt seinät. Seinät ovat osin romahtaneet mutta ikkuna-aukot ovat vielä paikoillaan. Seinissä on myöskin betonia ja raudoitusta. Asuinrakennuksen itäpuolella on toisen asuinrakennuksen perustus, josta vuoden 2022 inventoinnissa havaittiin kahden tulisijan ja niiden hormien jäännökset. Inventoinnissa havaittiin myös muita rakennusten jäänteitä vanhemmalta vaikuttava rakennuksen pohja, jossa on tulisija; kivestä ladottu maakellari sekä muita pienemmän rakennuksen kivijalka ja mahdollinen tulisijan jäännös polun varressa matkalla kohti rantaa. Teerialammen rannan läheisyydessä on lähde, jonka reunoilla ja polulla on puurakenteita. Talonpaikka on autioitunut todennäköisesti joskus 1970- luvulla. 1970-luvun peruskartalla on merkintä Teerilammen kämpästä. 1840- luvun pitäjänkartalla (Pielavesi 3314_02) lampi on Töysilampi ja kämpän kohdalle on merkitty torppa ja torpan pellot ja rantaniitty sen ympärille. Osa rakenteista, esim. raivausröykkiöt ajoittuvat todennäköisesti 1800- luvulle.
metsakeskus.1000045331 851 Kaakamon kalakenttä 10007 12001 13013 11006 27000 382410.00000000 7297081.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045331 Kaakamon kalakenttää ei juuri ole merkitty vanhempiin karttoihin. Vuoden 1684 tiluskartassa sen edustalle on kuitenkin merkitty kalastuslaite. 1800-luvun alkupuolen isojakokartassa kalasataman rantaan on merkitty kulkevaksi polku tai tie, mutta rakennuksia karttaan ei ole kuvattu. Ailinpietin halkomiskartassa, joka on mitattu vuonna 1915, on alueelle jo merkitty useita rakennuksia sekä rakennusrivi kutakuinkin nykyisen aittarivin paikalle. Korkeuden perusteella voidaan päätellä, että vanhempi kalakentän alue on täytynyt olla 2,5 metrin korkeuskäyrän yläpuolella. Rakennuskannan muutoksia voi seurata myös Maanmittauslaitoksen historiallisessa ilmakuva-aineistossa, jota on vuosilta 1946 ja 1955. Nykyinen rakennuskanta on kartoitettu alueen rakennustutkimuksen yhteydessä.
metsakeskus.1000045332 851 Koivuluodon rajamerkki 10007 12004 13051 11006 27000 383254.00000000 7297729.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045332 Inventoinnissa 2022 havaittu rajakivi sijaitsee Koivuluodossa, Jokisuuntiestä poikkeavan pienen tien tai polun varrella, sen länsipuolella. Samaan rajaan kuuluva Rajakarin kivi no. 1 voidaan ajoittaa 1500-luvulle siinä olevien vuosilukujen perusteella, mutta varmaa tietoa ei ole siitä, onko Koivuluodon rajakivi no. 2 yhtä vanha. Lisäksi tätä pitäjien ja läänien rajaa on tarkastettu moneen kertaan eri vuosisadoilla. Rajamerkki sijaitsee kutakuinkin nykyisen pitäjänrajan kohdalla. Vanhempi paikallinen asukas muisteli tämän kiven lähellä olevaa toista rajakiveä, jota hän kutsui Kuninkaankiveksi ja jonka hän oli tiennyt lapsesta saakka. Yritimme etsiä kiveä, mutta metsäalue oli juuri sillä paikoin hyvin tiheä ja pusikkoinen, eikä kiveä löytynyt. Rajakivi no. 2 näkyy jo 1700-luvun kartassa, joka on kuitenkin sen verran epätarkka, ettei sen perusteella voi tehdä tarkempaa paikannusta. Tarkastushetkellä nyt havaittu rajamerkki muodostui kookkaasta, ainakin metrin mittaisesta pystyyn asetetusta kivestä, jonka ympärillä on maassa selvästi jo pidempään paikalla olleita kiviä. Pystykiven vierillä on myös tukikiviä, joiden asettelu näyttää uudemmalta muihin reunakiviin verrattuna. Kiveä on ilmeisesti yritetty tukea, mutta se on tälläkin hetkellä kallistunut. Kiven kärjen viistolla pinnalla näkyy vielä kirjain N ja pieni pyöreä pistemerkki sen oikeassa yläreunassa, mutta numerosta 2 vain yläosa, sillä alaosaa kiven pinnasta on hakattu pois. Rajakiven vieressä on uudempi oranssi metallinen rajamerkki, joten olisiko vanhan kiven numero haluttu hakata pois merkiksi rajanpyykin poistumisesta virallisena rajana, kun uusi rajamerkki tehtiin?
metsakeskus.1000045333 976 Illinkiharju 3 10002 12016 13175 11004 27000 390738.00000000 7381100.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045333 Tervahauta reilun 10 metriä halkaisijaltaan, ehjä ja selkeäpiirteinen. Valutusaukko osoittaa pohjoiseen. Eteläistä vallia pitkin menee poroaita.
metsakeskus.1000045334 976 Illinkiharju 4 10007 12016 13175 11006 27000 390636.00000000 7380944.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045334 Alueella on useita tervahautoja. Tämä tervahauta tarkastettiin vuonna 2022, jonka yhteydessä myös kairattiin. Osa kerrostumista on sekoittunutta, osa luontaista; selkeitä huuhtoumakerroksia ei havaittu. Tervahauta vaikuttaa suhteellisen modernilta, ehkä uusiokäytöltä. Mitat vallien ulkoreunoilta 13x10 metriä ja valutusoja osoittaa koilliseen. Ympärillä on modernia jätettä (tynnyreitä, puurakenteita) ja mustaa muovia itse tervahaudan suuaukon kerrostumissa sekä romahtanut pieni hirsiaittarakennus. Puusto rakenteen päällä on matalaa mäntyä. Paikallisten kertoman mukaan, alueella on 1900-luvun loppupuolella kokeiltu tervanpolttoa harrastepohjalta. Tämä tervahauta saattaa olla kyseinen kohde.
metsakeskus.1000045335 320 Kelloniemi 2 10007 12016 13167 11006 27009 523932.00000000 7392578.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045335 Paikalla, nykyisen vajan vieressä, näkyy edelleen selkeä n. 4 x 4 m laajuinen rakennuksen perusta, joka on luonnonkiviselle perustukselle tehty hirsikehikko. Perustan yhteen kulmaan oli tehty intruusio, josta oli paljastunut tiilinen, oletettavasti ahjon, perustus ja joitakin rautaesineiden fragmentteja. Yhdessä tiilistä näkyi selkeästi leima ”HÖGANÄS 10” viitaten ruotsalaiseen Höganäsin tiilitehtaaseen. Kyseessä on todennäköisesti 1900-luvun alkupuoliskolle ajoittuva pajansija.
metsakeskus.1000045336 494 Muhoksen ensimmäinen kirkko 10007 12003 13037 11006 27000 452518.00000000 7188012.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045336 Muhoksen Kirkkosaaressa on perimätiedon mukaan sijainnut Muhoksen ensimmäinen kirkko, mihin saaren nimikin viittaa. Mahdollisen kirkon sijoittumista saaren on pohtinut Jouko Vahtola Muhoksen seurakunnan historia -teoksessa; vuonna 1828 laaditussa pappisluettelossa mainitaan Muhoksen ensimmäisen kirkon olleen Muhos- eli Kirkkosaaressa. Perimätiedon mukaan ensimmäinen kirkon polttivat venäläiset, mikä ajankohdallisesti sopisi vuoteen 1590, jolloin Muhoksen asutuskin on poltettu. Perimätiedon mukaan kirkko on sijainnut Ponkilan puolella saarta ja pappila Nykäsen talon kohdalla. Mikäli Muhossaaressa on ollut kirkko 1500-luvulla, on se ollut vaatimaton saarnahuone tai seutukirkko. (Vahtola 1986; 49-51). Kirkon paikasta ei ole karttalähteitä, eikä sen sijainnista saatu merkkejä tarkkuusinventoinnin aikana. Paikallisesti merkittävä tarina kirkonpaikasta tulkittiin kuitenkin tarinapaikaksi, muuksi kulttuuriperintökohteeksi, jonka pistemäinen paikkatieto sijoitettiin hautausmaalle.
metsakeskus.1000045337 777 Salmivaara etelä 10002 12016 13175 11006 27000 574148.00000000 7195477.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045337 Tervahauta, halkaisija noin 11 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045338 777 Salmivaara etelä 2 10002 12016 13175 11006 27000 574186.00000000 7195612.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045338 Tervahauta, halkaisijan noin 9 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045339 777 Huuskonkangas koillinen 10002 12016 13175 11006 27000 574002.00000000 7200032.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045339 Tervahauta, halkaisija noin 13 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045340 777 Murtoniemi 10002 12016 13175 11006 27000 573377.00000000 7198108.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045340 Tervahauta, halkaisija 13 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045341 777 Sampanräme pohjoinen 10002 12016 13175 11006 27000 574301.00000000 7198455.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045341 Tervahauta, halkaisija noin 12 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045342 777 Murtoniemi 2 10002 12016 13175 11006 27000 573159.00000000 7198388.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045342 Tervahauta, halkaisija noin 11 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045343 10 Kuotesjärvi Majaniemi 10002 12001 13002 11006 27000 315415.00000000 6949377.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045343 Inventointi 2022: Alavuden Kuotesjärven pohjoispäässä on etelään pistävä Majaniemi, jonka nimi viittaa vanhaan eräsijaan. Niemen länsirannalla, lähellä niemen kärkeä, on tasaisessa metsämaastossa kangasturpeen peittämä, lohkareista rakennettu kiuas (koko n. 1.5 x 1.5 x 0.5 m). Kiukaan rauniosta reilut 20 m länteen on rantaa reunustavaan, jäiden puskemaan rantapalteeseen puhkaistu veneenmentävä aukko. Paikalla on ilmeinen eräpirtin jäännös, joka ajoittuu paikannimen ja alueen eränautinnan historian perusteella karkeasti 1500-1700-luvuille. Kohteesta noin 200 m etelään on Kuotesjärven Ruumissaari (ks. muinaisjäännösrekisterin kohde 10500003), jossa on perimätiedon mukaan ollut väliaikaishautoja. Järven rannalle on perustettu Niinimaan uudistalo 1600-luvulla. Majaniemi on nimetty Alavuden 1700-luvun kartassa kirjoitusasussa "Majan niemi". Nimi Kuotesjärvi on nimistöntutkijoiden mukaan saamelaisperäinen. Kohteen tarkempi kuvaus ja taustoitus inventointiraportissa.
metsakeskus.1000045344 777 Sampanräme etelä 10002 12016 13175 11006 27000 574160.00000000 7197986.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045344 Tervahauta, halkaisijan noin 12 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045345 529 Taimo 10007 12001 13007 11006 27000 227203.00000000 6715400.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045345 Taimo mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäinen kerran vuonna 1379. 1500-luvulle Taimo oli Turun tuomiorovastin palkkatilana, ja 1600-luvulla Taimosta tuli ratsutila. Vuoden 1788 isojakokartassa Taimon ratsutila on yhdessä Nuhjalan kantatalon kanssa. Isojakokartassa Taimon kylätontti sijaitsee pohjoiseteläsuuntaisen kallioisen mäen etelä-laidalla kahtena erillisenä tonttina. Vuonna 1799 vahvistetussa isojaossa Taimo jaettiin Ali-, Yli- ja Isotaloihin, joista Alitalo jäi lopulta vanhalle kylätontille, ja myöhemmin yhdistyneet Yli- ja Isotalon tontit sijoitettiin 1800-luvulla vanhan kylätontin itäpuolelle, nykyisen Pajapellontien toiselle puolelle. Isojakokartan kylätontin pohjoisosassa maastoa on muokattu voimakkaimmin, ja siellä kylätonttiin liittyviä rakenteita ei todennäköisesti ole säästynyt. Tontin eteläosa on hieman paremmin säilynyt, joskin sielläkin maanpintaa on muokattu Alitaimonpolun ja Pirttiluodontien välisellä alueella. Inventoinnissa Pirttiluodontien ja Alitaimonpolun väliseltä nurmialueelta havaittiin 4 x 7 metrin kokoinen kylmämuurattu kiviperustus. Rakenteen pohjoislaita on maan tasassa ja etelälaita on noin 1,2 metriä korkea. Rakenne on kasattu lohkotuista kivistä, joista ei havaittu poranjälkiä. Perustuksen etelälaita on keskeltä romahtanut. Rakenteen kohdalla on ehjä rakennus vielä vuoden 1954 ilmakuvassa ja vuoden 1968 peruskartassa.
metsakeskus.1000045346 529 Ylitaimonpuisto 10007 12001 13013 11006 27000 227202.00000000 6715551.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045346 Paikalla on noin 3 metriä pitkä eteläpohjoissuuntainen kivirivi, joka lienee rakennuksen länsiseinän kiviperustusta. Rakenteen eteläpuolella on noin 2,5 x 3 metrin kokoinen noin 60 cm korkea kumpare, jonka päällä on rapautuneita tiiliä ja kiviä, ja kumpareen itälaidalla on muutama suurikokoinen lohkottu kivi. Kyseessä on uunin jäännös. Noin 20 metriä uuninperustuksesta etelään maanpinnalle näkyy muutama lohkottu kivi eteläpohjoissuuntaisena rivinä. Tällä paikalla vuoden 1788 isojakokarttaan on piirretty eteläpohjoissuuntainen rakennus. Rakennus esiintyy myös vuoden 1818 ja 1912 kartoissa, mutta ei enää 1950-luvun ilmakuvissa tai peruskartassa. Noin 60 metriä rakennusjäänteistä pohjoiskoilliseen Orvokkipolun varressa on halkaisijaltaan noin 8 metrin kokoinen pyöreähkö kuoppa, johon on kulku kuopan luoteislaidalta. Kuopan pohjalla on puutarhajätettä ja oksia. Kyseessä saattaa olla vanha kellarin kuoppa. Maaperä paikalla on savea, joten hiekanottokuopasta ei ole kyse. Kuopan läheisyydessä nykyisen Orvokkipolun länsipuolella on Taimon isojaon vuoden 1912 täydennyskartassa rakennus, jota ei ole enää vuoden 1954 ilmakuvassa. Kohderajaus on tehty maastossa havaittujen kivirakenteiden perusteella eikä se kata mahdollista kellarikuoppaa.
metsakeskus.1000045347 529 Ylitaimonpuisto 2 10007 12016 13179 11006 27000 227339.00000000 6715568.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045347 Kallioisen mäen laella on noin 3 x 3 metrin kokoinen neliönmuotoinen kivikko, joka koostuu luonnonpyöreistä ja joistain lohkotuista kivistä. Kiviä on yhtenä kerroksena. Rakenne on samalla paikalla kuin Taimon ja Nuhjalan vuoden 1912 isojaon täydennyskarttassa esiintyvä tuulimyllyä muistuttava merkintä. Vuosien 1788 ja 1818 kartta-aineistoissa myllyä ei esiinny. Mahdollisesta tuulimyllyn pohjasta noin 20 metriä lounaaseen avokallion päällä on noin 10 metriä pitkä lohkotuista kivistä järjestetty eteläpohjoissuuntainen kivirivi. Yksi kivistä on nostettu pienempien kivien varaan. Rakenne on Taimon ja Nuhjalan vuoden 1788 isojakokartassa näkyvän tilustenvälisen rajan kohdalla, ja raja on kulkenut tällä paikalla vuoden 1912 isojaon täydennykseen asti. Kivirakenne saattaa liittyä tämän rajan merkitsemiseen tai aitaamiseen.
metsakeskus.1000045347 529 Ylitaimonpuisto 2 10007 12004 13048 11006 27000 227339.00000000 6715568.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045347 Kallioisen mäen laella on noin 3 x 3 metrin kokoinen neliönmuotoinen kivikko, joka koostuu luonnonpyöreistä ja joistain lohkotuista kivistä. Kiviä on yhtenä kerroksena. Rakenne on samalla paikalla kuin Taimon ja Nuhjalan vuoden 1912 isojaon täydennyskarttassa esiintyvä tuulimyllyä muistuttava merkintä. Vuosien 1788 ja 1818 kartta-aineistoissa myllyä ei esiinny. Mahdollisesta tuulimyllyn pohjasta noin 20 metriä lounaaseen avokallion päällä on noin 10 metriä pitkä lohkotuista kivistä järjestetty eteläpohjoissuuntainen kivirivi. Yksi kivistä on nostettu pienempien kivien varaan. Rakenne on Taimon ja Nuhjalan vuoden 1788 isojakokartassa näkyvän tilustenvälisen rajan kohdalla, ja raja on kulkenut tällä paikalla vuoden 1912 isojaon täydennykseen asti. Kivirakenne saattaa liittyä tämän rajan merkitsemiseen tai aitaamiseen.
metsakeskus.1000045348 272 Lehdonjärvi 4 10002 12016 13175 11006 27000 341603.00000000 7083735.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045348 Pieni tervahauta sijaitsee Lehdonjärven koillispuolella, tasaisella mäntyvaltaisella hietakankaalla. Haudan eteläpuolella kulkee kärrypolku. Haudan halkaisija on noin 10 metriä ja kuopan halkaisija noin 5 metriä. Halssi on rakennettu haudan pohjoisreunaan. Lehdonjärvi 2 tervahauta sijaitsee tästä noin 150 metriä länteen.
metsakeskus.1000045349 751 Haikara 10007 12004 13049 11006 27000 394056.00000000 7279782.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045349 Haikaran korkeimmalla kohdalla on kolme kivilatomusta, jotka ovat luultavasti tukikiveyksiä.
metsakeskus.1000045350 305 Laukkujärvi 1 10002 12016 13170 11002 27000 611247.00000000 7267502.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045350 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Laukkujärven itäpäässä, Laukkujärven ja Laukkuperänlammen välissä olevan harjanteen etelä- ja pohjoispuolella. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Kuvaus Kohteessa on kolme pyyntikuoppaa. Yksi pyyntikuopista sijaitsee Laukkujärven ja Laukkuperänlammen välisen etelä-pohjoissuuntaisen harjanteen pohjoispuolella notkelmassa, ja kaksi muuta harjanteen eteläpuolella. Pohjoisin kuoppa ja eteläiset kuopat sijaitsevat n. 170 m etäisyydellä toisistaan. Pohjoisin kuoppa (pyyntikuoppa 1) on halkaisijaltaan 3 m ja syvyydeltään 0,4 m. Se muodoltaan pyöreä ja laakea. Etelänpuoleiset kuopat sijaitsevat 30 m etäisyydellä toisistaan. Niistä lännenpuoleinen (Pyyntikuoppa 2) on soikea, mitoiltaan 4 x 2,5 x 0,8 m, ja sen ympärillä on heikosti erottuva valli. Idänpuoleinen kuoppa (pyyntikuoppa 3) on myös soikea, mitoiltaan 3,5 x 2,5 x 0,8 m ja sen ympärillä on heikosti erottuva valli. Idänpuoleinen kuoppa on tehty matalalle kumpareelle.
metsakeskus.1000045351 305 Laukkujärvi 2 10007 12001 13000 11006 27009 611179.00000000 7267573.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045351 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Laukkujärven itäpäässä, järven koillisrannalla. Kohde sijaitsee n. 40 m etäisyydellä vesirajasta. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Kuvaus Kohteessa on kämpänjäännös. Se on kooltaan 8 x 6 m, ja pitkältä sivultaan pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen. Kämpänpohjan keskellä on kuoppa. Itäkoillissivun keskellä on luonnonkivinen piisi, joka on kooltaan 2 x 2 m ja 1 m korkea. Kämppä on sammalenpeittämä, eikä hirsiä erotu. 2,5 metrin etäisyydellä kämpän pohjoiskoillisnurkasta on 1 x 1 x 0,4 m kokoinen kuoppa. Kämppä on mahdollisesti metsätyökämppä. Peitteisyyden perusteella kohde ajoittunee 1800-luvun loppuun tai 1900-luvun alkuun. Kämppä ei näy myöskään vuoden 1969 topografisessa kartassa.
metsakeskus.1000045353 753 Lassängen 2 10002 12004 13054 11002 27000 409380.00000000 6691887.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045353 Röykkiö on pienialaisen avokallion päällä, mäen länsireunalla. Röykkiö on alaltaan pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 5 m. Korkeutta sillä on noin 0,5 m. Röykkiön kivet ovat särmikkäitä, halkaisijaltaan noin 10–40 cm. Keskellä on pystyssä laakamainen kivi. Heti kalliopohjalla olevalta röykkiöltä itään alkaa kivennäismaapohja, joka on paikalla hiekansekaista hietaa. Röykkiöltä noin 8 m itään on maastossa soikeahko kuoppa: noin 2,5 m pitkä, noin 1 m leveä ja noin 0,5 m syvä.
metsakeskus.1000045359 927 Eerikinkivi 10002 12013 13131 11006 27006 345059.00000000 6702966.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045359 Vanjoen rantatöyrään päällä, noin 10 metrin päässä pellon reunasta sijaitseva kivipaaden katkelma, jossa erotettavissa kaiverrus SIMON (?) ERICS sekä tikku-ukkomaisen hahmon alaruumista muistuttava hakkaus. Kivipaasi on katkennut ja vain sen alaosa on näkyvissä maastossa. A.J. Hippingin Vihdin Pitäjä -kirjassa kiven sittemmin kadonneessa yläosassa mainitaan olleen risti ja vuosiluku MDCLI (1651) ja kiven toisella puolella "mieshenkilön kuva". Perimätiedon mukaan kivi on pystytetty jokeen hukkuneen muistokiveksi. Hippingin mukaan kyseessä voisi olla Vanjoen Skotin talon vuonna 1652 haudattu isäntä. Toisen esitetyn vaihtoehdon mukaan kyse voi olla isojakoa vanhemmasta rajamerkistä. Vanhemmassa kartta-aineistossa ei kuitenkaan ole selviä viitteitä paikalla sijainneesta tilusrajasta. Kivi on sen sijaan sijainnut Vanjoen rantaa pitkin vielä 1770-luvulla kulkeneen tien varrella. Kivi on merkitty Vanjoen kylän karttaan vuodelta 1773 (KA MHA U B53:7/2-3 Wanjoki) nimellä "Ristin Kifvi".
metsakeskus.1000045360 535 Murtomaanhauta 10001 12016 13175 11002 27000 412360.00000000 7090169.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045360 Perukartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045361 535 Pylkönhauta 10001 12016 13175 11002 27000 409064.00000000 7088244.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045361 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045365 889 Laajamännikkö 10002 12004 13000 11002 27000 487461.00000000 7218673.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045365 Vuoden 2022 yleisöilmoituksen mukaan kohteessa on neliönmallinen kivirakenne. Perimätiedon mukaan kyseessä ovat käräjäkivet. Vuonna 2023 tulleen yleisöilmoituksen mukaan kohde olisi paikallistettu kohdasta P:7218673 I:487461. Kyseiset koordinaatit vastaavat ilmoittajan mukaan kirjallisuudessa (Forss 1991, Forss 1995) mainittua sijaintia. Kohde vaikuttaa vaurioituneelta verrattuna Forssin laatimiin rakennepiirroksiin. Vauriot voivat olla peräisin metsänhakkuusta. Alueella on sammaloitunutta kivivallia, josta on osa säilynyt. Vallissa on havaittavissa kylmämuurausta. 2023: Kohteen alkuperäisen sijaintipaikan tarkastuksessa alueella ei havaittu kuvauksen kaltaista kivirakennetta tai muutakaan ihmistoimintaan viittaavaa. Luontaista kivirakkaa löytyi maastosta paikoitellen, mutta niistä ei erottunut järjestelmällisiä muotoja. 2024: Kohde on julkaisussa Faravid 15/1991 (Aulis Forss) esitetty Utajärven Juorkunan Laajamännikön jätinkirkonomainen kehävallimuodostuma. Sen on arveltu liittyvän muinaiseen pellonraivaukseen. Julkaisussa esitetty piirros kivirakenteesta (A.Forss 1977) vastaa 5p laserkeilausaineistossa esiintyvää rakennetta.
metsakeskus.1000045366 889 Hämyhete (Kesti) 10001 12005 13000 11002 27000 488541.00000000 7216862.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045366 Perimätiedon mukaan paikalla on kirkkotien risteyskohta Utäjärven, Juorkunan, Ylikiimingin ja Pudäsjärven asukkaille. Perimätiedon mukaan paikalla on ollut Kestin talo 1600-luvulta lähtien. Nykyisin paikalla on nimikyltti Hämyhete, joka osoittaa lähteen paikan. Nimikyltin alla on mustuneet kivet, joita pidetään merkkinä menneestä asuinpaikasta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. 2024: Alueelta ei ole varhaisia suurimittakaavaisia kartta-aineistoja, sillä se on ollut valtionmaata isojaosta lähtien (ks. pitäjänkartta 1850b). Mahdollinen vanha asutus olisi siten hävinnyt ennen 1800-luvun puoltaväliä. Myöskään alueelle tulevasta tiestä ei näy merkkiä lähialueen kartoilla. Risteykseksi voi ajatella luonnonsuojelualueen itäreunassa kulkevan polun ja Hanganvaaran eteläreunaa pitkin tulevan tieuran risteystä. Aluetta tarkastettiin silmämääräisesti, mutta talon paikaksi soveliasta paikkaa ei Hämyhetteen läheltä löytynyt. Maasto luonnonsuojelualueella on märkää ja upottavaa hetteikköä, joten talo olisi todennäköisesti sijainnut hieman korkeammalla ja kovemmalla maalla. Polkujen risteyksen tienoilla ja sen itäpuolella Hanganvaaran länsikärjessä saattaisi olla tähän soveltuvia paikkoja. Mitään taloon tai rakennuksiin viittaavaa ei kuitenkaan löytynyt. Alueen karu sorakangas ja kivikkoinen hetteikkö ei äkkiseltään ajateltuna vaikuttaisi soveltuvan erityisen hyvin viljelyyn. Kokonaisuudessaan tiedot kohteesta vaikuttavat epämääräisiltä ja kohteen olemassaolo epätodennäköiseltä.
metsakeskus.1000045367 535 Kiponlehto 10001 12016 13175 11002 27000 404928.00000000 7087004.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045367 Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045370 832 Oinaansuo 10001 12016 13175 11002 27000 565011.00000000 7302203.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045370 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045371 893 Hedesbacken N 10007 12016 13175 11006 27000 291278.00000000 7047083.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045371 Peruskartalle merkitty tervahauta Hedesbackenin läpi kulkevan metsätien pohjoispuolella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa, mutta se erottuu hyvin Lidar-visualisoinnissa. Halkaisija arviolta 15 metriä ja halssi aukeaa länteen.
metsakeskus.1000045372 980 Hautaneva 10001 12004 13051 11006 27000 318399.18400000 6892888.12300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045372 Ilmoituksen ja kuvan perusteella paikalla on todennäköisesti vanhan (luultavasti 1800-luvun) rajamerkin raunio, jonka pääosan muodostaa maanpäällinen, neliötä muistuttava, suureksi osaksi sammaloitunut kivilatomus. Rakenteen keskellä on kallistunut pystykivi, ja sen vieressä, peruslatomuksen päällä muutama pienempi irtokivi. Kohde sijaitsee kunnanrajalla, jonka kohdalla on kulkenut Kurun ja Virtain pitäjien välinen raja ainakin 1840-luvulla (Kurun pitäjänkartta 1846). Vanhojen peruskarttojen mukaan rajalinjaan on liittynyt ko. kohdassa ainakin 1950-luvulla Virtain puolella kulkenut tilanraja. Virtain pitäjänkartassa pitäjänraja kulkee vähän pohjoisempana ja tekee mutkan pienen Pitkäjärven kohdalla. Kohdetta ei ole tarkastettu arkeologin toimesta.
metsakeskus.1000045373 578 Hanhijoki 10002 12016 13175 11006 27000 566284.00000000 7138119.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045373 Tervahauta, halkaisija noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045374 288 Döv-Majas harju 10007 12016 13175 11006 27000 323238.00000000 7063861.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045374 Peruskartalle merkitty tervahauta, ei tarkastettu maastossa. Halkaisija noin 10 metriä. Kohteen eteläpuolella voi olla toinen tervahauta, tervanpolttoon liittyvää kaivua tai esim. tervasaunan paikka. Kohteen eteläpuolella kulkee traktoriura idässä sijaitsevalle Kärrslätenin viljelyaukealle.
metsakeskus.1000045378 425 Krankkala 10002 12001 13016 11006 27000 423475.00000000 7188429.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045378 Talonpaikka on merkitty vuoden 1707 karttaan. Isojakokartassa (Jellman 1829) paikalla oleva Krankalan tontti on jaettu kahtia. Talot on merkitty kartalle myös 1800-luvulla (Flinkman 1925). Paikka sijaitsee ympäristön korkeimmalla kohdalla ja on voitu rannansiirtymän perusteella asuttaa aikaisintaan 1600-luvun loppupuolella. Vuoden 2022 maastotöiden aikana todettiin, että ojat ja salaojat oli uusittu pellolle vastikään ja ojan länsireunasta havaittiin melko runsaasti tiilenkappaleita käsittävä keskittymä. Itäreuna oli kasvillisuuden peitossa. Tiilialueelta havaittiin myös luita ja puujäänteitä. Puujäännöksistä luoteenpuoleinen oli noin 60 cm pellonpinnasta. Lahonnut mahdollisesti pyöreäpintainen puujäänne oli 280 cm pitkä ja ainakin 15 cm halkaisijaltaan. Vieressä oli puuseipään kappale. Tästä muutama metri koilliseen noin 80 cm syvyydellä oli toinen puujäänne. Se oli huonokuntoisempi ja ehkä noin metrin pituinen. Puujäännökseet olivat ojan suuntaisia ja pohjahiekkaa vasten. On myös mahdollista, että ne ovat valuneet syvemmälle ojaan sen uudelleenkaivamisen seurauksena. Puujäännösten tulkinta jäi epäselväksi. Flinkmanin (1925) kartalle merkitty rakennus on mahdollisesti puiden kohdalla. Pintapoimintaa tehtiin ojan itäpuolisella alueella, joka oli kynnöksellä. Alueelta havaittiin vain joitain tiilenmuruja. Ilmeisesti tontti sijoittuu ojan länsipuolelle. Tässä pelto oli lanattu ja olosuhteet pintapoiminnalle huonot. Kairalla havaittiin paikalta jokunen kivi, mutta näiden kuuluminen esimerkiksi rakenteisiin ei ole varmaa. Aluerajaus on tehty ennen muuta vanhojen karttojen perusteella.
metsakeskus.1000045379 425 Riiski 10002 12001 13016 11006 27000 422956.00000000 7187185.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045379 Riiskin talo mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran 1555, jolloin sitä asui vielä Ans Savolainen (Kuorilehto 2013: 151). Talo autioitui 1580-luvulla ja se yhdistettiin Kokon taloon. Talo sijaitsi Kokon talon yläpuolella. Paikalta tunnetaan edelleen Riiski ja Riiskintörmä (Nimiarkisto). Luontevin paikka talolle olisi mahdollisesti ollut kohdassa, missä peltotasanne työntyy kohti jokea. Tässä ranta on suhteellisen lähellä ja rinne sopivan loiva. Myös törmän alapuolinen tasanne olisi korkeutensa puolesta ollut asutukselle sopiva jo 1500-luvulla. Törmän päältä saatiin pintapoiminnassa jonkin verran historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä. Astialasia, punasavikeramiikkaa, sormustin, lyijykuula, rautahela, naula, sulanutta lyijyä, sulanutta lasia. Eri puolilla aluetta oli pieniä paloja melko huonosti poltettua tiitä ja palanutta savea. Törmän alareunasta havaittiin hyvin nokista maata, tiilimurenta ja joitain kiviä. Liitupiipun varren katkelma, pari piiposliinin palaa ja mahdollisesti myös jotkin tasolasin palat viittaavat alueelle päätyneen materiaalia myös myöhemmin. Tästä koilliseen oli toinen löytökeskittymä. Täältä havaittiin suurempia kappaleita hieman paremmin poltettua tiiltä. Ainakin ensimmäinen keskittymä voisi viitata Riiskin talon paikkaan, tosin sen laidoilta oli myös joitain uudempia löytöjä. Maaperäkairauksissa törmän reuna oli hyvin löyhää savimaata. Mahdollisesti maata on siirtynyt aurauksessa rinteelle. Tämä vaikeutti peltomaan paksuuden ja sen alaisten kerrosten havaitsemista. Tutkimusten perusteella ei saatu varmuutta siitä onko peltokerroksen alla mahdollisesti säilynyt kulttuurikerroksia.
metsakeskus.1000045381 425 Klaavula 10002 12001 13016 11006 27000 423585.00000000 7187478.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045381 Nykyisen Pyyvilän itäpuolisella peltoalueella on useita autioituneita tontteja (esim. Liminka Heiskari, 1000015993). Klaavula on kylän vanhimpia taloja ja mainitaan jo 1550 (Kuorilehto 2013: 99). Paikalle on merkitty kaksi taloa vuosien 1707 ja 1761– 1762 karttoihin (Mört 1707, Jellman 1829). Pellot alueella olivat nurmella, minkä johdosta havaintojen teko oli haastavaa. Klaavulan tontin länsiosissa peltokerroksen havaittiin paikoin olevan varsin paksu, noin 50 cm. Pintakerroksesta löydettiin kuparipannun osia. Lisäksi tontin itäreunalla kulkevan ojan eteläpäästä havaittiin tiilenkappaleita ja kiviä. Peltokerroksen alla mahdollisesti säilyneiden rakenteiden selvittäminen edellyttäisi tarkempia tutkimuksia. Aluerajaus on määritelty karttojen perusteella.
metsakeskus.1000045382 425 Hirvi 10002 12001 13016 11006 27007 424245.00000000 7188697.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045382 Paikalle on merkitty Hirven talo vuoden 1707 karttaan (Mört 1707). Talo on tässä vielä isojakokartalla 1760–1762 (Jellman 1829). Sittemmin se on siirretty pohjoiseen nykyisen Hirvelän talon tontille. Mahdollisesti siirto on liittynyt uuden kirkon perustamiseen 1826. Talo on merkitty uudelle tontille pitäjänkarttaan 1844. Vanhojen karttojen asemoinnin perusteella talo olisi sijainnut suurin piirtein Hirveläntien ja nykyisen Kirkkotien risteyksen kohdalla. Kohta oli selvästi ympäristöä ylempänä ja maaperä hiekkainen. Hirveläntien eteläpuolelta havaittiin pintapoiminnassa muutamia paloja tiiltä sekä astialasin, tasolasin ja fajanssin kappale. Tien pohjoispuoli oli nurmella. Täältä havaittiin varsin paljon rautasignaaleja metallinilmaisimella vielä kymmenien metrien etäisyydellä Hirveläntiestä. Lähelle tietä tehtiin koekuoppa, mistä havaittiin noensekaista hiekkaa ja pieniä tiilenmurenia. Pohjalla oli suurempia kiviä, eikä kuoppaa kaivettu pohjamaahan saakka. Havainto voisi liittyä asuintonttiin. Maa paikalla muodostaa kuitenkin tieltä pellolle laskevan luiskan ja on mahdollista, että tätä on myöhemmin myös muokattu.
metsakeskus.1000045383 768 Remesmäki 10002 12016 13175 11006 27000 560269.00000000 6863706.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045383 Tervahauta noin 200 m luoteeseen Remesmäen talosta. Lidar 5p -korkeusmallin perusteella n. 30 m muinaisjäännöspisteen osoittamasta tervahaudasta kaakkoon näyttäisi olevan pienempi vallillinen kuopparakenne, mahdollisesti toinen tervahauta.
metsakeskus.1000045384 436 Aunonkangas 2 10002 12001 13000 11019 27000 414923.00000000 7184646.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045384 Kohde sijaitsee Aunonkankaan kaakkoislaidalla noin 500 m ennestään tunnetuista röykkiöistä (Aunonkangas 1) länteen. Kvartsilouhos sijaitsee noin 200 m kohteesta pohjoiseen. Äestetyn hakkuuaukean reunalta löydettiin pintapoimintana iskoksia, hioin sekä hiotun kiviesineen kappale. Muutamassa kohdassa aluetta havaittiin myös hiilistä maata, joskin on epäselvää, onko tällä yhteyttä löytöihin. Löytöalue jakaantuu kaakkoon pistävän niemen molemmille puolille. Oletettavasti rantasidonnainen asuinpaikka on sijainnut aikanaan mantereeseen maatuvalla saarella, mutta niemi lienee antanut suojaa tuulilta. Paikka on sijainnut rannassa varsin lyhyen aikaa merenpinnan ollessa 41–42 m nykyistä korkeammalla. Tämä ajoittaa kohteen luultavasti pronssikauden vaihteeseen noin 1800 eaa. tienoille (ks. Vuorela et al. 2009: fig. 47). On varsin todennäköistä, että kohde liittyy lähellä oleviin Aunonkangas 1 ja 3 kohteisiin. Nämä sijaitsevat pitkälti samalla korkeudella. Kvartsin louhintapaikka sijaitsee lisäksi lähempänä tätä. Se olisi paikan käyttöaikana ollut mahdollisesti matalassa rantavedessä.
metsakeskus.1000045384 436 Aunonkangas 2 10002 12001 13000 11028 27000 414923.00000000 7184646.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045384 Kohde sijaitsee Aunonkankaan kaakkoislaidalla noin 500 m ennestään tunnetuista röykkiöistä (Aunonkangas 1) länteen. Kvartsilouhos sijaitsee noin 200 m kohteesta pohjoiseen. Äestetyn hakkuuaukean reunalta löydettiin pintapoimintana iskoksia, hioin sekä hiotun kiviesineen kappale. Muutamassa kohdassa aluetta havaittiin myös hiilistä maata, joskin on epäselvää, onko tällä yhteyttä löytöihin. Löytöalue jakaantuu kaakkoon pistävän niemen molemmille puolille. Oletettavasti rantasidonnainen asuinpaikka on sijainnut aikanaan mantereeseen maatuvalla saarella, mutta niemi lienee antanut suojaa tuulilta. Paikka on sijainnut rannassa varsin lyhyen aikaa merenpinnan ollessa 41–42 m nykyistä korkeammalla. Tämä ajoittaa kohteen luultavasti pronssikauden vaihteeseen noin 1800 eaa. tienoille (ks. Vuorela et al. 2009: fig. 47). On varsin todennäköistä, että kohde liittyy lähellä oleviin Aunonkangas 1 ja 3 kohteisiin. Nämä sijaitsevat pitkälti samalla korkeudella. Kvartsin louhintapaikka sijaitsee lisäksi lähempänä tätä. Se olisi paikan käyttöaikana ollut mahdollisesti matalassa rantavedessä.
metsakeskus.1000045385 425 Heiskari 2 10002 12001 13016 11006 27007 423355.00000000 7188110.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045385 Paikalle on vuoden 1707 karttaan merkitty talo. Talo puuttuu vuoden 1760–1762 isojakokartalta (Jellman 1829). Tontti lienee autioitunut tässä välissä, kenties jo isovihan aikaan. Sittemmin se on yhdistetty Heiskarin tilaan. Paikka olisi voitu asuttaa maankohoamisen perusteella aikaisintaan 1500-luvun lopulla. Maanomistajan mukaan paikalta nousee kyntäessä kiviä ja maa on nokista. Myös vastaavalta kohdalta peltokaistan itäreunasta nousee kiviä. Jälkimmäinen selittynee paikalla vielä 1948 ilmakuvassa näkyvällä rakennuksella (Maanmittauslaitos, historialliset ilmakuvat). Paikalla tehdyssä pintapoiminnassa havaittiin selvä keskittymä tiilenmuruja. Näiden levintä käy yhteen 1707 kartalle merkityn tontin kanssa. Maa oli paikoin selvästi nokista. Muita löytöjä oli huomattavan vähän. Nämä käsittivät hieman punasavikeramiikkaa, astialasia, piiposliinia ja sulanutta lasia. Paikalta havaittiin jonkin verran rautasignaaleja metallinpaljastimella. Maanomistajan mukaan harrastajat olivat löytäneet paikalta kolikoita. Maaperäkairalla havaittiin hiekkaisen kyntökerroksen alta puhdas hiekkakerros. Kulttuurikerrosta ei koekairauksista havaittu. Aluerajaus on tehty vuoden 1707 kartan ja löytöaineiston pohjalta.
metsakeskus.1000045386 165 Peltosaari 2 10002 12002 13030 11033 27018 370243.00000000 6751775.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045386 Polttokenttäkalmisto sijaitsee Peltosaaren metsäsaarekkeen laella olevan talon ja itäpuolisen pellon välillä. Paikalta löytyi lokakuussa 2022 taimikon hoidon yhteydessä viikinkiaikainen miekka ja metallinetsinharrastajan toimesta keihäänkärki ja partakirves. Museoviraston koekaivausryhmän tutkimuksissa löydettiin mm. kaularengas, kaksi pyöreää tappikoristeista kupurasolkea, kaksi hevosenkenkäsolkea, spiraalirannerengas, kankiketjua, pronssihelmiä sekä runsaasti palanutta ihmisluuta. Kaikissa koekuopissa oli tummaksi värjäytynyttä kalmistokerrosta ja kalmistoon liittyvää kiveystä. Kalmisto ajoittuu viikinkiajan lopulle (800-1050 jKr.) ja sen käyttö jatkunee myös ristiretkiajalle (noin 1050-1200 jKr.). Kohde on pahoin vaurioitunut metsänuudistuksen yhteydessä.
metsakeskus.1000045387 425 Mustonen 10002 12001 13016 11006 27000 423671.00000000 7187481.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045387 Kaavulan talojen alapuolelta tunnetaan Mustosen talo vuodesta 1648 lähtien (Kuorilehto 2013: 117). Kuorilehto arvelee paikalla olleen talon jo aiemmin. Taloa ei ole kuitenkaan merkitty paikalle 1707 karttaan. Talo on voinut olla autiona tähän aikaan, tai sitten alkuperäinen Mustosen talo on sijainnut kauempana joesta ja kyse olisi kohteesta Heiskari 2 (1000045385). Isojakokartasta talo sen sijaan löytyy tältä paikalta. Huomattakoon, että tontti on suoraan vanhan Heiskarin talonpaikan kohdalla, ja voi olla myös jatkoa tälle asutukselle lähempänä jokea. Pelto tontin sijaintipaikalla oli inventoinnin aikaan sängellä. Tontin joenpuoleisesta reunasta löydettiin metallinpaljastimen avulla yksi musketinkuula. Myös harrastajat ovat tiettävästi käyneet alueella aiemmin. Aluerajaus on määritelty karttojen perusteella.
metsakeskus.1000045388 425 Yli-Kestilän torpat 10002 12001 13014 11006 27000 422010.00000000 7186802.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045388 Yli-Kestilän tilan maille on merkitty useita torppia isojakokarttoihin. Vuoden 1761 kartalle (Gutzen 1761) on merkitty summittaisesti yksi itsellisen talo (inhyses) ja yksi sotilastorppa (kohdekartalla a ja b). Huomattakoon, että alueelta tunnetaan useita Tarkki-nimiä (Nimiarkisto). Tämä voisi viitata sotilasnimeen (Stark). Flinkmanin (1925) karttajäljennöksessä toinen torppa näyttää edelleen olevan samassa paikassa, mutta toinen on lähempänä Yli-Kestilää (kartalla c). Tämän paikalla on sijainnut rakennus vielä vuoden 1946 ilmakuvassa (Maanmittauslaitoksen historiallinen kartta-arkisto). Maanomistajan mukaan torppien kivet on raivattu myöhemmin pellolta. Maastotarkastuksessa näiden torppien paikoilta havaittiin joitain rautasignaaleja. Sotilastorpan (b) paikalla maaperä oli hiekkaista ja kyntämätöntä peltolohkojen välillä. Muutenkin peltokerros oli alueella ohut. Näistä luoteeseen on merkitty isojakokartoille vielä yksi torppa (d), joka puuttuu myöhemmältä 1800-luvun kartalta (Fillmer 1762, Flinkman 1925). Kartalle merkittyä torppaa ei maastosta löydetty, mutta tästä noin 60 metriä länteen on tien laidassa rakennusten pohjia (e). Tien reunassa sijaitsevan kivijalan nurkassa on mahdollisesti kiuas. Lisäksi paikalla on kaksi nelikulmaista pientä rakennusjäännettä ja yksi maakumpu. Maanomistajan mukaan tässä on torpan paikka. Vaikka kohteen ajoitus ei ole selvä, on kyseessä poikkeuksellisen hyvin säilynyt todennäköinen torpanpaikka, jotka alueella ovat harvinaisia. Torpanpaikat (alakohteet) on määritelty karttojen perusteella.
metsakeskus.1000045389 425 Linnukanmäki 10007 12001 13000 11006 27000 424556.00000000 7188353.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045389 Perimätiedon mukaan Limingan kirkko olisi sijainnut aiemmin Linnukanmäellä. Kirkko poltettiin 1589 ja 1592, minkä jälkeen se olisi siirretty kirkonmäelle. Paikalla on nykyään muistomerkki. Linnukka-nimen on katsottu juontuvan linnusta tai pienestä linnasta. On pohdittu, onko nimi tarkoittanut aiemmin nykyistä kirkonmäkeä, johon liittyy myös tieto linnoituksista 1500-luvun lopulta (Keränen 2003: 60–63; Korpi et al. 2006: 9–11). Toisaalta Linnukkanimi mainitaan paikallisen talollisen nimenä jo 1500-luvun puolivälissä (Kuorilehto 2013: 112). Linnukanmäki on nykyisen kirkkomäen ohella alueen korkeimpia kohtia ja ollut sopiva rakennuspaikka jo keskiajalla. Kohteella on tehty koekuopitusta 2006, mutta jälkiä kirkoista ei löydetty.
metsakeskus.1000045389 425 Linnukanmäki 10007 12006 13084 11006 27000 424556.00000000 7188353.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045389 Perimätiedon mukaan Limingan kirkko olisi sijainnut aiemmin Linnukanmäellä. Kirkko poltettiin 1589 ja 1592, minkä jälkeen se olisi siirretty kirkonmäelle. Paikalla on nykyään muistomerkki. Linnukka-nimen on katsottu juontuvan linnusta tai pienestä linnasta. On pohdittu, onko nimi tarkoittanut aiemmin nykyistä kirkonmäkeä, johon liittyy myös tieto linnoituksista 1500-luvun lopulta (Keränen 2003: 60–63; Korpi et al. 2006: 9–11). Toisaalta Linnukkanimi mainitaan paikallisen talollisen nimenä jo 1500-luvun puolivälissä (Kuorilehto 2013: 112). Linnukanmäki on nykyisen kirkkomäen ohella alueen korkeimpia kohtia ja ollut sopiva rakennuspaikka jo keskiajalla. Kohteella on tehty koekuopitusta 2006, mutta jälkiä kirkoista ei löydetty.
metsakeskus.1000045390 425 Kankaala 10001 12001 13000 11006 27000 422632.00000000 7187377.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045390 Vuoden 1707 karttaan merkitty Kankaan tai Kankaalan talo sijaitsee nykyisin pellolla. Metallinpaljastinharrastajat ovat tehneet paikalta runsaasti löytöjä. Tähän sisältyy muun muassa useita kymmeniä 1600–1800-luvun rahoja. Vanhin on vuodelta 1597. Tieto harrastajien tekemistä löydöistä saatiin maanomistajalta. Talon paikka näkyy ilmakuvissa tummana alueena pellon pinnalla. Museokartan rajaus on tehty 1707 ja 1762 karttojen sekä ilmakuvissa näkyvän tumman alueen perusteella. Paikka ei kuulunut inventointialueeseen, joten sitä ei ole tarkistettu arkeologin toimesta.
metsakeskus.1000045391 290 Löytöjärvi Kontionpuisto 10007 12011 13114 11042 27028 653728.00000000 7091783.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045391 Kainuun Museoon otettiin yhteyttä, että päättöhakkuissa oli havaittu toisen maailmansodan aikaisia juoksuhautoja. Hakkuut lopetettiin ja sovittiin metsäsuunnittelijan kanssa tarkastuspäivä, jolloin dokumentoitiin ja merkattiin rakenteet maastoon. Kohteessa kasvoi sekametsää, enemmän havupuuta, ja maassa kasvoi varpuja. Kohde sijaitsee Löytöjärven luoteisosassa Löytöniemen Kontionpuistossa. Tarkastuksessa dokumentoitiin ainakin kuusi juoksuhautaa ja kolme ampumapesäkettä varsin pienellä alalla. Juoksuhaudat ovat pitkiä ja osa on monihaaraisia, juoksuhautojen päissä olivat haudat ovat syvemmät, missä on mahdollisesti ollut ampumapesäkkeitä. Juoksuhaudat erottuivat maastossa hyvin selkeinä kumpuina. Juoksuhaudat ovat keskimäärin 0,5 metriä syviä ja korkeintaan metrin syviä. Leveyttä haudoilla on keskimäärin metrin. Nämä eivät näy Lidar-kuvissa. Maastossa näkyi paljon pienempiä kaivantoja ja monttuja, mitkä voivat olla sodan aikaisia. Kolme erillistä pienempää rakennetta, todennäköisesti poteroita, myös dokumentoitiin. Ne ovat noin 8 x 2 metrin kokoisia. Juoksuhaudat näyttävät siltä, että ovat säilyneet koskemattomina. Juoksuhauta 1 on noin 40 m pitkä ja suora. Juoksuhauta 2 on noin 25 m pitkä. Jonkin verran mutkittelee, 1/2 m - 1 m syvä. Juoksuhauta 3 on noin 35 m pitkä, sivuhaara 13 m; sivuhaarassa kaksi lyhyttä sivukäytävää tai ampumapesäkettä. On noin ½ metriä leveä ja syvä. Juoksuhauta 4 on T-muotoinen, pidemmässä juoksuhaudassa kolme pientä haaraa tai ampumapesäkettä, mitat noin 20 metriä ja 8 metriä. Juoksuhauta 5 on kiemurteleva, haarautuu kahdessa kohtaa, mitat ovat noin 30–35 metriä. Syvyyttä juoksuhaudalla on 1/2 m – 1 m. Juoksuhauta 6 on pisin, sillä on useita haaroja. Mitta noin 50 metriä. Potero 1, erillinen rakenne, 8 m x 2 m. Potero 2, erillinen rakenne 8 m x 2 m, tai on lyhyt juoksuhauta. Potero 3, ei mittoja mutta samaa kokoa muiden dokumentoitujen poteroiden kanssa. Rakenteiden paikkatiedot, ks. alakohteet.
metsakeskus.1000045393 697 Karhuvaara länsi 10002 12016 13175 11006 27000 576053.00000000 7143242.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045393 Tervahauta, halkaisija noin 17 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045394 272 Hama 2 10002 12004 13052 11002 27000 342599.00000000 7076048.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045394 Kohde sijaitsee kivikkoisen mäen korkeimmalla kohdalla pirunpellossa. Paikalla on neljä kivikkoon raivattua kuoppaa. Pohjoisin rinteessä oleva kuoppa on niistä selkein ja sitä ympäröi matala kivivalli. Kuoppa on soikea ja läpimitaltaan on noin 2x1,5. Muut hieman ylempänä mäen laella sijaitsevat kuopat ovat suurin pirtein saman kokoisia, mutta eivät rakenteiltaan yhtä selkeitä. Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan entisellään. Sieltä kartoitettiin yksi rakkakuoppa lisää (rakkakuoppa 5, alakohteet)
metsakeskus.1000045395 272 Hautaniemi 10002 12016 13175 11006 27000 332103.00000000 7075129.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045395 Tervahauta sijaitsee pääosin kuusimetsää kasvavan kivikkoisen kankaan länsirinteessä noin 300 metriä Lintukankaantien länsipuolella. Tervahaudan koko halkaisija on noin 22 metriä ja kuopan halkaisija noin 10 metriä. Halssin pituus on noin 8 metriä ja se suuntautuu lounaaseen. Tervahaudan sisällä ei kasva puita ollenkaan, mutta reunavallin päällä on nuorta kuusikkoa.
metsakeskus.1000045396 272 Hietakangas 1 10007 12001 13014 11006 27000 332255.00000000 7074969.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045396 Suhteellisen hyvin säilynyt torpanperusta Hietakankaalla. Paikalle johtaa kärrypolku Lintukankaantieltä ja samassa pihapiirissä on pieni mökki. Kyseessä on Klapurin torppa, joka on ollut asuttuna vuosina 1807-1954. Torpanperusta on läpimitaltaan noin 6x8,5 metriä. Pohjassa erottuu hyvin säilynyt kellari, jonka seinämät on ladottu kivistä sekä uunirakenne. Rakenteen päällä kasvaa tiheästi puustoa. Läheisyydessä on myös vanhaa peltoa ja kiviaitoja. Torppa on merkitty Kälviän kotiseutuyhdistyksen kyltillä. Torpan pihapiirissä kasvaa valtava kuusi, joka on tiettävästi suurin seudulla. Vuoden 2023 inventoinnissa torpan perustusten todettiin olevan ennallaan. Alueella on selkeästi säilynyt muitakin jäännöksiä torpan ajoilta, esim. torpan pohjois–koillispuolella näkyy lidar-vinovalovarjosteessa selkeä rakenne, joka on todennäköisesti kiviaidan jäännös, ja se on vain yksi lukuisista todennäköisistä rakenteista. Koska valtaosa torpan alueesta kuitenkin sijaitsee tässä inventoinnissa kartoitettavien alueiden ulkopuolella, ei näitä rakenteita yritetty paikantaa sen tarkemmin. Yksi kiviaidan jäännös, (alakohde), torpan kaakkois- ja eteläpuolelta kuitenkin tarkastettiin paikan päällä, sillä se ulottuu aivan kartoitettavan, parannettavaa tietä ympäröivän vyöhykkeen reunaan. Kohteelle laadittiin aluerajausehdotus perustuen paikan päällä tehtyihin maastohavaintoihin sekä lidar-aineistoon ja alueen ortoilmakuvaan.
metsakeskus.1000045397 272 Hietakangas 2 10002 12004 13000 11002 27000 332189.00000000 7074999.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045397 Hietakankaan länsirinteessä on soikea kivistä rakennettu kehävalli, mitoiltaan noin 3,5 x 3 metriä. Kivivallin leveys on noin 0,5-1 metriä. Sisäosa on melko tasainen, mutta pohjalla tuntuu paikoin kiviä. Rakenne on paksun sammalkerroksen peitossa. Kyseessä saattaa olla pienen rakennuksen perustus.
metsakeskus.1000045399 290 Niemiskylä 10002 12016 13175 11006 27000 646033.00000000 7114159.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045399 Tervahauta, halkaisija noin 16 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045400 405 Ruukinlahti 10007 12011 13114 11042 27028 578374.00000000 6765087.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045400 Laserkeilausaineiston perusteella alueella on taisteluhautoja. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000045401 405 Hannikka 10007 12011 13114 11042 27028 579856.00000000 6769306.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045401 Laserkeilausaineiston perusteella kumpareella on taistelukaivantoja. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000045403 405 Kultala 10007 12011 13114 11042 27028 576048.00000000 6767992.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045403 Laserkeilausaineiston perusteella alueella on taistelukaivantoja. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000045404 593 Tahinniemi 3 10002 12016 13172 11004 27000 507503.00000000 6910967.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045404 Tahinniemen kärjen luoteisrannan hiekkaisen ja hieman korkeamman vanhan rantatörmän reunalta n. 17 metriä sisämaahan havaittiin rautakuonan paloja pienessä kasassa ja kasan kupeessa n. 30 x 30 cm laakakivi. Rautakuonan paloissa oli kiinni kiviainesta. Lähiympäristön mätästyslaikut tutkittiin perusteellisesti, mutta mitään ihmistoimintaan viittaavaa ei niissä havaittu. Kyse saattaa olla varhaismetallikautisesta pienestä raudanvalmistuspaikasta.
metsakeskus.1000045405 593 Tahinniemi 2 10002 12009 13096 11002 27000 507444.00000000 6910813.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045405 Tahinniemen kärjen lounaisrannan länsipäässä, vanhan rantatörmän päällä, nykyrannasta 70 m törmän reunalla kulkevasta polusta muutama metri pohjoiseen on n. 3,2 x 2,5 m kokoinen matala, mutta selvästi erottuva, nelisivuinen painanne, jossa matalat vallit. Syvyys on n. 10-20 cm. Painanteeseen tehtiin koekuoppa v. 1985 ja tuolloin siinä ei havaittu mitään mainittavaa. V. 2021 painanteeseen tehdyssä koekuopassa havaittiin ohut podsolmaannos sekä 20-30 cm syvyydessä nokista maata ja palaneilta vaikuttavia kiviä. Vallille tehdyssä koekuopassa oli ohut kaksoispodsol. Ympärille tehtiin muutama koekuoppa, mutta niissä ei havaittu mitään mainittavaa. Painanteen eteläpuolella loiva törmä on avoin eikä siinä havaittu mitään esihistoriaan viittaavaa. Painanne ei ole nykyaikainen. On mahdollista, että se olisi esihistoriallinen pyyntikulttuurin jäännös. Muinaisjäännösrajaus on arvio, koska lähiympäristössä ei havaittu mitään.
metsakeskus.1000045406 445 Haverö itäpuoli 3 10007 12017 13193 11006 27009 228335.00000000 6689096.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045406 Sijaintipaikka on Paraisten kirkolta linnuntietä noin 13 kilometriä länsilounaaseen Haverön pohjoisosan itäpuolella. Hylky, joka on tunnettu pitkään ja jonka sijainti tarkistettiin viistokaikuluotaamalla 2022 (Barlius). Kohde on hylyt.net -palvelussa nimellä Vahterpää. On oletettu, että kyseessä on miinanraivaaja Vahterpää, joka jäi hylyksi 1961. Identifiointia ei ole vahvistettu. Hylyt.net kertoo näin: Kansanhuoltoministeriö osti vuonna 1948 liittoutuneiden ylijäämävarastosta 5 kpl puurunkoisia, Yhdysvalloissa rakennettuja uppoamaltaan 260 tonnin B.Y.M.S.-tyyppisiä rannikkoraivaajia (British Yard Mine Sweeper). Alukset oli rakennettu 1941-1942 alun perin lyhytaikaisiksi sota-aluksiksi. Alusten pituus oli 42 metriä ja leveys 7,6 metriä, niissä oli 2 x 500 hv moottorit. Aluksi niitä käytettiin ylioppilaiden asuntoloina Helsingin Pohjoisrannassa. Myöhemmin syksyllä 1948 ja alkuvuodesta 1951 Merivoimat osti neljä alusta miinanraivauksen tarkistusraivauksiin. Ostetut alukset olivat B.Y.M.S. 2032, B.Y.M.S. 2044, B.Y.M.S. 2049 ja B.Y.M.S. 2047 ja ne saivat suomalaiset nimet Vahterpää, Purunpää, Katanpää ja Tammenpää ja niitä alettiin kutsua nimellä ”puupäät”. Alukset oli varustettu kosketus- ja heräteraivauskalustolla. Raivaustoiminnan päätyttyä ”puupäät” siirrettiin 1950-luvulla merikoulutuskäyttöön tykkiveneiden korvikkeina. Huonokuntoisina ne saivat hylkäystuomion vuosina 1958-59 ja myytiin lopuksi romuna yksityisille. Barlius-ryhmä on viistokaikuluodannut hylyn 2024.
metsakeskus.1000045408 765 Klemetinvaara 10002 12016 13175 11006 27000 574448.00000000 7091161.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045408 Tervahauta, halkaisija noin 18 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045409 423 Alhojoki Tupala 10002 12001 13007 11006 27000 258827.00000000 6719196.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045409 Yliskulman alueella, Nauristien lounaispuolella ja Alhojoen koillispuolella, pellon takaisella loivalla mäkialueella. 1540 kylään on kuulunut kolme taloa: Markula, Tupala ja tuntematon talo. Markulan tontti on edelleen rakennettu, mutta Tupala on autioitunut tai siirretty isojaonaikaiselta tontiltaan 1880-lukuun mennessä, koska se on Senaatinkartastossa jo uudella paikalla. 1900-luvun jälkipuolella tontilla on ollut yksi ulkorakennus. Osa tontista on muokattu pelloksi, toinen puoli on rakentamaton tasanne, johon on kuitenkin ajettu osalle aluetta soraa päälle. Paksun heinikon alla, pellon vierellä näkyy paikoin kiveyksiä tai raivattuja kivikasoja. Ei välttämättä kovin hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000045410 423 Hakula Ketola 10002 12001 13007 11010 27000 249302.00000000 6719360.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045410 Mainitaan kirjallisissa lähteissä vuonna 1455. Vuonna 1540 oli kolmetaloinen kylä, jossa Jaakolalla ja Jonkarilla oli yhteinen kantatila. Ketola oli tuolloin yksi Liedon suurimmista taloista. Vuonna 1789 kantatila jakautui kahtia Iso- ja Vähä-Ketolaksi.5 Ketolan tontti on merkitty isojakokarttaan ja vielä 1800-luvun pitäjänkarttaan, mutta on 1880-luvun Senaatin kartastossa jo autioitunut. Alue on edelleen viljelyssä ja kynnetty syvälle, joten pellon alaisten rakenteiden tai kulttuurikerrosten säilyminen on epävarmaa. Tontin alueelta ja sen välittömästä läheisyydestä on metallinetsinnässä löydetty historiallisen ajan esineistöä (ILM18877, ILM18513).
metsakeskus.1000045411 423 Hihnala 10002 12001 13007 11006 27000 263033.00000000 6720385.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045411 Paimionjoen länsirannalla, noin 200 metriä Paimionjoen ylittävästä Hämeen valtatien sillasta luoteeseen. Vuonna 1477 todistettiin Liedon kihlakunnanoikeudessa, että Hihnalan talo oli aikoinaan erotettu Liedon Tiensuusta, eikä Paimion Kruuvaisista, näin todistivat Liedon ja Marttilan pitäjän vanhukset.6 Näin olleen Hihnala, vaikka onkin suomalaisen oikeuden kylä, tuskin periytyy rautakauteen. Hihnala oli 1400-luvun alusta lähtien Turun tuomiokirkon Pyhän Marian alttarin omistuksessa. Kirkkoreduktiossa siitä tuli kruunun prebendatila, ja vuonna 1573 se pantattiin Turun pormestari Mikko Krankalle, jolla tila oli vuoteen 1600 saakka. Suuren reduktion jälkeen Hihnala jäi Ingoisbergin augmenttitilaksi ja se ostettiin perinnöksi vuonna 1761. Syvään kynnetty pelto, säilyneisyys epävarma.
metsakeskus.1000045413 423 Huilu Kestikievari 10002 12001 13007 11006 27000 256909.00000000 6719762.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045413 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1457. Kylässä on ollut vuonna 1540 neljä taloa joista yksi, nimeltä tuntematon talo yhdistettiin luultavasti vuonna 1579 Härmään. Kaksi muuta kantataloa ovat Kestikievari ja Frantsi. Näistä Kestikievari on ilmeisesti jo varhain toiminut nimensä mukaisesti Härkätien varren pysähdyspaikkana. Kylä tuhoutui vuoden 1910 paikkeilla tulipalossa, minkä jälkeen Kestikievarin uusi talouskeskus rakennettiin muualle ja sen vanhalle tontille tuli tilasta lohkottu Mäkitalo. Tontti autioitui 2000-luvun alkupuolella. Tontin itäpuolella, edelleen asutulla alueella sijaitsevat Frantsin ja Härmän tontit. Kestikievarin tontilla sekä uudemmat että vanhemmat kivijalat näyttävät jätetyn paikalleen, vaikka niitä peittävät osin purkukasat ja tiheä kasvillisuus, mikä tekee rakennekokonaisuuksien hahmottamisen vaikeaksi. Niiden kartoittaminen vaatisi alueella kasvillisuuden raivausta. Näkyvät rakenteet lienevät suurimmaksi osaksi kuitenkin Mäkitalon aikaisia.
metsakeskus.1000045417 423 Hyvättylä 10002 12001 13007 11006 27000 250187.00000000 6716418.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045417 Hyvättylästä ei ole juuri keskiaikaisia tietoja, mutta se on kirkon viereisen sijaintinsa vuoksi ollut pitäjän keskuksen asemassa niin kauan, kuin nykyisen kivikirkon paikalla on ollut kirkko. Uuden ajan alussa Hyvättylään on kuulunut viisi taloa: Junnila, Kyöstilä, Jokela, Mikola ja tuntematon talo. Alueella on enää yksi talo, Mattila, joka on lohkottu Junnilan tilasta vuonna 1923. Asuinrakennus on mahdollisesti 1800-luvun vaihteesta. Talon lounaispuolella on Mattilaan liittyvä ulkorakennus ja sen vieressä puretun rakennuksen kivijalkaa. Puiston keskiosassa on navetan perustukset. Lähellä joen rantaa, tontin lounaisnurkassa on vielä yhden pienen tulisijallisen rakennuksen perusta. Kylätontti on nykyään museoalue ja puisto, rantakaistale toimii lammaslaitumena. Maan pinnalle näkyvät kivijalat ovat peräisin rakennuksista, jotka näkyvät jäljempänä vuoden 1948 ilmakuvassa. Neljän kantatalon tonttien sijainnit selviävät parhaiten vuoden 1768 kartasta, jolloin kaikki rakennukset on merkitty tien ja joen väliselle alueelle. Niihin liittyviä rakenteita ei ole näkyvissä.
metsakeskus.1000045418 423 Kurkela Mattila ja Passi 10002 12001 13007 11006 27000 249567.00000000 6717926.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045418 Varhaisin maininta Kurkelan kylästä on vuodelta 1457. Vuonna 1540 kylässä oli kuusi taloa. Kurkelan kylä on ollut maantieteellisesti kaksiosainen. Ala-Kurkela on sijainnut lähellä Aurajokea ja pellosta kohoavalla mäellä ovat olleet Knaapin ja Kaupin tonttimaat. Yli-Kurkela on ollut kauempana joesta, maantien varrella, tasaisella savimaalla, mutta Aurajokeen laskevan pienen ojan varrella. Koska molempien kylätonttien talot esiintyvät jo ensimmäisessä maakirjassa, ei tonttien ikäsuhteesta voi sanoa mitään varmaa, joskin Passi ja Knaapi ovat lähtöisin samasta kantatilasta eli jompikumpi on siirtynyt toisesta Kurkelasta toiseen. Ala-Kurkelan mäki on edelleen rakennettu, mutta Yli-Kurkelan Mattilan ja Passin tontit ovat autioituneet. Mattila oli siirretty muualle jo vuoteen 1880 mennessä ja vielä Senaatinkartastossa vanhalla paikallaan näkyvä Passi autioitui jossain vaiheessa 1880-luvun jälkeen. Tonttimaalta on metallinetsinnässä löytynyt historialliselle ajalle ajoittuvia löytöjä, mm. 1500-luvun puoliväliin ja loppuun ajoittuvia kolikoita sekä näitä nuorempia esineitä ja kolikoita. (ILM13482, ILM13483). Pellolta on myös havaittu lasia, tiiltä, posliinia yms.
metsakeskus.1000045419 423 Kättylä 10002 12001 13007 11006 27000 263673.00000000 6721613.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045419 Kättylä mainitaan vuonna 1477. Kättylä oli vuoteen 1557 asti yksinäinen verotalo, tuolloin se halottiin kahtia. Kantataloa alettiin kutsua Ali(s)taloksi ja siitä lohkottua taloa Yli(s)taloksi. Alitalo oli autiona 1650-luvulta 1730-luvulle ja se lunastettiin perintötaloksi vuonna 1818. 1860-luvulta talot olivat yhteisviljelyksessä. 1800-luvulla tontti alkoi autioitua, jolloin ensin Alitalo muutti n. 250 m kaakkoon vanhasta tontista, ja Ylitalon rakennuskanta muutoin vähitellen purettiin. Tontit vaikuttavat melko hyvin säilyneiltä. Siellä täällä heinikon alla näkyy kumpareita, mutta osin ne johtunevat myös kallionnyppylöistä ja turpeen peittämistä, kaatuneista puunrungoista. Viimeinen kuva, josta rakennuksenperustoja voi vielä hahmottaa on ilmakuva vuodelta 1948. Todennäköisesti rakenteita on vielä säilyneenä turpeen alla. Alitalon tontti saattaa olla Ylitalon tonttia vanhempi.
metsakeskus.1000045420 423 Mellilä Seppä 10002 12001 13007 11006 27000 260551.00000000 6722177.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045420 Kylä tunnetaan vasta ensimmäisestä maakirjasta vuodelta 1540, jolloin kylään kuului kolme taloa, Takku, Vinter ja Seppä. Neljäs talo, Nissilä, muodostettiin 1580-luvulla jakamalla Takku kahtia. Seppä oli nimensä mukaisesti jo 1500-luvulla sivutoimisesti talonpoikaissepän töitä tehneen isännän talo, jossa suoritettiin 1600-luvulla jonkin aikaa ratsupalvelusta. 1700-luvulla Sepän kantatila halottiin ja molemmat puolet pysyivät kruununtiloina Ruotsin vallan loppuun asti. Sepän talot siirrettiin vanhalta tontilta pois 1900-luvun aikana ja alue autioitui. Rakentamaton ja heinittynyt alue, jossa epäilemättä on pintamullan alla vielä rakenteita säilyneenä. Takkua lukuun ottamatta muutkin kylän vanhat tontit näyttävät olevan autiotumassa, koska rakennukset on hylätty ja päästetty huonoon kuntoon.
metsakeskus.1000045421 423 Nautela 10002 12001 13007 11006 27000 250591.00000000 6721574.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045421 Varhaisin lähdemaininta Nautelasta on vuodelta 1412, jolloin kuningas Erik antoi Knaapin tilan omistajalle Juho Jaakonpojalle rälssikirjeen. Vuonna 1540 kylä käsitti neljä taloa, Anttilan, Marttilan, Heikkilän ja Knaapin. 1700-luvun lopun kartassa erottuvat tonttimaat ovat hyvin säilyneet ja Anttilan ja Heikkilän tontit ovat kokonaan autioituneet. Koska alueella on paljon rautakautta – kylätontin koillis- ja lounaispuolelta, itse kylätontilta ja lisäksi irtolöytöinä viereiseltä pellolta – on syytä olettaa, että sitä on enemmänkin Nautelan vanhan ryhmäkylän alueella. Sen vuoksi koko kylätontin alue on perusteltua rajata kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000045422 889 Virsukangas 1 10001 12016 13175 11002 27000 509179.00000000 7205243.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045422 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045423 889 Virsukangas 2 10001 12016 13175 11002 27000 509161.00000000 7205252.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045423 Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045426 593 Petronsaari 10002 12001 13000 11019 27000 509246.00000000 6913082.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045426 Asuinpaikka sijaitsee Pieksäjärven Petronsaaressa. Paikka on aiemmin ollut saari, mutta nykyisin pitkän niemen uloin osa. Pienialaisen asuinpaikan / Leiripaikan löydöt ovat tulleet esille pienestä kuopasta.
metsakeskus.1000045427 288 Stendalabacken SE 10007 12016 13175 11006 27000 324705.00000000 7070556.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045427 Peruskarttaan merkitty suuri tervahauta kivisen mäen reunalla. Rinteeseen laskeva valli ja halssi on ladottu luonnonkivistä kylmämuuraamalla. Vallin seinämä on osin romahtanut tai raukeamassa. Haudasta länteen on noin 1,5 m syvä osin rinteeseen kaivettu ja sisämitoiltaan 4x5 m laajuinen suorakulmainen huone, jonka seinät on myös ladottu kivestä ilman sideaineita. Kyseessä on todennäköisesti tervakämpän kivirunko eikä kellari. Huoneen länsinurkassa oviaukon vieressä on iso kivirakenne, mahdollisesti rauennut kiuas. Kämpästä 10 m koilliseen on parin neliön kokoinen resentiltä vaikuttava kuoppa. Mäen reunalla olevasta suuresta tervahaudasta 40 m koilliseen on myös toinen iso tervahauta, mutta se on kaivettu suon reunaan. Maapohja on pehmeää ja haudassa on ketun pesäkoloja. Kaikki kolme kohdetta on suojattu hakkuulta säästökannoin, mutta äestys on tehty kovin lähelle. Kokonaisuus on silti poikkeuksellisen hieno. Rakenteissa kasvaa kuusennäreitä ja ainakin halssissa kasvavat tulisi poistaa viipymättä.
metsakeskus.1000045427 288 Stendalabacken SE 10007 12004 13043 11006 27000 324705.00000000 7070556.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045427 Peruskarttaan merkitty suuri tervahauta kivisen mäen reunalla. Rinteeseen laskeva valli ja halssi on ladottu luonnonkivistä kylmämuuraamalla. Vallin seinämä on osin romahtanut tai raukeamassa. Haudasta länteen on noin 1,5 m syvä osin rinteeseen kaivettu ja sisämitoiltaan 4x5 m laajuinen suorakulmainen huone, jonka seinät on myös ladottu kivestä ilman sideaineita. Kyseessä on todennäköisesti tervakämpän kivirunko eikä kellari. Huoneen länsinurkassa oviaukon vieressä on iso kivirakenne, mahdollisesti rauennut kiuas. Kämpästä 10 m koilliseen on parin neliön kokoinen resentiltä vaikuttava kuoppa. Mäen reunalla olevasta suuresta tervahaudasta 40 m koilliseen on myös toinen iso tervahauta, mutta se on kaivettu suon reunaan. Maapohja on pehmeää ja haudassa on ketun pesäkoloja. Kaikki kolme kohdetta on suojattu hakkuulta säästökannoin, mutta äestys on tehty kovin lähelle. Kokonaisuus on silti poikkeuksellisen hieno. Rakenteissa kasvaa kuusennäreitä ja ainakin halssissa kasvavat tulisi poistaa viipymättä.
metsakeskus.1000045428 445 Korpströms gård 10007 12001 13007 11006 27000 199997.00000000 6676175.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045428 Isojakokartan Korpo Öster- och Westerkalax storskifte 1787 och 1789 mukaan paikalla sijainnut Korpströms gård -niminen kylätontti. Paikalla mm. 1700-luvun kivinen viljamakasiini sekä muuta edelleen käytössä olevaa rakennuskantaa.
metsakeskus.1000045431 167 Kinnula 10002 12005 13071 11006 27007 652299.00000000 6929595.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045431 Hammaslahden Kinnulan tilan eteläpuolella nykyisen Haavanpääntien varressa, sen lounaispuolella on nähtävissä alueen läpi kulkeneeseen historialliseen tielinjaan liittyviä rakenteita, pengerrettyä tienpohjaa sekä tiehen liittyviä kiveyksiä noin 200 metrin pituisella matkalla. Alueella kulkenut tie erottuu vuoden 1870 kartassa, mutta juontaa juurensa ainakin 1800-luvun alkuun. Tuolloin alueella käytiin Suomen sotaan liittyvä ns. Pyöräkön taistelu (1808), jossa paikalliset talonpojat väijyttivät tietä kulkevan venäläisen marssiosaston saaden saaliiksi kuormarattaita ja muuta kalustoa (Saarenmaa 1933, Suomen sodan sankari Kaarle Wilhelm Malm, sivu 75; Kilpeläinen 1925, Etuvartio, sivu 21). Alueelta on maanomistajan mukaan löytynyt taisteluun liittyvää esineistöä. Vanhaa tienpohjaa on mahdollisesti säilyneenä myös Suhmurantien eteläpuolella, jossa on nähtävissä myös ajoitukseltaan epäselviä rakennuksen perustuksia.
metsakeskus.1000045433 681 Purulahti 10002 12016 13152 11006 27000 568021.00000000 6890118.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045433 Ilmoituksen ja valokuvien perusteella Purulahden pohjukassa matalan veden aikaan paljastuneessa rantalietteessä havaittavissa muutamia lietteessä pystyssä olevia puutappeja, liisteitä. Pari liistettä on nostettu ja todettu ne alapäästään työkalulla teroitetuksi. Paikalla on yksittäisiä liisteitä, joiden perusteella mahdollisen katiskarakennelman muotoja tai mittoja ei voinut määritellä. Nostetut kaksi liistettä 5-7 cm leveitä ja 2-3 cm paksuja. Pituudet n. 0,5 m, mutta yläosastaan lahonneet ja hajonneet. Lietteen sisällä oleva puuaines on lähes tervettä ja väriltäänkin puumaisen vaaleaa.
metsakeskus.1000045436 564 Kraaseli 10007 12004 13043 11042 27000 419419.00000000 7211750.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045436 Kohde sijaitsee Kraaselin saaren itärannan laavusta jotainkin kymmeniä metrejä koilliseen. Kohteessa on todettu kellari, joka on rakennettu rinteeseen, pienen poukaman lähelle. Kellarin perustukset on ladottu kivistä neliömäiseen muotoon. Osa perustuksista on sortunut ja kiviä on levinnyt rakenteen läheisyyteen. Kellarin oviaukko osoittaa merelle itäkoilliseen. Kyseessä on mahdollisesti kalakellari, joka liittynee alueella harjoitettuun elinkeinoon, kalastukseen.
metsakeskus.1000045437 680 Myllypelto 10001 12008 13000 11033 27018 232992.00000000 6715493.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045437 Metallinetsinnässä tammikuussa 2020 on pellosta löytynyt viikinki- ja ristiretkiaikaisia penninkejä sekä historiallisen ajan rahoja ja esineitä (ks. myös alakohteet). Lisätietoja viranomaiskäyttöön Ilppari ILM12742, 12757, 12771, 12775, 25550. Tarkastuksessa keväällä 2024 pellon eteläosassa olevalta saarekkeelta havaittiin likamaata, ja saarekkeen itäpuolelta kaksi palaa mahdollista rautakautista keramiikkaa.
metsakeskus.1000045437 680 Myllypelto 10001 12008 13000 11033 27019 232992.00000000 6715493.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045437 Metallinetsinnässä tammikuussa 2020 on pellosta löytynyt viikinki- ja ristiretkiaikaisia penninkejä sekä historiallisen ajan rahoja ja esineitä (ks. myös alakohteet). Lisätietoja viranomaiskäyttöön Ilppari ILM12742, 12757, 12771, 12775, 25550. Tarkastuksessa keväällä 2024 pellon eteläosassa olevalta saarekkeelta havaittiin likamaata, ja saarekkeen itäpuolelta kaksi palaa mahdollista rautakautista keramiikkaa.
metsakeskus.1000045437 680 Myllypelto 10001 12008 13000 11006 27000 232992.00000000 6715493.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045437 Metallinetsinnässä tammikuussa 2020 on pellosta löytynyt viikinki- ja ristiretkiaikaisia penninkejä sekä historiallisen ajan rahoja ja esineitä (ks. myös alakohteet). Lisätietoja viranomaiskäyttöön Ilppari ILM12742, 12757, 12771, 12775, 25550. Tarkastuksessa keväällä 2024 pellon eteläosassa olevalta saarekkeelta havaittiin likamaata, ja saarekkeen itäpuolelta kaksi palaa mahdollista rautakautista keramiikkaa.
metsakeskus.1000045440 503 Kuivela 10002 12002 13030 11033 27000 225367.00000000 6736930.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045440 Katajaa ja mäntyä kasvava n. 20 x 50 m kokoinen kumpare, jonka pohjoispäässä kalliopaljastuma. Matkaa Mynäjoen rantaan n. 200 m. Länsipuolella laaja peltoaukea, muuten teollisuusalueen ympäröimä. Metallinetsinharrastajien löytämä kohde, jolta pari rautakautista löytöä. Maa löytökohdissa tummaa, seassa hieman hilltä sekä palaneen luun siru. Noin 40 metriä lounaaseen kohdepistemerkinnästä on metallinetsinnässä löytynyt pellosta muutama rautakautinen metallinetsintälöytö (Ilppari ILM22385).
metsakeskus.1000045444 405 Kivisaari 10007 12011 13114 11042 27028 579392.00000000 6767147.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045444 Kivisaaresta Karhulaan johtavan tien itäpuolella, mäellä on puolustusvarustuksia. Paikalla on kaksi lyhyttä taisteluhautaa ja mäen länsireunalla kaksi laajempaa kaivantoa, mahdollisesti korsukuoppia.
metsakeskus.1000045445 858 Mätäkivennummi 12 10002 12016 13151 11006 27000 390390.00000000 6692730.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045445 Kohteeseen kuuluu kolme lähekkäin sijaitsevaa hiilimiilua. Suurin miilu on halkaisijaltaan noin 15 metriä ja kaksi pienempää noin 8 metriä. Miilut erottuvat maastossa pyöreinä matalan vallin ympäröiminä kohoumina, joita kiertää selkeä oja.
metsakeskus.1000045448 630 Korpi 10002 12016 13175 11006 27000 487685.00000000 7101537.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045448 Aluskasvillisuus sammalta, puolukkaa ja mustikkaa. Puusto sekametsää. Tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 16 metriä ja keskuskuopan halkaisija on 10 metriä. Kuopan syvyys on noin 150 cm. Halssi suuntaa kaakkoon, ja se on noin 6 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja 140 cm syvä. Halssi kapenee pohjaa kohden.
metsakeskus.1000045450 423 Ojala 10002 12001 13007 11006 27000 255848.00000000 6719604.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045450 Ojala mainitaan vasta ensimmäisessä maakirjassa vuonna 1540, jolloin siellä oli kaksi itsenäistä talonpoikaistaloa. 1700-luvun puolivälin jälkeen Ojala toimi pitkään postitalona. Ojalan rakennuskantaa alettiin siirtää toisaalle jossain vaiheessa 1940-luvun jälkeen. Kuitenkin vielä 1960-luvulla tontti oli olemassa ja siellä oli muutama ulkorakennus. Syvälle kynnetty nykypelto, säilyneisyys epävarmaa. Kohteen itäpuolisilta peltoalueilta on metallinetsinnässä löydetty 1700 - 1800-lukujen esineistöä.
metsakeskus.1000045451 423 Pettinen/Penttinen 10002 12001 13007 11006 27000 251640.00000000 6716001.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045451 Penttilän talo oli uuden ajan alussa talonpoikaistalo, jonka isäntä oli Pentti Heikinpoika. Talo pysyi hänen jälkeläisillään ainakin 1650-luvulle saakka, kuuluen tosin muutaman vuosikymmenen Hans Ramsayn läänityksiin. Tämän jälkeen Penttilästä tuli Turun Akatemian palkkatila, jollaisena se pysyi autonomian aikaan saakka. Viimeisen asuinrakennus valmistui 1862 ja purettiin 2000-luvulla. Tontilta on vasta 2010-luvulla purettu viimeiset rakennukset, joten alueella on myös kunnallistekniikkaa, mutta toisaalta se ei ole välillä ollut viljelyssä.
metsakeskus.1000045452 423 Pinomäki/Isotalo/Kylä 10002 12001 13007 11006 27000 252104.00000000 6715922.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045452 Ensimmäiset kirjalliset tiedot kylästä ovat 1400-luvun alkupuolelta. Pettinen ja Pinomäki esiintyvät maakirjoissa yhtenä kylänä, jossa vuonna 1540 oli kahdeksan taloa: Marttila, Penttilä, Isotalo eli Pinomäki eli Kylä, Finnilä, Heikkilä, Prusila, Mikkola ja Lampula. Näistä Savijoen rannassa sijaitsevat on laskettu tässä raportissa Pettisiin kuuluviksi ja mäkialueen talot eli Isotalo/Pinomäki/Kylä, Heikkilä sekä Lamppula Pinomäkeen. sotalo, jota on nimitetty myös Pinomäeksi ja Kyläksi, palautuu nähtävästi samaan kantatilaan Lamppulan kanssa. Keskiajalla se oli kirkon maatila, joten kirkkoreduktiossa se siirtyi kruunulle. Isojakokartassa näkyvä tontti on lähes autio vuoden 1880 Senaatin kartastossa, mutta näkyy vielä 1840-luvun pitäjänkartastossa. Rakentamaton, mutta ainakin osin kalliopohjainen.
metsakeskus.1000045454 320 Suomukangas 1 10002 12016 13170 11004 27000 544476.00000000 7383866.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045454 Kohde sijaitsee Suomukankaalla havupuuvoittoisella ulkoilualueella vanhalla tasaisella rantaterassilla. Paikalla on 3 pyyntikuoppaa ja 2 asumuspainannetta. Kohdepiste osoittaa asumuspainanteesee 1, muut kohteet alakohteina.
metsakeskus.1000045454 320 Suomukangas 1 10002 12001 13001 11004 27000 544476.00000000 7383866.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045454 Kohde sijaitsee Suomukankaalla havupuuvoittoisella ulkoilualueella vanhalla tasaisella rantaterassilla. Paikalla on 3 pyyntikuoppaa ja 2 asumuspainannetta. Kohdepiste osoittaa asumuspainanteesee 1, muut kohteet alakohteina.
metsakeskus.1000045455 743 Esalanmiilu 10001 12016 13151 11006 27000 271186.00000000 6976089.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045455 Kotuksen nimiarkiston keruukortin (Esalanmiilupohja, Kotus 1954) mukaan Esalanmiilupohja on miiluhaudan paikka, jossa Ylistaron Esalan talo poltti Orisbergin ruukille sysiä. Keruukortin mukaan nimen on arveltu olleen noin 50 vuotta vanha. Ylistaron pitäjänkarttaan vuodelta 1904 on merkitty alueelle laaja Orisbergin ruukin metsäpalsta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045457 702 Ollinkangas 10002 12016 13175 11006 27000 353661.00000000 6857963.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045457 Mäntykankaalla oleva soikeahko kuoppa, suppilomainen, keskeltä n. 1,5 m syvä. Koko n. 3 x 4 m. Painannetta ympäröi puolukanvarpujen peittämä reunavalli. Pohjan keskellä suorakaiteenmuotoinen, n. puoli metriä syvä kuoppa. Kuopan reunavallin ulkopuolella kahdessa kohtaa pienehkö, matala kuopanne. Rakenne lienee tervahauta (alakohde Tervahauta). Noin 30 metriä tästä kuopasta koilliseen löytyi pienempi, läpimitaltaan noin 1,5 metrin soikeahko painanne, jossa oli edellistä kuoppaa matalampi reunavalli. Valli oli osittain tuhoutunut, kun kuopan yli oli ajettu metsäkoneella harvennushakkuiden yhteydessä. Kuopan syvyys alle metri. Kyseessä on todennäköisesti hiilimiilu (alakohde Hiilimiilu 2). Toinen hiilimiilu (alakohde Hiilimiilu 1) on pitkänomainen, syvyydeltään noin metrin oleva kuopanne, jonka mitat ovat 4,5 x 3,5 m. Kuopanteen reunalla on leveydeltään 1,5 m ja alle puoli metriä korkeat vallit.
metsakeskus.1000045458 681 Vuorisaari 2 10002 12016 13175 11006 27000 571710.00000000 6892315.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045458 Haukiveden Vuorisaaren kaakkoisrannalla pienessä niemekkeessä kumpareen päällä pyöreä, halkaisijaltaan n. 15 m tervahauta. Selvä n. 2 m x 2 m rännikaivanto. Keskipainanteen syvyys reunavalleihin verrattuna 2,8 m-3 m ja pohjaosaltaan jyrkkäreunainen n. 1x1 m. Noin 25 m länteen pienempi, pyöreä tervahauta, halkaisija 9 m. Selvä keskipainanne syvyydeltään n. 1,8 m. Ei selvää rännikaivantoa.
metsakeskus.1000045461 889 Porrassuo 10001 12016 13175 11002 27000 507620.00000000 7202230.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045461 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045466 288 Rävabacken 10007 12016 13175 11006 27000 332074.00000000 7035342.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045466 26.10.2022. Tervahauta, sen vieressä on mahdollisesti toinenkin (kts. alla 2023 resentti? kuoppa). Inv. 2023: Tervahauta on läpimitaltaan 18 metriä ja syvyydeltään 1,6 metriä. Muoto on laakea ja maljamainen. Valli on paksuimmillaan 4–5 metriä, mutta osittain hävinnyt. Halssiaukko erottuu heikosti, mutta näyttäisi laskevan lounaaseen. Tervahaudan pohjalta otettiin maakairanäyte, jossa erottui hiilensekaista maata. Tervahaudan keskiosassa on sekä ihmisen että eläimen tekemiä kaivantoja. Tervahaudan etelä- ja länsipuolilla on kaksi suurempaa kuoppaa, jotka ovat läpimitaltaan noin 3–4 metriä. Kuopat ovat todennäköisesti moderneja. Kohde on merkitty kotiseutuyhdistyksen puisella kyltillä.
metsakeskus.1000045467 288 Rönnbackklubben N 10007 12016 13175 11006 27000 333087.00000000 7034090.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045467 26.10.2022. Tervahauta tilanrajalla, merkitty peruskartalle. Inv. 2023: Tervahauta sijaitsee 80 metriä metsäautotieltä länteen Rönnbackklubbenin harjanteen pohjoisosassa. Alue on kivikkoista kuusivaltaista metsää. Tervahauta on muodoltaan maljamainen ja matala. Läpimitaltaan se on noin 15 metriä ja syvyydeltään 0,8 metriä. Vallin leveys on noin 2,5 metriä. Halssiaukko on mitoiltaan noin 6 x 2,5 metriä, ja se laskee alarinteeseen kohti koillista. Tervahaudan itä- ja koillisreunassa on näkyvillä kylmämuurattua kiveystä. Tervahauta on merkitty maastossa puisella kyltillä, jossa lukee ”FREDAD T.H.F” (Terjärv Hembygdsförening). Tervahaudan pohjalta otettiin maakairanäyte, jossa erottui hiilensekaista maata.
metsakeskus.1000045468 288 Flakabacken 10007 12016 13175 11006 27000 331782.00000000 7036042.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045468 26.10.2022. Suuri tervahauta, merkitty peruskartalle. Laserkeilauksessa erottuu halssi etelään ja kuoppia haudan koillispuolella. Inv. 2023: Tervahauta sijaitsee mäen kaakkoon laskevalla rinteellä tiheässä sekapuumetsässä. Tervahaudan halkaisija on noin 22 metriä. Vallin leveys on noin 7 metriä. Vallin päällä sekä sen ulkopuolella on kuoppia ja kaivantoja. Tervahaudan syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,5 metriä. Halssi suuntautuu etelään ja se on noin 7,5 metri pitkä ja 1,5 metriä leveä. Halssin sisäreunoilla erottuu sammaleen alta kylmämuurattuja kiviä. Pohjalta tehdystä kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata.
metsakeskus.1000045469 288 Kvarnbacken NE 10007 12016 13175 11006 27000 331462.00000000 7036095.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045469 26.10.2022. Tervahauta, merkitty peruskartalle. Inv. 2023: Tervahauta sijaitsee hakkuuaukean pohjoisosassa noin 450 metriä Kvarnbackenin metsätieltä itään. Alue kasvaa tiheästi nuorta koivua, ja myös tervahauta erottuu maastossa heikosti. Kooltaan tervahauta on pieni ja matala: halkaisija on noin 10 metriä ja syvyys 0,7 metriä. Valli on leveydeltään noin 3 metriä. Halssiaukko erottuu noin 5 x 3 metrin kokoisena kaivantona, ja se laskee kohti koillista. Tervahaudan keskiosasta otettiin maakairanäyte, jossa erottui hiilen ja noen sekaista maata. Kohde on merkitty kulttuurikantojen, sekä kotiseutuyhdistyksen kyltin avulla.
metsakeskus.1000045470 288 Rönnbacken 10007 12016 13175 11006 27000 332719.00000000 7034919.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045470 26.10.2022. Tervahauta. Inv. 2023: Tervahauta sijaitsee länteen laskevan mäen rinteellä. Tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä. Vallin leveys on noin 4,5 metriä. Tervahaudan syvyys on noin 1,2 metriä. Halssi suuntautuu länteen alarinteeseen ja se on noin 8 metriä pitkä. Tervahaudan ympärillä kulkee katkoviivamainen kaivanto. Tervahaudan päällä kasvaa pitkää ruohikkoa. Vallien päällä kasvaa suurehkoja kuusia ja koivuja, joista tervahaudan pohja on vapaana. Pohjalta otetusta kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata. Tervahaudan vallin päällä on puinen kyltti, jossa lukee ”Fredad T.H.F”.
metsakeskus.1000045471 288 Långforsbacken N 10007 12016 13175 11006 27000 334455.00000000 7034905.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045471 Tervahauta.
metsakeskus.1000045472 288 Långforsbacken S 10007 12016 13175 11006 27000 334738.00000000 7034573.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045472 Tervahauta.
metsakeskus.1000045473 288 Kåtabacken 10007 12016 13175 11006 27000 334637.00000000 7033079.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045473 26.10.2022. Suuri tervahauta, halssi ilmeisesti itään, ympäristössä kuoppia. Inv. 2023: Tervahauta sijaitsee noin 25 metriä Kåtabackenin metsäautotien länsipuolella mäen kaakkoon laskevalla rinteellä. Tervahaudan päällä kasvaa tiheää sekapuumetsää. Tervahaudan halkaisija on noin 25 metriä. Vallin leveys on noin 6 metriä. Tervahaudan syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 3 metriä. Tervahaudan ulkopuolella, pohjois- sekä itäpuolella vallissa erottuu sammaleen alta kylmämuurattuja kiviä. Halssi suuntautuu itään ja se on noin 8 metriä pitkä. Halssin suulla on puinen kyltti, jossa lukee ”Fredad T.H.F”. Pohjalle tehdyssä kairauksessa havaittiin mustaa noensekaista maata. Tervahauta sijaitsee noin 25 metriä parannettavan Kåtabackenin metsäautotien länsipuolella.
metsakeskus.1000045474 288 Storsvedbacken 10007 12016 13175 11006 27000 333484.00000000 7035999.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045474 26.10.2022. Tervahauta, merkitty peruskartalle, halssi lounaaseen. Inv. 2023: Tervahauta sijaitsee noin 55 metriä luoteeseen voimajohtolinjan keskiosasta. Noin 100 metriä tervahaudan lounaispuolella kulkee Ollasmosantie ja 195 metriä koilliseen virtaa Porasenjoki. Tervahauta sijaitsee mäen rinteessä, jossa pohjoispuolella kasvaa harva mäntykangas ja eteläpuolella tiheämpi kuusimetsä. Tervahauta on muodoltaan suuri ja suppilomainen. Läpimitaltaan se on noin 18 metriä ja syvyydeltään 1,8 metriä. Valli on jykevä, leveydeltään noin 3–4 metriä. Halssi laskee lounaaseen. Tervahaudan päällä kasvaa jokusia mäntyjä, katajaa ja nuorta koivikkoa. Kohde on merkitty maastossa kotiseutuyhdistyksen puisella kyltillä. Tervahaudan pohjalta otettiin maakairanäyte, jossa erottui hiilensekaista maata.
metsakeskus.1000045475 216 Pienen Heinäjärven kangas 10007 12005 13184 11006 27026 428076.00000000 6977903.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045475 Vanha petäjä Heinäjärvenkankaalla metsätien pohjoispuolella, jonka halkaisija on n. 70 cm; puussa useita pilkkoja eri puolilla, joista kahdessa on nähtävissä kruunuleimat. Leimat ovat tähdenmuotoisia kruunuleimoja, jotka oli 1800-luvulla käytössä: Puu on kasvanut leimaamisen jälkeen yli 10 cm
metsakeskus.1000045476 777 Joutenpuro 3 10007 12009 13092 11006 27000 608038.00000000 7261184.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045476 Nimettömän lammen ja suon välinen lasku-uoma. Hiekkamaa. Sekapuusto. Kyseessä on noin 50 metriä pitkä kaivanto, joka on syvimmillään kolmisen metriä ja leveimmillään saman verran ylhäältä ja noin metrin alhaalta. Kapeimmillaan kaivanto on vain noin puolisen metriä leveä ja muutaman kymmenen sentin syvyinen. Vaikuttaa siltä, että suon yläpuolella olevaa lampea on yritetty laskea kuivaksi tai ainakin sen pintaa on alennettu kaivamalla suon ja lammen erottavaan kapeaan hiekkakannakseen laskuoja. Laskuoja haarautuu alempana lähellä suota ja sen eteläpuolinen uoma oli ainakin tarkastushetkellä kuiva. Vesi juoksi pohjoisempaa uomaa. Lammen kuivatuskaivanto, ehkä 1800-1900 -luvulta.
metsakeskus.1000045479 777 Kaunislampi 10007 12001 13013 11006 27009 608839.00000000 7264687.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045479 Kämppä sijaitsee tasaisella rantakaistaleella, noin 10 metrin päässä rannasta. Alueella on harvaa ja iäkästä männikköä. Rakennuksen pohjan päällä ei kasva puita. Paikalla on 4,5 x 4,5 metrin kokoinen kämpän pohja, jossa noin 1,8 x 1,8 metrin kokoinen ja noin 60 cm korkea kiuas on länsinurkassa. Hirret on kirveellä katkaistut ja halkaisijaltaan noin 25 cm. Pohjoisnurkka erotettavissa huonoimmin. Oviaukon paikkaa ei erota. Metsätyö- tai talvikämppä 1900-luvulta, ilmoittajan mukaan 1920-luvulta.
metsakeskus.1000045481 777 Kokalmusperä 2 10002 12016 13170 11002 27000 609175.00000000 7260890.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045481 Lounajan ja Kokalmusperän välinen mäntyä kasvava hiekkaharjanne. Kyseessä on maljamainen painanne, jonka halkaisija on noin kolme metriä ja syvyys 0,6 metriä. Huuhtoutumiskerroksen vahvuus kuopassa on noin 3 cm. Kuopan rakenne ja sijainti viittaavat siihen, että kyseessä on pyyntikuoppa. Huuhtoumiskerroksen paksuudesta päätellen kuopalla lienee ikää vähintään satoja vuosia.
metsakeskus.1000045482 320 Suomukangas 2 10002 12016 13170 11004 27000 545074.00000000 7383403.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045482 Kohde sijaitsee Suomutunturin hiihto- ja matkailukeskuksen mökkialueella ja sen lähimetsissä. Osa pyyntikuopista on mökkien pihamailla ja niitä on käytetty pihajätteen kaatopaikkoina. Valtaosa pyyntikuopista kuitenkin sijaitsee lähivirkistysalueiden metsissä. Kohde muodostaa noin 800 m pitkän jatan. On todennäköistä, että pyyntikuoppia on jäänyt mökkien ja teiden alle. Pyyntikuoppia on 27 minkä lisäksi yksi kohteen kuopista on tulkittavissa asumuspainanteeksi. Kohdepiste osoittaa asumuspainanteeseen, pyyntikuopat ovat alakohteina.
metsakeskus.1000045482 320 Suomukangas 2 10002 12001 13001 11004 27000 545074.00000000 7383403.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045482 Kohde sijaitsee Suomutunturin hiihto- ja matkailukeskuksen mökkialueella ja sen lähimetsissä. Osa pyyntikuopista on mökkien pihamailla ja niitä on käytetty pihajätteen kaatopaikkoina. Valtaosa pyyntikuopista kuitenkin sijaitsee lähivirkistysalueiden metsissä. Kohde muodostaa noin 800 m pitkän jatan. On todennäköistä, että pyyntikuoppia on jäänyt mökkien ja teiden alle. Pyyntikuoppia on 27 minkä lisäksi yksi kohteen kuopista on tulkittavissa asumuspainanteeksi. Kohdepiste osoittaa asumuspainanteeseen, pyyntikuopat ovat alakohteina.
metsakeskus.1000045483 777 Kokalmuspuro 2 10002 12016 13175 11006 27009 608440.00000000 7261576.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045483 Tervahauta sijaitsee Kokalmukseen laskevan Kokalmuspuron länsipuolisella pienellä suohon laskevalla niemellä, jossa puusto on arviolta 80-vuotiasta. Haudan päällä kasvaa mäntyjä ja nuoria kuusia. Noin 20 metrin päässä haudasta etelään on todennäköisesti tervapirttiin kuulunut kiuas eli tervapirtin pohja. Paikalla on halssiaukollinen ja tasaisen laakea tervahauta, jonka halkaisija on 12,5 metriä ulkoreunalta mitattuna. Halssi osoittaa itäkaakkoon eli puroa kohti, ja se on noin 5 metriä pitkä ja 1,2–1,7 metriä leveä. Halssissa seisten haudan valli on noin 1,5 metrin korkeudessa. Haudan keskiosa on noin metrin syvä. Heti reunojen ulkopuolella on todennäköisesti ilmanottoon liittyviä aukkoja - ainakin kaksi on halssin vastapäisellä puolella. Lisäksi hieman noin viiden metrin säteellä tervahaudasta on muitakin epämääräisempiä kaivantoja, joista lienee otettu maata tervahaudan rakentamiseen. Tervahauta, noin 100 vuotta tervapirtti ks. alakohde
metsakeskus.1000045491 20 Hakanperä 10007 12009 13094 11006 27000 331787.00000000 6786487.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045491 Metsäalueen reunassa sijaitsee vallien reunustama maakellarikuoppa. Kuopan halkaisija on noin 10 metriä ja syvyys noin kaksi metriä. Vallien leveys on noin 1,5 metriä. Kohteen vieressä, välittömästi sen itäpuolella, on sijainnnut pelto, joka esiintyy jo vuoden 1766 isojakokartassa. Kuoppa erottuu peltoalueen reunassa vuoden 1956 ilmakuvassa sekä alueen vinovalovarjokuvassa.
metsakeskus.1000045493 626 Hautasalo 10002 12016 13175 11006 27000 461426.00000000 7054890.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045493 Kohde sijaitsee matalalla kankaalla Kulvemäen eteläpuolella Hautasalon itälaidalla. Se sijaitsee vain noin 100 m suunnitellun tuulivoimalanpaikan eteläpuolella. Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on 15 x 14 m valleineen. Se havaittiin laserkeilausaineistosta ja tarkastettiin maastossa 11.8.2022. Tervahaudan valli on noin 3 m leveä ja 1,2 m korkea ympäristöön nähden. Halssi osoittaa länsiluoteeseen. Halssin leveys on noin 1 m ja sitä reunustaa maavalli noin 3–4 m matkalta. Tervahaudan ympärillä on erilaisia kuoppia ja painanteita. Sen halkaisee pohjois-eteläsuunnassa polku, ja varsinkin eteläpuolella tämän kohdalla on syvä kaivanto vallin halki. Tätä reunustavat noin 2–3 m pitkät nokimaan täyttämät maapenkat. Rakenne muistuttaa halssia, vaikka on kaivettu koko vallin läpi. On mahdollista, että valli on rikottu auralla metsänpohjan käsittelyn yhteydessä. Toisaalta ympäristössä maanpohjan käsittely ei näytä olleen mitenkään erityisen voimallista. Tervahaudan pohjalle kaivetusta koekuopasta havaittiin noin 20 cm paksu nokinen hiilensekainen turvemaakerros, jonka alla oli tervan kovettamaa hiekkaa. Kohteen lähiympäristö tarkastettiin muiden rakenteiden kuten tervanpolttajien asumusten varalta, mutta tällaisia ei havaittu.
metsakeskus.1000045495 626 Saariaho 10002 12016 13175 11006 27000 463189.00000000 7055798.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045495 Kohde sijaitsee Saariahon lounaislaidalla. Se tarkastettiin laserkeilausaineiston perusteella 11.8.2022. Selkeäpiirteinen tervahauta on halkaisijaltaan noin 12 m. Vallien leveys on noin 3 m ja korkeus noin 1 m ympäristöstä. Keskeltä hauta on noin 1,5 m syvä. Halssi osoittaa etelälounaaseen alarinteeseen. Se ei ole erityisen selkeä. Se yltää lisäksi koko vallin halki. Pohjalle tehdystä koekuopasta havaittiin 30 cm paksuinen hiilensekainen nokikerros. Tämän alla ollut hietakerros oli mahdollisesti osin kovettunut. Maassa oli myös selvä tervan haju. Tervahauta on huomioitu hyvin metsänkäytössä ja säästetty taimikon keskelle. Lähiympäristöstä ei löydetty muita kohteita.
metsakeskus.1000045496 263 Iso Sarvimäki 10002 12016 13175 11006 27000 463523.00000000 7068028.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045496 Kohde sijaitsee Ison Sarvimäen lounaislaidalla. Se tarkastettiin laserkeilausaineiston ja maastokarttarasterin karttamerkinnän pohjalta 26.8.2022. Paikalla on halkaisijaltaan noin 17 metrin laajuinen tervahauta tai miilu. Todennäköisemmin kyse on tervahaudasta. Rakenne on matalapiirteinen eikä erotu ympäristöstä erityisen hyvin. Mahdollisia halssinpaikkoja on alarinteen puolella kaksi. Etelän puolella oleva voi olla halssi tai myöhemmin valliin tehty kaivanto. Lounaan puolella on suurempi kaivanto. Tämä vallien reunustama painanne on halkaisijaltaan noin 5 m. Kyse voi olla myös toisesta tervahaudasta tai miilusta. Vallien ulkopuolella ja myös vallien päällä on erilaisia kuoppia ja painanteita. Osa olisi voinut syntyä mätästyksessä, mutta ympäristöön verrattuna kuoppia on tässä kohtaa selvästi enemmän. Kohteen länsipuolella on yksi hieman suurempi kallion reunustama kuoppa. Pohjalle tehdystä koekuopasta havaittiin 20 cm:n paksuinen hiilensekainen nokikerros. Vallin päällä hiilensekaista noenvärjäämää maata oli 35 cm. Lisäksi molempien halssimaisten painaumien pohjalla oli hiilistä maata. Ympäristöstä ei löydetty tervapirtin pohjaa tai muita rakenteita.
metsakeskus.1000045497 777 Kylmäniemi 2 10002 12016 13170 11002 27000 600584.00000000 7255805.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045497 Kohde sijaitsee Kylmäniemessä, joka on pitkä, melko kivinen harjumainen ja pääosin jyrkkärantainen mäntyä kasvava lounais-koillinen -suuntainen niemi Iso-Kukkuri -järvessä. Pyyntikuopat sijaitsevat hiekkaisella ja vähäkivisellä, alueella lähellä niemenkärjen eteläpäätä, kohdassa, jossa harjanteessa on satulamainen kohta ja rannat ovat matalammat. Aluskasvillisuutena on suopursu, puolukka ja sammal. Kohteeseen kuuluu kolme lähekkäin olevaa pyyntikuoppaa sekä yksi ihmisen kaivama painanne, joka ei vaikuta pyyntikuopalta. Pyyntikuoppa 1: Ryhmän itäisin kuoppa, sijaitsee noin 50 metriä itärannasta. Maaperä on melko kivistä hiekkamaata. Kuoppa on pyöreä, halkaisijaltaan kaksi metriä ja syvyydeltään 0,5 metriä. Kuopan ympärillä on vallit. Pyyntikuoppa 2: Sijaitsee edellisestä noin 20 metriä lounaaseen. Kuoppa on pyöreä, halkaisijaltaan noin kaksi metriä, syvyydeltään 0,4 metriä. Kuopan ympärillä on vallit. Pyyntikuoppa 3: Sijaitsee edellisestä noin 25 metriä pohjoiseen. Pyöreä kuoppa, jonka halkaisija noin kaksi metriä ja syvyys 0,5 metriä. Kuopassa on sammalen alla noin kahden sentin vahvuinen huuhtoutumiskerros. Maaperä melko kivetöntä hiekkaa. Kuoppa 4: Sijaitsee edellisestä noin 2 metriä länteen. Kyseessä on pitkulainen, noin kaksi metriä pitkä ja ja metrin leveä, sekä 0,3 metriä syvä painanne, joka on suunnaltaan kaakko-luode. Kyseessä on kolmen pyyntikuopan muodostama kokonaisuus, joka sulkee harjun kulkusuunnassa. Kuopilla on ikää vähintään satoja vuosia huuhtoumiskerroksen paksuudesta päätellen. Neljäs kuoppa saattaa liittyä ajallisesti pyyntikuoppiin, mutta kokonsa puolesta se ei vaikuta pyyntikuopalta, vaan sillä lienee ollut joku muu funktio. Alakohteissa paikkatietoja.
metsakeskus.1000045498 426 Kaatamo 10002 12016 13180 11006 27000 609753.00000000 6937953.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045498 Yksityishenkilöltä tulleen tiedonannon mukaan Vienolan tilan itäpuolella, Korpijoen varrella on nähtävissä vanhaan myllyyn liittyviä rakenteita sekä kaiverruksia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045499 630 Palokankaan talo 3 10001 12016 13175 11002 27000 474580.00000000 7120580.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045499 Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045500 630 Palokankaan talo 4 10001 12016 13175 11002 27000 474450.00000000 7120395.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045500 Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045501 152 Rapakkojenkallio 3 10002 12002 13215 11033 27017 265671.00000000 6991092.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045501 Inventointi 2014 (Rapakkojenkallio, röykkiö B): Ennestään tunnettu Rapakkojenkallion hautaröykkiö (muinaisjäännösrekisterin kohde Isokyrö Rapakkojenkallio) ei muistuttanut Hackmanin vuonna 1920 kaivamaa mahdollista polttohautaa, josta silloin löytyi merovingiaikainen miekka ja keihäänkärki sekä niittejä (KM 7729:155-160). Hackmanin mukaan hauta on sijainnut mäen yhdellä korkeimmista kohdista. Kohde on n. 0,5 km päässä kaakkoon Napuen kylästä. Kallio ulottuu maantielle ja on n. 70 - 80 m joenrannasta. Hackmanin mukaan kalliossa oli nelikulmainen n. 3,5 m pitkä ja 1,5 - 1,6 m leveä halkeama, jonka pääty osoittaa pohjoiseen ja avoin sivu etelään. Halkeaman keskellä on n. 70 cm korkea kivi. Vuoden 2014 inventoinnissa paikannettiin Hackmanin kaivauspaikka, joka sijaitsee n. 180 metriä Valtaalan seuraintalon länsipäädystä länsiluoteeseen ja n. 4,9 km Isonkyrön uudelta kirkolta eteläkaakkoon. Kohteen etäisyys Kyröjoelle on n. 80 m. Kohde sijaitsee kallion laella, yhdellä sen korkeimmista kohdista. Paikalla kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Kallionhalkeama on etelään avautuva suorakaide. Sen pohjoispääty on 1,6 m leveä ja syvyys on 3,5 metriä. Aukon kohdalla on kaksi suurehkoa kiveä. Kyseessä on mitä ilmeisimmin Hackmanin vuonna 1920 tutkima paikka, sillä kallionhalkeama oli oikeaan suuntaan ja mitat täsmäsivät Hackmanin mittojen kanssa. Lisäksi etäisyys Hackmanin mainitsemiin maastonkohtiin oli sama.
metsakeskus.1000045502 152 Rapakkojenkallio 2 10001 12004 13054 11002 27000 265809.00000000 6991031.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045502 Inventointi 2014: Röykkiö sijaitsee pohjoiseen viettävän melko loivan rinteen alaosassa, metsän ja Seuraintalon asfaltoidun pihamaan rajalla. Metsä on havupuuvaltaista sekametsää. Röykkiö on matala (korkeus n. 30–40 cm) ja täysin turpeen peittämä. Kooltaan se on noin 3 x 3 m ja muodoltaan pyöreähkö. Röykkiö jatkuu mahdollisesti itään pitkänomaisena, mutta mahdollisen itäosan päällä oli ilmeisesti läjitettyä maata. Kiveyksen keskeltä kulkee N - S -suuntainen polku. Röykkiö on mahdollisesti raivausröykkiö.
metsakeskus.1000045503 152 Rapakkojenkallio 4 10001 12004 13054 11002 27000 265620.00000000 6991048.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045503 Inventointi 2014 (Rapakkojenkallio, röykkiö C): Röykkiö sijaitsee Ylipään kuntoradan varrella. sen kaakkoispuolella, yhdellä Rapakkojenkallion korkeimmista kohdista. Paikalla kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Röykkiön leveys tien reunan kohdalla oli 6,5 m. Röykkiö rajautuu kallioon. Sen keskusalueen pituus on n 4 m ja suuriin kiviin ulottuvan alueen pituus on 8 m. Koska kiveys oli osittain turpeen peittämä, sen rajoja ei saatu määriteltyä aivan tarkasti. Röykkiöön, lähelle kuntorataa, kaivettiin 50 x 50 cm koekuoppa. Koekuopassa havaittiin tiivis kiveys, joka koostui halkaisijaltaan noin 10-20 cm olevista kivistä. Kivien välissä oli harmaata hiekkaa. Koekuopan perusteella kiveyksen syvyys on vähintään 30 cm. Kiveys saattaa olla hautaröykkiö, mutta on myös mahdollista, että kyse on Ylipään kuntorataan tai läheiseen sähköpylvääseen liittyvästä raivauskivikosta.
metsakeskus.1000045504 152 Rapakkojenkallio 5 10001 12004 13054 11002 27000 265449.00000000 6991029.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045504 Inventointi 2014 (Rapakkojenkallio, röykkiö D): Mahdollinen röykkiö sijaitsee Ylipään kuntoradan eteläpuolella, n. 10 metrin päässä radasta. Röykkiö sijaitsee mäessä yhdellä Rapakkojenkallion huipuista, jonka länsipuolella kulkee viljelykäytössä oleva sola. Havaittu kiveys rajautui 7 x 6 m alueelle. Röykkiöön kaivettiin 90 x 60 cm koekuoppa. Kuopassa olevat kivet olivat melko tiiviisti ja ne olivat n 5-40 cm kokoisia. Kivien väleissä oli kuopan yläosassa turvetta ja alempana hiekkaa.
metsakeskus.1000045505 152 Aittomäki 10007 12016 13182 11006 27000 266912.00000000 6989729.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045505 Inventointi 2014: Röykkiö sijaitsee Aittomäki-nimisen kallioisen metsäsaarekkeen lounaisosassa, noin 15 metrin päässä pellon reunasta. Röykkiön kohdalla maasto viettää loivana rinteenä lounaaseen, ja noin 20 metriä sen koillispuolella kohoaa jyrkkä kallio. Alueella kasvaa sekametsää. Röykkiön ympäristössä maastoa on raivattu kivistä, ja ympäröivät pellot ovat ilmeisesti aiemmin ulottuneet myös saarekkeen alueelle. Ne erottuvat maastossa kivettöminä alueina, joiden reunat on pengerretty tai ojitettu. Röykkiö on kooltaan noin 3 x 3 metriä ja muodoltaan melko pyöreä. Rakenne on matala, korkeudeltaan noin 40–50 cm, ja kokonaan turpeen peittämä. Noin 8 metrin päässä röykkiöstä koilliseen sijaitsee suuri siirtolohkare. Kyseessä on todennäköisesti paikalla sijainneisiin peltoihin liittyvä raivausröykkiö, sillä kiveys sijaitsee kahden metsittyneen vanhan peltoalueen kulmassa.
metsakeskus.1000045506 152 Laukonvainio 10007 12001 13000 11006 27000 267677.00000000 6988906.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045506 Inventointi 2014: Rakennuksen jäännös sijaitsee pienellä peltosaarekkeella Laukonvainio-nimisen peltoalueen keskellä, Komiatkalliot-nimisen suuremman, kallioisen saarekkeen eteläpuolella. Saareke, jolla kohde sijaitsee, on matala, kallioinen mäki, jonka koillisosa on melko kosteaa aluetta. Saarekkeen reunoilla kasvaa sekametsää, ja sen keskiosa on puustoltaan melko harvaa kallioaluetta. Kallioalueen keskellä on hiekkaisempaa, tasaista aluetta. Saarekkeen itäpääty, josta rakenne löytyi, on melko pusikkoista. Saarekkeelle kulkee tie sen länsipuolella sijaitsevalta Neliö-nimiseltä tilalta. Havaittu rakenne sijaitsi pellolle työntyvällä niemekkeellä saarekkeen itäosassa, loivan rinteen alaosassa. Rakenne oli soikean tai suorakaiteenmuotoisen, pohjois-eteläsuuntaisen matalan vallin rajaama. Valli oli turpeen peittämä, ja turpeen alla oli kiviä, joista valli ilmeisesti koostui. Valli oli selkeimmillään rakenteen itäosassa. Siellä vallin ulkoreuna oli selkeä ja melko jyrkkä, rakenteen sisäosaan valli taas laski loivemmin. Rakenteen länsiosassa kasvillisuus oli niin runsasta, ettei rakenteen länsireunaa voitu havaita kunnolla. Maasto nousi kuitenkin rakenteen länsipuolella melko voimakkaasti, joten rakenteen leveys oli ilmeisesti enintään noin 3 m, pituus noin 13 m. Rakenteen molemmissa päissä vallin sisäpuolella oli pyöreä, matala kuoppa. Molempien kuoppien halkaisija oli noin 3 metriä. Rakenteen sisäpuolelle, sen pohjoispäädyn kuoppaan, tehtiin noin 50 x 50 cm kokoinen koekuoppa. Koekuopassa havaittiin turpeen alla paksu (n. 20 cm) kerros tummanruskeaa, lähes mustanruskeaa multavaa hiekkaa. Hiekan joukossa oli pieniä palaneita kiviä. Hiekkakerroksen alta esiin tuli suurehkoja, halkaisijaltaan vähintään 20 cm olevia kiviä, jotka olivat mahdollisesti palaneita. Kuopan kaivaminen pysäytettiin niihin. Löytönä kuopasta tuli muutamia paloja kirkasta, vaaleanvihreää ikkunalasia. Paloja ei talletettu. Havaittujen rakenteiden ja löytöjen perusteella kyseessä on todennäköisesti melko myöhäiseltä historialliselta ajalta (1700-luku tai todennäköisesti sen jälkeinen aika) peräisin oleva rakennuksen jäännös. Koska siihen ei havaittu liittyvän uunia, kyseessä saattaa olla ulkorakennus, tai sitten uuni on purettu myöhemmin.
metsakeskus.1000045507 853 Aurajoki 3 10001 12017 13000 11002 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045507 Sijaintipaikka on Aurajoessa Turun keskustassa. Viistokaikuluotauksessa havaittuja ilmiöitä, jotka voivat olla merkki vedenalaisesta arkeologisesta kohteesta: Mahdollinen tukki tai hirsi, jonka pituus on neljä metriä.
metsakeskus.1000045507 853 Aurajoki 3 10001 12018 13000 11002 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045507 Sijaintipaikka on Aurajoessa Turun keskustassa. Viistokaikuluotauksessa havaittuja ilmiöitä, jotka voivat olla merkki vedenalaisesta arkeologisesta kohteesta: Mahdollinen tukki tai hirsi, jonka pituus on neljä metriä.
metsakeskus.1000045508 853 Aurajoki 4 10001 12017 13000 11000 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045508 Sijaintipaikka on Aurajoessa Turun keskustassa. Viistokaikuluotauksessa havaittuja ilmiöitä, jotka voivat olla merkki vedenalaisesta arkeologisesta kohteesta: anomalia, josta nousee kapea varjo noin 0,9 metrin korkeuteen pohjasta.
metsakeskus.1000045508 853 Aurajoki 4 10001 12000 13000 11000 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045508 Sijaintipaikka on Aurajoessa Turun keskustassa. Viistokaikuluotauksessa havaittuja ilmiöitä, jotka voivat olla merkki vedenalaisesta arkeologisesta kohteesta: anomalia, josta nousee kapea varjo noin 0,9 metrin korkeuteen pohjasta.
metsakeskus.1000045509 853 Aurajoki 5 10001 12017 13000 11000 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045509 Sijaintipaikka on Aurajoessa Turun keskustassa. Viistokaikuluotauksessa havaittuja ilmiöitä, jotka voivat olla merkki vedenalaisesta arkeologisesta kohteesta: melko kirkas kaareva kaiku.
metsakeskus.1000045509 853 Aurajoki 5 10001 12000 13000 11000 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045509 Sijaintipaikka on Aurajoessa Turun keskustassa. Viistokaikuluotauksessa havaittuja ilmiöitä, jotka voivat olla merkki vedenalaisesta arkeologisesta kohteesta: melko kirkas kaareva kaiku.
metsakeskus.1000045510 853 Aurajoki 6 10001 12017 13000 11000 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045510 Sijaintipaikka on Aurajoessa Turun keskustassa. Viistokaikuluotauksessa havaittuja ilmiöitä, jotka voivat olla merkki vedenalaisesta arkeologisesta kohteesta: Pienehkö epämääräinen kaiku joka nousee noin 0,3 metriä pohjasta
metsakeskus.1000045510 853 Aurajoki 6 10001 12000 13000 11000 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045510 Sijaintipaikka on Aurajoessa Turun keskustassa. Viistokaikuluotauksessa havaittuja ilmiöitä, jotka voivat olla merkki vedenalaisesta arkeologisesta kohteesta: Pienehkö epämääräinen kaiku joka nousee noin 0,3 metriä pohjasta
metsakeskus.1000045511 853 Aurajoki 7 10001 12017 13000 11002 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045511 Sijaintipaikka on Aurajoessa Turun keskustassa. Viistokaikuluotauksessa havaittuja ilmiöitä, jotka voivat olla merkki vedenalaisesta arkeologisesta kohteesta: Pitkänomainen anomalia, pituus 10 metriä, leveys 2,5 metriä, etelänpuoleisella sivulla epäselvää muodostumaa.
metsakeskus.1000045511 853 Aurajoki 7 10001 12000 13000 11002 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045511 Sijaintipaikka on Aurajoessa Turun keskustassa. Viistokaikuluotauksessa havaittuja ilmiöitä, jotka voivat olla merkki vedenalaisesta arkeologisesta kohteesta: Pitkänomainen anomalia, pituus 10 metriä, leveys 2,5 metriä, etelänpuoleisella sivulla epäselvää muodostumaa.
metsakeskus.1000045513 434 Sarvilahti pohjoisranta 10002 12008 13091 11033 27013 451762.00000000 6702371.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045513 Metallinetsinnässä löytynyt kohde. Saattaa olla kalmisto tai kätkö. Rautakaudella pienenä saarena ollut kivinen kumpu, josta koekaivausryhmä tutki 2 x 3 metrin kokoisen alueen metallinetsijöiden havaitsemien löytöjen kohdalta. Löytöinä kohteesta on mm. putkikirveen terä, tuluskivi ja saviastian pala. Tutkimuksissa ei löytynyt merkkejä hautauksista. Kaivausalueen ympäristöön kaivettiin kahdeksan löydötöntä koekuoppaa.
metsakeskus.1000045513 434 Sarvilahti pohjoisranta 10002 12008 13091 11033 27014 451762.00000000 6702371.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045513 Metallinetsinnässä löytynyt kohde. Saattaa olla kalmisto tai kätkö. Rautakaudella pienenä saarena ollut kivinen kumpu, josta koekaivausryhmä tutki 2 x 3 metrin kokoisen alueen metallinetsijöiden havaitsemien löytöjen kohdalta. Löytöinä kohteesta on mm. putkikirveen terä, tuluskivi ja saviastian pala. Tutkimuksissa ei löytynyt merkkejä hautauksista. Kaivausalueen ympäristöön kaivettiin kahdeksan löydötöntä koekuoppaa.
metsakeskus.1000045515 638 Räknabacken 10002 12001 13014 11006 27007 422680.00000000 6696964.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045515 Kuninkaankartastoon merkitty torpanpaikka. Alueella on rakennusten perustuksia ja käytöstä jääneitä peltoja. Alue on kallioinen ja kivinen. Metsäniemekkeen kärjessä on runsaasti kaatunutta lahopuustoa ja vesakkoa, joka vaikeuttaa havainnointia. Sen reunoille on siirretty koneella kookkaita kiviä. Paikalla on kuitenkin havaittavissa kookas rakennuksen pohja, josta on kivirivejä näkyvissä. Pohja on samoilla kohdin kuin karttaan merkitty torpan paikka. Voisiko kyseessä olla piharakennus/navetta. Metsäniemekkeen itäreunassa on kaatuneiden puiden alla suorakaiteen muotoinen kohouma, joka on mahdollisesti rakennuksen pohja. Aivan niemen eteläkärjessä on vierekkäisiä suorakaiteen muotoisia kaivantoja, joiden ympärillä on maavallit. Kohteen rajaus ja luonne tulee tarkastaa.
metsakeskus.1000045516 491 Karila 1 10002 12008 13000 11033 27019 511284.00000000 6837861.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045516 Paikalta on löytynyt 22.10.2022 metallinetsinnässä ristiretkiaikainen soikea kupurasolkipari (LÖY321956) sekä sulanut kupurasoljen katkelma, keihäänkärkiä ja vyönsolki (ILM25019). Kohde vaatii lisäselvitystä.
metsakeskus.1000045518 320 Tonkopuro 3 10007 12011 13116 11042 27028 547009.00000000 7383277.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045518 Herajärven itäpuolella harjanteen laella, Herakankaantien ja Kuusamontien väliin jäävällä harjanteella, on neljä tuliasemaa. Ne ovat kulmikkaita kaivantoja, joissa on toispuoleinen valli. Niiden torjuntasuunta vaikuttaa olevan etelään. Kohdepiste osoittaa poteroon 3, muut alakohteina.
metsakeskus.1000045521 320 Herajärvi 2 10007 12011 13116 11042 27028 546545.00000000 7383321.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045521 Soikeahko valliton kuoppa, jolla on halkaisijaa noin 4 m ja syvyys noin 0,6 m verran. Kuopassa ei kairaamalla todettu huuhtoutumiskerrosta, tosin se vaikuttaa ylipäätään puuttuvan tai olevan hyvin heikko alueella. Ulkoisesti kuoppa sopisi muuten pyyntikuopaksi, mutta sen seinämät ovat paikoitellen hyvin jyrkät, mikä saa aikaan epäilyksen siitä, että kyseessä olisi kuitenkin tuliasema. Tähän tulkintaan lopulta päädytään.
metsakeskus.1000045522 320 Herajärvi 3 10007 12011 13116 11042 27028 546981.00000000 7383496.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045522 Paikalla on kulmikas kaivanto, jossa on havaittavissa toispuoleinen valli. Ulkoisten piirteiden perusteella kyseessä on potero.
metsakeskus.1000045523 545 Långgrund 10002 12016 13152 11006 27008 195182.00000000 6957815.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045523 Katajan peittämä rakennuksen jäännös, joka sijaitsee harjulla kalastuskarilla. Paikalla erottuu pyöristyneistä ja särmikkäistä kivistä aseteltu kivijalka. Pituus 4.9 m (pohjoinen-etelä) ja leveys 4.2 m. Koillisnurkassa on suuria lohkareita, mahdollisesti tulisijan jäännös. Kivijalka näkyy vuoden 1955 ilmakuvassa. Todennäköisesti sen kalasaunan perusta, jonka saaren eteläkärjen muistomerkissä mainitaan olleen saaressa 10.5.1880 tapahtuneen haaksirikon aikana. Metsähallituksen PAVE-järjestelmän arkeologinen kohde numero 215991. Långgrundetissa on lisäksi rantakivikkoon raivattuja veneenvetouria, kts. alakohteet, 1900-luvun laituri, kaksi rajakiveä ja kaksi siirtolohkareen yhteyteen kivistä ladottua tilapäisasumuksen tai ampumasuojan jäännöstä.
metsakeskus.1000045524 239 Mustinjärvi 10007 12001 13000 11006 27009 457985.00000000 7026726.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045524 1960-1970- luvulla autioituneen pientilan vanhan pihapiirin tuntumassa on lähde, jonka reunalla on hirsi- ja kivirakenteita. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045525 425 Ahla 10007 12001 13016 11006 27000 423772.00000000 7188662.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045525 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045526 425 Arvola 1 10007 12001 13016 11006 27000 423704.00000000 7188927.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045526 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045527 425 Arvola 2 10007 12001 13016 11006 27000 423703.00000000 7188857.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045527 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045528 425 Arvola 3 10007 12001 13016 11006 27000 424208.00000000 7187707.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045528 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045529 320 Herakangas 10002 12016 13170 11004 27000 547494.00000000 7383485.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045529 Tonkopuron länsipuolella, törmän päällä, nimeämättömästä lammesta noin 117 m luoteeseen metsäisellä, mäntyvaltaisella, mätästelevällä kankaalla sijaitsee yksittäinen pyyntikuoppa. Kuoppa on pyöreä, suppilomainen ja valliton. Sillä on halkaisijaa noin 4 m syvyyden ollessa 0,8 m luokkaa. Kuopan päällä on lahonnut puunrunko poikittain.
metsakeskus.1000045530 320 Kirppakangas 2 10002 12016 13170 11004 27000 547922.00000000 7383338.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045530 Kirppakankaan pohjoispuolella, kuivalla varpuvoittoisella havupuuta kasvavalla kankaalla, on yksittäinen laakean pyöreä valliton pyyntikuoppa, jonka halkaisija on noin 4 m ja syvyys 0,5 m luokkaa. Kuoppa sijaitsee hakkuuaukealla ja siinä on jkv. hakkuujätettä, mutta itse kuoppa vaikuttaa vahingoittumattomalta.
metsakeskus.1000045531 425 Lukkarin puustelli 10007 12001 13015 11006 27000 424111.00000000 7188860.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045531 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen lukkarin virkatalo. Alue on edelleen asuttu. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045532 425 Bisi 10007 12001 13016 11006 27000 424122.00000000 7188192.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045532 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045533 425 Foudila 10007 12001 13016 11006 27000 423835.00000000 7187471.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045533 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045534 425 Heikko 10007 12001 13016 11006 27000 423815.00000000 7188091.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045534 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045535 425 Heiskari 3 10007 12001 13016 11006 27000 423509.00000000 7187987.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045535 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045536 425 Hirvelä 10007 12001 13016 11006 27000 423971.00000000 7188374.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045536 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045537 425 Härmä 1 10007 12001 13016 11006 27000 423836.00000000 7188499.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045537 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045538 425 Härmä 2 10007 12001 13016 11006 27000 423918.00000000 7188283.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045538 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045539 425 Härmälä 10007 12001 13016 11006 27000 424236.00000000 7187757.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045539 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045540 425 Juustila 1 10007 12001 13016 11006 27000 424241.00000000 7187687.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045540 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045541 425 Juustila 2 10007 12001 13016 11006 27000 424220.00000000 7187663.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045541 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045542 425 Kaitera 10007 12001 13016 11006 27000 423496.00000000 7187377.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045542 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045543 425 Kilola 10007 12001 13016 11006 27000 423163.00000000 7187113.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045543 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045544 425 Kokko 1 10007 12001 13016 11006 27000 423051.00000000 7187307.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045544 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045545 425 Kokko 2 10007 12001 13016 11006 27000 423075.00000000 7187316.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045545 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045546 425 Krankkala 2 10007 12001 13016 11006 27000 423894.00000000 7188536.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045546 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045547 425 Martinkauppi 10007 12001 13016 11006 27000 423715.00000000 7187572.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045547 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045548 425 Matinlauri 1 10007 12001 13016 11006 27000 423692.00000000 7187419.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045548 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045549 425 Matinlauri 2 10007 12001 13016 11006 27000 423728.00000000 7187391.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045549 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Kohde on osin autioitunut arvioitu muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045550 425 Moukka 10007 12001 13016 11006 27000 424205.00000000 7187646.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045550 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045551 425 Ojanperä 2 10007 12001 13016 11006 27000 424489.00000000 7186523.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045551 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045552 425 Okkonen 10007 12001 13016 11006 27000 424178.00000000 7187621.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045552 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045553 425 Pietilä 3 10007 12001 13016 11006 27000 424313.00000000 7187835.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045553 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045554 425 Piipari 10007 12001 13016 11006 27000 423999.00000000 7187483.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045554 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045555 425 Pilto 10007 12001 13016 11006 27000 424323.00000000 7187867.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045555 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045556 425 Poutala 10007 12001 13016 11006 27000 423936.00000000 7187466.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045556 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045557 320 Kirppakangas 3 10002 12016 13170 11004 27000 548232.00000000 7383020.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045557 Siltapuron ja Tonkopuron väliin jäävän Kirppakankaan laella, kankaan poikki kulkevan Raakuntien länsipuolella, osittain hakkuuaukealla kankaan keskivaiheilla sijaitsee 5 pyyntikuoppaa luode-kaakko -suuntaisessa noin 200 m pitkässä linjassa. Kohdepiste osoittaa pyyntikuoppaan 3, muut pyyntikuopat ovat alakohteina.
metsakeskus.1000045559 791 Soidinkallio 2 10001 12016 13175 11002 27000 460805.00000000 7106386.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045559 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045560 791 Soidinkallio 3 10001 12016 13175 11002 27000 460804.00000000 7106367.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045560 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta.
metsakeskus.1000045562 581 Saaresjärvi 10007 12004 13051 11006 27008 300844.00000000 6883054.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045562 Rajamerkki sijaitsee ojitetulla rämeellä. Sijaintiin nähden rakenne on varsin kookas. Se on ladottu suorakulmaiseksi kivilaaoista. Päällä on suurehko kivipaasi. Rajamerkin mitat ovat 170 x 160 cm, tosin kaakkoisin kulma puuttuu. Rakenne on luode–kaakko-suuntainen. Korkeus on enimmillään 40 cm ja paasi itsessään vielä 50 cm. Useimmat reunat ovat kuitenkin sen verran matalalla, että turve on kasvanut jo reunojen päälle. Paasi on jäkälän peittämä, eikä siitä havaittu kaiverruksia. Ympäristöstä ei havaittu viisarikiviä. Rakenne on pääosin sammaloitunut ja kasvaa ruohoa sekä nuoria mäntyjä. Kurun ja Parkanon välinen raja kulki pitäjänkarttojen mukaan nykyisen Parkanon alueella Saaresjärven merkin kohdalla vuoteen 1925, jolloin Kurun läntisin osa liitettiin Parkanoon. Ikaalisten emäpitäjän itäraja on merkitty Saaresjärven rajamerkin lähelle – mutta selvästi sen koillispuolelle (Lylynevalle) – jo Hanssonin vuoden 1650 karttaan. Vuoden 1806 kartalla (Tillberg) rajamerkin sijaintipaikka on keskellä tarkemmin rajaamattomia Ikaalisten ja Ruoveden pitäjien kruununmaita. Rajamerkin tekoajan voi siis määrittää 1800-luvulle.
metsakeskus.1000045563 290 Pitkäpalo 10002 12016 13175 11006 27000 639761.00000000 7146820.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045563 Tervahauta, halkaisija noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045566 272 Herlevinharju 4 10002 12016 13175 11006 27000 346247.00000000 7072061.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045566 Tervahauta sijaitsee Herlevinharjun keskiosissa metsäautotien länsipuolella. Tervahaudan koko halkaisija on noin 25 metriä ja kuopan halkaisija noin 8 metriä. Halssi on tervahaudan koillisreunassa. Tervahaudan lähiympäristössä on erikokoisia kuoppia ja painanteita, joista osa saattaa liittyä tervanpolttoon.
metsakeskus.1000045567 320 Kirppakangas 4 10002 12016 13170 11004 27000 548757.00000000 7382703.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045567 Tonkopuron ja Siltapuron välisen Kirppakangas-nimisen kankaan keskivaiheilla retkeilyreitin varrella on 5 pyyntikuoppaa noin 210-metriä pitkässä luode-kaakko -suuntaisessa jatassa. Kangas on tasaista hiekkamaata, aluskasvillisuus on niukkaa ja varpuvoittoista ja puusto koostuu lähinnä nuorehkosta männystä. Kohdepiste osoittaa pyyntikuoppaan 2, muut pyyntikuopat ovat alakohteina.
metsakeskus.1000045568 740 Kieluunmäki 10002 12006 13077 11033 27000 608882.00000000 6864501.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045568 Ruokojärventiestä noin 300 m itään Ahopirtin talon pihan keskellä, pienen tammen alla karkea ja pyöreähkö kivi, halkaisijaltaan 1,2 m ja korkeus 75 cm. Kivessä on seitsemän kuppia, joista neljä noin 7-8 x 3 cm, yksi 5 x 2 cm ja kaksi 4 x 0,5 cm. Kupit on tehty kiven korkeimpaan osaan. Inkeri Kaukonen mainitsi kiven jo inventointikertomuksessa vuodelta 1942 (Muistiinpanoja Kerimäen pitäjässä tavattavista uhrikivistä) sivulla 31: ”Kerimäen Anttolan kylässä kerrottiin olevan vielä seuraavissa paikoissa uhrikiviä, joita en käynyt katsomassa. Lehd. 23 mainitun Pärnäsen talon maalla Kielunmäen mökin luona”.
metsakeskus.1000045569 740 Kokkolankallio 10002 12006 13221 11006 27000 608403.00000000 6864217.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045569 Kokkolankallio-nimisen kallionyppylän vieressä pellolla olevassa kalliopaljastumassa (tai syvälle haudatussa isossa kivessä) korkeammassa osassa on yksi kuppi, kooltaan noin 4 x 0,5 cm. Kuppi on tehty koko kallion pituussuunnassa yli mutkittelevan, käärmettä muistettavan kohokuvion yhteyteen, n. 0,5 m kallion itäpäässä olevasta ”käärmeen päästä” alaspäin, ensimmäisessä mutkassa. Paljastuman koko on noin 3,5 x 2,5 m ja korkeus noin 0,5 m. Sammaloitunut kallio oli osittain peitetty pienillä raivauskivillä.
metsakeskus.1000045570 785 Sirkkasuo koillinen 10002 12001 13000 11033 27018 488472.00000000 7156728.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045570 Alueelta löytynyt viikinkiajan alusta peräisin oleva A-tyypin pyöreä kupurasolki. Löytöpaikalla ja sen ympäristössä havaittiin kairauksissa kuntan alla nokea ja hiiltä (2 cm) ja likamaata (2,5-3 cm). Aluetta halkoo työkoneen ajoura.
metsakeskus.1000045571 615 Palovaara 10002 12016 13175 11006 27000 516622.00000000 7274959.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045571 Tervahauta sijaitsee Palovaaran pohjoisosassa sen itärinteessä vanhan sorakuopan kaakkoispuolella. Haudan halkaisija on 19 m ja kuopan syvyys 0,9 m, halssi suuntautuu itään, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä kuusia ja mäntyjä.
metsakeskus.1000045572 491 Tertti 1 10002 12008 13000 11033 27019 519999.00000000 6841593.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045572 Löytöpaikalta on löytynyt 24.9.2022 metallinetsinnässä A-tyypin soikea kupurasolki (ILM25031;LÖY322047), joka on osittain sulanut. Kohde vaatii lisäselvitystä.
metsakeskus.1000045572 491 Tertti 1 10002 12008 13000 11033 27018 519999.00000000 6841593.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045572 Löytöpaikalta on löytynyt 24.9.2022 metallinetsinnässä A-tyypin soikea kupurasolki (ILM25031;LÖY322047), joka on osittain sulanut. Kohde vaatii lisäselvitystä.
metsakeskus.1000045573 615 Ala-Palolampi 10007 12001 13000 11006 27000 517421.00000000 7272733.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045573 Pienellä mäellä Ala-Palolammen pohjoispuolella on pienen kämpän jäännökset. Varsinainen kämppä on purettu, maaperustuksesta on vain heikot jäljet maastossa, niiden lähellä on puuhelan jäänteet (pieni kuva alhaalla). Noin 30 m kämpän paikasta lounaaseen on kellarikuoppa, mitat noin 3 x 3 m, syvyys > 0,6 m. Kämppä on merkitty vuoden 1971 peruskarttaan.
metsakeskus.1000045574 418 Viioila 10007 12001 13007 11006 27000 322932.00000000 6804951.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045574 1500-luvun alun maakirjoissa mainittu, yhä asutun kylänpaikan sijainti on asemoitu isojakokartan perusteella (Blanck 1829-1830). Tonteista keskimmäinen on tarkastettu maastossa, kylänpaikan muita osia ei. Keskimmäinen isojakokartassa esiintyvistä tonteista sijaoittuu nykyisen Jutilan tilan alueelle. Tilakeskus on yhä asuinkäytössä. Pohjoisin tonteista sijoittuu vielä 1954 peruskartassa esiintyvän Tupalan tilan alueelle, eteläisin puolestaan Pirkkalantien eteläpuolelle, yhä asutun Markkulan tilan alueelle.
metsakeskus.1000045576 615 Pärjänjoki/Vihantakoski 10007 12001 13000 11006 27000 518282.00000000 7271452.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045576 Pärjänjoen Vihantakosken korkean rantatörmän pohjoispuolella on pienen kämpän perustus. Varsinainen kämppä on purettu, paikalla on enää perustuskivet, perustuksen mitat ovat 6 x 4 m. Noin 20 m kämpästä lounaaseen, rinteeseen kaivettu, on kellarikuoppa, mitat noin 3 x 2,5 m, syvyys > 1 m. Kämppä on merkitty vuoden 1971 peruskarttaan. Kyseessä lienee kalastuskämppä.
metsakeskus.1000045577 615 Pitämämaa 10002 12016 13175 11006 27000 501673.00000000 7268024.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045577 Tervahauta sijaitsee Pitämaan länsiosassa eteläisellä alarinteellä hiekkaisella tasanteella lähellä rämettä. Haudan halkaisija on 16 m ja kuopan syvyys 0,7 m, halssi suuntautuu etelään, se on sortunut. Haudan läpi on ajettu useita kertoja metsäkoneella ja sen on sen takia vaurioitunut. Haudan päällä kasvaa nuoria mäntyjä. Tervahaudasta noin 40 m lounaaseen sijaitsee tervapirtin pohja (ks. alakohde). 2024: Tarkastuksessa kohteen todettiin olevan ennallaan. Tervahauta on metsäaurauksessa vaurioitunut. Halssilta on kaivettu kapea oja, joka jatkuu suoraan etelään, rämeikön laitaan saakka.
metsakeskus.1000045577 615 Pitämämaa 10002 12001 13002 11006 27000 501673.00000000 7268024.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045577 Tervahauta sijaitsee Pitämaan länsiosassa eteläisellä alarinteellä hiekkaisella tasanteella lähellä rämettä. Haudan halkaisija on 16 m ja kuopan syvyys 0,7 m, halssi suuntautuu etelään, se on sortunut. Haudan läpi on ajettu useita kertoja metsäkoneella ja sen on sen takia vaurioitunut. Haudan päällä kasvaa nuoria mäntyjä. Tervahaudasta noin 40 m lounaaseen sijaitsee tervapirtin pohja (ks. alakohde). 2024: Tarkastuksessa kohteen todettiin olevan ennallaan. Tervahauta on metsäaurauksessa vaurioitunut. Halssilta on kaivettu kapea oja, joka jatkuu suoraan etelään, rämeikön laitaan saakka.
metsakeskus.1000045578 615 Tuluskangas etelä 10002 12016 13175 11006 27000 504611.00000000 7267156.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045578 Tervahauta sijaitsee Tuluskankaan eteläpuolella kivisen mäen itälaidalla lähellä metsätien risteystä. Haudan halkaisija on 18 m ja kuopan syvyys 0,9 m, halssi suuntautuu koilliseen, pituus 6 m, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä kuusia mäntyjä. Tervahaudasta noin 35 m koilliseen sijaitsee tervapirtin pohja (ks. alakohde).
metsakeskus.1000045578 615 Tuluskangas etelä 10002 12001 13002 11006 27000 504611.00000000 7267156.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045578 Tervahauta sijaitsee Tuluskankaan eteläpuolella kivisen mäen itälaidalla lähellä metsätien risteystä. Haudan halkaisija on 18 m ja kuopan syvyys 0,9 m, halssi suuntautuu koilliseen, pituus 6 m, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä kuusia mäntyjä. Tervahaudasta noin 35 m koilliseen sijaitsee tervapirtin pohja (ks. alakohde).
metsakeskus.1000045579 426 Tatjananpuro 1 10002 12016 13175 11006 27000 625934.00000000 6944063.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045579 Lidar-korkeusmallin perusteella (2.11.2022) alueella on nähtävissä halkaisijaltaan noin 11 metrinen tervahauta, jossa on selvästi erottuvat reunavallit. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045580 426 Tatjananpuro 2 10002 12016 13175 11006 27000 625787.00000000 6944001.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045580 Lidar-korkeusmallin perusteella (2.11.) paikalla on nähtävissä halkaisijaltaan noin 13 metriä oleva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045581 615 Teerikangas länsi 10002 12016 13175 11006 27000 502803.00000000 7265262.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045581 Tervahauta sijaitsee tasaisella kankaalla Teerikankaan länsipuolella. Haudan halkaisija on 20 m ja kuopan syvyys 0,7 m, halssi suuntautuu itään, pituus > 8 m, se on sortunut. Tervahaudan keskellä on pienen rakennuksen maaperustus, mitat 4 x 4 m. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä ja kuusia. Tervahaudasta noin 20 m pohjoiseen sijaitsee tervapirtin pohja (ks. alakohteet).
metsakeskus.1000045581 615 Teerikangas länsi 10002 12001 13002 11006 27000 502803.00000000 7265262.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045581 Tervahauta sijaitsee tasaisella kankaalla Teerikankaan länsipuolella. Haudan halkaisija on 20 m ja kuopan syvyys 0,7 m, halssi suuntautuu itään, pituus > 8 m, se on sortunut. Tervahaudan keskellä on pienen rakennuksen maaperustus, mitat 4 x 4 m. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä ja kuusia. Tervahaudasta noin 20 m pohjoiseen sijaitsee tervapirtin pohja (ks. alakohteet).
metsakeskus.1000045582 615 Piiruanharjut länsi 10002 12016 13175 11006 27000 506196.00000000 7261252.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045582 Tervahauta sijaitsee pienellä soraharjanteella Piiruanharjujen länsipuolella vanhan sorakuopan kaakkoispuolella. Haudan halkaisija on 20 m ja kuopan syvyys 0,8 m, halssi suuntautuu itäkoilliseen, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa pieniä kuusia. Tervahaudasta noin 20 m luoteeseen sijaitsee tervapirtin kiuas (ks. alakohde).
metsakeskus.1000045582 615 Piiruanharjut länsi 10002 12004 13044 11006 27000 506196.00000000 7261252.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045582 Tervahauta sijaitsee pienellä soraharjanteella Piiruanharjujen länsipuolella vanhan sorakuopan kaakkoispuolella. Haudan halkaisija on 20 m ja kuopan syvyys 0,8 m, halssi suuntautuu itäkoilliseen, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa pieniä kuusia. Tervahaudasta noin 20 m luoteeseen sijaitsee tervapirtin kiuas (ks. alakohde).
metsakeskus.1000045583 615 Koivuoja 1 10002 12016 13175 11006 27000 508735.00000000 7262083.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045583 Tervahauta sijaitsee hiekkatasanteella Koivuojan koillispuolella, kohdassa, missä Koivuoja kulkee Piiruanharjujen ja Kitinahon välissä. Haudan halkaisija on 22 m ja kuopan syvyys 0,9 m, halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa isoja kuusia. Haudasta 10 m pohjoiseen on pieni kuonakasa, halkaisija noin 1,5 m, korkeus 40 cm. Tervahaudasta noin 25 m kaakkoon sijaitsee tervapirtin kiuas (ks. alakohteet).
metsakeskus.1000045583 615 Koivuoja 1 10002 12001 13002 11006 27000 508735.00000000 7262083.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045583 Tervahauta sijaitsee hiekkatasanteella Koivuojan koillispuolella, kohdassa, missä Koivuoja kulkee Piiruanharjujen ja Kitinahon välissä. Haudan halkaisija on 22 m ja kuopan syvyys 0,9 m, halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa isoja kuusia. Haudasta 10 m pohjoiseen on pieni kuonakasa, halkaisija noin 1,5 m, korkeus 40 cm. Tervahaudasta noin 25 m kaakkoon sijaitsee tervapirtin kiuas (ks. alakohteet).
metsakeskus.1000045584 615 Koivuoja 2 10002 12001 13002 11006 27000 508719.00000000 7262071.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045584 Tervahaudasta Koivuoja 1 noin 10-20 m lounaaseen on ison savottakämpän pohja, jonka mitat ovat noin 20 x 7,5 m. Sillä on melko matala maaperustus, jossa on paikoitellen havaittu puujäänteet. Sisätila erottuu aluskasvillisuuden perusteella hyvin. Väliseinien paikkoja ei enää havaittu, kaakkoisnurkassa oli pieni osa hirsikehikosta säilynyt. Hirret olivat kirveellä ja sahalla katkaistu. Tulisijan paikkaa ei havaittu. Kämppä on rakennettu joko 1800-luvun loppupuolella tai 1900-luvun alkupuolella; myöhemmin käytettiin yleisesti kivi- tai betoniperustuksia. Vieressä puron rannalla on laavu, ja vuoden 1966 peruskartassa sen kohdalla on tulisijan merkki.
metsakeskus.1000045585 615 Pikku Murtokangas 10007 12001 13000 11006 27000 506203.00000000 7263815.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045585 Paikalle on peruskartassa 1966 merkitty pieni rakennus. Maastossa ei havaittu rakennuksen perustuksen jälkiä, sen sijan löytyi sortunut kaivo, jossa on hirsikehikko, kehikon mitat ovat noin 1,5 x 1, 5 m; syvyys ei turvallisuussyistä ryhtynyt mittamaan. Siellä ollut rakennus on ilmeisesti kokonaan purettu. HUOM! Kaivo saattaa olla vaaralista lapsille ja myös eläimille - kaivon syvyys ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000045587 491 Sutela 2 10002 12008 13000 11033 27000 520534.00000000 6841817.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045587 Paikalta on löytynyt lokakuussa 2022 metallinetsinnässä myöhäisrautakautisen miekan kiekkoponsi (ILM23610; LÖY320321). sekä mm. tasavartisen soljen katkelma, vyönsolki, heloja ja veitsen tuppi ((ILM25040). Kohde on lisätty rekisteriin viimeksi mainittujen löytöjen jälkeen. Löytöjä ei vielä ole luetteloitu. Kohde vaatii lisäselvitystä.
metsakeskus.1000045590 320 Kirppakangas 5 10002 12016 13170 11004 27000 548743.00000000 7382444.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045590 Tonkopuron ja Siltapuron välisen Kirppakangas-nimisen kankaan keskivaiheilla on 5 pyyntikuoppaa noin 310 m pitkässä, lievästi luoteesta itään kaartuvassa jatassa. Kohdepiste osoittaa pyyntikuoppaan 3, loput pyyntikuopat ovat alakohteina.
metsakeskus.1000045592 915 Tervalampi 10002 12016 13175 11006 27000 552797.00000000 6905148.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045592 Aivan Pukkikankaantien varressa sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on 17 metriä.
metsakeskus.1000045593 740 Kessilänmäki 10001 12006 13077 11006 27000 611613.00000000 6859059.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045593 Kerimäen kirkosta noin 11,2 km lounaaseen pienellä mäellä Kessilänmäen eteläpuolella pienen metsäpellon pohjoispuoliskossa suurehko kivi, 3 x 2 x 0,5 m, jossa 2-3 kuoppaa. Selkein on 5 x 0,5 cm ja melko pyöreä, toinen pienemmistä on noin 4 x 0,5 cm mutta ei ihan pyöreä. Toinen pienemmistä on vielä epämääräisempi. Kuoppien pinnat vaikuttavat sileiltä, hiotuilta. Selkein kuoppa on melko keskellä, toiset siitä noin 30 cm lähempänä kiven pohjoista reunaa. Pellon ympärillä kasvaa kuusikkoa. Noin 300 m itään on viereisellä mäellä kuppikivi Kasila b.
metsakeskus.1000045594 915 Korpiaho 10002 12016 13175 11006 27000 554118.00000000 6905079.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045594 Metsässä sijaitsee tervahauta, Korpiahion tilasta noin 277 metriä lounaaseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045595 740 Kyllölänmäki 10002 12006 13077 11006 27000 610152.00000000 6860068.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045595 Kivi on noin 30 m Hannikkalan pellon lounaispuolella, melko jyrkässä rinteessä taimia kasvavassa päätehakkuuaukossa. Kiven lähituntumassa on kymmenkunta osittain säilynyttä viljelyröykkiötä. Kiven tasainen yläpinta on noin 1,5 x 1,5 m ja korkeus noin 1 m. Kivi oli osittain hakkuujätteiden ja mullan peittämä. Kivessä on kaksi kuppia, toinen noin 4×1 cm, toinen 3×0,5 cm. Kupit ovat metrin verran toisistaan erillään.
metsakeskus.1000045596 740 Naukkarinmäki 1 10002 12006 13077 11006 27000 609694.00000000 6861330.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045596 Metsäkoneuran varrella kuusikossa on kivi 1,7 x 1,7 x 1 m, jossa noin 20 kuppia. Suurin osa kupeista on melko tasaisesti kiven metsäkoneuran puoleisella laidalla, mutta myös toisella laidalla on kuppeja, tosin pienempiä. Neljä kuppia on kooltaan noin 9-10 x 5-6 cm, loput ovat pienempiä. Kivi oli löytöhetkellä sammaleen peitossa.
metsakeskus.1000045597 49 Mankby, Ryttars 10007 12001 13014 11006 27006 365350.00000000 6675450.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045597 Fonseenin pitäjänkartassa 1750 on merkitty kaksi torppaa Finnsinmäen länsirinteessä, soldattorp ja dragontorp. Vuoden 1832 kartassa on enää jäljellä Ryttars torp, joka oletettavasti on rakuunatorppa. Torpat näkyvät myös Kuninkaan kartastolla. Tarkastamaton.
metsakeskus.1000045598 740 Naukkarinmäki 2 10002 12006 13077 11006 27000 609676.00000000 6861293.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045598 Naukkarinmäen pitkän moreeniselänteen kaakkoispäässä, 15 m rautatien pohjoispuolella kuusikossa kooltaan 1,7 x 1,3 x 0,7 m kivi, jossa kaksi pyöreää kuppia: yksi selvä 6,5 x 2 cm ja yksi pienempi, 4 x 0,5 cm. Niiden välissä yksi pitkänomainen kuopanne tai hakkaus, 8 x 1,5 x 1 cm. Tämän kiven on Toini-Inkeri Kaukonen kuvannut jo tarkastuskertomuksessaan (“Muistiinpanoja Kerimäen…uhrikivissä, sivu 9, no: 3) Kivestä 5 m junaradalle päin on vanha tilusrajapyykki, jossa ehkä hakkaukset 5 2 ja 4 tai 9. Kivi oli löytöhetkellä heinäkuussa 2019 paljaana sammaleista, ilmeisesti metsätöiden jäljiltä.
metsakeskus.1000045599 740 Naukkarinmäki 3 10002 12006 13077 11006 27000 609480.00000000 6861509.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045599 Naukkarinmäen koillisrinteessä isohko kivi, noin 3 x 2 x 1,5 m; kivi on täysin peittynyt paksujen sammal- ja mustikkapaakkujen alla. Kivi on rinteesäa, yläreuna on lähes maan tasalla ja alareuna on n. 1,5 m korkea. Kiven keskivaiheella on luonnollinen syvennys, johon on tehty kaksi kuppia noin 30 cm etäisyydellä toisistaan.
metsakeskus.1000045602 491 Lampila 8 10002 12008 13000 11033 27000 519713.00000000 6841916.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045602 Paikalta on löytynyt lokakuussa 2022 metallinetsinnässä myöhäisrautakautinen kirves ja nuolenkärki (ILM25050;LÖY322085/ILM23539;LÖY320200) sekä historiallinen pöytäveitsi (ILM23553; LÖY320229). Kohde vaatii lisäselvitystä.
metsakeskus.1000045603 710 Andersrontie 3 10002 12016 13151 11006 27000 321246.00000000 6667297.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045603 Hiilimiilu erottuu matalana kumpareena. Päällä kasvaa mäntyjä. Halkaisija noin 17 metriä. Kohteen ympärillä oli tehty hiljattain harvennushakkuu ja miilun yli kulki ajoura. Se ei kuitenkaan ollut pahemmin vaurioittanut miilua.
metsakeskus.1000045604 425 Puodinmäki 10007 12001 13016 11006 27000 424099.00000000 7189327.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045604 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045605 425 Pyhtinen 1 10007 12001 13016 11006 27000 423577.00000000 7189437.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045605 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045606 425 Pyhtinen 2 10007 12001 13016 11006 27000 424207.00000000 7187997.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045606 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045607 425 Rasila 1 10007 12001 13016 11006 27000 422918.00000000 7187047.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045607 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045608 425 Rasila 2 10007 12001 13016 11006 27000 422875.00000000 7187042.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045608 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045609 425 Rautio 10007 12001 13016 11006 27000 424310.00000000 7187927.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045609 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045610 425 Riikola 1 10007 12001 13016 11006 27000 424168.00000000 7187597.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045610 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045611 425 Riikola 2 10007 12001 13016 11006 27000 424137.00000000 7187550.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045611 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045612 425 Simula 10007 12001 13016 11006 27000 423558.00000000 7188021.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045612 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska alue on osin asuttu, on kohde määritelty muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä. Läheisillä pelloilla on keväällä 2025 tehty metallinetsintää, jossa on löytynyt uuden ajan asutukseen liittyviä rahoja ja pienesineitä. Vanhin selvästi ajoitettava löytö on 1/6 äyrin raha vuodelta 1666.
metsakeskus.1000045613 425 Sipola 10007 12001 13016 11006 27000 423835.00000000 7187576.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045613 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045614 425 Soldan 2 10007 12001 13016 11006 27000 423884.00000000 7188555.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045614 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045615 425 Suni 10007 12001 13016 11006 27000 423929.00000000 7188481.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045615 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045616 425 Sunila 10007 12001 13016 11006 27000 424277.00000000 7188027.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045616 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045617 425 Ursala 10007 12001 13016 11006 27000 424222.00000000 7188102.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045617 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045618 710 Andersrontie 4 10002 12016 13189 11006 27000 321324.00000000 6667420.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045618 Hiilimiilu, halkaisija noin 16 metriä, korkeus noin metrin. Ympärillä kuoppia. Erottuu selkeänä kumpareena maastossa. Päällä kasvaa muutamia isoja mäntyjä. Kohteen ympäristössä on hiljattain tehty avohakkuu. Kohde on hyvässä kunnossa.
metsakeskus.1000045619 710 Pusesbacken 1 10002 12016 13151 11006 27000 320938.00000000 6667976.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045619 Hiilimiilu, jonka halkaisija noin 19 metriä. Erottuu maastossa selkeänä kumpareena.
metsakeskus.1000045620 205 Pöljä 1 10002 12001 13013 11006 27000 489420.00000000 7126305.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045620 Kohteessa on reunoista mitattuna 4 x 3 m laaja soikean muotoinen asumuksenpohja. Pohja yltää maanpinnan alapuolelle, ympärillä on matala valli, itäpäässä olevan kulkuaukon vieressä vallin ulkopuolella on pienen tulisijan l. nuotion jäänteet, jonka kairauksessa esiintyi hiiltä. Karike- ja humuskerroksen alla oli rikastumiskerros, joten kysymyksessä on historiallisen ajan muodostelma, mihin selvästi rakenne viittaa, ikää voi olla yli 100 vuotta. Muodostelman päällä kasvaa nuoria mäntyjä, pintakasvillisuus lähinnä jäkälää.
metsakeskus.1000045621 205 Pöljä 2 10002 12016 13175 11006 27000 489485.00000000 7126182.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045621 Kohteessa on n. 8 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi itään.
metsakeskus.1000045623 418 Hietaniemi 10007 12001 13003 11006 27000 321360.00000000 6801215.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045623 Hietaniemi tunnetaan jo 1500-luvun alun maakirjoista ja on Lempäälän vanhin ratsumiestila. Kohteen paikkatieto perustuu Kuninkaan kartaston merkintään. Yhä asutun tilakeskuksen alueella on useita kivistä tehtyjä rakennusten perustuksia, jotka sijoittuvat vuosien 1959 ja 1973 peruskartoille merkittyjen rakennusten kohdille. Hietaniemen tilan nykyiset rakennukset ovat pääosin peräisin 1900-luvun ensimmäiseltä puoliskolta.
metsakeskus.1000045624 425 Sippola 10007 12001 13016 11006 27000 423710.00000000 7188080.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045624 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045625 425 Wuotila 1 10007 12001 13016 11006 27000 423878.00000000 7187561.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045625 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045626 425 Wuotila 2 10007 12001 13016 11006 27000 423903.00000000 7187555.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045626 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045627 425 Yli-Kestilä 10007 12001 13016 11006 27000 422550.00000000 7186874.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045627 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045628 320 Kirppakangas 6 10002 12001 13001 11004 27000 548744.00000000 7382230.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045628 Noin 170 m Tonkopurosta pohjoiseen, Kirppakangas-nimisen kankaan keskivaiheilla kankaan eteläsivulla on yksittäinen nelikulmaista muotoa tavoitteleva valliton painanne, jonka halkaisija on noin 4 m ja syvyys 0,5 m luokkaa. Kyseeseen tulee ulkoisten piirteiden perusteella todennäköisimmin asumuspainanne.
metsakeskus.1000045629 777 Kylmäniemi 3 10007 12016 13162 11042 27000 600663.00000000 7256102.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045629 Kohde sijaitsee kapean, harjumaisen Kylmäniemen itärinteellä, noin 15 metriä rannasta. Kyseessä on kelopuu, johon on kirveellä hakattu uuttu telkälle. Uuttu on noin 1,3 metrin korkeudella ja suuaukko on järvelle eli itään päin. Kelopuu alkaa olemaan jo laho ja halkeillut. Vanha telkän munituspesä, joka on tehty onttoon keloon lyömällä kirveellä linnulle pesäkolon suu.
metsakeskus.1000045630 425 Anttila 2 10007 12001 13016 11006 27000 422266.00000000 7187149.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045630 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045631 777 Lounaja 10007 12004 13044 11006 27000 609488.00000000 7260090.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045631 Kohde sijaitsee noin kymmenen metriä paikalla olevasta vanhasta verkkovajasta etelään, aivan polun itäreunassa pienellä kumpareella, noin 5 metriä Lounajan rannasta länteen. Kiuas on täysin sammalen peittämä, mutta se erottuu pienenä kohoumana. Sammalten alla on palaneiden kivien kasa jäännöksenä kalamajasta ja sen kiukaasta. Puuosista ei ole enää mitään jäljellä. Kiuaskumpare on halkaisijaltaan noin kaksi metriä ja korkeudeltaan noin 0,7 metriä. Kohde löytyi kun informantti kertoi kuullensa sedältään, että ko. niemekkeessä pitäisi olla vanha kalasaunan kiuas, mutta hän ei ollut sitä löytänyt. Inventoinnissa löysimme kiukaan melko nopeasti maakairalla tunnustellen. Kohteen rajaus Kohde rajautuu kiukaan näkyvien jäännösten mukaisesti, huomioon ottaen, että maan alla saattaa sen ympärillä olla jonkinlaisia säilyneitä rakenteita tai kulttuurikerrostumia varsinaiseen hirsirakennukseen liittyen. Tulkinta: Kalasaunan jäännös viime vuosisadoilta.
metsakeskus.1000045632 425 Kelttu 10001 12001 13016 11006 27000 422539.00000000 7187905.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045632 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka, joka on autioitunut. Kohdetta ei tarkastettu vuoden 2022 inventoinnin aikana, koska se sijaitsi inventointialueen ulkopuolella. Kohde on kuitenkin mainittu inventointiraportissa. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045633 425 Rosi 10007 12001 13016 11006 27000 422192.00000000 7187534.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045633 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045634 425 Suutari 1 10007 12001 13016 11006 27000 422351.00000000 7187820.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045634 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045635 425 Suutari 2 10001 12001 13016 11006 27000 422398.00000000 7187763.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045635 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka, joka on autioitunut. Kohdetta ei tarkastettu vuoden 2022 inventoinnin aikana, koska se sijaitsi inventointialueen ulkopuolella. Kohde on kuitenkin mainittu inventointiraportissa. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045636 777 Matokangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 609333.00000000 7259709.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045636 Kohde sijaitsee harjanteen reunassa Lounajan suoperäisen länsirannan tuntumassa. Kyseessä on tervahauta, jonka halkaisija on kahdeksan metriä. Halssi on järvelle päin eli itään. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä, joilla lienee ikää yli sata vuotta. Tulkinta: Tervahauta, ikä yli sata vuotta.
metsakeskus.1000045637 320 Kirppakangas 7 10002 12016 13170 11004 27000 548608.00000000 7382140.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045637 Kirppakankaan etelälaidalla, noin 65 m Tonkopurosta ja 30 m alueen läpi kulkevasta kävelypolusta pohjoiseen on yksittäinen pyyntikuoppa. Kuoppa on pyöreä, suppilomainen ja ilman selkeää ympärysvallia. Sen halkaisija on noin 5 m syvyyden ollessa 0,5 m luokkaa. Kuopassa kasvaa useampi nuori kuusi.
metsakeskus.1000045638 740 Naukkarinmäki 4 10002 12006 13077 11006 27000 609880.00000000 6861258.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045638 Noin 100 m rautatien pohjoispuolella, 125 m pohjoiskoilliseen kahden pellon välissä kivi, jossa viisi pientä, matalaa kuppia, noin 4 x 0,5 cm. Kivi on pusikoituneessa röykkiössä ja ilmeisesti raivattu viereiseltä pellolta. Kiven mitat noin 1,2 x 1,1 x 0,5 m. Tämän kiven on Toini-Inkeri Kaukonen kuvannut tarkastuskertomuksessaan (“Muistiinpanoja Kerimäen…uhrikivissä”, sivu 10, no: 4), jossa löytyy myös kiven alkuperäinen sijaintipaikka.
metsakeskus.1000045640 740 Silvonsuo 10002 12006 13077 11006 27000 610818.00000000 6860726.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045640 Noin 60 m länteen Tynkkylänmäentien ja Savonlinna-Parikkala -junaradan ylikäytävästä kivi (koko noin 2,5 x 2 x 1,4 m), jossa neljä selvää kuppia, noin 6 x 1-3 cm.
metsakeskus.1000045641 320 Kirppakangas 8 10002 12016 13170 11004 27000 549447.00000000 7382213.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045641 Tonkopuron pohjoispuolella, alueen läpi kulkevan kävelypolun varrella, noin 570 m Kemijärven ja Sallan kunnanrajasta länteen sijaitsee 4 pyyntikuoppaa ja 1 asumuspainanne. Kohdepiste osoittaa asumuspainanteeseen, pyyntikuopat ovat alakohteina.
metsakeskus.1000045642 740 Saramäki 10002 12006 13077 11006 27000 612274.00000000 6860586.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045642 Saramäen talosta noin 240 m pohjoiskoilliseen Saramäen pohjoisrinteessä vaalea, hienorakeinen pyöristynyt kivi (2,2 x 1,8 x 0,5-0,8 m), jonka korkeimmalla kohdalla harjanteen päällä on kolme kuppia rivissä: kaksi isompaa (7 x 2,5 cm ja 7 x 2 cm) ja yksi pienempi (5 x 1 cm). Lähistöllä on viljelyröykkiöden jäännöksiä (mm. 10 m kuppikiven eteläpuolella).
metsakeskus.1000045643 777 Matokangas 2 10002 12016 13170 11002 27000 609239.00000000 7259708.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045643 Kyseessä on Lounajan ja Lounat-Valkeisen välisen kapean kannaksen harjanne, joka on hiekkamaata. Itään päin maasto laskee Lounajan suuntaan ja muuttuu soiseksi. Puusto on mäntyä. Aluskasvillisuutena suopursua, sammalta, puolukkaa. Kyseessä on kymmenen pyyntikuopan muodostama systeemi, joka katkaisee järvien välisen kapean kannaksen. Pyyntikuoppia on yhteensä 10 ja ne ovat noin 40 x 50 metrin kokoisella alueella. Suurin osa kuopista sijaitsee melko tiiviinä rykelmänä harjanteen lakialueella. Kuoppa 1: Sijaitsee harjanteen länsipäässä. Kuopan päällä on katkennut kelo. Kuopan halkaisija on noin kaksi metriä ja syvyys noin 0,5 metriä. Kuopan ympärillä on heikot vallit. Vallissa on sammalen alla huuhtoutumiskerros, jonka paksuus on noin 1,5 cm. Kuoppa 2: Sijaitsee noin 5 metriä edellisestä itään. Kaakko-luoden suuntaisen kuopan koko on noin 1,5 x 2 metriä ja syvyys noin puoli metriä. Kuoppa 3: Sijaitsee harjanteen eteläjuuressa. Kaakko-luode -suuntaisen kuopan koko on 2 x 2,8 metriä ja syvyys noin 0,7 metriä. Kuopan ympärillä on vallit. Kuoppa 4 : Sijaitsee harjanteen päällä. Kyseessä on alueen suurin kuoppa. Sen halkaisija on kolme metriä ja syvyys 1,3 metriä. Kuopan ympärillä on matalat vallit. Kuoppa 5: Sijaitsee edellisestä noin viisi metriä pohjoiseen. Itä-länsi -suuntaisen kuopan koko on 2,2 x 2,6 metriä, syvyys 1,1 metriä. Kuopan ympärillä on matalat vallit. Kuoppa 6: Sijaitsee kuopasta 4 suunnilleen kolme metriä itään. Kaakko-luode -suuntaisen kuopan koko on 2 x 2,5 metriä, kuopan syvyys on noin metrin. Kuopan ympärillä on matalat vallit. Kuoppa 7: Sijaitsee pienen kumpareen päällä harjanteesta itään. Kaakko-luode -suuntaisen kuopan koko on 1,9 x 2,8 metriä ja syvyys noin 0,8 metriä. Kuopan ympärillä on matalat vallit. Kuoppa 8: Sijaitsee edellisestä noin kolme metriä itään. Kaakko-luode -suuntaisen kuopan koko on 2,4 x 2,8 metriä, syvyys noin metrin. Kuopan ympärillä on vallit. Kuoppa 9: Sijaitsee pienen kumpareen koillisjuuressa. Kaakko-luode -suuntaisen kuopan koko on 2 x 2 metriä, syvyys noin puoli metriä. Kuopan ympärillä on heikot vallit. Kuoppa 10: Sijaitsee loivassa rinteessä. Etelä-pohjois -suuntaisen kuopan koko on 1,5 x 2 metriä, syvyys puoli metriä. Kuopan ympärillä on vallit. Tulkinta: Kyseessä on pyyntikuoppakohde, joka sijaitsee otollisella paikalla kahden vesistön välisellä kannaksella. Kuopat muodostavat järjestelmän, joka sulkee kannaksen parhaan läpikulkupaikan. Kuoppia ympäröivissä valleissa oli noin 1,5 sentin vahvuinen huuhtoutumiskerros, joten niillä on jo verraten paljon ikää. Ne voivat olla esihistoriallisiakin. Tarkempaa iän määritystä ei kuitenkaan ilman tutkimuksia ole mahdollista antaa Pyyntikuoppien paikkatiedot ks. alakohteet
metsakeskus.1000045644 740 Sopukanmäki 10001 12006 13077 11006 27000 612042.00000000 6860632.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045644 Sopukanmäen itärinteessä pöytämäinen, hieman kolmionmuotoinen kivi (4 m x 1-3 m x 0,9-1,2 m), jonka itälaidalla, kiven leveimmässä päässä ja korkeimmassa kulmassa on kaksi matalaa pyöreää syvennystä noin 15 cm toisistaan. Pienempi on noin 5 x 1 cm, suurempi noin 8 x 1,5 cm. Kupit ovat hyvin loivareunaiset ja matalat. Kivi on vaalea ja täplikäs. Löytöhetkellä kivi oli vajaa 10 cm paksun, osin vielä roudassa olevan sammal- ja multakerroksen alla, joten koko kiven pintaa ei ole katsottu. Sopukanmäellä on etenkin sen pitkässä kaakkoisrinteessa useassa paikassa erikokoisia viljelyröykkiöitä ja mäen pohjoispuolella on Sopukansuon röykkiöalue. Lähimaastossa on kuppikivet Kuoppasuo, Sopukansuo ja Saramäki
metsakeskus.1000045646 740 Tiisanmäki 1 10002 12006 13077 11006 27000 589992.00000000 6876270.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045646 Tiisanmäen luoteisrinteessä 3,7 x 2 x 1,5 m kivi, jossa ainakin kaksi pyöreää ja syvää kuppia noin 30 cm toisistaan. Mitat 9 x 5 cm ja 8 x 4 cm.
metsakeskus.1000045647 740 Tiisanmäki 2 10002 12006 13077 11006 27000 590667.00000000 6876497.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045647 Tiisanmäen pohjoisrinteessä (Tiisanrinteessä) kuusikossa noin 2,2 x 2,2 x 0,8 m kivi, jossa kaksi pyöreää ja hyvin matalaa kuppia noin 50 cm toisistaan. Koko noin 5 x 0,5 cm ja 4 x 0,5 cm.
metsakeskus.1000045648 777 Nimetön lampi 10002 12016 13175 11006 27009 604317.00000000 7258286.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045648 Tervahauta sijaitsee Aittojoen itäpuolella ja Variskankaan eteläpuolella sijaitsevan vetisen suon etelälaidalla ja pienen nimettömän lammen eteläpuolella. Maasto on hieman kumpuilevaa, mutta korkeuserot eivät ole alueella suuria. Tervahauta on valtaosin kuivalla kankaalla, jossa aluskasvillisuutta on vähän ja se koostuu pääasiassa jäkälästä, sammalesta ja matalista varvuista. Halssin kohdalla maa on hieman kosteampaa. Puusto alueella on pääosin mäntyä ja kuusta. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 7 metriä (vallin päältä vallin päälle askelin mitattuna) ja siinä on selkeät vallit. Haudan syvyys on noin metri. Tervahauta näkyy hyvin hiljattain (vuonna 2016) linjatulta retkeilypolulta, joka kaartuu noin 15 metrin päässä haudasta. Halssi suuntautuu luoteeseen ja se on pituudeltaan noin viisi metriä ja leveydeltään noin kolme metriä. Haudan päällä kasvaa pituuskasvuaan pian lopettamassa olevia mäntyjä. Arvioin ne hieman alle satavuotiaiksi. Haudan ympärillä ei ole palokuoppia tai muita kaivantoja, vaan yleisilme on varsin siisti. Kairaan jää paksu hiilikerros. Tulkinta: Veden korkealla ollessa tervaa on saatettu voida kuljettaa vesitse Aittojoelle, sillä halssi suuntautuu suon suuntaan. Tervahaudan päällä kasvavan puuston perusteella tässä haudassa tervaa lienee valmistettu 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Noin 460 metriä kohteesta kaakkoon on toinen vastaavankokoinen ja -ikäinen tervahauta.
metsakeskus.1000045649 777 Pahkoniemi koillinen 10002 12009 13094 11002 27000 608733.00000000 7257627.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045649 Nuorehkolta vaikuttanut kuoppa havaittiin Hossan kulttuuriperintökohteisiin tutustuessa 13.6.2018, mutta tarkemmin sitä ei dokumentoitu eikä koordinaatteja otettu ylös. Jälkikäteen huomattiin, että kuoppa on mainittu Räihälän inventointikertomuksessa vuonna 1998. / P. Pelttari Kohde on mainittu muinaisjäännösrekisterissä Joukojärven kivikautisen asuinpaikan (777010295) yhteydessä. Räihälä 1998: "Reilu viisi sataa metriä kohteesta koilliseen, Virtasalmen niemelle vievän kaistaleen korkeimmalla kohdalla oli lisäksi pieni kuopanne. Mitoiltaan kuoppa oli 2x1 metriä, syvyydeltään se oli noin 50 cm. Ei ole poissuljettua, että kyseessä olisi yksittäinen pyyntikuoppa. Tosin noin 200 metriä tämän kuopan pohjoispuolelle on peruskarttaankin merkitty tervahaudan paikka, joten ihmistoimintoja alueella on ollut runsaasti myös historiallisina aikoina."
metsakeskus.1000045653 777 Pikku-Nimetön pohjoisranta 10002 12016 13175 11006 27000 607131.00000000 7257110.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045653 Tervahauta sijaitsee viitisen metriä rannasta, loivassa rinteessä. Se on halkaisijaltaan noin 12 metriä. Vallit, joiden korkeus vaihtelee 0.3–0.8 metriä, ovat kolmisen metriä leveät. Haudan ylärinteen puolella valli erottuu lähes yksinomaan sen ulkopuolta kiertävän palouran vuoksi. Uran lisäksi hautaa ympäröi joissain paikoin yksittäisemmän näköisiä palokuoppia. Haudan keskellä on laakea kuusimetrinen painanne, joka on noin 0,8 metriä syvä keskeltä. Tervahaudan ränni on järvelle päin. Se on epämääräisen muotoinen ja vain pari metriä pitkä, hyvin kevyesti maastoon kaivettu. Tämä johtuu varmasti siitä, että uran päästä on vain muutama metri järveen. Uran reunat ovat erodoituneet, hiekka ja hiiltyneet puut pistävät selvästi esiin maasta. Puut ovat edelleen ladotun näköisesti kasassa. Tervahauta on mainiosti retkeilyreitin varrella. Polku kulkee metrin päässä sen pohjoispuolella. Vaikka haudan päällä kasvaa joitakin täysikasvuisia mäntyjä, erottuu se selvästi maastossa. Tulkinta: Pikku-Nimettömän tervahauta liittyy kainuulaiseen tervaperinteeseen, jonka kukoistuskausi oli 1800-luvulla. Tervan kysyntä oli tuolloin maailmanmarkkinoilla suurta, ja Oulusta oli kehittynyt 1800-luvun alussa yksi merkittävimmistä tervasatamista Suomessa. Vuosisadan loppupuolella isojaon saattaminen päätökseen vaikeutti tuotantoa Suomussalmellakin. Lopulta puisten laivojen rakentamisen loppuminen 1900-luvun alkupuolella supisti kysynnänkin. Kuitenkin vielä vuonna 1900 tuotettiin Suomussalmella tervaa noin 7000 tynnyriä, lähes 900 000 litraa. Vester Lippo (toim.) 1999. Juuret selkosessa. Suomussalmen Hossan ja Selkoskylän kyläkirja. Myllylahti oy.
metsakeskus.1000045654 777 Porkkakoski 10002 12004 13051 11006 27000 603811.00000000 7259898.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045654 Informantti ilmoitti kesällä 2020, joka toimitti kohteesta myös koordinaatit ja kuvat. Kohteen on ilmoittanut myös toinen henkilö, joka arveli kivikasan voivan liittyä noin 100 vuotta sitten tehtyyn paasilinjan tekoon (metsäinventointi). Kivilatomus on Porkkakoskelle johtavan vanhan uran päästä noin 130 metriä lounaaseen. Paikalla kasvaa harvakseltaan arviolta yli satavuotiaita mäntyjä sekä kuusia ja lehtipuita, Aluskasvillisuus koostuu varvuista ja sammalista. Paikalla on metrin korkea kivilatomus, jonka halkaisija on 1,3 metriä. Se koostuu vaihtelevan kokoisista kivistä, joista suurin esillä oleva on noin 1,1 x 0,7 metrin kokoinen. Kivien pinnalla kasvaa jäkälää ja sammalta, lounaispuolella koillispuolta enemmän. Reunakivien keskelle on kasattu pienempiä kiviä. Latomuksen keskellä/päällä on jäkälättömästä/sammalettomasta paikasta päätellen ollut vielä yksi suurempi kivi, mutta sitä ei ympäristöstä havaittu, kuten ei myöskään latomuksessa mahdollisesti olevia merkintöjä. Tulkinta: Rajamerkki tai vastaava. Toisen ilmoittajan teoria paasilinjan merkistä hyvin mahdollinen.
metsakeskus.1000045655 777 Talassalmi 10007 12005 13184 11006 27009 611578.00000000 7265549.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045655 Kohde sijaitsee Talasjärven ja Puukkojärven välisen Talassalmen kohdalla, salmen länsirannalla, neljän metrin etäisyydellä vesirajasta. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Kohteessa on merkkipuu. Puu on 25 cm paksu kelottuva mänty, jonka rungossa eteläsivulla, 1,5 m korkeudella, on 30 cm korkea ja 8 cm leveä pilkka, johon on hakattu kirveellä lovi. Pilkka on kasvanut osittain umpeen. Tulkinta: Kyseessä on 1900-luvulle ajoittuva merkkipuu. Kohteen käyttötarkoitus ei ole tiedossa. Se voi sijaintinsa perusteella liittyä esimerkiksi kalastukseen
metsakeskus.1000045656 564 Luotsiasemantie 6 10002 12001 13013 11006 27000 420051.00000000 7232677.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045656 Kohde koostuu rakennuksen pohjasta ja siihen liittyvästä kivisestä kummusta, jotka sijaitsevat Luotsiasemantien pohjoispuolella, noin 1 metrin etäisyydellä tien reunasta. Rakennuksen pohja on valleineen kooltaan 4,8 x 4 metriä ja sisäosan koko on noin 3,4 x 1,6–2 metriä. Kivijalka on noin 30–40 cm korkea ja 80 cm leveä. Kivinen kumpu sijaitsee rakennuksen pohjan lounaispuolella noin 3 metrin etäisyydellä (ks. alakohde). Kohde on mahdollisesti 1700-luvulle ajoittuva rakennuksen pohja. Alueella tiedetään sijainneen rakennuksia jo 1700-luvun lopulla, joskin tunnettujen karttojen perusteella alueelle ei asemoidu suoraan rakennusta 1700-1800-lukujen kartoissa. Kohteen kairaukset ja koepistot tukevat kohteen ajoittumista 1700-luvulle. Rakennuksen kohdalle ei asemoidu rakennusta uudemmissa, 1900-luvulta peräisin olevissa kartoissa.
metsakeskus.1000045656 564 Luotsiasemantie 6 10002 12009 13093 11006 27000 420051.00000000 7232677.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045656 Kohde koostuu rakennuksen pohjasta ja siihen liittyvästä kivisestä kummusta, jotka sijaitsevat Luotsiasemantien pohjoispuolella, noin 1 metrin etäisyydellä tien reunasta. Rakennuksen pohja on valleineen kooltaan 4,8 x 4 metriä ja sisäosan koko on noin 3,4 x 1,6–2 metriä. Kivijalka on noin 30–40 cm korkea ja 80 cm leveä. Kivinen kumpu sijaitsee rakennuksen pohjan lounaispuolella noin 3 metrin etäisyydellä (ks. alakohde). Kohde on mahdollisesti 1700-luvulle ajoittuva rakennuksen pohja. Alueella tiedetään sijainneen rakennuksia jo 1700-luvun lopulla, joskin tunnettujen karttojen perusteella alueelle ei asemoidu suoraan rakennusta 1700-1800-lukujen kartoissa. Kohteen kairaukset ja koepistot tukevat kohteen ajoittumista 1700-luvulle. Rakennuksen kohdalle ei asemoidu rakennusta uudemmissa, 1900-luvulta peräisin olevissa kartoissa.
metsakeskus.1000045657 777 Valkeaisenkangas 10007 12018 13201 11006 27009 609521.00000000 7265135.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045657 Erotusaita on merkitty nykyiselle peruskartalle ja ainakin vuoden 1988 kartalle, jossa näkyy aiempi, etelässä oleva osa. Ympäristön kuvaus Erotusaita on rakennettu Iso-Valkeaisen ja nykyään Kirkasvetinen-nimisen lammen (aiemmin kartoilla Levälampi) väliin ja Leväpuron pohjoispuolella olevalle kankaalle. Vanha erotusaita on nähtävissä uuden rinnalla. Nykyiselle peruskartalle merkitty erotusaita noudattelee vuonna 2022 pääasiassa vanhaa aitaa ainakin itäpäässä, sillä uusi poroaita linjautuu muutamia metrejä pohjoisemmaksi. Uuden aidan rakenteita ei kuitenkaan ole niin etelässä Leväpuron suunnalla kuin vanhan. Ensimmäinen poroaitaan mahdollisesti liittyvä osa itäpäässä on Iso-Valkeaisen rannalla oleva vallillinen maakuoppa, joka on todennäköisesti merkitty katkonaisena suorakaiteena vuoden 1988 kartalle. Se on 3,3 x 4 metrin kokoinen ja metrin syvä, selkeäpiirteinen kuoppa rannassa kulkevan polun länsipuolella. Kuopasta lounaaseen päin on kouru tai oviaukon paikka, joka erottuu 2 metriä pitkänä ja metrin leveänä kaivantona. Kuopan seinämät ovat noin 45 asteen kulmassa. Päällä ei kasva puita. Ensimmäinen aidan osa idässä - tolppa, halkaisemalla valmistettua lautaa ja rautanauloja - havaittiin nyt digitoidussa kohdassa. Alueella on myrskyssä kaatuneita, havainnointia haittaavia puita, jotka lienevät kaataneet mukanaan myös aitaa. Ensimmäinen selkeästi havaittava ja pystyssä oleva aidanpätkä alkaa noin kohdasta 7265193 609687 ja jatkuu noin 35 metriä luoteeseen päin. Sen jälkeen on kaatunutta aitaa noin 60 metrin matkalla. Tämän jälkeen aita on taas pystyssä noin 20 metriä. Tämän jälkeen aita suuntaa länsilounasta kohti ja on pätkittäin pystyssä ja joten kuten seurattavissa kunnes kääntyy etelään kosteammalle alueelle, jossa aita sijoittuu suorakaiteen muotoisen, puuttoman alueen ympärille. Eteläisimmässä osassa on aukko, mahdollinen portti. Kosteimman alueen ympärillä aitalinjan havaitsee hyvin tolpista ja niiden välissä olleista, myöhemmin ilmeisesti tarkoituksella pois sahatuista ja ehkä muualla hyödynnetyistä kapean laudan pätkistä. Tämän jälkeen pohjoiseen ja luoteeseen kääntyvä aita on paikoittain todella heikosti näkyvillä (myös täällä on myrskyissä kaatuneita puita), mutta todennäköisesti vanhan aidan osia on vielä pisteessä 7265281 609287. Muualta aidan linjaa ei nyt saatu havaittua, vaikka se on ollut nyt digitoitua laajemmalla alueella. Aita on koostunut pääosin pyöreistä, paikoittain paksuistakin puista/tolpista, halkaisemalla valmistetuista laudoista, rimoista ja ainakin eteläpäässä myös kapeasta laudasta sekä rautanauloista. Puita on katkottu sekä kirveellä että sahalla. Vaakalautoja tai pyöreitä rimoja on kiinnitetty paikoittain myös eläviin puihin rautanauloilla. Tulkinta: Aitaa ei ole merkitty vuoden 1969 peruskartalle, mutta on siinä vuoden 1988 kartalla. Mahdollisesti aita on rakennettu vuoden 1969 jälkeen. Toki on mahdollista, ettei kaikkia erotusaitoja ole peruskarttoihin merkitty, jolloin aita saattaa olla vanhempi.
metsakeskus.1000045659 777 Variskangas 10002 12016 13175 11006 27009 604660.00000000 7258600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045659 Tervahauta sijaitsee Aittojoen itäpuolella ja Variskankaan eteläpuolella sijaitsevan vetisen suon ja pienen nimettömän lammen itäpuolella. Maasto on hieman kumpuilevaa, mutta korkeuserot eivät ole alueella suuria. Tervahauta on valtaosin kuivalla kankaalla, jossa aluskasvillisuutta on vähän ja se koostuu pääasiassa jäkäkästä, sammalesta ja matalista varvuista. Puusto alueella on pääosin mäntyä ja kuusta. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 7 metriä (vallin päältä vallin päälle askelin mitattuna) ja siinä on selkeät vallit. Haudan syvyys on noin 80 cm. Tervahauta sijaitsee hiljattain (vuonna 2016) linjatun retkeilypolun vieressä. Polku on linjattu noin metrin päähän tervahaudasta, aivan sen itäpuolelle. Tervahaudan länsipuoliskon ympäriltä on erotettavissa viisi todennäköisimmin tervahaudan tekoon liittyvää kaivantoa. Halssi on suunnattu itään ja se on pituudeltaan viidestä kuuteen metriä ja leveydeltään noin kolme metriä, vallit mukaan lukien. Puurakenteita ei ole ole näkyvissä. Halssin itäosassa on mahdollisesti metsäkoneen kauhan aiheuttama matala vaurio, joka on kooltaan noin 80 x 30 cm. Haudan päällä kasvaa pituuskasvuaan pian lopettamassa olevia mäntyjä, jotka voi arvioida hieman alle satavuotiaiksi. Kairaan tarttuu vahva hiilikerros. Tulkinta: Veden korkealla ollessa tervaa on saatettu voida kuljettaa vesitse Aittojoelle, sillä halssi suuntautui nimettömän lammen ympärillä olevan vetisen suon suuntaan. Toisaalta aivan tervahaudan itäpuolella kulkee nykyään kuljetukseen mahdollisesti käytetty metsätie, joka on voinut olla olemassa jo tervahaudan käytön aikoihin. Tervahaudan päällä kasvavan puuston perusteella tässä haudassa tervaa lienee valmistettu aivan 1900-luvun alussa. Noin 460 metriä kohteesta lounaaseen on toinen vastaavankokoinen ja -ikäinen tervahauta.
metsakeskus.1000045671 853 Kastu Johanssonin torppa 10007 12001 13014 11006 27000 240136.00000000 6713155.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045671 Valpurintien ja Parrantien risteyksestä länteen. Paikalla on tynnyrihovalttu kellari, joka on edelleen osittain käytössä. Vuoden 1796 isojakokartassa alueelle ei ole merkitty rakennuksia, mutta senaatin kartastossa alueella on rakennuksia. Vuoden 1906 isojaon järjestelykartan mukaan paikalla on Johanssonin tontti. Kyseessä on todennäköisesti Kastun kylään kuuluneen torpan kellari.
metsakeskus.1000045672 743 Vähäkangas 10002 12001 13000 11019 27012 278811.00000000 6998600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045672 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ylistaron Untamalassa, Vähäkankaan pohjoisreunalla. Maasto viettää pohjoiseen kohti Untamalanluomaa, jonka kohdalla on ollut Litorinameren salmi keskineoliittisessa vaiheessa. Asuinpaikan eteläpuolitse kulkee Poutunrannantie. Paikalla olevasta perunamaasta on löytynyt kvartsi-iskoksia kesällä 2022 (ILPPARI ILM22726). Marraskuussa 2022 tehdyssä pintapoiminnassa havaittiin kynnöspellolla hiekkainen maaperä ja kvartsimateriaalia (ytimiä, muutama retusoitu esine ja runsaasti iskoksia) W-E -suunnassa noin 80 m leveällä alueella. Pintapoiminnassa havaittiin myös hiiltä, palaneita kiviä ja yksi palaneen luun siru. Asuinpaikka rajautuu pintahavaintojen perusteella suunnilleen 49 - 51 metrin korkeuskäyrien väliin, ja sen laajuus on noin 80 x 20 m. Asuinpaikan kohta on raivattu pelloksi ilmakuvien perusteella vasta 2000-luvulla. Kivikautista asuinpaikkaa voi olla metsänkin puolella kaakossa ja jopa etelässä Poutunrannantien toisella puolella.
metsakeskus.1000045674 320 Suomukangas 3 10002 12016 13170 11004 27000 545603.00000000 7382891.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045674 Kohde sijaitsee Suomutunturin hiihto- ja matkailukeskuksen mökkialueella mökkien pihamailla. Useita kuoppia on käytetty pihajätteen kaatopaikkoina, mutta rakenteellisesti kuopat vaikuttavat olevan ehjiä. Kohteeseen kuuluu yhteensä 6 pyyntikuoppaa. Kohdepiste osoittaa pyyntikuoppaan 3, muut pyyntikuopat ovat alakohteina.
metsakeskus.1000045675 320 Kirppakangas 9 10002 12016 13170 11004 27000 549842.00000000 7382073.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045675 Kemijärven ja Sallan kunnanrajan tuntumassa, Kirppakangas-nimisen kankaan itäpäädyssä ja Tonkopuron pohjoispuolella poroerotuspaikalla on 6 pyyntikuoppaa noin 300 m pitkässä luode-kaakko -suuntaisessa jatassa. Itäisimmästä pyyntikuopasta on matkaa kuntarajalle vajaat 65 m. Kohdepiste osoittaa pyyntikuoppaan 4, muut pyyntikuopat on liitetty alakohteiksi.
metsakeskus.1000045676 272 Pohjakallio 10002 12002 13019 11028 27000 332724.00000000 7090345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045676 Röykkiö sijaitsee Pohjakallion länsiosassa kallioisen harjanteen päällä. Röykkiötä on pengottu ja siitä on otettu kiviä. Alempana rinteessä on runsaasti irtokiviä, jotka ovat todennäköisesti peräisin röykkiöstä. Röykkiö on ollut alun perin halkaisijaltaan noin 6x10 metriä, muodoltaan soikea ja lähes pohjois-eteläsuuntainen. Röykkiön pohjoisosan läpi on aikoinaan raivattu kärrytielinja ja röykkiön pohjoispäädyn reunakivet ovat näkyvissä tien toisella puolella. Heti röykkiön lounaispuolella on iso kivipaasi (200cmx70cm), joka lepää kahden pienemmän kiven päällä. Kyseessä on mahdollisesti kivipöytä tai kaatunut pystykivi, joita kumpiakin toisinaan esiintyy pronssikautisten hautojen yhteydessä.
metsakeskus.1000045677 320 Sivukangas 10002 12016 13170 11004 27000 548875.00000000 7382013.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045677 Tonkopuron ja Kuusamontien välissä vanhasta urheilukentästä ja sen vieressä olevasta talonrauniosta itään, tasaisen pääasiassa nuorta havupuuta kasvavan Sivukangas -nimisen hiekkakankaan länsilaidalla, on 5 pyyntikuoppaa noin 290 m pituisessa luode-kaakko -suuntaisessa jatassa. Kaksi pohjoisinta kuoppaa on kaivettu aivan Tonkopuron jyrkän rantatörmän reunalle. Kohdepiste osoittaa pyyntikuoppaan 3, muut pyyntikuopat on liitetty alakohteiksi.
metsakeskus.1000045678 710 Kvarnängen 10001 12001 13007 11010 27000 310529.00000000 6650290.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045678 Boxbyn karttaan vuodelta 1781 (MHA U B15:21/4-6) alueelle on merkitty pelto-niittypari Tompt giärdan/Tomptkärr. Vuoden 1703 kartassa (MHA U B15:21/1-2) alueelle on merkitty Boxbylle kuuluva niitty. Kyse on mahdollisesti keskiaikaisesta autiopyölistä. Kohde on paikallistettu historialliset karttojen perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Sijaintitieto on suuntaa antava.
metsakeskus.1000045679 272 Neuvostosotavankien hautausmaa 10002 12002 13021 11042 27028 333536.00000000 7089579.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045679 Neuvostosotavankien hautausmaa sijaitsee Kälviällä Vuolteen kylällä. Hautausmaalle on haudattu 35 Vuolteen sotavankileirillä vuosina 1941-1942 kuollutta neuvostoliittolaista sotavankia. Hautausmaalle on pystytetty muistokivi ja kyltti, johon on merkitty haudattujen sotavankien nimet sekä syntymä- ja kuolinvuodet. Pientä hautausmaata ympäröi puinen aita. Läheiseltä Vuolteentieltä on opaste hautausmaalle
metsakeskus.1000045680 272 Ohteenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 335078.00000000 7091973.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045680 Tervahauta sijaitsee nuorta männikköä kasvavalla hietakankaalla Kunkaantien eteläpuolella. Koko tervahaudan läpileikkaus on noin 15 metriä ja kuopan läpileikkaus noin 6 metriä. Halssi on rakennettu haudan lounaisreunaan ja sen pituus on noin 5 metriä.
metsakeskus.1000045683 86 Sarvenlähde 1 10002 12004 13051 11006 27000 387548.00000000 6734178.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045683 Hikiän, Kurun ja Erkylän kylien välinen rajamerkki, joka merkitty mm. v. 1786 Hikiän isojakokarttaan nimellä ”Sarvinlähde”. Myöhemmillä kartoilla (peruskartoilla) paikan nimi on Sarveinlähde. Isojakokartalla rajan etelä-kaakkoispuolella on "Kurun kylän maita” eikä siinä mainita myöhemmissä kartoissa Erkylää, jonka maat ulottuvat etelästä kiilana rajapisteeseen peruskartoilla. Rajamerkki koostuu viidestä, isosta pystyyn nostetusta kivestä. Rajamerkki on edelleen käytössä. Paikan pohjois-luoteispuolelta on otettu turvetta ja lähteistä on kaivettu oja, joka kulkee rajamerkin kupeesta. Korkea pystykivi on hiemaan kaatunut ja kallellaan. Viisarikivet (ks. kohde Sarvenläde 2, 1000045686) Hikiän ja Kurun rajalla sijaitsevat rajamerkistä 310 m itäkoilliseen.
metsakeskus.1000045684 732 Tonkolampi 1 10002 12016 13170 11004 27000 550283.00000000 7381900.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045684 Lähellä Kemijärven ja Sallan kuntarajaa, Joutsijärventien pohjoispuolella ja Tonkolammesta länteen harjanteella nykyisen poroerotusaidan kohdalla sijaitsee 6 pyyntikuoppaa. Pyyntikuopat muodostavat kutakuinkin suoran ja karkeasti itä-länsisuuntaisen noin 270 m pitkän jatan. Kohdepiste osoittaa pyyntikuoppaan 3, muuta pyyntikuopat on liitettty alakohteiksi.
metsakeskus.1000045685 732 Tonkolampi 2 10002 12016 13170 11004 27000 550523.00000000 7381782.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045685 Joutsijärventien pohjoispuolella, jyrkän harjanteen reunalla Tonkolammesta länteen, on neljä pyyntikuoppaa suorassa luode-kaakkosuuntaisessa noin 90 m pitkässä jatassa. Osa kuopista sijaitsee hakkuuaukealla ja ne ovat vahingoittuneet äestyksessä. Kohdepiste osoittaa pyyntikuoppaan 2, muut pyyntikuopat on liitetty alakohteiksi.
metsakeskus.1000045686 86 Sarvenlähde 2 10002 12004 13051 11006 27000 387844.00000000 6734290.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045686 Viisarikivet Hikiän ja Kurun rajalla, Sarveinlähteen rajamerkistä 310 m itäkoilliseen (ks. kohde Sarvenlähde 1, 1000045683). Merkitty 1768 Hikiän isojakokartalle (merkinnällä: va). Rajalinjalla on metrin matkalla viisi pystyyn asetettua, litteää kiveä.
metsakeskus.1000045687 732 Morottaja 10002 12016 13170 11004 27000 557052.00000000 7378344.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045687 Morottajassa, Joutsijärventien eteläpuolella ja Hietajärven sekä Hietajoen välissä, jyrkähkön mäen yli kulkien, on neljä pyyntikuoppaa lievästi koillisesta etelään kaartuvassa noin 170 m pitkässä jatassa. Alueella on runsaasti myös resenttejä kuoppia, jotka ovat todennäköisesti hiekanottokuoppia. Kohdepiste osoittaa pyyntikuoppaan 2, muut pyyntikuopat on liitetty alakohteiksi.
metsakeskus.1000045688 86 Seppäläntienhaara 10002 12016 13151 11006 27000 388057.00000000 6734164.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045688 Paikalla on historiallisen ajan hiilimiilun pohja, joka näkyy laakeana ojien ympäröimänä matalana kumpuna, halkaisija ojasta ojaan 16 m. Miilun ajoitus edellyttää lisätutkimuksia ja voi olla suhteellisen modernikin. Vuoden 1960 peruskartalla miilun kohdalle tulee metsätie noin 65 metriä länteen olevalta Hikiäntieltä.
metsakeskus.1000045689 626 Lähdemäki 2 10001 12016 13175 11002 27000 431911.00000000 7064958.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045689 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045690 423 Puntamäki Etutalo 10002 12001 13007 11006 27000 257712.00000000 6719970.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045690 Puntamäki mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1460- ja 1470-luvuilla, kun Puntamäen Björn toimi useaan kertaan käräjillä todistajana tai lautamiehenä. Vuonna 1540 kylässä oli kaksi samansuuruista taloa. Puntamäen tontti tai tontit ovat sijainneet historiallisen ajan kartoissa vierekkäin, kunnes etutalon asuintontti siirrettiin 1800-luvun aikana aikaisemmalle ulkopihan tontille ja vanha tontti vähitellen autioitui. Viereisellä Takatalon tontilla sijaitsee nykyään moderni omakotitalo, joten se voidaan katsoa tuhoutuneeksi. Autiotontti on metsittynyt ja vaikuttaa kohtuullisen hyvin säilyneeltä.
metsakeskus.1000045691 423 Raukkala Äyräs 10002 12001 13007 11006 27000 252816.00000000 6716856.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045691 Ensimmäiset kirjalliset maininnat Raukkalasta ovat 1400-luvun alkupuolelta. Raukkala oli Ruotsin vallan ajan Liedon suurimpia kyliä ja ensimmäisessä maakirjassa vuonna 1540 siihen kuului viisi taloa: Riikilä, Äyräs, Harjala, Pilpola ja Kallio. Edelleen viljelyssä olevaa peltoa. Tarkastuksessa tontin alueella näkyi suhteellisen paljon uuden ajan löytömateriaalia.
metsakeskus.1000045698 691 Rautokivi 10002 12001 13000 11019 27000 400381.00000000 7055614.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045698 Peltoalueella, pienen niemen kärjessä sijaitseva pienialainen kivikautinen asuinpaikka, jonka alueelta tavattiin runsaasti kvartsi-iskoksia. Viljellyn pellon reuna päättyy jyrkkään, noin 120 cm korkuiseen törmään, josta puskittunut ja heinittynyt maa-alue jatkuu kohti järveä noin 10 metrin matkan. Myös veden äärellä on toinen jyrkkä törmä. Asuinpaikka sijaitsee niemen kärjessä, jonka alue on ympäröivää maanpintaa hieman korkeammalla. Pelto on melko savinen. Kohteelle tehtiin koetutkimukset vuonna 2024, jossa todettiin pääosan muinaisjäännöksestä tuhoutuneen peltotöissä. Pellon kaakkoisreunassa, aivan rantatörmän tuntumassa on kuitenkin enemmän löytöjä ja paikoin säilyneitä kulttuurikerroksia peltokerroksen alla.
metsakeskus.1000045700 927 Vanjoki (Teikarla) Skotti 2 10002 12001 13007 11006 27000 344503.00000000 6702666.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045700 Ryönän nykyisestä tilakeskuksesta noin 550 metriä lounaaseen sijaitsevalla, etelään ja kaakkoon kohti Vanjoen uomaa laskevassa rinteessä sijaitsevalla kallioisella tasanteella erottuu kaksi kooltaan noin 2,5-3 metriä x 2,5-3 metriä olevaa, alle metrin korkuista uunin perustusta. Uuninperustusten ympärillä ei erotu selkeitä kivijalkoja tai muita rakenteita. Perustusten itäpuolitse kulkee syvään uurtunut tieura joka on nähtävissä jo kylän maita kuvaavassa kartassa vuodelta 1773 (KA MHA U B53:7/2-3). Uuninperustusten ympäristö on samassa kartassa merkitty Vanjoen Ryönän ja Skotin taloille kuuluneet pienet Kujans(u)un peldo ja Kylen alusta -nimiset peltoalat. Skotin ja Ryönän talojen tonttimaa on viimeistään 1770-luvulla sijainnut lähempänä jokirantaa, uuninperustuksista noin 200 metriä kaakkoon (kohde Vanjoki (Teikarla) Skotti), mistä talot ovat oletettavasti 1800-luvulla siirtyneet ylös mäen rinteen päälle. Ryönän talo sijaitsee edelleen tällä viimeisellä paikallaan, mutta Skottin talon tonttimaa on autioitunut 1900-luvun puolivälin jälkeen. Skottin viimeisimpään tonttimaahan liittyviä 1900-luvun rakennusten kivijalkoja ja muita rakenteita erottuu maastossa edelleen. Käytettävissä olevien historiallisten karttojen ja ilmakuvien perusteella Skottin talon rakennuskanta ei kuitenkaan ole ulottunut terassille jolla uuninperustukset sijaitsevat. Rakenteiden ja vuoden 1773 kartassa esitettyjen pienten peltoalojen perusteella kyse voi olla Vanjoen/Teikarlan kylän 1700-lukua varhaisempi, keskiaikasperäinen tonttimaa.
metsakeskus.1000045702 578 Heiluanmäki kaakko 1 10002 12016 13175 11006 27000 541641.00000000 7153036.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045702 Tervahauta sijaitsee Heiluanmäen kaakkoisrinteellä, haudan halkaisija on 14 m, matala kuoppa, halssi suuntautuu etelään, pituus 4 m. Ympäristö: nuorta kasvatusmetsikköä.
metsakeskus.1000045703 578 Heiluanmäki kaakko 2 10002 12016 13175 11006 27000 541562.00000000 7153206.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045703 Tervahauta sijaitsee Heiluanmäen kaakkoisrinteellä, haudan halkaisija on 15m, kuopan syvyys 0,8 m, halssi suuntautuu kaakkoon, se on sortunut. Ympäristö: nuorta kasvatusmetsikköä.
metsakeskus.1000045704 578 Heiluanmäki 10002 12016 13175 11006 27000 541341.00000000 7153466.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045704 Tervahaudat ovat vierekkäin Heiluanmäen ylärinteellä, tervahauta 2 on aivan tervahaudan halssin päässä kiinni. Ympäristö: nuorta kasvatusmetsikköä. Tervahaudan halkaisija on 11 m, matala kuoppa, halssi suuntautuu etelään. Tervahauta 2, ks. alakohteet.
metsakeskus.1000045705 578 Heiluanmäki itä 10002 12016 13175 11006 27000 541934.00000000 7153471.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045705 Heiluanmäen kaakkoisrinteessä, pienen törmän yläreunalla kapealla tasanteella sijaitsee suurehko, mutta metsätöiden jäljiltä ylärinteen puoleisilta valleiltaan epäselvä tervahauta. Tämän tervahaudan vieressä, siitä ylärinteeseen, sijaitsevat toisen, pienemmän tervahaudan jäänteet. Pienemmän haudan valleista ei ole jäljellä kuin osa länsipuolella – vaikuttaisi siltä, että pienempää ja oletettavasti vanhempaa hautaa on osin käytetty suuremman rakennusmateriaalina. Tervahaudan tarkkaa läpimittaa on vaikea arvioida metsätöiden aiheuttamien vahinkojen takia, mutta läpimitta lie ollut n. 22–28 m, kuopan läpimitta samaten epätarkka arvio, 8– 12 m; halssi suuntautuu kaakkoon. tervahauta 2, ks. alakohteet.
metsakeskus.1000045706 578 Lehtoharju itä 10002 12016 13175 11006 27000 540126.00000000 7153931.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045706 Tervahauta sijaitsee hiekkatasanteella Kotijoen eteläpuolella uudella hakkuualueella. Halkaisija on 12 m ja kuopan syvyys noin 0,7 m, Halssi suuntautuu koilliseen. Hauta on nuoren taimikon ja muun aluskasvillisuuden peittämä.
metsakeskus.1000045707 578 Heiluanmäki länsi 10002 12016 13175 11006 27000 540489.00000000 7154242.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045707 Tervahauta sijaitsee hiekkaisella tasanteella Heiluanmäen länsirinteen alaosassa. Haudan halkaisija on 10 m ja kuopan syvyys noin 0,7 m, Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 3 m. Erirakenteinen metsä; lähiseutu on laajalti avohakattu.
metsakeskus.1000045708 578 Heiluanmäki pohjoinen 10002 12016 13175 11006 27000 541322.00000000 7154941.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045708 Tervahauta sijaitsee Heiluanmäen pohjoisrinteenrinteen alaosassa. Haudan halkaisija on 16 m ja kuopan syvyys noin 0,9 m, Halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus 3 m. Erirakenteinen metsä; nuoritaimikko, heti haudan eteläpuolella nuorta kasvatusmetsää.
metsakeskus.1000045709 791 Reikäpetäjänkangas 10001 12016 13175 11002 27000 448250.00000000 7142345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045709 Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045711 927 Kalmakallion leikkaus ja jäännöskivikenttä 10007 12005 13000 11006 27008 361985.00000000 6700910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045711 Selin länsipuolella Hyvinkää-Karjaa rata halkoo Otalammen länsipuolelle saakka Nuuksion kallioylänköä, joka maisemallisena jakolinjana erottaa toisistaan keskisen ja läntisen Uudenmaan. Rataa linjattaessa se pyrittiin kaarteiden avulla sovittamaan maastoon ja samalla välttämään suuria leikkaustöitä. Kalmakallion kohdalla suuri leikkaus nähtiin kuitenkin välttämättömäksi. Kivilouheelle ei ollut vielä 1870-luvulla käyttöä radanrakennuksessa, joten kalmakallion leikkauksesta louhittu kivi laajaksi kentäksi Kalmakallion laen eteläpuoliselle ylängölle Kalmakallion ympäristö on rikkonaista, metsäistä kallioylänköä. Ratalinja ohittaa länsipuolelta varsinaisen Kalmakallion laen, jolla sijaitsee Tuohilammin, Selin ja Sukselan kylien historiallinen rajapyykki. Jäännöskivikenttä sijaitsee Kalmakallion laen eteläpuolella tasangolla, jonka painauma on soistunut. Ratalinja on alkuperäinen. Kalmakallion leikkauksia on levennetty noin vuonna 1960 ja ilmeisesti senkin jälkeen. Jäännöskivikenttä Kalmakallion ylängöllä on vaikeakulkuinen ja sen(kin) vuoksi säilynyt syrjäisenä. Ympäristön villiintyminen ilmentää pitkää aikaulottuvuutta. Alueella on myös muun muassa viestilinjan jäänteitä
metsakeskus.1000045712 578 Ruokosenlampi länsi 10002 12016 13175 11006 27000 540408.00000000 7155121.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045712 Ruokosenlammesta kotijokeen laskevaan puroon Karjomäen kaakkoisesta alarinteestä vievän kausittaisen puronuoman törmällä sijaitsee neljä tervahautaa metsäautotien kahden puolen – kolme länsi-ja yksi itäpuolella. Tie leikkaa molemmin puolin yhtä tervahautaa. tervahauta 2: Tervahaudan halkaisija 17 m, kuopan halkaisija 9 m, halssi suuntautuu koilliseen. tervahaudat 1, 3 ja 4, ks. alakohteet
metsakeskus.1000045713 578 Ruokosenlampi länsi 2 10002 12016 13175 11006 27000 540669.00000000 7155217.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045713 Ruokosenlampea ympäröivän suon yläpuolisella jyrkällä törmällä, suon länsipuolella sijaitsee pieni tervahauta, läpimitaltaan n. 15 m; kuopan läpimitta on n. 6 m ja halssi suuntautuu kaakkoon.
metsakeskus.1000045714 578 Ruokosenlampi pohjoinen 1 10002 12016 13175 11006 27000 540921.00000000 7155483.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045714 Ruokosenlammesta pohjoiseen, lampea ympäröivän suon yläpuolisella jyrkällä törmällä, kahden kausittaisen puronuoman välisellä kielekkeellä sijaitsee pieni tervahauta. Siitä n. 35 m luoteeseen on tervapirtin kiuas. tervahauta: Läpimitta n. 16 m; kuopan läpimitta n. 6 m , halssi suuntautuu itään tervapirtin kiuas, ks. alakohteet
metsakeskus.1000045715 748 Ahvenharju 10001 12016 13175 11002 27000 398105.00000000 7161520.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045715 Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045716 578 Ruokosenlampi pohjoinen 2 10002 12009 13094 11002 27000 540908.00000000 7155577.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045716 Pyöreähkö kuoppa itään suolle viettävässä rinteessä, halkaisija n. 2,5 m, syvyys n 40 cm; kairausnäytteissä n. 8 cm huuhtoutumiskerros, jonka alla hyvin punaista rikastumiskerroksen maata sekä yhdessä näytteessä hiiltä –roudasta johtuen kaira ei kuitenkaan päässyt muutamaa senttiä syvemmälle rikastumiskerrokseen. Vain n. 5 m päässä lounaassa mahdollinen toinen kuoppajäännös, mutta tästä oli ajettu metsäkoneella yli, minkä jäljiltä kuopan alkuperäinen rakenne ei pystynyt arvioimaan, vaan se oli alkuperäistä selvästi syvempi ja jyrkkäreunaisempi, eikä vanhaa stratigrafiaa vaikuta olevan säilynyt.
metsakeskus.1000045718 578 Ruokosenlampi pohjoinen 3 10002 12016 13175 11006 27000 540868.00000000 7155604.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045718 Maakuopasta (mjrek. 1000045716) 35 m länsiluoteeseen on iso tervahauta. Sen halkaisija on 21 m ja kuopan syvyys noin 0,9 m, Halssi suuntautuu se on sortunut. Nuorta kasvatusmetsikköä.
metsakeskus.1000045719 578 Ruokosenlampi koillinen 10002 12016 13175 11006 27000 541395.00000000 7155578.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045719 Tervahauta sijaitsee rämeen ympäröimällä tasaisella kankaalla. Haudan halkaisija on 15 m ja kuopan syvyys noin 0,6 m, Halssi suuntautuu etelään, pituus 2 m. Nuorta kasvatusmetsikköä.
metsakeskus.1000045720 106 Hyvinkäänkylän aluevaraus 10001 12016 13175 11006 27008 380020.00000000 6720203.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045720 TAUSTATIEDOT Radan eteläpuolella, Hyvinkäänkylän viljelyaukeiden tuntumassa, on rata-alueeseen kuuluva aluevaraus noin kilometrillä 63+900. Ratakiinteistön laajentuma näkyy jo rata-alueen pakkolunastuskartassa (1872) ja se muistuttaa vahtitupatonttia. YMPÄRISTÖN KUVAUS Hyvinkäänkylän aluevaraus sijoittuu Nummenkärki–Hyvinkäänkylä-maisemakohteeseen kuuluvalle metsäalueelle. Alue on rajattu vastaavalla puupylväiden varassa kulkevalla piikkilanka-aidalla kuin rata-alue. Aluerajauksen sisällä ja sen länsipuolella kuusivaltainen, varttunut metsäympäristö muistuttaa luonnonmetsää. Läheisyydessä on Hyvinkäänkylän maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue. Hyvinkäänkylän peltomaisema kokonaisuudessaan on paikallistason kaavoissa maisemallisesti arvokas peltoalue. NYKYTILA JA KUNTO Mitään merkkejä rakennuksista tai asutushistoriasta ei ole. Villiintyneeltä alueelta löytyy tervahautaa muistuttava, noin 2 metriä leveä ja metrin syvyinen kaivanto reunavalleineen ja lisäksi useita pienempiä kuoppia, joista maa-ainesta on kaivettu. Kaivantojen alkuperän selvittäminen vaatisi lisätutkimuksia
metsakeskus.1000045721 922 Kurala 2 10007 12001 13007 11006 27000 312737.00000000 6802199.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045721 Kurala esiintyy yhdeksän talo käsittävänä kylänä jo 1540-luvun maakirjoissa. Kylään liittyyn myös keskiaikaista, kirjallista lähdeaineistoa. Kylänpaikan alueella sijaitsee kuppikivi (kohdenimi Uotila 1), joten kylänpaikan juuret saattavat ulottua rautakaudelle saakka. Kylänpaikka on rajattu isojakokartan (Bergius, P.; Gyldén, F. 1783-1837) perusteella. Osa nyt rajatusta kylänpaikasta on yhä asuttua ja esiintyy muinaisjäännösrekisterissä kohdenimellä Kurala 2, osa autioitunutta aluetta (peltoa ja pihapiiriä) ja esiintyy muinaisjäännösrekisterissä nimellä Kurala.
metsakeskus.1000045722 751 Ala-Penikkavaara 6 10002 12004 13049 11004 27000 409051.00000000 7300807.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045722 Kohde sijaitsee Ala-Penikan etelärinteellä olevalla rakka-alueella, länsiluode-itäkaakko -suuntaisen harjanteen päälle. lähellä metsänreunaa. Kivilatomus on 2 m x 1,8 m x 0,7 m kokoinen. Latomus on suorakaiteen muotoinen ja ladottu erikokoisista kivistä, joista suurimmat ovat 60-80 cm kokoisia ja pienimmät 10-15 cm. Latomuksen pohjois-, itä- ja länsisivuille kivet on ladottu riviin, ja reunoilla ja keskellä olevia isompia kiviä on asetettu pystyyn nojalleen. Latomus on rakennettu harjanteen päälle näkyvälle paikalle, ja kivien asettelulla lähes pystyyn siihen on saatu korkeutta. Latomus ei ulkonäkönsä puolesta vaikuta rajamerkiltä eikä muultakaan historialliselle ajalle tyypilliseltä latomukselta, eikä paikalla ole tunnettua rajalinjaa. Vuoden 2023 inventoinnissa havaittiin, että kohde on kuvailujen mukaisessa kunnossa.
metsakeskus.1000045723 751 Ala-Penikkavaara 7 10002 12004 13052 11004 27000 409125.00000000 7300742.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045723 Rakkakuoppa sijaitsee Ala-Penikan etelärinteellä olevalla rakka-alueella, länsiluode-itäkaakko -suuntaisen harjanteen lounaispuolella. Paikalla on 1,8 m x 1,6 m x 1 m kokoinen oikeanmuotoinen rakkakuoppa. Kuopan reunoille on aseteltu suurehkoja kiviä. Vuoden 2023 inventoinnissa havaittiin, että kohde on kuvailujen mukaisessa kunnossa.
metsakeskus.1000045724 578 Sileäsuo 1 10002 12016 13175 11006 27000 541927.00000000 7155229.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045724 Tervahauta sijaitsee Sileasuon lounaispuolella loivalla koillisrinteellä. Haudan halkaisija on 14 m ja kuopan syvyys noin 0,6 m, Halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus 5 m. Nuorta kasvatusmetsikköä.
metsakeskus.1000045725 922 Alhonranta 10007 12005 13063 11006 27000 312682.00000000 6802123.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045725 Alho I ja Alho II olivat Pyhäjärvellä 1800- ja 1900-luvuilla Vesilahden ja Tampereen välillä liikennöinneitä matkustajia ja rahtia kuljettaneita höyrylaivoja. Alho I rakennettiin 1877 ja se kulki Pyhäjärvellä aina vuoteen 1910 saakka jolloin alus siirrettiin Näsijärvelle hinaajaksi. Alho II rakennettiin 1910. Alusta pidennettiin 1924 3 metrillä ja samassa yhteydessä sen nimeksi muutettiin pelkkä Alho. Laivan kotisatama oli Alhonlahden Kostialassa ja se kulki joka päivä edestakaisen matkan Vesilahden Narvasta Tampereen Laukontorin rantaan. Säännöllinen laivaliikenne Narvan ja Tampereen välillä päättyi 1940-luvulla. Muistona laivaliikenteestä on Kuralan kylän rannassa Alho-laivan pysähdyspaikan kivinen laiturinperustus. Rakenne on kasattu suurista kivistä ja maasta, ja sen laajuus on noin 15 x 16 m.
metsakeskus.1000045726 751 Ala-Penikkavaara 8 10002 12004 13052 11004 27000 409105.00000000 7300756.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045726 Rakkakuoppa sijaitsee Ala-Penikan etelärinteellä olevalla rakka-alueella, länsiluode-itäkaakko -suuntaisen harjanteen lounaispuolella. Kohteen pohjoispuolella harjanteen päällä on yksittäinen rakassa kasvava vanha mänty. Paikalla on 1,1 m x 1 m x 0,7 m kokoinen soikeanmuotoinen rakkakuoppa. Kuopan reunoille on aseteltu pieniä kiviä 0,5-0,7 m leveäksi valliksi. Vuoden 2023 inventoinnissa havaittiin, että kohde on kuvailujen mukaisessa kunnossa.
metsakeskus.1000045727 578 Sileäsuo 2 10002 12016 13175 11006 27000 542275.00000000 7155409.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045727 Tervahaudat ovat vierekkäin Sileäsuon koillispuolella, noin 40 m suon reunasta. Nuorta kasvatusmetsikköä. Tervahaudan halkaisija 16 m, kuopan syvyys 0,8 m, halssi suuntautuu etelään, pituus 8 m. tervahauta 2, ks. alakohteet.
metsakeskus.1000045728 578 Sileäsuo 3 10002 12016 13175 11006 27000 542444.00000000 7155320.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045728 Tervahauta sijaitsee Sileäsuon itäpuolella. Halkaisija 14 m, kuopan syvyys 0,7 m, halssi suuntautuu länteen, pituus 4 m.
metsakeskus.1000045729 751 Ala-Penikkavaara 9 10002 12004 13052 11004 27000 408987.00000000 7300659.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045729 Kohde sijaitsee Ala-Penikan etelärinteellä olevan rakka-alueen lounaisosassa. Paikalla on 1,3 m x 1,4 m x 0,8 m kokoinen soikeanmuotoinen rakkakuoppa. Kuopan reunoille on aseteltu kiviä 1 m leveäksi osittaiseksi valliksi. Vuoden 2023 inventoinnissa havaittiin, että kohde on kuvailujen mukaisessa kunnossa.
metsakeskus.1000045730 578 Sileäsuo luode 1 10002 12016 13175 11006 27000 541903.00000000 7155831.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045730 Hauta sijaitsee loivalla länsirinteellä Sileäsuon pohjoispuolella. Halkaisija 11 m, kuopan syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu etelään, se on sortunut.
metsakeskus.1000045731 578 Sileäsuo luode 2 10002 12016 13175 11006 27000 541839.00000000 7155911.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045731 Tervahauta sijaitsee loivalla länsirinteellä Sileäsuon pohjoispuolella. Halkaisija 11 m, kuopan syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu etelään, se on sortunut.
metsakeskus.1000045732 578 Sileäsuo luode 3 10002 12016 13175 11006 27000 541962.00000000 7156093.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045732 Tervahauta sijaitsee Sileäsuon pohjoispuolella lähellä metsätietä. Halkaisija 15 m, kuopan syvyys 0,7 m, halssi suuntautuu luoteeseen, pituus 9 m. Tiheää nuorta sekametsää.
metsakeskus.1000045733 578 Karjomäki itä 10002 12009 13095 11002 27000 540268.00000000 7155746.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045733 Soikea painanne, n. 7 m pitkä, 4 m leveä ja 60 cm syvä; ainakin itäpuolella säilynyt mahdollista matalaa vallia (n. 30 cm) –painauman yli kulkenut metsäkoneita, minkä seurauksen mahdollinen valli vaikuttaa tuhoutuneen länsipuolelta. Kairatessa painauman pohjalta ja reunoilta havaittiin n. 5-10 cm huuhtoutumiskerros (paitsi missä metsätyöt olivat tuhonneet pintaa), sen alla vaihtelevan väristä rikastumiskerrosta (kirkkaamman punaisesta vaaleampaan, myös paikoin likaisenruskeaa), mutta roudan takia rikastumiskerrosta saatiin näkyville vain muutamia senttejä.
metsakeskus.1000045734 578 Karjomäki itä 2 10002 12016 13175 11006 27000 540973.00000000 7156363.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045734 Tervahauta sijaitsee Karjomäen itäpuolella loivalla koillisrinteellä. Halkaisija 11 m, kuopan syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu pohjoiseen se on sortunut. Nuorta kasvatusmetsää.
metsakeskus.1000045735 578 Karjomäki itä 3 10002 12016 13175 11006 27000 541213.00000000 7156356.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045735 Kaksi tervahautaa ovat vierekkäin Karjomäen itäpuolella loivalla koillisrinteellä. Nuorta kasvatusmetsikköä. Tervahaudan halkaisija 19 m, kuopan syvyys 0,8 m, halssi suuntautuu pohjoiseen, se on sortunut. Tervahauta 2, ks. alakohteet
metsakeskus.1000045736 578 Lehmimäki 10007 12001 13014 11006 27008 542918.00000000 7158758.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045736 Lehmimäellä, missä nykyään sijaitsee Petsamon kämpän pihapiiri, havaittiin yhä ylläpidettyjen rakennusten lisäksi kivetyn maakellarin jäännös, sekä lukuisia viljelyraunioita ja kiviaitojen jäänteitä. Jälkimmäisistä vain osa kartoitettiin tarkemmin. Vielä vuoden 1972 peruskartalle on paikalle merkitty viljelyksiä ja runsaasti ulkorakennuksia, ja ympäristön harva nuorehko lehtipuuvoittoinen sekametsä, heinikko ja muu lehtomainen kasvillisuus kertovatkin melko hiljattaisesta maataloustoiminnasta alueella. Havaittujen viljelyksiin rakenteiden tyyppi ja kunto, sekä niiden yhteydestä tavattu vanhempikin puusto viittaavat siihen, että paikan asutus- ja maanviljelytoiminta olisi peruja ainakin 1800-luvulta. Nykyisiä rakennuksia vanhempia asuinrakennusten jäänteitä ei havaittu, mutta sellaisia on saattanut sijaita nykyisten rakennusten sijainnilla. Kellari: suuren maakellarin kumpu, n. 8 m x 8 m, korkeus n. 2,5 m; kivirakenteisesta kellarista säilynyt ainakin sisäänkäynti. ks. alakohteet.
metsakeskus.1000045737 578 Mutajoensuo länsi 10002 12016 13175 11006 27000 540536.00000000 7157573.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045737 Tervahauta sijaitsee pienellä mäellä Tervalammen itäpuolella, halkaisija 11 m, kuopan syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu itään, se on sortunut. Tiheä nuori taimikko + heinää.
metsakeskus.1000045738 578 Mutajoki 1 10002 12016 13175 11006 27000 540357.00000000 7157224.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045738 Tervahauta sijaitsee Mutajoen pohjoispuolella, loivan törmän yläpuolella. Halkaisija 12 m, kuopan syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu etelälounaaseen, se on sortunut. Erirakenteinen metsä.
metsakeskus.1000045739 578 Mutajoki 2 10002 12016 13175 11006 27000 540045.00000000 7157191.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045739 Tervahauta sijaitsee Mutajoen pohjoispuolella törmän yläpuolella. Halkaisija 11 m, kuopan syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu eteläkaakkoon, se on sortunut. Erirakenteinen metsä.
metsakeskus.1000045740 578 Mutajärvi etelä 10002 12016 13175 11006 27000 539059.00000000 7157594.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045740 Tervahauta sijaitsee Mutajärven eteläpuolella pienellä kumpareella. Halkaisija 10 m, halssi suuntautuu etelään, se on sortunut. Nuorta taimikkoa.
metsakeskus.1000045741 578 Ansakangas pohjoinen 10002 12016 13175 11006 27000 541191.00000000 7158600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045741 Tervahauta sijaitsee tasaisella tuoreehkolla kankaalla. Halkaisija 11 m, kuopan syvyys 0,5 m, halssi suuntautuu koilliseen, se on sortunut. Nuorta kasvatusmetsikköä.
metsakeskus.1000045742 578 Pöytäsuo kaakko 10002 12016 13175 11006 27000 544635.00000000 7159290.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045742 Tervahauta sijaitsee tasaisella tuoreehkolla kankaalla Halkaisija 11 m, kuopan syvyys 0,5 m, halssi suuntautuu koilliseen, se on sortunut. Nuorta kasvatusmetsikköä. Inventointi 2022, Sepänmaa et. al.: Tervahaudan pohja on pyöreähkö ja laakea, syvyys noin 1 m, halkaisija valleineen 15 m, selvät vallit. Kairanäytteessä oli hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Metrin syvyinen halssi on tervahaudan kaakkoissivulla suon puolella. Metsä on havupuuvaltaista sekametsää, maaperä hiekkamoreenia
metsakeskus.1000045743 578 Teerisuo 10002 12016 13175 11006 27000 544754.00000000 7159840.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045743 Tervahauta sijaitsee tasaisella kuivahkolla kankaalla metsätien pohjoispuolella, halkaisija 12 m, kuopan syvyys 0,5 m, halssi suuntautuu etelään. Nuorta kasvatusmetsikköä.
metsakeskus.1000045744 578 Kopla 10007 12016 13182 11006 27000 544322.00000000 7161493.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045744 Kohde sijaitsee Saarenmaan mäen etelärinteellä, sekametsäsaarekkeella sekä sitä ympäröivällä nuorta kuusitaimikkoa ja heinää kasvavalla avohakkuualueella. Sekametsäsaarekkeen ja siitä länteen sijaitsevan pienemmän haapasaarekkeen reunoilta tavattiin yhteensä kolme viljelyröykkiötä. Sekametsää kasvavalta saarekkeelta ei pikaisessa tarkastuksessa tavattu muita varsinaisia rakenteita, mutta se on kauttaaltaan tasattua maata, vanhaa pihapiiriä (toisin kuin ympäröivä avohakkuualue, joka vaikuttaa olleen peltoa ja niittyä), ja sinne idästä johtanut (ja saarekkeelle päättyvä) tie on yhä havaittavissa maastossa. Vuosien 1856–59 pitäjänkartalle metsäsaarekkeen paikalle on merkitty nimetön torppa, ja sen ympärille, nykyiselle hakkuualueelle sen pellot ja niityt, niin että pellot ovat torpan vieressä ja pohjoispuolella (kuten havaitut viljelyröykkiöt) ja niityt näiden eteläpuolella. Hieman idempänä kartassa on myös Oravisaari-niminen torppa, mutta se on sijainnut hankealueen ulkopuolella, nykyisen Saarelan talon itäpuolisen notkelman tuolla puolen, Saarelan talon peltoineen sijaitessa Oravisaaren läntisten peltojen paikalla. viljelyröykkiöt, ks. alakohteet
metsakeskus.1000045749 322 Vänö Wästerbygge 10007 12001 13007 11006 27000 230533.00000000 6646631.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045749 Wästerbygge krono hemman om 1/4 dels mantal, besittas/åbos af Bonden Anders Andersson.
metsakeskus.1000045751 322 Vänö Bergs 10007 12001 13007 11006 27000 231179.00000000 6646724.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045751 Bergs krono hemman om 1/4 mantal, innehafves af Bonden Danjel Mattsson.
metsakeskus.1000045752 322 Vänö Klings 10007 12001 13007 11006 27000 231178.00000000 6646685.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045752 Klings krono hemman, som Bonden Matts Thomasson besitter för 1/4 dels mantal.
metsakeskus.1000045753 322 Vänö Pällas 10002 12001 13007 11006 27000 231144.00000000 6646659.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045753 Pällas Krono hemman af 1/4 mantal besittes/bebos af Bonden Gabriel Isacsson. Charta Öfver VÄNÖ Ägor, uti ÅBO LÄN, HALIKO HÄRAD och Kimito Sokn af KyrkoSunds Skär, Affattad År 1789 af Henr. Pontén igenom Carl Fontell.
metsakeskus.1000045754 322 Vänö Skräddars 10002 12001 13007 11006 27000 231093.00000000 6646671.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045754 Skräddars krono hemman, innehafves af Bonden Simon Simonsson efter 1/4 dels mantal. Charta Öfver VÄNÖ Ägor, uti ÅBO LÄN, HALIKO HÄRAD och Kimito Sokn af KyrkoSunds Skär, Affattad År 1789 af Henr. Pontén igenom Carl Fontell.
metsakeskus.1000045755 322 Vänö Stens 10007 12001 13007 11006 27000 230525.00000000 6646594.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045755 Stens krono hemman 1/4 mantal, som Bonden Mats Ericsson bebos/innehafves.
metsakeskus.1000045756 740 Sopukansuo 10002 12006 13077 11006 27000 612217.00000000 6860810.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045756 Silvolan asemalta noin 1 km itäkoilliseen Sopukansuon kakkoispuolella kooltaan 1,6 x 1,2 x 0,5-1 m kivi, jonka korkeimmalla kohdalla, harjanteen päällä, on kaksi kuppia (molemmat n. 5 x 1 cm) vierekkäin (n. 7 cm väli). Kivi on pienessä notkelmassa Sopukanmäen ja Saramäen pohjoispuolella, Sopukansuon itäreunalla. Aivan kiven vieressä kulkee kärrynpolku.
metsakeskus.1000045757 853 Komonen 3 10002 12001 13000 11019 27012 242831.44918475 6712817.33096163 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045757 Muinaisjäännös on löytynyt vuoden 1987 inventoinnissa, ja vuonna 1988 paikalla tehtiin koekaivaukset kohteen rajojen selvittämiseksi. Paikalta on löytynyt keramiikka, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia sekä hiotun kiviesineen katkelmia. Kohde ajoittunee kivikauden loppuun tai pronssikaudelle. Koekaivauksissa kohteelle määriteltiin aluerajaus, joka on rekisteriin vietyä aluerajausta pienempi.
metsakeskus.1000045757 853 Komonen 3 10002 12001 13000 11028 27000 242831.44918475 6712817.33096163 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045757 Muinaisjäännös on löytynyt vuoden 1987 inventoinnissa, ja vuonna 1988 paikalla tehtiin koekaivaukset kohteen rajojen selvittämiseksi. Paikalta on löytynyt keramiikka, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia sekä hiotun kiviesineen katkelmia. Kohde ajoittunee kivikauden loppuun tai pronssikaudelle. Koekaivauksissa kohteelle määriteltiin aluerajaus, joka on rekisteriin vietyä aluerajausta pienempi.
metsakeskus.1000045759 748 Isola 10007 12001 13013 11006 27000 423869.00000000 7167392.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045759 Pehkolan kylässä, Siikajoesta noin 0,4 km etelään, Syvälammen koillispuolella sijaitsevilla mäntyä kasvavalla moreenipohjaisella mäellä on vanhoja rakennusten perustoja. Perustat on ladottu jykevistä maakivistä.
metsakeskus.1000045761 529 Suvikallio (Väärämaa) 10002 12001 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045761 Kahden kallioisen mäen välisessä notkelmassa sijiatseva rakennuksen kiviperustus, jonka pohjois/luoteisseinustalla on tulisijan perustus. Ei merkkejä laastista tai tiilistä, koko rakenne vaikuttaa kylmäladotulta. Ei resenttejä löytöjä tai modernia romua näkyvissä. Koko n. 550x550 cm. Mahdollisesti riihi.
metsakeskus.1000045763 927 Kilometrin 88 (Haimoon) vahtitupatontti 10007 12001 13013 11006 27000 364838.00000000 6704253.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045763 TAUSTATIEDOT Vahtitupa on merkittynä vuoden 1879 pituusprofiiliin ja senaatin karttaan 1800-luvun lopulta. Uudemmilla kartoilla paikalla ei näy enää rakennuksia. Syrjäisimmillä paikoilla sijaitsevat vahtitupatontit alkoivat monesti autioitua jo 1900-luvun alussa, mutta tontit ovat useimmiten säilyneet osana rata-aluetta. Kilometrin 88+700 vahtitupatontin autioituminen voi liittyä uuden vahtituvan perustamiseen noin 1900-luvun alussa Selin laiturivaihteen yhteyteen, noin 2,5 kilometrin päähän. YMPÄRISTÖN KUVAUS Vahtitupa sijaitsee ylävällä vedenjakaja-alueella, kallioisen mäen laidassa. Radan vastakkaisella puolella on Haimoon viljelyksiä. Vahtitupatontti itsessään on metsittynyt autioitumisen jälkeen. NYKYTILA JA KUNTO Rakennukset oletettavasti purettiin tontin autioitumisen jälkeen. Tontilla on kuitenkin jäljellä todennäköisesti päärakennuksen muurinperusta, ulkorakennuksen graniittinen kivijalka, kellarin paikkaa osoittava kuoppa sekä tontin rajalla, sen lounaiskulmassa, lyhyt osuus kivistä muuria. Luonnonympäristö on saanut kehittyä poikkeuksellisen häiriintymättä. Muun muassa suurine haapoineen se ilmentää pitkää ajallista ulottuvuutta
metsakeskus.1000045765 444 Suuren Rantatien linjat ja kivimuuri 10002 12004 13046 11006 27008 330786.00000000 6674003.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045765 TAUSTATIEDOT Kirkniemen paperitehtaan raiteen erkanemisvaihteelta Karjaan suuntaan rata sivuaa Kohagabergenin massiivia. Samaa laaksoa kulki myös keskiaikainen Suuren rantatien pohjoinen linjaus Kyrkstadin ja Tammisaaren välillä. Historiallinen tielinja oli käytössä vielä paperitehtaan raiteen rakentamisen 1966 jälkeenkin. Tielinjaa kuitenkin osin siirrettiin radan rakennustöiden yhteydessä 1872–1873. Radan eteläpuolella on Kohagabergenin maaleikkauksen kohdalla säilynyt kaistale alkuperäistä ratalinjaa. Sen ja maaleikkauksen välissä on rata-alueen rajalla kivimuuri, mahdollinen kipinä-aita. Muurin eteläpuolella sijaitsi 1870-luvulle kievaritorppa, jonka toiminnot siirrettiin ilmeisesti radan valmistuttua Djupbäckin torppaan radan pohjoispuolelle. YMPÄRISTÖN KUVAUS Rata ja historiallinen tielinja kulkee Kohagabergenin ja Munkbergetin kallioisten mäkien välistä laaksoa. Ympäristö on lehtipuuvaltaista lehtimetsää. Lähempänä Kirkniemeä on keski-ikäistä koivikkoa, ja Kohagabergenin juurella, radan ja historiallisen tielinjan pohjoispuolella rehevää, suojeltua pähkinäpensaslehtoa. NYKYTILA JA KUNTO Radan pohjoispuolinen tielinjan osuus paperitehtaan vaihteelta Kohagabergenille on hylätty. Linjalla kulkee polku. Kohagabergeniltä Kivelän tasoristeykselle historiallinen tielinja on käytössä yksityistienä. Radan eteläpuolella on myös yksityistienä säilynyt keskiaikaisen tielinjan fragmentti. Radan eteläpuolen kivimuuri on edelleen selkeästi hahmottuva. Sen takana oli vielä 1930-luvulla kievaritorppana toiminut rakennus, mutta se on kadonnut, kuten myös radan pohjoispuolella, historiallisen tielinjan varressa 1800-luvulla sijainneet kaksi torppaa.
metsakeskus.1000045765 444 Suuren Rantatien linjat ja kivimuuri 10002 12005 13071 11006 27008 330786.00000000 6674003.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045765 TAUSTATIEDOT Kirkniemen paperitehtaan raiteen erkanemisvaihteelta Karjaan suuntaan rata sivuaa Kohagabergenin massiivia. Samaa laaksoa kulki myös keskiaikainen Suuren rantatien pohjoinen linjaus Kyrkstadin ja Tammisaaren välillä. Historiallinen tielinja oli käytössä vielä paperitehtaan raiteen rakentamisen 1966 jälkeenkin. Tielinjaa kuitenkin osin siirrettiin radan rakennustöiden yhteydessä 1872–1873. Radan eteläpuolella on Kohagabergenin maaleikkauksen kohdalla säilynyt kaistale alkuperäistä ratalinjaa. Sen ja maaleikkauksen välissä on rata-alueen rajalla kivimuuri, mahdollinen kipinä-aita. Muurin eteläpuolella sijaitsi 1870-luvulle kievaritorppa, jonka toiminnot siirrettiin ilmeisesti radan valmistuttua Djupbäckin torppaan radan pohjoispuolelle. YMPÄRISTÖN KUVAUS Rata ja historiallinen tielinja kulkee Kohagabergenin ja Munkbergetin kallioisten mäkien välistä laaksoa. Ympäristö on lehtipuuvaltaista lehtimetsää. Lähempänä Kirkniemeä on keski-ikäistä koivikkoa, ja Kohagabergenin juurella, radan ja historiallisen tielinjan pohjoispuolella rehevää, suojeltua pähkinäpensaslehtoa. NYKYTILA JA KUNTO Radan pohjoispuolinen tielinjan osuus paperitehtaan vaihteelta Kohagabergenille on hylätty. Linjalla kulkee polku. Kohagabergeniltä Kivelän tasoristeykselle historiallinen tielinja on käytössä yksityistienä. Radan eteläpuolella on myös yksityistienä säilynyt keskiaikaisen tielinjan fragmentti. Radan eteläpuolen kivimuuri on edelleen selkeästi hahmottuva. Sen takana oli vielä 1930-luvulla kievaritorppana toiminut rakennus, mutta se on kadonnut, kuten myös radan pohjoispuolella, historiallisen tielinjan varressa 1800-luvulla sijainneet kaksi torppaa.
metsakeskus.1000045765 444 Suuren Rantatien linjat ja kivimuuri 10002 12001 13014 11006 27008 330786.00000000 6674003.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045765 TAUSTATIEDOT Kirkniemen paperitehtaan raiteen erkanemisvaihteelta Karjaan suuntaan rata sivuaa Kohagabergenin massiivia. Samaa laaksoa kulki myös keskiaikainen Suuren rantatien pohjoinen linjaus Kyrkstadin ja Tammisaaren välillä. Historiallinen tielinja oli käytössä vielä paperitehtaan raiteen rakentamisen 1966 jälkeenkin. Tielinjaa kuitenkin osin siirrettiin radan rakennustöiden yhteydessä 1872–1873. Radan eteläpuolella on Kohagabergenin maaleikkauksen kohdalla säilynyt kaistale alkuperäistä ratalinjaa. Sen ja maaleikkauksen välissä on rata-alueen rajalla kivimuuri, mahdollinen kipinä-aita. Muurin eteläpuolella sijaitsi 1870-luvulle kievaritorppa, jonka toiminnot siirrettiin ilmeisesti radan valmistuttua Djupbäckin torppaan radan pohjoispuolelle. YMPÄRISTÖN KUVAUS Rata ja historiallinen tielinja kulkee Kohagabergenin ja Munkbergetin kallioisten mäkien välistä laaksoa. Ympäristö on lehtipuuvaltaista lehtimetsää. Lähempänä Kirkniemeä on keski-ikäistä koivikkoa, ja Kohagabergenin juurella, radan ja historiallisen tielinjan pohjoispuolella rehevää, suojeltua pähkinäpensaslehtoa. NYKYTILA JA KUNTO Radan pohjoispuolinen tielinjan osuus paperitehtaan vaihteelta Kohagabergenille on hylätty. Linjalla kulkee polku. Kohagabergeniltä Kivelän tasoristeykselle historiallinen tielinja on käytössä yksityistienä. Radan eteläpuolella on myös yksityistienä säilynyt keskiaikaisen tielinjan fragmentti. Radan eteläpuolen kivimuuri on edelleen selkeästi hahmottuva. Sen takana oli vielä 1930-luvulla kievaritorppana toiminut rakennus, mutta se on kadonnut, kuten myös radan pohjoispuolella, historiallisen tielinjan varressa 1800-luvulla sijainneet kaksi torppaa.
metsakeskus.1000045767 710 Bålabyn kaksoisvahtituvan tontti 10007 12001 13013 11006 27008 327985.00000000 6672502.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045767 TAUSTATIEDOT Pituusprofiiliin (1879) merkitty kaksoisvahtitupa Bålabyn tasoristeyksen lounaispuolella. Tontti on autioitunut. Bålabyn tasoristeyksen poisto sisältyy ratasuunnitelmaan. YMPÄRISTÖN KUVAUS Radan eteläpuolella on viljelyaukea radan ja nykyisen kantatie 25:n välissä. Vahtituvan tontti sijaitsee radan pohjoispuolella metsän laidassa. Tasoristeyksen ylittävä kylätie johtaa Bålabyn keskiaikaiselle kylätontille Lohjanjärven etelärannalla. NYKYTILA JA KUNTO Tontti on autioitunut. Kaksoisvahtituvan kivijalan lisäksi tontilla on säilynyt puretun savupiipun lakiosa, jonka neljä hormiaukkoa vahvistavat kyseessä olleen nimenomaan kaksoisvahtitupa. Lounaiskulmassa on maakellarin perusta, joka on muurattu järeistä kivistä. Mahdolliset tiilirakenteet on ilmeisesti purettu uusiokäyttöön. Tontin järeä puusto, muun muassa suuri lehtikuusi näkyy maisemassa kauas ja ilmentää paikan ajallista syvyyttä.
metsakeskus.1000045768 710 Meltolan kivivallit 10002 12004 13046 11006 27008 322134.00000000 6668604.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045768 TAUSTATIEDOT Kilometrillä 147–148 on Salpausselän laella kulkevan ratalinjan varressa nähtävissä epäsäännöllinen, jopa toista metriä korkea kivivalli. Erityisen selvänä valli erottuu radan pohjoispuolella. Rakenne todennäköisesti koostuu ratalinjalta raivatuista kivistä, mutta varsin mahdollisesti sen tehtävänä on ollut hillitä höyryveturien kipinöiden aiheuttamienmaastopalojen vaaraa kuivalla ja kulonaralla paikalla. YMPÄRISTÖN KUVAUS Mustiolta länteen ratalinja kulkee selvänä harjanteena kohoavan I Salpausselän (Lohjanharjun) päällä. Radan ympäristö on karua, männikkövaltaista sorakangasta. Vallilatomuksen kiviä vastaavaa huuhtoutunutta kivikkoa on maastossa nähtävissä jokseenkin runsaasti. Kivet siis on todennäköisesti raivattu ratalinjalta. Samaa selännettä on kulkenut myös viimeistään keskiajalla vakiintunut Suuri Rantatie. Vallin kohdalla historiallinen tie on todennäköisesti kulkenut radan tuntumassa, mutta todennäköisemmin kuitenkin radan eteläpuolella, siis vastakkaisella puolella rataa kuin kivivalli. Radan pohjoispuolella on toisinaan näköyhteys Mustionjoen viljeltyyn laaksoon, joka on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. NYKYTILA JA KUNTO Jäkälöiden ja sammalten verhoama kivilatomus vaikuttaa uskottavasti radan rakennusaikaiselta.
metsakeskus.1000045769 710 Ns. Pelastuspenger 10002 12005 13067 11006 27008 303284.00000000 6655421.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045769 TAUSTATIEDOT Dragsvikin ja Tammisaaren liikennepaikkojen välimaastossa löytyy kaistale ratapengertä ja maaleikkausta noin 100 metriä nykyisen radan pohjoispuolelta. Vaikka radan tarkempi linjaus oli vielä määrittämättä, aloitettiin tässä paikassa radan rakennustyöt "umpimähkään" syksyllä 1871, koska senaatin myöntämä rakennuslupa uhkasi muutoin umpeutua. YMPÄRISTÖN KUVAUS Ympäristö on Salpausselän lakialueen hiekkaista, mäntyvaltaista kangasmaastoa. Lännen ja pohjoisen puolelle sijoittuu uusi pienteollisuusalue. Kohde on länsipäässään on matalaa maaleikkausta, idän puolella korkeudeltaan kiilamaisesti nouseva penger. Penger mahdollisesti jatkuu myös idempänä, mutta matalampana.
metsakeskus.1000045771 710 Kaksoisvahtituvan tontti km 177 10007 12001 13013 11006 27008 298874.00000000 6654018.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045771 TAUSTATIEDOT Pituusprofiiliin (1879) merkitty kaksoisvahtituvan tontti, joka on autioitunut jo varhain. Tontti näkyy autiona jo vanhimmassa alueelta saatavassa ilmakuvassa (1949). Maastossa merkit asutuksesta ovat lähes kadonneet, mutta tontin itärajalla on pitkänomainen, jokseenkin säännöllisen muotoinen kivilatomus, oletettavasti raivausröykkiö. YMPÄRISTÖN KUVAUS Kilometrin 177 vahtitupatontti sijaitsee Rödgrundet-niemelle johtavan tien tasoristeyksen (Rödgrund) lounaispuolella ja radan länsipuolella, rautatien ja VT25:n välissä, Salpausselän rinteen kangasmaastossa. Radan itäpuolella on Stadsfjärden rantametsineen. NYKYTILA JA KUNTO Merkit itse kaksoisvahtituvasta ovat kadonneet. Todennäköinen raivausröykkiö on kuitenkin mielenkiintoinen historiallinen jäännös
metsakeskus.1000045773 271 Kierikka 10002 12001 13007 11033 27000 251568.00000000 6800397.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045773 Penttilänniemestä entisen Kierikan tilan alueelta on metallinetsinnässä löydetty useita rautakauden lopulle ajoittuvia esineitä ja esineen katkelmia. Pellolla on havaittu myös sulanutta pronssia. Kierikan niemen kärjessä on sijainnut Kuoppalan historiallinen kylätontti. Kuoppala on mainittu maakirjassa vuonna 1540. Kuoppalan kylään on luettu myös sen luoteispuolella sijainnut Mäkikylä (1000019038). Salmisen (2007:348–9) mukaan Mäkikylän ja Kuoppalan asutus on jakaantunut jo keskiajalla, ja isonjaon aikaan Mäkikylässä on ollut neljä ja Kierikan niemessä kaksi taloa. Kierikan asutuksen hän arvelee perustetun 1300-luvulla. Kierikan niemen kärjessä näkyy kaksi taloa vielä 1800-luvun kartoilla, mutta vuoden 1907 senaatinkartalla toinen talonpaikoista on hävinnyt. Kylätonttia ympäröi peltoalue, jonka pohjoispuolella alkaa tiiviisti rakennettu omakotitaloalue. Kierikan niemessä oleva vanha talo on autiona ja pihapiiri on heinittynyt. Kuoppalan kahden historiallisen tonttimaan välissä on vanha kivenlohkareista koostuva raja-aita. Pellolla on metallinilmaisinkaivuiden jäljiltä avonaiseksi jätettyjä kuoppia, joiden maaperässä havaittiin tiilimurskaa. Kohde oli määritelty muinaisjäännösrekisteriin löytöpaikaksi ja sillä oli aluerajaus. Inventointihavaintojen, aikaisempien löytöjen ja historiallisten karttojen perusteella kohde määritellään nyt kiinteäksi muinaisjäännökseksi ja aluerajausta laajennetaan kattamaan autioituneen historiallisen kylätontin alueet.
metsakeskus.1000045773 271 Kierikka 10002 12001 13007 11006 27000 251568.00000000 6800397.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045773 Penttilänniemestä entisen Kierikan tilan alueelta on metallinetsinnässä löydetty useita rautakauden lopulle ajoittuvia esineitä ja esineen katkelmia. Pellolla on havaittu myös sulanutta pronssia. Kierikan niemen kärjessä on sijainnut Kuoppalan historiallinen kylätontti. Kuoppala on mainittu maakirjassa vuonna 1540. Kuoppalan kylään on luettu myös sen luoteispuolella sijainnut Mäkikylä (1000019038). Salmisen (2007:348–9) mukaan Mäkikylän ja Kuoppalan asutus on jakaantunut jo keskiajalla, ja isonjaon aikaan Mäkikylässä on ollut neljä ja Kierikan niemessä kaksi taloa. Kierikan asutuksen hän arvelee perustetun 1300-luvulla. Kierikan niemen kärjessä näkyy kaksi taloa vielä 1800-luvun kartoilla, mutta vuoden 1907 senaatinkartalla toinen talonpaikoista on hävinnyt. Kylätonttia ympäröi peltoalue, jonka pohjoispuolella alkaa tiiviisti rakennettu omakotitaloalue. Kierikan niemessä oleva vanha talo on autiona ja pihapiiri on heinittynyt. Kuoppalan kahden historiallisen tonttimaan välissä on vanha kivenlohkareista koostuva raja-aita. Pellolla on metallinilmaisinkaivuiden jäljiltä avonaiseksi jätettyjä kuoppia, joiden maaperässä havaittiin tiilimurskaa. Kohde oli määritelty muinaisjäännösrekisteriin löytöpaikaksi ja sillä oli aluerajaus. Inventointihavaintojen, aikaisempien löytöjen ja historiallisten karttojen perusteella kohde määritellään nyt kiinteäksi muinaisjäännökseksi ja aluerajausta laajennetaan kattamaan autioituneen historiallisen kylätontin alueet.
metsakeskus.1000045774 78 Lappohjan satamarata 10007 12005 13067 11006 27008 289552.00000000 6646585.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045774 TAUSTATIEDOT Lappvikin (Lappohjan) satamaan rakennettiin asemalta valtion rakentama raide vuonna 1876. Satamaradan ansiosta Lappohjasta tuli tärkeä puutavaran vientisatama. Neuvostojoukkojen vetäydyttyä Hankoniemen tukikohdasta huomattiin, että satamarata oli purettu. Kiskoja oli ilmeisesti käytetty mm. panssariesteisiin. Satamarataa ei enää rakennettu uudelleen. YMPÄRISTÖN KUVAUS Ratalinja laskeutuu Lappohjan asemalta lounaan kautta kaakon suuntaan kaartaen. Ympäristö on Lappohjan maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi määriteltyä, pientalovaltaista taajamaa, jossa osin näkyy edelleen alkuperäisen, mäntyvaltaisen kangasmetsän piirteitä. NYKYTILA JA KUNTO Ratapenger on pääosin jäljellä kohoumana, joka materiaaliltaan ei poikkea ympäristössä vallitsevasta maaperälajista, harjusorasta. Ainakin penkereen alkuosalla on myös nähtävissä säistynyttä pölkytystä. Lähempänä Lappohjan satamaa penger on korkeampi ja sillä on säilynyt ainakin yksi kivirumpu.
metsakeskus.1000045775 425 Bisilä 10007 12001 13016 11006 27000 424161.00000000 7188145.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045775 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045776 425 Prokko 10007 12001 13016 11006 27000 424049.00000000 7187569.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045776 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Koska paikalla on edelleen tilakeskus ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, on kyseessä muu kulttuuriperintökohde. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045777 425 Pappila 10007 12001 13009 11006 27000 424301.00000000 7187758.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045777 Vuoden 1707 kartan asemoinnin pohjalta alueella on sijainnut pappila jo 1700-luvun alussa. Inventointiraportissa vuoden 1707 Mörtin kartan perusteella asemoitujen talojen sijainteja on paikoin tarkennettu myöhempien karttojen perusteella. Talonniemet on määritelty Kuorilehdon 2013 (Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle) ja pitäjänkarttojen pohjalta, sillä 1707 kartan selitteitä ei ollut käytössä.
metsakeskus.1000045778 290 Mäntylä 10001 12016 13175 11006 27000 632696.00000000 7095028.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045778 Tervahauta, halkaisija noin 16 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045780 710 Björkkulla 10002 12004 13054 11028 27000 304390.00000000 6668642.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045780 Torrsjön ja Fårsjön itäpuolella sijaitsevan korkean, paikoin hyvin jyrkkärinteisen kalliomäen kaakkoisosassa sijaitseva nelisivuinen kivilatomus. Kooltaan noin 2,5 x 4 metrin suuruinen ja noin 0,5 metriä korkea latomus on tehty Brödtorpin kartanon vastapäätä sijaitsevan kalliopaljastuman reunaan, osin kalliopohjalle. Lähes säännöllisen nelikulmainen latomus on koottu suurista (halk < 40 cm) kivistä. Ulkomuodoltaan latomus muistuttaa alueen rautakautisia nelisivuisia röykkiöitä, mutta sijaintinsa puolesta se voi olla myös pronssikautinen. Latomus on osittain runsaan kasvillisuuden peittämä ja siten hankalasti havaittavissa. Latomuksen länsipuolella on kivistä raivattu alue, jonka luoteisreunalla on vallimainen raivausröykkiö ja eteläreunalla 2-3 halkaisijaltaan noin 2,5 metristä, muodoltaan pyöreää röykkiötä, mahdollisia raivausröykkiöitä (ks. alakohteet). Käytettävissä olevien historiallisten karttojen tai ilmakuvien perusteella alue ei ole ollut peltoviljelyssä lähimpien vuosisatojen aikana. Raivaus voi kuitenkin liittyä Björkkullan länsipuolella sijainneen Brödtorpin torpan toimintaan. Kohteen tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000045780 710 Björkkulla 10002 12004 13054 11033 27000 304390.00000000 6668642.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045780 Torrsjön ja Fårsjön itäpuolella sijaitsevan korkean, paikoin hyvin jyrkkärinteisen kalliomäen kaakkoisosassa sijaitseva nelisivuinen kivilatomus. Kooltaan noin 2,5 x 4 metrin suuruinen ja noin 0,5 metriä korkea latomus on tehty Brödtorpin kartanon vastapäätä sijaitsevan kalliopaljastuman reunaan, osin kalliopohjalle. Lähes säännöllisen nelikulmainen latomus on koottu suurista (halk < 40 cm) kivistä. Ulkomuodoltaan latomus muistuttaa alueen rautakautisia nelisivuisia röykkiöitä, mutta sijaintinsa puolesta se voi olla myös pronssikautinen. Latomus on osittain runsaan kasvillisuuden peittämä ja siten hankalasti havaittavissa. Latomuksen länsipuolella on kivistä raivattu alue, jonka luoteisreunalla on vallimainen raivausröykkiö ja eteläreunalla 2-3 halkaisijaltaan noin 2,5 metristä, muodoltaan pyöreää röykkiötä, mahdollisia raivausröykkiöitä (ks. alakohteet). Käytettävissä olevien historiallisten karttojen tai ilmakuvien perusteella alue ei ole ollut peltoviljelyssä lähimpien vuosisatojen aikana. Raivaus voi kuitenkin liittyä Björkkullan länsipuolella sijainneen Brödtorpin torpan toimintaan. Kohteen tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000045780 710 Björkkulla 10002 12004 13054 11006 27000 304390.00000000 6668642.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045780 Torrsjön ja Fårsjön itäpuolella sijaitsevan korkean, paikoin hyvin jyrkkärinteisen kalliomäen kaakkoisosassa sijaitseva nelisivuinen kivilatomus. Kooltaan noin 2,5 x 4 metrin suuruinen ja noin 0,5 metriä korkea latomus on tehty Brödtorpin kartanon vastapäätä sijaitsevan kalliopaljastuman reunaan, osin kalliopohjalle. Lähes säännöllisen nelikulmainen latomus on koottu suurista (halk < 40 cm) kivistä. Ulkomuodoltaan latomus muistuttaa alueen rautakautisia nelisivuisia röykkiöitä, mutta sijaintinsa puolesta se voi olla myös pronssikautinen. Latomus on osittain runsaan kasvillisuuden peittämä ja siten hankalasti havaittavissa. Latomuksen länsipuolella on kivistä raivattu alue, jonka luoteisreunalla on vallimainen raivausröykkiö ja eteläreunalla 2-3 halkaisijaltaan noin 2,5 metristä, muodoltaan pyöreää röykkiötä, mahdollisia raivausröykkiöitä (ks. alakohteet). Käytettävissä olevien historiallisten karttojen tai ilmakuvien perusteella alue ei ole ollut peltoviljelyssä lähimpien vuosisatojen aikana. Raivaus voi kuitenkin liittyä Björkkullan länsipuolella sijainneen Brödtorpin torpan toimintaan. Kohteen tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000045781 109 Konnarin muistomerkki ja hautapaikka 10007 12002 13022 11006 27027 392577.00000000 6772230.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045781 Konnarin koulun länsipuolella on sisällissodassa kuolleiden punaisten muistomerkki, jossa on kirjattuna vuosiluku 1918, risti sekä teksti: "LUOKKASODASSA HENKENSÄ UHRANNEIDEN TYÖLÄISTEN MUISTOA KUNNIOITTAEN. LAMMIN KUNTA." Muistomerkki on pystytetty 1951. Lammilla yleisesti tunnetun perimätiedon mukaan Lammin tai Lemetinmäen taistelussa kaatuneet punaiset haudattiin kilometrin päähän kirkolta, taistelupaikan ja myöhemmin, vuonna 1921 rakennetun, Konnarin vanhan koulun väliseen maastoon. Joukkohaudan arvellaan olleen käytössä pidemmän aikaa: sinne siirrettiin taistelun jälkeen myös saksalaisten aiemmin muualle hautaamia punaisia. Haudassa epäillään olevan myös muita Lammilla teloitettujen ruumiita. Lammin kirkkoherra yritti siirrättää vainajat heti sisällissodan jälkeen, mutta vainajat lepäävät tiettävästi Konnarin koulun takana edelleen. Piispa Juha Pihkala siunasi haudatut ja hautapaikan vuonna 1998. Lemetinmäen taistelussa kuolleita punaisia lienee ollut noin 25-30, vaikka myös suuresti liioiteltuja muita lukuja on esitetty. Kohteen kuvaus ja tiedot perustuvat yksityiseen tiedonantoon Työväenmuseo Werstaan Punaisten muistomerkit -sivustolla ja mahdollisen joukkohaudan todentaminen ja rajaaminen maastossa edellyttävät tarkempia tutkimuksia. Historiallisten ilmakuvien mukaan ja vuoden 1966 kaavassa muistomerkkiä on rajannut pensasaita. Pensasaitaus on poistettu 2010-luvun aikana.
metsakeskus.1000045782 853 Auvaismäki Lautkankare 10002 12001 13009 11006 27000 245426.00000000 6724201.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045782 Auvaismäki on suomalaisen oikeuden kylä eli se periytyy viimeistään 1200-luvulle. Vuonna 1454 Auvaismäki oli kaksitaloinen kylä. Nämä talot mainitaan vuoden 1540 maakirjassa nimillä Krouvila ja Anttila. Vuonna 1574 Krouvila jakaantui kahtia, jolloin syntyi Lautkankareen talo. Paattisten pappila perustettiin paikalle 1600-luvun lopussa silloin autiona olleelle Lautkankareen tilalle. 1800-luvun puolivälissä pappilan rakennuksia ryhdyttiin siirtämään nykyisen Auvaismäentien pohjoispuolelle, jossa edelleen sijaitsee vuonna 1884 rakennetun pappilan rakennus. Koekaivauksissa 2022 tontilta havaittiin ilmiöitä, jotka voidaan liittää tontin vanhempaan käyttöhistoriaan. Vuoden 2023 tutkimuksissa havaittiin merkkejä ainakin kahdesta rakennusvaiheesta, joihin liittyi kolme tai neljä eri rakennusta.
metsakeskus.1000045784 564 Veräjänmutka 10007 12009 13094 11006 27000 424245.00000000 7229513.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045784 Pyöreä maakuoppa, joka on halkaisijaltaan noin 2-2,5 metriä ja 70 cm syvä. Kuopalla on erotettavissa noin 2-2,5 metriä leveää vallia etenkin sen etelä- ja lounaispuolella.
metsakeskus.1000045786 151 Heikijärvi 10002 12016 13175 11006 27000 221983.00000000 6893848.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045786 Inventointi 2022: Kohde sijaitsee Isojoen kirkosta noin 15,3 kilometriä etelälounaaseen. Ympäristö on asumatonta, pääosin ojitettua, kosteapohjaista talousmetsää ja suota. Aukea on voimakkaasti heinittynyt. Heikijärven länsipuolella olevalla vanhalla hakkuuaukealla sijaitsee tervahauta. Vuoden 1972 peruskartassa näkyy vielä idästä, Vesijärven kylän suunnasta lähes suoraan tervahaudalle tuleva kulkureitti. Minkäänlaista metsätietä ei tuolloin alueella vielä ollut. Hauta sijaitsee nykyisestä Susitien metsätiestä noin 430 metriä koilliseen. Sen halkaisija on noin 15 m ja sen halssi laskee itäkaakkoon noin 25 m. Tervahaudasta noin 10 m päässä itäkaakossa on muodoltaan aavistuksen kulmikas kuopparakenne, jonka koko on noin 6x6 m ja siinä on aukko halssin suuntaan. Syvyys on maanpinnasta noin 1 metri. Kyseessä voi olla tervanpolttajien tilapäisasumuksen jäännös tai tervan säilyttämistä varten tehty maakellari.
metsakeskus.1000045787 151 Jänesniittu 10002 12016 13175 11006 27000 220241.00000000 6891125.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045787 Inventointi 2022: Kohde sijaitsee Isojoen kirkosta noin 18,4 kilometriä etelälounaaseen. Ympäristö on talousmetsää ja peltoa. Tervahauta sijaitsee Jänesniittu-nimisen pellon länsipuolella. Se näkyy selvästi maaston korkeusmallissa, mutta paikan päällä hakkuusta johtuva maan peitteisyys on aiheuttanut sen, että se oli varsin huonosti havaittavissa. Kohteesta ei saanut informatiivista kuvaa. Korkeusmallin perusteella sen halkaisija on noin 10 m ja halssin pituus sekin noin 10 m.
metsakeskus.1000045788 205 Murronkangas 10002 12016 13175 11006 27000 489304.00000000 7109038.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045788 Tervahauta sijaitsee suoraan vanhan sähkölinjan alla Murronkankaan kaakkoisosassa. Se on vaurioitunut aiemman sähkölinjan rakennustöissä. Tervahaudan halkaisija on noin 13 m. Vallit ovat matalat ja noin 2 m leveät. Halssi osoittaa kaakkoon. Tämän jatkona on noin 3 m pituinen matala syvennys. Tervahaudan vallin laidalla on matalia painanteita ja ympärillä ainakin yksi kuoppa. Vallit on rakennustöiden yhteydessä kaivettu auki neljästä kohtaa niin, että telakoneella on päässyt ajamaan läpi sähkölinjan suuntaisesti. Tervahaudan pohja ja halssi ovat säilyneet ehjinä. Tervahauta havaittiin ja tarkastettiin lidar-aineiston perusteella.
metsakeskus.1000045789 889 Kurimokoski 10007 12016 13180 11042 27000 510704.00000000 7203294.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045789 Mylly mainitaan Härön inventoinnissa 1981. Myös paikallinen henkilö osasi kertoa tästä ruukkia nuoremmasta myllystä, joka näkyy pohjoisrannalle. Myllyn jäännökset ovat masuunisaarta vastapäätä Kiiminkijoen etelärannalla, kallioon louhitun kanavan länsipäässä. Myllystä on jäljellä kahden vaakasuoran tukin varassa olevia rautaisia osia, joista pisin on vielä pystyasennossa. Toinen puoli tukeista on vielä veden yläpuolella, ulompana olevat osat ovat romahtaneet osittain veteen. Myllyn osia on myös etelärannalla. Mylly on kanavan länsipäässä. Kanava erottuu tulva-aikaan hieman yli 20 metrin pituisena, mutta erottunee matalamman veden aikaan paremmin, Uoma on noin 3 metriä leveä. Noin myllyn kohdalla on mahdollinen joen ylittäneen sillan lähtöpaikka: kallion yläpuoli on suhteellisen tasainen ja sitä on mahdollisesti louhittu. Taustatietojen mukaan mylly on ruukkia nuorempi, 1950-luvun paikkeilta.
metsakeskus.1000045790 205 Siikajoen latva 10002 12016 13175 11006 27000 490345.00000000 7106259.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045790 Tervahauta sijaitsee pienellä kankaalla Siika-joen ylimmillä latvoilla. Hauta on varsin pieni halkaisijan ollessa vain noin 8 m. Vallien leveys on noin 2 m. Pohjalle tehdystä koekuopasta havaittiin 10 cm turvekerroksen alta 10 cm kerros nokista hiilensekaista hiekkaa. Tämän alta tuli puhdas pohjahiekka. Pohjalla ei ollut kovettunutta kerrosta ja tervahautaa on todennäköisesti käytetty vain lyhyen aikaa, ehkä vain kertaalleen. Selväpiirteinen rämeiköiden ympäröimä kangas, jossa kohde sijaitsee, on vain noin puoli hehtaaria pinta-alaltaan. Paikalta ei ehkä ole riittänyt materiaalia suurempaan tervahautaan tai useampaan polttoon. Myöskään terva-pirtille ei liene tällaisella kohteella ollut tarvetta, eikä siitä tehty havaintoja. Tervahauta tarkastettiin lidar-aineistosta havaitun anomalian perusteella.
metsakeskus.1000045791 205 Koppakangas pohjoinen 10002 12016 13175 11006 27000 490448.00000000 7105187.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045791 Tervahauta sijaitsee suurehkon nimettömän kankaan eteläosissa Koppakankaasta pohjoi-seen. Halkaisijaltaan tämä on noin 15 m. Leveät vallit ovat noin 1 m korkeat. Syvyydeltään painanne on reilun metrin. Halssi osoittaa etelään. Kohde tarkastettiin Maanmittauslaitoksen maastotietokannan tietojen perusteella.
metsakeskus.1000045792 109 Rimminpää 10001 12001 13016 11006 27000 340502.00000000 6764597.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045792 Rimmin tai Rimminpään torppa on perustettu lääninhallitukselle osoitetun lupahakemuksen mukaan vuonna 1754 Rimminpään tai Kirilän nimellä tunnetun ”ikivanhan autiotilan” paikalle (Kalvolan historia 1992, s. 135). Torppa näkyy 1842 pitäjänkartalla (2131 03+06) ja 1884 senaatinkartalla. Tila on edelleen asuttu, mutta alueella on voinut säilyä kiinteänä muinaisjäännöksenä pidettäviä vanhemman asutuksen jäänteitä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045793 205 Mainiokangas 10002 12004 13051 11006 27000 492470.00000000 7101764.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045793 Rajamerkki sijaitsee mäntykankaalla hakkuu-aukean reunalla. Paikan nimeksi on pitäjänkartoilla mainittu Mainiokangas. Rajamerkki on nelikulmainen 130 x 120 cm kivilatomus. Rakenne on varsin matala ja hajonnut osittain metsäkoneen ajaessa sen yli. Selvää pyykkiä tai kiviin liittyviä kaiverroksia ei havaittu, mutta on mahdollista, että tämä on kaatunut latomuksen vaurioituessa. Viisarikiviä ei löydetty. Rajamerkki osoittaa Saaresmäen kylän ja valtionmaan rajaa. Se osuu myös Kajaanin ja Pyhännän väliselle rajalle.
metsakeskus.1000045794 205 Papusuo 10002 12016 13175 11006 27000 497876.00000000 7110313.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045794 Paikalla on pienehkö tervahauta. Ympäröivä metsä on aikanaan aurattu, mikä on osittain vahingoittanut myös kohdetta. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 12 m terva-hauta. Vallit ovat 2–3 m leveät. Halssi osoittaa etelälounaaseen. Pohjalle tehdystä koe-kuopasta havaittiin 10 cm kerros noensekaista humusta ja hiekkaa. Tämän alla oli kova musta tervahiekkakerros. Todennäköisesti hautaa on siis käytetty useita kertoja. Halssin pituus on arviolta 4 m, mutta auraus on hieman sekoittanut kohtaa. Lisäksi valli on aurattu rikki tervahaudan vastapäiseltä puolelta. Muuten hauta on säilynyt ehjänä, vaikka molemmilla laidoilla maasto on aurattu vallien laitoja hipoen. Ympäristö tarkastettiin pintapuolisesti mahdollisten muiden kohteiden varalta. Ainoa havainto oli noin 10 m tervahaudasta koilliseen sijaitseva pieni hiilensekaisen hiekan mätäs. Esimerkiksi tervanpolttajien asumusten jäännösten säilyminen alueella on erittäin epätodennäköistä. Kohde tarkastettiin lidar-aineistosta havaitun anomalian perusteella.
metsakeskus.1000045795 205 Otanmäki koillinen 10002 12016 13175 11006 27000 506087.00000000 7110916.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045795 Paikalla on halkaisijaltaan noin 20 m tervahauta. Halssi on selkeäpiirteinen ja osoittaa itäkaakkoon. Tervahaudan pohjalle tehdystä koe-kuopasta havaittiin paksu kerros nokimaata. Ympäristöstä ei havaittu selkeästi tervahautaan liittyviä muita ilmiöitä. Noin 40 luoteeseen havaittiin suurehko hiekkakuoppa ja tästä kaivettu maakasa. Kohde tarkastettiin Maanmittauslaitoksen maastotietokannan tietojen perusteella.
metsakeskus.1000045796 109 Kautio 10001 12001 13016 11006 27006 342160.00000000 6763583.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045796 Kaution talo perustettiin alunperin rälssitorpaksi, kuten muutkin 1600-luvun alun Kalvolan takamaiden asutustilat. Varhaisin maininta historiallisissa lähteissä on vuodelta 1619. Talo näkyy 1842 pitäjänkartalla (2131 03+06) ja 1884 senaatinkartalla. Kaution yksinäisperintötalon vanha talouskeskus on hävinnyt 1900-luvun alkupuolella, kun maat myytiin metsäyhtiölle. Mäellä Kautionkujan varrella kerrotaan olevan kivijalkoja, jotka osoittanevat vanhan talonpaikan, mutta kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045797 205 Virsusuo 10002 12016 13175 11006 27000 508141.00000000 7110827.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045797 Kohde sijaitsee kankaan pohjoispäässä Virsusuon pohjoispuolella noin 300 m Eteläjoesta itään. Tervahauta on mäntykankaalla ympäristönsä korkeimmalla kohdalla. Tervahauta on selväpiirteinen. Halkaisijaltaan tämä on noin 20 m. Vallit ovat noin 2–2,5 m leveät ja 1 m korkeat. Hauta on keskeltä 1,5–2 m syvä. Halssi osoittaa kaakkoon. Se on noin 5 m pitkä ja selkeiden vallien rajaama. Tervahaudan pohjoispuolella on matala halkaisijaltaan hieman yli 2 m kumpare. Samanlainen löytyy tervahaudan sekä itä-koillisen puolelta. Koekuopasta havaittiin tummanruskeaa hiekkaa. Itäkaakon puolelta dokumentoitiin matala painanne. Kohde tarkastettiin Maanmittauslaitoksen maastotietokannan tietojen perusteella.
metsakeskus.1000045798 152 Valtaala, sotilaan torppa 10007 12001 13014 11006 27007 266114.00000000 6990458.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045798 Vuoden 1753 isojakokarttaan on kivisen mäen eteläpuolelle merkitty sotilaan torppa. Maastotarkastuksessa 27.9.2022 paikalla havaittiin tiilenpaloja ja kuonaantunutta tiiltä. Paikalle kaivetussa koekuopassa oli kyntökerroksen alapuolella n. 10 cm paksu kerros kulttuurimaata. Havainnot viittaavat historiallisen ajan asuinpaikkaan. Todennäköisesti paikalla on sijainnut sotilaan torppa 1700-luvun puolivälissä, joka on mahdollisesti palanut (kuonaantuneen tiilen kappaleet) ja asuinpaikka autioitunut.
metsakeskus.1000045799 152 Valtaala, Lakarintie 10007 12004 13044 11006 27000 266132.00000000 6990559.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045799 Inventointi 2022: Pellonlaidassa sankassa kuusivaltaisessa sekametsässä Lakarintien eteläpuolella on kiukaan jäännös, jonka koko on noin 1,5 m x 1,5 m ja korkeus noin 0,3 metriä. Se koostuu noin 10 – 20 cm kokoisista lohkokivistä ja tiilenkappaleista. Kiukaasta noin 3 metriä pohjoiseen tien laidassa on iso maakivi. Kiviröykkiön itäpuolelle pellon laitaan on hiljattain kaivettu oja, josta kaivetussa maassa ei havaittu löytöjä. Kiukaan ympäristöön tehtiin koekuoppia ja kairauksia, joista ei tehty kulttuurikerrokseen liittyviä havaintoja. Ilmeisesti kyseessä on vanha rakennuksen, mahdollisesti riihen, paikka. Paikalle on merkitty rakennus vuoden 1753 isojakokartassa.
metsakeskus.1000045800 765 Repokangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 590468.00000000 7094010.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045800 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045801 698 Pikku Venejärvi 10007 12001 13000 11006 27000 460993.00000000 7426237.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045801 Kohteessa on kämpän jäännös. Etelälounaisnurkassa on luonnonkivistä tehty piisi, mitoiltaan 3 m x 3 m x 1,2 m. Keskellä lattiaa on kuoppa. Jäännös ajoittunee 1800-1900-lukujen vaihteeseen tai 1900-luvun alkupuolelle.
metsakeskus.1000045803 261 Sätkenäjärvi 10007 12001 13000 11006 27009 418159.00000000 7555001.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045803 Kohteessa on viisi hirsistä tehtyä metsätyökämppärakennusten jäännöstä. Kaikissa rakennuksissa on ollut kirveellä ja sahalla katkotut hirret ja kirveellä halkaistuista laudoista katto ja kivistä tehdyt piisit.
metsakeskus.1000045806 927 Lohja-Vihti tielinja, Haapakylä 10007 12005 13071 11006 27000 350253.00000000 6691562.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045806 Haapakylän isojakokartan (1800) perusteella paikannettu tielinja Nummelanharjun länsirinteellä. Tielinja ei karttojenperusteella ole ollut ainoa tielinja Lohjalta Vihdin kirkolle, mutta se on merkitty selkeästi historiallisiin karttoihin. Todennäköisesti tielinja on ollut osa suorinta reittiä Lohjalta Vihdin kirkolle, sillä muut tielinjat kiertävät läheisten kylien kautta. Ilmeisesti tielinja on jäänyt yleisestä tiekäytöstä 1900-luvun aikana. Nykyisin tielinja on osa ulkoilupolkuverkostoa. Sen harjun päällä sijaitseva osuus on selkeästi muokattu, mutta harjulta länteen laskeva osuus on säilyttänyt historiallisen luonteen. Kehätien eteläpuolella tielinjaa on säilynyt noin 170 metrin matkalla. Tiepohja on parimetriä leveä ja sen keskellä on polku. Ympäröivä maasto on kangaspohjaista sekametsää.
metsakeskus.1000045807 761 Aukustinpuisto NW 10002 12001 13007 11006 27000 309120.00000000 6726016.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045807 Historiallisen ajan kylätontti nykyisellä puisto/lähivirkistysalueella. Geometrisk Charta öfver Joensu Bys Ägor i Somero Sochen. Nedre Säxmäki Närad och Tavastehus län, uprättad År 1783 af Hammar.
metsakeskus.1000045808 710 Sandmalmen 1 10002 12001 13000 11019 27012 291932.00000000 6671361.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045808 Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Tuulijärven lounaispuolella sijaitsevalla, purolaakson ja suon ympäröimällä hiekkaisella, kaakkoon ja etelään laskevalla metsärinteellä on laaja-alainen kivikautinen asuinpaikka, jonka alueella todettiin marraskuussa 2022 tehdyssä tarkastuksessa 10-20 mahdollista asuinpainannetta. Alueen eteläosassa on vähän aikaa sitten tehty maanmuokkaus ja männyn istutus. Kohteen löytäjät ovat poimineet alueelta mm. huokoista/orgaanissekoitteista keramiikkaa, joista ainakin yhdessä palassa on kuoppakoristelua. Laikutetulla alueella ja sen pohjoispuolitse kulkevan metsäautotien pohjoispuolella oli paikoin havaittavissa voimakkaan oranssiksi/punaiseksi värjäytynyttä maata. Alueella olevat asumuspainanteet ovat kooltaan vaihtelevia, pienimpien ollessa halkaisijaltaan 5 ja suurimpien 10 metriä. Pääosa painanteista on matalia ja muodoltaan laakeita, osassa on selvemmät vallit. Osa painanteista on pyöreitä, osa neliskulmaisia. Painanteita vaikuttaa olevan pienissä ryppäissä tai pareittain. Muutamien painanteiden pohjalta tehtiin kairauksessa havaintoja lika-, noki- ja kulttuurikerroksista. Alueella on myös todennäköisesti moderniksi ajoittuvia kuoppia ja yksi suuri hiilimiilu (ks. alakohteet).
metsakeskus.1000045809 710 Sandmalmen 2 10002 12001 13000 11004 27000 291998.00000000 6671167.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045809 Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Koskentien varressa, jyrkästi pohjoiseen ja luoteeseen kohti purolaaksoa laskevan mäen laella on äskettäin tehty laikutus ja männyn istutus. Kohteen löytäjä on poiminut laikutetulta alueelta karkeasekoitteista (kvartsi-/kvartsiitti) naarmupintaista keramiikkaa ja muutamia kvartsikappaleita. Keramiikan perusteella kohde voi ajoittua pronssikaudelle tai varhaiselle rautakaudelle. Tarkastusajankohtana maastossa oli havaittavissa yksittäisiä kvartsikappaleita ja -iskoksia.
metsakeskus.1000045809 710 Sandmalmen 2 10002 12001 13000 11028 27000 291998.00000000 6671167.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045809 Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Koskentien varressa, jyrkästi pohjoiseen ja luoteeseen kohti purolaaksoa laskevan mäen laella on äskettäin tehty laikutus ja männyn istutus. Kohteen löytäjä on poiminut laikutetulta alueelta karkeasekoitteista (kvartsi-/kvartsiitti) naarmupintaista keramiikkaa ja muutamia kvartsikappaleita. Keramiikan perusteella kohde voi ajoittua pronssikaudelle tai varhaiselle rautakaudelle. Tarkastusajankohtana maastossa oli havaittavissa yksittäisiä kvartsikappaleita ja -iskoksia.
metsakeskus.1000045809 710 Sandmalmen 2 10002 12001 13000 11033 27000 291998.00000000 6671167.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045809 Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Koskentien varressa, jyrkästi pohjoiseen ja luoteeseen kohti purolaaksoa laskevan mäen laella on äskettäin tehty laikutus ja männyn istutus. Kohteen löytäjä on poiminut laikutetulta alueelta karkeasekoitteista (kvartsi-/kvartsiitti) naarmupintaista keramiikkaa ja muutamia kvartsikappaleita. Keramiikan perusteella kohde voi ajoittua pronssikaudelle tai varhaiselle rautakaudelle. Tarkastusajankohtana maastossa oli havaittavissa yksittäisiä kvartsikappaleita ja -iskoksia.
metsakeskus.1000045810 595 Lampaanjärvi Kalma 10002 12002 13020 11006 27000 497161.00000000 7028148.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045810 Mahdollinen hautasaari, joka tarkastettu vuonna 2010. Tarkastuksessa tehdyssä koekuopituksessa tehtiin havaintoja hautauksista. Nostetut luut analysoitiin vuonna 2010 ja ne ajoittuvat todennäköisesti 1500-1700- luvulle ja ovat peräisin vähintään kahdesta eri aikuisesta yksilöstä, joista toinen on noin 45-60- vuotias nainen.
metsakeskus.1000045811 614 Jänkälahti 10002 12002 13215 11033 27000 542710.00000000 7337212.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045811 Paikalta on löytynyt metallinetsinnässä suorasivuinen, kaarevaselkäinen ja nelikorvakkeinen myöhäiselle rautakaudelle ajoittuva kirveenterä. Esine löytyi aivan pintamaan alta hiekan pinnasta läheltä tieojan reunaa, mutta kuitenkin koskemattomasta maasta, joten se ei ole ollut sekundäärissä kontekstissa. Tarkastuksessa kirveen löytöpaikalta todettiin noensekainen huuhtoutumiskerros. Kyseessä lienee maan pinnalle tehty rakenteeton polttohautaus, jos kohta palanutta luuta tarkastuksessa ei löydetty. On mahdollista, että hautoja on ympäristössä enemmänkin.
metsakeskus.1000045812 614 Teuronjoki 10002 12004 13048 11004 27000 541309.00000000 7337805.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045812 Kohde sijaitsee Posionjärven ja Teuronjärven välissä Teuronjoen pohjoispuolella soiden keskeltä nousevalla kivisellä kummulla. Paikalla on kivistä rakennettu purnu ja tästä 80 m lounaaseen suuri karkeasti kulmikkaaseen muotoon rakennettu kivinen kehävalli. Näistä ainakin jälkimmäinen ajoittuu esihistorialliseen aikaan, mahdollisesti myöhäisneoliittiseen kivikauteen. Kivinen kehävalli on karkeasti suorakulmainen, luode-kaakkosuuntaan rakennettu ja mitoiltaan noin 12 x 8 m. Valleilla on korkeutta alun toista metriä. Vallin keskusta on tasattu ja pohjalla on hiekkamaa, jossa on vankka huuhtoutumiskerros. Vallin kaakkoispäädyssä on luonnonkivi, josta vallit lähtevät kiertämään. Luoteispäädyn vallissa on kiinni rakenteellinen ”lisäosa”, joka on purnumainen noin 3 m halkaisijaltaan oleva pienempi kivikehä/kuoppa. Purnu on halkaisijaltaan noin 1 m ja huolellisesti kivistä ladottu. Se on avonainen koillissivultaan. Kohdepiste osoittaa kehävalliin, purnu on liitetty alakohteeksi.
metsakeskus.1000045813 18 Myllyniitty 2 10002 12001 13000 11019 27000 427626.00000000 6707399.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045813 Peltorinteen päältä poimittiin 5 kpl selkeästi iskettyä kvartsia. Rajaus on tehty löytöjen levinnän ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000045814 167 Salvukangas 10002 12016 13151 11006 27000 679292.00000000 6941008.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045814 Salvukankaalla erottuu Lidar-korkeusmallissa (22.11.2022) kolme, halkaisjaltaan 8-12 metriä olevaa hiilimiillua. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045815 167 Salvukangas 2 10002 12016 13151 11006 27000 679188.00000000 6940832.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045815 Salvukankaan etelälaidalla erottuu Lidar-korkeusmallissa (22.11.2022) yksittäinen hiilimiilu. Miilun halkaisija on mallin perusteella arvioituna noin 10 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045816 257 Östergård 10007 12011 13113 11042 27000 362598.00000000 6670646.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045816 Paikalla on kallioon louhittu betonirakenteinen bunkkeri jossa on päällä pyöreä aukko ja nelisivuinen aukko ja eteläpäässä oviaukko, sen ja pohjoisosan välillä tuuletusaukko ja hormin jäänne.
metsakeskus.1000045817 678 Kankarainen 10002 12016 13175 11006 27000 404205.00000000 7153922.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045817 Tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 9 metriä ja keskuskuopan halkaisija noin 5 metriä. Keskuskuopan syvyys on noin 130 cm. Halssi suuntaa kohti koillista, ja se on 1 m leveä, 2 metriä pitkä ja 50 cm syvä. Tervahaudan päällä kasvaa vanhoja mäntyjä, männynvesoja, sammalta, jäkälää, variksenmarjaa, puolukkaa ja mustikkaa. Alue on mäntymetsää, ja tervahaudan läheisyydessä on soranottoa.
metsakeskus.1000045820 790 Koski 3 10002 12016 13151 11006 27000 287641.00000000 6816000.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045820 Rakenne kohoaa noin metrin muuta maastoa korkeammalle ja sen keskellä on painanne. Rakenne on halkaisijaltaan noin 5 metriä. Rakenteen vallissa on matalampi kohta sen koillisreunassa. Rakenteen hahmottaminen, valokuvaaminen ja mittausdokumentointi oli haasteellista tiheän vesakon vuoksi. Todennäköisesti kyseessä on hiilimiilu tai tervahauta. Hiilimiilun/tervahaudan kaakkoispuolelle kaivetussa kaapelikaivannossa havaittiin v. 2015 valvonnan yhteydessä tummaa maata rakenteen vieressä. Rakenteeseen ei kajottu tutkimuksen yhteydessä. Rakenteen länsipuolella on laajalla alueella sorakuoppia tai muita epämääräisiä kaivantoja.
metsakeskus.1000045823 410 Hartikantie 10007 12004 13045 11006 27000 451372.00000000 6918206.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045823 Hartikantien länsipuolella kirkkomaan pysäköintipaikalta 130 – 180 metriä pohjoiseen on ladottu kiviaita, jonka leveys on noin 1 – 2 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Kiviaidan pohjoispäässä on noin kaksi metriä leveä pyöreä kiviraunio, jonka keskellä on kuoppa. Kuopasta etelälounaaseen loivaan rinteeseen rakennettu on noin 60 metriä pitkä kiviaita. Hartikantie 55:n kohdalle on hiljattain rakennettu asunto, jonka tonttimaan reunaan kiviaita päättyy. Kiviaidan funktio ja alkuperää ei pystytty selvittämään vuoden 2019 inventoinnissa. Kiviaidan läheisyydessä, sen itäpuolella on 1929 syntynyt tonttiraja, mutta kiviaita ei ole aivan tällä rajalla. Alueella ei ole selkeitä viljelyn merkkejä, mutta aita saattaisi liittyä eläinten laiduntamiseen. On myös mahdollista, että aita liittyy jollain tavalla Hartikan kirkon toimintaan.
metsakeskus.1000045826 614 Iso Jaksamovaara 10002 12009 13094 11004 27000 565986.00000000 7347836.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045826 Kuopat sijaitsevat Iso Jaksamovaaran laesta noin kilometrin etelälounaaseen sijaitsevalla rinteellä. Kuoppa 1 erottuu selkeästi maastosta ja on noin 2,5 x 1,5 metrin kokoinen ja noin 0,5 metriä syvä ja jyrkkäreunainen. Valleja ei selkeästi erota ympäröivästä maasta. Kuoppa 2 n halkaisijaltaan 1,2 metriä ja se myös erottuu suhteellisen jyrkkäreunaisena maastosta selvästi. Kuusen juurella sijaitsevan kuopan syvyys on 0,4 m. Ympärillä on erotettavissa 10–20 cm korkuinen valli. Pohjalla on noin 3 cm huuhtoutumiskerros. Kuopat voivat olla säilytyskuoppia. Kohdepiste osoittaa kuoppaan 1, kuoppa 2 liitetty alakohteeksi.
metsakeskus.1000045827 853 Nummi 10007 12001 13007 11006 27000 241318.00000000 6712222.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045827 Nummi eli Kaarinan kirkonkylä mainitaan jo vuonna 1309, mutta asutus alueella periytyy rautakaudelle. Vuonna 1540 Nummella oli pappilan lisäksi yksi tuomiokirkon omistama talo ja kaksi verotaloa. Pian tämän jälkeen molemmat verotalot jakaantuivat kahtia ja 1500-luvun lopulla kylässä oli kuusi taloa, jotka tunnettiin jo nimillä Pappila, Kuikkula, Tammi, Veräjänkorva, Kylä ja Simola. Vanhat pappilan, Kuikkulan, Kylän ja Simolan tontit ovat säilyttäneet kylämäisen rakennuskantansa ja muodostavat edelleen tiiviin ryhmäkylän Pyhän Katariinan kirkon vieressä. Sen sijaan Tammen ja Veräjänkorvan tonttimaat ovat jääneet viereisen koulun ja sen pihamaan alle. Pappilan alue on suojeltu osana Kirkkomäen-kalmistoa. Pappilassa on edelleen 1500-luvulle ajoitettu holvikellari. Koetutkimuksissa tonteilla 23-2 ja 23-3 ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000045828 614 Iso Karitunturi 10007 12016 13000 11006 27000 558790.00000000 7337671.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045828 2006: Yhden niittyladon jäänteet sisältävä kohde Karitunturin soidensuojelualueen eteläosassa. Ladon pohja on mitoiltaan noin 4 m x 4 m. Jäljellä on vähäisiä lahonneita hirsiä. 2022: Kohde on lähes ennallaan. Ladon hirret ovat kirveellä katkottuja. Koillispuolella vanha mänty, jossa noin 40 x 10 cm pilkka sekä pohjois- että eteläsivulla. Samankaltainen pilkkahonka on siitä noin 100 m etelään suon laidalla.
metsakeskus.1000045829 508 Savonselkä 10007 12009 13094 11006 27000 374925.00000000 6878213.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045829 Savonselän Kaijanlahden pohjoisrannalla sijaitsee kuusi pyöreähköä, halkaisijaltaan 3,5 - 5 m olevaa ja keskimäärin 1 m syvää kuopannetta. Kuopista otetuissa kairanäytteisää ei ollut havaittavissa huuhtoutumiskerrosta tai hiiltä/nokea. Kuopanteet olivat profiililtaan pääosin linssimäisiä tai U-kirjaimen mallisia. Talvisodan aikana venäläiset pommikoneet pommittivat Mänttää vain kerran. 20.1.1940 parikymmentä venäläiskonetta ilmaantui pohjoisen suunnasta ja lensi pitkin vesistön reunaa kohti etelää. Lento-osasto pudotti Mänttään arviolta 150 pommia, joista suurin osa putosi veteen.(Mäntän historia 1860-1947, s. 319) Mäntän raviradan läheisyydestä ja Pättiniemestä ylipäätään tiedetään löydetyn Mäntän pommitukseen liittyviä pommikuoppia. Vuodelta 1950 olevassa ilmakuvassa täsmälleen Savonselän kuopanteiden alueella on metsän peitteisyydessä aukko. Savonselän kuopanteiden arvioidaan taustatietojen ja kuopanteiden luonteen valossa olevan Mäntän pommitussa syntyneitä pommikuoppia.
metsakeskus.1000045831 710 Starrböle 2 10002 12004 13051 11006 27000 310114.00000000 6664754.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045831 Kivinen rajapyykki sijaitsee korkeahkolla kallionnyppylällä, katajien keskellä. Kivipyykin perustus on neliskanttinen ja sen halkaisija on noin 2,2 metriä. Keskellä on noin 0,7 m korkea viisarikivi. Pyykki sijaitsee yhä käytössä olevalla tonttirajalla, mutta myös historiallisten kylien vanhalla rajalla, joten se määriteltiin Museoviraston ohjeiden mukaan kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000045834 710 Åminne 1 10002 12004 13051 11006 27000 309344.00000000 6664956.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045834 Voimajohtolinjan alla sijaitsee lohkotuista kivistä tehty rajapyykki. Pyykki on tehty kallioisen mäen rinteeseen linjan suuntaisesti. Pyykki on suorakulmainen ja sen keskellä on kaksi korkeaa viisarikiveä. Keskimmäisen kiven korkeus on noin 75 cm. Sen itäpuolella on noin 15 cm matalampi viisarikivi. Niiden ympärille on aseteltu matalampia kiviä tueksi, joiden korkeus on noin 40–45 cm. Pyykin rakenne on suorakulmainen. Koko rakenteen pituus on noin 1,5 metriä, leveys 0,8 cm. Pyykki sijaitsee yhä käytössä olevalla tonttirajalla, mutta myös historiallisten kylien välisellä vanhalla rajalla, joten se määriteltiin Museoviraston ohjeiden mukaan kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000045835 614 Karijärvi NW 2 10007 12018 13202 11006 27000 560472.00000000 7337725.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045835 2006: Niittypalstan rajamerkki Karitunturin soidensuojelualueella. Kohde sisältää viisi noin 10 cm halkaisijaltaan olevaa puuta, jotka on lyöty suohon pystyyn neliömäiseen muotoon. Yksi puista on isketty kuvion keskelle. Pystypuiden korkeus on noin 0,5 m. Keskellä olevaan pystypuuhun on veistetty numero 9. Lähistöllä sijaitsee toinen epäselvempi rajamerkki. 2022: keskimmäinen puu on kaatunut ja lahonnut märkää suota vasten. Kaksi pohjoispuolen tolppaa ovat noin 1 m ja 60 cm pituisia, kaakkoislaidan ja lounaislaidan tolpat nyt noin 20 cm 5 cm pituisia. Toista aiemmin mainittua merkkiä ei nyt havaittu.
metsakeskus.1000045836 710 Starrböle miilu 10002 12016 13151 11006 27000 309706.00000000 6664830.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045836 Pyöreähkö hiilimiilu, jonka halkaisija on noin 10 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Miilun eteläosassa erottuu matala ympärysoja, joka rakenteen pohjoisosassa on lähes huomaamaton. Paikalla kasvaa mäntyvaltaista metsää, miilun kohdalla on runsaasti saniaisia ja miilu erottuu heikosti kasvillisuuden seasta. Maaperä hiilimiilun kohdalla on hiekkaa. Tehdyissä kairauksissa havaittiin runsaasti hiilenpaloja ja nokea yli 30 cm syvyyteen pinnasta. Välittömästi hiilimiilun pohjoispuolella on johtoaukea.
metsakeskus.1000045837 614 Karilampi N 1 10007 12016 13000 11006 27000 561016.00000000 7337766.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045837 2006: Yhden ladonpohjan sisältävä kohde Karitunturin soidensuojelualueella Karijärven pohjoispuolella. Ladon mitat ovat olleet noin 4 m x 4 m. Jäljellä on alin hirsikerta sekä kattotuohia. 2022: Lato on pikkuhiljaa katoamassa maisemasta hirsien lahoamisen myötä.
metsakeskus.1000045838 710 Nordgolf 1 10002 12004 13051 11006 27000 308224.00000000 6665190.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045838 Vanhan Åminne-Sjösjäng- välisen kylätien länsipuolella, voimajohtolinjan alla sijaitsee lohkotuista kivistä tehty rajapyykki. Pyykki on tehty matalalle kallioiselle mäelle ja sijaitsee aivan voimajohtolinjan alapuolella. Pyykki on neliönmallinen ja sen keskellä on pystyyn asetettu viisarikivi. Kiven korkeus on noin 60 cm. Sen ympärille on aseteltu pienempiä kiviä tueksi, joiden korkeus on noin 20–25 cm. Pyykin halkaisija on noin 1 metrin. Pyykki sijaitsee yhä käytössä olevalla tonttirajalla, mutta myös historiallisten kylien välisellä vanhalla rajalla, joten se määriteltiin Museoviraston ohjeiden mukaan kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000045839 614 Karilampi N 2 10007 12001 13000 11006 27000 561172.00000000 7337653.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045839 2006: Yhden laavunpohjan sisältävä kohde Karitunturin soidensuojelualueella Karijärven pohjoispuolella. Laavunpohja on pyöreähkö, halkaisija noin 7 m. Laavusta on jäljellä vähäisiä puurakenteita sekä aukko aluskasvillisuudessa. Laavunpohjasta 15 m koilliseen sijaitsee konttipetäjä, jossa on yksi puuhun upotettu puutappi noin kahden metrin korkeudella. Petäjässä lisäksi useita pilkotuksia. 2022: Laavun paikan erottaa enää lähinnä aluskasvillisuudesta, vain yhdellä sivulla on hirsi maata vasten jäljellä. Petäjä on aiemmin kuvaillussa sijainnissa, puutappi ei ollut enää paikoillaan.
metsakeskus.1000045840 710 Nordgolf 2 10002 12004 13051 11006 27000 308515.00000000 6665157.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045840 Vanhan kylätien länsipuolella, voimajohtolinjan alla sijaitsee lohkotuista kivistä tehty rajapyykki. Pyykki on tehty kallioisen maaston keskellä sijaitsevaan tasaiseen maastoon ja on osittain aluskasvillisuuden peittämä. Pyykki sijaitsee aivan voimajohtolinjan alapuolella. Pyykki on neliönmallinen ja sen keskellä on pystyyn asetettu viisarikivi. Kiven korkeus on noin 60 cm. Sen ympärille on aseteltu pienempiä kiviä tueksi, joiden korkeus on noin 20–25 cm. Pyykin halkaisija on noin 1 metrin. Pyykki sijaitsee yhä käytössä olevalla tonttirajalla, mutta myös historiallisten kylien välisellä vanhalla rajalla, joten se määriteltiin Museoviraston ohjeiden mukaan kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000045841 614 Karilampi NE 1 10007 12016 13000 11006 27000 561417.00000000 7337488.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045841 2006: Ladon pohja on kooltaan noin 4 m x 4 m, jäljellä on kymmenen hirsikertaa. Lato on rakennettu kuorimattomasta pyöröhirrestä. Myös lattiamateriaalina on hirsi. Romahtanut katto on tehty liisteistä. 2022: Niittyladon hirret ovat 15–25 cm paksuja. Ladon lounaisnurkka on romahtanut viime inventoinnin jälkeen. Noin 1 metrin leveä oviaukko on eteläsivulla. Oviaukkoa ovat tukeneet karapuut. Ladon koko sisäpuolelta mitattuna noin 3,5 x 3 m.
metsakeskus.1000045842 710 Nordgolf 3 10002 12004 13051 11006 27000 308813.00000000 6665106.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045842 Vanhan kylätien itäpuolella, voimajohtolinjan alla sijaitsee lohkotuista kivistä tehty rajapyykki. Pyykki on tehty matalan kallioisen mäen laelle linjan suuntaisesti. Pyykki on suorakulmainen ja sen keskellä on kolme muita kiviä korkeampaa pystyyn aseteltua viisarikiveä. Keskimmäisten kivien korkeus on noin 55–60 cm. Sen molemmin puolin on aseteltu pienempiä kiviä tueksi, joiden korkeus on noin 25–35 cm. Keskellä olevien viisarikivien ympärille on aseteltu suorakaiteen muotoon pienempiä kiviä. Koko rakenteen pituus on noin 1,8 metriä, leveys 0,7 cm. Pyykki sijaitsee yhä käytössä olevalla tonttirajalla, mutta myös historiallisten kylien välisellä vanhalla rajalla, joten se määriteltiin Museoviraston ohjeiden mukaan kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kuva 10.
metsakeskus.1000045843 614 Karilampi NE 2 10007 12016 13000 11006 27000 561567.00000000 7337589.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045843 2006: Ladon pohja on kooltaan noin 4 m x 4 m, jäljellä on kymmenen hirsikertaa. Lato on rakennettu kuorimattomasta pyöröhirrestä. Myös lattiamateriaalina on hirsi. Romahtanut katto on tehty liisteistä. Ladosta 10 m etelään sijaitsee kelottuva mänty, jossa on useita pilkkoja, sahalaitamerkintöjä sekä kaiverrus ”1944”. 2022: Vielä suhteellisen hyväkuntoisen niittyladon, joskin edellisen inventoinnin jälkeen selvästi rapistuneen, koko sisäpuolelta mitattuna on 3,5 x 4,5 m. Oviaukko on eteläseinällä ja se on noin 1,5 m leveä ja 1 m korkea. Oviaukkoseinän hirsien päissä olevat palikat/kapulat ovat vielä hirsien välissä ja oviaukkoa tukevat karapuut ovat hirsien lovissa vielä paikoillaan. Männyn vuosilukukaiverrus on edelleen erotettavissa, ainakin numerot 194.
metsakeskus.1000045845 614 Karilampi NW 2 10007 12001 13000 11006 27000 560891.00000000 7337616.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045845 2006: Laavusta on jäljellä hirsiä sekä kulumia kasvillisuudessa. Laavun koko on ollut noin 4 m x 4 m. Jäänteen keskellä on yhdeksästä kivestä koostuva röykkiö, keskellä napakivi. Kyseessä voi olla rajamerkki, mutta läheisyydessä ei ole kuitenkaan jäänteitä muista palsta- tai rajamerkeistä. Viereisessä petäjässä on havaittavissa työstön jälkiä. 2022: Laavun hirret ovat lähes täysin kadonneet ja vain pari hirren pätkää on vielä nähtävissä. Kivet ovat sijoillaan. Isoimman kiven koko on n. 30 x 60 x 35 cm.
metsakeskus.1000045846 614 Karilampi W 10007 12016 13000 11006 27000 560990.00000000 7337314.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045846 2006: Ladonpohja sijaitsee vanhalla suoniityllä suosaarekkeessa. Lato on ollut kooltaan noin 4 m x 4 m ja pyöröhirsistä rakennettu. Jäljellä joitakin maatuneita hirsiä. 2022: Kohde on muuten aiemman kuvauksen mukaisessa kunnossa, mutta kokoa oli jo hankala todentaa. Niittyladon etelänurkan hirsiä on vielä havaittavissa, muuten ladon paikka erottuu aukeana alueena pienellä suosaarekkeella. Tämänkin ladon rakenteet lahoavat luultavasti lähiaikoina ja häviävät suohon.
metsakeskus.1000045847 614 Karipuro 1 10007 12016 13000 11006 27000 561792.00000000 7339822.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045847 2006: Lato on kuorimattomista pyöröhirsistä rakennettu, ja se on romahtanut kasaan. Ladon pohja on mitoiltaan noin 3,5 m x 4 m. Kehikon sisällä on jäänteitä kattolisteistä. Hirsikertoja on jäljellä enimmillään yhdeksän. 2022: Niittyladon oviaukko, jonka hirsien päässä on karapuiden lovet, on eteläseinällä. Lounaisnurkka on kaatunut ulospäin ja pohjoisnurkassa on palon jälkiä. Ladon vieressä kasvaa kuusi.
metsakeskus.1000045848 614 Karipuro 2 10007 12016 13000 11006 27000 561460.00000000 7339928.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045848 2006: Lato on pyöröhirsistä rakennettu, ja sen pohja on mitoiltaan noin 4 m x 4,5 m. Kurkihirsi ja sen mukana liistekatto on romahtanut ladon sisään. Hirsikertoja on jäljellä kahdeksan. Lattiamateriaalina on ollut hirsi. 2022: Niittyladossa on ollut säröslautakatto. Säröslaudat ovat 4 cm paksuja ja 30 cm leveitä. Sisätilan koko on 3,5 x 4,20 m. Oviaukko on lyhyemmällä eteläseinällä ja noin 120 cm leveä. Hirsien paksuus niiittyladossa on enimmillään noin 25 cm. Hirret on katkottu kirveellä, mutta joukossa on myös sahalla katkottuja hirsiä. Nurkissa on koirankaulasalvos.
metsakeskus.1000045849 82 Keisari-Juutila 10002 12002 13030 11033 27018 356374.00000000 6775822.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045849 Marraskuussa 2022 on metallinetsinnässä löytynyt pellosta viikinkiaikaisen tasavarsisoljen katkelma sekä kelloriipuksen katkelma ja palmettireliefillä koristeltu kupariseosesineen katkelma (ks alakohteet). Ilppari ILM25229. Joulukuussa 2022 ilmoitettu useita uusia rautakautisia löytöjä (ILM25318). Alueen runsas löytöaineiston viittaa polttokenttäkalmistoon, jonka laajuuden ja säilyneisyyden selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia. Kohdetta ei ole tarkastettu.
metsakeskus.1000045850 614 Karipuro 3 10007 12016 13000 11006 27000 561334.00000000 7340106.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045850 2006: Lato on kuorimattomista pyöröhirsistä rakennettu. Liistekatto on lähes kokonaan ehjä, kurkihirsiä on keskellä kolme ja molemmilla laidoilla yksi. Ladon pohja on mitoiltaan noin 4 m x 4,5 m. Korkeus on 2,5 m, ja hirsikertoja on jäljellä 10 kpl. Ladossa on maalattia. 2022: Niittylato on rakennettu ympäristöä kuivemmalle kohdalle. Ladon katto on romahtanut vuosien 2006 ja 2022 välillä. Sisätilan koko on 4,1 x 3,3 m. Säröslaudoista tehdyn katon rakenne on vielä erotettavissa; siinä on ollut kurkihirsi ja kaksi vuoliaista (tai kolme kattovuoliaista). Säröslaudat ovat poikittain vuoliaisten ja seinähirsien päällä. Välissä näkyy tuohilevyjä. Kaakkoisseinällä sijaitsevan oviaukon leveys on 127 cm. Ainakin 140 cm pitkät karapuut ovat sen kummankin puolin paikoillaan ja oviaukon yläpuolella olevat hirret myös paikoillaan. Päätykolmion alin hirsi on jäljellä, mutta pudonnut osittain paikoiltaan ladon takaseinällä.
metsakeskus.1000045851 710 Kakarlampi 10002 12004 13051 11006 27000 301677.00000000 6664350.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045851 Raaseporin Skarpkullan kylän koillispuolella, 90 metriä pienestä Kakarlammesta lounaaseen, sijaitsee kivistä tehty rajapyykki. Pyykki on tehty kallioisen mäen rinteeseen, rajan suuntaisesti ja sijaitsee aivan voimajohtolinjan alapuolella, noin 6–10 metriä sähkötolpan rakenteista itään. Paikalla on kulkenut Mörbyn ja Persbölen historiallisten kylien raja, joka näkyy jo isojakokartalla. Pyykki sijaitsee yhä käytössä olevalla tonttirajalla. Pyykki on suorakulmainen ja sen keskellä on kolme pystyyn aseteltua viisarikiveä. Keskimmäinen viisarikivi on korkein, noin 70 cm. Sen molemmin puolin on aseteltu kaksi pienemmät viisarikivet, joiden korkeus on noin 50 cm. Keskellä olevien viisarikivien ympärille on aseteltu suorakaiteen muotoon pienempiä kiviä. Koko rakenteen pituus on noin 2 metriä, leveys 0,5 cm.
metsakeskus.1000045852 614 Karipuro 4 10007 12016 13000 11006 27000 561202.00000000 7340203.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045852 2006: Lato on pyöröhirsistä rakennettu, hirsikertoja on jäljellä 11 kpl. Neljästä kurkihirrestä yksi on romahtanut, mutta katto on vielä suurimmaksi osaksi ehjä. Ladon pohja on mitoiltaan noin 4,5 m x 5 m. 2022: Niittyladosta on jäljellä enimmillään 10 hirsikertaa. Romahtanut katto on tehty säröslaudoista. Katon länsiosassa on paikoillaan halkaisijaltaan noin 20 cm paksu sekä ohuempi vuoliainen. Ladossa on ollut kaksi kurkihirttä, jolloin kysessä on ollut taitekatto. 138 cm korkea ja 150 cm leveä oviaukko on eteläseinällä. Oviaukon reunoilla olevat karapuut ovat 162 cm pitkät. Useimmat karapuun vieressä olevista palikoista/kapuloista (hirsien välissä poikittaiset pienet hirrenpätkät) ovat paikoillaan. Malkalattian rakennetta on pohjoisseinällä jäljellä, se on salvottu hirsien väliin. Ladon sisäpuolella on useita kaiverruksia. Erityisesti niitä on oviaukon vieressä, sisältä katsoen oikealla puolella.
metsakeskus.1000045854 614 Korpivaara etelä 10002 12009 13094 11004 27000 564536.00000000 7347722.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045854 Paikalla olevan kuopan koko on pääasiassa 2 x 0,8 metriä, mutta länsipäässä se kapenee noin 0,5 m levyiseksi. Kuoppa on myös toisesta päästään syvempi: itäpuoliskolla kuopan syvyys on noin 0,8 metriä ja mataloituu länsipuoliskoa kohti. Kuopasta kaivettu maa-aines on heti kuopan länsipuolella kasana. Kuopan pohjalla on paksu ja kostea humuskerros ja havaittavissa on noin 1 cm vahvuinen huuhtoutumiskerros. Kuoppa on itäpäästään hyvin jyrkkäreunainen. Mahdollinen säilytyskuoppa.
metsakeskus.1000045855 614 Kuoppapuro 10007 12016 13000 11006 27000 558262.00000000 7334914.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045855 2006: Ladon jäänteet sijaitsevat vanhan niityn eteläkulmassa. Ladon pohjan koko on noin 4 x 5 m. Lato on rakennettu pyöröhirsistä. Hirsikertoja on jäljellä 10 kpl, katto on romahtanut. Kattomateriaalina on ollut puuliiste ja lattiamateriaalina hirsi. Ladon seinustalle on aseteltu sapilaat. Ladon seinissä on jonkin verran uudempia vuosilukukaiverruksia. 2022: Paikalla oli niittyladon alimmat hirret sekä pahoin maatuneita katon tai lattian osia. Lato onkin siirretty Riisisuolle vuonna 2009 ja korjattu siellä kuntoon. Kyseinen lato sijaitsee retkeilyreitin varrella ja siinä on luonnonniittyjen hyödyntämisestä kertovia opastustauluja. Ladon oviaukkoa ovat tukeneet följarit, kun useimmissa muissa Riisitunturin niittyladoissa oviaukossa on karapuut niitä varten tehdyissä hirsien lovissa.
metsakeskus.1000045856 614 Lakisuo 1 10007 12016 13000 11006 27000 567346.00000000 7344740.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045856 2006: Yhden niittyladon jäänteet sisältävä kohde Riisitunturin kansallispuistossa. Ladon pohja on mitoiltaan noin 3,5 m x 4 m. Jäljellä on 12 hirsikertaa. Lato on rakennettu kuorimattomasta tukista. Ladossa on ollut liistekatto ja hirsilattia. Oviaukon alareuna on toisen hirsikerran yläpuolella. 2022: Niittyladon sisäosan koko on 3,3 x 2,5 m. Lyhyemmällä sivulla oleva, noin metrin leveä oviaukko on lounaislaidalla. Ladon luoteisnurkka on kallistunut ulospäin.
metsakeskus.1000045857 614 Lakisuo 2 10007 12016 13000 11006 27000 567380.00000000 7344544.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045857 2006: Yhden ladonpohjan jäänteet sisältävä kohde Riisitunturin kansallispuistossa. Lato on ollut pieni, mitoiltaan noin 3 m x 3,5 m. Oven paikkaa ei ole havaittavissa. Jäljellä on 2–3 maatunutta hirsikertaa. Ladon länsipuolella päädystään kiinni rakennuksessa on kooltaan noin 2 m x 1,5 m ristikkomaista maatunutta puurakennetta, ehkä aidan tai oven jäänteitä. Rakennus on erikoisista piirteistään huolimatta luultavasti niittylato, mutta täyttä varmuutta asiasta ei ole. 2022: Rakennuksen sisätilan koko on 2 x 2,3 m. Kohde jäi nyt epähuomiossa valokuvaamatta. Ristikkomaista puurakennetta ei nyt saatu paikalta hahmotettua. Rakennus on selkeästi rapistunut tai madaltunut edellisen inventoinnin jälkeen.
metsakeskus.1000045859 614 Lavakangas 2 10007 12016 13000 11006 27000 562080.00000000 7345574.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045859 2006: Ladosta on jäljellä kaksi lahonnutta hirsikertaa. Ladon pohja on mitoiltaan noin 4 m x 4 m. 2022: Niittyladon koko on sisäpuolelta ollut noin 3,5 x 3 m. Hirsien päät ovat kirveellä veistetyt tai katkaistut. Ladon kunto on selkeästi huonontunut edellisen inventoinnin jälkeen hirsien lahottua.
metsakeskus.1000045860 614 Lavakangas 3 10002 12001 13005 11002 27000 562193.00000000 7345495.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045860 Painanteet muistuttavat toisiaan ja ulkomuodoltaan halssittomia tervahautoja, mutta koepistoissa ei ollut hiiltä tai nokea. Koepistot tehtiin kummankin rakenteen vallille ja keskelle. Painanne 1, eteläisempi Pyöreähkö painanne, jossa on vallit. Kokonaishalkaisija on noin 5 metriä ja syvyys vallin päälle mitattuna noin 40 cm. Pohja on hieman matalammalla kuin ympäröivä maasto. Pohjoislaidan vallilla on noin 1 x 0,5 metrin laajuinen kuoppa, jonka syvyys on 20–40 cm. Sen koillislaidalla on pieni maakasa. Rakenteen päällä kasvaa iäkäs honka sekä mäntyjä. Kohteen pohjoispuolitse kulkee heikosti erottuva polku. Keskelle tehdyssä noin 20 cm syvässä koepistossa havaittiin paksu huuhtoutumiskerros. Painanne 2, pohjoisempi Pyöreä, vallillinen painanne, jonka halkaisija on noin 7 metriä. Valli on noin 2 metriä leveä ja sisäosan halkaisija on noin 3 metriä. Itälaidan vallilla on noin 3 cm huuhtoutumiskerros, keskellä paksu huuhtoutumiskerros, lukuun ottamatta piston itälaitaa, jossa huuhtoutumiskerros on 2–3 cm. Painanteen päällä ei kasva puita. Pyöreähkö muoto, valli ja toisen kohteen vallilla oleva kuoppa eli mahdollinen oviaukko viittaa asumukseen, ehkä kodanpohjiin. Noen tai hiilen puuttuminen viittaa tulta pidetyn jossain muualla. Ikää niillä on maakerrosten perusteella useita satoja vuosia.
metsakeskus.1000045861 710 Långängsgrind 10002 12016 13151 11006 27000 295810.00000000 6660641.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045861 Noin 1,7 kilometriä Gennarbyn tilasta etelään, Lappmossenin pohjoispuolisella metsäalueella ja avoimesta voimajohtolinjasta noin 50 metriä itään sijaitsee suurehko hiilimiilu. Miilu on pyöreä, eikä se erotu selkeästi maastosta muuten kuin sen etelä- ja itäreunoilta. Kohde näkyy selvemmin Maanmittauslaitoksen rinnevarjosteessa. Miilun halkaisija on noin 20 metriä ja eteläreunalta valli on noin 0,6 m korkea. Pohjoisreunalla vallia tai ojaa ei juurikaan ole. Miilun keskiosa on hieman painunut ja sisäosassa on havaittavissa miilun ulkoreunan suuntaisia kapeita ojanpätkiä, joiden leveys on n. 10–15 cm, syvyys 20 cm. Miilun eteläreunassa maanpinta oli rikki ja heti turpeen alta tuli runsaasti hiiltä.
metsakeskus.1000045862 710 Smultronbacka 10007 12011 13114 11042 27000 294856.00000000 6656318.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045862 Hyltan kylän itäpuolella kuusimetsässä on noin 120 metriä pitkä juoksuhauta sekä 8 bunkkerinjäännöstä. Juoksuhaudat on kaivettu moreenimaahan. Rakenteista pohjoisin on alaosistaan peittynyt vedellä. Pohjoisin kaivanto on isoin ja siinä on mahdollisesti sijainnut suojahuone (n. 15 m x 10 m). Eteläisimmät poterot ovat mahdollisesti tykkiasemia. Kohteelle tehtiin aluerajaus maastohavaintojen ja rinnevarjosteen perusteella.
metsakeskus.1000045863 710 Norrmossen 10002 12016 13175 11006 27000 293735.00000000 6652539.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045863 Spjutsbölen kylän pohjoispuolella, ojitetun Norrmossen- kosteikkoalueen kaakkoispuolisessa mäntymetsässä havaittiin tervahauta, joka havaittiin myös MML:n rinnevalovarjosteessa. Kohde sijaitsee noin 40 metriä avonaisesta voimajohtolinjasta länsilounaaseen. Avonaisessa mäntymetsikössä sijaitsevan pyöreän tervahaudan halkaisija on noin 13 metriä. Se kohoa ympäröivästä maastosta noin 0,5 cm ja sitä ympäröi 0,2–0,5 cm syvyinen kapea oja. Haudan itäreunan puoleisessa ojassa on kaksi syvempää kohtaa, joiden pituus on noin 3 metriä ja syvyys n. 0,8 cm. Hauta on hieman keskeltä painunut. Hautaan tehdyssä koepistossa pintaturpeen alta tuli runsaasti hiiltä. Tervahaudan läheisyydessä havaittiin muitakin epämääräisiä kuopanteita, jotka vaikuttivat maanottokuopilta, eikä niitä dokumentoitu erikseen.
metsakeskus.1000045864 418 Ampumarata 10001 12004 13000 11006 27000 320372.00000000 6811715.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045864 Yleisöilmoituksen mukaan paikalla on neljä sammaloitunutta kiveä, viides mahdollisesti vielä sammaleen alla. Kivirivi sijaitsee koordinaattitietojen perustella hyvin lähellä kahden tilan rajaa, joten kyseessä saatta olla tilanrajamerkki. Tällöin rakenne ei täyttäisi kiinteän muinaisjäännöksen kriteereitä. Koska kohdetta ei ole vielä tarkastettu maastossa, ei rakenteen liittymistä rajaan ole voitu varmentaa.
metsakeskus.1000045865 614 Matalavaara W 10007 12016 13000 11006 27000 557983.00000000 7336052.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045865 2006: Kohde sisältää useita lahonneita 10 cm halkaisijaltaan olevia puita noin 1,5 m x 4 m laajuisella alueella. Suovan päädyt ovat näkyvissä selvästi, joten heinäsuovan muoto erottuu hyvin. 2022: Suosta törröttävät puut ovat 5–10 cm paksuja ja käsittävät noin 4 x 4 metriä laajan alan. Lounaisnurkan puu on korkein, noin 70 cm, ja siinä on kirveellä veistetty pää.
metsakeskus.1000045866 290 Lapinniemenkangas 5 10002 12016 13175 11006 27000 636541.00000000 7106757.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045866 Tervahauta, halkaisija noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045867 614 Mieronpaise 1 10007 12016 13000 11006 27000 562144.00000000 7338759.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045867 2006: Lato on kuorimattomista pyöröhirsistä rakennettu, ja se on romahtanut. Ladon pohja on mitoiltaan noin 4 m x 4,5 m. Kehikon sisällä on jäänteitä kattolisteistä ja kattotuohista. Hirsikertoja on jäljellä viisi. Lattiamateriaalina on ollut hirsi. 2022: Niittyladossa vielä lattiamalat näkyvissä. Hirsissä on kirveellä katkaistut päät. Oviaukko on kaakkoislaidalla, mutta sen mitat ovat epäselvät.
metsakeskus.1000045869 614 Mieronpaise 2 10007 12016 13000 11006 27000 562056.00000000 7339091.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045869 2006: Lato onpyöröhirsistä rakennettu, kurkihirret ja liistekatto ovat romahtaneet sisään. Ladon koko on noin 4 m x 5 m. Kattomateriaalina on ollut puuliiste. Hirsikertoja on jäljellä enimmillään 13 kpl. 2022: Niittyladossa on vielä 10 hirsikertaa jäljellä, eli lato on romahtanut jonkin verran edellisen inventoinnin jälkeen. Tämä ilmenee myös kuvia vertailemalla. Ladossa on ollut säröslautakatto ja sen hirret ovat kirveellä veistetyt. Noin 150 cm leveä oviaukko on kaakkoisseinällä. Oviaukon hirsien päässä ei ole karapuun lovea.
metsakeskus.1000045870 614 Mieronpaise N 10007 12018 13202 11006 27000 562317.00000000 7339396.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045870 2006: Niittypalstan rajamerkki Karitunturin soidensuojelualueella. Kohde sisältää viisi noin 10 cm halkaisijaltaan olevaa lahonnutta puuta, jotka on lyöty suohon pystyyn neliömäiseen muotoon. Yksi puu on isketty kuvion keskelle. Pystypuiden korkeus on noin 0,5 m. Keskimmäiseen on veistetty epäselvästi ”V I”. 2022: Puiden halkaisija on noin 5 cm ja ne ovat noin 100 cm x 130 cm kokoisella alalla. Lounaisnurkassa oleva puu on noin 50 cm pitkä ja merkin pisin puu. Keskimmäinen puu oli jo niin lahonnut, ettei siitä enää voinut erottaa aiemmin havaittuja merkkejä.
metsakeskus.1000045871 614 Pikku Kuusimäki N 1 10007 12016 13000 11006 27000 562123.00000000 7344599.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045871 2006: Ladon pohja on mitoiltaan noin 4,5 m x 5 m. Jäljellä on neljä hirsikertaa ja katon liisteitä. 2022: Kohde kunnossa. Oviaukko on ollut pohjoisseinällä.
metsakeskus.1000045872 614 Pikku Kuusimäki N 2 10007 12016 13000 11006 27000 562277.00000000 7344764.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045872 2006: Ladon pohja on mitoiltaan noin 4 m x 5 m. Jäljellä on 5–8 hirsikertaa, katon liisteitä sekä romahtaneita kurkihirsiä. Länsipuolen yhdessä seinähirressä on kolmionmuotoinen noin 20 cm korkea kolo. 2022: Niittyladon sisäosan kooksi mitattiin 4 x 3 m. Oviaukkoseinä, joka etelälaidalla, on lyhyempi. Oviaukon hirsien päädyssä karapuiden lovet.
metsakeskus.1000045873 614 Pilkkasenlammit 10007 12016 13000 11006 27000 564268.00000000 7342966.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045873 2006: Ladon pohja on mitoiltaan noin 4 m x 4 m. Lato on rakennettu kuorimattomasta tukista. Rakennus on notkahtanut, mutta muuten pääosin ehjä. Myös liistekattoa on jäljellä. 2022: Kohde kuvattiin noin 120 metrin päästä sen luoteispuolelta suon upottavuuden takia. Kuvien perusteella muutama ladon hirsikerta on edellisen inventoinnin jälkeen romahtanut.
metsakeskus.1000045874 614 Pohjoinen Suonnanvaara 10002 12009 13094 11004 27000 563878.00000000 7342519.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045874 Rinteen reunalla on hieman neliskanttisena hahmottuva valliton kuoppa. Maa-aines lienee pääosin heitetty alarinteeseen. Kuopan koko on noin 2,5 x 2 metriä ja sen syvyys 50-80 cm. Kuopassa on noin 1,5 metriä leveä aukko alarinteen suuntaan. Kuopan keskelle tehdyssä koepistossa havaittiin lähes kivettömässä hiekassa noin 10 cm paksu huuhtoutumiskerros. Kuopassa kasvaa kuusen taimi. Käyttötarkoitus jäi epäselväksi.
metsakeskus.1000045875 614 Rauvuslampi 10007 12016 13000 11006 27000 561846.00000000 7338546.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045875 2006: Lato on kuorimattomista pyöröhirsistä rakennettu, ja sen katto on romahtanut. Kattomateriaalina on ollut puuliiste. Latopohja on mitoiltaan noin 4 m x 4 m. Hirsikertoja on jäljellä 11. Lattiamateriaalina on ollut hirsi. Ladon sisällä on kahdet lahonneet sapilaat. Ladon seinissä on muutamia epäselviä kaiverruksia. 2022: Ladossa on 9 hirsikertaa jäljellä. Sisällä on teroitettuja seipäitä. Noin 140 cm leveä oviaukko on kaakon puoleisella seinällä. Karapuun paikat ovat siinä näkyvissä. Lounaisnurkka on kaatunut ulospäin. Ladossa on koirankaulasalvos. Sisäpuolen hirsissä on parissa kohtaa kaiverruksia, joista toinen on tulkittavissa M. MÄÄTTÄ. Aiempien kuvien perusteella kunto on heikentynyt edellisen inventoinnin jälkeen, muun muassa katto on romahtanut kokonaan.
metsakeskus.1000045876 614 Riisisuo 1 10007 12016 13000 11006 27000 569733.00000000 7347158.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045876 2006: Lato on pyöröhirsistä rakennettu, hirsikertoja on seinillä 14 kpl sekä päädyissä näiden lisäksi 3 kpl. Ladon pohja on mitoiltaan noin 4,5 m x 5 m. Katto on rakennettu osittain toistensa päälle menevistä laudoista, joiden päällä on ollut naulattu tuohikerros. Lattia on myös hirsinen. Oviaukon pielet on upotettu hirsiin sekä yläettä alapäästään. Ladon sisällä pitkien sivuseinien vierellä on kulkenut kaksi hirttä, toinen noin 1 m ja toinen noin 1,5 m korkeudella. 2022: Niittyladon katto on romahtanut. Oviaukossa karapuut ovat vielä paikoillaan ja kamanahirsi, eli oviaukon yläpuolella olevaa hirsi, on veistetty kaarevaksi aukon pituudelta. Ladon sisälle on kasattu ilmeisesti alueelta purettuja vanhoja pitkoksia, mikä lienee vauhdittanut rapistumista ja ladon romahtamista.
metsakeskus.1000045878 740 Multamäki 10007 12011 13117 11042 27028 628536.00000000 6871564.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045878 Neljän tykin kaivetut tuliasemat Multamäen päällä.
metsakeskus.1000045882 505 Vartholman torppa 10007 12001 13013 11006 27008 407440.00000000 6735990.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045882 Kallioisen matalan mäen päällä sijaitsee noin 8 x 10 metrin kokoinen, suurista kivistä kasattu kivijalka. Rakennuksen länsipäädyssä on sijainnut pieni eteistila. Torpan koilliskulmassa on sijainnut uuni, joka erottuu edelleen selkeänä tiilikasana kivirakenteen kulmassa. Kivijalka on ladottu suoraan kallion päälle kylmämuuraamalla. Rakennuksen kulmissa on suuret kivet. Rakennuksen eteläseinusta on ladottu aivan kallion reunalle ja siitä on jyrkkä pudotus alas. Kivijalan eteläpuolella näkyy maassa aukeampi paikka, jossa on voinut sijaita jonkinlainen ulkorakennus. Hyvin kivikkoisessa maastossa ei pysty erottamaan selkeää seinälinjaa. Paikallisen oppaan mukaan paikalla on sijainnut Vartholman torppa, jota on kutsuttu myös hevosvarkaiden torpaksi. Rakennusta ei löydy 1873 kartasta tai sitä nuoremmista peruskartoista.
metsakeskus.1000045883 578 Sotilampi 10002 12001 13001 11019 27000 516211.00000000 7147818.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045883 Asuinpaikka on Multakankaan pohjoiskärjessä, jota lännessä ympäröi Sotisuo ja idässä Avopuronaho, molemmat suhteellisen laajoja ja osittain ojitettuja suoalueita. Paikalta löytyi pintapoiminnassa ja lastalla kaivettaessa kvartsi-iskoksia muutaman neliön (3-4 m2) alueelta paikasta, jossa oli avointa maanpintaa metsäaurauksen jäljiltä. Kvartsit löytyivät tasanteelta, joka avautuu länteen. Asuinpaikkatasanne on varsin selvästi erottuva maastonkohta kahden moreenimäen välissä, Sotilammesta noin 300 m lounaaseen ja Sotisuon reunasta 40 m koilliseen. Maalaji paikalla on lähinnä hiekkaa. Pohjoisessa ja kaakossa maasto muuttuu ylöspäin viettäväksi, kiviseksi hiekkamoreenirinteeksi. Kyseinen paikka sijaitsee Kivesjärven ja Oulujärven välisellä alueella, jossa maasto vaihtelee suoalueista moreenimuodostumiin. Peitteiselle alueelle, aivan löytöalueen viereen kaivettiin yksi koekuoppa, josta ei tullut löytöjä. Koekuopassa todettiin normaali podsolimaannos ja huuhtoutumiskerros (5-10 cm), kulttuurikerrosta ei ollut havaittavissa. Muinaisjäännöksen rajaus perustuu pintapoimintalöytöihin, silmänvaraisiin maastohavaintoihin ja topografiaan.
metsakeskus.1000045884 578 Teerensoidinsuo 10002 12016 13175 11006 27000 512021.00000000 7143152.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045884 Kohde sijaitsee Teerensoidinsuon itäreunassa, noin 300 m Kaarrespurosta länteen ja 600 m Kohisevanlammesta etelälounaaseen. Tervahauta on muodoltaan pyöreähkö, loivasti keskustaan viettävä ja siinä on selvät vallit. Halkaisija on vallin ulkoreunoista mitattuna n. 7 m ja syvyys suhteessa valliin on 0,8 m. Juoksutuskuoppa on lounaispuolella, suon suuntaan. Kuoppa on pitkänomainen, pituus 3, leveys 1 ja syvyys 0,8 m. Juoksutuskuoppaan on kasattu oksia. Tervahaudan kohdalla kasvaa nuorehkoja kuusia, maaperä on hiekkamoreenia. Kairalla otetussa näytteessä oli hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Ympäristö on loivasti viettävää, lähes tasaista, kuusta ja mäntyä kasvavaa havumetsää. Tervahaudan vieressä, sen luoteispuolella, on säännöllisen suorakaiteen muotoinen ja jyrkkäseinäinen kuoppa. Sen koko on 1,2x0,6 m ja syvyys 0,6 m.
metsakeskus.1000045885 578 Jäkäläsuo 10002 12016 13175 11006 27000 515383.00000000 7142699.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045885 Kohde löytyi inventoinnissa 15.9.2013. Se sijaitsee Jäkäläsuon lounaispuolella, hyvin loivasti itään laskevalla hiekkamoreenirinteellä. Suon reuna on noin sadan metrin päässä koillisessa, ja Teerivaarantie noin sadan metrin päässä lounaassa. Ympäristö on äestettyä hakkuualuetta. Haudan kohdalle on jätetty noin 30 m läpimittainen äestämätön alue. Haudassa kasvaa tiheää pensaikkoa, joten vain sen reunavallit ovat hyvin nähtävissä. Haudan varsin matalan, arviolta noin metrin syvyisen kuopan läpimitta on 15 m. Valli on haudan kokoon verrattuna melko kapea ja ulkopuolelta noin puoli metriä korkea. Vallit ja niiden ulkopuolella paikoin olevat ojamaiset ja erityisesti lännessä laajemmatkin kaivannot mukaan lukien kokonaisläpimitta on noin 30 m. Vallin itäreunasta ulkonee noin 10 m pitkä ojamainen kaivanto, joka voi olla tervanlaskukuoppa. Tämä kaivanto ei kuitenkaan ole, eikä näytä alunperinkään olleen, haudan pohjaa syvempi. Kun lisäksi haudan kuoppa on läpimittaansa verrattuna hyvin matala ja laakeapohjainen, voidaan epäillä, että kyseessä onkin hiilimiilu. Itäreunan oja olisi silloin kaivettu vain maan kuivattamiseksi. Joka tapauksessa haudan sisällä todettiin koekuopassa vahva hiilikerros.
metsakeskus.1000045886 785 Vaalankurkku 10002 12001 13000 11019 27011 491833.00000000 7158495.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045886 Vaalan Uiton alueella suoritettiin tarkkuusinventointi, jossa selvitettiin järjestelmällisin koepistoin/-kuopin, sijaitseeko alueella kiinteä muinaisjäännös. Alueelle kaivettiin yhteensä 15 koekuoppaa, joista kahdesta saatiin kivikaudelle ajoittuvia löytöjä. Löydölliset koekuopat sijoittuvat nykyisen rantaviivan pohjoispuolelle, noin 15 m etäisyydelle vesirajasta. Paikalla on selvästi erottuva noin 50 metriä pitkä vanha rantatörmä. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä tehtiin koekuopasta 1, josta löydettiin kvartsia noin 10-15 cm syvyydestä huuhtoutumiskerroksesta. Toisesta löydöllisestä koekuopasta (koekuoppa 3) löydettiin kvartsia noin 20-30 cm syvyydestä huuhtoutumiskerroksesta. Kummastakaan koekuopasta ei havaittu kulttuurikerroksia. Paikalla on ilmeisesti sijainnut mesoliittiselle kivikaudelle ajoittuva pienimuotoinen asuinpaikka, jossa ei ole maanpäälle erottuvia rakenteita. Tarkkuusinventoinnissa saadut löydöt on talletettu Kansallismuseon kokoelmiin päänumerolla KM44119 (diar. 25.8.2022). Aluerajaus perustuu löydöllisiin koekuoppiin ja noin 2 metrin levyiseen suojavyöhykkeeseen.
metsakeskus.1000045887 491 Hiehojärvenvuori 10001 12004 13000 11006 27000 533049.00000000 6831703.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045887 Hiehojärvenvuoren päällä luontaisesti lohkeillut kivi, jonka kylkeen ladottu kivistä matalaa suojaa.
metsakeskus.1000045888 208 Lepänen 2 10007 12005 13059 11006 27000 337521.00000000 7127860.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045888 Koko Lepäsen saari on kivikkoista ja matalaa, saaren korkein kohta on korkeuskäyrien perusteella 2,5 - 5 m välillä joten muutamaa sataa vuotta vanhempia jäännöksiä sieltä ei löydy. Keskiarvon Kalajoen saaristossa on noin 90 cm sadassa vuodessa, eli noin 270 cm kolmessa sadassa vuodessa. Näin ollen Lepäsen korkein kohta saaren keskiosassa on kohonnut merestä 1700-luvulla. Matala kivistä rakkakenttään kasattu kummeli saaren pohjoisrannan tuntumassa. Matalahko kummeli on suunnattu pohjoiseen.
metsakeskus.1000045889 434 Sarvlax tiilitehtaan paikka 10001 12016 13000 11006 27000 453712.00000000 6702275.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045889 Rakennuksen pohja ja tiiltä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045890 208 Lepänen 3 10002 12005 13059 11006 27000 337569.00000000 7127662.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045890 Matala kivistä rakkakenttään kasattu kummeli saaren pohjoisosan korkeimmalla kohdalla. Hieman hajonnut, halkaisijaltaan vajaan 10 metrin kokoinen kummeli on suunnattu merelle kaakkoon päin. Se on aivan Pullon saaren linjamerkin ja karttaan merkityn linjan kohdalla. Kummelin koillispuolella Pirttikaaran rannassa on uusi kesämökki jota ei ole merkitty karttoihin.
metsakeskus.1000045891 208 Lepänen 4 10002 12001 13000 11006 27000 337516.00000000 7127616.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045891 Kohde sijaitsee samassa rakkakentässä kuin kohde Lepänen 3. Rakkakentän lounaiseen reunaan on raivattu kahden ison kiven suojaan parin neliön tila, joka on reunustettu kivillä. Raivattua aluetta ei pienen kokonsa ja kivisen pohjansa vuoksi voi pitää leiripaikan jäännöksenä. Kyseessä voisi sen sijaan olla esimerkiksi kalastajien nuotion suojaksi raivaama tila. Raivattua aluetta ympäröivät pienet kivet, jotka ovat selvästi ihmisen kasaamia.
metsakeskus.1000045893 208 Lepänen 1 10007 12001 13013 11042 27000 337409.00000000 7127412.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045893 Kohteessa on maasta pilkottava kivijalka. Kohde sijaitsee Lepäsen länsirannalla, Metsähallituksen omistamasta hirsimökistä 100 m kaakkoon ja 70 m merenrannasta. Vanha kivijalka erottuu suhteellisen selvästi. Se on kivistä koottu, suorakaiteen muotoinen ja 5 x 4 metrin kokoinen. Alueen sisällä on sammaloitunut, matala kivikasa, joka voi olla kiukaan jäännös. Puuta tai muuta rakennuksesta kertovaa materiaalia ei ole paikalla havaittavissa. Oppaana toiminut epäili, että kyseessä olisi 1900-luvulla rakennetun mökin kivijalka. Vastaavanlaisia kivijalkoja etsittiin myös ympäristöstä niitä kuitenkaan löytämättä.
metsakeskus.1000045894 615 Perämaa 10001 12016 13175 11006 27000 483602.00000000 7234262.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045894 Peruskartalle merkitty ja lidarissa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkstettu maastossa.
metsakeskus.1000045896 853 Tallimäenpuisto 2 10007 12004 13046 11006 27009 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045896 Mäen kaakkois-, lounais- ja luoteisrinteillä on kivistä muuria. Muuri on rakennettu rinteiden ylälaitaan siten, että muurin sisäpuolelle jäävä alue on saatu tasaisemmaksi. Muuri on rakennettu monikulmion mallisiksi lohkotuista kivistä, jotka on ladottu tiiviisti ja siististi toisiaan vasten, pääasiassa kylmämuurauksena. Ehjää muurirakennetta on yhteensä noin 330 metriä. Muurissa on noin 50 metriä leveä aukko rakenteen lounaislaidalla. Vanhojen ilmakuvien perusteella muuri on alun perin ollut yhtenäinen, ja tästä kohtaa rakennetta on purettu ja/tai peitetty. Massiivisin osa muurirakennetta on mäen luoteislaidalla, missä yhtenäistä koillinen-lounassuuntaista muuria on 140 metriä. Rakenne alkaa mäen pohjoiskulmalta, noin 30 metrin päässä Hansakadusta. Muuri on ensin lähes maantasainen, mutta sen yläpinta viettää tasaisesti ylöspäin, kunnes muuri on yli 3 metriä korkea. Luoteislaidan keski-vaiheilla muuri on rakennettu kalliopaljastuman päälle, joka nousee muurin yläpintaan asti. Tässä kohtaa muuria on vain yhden kivikerran verran. Luoteislaidan lounaisosassa maasto on jyrkkää avokalliota ja kallion notkelmissa olevaa maata. Täällä muurin yläpinta laskee loivasti lounaaseen. Rakenteen länsikulmalla muuri kääntyy etelään mäen lounaisrinteelle, ja jatkuu 26 metriä pitkänä. Länsikulmalla siistiä kivilatomusta on vain noin kahden kivikerran korkeu-della, ja muurin alaosa koostuu karkeasti ladotusta kivipatterista.Luoteislaidalla ja länsikulmalla muuri on kauttaaltaan kylmämuurattu, ja ainoastaan muurin päällä paikoin säilyneet ylimmät kivet ovat muurattu paikoilleen. Mäen luoteisrinteellä oleva muurin osa on hyväkuntoinen, lukuun ottamatta muurin päältä monin paikoin pudonneita tai pudotettuja ylimpiä laakakiviä. Mäen lounaisrinteen keskiosasta muuri puuttuu, ja sen tilalla on matala 50 metriä pitkä maavalli. Muuria saattaa olla maavallin alla peitettynä. Muuri jatkuu taas mäen kaakkoisrinteellä. Täällä säilyneen muurin pääty näyttää selvästi puretulta, ja alkuperäistä muu- rirakenteen kaakko-luodesuuntaista lounaislaitaa on jäljellä ainoastaan 4 metriä. Tämän jälkeen muuri kääntyy kaakkoon ja jatkuu vielä 18,5 metriä, kunnes muurin yläpinta laskee maanpinnan tasoon. Muurirakenteen eteläkulma on muurattu laastilla, mahdolli- sesti jo alun perin tai sitten rakennetta on myöhemmin korjattu. Luoteispäädyssä muuri on huonokuntoisimmillaan, ja sen sisäosa on paljaana. Kivien välissä ollutta laastia on putoillut paikoin maahan. Malminkadun laidalla on rakenteeltaan muita muurinosia muistuttavaa koillinen-lounassuuntaista muurattua kivimuuria, jonka päällä kulkee jalkakäytävä. Muurilla on korkeutta noin 2,7 metriä ja pituutta 80 metriä. Tämän muurinosan molemmissa pää-dyissä on kiviset portaat. Kaakkoislaidan muuri ei yhdy sen länsipuolella olevaan muu- riin, mutta kiviaines ja muurin rakennustapa on identtistä muiden muurinosien kanssa. Tämä muurinpätkä on saattanut alun perin olla muista erillään portaikon vuoksi, tai rakennetta on jossain kohtaa rakentamisen jälkeen muokattu. Portaikot esiintyvät aina- kin jo vuoden 1948 ilmakuvassa.
metsakeskus.1000045897 853 Tallimäenpuisto 3 10007 12012 13124 11006 27009 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045897 kalliopaljastumilta havaittiin kolmesta kohtaa louhinnan jälkiä. Kaikilla louhintapaikoilla kalliossa on havaittavissa pitkiä, hieman kapenevia poranjälkiä. Louhintapaikkojen yhteydessä on irtonaista kivenlohkaretta, erityisesti louhintapaikois- ta läntisimmässä. Kaikki louhintapaikat näkyvät vuoden 1948 ilmakuvassa. Mäen laelle sijoittuvat louhin- tapaikat saattavat liittyä 1900-luvun alussa aloitettuun asemakaavarakentamiseen, kun taas mäen luoteisrinteellä oleva louhintapaikka saattaa liittyä tarvekiven hankintaan. Vuoden 1906 Turun kaupungin kunnalliskertomuksessa on tieto, että rahatoimikamari tarjosi kolmena vuonna oikeutta kivenlouhimiseen Malminkadun pohjoispuolella ole- valla vuorella alkaen 1.1.1907. Korkeimman tarjouksen teki Kiviteollisuusosuuskunta Alku (Kertomus Turun kaupungin kunnallishallinnosta 1906, Osasto 1 s. 14. Turku. 1916).
metsakeskus.1000045898 853 Tallimäenpuisto 4 10007 12012 13124 11006 27009 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045898 kalliopaljastumilta havaittiin kolmesta kohtaa louhinnan jälkiä. Kaikilla louhintapaikoilla kalliossa on havaittavissa pitkiä, hieman kapenevia poranjälkiä. Louhintapaikkojen yhteydessä on irtonaista kivenlohkaretta, erityisesti louhintapaikois- ta läntisimmässä. Kaikki louhintapaikat näkyvät vuoden 1948 ilmakuvassa. Mäen laelle sijoittuvat louhin- tapaikat saattavat liittyä 1900-luvun alussa aloitettuun asemakaavarakentamiseen, kun taas mäen luoteisrinteellä oleva louhintapaikka saattaa liittyä tarvekiven hankintaan. Vuoden 1906 Turun kaupungin kunnalliskertomuksessa on tieto, että rahatoimikamari tarjosi kolmena vuonna oikeutta kivenlouhimiseen Malminkadun pohjoispuolella ole- valla vuorella alkaen 1.1.1907. Korkeimman tarjouksen teki Kiviteollisuusosuuskunta Alku (Kertomus Turun kaupungin kunnallishallinnosta 1906, Osasto 1 s. 14. Turku. 1916).
metsakeskus.1000045899 853 Tallimäenpuisto 5 10007 12012 13124 11006 27009 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045899 Tutkimusalueen kalliopaljastumilta havaittiin kolmesta kohtaa louhinnan jälkiä. Kaikilla louhintapaikoilla kalliossa on havaittavissa pitkiä, hieman kapenevia poranjälkiä. Louhintapaikkojen yhteydessä on irtonaista kivenlohkaretta, erityisesti louhintapaikois- ta läntisimmässä. Kaikki louhintapaikat näkyvät vuoden 1948 ilmakuvassa. Mäen laelle sijoittuvat louhin- tapaikat saattavat liittyä 1900-luvun alussa aloitettuun asemakaavarakentamiseen, kun taas mäen luoteisrinteellä oleva louhintapaikka saattaa liittyä tarvekiven hankintaan. Vuoden 1906 Turun kaupungin kunnalliskertomuksessa on tieto, että rahatoimikamari tarjosi kolmena vuonna oikeutta kivenlouhimiseen Malminkadun pohjoispuolella ole- valla vuorella alkaen 1.1.1907. Korkeimman tarjouksen teki Kiviteollisuusosuuskunta Alku (Kertomus Turun kaupungin kunnallishallinnosta 1906, Osasto 1 s. 14. Turku. 1916).
metsakeskus.1000045900 777 Markonranta 10002 12016 13170 11002 27000 578358.00000000 7200764.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045900 Ilppari-ilmoitus. Kuoppajäännöksiä, mahdollisesti pyyntikuoppia: "Koordinaatista koilliseen kankaalla n. 5 kpl laakeita 3- 4 m halk. kuoppia. Ilmoittajan ukki on puhunut Lapinhaudoista. Alue on äestetty reilu 40 vuotta sitten ja maaperä on hiekkaista. Esinelöytöjä alueelta ei tunneta. Viereinen Kuvajalahti tunnettiin joskus Markonlahtena ja kohdalla oleva hiekkaranta on Markonranta." Lidar-kuvissa näkyy kaksi painannetta. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045901 614 Riisisuo 2 10007 12016 13000 11006 27000 569659.00000000 7347047.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045901 2006: Lato on luhistunut kasaan, jäljellä on neljä hirsikertaa sekä suurin osa katosta. Ladon pohja on mitointaan noin 4,5 m x 5,5 m. Katto on rakennettu osittain toistensa päälle menevistä laudoista, joiden päällä on ollut tuohikerros. Lattia on myös hirsinen. 2022: Lato on luhistunut entisestään aiemman inventoinnin jälkeen, mutta katto on edelleen hahmotettavissa. Lännen puoleinen katon lape on ollut pitempi kuin idän puoleinen.
metsakeskus.1000045902 614 Rytitunturi 10007 12016 13000 11006 27000 560800.00000000 7340134.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045902 Paikalla on niittylato, josta on jäljellä enimmillään 7 hirsikertaa ladon pohjoislaidallla. Siinä on sekä kirveellä että sahalla katkaistuja hirsiä. Ladon sisätilan koko on 3,5 x 3,15 m. 1,3 metriä leveä oviaukko on lyhyemmällä eteläseinällä. Oviaukon reunahirsien posket on veistetty pelkaksi noin 30 cm matkalta. Oviaukossa ei ole karapuiden lovia. Ladossa on malkalattia, joka on salvottu hirsien väliin, sekä säröslautakatto. Laudat ovat 15–25 cm leveitä. Nurkissa on koirankaulasalvos, mutta salvoksen pohja on suora.
metsakeskus.1000045904 614 Tunturinsuo 10007 12016 13000 11006 27000 561955.00000000 7343300.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045904 2006: Ladon pohja on mitoiltaan noin 4 m x 4 m, jäljellä on yhdeksän hirsikertaa. Liistekatto on romahtanut ladon sisään. 2022: Niittyladon sisätilan koko on 3,8 x 3,8 m. Ladon oviaukko on eteläsivulla. Sen kamanahirsi ja karapuut ovat paikoillaan, mutta irronneet hirsien lovista reunoilta, kun lato on romahtanut. Katon särösaudat ovat 20–25 cm leveät ja noin 5 cm paksut. Niittyladossa on 7–8 hirsikertaa jäljellä. Kunto on kuvan perusteella heikentynyt edellisen inventoinnin jälkeen. Kuvien perusteella todennäköisesti samasta niittyladosta kerrotaan Posion historiateoksessa sivulla 98. Siinä Kirkkotunturin länsipuolella kuvaillaan olleen Arolaisen vesilasku -niminen suoniitty ja ladon jäännökset.
metsakeskus.1000045905 614 Uudensuonkangas 10007 12004 13051 11006 27000 568047.00000000 7345017.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045905 Kiviröykkiön halkaisija on noin 1,5 metriä, korkeus 0,7 metriä ja suurin havaittavissa oleva kivi on halkaisijaltaan noin 0,5 metriä. Suurehkot kivet ovat pyöreälinjaisia luonnonkiviä. Ne ovat pääasiassa kasvillisuudesta paljaita, mutta päällimmäisten päällä kasvaa jäkälää. Röykkiön keskeltä törröttää puu, jonka halkaisija on noin 4 cm. Todennäköisesti tämä röykkiö on merkitty neliönä 1900-luvun alun karttaan, jolloin kyseessä voi olla maanjakoa varten tehty rajamerkki tai kiintopiste.
metsakeskus.1000045906 614 Uudensuonlampi 10007 12016 13000 11006 27000 568580.00000000 7345134.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045906 2006: Näkyvissä on vanhan heinäsuovan neliömäinen pohja pienellä suoalueella. Jäljellä on lahonneita suovan rakennepuita. Suovan pohja on mitoiltaan noin 3,5 m x 3,5 m. 2022: Suova on vielä maastossa hahmotettavissa.
metsakeskus.1000045907 614 Uusisuo 1 10007 12016 13000 11006 27000 568578.00000000 7345469.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045907 2006: Lahonnut lato on mitoiltaan noin 5 m x 5,5 m, jäljellä on viisi hirsikertaa. Liisteistä tehty katto on romahtanut. Myös lattiamateriaalina on ollut hirsi. 2022: Niittyladon sisätilan koko on 5 x 4 m. Oviaukko sijaitsee lyhyemmällä seinällä, luoteen puolella. Sen leveys on noin 80 cm leveä. Paksuimpien hirsien halkaisija on n. 25 cm ja ne on katkaistu kirveellä. Nurkissa on kourankaulasalvos. Kohteen
metsakeskus.1000045908 614 Uusisuo 2 10007 12001 13000 11006 27000 568377.00000000 7345311.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045908 2006: Laavunpohjasta on jäljellä noin 2,5 m x 4 m alue tuohta maassa. Itäpuolinen pitkä sivu rajoittuu penkereeseen, joka on ilmeisesti lahonnut hirsi. 2022: Laavun paikka on hädin tuskin erotettavissa, mutta paikalla on edelleen tuohia ja penkka, joka lienee aiemmin mainittu hirsi. Vierestä kulkee murskeella vahvistettu polku ja paikalla on myös opastuskyltti otsikolla "Tuohikattoinen laavu", jossa on piirretty kuva ja kuvausteksti suomeksi ja englanniksi.
metsakeskus.1000045910 614 Uusisuo 4 10007 12016 13000 11006 27000 568031.00000000 7345315.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045910 2006: Lahonneen ladon pohja on mitoiltaan noin 4 m x 5 m, jäljellä on viisi hirsikertaa. Liistekatto on romahtanut. Lattiamateriaalina on ollut hirsi. 2022: Niittyladon lähelle ei päästy puron yli, mutta se valokuvattiin kauempaa ja on vielä hyvin maastossa havaittavissa.
metsakeskus.1000045911 765 Kaitamäki etelä 10001 12016 13175 11006 27000 575513.00000000 7122402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045911 Ilppari-ilmoitus: Tervahauta metsässä. Noin 5 metriä leveä, kuopan syvyys noin puoli metriä. Halssi vaurioitunut. Tervahaudan päällä kasvaa puuta. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045912 614 Vesakko-Karitunturi 10007 12016 13000 11006 27000 561346.00000000 7338527.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045912 Vielä noin 2 m korkeassa niittyladossa on jäljellä 10 hirsikertaa ja siinä on sekä sahattuja että kirveellä katkottuja hirsiä. 1,7 m leveä ja 1,6 m korkea oviaukko on etelän puoleisella seinällä. Oviaukon yläpuolella oleva hirsi on veistetty tasapintaiseksi mutta hieman kaarevaksi. Oviaukossa on karalaudat. Niittyladossa on ollut säröslautakatto. Noin 20 cm leveiden säröslautojen päät on veistetty teräviksi. Lattia on tehty hirsistä. Niittyladon sisätilan koko on 3,3 x 4,4 m, oviaukko on lyhyemmällä eteläisellä seinällä. Oviaukon vieressä ladon ulkopuolella on kaiverruksena K-kirjain ja joku muu merkki.
metsakeskus.1000045913 82 Kärsälä 10002 12001 13016 11010 27000 358560.00000000 6775196.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045913 Kärsälä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäistä kertaa 1429, jolloin tilan omistus vaihtui maakaupoissa Mårten Djäkniltä Henrik Görtzhagenille. Kärsälä ei välttämättä ole ollut koskaan itsenäinen talo, vaan pikemminkin Vesunnan erillinen osatila tai uudisasutus, ja se mainitaan myöhemmissä historiallisissa lähteissä Vesunnan torppana tai lampuotitilana. Paikka autioitui 1800-luvun lopulla, kun Kärsälän lampuotitila siirrettiin Valteen alueelle, mutta siellä on vielä 1900-luvun alussa ilmeisesti ollut Vesunnan palkollisen asuinmökki (ks. Eero Ojanen, Vesunnan kartano 700 vuotta). Vuoden 1744 geometrisen kartan ja alueen topografian perusteella suuntaa antavasti paikannettu tonttimaa on osittain jäänyt ratsastuskeskuksen työmaatien alle. Vuoden 2023 inventoinnissa todettiin uuninjäännös, kooltaan 3,5 x 3 m, korkeudeltaan 70 cm, joka sijaitsee aivan Tyrvännöntien itäpuolisen ojan itälaidalla. Muinaisjäännösalueeksi on rajattu uunin välitön ympäristö, vaikkakin alue uuninjäännöksestä pohjoiseen on suurelta osin tuhoutunut. Tonttimaan todellisen laajuuden selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia. Syyskuun 2023 putkikaivannon valvonnassa aluerajauksen pohjoisrajalla ja Tyrvännöntien länsipuolella ei havaittu säilynyttä kulttuurikerrosta.
metsakeskus.1000045914 272 Petäjäsaari 10007 12004 13045 11006 27000 321359.00000000 7085982.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045914 Petäjäsaari on korkea ja tasaisessa maastossa hyvin näkyvä mäenkumpare Peltokorven kylän pohjoispuolella, Kajaanintiestä noin 600 metriä etelään. Kumpareen laella ja rinteessä on useita kiviaitoja, joista pisimmät noin 70 metriä pitkiä. Kiviaitojen korkeus vaihtelee vajaasta metristä puoleentoista metriin ja leveys on noin 1,5-2 metriä. Kiviaitojen laki ei ole tasainen, vaan poikkileikkaus on viisto. Perimätiedon mukaan mäenkumpare on ollut viljelyskäytössä ainakin vuoden 1800-luvun lopulla.
metsakeskus.1000045915 408 Marjokallio 2 10002 12002 13019 11004 27000 299266.00000000 6995155.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045915 Tarkastus 2022: Marjokallion hautaröykkiöstä (kohde 408010031) n. 700 m koilliseen on toinen esihistoriallinen hautaröykkiö. Röykkiö sijaitsee Marjokallion ja Lakianevan pohjoispuolelta kulkevan metsätien läheisyydessä, n. 100 m pitkän moreenikohouman luoteispäässä. Röykkiön halkaisija on noin 6 m ja korkeus noin 0.5 m. Röykkiö on nykyasussaan kehämäinen, kehän leveyden ollessa noin 2-3 m. Röykkiön keskellä on kuoppa, joka saattaa kuitenkin olla myöhäissyntyinen, sillä osa kivistä lojuu röykkiön ulkopuolella ja ovat siirtyneet paikoiltaan luultavasti kaivelun seurauksena. Röykkiö on ladottu halkaisijaltaan muutaman kymmenen sentin kokoisista luonnonlohkareista, joista suurin osa on sammalen peitossa. Röykkiön päällä ja ympäristössä kasvaa nuorehkoa puustoa. Hautaröykkiö ajoittuu karkeasti esihistorialliseksi (pronssi- ja rautakausi). Lapuan ja Kauhavan alueen hautaröykkiöitä ei ole toistaiseksi tutkittu arkeologisin kaivauksin, joten niistä ei ole ajoittavia löytöjä tai luonnontieteellisiä ajoitustuloksia.
metsakeskus.1000045916 260 Lönnrotin petäjä 10002 12006 13186 11006 27000 639079.00000000 6885017.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045916 Kohde sijaitsee Hummovaarassa Kainulan tilan länsipuolella ympäröivän maaston korkeimmalla kohdalla. Juhanantuvan ravintola on 45 metrin päässä kohteen louteispuolella. Paikalla on nähtävissä Kainulaisen suvun vanha uhripuu ja paikka, jossa Elias Lönnrot perimätiedon mukaan kirjoitti ylös Juhana Kainulaisen runoja ja loitsuja ensimmäisen runonkeruumatkansa yhteydessä vuonna 1823. Petäjä tunnetaan myös nimellä Kainulaisen suvun uhrimänty. Tarinan mukaan Kainulaisen suvun nuorukainen kihlautui Kankkulanmäellä Vihtavaarassa Rääkkylän puolella asuvan tyttären kanssa. Sulhanen istutti petäjän ja morsian puolestaan Kankkulanmäelle koivun. Morsian kuitenkin kuoli ja petäjästä tuli suvun uhripuu. Kertomusten mukaan Juhana Kainulainen vei aina karhun kaadettuaan eläimen pääluun mäntyyn ja luki samalla "pitkät luvut". Kohteen läheisyydestä on paikannettu myös historiallisen ajan talonpohja tai kellarikuoppa (merkitty alakohteeksi). Uhripuu on merkitty peruskartalle ja siihen liittyy runsaasti kertomaperinnettä. Alueelta tunnetaan myös kolme kuppikiveä.
metsakeskus.1000045917 167 Anttila 1 10007 12001 13013 11006 27009 689265.00000000 6942084.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045917 Kulttuuriperintökohde muodostuu seitsemästä Anttilan pihapiiriin kuuluneesta talonpohjasta. Talonpohja 1 sijaitsee muita idempänä ja alempana parkkipaikalta alueelle johtavan polun pohjoispuolella. Talonpohja sijaitsee edellisestä noin 115 metriä länteen luontopolun etelähaaran eteläpuolella matalan mäen päällä. Talonpohja 3 sijaitsee edellisiä korkeammalla luontopolun pohjoishaaran itäpuolella nykyisten virkistysrakenteiden pohjoispuolella nuotiopaikan kohdalla. Talonpohja 4 sijaitsee edellisestä luoteeseen noin 35 metriä pellon laidassa. Talonpohja 5 sijaitsee edellisistä hieman pohjoiseen luontopolun länsipuolella ja talonpohja 6 tästä hieman koilliseen polun itäpuolella. Talonpohja 7 sijaitsee kohteista pohjoisimpana lähellä alueen korkeinta kohtaa, luontopolun pohjoispuolella. Kohteen pohjoispäässä on nähtävissä matalaa kiviaitaa.
metsakeskus.1000045918 167 Herajärvi Taipale 10007 12001 13013 11006 27000 689482.00000000 6943357.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045918 Kohde on etelään viettävään rinteeseen kaivettu suorakaiteenmuotoa hakeva maakuoppa. Ylärinteen puoleinen kuopan seinämä on noin kaksi metriä korkea. Alarinteen puolella kuopparakenne on matalampi ja vieressä kulkevan polun kultuksen vuoksi seinämä lähes vallimainen. Kuopalla on kokoa noin 5x3 metriä, lounais-koillinen suunnassa, oviaukko vaikuttaa olevan lounaiskulmassa. Kyseessä on mahdollisesti vanha elinkeinon harjoittamiseen liittyvä tilapäisasumus.
metsakeskus.1000045919 167 Koiralampi pärehöylä 10007 12015 13000 11006 27000 689714.00000000 6943803.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045919 Paikalla on nähtävissä pärehöylän kivinen patojäänne. Rakenteesta ei ole jäljellä kuin osittain romahtanut kivijalka(?), joka ylävirran puolella on vielä suorassa linjassa. Purouoma jakautuu kahteen osaan rakenteen kohdalla, vedessä ei havaittu rakenteita. Retkeilyreitti kulkee kohteen yli. Paikalla on opastetaulu.
metsakeskus.1000045920 167 Saarijärvi 10002 12016 13166 11006 27000 689215.00000000 6943270.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045920 Kohde sijaitsee Herajärven ja Saarijärven välissä Taipaleen tilan kaakkoispuolella. Herajärven natura-alueen luontopolku kulkee kohteen itäpuolella. Nauriskuopat on kaivettu hiekkamaahan harjanteen korkeimmalle kohdalle. Ympärillä kasvaa vanhaa kuusivoittoista sekametsää. Paikalla on neljä nauriskuoppaa. Kuopat ovat kooltaan noin 2/2,5 x 0,8/1 metrisiä ja syvyydeltä noin 0,4-0,6 metriä. Kaikki kuopat ovat hieman eri suuntaisia: eteläisin on etelä-pohjoissuuntainen, läntisin itä-länsisuuntainen ja pohjoisemmat lounas-koillissuuntaisia.
metsakeskus.1000045921 167 Saarijärvi 2 10002 12016 13166 11006 27000 688954.00000000 6942766.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045921 Kohde sijaitsee Herajärven ja Saarijärven välissä, noin 600 metriä Taipaleesta etelään. Herajärven natura-alueen luontopolku kulkee kohteen länsipuolella. Kuopat on kaivettu hiekkamaahan harjanteen korkeimmalle kohdalle. Kohde koostuu kahdesta hautamaisesta maakuopasta. Kuopat ovat kooltaan noin 2/2,5 x 0,8 metriä ja syvyydeltä noin metrin. Kuopat ovat hieman eri suuntaisia: itäisempi on etelä-pohjoissuuntainen ja läntisempi luode kaakkosuuntainen. Kuopilla ei havaittu selviä valleja.
metsakeskus.1000045922 167 Saarijärvi 3 10002 12016 13166 11006 27000 688833.00000000 6942528.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045922 Kohde sijaitsee Herajärven ja Saarijärven välissä, noin 900 metriä Taipaleen tilasta lounaaseen. Herajärven natura-alueen luontopolku kulkee kohteen läpi. Nauriskuopat on kaivettu hiekkamaahan harjanteen korkeimmalle kohdalle. Paikalla on kaksi hautamaista maakuoppaa. Kuopat ovat kooltaan noin 2/2,5 x 0,8 metriä ja syvyydeltä noin 0,6 metriä. Luontopolun länsipuolella oleva kuoppa on etelä-pohjoissuuntainen ja itäpuolella oleva itä-länsisuuntainen. Kuopilla ei havaittu selviä valleja.
metsakeskus.1000045923 167 Hepolammit 10007 12009 13094 11002 27000 688804.00000000 6942266.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045923 Kohde sijaitsee Herajärven suojelualueella, Saarijärven itärannalla. Luontopolku kulkee kohteen länsilaidan yli niin, että kaksi läntisintä kuoppaa jää polun länsipuolella ja loput sijaitsevat polun itäpuolella. Kohde muodostuu kahdeksasta maakuopasta. Kuopat sijaitsevat U-mallisen painanteen suulla niin, että kaksi kuoppaa on idässä korkeammalla jyrkästi nousevalla rinteellä ja muut painanteen pohjalla. Kuopat on neliömäisiä, lähes korsumaisia, ja kooltaan noin 1-2x1-2 metriä. Luontopolku kulkee kohteen länsiosan yli niin, että kaksi läntisintä kuoppaa jää polun länsipuolella ja loput sijaitsevat polun itäpuolella. Kuoppien pohjoispuolella, luontopolun itäpuolella on lounaskoillissuuntainen maavalli, johon kuoppa-alue rajautuu.
metsakeskus.1000045924 290 Latvavaara 2 10002 12016 13175 11006 27000 627643.00000000 7093609.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045924 Tervahauta, halkaisija noin 11 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045925 290 Latvavaara 3 10002 12016 13175 11006 27000 627906.00000000 7093658.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045925 Tervahauta, halkaisija noin 13 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045926 290 Latvavaara 4 10002 12016 13175 11006 27000 627870.00000000 7093613.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045926 Tervahauta, halkaisija 16 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava. Lidar 5p -korkeusmallissa ilmiö näyttää pikemminkin kellarilta kuin tervahaudalta. Vaatii siis joka tapauksessa maastotarkastuksen
metsakeskus.1000045926 290 Latvavaara 4 10002 12001 13000 11006 27000 627870.00000000 7093613.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045926 Tervahauta, halkaisija 16 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava. Lidar 5p -korkeusmallissa ilmiö näyttää pikemminkin kellarilta kuin tervahaudalta. Vaatii siis joka tapauksessa maastotarkastuksen
metsakeskus.1000045929 426 Saksala 3 10007 12009 13094 11006 27000 621601.00000000 6952891.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045929 Kohde sijaitsee Saarieniemn perinnebiotooppialueen ulkopuolella lähellä alueen eteläkulmaa. Käsämäntieo kulkee noin 40 metriä kohteen kaakkoispuolella. Maasto on tasaista, mutta heti kohteen pohjoispuolella kohoaa kalliopaljastuma. Ympärillä on kuusimetsää. Paikalla on nähtävissä suorakulmion muotoinen maakuoppa, jonka halkaisija on noin 2x3 metriä ja syvyydeltä noin 0,4 metriä. Kuopalla on noin metrin levyiset maavallit.
metsakeskus.1000045931 276 Tervaniemi 10002 12016 13175 11006 27000 661273.00000000 6950017.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045931 Lidar-korkeusmallin perusteella Lipasjäven Tervaniemessä sijaitsee halkaisijaltaan noin 13 metrinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen tarkempi määrittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000045932 753 Lausi 10007 12004 13045 11006 27000 409848.00000000 6685548.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045932 Kiviaita on noin 0,6–2 m leveä ja noin 0,4–1 m korkea. Se on pellon reunan myötäinen ja ladottu ehjistä luonnonkivistä. Kiviaidan länsipuolisessa metsässä on noin 20 m etäisyydelle asti raivausröykkiöltä vaikuttavia matalia kivikasoja. Ne ovat noin kiviaidan keskitason kohdalla. Kiviaita sijaitsee edelleen käytössä olevan pellon laidalla, osana nykyistä maankäyttöympäristöä, joten se ei ole muinaisjäännös. Kiviaidan iästä ei ole tietoa. Puustosta päätellen kuitenkin yli 50 vuotias. Pellon reuna on sijainnut suunnilleen tällä kohtaa jo vuoden 1694 mittaukseen perustuvalla kartalla, ja siitä eteenpäin, joten on mahdollista, että jäännös voi olla satoja vuosia vanha. (Koskinen 2022)
metsakeskus.1000045934 753 Lassängen 3 10002 12004 13054 11002 27000 408979.00000000 6691814.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045934 Röykkiö sijaitsee mäessä, pienellä avokallioaukealla, jolla on harvassa suurehkoja maakiviä. Röykkiö on noin 2 x 3 m laajuinen ja noin 0,3 m korkea. Se on ladottu särmikkäistä ja halkaisijaltaan noin 10–30 cm kivistä. Eheä osa pyöreähkö. Osa kivistä levittäytyy eheän osan ulkopuolelle. (Koskinen 2022)
metsakeskus.1000045935 753 Stormosskärret 10002 12004 13051 11006 27000 410082.00000000 6693934.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045935 Kahdeksan kivilatomusta jonossa kalliorinteessä, Porvoon Söderväckosken ja Sipoon Nickbyn kylien välisen rajan suuntaisesti. Kohdalla on edelleen Porvoon ja Sipoon raja. Latomukset ovat yhden kivikerran paksuisia, halkaisijaltaan noin 0,7–1 m, ja ne on asetettu noin metrin tai puolen metrin välein. Kiveykset on ladottu ehjistä luonnonkivistä, jotka ovat halkaisijaltaan noin 20–40 cm. (Koskinen 2022)
metsakeskus.1000045938 51 Kaunissaari 10007 12015 13204 11006 27000 207148.00000000 6801445.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045938 Kaunissaari sijaitsee Eurajoen suistossa vain n. 200 m päässä Orjasaaresta ja Olkiluodosta. 33 hehtaarin suuruisessa saaressa sijaitsi vuosina 1874 - 1923 A. Ahlströmin perustama höyrysaha sekä vilkas teollisuusyhdyskunta kauppoineen, kouluineen ja työväen asuinrivineen. Saaren asukasluku oli suurimmillaan v. 1915, kun asukkaita oli yhteensä 313. Kaunissaaren pohjoisrannan luonnonsatamasta johti suora väylä avomerelle. Sahaustoiminta loppui Kaunissaaressa vuonna 1923, mutta puutavaran uitto ja lastaus kuitenkin jatkuivat ja mm. Kaunissaaren koulu oli toiminnassa vuoteen 1933 saakka. Toiminnan 1930 - 1940 lukujen kuluessa päättyessä koko saari autioitui. Hirsirakenteiset asuinrakennukset siirrettiin Porin Pihlavassa sijaitsevalle Ahlströmin sahan asuinalueelle Halssiin. Luontoa ja ympäristöä ei Kaunissaaressa ole sahatoiminnan loppumisen jälkeen ihmisen toimesta muokattu. Asumisesta ja teollisesta toiminnasta jääneet jäljet ovat hyvin havaittavissa: rakennuksien kivijalat ja uunien ja muurien perustukset erottuvat selvästi. Saaren itäkärki eli Risuinnokka on sahan jätepuusta ja kelteistä kerrostunut keinotekoinen 300 metrin pituinen lisäke, jonne kasvillisuus ei kaikkialle edelleenkään ole juurtunut. Kaunissaaren pohjoisreunalla on helposti löydettävissä saaren laaja ja tasainen tanssikallio, jossa on kalliohakkauksia. Myös saaren satamasta ja lastauspaikasta on jäänyt jälkiä: laiturirakenteiden paaluja, laivojen kiinnitysrenkaita kalliossa sekä painolastihiekkaa. Kaunissaari onkin tunnettu painolastikasvillisuudestaan. Luontokohteena Kaunissaari kuuluu eteläisen Satakunnan arvokkaimpien joukkoon. Eurajoen kunta hankki Kaunissaaren omistukseensa v. 1997 virkistys- ja retkeilyalueeksi kuntalaisille.
metsakeskus.1000045938 51 Kaunissaari 10007 12001 13013 11006 27000 207148.00000000 6801445.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045938 Kaunissaari sijaitsee Eurajoen suistossa vain n. 200 m päässä Orjasaaresta ja Olkiluodosta. 33 hehtaarin suuruisessa saaressa sijaitsi vuosina 1874 - 1923 A. Ahlströmin perustama höyrysaha sekä vilkas teollisuusyhdyskunta kauppoineen, kouluineen ja työväen asuinrivineen. Saaren asukasluku oli suurimmillaan v. 1915, kun asukkaita oli yhteensä 313. Kaunissaaren pohjoisrannan luonnonsatamasta johti suora väylä avomerelle. Sahaustoiminta loppui Kaunissaaressa vuonna 1923, mutta puutavaran uitto ja lastaus kuitenkin jatkuivat ja mm. Kaunissaaren koulu oli toiminnassa vuoteen 1933 saakka. Toiminnan 1930 - 1940 lukujen kuluessa päättyessä koko saari autioitui. Hirsirakenteiset asuinrakennukset siirrettiin Porin Pihlavassa sijaitsevalle Ahlströmin sahan asuinalueelle Halssiin. Luontoa ja ympäristöä ei Kaunissaaressa ole sahatoiminnan loppumisen jälkeen ihmisen toimesta muokattu. Asumisesta ja teollisesta toiminnasta jääneet jäljet ovat hyvin havaittavissa: rakennuksien kivijalat ja uunien ja muurien perustukset erottuvat selvästi. Saaren itäkärki eli Risuinnokka on sahan jätepuusta ja kelteistä kerrostunut keinotekoinen 300 metrin pituinen lisäke, jonne kasvillisuus ei kaikkialle edelleenkään ole juurtunut. Kaunissaaren pohjoisreunalla on helposti löydettävissä saaren laaja ja tasainen tanssikallio, jossa on kalliohakkauksia. Myös saaren satamasta ja lastauspaikasta on jäänyt jälkiä: laiturirakenteiden paaluja, laivojen kiinnitysrenkaita kalliossa sekä painolastihiekkaa. Kaunissaari onkin tunnettu painolastikasvillisuudestaan. Luontokohteena Kaunissaari kuuluu eteläisen Satakunnan arvokkaimpien joukkoon. Eurajoen kunta hankki Kaunissaaren omistukseensa v. 1997 virkistys- ja retkeilyalueeksi kuntalaisille.
metsakeskus.1000045939 231 Sälgrund itäpuoli 10001 12017 13193 11006 27000 200299.00000000 6926121.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045939 Sijaintipaikka on Sälgrundin itärannalla vastapäätä Kaskisten kalasatamaa. Yleissyvyys alueella on 7 - 9,5 metriä. Todennäköisesti puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 10 metriä ja leveys karkeasti arvioiden kolme metriä. Hylky vaikuttaa olevan osittain pohja-aineksen sisään painunut. Hylky havaittiin 2021 tehdyssä monikeilainluotauksessa (Civil Tech). Pistepilvessä erottuu yksi selkeästi hylystä ylös nouseva rakenne, joka ei kuitenkaan luotauskuvassa ole tunnistettavissa (masto, keula- tai peräranka?).
metsakeskus.1000045940 498 Äijäniemi 10002 12001 13013 11006 27000 374704.00000000 7539500.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045940 Äijäniemi on noin 150 metrin pituinen ja 200 metrin levyinen niemi Jerisjärven länsirannalla. Äijäniemen pohjoispuolella, noin 350 metrin etäisyydellä niemen kärjestä luoteeseen havaittiin luonnonkivistä rakennettu kiviperustus. Kohteen pohjoispuolella on mökki ja mökkiin johtava tie on noin 45 metrin päässä kohteesta. Maasto nousee loivasti Jerisjärvestä kohti kohdetta, ja rannalle jää hiukan järven yläpuolella oleva noin 40–60 metriä leveä tasanne. Tasanteen kasvillisuus muodostuu heinistä, varvuista sekä puista. Kohde on mahdollisesti kalamaja, joka koostuu kivijalallisesta rakennuksen pohjasta, jonka lounaisnurkassa on kumpu ja jonka keskelle on kaivettu suorakaiteen mallinen kuoppa. Rakenteen ympäristössä ei havaittu muita rakenteita tai painanteita. Kiviperustus sekoittuu osittain viereiseen rinteeseen, mutta rakennuksen pohja on kuitenkin selkeästi maastossa erotettavissa. Kaakko-luodesuuntainen rakennuksen pohja on suorakaiteen mallinen ja kooltaan 5,3 x 4 m. Kylmämuuratun kiviperustuksen kaakkois- ja lounaissivuilla on paksu kunttakerros päällä, luoteis- ja koillispuolella kivet ovat osittain esillä, mutta paksun sammalkerroksen alla. Luonnonkivistä rakennetun kivijalan kivet ovat lisäksi jäkälän peitossa. Kivijalka on näkyviltä osin noin 40 cm leveä ja 30 cm korkea. Rakennuksen vieressä kasvaa koivuja, kuusia ja mäntyjä puolukkavaltaisessa varvikossa. Kiviperustuksen keskelle on kaivettu 150 x 160 cm kokoinen ja 80–90 cm syvä kuoppa, jonka seinämät ovat jyrkät. Kuopan keskelle kaivettiin koepisto, jossa kunttakerroksen alla havaittiin 0,5–1 cm paksu huuhtoutumiskerros, jota seurasi rikastumiskerros ennen alueen kivistä pohjamaata. Piston kohdalla ei havaittu hiiltä, tiiltä tms. ihmistoimintaan viittaavaa kerrostumaa. Kivijalan etelänurkassa on lisäksi 270 x 180 cm kokoinen kohouma, joka on noin 80 cm korkea. Kohoumaan tehdyssä koepistossa paksun kunttakerroksen alla havaittiin alueen pohjamaan kaltaista hiekkaa. Vaikuttaakin siltä, että kohouma on kuopan kohdalta viereen kasattua maata. Kohouman kohdalle kaivetun koepiston alueella ei havaittu huuhtoutumiskerrosta tai kiviä. Kiviperustuksen ympäristön kairauksissa ei havaittu mitään luonnollisista kerroksista poikkeavaa. Kohteen paikalle ei ole merkitty rakennuksia vuoden 1968 peruskartassa. Vuoden 1845 pitäjänkartassa kohteen lähettyvillä on kapea ja pitkä saareke, jota ympäröi suo. Alueella on voinut silti olla kalamaja tai talon paikka/varasto 1800-luvun toisella puoliskolla tai myöhemmin, mutta kohteen ajoitus jää epäselväksi. Havaittujen rakenteiden luonteen selvittäminen vaatisi lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000045941 498 Munajärvi 10007 12005 13066 11006 27000 373662.00000000 7539377.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045941 Kohde on Munajärven itärannalla, viereisen suon poikki noin kaakko-luode suunnassa kulkevan kapean ojan yli rakennettu pitkospuutyyppinen kulkuväylä. Koillis-lounaissuuntaiset yli 2 metriä pitkät pitkospuut koostuvat kahdesta vierekkäin asetetusta ja näiden alla olevasta poikittaisesta pyöröhirrestä. Päällimmäiset hirret ovat osin lahonneet, poikittainen hirsi vaikuttaa parempikuntoiselta. Hirret ovat halkaisijaltaan 0,15–0,20 metriä ja rakenteen yhteisleveys on noin 0,40–0,50 metriä. Päälihirret sijaitsevat vesipinnan yläpuolella ja niiden päädyt ovat turpeen peitossa jatkuen molempiin suuntiin. Ainakin osa rakenteessa käytetyistä puista vaikuttaa sahatuilta, osa rakennepuista on Munajärven rannalla vedessä. Osin sammaloituneet pitkospuut ajoittunevat 1900-luvulle.
metsakeskus.1000045945 578 Teerivaara 10002 12016 13175 11006 27000 513667.00000000 7143646.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045945 Kohde löytyi inventoinnissa 15.9.2013. Se sijaitsee Teerivaaran länsirinteellä, lähellä Ison Kaukanevan reunaa. Paikka on kivikkoisessa melko jyrkässä hiekkamoreenirinteessä. Heti alapuolella rinne loivenee, ja maa muuttuu lievästi soistuneeksi. Paikalla on ilmeisesti ollut ympäristöään hiekkaisempi pieni kumpare tai niemeke, jonka hauta peittää kokonaan. Maan pinta on rinteellä yleensä niin kivistä, ettei alue vaikuta kaivamiseen sopivalta. Paikalla kasvaa tiheää ja paikoin pensaikkoista kuusen taimikkoa. Näkyvyys on huono. Haudan kuoppa on läpimitaltaan noin 10 m. Se vaikuttaa länsi-itä -suunnassa hieman soikealta. Syvyys on 80-120 cm, sillä vallin laki on selvästi ylempänä ylärinteen puolella, tai ylärinteen puolella vallia ei ole, vaan kuoppa rajautuu luontaiseen maan pintaan. Valli on leveä varsinkin pohjoisessa ja etelässä. Lisäksi ylärinteen puolella haudan ulkoreunalla on ojamainen kaivanto, jonka pohjalla on kiviä. Halssi on lännessä – länsiluoteessa. Vallin ulkoreunalla ja osittain sen ulkopuolella on tervanlaskukuoppa. Rakenteen kokonaisläpimitta valleineen ja ojineen on noin 25 m.
metsakeskus.1000045947 578 Niska 10002 12016 13175 11006 27008 515808.00000000 7145611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045947 Kohde löytyi inventoinnissa 18.9.2013. Tervahauta sijaitsee Kivesjärven Alanteenlahden perällä, lahteen laskevan Alanteenjoen lounaisrannalla, noin 100 m länsilounaaseen Alanteenjoen sillasta. Kaakossa on hiekkamoreenikangasta. Lännessä ja pohjoisessa alavaa maata Alanteenjoen varrella. Tämä on ilmeisesti Kivesjärven laskussa 1800-luvulla paljastunutta vesijättöä. Tervahauta on kankaan luoteiskärjessä, noin puolivälissä rinnettä, kumpareella tai luoteeseen pistävällä niemekkeellä. Sen suppilomaisen kuopan halkaisija on noin 12 m, ja syvyys noin metri. Kuoppaa ympäröivät vallit ovat tasalakiset ja leveät. Kokonaishalkaisija valleineen on noin 25 m. Halssi on luoteessa. Sen kuoppa ulottuu alavan maan tasoon vallin ulkopuolella, joten hauta lienee järvenlaskun jälkeiseltä ajalta.
metsakeskus.1000045949 697 Kemppaala 10007 12001 13013 11006 27000 548848.00000000 7166185.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045949 Paljakan lounaisrinteessä, n. kilometrin verran Vaaranpäällyssoista etelälounaaseen sijaitsevat Kemppaalan talon ja sen viljelysten jäännökset. Talon pihapiiri ja pellot erottuvat niittyineen ja lehtipuuvoittoisine puustoineen yhä selvästi ympäröivästä kuusimetsästä. Alueelta tavattiin talon perustusten ja sen kiviuunin jäännösten lisäksi navetan jäännökset kylmämuurattuine kiviseinineen, kahden maakellarin ja yhden pienen hirsirakennuksen jäännökset, sekä kiviaitoja ja viljelyröykkiöitä. Talo vaikuttaa autioituneen 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla päätellen siitä, että se on yhä merkitty asutussa kunnossa 1972-luvun peruskarttaan, mutta lie rakennettu ainakin jo vuosisadan alkupuoliskolla. talon jäännös: rakennuksen kiviperustus, n. 9 m x 7 m, länsiseinustalla litteistä kivistä koostuvan hormillisen uunin jäänteet. ks. alakohteet
metsakeskus.1000045950 710 Norrmossen 2 10007 12011 13114 11042 27000 293683.00000000 6652800.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045950 Spjutsbölen kylä pohjoispuolella sijaitsevan Vitsjön lounaispuolella, hiekkapohjaisella mäntykankaalla on useita kenttälinnoitteisiin kuuluvia korsunpohjia. Metsäalueiden keskeltä kulkee nimetön metsätie, jonka molemmin puolin kuopat sijaitsevat. Nimettömän metsätien ja voimajohtolinjan väliin jäävällä metsäalueella on seitsemän kuoppaa, jotka sijaitsevat loivassa kaakkoisrinteessä. Metsäautotien länsipuolella on kolme kuoppaa. Kaikki kuopat ovat pyöreitä ja niitä ympyröi reunavallit. Kaikissa on oviaukko, joka on itä/ kaakkoisreunalla. Suurimman kuopan koko on 6 x 8 m, syvyys n. 2–2,5 m, pienimmän halkaisija on 6–7 metriä ja syvyys 1–1,5 metriä. Kuoppien vallit ovat leveydeltään 1,5–2 metriä, korkeus noin 0,8–1,3 metriä. Kohteelle tehtiin kaksi erillistä aluerajausta metsätien molemmin puolin, perustuen maastossa tehtyihin havaintoihin ja rinnevarjosteeseen.
metsakeskus.1000045951 108 Mäntyrinne 2 10002 12016 13175 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045951 Paikalla kaksi kuoppaa, joista käsikairan avulla saatu viitteitä tervanpoltosta tai puuhiilen valmistuksesta. Kairauksissa esiintyi nokipitoinen maakerros, joka oli mustaa, värjäävää ja käsissä helposti muovautuvaa. Muutoin maaperä on alueella kangasturvetta, hiekkaista multaa ja moreenia. Alueen eteläisemmässä kuopassa, sen länsipuolella, oli havaittavissa myös kapea ojakaivanto, joka johti kuoppaan korkeammalta maanpinnalta. Molemmat kuopat ovat muodoltaan soikeita ja itä-länsi suuntaisia. Kiinteä muinaisjäännös sijaitsee Hämeenkyrössä, Mäntyrinteen hautausmaan kohdalla. Lintuharjuntien pohjoispuolisella havumetsäalueella. Ympäristössä kangasmetsää; mäntyjä ja varpukasveja. Maasto on alueella monessa kohtaa kumpareista, mutta kuopat sijaitsevat tasamaalla. Pohjoisempi kuoppa sijainti: N 6842398, E 301465 mitat: 2,5 x 2,5 m, syvyys 0,9 - 1,0 m Eteläisempi kuoppa sijainti: N 6842372, E 301522 mitat: 3,8 x 3,8 m, syvyys 1,10 m (Ojakaivanto kuopan länsipuolella. Pituus: noin 30-40 cm, leveys noin 30-40 cm ja syvyys: noin 70cm)
metsakeskus.1000045952 108 Mäntyrinne 1 10002 12009 13170 11004 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045952 Paikalla sijaitsee viisi pyyntikuoppaa rykelmänä lähekkäin toisiaan. Kuopat ovat pyöreitä ja syviä keskimäärin noin 3 x 3 m suuruisia ja 1 m syviä. Kiinteä muinaisjäännös sijaitsee Hämeenkyrössä, Mäntyrinteen hautausmaan kohdalla. Lintuharjuntien pohjoispuolisella havumetsäalueella. Ympäristössä kangasmetsää; mäntyjä ja varpukasveja. Maasto on alueella monessa kohtaa kumpareista, mutta kuopat sijaitsevat tasamaalla. Maaperä on alueella kangasturvetta, hiekkaista multaa ja moreenia. Kuoppa 1 sijainti: N 6842302, E 301476 mitat: 3,5 x 2,8 m, syvyys 0,9 - 1,0 m Kuoppa 2 sijainti: N 6842277, E 301529 mitat: 3,1 x 2,8 m, syvyys 1,0 m (Kuopan keskellä kasvaa pieni männyn alku) Kuoppa 3 sijainti: N 6842290, E 301524 mitat: 3,1 x 2,8 m, syvyys 0,8 m Kuoppa 4 sijainti: N 6842338, E 301491 mitat: 3,0 x 2,9 m, syvyys 0,8 - 0,9 m (Kuopan keskellä kasvaa pieni koivu) Kuoppa 5 sijainti: N 6842348, E 301524 mitat: 3,7 x 3,7 m, syvyys 1,2 m
metsakeskus.1000045953 710 Lillträsket 10007 12011 13114 11042 27000 292439.00000000 6649488.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045953 Lilträsketin suoalueen lounaispuolella, Harpaskog- kohteiden eteläpuolella on maahan kaivettuja bunkkerin jäännöksiä. Rakenteiden koko vaihtelee hieman, mutta kaivantojen koko on noin 10 x 6 metriä. Useimmiten suuaukko on kohti luodetta. Kohteelle tehtiin aluerajaus maastohavaintojen ja rinnevarjosteen perusteella. Kohde jatkuu rajatun alueen kaakkoispuolelle. Kohde sijaistee sekametsässä.
metsakeskus.1000045954 78 Kolkärr 3 10007 12011 13114 11042 27000 290263.00000000 6647701.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045954 Avoimen voimajohtolinjan alla, istutusmetsän reunassa havaittiin kaksi taistelukaivantoa. Kaivannot olivat samankokoisia ja muotoisia, halkaisija noin 2,2 metriä, syvyys noin 1,2 metriä. Kaivantojen ympärillä on maavallit, jotka ”aukeavat” koilliseen. Kaivantojen päälle ja lähelle oli istutettu kuusentaimia ja maasto on muokatun oloista.
metsakeskus.1000045955 78 Kolkärr 2 10007 12011 13114 11042 27000 290158.00000000 6647680.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045955 Avonaisesta voimajohtolinjasta noin 20 metriä luoteeseen havaittiin suurehko vallien ympäröimä suorakulmainen kaivanto/ suojahuone. Kaivanto sijaitsi avoimessa mäntymetsikössä ja erottui kauas korkeine valleineen. Kohteen koko oli 12 m x 8 m, jonka syvyys keskiosasta oli noin 3,5 metriä. Kuoppaan johti noin 1,3 metrin levyinen loivempi sisäänkäynti sen pohjoisenpuoleiselta sivulta, muut sisäsivut olivat jyrkähköt. Kuoppaa ympäröivien kumpareisten vallien korkeus oli n. 1,1–1,4 metriä ja leveys jopa kaksi metriä. Kuva
metsakeskus.1000045956 78 Kolkärr 1 10007 12011 13114 11042 27000 290089.00000000 6647587.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045956 Hangon rintamamuseon pohjoispuolella, avonaisen voimajohtolinjan pohjoisreunassa havaittiin taistelukaivantoa. Kaivantoa on säilynyt noin 16 metrin matkalta. Sen syvyys vaihteli 0,8–1,2 metrin välillä ja reunoilla oli noin 50 cm korkeat maavallit. Kohteelle tehtiin aluerajaus perustuen maastohavaintojen lisäksi rinnevarjosteeseen.
metsakeskus.1000045957 78 Snoan 10007 12011 13114 11042 27000 289917.00000000 6647476.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045957 Hangon rintamamuseon luoteispuolella, avonaisen voimajohtolinjan pohjoisreunassa havaittiin taistelukaivantoa. Kaivanto kulkee kiemurrellen noin 18 metrin pituudelta. Sen syvyys on suurimmillaan 1,2 metriä ja reunoilla on n. 70–100 cm korkeat maavallit. Kaivannon leveys vaihteli 0,8–2 metrin välillä, keskiosassa on leveämpiä ampuma-asemien kohtia. Kohteen päälle oli kaadettu linjan alla kasvaneita pieniä puuntaimia ja risukkoa. Supikoira oli tehnyt pesän kaivantoon ja pesäkoloja oli kaivettu profiileihin ja maaperää hieman myllätty. Kohteelle tehtiin aluerajaus perustuen maastohavaintojen lisäksi rinnevarjosteeseen.
metsakeskus.1000045958 697 Vehkala 10007 12001 13013 11006 27000 550385.00000000 7163090.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045958 Vehkala-nimisellä paikalla Humalavaaran lounaisrinteen alapuolisella tasanteella, n. kilometrin Uvan kylän asutuksesta pohjoiseen sijaitsevat talon tai torpan ja sen viljelysten jäännökset. Kohteesta tavattiin kolmen tai neljän rakennuksen jäännökset, kahden kiviaidan jäännökset, yksi tarkoitukseltaan tuntematon kuoppa, sekä ainakin 44 viljelyröykkiötä. Kohde rajautuu idässä ja kaakossa jyrkkään purontörmään, ja kohteen aluetta reunustaa luoteessa, pohjoisessa, idässä ja kaakossa osin iäkäskin kuusimetsä. Etelässä ja lännessä puolestaan on vanhalla hakkuuaukiolla hyvin tiheää lehtipuuvesakkoa. Itse kohteen luoteisosa on enemmän tai vähemmän harvakseltaan lehtipuita kasvavaa niittyä, kaakkoisosa taas on vanhalle pellolle istutettua kuusimetsää. Vanhoista kartoista Ristijärven pitäjänkartassa vuosilta 1843–53 paikalle on merkitty vihreällä niittyä sekä keskelle mustalla, ilman nimeä oletettava asutuksen paikka –joka on siis ilmeisesti ollut tyhjillään jo tuolloin - kun taas vuoden 1972 peruskartassa paikalle on merkitty peltoa ja muutama pienehkö talous- tai varastorakennus, oletettavasti lato tai vastaava. Tästä päätellen paikalla on pidetty peltoja ja/tai niittyjä vielä viime vuosisadan jälkipuolella, yli sata vuotta asutuksen hylkäämisen jälkeen. Nämä pidempään käytössä olleet maat erottuvatkin ympäristöstään erilaisen kasvillisuuden lisäksi niiden reunoja kulkevien ojien perusteella. Aiemmin viljelty alue vaikuttaa olleen kuitenkin laajempi, ja viljelyröykkiöitä löytyy myös tämän selkeämpirajaisen alueen ulkopuolelta, vesakosta ja etenkin varttuneemman kuusimetsän puolelta. Kuusimetsän puolella sijaitsevista viljelyröykkiöistä osan päällä kasvaa yli 100-vuotiaiksi, jopa 150-vuotiaiksi arvioitavia kuusia, joten näiden voi ehkä olettaa olevan peräisin ajalta ennen asutuksen hylkäämistä joskus luultavasti 1800-luvun alkupuoliskolla. pirtin jäännös: N. 7 m x 6 m rakennuksen kivi- ja maaperustukset, pohjoisnurkassa uunin jäännös, n. 3 m x 3 m, 1,6 m korkea. ks. alakohteet. Ainakin 44 viljelyröykkiötä; näiden halkaisija vaihtelee n. 1,5 ja n. 4 m välillä, korkeus n. 0,4 m ja 1,5 m välillä; osa sijaitsee kuusimetsässä, heinikkoisen, selvästi vielä 1900-luvun puolenvälin jälkeen viljellyn alueen ulkopuolella, ja näistä joidenkin päällä kasvaa yli 100-vuotiaiksi oletettavia kuusia. Alakohteissa paikkatiedot.
metsakeskus.1000045959 78 Skolmossen 10007 12011 13114 11042 27000 289486.00000000 6647169.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045959 Hangon rintamamuseon länsipuolella sijaitsevan Skolmossenin kosteikkoalueen länsireunalla, voimajohtolinjan alapuolisella avonaisella alueella havaittiin taistelukaivantoja. Kohde erottuu myös Maanmittauslaitoksen rinnevarjosteessa. Voimajohtolinjan alla kulkee kiemurtelevia kaivantoja, jonka leveydet ovat noin 0,7–1,2 metriä. Syvyys vaihtelee 0,5–1,2 metrin välillä ja syvimpiin kohtiin on keräytynyt vettä. Kohde on suurelta osin risukon peittämää ja aluetta on ojitettu itäpuolelta. Kokonaisuutta oli haastava hahmottaa maastossa, mutta kohteelle tehtiin aluerajaus perustuen maastohavaintojen lisäksi rinnevarjosteeseen.
metsakeskus.1000045961 49 Espoon Turvepehku Oy 10007 12015 13000 11042 27000 377340.00000000 6676310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045961 Vuonna 1910 perustivat Albergan kartanon omistaja fil.maist. Mikael Slöör, arkkit. Herman Gesellius ja insinöörit Herman Lerche ja Gustaf Sourander Espoon Turvepehku Oy -nimisen yhtiön tarkoituksenaan valmistaa ja myydä turvepehkua, polttoturvetta ja sähkövoimaa. Erityisesti turvepehkun käyttö välipohjien täytteenä oli näihin aikoihin yleistynyt rautabetonirakenteiden yhteydessä. (Härö, 1991) Uudelle yhtiölle ostettiin noin 44 ha suuruinen Stormossan-niminen, Albergan kartanoon kuulunut suo ja aluetta laajennettiin 1928 vielä 25 hehtaarilla. Kilon asemalle rakennettiin noin 1600 m:n pituinen kapearaiteinen kuljetusrata ja myös itse suolle tehtiin ratoja. Venäläiset takavarikoivat 1914-17 linnoitustöiden yhteydessä kuitenkin kiskot liikkuvine kalustoineen ja ne kuljetettiin muualle (Rödskogiin?). Tämän johdosta suuria tappioita kärsineen yhtiön omistajapohjaa laajennettiin 1919, ja osakkaiksi tuli rakennusalan yrittäjä (mm. arkkitehti Sigurd Frosterus, rakennusmestari U.A. Himanka, Isak Räsänen ja Otto Lund sekä teknikko Emil Svensson). Yhtiössä ryhdyttiin myös valmistamaan viimeksimainitun keksimiä Silenda-eristyslevyjä (tervatun voimapaperin sisään puristettu kuiva turvepehku). Venäläisten poiskuljettamat rautakiskot korvattiin uusilla ja 1944 rataa oli jo noin 10 km. Tulipalo tuhosi kaikki tehtaan rakennukset 1922, ja vuotta myöhemmin osakepääomaa jälleen lisättiin. Turvepehkutehtaan toiminnan huippuvuosi oli 1928. Tällöin myytiin 1212 tonnia turvetta ja 166000 Silenda-levyä. Yhtiö työllisti 150 henkeä. 1930-luvun lamakauden aikana kysyntä rakennustoiminnan lamaantumisen mukana voimakkaasti laski. Tappiollisen yrityksen osakepääoma siirtyi Renlund-yhtymän omistukseen 1939. Sotavuodet paransivat tilapäisesti kannattavuutta. Yhtiö lopetettiin toimintansa 1940-luvun lopulla. (Härö, 1991) Tehdas oli pitkä puurakenteinen rakennus torneineen. Se paloi 1980. Kilon aseman eteläpuolella ollut suuri turvesuo oli palanut jo 1950-luvulla. Tehtaalta Kilon asemalle johtava ratalinja erottuu yhä (nyk. Siuntiontie). Myös suoalueella on selviä jälkiä turpeenotosta. (Härö, 1991) Härö, Erkki, 1991. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Kohde 156 Maastossa edelleen näkyvissä tehdasrakennuksen nurkkakivet ja elevaattorin betoninen suppilo. (TG 2022)
metsakeskus.1000045962 297 Suurenkivensaari 10001 12012 13124 11006 27008 545016.00000000 6960189.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045962 Suurenkivensaaressa (ent. Suurkivisaari) on dolomiitti eli kalkkikiviesiintymä, jota on louhittu 1800-luvulla ja kuljetettu vesiteitse mm. Ylä-Savon malmiruukeille. Saaressa on vanha kalkkikivilouhos, jota ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045963 297 Hautosaari 10001 12012 13124 11006 27008 545176.00000000 6960687.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045963 Hautosaaressa (ent. Aitosaari) on dolomiitti- eli kalkkikiviesiintymä, jota on louhittu 1800- luvulla ja kuljetettu vesitse kalkinpolton raaka-aineeksi sekä Ylä-Savon ruukkien tarpeisiin. Toinen louhoskohta sijaitsee mahdollisesti pisteessä 6960724/545177. Louhoksia ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000045964 749 Kourulampi 10002 12012 13124 11006 27008 529827.00000000 6987615.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045964 Siilinjärven Kourulammen länsipuolella on dolomiittiesiintymä. Kourulammen kerros esiintyy matalassa N 70 ° W-suuntaisessa harjanteessa n . 200 m lammen länsipuolella. Esiintymän etelälaidalla on louhoksia. Alueella on ollut ilmeisesti myös vanhan maauunin jäännökset. Kohde tarkastettiin syksyllä 2024. Louhosalue on selvästi nähtävissä mutta uunin pohjaa ei kasvillisuuden takia havaittu. Kohde näkyy selvästi MML laserkeilausaineistossa. Kyseessä on ilmeisesti ainakin jo 1800- luvulla toiminut kalkkilouhos. Se mainitaan sekä vuoden 1919 että 1938 geologian raporteissa vanhaksi louhokseksi. Kyseessä on selkeästi ei-teolliseen käyttöön louhitusta ja poltetusta kalkista.
metsakeskus.1000045965 620 Hyttiräme 2 10002 12016 13175 11006 27000 529552.00000000 7209493.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045965 Tervahauta, halkaisija noin 19 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045966 734 Haavisto-Heikin kellari 10007 12004 13043 11006 27000 282371.00000000 6704548.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045966 Jäännös koostuu 3,5 x 2 m kokoisesta ja reilu metrin syvästä kellarikuopasta ja sen ympärillä olevasta matalasta n. 2–4 m leveästä maavallista. Kellarikuopan seinämät on vuorattu luonnonkivillä. Jäännös on turpeen peittämä ja vallien päällä kasvaa pari isokokoista mäntyä.
metsakeskus.1000045967 734 Yttelä Markula 10002 12001 13007 11006 27006 282395.00000000 6704084.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045967 Varhaisin karttamerkintä paikalla olleista kylätonteista vuodelta 1695. Kohdetta ympäröiviltä peltoalueilta metallinetsinlöytöinä runsaasti historiallisen ajan pienesineistöä (ILM 17349, ILM 17556), mm. kolikko 1600-luvulta.
metsakeskus.1000045968 109 Oikola 10002 12006 13077 11033 27000 341656.00000000 6778591.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045968 Kuppikivi sijaitsee heti Oikolantien ja Siltatien risteyksen länsipuolella, noin metrin tiestä. Pienehkön, halkaisija noin 60 cm, kiven päällä on noin 40 säännöllistä kuppia, joiden halkaisijat vaihtelevat reilusta tuumasta vajaaseen viiteen senttiin ja syvyys yhdestä kolmeen senttiin. Kivi pyörähti esiin 2019 kaapelikaivannosta. Kyljelleen jäänyt kivi on nostettu pystyyn 2022.
metsakeskus.1000045969 19 Mattila 10002 12001 13007 11006 27000 254516.00000000 6731987.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045969 Mattila ett halft (½) skatte hemman om 4 öres skatt och halft (½) mantal, äger Jöran Tomason. Geometrisk Charta öfver KARVIAIS Bys Bohlåkrar uti ÅBO LÄN, Masko härad och Pöyttis Sockn samt Brunckala Kappellgjelld; Till Storskifte afmätte År 1779 Af Jean Tillberg.
metsakeskus.1000045970 19 Sipilä Andersson 10002 12001 13007 11006 27000 254562.00000000 6731982.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045970 8 (Rn:o 5:2)-> 8 (5:4) ja 8n (5:5). 1784 Sipilä Henric Andersson, ½ hemman ½ mantal. Geometrisk Charta öfver KARVIAIS Bys Bohlåkrar uti ÅBO LÄN, Masko härad och Pöyttis Sockn samt Brunckala Kappellgjelld; Till Storskifte afmätte År 1779 Af Jean Tillberg.
metsakeskus.1000045971 19 Sipilä Johansson 10002 12001 13007 11006 27000 254516.00000000 6731926.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045971 1779 Sipilä ett fjerdedels (1/4) hemman af 2 öresland och 1/4 mantal skatte, äger bonden Mickel Johansson. Geometrisk Charta öfver KARVIAIS Bys Bohlåkrar uti ÅBO LÄN, Masko härad och Pöyttis Sockn samt Brunckala Kappellgjelld; Till Storskifte afmätte År 1779 Af Jean Tillberg.
metsakeskus.1000045972 19 Laurila 10002 12001 13007 11006 27000 254622.00000000 6732052.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045972 1784 Laurila Hindric Andersson, ½ rusthåll, ½ mantal. Geometrisk Charta öfver KARVIAIS Bys Bohlåkrar uti ÅBO LÄN, Masko härad och Pöyttis Sockn samt Brunckala Kappellgjelld; Till Storskifte afmätte År 1779 Af Jean Tillberg.
metsakeskus.1000045973 19 Järsä 10007 12001 13007 11006 27000 254626.00000000 6732150.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045973 Kuusi 1700-luvun kylätonttia asuinkäytössä olevalla tilalla. 1779 Järsä ett halft (½) rusthåll om 4 öres skatt och ½ mantal, äger bonden Matts Johansson. 1779 Järsä ett halft (½) rusthåll om 4 öres skatt och ½ mantal äger bonden Anders Christersson. 1779 Sipilä ett fjerdedels (1/4) hemman skatte om 2 öres skatt och 1/4 mantal, bebos af bonden Johan Johansson. 4 (Rn:o 1)-> 4 (Rn:o1:1), 4a (Rn:o 1:2), 4b (Rn:o 1:3). 1784 Uotila rusthåll, 1. rusthåll, 1 mantal. 1784 Mattila Salomon Tomeson, ½ hemmen, ½ mantal. 1784 Laurila Mickel Mattsson, ½ rusthåll, ½ mantal. Geometrisk Charta öfver KARVIAIS Bys Bohlåkrar uti ÅBO LÄN, Masko härad och Pöyttis Sockn samt Brunckala Kappellgjelld; Till Storskifte afmätte År 1779 Af Jean Tillberg.
metsakeskus.1000045974 290 Savela 10002 12016 13175 11006 27000 645181.00000000 7103184.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045974 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045975 172 Hirvijärvi Karhusaari 10007 12006 13186 11006 27007 468107.00000000 6851988.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045975 Karhusaari sijaitsee Joutsan Hirvijärven eteläpäässä olevan Likolahden suulla, Nälkäniemen ja Säkkisaaren välissä. Se on pieni, kallioinen ja metsäinen saari, jossa on laavu, nuotiopaikka ja halkovaja. Alue on ollut Pärnämäen rekisterikylää, ja lähin 1800-luvun pitäjänkarttaan merkitty asutus on ollut Liukonniemen torppa saaresta noin 1,6 km itäkaakkoon. “Karhupää saaressa Malwaniemen ja Wäisälän wälillä, samannimisellä luodolla Hirwenlahden Hirwijärvessä ynnä Haiskasaaressa Kotkatwedessä kuuluu myös ennen löytyneen tämmöisiä uhripuita.” (Pitämyspuita Mikkelin kihlakunnasta, Uusi Suometar no. 117, 23.5.1881) Uhripuulla tarkoitetaan Uuden Suomettaren jutussa nimenomaan petäjää, johon karhunkallot nostettiin. Lehtikirjoituksessa mainittu Hirvijärvi, jonka saaressa siis tällainen honka olisi ollut, sijaitsee Joutsan ja Hirvensalmen kuntien rajalla. Hirvijärven Säkkisaaren länsipuolella oleva pieni saari on merkitty 1790-luvun isojaonkarttaan ja 1800-luvun pitäjänkarttaan nimellä Pääsaari, mutta Nimiarkiston mukaan saari on tunnettu myöhemmin nimellä Karhusaari (kuva 21). Tämä Pääsaari/Karhusaari on mitä ilmeisimmin sama kuin Uuden Suomettaren jutussa mainittu Karhunpääsaari. Nimiarkiston keruukortissa kerrotaan lakonisesti, että Karhusaari on “Pieni saari Hirvijärvessä Säkkisaaresta länteen. Karhuja ei muistettu.” (Nimiarkisto: Karhusaari (Kotus, 1984). Saloniemi, Marjut. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5700064. Viitattu 6.2.2022.) Kohdetta koskevien arkistotietojen perusteella voidaan todeta, että Karhusaareen eli Pääsaareen on tuotu karhunkalloja viimeistään 1700-luvun lopulta alkaen, mutta perinne ei ole ollut elävä enää 1880-luvulla. Isojaonkarttaan merkitty nimi Pääsaari antaa paikan rituaalikäytölle terminus ante quem -ajoituksen, mikä ei kuitenkaan paljasta sitä, onko perinne ollut enää elävä edes nimen päätyessä ensi kertaa kartalle 1790-luvulla. Vuoden 2021 inventoinnissa Karhusaari inventoitiin metallinetsimin, mutta mitään karhunpeijaisrituaaleihin yhdistettävää ei löytynyt. Kaikki signaalit johtuivat runsaasta metalliroskasta kuten pullonkorkeista, tupakka-askien alumiinifolioista ja moderneista nauloista, joita saarelle tehtyjä rakennelmia kyhätessä on jäänyt maastoon. Inventointia haittasi merkittävästi se, että saarelle lähelle rantaa on rakennettu retkeilykäyttöön tarkoitettu laavu ja nuotiopaikka (kuva 22), jolla vierailleet ovat kaikesta päätellen jättäneet jälkeensä runsaasti jätettä pitkin saarta. Aivan kaikkia metallisignaaleja ei siksi tarkastettu. Lisäksi keskelle saarta on pystytetty puuvaja.
metsakeskus.1000045976 398 Pikku-Sietikka 10002 12016 13151 11006 27000 435822.00000000 6761137.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045976 Pikku-Sietikka-nimisellä pienellä metsäalueella sijaitseva rinteessä vallillinen kuoppa. Kuoppa on kooltaan noin 3 x 3 m. Kairatessa kuopan keskellä todettiin 28 cm paksuisen puhtaan hiekan alla hiiltä. Kyseessä on todennäköisesti hiilihauta.
metsakeskus.1000045977 398 Maunula 1 10002 12016 13166 11006 27000 435768.00000000 6761412.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045977 Maunulan torpan itäpuoleisella metsäalueella mäen päällä loivassa rinteessä noin kolme metrin etäisyydellä toisistaan sijaitsee kaksi vallillista kuoppaa. Ne ovat muotonsa perusteella todennäköisesti naurishautoja. Vanhoilla kartoilla alue on metsää, kuoppien koillispuolella on vuoden 1846 kartalla (Stjernvall 1846) pelto ja kuoppien pohjoispuolella kulkee polku/tie.
metsakeskus.1000045978 398 Maunula 2 10002 12016 13166 11006 27000 435837.00000000 6761414.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045978 Maunulan torpan kaakkoispuoleisessa metsässä, mäen päällä, tasaisella maastokohdalla, rinteen tuntumassa on suurehko vallillinen kuoppa. Kuopan koko on 5 x 5 m, syvyys n. 100 cm. Kyseessä todennäköisesti naurishauta tai kellarikuoppa. Aivan kuopan lähistöllä ei ole 1800-luvun kartoille merkitty asutusta, kuopan pohjoispuolella on pitäjänkartalle merkitty pelto.
metsakeskus.1000045979 398 Rantala 1 10002 12016 13166 11006 27000 435380.00000000 6761340.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045979 Rantalan itäpuolisen peltoalueen itäpuolisessa metsässä Maunulanpohjan luoteispuolella on mäen laella loivasti kaakkoon laskevassa rinteessä kahden kuopan muodostama maarakenne. Rakenne on vallillinen, vallin leveys on n. 100 cm ja laajuudeltaan yhteensä noin 4 x 6 m. Matalampi ja suurempi kuoppa on syvyydeltään n. 20 cm ja pienempi kuoppa 40 cm. Kuoppia erottaa matala selvä valli. Kuopassa ei todettu kairatessa hiiltä. Kyseessä on todennäköisesti naurishauta. Kuopan lähiympäristössä on raivausröykkiötä ja mahdollisesti vanhaa peltoa.
metsakeskus.1000045980 398 Rantala 2 10002 12016 13166 11006 27000 435396.00000000 6761302.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045980 Rantalan itäpuolisen peltoalueen itäpuolisessa metsässä, matalan kumpareen laella, on noin 3 x 3 metrin laajuinen kuoppa, jonka syvyys on noin 1 m. Kyseessä on todennäköisesti nauriskuoppa. Lähiympäristö vaikuttaa olevan vanhaa peltoa ja sekä lähialueella on lisäksi useita raivausröykkiöitä (Kohteet Rantala 3 ja 4)
metsakeskus.1000045981 398 Koiskalantie 10007 12005 13071 11006 27007 435735.00000000 6761245.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045981 Maunulanpohjan ja Vapuntulinmäen välisellä alueella nykyisen Koiskalantien itäpuolella Vapuntulinmäen rinteessä on noin 200 m pituinen käytöstä poistunut vanhan tielinjan osuus. Koiskalantie on kyseisellä kohdalla oikaistu vuosien 1940 ja 1964 välillä. Vuoden 1940 kartalla tielinja on sama kuin 1800- ja 1700-luvun kartoilla. Vuoden 1963 vanhalla peruskartalla tien on jo oikaistu. Vanha linjaus on nähtävissä vuoden 1846 (Stjernvall 1846) kartalla samoilla kohdin kuin vuoden 1940 kartalla. Vuoden 1692 (Forssell 1692) kartalle tietä ei ole merkitty. Vuosina 1776–1805 laaditulla Kuninkaan kartalla tien linja vaikuttaa olevan hieman suorempi, mutta suhteessa rantaviivaan kauempana, kuin nykyinen linjaus. Heinittynyt tienpohja on maastossa todettavissa. Vanha käytöstä poistunut tielinjaus näkyy selvästi myös vinovalovarjosteessa
metsakeskus.1000045982 398 Koiskala N 10007 12016 13154 11006 27000 434437.00000000 6762698.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045982 Sammaloituneita röykkiöitä on metsäalueella suhteellisen laajalla n. 180 x 330 m kokoisella alalla ja niiden koko ja muoto vaihtelee, osa röykkiöistä oli hyvin matalia. Lisäksi metsässä on myös havaittavissa kiviaitarakenne. Röykkiöitä havaittiin yhteensä 20, sijoittuen neljään ryhmään, osa niistä vaikutti sijoittuvan vuoden 1846 karttaan merkityn pellon reunoille. Vanha pelto oli myös maastossa todettavissa tasaisempina, multavaan maan alueina jossa kasvoi tutkimushetkellä suuria kuusia ja jonkin verran sekametsää. Osa röykkiöistä sijaitsee kuitenkin kauempana vuoden 1846 kartan pelloista. Vuoden 1842 pitäjänkartalle merkitty pelto vaikuttaa kuitenkin laajemmalta kuin vuoden 1846 pellot, joten pelto on tällöin sijainnut lähempänä röykkiöitä.Röykkiöalueen eteläpuolinen pelto alue on ollut 1840-luvulla kosteikkoa, joka on myöhemmin kuivatettu pelloksi. Tasaisesta kosteikkoniitystä saatu viljelysala on sitten oletettavasti korvannut rinteeseen raivatut pienemmät peltotilkut, joiden viljelyksestä on siten luovuttu ja alue on metsittynyt. Maastossa todettuja röykkiöitä voitaisiin näin olleen kartta-aineiston ja maastossa tehtyjen havaintojen perusteella pitää peltoröykkiönä. Vanhoille kartoille merkityistä pelloista etäämmälle sijoittuvat röykkiöt olla vanhempia ja liittyä varsinaista peltoviljelyä varhaisempaa kaskiviljelyvaiheeseen.
metsakeskus.1000045983 290 Löytösuo 10002 12016 13175 11006 27000 612672.00000000 7132481.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045983 Tervahauta, halkaisija noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000045984 710 Hästö Busö lounaispuoli 10002 12017 13193 11006 27008 292891.00000000 6636066.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045984 Sijaintipaikka on Raaseporin edustan saaristossa Hästö Busö -saaresta noin kolme kilometriä etelälounaaseen. Museovirasto on tehnyt 13.12.2022 päätöksen muinaismuistolain mukaisen suoja-alueen määräämisestä hylylle. Suoja-alue on muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan 800 metrin laajuinen alue. Alueella ei saa sukeltaa eikä ankkuroitua ilman Museoviraston myöntämää lupaa. Lupia voidaan myöntää tieteelliseen tutkimukseen sekä suojelu- ja seurantatoimintaan. Alueella ei tule kalastaa välineillä, jotka voivat vahingoittaa hylkyä eikä alueella saa vesirakentaa. Puurunkoisen tasasaumaisen aluksen hylky, joka on noin 27 metriä pitkä ja noin 8 metriä leveä. Runko on säilyttänyt laivan muodon. Aluksessa on ollut kaksi mastoa. Kansilankkuja on irronnut ja siirtynyt pois paikoiltaan, ja peräpeilin laudat ovat pudonneet meren pohjalle. Kansitasossa ovat näkyvillä muun muassa ankkureiden nostoon käytetyn ankkuripelin tukki, yksi hylyn viidestä ankkurista, laivalieden jäännös, ruumanluukku sekä katkenneen takimmaisen maston luona laivapumpun putket. Keulapuu on kaatunut merenpohjaan ja se lepää keulaa vasten. Hylyn keulaosassa on kuusi pienikokoista tykkiä, joista osa on kaatuneina lavetteineen. Perässä on peräsinpinna, jolla laivaa on ohjattu ruorin sijasta. Keula on revennyt auki kylkilautojen irrottua keularangasta. Hylyn lastina on ollut muun muassa astioita, jotka on ajoitettu vuosiin 1805-1815. Niiden alkuperämaa on mahdollisesti Englanti. Hylyssä on jäännöksiä myös puisista kimpiastioista, joihin on ollut pakattuna toistaiseksi tunnistamatonta lastia.
metsakeskus.1000045989 182 Niinimäki 10002 12016 13151 11006 27000 400713.00000000 6867725.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045989 Paikalla on maakuoppa, jossa on ympärillä selvät vallit. Pyöreähkön kuopan koko valleineen on noin 7 x 6 m, syvyys 1 m. Käsikairalla otetussa maanäytteessä oli hiiltä ja nokea yhtenäinen kerros 17 cm. Huuhtoutumiskerrosta ei ollut. Kohde sijaitsee tasamaalla mäntyvaltaisessa havumetsässä. Maalaji paikalla on hiekkaa. Kohde sijaitsee Niinimäen pohjoispuolella ja Lehmisuon länsipuolella.
metsakeskus.1000045993 895 Hallu Karro 10002 12001 13007 11006 27000 208453.00000000 6755318.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045993 Karro (Hannu) frälse hemman 1787-88 kartassa.
metsakeskus.1000045994 435 Hämeenlahti 10001 12017 13193 11006 27000 423069.00000000 6847842.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045994 Luhangan Hämeenlahdessa lahden keskivaiheilla, vajaa 100 m rannasta itään sijaitsee neliskanttisen työveneen hylky hiekkapohjalla. Kyseessä lienee puunkuljetukseen käytetty pieni apuvene. Hylky tarkastettiin ja videoitiin vuoden 2021 syksyllä.
metsakeskus.1000045995 398 Arvela 10007 12001 13209 11006 27008 435736.00000000 6761775.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045995 Mustakorventien eteläpuolella, pellon itäpuoleisella metsäalueella,todettiin kaksi rakennuksen jäännöstä. Historiallisilla kartoilla ei ole mitään tonttimaita tai taloja todettujen jäännösten kohdalla, mutta vuoden 1875 Senaatin kartalle on Arvela-niminen talo merkitty lähistölle, nyt todettujen jäännösten länsipuolelle. Jäännökset sijoittuvat lähes kyseisen talon pihan tuntumaan, ja ne voivat liittyä Arvelan taloon, ollen riihi tai sauna. Mitään ajoittava tai muutoin kyseisten jäännösten merkitystä selittävää ei todettu. Vuoden 1950-luvun ilmakuvissa ja vuoden 1960 peruskartalla talon jäännösten kaakkois-puolella on peltoa, sekä peltoalueen kaakkoispuolella Sämpylä-niminen tila. Kumpareen laella sijaistee rakennuksen jäännöös (alakohde A), koko 4 x 3 m, uuninpohjan kivet lohkottuja ja matalia. Kalliopohjaisen kumpareen kaakkoiskulmassa tasainen alue (alakohde B), jossa hiiltä ja palanutta savea ja tiiltä.
metsakeskus.1000045996 848 Makkarakallio 10002 12016 13151 11006 27008 684405.00000000 6907420.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045996 Lidar-korkeusmallissa (8.12.2022) Makkarakallion itäpuolisella loivalla rinteellä erottuu neljä tai viisi hiilimiilua. Näiden luoteispuolella, noin 80 metrin päässä erottuu lisäksi kaksi hieman suurempaa hiilimiilua. Maanomistajalta saadun tiedon mukaan paikalla valmitettuja hiiliä on toimitettu Värtsilän rautaruukkeihin. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen tarkempi määrittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000045996 848 Makkarakallio 10002 12016 13151 11006 27009 684405.00000000 6907420.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045996 Lidar-korkeusmallissa (8.12.2022) Makkarakallion itäpuolisella loivalla rinteellä erottuu neljä tai viisi hiilimiilua. Näiden luoteispuolella, noin 80 metrin päässä erottuu lisäksi kaksi hieman suurempaa hiilimiilua. Maanomistajalta saadun tiedon mukaan paikalla valmitettuja hiiliä on toimitettu Värtsilän rautaruukkeihin. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen tarkempi määrittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000045997 398 Vapuntulinmäki 10007 12001 13013 11006 27008 435822.00000000 6761137.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045997 Vapuntulinmäen etelärinteen tasanteella on talon perustuksen jäännös sekä siitä noin 20 luoteeseen vanha kellarikuoppa. Talosta ovat jäljellä lohkokiviset perustukset, sekä tulisijasta kumpu, jossa on tiiltä. Aluetta kuvaavilla historiallisilla kartoilla: isojakokartalla (1846), pitäjänkartalla tai Senaatin kartalla (1875) paikalla ei ole rakennusta. Kohteen ajoituksesta ei ole näin saatavissa tietoa kartta-aineiston perusteella. Kaikkia torppia ja tupia ei kuitenkaan ole kartoille aina merkitty. Rakennuksen paikka ei ole tulkittavissa aivan nuoreksi, sillä siitä ei ole merkintää 1940-luvun kartalla tai alueen vanhoilla peruskartoilla (1964, 1978, 1983, 1991 ja 1998). Maastohavaintojen perusteella jäännös vaikuttaa liittyvän ajallisesti todennäköisemmin 1800–1900-luvuille kuin selvästi vanhemmaksi.
metsakeskus.1000045998 398 Kokkila 10007 12001 13013 11006 27008 435294.00000000 6761600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045998 Pikku-Sietikka-nimisen metsäalueen lounaisosassa todettiin rakennuksen jäännös. Loivassa rinteessä sijaitsevan rakennuksen jäännöksen ala on noin 7 x 7 m. Rakennuksen lohkokiviset perustukset ovat jäljellä, joskin aika syvällä maassa ja sammaleen peitossa. Rakennuksen tulisijan jäännös on luoteisnurkassa. Rakennuksen jäännöksen länsipuolella on 4 x 4 m kokoinen vallillinen maarakenne, mahdollisesti jokin multapenkalle perustetun rakennuksen jäännös. Rakennuksen jäännöksen kaakkoispuolella on nähtävissä kiviaidan tyyppistä rakennelmaa, jonka pituus on n. 25 m. Tälle kohdin on vuoden 1875 Senaatin kartalle merkitty talonpaikka. Maastossa todetun rakennusten jäännökset voivatkin liittyä kyseiseen asutusvaiheeseen. Vahoilla peruskartoille ei ole mitään merkintöjä rakennuksista kyseisellä kohdalla (1964, 1978, 1983, 1991 ja 1998).
metsakeskus.1000045999 398 Seppälä 10007 12001 13013 11006 27008 435074.00000000 6761395.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000045999 Kymijärven rannan tuntumassa sijaitsevan nykyisen Rantalan tilan kohdalla on tonttimaa vuoden 1846 kartalla sekä vuoden 1842 pitäjänkartalla. Vuoden 1875 Senaatin kartalla talo vaikuttaa sijoittuvan niiden itäpuolelle. Viimeksi mainittu lähde voi kuitenkin olla siinä määrin epätarkka, että kaikilla kartoilla kyse on samasta tilasta. Talon nimeksi on merkitty Seppälä. Vuoden 1940 topografikartalla kyseisten tonttimaiden kohdella ei ole merkintää rakennuksesta. Vuoden 1964 peruskartalla on Rantala- niminen talo, joka näyttää sijoittuvan juuri vuoden 1846 tonttimaan kohdalle. Maastossa todettiin mahdollinen rakennuksen jäännös: lohkokivirakennelmaa, joka vaikutti rakennuksen pohjalta. Kyseessä voisi olla vuoden 1875 Senaatin kartalle merkityn talon tai jokin siihen liittyvän talousrakennuksen jäännös. Muutoin ympäristössä ei todettu mitään jälkiä aikaisemmista asutusvaiheista. Paikka on edelleen asuttu
metsakeskus.1000046000 398 Rantala 3 10007 12016 13182 11006 27009 435370.00000000 6761374.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046000 Sammaloitunut raivausröykkiö sijaitsee keskellä metsää loivassa rinteessä. Sen koko on noin 4 x 5 m. Röykkiö on hyvin matala ja pääosin koottu suhteellisen pienistä kivistä. Röykkiö on kasattu muutaman suuremman kiven kylkeen. Röykkiön ympäristössä, alueella, joka on nykyisin metsää, vaikuttaa olevan vanhaa peltoa. Alue on poikkeuksena muuhun ympäristöön kivetöntä, tasaista ja maa on multavaa.
metsakeskus.1000046001 398 Rantala 4 10007 12004 13045 11006 27007 435386.00000000 6761293.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046001 Paikalla on useita röykkiöitä ja kiviaitaa nykyisen peltoalueen itäpuolisessa metsässä. Röykkiöt eivät sijaitse aivan nykyisen pellon reunalla vaan pellosta etäämmällä metsässä. Ne ovat kooltaan noin 3 x 3 m/ 6 x 6 m. Lohkokivistä tehdyn kiviaidan pituus on noin 15 m. Osa röykkiöistä on isommista lohkareista koottu, osa huomattavasti pienemmistä. Kaikki ovat vahvasti sammaloituneita. Röykkiöiden itäpuolella maasto vaikuttaa olevan vanhaa peltoa. Lähistöllä on useita kuoppia, jotka ovat todennäköisesti ns. nauriskuoppia. Vuoden 1846 kartalla (Stjernvall 1846) ja vuoden 1842 pitäjänkartalla alue on metsää.
metsakeskus.1000046003 398 Palvaanmäki 10007 12004 13043 11006 27008 433796.00000000 6762593.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046003 Palvaanmäen etelään viettävässä rinteessä on sammaloitunut kivetty kellarikuoppa, jonka koko on noin 5 x 5 m ja syvyys 70–100 cm. Kellarin suuaukko on kohti alarinnettä. Ympäristössä ei havaittu mitään merkkejä asuinrakennuksen jäännöksistä tai muiden maatalouteen liittyvien rakennusten jäännöksistä. Maasto kellarin eteläpuolella alarinteessä vaikutti vanhalta, myöhemmin metsittyneeltä pellolta. Vanhoilla kartoilla (Stjernvall 1846, Pitäjänkartta 1842 ja Senaatin kartta 1875) alue on ollut metsää. Senaatin kartalle on merkitty polku kulkemaan kellarin eteläpuolitse, Puhkela-nimiseltä talolta kaakkoon kohti peltoja.
metsakeskus.1000046004 398 Sietikka 10007 12012 13124 11006 27008 435673.00000000 6762158.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046004 Kallion reunassa on selvästi nähtävissä kohta, josta kiveä on lohkottu. Kivissä on myös todettavissa poran jälkiä. Kallio on vahvasti sammaloitunut ja vaikuttaa siltä, että kiviaineista ei ole paikalta lohkottu aivan hiljattain. Paikalta on mahdollisesti louhittu perustuskiviä alueen taloille ja torpille.
metsakeskus.1000046005 710 Stormars 10001 12017 13193 11006 27000 296565.00000000 6647300.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046005 Sijaintipaikka on Raaseporin sisäsaaristossa Tammisaaren keskustasta vajaat 8 km lounaaseen Odensön eteläpuolella ja Stormars -saaren länsiosan pohjoispuolella noin 100 metrin päässä rannasta. Puurunkoisen aluksen hylky, laivan pohjaosa, jonka pituus on noin 20 metriä. Hylky on hajonnut siten, että kyljet ovat levinneet sivuille. Pohjan kaaritus on tiheää. Hylkyrakenne nousee pohjasta vain noin yhden metrin korkeuteen. Yksi kyljenkappale on osittain pohjaosan päällä. Pohjaosasta noin 15-20 metriä kaakkoon on toinen kylkiosa. Hylky löytyi Liikenneviraston tilaamassa luotauksessa 2017. Suomen meriarkeologinen seura kuvasi ja mallinsi hylyn 2022.
metsakeskus.1000046006 398 Kaukkari W 10007 12004 13049 11042 27000 433057.00000000 6762063.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046006 Kaukkarin mäen päällä, mäen poikki kulkevan polun laidalla on matala lohkokivikasa, jonka koko on n. 6 x 6 m. Kasan keskellä on kuopanne, ja kivissä erottuu poran jälkiä ja seassa on metalliromua. Vanhoille kartoille ei kyseiselle kohdelle ole merkitty mitään, minkä perusteella metsän keskellä olevaa lohkokivikasaa voisi selittää. Kivikasan ympäristössä ei todettu mitään muita rakennelmia tai esim. louhittua kalliota. Kyseessä voisi metalliromusta päätellen olla joku paikalta purettu rakennelma. Toisaalta sellaista on voitu tuoda paikalle myös myöhemmin. Peltoröykkiöksi paikka on kallioinen ja kivinen. Kivikasan merkitys ei ole selvä.
metsakeskus.1000046007 105 Multiaho 10001 12016 13175 11006 27000 601795.00000000 7158991.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046007 Tervahauta, halkaisija noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000046010 777 Honkajärvi 10002 12001 13000 11019 27011 619112.00000000 7187473.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046010 Metallinpaljastin harrastaja on löytänyt Honkajärven länsi/lounaisrannalta piikärjen. Löytöpaikka sijaitsee äestetyllä hakkuuaukealla. Ilmoittajan mukaan äestetyllä kankaalla on useita palaneen näköisiä punamultaisia kohtia. Piikärjen löytökohdassa on hiukan rikkinäistä kiveä, maasto on muuten vähäkivistä. Kyseessä voi olla kivikautinen asuinpaikka. (Ilmoitus: ILM23077.) Koekaivaus 2023: Museoviraston koekaivausryhmä sai Kainuun Museolta toimeksiannon tutkia Suomussalmen Honkajärveltä löytyneen piikärjen (KM 45974:1) löytöpaikkaa. Kohteella suoritettiin ensin pintapoiminta, jossa kartoitettiin asuinpaikkahavaintoja noin 400 metrin vyöhykkeellä Honkajärven rannalla sekä viisi pyyntikuoppaa, jotka kulkevat jonona harjanteen ylärinteeltä alas järven rantaan. Pintapoiminnan löydöt ovat pääasiassa heti rantavyöhykkeen takana olevan törmän päällä 198–199 m mpy korkeudella järven ollessa 195,9 m mpy korkeudella. Pintapoiminnan jälkeen alueen eteläosaan, Purasjoen suulle kaivettiin 3 m2:n laajuinen kaivausalue, jonka löydöillä haluttiin saada selvyyttä asuinpaikan kronologiaan. Tältä alueelta löytyi kvartsi-iskoksia ja runsaasti palanutta luuta, joista kaksi palaa lähetettiin radiohiiliajoitettavaksi. Tulokset viittaavat myöhäismesoliittiselle kivikaudelle, n. 5800–5630 calBC ja aiemmin löydetty piikeihäänkärki ajoittunee myöhemmäksi varhais- tai keskineoliittiseksi, n. 5100–3500 calBC. Tunnistetut luut ovat nisäkkäistä: metsäpeura, hirvi ja majava. Lähelle piikärjen (KM 45974:1) löytöpaikkaa avattiin toinen, noin 4 m2:n laajuinen kaivausalue siellä havaitun voimakkaan punaisen maan kohdalle. Tämä osoittautui luontaiseksi värjäytymäksi, joka johtunee maaperän paikallisesta voimakkaasta rautapitoisuudesta. Kaivausalueelta ei tullut esille yhtään löytöä. Aluerajaus on tehty pintalöytöjen ja pyyntikuoppien perusteella. Alakohteissa ovat pyyntikuoppien sijaintitiedot.
metsakeskus.1000046010 777 Honkajärvi 10002 12016 13170 11019 27011 619112.00000000 7187473.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046010 Metallinpaljastin harrastaja on löytänyt Honkajärven länsi/lounaisrannalta piikärjen. Löytöpaikka sijaitsee äestetyllä hakkuuaukealla. Ilmoittajan mukaan äestetyllä kankaalla on useita palaneen näköisiä punamultaisia kohtia. Piikärjen löytökohdassa on hiukan rikkinäistä kiveä, maasto on muuten vähäkivistä. Kyseessä voi olla kivikautinen asuinpaikka. (Ilmoitus: ILM23077.) Koekaivaus 2023: Museoviraston koekaivausryhmä sai Kainuun Museolta toimeksiannon tutkia Suomussalmen Honkajärveltä löytyneen piikärjen (KM 45974:1) löytöpaikkaa. Kohteella suoritettiin ensin pintapoiminta, jossa kartoitettiin asuinpaikkahavaintoja noin 400 metrin vyöhykkeellä Honkajärven rannalla sekä viisi pyyntikuoppaa, jotka kulkevat jonona harjanteen ylärinteeltä alas järven rantaan. Pintapoiminnan löydöt ovat pääasiassa heti rantavyöhykkeen takana olevan törmän päällä 198–199 m mpy korkeudella järven ollessa 195,9 m mpy korkeudella. Pintapoiminnan jälkeen alueen eteläosaan, Purasjoen suulle kaivettiin 3 m2:n laajuinen kaivausalue, jonka löydöillä haluttiin saada selvyyttä asuinpaikan kronologiaan. Tältä alueelta löytyi kvartsi-iskoksia ja runsaasti palanutta luuta, joista kaksi palaa lähetettiin radiohiiliajoitettavaksi. Tulokset viittaavat myöhäismesoliittiselle kivikaudelle, n. 5800–5630 calBC ja aiemmin löydetty piikeihäänkärki ajoittunee myöhemmäksi varhais- tai keskineoliittiseksi, n. 5100–3500 calBC. Tunnistetut luut ovat nisäkkäistä: metsäpeura, hirvi ja majava. Lähelle piikärjen (KM 45974:1) löytöpaikkaa avattiin toinen, noin 4 m2:n laajuinen kaivausalue siellä havaitun voimakkaan punaisen maan kohdalle. Tämä osoittautui luontaiseksi värjäytymäksi, joka johtunee maaperän paikallisesta voimakkaasta rautapitoisuudesta. Kaivausalueelta ei tullut esille yhtään löytöä. Aluerajaus on tehty pintalöytöjen ja pyyntikuoppien perusteella. Alakohteissa ovat pyyntikuoppien sijaintitiedot.
metsakeskus.1000046010 777 Honkajärvi 10002 12001 13000 11019 27012 619112.00000000 7187473.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046010 Metallinpaljastin harrastaja on löytänyt Honkajärven länsi/lounaisrannalta piikärjen. Löytöpaikka sijaitsee äestetyllä hakkuuaukealla. Ilmoittajan mukaan äestetyllä kankaalla on useita palaneen näköisiä punamultaisia kohtia. Piikärjen löytökohdassa on hiukan rikkinäistä kiveä, maasto on muuten vähäkivistä. Kyseessä voi olla kivikautinen asuinpaikka. (Ilmoitus: ILM23077.) Koekaivaus 2023: Museoviraston koekaivausryhmä sai Kainuun Museolta toimeksiannon tutkia Suomussalmen Honkajärveltä löytyneen piikärjen (KM 45974:1) löytöpaikkaa. Kohteella suoritettiin ensin pintapoiminta, jossa kartoitettiin asuinpaikkahavaintoja noin 400 metrin vyöhykkeellä Honkajärven rannalla sekä viisi pyyntikuoppaa, jotka kulkevat jonona harjanteen ylärinteeltä alas järven rantaan. Pintapoiminnan löydöt ovat pääasiassa heti rantavyöhykkeen takana olevan törmän päällä 198–199 m mpy korkeudella järven ollessa 195,9 m mpy korkeudella. Pintapoiminnan jälkeen alueen eteläosaan, Purasjoen suulle kaivettiin 3 m2:n laajuinen kaivausalue, jonka löydöillä haluttiin saada selvyyttä asuinpaikan kronologiaan. Tältä alueelta löytyi kvartsi-iskoksia ja runsaasti palanutta luuta, joista kaksi palaa lähetettiin radiohiiliajoitettavaksi. Tulokset viittaavat myöhäismesoliittiselle kivikaudelle, n. 5800–5630 calBC ja aiemmin löydetty piikeihäänkärki ajoittunee myöhemmäksi varhais- tai keskineoliittiseksi, n. 5100–3500 calBC. Tunnistetut luut ovat nisäkkäistä: metsäpeura, hirvi ja majava. Lähelle piikärjen (KM 45974:1) löytöpaikkaa avattiin toinen, noin 4 m2:n laajuinen kaivausalue siellä havaitun voimakkaan punaisen maan kohdalle. Tämä osoittautui luontaiseksi värjäytymäksi, joka johtunee maaperän paikallisesta voimakkaasta rautapitoisuudesta. Kaivausalueelta ei tullut esille yhtään löytöä. Aluerajaus on tehty pintalöytöjen ja pyyntikuoppien perusteella. Alakohteissa ovat pyyntikuoppien sijaintitiedot.
metsakeskus.1000046010 777 Honkajärvi 10002 12016 13170 11019 27012 619112.00000000 7187473.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046010 Metallinpaljastin harrastaja on löytänyt Honkajärven länsi/lounaisrannalta piikärjen. Löytöpaikka sijaitsee äestetyllä hakkuuaukealla. Ilmoittajan mukaan äestetyllä kankaalla on useita palaneen näköisiä punamultaisia kohtia. Piikärjen löytökohdassa on hiukan rikkinäistä kiveä, maasto on muuten vähäkivistä. Kyseessä voi olla kivikautinen asuinpaikka. (Ilmoitus: ILM23077.) Koekaivaus 2023: Museoviraston koekaivausryhmä sai Kainuun Museolta toimeksiannon tutkia Suomussalmen Honkajärveltä löytyneen piikärjen (KM 45974:1) löytöpaikkaa. Kohteella suoritettiin ensin pintapoiminta, jossa kartoitettiin asuinpaikkahavaintoja noin 400 metrin vyöhykkeellä Honkajärven rannalla sekä viisi pyyntikuoppaa, jotka kulkevat jonona harjanteen ylärinteeltä alas järven rantaan. Pintapoiminnan löydöt ovat pääasiassa heti rantavyöhykkeen takana olevan törmän päällä 198–199 m mpy korkeudella järven ollessa 195,9 m mpy korkeudella. Pintapoiminnan jälkeen alueen eteläosaan, Purasjoen suulle kaivettiin 3 m2:n laajuinen kaivausalue, jonka löydöillä haluttiin saada selvyyttä asuinpaikan kronologiaan. Tältä alueelta löytyi kvartsi-iskoksia ja runsaasti palanutta luuta, joista kaksi palaa lähetettiin radiohiiliajoitettavaksi. Tulokset viittaavat myöhäismesoliittiselle kivikaudelle, n. 5800–5630 calBC ja aiemmin löydetty piikeihäänkärki ajoittunee myöhemmäksi varhais- tai keskineoliittiseksi, n. 5100–3500 calBC. Tunnistetut luut ovat nisäkkäistä: metsäpeura, hirvi ja majava. Lähelle piikärjen (KM 45974:1) löytöpaikkaa avattiin toinen, noin 4 m2:n laajuinen kaivausalue siellä havaitun voimakkaan punaisen maan kohdalle. Tämä osoittautui luontaiseksi värjäytymäksi, joka johtunee maaperän paikallisesta voimakkaasta rautapitoisuudesta. Kaivausalueelta ei tullut esille yhtään löytöä. Aluerajaus on tehty pintalöytöjen ja pyyntikuoppien perusteella. Alakohteissa ovat pyyntikuoppien sijaintitiedot.
metsakeskus.1000046011 630 Itäjoenhautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 484815.00000000 7113870.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046011 Tervahauta sijaitsee Pahkapuron rantatöyräällä Itäjoenhautamaan itäpäässä. Heti kohteen eteläpuolella on pieni kämppä. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 15 m ja kuopan syvyys on noin 1,1 m. Vallien leveys on 3–4 m. Vallit kohoavat ympäristöstä varsin korkealle ja hauta on muutenkin selväpiirteinen. Selkeä halssi kuitenkin puuttuu. On todennäköistä, että halssi on ollut rannan puolella ojan töyräässä. Jyrkkä rinne on tosin vaikeakulkuinen. Muilla puolilla tervahautaa kiertää matala ojanne. Ympäristössä on myös joitain pieniä kuoppia. Haudan pohjalle tehdystä koekuopasta havaittiin nokista hiilensekaista hiekkaa. Tervahauta tarkastettiin MML maastotietokannan perusteella.
metsakeskus.1000046013 288 Pastors 10007 12016 13175 11006 27000 319085.00000000 7058733.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046013 Suuri tervahauta (halk. 20m), aukeaa lounaaseen. Ei merkitty peruskartalle, seurakunnan maalla.
metsakeskus.1000046014 272 Köyrisenoja 10002 12004 13054 11002 27000 329768.00000000 7074369.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046014 Röykkiö sijaitsee nevojen ympäröimällä kivikkoisella kangassaarekkeella Ristinevan itäpuolella, Totusträsketistä noin 600 metriä pohjoiseen. Röykkiö on matala ja läpimitaltaan noin 4x5 metriä. Röykkiössä on noin 60 cm korkea pystykivi, joka on kiilattu paikoilleen pienemmillä kivillä. Viisarikivi?
metsakeskus.1000046015 272 Välikangas 2 10002 12004 13052 11002 27000 328213.00000000 7077243.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046015 Kohde sijaitsee pirunpellossa pitkänomaisen harjanteen korkeimmalla kohdalla kaakkoispäässä. Paikalla on kaksi painannetta, jotka muistuttavat asumuspainanteita mutta ovat pienempiä ja raivattu kivikkoon. Painanne 1 on soikea, läpimitaltaan noin 3x4 metriä. Keskellä painannetta kasvaa koivu ja mänty. Painanne 2 (alakohde) sijaitsee tästä vajaat 20 metriä luoteeseen. Painanteen läpimitta on noin 3x2 metriä ja sen keskellä kasvaa mäntyjä. Kummatkin painanteet sijaitsevat pirunpellon etelä-lounaisreunassa ja niitä ympäröi matala kivivalli. Ne muistuttavat historialliselta ajalta tunnettuja kalastajien ja hylkeenpyytäjien tilapäisasumuksen pohjia saaristossa. Näiden painanteiden lisäksi pirunpellossa on useita vanhoilta vaikuttavia rakkakuoppia, mutta myös moderneja kaivantoja ja kivikasoja. Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan entisellään. Kohteen muut rakenteet kartoitettiin (alakohteet) ja aluerajausta muutettiin.
metsakeskus.1000046016 564 Kourinkangas 10002 12008 13000 11033 27000 438780.00000000 7201592.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046016 Kourinkankaan laelta on löytynyt rautakautisia esineitä. Kohteen laajuus ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000046017 893 Kainuunkangas 10007 12016 13175 11006 27000 295786.00000000 7031262.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046017 Suuri peruskartalle merkitty tervahauta (halk.20m) Roisman metsätien pohjoispuolella sijaitsevan maa-ainesoton eteläreunalla. Halssi eteläkaakkoon.
metsakeskus.1000046018 893 Sakarihauta 10007 12016 13175 11006 27000 296693.00000000 7031457.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046018 Suuri peruskarttaan merkitty tervahauta (halk.20m) Sakarihaudanmäen pohjoispäässä. Halssi pohjoiskoilliseen. Haudan eteläpuolella kulkee ajoura, jonka vierellä on ehkä tervanpolttoon liittyviä kuoppia.
metsakeskus.1000046019 584 Luolakangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 380450.00000000 7013625.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046019 Pienehkö tervahauta sijaitsee Kontusentien pohjoispuolella polun varressa. Tervahaudan läpimitta on noin 12metriä.
metsakeskus.1000046020 584 Luolakangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 380843.00000000 7013496.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046020 Tervahauta sijaitsee Luolakankaantien itäpuolella kuusimetsässä. Tervahaudan koko läpimitta on noin 16 metriä ja kuopan läpimitta noin 7 metriä. Halssi on haudan pohjoisreunassa. Tervahauta on hyvin säilynyt ja kauniisti sammaloitunut.
metsakeskus.1000046021 584 Luolakangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 380883.00000000 7013366.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046021 Tervahauta sijaitsee Kontusentien eteläpuolella kangasmaastossa. Tervahaudan koko läpimitta on noin 20 metriä ja kuopan läpimitta noin 9 metriä. Halssi on haudan lounaisreunassa. Tervahaudan ympärille on kaivettu matala ojamainen ura. Tervahaudassa ja sen ympäristössä on runsaasti kaivelujälkiä.
metsakeskus.1000046023 851 Rajakumpu 1 10002 12009 13094 11002 27000 387107.00000000 7330531.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046023 Rajakummun laella hyvin kivisessä moreenissa tai umpeen kasvaneessa rakassa sijaitsee kolme kuoppaa tai painannetta. Alakohteet 1–1 ja 1–2 sijaitsevat lähes vierekkäin laen eteläosassa, kun taas alakohde 1–3 sijaitsee näistä pohjoiseen, Rajakummun laen keskivaiheilla. Eteläisempien ja pohjoisen kuopan väliseltä alueelta ei havaittu muita selkeitä rakenteita. Alueella on havaittavissa myöhäisempiä metsätalouden aiheuttamia maanmuokkausjälkiä, jotka olisivat toisaalta voineet vahingoittaa mahdollisia muita rakenteita. Alueella kasvaa kuusivoittoista tuoretta kangasmetsää. Kohteiden tarkempaa ikää tai funktiota ei voitu ilman tarkempia tutkimuksia selvittää – kairausten perusteella koko alueella tulee ohuehkon sammal-, turve- ja humuskerroksen vastaan heti kiviä, eikä huuhtoutumiskerrosta vaikuta ehtineen muodostua kasvillisuuden peitettyä kivikon– mutta muodon ja sijainnin perusteella voidaan esihistoriallista alkuperää pitää varteenotettavana vaihtoehtona.
metsakeskus.1000046025 584 Männistö 10002 12016 13175 11006 27000 381419.00000000 7013252.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046025 Tervahauta sijaitsee metsäisellä kankaalla Kontusentien itäpuolella. Tervahaudan koko läpimitta on noin 17 metriä ja kuopan läpimitta noin 7 metriä. Halssi on haudan koillisreunassa.
metsakeskus.1000046026 697 Saunaniemi 2 10007 12001 13013 11006 27009 574358.00000000 7144632.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046026 Iso Tuomaanjärven länsirannalla Saunaniemen kärjessä on nykyään kunnostettu käytössä oleva pieni mökki. Vuoden 1974 kartalle alueelle on merkitty 6 talousrakennusta, ilmeisesti pieniä liitereitä, jotka kuuluivat mahdollisesti Niskalan talolle. Nykyisestä mökistä 15 m kaakkoon on matala kaksiosainen kiviperustus, mitat noin 12 x 6,5 m. Sen keskiosassa on ”piisikivistä” tehty uuni (mitat noin 1,8 x 1,6 x 0,8 m), uuni on osittain sortunut. Rakenteeseen ei näytä kuuluneen hormia, joten kyseessä olisi ollut savupirtti, ja se on joka tapauksessa vanhempi kuin v. 1974 kartalle merkityt talousrakennukset. Rakennuksesta noin 50 m etelään on rinteessä rivissä 4 maakellarikuoppaa, niiden mitat ovat valli mukaan lukien noin 3,5 m-4 m, kuoppien mitat ovat 2 - 2,5 m x 1,5 - 2 m, syvyys vaihtelee enimmillään yli metriin. ks. alakohteet
metsakeskus.1000046027 845 Lavinjänkä 10007 12001 13013 11006 27000 390632.00000000 7327046.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046027 Kohde sijaitsee Lavinjänkän eteläpuolella, Ala-Haapakummun länsirinteen alapuolella ja siitä hieman luoteeseen. Alue on vanhaa ojitettua niittyä, joka nyttemmin kasvaa pitkän heinikon lisäksi koivua ja pajuvesakkoa, pintamaa on pääosin kiinteää turvetta. Alueella on kaksi yhä seisovaa peruskarttaan merkittyä latoa. Näiden lisäksi inventoinnissa paikallistettiin 1960-luvun peruskarttaan merkityn kämpän jäännös (alakohde 2–1), pienen niittyladon jäännös (alakohde 2–2), sekä suuremman, täysin sortuneen ladon jäännös (alakohde 2–3).
metsakeskus.1000046031 545 Matåsberget 10002 12004 13053 11006 27000 220044.00000000 6942577.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046031 2020. Rösugn "ryssänuuni". Kiviuuni sijaitsee laajan Matåsbergetin kallioalueen pohjoispuolella kulkevasta metsätiestä n. 70 m etelään. Alue on tasaista moreenikangasta, jossa kasvaa varttunutta kuusimetsää, itäpuolella on ojitettu suo, joka oli aiemmin osa pohjoiseen ja etelään jatkuvaa laajempaa suota ja joka on ojitusten myötä kutistunut ja kuivunut, mahdollisesti suolla on virrannut pieni puro. Uuni on merkitty nykyiselle peruskartalle muinaisjäännösmerkillä ja sille johtaa paikallisten pystyttämät opasteet. Uuni on 2 x 1,5 m ja noin 70 cm korkea, se on romahtanut, pinnalla kasvaa rehevä sammalkerros. Suurimmat rakenteen kivet ovat yli puolimetrisiä. Kairatessa pohjalta tuli hiiltä ja hiekkaa, suuaukko aukeaa kaakkoon.
metsakeskus.1000046032 545 Orrmossen 10007 12016 13175 11006 27000 220439.00000000 6943944.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046032 2020. Orrmossenin suon kaakkoispuolella matalan hiekkakankaan luoteisreunalla, lähiympäristön puusto on varttunutta kuusimetsää. Tervahauta on n. 15 m halkaisijaltaan, halssi länteen. Pintaa peittää paksu sammalkerros, päällä ja reunoilla on puustoa. Noin 50 m kaakkoon on hiekkaa olevalla maapohjalla n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva pintakasvillisuuden peittämä ihmisen kaivama kuoppa, josta tuli kairatessa pohjalta hiiltä, kuoppa tulkittiin moderniksi. Tervahaudan ympärillä on myös joitakin tervan valmistukseen liittyviä kuoppia.
metsakeskus.1000046033 545 Karvamossen 2 10007 12001 13013 11006 27008 218175.00000000 6945246.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046033 Karvamossenin suon pohjoispuolelta itään johtavan metsätien päässä, kääntöpaikan itäreunalla. Alueella kasvaa varttunutta kuusi-mäntymetsää. Paikalle on merkitty talo 1860-luvun Kalmbergin kartastolle, kartan mukaan rakennuksia oli kolme. Inventoinnissa löytyi kartalle merkityn eteläisimmän rakennuksen perustus ja uunin jäännös, jonka perusteella kysymys oli asuinrakennuksesta. Perustus on n. 20 x 10 m, seinävalleja on jäljellä, länsisivulla ne ovat enimmäkseen hävinneet, keskiosa on tasainen ja kivetön, n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva uunin jäännös erottuu kivi- ja maakumpuna luoteisnurkassa, siitä tuli kairatessa hiekkaa ja hiiltä. Perustus on pintakasvillisuuden peitossa, päällä ja reunoilla kasvaa myös isoja kuusia, uunin päällä oleva on yli 0,5 m rungon läpimitaltaan. Noin 50 m perustuksesta länteen on metsäkämppä, joka sijaitsee jotakuinkin kohdalla, johon Kalmbergin kartalle on merkitty yksi kolmesta rakennuksesta.
metsakeskus.1000046037 105 Vuorisuo 10002 12016 13175 11006 27000 575883.00000000 7164982.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046037 Tervahauta, halkaisija noin 13 metriä. Lidar-havainto. tarkastettava.
metsakeskus.1000046044 989 Kivijärvi Hämeenniemi 10001 12001 13002 11006 27000 365339.00000000 6949584.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046044 Hämeenniemessä kerrotaan olleen kalasaunan, jonka kivijalka on yhä jäljellä (Kotus, Nimiarkisto 1983: Hämeenniemi). Paikannimen perusteella niemessä voisi olla jopa keskiaikaisen eräpirtin sija. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046045 678 Saloisten pappila (Mikkelä) 10007 12001 13007 11006 27000 378003.00000000 7171652.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046045 Saloisten vanha pappila sijaitsee Saloisten kirkosta n. 400 m kaakkoon. Paikka on peltojen ympäröimä matala mäki, jolla on kaksi lautavuorattua hirsirakennusta. Piha on nurmea, reunoilla kasvaa jonkin verran puustoa. Pihan itälaidalla sijaitsee pappilan päärakennus, "punainen puoli" ja pihan eteläreunalla tuparakennus, "keltainen" puoli. Päärakennuksen kunnostus aloitettiin 1722, isoviha kuitenkin viivästytti töiden aloittamista, ja varsinainen pappilan rakennusten uusiminen aloitettiin 1730. Pappilan päärakennuksen on arveltu valmistuneen vuonna 1750 kaksi kamariseksi ja eteisen käsittäväksi. Rakennusta on laajennettu myöhemmin. Tuparakennus oli väentupa, siinä oli myös vierashuone tai -huoneita. Pappila oli virkatalona 1860-luvulle asti (Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 ja https://www.raahenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/muut-tilat/saloisten-pappila). Paikalle on merkitty vuoden 1760 isojakokartalle pappila ja sitä ympäröivät niityt ja pellot. Saloisten pappila kuuluu Rky-kohteeseen 1158 Saloisten tapuli ja kirkkomäen maisema. Kohteen aluerajauksen länsireunalta on ilmoitettu löydetyn hopeinen nappi (ILM15030, KM 47885, Saloisten pappila (Mikkelä) 2 1000053562).
metsakeskus.1000046048 678 Korkiakangas pohjoinen 10002 12016 13175 11006 27000 382466.00000000 7166935.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046048 Korkiakangas -nimisen mäen pohjoisrinteellä on n. 15 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi pohjoiseen. Ympäristössä kasvaa tiheää eri rakenteista metsää.
metsakeskus.1000046052 272 Marjakangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 329142.00000000 7078112.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046052 Tervahauta sijaitsee Kettuharjuntien koillispuolella kivikkoisen kankaan itärinteessä. Haudan kaakkoispuolella kulkee polku. Haudan syvyys on yli metrin ja sitä ympäröi vahvat reunavallit. Haudan läpimitta on noin 13 metriä. Hauta on suhteellisen hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000046054 272 Siljakallio 10002 12004 13052 11002 27000 327108.00000000 7079202.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046054 Siljakallion itäpuolella pirunpellon pohjoisosassa on kivikkoon raivattu painanne, röykkiö sekä useita kuoppia. Painanne on läpimitaltaan noin 4x3 metriä ja muodoltaan soikea. sen itäreunassa on iso kivi. Mahdollisesti kyseessä on tilapäisasumuksen pohja. Röykkiö sijaitsee tästä noin 35 metriä luoteeseen. Se on matala, säännöllisen pyöreä ja läpimitaltaan noin kolme metriä. Näiden lisäksi kohteessa on kolme rakkakuoppaa. Pirunpellon koillis-itäreunassa on muinaista rantavalleja ja niiden väliin muodostuneita painanteita, joka vaikuttavat luontaisilta. Pirunpellossa on myös moderneja kaivelun jälkiä. Samoin pirunpellon länsipuolella kalliolla on runsaasti erilaisia kivirakennelmia jotka vaikuttavat suhteellisen moderneilta. Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan entisellään.
metsakeskus.1000046056 233 Snodlandet 10001 12016 13175 11006 27000 300502.00000000 7033361.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046056 Vuonna 2022 tehty lidarhavainto mahdollisesta tervahaudasta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046057 217 Haukkaneva 10002 12001 13001 11019 27012 353270.00000000 7106669.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046057 Asuinpaikka sijaitsee Haukkanevan pohjois-luoteis puolella Mutkalammin kylästä noin 1,5-2 km koilliseen. Alue on matalaprofiilista tasaista hietakangasta. Kankaalta kartoitettiin kaikkiaan 12 asumuspainannetta noin 400 metriin matkalta pitkin Haukkanevan pohjois-luoteisreunaa jota asumuspainanteet noudattelevat. Näiden lisäksi alueella on myös luontaisilta vaikuttavia painanteita. Havaintojen tekoa vaikeutti paikoin hyvin tiheä nuori metsikkö. Asumuspainanteet keskittyvät pääosin 50 metrin korkeuskäyrän tuntumaan. Ne ovat enimmäkseen matalia ja pitkänomaisia, osa jopa lähes nelisivuisia ja suorakaiteen muotoisia. Pääkohteessa, noin 7x5 metrin kokoisessa painanteessa havaittiin noin 15 cm huuhtoutumiskerroksen alta hyvin tummanruskeaa kulttuurikerrosta. Samanlaisia havaintoja tehtiin myös kahdesta muusta asumuspainanteesta (kts. alakohteet). Asumuspainanteet 8-12 sijaitsevat hieman muita alempana 50 metrin korkeuskäyrän alapuolella, hyvin alavalla maalla nevan läheisyydessä. Painanteissa kasvaa rämetyypin kasveja ja niissä on paksu turvekerros. Pohja on kuitenkin hiekkaa ja niissä on samanlainen hietakankaan podsolimaannos kuin muissakin asumuspainanteissa.
metsakeskus.1000046064 846 Perä-Rääsy 10002 12016 13175 11006 27000 222918.00000000 6941878.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046064 Inventointi 2020: Kohde sijaitsee Teuvan Perälän kylän laajan Perä-Rääsyn peltoalueen halki virtaavan Rääsynluoman länsihaaran varrella. Paikalla on kolme tervahautaa, joista kaksi sijaitsee Tervahaudantien eteläpuolella virran länsirannalla. Kolmas tervahauta sijaitsee tien pohjoispuolella pellon reunalla virran itärannalla. Suurin tervahauta on poikkeuksellisen näyttävä, sen halkaisija on n. 25 m, keskuskuoppa on yli 2 m syvä, sortunut halssi on koilliseen luomaan, haudan ympärillä on useita tervanvalmistuksessa syntyneitä kuoppia. Edellisen eteläpuolella oleva tervahauta on n. 15 m halkaisijaltaan, pohjoisin tervahauta on n. 10 m halkaisijaltaan.
metsakeskus.1000046071 700 Tervahaudanlahti 2 10002 12016 13175 11006 27000 576591.00000000 6803379.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046071 Laserkeilausaineistosta paikannettu tervahauta, jota ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000046073 678 Mäntylä 10001 12016 13175 11006 27000 388690.00000000 7164382.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046073 Lidar-aineistossa erottuu noin 13 m halkaisijaltaan oleva tervahauta hakkuuaukon keskellä. Tervahauta on merkitty nykyiselle maastokartalle. Kohdetta ei tarkastettu inventoinnin aikana.
metsakeskus.1000046074 678 Selkärajainkaarat 10002 12016 13175 11006 27000 382281.00000000 7158826.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046074 Piehingin Ylipään Selkärajainkaartojen pohjoisosassa Lylynnevan länsipuolella. Matalaan ja kapeaan hiekkadyyniin on tehty n. 12 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi on kaivettu kaakkoon. Alueella kasvaa harvaa mäntymetsää.
metsakeskus.1000046075 217 Hietajärvi 10002 12001 13001 11019 27012 354153.00000000 7108389.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046075 Asuinpaikka sijaitsee Hietajärven länsirannalla tasaisella hietakankaalla, Mutkalammin kylästä noin 3 km koilliseen. Kankaalta kartoitettiin kaikkiaan 9 kpl asumuspainanteita. Näiden lisäksi alueella on myös luontaisilta vaikuttavia painanteita, joista on vaikea päätellä ovatko ne ihmisen muokkaamia. Asumuspainanteet ovat pitkänomaisia, osa jopa lähes nelisivuisia tai suorakaiteen muotoisia. Ne on sijoitettu enimmäkseen samaan suuntaan järven rantaviivan kanssa eli suurin pirtein pohjois-eteläsuuntaan. Asumuspainanteet sijoittuvat 51-52 metrin korkeudelle meren pinnasta. Pääkohteessa (asumuspainanne 1) havaittiin n. 12 cm paksun huuhtoutumiskerroksen alla heikosti noensekaista kulttuurikerrostumaa. Asumuspainanne on läpimitaltaan noin 12x4 metriä ja pohjois-eteläsuuntainen. Se on osittain vaurioitunut: painanteen pohjoispäädyn yli kulkee metsätie ja eteläpäädyn yli metsäkoneen ajoura. Muu asumuspainanteet on merkattu alakohteiksi.
metsakeskus.1000046078 678 Ispinänkankaat luode 10002 12016 13175 11006 27000 382863.00000000 7156525.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046078 Piehingin Ylipäässä, Ispinänkankaiden pohjoispuolella kulkevan metsätien ja Ispinäojan välissä, virran eteläpuolella. Alue on tasaista hiekkakangasta, puusto harvaa varttunutta mäntymetsää. Noin 20 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi on kaivettu pohjoiseen. Haudan päällä ja reunoilla kasvaa katajia ja tiheää kuusipuustoa.
metsakeskus.1000046079 678 Ispinänkankaat pohjoinen 10002 12016 13175 11006 27000 383166.00000000 7156617.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046079 Piehingin Ylipäässä, Ispinänkankaiden pohjoispuolella kulkevan metsätien ja Ispinäojan välissä, virran eteläpuolella. Joen eteläpuolella on hiekkadyynikenttää, puusto tiheää mäntytaimikkoa. Noin 10 m halkaisijaltaan oleva tervahauta jokitörmän reunalla, osin sen alapuolella, halssi on kaivettu pohjoiseen. Haudan päällä ja rantatörmällä kasvaa tiheää nuorta puustoa.
metsakeskus.1000046082 678 Härköpirtti 10007 12001 13000 11006 27000 383170.00000000 7155679.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046082 Piehingin Ylipäässä, Piehinginjoen Härkö-Lassin suvannon itärannalla on Härköpirtti. Piehinginjoki on ollut merkitsevä puutavaran uittojoki. Härköpirtti oli metsäkämppänä viimeistään suurten savotoiden aikana 1900-luvun alussa. Enimmillään työmiehiä saattoi yöpyä pirtissä toistasataa. Kämpän koko oli n. 12 x 12 m. Pirtti oli alussa sisäänlämpiävä, tulisija sijaitsi pirtin keskellä. Paikalla on nykyisinkin kämppä, joka on ollut paikallisten metsästäjien ja metsästysseurojen sekä luonnossa liikkujien käytössä. Rakennuksen itäosa on pyöröhirsinen, eteinen länsipäässä on lautaverhoiltu, rakennuksessa on uusi peltokatto ja myös piippu on uusittu. Kämpän länsipuolella on kaksi kellarin pohjaa. Niistä isompi sijaitsee jokitörmässä, se on seinävallien reunoista mitattuna n. 10 x 6 m, syvyys on yli 1,5 m, oviaukko on pohjoiseen, eteläreunalla kasvaa iso kuusi. Pienempi n. 3,5 m pohja-alaltaan oleva kellarin pohja sijaitsee edellisen eteläpuolella. Molempien pintaa peittää pintakasvillisuus.
metsakeskus.1000046083 678 Hanhikoski (Hanhela) 10007 12001 13007 11006 27000 389411.00000000 7153629.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046083 Hanhikoski mainitaan ensimmäisen kerran rippikirjoissa vuonna 1751. Ensimmäisen talo lienee sijainnut jotakuinkin samalla kohdalla kuin nykyinen päärakennus Piehinginjoen pohjoisrannalla. Nykyisessä pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi mm. aitta ja neliosainen puoji. Vanhimmat rakennukset ovat ajalta 1864-1917. Kohdetta ei tarkemmin inventoitu, koska etäisyys vaihtoehtoiseen voimajohtoon on n. 200-250 m. Kohteelle tehtiin rajaus, johon kuuluu nykyinen pihapiiri, länsipuolella ja koillisessa on peltoja, pohjoisessa kulkee Lukkaroistentie. Paikallisen tiedon mukaan kaksi muuta lähitaloa on erotettu Hanhelasta.
metsakeskus.1000046088 748 Sahaoja 22 10001 12016 13175 11002 27000 397045.00000000 7162119.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046088 Maastokartalle merkitty tervahauta. Alue ei kuulunut inventointiin, kohdetta ei inventoitu. Kohteelle tehtiin summittainen rajaus.
metsakeskus.1000046089 217 Hietakangas 2 10002 12001 13001 11019 27012 351401.00000000 7108534.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046089 Hietakangas 2 asuinpaikka sijaitsee Hietakangas 1000022135 kivikautisen asuinpaikan luoteispäästä noin 400 metriä luoteeseen. Asuinpaikat kuuluvat ilmeisesti samaan myöhäisneoliittiseen asuinpaikka-alueeseen 45-47,5 metrin korkeusvyöhykkeellä. Kohteessa Hietakangas 2 on kartoitettu kaikkiaan 16 asumuspainannetta, joista muutama on tosin aika epäselvä. Kaikki asumuspainanteet noudattavat samanlaista muotokieltä. Ne ovat pitkänomaisia ja kapeita. Pituus vaihtelee 12-30 metrin välillä ja leveys on 3-5 metriä. Niissä erottuu hyvin reunavallit, mutta ei selkeitä kulkuaukkoja. Monissa painanteissa päädyt ovat matalammat ja aika epäselvät, joten on mahdollista että kulku asumuksiin tapahtui päädyistä. Asumuspainanteilla ei ole korkeuseroa juuri ollenkaan. Asumuspainanne nro 1 on suurin, läpimitaltaan noin 30x 5 metriä ja suunnaltaan lähes lounas-koillinen. Painanteessa on selkeät ja vahvat ympärysvallit. Muiden asumuspainanteiden kuvaukset alakohteissa. Asumuspainanteet 8-10 sijaitsevat erillään muista kankaan poikki virtaavan puron itäpuolella, muut painanteet sijaitsevat sen länsipuolella. Asumuspainanteet 11-16 sijaitsevat taas kankaan luoteisosassa omana ryhmänään. Niistä painanteet 14-15 sijaitsevat Kalajoen ja Kannuksen rajalla, eli kahden maakunnan alueella. Asumuspainanteet 1-9 lähiympäristöineen on äestetty, paikoin varsin syvältäkin. Kaikissa äestetyissä asumuspainanteissa on havaittavissa asuinpaikkalöytöjä, osassa hyvinkin runsaasti. Löydöt ovat lähinnä kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Merkille pantavaa on, että löydöt keskittyvät lähes kokonaan pelkästään asumuspainanteisiin ja niiden valleille. Asumuspainanteiden ulkopuolelta tehtiin havaintoja hyvin niukasti.
metsakeskus.1000046091 678 Keijakangas 10002 12004 13052 11002 27000 394570.00000000 7156959.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046091 Raahen Möykkyperältä n. 2,7 km lounaaseen Pahanevan suoalueen itäpuolella Keijakankaalla. Keijakankaan itä- ja eteläosassa on tehty avohakkuita ja metsänaurausta viime aikoina sekä joku vuosi sitten. Ympäröiville alueille laskevat rinteet ovat kivikkoisia, korkeimman alueen itäosassa on n. 150 m pitkä ja enimmillään n. 30 m leveä avorakka. Rakan päältä on ajettu metsäkoneella, jonka seurauksena rakkaan on syntynyt lähes koko avorakan pituinen n. 1-1,5 m leveä matala valli. Rakan länsipäässä on kolme rakkakuoppaa: itäisin on n. 2,5 m halkaisijaltaan ja n. 0,6 m syvä, siinä on selvä reunavalli, eteläreuna on vaurioitunut metsäkoneella ajamisen seurauksena. Kaksi muuta ovat n. 1,5 m halkaisijoiltaan ja n. 0,3-0,4 syviä. Kaikkien kuoppien kivissä on jäkäläkasvillisuutta. Suurin kuoppa vastaa hyvin kivikautisilta/esihistoriallisilta korkeuksilta tunnettuja rakkakuoppia. Rakassa havaittiin yksi n. 20 cm halkaisijaltaan oleva luontainen kvartsikivi. Kuoppien läheisyydessä on moderni n. 0,6 m korkea ja n. 1 m läpimitaltaan n oleva latomus. Kangas jatkuu kivikkoisena länteen mäen keskiosaan, missä korkeimman kohdan eteläreunalla on kivikkoisella maapohjalla n. 1,5 m halkaisijoiltaan olevat kuopat, joista toisessa on selvä reunavalli sekä yksi pieni kehämäinnen latomus (alanro 5), joka voi liittyä paikalla sijainneeseen palovartiotorniin. Palovartiotornin kohdekoordinaatit sijaitsevat rakkakuoppakohteen kohderajauksen sisällä.
metsakeskus.1000046094 678 Keijala 10007 12004 13045 11006 27000 394826.00000000 7156845.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046094 Keijakankaan ja Lysteikkö-nimisen pienemmän kankaan välissä metsätien varrella. Avohakkuuaukolla on kolme peltoaitaa: eteläisin nro 1 on n. 35 m pitkä, siitä pohjoiseen oleva nro 2 20 m ja kaksi pohjoisinta n. 10 m pitkiä, aidat ovat n. 1 m leveitä ja n. 50-60 cm korkeita. Pohjoisimpien aitojen itäpuolella on metsätien vieressä luonnonkivistä rakennettu kellari. Sen ulkomitat ovat n. 6 x 3 m, korkeus on 1,5 m, oviaukko koilliseen. Sisäkatto on tehty kiilakivistä. Kellarin päällä on paksu pintakasvillisuuskerros. Pellot ja kellari on merkitty alueesta laaditulle vanhimmalle vuoden 1953 peruskartalle, peltokuviot vielä vuoden 1992 peruskartalle sekä yksi rakennus, mahdollisesti lato. Pitäjänkartalle peltoja tai rakennuksia ei ole merkitty.
metsakeskus.1000046094 678 Keijala 10007 12004 13043 11006 27000 394826.00000000 7156845.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046094 Keijakankaan ja Lysteikkö-nimisen pienemmän kankaan välissä metsätien varrella. Avohakkuuaukolla on kolme peltoaitaa: eteläisin nro 1 on n. 35 m pitkä, siitä pohjoiseen oleva nro 2 20 m ja kaksi pohjoisinta n. 10 m pitkiä, aidat ovat n. 1 m leveitä ja n. 50-60 cm korkeita. Pohjoisimpien aitojen itäpuolella on metsätien vieressä luonnonkivistä rakennettu kellari. Sen ulkomitat ovat n. 6 x 3 m, korkeus on 1,5 m, oviaukko koilliseen. Sisäkatto on tehty kiilakivistä. Kellarin päällä on paksu pintakasvillisuuskerros. Pellot ja kellari on merkitty alueesta laaditulle vanhimmalle vuoden 1953 peruskartalle, peltokuviot vielä vuoden 1992 peruskartalle sekä yksi rakennus, mahdollisesti lato. Pitäjänkartalle peltoja tai rakennuksia ei ole merkitty.
metsakeskus.1000046095 678 Keijala 2 10002 12016 13175 11006 27000 394705.00000000 7156887.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046095 Keijakankaan kaakkoisreunalla ja avohakkuualueen reunalla on kaksi n. 100 metrin etäisyydellä toisistaan olevaa tervahautaa. Ne ovat n. 10 m halkaisijoiltaan, läntisemmän päällä ei ole juuri puustoa, enemmän katajaa.
metsakeskus.1000046096 678 Pohjanmaan rantatie 10007 12005 13071 11006 27000 378478.00000000 7171763.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046096 Pohjanmaan rantatie on yksi Suomen tärkeistä historiallisista tielinjoista. Ratsupolusta 1600-luvulla kehittynyt maantie on kulkenut Turusta Tukholmaan Pohjanlahden ympäri. Rantatie on ollut Pohjanmaan tärkein tie ja Lapin läänin alueella pitkään ainoa maantie. Raahessa parhaiten säilyneeksi osuudeksi on määritelty Haaksiluodontie – Oikotie. Voimajohtolinjaukset ylittävät rantatien Saloisissa Valtatie 8:n ja Haaksiluodontien risteämäkohdalla sekä Seurantien ja Tokolantien kohdalla. Haaksiluodontiellä linjaus kuuluu rky-kohteeseen 4372. Tokolantien ja Seurantien kohdalla on rakennettua aluetta, missä on mm. entinen Saloisten nuorisoseuraintalo, rakennus on nykyisin vuokrattu kirpputoritoimintaan.
metsakeskus.1000046097 678 Riihijärvi 10007 12001 13007 11006 27000 381373.00000000 7172139.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046097 Riihijärvi on yksi Raahen kantataloista, se sijaitsee Riihijärvenperällä Savolahden kylässä. Riihijärven talo sijaitisi silloisen pienen Riihijärven itäpuolella, Riihijärvi on nykyisin laskettu järvi. Kohdetta ei inventoitu.
metsakeskus.1000046098 678 Salmela 10007 12001 13014 11006 27000 377269.00000000 7170767.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046098 Vuoden 1760 isojakokartalle on merkitty Salmelan torppa ja siihen kuuluneita peltoja Aunolanperälle silloisen Salonlahden etelärannalla, nykyisen Kuljunlahden pohjukan itäpuolella. Torpan pellot ovat olleet viljeltyinä 1970-luvulle saakka. Torpan paikan läheisyydessä on ollut tuolloin vielä useita taloja ja niihin liittyviä pieniä peltoaloja. Torpan paikkaa ei inventoitu.
metsakeskus.1000046099 217 Niinilampi 10002 12001 13001 11019 27012 349108.00000000 7096873.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046099 Kohde sijaitsee Runsas-nimisen luode-kaakko suuntaisen harjanteen eteläosan reunalla. Paikka on Kalajoen ja Kannuksen rajasta 170 m kaakkoon ja Niinilammesta 160 m luoteeseen. Asumuspainanne on matalan ja pienialaisen (noin 35x25 m) harjanteen korkeimmalla kohdalla sen koillisosassa. Asuinpaikan lähiympäristö on kivistä ja kasvaa mäntymetsää. Maaperä on lähinnä kivistä soraa. Painanteen ympärillä on kivensekainen jokseenkin yhtenäinen matala valli. Vallin ympäröimän alueen pohjakaava on pyöreähkö. Vallin rajaaman alueen sisäpuolella oleva painanne on neliömäinen. Koko rakenteen halkaisija on noin 9 m ja vallien rajaaman painanteen noin 4 m. Painanteen syvyys on noin 1 m. Asumuspainanteen keskelle kaivettiin 40x40x20 cm koekuoppa, josta löytyi kvartsi-iskoksia. Kohteen ympäristöön kaivettiin 3 koekuoppaa, joista ei tullut löytöjä. Asuinpaikka rajattiin asumuspainanteen, maaperän ja topografian perusteella. Kohde tarkistettiin lidarhavainnon perusteella.
metsakeskus.1000046101 217 Kortesuonräme 10002 12001 13001 11019 27012 349640.00000000 7096364.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046101 Kohde sijaitsee Kortesuonrämeen ja Tuohrämeen välisellä mäkialueella korkeimman kohdan tuntumassa. Paikka on todennäköisesti käyttöaikana sijainnut pienen saaren mantereenpuoleisessa päässä. Maasto on paikoin kivistä kuusi- ja mäntyvaltaista kangasta. Maasto on paikalla loivapiirteistä. Maaperä on lähinnä soraa ja hiekkaa. Paikalta löydettiin kolme kivikautista asumuspainannetta. Kaikki kuopat ovat varsin syviä ja selkeäpiirteisiä ja niitä kiertää matala valli. Lounaanpuoleinen painanne (pääkohde) on hieman suorakulmainen muodoltaan. Kuopan mitat ovat noin 6x5 m ja syvyys arvioilta 80 cm. Matalat vallit ovat noin 2-3 m leveitä ja rakenteen kokonaismitat 11x9 m. Painanne on suunnaltaan itäkoillisesta länsiluoteeseen. Pohjoisreunalla kulkee vanha metsäkoneen ura, joka on voinut vahingoittaa vallia. Keskelle painannetta kaivettiin 40x40x25 cm koekuoppa, josta löydettiin kvartsi-iskoksia. Maaperä oli varsin kivistä. Pikkukivien lisäksi hiekan joukossa oli jonkin verran suurempia 10-20 cm kiviä. Tiedot muista asumuspainanteista alakohteissa.
metsakeskus.1000046104 217 Selkäpolku 10002 12016 13175 11006 27000 350067.00000000 7095943.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046104 Tervahauta sijaitsee taimikon keskellä. Ympärillä kasvaa kuusta ja mäntyä. Tervahauta on halkaisihaltaan noin 12 m ja syvyydeltään 0,5 m. Vallit ovat matalat ja halssi on länteen. Pohjalta havaittiin hiiltä. Kohteen ohi kulkenut reitti on tunnettu Selkäpolkuna (NA: Leevi Junkala 1954). Kulkureitti on voinut liittyä myös tervan kuljettamiseen, sillä lähistöllä ei ole vesistöjä. Polku on merkitty vielä 1952 peruskarttaan.
metsakeskus.1000046106 854 Myllynkivikaula 10007 12012 13124 11002 27000 368200.00000000 7380845.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046106 Paikkatiedon mukaan Myllynkivikaula nimisellä vaaralla olisi louhittu myllynkiviä. Yksi näistä myllynkivistä on keskeneräisenä yhä vaaran itärinteellä olevan polun varrella. Maastotarkastuksella 2023 paikallistettiin kuormasta pudonnut myllynkivi hieman eri paikasta, kuin louhosta haettiin. Ilmoitettua vielä paikallaan olevaa louhittua myllynkiveä ei löydetty toistaiseksi. Nyt paikallistetun kiven, tuon kuormasta pudonneen, vieressä on kyltti liittyen kiven tarinaan.
metsakeskus.1000046107 217 Lähdekorvenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 350853.00000000 7094684.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046107 Alueella on kaksi tervahautaa ja mahdollinen tervapirtin kiuas. Eteläisempi hauta (pääkohde) on hakkuuaukean keskellä. Sen kokonaishalkaisija on noin 18 m ja vallit 4-5 m leveät. Etelään osoittava halssi on selkeäpiirteinen ja sitä rajaavat vallit. Tervahaudan pohjalta havaittiin vahva hiilensekainen nokinen hiekkakerros. Toinen tervahauta ja mahdollinen tervapirtin kiuas alakohteina.
metsakeskus.1000046108 536 Knuutila 5 10002 12002 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046108 Knuutilan pelloilta löydetty useita metalliesineitä ja myös sulaneita pronsseja (joista ainakin osa näyttää kuvien perusteella korujen katkelmilta). Vuoden 2021 tarkastuksessa ei havaittu kulttuurimaata tai rakenteita, pellot olivat aivan tasaisia. Pellon vieressä on kiinteä muinaisjäännös, Knuutilan asuinpaikka 1000007490.
metsakeskus.1000046108 536 Knuutila 5 10002 12001 13000 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046108 Knuutilan pelloilta löydetty useita metalliesineitä ja myös sulaneita pronsseja (joista ainakin osa näyttää kuvien perusteella korujen katkelmilta). Vuoden 2021 tarkastuksessa ei havaittu kulttuurimaata tai rakenteita, pellot olivat aivan tasaisia. Pellon vieressä on kiinteä muinaisjäännös, Knuutilan asuinpaikka 1000007490.
metsakeskus.1000046108 536 Knuutila 5 10002 12002 13000 11033 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046108 Knuutilan pelloilta löydetty useita metalliesineitä ja myös sulaneita pronsseja (joista ainakin osa näyttää kuvien perusteella korujen katkelmilta). Vuoden 2021 tarkastuksessa ei havaittu kulttuurimaata tai rakenteita, pellot olivat aivan tasaisia. Pellon vieressä on kiinteä muinaisjäännös, Knuutilan asuinpaikka 1000007490.
metsakeskus.1000046108 536 Knuutila 5 10002 12001 13000 11033 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046108 Knuutilan pelloilta löydetty useita metalliesineitä ja myös sulaneita pronsseja (joista ainakin osa näyttää kuvien perusteella korujen katkelmilta). Vuoden 2021 tarkastuksessa ei havaittu kulttuurimaata tai rakenteita, pellot olivat aivan tasaisia. Pellon vieressä on kiinteä muinaisjäännös, Knuutilan asuinpaikka 1000007490.
metsakeskus.1000046109 217 Kortekorpi 10002 12016 13175 11006 27000 351606.00000000 7093493.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046109 Tervahaudan halkaisija on kokonaisuudessaan noin 14 m. Vallit ovat 3 m leveät. Pohjalla on paksu nokisen hiekan kerros. Halssi osoittaa itä-koilliseen. Tervahaudan lähellä on suuri pitkänomainen painanne (kts. alakohde).
metsakeskus.1000046110 922 Hailianmäki 2 10002 12004 13051 11006 27008 320998.00000000 6799317.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046110 Nuoressa kuusimetsässä sijaisteva pieni ja vaatimaton kivistä ladottu rajamerkki, pohjan pituun noin 1 metri. Päällä on noin 50 cm korkuinen pystykivi jonka länsipuolelle kyljelle on hakattu numero 396, joka on hiljattain vahvistettu punaisella maalilla. rajamerkki on edelleen käytössä oleva Hakkilan ja Kirkonkylän välinen rajapiste joka on merkitty jo 1840-luvun pitäjänkarttaan.
metsakeskus.1000046111 217 Hautasaari 10002 12016 13175 11006 27000 352078.00000000 7093243.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046111 Kohde sijaitsee Lensuan ja Maalikankaan välisessä ojitettujen soiden ympäröimässä saarekkeessa tasanteen reunassa. Metsäkirkontieltä luoteeseen on tervahaudalle matkaa noin 140 m. Lähiympäristö on moreenikangasta ja nuorta kuusivaltaista sekametsää. Alueella on hiljattain tehty avohakkuu, mutta tervahauta ja sen valleilla kasvavat puut on säästetty. Tervahaudan pohjakaava on pyöreähkö, pohja suppilomainen ja vallit ovat selvät. Halssi on kaakkoon suolle päin. Haudan halkaisija on 12 m ja syvyys 1,5 m. Maanäytekairauksessa (käsikairalla) tervahaudasta löytyi hiiltä. Huuhtoutumiskerrosta ei ollut. Kohde tarkistettiin lidarhavainnon ja nimistön pohjalta.
metsakeskus.1000046112 922 Hailianmäki 3 10002 12004 13051 11006 27000 321348.00000000 6799642.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046112 Hakkuuaukealla tasaisella kankaalla sijaisteva neliömäinen 1,4 x 1,4 x 0,4 metriä kivistä tehty sammaloitunut ja kasvillisuuden alle peittynyt latomus. Sen päällä aikoinaan ollut pystykivi on kaatunut ja nähtöävästi pohjajalustan päällä, tarkastuksen aikana kohde oli pahoin hakkuutähteiden ja kasvillisuuden peitossa eikä tarkempia piirteitä voitu havaita. Rajamerkki sijaistee Junnilan ja Mantereen kylien välisen rajan mutkassa.
metsakeskus.1000046113 217 Pajun Hautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 352246.00000000 7092290.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046113 Kohde sijaitsee ojitettujen soiden rajaamalla Pajun Hautakankaalla Kanervanevan eteläpuolella 400 m Silmäjärventieltä pohjoiseen. Aivan metsäautotien vieressä on kaksi tervahautaa noin 30 m etäisyydellä toisistaan. Lähiympäristö on loivapiirteistä moreenikangasta ja nuorta kuusivaltaista sekametsää. Pohjoisempi tervahauta (pääkohde) on pyöreähkö ja pohjaltaan laakea. Kasvillisuuden peittämät vallit ovat matalat ja maastossa lähes huomaamattomat. Halssi on lounaaseen. Halkaisija on noin 15 m ja syvyys 0,5 m. Eteläisempi tervahauta alakohteena. Maanäytekairauksissa (käsikairalla) molemmista tervahaudoista löytyi hiiltä. Huuhtoutumiskerrosta ei ollut. Kohde tarkistettiin lidarhavaintojen pohjalta. Myös paikannimistö viittaa tervahautoihin.
metsakeskus.1000046123 217 Yrjönkalliot 10002 12004 13051 11006 27000 360453.00000000 7084969.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046123 Rajamerkki on kooltaan noin 1,5x1,5x0,5 metriä. Se koostuu neliönmuotoisesta kiviperustasta, jonka keskellä on noin 30x30 cm kokoinen viisarikivi. Päällimmäiset kivet ovat sammaleen peitossa, alemmat paremmin esillä. Viisarikiven yhdellä sivulla on mahdollisesti hakkauksia, jotka ovat kuitenkin hyvin epäselvät, eikä tästä ole täyttä varmuutta. Rajamerkki sijaitsee nykyisellä Kannuksen ja Toholammin kuntien rajalla. Pitäjien välinen raja on kulkenut paikalla ainakin 1800-luvulta lähtien. Vuoden 2024 inventointi: Kohde on hiljattain inventoitu; paikalla ei käyty. Kohde sijaitsee 1840-luvun pitäjänkartalla Lohtajan pitäjässä. Kyseessä voi olla myös Kannuksen ja Toholammin kuntarajan rajamerkki. Molemmat itsenäistyivät Suur-Lohtajan pitäjästä, Toholampi vuonna 1865 ja Kannus eli silloinen Ylikannus vuonna 1859.
metsakeskus.1000046124 849 Horna 10002 12016 13175 11006 27000 360075.00000000 7083931.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046124 Tervahauta sijaitsee kivikkoisen mäen eteläpuolella sen alarinteessä. Tervahaudan eteläpuolella on laaja hakkuuaukea. Tervahaudan halkaisija on noin 12 metriä. Haudan syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 0,7 metriä. Vallin leveys on noin 2 metriä. Halssi suuntautuu etelään. Se on noin 3 metriä pitkä ja 1 m leveä sekä syvä. Tervahaudan pohjalta otettiin maaperäkairalla näyte, josta havaittiin hiilensekaista mustaa maata. Tervahaudan päälle on kasattu oksia ja sen päällä kasvaa harvakseltaan mäntyä ja kuusta.
metsakeskus.1000046125 837 Kaupinojanlahti 2 10007 12013 13126 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046125 Vuoden 2021 tarkastuksessa todettiin pieni, ihmishahmoa muistuttava graafinen hakkaus. Koko n. 8x15 cm. Sijaitsee kalliolla hyvin lähellä vesirajaa. Lähistöllä on useita kalliohakkauskohteita.
metsakeskus.1000046126 849 Solonneva 10002 12016 13175 11006 27000 356640.00000000 7083790.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046126 Pienehkö tervahauta, jonka halkaisija on noin 12 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Vallit ovat selkeät, leveydeltään 2,5 metriä, ja niiden päällä kasvaa kuusikkoa. Keskeltä tervahauta on puuton ja se erottuu selvästi ympäristöstään. Tervahauta sijaitsee pienen mäen päällä, josta halssi suuntautuu alarinteeseen pohjoisen suuntaan. Haudan keskiosasta otettiin maakairanäyte, josta erottui noin 10 cm paksuinen kerros hiiltä ja hiiltynyttä maata,
metsakeskus.1000046127 849 Hietaharju 10002 12016 13175 11006 27000 356715.00000000 7081361.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046127 Tervahaudan halkaisija on noin 10 metriä. Haudan syvyys on noin 1 metri pohjalta vallin yläreunaan mitattuna. Tervahaudan vallin leveys on noin 2 metriä. Halssi suuntautuu koilliseen. Se on noin 6 metriä pitkä, 1,5 metriä leveö ja 1 metrin syvä. Tervahaudan pohjalta otettiin maaperäkairaus, josta havaittiin hiilensekaista maata. Tervahaudan päällä kasvaa harvaa sekametsää. Puiden rungot ovat jykeviä.
metsakeskus.1000046128 849 Marjokangas 10002 12016 13175 11006 27000 358522.00000000 7078089.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046128 Sähkölinjan reunalla mäen rinteessä sijaitseva pienikokoinen tervahauta. Tervahaudan läpimitta on noin 11 metriä ja syvyys 1,6 metriä. Halssi osoittaa alarinteeseen kohti kaakkoa. Valli erottuu vain paikoittain, säilyneissä kohdissa se on leveydeltään noin 1,5 metriä. Muuten tervahauta on säilynyt kohtuullisen hyvin ja erottuu selkeästi ympäristöstään. Tervahaudan reunoilla kasvaa isompia kuusia ja pieniä koivuja. Alueella on myös kaadettu joitakin koivuja.
metsakeskus.1000046129 849 Kettukangas 10002 12016 13175 11006 27000 363562.00000000 7078097.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046129 Pienen puron läheisyydessä sijaitseva tervahauta, joka on läpimitaltaan 10 metriä. Tervahaudan syvyys on noin 1,5 metriä ja vallien paksuus 2 metriä. Alueelta on harvennettu metsää huomattavasti ja aivan tervahaudan vieressä näkyy metsäkoneen jälki. Halssi erottuu heikosti kohteen itäpuolella. Valli on jykevä, mutta paikoin myös huonosti säilynyt. Tervahaudan keskellä kasvaa nuorta kuusta ja isompia koivuja. Metsänkäytön seurauksena kohteella näkyy hiljattain kaadettuja puiden kantoja sekä paikalle kasattuja rankoja.
metsakeskus.1000046130 849 Kortenevankangas 10002 12016 13175 11006 27000 363507.00000000 7077859.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046130 Tervahauta sijaitsee kallioisen ja kivikkoisen mäen itäreunalla. Tervahaudan itäpuolella on hakkuuaukea. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 10 metriä. Sen syvyys on pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1,5 metriä. Tervahaudan vallin leveys on noin 2 metriä. Halssi suuntautuu koilliseen. Se on noin 2 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja 1 metrin syvä. Länsipuolella tervahautaa on maanottokuoppia, jonka takia tervahaudan valli on hieman sortunut. Tervahaudan päällä kasvaa tiheää pusikkoa. Tervahaudan pohjalta otettiin maaperäkairalla näyte, josta havaittiin hiilensekaista mustaa maata.
metsakeskus.1000046132 849 Kivikurunkangas 10002 12016 13175 11006 27000 358798.00000000 7076038.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046132 Tervahauta on läpimitaltaan 13 metriä ja syvyydeltään noin 1,6 metriä. Valli on noin kolme metriä leveä, mutta monesta kohdasta hävinnyt. Halssi erottuu tervahaudan koillisosasta. Tervahauta sijaitsee hyvin tiheässä sekametsässä ja myös kohteen päällä kasvaa runsaasti kuusta ja koivua. Tämän vuoksi tervahauta erottuu hankalasti. Tervahaudan keskeltä otettiin maakairanäyte, jossa näkyi paksulti hiiltä ja hiiltynyttä maata.
metsakeskus.1000046134 849 Kuikkalamminneva 10002 12016 13175 11006 27000 357770.00000000 7067434.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046134 Tervahauta on halkaisijaltaan noin 16 metriä. Haudan syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin metrin. Vallin leveys on noin 2,5 metriä. Halssi suuntautuu pohjoiskoilliseen. Se on noin 2,5 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja 1,5 metriä syvä. Tervahauta on hieman vaurioitunut maanoton tms. yhteydessä. Tervahaudan pohjois-länsi puolella on moderneja kaivantoja ja tervahaudan pohjoisvallista on osa kaivettu samalla pois. Kaivantojen takia tervahaudan muoto on hieman epämääräinen. Tervahaudan päällä kasvaa peittävää sekametsää ja katajaa. Tervahaudan pohjalta otettiin maaperäkairaus, josta havaittiin hiilensekaista maata.
metsakeskus.1000046135 887 Nuutajärvi Korpipelto 10007 12004 13054 11000 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046135 Kohteessa on laajalla peltoalueella kymmeniä röykkiöitä, joista suurin osa tarkastuksen perusteella peltoraunioita (koekuopista löytyi tiiliä ym. moderneja löytöjä). Alueen etelälaidassa on kaksi maakumparetta, joilla olevat röykkiöt vaikuttavat vanhemmilta ja erilaisilta kuin pellolla olevat. Kumpareille tehdyistä koekuopista ei silti löytynyt muutamaa hiilenmurua lukuun ottamatta mitään.
metsakeskus.1000046137 272 Pirttineva 2 10002 12016 13175 11006 27000 354824.00000000 7066819.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046137 Maljamainen tervahauta pienen mäen länsireunalla. Tervahaudan halkaisija on noin 22 metriä. Sen syvyys on pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1,5 metriä. Tervahaudan vallin leveys on noin 3 metriä. Vallit erottuvat melko heikosti. Halssi suuntautuu länteen. Se on noin 7 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja 1 metrin syvä. Tervahaudan luoteispuolella, vallin ulkoreunalla on halkaisijaltaan noin 1,2 metrin kokoinen kuoppa, joka todennäköisesti liittyy tervahautaan. Tervahaudan päällä kasvaa jykevää sekapuustoa sekä heinää. Haudan pohjalta otettiin maaperäkairaus, josta havaittiin mustaa hiilensekaista maata.
metsakeskus.1000046139 272 Tynnyrikallionneva 10002 12016 13175 11006 27000 358243.00000000 7064542.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046139 Tervahauta sijaitsee mäen rinteessä, hakkuuaukean viereisellä matsäpalstalla. Läpimitaltaan tervahauta on noin 17 metriä ja syvyydeltään yläreunan pohjalle mitattuna jopa kolme metriä. ulkoreunalla olevan vallin paksuus on noin kaksi metriä. Halssi sijaitsee tervahaudan eteläreunassa, mäen alarinteessä. Valli ja halssi erottuvat paikoin heikosti, mutta ovat kuitenkin havaittavissa. Tervahaudan keskellä ja reunoilla kasvaa vanhoja kuusia, joista suurimpaan on asetettu jonkinlainen merkkinauha mahdollisesti merkitsemään kohdetta. Keskiosasta otettiin myös kairanäyte, jossa erottui paksulti hiiltä.
metsakeskus.1000046140 849 Raikoharju 3 10002 12016 13175 11006 27000 363150.00000000 7060009.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046140 Tervahauta on halkaisijaltaan noin 12 metriä. Sen syvyys on pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 0,4 metriä. Vallin leveys on noin 3 metriä. Halssia ei erottunut selvästi maastossa. Tervahaudan luoteisvallissa erottuu pieni aukko, joka on mahdollisesti halssiaukko. Tervahauta on heinikon ja keskikokoisen kuusen peitossa. Sen ympärillä on ajeltu metsäkoneella ja maata on muokattu. Tervahaudan pohjalta maaperäkairasta havaittiin mustaa hiilensekaista maata. Tervahaudasta noin 10 metriä itäkoilliseen havaittiin kuoppa, jonka koko on noin 2,5x2,5x1 metriä. Kuopan kairauksesta ei havaittu selvää huuhtoutumiskerrosta eikä hiiltä, joten todennäköisesti kyseessä on jokin melko moderni kaivanto.
metsakeskus.1000046141 849 Raikoharju 4 10002 12016 13175 11006 27000 363238.00000000 7060076.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046141 Tervahaudan halkaisija on noin 11 metriä. Sen syvyys on pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin metrin. Vallin leveys on noin 2 metriä. Halssiaukko aukeaa etelään. Se on noin 2 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja metrin syvä. Tervahaudan valliin tehtiin maaperäkairaus, josta havaittiin mustaa hiilensekaista maata. Tervahaudan päällä kasvaa heinää, katajaa ja kuusia. Sen kaakkoispuolella on suurehkp heinittynyt hakkuuaukea
metsakeskus.1000046142 418 Herralanvuori 6 10001 12008 13090 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046142 Vaikeasti tulkittava kohde, josta ei tarkastuksessa löytynyt mitään muuta kuin luonnonmuodostelmia ja kairauksissa aavistuksen värjäytynyttä maata. Kuitenkin metallinetsinharrastajat ovat löytäneen mäen laelta useita esineitä, joista osa saattaa olla ajoitettavissa esihistoriallisiksi. Kohde vaatii lisätutkimuksia, jos alueelle kohdistuu maankäyttöä.
metsakeskus.1000046142 418 Herralanvuori 6 10001 12008 13090 11004 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046142 Vaikeasti tulkittava kohde, josta ei tarkastuksessa löytynyt mitään muuta kuin luonnonmuodostelmia ja kairauksissa aavistuksen värjäytynyttä maata. Kuitenkin metallinetsinharrastajat ovat löytäneen mäen laelta useita esineitä, joista osa saattaa olla ajoitettavissa esihistoriallisiksi. Kohde vaatii lisätutkimuksia, jos alueelle kohdistuu maankäyttöä.
metsakeskus.1000046143 91 Kartanonmetsä 1 10007 12004 13043 11006 27000 381638.00000000 6681303.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046143 Kohde on kiviseinäisen kellarin jäännös. Kohde sijaitsee Kartanonmetsän pohjoisosassa, noin 30 metriä Rukkilanrinne 7:n talosta etelään. Hiekkamoreenisen kumpareen kylkeen on kaivettu kellarikuoppa, jonka seinät on tehty luonnonkivistä. Sisäosan mitat ovat noin 2 x 2 metriä ja kellarin johtaa itäpuolelta maahan kaivettu alle metrin levyinen pari metriä pitkä käytävä. Kivet ovat paikoin hieman liikkuneet ja rakenne on heikosti näkyvissä oksien, kasvijätteen ja kuoppaan kasatun puutarhajätteen takia. Eteläpuolella on aluetta, joka on ollut niittyä tai/ja peltoa, Senaatinkartastossa 1800-luvun lopulta alue on merkitty niityksi, mutta 1900-luvun peruskartoissa tälle alueelle ei ole merkitty peltoja. Kellari voi liittyä kartanon toimintaan tai sodan jälkeen itäpuolelle rakennettujen kahden talon toimintaan. Kohde löytyi Malminkartanon Kartanonmetsän alueen inventoinnissa vuonna 2022.
metsakeskus.1000046144 91 Kartanonmetsä 2 10007 12012 13124 11006 27000 381406.00000000 6680974.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046144 Kohde on louhosalue Kartanonmetsän eteläosassa. Alueella on pystysuoria kallioita, joista noin parinkymmenen metrin matkalta löytyi poranjälkiä ainakin kolmessa kohtaa. Kallio on kiviainekseltaan sellaista, että se lohkeilee myös luonnostaan pystysuorasti. Kallio näyttää useammissakin kohdissa mäen eteläosassa siltä, että sitä olisi voitu louhia, mutta poranjälkiä löytyi vain tältä rajatulta alueelta. Louhinnan ajankohtaa on vaikea tarkkaan arvioida. Kapeateräisen ilmeisesti koneporan käyttö viittaisi kuitenkin siihen, että louhinta on tapahtunut aikaisintaan 1800-luvun loppupuolella, mahdollisesti vasta 1900-luvun puolella. Kartanossa on todennäköisesti ollut tarvetta kivelle rakennusmateriaalina, joten mahdollisesti louhinta on liittynyt sen toimintaan.
metsakeskus.1000046148 148 Palsinoja länsi 2 10007 12016 13158 11006 27009 497974.00000000 7599125.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046148 Noin 500–600 m etelään Palsinojan suusta, joen länsirannalla, on kullanhuuhdonnan jäännöksiä, jotka pääosin ovat 1900-luvun alusta. Ranta on kivikkoista, mutta ylempänä terassilla kasvillisuus on paikoin rehevää ja maa kostehkoa. Teranssin alueen kasvillisuus on pääosin sekametsää, koivua, katajaa, mäntyä ja rehevää sammal- ja varvikkokasvillisuutta. Kultamuseon tutkimuksissa 1982–1983 paikalla on havaittu juoksutusojia ja niiden alkupäässä kolme pienen rakennuksen jäännökset. Itäisemmän juoksutusojan pohjoispäässä on huuhdontakenttä joen rannassa. Huuhdontakentän pohjoispuolella Palsinojassa on patorakennelman jäänteitä. Uomassa on ladottuja kiviä ja niiden päällä on ollut puurakenteita. Juoksutusojien ympäristössä on myös muutamia useita metrejä syviä koekuoppia. Kuopat ovat pyöreitä. Ojien välisellä alueella, lähellä itäpuolen ojaa, on koekuoppa tai mahdollinen kaivoskuilun alku. Kuoppa on muodoltaan neliömäinen ja kooltaan noin 2 x 2 metriä. Osa alueen kuopista on mahdollisesti varsin moderneja.
metsakeskus.1000046151 580 Lähdekallio 10007 12001 13013 11006 27009 634023.00000000 6830593.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046151 Entinen pihapiiri, jonka rakennukset ovat sijainneet ympäristöä korkeamman mäen päällä ja ylärinteillä. Kohde koostuu seitsemästä rakennusjäännöksestä, jotka muodostavat päärakennusta lukuun ottamatta Lähdekallion tilan pihapiirin. Vanhimmat rakenteet vaikuttavat sijoittuvan mäen päälle. Maasto on osittain avokalliota. Tilan pellot levittäytyvät pihapiirin eteläpuolella.
metsakeskus.1000046157 416 Hatkansuo 10002 12016 13175 11006 27000 551362.00000000 6771623.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046157 Hatkansuon länsipuolella, etelään viettävässä rinteessä on iso matalavallinen tervahauta, joka on halkaisijaltaan n 15 m. Haudan halssi on kaakkoon. Inventointiajankohtana 2022 haudan ympäristö oli varttunutta männikköä kasvavaa ja melko avointa mäntykangasta.
metsakeskus.1000046158 148 Palsinoja länsi 10002 12016 13158 11006 27008 497978.00000000 7599067.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046158 Palsiojan länsipuolella noin kymmenen metrin etäisyydellä purosta rinteen terassilla sijaitsee kaksi kämpän jäännöstä. Kämpistä noin 20 metriä länteen on myös pajan jäänteet. Kämppä a erottuu runsaan varpukasvillisuuden seasta kohtuullisen selvästi. Kämpän reunat näkyvät maastossa kohoumina. Näkyviä puurakenteita ei enää ollut kämpästä jäljellä. Mitat 4,5 x 4,2 metriä. Suhteellisen hyväkuntoinen piisikivetys erottuu maastosta. Piisi on neliskanttinen ja sijaitsee kämpän luoteiskulmassa, mitat 1,4 x 1,5, korkeus 70 cm. Kämpän lounaiskulmasta noin neljän metrin päässä alkaa juoksutusoja, joka jatkuu terassin tasanteella seuraavalle kultakentälle. Juoksutusojan alkupään vieressä on puinen reen jalas. Kämppä b sijaitsee kämpästä a noin 20 metriä pohjoiseen. Se on kooltaan 8,2 m x 5,8 m. Rauniot ovat samalla joen yllä olevalla terassilla kuin kämppä a. Kämpän pohjoispuolella erottuu kellarikuoppa. Kämpän itäkulmalla suurehko piisikivetys erottuu hyvin maastosta. Piisikivetyksen koko on 2,3 x 2,4 metriä ja korkeus 1,60 metriä. Äskettäin kaatunut mänty kämpän pohjan päällä. Kämppien takaa kulkee kaksi pitkää juoksutusojaa, joista itäisempi kulkee kohti pohjoisessa olevia kaivantoja. Läntisempi kulkee allasrakennelmiin, joista jäänteenä niittymäinen kenttä vaaranrinteen itäpuolella. Pajan jäänteet sijaitsevat kahden juoksutusojan välissä noin 20 metriä kämpistä a ja b länteen. Kaakkois-kulmalla hirret vielä näkyvillä. Muutoin vahvasti sammaloitunut, mutta hirsien paikat vielä kumpuina erotettavissa. Ovi itään. Koko 3 x 3 metriä. Kämpät ovat todennäköisesti E. Björkmannin ja Korven valtaukselta vuodelta 1882.
metsakeskus.1000046159 148 Palsinoja itä 10007 12016 13158 11006 27009 498070.00000000 7598852.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046159 Huuhdontakenttä sijaitsee Palsinojan itärannalla. Siinä on havaittavissa useita kaivausalueita ja alueella on ollut toimintaa useaan otteeseen. Ympäristössä on kuivaa kangasmetsä, mäntyä, koivua ja varvikkoa. Huuhdontakentissä on vaihtelevasti kasvustoa, osin pelkkää sammalta, osin koivikkoa, heinää ja sammalta. Alueella on useita huuhdontakenttiä ja muita rakenteita. Huuhdontakentissä on kiviröykkiöitä kasamaisina harjanteina. Alueilla on myös kaivantoja ja huuhdontaojia. Alueella on yksi kaivoskuilu, jossa on vielä lahoavia puurakenteita jäljellä sekä useita koekuoppia. Yksi koekuopista on aiemmin tulkittu pyyntikuopaksi, mutta kuopat ovat jyrkkäreunaisia ja aivan kultakenttien vieressä. Alueella on myös rännipukkeja jonossa, sekä padon jäännös, niissä kummassakin on vielä joitain lahoavia puurakenteita jäljellä.
metsakeskus.1000046160 710 Brokarls kafvelbro 10001 12005 13069 11006 27000 311328.00000000 6656497.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046160 Nykyisen Storängsbäcken-nimisen puron kohdalle on Samuel Broteruksen vuoden 1703 karttaan (KA MHA U B16a:32/1-2) merkitty pitkä silta, joka on ylittänyt purolaakson matalimman kohdan. Brobyn vuoden 1728 kartan konseptiin (MMA Karjaa Ibh* 7:/- - 7) paikalle on merkitty "kafvelbro", jota pitkin Tammisaaresta Raaseporin kartanon kautta Fagervikin ruukille johtanut tie (nyk. Vanha Rannikkotie) on kulkenut. Brosundetin merenlahti on vielä 1700-luvulla yltänyt nykyistä pidemmälle sisämaahan päin, ja keskiajalla Storängsbäckenin alueella on vielä ollut kapeahko merenlahti. Lahden pohjoisrannalla sijaitseva Broby (Broo) mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1460-luvulla. Kylän nimi viittaa siihen, että läheisyydessä on ollut silta tai muu ylityspaikka. Vanha Rannikkotie kulkee paikalla nykyisin matalana penkereenä. Tien linjaus on pitkälti sama kuin 1700-luvun kartoilla, mutta purolaakson alimmalla kohdalla on voinut säästyä kapulasiltaan liittyviä rakenteita. Kohteen tarkempi määrittäminen edellyttää kaivaustutkimuksia.
metsakeskus.1000046161 740 Kynämäki 10002 12016 13175 11006 27000 611990.00000000 6875407.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046161 Noin 25 m Kuokkalantien pohjoispuolella halkaisijaltaan noin 10 m tervahauta, jonka neliskulmaisen, pohjois- ja länsiseinämiltään kivetyn keskussäiliökuopan koko 1 x 1 m ja syvyys hieman alle 2 m. Ympärillä on noin 3 m levyiset ja 0,5 m korkuiset vallit. Noin 50 m maantien eteläpuolella on mahdollisesti toinen, halkaisijaltaan noin 12-15 m tervahauta.
metsakeskus.1000046162 149 Orrberget 10002 12004 13054 11028 27000 334321.00000000 6663840.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046162 Orrbergetin laella olevalla kallionyppylällä sijaitsee matala, muodoltaan pyöreähkö kivilatomus, todennäköisesti hautaröykkiö. Latomus on halkaisijaltaan 5 metriä ja siinä on 1-2 kivikertaa. Todennäköisesti röykkiöstä peräisin olevia kiviä on sekä latomuksen ympärillä sekä kallionyppylän juurella.
metsakeskus.1000046162 149 Orrberget 10002 12004 13054 11033 27000 334321.00000000 6663840.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046162 Orrbergetin laella olevalla kallionyppylällä sijaitsee matala, muodoltaan pyöreähkö kivilatomus, todennäköisesti hautaröykkiö. Latomus on halkaisijaltaan 5 metriä ja siinä on 1-2 kivikertaa. Todennäköisesti röykkiöstä peräisin olevia kiviä on sekä latomuksen ympärillä sekä kallionyppylän juurella.
metsakeskus.1000046163 922 Kesti 10002 12002 13000 11033 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046163 Tarkastus 2021: Tarkastuksessa käytiin pienellä mäellä, josta oli löydetty ango. Mäki tai kumpare erottui ympäristöstä hyvin ja siellä oli useita kivikasoja sekä kuoppia, maaperä oli hienojakoista (hiekkaa). Kuudesta koekuopasta ei tullut löytöjä eikä maa ollut missään kovin selvästi värjäytynyttä. Kumpare kuului lammashakaan ja maanpinta oli paikoin hyvin kulunutta.
metsakeskus.1000046163 922 Kesti 10002 12008 13000 11033 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046163 Tarkastus 2021: Tarkastuksessa käytiin pienellä mäellä, josta oli löydetty ango. Mäki tai kumpare erottui ympäristöstä hyvin ja siellä oli useita kivikasoja sekä kuoppia, maaperä oli hienojakoista (hiekkaa). Kuudesta koekuopasta ei tullut löytöjä eikä maa ollut missään kovin selvästi värjäytynyttä. Kumpare kuului lammashakaan ja maanpinta oli paikoin hyvin kulunutta.
metsakeskus.1000046164 620 Suojala 10002 12016 13175 11006 27000 516649.00000000 7184273.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046164 Tervahauta, halkaisija noin 23 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000046166 925 Maaselänlampi 3 10002 12004 13051 11006 27000 493550.00000000 7101083.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046166 Rajamerkki sijaitsee Ison Maaselänlammen pohjoispuolisen kankaan lounaispäässä suon laidalla. Nelikulmainen kiveys on mitoiltaan 2 x 1,8 m. Korkeus on noin 30–40 cm suon pin-nasta. Rakenne on siis muita Maaselänlammen rajamerkkejä vaatimattomampi, mutta raja-merkiksi joka tapauksessa suurehko. Päällä olevaan kiveen on kaiverrettu kruunu sekä merkinnät ”N. 26”. Kivilatomus on hieman rikkoutunut mahdollisesti roudan vaikutuksesta. Linjoilta ei havaittu viisarikiviä. Rajamerkki ei osu minkään nykyisen rajan kulmaan. Piippolan (nyk. Pyhännän) pitäjänkar-tassa vuodelta 1846 tähän näyttää merkityn silloisten Piippolan, Iisalmen maalaiskunnan ja Paltamon pitäjien raja. Idästä tuleva rajalinja olisi siis jatkunut suoraan Ison Maaselänlam-men yli. Myös joissain vanhemmissa jakokartoissa voidaan tulkita rajan kääntyvän tämän rajamerkin kautta tai mahdollisesti vielä tätä etelämpää Maaselänjoen varresta tai luusuasta (Calonius 1825). Jälkimmäisellä tavalla raja on merkitty myös Iisalmen pitäjänkarttaan (1849). Nähtävästi raja on myöhemmin siirretty kulkemaan suoraan kohteiden Maaselänlampi ja Maaselänlampi 2 välille. Näin raja on merkitty Paltamon pitäjänkarttaan (1846) sekä Saares-mäen jakokarttaan vuodelta 1866. Kaikissa kolmessa pitäjänkartassa raja on siis merkitty hieman eri tavalla todennäköisesti johtuen eri ikäisistä pohjakartoista.
metsakeskus.1000046167 263 Honkavuori 10002 12004 13051 11006 27000 463790.00000000 7064359.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046167 Kiuruveden ja Pyhäjärven pitäjien välinen rajamerkki paikallistettiin pitäjänkartoilta. Kohde sijaitsee osin ojitetulla metsämaalla. Ympäristössä kasvaa koivua ja kuusta. Kyseessä on matala, suurin piirtein nelikulmainen kivilatomus. Sen ulkomitat ovat 2 x 2 m ja korkeus maanpinnasta noin 30 cm. Sammaleen peittämää kiveystä ei otettu esiin. Päällä on ta-vallinen kivinen rajapyykki, johon on hakattu kruunu ja numerot 1010. Rajapiste esiintyy isojakokartassa (Claudelin 1841), joten merkki on oletettavasti isojaon aikainen tai vanhempi, mutta tarkemmin sen ikää ei voi määrittää.
metsakeskus.1000046168 263 Miekkala 10007 12001 13014 11006 27008 465549.00000000 7055314.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046168 1840-luvun pitäjänkartalla alueelle on merkitty kuusi rakennusta ja pieniä peltoalueita. Asutuksen nimeksi on kirjattu Miekkala. Paikka on perimätiedon mukaan autioitunut 1800-luvulla, mutta rakennukset ja pellot on merkitty vielä 1892 mitattuun jakokarttaan (Myrberg 1892). Vuoden 1972 peruskartassa Miekkalan kohdalla on enää pieni avoin niittyalue. Kylän isojakokarttaa ei ollut käytettävissä, mutta muista jakokartoista voidaan päätellä, että kyseessä ei ole kantatila, vaan todennäköisesti torppa, joka on kuulunut Hilappa-nimiseen kantatilaan (Rn:o 3). Torpan ikää yritettiin selvittää Kiuruveden kirkonkirjoista ja lyhyesti myös läänintileistä, mutta tämä ei tuottanut tulosta, koska tavoitettuihin lähteisiin ei ollut merkitty torppien nimiä. Käytettävissä olevan tiedon perusteella asuinpaikkaa ei ole syytä pitää 1800-luvun alkupuolta vanhempana. Maastossa havaittiin pintapuolisella tarkastelussa yksi mahdollinen 6 x 3 m rakennuksen-pohja, jonka eteläpäädyssä oli suuri halkaisijaltaan 2–2,5 m kivikasa, mahdollisesti kiuas. Lähistöltä havaittiin lisäksi kaksi muuta rakennuksenpohjaa, joiden keskellä oli kuoppa. Kyse voisi olla esimerkiksi maakellareista. Näiden mitat olivat 4 x 4 m ja 4 x 2,5 m. Tien länsipuolelta havaittiin osittain täyttynyt kaivo tai vesikuoppa. Tätä on voitu käyttää vesipaikkana myös myöhemmin, sillä kohteen vieressä sijaitsee nykyisin retkeilykäyttöön tehty laavu. Alun perin kaivo on voinut olla torpan käytössä. Lisäksi ympäristöstä havaittiin neljä raivausröykkiötä. Rakenteita olisi mahdollisesti löydettävissä ympäristöstä myös lisää. Kohde on varsin hyvin säilynyt varhaisen autioitumisen ja syrjäisen sijaintinsa vuoksi. Joitain rakenteita on mahdollisesti jäänyt tien alle.
metsakeskus.1000046170 444 Hongisto mylly 10007 12016 13180 11006 27000 345185.00000000 6693008.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046170 Nykyisen Turuntien ja Vesikansantien risteyksessä, Vesikansantien eteläpuolella sijaitsevassa purolaaksossa sijaitseva Hongiston ja Koikkalan kylien myllyn paikka. Paikalle on merkitty mylly jo Hongiston ja Koikkalan karttaan vuodelta 1777 (KA MHA U B24:17/1-4) ja myllyn käyttö on jatkunut aina 1900-luvun alkuvuosikymmeniin saakka (isojaon järjestely 1914 (KA MHA U B24:17/9-18). Myllyn jäätyä käytöstä paikalla on ollut kalankasvattamo, jonka toiminta on loppunut 1950-/1960-luvuilla. Vanhojen ilmakuvien perusteella paikalla on ollut rakennuksia vielä vuonna 1937. Nykyisin purolaaksossa on nähtävissä massiivinen lohkokivinen rakennuksen (myllyn) perustus, Turuntien alittavan purouoman korkeimmalla kohdalla sijaitseva myllypato ja sen yläpuolinen patoallas, sekä myllyyn liittyviä rakenteita purouomassa. Myllyn perustuksen itäpuolella on matalampia rakennuksenperustuksia. Osa maastossa näkyvistä rakenteista voi olla peräisin 1900-lukua vanhemmista myllyistä. Kalankasvattamoon liittyvät rakenteet ovat todennäköisesti tuhonneet osan vanhemmista rakenteista.
metsakeskus.1000046171 297 Aarolansalmi 1 10002 12016 13154 11006 27000 558229.00000000 6971845.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046171 Kaksi kaskiröykkiötä, jotka sijaitsevat Kuopion Riistaveden Kipansalossa noin 100 m länteen Kipansalontiestä. Ympäristö on suhteellisen tasaista. Kohteen pohjois- ja itäpuolella levittäytyvän metsän iäksi on arvioitu noin 110 vuotta, etelä- ja länsipuolen metsä on nuorempaa. Vanhoissa kartoissa, pitäjänkartassa tai ilmakuvissa alueella ei näytä olevan peltoja. Kohde muodostuu kahdesta kiviröykkiöstä. Pohjoisempi röykkiö on paremmin säilynyt, eteläisemmän päälle on kaatunut puu. Molemmissa isomman maakiven päälle on kasattu pienenmpiä kiviä. Kivet ovat sammaloituneet. Röykkiöt sijaitsevat noin 13 m päässä toisistaan.
metsakeskus.1000046172 297 Aarolansalmi 2 10007 12001 13013 11006 27000 558215.00000000 6971704.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046172 Kuopion Riistaveden Kipansalon luonaisosassa on sijainnut Kivisalon nimellä tunnettu tila, jonka vanhan pihapiirin yli Kipansalontie ilneisesti kulkee. Kivisalo on kuulunut Ohtaanniemen kylään ja maakirjojen perusteella se on verolle pantu vuonna 1792. isojakokartan perusteella tilaa on ympäröinyt pelto, muuten alue on ollut metsämaata. Tila näkyy suunnilleen samankokoisena pitäjänkartalla mutta vuonna 1865 piirretyn kartan perustella tila on kasvanut, pellot ovat suuremmat ja vanhat metsämat on muutetu kaskimaiksi. Tilan pihapiirin eteläpuolelle on ilmeisesti rakennettu myös mylly. Vuoden 1971 peruskartalla tila näky vielä mutta vuoteen 1989 mennessä alueen läpi on rakennettu tie. Alueelta havaittiin yksi rakennuksen pohja ilmeisesti vanhan pihapiirin alueelta. Pohjan päällä on säilynyt vielä muutama hirsikerta. Rakennuksen pohja erottuu maastosta ympäristöä korkeampana kohoumana ja se oli tarkastushetkellä tiheän aluskasvillisuuden peitossa. Kooltaan kohde on noin 4 x 4 m. Luoteiskulman nurkkasalvokset olivat vielä tarkastetavissa ja hirret vaikuttavat pelkkahirsiltä, joissa on yksinkertainen koirankaulasalvos (?). Rakennuksen pohja on todennäköisesti vanhaan pihapiiriin kuuluva ulkorakennus. Muita rakennuksen pohjia ei alueella tarkastushetkellä havaittu.
metsakeskus.1000046173 297 Kumpuniemi 10007 12009 13094 11006 27008 558234.00000000 6971611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046173 Kuopion Riistaveden Kipansalon luoteisosassa sijaitsee kuusi rakenteetonta maakuoppaa. Kuopat ovat karkeasti rivissä luode-kaakkosuuntaisesti niin, että luoteisin kuoppa on alimpana rinteessä, seuraavat kaksi hieman ylempänä ja kolme kaakonpuoleista kuoppaa rinteessä tasanteen päällä. Kolmessa rinnekuopassa on kaikissa aukot alarinteen puolella kohti lounasta. Tasanteen päällä olevissa kuopissa ei vastaavia havaittu. Kuopat ovat kooltaan noin 2 x 2 m. Valleja tai tuhkaa ei havaittu. Kohde on mahdollisesti maakellari tai muut säilytyskuopat. Alueella on 1800-luvulla ollut mylly, jonka vuoksi säilytystiloja on mahdollisesti pitänyt olla näin monta. Kipansalontie kulkee noin 40 m kohteen luoteispuolella. Maasto viettää melko jyrkästi lounaaseen. Ympäristö on lehtomaista vanhaa metsälaidunta, puusto on arvioitu noin 90 vuotiaaksi.
metsakeskus.1000046174 204 Hyvärilä 1 10007 12009 13094 11006 27000 592344.00000000 6987448.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046174 Hyvärilän laitumet-perinnebiotooppialueella havaittiin peltosaarekkeessa maahan kaivettu kuoppa. Kuoppa on pyöreä, ilmeisesti rakenteeton ja jyrkkäseinäinen, kooltaan se noin 2 x 2 m ja syvyyttä sillä on noin 1,8 m. Kuoppaa ympäröi noin 1,5 m leveät matalat maavallit ja sen pohjoispuolella heti kuopan reunalla on peltoröykkiöltä vaikuttava kivikasa. Kohdetta on vaikea havainnoida sillä sen päällä kasvaa matalaoksainen suuri kuusi ja se on aidattu. Kohde on mahdollisesti vanha kellari.
metsakeskus.1000046175 204 Hyvärilä 2 10007 12004 13045 11006 27000 592384.00000000 6987132.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046175 Kiviaita Hyväriläntilan peltojen ympärillä reunustaen tilan vanhoja peltoja. Kohde koostuu kahdesta osasta muuraamatonta ladottua kiviaitaa. Rakennuskivet on todennäköisesti saatu viereisten peltojen raivauksesta. Aidan pohjoisosalla, Kokantien pohjoispuolella on mittaa noin 55 m ja eteläosan karkeasti J-muotoisella pätkällä Kokantien eteläpuolella noin 250 m. Leveyttä aidalla on noin 1,5 m. Rakenne on sammaloitunut. Erityisesti aidan eteläosassa on nähtävissä, että vanhempaa aitaa vasten on jossain vaiheessa kasattu uudempaa peltoröykkiötä niin, että aitarakenne jää melkein uudemman röykkiön alle piiloon.
metsakeskus.1000046176 204 Hyvärilä 3 10007 12009 13094 11006 27000 592504.00000000 6987509.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046176 Kaavin Hyvärilän tilan koillispuolella, metsittyneen kukkulan harjalla havaittiin soikea maahan kaivettu kuoppa lähellä pienen kukkulan korkeinta kohtaa. Kooltaan kuoppa on noin 2 x 1,5 m ja syvyyttä sillä on noin 0,7 m. Sijainniltaan kohde on hieman samanlainen kuin länsipuolella peltoalueen keskellä sijaitseva Hyvärilä 1 maakuoppa. Kohde on mahdollisesti vanha maakellarin paikka.
metsakeskus.1000046178 204 Riihikallio 1 10007 12009 13094 11006 27009 592131.00000000 6987305.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046178 Hyvärilän tilan luoteispuolella Riihikallion alarinteellä sijaitsee pyöreähkö rakenteeton maakuoppa. Kuopalla on kokoa noin 2 x 2 m ja syvyys noin 0,6 m. Valleja ei havaittu. Kohteen tarkastelua vaikeutti sen päälle kaadettu puu. Kohteen eteläpuolella on vanhoja metsittyneitä peltoja ja niihin liittyviä raivausröykkiöitä. Ympärillä on kuusivoittoista sekametsää. Kohde liittyy mahdollisesti paikalla olleeseen rakennukseen, joka näkyy vuoden 1940 ilmakuvassa. Kyseessä lienee ollut Hyvärilän ulkorakennus, mahdollisesti lato.
metsakeskus.1000046179 204 Riihikallio 2 10002 12016 13154 11006 27000 592118.00000000 6987347.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046179 Hyvärilän tilan länsipuolella Riihikallion alarinteellä on neliöksi ladottu matala kiviröykkiö, jolla on kokoa noin 1,5 x 1,8 m. Koko rakenne on paksun sammalen peitossa. Kohde on todennäköisesti kaskiröykkiö. Muut Hyvärilän alueella havaitut raivausröykkiöt liittyvät vanhoihin peltoihin.
metsakeskus.1000046180 204 Riihikallio 3 10002 12016 13166 11006 27000 592128.00000000 6987384.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046180 Hyvärilän länsipuolella Riihikallion pohjoispuolella pohjoiseen nousevalla rinteellä on hautamainen maakuoppa, jolla on kokoa noin 2 x 0,8 m. Kuoppa on suunnassa luode-kaakko. Valleja ei havaittu.
metsakeskus.1000046187 785 Korpelanlantto 3 10002 12016 13172 11006 27000 488450.00000000 7149987.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046187 Yksityisilmoitus mahdollisesta raudanvalmistuspaikasta. Kohteessa on kaksi kuoppaa, jotka ovat kootaan noin 1 x 2 metriä ja 1 x 1 metriä. Kuoppien välissä on valli. Pienempi kuopista on siirtolohkareen vieressä. Kuopista ja etenkin niiden välisestä vallista löytyy runsaasti rautakuonaa. Yksittäisiä rautakuonan kappaleita löytyy jopa 30 metrin etäisyydeltä. 2023: Alueella tavattiin kaksi kuoppaa, jotka sijaitsevat toisiinsa nähden koillinen-kaakko -suuntaisesti. Kuoppien välissä on noin 2,5 metriä leveä ja 3 metriä pitkä valli/kumpu. Kaakkoispuoleinen kuoppa (kuoppa 1) on kooltaan 2 x 2 metriä ja se on 40 cm syvä. Kuopan reunat ovat loivat, ja pohja on melko tasainen. Kuoppa sijaitsee suuren siirtolohkareen vieressä. Kuopalla ei ole havaittavissa vallia lukuun ottamatta kuoppien välissä olevaa vallia. Kuopan sisäreunalla kasvaa suuri mänty. Lounaispuoleinen kuoppa (kuoppa 2) on kooltaan noin 3,3 x 2,2 metriä ja se on 40-60 cm syvä. Kuopan ympärillä on havaittavissa valli, joka on noin 2,5 m leveä. Vallin kanssa kuoppa on noin 7 x 6 metrin kokoinen. Kuoppa on hieman suorakaiteen muotoinen, sen reunat ovat loivat ja pohja on pyöreähkö. Alueella havaittiin palanutta kiveä ja kuonaa.
metsakeskus.1000046188 297 Pieksänkoski 10007 12016 13180 11006 27008 547168.00000000 6996069.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046188 Kuopion Nilsiän Pieksänkosken alueella on säilynyt 1800-1900- lukujen mylly- ja sahatoimintaan liittyviä rakenteita. Varhaisin tieto alueen myllytoiminnasta on 1776 isojakokartalle merkitty myllynpaikka. 1700- luvun myllytoiminnan rakenteita ei havaittu vuoden 2021 inventoinnissa. Kosken etelärannalla, hieman itään 1700 -luvun myllynpaikasta, on toiminut mylly 1800- luvun alkupuolelta aina 1940- luvulle saakka. Myllytoiminnan lisäksi etelärannalla on ollut myös sahatoimintaa vuodesta 1916 tai 1917 lähtien. Kosken pohjoisrannalle on saatu myllylupa vuonna 1871 ja toiminta laajeni myös sahatoimintaan (raamisaha) vuonna 1896. Vuonna 1914 näiden yhteyteen rakennettiin vesivoimaa hyödyntävä sähkölaitos. Vesivoimalla toimivien laitosten toiminta lakkasi pohjoisrannalla joskus 1950- luvulla. Pohjois- ja etelärantojen vesivoimalaitokset ovat käyttäneet yhteistä patoa. Alueen nykyinen pato on rakennettu vuonna 1991 1900- luvun taitteessa rakennetun padon paikalle. Jokiuomassa on ollut myös uittorakenteita, jotka on purettu pois 1900- luvun kuluessa.
metsakeskus.1000046188 297 Pieksänkoski 10007 12015 13147 11006 27008 547168.00000000 6996069.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046188 Kuopion Nilsiän Pieksänkosken alueella on säilynyt 1800-1900- lukujen mylly- ja sahatoimintaan liittyviä rakenteita. Varhaisin tieto alueen myllytoiminnasta on 1776 isojakokartalle merkitty myllynpaikka. 1700- luvun myllytoiminnan rakenteita ei havaittu vuoden 2021 inventoinnissa. Kosken etelärannalla, hieman itään 1700 -luvun myllynpaikasta, on toiminut mylly 1800- luvun alkupuolelta aina 1940- luvulle saakka. Myllytoiminnan lisäksi etelärannalla on ollut myös sahatoimintaa vuodesta 1916 tai 1917 lähtien. Kosken pohjoisrannalle on saatu myllylupa vuonna 1871 ja toiminta laajeni myös sahatoimintaan (raamisaha) vuonna 1896. Vuonna 1914 näiden yhteyteen rakennettiin vesivoimaa hyödyntävä sähkölaitos. Vesivoimalla toimivien laitosten toiminta lakkasi pohjoisrannalla joskus 1950- luvulla. Pohjois- ja etelärantojen vesivoimalaitokset ovat käyttäneet yhteistä patoa. Alueen nykyinen pato on rakennettu vuonna 1991 1900- luvun taitteessa rakennetun padon paikalle. Jokiuomassa on ollut myös uittorakenteita, jotka on purettu pois 1900- luvun kuluessa.
metsakeskus.1000046189 785 Syrjävaara 10001 12016 13175 11006 27000 487011.00000000 7166891.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046189 Lidarissa näkyvä tervahauta, josta on tehty kohde-ilppari ilmoitus yksityishenkilön toimesta. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 15 metriä ja sen keskuskuopan syvyys on noin 1 metri. Tervahaudan halssi on selkeä maastossa. Tervahaudan länsipuoli on paikoin vaurioitunut metsänhoitotöissä mätästyksen tai muun koneellisen uudistamisen yhteydessä. Maan muokkaaminen on tuonut hiiltä näkyviin. Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta.
metsakeskus.1000046190 785 Hautamaa 10001 12016 13175 11006 27000 496489.00000000 7172168.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046190 Lidarissa erottuva tervahauta, josta on tehty kohde-ilppari-ilmoitus yksityishenkilön toimesta. Tervahaudan halkaisija on noin 12 metriä ja syvyys 1-1,5 metriä. Tervahauta on vaurioitunut kolmesta kohtaa, sillä sen yli on ajettu metsäauralla. Aurausjäljet ovat kasvaneet umpeen. Kohdetta ei ole tarkastettu arkeologin toimesta.
metsakeskus.1000046191 889 Hoikkamaa 10002 12016 13175 11006 27000 493689.00000000 7190067.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046191 Yli-Utoksentien ja nimettömän metsäautotien risteyksen itäpuolella sijaitseva tervahauta on halkaisijaltaan noin 12 metriä. Tervahaudan pohja on hyvin tasainen, eikä sillä erotu selvää kuoppaa. Tervahaudan vallin leveys on noin 2 metriä. Sen syvyys on vain noin 0,3–0,5 metriä vallin yläreunasta mitattuna. Tervahaudan halssia ei erottanut selvästi maastossa. Tervahaudan vallissa on aukot sekä idässä että lounaassa, joista toinen voi olla halssiaukko. Tervahaudan vallin päältä otetusta maaperäkairauksesta havaittiin musta noensekainen maakerros. Tervahaudan päällä kasvaa kuusia, koivuja sekä pajukkoa. Puita ja pajukkoa on niin tiheästi, että ne vaikeuttivat tervahaudan havainnointia.
metsakeskus.1000046192 889 Tornikangas 10002 12004 13048 11002 27000 497107.00000000 7185365.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046192 Kallion päälle on kasattu kivinen kehä tai valli, joka on pyöreän muotoinen ja halkaisijaltaan noin 3 metriä. Se on tehty luontaiseen kalliopainaumaan. Vallissa on päällekkäin 1–4 kivikerrosta. Vallissa on aukko etelään. Kehän keskellä on vettä. Kivivallin korkeus veden pinnasta on noin 0,5 metriä. Ympäristö alueella on kalliota sekä kivistä mäntymetsää, jossa kasvaa hieman nuoria lehtipuita. Kyseessä on todennäköisesti jokin metsästykseen liittyvä suojarakennelma. Kivivallin tarkempaa funktiota tai ajoitusta ei inventoinnin yhteydessä voinut selvittää.
metsakeskus.1000046193 785 Ukonpuronkorpi 10002 12016 13175 11006 27000 507316.00000000 7173077.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046193 Heinäahontiestä noin 210 metriä etelään ja Tervalammesta noin 400 metriä itään sijaitsevan laakean tervahaudan halkaisija on noin 24 metriä. Tervahaudan vallin leveys on noin 4 metriä. Keskuskuopan syvyys on noin 1,3 metriä. Tervahaudan koillisvalli on hieman vaurioitunut. Sen päältä on ajettu metsäkoneella, jonka renkaanjäljet ovat vielä nähtävissä. Halssi aukeaa koilliseen. Halssiura on noin 5 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja 1 metrin syvä. Halssikin on hieman vaurioitunut metsäkoneella ajettaessa. Tervahaudan pohjalta otetusta maaperäkairasta havaittiin mustaa noensekaista maata. Tervahaudan päällä kasvaa nuoria mäntyjä, kuusia ja koivuja sekä katajaa ja pajukkoa. Tervahauta on merkitty maastokartalle.
metsakeskus.1000046194 785 Holtto 10002 12016 13175 11006 27000 510145.00000000 7171633.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046194 Tervajoen etelätörmällä, Holttossa sijaitsee kaksi tervahautaa sekä kaksi hiilihautaa. Niiden tarkemmat tiedot on eritelty alakohteissa. Tervahaudat 1 ja 2 sijaitsevat noin 50 metrin etäisyydellä toisistaan. Tervahaudat on myös merkitty peruskartalle. Hiilihaudat ovat kooltaan 1,5 x 0,5 ja 3 x 3 metrin kokoisia kuoppajäänteitä, jotka sijaitsevat Tervajoen länsitörmällä, tervahaudoista noin 12-13 metrin etäisyydellä.
metsakeskus.1000046194 785 Holtto 10002 12016 13151 11006 27000 510145.00000000 7171633.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046194 Tervajoen etelätörmällä, Holttossa sijaitsee kaksi tervahautaa sekä kaksi hiilihautaa. Niiden tarkemmat tiedot on eritelty alakohteissa. Tervahaudat 1 ja 2 sijaitsevat noin 50 metrin etäisyydellä toisistaan. Tervahaudat on myös merkitty peruskartalle. Hiilihaudat ovat kooltaan 1,5 x 0,5 ja 3 x 3 metrin kokoisia kuoppajäänteitä, jotka sijaitsevat Tervajoen länsitörmällä, tervahaudoista noin 12-13 metrin etäisyydellä.
metsakeskus.1000046196 785 Puntarilampi 10002 12016 13175 11006 27000 509234.00000000 7166163.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046196 Tervahauta sijaitsee Puntarilammen itärannalla. Sen halkaisija on noin 16 metriä. Reunavalli erottuu selkeästi noin metrin korkuisena rakenteena etelän ja lounaan puolella, kun taas pohjoisesta tarkasteltaessa se on vain muutamia kymmeniä senttejä korkea. Tervahaudan noin 7 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja noin metrin syvyinen halssi suuntautuu lounaaseen lammen suuntaan. Paikalla kasvaa kuusivaltaista sekametsää. Tervahaudan pohjoispuolella on hiljan tehty metsänraivausta.
metsakeskus.1000046197 934 Koskelan mylly 10007 12016 13180 11042 27000 345542.00000000 7003080.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046197 Inventointi 1995: Mylly sijaitsee Vimpelin kirkolta Paalijärvelle ja Koivunevalie vievän tien varressa, Savonjoen ylittävän sillan kupeessa. Myllystä on jäljellä osittain romahtanut hirsistä salvottu, joentörmään rakennettu myllyrakennus ja myllyn alle vettä johtanut ränni. Ränni on osittain peittynyt kasveihin ja joen tuomaan hiekkaan. Rännin seinämät on ladottu kivistä ja sen yläjuoksun puoleista suuta on vahvistettu betonista tehdyllä valulla. Tarkastushetkellä 21.9.1995 vesi oli joessa matalalla ja joen pohjassa näkyi mahdollisen patolaitteen jäänteenä joen poikki kulkeva hirsiarkkurakenne. Arpalan talosta (myllyä vastapäätä, joen toisella puolella) tiedettiin kertoa myllyä viimeksi kunnostetun ja käytetyn 1930-luvulla. Kerrotun mukaan myllyyn oli hankittu liian suuri ratas jonka pyörittämiseen ei joessa ollut vesi riittänytkään. Mylly lienee jäänyt tyhjilleen vuonna 1936 tai 1937, tulvan vaurioitettua ratasta. Myllyn paikka on ikimuistoinen, eikä myllytoiminnan alkamisesta osattu kertoa tarkemmin.
metsakeskus.1000046200 934 Vesterpakan mylly 10007 12016 13180 11042 27000 352512.00000000 7007218.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046200 Vanha Vesterpakan myllyn paikka on Poikkijoessa, Vesterpakan tilan kohdalla. Paikallisen informantin mukaan mylly on aikanaan hävinnyt kevättulvien mukana. Paikalla on näkyvissä enää joen viereen kaivettu vesiränni.
metsakeskus.1000046202 934 Myllykoski 10007 12016 13180 11042 27000 341620.00000000 7006644.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046202 Inventointi 1995: Mäkisen talon kohdalla näyttää olevan jäänteitä myllyn juoksutusojasta. Paikka sijaitsee Savonjoen varressa satakunta metriä yläjuoksulle Koskelasta tulevan maantien sillalta. Kohdetta ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046204 761 Yli-Korpilo 10002 12001 13007 11006 27000 299135.00000000 6730496.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046204 Historiallisen ajan autioitunut kylätontti.
metsakeskus.1000046205 761 Kökkö 10002 12001 13007 11006 27000 298388.00000000 6730862.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046205 Historiallisen ajan autioitunut kylätontti.
metsakeskus.1000046206 908 Kirjaslampi 4 10002 12016 13180 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046206 Kuivuneen uoman rannalla on tasainen alue, jossa on useita lohkottuja kiviä. Todennäköinen myllyn paikka.
metsakeskus.1000046207 791 Puolivälinkangas 10007 12016 13175 11006 27000 441622.00000000 7120672.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046207 Paikalla on ollut tervahauta, joka on tutkittu arkeologisin kaivauksin ennen soranottoa vuonna 1986. Tervahauta sijoittui kuivalle kankaalle, pienelle mäenkumpareelle. Hauta oli ennen tutkimusta noin 6 m halkaisijaltaan ja sen syvyys oli enimmillään 1,5 m, keskimäärin 0,95 m ja vähimmillään noin 0,30 metriä. Haudassa oli palle, jonka korkeus vaihteli siten, että se oli lännen puolella korkeimmillaan. Penkassa oli myös aukko, jossa maanpinnan taso oli matalammalla. Kaivauksissa ei havaittu selvästi erottuvia merkkejä puisesta halssirakenteesta, vaan vain matala, noin 10 metriä pitkä ojanne mitattuna haudan keskustasta. Ojakaivanteen tulkittiin toimineen tervanlaskupaikkana ja kulkureittinä sille. Maakerrostumat olivat paikoin vahvan nokisia ja hiilistä. Lisäksi löydettiin kovaksi tiivistynyt ja palanut savikerros haudan pohjalla sekä männyn kaarnalevyjen jäänteitä. Haudan pohjalta löytyi hiiltyneitä, ladottuja tervaksen kappaleita, jotka oli säännöllisesti ladottu. Lisäksi löydettiin selkeä tervan talteenottojärjestelmä ränneineen ja kaukaloineen. Tuotantomääräksi arvioitiin noin 25 tynnyriä. Ajoituksen osalta jäännöksen arvioitiin olleen 1700-lukua nuoremmalta ajalta. Kohteesta oli otettu myös C-14 ja dendrokronologiset näytteet. Näiden analyysituloksista ei ole ilmeisesti tarkempaa tietoa. Kohde on 1900-luvun peruskarttojen ja vuoden 2022 maastokartan vertailun sekä tutkimusraportin antaman tiedon perusteella tuhoutunut myöhemmin soranotossa.
metsakeskus.1000046209 105 Löytöjoki 10007 12015 13144 11006 27009 572626.00000000 7186752.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046209 Löytöjoen tehdas sijaitsee noin 2 km Hallan talon pihalla sijaitsevalta Jääkärien muistomerkiltä pohjoiskoilliseen. Kohde on itään virtaavan Löytöjoen pohjoisrannalla. Hyrynsalmella toimineet J. A. Heikkisen eli Hallan Ukon terva- ja tärpättitehtaat ovat merkittävä osa suomalaisen ja kainuulaisen tervatuotannon historiaa. Niistä on säilynyt ainoana kokonaisuutena Löytöjoen terva- ja tärpättitehdas, joka oli toiminnassa vuosina 1924-39. Kohde koostuu lähinnä tuotantolaitteiden raunioista, rakenteiden jäännöksistä sekä tehtaan toiminnan ohessa syntyneistä kuopista ja kasoista. Kohde dokumentoitiin vuonna 1997 ja siellä tehtiin kaivaustutkimuksia vuonna 1998. Kaivaustutkimukset kohdistuivat alueella kohdistuneet liuskekivistä, savilaastista ja suurista lähinnä patamaisista metalliosista muodostuvaan retorttiuuniin sekä liuskekivistä ja savilaastista muurattuun tärpättitislaamoon. Kohteen restaurointityöt käynnistyivät 2000 ja niissä suojattiin arkeologisissa kaivauksissa paljastetun rakenteet. Restaurointihankkeen keskeisin tavoite oli vanhan tehdasraunion säilymisen turvaaminen ja sen toiminnan havainnollistaminen. Restaurointityöt aloitettiin raivaamalla raunioiden ympäristöä kasvillisuudesta. Osittain sortuneita kivilatomuksia vahvistettiin ja tuettiin alkuperäisillä menetelmillä. Tervaretortin eli -tehtaan sekä tärpättitehtaan raunioiden päälle rakennettiin suojakatokset estämään rakenteiden vaurioituminen ja rapautumisen jatkuminen. Kaivausten yhteydessä dokumentointiin myös Löytöjoen tehdasta edeltänyt, vuonna 1918 perustettu Pahalammin terva- ja tärpättitehdas, Pahalammin tehtaan jäännökset sijaitsevat noin 800 metriä Hallan talon pihalla olevasta jääkärien muistomerkistä länteen.
metsakeskus.1000046212 105 Pahalampi 10007 12015 13144 11006 27009 572721.00000000 7184847.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046212 Pahalammin tehtaan jäännökset sijaitsevat noin 800 metriä Hallan talon pihalla olevasta jääkärien muistomerkistä länteen. Tehdas on sijainnut loivasti länteen viettävässä, sekametsää kasvavassa rinteessä noin 200 metriä Pahalammesta itään. Tehtaaseen kuului luonnonkivestä muurattu retorttiuuni jäähdytinlaitteineen sekä tärpättitislaamo. Valokuvien perusteella alueella sijaitsi myös yksinkertainen nostolaite, vaatimaton hirsikämppä ja puinen vesikouru. Maastossa tehtaan rakenteet erottuvat matalina maakumpuina ja vähäisinä, sammaloituneina raunioina. Selkeimmin on nähtävissä epämääräisen ympyrän muotoinen retorttiuuninjäännös ja sen eteläpuolella oleva jäähdyttimeen liittyvä syvennys. Syvennyksen länsipuolella on tehtaan toimiessa syntynyt hiilikasa. Retorttiuunin jäännöksissä, jäähdytinsyvennyksen pohjoispäässä on kivirakenne, joka saattaa liittyä uunin tervanlaskuaukkoon. Retorttiuunista noin kolme metriä länteen sijaitsee sammaloitunut ja osittain rauennut kivilatomus. Siinä ei ole päällepäin havaittavia rakenteita tai käytöstä kertovia merkkejä. Latomuksen länsipuolella on suorankulman muodostava kivirakenne, joka liittyy paikalla sijainneeseen hirsikämppään. Näyttää siltä, että Pahalammin tehdasalueelta on haettu hiiliä myös tehtaan lopettamisen jälkeen. Löytöjoen terva- ja tärpättitehdasta edeltänyt Pahalammin terva- ja tärpättitehdas perustettiin vuonna 1918. Vuonna 1924 tehdas siirrettiin Löytöjoen rannalta hankitulle vuokramaalle. Pahalammen tehtaan sijainti oli sen toiminnan kannalta huono, esimerkiksi veden saanti aiheutti ongelmia. HUOM: kohteen tarkka sijainti ei ollut rekisteriinvientihetkellä tiedossa ja sille tehty aluerajaus on todennäköisesti liian suuri (kohdetta koskevan raportin sijainti ja laajuustietoa on hieman epämääräinen).
metsakeskus.1000046215 257 Leivosböle Teir 10001 12001 13007 11006 27000 362044.00000000 6676661.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046215 Keskiaikainen Leivosbölen eli Leivolan kylä kuului Espoon hallintopitäjään, vaikka kirkollisesti oli osa Kirkkonummea. Kylässä oli vuonna 1540 kolme taloa, jotka liitettiin 1800-luvun lopulla naapurikylässä olleeseen Oitbackan suurtilaan. Kylän kolme taloa olivat nauhamaisesti omilla tonteillaan harjun ja pellon välissä. Peltoaukea ja harju hallitsevat yhä maisemaa. Itäisimmän, eli Teirin talon tonttimaa on vuoden 1781 kartan (KA MHA U B21:9/1-4) perusteella sijainnut nykyisen Terbackenin eteläreunalla. Alueella on vuonna 2007 tehdyn inventoinnin perusteella todennäköisesti 1800-luvun rakennusten perustuksia. Teirin tontin pohjoispuolella on tieraunio, joka on syntynyt kun Espoosta Vihtiin vievän tien linjaus on siirretty harjun pohjoispuolelle (ks. v. 1869 isojakokartta KA MHA U B21:9/6-8).
metsakeskus.1000046216 257 Leivosböle Peij 10001 12001 13007 11006 27000 361798.00000000 6676663.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046216 Keskiaikainen Leivosbölen eli Leivolan kylä kuului Espoon hallintopitäjään, vaikka kirkollisesti oli osa Kirkkonummea. Kylässä oli vuonna 1540 kolme taloa, jotka liitettiin 1800-luvun lopulla naapurikylässä olleeseen Oitbackan suurtilaan. Kylän kolme taloa olivat nauhamaisesti omilla tonteillaan harjun ja pellon välissä. Peltoaukea ja harju hallitsevat yhä maisemaa. Keskimmäisen, eli Peijn talon tonttimaa on vuoden 1781 kartan (KA MHA U B21:9/1-4) perusteella sijainnut nykyisinkin asutun Pejn talon tonttimaan itäosassa. Kohteen sijainti on suuntaa antava ja kohteen tarkempi selvittäminen vaatii maastotutkimuksia.
metsakeskus.1000046218 445 Björkö Södergrannas 10007 12001 13007 11006 27000 203403.00000000 6653323.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046218 Paikalla sijainnut isojakokartan mukaan kylätontti sekä useita siihen liittyviä rakennuksia. Karta öfver Björkö Utskär bys alla egor af Korpo socken, Wirmo härad och Åbo och Björneborgs län. Egorna affattade och storskiftade åren 1898-1899 af vicelandtmätaren K. A. Rehnberg genom P. von Nandelstadh, auskultant.
metsakeskus.1000046220 853 Haaganmäki 10002 12004 13054 11028 27000 244906.00000000 6714001.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046220 Haagan kylässä, mäkialueen korkeimmalla kohdalla sijaitseva 9 x 7 metrin kokoinen röykkiö. Röykkiö on matala ja sen kivet ovat levinneet. Ajoitus perustuu sijantikorkeuteen.
metsakeskus.1000046221 423 Kukkarkoski 4 10007 12009 13094 11006 27000 251036.00000000 6722101.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046221 Vuoden 2022 inventoinnissa löytyi Kukkarkosken alajuoksulta, noin 15 metriä joesta, Aurajoen itärannan jyrkästä rinteestä kuoppa, jonka koko on noin 1,5 x 2 metriä. Kuopan syvyys ylärinteen puolelta on yli kaksi metriä ja alarinteessä on vallia, jonka kohdalla kuopan syvyys on noin metri. Kuoppaan johtaa kapea käytävä rinteen suuntaisesti etelästä. Vastaavanlaisia kuoppia löytyi myös joen vastarannalta (Nautela 3). Kyseessä lienee maatalouteen tai kalastukseen liittyvä varastokuoppa.
metsakeskus.1000046223 423 Nautela 2 10007 12009 13094 11006 27000 250703.00000000 6721800.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046223 Vuoden 2022 inventoinnissa löytyi Nautelan kartanosta noin 250 metriä pohjoiseen kuoppia ja kaivantoja, jotka todennäköisimmin liittyvät Nautelan kartanon toimintaan historiallisella ajalla. Yksi kaivannoista on suorakaiteen muotoinen, kooltaan noin 6 x 10 metriä, sitä kiertävät kiven ja maansekaiset vallit. Syvyyttä kaivannolla on 0,5–1 metriä vallin yläreunasta mitattuna. Säännöllisen muotonsa perusteella kaivanto vaikuttaa rakennuksen pohjalta, mutta mitään rakennusta ei ole merkitty historiallisiin karttoihin tai 1900-luvun peruskarttoihin tälle kohdalle. Kaivannon eteläpuolella on lisäksi epämääräisiä kaivantoja, jotka ehkä liittyvät hiekanottoon. Yllä mainitusta rakenteesta noin 30 metriä länteen sijaitsee maakellarin jäännös, jonka länsipuolella olevassa rinteessä on useita kuoppia. Näiden funktio on epävarma, ne voivat liittyä maa-aineksen ottoon.
metsakeskus.1000046224 423 Nautela 3 10007 12009 13094 11006 27000 250939.00000000 6722094.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046224 Vuoden 2022 inventoinnissa löytyi Aurajoen länsirannalta jokeen laskevasta rinteestä kaksi kuoppajäännöstä noin 20 metrin etäisyydellä toisistaan. Pohjoisempi kuoppa on halkaisijaltaan noin 3 metriä, syvyys alarinteen puolella noin puoli metriä ja ylärinteen puolella pari metriä. Kuoppaan johtaa kapea, rinteen suuntainen, käytävä etelästä. Kyseessä lienee varasto tai säilytyskuoppa, johon on voinut liittyä puisia rakenteita, jotka ovat myöhemmin maatuneet. Kuoppa liittynee maatalouteen tai joessa tapahtuneeseen kalastukseen.
metsakeskus.1000046225 423 Nautelankoski 10007 12016 13180 11006 27000 250942.00000000 6722326.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046225 Nautelankoskessa on ollut mylly jo keskiajalla, sillä kirjallisia mainintoja on vuosilta 1421 ja 1455. Nykyisen myllyn paikalla on ollut mylly ilmeisesti 1580-luvulta lähtien, jolloin Nautelankosken mylly eli Knaapin mylly mainitaan myllyveroluettelossa. Nykyisen myllyn on rakennuttanut Nautelan kartanon omistaja Ernst Gustaf Willebrandt vuonna 1806 tai 1807. Mylly lopetti toimintansa 1960-luvulla. 1890-luvulla myllyn yhteyteen rakennettiin myös saha, jonka kivisiä ja betonisia perustuksia on maastossa myllyn eteläpuolella. Sahan perustusten itäpuolella aivan joen rannassa on rakennuksen perusta ja tiilestä muuratun uunin jäännökset, rakennus lienee 1800-luvun lopun/1900-luvun alun peruja. Myllyn pato on todennäköisesti sijainnut myös pitkään samalla paikalla. Pato on rakennettu luonnonkivistä, sillä on pituutta 25 metriä, leveyttä 4 metriä ja korkeimmillaan se on noin pari metriä. Patoaltaan reuna on myös tehty luonnonkivistä, se ulottuu kosken poikki noin 35 metrin matkan. Lauri Nautelan museon itäpuolella on rakennuksen jäännös (ks. alakohde ison rakennuksen perustus).
metsakeskus.1000046226 423 Nautelanuoma 10007 12005 13070 11006 27000 250636.00000000 6721967.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046226 Aurajoen länsipuolella, Aurajokeen laskevassa uomassa Nautelan kartanon mailla, noin 400 metriä kartanosta pohjoiseen. Uoma on melko syvä, korkeuseroa pohjoispuolella olevan pellon reunaan on noin 8–9 metriä. Uoman eteläpuolella korkeuseroa on pari metriä vähemmän, alue sillä puolella on metsää. Uomassa virtaa noin metrin levyinen kapea puro, jonka molemmin puolin on tehty sillan maatuet, jotka koostuvat uoman vieressä isoista rinnakkain asetuista ja päällekkäin ladotuista kivistä, isoimmat kivet ovat halkaisijaltaan noin 70 cm ja rakenteen leveys noin kolme metriä. Kivet liittyvät maapenkereeseen, joka on korkeimmillaan noin 1,5 metriä puron tuntumassa ja noin 10 metriä leveä, ja madaltuu sulautuen rinteen yläosassa maastoon noin 40 metrin päässä purosta sen pohjoispuolella ja noin 10 metriä sen eteläpuolella. Silta on ilmeisesti rakennettu oikotieksi ja helpottamaan kulkua Nautelan kartanon ja sen pohjoispuolisten peltojen välillä 1800-luvun puolen välin paikkeilla. 1700-luvun isojakokartassa tai vuoden 1845 pitäjänkartassa uoman poikki ei mene uraa, mutta Senaatinkartastoon vuodelta 1880 se on merkitty.
metsakeskus.1000046227 562 Laasolantie 10001 12009 13092 11002 27000 362863.00000000 6842125.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046227 Laasolantien lounaisreunassa sijaitsevalla peltojen ympäröimällä metsittyneellä saarekkeella sijaitsee kaksi pyöreää kaivantoa. Rakenteiden halkaisija on noin 7 m, ja lidar-kuvien perusteella niitä näyttää ympäröivän valli. Kyseessä saattavat olla kotitarvepolttoon käytetyt hiili- tai tervahaudat. Kohde on paikannettu lidar-kuvasta, eikä sitä ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046228 785 Lahnaskoski 10002 12016 13175 11006 27000 507891.00000000 7166173.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046228 Noin 100 metriä Lahnaskoskesta itään sijaitsevan tervahaudan halkaisija on noin 18 metriä. Tervahaudan vallin leveys on noin 3 metriä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,5 metriä. Halssi aukeaa koilliseen. Halssiura on noin 5 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja 1 metrin syvä. Tervahaudan ympärillä kulkee katkoviivamainen kaivanto. Tervahaudan pohjalta otetusta kairauksesta havaittiin musta hiilensekainen maakerros. Tervahaudan päällä kasvaa jykeviä mäntyjä, kuusia ja koivuja sekä pienempää katajaa. Tervahauta on merkitty maastokartalle.
metsakeskus.1000046230 837 Järvensivu 10002 12001 13007 11010 27000 329822.00000000 6821327.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046230 Järvensivu oli aluksi Järvensivun eli Lampolan kirkontila. Papinmanttaaleissa mainitaan alun alkaen Järvensivun kylä, jossa oli kaksi taloa (Suvanto 1988: 205). Järvensivu mainitaan vuoden 1557 ja 1559 maakirjassa. Iidesjärven pohjoispuolella sijainneen Järvensivun ratsutilan maat siirtyivät virallisesti Tampereen kaupungin omistukseen v. 1922. Asemoitu kylänpaikka sijaitsee Järvensivunpuistossa Iidesranta-nimisen tien pohjois- ja eteläpuolella. Kiinteän muinaisjäännöksen säilyminen on mahdollista varsinkin tien eteläpuolella; puistoa on voitu muokata ja tasoittaa. Kohde on vuoden 1946 ilmakuvassa peltoa. Vuoden 2022 inventoinnissa alueelle tehtiin useita kairauksia sekä muutamia kairaushavaintoja tarkentavia lapionpistoja. Niissä havaittiin nokista maata ja tiilenpaloja. Kairausten ja lapionpistojen perusteella aivan tien laidassa on peltokerroksen alapuolella säilynyt jäänteitä peltovaihetta vanhemmasta asutuksesta. Tarkasti ajoitettavia löytöjä, kuten keramiikkaa ei havaittu, mutta säilyneiden tiilenkappaleiden perusteella paikalla on säilynyt osia yli 100 vuotta vanhasta asutuksesta. Maastohavaintojen perusteella voitiin tarkentaa Ranisen (2016) rajausta hieman idemmäksi kohtaan, jossa maasto on hieman ympäristöään korkeammalla. Todennäköisesti keskeiset osat tonttimaasta on tien täyttökerrosten alapuolella, mikäli ne ovat ylipäätään säilyneet. Tosin pohjoisosistaan kohteen säilyneisyydestä ei ole tarkkaa tietoa Muinaisjäännösalueen ja Iidesjärven rannan väliseltä alueelta on keväällä 2025 saatu metallinetsinnässä muutamia 1700- ja 1800-luvun tyypillisiä raha- ja pienesinelöytöjä.
metsakeskus.1000046231 785 Niska-Parttuaisen kangas 2 10002 12001 13000 11019 27000 496997.00000000 7164973.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046231 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee kivikkoisella kankaalla loivasti koilliseen laskevalla rinteellä ympäristöään hiekkaisemmassa kohdassa. Alue oli tarkastushetkellä laikutettua hakkuuaukeaa. Hiekka-alueen länsiosassa havaittiin laikutuskuopissa 1–5 kvartsi-iskosta kuoppaa kohden, joten paikalla on todennäköisesti runsaslöytöinen asuinpaikka. Osa löydöistä on kvartsiesineitä, kuten kaapimia. Löytöalue on kooltaan noin 25 metriä (itä-länsi) x 15 metriä (etelä-pohjoinen). Paikalle tehtiin kymmenen kairausta, joissa havaittiin punaruskeahiekkakerros noin 10–15 cm syvyydessä, joka tulkittiin kulttuurikerrokseksi.
metsakeskus.1000046232 785 Tolosenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 493744.00000000 7165814.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046232 Tervahaudan halkaisija on noin 18 metriä ja kuopan halkaisija noin 10 metriä. Haudan syvyys on noin 1 metri. Halssi suuntautuu kohti luodetta ja se on muutamia metrejä pitkä. Paikalla kasvaa kosteaa kuusimetsää ja tervahaudan kohdalla useita puita on kaatunut myrskyn seurauksena tervahaudan päälle vaikeuttaen havainnointia.
metsakeskus.1000046233 785 Suoperänkangas 10002 12016 13175 11006 27000 492964.00000000 7166175.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046233 Tervahaudan halkaisija on noin 18 metriä. Haudan kuopan halkaisija on noin 10 metriä. Haudalla on ilmeisesti kaksosvalli, jonka leveys on noin 8 metriä. Vallien välissä on kapea kaivanto. Tervahaudan syvyys on pohjalta vallien yläreunaan mitattuna noin 1,5 metriä. Halssi suuntautuu koilliseen. Halssiura on noin 6 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja 1 metrin syvä. Tervahaudan pohjalta otetusta kairauksesta havaittiin mustaa hiilensekaista maata. Tervahauta on merkitty maastokarttaan. Tervahaudan itäpuolelta havaittiin kuoppa (ks. alakohde). Kuopan funktiota ei saatu tarkemmin selville, mutta on mahdollista, että se liittyy tervahautaan.
metsakeskus.1000046235 785 Tolkanoja 2 10007 12004 13051 11006 27000 490855.00000000 7166152.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046235 Paikalla on laonnut rajamerkki, jossa on esillä kaksi teräväkärkistä kiveä sammaleen alta. Näiden ympärillä sammaleen alla on lisää kiviä noin 1 x 0,5 metrin kokoisella alueella. Rajamerkki paikannettiin vuoden 1850 pitäjänkartalta, jolloin paikalla on ollut Niskan kylän ja kruunun/valtionmaan välinen raja. Raja on merkitty myös vuoden 1951 peruskartalle. Nykyisin se sijaitsee kiinteistörajalla.
metsakeskus.1000046236 785 Tolkanoja 1 10007 12004 13051 11006 27000 490296.00000000 7165971.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046236 Paikalla on laonnut rajamerkki. Noin 1 x 1 metrin kokoisella alueella on sammaleen peittämiä kiviä. Kaksi kivistä on hieman enemmän esillä sammaleen alta. Niiden koot ovat noin 30 x 30 cm. Rajamerkki paikannettiin vuoden 1850 pitäjänkartalta, jolloin paikalla on ollut Niskan kylän ja kruunun/valtionmaan välinen raja. Raja on merkitty myös vuoden 1951 peruskartalle. Nykyisin se sijaitsee kiinteistörajalla.
metsakeskus.1000046237 785 Kivisuo 10007 12004 13051 11006 27000 502245.00000000 7165509.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046237 Kivisuon kaakkoispuolella, ojitetun suon pohjoisreunalla sijaitsee kivistä ladottu rajamerkki. Merkin koko on noin 0,5 x 0,5 metriä. Sen korkeus on myös noin 0,5 metriä. Rajamerkki on viisarikiveä lukuun ottamatta täysin sammaleen ja varpujen peitossa. Esillä oleva viisarikivi on kooltaan noin 30 x 30 cm. Sen itäpuolelle on laitettu pystyyn puinen keppi merkkaamaan rajaa. Rajamerkki paikannettiin vuonna 1859/1856 laaditulta pitäjänkartalta, jolloin paikalla on ollut Oterman kylän ja Jaalangan kylän välinen raja. Raja on merkitty myös vuoden 1972 peruskartalle. Paikalla on nykyään kiinteistöraja.
metsakeskus.1000046238 889 Louhensuo 10007 12004 13051 11006 27000 495664.00000000 7187121.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046238 Laonnut rajamerkki, jonka koko noin 1 x 2 metriä. Keskellä erottuu rajan suuntaisesti asetettu viisarikivi. Viisarikiven koko noin 30 x 30 cm. Keskelle asetettu noin 1,6 metrin korkuinen puinen keppi. Rajamerkki paikannettiin vuonna 1850 laaditulta pitäjänkartalta, jolloin paikalla on ollut Laitasaaren kylän ja kruunun/valtionmaan välinen raja. Raja on merkitty myös vuoden 1950 peruskartalle. Paikalla on nykyään kiinteistöraja.
metsakeskus.1000046239 889 Laulukangas 10007 12004 13051 11006 27000 494624.00000000 7187385.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046239 Louhenkankaantiestä pohjoiseen erkanevasta nimettömästä metsäautotiestä noin 30 metriä itään sijaitsee laonnut rajamerkki. Esillä on rajamerkin viisarikivi, joka on kooltaan noin 30 x 30 cm. Sen ympärillä on sammaleen alla lisää kiviä noin 0,5 x 0,5 kokoisella alueella. Rajamerkistä noin 2–3 metriä etelään on kaivettu suuri ja syvä oja, joka on nostanut lisää kiviä esille ympäristöön. Rajamerkki paikannettiin vuonna 1850 laaditulta pitäjänkartalta, jolloin paikalla on ollut Laitasaaren kylän ja kruunun/valtionmaan välinen raja. Raja on merkitty myös vuoden 1950 peruskartalle. Paikalla on nykyään kiinteistöraja.
metsakeskus.1000046244 491 Roiniala 10007 12016 13175 11006 27009 520101.00000000 6819146.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046244 Kohde on sijainnut Ristiinan Roinialassa Roinialan talosta arviolta noin 500 metrin päässä eteläkaakkoon vuoden 1987 peruskartalla näkyvän Ristiinasta tuovan tien pohjoispuolisen hiekkakuopan luona olevan pikkutien varressa. Paikalla on ollut paikallisilta saadun muistitiedon mukaan 1930-luvulla kivistä ladottu tervantuotantorakennelma. Kohteella on käyty maastossa vuosina 1988 ja 1990. Kohde on muistin mukaan suorakaiteen muotoinen ja arviolta noin 2,5 metrin pituinen ja noin 1 metrin levyinen kivistä tehty kylmämuurattu kehysmäinen kivilatomus, joka sijaitsee loivasti viettävässä hiekkarinteessä. Siinä on muistin mukaan kivistä ladottu pohja. Jäännöksen päällä kasvoi vuonna 1990 nuorta puustoa ja se oli turvettunut. Ilmeisesti tervakset on aikanaan laitettu kivikehyksen sisään ja turve sekä muut eristeet tervasten ja kivirakennelman päälle katteeksi. Kyseessä ei ole varsinaisesti tervahauta, vaan maanpäällinen avonainen rakenne, jonka voisi luokitella avotervauuniksi. Maastokäynnillä 2.5.2024 todettiin, että kohde on tuhoutunut eikä sitä ole enää olemassa. Sen paikalle on rakennettu sähkönjakokeskus.
metsakeskus.1000046245 491 Honkalahti 1 10002 12016 13175 11006 27000 518341.00000000 6834145.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046245 Kohde sijaitsee välittömästi umpeenkasvaneen metsätien varressa tien itäpuolella jyrkähkön rinteen reunalla heinävaltaisella tasaisella kankaalla metsässä, joka kasvaa nuorta koivua ja mäntyä. Nuorta kuusta kasvava kohteen alue erottuu kasvillisuudeltaan ympäristöstään selvästi. Kohde on valliltaan matala ja muodoltaan suppilomainen tervahauta, joka on halkaisijaltaan noin 7 metriä. Suppilomaisen sisäosan halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys noin 1,5 metriä syvimmillään. Suppilon tasaisen pohjan halkaisija on reilu puoli metriä ja siinä on pohjalla kairatutkimuksen perusteella mahdollisesti kovaksi palanutta savea. Tervahaudan pohjan reunasta saadussa kairanäytteessä oli paksulti nokista maata. Valli on melko heikosti nähtävissä, mutta se erottuu kuitenkin maastossa. Kohteen ympäristössä tehty T-kairaus viittasi siihen, että nokimaa ja häiriintyneet maakerrokset rajoittuivat itse hautaan ja sen välittömään läheisyyteen. Länsiosassa vallin pinnalla ja sen ulkopuolella maanpinnalla on kolme noin 2 metriä pitkää, hyvin matalaa uomaa, joiden leveys vaihtelee 20–40 cm välillä. Kahden uoman päässä on noin 60 cm halkaisijaltaan oleva epämääräinen matala kuopanne. Nämä kuopanteet eivät vaikuta tervanlaskupaikoilta, vaan tuntuvat liittyvän haudan pintaosaan kohdistuneeseen toimintaan. Haudan länsipuolella rinteessä ei havaittu maastotarkastuksessa 2022 tervanlaskua varten kaivettua kuoppaa tai rakennetta. Läntinen rinne vaikuttaa alaosastaan hieman vaurioituneen, mahdollisesti esimerkiksi tien teon tai sen parantamisen yhteydessä. Tämä olisi voinut aiheuttaa myös mahdollisen tervanlaskupaikan vaurioitumista, jos se olisi ollut rinteen alaosassa. Suhteessa tervahaudan pohjaan tervanlaskupaikan olisi kuitenkin pitänyt olla ylempänä rinteessä. Tervahauta on ilmeisesti rännitön suppilohauta ja tasainen, noin metrin halkaisijaltaan oleva pohja viittaisi siihen, että haudan pohjalla voisi olla säiliö. Tervahaudan tyyppi viittaisi siis siihen, että kyseessä voisi olla jokseenkin iäkäskin jäännös. Se voi tyyppinsä ja historiallisen kontekstinsa puolesta liittyä esimerkiksi 1600-luvun kaupalliseen tervantuotantoon Mikkelin pitäjässä. Kyseessä voi luonnollisesti olla myös osittain tai kokonaan kotitarvekäyttöön tuotetun tervan tuotantojäännös. Haudan koko ja rännittömyys sekä konteksti viittaisivat siihen, että kyseessä ei olisi 1700–1900-lukujen kaupalliseen suurtuotantoon liittyvä jäännös. Tervapirtin tai muiden vastaavien rakennelmien jäännöksiä ei alueelta ole havaittu. Tervahaudasta pohjoiseen noin 40 metrin päässä sijaitsee kasvittunut ja matala maanottokuoppa välittömästi metsätien yhteydessä. Kuoppa on laakea ja hieman nelisivuinen ja kooltaan noin 4 x 5 metriä. Sen syvyys vaihtelee 30–50 cm välillä. Tasainen pohja ja nelisivuinen muoto viittaavat siihen, että ilmeisesti paikalta on otettu maata traktorin kauhakuormaajalla tai vastaavalla koneella. Maanottokuoppa on tehty ilmakuvien perusteella arvioituna vuosien 2000 ja 2007 välillä.
metsakeskus.1000046247 272 Koskela 10002 12016 13175 11006 27000 351774.00000000 7063827.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046247 Tervahauta sijaitsee harvennetussa mäntymetsässä. Tervahaudan halkaisija on noin 10 metriä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin metrin. Tervahaudan vallin leveys on noin 2 metriä. Tervahaudan halssi erottuu kuoppana haudan itäpuolella. Vallien päällä kasvaa jykeviä mäntyjä. Tervahauta erottuu hyvin ympäröivästä maastosta. Tervahaudan pohjalle tehtiin kairaus, josta havaittiin hiilensekainen musta maakerros.
metsakeskus.1000046248 272 Peuranevankangas 5 10002 12016 13175 11006 27000 349913.00000000 7060816.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046248 Metsäisen harjanteen päällä sijaitseva tervahauta on pienikokoinen, mutta syvä ja selkeärajainen. Läpimitaltaan tervahauta on noin 10 metriä ja syvyydeltään 1,8 metriä. Valli on jykevä, leveydeltään noin kaksi metriä. Halssi osoittaa alarinteeseen kohti lounasta. Tervahaudan yhteydessä kasvaa harvaa puustoa ja kohde erottuu selkeästi hiekkaiselta metsäkankaalta. Tervahaudan pohjalta otettiin maakairanäyte, jossa näkyi selkeä huuhtoutumiskerros, rikastuma, sekä paksulti hiiltä. Tervahaudan läheisyydestä tunnetaan lukuisia kohteen Peuranevankangas 1 pyyntikuoppakohteita. Pyyntikuopat sijoittuvat tervahaudan kaakkoispuolelle. Peuranevankankaan alueella sijaitsee myös muita tunnettuja tervahautoja.
metsakeskus.1000046249 260 Syrjäsalmi 10007 12011 13000 11006 27025 651578.00000000 6881453.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046249 Kohde sijaitsee Syrjäsalmen pohjoispuolella, rantaan paikoitellen jyrkästi laskevan törmän laella. Alueella on nähtävissä toisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia kaikkiaan kolmessa eri kohdassa. Rautatien ja Joensuuntien välissä on noin 70 metriä maahan kaivettua ja maastosta selvästi erottuvaa juoksuhautaa tuliasemineen. Joensuuntien länsipuolella varustus jatkuu tieltä länsilaidan paikkeille saakka sisältäen juoksuhautaa sekä muun muassa konekivääripesäkkeen, jonka puurakenteita on edelleen näkyvissä maastossa. Pihapiirin alueella puolustusvarustukseen liittyviä kaivantoja on osittain peitetty ja täytetty risuilla. Syrjäsalmen puolustuksellinen merkitys on tiedetty jo kauan. Teoksessa "Pitäjä rajojen mailla: Kitee ja Rääkkylä vuoteen 1870" (sivu 143) mainitaan alueen linnoittamisen tulleen kysymykseen jo Kustaa III sodan aikana. Alueella mahdollisesti 1780-luvulla olleista linnoitteista ei kuitenkaan ole havaittavissa selkeitä merkkejä.
metsakeskus.1000046250 236 Riitakangas 10002 12016 13175 11006 27000 348343.00000000 7057813.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046250 Tervahaudan halkaisija on noin 13 metriä. Haudan syvyys on pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 0,8 metriä. Tervahaudan valli ei erotu maanpinnasta kovin selvästi. Valli on leveydeltään noin 2,5 metriä. Halssi suuntautuu länteen kohti jokea. Se on noin 5 metriä pitkä, metrin leveä ja 0,5 metriä syvä. Tervahauta sijaitsee peitteisessä maastossa. Sen päällä kasvaa suuria mäntyjä ja koivuja sekä hyvin tiheästi katajaa. Tervahaudan pohjalta kairasta havaittiin mustaa hiilensekaista maata.
metsakeskus.1000046251 924 Uudenmaankangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 345019.00000000 7040642.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046251 Tervahauta sijaitsee loivan rinteen itäosassa. Tervahaudan halkaisija on noin 10 metriä. Sen syvyys on pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1,5 metriä. Tervahaudan vallin leveys on noin 2 metriä. Halssi aukeaa kohti itää. Se on noin 4 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja metrin syvä. Tervahaudan ulkopuolella kulkee katkoviivamainen kaivanto. Tervahaudan päällä kasvaa harvaa sekapuumetsää ja katajaa.
metsakeskus.1000046253 924 Muurahaissaari 10002 12016 13175 11006 27000 343288.00000000 7032476.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046253 Suppilomainen tervahauta sijaitsee mäen etelärinteellä. Tervahaudan halkaisija on noin 12 metriä. Sen syvyys on pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1,8 metriä. Tervahaudan vallin leveys on noin 2,5 metriä. Halssi suuntautuu alarinteeseen kohti etelää. Se on noin 6 metriä pitkä, metrin leveä ja 0,3 metriä syvä. Tervahaudan ympärillä kulkee katkoviivamainen kaivanto. Sen päällä kasvaa suurehkoja kuusia ja mäntyjä. Tervahaudan vallista otettiin kairaus, josta havaittiin noensekaista mustaa maata.
metsakeskus.1000046254 924 Harjunkangas 10002 12016 13175 11006 27000 343658.00000000 7030816.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046254 Laakea tervahauta sijaitsee harjun koillispuolella sen alarinteessä melko tasaisella alueella. Tervahaudan halkaisija on noin 16 metriä. Sen syvyys on pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1,5 metriä. Haudan vallien leveys on noin 3,5 metriä. Halssi avautuu pohjoiskoilliseen. Se on noin 2,5 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja 0,8 metriä syvä. Tervahaudan vallista otettiin kairaus, josta havaittiin hiilensekaista mustaa maata. Tervahaudan päällä kasvaa koivuja sekä kuusia. Se on heinittynyt.
metsakeskus.1000046255 924 Isonkivenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 343467.00000000 7027764.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046255 Laakeanmallisen tervahaudan läpimitta on 12 metriä ja syvyys non 1,3 metriä. Valli on noin 1,5 metriä leveä ja erottuu selkeästi. Halssi on hyvin säilynyt, noin 7 metriä pitkä ja 1,5 metriä leveä kaivanto, joka osoittaa kohti lounasta. Halssissa on edelleen säilyneenä reikä, josta terva on juoksutettu. Tervahauta sijaitsee tiheällä metsäpalstalla ja myös vallin päällä kasvaa jykeviä mäntyjä ja kuusia. Tervahaudan pohja erottuu tasaisena. Kohteen pohjoispuolella metsä on hieman harvempaa ja helppokulkuisempaa. Tervahaudan keskiosasta otettiin maakairanäyte, jossa erottui selkeästi hiiltä ja hiiltynyttä maa-ainesta. Noin 50 metriä tervahaudan koillispuolella sijaitsee osittain sammaleen peittämä kivikatomus, joka on tulkittu tervapirtin kiukaan jäännökseksi (kts. alakohde). Kiukaan mitat ovat noin 1,5 x1 metriä. Kiuas koostuu ainakin kolmesta kerroksesta päällekkäin asetettuja, laakamallisia kiviä.
metsakeskus.1000046256 74 Hautasaari 10002 12016 13175 11006 27000 354042.00000000 7040738.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046256 Laakea tervahauta sijaitsee peltojen ympäröimällä metsäsaarekkeella. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 17 metriä. Sen syvyys on pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1,2 metriä. Vallin leveys on noin 5 metriä. Halssi suuntautuu länteen. Se on noin 6 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja 1,2 metriä syvä. Halssin kohdalla tervahaudan keskiosan luona on esillä tervahaudan kylmämuurattuja kiviä. Haudan päällä kasvaa harvakseltaan suuria mäntyjä sekä koivuja. Sitä peittää myös katajat ja pajut.
metsakeskus.1000046257 74 Tuohisaari 10002 12016 13175 11006 27000 354511.00000000 7040605.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046257 Tervahauta sijaitsee peltojen välisellä tiheällä metsäkaistaleella, noin 80 metrin päässä pellon reunalta. Tervahauta on rakennettu pienen harjanteen päälle. Kohteen läpimitta on noin 11 metriä ja syvyys 1,7 metriä ylärinteeltä pohjalle mitattuna. Valli on kahden metrin levyinen. Halssi on noin neljän metrin mittainen ja osoittaa kaakkoon. Tervahaudan alue on metsittynyt ha kohdetta on hieman haastavaa erottaa maastosta. Päällä kasvaa nuorehkoa koivua ja kuusta. Vallin ulkoreunalla näkyy kohdetta kiertävä katkoviivamainen kaivanto, josta erottuu tervahaudan tuuletusaukot. Haudan keskiosasta otettiin kolme maakairanäytettä, joissa näkyi hiiltä ja puhdasta täyttöhiekkaa. Tervahautaa on siis luultavasti täytetty käytön jälkeisenä aikana, mahdollisesti peltojen muokkaamisen yhteydessä.
metsakeskus.1000046258 924 Kivipesä 10002 12016 13175 11006 27000 355416.00000000 7032876.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046258 Tervahauta sijaitsee hiekkaisella mäntykankaalla noin 70 metriä vierestä kulkevalta metsäpolulta länteen. Haudan läpimitta on noin 14 metriä ja syvyys 1,7 metriä. Ympäröivä valli on leveydeltään noin kaksi metriä. Halssi sijaitsee pohjoisreunassa. Tervahauta on rakennettu tasaiselle paikalle, jossa se erottuu selkeästi ympäristöstään. Vallin päällä kasvaa kookkaita mäntyjä. Haudan keskiosasta otettiin maakairanäyte, jossa näkyi selkeästi hiiltä. Valli ja halssi ovat osittain huonosti säilyneitä. Tervahauta on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000046259 924 Matinneva 10002 12004 13051 11006 27008 356196.00000000 7030298.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046259 Rajamerkki koostuu läpimitaltaan noin 50 cm pituisesta teräväkärkisestä viisarikivestä, joka sijaitsee noin kaksi metriä ojien leikkauskohdasta Vetelin ja Halsuan kunnanrajalla. Lähistöllä ei ole näkyvillä muunlaisia kohteeseen liittyviä kiviä, joten luultavasti rajamerkki on hajonnut ja siirtynyt pois alkuperäiseltä paikaltaan ojien teon yhteydessä. Viisarikivessä näkyy halkeamia ja se on ohuesti sammaleen ja jäkälän peittämä. Kaiverruksia ei ole näkyvillä. Vuoden 1967 peruskartalla sekä vuoden 1847 pitäjänkartalla rajamerkki on myös Vetelin ja Halsua kunnanrajan taitekohdassa.
metsakeskus.1000046260 924 Köntykorpi 10002 12016 13175 11006 27000 355171.00000000 7028601.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046260 Tervahauta sijaitsee tiheässä kuusivaltaisessa taimikossa. Tervahaudan halkaisija on noin 24 metriä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan on noin 1,8 metriä. Vallin leveys on noin 5 metriä. Halssi aukeaa länteen. Se on noin 6 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja 2 metriä syvä. Haudan pohja on puista avoin, mutta vallien päällä kasvaa kuusia. Pohjalle tehdystä kairauksesta havaittiin noensekainen maakerros.
metsakeskus.1000046261 924 Sammalkallio 1 10002 12016 13175 11006 27000 356286.00000000 7028135.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046261 Suuren tervahaudan halkaisija on noin 28 metriä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 2 metriä. Tervahaudan ympärysvallien leveys on noin 6 metriä. Halssi aukeaa lounaaseen. Halssi on noin 7 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja 1,8 metriä syvä. Tervahautaa peittää heinikko ja jykevä sekapuumetsä. Tervahaudan pohjoispuolella on vanha hakkuuaukea sekä taimikkoa. Tervahauta on merkitty peruskartalle. Vuoden 2021 inventointiraportissa kohde on nimellä Sammalkallio.
metsakeskus.1000046262 924 Sammalkallio 2 10002 12016 13175 11006 27000 356596.00000000 7028045.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046262 Pienikokoinen, mutta jykevärakenteinen tervahauta sijaitsee hiekkaisella mäntykankaalla noin 40 metriä metsäautotien itäpuolella. Tervahaudan läpimitta on vain noin 7,5 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Halssi sijaitsee koillisreunassa. Valli on selkeä ja leveydeltään noin kaksi metriä. Tervahauta on rakennettu pienen harjanteen päälle, jossa puita on harvakseltaan. Itse kohde ei ole pahemmin metsittynyt, mutta ympärillä kasvaa jonkin verran mäntyjä. Haudan pohjalta otettiin maakairanäyte, jossa erottui selkeästi hiiltä. Kairauksen perusteella pohjalla on pintamaan alla myös jonkin verran isompia kiviä. Vuoden 2021 inventointiraportissa kohde on nimellä Tauluniemi.
metsakeskus.1000046263 924 Yrttikivi 1 10002 12016 13175 11006 27000 354724.00000000 7024617.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046263 Suppilomainen tervahauta sijaitsee tiheässä taimikossa. Se on halkaisijaltaan noin 16 metriä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 2,5 metriä. Vallin leveys on noin 4,5 metriä. Halssi suuntautuu luoteeseen. Se on noin 3 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja 1,5 metriä syvä. Tervahaudan vallien päällä kasvaa taimikkoa. Haudan pohjalle tehtiin kairaus, josta havaittiin mustaa hiilensekaista maata. Tervahauta on merkitty myös peruskartalle.
metsakeskus.1000046264 924 Yrttikivi 2 10002 12016 13175 11006 27000 354813.00000000 7024548.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046264 Paikalla on tervahauta ja mahdollinen tervapirtin pohja. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 15 metriä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,5 metriä. Vallin leveys on noin 3,5 metriä. Halssi suuntautuu kaakkoon. Se on noin 4 metriä pitkä, 1,2 metriä leveä ja 1,5 metriä syvä. Haudan päällä kasvaa tiheää puustoa ja puskaa, eikä se erotu selvästi ympäristöstä. Tervahaudan pohjalle tehtiin kairaus, josta havaittiin hiilensekainen maakerros. Tervahauta on merkitty peruskarttaan. Mahdollinen tervapirtin pohja sijaitsee noin 25 metriä länteen tervahaudasta (kts. alakohde). Suorakaiteen muotoinen kaivanto on kooltaan noin 5x4,5 metriä ja noin 0,7 metriä syvä. Sen reunoilla erottuu selvät vallit, jotka ovat noin metrin levyiset ja 0,3 metriä korkeat maan pinnasta mitattuna. Pohja sijaitsee hyvin peitteisessä mäntyvaltaisessa taimikossa.
metsakeskus.1000046265 924 Maijanpuro 10002 12016 13175 11006 27000 354421.00000000 7024262.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046265 Isokokoinen tervahauta sijaitsee mäen harjanteen päällä noin 200 metriä metsäautotien kaakkoispuolella. Läpimitaltaan tervahauta on noin 25 metriä ja syvyydeltään 1,8 metriä. Halssi osoittaa kaakkoon. Kohde on mahdollinen tuplahauta; tervahaudan ulkoreunalta erottuu kaksi kehämäistä vallia, joiden yhteisleveys on noin viisi metriä. Tervahaudan ympäristö on hyvin tiheää metsää ja myös kohde on voimakkaasti metsittynyt sekä vallien että keskiosan kohdalta. Tästä syystä tervahautaa on haastavaa havaita maastossa suuresta koostaan huolimatta. Tervahaudan keskiosaan tehtiin lapiolla koepisto, josta havaittiin selkeä määrä hiiltä. Tervahauta on merkitty peruskarttaan.
metsakeskus.1000046266 924 Haukkaharju 10002 12004 13049 11002 27000 353953.00000000 7023021.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046266 Matala kivilatomus, joka koostuu useammasta kerroksesta päällekkäin aseteltuja kiviä. Röykkiö on epämääräisen pyöreän muotoinen, sen pidempi sivu on 2,5 metriä ja lyhyempi 2 metriä pitkä. Röykkiön korkeus on noin 40 cm. Kohde koostuu erikokoisista kivistä, jotka ovat keskiarvoisesti noin 20 cm halkaisijaltaan. Kivet ovat merkittävästi sammaleen peitossa. Kohde sijaitsee mäntykankaalla, harjanteen alareunalla. Kohde on ajoittamaton ja maaperä oli liian kivikkoinen maakairanäytteen ottamista tai lapionpistojen tekemistä varten.
metsakeskus.1000046267 924 Kotinevanräme 10002 12016 13175 11006 27000 353903.00000000 7022919.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046267 Tervahauta sijaitsee Haukilahdentien ja nimettömän metsäautotien risteyksessä melko tiheässä sekapuumetsässä. Tervahaudan halkaisija on noin 19 metriä. Sen syvyys on pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 2 metriä. Vallin leveys on noin 4,5 metriä. Halssi suuntautuu lounaaseen. Se on noin 5 metriä pitkä, 2,5 metriä leveä ja 2,2 metriä syvä. Tervahaudan päällä kasvaa sekapuumetsää.
metsakeskus.1000046268 924 Backända 10002 12016 13175 11006 27000 353470.00000000 7020938.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046268 Tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 2 metriä. Haudan vallin leveys on noin 4 metriä. Halssi aukeaa länteen. Se on noin 5 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja 1,8 metriä syvä. Tervahaudan ulkopuolella kulkee katkoviivamainen kaivanto. Haudan pohjalle tehtiin kairaus, josta havaittiin hiilensekainen maakerros. Tervahauta on kasvillisuuden peitossa. Sen päällä kasvaa tiheää taimikkoa ja pajukkoa. Tervahauta on merkittynä peruskartalle.
metsakeskus.1000046269 305 Ahvenvaara 2 10001 12016 13175 11002 27000 616284.00000000 7267572.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046269 Peruskartalle merkitty ja lidarissa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa.
metsakeskus.1000046270 226 Kytökorpi 10002 12016 13175 11006 27000 369406.00000000 6968288.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046270 Vesoittuneen hakkuuaukean lounaiskulmalla, noin 20 m hiekkatiestä itään sijaitsee maastokartallekin merkitty tervahauta. Kokonaisuudessaan tervahaudan halkaisija on noin 20 m, josta vallin leveyttä on 6-7 m. Hautaa kiertää ojamainen kaivanto. Syvyyttä tervahaudalla, haudan keskeltä vallin laelle on noin 1,2-1,6 m. Halssiaukko antaa lounaaseen.
metsakeskus.1000046271 226 Kaijansuo 10002 12016 13175 11006 27000 370714.00000000 6968522.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046271 Inventoidun tuulivoimapuiston itäosassa, Ylä-Kaijanlammesta noin 280 m lounaaseen sijaitsevan tervahaudan halkaisija on noin 15 m. Tervahauta on muodoltaan pikemminkin suppilomainen kuin laakea. Tervahaudan vallit ovat noin 1 m korkeat, syvyyttä sillä on hieman yli metri. Tervahaudasta ei havaittu selvää halssiaukkoa. Havaintojen tekemistä haittasi tervahaudan ympärillä ja päällä oleva tiheäkasvuinen nuorehko talousmetsä. Tervahauta on merkitty myös maastokartalle.
metsakeskus.1000046272 226 Peurakangas 10002 12016 13175 11006 27000 370305.00000000 6969080.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046272 Peurakankaan länsiosassa sijaitsevan tervahaudan halkaisija on noin 21, josta vallin paksuutta on 6-7 m (mahdollinen kaksoisvalli). Syvyyttä tervahaudalla on kutakuinkin metri. Tervahaudan rakenteet ovat möykkyiset ja reiitetyt, mikä johtunee puiden juurista, metsätöistä ja eläinten pesäkoloista. Tervahaudan päällä on tiheästi puustoa ja vesakkoa, mikä haittasi havaintojen tekemistä.
metsakeskus.1000046274 226 Isokangas 10002 12016 13175 11006 27000 368378.00000000 6970391.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046274 Isokankaan länsireunalla sijaitsevan tervahaudan halkaisija on noin 18 m, josta mahdollisen kaksoisvallin osuutta on noin 7 m. Syvyyttä tervahaudalla on yli 1,5 m. Halssiaukko ja 5-7 m pituinen halssiura aukeaa koilliseen. Tervahaudan keskellä on eläinten kaivelun jälkiä, joista maanpinnalle oli noussut paljon hiilen kappaleita.
metsakeskus.1000046275 226 Piipari 10007 12004 13051 11006 27000 370279.00000000 6968582.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046275 Piipari -nimisen mäen päällä on sijainnut Vahangan kylän enklaavi kruunun/valtionmaiden sisällä. Enklaavi paikannettiin vuonna 1846/1890 laaditulta pitäjänkartalta, joskin vanhan kartan piirtotyylin ja värierojen perusteella ko. kohta kartalla on piirretty v. 1890. Kylän ja valtionmaan välinen raja on merkitty myös vuoden 1964 peruskartalle. Maanmittauslaitoksen arkistosta löydettiin alueen isojaon erillisten toimituskarttojen käyttökopiot, mutta Piiparin aluetta kuvaava karttalehti on kadonnut (karttalehdet A-H kuvaavat aluetta, joista lehti C on kadoksissa). Nykyiselläkin kiinteistörajalla sijaitsee noin 1,2 * 1,2 m kokoinen ja noin 0,5 m kokoinen neliönmuotoinen kivilatomus. Latomus on muhkean sammalkerroksen peittämä, jonka alta tuntuu irrallisia kiviä ainakin kahden kivikerran verran. Latomus on ilmiselvä rajamerkki, joka maastoutuu sammaleen alle hyvin ja sitä oli verrattain vaikea löytää maastosta.
metsakeskus.1000046276 226 Piiparin metsävahdin torppa 10007 12001 13014 11006 27000 370187.00000000 6968567.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046276 Metsävahdin torppa paikannettiin vuoden vuonna 1846/1890 laaditulta pitäjänkartalta, joskin vanhan kartan piirtotyylin ja värierojen perusteella ko. kohta kartalla on piirretty v. 1890. Paikalle kartalla on merkitty pienialaisia peltoja ja rakennuksen sijainti. Vuoden 1964 peruskartalla paikalle ei ole merkitty rakennuksia. Maanmittauslaitoksen arkistosta löydettiin alueen isojaon erillisten toimituskarttojen käyttökopiot, mutta Piiparin aluetta kuvaava karttalehti on kadonnut (karttalehdet A-H kuvaavat aluetta, joista lehti C on kadoksissa). Paikalta havaittiin noin 6 * 6 m kokoinen rakennuksen perustus, jonka e-kulmalla oli noin 3 * 2,5 m kokoinen ja 1,5 m korkea uunin raunio. Perustus on sammaleen peittämä ja sen päällä kasvaa vankkoja kuusia. Perustuksista noin 20 m länteen havaittiin noin metrin syvyinen ja halkaisijaltaan alle kahden metrin kokoinen osin kivetty kellarikuoppa (N 6968573 E 370166). Kellarikuopasta noin 20 luoteeseen havaittiin lisäksi mahdollinen pienehkö rakennuksen perustus uunin raunioineen, mutta kohdan ryteikköisyyden ja kaatuneiden puiden vuoksi ko. kohdasta ei saatu täyttä selkoa (N 6968586 E 370151). Havaittujen rakenteiden länsipuolelta havaittiin muutamia kiviröykkiöitä, jotka sijoittuvat pitäjänkartan peltotilkkujen reunoille; kyse on aivan ilmeisistä pellonraivausröykkiöistä. Rakenteiden alue on avarapohjaista talousmetsää. Selkeämmän rakennuksen perustuksen itäpuolella on nurkkakivien päällä seisova laudasta tehty vaja tms. Ryhdikäs vaja ei voi olla peräisin 1800-luvulta. Havaituille raunioille laadittiin aluerajaus, joka pitää sisällään mainitut rakennuksen perustuksen, kellarikuopan sekä mahdollisen rakennuksen perustuksen. Pellonraivausröykkiöt jäävät rajauksen ulkopuolelle.
metsakeskus.1000046277 226 Konikangas 10007 12004 13051 11006 27008 368847.00000000 6971326.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046277 Inventointialueen pohjoisosassa, Konikankaan etelälaidalla sijaitsee kivistä ladottu rajamerkki. Merkin koko on noin 1,4 * 1,3 m, korkeus 30-50 cm. Rajamerkin päällä on noin 30*40 cm kokoinen viisarikivi (korkeus 30 cm), josta ei havaittu hakkauksia. Rajamerkin päällä on sammalta ja sen länsikulman päällä kasvaa mänty. Rajamerkissä on ainakin kaksi kivikertaa ja se vaikuttaa osin laonneelta. Paikalla ei ole nykyistä kiinteistörajaa. Rajamerkki paikannettiin vuonna 1846/1890 laaditulta pitäjänkartalta, jolloin paikalla on ollut Vanhangan kylän ja kruunun/valtionmaan välinen raja. Raja on merkitty myös vuoden 1964 peruskartalle. Rajalinja on merkitty myös maanmittauslaitoksen arkiston isojaon erillisten toimituskarttojen käyttökopioille, jotka on laadittu vuosina 1777-1826.
metsakeskus.1000046277 226 Konikangas 10007 12004 13051 11006 27007 368847.00000000 6971326.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046277 Inventointialueen pohjoisosassa, Konikankaan etelälaidalla sijaitsee kivistä ladottu rajamerkki. Merkin koko on noin 1,4 * 1,3 m, korkeus 30-50 cm. Rajamerkin päällä on noin 30*40 cm kokoinen viisarikivi (korkeus 30 cm), josta ei havaittu hakkauksia. Rajamerkin päällä on sammalta ja sen länsikulman päällä kasvaa mänty. Rajamerkissä on ainakin kaksi kivikertaa ja se vaikuttaa osin laonneelta. Paikalla ei ole nykyistä kiinteistörajaa. Rajamerkki paikannettiin vuonna 1846/1890 laaditulta pitäjänkartalta, jolloin paikalla on ollut Vanhangan kylän ja kruunun/valtionmaan välinen raja. Raja on merkitty myös vuoden 1964 peruskartalle. Rajalinja on merkitty myös maanmittauslaitoksen arkiston isojaon erillisten toimituskarttojen käyttökopioille, jotka on laadittu vuosina 1777-1826.
metsakeskus.1000046278 226 Täipuro 10007 12004 13051 11006 27008 368379.00000000 6971183.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046278 Inventointialueen pohjoisosassa, Täipuron pohjoispuolella, sijaitsee kivistä ladottu rajamerkki. Merkin koko on noin 1,5 * 1,5 m, korkeus alle puoli metriä. Rajamerkki sijoittuu suolle ja on täysin sammaleen ja varpujen peitossa (sammaleen alta tuntuu ainakin kaksi kivikertaa). Rajamerkki on hyvin säilynyt, joskin hieman vaikea hahmottaa muhkean varvikon alta. kohteeseen kuuluu myös kaksi alakohdetta (Täipuro 2 ja Täipuro 3), jotka ovat saman Vahangan kylän enkslaavin rajapisteitä. Rajamerkki paikannettiin vuonna 1846/1890 laaditulta pitäjänkartalta, jolloin paikalla on ollut Vanhangan kylän ja kruunun/valtionmaan välinen raja. Raja on merkitty myös vuoden 1964 peruskartalle. Rajalinja on merkitty myös maanmittauslaitoksen arkiston isojaon erillisten toimituskarttojen käyttökopioille, jotka on laadittu vuosina 1777-1826.
metsakeskus.1000046280 851 Kemi-Heikin saari 10002 12016 13182 11006 27000 375671.00000000 7302953.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046280 Tornion muinaisjäännösinventoinnissa 1993 havaittu, aiemmin 1953 tarkastettu, peltoraunio. Raunio sijaitsee Kemi-Heikin saaressa 6 km kaakkoon Tornion keskustasta. Sen erottaa mantereesta vain kapea pudas. Vuonna 1993: saaren eteläpää on kallioista ja luoteispuoli on asutusaluetta. Oletettavasti kohde on sama kuin karttoihin merkitty kivikko koilliseen laskevassa moreenirinteessä. Kivikko ei ole luontainen ja kyseessä on todennäköisimmin peltoraunio. Kohteen koillispuolella on niittyalueita ja länsipuolella on laaja hakkuualue. Vahvasti sammaloitunut raunio on ladottu erikokoisista kivistä ja sen koko on n.15x6 m. Aiemmassa tiedossa 1953 on mainittu useampia pienempikokoisia kivikasoja. On todennäköistä, että alueella on useampia peltoröykkiöitä, joita on vaikea havaita vahvan kasvillisuuden takia. Alue on ollut metsää, läheisyyden peltoineen, 1946 kartoissa ja myöhemmin. Rakenteen sijaintitiedot kaipaavat tarkennusta.
metsakeskus.1000046281 109 Kajavala 10001 12004 13000 11002 27000 358020.00000000 6765207.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046281 Ilmoitus mahdollisesta kiviröykkiöstä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Ilmoittajan kuvaus: Matala, maansekainen, suorakaiteen muotoinen kiviröykkiö pienen puron varressa, hieman muuta ympäristöä korkeammalla metsäniemekkeellä. Alueella kulkee voimalinja. Kiveyksen koko on noin 6 x 3 metriä ja se on melko säännöllisen muotoinen. Korkeus arviolta 30 cm. Kivet ovat kohtuullisen kookkaita, noin 20-30 cm kokoisia, mutta seassa on pienempiäkin. Kivet tuntuvat liikkuvan, joten alla voi olla lisää kerroksia.
metsakeskus.1000046282 584 Papinaho 10002 12016 13175 11006 27000 353266.00000000 7020192.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046282 Tervahauta sijaitsee isohkon hakkuuaukean eteläpuolella, noin 80 metrin päässä metsäautotieltä. Halkaisijaltaan tervahauta on noin 20 metriä ja syvyydeltään 2 metriä yläreunalta pohjalle mitattuna. Halssi on jykevä, mitoiltaan noin 7x5 metriä ja sijaitsee tervahaudan itäosassa. Valli on epäselvä, arviolta 2,5 metriä leveä. Tervahaudan keskeltä otettiin maakairanäyte, jossa näkyi selkeästi hiiltä. Tervahauta on sijaintinsa vuoksi vahingoittunut merkittävästi ja menettänyt muotoaan. Etenkin kohteen kohteen länsi- ja pohjoisosat ovat vaurioituneet ja vallia on hankala erottaa. Tervahaudan vieressä erottuu vielä metsäkoneen jälki. Kohteen luota puut on kaadettu, mutta tervahaudan itäpuolella on tiheää metsää. Tervahauta on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000046283 584 Kärrytiekangas 10002 12016 13175 11006 27000 353360.00000000 7018779.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046283 Tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 2 metriä. Tervahaudalla on tuplavalli. Uloimman vallin leveys on noin 2 metriä ja sisemmän vallin leveys noin 3 metriä. Vallien välissä on kapea kaivanto, joka erottaa ne toisistaan. Halssi aukeaa itään ja se erottuu heikosti. Tervahaudan vallien päällä kasvaa suuria mäntyjä, kuusia ja haapoja. Kuusen taimikko ja pajukko peittää myös hautaa. Pohjalle tehtiin kairaus, josta havaittiin hiilensekainen maakerros. Tervahauta on merkitty peruskartalle. Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Sijaintikorkeutta muutettiin vastaamaan maastokartan korkeutta.
metsakeskus.1000046284 584 Meranevanniemi 10002 12016 13175 11006 27000 353212.00000000 7017045.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046284 Paikalla on kaksi tervahautaa, jotka sijaitsevat toisistaan noin 30 metrin päässä. Tervahaudat sijaitsevat vanhan hakkuuaukean itäpuolella, 20 metriä Harjuntieltä länteen. Pohjoisemman tervahaudan läpimitta on noin 13 metriä ja syvyys 0,8 metriä. Valli on paksu, noin 3,5 metriä leveä. Halssia ei erotu ollenkaan joko tervahaudan mallin tai kulumisen vuoksi. Kohde on kokenut jonkin verran vahinkoa metsänkäytön yhteydessä. Tervahaudan muoto on epämääräinen, mutta valli on edelleen jokseenkin näkyvissä. Kohteen ympäristö on tasaista harvaa metsää; tervahaudan kohdalla kasvaa hieman nuorta kuusta ja koivua. Eteläisempi tervahauta on halkaisijaltaan noin 12 metriä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 0,3 metriä. Vallin leveys on noin 3 metriä. Tervahaudan kuoppa erottuu heikosti, mutta sen vallit hyvin selvästi. Tervahaudan halssia ei erota ollenkaan maastossa. Tervahaudan päältä on ajeltu metsäkoneella ja sen etelä- ja pohjoispuolella on moderneja kaivantoja. Tämän takia tervahauta erottuu melko heikosti maastossa. Tervahaudan keskelle tehtiin kairaus, josta havaittiin noin 30 cm paksu hiilensekainen musta kerros. Tervahaudat on merkitty peruskartalle. Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Eteläisimmän tervahaudan pohjoispuolella havaittiin n. 6 m halkaisijaltaan oleva ja 2m syvä pintakasvillisuuden peittämä kuoppa, myös tervahaudan eteläpuolella on kaksi isompaa kuoppaa.
metsakeskus.1000046285 217 Mustasalo 10002 12016 13175 11006 27000 362342.00000000 7090764.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046285 Tervahaudan halkaisija on noin 16 metriä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin metrin. Vallin leveys on noin 2,5 metriä. Halssi aukeaa alarinteeseen kohti lounasta. Se on noin 4 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja 1,5 metriä syvä. Tervahaudan päällä kasvaa hyvin tiheää sekapuumetsää.
metsakeskus.1000046286 217 Vähämäki 10002 12016 13175 11006 27000 361806.00000000 7090466.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046286 Paikalla on kolme tervahautaa, joista yksi on pahoin vaurioitunut. Näistä kaikista koillisin tervahauta on osaksi tuhoutunut sen viereen rakennetun metsäautotien sekä maanoton takia. Tervahaudasta erottuu enää ainoastaan osa sen halssista. Keskimmäinen tervahauta on halkaisijaltaan noin 10 metriä. Haudalla ei erotu selviä valleja. Sen syvyys on pohjalta maanpinnalle mitattuna 1,2 metriä. Halssi aukeaa kaakkoon kohti alarinnettä. Se on noin 3 metriä pitkä, 1,2 metriä elveä ja metrin syvä. Tervahaudan päällä kasvaa koivuja. Haudan vallin reunaan tehtiin kairaus, josta havaittiin mustaa nokista maata. Kaikista lounaisin tervahauta on halkaisijaltaan noin 16 metriä. Sen syvyys vallien yläreunaan mitattuna on noin 1,5 metriä. Vallin leveys on noin 3,5 metriä. Halssiaukko aukeaa etelään. Se on noin 2 metriä leveä ja 2 metriä syvä aukko etelävallissa. Halssiaukon kohdalla on esillä tervahaudan kylmämuurattuja kiviä. Tervahaudan päällä kasvaa koivua ja pajukkoa. Haudan pohjalta otettiin kairaus, josta havaittiin mustaa noensekaista maata.
metsakeskus.1000046287 924 Raaksin kytömaa 10002 12016 13175 11006 27000 354698.00000000 7032118.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046287 Välittömästi Matinnevantien pohjoispuolella sijaitsee isokokoinen tervahauta, jonka voi havaita jo tieltä saakka. Tervahaudan läpimitta on noin 26 metriä ja syvyys korkeimmalta reunalta mitattuna noin kaksi metriä. Valli on neljä metriä leveä, jykevä ja monin paikoin vielä näkyvillä. Halssi laskee itää kohti. Keskiosasta otettiin maakairanäyte, jossa erottui selkeästi hiiltä. Tervahauta on kärsinyt tien rakentamisen yhteydessä. Tämän vuoksi tervahaudan muoto on epämääräisen pyöreä ja valli on osittain hävinnyt. Tervahaudassa syntynyttä hiiltä erottuu jo tien reunalta näkyvässä leikkauksessa. Kohteen pohjoispuolella sijaitsee hakkuuaukea. Tervahaudan päällä kasvaa nuorta haapaa, koivua ja kuusta.
metsakeskus.1000046288 924 Orhinselkä 10002 12016 13175 11006 27000 355946.00000000 7031732.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046288 Laakea tervahauta sijaitsee harvennetussa mäntymetsässä, jossa erottuu metsäkoneen sekä maanmuokkauksessa käytetyn auran jälkiä. Tervahaudan halkaisija on noin 10 metriä. Sen syvyys on noin metrin. Tervahaudan vallia ei erota sen itäosassa. Vallin leveys on noin 1,5 metriä. Halssi on koilliseen. Halssi on vaurioitunut metsän hoidossa. Tervahaudan pohjalle tehtiin kairaus, josta havaittiin mustaa hiilensekaista maata.
metsakeskus.1000046291 924 Viisteenkangas 10007 12001 13013 11002 27000 343833.00000000 7035304.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046291 Pellon viereisellä mäen harjanteella sijaitsee vanha asuinpaikka. Alueelta tavattiin kolme erillistä kivirakennelmaa, jotka voivat liittyä historiallisen ajan tai modernin ajan asutukseen. Kiinteästi asuinrakennukseen liittyy paikalta löytynyt vanha kivijalka, jonka läheisyydessä sijaitsee myös kiviaita sekä kaksi röykkiökohdetta. Suorakaiteen muotoinen rakennuksen kivijalka sijaitsee harjanteen päällä noin 90 metriä nykyisestä pellosta etelään. Mitoiltaan kivijalka on noin 7x5,5 metriä ja korkeudeltaan 0,3 metriä. Keskellä erottuu kuoppa, joka tulkittiin mahdolliseksi kellarikuopaksi. Kivijalka on vahvasti sammaloitunut ja sen keskiosassa kasvaa nuoria koivuja ja mäntyjä. Joitakin puita on myös kaadettu kivijalan kohdalta. Kiviaitaa on yhteensä noin 50 metrin matkalla luoteis-kaakko suuntaisesti. Kiviaita on rakennettu latomalla kiviä 4-5 kerrokseen. Kiviaita on noin metrin korkea ja 1,5 metriä leveä. Sen ylimmät kivet ovat sammalen peitossa. Kiviaita sijaitsee kivijalasta noin 35-60 metriä itään. Noin 100 metrin päässä kivijalasta sijaitsee kaksi kiviröykkiöitä, joiden katsottiin liittyvän asuinpaikkaan (kts. alakohteet). Röykkiöille ei pystytty antamaan tarkempaa ajoitusta, mutta ne tulkittiin mahdollisiksi peltoröykkiöiksi, jotka ovat liittyneet paikalla olleeseen asutukseen ja peltojen raivaamiseen. Röykkiöiden kivet muistuttivat myös viereisessä kiviaidassa näkyviä kiviä. Vuoden 1954 peruskartalle eikä vuoden 1847 pitäjänkartalle ole kohdalle merkitty asutusta. Näin ollen kohteen ajoittaminen ei inventoinnin yhteydessä ollut mahdollista. Kivirakenteen eivät kuitenkaan vaikuttaneet kovinkaan vanhoilta.
metsakeskus.1000046292 309 Kolmikannan leirikeskus 1 10002 12001 13000 11019 27000 598115.00000000 6958215.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046292 Kohde sijaitsee Kolmikanta-järven rannasta parikymmentä metriä pohjoiseen, leirikeskukseen liittyvän sivurakennyksen eteläpuolella. Maaperä on hiekkaa ja puusto täysi-ikäistä mäntymetsää. Kohta vaikuttaa häiriintymättömältä. Vuoden 2022 inventoinnissa törmän laelle kaivettiin neljä koekuoppaa, joista kolmessa havaittiin kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä: palaneita luita, kvartsi-iskoksia sekä särkynyt kiviesine. Lisäksi kaikissa koekuopissa todettiin ehjä podsolimaannos sekä 10–30 senttimetrin paksuinen likamaakerros.
metsakeskus.1000046293 924 Isohaka 10007 12001 13013 11002 27000 343324.00000000 7032558.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046293 Noin 55 metriä Forsbackan tieltä kaakkoon havaittiin sammaleen peittämä kivijalka, joka on mitoiltaan noin 6x5 metriä. Kivijalka koostuu erikokoisista kivistä, joista suurimmat ovat halkaisijaltaan noin 50 cm. Korkeutta kivijalalla on noin 30 cm. Kivijalan keskiosassa erottui pienikokoinen kivilatomus, joka tulkittiin mahdollisesti kiukaaksi. Läheisyydestä, mäen koillisreunalta löytyi myös pienempi kivijalan näköinen muodostelma (kts. alakohde). Kivijalat ovat mahdollisesti historiallisen ajan asutukseen liittyviä jäännöksiä, mutta vanhoille kartoille (vuoden 1965 peruskartta ja vuoden 1847 pitäjänkartta) paikalle ei ole merkitty asutusta. Näin ollen niiden tarkempi ajoittaminen oli mahdotonta inventoinnin yhteydessä.
metsakeskus.1000046294 309 Kolmikannan leirikeskus 2 10002 12001 13000 11019 27012 597974.00000000 6958216.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046294 Pienialainen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kolmikannan leirikeskuksen saunan ympäristössä. Paikalla erottuu selkeästi järven vanha rantatörmä, jonka juuri on reilun metrin järven nykyisen pinnan yläpuolella. Asuinpaikkaa on säilyneenä tämän törmän päällä saunarakennuksen länsi- ja lounaispuolella. Rantatörmällä kasvaa suuria mäntyjä ja aluskasvillisuus on varvikkoa. Paikalla on ollut ennen vedenpinnan laskua hiekkainen ja tasainen niemi, jolle sauna on myöhemmin rakennettu. Vuoden 2022 inventoinnissa törmän harjalle kaivettiin kolme koekuoppaa. Kuopissa havaittu löytöaineisto pitää sisällään erilaisia esihistoriallisia keramiikkoja sekä kvartsi-iskoksia ja likamaata. Keramiikasta on tunnistettu varhaista asbestikeramiikkaa, mutta joukossa on myös asbestisekoitteettomia saviastian kappaleita. Likamaakerroksen vahvuus sen sijaan on noin 30 senttimetriä. Osa asuinpaikasta on tuhoutunut saunan rakentamisen yhteydessä ja saunaan on kaivettu myös vesijohto- ja sähkökaivannot, jotka kulkevat rakennukselta pohjoiseen. Osa asuinpaikasta on jäänyt saunalle johtavan tien alle, mutta tie ei näytä olevan syvälle perustettu. Inventoinnissa tutkittiin koekuopin myös saunan etelä- ja pohjoispuolisia alueita, mutta niistä ei saatu mitään havaintoja asuinpaikan jatkumisesta laajemmalle. Asuinpaikan ehjät osat rantatörmän päällä vaikuttavat olevan hyvin säilyneitä.
metsakeskus.1000046300 423 Tiensuu Vanhatalo 10002 12001 13007 11006 27000 263256.00000000 6721014.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046300 Hämeentien pohjoispuolella ja Paimionjoen luoteispuolella, noin 800 metriä pohjoiseen kohdasta, jossa Hämeen valtatie ylittää Paimionjoen. Vanhat tontit sijaitsevat Hämeen Härkätien vanhan linjauksen eteläpuolella. Ensimmäinen maininta kylästä on vuodelta 1477. Tontin aluetta käytetään nykyisin varastointiin.
metsakeskus.1000046301 423 Tiensuu Uusitalo 10002 12001 13007 11006 27000 263331.00000000 6721138.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046301 Ensimmäinen maininta kylästä on vuodelta 1477. Uudentalon tontti on aidattu laitumeksi, mutta täällä näkyy edelleen rakennusten jäännöksiä ja perustuksia. Tonttimaa on ollut asuinkäytössä vielä 1900-luvun puoliväliin asti.
metsakeskus.1000046302 423 Vieru (Vieru) 10002 12001 13007 11006 27000 249424.00000000 6715722.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046302 Tila oli keskiajalla Turun piispanistuimen omistuksessa, jolta se kirkkoreduktiossa siirtyi kruunulle. Isojakokartan mukainen tontti on osin tuhoutunut rakentamisessa
metsakeskus.1000046303 423 Vintala Ali-Kirri 10002 12001 13007 11006 27000 251575.00000000 6721480.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046303 intala mainitaan kirjallisissa lähteissä 1410-luvun alussa, jolloin Vintalan Pietari oli käräjillä katselmusmiehenä. Vuonna 1540 kylään kuului kuusi taloa: Pirjelä, Pelttari, Kylä, Kirri ja kaksi nimeltä tuntematonta taloa. Viimeksi mainituista toinen saattoi olla Kirristä myöhäiskeskiajalla lohkottu tila, joka autioitui 1580-luvulla ja yhdistettiin taas Kirriin 1640-luvulla. Toinen tuntematon talo yhdistettiin naapureihinsa jo 1580-luvulla. Kirri oli Kylän ohella toinen pienehkö talo tai tila, joka autioitui 1620-luvun alussa. 1700-luvun lopulla Kirri jaettiin Yli- ja Ali-Kirriin. Kirri näkyy myös tonttien suhteen jaettuna jo v. 1799 isojakokartassa. Ali-Kirri siirrettiin 1900-luvun puolella muualle ja sen tontti jäi autioksi. Säilyneisyys vaikuttaa hyvältä, mutta tontin ikää ei pysty historiallisen kartta-aineiston perusteella arvioimaan. Se voi olla vasta Kirrin jaossa 1700-luvun lopulla syntynyt tai periytyä jopa keskiaikaan. Topografisesti vaikuttaa kuitenkin epätodennäköiseltä, että vanhin asuinpaikka-alue olisi mäen päällä, kuten Yli-Kirri.
metsakeskus.1000046304 423 Vähä-Vankio 10002 12001 13007 11006 27000 248549.00000000 6713352.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046304 Ilmeisesti Vankion kantatilasta lohkottu osa, josta ei ole keskiaikaisia tietoja. Uuden ajan alussa Vähä-Vankion tilan edeltäjä oli Turun tuomiokirkon omistuksessa ja 1500-luvun lopulla siinä asui Jaakko Paavalinpoika Ratustaja, ilmeisesti ratsumies, minkä vuoksi talosta on myös joskus käytetty nimeä Ratu. 1600-luvun alussa talo oli pantattuna, mutta siinä asui sama suku ainakin 1570-luvulta 1680-luvulle. Isovihan jälkeen sen viljelijäksi tuli suku, joka osti tilan perinnöksi vuonna 1790. Säilyneisyys vaikuttaa hyvältä – tontti on lähes autio – joskin alue on ainakin osin kalliopohjainen. Tontti on autioitunut 1880-luvun jälkeen, mutta ulkorakennuksia siellä on ollut pidempään.
metsakeskus.1000046305 423 Ankka Jaakola 10007 12001 13007 11006 27000 253286.00000000 6717883.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046305 Ankan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1477 ja vuonna 1540 kylässä oli viisi taloa: Rynkö, jota kutsuttiin myös Kyläksi tai Kylä-Ryngöksi tai Jaakolaksi, Uotila, Kreula, Penttilä ja Mikola. Ensin mainittu oli Ruotsin vallan ajalla yksi Liedon huomattavimmista kantatiloista. Talo jakautui isovihan jälkeen ja sen toinen puolisko jakautui edelleen kahtia vuonna 1805. Isojakokarttaan on merkitty ko. talo jakautuneena niin, että tien pohjoispuolella on Jaakola ja eteläpuolella Kylä-Ryngön tontti. On vaikea sanoa, kumpi näistä tonteista on tilan vanhempi tontti, mutta Jaakola-nimi mainitaan tilan vanhana nimenä, joka olisi tullut 1500-luvulla taloa isännöineen Jaakko Paavalinpojan nimestä. On siis mahdollista, että juuri tämä tontti periytyy keskiaikaan. Autioituneen tontin päälle on ajettu runsaasti soraa, jotta sitä on voitu käyttää pysäköintipaikkana. Ei ole tiedossa onko aluetta tasattu vai onko sora tuotu suoraan maan pinnalle.
metsakeskus.1000046311 777 Kertunvaara 10001 12016 13175 11006 27000 613195.00000000 7168173.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046311 Tervahauta, halkaisija noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000046312 777 Vellimännikkö 10001 12016 13175 11006 27000 613302.00000000 7167920.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046312 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000046313 777 Marjomännikkö 10001 12016 13175 11006 27000 613603.00000000 7166899.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046313 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000046314 777 Marjomännikkö 2 10001 12016 13175 11006 27000 613908.00000000 7166775.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046314 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000046315 777 Marjomännikkö 3 10001 12016 13175 11006 27000 614337.00000000 7166668.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046315 Tervahauta, halkaisija noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000046316 777 Marjomännikkö 4 10001 12016 13175 11006 27000 614368.00000000 7166599.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046316 Tervahauta, halkaisija noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000046317 51 Neula 10002 12002 13019 11040 27000 210695.00000000 6793391.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046317 Röykkiö löytyi vt 8 parannustyöhankkeen inventoinnissa vuonna 2022. Se sijaitsee Lapijoella nykyisen vt 8 eteläpuolella noin 80 m etäisyydellä tiestä. Röykkiö on rinteessä etelään suuntaavalla matalalla harjanteella ympäristöstään vähäisesti kohoavalla kumpareella. Se on muodoltaan on pyöreä, halkaisijaltaan n. 4-5 m ja sen keskellä on isompi kivi. Röykkiö on koottu 20-25 cm läpimittaisista kivistä. Ympäristössä on lähiaikoina tehty harvennusta ja metsäkoneen ura kulkee aivan röykkiön etelälaidassa. Muutamia kiviä on röykkiön reunasta irronnut ja kiveys on paljastunut sammalkerroksen alta. Hankkeessa suunniteltujen rinnakkaistievaihtoehtojen toteuttaminen tulee todennäköisesti edellyttämään röykkiöön kajoamisen.
metsakeskus.1000046318 536 Kujanpään mäkitupa 10007 12001 13000 11006 27000 300513.00000000 6812226.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046318 Paikalla on kivirakenteita (mm. aitaa) lähes kokonaan kasvillisuuden peitossa. Löytäjän mukaan täällä on sijainnut mäkitupa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Vanhimpiin peruskarttoihin on merkitty alueella olleen ulkorakennus.
metsakeskus.1000046319 51 Miekantie 10002 12002 13019 11040 27000 211068.00000000 6793033.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046319 Röykkiö löytyi vt 8 parannushankkeen inventoinnissa vuonna 2022. Se sijaitsee Lapijoella vt 8 eteläpuolella aivan valtatieltä kohti etelää erkaantuvan Miekantien varressa. Tie sivuaa kalliopohjaisen kumpareen itäpuolelta ja röykkiö on kumpareen päällä, sen itäpäässä. Röykkiö on muodoltaan pyöreähkö, halkaisijaltaan n. 4 m ja korkeudeltaan 30-40 cm. Se on paksun sammaleen peitossa. Uuden rinnakkaistien toteuttaminen saattaa vaatia röykkiöön kajoamisen.
metsakeskus.1000046321 420 Kainuuntie, Pellonkulma 10007 12005 13071 11006 27007 531797.00000000 6936227.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046321 Kainuuntien historiallisen tielinja osa, joka on edelleen tiekäytössä eikä ole näin kiinteä muinaisjäännös. Tie Kuopiosta Leppävirralle uusittiin täydellisesti 1957-1967. Sitä ennen tielinja on kulkenut ainakin 1920 luvun lopulle asti jokseenkin tarkalleen 1700-luvun lopun tien linjauksen kohdalla, todennäköisesti vastaten myös varhaisempaa tien linjausta. Tielinja on 1700-luvulla kulkenut Kuopiosta Juvan kautta Mikkeliin haarautuen Juvan pohjoispuolelta Rantasalmen kautta Savonlinnaan sekä Juvan kirkolla myös Puumalan kautta Viipuriin. Tie on ollut Itä-Suomen keskeinen valtaväylä ilmeisesti jo 1600 luvulta lähtien. Vanha ratsutie rakennettiin ja levennettiin kärrykelpoiseksi Kustaa III:n toimesta 1700-luvun lopulla. Suomen viimeinen kuningas Kustaa IV Adolf on matkustanut tätä tietä Leppävirran kautta Kuopioon 1800-luvun alussa. Tästä matkasta tie sai paikkakuntalaisten puheissa nimen”kuninkaantie”. Tietä on nimitetty Kainuuntieksi ja Kuninkaantieksi. Tietä ovat kulkeneet sekä Ruotsin että Venäjän sotajoukot Suomen sodassa v. 1808-9, ja sen varsille sijoittuu useita kahakoita ja taistelupaikkoja, joista yksi on Paukarlahdessa.
metsakeskus.1000046322 420 Kainuuntie, Humalamäki 10007 12005 13071 11006 27007 528726.00000000 6950189.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046322 Kainuuntien historiallisen tielinja osa, joka on edelleen tiekäytössä eikä ole näin kiinteä muinaisjäännös. Tie Kuopiosta Leppävirralle uusittiin täydellisesti 1957-1967. Sitä ennen tielinja on kulkenut ainakin 1920 luvun lopulle asti jokseenkin tarkalleen 1700-luvun lopun tien linjauksen kohdalla, todennäköisesti vastaten myös varhaisempaa tien linjausta. Tielinja on 1700-luvulla kulkenut Kuopiosta Juvan kautta Mikkeliin haarautuen Juvan pohjoispuolelta Rantasalmen kautta Savonlinnaan sekä Juvan kirkolla myös Puumalan kautta Viipuriin. Tie on ollut Itä-Suomen keskeinen valtaväylä ilmeisesti jo 1600 luvulta lähtien. Vanha ratsutie rakennettiin ja levennettiin kärrykelpoiseksi Kustaa III:n toimesta 1700-luvun lopulla. Suomen viimeinen kuningas Kustaa IV Adolf on matkustanut tätä tietä Leppävirran kautta Kuopioon 1800-luvun alussa. Tästä matkasta tie sai paikkakuntalaisten puheissa nimen”kuninkaantie”. Tietä on nimitetty Kainuuntieksi ja Kuninkaantieksi. Tietä ovat kulkeneet sekä Ruotsin että Venäjän sotajoukot Suomen sodassa v. 1808-9, ja sen varsille sijoittuu useita kahakoita ja taistelupaikkoja, joista yksi on Paukarlahdessa.
metsakeskus.1000046323 684 Takalantie 10002 12002 13019 11040 27000 210095.00000000 6793069.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046323 Röykkiö löydettiin vt 8 parantamishankkeen inventoinnissa vuonna 2022. Se sijaitsee Raumalla lähellä Eurajoen rajaa, vt 8 eteläpuolella n. 120 m etäisyydellä tiestä. Röykkiö on pienellä avokalliokumpareella laajan metsäisen ja kalloisen mäkialueen koillislaidalla. Se on matala kiveys, joka koostuu pienistä kivistä, joiden läpimitta on 10-20 cm. Kiveyksen joukossa on runsaasti punaisia hiekkakivilaakoja. Röykkiö on soikea, halkaisijaltaan n. 5-6 m ja matala, pääosin vain noin 25-30 cm korkuinen.
metsakeskus.1000046325 97 Kieluvainen Karhunpääsaari 10007 12006 13084 11006 27000 497844.00000000 6832067.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046325 Hirvensalmen Kieluvaisen Karhunpäänsaaresta löytyi metallinilmaisimella useita pieniä nauloja, historiallisia rahoja ja nappi. Kaksi rahoista (KM 43264:1) sijaitsi kiinni toisissaan samassa kohdassa (N: 6832067, E: 497844 ETRSTM35FIN, +- 4 m). Tämä voi viitata siihen, että rahat on tarkoituksella asetettu maahan. Rahat ja nappi ajoittuvat 1700–1800-lukujen vaihteeseen. Löytyneet naulat ovat pääasiassa pienipäisiä ja resenttejä. Ne voi todennäköisesti liittää paikalla sijainneeseen nuottakatokseen. Saaresta on kuvaus vuodelta 1881. Kuvauksessa kerrotaan saarella olleen yhden kelottuneen petäjän, johon oli kirveellä isketty lovia, ja yhdessä lovessa oli vielä vuonna 1881 yksi “pedon hammas”. Puun juurelta oli kuvauksen mukaan löytynyt runsaasti karhun leukoja ja hampaita. (Uusi Suometar 23.5.1881 nro 117.) Saari on hyvin pieni ja vain vähän vedenpinnan yläpuolella. Maaperä on keskellä saarta hiekkaa, pohjoisrannalla kalliota. Keskiosassa on hiekkainen kohouma, joka koekuopituksen perusteella on luontainen. Koekuopissa ei havaittu kulttuurikerrosta eikä muita ihmistoiminnan merkkejä.
metsakeskus.1000046328 922 Muurankorpi 10002 12004 13051 11006 27000 321000.00000000 6800383.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046328 Pellon ja hakkuuaukean välissä sijaitsee vanha rajamerkki, joka on hieman tuhoutunut metsätöissä. Kivilatomuksen keskellä on yksi pystykivi, joka on noin 0,5 m korkea. Kivet on ladottuna yhdessä kerroksessa, rakenteen laajuus on noin 1x1 m. Rajamerkki sijoittuu Kaakilan enklaavin, Hietaniemen ja Junnilan kylien sekä samalla Lempäälän ja Vesilahden kuntien väliselle rajalle. Oletettavasti se on isojaon aikainen kylien ja myös Vesilahden ja Lempäälän pitäjien välinen rajamerkki.
metsakeskus.1000046331 922 Kesola 10002 12004 13051 11006 27000 320275.00000000 6800379.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046331 Historiallisella Kirkonkylän Junnilan sekä Kaakilan enklaavin välisellä rajalla sijaitseva rajamerkkin. Paikalla on matalan kivikasan keskellä yksi pystykivi. Rajamerkkin on heinittynyt. Sen keskellä oleva pystykivi 0,5 m korkea, ja pohjakiveys laajuudeltaan noin 1 x 1 m.
metsakeskus.1000046334 734 Karinokka 10007 12017 13193 11006 27009 273910.00000000 6692003.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046334 Sijaintipaikka on Salon sisäsaaristossa Salon keskustasta noin 15 km lounaaseen Angelniemen länsirannalla Karinokka -niemen itäpuolella kaislikossa. Kaislikon reunassa on kahden puurunkoisen aluksen hylyt, jotka näkyvät ilmakuvissa laivanmuotoisina aukkoina kaislikossa. Lähiseudun asukkaiden kertoman mukaan lähempänä rantaa on paikallisen Sylt-nimisen kalastajan hylkäämä alus "Liitto" (kaislikossa olevan aukon pituus noin 25 metriä arvioituna ilmakuvasta) keula rantaa kohti ja sen peränpuolelle hieman syvempään veteen on upotettu yksimastoisen "Elvin"-nimisen aluksen hylky (aukon pituus alle 20 metriä). Hylyt ovat aivan lähellä toisiaan. Liitto -aluksen hylky näkyy pinnalla olevana Paikkatietoikkunan historiallisessa ilmakuvassa vuodelta 1948. Erkki Jokelan kirjoittamassa "Angelniemi III"-kirjassa vuodelta 2006 (ISBN 952-92-0221-0) on luku Angelniemen alueen vesiliikenteestä ja siinä on kerrottu näistä hylyistä seuraavasti: "[Angelniemen] kirkon ja Päärnäspään välisellä niemellä asui Virosta muuttaneen Josef Syltin perhe. -- Koko perhe työskenteli yhdessä ja yhteisvoimin omistamillaan laivoilla. Vanhin alus oli Liitto. Kun se oli tullut tiensä päähän, se romutettiin kotirannassa ja loppu upotettiin." -- "Viimeisimpänä miehenä angelniemeläisistä tienasi leipänsä omalla laivallaan Martti Sundström. Hän asui Syltien naapurina. Viimeistä edellinen alus oli 1-mastoinen jahti Elvin. Hänkin kuljetti halkoja Turkuun ja juurikkaita Saloon. -- Elvinille kävi kuten naapurin Liitolle. Se purettiin kotirannassa, ja loppu upotettiin mereen." Kirjan tietojen mukaan Josef Sylt (Süld) (1885-1940) omisti Liiton jälkeen vielä kaksi alusta, joista isompi kolmimastoinen Tisa lienee kaiverrettu hänen hautakiveensäkin Angelniemen hautausmaalla. Martti Sundström omisti niin ikään Elvinin jälkeen vielä Erna-nimisen aluksen, joka myytiin 1950-luvun alussa.
metsakeskus.1000046336 407 Björnstenen 10002 12013 13000 11006 27000 461775.00000000 6722003.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046336 Tien vieressä on paikalliseen tarinaperinteeseen liittyvä Karhukivi. Kivessä on hyvin heikosti näkyvä kaiverrettu risti ja nimikirjaimia. Tarinaperinne viittaa kiven olevan ainakin 1800-luvulta lähtien tunnettu.
metsakeskus.1000046339 317 Läksynkangas 10002 12016 13175 11006 27000 430691.00000000 7090082.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046339 Kohde sijaitsee tasaisella rehevähköllä kankaalla alueen pohjoisosassa. Kohteessa sijaitsee kaksi tervahautaa ja yksi tervapirtin kiuas. Pohjoisimpana on tervahauta 1, jonka halkaisija on 14 m ja sen halssi suuntautuu etelään. Siitä noin 30 m itäkaakkoon on tervapirtin kiuas ja siitä 30 m etelään tervahauta 2. Osittain ojitettua nuorta kasvatusmetsää.
metsakeskus.1000046340 317 Rajaräme 2 10002 12016 13175 11006 27000 431543.00000000 7089298.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046340 Matalalla soraharjanteella sijaitsevat kaksi tervahautaa. Hauta 1 on aivan luonnonsuojelualueen rajalla. Sen halkaisija on 15 metriä ja halssi suuntautuu pohjoiseen. Tervahauta 2 sijaitsee 40 m lounaaseen metsätien länsipuolella, osa vallista on tieojan vaurioittama, haudassa kasvaa tiheää nuorta pajukkoa.
metsakeskus.1000046343 441 Kukaslampi 10007 12011 13112 11042 27028 531395.00000000 6757424.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046343 Kukaslammen ja Kukaslahden välillä on kivinen panssarieste ja panssariestekaivanto. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000046354 286 Vilppula ranta 10007 12011 13114 11042 27028 480491.00000000 6745523.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046354 Vuoden 1941 ilmakuvissa on selvästi nähtävissä tuoreet kaivannot, jotka seuraavat Kymijoen länsirantaa. Kaivannot näkyvät myös Maanmittauslaitoksen vinovalovarjosteessa. Maastossa metsäisellä alueella kaivanto oli selvästi nähtävissä ja tunnistettavissa taisteluhaudaksi. Siltä osin kuin kaivanto sijoittuu voimalinjan kohdalle sekä voimalinjalle puuttumaksi raivatun alueen kohdalle, se vaikuttaa tavalliselta ojalta. Puolustusvarustus liittyy todennäköisesti vuosina 1939–1940 suunniteltuun ja osin myös toteutettuun nk. Kymilinjaan.
metsakeskus.1000046355 105 Seitenoikea 2 10002 12016 13175 11006 27000 567297.00000000 7163668.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046355 Kohde on matalareunainen, suhteellisen pieni tervahauta. Reunat ovat alle metrin korkuiset ja ohuet, hauta ulkoreunoista halkaisijaltaan n. 7 m, ei havaittavaa laskukuoppaa. Tervahauta sijaitsee n. 30 m itään kartan osoittamalta metsätieltä alkavan rinteen yläreunassa. Maa-aines on tasalaatuista hiekkaa. Tervahaudan ympärillä ja sen sisällä kasvaa tiheästi nuoria puita ja näkyvyys alueella heikkoa. Tervahaudan pohjalta koekuopasta havaittiin tyypillinen hiilikerros.
metsakeskus.1000046356 105 Seitenoikea 3 10002 12016 13151 11006 27000 567468.00000000 7163780.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046356 Hiilimiilu sijaitsee metsämaastossa tasaisella hiekkakankaalla, noin 10 m päässä jokitörmän reunasta. Hiilimiilun keskustassa on laakea painanne, halkaisijaltaan 6–7 m. Sen suurin syvyys on noin 50 cm, joskin mättäikkö vaikeuttaa rakenteen hahmottamista. Koekuopassa todettiin vahva hiilikerros. Painannetta ympäröi matala valli, jonka leveys on 2–3 m. Uloinna on joitakin kuoppia, joista on otettu maata miilun peittämiseen.
metsakeskus.1000046357 167 Koivuranta 2 10007 12016 13182 11006 27000 654902.00000000 6927130.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046357 Pyhäseläntien ja Honkavaaranpolun risteysalueen lounaispuolella sijaitsee kaksi sammaloitunutta kiviröykkiötä. Toinen on nähtävissä tasaisella maalla, noin 13 metriä peltoalueen reunasta länteen. Röykkiö onpyöreä, halkaisijaltaan noin 2,8 metriä ja noin 70 senttimetriä korkea. Toinen röykkiö sijaitsee ensimmäisestä noin 15 metriä etelään, jyrkkäpiirteisen rinteen yläreunalla. Sen kivet ovat osittain valuneet (tai työnnetty) rinteeseen. Sen koko on noin 3,5 x 5 metriä. Röykkiöiden pohjoispuolella on kulkenut vanha Honkavaaranpolun tielinjaus vielä 1950-luvulla. Pyhäseläntie on rakennettu 1960-luvulla. Röykkiöt voivat liittyä viereisen pellon tai lähellä kulkeneen tien raivaukseen.
metsakeskus.1000046358 167 Ruokomäki 10007 12004 13045 11006 27000 655060.00000000 6926921.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046358 Ruokomäen tilan lounaispuolisella metsäalueella on nähtävissä noin 170 metriä pitkä kiviaita. Aita kulki luode-kaakko-suuntaisen harjumuodostelman laen reunaa seuraillen. Pohjoisessa se jatkuu pienen peltoalueen reunaan saakka, josta kääntyy koilliseen nykyiselle kiinteistörajalle, jatkuen sen suuntaisesti vielä muutamia metrejä. Aidan korkeus on koko matkalta noin 40–50 senttimetriä, leveys noin 60 senttimetriä ja sen pinta on sammaloitunut. Aidan kohdalla ei ole historiallista tai nykyistä kiinteistörajaa, eikä aidan tekoaika tai syy ole selvillä. Se liittyy todennäköisesti alueen 1800–1900-lukujen asutustoimintaan.
metsakeskus.1000046359 167 Ruokomäki 2 10007 12016 13182 11006 27000 655274.00000000 6926783.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046359 Ruokomäen tilan eteläpuolisella metsäalueella on nähtävissä kaksi selkeää kiviröykkiötä. Rakenteet sijaitsevat tasaisella sekametsäalueella, noin 10 metriä pellon reunasta lounaaseen. Röykkiöiden koko on keskimäärin 3,6 x 3 metriä, korkeus noin 50 senttimetriä. Toinen röykkiöistä on kasattu maakiven ympärille. Röykkiöiden lähistöllä on epämääräisiä kivikkoja, jotka olivat todennäköisesti luontaisia.
metsakeskus.1000046360 105 Soilukkasuo 10002 12016 13175 11006 27000 565812.00000000 7164191.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046360 Tervahauta sijaitsee lähes tasaisella hiekkamoreenikankaalla metsä-maastossa. Tervahaudan kuopan läpimitta vallin harjalta toiselle on noin 8 m, ja kokonaisläpimitta vain pari metriä enemmän, sillä valli on kapea ja matala. Kuoppa on matala, keskellä on parin metrin läpimittainen syvempi osa. Kokonaissyvyys on noin metrin. Halssi suuntautuu etelään. Laskukuopan pituus on noin 6 m, suurin leveys 2 m ja syvyys 1 m.
metsakeskus.1000046361 697 Isoniementie 10002 12016 13175 11006 27000 566646.00000000 7163334.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046361 Tervahauta sijaitsee metsämaastossa, hiekkakankaalla, syvään uurtuneen puronotkon jyrkällä reunalla. Aivan tervahaudan vieressä sen koillispuolella on Isoniementie. Tervahaudan kuopan halkaisija on 7 m ja syvyys 1,2–1,5 m. Valli on leveä, laelta jopa 2,5 m. Vaikuttaa siltä, että valli on osittain kaksinkertainen (ehkä kaksi käyttövaihetta). Halssi on etelälounaassa, puronotkon reunassa. Laskukuoppa on ilmeisesti sortunut lähes kokonaan puroon törmän eroosion seurauksena.
metsakeskus.1000046362 604 Kalliomäki 10007 12009 13109 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046362 Osittain kallioisen, metsää kasvavan mäen laella olevalla tasanteella sijaitsee osaksi suorakaiteen muotoinen, matalan ja kapean maavallin muodostama alue, jonka sisäosa on tasainen. Valli on osaksi katkelmallinen. Rakenne on sammalpeitteinen ja valli maan- ja kivensekainen. Kohteen ilmoittaja piti rakennetta mahdollisesti asumuksen tai vastaavan rakennelman pohjaksi. Ilmoittajan tiedossa ei ollut paikkaan liittyvää perimätietoa.
metsakeskus.1000046363 697 Soidinaho 10002 12016 13151 11006 27000 568469.00000000 7163548.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046363 Hiilimiilu sijaitsee metsämaastossa, loivasti etelään laskevalla moreenikankaalla. Maaperä on melko kivistä hiekkamoreenia. Hiilimiilun keskustassa on laakea, pyöreä kuoppa, jonka läpimitta on 7 m ja suurin syvyys 50 cm. Ympärillä on matala valli. Kokonaisläpimitta on 11 m. Miilussa todettiin kairauksessa vahva hiilensekainen maakerros. Ympäristössä on epäsäännöllisiä kuoppia, joista ainakin 15 osa on ehkä syntynyt kaivettaessa peittomaat miilua varten. Osa kuopista on melko kaukana ja vaikuttaa miilua uudemmilta.
metsakeskus.1000046364 620 Näyhänaho 10002 12016 13175 11006 27000 521163.00000000 7159793.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046364 Tervahaudat sijaitsevat laajan moreenimäen länsipäässä, länsi-luoteeseen laskevassa rinteessä. Rinteessä on juuri tervahautojen tasalla jyrkempi kohta alempana ja ylempänä olevien loivempien alueiden välissä. Maaperä on hiekkamoreenia. Paikalla kasvaa vanhaa kuusivaltaista sekametsää. Eteläisemmän tervahaudan 1 kokonaisläpimitta on noin 20 m. Kuopan halkaisija on 12 m. Se on laakea, syvyydeltään 120–180 cm. Reunavallin korkeus on ylärinteen puolella noin metri. Halssi on alarinteen puolella lännessä. Laskukuopan pituus on noin 3 m ja leveys 2 m. Kuopan ulkoreuna on maan pinnan tasolla rinteessä. Laskukuopan ja halssin tienoilla on ketunkoloja, joista näkyy kiviä maan sisällä halssin rakenteessa. tervahauta 2, ks. alakohteet
metsakeskus.1000046365 620 Lumimäki 1 10002 12016 13175 11006 27000 519720.00000000 7161020.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046365 Kohde sijaitsee Lumimäen pohjoisrinteessä, länteen laskevan puro-notkon reunalla. Paikalla on mäen rinteen alaosasta länsiluoteeseen suuntautuva matala hiekkaharjanne, jonka pohjoisreunalla on muutaman metrin korkuinen puronotkoon laskeva törmämäinen rinne. Törmän reunalla on 2 tervahautaa ja niistä noin 25 m länsiluoteeseen harjanteen laella vajaat 10 m törmän reunasta kiviröykkiö, joka todennäköisesti tervapirtin kiuas. Koko alue on ehjää metsämaastoa. Itäisempi tervahauta 1 sijaitsee pohjoiseen laskevan törmän reunalla. Kuopan halkaisija on 9–10 m ja syvyys 120–200 cm. Kuopan reuna on korkeammalla etelässä ylärinteessä. Siellä ja varsinkin itä- ja länsisivuilla valli on korkea ja ulkoreunalta jyrkkä. Halssi on pohjoisessa. Laskukuoppa on jyrkässä törmässä, mutta ilmeisesti suurelta osin sortunut alla olevaan puronotkoon törmän eroosion takia. ks. alakohteet. Inventointi 2023: Lumimäen pohjoisrinteellä, puron penkalla on kaksi vierekkäistä tervahautaa ja oletettavasti niihin liittyvä kiuasrakenne hieman tervahaudoista luoteeseen. Itäisempi tervahauta on jyrkkäpiirteinen ja syvä. Sen kokonaishalkaisija on noin 11 m. Syvyys on noin 2 metriä. Halssi on pohjoiseen kohti puroa ja se jatkuu pitkin rinnettä matalana useamman metrin matkan. Läntisempi tervahauta on huomattavasti loivapiirteisempi ja pienempi. Se on halkaisijaltaan valleineen noin 8–9 m. Vallit ovat 0,5–1 m korkeat. Tervahaudan syvyys on noin metri. Halssi on pohjoiseen kohti puron törmää, kuten myös itäpuolen tervahaudalla. Kiuasrakenne on voimakkaasti sammaloitunut noin 2 m halkaisijaltaan oleva ja 0,5 m korkea kivikasa. Inventoinnissa 2023 kohteen ja alakohteiden voitiin todeta säilyneen hyvin. Ympäristössä havaittiin epäselviä kuopanteita, joihin oli kipattu rauta- ja muovijätettä.
metsakeskus.1000046366 620 Lumimäki 2 10002 12016 13175 11006 27000 519817.00000000 7161120.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046366 Tervahauta sijaitsee melko tasaisella hiekkamoreenikankaalla olevalla matalalla harjanteella. Kuopan halkaisija on 10–11 m. Kuoppa on laakea, mutta suppilomainen, syvyydeltään 130 cm. Reunavalli on varsinkin pohjoisessa matala, korkeimmillaan lounaassa noin metrin korkuinen. Halssi on kaakossa. Laskukuopan pituus on 7 m, leveys 2 m ja syvyys 1 m. Inventointi 2023: Lumimäki 2 on pohjoisin Lumimäen alueella sijaitsevista tervahaudoista. Se on rakennettu etelään viettävään harjanteeseen muutoin melko tasaisella sorakankaalla. Alueella kasvaa varttunutta mäntymetsää. Aluskasvillisuus on varpuja ja jäkälää. Tervahaudan kokonaishalkaisija on noin 13 m. Se on noin 1,5 m syvä ja halssi on eteläkaakkoon. Halssin pituus on noin 8 m ja se on tervahaudan päästä 2 m leveä. Tervahaudan pohjoispuolella on kaksi kuoppaa, jotka voivat liittyä sen käyttöön.
metsakeskus.1000046367 578 Lumimäki 3 10002 12016 13175 11006 27000 519735.00000000 7160356.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046367 Tervahauta sijaitsee metsämaastossa loivasti pohjoiseen laskevan, kivisen moreenirinteen juurella suon reunassa. Tervahaudan kuopan halkaisija on 6–7 m ja syvyys metrin. Haudassa oleva turvemättäikkö vaikeuttaa mittojen arviointia. Reunavallin korkeus ulkopuolella on 80 cm maan pinnasta. Haudan ulkokehällä on lisäksi ojamainen kaivanto, josta on otettu maata valliin. Halssi on pohjoisessa. Laskukuoppa on kaivettu suohon, ja sen pohjalla oli inventoinnin aikaan vettä. Kuopan halkaisija on noin 2 m ja syvyys 1 m.
metsakeskus.1000046368 849 Uudenhaudankangas 10002 12016 13175 11006 27000 361370.00000000 7070490.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046368 Tervahauta sijaitsee tiheää sekametsää kasvavan kankaan etelärinteessä. Tervahaudan koko läpimitta on noin 18 metriä ja syvyys noin metrin. Halssi on rakennettu haudan lounaisreunaan ja sen pituus on noin 6 metriä ja leveys noin 3 metriä. Haudan ympärillä erottuu paikoin ojamaista kaivantoa ja läheisyydessä on useita kuoppia ja painanteita. Tarkastushetkellä paksu lumikerros vaikeutti havaintojen tekemistä. Haudan keskiosa on avoin, mutta reunavallin päällä kasvaa haapoja ja kuusia.
metsakeskus.1000046369 90 Laksi-Monikka 10002 12016 13175 11006 27000 589786.00000000 6938684.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046369 Lidar-korkeusmallin perusteella (23.1.2023) Laksi-Monikan itäpuolella, hieman nuotipaikasta pohjoiseen on nähtävissä halkaisijaltaan 13 metrinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000046373 434 Hagalund 10002 12012 13124 11006 27007 458060.00000000 6703454.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046373 Loviisan maalinnoituksen pohjoispuolisella metsäalueella sijaitsee laaja kivilouhosalue. Alueen kallioissa ja kivissä on sadoittain porausjälkiä, joiden leveys on noin 3 cm. Suhteellisen paksu porausjälki viittaa vanhempaan (1700-luvun loppupuolen) kiventyöstötekniikkaan. Louhitut kivet ovat samaa kivimateriaalia, mitä Loviisan maalinnoituksen valli nro 4. (kts. Suhonen & Enqvist 2004, liite 2) Aukean pohjoisreunassa on kookkaita lohkokivikasoja. Metsässä on sammalen peittämiä matalahkoja kivikkoja ja lohkareisia kiviä, joista osasta on vaikea sanoa, olivatko ne luontaisia vai louhittuja.
metsakeskus.1000046374 638 Katajamäki 10001 12001 13000 11004 27000 425082.00000000 6695985.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046374 Katajamäen asuinaluetta rakennettaessa maasta löytyi runsaasti saviastianpaloja. Tästä ei ilmoitettu museoviranomaisille. Todennäköisesti muinaisjäännös on tuhoutunut, mutta jostain rakentamattomasta paikasta voisi löytyä merkkejä muinaisjäännöksestä. Saviastianpalojen tarkkaa löytöpaikkaa ei tiedetä. Suullinen tiedonanto.
metsakeskus.1000046375 250 Majaniemi 10002 12016 13151 11033 27018 298418.00000000 6901137.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046375 Kolme kuoppajäännöstä jotka sijaitsevat peitteisessä metsämaastossa ja yksi Pyhäniementien itäpuolella. Viides alueelta todettu kuoppajäännös on liitetty kohteeseen Pyhäniemi 2. Havaitut kuoppajäännökset voisivat olla hiilihautoja tai tervahautoja. Yksittäisten koekuoppien tai maanpäälle näkyvien rakenteiden perusteella kuoppajäännösten tarkempi luokittelu on vaikeaa. Tarkempaa tietoa kuoppajäännösten funktioista olisi mahdollista saada kohdennetulla kaivaustutkimuksella. Kuopasta (A) teetettiin radiohiiliajoitus; ajoitustuloksen perusteella kuoppajäännös ajoittuu rautakaudelle, viikinkiajan loppuun (890-1020 cal AD, 95,4 %).
metsakeskus.1000046376 445 Abborhålet 10007 12013 13126 11006 27000 236053.00000000 6688368.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046376 Abborhålet on kapea salmi, joka erottaa Lenholmenin saaren sen itäpuolella olevasta saaresta. Salmen eteläpuolella, itärannalla, on rantakallio, johon on tehty hakkauksia ilmeisesti 1800-luvulta alkaen. Kallio on aivan vedenrajassa, joten todennäköisesti vanhimmat hakkaukset ovat kallion yläosassa. Kalliohakkauksia on noin 10 metriä pitkällä ja 2–3 metriä leveällä alueella ja ne keskittyvät erityisesti kallion eteläpäähän. Parissa hakkauksessa erottuu vuosiluku 1800. Hakkaukset ovat lähinnä nimikirjaimia tai etunimiä. Osa hakkauksista on hyvin tuoreita.
metsakeskus.1000046376 445 Abborhålet 10007 12013 13126 11042 27000 236053.00000000 6688368.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046376 Abborhålet on kapea salmi, joka erottaa Lenholmenin saaren sen itäpuolella olevasta saaresta. Salmen eteläpuolella, itärannalla, on rantakallio, johon on tehty hakkauksia ilmeisesti 1800-luvulta alkaen. Kallio on aivan vedenrajassa, joten todennäköisesti vanhimmat hakkaukset ovat kallion yläosassa. Kalliohakkauksia on noin 10 metriä pitkällä ja 2–3 metriä leveällä alueella ja ne keskittyvät erityisesti kallion eteläpäähän. Parissa hakkauksessa erottuu vuosiluku 1800. Hakkaukset ovat lähinnä nimikirjaimia tai etunimiä. Osa hakkauksista on hyvin tuoreita.
metsakeskus.1000046377 445 Knapudden 10002 12001 13013 11006 27000 235428.00000000 6687910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046377 Kohteeseen kuuluu kolme sammaloitunutta rakennuksen kivijalkaa, jotka Tapani Tuovinen on löytänyt tarkastaessaan Lenholmin luonnonsuojelualuetta vuonna 1995. Knapudden 1, on asuinrakennuksen jäännös, sen koillisnurkassa on pari metriä leveä kumpu, joka sisältää uunin jäännökset. Kummussa näkyy pyöreähköjä luonnonkiviä, yksi laattamainen luonnonkivi ja tiilen kappaleita. Kivijalan koko on noin 6 x 7 metriä, siinä kasvaa laajalle leviävä kataja. Rakennuksen jäännöksestä noin 20 m luoteeseen on paljaalla kalliolla on kaksi lohkareriviä suorassa kulrnassa keskenaan. Ne voivat olla aitan tai jonkin muun ulkorakennuksen jäänteet. Kaksi muuta jäännöstä (alakohteet 2 ja 3) ovat ilmeisesti talousrakennusten perustoja. Kiviperusta Knapudden 2 koostuu yhdestä kivikerroksesta, sijaitsee noin 10 metriä itään asuinrakennuksesta ja on kooltaan 4,9 x 4,6 m. Knapudden 3 puolestaan on noin 15 metriä edellisestä pohjoiskoilliseen. Se on yksikertainen kiviperustus ja kooltaan 6 x 5,5 metriä. Kivijalan itäreunan vieressä on sen ulkopuolella matala kuoppa joka on halkaisijaltaan pari metrinen. Rakennusten sijaintikorkeus noin 1,5–2 metriä merenpinnan yläpuolella merkitsevät, että rakennukset eivät voi olla muutamaa sataa vuotta vanhempia.
metsakeskus.1000046378 620 Ketunsuo 4 10002 12016 13175 11006 27000 526530.00000000 7158875.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046378 Suon laidalla, alavalla hiekkapohjaisella mäntykankaalla on tervahauta, halkaisija noin 12 m, halssi koilliseen. Tervahaudan pohja on kosteaa, suokasvillisuuden peittämää. (Tämä viitannee siihen, että pohjaveden taso on tervahaudan käytön jälkeen noussut noin metrillä.)
metsakeskus.1000046379 697 Rötypuro 10002 12016 13175 11006 27000 557086.00000000 7161018.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046379 Kaksi tervahautaa noin 20 m etäisyydellä toisistaan. Maasto on sekametsää, maaperä moreenia. Tervahauta A:n pohja on epämääräisen muotoinen ja laakea, kaiveltu, syvyys noin 0,5 m, halkaisija valleineen 12 m, selvät vallit. Kairanäytteessä oli hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Metrin syvyinen ja 6 m pituinen halssi on tervahaudan koillissivulla suon puolella. tervahauta B, ks. alakohteet
metsakeskus.1000046380 445 Knapudden 4 10007 12004 13054 11006 27000 235215.00000000 6687957.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046380 Luontopolun vieressä noin 2 x 2 metriä kooltaan oleva röykkiö, korkeudeltaan puolisen metriä ja siitä kolme metriä itään on toinen kiviröykkiö, joka näyttää hieman hajotetulta. Polun ja pellon välissä on muutamissa kohdin myös kiviä siellä täällä. Röykkiöt ovat ilmeisimmin pellosta raivatuista kivistä koostuvia kasoja. Raivausröykkiöitä ja raivauskivistä koostuvia peltoja reunustavia kivivalleja on muuallakin tästä kohteesta itää olevien peltoalueiden laidoilla.
metsakeskus.1000046382 697 Torvenjoen suu 10002 12016 13175 11006 27000 547483.00000000 7159923.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046382 Tervahaudan pohja on pyöreähkö ja keskelle loivasti syvenevä, suppilomainen, syvyys noin 1 m, halkaisija valleineen 10 m. Kairanäytteessä oli hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Halssi on koillissivulla joen puolella, jokipenkassa. Metsä on valtaosin nuorta mäntytaimikkoa, maaperä hiekkamoreenia.
metsakeskus.1000046383 620 Hovinmäki 10002 12016 13175 11006 27000 537309.00000000 7158495.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046383 Tervahauta, halkaisija noin 15 m, syvyys reunavallilta keskikuopan pohjalle noin 1,5 m. Halssi etelälounaaseen. Hyvin säilynyt. Mäntymetsää, maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000046384 620 Hoikanjoki 10002 12016 13175 11006 27000 536392.00000000 7158361.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046384 Tervahauta, halkaisija noin 12 m. Muodoltaan laakea, vallit noin 1 m korkuiset. Halssi etelään. Sijaitsee jyrkkärinteisen puronuoman reunalla. Maaperä hiekkaa, puusto kuusivaltaista sekametsää.
metsakeskus.1000046385 620 Välijoki 10002 12016 13175 11006 27000 532012.00000000 7158571.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046385 Tervahauta, halkaisija noin 12 m. Halssi kaakkoon. Sijaitsee kymmenisen metriä mökkitiestä kaakkoon. Tervahaudan kohta on tiheäkasvuista nuorehkoa sekametsää, maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000046386 620 Kumpuvaara 10002 12016 13175 11006 27000 529015.00000000 7158429.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046386 Tervahaudan pohja on pyöreähkö ja laakea, syvyys vajaan metrin, halkaisija valleineen 14 m, selvät vallit. Tavanomaista halssia ei ole, vaan puoli metriä syvä ja leveä ura menee tervahaudan keskeltä vallin ulkopuolelle. Mäntymetsää, maaperä on hiekkaa.
metsakeskus.1000046387 620 Salmenjoki 1 10002 12016 13175 11006 27000 528054.00000000 7158478.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046387 Tervahaudan pohja on pyöreähkö ja laakea, syvyys 1.5 m, halkaisija valleineen 20 m. Halssi purolle päin. Hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Mäntykangasta, maaperä on hiekkaa. Tervahaudan kohta hyvin pusikkoista sekametsää. Inventointi 2022 Schulz: Tervahaudan läpimitta on n. 23 m, kuopan n. 9 m, ja halssi suuntautuu kaakkoon. 7158477, 528055, 170
metsakeskus.1000046388 620 Salmenjoki 2 10002 12001 13001 11019 27000 528026.00000000 7158440.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046388 Vanhan rantatörmän päällä, sen reunalla, heti kevytrakenteisen metsäautotien itäpuolella, on pyöristetyn suorakaiteen muotoinen painanne. Sen koko on noin 8 x 4 m ja syvyys noin puoli metriä. Pohja on osin lahoavilla risuilla täytetty. Reunoilla on enemmän tai vähemmän selvä matala, runsaan metrin levyinen valli. Painanteen pohjalle tehdyssä koekuopassa havaittiin noin 10 cm huuhtoutumiskerroksen alla 25 cm paksuinen noensekainen likamaakerros. Siinä oli melko runsaasti hyvin pienikokoista (alle 1 mm) palaneen luun sirua. Vain yksi noin 2 mm kokoinen luunsiru saatiin talletettua. Painanteen koillisesta reunavallista noin 5 m koilliseen tehdystä koekuopasta löytyi muutaman mm. kokoinen kvartsi-iskos. Enempää koekuoppia ei kohteeseen tehty, koska katsottiin, että todisteet riittävät osoittamaan, että kohdalla on kivikautinen asuinpaikka ja siihen liittyvä asumuspainanne. Painanteesta kymmenisen metriä etelään on kuopanne, joka tulkittiin muutaman kymmenen vuoden ikäiseksi hiekanottokuopaksi. Maaperä alueella on hiekkaa ja puusto mäntyä.
metsakeskus.1000046390 599 Åsvägen 10007 12016 13175 11006 27000 295921.00000000 7053786.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046390 Två "normalstora" (diam. ca 20 m) tjärdalar söder om Åsvägen. Den ena ligger nära vägen och är märkt på kartan och den andra är belägen cirka 100 m i riktning mot SÖ. Mitt emellan tjärdalarna ligger möjligen en mindre trattformig grop. Uppgifterna baserar sig på höjdmodellen, ett terrängbesök har inte gjorts.
metsakeskus.1000046392 734 Lesniemi 1 10002 12012 13124 11006 27000 268806.00000000 6668192.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046392 Entisen Särkisalon kunnan Förbyn kylän Vähämaassa tiedetään olleen useita louhoksia 1800-luvulla. Lesniemen pohjoisosassa luonnonsuojelualueella olevan louhoskuopan pituus on noin 35 metriä, se on lounais-koillissuuntainen, leveimmillään noin 4 metriä, syvimmillään noin 3 metriä. Lounaispäässä on pieni tasanne ja sen takana louhoksen reuna. Kuopassa oli inventointihetkellä tiheää puustoa. Louhoksen koillispää on kapeampi, 1–2 metriä, ja yltää rantaan asti. Laajemman louhoskuopan rannanpuoleisessa päässä, noin 10 metriä rannasta, on kalkinpolttouunin jäännökset. Uunin seinät muodostavat neliskanttisen rakennelman, jonka sivut ovat noin 2,5 metriä pitkä, rannan puolella on aukko ja länsipään seinän päällä kulkee polku. Seinät on kasattu isohkoista louhoskivistä, halkaisija noin puoli metriä, pohjoissivulla on seinänä käytetty myös kallion kylkeä. Tästä noin 60 metriä lounaaseen on pieni, halkaisijaltaan noin 8 metrinen kuoppa, josta näyttää myös louhitun kiveä. Kuoppa on matala, noin metrin syvä.
metsakeskus.1000046393 734 Lillandelshalsen 1 10002 12012 13124 11006 27000 270644.00000000 6668071.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046393 Entisen Särkisalon kunnan Förbyn kylän Vähämaassa on ollut useita louhoksia 1800-luvulla. Vähämaan kaulan itäpuolella on louhittu kalkkia ja inventoinnissa voitiin vahvistaa kolmen erillisen louhoskuopan sijainti. Louhokset sijaitsevat itä-länsisuuntaisesti peräkkäin noin 500 metrin matkalla, alue on kallioista ja moreenipeitteistä kangasmaastoa. Päälouhos, louhos 1, on keskimmäinen niistä. Sen louhoskuopalla on pituutta noin 80 metriä ja leveyttä noin 10 metriä, louhos on veden peittämä ja pohjoisreuna on jyrkkä ja 4–5 metriä korkea. Länsipäästä louhoskuoppa kapenee ja se on luiskattu nousemaan maanpinnan tasoon. Louhoksen itäpuolella jatkuu vielä noin 50 metriä itään kapea kaivanto, joka on länsipäässä noin 6 metriä leveä ja kapenee pari metriä leveäksi ja päättyy lähelle peltoa. Tästäkin kaivannosta on paikoitellen louhittu kiviainesta, jota on läjitetty valliksi kaivannon laidoille. Vaikea sanoa onko kyseessä kulkuväylä vai onko aluetta prospektoitu kalkkikiven löytämiseksi. Edellisestä noin 120 metriä itään on louhos 2, jonka pituus on noin 40 metriä ja se kapenee molempiin päihin. Päistä louhoskuoppa on noin 4 metriä leveä ja keskiosissa leveimmillään noin 10 metriä. Louhoskuoppaan on päätynyt jonkin verran jätteitä. Itäpäässä voi havaita, että louhoksen edustaa on ilmeisesti muokattu. Maastossa ja rinnevarjosteessa alue levenee viuhkamaisesti, vaikuttaisi siltä, että jonkinlainen ura kulkee ehkä tielle asti noin 100 metrin päässä. Louhoksesta 1 noin 100 metriä länteen on noin 90 metrin matkalla kapeita kaivantoja, joista ainakin osasta on louhittu kiviainesta. Itäpäässä on pari rinnakkaista ja samansuuntaista kaivantoa, joista toinen on pari metriä syvä, 1–2 metriä leveä ja noin 50 metriä pitkä, tämän pohjoispuolella on matalampi parikymmentä metriä pitkä kaivanto. Näiden länsipuolella on vielä yksi kaivanto, joka on matalampi, noin metrin syvä ja kaivannon pohja on melko tasainen, leveys on noin 2,5 metriä, reunoilla on valleja. Kaivannot vaikuttaisivat liittyvän prospektointiin.
metsakeskus.1000046394 781 Virtaankoski 10007 12005 13069 11006 27000 432104.00000000 6813633.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046394 Tainionkosken pohjoispuolella, joen itärannalla sijaitseva melko hyväkuntoinen sillanjäännös. Maa- ja kivipenkereen lisäksi jäljellä on, isoista, poratuista lohkokivistä rakennettu silta-arkku, jossa on betonikansi. Arkun koko on 14 m x 4,8 m ja sen korkeus virran puoleisessa päädyssä on 2,8 m. Koillispääty on noin 1,6 m korkea. Silta näkyy 1700-1800-luvun kartoilla ja vielä vuoden 1952 ilmakuvassa. Sittemmin silta on poistunut käytöstä ja mahdollisesti purettu, oletettavasti 1950-1960-luvulla Vääksyntien oikaisun seurauksena. Arkku on osittain täyttömaalla, mikä viittaa siihen, että se on todennäköisesti rakennettu 1760 luvun jälkeen, kenties vasta 1900-luvulla.
metsakeskus.1000046395 734 Lesniemi 2 10002 12004 13055 11006 27000 268983.00000000 6668028.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046395 Kohteessa 2 metriä halkaisijaltaan ja hieman alle metrin korkea kiviröykkiö. Kivet ovat pääosin lohkottuja. Kyseessä on ilmeisimmin uunin jäännökset. Uunin pesässä olevassa laakakivessä näkyy poran jälki. Paikalla on vuoden 1884 Förbyn kylän tiluskartan (KA A102:7/1–3) mukaan ollut rakennus.
metsakeskus.1000046396 781 Pyöriäinen 10002 12001 13014 11006 27000 432206.00000000 6813259.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046396 Sijaintipaikka on Tainionvirran länsirannalla. Paikalla on ollut torppa ainakin 1700-luvun lopulta alkaen. Perustamisaika tai hylkäämisaika ei ole tiedossa. Torppa on merkitty Kuninkaankartalle (1796-1805) ja vuoden 1855 kartalle Rapalan kylä Pyöriäisen takamaa-alueelle on tälle paikalle merkitty tonttimaa. Vuoden 1952 ilmakuvassa alueella ei enää ole rakennusta. Paikalla on laakea, hajotetun uunin jäännös aivan tien kupeessa. Uuninrauniossa näkyvissä tiilimurskaa ja lohkottuja kiviä. Sen pohjois- ja länsipuolella on arkeologisessa mielessä ehjää maastoa, jossa on uunin lähellä kulttuurikerrokselta vaikuttavaa häiriintynyttä maata. Kohteen eteläpuolella on tienpenkka uuninraunion kupeessa ja penger virran puolella.
metsakeskus.1000046397 620 Kongasjärvi etelä 1 10002 12016 13175 11006 27000 527533.00000000 7158622.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046397 Tervahauta, halkaisija noin 12 m. Halssi osoittaa pohjoiseen. Vanhan rantatörmän päällä. Maaperä hiekkaa, puutonta aluetta voimajohtokäytävällä. Inventointi 2022 Schulz: Tervahaudan läpimitta on n. 18 m, kuopan n. 7 m, ja halssi suuntautuu pohjoisluoteeseen.
metsakeskus.1000046398 734 Lillandelshalsen 2 10002 12012 13124 11006 27000 270178.00000000 6667870.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046398 Entisen Särkisalon kunnan Förbyn kylän Vähämaassa on ollut useita louhoksia 1800-luvulla. Vähämaan itäpäässä on noin 150 metriä pitkä louhoskuoppa, joka mutkittelee noin lounas-koillissuuntaisesti. Lounaispäässä kaivanto kapenee ja muodostaa luiskan maanpinnan tasoon noin 10 metriä tien länsipuolella. Kaivannon koillispäässä on ilmeisesti pari erillistä louhoskuoppaa. Louhoskuopat ja niiden reunat olivat inventointiajankohtana tiheän vesakon ja isompien puiden peitossa, lisäksi alueella oli paljon kaatuneita puunrunkoja.
metsakeskus.1000046399 75 Kapakkalahti 10002 12001 13183 11006 27000 512645.00000000 6722405.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046399 Metsäalueella Leirinkankaan luoteispuolella, noin 500 metriä lähimmästä painanteesta pohjoiseen löytyi jyrkkäreunainen ja suorakaiteenmuotoinen kaivanto. Kyseessä on itä-länsi-suunnassa 7 metriä pitkä ja 2 metriä leveä kaivanto, jolla on syvyyttä noin 70 senttimetriä. Kaivannon ulkoreunoilla ja erityisesti etelässä oli kookkaita irtokiviä. Keskelle tehdyn kairauksen perusteella 15 senttimetriä paksun karikkeen alta alkoi punertava, karkea sora. Kyseessä on vastaavanlainen kaivanto kuin Myllykylän Leirinkankaan alueella olevat kookkaimmat telttojen pohjiksi tulkitut kaivannot, joihin muoto myös viittaa.
metsakeskus.1000046400 734 Niksor 10002 12012 13124 11006 27000 270656.00000000 6666957.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046400 Särkisalon Niksaaressa on ollut kalkkilouhoksia jo 1700–1800-lukujen taitteessa. Ne ovat olleet toiminnassa 1700-luvulta vuoteen 1828 ja myöhemmin vielä vuosina 1936–1955. Louhoskuoppia on kolme, joista kaksi (louhos 1 ja 2) ovat rinnakkain Niksaarentien molemmin puolin lähellä saaren pohjoispäätä ja yksi (louhos 3) on saaren etelärannan tuntumassa noin 600 metriä edellisistä. Pääkoordinaatit osoittavat louhoksen 1 kohdalle, joka on niistä isoin. Louhoskuoppa on pitkulainen, noin 150 metriä pitkä ja 10–25 metriä leveä ja veden täyttämä. Korkeimmat reunat ovat arviolta 6–7 metrin korkeudessa vedenpinnasta. Louhos kiertää kalliomäkeä. Louhos 2 sijaitsee Niksaarentien länsipuolella, vastapäätä louhosta 1. Louhos 2 on pienempi, sillä on pituutta noin 40 metriä. Louhos on itäpäästä kapeampi noin 4 metriä ja itäpään yhdistää merensuuntaan 2–3 metriä leveä kaivanto, jota pitkin louhittua kiviainesta on ilmeisesti kuljettu rantaan. Kaivannon yli kulkee hiekkatie louhoksen itäpäässä. Louhoskuoppa levenee ja syvenee länteen päin ja länsipäässä on arviolta noin 10 metriä korkea kalliojyrkänne, louhos on siellä noin 20 metriä leveä. Louhos 3 on pituudeltaan noin 60–70 metriä. Itäpäässä kuoppa on leveydeltään 4–6 metriä ja se levenee länsipäässä noin 16 metriseksi. Kuopan pohjoisreunalla on pari kolme metriä korkeaa jyrkännettä, mutta monin osin kuopan reuna on vain hieman ylempänä kuin sen täyttämä veden pinta.
metsakeskus.1000046401 75 Myllykylä Puonti 2 10002 12016 13154 11002 27000 511419.00000000 6721196.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046401 Peltoaukean ja Myllytien välisestä risteyksestä löytyi halkaisijaltaan 3 metrin kokoinen ja noin 40 senttimetrin korkuinen röykkiö. Kookkaista, halkaisijaltaan noin 50–70 senttimetrin kokoisista luonnonkivistä tehdyssä röykkiössä on kiviä vain yhdessä kerroksessa. Röykkiö sijaitsee pienessä metsäkaistaleessa hiukan yli 20 metriä valtatiestä itään ja noin 15 metriä pellon reunasta pohjoiseen. Röykkiö on tyypiteltävissä yksittäiseksi kaskiröykkiöksi.
metsakeskus.1000046402 75 Tillinvuori 10002 12004 13054 11002 27000 510662.00000000 6720116.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046402 Kookas kiviröykkiö Töytärin Tillinvuoren laella. Röykkiö muodostuu kahdesta vierekkäisestä ja suorakaiteenmuotoisesta latomuksesta, jotka menevät osin limittäin. Röykkiö on osin sortunut eteläpäästään. Röykkiön kokonaispituus on 15 metriä, leveys eteläpäässä 5 metriä ja pohjoispäässä 2,5 metriä. Röykkiö on kasattu kookkaista, halkaisijaltaan 50–70 senttimetrin kokoisista luonnonkivistä ja sillä on korkeutta noin 70 senttimetriä. Siinä on 2– 3 kivikertaa. Eteläisempi osa röykkiöstä on selvemmin suorakaiteenmuotoinen. Vanhojen karttojen mukaan Tillinvuoren laella on sijainnut pieni peltokaista, jonka läheisyydessä röykkiö sijaitsee. Röykkiön ikää tai tarkoitusta ei inventoinnin perusteella ole mahdollista määritellä tarkemmin.
metsakeskus.1000046404 734 Puosinkallio 2 10002 12012 13124 11006 27000 275804.00000000 6669795.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046404 Puosinkallion kvartsilouhos on merkitty vuoden 1845 pitäjänkarttaan ja Finbyn tiluskarttaan vuodelta 1852. Finbyn kruununvirkatalon maalla ollut kalkkiesiintymä on ilmeisesti tunnettu viimeistään 1800-luvun alkupuolella, mutta valtauksen teki paroni Clas Leonard de la Chapelle 1800-luvun puolivälin tienoilla. Kalkkikivi oli kuitenkin niin epäpuhdasta, että vuonna 1876 todettiin ettei louhintaa oltu tehty pitkään aikaan. August Forsbom, joka oli vuokrannut virkatalon, anoi vielä vuonna 1884 lupaa kalkin ja maasälvän louhintaan. Peruskarttaan merkityn itä-länsisuuntaisen jyrkänteen kohdalla on pystysuora, 2–3 metriä korkea kallioseinä, jonka edustalla on kalliosta peräisin olevia kiviä. Kivet ovat louhinnan jälkeensä jättämiä sivukiviä. Louhos on tällä kohtaa noin 50 metriä pitkä. Kalkkia on louhittu todennäköisesti muissakin kohdissa, mutta louhokset ovat jo kasvillisuuden peittämät. Louhokseen liittyy ilmeisesti myös kaivostunneli, jota ei v. 2022 inventoinnin yhteydessä havaittu. Ilmeisesti hieman ylempänä kalliolla on myös pieni louhoskuoppa, josta on saatu maasälpää.
metsakeskus.1000046405 734 Vårdkasberget 10007 12011 13211 11006 27000 269337.00000000 6664732.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046405 Vårkasberget on kallioinen yli 40 metrin korkeuteen ulottuva mäki, jonka pohjoislaidalla on rakkakivikko. Rakkakivikkoon on tehty 3 erillistä poteroa, joihin on kasattu kivistä suojavallia, rakenteet muistuttavat tuliasemia niiden halkaisija on noin 1–1,5 metriä. Lisäksi rakkakivikkoon on kasattu pari metriä leveä, noin metrin korkea ja parikymmentä metriä pitkä lounas-koillinensuuntainen valli, jonka länsipäässä on rakennettu rakkakivistä tulipesäke, kooltaan pari metriä kanttiinsa, jota ympäröi hieman alle metrin korkea rakkakivivalli. Lisäksi mäen nimi, Vårdkasberget, ja sijainti viittaavat siihen, että paikalla on saattanut olla aikoinaan myös historiallisen ajan vartiotulipaikka.
metsakeskus.1000046407 256 Mäenkangas 10007 12016 13175 11006 27000 402310.00000000 7029967.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046407 Maastokartalle on merkitty paikalle tervahauta ja se erottuu myös melko hyvin tarkemmassa lidar-aineistossa. Tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000046410 620 Kongasjärvi etelä 2 10002 12016 13175 11006 27000 527374.00000000 7158660.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046410 Tervahauta, leveys noin 10 m, syvyys reunavalleilta tasaiselle pohjalle noin 0,8 m. Halssi osoittaa koilliseen. Sijaitsee vanhan rantatörmän reunalla. Maaperä hiekkaa, puusto kohdalla mäntymetsää Kvartsi-iskoksia löytyi mökkitien melko uusien ojien leikkauksista sekä tienpinnalta. Löytökohdilla ei ollut havaittavissa kulttuurikerrosta. Löydöt osoittavat kuitenkin, että kohdalla on ollut kivikautinen asuinpaikka. Topografisten seikkojen perusteella vaikuttaa siltä, että keskeinen osa sitä on sijainnut tervahaudan kohdalla ja siten tuhoutunut. Koekuoppia alueelle ei tehty. Asuinpaikan laajuus on arvioitu topografisten seikkojen perusteella. Muinaisjäännösrajaus sisältää sekä asuinpaikan että tervahaudan. Kvartsien löytöpaikat, ks. alakohteet. Inventointi 2022 Schulz: Tervahaudan läpimitta on n. 13 m, kuopan n. 5 m, ja halssi suuntautuu pohjoiseen. Koordinaatit: 7158661, 527379, 171
metsakeskus.1000046410 620 Kongasjärvi etelä 2 10002 12001 13001 11006 27000 527374.00000000 7158660.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046410 Tervahauta, leveys noin 10 m, syvyys reunavalleilta tasaiselle pohjalle noin 0,8 m. Halssi osoittaa koilliseen. Sijaitsee vanhan rantatörmän reunalla. Maaperä hiekkaa, puusto kohdalla mäntymetsää Kvartsi-iskoksia löytyi mökkitien melko uusien ojien leikkauksista sekä tienpinnalta. Löytökohdilla ei ollut havaittavissa kulttuurikerrosta. Löydöt osoittavat kuitenkin, että kohdalla on ollut kivikautinen asuinpaikka. Topografisten seikkojen perusteella vaikuttaa siltä, että keskeinen osa sitä on sijainnut tervahaudan kohdalla ja siten tuhoutunut. Koekuoppia alueelle ei tehty. Asuinpaikan laajuus on arvioitu topografisten seikkojen perusteella. Muinaisjäännösrajaus sisältää sekä asuinpaikan että tervahaudan. Kvartsien löytöpaikat, ks. alakohteet. Inventointi 2022 Schulz: Tervahaudan läpimitta on n. 13 m, kuopan n. 5 m, ja halssi suuntautuu pohjoiseen. Koordinaatit: 7158661, 527379, 171
metsakeskus.1000046410 620 Kongasjärvi etelä 2 10002 12016 13175 11019 27000 527374.00000000 7158660.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046410 Tervahauta, leveys noin 10 m, syvyys reunavalleilta tasaiselle pohjalle noin 0,8 m. Halssi osoittaa koilliseen. Sijaitsee vanhan rantatörmän reunalla. Maaperä hiekkaa, puusto kohdalla mäntymetsää Kvartsi-iskoksia löytyi mökkitien melko uusien ojien leikkauksista sekä tienpinnalta. Löytökohdilla ei ollut havaittavissa kulttuurikerrosta. Löydöt osoittavat kuitenkin, että kohdalla on ollut kivikautinen asuinpaikka. Topografisten seikkojen perusteella vaikuttaa siltä, että keskeinen osa sitä on sijainnut tervahaudan kohdalla ja siten tuhoutunut. Koekuoppia alueelle ei tehty. Asuinpaikan laajuus on arvioitu topografisten seikkojen perusteella. Muinaisjäännösrajaus sisältää sekä asuinpaikan että tervahaudan. Kvartsien löytöpaikat, ks. alakohteet. Inventointi 2022 Schulz: Tervahaudan läpimitta on n. 13 m, kuopan n. 5 m, ja halssi suuntautuu pohjoiseen. Koordinaatit: 7158661, 527379, 171
metsakeskus.1000046410 620 Kongasjärvi etelä 2 10002 12001 13001 11019 27000 527374.00000000 7158660.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046410 Tervahauta, leveys noin 10 m, syvyys reunavalleilta tasaiselle pohjalle noin 0,8 m. Halssi osoittaa koilliseen. Sijaitsee vanhan rantatörmän reunalla. Maaperä hiekkaa, puusto kohdalla mäntymetsää Kvartsi-iskoksia löytyi mökkitien melko uusien ojien leikkauksista sekä tienpinnalta. Löytökohdilla ei ollut havaittavissa kulttuurikerrosta. Löydöt osoittavat kuitenkin, että kohdalla on ollut kivikautinen asuinpaikka. Topografisten seikkojen perusteella vaikuttaa siltä, että keskeinen osa sitä on sijainnut tervahaudan kohdalla ja siten tuhoutunut. Koekuoppia alueelle ei tehty. Asuinpaikan laajuus on arvioitu topografisten seikkojen perusteella. Muinaisjäännösrajaus sisältää sekä asuinpaikan että tervahaudan. Kvartsien löytöpaikat, ks. alakohteet. Inventointi 2022 Schulz: Tervahaudan läpimitta on n. 13 m, kuopan n. 5 m, ja halssi suuntautuu pohjoiseen. Koordinaatit: 7158661, 527379, 171
metsakeskus.1000046411 734 Laviakallio 2 10002 12016 13151 11006 27000 278338.00000000 6686490.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046411 Hiilimiilu sijaitsee 90 metriä Pitkänsillansuon pohjoispuolella, loivasti etelään viettävässä rinteessä. Kohde oli inventointihetkellä saniaisten peittämä ja sen tarkempia piirteitä oli mahdotonta nähdä. Maaperäkairalla kuitenkin varmistettiin, että kyseessä on hiilimiilu. Miilu on melko matala, halkaisija on arviolta 20 metriä ja sen reunoilla on ojan pätkiä ja luoteisreunalla on noin 2 x 2 metrin kokoinen kuoppa. Kysymyksessä lienee pystymiilun jäännökset, joita alueella on runsaasti liittyen ruukin toimintaan vuosina 1686–1908.
metsakeskus.1000046412 734 Laviakallio 4 10002 12016 13151 11006 27000 278924.00000000 6686499.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046412 Hiilimiilu sijaitsee 90 metriä Lindruusinsuon pohjoispuolella, loivasti etelään viettävässä rinteessä. Retkeilyreitti kulkee noin 60 metriä miilun itäpuolella. Miilun pohja on tasainen, läpimitaltaan noin 11 metriä, sitä kiertää noin 1,5–2 metriä leveät matalat vallit, joiden korkeus on noin metri. Tämä on poikkeava piirre alueen muihin miilun jäännöksiin verrattuna, jotka yleensä erottuvat matalana kumpuna. Ylärinteen puolella reunaa kiertää kaivannot, alarinteen puolella niitä ei ole. Kysymyksessä lienee pystymiilun jäännökset, joita alueella on runsaasti liittyen ruukin toimintaan vuosina 1686–1908.
metsakeskus.1000046413 576 Punssari 10002 12016 13000 11006 27000 404530.00000000 6800685.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046413 Särsjärven kaakkoispuolella, Hämeenlinnantieltä etelään lähtevän nimettömän hiekkatien varrella havaittiin toistakymmentä erikokoista kiviröykkiötä sekä muutama lyhyt kiviaita. Lisäksi alueella on suorakaiteen muotoinen kivetty nauriskuoppa. Röykkiöt sijaitsevat hiekkatien molemmin puolin, noin 60 metrin säteellä tiestä. Röykkiöalue sijaitsee mäkien väliin jäävässä loivapiirteisessä notkelmassa. Tien itäpuolella on tehty avohakkuuta. Paikalla näkyy puuton alue vuoden 1951 ilmakuvassa. Kohteen eteläpuolelle, hiekkatien itäpuolelle on pystytetty puinen kyltti, jossa luki nimi Punssari, jonka mukaan kohde nimettiin. Vuonna 2024 suoritetussa täydennysinventoinnissa alueelta löydettiin lisää kaskiröykkiöitä kaksitoista kappaletta. Röykkiöiden keskimääräinen koko on noin 1,5 x 2 metriä ja korkeus noin 60-80 cm. Uusista havainnoista johtuen suojeltua aluetta laajennettiin.
metsakeskus.1000046414 576 Vähä Pallittajärvi 10002 12016 13170 11002 27000 405589.00000000 6797886.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046414 Vähä Pallittajärven koillispuolella, noin 18 metriä Suntelan metsätiestä etelään sijaitsee noin 4 metriä halkaisijaltaan oleva pyöreä kuoppa. Kuoppa on pienten vesialueiden välisellä tasaisella mäntykankaalla. Kuoppaa reunustaa loivapiirteinen, noin 35 cm korkea valli, jonka leveys on noin 60–90 cm. Sisäpuolelta kuopan muoto on hieman soikea ja sen syvyys on 1,6 metriä. Pohjalle tehdyssä lapionpistossa oli yksittäisiä hiilenpaloja, muuten maannos oli soraista hiekkaa.
metsakeskus.1000046415 747 Sammi 10002 12016 13175 11006 27000 239104.00000000 6872877.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046415 Tervahauta.Pyöreä kivilatomus maan pinnan tason alapuolella, syvyys, n. 1,5 metriä. Halkaisija n. 2,5 metriä. Rakennelma ehjä, tervan ulosjuoksutusreikä erottuu. Ulkopuolella maastossa erottuu tervan ulosjuoksutus"oja". Kuusitaimikon keskellä, mutta sisällä kaivannossa ei kasvillisuutta.
metsakeskus.1000046416 576 Honolanrimpi 10002 12016 13151 11006 27000 404422.00000000 6799960.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046416 Honolanrimmi- nimisen pienen lammen kaakkoispuolella sijaitsevalla havumetsäkankaalla on useita hiilimiiluja. Näistä Honolanrimpi sijaitsee nimettömän metsätien itäpuolella, noin 215 metriä tiestä koilliseen. Miilu on suorakulmainen ja sen koko on noin 11 x 15 metriä. Sitä ympäröi matalahkot, noin 30 cm syvyiset ojat, joiden ulkoreunustoilla on matalat, 20–40 cm korkuiset vallit. Rakenteen keskiosa on hieman koholla ja maaperäkairauksessa pintaturpeen alta havaittiin runsaasti noen- ja hiilensekaista maata. Miilu on tehty hiekkaiseen, paikoin kivikkoiseen maaperään, loivaan rinteeseen.
metsakeskus.1000046417 620 Lehmilampi 10002 12016 13175 11006 27000 534765.00000000 7158280.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046417 Kohteessa on seitsemän tervahautaa noin sadan metrin läpimittaisella alueella. Kohteen pistesijainti kuvaa tämän alueen keskikoordinaatteja. Alue on melko tasaista kangasmaastoa, jossa maaperä on vähäkivistä hiekkaa. Muinaisjäännös rajautuu etelässä lännestä itään laskevaan noin 30 m leveään puronotkoon. Puro laskee noin 200 m päässä idässä Lehmilampeen. Notkon reunoilla on 2–3 m korkeat törmät. Notkon pohja on heinikkoa kasvavaa vetistä suota. Muinaisjäännösalueen läpi laskee pohjoisesta edellä mainittuun puronotkoon samanlainen, mutta jonkin verran kapeampi ja yläjuoksulla pohjoisessa matalampi suopohjainen notkelma. Pohjoisesta tulevan notkelman länsipuolella kankaalla kasvaa nuorehkoa sekametsää. Notkelman itäpuolella metsä on vanhempaa mäntyvaltaista metsää. Pohjoisessa muinaisjäännös rajautuu inventoitavaan voimajohtolinjaan. Tervahaudoista viisi sijaitsee lähekkäin pohjoisesta laskevan notkelman länsireunalla ja etelässä olevan puronotkon pohjoisreunalla, notkelmien välisessä niemekkeessä. Kuudes tervahauta on näistä hieman erillään pohjoisesta laskevan notkelman länsireunalla. Seitsemäs tervahauta sijaitsee pohjoisesta laskevan notkelman itäreunalla. Kuusi tervahaudoista on merkitty peruskarttaan. Peruskartasta puuttuva tervahauta (tervahauta 3) näkyy kuitenkin rinnevarjosteessa. Tarkastuksessa alueella ei havaittu tervahautojen lisäksi muita muinaisjäännöksiä. tervahaudat, ks. alakohteet Inventointi 2022 Schulz: Kohde koostuu seitsemästä tervahaudasta Pilkkasuolta Lehmilampeen virtaavan puron rantatörmillä. Yksi tervahauta sijaitsee puron itäpuolella, loput kuusi sen länsipuolella. Kuusi tervahaudoista on merkitty peruskarttaan.
metsakeskus.1000046418 576 Honolanrimpi 2 10002 12016 13151 11006 27000 404232.00000000 6799857.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046418 Miilun jäänteet sijaitsevat Honolanrimmi-nimisen pienen lammen kaakkoispuolella sijaitsevan nimettömän metsätien itäpuolella, aivan tien reunassa. Miilu on neliskulmainen ja sen koko on 11,5 x 12 metriä. Sen ympäriltä on kaadettu puita ja rakenteen yli on ajettu metsäkoneella. Lisäksi sen alueella kasvaa heinikkoa ja päälle on kerääntynyt risuja, eikä kohde erotu maastosta kovin selkeästi. Miilun länsi ja pohjoisreunoilla on havaittavissa matalahkot, noin 25 cm syvät ojat, joiden ulkoreunustoilla on loivapiirteiset, noin 20 cm korkeat vallit. Maaperäkairauksessa pintaturpeen alta havaittiin runsaasti noen- ja hiilensekaista maata. Miilu on tehty hiekkaiseen maaperään, hieman etelään laskevaan rinteeseen. Kohde sijaitsee aivan metsätien vieressä ja sen päältä ja ympäristöstä on kaadettu puita.
metsakeskus.1000046419 576 Honolanrimpi 3 10002 12016 13151 11006 27000 404469.00000000 6799616.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046419 Honolanrimmi-nimisen pienen lammen kaakkoispuolella sijaitsevalla havumetsäkankaalla on useita neliskulmaisia hiilimiiluja. Näistä Honolanrimpi 3 sijaitsee nimettömän, lähes umpeenkasvaneen metsätien varrella, noin 20 metriä tiestä etelään. Miilu on neliskulmainen ja sen koko on 12 x 13 metriä. Sitä reunustaa selkeästi erottuvat, noin 50 cm syvät ojat, joiden ulkoreunustoilla on hieman vallimaista muodostelmaa. Keskiosa on hieman koholla ja maaperäkairauksessa pintaturpeen alta havaittiin runsaasti noen- ja hiilensekaista maata. Miilu on tehty hiekkaiseen maaperään, loivaan rinteeseen. Paikalla kasvaa avointa kuusivaltaista havumetsää ja miilun rakenteen sisällä ja reunoilla kasvaa muutama suuri kuusi.
metsakeskus.1000046421 734 Laviakallio 5 10002 12016 13151 11006 27000 278865.00000000 6686735.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046421 Hiilimiilu sijaitsee 100 metriä Hamarijärvestä länteen, mäntykankaalla. Retkeilyreitti kulkee aivan miilun eteläpuolitse. Miilun jäännös erottuu matalana kumpuna, jota ympäröi ketju kuoppia, joiden ulkoreunasta mitattuna miilun halkaisija on noin 20 metriä. Kuoppien leveys on noin 1,5 metriä ja syvyys reilu puoli metriä. Kysymyksessä lienee pystymiilun jäännökset, joita alueella on runsaasti liittyen ruukin toimintaan vuosina 1686–1908.
metsakeskus.1000046422 576 Honolanrimpi 4 10002 12016 13151 11006 27000 404281.00000000 6799516.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046422 Honolanrimmi-nimisen pienen lammen kaakkoispuolella on useita hiilimiiluja. Näistä Honolanrimpi 4 sijaitsee suunnitellulle tuulivoimalanpaikalle vievän nimettömän, heinittyneen metsätien varrella, noin 40 metriä tiestä itään. Miilu on neliskulmainen, aavistuksen kaarevasivuinen ja sen koko on 12 x 14 metriä. Sitä reunustaa selkeästi erottuvat, noin 40–60 cm syvät ojat, joiden ulkoreunustoilla on hieman vallimaista muodostelmaa. Sen keskiosa on hieman koholla ja maaperäkairauksessa pintaturpeen alta havaittiin runsaasti noen- ja hiilensekaista maata. Miilu on tehty hiekkaiseen maaperään, pohjoiseen viettävään loivaan rinteeseen. Paikalla kasvaa avointa kuusivaltaista havumetsää ja miilun sisällä ja reunoilla kasvaa muutama suuri kuusi, jotka ovat iältään jo useita kymmeniä vuosia.
metsakeskus.1000046423 734 Laviakallio 6 10002 12016 13151 11006 27000 278227.00000000 6686920.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046423 Kaksi hiilimiilun jäännöstä sijaitsee Laviakallion ja Vuorkasovuoren välisen metsätien eteläpuolella, 350 metriä Hamarijärvestä länteen. Hiilimiiluista pohjoisemman reuna on noin 5 metriä tieuran eteläpuolella. Miilu erottuu maastossa huonosti, maastossa erottuu matala kohouma ja miilun olemassaolon paljastaa lähinnä sitä ympäröivä kuoppaketju. Noin 5 metriä tämän miilun eteläpuolella on toisen miilun reuna. Miilu erottuu maastossa matalana kumpuna, jota kiertää 1–1,5 metriä halkaisijaltaan olevien kuoppien ketju. Kuopilla on syvyyttä noin metri. Miilujen päällä on eri-ikäistä sekametsää.
metsakeskus.1000046424 576 Kotajärvi 10002 12016 13151 11006 27000 403965.00000000 6799415.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046424 Kuivassuon koillispuolisella metsäalueella on useita neliskulmaisia hiilimiiluja. Kohde Kotajärvi sijaitsee Kuivassuolle vievän nimettömän hiekkatien varrella, noin 360 metriä tiestä itään ja suunnitellusta tuulivoimalanpaikasta noin 250 metriä länteen. Miilu on neliskulmainen ja sen koko on noin 12 x 12 metriä. Sitä reunustaa selkeästi erottuvat, noin 50–70 cm syvät ojat, joiden ulkoreunustoilla on noin 40 cm korkeaa loivapiirteistä vallimuodostelmaa. Rakenteen keskiosaan tehdyssä koepistossa pintaturpeen alta havaittiin runsaasti noen- ja hiilensekaista maata. Miilu on tehty hiekkaiseen maaperään, lounaaseen laskevaan rinteeseen. Paikalla kasvaa avointa kuusivaltaista havumetsää.
metsakeskus.1000046425 576 Kotajärvi 2 10002 12016 13151 11006 27000 403672.00000000 6799356.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046425 Kuivassuon koillispuolisella metsäalueella on useita neliskulmaisia hiilimiiluja. Kohde Kotajärvi 2 sijaitsee Kuivassuolle vievän nimettömän hiekkatien varrella, noin 62 metriä tiestä itään. Miilu on pyöreähkö ja sen halkaisija on noin 13 metriä. Maastossa havaittiin miilua reunustavat ojat, jotka olivat paikoin melko syvät, noin 80 cm. Ojien ulkopuolella on noin 30 cm korkeaa vallia, joka paikoin hävisi aluskasvillisuuden sekaan. Kohteen keskiosa on hieman koholla ja maaperäkairauksessa pintaturpeen alta havaittiin runsaasti noen- ja hiilensekaista maata. Miilu on tehty hiekkaiseen maaperään, tasaiselle maalle. Paikalla kasvaa nuorta kuusitaimikkoa ja korkeaa saniaista.
metsakeskus.1000046426 576 Kuivassuo 10002 12016 13151 11006 27000 403932.00000000 6799211.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046426 Kuivassuon koillispuolisella metsäalueella on useita hiilimiiluja. Kohde Kuivassuo sijaitsee 144 metriä Kuivassuon koillispuolella, noin 320 metriä suolle vievästä nimettömästä hiekkatiestä itään. Miilu on muodoltaan neliskulmainen ja sen koko on noin 13 x 14 metriä. Miilu erottui maastosta vain vaivoin, sillä se on lähes maantasainen. Tämä miilu on selkeästi alueella havaituista hiilimiiluista matalaprofiilisin. Kohteen ympärillä on matalat, noin 15 cm syvät ojat, joiden ulkoreunustoilla on hieman vallimaista muodostelmaa. Miilun keskiosaan tehdyssä maaperäkairauksessa pintaturpeen alta havaittiin hieman noen- ja hiilensekaista maata. Miilu on tehty hiekkaiseen maaperään, loivaan rinteeseen. Paikalla kasvaa avointa kuusivaltaista havumetsää ja kuusia kasvaa myös miilun rakenteen sisällä.
metsakeskus.1000046427 576 Kuivassuo 2 10002 12016 13151 11006 27000 403801.00000000 6799199.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046427 Kuivassuon koillispuolisella metsäalueella on useita hiilimiiluja. Kohde Kuivassuo 2 sijaitsee noin 180 metriä suolle vievästä nimettömästä hiekkatiestä itään ja kohteesta Kuivassuo 133 metriä länteen. Miilu on neliskulmainen ja sen koko on 12 x 13 metriä. Sitä reunustaa selkeästi erottuvat, noin 40–60 cm syvät ojat, joiden ulkoreunustoilla on hieman vallimaista muodostelmaa. Keskiosa on hieman koholla ja maaperäkairauksessa pintaturpeen alta havaittiin runsaasti noen- ja hiilensekaista maata. Miilu on tehty hiekkaiseen maaperään, loivaan rinteeseen. Paikalla kasvaa avointa kuusivaltaista havumetsää. Myös miilun sisällä ja reunoilla kasvaa muutama kuusi.
metsakeskus.1000046428 576 Kuivassuo 3 10002 12016 13151 11006 27000 403646.00000000 6799208.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046428 Kuivassuon koillispuolisella metsäalueella on useita hiilimiiluja. Kohde Kuivassuo 3 sijaitsee Kuivassuolle vievän nimettömän metsätien vieressä, noin 25 metriä tiestä itään. Miilu on neliskulmainen ja sen koko on noin 12 x 15 metriä. Sitä reunustaa kolmelta sivulta selkeät, noin 80–120 cm syvät ojat, joiden ulkoreunustoilla on selkeät, leveähköt vallit, jotka ovat paikoin kivikkoiset. Eteläpuoleinen sivu ei ole selkeä. Miilun keskiosa on reilusti koholla ja lapionpistossa pintaturpeen alta havaittiin runsaasti noen- ja hiilensekaista maata. Miilu on tehty hiekkaiseen, joskin melko kiviseen maaperään, loivaan rinteeseen. Paikalla kasvaa avointa kuusivaltaista havumetsää. Miilun sisällä ja reunoilla kasvaa muutama suuri kuusi, jotka ovat iältään jo useita kymmeniä vuosia.
metsakeskus.1000046429 576 Suntela 10002 12016 13151 11006 27000 404357.00000000 6797571.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046429 Kiiassuon lounaispuolella, noin 105 metriä Suntelan metsätiestä pohjoiseen sijaitseva hiilimiilu. Miilu sijaitsee suunnitellusta tuulivoimalanpaikasta noin 70 metriä länsilounaaseen. Miilu on rakenteeltaan neliskulmainen ja sen koko on 11 x 13 metriä. Sitä reunustaa kolmelta sivulta noin 60–70 cm syvät ojat, joiden ulkoreunustoilla on hieman vallimaista muodostelmaa ja kivikkoa. Pohjoispuolen reuna ei ole selkeä. Rakenteen keskiosa on hieman koholla ja keskelle tehdyssä lapionpistossa pintaturpeen alta havaittiin runsaasti noen- ja hiilensekaista maata. Miilu on tehty hiekkaiseen maaperään, loivaan rinteeseen. Paikalla kasvaa nuorta kuusitaimikkoa ja paikalla tehty hakkuu on muokannut miilua ympäröivää maastoa.
metsakeskus.1000046431 620 Lummelampi 10002 12016 13175 11006 27000 535543.00000000 7158433.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046431 Kohteessa on viisi tervahautaa etelästä pohjoiseen noin sadan metrin pituisella ja 50 m leveällä alueella. Alue on kangasmaastoa, jossa maaperä on vähäkivistä hiekkaa. Muutaman kymmenen metrin levyinen tasalakinen harjanne suuntautuu alueelta pohjoiseen runsaan sadan metrin päässä koillisessa olevan Lummelammen länsi-puolitse. Siitä erkanee länteen toinen, noin 30 m leveä harjanne, joka lännessä muuttuu korkeammaksi harjuksi. Lounaassa ja luoteessa notkelmien rinteet ovat törmämäiset. Harjanteilla ja notkelmissa kasvaa tiheää havupuuvaltaista metsää. Etelässä muinaisjäännös ulottuu inventoitavan voimajohtolinjan aukealle. Paikalle tulee voimajohtolinjan suunnassa huoltotie noin puolen kilometrin päässä lännessä olevalta maantieltä. Siltä eroaa pohjoiseen metsätie, joka kulkee tervahautojen vierestä niiden itäpuolitse ja edelleen pohjoiseen Lummelammen länsipuolitse. Tervahaudoista neljä sijaitsee lähekkäin etelään avautuvan notkelman itä- ja pohjoisreunoilla, notkelmaan laskevan rinteen päällä. Hautojen tervanlaskukuopat on kaivettu törmämäiseen rinteeseen. Viides tervahauta sijaitsee muiden tervahautojen pohjoispuolella, pohjoisen laskevan rinteen reunalla. Eteläisin tervahaudoista (tervahauta 1) on merkitty peruskarttaan. Tarkastuksessa alueella ei havaittu tervahautojen lisäksi muita muinaisjäännöksiä. Maastoa tarkastettiin harjanteella Lummelammen tasalle pohjoisessa. Tervahauta 1 sijaitsee kangasmaastossa, länteen laskevan rinteen reunalla. Tervahaudan kuopan halkaisija on 12 m. Kuoppa on laakea, syvyydeltään arviolta noin metrin. Kuopan ja muutenkin tervahaudan mittojen arviointia vaikeuttaa se, että maaperää on muokattu, todennäköisesti voimalinjaa raivattaessa. Paikalla on kaivelun jäljiltä kuoppia ja mättäitä. Rikkoutuneissa kohdissa on näkyvissä hiiltä ja nokimaata. Tervahaudan valli on matala. Halssi on lännessä jyrkässä rinteessä. Koko tervahauta on tiheän pensaikon peitossa. ks. alakohteet. Inventointi 2022 Schulz: Tervahaudan (tervahauta 1) läpimitta on n. 20 m, kuopan n. 9 m, ja halssi suuntautuu länteen. 7158431, 535542, 176.
metsakeskus.1000046432 734 Munamäki 10002 12013 13126 11006 27000 278397.00000000 6688295.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046432 Noin 60 metriä Hamarijärven padosta etelään, järven länsirannalla on rantakallio, johon on tehty hakkauksia, kuten nimikirjaimet C.G. yhdessä päivämäärän 1.8.1848 kanssa sekä vaakunakruunu jonka alapuolella on vuosiluku 1917. Kalliossa voi olla vielä muitakin hakkauksia sammaleiden peitossa.
metsakeskus.1000046433 734 Putimenlahden pato 10007 12015 13000 11006 27000 278972.00000000 6686370.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046433 Hamarijärven pintaa on säännöstelty kahden padon avulla, joista toinen on Putimenlahden pato Hamarijärven eteläosassa ja Hamarijärven pato pohjoisosassa Kirjakkalan ruukkialueella. Viimeksi mainittu on rakennettu jo 1600-luvun lopulla, mutta Putimenlahden pato on ilmeisesti paljon nuorempi. Selvää arkistolähdettä sen rakentamiselle ei löytynyt, mutta paikalla ei ole patoa vielä 1800-luvun Senaatinkartastossa tai pitäjänkartassa eikä vielä vuoden 1917 isojaon täydennyskartassakaan, mutta vuoden 1948 ilmakuvassa se näkyy selvä patovalli. Tätä aiemmin ilmeisesti on vesi kuitenkin virrannut osin kaivettua ja osin luonnollista uomaa Sahajärveen Lindruusinsuon kautta. Padon keskiosa, jonka pituus on noin 9 metriä ja leveys 2,5 metriä on tehty huolellisesti luonnonkivistä kasatusta patomuurista, jossa näkyy kolme kivikerrosta, kivien koko noin 100 x 40 cm ja niiden päällä on noin 20 cm paksu betonikansi. Patomuurin alaosassa näkyy sen alaosaan jätetty aukko, jonka kohdalla vastapuolella patomuuria on rautakehikolla suojattu sulkuportti ja nostomekanismi betonikannen reunassa. Padon näkyvä korkeus on noin 1,5 metriä tällä kohtaa. Betonikannella varustetun osuuden molemmin puolin jatkuu patovalli, josta noin 10 metrin matka molemmin puolin sulkua on tuettu betoniseinämällä Hamarijärven puolella, Linduusin puolella tukea ei ole ja valli on tehty luiskaksi. Betonilla tuetun osan ulkopuolelle rakenne jatkuu vielä maavallina, joka tasoittuu maanpinnan tasoon noin 15 metrin päässä. Koko patorakenteella on yhteensä pituutta noin 48 metriä.
metsakeskus.1000046434 734 Vanhantammenmäki 10002 12012 13124 11006 27000 277341.00000000 6686596.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046434 Kohde sijaitsee Vanhantammenmäellä Sahajärven pohjoispuolella. Noin 60 metriä mäen korkeimmasta kohdasta länteen on kalliossa pieni louhoskuoppa. Kuopan koko on noin 1,5–2 x 6 metriä. se on itä-länsisuuntainen ja sen syvyys on noin metri. Kuopassa on vettä pohjalla. Kuopan pohjoislaidalla ja länsipuolella on kasassa, hieman vallin muotoon läjitettynä, särmikästä louhittua kiveä. Kuopan eteläpuolella on myös matala valli, jossa näkyy melko paljon lohkottua kvartsisilppua maanpinnalla. Ilmeisesti kalliosta on louhittu kvartsisuonta historiallisella ajalla.
metsakeskus.1000046435 889 Keisarintie Välisuo 10002 12005 13071 11006 27000 474232.00000000 7178876.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046435 Keisarin tie, joka on rakennettu 1600-luvulla yhdistämään Kajaanin ja Oulun linnoja, kuvastaa tieyhteyksien varhaista kehityshistoriaa harvaan asutussa pohjoisimmassa Suomessa. Tie on kulkenut Oulusta Säräisniemelle Oulujärven länsirannalle, josta matka kohti Kajaania on jatkunut Oulujärven yli joko vesitse tai jäitse. Historiansa ensimmäiset vuosikymmenet tie soveltui vain ratsukäyttöön ja lienee saatu ajokelpoiseksi 1700-luvun puolivälissä. Keisarintie oli 1600-luvulta 1800-luvun lopulle tärkeä postitie Tukholman ja Viron välillä ja ainoa maantie Oulusta Kajaaniin. Välisuolla on nähtävissä koko suon leveydeltä, noin 200 m matkalla, jälkiä kapulasillasta tai muusta vastaavasta rakennelmasta. Harmaantuneet halkaisijaltaan 15-20 cm leveät poikki- puut näkyvät siellä täällä osittain turpeen alta. 2023: tarkkuusinventoinnin perusteella muinaisjäännöskohde Keisarintie Välisuo on osittain vahingoittunut puunajossa, ojankaivuussa ja kohteen halkaisevan tien teossa. Ilmeisesti pääosa puurakenteista on kuitenkin edelleen paikallaan. Suon yli rakennetun kapulasillan rakennetta pyrittiin havainnoimaan tarkkuusinventoinnin aikana pintapuolisella tarkastelulla ja sitä selvitettiin tarkemmin tien poikkisuuntaan kaivetulla koekuopalla. Koekuopan koko oli noin 150 x 50 cm ja se sijoitettiin tien laidasta kohti keskiosaa rakenteiden tarkempaa selvittämistä varten. Koekuoppa kaivettiin kokonaisuudessaan puhtaaseen pohjamaahan, ja esiin saadut kerrokset ja rakenteet dokumentoitiin. Rakenteet katkaistiin kuopan laidoilta ja puut otettiin talteen ajoitusnäytteitä varten. Koekuopan kohdalla tien rakenne oli varsin selkeä: keskiosassa on poikittaisia halkaisijaltaan noin 10 cm:n kokoisia puita ja tien reunalla pitkittäisiä ja ohuempia riukuja (n. 5-10 cm). Puut olivat pyöreäpintaisia luonnonpuita. Pitkittäisiä puita oli noin 150 cm:n leveydeltä ja länsiosastaan ne näkyivät ojassa. Ojan länsilaidalta ei kuitenkaan tällä kohdalta löydetty lisää puita, joten rakenteen leveys ei liene alkujaankaan ollut paljon tätä suurempi. Poikittaisia puita saatiin esiin noin 1 m leveydeltä ja ne jatkuivat itään tiekerrosten alle. Puurakenteiden päällä oli ainakin kaksi eri sorakerrosta. Sorakerrosten ja puurakenteen alta kaivettiin noin 20 cm:n kerros tiivistä suoturvetta, jonka pintaosissa oli hieman lahoja puunkappaleita. Tämän alta löytyi hiekkamaa noin 75 cm syvyydeltä tien pinnasta mitattuna. Historiallisten lähteiden ja vuoden 2023 tutkimuksessa kerättyjen puunäytteiden vuosilusto- ajoituksen perusteella Välisuon puurakenne liittyy todennäköisesti jo Keisarintien vanhimpaan tunnettuun perustamisvaiheeseen aivan 1600-luvun alussa. Kenttähavaintojen ja taustatutkimusten perusteella muinaisjäännösalueen rajausta ehdotetaan kavennettavaksi eteläpäästään ja laajennettavaksi pohjoispäästään. Alueen kuivausjärjestelyjen vuoksi on mahdollista, että puurakenteet alkavat tulevaisuudessa lahota.
metsakeskus.1000046436 889 Keisarintie Orikangas 10002 12005 13069 11006 27000 474803.00000000 7178120.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046436 Keisarin tie on rakennettu 1600-luvulla yhdistämään Kajaanin ja Oulun linnoja. Tie on kulkenut Oulusta Säräisniemelle Oulujärven länsirannalle, josta matka kohti Kajaania on jatkunut Oulujärven yli joko vesitse tai jäitse. Historiansa ensimmäiset vuosikymmenet tie soveltui vain ratsukäyttöön ja lienee saatu ajokelpoiseksi 1700-luvun puolivälissä. Orikankaan eteläpuolisessa notkelmassa tavattiin 2006 inventoinnissa jäänteitä vanhasta ojasillasta, joka näkyi osittain hiekan ja tupeen alta. Sillan leveys oli 3,2 m ja se on todennäköisesti tehty tien suuntaan asetelluista puunrungoista ja tiivistetty ajokelpoiseksi kasaamalla maata päälle. Puiden päät eivät olleet näkyvissä. Noin 80 metrin alavin osuus on vuoden 2006 perusteella katsottu kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Vuonna 2024 kohteeseen tehtiin kaksi koeojaa/-kuoppaa. Toinen lähelle kohteen pohjoispäätä tien itälaitaan, toinen jokseenkin notkelmasta länteen laskevan ojan kohdalle tien länsilaitaan. Kummassakin koekupassa erottuu vanhoja tiekerroksia myöhäisten tasauskerrosten alla. Eteläisessä kuopassa kerrostumissa todettiin myös maatuneen puun kerros. Vuonna 2006 havaitusta puurakenteesta ei tehty havaintoja. Tietä on ilmeisesti tuon jälkeen tasattu tuomalla paikalle maata.
metsakeskus.1000046438 734 Postinummi 4 10002 12016 13151 11006 27000 280191.00000000 6684554.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046438 Kohteessa kolmen miilunpohjan keskittymä n. 20 m etäisyydelllä toisistaan. Ovat halkaisijaltaan n. 20 m ja ulkokehillä ilmasäätökuoppia. Lisäksi näistä n. 60 länteen, n. 40 m koilliseen ja n. 50 m etelään samantyyppiset miilun jäänteet. Liittyvät alueen ruukkitoimintaan vuosina 1686-1908.
metsakeskus.1000046439 734 Postinummi 5 10002 12016 13151 11006 27000 280065.00000000 6684428.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046439 Kohteessa kolmen miilunpohjan keskittymä n. 20 m etäisyydelllä toisistaan. Ovat halkaisijaltaan n. 20 m ja ulkokehillä ilmasäätökuoppia. Lisäksi näistä n. 60 kaakkoon samantyyppisen miilun jäänteet. Liittyvät alueen ruukkitoimintaan vuosina 1686-1908.
metsakeskus.1000046440 734 Postinummi 6 10002 12016 13151 11006 27000 280188.00000000 6684703.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046440 Hiilimiilun jäänne. Halkaisijaltaan n. 17 m ja ulkokehillä ilmasäätökuoppia. Liittyy alueen ruukkitoimintaan vuosina 1686-1908.
metsakeskus.1000046441 734 Lankkerinnummi 2 10002 12016 13151 11006 27000 279212.00000000 6684969.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046441 Kohteessa kaksi hiilimiilukeskittymää. Pohjoisemmassa seitsemän miilunpohjan tiivis rykelmä n. 140 x 50 m kokoisella alueella. Näistä n. 40 m etelään toinen viiden miilun jäännöksen muodostama ryhmä n. 90 x 35 m kokoisella alueella. Ovat halkaisijaltaan n. 20 m ja ulkokehillä ilmasäätökuoppia. Liittyvät Teijon ruukkitoimintaan vuosina 1686-1908.
metsakeskus.1000046442 734 Lähteensuo 7 10002 12016 13151 11006 27000 279469.00000000 6686145.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046442 Halkaisijaltaan n. 20 m hiilimiilun jäännös, jonka ulkokehillä ilmasäätökuoppia. Liittyy Teijon alueen ruukkitoimintaan vuosina 1686-1908.
metsakeskus.1000046443 922 Hailianmäki 4 10002 12004 13051 11006 27008 320682.00000000 6799907.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046443 Kivistä ladottu rajamerkki, pohja n. 1 x 1 m, kaksi laakaa pystykiveä päällä, nyt ne hieman kaatuneet. Rajamerkki on kärsinyt vaurioita, ja sijaitsee hakkuuaukon reunalla. Kyseessä on Kirkonkylän sekä Junnilan ja Kaakilan enklaavien välinen rajapiste, joka esiintyy jo pitäjänkartassa 1840-luvulla.
metsakeskus.1000046444 734 Nenustannummi 3 10002 12016 13151 11006 27000 280093.00000000 6685354.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046444 Hiilimiilun jäänne. Halkaisijaltaan n. 17 m ja ulkokehillä ilmasäätökuoppia. Liittyy alueen ruukkitoimintaan vuosina 1686-1908.
metsakeskus.1000046448 423 Ankka 10007 12001 13007 11006 27000 253425.00000000 6717782.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046448 Ankan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1477 ja vuonna 1540 kylässä oli viisi taloa: Rynkö, jota kutsuttiin myös vanhemmalla nimellä Kyläksi tai Kylä-Ryngöksi tai joskus Jaakolaksi, Uotila, Kreula, Penttilä ja Mikola. Kylän tonttimaat sijaitsevat Hämeentien molemmin puolin ja ovat edelleen asuttuja lukuunottamatta Jaakolan tonttia, joka on omana kohteenaan Ankka Jaakola.
metsakeskus.1000046452 893 Muskanrumlet 10002 12004 13051 11006 27000 278643.00000000 7035780.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046452 iNV. 2020: Rajamerkki on vanhan pitäjänrajan kohdalla. Alaltaan noin neliön muotoinen, 1,6 x1,5 m, ja noin 60 cm korkea. Kivet ovat halkaisijaltaan noin 30-80 cm. Keskellä pystyssä viisarikivi, jossa kaiverrus 379 tai 279. Rajamerkki sijaitsee korkealla kivikkoisella mäellä, jossa kasvaa havumetsää.
metsakeskus.1000046453 893 Rumikaträsket 10002 12004 13049 11040 27000 278179.00000000 7037506.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046453 Inv. 2020: Paikalla on kolme selvästi ihmisen tekemää kiviröykkiötä. Kaikki ovat kalliopohjalla suon laidassa, noin 25–27 m mpy korkeudella. Röykkiöt 1 ja 2 ovat vieretysten etelään viettävässä kalliorinteessä. Ne ovat maastossa varsin selvästi erottuvia. Röykkiö 3 on edellisistä luoteeseen noin 45 m päässä samalla kalliolla, sen laakealla ja likimain korkeimmalla kohdalla. Röykkiö on matala ja suhteellisen heikosti erottuva kasvillisuuden ja luontaisen kivikon seasta. Röykkiöiden lähimaastossa on lähinnä mäntypuuvaltaista sekametsää, varvikkoa ja kalliopaljastumia.
metsakeskus.1000046454 576 Haapasaari 3 10007 12016 13182 11006 27000 419740.00000000 6799181.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046454 Kolme selvää peltojen raivauksesta syntynyttä kiviröykkiötä, näiden lisäksi peltojen länsilaidalla on epämääräisempiä kivikasaumia.
metsakeskus.1000046456 576 Haukkasalo 4 10002 12009 13094 11006 27000 413294.00000000 6805541.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046456 Kuopannetta, jotka sijaitsevat Haukkasalon saaressa, sen keskikohdasta koilliseen saaren pohjoisrannan tuntumassa kivikkoisella kankaalla. Ensimmäinen kuoppa on kooltaan noin 2 x 0,7 metriä ja sen syvyys on noin 60 cm. Sen pohjalta havaittiin vuoden 2022 inventoinnissa hiilikerros. Toinen kuoppa sijaitsee ensimmäisestä vajaa 150 metriä lounaaseen hieman ylempänä mäellä. Sen koko on noin 1 ,2 x 0, 7 metriä, syvyys 40 cm. Ja se on piirteiltään ja funktioltaan edellistä epämääräisempi. Näiden välissä on noin 1,5 metriä pitkä ja puolisen metriä leveä ja syvä kuoppa (nro 3), saman tyyppinen kuin ensimmäinen kuoppa. Vastaavia kapeita kuoppia on paljon alueen saarissa. Kohde liittynee historiallisen ajan maankäyttöön, mutta ikää on vaikea arvioida tarkemmin. Vuoden 2009 inventoinnissa kuoppia ehdotettiin nauriskuopiksi ja niiden väliin jäävää aluetta mahdolliseksi kaskialueeksi.
metsakeskus.1000046457 893 Vissarmossen 1 10002 12004 13051 11006 27000 278877.00000000 7039082.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046457 Inv. 2020: Rajamerkki on vanhan pitäjänrajan kohdalla. Kivet ovat noppaluvun viisi muodostelmassa. Ympäryskivistä neljä on suippoja ja pystyyn asetettuja. Yksi niistä on noin kuution muotoinen, ja saattaa olla, ettei se kuulu rajamerkkiin. Suipot kivet ovat noin 50-80 cm korkeita, ja ne on asetettu noin metrin päähän toisistaan. Paikka sijaitsee louhikkoisella metsämäellä, joka on itäpuoleltaan avohakkuualuetta ja työkoneiden runtelemaa, mutta muinaisjäännös on hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000046458 436 Korkiakangas 6 10001 12016 13175 11006 27000 412930.00000000 7180422.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046458 Peruskartalle merkitty ja lidarissa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046461 494 Muhoksen toinen kirkko 10001 12003 13037 11006 27023 451935.00000000 7188300.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046461 Muhoksen nykyinen kirkko on rakennettu 1630-luvun alussa. Perimätiedon mukaan Muhoksella olisi ollut kirkko nykyisen kirkon kohdalla jokirannassa 1600-luvun alussa Oulun pitäjän ja seurakunnan sperustamisen aikoihin. Vuodelta 1873 kirjatun kertomuksen mukaan vanhimman kirkon kerrotaan sijainneen läheisessä Kirkkosaaressa, sen Ponkilan talon puoleisessa osassa, siis saaren kaakkoisosassa. Kerrotun mukaan tämä olisi hävitetty 1530 (tai 1590). Tätä seurannut uusi kirkko, järjestyksessä toinen, olisi rakennettu ”Muhos-niemelle” nykyisen kirkon sijalle ja se olisi tuhoutunut 1630 ”ukkosen tulen” polttamana. Jokseenkin samanlaisen kehityksen kuvaa A.H. Snellman 1887, mainiten toisen kirkon olleen rannempana nykyistä kirkkoa, kertoen tulvavesien syöneen aiemmin laajempaa niemeä ja todeten kummankin kirkon tuleen hävitetyksi. Kirkon viereinen kirkkotarha on ollut pääasiallisena hautausmaana 1700- ja 1800- taitteen tienoille, haudat saattoivat olla hyvinkin lähellä maanpintaa.
metsakeskus.1000046462 205 Soikonlahti 10001 12016 13175 11006 27000 541495.00000000 7118894.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046462 Tervahauta, halkaisija noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto sekä silminnäkijähavainto maastossa. Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta.
metsakeskus.1000046463 143 Jyllinkosken mylly 10007 12016 13180 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046463 Ensimmäinen maininta Jyllinkoskessa sijainneesta myllystä on vuodelta 1574. 1760-luvulla Jyllinkoskessa on ollut kaksi myllyä, joissa oli yhteensä 38 osakasta. Kaarle Kustaa Virtanen osti Jyllinkosken lahkomyllyjen omistajien osakkeet ja aloitti vuoden 1870 tienoilla ensimmäisen tullimyllyn rakentamisen. Vuonna 1883 annettu tieasetus määräsi myllyt ja muut teollisuuslaitokset osallistumaan yleisten maanteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon kunnan taksoituslautakunnan määräämän teollisuusmanttaalin mukaan. Jyllinkoskessa sijainnut Virtasen mylly kuului taksoituksen piiriin. Jyllin tullimyllyn voimanlähteenä mainitaan vuoden 1916 teollisuustilastossa 30 hevosvoiman turbiini. Jyllinkoskeen rakennettiin 1886 vesisaha, joka 1900-luvun alussa sahasi noin 900–1200 tukkia vuodessa. Sahan yhteydessä toimi myös höyläämö. Saha sijaitsi koskessa hieman alempana, ja sen vieressä sijaitsi 1870-luvulla rakennettu mylly. Sahalle ja myllylle anottiin virallisesti lupaa vuonna 1911. Rakennukset purettiin 1938, jolloin hieman ylemmäs koskeen rakennettiin nykyisin jäljellä oleva myllyrakennus ja sen yhteydessä sijainnut saha. Samalla hävitettiin vanhat, molemmin puolin koskea sijainneet jalkamyllyt. Saharakennus on purettu vuosien 1997 ja 2007 välillä. Nykyisin paikalla on myllyrakennus ja betonipato, jotka on rakennettu 1930-luvulla. 1900-lukua vanhempia rakenteita ei paikalla ole havaittavissa.
metsakeskus.1000046469 9 Irrilänräme 10002 12016 13175 11006 27000 367317.00000000 7109565.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046469 Tervahaudan läpimitta on n. 17 m, kuopan n. 7 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen.
metsakeskus.1000046470 9 Jussila 1 10007 12001 13013 11006 27000 368523.00000000 7107968.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046470 Kohde sijaitsee Kivinevan ja Kähtävänojan välisellä kankaalla, paikalla, jolla yhä on paikannimi Jussila, ja jossa sijaitsee käytössä oleva vapaa-ajan rakennus. Paikalta tavattiin suurehkon oletettavan asuinrakennuksen kiviperustukset, toisen oletettavan asuinrakennuksen jäänteenä kiviuuni, pienemmän rakennuksen perusteet, joissa myös kiuas, toinen kiuas, navetan kiviseinät, kaivo, useita, osin hyvin säilyneitä kiviaitojen jäänteitä, viljelyröykkiöitä, sekä yksi funktioltaan tarkemmin identifioimaton suuri kiviröykkiö. Kohteen alueella sijaitsee myös kohde 3, Jussila 2, tervahauta.
metsakeskus.1000046471 9 Jussila 2 10002 12016 13175 11006 27000 368507.00000000 7107882.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046471 Pieni tervahauta sijaitsee kohteen Jussila 1 alueen eteläosassa, vajaat 20 m sen alakohteesta 2-5 (kiuas) etelään. Tervahaudan läpimitta on n. 8 m, kuopan n. 3 m, ja halssi suuntautuu etelään.
metsakeskus.1000046472 9 Sauvolanräme 10002 12016 13175 11006 27000 369150.00000000 7107304.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046472 Tervahaudan läpimitta on n. 20 m, kuopan n. 7 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen.
metsakeskus.1000046473 977 Rinkkala 2 10007 12001 13013 11006 27000 371584.00000000 7108444.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046473 Kohde sijaitsee Härkinrämeen länsipuolisilla lehtomaisen kangasmetsän peittämillä moreenikumpareilla, hieman etelään siitä, missä karttaan on merkitty paikannimi Rinkkala. Paikalta havaittiin kolme alakohdetta – rakennuksen perustukset, mukaan lukien kiviuunin jäännös, pieni kiviröykkiö, sekä kellari. On kuitenkin hyvin mahdollista, että alueelta, etenkin nyt havaittujen rakenteiden pohjoispuolelta, voisi löytyä vielä lisää jäännöksiä – etenkin viljelyröykkiöitä tai matalia perustuksia on voinut tiheän aluskasvillisuuden alta jäädä huomaamatta.
metsakeskus.1000046474 977 Rinkkala 3 10002 12016 13175 11006 27000 371554.00000000 7108425.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046474 Paikalla on maastokartalle merkitty vinovalovarjostesessa erottuva ja vuoden 2022 inventoinnissa varmistettu tervahauta. Sen kokonaishalkaisija on noin 18 metriä ja kuopan halkaisija n. 7 metriä. Halssi on kohti etelään.
metsakeskus.1000046475 564 Hirvasvaara 10002 12004 13052 11002 27000 450935.00000000 7264811.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046475 Viitaperäntien pohjoispuolella, Hirvasvaaran laen eteläosassa on vanhaa sammaleen peittämää rakkakivikkoa, jossa sijaitsee yksi rakkakuoppa. Kohteen etelään laskevalla kivikkoisella rinteellä kasvaa mäntytaimikkoa, pohjoispuolella varttunutta kuusimetsää. Kuoppa on soikea ja kokonaisuudessaan vallit mukaan lukien kooltaan noin 5 x 4 metriä. Itse kuopan koko on noin 3,5 x 2,5 metriä. Syvyyttä kuopalla on noin 0,3 metriä. Vallien korkeus on noin 0,2 metriä. Kivet ovat melko paksun sammaleen peitossa. Maasto laskee jyrkästi rakkakuopan itäreunalta. Aivan rakkakuopan koillisreunan läheisyydessä on kiinteistörajojen taitekohta, jossa oranssinen metallipyykki. Kuopan vieressä rakassa on joitakin epämääräisiä pienempiä n. 1-1,5 m halkaisijoiltaan olevia kuopanteita, joista eteläisimmästä mitattiin sijaintitieto. Noin 50 m kaakkoon johtolinjauksen eteläpuolelta havaittiin yksi n. 20 cm halkaisijaltaan oleva kvartsikivi. Rakkaa tarkastettiin n. 400 m pohjoiseen, missä havaittiin yksi epämääräinen muutama metri halkaisijaltaan oleva matala kuoppa, joka on ilmeisemmin tuulenkaadon aiheuttama.
metsakeskus.1000046476 143 Korkiakivi 10001 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046476 Noin 670 m Ylisen Kotajärven pohjoispäästä luoteeseen on merkitty vuoden 1796 isojakokartalle Korkiakivi-niminen rajapiste Tevaniemen ja Höytölän kylien rajalle. Paikka sijaitsee tilojen 405-5-45 ja 431-3-29 rajalinjalla tai ihan sen tuntumassa. Kohde inventointiin vuonna 2023. Paikalla kasvaa varttunutta kuusimetsää, maaperä on kivikkoista, kohde sijaitsee soistuman reunalla ja sen läpi kaivetun metsäosan koillispuolella. Jotakuinkin isojakokartalle merkityn rajapisteen kohdalla on yli 2 m korkea siirtolohkare; jakokirjan rajapiste on ehkä nimetty juurikin tämän siirtolohkareen mukaan. Voi pitää mahdollisena, että siirtolohkareeseen on tehty merkintöjä, mutta niiden havaitseminen ei ollut mahdollista pintakasvillisuuden vuoksi.
metsakeskus.1000046478 564 Hirvasselkä 2 10002 12004 13052 11002 27000 448319.00000000 7265781.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046478 Hirvasselän korkeimmalla kohdalla on laajahko rakkakivikko (noin 60 x 100 metriä), Kivikon keskiosassa on todettu ainakin kolme kolme rakkakuoppaa (alakohteet 1-3). Kuopat 1 ja 2 ovat hyvin lähekkäin toisiaan ja niiden vieressä on epämääräisiä, pienempiä kuoppia tai painaumia kivikossa. Pienin rakkakuopista (3) sijaitsee noin 10 metriä länteen kuopista 1 ja 2.
metsakeskus.1000046479 936 Kettumäki 10002 12016 13175 11006 27000 308873.00000000 6910305.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046479 Kohde sijaitsee Kettumäki-nimisen kankaan keskiosissa. Ympäristö on nuorta mäntymetsää. Paikalla on tervahauta tai miilu, jonka kokonaishalkaisija on 15 m. Osin pyöreähköä, osin suorasivuista rakennetta kiertää selkeä valli. Selvää halssia ei ole havaittavissa. Sisäosa on pinnaltaan epätasainen. Pohjalta havaittiin hiiltä
metsakeskus.1000046480 936 Teerineva 2 10007 12004 13051 11006 27008 311357.00000000 6906968.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046480 Kohde on merkitty maastokartalle matalalle kangasalueelle. Paikalla maasto on kuitenkin varsin kosteaa ja kasvaa muun muassa suopursua. Paikalla on jykevähkö rajamerkki, joka on ennen osoittanut Kurjenkylän ja valtionmaan välisen rajan kulmaa (pitäjänkartta 1848). Rajamerkki on suorakulmainen, suurehkoista lohkareista koostuva latomus. Latomuksen keskellä on litteä paasi. Rajamerkin latomuksen sivut ovat pituudeltaan 140–170 cm ja korkeudeltaan 40 cm. Keskellä olevaan paateen on kaiverrettu ikään kuin kyljellään oleva V-kirjain. Se osoittaa luoteeseen paaden mukaan. Lähialueilta ei havaittu selkeitä viisarikiviä.
metsakeskus.1000046481 564 Kettukangas 3 10002 12016 13170 11002 27000 458385.00000000 7269645.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046481 Kettukankaan pohjoisossa, sen Vitmasuon puoleisella itälaidalla, erottuu vinovalovarjosteessa puolisenkilometriä pitkä pohjois-eteläsuuntainen kuoppajono, jossa on 26 kuoppaa. Kuopat on varmistettu kairaamalla pyyntikuopiksi.
metsakeskus.1000046482 250 Kolmiloppinen 10002 12016 13175 11006 27000 295400.40878441 6903793.74760009 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046482 Tervahauta on merkitty maastokarttaan ja erottuu selvästi myös Maanmittauslaitoksen korkeusmallissa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046483 576 Kelvenne 7 10007 12009 13094 11006 27000 417572.00000000 6803961.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046483 Kohde sijaitsee Kelventeen saaren itärannalla, pitkämäisen supan ja rannan välisellä törmällä, joka on maaperäitään kivikkoista/soraista. Törmä on noin 2,5 metriä yli Päijänteen pinnan, maasto on avointa mäntyvaltaista sekametsää. Kuoppa on kooltaan 2 x 1 metriä ja se on syvähkö (noin 60 cm). Kuoppa muistuttaa nauriskuoppaa. Maannoksessa ei havaittu hiiltä.
metsakeskus.1000046484 576 Lietsaari 2 10007 12009 13094 11006 27000 414836.00000000 6804977.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046484 Kuopat sijaitsevat Padasjoenselän Lietsaarella, saaren keskellä olevan harjun luoteisrinteellä ja saaren kaakkoisalla rannalla, kansallispuiston alueella. Saaren maaperä on hiekkaa ja maasto mäntykangasta. Inventoinnissa 2009 havaittiin kolme maakuoppaa, joista pohjoisin lähellä saaren koillisrantaa. Kuoppa on tasaisella mäntykankaalla, sen mitat ovat noin 2,5 x 1 metriä. Koepistossa oli löysää ja karkeaa hiekkaa sekä muutama kivi. Kuoppa on loivapiirteinen, mutta siinä on kuitenkin selvät vallit ympärillä. Toinen kuoppa on edellisestä noin 75 metriä etelään, sen halkaisija on valleineen noin viisi metriä ja se sijaitsee harjua pitkin kulkevalla polulla loivasti luoteeseen laskevalla rinteellä. Koepistossa oli hyvin heikosti erottuva huuhtoutumiskerros, kuoppa muistuttaa pyyntikuoppaa. Kolmas kuoppa sijaitsee saaren kaakkoisalla rannalla, korkealla rantatörmällä ja se on mitoiltaan noin 3 x 1,5 metriä. Sen ympärillä on hieman vallia. Podsolissa näkyi jonkin verran hiiliä, mahdollisesti kyseessä on hiilimiilu. Ympäristö on sammaleista mäntykangasta.
metsakeskus.1000046485 853 Ispoinen 3 10007 12013 13126 11006 27000 240286.00000000 6707437.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046485 Kalliohakkauksia, joista yksi voi olla kyrilinen F kirjain.
metsakeskus.1000046486 853 Teräsrautela 10007 12013 13126 11006 27000 238357.00000000 6713990.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046486 Kallioon hakattu numerot 326.
metsakeskus.1000046487 853 Huhkonvuori 10007 12012 13124 11006 27000 243792.00000000 6711302.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046487 Kalliossa olevien porausjälkien perusteella 1800-luvulle tai tätä nuoremmaksi ajoittuva louhosalue.
metsakeskus.1000046491 846 Kannanmäki 10001 12004 13000 11002 27000 238073.00000000 6931572.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046491 Maanmittari Gyrus Flarström ilmoitti kirjeitse Närpiöstä 9.8.1912 havainneensa kesällä 1910 Teuvan Äystön kylässä Äystön tilan maalla "Loukajan kannalla" (= Kannanmäki?), vierinkiviharjun laella kaksinkertaisen kivivallin. Latomus on piirroksesta päättäen U:n muotoinen toisen kulman muodostaessa suoran kulman, seikka, johon ilmoittajan huomio kiintyi, ja jolla perusteella latomus ei hänen käsityksensä mukaan voi olla luonnon muovaama.
metsakeskus.1000046492 578 Kaahlankangas 3 10002 12009 13094 11002 27000 524695.00000000 7151291.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046492 Kaahlankankaalle tehtävän maastokäynnin yhteydessä huomattiin ja dokumentoitiin keskellä tiheää havumetsää viisi erimuotoista ja -kokoista kuoppaa, kuoppajäännöstä. Voivat olla pyyntikuoppia. Silmämääräisesti arvioiden ne ovat keskimäärin 1,5 metriä syviä. Näiden kuoppien lähistöllä sijaitsee vanha hiekanottopaikka, mutta nämä kuopat eivät näyttäneet sellaiselta. Kuopat ja hiekanottoalue näkyy selkeästi myös Lidarissa. Kuoppien päällä ja läheisyydessä kasvaa noin 50–60-vuotiaita puita. Kuoppa 1 salmiakin muotoinen, sivut 2,5 m, 3,5 m, 4 m ja 5 m. Noin 1,25 m syvä. ks. Alakohteet
metsakeskus.1000046493 224 Lepäisenmaa 3 10001 12016 13175 11006 27000 346579.44200757 6721496.37969470 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046493 Laserkeilausaineistosta paikannettu tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046497 576 Kelvenne 10007 12005 13059 11006 27000 416433.00000000 6806915.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046497 Kummeli on noin 1,5metriä korkea kivi, joka lepää paljaalla kalliolla rannassa. Sen laelle on kiinnitetty tanko, jossa on heijastinlevyt. Kohde on ilmeisesti vasta 1900-luvulta ja kummelia ei ole rakennettu vaan kyseessä on luonnonkivi.
metsakeskus.1000046498 576 Kelvenne 11 10007 12009 13094 11006 27000 417483.00000000 6801056.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046498 Kuopat sijaitsevat pitkän Kelventeen saaren eteläosassa, harjulla 500 metrin matkalla, Hinttolan- ja Hirvisaariin päin avautuvan rannan puolella harjua. Pohjoisin havaituista kuopista sijaitsee noin 230 metriä veneenvetopaikasta etelään polun varrella. Se on noin 2 x 1 metriä, soikea, syvähkö kuoppa hieman soraisella kankaalla. Siihen vuonna 2009 tehdyssä koepistossa ei ollut juurikaan turvetta, joten se lienee suhteellisen uusi. Kuopan ympäristö on nuorta mäntymetsää. Toinen kuoppa sijaitsee ensimmäisestä 350 metriä eteläkaakkoon hieman ylempänä harjun rinteellä ja hieman aukiomaisella paikalla. Kuopan koko on noin 2 x 0,7 metriä ja sen syvyys on 50-60 cm. Myöskään tässä ei havaittu vuonna 2009 juurikaan turvekerrosta. Kolmas kuopista sijaitsee lehtomaisessa rantametsässä, edellisestä 170 metriä kaakkoon. Kooltaan se on noin 1,5 x 1 metriä ja syvyydeltään vähemmän kuin 50 cm. Vuoden 2022 inventoinnissa kuopat paikannettiin maastosta ja ne vastaavat yllä mainittua kuvausta. Uudessa lidar-aineistossa tässä osassa saarta on näkyvissä muutamia muitakin kuoppia, joita ei ole havaittu inventoinneissa ja ne ovat dokumentoimatta.
metsakeskus.1000046500 576 Kelvenne 8 10007 12004 13051 11006 27000 417135.00000000 6804830.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046500 Kohde sijaitsee Kelventeen saaren länsirannalla, Koukunlahden/Kelventeenhoikan veneenvetopaikasta noin 400 metriä lounaaseen. Ympäristö on harjumaastoa, soraista mäntykangasta. Ensimmäinen rajamerkeistä sijaitsee noin 10 metriä Päijänteen rannasta, aivan polun vieressä, sen itäpuolella. Se on 2 x 1,2 metrin kokoinen kiviladelma, jonka keskelle on nostettu kivi pystyyn (kivi on osittain kaatunut). Rajamerkki on ollut Päijänteen vanhalla rannalla. Toinen rajamerkki on ensimmäisestä noin 30 metriä itään, kankaalla. Se on epämääräisen pyöreä röykkiö, halkaisijaltaan 1,2 metriä ja sen keskelle on nostettu kivi pystyyn. Kolmas mahdollinen rajamerkki sijaitsee ensimmäisestä noin 50 metriä pohjoiseen. Se on kasattu vanhaan rantakivikkoon ja yhtä kiveä on nostettu vähän pystyyn. Nykyisellä maastokartalla tälle kohdalle on merkitty vesialueelle kolmen jakokunnan raja: Nyystälän, Hinttolan ja Maakesken jakokuntien. Mahdollisesti röykkiöt on rakennettu tämän merkiksi.
metsakeskus.1000046503 576 Haapasaari 5 10007 12016 13152 11006 27000 419564.00000000 6799263.87500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046503 Haapasaaren venerannan eteläpuolella on poukama, joka on osittain suljettu molemmilta rannoilta kapeimpaan kohtaan rakennettuun kiviaitaukseen. Aitaukseen on saattanut kuulua aikoinaan puuosia ja se voisi olla vuoden 2009 inventoinnin mukaan esimerkiksi kalasumppu. Inventointi 2022: on ehkä kuitenkin todennäköisempää, että poukamaa on käytetty venerantana ja kivirakennelma on toiminut aallonmurtajana. Poukamassa on ollut venevaja.
metsakeskus.1000046504 927 Hyrtiö linnoitteet 1 10002 12011 13114 11006 27009 347305.00000000 6703267.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046504 Ensimmäisen maailmansodan aikaisia kalliioon louhittuja ja maahan kaivettuja taisteluhautoja ja muita varustuksia. Sijainti ja laajuus määritelty Lidar-aineiston perusteella. Kohde on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000046505 927 Hyrtiö linnoitteet 2 10002 12011 13114 11006 27009 347159.00000000 6702954.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046505 Todennäköisesti ensimmäisen maailmansodan aikaisia kalliioon louhittuja ja maahan kaivettuja taisteluhautoja ja muita varustuksia. Sijainti ja laajuus määritelty Lidar-aineiston perusteella. Kohde on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000046506 576 Haapasaari 4 10007 12001 13013 11006 27000 419613.00000000 6799297.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046506 Kohde on osittain betonivahvisteinen kiukaan jäänne, jonka päällä kasvaa mänty. Se sijaitsee noin 10 metriä rannasta. Paikalla on ilmeisesti sijainnut aikoinaan rakennus, mutta sen koko ja käyttötarkoitus ei vähäisestä jäännöksestä selviä.
metsakeskus.1000046507 16 Pulkkilanharju 5 10007 12004 13051 11006 27000 421917.00000000 6797620.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046507 Rajakivi, johon on hakattu numero ”102”. Harmaa kivi on matala, korkeus noin 25 cm, leveys 35 cm ja oli syksyllä 2022 kasvillisuuden kätköissä. Kivi on kansallispuiston rajalla tienpenkan päällä. Kivi on todennäköisesti 1900-luvun alkupuoliskolta tai 1800-luvulta.
metsakeskus.1000046508 927 Hyrtiö linnoitteet 3 10002 12011 13114 11006 27009 346991.00000000 6702759.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046508 Todennäköisesti ensimmäisen maailmansodan aikaisia kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja taisteluhautoja ja muita varustuksia. Sijainti ja laajuus määritelty Lidar-aineiston perusteella. Kohde on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000046510 927 Hyrtiö linnoitteet 4 10002 12011 13114 11006 27009 346787.00000000 6702337.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046510 Todennäköisesti ensimmäisen maailmansodan aikaisia kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja taisteluhautoja ja muita varustuksia. Sijainti ja laajuus määritelty Lidar-aineiston perusteella. Kohde on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000046511 249 Uuranjärvi 10002 12001 13000 11019 27000 374115.00000000 6927258.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046511 Kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka sekä mahdollinen historiallisen ajan hiilihauta. Muinaisjäännöksen alustava rajaus tehtiin koekuopituksen, topografian, maaperän ja paikalla havaitun mahdollisen hiilihaudan perusteella. Esihistoriallinen asuinpaikka rajautuu kaakossa kiviseen maastoon ja luoteispuolella loivasti mutta selvästi laskevaan maastoon. Asuinpaikan kohdalle kaivettiin kuusi koekuoppaa, joista kolmesta tuli löytöjä. Valtaosa löydöistä (palanutta luuta & kvartsia), tuli yhdestä pienestä koekuopasta (kk 1). Löytöjä tuli kuopista noin 11 m matkalta rantatörmän suuntaisesti, törmästä 3–5 m etäisyydeltä. Asuinpaikka vaikutti likimain koskemattomalta. Maakuoppa, mahdollisesti historiallisen ajan hiilihauta, sijaitsee asuinpaikan vieressä sisämaan puolella (N 6927264 E 374123, 2 x 2 x 0,4 m). Kairanäytteessä ylinnä turve (10 cm), ei huuhtoutumiskerrosta, musta nokinen hiekka (7 cm), vaalea hiekka (5 cm), musta nokinen hiekka (3 cm), vaalea hiekka (1 cm), punertava hiekka (3 cm). Suhteellisen ohut turvekerros koekuoppiin verrattuna sekä turpeen alapuolisen huuhtoutumiskerroksen puuttuminen viittaavat siihen, että maakuoppa on nuorempi kuin esihistoriallinen asuinpaikka
metsakeskus.1000046511 249 Uuranjärvi 10002 12016 13151 11019 27000 374115.00000000 6927258.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046511 Kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka sekä mahdollinen historiallisen ajan hiilihauta. Muinaisjäännöksen alustava rajaus tehtiin koekuopituksen, topografian, maaperän ja paikalla havaitun mahdollisen hiilihaudan perusteella. Esihistoriallinen asuinpaikka rajautuu kaakossa kiviseen maastoon ja luoteispuolella loivasti mutta selvästi laskevaan maastoon. Asuinpaikan kohdalle kaivettiin kuusi koekuoppaa, joista kolmesta tuli löytöjä. Valtaosa löydöistä (palanutta luuta & kvartsia), tuli yhdestä pienestä koekuopasta (kk 1). Löytöjä tuli kuopista noin 11 m matkalta rantatörmän suuntaisesti, törmästä 3–5 m etäisyydeltä. Asuinpaikka vaikutti likimain koskemattomalta. Maakuoppa, mahdollisesti historiallisen ajan hiilihauta, sijaitsee asuinpaikan vieressä sisämaan puolella (N 6927264 E 374123, 2 x 2 x 0,4 m). Kairanäytteessä ylinnä turve (10 cm), ei huuhtoutumiskerrosta, musta nokinen hiekka (7 cm), vaalea hiekka (5 cm), musta nokinen hiekka (3 cm), vaalea hiekka (1 cm), punertava hiekka (3 cm). Suhteellisen ohut turvekerros koekuoppiin verrattuna sekä turpeen alapuolisen huuhtoutumiskerroksen puuttuminen viittaavat siihen, että maakuoppa on nuorempi kuin esihistoriallinen asuinpaikka
metsakeskus.1000046511 249 Uuranjärvi 10002 12001 13000 11040 27000 374115.00000000 6927258.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046511 Kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka sekä mahdollinen historiallisen ajan hiilihauta. Muinaisjäännöksen alustava rajaus tehtiin koekuopituksen, topografian, maaperän ja paikalla havaitun mahdollisen hiilihaudan perusteella. Esihistoriallinen asuinpaikka rajautuu kaakossa kiviseen maastoon ja luoteispuolella loivasti mutta selvästi laskevaan maastoon. Asuinpaikan kohdalle kaivettiin kuusi koekuoppaa, joista kolmesta tuli löytöjä. Valtaosa löydöistä (palanutta luuta & kvartsia), tuli yhdestä pienestä koekuopasta (kk 1). Löytöjä tuli kuopista noin 11 m matkalta rantatörmän suuntaisesti, törmästä 3–5 m etäisyydeltä. Asuinpaikka vaikutti likimain koskemattomalta. Maakuoppa, mahdollisesti historiallisen ajan hiilihauta, sijaitsee asuinpaikan vieressä sisämaan puolella (N 6927264 E 374123, 2 x 2 x 0,4 m). Kairanäytteessä ylinnä turve (10 cm), ei huuhtoutumiskerrosta, musta nokinen hiekka (7 cm), vaalea hiekka (5 cm), musta nokinen hiekka (3 cm), vaalea hiekka (1 cm), punertava hiekka (3 cm). Suhteellisen ohut turvekerros koekuoppiin verrattuna sekä turpeen alapuolisen huuhtoutumiskerroksen puuttuminen viittaavat siihen, että maakuoppa on nuorempi kuin esihistoriallinen asuinpaikka
metsakeskus.1000046511 249 Uuranjärvi 10002 12016 13151 11040 27000 374115.00000000 6927258.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046511 Kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka sekä mahdollinen historiallisen ajan hiilihauta. Muinaisjäännöksen alustava rajaus tehtiin koekuopituksen, topografian, maaperän ja paikalla havaitun mahdollisen hiilihaudan perusteella. Esihistoriallinen asuinpaikka rajautuu kaakossa kiviseen maastoon ja luoteispuolella loivasti mutta selvästi laskevaan maastoon. Asuinpaikan kohdalle kaivettiin kuusi koekuoppaa, joista kolmesta tuli löytöjä. Valtaosa löydöistä (palanutta luuta & kvartsia), tuli yhdestä pienestä koekuopasta (kk 1). Löytöjä tuli kuopista noin 11 m matkalta rantatörmän suuntaisesti, törmästä 3–5 m etäisyydeltä. Asuinpaikka vaikutti likimain koskemattomalta. Maakuoppa, mahdollisesti historiallisen ajan hiilihauta, sijaitsee asuinpaikan vieressä sisämaan puolella (N 6927264 E 374123, 2 x 2 x 0,4 m). Kairanäytteessä ylinnä turve (10 cm), ei huuhtoutumiskerrosta, musta nokinen hiekka (7 cm), vaalea hiekka (5 cm), musta nokinen hiekka (3 cm), vaalea hiekka (1 cm), punertava hiekka (3 cm). Suhteellisen ohut turvekerros koekuoppiin verrattuna sekä turpeen alapuolisen huuhtoutumiskerroksen puuttuminen viittaavat siihen, että maakuoppa on nuorempi kuin esihistoriallinen asuinpaikka
metsakeskus.1000046511 249 Uuranjärvi 10002 12001 13000 11006 27000 374115.00000000 6927258.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046511 Kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka sekä mahdollinen historiallisen ajan hiilihauta. Muinaisjäännöksen alustava rajaus tehtiin koekuopituksen, topografian, maaperän ja paikalla havaitun mahdollisen hiilihaudan perusteella. Esihistoriallinen asuinpaikka rajautuu kaakossa kiviseen maastoon ja luoteispuolella loivasti mutta selvästi laskevaan maastoon. Asuinpaikan kohdalle kaivettiin kuusi koekuoppaa, joista kolmesta tuli löytöjä. Valtaosa löydöistä (palanutta luuta & kvartsia), tuli yhdestä pienestä koekuopasta (kk 1). Löytöjä tuli kuopista noin 11 m matkalta rantatörmän suuntaisesti, törmästä 3–5 m etäisyydeltä. Asuinpaikka vaikutti likimain koskemattomalta. Maakuoppa, mahdollisesti historiallisen ajan hiilihauta, sijaitsee asuinpaikan vieressä sisämaan puolella (N 6927264 E 374123, 2 x 2 x 0,4 m). Kairanäytteessä ylinnä turve (10 cm), ei huuhtoutumiskerrosta, musta nokinen hiekka (7 cm), vaalea hiekka (5 cm), musta nokinen hiekka (3 cm), vaalea hiekka (1 cm), punertava hiekka (3 cm). Suhteellisen ohut turvekerros koekuoppiin verrattuna sekä turpeen alapuolisen huuhtoutumiskerroksen puuttuminen viittaavat siihen, että maakuoppa on nuorempi kuin esihistoriallinen asuinpaikka
metsakeskus.1000046511 249 Uuranjärvi 10002 12016 13151 11006 27000 374115.00000000 6927258.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046511 Kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka sekä mahdollinen historiallisen ajan hiilihauta. Muinaisjäännöksen alustava rajaus tehtiin koekuopituksen, topografian, maaperän ja paikalla havaitun mahdollisen hiilihaudan perusteella. Esihistoriallinen asuinpaikka rajautuu kaakossa kiviseen maastoon ja luoteispuolella loivasti mutta selvästi laskevaan maastoon. Asuinpaikan kohdalle kaivettiin kuusi koekuoppaa, joista kolmesta tuli löytöjä. Valtaosa löydöistä (palanutta luuta & kvartsia), tuli yhdestä pienestä koekuopasta (kk 1). Löytöjä tuli kuopista noin 11 m matkalta rantatörmän suuntaisesti, törmästä 3–5 m etäisyydeltä. Asuinpaikka vaikutti likimain koskemattomalta. Maakuoppa, mahdollisesti historiallisen ajan hiilihauta, sijaitsee asuinpaikan vieressä sisämaan puolella (N 6927264 E 374123, 2 x 2 x 0,4 m). Kairanäytteessä ylinnä turve (10 cm), ei huuhtoutumiskerrosta, musta nokinen hiekka (7 cm), vaalea hiekka (5 cm), musta nokinen hiekka (3 cm), vaalea hiekka (1 cm), punertava hiekka (3 cm). Suhteellisen ohut turvekerros koekuoppiin verrattuna sekä turpeen alapuolisen huuhtoutumiskerroksen puuttuminen viittaavat siihen, että maakuoppa on nuorempi kuin esihistoriallinen asuinpaikka
metsakeskus.1000046512 205 Pylkäs 10002 12016 13175 11006 27000 490816.00000000 7119659.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046512 Paikalla on suuri tervahauta, joka on vaurioitunut metsänaurauksessa. Tervahaudan kokonaishalkaisija on jopa 25 m ja vallit ovat noin 5 m leveät. Kolme syvään aurattua ojaa menee tervahaudan läpi, eli valli on vaurioitunut 6 kohdasta. Haudan keskiosa on sen verran syvällä, etteivät auraukset ole vahingoittaneet kohdalla olevia rakenteita. Tervahaudan pohjalla on 25 cm hiilisen mustan hiekan kerros, minkä alta tavattiin tervan kovettama hiekkakerros. Halssi on idän puolella. Halssin ydinosa on säästynyt auraukselta. Tästä itään mahdollisesti jatkunut kaivanto valleineen on tuhoutunut suurelta osin aurauksessa ja siitä on jäljellä vain pieniä osia. Vaurioista huolimatta tervahauta erottuu selkeästi ympäristöstään korkeine valleineen ja syvine painanteineen. Lisäksi rakenteen keskeiset osat kuten halssi ja silmä ovat säilyneet. Halssin itäpuolella on auraukselta säästynyt suuri 3 x 2 x 1 m turpeen peittämä kasa mustan tervan kovettaman hiekan kappaleita. Mielenkiintoinen ja hieman epätavallisempi löytö kertoo todennäköisesti haudan pitkästä käytöstä. Kovaa tervahiekkaa on ehkä piikattu käyttökertojen välillä pois halssista ja haudan silmästä, missä tämä on hankaloittanut tervanjuoksutusta. Kappaleet on kasattu lähelle halssia. Halssin suulta noin 35 m etelään on suuri tervapirtin kiuas. Mitoiltaan tämä on 2,5 x 2,5 x 0,6–0,7 m. Muoto on hieman suorakulmainen. Kivet ovat selvästi nokisia. Pääosa on halkaisijaltaan 10–20 cm. Kiuas on säilynyt nähtävästi täysin ehjänä vain 4 m leveällä kannaksella ojien välissä. Maaston perusteella kiukaaseen liittynyt rakennus on ehkä ollut lounas–koillinen-suuntainen, sillä maa laskee kaakon suuntaan. Rakennus lienee ollut sen verran suuri, että sen jäännökset ovat voinut säilyä osittain, vaikka ojat ovat leikanneet sen halki. Suurempaan pirttiin viittaa kiukaan koko sekä se, että suuren tervahaudan poltto lienee vaatinut hieman isomman miesjoukon. Kohteen eteläpuolitse kulkee pitäjänkartalla polku. Viereinen suoniitty on tunnettu Pylkäs -nimellä. (lähde: Aino Marttila 1983. Nimistökeräys. Nimiarkisto, Kotimaisten kielten keskus)
metsakeskus.1000046512 205 Pylkäs 10002 12004 13044 11006 27000 490816.00000000 7119659.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046512 Paikalla on suuri tervahauta, joka on vaurioitunut metsänaurauksessa. Tervahaudan kokonaishalkaisija on jopa 25 m ja vallit ovat noin 5 m leveät. Kolme syvään aurattua ojaa menee tervahaudan läpi, eli valli on vaurioitunut 6 kohdasta. Haudan keskiosa on sen verran syvällä, etteivät auraukset ole vahingoittaneet kohdalla olevia rakenteita. Tervahaudan pohjalla on 25 cm hiilisen mustan hiekan kerros, minkä alta tavattiin tervan kovettama hiekkakerros. Halssi on idän puolella. Halssin ydinosa on säästynyt auraukselta. Tästä itään mahdollisesti jatkunut kaivanto valleineen on tuhoutunut suurelta osin aurauksessa ja siitä on jäljellä vain pieniä osia. Vaurioista huolimatta tervahauta erottuu selkeästi ympäristöstään korkeine valleineen ja syvine painanteineen. Lisäksi rakenteen keskeiset osat kuten halssi ja silmä ovat säilyneet. Halssin itäpuolella on auraukselta säästynyt suuri 3 x 2 x 1 m turpeen peittämä kasa mustan tervan kovettaman hiekan kappaleita. Mielenkiintoinen ja hieman epätavallisempi löytö kertoo todennäköisesti haudan pitkästä käytöstä. Kovaa tervahiekkaa on ehkä piikattu käyttökertojen välillä pois halssista ja haudan silmästä, missä tämä on hankaloittanut tervanjuoksutusta. Kappaleet on kasattu lähelle halssia. Halssin suulta noin 35 m etelään on suuri tervapirtin kiuas. Mitoiltaan tämä on 2,5 x 2,5 x 0,6–0,7 m. Muoto on hieman suorakulmainen. Kivet ovat selvästi nokisia. Pääosa on halkaisijaltaan 10–20 cm. Kiuas on säilynyt nähtävästi täysin ehjänä vain 4 m leveällä kannaksella ojien välissä. Maaston perusteella kiukaaseen liittynyt rakennus on ehkä ollut lounas–koillinen-suuntainen, sillä maa laskee kaakon suuntaan. Rakennus lienee ollut sen verran suuri, että sen jäännökset ovat voinut säilyä osittain, vaikka ojat ovat leikanneet sen halki. Suurempaan pirttiin viittaa kiukaan koko sekä se, että suuren tervahaudan poltto lienee vaatinut hieman isomman miesjoukon. Kohteen eteläpuolitse kulkee pitäjänkartalla polku. Viereinen suoniitty on tunnettu Pylkäs -nimellä. (lähde: Aino Marttila 1983. Nimistökeräys. Nimiarkisto, Kotimaisten kielten keskus)
metsakeskus.1000046513 249 Niemi 10007 12016 13182 11006 27000 373711.00000000 6927936.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046513 Kohde sijaitsee Uuranjärven keskelle työntyvän niemen lounaisrannalla, rantaan loivasti viettävällä rinteellä. Maaperä on moreenia ja puusto valtaosin kuusta. Alueella on hiljattain tehty harvennushakkuu, jonka yhteydessä röykkiöitä on rikkoontunut ja kiviä tullut näkyviin sammalen alta. Alueelta löytyi yhdeksän raivausröykkiötä ja yksi maakuoppa. Röykkiöt ovat kaikki tyypillisiä, sammalpeitteisiä, pyöreähköjä raivausröykkiöitä, joiden halkaisijat ovat 1,5–3,5 m ja korkeus 0,4–0,7 m. Röykkiö 7 vieressä maakuoppa, jonka pohjalta hiiltä paksuhkon humuskerroksen alta kuopan ymp maatunut puukehys 3 sivulla laajuus 3 x 3 x 0,5 m. Raivausröykkiön vieressä olevan maakuopan (N 6927936 E 373711) pohjalta otettiin kairanäyte. Näytteen ylimpänä maakerroksena oli turvetta, jonka alla ei ole huuhtoutumiskerrosta, paksuhko sekoittunut humuskerros, sen alla oli nokea. Kuopan ympärillä havaittiin sammalen alla osittain maatunut puukehys kolmella sivulla. Sen laajuus on 3 x 3 m, kuopan syvyys on 0,5m. Raivausröykkiöt ja maakuoppa vaikuttavat historiallisen kartta-aineiston ja maastohavaintojen perusteella olevan. Vanhojen karttojen perusteella vaikuttaa siltä, että röykkiöt olisivat 1840 lukua vanhempia tai 1940 lukua nuorempia. Pitäjänkartalla paikalla ei ole peltoa eikä mitään asumuksia. Esimerkiksi v. 1937 tilusten halkomiskartassa alue ei ole vielä käytössä, mutta 1960 peruskartalla alue on ollut osittain peltokäytössä ja röykkiöiden ympärillä on ollut tielinjaa.
metsakeskus.1000046514 638 Mätäjärvi 10007 12004 13045 11006 27000 425314.00000000 6696035.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046514 Vanhan Helsingintien molemmin puolin on pätkät kiviaitaa. Niiden ajoitus on epäselvä. Ne voivat liittyä vanhaan kulkuväylään tai kartanoiden rajoihin/peltoalueisiin. Toisessa pätkässä seisoo sähköpylväs, joten sitä on kaivettu ja täytetty.
metsakeskus.1000046515 205 Saunala 10002 12016 13175 11006 27000 491857.00000000 7117617.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046515 Kohde sijaitsee noin 30 m Löytösuontien lounaispuolella heti pienemmän metsätien reunassa. Paikalla on kokonaishalkaisijaltaan noin 20 m laajuinen tervahauta. Vallit ovat noin 4 m leveät. Tervahauta erottuu suhteellisen korkeine valleineen selkeästi ympäristöstään. Vallien ympärillä on eri kokoisia painanteita. Haudan pohjalta noin 15 cm nokisen hiekkakerroksen alta tavattiin tervan kovettama hiekkakerros. Selkeäpiirteinen halssi on koilliseen. Halssi ei jatku juuri vallin reunoja pidemmälle, mutta sen jatkona on noin 8 m pituinen matala ojanne. Tervahaudan lounaispuolella 14 m vallilta on turpeen peittämä hiilikasa. Kasa on halkaisijaltaan noin 4 m ja korkeudeltaan 1 m. Tervapirtin jäännöksiä etsittiin lähiympäristöstä tuloksetta. Löytösuontien toisella puolen on märkä suopaikka, joka olisi voinut toimia vesipaikkana. Halssilta katsoen sopiva asumuksen paikka olisi tässä tapauksessa jäänyt tien alle. Pirtin paikka olisi voinut mahdollisesti sijaita myös paikalta vajaa sata metriä lounaaseen virranneen nykyisin ojitetun Löytöpuron varsilla. Pitäjänkartalle on merkitty paikan kautta kulkeva talvitie. Lisäksi kartalla on paikalle merkitty hieman epäselvä nimi, joka lienee lähinnä ”Saunala”. Tämä viittaisi todennäköisesti paikalla sijainneeseen tervanpolttajien saunaan. Kohde tarkastettiin laserkeilausaineistosta tehdyn havainnon pohjalta. Hiilikasan sijaintitieto, ks. alakohteet.
metsakeskus.1000046516 886 Itävasku 10002 12002 13019 11028 27000 245967.00000000 6821187.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046516 Hyvin kivikkoista metsikköä, joka aivan pitkäselkä järven länsirannalla. Röykkiöltä näkee suoraan veteen. Alueella tehty tarkastuskäynti 27.6.2023, jossa käyty toteamassa röykkiön aitous. Käynnin yhteydessä tullut esille useampi mahdollinen röykkiö, jotka tarvitsisivat lisätarkastusta. Alueelta löytynyt myös aikoinaan kaivettuja kuoppia ja lähistöltä painanne. Painannetta mahdotonta ajoittaa, mutta mitään tontteja ei vanhoissa kartoissa tullut esille.
metsakeskus.1000046519 205 Sulkapuro 10002 12016 13175 11006 27000 492996.00000000 7116303.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046519 Kohde käsittää tervapirtin jäännöksen, kolme tervahautaa ja niihin liittyviä rakenteita. Tervapirtin jäännös sijaitsee Sulkapuroon laskevan puron törmälle. Paikalla on kiuas ja kerroksia palaneesta pirtistä. Kiuas on jäänyt ajouralle metsän harventamisen aikaan. Kiuasrakenteen päältä kiviä otettiin esiin irtonaisen turvekerroksen alta. Kivet ovat nokisia ja rapautuneita, kiviaines on suhteellisen pientä, halkaisijaltaan 10–20 cm, joukossa on myös pienempiä. Halkaisijaltaan kiuas on 130 cm. Kiukaan ympäristössä on eri vahvuisia nokimaakerroksia. Itäpuolella noensekaista hiekkaa on paikoin jopa 10 cm vahvuudelta. Selvin nokimaa-alue rajoittuu noin 3 m kiukaan kaakko- ja luoteispuolelle sekä tästä noin 8 m koilliseen. Koillispäässä on kaksi matalaa pitkänomaista painannetta luode–kaakko-suunnassa. Nokikerros liittyy mahdollisesti palaneeseen pirttiin. Muutama metri kiukaasta pohjoiskoilliseen on noin 1 x 1 x 0,3 m kuoppa, jonka pohjalla nokimaata. Tervahauta 1 on kokonaishalkaisijaltaan 22 m ja vallit ovat 5 m levyiset. Massiiviset vallit ovat korkeat ja keskuspainanne on syvä. Matala ojanne kiertää vallien ulkolaitaa. Sen pohjalta havaittiin noin 15 cm kerros hiekkaa, joka oli osin nokisen mustaa ja osin hieman puhtaampaa ruskean väristä. Näiden alla oli kova tervahiekkakerros. Halssi on itäkoillisessa alarinteen puolella. Kaivanto on vallin juuressa noin 2 m syvä. Halssi ei jatku juuri vallin ulkopuolelle, mutta valli on paksumpi kohdalla. Tervahauta 1:n luoteispuolella on kaksi hiilikasaa. Pohjoisempi on halkaisijaltaan noin 4 m ja korkeudeltaan 1,5 m. Eteläisempi on halkaisijaltaan 2,5 ja korkeudeltaan 1 m. Tervahaudasta kaakkoon on suuri noin 14 x 9 x 1 m maanottoalue. Tervahauta 1:stä 60 m etelään on syvä pyöreä kuoppa, halkaisijaltaan 4 m ja syvyydeltään 1,3 m. Se liittyy todennäköisesti tervahautoihin. Kyse voi olla kesken jääneestä tervahaudasta, tai sitten paikalta on tuotu maata suurelle tervahaudalle. Tervahauta 2 on tehty rantatörmän yläpäähän, mutta se on tästä huolimatta rakennettu varsin korkeaksi. Se on kokonaishalkaisijaltaan noin 12 m. Vallit ovat 1–2 m leveät ja noin 1 m korkeat. Vallien ulkoreunat ovat hyvin jyrkät, lähes kohtisuorat, ja keskuspainanteen laidat lähtevät laskemaan melkein suoraan reunoilta. Keskeltä hauta on syvä suppilomainen. Haudan pohjalta tavattiin noin 25 cm ruskeaa hiekkaa, jossa oli vain harvakseltaan hiiliä. Tämän alla oli tervan kovettama hiekkataso. Halssi on törmän alarinteessä lännen puolella. Tervahaudan ympäristössä oli joitain kuoppia ja painanteita. Tervahauta 3 on tästä noin 50 m etelään. Kokonaishalkaisijaltaan se on noin 11 m. Pohjalta tavattiin noin 15 cm nokinen hiekkakerros, jonka alta löytyi puhdas pohjamaahiekka. Halssi on alarinteessä pohjoisluoteen puolella. Tervahauta on kaivettu rinteen yläpäähän rantatöyrääseen, ja vallit ovat pienet ja kapeat. Ympärillä on matalia turpeenottopainanteita. Sijaintitiedot, ks. alakohteet
metsakeskus.1000046519 205 Sulkapuro 10002 12004 13044 11006 27000 492996.00000000 7116303.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046519 Kohde käsittää tervapirtin jäännöksen, kolme tervahautaa ja niihin liittyviä rakenteita. Tervapirtin jäännös sijaitsee Sulkapuroon laskevan puron törmälle. Paikalla on kiuas ja kerroksia palaneesta pirtistä. Kiuas on jäänyt ajouralle metsän harventamisen aikaan. Kiuasrakenteen päältä kiviä otettiin esiin irtonaisen turvekerroksen alta. Kivet ovat nokisia ja rapautuneita, kiviaines on suhteellisen pientä, halkaisijaltaan 10–20 cm, joukossa on myös pienempiä. Halkaisijaltaan kiuas on 130 cm. Kiukaan ympäristössä on eri vahvuisia nokimaakerroksia. Itäpuolella noensekaista hiekkaa on paikoin jopa 10 cm vahvuudelta. Selvin nokimaa-alue rajoittuu noin 3 m kiukaan kaakko- ja luoteispuolelle sekä tästä noin 8 m koilliseen. Koillispäässä on kaksi matalaa pitkänomaista painannetta luode–kaakko-suunnassa. Nokikerros liittyy mahdollisesti palaneeseen pirttiin. Muutama metri kiukaasta pohjoiskoilliseen on noin 1 x 1 x 0,3 m kuoppa, jonka pohjalla nokimaata. Tervahauta 1 on kokonaishalkaisijaltaan 22 m ja vallit ovat 5 m levyiset. Massiiviset vallit ovat korkeat ja keskuspainanne on syvä. Matala ojanne kiertää vallien ulkolaitaa. Sen pohjalta havaittiin noin 15 cm kerros hiekkaa, joka oli osin nokisen mustaa ja osin hieman puhtaampaa ruskean väristä. Näiden alla oli kova tervahiekkakerros. Halssi on itäkoillisessa alarinteen puolella. Kaivanto on vallin juuressa noin 2 m syvä. Halssi ei jatku juuri vallin ulkopuolelle, mutta valli on paksumpi kohdalla. Tervahauta 1:n luoteispuolella on kaksi hiilikasaa. Pohjoisempi on halkaisijaltaan noin 4 m ja korkeudeltaan 1,5 m. Eteläisempi on halkaisijaltaan 2,5 ja korkeudeltaan 1 m. Tervahaudasta kaakkoon on suuri noin 14 x 9 x 1 m maanottoalue. Tervahauta 1:stä 60 m etelään on syvä pyöreä kuoppa, halkaisijaltaan 4 m ja syvyydeltään 1,3 m. Se liittyy todennäköisesti tervahautoihin. Kyse voi olla kesken jääneestä tervahaudasta, tai sitten paikalta on tuotu maata suurelle tervahaudalle. Tervahauta 2 on tehty rantatörmän yläpäähän, mutta se on tästä huolimatta rakennettu varsin korkeaksi. Se on kokonaishalkaisijaltaan noin 12 m. Vallit ovat 1–2 m leveät ja noin 1 m korkeat. Vallien ulkoreunat ovat hyvin jyrkät, lähes kohtisuorat, ja keskuspainanteen laidat lähtevät laskemaan melkein suoraan reunoilta. Keskeltä hauta on syvä suppilomainen. Haudan pohjalta tavattiin noin 25 cm ruskeaa hiekkaa, jossa oli vain harvakseltaan hiiliä. Tämän alla oli tervan kovettama hiekkataso. Halssi on törmän alarinteessä lännen puolella. Tervahaudan ympäristössä oli joitain kuoppia ja painanteita. Tervahauta 3 on tästä noin 50 m etelään. Kokonaishalkaisijaltaan se on noin 11 m. Pohjalta tavattiin noin 15 cm nokinen hiekkakerros, jonka alta löytyi puhdas pohjamaahiekka. Halssi on alarinteessä pohjoisluoteen puolella. Tervahauta on kaivettu rinteen yläpäähän rantatöyrääseen, ja vallit ovat pienet ja kapeat. Ympärillä on matalia turpeenottopainanteita. Sijaintitiedot, ks. alakohteet
metsakeskus.1000046520 536 Alhonoja 10007 12004 13045 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046520 Paikalla on matala, kiviaitamainen kivilatomus: isompien maakivien väliin kasattu kiviä niin että muodostuu aitamainen n. 30 m pitkä rakenne loivan rinteen alaosaan. Aidan länsipäässä on pystyyn nostettu laakakivi jonka länsipuolen kupeeseen hakattu numero ”109”. Kiven harjalla on porattu kolo. Se lienee mittakeppiä tms. varten tehty. Merkkikivi on vanhalla kiinteistörajalla mutta ei rajan kulmassa. Kiviaita hiipuu idässä n. 30 m etäisyydellä ja siitä vielä 10 m itään, Alhonojan uoman reunalla on n 3 x 3 m kokoinen pengerrys tai pieni tasanne. Kiviaidan eteläpuolella 2-3 m etäisyydellä siitä on ojan jäänne – kiviaidan suuntainen ja menee Alhonojaan. Kiviaidan länsipään pohjoispuolella on kuoppa. Kiviaita sijoittuu vanhan pellon pohjoislaitaan. Pelto on merkitty 1798 kartalle ja sen jälkeisille kartoille ja viimeiseksi 1961 kartalle. Sen jälkeen rautatie on rakennettu nykyiselle linjaukselle pellon poikki ja viljely on ilmeisesti sen takia lopetettu ja pelto on metsittynyt v. 1975 mennessä. Kiviaita on ollut tilusrajalla peruskartoilla vuoteen 1988 minkä jälkeisellä v. 1995 peruskartalla raja on poistunut. Kivi liittynee johonkin mittaustoimitukseen. Se vaikuttaa 1900-luvun tuotteelta kuten aitakin.
metsakeskus.1000046520 536 Alhonoja 10007 12004 13051 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046520 Paikalla on matala, kiviaitamainen kivilatomus: isompien maakivien väliin kasattu kiviä niin että muodostuu aitamainen n. 30 m pitkä rakenne loivan rinteen alaosaan. Aidan länsipäässä on pystyyn nostettu laakakivi jonka länsipuolen kupeeseen hakattu numero ”109”. Kiven harjalla on porattu kolo. Se lienee mittakeppiä tms. varten tehty. Merkkikivi on vanhalla kiinteistörajalla mutta ei rajan kulmassa. Kiviaita hiipuu idässä n. 30 m etäisyydellä ja siitä vielä 10 m itään, Alhonojan uoman reunalla on n 3 x 3 m kokoinen pengerrys tai pieni tasanne. Kiviaidan eteläpuolella 2-3 m etäisyydellä siitä on ojan jäänne – kiviaidan suuntainen ja menee Alhonojaan. Kiviaidan länsipään pohjoispuolella on kuoppa. Kiviaita sijoittuu vanhan pellon pohjoislaitaan. Pelto on merkitty 1798 kartalle ja sen jälkeisille kartoille ja viimeiseksi 1961 kartalle. Sen jälkeen rautatie on rakennettu nykyiselle linjaukselle pellon poikki ja viljely on ilmeisesti sen takia lopetettu ja pelto on metsittynyt v. 1975 mennessä. Kiviaita on ollut tilusrajalla peruskartoilla vuoteen 1988 minkä jälkeisellä v. 1995 peruskartalla raja on poistunut. Kivi liittynee johonkin mittaustoimitukseen. Se vaikuttaa 1900-luvun tuotteelta kuten aitakin.
metsakeskus.1000046520 536 Alhonoja 10007 12009 13092 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046520 Paikalla on matala, kiviaitamainen kivilatomus: isompien maakivien väliin kasattu kiviä niin että muodostuu aitamainen n. 30 m pitkä rakenne loivan rinteen alaosaan. Aidan länsipäässä on pystyyn nostettu laakakivi jonka länsipuolen kupeeseen hakattu numero ”109”. Kiven harjalla on porattu kolo. Se lienee mittakeppiä tms. varten tehty. Merkkikivi on vanhalla kiinteistörajalla mutta ei rajan kulmassa. Kiviaita hiipuu idässä n. 30 m etäisyydellä ja siitä vielä 10 m itään, Alhonojan uoman reunalla on n 3 x 3 m kokoinen pengerrys tai pieni tasanne. Kiviaidan eteläpuolella 2-3 m etäisyydellä siitä on ojan jäänne – kiviaidan suuntainen ja menee Alhonojaan. Kiviaidan länsipään pohjoispuolella on kuoppa. Kiviaita sijoittuu vanhan pellon pohjoislaitaan. Pelto on merkitty 1798 kartalle ja sen jälkeisille kartoille ja viimeiseksi 1961 kartalle. Sen jälkeen rautatie on rakennettu nykyiselle linjaukselle pellon poikki ja viljely on ilmeisesti sen takia lopetettu ja pelto on metsittynyt v. 1975 mennessä. Kiviaita on ollut tilusrajalla peruskartoilla vuoteen 1988 minkä jälkeisellä v. 1995 peruskartalla raja on poistunut. Kivi liittynee johonkin mittaustoimitukseen. Se vaikuttaa 1900-luvun tuotteelta kuten aitakin.
metsakeskus.1000046521 398 Karisto 10007 12001 13014 11006 27000 433453.00000000 6760547.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046521 Historiallinen asuinpaikka sijaitsee Kymijärven länsipuolella Kariston mäellä. Paikka on vanhaa Nastolan pitäjän Koiskalan kylää. Paikalle on merkitty asutusta nk. Kustaan kartalle (1776–1805), vuoden 1846 kartalle (Stjernvall 1846), vuoden 1842 pitäjänkartalle (3111 06), sekä vuoden 1875 Senaatin kartalle (karttalehti XIV, 54). Vuoden 1692 kartalle (Forssell 1692) asutusta ei vielä ole merkitty. Vuoden 1842 pitäjänkartalle tonttimaiden kohdalla on merkintä ”Torp” eli torppa. Kyse on oletettavasti Koiskalan kartanon torpasta tai torpista. Vuoden 1919 kartan tekstissä puhutaan Kariston tilasta, eli oletettavasti viimeistään tuolloin torpan maat on muodostettu itsenäiseksi tilaksi. Paikka on edelleen rakennettua ja asuttua. Alueella on maalaistaloja useine piharakennuksineen sekä pihamaita. Osa alueesta vaikutti vanhalta pellolta. Inventoinnissa 2022 ei tehty kiinteään muinaisjäännökseen havaintoja. Tonttimaiden eteläpuolisella peltoalueella todettiin kuitenkin useassa kohdassa kasvavan vanhan asutuksen indikaattorikasvia, tummatulikukkaa. Kohteen aluerajausehdotus on tehty 1700–1800-lukujen karttojen sekä topografian ja maastohavaintojen perusteella.
metsakeskus.1000046522 205 Hanhiaro 1 10002 12016 13175 11006 27000 493920.00000000 7118995.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046522 Kohde sijaitsee Hanhiaron ja Pentinpuron välisellä kankaalla. Pentinpuro virtaa kohteen luoteispuolella noin 140 m päässä. Paikalta on noin kilometrin matka sekä Käpälämurrontielle että koillisen puolella kulkevalle voimalinjalle. Alueella kasvaa nuorta sekametsää moreenipohjalla. Tervahaudan pohjakaava on pyöreähkö. Kokonaishalkaisija on 11 m ja syvyys 0,5 m. Valli on selvä ja korkeudeltaan 1 m. Haudan pohja on laakea. Kairanäytteessä oli hiiltä, mutta ei huuhtoutumiskerrosta. Halssi on purolle länteen.
metsakeskus.1000046523 205 Hanhiaro 2 10002 12016 13175 11006 27000 494036.00000000 7119159.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046523 Kohde sijaitsee Hanhiaron ja Pentinpuron välisellä kankaalla. Pentinpuro virtaa luoteispuolella noin 140 m päässä. Alueella kasvaa nuorta sekametsää moreenipohjalla. Tervahaudan pohjakaava on pyöreähkö. Kokonaishalkaisija on 10 m ja syvyys 1 m. Valli on matala ja haudan pohja on loivasti suppilomainen. Kairanäytteessä oli hiiltä, mutta ei huuhtoutumiskerrosta. Selvää halssia ei näkynyt.
metsakeskus.1000046524 205 Kirveskallio 10002 12016 13175 11006 27000 494082.00000000 7118222.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046524 Kohde sijaitsee suon lipeillä Kirveskalliontiestä 450 m pohjoiseen. Tervahauta on täysin tuhoutunut metsänaurauksessa ja metsänojituksessa.
metsakeskus.1000046525 205 Kuohunkangas 10002 12016 13175 11006 27000 495434.00000000 7118084.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046525 Kohde sijaitsee Ylä-Leppälänpuron ja Kuohun-tien välisellä alueella, tiestä 550 m luoteeseen. Paikalla kasvaa nuori mäntyvaltainen metsä sorakumpareella. Tervahaudan pohjakaava on pyöreähkö. Kokonaishalkaisija on 12 m ja syvyys 1 m. Valli on selvä ja haudan pohja on loivasti suppilomainen. Kairanäytteessä oli hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Halssi on suolle itäkaakkoon. Kohde paikannettiin Maanmittauslaitoksen maastotietokannan tietojen perusteella. Alue on tunnettu Kuohunkankaana pitäjänkartalla.
metsakeskus.1000046526 205 Haarapuron Hautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 496216.00000000 7117610.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046526 Kohde sijaitsee Leppälänsuon ja Väyryssuon välisellä hiekkakankaalla Kuohuntieltä 350 m kaakkoon. Tervahauta on aivan voimajohtolinjan vieressä sen lounaispuolella. Paikalla kasvaa nuorta mäntymetsää. Tervahaudan pohjakaava on pyöreähkö. Kokonaishalkaisija on 16 m ja syvyys 0,5 m. Valli on matala ja haudan pohja on laakea. Kairanäytteessä todettiin hiiltä, mutta ei huuhtoutumiskerrosta. Halssi on sähkölinjalle päin eli koilliseen. Pitäjänkartalla matala kangas, jossa kohde sijaitsee, on merkitty Hautakankaaksi. Nimi viittaa mahdollisesti juuri tähän tervahautaan. Kankaan itäpuolitse kulkenut Haarapuro on sittemmin hävinnyt ojituksissa. Kohde tarkastettiin laserkeilausaineistosta tehdyn havainnon pohjalta.
metsakeskus.1000046527 205 Honkamäen Hautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 495548.00000000 7114254.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046527 Kohde sijaitsee Hautakankaan pohjoisreunalla Väyryssuon laidalla 85 m Väyryssuontiestä länteen. Paikalla kasvaa havupuuvaltainen seka-metsä moreenipohjalla, ja siellä on hiljattain tehty harvennushakkuu. Tervahaudan pohjakaava on pyöreähkö. Rakenteen kokonaishalkaisija on 10 m ja syvyys 1 m. Valli on selvä ja haudan pohja on laakea. Kairanäytteessä oli hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Selvää halssia ei näkynyt. Luultavasti se oli jäänyt osin ajouran alle eli siten olisi alarinteeseen suolle päin. Maastokartan Hautakangas on pitäjänkarttaan merkitty nimellä Pienihonkamäki. Hautakankaalla on Maanmittauslaitoksen maastotieto-kannassa varsin paljon tervahautoja.
metsakeskus.1000046528 700 Kaupinsaari 10001 12002 13020 11006 27006 582869.00000000 6796884.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046528 Historiallisten lähdetietojen perusteella Kaupinsaari on hautasaari. Aulikki Ylösen Jääsken historian mukaan vuoden 1697 Ruokolahden talvikäräjillä kirkkoherra Johan Falck syytti paikallista talollista siitä, että hän oli haudannut poikansa Kaupinsaarelle. Vastaaja oli myöntänyt asian, mutta todennut, että saarta käyttivät useat hautausmaanaan. Kohdetta ei ole maastotarkastettu. Sijaintitieto on arvio.
metsakeskus.1000046529 205 Isoaho 10002 12016 13175 11006 27000 496656.00000000 7115018.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046529 Kohde sijaitsee Isoahon eteläosassa lähellä Jänissuon reunaa, puoli kilometriä Rytikorventiestä länteen. Paikalla kasvaa sekametsä hiekkaisessa maaperässä. Tervahaudan pohjakaava on pyöreähkö. Se on kokonaishalkaisijaltaan 18 m ja syvyydeltään 1 – 1,5 m. Valli on selkeäpiirteinen ja 1–1,5 m korkea. Haudan pohja on laakea. Kairanäytteessä todettiin hiiltä, mutta ei huuhtoutumiskerrosta. Halssi on suolle länteen. Kohde paikannettiin Maanmittauslaitoksen maastotietokannan tietojen perusteella.
metsakeskus.1000046530 977 Lehtimaa 10002 12016 13175 11006 27000 371601.00000000 7101903.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046530 Tervahauta sijaitsee Ison Kähtävän länsipuolella Lehtimaa-nimisellä kankaalla. Alue on vastikään hakattu. Tervahauta on halkaisijaltaan 19–26 m mittaustavasta riippuen. Vallit ovat 5–7 m leveät ja huomattavan korkeat. Vaikutti siltä, että tervahauta olisi kaivettu luontaiseen kumpareeseen pienen selkeäpiirteisen harjanteen luoteispäähän. Halssi osoittaa lounaaseen tai länsilounaaseen. Halssissa ei ollut havaittavissa erityisiä rakenteita. Tervahaudan pohjalle tehdystä koekuopasta havaittiin noin 30 cm paksu nokisen hiekan kerros ja sen alta harmaa pohjamaahiekka. Vallien ulkopuolelta havaittiin ainakin yksi pieni kuoppa, joka liittynee kohteen käyttöön. Tiheä kasvillisuus vaikeutti tässä tarkempien havaintojen tekoa. Lähialue tarkastettiin muiden kohteiden varalta, mutta tällaisia ei löydetty.
metsakeskus.1000046531 444 Ahtiala 10001 12001 13007 11006 27000 328921.00000000 6679113.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046531 Lohjan Jalassaaressa sijaitsevassa Ahtilan kylässä oli vuonna 1540 2 verotaloa. Vuoteen 1600 mennessä taloluku laski yhteen. Varhaisin kylää kuvaava kartta on vuodelta 1703 (KA MMA U B24:2/1-2). Ahtilaan on vuonna 1899 liitetty Lohjansaaren puolella sijaitsevan Paavolan kylän Ala- ja Yli-Paavolan perintötilat ja vuonna 1908 Jalassaaren kylän Iivarin ja Heimon tilat. Ahtilan nykyiseen rakennuskantaan kuuluu Ahtilan kartanon vuodelta 1929 peräisin oleva päärakennus sekä eri-ikäisiä talousrakennuksia joista osa on mahdollisesti peräisin 1700-luvulta. Kartanon aiempi päärakennus on sijainnut samalla paikalla kuin nykyinen. Ahtilan kylässä 1500-luvulla olleen toisen talon paikkaa ei varmuudella tunneta. Kohdetta ei ole tarkastatettu maastossa.
metsakeskus.1000046532 790 Laidetie Sastamalankatu 10002 12005 13071 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046532 Käytöstä pois jäänyt vanhan maantien osuus, jonka linja noudattaa 1700-luvun isojakokartassa näkyvän maatien (historiallisen Laidetien) linjausta. Osa tiestä on tuhoutunut kokonaan, osa on pelto-ojasta kaivettujen maakasojen alla. Paremmin säilynyt linjan NE-osa on mahdollinen muinaisjäännös. Vanha tiepenkka erottuu hyvin LIDAR-kuvissa. Vuonna 2024 tieuralla tehtiin arkeologinen koekaivaus, missä kolmesta koeojasta voitiin erottaa rakennekerrostumia tienkäytön eri aikakausilta. Alin kerrostumista oli 60 - 100 cm syvyydellä nykymaanpinnasta noin 5,5–6 metrin leveydeltä. Tämä vastaa sekä Ruotsin 1300– 1400-luvun maanlaeissa että vuoden 1734 valtakunnanlaissa maantieltä vaadittua 10 kyynärän leveyttä. Kerroksesta otettiin C14 näyte.
metsakeskus.1000046535 832 Kangaslampi 10002 12009 13094 11004 27000 538894.00000000 7293761.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046535 Matala hiekkaharjanne kahden harjun ja kahden lammen välissä. Kuivaa mäntykangasta. Kuoppa sijaitsee harjanteen yläosassa n. 30 m Kangaslammesta länsiluoteeseen. Se on soikea, mitaltaan 2,3 x 2,1 m, syvyys 1 m. Huuhtoutumiskerroksen paksuus yläreunassa on 3 cm (samaa kuin ympäristössäkin; kuopan pohjassa on huuhtoutumiskerros on n. 5 cm sen alla 15-25 cm paksu nokimaa ja hiilikerros. Kuoppa on mahdollisesti keittokuoppa tai miilu. Lähialueella on joitakin resenttejä kuoppia.
metsakeskus.1000046542 287 Housutorppa 10007 12016 13175 11006 27000 221315.00000000 6919637.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046542 Havainnot 2014. Metsätien länsipuolella on kaksi ehjää tervahautaa, joiden etäisyys tiestä on noin 10-20 ja toisistaan noin 40 metriä. Pohjoisemman haudan halkaisija on 11 ja eteläisemmän 10 metriä. Havainnot 2022. Tervahautojen todettiin olevan pääasiassa aikaisemman kuvauksen mukaisia. Alueella on loivapiirteisiä, vallimaisia rantamuodostumia. Tervahaudat sijaitsevat eräällä rantavallilla hyvin loivasti länteen laskevassa kangasmaastossa.
metsakeskus.1000046544 287 Simossen 10002 12016 13170 11002 27000 220755.00000000 6918861.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046544 Havainnot 2014. Suppilomainen kuoppa kapealla ja matalalla hiekkaharjanteella, halkaisija 2,5 m. Huuhtoutumiskerros 6 cm. Havainnot 2022. Kuoppa sijaitsee avarassa männikössä ja sen vierellä 2014 kasvaneet männyt olivat edelleen paikallaan. Kohde oli aikaisemman kuvauksen mukainen.
metsakeskus.1000046545 287 Mössåsen 10001 12009 13095 11002 27000 226500.00000000 6911798.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046545 Painanne sijaitsee loivasti pohjoiskoilliseen laskevalla rinteellä Mössåsenin laajan mäen pohjoisosassa. Maaperä alueella on vaihtelevasti kivistä hiekkamaata. Painanteen kohdalla hiekka on lähes kivetöntä. Painanne on matala, syvyydeltään alle puoli metriä. Paikalle kaivettiin neljä koekuoppaa, kaksi painanteen pohjalle, yksi sen valliin ja yksi sen ulkopuolelle. Toisen pohjalle kaivetun kuopan huuhtotumiskerroksesta läheltä mineraalimaan pintaa löytyi yksi iskosmainen kvartsi. Kuopissa ei havaittu kulttuurikerrosta. Rakenteen laadusta ei saatu varmuutta, mutta kyseessä voi olla kivikautinen asumuspainanne.
metsakeskus.1000046546 74 Pihlajanmaankangas lounas 10002 12016 13175 11006 27000 358191.00000000 7025988.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046546 Tervahauta, jonka halkaisija on 21 m, sijaitsee tasaisella kuivahkolla kankaalla. Kuopan syvyys on 0,7 m ja sortunut halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. Ympäristössä ja haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä ja nuorta puustoa.
metsakeskus.1000046547 74 Kellarikangas 10002 12016 13175 11006 27000 367448.00000000 7026631.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046547 Tervahauta sijaitsee tasaisella kivisellä kankaalla. Haudan halkaisija on 13 m, kuopan halkaisija 5 m ja syvyys 0,7 m. Sortunut halssi suuntautuu koilliseen. Tervahauta sijaitsee tiheässä taimikossa.
metsakeskus.1000046549 167 Kuisma 2 10002 12016 13175 11006 27000 626703.00000000 6953994.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046549 Kuismajärven luoteispuolella olevalla kankaalla erottuu Lidar-korkeusmallissa (13.2.2023) halkaisijaltaan noin yhdeksän metrinen tervahauta, jossa on selkeästi erottuvat reunavallit. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046552 710 Grönstrand 5 10001 12016 13151 11006 27000 297080.87429942 6669265.86304510 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046552 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046553 710 Grönstrand 6 10001 12016 13151 11006 27000 297218.97935840 6669323.41729737 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046553 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046554 710 Malmskogen 1 10001 12016 13151 11006 27000 296565.55687924 6669333.93996026 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046554 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046555 710 Malmskogen 2 10001 12016 13151 11006 27000 296829.89025326 6669294.71061676 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046555 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046556 710 Malmskogen 3 10001 12016 13151 11006 27000 296720.55694027 6669128.71060150 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046556 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046557 710 Malmskogen 4 10001 12016 13151 11006 27000 296619.22356625 6669020.71060150 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046557 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046558 710 Malmskogen 5 10001 12016 13151 11006 27000 297049.22355099 6668917.37725799 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046558 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046559 710 Malmskogen 6 10001 12016 13151 11006 27000 296737.22355099 6668832.04391449 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046559 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046560 710 Malmskogen 7 10001 12016 13151 11006 27000 296840.71666550 6668395.09869050 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046560 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046561 710 Malmskogen 8 10001 12016 13151 11006 27000 297348.64564878 6668301.50576787 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046561 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046562 710 Malmskogen 9 10001 12016 13175 11006 27000 296447.64555723 6669257.75575261 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046562 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046563 710 Ovanmalm 2 10001 12016 13151 11006 27000 295101.24270011 6669389.01834121 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046563 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046564 710 Ovanmalm 3 10001 12016 13151 11006 27000 295142.57607413 6669563.01834121 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046564 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046565 710 Ovanmalm 4 10001 12016 13151 11006 27000 295021.24270011 6669519.68501296 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046565 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046566 710 Ovanmalm 5 10001 12016 13151 11006 27000 294865.24276115 6669095.01834121 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046566 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046567 710 Ovanmalm 6 10001 12016 13151 11006 27000 294804.57607413 6669097.01834121 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046567 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046568 710 Ovanmalm 7 10001 12016 13151 11006 27000 294768.93674667 6669102.71342259 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046568 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046569 710 Ovanmalm 8 10001 12016 13151 11006 27000 294465.63512110 6669418.04676610 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046569 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046570 710 Ovanmalm 9 10001 12016 13175 11006 27000 294216.96843409 6669604.04676610 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046570 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046571 710 Ovanmalm 10 10001 12016 13175 11006 27000 294158.30174708 6669484.04675084 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046571 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046572 710 Grönstrand 7 10001 12016 13175 11006 27000 296964.89363353 6669339.62525409 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046572 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046573 710 Malmskogen 10 10001 12016 13000 11006 27000 297033.86011880 6668698.95927947 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046573 Hiilimiilu tai tervahauta. LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046574 710 Grönstrand 8 10001 12016 13151 11006 27000 298009.63946528 6668549.62540025 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046574 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046575 710 Grönstrand 9 10001 12016 13151 11006 27000 298064.97277827 6668640.29205674 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046575 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046576 710 Grönstrand 10 10001 12016 13151 11006 27000 298027.63946528 6668668.95872850 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046576 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046577 710 Grönstrand 11 10001 12016 13000 11006 27000 297886.42482898 6668743.84003655 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046577 Hiilimiilu tai tervahauta. LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046578 710 Grönstrand 12 10001 12016 13000 11006 27000 298242.42482898 6668685.17334954 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046578 Hiilimiilu tai tervahauta. LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046579 710 Klobbhaga 1 10001 12016 13151 11006 27000 294185.67509621 6667970.47816965 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046579 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046580 710 Klobbhaga 2 10001 12016 13151 11006 27000 294068.84804196 6667873.98216929 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046580 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046581 710 Klobbhaga 3 10001 12016 13151 11006 27000 294010.51472897 6668006.31548990 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046581 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046582 710 Klobbhaga 4 10001 12016 13151 11006 27000 293997.84804196 6667899.64882578 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046582 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046583 710 Klobbhaga 5 10001 12016 13000 11006 27000 293986.84804196 6667939.64882578 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046583 Hiilimiilu tai tervahauta. LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046584 710 Klobbhaga 6 10001 12016 13000 11006 27000 293911.18138547 6667957.64882578 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046584 Hiilimiilu tai tervahauta. LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046585 710 Klobbhaga 7 10001 12016 13151 11006 27000 293826.84805722 6668097.31548990 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046585 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046586 710 Brokilsviken 2 10001 12016 13151 11006 27000 294376.83446238 6668111.58083564 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046586 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046588 710 Uutela 1 10001 12016 13151 11006 27000 295438.99787711 6651211.70285170 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046588 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046589 702 Haukanhieta 10002 12001 13000 11019 27000 332681.00000000 6881666.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046589 Haukanhieta on nimensä mukaisesti hiekkaranta, jonka eteläpää on rannaltaan tasainen hiekkakangas, joka pohjoiseen mentäessä kapenee kapeaksi hiekkasärkäksi, oikeastaan rantapaltteeksi, jonka leveys on 2–3 metriä ja jonka mantereen puoleinen osa on soistunut. Eteläosa on sen sijaan ihanteellinen leiriytymispaikka. Idästä laskevan mäenrinteen länsipuolella on noin 30 x 100 metrin kokoinen tasainen alue, jota järvenpuolella reunustaa 2–3 metriä leveä hiekkainen rantapalte. Etelässä tasanne päättyy kivikkoiseen niemeen ja pohjoisessa edellä mainittuun soistuneeseen alueeseen. Rannalta oli vuonna 2022 löytynyt palanutta luuta ja kvartsia. Tarkkuusinventoinnissa loppusyksystä 2022 varmennettiin, että leiriytymispaikan erodoituneen pintakerroksen alla on säilyneenä kiinteää muinaisjäännöstä. Tehdyistä koekuopista löydettiin merkkejä likamaasta, palaneita kiviä ja kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Haukkajärvi on muodostunut kohta jääkauden päättymisen jälkeen, joten ranta on pysynyt samalla paikalla jo yli 10 000 vuotta. Haukkajärvi on erillinen erämaajärvi, joten asutus on todennäköisesti ollut lyhytaikaista, mutta toistuvaa ja eränkäyntiin liittyvää vuosituhansien ajan. Haukanhieta on selvästi paras leiriytymispaikka koko järven alueella.
metsakeskus.1000046590 702 Haukkamaa 10007 12001 13000 11006 27000 330833.00000000 6883325.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046590 Suomen asutuksen yleisluettelossa mainitaan Haukkamaan torppa ensimmäisen kerran v. 1655, isäntä oli Mats Thomasson (Matti Tuomaanpoika) isäntänä jatkoi Mats Thomassonin jälkeen hänen poikansa Mats Matsson (Matti Matinpoika). Talo jaettiin 1800-luvun alussa. Haukkamaa on ollut asuttuna ilmeisesti 1950-luvulle asti. Alueella on havaittavissa kiukaan jäännöksiä, kuopanteita, kaivo ja umpeen kasvanutta peltoa. Kohde on asumaton nykyisin, pystyssä vanhasta rakennuskannasta on ainaostaan hirsinen aitta. Alueella voi olla säilyneinä kulttuurikerroksia 1600–1700-luvuilta, mutta niistä ei ole näyttöä, joten kohde on luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi.
metsakeskus.1000046591 710 Uutela 2 10001 12016 13151 11006 27000 295934.78203967 6651249.63476173 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046591 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046592 710 Uutela 3 10001 12016 13151 11006 27000 295883.44872668 6651137.63476173 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046592 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046593 710 Uutela 4 10001 12016 13000 11006 27000 295769.94872668 6651133.80143349 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046593 Hiilimiilu tai tervahauta. LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046594 710 Uutela 5 10001 12016 13000 11006 27000 295654.11544421 6651523.80141823 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046594 Hiilimiilu tai tervahauta. LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046595 710 Uutela 6 10001 12016 13000 11006 27000 295819.61544421 6651754.13473121 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046595 Hiilimiilu tai tervahauta. LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046596 702 Isomäki 10007 12001 13014 11006 27000 339277.00000000 6879198.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046596 Isomäki sijaitsee noin 8 km Ruoveden kirkonkylästä länsiluoteeseen, Haukkamaantien kulkee mäen länsipuolitse ja Kovero-järvi on heti mäen itäpuolella. Mäen maaperä on moreenia, lakiosa kasvaa varttunutta kuusikkoa, mutta mäen rinteillä on tiheähkö nuorta sekametsää. Alueella on kaksi rakennuksen kivijalkaa, kellari- tai muun varastokuopan jäännökset ja yksi muu kuoppa. Lisäksi alueella on kymmenittäin raivausröykkiöitä, paikkatiedot kerättiin 43 röykkiöstä. Röykkiöistä osa on neliskanttisesti ladottuja ja varmaan ilmoittaja on tarkoittanut nelisivuisilla latomuksilla niitä. Röykkiöiden koko vaihtelee, isoimmat ovat noin 5–7 metriä sivuiltaan ja korkeudeltaan noin 1,5 metriä, pienimmät ovat pari metriä halkaisijaltaan. Paikalla on ilmeisesti ollut torppa tai talo ulkorakennuksineen, ja mäen laella on ollut peltoja. Alue, jolla maankäyttöä havaittiin, on kooltaan noin 200 x 250 metriä. 1800-luvun pitäjänkartassa paikalle ei ole merkitty asutusta ja sitä varhaisemmilla isojakokartoilla alue ei ole mukana. 1950-luvun ilmakuvassa alue näyttäisi olevan hieman avointa, mahdollisesti pellot ovat kasvamassa umpeen. Todennäköisesti paikalla on ollut asutusta 1900-luvun alkupuoliskolla, mahdollisesti jo 1800-luvun loppupuoliskolla, mutta paikka on hylätty jo 1950-luvulle tultaessa.
metsakeskus.1000046597 710 Uutela 7 10001 12016 13151 11006 27000 295288.58296594 6651224.22226063 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046597 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046598 710 Harpar Storträsket 10001 12016 13000 11006 27000 294951.81506998 6650706.42905767 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046598 Hiilimiilu tai tervahauta. LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046600 710 Tranudden 2 10007 12011 13000 11042 27000 295093.86311032 6652020.96589910 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046600 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046601 710 Uutela 8 10007 12011 13000 11042 27000 295556.59331626 6651507.89169443 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046601 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046602 710 Myllyjoki 2 10002 12016 13180 11006 27000 301034.00000000 6666010.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046602 Persbölen länsipuolisessa Myllyjoessa on sijainnut ainakin kolme myllyä ja saha, joista on mainintoja ainakin 1600-luvulta. Paikalle on merkitty mylly Persbölen varhaisimpaan karttaan vuodelta 1705 (KA MHA U B41:33/1-3) sekä vuoden 1765 karttaan (KA MHA U B41:33/4-5). Maastossa joitakin mahdollisesti myllyyn liittyviä kiveyksiä.
metsakeskus.1000046603 702 Ruokkeenharju 10007 12001 13014 11006 27000 338680.00000000 6876891.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046603 Ruokkeenharjun torppa sijaitsee kansallispuiston etelärajalla, 500 metriä Ruokejärvien itäpuolella. Ruokkeenharju on lohkottu Pitkälän rälssitilasta, josta lohkottiin useita muitakin torppia v. 1913. Vuonna 1919 torppari Matti Ruokkeenharju lunasti torpan ja lopullisesti lohkomiset ja kaupat vahvistettiin v. 1923. Hirsinen torppa on edelleen pystyssä, siinä on peltikatto, mutta ikkunoita on rikkoutunut ja rakennus rapistuu. Pihalla oleva aitta on myös paikallaan ja kohtalaisen hyväkuntoisen näköinen, aitassa on pärekatto. Aitan vieressä on ollut muita talousrakennuksia, mutta niistä ei jälkiä erotu pitkässä ruohikossa. Torpan itäpuolella noin 40 metrin päässä on uunin jäännökset, kooltaan 2 x 2 metriä ja korkeudeltaan noin 1,5 metriä. Uuni koostuu pohjalla olevista isommista luonnonkivistä ja niiden päälle kasatuista laattamaisista kivistä, joista uuni pesineen on kasattu, joukossa näkyy myös hieman tiiltä ja peltiä. Paikalla on ollut vuoden 1959 ilmakuvan perusteella isohko ulkorakennus, jonka seinärakenteet eivät enää hahmotu, ainakaan kivijalka tai muuta rakennuksen pohjaa ei erotu maastossa, on myös mahdollista, että pitkä heinikko kätkee jotain siihen liittyvää. Uunin jäännöksistä 30 metriä kaakkoon on toinen uunin jäännös, kooltaan 1,5 x 2,5 metriä, korkeudeltaan reilu metri. Uunin on paksusti sammalten ja heinän peitossa. Rakennuksen nurkat erottuvat maastossa, se on ollut noin 4 x 4 metrin kokoinen. Tälle kohtaa on merkitty rakennus vuoden 1959 peruskartassa. Mahdollisesti saunan tai riihen jäännökset. Niittyaukean etelälaidalla on parinkymmenen metrin matkalla pelloista raivattuja kiviä matalana pitkänä kasana. Niityn reunassa on myös yksittäinen kiviröykkiö ja toinen niityn luoteispäässä, noin 75 metrin päässä. Mäen keskellä on lammassuoja.
metsakeskus.1000046604 710 Kajonkärret 1 10001 12016 13151 11006 27000 296738.45616790 6650455.27433547 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046604 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046605 710 Kajonkärret 2 10001 12016 13151 11006 27000 296568.45616790 6650467.94099196 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046605 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046606 710 Kajonkärret 3 10001 12016 13151 11006 27000 296204.45616790 6650235.94096145 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046606 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046607 710 Kajonkärret 4 10001 12016 13151 11006 27000 295902.78954192 6650730.10764846 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046607 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Kohteesta 40-50 m länteen ja etelään saattaa sijaita muitakin hiilimiiluja.
metsakeskus.1000046608 710 Kajonkärret 5 10001 12016 13151 11006 27000 296084.32691531 6650762.59932982 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046608 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046609 710 Högbackaberget 1 10001 12016 13151 11006 27000 296951.00000000 6651358.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046609 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Kohteessa erottuu lounas-koillisuuntaisessa rivissä useita hiilimiilun pohjia (halkaisija n. 10-17 m).
metsakeskus.1000046610 710 Högbackaberget 2 10001 12016 13151 11006 27000 297242.46052619 6651586.78919255 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046610 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046611 710 Högbackaberget 3 10001 12016 13151 11006 27000 297427.86829030 6651446.03821455 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046611 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046612 980 Hannula 10002 12004 13000 11000 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046612 Suorakaiteen mallinen kivilatomus, jonka koko on 2,5 metriä x 2 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Latomuksessa on kolme kivikertaa. Latomuksen kivien halkaisija on 30 – 40 cm ja ne ovat lohkottuja. Latomuksessa ei ole pienempiä kiviä. Kivet ovat sammalen peitossa. Latomus sijaitsee avokallion reunamilla harvassa sekametsässä. Latomuksen eteläpuolella kulkee polku. Rakenne muistuttaa rajamerkkiä, mutta paikalla ei tiedetä kulkeneen historiallisella ajalla rajaa. Todennäköisesti kyseessä on historiallisen ajan rakenne, jonka merkitys jäi epäselväksi. On mahdollista, että kyseessä on käytöstä jäänyt rajamerkki.
metsakeskus.1000046612 980 Hannula 10002 12004 13000 11002 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046612 Suorakaiteen mallinen kivilatomus, jonka koko on 2,5 metriä x 2 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Latomuksessa on kolme kivikertaa. Latomuksen kivien halkaisija on 30 – 40 cm ja ne ovat lohkottuja. Latomuksessa ei ole pienempiä kiviä. Kivet ovat sammalen peitossa. Latomus sijaitsee avokallion reunamilla harvassa sekametsässä. Latomuksen eteläpuolella kulkee polku. Rakenne muistuttaa rajamerkkiä, mutta paikalla ei tiedetä kulkeneen historiallisella ajalla rajaa. Todennäköisesti kyseessä on historiallisen ajan rakenne, jonka merkitys jäi epäselväksi. On mahdollista, että kyseessä on käytöstä jäänyt rajamerkki.
metsakeskus.1000046613 710 Maramossen 10001 12016 13151 11006 27000 297263.10717999 6650826.06499747 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046613 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046614 702 Saukkolahti 10002 12009 13094 11002 27000 329647.00000000 6884312.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046614 Kohde sijaitsee Saukon talosta Saukkolahteen johtavan polun varressa. Paikalla on kuoppajäännös (kuoppa 1) noin 10 metriä polun länsipuolella. Kuoppa erottuu selvästi, siinä on matalat vallit. Leveyttä luopalla on vallien ulkoreunasta mitattuna noin 8 metriä ja kuopan sisäosa on halkaisijaltaan noin 4 metriä. Kuoppa on soiden välisellä kannaksella, maaperä alueella on hiekkaa. Kuopassa on selvä huuhtoutumiskerros, joten se ei ole kovin tuore ja sijainti on pyyntikuopalle tyypillinen. Tästä kuopasta 20 metriä kaakkoon havaittiin polun kohdalla toinen kuoppa (kuoppa 2), jota oli kuitenkin tasoitettu hiekalla/soralla, jota oli ilmeisesti otettu kuopan yläreunasta. Kuopan koko ei enää käynyt kovin hyvin selville, mahdollisesti se on ollut samankokoinen kuin ensin löydetty.
metsakeskus.1000046615 710 Blåbärsdavan 10001 12016 13151 11006 27000 296494.00000000 6650100.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046615 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Kohde käsittää 2 vierekkäistä hiilimiilua.
metsakeskus.1000046616 508 Vilppulan taistelu 10007 12014 13149 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046616 Sisällissodassa 1918 Vilppula tunnetaan ennen kaikkea pitäjän läpi kulkeneesta rintamalinjasta. Pohjanmaalta saapuneet valkoiset turvasivat Vilppulassa Haapamäeltä Pieksämäelle kulkeneen poikittaisen rautatielinjan. Valkoisille Vilppula merkitsi myös punaisen vallankumouksen leviämiselle asetettua sulkua. Vilppulankosken alue Koivuniemestä Kirkkosalmeen ja Mäkitalonlahteen oli helmikuun alusta maaliskuun puoliväliin saakka valkoisen ja punaisen rintaman rajana, kunnes kenraali Mannerheimin komentama valkoinen armeija aloitti Tampereen valtausoperaation. Historiallisten tietojen perusteella taistelupaikka rajautunee lähinnä Vilppulankosken rannoille rautatie- ja maantiesillan kupeeseen. Syksyllä ja talvella tehdyissä tarkastuksissa ei alueella pystytty havaitsemaan kiistattomasti taisteluun liittyviä jäännöksiä. Kosken rantaa on muokattu ja rakennettu runsaasti aina 1800-luvun lopulta lähtien.
metsakeskus.1000046619 980 Vihattula 2 10007 12004 13045 11006 27000 320834.00000000 6827366.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046619 Paikalla on sijainnut 1900-luvun alussa pihapiiri, jonka jäännökset ovat yhä havaittavissa maastossa. Pihapiiriin kuuluu kiviaita, rakennuksen kivijalka ja betonisokkeli. Paikalla sijaistee luonnonkivistä koottu kiviaita, jonka pituus on noin 7 metriä ja leveys noin 1 metri. Korkeutta rakenteella on noin 80 cm, tosin eteläosastaan se on hajonnut. Siihen kuuluu eteläosassa myös lähes maantasainen suora kivirivi, jolla myös on pituutta noin 7 metriä. Rakenne liittyy sen itäpuolella oleviin rakennusten kivijalkoihin. Paikalla on sijainnut asuinrakennus 1900-luvun alkupuolella, joka on sittemmin purettu. Kiviaita on osa rakennuksen pihapiiriä ja historiallisten karttojen perusteella se ajoittunee 1900-luvun alkupuolelle. Pihapiiriä ei ole merkitty vuoden 1909 Senaatinkarttaan, joten todennäköisesti se on sitä nuorempi.
metsakeskus.1000046622 5 Kirsilänkangas 10002 12016 13175 11006 27000 355740.00000000 7001188.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046622 Inventointi 2022: Kohde sijaitsee Kirsilänkankaalla. Paikalla on tervahauta ja jokin muu valmistuspaikka, jossa on hiiltä ja kuonaa. Tervahauta on pyöreähkö, mutta sen muotoa ja laajuutta on hankala hahmottaa myöhemmän kaivelun aiheuttaman sotkun takia. Tervahaudan halkaisija on n. 20 m, pohja on laakea ja sisäosa loivasti viettävä. Tervahaudan koillispuolella n. 10 m etäisyydellä on neliömäinen rakenne, joka näkyy Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunan laserkeilausaineistoon perustuvassa rinnevarjosteessa paremmin kuin maastossa. Sen ympärillä on kuonakasoja, jotka mukaan lukien kohteen laajuus on n. 20 x 25 m. Muodoltaan rakenne muistuttaa hiilimiilua. Kuona liittyy mahdollisesti johonkin muuhun toimintaan. Kuonakasat saattavat liittyä suomalmin pasutukseen. Paikannimi Kirsilänkangas voi juontua Evijärven Kirsilän talosta, jolle tervahauta on voinut kuulua. Evijärveläisten tiedetään kulkeneen mm. Vimpelin poikki tervanpolttoretkillään Suomenselän tervasmetsiin.
metsakeskus.1000046623 5 Aitakangas 10002 12016 13175 11006 27000 356334.00000000 6999317.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046623 Inventointi 2022: Paikalla on kaksi pyöreähköä tervahautaa noin 50 m etäisyydellä toisistaan. Molemmat tervahaudat ovat kuusikossa kuivalla sammalpeitteisellä kankaalla. Kohde sijaitsee Kähkijärven ja Sarvinevan pohjoispuolella. Pohjoisempi tervahauta on halkaisijaltaan ulkoreunoistaan noin 20–25 m. Hauta on syvimmillään noin metrin. Tervahaudassa ei ole juurikaan valleja, vaan se on kaivettu rinteeseen. Haudan halssi on syvä ja se sijaitsee haudan länsipuolella ja suuntaa lounaaseen. Jokin maata kaivava eläin on tehnyt laajoja koloja haudan ympäristöön ja alle. Näistä koloista löytyi tasainen hiilikerros. Eteläisempi tervahauta on laaja ja matala. Hauta on halkaisijaltaan noin 24–27 metriä ja syvyydeltään alle metrin. Syvä halssi on haudan länsipuolella, lounaaseen suunnaten. Halssikuopan reunat on kylmämuurattu luonnonkivillä. Hautaa ympäröi matala valli. Jokin maata kaivava eläin on kaivanut kuoppia tämänkin haudan ympäristöön ja alle. Kuopista löytyi tasainen hiilikerros.
metsakeskus.1000046624 5 Kuninkaan Juhanin hauta 10002 12016 13175 11006 27000 358237.00000000 7001619.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046624 Inventointi 2022: Tervahauta on pyöreä, laakea, halkaisija n. 15 m, syvyys 1 m. Ympärillä on pieniä maanottokuoppia. Laskukuoppa johtaa koilliseen. Maasto on heinittyvää sammalpeitteistä kangasta ja kuusikkoa. Kohde sijaitsee Kuninkaan Juhanin Hautakankaan eteläosassa.
metsakeskus.1000046625 5 Suolasalmenneva 10002 12016 13175 11006 27000 357357.00000000 7002109.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046625 Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee Suolasalmennevan ja Suolasalmenharjun välisellä suosta nousevalla heinittyvällä hiekkaisella sammalkankaalla kuusikossa Suolasalmennevan lounaispuolella, noin 300 metriä metsäautotiestä pohjoiseen. Tervahauta on pyöreä, laakea ja matala, halkaisija n. 25–30 m, syvyys n. 1 m. Haudan eteläreunalla on matala valli. Halssi on koilliseen. Laskukuoppa on haudan koillispuolella. Tuulenkaadot haudan sisällä paljastavat paksun hiilikerroksen.
metsakeskus.1000046626 5 Isoneva 10002 12016 13175 11006 27000 359925.00000000 7002681.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046626 Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee tien länsipuolella maastokartan osoittamassa paikassa Isonevan lounaispuolella, Isonevan ja Soidinrämeen välisellä kankaalla. Maasto on koivikkoista kuivaa hiekkaista sammalkangasta. Pyöreän tervahaudan halkaisija on n. 25 m, syvyys valleineen n. 2 m, ympärillä kiertää kaivanto. Vallit ovat suuret, osittain usean metrin paksuiset. Laskukuoppa sijaitsee haudan länsipuolella. Halssi on lounaaseen. Kairauksissa paljastui tasainen hiilikerros.
metsakeskus.1000046627 5 Pyypuro 10002 12016 13175 11006 27000 360058.00000000 7002216.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046627 Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee kankaalla Pyypuron pohjoispuolella ja Möksyntien länsipuolella. Maasto on talousmännikköä. Pyöreähkön tervahaudan halkaisija on 18 m, syvyys yli 2 m. Vallit ovat 3–5 m leveät. Halssi johtaa lounaaseen. Halssin edessä haudan sisällä on kuoppa.
metsakeskus.1000046628 5 Poikkijoenniitty 10002 12016 13175 11006 27000 360081.00000000 7000423.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046628 Inventointi 2022: Paikalla on hiilimiilu ja tervahauta. Maasto on kuivaa, metsittyvää ja heinittyvää hiekkakangasta. Puusto on nuorta kuusivaltaista sekametsää. Kohde sijaitsee Ylimmäisennevan soidensuojelualueen lounaispuolella. Sysimiilu on n. 8 x 9 m laajuinen jokseenkin neliömäinen maarakenne, jonka vallit ovat n. 0,4 m korkeat. Sen ympärillä on pieniä maanottokuoppia. Pyöreän tervahaudan halkaisija on n. 14 m, syvyys alle 1 m. Vallit ovat selvät ja ovat n. 1 m korkuiset. Halssi johtaa lounaaseen.
metsakeskus.1000046629 288 Brännbacken 10007 12016 13175 11006 27000 322142.00000000 7072424.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046629 Tervahauta, halssi itäkaakkoon, merkitty maastokartalle. Ei tarkastettu maastossa. Vinovalovarjoisteen perusteella haudan länsipuolella olisi pari kuoppaa ja yksi haudasta noin 50 m pohjoiseen. Sijaitsee uudistusmuokatulla metsäkuviolla (1-2006-34799).
metsakeskus.1000046632 790 Ränki 10007 12001 13013 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046632 Paikalla N 6808259 E 277410 on kasana 4 x 4 m ja 0,7 m korkeana, suuria noin 40 x 80 cm lohkokiviä, jotka voisivat olla uunin jäännökset. Sen koillispuolella, paikassa N 6808269 E 277416 on kiven, hiiltyneen maan ja tiilen kappaleiden muodostama 4 x 4 ja 0.6 m korkea kasa sekä edelleen tämä pohjoispuolella, paikassa N 6808291 E 277413 selvästi ihmisen kasaama matala,ja muodoltaan soikea, noin 5 m pitkä ja 2 m leveä kiviraunio (raivausröykkiö?). Mahdollisesta vanhasta rakennuksen- tai talonpaikasta kertoo myös villinä kasvava terttuselja (Sambucus racemosa), jota esiintyy erityisesti paikalla olevien rauniokasojen ympärillä. Koekuopitus ei tuonut selvyyttä edellä kuvattujen jäännösten ikään, mutta erityisesti terttuseljan esiintyminen ja selviytyminen paikalla nykypäiviin saakka, viittaisi asutuksen tai muun toiminnan hylkäämiseen viimeisen sadan vuoden aikana. Rakennuksesta ei myöskään ollut jäänyt jäljelle mitään puurakenteisiin viittaavaa eikä palonkaan jälkiä ollut havaittavissa, joten olisiko se mahdollisesti purettu? Raportin (2021) mukaan millään vanhalla kartalla ei kohdassa ole mitään merkintöjä ja jäännökset vaikuttavat 1900-luvun jäänteiltä eikä ole mitään viitettä, että ne olisivat sitä vanhempia.
metsakeskus.1000046632 790 Ränki 10007 12004 13055 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046632 Paikalla N 6808259 E 277410 on kasana 4 x 4 m ja 0,7 m korkeana, suuria noin 40 x 80 cm lohkokiviä, jotka voisivat olla uunin jäännökset. Sen koillispuolella, paikassa N 6808269 E 277416 on kiven, hiiltyneen maan ja tiilen kappaleiden muodostama 4 x 4 ja 0.6 m korkea kasa sekä edelleen tämä pohjoispuolella, paikassa N 6808291 E 277413 selvästi ihmisen kasaama matala,ja muodoltaan soikea, noin 5 m pitkä ja 2 m leveä kiviraunio (raivausröykkiö?). Mahdollisesta vanhasta rakennuksen- tai talonpaikasta kertoo myös villinä kasvava terttuselja (Sambucus racemosa), jota esiintyy erityisesti paikalla olevien rauniokasojen ympärillä. Koekuopitus ei tuonut selvyyttä edellä kuvattujen jäännösten ikään, mutta erityisesti terttuseljan esiintyminen ja selviytyminen paikalla nykypäiviin saakka, viittaisi asutuksen tai muun toiminnan hylkäämiseen viimeisen sadan vuoden aikana. Rakennuksesta ei myöskään ollut jäänyt jäljelle mitään puurakenteisiin viittaavaa eikä palonkaan jälkiä ollut havaittavissa, joten olisiko se mahdollisesti purettu? Raportin (2021) mukaan millään vanhalla kartalla ei kohdassa ole mitään merkintöjä ja jäännökset vaikuttavat 1900-luvun jäänteiltä eikä ole mitään viitettä, että ne olisivat sitä vanhempia.
metsakeskus.1000046637 301 Lehdikonmäki 10002 12016 13175 11006 27000 266125.00000000 6936485.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046637 Inventointi 2022: Tiheän talousmännikön keskellä sijaitsee tervahauta, jonka kohdalla kasvillisuus on avarampaa; tervahaudan päällä kasvaa matalaa katajaa, muutamia koivuja ja kuusi. Tervahaudan halkaisija on noin 19 m ja sen halssiaukko aukeaa koilliseen. Tervahaudan syvyys maanpinnalta vallin laelle on noin 80 cm haudan ulkopuolelta mitattuna ja noin 1,3 m sen sisäpuolelta mitattuna. Matalan ja maljamaisen tervahaudan vallin paksuus on nelisen metriä.
metsakeskus.1000046638 765 Perttula 10007 12004 13043 11006 27000 559021.00000000 7118065.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046638 Sotkamossa, lähellä vanhaa Perttulan kantataloa; ts. Naapurivaaran vanhaa kantatilaa, missä on asuttu aina 1600-luvulta asti, havaittiin tunnetun maamerkin vanhan puun, "Perttulan petäjän", läheisyydessä maakellarin ja kuoppajäänteen jäännökset sekä merkkejä kärrynpolusta. Maakellarin tai rakennuksen pohja. Se näkyy myös Lidar-kuvissa. Koko on noin 4 x 7 m. Se on noin 1,75 cm syvä. Seinissä näkyy kahden nyrkin kokoisia kiviä. Oviaukon seinän paksuus on noin metri. Pohjasta otetussa kairanäytteessä näkyi multaa noin 20 cm. Kuoppajäännöksen halkaisija on noin kolme metriä, selkeät 1,25 m leveät vallit. Se on yli metrin syvä ja kuopan pohja on pehmeä. Kairanäytteessä näkyi multaa. Kärrypolusta on säilynyt selkeät kahdet parikymmenen sentin levyiset urat kahden metrin välein. Urat ovat paikka paikoin noin kymmenen sentin syvyiset. Polun leveys noin kolme metriä. Uria näkyi maassa noin 20 metrin matkan päättyen Perttulan petäjän kohdalla. Polkua eteenpäin tutkittaessa ei enää uria metsittyneen kasvillisuuden ja paksun sammaleen alta näkynyt. Petäjän ja kuoppajäännösten välissä on kallioperässä luode-kaakko-suuntainen painauma, mikä muodostaa molemmille puolin kulkuväylää usean metrin korkuisen seinämän. Painauma näkyy myös Lidar-kuvissa. Kulkuväylää on kuljettu kärryillä ja kävellen useita vuosisatoja. Paikkatiedot, ks. alakohteet.
metsakeskus.1000046638 765 Perttula 10007 12005 13064 11006 27000 559021.00000000 7118065.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046638 Sotkamossa, lähellä vanhaa Perttulan kantataloa; ts. Naapurivaaran vanhaa kantatilaa, missä on asuttu aina 1600-luvulta asti, havaittiin tunnetun maamerkin vanhan puun, "Perttulan petäjän", läheisyydessä maakellarin ja kuoppajäänteen jäännökset sekä merkkejä kärrynpolusta. Maakellarin tai rakennuksen pohja. Se näkyy myös Lidar-kuvissa. Koko on noin 4 x 7 m. Se on noin 1,75 cm syvä. Seinissä näkyy kahden nyrkin kokoisia kiviä. Oviaukon seinän paksuus on noin metri. Pohjasta otetussa kairanäytteessä näkyi multaa noin 20 cm. Kuoppajäännöksen halkaisija on noin kolme metriä, selkeät 1,25 m leveät vallit. Se on yli metrin syvä ja kuopan pohja on pehmeä. Kairanäytteessä näkyi multaa. Kärrypolusta on säilynyt selkeät kahdet parikymmenen sentin levyiset urat kahden metrin välein. Urat ovat paikka paikoin noin kymmenen sentin syvyiset. Polun leveys noin kolme metriä. Uria näkyi maassa noin 20 metrin matkan päättyen Perttulan petäjän kohdalla. Polkua eteenpäin tutkittaessa ei enää uria metsittyneen kasvillisuuden ja paksun sammaleen alta näkynyt. Petäjän ja kuoppajäännösten välissä on kallioperässä luode-kaakko-suuntainen painauma, mikä muodostaa molemmille puolin kulkuväylää usean metrin korkuisen seinämän. Painauma näkyy myös Lidar-kuvissa. Kulkuväylää on kuljettu kärryillä ja kävellen useita vuosisatoja. Paikkatiedot, ks. alakohteet.
metsakeskus.1000046640 604 Selkäsaari 10007 12013 13126 11006 27000 321701.00000000 6821179.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046640 Kuvan perusteella kyseessä on kalliohakkaus historialliselta ajalta, mahdollisesti rajamerkki (numero "9" ympyrässä, jonka oikea puoli hävinnyt rantaeroosion seurauksena?); siinä tapauksessa kohde voisi ajoittua 1700-luvulle. Tätä vahvistavia karttoja ei kuitenkaan ole löytynyt. V. 1933 Etelä-Pirkkalan kartassa saaren länsiosan kautta kulkee Naistenmatkan ja Haikan kylien välinen raja.
metsakeskus.1000046641 581 Kouranpääkangas 2 10002 12001 13000 11019 27000 283036.00000000 6898908.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046641 Asuinpaikka sijaitsee Kouranpääkankaan länsireunalla, kankaan ja suon reunan läheisyydessä. Suo on ollut aikoinaan vesistöä ja asuinpaikka on ollut muinaisen rannan tuntumassa. Maaperä alueella on hiekkaa. Kankaalla ollut mäntymetsä oli löytöhetkellä hakattu ja äestetty. Palaneiden kivien kohdalla todennäköisesti nuotion/lieden paikka. Liesi ja kolme kvartsi-iskosta löydettiin äestysvaoista, joissa huuhtoutumiskerros oli paljastunut pintaturpeen alta. Liesi on hyvin säilynyt ja ainoastaan sen ylimmät kivet ovat siirtyneet äestyksen seurauksena. Myöskään asuinpaikka ei ole vaurioitunut pahasti äestyksessä, joka ei ole ulottunut kovin syvälle maahan. Kohde on pienialainen ja sijaitsee muinaisen rannan suuntaisesti. Aluetta tutkittiin laajalti myös ympäristössä, mutta muita havaintoja ei saatu. Kvartsien löytökoordinaatit: N 6898881 E 283034, N 6898895 E 283032 ja N 6898899 E 283030. Havaintoja noin 25 metrin matkalla suon reunan ja korkeuskäyrän suuntaisesti. Kohde on paikoin vaurioitunut metsän äestyksessä. Vauriot ovat lähinnä pintapuolisia.
metsakeskus.1000046642 710 Jeppans Bykärr hiilimiilu 2 10001 12016 13151 11006 27000 320877.35170000 6655179.34379675 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046642 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu hiilimiilu, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046644 71 Piipsankallio 10002 12016 13175 11006 27000 427472.00000000 7114986.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046644 Piipsankallion länsirinteellä on tervahauta, joka on halkaisijaltaan n. 16 m, halssi luoteeseen, vallissa on ilma-aukkoja, ympärillä tervanvalmistuksessa ja haudan rakentamisessa syntyneitä kuoppia. Haudan päällä kasvaa varttuneitakin kuusia, yksi laho raitapuukin, pintakasvillisuus on lähinnä sammalta ja mustikkaa. Maaperä on suhteellisen vähäkivistä. Lähiympäristössä kasvaa varttunutta kuusimetsää, länsipuolella kuitenkin avohakkuun jäljiltä nuorta tiheää puustoa.
metsakeskus.1000046646 710 Långträsket 1 10002 12016 13172 11006 27000 296297.00000000 6656899.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046646 Långträsket-järven pohjoispäässä, koilliseen työntyvän matalan kosteikkoalueen reunaan, jyrkästi etelään laskevaan rinteeseen kaivettu puoliympyrön muotoinen tasanne jolla sijaitsee pyöreä, halkaisijaltaan noin 1,5 metrinen ja 1-1,5 metriä korkea lohko- ja laakakivistä kylmämuurattu rakenne. Latomuksen edustalla kasvanut puu on kaatuessaan paljastanut rakenteen edustalla ollutta kiveystä. Kyse on todennäköisesti järvimalmin käsittelyyn liittyvästä kohteesta. Alue on kuulunut Hyltan kylän Övergårdin tilalle, ja Hyltasta olisi joidenkin historiallisten tietojen perusteella toimitettu rautaa alueen ruukeille. Kohteen tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000046647 402 Torvenperä 10002 12016 13154 11006 27000 535501.00000000 7019958.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046647 Torvenperä -nimisen mäen lakialueella, metsätien itäpuolella on ainakin 11 ihmisen kasaamaa kiviröykkiötä. Niiden koko vaihtelee. Halkaisijaltaan ne ovat 5–3 m ja korkeutta niillä on puolisen metriä. Muodoltaan ne ovat pyöreähköjä. Ne on rakennettu keskimäärin 20–30 cm läpimittaisista kivistä. Maa röykkiöiden ympäristössä on varsin tasaista ja vähäkivistä moreenia. Nykyisin niiden ympäristö on hiljattain harvennettua kuusikkoa ja itäisimpien röykkiöiden ympäristössä kasvaa tiheää kuusitaimikkoa. Metsätien länsipuolella on lisäksi luode-kaakko suuntainen matala vallimainen röykkiö, jolla leveyttä on vajaa metri ja korkeutta noin 40 cm. Vallin päiden koordinaatit ovat N 7019886 E 535459 (luoteispää) ja N 7019851 E 535481 (kaakkoispää). Se on tehty samankokoisista kivistä kuin röykkiöt. Maasto tien ja kivivallin välissä on tasaista ja se voisi olla vanhaa peltoa tai niittyä. Nykyisin siinä kasvaa sekametsää. Pitäjänkartalla 1846 ja peruskartalla 1973 Torvenperässä on ollut vain metsää. Näiden karttojen väliseltä ajalta ei tarkempia karttoja löydetty. Röykkiöiden ikä ei siis ole tiedossa. Todennäköisesti raivausröykkiöt liittyvät kaskenpolttoon.
metsakeskus.1000046648 710 Långträsket 2 10002 12016 13172 11006 27000 296398.00000000 6656954.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046648 Långträsket-järven pohjoispäästä koilliseen työntyvän matalan kosteikkoalueen reunaan, jyrkästi etelään laskevaan rinteeseen tehty puoliympyrön muotoinen suppilomainen, eteläreunaltaan avoin kuoppa jonka pohjalla sijaitsee pyöreä, halkaisijaltaan noin 2 metrinen ja 0,5 metriä korkea lohko- ja laakakivistä kylmämuurattu rakenne. Rakenteen yläosa on romahtanut tai purettu ja siitä on jäljellä vain perustus. Rinteeseen kaivetun kuopan pohjoispuolella on kooltaan noin 2,5 x 2,5 metrin kokoinen nelisivuinen, voimakkaasti sammaloitunut kivilatomus, mahdollinen tulisijan perustus (ks. alakohde). Kyse on todennäköisesti järvimalmin käsittelyyn liittyvästä kohteesta. Alue on kuulunut Hyltan kylän Övergårdin tilalle, ja Hyltasta olisi joidenkin historiallisten tietojen perusteella toimitettu rautaa alueen ruukeille. Kohteen tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000046649 710 Långträsket 3 10002 12016 13151 11006 27000 296413.00000000 6657005.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046649 Halkaisijaltaan noin 12 metrinen, pyöreä hiilimiilun (pystymiilun) pohja. Kohde on mahdollisesti aiemmin vahingoittunut metsänkäsittelyssä, matala miilu erottuu maastossa melko huonosti. Muutaman metrin päässä miilun luoteis-/pohjoispuolella pienikokoinen laakakivistä koottu rakenne, todennäköisesti pienen kammin tulisija.
metsakeskus.1000046650 759 Hauta-aho 10002 12016 13175 11006 27000 356984.00000000 6965428.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046650 Inventointi 2022: Paikalla sijaitsee halkaisijaltaan noin 14-metrinen tervahauta, jonka halssiaukko aukeaa eteläkaakkoon. Loivapiirteisen tervahaudan vallin paksuus on noin 3,5-5 m. Syvyys haudan keskeltä vallin laelle on noin 1,2 m. Tervahautaa kiertää epämääräinen katkonainen oja. MML:n rinnevarjosteesta selkeästi erottuva tervahauta on maastossa hankalahko löytää, koska sen päällä kasvaa tiiviisti nuorehkoa kuusta.
metsakeskus.1000046651 759 Pienen Ruokosen kangas 10002 12016 13175 11006 27000 357230.00000000 6964320.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046651 Inventointi 2022: Paikalla sijaitsee halkaisijaltaan noin 18-metrinen loivapiirteinen tervahauta, jonka halssiaukko aukeaa länteen. Tervahaudan mahdollinen kaksoisvalli on leveimmillään noin 6 m. Syvyys haudan keskeltä vallin laelle on 1 - 1,3 m. Tervahauta erottuu maastossa selkeästi vaikka sen keskellä kasvaa paljon eri-ikäisiä puita.
metsakeskus.1000046652 710 Björkkärrsvägen 10007 12011 13212 11042 27028 296281.00000000 6656693.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046652 Långträsketin länsirannalla sijaitsee kaksi pyöreää majoituskorsun tai -teltan perustusta. Pohjoisempi on halkaisijaltaan noin 12 metrinen ja noin 1,5 metriä syvä. Noin 30 metriä tästä etelään sijaitsee samanlainen mutta pienempi, halkaisijaltaan noin 9 metrinen ja hieman matalampi kaivanto. Kohde liittynee nykyistä Björkkärrsvägenin linjausta noudattaneeseen Hangon rintaman huoltotiehen, jonka varrelle on majoitettu rintamalle tai sieltä pois päin matkalla olleita joukkoja.
metsakeskus.1000046653 759 Viitapuronkytö 10002 12016 13175 11006 27000 356935.00000000 6963773.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046653 Inventointi 2022: Maastokartallekin merkityn tervahaudan halkaisija on noin 19 m. Tervahaudassa on mahdollinen kaksoisvalli (vallin leveys noin 7 m). Halssiaukko johtaa länteen. Hautaa kiertää osin epäselvä katkonainen oja. Tervahaudan päällä kasvaa vanhempaa puustoa ja ympärillä nuorta talousmetsää.
metsakeskus.1000046654 710 Hjortronmossen majoitteet 1 10007 12011 13212 11042 27028 296156.00000000 6656003.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046654 Alueella sijaitsee ainakin 6 kpl vaihtelevan kokoista, maahan kaivettua majoituskorsun tai -teltan perustusta. Rakenteet liittynevät nykyisen Björkkärrsvägenin linjauksen mukaisesti kulkeneeseen Hangon rintaman huoltotiehen.
metsakeskus.1000046655 710 Hjortronmossen majoitteet 2 10007 12011 13212 11042 27028 295788.00000000 6655944.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046655 Alueella sijaitsee ainakin 9 kpl vaihtelevan kokoista, maahan kaivettua majoituskorsun tai -teltan perustusta. Rakenteet liittynevät nykyisen Björkkärrsvägenin linjauksen mukaisesti kulkeneeseen Hangon rintaman huoltotiehen.
metsakeskus.1000046656 759 Tapulinkangas 10002 12016 13175 11006 27000 356285.00000000 6958791.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046656 Inventointi 2022: Tapulinkankaan luoteiskulmalla sijaitsevan tervahaudan halkaisija on noin 15 m. Haudan syvyys (pohjalta vallin laelle) on noin 1,1 m. Osin hajonneen (metsätöiden vuoksi) vallin paksuus on nelisen metriä. Halssiaukko aukeaa luoteeseen. Tervahautaa kiertää katkonainen oja. Tervahaudan päällä ja ympärillä kasvaa nuorta mäntyvaltaista talousmetsää.
metsakeskus.1000046657 217 Leukalankangas 10002 12016 13175 11006 27000 358699.00000000 7099571.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046657 Kohde sijaitsee Leukalankankaan kaakkoisrinteellä. Tervahaudan läpimitta on n. 16 m, kuopan läpimitta n. 8 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu itäkaakkoon, se on sortunut. Välittömästi tervahaudan eteläpuolitse kulkee ajopolku, jonka rakentaminen on hieman vaurioittanut eteläpuoleista vallia. Ympäristössä kasvaa pääosin nuorta metsää, pohjoispuolella kapealla kaistaleella vanhempaa kuusimetsää.
metsakeskus.1000046658 217 Näitäpuro 10002 12016 13175 11006 27000 354984.00000000 7096770.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046658 Kohde sijaitsee Näitäpuron varrella elätekankaan harjujakson itäpuolella. Tervahaudan läpimitta on n. 13 m, kuopan läpimitta n. 7 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu purolle päin itään, pituus noin 5 m. Ympäristössä on pääosin taimikkoa, Näitäpuron varrella kasvaa vyöhyke rehevähköä metsää.
metsakeskus.1000046659 217 Oravamaanharju 10002 12016 13175 11006 27000 359002.00000000 7096828.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046659 Kohde sijaitsee Oravamaanharjun pohjoisrinteellä. Tervahaudan läpimitta on n. 19 m, kuopan läpimitta n. 11 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen, se on sortunut. Tervahaudasta noin 20 m luoteeseen on rakennuksen pohja (alakohde). Se on suorakaiteen muotoinen n. 9x5 m, itä-länsisuuntainen, maaperustus n. 1 m leveä ja 50 cm korkea. Sisäänkäynti itäpäädyssä, ei jäänteitä tulisijasta. Oletettavasti varastorakennuksen jäännös. Alueella kasvaa nuorta puustoa - tervahaudan ympäristössä etenkin koivua ja kuusta, muuten pääasiassa mäntyä.
metsakeskus.1000046660 418 Sarvikas 10007 12001 13007 11006 27000 328938.00000000 6804783.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046660 Sarvikkaan historiallinen kylä esiintyy 1540-luvun maakirjoissa 4 taloa käsittävänä kylänä. Kylän talot olivat nimeltään Pietilä, Antila, Heikkilä ja Uotila eli Mikkola. Kohteen alustava rajaus perustuu Kuninkaan kartaston karttaan ja 1840-luvun pitäjänkarttaan (1842). Vuonna 2023 alueella suoritettiin koetutkimuksia maakaapeloinnin vuoksi. 1700-luvun toimeenpanokartan sekä koekuoppien perusteella kohteen aluerajausta tarkennettiin. Vaikka linjan kohdalle tehdyistä koekuopista ei havaittu selkeitä viitteitä kulttuurikerroksesta, niin vanhan kylätontin muulla alueella voi olla säilyneitä kerrostumia historiallisesta asutuksesta. 2023 maakaapelien kaivun arkeologisessa valvonnassa ei havaittu mitään historialliseen kylätonttiin viittaavaa. Historiallisen kartan mukaan tehty rajaus on arvio ja kohteen tarkka rajaaminen ja historiallisten kulttuurikerrosten säilyneisyyden määrittäminen vaatii kohdennetumpia tutkimuksia.
metsakeskus.1000046661 217 Pitkäselkä 10002 12016 13175 11006 27000 357786.00000000 7096511.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046661 Kohde sijaitsee Pitkäselän etelärinteellä. Tervahaudan läpimitta on n. 21 m, kuopan läpimitta n. 14 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu etelään ja on sortunut. Hauta sijaitsee laajan avohakkuualueen eteläpuolella.
metsakeskus.1000046662 418 Maisenranta 10002 12001 13007 11006 27000 328593.00000000 6805191.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046662 Maisenranta mainitaan 1540-luvun maakirjoissa neljän talon kylänä. Talot olivat nimeltään Nyrri, Jutila, Akkala ja Konsala. Kohde on paikannettu alustavasti Kuninkaan kartaston kartan ja 1840-luvun pitäjänkartan (1842) perusteella. Vuoden 2023 maakaapelilinjauksen koekuopituksen ja 1700-luvun toimeenpanokartan perusteella kylätontin rajausta ja tarkennettiin. Koekuopista löytyi palanutta kulttuurimaata sekä tiivis kivikerros jonka läpi ei päässyt käsityökaluin. Konsalan tilan pihapiiristä havaittiin arkeofyyttejä kuten tummaa tulikukkaa sekä hullukaalia. Kaapeliojien koekaivauksessa 2023 päärakennuksen lähelle tehdystä koeojasta havaittiin maan sekainen kivirakenne. Rakenne alkoi 35-45 cm syvyydessä, joka oli riittävä syvyys kaapelin asentamista varten, eikä kivirakenteeseen tarvinnut kajota. Rakenteen pinta dokumentoitiin, jonka jälkeen se peitettiin suodatinkankaalla ja kuitukaapeli asennettiin putkessa sen päälle.
metsakeskus.1000046663 217 Kupehenkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 356590.00000000 7096058.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046663 Soraharjanteella Kupehenkankaan länsirinteellä on tervahauta, painanne ja 2 kuoppaa. Tervahaudan läpimitta on 13 m, kuopan läpimitta n. 7 m ja syvyys 0,7 m. Halssi on sortunut ja suuntautuu etelään. Tervahaudasta n. 15 m lounaaseen sijaitsee matalan vallin ympäröimä painanne tai mahdollisesti kaksoispainanne tai kaksi vierekkäistä painannetta. Selkeämpi koillinen painanne on soikea n. 6x4 m. Sekä painanteen pohjasta, että vallista paljastui kairalla selkeä podsolimaannos, n. 15-20 cm huuhtoutumiskerros, jonka alla rikastumiskerros. Rikastumiskerroksen värisävyssä oli hieman vaihtelua, mutta ei mitään selvästi kulttuurikerrokseen viittaavaa. Heti tämän painanteen lounaispuolella vaikuttaisi olevan toinen vallin ympäröimä painanne, mutta sen muoto on epäselvempi. Painanne vaikuttaa vaurioituneen metsätöissä. Tämän mahdollisen painanteen koillisosassa kairassa näkyi vaurioitumaton podsoli, mutta vaurioituneessa lounaispäädyssä kerrokset olivat sekoittuneita. Tervahaudasta n. 50 ja 65 m koilliseen on kaksi maakuoppaa. Näistä lounaisempi on selkeämpi ja suurempi, n. 2,5x2 m soikeahko kuoppa, jota ympäröi n. 40 cm korkea valli ja jonka syvyys vallin laelta on n. 90 cm. Kuopasta johtaa alarinteeseen kourumainen rakenne, joka voisi olla vanha sortunut sisäänkäynti tai mahdollisesti veden aiheuttama ura. Kairatessa kuopan pohjasta paljastui podsolimaannos, n. 10 cm huuhtoutumiskerros ja ainakin 20 cm rikastumiskerros. Kuopan rinteen kairausnäytteessä taas oli viitteitä kaksoismaannoksesta. Muotonsa ja kokonsa puolesta kuoppa voisi olla pyyntikuoppa, lukuun ottamatta kourumaista rakennetta joka sai sen näyttämään kellarinjäännökseltä. Koillisempi kuoppa on pienempi ja matalampi, halkaisijaltaan n. 1,5 m ja syvyydeltään n. 40 cm. Sitäkin ympäröi n. 20 cm korkea valli ja kairausnäytteessä oli vastaava podsolimaannos kuin suuremman kuopan pohjasta saatiin. Painanne ja maakuopat on merkitty alakohteiksi.
metsakeskus.1000046664 837 Lehtisaari 10007 12013 13126 11006 27000 323296.00000000 6821731.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046664 Kalliohakkaus historialliselta ajalta, tehty mahdollisesti kahdessa-kolmessa vaiheessa. Arvioitu valokuvan perusteella. Muita suurempi ja ylempänä oleva kuvio - ympyräristi ("aurinkoristi") - viittaa todennäköisesti raja- tai mittauspisteeseen. Sen oikealla puolella, hieman alempana erottuu pieni, vähän epäsymmetrinen kahvaristi (puumerkki?) ja vielä alempana mahdollisesti kahden henkilön nimikirjaimet: T. N. P R . Kirjaimet ovat keskenään samankokoisia ja -tyylisiä ja sijaitsevat yhtenä rivinä eli todennäköisesti ne on hakattu samanaikaisesti. Ilmoituksen mukaan em. kirjainten edessä on vielä kaksi kirjainta, S tai 5, ja vuonna 1918 saaressa oli sotavankileiri. 1700-luvun pitäjänkartan mukaan saaren vieritse on kulkenut talvitie Pirkkalan Nuolialasta Pyhäjärven pohjoisrantaan. 30.3.1918 Lehtisaaressa oli Tampereen piiritykseen osallistuneita valkoisia joukkoja.
metsakeskus.1000046665 322 Farfarskärret 3 10002 12016 13151 11006 27000 253381.00000000 6666742.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046665 Hyvin säilynyt pyöreä hiilimiilu kuusivaltaisessa metsässä. Sen välittömässä läheisyydessä myös kaksi muuta oletettavasti puuhiilen polttoon liittyvää jäännettä.
metsakeskus.1000046666 322 Stubbkärret 2 10002 12016 13151 11006 27000 253626.00000000 6665747.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046666 Hakkuuaukiolla halkaisijaltaan n. 20 m hiilimiilun pohjan jäänne. Osittain vaurioitunut metsänhoitotoimenpiteissä noin vuosisen 2018-2019 aikana. Ulkokehä osittain havaittavissa. Paikalla näkyy pottitaimien istutuskohdissa runsaasti puuhiiltä.
metsakeskus.1000046668 75 Pyydyssuo 10002 12016 13175 11006 27000 520551.00000000 6709518.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046668 Tervahauta sijaitsee metsässä Mäntlahden kylän alueella Pankkasuontien ja Pyydyssuon välillä. Tervahauta on säilynyt verrattain hyvin. Valleineen sen halkaisija on noin 5 metriä. Vallien paksuus on noin 2 m. Poistokanavaa ei ole havaittavissa. Vallien päällä kasvaa mäntyjä. Alueella on hiljattain (v. 2022) tehty metsänharvennusta, mutta tervahaudan alue on säilytetty koskemattomana.
metsakeskus.1000046669 153 Siitola Sysihaudanpäällys 10002 12016 13151 11006 27008 595403.00000000 6786884.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046669 Hiilimiilun jäännös on Ritikankosken peltoaukean itäreunassa vanhan peltotien varressa. Paikka on länsiosastaan viljelyksessä olevaa peltoa ja itäosastaan joutomaata, jolla kasvoi vuoden 2021 tarkastuksen aikoihin heinikkoa ja pensaikkoa. Paikalla on laakea kumpare, jolla on pellon muokkauskerroksen alla runsaasti hiiltä. Kairausten perusteella hiilikerros on noin 14 x 10 metrin laajuinen ja ilmeisen yhtenäinen. Hiilialue rajautuu idässä vanhaan sorapintaiseen tiehen, joka on merkitty jo vuoden 1820 tienoilla tehtyyn karttaan (Telén). Hiilikerroksen pohja ulottuu syvimmillään vähintään 75 cm:n syvyyteen. Kerros on paikoin selvästi savensekainen, toisaalla liki puhdasta hiiltä. Koekuoppien ja kairausten perusteella alkuperäinen rakenne on ollut kuoppamainen ja kes-kustaansa syvenevä. Ilmeisesti rakenne on peitetty myöhemmin savikerroksella, sillä nykyi-nen pellon muokkauskerros ei tällä kohdalla ole erityisen hiilipitoinen. Tarkastushetkellä pellon kyntö oli kuitenkin nostanut syvemmältä joitain hiililaikkuja pellon pintaan. Hiili-ilmiöön liittyviä esinelöytöjä tai esimerkiksi rautakuonaa ei ollut havaittavissa. Ympä-ristöstä on kuitenkin todettu metallinilmaisinhavaintojen tihentymä. Maastohavaintojen perusteella kyse voi olla hiilihaudasta, joka on peitetty savella ja otettu viljelyskäyttöön. Tulkinnan näyttää vahvistavan isojakokarttaan (Aminoff 1834–35) merkitty kantatilojen välinen rajapiste (nro 132), jonka nimeksi on tuolloin kirjattu Syshauvan-pälyxenraja – siis Sysihaudanpäällyksenraja. Rajapiste on sijainnut noin 20 metrin päässä vuonna 2021 dokumentoidusta hiilialueesta. Tarkastushetkellä 2021 hiilialueeseen oli avattu koneellisesti 2 x 1 metrin laajuinen ja 0,5 m syvä kuoppa (kohtaan N 6786881 E 595399). Paikalta oli myös otettu hiilinäyte radiohiiliajoi-tusta varten (Hela-4906, 115±24 BP). Isojakokartan perusteella hiilihauta voidaan ajoittaa viimeistään 1800-luvun alkuun. Radio-hiiliajoituksen tulos sopii tähän. Selkeästi korkeampaa ikää kohteelle ei ole syytä olettaa. Hiiliä on arvattavasti valmistettu sepäntyön tarpeisiin. Todettakoon, että edellä mainitussa rajaluettelossa on numerolla 134 kirjattu rajapiste nimeltään Pajasälanraja. Sen mukainen Pajaselkä näyttäisi sijaitsevan Siitolan tonttimaa 1 -muinaisjäännöskohteen itäosassa. Muita tietoja ilmeisestä pajasta ei vuonna 2021 tavoitettu.
metsakeskus.1000046670 75 Saukkovuori Huggutin hauta 10007 12006 13084 11006 27000 518804.00000000 6706282.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046670 Pyötsaaren Saukkovuorella tarkastettiin paikallisen ilmoituksen perusteella alueella sijaitseva pienialainen (noin 6 x 8 m) pirunpelto, joka perimätiedossa tunnetaan nimellä Huggutin hauta. Nimitys Huggutin hauta on tullut röykkiölle uskomuksesta, jonka mukaan Pyötsaaren ensimmäinen Huggut-sukuinen isäntä olisi haudattu paikalle (suullinen tiedonanto Laitinen). Tarinan iästä ei ole tarkempaa tietoa, mutta sitä on kerrottu ainakin 1900-luvun mittaan. Kiviröykkiöön liittyvän tarinan vuoksi kohdetta on pidettävä ainakin tarinapaikkana ja historiallisen ajan kulttuuriperintökohteena, jollaisena se on liitettävissä Pyötsaaren historiallisen kylän asutukseen.
metsakeskus.1000046671 75 Isämeidänkivi 10007 12006 13084 11006 27000 519582.00000000 6711796.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046671 Isämeidänkivi sijaitsee Lelun kylän alueella. Se on merkitty maastokarttaan. Ajoittamattoman perimätiedon mukaan suopellon keskellä sijaitsevassa kivessä olevaan kuoppaan uhrattiin viljaa. Kyseessä on ojitetulla suoalueella metsäkaistaleen sisällä sijaitseva noin 3 m korkea graniittinen siirtolohkare, jonka päälle on mahdollista kiivetä. Kivi on paksulti sammaloitunut. Sen pintaa puhdistettiin parin neliömetrin alalla, mutta mitään ihmisen tekemältä vaikuttavaa kuoppaa ei löytynyt. Kiven päällä on kuitenkin luonnollinen, melko suuri syvennys, joka voi olla perimätiedossa mainittu kuoppa. Kohdetta voi luonnehtia historiallisen ajan tarinapaikaksi.
metsakeskus.1000046673 75 Mäntlahti Hovi 2 10007 12001 13007 11006 27000 519951.00000000 6708793.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046673 Mäntlahden kylänlahden pohjukassa sijaitsevan Ryytimaanpellon pohjoislaidassa, jossa Mäntlahden hovin päärakennuksen arvellaan paikallisen perimätiedon mukaan alun perin sijainneen, on jäljellä kookkaista, osittain lohkotuista luonnonkivistä rakennettu rakennuksen kivijalka, jonka mitat ovat noin 5,5 x 7,5 m. Toiseen purettuun rakennukseen kuuluneita kookkaita lohkokiviä on näkyvissä kasana hieman alempana pellon reunassa. Nämä kivet eivät todennäköisesti ole alkuperäisellä paikallaan, vaan raivattu syrjään. Alueella sijainneita rakennuksia ei ollut mahdollista paikantaa historiallisista kartoista. Senaatinkartassa alueella on pelto, mutta sille ei ole merkitty rakennusta. 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun kartoissa Suuren rantatien eteläpuolella Rantajoen itäpuolella on yksi rakennus, mutta se vaikuttaisi sijainneen lännempänä, lähempänä Rantajoen suuta.
metsakeskus.1000046675 584 Hirsikangas 10002 12016 13175 11006 27000 370270.00000000 7015556.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046675 Tervahauta sijaitsee matalan tuoreehkon kankaan keskiosassa. Haudan halkaisija on 22 m, kuopan halkaisija 13 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, se on sortunut. Ympäristössä ja haudan päällä on taimikkoa.
metsakeskus.1000046676 837 Vestonkatu 10001 12014 13149 11006 27000 335989.00000000 6820160.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046676 Kohde sijaitsee metsässä, koirapuiston takana menevän vanhan, rautatietä kohti menevän polun varrella. Rautatien penkan alla on kivikasa, jonka alla betonia ja porraskäytävä maan alle. Porraskäytävässä, jonka korkeus on noin 170 cm ja leveus noin metrin, on vettä. Betonirakenne voi iliittyä lähistöllä 1900-luvun alkupuolella sijainneeseen asutukseen, mutta voi myös olla bunkkerinjäännös. Rautatien varren sijaintinsa puolesta rakenne voisi olla osa linnoitetta, mutta kohteen ympäristön topografia ei puolla tulkintaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046677 273 Hyyverova 10007 12005 13184 11002 27000 379137.00000000 7491596.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046677 Merkkipuu sijaitsee Hyyverova nimisellä vaaralla, Ylläsjärven kylältä noin 6 km länteen. Hyyverovan kaakkoisosassa kasvavassa petäjässä on ihmisenhahmoinen kuvio. Ympäristössä on useita puita, jotka ovat hiiltyneet metsäpalossa, mutta jatkaneet kasvuaan, kuten tämä puu.
metsakeskus.1000046678 584 Pökkelöneva 10002 12016 13175 11006 27000 367401.00000000 7016493.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046678 Hauta sijaitsee laajan avohakkuualeen reunassa, sen halkaisija on 19 m, mahdollisesti kaksoishauta, kuopan halkaisija noin 9 m. Hauta on hyvin tiheän puuston ja taimikon peittämä. Halssi suuntautuu itään, se on sortunut.
metsakeskus.1000046679 584 Halmelehto 10002 12016 13175 11006 27000 369698.00000000 7017069.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046679 Kohde sijaitsee tasaisella tuoreehkolla kankaalla turvetuotantoalueen itäpuolella. Haudan halkaisija on 15 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 7 m. Halssi suuntautuu itäkoilliseen, se on sortunut. Tervahauta on tiheän aluskasvillisuuden peittämä.
metsakeskus.1000046681 584 Pajuniemen Hautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 370280.00000000 7017315.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046681 Kivisellä kankaalla on tuplahauta, halkaisija 16 m, kuopan halkaisija 7 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu kaakkoon. Vallin päällä kasvaa isoja havu- ja lehtipuita. Tervahaudasta 18 m etelään on tervapirtin kiuas (alakohde), mitat 2,4 x 2,3 x 0,7 m. Ympäristö on avohakattu ja muokattu.
metsakeskus.1000046683 584 Niemiahonkangas 10002 12016 13175 11006 27000 372398.00000000 7018436.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046683 Tasaisella tuoreehkolla kankaalla turvetuotantoalueen koillispuolella on tervahauta, halkaisija 14 m, halssi suuntautuu lounaaseen. Hauta ja ympäristö on tiheän eri-ikäisen puuston peittämä. Tervahaudasta 15 m pohjoiseen on tervapirtin kiuas (alakohde), mitat 2,2 x 2 x,6 m, rakenne on humuksen ja varpujen peittämä.
metsakeskus.1000046685 584 Pajuniemi 10002 12016 13175 11006 27000 370294.00000000 7018287.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046685 Kuivahkolla tasaisella kankaalla on pieni tervahauta, halkaisija 10 m. Halssi suuntautuu kaakkoon. Haudasta 20 m kaakkoon on tervapirtin kiuas (alakohde), mitat 2,6 x 2,4 x 0,5 m. Haudan vallin päällä kasvaa isoja puita; ympäristössä on nuorta kasvatusmetsikköä.
metsakeskus.1000046686 584 Somerokangas 10002 12016 13175 11006 27000 367470.00000000 7018310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046686 Tasaisella tuoreehkolla kankaalla on tervahauta; tuplahauta halkaisija 22 m, kuopan halkaisija 8 m, halssi suuntautuu lounaaseen. Vallin päällä kasvaa eri-ikäisiä lehti ja havupuita.
metsakeskus.1000046687 584 Rahkaneva 10002 12016 13175 11006 27000 367678.00000000 7018462.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046687 Tasaisella tuoreehkolla kankaalla on tervahauta; halkaisija 23 m, kuopan halkaisija 16 m, halssi suuntautuu lounaaseen. Tervahaudasta noin 25 m itään on uuniksi tulkittu rakenne (alakohde). Tulisijan yläosa on kylmämuurattu isommista kivistä, jotka eivät ole selvästi palaneet, pohjassa on hiili-/nokimaakerros. Mitat ovat n. 2,6 x 2,5 x 0,8 m.
metsakeskus.1000046688 584 Mäntysaari 10002 12016 13175 11006 27000 366364.00000000 7018861.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046688 Tasaisella tuoreehkolla kankaalla on tervahauta, halkaisija 23 m, kuopan halkaisija 15 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu koilliseen, se on sortunut, haudasta 20 m etelään on tervapirtin kiuas (alakohde), mitat 1,8 x 1,7 x 0,5 m. Ympäristössä on useita myrskyn kaatamia puita.
metsakeskus.1000046689 584 Risukytö 10002 12016 13175 11006 27000 365517.00000000 7018673.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046689 Risukydön laajan turvepeltoalueen koillispuolella, tasaisella tuoreehkolla kankaalla on tervahauta, halkaisija 15 m, kuopan halkaisija on 8 m; halssi suuntautuu länsiluoteeseen, se on sortunut. Tervahaudasta 15 m kaakkoon on pieni tervapirtin kiuas (alakohde), mitat 1,5 x 1,5 x 0,3 m.
metsakeskus.1000046693 584 Sepänkangas etelä 10002 12016 13175 11006 27000 365930.00000000 7019758.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046693 Tasaisella tuoreehkolla kankaalla on tervahauta, tuplahauta. Ulomman vallin halkaisija 22 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. Haudasta 20 m koilliseen on tervapirtin kiuas (alakohde), mitat 2,7 x 2,4 x 0,7 m.
metsakeskus.1000046694 584 Hoikannevankangas 10002 12016 13175 11006 27000 365032.00000000 7019811.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046694 Tasaisella tuoreehkolla kankaalla on tervahauta, halkaisija 19 m, kuopan halkaisija 11 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, se on sortunut. Nuorta kasvatusmännikköä, jossa kasvaa myös paljon lehtipuutaimia.
metsakeskus.1000046695 584 Sepänkangas pohjoinen 10002 12016 13175 11006 27000 366124.00000000 7020641.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046695 Matalan soraharjanteen keskiosassa on tervahauta, halkaisija 17 m, kuopan halkaisija 10 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen, se on sortunut. Haudan päällä on useita myrskyssä kaatuneita puita.
metsakeskus.1000046696 584 Pieleskangas länsi 10002 12016 13175 11006 27000 365971.00000000 7021603.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046696 Soraharjanteen luoteisosassa on tervahauta, halkaisija 21 m, kuopan halkaisija 12 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu koilliseen, halssilta lähtee noin 25 m pitkä kapea oja koilliseen.
metsakeskus.1000046697 584 Risukytö 2 10007 12004 13051 11042 27000 365459.00000000 7018911.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046697 Kiinteistörajalla (3 nykyisen tilojen raja) sijaitseva kolmion muotoinen kivi, korkeus 55 cm, jossa on epäselvä hakkaus (nro 2, viiva ja muu hakkaus).
metsakeskus.1000046698 584 Risukytö 3 10007 12001 13000 11042 27000 365473.00000000 7019018.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046698 Tasaisella kankaalla rämeen reunalla on pienen rakennuksen pohja, noin 3 x 3 m kokoinen neliömäinen painauma. Mahdollisesti saunan jäännös. Paikalla on metallikiukaan sekä vesipadan jäännökset.
metsakeskus.1000046699 584 Lähdekorpi 10002 12016 13175 11006 27000 372446.00000000 7014535.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046699 Soraharjanteen luoteisosassa on tervahauta, halkaisija 20 m, kuopan halkaisija 11 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut.
metsakeskus.1000046700 584 Kallion Hautalehto 10007 12012 13124 11042 27000 359775.00000000 7012191.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046700 Salmelan Hautakankaan itäreunalla. Alueelta on kuorittu kallioita melko laajasti sekä otettu soraa, siellä täällä on hajanaisesti porakiviä ja jätekiviä. Puusto on nuorta mäntytaimikkoa.
metsakeskus.1000046708 109 Äijälä 10002 12016 13154 11006 27000 373297.00000000 6769850.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046708 Voimajohtolinjan itäpuolella, noin 330 metriä Tuuloksentieltä (tie nro 10) eteläkaakkoon, havaittiin vuoden 2022 inventoinnissa neljä sammaloitunutta röykkiötä. Kaksi röykkiöistä sijaitsi avoimen voimajohtolinjan itäpuolella metsässä ja kaksi linjan avonaisen alueen itäreunassa. Metsässä havaitut röykkiöt ovat soikeita ja niiden koko on keskimäärin 1,5 x 2,2 metriä ja korkeus 50–60 cm. Niiden lähellä on lisäksi pieni, alle metrin kokoinen kivikasa. Avoimella aukealla sijaitsevat röykkiöt ovat pyöreähköjä ja niiden koko on keskimäärin 2 x 2,5 metriä ja korkeus noin 70 cm. Voimajohtoaukealla kasvava korkea heinikko vaikeutti röykkiöiden havaitsemista ja alueella voi olla pienempiä röykkiöitä, joita ei tässä inventoinnissa havaittu. Röykkiöt tulkittiin historiallisen ajan kaskiröykkiöiksi.
metsakeskus.1000046709 765 Peurasuo koillinen 10007 12001 13013 11006 27000 601877.00000000 7097523.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046709 Kohde sijaitsee Honkavaaran pohjoispuolella sijaitsevan Peurasuon koillispäässä, Honkavaarantien varrella sijaitsevasta tukkitien risteyskohdassa 50 metriä etelään hakkuualueen reunassa. Kohteessa on paksun sammaleen peittämän kiukaan jäännökset, mitä ympäröi selkeät vallit, joiden leveys on noin 1,5 - 1,75 metriä. Vallin koko on askelin mitattuna noin 9 x 20–21 metriä. Vallin lounaisnurkassa havaittiin turpeen alta merkkejä puurakenteesta, hirsiseinästä. Vallin sisäpuolelta sijaitsevasta puunkaadon kuopasta havaittiin myös merkkejä puurakenteesta. Kiukaan kivet on kylmäladottu. Kiviä on levinnyt. Sillä on kokoa noin 5 x 3 metriä. Rakentamiseen käytetyt kivet ovat pääosin kantikkaita, kooltaan noin 20–30 cm. Siinä osassa mikä näkyy maanpinnan yläpuolella, on ainakin kuusi kerrosta kiviä. Korkeutta noin 1,6–1,8 metriä.
metsakeskus.1000046710 109 Martila 10002 12016 13166 11006 27000 373233.00000000 6769629.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046710 Noin 150 metriä luoteeseen Peltolankorven peltoalueesta on matalan mäenrinteen eteläreunalla vierekkäin neljä pitkänomaista kuoppaa. Niiden koko on 0,7 x 1,4 metriä ja syvyys 40–60 cm. Kuopista kaivettu maa erottuu niiden vieressä matalana kumpareena. Kuopat ovat todennäköisesti kaskeamiseen liittyviä nauriskuoppia.
metsakeskus.1000046711 109 Hangasmäki 2 10007 12016 13182 11006 27000 373289.00000000 6770047.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046711 Vuoden 2022 inventoinnissa havaittiin Mäntykievarintien eteläpuolella noin 180 x 40 metrin alalla kymmeniä kiviröykkiöitä avoimessa kuusimetsikössä. Paikalla on ollut pieni peltoalue vielä 1960-luvulla. Röykkiöt sijaitsevat hajallaan vanhan peltoalueen reunoilla ja keskellä. Röykkiöiden koko vaihtelee pienehköistä reilun metrin kokoisista noin 4 x 5 metrin kokoisiin. Röykkiöiden ajoitus vaatii lisäselvitystä.
metsakeskus.1000046712 208 Leukaräme 10001 12016 13175 11002 27000 361913.00000000 7106122.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046712 Lidarissa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046716 109 Ylinen Viipurintie, Hangasmäki 10007 12005 13071 11006 27000 373189.00000000 6770122.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046716 Hangasmäentien ja Mäntykievarintien välissä on lyhyt tieosuus Ylistä Viipurintietä, joka on jäänyt pois yleisestä tieliikennekäytöstä vuoden 1986 jälkeen. Nykyisin paikalla on heinittynyt satunnaisesti käytetty ajoura, jonka leveys on noin kuusi metriä. Itäosa vanhasta linjauksesta kulkee tiheän metsän halki. Sen kohdalta on kuljettu raskailla työkoneilla ja tien pinnassa on syviä ajouria. Voimajohtoaukean kohdalta länteen vanha tielinjaus vaikuttaa muokatulta. Tien kohdalle on karkeaa savista soraa, eikä tien alkuperäinen pinta ole havaittavissa. Tien varret ovat rehevöityneet. Kokonaisuudessaan pois käytöstä jääneen tieosuuden pituus on noin 225 metriä, ja siitä noin puolet (itäosa) on säilynyt hieman toista puolikasta paremmin. Hämeenlinnasta Viipuriin johtanut Ylinen Viipurintie mainitaan Jaakko Teitin luettelossa 1555–1556. Kohteen alueella voi olla myös kiinteäksi muinaisjäännökseksi tulkittavia tieosuuksia.
metsakeskus.1000046721 710 Urensmalmen 1 10001 12016 13151 11006 27000 308722.55727281 6659367.65765979 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046721 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Kohde käsittää kaksi miilunpohjaa.
metsakeskus.1000046722 710 Urensmalmen 2 10001 12016 13151 11006 27000 308562.96016519 6659416.68562009 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046722 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046723 710 Urensmalmen 3 10001 12016 13151 11006 27000 309025.62685220 6659520.68562009 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046723 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046724 710 Urensmalmen 4 10001 12016 13151 11006 27000 308695.67991083 6659018.94548206 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046724 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046725 710 Urensmalmen 5 10001 12016 13151 11006 27000 308483.01322381 6658904.27882557 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046725 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046726 710 Urensmalmen 6 10001 12016 13000 11006 27000 309014.43917507 6659375.28899206 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046726 Hiilimiilu tai tervahauta. LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046727 710 Urensmalmen 7 10001 12016 13151 11006 27000 308930.60108835 6659670.63883775 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046727 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046728 710 Urensmalmen 12 10001 12016 13151 11006 27000 309224.26777536 6659613.80552476 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046728 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046729 710 Urensmalmen 8 10001 12016 13151 11006 27000 309284.93443186 6659597.47218125 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046729 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046731 710 Urensmalmen 9 10001 12016 13151 11006 27000 308147.19372279 6659129.39571804 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046731 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046732 710 Urensmalmen 10 10001 12016 13151 11006 27000 308025.05493034 6659221.61816366 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046732 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046733 422 Nokkala 10002 12001 13007 11006 27008 654035.00000000 7019585.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046733 Nokkalaan on merkitty talo 1831–1834 laaditulle verollepanokartalle, joka on ilmeisesti vanhin aluetta kuvaava tarkempi kartta. Paikka on entisen Pohjois-Karjalan emäntäkoulun koulutilan pihapiiriä, jossa on useita entisiä koulun rakennuksia, jotka ovat myöhemmin olleet myös muussa käytössä. Pihapiiri on peltojen ympäröimä tasainen nurmikenttä, mistä maasto laskee loivasti länteen Pielisen Märäjälahteen. Entisen päärakennuksen edessä kasvaa jonkin verran nuorta pajukkoa, muuten piha on avoin ja puuton. Noin 20 päärakennuksesta kaakkoon on noin 15x6 metrinen painanne. Mahdollisesti kohdalla on sijainnut joskus rakennus, joka on purettu tai maata on jossakin tarkoituksessa koneellisesti käsitelty. Piha-alueella on ilmeisesti tehty melko voimallisia maansiirtotöitä liittyen muun muassa koulun aikaiseen toimintaan, joten voi olla, että kiinteät rakenteet vanhasta asutuksesta ovat pahoin vaurioituneita ja hävinneitä.
metsakeskus.1000046734 422 Jyrölä/Pakarila 10002 12001 13007 11006 27008 654191.00000000 7019426.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046734 Jyrölän talo on merkitty vuosina 1831–1834 laaditulle verollepanokartalle. Saloheimon julkaisun kartalle Jyrölän alapuolelle on merkitty nro. 27 Pakarila (Saloheimo, Veijo, Pohjois-Karjalan asutusmuodot 1600-luvulla. Kylä-ja pitäjäkartat. 1971). Jyrölä ja Pakarila on mainittu uudistushakemistossa, Jyrölä myös Yrjölä nimisenä, viimeisessä kysymys voi olla tulkintavirheestä. Verollepanokartalle, vuosien 1838–40 isonjaonkartalle kuin myös vuoden 1847 pitäjänkartalle paikalle on merkitty vain yksi talo; mahdollisesti Jyrölä ja Pakarila ovat sijainneet jotakuinkin samalla paikalla, näin voi arvioida myös vanhimpien 1700–1800-lukujen isommassa mittakaavassa olevien karttojen perusteella. Paikka on entisen Pohjois-Karjalan emäntäkoulun alueella, rantatörmällä peltojen halki johtavan tien varrella. Tien itäpuolelle on vanha riihi, jonka ympärille on kasattu koneellisesti isoja kivenlohkareita, ehkä ainakin osa kivistä voi olla paikalla sijainneen talon/talojen perustuskiviä. Peltokerrokseen tehdyissä lapionpistoissa ei tunnistettu jäänteitä paikan vanhasta asutuksesta. Lapionpistoja tehtiin myös tien länsipuolelle, missä esiintyi normaali, noin 30 senttimetriä paksu peltokerros.
metsakeskus.1000046735 422 Justola 10002 12001 13007 11006 27008 654239.00000000 7019235.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046735 Justola on merkitty vuosina 1831–1834 laaditulle verollepanokartalle. Justola on mainittu uudistus-hakemistossa myös Pietula nimisenä. Verollepanokartalle, vuoden 1838–1840 isojaon kartalle kuin myös vuo¬den 1847 pitäjänkartalle talo on merkitty samalle kohdalle. Paikka on nykyisin kapea viljelemätön kaista rantapeltojen ja niiden itäpuolella kulkevan tien välissä, osin tien alueella. Maasto nousee jyrkästi tiestä itään. Maanpinta on kohdalla epätasaista, mikä on seurausta ainakin ojien ja teiden kaivamisesta. Vuoden 1982 peruskartalle eteläpuolelle on merkitty puutarhaviljelmiä, johon myös maan liikuttelu voi liittyä. Maakerrokset vaikuttivat lapionpistoissa kohdalla hyvin sekoittuneilta. Maaperä on heti tien kohdalla myös kivikkoista. Tien itäpuolella on noin 20x5 metrin kokoinen luonnonkivistä koostuva rakennuksen perustus, jonka pohjoispäässä on noin kaksi metriä halkaisijaltaan oleva ja noin 0,7 metriä korkea, lähinnä luonnonkivistä koostuva tulisijan jäännös. Perustuksessa tulkittiin olevan kolme kellarikuoppaa: pohjois- ja eteläpäässä sekä keskellä. Kohteen pinnalla kasvaa muun muassa sammalta ja heiniä, sen päältä oli hiljattain poistettu puusto. Luonnonkivistä koostuva perustus voi viitata 1900-lukua vanhempaan rakennukseen. Perustuksesta noin 50 metriä pohjoiseen on noin kolme metriä halkaisijaltaan oleva 40 senttimetriä syvä kuoppa. Kuopan muoto on hieman kulmikas ja reunoilla on vallit. Tältä osin kyseessä lienee nuoremmasta jäännöksestä, joskin ilmiö voi olla myös rakennuksen pohja.
metsakeskus.1000046738 202 Reska 10002 12001 13000 11033 27000 254084.00000000 6705698.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046738 Kohde sijaitsee Viukkalanojan pohjoispuolella, peltojen keskellä kohoavan mäen länsipäässä. Saman mäkiharjanteen itäpäässä on Viukkalan kylä. Arkeologian harrastaja on löytänyt paikalta maan pinnalla olleen rautakaudentyypin keramiikan kylkipalan (Ilppari ILM23584). Mäellä sijaitsee Reskan talo, jonka tontilla on nykyisin rakennuskantaa 1800- ja 2000-luvuilta. Paikalla on myös vanha kyläkoulu, ja maasto on hyvin kulunutta. Keramiikan löytöpaikalla saattaa olla maansekainen kivilatomus, mutta maasto on luontaisestikin kivikkoista, eikä kivirakenteesta ole varmuutta. Reskan tontin osalta on myös huomattava, että kyseessä on vanha, ainakin 1540-luvulle asti periytyvä tila/talo, joten myös historiallisen ajan asuinpaikkaan viittaavia jäänteitä voi alueella olla. Lisäksi mäen päällä kulkee kahden keskiaikaisen kylän raja.
metsakeskus.1000046740 422 Justaja 10002 12001 13007 11006 27008 654457.00000000 7019027.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046740 Justaja on merkitty vuosina 1831–1834 laaditulle verollepanokartalle. Justaja nimeä ei esiinny uudistushakemistossa ja talon merkintä puuttuu Saloheimon julkaisusta (Saloheimo, Veijo, Pohjois-Karjalan asutusmuodot 1600-luvulla. Kylä- ja pitäjäkartat. 1971). Paikalle on kuitenkin merkitty talo verollepanokartalle, vuosien 1838–40 isonjaon kartalle kuin myös vuoden 1847 pitäjänkartalle, joista viimeisessä nimellä Justaja. Paikka sijaitsee Märäjälahdentieltä länteen erkanevan tien eteläpuolella, missä on entisiä peltoalueita, puusto on lähinnä nuorta lehtipuustoa. Maanpinta on paikoin hyvin kuoppaista, paikoin maata on puskettu ja kaivettu koneellisesti. Loivasti lounaaseen viettävällä rinteellä on noin 7x4,5 metrin kokoinen kaksihuoneinen rakennuksen perustus. Noin 0,5–0,7 metriä korkea perustus koostuu luonnonkivistä, keskiosassa on noin 1,5 metrin kokoinen ja 80 senttimetriä korkea uunin jäännös, joka koostuu lähinnä luonnonkivistä. Perustuksessa on kolme kuoppaa, etelässä yksi isompi, pohjoisessa kaksi pienempää, jotka ovat ilmeisesti kellareita. Perustuksen päällä kasvaa tiheästi nuorta puustoa ja pintaa peittää heinä. Rakenne vaikuttaa selvästi asuinrakennuksen jäännökseltä. Noin 50 metriä lounaaseen on rinteen reunalla noin 10x5 metrin kokoisella alueella neljä kellarikuoppaa, jotka voivat liittyä myös paikan myöhäi-sempään asumiseen ja viljelyyn. Perustuksesta noin 50 metriä pohjoiseen, tienpohjoispuolella on noin 15 metriä pitkä, matala kahdesta kivirivistä koostuva aitamainen rakenne, joka lienee nuorempi jäännös.
metsakeskus.1000046741 422 Suonlaita 10007 12009 13094 11042 27028 654482.00000000 7019175.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046741 Märäjälahdentien ja entisen emäntäkoulun ja vastaanottokeskuksen välissä, maastokartalle merkitystä visamännystä noin 30 metriä koilliseen ja 80 metriä kaakkoon on kaksi noin 7 ja 4 metrin kokoista kuoppaa, niiden reunoilla on valli, syvyys maanpinnan alapuolella on n. 0,5-06 metriä. Pohjoisempi koostuu kahdesta kuopasta, eteläisemmässä on useita metrejä pitkä ojakaivanto koilliseen. Kohde voi liittyä Märäjälahden varuskunnan toimintaan toisen maailmansodan aikana, entisen emäntäkoulun alueella ja ympäristössä on ollut 44 lämmitettävää asuntoa. Kohteen kuopat voivat olla varustautumiseen liittyviä kaivantoja, rakenteet muistuttavat myös kellareiden jäännöksiä, mutta ollakseen kellareita ne ovat syvyydeltään matalia.
metsakeskus.1000046743 422 Saapasvaara 10007 12009 13094 11042 27000 654322.00000000 7020060.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046743 Saapasvaaran itälaidalla pohjoiseen laskevan kivikkoisen rinteen reunalla, pohjoispuolella on Saapassuohon raivattuja peltoja. Paikalla on kaksi kuoppajäännöstä. Eteläisempi noin kahdeksan metriä halkaisijaltaan ja puolitoista metriä syvä, muoto on jotakuinkin suorakaide, reunat ovat pystysuorat tai miltei pystysuorat, reunaa kiertää selvästi erottuva valli. Noin 90 metriä luoteeseen on noin 6x3 metrin kokoinen ja kaksi metriä syvä samantapainen kuoppa. Pohjoisemmasta kuopasta pohjoiseen johtaa noin 10 metriä pitkä kapea ojakaivanto pienempään noin kolme metriä halkaisijaltaan olevaan vallittomaan kuoppaan. Kohteiden päällä kasvaa nuorta puustoa, pintakasvillisuus on sammalta ja varpuja. Kohde voi liittyä Märäjälahden varuskunnan toimintaan toisen maailmansodan aikana – kuopat voivat olla varustautumiseen liittyviä kaivantoja, rakenteet muistuttavat myös kellareiden jäännöksiä ja ne sijaitsevat pellon reunalla, samoille alueille on merkitty peltoja vanhimmalla alueesta laaditulle vuoden 1976 peruskartalle.
metsakeskus.1000046746 217 Kupehenkangas 1 10002 12004 13052 11002 27000 356747.00000000 7095901.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046746 Kupenhenkankaan korkeimmalla kohdalla on kapea rakka-alue pinta-alaltaan n. 125 x 15 m. Sen pohjoispäässä on kaksi rakkakuoppaa (halkaisijat 2,5 ja 1,5 m syvyys 0,6-0,4 m). Pohjoisempi, pienempi kuopista vaikuttaa myöhemmin osin täyttyneen maa-aineksella – mahdollisesti viereisen tieleikkauksen rakennuksen yhteydessä. Kuopista 60–80 m etelään, rakka-alueen korkeimman osuuden eteläpäädyssä, sijaitsee n. 20 m pitkä länsilounas–itäkoillinen-suuntainen kivivalli. Valli on pääasiassa n. 2–3 m leveä ja n. 0,5–1,5 m korkea. Kivivallin länsilounaisessa päädyssä on kolmas rakkakuoppa, halkaisijaltaan n. 2,5 m ja syvyydeltään n. 0,6 m. Vallista n. 20 m pohjoiseen ja pohjoisemmista kuopista n. 40–50 m etelälounaaseen sijaitsee vielä yksi rakenne, pitkulainen kiviröykkiö. Se on n. 5 m pitkä, 2 m leveä ja 1,5 m korkea.
metsakeskus.1000046747 217 Hirvikorpi 10002 12016 13175 11006 27000 356938.00000000 7095560.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046747 Hirvikorven pohjoispuolella on hiekkaharjanne, joka laajennee sen länsipäässä. Harjanteen keskikohdassa on tervahauta ja painanne. Tervahaudan läpimitta on n. 18 m, kuopan läpimitta n. 11 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu luoteeseen, se on sortunut. Tervahaudasta 25 m lounaaseen on painanne (alakohde), mitaltaan noin 6,5 x 4,5 m, syvyys 0,4 m. Paikoitellen on valli havaittavissa. Yli 5 cm huuhtoutumiskerroksen alapuolella on punertavaa likamaata. Kuopan pohjalla on jätettä, tiiltä ym. myös humuksen alla. Painanne on huuhtoutumiskerroksen perusteella esihistoriallinen, merkkejä asuinpaikasta ei kuitenkaan havaittu.
metsakeskus.1000046748 217 Rajaräme 10002 12004 13051 11006 27000 359428.00000000 7098266.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046748 Rajamerkki sijaitsee pienellä mäelle kolmen kunnan rajapisteellä (Kalajoki, Kannus, Sievi). Kohde on koneiden yliajon seurauksena vaurioitunut, keskuskivi on kaatunut ja kivisokkeli on hajonnut. Keskuskiveä ei pystytty nostamaan ja tarkistamaan olisiko sen ”alapuolella” hakkausta. Heilu Oy:n inventointiraportin mukaan laonnut rajamerkki sijaitsee Rajarämeen pohjoispuolella, hakkuuaukean itäreunalla. Rajamerkin koko on noin 1x1 metriä, korkeus noin 40 cm. Viisarikiven koko on noin 60x40 cm. Siitä ei havaittu hakkauksia tai merkintöjä. Rajamerkki paikannettiin vuonna 1843 laaditulta pitäjänkartalta, jolloin paikalla on ollut Sievin, Kannuksen ja Kalajoen pitäjine välinen raja. Raja on merkitty myös vuoden 1961 peruskartalle,
metsakeskus.1000046749 217 Hiirilampi itä 10002 12016 13175 11006 27000 357473.00000000 7096210.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046749 Kohde sijaitsee Hiirilammen ja Pitkäselän välisen mäen kaakkoisrinteellä. Tervahaudan läpimitta on n. 16 m, kuopan läpimitta n. 8 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu etelään, se on sortunut.
metsakeskus.1000046750 105 Lohimetsä 2 10002 12016 13175 11006 27000 576115.00000000 7180598.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046750 Tervahauta, halkaisija noin 17 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000046752 305 Tärkkämöjoki N-ranta 1 10002 12016 13170 11004 27000 614198.00000000 7317573.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046752 Kuusamon kirkosta nooin 14 km itään Tärkkäjoen pohjoisrannalla on ainakin seitsemän pyyntikuopaksi tulkittua maakuoppaa noin 250 metrin matkalla. Kuoppien keskinäinen etäisyys on noin 30-50 metriä, paitsi vierekäin sijaitsevat kuopat 3 ja 4. Kuoppien halkaisija vaihtelee 3,5 - 5 metrin välillä, lisäksi kuoppien ympärillä erottuu loivaa vallia.
metsakeskus.1000046753 584 Ahvenlammenneva 10002 12016 13175 11006 27000 360770.00000000 7024902.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046753 Tervahauta sijaitsee soratasanteella Ahvenlammennevan itäpuolella. Haudan halkaisija on 16 m, kuopan halkaisija 9 m syvyys on 0,7 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. Ympäristössä ja haudan päällä kasvaa varttunutta puustoa, pääosin mäntyä.
metsakeskus.1000046754 205 Hirvikangas 10002 12016 13175 11006 27000 499336.00000000 7106723.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046754 Kohde sijaitsee Hirvikankaan koillisrinteellä. Tervahaudan läpimitta on n. 16 m, kuopan läpimitta n. 9 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu koilliseen, se on sortunut. Tervahauta sijaitsee keskellä aurattua avohakkuualuetta, vallin päällä ja kuopassa kasvaa varttunutta sekapuustoa.
metsakeskus.1000046755 584 Lehmikivenharju 10002 12016 13175 11006 27000 361278.00000000 7025997.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046755 Tervahauta sijaitsee soraharjanteen koillisrinteellä Pajuojasta noin 300 m länteen. Haudan halkaisija on 11 m, kuopan halkaisija 5 m syvyys on 0,8 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen, se on sortunut. Ympäristössä ja haudan päällä kasvaa varttunutta mäntyä.
metsakeskus.1000046756 584 Ahvenlampi etelä 10002 12016 13175 11006 27000 361433.00000000 7022504.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046756 Tervahauta sijaitsee kivisellä kankaalla Ahvenlammen eteläpuolella. Haudan halkaisija on 21 m, kuopan halkaisija 12 m syvyys on 0,7 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. Ympäristössä kasvaa nuorta sekametsää, haudan päällä isompia havupuita.
metsakeskus.1000046757 584 Pajuoja 10002 12016 13175 11006 27000 362187.00000000 7025116.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046757 Tervahauta sijaitsee tasaisella tuoreehkolla kankaalla Pajuojan koillispuolella. Haudan halkaisija on 26 m, kuopan halkaisija 12 m, syvyys on 0,8 m. Halssi suuntautuu koilliseen, se on sortunut. Tervahaudan ympäristössä kasvaa lähinnä haapaa ja koivua.
metsakeskus.1000046758 584 Metelhaaminneva 10002 12016 13175 11006 27000 363054.00000000 7024993.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046758 Matalalla tuoreehkolla kankaalla on tervahauta; sen halkaisija on 20 m, kuopan halkaisija 11 m syvyys on 0,8 m. Halssi suuntautuu itäkoilliseen, sen seinämät on kylmämuurattu. Tervahaudasta 20 ja 31 etelään on kaksi kiuasta (kiuas 1: mitat 2,2 x 1,9 x 0,6 m ja kiuas 2: mitat 2,5 x 1,8 x 0,5 m). Paikalla oli ilmeisesti eriaikoihin kaksi tervapirttiä. Kiukaat on rekisteröity alakohteina.
metsakeskus.1000046759 305 Tärkkämöjoki N-ranta 2 10002 12016 13170 11002 27000 613849.00000000 7317588.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046759 Kuusamon kirkosta noiin 14 km itään Tärkkämöjoen pohjoisrannan tuntumassa on pyyntikuopaksi tulkittu maakuoppa, jonka halkaisija on noin 4 m ja syvyys 50-60 cm
metsakeskus.1000046760 205 Eteläjoki 1 10002 12016 13175 11006 27000 500511.00000000 7105483.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046760 Kohde sijaitsee noin 2 m korkean törmän päällä Eteläjoen kaakkoispuolella. Tervahaudan läpimitta on n. 15 m, kuopan läpimitta n.7 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu koilliseen, se on sortunut. Tervahaudan päällä ja ympäristössä kasvaa varttunutta sekapuustoa.
metsakeskus.1000046761 584 Ahvenlammin Hautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 362192.00000000 7024112.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046761 Matalalla soraharjanteella Ahvenlammen ja Pajuojan välissä, metsätien molemmin puolin on kaksi tervahautaa noin 30 m etäisyydellä toisistaan. Tervahaudan 1 (pääkohde) halkaisija on 17 m, kuopan halkaisija 10 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu etelään, se on sortunut,. Tervahaudan 2 halkaisija on 14 m ja kuopan syvyys 0,9 m, halssi suuntautuu pohjoiseen. Tervahauta 1 on laajan avohakkualueen reunalla.
metsakeskus.1000046762 584 Pirtti-Hautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 363096.00000000 7023065.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046762 Tervahauta sijaitsee Soraharjanteen koillisreunalla. Haudan halkaisija on 27 m, kuopan halkaisija 12 m syvyys on 1,2 m. Halssi suuntautuu itään, se on sortunut. Kohde sijaitsee metsätien ja avohakkuualueen kaakkoispuolella.
metsakeskus.1000046763 205 Eteläjoki 2 10002 12016 13175 11006 27000 500495.00000000 7105421.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046763 Kohde sijaitsee Eteläjoen kaakkoispuolella noin 2 m korkean törmän päällä. Tervahaudan läpimitta on n. 18 m, kuopan läpimitta n. 11 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu länteen, se on sortunut.
metsakeskus.1000046764 584 Isomaankangas etelä 10002 12016 13175 11006 27000 364200.00000000 7023908.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046764 Tervahauta sijaitsee tasanteella Isonmaankankaan eteläpuolella. Haudan halkaisija on 17 m, kuopan halkaisija 9 m ja syvyys on 0,8 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. Ympäristö on kivikkoista, vesakkoa kasvavaa entistä avohakkuualuetta.
metsakeskus.1000046765 205 Eteläjoki 3 10002 12016 13175 11006 27000 500041.00000000 7105061.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046765 Kohde sijaitsee tasaisella kankaalla Eteläjoelta noin 100 m luoteeseen kahden avohakkuualueen välissä. Tervahaudan läpimitta on n. 10 m, kuopan läpimitta n.5 m ja syvyys 0,6 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, se on sortunut.
metsakeskus.1000046767 205 Eteläjoki 4 10002 12016 13175 11006 27000 499396.00000000 7104265.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046767 Kohde sijaitsee tasaisella kankaalla Eteläjoen luoteispuolella törmän yläpuolella. Tervahaudan läpimitta on n. 15 m, kuopan läpimitta n.9 m ja syvyys 0,6 m. Halssi suuntautuu etelään, se on sortunut.
metsakeskus.1000046768 205 Palokangas etelä 10002 12016 13175 11006 27000 502772.00000000 7102112.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046768 Kohde sijaitsee Palokankaan eteläpuolella, pientä puroa kohti viettävällä lounaisrinteellä. Tervahaudan halkaisija on 16 m, kuopan halkaisija 10 m syvyys 0,7 m, halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. Ympäristössä kasvaa varttunutta kuusivaltaista havumetsää, jota oli vastikään harvennettu.
metsakeskus.1000046769 205 Hirvikangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 503962.00000000 7102474.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046769 Kohde sijaitsee Hirvikankaan koillisrinteellä. Haudan halkaisija on 15 m, kuopan halkaisija 7 m syvyys 0,7 m, halssi suuntautuu koilliseen, se on sortunut. Tervahaudasta koilliseen kasvaa varttunutta kuusivaltaista sekametsää, lounaassa taas nuorempaa, mäntyvoittoista kasvatusmetsää.
metsakeskus.1000046770 205 Taronkangas 10002 12016 13175 11006 27000 504499.00000000 7103222.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046770 Kohde sijaitsee kankaan koillisrinteellä. Tervahaudan halkaisija on 15 m, kuopan halkaisija 10 m syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu koilliseen, se on sortunut. Ympäristö on taimikkoa avohakkuiden jäljiltä.
metsakeskus.1000046771 205 Kylmävaara 10002 12016 13175 11006 27000 504933.00000000 7102482.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046771 Kohde sijaitsee Kylmävaaran lounaisrinteellä. Tervahaudan halkaisija on 13 m, kuopan halkaisija 8 m syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu koilliseen, se on sortunut. Ympäristössä kasvaa hiljan harvennettua nuorta mäntymetsää.
metsakeskus.1000046772 423 Ilmarisen kylätontti 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046772 Vanhan Tampereentien eteläpuolella ja Väänteläntien länsipuolella, noin 4,2 km Liedon keskiaikaiselta kirkolta länsilounaaseen. Ilmarinen mainitaan Harviaisten ohella ensimmäisen kerran vuonna 1418 ja vuonna 1540 itsenäisenä verotalona. Talo pysyi pitkään samalla suvulla talonpoikaistalona. Vuonna 1728 Ilmarinen jakautui kahtia, Isotaloon ja Vähätaloon. Isotalo oli perintörustholli ja Vähätalo kruununrustholli. Isotalo ostettiin perintötaloksi vuonna 1760 ja Vähätalo vuonna 1790.45 Niiden tontit sijaitsivat ilmeisesti vierekkäin paikalla, jossa nykyään on Ilmaristen yksinäistalo.
metsakeskus.1000046777 790 Aarikkala 10002 12001 13007 11006 27000 269138.09116643 6799920.05006815 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046777 Pellolta on pintapoiminnassa löydetty hyvin runsaasti historiallisen ajan asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, mm. tiiltä, kuonaa, lasia, punasavi- ym. keramiikkaa, takonauloja ym. rautaesineitä, palanutta ja palamatonta luuta. Lisäksi ennen arkeologista tarkastusta tehdyn metallinetsinnän yhteydessä paikalta on löydetty pronssiesineitä (mm. mahdollisesti keskiaikaisia), runsaasti eri-ikäisiä rahoja, keramiikkaa, tuluspiitä, tiiltä ja lasia. Löytäjän mukaan maaperä löytöpaikalla oli tummaa, ja tämä näkyy myös ilmakuvassa. Löydöt ja tumma maa-alue pellolla kertovat siitä, että Arnikkalan/Aarikkalan kylänpaikka on ollut aikoinaan laajempi kuin vanhoissa kartoissa ja ulottunut nykyiselle pellolle tai siirtynyt sieltä viimeistään 1600-luvun alussa ylemmäs, nykyisen pihapiirin alueelle (ks. kohde Arnikkala).
metsakeskus.1000046778 444 Nummi kylätontti 10001 12001 13007 11006 27000 328564.00000000 6699009.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046778 Nummen kylän viidestä talosta neljä, Seppä (Säppä), Siippo (Sipoi), Kouvo (Kofvo) ja Lukkari sijaitsivat vielä 1770-luvulla vierekkäin Nummen kylän läpi kulkevan Oilaantien itäpuolella, lähellä jokirantaa (1771 kartta KA MHA U B27:11/1-2). Isojaon ja viimeistään vuonna 1908 tehdyn isonjaonjärjestelyn myötä vanhalle tonttimaalle jäivät vain Siippon ja Lukkarin talot. Viides talo, Kyrkjorden, on sijainnut jo 1770-luvulla lähempänä kirkkoa nykyisten Oilaantien ja Ilmoonintien risteyksessä. Kohde on paikannettu historiallisten karttojen perusteella eikä sitä ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046779 444 Nummi Kyrkjorden 10001 12001 13007 11006 27000 328291.00000000 6699306.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046779 Paikalla on sijainnut vielä 1700-luvun lopussa Nummen kylän Kyrkjorden-niminen talo. Kohde on paikannettu historiallisten karttojen perusteella eikä sitä ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046780 444 Nummi mylly N 10001 12016 13180 11006 27000 328717.00000000 6698929.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046780 Paikalle on merkitty vuoden 1771 karttaan (KA MHA U B27:11/1-2) mylly. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046781 444 Nummi mylly S 10001 12016 13180 11006 27000 328803.00000000 6698882.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046781 Paikalle on merkitty vuoden 1771 karttaan (KA MHA U B27:11/1-2) mylly. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046782 171 Juurio 2 10001 12016 13175 11002 27000 554341.00000000 6890305.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046782 Mahdollinen tervahauta noin 20 metriä rannasta kohti länttä. Havaittu vinovalovarjoste- ja lidarkartoilta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046783 581 Tervalampi 10002 12016 13175 11006 27000 285876.49851241 6889397.29250571 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046783 Tervahauta on merkitty maastokarttaan ja erottuu selkeästi myös MML:n korkeusmallissa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046784 261 Pitkäkuusikko 10007 12001 13000 11006 27000 422660.00000000 7532863.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046784 Kohteessa on suorakaiteen muotoinen maavalli, jonka koko on 5,6 x 4,3 metriä. Pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Itänurkassa on 2 x 1 x 0,5 metriä kiviraunio, jossa on suuret palamattomat luonnonkivet. Kehikon sisällä oleva kuoppa on 50 cm syvä. Päällä on puunrankoja ja kuollut koivu. Kohdetta on epäilty vanhaksi kirkonpaikaksi, mutta ilmeisesti kyseessä on pienialaisen kämpän raunio.
metsakeskus.1000046785 710 Ryssbacken 10002 12013 13131 11006 27008 298807.36904066 6654260.03377181 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046785 Nykyisen Raaseporin alueella Leksvallissa käytiin Krimin sodan aikana 20.5.1854 tulitaistelu englantilaisen laivaosaston ja venäläis-suomalaisen puolustusjoukon väillä, ja taistelussa tiettävästi kuolleelle upseerille on pystytetty Trollböleen Rysbackenille muistomerkki. Trollbölentien eteläosan länsipuolella luonnonkiveen kiinnitetyssä rautaristissä lukee venäjäksi: "Alankomaiden prinssi Fredrikin krenatöörirykmentin majuri Dergatšov, kaatunut taistelussa englantilaisia vastaan Vitsandissa toukokuun 8. päivänä 1854." Taustapuolen teksti: "Upseerikunnalta urhoolliselle toverille". Perimätiedon mukaan majuri on myös haudattu paikalle.
metsakeskus.1000046786 171 Hoviniemi 2 10001 12016 13175 11002 27000 550249.00000000 6891812.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046786 Kaksi mahdollista tervahautaa tai hiilimiilua peltotien molemmin puolin. Havaittu vinovalovarjoste- ja lidar-kartoilla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046787 171 Kalmanvuori 2 10001 12016 13175 11002 27000 549911.00000000 6891102.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046787 Mahdollinen tervahauta tai hiilimiilu. Havaittu vinovalovarjoste- ja lidarkartoilla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046788 171 Kalmanvuori 3 10001 12016 13175 11002 27000 549984.00000000 6891162.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046788 Mahdollinen tervahauta tai hiilimiilu. Havaittu vinovalovarjoste- ja lidarkartoilla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046789 171 Kalmanvuori 4 10001 12016 13175 11002 27000 550041.00000000 6891118.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046789 Mahdollinen tervahauta tai hiilimiilu. Havaittu vinovalovarjoste- ja lidarkartoilla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046790 171 Kalmanvuori 5 10001 12016 13175 11002 27000 550174.00000000 6891479.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046790 Mahdollinen tervahauta tai hiilimiilu. Havaittu vinovalovarjoste- ja lidarkartoilla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046791 791 Lehmineva 10002 12016 13175 11006 27000 463743.00000000 7137883.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046791 Tervahauta valleineen on pohja-alaltaan pyöreähkö, pohja laakea, vallit ovat selvät ja noin syvyys 0,5 m korkeat. Tervahaudan pohjalla on neliömäinen, jyrkkäreunainen ja tasapohjainen kuoppa, laajuus 2 x 2 m, syvyys 0,5 m. Kuopan kairanäytteessä oli nokista hiekkaa, vallissa hiiltä. Halssi on suolle lounaaseen. Maasto on mäntykangasta.
metsakeskus.1000046792 710 Flemingin kivi 10002 12006 13084 11006 27000 306073.00000000 6666753.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046792 Vanhan Turuntien varrella noin kilometrin Pohjan kirkosta Perniöön päin tien pohjoislaidalla sijaitsee siirtolohkare, jonka kohdalla Viipurista Turkuun matkalla olleen Suomen käskynhaltijan Klaus Flemingin kerrotaan saaneen sairauskohtauksen. Fleming menehtyi kohtaukseen yöllä 12.-13. huhtikuuta 1597 Pohjan Hindrabölessä. Tarkastuksessa 2024 havaittiin, että siirtolohkare työntyy osittain nykyiselle tielinjalle.
metsakeskus.1000046793 791 Jyljänkangas 10002 12001 13000 11019 27000 462845.00000000 7136643.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046793 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Jyljänkankaan koillisosassa hiekkakuoppa-alueen ja sen poikki menevän metsäautotien kahden puolen. Paikalla on kaksi koilliseen ja itään aukeavaa hiekkaista tasannetta noin 102,5 ja 105 m mpy korkeustasolla. Yläpuoliset tasot ovat pääasiassa kivikkoisia ja / tai karkeaa soraa. Kvartseja löytyi useasta kohdasta molemmilta tasanteilta, hiekka-kuoppien leikkauksista ja teiden pinnoilta. Alueelle kaivettiin muutamia koekuoppia, mutta niistä ei löytöjä tullut. Maaperä on hiekkaa. Soranotto on rikkonut asuinpaikka-aluetta pahoin. Molemmilla tasanteilla on kuitenkin jäljellä myös ehjää maaperää, minkä perusteella osa asuinpaikasta lienee säilynyt.
metsakeskus.1000046794 791 Kejolankangas 10002 12016 13175 11006 27000 457275.00000000 7131039.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046794 Kaksi tervahautaa noin 60 m etäisyydellä toisistaan, puro välissä. Tervahauta 1 sijaitsee purouoman törmän päällä. Valleineen noin 14 m, halssi itään. Pusikkoista hiekkapohjaista maata. Tervahauta 2 sijaitsee noin 60 metriä ensimmäisestä tervahaudasta etelään. Tervahaudan pohja on pyöreähkö ja keskelle loivasti syvenevä, laakea, syvyys n. 1 m, halkaisija valleineen 10 m. Vallin korkeus puolisen metriä. Kairanäytteessä oli hiiltä. Halssi on puron puolella eli lännen suunnalla. Maasto on sekametsää, maaperä moreenia.
metsakeskus.1000046795 317 Rimpineva 10002 12016 13175 11006 27000 437372.00000000 7106628.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046795 Tervahaudan pohja on pyöreähkö ja keskelle loivasti syvenevä, laakea, syvyys vajaan metrin, halkaisija valleineen 14 m. Vallin korkeus puolisen metriä. Kairanäytteessä oli hiiltä. Tervahaudan valli on rikkoontunut metsänhakkuiden yhteydessä ja se on vesaikon peitossa. Maasto on sekametsää, maaperä moreenia.
metsakeskus.1000046796 317 Mäenpää 10002 12016 13175 11006 27000 436173.00000000 7104612.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046796 Tervahauta. Alkuperäinen pohjanmuoto on pyöreähkö, halkaisija noin 18 m. Keskusta on laakea ja matala. Vallin korkeus on alarinteessä 1,5 m, ylärinteessä puolisen metriä. Runsaasti hiiltä. Tervahaudan päälle on pystytetty vaja tai kevyt karjasuoja. Maasto on sekametsää, maaperä moreenia. Tervahauta sijaitsee Mäenpään tilan länsipuolella, noin 160 m Pyrrönperäntiestä länteen. Tervahaudasta noin 50 metriä luoteeseen on kellarinjäännös.
metsakeskus.1000046796 317 Mäenpää 10002 12004 13043 11006 27000 436173.00000000 7104612.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046796 Tervahauta. Alkuperäinen pohjanmuoto on pyöreähkö, halkaisija noin 18 m. Keskusta on laakea ja matala. Vallin korkeus on alarinteessä 1,5 m, ylärinteessä puolisen metriä. Runsaasti hiiltä. Tervahaudan päälle on pystytetty vaja tai kevyt karjasuoja. Maasto on sekametsää, maaperä moreenia. Tervahauta sijaitsee Mäenpään tilan länsipuolella, noin 160 m Pyrrönperäntiestä länteen. Tervahaudasta noin 50 metriä luoteeseen on kellarinjäännös.
metsakeskus.1000046798 69 Kontiomäenrämeet 10002 12016 13175 11006 27000 424438.00000000 7085312.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046798 Viistovalomallinnoksen mukaan vaikuttaa, että paikalla on selvä tervahauta. Maastotarkastuksessa ilmeni, että tiheässä nuoressa kuusikossa on metsäaurauksen tuhoaman tervahaudan jäänteitä. Paikan päällä tervahaudan rakennetta ja kokoa ei pysty hahmottamaan, mutta viistovalomallinnoksen perusteella se on ollut läpimitaltaan ilmeisesti noin 10 m. Tervahauta on lähes täysin tuhoutunut.
metsakeskus.1000046799 69 Isoaho 10002 12016 13175 11006 27000 423553.00000000 7083836.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046799 Tervahaudan pohja on pyöreähkö, loivasti keskustaan viettävä syvyys n. 1 m, halkaisija valleineen 12 m. Epäselvät, matalat vallit. Kairanäytteessä oli runsaasti hiiltä. Halssi on lounaaseen. Maasto on nuorta mäntyä ja koivua kasvavaa hiekkakangasta.
metsakeskus.1000046800 791 Karkulehto 10002 12016 13175 11006 27000 443049.00000000 7115635.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046800 Kohde on keskikokoinen tervahauta laskukuoppineen. Haudan reunat ovat haudan pohjalta noin 1,5 metrin korkeudessa ja reunat noin puolen metrin paksuiset. Tervahauta on halkaisijaltaan ulkoreunoista noin 7 metriä. Kohde sijaitsee läheiseltä metsätieltä noin 100 metriä itään, suolta nousevalla tiheäkasvuisella kankaalla.
metsakeskus.1000046801 791 Keippelö 10002 12016 13175 11006 27000 443790.00000000 7116717.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046801 Kohde sijaitsee hiekkamoreenikankaalla metsämaastossa. Maasto lähialueella on yleensä lähes tasaista, mutta tervahauta on noin 20 m läpimittaisen ja noin metrin ympäristöstään kohoavan kumpareen itäosassa. Runsaan kymmenen metrin päässä pohjoisessa on pellon reuna, jossa kulkee tilustie. Noin 80 m päässä länsiluoteessa on voimajohtolinja. Keippelön talo, josta tilustie tulee, on noin 600 m päässä samassa suunnassa. Tervahauta on pieni, kuopan läpimitta vallin harjalta toiselle on vain noin 5 m. Kuoppa on muodoltaan laakea, syvyys enimmillään noin 70 cm. Valli on matala, korkeimmillaan noin 50 cm kaakossa, missä maan pinta laskee nopeammin kuin pohjoisessa ja lännessä. Halssi suuntautuu itään. Laskukuopan pituus on noin 4 m, suurin leveys 1,5 m ja syvyys 1 m. Laskukuoppa avautuu kumpareen rinteeseen.
metsakeskus.1000046802 791 Paskokangas 3 10002 12016 13151 11006 27000 446893.00000000 7120688.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046802 Kohde on noin 8 x 5 metriä ja ympäröivästä kaivannosta noin 1,5 metriä korkea hiilimiilu. Kohteen ympärillä on kaivanto, josta miiluun on ilmeisesti otettu täyttömaa. Kohteen päällä tehdyissä kairauksissa havaittiin tasainen ja hyvin tiivis hiilikerros. Hiilimiilu on ilmeisesti jätetty tyhjentämättä ja on säilynyt täytenä. Kohteen päällä on pyöreä kaivanto. Kohde sijaitsee kuivalla hiekkakankaalla läheisestä metsäautotiestä noin 70 metriä kaakkoon.
metsakeskus.1000046803 791 Otanaho 10002 12016 13175 11006 27000 448125.00000000 7122661.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046803 Kohde on tyypillinen suhteellisen suuri tervahauta laskukuoppineen. Haudan reunat ovat pohjalta noin kolmen metrin korkeudessa ja yli metrin paksuiset. Tervahauta on halkaisijaltaan ulkoreunoista noin 14 metriä. Tervahaudan ympäristössä on useita muita kaivantoja ja kumpuja todennäköisesti kohteeseen liittyen. Kohde sijaitsee luonnonsuojelualueella tiheässä metsikössä alueella kulkevan polun varrella.
metsakeskus.1000046804 139 Lohisuvanto 10002 12001 13001 11019 27012 426261.00000000 7279133.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046804 Iin Kuivaniemen Lohisuvannon eteläpuolella loivasti Kuivajokeen viettävässä kangasrinteessä Kuivajoentein ja Kuivajoen välissä. Kohteessa on yksi talokuoppa (asuinpainanne) ja yksi asuinpaikkapinta. Lisäksi kohteessa on tervahauta, joka on tehty asuinpaikkapinnan alueelle kohteen lounaisosaan. Keväällä 2012 metsäkone oli ajanut kohteessa ja rikkonut maanpintaa. Asuinpaikkapintaa osoittavat kolme koneenjäljestä tuolloin huomattua kvartsi-iskosten löytöryvästä.
metsakeskus.1000046805 791 Heteneva 10002 12016 13175 11006 27000 450173.00000000 7124988.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046805 Kohde on tyypillinen keskikokoinen tervahauta laskukuoppineen. Haudan reunat ovat haudan pohjalta noin kahden metrin korkeudessa ja reunat ovat yli metrin paksuiset. Tervahauta on halkaisijaltaan ulkoreunoista noin 9 metriä. Kohde sijaitsee luonnonsuojelualueella hyvin tiheässä metsässä läheiseltä soiselta sähkölinjalta nousevalla kankaalla. Tervahauta on noin 80 metriä toisesta alueen tervahaudasta pohjoiseen (alakohde tervahauta 2).
metsakeskus.1000046806 78 Kadermo 10001 12004 13054 11006 27000 279880.00000000 6646967.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046806 I den nordliga-nordvästliga delen av Kadermo är ett avsmalnande, låglänt parti som i syd gränsar till ett litet bergsområde. På detta bergområdes nordliga del finns två låga stenkonstruktioner ca 20 meter från varandra. 1. Den västliga av dessa är en låg stensättning/konstruktion. Till formen är den närmast rund. Den är anlagd direkt på berggrund. Huvudsakligen finns endast ett lager sten. Stenarna är mest kantiga, från små med en diam. om ca 20 cm till enstaka större med en diam. om 50-60 cm. Hela stensättningen är övervuxen av gräs. I kanterna syns stenarna Stensättningens diameter: 4,10 cm x 4,10 cm 2. Den ostligare konstruktionen. En bergsskreva som vetter mot nord-nordväst är fylld med flera lager av stora, oftast kantiga stenar (diam ca 50-60 cm). Konstruktionen fortsätter som låga armar ”bakåt” dvs mot syd, vilket ger konstruktionen ett halvcirkelformat intryck. Mellan armarna är några lösa stenar. Konstruktionen är övervuxen av gräs och har en diam om 10 m. Vuoden 1872 Senaatin kartaston kartoissa (IV 20 [Bromarv] (--) ja III 20 [Hanko]) Kadermolla näkyy 3 torppaa, joista kaksi on saaren pohjoisosassa ja niistä toinen röykkiöiden lounais- ja toinen pohjoispuolella alavilla alueilla, joten röykkiöt saattavat liittyä niihin. Toisaalta seudulla on ollut myös sotilaallista toimintaa 1700-luvulta toiseen maailmansotaan asti, joten röykkiöiden ajoituksen ja tarkoituksen selvittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000046807 139 Lohisuvanto 2 10002 12016 13175 11006 27000 426153.00000000 7279059.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046807 Lohisuvannon kivikautisen asuinpaikan lounaispäässä on tervahauta, jonka halkaisja on noin 13 x 20 metriä. haudan keskuskuoppa on syvä ja haudassa on halssi kohti jokea.
metsakeskus.1000046808 297 Vaarunlahti 2 10002 12016 13151 11002 27000 556742.00000000 6976789.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046808 Vaarunlahden länsirannalta n. 75 m länteen olevalla mäntykankaalla sijaitsee hiilihauta. Rakenteen läpimitta on noin 1.5 metriä ja vallien korkeus noin 0.4 metriä, keskellä on kuopanne. Hiilihaudan keskelle ja valliin tehdyistä koekuopista havaittiin hiiliä.
metsakeskus.1000046809 297 Hätilä 3 10002 12016 13166 11006 27000 557781.00000000 6976041.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046809 Neljä kuopannetta matalilla reunavalleilla sijaitsee Kipinsalmentien länsipuolella olevassa män-tymetsässä. Kuopat ovat pituudeltaan 4–1 metriä, leveydeltään 2–1,5 metriä ja syvyydeltään 0.4–0.9 metriä sekä sijoittuvat lounais-koillis suuntaisesti. Rakenteiden perusteella kyseessä ovat nauriskuopat.
metsakeskus.1000046811 297 Laatanlampi 2 10007 12016 13151 11006 27000 558869.00000000 6976215.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046811 Joensuuntiestä noin 50 metriä pohjoiseen metsäpolun varrella on hiilihauta ja multapenkillisen rakennuksen perustukset, jossa uuninpohja. Hiilihauta on noin 3 metriä halkaisijaltaan valleineen ja 0.5 metriä syvä. Hiilihaudasta noin 5–10 metriä itään on multapenkillisen rakennuksen perustus, läpimitaltaan noin 5–6 metriä. Rakennuksen yhdellä nurkalla on halkaisijaltaan noin 2,5 metriä uunin jäännös, jonka viereen tehdystä koekuopasta löytyi tiilensiruja. Vuoden 1777 isojakokartalla kohdalla ei ole merkintää.
metsakeskus.1000046812 785 Heinioja 10002 12016 13175 11006 27000 482877.00000000 7159863.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046812 Paikalla on kaksi tervahautaa, keskikohdat noin 30 m toisistaan. Kaakkoisempi tervahauta on halkaisijaltaan noin 15 m ja siinä on selvä kaksoisvalli. Halssi osoittaa lounaaseen. Luoteisempi tervahauta (N 7159886 E 482869) on halkaisijaltaan noin 12 m ja sen halssi osoittaa länteen. Molemmat sijaitsevat jyrkkärinteisen puronuoman laella, hyvin tiheässä sekametsässä. Heti niiden itäpuolelle on hiljattain (ilmeisesti noin vuoden sisällä) raivattu uudispelto (peltoa ei näy vielä joulukuun 2022 Maanmittauslaitoksen karttapohjilla). Pellon reuna rajoittuu aivan tervahautojen itälaidalle, raivaus ei vaikuta juurikaan tuhonneen rakenteita.
metsakeskus.1000046813 609 Mäntykallon puolustusvarustus 10002 12011 13114 11006 27026 206354.00000000 6841065.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046813 Mäntykallon saari on melko kivinen. Saaren länsiosassa on osittain kallioon louhittuja ja/tai louhituista irtokivistä kasatuista valleista koostettuja pesäkkeitä ja juoksuhautaa. Todennäköisesti osa rakenteista on tuhoutunut saaren keskiosissa sijainneen kivilouhoksen toiminnan tuloksena. Nykyisin rakenteita peittää sammalet ja muut kasvit. Kohde sijaitsee sekametsässä sekä osin avokalliolla. Selkeimmät rakenteet ovat eteläosassa, pohjoisemmat rakenteet ovat osin kivenlouhinnan vaurioittamia. Selkein jäännös on kohteen eteläosassa sijaitseva osuus, jossa on kaksi suojahuoneen jäännöstä (alakohteet 3 ja 4) ja niitä yhdistävä juoksuhauta. Pohjoisosa jäännöksestä (alakohteet 1 & 2) on osin louhoksen vaurioittama, mutta siihen kuuluu kallioon louhittua juoksuhautaa ja ladottua kivivallia.
metsakeskus.1000046817 791 Rahka-ahonkangas 10002 12016 13175 11006 27000 449336.00000000 7122982.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046817 Tervahauta sijaitsee Rahka-ahonkankaan itäosassa, kaakkoon suuntautuvan harjanteen lounaisrinteellä. Paikalla on pari metriä korkea törmämäinen rinne, jonka alla maasto laskee loivasti lounaassa olevan Rahkanevan reunaan. Törmän päällä harjanteella on loivasti kaakkoon laskevaa kangasta. Alue on metsämaastoa. Rahka-ahontie on noin 200 m päässä pohjoisessa. Siltä eroaa etelään metsäautotie, joka tulee pohjoisesta noin sadan metrin päähän kohteen itäpuolelle. Tervahaudan kuopan halkaisija on 8 m. Se on reunoilta loiva, mutta keskellä on jyrkempireunainen suppilomainen osa, halkaisijaltaan noin 4 m. Valli on matala, ulkopuolelta enimmillään puolen metrin korkuinen, sillä kuoppa on kaivettu törmän päälle tasaiselle maalle. Halssi on lounaassa suon puolella ja sen edustalla oleva törmässä oleva tervanlaskukuoppa kooltaan pieni. Kuoppa on myös osittain täyttynyt maalla, jonka eläimet ovat kaivaneet sen reunoille tervahaudan valliin tekemistään koloista.
metsakeskus.1000046818 791 Rahka-ahontien 10002 12016 13175 11006 27000 449012.00000000 7122060.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046818 Kohde on hyvin pieni tervahauta laskukuoppineen. Haudan reunat ovat pohjalta noin metrin korkeudessa ja paksuimmillaan puoli metriä. Hauta on halkaisijaltaan ulkoreunoista noin 11 metriä ja kuopan halkaisija on 5 metriä. Sen halssi suuntaa kaakkoon. Kohde sijaitsee maastokarttaan merkityssä paikassa maastossa olevan pienen kukkulan kupeessa noin 135 metriä tiestä länteen. 2022-2023: Maastokartalle merkityn tervahaudan kohdalla havaittiin n. 12 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi on kaivettu etelään. Siitä noin 15 lounaaseen on toinen, n. 7 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi lounaaseen. Molempien hautojen päällä tai reunoilla kasvaa mäntyjä. Noin 15 m isommasta tervahaudasta etelään alempana rinteessä on n. 15 x 8 metrin kokoinen tervavaraston jäännös, jonka reunoilla erottuu n. 50 cm korkea ja n. 0,5-1 m leveä seinävalli. Noin 15 isommasta tervahaudasta luoteeseen n. 2,5 m halkaisijaltaan olevan laakean kuopan reunalla sijaitsee hieman yli 1 m halkaisijaltaan oleva ja n. 30 cm korkea turpeen ja varpujen peittämä epämääräinen kivikasa, josta tuli kairatessa hiiltä. Kyseessä on mahdollinen tervapirtin kiuas, mutta se voi olla muukin tervan valmistukseen liittyvä jäännös; erinäiset kuopat ja kivikasat ovat tavallisia tervahautojen ympärillä.
metsakeskus.1000046819 791 Pajumäki 2 10002 12016 13175 11006 27000 450073.00000000 7122853.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046819 Kohde on tyypillinen suhteellisen suuri tervahauta laskukuoppineen. Haudan reunat ovat pohjalta noin kolmen metrin korkeudessa ja yli metrin paksuiset. Tervahauta on halkaisijaltaan ulkoreunoista noin 16 metriä. Kohde sijaitsee ojitetun suon reunasta nousevalla kankaalla. Kohteelle johtaa metsäautotie, jota on lähiaikoina (tarkastettu 2022) käytetty metsän hakkuun yhteydessä.
metsakeskus.1000046820 791 Pajumäki 3 10002 12016 13175 11006 27000 450418.00000000 7122713.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046820 Kohde sijaitsee Pajumäen pohjoisosassa, loivasti itäkoilliseen laskevalla rinteellä. Rinteelle on peruskarttaan merkitty tervahauta, mutta sen kohdalla rinnevarjosteessa ei näy mitään tervahautaan viittaavaa, eikä tervahautaa löytynyt paikalta maastoa tarkastettaessa. Rinnevarjosteessa näkyy kuitenkin ilmeinen tervahauta karttamerkistä noin 50 m eteläkaakkoon. Tässä kuvattu tervahauta löytyi maastosta kyseiseltä kohdalta. Tervahauta on rinteessä olevan jyrkemmän kohdan päällä. Maaperä on vähäkivistä hiekkamoreenia. Rinne tervahaudan ympäristössä oli inventoinnin aikaan äestettynä hakkuuaukeana. Tervahaudan alue oli jätetty äestämättä ja se erottui pensaikon peittämänä kohtana, jossa oli myös muutamia pieniä puita. Tervahaudan kuopan halkaisija on noin 8 m, ja syvyys 150–170 cm. Kuoppa on suppilomainen. Valli on melko leveä ja sen korkeus ulkopuolelta on noin metri. Haudan kokonaisläpimitta on 14–15 m. Halssin kohdalla vallissa on matala painuma. Halssi on koillisessa alarinteen puolella. Tervanlaskukuoppa sen alla rinteessä on 4 m pitkä ja enimmillään 2 m leveä. Syvyys on enimmillään 1,5 halssin puoleisessa päässä.
metsakeskus.1000046821 791 Pajumäki 4 10002 12016 13175 11006 27000 450238.00000000 7122334.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046821 Tervahauta sijaitsee Pajumäen länsirinteen alaosassa. Rinteellä kasvaa mäntyvaltaista metsää. Maaperä on hiekkamoreenia. Etelästä tuleva metsäautotie kulkee aivan tervahaudan vierestä länsilounaassa ja edelleen rinteen juurella pohjoiseen. Tervahaudan kuopan halkaisija on 11 m ja syvyys 150–180 cm. Kuoppa on profiililtaan suppilomainen. Vallin korkeus ulkopuolelta on enimmillään alarinteen puolella lännessä noin 150 cm ja vähimmillään ylärinteen puolella idässä puoli metriä. Ylärinteen puolella vallin harja on oikeastaan maanpinnan tasossa, sillä vallin ulkopuolella on haudan tässä puoliskossa matala kehäkaivanto, josta on otettu maata valliin. Rakenteen kokonaisläpimitta on siten noin 20 m. Halssi on lännessä. Sen kohdalla vallissa on lovi, joka ulottuu selvästi vallin harjan sisäpuolelle, noin 4 m päähän haudan keskipisteestä. Tervanlaskukuoppa on rinteessä halssin edustalla (pituus 5 m, leveys 2 m, syvyys 1 m).
metsakeskus.1000046822 785 Kääriänoja 3 10002 12001 13000 11006 27000 485396.00000000 7159653.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046822 Kohde löytyi Kääriänoja 1:n ja Kääriänoja 2:n kaivaustutkimusten yhteydessä ja vietiin muinaisjäännösrekisteriin erillisenä uutena kohteena. (Kääriänoja 1 ja 2 tutkittiin kokonaisuudessaan pois kaivausten yhteydessä). Kohde sijaitsee noin 40 metriä pois tutkitun Kääriänoja 1:n reunalta kaakkoon. Kyseessä on halkaisijaltaan noin kaksi metrinen kasa samaa kuonaa, jota havaittiin tervahaudan Kääriänoja 1 ympäristöstä. Kuonan seasta havaittiin myös pieni kivi. Kuonakasan luoteis- ja kaakkoispuolelta havaittiin lisäksi matalat pitkänomaiset painanteet. Kasan pinta otettiin suurelta osin esiin ja ympäristö haravoitiin metallinpaljastimella. Löytöjä ei kuitenkaan tehty. Kasan käyttötarkoitus jäi epäselväksi. Yksi mahdollisuus olisi, että vähäkivisellä alueella kuonaa olisi käytetty tulisijan rakentamiseen. Tällöin paikalla voisi sijaita tervanpolttajien asumus.
metsakeskus.1000046826 69 Mustikkaperä 10002 12016 13175 11006 27000 419585.00000000 7078087.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046826 Mustikankallion pohjoisella alarinteellä ja Makkararämeen eteläpuolella on tervahauta. Haudan halkaisija on 18 m, kuopan syvyys 0,8 m; halssi suuntautuu pohjoiseen, se on sortunut. Ympäristössä on eri-ikäistä kasvatusmetsää.
metsakeskus.1000046827 69 Hallaräme 10002 12016 13175 11006 27000 431743.00000000 7076591.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046827 Tervahauta sijaitseen Hallarämettä halkaisevalla kapealla hiekkaharjanteella aivan metsätien pohjoispuolella. Haudan halkaisija on 19 m, kuopan syvyys 0,7 m; halssi suuntautuu etelään, se on sortunut. Ympäristössä kasvaa nuorta havumetsää.
metsakeskus.1000046828 626 Jylhänräme 10002 12016 13175 11006 27000 444066.00000000 7075104.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046828 Jylhänrämeen luoteispuolella pienellä niemekkeellä on tervahauta. Haudan halkaisija on 10 m, kuopan syvyys 0,5 m; halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. Ympäristössä kasvaa eri-ikäistä erirakenteista metsää.
metsakeskus.1000046829 740 Piilomäki 10007 12011 13114 11042 27028 625342.00000000 6880243.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046829 Kaivettua taisteluhautaa Vasamalahdentien ja Uunrauniontien risteyksestä etelään Vasamalahdentien länsipuolella tien suuntaisesti, torjuntasuunta itään.
metsakeskus.1000046830 626 Pihlaja-aho 10007 12001 13000 11042 27000 444131.00000000 7071196.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046830 Paikassa nimeltä Pihlaja-aho, hieman yhä peruskarttaan merkityn mutta jo hylätyn ja osin sortuneen puurakennuksen pohjois- ja itäpuolella sijaitsee useita aiemmasta asutus- ja viljelytoiminnasta jääneitä kivirakenteita. Useimmat näistä ovat vaihtelevan kokoisia viljelyröykkiöitä. Näiden lisäksi tavattiin osa yhden rakennuksen kiviperustuksista. Suurin osa alueesta oli inventoinnin aikaan runsaan aluskasvillisuuden ja pensaikon peitossa, ja on mahdollista, että rakenteita on voinut säilyä lisääkin paikoissa, joita ei inventointihetkellä pystytty kasvillisuudesta johtuen tarkistamaan tarkemmin. Lisäksi alueella on myöhäisempiä ihmistoiminnan jäänteitä, ml. useita resenttejä koneelliseen maanviljelyyn tai maanmuokkaukseen liittyviä kivikasoja. Osa paikan vanhemmista rakenteista vaikuttaa todennäköisesti tuhoutuneen myöhemmän toiminnan seurauksena – jotkut koneellisesti raivatuista kivikasoista esimerkiksi vaikuttivat siltä, että ne saattaisivat olla paikoiltaan siirrettyjen vanhempien viljelyröykkiöiden jäänteitä. Heti kohteen itä- ja koillispuolella on yhä käytössä olevaa peltoa, ja osa myöhemmästä toiminnasta liittynee tähän. Muuten aluetta ympäröi iältään ja koostumukseltaan vaihteleva metsä, ja osa viljelyraunioista sijaitseekin metsän puolella. Pitäjänkarttaan paikalle on merkitty nimetön asuinrakennus, jota ympäröivät kapeat niityt tai hylätyt pellot. Vuoden 1963 peruskarttaan paikkaan on merkitty peltojen ympäröimä pihapiiri, jossa on vain asumattomia rakennuksia, sekä siitä n. 100 m luoteeseen, yhä puoliksi säilyneen puurakennuksen kohdalle asuinrakennus nimellä Pihlaja-aho.
metsakeskus.1000046832 595 Jokiniemi 10001 12016 13175 11002 27000 471163.00000000 7027202.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046832 Mahdollinen tervahauta tai hiilimiilu, havaittu lidar- ja vinovalovarjostekartoilta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046833 595 Koivujoki 10002 12005 13070 11006 27000 471167.00000000 7027300.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046833 Koivujokeen on 1850- luvun lääninkarttaan merkitty myllynpaikka. Joen yli on kahden talon pihapiirin välillä kulkenut silta. Silta ei ole enää käytössä ja sen kansirakenteet ovat hajonneet. Sillan kivinen perustus vaikuttaa rakennetun vanhojen rakenteiden, mahdollisesti vanhan myllypadon päälle.
metsakeskus.1000046833 595 Koivujoki 10002 12016 13180 11006 27000 471167.00000000 7027300.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046833 Koivujokeen on 1850- luvun lääninkarttaan merkitty myllynpaikka. Joen yli on kahden talon pihapiirin välillä kulkenut silta. Silta ei ole enää käytössä ja sen kansirakenteet ovat hajonneet. Sillan kivinen perustus vaikuttaa rakennetun vanhojen rakenteiden, mahdollisesti vanhan myllypadon päälle.
metsakeskus.1000046834 732 Kelkkakankaanlampi 1 10007 12009 13092 11006 27009 555470.00000000 7386162.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046834 Kapeahkon moreeniharjun poikki on kaivettu koillinen-lounaissuuntainen kanava. Sen leveys on 1-1,5 m ja syvyys noin 1,3 m. Pituus on n. 11 m. Tavoitteena on todennäköisesti ollut lammen veden pinnan laskeminen tai kuivattaminen.
metsakeskus.1000046835 732 Kelkkakankaanlampi 2 10007 12001 13000 11006 27009 555589.00000000 7385769.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046835 Kämpän jäännös. Kohteeseen kuuluu kaksi rakennusjäännöstä ja kuusi kuoppajäännöstä. Rakennusjäännös 1 7x9 m. Rakennus todennäköisesti palanut. Uunin paikkaa ei varmuudella havaittu. Rakennusjäännös 2 9x6 m. Kattorakenteet romahtaneet.
metsakeskus.1000046836 732 Portinjoki 1 10007 12001 13000 11006 27000 554775.00000000 7387310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046836 Kaksi rakennusjäännöstä. Rakennusjäännös 1 7x8 m. Rakennusjäännös 2 noin 7m 1:stä länsilounaaseen. Se 2,8x3 m ja 0,45 m syvä.
metsakeskus.1000046837 732 Portinjoki 2 10007 12001 13000 11006 27000 554987.00000000 7387312.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046837 Neljä rakennusjäännöstä. Rakennusjäännös 1 15x7,5 m. Kamiina. 23 m luoteeseen jäännöksestä on kellarinjäännös. Rakennusjäännös 2 11x6 m. Rakennusjäännös 3 2x4 m, syvyys 0,7 m. Säilyketölkkejä.
metsakeskus.1000046838 831 Hirvilahdentie 10002 12016 13154 11006 27000 556006.00000000 6783329.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046838 Hirvilahdentien koillispuolella, koilliseen viettävässä kivikkoisessa rinteessä todettiin 11 kpl kivikasoja, halkaisijaltaan 2-3,5 m, korkeudeltaan alle metrin. Muutama näistä oli tehty suuren kiven päälle. Todettu röykkiöalue on noin 120 x 25 m laajuinen. Maaperän ja maaston perusteella kysymyksessä ovat kaskiröykkiöt. Vanhoista kartoista, 1800-1900 luvuilta, ei löydy vihjettä röykkiöiden ajoitukseen.
metsakeskus.1000046839 831 Lapinsaari 10002 12002 13027 11040 27000 556356.00000000 6779536.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046839 Lapinraunio sijaitsee Lapinsaaren lounaisrannalla, kallion päällä noin 25 metriä rantaviivasta. Kohde on merkitty maastokartalle. Kyseessä on suuri ja muodoltaan pyöreä lapinraunio, jonka läpimitta on noin 11 m ja korkeus 0,6 m. Hautaröykkiö on rakennettu suurimmaksi osin halkaisijaltaan noin 30 x 30 cm kivistä. Röykkiön keskellä erottuu kuoppia, joissa on näkyvissä rakenteita ja yksi laakakivi. Lapinraunio näkyy järveltä ja siltä on avoin näkymä etelälounaaseen. Vuoden 2021 inventoinnissa lapinraunio todettiin hyvin säilyneeksi.
metsakeskus.1000046840 831 Suuri Turasalo Riitolahti 10002 12001 13000 11019 27000 556689.00000000 6777653.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046840 Paikka sijaitsee Taipalsaaren kirkosta 3,5 km etelään, Suuren Turasalon eteläosassa, Riitolahden kaakkoispuolella. Paikalla on kallioisella ja kivikkoisella alueella muutaman aarin hiekkapohjainen tasanne. Vuoden 2021 inventoinnissa alueelle tehtiin 10 koekuoppaa – kolmesta löytyi kvartsi-iskoksia. Selvää kulttuurikerrosta ei havaittu. Havaintojen perusteella paikalla on pienialainen ja luultavasti vähälöytöinen kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000046841 831 Suuri Turasalo Pötsiniemi 10002 12016 13154 11006 27000 556262.00000000 6778671.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046841 Paikka Suuren Turasalon luoteisosan pohjoisrannalla. Alue on koilliseen viettävää melko kivikkoista moreenimaata. Vuoden 2021 inventoinnissa todettiin noin 80 x 50 m alueella 11 kpl halkaisijaltaan 1,5 – 3 m kivikasoja, korkeudeltaan 25 – 60 cm. Maaston ja maaperän perusteella kyseessä ovat kaskiröykkiöt. Vanhoilla kartoilla ei ole viljelyyn viittavia merkintöjä näillä kohdin.
metsakeskus.1000046842 831 Heikkola 10002 12001 13007 11006 27007 554761.00000000 6782015.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046842 Kyseessä on autioitunut talotontti. Tonttimaa on kuvattu vuoden 1843 pitäjänkartalla ja 1837 isojakokartalla. Tällöin kohdalle on kohdalle on merkitty tonttimaa, mahdollisesti idempänä sijaitsevan Heikkolan talon torppa. Myös vuoden 1771 melko suuripiirteisellä pitäjänkartalle näille kohdille on merkitty talo (Kurki). 1900-luvun alun senaatinkartalla paikka vaikuttaisi olevan autioitunut. Samoin vuoden 1953 ilmakuvassa ja 1973 peruskartassa alue on peltona. Vuoden 2021 inventoinnin aikaan paikalla sijaitsevat pellot olivat maastokäynnin aikana sängellä ja havainnointiolosuhteet siten kelvolliset. Vanhan kylätontin paikka erottuu muuta peltoa selvästi tummemmaksi värjäytyneenä alueena. Sitä tutkittiin metallinilmaisimella ja koekuopin, joissa erottui noin 30 cm paksu tumma kyntökerros. Metallinilmaisimella löydettiin paikalta yksi kappale sulanutta pronssia ja tunnistamattomaksi korrodoitunut kupariraha. Tummemman maan alueella saatiin metallinilmaisimella myös runsaasti signaaleja maassa olevasta raudasta. Etäämpänä pellolla näitä signaaleja saatiin huomattavasti vähemmän. Paikalla ei näkynyt maanpinnan yläpuolisia kylätonttiin liittyviä rakenteita.
metsakeskus.1000046842 831 Heikkola 10002 12001 13007 11006 27008 554761.00000000 6782015.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046842 Kyseessä on autioitunut talotontti. Tonttimaa on kuvattu vuoden 1843 pitäjänkartalla ja 1837 isojakokartalla. Tällöin kohdalle on kohdalle on merkitty tonttimaa, mahdollisesti idempänä sijaitsevan Heikkolan talon torppa. Myös vuoden 1771 melko suuripiirteisellä pitäjänkartalle näille kohdille on merkitty talo (Kurki). 1900-luvun alun senaatinkartalla paikka vaikuttaisi olevan autioitunut. Samoin vuoden 1953 ilmakuvassa ja 1973 peruskartassa alue on peltona. Vuoden 2021 inventoinnin aikaan paikalla sijaitsevat pellot olivat maastokäynnin aikana sängellä ja havainnointiolosuhteet siten kelvolliset. Vanhan kylätontin paikka erottuu muuta peltoa selvästi tummemmaksi värjäytyneenä alueena. Sitä tutkittiin metallinilmaisimella ja koekuopin, joissa erottui noin 30 cm paksu tumma kyntökerros. Metallinilmaisimella löydettiin paikalta yksi kappale sulanutta pronssia ja tunnistamattomaksi korrodoitunut kupariraha. Tummemman maan alueella saatiin metallinilmaisimella myös runsaasti signaaleja maassa olevasta raudasta. Etäämpänä pellolla näitä signaaleja saatiin huomattavasti vähemmän. Paikalla ei näkynyt maanpinnan yläpuolisia kylätonttiin liittyviä rakenteita.
metsakeskus.1000046843 831 Turasalo Niittulahti 10007 12004 13049 11006 27000 556832.00000000 6777528.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046843 Suuren Turasalon eteläisimmässä kärjen tuntumassa, sen ja Ruusin Turasalon välisen salmen suulla, rantakallion korkeimmalla kohdalla on luonnonkivistä kalliopohjalle ladottu kivirakenne. Kyseessä voi olla kummeli. Muodoltaan rakenne on pyöreä. Kivet ovat kooltaan noin 40 x 40 cm. Pohjakerroksen halkaisija on 1.2 metriä ja kokonaiskorkeus 70 cm. Latomuksen keskellä on kuoppa ja ylimmät osat on purettu tai sortuneet. Kohteen ajoituksesta ei ole tietoa.
metsakeskus.1000046844 831 Suuri Turasalo Bengtila 10007 12004 13045 11006 27000 556362.00000000 6778278.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046844 Pitkät kiviaidat reunustavat vanhoja peltoja Suuren Turasalon keskiosissa. Nykyisin vanhat viljelysalueet kasvavat talousmetsää. Kiviaitojen lisäksi, alueen kaakkoisosassa, pienen puronotkelman luoteispuolella on noin 10 x 12:m laajuinen, ilmeisesti konevoimalla raivattu kivikko. Tämän keskellä, osittain alla, oli noin 8 x 8 m:n kivistä perustetun rakennuksen kivijalka. Uuninperustusta ei ollut hahmotettavissa. Ilmeisesti kyseessä on ulkorakennuksen, mahdollisesti navetan kivijalka. Aitojen sisäpuolelle on merkitty vuoden 1843 pitäjänkartalla Bengtila -niminen talo, josta ei havaittu vuoden 2021 inventoinnissa merkkejä. Vuoden 1837 isojakokartassa saareen ei ole kuitenkaan kuvattu asutusta, ei myöskään vuoden 1771 pitäjää kuvaavaan karttaan, joten 1843 pitäjänkartan merkintä lienee myöhempi päällemerkintä.
metsakeskus.1000046845 831 Muukkolanlahti 10007 12016 13000 11006 27000 556927.00000000 6782303.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046845 Muukkolanlahden lounaispuolella on noin 150 x 30 m alalla ainakin 16 kpl 1,5 – 5 m kokoisia raivausröykkiöitä sekä muutaman kymmenen metrin pituinen mutkitteleva pätkä kiviaitaa alueen eteläpäässä. Röykkiöt ja kiviaita sijaitsevat pääasiassa kivikkoisen rinteen ja tasaisemman, vähäkivisemmän maan rajalla. Vaikuttaa siltä, että tasaisella alueella on ollut pelto. Vanhoilla kartoilla ei näille kohdin ole peltoa merkitty, ympärille kyllä.
metsakeskus.1000046846 398 Peltola A 10007 12004 13045 11006 27000 433830.00000000 6760473.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046846 Peltolan talon itäpuolella havaittiin inventoinnissa 2022 matalan kiviaidan jäännökset. Aita sijaitsee mäntymetsikössä ja on kasattu pyöreähköistä, halkaisijaltaan noin 30–40 senttimetrin kokoisista luonnonkivistä, matalaksi vallimaiseksi rakenteeksi. Aita laajenee alku- ja loppupäästään pieneksi ja matalaksi kiviröykkiöksi. Rakenteen kokonaispituus on 18,5 metriä, korkeus 15–25 cm ja leveys noin 45 cm. Alueella ei havaittu muita kiviröykkiöitä tai latomuksia. Maaperä paikalla on karkeaa hiekkaa/soraa. Historiallisten karttojen perusteella lähellä on ollut peltoja viimeistään 1846.
metsakeskus.1000046848 831 Leikkola 10007 12004 13045 11006 27000 554556.00000000 6781525.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046848 Leikolan tilan lounaisrinteellä on muutaman kymmenen metrin mutkitteleva pätkä kiviaitaa metsittyneessä rinteessä.
metsakeskus.1000046849 831 Koivula 10007 12016 13182 11006 27000 557406.00000000 6781257.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046849 Alueella on eri kokoisia viljelyröykkiöitä, metsikössä, jota ympäröivät pellot muualla paitsi idässä. Nykyiseen peltoon röykkiöt eivät liity, sillä suurin osa niistä varsin kaukana pellosta. Vuoden 1953 ilmakuvassa ja 1973 peruskartalla alue on metsää. Vuoden 1838 isojakokartan kopiossa ympäröiviä peltoja ei ole, vaan alue on metsää.
metsakeskus.1000046850 831 Jauhiala talo B 10001 12001 13007 11006 27007 558757.00000000 6779894.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046850 Jauhialan kylän lounaisrinteellä, Eteissaarta vastapäätä, on vuoden 1862 kartalle merkitty Jauhialan kylän talon B tonttimaa. Jotakuinkin samalle kohdalle on kuvattu nimeämätön talonpaikka myös vuoden 1768/1771 pitäjänkartassa. Vastaavan kartan puhtaaksipiirtämättömässä versiossa talonpaikalla on nimi Björn. Tonttimaan varhaisin historia ei ole tiedossa. Lappeen historian laatineen Aulikki Ylösen mukaan 1500-luvun puolivälin papinveroluetteloissa Jauhialaan on merkitty 7-8 taloa, mutta alue on tuolloin kattanut myös myöhempiä naapurikyliä. Myöskään autioitumisen ajankohta ei ole tiedossa. Vuosien 1939/40 ja 1953 ilmakuvissa entinen tonttimaa on muokattu pelloksi. Vuoden 2021 inventoinnissa peltoa ei ollut mahdollista tarkemmin katsoa, joten kohde on pidetty toisaiseksi mahdollisena muinaisjäännöksenä. Vuoden 1953 ilmakuvassa entisen talonpaikan kohdalla näkyy ympäröivää vaaleaa peltoa tummempi alue, joka saattaa indikoida tonttimaata.
metsakeskus.1000046850 831 Jauhiala talo B 10001 12001 13007 11006 27008 558757.00000000 6779894.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046850 Jauhialan kylän lounaisrinteellä, Eteissaarta vastapäätä, on vuoden 1862 kartalle merkitty Jauhialan kylän talon B tonttimaa. Jotakuinkin samalle kohdalle on kuvattu nimeämätön talonpaikka myös vuoden 1768/1771 pitäjänkartassa. Vastaavan kartan puhtaaksipiirtämättömässä versiossa talonpaikalla on nimi Björn. Tonttimaan varhaisin historia ei ole tiedossa. Lappeen historian laatineen Aulikki Ylösen mukaan 1500-luvun puolivälin papinveroluetteloissa Jauhialaan on merkitty 7-8 taloa, mutta alue on tuolloin kattanut myös myöhempiä naapurikyliä. Myöskään autioitumisen ajankohta ei ole tiedossa. Vuosien 1939/40 ja 1953 ilmakuvissa entinen tonttimaa on muokattu pelloksi. Vuoden 2021 inventoinnissa peltoa ei ollut mahdollista tarkemmin katsoa, joten kohde on pidetty toisaiseksi mahdollisena muinaisjäännöksenä. Vuoden 1953 ilmakuvassa entisen talonpaikan kohdalla näkyy ympäröivää vaaleaa peltoa tummempi alue, joka saattaa indikoida tonttimaata.
metsakeskus.1000046855 748 Paloniemi 10001 12016 13175 11002 27000 399246.00000000 7164487.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046855 Peruskarttaan merkitty ja lidarissa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046856 746 Hahtomäki 10002 12016 13175 11006 27000 363088.00000000 7094264.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046856 Tervahauta sijaitsee kivisen mäen lounaisrinteellä. Tervahaudan halkaisija on noin 12 metriä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 0,5 metriä. Vallin leveys on noin 2,5 metriä. Tervahaudan halssi on näyttävä. Se suuntautuu etelälounaaseen. Sen pituus on noin 3,5 metriä ja leveys sekä syvyys noin 1,5 metriä. Halssin suulla, tervahaudan kuopan puolella on esillä haudan kylmämuurattuja kiviä. Tervahaudan itä- sekä pohjoispuolella on moderneja kaivantoja, joita tehtäessä myös tervahauta on hieman vaurioitunut. Tervahaudan päällä kasvaa jykevää puustoa.
metsakeskus.1000046858 746 Mäkelä 10002 12016 13175 11006 27000 364987.00000000 7094468.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046858 Paikalla on heikosti maastosta erottuva tervahauta, jonka halkaisija on noin 14 metriä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 0,5 metriä. Tervahauta sijaitsee mäen itäosassa sen alarinteessä. Halssi aukeaa itään alarinteeseen. Se on noin 3 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja 1,5 metriä syvä. Haudan itäpuolella kulkee vanha metsäautotie. Tervahaudan ympärillä on maanottoa, joka vaikeuttaa sen havainnointia. Päällä kasvaa jykevähköjä kuusia ja mäntyjä.
metsakeskus.1000046859 746 Kapusta 10002 12016 13175 11006 27000 364244.00000000 7093690.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046859 Tervahauta sijaitsee kivikkoisen mäen itäpuolella tasaisemmalla kohdalla. Tervahaudan halkaisija on noin 14 metriä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,7 metriä. Vallin leveys on noin 3 metriä. Vallin eteläosassa erottuu pienehkö halssiaukko alarinteeseen. Tervahaudan päällä kasvaa tiheää puustoa ja puskaa. Haudan pohjalta otettiin kairaus, josta havaittiin mustaa noensekaista maata.
metsakeskus.1000046860 746 Pohjanlampi 10002 12016 13175 11006 27000 362452.00000000 7093481.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046860 Tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,7 metriä. Vallin leveys on noin 4 metriä. Halssi suuntautuu kaakkoon. Se on noin 6 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja 2 metriä syvä. Halssin suulla tervahaudan kuopan puolella on esillä haudan kylmämuurattuja kiviä. Tervahaudan päällä kasvaa jykevää puustoa. Haudan päälle on kaatunut puu itä-länsi suuntaisesti. Haudan vallin päälle tehtiin kairaus, josta havaittiin mustaa hiilensekaista maata. Tervahauta on merkitty peruskartalle. Inventointi 2023: kohde on ennallaan.
metsakeskus.1000046862 746 Aittomaankangas 10002 12016 13175 11006 27000 365252.00000000 7092128.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046862 Paikalla sijaitsee melko huonosti maastosta erottuva tervahauta. Sen kuopan halkaisija on noin 6 metriä. Sen syvyys pohjalta maanpinnalle mitattuna on noin 1 metrin. Valleja tai halssia ei erota maastossa. Sen päältä on ajettu metsäkoneella ja sen päällä on paljon kaadettuja puunrunkoja sekä kantoja. Sen ympärillä ja päällä kasvaa lisäksi tiheää sekapuumetsää ja tervahauta on myös heinittynyt.
metsakeskus.1000046863 746 Isokumpu 10002 12004 13051 11006 27000 364249.00000000 7091599.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046863 Hakkuuaukean itäreunalla sijaitsee rajamerkki, jonka kivinen neliönmuotoinen kiviperusta on kooltaan noin 1,2 x 1,2 x 0,5 metriä. Kivet ovat sammaleen peitossa. Kiviperustan keskellä on pystyssä viisarikivi. Sen koko on noin 40 x 40 cm. Siinä ei erotu hakkauksia tai merkintöjä. Se sijaitsee nykyisillä kiinteistörajojen risteyskohdassa. Vuoden 1961 peruskartalla rajamerkin kohdalle on merkitty Kukonkylän ja Sievin välinen raja. Pitäjänkartalla se on sama raja.
metsakeskus.1000046865 208 Pentin Matkushauta 10002 12016 13175 11006 27000 360501.00000000 7103438.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046865 Tervahauta sijaitsee pienen mäen lounaisrinteellä melko kivisessä maastossa. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 16 metriä. Haudan syvyys on noin 0,5 metriä pohjalta vallin yläreunaan mitattuna. Haudan vallin leveys on noin 6 metriä. Tervahaudan halssi ei erotu. Tervahaudan päällä kasvaa tiheää sekapuumetsää ja tervahaudan eteläpuoleisen vallin päälle on kasattu oksia. Haudan pohjalta otettiin maakairalla näyte, josta havaittiin mustaa hiilensekaista maata. Tervahauta on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000046866 915 Kivirinne 10001 12016 13175 11002 27000 577319.00000000 6903034.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046866 Mahdollinen tervahauta tai hiilimiilu, havaittu vinovalovarjoste- ja lidar-kartoilta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046867 746 Kaskikangas 10002 12016 13175 11006 27000 363035.00000000 7094722.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046867 Tervahauta sijaitsee kivikkoisen rinteen eteläreunalla. Se on halkaisijaltaan noin 17 metriä. Haudan syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 2 metriä. Vallin leveys on noin 4 metriä. Haudan itäpuoleisen vallin ulkoreunalla on esillä tervahaudan kylmämuurattuja kiviä noin 6 metrin matkalla. Haudan halssi suuntautuu etelään. Se on noin 4 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja 1,5 metriä syvä. Tervahaudan päällä kasvaa jykeviä mäntyjä sekä pienempiä kuusia ja koivuja. Vallin päältä otettiin maakairalla näyte, josta havaittiin mustaa hiilensekaista maata. Haudan länsi- sekä eteläpuolella on moderneja kaivantoja. Haudasta noin 45 metriä lounaaseen sijaitsee toinen tervahauta (alakohde tervahauta 2, raportin kohde 14).
metsakeskus.1000046868 915 Lehmilamminkangas 10001 12016 13175 11002 27000 576733.00000000 6903999.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046868 Mahdollinen tervahauta tai hiilimiilu, havaittu vinovalovarjoste- ja lidar-kartoilta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000046869 489 Kaitai 10007 12001 13007 11006 27008 548591.00000000 6732650.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046869 Muurikkalan kylän vuoden 1832 isojakokartalle merkitty tonttimaa. Tonttimaa on edelleen asuttu. Karttalähde: Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat. G VIIPURIN LÄÄNI. Miehikkälä. G21:43/1–21. Muurikkala; Numerot 1-11; isojaonkartta, jakokirja ja pyykkiselitys (1832-1836). Kansallisarkisto.
metsakeskus.1000046870 895 Kurjenorko 10002 12004 13054 11004 27000 209258.00000000 6749944.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046870 Palsan kylän pohjoispuolisella metsäalueella, Palsantien itäpuolella, noin 130 metriä tiestä kaakkoon kaksi röykkiötä. Ne sijaitsevat kohteesta Mattila 895010016 noin 400 metriä kaakkoon. Alue on melko tasaista moreenimaastoa, jossa on paikka paikoin matalapiirteisiä kallioharjanteita. Toinen röykkiöistä (N 6749944 E 209258) on voimakkaasti sammaloitunut, pyöreä, kiven- ja maansekainen. Se sijaitsee voimajohtolinjan avonaisen aukean koillisreunalla, metsän laidassa. Sen halkaisija on 4 metriä ja korkeus keskeltä noin 70 cm. Kivet ovat suunnilleen ihmisen pään kokoisia. Toinen röykkiö sijaitsee ensimmäisestä 27 metriä lounaaseen (N 6749930 E 209234), aivan voimajohtolinjan alla. Röykkiö on soikea, kooltaan 2 x 3 metriä, korkeudeltaan 55 cm ja se on kasattu parimetrisen siirtolohkareen juureen. Se on pohjalta maansekainen, pinnalla kivet ovat irtonaisia. Molemmat röykkiöt on tehty hieman ympäröivästä maastosta korkeammille kohdille.
metsakeskus.1000046871 895 Äijänonsi 10002 12004 13054 11004 27000 209285.00000000 6749870.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046871 Palsantien itäpuolella, kohteesta Kurjenorkon 1000046870 75 metriä kaakkoon voimajohtolinjan alla pienen kalliopaljastuman päälle kasattu röykkiö. Irtonaisista kivistä koostuva röykkiö on soikea, kooltaan 3,2 x 6 metriä, korkeus 25–35 cm. Reunoilla olevat kivet ovat hieman laonneet rakenteen sivuille. Röykkiön päällä kasvaa matalia katajan taimia ja päällä on kuivia risuja.
metsakeskus.1000046872 895 Havanraja 10002 12004 13051 11006 27000 211699.00000000 6747313.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046872 Sairisen kylän kaakkoispuolella, Haavanen-nimisen vanhan peltoalueen lähellä, voimajohtoaukean länsireunalla kivinen rajapyykki. Kohde sijaitsee yhä käytössä olevien kiinteistörajojen taitepisteessä. Pyykin perusta on soikea, kooltaan 3 x 4 metriä, korkeus 40 cm. Keskellä on viisarikivi, jonka korkeus on noin 85 cm. Kiven keskellä on hakkaus ”2”. Sen eteläpuolella on toinen, hieman matalampi pystykivi. Kohde on ollut Sairisen, Pehdon ja Paulehden historiallisten kylien rajalla. Sairisen kylän isojakokartassa pyykki on nro 2.
metsakeskus.1000046873 918 Koijalhon raja 10002 12004 13051 11006 27000 213004.00000000 6745393.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046873 Vihtjärven kylän luoteispuolisella metsäalueella kivinen rajapyykki. Paikalla on kulkenut Vihtjärven Lampolan ja Pitkiskallion historiallisten kylien raja, näkyy Vihtjärven Lampolan v. 1766 isojakokartassa. Kohteen nimi on otettu em. kartasta. Paikalla on neljä pystyyn nostettua luonnonkiveä, joista keskimmäinen on kivistä isoin. Sen koko on noin 0,5 m x 0,5 m ja korkeus noin 0,7 metriä.
metsakeskus.1000046874 918 Uusiniittu 10002 12004 13051 11006 27000 213777.00000000 6744310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046874 Vihtjärven kylän koillispuolella, Uusiniittu-nimisen peltoalueen luoteispuolella ja yhä käytössä olevien kiinteistörajojen taitepisteessä yksittäinen rajakivi. Paikalla on kolmionmuotoinen maahan upotettu kivi, jossa on hakkaus ”O”. Kiven korkeus on 45 cm. Rajamerkki on ollut Vihtjärven ja Vihtjärvi Lambolan historiallisten kylien rajalla.
metsakeskus.1000046875 918 Isoniittu 10002 12004 13051 11006 27000 213750.00000000 6744244.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046875 Vihtjärven koillispuolella, Uusiniittu-nimisen peltoalueen länsipuolella, voimajohtolinjan koillispuolella seitsemän pientä kivikasaa kiinteistörajalla. Ne sijaitsevat avokalliolla, metsäalueen reunalla. Kasat ovat melko samankokoisia, noin 1,1 x 1,2 metriä ja korkeudeltaan 40–55 cm. Ne sijaitsevat 1–2 metrin etäisyydellä toisistaan. Pohjoisimman kivikasan sijainti N 6744254 E 213756, eteläisimmän sijainti N 6744231 E 213747. Paikalla on yhä käytössä oleva kiinteistöraja, mutta samalla kohdalla on kulkenut jo Vihtjärven ja Vihtjärvi Lambolan historiallisten kylien raja.
metsakeskus.1000046876 918 Isoniittu 2 10002 12004 13051 11006 27000 213730.00000000 6744200.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046876 Voimajohtolinjan avonaisella aukealla, heinikon ja katajikon seassa yksittäinen rajakivi yhä käytössä olevien kiinteistörajojen taitepisteessä. Kiven korkeus on noin 90 cm ja sen keskellä on hakkaus ”O”. Rajakivi on ollut Vihtjärven ja Vihtjärvi Lambolan historiallisten kylien rajalla.
metsakeskus.1000046877 503 Suorsala 10002 12001 13016 11006 27000 216643.00000000 6740813.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046877 Suorsalan autioitunut historiallinen tonttimaa sijaitsee Mynämäen länsiosassa, Vehmaan kunnan rajan läheisyydessä, Suorsalantien varrella. Suorsalan kylä on mainittu historiallisissa lähteissä vuonna 1449 ja vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan siellä on ollut yksi talo. Paikalla on nykyisin asumaton maatila, jonka pohjoispuolella aution kylätontin alue sijaitsee. Tonttimaiden välisellä kiinteistörajalla on parikymmentä metriä säilynyttä kiviaitaa. Suorsalantien länsipuolella olevassa metsikössä on nähtävissä suuren rakennuksen kivijalka, jonka vieressä on melko hyvin säilynyt suurista punagraniittilohkareista tehty kellari. Kivijalan ja kellarin pohjoispuolella, heinittyneellä peltoalueella on havaittavissa useita erikokoisia rakennusten kivijalkoja, kivinen kellarikuoppa ja muita kiveyksiä. Tontilla on rakennuksia vuoden 1949 ilmakuvassa ja osa niistä näkyy vielä vuoden 1968 painetulla kartalla. Suorsalantien linjausta on muutettu 1990- luvulla ja kylätontin itälaidalla, tien vieressä on raivauskivikkoja. Muutoin kylätontin alue on säästynyt modernilta maankäytöltä, ja alueella on todennäköisesti säilynyt runsaasti vanhemman asutuksen jäänteitä.
metsakeskus.1000046878 481 Mannerjärvi 10002 12004 13051 11006 27000 223980.00000000 6728835.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046878 Lemun Mannerjärven kylän läheisyydessä sijaitsevan pienen Mannerjärven itäpuolella, voimajohtolinjan koillispuolisella metsäalueella kivinen rajapyykki. Pyykki sijaitsee kallioisen mäenrinteen juurella, sen pohjoispuolella. Siinä on matala, neliskulmainen kiviperustus, jonka koko on 1 x 1,2 metriä. Keskellä on viisarikivi, jonka korkeus on noin 85 cm. Pyykki on yhä käytössä oleva kiinteistörajojen taitepiste, mutta samalla paikalla on ollut Mannerjärven, Vitikaisten ja Nikkarlan historiallisten kylien raja.
metsakeskus.1000046879 489 Tylli 10007 12001 13007 11006 27005 542436.00000000 6724420.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046879 Vanhalle kartalle merkitty talonpaikka. Paikka on edelleen käytössä. Karttalähde: Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat. G VIIPURIN LÄÄNI. Miehikkälä. G21:43/1–21. Muurikkala; Numerot 1-11; isojaonkartta, jakokirja ja pyykkiselitys (1832-1836). Kansallisarkisto.
metsakeskus.1000046880 489 Taipale 10007 12001 13007 11006 27008 541254.00000000 6727710.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046880 Saivikkalan kylän vuoden 1835 isojakokartalle merkitty tonttimaa. Paikka on edelleen käytössä. Karttalähde: Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat. G VIIPURIN LÄÄNI. Miehikkälä. G21:43/1–21. Muurikkala; Numerot 1-11; isojaonkartta, jakokirja ja pyykkiselitys (1832-1836). Kansallisarkisto.
metsakeskus.1000046881 895 Kuivissaarenmäki 10007 12016 13182 11006 27000 210007.00000000 6749100.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046881 Palsan kylän itä- ja Pistilän historiallisen tontin eteläpuolella olevalla peltosaarekkeella kuusi sammaloitunutta röykkiötä ja kivivalli. Noin 10 metriä pitkä kivivalli tai -aita sijaitsee peltosaarekkeen itäkaakkoispuolella ja röykkiöt sen länsi- ja luoteispuolella. Suurin röykkiöistä sijaitsi saarekkeen eteläreunassa hieman muista erillään. Röykkiöt ovat soikeahkoja ja niiden koko on keskimäärin 3 x 4 metriä, korkeus noin 60–70 cm, suurin röykkiö 5 x 7 metriä ja korkeus noin 1,2 metriä. Osa on tehty isompien kivien ympärille. Yhden röykkiön reunaan tehtiin koekuoppa, jossa havaittiin, että kiviä on myös maan pinnan alla multaisen maan seassa. Noin 25 cm syvyydestä alkoi hiekka, jossa oli myös kiviä ja kaivaminen oli hankalaa. Palsan kylän isojakokartassa (1783) ja tiluskartassa (1862) paikalla on niittyä, jonka alueelle röykkiöt ja kiviaita osuvat melko tarkasti. Havainnot ovat mitä todennäköisimmin viljelyyn liittyviä raivausröykkiöitä.
metsakeskus.1000046882 918 Heikola 10007 12001 13007 11006 27000 215373.00000000 6741939.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046882 Vehmaan keskustan koillispuolella, noin seitsemän kilometriä Vehmaan kirkolta, on sijainnut Heikolan historiallinen kylänpaikka. Kylä on mainittu Suomen asutuksen yleisluettelossa 1560-luvulla, jolloin siellä on ollut kaksi taloa. Heikolan kylän isojakokartassa (1777) nykyisten Keskitalon ja Uotilan kohdalla on kolme tontinpaikkaa (B, C, ja D) ja yksi tontti (A) näistä 470 metriä länsiluoteeseen Kivijärven kohdalla. Tonttien läheisyydessä on myös tuulimyllyjä. Kylätontin alueet ovat yhä asuttuja.
metsakeskus.1000046883 503 Antikkala 10007 12001 13007 11006 27000 219541.00000000 6735568.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046883 Antikkalan historiallinen kylätontti sijaitsee Mynämäen keskustan länsilounaispuolella, Saarenaukkoon laskevan Laajoen länsirannalla, tasaisten peltoalueiden ympäröimänä. Kylä on mainittu historiallisissa lähteissä jo 1421, jolloin kylään kuului rälssitila Hujala ja verotila Antintalo. Kylä ei ole vuoden 1540 maakirjassa, mutta vuoden 1571 hopeaveroluettelossa taloja on yhä kaksi. Myös vuoden 1800 isojakokartassa tonttimaita on kaksi.
metsakeskus.1000046884 503 Pyhe 10002 12001 13006 11006 27000 219946.00000000 6735514.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046884 Laajoen alajuoksulta ja Mynälahden perukasta löytyy laaja rälssimaan keskittymä. Sen muodostivat keskiaikaisten Aarlahden, Sydänperän, Ravean ja Pyheen kartanoiden ohella useat lampuotikylät (mm. Antikkala, Hietamäki, Soukko). Kohde sijaitsee Pyhäntien varrella peltoalueiden ympäröimänä. Pyheen tila on mainittu historiallisissa lähteissä jo 1353, jolloin tilan omistaja Pentti Åkenpoika joutui luovuttamaan tilan kuninkaankartanoksi. Nykyisen maamiesseuran talon piha-alueella sijaitsee noin 16 x 11m kokoinen kellarirakennus (alkujaan kaksi sidetiiliholvattua kellaria), jossa on suurista lohkokivistä rakennettu kivinen 1-3 metriä korkea alaosaja sen päällä hirsinen puuosa (noin 0.5 metriä). Rakennuksen ulkoseinissä on selviä rakenteellisia eroja, sillä varsinkin pohjoinen pitkä seinä on rakennettu ns. talonpoikaiskivenhakkuulla työstetyillä kivillä, mutta muissa ulkoseinissä on muurausta, jossa kivien koko ja muoto on vaihteleva. Onkin todennäköistä, että osa kellarin ulkoseinistä on rakennettu 1800-luvun toisella puoliskolla, mutta ne ovat selvästi sekundaarirakenteita koko rakennuksessa. Rakennuksen poikkeukselliset rakenteet - erityisesti suurikokoiset etelänpuoliset ikkuna-aukot - viittaavat muuhun kuin tyypilliseen maaseudun varastokellarirakentamiseen. Koska historiallisista lähteistä tiedetään alueella olleen kruununkartanon 1500-luvulla, kellarin alkuperäiset rakenteet voisivat ajoittua tälle ajalle, vaikkakin tiilien koko on tyypillisempi vasta 1600-luvun alun rakentamiselle.
metsakeskus.1000046884 503 Pyhe 10002 12004 13043 11006 27000 219946.00000000 6735514.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046884 Laajoen alajuoksulta ja Mynälahden perukasta löytyy laaja rälssimaan keskittymä. Sen muodostivat keskiaikaisten Aarlahden, Sydänperän, Ravean ja Pyheen kartanoiden ohella useat lampuotikylät (mm. Antikkala, Hietamäki, Soukko). Kohde sijaitsee Pyhäntien varrella peltoalueiden ympäröimänä. Pyheen tila on mainittu historiallisissa lähteissä jo 1353, jolloin tilan omistaja Pentti Åkenpoika joutui luovuttamaan tilan kuninkaankartanoksi. Nykyisen maamiesseuran talon piha-alueella sijaitsee noin 16 x 11m kokoinen kellarirakennus (alkujaan kaksi sidetiiliholvattua kellaria), jossa on suurista lohkokivistä rakennettu kivinen 1-3 metriä korkea alaosaja sen päällä hirsinen puuosa (noin 0.5 metriä). Rakennuksen ulkoseinissä on selviä rakenteellisia eroja, sillä varsinkin pohjoinen pitkä seinä on rakennettu ns. talonpoikaiskivenhakkuulla työstetyillä kivillä, mutta muissa ulkoseinissä on muurausta, jossa kivien koko ja muoto on vaihteleva. Onkin todennäköistä, että osa kellarin ulkoseinistä on rakennettu 1800-luvun toisella puoliskolla, mutta ne ovat selvästi sekundaarirakenteita koko rakennuksessa. Rakennuksen poikkeukselliset rakenteet - erityisesti suurikokoiset etelänpuoliset ikkuna-aukot - viittaavat muuhun kuin tyypilliseen maaseudun varastokellarirakentamiseen. Koska historiallisista lähteistä tiedetään alueella olleen kruununkartanon 1500-luvulla, kellarin alkuperäiset rakenteet voisivat ajoittua tälle ajalle, vaikkakin tiilien koko on tyypillisempi vasta 1600-luvun alun rakentamiselle.
metsakeskus.1000046884 503 Pyhe 10002 12001 13006 11010 27000 219946.00000000 6735514.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046884 Laajoen alajuoksulta ja Mynälahden perukasta löytyy laaja rälssimaan keskittymä. Sen muodostivat keskiaikaisten Aarlahden, Sydänperän, Ravean ja Pyheen kartanoiden ohella useat lampuotikylät (mm. Antikkala, Hietamäki, Soukko). Kohde sijaitsee Pyhäntien varrella peltoalueiden ympäröimänä. Pyheen tila on mainittu historiallisissa lähteissä jo 1353, jolloin tilan omistaja Pentti Åkenpoika joutui luovuttamaan tilan kuninkaankartanoksi. Nykyisen maamiesseuran talon piha-alueella sijaitsee noin 16 x 11m kokoinen kellarirakennus (alkujaan kaksi sidetiiliholvattua kellaria), jossa on suurista lohkokivistä rakennettu kivinen 1-3 metriä korkea alaosaja sen päällä hirsinen puuosa (noin 0.5 metriä). Rakennuksen ulkoseinissä on selviä rakenteellisia eroja, sillä varsinkin pohjoinen pitkä seinä on rakennettu ns. talonpoikaiskivenhakkuulla työstetyillä kivillä, mutta muissa ulkoseinissä on muurausta, jossa kivien koko ja muoto on vaihteleva. Onkin todennäköistä, että osa kellarin ulkoseinistä on rakennettu 1800-luvun toisella puoliskolla, mutta ne ovat selvästi sekundaarirakenteita koko rakennuksessa. Rakennuksen poikkeukselliset rakenteet - erityisesti suurikokoiset etelänpuoliset ikkuna-aukot - viittaavat muuhun kuin tyypilliseen maaseudun varastokellarirakentamiseen. Koska historiallisista lähteistä tiedetään alueella olleen kruununkartanon 1500-luvulla, kellarin alkuperäiset rakenteet voisivat ajoittua tälle ajalle, vaikkakin tiilien koko on tyypillisempi vasta 1600-luvun alun rakentamiselle.
metsakeskus.1000046884 503 Pyhe 10002 12004 13043 11010 27000 219946.00000000 6735514.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046884 Laajoen alajuoksulta ja Mynälahden perukasta löytyy laaja rälssimaan keskittymä. Sen muodostivat keskiaikaisten Aarlahden, Sydänperän, Ravean ja Pyheen kartanoiden ohella useat lampuotikylät (mm. Antikkala, Hietamäki, Soukko). Kohde sijaitsee Pyhäntien varrella peltoalueiden ympäröimänä. Pyheen tila on mainittu historiallisissa lähteissä jo 1353, jolloin tilan omistaja Pentti Åkenpoika joutui luovuttamaan tilan kuninkaankartanoksi. Nykyisen maamiesseuran talon piha-alueella sijaitsee noin 16 x 11m kokoinen kellarirakennus (alkujaan kaksi sidetiiliholvattua kellaria), jossa on suurista lohkokivistä rakennettu kivinen 1-3 metriä korkea alaosaja sen päällä hirsinen puuosa (noin 0.5 metriä). Rakennuksen ulkoseinissä on selviä rakenteellisia eroja, sillä varsinkin pohjoinen pitkä seinä on rakennettu ns. talonpoikaiskivenhakkuulla työstetyillä kivillä, mutta muissa ulkoseinissä on muurausta, jossa kivien koko ja muoto on vaihteleva. Onkin todennäköistä, että osa kellarin ulkoseinistä on rakennettu 1800-luvun toisella puoliskolla, mutta ne ovat selvästi sekundaarirakenteita koko rakennuksessa. Rakennuksen poikkeukselliset rakenteet - erityisesti suurikokoiset etelänpuoliset ikkuna-aukot - viittaavat muuhun kuin tyypilliseen maaseudun varastokellarirakentamiseen. Koska historiallisista lähteistä tiedetään alueella olleen kruununkartanon 1500-luvulla, kellarin alkuperäiset rakenteet voisivat ajoittua tälle ajalle, vaikkakin tiilien koko on tyypillisempi vasta 1600-luvun alun rakentamiselle.
metsakeskus.1000046885 503 Valaskallio 10007 12001 13007 11006 27000 219784.00000000 6734663.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046885 Pyheen kylätontin eteläpuolella, Valaskalliontien varrella on sijainnut Valaskallion historiallinen kylä. Valaskallion Olli mainitaan todistajana vuonna 1418 käydyssä tilankaupassa. Vuoden 1540 maakirjassa taloja ollut kolme. Kylä on merkitty vuoden 1792 isojakokarttaan, jolloin siellä on ollut kuusi tonttia. Isojakokartassa kylätontin kaakkoispuolella on kaksi torpanpaikkaa, Råttala ja Triittula, mutta niiden paikalla on tiiviisti rakennettu tilakeskus. Teiden varsilla massiivisia kiviaitoja.
metsakeskus.1000046886 503 Korvonen 10007 12001 13014 11006 27000 220413.00000000 6734230.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046886 Haijaisen kylän isojakokarttaan (1792) Valaskallion kylätontin kaakkoispuolella on Korvonen- niminen torpanpaikka. Torppa on senaatinkartalla nimellä Vuotila. Vuoden 1968 painetulla kartalla tila on Uotila- niminen ja alueella on useita ulkorakennuksia. Nykyisin tonttimaan alueella on vanha kivikellari ja eriaikaisten rakennusten kivijalkoja. Tontin luoteispuolella on vanha hirsirunkoinen talo ja puolittain purettuja ulkorakennuksia.
metsakeskus.1000046887 503 Haijainen 10007 12001 13007 11006 27000 221618.00000000 6732961.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046887 Haijaisen historiallinen kylätontti sijaitsee Mietoisten luoteispuolella, Unikankareentien varrella, mäkisen metsäalueen ja tasaisten peltojen välissä. Kylästä kotoisin oleva henkilö on mainittu historiallisissa lähteissä vuonna 1472 ja kylä vuoden 1540 maakirjassa, jolloin siellä oli kahdeksan taloa. Vuoden 1784 isojakokartassa tonttimaita on neljä, joiden lisäksi kylätontin pohjoispuolella on torppa ja kaakkoispuolella on tuulimylly. Kylätontin alueella on edelleen toimiva maatila.
metsakeskus.1000046888 503 Kehtola 10007 12001 13007 11006 27000 221918.00000000 6731719.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046888 Mietoisten kirkon lounaispuolella, linjan läheisyydessä on sijainnut yksi Mietoisten kylän tonttimaista, joka näkyy vuosien 1822–1830 isojakokartassa nimellä Kehtola (Kehtola skatte hemman). Paikalla sijaitsee yhä asuttu maatila.
metsakeskus.1000046889 481 Hujala 10007 12001 13007 11006 27000 226568.00000000 6722554.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046889 Maskun lounaispuolella, Linnavuoren alueella on sijainnut Hujalan historiallinen kylänpaikka. Hujalan kylässä on ollut kolme perintötaloa vuonna 1556. Kolme taloa yhdistyivät yksinäistaloksi vuoden 1633 aikoihin, jonka jälkeen se toimi ratsutilana. Vuoden 1786 isojakokartassa paikalla on Hujalan rustholli. Alue on yhä asuttu.
metsakeskus.1000046890 481 Kaukoinen 10007 12001 13007 11006 27000 226772.00000000 6721422.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046890 Maskun lounaispuolella on sijainnut Kaukoisten yksinäistalo. Se oli Maskun Kankaisten kartanon alustalaistalona vuoteen 1595, jolloin se siirtyi Louhisaaren kartanon alustalaistaloksi. Vuoden 1701 tiluskartalla näkyy yksinäistalon paikka ja sen kaakkoispuolella tuulimylly. Vuoden 1804 isojakokarttaan on merkitty kaksi tonttimaata, joissa molemmissa on kirjain A. Alueella on yhä käytössä oleva maatila.
metsakeskus.1000046891 481 Kalela 10007 12001 13016 11006 27000 227522.00000000 6719112.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046891 Maskun keskustan lounaispuolella, Maskunjoen ja Vaarjoen välissä on sijainnut Kallelan yksinäistalo. Se toimi kruununtalona vuoteen 1569, jolloin se läänitettiin Liivinmaan veromestarille. Muutaman vuoden päästä tila siirtyi Kankaisten kartanon herralle, ja edelleen la Gardien suvulle, jolla se säilyi 1683 saakka, jolloin tila siirtyi kruunulle. Kallelan tonttimaa näkyy vuoden 1854 kartalla.
metsakeskus.1000046892 710 Skeppsholmen 10002 12013 13126 11006 27009 302196.00000000 6652999.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046892 Ristningen består av ett datum, ett namn och en cirkel (kompass) med väderstrecken markerademed en triangel. I cirkeln/(kompassen markerar bokstaven N norr, de andra triangelformade markeringarna saknar bokstav. I cirkelns mitt är ett hål (t.ex. för en pinne). Det inristade datumet är 19 4–6 05, dvs 24.6.1905 så att dag och månad är mellan 19 och 05 med 24 upptill och 6 under åtskiljda av ett streck. Siffrorna är 21 cm höga och datumets hela längd är 68 cm. Inne i den första siffran 1 är namnet John Weckström inristat. Ristningen är välbevarad. Den är synnerligen väl gjord med raka kanter och hörn, siffrorna är jämndjupa. Sifforna är fyrkantiga, siffran 0 är t.ex. en rektangel. Namnet är inristat i siffran 1. Kompassen är lite högre upp på klippan. Avståndet mellan kompassen och datumet är 119 cm. Kompassen har en diameter om 16 cm. På Skeppsholmen verkar i dag ett reningsverk, någon annan verksamhet finns inte på holmen. Holmen är inte tillgänglig för allmänheten. Till holmen kommer man via en bank som byggts från Jägarbacken. Från Jägarbackens sida är stängsel och port. Ursprungligen har det inte funnits någon landförbindelse till holmen. Jordbanken torde härröra från tiden då det första reningsverket uppfördes på Skeppsholmen år 1968. Senare har reningsverket förnyats och utvidgats. Åtminstone på 1930-talet fanns på holmen ett litet hemman/torp med odlingar och kor.
metsakeskus.1000046893 261 Perävaara 1 10007 12016 13000 11006 27009 388202.00000000 7550637.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046893 Suossa on pohjois - etelä -suunnassa 5 metrin matkalla ranteen vahvuisia puita, jotka on alaosaltaan isketty suohon. Seipäät sijaitsevat 40 cm etäisyydellä toisistaan. Puut on kirveellä juuresta katkaistu ja alaosat on teroitettu. Rakennelman päissä on vinot pystypuut. Pohjoispäässä puut kohoavat edelleen 1,2 metrin korkeudelle suosta, mutta eteläpäässä puut ovat lahonneet maan päällisiltä osiltaan. Heinähaasio, johon kerättiin ympäröivän aapasuon saraheinät.
metsakeskus.1000046894 261 Angelva 10007 12009 13094 11006 27009 425449.00000000 7517371.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046894 Kohteessa on kellari, jonka koko on 5,5 x 5,5 metriä. Kellarin oviaukko on länteen ja aukosta kulkee kolmen metrin halssi. Seinät kulkevat väli-ilmansuuntiin. Seinät ovat metrin korkeat vallit, jotka ovat 1,5 metriä leveät. Oviaukon päällä kulkee poikkipuut, joiden päällä tuohikate ja sen päällä 20 cm maata. Päällä kasvaa 30 cm halkaisijaltaan olevia mäntyjä ja puolukkaturve. Sisällä on havaittavissa palon merkkejä.
metsakeskus.1000046895 261 Mäkitalo 10007 12009 13094 11006 27009 397749.00000000 7487252.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046895 Kohteessa maakellari, jonka halkaisija on 7,5 metriä. Maavallit ovat 2,3 metriä, jonka keskellä kaksi metriä syvä kuoppa. Kuopan pohjalla näkyy puurakenteita. Päällä kasvaa kuusia ja koivuja.
metsakeskus.1000046896 261 Urakkapuljut 10007 12005 13210 11006 27009 427780.00000000 7452680.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046896 Lentokenttä kulkee kaakosta luoteeseen hiekkakumpujen välissä 380 metrin matkalla. Kenttä on noin 30 metriä leveä ja sen reunoilla erottuu pillarilla pusketut maavallit. Apulannan kylvöä varten tehty lentokenttä, joka on ollut käytössä noin 1970 luvulla.
metsakeskus.1000046897 261 Kolvalehto 10007 12005 13210 11006 27009 430633.00000000 7540265.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046897 Lentokenttä kulkee pohjoiskoillisesta etelälounaaseen 514 metrin matkalla tien kulun mukaan. Kenttä on nykyisellään tien levyinen ja sen päädyissä on 40 metrin levyiset kääntymispaikat. Kenttä on ilmeisesti alun perin ollut 40 metriä leveä, mutta sen reunoille on kaivettu tien ojat. Apulannan kylvöön tehty lentokenttä.
metsakeskus.1000046898 261 Kenttävasa 10007 12005 13210 11006 27009 394199.00000000 7515579.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046898 Kohteessa on apulannan kylvöön käytetty lentokenttä. Kenttä kulkee lounaasta koilliseen 420 metrin matkalla. Kenttä on ollut noin 30 metriä leveä hiekkakaista. Nykyisellään kentän alueella kasvaa koivikkoa. Kenttää on käytetty 1970-luvulla.
metsakeskus.1000046899 261 Muusanlammit 10007 12012 13124 11006 27000 398979.00000000 7519316.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046899 Kohteessa on 3 x 3 metrin alue, josta kivirakkaa on kaivettu kahden metrin syvyydelle. Kaivausalueesta kulkee kaivettu polku etelään järven rantaan. Louhoksesta lounaaseen viisi metriä on laakakivistä tehty kaksi metriä pitkä ja puoli metriä korkea kivimuuri. Ennakkotietojen mukaan kyseessä on muurauskivien ottopaikka.
metsakeskus.1000046900 261 Palviselkä 10007 12016 13000 11006 27009 421908.00000000 7486818.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046900 Kohteessa on sahalankuista tehty moderni rakennelma, jonka pituus on 3,5 metriä ja leveys noin metrin ja korkeus reilun metrin. Lankuista on tehty umpinainen neliön muotoinen kotelo, jonka päissä ketun kulkuaukot. Päällä on avattava kansi. Päällä on riu’uista ja rautalangasta tehty itselaukaiseva ansasysteemi.
metsakeskus.1000046901 261 Näätäselänlehto 10007 12016 13000 11006 27009 405294.00000000 7564678.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046901 Paikalla on karhunloukku, joka on 1,5 x 1,5 metrin kokoinen pyöröhirsistä tehty kehikko. Rakennelmasta on jäljellä 8 hirsikertaa. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottu ja rakennelman sivut kulkevat väli-ilman suuntiin. Hirsikehikko on huomattavan nuori ja sen osana on selvästi vanhemman loukun rakenteita, jotka ovat kelottuneista pyöröpuista rakennettu. Hangaspuut sekä niiden välinen puu, sekä hahloon tuleva tappi ovat alkuperäisen loukun jäljellä olevia rakenteita. Koillisnurkassa on 1 metrin korkuinen puutappi, jonka yläpäähän on vuoltu ura. Tapin vierestä kulkee kirveellä katkaistu puu männyn ja kannon välissä. Kannon ja puun vastakkaiset hangat on veistetty. Karhunloukku, jossa on vanhemman ja nuoremman loukun osia. Ilmeisesti loukku on uusittu.
metsakeskus.1000046902 261 Wanhalan Willen mänty 10007 12013 13131 11006 27009 421360.00000000 7486308.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046902 Paikalla on 60 cm halkaisijaltaan oleva elävä petäjä, jonka kylkeen on naulattu harmaaksi maalattu puinen risti. Ristin korkeus on 40 cm. Ristissä lukee teksti Wille Wanhala 7/2 1908. Puun juurella on lahonnut risti, jossa lukee sama teksti. Puun kyljessä olevan ristin tekijän mukaanWille Wanhala on kuollut puun juurella puusta tippuneeseen oksaan vuonna 1908. Toisen tarinan mukaan mies on ollut pahan teossa, ja kyläläiset ovat tappaneet tämän puun juurelle.
metsakeskus.1000046903 261 Kuorpusselänjänkkä 2 10007 12009 13096 11006 27009 406404.00000000 7546489.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046903 Kohteessa on koillisesta lounaaseen, suon poikki kulkeva niittypato, jonka pituus on 114 metriä. Padon keskellä on kuusi puolen metrin korkuista 10 cm halkaisijaltaan olevaa suohon iskettyä puuta, joiden välistä kulkee oja luoteesta kaakkoon. Tällä kohdalla on ollut padon tulvaaukko, jolla veden pintaa on säännöstelty. Suon sisässä on turpeen alla padon rakenteita, jotka kulkevat suon yli maan laidasta asti.
metsakeskus.1000046908 261 Piikku Mustavaara 10007 12001 13010 11006 27009 432029.00000000 7502088.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046908 Kämpän koko on 2,7 x 1,8 metriä ja sen pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Oviaukon päällä on tuohikatto, jonka alla on halkaistut sahalaudat oviaukossa ja kirveellä halkaistut katossa. Katto on muuten maakummun alla, joka on romahtanut. Nyt päädyssä näkyy turpeessa reiät rakennuksen sisään. Kyseessä on ollut piilopirtti tai kellari.
metsakeskus.1000046914 261 Vesikkokielinen 10007 12013 13127 11006 27000 398105.00000000 7488636.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046914 Kohteessa on noin 120 vuotias elävä mänty, jonka kylkeen on tehty pilkka noin metrin korkeudelle. Pilkka on kylestynyt ja sen nykyinen korkeus on 40 cm ja leveys 20 cm. Pilkan yläreunaan on tehty pieni, noin 4 cm korkea risti ja sen alapuolelle noin 10 cm korkea risti. Isompi risti on jäänyt tikan tekemän kolon alle. Pienempi risti on todennäköisesti muita merkintöjä vanhempi. Pilkkaan on kirjoitettu ristien alapuolelle kolmelle riville teksti "ALPERT MOONA 1986".
metsakeskus.1000046915 261 Kuorpusselänjänkkä 3 10007 12005 13066 11006 27000 406420.00000000 7546502.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046915 Kohteessa on pitkospuut, jotka kulkevat suon poikki 115 metrin matkalla koillisesta lounaaseen. Pitkospuut on tehty kahdesta rinnakkaisesta pyöröpuusta. Puut ovat suurimmaksi osaksi painuneet suon sisään ja maan päällisiltä osiltaan lahonneet.
metsakeskus.1000046916 261 Sotkaselkä 2 10007 12016 13168 11006 27009 422375.00000000 7514223.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046916 Kohteessa on hirsistä tehty niin sanottu perkka-aita. Aidan erotussiula on pyöreä ja sen halkaisija on 50 metriä. Erotusaidasta lähtee vanha johdinaita koilliseen. Aida eteläreunalla on pienempi erotussiula. Aidassa on neljä porttia. Aidan vieressä on kämppä, joka on joko siirretty alueelle, tai sitä on muutettu.
metsakeskus.1000046917 261 Särkivaara 2 10007 12016 13168 11006 27009 415000.00000000 7555331.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046917 Kohteessa on vanha poroaita, jonka luoteispuolella kulkee samansuuntaisesti 5 metrin etäisyydellä uusi poroaita. Vanha aita on pyöreistä puista, jotka on pystytetty maahan. Pystypuihin on pokasahalla tehty lovet pitkittäisaidaksia varten. Aidakset on naulattu kiinni ja pystypuut on tuettu tukipuilla. Aita kulkee koillisesta kaakkoon. Aitaan on veistetty nimikirjaimia.
metsakeskus.1000046919 405 Nieminen 1 10002 12004 13051 11006 27007 564990.00000000 6775209.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046919 Kohdalla on Lappeenrannan ja Taipalsaaren välinen rajapiste. Sama rajalinja esiintyy vuoden 1767 Lapvettä kuvaavalla kartalla, vuoden 1768/71 Taipalsaarelta kuvaavalla kartalla, vuoden 1845 Lappeen pitäjänkartalla sekä vuoden 1856 isojakokartalla. Isojakokarttaan tähän rajapisteeseen on merkitty numerot 14 ja 63. Rajamerkin kivistä ladottu jalusta on 1,4 x 1,4 m kokoinen ja puolisen metriä korkea. Päällä on laakamainen pystykivi, korkeudeltaan n. 60 cm. Pystykiveen on hakattu numero 14. Rajamerkki sijaitsee loivasti lounaaseen viettävällä harvapuustoisella kalliopohjalla.
metsakeskus.1000046920 405 Nieminen 2 10002 12004 13051 11006 27007 565049.00000000 6775329.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046920 Kohdalla on Lappeenrannan ja Taipalsaaren välinen rajapiste. Sama rajalinja esiintyy vuoden 1767 Lapvettä kuvaavalla kartalla, vuoden 1768/71 Taipalsaarelta kuvaavalla kartalla, vuoden 1845 Lappeen pitäjänkartalla sekä vuoden 1856 isojakokartalla. Isojakokarttaan tähän rajapisteeseen on merkitty numerot 13 ja 62. Rajamerkki on kalliohalkeaman päällä. Sen kivistä ladottu jalusta on 1,4 x 1,4 m kokoinen ja 40 - 70 cm korkea. Päällä on laakamainen pystykivi, korkeudeltaan n. 40 cm. Pystykiveen on hakattu numero 13.
metsakeskus.1000046921 405 Mikonsaari 3 10007 12011 13114 11042 27028 563351.00000000 6773867.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046921 Mikonsaaren lounaisreunalla on kaksi lyhyttä taisteluhautaa pesäkkeineen. Lisäksi rinteen laella on kolme puolijoukkuetelttakuoppaa. Kaikki rakenteet on kaivettu maahan. Vuoden 2022 inventoinnin aikaan jäännökset olivat melko sortuneita ja matalia. Kansallisarkiston puolustushallinnon sotilasasiakirjojen kokoelman Lappeenrannan 1944 linnoitteita kuvaavassa kartassa kohdalle on merkitty tykistöasema.
metsakeskus.1000046922 405 Mikonsaari 4 10007 12011 13114 11042 27028 564687.00000000 6773258.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046922 Mikonsaaren eteläpäässä on Salpalinjan puolustusvarustuksia. Niemen kaakkoissivulla on taisteluhautoja kuudessa eri osassa rannan äärellä. Yksi lyhyt taisteluhauta kauempana rannasta, muut rantaviivan tuntumassa. Asemat ovat pääasiassa moreenimaahan kaivettuja, mutta myös osin kallioon louhittuja. Niemen lounaissivulla on yksi n. 60 m pitkä, osittain sortunut, taisteluhauta laakean kallioisen kumpareen reunamilla. Kauempana sisämaassa on telttakuoppa, jonka sisähalkaisija on n. 11 m. Kuopasta jatkuu taisteluhauta länteen n. 40 metrin matkalla. Vuoden 2022 inventoinnin aikaan taisteluhaudat olivat melko hyvin säilyneitä. Mikonsaareen tuleva tie on katkaissut kaakossa olevan taisteluhaudan kahteen osaan. Alueen kasvillisuus on niin tiheää ja peittää rakenteita.
metsakeskus.1000046923 261 Kiehislampi 10007 12016 13168 11006 27009 426359.00000000 7450891.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046923 Kohteessa on poroaidan jäännös, josta on näkyvissä muutamia hirsisalvoksia, joissa hirret on katkottu kirveellä ja liitoksissa salvettu alapuolelta. Aita on havaittavissa noin 70 metrin matkalla itä - länsi -suunnassa.
metsakeskus.1000046924 261 Rovaselkä 10007 12016 13168 11006 27009 430712.00000000 7560285.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046924 Kohteessa on vanha poroaita, jonka aidaspuut on kirveellä halkaistu ja ne ovat pääosin lahoina maassa. Pystypuut on myös kirveellä halkaistu ja niihin on tehty lovet pitkittäisiä aidaspuita varten Pystypuissa on myös nauloja, joilla aidakset on kiinnitetty. Pystypuut on toisinaan tuettu maasta vinopuilla.
metsakeskus.1000046925 405 Riihilahti 1 10007 12011 13114 11042 27028 565730.00000000 6774550.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046925 Kohde sijaitsee Riihilahden länsipuolella, nimen kapeimmalla kohdalla ja muodostuu kahdesta osasta. Läntinen osa on niemeen tulevan tien länsipuolella mäellä, jossa on muutaman kymmenen metrin matkalla pääasiassa kallioon louhittua, osin moreenimaahan kaivettua taisteluhautaa. Pääosa varustuksesta on tien itäpuolella metsäisellä rinteellä, joka laskee Riihilahden pohjukan länsipuolella olevalle alavalle tasamaalle. Itäosan varustuksessa on hiekkamaahan kaivettua taisteluhautaa jonkin verran katkonaisesti noin 200 m matkalla. Lisäksi kohteen keskiosassa on taisteluhaudan pohjoispuolella korsukuoppa. Kuoppa on likimain suorakulmainen, koillisesta lounaaseen noin 8 m pitkä, 5 m leveä ja keskeltä lähes kaksi metriä syvä. Valleineen muodostuma on noin 15 m pitkä ja 12 m leveä. Maavalliin on jätetty kulkuväylät kuopan etelä- ja pohjoiskulmiin. Näihin ei liity taistelu- tai yhdyshautoja. Kansallisarkiston puolustushallinnon sotilasasiakirjojen kokoelman Lappeenrannan 1944 linnoitteita kuvaavassa kartassa taisteluhautojen lisäksi Riihilahden luoteisrannalle on merkitty avoin pst.tykin asema. Vuoden 2022 invenoinnin aikaan taisteluhauta oli melko hyvin säilynyttä itäosastaan. Kohteen keskiosassa taisteluhauta on tuhoutunut hiekanotossa menneinä vuosikymmeninä. Ilmeisesti osa taisteluhaudasta on myös peittynyt pellon raivauksen yhteydessä.
metsakeskus.1000046926 261 Korkeatieva 10007 12016 13168 11006 27009 444018.00000000 7566443.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046926 Kohteessa on poroaidan jäännös, joka kulkee 250 metrin matkalla pohjoisesta etelään. Poroaidassa on pystypuut, joihin on toiselle sivulle tehty lovet pitkittäisaidaksien kiinnitystä varten. aidakset on naulattu kiinni pystypuihin. Pystypuut on pyöreitä hirsiä ja aidakset on halkaistuja riukuja.
metsakeskus.1000046927 261 Palviselkä 2 10007 12016 13168 11006 27009 422004.00000000 7487032.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046927 Kohteessa on vanha lahonnut poroaita, jonka pitkittäisaidakset ovat maassa lahoamassa. Aidan pystypuut ja salvoskohdat ovat vielä osittain pystyssä. Aita on hirsistä ja maapuista kirveellä ja sahalla katkomalla tehty aita. Aidaspuut on liitoksissa alapuolelta salvettu ja veräjiin on sahattu toiseen reunaan kolot veräjäpuita varten. Salvosten kohdilla aidassa on tukipuut aidan ulkopuolelle.
metsakeskus.1000046928 405 Niemisenkärki 10007 12011 13114 11042 27028 566585.00000000 6773607.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046928 Kohde sijaitsee Niemisenkärjen eteläosassa. Pääosa varustuksista seurailee niemen lounaisrantaa etelään Tulliniemeen. Lisäksi itäreunalla on pienempia erillisia taisteluasemien katkelmia. Niemisenkärjen itärannalla on pitkä varustusketju, joka alkaa Tulliniemen tyvestä ja jatkuu yli 700 metrin matkan luoteeseen niemen länsirannan tuntumassa. Varustukset koostuvat lähinnä maahan kaivetuista ja kalliohin louhituista taisteluhaudoista ja niiden varrella olevista ampumapesäkkeistä. Kiviä on paikoin nostettu muodostamaan lisäsuojaa. Taisteluhaudat kulkevat järveä kohti viettävän rinteen yläosissa seuraillen rannan kulkua. Etäisyys rantaan on noin 20–50 metriä. Paikalla kasvaa nykyisin metsää ja varustukset ovat kasvillisuuden ja sammaleen peittämiä, mutta vaikuttavat muuten hyvin säilyneiltä. Tulliniemessä varustuksia on molemmin puolin sekä niemessä sijaitsevien avolouhosten ympäristössä. Taisteluhautoja on sekä kaivettu maahan että louhittu kallioon. Ne ovat kasvillisuuden ja sammaleen peitossa, mutta muuten hyvin säilyneitä. Niemisenkärjen itärannalla, Tulliniemen tyvestä pohjoiseen varustuksia on yli 400 metrin matkalla, mutta ei yhtenäisesti. Ne keskittyvät korkeiden kallioiden lakialueille rannan tuntumaan paikkoihin, joista on hyvä näkymä järvelle. Varustukset koostuvat lähinnä taisteluhaudoista, jotka on louhittu kallioihin. Taisteluhautojen reunoille on paikoin nostettu louhittuja kiviä lisäsuojaksi. Varustukset ovat hyvin säilyneitä.
metsakeskus.1000046929 261 Lismanvuoma 10007 12016 13168 11006 27009 425311.00000000 7515288.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046929 Poroaita kulkee Lismanvuoman keskeltä kohti lounasta. Aita on tehty kirveellä katkotuista pyöröpuista, laudoista ja pinnoista tehdasnauloilla naulaamalla. Puut ovat päistään teroitettu ja isketty suohon. Koko matkalta on havaittavissa pystypuiden jäänteitä. Aidan lounaispäädyssä näkyy myös muutamia poikkipuita.
metsakeskus.1000046930 710 Vanha Koskentie 222 10002 12004 13054 11006 27000 294480.00000000 6676786.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046930 Vanhan Koskentien itäpuolella hieman Vanha Koskentie 222:stä kaakkoon on sijainnut pelto, jonka kohdalla nyt kasvaa metsää mutta jossa on erotettavissa sarkaoja. Pellonpohjasta n. 20 m etelään alkaa 9 röykkiötä sisältävä alue. Pellonpohjaa lähin röykkiö 1 on mitoiltaan n. 2 m x 4 m, siitä n. 2 metrin päässä oleva röykkiö 2:n mitat ovat 3 x 2 m. Röykkiö 2:sta 5 metrin päässä kaakkoon oleva röykkiö on 3,5 x 4 m. Hieman etäämmällä kaakossa on vielä röykkiö 4 (2 x 3 m). Tämän röykkiöryhmän länsipuolella sijaitsee vielä 4 röykkiötä. Röykkiö 5 sijaitsee alle 10 m röykkiöstä 1 länsi-luoteeseen. Röykkiö 6 (4 x 1,5 m) sijaitsee 4 metriä röykkiöstä 5 etelään, ja röykkiöt 7 (halkaisija n. 3 m) ja 8 röykkiöstä 6 kaakkoon. Lännessä röykkiöryhmä rajautuu lähelle Kosken kylän ja Kelkkalan kylän rajaa. Selvästi erillään edellisistä kaakkoon on vielä yksi röykkiö. Röykkiöt voisivat olla esimerkiksi kaskiröykkiöitä tai muita viljelyröykkiöitä, mutta niiden luonteen tarkempi selvittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000046932 405 Pappilanniemi 10007 12011 13113 11042 27028 565462.00000000 6771490.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046932 Pappilanniemen luonnonsuojelualueen itäosassa on kahdella, n. 120 m etäisyydellä olevalla kohdalla erityyppisiä Salpalinjaan liittyviä rakenteita. Lounaisempi näistä on kallioon louhittu korsukuoppa, kooltaan noin 8 x 4 m, syvyys 3 m. Tästä parikymmentä metriä itään on pyöreähkö, halkaisijaltaan n, 3 m, parin metrin syvyinen kuoppa (mahdollisesti varastokuoppa).
metsakeskus.1000046933 261 Palviselkä 3 10007 12001 13000 11006 27009 421876.00000000 7487050.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046933 Rakennus 1. Paikalla on hirsinen porokämppä, jonka koko on 4,5 x 4,5 metriä. Seinät kulkevat väli-ilmansuuntiin. Etelänurkassa on 2 x 1,5 x 1 metriä kiviraunio. Hirret on sahalla katkottu ja niiden välissä näkyy kunttariive. Rakennus 2. Kämpän koko on 3 x 4,5 metriä, ja sen pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Koilliskulmassa on 1,5 x 1,5 x 0,7 metriä kiviraunio, joka on kaatunut seinän ulkopuolelle. Hirret on sahalla katkottu ja niiden välissä näkyy kunttariive. Rakennus 3. Pisteessä on 3,5 x 3,5 metriä turveneliö, jonka lattiapinta-ala on ympäristöä alempana. Paikalla on jäljellä enää yksi kirveellä katkaistu hirsi näkyvissä. Etelänurkassa on 1,5 x 1 x 0,5 metriä hajonnut kiviraunio. Rakennus 4. Pisteessä on 3,5 x 3 metriä turveneliö, jonka pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Lounaiskulmassa on epämääräinen kiviraunio, jonka halkaisija on noin metrin. Lattiapinta on syvällä suossa, ja siellä on näkyvissä puurakenteita.
metsakeskus.1000046934 261 Nuolistulkkuvaara 10007 12001 13000 11006 27009 445978.00000000 7533605.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046934 Rakennus 1. Kämpän koko on 4,6 x 4,2 metriä, ja sen pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. 1,5 x 2 x 0,5 metriä uuni on kaakkoiskulmassa. Hirret ovat sahalla katkottuja ja molemmin puolin salvattu. Rakennus 2. Rakennuksesta on jäljellä yksi laho hirsikerta ja muutama lauta. Rakennuksen koko on 4,8 x 6,6 metriä. Päällä kasvaa noin 80 vuotias mänty ja koivuja. Todennäköisesti talli.
metsakeskus.1000046935 261 Ala-Kortevuoma 10007 12001 13000 11006 27009 421439.00000000 7514707.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046935 Rakennus 1. Rakennuksen koko on 5,4 x 4,6 metriä, ja sen pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Ovi on pohjoisseinän keskellä. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottu ja alapuolelta salvattu. Kattolaudat on kirveellä halkaistu. Rakennus 2. Rakennuksen koko on 3,4 x 3,2 metriä. Paikalla on maahan kaivettu metrin syvyinen kuoppa. Ovi on koillis-lounais-seinällä. Etelänurkassa on 1 x 1 x 1 metriä uunin kiviraunio. Ilmeisesti sisällä on ollut puinen kehikko, koska kuoppa on neliön muotoinen.
metsakeskus.1000046936 261 Soretiapulju 10007 12001 13000 11006 27009 422243.00000000 7515871.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046936 Kohteessa on neljä pientä suorakaiteen muotoista rakennuksen pohjaa, jotka on tehty kirveellä ja sahalla katkotuista hirsistä. Nurkat ovat salvettu ainakin alapuolelta. Hirret ovat pääasiassa lahonneita ja maatuvassa turvepenkeiksi. Kämppien oviaukot ovat länteen, suolle. Kämpät vaikuttavat ainakin noin 100 vuotta vanhoilta, koska ovat lahonneet melkein kokonaan. Kämpät liittyvät ehkä porotalouteen.
metsakeskus.1000046937 261 Naatsukkajärvet 1 10007 12001 13000 11006 27009 440827.00000000 7533621.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046937 Kohteessa on metsätyökämpän ja tallin rauniot. Talli. Pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Hirret ovat nurkissa molemmin puolin salvetut. Rakennelmasta on yhdeksän hirsikertaa jäljellä. Hirret on sahattu poikki. Seinissä on hirsien välissä kiiloja ja vitsapunoksia. Hirsissä on tehdasnauloja ja yhdessä hirressä on leimakirveen leima. Oven pielessä on karapuun hahlo. Kämppä. 26 x 7,4 metriä. Pitkät sivut kulkevat luoteesta lounaaseen ja luoteesta lukien ovat väliseinät 6,6 metrin, 13,5 metrin ja 19 metrin kohdalla. Etelä- ja länsinurkissa on kiukaat, joiden koko on 2 x 2 x 1 metriä. Hirret on sahalla katkottuja ja nurkissa molemmin puolin salvattuja. Luoteispäädyn huone on parhaiten säilynyt ja siinä on 4 hirsikertaa jäljellä. Kaakkoisen huoneessa on palon jälkiä.
metsakeskus.1000046938 261 Paartopuljut 10007 12001 13000 11006 27009 439629.00000000 7530980.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046938 Kämppä on L:n muotoinen, sen kokonaiskoko suorakulmiona on 9,2 x 5,2 metriä. Hirret on molemmin puolin salvattu ja ne on työstetty sahalla ja kirveellä. Uuni on leveän osan itänurkassa ja sen koko on 2 x 2 x 1 metriä.
metsakeskus.1000046939 261 Rourajoki 10007 12001 13000 11006 27009 439771.00000000 7530899.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046939 Rakennus 1. Kämpän koko on 6,3 x 5,4 metriä ja sen pitkä sivu kulkee pohjoisesta etelään. Pohjoispäädyssä on erillinen 1,8 metriä pitkä eteinen. Hirret on sahalla katkottu ja molemmanpuolin salvattu. Kämpästä on jäljellä kahdeksan hirsikertaa ja hirret on kyljistä veistetty. Hirsien välissä on kunttariive. Kurkihirsi kulkee kämpän pituussuunnassa. Katto on todennäköisesti uusittu myöhemmin naulaamalla harmaa kattohuopa lautojen päälle. Rakennus 2. Kämpän koko on 5,2 x 5,2 metriä ja sen sivut kulkevat väli-ilmansuuntiin. Kämpästä on jäljellä yksitoista hirsikertaa ja hirret on molemmin puolin salvattu. Hirsien välissä on kunttariive. Kurkihirsi kulkee lännestä itään. Myöhemmin kavennettu ovi on luoteisseinässä ja siinä on saranat. Sisällä on parret neljälle hevoselle. Seinissä on tehdasnauloja.
metsakeskus.1000046940 261 Nilijärvi 10007 12001 13000 11006 27009 440652.00000000 7520454.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046940 Rakennuksen koko on 5,3 x 5,8 metriä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Koillisnurkassa on 1,5 x 1,5 x 1 metrin kokoinen uunin raunio, joka on tehty kylmämuuraamalla.
metsakeskus.1000046941 261 Rovalaenpuljut 10007 12001 13000 11006 27009 435286.00000000 7520678.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046941 Kämpän koko on 3,7 x 3,6 metriä, jonka pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Kämpästä on jäljellä parhaimmillaan 17 hirsikertaa. Ovi on luoteisseinän keskellä ja se on 1,3 metriä korkea. Ovenpielet on rautalangalla surrattu pystypuihin. Lounaisseinän keskellä on 35 x 20 cm ikkuna. Luoteiskulmassa on kiuas, jonka koko on 1,4 x 1,4 x 0,7 metriä. Hirsien sisäseinä on osittain palanut. Hirsien välissä on kunttariive.
metsakeskus.1000046942 261 Tunturilehto 10007 12001 13000 11006 27009 440108.00000000 7520441.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046942 Rakennus 1. Kämpän koko on 5,3 x 4 metriä ja sen pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Rakennus on tehty kirveellä ja sahalla katkotuista jykevistä hirsistä, joita on jäljellä kuusi hirsikertaa. Katto on tehty vahvoista puolikkaista hirsistä. Rakennus 2. Rakennuksen koko on 3,7 x 4,2 metriä ja sen pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Rakennus 3. Rakennuksen koko on 3,4 x 3,4 metriä ja sen seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Rakennuksen seinät erottuvat turvevalleina. Kaakkoisnurkassa on jäljellä neljä hirsikertaa. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottu. Koilliskulmassa on 1 x 1,5 x 1 metriä kiuas. Lattia on mahdollisesti kaivettu syvemmälle. Rakennus 4. Rakennuksen koko on 3,6 x 3,6 metriä ja sen seinät kulkevat väli-ilmansuuntiin. Seinät erottuvat maassa turvevalleina. Paikalle on kaivettu maan sisään kahden hirren vahvuinen kehikko, jonka päällä kasvaa puolukkaturvevalli. Oviaukko on mahdollisesti ollut kaakkoiskulmassa.
metsakeskus.1000046943 261 Petäjäselkä 10007 12001 13000 11006 27009 445423.00000000 7521749.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046943 Rakenuns 1. Rakennuksen koko on 6,7 x 3,3 metriä, ja sen pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Rakennuksen puolivälissä on väliseinä lyhyen sivun suuntaisesti. Kämpästä on jäljellä kymmenen hirsikertaa. Hirret on osittain kokonaisia ja osittain halkaistuja. Hirret on katkottu sahalla ja salvattu molemmin puolin. Luoteisnurkassa on 1 x 1 x 1 metriä kiuas. Rakennus 2. Rakennuksen koko on 6 x 3 metriä, ja sen pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Koillisnurkassa on jäljellä yhdeksän hirsikertaa. Rakennus 3. Rakennuksen koko on 4 x 3,2 metriä, ja sen pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Seinien paikat erottuvat vaivoin maatuneina hirsinä turvevalleina. Lattia on ilmeisesti kaivettu syvemmälle. Kaakkoiskulmassa on 1 x 1,5 x 0,8 metriä liesikiveys. Rakennus 4. Rakennuksen koko on 2 x 2 metriä. Seinät erottuvat turvevalleina. Nurkissa on juuri erottuvat lahonneet puusalvokset.
metsakeskus.1000046944 261 Rovalaki 10007 12001 13000 11006 27009 437219.00000000 7520197.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046944 Kämpän koko on 5,7 x 5,5 metriä, jonka pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Parhaimmillaan jäljellä on 6 hirsikertaa, mutta muuten suurelta osin seinät näkyvät vain turvepenkkinä. Hirret on kirveellä ja sahalla katkotut, ja niiden välissä kulkee kunttariive. Koilliskulmassa on 2 x 2 x 0,8 metriä kiuas. Eteläseinässä on 7,5 x 3,7 metrin kokoinen kevyempi rakennus, joka tulee 2 metriä lännemmäksi, eli rakennus on kokonaisuudessaan L:n muotoinen. Tässä myös seinät ainakin osittain on tehty hirsistä.
metsakeskus.1000046945 261 Karhutievat 10007 12001 13000 11006 27009 403533.00000000 7536076.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046945 Kohteessa koivuista tehty kämppä, jonka koko on 5 x 5 metriä ja seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Oviaukko on pohjoisseinän keskellä. Lattian alueella kulkee tuohipäälliset koivunrungot idästä länteen. Myös pohjoisesta etelään kulkevat seinät ovat olleet pyörökoivuista. Kohteesta löytyy muutamia nauloja, öljykanisteri ja pahvia rakenteista.
metsakeskus.1000046946 261 Jukola 10007 12001 13000 11006 27009 391177.00000000 7536948.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046946 Kämpän koko on 4 x 4 x 1,7 m kurkihirteen mitattuna. Kurkihirteen saakka on kahdeksan hirsikertaa. Kämppä on tehty suurista hirsistä moottorisahalla, ja ne on alapuolelta salvattu.
metsakeskus.1000046947 261 Tupalehto 10007 12001 13000 11006 27009 443646.00000000 7508063.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046947 Rakennus 1. Lahonneen hirsi- ja lautarakennelman koko on 10,8 x 3,6 metriä, ja sen pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Lattian kohdalla on kaksi metriä leveä kuoppa. Rakenteissa on suuria rautanauloja. Paikalla on pullo, jossa on vuosiluku 1963. Rakennus 2. Pisteessä on 3,6 x 4,2 metriä maakumpu, joka on metrin korkea. Maakummusta tulee tuuletushormi. Kohde on vaikeasti havaittavissa. Todennäköisesti maakellari. Rakennus 3. aikalla on 7,2 x 5,5 metriä turvepenkki, jonka keskellä on väliseinä ja 2 x 2 metriä betonilaatta. Pitkä sivu kulkee idästä länteen. Rakennuksen vieressä on kaivo, saunan kiuas ja kamiina. Seinistä tai muista rakenteista ei ole jäljellä enää mitään. Rakennus 4. Multapenkki niittyaukealla, jonka koko on 7,5 x 7,5 metriä. Sen seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Vieressä on lahonneiden hirsien kasa jäänteenä puretusta rakennuksesta.
metsakeskus.1000046948 5 Kovinneva 10002 12016 13175 11006 27000 358223.00000000 7005519.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046948 Inventointi 2021: Tervahauta sijaitsee tasaisen harjujakson keskiosassa. Tervahaudan halkaisija on noin n. 24 m ja 0,7 m syvän kuopan halkaisija on puolestaan 13 m. Halssi suuntautuu lounaaseen.
metsakeskus.1000046950 434 Strömforsin ruukki 2 10007 12009 13000 11006 27000 470776.00000000 6710081.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046950 Tasainen, kaareva maavalli, jonka etelä- ja pohjoissivuja on tuettu kylmämuuratuilla kiviseinämillä. Vallin pituus on 105 m ja leveys 15 m. Sen korkeus muusta ympäristöstä on 1–1,5 m. Kiviseinämät on ladottu lohkotuista kivistä sekä luonnonkivistä. Suurimat kivet ovat kooltaan keskimäärin 100 x 70 x 70 cm. Valli jatkuu itäpäässään ilman kivituentaa maavallina. (Lagerstedt 2008)
metsakeskus.1000046951 434 Strömforsin ruukki 3 10007 12005 13067 11006 27000 470798.00000000 6710135.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046951 Itäkoillinen–länsiluode -suuntaisena kulkeva penger, joka kohoaa 0,2 m muuta maastoa korkeammalle. Penkereen leveys on 2 m ja sen reunat on vahvistettu kivillä. Sen etelälaidalla on noin 10 metrin välein sementtijalustoihin kiinnitettyjä, pystyyn asetettuja kapearaiteisen rautatien kiskoja, jotka on ilmeisesti myöhemmin katkaistu noin 10 cm korkeudelta maanpinnasta. Kiskon hamara on leveydeltään 3 cm ja kiskon kokonaiskorkeus 6 cm. Kiskon jalka on leveydeltään 4 cm. Penkereen itäpäässä tolpparivi kääntyy 90 astetta ja jatkuu 30 metriä eteläkaakkoon. Pystyyn asetettuja kiskonkappaleita on käytetty rautateillä aidantolppina, joilla on erotettu rata-alue muusta alueesta. (Lagerstedt 2018) Rata on kulkenut Markkinamäkeen. Radan ja siihen liittyvän sillan jäänteitä on näkyvissä muuallakin alueella.
metsakeskus.1000046954 934 Metsäsianpesä 1 10002 12016 13175 11006 27000 342817.00000000 7018341.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046954 Inventointi 2022: Suppilomainen tervahauta on halkaisijaltaan noin 22 metriä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 2,5 metriä. Vallin leveys on noin 5 metriä. Halssi aukeaa alarinteeseen kohti länttä. Se on noin 4 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja 1 metrin syvä. Haudan päällä kasvaa jykeviä kuusia, haapoja ja koivuja ja se on heinittynyt. Haudan valli on hieman vaurioitunut metsänhoidossa lounais- ja länsiosastaan. Vallissa on paljon ketun tai muun eläimen koloja. Vallin päälle tehtiin kairaus, josta havaittiin hiilensekaista maata. Tervahauta on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000046955 934 Metsäsianpesä 2 10007 12004 13051 11006 27008 342698.00000000 7018193.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046955 Inventointi 2022: Paikalla on laonnut rajamerkki ojitetulla suolla. Viisarikivi on hieman kallellaan ja sen ympärillä on kasassa kiviä maata vasten noin 1 x 1 metrin kokoisella alueella. Viisarikiven koko on noin 60 x 30 cm. Se on muodoltaan melkein suorakulmio. Viisarikivessä ei erotu hakkauksia tai merkintöjä. Rajamerkki sijaitsee vuoden 1954 peruskartalla Sääksjärven ja Vimpelin kylien välisen rajan taitepisteessä, joka on samalla kohtaa myös vuoden 1844/45 pitäjänkartalla.
metsakeskus.1000046956 934 Lyhesneva 10007 12004 13051 11006 27008 342496.00000000 7017881.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046956 Inventointi 2022: Rajamerkki sijaitsee vuoden 1954 peruskartalla Sääksjärven ja Vimpelin kylien välisen rajan taitepisteessä, joka on samalla kohtaa myös vuoden 1844/45 pitäjänkartalla. Rajamerkki on lähes kokonaan sammaleen peittämä kivilatomus, jonka keskiosassa näkyy pystyssä olevan viisarikiven kärki. Osittain rajamerkin päällä kasvaa myös katajaa. Latomuksen reunoja on vaikea hahmottaa, mutta koko rajamerkin mitat ovat arviolta 1,5 x 1,5 metriä. Rajamerkki sijaitsee Vimpelin ja Lappajärven kunnanrajalle tehdyn metsäkoneenjäljen länsipuolella.
metsakeskus.1000046957 934 Lyheskangas 10002 12016 13175 11006 27000 342422.00000000 7016611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046957 Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee matalan mäen harjanteella hakkuuaukean länsipuolella. Läpimitaltaan tervahauta on noin 16 metriä ja syvyydeltään 1,7 metriä. Ulkoreunalla oleva valli on leveydeltään noin 2,5 metriä. Halssi laskee kaakkoon mäen alarinteeseen. Tervahaudan ympärillä näkyy myös katkonaista kaivantoa. Tervahauta erottuu melko selkeästi ympäristöstään. Tervahaudan kohdalta on harvennettu metsää, mutta vallin päällä kasvaa yhä jokunen koivu ja kuusi. Valli ja halssi erottuvat paikoin heikosti. Tervahaudan pohjalta otettiin maakairanäyte, josta havaittiin selkeästi hiiltä.
metsakeskus.1000046958 934 Pankarinkangas 10002 12016 13175 11006 27000 342336.00000000 7014203.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046958 Inventointi 2022: Tervahauta on halkaisijaltaan noin 12 metriä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,3 metriä. Vallin leveys on noin 2,5 metriä. Tervahaudan halssia ei erota maastossa. Tervahaudan vallia on kaiveltu jollakin koneella etelä-länsipuolelta, jossa halssi on todennäköisesti sijainnut. Tervahaudan päällä kasvaa suurehkoja kuusia ja koivuja. Sen länsipuolella on harvennettua taimikkoa ja itäpuolella tiheämpää mäntymetsää. Tervahaudan vallin päälle tehtiin kairaus, josta havaittiin harmahtavaa hiilensekaista maata. Tervahauta on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000046959 934 Karhukorpi 10002 12016 13175 11006 27000 342953.00000000 7009719.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046959 Inventointi 2022: Paikalla sijaitsee tervahauta, joka erottuu melko heikosti ympäristöstä. Tervahaudan kuoppa erottuu melko selvästi, sen halkaisija on noin 8 metriä. Kuopan syvyys on noin 1 metrin. Tervahaudan valleja ei erota maastosta. Kuopan keskelle tehtiin kairaus, josta tuli todella paksusti mustaa hiilensekaista maata. Tervahaudan ympärillä on paljon nykyaikana tehtyjä kaivantoja, jotka ovat vahingoittaneet tervahautaa. Ilmeisesti sen päälle on myös kasattu maata, joka haittaa tervahaudan havaitsemista. Tervahaudan päällä kasvaa tiheää sekapuumetsää ja sen kohdalla on myös paljon ketun tai muun eläimen koloja.
metsakeskus.1000046960 934 Sahamyllynkangas 10002 12016 13175 11006 27000 353327.00000000 7015849.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046960 Inventointi 2022: Jykevävallinen tervahauta sijaitsee metsäautotien välittömässä läheisyydessä metsän laidalla. Halkaisijaltaan tervahauta on noin 14 metriä ja syvyydeltään 1,7 metriä. Vallin paksuus on noin neljä metriä. Halssi on noin viisi metriä pitkä ja sijaitsee tervahaudan lounaisosassa. Tervahaudan kohdalla kasvaa muutama isokokoinen kuusi ja koivu, mutta muuten kohde erottuu maastosta melko selkeästi. Keskiosasta otettiin maakairanäyte, jossa näkyi hiiltynyttä maa-ainesta. Tervahauta on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000046961 934 Kalpekinsaari 10002 12016 13175 11006 27000 353328.00000000 7014421.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046961 Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee korkean mäen länsirinteellä hyvin tiheässä mäntytaimikossa. Tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,5 metriä. Vallin leveys on noin 5 metriä. Halssi aukeaa mäen alarinteeseen kohti länttä. Se on noin 7 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja syvimmillään 2 metriä. Tervahaudan ympärillä kulkee katkonainen kaivanto. Tervahauta on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000046962 934 Kalpekinneva 10002 12016 13175 11006 27000 353884.00000000 7013198.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046962 Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee peltojen välisellä metsäkaistaleella, harjanteen päällä. Läpimitaltaan tervahauta on noin 19 metriä ja syvyydeltään 1,7 metriä. Valli on noin neljä metriä paksu ja erottuu selkeästi. Halssi sijaitsee alarinteessä tervahaudan länsireunassa. Halssin kohdalla erottuu tervahaudan rakentamisessa käytettyjä kiviä, joiden perusteella hauta on niin sanotusti kylmämuurattu.
metsakeskus.1000046963 934 Isokangas 10007 12004 13051 11006 27008 354223.00000000 7004644.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046963 Inventointi 2022: Rajamerkki sijaitsee ojan penkan länsipuolella. Oja on tehty rajan mukaan. Paikalla on viisarikivi, jonka koko on noin 50 x 30 cm. Kiven yhdellä sivulla on ilmeisesti maalilla tms. tehty jokin numero, josta ei saa selvää. Rajamerkki sijaitsee nykyisellä sekä vanhalla, vuoden 1966 peruskartalla Vimpelin ja Alajärven kuntien rajan taitekohdassa. Vimpelin ja Alajärven pitäjien raja on mennyt samalla kohtaa myös vuoden 1846 pitäjänkartalla.
metsakeskus.1000046964 934 Mulhonkallio 10007 12004 13051 11006 27008 354507.00000000 7004067.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046964 Inventointi 2022: Rajamerkki koostuu neliskulmaisesta kivilatomuksesta, joka on mitoiltaan 1,5 x 1,5 metriä. Isoimmat kivet ovat halkaisijaltaan noin 80 senttimetriä ja pienimmät noin 20 senttimetriä. Latomuksen keskiosassa erottuu teräväkärkinen viisarikivi, joka on pituudeltaan myös noin 80 senttimetriä. Kivet ovat ohuelti sammaleen ja jäkälän peitossa, ja kohteen päälle on tippunut myös viereisten mäntyjen oksia. Rajamerkki sijaitsee aukealla kohdalla nykyisellä kunnanrajalla. Rajamerkki sijaitsee nykyisellä sekä vanhalla, vuoden 1966 peruskartalla Vimpelin ja Alajärven kuntien rajan taitekohdassa. Vimpelin ja Alajärven pitäjien raja on mennyt samalla kohtaa myös vuoden 1846 pitäjänkartalla.
metsakeskus.1000046965 5 Eteläkangas 10002 12016 13175 11006 27000 355220.00000000 6992052.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046965 Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee puron lounaistörmällä harvennetussa sekapuumetsässä. Tervahaudan halkaisija on noin 22 metriä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,6 metriä. Vallin leveys on noin 5 metriä. Halssi suuntautuu koilliseen kohti pientä puroa. Halssi on noin 5 metriä pitkä. Haudan päällä kasvaa suuria kuusia, koivuja sekä mäntyjä. Vallin päältä otetiin kairaus, josta havaittiin hiilensekainen maakerros. Tervahauta on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000046966 5 Tyräpuro 10002 12016 13175 11006 27000 353991.00000000 6991752.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046966 Inventointi 2022: Maljamainen tervahauta sijaitsee hyvin tiheässä sekapuumetsässä. Tervahaudan halkaisija on noin 21 metriä. Sen syvyys on pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1,7 metriä. Vallin leveys on noin 3 metriä. Halssi aukeaa etelään kohti Tyräpuroa. Se on noin 8 metriä pitkä, 2,5 metriä leveä ja 1,5 metriä syvä. Haudan päällä kasvaa hyvin tiheää puustoa. Tervahaudan pohjalle tehtiin kairaus, josta havaittiin mustaa hiilensekaista maata. Tervahauta on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000046967 261 Liittokangas 10007 12001 13000 11006 27009 417881.00000000 7519190.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046967 Kohteessa on kellari ja kaksi hirsikämppää sen molemmin puolin. Kellarin koko on 4,7 x 4,7 metriä. Länsipuolen kämppä on 5 x 5 metriä ja itäpuolen 5,8 x 4,2 metriä. Rakennelmien väli on kaksi metriä. Länsikämpän koillisseinässä on eteinen kooltaan 2 x 3,5 metriä. Kämppien kurkihirsissä runsaasti nauloja.
metsakeskus.1000046968 261 Putaanperänvuoma 1 10007 12001 13000 11006 27009 417746.00000000 7522448.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046968 Paikalla erottuu suorakaiteen muotoisen rakennuksen jäännös, jonka pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Suorakaiteen muotoisen seinävallin koko on 9,5 x 10,7 metriä ja korkeus 50 cm. Rakennelman päällä kasvaa koivutaimikko. Rakennelma voi olla niittyladon tai asuinrakennuksen jäännös.
metsakeskus.1000046969 261 Putaanperänvuoma 2 10007 12001 13000 11006 27009 417785.00000000 7522435.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046969 Kohteessa on 7,5 x 6,5 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jonka pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Seinät erottuvat puolen metrin vahvuisena turvevallina. Luoteiskulmassa on kumpu, joka on mahdollisesti uunin raunio. Kohde sijaitsee Putaanvuoma 1 kohteen itäpuolella piha-aukion toisella puolella ja rakennuksin pohjat voivat olla samaa rakennusryhmää. Rakennuksen raunio, joka on mahdollisesti purettu.
metsakeskus.1000046970 261 Putaanperännivat 10007 12001 13000 11006 27009 417824.00000000 7522627.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046970 Kohteessa on 4 x 4,5 metrin kokoisen rakennuksen pohja, jonka sivut kulkevat väli-ilmansuuntiin. Etelänurkassa on kiukaan raunio. Seinien paikat erottuvat turvevalleina ja lattiataso on kaivettu puolen metrin syvyyteen. Pieni kammityyppinen asumus.
metsakeskus.1000046971 261 Putaanperänvuoma 3 10007 12016 13000 11006 27009 417701.00000000 7522398.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046971 Kohteessa on 3,5 x 4,2 metrin kokoinen rakennuksen pohja, jonka pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Rakennus erottuu enää lahona hirsikertana ja lattian ala tasoitettuna maa-alueena, joka on nurmikenttää. Niittyladon pohja.
metsakeskus.1000046972 261 Vanhasenmukka 2 10007 12001 13000 11006 27009 414281.00000000 7523866.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046972 Kämpän sija erottuu 50 cm levyisenä multapenkkinä, joka muodostaa 5,7 x 4,8 metrin kokoisen suorakaiteen. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Rakennuksesta on jäljellä muutamia lahoja hirsiä ja harmaata kattohuopaa. Rakennelman itäpuolella on kolme laatikkovesipasaa. On voinut olla metsätyökämppä. Vieressä sijaitsevat vesipasat viittaavat joen yli jäädytettyyn talvitiehen, joka on ilmeisesti tehty tukinajoa varten.
metsakeskus.1000046973 261 Välioja 10007 12001 13000 11006 27009 419361.00000000 7517983.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046973 Kohteessa on 10 pientä kämppää, joissa osassa on uuninkiuas. Osa kämpistä on osittain maahan kaivettuja ja kaikissa on hirsiseinät. Seinät ovat joissakin kämpissä lahonneet turvevalleiksi, mutta joissakin on viisikin hirsikertaa jäljellä. Kämpät on tehty pyöröhirsistä ja ne on katkottu sahalla ja salvettu nurkista. Kämpät liittynevät luontevimmin poronhoitoon. Ne voisivat olla myös metsätyökämppiä, mutta varmuutta niiden merkityksestä ei toistaiseksi tiedetä.
metsakeskus.1000046974 491 Seppäläinen 1 10002 12016 13151 11006 27000 519622.67438646 6833936.81154483 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046974 Kohde sijaitsee välittömästi tien levähdyspaikan itäpuolella noin 6 metrin päässä asfaltoidun alueen reunasta mäntyä, lehtipuuta, nuorta kuusta ja katajaa kasvavan metsän reunassa, loivasti kaakkoon laskevan rinteen tasanteella. Kohteelle johtaa selkeä pieni polku levennykseltä. Kohde on matalahko kuoppamainen jäännös, jonka halkaisija on reilu 5 metriä kokonaisuudessaan. Jäännöksessä on matala, vajaa kaksi metriä leveä, kuoppaa ympäröivä valli, ja vajaa kaksi metriä halkaisijaltaan oleva kuopanne vallin keskellä. Kuoppa on syvimmiltään noin 70 cm. Se reunat ovat liestyneet ja kasvittuneet. Kuopan pohjan muoto on laakean kovera, hieman maljamainen. Kairalla kuopasta saatiin vielä hyvin syvältä hyvin nokista maata käsittäviä T-kairanäytteitä, ja pohjan maaperä on pehmeää. Kuopan pohjalla ei saatu kairattua puhtaan maan alueeseen saakka. Kuoppa on kaakkoisosastaan hieman vaurioitunut, sillä sen kohdalle on asennettu sähköpylvään maahan kiinnitetty tukivaijeri. Kohde rajautuu maastossa selkeästi rakenteena vallin perusteella. Kuopan muodon, pohjan pehmeyden ja voimakkaan nokisuuden perusteella kyseessä on pienikokoinen hiilimiilu, tarkemmin pienehkö kuoppamiilu-tyyppinen hiilimiilu. Hiilimiilu vaikuttaa kokonsa puolesta kotitarvevalmistukseen liittyvältä. Hiilikerrostumien paksuus viittaa kuitenkin siihen, että hiiltä olisi voitu tehdä useammankin kerran. Jäännöksen luonne ja säilyneisyys sekä tieto Etelä-Savon metsänkäytön historiasta ja miilunpolton tekniikoiden historiasta ja käytöstä tuntuisi viittaavan siihen, että löydetty hiilimiilu olisi iältään 1800-lukua vanhempi. Alueen historialliseen metsäkatoon liittyen voi arvioida, että hiilimiilu olisi 1700-luvun loppuvuosikymmeniä vanhempi. Tämä on kuitenkin vain arvio, joka perustuu erityisesti kohteen historialliseen kontekstiin. Näin kohteen tarkemman iän selvittäminen edellyttäisi kaivaustutkimusta ja siihen liittyvää ikäämistä.
metsakeskus.1000046975 407 Myssmalmen 10002 12016 13175 11006 27000 450656.00000000 6722509.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046975 Kyseessä on tervahauta, jonka halkaisija on noin kuusi metriä ja korkeus alarinteen puolelle noin metrin, harjanteen tasalla noin puoli metriä. Tervahaudan halssi on alarinteeseen pohjoisen puolelle. Tervahaudan sisäosan lieriömäisen kuopan halkaisija on noin 2,5 metriä ja syvyys noin puoli metriä. Haudan pohjalle tehtiin koepisto, josta paljastui paljon hiiltä. Haudan reunassa kasvava mänty on ikäkairauksen mukaan noin satavuotias.
metsakeskus.1000046976 434 Furumossen 1 10002 12016 13151 11006 27000 448516.00000000 6709486.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046976 Kyseessä on heikosti erottuva kraaterimainen hiilimiilun jäännös, josta erottuu reunavallit. Vallien halkaisija on noin 11 metriä ja korkeus noin puoli metriä. Jäännöksen päällä kasvaa kuusia ja koivuja. Lisäksi jäännöksen päällä on vanhoja lahoja isojen puiden kantoja.
metsakeskus.1000046977 434 Malmen 10002 12016 13151 11006 27000 449256.00000000 6710522.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046977 Kohde sijaitsee männikössä noin metrin tien reunasta. Kyseessä on hiilimiilukumpare, jonka halkaisija on 12 metriä ja korkeus 0,8 metriä. Kumparetta ympäröi ojanne. Kohteen päällä ja ympäristössä kasvaa arviolta yli sata vuotiaita mäntyjä ja niiden alla nuorta mäntytaimikkoa. (Kohde 1, ks. myös alakohtet)
metsakeskus.1000046978 581 Reko 10002 12016 13175 11006 27000 289439.00000000 6874168.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046978 Ilmoituksen mukaan tervahauta sijaitsee hiekka-/sorapohjaisessa rinteessä. Sen halkaisija on noin 15 m, korkeus n. 2 m alareunasta mitattuna. Yläreuna on muun maaston tasalla. Alareunassa, haudan ulkoreunalla näkyy tervanlaskukuoppa. Maaperässä on havaittavissa hiiltä/nokea.
metsakeskus.1000046979 434 Långkärret 10002 12016 13151 11006 27000 449229.00000000 6710736.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046979 Kyseessä on tien puoliksi tuhoama hiilimiilun jäännös. Miilukumpareen alkuperäinen halkaisija on ollut noin 8-10 metriä, korkeus noin metrin. Miilukumparetta ympäröi ojanne.
metsakeskus.1000046980 434 Pumpstation 10002 12016 13151 11006 27000 448682.00000000 6711733.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046980 Kohteeseen kuuluu kolme toisissaan kiinni olevaa hiilimiilukumparetta. Eteläisin sijaitsee noin seitsemän metriä pumppuasemalle menevästä tiestä etelään ja on muodoltaan neliskanttinen ja tasalakinen. Sen halkaisija on kahdeksan metriä ja korkeus 0,7 metriä. Kumpareen ulkokehällä on isoja sammaloituneita kuoppia. Miilun päällä on kaatunut hirvitorni. Miilukumpareen päällä kasvavaan mäntyyn tehtiin ikäkairaus, jonka mukaan puu on 60 vuoden ikäinen. Miilun päällä oli lisäksi isoja vanhoja lahoja kantoja. Toinen miilu on tämän pohjoispuolella ja siinä kiinni. Se on muodoltaan suorakulmainen ja kooltaan 8 x 12 metriä sekä korkeudeltaan noin metrin. Kolmas miilu sijaitsee tämän itäpuolella ja siinä kiinni. Se on muodoltaan neliskanttinen ja tasalakinen, halkaisijaltaan kuusi metriä ja korkeudeltaan 0,6 metriä.
metsakeskus.1000046982 434 Hosmossen 10002 12016 13151 11006 27000 448805.00000000 6711488.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046982 Kyseessä on kaksi lähekkäin sijaitsevaa ja hyvin erottuvaa hiilimiilukumparetta, jotka ovat muodoltaan suorakulmaisia. Pohjoisempi on kooltaan 7 x 11 metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Miilukumpareen ulkokehällä on sammaloituneita isoja kuoppia ja miilukumpareen päällä kasvaa mäntymetsää ja lisäksi sen päällä on vanhoja isoja lahoja kantoja. Eteläisempi on neliskanttinen ja halkaisijaltaan kuusi metriä sekä korkeudeltaan metrin. Myös sen ulkokehällä on isoja sammaloituneita kuoppia.
metsakeskus.1000046983 434 Brännland 10002 12016 13151 11006 27000 448685.00000000 6712077.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046983 Kohteessa on kaksi hiilimiilukumparetta, jotka sijaitsevat noin 20 metrin päässä toisistaan. Pohjoisempi sijaitsee noin kaksi metriä länteen suuntautuvasta tiestä etelään. Sen miilukumpareen reunat ovat hieman korkeammalla kuin keskusta. Kumpareen halkaisija on noin 11 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Kumpareen ulkokehällä on matalia sammaloituneita kuoppia ja kumpareen päällä vanhoja lahoja kantoja. Ympäröivän männikön ikä on noin 65-70 vuotta. Eteläisempi miilukumpare sijaitsee edellisestä kaakkoon noin 20 metriä ja on edellisen kaltainen. Kumpareet ovat suhteellisen heikosti erottuvia mataluutensa vuoksi.
metsakeskus.1000046984 434 Älgmosskärret 10002 12016 13151 11006 27000 454240.00000000 6705622.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046984 Kyseessä on hiilimiilukumpare, jonka halkaisija on 12 metriä ja korkeus 0,3-0,5 metriä. Miilukumpareen ulkokehällä on sammaloituneita kuoppia. Miilukumpareen päällä kasvaa kuusia, joista yhteen tehtiin ikäkairaus. Puu on iältään 40 vuotta. Tämän lisäksi miilukumpareen päällä on isoja maatuneita kantoja.
metsakeskus.1000046985 434 Bändanbrinken 10007 12009 13094 11002 27000 448508.00000000 6712089.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046985 Kyseessä on vallien ympäröimä sammaloitunut suppilomainen kuoppa, jonka syvyys on kolme metriä ja halkaisija neljä metriä. Kuoppaa reunustaa lisäksi noin 0,3 metriä korkea ja kaksi metriä leveä valli. Kuopan pohjalle tehtiin kairaus, mutta siinä ei havaittu likamaata tai hiiltä. Vallissa oli sammalen alla ohut huuhtoutumiskerros. Vallin päällä kasvavaan mäntyyn tehtiin ikäkairauus, mikä antoi männyn iäksi 73 vuotta. Lisäksi vallin päällä oli vanhoja lahoja kantoja. Kuoppa saattaa olla yli sadan vuoden ikäinen, mutta sen käyttötarkoitus jää avoimeksi. Tervahauta se ei ole. Kyseessä voisi olla esim. sudenkuopan jäännös, ainakin kokonsa puolesta. Myöskään hiekkakuoppa se ei ole, sillä hiekka on heitetty kuopan reunoille, mikä näkyy nykyisin vallina kuopan ympärillä. Kyseessä saattaisi olla myös esim. tuliaseman tai kellarikuopan jäännös.
metsakeskus.1000046988 290 Lampoaho 10002 12016 13175 11006 27000 623391.00000000 7107266.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046988 Tervahauta, halkaisija noin 16 metriä. Maastokartta-merkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000046993 261 Vedenkaatamajänkä 10007 12001 13000 11006 27009 420966.00000000 7470325.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046993 Kohteessa on kahden rakennuksen jäännökset, jotka ovat metsätyökämppä ja sen talli. Kämpän jäännös: 5x3,7 metriä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Ovi on kaakkoon suolle. Kaakkoiskulmassa on 1,3 x 1,6 x 1 metrin kokoinen uunin raunio. Tallin jäännös: ,4 x 4,3 metriä, pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Hirsikertoja on 4 jäljellä. Hirret on kaadettu kirveellä ja sahalla katkottu ja nurkissa alapuolelta salvettu.
metsakeskus.1000046994 261 Ukonvuoma 10007 12001 13000 11006 27009 422944.00000000 7471543.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046994 Kohteessa on kahdeksan pientä hirsisalvoskämppää, joista osa on osittain maahan kaivettuja ja osassa on uunin kiviraunio.
metsakeskus.1000046995 261 Kellopalo 10007 12001 13000 11006 27009 422360.00000000 7472596.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046995 Kohteessa on kahden pienen rakennuksen rauniot. Pieni kämppä ja talli. Kämppä, 4 x 4 metriä. Seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Rakennelma on puoliksi maahan kaivettu ja päällä on kattolautoja. Luoteiskulmassa on 1 x 1 x1 metrin kokoinen uunin kiuas. Talli 3, 6 x 3,8 metriä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Jäljellä on yksi laho hirsikerta.
metsakeskus.1000046996 261 Aakenuspoikkio 1 10007 12001 13000 11006 27009 393979.00000000 7515738.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046996 Kohteessa on pienen multakämpän raunio. Koko 4 x 2,8 metriä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Rakennus on tehty metrin syvään kuoppaan, jonka seinämissä on lautoja. Kuopan keskellä on peltejä ja kamiinan torvia. Oviaukko on länteen. Kämppä on ilmeisesti kalastajien tai metsästäjien tekemä.
metsakeskus.1000046998 407 Ollasberget 10007 12005 13000 11042 27000 452267.00000000 6724676.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046998 Kohde on valtion maille sijoittuva polkupyörätie, joka on rakennettu ehkä 1940-50 luvulla. Tie on aikanaan tehty sorapohjaiseksi ja on ollut noin metrin levyinen. Sitä pitkin metsätyömiehet kulkivat savotalle Elimyssuon suuntaan. Bussi toi miehet aamuisin Latokartanon tien haaraan, josta pyörämatka alkoi. Iltaisin matka oli toisinpäin. Ollasbergetin päässä polkupyörätien linjaus erottuu, vaikkakin on jo kasvamassa hyvää vauhtia umpeen. Pohjoisempana metsäalueella on sijainnut Latokartanon metsätyökämppä. Päärakennus on kunnostettu ja on hirviporukan käytössä. Piharakennukset (hevostalli, puuvaja ja sauna, tilikoppi) ovat huonossa kunnossa tai purettu.
metsakeskus.1000046999 746 Hautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 361792.00000000 7093188.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046999 Kohteen ympäristössä metsä on melko lailla harvennettua, ja tervahauta erottuukin selkeästi maastossa. Tervahaudan ympärillä kasvaa jokusia jykeviä kuusia, sekä pienikokoisempaa koivikkoa ja katajaa. Ympärillä sijaitsee myös useita moderneja kaivantoja, joista suurin on noin tervahaudan kokoinen. Tervahauta on ollut merkittynä peruskartalle jo ennen maastotarkastuksen tekoa. Kohteen itäpuolella kulkee Sievin ja Kannuksen välinen tie, noin 150 metrin päässä tervahaudan keskiosasta. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 20 metriä. Tervahauta on melko syvä, mäen yläreunalta mitattuna syvyyttä on noin kaksi metriä. Valli on paksu ja jyrkkä, leveydeltään noin 4,5 metriä. Tervahaudan pohjoispuolelta rajamerkin kohdalta valli on hävinnyt. Halssiaukko sijaitsee alarinteessä, tervahaudan eteläosassa. Tervahaudan keskiosasta otettiin maakairanäyte, josta erottui selkeästi hiilen sekaista maata. Inventointi 2023: Kohteen tarkastuksen yhteydessä tervahaudan länsipuolelta löytyi toinen aiemmin huomaamatta jäänyt tervahauta sekä etäänpää harjanteen laelta (tervahaudasta pohjoiseen) maakuoppa. Kohde sijaitsee osittain Sievin ja osittain Kannuksen puolella. Kohteen korkeus on muutettu 74 m -> 94 m.
metsakeskus.1000046999 746 Hautakangas 10002 12009 13094 11006 27000 361792.00000000 7093188.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046999 Kohteen ympäristössä metsä on melko lailla harvennettua, ja tervahauta erottuukin selkeästi maastossa. Tervahaudan ympärillä kasvaa jokusia jykeviä kuusia, sekä pienikokoisempaa koivikkoa ja katajaa. Ympärillä sijaitsee myös useita moderneja kaivantoja, joista suurin on noin tervahaudan kokoinen. Tervahauta on ollut merkittynä peruskartalle jo ennen maastotarkastuksen tekoa. Kohteen itäpuolella kulkee Sievin ja Kannuksen välinen tie, noin 150 metrin päässä tervahaudan keskiosasta. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 20 metriä. Tervahauta on melko syvä, mäen yläreunalta mitattuna syvyyttä on noin kaksi metriä. Valli on paksu ja jyrkkä, leveydeltään noin 4,5 metriä. Tervahaudan pohjoispuolelta rajamerkin kohdalta valli on hävinnyt. Halssiaukko sijaitsee alarinteessä, tervahaudan eteläosassa. Tervahaudan keskiosasta otettiin maakairanäyte, josta erottui selkeästi hiilen sekaista maata. Inventointi 2023: Kohteen tarkastuksen yhteydessä tervahaudan länsipuolelta löytyi toinen aiemmin huomaamatta jäänyt tervahauta sekä etäänpää harjanteen laelta (tervahaudasta pohjoiseen) maakuoppa. Kohde sijaitsee osittain Sievin ja osittain Kannuksen puolella. Kohteen korkeus on muutettu 74 m -> 94 m.
metsakeskus.1000046999 746 Hautakangas 10002 12004 13051 11006 27000 361792.00000000 7093188.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000046999 Kohteen ympäristössä metsä on melko lailla harvennettua, ja tervahauta erottuukin selkeästi maastossa. Tervahaudan ympärillä kasvaa jokusia jykeviä kuusia, sekä pienikokoisempaa koivikkoa ja katajaa. Ympärillä sijaitsee myös useita moderneja kaivantoja, joista suurin on noin tervahaudan kokoinen. Tervahauta on ollut merkittynä peruskartalle jo ennen maastotarkastuksen tekoa. Kohteen itäpuolella kulkee Sievin ja Kannuksen välinen tie, noin 150 metrin päässä tervahaudan keskiosasta. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 20 metriä. Tervahauta on melko syvä, mäen yläreunalta mitattuna syvyyttä on noin kaksi metriä. Valli on paksu ja jyrkkä, leveydeltään noin 4,5 metriä. Tervahaudan pohjoispuolelta rajamerkin kohdalta valli on hävinnyt. Halssiaukko sijaitsee alarinteessä, tervahaudan eteläosassa. Tervahaudan keskiosasta otettiin maakairanäyte, josta erottui selkeästi hiilen sekaista maata. Inventointi 2023: Kohteen tarkastuksen yhteydessä tervahaudan länsipuolelta löytyi toinen aiemmin huomaamatta jäänyt tervahauta sekä etäänpää harjanteen laelta (tervahaudasta pohjoiseen) maakuoppa. Kohde sijaitsee osittain Sievin ja osittain Kannuksen puolella. Kohteen korkeus on muutettu 74 m -> 94 m.
metsakeskus.1000047000 261 Saattopora 10007 12001 13000 11006 27009 393300.00000000 7521658.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047000 Kohteessa on seitsemän pienen kämpän jäännöstä, jotka on tehty hirsistä salvomalla. Kämpät ovat osaksi lahonneet ja niiden jäänteet ovat muutaman hirsikerran suorakaidekehikkoja.
metsakeskus.1000047001 261 Katajaoja 10007 12001 13000 11006 27009 436203.00000000 7557966.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047001 Kohteessa on kämpän ja siihen liittyvän tallin jäännökset. Kämppä, 4,4 x 4,4 metriä. Seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Pohjoisnurkassa on uunin kiviraunio, jonka koko on 1 x 1 x 1 metriä. Talli, 3,6 x 4,6 metriä, pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Kirveellä katkotut hirret, joita on kaksi hirsikertaa jäljellä.
metsakeskus.1000047002 261 Kinisaapa 10007 12001 13000 11006 27009 420147.00000000 7450870.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047002 Kohteessa on rakennuksen kellarin ja tallin tai navetan jäännökset. Rakennus 1, 2 x 3 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Hirsikertoja on 7 jäljellä. Hirret on sahalla katkottu ja alapuolelta salvettu ja niiden välissä on kunttariive. Rakennus 2, 8,2 x 8,6 metriä, pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Ovi on itään ja katossa on tuohikate. Itäosassa on kiviseinäinen huone, jonka koko on 2,7 x 2,4 metriä. Seinät on kivistä kylmämuurattu, jotka ovat romahtaneet. Talli, 7,2 x 7 metriä, pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Kurkihirsi kulkee idästä länteen. Hirret on sahalla katkottu ja niitä on kaksi hirsikertaa jäljellä. Päällä on kattokelleksiä.
metsakeskus.1000047003 261 Syväkuru 10007 12001 13000 11006 27009 418097.00000000 7456649.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047003 Kohteessa on metsätyökämpän ja tallin rauniot. Talli, 7,8 x 7,8 metriä, seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Rakennelmasta on jäljellä yksi lahonnut hirsikerta, jonka hirret on katkottu kirveellä. Kämppä, 7,3 x 7,3 metriä, seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Rakennelmasta on jäljellä yksi lahonnut hirsikerta, joka erottuu pääasiallisesti turvevallikehikkona.
metsakeskus.1000047004 272 Konttikallionneva 10002 12016 13175 11006 27000 353387.00000000 7066056.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047004 Suuri tervahauta sijaitsee hakkuuaukean kaakkoisreunassa melko kivisessä maastossa. Tervahaudan halkaisija on noin 24 metriä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,5 metriä. Vallin leveys on noin 4 metriä. Halssi aukeaa itään. Se on noin 5 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja 1,7 metriä syvä. Halssin reunalla on esillä tervahaudan kylmämuurattua kivetystä. Tervahaudan päällä on kaksi tuulenkaatoa ja sen päälle on jätetty kasvamaan sekapuuryhmä. Haudan vallista otettiin kairaus, josta havaittiin mustaa noensekaista maata. Tervahauta on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000047005 578 Pöljänpäänpuro 1 10002 12016 13175 11006 27000 516319.00000000 7157208.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047005 Tervahauta sijaitsee Pöljänpäänpuron eteläpuoleisella rantatörmällä, aivan hakkuuaukean reunalla. Rantatörmän päällä, mukaan lukien tervahaudan valleilla, kasvaa eri ikäisiä kuusia. Tervahaudan läpimitta on n. 18 m, kuopan n. 9 m, ja romahtanut halssi suuntautuu pohjoiseen, alas törmää.
metsakeskus.1000047006 578 Pöljänpäänpuro 2 10002 12016 13151 11006 27000 516255.00000000 7157317.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047006 Pöljänpäänpuron mutkassa, eteläpuoleisen rantatörmän, n. 50 m Kongasmäentiestä kaakkoon sijaitsee läpimitaltaan n 2,5 m ja n. 60 cm syvä kuoppa – inventointihetkellä kuoppa oli vielä lumen täyttämä, joten sen syvyys on arvioitu kairaamalla lumen läpi. Kairausnäytteissä kuopan pohjasta esiintyi osin nokisten hiekkakerrosten seassa vaihtelevasti 1–2 kerrosta hiiltä, yhteenlasketulta paksuudeltaan n. 7–12 cm. Näiden päällä oli hyvin ohut (n. 1 cm) huuhtoutumiskerros. Kuopan ympäristön huuhtoutumiskerros todettiin n. 10 cm paksuksi, joten kuopan pohjaa peittävän ohuen huuhtoutumiskerroksen voinee tulkita olevan selvästi nuorempi. Tämän perusteella kuoppa vaikuttaisi olevan useita satoja vuosia vanha pieni hiilimiilu.
metsakeskus.1000047007 638 Hottskogen 10002 12004 13051 11006 27007 422132.00000000 6691015.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047007 Kohde sijaitsee metsäisellä kallioalueella, jossa on paikoin jyrkempiä kallioseinämiä. Kohde sijoittuu kallioalueen laajahkolle ja tasaiselle lakialueelle. Valtapuusto on mäntyä, jonka seassa on kuusta. Pensaskerroksessa on katajaa. Kenttäkerroksessa on sammalta, kanervaa ja puolukkaa. Kyseessä on lähinnä kalliokasvillisuus, jossa on CT-tyypin piirteitä. Kohde on neljästä tai viidestä kivenlohkareesta koostuva, arviolta 1,3 metriä pitkä ja noin 40 cm leveä ja korkea kivijono eli kivirivi. Kivet on aseteltu toistensa perään jonoksi tasaiselle kalliolle. Kivimuodostelma on osittain sammalen ja kanervan peittämä. Kyseessä on rajaan liittyvä nk. rajaviisari, jonka tehtävä on osoittaa pitkällä kiinteistöjen rajalla rajan suuntaa. Kyse on ilmeisesti jokseenkin vanhasta rajan paikasta, mahdollisesti jo keskiaikaisesta. Rajaviisari on kuitenkin keskiaikaa nuorempi rajanmerkitsemisrakenne ja ilmeisesti 1700-luvulla käyttöön tullut. Hottskogenin rajaviisari on tehty mahdollisesti paikalle isoonjakoon liittyen tai sen jälkeisissä rajajärjestelyissä. Rajaviisarintarkempi ikä selviäisi todennäköisesti rajankäyntiasiakirjojen pohjalta.
metsakeskus.1000047008 746 Alajoensuunkangas 10002 12016 13175 11006 27000 360915.00000000 7095763.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047008 Kivikkoisen mäen länsirinteessä sijaitsee suppilomainen tervahauta, joka on halkaisijaltaan noin 18 metriä. Tervahaudan vallien leveys on noin 4 metriä. Tervahaudan syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 2,2 metriä. Halssiaukko erottuu heikosti kohti länttä. Halssiura on noin 6 metriä pitkä. Tervahaudan päällä kasvaa pieniä koivuja sekä pajukkoa. Tervahaudan vallista otettiin maaperäkairaus, josta havaittiin mustaa noensekaista maata.
metsakeskus.1000047009 746 Pohjanhilju 10002 12016 13175 11006 27000 362997.00000000 7096345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047009 Tervahauta sijaistee Pohjanhilju-nimisen mäen kaakkoisrinteessä, noin 300 metriä Poleentieltä etelään. Halkaisijaltaan tervahauta on noin 20 metriä ja syvyydeltään 1,7 metriä. Valli on kookas, leveydeltään noin 5 metriä, ja erottuu selkeästi tervahaudan länsiosassa. Paikoin valli on kasvillisuuden peitossa tai kokonaan hävinnyt. Halssi sijaitsee mäen alarinteessä, tervahaudan lounaispuolella. Tervahaudan ympäristö on hyvin tiivistä metsää, ja kohde erottuu sen vuoksi huonosti maastossa. Ympärillä kasvaa isokokoisia kuusia, jotka peittävät tervahaudan reunan monin paikoin. Keskiosa on säilynyt aukeampana, ja sen kohdalla kasvaa lähinnä jokusia pieniä koivuja ja kuusia. Tervahaudan keskeltä otettiin maakairanäyte, jossa erottui selkeästi hiilen sekaista maa-ainesta.
metsakeskus.1000047010 746 Kaskikangas 2 10002 12004 13051 11006 27000 362583.00000000 7094801.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047010 Kaskikankaan pohjoispuolella, ojitettujen soiden ympäröimällä metsäisellä alueella on esillä rajamerkki, josta on esillä suurehko, noin 40 x 40 cm kokoinen viisarikivi. Sen ympärillä sammaleen alla on kiviä noin 1 x 0,5 metrin kokoisella alueella hieman epämääräisesti. Viisarikivessä ei havaittu hakkauksia tai merkintöjä. Paikalla on nykyään kiinteistöraja. Rajamerkki paikannettiin vuonna 1843 laaditulta pitäjänkartalta, jolloin paikalla on ollut Kukon kylän ja kruunun/valtionmaan välinen raja. Raja on merkitty myös vuoden 1961 peruskartalle.
metsakeskus.1000047011 217 Rättyänoja 10002 12004 13051 11006 27000 360495.00000000 7095982.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047011 Rättyänojan pohjoispuolella, metsittyneellä suolla sijaitsee rajamerkki. Rajamerkistä on esillä ainoastaan pieni viisarikivi, jonka koko on noin 30 x 20 cm. Sen ympärillä mättään sekä sammaleen alla on kiviä noin 50 x 50 cm kokoisella alueella. Rajamerkki on vain noin 30 cm korkea ja erottuu melko heikosti maastosta. Rajamerkin länsireunalle on laitettu pystyyn puinen keppi. Viisarikivessä ei havaittu hakkauksia tai merkintöjä. Rajamerkki sijaitsee nykyisellä Sievin ja Kannuksen rajalla. Rajamerkki paikannettiin vuonna 1843 laaditulta pitäjänkartalta, jolloin paikalla on ollut Sievin ja Kannuksen pitäjien raja sekä kruunun/valtionmaan raja. Raja on merkitty myös vuoden 1961 peruskartalle. Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan.
metsakeskus.1000047012 746 Ojahauta 10007 12001 13013 11006 27000 361014.00000000 7097990.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047012 Vuonna 1843 laaditulle pitäjänkartalle on merkitty talo sekä peltoa Ojaharjun etelälaidalla, Ojahautaan. Myös vuoden 1961 peruskarttaan alueelle on merkitty useampi rakennus sekä peltoa. Poleentien pohjoispuolelta, mäen päältä sen tasaisemmalta alueelta havaittiin kivistä ladottu aita, joka erottuu myös MML:n korkeusmallissa. Aidan sisäpuolinen alue on tasainen ja kasvaa korkeaa heinää. Tasaisen alueen keskeltä kulkee itä-länsi suuntaisesti kiviaitaa, joka muodostaa kaksi suorakulmion muotoista aidattua aluetta. Näiden yhteiskoko on noin 30 x 25 metriä. Kiviaita on noin 1,2 metriä korkea ja 1,5 metriä leveä. Aidassa on kiviä 4-5 kerroksessa. Kiviaidan länsipuolelta, alueen lounaisnurkasta havaittiin kivijalka. Sen koko on noin 8 x 6 metriä ja kivijalan kaakkoisnurkassa on mahdollinen kiukaan jäännös. Kivijalka on hyvin matala ja se erottuu melko heikosti, koska sen kohdalla kasvaa suurehkoja puita ja heinää. Lisäksi kivijalan sisällä on modernia peltiroskaa. Vuoden 1843 pitäjänkartalle sekä vuoden 1961 peruskartalle kivijalan kohdalle on merkitty rakennus. Alueella havaittiin lisäksi useampi erikokoinen kivikasa, jotka ovat todennäköisesti raivausröykkiöitä. Kiviaidan eteläpuolella, vain noin 10-15 metriä kiviaidasta sijaitsee moderni puusta rakennettu rakennus, ilmeisesti vaja tms. Kohteen rajaus on tehty vuoden 1843 pitäjänkartan paikannuksen sekä maastossa tehtyjen havaintojen perusteella.
metsakeskus.1000047014 578 Liminkangas itä 10002 12016 13175 11006 27000 516054.00000000 7156461.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047014 Tervahaudan läpimitta on n. 18 m, kuopan n. 7 m, ja halssi suuntautuu koilliseen.
metsakeskus.1000047015 614 Ruokamonniemi 10002 12016 13170 11002 27000 552468.00000000 7345298.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047015 Ruokamonniemen korkeimman laen kaakkoisreunalla. Maalaji on kohdalla hietaa, laen rinteet ovat kivikkoisia, myös lännessä maaperä vaihtuu kivikkoiseksi. Itäisempi kuoppa on maljamainen, läpimitta n. 7 m, syvyys n. 0,8 m. Reunoilla kasvaa varttuneita mäntyjä. Kairauksessa pohjalta huuhtoutumiskerros, jonka alla silmämääräisesti puhtaalta vaikuttava hiekka. Noin 45 m länteen on samantyyppinen kuoppa, joka on kuitenkin laakeampi ja hieman isompi, kuopan pohjalta tuli kairauksessa humuskerroksen alta huuhtoutumiskerros ja sen alta puhtaalta vaikuttava punertava rikastumiskerros. Pohdittiin mahdollisuutta voisiko kysymyksessä olla vanhat maanottokuopat, sillä n. 50 m länsiluoteeseen on isohko moderni maanottokuoppa, sen kairauksessa tuli kasvillisuuden alta vastaan kivikerros. Itäisten kuoppien huuhtoutumiskerroksen perusteella kuopat eivät kuitenkaan voi olla ainakaan moderneja, säännöllinen maljamainen muoto ei myöskään ole tyypillinen maanottokuopille.
metsakeskus.1000047016 261 Kakkolampi 10007 12001 13000 11006 27009 418030.00000000 7460361.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047016 Kohteessa on ollut mahdollisesti savusauna. Rakennelman koko on 3,5 x 3,5 m, jonka pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Seinät erottuvat vaivoin multaturvepenkkinä. Keskellä sijaitsee pyörä uunin raunio, jonka halkaisija on 2,5 metriä.
metsakeskus.1000047017 261 Karijärvi 10007 12001 13000 11006 27009 419564.00000000 7566378.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047017 Kämpän koko on 5,3 x 5,3 metriä, jonka seinät kulkevat väli-ilmansuuntiin. Kehikon hirret ovat katkottu sahalla ja kirveellä. Ovi sijaitsee koillisseinällä ja sen korkeus on 1,7 metriä ja leveys yhden metrin. Ovessa on nauloja. Leveät kattolankut ovat 35 cm leveät. Katon kaksi niskahirttä kulkevat koillisesta lounaaseen. Kämpässä on tuohikatto. Kämpän keskellä on kivikasa, jonka päällä kasvaa paju.
metsakeskus.1000047018 261 Levijoki 1 10007 12001 13000 11006 27009 391661.00000000 7522876.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047018 Kohteessa on hirsikämppä, josta yksi nurkka on säilynyt. Kokoa ei voida määrittää, koska kämpän muut osat ovat tuhoutuneet. Seinät kulkevat väli-ilmansuuntiin. Hirret ovat katkottu sahalla ja kirveellä. Hirret ovat halkaistu siten, että halkaisupinta on kämpän sisäpuolella. Nurkkahirret ovat salvattu alapuolelta.
metsakeskus.1000047019 578 Heinisuo 10002 12016 13175 11006 27000 517693.00000000 7156454.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047019 Tervahaudan läpimitta on n. 20 m, kuopan n. 9 m. Lidar-havainto, kohteessa ei päästy käymään ympäröivän suon vedenkorkeuden vuoksi.
metsakeskus.1000047020 261 Hanhijärvet 10007 12001 13000 11006 27009 391297.00000000 7523531.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047020 Rakennus 1. Kämpän koko on 8 x 4 metriä, jonka pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Puolivälissä on lyhyiden sivujen suuntainen väliseinä. Kämppä on rakennettu pyöröhirsistä, joita on kaksi hirsikertaa jäljellä. Hirret on katkottu sahalla ja kirveellä, ja niissä on sepän tekemiä nauloja sekä kunttariive. Koillisnurkassa on 2 x 2 x 1 metriä kiviraunio ja luoteiskulmassa on 2 x 3 metriä eteinen. Päällä kasvaa kuusia ja koivuja. Rakennus 2. Kämpän koko on 5 x 9 metriä, jonka pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Kämpän keskellä kulkee väliseinä. Kaakkoiskulmassa on 2 x 2 x 1 metriä kiviraunio. Hirret on katkottu sahalla ja kirveellä, ja niissä on sepän tekemiä nauloja sekä kunttariive. Pohjoishuoneen itäseinässä on oviaukko. Päällä kasvaa koivuja.
metsakeskus.1000047021 261 Taaromavuoma 10007 12001 13000 11006 27009 390494.00000000 7524346.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047021 Rakennus 1 on pyöröhirsikämppä, jonka koko on 4 x 5 metriä, jonka pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Kämpästä on jäljellä neljä hirsikertaa. Hirret on kirveellä ja sahalla katkottu ja alapuolelta salvatut. Hirsien välissä on kunttariive. Hirsissä on myös sepän tekemiä nauloja. Rakennus 2 on puoliksi maahan kaivetun hirsirakennus, jonka koko on 4 x 3 metriä. Sen pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Lahonnut kurkihirsi kulkee pitkien sivujen suuntaisesti. Rakennuksen sisällä on metrin syvyinen kuoppa, jonka sivuilla metrin levyiset maavallit. Kaakkoisseinällä on kylmämuurauksella rakennettu kaaressa oleva kivirakennelma. Maakuopan seinissä näkyy lahonneita hirsiä, joiden sisäpuoli on veistetty.
metsakeskus.1000047022 261 Kukasjärvi 3 10007 12001 13000 11006 27009 387868.00000000 7512536.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047022 Kohteessa on osittain hiekkarinteeseen kaivettu kämpän raunio, joka on palanut. Palaneista hirsistä päätellen rakennus on ollut kooltaan 7 x 5 metriä. Pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Rakennuksessa on ollut suuri liuskekivimuuri ja seassa on myös punatiiliä. Jäännöksen seassa on myös peltiromua. Kohteessa on myös wc, jonka koko on 1,5 x 1 x 2 metriä. Rakennelma on tehty kirveellä halkaistuista puista ja lankuista. Katolla on punainen kattohuopa.
metsakeskus.1000047023 261 Hirvasjärvi 10007 12001 13000 11006 27009 392865.00000000 7520886.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047023 Kohteessa on hirsikämpän kehikko, josta on jäljellä parhaillaan kuusi hirsikertaa. Kehikon koko on 3,5 x 3,5 metriä ja seinät kulkevat pääilman suuntiin. Hirret on katkottu sahalla ja kirveellä ja molemmin puolin salvettu. Takana on kahden hirren varassa levännyt peska.
metsakeskus.1000047024 261 Purnu 10007 12001 13000 11006 27009 429672.00000000 7486671.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047024 Rakennus 1. Multakämpän koko on 3 x 3,5 metriä ja sen seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Pohjoisnurkassa on 1 x 1,5 x 1 metriä luonnon laakakivistä kylmämuurattu takka, jonka tulipesä on diagonaalisesti kämppää kohti. Kämppä on kaivettu metrin syvyyteen. Kuopan sisäseinissä on lahoja hirsiä. Maanpäälliset seinät erottuvat pääosin turvevalleina. Nurkissa on ristisalvosrakenne, jossa sahalla ja kirveellä katkottuja puita. Rakennus 2. Rakennelman rakenne on identtinen rakennuksen 1 kanssa. Rakennusten väli on 2,5 metriä. Seinien päällä kasvaa paksu puolukkaturve. Länsiseinän päälle on pudonnut harmaa kattohuopa. Kämpän päällä kasvaa koivuja ja kuusi. Rakennus 3. Kämpän koko on 5 x 3 metriä ja sen pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Seinät erottuvat vaivoin turvevalleina. Kämpän pohjoispäässä on 1,5 x 1,5 x 1,2 metriä akka, jonka suuaukko on pohjoiseen. Takan suulla on 5 cm leveä sentin vahvuinen rauta, johon on kiinnitetty rautalangalla kaksi naulakoukkua. Itäseinästä löytyi maasta saranat, joissa on sepän nauloja sekä harmaata kattohuopaa. Rakennus 4. 5 x 7 metriä ruohokasvillisuuden peittämä alue, jonka ympärillä on vaivoin erottuvia hirren jäänteitä ja turvevalli. Seinien pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Rakennus 4 koillispuolelle jää 30 x 10 metriä ruohokasvillisuuden peittämä alue. Mahdollisesti eläinsuoja.
metsakeskus.1000047025 261 Silpisorva 10007 12001 13000 11006 27009 417704.00000000 7490673.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047025 Kohteessa on 5 x 5 metrin kokoinen multakämppä, jonka seinät erottuvat noin metrin levyisenä ja puoli metriä korkeana hiekkavallina. Kämpän seinät kulkevat väli-ilmansuuntiin. Lounaispäädyssä on 2 x 1,5 x 1,2 metriä takka, jonka suuaukko on koilliseen. Kylmämuurauksella luonnonkivistä tehty hormi on romahtanut. Tulisijassa on ripustuskettingit. Keskellä havaittavissa kattorakenteita, jotka on tehty pyöröpuista ja halkaistuista laudoista. Paikalla on myös tehdasnauloja. Vallien päällä kasvaa noin 35 vuotiaita mäntyjä. Kämpän eteläreunalla kuoppia, mistä maat on kerätty. Rakennelmasta seitsemän metriä etelään on laudoista tehty romahtanut kota.
metsakeskus.1000047026 927 Tielinja Tackskog-Sorkki 10007 12005 13071 11006 27000 367439.00000000 6690971.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047026 Käytöstä pois jäänyt pätkä ainakin 1700-luvulta, todennäköisesti jo keskiajalta käytössä ollutta Espoon Tackskogista (Takkula) kohti Vihdin Salmijärven eteläpäädyssä sijainneita Ollilan, Ruskelan ja Sorkin rustholleja kulkevaa tielinjaa. Tielinjaus merkitty Tackskogin (KA MHA U B8a:21/1-5) ja Ollilan (KA MHA U B52:13/4-11) karttoihin 1700- ja 1800-luvuilta. Kohde tarkastettu maastossa, vanha tielinja erottuu metsämaastossa mutkittelevana polkuna.
metsakeskus.1000047027 149 Marieberg 4 10002 12002 13019 11028 27000 326090.00000000 6658475.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047027 Kohde sijaitsee Holmåkernin peltoalueeseen kaakosta luoteeseen niemekkeenä työntyvällä mäellä turvettuneen ja heinää kasvavan mäen rinteen ja laen sekä mäen kuusta kasvavan laen vaihettumavyöhykkeellä välittömästi metsän reunassa heinävaltaisella alueella. Kohteessa on kiviröykkiö, joka on arviolta 4,5 metriä halkaisijaltaan ja suurehkoista, miehennostannaisista kivistä koottu. Se on korkeimmillaan arviolta 50 cm korkea. Sen muoto on laakea, hieman kumpumainen. Röykkiön pinta on huomattavan turvettunut. Röykkiö on koottu joko keskellä olevan silmäkiven yhteyteen tai sitten röykkiön päälle on nostettu myöhemmin erillinen kivi keskelle. On myös mahdollista, että keskellä olevaa silmäkiveä on käännetty tai nostettu röykkiön laella, koska sen pinnalla ei kasva muun röykkiön tapaan turvetta. Myös muutama muu kivi on röykkiön pintaosassa huomattavan paljas pinnaltaan. Röykkiössä vaikuttaisi olevan mahdollisesti nelisivuinen rakenne silmäkiven yhteydessä. Röykkiöltä avautuu maisema pohjoiseen ja koilliseen Holmåkernin peltoalueelle. Kohteesta tuli T-kairanäytteissä kivien alta pohjaosasta röykkiön reunasta vaakasuoraan keskelle kairattaessa huomattavan mustaa ja nokista maata. Kiviröykkiö vaikuttaa sijaintipaikkansa ja luonteensa perusteella pronssikauden lopun tai rautakauden alun suhteellisen pienikokoiselta röykkiöhaudalta. Hautaan viittaisi myös kairanäytteiden voimakkaasti nokinen maa. Kiviröykkiöstä noin 20 metriä länsilounaaseen sijaitsee irtonaisia kiviä pienellä metsän ympäröimällä kalliopaljastumalla (ks. tarkemmin alakohde). Jäännökset olivat ennallaan vuoden 2023 käynnillä. Alueella kierrettiin tuolloin laajemmin kalliolakea röykkiön ympäristössä, mutta mitään jäännöksiä ei havaittu paitsi yhtä ilmeisesti ladon kivistä ladottua luiskaa koordinaattipisteessä (6658447,370 / 326155,203) röykkiöstä itäkaakkoon noin 80 metrin päässä.
metsakeskus.1000047027 149 Marieberg 4 10002 12002 13019 11033 27000 326090.00000000 6658475.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047027 Kohde sijaitsee Holmåkernin peltoalueeseen kaakosta luoteeseen niemekkeenä työntyvällä mäellä turvettuneen ja heinää kasvavan mäen rinteen ja laen sekä mäen kuusta kasvavan laen vaihettumavyöhykkeellä välittömästi metsän reunassa heinävaltaisella alueella. Kohteessa on kiviröykkiö, joka on arviolta 4,5 metriä halkaisijaltaan ja suurehkoista, miehennostannaisista kivistä koottu. Se on korkeimmillaan arviolta 50 cm korkea. Sen muoto on laakea, hieman kumpumainen. Röykkiön pinta on huomattavan turvettunut. Röykkiö on koottu joko keskellä olevan silmäkiven yhteyteen tai sitten röykkiön päälle on nostettu myöhemmin erillinen kivi keskelle. On myös mahdollista, että keskellä olevaa silmäkiveä on käännetty tai nostettu röykkiön laella, koska sen pinnalla ei kasva muun röykkiön tapaan turvetta. Myös muutama muu kivi on röykkiön pintaosassa huomattavan paljas pinnaltaan. Röykkiössä vaikuttaisi olevan mahdollisesti nelisivuinen rakenne silmäkiven yhteydessä. Röykkiöltä avautuu maisema pohjoiseen ja koilliseen Holmåkernin peltoalueelle. Kohteesta tuli T-kairanäytteissä kivien alta pohjaosasta röykkiön reunasta vaakasuoraan keskelle kairattaessa huomattavan mustaa ja nokista maata. Kiviröykkiö vaikuttaa sijaintipaikkansa ja luonteensa perusteella pronssikauden lopun tai rautakauden alun suhteellisen pienikokoiselta röykkiöhaudalta. Hautaan viittaisi myös kairanäytteiden voimakkaasti nokinen maa. Kiviröykkiöstä noin 20 metriä länsilounaaseen sijaitsee irtonaisia kiviä pienellä metsän ympäröimällä kalliopaljastumalla (ks. tarkemmin alakohde). Jäännökset olivat ennallaan vuoden 2023 käynnillä. Alueella kierrettiin tuolloin laajemmin kalliolakea röykkiön ympäristössä, mutta mitään jäännöksiä ei havaittu paitsi yhtä ilmeisesti ladon kivistä ladottua luiskaa koordinaattipisteessä (6658447,370 / 326155,203) röykkiöstä itäkaakkoon noin 80 metrin päässä.
metsakeskus.1000047028 230 Syväoja 10002 12016 13175 11006 27000 268038.00000000 6891164.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047028 Tervahauta on halkaisijaltaan noin 15 m ja sen syvyys on 2 m. Halssi suuntautuu itään ja on leveydeltään 3 m ja pituudeltaan 10 m. Tervahauta on ehjä. Ympäristö on alavaa ja ojitettua havumetsää, mutta itse tervahaudan kohdalla maaperä on hiekkaa.
metsakeskus.1000047029 230 Vainionpää 10002 12016 13175 11006 27000 264812.00000000 6889982.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047029 Halkaisijaltaan noin 12 m tervahauta, jossa on loivat, parin metrin levyiset reunavallit. Haudan syvyys on noin 1 m, halssi osoittaa etelälounaaseen. Hauta on melko hyvin säilynyt, lukuun ottamatta sen koillisen reunavallin yli kulkevaa traktoriuraa. Hauta erottuu hyvin maastossa. Sijaitsee täysi-ikäistä metsää kasvavalla hiekkakankaalla.
metsakeskus.1000047030 230 Kivisulkonoja 10002 12016 13175 11006 27000 271335.00000000 6893494.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047030 Tervahauta, halkaisija valleineen noin 15 m. Halssikuopan tervahaudan puoleinen pää on kivetty, kylmämuurattu. Hauta rajautuu luoteessa tiehen. Tervahaudan kohta on tiheäkasvuista sekametsää.
metsakeskus.1000047033 578 Pykälämaa 10002 12016 13175 11006 27000 518844.00000000 7152966.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047033 Tervahaudan läpimitta on n. 20 m, kuopan n. 10 m, ja halssi suuntautuu pohjoiseen.
metsakeskus.1000047035 139 Lamminkangas 10002 12016 13170 11002 27000 455246.00000000 7274159.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047035 Lamminkankaan pohjoisreunalla sijaitseva pyyntikuoppakohde, joka koostuu 47 pyyntikuopasta. Kuopat sijaitsevat noin 520 metrin pituisella matkalla. Kohde on havaittu lidar-aineistosta, ja kuopat on varmistettu pyyntikuopiksi kairaamalla. Alueella on myös moderneja kuoppia, jotka todennäköisesti liittyvät kohteen eteläpuolella sijaitsevaan Lamminkankaan maanottoalueeseen.
metsakeskus.1000047036 578 Kotikuiva 10002 12016 13175 11006 27000 519981.00000000 7151224.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047036 Tervahaudan läpimitta on n. 18 m, kuopan n. 7 m, ja halssi suuntautuu koilliseen.
metsakeskus.1000047037 214 Vahonkeidas 10002 12016 13175 11006 27000 258042.00000000 6889996.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047037 Tervahauta, halkaisija valleineen noin 13 m, syvyys 60 cm. Halssi osoittaa pohjoiseen. Heti pohjoispuolella on laavu, joka ei vaikuta tuhonneen rakenteita. Maaperä kohdalla on soransekaista hiekkaa, hakkuuaukeaa.
metsakeskus.1000047038 214 Murhikangas 10002 12016 13170 11002 27000 248753.00000000 6891358.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047038 Kohde sijaitsee Murhikankaan eteläreunalla hyvin loivasti etelään laskevalla alueella metsämaastossa. Maaperä rinteellä on hiekkamoreenia ja rantavaiheen aikana paikalle on syntynyt noin 200 m päässä lännessä ja kaakossa olevien kalliopohjaisten niemekkeiden väliseen poukamaan lajittuneesta, kivettömästä hiekasta muodostuva rantavalli. Noin 20 m päässä kohteen länsipuolella rantavallia leikkaa etelään suuntautuva metsäautotie. Rantavallia tarkastettaessa sen laen pohjoisreunalla havaittiin selvästi ihmisen kai- vama suppilomainen, reunavallillinen kuoppa. Kuopan halkaisija vallin harjalta mitat- tuna oli 2,2–2,3 m ja syvyys 60–80 cm .Reunavalli mukaan luettuna kokonaishalkaisija oli 3,5–4 m. Kairauksessa kuopan pohjalla todettiin vähintään 80 cm (=kairan ulottuvuus) löyhää hiekkamaata. Kuopan rinteessä reunavallin harjan sisäpuolella löyhää hiekkaa oli 25 cm, sen alla kovempaa, ilmeisesti kaivamatonta hiekkaa. Kairauksissa kangasturpeen alla todettiin normaali podsolimaannos eikä tulenpidon merkkejä. Koko kuopan alueella havaitun podsolimaannoksen perusteella kuoppa ei ole aivan uusi. Koska kuoppa on kairaushavaintojen perusteella ollut alun perin syvä, eikä siinä havaittu tulenpidon merkkejä, on se todennäköisesti pyyntikuoppa. Myös paikan maastosijainti on tässä suhteessa sopiva.
metsakeskus.1000047039 578 Vanha Liminpuro 10002 12016 13175 11006 27000 520452.00000000 7151551.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047039 Tervahaudan läpimitta on n. 24 m, kuopan n. 11 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen. Peruskarttamerkintä ja lidar-havainto; inventoinnin aikana kohteessa ei päästy käymään, koska vesi ympäröivällä suolla oli niin korkealla.
metsakeskus.1000047041 139 Yläpudas 10002 12016 13170 11002 27000 437259.00000000 7243224.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047041 Tolpankankaan ja Porinkankaan pohjoislaidalla sijaitseva pyyntikuoppajono, jota pohjoisessa rajaa Yläpudas ja siihen liittyvät Perkkauksenlampi ja Kannikkolampi. Kuusi läntisintä pyyntikuoppaa sijaitsevat Kannikkolammen länsi-/luoteispuolella kuntoradan alueella. Pyyntikuopat sijaitsevat noin 1,4 km:n matkalla. Kuopat on havaittu lidar-aineistosta ja ne on varmennettu kairaamalla pyyntikuopiksi.
metsakeskus.1000047043 620 Hamppulamminsuo 1 10002 12016 13175 11006 27000 529310.00000000 7153993.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047043 Tervahaudan läpimitta on n. 20 m, kuopan n. 9 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen. Soisalo & Keskinen 2022: Tervahauta sijaitsee loivalla luoteeseen viettävällä rinteellä. Sen ympärillä kasvaa mäntyvaltaista metsää. Tervahauta on ehjä. Sen halkaisija on noin 20 m ja keskiosan syvyys 1,5 m. Vallit nousevat pari metriä ympäröivästä maanpinnasta. Viisi metriä pitkä halssi suuntautuu lounaaseen. N 7153994 E 529311.
metsakeskus.1000047044 620 Hamppulamminsuo 2 10002 12016 13175 11006 27000 529394.00000000 7154045.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047044 Tervahaudan läpimitta on n. 19 m, kuopan n. 8 m, ja halssi suuntautuu koilliseen. Soisalo & Keskinen 2022: Tervahauta sijaitsee loivalla pohjoiseen kohti suota viettävällä rinteellä. Sen ympärillä kasvaa mäntyvaltaista metsää. Tervahauta on ehjä. Sen halkaisija on noin 20 m ja keskiosan syvyys 2 m. Vallit ovat 2 metriä korkeat. Viisi metriä pitkä ja 1,5 m syvä halssi suuntautuu alarinteeseen kohti pohjoista. N 7154043 E 529393.
metsakeskus.1000047045 759 Kivilehto 10001 12016 13175 11006 27000 360388.00000000 6986185.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047045 Maaston korkeusmallissa erottuu tervahauta Kivilehdon länsipuolella, Kivilehdonnevan reunasta kohoavassa rinteessä. Korkeusmallin perusteella tervahaudan halkaisija on valli mukaan lukien noin 20 m. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047046 620 Hamppulamminkangas 10002 12016 13175 11006 27000 529565.00000000 7154293.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047046 Tervahaudan läpimitta on n. 19 m, kuopan n. 9 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen. Rakennettu mahdollisesti aiemmin paikalla sijainneen tervahaudan viereen ja tilalle; tiheä aluskasvillisuus esti kuitenkin saamasta varmuutta asiasta. Soisalo & Keskinen 2022: Tervahauta sijaitsee loivalla lounaaseen kohti Hamppulammin rantaa viettävällä hiekkaisella rinteellä. Sen ympärillä kasvaa mäntyvaltaista metsää. Tervahauta on ehjä. Sen halkaisija on noin 18 m ja keskiosan syvyys 2 m. Viisi metriä pitkä halssi suuntautuu alarinteeseen kohti rantaa. N 7154290 E 529567.
metsakeskus.1000047047 5 Tahvanuskangas 10001 12016 13175 11006 27000 359203.00000000 6990644.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047047 Maaston digitaalisessa korkeusmallissa erottuu Tahvanuskankaan länsiosassa tervahauta, jonka halkaisija on valli mukaan lukien noin 25 m. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047048 620 Hamppulamminkangas itä 10002 12016 13175 11006 27000 529995.00000000 7154163.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047048 Tervahaudan läpimitta on n. 18 m, kuopan n. 8 m, ja halssi suuntautuu länsiluoteeseen. Soisalo & Keskinen 2022: Tervahauta sijaitsee luoteeseen viettävällä moreeni rinteellä. Sen ympärillä kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Uusi metsätie on vahingoittanut sen kaakkois- ja itäreunan vallia. Sen halkaisija on noin 20 m ja keskiosan syvyys 1.5 m. Viisi metriä pitkä halssi suuntautuu alarinteeseen. On raportissa nimellä Kuohusuo. N 7154163 E 530000.
metsakeskus.1000047049 620 Julkuvaara 1 10002 12016 13175 11006 27000 530067.00000000 7155181.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047049 Tervahaudan läpimitta on n. 17 m, kuopan n. 7 m, ja halssi suuntautuu itään.
metsakeskus.1000047050 620 Julkuvaara 2 10002 12016 13175 11006 27000 530104.00000000 7155120.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047050 Tervahaudan läpimitta on n. 19 m, kuopan n. 9 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen.
metsakeskus.1000047051 620 Julkuvaara 3 10002 12016 13175 11006 27000 530183.00000000 7155092.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047051 Tervahaudan läpimitta on n. 8 m, kuopan n. 4 m, ja halssi suuntautuu pohjoiseen.
metsakeskus.1000047052 214 Yliluoma 10002 12016 13175 11006 27000 243610.00000000 6874654.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047052 Haukkasalon uulivoimapuiston suunnittelualueen lounaisosassa, Keskolankeitaan suoalueen länsi-luoteispuolella ja nimettömän metsätien itäpuolella, tiestä noin 50 metriä itään havaittiin tervahauta. Haudan rakenne on selkeä, se on pyöreä ja sen koillissivulla on tervanjuoksutusaukko. Haudan halkaisija on 11–12 metriä, vallien leveys noin 2 metriä ja korkeus 1,1–1,3 metriä. Kohde sijaitsee kosteikkoalueen reunalla mäntymetsässä.
metsakeskus.1000047053 214 Rakennuskangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 247095.00000000 6889692.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047053 Rakennuskankaan pohjoisreunalla on hiekkakankaaseen kaivettu pyöreä tervahauta, jonka halkaisija on 11 metriä. Tervahaudan halssi on alarinteen suuntaan ja sillä on pituutta noin 8 metriä. Tervahaudan vallin korkeus vaihtelee 0,5–1 metrin välillä. Tervahaudan pohjalle kaivettiin koekuoppa, jossa havaittiin hiiliä. Paikalla on kasvanut kuusia, jotka on hiljattain kaadettu. Tervahaudan lounaispuolelta on hiekkakuoppa ja sen koillispuolella on ojitettu suoalue.
metsakeskus.1000047054 214 Pieksunkangas 10002 12016 13151 11002 27000 246325.00000000 6882200.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047054 Hiekkakankaalla on pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys noin 0,5 metriä. Kuoppaa ympäröi noin 1 metrin levyinen matala valli. Kuopan pohjalle tehdyssä lapionpistossa havaittiin noin 10 cm paksuinen noki- ja hiilikerros. Vallin päällä hiiltä oli noin 5 cm kerros, mutta ei selkeää kaksoismaannosta. Kyseessä on mahdollisesti hiilihauta. Kohteen ympäristö on hoidettua mäntymetsää. Paikalla maasto viettää loivasti länteen.
metsakeskus.1000047055 214 Lakiakangas 10002 12016 13151 11002 27000 244856.00000000 6885746.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047055 Lakiankankaalla, moottoriurheilualueen kaakkoispuolella havaittiin mahdollinen pieni hiilimiilu. Avoimessa mäntymetsässä on noin 1 x 1,2 metrin kokoinen kuoppa tai painauma, jonka syvyys on noin 25 cm. Sen ympärillä on aavistuksen muusta maastosta korkeampi donitsimainen reunavalli. Kuopan keskelle tehdyssä lapionpistossa havaittiin kaksi hiilikerrosta. Kuoppa sijaitsee vanhan rantaterassin päällä ja kuopan vierestä terassi laskee itään. Kohteen määritys on hieman epävarma, sillä se on melko pieni ollakseen hiilimiilu. Hiilikerrokset olivat kuitenkin selkeät.
metsakeskus.1000047056 214 Haukkasalo 1 10007 12004 13051 11006 27007 245157.00000000 6876521.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047056 Rajamerkiksi pystytetty kivi on kooltaan noin 0,5 metriä x 0,3 metriä x 0,2 metriä. Pystykiveen liittyy maantasainen suorakaiteen muotoinen kiviröykkiö, jonka koko on noin 1 metri x 1 metri. Rajamerkki näkyy vuosina 1797–1799 tehdyssä Alahonkajoen isojaonkartassa (A14:1/7a-7r Anttila) Pitkäkosken ja Itäluomanmaan välisenä rajana.
metsakeskus.1000047057 214 Haukkasalo 2 10007 12004 13051 11006 27007 245305.00000000 6878006.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047057 Paikalla on sammalen peittämä pystykivi. Kiven koko on noin 40 x 30 cm ja siitä näkyy hieman yläosaa, noin 20 cm korkeuteen. Rajamerkki sijaitsee ojitetun suon laidassa. Rajamerkki näkyy vuosina 1797–1799 tehdyssä Alahonkajoen isojaonkartassa (A14:1/7a-7r Anttila) Paaston ja Anttilan välisenä rajana.
metsakeskus.1000047058 214 Mustakeidas 1 10007 12004 13051 11006 27008 246631.00000000 6875041.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047058 Lohkokivistä tehty röykkiö, jonka halkaisija on noin 2 metriä ja korkeus noin 30 cm. Röykkiön keskellä on iso pystykivi, jonka korkeus on noin 1 metri. Isojakokartassa paikalle ei ole merkitty rajaa, mutta 1800-luvun puoliväliin ajoittuvalle pitäjänkartalle paikalle on merkitty Honkajoen ja Kankaanpään välinen raja.
metsakeskus.1000047059 214 Mustakeidas 2 10007 12004 13051 11006 27008 247135.00000000 6874982.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047059 Suon laidassa on pyöreähkö halkaisijaltaan 2 metriä oleva sammalen peittämä kiviraunio. Kiviraunio on koottu luonnonkivistä ja korkeutta sillä on noin 0,2 metriä. Isojakokartassa paikalle ei ole merkitty rajaa, mutta 1800-luvun puoliväliin ajoittuvalle pitäjänkartalle paikalle on merkitty Honkajoen ja Kankaanpään välinen raja.
metsakeskus.1000047060 261 Konkeloselkä 10007 12001 13000 11006 27009 422610.00000000 7490874.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047060 Rakennelma 1. Kämpän koko on 7 x 5 metriä, ja sen pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Hirret on sahalla katkaistu ja ne on alapuolelta salvattu. Rakennelmissa on tehdasnauloja. Hirret ovat sisäpuolelta veistetty kirveellä. Rakennelma 2. Pisteessä on näkyvissä ainoastaan salvosnurkka, jonka hirret on sahalla katkottu. Pitkä sivu on kulkenut kaakosta luoteeseen. Rakennuksen kokoa ei voi enää määrittää, koska puut ovat niin pitkälle maatuneet.
metsakeskus.1000047061 261 Sulaojanselkä 10007 12001 13000 11006 27009 419164.00000000 7481343.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047061 Kohteessa on metsätyökämpän ja sen sivurakennusten jäännökset. Kämppä. Koko 13 x 8 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Kämpän hahmo erottuu suorakaiteen muotoisena multapenkkinä, jonka rajaamalla alueella kasvaa vahva heinäkasvillisuus. Keskellä on 1,5 x 1 x 0,7 metrin kokoinen betonisen palomuurin jäännös. Kämppä on purettu. Kaivo. Koko 2 x 2 metriä, syvyys 3 metriä. Kaivo on neliönmuotoinen hirsisalvosrakenne, joka on suureksi osaksi lahonnut. WC. Koko 2 x 1 x 2,5 metriä. Runko on tehty kuorituista pyöröpuista. Muut rakenteet ovat lautaa ja katolla on harmaa kattohuopa. Kaksipyttyinen ja edessä on viisi porrasaskelmaa. Talli. Koko 11 x 11 metriä, seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Seinien paikat erottuvat yhden hirsikerran kehikkona. Metsätyökämpän jäännökset. Informantti tiesi kertoa, että kämppä on purettu ja seisoo nyt uudelleen pystytettynä Kaukosen kylässä.
metsakeskus.1000047062 261 Jyrhämälehto 10007 12001 13000 11006 27009 419425.00000000 7481252.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047062 Kohteessa on 7 x 5 metriä rakennuksen jäännös, jonka pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Hirret ovat sahalla ja kirveellä katkottu, ja ne ovat maatuneet multapenkeiksi. Rakennelman päällä on nähtävissä lyhyen sivun suuntaisia katon niskapuita. Koillisnurkassa on 2 x 1,5 x 0,5 metrin kokoinen hajonnut kiviraunio.
metsakeskus.1000047063 261 Loimiselänsarvi 10007 12001 13000 11006 27009 415188.00000000 7480729.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047063 Kohteessa on rakennuksen jäännös, jonka koko on 5 x 5 metriä. Rakennuksen seinät erottuvat turvevallina maapenkin päällä. Lattiataso on kaivettu puolen metrin syvyyteen maahan. Seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Lounaiskulmassa on 2 x 1,5 x 0,5 metriä kiviraunio.
metsakeskus.1000047064 261 Muotkamaa 10007 12001 13000 11006 27009 425930.00000000 7480901.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047064 Kohteessa on hirsikämppä, jonka koko on 4 x 4 metriä. seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Seinät on tehty pienistä, kuorimattomista puista ja nurkissa on salvos alapuolella. Seinistä on jäljellä 10 hirsikertaa. Ovi on itäseinän keskellä ja sisällä on kaksilevyisen hellan jäännökset. Katto on tehty pyöreistä, halkaistuista puista, joiden päälle on naulattu punainen kattohuopa. Kurkihirsi kulkee idästä länteen. Kämppä on ilmeisesti kalastajien tai metsästäjien tekemä taukotupa. Metsätyökämppä se ei ole.
metsakeskus.1000047065 261 Telaniva 10007 12001 13000 11006 27009 393437.00000000 7552662.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047065 Kohteessa on kaksi hirsistä rakennettu rakennuksen jäännöstä. Rakennus 1. 3 x 3 metriä, seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Rakennelmasta on 8 hirsikertaa jäljellä. Kahden puolen salvetut hirret, jotka on katkottu sahalla ja kirveellä. Itäseinässä on oviaukko ja eteläseinässä puolentoista hirren korkuinen aukko. Rakennus on ilmeisesti ollut navetta. Rakennus 2. 4 x 4,5 metriä, pitkät sivut kulkevat pääilmansuuntiin. Seinät erottuvat pääasiallisesti multapenkkinä, johon on kasvanut turve päälle. Hirsissä on sekä sepän takomia että tehdasvalmisteisia nauloja.
metsakeskus.1000047068 261 Karuvaarantuore 2 10007 12001 13000 11006 27009 425133.00000000 7566386.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047068 Kohteessa on hirsikämppä ylärinteessä ja siitä länteen, alarinteeseen sauna, joka on mahdollisesti savusauna. Kämppä. 4,3 x 5,2 metriä. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Rakennelmasta on seitsemän hirsikertaa jäljellä. Hirret on nurkissa molemmin puolin salvettu ja sisäseinät on piilukirveellä veistetty tasaisiksi. Sisäseinässä on kirjaimet A K. Länsikulmassa on 2 x 2 x 1 metrin kokoinen uunin kiuas. Hirsien välissä on kunttariive ja hirsissä tehdasnauloja. Hirret ovat kuorimattomia ja rakennelma alla on kivijalka. Sauna. 3,2 x 3 metriä, pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Rakennelma on tehty suurista hirsistä ja sitä on parhaimmillaan 7 hirsikertaa jäljellä. Itäkulmassa on 1,4 x 1 x 0,8 metrin kokoinen uunin kiviraunio. Länsinurkassa on ovi, jonka pielet on surrattu rautalangoilla. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottu ja molemmin puolin salvettu ja niiden välissä on kunttariive.
metsakeskus.1000047070 261 Ojanvuomanlehto 10007 12001 13000 11006 27009 388698.00000000 7552085.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047070 Kohteessa on kämppä, jonka koko on 3,2 x 3,6 metriä, pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Rakennelmasta on parhaimmillaan 9 hirsikertaa jäljellä. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottu ja niiden välissä on kunttariive. Hirret ovat alapuolelta salvettu. Ovi on pohjoisseinän keskellä.
metsakeskus.1000047071 261 Kaarrelaki 10007 12001 13000 11006 27009 387289.00000000 7552440.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047071 Kohteessa on kolme rakennuksen pohjaa. Rakennus 1. 10 x 4,3 metriä, pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Pohjoisesta mitattuna väliseinä 6,5 metrin kohdalla. Parhaimmillaan rakennelmasta on 9 hirsikertaa jäljellä. Hirret ovat nurkissa molemmin puolin salvettu. Kaakkoiskulmassa on 1,5 x 1,5 x 0,7 metrin kokoinen uunin kiviraunio, joka on tehty puuperustaiselle alustalle. Hirsissä on tehdasnauloja. Rakennus 2. 4 x 3, 5 metriä, pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Kaakkoiskulmassa on 1,4 x 1,4 x 1 metrin kokoinen uunin kiviraunio. Seinät erottuvat turvevalleina ja lahonneina hirsinä. Lattia on kaivettu ympäröivää maata syvemmälle. Rakennus 3. 5 x 5 metriä, seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Rakennus on ilmeisesti ollut talli. Seinien paikat erottuvat turvevalleina ja lahonneina hirsinä. Eteläseinän keskellä on oviaukko.
metsakeskus.1000047072 261 Vuopionvuoma 10007 12001 13000 11006 27009 385675.00000000 7552073.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047072 Kohteessa on kaksi rakennuksen jäännöstä, jotka ovat savottakämppä ja talli. Talli. 7,5 x 4 metriä, pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottu ja niiltä on parhaimmillaan 8 hirsikertaa jäljellä. Hirret ovat nurkissa molemmin puolin salvettu ja niiden välissä on kunttariive. Savottakämppä. 8,5 x 4,5 metriä, pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Lyhyiden sivujen suuntainen väliseinä on puolessavälissä. Lounais- ja luoteiskulmissa on 2 x 2 x 1 metrin kokoiset uunin kivirauniot. Hirret on lahonnut turvepenkeiksi ja ne on ainakin kirveellä katkottu.
metsakeskus.1000047073 261 Ojanvuomanlehto 2 10007 12001 13000 11006 27009 388915.00000000 7553571.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047073 Kohteessa on porokämpän jäännös, jossa on osittain vielä katto paikallaan. Rakennelman koko on 7,1 x 2,1 metriä, pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Rakennelmassa on kolme huonetta, joista eteläpääty on ilmeisesti alkuperäinen kämppä. Eteläpään huone on pyöröhirsistä salvettu ja sen eteläpäässä on ikkuna. Pohjoishuone on kuorimattomista kapeista pyöröpuista jälkikäteen tehty ja välihuone on osittain pahvista ja pyöröpuista tehty keittiö. Rakennelmassa on kaksi ovea länteen ja yksi pohjoiseen. Seinät on osittain muovipaperilla sisäpuolelta eristetty ja hirsien välissä on kunttariive ja kangastilkkeitä ja rimoja. Keskihuoneen keittiössä on kamina ja seinillä hyllyjä. Katolla on tervapaperi ja seiniä on kiristetty rautalangoilla. Kämpän eteläpään ulkopuolella on runsaasti tyhjiä öljy- ja bensakanistereita. Eteläpäädyn huoneen seinässä on kirjoitus: Terve Kyrö Timo kahvilla 15.6.1980. Matti Lokje Vilho Lokje 19.10.1980.
metsakeskus.1000047074 261 Palokuusikko 10007 12001 13000 11006 27009 402057.00000000 7458194.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047074 Paikalla on metsätyökämpän, kellarin, saunan ja wc:n jäännökset. Kellari. 2, 9 x 3, 1 metriä. pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Rakennelmassa on sahahirsiseinät, joissa on lohenpyrstösalvos. Kurkihirsi on sahaparrusta ja välikatto laudoista, jonka päällä on hiekkaa. Ulkokatto on laudasta ja sen päällä on päreitä. Ovi on koilliseen ja sen koko on 70 x 120 cm. Katolle tulee tuuletushormi, joka on tehty laudoista. Ympärillä on hiekkavalli. Sauna. 4, 2 x 3, 8 metriä, pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Seinien paikat erottuvat hiekkapenkkinä, joka on tehty seinien perustaksi. Etelänurkassa on palomuurin raunio, joka on tehty luonnon kivistä ja Lalli tiilistä. Sisällä on pönttökamina. Kämppä. 14 x 7 metriä, pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Seinien paikat erottuvat metrin levyisinä hiekkapenkkeinä. Kämpän neljä kaminaa on koottu kämpästä 20 metriä pohjoiseen, metsään. Rakennus on ilmeisesti purettu. WC. 3, 1 x 1, 5 x 2 metriä, pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Kaksi huoneinen ja kaksi pyttyinen rakennelma, joka on tehty laudoista ja parruista. Katolla on pärekate.
metsakeskus.1000047077 620 Julkuvaara 4 10002 12016 13175 11006 27000 530841.00000000 7155034.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047077 Tervahaudan läpimitta on n. 18 m, kuopan n. 9 m, ja halssi suuntautuu kaakkoon.
metsakeskus.1000047078 261 Mäntyvaaranjänkkä 1 10007 12001 13000 11006 27009 394352.00000000 7473555.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047078 Kohteessa on 3, 5 x 2 metrin kokoinen multakämppä, joka on kiviseen rinteeseen kaivettu pieni asumus. Pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Oviaukko on koillispäädyssä. Oven seinässä on halkaistut hirret sisäpuolella. Rakenteissa on tehdasnauloja. Oviaukon koko on 1 x 0,5 metriä.
metsakeskus.1000047079 620 Mäntymäki 10001 12016 13175 11006 27000 532041.00000000 7155829.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047079 Tervahaudan läpimitta on n. 17 m, kuopan n. 7 m. Lidar-havainto; kohdetta ei tarkastettu inventoinnissa, sillä tie, jota pitkin hankealueen luoteisosaan olisi pitänyt kulkea oli suljettu lukitulla puomilla, ja oli käyttämättömänä lisäksi yhä n. 40 cm lumikerroksen peitossa.
metsakeskus.1000047081 151 Viinamäki 10002 12016 13175 11006 27000 234651.00000000 6905561.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047081 Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee laajan Alasenmäen kaakkoon laskevassa rinteessä kangasmaastossa, jossa kasvaa sekametsää. Tervahaudasta noin 100 m itään on Alaasenmäentie ja 200 m päässä etelässä on Lähteenkylän ja Alakylän välinen metsätie. Lähin asutus, muun muassa lähin peruskartassa nimetty paikka Viinamäen talo, on koillisessa Alaasenmäentien itäpuolella. Alakylän pellot ulottuvat kaakossa, rinteen juurella lähimmillään noin sadan metrin päähän. Tervahaudan ylärinteen puoleisen reunan yli kulkee korkeuskäyrien suunnassa koillisesta lounaaseen kasvillisuuteen jo peittynyt ajoura. Ajouraa kunnostettaessa tervahaudan luoteisen vallin maata on ilmeisesti työnnetty penkereeksi tervahaudan kuoppaan, joten tervahaudan kuopan mittojen hahmottaminen ei ole helppoa. Ilmeisesti sen halkaisija on ollut noin 9 m. Valli on leveä ja sen ulkoseinämät eivät ole aivan jyrkät, joten kokonaisläpimitta on suuri, 20–21 m. Halssi on eteläkaakossa. Sen kohdalla vallissa on useita eläinten kaivamia koloja, ja paljon maa-ainesta on valunut tervanlaskukuoppaan. Eläinten kaivelun seurauksena halssin tienoilta on tullut esiin kylmämuurattua kivirakennetta. Tervanlaskukuoppa on lyhyt ja sen pohja avautuu maanpinnan tasolle tervahaudan vallin juurella alarinteen puolella.
metsakeskus.1000047082 151 Lähteenkylä 10002 12016 13175 11006 27000 233012.00000000 6905180.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047082 Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee lähes tasaisessa kangasmaastossa noin 200 m koilliseen Lähteenkylän lähimmästä asutuksesta. Haudan ympäristö on taimikkoa ja pensaikkoa kasvavaa äestettyä hakkuuaukeata. Haudan kohdalla maaperä on jätetty muokkaamatta, ja haudan itäosassa kasvaa muutamia korkeampia puita. Muu osa tervahaudasta on tiheän pensaikon peitossa. Tervahaudasta noin 100 m luoteeseen on Oivarin metsätie. Tervahaudan kuopan halkaisija noin 12 m. Kuoppa on suppilomainen ja pari metriä syvä. Pohjalla oleva tiheä kasvillisuus ja risukko vaikeuttaa syvyyden arviointia. Valli on leveä ja ulkopuolelta noin metrin korkuinen, kaakossa ja idässä korkeampi. Tervahaudan kokonaisläpimitta on noin 22 m. Halssi on ollut lounaassa, missä vallissa näkyy painuma. Tervahaudan lounaispuolella aivan vallin vieressä on noin 15 m läpimittainen ja enimmillään pari metriä syvä kaivanto, jonka reunat ovat osittain jyrkät. Kaivanto lienee syntynyt hiekanotossa tervahaudan käyttöajan jälkeen.
metsakeskus.1000047083 151 Kotoneva 10002 12016 13175 11006 27000 232407.00000000 6906017.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047083 Inventointi 2022: Kohde on tyypillinen tervahauta laskukuoppineen. Hauta on halkaisijaltaan noin 19 metriä ja syvyydeltään noin metrin. Vallit ovat hyvin leveät, osin useita metrejä. Haudan eteläreunalla on selkeä laskukuoppa. Jokin maata kaivava eläin on kaivanut laajoja pesäkoloja tervahaudan alle ja ympärille. Kolojen suusta on havaittavissa paksu hiilikerros.
metsakeskus.1000047084 151 Pohjasoja 10002 12016 13175 11006 27000 230300.00000000 6908684.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047084 Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee tasaisessa, metsää kasvavassa kangasmaastossa Pohjasojan etelärannalla. Pohjasoja on uurtanut hienohiekkaiseen maahan jyrkkäreunaisen, pari metriä syvän puronotkon. Muuten maasto laskee hyvin loivasti länteen. Tervahaudasta noin 10 m länsiluoteeseen on Pohjasjärventie. Tien laidalla, sen ja tervahaudan välissä on yli 20 m matkalla metsittyneitä kaivantoja, joista on ilmeisesti otettu hiekkaa. Tervahauta on merkitty peruskarttaan. Rinnevarjosteessa näkyvien maastonmuotojen perusteella arvioiden tervahaudan keskipiste, jonka mukaan kohteen sijainti on merkitty, sijaitsee hieman lounaaseen peruskartalla olevan karttamerkin keskipisteestä. Tervahaudan kuoppa on laakea, halkaisija noin 9 m ja syvyys 1 m. Valli on leveä, loivapiirteinen ja ulkopuolelta matala. Tervahaudan kokonaisläpimitta on siten noin 15–16 m. Kuopan mataluuden ja aivan viereen ulottuvan metsittyneen hiekkakuopan vuoksi tervahaudan ulottuvuuksien arviointi maastossa on jonkin verran tulkinnanvaraista. Kairauksissa kuopassa todettiin kuitenkin tervahaudalle tyypillinen hiilipitoinen kerros. Halssi on ollut luoteessa, missä vallissa näkyy vähäinen painuma. Hiekanotossa puronotkon törmää on kuitenkin kaivettu tervahaudan vallin laen tasalle asti, joten tervanlaskukuoppa ja halssin ulompi pää ovat hävinneet.
metsakeskus.1000047085 218 Koivikko 10002 12016 13175 11006 27000 229041.00000000 6910291.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047085 Inventointi 2022: Kohde on tyypillinen tervahauta laskukuoppineen. Hauta on halkaisijaltaan noin 20 metriä ja syvyydeltään vajaat kaksi metriä. Tervahaudan vallit ovat hyvin leveät, monesta kohtaa yli viisi metriä. Haudan länsireunassa on selkeä laskukuoppa, josta jatkaa pieni oja läheiseen puroon. Jokin maata kaivava eläin on kaivanut laajoja pesäkoloja tervahaudan alle ja valleihin. Kolojen suuaukoista on havaittavissa paksu hiilikerros. Tervahauta sijaitsee pellon ja puron välisessä metsämaastossa noin 200 metriä lähimmästä talosta pohjoiseen.
metsakeskus.1000047087 232 Pienineva 10002 12016 13175 11006 27000 269021.00000000 6922024.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047087 Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee Korkiakankaan metsätien varrella, tiestä n. 50 m itään, matalan hiekkakankaan reunalla. Ympäristössä kasvaa tiheää kasvatusmetsää. Tervahauta on noin 15 m halkaisijaltaan, halssi kaakkoon, missä tervahaudan reuna paljastunut ja hieman vaurioitunut metsänkäsittelyssä. Päällä kasvaa tiheää puustoa, lähinnä nuoria kuusia. Haudan pohjoispuolella n. 25 metrin etäisyydellä on tervapirtin kiuas, joka on n. 2 m halkaisijaltaan ja n. 60 cm korkea.
metsakeskus.1000047088 831 Kirvesniemi Nihtilä 10001 12001 13016 11006 27006 566036.00000000 6779731.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047088 Historiallisten karttojen perusteella tonttimaa on ollut käytössä viimeistään 1600-luvulta 1800-luvulle. Tonttimaa on kuvattu kohdalle maanmittari Carl L. Rummellin vuonna 1700 laatimassa geometrisessä kartassa (Mikkolan kylä) ja isojakokartassa (1828/1829). Tonttimaa on kuvattu kohdalle myös 1800-luvun pitäjänkartastossa. Tonttimaan varhaisin käyttöajankohta ei ole selvillä, mutta Kirvesniemen historiasta johtuen on mahdollista, että tonttimaalla on keskiaikaan ulottuvat juuret. Aulikki Ylösen laatiman Lappeen historian mukaan Pärttyli Juhananpoika oli 1540-luvulla, ostettuaan Kirvesniemestä tilan, karkottanut alueelta viisi tai kuusi talonpoikaa. Myöhemmin Kirvesniemi joutui kruunun haltuun. Tonttimaan autioitumisen ajankohta ei ole tiedossa. Vuoden 1953 ilmakuvassa tonttimaa on peltoa. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000047088 831 Kirvesniemi Nihtilä 10001 12001 13016 11006 27007 566036.00000000 6779731.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047088 Historiallisten karttojen perusteella tonttimaa on ollut käytössä viimeistään 1600-luvulta 1800-luvulle. Tonttimaa on kuvattu kohdalle maanmittari Carl L. Rummellin vuonna 1700 laatimassa geometrisessä kartassa (Mikkolan kylä) ja isojakokartassa (1828/1829). Tonttimaa on kuvattu kohdalle myös 1800-luvun pitäjänkartastossa. Tonttimaan varhaisin käyttöajankohta ei ole selvillä, mutta Kirvesniemen historiasta johtuen on mahdollista, että tonttimaalla on keskiaikaan ulottuvat juuret. Aulikki Ylösen laatiman Lappeen historian mukaan Pärttyli Juhananpoika oli 1540-luvulla, ostettuaan Kirvesniemestä tilan, karkottanut alueelta viisi tai kuusi talonpoikaa. Myöhemmin Kirvesniemi joutui kruunun haltuun. Tonttimaan autioitumisen ajankohta ei ole tiedossa. Vuoden 1953 ilmakuvassa tonttimaa on peltoa. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000047088 831 Kirvesniemi Nihtilä 10001 12001 13016 11006 27008 566036.00000000 6779731.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047088 Historiallisten karttojen perusteella tonttimaa on ollut käytössä viimeistään 1600-luvulta 1800-luvulle. Tonttimaa on kuvattu kohdalle maanmittari Carl L. Rummellin vuonna 1700 laatimassa geometrisessä kartassa (Mikkolan kylä) ja isojakokartassa (1828/1829). Tonttimaa on kuvattu kohdalle myös 1800-luvun pitäjänkartastossa. Tonttimaan varhaisin käyttöajankohta ei ole selvillä, mutta Kirvesniemen historiasta johtuen on mahdollista, että tonttimaalla on keskiaikaan ulottuvat juuret. Aulikki Ylösen laatiman Lappeen historian mukaan Pärttyli Juhananpoika oli 1540-luvulla, ostettuaan Kirvesniemestä tilan, karkottanut alueelta viisi tai kuusi talonpoikaa. Myöhemmin Kirvesniemi joutui kruunun haltuun. Tonttimaan autioitumisen ajankohta ei ole tiedossa. Vuoden 1953 ilmakuvassa tonttimaa on peltoa. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000047089 232 Säkkimäki 10002 12016 13175 11006 27000 269792.00000000 6920315.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047089 Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee Ylhäinennevan ja Venesonton välisellä moreenikankaalla aivan metsätien eteläpuolella. Ympäristössä kasvaa varttunutta kuusivaltaista metsää, haudan päällä lähinnä kuusia. Tervahauta on noin 20 m halkaisijaltaan, etelään kaivettu halssi jatkuu useita metrejä kapeana ojana etelään. Haudan päällä kasvaa kuusia.
metsakeskus.1000047090 232 Säkkineva 10002 12016 13175 11006 27000 270195.00000000 6919357.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047090 Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee Säkkijärven pohjoispuolella sijaitsevan Säkkinevan koillislaidalla matalan kankaan eteläreunalla. Ympäristössä kasvaa harvaa mäntymetsää. Tervahauta on noin 15 m halkaisijaltaan, kivetty halssi lounaaseen. Haudan päällä kasvaa lähinnä mäntyjä. Tervahaudan pohjoispuolella n. 25 metrin etäisyydellä on tervapirtin kiuas, joka on n. 2,5 m halkaisijaltaan ja n. 60 cm korkea.
metsakeskus.1000047091 831 Kirvesniemi Ättä 10001 12001 13016 11006 27007 565206.00000000 6779304.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047091 Ättän (peruskartoissa Ätä) vanha tonttimaa on kuvattu kohdalle vuoden 1768/1771 Taipalsaaren pitäjää kuvaavassa kartassa ja sen konseptissa, isojakokartassa (1828/1829) sekä pitäjänkartastossa. Kartoissa Ättä on kuvattu torppana, mutta Kirvesniemen historiasta johtuen on mahdollista, että kyseessä on alun perin ollut itsenäinen talo, jonka tonttimaalla on keskiaikaan ulottuvat juuret. Aulikki Ylösen (1976: 240) laatiman Lappeen historian mukaan Pärttyli Juhananpoika oli 1540-luvulla, ostettuaan Kirvesniemestä tilan, karkottanut alueelta viisi tai kuusi talonpoikaa. Myöhemmin Kirvesniemi joutui kruunun haltuun. Carl L. Rummellin vuonna 1700 laatimassa Matts Pehrsonin tiluksia (so. nykyinen peruskartan Nihtilä) kuvaavassa kartassa nykyisin peruskartassa Mikonjoenlahtena tunnettu lahti on nimellä Ätten-jåen-suun-lachti, joten tilan historia ulottunee ainakin 1600-luvulle. Tonttimaan autioitumisen ajankohta ei ole tiedossa. Vuoden 1953 ilmakuvassa vanha tonttimaa on peltona. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000047091 831 Kirvesniemi Ättä 10001 12001 13016 11006 27008 565206.00000000 6779304.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047091 Ättän (peruskartoissa Ätä) vanha tonttimaa on kuvattu kohdalle vuoden 1768/1771 Taipalsaaren pitäjää kuvaavassa kartassa ja sen konseptissa, isojakokartassa (1828/1829) sekä pitäjänkartastossa. Kartoissa Ättä on kuvattu torppana, mutta Kirvesniemen historiasta johtuen on mahdollista, että kyseessä on alun perin ollut itsenäinen talo, jonka tonttimaalla on keskiaikaan ulottuvat juuret. Aulikki Ylösen (1976: 240) laatiman Lappeen historian mukaan Pärttyli Juhananpoika oli 1540-luvulla, ostettuaan Kirvesniemestä tilan, karkottanut alueelta viisi tai kuusi talonpoikaa. Myöhemmin Kirvesniemi joutui kruunun haltuun. Carl L. Rummellin vuonna 1700 laatimassa Matts Pehrsonin tiluksia (so. nykyinen peruskartan Nihtilä) kuvaavassa kartassa nykyisin peruskartassa Mikonjoenlahtena tunnettu lahti on nimellä Ätten-jåen-suun-lachti, joten tilan historia ulottunee ainakin 1600-luvulle. Tonttimaan autioitumisen ajankohta ei ole tiedossa. Vuoden 1953 ilmakuvassa vanha tonttimaa on peltona. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000047091 831 Kirvesniemi Ättä 10001 12001 13016 11006 27006 565206.00000000 6779304.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047091 Ättän (peruskartoissa Ätä) vanha tonttimaa on kuvattu kohdalle vuoden 1768/1771 Taipalsaaren pitäjää kuvaavassa kartassa ja sen konseptissa, isojakokartassa (1828/1829) sekä pitäjänkartastossa. Kartoissa Ättä on kuvattu torppana, mutta Kirvesniemen historiasta johtuen on mahdollista, että kyseessä on alun perin ollut itsenäinen talo, jonka tonttimaalla on keskiaikaan ulottuvat juuret. Aulikki Ylösen (1976: 240) laatiman Lappeen historian mukaan Pärttyli Juhananpoika oli 1540-luvulla, ostettuaan Kirvesniemestä tilan, karkottanut alueelta viisi tai kuusi talonpoikaa. Myöhemmin Kirvesniemi joutui kruunun haltuun. Carl L. Rummellin vuonna 1700 laatimassa Matts Pehrsonin tiluksia (so. nykyinen peruskartan Nihtilä) kuvaavassa kartassa nykyisin peruskartassa Mikonjoenlahtena tunnettu lahti on nimellä Ätten-jåen-suun-lachti, joten tilan historia ulottunee ainakin 1600-luvulle. Tonttimaan autioitumisen ajankohta ei ole tiedossa. Vuoden 1953 ilmakuvassa vanha tonttimaa on peltona. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000047092 232 Pohjankangas 10002 12016 13175 11006 27000 271669.00000000 6920347.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047092 Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee Salomäentien varrella, laajan Pohjankankaan kallioalueen pohjoispuolella, metsätien länsipuolella. Alue on avohakattu. Tervahauta on noin 13 m halkaisijaltaan, halssi koilliseen. Päällä kasvaa varttuneita kuusia.
metsakeskus.1000047093 232 Mustansaarenneva 10002 12016 13175 11006 27000 272973.00000000 6920517.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047093 Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee Harjankankaan tieltä länteen erkanevan metsätien varrella, Salomäentiestä n. 200 m etelään, Mustasaarennevan ja Harjannevan välisellä kankaalla. Alueella kasvaa tiheää nuorta mäntytaimikkoa. Tervahauta on noin 15 m halkaisijaltaan, halssi etelään. Päällä kasvaa tiheää nuorta mäntypuustoa. Haudasta noin 25 metrin etäisyydellä luoteeseen on tervapirtin kiuas, joka on n. 2 ,5 m halkaisijaltaan ja n. 60 cm korkea. Kiukaan pinta oli osin paljastunut metsänaurauksessa ja sen kivet osin liikkuneet.
metsakeskus.1000047094 232 Kivisalonneva 10002 12016 13175 11006 27000 272947.00000000 6919707.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047094 Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee Mustansaarennevan koillispuolella, matalan moreenikankaan pohjoisosassa. Alueella kasvaa varttunutta harvaa mäntymetsää. Tervahauta on noin 15 m halkaisijaltaan, halssi länteen. Sen päällä kasvaa puustoa. Tervahaudasta noin 30 m itään on n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva ja 70 cm korkea tervapirtin kiuas.
metsakeskus.1000047095 232 Hakoneva 10002 12016 13175 11006 27000 273607.00000000 6919808.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047095 Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee Hakonevan pohjoispuolella, Harjankankaantien itäpuolellla ja turvetuontantoalueelle johtavan metsätien eteläpuolella, matalan kankaan itäreunalla. Alueella kasvaa varttunutta harvaa mäntyvaltaista metsää. Tervahauta on noin 15 m halkaisijaltaan, halssi koilliseen, päällä kasvaa nuorta puustoa. Tervahaudasta noin 25 m luoteeseen on n. 2 m halkaisijaltaan oleva ja 50 cm korkea tervapirtin kiuas.
metsakeskus.1000047096 402 Kenraalinniemi 10002 12016 13172 11006 27000 553936.00000000 7044053.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047096 Kohde sijaitsee Tiilikanselän länsirannalla, Kenraalinniemessä. Ranta on noin 100 metrin leveydeltä kosteahkoa ja soistuvaa, mutta heti rantatörmän päällä on kuivempaa kangasta, jolle raudanvalmistuspaikka on tehty. Kuoppamiilun jäännös on suorakulmainen, luode-kaakkosuuntainen kuoppa, jonka pituus noin 10 metriä ja leveys 6 metriä sekä syvyys 2,5–3 metriä. Itäpuolella pari metrinen valli nousee hyvin hahmottuvana noin 10 metriä rannasta. Vallit mukaan luettuna miilukuopan halkaisija on leveimmillään parikymmentä metriä. Kuoppamiilun kaakkoispuolella, sen vallin reunassa kiinni, on 2,5 x 4 metrin kokoinen suorakaiteenmuotoinen kuoppa, jonka keskellä on pieni kavennus. Ilmeisesti kyseessä on kaksiosainen kuoppa, kuten alueen harkkohyttien kohdalla yleensäkin. Hyttikuopan ympärillä on pari metriä korkeat kuonavallit, joiden itäreunassa on pari metriä leveä aukko. Kuoppamiilusta kaakkoon rannasta on löytynyt kvartsi-iskos (7043979/553979). Viranomaisviite ILM13104. Vuoden 2023 inventoinnissa löytöpaikka tarkastettiin, mutta rantahiekalta ei havaittu löytöjä. Rantatörmän päälle tehdyt koepistot olivat myös löydöttömiä, niissä havaittiin normaali podsolimaannos. Rantaa tarkasteltiin laajemminkin, mutta mitään löytöjä ei tehty. Ainoa huomio oli, että paikoin rantatörmässä ja rantahiekalla oli runsaasti järvimalmin kappaleita.
metsakeskus.1000047097 232 Harjankangas 10002 12016 13175 11006 27000 273438.00000000 6921326.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047097 Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee Harjankankaantien itäpuolella ja Harjankankaan eteläpuolella, kivikkoisella matalalla kankaalla. Tervahauta on noin 18 m halkaisijaltaan, halssi luoteeseen, päällä ja ympäristössä kasvaa nuorta mäntymetsää.
metsakeskus.1000047098 232 Heikinmäki 10002 12016 13175 11006 27000 272821.00000000 6922487.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047098 Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee Harjannevan ja Harjankankaantien välissä, kallioisen Heikinmäen etelälaidalla. Alueella kasvaa kasvatusmäntymetsää, tervahaudan päällä ja ympärillä enimmäkseen lehtipuustoa, pintakasvillisuus on heinää ja turvetta. Tervahauta on noin 15 m halkaisijaltaan, halssi kaakkoon. Tervahaudasta noin 25 m koilliseen on n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva ja 60 cm korkea tervapirtin kiuas.
metsakeskus.1000047099 301 Nasimäki 10002 12016 13175 11006 27000 274788.00000000 6920496.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047099 Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee Vasikkanevan turvetuotantoalueen länsipuolella. Tervahaudan lounaispuolella on pienempi turvetuotantoalue, Vasikkanevan turvetuotantoalue on osin poistunut käytöstä ja sen alueita muutettu pelloiksi. Tervahauta sijaitsee matalan koilliseen laskevan kankaan reunalla. Alueella kasvaa varttunutta mänty- ja kuusimetsää. Tervahauta on noin 10 m halkaisijaltaan, halssi pohjoiseen. Kankaalla on useita moderneja maanotossa syntyneitä isoja kuoppia.
metsakeskus.1000047100 301 Rummukkakangas 10002 12016 13175 11006 27000 277558.00000000 6915829.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047100 Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee Rummukkakankaan kaakkoislaidalla. Tervahaudan etelä- ja itäpuolella on ojitettu Alasenneva. Kapean harjanteen päällä on noin 12 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi koilliseen. Alue on metsäaurattu ja kasvaa tiheää mäntytaimikkoa.
metsakeskus.1000047101 301 Mäntykangas 10002 12016 13175 11006 27000 285299.00000000 6912204.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047101 Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee Hanhinevan turvatuotantoalueesta pohjoiseen ja länsipuolella olevasta pienestä turvealueesta itäkaakkoon. Kallioisen mäen luoteispuolella on noin 12 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi koilliseen. Alue on avohakattu, tervahaudan ympärille on jätetty säästöpuuryhmä.
metsakeskus.1000047102 301 Pettumäki 10002 12016 13175 11006 27000 286677.00000000 6912175.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047102 Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee Saarijärvestä luoteeseen, Pettumäen eteläpuolella. Tervahauta on noin 15 m halkaisijaltaan, halssi kaakkoon, pintakasvillisuus on varpuja. Alue on metsäaurattu ja kasvaa avohakkuun jäljiltä mäntytaimikkoa.
metsakeskus.1000047104 710 Träskända 10002 12005 13062 11006 27000 291028.28300000 6661958.13300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047104 Ingvalsbyntie 652:n kohdalla tien kaakkoispuolella oleva tienhoitomerkki, manttaalipyykki, johon on hakattu kahteen päällekkäiseen riviin numerot 898 ja alle kirjaimet H.TAKA. Kivessä on myös kaksi hakattua vaakaviivaa, toinen numero- ja kirjainrivien välissä ja toinen kirjainrivin alapuolella.
metsakeskus.1000047106 578 Hukkalansuo etelä 10001 12016 13175 11006 27000 533016.00000000 7150634.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047106 Tervahaudan läpimitta on n. 17 m, kuopan n. 7 m. Lidar-havainto; kohdetta ei tarkastettu inventoinnissa, sillä se havaittiin vasta jälkitöiden yhteydessä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047108 615 Poroaitasaari 10001 12016 13175 11002 27000 507960.00000000 7282280.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047108 Lidarissa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047109 638 Suuri Rantatie Kungsbacken 2 10007 12005 13071 11006 27000 421287.00000000 6695795.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047109 Suuren Rantatien käytössä oleva osa. Jatkuu käytöstä poistuneena osana metsässä, kts. Suuri Rantatie Kungsbacken. Kilometrin mittainen hylätty tieosuus vanhasta Kuninkaantiestä eli suuresta rantatiestä. Tämä osuus on hylätty jo 1800-luvulla. Tie on tällä, vanhalla linjalla v. 1749 pitäjänkartalla ja 1700-luvun lopun kuninkaankartalla. Vuoden 1883 Drägsbyn kartalla tie kulkee nykyisellä linjauksella ja vanha vuoren syrjää kiertävä tie on siinä polkuna. Vanha tie on polkuna vielä 1962 kartalla. Nyt hylätyn tien länsiosa on metsää ja se erottuu vielä pengerrettynä mutta jo osin puuta kasvavana tienä metsässä Itäosa on metsätienä. Tietä ei tarkastettu maastossa kunnolla inventoinnissa 2020 (huomattiin vasta raporttivaiheessa jolloin maassa lunta).
metsakeskus.1000047110 710 Svinlyberget 10002 12004 13054 11033 27000 286878.97467519 6657502.79285979 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047110 Svinlybergetin etelänpuoleisella rinteellä on noin 15 melko matalaa pyöreähköä röykkiötä. Määrää on vaikea arvioida tarkasti, koska röykkiöt ovat aluskasvillisuuden peitossa ja osa niistä on hyvin lähekkäin lähes sulautuneena toisiinsa. Röykkiöt sijoittuvat E-W-suunnassa noin 75 metriä pitkälle ja S-N-suunnassa noin 8-10 metriä leveälle alueelle. Röykkiöt koostuvat pyöreähköistä kivistä, joiden halkaisija on noin 10-20 cm. Vuonna 2010 ojitustyö oli tuhonnut ainakin yhden röykkiön osittain. Ojan leikkauksessa oli havaittavissa nokista maata ja kiviä. Maasta löytyi myös karkeaa rautakauden keramiikkaa. Tarkka aluerajaus ja kohteen luonteen selvittäminen vaatisi lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000047111 578 Hukkalanjoki 10002 12016 13175 11006 27000 535266.00000000 7151738.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047111 Tervahaudan läpimitta on n. 22 m, kuopan n. 11 m, halssi suuntautuu etelälounaaseen.
metsakeskus.1000047112 710 Ararat 10001 12004 13054 11002 27000 292249.04431299 6665067.69156494 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047112 Vuonna 2014 aukkohakkuun aikana löytynyt pitkänomainen (yli 10 m) matala röykkiö, joka koostuu erikokoisista kivistä. Näkyvissä olleista kivistä isoimmat sijaitsivat röykkiön laidoilla. Kohteen luonteen ja muinaisjäännöstatuksen selvittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000047114 578 Karjalanaho 2 10002 12004 13054 11006 27000 535623.00000000 7152450.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047114 Kiviröykkiö, kooltaan n. 2 m x 1,5 m, korkeus 0,6 m. Röykkiön yli kulkee ajo-ura, joka on yhdeltä puolelta levittänyt röykkiön kiviä hieman. Röykkiön tarkoitusta tai ikää ei lyhyellä havainnoilla voitu määrittää, eikä ympäristöstä havaittu muita röykkiöitä.
metsakeskus.1000047115 578 Heinikangas 10002 12016 13175 11006 27000 536059.00000000 7151808.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047115 Tervahaudan läpimitta on n. 16 m, kuopan n. 5 m, ja halssi suuntautuu pohjoiskoilliseen.
metsakeskus.1000047119 620 Turisevansuo 10002 12016 13175 11006 27000 524907.00000000 7158727.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047119 Tervahaudan läpimitta on n. 15 m, kuopan n. 6 m, ja halssi suuntautuu etelälounaaseen.
metsakeskus.1000047120 922 Valkkinen 10007 12001 13007 11006 27000 321215.00000000 6796955.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047120 Yhä asuttu Valkkisen historiallinen kylätontti sijaitsee maanteiden nro 2985 ja 13757 risteyksestä noin 350 m luoteeseen, maantien pohjoispuolella. Kylänpaikka on mäennyppylän kaakkoiskulmassa, rakennusten ympäröimänä. Tien itäpuolella on pyörätie ja talousrakennus sekä tasattu ja korotettu hevosaitaus. Kylätontista liki 300 m kaakkoon ja jokirannassa sijaitseva uudempi yksittäistalon tontti on niin ikään melko rakennettu. Asutuksen yleisluettelossa v. 1540 kylässä mainitaan olleen kolme taloa: Parpola ja Viskari ja Hyvätti. Isojakokartalla v. 1762 esiintyy puolestaan neljä taloa, edellisten lisäksi Nisula ja Maijala joka sijaitsee jokivarressa tontista erillään (nämä talot asutuksen yleisluettelossa 1695).
metsakeskus.1000047121 837 Kaarila 10001 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047121 Kaarilan kylässä oli vuonna 1540 kaksi taloa (Suvanto 1988: 192). Kylä kuului Harjun jakokuntaan, jonka asutusta on pidetty suhteellisen vanhana, ehkä 1200-luvulla syntyneenä ellei vanhempanakin (Saarenheimo 1974: 39). 1700-luvulla kyseessä oli Kaarilan rustholli, joka kuului vuodesta 1728 vuosisadan loppuun Gadd-suvulle (Saarenheimo 1974: 237, 238). Nykyinen Kaarilan kartano sijaitsee Vaakkolammin eteläpuolella Tuurnankadun varrella (päärakennus vuodelta 1887). Tämä sijainti on merkitty jo Kuninkaan kartastoon 1776 - 1805 (”Carlberg”). Helénin ja Seppäsen (2015: 24, 25) julkaiseman 1760-luvun kartan (piirt. Daniel Hall) asemointi vuoden 1946 ilmakuvaan ja siitä edelleen peruskartalle kuitenkin osoittaa Kaarilan aikaisemmassa vaiheessa sijainneen noin 250 metriä lännempänä, Vaakkolammesta lounaaseen nykyisen Kaarilankadun lounaispuolella. Vuoden 1946 ilmakuvaan vertaamalla Vaakkolammin allas sekä lähistön tiestö ja peltomuodot on kuvattu isojakokartassa tarkasti, joten kartassa ei voi olla suurta virhettä myöskään rusthollin tontin sijainnin suhteen. Isojakokartassa kuvattu sijainti ”kummittelee” myös pitäjänkartassa (1847), jossa nykyistä kartanonpaikkaa ei ole merkitty mitenkään. Mainittakoon, että jo Hans Hanssonin epätarkassa Ylä-Satakunnan kihlakunnankartassa (1650) ”Carla” on isojakokarttaa muistuttaen merkitty Vaakkolammin lounaispuolelle. Vuosien 1946 - 56 ilmakuvissa tämä isojakokartan mukainen rusthollin tontti on suurimmaksi osaksi peltona. Tarkka sijaintipaikka on nykyisin Kaarilankadusta lounaaseen erkanevan, lehtipuukujan reunustaman ja sorapäällysteisen pihatien varrella ja sen eteläpuolella. Etelässä vanha rusthollin tonttimaa ulottuu melkein nykyisen Hedelmäkadun linjalle. Pihatien luoteis- ja kaakkoispuolella sijaitsee moderneja pientaloja, joiden perusteella rusthollin tontti voidaan suurimmaksi osaksi katsoa tuhoutuneeksi. Rivitalojen välissä sijaitseva puistikko ei päällisin puolin vaikuta voimakkaasti muokatulta, joten kohde on siltä osin arkeologisesti potentiaalinen. Historiallisissa ilmakuvissa tontin länsikulmassa sijaitsee autio, puita kasvava peltosaareke, joka nykyään on em. puistikko-osa. Myöskin edellä mainitun pihatien ja lehtipuukujan alla ja varrella on kapea kaistale, jossa maanpinnan alla on voinut säilyä jotain.
metsakeskus.1000047122 831 Ampujala Soukkio 10001 12001 13016 11006 27007 564336.00000000 6778562.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047122 Soukkion (Soukio) vanha tonttimaa on sijainnut peltoalueen kaakkoisosassa nykyisen talonpaikan eteläpuolella. Talo on kuvattu Taipalsaaren pitäjää kuvaavassa vanhassa pitäjänkartassa (1768/1771) ja pitäjänkartastossa. Tonttimaa on paikannettavissa isojakokartasta. Tonttimaan varhaisin käyttöajankohta ei ole tiedossa, ei myöskään sen autioitumisen ajankohta. Vuosien 1939 ja 1953 ilmavalokuvissa historiallisissa kartoissa kuvattu vanha tonttimaa on jo autiona. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000047124 481 Ajosenpään kellari 10002 12004 13043 11006 27000 226192.00000000 6722715.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047124 Hyvin säilynyt holvikellari, luonnonkiveä, ulkomitoiltaan n. 6 x 6 m. Sisäseinissä jonkin verran laastia ja tiiltä, mahdollisesti lisätty myöhemmin. Holvikaari hieman romahtanut oviaukon kohdalta.
metsakeskus.1000047125 564 Rentola 2 10001 12016 13175 11002 27000 481754.00000000 7207914.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047125 Lidarissa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047126 288 Rekilaxbacken 10007 12016 13175 11006 27000 328408.00000000 7051203.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047126 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä, halssi lounaaseen, merkitty maastokartalle.
metsakeskus.1000047127 288 Vitsvedjebacken 10007 12016 13175 11006 27000 327511.00000000 7050890.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047127 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä, halssi etelään, merkitty maastokartalle.
metsakeskus.1000047128 288 Snårklubben 10007 12016 13175 11006 27000 327372.00000000 7051860.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047128 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä, halssi länteen, merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000047129 288 Bjölastbacken 10007 12016 13175 11006 27000 326863.00000000 7046899.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047129 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä, halssi länteen, merkitty peruskartalle. Haudan vallin lähellä kuoppia ja siitä noin 30 metriä pohjoiseen toinen hauta tai muuta kaivelua.
metsakeskus.1000047131 837 Tammerkoski (Koski) 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047131 Alueella on oletettavasti ainakin osittain säilynyt historiallisen ajan arkeologisten jäännösten kompleksi, johon liittyvät Kosken kylätontti, Tammerkosken kartano ja markkinapaikka. Edellisten lisäksi Tammerkoskessa on historiallisella ajalla sijainnut useita myllyjä ja kalastamoita ja alueen kautta on kulkenut historiallinen Laidetie (Hämeenlinna-Tammerkoski-Ulvila ja -Turku). Kohteen alueeksi on määritelty kirkkoa ympäröivä Kirjastonpuiston osa ja Keskustorin alue, joissa on voinut säilyä kylän, markkinapaikan tai kartanon aikaisia jäännöksiä, ehkä myös kaupungin aikaisia toriin liittyviä rakenteita. V. 2009 viemärikaivannon kaivutyön valvonnassa teatterin pohjoispuolelta löydettiin jäännöksiä 1700-1800-luvun kulttuurikerroksesta, joka sisälsi mm. punasavikeramiikkaa, fajanssia, ikkuna- ja astialasia, liitupiipun paloja ja tiiltä. Lisäksi kellotapulin itäpuolella tutkittiin 1860-luvulla rakennetun ja 1910-luvulla puretun, toriin liittyvän vaakahuoneen perustukset. V. 2018 maatutkauksissa torin alueella on havaittu arkeologisesti kiinnostavia anomalioita, joista yksi, Raatihuoneen itäpuolella, kirkon SW-puolella, ns. viistokäytävän NW-osan kohdalla, on tulkittu mahdolliseksi rakennuksen pohjaksi ajalta ennen kaupungin perustamista.
metsakeskus.1000047131 837 Tammerkoski (Koski) 10007 12001 13003 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047131 Alueella on oletettavasti ainakin osittain säilynyt historiallisen ajan arkeologisten jäännösten kompleksi, johon liittyvät Kosken kylätontti, Tammerkosken kartano ja markkinapaikka. Edellisten lisäksi Tammerkoskessa on historiallisella ajalla sijainnut useita myllyjä ja kalastamoita ja alueen kautta on kulkenut historiallinen Laidetie (Hämeenlinna-Tammerkoski-Ulvila ja -Turku). Kohteen alueeksi on määritelty kirkkoa ympäröivä Kirjastonpuiston osa ja Keskustorin alue, joissa on voinut säilyä kylän, markkinapaikan tai kartanon aikaisia jäännöksiä, ehkä myös kaupungin aikaisia toriin liittyviä rakenteita. V. 2009 viemärikaivannon kaivutyön valvonnassa teatterin pohjoispuolelta löydettiin jäännöksiä 1700-1800-luvun kulttuurikerroksesta, joka sisälsi mm. punasavikeramiikkaa, fajanssia, ikkuna- ja astialasia, liitupiipun paloja ja tiiltä. Lisäksi kellotapulin itäpuolella tutkittiin 1860-luvulla rakennetun ja 1910-luvulla puretun, toriin liittyvän vaakahuoneen perustukset. V. 2018 maatutkauksissa torin alueella on havaittu arkeologisesti kiinnostavia anomalioita, joista yksi, Raatihuoneen itäpuolella, kirkon SW-puolella, ns. viistokäytävän NW-osan kohdalla, on tulkittu mahdolliseksi rakennuksen pohjaksi ajalta ennen kaupungin perustamista.
metsakeskus.1000047131 837 Tammerkoski (Koski) 10007 12016 13163 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047131 Alueella on oletettavasti ainakin osittain säilynyt historiallisen ajan arkeologisten jäännösten kompleksi, johon liittyvät Kosken kylätontti, Tammerkosken kartano ja markkinapaikka. Edellisten lisäksi Tammerkoskessa on historiallisella ajalla sijainnut useita myllyjä ja kalastamoita ja alueen kautta on kulkenut historiallinen Laidetie (Hämeenlinna-Tammerkoski-Ulvila ja -Turku). Kohteen alueeksi on määritelty kirkkoa ympäröivä Kirjastonpuiston osa ja Keskustorin alue, joissa on voinut säilyä kylän, markkinapaikan tai kartanon aikaisia jäännöksiä, ehkä myös kaupungin aikaisia toriin liittyviä rakenteita. V. 2009 viemärikaivannon kaivutyön valvonnassa teatterin pohjoispuolelta löydettiin jäännöksiä 1700-1800-luvun kulttuurikerroksesta, joka sisälsi mm. punasavikeramiikkaa, fajanssia, ikkuna- ja astialasia, liitupiipun paloja ja tiiltä. Lisäksi kellotapulin itäpuolella tutkittiin 1860-luvulla rakennetun ja 1910-luvulla puretun, toriin liittyvän vaakahuoneen perustukset. V. 2018 maatutkauksissa torin alueella on havaittu arkeologisesti kiinnostavia anomalioita, joista yksi, Raatihuoneen itäpuolella, kirkon SW-puolella, ns. viistokäytävän NW-osan kohdalla, on tulkittu mahdolliseksi rakennuksen pohjaksi ajalta ennen kaupungin perustamista.
metsakeskus.1000047132 16 Anianpelto 2 10002 12001 13000 11033 27000 422795.00000000 6782602.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047132 Aniankedon kaava-alueen läntisemmän osan pohjoisreunalla olevan metsittyneen alueen kohdalle inventoinnissa 2021 kaivetusta koekuopasta löytyi rautakautista keramiikkaa. Keramiikan paloja tuli esille sekä muokkauskerroksesta että koskemattoman pohjamaan pinnasta. Sen perusteella voidaan pitää todennäköisenä, että paikalla on säilynyt kiinteäksi muinaisjäännökseksi katsottavaa kulttuurikerrosta, vaikka alueen maata on muokattu paljon modernina aikana. Saman alueen muokkauskerroksista löytyi myös melko runsaasti historiallisen ajan löytöjä, jotka voivat liittyä 1600–1800-lukujen aikaiseen asutukseen. Löytörunsauden perusteella on syytä olettaa, että metsittyneen ja niityllä olevan alueen kohdalla on voinut säilyä merkittäviä aloja myös historiallisen ajan ehjää muinaisjäännöstä.
metsakeskus.1000047132 16 Anianpelto 2 10002 12001 13000 11006 27000 422795.00000000 6782602.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047132 Aniankedon kaava-alueen läntisemmän osan pohjoisreunalla olevan metsittyneen alueen kohdalle inventoinnissa 2021 kaivetusta koekuopasta löytyi rautakautista keramiikkaa. Keramiikan paloja tuli esille sekä muokkauskerroksesta että koskemattoman pohjamaan pinnasta. Sen perusteella voidaan pitää todennäköisenä, että paikalla on säilynyt kiinteäksi muinaisjäännökseksi katsottavaa kulttuurikerrosta, vaikka alueen maata on muokattu paljon modernina aikana. Saman alueen muokkauskerroksista löytyi myös melko runsaasti historiallisen ajan löytöjä, jotka voivat liittyä 1600–1800-lukujen aikaiseen asutukseen. Löytörunsauden perusteella on syytä olettaa, että metsittyneen ja niityllä olevan alueen kohdalla on voinut säilyä merkittäviä aloja myös historiallisen ajan ehjää muinaisjäännöstä.
metsakeskus.1000047133 620 Salmenjoki 3 10002 12016 13170 11002 27000 527846.00000000 7158498.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047133 Kongasjärven eteläosan ja Osmankajärven Turvakkokaarteen välisellä kannaksella, järvet yhdistävän Salmenjoen länsipuolella sijaitsee pyyntikuopparyhmä sekä joitakin muita kuoppajäännöksiä. Kohteessa on 6 selkeää pyyntikuoppaa, 3 todennäköistä pyyntikuoppaa, sekä 3 pienempää, mutta myös selvästi vanhaa kuoppajäännöstä. pyyntikuoppa 5 / hiilimiilu: Pyöreä kuoppa, n 3 m halkaisija, n. 1 m syvä; kairanäyte kuopan pohjalta paljasti n. 30 cm hiilikerroksen, jonka alla savea; kuopan reunoilta kairassa näkyy 5-10 cm huuhtoutumiskerros, jonka alla n. 20 cm rikastumiskerros; ilmeisesti vanhempi pyyntikuoppa on otettu myöhemmin käyttöön hiilimiiluksi. ks. alakohteet
metsakeskus.1000047133 620 Salmenjoki 3 10002 12016 13151 11002 27000 527846.00000000 7158498.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047133 Kongasjärven eteläosan ja Osmankajärven Turvakkokaarteen välisellä kannaksella, järvet yhdistävän Salmenjoen länsipuolella sijaitsee pyyntikuopparyhmä sekä joitakin muita kuoppajäännöksiä. Kohteessa on 6 selkeää pyyntikuoppaa, 3 todennäköistä pyyntikuoppaa, sekä 3 pienempää, mutta myös selvästi vanhaa kuoppajäännöstä. pyyntikuoppa 5 / hiilimiilu: Pyöreä kuoppa, n 3 m halkaisija, n. 1 m syvä; kairanäyte kuopan pohjalta paljasti n. 30 cm hiilikerroksen, jonka alla savea; kuopan reunoilta kairassa näkyy 5-10 cm huuhtoutumiskerros, jonka alla n. 20 cm rikastumiskerros; ilmeisesti vanhempi pyyntikuoppa on otettu myöhemmin käyttöön hiilimiiluksi. ks. alakohteet
metsakeskus.1000047136 601 Makkara 10007 12001 13016 11006 27027 430020.00000000 7038687.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047136 Isokankaan, Purontausnevan ja Suninsuon välisellä kankaalla, vanhassa pihapiirissä ja sen ympäristössä sijaitsevalla niitty- ja metsäalueella on sijainnut Makkaran (pitäjänkartassa Makkara-aho) talo viljelyksineen. Paikalta tavattiin 5 kpl selvästi viimeisimpään asutusvaiheeseen (ainakin 1920-luvulta 1960-luvulle) liittyviä rakennusten jäänteitä (puretun päärakennuksen jäännökset, sekä 4 pienemmän rakennuksen jäännöksiä ml. hirsikehikoiden osia); 1 näistä etäämmällä sijainnut mutta silti selvästi melko resentti rakennuksen jäännös (jossa ollut metallinen uuni); 2 tai 3 kpl selvästi vanhemman asutusvaiheen rakennuksen jäännöstä (täysin umpeen kasvaneet kiviperustukset ja tulisijat, vanhoja puita näiden päällä); 2 kellaria; 1 karjasuojan tai vastaavan jäännös; 1 mahdollinen navetta tai muu kivivallin ympäröimä rakenne; 1 kaivo, yksi erittäin suuri kiviröykkiö (22 m x 15 m x 2 m) jossa merkkejä tarkoituksellisista rakenteista sen laella; 8 suuremman kiviaidan jäännöstä, osin hyvin säilyneitä; yksi matalamman kiviaidan jäännös, jonka päällä yhä jäänteitä riukuaidasta; sekä 27 viljelyröykkiötä. Yksittäisten alakohteiden tarkat paikkatiedot inventointiraportissa. Makkaran tila näkyy vuoden 1958 ilmakuvissa hyvin. Pihapiirin ja sen ympäristön niitty on perinnemaisemaa, ja maakunnallisesti arvokas luonnonsuojelualue. (Alueen koodi: FI0900056, Pinta-ala: 4 ha, Kunta: Pihtipudas, Aluetyyppi: SAC).
metsakeskus.1000047137 601 Pahka-aho 10007 12001 13016 11006 27027 428508.00000000 7037634.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047137 Isokankaan eteläpuolella, metsätien molemmin puolin on sijainnut Pahkaahon talo. Sen entinen pihapiiri ja viljelykset ovat täysin metsittyneet ja ovat nykyään talousmetsää, jonka niittymäinen aluskasvillisuus kuitenkin vielä kertoo aiemmasta maatalouskäytöstä. Kohteesta tavattiin 8 rakennuksen jäänteet (näistä 1 selkeä päärakennus, 2 muuta tulisijallista itsenäistä rakennusta, 1 navetta jonka sivusiivessä myös mahdollinen tulisija, 1 pienempi karjasuoja ja 3 muuta rakennusta), 1 mahdollinen tulisija ilman muita rakennuksen jäänteitä, 2 kellaria, kaivo, 4 kiviaitaa, joista 2 pitkältä matkalta hyvin säilyneitä, 5 viljelyröykkiötä, sekä yksi todennäköisesti uudempi, melko suurikokoinen kivistä ladottu nuotiopaikka. Yksittäisten alakohteiden tarkat paikkatiedot inventointiraportissa. Pahka-ahon tilan pellot näkvät vuoden 1958 ilmakuvissa hyvin.
metsakeskus.1000047139 601 Pitkäketo 10007 12001 13016 11006 27027 428117.00000000 7039411.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047139 Isokankaan laen koillispuolisella tasanteella, Pitkäketo-nimisestä paikasta, vanhan kaskialueen ja sittemmin pellon pohjoisreunamilta – ennen viljelty kasvaa alue nyt ympäristön nuoresta kasvatusmetsästä selkeästi erottuvaa varttunutta kuusimetsää– tavattiin yhden rakennuksen kiviperustukset (kokonsa ja muotonsa perusteella ei vaikuta asuinrakennuksen jäännökseltä) sekä kaksi pienehköä viljelyröykkiötä. Pitäjänkarttaan on kyseisen kaskialueen ja sen eteläpuolella sijainneen toisen kasken/ahon väliin on merkitty talon nimi Pitkä-aho; lisäksi ilmeisesti myöhemmin lyijykynällä on karttaan merkitty mahdollinen talon paikka kaskialueiden väliin ja niistä hieman länteen. Kyseisen talon jäänteitä ei pystytty inventoinnissa paikallistamaan – ne ovat saattaneet tuhoutua kyseisellä alueella havaituissa metsän aurauksissa. Nyt havaitut rakenteet kuitenkin liittynevät kyseisen talon maataloustoimintaan.
metsakeskus.1000047139 601 Pitkäketo 10007 12016 13182 11006 27027 428117.00000000 7039411.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047139 Isokankaan laen koillispuolisella tasanteella, Pitkäketo-nimisestä paikasta, vanhan kaskialueen ja sittemmin pellon pohjoisreunamilta – ennen viljelty kasvaa alue nyt ympäristön nuoresta kasvatusmetsästä selkeästi erottuvaa varttunutta kuusimetsää– tavattiin yhden rakennuksen kiviperustukset (kokonsa ja muotonsa perusteella ei vaikuta asuinrakennuksen jäännökseltä) sekä kaksi pienehköä viljelyröykkiötä. Pitäjänkarttaan on kyseisen kaskialueen ja sen eteläpuolella sijainneen toisen kasken/ahon väliin on merkitty talon nimi Pitkä-aho; lisäksi ilmeisesti myöhemmin lyijykynällä on karttaan merkitty mahdollinen talon paikka kaskialueiden väliin ja niistä hieman länteen. Kyseisen talon jäänteitä ei pystytty inventoinnissa paikallistamaan – ne ovat saattaneet tuhoutua kyseisellä alueella havaituissa metsän aurauksissa. Nyt havaitut rakenteet kuitenkin liittynevät kyseisen talon maataloustoimintaan.
metsakeskus.1000047141 601 Isokangas 10007 12001 13016 11006 27027 428032.00000000 7039524.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047141 Isokankaan laen pohjoispuolella, pienessä laaksossa ja sen eteläpuolelta kohti Isokangasta nousevassa rinteessä on sijainnut talo viljelyksineen. Laaksossa ovat sijainneet kaskimaat, myöhemmin pellot, rinteessä taas rakennukset (ja pieni, muita maatalousmaita myöhemmin viljelys- tai niittykäytössä ollut alue, jolla ei edelleenkään kasva puita). Alueen eteläreunassa sijaitsee yhä jonkinlainen pieni vapaa-ajan rakennus. Alueelta tavattiin 3 uudemman rakennuksen perustukset (näistä 1 selvästi sauna), 1 vielä melko hiljattain käytössä ollut kaivo, 1 mahdollisesti myöskin ehkä vasta 1900-luvulta peräisin oleva kellari, jonka seinien kivirakenteet olivat vielä hyvin näkyvillä. Selvästi vanhempia rakenteita ovat, 1 rakennuksen umpeen kasvaneen kivijalan osa, jonka yhteydessä kellarikuoppa ja mahdollinen tulisija, 1 rakennuksen täysin umpeen kasvanut pohja, 1 kellaria (huomattavan suuri ja rakenteen päällä kasvavien puiden iästä päätellen myös ehkä vanhimpia rakenteita kohteessa), 3 kiviaitojen jäännöstä (kaikki pahasti sortuneita ja umpeen kasvaneita) sekä 14 viljelyröykkiötä – näitä viimeisiä olisi alueella mahdollisesti lukuisia lisääkin, sillä läntisen kaskialueen röykkiöitä ei ehditty kartoittaa kovin tarkkaan. Taloa saati sen viljelyksiä ei ole merkitty pitäjänkarttaan. Koska paikalla on merkkejä kahdesta eri-ikäisestä asutusvaiheesta, on mahdollista että vanhempi asutusvaihe on päättynyt ennen 1800-luvun puoliväliä, ja paikka on ollut täysin hylättynä kartan laatimisen aikoihin – ainakin suurimman kellarikuopan valleilla kasvavien mäntyjen ikä (selvästi yli 100 vuotta, mahdollisesti lähempänä 200 vuotta) viittaisi tähän. Uudempi asutusvaihe taas lie peräisin 1900-luvun alkupuolelta. Alakohteiden tarkat paikkatiedot on inventointikertomuksessa. Isokankaan tila näkyy hyvin vielä vuoden 1958 ilmakuvissa.
metsakeskus.1000047143 620 Arola 2 10002 12016 13175 11006 27000 535434.00000000 7157603.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047143 Tervahaudan läpimitta on n. 23 m, kuopan n. 10 m, ja halssi suuntautuu länsilounaaseen.
metsakeskus.1000047145 301 Kirkkokallio 10001 12005 13057 11006 27000 284795.00000000 6911254.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047145 Kotuksen nimiarkiston (Kirkkokallio, Kotus 1993) mukaan Kirkkokalliolta on johtanut kapulasilta suon yli kovalle maalle. Kulkureittiä olisi käytetty kirkkomatkoilla ennen teiden rakentamista. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047148 578 Heiluanjärvi lounas 10002 12016 13175 11006 27000 535424.00000000 7156233.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047148 Kaksi tervahautaa sijaitsee rämeiden ympäröimällä kangassaarekkeella, alueella mäntyvoittoista sekametsää. Noin 65 m siitä pohjoiseen sijaitsee matala, mahdollisesti romahtanut, palaneen kiven ja nokimaan sekainen kiviröykkiö, oletettava tervapirtin kiuas (ei paikkatietoja). Tervahaudan 1 läpimitta 16 m, kuopan läpimitta 7 m, halssi suuntautuu itään. tervahauta 2, ks. alakohteet.
metsakeskus.1000047149 578 Heiluanjärvi lounas 2 10001 12016 13175 11006 27000 535456.00000000 7156378.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047149 Tervahauta, halkaisija noin 16 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047150 785 Kankaala 10001 12016 13175 11002 27000 483500.00000000 7159258.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047150 LIDARK-aineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047155 697 Mätässuo 10002 12016 13175 11006 27000 565773.00000000 7163518.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047155 Tervahaudan läpimitta on n. 14 m, kuopan n. 5 m, ja halssi suuntautuu koilliseen.
metsakeskus.1000047159 743 Heikkola Louko 10001 12001 13000 11006 27000 269065.00000000 6988563.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047159 Heikkolan kylän isojakokartan perusteella paikannettu Loukon talon paikka. Vuoden 1998 ilmakuvassa tällä kohtaa näkyy pellossa tumma maaperäjälki. Tästä noin 30-40 m luoteeseen on Heikkolan Hirven talon autioitunut paikka (ks. muinaisjäännösrekisterin kohde 1000012292). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047162 743 Raittoomäki 10007 12001 13014 11006 27000 272000.00000000 6991570.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047162 Inventointi 2022: Melko alavassa ja tasaisessa metsämaastossa havaittiin viljelysmaan raivauksesta syntyneitä kivivalleja muutaman kymmenen metrin läpimittaisella alueella. Paikalla on vuoden 1903 pitäjänkartassa pieni pelto ja nimeämätön asuintontti, luultavasti torppa. Vuoden 1969 peruskartassa paikalla on vielä metsän keskellä pieni niitty, jolle ei tule tietä tai polkua. 1840-luvun pitäjänkartassa paikalla tai lähiympäristössä on vain metsää. Kotuksen nimiarkiston keruukorttiin (Raittoomäki, Kotus 1971) on kirjattu perimätieto, jonka mukaan tällä kohtaa Raittoomäessä on ollut "noin 50 vuotta sitten kadonnut torppa Tuurin kantatilan mailla. Siinä oli asunut Raittoo-Kustaaksi kutsuttu mies".
metsakeskus.1000047163 790 Mouhijärvi-Häijää Tappitori 10007 12005 13071 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047163 Mouhijärven kirkolta Häijään kulkeneen historiallisen tielinjan osa. Selkeentien itäpuoleinen linjan osa on 20-30 m etelämpänä kuin v. 2010 inventointiraportissa isojakokartasta nykykartalle prosjisoitu linja. Kuitenkin inventoinnin 2010 maastohavainnot sekä karttaan perustuvan linjauksen kohdalla tehdyn vesihuoltolinjan valvonnan (2010) ja kaapelikaivannon dokumentoinnin (2015) tulokset tukevat tämän eteläisemmän linjauksen tulkintaa historiallisen tielinjan osaksi. Tie on yhdistänyt Mouhijärven kirkon Häijään kautta kulkevaan Hämeen- tai Kyrönkankaan tiehen (sen läntiseen haaraan) sekä useita kyliä toisiinsa ja kirkkoon.
metsakeskus.1000047165 273 Valkeajoki 8 10002 12016 13175 11002 27000 368024.00000000 7497981.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047165 Valkeajoen itärannalla, Pakasaivontien itäpuolella noin 30 metrin etäisyydellä tiestä oleva tervahauta. Ympäröivä maasto on kuivaa kangasta, mäntyvaltaista metsää. Tervahauta erottuu maastossa laakeana ympyrämäisenä kuopanteena, jossa on hieman vallirakenteita näkyvillä. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 11 metriä. Pohjan syvyys on noin 110 cm. Tervahaudan halssi suuntautuu etelälounaaseen. Valli on kohtalaisen matala ja erottuu selkeimmin tien puoleisella sivustalla eli tervahaudan länsireunalla.
metsakeskus.1000047166 743 Humalainen 10002 12002 13000 11033 27016 268639.00000000 6988512.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047166 Paikalta on löytynyt 1800-luvulla kansainvaellusaikaisen soljen osia, ristipäinen vaateneula ja rautaveitsi. Muinaiskalupäiväkirja (1887, KM 2536:363): Varhemmalta keskirauta-ajalta. Löytö tehty Isossakylässä Jaakko Kauppilan alaiselta vainiolta Kakunmäestä; "josta Ylistaron nimismies on kuvernöörille lähetetyssä kirjeessä 9. päivältä kesäk. 1887 maininut". a) soljen palanen, "iiriläistä kaunistustapaa"; b) käyrä neula, lävellä varustettu varsipää muodostaa ristin, nähtävästi rintaneula vaatteitten kiinnittämistä varten; c) veitsenterän pala, tasasyrjä vähäisen käyrä d) kaksi katkelmaa a):ssa mainitusta soljesta, jotka katkelmat löysi itsellinen Mari Wahlqvist rauniosta Kauppilan talon maalla Isossakylässä, Ylistaron pitäjästä. Isommat kappaleet samaa soikea, jotka itsellinen Iisak Wahlqvist syksyllä 1883 löysi, tulivat myydyiksi Tukholman Kansallismuseoon. Solki on kansainvaellusaikainen. Tarkastus 1906: Löytöpaikka, joka sijaitsi Kakkumäen laitumella Kauppilan ja Humalaisen tilusten rajalla, osoitettiin Alfred Hackmanille ja A. M. Tallgrenille vuonna 1906 soljen löytäjä Iisak Wahlqvistin toimesta. Tarkastuksessa todettiin, että maaperä löytöpaikalla oli sekoittunut. Hackman arveli esineiden olevan peräisin paikalla olleesta, hajotetusta haudasta. Paikalla tarkastuksen yhteydessä tehty koekaivaus, jonka kattavuus ei ole selvillä, ei tuottanut lisätietoa mahdollisesta kalmistosta. Inventointi 2022: Kohde sijaitsee hyvin loivasti koilliseen laskevalla rinteellä Kyrönjoen lounaisrannalla. Joen ranta on noin 270 m päässä ja joen suuntaisena sen rannan lähellä kulkeva vanha maantie 150 m päässä. Rinne löytöpaikalta joelle on kokonaan peltoa. Löytöpaikan sivuilla ja ylärinteen puolella on pieniä kalliokumpareita ja niiden välissä peltoa. Kohteesta 60 m kaakkoon on Humalaisen talo ja runsaat sata metriä länteen Kauppilan talo. Joen suuntainen Kyrönmaantie (valtatie 18) runsaan sadan metrin päässä lounaassa. Hackmanin tarkastus ja siten myös löydöt on Kerttu Itkosen vuonna 1968 tekemän tarkastusmatkan perusteella liitetty virheellisesti muinaisjäännöskohteeseen 975010010 Hautamäki/Kakunmäki, joka sijaitsee tästä kohteesta lähes kilometrin etelään. Oikeaa löytöpaikkaa ei tarkastettu vuonna 2022, koska sen sijainti selvisi vasta inventoinnin maastotöiden jälkeen. Rautakautinen löytöpaikka/mahdollinen hautapaikka osoitetaan osayleiskaavassa sm-merkinnällä.
metsakeskus.1000047170 620 Ruuhiaho 1 10002 12016 13175 11006 27000 558319.00000000 7198664.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047170 Tervahauta, halkaisija noin 13 metriä. Lidar-havainto ja ilmoitus Metsähallituksen Pave-järjestelmässä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047171 620 Ruuhiaho 2 10002 12016 13175 11006 27000 558447.00000000 7198600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047171 Tervahauta, halkaisija noin 18 metriä. Lidar-havainto ja ilmoitus Metsähallituksen Pave-järjestelmässä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047172 226 Uutela 10002 12016 13175 11006 27026 410597.00000000 6968199.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047172 Kohde on tyypillinen tervahauta halssikuoppineen. Alue on metsittyvää koivuvaltaista vanhaa pellon pohjaa ja siellä on paljon maanottokuoppia. Hauta on halkaisijaltaan ulkoreunoistaan n. 13 m. Syvimmästä kohdastaan hauta on n. 1,3 m syvä. Vallit ovat paksut, monesta kohtaa usean metrin. Halssi on selkeä ja laskee länteen suon reunaan. Koko hautaa ympäröi maanottokaivanto. Kairauksilla löytyi tasainen ja paksu hiilikerros. Haudan vieressä sen pohjoispuolella on noin metrin syvä ja leveä ja noin kolme metriä pitkä kuoppa. Kuopan vallissa ja pohjassa kairauksilla havaittiin hiilikerros.
metsakeskus.1000047172 226 Uutela 10002 12016 13175 11006 27027 410597.00000000 6968199.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047172 Kohde on tyypillinen tervahauta halssikuoppineen. Alue on metsittyvää koivuvaltaista vanhaa pellon pohjaa ja siellä on paljon maanottokuoppia. Hauta on halkaisijaltaan ulkoreunoistaan n. 13 m. Syvimmästä kohdastaan hauta on n. 1,3 m syvä. Vallit ovat paksut, monesta kohtaa usean metrin. Halssi on selkeä ja laskee länteen suon reunaan. Koko hautaa ympäröi maanottokaivanto. Kairauksilla löytyi tasainen ja paksu hiilikerros. Haudan vieressä sen pohjoispuolella on noin metrin syvä ja leveä ja noin kolme metriä pitkä kuoppa. Kuopan vallissa ja pohjassa kairauksilla havaittiin hiilikerros.
metsakeskus.1000047173 405 Rajakankaanmäki 10002 12011 13114 11006 27009 555075.00000000 6743406.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047173 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista, Lahnajärven pohjoispuolelta alkavaa linnoitusketjua, jonka tarkoitus on sulkea Lahnajärven ja Kirjasjärven välinen kannas hyödyntäen jokea ja järviä vesiesteinä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohteessa on taisteluhauta, joka kiertää Rajakankaanmäen länsipuolelta aina mäen kaakkoispuolelle noin 800m matkalta. Kohteen pohjoispäässä rakenteet ovat kallioon louhittuja ja kivillä kylmämuurattuja. Pohjoispäässä on kaksi traverssia, joista eteläisemmästä haarautuu koilliseen yhdyshautalenkki, joka koillisosassa johtaa maahan kaivettuun suojahuoneen kuoppaan. Taisteluhauta jatkuu rinteen kallioon louhittuna kaakkoon, jossa siitä haarautuu lyhyt yhdyshautalenkki koilliseen sekä etelämpänä yhdyshauta, joka johtaa pohjoiseen kallioon louhittuun isoon noin 10x6 m suojahuoneen kuoppaan. Suojahuoneen koillispuolella rakenteiden louhinta vaikuttaa olevan jäänyt keskeneräiseksi. Taisteluhaudan eteläpäässä Ylämaantien länsipuolella hauta on heikommin näkyvissä, ja sitä on täytetty metsänkarsinnan jätteillä. Taisteluhaudasta haarautuu vielä tien länsipuolella yhdyshauta, joka johtaa mäen päälle louhittuun ja kivillä kylmämuurattuun suorakaiteen muotoiseen suojahuoneen kuoppaan, joka on mitoiltaan noin 10x4m ja noin 3m syvä. Yhdyshauta jatkuu Ylämaantien varteen. Tien länsipuolella taisteluhauta jatkuu etelärinteellä ulottuen yhdyshautaan kohteen itäosassa. Taisteluhautaa on täytetty itäosissa, ja se erottuu heikosti maastossa. Pohjoispäässä yhdyshauta päättyy suojahuoneen kuoppaan. Myös kohteen keskellä kulkee yhdyshauta, jossa on suojahuoneen kuoppa.
metsakeskus.1000047174 405 Kangasrinne 10002 12011 13114 11006 27009 555598.00000000 6743483.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047174 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista, Lahnajärven pohjoispuolelta alkavaa linnoitusketjua, jonka tarkoitus on sulkea Lahnajärven ja Kirjasjärven välinen kannas Vilajoen itäpuolelta hyödyntäen jokea ja järviä vesiesteinä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohteessa on noin 200 metrin mittainen taisteluhauta Vilajoen itäpuolisella rinteellä Rajakankaanmäen itäpuolella. Taisteluhauta on eteläosissaan kallioon louhittu sekä kivillä kylmämuurattu ja pohjoisosissaan maahan kaivettu. Louhitut osuudet ovat hyvin säilyneitä, mutta maahan kaivetut rakenteet ovat painuneita. Torjuntasuunta on lounas.
metsakeskus.1000047177 405 Ahola 10002 12011 13114 11006 27009 552995.00000000 6745649.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047177 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, jonka tarkoitus on sulkea Kirjasjärven ja Puntasenjärven välinen kannas hyödyntäen jokea ja järviä vesiesteinä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohteessa on kaksi taisteluhautalinjaa, joista itäisempi alkaa aivan tien vierestä ja etenee pohjoissuuntaisesti. Läntisempi taisteluhauta alkaa noin 30 m päästä tien varresta alempaa rinteestä. Taisteluhaudat yhdistyvät yhdeksi linjaksi kohteen keskivaiheilla. Taisteluhautoja yhdistää myös yhdyshauta keskeltä. Pohjoispäässä kohde loppuu tien varteen asutuksen läheisyyteen. Taisteluhaudasta aukeaa funktioltaan epäselvä kaivanto torjuntasuuntaan. Taisteluhaudasta haarautuu kaksi yhdyshautaa itään, jotka yhdistyvät yhdeksi taisteluhaudaksi ja johtavat laajaan suojatilaan, jonka kivillä kylmämuuratut seinämät ovat monin paikoin romahtaneet.
metsakeskus.1000047178 405 Kälviäinen 2 10002 12011 13114 11006 27009 553531.00000000 6745704.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047178 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, jonka tarkoitus on sulkea Kirjasjärven ja Puntasenjärven välinen kannas hyödyntäen jokea ja järviä vesiesteinä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohteessa on kaksi lyhyttä taisteluhautaa kahdessa linjassa, joista toinen on mäen päällä ja toinen tien reunassa. Maalinnoitteet ovat todennäköisesti jatkuneet rinteen länsireunalle, mutta hiekkakuoppa on tuhonnut linnoitteet muilta osin. Kälviäisentie on kulkenut suurin piirtein samassa kohdassa 1900-luvun alussa, joten linnoitteilla on mahdollisesti pyritty sulkemaan reitti tien kautta itään. Kohteen rakenteet ovat pääosin mataloituneita ja sortuneita. Taisteluhaudat on kaivettu kuivaan hiekkaperäiseen maahan. Kaivannoissa on jätteitä, jotka todennäköisesti liittyvät lähellä sijainneeseen asutukseen, josta merkkeinä ovat rakennusten perustukset kaivantojen välittömässä läheisyydessä.
metsakeskus.1000047180 405 Puntanen 10002 12011 13114 11006 27009 553040.00000000 6746206.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047180 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Puntasenjärven pohjoispuolelta. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohteessa on pitkä taistelu- ja yhdyshautaketju Puntasen järven koillispuoleiselta rinteeltä. Etummainen taisteluhauta kulkee Puntasen pohjoispuolelle johtavan tien länsipuolta. Sähkölinjan kodalla jyrkässä rinteessä taisteluhauta kulkee aivan rinteen juuressa. Taisteluhaudan sijainnin perusteella nykyisten peltojen kohdalla joen viertä on voinut kulkea piikkilankaeste tai siihen on voitu suunnitella sellaista. Maastossa ei havaittu piikkilankaesteen jäännöksiä. Sekä sähkölinjan etelä- ja pohjoispuolella hauta jakautuu kahteen linjaan. Pohjoispäässä linjat yhdistää yhdyshauta. Taistelu- ja yhdyshaudat ovat pääosin maahan kaivattuja, mutta paikoitellen myös osittain louhittuja ja kiviä latomalla vahvistettuja. Pohjoispäässä itäisempi korkeammalla rinteessä kulkeva taisteluhauta johtaa suojahuoneelle, joka on louhittu kallioon suorakaiteen mukaiseksi noin kaksi metriä syväksi rakenteeksi sekä vahvistettu kiviä latomalla. Rakenne oli inventointihetkellä täyttynyt vedestä.
metsakeskus.1000047181 405 Vuorenniitynvuori 10002 12011 13114 11006 27009 552462.00000000 6746703.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047181 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Puntasenjärven pohjoispuolelta. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohteessa on yhdeksän lyhyttä taisteluhaudan pätkää, joista suurin osa on noin 150 metrin välein Puntasen järven pohjoispuolella kulkevan Vuorenniitynvuoren länsirinteessä lukuun ottamatta neljättä ja kahdeksatta kaivantoa, jotka on tehty harjanteen itäpuolelle. Taistelukaivannot ovat lyhyitä, noin 20-30 metrin mittaisia. Suurin osa on louhittu kallioon ja kylmämuurattu kivillä. Pohjoispuolen kaivannot ovat paikoitellen jopa 3 metriä syviä. Koko rinnettä ei ole ehkä koettu tarpeelliseksi linnoittaa, koska Vuorenniitynvuoren länsirinteet ovat erittäin jyrkkiä, minkä lisäksi mäen alapuolella tasaiselle alueelle on todennäköisesti hakkuutöistä johtuen ollut mäen rinteeltä hyvä näkyvyys. Lisäksi hyökkäyksen sattuessa alhaalla kulkenut joki on toiminut vesiesteenä hidastamassa hyökkäystä.
metsakeskus.1000047182 405 Ehatoksenniityt 10002 12011 13114 11006 27009 551866.00000000 6747052.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047182 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Puntasenjärven pohjoispuolelta. Rakennusajankohta on 1915–1917. Puolustusasema muodostuu Ehatoksenmäen eteläpuolisen mäen länsi- ja eteläosissa kulkevasta taisteluhaudasta sekä mäen kaakkoisosassa sijaitsevasta kallioon louhitusta suojasta. Taisteluhauta on tuhoutunut hiekkakuopan kohdalla, jonka läpi se on todennäköisesti aiemmin kulkenut. Kohteen itäosissa on myös kaksi matalaa kuoppaa, jotka liittyvät hiekanottoon. Taisteluhaudat on länsirinteellä osittain louhittu kallioon ja osittain kaivettu maahan. Seinämät on kylmämuurattu kivillä. Kohteelle johtavan tien sekä hiekkakuopan välissä on säilynyt noin kymmenen metrin matkalla taisteluhautaa. Hiekkakuopan eteläpuolella taisteluhauta jatkuu maahan kaivettuna painuneena kaivantona etelärinnettä pitkin. Kaakkoisrinteessä kaksi lyhyttä yhdyshaudan pätkää johtaa molemmin puolin suojahuoneelle, joka on louhittu kallioon syvimmillään noin kolmen metrin syvyiseksi. Suojahuone on suorakaiteen muotoinen noin 5x3 m mitoiltaan, ja sitä on paikoitellen kylmämuurattu kallioseinämien jatkeeksi. Rakenteet ovat osittain sortuneet, ja suojahuoneen sisällä kasvaa puustoa.
metsakeskus.1000047183 405 Ehatoksenmäki 10002 12011 13114 11006 27009 551699.00000000 6747369.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047183 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Puntasenjärven pohjoispuolelta. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde on ketjun päättävä puolustusasema. Puolustuslinja jatkuu Harattalanjärven länsipuolella. Ehatoksenmäen ja Harattalanjärven välinen maasto on soista ja hidaskulkuista, minkä vuoksi se on jätetty linnoittamatta. Ehatoksenmäen puolustusasema on suunniteltu taktisesti niin, että mäeltä voidaan nähdä kauas Uudenladonkorven ja Ehatoksenniittyjen tasaiselle alueelle. Lisäksi Yläjoki on muodostanut hyökkääjää hidastavan vesiesteen. Kohteessa on luoteis-kaakko suuntaisena taisteluhauta, joka on pohjoispäässä kahdessa linjassa. Rinteen eteläjuurella taisteluhauta on osittain maahan kaivettua, mutta muuten kohde on kallioon louhittu ja kivillä kylmämuurattu. Rakenteet ovat pääosin hyvin säilyneet, mutta erityisesti eteläosassa rinteen juurella maahan kaivettu taisteluhauta on painunut.
metsakeskus.1000047186 405 Suurisuo 2 10002 12011 13114 11006 27009 547447.00000000 6748938.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047186 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee kannaksen Harattalanjärven ja Elkiänjärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Ilveksen kylässä Suurisuolla kahden kallioisen mäen rinteillä. Läntisemmässä rinteessä on lyhyt yhdyshautakaivanto. Idemmällä rinteellä on lounaisrinteellä taisteluhauta. Siitä haarautuu yhdyshauta itään. Rakenteet on louhittu kallioon ja vahvistettu ladotuilla kivillä. Kohde on hyvin säilynyt. Torjuntasuunta on lounaaseen.
metsakeskus.1000047188 418 Pysäkkitie 10002 12004 13049 11002 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047188 Paikalla on kahden, halkaisijaltaan 1,2 metriä ja 1 metriä olevien kivien väliin kasattu kivilatomus. Ladotun osan pituus on noin 2 metriä ja leveys alle metrin. Latomus on hajonnut (hajotettu?) osin, ja irtokivet ovat levinneet alarinteeseen latomuksen pohjois/itäpuolelle. Latomus ja sen ympärillä olevat kivet kattavat noin 4 x 5 metriä laajuisen alueen. Korkeutta latomuksella on 0,7 metriä. Kivet latomuksessa ovat sammaloituneita ja halkaisijaltaan 0,15 – 0,40 metriä. Kyseessä saattaa olla jonkinlainen rajamerkki, mutta yhä käytössä olevalla rajalla se ei näytä sijaitsevan.
metsakeskus.1000047189 441 Ritasuo 10002 12011 13114 11006 27009 545390.00000000 6755944.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047189 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Urpalonjärven ja Kivijärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Urpalonjärven koillispuolella Ritasuon eteläpuolisella rinteellä joen eteläpuolella. Kohteessa on noin 100 metriä pitkä taisteluhauta pohjois-etelä suuntaisena. Taisteluhaudasta haarautuu selustan puolelle itään yhdyshauta, joka yhdistyy toiseen taisteluhautaan, joka on huomattavasti syvempi. Taisteluhaudat yhdistyvät pohjoispäässä toisiinsa aivan joen rannassa. Läntisemmässä taisteluhaudassa on vielä havaittavissa ampumakorokkeiden paikkoja. Rakenteet on kaivettu maahan sekä osittain louhittu kallioon. Torjuntasuunnat ovat länteen ja luoteeseen. Kohteen taktinen tarkoitus on ollut vahvistaa puolustusta sulkemalla Kytöjoen eteläpuolelta mahdollinen reitti Urpalonjärven ja Pieni-Urpalo järven väliltä. Ritasuon ja länsipuolella sijaitsevan Jokisuon kohteiden lisäksi Kytöjoen eteläpuolisilta kankailta ei kuitenkaan havaittu rinnevarjosteesta muita kohteita. On mahdollista, että puolustuslinja on jäänyt kesken.
metsakeskus.1000047191 441 Uusitupa 10002 12011 13114 11006 27009 546440.00000000 6757737.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047191 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee kannaksen Pieni-Urpalo järven ja Kivijärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohteessa on taistelu- ja yhdyshautoja Toikkalantien molemmin puolin. Eteläisimmässä osassa tien länsipuolella rinteessä on lenkin muodostava yhdys- ja taisteluhautakokonaisuus, jota yhdistää keskeltä matala yhdyshauta. Itärinteellä on kaksi isoa kuoppaa sekä viisi pientä suojahuoneen kuoppaa. Kohde jatkuu Toikkalantien itäpuolella pohjoisessa. Yhdyshautaa johtaa pohjoiseen yhdys- ja taisteluhautakokonaisuuteen, joka kiertää rinnettä. Keskellä on pieni suojahuoneen kuoppa ja itäpuolella suuri suojahuoneen kuoppa. Yhdyshauta jatkuu länteen kulkien läheltä asutusta ja päättyen Raapontien varteen, jossa tien vieressä on laaja suojahuoneen pohja, jonka seinämät ovat kivillä vahvistettuja. Kohteen torjuntasuunta on luode-länsi. Alueella on runsaasti toisen maailmansodan aikaisia kaivantoja etenkin kohteen eteläpäässä.
metsakeskus.1000047193 441 Myllyvuori 10002 12011 13114 11006 27009 546054.00000000 6758075.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047193 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Pieni-Urpalo järven ja Kivijärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Myllyvuorella on Toikkalantien reunasta alkava taisteluhauta, joka kiertää mäen länsirinteellä jyrkälle pohjoisrinteelle saakka. Aivan tien juuressa oleva kuoppa on pieni hiekkakuoppa. Taisteluhauta kulkee aivan asutuksen läheisyydessä, ja sitä on osittain täytetty. Pohjoisosissa taisteluhaudasta haarautuu lyhyt yhdyshauta luoteeseen. Myllyvuoren pohjoisrinteellä on louhittu suojahuoneen kuoppa. Sen eteläpuolelta alkaa toinen taistelu- tai yhdyshauta, joka jatkuu asutuksen läheisyyteen. Lisäksi Myllyvuoren kaakkoisrinteellä havaittiin pieni louhittu kaivanto, joka on jäänyt kesken. Kohteen on mainittu olleen yhdyshaudalla yhteydessä Myllyojan kohteeseen, mutta maastossa ei havaittu enää merkkejä tunnistettavasta kaivannosta. Rakenteet ovat pääosin maahan kaivattuja ja painuneita lukuun ottamatta louhittua suojahuonetta.
metsakeskus.1000047194 301 Teerihaudanmäki 10002 12016 13175 11006 27000 293905.00000000 6916565.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047194 Inventointi 2021: Teerinevan pohjoispuolella Teerihaudanmäen eteläkärjessä on tervahauta. Sen läpimitta on 15 m, halssi on kaivettu länteen. Kankaalla ja haudan päällä kasvaa harvaa mäntymetsää.
metsakeskus.1000047195 746 Kalapirtinniemi 10002 12008 13000 11033 27000 385412.00000000 7080730.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047195 Soistuneen Kortejärven itäpuoliselta niemeltä on löytynyt metallinetsinnässä noin 10 - 15 cm syvyydestä kaksi nuolenkärkeä, takonauloja, lyyranmuotoinen tulusrauta ja muita pieniä rautaesineitä. Vaatii tarkempaa selvitystä. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM21998, ILM25421. Kohde käytiin tarkastamassa vuonna 2022. Kalapirtinniemi on osittain kuivatetun Kortejärven itäpuolella ja osa niemestä sijaitsee pohjoispuolella olevalla luonnonsuojelualueella. Alue on havupuuvaltaista sekametsää, jossa kasvillisuus on pääosin keskenkasvuista taimikkoa, pusikkoa ja korkeaa heinää. Löytöpaikka sijaitsee Kortejärveen työntyvän Kalapirtinniemenkärjen länsirinteellä. Nuolenpään ja tulusraudan löytöpaikkojen läheisyydessä oli havaittavissa suurehkoja sammaleenpeittämiä kiviä röykkiömäisessä muodostelmassa. Kasvillisuuden alta paljastui pienempiä palaneita kiviä. Muuten paikalla ei pystytty tekemään tarkempia havaintoja runsaan kasvillisuuden ja alueen kivikkoisuuden vuoksi, aluetta tarkasteltiin noin 20 m säteeltä.
metsakeskus.1000047195 746 Kalapirtinniemi 10002 12008 13000 11006 27000 385412.00000000 7080730.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047195 Soistuneen Kortejärven itäpuoliselta niemeltä on löytynyt metallinetsinnässä noin 10 - 15 cm syvyydestä kaksi nuolenkärkeä, takonauloja, lyyranmuotoinen tulusrauta ja muita pieniä rautaesineitä. Vaatii tarkempaa selvitystä. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM21998, ILM25421. Kohde käytiin tarkastamassa vuonna 2022. Kalapirtinniemi on osittain kuivatetun Kortejärven itäpuolella ja osa niemestä sijaitsee pohjoispuolella olevalla luonnonsuojelualueella. Alue on havupuuvaltaista sekametsää, jossa kasvillisuus on pääosin keskenkasvuista taimikkoa, pusikkoa ja korkeaa heinää. Löytöpaikka sijaitsee Kortejärveen työntyvän Kalapirtinniemenkärjen länsirinteellä. Nuolenpään ja tulusraudan löytöpaikkojen läheisyydessä oli havaittavissa suurehkoja sammaleenpeittämiä kiviä röykkiömäisessä muodostelmassa. Kasvillisuuden alta paljastui pienempiä palaneita kiviä. Muuten paikalla ei pystytty tekemään tarkempia havaintoja runsaan kasvillisuuden ja alueen kivikkoisuuden vuoksi, aluetta tarkasteltiin noin 20 m säteeltä.
metsakeskus.1000047196 746 Kalapirtinkankaat 10002 12008 13000 11033 27017 385555.00000000 7080551.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047196 Paikalta on löytynyt metallinetsinnässä lattealehtinen rautanuolenkärki, jonka pää on taivutettu rullalle. Alakohteeksi merkitty ruotsalaisen väkipuukon kahvanpäätehela merovingiajan alusta. Lisäksi kaksi muuta nuolenkärkeä, iso takonaula ja kupariseosta. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM25418, 25420 jne. Syksyllä 2024 löytynyt ristiretkiaikaan ajoittuva pitkähamarainen kirves (ILM32608). Vaatii tarkempaa selvitystä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Paikalla on korkea potentiaali kiinteän rautakautisen muinaisjäännöksen suhteen.
metsakeskus.1000047196 746 Kalapirtinkankaat 10002 12008 13000 11033 27019 385555.00000000 7080551.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047196 Paikalta on löytynyt metallinetsinnässä lattealehtinen rautanuolenkärki, jonka pää on taivutettu rullalle. Alakohteeksi merkitty ruotsalaisen väkipuukon kahvanpäätehela merovingiajan alusta. Lisäksi kaksi muuta nuolenkärkeä, iso takonaula ja kupariseosta. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM25418, 25420 jne. Syksyllä 2024 löytynyt ristiretkiaikaan ajoittuva pitkähamarainen kirves (ILM32608). Vaatii tarkempaa selvitystä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Paikalla on korkea potentiaali kiinteän rautakautisen muinaisjäännöksen suhteen.
metsakeskus.1000047197 301 Madesluoma 10007 12015 13146 11006 27000 294577.00000000 6917516.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047197 Kohde sijaitsee Kihniöntien ja Myllyvuoren välissä, n. 60 m tiestä länteen. Alueella kasvaa varttunutta metsää ja myös vanhoja puita. Madesluoman sivuhaarassa, pääuoman länsipuolella on tammen jäännös. Jäljellä on vain alimmainen hirsikerta, joka on päistään jo pitkälle lahonnut. Uoma on tammen kohdalla n. 4 m leveä, virtaussuunta on pohjoinen. Inventoinnin aikana vesi oli matalalla ja kohde erottui hyvin. Alueella oli myös kuivunut uoma. Kohde liittynee uittoihin. Pori-Haapamäki-radan valmistuttua 1933-38 loppuivat uitot (Kihniön Ratikylän kyläkirja, s. 207). Puutavaraa on ilmeisesti uitettu vielä sotien jälkeen nevojen takana olevilta hakkuutyömailta. Puutavaran siirtäminen edellytti riittävän korkeaa vedenpinnan tasoa, jonka aikaansaamiseksi voitiin käyttää apuna myös patoamista.
metsakeskus.1000047198 172 Ranta-Hovi 10007 12016 13175 11006 27000 457797.00000000 6870559.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047198 Tervahauta, paikka tarkastamatta.
metsakeskus.1000047199 740 Patalahti 1 10002 12016 13175 11006 27000 626536.00000000 6860636.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047199 Tervahauta Pienessä Patasalossa. Lidar-havainto, jota ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047200 740 Patalahti 2 10002 12016 13175 11006 27000 626347.00000000 6860774.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047200 Tervahauta Pienessä Patasalossa. Lidar-havainto, jota ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047205 755 Ängesby 3 10007 12001 13007 11006 27008 348400.00000000 6669556.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047205 Ängesbyssä oli vuonna 1540 neljä veronmaksajaa (Suomen asutuksen yleisluettelo). Kylän vuoden 1773 isojakokartalle on merkitty kolme tilaa (Ollas, Nikus ja Björkbacka) kahdelle eri tonttimaalle (Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat. B UUDENMAAN LÄÄNI. Siuntio. B44:10/1–2. Engesby; Karta öfver åker och äng jämte delningsbeskrifning 1773. Kansallisarkisto). Muinaisjäännösrekisterin kohde on ollut 1700-luvun lopulla peltojen ympäröimä kumpare. Paikalle on merkitty rakennus senaatinkartastoon. Mäellä on jäljellä ilmeisesti saman rakennuksen jäännös. Rakennuksen kivijalka on tehty lohkokivistä ja siinä on ollut kaksi tulisijaa. Rakennus on palanut.
metsakeskus.1000047206 408 Matalakallio 10002 12004 13051 11006 27007 314264.00000000 6976811.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047206 Arkistotutkimus 2023: Vuoden 1845 Kuortaneen pitäjänkartalle on merkitty "Matalamäki råp.", minkä perusteella paikalla on mahdollisesti vanha pitäjien ja kylien rajamerkki. Rajapiste on merkitty jo 1750-luvun Lapuan pitäjänkarttaan pyykkinumerolla 36, jolloin se on ollut Kuortaneen kappelin ja emä-Lapuan välinen rajapiste. Inventointi 2024: Nykyisen kiinteistörajan taitepisteessä on noin 1,4 * 2,1 m kokoinen ja max. 50 cm korkea laonnut kivilatomus. Latomuksen kivet ovat halkaisijaltaan 30 – 120 cm kokoisia. Kivet ovat sammaleen ja jäkälän peitossa, eikä niistä havaittu kiviporan jälkiä tai hakkauksia. Latomuksesta noin 15 m lounaaseen, nykyisellä kiinteistörajalla, on toinen romahtanut kivilatomus (N 6976801 E 314252). Sen koko on noin 1 * 0,8 m ja korkeus alle 40 cm. Kivet siinä ovat särmikkäitä ja halkaisijaltaan 20 – 45 cm. Kivien päällä on vähemmän kasvillisuutta kuin isomman latomuksen, eikä niistäkään havaittu hakkauksia. Suurempi latomus on aivan ilmeisesti vanha rajamerkki. Pienempi latomus on todennäköisesti viisarikiven virkaa toimittava/toimittanut rajamerkki. Paikalla on nykyisin kiinteistöraja. Vuoden 1962 peruskartalla paikalla on Ylihärmän Kosolan kylän ja Lapuan Tiistenjoen raja. Vuoden 1845 pitäjänkartalla paikalla Lapuan ja Kuortaneen raja, kuten myös 1750-luvun pitäjänkartalla. Kohteelle laadittiin aluerajaus, joka pitää sisällään molemmat paikalta havaitut latomukset.
metsakeskus.1000047208 148 Sotajoki itä 1 10007 12016 13158 11006 27009 493695.00000000 7596061.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047208 Kullanhuuhdontaan liittyvä kohde, joka sijaitsee Sotajoen itärannalla pienen nimettömän ojan pohjoispuolella noin 1,3 km Lövgreninojasta pohjoiseen. Alue on tasainen terassi, jonka länsipuolella on parin metrin törmä joelle, kaakon puolella on pieni soinen alue ja idässä ja koillisessa jyrkkä kallioinen ja kivikkoinen rinne. Alueella kasvaa harvahkoa koivuvaltaista sekametsää, myös kuusia ja mäntyjä sekä katajaa. Vanhojen valtauskarttojen mukaan 1880-luvulla alueella on ollut Matti Halvarin ja Johan Sukulan valtaus. Myös Yrjö Kangasniemellä on ollut valtaus alueella 1883-1890. Vuodelta 1902 olevassa valtauskartassa paikalle on merkitty Puolakka utmål. 1920-luvulla alueella on toiminut Ivalojoki Oy. Kultamuseon vuoden 1981 inventoinnissa paikalla on havaittu kaksi kämpän pohjaa ja yksi savupiipullinen uuni, jossa on ollut pelti sekä lattiavasoja, mutta ei seinähirsiä. Vuoden 2018 inventoinnissa alueella havaittiin kolme kivilatomusta ja kullanhuuhdonnan jäänteitä, mm. juoksutusoja. Kivilatomukset ovat päältä tasaisia, eikä niissä ollut merkkejä piipuista. Eteläisin latomus on kooltaan 3,2 m x 2,9 m ja 70 cm korkea. Se on tehty suurista laakakivistä ja on täysin aluskasvillisuuden peittämä. Mahdollisista seinähirsistä tai muista puurakenteista ei ollut selkeitä merkkejä. Latomuksen eteläpuolella noin metrin päässä on suuri kuoppa, kooltaan noin 3 m x 3 m ja noin 50 cm syvä. Toiset latomukset ovat pienempiä. Kivirakennelmien itäpuolella on pieni ja matala juoksutusoja. Siitä haarautuu sivuoja keskimmäisen uuniröykkiön eteläpuolelta, joka johtaa röykkiön länsipuolella törmän reunassa olevaan suureen kuoppaan. Kuoppa on kooltaan noin 9 m x 5 m ja 2,5 m syvä. Oja haarautuu myös ennen suurta kuoppaa ja jatkuu törmän päällä uuniröykkiön 3 länsipuolelta törmän reunalle. Myös luontaisen ojan nykyisen linjan pohjoispuolella on suuri kaivettu kuoppa. Ojan nykyisen linjan ja juoksutusojan välissä on kahden puurakenteisen padon jäänteitä. Rakenteiden tarkasta ajoittumisesta ei ole tietoa.
metsakeskus.1000047209 257 Bondarby Drakis torp 10007 12001 13014 11006 27007 361385.00000000 6666004.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047209 Vanhin kirjallinen maininta Bondarbystä on vuodelta 1532. Kylässä oli neljä taloa ainakin vuosien 1540–1560 välillä. Yksi taloista autioitui jo 1570-luvulla, jolloin jäljelle jääneet talot jakoivat sen maat. Vuonna 1694 taloja oli ilmeisesti jäljellä vain kaksi, ja tällöin Bondarby oli jo rustholli. Gunnarskullan verokuntaan (bol) kuulunut kylä maksoi 4,25 veromarkkaa veroja vuonna 1540. Talolla on ollut useita torppia ja kylässä oli 1600-luvulla myös vesimylly. Vuoden 1782 kartassa Bondarbyssa oli vain yksi talo, jonka tontti tai maat ulottuivat aina Böletorpille saakka. Rakuunatorppa (Drakis torp) on merkitty Bondarbyn vuoden 1782 isojakokartalle (Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat. B UUDENMAAN LÄÄNI. Kirkkonummi. B19:5/2–4. Bondarby; Karta öfver egorne med beskrifning 1782–1782). Rakuunatorpan itäpuolelle ei ole merkitty isojakokartalle torppaa. Sinne johtaa kuitenkin kuitenkin tie ja sen vierellä on ”andra torpets åker”. Alueella on siis ollut kaksi torppaa 1700-luvun jälkipuolella. Alue on ollut asutuskäytössä vielä 1900-luvun alkupuolella. Alueella on eriaikaisten asuin- ja talousrakennusten perustuksia ja uunien jäännöksiä. Osa rakenteista saattaa olla 1700-luvun jälkipuolta vanhempia.
metsakeskus.1000047212 837 Kumpula 10001 12004 13051 11006 27000 336912.00000000 6823418.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047212 Kohde sijaitsee Kumpulan asuinalueen eteläpuolella, noin 250 m Halimasjärvestä koilliseen. Paikalla on kivirakennelma, jonka keskellä on pystyssä kivi. Kivessä on mahdollisesti mahdollisesti numerot 80. Keskuskiven ympärillä on runsaasti kiviä, joista ainakin osa on pintakasvillisuuden peitossa. Kohdetta ei ole tarkasttettu maastossa.
metsakeskus.1000047214 837 Pyynikki 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047214 Pyynikin eli Pyynikkilän (Pynicke) kylässä oli vuonna 1540 kaksi taloa. Niistä toinen katoaa vuoden 1552 jälkeen, mutta sen aikaisemman isännän tiedetään asuneen tämän jälkeenkin Pyynikissä itsellismiehenä (Suvanto 1988: 199). Myöhempi Pyynikin yksinäistila asemoitiin peruskartalle vuoden 1758 isojakokartan ja vuoden 1781 sotilaskartan perusteella. Tila paikantuu nykyisen Hiekkakujan eteläpuolella sijaitsevaan Atlaspuiston osaan. Isojakokartassa talon tonttimaa jatkuu Pyhäjärven silloiseen rantaan saakka, noin 10 - 15 metriä pohjoiseen nykyisessä peruskartassa kuvatusta rantaviivasta. Vuoden 1781 sotilaskartassa Pyynikin tilan rakennukset sijoittuvat isojakokartassa kuvatun tonttimaan pohjoispuoliskoon, lähelle Hiekkakujan eteläpäätä. Koekuoppahavaintojen perusteella puiston pohjoisosassa Hiekkakujan eteläpään lähellä on paksut kerrokset täyttömaata. Ilman perusteellisempaa koetutkimusta ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että Atlaspuiston alueella on säilynyt jotain jäännöksiä Pyynikin kylästä. Puistossa on tehty maansiirtotöitä, mutta kaikki kohdat eivät vaikuta voimakkaasti muokatuilta ja täyttömaakerrostenkin alla on voinut säilyä jotain. Keskiaikaisen kylän paikkaa voi etsiä laajemmaltakin alueelta kuin v. 1781 sotilaskartassa kuvatun tilan kohdalta.
metsakeskus.1000047217 257 Hannusbäck 10001 12004 13000 11002 27000 358609.82211973 6673781.92919092 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047217 Pienehkö, kansalaisilmoituksen perusteella rajamerkiltä vaikuttava nelikulmainen kivilatomus, jossa keskellä pystykivi. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047219 710 Ondalsmossen 10001 12004 13000 11002 27000 311560.93796877 6648320.39584608 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047219 Kansalaisilmoituksen perusteella mahdollinen hautaröykkiö tai luonnollinen pirunpelto, jonka kiviä on siirrelty muuta tarkoitusta varten. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa, ja sen luonteen selvittäminen vaatii maastokäynnin.
metsakeskus.1000047221 257 Gunnarskulla Böle 10001 12001 13007 11010 27000 361232.00000000 6663668.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047221 Gunnarskulla mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1451 (DF 2898). Kylässä oli vuonna 1540 kuusi tilaa ja seitsemän veromarkkaa (Suomen asutuksen yleisluettelo). Veroluku kertoo siitä, että keskiajalla kylässä on ollut luultavasti ainakin seitsemän tilaa. Samuel Broteruksen vuonna laatimalle Gunnarskullan kartalle on merkitty kylään kolme taloa (Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat. B UUDENMAAN LÄÄNI. Kirkkonummi. B20:1/1. Gunnarskulla; Karta öfver egorne med beskrifning 1692. Kansallisarkisto). Gunnarskullan vuosina 1777–1779 laaditulla isojakokartalla kylässä oli rustholli, kaksi tilaa ja kaksi rakuunatorppaa. Kylän pohjoispuolella on erillinen Böls åker-niminen peltopari ja Bölsängen. (Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat. B UUDENMAAN LÄÄNI. Kirkkonummi. B20:1/2–6. Gunnarskulla; Karta öfver egorne med delningsbeskrifning 1777–1779 Kansallisarkisto). Suuri on mahdollisen autiopyölin alueesta on nykyään rakennettua. Etelässä Storträskin rannalla on kuitenkin rakentamaton kallion, jonka aurinkoisella etelärinteellä on terassi. Paikalla ei erotu maanpäällisiä rakenteita.
metsakeskus.1000047223 71 Rahikkoaro 1 10002 12016 13175 11006 27000 435882.00000000 7112454.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047223 Kohde sijaitsee Piipsanevan turvetuotantoalueen koillisreunalla kapealla soraharjanteella traktoritien koillispuolella. Harjanteella kasvaa nuorta sekametsää, tien reunusta on hakattu. Alueella on tervahauta ja hiilikasa. Tervahaudan halkaisija on n. 13 m, kuoppa n. 6 m, halssi suuntautuu itäkoilliseen, viereinen tie leikkaa lounaista vallia hieman. Haudan kuopassa on hakkuutähteet. Hiilikasan tai ehkä pienen pystymiilun jäännös; havaittavissa on pieni tasanne. Halkaisijaltaan n. 3,5 m, pyöreä tai neliskulmaisehko, muotoa vaikea tarkkaan määrittää aluskasvillisuuden ja ympäröivän muokatun maan epätasaisuuden vuoksi, kairausnäytteessä on n. 40 cm hiilikerros.
metsakeskus.1000047224 71 Rahikkoaro 2 10002 12016 13175 11006 27000 436437.00000000 7111662.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047224 Kohde sijaitsee Piipsanevan turvetuotantoalueen koillisreunalla kapealla soraharjanteella traktoritien koillispuolella. Harjanteella kasvaa rehevähköä nuorta sekametsää. Alueella on tervahauta, kiukaan jäännös, kellari tai kaivo ja uunin jäännös. Kohteiden kuvaukset on lisätty alakohteisiin.
metsakeskus.1000047224 71 Rahikkoaro 2 10002 12004 13044 11006 27000 436437.00000000 7111662.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047224 Kohde sijaitsee Piipsanevan turvetuotantoalueen koillisreunalla kapealla soraharjanteella traktoritien koillispuolella. Harjanteella kasvaa rehevähköä nuorta sekametsää. Alueella on tervahauta, kiukaan jäännös, kellari tai kaivo ja uunin jäännös. Kohteiden kuvaukset on lisätty alakohteisiin.
metsakeskus.1000047224 71 Rahikkoaro 2 10002 12004 13043 11006 27000 436437.00000000 7111662.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047224 Kohde sijaitsee Piipsanevan turvetuotantoalueen koillisreunalla kapealla soraharjanteella traktoritien koillispuolella. Harjanteella kasvaa rehevähköä nuorta sekametsää. Alueella on tervahauta, kiukaan jäännös, kellari tai kaivo ja uunin jäännös. Kohteiden kuvaukset on lisätty alakohteisiin.
metsakeskus.1000047224 71 Rahikkoaro 2 10002 12004 13055 11006 27000 436437.00000000 7111662.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047224 Kohde sijaitsee Piipsanevan turvetuotantoalueen koillisreunalla kapealla soraharjanteella traktoritien koillispuolella. Harjanteella kasvaa rehevähköä nuorta sekametsää. Alueella on tervahauta, kiukaan jäännös, kellari tai kaivo ja uunin jäännös. Kohteiden kuvaukset on lisätty alakohteisiin.
metsakeskus.1000047225 257 Porkkala Böle 10001 12001 13007 11010 27000 357800.00000000 6654819.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047225 Porkkala esiintyy jo vuodelta 1250 olevassa merireittikuvauksessa (DF 100). Satamapaikka mainitaan vuonna 1429 (DF 1886). Porkkalan kylä mainintaan vasta Raaseporin läänin vuoden 1540 maakirjassa (KA 2940, 51–52). Kylässä oli tuolloin kaksi tilaa; merkkejä keskiaikaisesta autioitumisesta ei ole. Porkkalan vanhin kartta on vuodelta 1706 (KA, maanmittaushallituksen uudistusarkisto). Kylässä oli tuolloin kolme tilaa. Pohjoisessa olivat erillään muusta kylästä Böls åker, Böls kyan ja Böls ängen. Samat pellot on merkitty Adam Giökerin vuoden 1725 kartalla (KA, maanmittaushallituksen uudistusarkisto). Pellot hahmottuvat Maanmittauslaitoksen rinnevarjoste pistepilvessä (2/2022). Alueelta on paikannettu kaksi mahdollista autiopyölin paikkaa. Kohteiden toteaminen muinaisjäännökseksi vaatisi tarkempia tutkimuksia. Eteläisemmässä kohteessa on kiveyksiä ja kuopanteita. Kuopanteet saattavat liittyä Porkkalan vuokra-aikaan. Koepistoissa löytyi tulusrauta ja kuonaa. Selvää kulttuurikerrosta ei löytynyt; ainoastaan hiilensekaista multaa. Pohjoisempi kohde on Broteruksen vuoden 1706 kartalle merkittyjen peltojen alue. Alueelta ei löydetty koepistoista selvää kulttuurikerrosta; ainoastaan hiilensekaista multaa. Alueella on kiviaitoja ja viljelyröykkiöitä. Osa pelloista on metsittynyt. Muinaisjäännösrekisterin piste on eteläisempi kohde. Pohjoisempi kohde on alakohteena.
metsakeskus.1000047227 837 Tohloppi 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047227 Tohlopin kylän varhaisin tekstiesiintymä on vuodelta 1466. Kylässä oli v. 1540 neljä taloa, minkä lisäksi myös viidennestä, 1500-luvun keskivaiheilla jo autioituneesta talosta on viitteitä (Suvanto 1988: 192). Kylä kuuluu Harjun jakokuntaan, jonka asutusta on pidetty suhteellisen vanhana, ehkä 1200-luvulla syntyneenä ellei vanhempanakin (Saarenheimo 1974: 39). Isojakokartan (1767) mukaan Tohloppi sijaitsi Vaakkolan taloa lukuun ottamatta suhteellisen yhtenäisellä kylätontilla Tohloppijärven kaakkoispuolella, itään ja etelään laskeutuvalla harjumuodostuman pääterinteellä nykyisten Emalikadun, Suurmäenkadun ja Rasonpolun liepeillä. Isojakokartassa kylään (poislukien Vaakkolan talo yli 700 metrin päässä) on kuvattu kolme tonttia. Ne ovat kylän kantatalot Kohma, Epilä ja Raso. Kolme muuta tonttia, jotka sijaitsevat hajallaan kylän eteläpuolella, ovat torppia. Vaakkolan tontti sijaitsi isojakokartan mukaan katuosoitteessa Vallerinkatu 15 sijaitsevan rivitalon kohdalla ja sen pohjoispuolella Vallerinkadun penkereen kohdalla: kohde on tuhoutunut. Kaksi isojakokartassa kuvatuista varsinaisen kylänpaikan talotonteista on kokonaan tuhoutunut modernin pientalorakentamisen myötä. Ne ovat Epilän ja Kohman tontit (Helén & Seppänen 2015: 24), jotka sijaitsivat nykyisen Suurmäenkadun pohjoispään molemmin puolin. Välittömästi Rasonpolun itäpuolella sijaitsee käytössä oleva, mutta arkeologisesti potentiaalinen kylätontin osa nykyisen päiväkoti Väripilkun pihan eteläosassa, etelään puisesta päiväkotirakennuksesta (1900-luvun alkupuolelta). Pihaa peittää paksu täyttömaamaapenger, jonka korkeutta korostaa itäpuolella sijaitsevien kerrostalojen pihamaiden tasoittaminen. Päiväkodin pihaan kuuluva osa kylätontista on historiallisista ilmakuvista päätellen ollut aiemminkin rakentamatonta pihamaata sekä pieneltä osin peltoa. On mahdollista, että alkuperäisempää maannosta ja arkeologisia kylänpaikkaan liittyviä ilmiöitä on vesihuoltotöistä huolimatta säilynyt päiväkodin pihalla piharakennekerrosten alla. Kylätontin eteläpuolisista torpanpaikoista on kokonaan tuhoutunut ainakin Lukkarin torppa, joka sijaitsi nykyisen Epilän seurakuntakeskuksen paikalla (kerrostalo). Kraatarin torppa sijaitsi Rasonpolun lounaispuolella nykyisen pientalon takapihalla (Suurmäenkatu 4) ja Siltalan torppa Emalikadun varrella nykyisessä pientalokiinteistössä (Emalikatu 2) pihamaan eteläosassa. Kraatarin ja Siltalan torpan tapauksessa jonkinasteinen maanlaisten rakenteiden tai kulttuurikerrosten säilyneisyys on mahdollisuuksien rajoissa, mutta kyse on vasta 1760-luvulla perustetuista torpista.
metsakeskus.1000047228 49 Espoonkartano, Murbacka 10002 12001 13014 11006 27007 365770.00000000 6676400.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047228 Murbackan torppa näkyy Espoonkartanon alueesta tehdyssä konseptikartassa Espoo 7:IX-(3). Kohde ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047229 49 Espoonkartano, Takulla 10002 12001 13014 11006 27007 366180.00000000 6676500.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047229 Takullan torppa näkyy Espoonkartanon alueesta tehdyssä konseptikartassa Espoo 7:IX-(3) vuodelta 1779. Espoon nimistön mukaan kyseessä on torppa, jota myöhemmin tunnettiin nimellä Jaakkolan torppa. Kartoittaja ilmeisesti erehtynyt nimestä. Kohde ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047238 777 Tammasuo itä 10002 12016 13175 11006 27000 572682.00000000 7210646.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047238 Tervahauta, halkaisija 19 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047239 777 Tervasuo pohjoinen 10002 12016 13175 11006 27000 573282.00000000 7210322.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047239 Tervahauta, halkaisija noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047240 777 Kukkarovaara 2 10002 12016 13175 11006 27000 573357.00000000 7206853.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047240 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047242 734 Kukinnummi 10002 12016 13151 11006 27000 295724.00000000 6694746.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047242 Halkaisijaltaan n. 12 m kokoinen hyvin säilynyt hiilimiilun pohja etelään nousevan rinteen juurella nuoressa mäntymetsässä.
metsakeskus.1000047245 740 Leviäniemi 10007 12011 13114 11042 27000 623289.00000000 6855140.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047245 Leviäniemestä länteen on kallioharjanne, jonka kaakkoispäässä on puolustusvarustuksia. Sisään romahtanut suoja näkyy noin 20x10 m:n laajuisena kivikumpuna, jonka keskiosa on kuopalla. Kivien välistä törröttää peltiputki. Romahtaneen oviaukon kohdalla on vielä havaittavissa hirsien jäänteitä ja rakenteissa käytettyä teräslankaa. Suojan suulta lähtee yhdyshauta itäkaakkoon. Se erkaantuu kahteen osaan ja loppuu noin 30 m:n päässä suuaukolta.
metsakeskus.1000047247 777 Suvanto 2 10001 12016 13000 11006 27000 605991.00000000 7240860.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047247 Tervahauta, halkaisija noin 12 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047248 740 Muuraissalmi 10007 12011 13114 11042 27028 622969.00000000 6855713.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047248 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000047249 740 Murtoniemi 10007 12011 13114 11042 27028 623355.00000000 6853929.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047249 Alueella on Salpalinjaan kuuluvia taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000047250 444 Harjuranta 10001 12016 13151 11006 27000 323932.00009155 6692859.21701752 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047250 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047253 734 Kupilanmäki 10002 12002 13000 11033 27000 288547.00000000 6703903.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047253 Metsäisen mäen koillisosasta, 40 - 50 m mpy korkeuskäyrän välimaastossa, SW - NE suuntaiselta rinteen terassimuodostumalta rautakauteen ajoittuvia metallinpaljastinlöytöjä. Maa paikalla hienoa tummanruskeaa hiekkaa. Rinteessä myös useita moderneja roska- ja maa-aineksen ottokuoppia.
metsakeskus.1000047262 886 Huovintie Haistilantie 134 10007 12005 13071 11006 27000 229764.00000000 6818754.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047262 Huovintie on keskiajan huomattavimpiin kuulunut tie, joka yhdisti Kokemäenjoen suun kauppa- ja asutusalueen sisempään Euran-Säkylän-Köyliön asutusalueeseen ja Varsinais-Suomen jokiasutuksen latvoihin. Haistilan lauttapaikan pohjoispuolella on vanhoissa kartoissa näkyvissä tielinja kohti Poria. Ilmeisesti lauttapaikan kautta on alun perin kuljettu Ulvilasta kohti Turkua, mutta Porin kaupungin perustamisen jälkeen myös maaliikennereitti on muuttunut merkittäväksi. Vanhimmat tiedot kestikievareista on joen toiselta puolelta Ravanista vuodelta 1633, samoin myös vanhimmat talot näyttävät tällä kohtaa sijoittuvan Kokemäenjoen koillisrannalle, joiden kautta ilmeisesti vanhin tielinja on kulkenut Ulvilaan ja edelleen Poriin. Haistilantie 134 kohdalla on ilmeisesti kulkenut vaihtoehtoinen tielinja kohti Poria. Haistilantie 134 kohdalla on pihatienä toimiva käytössä oleva tielinja, joka noudattaa vanhaa Huovintien sivutien linjausta. Tie on rakennettu hiekkamaalle ja siltaa lukuun ottamatta mitään erillisiä tierakenteita ole havaittavissa. Asuinrakennuksen luoteispuolella pellolla ei ole havaittavissa vanhaa tielinjaa, vaikka maastossa tehtiin tarkempia tarkastuksia ja maaperäkairauksia. Tielinja ylittää kapean puron, jonka kohdalla on siltarakenne. Sillassa on betoniputkesta tehty aukko, mutta putken reunoilla on nähtävissä jäänteitä vanhasta kivisillasta. Kivisiltaan ja sen ympäristöön saattaa liittyä muinaisjäännösrakenteita, joita tosin selvityksen yhteydessä ei havaittu.
metsakeskus.1000047268 710 Solliden 10002 12005 13062 11006 27000 281560.00000000 6657886.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047268 Bromarvintien välittömässä läheisyydessä sen pohjoispuolella sijaitseva tienhoitomerkki eli manttaalipyykki.
metsakeskus.1000047270 734 Karhunummi 2 10002 12016 13151 11006 27000 305794.00000000 6695288.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047270 Halkaisijaltaan (ulkokehältä mitattuna) n. 15 m hiilimiilun pohja.
metsakeskus.1000047271 734 Karhunummi 3 10002 12016 13151 11006 27000 305823.00000000 6695135.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047271 Kolme halkaisijaltaan n. 12 m (mitta ulkokehältä) hiilimiilun pohjaa n. 10 m etäisyydellä toisistaan N-S -suuntaisessa jonossa. Pohjoisin miilunpohja hieman vaurioitunut. Paikalla useita kaatuneita kuusia.
metsakeskus.1000047272 79 Palokangas 1 10002 12001 13001 11019 27012 237948.00000000 6804167.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047272 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee suuren hiekanottoalueen itäpuolella. Paikalla on länteen työntyvä harjanne, jonka laella on useita kivikautisia asumuspainanteita. Muutamassa paikassa, jossa metsäkone on rikkonut maanpintaa, näkyy löytöjä. Asuinpaikka jatkuu niemen ympärillä matalammalla tasolla, joka on ollut rantaa ja toiminta-aluetta. Löytöjen perusteella asuinpaikka jatkuu sen pohjoispuolella kulkevan tien pohjoispuolelle, jossa se on osittain tuhoutunutta. Tien vieressä kuoritulla alueella on näkyvillä runsaasti palanutta kiveä, keramiikkaa, palanutta luuta ja kvartseja. Myös harjanteen eteläpuolella kuoritulla alueella on nähtävissä kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Maaperä koko alueella on hiekkaa. Asumuspainanteet ovat säilyneet ehjänä, kuten myös suurelta osin muukin asuinpaikka. Vain sen matalimmat osat metsätien pohjoispuolella lähimpänä hiekanottoaluetta ovat osittain vahingoittuneet.
metsakeskus.1000047277 889 Sotkajärven hautuumaa 10002 12001 13000 11019 27000 466862.00000000 7184845.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047277 Sotkajärven hautausmaan pohjoislaidan ja jyrkästi Oulujokeen viettävän törmän väliseltä alueelta törmän reunalta on löydetty kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja rapautuneita (palaneita?) kiviä. Alueelle tehtiin 6 koekuoppaa, joista 2:sta löytöjä. Löytökuopissa oli punaruskea noensekainen noin 20 cm paksu likamaakerros. Mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Heti rajauksen lounaispuolella on parin aarin kokoinen vanha hiekkakuoppa. Runsas 100 m paikasta etelään löytyi koekuopituksessa yksittäinen kvartsi-iskos. Tämä on katsottu erilliseksi kohteeksi (kivikautinen löytöpaikka), koska tämän ja asuinpaikan väliseltä alueelta ei koekuopituksessa löydetty mitään merkkejä muinaisjäännöksestä. Kyseisellä välialueella on lukuisia, noin 2 m leveitä ja puolisen m syviä ojia, jotka liittyvät Sotkajärven hautausmaan käyttöönottoon 1900-luvun alussa.
metsakeskus.1000047278 889 Vilponkorva 10002 12016 13175 11006 27000 462744.00000000 7190091.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047278 Oulujoen saaren itärannalla – (ennen Pällinkosken voimalan rakentamista ollut niemi), Pällikosken kaakkoispuolella, noin 11 km Utajärven kirkosta luoteeseen. Jokitörmällä on neljä tervahautaa noin 120 m matkalla, kesämökin pihapiirissä, osin kuusimetsässä. Pihapiirin läheisyydestä huolimatta tervahaudat ovat säilyneet hyvin. Maasto on sekametsää, maaperä moreenia.
metsakeskus.1000047281 889 Määtänsaari 10002 12016 13175 11006 27000 464925.00000000 7186352.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047281 Tervahauta sijaitsee Määtänsaaren koillisrannalla, noin 8 km Utajärven kirkosta luoteeseen, kävelysillan kupeessa. Tervahaudan pohja on pyöreähkö ja keskelle loivasti syvenevä, syvyys 1 m, halkaisija valleineen 8 m. Kairanäytteessä oli runsaasti hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Halssi on joen puolella. Maasto on lehtipuuvaltaista sekametsää, maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000047283 889 Ojanperä 10002 12016 13175 11006 27000 465264.00000000 7184568.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047283 Sotkajärveen laskevan puron länsipuolella, runsaat 6 km Utajärven kirkosta luoteeseen on kaksi tervahautaa. Maasto on kuusivaltaista sekametsää ja nuorta koivikkoa. Maa-perä on vähäkivistä hiekkamoreenia.
metsakeskus.1000047285 889 Tervahauta 10002 12016 13175 11006 27000 465788.00000000 7184324.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047285 Tervahauta sijaitsee liki törmän reunaa, Sotkajärveen laskevan puron länsipuolella, noin 6 km Utajärven kirkosta luoteeseen. Tervahaudan pohja on pyöreähkö ja suppilomainen, halkai-sija valleineen16 m ja syvyys 1,5 m. Halssi on kosteikon puolella vallin itäreunalla. Kairanäytteessä oli runsaasti hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Maasto on kuusivaltaista metsää, maaperä vähäkivistä hiekkamoreenia. Huom! Kohteen nimi on Tervahauta, koska paikka on Paikannimiarkistossa nimetty tällä nimellä.
metsakeskus.1000047286 936 Kontiomäki 10002 12016 13175 11006 27000 310019.00000000 6920908.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047286 Kontiomäen laella hieman koilliseen laskevalla mäntyjä kasvavalla rinteellä on kallioiden ympäröimässä maastossa tervahauta. Tervahaudan kokonaishalkaisija on noin 20 metriä ja syvyys noin 1,5 metriä. Vallien paksuus noin 4 metriä. Noin 6 metriä pitkä halssi suuntautuu koilliseen. Kairauksessa havaittiin selkeä tervahautaan kuuluva hiilikerros. Tervahauta on heinän peitossa.
metsakeskus.1000047287 791 Hirvioja 10002 12016 13175 11006 27000 439427.00000000 7142695.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047287 Kohde sijaitsee Hirviojan koillispuolella matalalla törmällä noin 25 m ojasta koilliseen. Tervahaudan halkaisija n. 14 m, kuopan halkaisija n. 4 m halssi suuntautuu lounaaseen. Erirakenteista metsää, puronvarsikasvillisuuta.
metsakeskus.1000047289 791 Isokangas 7 10002 12016 13175 11006 27000 439156.00000000 7140649.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047289 Kohde sijaitsee soraharjanteella metsätieltä noin 55 m m koilliseen. Tervahaudan halkaisija n. 16 m, kuopan halkaisija n. 5 m halssi suuntautuu koilliseen. Ympäristö on avohakattu, taimikkona; haudanpäällä kasva eri-ikäisiä kuusia.
metsakeskus.1000047291 791 Hirvioja 2 10007 12016 13151 11006 27000 440598.00000000 7140495.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047291 Päiväniemen ja Isokankaan välissä, matalalla kapealla harjanteella, joka lännessä rajautuu Hirviojaan ja idässä ojitettuun rämeeseen, n. 280 m eteläkaakkoon Pienestä Tyngäntiestä, sijaitsee kulttuuriperintökohderyhmä, johon kuuluu kahden hirsirakennuksen jäännökset, kaksi pystymiilua, sekä kolme mahdollista kellaria. Historiallisessa ilmakuvassa vuodelta 1949 paikalla ei vielä vaikuttaisi olevan rakennuksia, miilujen ääriviivat sen sijaan vaikuttavat erottuvan kuvasta heikosti. Vuoden 1956 ilmakuvassa sekä saman vuoden peruskartassa rakennukset ovat havaittavissa. Viitteitä kellareista ei ilmakuvista erota, eikä oletettuja kellareita ollut paikan päälläkään mahdollista ajoittaa tarkemmin. Tentatiivinen vaikutelma on, että olisivat rakennusten jäänteitä vanhempia, koska niissä ei ollut havaittavissa säilyneitä puu- tai kivirakenteita. Kahden suuremman kellarin välissä lähellä niiden reunoja kasvaa lisäksi n. 100-vuotias kuusi, joka saattaisi olla kellareita nuorempi, joskaan asia ei ole mitenkään selkeä.
metsakeskus.1000047291 791 Hirvioja 2 10007 12001 13000 11006 27000 440598.00000000 7140495.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047291 Päiväniemen ja Isokankaan välissä, matalalla kapealla harjanteella, joka lännessä rajautuu Hirviojaan ja idässä ojitettuun rämeeseen, n. 280 m eteläkaakkoon Pienestä Tyngäntiestä, sijaitsee kulttuuriperintökohderyhmä, johon kuuluu kahden hirsirakennuksen jäännökset, kaksi pystymiilua, sekä kolme mahdollista kellaria. Historiallisessa ilmakuvassa vuodelta 1949 paikalla ei vielä vaikuttaisi olevan rakennuksia, miilujen ääriviivat sen sijaan vaikuttavat erottuvan kuvasta heikosti. Vuoden 1956 ilmakuvassa sekä saman vuoden peruskartassa rakennukset ovat havaittavissa. Viitteitä kellareista ei ilmakuvista erota, eikä oletettuja kellareita ollut paikan päälläkään mahdollista ajoittaa tarkemmin. Tentatiivinen vaikutelma on, että olisivat rakennusten jäänteitä vanhempia, koska niissä ei ollut havaittavissa säilyneitä puu- tai kivirakenteita. Kahden suuremman kellarin välissä lähellä niiden reunoja kasvaa lisäksi n. 100-vuotias kuusi, joka saattaisi olla kellareita nuorempi, joskaan asia ei ole mitenkään selkeä.
metsakeskus.1000047294 791 Karjokalliot 10002 12016 13175 11006 27000 437292.00000000 7139308.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047294 Kohde sijaitsee laajan pohjamoreenitasanteen loivalla koillisrinteellä, metsätieltä noin 150 m itään tervahaudan halkaisija n. 16 m, kuopan halkaisija n. 6 m halssi suuntautuu lounaaseen. Ympäristö on avohakattu ja muokattu.
metsakeskus.1000047295 791 Vähänojanmetsät 10002 12016 13175 11006 27000 441241.00000000 7138777.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047295 Kohde sijaitsee puron törmällä noin 15 m purosta etelään. Tervahaudan halkaisija n. 12 m, kuopan halkaisija n. 5 m halssi suuntautuu itäkoilliseen. Alue on avohakattu ja muokattu, se on heinän peittämä. Puron varteen on jätetty kapea metsäkaistale.
metsakeskus.1000047296 791 Hoikkakangas 10002 12016 13175 11006 27000 436064.00000000 7136937.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047296 Kohde sijaitsee rämeen ympäröimällä matalalla kosteahkolla kankaalla. Tervahaudan halkaisija n. 14 m, kuopan halkaisija n. 5 m halssi suuntautuu itään.
metsakeskus.1000047297 791 Mäntylä pohjoinen 10002 12016 13175 11006 27000 438179.00000000 7136711.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047297 Kohde sijaitsee hiekkaharjanteet kaakkoispäässä metsätien itäpuolella. Tien molempiin puolin on vanhoja soranottomonttuja, joista yksi ulotu tervahaudan vallille asti. Tervahaudan halkaisija n. 21 m, kuopan halkaisija n. 7 m halssi suuntautuu itään. Erirakenteista puustoa.
metsakeskus.1000047299 791 Mäntylä 2 10007 12001 13000 11006 27000 438381.00000000 7136273.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047299 Makkosenkankaan pohjoisreunassa, paikassa nimeltä Mäntylä sijaitsevassa entisessä pihapiirissä, sijaitsevat talon ja joidenkin siihen liittyvien muiden rakennusten ja rakenteiden jäännökset. Paikalta tavattiin vanhan asuinrakennuksen jäännös (kiviuunin jäännös ja ympäröivää kivijalkaa), kahdesta neljään muun rakennuksen perustuksia, sekä vanha kaivo. Runsas niittymäinen aluskasvillisuus haittasi rakenteiden tarkkojen mittojen havainnointia. Uunin päällä kasvaneen vanhan männyn perusteella kyseinen asuinrakennus on ollut raunioituneena yli 100 vuotta. Vuoden 1957 peruskarttaan paikalle on merkitty hylättyä viljelysmaata, muttei yhtään rakennuksia. Historiallisessa ilmakuvassa vuodelta 1949 paikalla näkyy vielä muutamia rakennuksia –vanhan asuinrakennuksen kohdalla sen sijaan vain muutama puu sekä mahdollisia raunioita– sekä ympärillä peltosarkoja. Sarkaojat voi yhä havaita ympäröivästä metsästä.
metsakeskus.1000047302 620 Käreikönkangas 8 10001 12016 13175 11006 27000 532600.00000000 7166259.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047302 Todennäköinen tervahauta, halkaisija noin 13 metriä. Epäselvä Lidar-havainto ja tieto metsänkäyttöilmoituksessa. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047303 791 Kylmäkorpi 10002 12016 13175 11006 27000 439698.00000000 7136276.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047303 Kohde sijaitsee rämeen keskellä olevalla tasaisella sorakankaalla. Tervahaudan halkaisija n. 9 m, kuopan halkaisija n. 3 m halssi suuntautuu itään. Alue on avohakattu ja muokattu ja tiheän heinikon peittämä.
metsakeskus.1000047304 791 Korvenkangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 440731.00000000 7137721.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047304 Kohde sijaitsee matalansoraharjanteen luoteispäässä. Tervahaudan halkaisija n. 12 m, kuopan halkaisija n. 5 m halssi suuntautuu pohjoiseen. Laaja avohakkualue, taimikkoa.
metsakeskus.1000047305 791 Korvenkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 441102.00000000 7137511.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047305 Kohde sijaitsee matalansoraharjanteen keskiosassa. Tervahaudan halkaisija n. 15 m, kuopan halkaisija n. 5 m halssi suuntautuu koilliseen. Kapea metsäkaistale kahden hakkuualueen välissä. Kuiva kangasta. Kohteesta 80-120 m kaakkoon on muutama vanha matala maaottokuoppa, yhden kuopan kohdalla on peruskartassa tervahaudan merkintä.
metsakeskus.1000047306 791 Hirvioja 3 10002 12016 13175 11006 27000 441925.00000000 7137281.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047306 Kohde sijaitsee Hirviojan itäpuolella pienen törmän päällä. Tervahaudan halkaisija n. 16 m, kuopan halkaisija n. 6 m halssi suuntautuu länsiluoteeseen puron suuntaan. Rehevähköä puronvarsikasvillisuutta.
metsakeskus.1000047308 791 Kiimakangas 10002 12016 13175 11006 27000 443102.00000000 7135362.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047308 Kohde sijaitsee sorakankaan loivalla itärinteellä metsätien länsipuolella. Tervahaudan halkaisija n. 15 m, kuopan halkaisija n. 6 m halssi suuntautuu koilliseen. Nuorta ja varttunutta kasvatusmetsikköä.
metsakeskus.1000047309 791 Myllykangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 435962.00000000 7135261.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047309 Kohde sijaitsee levän hiekkaharjanteen etelärinteellä. Tervahaudan halkaisija n. 14 m, kuopan halkaisija n. 4 m halssi suuntautuu lounaaseen. Kuiva kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä.
metsakeskus.1000047310 791 Myllykangas 2 10002 12001 13000 11006 27000 436241.00000000 7135435.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047310 Myllykankaan itäosissa, Lähderämeen pohjoispuolella, pienellä moreenisaarekkeella sijaitsee pirtin pohja – selkeimmin erottuvat rakenteet ovat kiviuunin jäännökset (suorakulmainen kiviröykkiö, n. 3 m x 2 m, 0,6 m korkea, jossa yhä erottuu uunin tulipesän aukko), sekä siitä n. 2 m länteen kivisen vallin ympäröimä kellarikuoppa (valleineen n. 5 m x 5 m, kuopan halkaisija n. 2 m. ja syvyys 0,6 m). Näistä rakenteista länteen jatkuu vielä huonommin säilyneen kivetyn vallin ympäröimä tasainen alue, joka on voinut olla osa samaa rakennusta, tai erillisen rakennuksen pohja. Rakenteet ovat uunin kiviröykkiötä lukuun ottamatta täysin humuksen ja sammalen peitossa, ja vaikuttavat siten ainakin lähemmäs 200 vuotta vanhoilta. Tähän viittaa myös saatavilla kartta-aineisto – sen enempää vanhoissa peruskartoissa kuin pitäjänkartassakaan ei paikalle ole merkitty minkäänlaista rakennusta, mikä viittaisi rakennuksen olleen täysin hylättynä 1800-luvun puoliväliin mennessä. Toisaalta vuoden 1957 peruskartassa sekä vanhoissa ilmakuvissa vuosilta 1949 ja 1956 välittömästi pirtin sijainnin pohjoispuolitse kulkee jonkinlainen kärrypolku tai muu kulkureitti, kun taas pitäjänkarttaan tällaista reittiä ei ole merkitty.
metsakeskus.1000047311 791 Häntäkaarto 10002 12016 13175 11006 27000 436615.00000000 7136034.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047311 Kohde sijaitsee kapean hiekkaharjanteen laella. Tervahaudan halkaisija n. 12 m, kuopan halkaisija n. 4 m halssi suuntautuu itäkoilliseen. Tervahaudan itävallin yli on kulkenut kapea traktoritie, joka on toiminut myös metsäkoneen ajourana, joka loppu juuri ennen vallia. Alue on avohakattu ja tiheän aluskasvillisuuden peittämä.
metsakeskus.1000047313 71 Rahkovuori 10002 12016 13175 11006 27000 428978.00000000 7120057.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047313 Tervahaudan halkaisija n. 15 m, kuopan halkaisija n. 6 m, halssi suuntautuu länteen. Tervahauta sijaitsee nykyisellä voimalinjan käytävällä, ja on täysin vesakon ja risukasojen peittämä.
metsakeskus.1000047314 837 Haihara Keskinen ja Alanen 10007 12001 13007 11006 27000 334301.00000000 6818986.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047314 Haihara on asiakirjalähteiden valossa suhteellisen myöhäinen uudiskylä. Vuonna 1554 ilmoitettiin, että kaksi Messukylän isäntää oli luvan kanssa muuttanut ahtaasta ryhmäkylästä Haiharanmaan ulkopalstalle. Yrjö Paroisen (Jören Paroinen) talosta tuli myöhempi Ylinen (Suvanto 1988: 209). Haiharan kylässä oli vuodesta 1558 kaksi tilaa, joista toisesta tuli ruotujakolaitoksen myötä Ylisen sotilasvirkatalo (Porin jalkaväkirykmentin alainen puustelli) ja toisesta Keskisen talo. Keskisestä erosi Alasen talo v. 1726 (Arajärvi 1954: 49, 318, 696, 697). Nykyinen Haiharan kartano syntyi 1800-luvun jälkipuolella, kun Ylinen, Keskinen ja Alinen yhdistettiin. Isojakokartassa on kuvattu Ylisen sotilasvirkatalosta etelään sijaitseva talotontti: Se voidaan asemoida Haiharan kartanon päärakennuksesta lounaaseen alueelle, jossa nykyisin sijaitsee kartanon navetta ja muita ulkorakennuksia. Vielä 1900-luvun alun pitäjänkartassa tämä tontti on kuvattu erikseen ja sen kohdalla lukee Keskinen Alanen. Tästä päätellen Alisen talo on jakamisen jälkeen jäänyt Keskisen yhteyteen. Isojakokartassa tai 1840-luvun pitäjänkartassa ei näy erillistä kolmatta talotonttia. Haihara Keskinen ja Alinen sijaitsee perinteisen rakennuskannan piirissä olevalla alueella, jolla nurmikkoa ja sorapäällysteistä pihaa. Aluetta on terassoitu, mutta se ei välttämättä ole kokonaan tuhoutunut. Kohteesta vähän matkaa itään, 1700-luvun kartoissa kuvattujen tonttimaiden ulkopuolella, on suoritettu koekuopitus, jossa ei havaittu kiinteää muinaisjäännöstä (Jussila et al.2010).
metsakeskus.1000047315 837 Haihara Ylinen 10007 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047315 Haihara on asiakirjalähteiden valossa suhteellisen myöhäinen uudiskylä. Vuonna 1554 ilmoitettiin, että kaksi Messukylän isäntää oli luvan kanssa muuttanut ahtaasta ryhmäkylästä Haiharanmaan ulkopalstalle. Yrjö Paroisen (Jören Paroinen) talosta tuli myöhempi Ylinen (Suvanto 1988: 209). Haiharan kylässä oli vuodesta 1558 kaksi tilaa, joista toisesta tuli ruotujakolaitoksen myötä Ylisen sotilasvirkatalo (Porin jalkaväkirykmentin alainen puustelli) ja toisesta Keskisen talo. Keskisestä erosi Alasen talo v. 1726 (Arajärvi 1954: 49, 318, 696, 697). Nykyinen Haiharan kartano syntyi 1800-luvun jälkipuolella, kun Ylinen, Keskinen ja Alinen yhdistettiin. Sotilasvirkatalokartassa (originaali 1793, kopio 1862) on kuvattu Ylisen puustellin pihapiiri, joka sijaitsee nykyisen Haiharan kartanoalueen luoteisosassa, lähellä Haiharankatua. Puustellin päärakennus näyttää sijainneen suunnilleen alueen keskellä, tuulimyllyn ja aluetta lounaassa rajaavan sorapäällysteisen kevyen liikenteen väylän (Haiharankatu, isojakokartassa kuvattua kylätietä) varrella sijaitsevan punaisen aitan välissä. Vaikka kohde on hoidettua pihaa teineen, se ei vaikuta perusteellisesti mullistetulta ollen siten arkeologisesti potentiaalista aluetta. 1900-luvulla Haiharan kartanon rinnalla on vielä ollut erikseen Ylinen-niminen tila. Se sijaitsi Haiharan kartanon päärakennuksesta noin 400 metriä etelälounaaseen alueella, jolla nykyisin on metsäinen kerrostaloalue Ylisenkadun ja Hikivuorenkadun liittymän itäpuolella. Sotilasvirkatalokartassa sinne on kuvattu muutama pieni puustellille kuuluva peltolohko muttei asutusta. Alueen asutusarkeologinen potentiaali ei liene suuri.
metsakeskus.1000047318 418 Ronkio 2 10002 12004 13000 11033 27000 325139.00000000 6796659.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047318 Rikalan historiallisen kylänpaikan vieressä sijaitsevan metsäsaarekkeen pohjoisosasta on huhtikuussa 2023 löytynyt metallinetsinnässä myöhäisrautakautinen kirves nyrkinkokoisten palaneiden kivien alta. Löytösyvyys 28 cm. Löytäjän mukaan maassa on paljon hiiltä ja palanutta kiveä, minkä lisäksi metsäsaarekkeessa on kolme tai neljä maan tai kiven sekaista kumpua. Tarkempaa tietoa viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM26005. Tarkastus 2023: Peltosaarekkeen pohjoispuolella, paikalta löydettyjen esineiden lähellä oli havaittavissa kaksi selkeää kivien- ja maansekaista röykkiötä. Röykkiö 1. P: 6796628 I: 325154 Röykkiön 1 halkaisija on noin 3 m ja korkeus maanpinnasta noin 60 cm. Röykkiö on kauttaaltaan sammaleen peittämä. Kivet röykkiössä ovat luonnonkiviä, halkaisijaltaan keskimäärin noin 15 cm. Röykkiö on muodoltaan pyöreä. Röykkiön läheisyydessä on myös samankaltaisia kiviä kumpareena, mutta tarkastuksen perusteella ei päästy varmuuteen siitä, ovatko kivet mahdollisesti kuuluneet toiseen röykkiöön vai vierineet edellä mainitusta röykkiöstä. Röykkiö 2. P: 6796656 I: 325152 Kirveen löytöpaikalla oli myös toinen kivien ja maansekainen röykkiö. Röykkiön 2 muoto ei ollut säännönmukainen, mutta se muistutti enemmän ovaalia kuin ympyrää. Röykkiön suuruus 4 x 3 m ja sen korkeus 60 cm. Kivet ovat luonnonkiviä ja suuruusluokaltaan samaa kuin toisessakin röykkiössä. Myös tämän röykkiön läheisyydestä löytyi nokimaata ja hiiltä. Röykkiön länsipuolella oli myös muusta maasta korkeammalla oleva kivien ja maansekainen alue, jossa hiiltä ja nokimaata esiintyi runsaasti. Röykkiö on siis voinut ollut laajempi tai kivinen kumpare voi olla mahdollisesti jäänne toisesta rakenteesta. Alueella on tarpeellista tehdä tulevaisuudessa lisätutkimuksia, jos röykkiöiden laajuudesta, lukumäärästä ja funktiosta halutaan varmistua.
metsakeskus.1000047318 418 Ronkio 2 10002 12004 13000 11006 27000 325139.00000000 6796659.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047318 Rikalan historiallisen kylänpaikan vieressä sijaitsevan metsäsaarekkeen pohjoisosasta on huhtikuussa 2023 löytynyt metallinetsinnässä myöhäisrautakautinen kirves nyrkinkokoisten palaneiden kivien alta. Löytösyvyys 28 cm. Löytäjän mukaan maassa on paljon hiiltä ja palanutta kiveä, minkä lisäksi metsäsaarekkeessa on kolme tai neljä maan tai kiven sekaista kumpua. Tarkempaa tietoa viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM26005. Tarkastus 2023: Peltosaarekkeen pohjoispuolella, paikalta löydettyjen esineiden lähellä oli havaittavissa kaksi selkeää kivien- ja maansekaista röykkiötä. Röykkiö 1. P: 6796628 I: 325154 Röykkiön 1 halkaisija on noin 3 m ja korkeus maanpinnasta noin 60 cm. Röykkiö on kauttaaltaan sammaleen peittämä. Kivet röykkiössä ovat luonnonkiviä, halkaisijaltaan keskimäärin noin 15 cm. Röykkiö on muodoltaan pyöreä. Röykkiön läheisyydessä on myös samankaltaisia kiviä kumpareena, mutta tarkastuksen perusteella ei päästy varmuuteen siitä, ovatko kivet mahdollisesti kuuluneet toiseen röykkiöön vai vierineet edellä mainitusta röykkiöstä. Röykkiö 2. P: 6796656 I: 325152 Kirveen löytöpaikalla oli myös toinen kivien ja maansekainen röykkiö. Röykkiön 2 muoto ei ollut säännönmukainen, mutta se muistutti enemmän ovaalia kuin ympyrää. Röykkiön suuruus 4 x 3 m ja sen korkeus 60 cm. Kivet ovat luonnonkiviä ja suuruusluokaltaan samaa kuin toisessakin röykkiössä. Myös tämän röykkiön läheisyydestä löytyi nokimaata ja hiiltä. Röykkiön länsipuolella oli myös muusta maasta korkeammalla oleva kivien ja maansekainen alue, jossa hiiltä ja nokimaata esiintyi runsaasti. Röykkiö on siis voinut ollut laajempi tai kivinen kumpare voi olla mahdollisesti jäänne toisesta rakenteesta. Alueella on tarpeellista tehdä tulevaisuudessa lisätutkimuksia, jos röykkiöiden laajuudesta, lukumäärästä ja funktiosta halutaan varmistua.
metsakeskus.1000047321 290 Pierulampi 2 10002 12016 13175 11006 27000 606355.00000000 7100808.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047321 Tervahauta, halkaisija noin 10 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto.
metsakeskus.1000047322 755 Ängesby 4 10002 12004 13054 11028 27000 348542.00000000 6669521.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047322 Kohde sijaitsee noin kolme kilometriä Siuntion asemasta itään ja noin 800 metriä Sjundbyn kartanosta eteläkaakkoon, Niittykyläntien ja Siuntionjoen välissä olevalla metsäisellä mäellä. Mäen pohjoisosassa, korkeimman laen pohjoissivustalla sijaitsee matala, halkaisijaltaan 8-10 metrinen, suurista kivistä koottu röykkiö. Röykkiö on muodoltaan melko säännöllisen pyöreä ja siinä vaikuttaa olevan 1-2 kivikertaa. Mäen lakialueella on suoritettu äskettäin hakkuu, jonka jälkeen joitakin suurempia pystyyn jääneitä on kaatunut tuulessa. Aivan röykkiön pohjoispuolella sijaitsevan tuulenkaadon tarkastuksessa ei havaittu esinelöytöjä, nokimaata tai muita esimerkiksi hautaukseen viittaavia merkkejä. Puun kaatuminen ei ole vaurioittanut röykkiötä.
metsakeskus.1000047322 755 Ängesby 4 10002 12004 13054 11033 27000 348542.00000000 6669521.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047322 Kohde sijaitsee noin kolme kilometriä Siuntion asemasta itään ja noin 800 metriä Sjundbyn kartanosta eteläkaakkoon, Niittykyläntien ja Siuntionjoen välissä olevalla metsäisellä mäellä. Mäen pohjoisosassa, korkeimman laen pohjoissivustalla sijaitsee matala, halkaisijaltaan 8-10 metrinen, suurista kivistä koottu röykkiö. Röykkiö on muodoltaan melko säännöllisen pyöreä ja siinä vaikuttaa olevan 1-2 kivikertaa. Mäen lakialueella on suoritettu äskettäin hakkuu, jonka jälkeen joitakin suurempia pystyyn jääneitä on kaatunut tuulessa. Aivan röykkiön pohjoispuolella sijaitsevan tuulenkaadon tarkastuksessa ei havaittu esinelöytöjä, nokimaata tai muita esimerkiksi hautaukseen viittaavia merkkejä. Puun kaatuminen ei ole vaurioittanut röykkiötä.
metsakeskus.1000047323 626 Tuominiemi 10002 12016 13175 11006 27000 453058.00000000 7063910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047323 Pienen kankaan itä-/kaakkoisreunalla sijaitseva tervahauta. Kohde on painannettu LIDARK-hankkeessa, ja se on tarkastettu maastossa 2023. Kohde merkittiin maastoon sen koillispuolelle tulevan voimalinjahakkuun yhteydessä. Kohde tarkastettiin huhtikuussa, jolloin tervahaudan eteläreuna oli sula, mutta muutoin tervahauta oli lumen peittämä. Sen rakenteet olivat kuitenkin selkeästi hahmotettavissa. Tervahauta sijaitsee kuusimetsässä, jossa kasvaa myös harvakseltaan haapaa ja koivua. Aluskasvillisuus koostuu sammalesta, puolukasta ja mustikasta. Tervahauta on halkaisijaltaan 14,5 metriä ja keskikuopan halkaisija on noin 5 metriä. Keskikuopan syvyys on noin 1 metri. Halssi suuntaa itään, ja se on noin 2 metriä leveä ja 4-5 metriä pitkä. Tervahaudan päällä kasvaa vanhoja kuusia.
metsakeskus.1000047324 977 Kivipaikka 10002 12004 13051 11006 27000 396741.00000000 7105355.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047324 Noin 110 metriä metsäautotiestä itään mäntytaimikon koillisreunassa sijaitsee rajamerkki. Rajamerkistä on esillä noin 50 x 30 x 15 cm kokoinen viisarikivi. Viisarikiven ympärillä, sammaleen alla tuntuu lisää kiviä noin 1 x 1 metrin kokoisella alueella. Viisarikivessä ei havaittu hakkauksia. Vuoden 1843 pitäjänkartassa rajamerkin kohdalla on Kanto by ja Kronojord eli Kantokylän ja Kruununmaan välisen rajan taitekohta. Vuoden 1955 peruskartassa rajamerkin kohdalla on Kantokylän ja Valtionmaan välisen rajan taitekohta. Kohdalla on nykyisin kiinteistörajan taitekohta.
metsakeskus.1000047325 626 Rajamäki 10002 12016 13151 11006 27000 444661.00000000 7067655.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047325 LIDARK-hankkeessa havaittu hiilimiilu, joka tarkastettiin maastossa 2023 sen eteläpuolelle rakennettavan voimajohtolinjan hakkuun vuoksi. Tarkastuksen aikana miilu merkittiin maastoon nauhoin. Miilu sijaitsee kankaan koillisreunalla. Alue on kuusimetsää, jossa kasvaa muutama koivu. Aluskasvillisuus koostuu sammalesta ja puolukasta ja mustikasta. Hiilimiilu on pyöreä kumpu, jonka ulkoreunaa kiertää 60-100 cm leveä ja 40 cm syvä kaivanto. Kumpu on halkaisijaltaan noin 10-11 metriä. Kumpu on muuta maanpintaa korkeampi, ollen noin 60 cm korkea. Miilun pintaosa on tasainen, ja sen päällä kasvaa vanhoja kuusia. Maa oli kairaamista ajatellen vielä jäässä, mutta sen verran mitä kaira upposi kuntan läpi, oli kairauksessa havaittavissa runsaasti hiiltä.
metsakeskus.1000047326 977 Tykiö 1 10002 12016 13175 11006 27000 397270.00000000 7104025.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047326 Kohde sijaitsee Ylivieskan keskustasta n. 17,7 km itäkaakkoon rämeen ympäröimän matalan tuoreehkon kankaan koillisrinteellä. Maaperä on hienoa soraa. Nuorta kasvatusmetsikköä / taimikkoa. Kohde on merkitty peruskartalle. Paikalla on tuplahauta, läpimitta valli mukaan lukien 15 m, kuopan halkaisija 7 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus 4 m ja syvyys 1,9 m, se on sortunut. Vallin päällä kasvaa nuoria lehtipuita ja kuusia, kuoppa on heinän peitossa. Inventointi 2022: Kohde on tarkastettu vuoden 2014 inventoinnissa, mutta sitä ei ole merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Kohde on ennallaan.
metsakeskus.1000047327 977 Hirvenhauta 10002 12016 13175 11006 27000 397071.00000000 7102629.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047327 Kohde sijaitsee Ylivieskan keskustasta n. 17,9 km itäkaakkoon rämeen ympäröimällä matalalla kuivahkolla kankaalla. Maaperä on soraa, paikoitellen hiekkaa. Varttunutta kasvatusmetsikköä. Kohde on merkitty peruskartalle. Kohde on tuplahauta, jonka halkaisija valli mukaan lukien on 12 m, kuopan halkaisija on 5 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Halssi suuntautuu länteen ja sen pituus on 5 m ja syvyys 2,1 metriä. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä.
metsakeskus.1000047328 977 Napalanhauta 10002 12016 13151 11006 27000 395599.00000000 7102471.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047328 Kohde sijaitsee Ylivieskan keskustasta noin 16,5 km itäkaakkoon rämeen ympäröimällä tasaisella tuoreella kankaalla. Maaperä on lajittumatonta pohjamoreenia. Ympäristö on avohakattu ja muokattu. Kohde on merkitty peruskartalle. Paikalla on kuoppamiilu, halkaisija on 9 m, vallin korkeus on 0,4-0,6 metriä ja leveys noin metrin. Kuopan syvyys noin 0,9 metriä. Kairauksessa havaittiin yli 20 cm vahva kova hiili-/ nokimaakerros. Vallin päällä kasvaa nuoria kuusia.
metsakeskus.1000047329 977 Tykiö 2 10002 12004 13051 11006 27008 397580.00000000 7103923.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047329 Kallioisen alueen lounaisosassa sijaitsee laonnut rajamerkki. Maassa on esillä yhteensä neljä kiveä, joista kolme on melko piikkimäisiä muodoiltaan. Yksi kivistä on pyöreän muotoinen. Kivet ovat yhdessä kasassa maata vasten noin 1 x 0,4 metrin kokoisella alueella. Vuoden 1843 pitäjänkartassa rajamerkin kohdalla on Kanto by ja Kronojord eli Kantokylän ja Kruununmaan välisen rajan taitekohta. Vuoden 1955 peruskartassa rajamerkin kohdalla on Kantokylän ja Valtionmaan välisen rajan taitekohta. Kohdalla on nykyisin kiinteistörajan taitekohta.
metsakeskus.1000047330 977 Tykiö 3 10002 12004 13051 11006 27000 397427.00000000 7104476.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047330 Kohde sijaitsee mäntyvaltaisen kallioisen alueen länsiosassa. Paikalla on sammaleen peittämä rajamerkki. Keskellä on esillä viisarikivi, joka on kooltaan noin 50 x 30 x 20 cm. Sen ympärillä sammaleen alla tuntuu lisää kiviä noin 1 x 1 metrin kokoisella alueella. Viisarikivessä ei havaittu hakkauksia. Vuoden 1843 pitäjänkartassa rajamerkin kohdalla on Kanto by ja Kronojord eli Kantokylän ja Kruununmaan välisen rajan taitekohta. Vuoden 1955 peruskartassa rajamerkin kohdalla on Kantokylän ja Valtionmaan välisen rajan taitekohta. Kohdalla on nykyisin kiinteistörajan taitekohta.
metsakeskus.1000047331 977 Palokangas 10002 12004 13051 11006 27000 397845.00000000 7106091.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047331 Kohde sijaitsee tiheässä sekametsässä noin 2 metriä modernin ojakaivannon itäpuolella Sydännevan lounaispuolella. Paikalla on sammaleen peittämä rajamerkki, josta on esillä vain viisarikivi. Viisarikiven koko on noin 40 x 25 x 10 cm. Viisarikiven ympärillä sammaleen alla tuntuu lisää kiviä noin 1 x 1 metrin kokoisella alueella. Viisarikivessä ei havaittu hakkauksia. Vuoden 1843 pitäjänkartassa rajamerkin kohdalla on Kanto by ja Kronojord eli Kantokylän ja Kruununmaan välisen rajan taitekohta. Vuoden 1955 peruskartassa rajamerkin kohdalla on Kantokylän ja Valtionmaan välisen rajan taitekohta. Kohdalla on nykyisin kiinteistörajan taitekohta.
metsakeskus.1000047332 977 Sydänneva 10002 12004 13051 11006 27008 398248.00000000 7106526.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047332 Kohde sijaitsee tiheässä sekametsässä Sydännevan pohjoispuolella. Paikalla on sammaleen peittämä rajamerkki, josta on esillä viisarikivi. Viisarikivi on kooltaan noin 40 x 20 x 10 cm. Viisarikivessä ei havaittu hakkauksia. Viisarikiven ympärillä, sammaleen alla tuntuu lisää kiviä noin 1,5 x 1 metrin kokoisella alueella. Vuoden 1843 pitäjänkartassa rajamerkin kohdalla on Kanto by ja Kronojord eli Kantokylän ja Kruununmaan välisen rajan taitekohta. Vuoden 1955 peruskartassa rajamerkin kohdalla on Kantokylän ja Valtionmaan välisen rajan taitekohta. Kohdalla on nykyisin kiinteistörajan taitekohta.
metsakeskus.1000047333 977 Kakola 10002 12004 13051 11006 27000 398500.00000000 7104826.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047333 Paikalta todettu rajamerkki on noin 1 m leveä, 1 m pitkä ja 0,5 m korkea. Siinä on neliön muotoinen perusta, jonka kivistä osa on esillä ja osa sammaleen peitossa. Keskellä on viisarikivi, joka on puoliksi sammaleen alla. Rajamerkin keskellä, viisarikiveä vasten on laitettu pystyyn puinen moottorikelkkauraa merkkaava kyltti. Vuoden 1843 pitäjänkartassa rajamerkin kohdalla on Kanto by ja Kronojord eli Kantokylän ja Kruununmaan kylien välisen rajan taitekohta. Vuoden 1955 peruskartassa rajamerkin kohdalla on Kantokylän ja Valtionmaan välisen rajan taitekohta. Kohdalla on nykyisenkin kiinteistörajan taitekohta.
metsakeskus.1000047334 977 Vasamanneva 10002 12016 13175 11006 27000 400775.00000000 7103196.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047334 Paikalla on tervahauta, joka on halkaisijaltaan noin 16 metriä vallien ulkoreunoilta mitattuna. Tervahaudan valli on noin 4–5 metriä leveä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1 metri. Tervahaudan halssi suuntautuu lounaaseen. Tervahaudan valliin tehtiin pieni pisto lapiolla, josta havaittiin tumma hiilensekainen maakerros.
metsakeskus.1000047335 977 Kaksostenhauta 10002 12016 13175 11006 27000 401385.00000000 7103748.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047335 Peruskarttaankin merkityt kaksi vierekkäistä tervahautaa sijoittuvat hiekkaiselle harjanteelle noin 30 m etäisyydelle toisistaan. Paikalla kasvaa nuorta havupuuvaltaista talousmetsää. Tervahaudoista suurempi (itäisempi) on halkaisijaltaan noin 21 m ja sen paksuus on noin 6-7 m. Tervahaudan syvyys sen pohjalta vallin päälle mitattuna on syvimmillään noin 1,6 m. Haudan halssiaukko antaa koilliseen. Tervahautaa kiertää hyvin epämääräinen katkoviivamainen oja kaivanto. Paikan tervahaudoista läntisemmän (N 7103732 E 401353) halkaisija on noin 14,5 m, josta vallin osuus on noin 4 m. Tervahaudan halssiaukko antaa länteen. Haudan syvyys sen keskeltä vallin päälle vaihtelee noin 40 cm ja 1, 2 m välillä, matalampi osa on lännen puolelle ja korkeampi idän. Paikan tervahaudoista suurempi (itäisempi) on näyttävä ja suppilomainen, kun pienempi haudoista on matala ja maljamainen ja sulautuu hyvin ympäristöönsä.
metsakeskus.1000047336 777 Mustikkavaara 2 10002 12016 13175 11006 27000 564984.00000000 7212884.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047336 Tervahauta, halkaisija noin 17 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047338 739 Koppolsaari 10002 12002 13000 11033 27018 535902.00000000 6785733.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047338 Koppolsaaresta on löytynyt kesällä 2022 metallinetsinnässä myöhäisrautakautisen pronssisen vyönhelan katkelma sekä taottuja rautanauloja. Kyseessä on todennäköisesti hautapaikka. Vastaavia, vanhojen kyläalueiden edustalle saariin tehtyjä hautapaikkoja tunnetaan Taipalsaarelta.
metsakeskus.1000047340 615 Hyvänleivänvaara 2 10001 12016 13175 11002 27000 522503.00000000 7290331.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047340 Lidar-aineistossa erottuva tervahauta. Kohde on havaittu myös LIDARK-aineistossa, jonka perusteella tervahauta on halkaisijaltaan noin 10,5 metriä ja halssi suuntaa lounaaseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047343 79 Palokangas 2 10002 12001 13001 11019 27000 238290.00000000 6804001.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047343 Kolme asuinpainannetta rivissä hiekkakankaalla. Näistä läntisin (asuinpainanne 1) on kooltaan massiivinen, n. 20x30 m. Maasto painanteiden ympäristössä on ehjää ja alue on hyvin säilynyt. Painanteisiin ja niiden ympäristöön tehtiin muutamia koepistoja. Suurimmasta painanteesta tuli keskelle tehdystä pistosta komea kvartsi-iskos ja painanteen vierestä vielä pari lisää. Kohteen rajaus on toistaiseksi suuntaa-antava ja alustava. Palokankaalla on mahdollisesti lisää asumuspainanteita ja alue vaatii tarkemman inventoinnin ja/tai koetutkimuksia.
metsakeskus.1000047345 578 Kekkosenkuiva 1 10002 12016 13175 11006 27000 561947.00000000 7142723.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047345 Tervahauta, halkaisija noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047346 578 Kekkosenkuiva 2 10002 12016 13175 11006 27000 561973.00000000 7142700.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047346 Tervahauta, halkaisija noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047347 433 Miilumäki 10001 12016 13151 11002 27000 351728.00000000 6728038.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047347 Metallinetsinnässä löytyneen nuolenkärjen (ILM26077, viranomaiskäyttöön) löytöpisteestä etelään n. 30m on useampia kuoppia, jotka ovat ilmoittajan kuvailun ja valokuvien perusteella hiilimiiluja. Rautasuohon etelästä pistävän niemekkeen nimi Miilumäki tukee ilmoittajan tulkintaa. Kuoppia on kymmenisen kappaletta tasaisella maalla sekä hieman rinteessäkin, pitkänomaisella noin 50x20m laajuisella alalla. Kuoppien syvyys on arviolta maksimissaan 1m ja minimissään 0,5m. Halkaisijaltaan ne ovat noin 1-2,5m kokoisia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Rautasuon koillis- ja pohjoispuolelta tunnetaan runsaasti miiluja ja tervahautoja.
metsakeskus.1000047348 768 Mansikkala 10007 12011 13000 11006 27009 584082.00000000 6837725.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047348 Kalliosta louhittu kiviä.
metsakeskus.1000047354 790 Hurula 10001 12001 13007 11006 27000 288207.02563807 6811195.90063807 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047354 Hurulan asukkaista on mainintoja vuodesta 1492 lähtien ("Olaff Huru"). Kylä luettiin yleensä Lielahden kylään. Erikseen Hurula mainitaan verokirjoissa esim. 1559 ja 1571. Maksoi ruokalisän voina. V. 1644 maakirjakartassa on kaksi taloa peltojen keskellä. Samaa sijaintia vastaa 1840-luvun pitäjänkartan merkintä. Senaatin kartastossa (1908) Hurulan talo sijaitsee jo idempänä, nykyisellä paikallaan. Metallinetsijän ilmoituksen mukaan alueella sijaitsevasta peltosaarekkeesta n. 5 m etelään, pellolta on v. 2017 löytynyt 1600-luvun kolikko ja peltomulta ko. kohdassa on melko mustaa. Lisäksi ilmoituksen mukaan tästä 100 m pohjoiseen sijaitsevassa metsikössä on muutamia kaskiröykkiötä sekä pellon kivikasasta (saarekkeesta) länteen/länsiluoteeseen sijaitsevassa metsikössä, aivan lähellä pellon reunaa on mahdollinen uunirakenne kivistä.
metsakeskus.1000047355 208 Tervaskangas 10002 12016 13175 11006 27000 347977.00000000 7098377.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047355 Paikalla on halkaisijaltaan noin 16 m tervahauta. Vallit ovat selkeät ja pohja laakea. Halssi on koillisen puolella. Halssin pituus on noin 7 m. Kohdetta ei valokuvattu inventoinnissa. Erotettu muinaisjäännöskohteesta Isokallio.
metsakeskus.1000047356 208 Metsähaudankangas 10002 12004 13054 11004 27000 344526.00000000 7100247.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047356 Kohde sijaitsee Honkarämeen ja Riutanrämeen välisellä Metsähaudankankaalla. Kangas on mäntyä kasvava moreeniharjanne. Röykkiö sijaitsee kankaan luoteispään korkeimmalla kohdalla. Röykkiön lähiympäristö on kivinen ja lohkareinen. Siitä huolimatta kiviröykkiö erottuu luontaisesta ympäristöstä selvästi ja näkyy avoimessa maastossa jo etäältä. Muita röykkiöitä ei alueelta löydetty. Röykkiön pohjakaava on jokseenkin soikea ja laki on loivasti kupera. Röykkiö koostuu lähinnä nyrkin- ja päänkokoisista kivistä mutta seassa on muutamia hieman isompiakin kiviä. Keskivaiheilla on yksi selvästi muita kookkaampi ja korkeampi kivi. Röykkiö on jäkälä- ja sammalpeitteinen. Maa-ainesta siinä ei havaittu. Röykkiön laajuus on noin 5 x 3 metriä, korkeus 0,5–0,7 metriä. Kohteesta 35 metriä etelään on tervahauta Metsähaudankangas 2 (1000047357).
metsakeskus.1000047357 208 Metsähaudankangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 344536.00000000 7100213.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047357 Tervahaudan pohjakaava on pyöreähkö. Pohja on syvä ja selvästi suppilomainen. Vallit ovat selvät. Tervahauta on osittain rinteessä, ja alarinteessä valli on selvästi korkeampi, kuin ylärinteen puolella. Halssi on lounaaseen. Halkaisija on 18 m ja syvyys 1–1,5 m. Maanäytekairauksessa (käsikairalla) tervahaudasta löytyi hiiltä, huuhtoutumiskerrosta ei ollut. Alue tarkistettiin lidarhavainnon sekä Nimiarkiston tietojen perusteella. Perimätiedon mu- kaan kankaalla on tervahautoja (NA: Leevi Junkala 1954). Tervahauta sijaitsee kiviröykkiöstä Metsähaudankangas (1000047356) 35 m eteläkaakkoon.
metsakeskus.1000047358 208 Metsähaudankangas länsi 10002 12016 13175 11006 27000 344232.00000000 7100122.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047358 Kohde sijaitsee Matojärvennevan ja Metsähaudankankaan välisessä ojitettujen soiden rajaamassa moreenisaarekkeessa. Tervahauta sijaitsee Toristuksenpirtiltä noin 370 m etelä-kaakkoon ja metsäautotiestä noin 30 m itään. Tervahaudan pohjakaava on pyöreähkö ja pohja on loivasti suppilomainen. Vallit ovat selvät. Halssi on etelään. Halkaisija on valleineen 10 m ja syvyys 1 m. Vallien korkeus 1 m. Maanäytekairauksessa (käsikairalla) tervahaudasta löytyi hiiltä, huuhtoutumiskerrosta ei ollut. Kohde tarkastettiin lidaraineistosta tehdyn havainnon perusteella.
metsakeskus.1000047359 208 Konttihaudankangas 10002 12016 13175 11006 27000 345224.00000000 7099463.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047359 Kohde sijaitsee Honkarämeen ja Metsänevan välisellä ojitettujen soiden ympäröimällä moreenikankaalla metsäautotiestä 20 m länteen. Lähiympäristö on kivistä mäntyä kasvavaa moreenikangasta. Tervahaudan pohjakaava on pyöreähkö. Pohja on matala ja laakea. Vallit ovat hyvin matalat. Haudan poikki menee ajoura. Tervahaudan halkaisija on 7 m ja syvyys 0,5 m. Maanäytekairauksessa (käsikairalla) tervahaudasta löytyi hiiltä. Huuhtoutumiskerrosta ei ollut. Kohde tarkastettiin lidarhavainnon perusteella. Myös alueen nimi Konttihaudankangas viittaa tervahautaan (NA: Leevi Junkala 1954).
metsakeskus.1000047360 208 Halmehenperä 10002 12016 13175 11006 27000 347710.00000000 7099122.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047360 Kohde sijaitsee Halmehenperän itäpuolella Mannilantiestä 40 m kaakkoon. Maasto on loivapiirteistä mäntykangasta. Tervahaudan pohjakaava on pyöreähkö, pohja on matala ja laakea. Vallit ovat matalat. Halssi on etelään. Haudan halkaisija on 8 m ja syvyys 0,5 m. Maanäytekairauksessa (käsikairalla) tervahaudasta löytyi hiiltä. Huuhtoutumiskerrosta ei ollut. Kohde tarkastettiin lidarhavainnon perusteella.
metsakeskus.1000047361 753 Glamarsbacken 10002 12011 13105 11006 27000 406600.00000000 6686027.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047361 Massbyn Glamarsin tonttimaan eteläpuolisen jyrkän kallion laella on puolustusvarustukselta vaikuttavia rakenteita. Kohde muistuttaa keskiaikaista linnaa. Sen luonteen ja ajoituksen selvittäminen vaatii kuitenkin tarkempia tutkimuksia. Kallion korkeimmalla kohdalla on noin 20 x 15 metriä laaja tasanne, jonka reunoilla on kivilatomusta. Tasanteen länsipäässä on rakennuksen paikalta vaikuttava kumpare. Tasanteen länsipuolella on kallion reunalla erillinen kivivalli (noin 10 metriä pitkä) Tasanteesta lähtee idän suuntaan rinnettä alaspäin yhtenäinen kulmikas kivivalli (leveys n. 2 m), joka kiertää kallion reunaa seuraten idästä etelään ja länteen. Länsi-Itä-suuntaisen vallin pituus on noin 10 metriä, luode-lounaissuuntainen valli noin 15 metriä, kaakko-koillissuuntainen valli noin 10 metriä ja itä-länsisuuntainen valli noin 20 metriä. Kallion länsipäässä on kalliopiirros, jossa teksti "På elevkursen 1897-99 fanns EB. Emil Bäckman, Degerby, OH. Otto Hellström AH. Axel Hemming, Wichtis, GH. Gunnar Hougberg, Borgå, EH. Erik Holmberg, Heinola, JL. Johannes Lauren, Pargas, EL. Ernst Lund, Thusby, FN. Fredrik Nyholm,RN. Richard Nyman, Sjundeå, AP. Albert Pihl, Pojo, AW. Anders Weckström, Borgå".
metsakeskus.1000047362 851 Rajakangas 10007 12012 13124 11002 27000 379900.00000000 7301236.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047362 Rajakangas, louhospaikka, sijaitsee Tornion Laivakankaalla, vanhan valtatien eteläpuolella, Kehäkankaantien varressa, nykyisen louhoksen luoteispuolella. Alueella on runsaasti, nykyistä louhostoimintaa edeltäviä, modernillekin ajalle ajoittuvia pienipiirteiseen louhimiseen viittaavia merkkejä. Kerroksellisen toiminnan takia, kohdetta on vaikea ajoittaa.
metsakeskus.1000047363 208 Kinarehenkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 346862.00000000 7098395.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047363 Paikalla on pieni rinteeseen kaivettu tervahauta. Pienuutensa vuoksi se erottuu hieman heikosti ympäristöstään, mutta on paikalla kuitenkin selkeä. Ympäristössä on paljon matalia kuoppia. Halssi osoittaa koilliseen alarinteeseen. Kuopat ja halssi mukaan luettuna rakenteen halkaisija olisi noin 15 m. Keskelle jäävä painanne on kuitenkin vain noin 3–4 m halkaisijaltaan. Alarinteen puolella on selkeät noin 3 m leveät vallit. Tervahaudan pohjalta havaittiin irtonaista hiilensekaista hiekkaa. Kohdetta ei valokuvattu inventoinnissa.
metsakeskus.1000047364 208 Sysimökki 10002 12016 13175 11006 27000 346784.00000000 7098086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047364 Kohteen tervahaudat sijaitsevat Kinarehenkankaalla vajaa 200 m Mannilantiestä kaakkoon. Aivan metsätien itäpuolella on kaksi tervahautaa 45 m etäisyydellä toisistaan. Lähiympäristö on loivasti viettävää hiekkakangasta ja mäntymetsää, josta osa nuorta taimikkoa entisellä hakkuualueella. Läntisemmän tervahaudan pohjakaava on pyöreähkö, pohja suppilomainen ja vallit ovat selvät. Osin kivetty halssi on kaakkoon. Tervahaudan halkaisija on 16 m ja syvyys 1 m. Itäisemmän tervahaudan pohjakaava on pyöreähkö ja pohja on laakea. Vallit ovat matalat. Halkaisija on noin 12 m ja syvyys 0,5 m. Tervahauta on rikkoutunut monesta kohdasta metsätöissä. Maanäytekairauksessa (käsikairalla) tervahaudoista löytyi hiiltä, huuhtoutumiskerrosta ei ollut. Nimiarkistossa on tietue nimellä Sysimökki tunnetusta kohteesta (NA: Leevi Junkala 1954). Paikalla ollut tiedon mukaan tervahauta ja sysimökki. Tervapirtin paikkaa ei maastotarkastuksessa löydetty.
metsakeskus.1000047365 205 Katajakangas 2 10001 12016 13175 11006 27000 504297.00000000 7111088.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047365 Tervahauta, halkaisija noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047366 205 Luodesuonaho 10001 12016 13175 11006 27000 504269.00000000 7112388.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047366 Tervahauta, halkaisija noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047367 208 Runsahankallio 10002 12004 13054 11004 27000 348471.00000000 7097866.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047367 Kohde sijaitsee Runsahankallion pohjoisimmalla avokalliolla, kiinteistöjen 5:13 ja 5:17 välisellä rajalla. Maasto röykkiön lähiympäristössä on kallioista ja lohkareista havumetsää. Röykkiön pohjakaava on jokseenkin soikea, laki on laakea ja laakean kupera. Röykkiö koostuu lähinnä päänkokoisista ja sitä suuremmista kivistä, mutta seassa on muutamia nyrkinkokoisia kiviä. Röykkiö on jäkälä- ja sammalpeitteinen. Maa-ainesta siinä ei havaittu. Rakenne on luode–kaakko-suuntainen. Röykkiön laajuus on noin 4,5 x 2,5 m, korkeus 0,5 m. Se muistuttaa ulkoisesti alueelta aiemmin tunnettuja kiviröykkiöitä. Röykkiö sijaitsee alarinteestä katsoen näkyvällä paikalla. On otettava huomioon, että röykkiön lähellä havaittiin rautainen kallioon pultattu lenkkipäinen harusvarras. Kiviröykkiön päältä löydettiin sähköjohdon ja pylväsrakenteiden välisen eristeen kappale. Lisäksi kivien väleissä huomattiin todennäköisesti pylvään rakenteisiin liittyvää lahonnutta puuta. Havaintojen perusteella röykkiön kohdalla on ollut sähköpylväs. Näin suurta kiviröykkiötä tuskin on kuitenkaan koottu pylvään tueksi. Röykkiössä ei myöskään ollut kallion pintaan saakka ulottuvaa kivetöntä tai lähes kivetöntä kohtaa, joka usein on poistettujen pylväiden tukikiveyksissä nähtävissä. Paikalla on lounas–koillinen-suuntainen lähes puuton kapea väylä, jonka kohdalla kiviröykkiö on. Tarkastetun kartta-aineiston perustella kallioalueen poikki on kulkenut sähkölinja ainakin vuodesta 1952 vuoteen 1998. Linjan muiden pylväiden paikoille ei ollut tarkastetulla alueella kasattu minkäänlaisia tukikiveyksiä. Tilojen 5:13 ja 5:17 välinen raja on ollut paikalla 1970-luvulta lähtien. Vaikka röykkiön kohdalla kulkee nykyisin kiinteistöraja, sekään ei selitä sitä, miksi kiviröykkiö on kasattu kyseiselle paikalle. Todennäköisesti kyseessä on kivikaudelle ajoittuva kiviröykkiö, jota on myöhemmin sähkölinjaa kallioiselle alueelle rakennettaessa hyödynnetty pylvään tukemiseen, kun se on sattunut linjalle.
metsakeskus.1000047368 208 Runsas 10002 12001 13001 11019 27000 348993.00000000 7097269.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047368 Kohde tarkastettiin lidarhavainnon perusteella. Paikalla on neljän kivikautisen asumuspainanteen ryhmä sekä kaksi tervahautaa ja näihin liittyviä kaivantoja (2 mahdollista miilua). Tervahaudat ja mahdolliset miilut on eriytetty muinaisjäännösrekisteriin omaksi kohteekseen Runsas 2 (1000047369). Asumuspainanteet ovat rivissä selkeän rantatörmän päällä. Muodotaan kuopat ovat hieman suorakulmaisia ja syviä. Kaikkien pääty osoittaa koilliseen kohti rinnettä. Osassa oli havaittavissa myös valli. Painanteet ovat aikanaan sijoittuneet pitkänomaisen saaren mantereenpuoleiseen päähän. Läntisin asumuspainanne 1 on suorakulmainen ja koillinen–lounas-suuntainen pääty rantatörmää kohden. Mitoiltaan tämä oli 6 x 5 x 1 m. Sitä ympäröivät vallit, joissa maata ja kiviä. Vallien leveys oli arviolta 2–3 m, mutta nämä olivat matalat ja metsänkäsittely oli mahdollisesti vaurioittanut niitä. Pohjalta havaittiin noin 5 cm:n paksuinen musta hiilikerros ja tämän alta huuhtoutumiskerros. Todennäköisesti kyseessä on asumuspainanne, johon on myöhemmin päätynyt hiiltä viereisestä tervahaudasta. Toinen asumuspainanne 2 on edellisestä 15 m itään. Paikalla on varsin selkeän suorakulmainen kuoppa. Kooltaan tämä on 4 x 3,5 m. Syvyys on vajaan metrin. Pääty osoittaa pohjoiskoilliseen kohti rantatöyrästä. Painanteeseen ei liity selkeää vallia, vaikka joitain oletettavasti kuopasta nosteltuja kiviä reunoilla näkyy. Metsän laikutus on tosin sotkenut ympäristöä. Idän puolella on kylläkin havaittavissa valli, mutta kyse voi olla vain vierekkäisten painanteiden välisestä reunasta. Painanteen keskelle kaivettiin 40 x 40 x 15 cm koekuoppa. Tästä havaittiin yksi selkeä iskos, eikä kaivamista jatkettu pitemmälle. Maaperä oli kivistä hiekkamaata. Painanteen pohjalla on vahva huuhtoutumiskerros ja tämän pinnalla joitain hiilenpaloja ilmeisesti läheisestä tervahaudasta. Heti tämän itäpuolella oli kolmas todennäköinen asumuspainanne 3. Muodoltaan suorakulmainen painanne oli kooltaan 6 x 4 m ja syvyydeltään vajaan metrin. Pääty osoitti rantavallia kohden. Itäisin asumuspainanne 4 on – vallit mukaan lukien – mitoiltaan 9 x 6 m. Vallit eivät ole erityisen selkeät, mutta käsittävät esimerkiksi suurempia kuopasta nosteltuja kiviä. Keskelle jäävä kuoppa on muodoltaan suorakulmainen ja mitoiltaan 5 x 3,5 m. Syvyyttä tällä on arviolta 70–80 cm. Painanne sijaitsee rantatörmän päällä, ja rinne lähtee laskeutumaan heti painanteen vallilta. Myös tässä pääty osoittaa rantaa kohden koilliseen. Keskeltä poistettiin turve 40 x 40 cm koekuoppaa varten, mutta heti turpeen alta havaittiin useita iskoksia, eikä koekuoppaa siksi kaivettu pintaa syvemmälle. Kuopassa oli muiden tapaan selkeä huuhtoutumiskerros ja aavistus nokea turpeen alapinnassa. Asuinpainanteiden lomaan jää yksi tervahauta (Runsas 2) ja sijainnin perusteella on mahdollista, että tässä olisi hyödynnetty paikalla valmiiksi ollutta asumuspainannetta. Tervahauta on kaivettu aivan töyrään reunaan, eikä siinä ole selkeää vallia.
metsakeskus.1000047369 208 Runsas 2 10002 12016 13175 11006 27000 348930.00000000 7097326.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047369 Kaksi tervahautaa ja kaksi mahdollista hiilimiilua sijaitsee osittain kivikautisen asuinpaikan lomassa. Asuinpainanteiden lomaan jää yksi tervahauta (tervahauta 2) ja sijainnin perusteella on periaatteessa mahdollista, että tässä olisi hyödynnetty paikalla valmiiksi ollutta asumuspainannetta. Tervahauta on kaivettu aivan töyrään reunaan, eikä siinä ole selkeää vallia. Kuopan halkaisija on noin 9 m, eli hauta on suhteellisen suuri. Pohjalla on 15 cm nokisen hiekkakerroksen alla tervan kovettama taso. Halssi on pituudeltaan 4 m ja osoittaa alarinteeseen pohjoiskoilliseen. Tervahaudan 2 länsipuolella on matala pitkänomainen koillinen–lounas-suuntainen painanne, miilu 1. Tämä on lounaispäästään selkeä mutta alarinteen puoleinen reuna ei erotu. Yläpää on n. 3 m leveä ja 0,5 m syvä. Pohjalla on tässä noin 20 cm nokinen hiekkakerros ja palaneita puunkappaleita. Tämän pohjoispuolella on luode–kaakko-suuntainen painanne, mahdollinen miilu 2. Alarinteen puolella on selkeä valli. Kooltaan painanne on noin 8 x 3 m, mutta kaakkoispää on epäselvä. Pohjalle tehdystä koepistosta havaittiin 20 cm puhtaan hiilen kerros. Painanteet voisivat olla esimerkiksi miilunpohjia. Tervahaudasta 75 m luoteeseen on toinen tervahauta, tervahauta 1. Halkaisijaltaan tämä on noin 12 m ja vallit ovat 2 m leveät. Muodoltaan tervahauta on syvä suppilomainen. Pohjalla on vahva harmaan hiilensekaisen hiekan kerros. Halssin kohdalla on niin ikään lyhyt valli. Halssikaivanto on noin 3 m pitkä ja osoittaa pohjoiskoilliseen.
metsakeskus.1000047369 208 Runsas 2 10002 12016 13151 11006 27000 348930.00000000 7097326.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047369 Kaksi tervahautaa ja kaksi mahdollista hiilimiilua sijaitsee osittain kivikautisen asuinpaikan lomassa. Asuinpainanteiden lomaan jää yksi tervahauta (tervahauta 2) ja sijainnin perusteella on periaatteessa mahdollista, että tässä olisi hyödynnetty paikalla valmiiksi ollutta asumuspainannetta. Tervahauta on kaivettu aivan töyrään reunaan, eikä siinä ole selkeää vallia. Kuopan halkaisija on noin 9 m, eli hauta on suhteellisen suuri. Pohjalla on 15 cm nokisen hiekkakerroksen alla tervan kovettama taso. Halssi on pituudeltaan 4 m ja osoittaa alarinteeseen pohjoiskoilliseen. Tervahaudan 2 länsipuolella on matala pitkänomainen koillinen–lounas-suuntainen painanne, miilu 1. Tämä on lounaispäästään selkeä mutta alarinteen puoleinen reuna ei erotu. Yläpää on n. 3 m leveä ja 0,5 m syvä. Pohjalla on tässä noin 20 cm nokinen hiekkakerros ja palaneita puunkappaleita. Tämän pohjoispuolella on luode–kaakko-suuntainen painanne, mahdollinen miilu 2. Alarinteen puolella on selkeä valli. Kooltaan painanne on noin 8 x 3 m, mutta kaakkoispää on epäselvä. Pohjalle tehdystä koepistosta havaittiin 20 cm puhtaan hiilen kerros. Painanteet voisivat olla esimerkiksi miilunpohjia. Tervahaudasta 75 m luoteeseen on toinen tervahauta, tervahauta 1. Halkaisijaltaan tämä on noin 12 m ja vallit ovat 2 m leveät. Muodoltaan tervahauta on syvä suppilomainen. Pohjalla on vahva harmaan hiilensekaisen hiekan kerros. Halssin kohdalla on niin ikään lyhyt valli. Halssikaivanto on noin 3 m pitkä ja osoittaa pohjoiskoilliseen.
metsakeskus.1000047370 146 Aajevaara 10007 12011 13114 11042 27028 724374.00000000 6963811.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047370 Yksityishenkilöltä saadun tiedon mukaan Aajevaaran itäpuolella, aivan rajavyöhykkeen tuntumassa on nähtävissä toiseen maailmansotaan liittyvä juoksuhauta ja yksittäisiä ampumakuoppia noin 70 metrin mittaisella matkalla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000047372 108 Räystönlahti 10001 12008 13000 11033 27018 298671.00000000 6847526.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047372 Toukokuussa 2023 Räystön ja Untilan kyliin liittyvien historiallisten tonttimaiden läheiseltä pellolta, loivalta rinteeltä Kyrösjärven muinaisen rantaviivan tuntumasta on löytynyt metallinetsinnässä viikinkiajan massiivisen rannerenkaan katkelma, spiraalipäinen ketjunkannatin ja pyöreä kupurasolki, rullapäinen hevosenkenkäsolki ja 2 hopearahaa sekä tunnistamaton lusikkamaisen pronssiesineen katkelma. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM26137, ILM26138, ILM26174, ILM26248 ja ILM26245. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047374 494 Teerikangas 10002 12014 13148 11006 27025 461682.00000000 7184693.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047374 Oulun ja Kajaanin välisen maantien eli Keisarintie pohjoispuolelle on Wallenborgin vuoden 1785 maantiekarttaan merkitty Afrättningsplats (rangaistuspaikka). Kohteen sijainti ilmoitettu kuolemanrangaistusta ja mestauspaikkoja käsittelevän teoksen (Moilanen 2021, Kohtalona mestauslava) mukaisesti. Paikalla on toimeenpantu neljä teloitusta vuosina 1766-1802. Paikalle on pystytetty esittelytaulu ja muistopatsas vuonna 2020. Karttatarkastelun perusteella kyseessä näyttäisi olevan noin 100 x 100 metriä oleva alue, joka etelälaidaltaan on rajoittunut Keisarintiehen. Todennäköisesti nykyisen maantien rakentaminen on osin tuhonnut alueen eteläosaa. 2023: Vanha teloituspaikka sijoittuu eteläosastaan valtatien 22 kohdalle ja sen pohjoispuolelle. Noin kolmasosa teloituspaikasta sijoittuu valtatien ja tieojien kohdille. Tierakenteiden pohjoispuolelle jää noin 60 * 100 m kokoinen osa teloituspaikkaa. Alue on kivistä moreenikangasta, jonka pohjoisosa on avarapohjaista nuorta männikköä. Valtatien puoleisella laidalla kulkee sähköjohtolinja. Teloituspaikan alue tarkastettiin kauttaaltaan maastotöiden aikana. Alueelle tehtiin kairauksia ns. geologin sauvalla (Ø 17 mm), satunnaisia koekuoppia sekä metallinilmaisinetsintää. Kairauksen ja koekuoppien tekeminen oli toivotonta maaperän kivisyyden vuoksi. Alueelta ei tavattu lainkaan hienomman mineraalimaan kohtia, joihin voisi kuvitella hautoja kaivetun. Metallinilmaisimelta alueelta löydettiin modernia roskaa, jotka painottuvat valtatien läheisyyteen. Teerikankaalla mestatuista paikalle on haudattu varmuudella yksi. Toinen mahdollinen paikalle haudattu on poltettu roviolla. Paikalla mestattujen jäännösten/hautojen löytämistä alueelta voi pitää hyvin epätodennäköisenä. Alueelta ei saatu konkreettisia todisteita teloituspaikasta. Kohde arvotetaan siitä huolimatta kiinteäksi muinaisjäännökseksi tarkan karttapaikannuksen ja historiallisten lähteiden perusteella. Teerikankaan muinaisjäännöskohteelle ei laadita aluerajausta, vaan se jää pistekohteeksi (paikkatietopiste sijoittuu keskelle teloituspaikkaa).
metsakeskus.1000047374 494 Teerikangas 10002 12006 13000 11006 27025 461682.00000000 7184693.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047374 Oulun ja Kajaanin välisen maantien eli Keisarintie pohjoispuolelle on Wallenborgin vuoden 1785 maantiekarttaan merkitty Afrättningsplats (rangaistuspaikka). Kohteen sijainti ilmoitettu kuolemanrangaistusta ja mestauspaikkoja käsittelevän teoksen (Moilanen 2021, Kohtalona mestauslava) mukaisesti. Paikalla on toimeenpantu neljä teloitusta vuosina 1766-1802. Paikalle on pystytetty esittelytaulu ja muistopatsas vuonna 2020. Karttatarkastelun perusteella kyseessä näyttäisi olevan noin 100 x 100 metriä oleva alue, joka etelälaidaltaan on rajoittunut Keisarintiehen. Todennäköisesti nykyisen maantien rakentaminen on osin tuhonnut alueen eteläosaa. 2023: Vanha teloituspaikka sijoittuu eteläosastaan valtatien 22 kohdalle ja sen pohjoispuolelle. Noin kolmasosa teloituspaikasta sijoittuu valtatien ja tieojien kohdille. Tierakenteiden pohjoispuolelle jää noin 60 * 100 m kokoinen osa teloituspaikkaa. Alue on kivistä moreenikangasta, jonka pohjoisosa on avarapohjaista nuorta männikköä. Valtatien puoleisella laidalla kulkee sähköjohtolinja. Teloituspaikan alue tarkastettiin kauttaaltaan maastotöiden aikana. Alueelle tehtiin kairauksia ns. geologin sauvalla (Ø 17 mm), satunnaisia koekuoppia sekä metallinilmaisinetsintää. Kairauksen ja koekuoppien tekeminen oli toivotonta maaperän kivisyyden vuoksi. Alueelta ei tavattu lainkaan hienomman mineraalimaan kohtia, joihin voisi kuvitella hautoja kaivetun. Metallinilmaisimelta alueelta löydettiin modernia roskaa, jotka painottuvat valtatien läheisyyteen. Teerikankaalla mestatuista paikalle on haudattu varmuudella yksi. Toinen mahdollinen paikalle haudattu on poltettu roviolla. Paikalla mestattujen jäännösten/hautojen löytämistä alueelta voi pitää hyvin epätodennäköisenä. Alueelta ei saatu konkreettisia todisteita teloituspaikasta. Kohde arvotetaan siitä huolimatta kiinteäksi muinaisjäännökseksi tarkan karttapaikannuksen ja historiallisten lähteiden perusteella. Teerikankaan muinaisjäännöskohteelle ei laadita aluerajausta, vaan se jää pistekohteeksi (paikkatietopiste sijoittuu keskelle teloituspaikkaa).
metsakeskus.1000047376 698 Otuslamminmaa 3 10001 12016 13170 11002 27000 407033.00000000 7435061.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047376 Kansalaisilmoituksen mukaan paikalla neljä "kivikautista hautaa puolikaaren muodossa". 5p LiDAR-havaintojen perusteella 4 pyyntikuoppaa em. muodostelmassa. Kohde tulee tarkastaa maastossa.
metsakeskus.1000047380 624 Kaunissaari pohjoiskärki 10001 12017 13193 11002 27000 486729.00000000 6692878.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047380 Sijaintipaikka on Pyhtään saaristossa Kaunissaaren pohjoiskärjen Pohjaspään pohjoispuolella hiekkarinteessä 4 - 6 metrin syvyydessä. Sijaintipaikkatieto on epätarkka, koska se on arvioitu kartalta sukelluksen jälkeen. Puisen aluksen tai veneen hylky, josta on näkyvissä 4-5 kpl kaaria jyrkähkössä hiekkarinteessä ja lankku, joka lienee yksi veneen kylkilankuista. Hylyn pituus saattaa olla alle 10 metriä. Hylky havaittiin sukelluskoulutuksen yhteydessä 1.6.1984.
metsakeskus.1000047385 630 Kurkikaarto 10002 12016 13175 11006 27000 480992.00000000 7116254.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047385 Tervahauta sijaitsee kapean harjun lounaisrinteellä, halkaisija on 18 m, kuopan halkaisija 11 m, syvyys 0,8 m; halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. Kuiva mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Lähistöllä on laajoja avohakkuualueita.
metsakeskus.1000047386 630 Sainilan Majakangas 10002 12016 13175 11006 27000 483129.00000000 7116372.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047386 Tervahauta sijaitsee tasaisella kivikkoisella kankaalla Saarinevan länsipuolella. Haudan halkaisija on 15 m, kuopan halkaisija 7 m, syvyys 0,6 m; halssi suuntautuu luoteeseen, se on sortunut. Kuivahko mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Kankaan reuna-alueet ovat paikoitellen soistuneet.
metsakeskus.1000047387 630 Mustalampi länsi 10002 12016 13175 11006 27000 478794.00000000 7115991.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047387 Tervahauta sijaitsee soraharjanteella Mustalammen länsipuolella. Haudan halkaisija on 13 m, kuopan halkaisija 7 m, syvyys 0,7 m; halssi suuntautuu etelään, se on sortunut. Kuivahko mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsikköä.
metsakeskus.1000047388 630 Mustalamminkangas 10002 12016 13175 11006 27000 479261.00000000 7115622.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047388 Tervahauta sijaitsee soraharjanteella Mustalammen länsipuolella. Haudan halkaisija on 12 m, kuopan halkaisija 7 m, syvyys 0,7 m; halssi suuntautuu etelään, se on sortunut. Rehevähkö kangas, nuorta kasvatusmetsikköä.
metsakeskus.1000047391 630 Kuuraräme 10002 12016 13175 11006 27000 478428.00000000 7114433.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047391 sijaitsee Kuurarämeen ja Heinänevan välissä olevassa kivikkoisessa moreenisaarekkeessa Mustalammen länsipuolella. Paikka on noin 150 m länteen Kiimakaarrosta erkanevasta metsätieurasta. Rehevähkö kangas, nuorta kasvatusmetsikköä. Haudan halkaisija on 11 m, kuopan halkaisija 5 m, halssi suuntautuu kaakkoon, se on sortunut. Tervahaudan luoteispuolella, halssin suunnassa, vain noin 12 m päässä vallista, on hyvin pieni tervahauta. Pienempi tervahauta on vain 3,3 m kokonaishalkaisijaltaan. Valli on noin 40 cm korkea. Syvyyttä tervahaudalla on arviolta 30 cm. Halssi on 50 x 50 cm kokoinen matala kuoppa tervahaudan pohjoispuolella. Alueella kasvaa varttunutta mäntymetsää.
metsakeskus.1000047392 777 Toukola 10002 12016 13175 11006 27000 588512.00000000 7206237.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047392 Tervahauta, halkaisija noin 12 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047393 630 Laukkuniemi 10002 12016 13175 11006 27000 480347.00000000 7114739.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047393 Tervahauta sijaitsee soraharjanteella Mustalammen länsipuolella. Haudan halkaisija on 16 m, kuopan halkaisija 9 m, syvyys 0,7 m; halssi suuntautuu luoteeseen, se on sortunut. Rehevähkö kangas, nuorta kasvatusmetsikköä.
metsakeskus.1000047394 630 Kivinevansaari 10002 12016 13175 11006 27000 481089.00000000 7113933.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047394 Tervahauta sijaitsee tasaisella kankaalla Ruoholamminnevan eteläpuolella. Haudan halkaisija on 10 m, kuopan halkaisija 4 m, syvyys 0,7 m; halssi suuntautuu etelään, se on sortunut. Tuorehko kangas, jossa kasvaa runsaasti heinää; nuorta kasvatusmetsikköä.
metsakeskus.1000047395 630 Ruoholamminharju 10002 12016 13175 11006 27000 481666.00000000 7115130.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047395 Tervahauta sijaitsee Ruoholamminharjun länsirinteellä laajan avohakkualueen reunalla. Haudan halkaisija on 16 m, kuopan halkaisija 8 m, syvyys 0,7 m; halssi suuntautuu länteen, se on sortunut. Kuiva kangas.
metsakeskus.1000047396 630 Viisseinäsenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 482349.00000000 7113799.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047396 Tervahauta sijaitsee tasaisella sora-alueella Visseinänäsenkankaan harjunjakson pohjoispäässä. Haudan halkaisija on 15 m, kuopan halkaisija 9 m, syvyys 0,8 m; halssi suuntautuu itään, se on sortunut. Tuorehko kangas, eri-ikäistä sekametsää.
metsakeskus.1000047397 630 Uuttuankangas 10002 12016 13175 11006 27000 482818.00000000 7114655.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047397 Tervahauta sijaitsee kivikkoisella kankaalla Pyöriännevan pohjoispuolella. Haudan halkaisija on 10 m, kuopan halkaisija 5 m, syvyys 0,6 m; halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. Tuoreehko kangas, nuorta sekametsää.
metsakeskus.1000047398 630 Saarinevanlaitakangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 483359.00000000 7115244.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047398 Tervahauta sijaitsee kivikkoisella kankaalla Saarinevan eteläpuolella. Haudan halkaisija on 19 m, kuopan halkaisija 11 m, syvyys 07 m; halssi suuntautuu pohjoiseen, se on sortunut. Kuivahko kangas, nuorta mäntymetsää.
metsakeskus.1000047399 630 Saarinevanlaitakangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 484561.00000000 7114926.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047399 Tervahauta sijaitsee Saarinevalaitakankaan itäpäässä Saarinevan turvetuotantoalueen eteläpuolella; haudan pohjoispuolella on pieni mökki. Haudan halkaisija on 19 m, kuopan halkaisija 10 m, syvyys 0,8 m; halssi suuntautuu koilliseen, se on sortunut. Tuoreehko kangas, eri-ikäistä havumetsää..
metsakeskus.1000047400 630 Linjalampi pohjoinen 10002 12016 13175 11006 27000 484419.00000000 7112841.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047400 Tervahauta sijaitsee tasaisella hiekkaisella kankaalla Siikajoen pohjoispuolella. Haudan halkaisija on 12 m, kuopan syvyys 0,6 m; halssi suuntautuu etelään, se on sortunut. Kuivahko kangas, nuorta mäntymetsää.
metsakeskus.1000047401 630 Sauvasuo pohjoinen 10002 12016 13175 11006 27000 482015.00000000 7111716.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047401 Tervahauta sijaitsee hiekkaisella tasanteella Sauvasuon turvetuotantoalueen pohjoispuolella. Haudan halkaisija on 18 m, kuopan halkaisija 9 m, syvyys 0,8 m; halssi suuntautuu koilliseen, se on sortunut. Kuivahko mäntykangasta. Peruskartalla on merkitty toinen tervahauta kohteesta 16 n. 300 m pohjoiseen, kyseessä on kuitenkin resentti kuoppa.
metsakeskus.1000047402 739 Kupulankangas 3 10002 12011 13114 11006 27009 521048.00000000 6775506.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047402 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Lennusjärven ja Selänjärven välillä Laarin kylässä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde on Kupulankankaalla Tuohikotintien eteläpuolella. Se jatkaa tien pohjoispuolisen kohteen Kupulankangas 2 taisteluhautoja etelään kaksilinjaisena. Idänpuoleinen taisteluhauta kaartuu koukkumaisesti pohjoiseen, jossa se päättyy kahteen suojahuoneen kuoppaan. Länsipuolen taisteluhauta jatkuu noin 700 metrin matkalta etelään, jossa sen läpi kulkee länsi-itä suuntaisesti yhdyshauta, joka länsiosassaan johtaa taisteluhautaan ja itäosissaan kahteen isoon louhittuun suojahuoneen kuoppaan. Muut rakenteet on kaivettu maahan. Taisteluhaudoissa on useita traversseja. Torjuntasuunta on länsi. Maasto kohteessa on kuivahkoa mäntykangasta, joka on topografialtaan erittäin tasaista.
metsakeskus.1000047404 831 Koiravuori 10001 12002 13218 11006 27000 560733.00000000 6782319.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047404 Taipalsaarelaisten muistitietojen mukaan Toijan hiekkakuopasta on löytynyt 1950-luvulla ihmisluita, joiden yhteydestä oli löytynyt myös ortodoksiristejä. Vuoden 2023 tarkastuksessa aluetta käytiin läpi paikallisten informanttien ja metallinpaljastimien kanssa, mutta kohteen luonne ei selvinnyt tarkastuksessa.
metsakeskus.1000047406 626 Vittoudenkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 435494.00000000 7070377.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047406 Vittoudenkankaan pohjoisreunalla, laajan sorakuopan länsipuolella on tervahauta; halkaisija valli mukaan lukien n. 12 m, kuopan syvyys 0,7 m, halssi suuntautuu pohjoiseen, se on sortunut. Haudan päällä sekä ympäristössä kasvaa eri-ikäistä sekametsää
metsakeskus.1000047407 626 Kokkopetäikkö etelä 10002 12016 13175 11006 27000 435908.00000000 7072113.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047407 Pienellä kangassaarekkeella rämeen keskellä on tervahauta, halkaisija 14 m. Kuopan syvyys 0,6 m. Halssi suuntautuu etelään, se on sortunut
metsakeskus.1000047408 626 Honkasaari 10002 12016 13175 11006 27000 436906.00000000 7072702.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047408 Pienen kallioisen mäen länsirinteellä on tervahauta, halkaisija 20 m. Kuopan syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu etelään, se on sortunut. Haudasta 20 m kaakkoon on tervapirtin kiuas, mitat 1,8 x 1,6 x 0,6 m. Humuksen alla on nokimaata ja palaneita kiviä.
metsakeskus.1000047409 626 Varissaari 10002 12016 13175 11006 27000 435688.00000000 7073573.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047409 Pienellä kangassaarekkeella rämeen keskellä on tervahauta, halkaisija 16 m. Kuopan syvyys 0,6 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. Haudasta 20 m koilliseen on tervapirtin kiuas, mitat 2,2 x 2x 0,7 m. Humuksen alla on nokimaata ja palaneita kiviä.
metsakeskus.1000047410 69 Pykälö etelä 10002 12016 13175 11006 27000 423854.00000000 7074219.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047410 Matalalla kankaalla rämeen keskellä on tervahauta, halkaisija 17 m. Kuopan syvyys 0,6 m. Halssi tarkka sijainti oli epäselvä haudan päällä ja ympärillä olevien hakkujätteiden takia. Kohde sijaitsee laajalla avohakkuualueella, jota on muokattu. 2023: Kohde on entisellään.
metsakeskus.1000047411 626 Mullikonkaarto 2 10002 12016 13175 11006 27000 433795.00000000 7071218.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047411 Mullikonkaarron läntisellä hiekkavallilla on tervahauta; halkaisija valli mukaan lukien n. 15 m, kuopan syvyys 0,7 m, halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut, nuorta ja osittain vanhempaa kasvatusmetsää, haudan lounaispuolella on pienehkö vanha soranottoalue.
metsakeskus.1000047413 105 Myllyaro 10002 12016 13175 11006 27000 559245.00000000 7175688.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047413 Tervahauta, halkaisija noin 11 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047415 739 Rihmakulkunoja 1 10002 12011 13114 11006 27009 530320.00000000 6786567.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047415 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee Virmajärven ja Kuolimon välisen kankaan. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Rajalammen lounaispuolella mäen luoteisrinteellä. Kohteessa on kaksi noin 70 metrin mittaista keskeneräistä taisteluhautaa. Lännenpuoleinen taisteluhauta on mataloitunut ja osittain tuhoutunut. Idänpuoleisen läpi kulkee tie, mutta rakenteet ovat muuten ehjiä. Itäpäässä on kallioon louhittu traverssi. Rakenteet ovat matalia ja oletettavasti keskeneräisiä. Kohteen torjuntasuunta on luoteeseen kohti suoaluetta. Maasto kohteessa on kuivahkoa mäntykangasta, jossa on ollut avohakkuut. Itäpäädyssä rakenteiden kohdalla ei ole suoritettu hakkuita tai maanmuokkausta.
metsakeskus.1000047416 739 Rihmakulkunoja 2 10002 12011 13114 11006 27009 529798.00000000 6786240.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047416 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee Virmajärven ja Kuolimon välisen kankaan. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Hapolan metsätien itäpuolella tien kaarteessa Niivaojan eteläpuolella. Rinteessä on taisteluhauta, joka alkaa tien reunasta ja etenee pohjoisrinteellä noin 150 metrin matkalla päättyen itäosassaan asemaan. Rakenteet ovat louhittuja sekä kivillä ladottuja. Ne ovat säilyneet hyväkuntoisina. Torjuntasuunnat ovat luode, pohjoinen sekä koillinen. Maasto on kuivahkoa mäntykangasta.
metsakeskus.1000047417 739 Parranniemi 1 10002 12011 13114 11006 27009 535403.00000000 6793384.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047417 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa Partakoskella, jossa Partakoskentien strategisesti tärkeä kulkureitti on haluttu sulkea. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Parranniemellä Mullikonlahdentien molemmin puolin. Kohteessa on noin 50 metrin pituudella taisteluhauta, jonka keskiosassa tien itäpuolella on asema, jossa on ampumasektori keskisuuntana 90°. Kyseessä on todennäköisesti raskaalle tulivoimalle tehty asema. Torjuntasuunta on Pohjoiseen kohti Mullikonlahtea. On mahdollista, että asemien on ollut tarkoitus estää maihinnousu Mullikonlahdelta tai jos aseistuksena on ollut kenttätykki, on voitu tulittaa kohti Kautainniemeä. Kaivantoja on käytetty kaatopaikkana. Tien länsipuolen rakenteet ovat mataloituneet. Kaivannot on louhittu kallioon ja vahvistettu ladotuilla kivillä. Maasto on kuivahkoa kangasta, joka on puustoltaan sekametsää. Puustoa on paikoitellen tiheästi varustuksien kohdalla.
metsakeskus.1000047418 777 Rautaisenpuro 10002 12016 13175 11006 27000 629358.00000000 7180844.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047418 Tervahauta, halkaisija noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047422 309 Ruutukangas 10002 12016 13175 11006 27000 600836.00000000 6954608.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047422 Kohde sijaitsee Ruutukankaan pohjoislaidalla, noin 30 metrin päässä Kuusjärventiestä. Lidar-korkeusmallin perusteella paikalla on nähtävissä halkaisijaltaan noin 10 metrinen tervahauta, jossa on selvästi ympäristöstään erottuvat vallit. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen vaatii tarkastuskäynnin.
metsakeskus.1000047425 851 Ruottala Kotiharju 10002 12002 13018 11006 27008 385669.00000000 7306550.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047425 Suomen sodan (1808-1809) aikainen hautakumpu ja muistomerkki. Muistomerkki on paljastettu Ruottalan kylälle 8.7.1979 (Alatornion Pitäjäseura) Lehdonkankaan pohjoisosaan, noin 16 km Tornion kirkolta itään. Hautausmaan laajuudesta ei ole varmaa tietoa.
metsakeskus.1000047426 444 Pyhän Ristin hautausmaa 10002 12002 13021 11006 27000 318999.13114164 6683117.29482518 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047426 Pyhän Ristin hautausmaa on saattanut palvella Karjalohjan hautausmaana jo 1600-luvun lopulta asti. Sen vieressä sijaitsi vuonna 1745 valmistunut hirsirakenteinen kirkko, joka oli käytössä vuoteen 1860 ja jonka käyttö loppu uuden harmaakivikirkon valmistuttua puolisen kilometriä lounaan suuntaan. Puukirkko oli toinen lähes samalla paikalla, ja ensimmäinen oli tiettävästi valmistunut 1675. Hautaukset Pyhän Ristin hautausmaalle lopetettiin 1864. Nuoremman puukirkon sijainti tunnetaan mm. vuoden 1777 kartasta (KA B1752-3), ja hautausmaa on merkitty vuosien 1888-1889 isojakokarttaan (B1755-13). Hautausmaan pohjoiskulmassa on kivistä muuratun kellarin raunio, ja aluetta reunustavat kiviaidan jäännökset. Nimi Pyhän Ristin hautausmaa juontuu vasta 1990-luvulta.
metsakeskus.1000047427 217 Isokangas 10002 12004 13054 11019 27000 341714.00000000 7093925.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047427 Kohde sijaitsee kivikkoisen mäen kaakkoisosassa Kunkaan taloista ja Alaviirteen tiestä noin 550 metriä koilliseen. Kohde on identifioitavissa E.E. Takalan vuonna 1897 kuvaamiin kivirakenteisiin Isokankaan harjulla. Paikalla on useita kivirakenteita joista selkein on ns. pitkäröykkiö. Röykkiön pituus on noin 18 metriä, leveys noin 2,5 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Röykkiö on luode-kaakko suuntainen. Röykkiön luoteisosa erottuu paremmin, mutta kaakkoisosa on matalampi ja sammaloituneempi. Röykkiön luoteispuolella on keskuskuopallinen pyöreä röykkiö. Röykkiön läpimitta on neljä metriä, korkeus noin 0,3 metriä ja sen keskellä on 1x1,5 metrin kokoinen kuoppa (alakohde). Takalan v. 1897 kuvauksen perusteella pitkäröykkiön kaakkoispuolella on ollut toinenkin samansuuntainen pitkäröykkiö. Tämä on ollut luoteispäästään noin 5 metriä leveä ja jatkunut noin 10 metrin matkalta. Sitten röykkiö on kaventunut noin kahteen metriin ja jatkunut vielä 15 metriä. Nykyään mainittu 5x10 metrin osuus röykkiöstä on vaikeasti tunnistettavissa. Rakenteen yli kulkeva luontopolku on rikkonut sitä, samoin metsänkäyttö. Sen sijaan rakenteen kaakkoispäädystä erottuu vielä maastossa noin 10x2 metrin kokoinen kivivalli luontopolun kaakkoispuolella (alakohde).
metsakeskus.1000047427 217 Isokangas 10002 12004 13054 11028 27000 341714.00000000 7093925.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047427 Kohde sijaitsee kivikkoisen mäen kaakkoisosassa Kunkaan taloista ja Alaviirteen tiestä noin 550 metriä koilliseen. Kohde on identifioitavissa E.E. Takalan vuonna 1897 kuvaamiin kivirakenteisiin Isokankaan harjulla. Paikalla on useita kivirakenteita joista selkein on ns. pitkäröykkiö. Röykkiön pituus on noin 18 metriä, leveys noin 2,5 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Röykkiö on luode-kaakko suuntainen. Röykkiön luoteisosa erottuu paremmin, mutta kaakkoisosa on matalampi ja sammaloituneempi. Röykkiön luoteispuolella on keskuskuopallinen pyöreä röykkiö. Röykkiön läpimitta on neljä metriä, korkeus noin 0,3 metriä ja sen keskellä on 1x1,5 metrin kokoinen kuoppa (alakohde). Takalan v. 1897 kuvauksen perusteella pitkäröykkiön kaakkoispuolella on ollut toinenkin samansuuntainen pitkäröykkiö. Tämä on ollut luoteispäästään noin 5 metriä leveä ja jatkunut noin 10 metrin matkalta. Sitten röykkiö on kaventunut noin kahteen metriin ja jatkunut vielä 15 metriä. Nykyään mainittu 5x10 metrin osuus röykkiöstä on vaikeasti tunnistettavissa. Rakenteen yli kulkeva luontopolku on rikkonut sitä, samoin metsänkäyttö. Sen sijaan rakenteen kaakkoispäädystä erottuu vielä maastossa noin 10x2 metrin kokoinen kivivalli luontopolun kaakkoispuolella (alakohde).
metsakeskus.1000047428 710 Båsa 2 10002 12004 13054 11004 27000 321007.00000000 6654272.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047428 Kallioisen metsäsaarekkeen laella korkeimman huipun kaakkoispuolella on kaksi röykkiötä n. 20 metrin päässä toisistaan. Röykkiöt on luultavasti perustettu suoraan kallion päälle, mutta aluetta peittää nykyisin laajalti ohut humuskerros. Kumpikin röykkiö oli kohtalaisen matala, noin 30-40 cm, eteläisemmän röykkiön profiili oli kupera, pohjoisempi vaikutti tasaisemmalta mutta näytti olevan keskeltä kuopalla. Röykkiöiden muotoa oli hankala hahmottaa, koska toinen oli tarkastushetkellä paksun ruohomaton peitossa ja toisen, eteläisemmän, reunoille näytti olevan kasattu isoja, 30-50 cm:n kiviä myöhemmin, ehkä historiallisella ajalla. Ympäröivät pellot ovat olleet viljelykäytössä historiallisten karttojen perusteella ainakin 1700-luvun alusta, ja lähellä sijaitsee myös mahdollinen muinaisjäännös, Båsan kylätontti. Nykyinen merenranta on n. 350 metrin päässä. Pohjoisemman röykkiön ytimen halkaisija oli noin 6 m, mutta kivet vaikuttivat jatkuvan etelään tehden röykkiöstä pisaranmuotoisen. Eteläisemmän röykkiön ytimen halkaisija oli n. 4-5 m, ja se koostui 10-25 cm:n kivistä. Eteläisemmän röykkiön luoteiskulmalta tuli metallinetsinlöytönä osittain sulaneelta näyttävä pala metallia, ehkä raudantyöstöön liittyvää. Ympäristön kairaus ei kuitenkaan paljastanut nokea tai hiiltä. Röykkiöt saattaavat olla sijaintikorkeutensa perusteella rautakautisia, mutta tarkempi ajoitus vaatisi lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000047428 710 Båsa 2 10002 12004 13054 11033 27000 321007.00000000 6654272.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047428 Kallioisen metsäsaarekkeen laella korkeimman huipun kaakkoispuolella on kaksi röykkiötä n. 20 metrin päässä toisistaan. Röykkiöt on luultavasti perustettu suoraan kallion päälle, mutta aluetta peittää nykyisin laajalti ohut humuskerros. Kumpikin röykkiö oli kohtalaisen matala, noin 30-40 cm, eteläisemmän röykkiön profiili oli kupera, pohjoisempi vaikutti tasaisemmalta mutta näytti olevan keskeltä kuopalla. Röykkiöiden muotoa oli hankala hahmottaa, koska toinen oli tarkastushetkellä paksun ruohomaton peitossa ja toisen, eteläisemmän, reunoille näytti olevan kasattu isoja, 30-50 cm:n kiviä myöhemmin, ehkä historiallisella ajalla. Ympäröivät pellot ovat olleet viljelykäytössä historiallisten karttojen perusteella ainakin 1700-luvun alusta, ja lähellä sijaitsee myös mahdollinen muinaisjäännös, Båsan kylätontti. Nykyinen merenranta on n. 350 metrin päässä. Pohjoisemman röykkiön ytimen halkaisija oli noin 6 m, mutta kivet vaikuttivat jatkuvan etelään tehden röykkiöstä pisaranmuotoisen. Eteläisemmän röykkiön ytimen halkaisija oli n. 4-5 m, ja se koostui 10-25 cm:n kivistä. Eteläisemmän röykkiön luoteiskulmalta tuli metallinetsinlöytönä osittain sulaneelta näyttävä pala metallia, ehkä raudantyöstöön liittyvää. Ympäristön kairaus ei kuitenkaan paljastanut nokea tai hiiltä. Röykkiöt saattaavat olla sijaintikorkeutensa perusteella rautakautisia, mutta tarkempi ajoitus vaatisi lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000047429 753 Martis 2 10002 12004 13000 11006 27000 416654.00000000 6682048.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047429 Metsässä on karkeasti pohjois-eteläsuuntainen yli 30 metrinen aitamainen kivirakennelma. Sen vieressä länsipuolella on toinen kivirakennelma, joka on lyhyempi ja leveämpi. Rakennelmat on tehty kookkaista pyöreistä luonnonkivistä, mutta joukossa on jonkin verran pienempiä lohkomaisempia kiviä. Aitamaisessa rakenteessa on vähäkivisempi "aukkokohta". Rakenteiden pohjoispuolella on avokallioalue. Paikka on havumetsässä, jossa on jonkin verran kiviä. Lähellä tietä on kaksi kivikasaa, joissa on pieniä lohkomaisia kiviä.
metsakeskus.1000047430 924 Kukkosenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 351133.00000000 7025859.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047430 Tervahauta sijaitsee Haukilahdessa, Kukkosentien ja Perhonjoen välissä kuusivaltaisessa metsässä. Koko tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä ja kuopan halkaisija noin 10 metriä. Halssi on noin 6 metriä pitkä ja suuntautuu itä-koilliseen. Haudan päällä kasvaa vanhoja isoja kuusia ja muutama koivu.
metsakeskus.1000047431 924 Vehkajärvi 10002 12016 13175 11006 27000 351447.00000000 7022073.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047431 Tervahauta sijaitsee soistuneen Vehkajärven itärannalla, Patanan tekojärvestä noin 1,5 km itään. Tervahauta on rakennettu mäen länsirinteeseen. Haudassa tuplavalli ja se on kokonaishalkaisijaltaan jopa noin 25 metriä. Kuopan halkaisija on noin 11 metriä. Halssi on pituudeltaan noin 9 metriä ja suuntautuu länteen kohti Vehkajärveä. Tervahaudan päällä kasvaa enimmäkseen vanhoja koivuja sekä kuusia. Tervahaudan lähiympäristössä kasvaa lehtomaista metsää. Haudan itäpuolella kulkee vanha tielinja.
metsakeskus.1000047432 580 Kirjolankangas 10002 12001 13000 11019 27012 634091.00000000 6825590.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047432 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kirjolankankaan luoteispuolella, tien 4011 ja Lehtolan tilalle vievän tien risteyksessä. Risteyksen pohjoispuolella on matala rantatörmä, joka laskee pohjoiseen suolle. Törmän päällä, tieleikkauksessa oli rikkoutuneessa maassa asbestikeramiikkaa. Tie 4011 kulkee entisen törmän päällä ja kohdalla ja lienee tuhonnut osan asuinpaikasta. Maaperä paikalla on hiekkaa, pohjoispuolella suota.
metsakeskus.1000047433 580 Arkusjärvi 3 10007 12011 13114 11006 27009 632722.00000000 6825563.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047433 Tien 4015 vieressä, sen eteläpuolella, on mäen yläosassa n 10 m pitkä, matala taisteluhauta, joka päättyy rinteen reunalla tuliasemaan. Torjuntasuunta on lounaaseen.
metsakeskus.1000047434 630 Koivusalmi 10002 12009 13094 11004 27000 463391.00000000 7090226.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047434 Kohde sijaitsee Pyhännän kunnan eteläosassa Akanmäentien länsipuolella Pienimäen eteläkärjessä pienellä, hieman kaarevalla itä-luode-suuntaisella harjanteella. Ketjumaisessa muodostelmassa sijaitsee ainakin kahdeksan maahan kaivettua kuoppaa sekä yksi kuoppajonosta noin 100 metriä eteläkaakkoon. Kairaamalla kuopista havaittiin hiiltä ja nokista maata.
metsakeskus.1000047435 630 Pienimäki 10002 12016 13175 11006 27000 463574.00000000 7090098.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047435 Heti Akanmäentien länsipuolella, Pienimäen eteläreunalla sijaitsee suuri tervahauta. Tervahaudan halkaisija on noin 25 metriä. Vallien leveys on noin 8 metriä ja korkeimmillaan ne ovat yli metrin. Tervahaudan syvyys on noin 1,5 metriä. Halssi laskee tielle päin etelään ja sen pituus on noin 8-9 metriä. Tervahaudan päällä kasvaa paljon sekalaista puustoa sekä katajaa.
metsakeskus.1000047436 691 Köökelöinen 10002 12016 13175 11006 27000 409311.00000000 7061460.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047436 Kohde sijaitsee Köökelöisen pohjoiseen laskevalla rinteellä. Tervahaudan päällä ja ympäristössä kasvaa pääosin nuorehkoa kuusikkoa ja joitakin suuria kuusia. Tervahauta erottuu huonosti maastosta. Tervahaudan halkaisija on 17 metriä, vallien leveys on 4-5 metriä ja korkeus 0,3-0,5 metriä. Halssi laskee länteen ja sen pituus noin 4 metriä, leveys 2 metriä ja syvyys noin 40 cm. Tervahaudan muoto on kulhomainen.
metsakeskus.1000047437 691 Puistola 10002 12016 13175 11006 27000 411296.00000000 7056709.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047437 Kohde sijaitsee metsäalueella kahden pellon välissä, noin 235 metriä Kalliojärvestä länteen Puistola nimisen vanhan asuinpaikan pohjoispuolella. Tervahauta erottuu hyvin maastossa ja sillä on korkeat vallit. Sen päällä kasvaa mäntyjä. Halkaisija on noin 18 metriä ja pohja on laakea. Vallien leveys on noin 5 metriä ja korkeus noin 0,9 metriä. Halssi laskee kaakkoon kohti peltoa.
metsakeskus.1000047440 50 Hyvän toden risti 10002 12004 13051 11010 27000 232179.00000000 6794105.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047440 Hyvän toden risti on Vaaniin kankaalla, Eurajoentien eteläpuolella sijaitseva kivi, joka toimi Panelian jakokunnan rajamerkkinä 1300-luvulta alkaen. Rajapaikka on merkitty Euran Sorkkisten ympärysrajojen luetteloon vuodelta 1511, joka on kopioitu Turun tuomiokirkon Mustakirjaan. Sittemmin kivi on toiminut Panelian ja Eurakosken kylien sekä Euran ja Kiukaisten kuntien rajapyykkinä. Lions Club Kiukainen on pystyttänyt rajakivelle tolpan, johon on kirjattu teksti “Hyvän toden risti”.
metsakeskus.1000047441 50 Keisarinranta 10007 12001 13013 11006 27000 228762.00000000 6806385.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047441 Keisarinranta sijaitsee Raakkuunjärven itäpuolella Euran pohjoisosissa lähellä Nakkilan rajaa. Tarinan mukaan keisari Aleksanteri I kulki vuonna 1819 järven ohi ja pysähtyi sen rannalle seurueensa vaunuhevosten vaihdon ajaksi. Järven vedenpinnan laskemisen seurauksena järvestä on muodostunut kosteikko ja luhtamaa. Entisen järvenrannan tuntumassa sijaitsee historiallisen ajan pihapiiri ilmeisesti 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Senaatin kartastossa tila on kirjattu nimellä Järvenpää. Tila on autioitunut 1900-luvulla ja sen rakennuskannasta on säilynyt lähinnä rakennusten perustuksia.
metsakeskus.1000047442 691 Vesankangas 10002 12016 13182 11006 27008 408479.00000000 7061268.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047442 Kohde sijaitsee Reisjärven Pekkaperällä Järvikyläntien länsipuolella, sen ja pienen luoteeseen suuntaavan tienhaaran lounaispuolella. Aholanneva on kohteen lounaispuolella. Alueella sijaitsee yli 70 viljelysröykkiötä, kiviaitaa, talopohjia, kellarinpohjia ja erilaisia kuoppia. Mahdollisesti kyseessä on vuonna 1800-luvun loppupuolella perustettu tila, joka on merkitty pitäjänkarttaan nimellä Lähetkangas. Asuinpaikka ei ole ollut asuttuna pitkään. Sinne on kuitenkin ehditty raivata suurella vaivalla pellot kivikkoiseen maaperään, josta on muistona näyttävät kiviaidat ja peltoröykkiöt. Alueella kasvaa pääosin kuusikkoa, seassa joitakin koivuja. Maaperä on tuoretta kangasta ja turvemaata.
metsakeskus.1000047442 691 Vesankangas 10002 12004 13045 11006 27008 408479.00000000 7061268.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047442 Kohde sijaitsee Reisjärven Pekkaperällä Järvikyläntien länsipuolella, sen ja pienen luoteeseen suuntaavan tienhaaran lounaispuolella. Aholanneva on kohteen lounaispuolella. Alueella sijaitsee yli 70 viljelysröykkiötä, kiviaitaa, talopohjia, kellarinpohjia ja erilaisia kuoppia. Mahdollisesti kyseessä on vuonna 1800-luvun loppupuolella perustettu tila, joka on merkitty pitäjänkarttaan nimellä Lähetkangas. Asuinpaikka ei ole ollut asuttuna pitkään. Sinne on kuitenkin ehditty raivata suurella vaivalla pellot kivikkoiseen maaperään, josta on muistona näyttävät kiviaidat ja peltoröykkiöt. Alueella kasvaa pääosin kuusikkoa, seassa joitakin koivuja. Maaperä on tuoretta kangasta ja turvemaata.
metsakeskus.1000047442 691 Vesankangas 10002 12001 13013 11006 27008 408479.00000000 7061268.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047442 Kohde sijaitsee Reisjärven Pekkaperällä Järvikyläntien länsipuolella, sen ja pienen luoteeseen suuntaavan tienhaaran lounaispuolella. Aholanneva on kohteen lounaispuolella. Alueella sijaitsee yli 70 viljelysröykkiötä, kiviaitaa, talopohjia, kellarinpohjia ja erilaisia kuoppia. Mahdollisesti kyseessä on vuonna 1800-luvun loppupuolella perustettu tila, joka on merkitty pitäjänkarttaan nimellä Lähetkangas. Asuinpaikka ei ole ollut asuttuna pitkään. Sinne on kuitenkin ehditty raivata suurella vaivalla pellot kivikkoiseen maaperään, josta on muistona näyttävät kiviaidat ja peltoröykkiöt. Alueella kasvaa pääosin kuusikkoa, seassa joitakin koivuja. Maaperä on tuoretta kangasta ja turvemaata.
metsakeskus.1000047442 691 Vesankangas 10002 12004 13043 11006 27008 408479.00000000 7061268.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047442 Kohde sijaitsee Reisjärven Pekkaperällä Järvikyläntien länsipuolella, sen ja pienen luoteeseen suuntaavan tienhaaran lounaispuolella. Aholanneva on kohteen lounaispuolella. Alueella sijaitsee yli 70 viljelysröykkiötä, kiviaitaa, talopohjia, kellarinpohjia ja erilaisia kuoppia. Mahdollisesti kyseessä on vuonna 1800-luvun loppupuolella perustettu tila, joka on merkitty pitäjänkarttaan nimellä Lähetkangas. Asuinpaikka ei ole ollut asuttuna pitkään. Sinne on kuitenkin ehditty raivata suurella vaivalla pellot kivikkoiseen maaperään, josta on muistona näyttävät kiviaidat ja peltoröykkiöt. Alueella kasvaa pääosin kuusikkoa, seassa joitakin koivuja. Maaperä on tuoretta kangasta ja turvemaata.
metsakeskus.1000047443 577 Löyhästenmäki 10002 12004 13054 11028 27000 265494.00000000 6703264.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047443 Mäen laella, kallion päällä on noin 8 x 8 metrin kokoinen ja 1,2 metriä korkea kiviröykkiö. Röykkiön keskellä on 1,5 x 2 metrin kokoinen soikeanmuotoinen kuoppa, jonka reunoilla on useita laakakiviä. Paikoin kuopan reunoilla saattaa olla tiivistä kylmämuurattua kivirakennetta. Röykkiön eteläreunalla on näkyvissä pieni osa kylmämuuratusta kehärakenteesta. Joitain röykkiöön kuuluneita kiviä on irtonaisina röykkiön ympäristössä.
metsakeskus.1000047448 755 Ugnskleven 10002 12016 13151 11006 27007 341177.00000000 6672750.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047448 Kohde sijaitsee etelään antavassa ja hyvin loivasti viettävässä, topografialtaan tasaisessa rinteessä länsi-itäsuuntaisen vanhan tieuran pohjoispuolella välittömästi tien varren läheisyydessä. Kasvillisuus on tuoreen kankaan kasvillisuutta (MT). Valtapuusto on kuusta ja mäntyä, pensaskerros on erittäin harva ja kenttäkerroksessa on varpuja, heinää ja saniaista. Maaperä on hiekkaa. Alue on jossain määrin tuulensuojainen kohteen pohjoispuolella olevien kallioiden ansiosta. Vuoden 2022 maastokäynnillä kohteessa havaittiin kaksi pientä kuoppaa, jotka arvioitiin hiilenvalmistukseen liittyviksi kuoppamiiluiksi. Lisäksi havaittiin kaksi muuta kuoppaa, joista toinen arvioitiin tuulenkaadon synnyttämäksi ja toinen mahdollisesti kuopaksi, josta oli otettu esimerkiksi maata tien parannukseen. Vuoden 2023 maastokäynnillä paikalla havaittiin yhteensä 10 erilaista kuoppaa tai muuta jäännöstä. Näistä viisi tulkittiin hiilenvalmistukseen liittyviksi ja osa muiksi kuopiksi. Jäännökset on kuvattu tarkemmin alakohteina. Kohteen sijaintialue on kytköksissä Gårdsbölen kylään, jonka yhdellä tilalla on ollut 1500-luvulla ja 1600-luvun loppupuoliskolla seppiä. Näin hiilenvalmistukseen liittyvät jäännökset voisivat liittyä 1500- tai 1600-luvun sepäntoimintaan. 1700-luvun alkupuolella Siuntion metsien tilanne huononi isonvihan aikana ja 1715 kaikkien Siuntion tilojen tuli tuottaa puuhiiltä venäläisille. Todennäköisimmin jäännökset liittyvät tähän 1700-luvun alun hiilentuotantoon Siuntiossa. Kohteen aluerajaus perustuu maastohavaintoihin. Pääosa havainnoista muodostaa aluemaisen kokonaisuuden ja siitä kauempana sijaitseva kuoppamiilu on rajattu omaksi kokonaisuudekseen. Rajauksen ulkopuolelle on jätettiin alakohteista tuulenkaadon synnyttämä kuoppa ja kuoppa, josta on otettu mahdollisesti tienparannusmaata.
metsakeskus.1000047448 755 Ugnskleven 10002 12009 13094 11006 27007 341177.00000000 6672750.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047448 Kohde sijaitsee etelään antavassa ja hyvin loivasti viettävässä, topografialtaan tasaisessa rinteessä länsi-itäsuuntaisen vanhan tieuran pohjoispuolella välittömästi tien varren läheisyydessä. Kasvillisuus on tuoreen kankaan kasvillisuutta (MT). Valtapuusto on kuusta ja mäntyä, pensaskerros on erittäin harva ja kenttäkerroksessa on varpuja, heinää ja saniaista. Maaperä on hiekkaa. Alue on jossain määrin tuulensuojainen kohteen pohjoispuolella olevien kallioiden ansiosta. Vuoden 2022 maastokäynnillä kohteessa havaittiin kaksi pientä kuoppaa, jotka arvioitiin hiilenvalmistukseen liittyviksi kuoppamiiluiksi. Lisäksi havaittiin kaksi muuta kuoppaa, joista toinen arvioitiin tuulenkaadon synnyttämäksi ja toinen mahdollisesti kuopaksi, josta oli otettu esimerkiksi maata tien parannukseen. Vuoden 2023 maastokäynnillä paikalla havaittiin yhteensä 10 erilaista kuoppaa tai muuta jäännöstä. Näistä viisi tulkittiin hiilenvalmistukseen liittyviksi ja osa muiksi kuopiksi. Jäännökset on kuvattu tarkemmin alakohteina. Kohteen sijaintialue on kytköksissä Gårdsbölen kylään, jonka yhdellä tilalla on ollut 1500-luvulla ja 1600-luvun loppupuoliskolla seppiä. Näin hiilenvalmistukseen liittyvät jäännökset voisivat liittyä 1500- tai 1600-luvun sepäntoimintaan. 1700-luvun alkupuolella Siuntion metsien tilanne huononi isonvihan aikana ja 1715 kaikkien Siuntion tilojen tuli tuottaa puuhiiltä venäläisille. Todennäköisimmin jäännökset liittyvät tähän 1700-luvun alun hiilentuotantoon Siuntiossa. Kohteen aluerajaus perustuu maastohavaintoihin. Pääosa havainnoista muodostaa aluemaisen kokonaisuuden ja siitä kauempana sijaitseva kuoppamiilu on rajattu omaksi kokonaisuudekseen. Rajauksen ulkopuolelle on jätettiin alakohteista tuulenkaadon synnyttämä kuoppa ja kuoppa, josta on otettu mahdollisesti tienparannusmaata.
metsakeskus.1000047451 581 Hautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 292626.00000000 6904047.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047451 Hautakankaan itään laskevassa rinteessä ojitetun suon laidassa on pyöreä tervahauta, jonka halkaisija on noin 7 metriä. Hautaa ympäröi noin 2 metriä leveä ja noin 0,5 metriä korkea valli. Halssi on haudan itäosassa, sillä on leveyttä ja syvyyttä noin 1 metri. Vallin ulkopuolella hautaa kiertää matala oja noin 2 metrin etäisyydellä haudasta. Matalan ojan leveys on noin 0,5 metriä ja syvyys muutamia kymmeniä senttejä. Maaperä on moreenia. Nykyinen kasvillisuus on kuusimetsää, erityisesti haudan itäosassa on nuorta kuusimetsää. Haudan keskelle tehtiin koepisto, jossa havaittiin runsaasti hiiltä.
metsakeskus.1000047452 581 Lahti 10002 12016 13175 11006 27000 293223.00000000 6898635.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047452 Lahti nimisen talon itäpuolella länteen laskevassa matalassa rinteessä sijaitseva tervahauta. Haudan muoto on pyöreä ja siinä on halssi länteen. Halssin viereen on kettu tai mäyrä tehnyt pesän. Haudan halkaisija on noin 5 metriä ja ympärysvallin leveys noin 2–3 metriä. erityisesti idän puolella valli on hyvin matala, sen sijaan länsipuolella vallilla on korkeutta noin metri. Hautaan tehdyssä lapionpistossa oli runsaasti hiiltä. Hauta on tehty moreenimaahan. Nykyisin paikalla kasvaa kuusivaltainen sekametsä.Tervahaudalle johtaa lähes suoraan polku Lahden talolta ja on ilmeistä, että se liittyy Lahden taloon. Tervahaudan ja talon välillä on metsittynyttä peltoa.
metsakeskus.1000047453 581 Isomäki 10002 12004 13052 11004 27000 291806.00000000 6907535.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047453 Parkanon pohjoisosassa, noin 3,1 kilometriä Hoseuksen kylästä itään sijaitsevan Isonmäenvuoren eteläosassa on luontainen kivikko. Kivikko sijaitsee loivarinteisen pohjois-eteläsuuntaisen mäen harjanteella avoimessa mäntymetsikössä, inventoitavan linjan länsipuolella. Luontaista kivikkoa on kauttaaltaan mäen korkeimmalla kohdalla. Mäen rinteen eteläosassa, luontaisen kivikon eteläpäädyssä erottuu muusta kivikosta selkeästi muokattu, röykkiömäinen kohta, jonka halkaisija on noin 5 metriä ja se on noin 50 cm muuta kivikkoa korkeampi. Röykkiön keskellä on lähes neliskulmainen kuoppa, jonka syvyys on noin 70 cm ja halkaisija 1 metrin. Kuopasta nostellut kivet on viskelty kuopan ympärille vallimaisesti. Sammalen peittämä valli näkyy selkeitten kuopan etelä- ja itäpuolella ja on noin 1–1,5 metriä leveä, ja noin 20 cm korkea. Historiallisten karttojen perusteella paikalla ei ole sijainnut rakenteita, jotka voisivat selittää kuopan. Rakkakuopat on ajoitettu usein esihistorialliseen aikaan, vaikka niitä on voitu käyttää myös historiallisena aikana.
metsakeskus.1000047454 305 Kivilahti 1 10001 12009 13094 11002 27000 581282.00000000 7347437.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047454 Vinovalovarjosteessa erottuva maakuoppa, jonka halkaisija on noin 2,5 metriä, valleineen noin 5,5 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa arkeologin toimesta.
metsakeskus.1000047455 305 Kivilahti 2 10001 12009 13094 11002 27000 581461.00000000 7347495.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047455 Vinovalovarjosteaineistossa erottuva maakuoppa, jonka halkaisija on noin 2 metriä, valleineen noin 5 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa arkeologin toimesta.
metsakeskus.1000047458 681 Vuorisaari 3 10002 12016 13175 11006 27000 570421.00000000 6892828.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047458 Ympyrän muotoinen n. 12 m halkaisijaltaan oleva tervahauta. Selvästi maastosta erottuva ja keskipainanteeltaan melko syvä. Rantaan loivasti laskevalla rinteellä n. 60 m vesirajasta. Rännikaivanto ei selvästi erottuva, mutta alarinteen puolella kaivannoksi epäilty painanne vallin ulkopuolella. Keskipainanteen syvyys reunavalleihin verrattuna 1,5 - 2 m ja pohjaosaltaan jyrkkäreunainen n. 1 x 1 m.
metsakeskus.1000047460 691 Kainuu 10002 12016 13175 11006 27000 383396.00000000 7065259.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047460 Tynnyrilamminnevan ja Vääräjoen välisellä saarekkeella, paikassa nimeltä Kainuu, sijaitsee tervahauta sekä osin romahtanut puinen rakennus. Tervahaudan halkaisija on n. 17 m, kuopan halkaisija n. 10 m, ja halssi suuntautuu koilliseen. Rakennus sijaitsee siitä runsaat 10 m kaakkoon. Alueen kasvillisuus on hyvin lehtomaista ja vehreää, puusto on lähinnä nuorehkoja lehtipuita, tervahaudan ympäristössä myös joitain varttuneita lehtipuita ja kuusia, ja saarekkeen eteläreunamilla kasvaa varttuneempia haapoja.
metsakeskus.1000047461 746 Keittokangas 10001 12016 13175 11006 27000 383671.00000000 7065263.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047461 Laserkeilausaineiston perusteella paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on noin 20 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047464 50 Metsä-Mäkelä 10007 12001 13013 11006 27000 228139.00000000 6803709.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047464 Kohde on historiallisen ajan pihapiiri, joka sijaitsee Nakkilantien itäpuolella Metsä-Mäkelän tilasta noin 200 metriä länteen. Alue on nurmen peittämä puuton kaistale pellon laidassa, josta voidaan havaita kahden puretun rakennuksen rakenteita, mahdollisia peltoröykkiöitä sekä käytöstä poistunut kaivo. Tila on merkitty vuoden 1904 senaatin karttaan, jolloin tilalle kulkee erillinen tie Nakkilantieltä. Tämän tien pohja on edelleen havaittavissa maastossa. Vuoden 1951 ilmakuvan perusteella pihapiirissä on tällöin ollut vielä ainakin neljä rakennusta, jotka puretaan sittemmin 1960-luvulle tultaessa.
metsakeskus.1000047465 50 Ojalantontti 10007 12001 13000 11006 27000 231513.00000000 6803512.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047465 Kohde on historiallisen ajan pihapiiri, joka sijaitsee Alhonkulmantieltä luoteeseen erkanevan metsätien varressa Metsä-Vahalan tilalta noin 700 m itälounaaseen. Alueelta voidaan havaita pihapiirin ympäröivä, sammaleen peittämä kiviaita sekä kaivo. Mahdolliset muut rakennusten jäänteet lienevät olleen tarkastushetkellä kasvillisuuden peittämiä. Tila on merkitty vuoden 1907 senaatin karttaan, jolloin tilalle kulkee nykyisen tien lisäksi myös pienempi tie Metsä-Vahalan tilalta. Tämän tien pohja on edelleen havaittavissa maastossa. Vuoden 1962 kartassa alueelle ei ole enää merkitty rakennuskantaa.
metsakeskus.1000047466 50 Taano 10002 12004 13054 11002 27000 228470.00000000 6805498.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047466 Kohde on sammaleen peittämä kiviröykkiö, joka on kooltaan 11x5m ja korkeudeltaan noin 0,5m. Se sijaitsee koilliseen nousevan rinteen tasanteella noin 55 metriä Nakkilantien ja Taanonkulmantien risteyksestä koilliseen. Latomus on yhtänäinen, mutta sen itäpääty on vaurioitunut hieman tuulenkaadon seurauksena, paljastaen röykkiön sisäisemmän kivikerroksen.
metsakeskus.1000047468 734 Kemppilä 10001 12001 13007 11010 27000 285600.00000000 6689026.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047468 Kemppilä ödesby mainitaan Turun linnaläänin vuoden 1540 maakirjassa (Kansallisarkisto. Varsinais-Suomen voutikuntien tilejä. Asiakirjat. 485. Turun linnaläänin maakirja 1540. f. 199). Yliskylän ja Lassinpyölin vuoden 1695 kartalle on merkitty Kemppilän niitty (Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. MHA Maakirjakartat. MHA A 2a Turun läänin Piikkiön ja Halikon kihlakuntien maakirjakartat. MHA A2 a 46. Geometrisk Afmätningz Delineation, Utöfwer Öfwerby gård Och Lassinböhle, I Åbo Lähn, Halliko Härad Kämbwäll Biärno Sochn Belägne. Kansallisarkisto.) Kemppilän alue on nykyään hevoshakana. Selviä maanpäällisiä rakenteita ei ole näkyvissä; ainoastaan joitakin viljelyyn liittyviä kiveyksiä. Kylänpaikan aluerajaus on suuntaan-antava. Kohteen luonteen selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia.
metsakeskus.1000047469 434 Riberget 2 10002 12011 13116 11006 27000 449429.00000000 6689368.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047469 Tien vieressä on ampumapesäke, josta lähtee mutkitteleva juoksuhauta metsään. Metsässä on luonnollinen kalliomaastoon muodostuva suoja. Ei ole poissuljettua, että tätä suojaa olisi hieman paranneltu korottamalla tien suuntaan sijoittuvaa vallia.
metsakeskus.1000047470 434 Labby 2 10002 12011 13116 11006 27009 445412.00000000 6693440.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047470 Tuliasemaan kuuluu ampumapesäke ja kivirakenteine, muuri, jonka takana on syvä juoksuhauta. Juoksuhauta jatkuu muuttuen kapeammaksi metsään. Haudan päätepisteestä alarinteeseen löytyy toinen pesäke, jonka joenpuoleinen seinämä on ladottu kivistä.
metsakeskus.1000047471 691 Piilola 10001 12016 13175 11002 27000 405058.00000000 7065728.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047471 Lidarissa ja Lidark-aineistossa esiintyvä tervahauta. Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa.
metsakeskus.1000047472 322 Vreta Dammängen 10002 12016 13180 11006 27007 264506.00000000 6676800.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047472 Dammängenin pato ja mylly näkyvät Vretan vuoden 1701 kartassa (Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat. A TURUN JA PORIN LÄÄNI. Kemiö. A33:82/1–2. Vreta; Tiluskartta ja selitys 1701. Kansallisarkisto.) Nykyisellään alue on metsää ja pääosin suojelualuetta. Myllystä ei merkkejä näy. Pato sen sijaan erottuu puron molemmilla puolilla olevana matalana maan- ja kivensekaisena vallina. Sulku- tai muita puurakenteita ei ole havaittavissa.
metsakeskus.1000047473 257 Danskarby Dammängen 10001 12016 13000 11006 27000 363889.00000000 6667420.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047473 Metsämaastossa virtaavan puron molemmin puolin on matala parimetriä leveä valli. Paikannimen perusteella kyse on luultavasti ns. niittypadosta. Kohteen luonteen ja tarkan ajoituksen selvittäminen vaatisi tarkempia tutkimuksia. Vastaavia rakenteita tunnetaan kuitenkin jo 1700-luvun alusta (vrt. Kemiönsaari Vreta Dammängen).
metsakeskus.1000047480 837 Kuvamäki 10001 12004 13054 11002 27000 341789.00000000 6840798.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047480 Paikalla on kiviröykkiö, jota vaikuttaa olevan hieman purettu. Vähän matkan päässä röykkiöstä sijaitsee mahdollinen kiviaita. Röykkiön välittömässä läheisyydessä on selvästi muusta ympäristöstä poikkeavia kuopanteita. Ko. kohdassa peruskartalla on muinaisjäännöstä tarkoittava merkki ja teksti "Muinaishauta". Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa arkeologin toimesta.
metsakeskus.1000047485 748 Kortetkangas 10007 12001 13014 11006 27000 413542.00000000 7166222.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047485 Pitäjänkartalle (2443 04) merkitty torppa, Kortetkangas No 48. Siikajokilaakson historia I:n mukaan Paavolan lukkarila pantiin alulle vuonna 1784, jolloin lukkari Johan Aspegren perusti Kortetkankaan torpan, josta myöhemmin tuli uudistila (no 24/48). Seurakunta haki tilan omistukseensa 1800-luvun alussa (s.685). Vuoden 1981 peruskartan mukaan alueella on vielä ollut tila. Tila on sittemmin autioitunut. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047489 849 Virppala 10002 12016 13175 11006 27000 355646.00000000 7083270.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047489 Kohde sijaitsee tasaisella rehevähköllä kankaalla, haudan läpimitta on n. 17 m, kuopan läpimitta n. 8 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu etelään, se on sortunut. Välittömästi tervahaudan eteläpuolitse kulkee ajopolku, jonka rakentaminen on hieman vaurioittanut etelänpuoleista vallia. Ympäristössä kasvaa pääosin varttunutta metsää,
metsakeskus.1000047491 638 Sundsvall 10007 12017 13193 11006 27009 425440.00000000 6684766.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047491 Sijaintipaikka on Porvoon sisäsaaristossa Emäsalon ja Vessölandetin välillä Orrbyfjärdenillä lähempänä Vessölandetia väylän itäpuolella Storholmenin länsirannan lähellä. Noin 35 metriä pitkä hylky. Alus on uponnut lautalastissa. Hylyt.netin mukaan hylky on huonokuntoinen, keula on hajonnut ja hylky lepää pohjassa Storholmenin rannan suuntaisesti. Hylyt.netin mukaan hylky on Ruotsissa rakennettu proomu Sundsvall.
metsakeskus.1000047493 849 Kivihaudanräme 10002 12016 13175 11006 27000 355446.00000000 7079535.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047493 Kohde sijaitsee Isokallion drumliinin kaakkoispäässä. Tervahaudan läpimitta on n. 17 m, kuopan läpimitta n. 11 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu länteen, se on sortunut. Tervahaudasta noin 20 m luoteeseen on tervapirtin kiuas (alakohde). Kohde on kokonaan paksun aluskasvillisuuden peittämä, mitat arviolta n. 2 x 2 m. Humuksen alla on palaneita kiviä ja nokimaata.
metsakeskus.1000047494 849 Jatkonkallio kaakko 10002 12016 13175 11006 27000 356362.00000000 7080030.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047494 Jatkokallion drumliinin kaakkoispäässä on tervahauta, tervapirtin kiuas, rakennuksen pohja ja maakellari (alakohteet). Tervahaudan läpimitta on n. 16 m, kuopan läpimitta n. 7 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. Tervahaudasta n. 15 m koilliseen sijaitsee noin 20 cm maahan kaivettu rakennuksen pohja (mitat 6 x 3, 5 m). Painauman ympärillä on noin 0,5 m leveä ja 20 cm korkea kivi-/maaperustus. Haudasta 22 m pohjoiseen on kiukaan jäänteet, noin 2,3 x 2 x 0,5 m, rakenne on kasvanut umpeen. Haudasta noin 30 m kaakkoon on pieni maakuoppa, joka on ollut mahdollisesti kellari. On epäselvä onko rakennuksen pohja samaan ikäinen kuin tervahauta
metsakeskus.1000047495 849 Jatkokallio itä 10002 12016 13175 11006 27000 356577.00000000 7080245.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047495 Kohde sijaitsee Hautakallion pohjoisreunalla, haudan läpimitta on n. 14 m, kuopan läpimitta n. m ja syvyys 0,6 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen, se on sortunut. Kohde sijaitsee metsikössä laajan avohakkuualueen pohjoispuolella.
metsakeskus.1000047496 849 Hautakallio 10002 12016 13175 11006 27000 356835.00000000 7080124.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047496 Kohde sijaitsee Hautakallion luoteisrinteellä kallioalueen luoteispuolella. Haudan läpimitta on n. 13 m, kuopan läpimitta n. 6 m ja syvyys 0,7m. Halssi suuntautuu länteen, se on sortunut. Ympäristössä kasvaa rehevähköä sekametsää.
metsakeskus.1000047500 434 Grönholmen 10002 12004 13051 11006 27000 448140.00000000 6708026.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047500 Avoimeksi hakatulla voimalinjalla, mäennyppylällä sijaitsee kivistä rakennettu rajamerkki. Rajamerkissä on neliömäinen ladottu perustusosa ja sen keskellä on pystyssä oleva laakakivi. Grönholm Rå No:10 on merkitty 1700-luvun Sarvilahden kartanon maita kuvaavaan karttaan, jossa se on maa-alueiden pohjoisin kärki. Nykyäänkin merkki on säteittäisesti lähtevien rajalinjojen yhtymäkohta. On mahdollista, että laakakivessä on jotain kaiverrettuna. Laakakivessä hahmottui jonkinlainen pystyura, mutta se voi olla myös osa kiven luonnollista muotoa. Asiaa ei voitu varmistaa kiipeämättä kivirakenteen päälle, mitä ei haluttu tehdä.
metsakeskus.1000047504 761 Härkätien silta 10002 12005 13070 11006 27000 299484.00000000 6730183.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047504 Lohkokivistä rakennettu kaariholvattu Hämeen Härkätien silta. Rakenteen eteläpuoli pahoin sortunut, mutta pohjoissivu säilynyt edelleen melko ehjänä.
metsakeskus.1000047506 202 Kuokkamaa 10002 12008 13000 11033 27018 241630.00000000 6705215.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047506 Kohde sijaitsee metsäalueen keskellä olevan pienen pellon pohjoisreunassa. Maaperä on savea. Paikalta löytyi keväällä 2021 metallinetsinnässä metalliesineitä. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM18847. Löytöpaikan itäpuolella olevalla metsäniemekkeellä on yhtenäinen nokimaakerros, jolla saattaa yhteys paikalta tehtyihin löytöihin. Pohjoisessa nokimaa rajautuu kallioon. Pellon pohjoislaidalta nokimaata ei havaittu. Kohteen luonteen ja rajauksen määrittäminen edellyttävät tarkempia tutkimuksia. Aluerajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000047507 593 Kolmala 10002 12016 13175 11006 27000 531467.00000000 6906740.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047507 Noin 70 m luoteeseen Varkaudentien (vt 23) ja Syrjäntien risteyksestä suurehko tervahauta. Tarkempia mittoja tarkastuskertomusluonnoksessa.
metsakeskus.1000047508 301 Terva-Hautanen 10002 12016 13175 11006 27000 284138.00000000 6924460.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047508 Tarkastus 2023: Suuri tervahauta sijaitsee Koskuen Hautakankaan talosta 120 m pohjoiseen, Hautanen-nimisen notkon partaalla. Tervahaudan halkaisija vallin eli palton ulkoreunoista mitaten on noin 20 m. Halssi laskee jyrkästi Hautaseen haudan luoteispuolella. Tervahauta on kärsinyt pintapuolisia vaurioita avohakkuiden jälkeen vuonna 2022 tehdyssä mätästyksessä.
metsakeskus.1000047511 290 Löytinsuo 1 10002 12016 13175 11006 27000 629789.00000000 7112209.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047511 Tervahauta, halkaisija noin 11 metriä. Maastokartta-merkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047512 290 Löytinsuo 2 10002 12016 13175 11006 27000 629767.00000000 7112171.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047512 Tervahauta, halkaisija noin 10 metriä. Maastokartta-merkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047513 290 Löytinsuo 3 10002 12016 13175 11006 27000 629748.00000000 7112178.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047513 Tervahauta, halkaisija noin 11 metriä. Maastokartta-merkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047517 290 Orisuo 4 10002 12016 13175 11006 27000 629489.00000000 7112292.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047517 Tervahauta, halkaisija noin 13 metriä. Maastokartta-merkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047519 638 Yli-Vekkosken sortumapaikka 10007 12005 13067 11006 27008 413374.00000000 6696098.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047519 Alkuperäinen, kiskottamaton ratapenger sortui Yli-Vekkoskella Mustijokeen heinäkuussa 1872. Sortuman paikalle rakennettiin tilapäisluonteinen, puinen viaduktisilta, joka vuoteen 1890 mennessä heikkeni kunnoltaan siinä määrin, että ratalinja siirrettiin pohjoisemmas uuteen paikkaan. Uudelle osuudelle tulleet kallioleikkaukset olivat historiallisen Kerava-Porvoo -osuuden suurimmat. Kaksi eri-ikäistä ratalinjaa sijaitsevat Yli-Vekkoskella Mustijoen rannalla. Korkokuvaa luonnehtii voimakaspiirteinen, jylhä kalliotopografia. Aiemmin laidunnettua jokilaaksoa peittää osin hakamainen, rehevä lehtometsä. Alkuperäisen ratalinjan pengerrunkoa on säilynyt sortuman itäpuolella noin 160-180 metriä, länsipuolella hieman vähemmän. kasvillisuuden verhoamat pengerfragmentit ovat mielenkiintoisia, jäänteenomaisia kohteita, jotka todistavat paitsi ratalinjan historiasta ja ajan kulusta, myös radanrakennustekniikan alkuvaiheisiin liittyneestä kokeiluhengestä.
metsakeskus.1000047521 208 Uusipelto 10002 12016 13175 11002 27000 347381.00000000 7098606.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047521 Tervahauta sijaitsee loivassa metsärinteessä. Tervahaudan keskiosa on suhteellisen tasainen, halkaisija noin 4 metriä. Tervahaudan valli ei ole kaikkialla yhtenäinen, vaan etenkin rakenteen koillisreuna on epämääräisen muotoinen. Niiltä osin kuin ehjää vallia on, sen paksuus on noin 9 metriä. Tervahaudan halssin pituus on noin 10 metriä ja se osoittaa lounaaseen. Haudan pohjalla on paksu, hiilensekaisen ja nokisen hiekan kerros.
metsakeskus.1000047523 887 Postilanoja 10001 12005 13070 11006 27000 308381.00000000 6766613.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047523 Paikalla on kivistä rakennettu silta, joka sijaitsee nykyisen tielinjan pohjoispuolella. Alue on luonnonsuojelualuetta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047526 489 Piikinojansuo 10002 12016 13175 11006 27000 535507.00000000 6726375.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047526 Piikinojansuon pohjoislaidalla, etelä-lounaaseen viettävän loivan rinteen alaosassa sijaitseva tervahauta. Metsänkäyttö on rikkonut osittain tervahautaa, mistä johtuen kohteen havaitseminen maastossa on vaikeaa. Hauta on ollut alun perin muodoltaan todennäköisesti pyöreä, ulkolaidoiltaan arvioituna halkaisijaltaan noin 8 metriä. Haudan keskellä on halkaisijaltaan noin 4 metrin ja alle metrin syvyinen painauma. Tervahaudan pohjoislaita ei juuri erotu korkeudessa maanpinnasta, mutta etelä-lounaan laita on noin metrin korkeudella maanpinnasta. Vallissa erottuu heikosti lounaaseen päin laskeva rännikaivanto, joka on arviolta hieman alle metrin leveä ja noin kaksi metriä pitkä. Rännikaivannon kohdalle tehdyssä lapionpistossa havaittiin paksu kerros hiilistä maata.
metsakeskus.1000047527 489 Lepästensuo 10002 12016 13175 11006 27000 535722.00000000 6725308.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047527 Lepästensuon länsilaidalla loivasti itä-kaakkoon laskevassa rinteessä sijaitseva tervahauta. Hauta on muodoltaan pyöreä, maavallillinen kehä ja halkaisijaltaan noin 9–10 metriä. Haudan keskellä on painauma, joka on halkaisijaltaan noin 6 metriä ja metrin syvyinen. Kallioisen ylärinteen puolella valli on alle puolen metriä korkeudella maanpinnasta ja alarinteen puolella noin metrin. Vallissa on havaittavissa matala ja leveä rännikaivanto, joka on noin metrin levyinen ja kolmen metrin pituinen. Ränni laskee kaakkoon. Tervahaudan ympärillä kasvaa nuorehkoa männikköä.
metsakeskus.1000047528 753 Linsveden 1 10002 12016 13151 11006 27000 403324.00000000 6704732.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047528 Mäkialueiden väliin suojaiseen paikkaan sijoittuva kookas miilunpohja. Miilun keskikohta on jonkin verran koholla ympäristöstä. Sitä kiertää kuopat. Tämänkin alueen ulkopuolella on havaittavissa miilua kiertävä muokatun/kaivetun maan alue, joka viettää kohti miilua. Halkaisija noin 10 m. Miilu on paikannettu LIDARK-projektin aineiston avulla.
metsakeskus.1000047529 753 Linsveden 2 10002 12016 13151 11006 27000 403419.00000000 6704869.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047529 Kosteahkon metsäalueen reunassa on hiilimiilu. Sen keskiosa on "kakkumaisesti" koholla ympäristöstään ja sitä kiertää yhtenäinen oja. Miilun halkaisija on noin 7 metriä. Miilusta noin 7 metrin päässä pohjoisluoteen suunnalla on L:n muotoinen maavalli. Sen funktio on hieman epäselvä, mutta se ei vaikuta luonnolliselta. Kohde on paikannettu LIDARK-hankkeen aineiston perusteella.
metsakeskus.1000047532 51 Saharinkoski 10002 12004 13054 11028 27000 221656.00000000 6801258.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047532 Eurajoen Saharinkosken eteläpuolella olevalla peltojen ympäröimällä metsäsaarekeella on 4 kiviröykkiötä. Alueen poikki kulkee maastopyörä/ulkoilureitti. Kukkulan kasvillisuus on rehevää ja puusto sekametsää. Röykkiöstä kaksi (röykkiöt 1 ja 2) sijaitsevat mäen länsipäässä ja kaksi (röykkiöt 3 ja 4) itäisellä puolella. Kaikki röykkiö ovat muodoltaan pyöreähköjä ja röykkiöt 1, 2 ja 3 kooltaan noin 5x5m. Röykkiö 4 on muita hieman isompi, n. 6x6m, sitä reunustaa isommista kivistä koottu kehä. Röykkiöissä 1 ja 3 on kaivelun merkkejä, röykkiön 2 keskellä on isompi silmäkivi.
metsakeskus.1000047532 51 Saharinkoski 10002 12002 13019 11028 27000 221656.00000000 6801258.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047532 Eurajoen Saharinkosken eteläpuolella olevalla peltojen ympäröimällä metsäsaarekeella on 4 kiviröykkiötä. Alueen poikki kulkee maastopyörä/ulkoilureitti. Kukkulan kasvillisuus on rehevää ja puusto sekametsää. Röykkiöstä kaksi (röykkiöt 1 ja 2) sijaitsevat mäen länsipäässä ja kaksi (röykkiöt 3 ja 4) itäisellä puolella. Kaikki röykkiö ovat muodoltaan pyöreähköjä ja röykkiöt 1, 2 ja 3 kooltaan noin 5x5m. Röykkiö 4 on muita hieman isompi, n. 6x6m, sitä reunustaa isommista kivistä koottu kehä. Röykkiöissä 1 ja 3 on kaivelun merkkejä, röykkiön 2 keskellä on isompi silmäkivi.
metsakeskus.1000047533 684 Tapani 10002 12002 13000 11033 27014 206454.00000000 6778520.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047533 Paikalta löydetty metallinilmaisimella useita vanhempaan roomalaisaikaa ajoitettavia esinelöytöjä, mm. torvipäisen kaularenkaan katkelma, kahden sankasoljen katkelmia yms. Kts. ILM 26537, 26538, 26539, 26540. Maanomistajan mukaan paikalla ollut kivikkoa, joka raivattu pois 1960/70 -luvulla peltolohkojen yhdistämiseksi. Paikalla tehtiin tarkastuskäynti 6.6.2023. Pellon keskellä on selvä kumpare, joka mahdollisesti maanomistajan mainitseman raivatun kivikon paikka. Tarkastuksen yhteydessä esineiden löytöpaikasta pohjoiseen havaittiin nurmella olevan pellon keskellä pieni kalliopohjainen saareke. Sen päällä on sammaleen ja jäkälän peittämää latomusta. Pellolla tehtiin tarkkuusinventointia metallinetsimellä ja peltopoiminnalla keväällä 2024. Pelto oli vasta kynnetty, mutta tulokset jäivät laihoiksi. Mitään kiinteään muinaisjäännökseen tai esihistorialliseen toimintaan viittaavaa ei löydetty. Koska peltokerroksen alla kuitenkin saattaa olla säilyneenä jäänteitä ilmeisesti pois raivatusta kalmistosta, alueelle jää muinaisjäännösalue.
metsakeskus.1000047534 626 Mullikonkaarto 3 10002 12016 13170 11004 27000 433693.00000000 7071824.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047534 Painanteet ja kuopat sijaitsevat tervahaudan Mullikonkaarto (1000037675) eteläpuolella. Alakohteet 1 ja 2 ovat painanteita ja alakohteet 3-9 maakuoppia. Painanteet sijaitsevat vierekkäin etelä-pohjoissuunnassa, ne ovat soikeat, mitaltaan 4,5–5,5 m x 3 m. Huuhtoutumiskerros viittaa esihistorialliseen ikään. Vaikka painanteiden pohjassa on havaittu kairauksissa likamaakerrosta, ei tavattu selviä merkkejä asuinpaikasta. Painanteiden funktio jäi epäselviksi. Kuopat sijaitsevat kahta lukuun ottamatta rivissä. Huuhtoutumiskerroksen perusteella ne ovat esihistoriallisia. Niiden koon ja rakenteen perusteella ne voivat olla pyyntikuoppia.
metsakeskus.1000047534 626 Mullikonkaarto 3 10002 12009 13095 11004 27000 433693.00000000 7071824.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047534 Painanteet ja kuopat sijaitsevat tervahaudan Mullikonkaarto (1000037675) eteläpuolella. Alakohteet 1 ja 2 ovat painanteita ja alakohteet 3-9 maakuoppia. Painanteet sijaitsevat vierekkäin etelä-pohjoissuunnassa, ne ovat soikeat, mitaltaan 4,5–5,5 m x 3 m. Huuhtoutumiskerros viittaa esihistorialliseen ikään. Vaikka painanteiden pohjassa on havaittu kairauksissa likamaakerrosta, ei tavattu selviä merkkejä asuinpaikasta. Painanteiden funktio jäi epäselviksi. Kuopat sijaitsevat kahta lukuun ottamatta rivissä. Huuhtoutumiskerroksen perusteella ne ovat esihistoriallisia. Niiden koon ja rakenteen perusteella ne voivat olla pyyntikuoppia.
metsakeskus.1000047535 854 Suezin kanava 10002 12016 13175 11006 27000 381298.00000000 7410529.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047535 Suezin kanavan rannalta noin 90 metriä länteen sijoittuva tervahauta.
metsakeskus.1000047540 580 Surumäki 10002 12016 13175 11006 27000 623256.00000000 6832368.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047540 Surumäen koillispuolen tasaisella kankaalla on kaksi varsin jyrkkärinteistä tervahautaa. Suuremman tervahaudan penkassa oli todettavissa hiiltä.
metsakeskus.1000047541 205 Vimpelinjoki 10001 12016 13175 11006 27000 507962.00000000 7113502.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047541 Tervahauta, halkaisija noin 17 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047543 626 Ruunakangas 10002 12016 13175 11006 27000 436457.00000000 7062637.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047543 Moreeniharjanteen loivalla länsirinteellä sijaitsee tervahauta, läpimitaltaan n. 16 m; sen halssi suuntautuu lounaaseen. Alueella kasvaa yli 100 vuotta vanha puustoa.
metsakeskus.1000047544 626 Nautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 433809.00000000 7057838.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047544 Tasaisella rehevähköllä kankaalla sijaitsee tervahauta, pääosin ojitettua rämettä haudan halkaisija on n. 12 m; sen halssi suuntautuu lounaaseen. Lähellä on vanhoja soranottopaikkoja (sen takia kohdetta ei havaittu inventoinnissa 2021).
metsakeskus.1000047546 441 Huopaisenvirta 3 10007 12011 13114 11042 27028 528751.00000000 6759946.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047546 Huopaisenvirran pohjoisrantaa seurailee toisen maailmansodan aikainen puolustusvarustus. Laserkeilausaineiston perusteella alueella on taisteluhautoja ja yhdyshautoja sekä suojahuoneiden kuoppia. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000047547 297 Suotaival 10007 12005 13070 11006 27008 543499.00000000 6981338.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047547 Kuopio-Riistavesi maantie näkyy 1840- luvun pitäjänkartalla (3333_01 Kuopio, Riistavesi). Tiepohjana oli ilmeisesti vanha polkutie Kuopiosta Karjalan suuntaan. Suotaipaleen kivisilta on koottu luonnon- ja lohkokivistä todennäköisesti 1800-1900- lukujen vaihteessa. Vanha kivisilta ylittää Sourunlammesta Kallaveteen johtavan ojan. 1940- luvun lopulla tie oikaistiin tältä kohdalta ja uusi tielinja kulkee noin 40 metrin päässä. Sillan päällä kulkee ruohottunut polku. Sillan kivirakenteesta näkyy selkeästi vain sen eteläpuoli, pohjoispuoli on kasvillisuuden peitossa.
metsakeskus.1000047547 297 Suotaival 10007 12005 13070 11006 27009 543499.00000000 6981338.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047547 Kuopio-Riistavesi maantie näkyy 1840- luvun pitäjänkartalla (3333_01 Kuopio, Riistavesi). Tiepohjana oli ilmeisesti vanha polkutie Kuopiosta Karjalan suuntaan. Suotaipaleen kivisilta on koottu luonnon- ja lohkokivistä todennäköisesti 1800-1900- lukujen vaihteessa. Vanha kivisilta ylittää Sourunlammesta Kallaveteen johtavan ojan. 1940- luvun lopulla tie oikaistiin tältä kohdalta ja uusi tielinja kulkee noin 40 metrin päässä. Sillan päällä kulkee ruohottunut polku. Sillan kivirakenteesta näkyy selkeästi vain sen eteläpuoli, pohjoispuoli on kasvillisuuden peitossa.
metsakeskus.1000047548 748 Leviäkangas 2 10002 12001 13001 11019 27012 404735.00000000 7178235.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047548 Leviäkankaan länsirinteestä on tavattu rinteesnsuuntainen asuinpainanne, jonka pituus on noin 22 metriä ja leveys noin 4 metriä. Tasapohjaisen painanteen alarinteen puolella on heikkoa vallia. Painanteesta luoteeseen on yksittäinen maakuoppa (ala noin 2 x 3 metriä ja syvyys noin 60 cm).
metsakeskus.1000047548 748 Leviäkangas 2 10002 12009 13094 11019 27012 404735.00000000 7178235.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047548 Leviäkankaan länsirinteestä on tavattu rinteesnsuuntainen asuinpainanne, jonka pituus on noin 22 metriä ja leveys noin 4 metriä. Tasapohjaisen painanteen alarinteen puolella on heikkoa vallia. Painanteesta luoteeseen on yksittäinen maakuoppa (ala noin 2 x 3 metriä ja syvyys noin 60 cm).
metsakeskus.1000047548 748 Leviäkangas 2 10002 12009 13000 11019 27012 404735.00000000 7178235.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047548 Leviäkankaan länsirinteestä on tavattu rinteesnsuuntainen asuinpainanne, jonka pituus on noin 22 metriä ja leveys noin 4 metriä. Tasapohjaisen painanteen alarinteen puolella on heikkoa vallia. Painanteesta luoteeseen on yksittäinen maakuoppa (ala noin 2 x 3 metriä ja syvyys noin 60 cm).
metsakeskus.1000047550 748 Leviäkangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 404824.00000000 7178315.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047550 Paikalla on yksittäinen pieni tervahauta, jonka halkaisija on valleineen noin 6 metriä. Keskuskuopan halkaisija on vain noin 3,5 metriä. Halssinpaikka on länteen kohti kankaan alempanan olevaa keskiosaa. Kankaan laki on kivikkoinen ja tervahaudan länsipuolella on vanhaa maanottoa ja tämän tuloksena syntynyttä kivikkoa.
metsakeskus.1000047551 626 Syrjäkangas 10001 12016 13175 11002 27000 432402.00000000 7063485.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047551 Vinovalovarjosteessa ja LIDARK-aineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047552 626 Saukkoniemi 10001 12016 13175 11002 27000 433109.00000000 7063340.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047552 Vinovalovarjosteessa ja LIDARK-aineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047553 626 Kupokangas 10001 12016 13175 11002 27000 433595.00000000 7063389.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047553 Vinovalovarjosteessa ja LIDARK-aineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047555 626 Matopajukonkallio 2 10001 12016 13175 11002 27000 435526.00000000 7064191.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047555 Vinovalovarjosteessa ja LIDARK-aineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047556 626 Matopajukonkallio 3 10001 12016 13175 11002 27000 435677.00000000 7064200.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047556 Vinovalovarjosteessa ja LIDARK-aineistossa erottuva hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047557 626 Kiusalankangas 2 10001 12016 13175 11002 27000 434975.00000000 7060126.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047557 Vinovalovarjosteessa ja LIDARK-aineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047558 626 Palokangas 1 10001 12016 13175 11002 27000 437241.00000000 7060422.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047558 Vinovalovarjosteessa ja LIDARK-aineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047559 626 Palokangas 2 10001 12016 13175 11002 27000 437634.00000000 7060340.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047559 Vinovalovarjosteessa ja LIDARK-aineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047562 859 Tyrnävän vanha kirkko 10001 12003 13037 11006 27006 435520.00000000 7182760.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047562 Tyrnävänjoen itärannalla vanhan maantien pohjoispuolella on sijainnut Tyrnävän vanha kirkko ja hautausmaa. Kirkon tarkka rakennusvuosi ei ole tiedossa, mutta se on ilmeisesti ollut olemassa vuonna 1647. Kirkko paloi 1865. Tämän jälkeen uusi kirkko rakennettiin nykyiselle paikalle puolisen kilometriä idemmäs. Vanhan kirkon pituus on ollut noin 27,3 metriä ja leveys noin 11,9 metriä. Kyseessä on tiettävästi ollut suorakaiteinen tukipilarikirkko.
metsakeskus.1000047568 980 Ollila 1 10002 12001 13000 11033 27017 320554.00000000 6828763.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047568 Pellosta on löytynyt metallinetsinnässä merovingiajan pieni tasavartinen solki (Ilppari ILM23347), viikinkiaikainen punnus ja rannerenkaan katkelma (ILM23348) sekä muita, pääosin uuden ajan löytöjä. Lisää myöhäisrautakausia ja historiallisia löytöjä ILM23535. Kohde tarkastettiin maastossa 4.11.2022, jolloin alueelta tehtiin pintapoiminnassa lisää esine- ja fragmenttilöytöjä. Tarkastuksen aikana tehdyt löydöt ajoittuvat kivikaudelle ja historialliseen aikaan. Tarkastuksen kvartsilöydöt merkittiin omaksi kivikautiseksi löytöpaikakseen Ollila 2.
metsakeskus.1000047568 980 Ollila 1 10002 12001 13000 11033 27018 320554.00000000 6828763.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047568 Pellosta on löytynyt metallinetsinnässä merovingiajan pieni tasavartinen solki (Ilppari ILM23347), viikinkiaikainen punnus ja rannerenkaan katkelma (ILM23348) sekä muita, pääosin uuden ajan löytöjä. Lisää myöhäisrautakausia ja historiallisia löytöjä ILM23535. Kohde tarkastettiin maastossa 4.11.2022, jolloin alueelta tehtiin pintapoiminnassa lisää esine- ja fragmenttilöytöjä. Tarkastuksen aikana tehdyt löydöt ajoittuvat kivikaudelle ja historialliseen aikaan. Tarkastuksen kvartsilöydöt merkittiin omaksi kivikautiseksi löytöpaikakseen Ollila 2.
metsakeskus.1000047575 420 Varposaari 10007 12004 13045 11006 27008 561080.00000000 6936508.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047575 Varposaaren eteläosassa sijaitsee neljä kiviaidan pätkää. 1840- luvun pitäjänkartan perusteella Varposaaren ensimmäiset pellot ovat sijainneet tällä alueella. Suurin osa rakenteista kiertää alueen muuta maastoa hieman korkeampaa mäkeä. Ympärillä on vanhoja peltoja. Aidat ovat muuraamattomista luonnonkivistä ladottuja. Rakennuskivet on todennäköisesti saatu viereisen pellon raivauksesta. Pohjoisessa kivet on ladottu jyrkää rinnettä vasten niin, että se muistuttaa enemmän seinää kuin aitaa. Aidan leveys on noin 1,5 m, paitsi pohjoisosan seinämäisessä kohdasa, jossa rakenteen leveys on yksi kivikerta. Aidanpätkillä on mittaa seuraavasti: pohjoisosan itä-länsisuuntainen osa noin 15 m, keskinen suora luode-kaakkosuuntainen osa noin 40 m, keskinen L-muotoinen osa noin 50 m ja eteläinen luodekaakkosuuntainen osa noin 20 m.
metsakeskus.1000047579 630 Hangaskangas 4 10002 12016 13175 11006 27000 473021.00000000 7098380.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047579 Tervahauta sijaitsee tervahaudasta Hangaskangas (1000037715) 180 m kaakkoon matalalla hiekkavallilla avohakkuualueella. Haudan halkaisija on 9 m, kuopan halkaisija 5 m. Halssi suuntautuu koilliseen, se on sortunut.
metsakeskus.1000047580 630 Pöytäkumpu 10002 12016 13175 11006 27000 474100.00000000 7098419.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047580 Hauta sijaitsee matalalla paikoitellen kallioisella kumpareella Hangaskankaan itäpuolella. Läpimitta valli mukaan lukien 14 m, kuopan halkaisija 5 m ja syvyys 0,6 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä lehti- ja havupuita.
metsakeskus.1000047581 630 Kotakangas 10002 12016 13175 11006 27000 470774.00000000 7096091.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047581 Hauta sijaitsee rämeen ympyröivällä metsäsaarekkeella Kotakankaan luoteispuolella. Läpimitta valli mukaan lukien 16 m, kuopan halkaisija 9 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. Hauta sijaitsee avohakkuualueen reunan tuntumassa, sen päällä kasvaa eri-ikäisiä lehti- ja havupuita.
metsakeskus.1000047582 630 Kuivikkomäenkangas etelä 10002 12016 13175 11006 27000 470813.00000000 7093853.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047582 Hauta sijaitsee Kuivikkoniemenkankaan eteläpäässä metsätien länsipuolella. Läpimitta valli mukaan lukien 17 m, kuopan halkaisija 9 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. Hauta sijaitsee avohakkuualueen reunan tuntumassa, sen päällä kasvaa eri-ikäisiä lehti- ja havupuita.
metsakeskus.1000047583 630 Virkkusenlehto 10002 12016 13175 11006 27000 471262.00000000 7093227.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047583 Hauta sijaitsee lehdon eteläosassa laajan avohakkualueen reunalla. Läpimitta valli mukaan lukien 18 m, kuopan halkaisija 10 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. Hauta sijaitsee avohakkuualueen reunan tuntumassa, sen päällä kasvaa eri-ikäisiä lehti- ja havupuita.
metsakeskus.1000047584 630 Kaimalehdonhauta 10002 12016 13175 11006 27000 477914.00000000 7093238.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047584 Hauta sijaitsee pienellä saarekkeella rämeen keskellä. Läpimitta valli mukaan lukien 14 m, kuopan syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, se on sortunut. Hauta sijaitsee hakkuualueen reunan tuntumassa, sen valli on osittain metsäkoneen vaurioittama.
metsakeskus.1000047585 69 Heinisuonkangas 10001 12016 13175 11002 27000 413151.00000000 7064754.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047585 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047586 765 Marjomäki 10002 12004 13051 11006 27000 567924.00000000 7072350.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047586 Kohde sijaitsee aivan Kainuun ja Pohjois-Karjalan läänin rajalla Sotkamon puolella, 320 m mpy, korkean ja varsin jyrkän vaaran, Marjomäen laella Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnan rajalla. Kivestä erottuu selkeästi vuosilukuhakkaus 1767. Kivi on todennäköisesti kaatunut. Kiven pituus on noin 1,1 metriä, leveys noin 0,6 metriä ja korkeutta noin 0,5 metriä. Kivestä noin kuuden ja seitsemän metrin päästä etelän suuntaan erottuivat mahdolliset kolmionmuotoiset viisarikivet. Lähempänä rajakiveä oleva viisarikivi on maanpinnasta mitattuna noin 50 cm korkea ja sitä on tuettu pienemmillä kivillä ja toinen viisarikivi on noin 40 cm korkea ja se vähän heilui. Viisarikivien koordinaatit on merkitty alakohteiden kohdalle. Kohde on tarkistettu maastossa 2024 Ilppari-ilmoituksen perusteella. Kohteen aluerajaus perustuu maastohavaintoihin 2024.
metsakeskus.1000047588 626 Autio-Sirviö 2 10002 12016 13175 11006 27000 450669.00000000 7079249.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047588 Haudanjoen törmällä, n. 130 m kohteen Autio-Sirviö talonpohjasta itään, ja vain n. 35 m samaisen kohteen pelto-alueiden reunamilta luoteeseen sijaitsee tervahauta. Tervahauta on vallit mukaan lukien halkaisijaltaan n. 13 m ja kuopan halkaisija n. 6 m. Haudan halssi on suunnattu pohjoiseen joentörmää alas. Rantatörmän päällä kasvaa vanhaa kuusi- ja haapametsää. Jorma Tulkku kirjoitti vuoden 1988 raportissaan (Mika Sarkkisen vuoden 1995 inventointiraportin liite 1): ”Tervahauta ja haudanpolttajan mökki: jokitörmässä halkaisijaltaan 6-metrinen tervahauta, jonka itäpuolella tulisijan raunio. Haudassa 175-vuotias petäjä.” Tulkun mainitsema vanha mänty havaittiin vanhuuttaan tai myrskyssä tervahaudan itäreunan päälle kaatuneena. Sen päälle oli sittemmin kaatunut myös useita haapoja, nämä taas majavien toimesta. Tulkun mianitsemaa tulisijaa ei havaittu, mutta voidaan olettaa sen mahdollisesti sijaitsevan tuon tervahaudan itäpuolen puunrunkorykelmän alla, sillä alue vaikutti majavien toimia lukuun ottamatta koskemattomalta.
metsakeskus.1000047589 626 Haudanjoki 1 10002 12016 13175 11006 27000 450230.00000000 7079537.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047589 Tervahaudan läpimitta on n. 14 m, kuopan n. 6 m, ja halssi suuntautuu koilliseen.
metsakeskus.1000047590 626 Haudanjoki 2 10002 12016 13175 11006 27000 449778.00000000 7079758.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047590 Tervahaudan halkaisija on n. 22 m, kuoppa n. 13 m, halssi koilliseen; kuopan keskellä suuri hiilikasa. Tervahaudan lounaisosien yli on kulkenut metsätyökoneita tai vastaavia.
metsakeskus.1000047591 626 Multala 10007 12001 13000 11006 27009 449326.00000000 7080132.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047591 Entisten peltojen ympäröimällä, harvahkoa mäntyä kasvavalla kankaalla sijaitsevat Multala-nimisen talon jäänteet – yhä ulkoisesti vahingoittumatta seisova, vaikkakin hylätty asuinrakennus, sekä kivisen kellarin ja hirsirakennuksen jäänteet. Talo on merkitty asutuksi vuosien 1963 ja 1985 peruskarttoihin, joskaan jälkimmäisessä sen pellot eivät ole enää viljeltyinä. Pitäjänkartassa taloa ei ole, toisin kuin n. 300 m länsilounaaseen sijainnutta Metsälän taloa.
metsakeskus.1000047592 626 Metsälä 10007 12001 13013 11006 27000 449017.00000000 7080018.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047592 Nykyäänkin Metsälän nimellä tunnetulle paikalle on vuoden 1963 peruskarttaan merkitty Metsälä-niminen talo, ja Pyhäjärven pitäjänkarttaan nimetön talo. Inventoinnin aikaan suurin osa talon peltojen ja pihapiirin alueesta oli hyvin tiheän 1,5–2 m korkean maitohorsma- ja mesiangervoryteikön peittämää, ja sitä halkoivat lukuisat yli 50 cm syvät ojat, minkä tähden alueen tarkempi tarkastaminen kokonaan oli mahdotonta. Tästä huolimatta alueelta havaittiin lukuisien rakenteiden jäänteitä, joista osa oli selkeästi viimeisimmän (vuoden 1963 karttaan merkityn) asutusvaiheen peruja – ml. alueen keskivaiheilta havaitut selkeät rakennusten jäänteet (alakohteet 1 ja 2), ja ehkä suuremmat viljelyröykkiöt (alakohteet 3 ja 8). Alueen pohjoisosassa pensasmainen kasvusto ja nuorten lehti- ja kuusipuiden rykelmät vaihtuvat vaihtelevaan mutta kaikkiaan varttuneempaan metsään. Tämän pohjoisen alueen keskellä on havaittavissa koillis–kaakko-suuntainen pitkulainen vanhempi harvaan metsittynyt entinen pelto- tai niittyalue matalampine sarkaojineen, jossa sijaitsevat vanhemman oloiset, umpeen kasvaneet pienemmät viljelyröykkiöt (alakohteet 4, 5 ja 6); tämä alue on havaittavissa kapeana peltoalueena myös niin pitäjänkartassa kuin 60-luvun peruskartassa Tästä länteen on vanhaa mäntyä kasvava saareke, jossa sijaitsee jonkinlaisen suurehkon puisen laitteen jäännös, ja jonka pohjoispuolella on lisää viljelyröykkiöitä. Kapean vanhemman peltoalueen itäpuolella puolestaan on osin vaihtelevaa lehtipuuvoittoista puustoa ja osin avoimempaa niittymäistä aluskasvvillisuutta kasvava alue, jolta tavattiin kaksi resentimmän oloista kuoppaa (alakohteen 10 kuoppa, mutta ei välittömästi sen viereinen, vanhempi kiviröykkiö; sekä alakohde 11) ja kaksi näitä kuoppia vanhemmalta vaikuttavaa kivirakennetta (alakohteen 10 mahdollinen tulisija tai muu korkeahko kiviröykkiö, sekä alakohde 11, jonkinlainen kivitasanne tai -valli, tai kiviaidan tai -perustuksen jäännös. Lisäksi aivan alueen eteläosasta, avoimen pensaikkoisen alueen eteläpuoliselta, kuusta, lehtipuita ja jälleen niittymäistä aluskasvillisuutta kasvavalta alueelta tavattiin tervahauta tai korkea pystymiilu (LIDARK-aineiston perusteella hiilimiilu), jota on mahdollisesti sittemmin käytetty kellarina, sekä mahdollinen melko resentti rajakivi.
metsakeskus.1000047593 761 Åvik Härkätie 10002 12005 13071 11006 27000 299674.00000000 6730059.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047593 Käytöstä poistunut Hämeen Härkätien osuus joka kulkee Åvikin kartanon eteläpuolitse.
metsakeskus.1000047595 761 Åvik lasitehdas 10002 12015 13135 11006 27007 299861.00000000 6729925.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047595 Åvikin 1748 perustetutun lasitehtaan paikka Åvikinjärven pohjoisrannalla noin 12 km länteen Someron keskustasta. Tehtaassa valmistettiin korkealaatuista ikkuna- ja talouslasia. Tehtaan ympärille muodostui vähitellen oma yhteisönsä rakennuksineen. Vuonna 1833 tehdasyhdyskunnan rakennuskanta tuhoutui lähes kokonaan tulipalossa ja lasitehtaan toiminta lakkasi. Åvikin kartanon päärakennuksesta noin 150 m kaakkoon, joen töyräällä, on sijainnut kaksi lasihyttiä. Niiden perustusten paikat on tutkittu 1980-luvulla. Löytömateriaalina kerättiin runsaasti mm. lasiesineiden ja upokkaiden kappaleita.
metsakeskus.1000047596 287 Myllykallio 10001 12013 13126 11006 27000 208409.00000000 6917700.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047596 Koulukadusta pohjoiseen Läntisen ja Itäisen Pitkäkadun välissä on kalliomäki. Mäen laella on näköalapaikka ja tuulimylly, josta noin 15-20 metriä pohjoisluoteeseen on sydänkuvio ja numeroita (18 / 9) sekä kirjaimia (E G? P). Hakkaukset ovat luonnostaan uurteisessa avokalliopinnassa. Merkkejä voi olla enemmänkin.
metsakeskus.1000047598 626 Haudanjoki 3 10002 12016 13175 11006 27000 449164.00000000 7080615.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047598 Tervahaudan läpimitta valleineen on n. 21 m, ja kuopan n. 9 m; halssi suuntautuu pohjoiskoilliseen, alas Haudanjoen törmää.
metsakeskus.1000047599 626 Susikangas pohjoinen 10002 12016 13175 11006 27000 447786.00000000 7078852.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047599 Tervahaudan läpimitta valleineen on n. 16 m, ja kuopan n. 7 m; sen halssi suuntautuu itään.
metsakeskus.1000047600 626 Haudanjoki 4 10002 12016 13175 11006 27000 448636.00000000 7081187.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047600 Tervahaudan läpimitta valleineen on n. 14 m, ja kuopan n. 6 m; halssi suuntautuu koilliseen.
metsakeskus.1000047601 626 Laukankaarto pohjoinen 10002 12016 13175 11006 27000 449176.00000000 7081998.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047601 Tervahauta sijaitsee nuorta taimikkoa kasvavan moreeniharjanteen lounaispäädyssä. Sen läpimitta valleineen on n. 21 m, ja kuopan n. 9 m. Sen halssi suuntautuu etelälounaaseen.
metsakeskus.1000047603 710 Oxhagen rajamerkki 10002 12004 13051 11006 27007 312630.00000000 6660286.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047603 Oxhagenin kalliomäen kaakkoiskulmalla, länttä kohti laskevassa lehtomaisessa rinteessä sijaitseva osin rauennut rajamerkki. Nykyasussaan rajamerkki on lähes maantasainen, halkaisijaltaan noin 1,5 metrin suuruinen kivilatomus. Keskellä on yksi suurempi kivi, joka on alun perin mahdollisesti ollut pystyssä. Snappertunan Nissbackan ja Karjaan maalaiskunnan puolella sijainneiden Degerbyn/Domargårdin välinen rajapiste on merkitty jo vuoden 1703 karttan (KA MHA U B16:38/1). Domargårdin ja Degerbyn vuoden 1903 isojaon täydennyskartassa (KA MHA U B15:27/2-12 rajamerkin mainitaan olevan nelikulmainen.
metsakeskus.1000047604 710 Oxhagen röykkiö 10002 12004 13054 11028 27000 312542.00000000 6660376.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047604 Oxhagenin kalliomäen lakialueen keskiosassa sijaitseva kalliopohjalle rakennettu nelisivuinen röykkiö. Röykkiön mitat noin 8 x 8 metriä, korkeus 0,5 metriä. Röykkiössä on selvästi havaittavissa nelikulmainen, suuremmista kivistä koostuva reunakehä, keskiosan kivet ovat pienempiä. Röykkiön länsireunalta/luoteiskulmalta on rauennut kiviä alas kalliolle.
metsakeskus.1000047604 710 Oxhagen röykkiö 10002 12004 13054 11033 27000 312542.00000000 6660376.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047604 Oxhagenin kalliomäen lakialueen keskiosassa sijaitseva kalliopohjalle rakennettu nelisivuinen röykkiö. Röykkiön mitat noin 8 x 8 metriä, korkeus 0,5 metriä. Röykkiössä on selvästi havaittavissa nelikulmainen, suuremmista kivistä koostuva reunakehä, keskiosan kivet ovat pienempiä. Röykkiön länsireunalta/luoteiskulmalta on rauennut kiviä alas kalliolle.
metsakeskus.1000047605 434 Käldöntie 10002 12016 13151 11006 27000 450163.00000000 6689671.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047605 Hiilimiilun halkaisija on noin 15 metriä. Miilu kohoaa ympäristöstään ja sitä kiertää yhtenäinen oja. Sammalen alla maa oli noen värjäämää.
metsakeskus.1000047606 263 Hautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 472232.00000000 7086056.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047606 Kapealla hiekkaharjanteella, välittömästi maatien 599 itäpuolella sijaitsee tervahauta. Sen läpimitta valli mukaan lukien on 16 metriä, kuopan halkaisija 10 metriä ja syvyys 0,7 metriä. Halssi suuntautuu itään, se on sortunut. Hauta sijaitsee avohakkuualueen reunan tuntumassa, sen päällä kasvaa eri-ikäisiä lehti- ja havupuita. Kohteen havaittiin olevan vuoden 2024 täydennysinventoinnissa ennallaan. Tervapirtin jäännöksistä ei tehty havaintoja. Tervahaudasta 25 metriä etelään havaittiin tervahaudan käyttöön liittyvä hiilikumpu. Kummun halkaisija on noin 8 metriä ja korkeutta keskimäärin 40 senttimetriä.
metsakeskus.1000047607 288 Dalbacken 10007 12016 13175 11006 27000 318627.00000000 7064346.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047607 Tervahauta, halkaisija noin 10 metriä, halssi lounaaseen. Ainakin rakenteen pohjoispuolella on kuoppa.
metsakeskus.1000047609 171 Kaskisuo 10002 12016 13151 11006 27000 545224.00000000 6880065.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047609 Hiekkaisella metsäkumpareella sijaitsee kuusi laajaa hiilimiilun pohjaa. Miilujen pohjat erottuvat maastossa ensisijassa niitä ympäröivien syvien, kooltaan vaihtelevien kaivantojen, ansiosta. Kaivannot muodostavat selviä ympyröistä joiden sisäpuolelle jää tasainen alue. Kairatessa niistä havaittiin paksu noen ja hiilen sekainen maa. Miilut menevät reunoistaan osin lomittain. Miilujen halkaisija on noin 16 metriä. Alueella on tehty harvennushakkuita ja miilujen päältä on osin ajettu metsäkoneella.
metsakeskus.1000047622 578 Välimäki 10007 12011 13114 11042 27028 542995.00000000 7149778.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047622 Kohteessa on Uvantien ja Välimäen talon välissä noin 40 metriä pitkä juoksuhauta ja mahdollisesti kolme korsunpohjaa tai pesäkettä. Juoksuhauta on mutkitteleva, leveys vaihtelee lounaispään ½ metrin ja reilun metrin välillä, syvyys on paikoin ½ metriä – ¾ metriä syvä ja on välillä lähes metrin syvä koillispäässä. Koillispäässä juoksuhauta on isompi ja selkeäpiirteisempi. Korsu 1:ssä ja juoksuhaudassa näkyy puurakennetta. Korsu 1 sijaitsee juoksuhaudan lounaispäästä noin kymmenen metriä etelään. Juoksuhaudan koillispäässä sijaitsee kaksi korsua/pesäkettä, korsu 2 ja korsu 3. Rakenteet eivät näy Lidarissa. Maanomistaja kertoi, että naapurin vanhan isännän mukaan alueella on ollut saksalaisten tekemä juoksuhauta. Alakohteet, korsujen ja juoksuhaudan sijaintitiedot.
metsakeskus.1000047622 578 Välimäki 10007 12011 13212 11042 27028 542995.00000000 7149778.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047622 Kohteessa on Uvantien ja Välimäen talon välissä noin 40 metriä pitkä juoksuhauta ja mahdollisesti kolme korsunpohjaa tai pesäkettä. Juoksuhauta on mutkitteleva, leveys vaihtelee lounaispään ½ metrin ja reilun metrin välillä, syvyys on paikoin ½ metriä – ¾ metriä syvä ja on välillä lähes metrin syvä koillispäässä. Koillispäässä juoksuhauta on isompi ja selkeäpiirteisempi. Korsu 1:ssä ja juoksuhaudassa näkyy puurakennetta. Korsu 1 sijaitsee juoksuhaudan lounaispäästä noin kymmenen metriä etelään. Juoksuhaudan koillispäässä sijaitsee kaksi korsua/pesäkettä, korsu 2 ja korsu 3. Rakenteet eivät näy Lidarissa. Maanomistaja kertoi, että naapurin vanhan isännän mukaan alueella on ollut saksalaisten tekemä juoksuhauta. Alakohteet, korsujen ja juoksuhaudan sijaintitiedot.
metsakeskus.1000047623 626 Petäjälahdenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 440224.00000000 7073140.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047623 Petäjänlahdenkankaan luoteispuolella on tervahauta. Haudan halkaisija on 16 m, kuopan syvyys 0,5 m; halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. Ympäristössä kasvaa erirakenteista metsää.
metsakeskus.1000047625 678 Kauniinmetsänkangas 3 10001 12016 13175 11002 27000 383687.00000000 7158304.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047625 Peruskartalle merkitty ja lidarissa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047628 214 Niemen mylly 10007 12016 13180 11006 27000 250209.00000000 6875078.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047628 Vatajankosken länsipuolella, aivan patosillan eteläisen pään kupeessa, on kaksi vierekkäistä kivirivistöä rannan tuntumassa. Rivit sijaitsevat vierekkäin ollen joen suuntaisia. Niiden pituus on arviolta noin 6 metriä ja niiden väliin jää noin 2 metrin levyinen tila. Rakenne liittynee kosken länsipuolella olleeseen Niemen myllyyn. Niemen myllyn toinen nimi, Sammin mylly johtui siitä, että Siikaisten Sammin kylän taloja jauhatti siellä viljaa. Kartoissa mylly näkyy ensin 1700-luvun lopun isojakokartassa ja myöhemmin vuosien 1865 ja 1889 halkomiskartoissa. Vielä vuoden 1929 lohkomiskartassa näkyy myllyn rakennus rannassa. Samana vuonna sähkölaitoksen lupa- asian käsittelyyn liittyvästä asiakirjasta käy ilmi, että joen molemmin puolin olleet myllyt olisi jo hävitetty. Mahdollisesti koneistot oli siirretty, mutta rakennukset ovat ehkä säilyneet jonkin aikaa. Ilmeisesti nykyisen patosillan rakentamisen vuoksi Niemen mylly purettiin. Patosillan eteläpuolella on muurimainen ladottu kivirakenne, keskellä kuivaa koskea olevalla kalliokohoumalla. Suunnittelukartassa vuodelta 1941 on kuvattu padolta lähtevä uloke suurin piirtein kivirakenteen kohdalle, mikä voisi olla tukinuittoon liittyvä ruuhi. Toisaalta kuitenkin mainitaan, että tukkeja olisi laskettu padosta läpi vapaasti, ilman kourua. Rakenne voi liittyä myös Niemen myllyyn.
metsakeskus.1000047633 946 Rävholstret S 10007 12016 13175 11006 27000 276882.00000000 7024257.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047633 Tervahauta (halk.20m), halssi luoteeseen ja siitä muutaman kymmenen metrin päässä hiilimiiluja (Lidark-projektin havainto 2020-2022, ei tarkastettu maastossa). Mahdollinen miilu myös etelän suunnassa, merkitty alakohteena. Tervahaudasta 280 m etelään on sijainnut tutkittu muinaishauta nimeltä Finndalen (mj tunnus 559010023).
metsakeskus.1000047633 946 Rävholstret S 10007 12016 13151 11006 27000 276882.00000000 7024257.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047633 Tervahauta (halk.20m), halssi luoteeseen ja siitä muutaman kymmenen metrin päässä hiilimiiluja (Lidark-projektin havainto 2020-2022, ei tarkastettu maastossa). Mahdollinen miilu myös etelän suunnassa, merkitty alakohteena. Tervahaudasta 280 m etelään on sijainnut tutkittu muinaishauta nimeltä Finndalen (mj tunnus 559010023).
metsakeskus.1000047635 738 Myllymäki 2 10002 12006 13221 11033 27000 260713.00000000 6698083.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047635 Myllymäen pohjoislaidalla, pellon laidalla on kalliopaljastuma, jossa on 8 varmaa ja 2 epävarmaa kuppia. Kallion pinta viettää luoteeseen. Kupit ovat halkaisijaltaan noin 5 cm, ja syvyydeltään noin 1,5 cm, ja esiintyvät kahtena erillisenä ryhmänä. Kallio on suurelta osin sammaleen peitossa, ja kuppeja saattaa olla vielä enemmän. Kallion päälle on myös läjitetty hakkuujätettä. Kallion korkeimmalla kohdalla on suurista kivistä koostuva peltoröykkiö.
metsakeskus.1000047638 290 Jokikangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 659568.00000000 7104323.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047638 Tervahauta, halkaisija noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047639 620 Huuhkajamaa 2 10001 12016 13175 11006 27000 537293.00000000 7211248.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047639 Tervahauta, halkaisija noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047640 626 Järmäsuo 1 10001 12016 13151 11002 27000 436853.00000000 7070451.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047640 Hiilimiilu, joka on erotettavissa lidar-aineistossa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047641 626 Järmäsuo 2 10001 12016 13175 11002 27000 436685.00000000 7070405.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047641 Vinovalovarjosteaineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047643 288 Bäckström N 10007 12016 13175 11006 27000 315970.00000000 7054230.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047643 Tervahauta, halkaisija 20 m. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047644 288 Bäckström S 10007 12016 13175 11006 27000 316156.00000000 7054104.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047644 Tervahauta, halkaisija 18 m. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047645 50 Tyrisevä 2 10007 12001 13013 11006 27000 230583.00000000 6803788.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047645 Kohde on historiallisen ajan pihapiiri, joka sijaitsee Printuntieltä kohti koillista erkanevan tien varrella. Tila ei ole enää asuttu, mutta kohteiden välittömässä läheisyydessä sijaitsee edelleen kolme pystyssä seisovaa puurakennusta, joista yksi on toiminut tilan asuinrakennuksena. Asuinrakennuksen länsipuolella on sijainnut neljä muuta rakennusta ja kellari, jonka tukittu sisäänkäynti on edelleen havaittavissa pihapiiristä. Lisäksi alueella on rakennusten kivijalkoja, kiviaitaa sekä määrittelemättömäksi jääneitä kivilatomuksia. Tila on merkitty vuoden 1907 senaatin karttaan, josta ei kuitenkaan voida tehdä havaintoja tilan rakennuskannasta.
metsakeskus.1000047645 50 Tyrisevä 2 10007 12004 13043 11006 27000 230583.00000000 6803788.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047645 Kohde on historiallisen ajan pihapiiri, joka sijaitsee Printuntieltä kohti koillista erkanevan tien varrella. Tila ei ole enää asuttu, mutta kohteiden välittömässä läheisyydessä sijaitsee edelleen kolme pystyssä seisovaa puurakennusta, joista yksi on toiminut tilan asuinrakennuksena. Asuinrakennuksen länsipuolella on sijainnut neljä muuta rakennusta ja kellari, jonka tukittu sisäänkäynti on edelleen havaittavissa pihapiiristä. Lisäksi alueella on rakennusten kivijalkoja, kiviaitaa sekä määrittelemättömäksi jääneitä kivilatomuksia. Tila on merkitty vuoden 1907 senaatin karttaan, josta ei kuitenkaan voida tehdä havaintoja tilan rakennuskannasta.
metsakeskus.1000047645 50 Tyrisevä 2 10007 12004 13045 11006 27000 230583.00000000 6803788.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047645 Kohde on historiallisen ajan pihapiiri, joka sijaitsee Printuntieltä kohti koillista erkanevan tien varrella. Tila ei ole enää asuttu, mutta kohteiden välittömässä läheisyydessä sijaitsee edelleen kolme pystyssä seisovaa puurakennusta, joista yksi on toiminut tilan asuinrakennuksena. Asuinrakennuksen länsipuolella on sijainnut neljä muuta rakennusta ja kellari, jonka tukittu sisäänkäynti on edelleen havaittavissa pihapiiristä. Lisäksi alueella on rakennusten kivijalkoja, kiviaitaa sekä määrittelemättömäksi jääneitä kivilatomuksia. Tila on merkitty vuoden 1907 senaatin karttaan, josta ei kuitenkaan voida tehdä havaintoja tilan rakennuskannasta.
metsakeskus.1000047650 599 Stallsnabbavägen 10007 12016 13000 11006 27000 304070.00000000 7052936.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047650 Tervahauta, halkaisija 20 m. LIDARK-projektissa havaittu kohde, ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047651 890 Puollamvarri 3 10002 12001 13200 11002 27000 540005.00000000 7757918.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047651 Liesikiveykset sijaitsevat Pulmankijärven eteläpuolella, Pulmankijoen itäpuolella ja Buollánvárrin alarinteillä. Maaperä on kivistä moreenia. Ympäristössä kasvaa koivupuskia, aluskasvillisuus on varpukasveja ja jäkäliä. Kaksi liesikehää sijaitsee rinteen pienellä tasanteella keskellä polkua, joita alueella on useampia. Liesikiveysten koko on 1,4 m x 1,3 m ja 1,6 m x 1,2 m. Niiden väli on 1,2 m. Läntisempi liesi sijaitsee täysin polulla. Itäisempi ja hieman ylempänä rinteessä olevan liesi on myös pääosin polulla, mutta osittain polun vieressä ja aluskasvillisuuden peittämä.
metsakeskus.1000047652 418 Mäkikylä 1 10001 12011 13116 11006 27027 325939.00000000 6800270.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047652 Metsässä, junaradan läheisyydessä, sen itäpuolella, on arviolta 3 x 3 m laajuinen ja metrin syvyinen kuopanne. Kohteen ympäristössä, on paljon 1918 taistelujen jälkiä, kuten luoteja, srapnellin kuulia, hylsyjä ja kranaatin sirpaleita. Kuopanne on liittyy suurella todennäköisyydellä 1918 tapahtumiin. Kohdetta ei ole vielä tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047653 418 Mäkikylä 2 10002 12011 13116 11006 27027 325945.00000000 6799897.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047653 Metsässä, junaradan itäpuolella on laajuudeltaan 3x3m oleva ja 0.5 m syvä kuopanne. Sen ympäristöstä on löydetty metallinetsinnässä hylsyjä, luoteja ja srapnellin kuulia. Kohde liittyy suurella todennäköisyydellä 1918 tapahtumiin. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Kohde tarkastettu keväällä 2025 maastossa ja muutettu status kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kohteen itäreunalla näkyvissä hieman ohuista puunrungoista/oksista tehtyä seinämää. Puut sammaleen peitossa. Kohteelta hyvä näkyvyys junaradalle.
metsakeskus.1000047654 837 Epilänharju 10007 12011 13000 11006 27027 322747.21100000 6824324.49600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047654 Useita selvästi erottuvia syviä kaivantoja Epilänharjun kaakkoisosan laella ja koillisrinteen yläosassa. Kohteen läpi kulkee karttaan merkitty kävelytie, jota rakennettaessa paria kaivantoa on hieman täytetty. Tampereen kaupunkimittausyksikkö on mitannut seitsemän isoa kaivantoa ryhmässä harjun laella ja viisi pienempää kaivantoa linjassa harjun koillisrinteellä 20 - 40 metrin päässä isoista kaivannoista. Isojen kaivantojen halkaisija on toistakymmentä metriä, pienten noin 2 - 5 metriä. Kaivannot erottuvat selkeästi ja ovat enimmillään yli metrin syvyisiä. Paikalla on ränsistynyt infotaulu, jonka mukaan kohteen luona on sijainnut jatkosodan aikana 31. raskas ilmatorjuntapatteri. Ainakin osa kaivannoista on epäilemättä ilmatorjunta-asemia.
metsakeskus.1000047655 50 Koivisto 10007 12001 13013 11006 27000 230839.00000000 6794655.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047655 Koiviston tila sijaitsee Paneliassa Kukonsuon eteläpuolella Eurajoentien molemmin puolin. Tien pohjoispuolelta on havaittavissa kivetys, joka on maanomistajan mukaan peräisin riihen kiukaasta. Tilan itäpuolella kohoavan mäkeen on rakennettu kellari, joka on edelleen hyvässä kunnossa. Eurajoentien eteläpuolisen pellon laidassa sijaitsee tilan kaivo, joka on täytetty. Sen läheisyydessä on pieniä peltoröykkiöitä. Maanomistajan mukaan tilalla majoittui kasakoita 1900-luvun alussa.
metsakeskus.1000047655 50 Koivisto 10007 12004 13043 11006 27000 230839.00000000 6794655.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047655 Koiviston tila sijaitsee Paneliassa Kukonsuon eteläpuolella Eurajoentien molemmin puolin. Tien pohjoispuolelta on havaittavissa kivetys, joka on maanomistajan mukaan peräisin riihen kiukaasta. Tilan itäpuolella kohoavan mäkeen on rakennettu kellari, joka on edelleen hyvässä kunnossa. Eurajoentien eteläpuolisen pellon laidassa sijaitsee tilan kaivo, joka on täytetty. Sen läheisyydessä on pieniä peltoröykkiöitä. Maanomistajan mukaan tilalla majoittui kasakoita 1900-luvun alussa.
metsakeskus.1000047656 50 Papinsaari 10007 12015 13147 11006 27000 230800.00000000 6798180.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047656 Asiakirjanlähteiden mukaan Papinsaaren alue kuului 1900-luvun alussa suoritettuun isojaon täydennykseen saakka Kiukaisten pappilan nautintaan, mistä alueen nimi on myös peräisin. 1880-luvulla Eurajoen eteläisen uoman jatkeeksi rakennettiin Mäkilän kanava ja vesisaha. Kanava kaivettiin Tarkinkosken yläjuoksulta Pikkujoen uomaan, jonka päätyyn valmistui myös vesivoimalla käynyt saha. Rakennus oli alkujaan 20 metriä pitkä ja 8 metriä leveä. Vähäisestä vesivoimasta johtuen sahaa käytettiin vain kotitarvesahaukseen. Kanava kivetyksineen on edelleen havaittavissa maastossa, minkä lisäksi rannalla on jäänteitä vesisahan kivirakenteista.
metsakeskus.1000047656 50 Papinsaari 10007 12005 13056 11006 27000 230800.00000000 6798180.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047656 Asiakirjanlähteiden mukaan Papinsaaren alue kuului 1900-luvun alussa suoritettuun isojaon täydennykseen saakka Kiukaisten pappilan nautintaan, mistä alueen nimi on myös peräisin. 1880-luvulla Eurajoen eteläisen uoman jatkeeksi rakennettiin Mäkilän kanava ja vesisaha. Kanava kaivettiin Tarkinkosken yläjuoksulta Pikkujoen uomaan, jonka päätyyn valmistui myös vesivoimalla käynyt saha. Rakennus oli alkujaan 20 metriä pitkä ja 8 metriä leveä. Vähäisestä vesivoimasta johtuen sahaa käytettiin vain kotitarvesahaukseen. Kanava kivetyksineen on edelleen havaittavissa maastossa, minkä lisäksi rannalla on jäänteitä vesisahan kivirakenteista.
metsakeskus.1000047657 285 Heikkilä 10002 12016 13166 11006 27000 496685.00000000 6719879.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047657 Nauriskuopparyhmä sijaitsee Heikkilän talon ja vt 15 välisellä kallioisella metsäalueella. Haudat ovat kooltaan 1-1,4x1,9x2,8 m kokoisia ja niiden syvyys vaihtelee metrin molemmin puolin. Nauriskuopat ovat itä-länsisuuntaisia ja ne sijoittuvat noin 13 m pituiselle alueella. Inventoinnin 2023 yhteydessä kahteen nauriskuopista tehtiin lapionpistot, joista paljastui alle 10 cm paksuisen karike-/humuskerroksen alta ruskea kivinen hiekka ja sen alta kallio. Hiekkakerroksen paksuus oli alle 20 cm eikä siinä havaittu huuhtoutumakerrosta.
metsakeskus.1000047658 75 Kirstukivenmäki 10002 12016 13151 11006 27000 502633.00000000 6715612.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047658 Kirstukivenmäen pohjoislaidalla sijaitseva, osittain vaurioitunut hiilimiilu, joka erottuu maastossa pyöreänä kumpareena. Miilun halkaisija on noin 10 m ja korkeus noin puoli metriä. Inventoinnin yhteydessä miiluun tehtiin lapionpisto, josta paljastui noen mustaksi värjäämää hiekkaa sekä hiilen kappaleita vähintään 25 cm syvyyteen saakka. Hiilimiilun etelälaidan päältä on ajettu metsäkoneella, mikä vaikeutti miilun koon ja muodon tulkintaa.
metsakeskus.1000047660 564 Ala-Pukki 10002 12016 13175 11006 27007 440065.00000000 7201635.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047660 Paikalla on noin 17-18 metrinen tervahauta, jonka keskuskuopan halkaisja vallin päältä on noin 9-10 metriä. Halssi on pohjoiseen kohti maantietä. Eteläpuolella kuoppia, jotka ilmeisesti ainakin osin kaiveltu myöhemmin.
metsakeskus.1000047662 576 Hurtinlahti C 10002 12016 13151 11006 27000 407852.00000000 6814045.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047662 Hiilimiilu, havaittu tarkastuksen yhteydessä.
metsakeskus.1000047666 739 Kuolimo 10007 12016 13152 11002 27000 534812.00000000 6787641.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047666 Kohde sijaitsee Kuolimo-järven Kalliosaaren pohjoislahden länsipohjukassa matalassa vedessä veden pinnan alla. Kyseessä on liistekatiskan jäännökset, jotka muodostuvat muutamassa rivissä sijaitsevista liisteistä, joista suurin osa on edelleen pystyssä.
metsakeskus.1000047669 581 Huhdanneva 10002 12016 13175 11006 27000 285682.90977952 6900367.11959367 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047669 Tervahauta on halkaisijaltaan noin 20 m ja syvyydeltään 1,5 m. Sen halssi suuntautuu kohti lounasta ja on 8 m pitkä. Tervahauta on muuten ehjä, mutta tuulenkaato on rikkonut sen halssia. Tervahauta sijaitsee hyvin loivassa moreenirinteessä ja sen ympäristö on hakkuuaukeaa. Tervahaudassa kasvavat puut on jätetty pystyyn.
metsakeskus.1000047672 581 Kakkurinvuori 10002 12016 13175 11006 27000 293740.15977952 6895557.86959366 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047672 Tervahauta on halkaisijaltaan noin 15 m ja syvyydeltään 1 m. Sen halssi suuntautuu pohjoiseen. Tervahauta on muuten ehjä, mutta sen itäpuolella kulkeva metsätie on vahingoittanut sen itäreunaa. Tervahauta sijaitsee moreenirinteessä ja sen ympäristössä kasvaa sekametsää.
metsakeskus.1000047673 143 Vahokoski 10007 12015 13147 11006 27000 307181.51448684 6857937.77849515 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047673 Vahokosken rannoilla on näkyvissä betonista tehdyn padon jäänteitä, merkkejä kallion louhimisesta ja kallioon tehtyjä kaiverruksia. Kosken rannoilla on myös monin paikoin näkyvillä lohkokiviä. Joen uomaa on muokattu louhimalla. Betoniset patorakenteet liittyvät paikalla sijainneeseen ja sittemmin purettuun sahaan. Paikalla olevan opastuskyltin perusteella kosken partaalla tiedetään myös sijainneen sahan. 1800-luvun Ikaalisten pitäjänkartalle kohdalle ei ole merkitty myllyjä tai muita rakennuksia. Vuoden 1919 Toijaisen perintötilan karttaan, joka pohjautuu v. 1844 isojako-karttaan, alueelle on merkitty yksi mylly. Vuoden 1962 Toijasen tiluskarttaan alueelle ei ole merkitty mitään rakennuksia – ainoastaan jokeen päättyvä tie. Vuoden 1955 peruskartalle on merkitty mylly sivurakennuksineen joen vastarannalle – etelä-rannalle, mutta siitä ei havaittu merkkejä maastossa.
metsakeskus.1000047674 108 Elovaara 10002 12004 13051 11006 27000 309710.53133786 6828680.88928873 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047674 Noin 80 x 60 cm suuruinen kivilaatta, paksuudeltaan noin 30 cm. Laatta on hieman kallellaan, sen tyvellä on muutama n. 40 cm kokoinen kivi, jotka ilmeisesti alun perin ovat tukeneet laattaa pystyasentoon. Kiven lounaaseen osoittavalla sivulla on merkkejä. Yläosaan on hakattu kirjain R ja kiven keskiosaan numerot 314. Rajamerkki on Hämeenkyrön ja Nokian rajalla – kuntien välinen rajalinja on tällä kohtaa suora. Vuoden 1953 peruskartan perusteella rajamerkin luoteispuolinen – Hämeenkyrön puoleinen alue on ollut Hämeenkyrön Mahnalan kylän kantatalon n:o 7 maita. Kaakkoispuolinen alue on ollut Nokiaa ja kyseiseltä rajamerkiltä haarautuu kaakkoon Nokian Laajanojan eli Lautialan ja Jyrämaan kylien välinen rajalinja. Ensiksi mainitun puolella maat ovat kuuluneet kantatalolle n:o 2, jälkimmäisen kohdalla kantatalolle n:o 1.
metsakeskus.1000047678 322 Smedsböle 4 10002 12016 13151 11006 27000 257521.00000000 6671662.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047678 Halkaisijaltaan 15 m kokoinen hiilimiilun pohja.
metsakeskus.1000047679 322 Smedsböle 5 10002 12016 13151 11006 27000 257678.00000000 6671664.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047679 Halkaisijaltaan 15 m kokoinen hiilimiilun pohja.
metsakeskus.1000047680 322 Smedsböle 6 10002 12016 13151 11006 27000 257806.00000000 6671852.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047680 Halkaisijaltaan 15 m kokoinen hiilimiilun pohja.
metsakeskus.1000047681 680 Hintsa 8 10002 12002 13030 11033 27000 235510.00000000 6716346.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047681 Kohde sijaitsee kallioisen metsäsaarekkeen eteläpäässä. Kohteen eteläpuolella on Hintsan tilan talousrakennuksia, ja metsäsaarekkeen länsi- ja itäpuolella on peltoa. Paikalta on keväällä 2023 löytynyt metallinetsinnässä väistin ja keihäänkärki (ILM26755). Kohteella ei ole maanpäällisiä rakenteita, ja kohteen rajaus määritettiin tarkastuksessa kairaamalla. Paikalta havaittiin tummaa, nokista maata ja kiveystä sekä löytöinä palanutta luuta ja pronssinpala. Alueella saattaa olla kalliosyvennyksiin tehtyjä polttohautauksia. Lisäksi todetusta polttokalmistosta noin 40 metriä lounaaseen sijaitsevan pienehkön kalliopaljastuman päältä, kallionreunasta paljastui kairauksesta ja koepistosta mustaa nokista maata ja löytöinä palanutta savea ja yksi pala keramiikkaa. Tämä esiintymä on pienialainen, ja alkuperäinen maanpinta vaikuttaa tuhoutuneen ilmiön ympärillä.
metsakeskus.1000047682 848 Välisuo 10002 12016 13151 11006 27000 678633.00000000 6892134.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047682 Yksityishenkilöltä tulleen tiedon mukaan Välisuon länsireunalla olevalla kankaalla on nähtävissä kaksi selvää hiilimiilua. Miilut ovat halkaisijaltaan noin 15-16 metrisiä ja erottuvat myös Lidar-korkeusmallissa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen vaatii maastokäynnin.
metsakeskus.1000047683 848 Välisuo 2 10002 12016 13151 11006 27000 678778.00000000 6892008.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047683 Yksityishenkilöltä tulleen tiedon mukaan Välisuon etelälaidalla olevalla kankaalla erottuu kaksi hiilimiilua. Miilut ovat halkaisijaltaan noin 15-20 metrisiä ja ne erottuvat selvästi Lidar-korkeusmallissa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047684 848 Nikunvaarankangas 10002 12016 13151 11006 27000 678996.00000000 6891946.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047684 Nikunvaarankankaan koillispuolisella kankaalla erottuu Lidar-korkeusmallissa kaksi hiilimiilua tai tervahautaa. Rakenteet ovat halkaisijaltaan noin 16-20 metrisiä ja niiden yhteydessä erottuu myös kolmas, muodoltaan epämääräisempi kuoppa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047690 848 Välisuo 3 10002 12016 13000 11006 27000 678633.00000000 6892354.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047690 Yksityishenkilöltä tulleen tiedon mukaan Välisuon pohjoispuolisella kankaalla erottuu kaksi hiilimiilua. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen tarkempi määrittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000047691 848 Nikunvaarankangas 2 10002 12016 13151 11006 27000 678775.00000000 6892483.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047691 Lidar-korkeusmallissa alueella erottuu kaksi hiilimiilua. Miilut ovat halkaisijaltaan noin 20 metriä ja ne erottuvat korkeusmallissa selvästi. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047692 171 Frugård 1 10002 12016 13151 11006 27000 547678.00000000 6894201.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047692 Paikalla on syvä, halkaisijaltaan 15 metriä oleva hiilimiilu tai halssiton tervahauta. Se erottuu maastossa selvästi, sillä paikalla on tehty hakkuut. Ajoura kulkee miilun vierestä, mutta ei ole vahingoittanut sitä.
metsakeskus.1000047695 848 Nikunvaarankangas 3 10002 12016 13151 11006 27000 679034.00000000 6892484.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047695 Lidar-korkeusmallin perusteella Nikunvaarankankaan pohjoisosassa, metsätien ja suolle johtavan polun risteyksessä on useita hiilimiiluja/tervahautoja. Rakenteet ovat halkaisijaltaan noin 16-20 metrisiä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Tarkempi määrittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000047696 848 Nikunvaarankangas 4 10002 12016 13175 11006 27000 678515.00000000 6891890.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047696 Lidar-korkeusmallin perusteella Nikunvaaraan johtavan tien länsipuolella on nähtävissä yksittäinen tervahauta. Rakenteen halkaisija on noin 13 metriä. Halssin paikka erottuu mallissa tervahaudan eteläpuolella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Tarkempi määrittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000047697 848 Nikunvaarankangas 5 10002 12016 13151 11006 27000 679280.00000000 6892249.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047697 Yksityishenkilöltä tulleen tiedon mukaan Nikunvaaran itälaidalla, suon reunalla on nähtävissä kolme hiilimiilua. Rakenteet erottuvat selvästi Lidar-korkeusmallissa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Tarkempi määrittäminen vaatii lisäselvitystä.
metsakeskus.1000047699 615 Palokangas 2 10001 12016 13175 11006 27000 537764.00000000 7233721.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047699 Lidarista havaittu tervahauta. Haudan halkaisija noin 18 metriä. Halssi laskee koilliseen.
metsakeskus.1000047700 82 Saari 10002 12001 13000 11019 27000 364271.00000000 6777533.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047700 Lintusuon itälaidalla Saari-nimisen pienen mäen luoteisosassa sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Alue on laikkumätästetty hakkuuaukko, maa-aines on kivistä hiekkamoreenia. Laikutuskuopan laidalla maanpinnasta havaittiin vuoden 2023 inventoinnissa kvartsi-iskoksia, ja muutaman metrin säteellä toisen laikutuskuopan laidalta havaittiin lisää kvartsia. Itään päin maasto nousee harjanteeksi ja länsipuolella noin 5 metriä havaituista löydöistä on selvä metrin korkuinen muinainen rantatörmä, jonka länsipuolella on ojitettu ja metsitetty suo. Vaikuttaa, että asuinpaikka on ollut löytöpaikkojen ympäristössä olevalla hiekkamaalla, jonka ulkopuolella alue muuttuu enemmän kiviseksi hiekkamoreeniksi. Yhdessä laikutuskuopan reunaan tehdyssä noin metrin mittaisessa profiilissa nähtiin selvä punertava hiekkakerros huuhtoutumiskerroksen alla, kerroksella oli paksuutta 10–15 cm ja sen alla oli ruskea normaali hiekkakerros. Punainen hiekkakerros on todennäköisesti kivikautisen asuinpaikan kulttuurikerrosta. Yhtä punaista hiekkaa ei havaittu muualla lähistön laikutuskuopissa eikä koekuopissa, vaikka niissäkin oli havaittavissa hieman punertavaa hiekkaa. Ei ole täysin pois suljettua, että kohdalla voisi olla punamultahauta. Asuinpaikka on laikkumätästyksessä pahoin vaurioitunut ja ainoastaan pieniä osia mätästyskuoppien välillä on säilynyt. Muinaisjäännösalue on rajattu löytöjen, maaperähavaintojen, maaperän ja topografian perusteella noin 20 x 15 metrin laajuudelta.
metsakeskus.1000047701 831 Saarelanvuori 10002 12013 13128 11019 27000 542962.00000000 6792044.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047701 Kalliomaalaus sijaitsee Taipalsaaren Haukiveden rannalla, Saarelanvuoren koillisreunan kalliojyrkänteessä. Paikalla on neljännesneliön laajuinen kuvapaneeli, jossa on selviä ihmisen maalaamia viivoja, jotka näyttävät muodostavan jalat harallaan seisovan ihmishahmon. Lisäksi kuvapaneelissa on ihmishahmon vasemmalla puolella epäselvempiä punavärillä tehtyjä väriläiskiä. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön ILM25783.
metsakeskus.1000047702 890 Pulmankijoki länsi 10002 12001 13005 11006 27008 539331.00000000 7758189.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047702 Kohde sijaitsee Pulmankijärven eteläpuolella ja Pulmankijoen länsipuolella, joesta noin 200–300 m etäisyydellä, siihen laskevan Rinkiojan pohjoispuolella. Kodanpohjat sijaitsevat pellon keskellä olevalla metsäsaarekkeella, jonka maanomistaja on jättänyt raivaamatta. Alueella kasvaa tiheästi koivuja ja paikoin katajia. Aluskasvillisuus on pääosin mättäikköistä heinää. Paikalla on kolme kammin pohjaa ja yksi kammi, jonka puurakenteita on vielä jäljellä. Lisäksi paikalla on suuremman rakenteen, mahdollisesti tupasijan, paikka. Todennäköisesti rakenteet ovat eri-ikäisiä. Rakenteet ovat länsilounas – itäkoillinen -suuntaisena jonona. Läntisin rakenne on kamminpohja, joka sijaitsee lähellä metsikön reunaa. Siitä on näkyvissä matala valli, jonka sisäpuolisen alueen koko on noin 3 m x 3 m. Kammin jäännös sijaitsee noin 15 edellisestä ja on kooltaan noin 5 m x 7 m valleineen. Siinä on vielä runsaasti puurakenteita jäljellä, joten se on muita nuorempi. Siitä noin kymmenen metrin päässä sijaitsee pienen kammin pohja. Se on kooltaan vallien ulkopuolelta mitattuna vain 3,5 m x 3,5 m. Edellisestä noin 50 m päässä, metsikön pohjoisreunassa, on seuraava kammin pohja. Sen sisäosan koko on 4 m x 4 m ja vallien leveys noin metrin. Siitä noin 10 m päässä on suurempi vallillinen tasanne, joka on kooltaan 8 m x 4 m. Kammiksi se on suuri, joten mahdollisesti se on tupasijan paikka.
metsakeskus.1000047703 977 Odmala 10007 12001 13016 11006 27000 378495.00000000 7108704.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047703 Vuoden 1843 pitäjänkarttaan on merkitty Odmalan talon paikka. Vuosien 1767-1768 isojakokarttoihin taloa ei ole merkitty (ks. Ylivieskan keskustan osalyeiskaava 2030 arkeologinen inventointi 2008/K.H.Renlundin museo, Schulz), ja vuoden 1955 peruskartassa alue on peltoa.
metsakeskus.1000047704 977 Alaolmala 10007 12001 13016 11006 27000 378176.00000000 7108521.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047704 Vuoden 1843 pitäjänkarttaan alueelle on merkitty talon paikka. Talon nimestä ei saa selvää, koska kartta on rikki nimen kohdalta. Vuosien 1767-1768 isojakokarttoihin taloa ei ole merkitty (ks. Ylivieskan keskustan osalyleiskaava 2023 arkeologinen inventointi 2008 / K.H.Renlundin museo, Schulz). Vuoden 1955 peruskarttaan alueelle on merkitty Alaolmalan ja Olmalan tilakeskukset. Vuosien 1979 ja 1988 peruskartassa alueella on enää kaksi ulkorakennusta. Vuoden 1988 peruskartassa alueen yli kulkee voimajohtolinja.
metsakeskus.1000047705 791 Hautarannankangas 3 10001 12016 13175 11002 27000 461152.00000000 7119357.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047705 Lidar-aineistossa esiintyvä tervahauta. Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa.
metsakeskus.1000047706 791 Hautarannankangas 4 10001 12016 13175 11002 27000 461519.00000000 7119297.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047706 Lidar-aineistossa esiintyvä tervahauta. Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa.
metsakeskus.1000047707 890 Rinkioja 10007 12001 13005 11006 27009 539160.00000000 7758006.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047707 Kamminpaikka sijaitsee Pulmankijoen länsipuolella ja Rinkiojan pohjoispuolella, siitä noin 130 m etäisyydellä. Kohteen itäpuolella on pelto, jonka lounaisnurkasta lähtevä ajoura on kamminpohjasta noin 10 m etäisyydellä. Alueella kasvaa pieniä koivuja ja katajaa, aluskasvillisuus on puolukkaa ja sammalia. Kammin paikka erottuu noin metrin leveänä matalana vallina. Kammi on muodoltaan neliö, jonka sisäosan koko on 4,5 m x 4,5 m. Keskellä on liesikiveys, jonka koko on 1 m x 1 m. Kammissa on ilmeisesti asuttu vielä 1960-luvulla.
metsakeskus.1000047708 697 Lokkilampi 10002 12016 13175 11006 27000 570566.00000000 7143308.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047708 Erittäin matala tervahauta, halkaisija noin 10 metriä, vallit noin 1,5 metriä paksut. Tervahaudan päältä on kulkenut metsätöissä ajoura. Ränni on suunnattu rinteeseen luoteispuolelle ja on noin 1,5 metriä leveä ja yhtä paksut vallit molemmin puolin, noin 8 metriä pitkä.
metsakeskus.1000047710 630 Pitkäkangas 6 10002 12016 13175 11006 27000 469365.00000000 7089466.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047710 Pitkäkankaan luoteisosassa sijaitsee tervahauta; halkaisija n. 19 m, kuopan halkaisija n. 9 m halssi suuntautuu lounaaseen. Tervahaudalla ja aivan sen ympäristössä kasvaa eri-ikäistä lehtomaisen kankaan sekametsää, etelämpänä mäntyvoittoista kasvatusmetsää.
metsakeskus.1000047716 630 Vanhanhaudankangas 10002 12016 13175 11006 27000 468167.00000000 7088453.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047716 Vanhanhaudankankaan keskiosasta sen itäreunalle kulkee kapea hiekkaharjanne. Harjanteen itäpäädyssä on pieni tervahauta (halkaisija n. 11 m, kuopan halkaisija n. 6,5 m, kuopan syvyys n. 1 m, valli hyvin matala, vain n. 30 cm) ja siitä länteen kulkee pyyntikuoppajono, josta tavattiin 10 pyyntikuoppaa. Kuopat olivat pyöreitä, pääosin halkaisijaltaan n. 2–3 m ja n. 60–100 cm syviä. Kaksi kuopista, alakohteet 9 ja 10, olivat kuitenkin selvästi suurempia, halkaisijaltaan yli 4 m ja yli 1 m syviä.
metsakeskus.1000047716 630 Vanhanhaudankangas 10002 12016 13170 11006 27000 468167.00000000 7088453.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047716 Vanhanhaudankankaan keskiosasta sen itäreunalle kulkee kapea hiekkaharjanne. Harjanteen itäpäädyssä on pieni tervahauta (halkaisija n. 11 m, kuopan halkaisija n. 6,5 m, kuopan syvyys n. 1 m, valli hyvin matala, vain n. 30 cm) ja siitä länteen kulkee pyyntikuoppajono, josta tavattiin 10 pyyntikuoppaa. Kuopat olivat pyöreitä, pääosin halkaisijaltaan n. 2–3 m ja n. 60–100 cm syviä. Kaksi kuopista, alakohteet 9 ja 10, olivat kuitenkin selvästi suurempia, halkaisijaltaan yli 4 m ja yli 1 m syviä.
metsakeskus.1000047716 630 Vanhanhaudankangas 10002 12016 13175 11002 27000 468167.00000000 7088453.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047716 Vanhanhaudankankaan keskiosasta sen itäreunalle kulkee kapea hiekkaharjanne. Harjanteen itäpäädyssä on pieni tervahauta (halkaisija n. 11 m, kuopan halkaisija n. 6,5 m, kuopan syvyys n. 1 m, valli hyvin matala, vain n. 30 cm) ja siitä länteen kulkee pyyntikuoppajono, josta tavattiin 10 pyyntikuoppaa. Kuopat olivat pyöreitä, pääosin halkaisijaltaan n. 2–3 m ja n. 60–100 cm syviä. Kaksi kuopista, alakohteet 9 ja 10, olivat kuitenkin selvästi suurempia, halkaisijaltaan yli 4 m ja yli 1 m syviä.
metsakeskus.1000047716 630 Vanhanhaudankangas 10002 12016 13170 11002 27000 468167.00000000 7088453.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047716 Vanhanhaudankankaan keskiosasta sen itäreunalle kulkee kapea hiekkaharjanne. Harjanteen itäpäädyssä on pieni tervahauta (halkaisija n. 11 m, kuopan halkaisija n. 6,5 m, kuopan syvyys n. 1 m, valli hyvin matala, vain n. 30 cm) ja siitä länteen kulkee pyyntikuoppajono, josta tavattiin 10 pyyntikuoppaa. Kuopat olivat pyöreitä, pääosin halkaisijaltaan n. 2–3 m ja n. 60–100 cm syviä. Kaksi kuopista, alakohteet 9 ja 10, olivat kuitenkin selvästi suurempia, halkaisijaltaan yli 4 m ja yli 1 m syviä.
metsakeskus.1000047717 630 Kiviharju 10002 12016 13175 11006 27000 467647.00000000 7086986.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047717 Tervahauta sijaitsee Kiviharjun eteläosassa sijaitsevalla kumpareella. Sen halkaisija on n. 13 m, kuopan läpimitta 6 m ja syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu lounaaseen.
metsakeskus.1000047718 630 Uudenhaudankangas 10002 12016 13175 11006 27000 466860.00000000 7088305.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047718 Uudenhaudankankaan pohjoisosassa, itäisen rinteen laella kulkevan matalan harjanteen päällä sijaitsevat tervahauta sekä tervapirtin pohja. Tervahaudan halkaisija on n. 17 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 0,8 m, halssi suuntautuu pohjoiseen. Tervapirtin pohja koostuu kivi- ja maaperustuksesta, n. 4,5 m x 4,5 m sekä koillisnurkassa sijaitsevasta kiukaan jäänteestä, kiviröykkiöstä, jossa palaneita kiviä, halkaisija n. 2 m, korkeus n. 1,2 m. Ympäristö on kivikkoista, ja alueella kasvaa harvennettua, pääosin nuorta mäntyvoittoista metsää. Tervahaudan päällä, ja harjanteen itäpuolella kasvaa kuitenkin myös jonkin verran varttuneempia havupuita.
metsakeskus.1000047718 630 Uudenhaudankangas 10002 12001 13002 11006 27000 466860.00000000 7088305.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047718 Uudenhaudankankaan pohjoisosassa, itäisen rinteen laella kulkevan matalan harjanteen päällä sijaitsevat tervahauta sekä tervapirtin pohja. Tervahaudan halkaisija on n. 17 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 0,8 m, halssi suuntautuu pohjoiseen. Tervapirtin pohja koostuu kivi- ja maaperustuksesta, n. 4,5 m x 4,5 m sekä koillisnurkassa sijaitsevasta kiukaan jäänteestä, kiviröykkiöstä, jossa palaneita kiviä, halkaisija n. 2 m, korkeus n. 1,2 m. Ympäristö on kivikkoista, ja alueella kasvaa harvennettua, pääosin nuorta mäntyvoittoista metsää. Tervahaudan päällä, ja harjanteen itäpuolella kasvaa kuitenkin myös jonkin verran varttuneempia havupuita.
metsakeskus.1000047719 630 Pilpankangas 10002 12016 13175 11006 27000 466767.00000000 7086441.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047719 Hauta sijaitsee Pilpankankaan keskiosissa, itäisen rinteen laella. Läpimitta valli mukaan lukien 17 m, kuopan halkaisija 6,5 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu itäkoilliseen, se on sortunut.
metsakeskus.1000047720 630 Pilppa 10007 12001 13013 11006 27000 467211.00000000 7085323.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047720 Pilpankankaan eteläosassa on aikanaan sijainnut Pilpan talo. Talo on merkitty pitäjänkarttaan, ja esiintyy vielä vuoden 1972 peruskartassa, tosin silloin jo ilman viljelyksiä. Paikalta tavattiin n. 10 m päässä toisistaan suuren, vanhan kiviuunin jäännös (kiviuuni 1), pienempi mahdollinen kiviuunin jäännös (kiviuuni 2) sekä metallinen liesi (liesi). Näitä kolmea tulisijanjäännöstä ympäröivät luultavasti vähintään kahdet eri rakennuksen kiviperustukset, mutta aluskasvillisuuden takia ei ollut mahdollista tarkemmin selvittää, mitkä osat havaituista perustuksista kuuluivat yhteen, ja mitkä olivat mahdollisesti vanhemman tai uudemman oletettavan asuinrakennuksen peruja. Kaikki kolme sijaitsevat suunnilleen samalla kohdalla kuin vuoden 1972 peruskarttaan merkitty asuinrakennus. Näiden selvien asuinrakennuksen jäänteiden lisäksi paikalta tavattiin kiviseinäisen maakellarin jäännös (alakohde kellari), rakennuksen betonisia perustuspilareita (alakohde betonisia perustuslpilareita), rakennuksen kiviperustus (alakohde rakennuksen pohja), yhdeksän viljelyröykkiötä sekä kaksi kiviaidan jäännöstä.
metsakeskus.1000047721 630 Kuohukangas 10002 12016 13175 11006 27000 465188.00000000 7087356.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047721 Tervahauta sijaitsee Kuohukankaan itäreunassa. Sen läpimitta valli mukaan lukien on 18 m, kuopan halkaisija 7 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu koilliseen, se on sortunut. Haudan ympäristössä kasvaa kuusivaltaista varttunutta sekametsää.
metsakeskus.1000047722 630 Ketunpesänsaari 10002 12016 13175 11006 27000 466112.00000000 7084998.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047722 Tervahauta sijaitsee Ketunpesäsaaren pohjoisosassa, pienellä harjanteella rämeen reunassa. Sen läpimitta valli mukaan lukien on 15 m, kuopan halkaisija 6 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu koilliseen, se on sortunut. Haudan ympäristössä kasvaa varttunutta kuusi- ja mäntymetsää.
metsakeskus.1000047723 630 Ukonkaarto 10002 12016 13175 11006 27000 466287.00000000 7082806.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047723 Hauta sijaitsee Ukonkaarron pohjoisosassa Rajasuon rämeiden etelä- ja kaakkoispuolella. Läpimitta valli mukaan lukien on 16 m, kuopan halkaisija 7 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu koilliseen ja on sortunut. Tervahaudan päällä kasvaa varttuneita kuusia, mutta muuten aivan sen ympäristössä ei juuri ole suurempia puita, sillä hautaa ympäröi metsäoja. Lähialueella lännessä on varttuneempaa sekametsää, idässä ja etelässä muutaman kymmenen vuoden ikäistä mäntyvoittoista kasvatusmetsää.
metsakeskus.1000047726 707 Saitala 4 10002 12016 13175 11006 27000 647379.00000000 6917974.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047726 Lidar-korkeusmallin perusteella Vartialan ja Saitalan tilojen pohjoispuolella, Sintsin harjun etelärinteessä sijaitsee halkaisijaltaan noin 13 metrinen tervahauta tai vastaava kuopparakenne. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000047727 186 Väärämäki 10007 12012 13124 11006 27008 393245.00000000 6704243.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047727 Kohde sijaitsee pari kilometriä Järvenpään keskustasta lounaaseen, Tuusulanjärven länsirantaan on matkaa noin 500 metriä. Väärämäki on kallioinen metsäalue Stålhanentien ja Vanhankyläntien risteyksessä. Mäkeä halkovan kallioharjanteen itäreunasta on louhittu kiveä sieltä täältä noin 100 metrin matkalta. Eniten louhintaa on kallion etelä- ja pohjoispäässä. Louhoksen reunat ovat melko matalat, korkeimmillaan reilu metri, ja louhosjätettä on melko vähän havaittavissa. Kalliossa erottuu muutamia pari senttiä leveitä poranjälkiä, jotka ovat usein jo sammaleen peittämiä. Louhos liittyy todennäköisimmin Vanhankylän kartanon toimintaan. Kapeat, mahdollisesti konekäyttöiset, porat viittaavat 1800-luvun loppupuolelle tai 1900-luvun alkuun. Väärämäestä 100 metriä etelään on myös louhos, Vanhakylä Myllymäki 2, joka myös liittyy kartanon toimintaan
metsakeskus.1000047728 607 Maalariaho 10002 12016 13175 11006 27000 623416.00000000 6964447.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047728 Lidar-korkeusmallin perusteella Maalarinahon tilan pohjoispuolella sijaitsee yksittäinen, halkaisijaltaan noin 13 metrinen tervahauta. Noin 100 metriä tervahaudan eteläpuolella sijaitsee toinen, hieman edellistä epämääräisempi kuoppa. Kyseessä on mahdollisesti toinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000047729 607 Josula 10002 12016 13175 11006 27000 623775.00000000 6964044.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047729 Lidar-korkeusmallin perusteella Josulan tilan luoteispuolella sijaitsee kaksi, noin 20 metrin päähän toisistaan kaivettua tervahautaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047730 791 Kotakangas 10001 12016 13175 11002 27000 469546.00000000 7124095.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047730 Lidar- ja Lidark-aineistoissa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047731 922 Mustikkavuori 10001 12004 13045 11002 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047731 Kivivallit (tai kivimuurit) ovat n. 40 - 70 cm korkeita ja muodostavat kahden valliosan kokonaisuuden. Kumpikin valli on n. 30 metriä pitkä ja välissä on n. 20 metriä kivetöntä aluetta. Kivissä olevien jäkälien ja sammalten perusteella vallit ovat vanhoja. Kivet on sijoitettu paikoilleen melko sattumanvaraisesti. Osa kivistä on varsin suuria, joten vallin rakentamiseen on täytynyt olla selkeä tarkoitus. Lähialueiden väestöllä ei ole mitään muistoja kivivalleista. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047732 167 Koivulahti 10002 12013 13127 11006 27008 694605.00000000 6935927.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047732 Yksityishenkilöltä tulleen tiedon mukaan Tuupovaaran Kinnasniemessä, vanhan Ilomantsin ja Korpiselän välisen maantien varrella, Koivulahden tilan länsipuolisen pienen kalliopaljastuman laella on nähtävissä kaiverrettu rasti sekä vuosiluku 1867. Kyseessä on mahdollinen karsikkokivi tai rajamerkki. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000047735 139 Haarakangas 2 10007 12012 13124 11006 27000 444036.00000000 7285381.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047735 Haarakankaan kaakkoisosassa oleva pienialainen kivilouhos. Paikalla on lohkottuja luonnonkiviä noin 4 x 4 m kokoisella alueella, joista ainakin yhdessä on porausjälkiä. Kivien keskellä on kuoppa, koko 2 x 1,8 m, joka on noin 20–50 cm syvä. Vaikuttaa siltä, että kuopan kohdalta on viety kiviä pois. Kivien pinnalla on sammalta ja jäkälää. Kivien koko vaihtelee erottuvilta osin 70–100 cm välillä, poratun kiven koko on noin 110 x 100 cm. Kohde vaikuttaa pieneltä, kotitarpeeseen käytetyltä ja käytöstä poisjääneeltä louhokselta, jonka ajoittaminen on haasteellista. Kohde sijaitsee kangasmetsässä, jossa yleisin puulaji on mänty. Alueella on myös kuusia sekä yksittäisiä lehtipuita. Kenttäkerroksessa sammalta, kanervaa, mustikkaa ja jonkin verran puolukkaa.
metsakeskus.1000047737 886 Itävasku asumus 10001 12001 13001 11002 27000 246001.00000000 6821335.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047737 Läheisen röykkiön tarkastuksen yhteydessä löydetty mahdollinen asumuspainanne
metsakeskus.1000047738 494 Tervasuo 10001 12016 13175 11002 27000 472640.00000000 7160034.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047738 Lidar- ja Lidark-aineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047739 305 Kalaranta, Joukamojärvi 10002 12001 13000 11019 27000 629191.00000000 7309270.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047739 Kohde sijaitsee Muojoen ja Joukamojärven välisen niemen etelärannalla Verkkoniemen ja Kokkoniemen välissä, noin 13 metrin etäisyydellä rannasta. Alueelta on löydetty hirvenpääesine noin koordinaatista P:7309270 I:629191. Löytöpaikan tarkastuksessa vuonna 2023 mökin itäpuolella havaittiin olevan runsaasti kvartsi-iskoksia, mikä kertonee alueella sijaitsevasta kivikautisesta asuinpaikasta. Koekaivausten aikana vuonna 2023 asuinpaikalle kaivettiin kaksi kaivausaluetta ja 24 koekuoppaa, joiden yhteispinta-ala oli 27,31 m2. Koekaivausten perusteella hirvenpääesine on ilmeisesti aikanaan haudattu kiven viereen kivikautisen asuinpaikan reuna-alueelle. Esineen valmistusmateriaali on kvartsiitti ja se ajoittunee vastineiden perusteella keski-myöhäisneoliittiselle kivikaudelle (n.3000-2000 eKr.). Mökin ympäristössä sijaitsevan asuinpaikan säilyneet osat saatiin rajattua mökin itäpuoleiselle tasanteelle noin 157 m2 laajuiselle alueelle. Koekuopasta 6 löydettiin ison nisäkkään luunkatkelma, josta teetetyn radiohiiliajoituksen perusteella ainakin tämän osan asuinpaikkaa ajoittuu myöhäismesoliittiseksi, n. 6000–5900 calBC. Alueelta löydettiin kvartsi- ja kivilaji-iskosten lisäksi palanutta luuta, piikaapimen katkelma, kvartsikaapimia ja palaneen luuesineen katkelmia. Hirvenpääesine ja asuinpaikka eivät välttämättä liity toisiinsa asuinpaikasta saatujen ajoitusten ja hirvenpäänesinetyypin ajoituksen perusteella.
metsakeskus.1000047739 305 Kalaranta, Joukamojärvi 10002 12008 13000 11019 27000 629191.00000000 7309270.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047739 Kohde sijaitsee Muojoen ja Joukamojärven välisen niemen etelärannalla Verkkoniemen ja Kokkoniemen välissä, noin 13 metrin etäisyydellä rannasta. Alueelta on löydetty hirvenpääesine noin koordinaatista P:7309270 I:629191. Löytöpaikan tarkastuksessa vuonna 2023 mökin itäpuolella havaittiin olevan runsaasti kvartsi-iskoksia, mikä kertonee alueella sijaitsevasta kivikautisesta asuinpaikasta. Koekaivausten aikana vuonna 2023 asuinpaikalle kaivettiin kaksi kaivausaluetta ja 24 koekuoppaa, joiden yhteispinta-ala oli 27,31 m2. Koekaivausten perusteella hirvenpääesine on ilmeisesti aikanaan haudattu kiven viereen kivikautisen asuinpaikan reuna-alueelle. Esineen valmistusmateriaali on kvartsiitti ja se ajoittunee vastineiden perusteella keski-myöhäisneoliittiselle kivikaudelle (n.3000-2000 eKr.). Mökin ympäristössä sijaitsevan asuinpaikan säilyneet osat saatiin rajattua mökin itäpuoleiselle tasanteelle noin 157 m2 laajuiselle alueelle. Koekuopasta 6 löydettiin ison nisäkkään luunkatkelma, josta teetetyn radiohiiliajoituksen perusteella ainakin tämän osan asuinpaikkaa ajoittuu myöhäismesoliittiseksi, n. 6000–5900 calBC. Alueelta löydettiin kvartsi- ja kivilaji-iskosten lisäksi palanutta luuta, piikaapimen katkelma, kvartsikaapimia ja palaneen luuesineen katkelmia. Hirvenpääesine ja asuinpaikka eivät välttämättä liity toisiinsa asuinpaikasta saatujen ajoitusten ja hirvenpäänesinetyypin ajoituksen perusteella.
metsakeskus.1000047739 305 Kalaranta, Joukamojärvi 10002 12001 13000 11019 27011 629191.00000000 7309270.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047739 Kohde sijaitsee Muojoen ja Joukamojärven välisen niemen etelärannalla Verkkoniemen ja Kokkoniemen välissä, noin 13 metrin etäisyydellä rannasta. Alueelta on löydetty hirvenpääesine noin koordinaatista P:7309270 I:629191. Löytöpaikan tarkastuksessa vuonna 2023 mökin itäpuolella havaittiin olevan runsaasti kvartsi-iskoksia, mikä kertonee alueella sijaitsevasta kivikautisesta asuinpaikasta. Koekaivausten aikana vuonna 2023 asuinpaikalle kaivettiin kaksi kaivausaluetta ja 24 koekuoppaa, joiden yhteispinta-ala oli 27,31 m2. Koekaivausten perusteella hirvenpääesine on ilmeisesti aikanaan haudattu kiven viereen kivikautisen asuinpaikan reuna-alueelle. Esineen valmistusmateriaali on kvartsiitti ja se ajoittunee vastineiden perusteella keski-myöhäisneoliittiselle kivikaudelle (n.3000-2000 eKr.). Mökin ympäristössä sijaitsevan asuinpaikan säilyneet osat saatiin rajattua mökin itäpuoleiselle tasanteelle noin 157 m2 laajuiselle alueelle. Koekuopasta 6 löydettiin ison nisäkkään luunkatkelma, josta teetetyn radiohiiliajoituksen perusteella ainakin tämän osan asuinpaikkaa ajoittuu myöhäismesoliittiseksi, n. 6000–5900 calBC. Alueelta löydettiin kvartsi- ja kivilaji-iskosten lisäksi palanutta luuta, piikaapimen katkelma, kvartsikaapimia ja palaneen luuesineen katkelmia. Hirvenpääesine ja asuinpaikka eivät välttämättä liity toisiinsa asuinpaikasta saatujen ajoitusten ja hirvenpäänesinetyypin ajoituksen perusteella.
metsakeskus.1000047739 305 Kalaranta, Joukamojärvi 10002 12008 13000 11019 27011 629191.00000000 7309270.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047739 Kohde sijaitsee Muojoen ja Joukamojärven välisen niemen etelärannalla Verkkoniemen ja Kokkoniemen välissä, noin 13 metrin etäisyydellä rannasta. Alueelta on löydetty hirvenpääesine noin koordinaatista P:7309270 I:629191. Löytöpaikan tarkastuksessa vuonna 2023 mökin itäpuolella havaittiin olevan runsaasti kvartsi-iskoksia, mikä kertonee alueella sijaitsevasta kivikautisesta asuinpaikasta. Koekaivausten aikana vuonna 2023 asuinpaikalle kaivettiin kaksi kaivausaluetta ja 24 koekuoppaa, joiden yhteispinta-ala oli 27,31 m2. Koekaivausten perusteella hirvenpääesine on ilmeisesti aikanaan haudattu kiven viereen kivikautisen asuinpaikan reuna-alueelle. Esineen valmistusmateriaali on kvartsiitti ja se ajoittunee vastineiden perusteella keski-myöhäisneoliittiselle kivikaudelle (n.3000-2000 eKr.). Mökin ympäristössä sijaitsevan asuinpaikan säilyneet osat saatiin rajattua mökin itäpuoleiselle tasanteelle noin 157 m2 laajuiselle alueelle. Koekuopasta 6 löydettiin ison nisäkkään luunkatkelma, josta teetetyn radiohiiliajoituksen perusteella ainakin tämän osan asuinpaikkaa ajoittuu myöhäismesoliittiseksi, n. 6000–5900 calBC. Alueelta löydettiin kvartsi- ja kivilaji-iskosten lisäksi palanutta luuta, piikaapimen katkelma, kvartsikaapimia ja palaneen luuesineen katkelmia. Hirvenpääesine ja asuinpaikka eivät välttämättä liity toisiinsa asuinpaikasta saatujen ajoitusten ja hirvenpäänesinetyypin ajoituksen perusteella.
metsakeskus.1000047739 305 Kalaranta, Joukamojärvi 10002 12001 13000 11019 27012 629191.00000000 7309270.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047739 Kohde sijaitsee Muojoen ja Joukamojärven välisen niemen etelärannalla Verkkoniemen ja Kokkoniemen välissä, noin 13 metrin etäisyydellä rannasta. Alueelta on löydetty hirvenpääesine noin koordinaatista P:7309270 I:629191. Löytöpaikan tarkastuksessa vuonna 2023 mökin itäpuolella havaittiin olevan runsaasti kvartsi-iskoksia, mikä kertonee alueella sijaitsevasta kivikautisesta asuinpaikasta. Koekaivausten aikana vuonna 2023 asuinpaikalle kaivettiin kaksi kaivausaluetta ja 24 koekuoppaa, joiden yhteispinta-ala oli 27,31 m2. Koekaivausten perusteella hirvenpääesine on ilmeisesti aikanaan haudattu kiven viereen kivikautisen asuinpaikan reuna-alueelle. Esineen valmistusmateriaali on kvartsiitti ja se ajoittunee vastineiden perusteella keski-myöhäisneoliittiselle kivikaudelle (n.3000-2000 eKr.). Mökin ympäristössä sijaitsevan asuinpaikan säilyneet osat saatiin rajattua mökin itäpuoleiselle tasanteelle noin 157 m2 laajuiselle alueelle. Koekuopasta 6 löydettiin ison nisäkkään luunkatkelma, josta teetetyn radiohiiliajoituksen perusteella ainakin tämän osan asuinpaikkaa ajoittuu myöhäismesoliittiseksi, n. 6000–5900 calBC. Alueelta löydettiin kvartsi- ja kivilaji-iskosten lisäksi palanutta luuta, piikaapimen katkelma, kvartsikaapimia ja palaneen luuesineen katkelmia. Hirvenpääesine ja asuinpaikka eivät välttämättä liity toisiinsa asuinpaikasta saatujen ajoitusten ja hirvenpäänesinetyypin ajoituksen perusteella.
metsakeskus.1000047739 305 Kalaranta, Joukamojärvi 10002 12008 13000 11019 27012 629191.00000000 7309270.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047739 Kohde sijaitsee Muojoen ja Joukamojärven välisen niemen etelärannalla Verkkoniemen ja Kokkoniemen välissä, noin 13 metrin etäisyydellä rannasta. Alueelta on löydetty hirvenpääesine noin koordinaatista P:7309270 I:629191. Löytöpaikan tarkastuksessa vuonna 2023 mökin itäpuolella havaittiin olevan runsaasti kvartsi-iskoksia, mikä kertonee alueella sijaitsevasta kivikautisesta asuinpaikasta. Koekaivausten aikana vuonna 2023 asuinpaikalle kaivettiin kaksi kaivausaluetta ja 24 koekuoppaa, joiden yhteispinta-ala oli 27,31 m2. Koekaivausten perusteella hirvenpääesine on ilmeisesti aikanaan haudattu kiven viereen kivikautisen asuinpaikan reuna-alueelle. Esineen valmistusmateriaali on kvartsiitti ja se ajoittunee vastineiden perusteella keski-myöhäisneoliittiselle kivikaudelle (n.3000-2000 eKr.). Mökin ympäristössä sijaitsevan asuinpaikan säilyneet osat saatiin rajattua mökin itäpuoleiselle tasanteelle noin 157 m2 laajuiselle alueelle. Koekuopasta 6 löydettiin ison nisäkkään luunkatkelma, josta teetetyn radiohiiliajoituksen perusteella ainakin tämän osan asuinpaikkaa ajoittuu myöhäismesoliittiseksi, n. 6000–5900 calBC. Alueelta löydettiin kvartsi- ja kivilaji-iskosten lisäksi palanutta luuta, piikaapimen katkelma, kvartsikaapimia ja palaneen luuesineen katkelmia. Hirvenpääesine ja asuinpaikka eivät välttämättä liity toisiinsa asuinpaikasta saatujen ajoitusten ja hirvenpäänesinetyypin ajoituksen perusteella.
metsakeskus.1000047740 90 Luutsalon rajakivi 10002 12004 13051 11006 27005 596114.00000000 6941690.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047740 Luutsalon länsipuolella, noin 60 metrin päässä rannasta on peruskartalle merkitty Täyssinän rauhan (1595) rajakivi. Juojärvestä kohoava Rajamerkki on yleisessä tiedossa, mutta kohteen tarkkoja ominaisuuksia ei ole määritetty maastossa.
metsakeskus.1000047741 853 Jaaninoja 10002 12001 13000 11033 27018 243974.00000000 6712125.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047741 Kohde sijaitsee Jaaninojan itäpuolella, tasaisella peltoalueella Kuralan kylämäkeä vastapäätä. Paikalta löydettiin vuonna 2014 metallinilmaisinkartoituksessa myöhäisrautakautisia pronssiesineitä sekä savitiivisteen pala, lyijyinen värttinänkehrä ja sulaneen pronssin pala. Kohteen eteläosasta kyntökerroksesta havaittiin hiilistä maata. Topografian perusteella kohde on todennäköisesti asuinpaikka. Kasvillisuuden vuoksi kohteella ei voitu tehdä pintapoimintaa. Lisäksi pellolta löytyi runsaasti historiallisen ajan löytöaineistoa. Tutkimusten jälkeen kohteen alueelta on löytynyt metallinetsinnässä hopearaha ja historiallisen ajan löytöjä (KM 40455: 1-6). Vuonna 2020 paikalla on tehty lisää metallinetsintää. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: ILM20984.
metsakeskus.1000047743 297 Talasniemi 10007 12017 13193 11006 27008 535582.00000000 6977226.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047743 Hylky sijaitsee Kuopion keskustasta noin 3,5 km pohjoiskoilliseen Kellomäen pohjoispuolella, Talasniemestä koilliseen. Rannassa on ollut laituri, jonka kivirakenteita on jäljellä pohjassa. Laiturille johtaa vanha tien pohja. Hylyn yli kulkee kaapeli, joka on merkitty rantaan kyltillä. Puisen aluksen hylky makaa muutaman metrin päässä rannasta noin kolmen-viiden metrin syvyydessä rantapenkereessä. Hylky makaa lähes länsi-itä suuntaisena ja on uponnut kölilleen. Viistokaikuluotauskuvasta saa hyvin käsityksen aluksen muodosta. Se on kooltaan noin 14,5 metriä pitkä ja viisi metriä leveä. Alus on tasasaumainen ja siinä on parikaaret. Se on tasaperäinen ja suippokeulainen. Polvet ovat luonnollisesti kaareutuvista juurakoista rakennetut. Aluksessa on ollut sisälaudoitus. Se on rakennettu käyttäen taottuja rautanauloja. Hylky on pahoin rikkoutunut erityisesti kyljistään. Sijainti on aalloille ja jäille altis ja havaittavissa oli 2021 myös melko viimeaikaisia muutoksia, kuten irronneita lankkuja, joissa näkyi nauloja, jotka eivät olleet vielä pahoin krustittuneet. Tämä viittaa siihen, että naulat ovat olleet paikoillaan puun sisällä vielä suhteellisen vähän aikaa sitten. Muutoin rautanaulat olivat suurten ruostekrustien peittämiä. Puuaines on hyvin kulunutta ja kylkilautoja ja muita rakenneosia on irronnut paikoiltaan. Niitä on hylyn päällä ja sisällä sekä levinneenä ympäristöön. Köli on ulkopuolelta osittain näkyvissä ja näkyviltä osin se on ehjä. Hylyn sisällä on paksusti sedimenttiä ja on mahdollista, että pohjaosa on paremmin säilynyt. Kansirakenteita ei havaittu. Hylyn päämitat viittaavat siihen, että kyseessä saattaa olla ns. eväskontti, eli pitkän matkan linjahinaajana käytetyn höyrylaivan kylkeen kiinnitetty eräänlainen proomu, josta hinaajaan otettiin evästä eli halkoja. Toinen vaihtoehto on se, että alusta on käytetty varppauksessa. Rakentamisajankohta saattaa olla väljästi 1800-luvun loppupuolelta aina 1930-luvulle asti (Museoviraston Hannu Matikan arvio 2023). Puunäytteiden otto ja analysointi saattaisi antaa tarkempaa tietoa rakennuspuiden kaatoajankohdasta ja siten aluksen rakentamisajankohdasta.
metsakeskus.1000047746 785 Valkiaisoja 2 10001 12009 13094 11002 27000 483562.00000000 7158275.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047746 Kohde on Ilppari-ilmoitus (ILM26518). Kaivettu kuoppa halkaisia noin 4-5 m syvyys, noin 2 m. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047747 704 Västerkosken mylly 10007 12016 13180 11006 27000 238970.00000000 6723470.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047747 Merttelän kylässä sijaitsevalla Västerkoskelle on vuoden 1783 isojakokarttaan merkitty mylly. Kartassa Ruskonjoessa on myllyn kohdalla kaksi uomaa, joista toinen kulkee myllyrakennuksen kautta. Merttelän kylän myllytorppa mainitaan rippikirjoissa ensimmäistä kertaa vuonna 1826. Nykyinen Ruskonjoen äärellä oleva hirsinen mylly on rakennettu vuonna 1879. Myllyn pohjoispuolella on näkyvissä betonilla reunustettu uoma. Myllyn eteläpuolella on kapea kaivettu uoma, joka ei noudata isojakokarttaan merkittyä linjaa. Myllyn itäpuolella oleva jokiuoma on melko luonnontilaisen näköinen. Ilmakuvien perusteella ainakin 1940-luvulle asti myllyrakennuksen kohdalla on ollut pato, joka on vuoteen 1959 mennessä purettu ja pohjoisemmas on rakennettu uusi, yhä olemassa oleva betonipato. Padon eteläpuolella on joen ylittävä betonirakenteinen silta. Myllyn toiminta ilmeisesti päättyi 1960-luvulla. 1800-luvun lopulla rakennettu myllärin asuinrakennus on 1940-luvulla rakennetun asuinrakennuksen sisällä. Tila on yhä asuinkäytössä. Jokiuoman yhteydessä saattaa olla maan alla säilyneenä vanhempia myllyrakenteita.
metsakeskus.1000047752 858 Jussla 10007 12016 13000 11006 27000 390188.00000000 6690668.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047752 Kohde sijaitsee Jusslan teollisuusalueen eteläpuolella kallioisella mäkialueella. Melko tasaisen kallion pohjoisreunasta on louhittu kiviainesta noin 35 metrin matkalla. Louhintajätettä on useassa kohtaa, länsipäässä niitä on kasattu matalaksi pitkäksi röykkiöksi. Itäpäässä louhituista kivistä on kasattu metrin levyinen kiveys ilmeisesti nuotionpaikaksi. Louhoksen reunat ovat matalat, vain puolisen metriä korkeat ja louhintaa on tehty paikoitellen eikä tasaisesti koko matkalla. Kyseessä on ilmeisimmin kotitarvelouhinta rakennuskäyttöön. Kalliossa ei näy lainkaan poranjälkiä. Kallio lohkeilee luontaisestikin melko suoraan, joten louhintaa on voitu tehdä luonnollisia murtolinjoja pitkin.
metsakeskus.1000047754 848 Ikola 10007 12004 13000 11006 27000 671158.00000000 6906054.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047754 Yksityishenkilöltä tulleen tiedon mukaan Purtovaarantien pohjoispuolella olevalla kankaalla on nähtävissä kivistä ladottu kuoppa. Rakenne saattaa olla vanha kaivo tai kellarikuoppa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047756 498 Ranta-Laulukarhakka 10002 12016 13175 11006 27000 370195.00000000 7502597.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047756 Lidarilla paikannettu tervahauta.
metsakeskus.1000047757 980 Aariantie 1 10007 12005 13074 11006 27000 327187.00000000 6856411.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047757 Vanha kilometripylväs, joka on korkeudeltaan noin 2 m, sivujenn leveys 20 cm. Pylväässä on lukemat 190 ja 42. Aariantie on osa historiallista Peräkunnantietä Tampereelta Pohjanmaalle.
metsakeskus.1000047758 498 Aavapalo 10007 12004 13043 11042 27000 370656.00000000 7502604.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047758 Metsähallituksen inventoimassa kohteessa on kaksi samanlaista kellaria, joiden koko on 5 x 2 metriä ja korkeus 2 metriä. Kellareiden katot ovat sortuneet rakennelmien sisään. Oviaukon seinät ja katto on tehty pyöreistä puista. Seinät kulkevat idästä länteen ja katossa on ollut harmaata kattohuopaa. Ovi-aukko on länteen. Kellarit on tehty hiekkarinteeseen osittain maan sisään.
metsakeskus.1000047759 980 Aariantie 2 10007 12005 13074 11006 27000 326758.00000000 6854670.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047759 Vanha kilometripylväs, joka on korkeudeltaan noin 2 m, sivujenn leveys 20 cm. Aariantie on osa historiallista Peräkunnantietä Tampereelta Pohjanmaalle.
metsakeskus.1000047760 886 Nokinkallio 10002 12016 13175 11006 27000 244227.00000000 6822582.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047760 Kohde sijaitsee Teerisuon metsätien varressa noin 60 metriä tiestä länteen. Tervahaudan halkaisija on noin 10 metriä ja sillä on 2-3m leveät vallit. Sen halssi on suunnattu alarinteeseen tervahaudan pohjois-puolelle.
metsakeskus.1000047762 78 Alnäsudden 2 10007 12011 13114 11042 27000 279380.22853932 6643064.60290553 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047762 20-21 metriä pitkä taistelukaivannon pätkä.
metsakeskus.1000047764 678 Kursunkangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 382926.00000000 7156962.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047764 Tervahauta, joka sijaitsee Kursunkankaalla pienen kankaan lounaisreunalla. Tervahaudan lounaispuolelta kulkee metsätie. Alue on mäntymetsää, jossa kasvaa harvakseltaan koivuja. Aluskasvillisuus koostuu sammalesta, jäkälästä ja varpukasveista. Tervahauta on kokonaishalkaisijaltaan 16,5 metriä. Sen keskuskuopan leveys on 6,5 metriä ja syvyys 180 cm. Halssi suuntaa lounaaseen. Halssi on 5 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja 60-70 cm syvä. Tervahaudasta 20 metriä koilliseen sijaitsee kuoppa, joka on moderni.
metsakeskus.1000047765 202 Hirsimäki 10002 12002 13019 11033 27000 253965.00000000 6707630.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047765 Kivikkoinen mäki, jonka laelta on metallinetsinnässä löytynyt vuonna 2023 miekan kahva ja mahdollinen kilvenkupura (Ilppari ILM27010, 27021). Mäen länsi- ja luoteissivulla näkyy avokalliota ja luoteisrinne on pääosin pelkkää kalliojyrkännettä. Mäellä on runsaasti polkuja ja maasto on tallautunut monin paikoin. Mäellä on kaksi kivikkoista aluetta, joissa suuret kivet vaikuttavat rajautuvan röykkiöiksi tai ladelmiksi. Erityisesti alempana etelässä oleva pienempi kivikko on muodoltaan pyöreä ja vaikuttaa suurten kivien reunustamalta. Mäen päällä oleva kivikko on halkaisijaltaan suurempi ja siten hieman epäselvempi. Laen päällä olevan kivirakenteen itäpuolella rinteessä on kuopanne (n. 3 m halkaisija), joka vaikuttaa joko pieneltä hiekkakuopalta tai kellarikuopalta.
metsakeskus.1000047766 139 Ritamaa 3 10002 12001 13001 11019 27000 426028.00000000 7269299.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047766 Kohde sijaitsee Iin Rtamaan pohjois-eteläsuuntaisen harjanteen eteläosassa sijaitsevan pohois-eteläsuuntaisen kankaan laella. Kasvillisuus on kuusi- ja mäntymetsää, alueella kasvaa myös muutama koivu. Aluskasvillisuus koostuu sammalesta, puolukasta ja mustikasta, kivien päällä paikoin kasvaa jäkälää. Alue on kivikkoinen hiekkamoreeniharjanne. Etenkin kankaan ympärillä oleva maasto on erittäin kivikkoista. Alueelle tehdyissä koepistoissa maaperä on erittäin kivistä ja karkeahiekkaista maata. Kankaan laella on pohjois-eteläsuuntainen asumuspainanne, jonka keskuskuoppa on kooltaan 14 x 4 metriä. Valleineen asumuspainanteella on kokoa noin 27 x 12 metriä. Kuopan syvyys vallien yläosasta mitattuna on noin 60-80 cm. Asumuspainanteeseen tehtiin kaksi koepistoa, joista asumuspainanteen pohjoisosasta löydettiin palaneita luunmuruja. Ne jätettiin paikoilleen. Painanteen pohjoispuolella noin 5 metrin etäisyydellä on pyöreä kuoppa, kooltaan 2,5 x 2 metriä. Sen syvyys on noin 40-50 cm (ks. alakohteet). Asumuspainanteen kaakkoispuolella noin 7 metrin etäisyydellä asumuspainanteesta sijaitsee 4 x5 metrin kokoinen röykkiö. Se on kooltaan 4 x 5 metriä, ja se leveni mäkeä alaspäin. Korkeudeltaan röykkiö on noin 50 cm, ja se koostuu noin 30-40 cm kivistä. Kiviä peitti suurelta osin jäkälä ja sammal. Kivet ovat todennäköisesti peräisin asumuspainanteen sisäpuolelta. Kohteesta noin 80 metriä etelään sijaitsee kaksi samankaltaista asumuspainannetta Ritamaa 4 (1000047767).
metsakeskus.1000047767 139 Ritamaa 4 10002 12001 13001 11019 27000 426037.00000000 7269199.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047767 Kohde sijaitsee Iin Rtamaan pohjois-eteläsuuntaisen harjanteen eteläosan keskivaiheilla. Alue on kivikkoista hiekkamoreeniharjannetta, ja maaperä on erittäin karkeahiekkaista ja kivikkoista. Kasvillisuus koostuu männystä ja muutamista pihlajan taimista. Aluskasvillisuus koostuu sammalesta, puolukasta ja mustikasta. Alueella on kaksi asumuspainannetta, joista pohjoisempi asumuspainanne 1 on noin pohjois-eteläsuuntainen, ja sen etelä-/lounaispuolella oleva asumuspainanne 2 on noin kaakko-luodesuuntainen. Niiden vallit osin sulautuvat yhteen. Asumuspainanteen 1 keskuskuoppa on kooltaan noin 15 x 4 metriä ja valleineen sen koko on noin 22 x 12 metriä. Keskuskuopan syvyys on noin 40-80 cm. Asumuspainanteen 2 keskuskuoppa on kooltaan noin 11 x 4 metriä ja valleineen sen koko on noin 18 x 12 metriä. Keskuskuopan syvyys on noin 40-60 cm. Painanteen läpi on ajettu kaakko-luodesuuntaisesti vuonna 2019 tai sen jälkeen tehdyn harvennushakkuun yhteydessä työkoneella, jonka seurauksena asumuspainanteen pohjalta on noussut kaksi noin 30 cm kokoista kiveä maanpinnalle. Asumuspainanteen läpi kulkee havaittavat ajourat, mutta maan pinta ei ole juuri rikkoutunut. Kohteesta noin 80 metriä pohjoiseen sijaitsee samankaltainen asumuspainanne Ritamaa 3 (1000047766).
metsakeskus.1000047768 851 Huonemaa 2 10002 12004 13052 11004 27000 378291.00000000 7312458.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047768 Noin 2-2,5 m halkaisijaltaan oleva matala, noin 20 cm korkea röykkiö kivirakassa. Kivet ladottu pohjaltaan säännöllisesti ympyrän muotoon kuin täytetyksi rakkakuopaksi. Sijainti ylemmällä terassilla. Kohteessa ollut mahdollisesti muitakin rakkakuoppia, mutta kivikkoa on kaivettu historian aikana. Rakan alue on dokumentoitu vuoden 1993 inventoinnissa, jolloin se on listattu samaan kohteeseen Huonemaan maakuopan kanssa. Rakka-alueen pohjoisosassa, joka on kaivettu pois maanotossa, on 1993 inventoinnin mukaan sijainnut myös suorakulmainen rakkakuoppa, jonka reunavallissa on ollut yhdellä sivulla aukko. Rakenteen mitat ovat olleet 8x8 m ja aukon leveys 0,5-1 m.
metsakeskus.1000047769 508 Vuolleniemenkallio 10001 12013 13127 11002 27000 377423.00000000 6880479.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047769 Kalliossa viivamaisia kaiverruksia, jotka saattavat olla myös jääkauden sulamisvesivoimien tekemiä jälkiä. Lähellä sijaitsee myös ilmoituksen mukaan myös kiviröykkiöitä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047770 179 Leppävuori Raatokallio 10002 12002 13027 11033 27000 427232.00000000 6864512.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047770 Matala, muutamasta kivikerrasta kasattu röykkiö, joka sijaitsee Leppävuoren länsirinteessä Koutturinsalmen rantakallioiden toisella terassilla. Röykkiö on lievästi soikion muotoinen. Pituus pohjois-eteläsuunnassa 7m, leveys länsi-itä suunnassa 5m, korkeus n. 0,5m. Ulkoreunoilla on näkyvissä harva, n. 40 cm välein olevista kivistä tehty reunakehä. Röykkiö on täysin ehjä ja koskematon.
metsakeskus.1000047771 853 Urusvuori 10001 12001 13000 11019 27012 242123.00000000 6715964.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047771 Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kärsämäen Urusvuoren teollisuusalueella, katuosoitteessa Urusvuorenkatu 5. Kohteesta toimitettiin vuonna 1987 Turun maakuntamuseoon nuorakeramiikkaa, kampaleimakoristeista keramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja retusoitu porfyriittiesine (KM 24279:1-6). Vuosina 1987-88 Turun maakuntamuseo tutki kohteessa maaleikkauksesta esiin tulleen lieden ympäristöineen. Kaivauksissa löydettiin lisää kivikautista keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia sekä pii-iskos ja hioinkivien katkelmia. Kohde saattaa liittyä siitä n. 150 m koilliseen sijoittuvaan Onnelan kivikautiseen asuinpaikkaan (1000021155).
metsakeskus.1000047772 710 Trädbollsta 10002 12004 13051 11006 27000 305155.00000000 6669812.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047772 Neliömäinen kiviladelma, jonka keskellä on pystyssä rajan suuntaa osoittava ”viisarikivi”. Noin metrin leveä ja noin 30 cm korkea.
metsakeskus.1000047773 290 Jauhosuo luode 10002 12016 13175 11006 27000 604916.00000000 7104635.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047773 Tervahauta, halkaisija noin 16 metriä, maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on kaksi tervahautaa, halkaisijat 13,3 metriä ja 11,2 metriä.
metsakeskus.1000047774 418 Lastusten kartanon pelto 10001 12001 13000 11019 27012 329702.00000000 6801974.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047774 Kohde sijaitsee Lempäälän kirkosta 3,7 km ja Lastusten kartanosta 1,2 km itään Myllyojan länsi- ja pohjoispuolella, molemmin puolin Valtatie 3:a. Se on ollut Lastusten kartanon peltoaluetta 1950-luvulla kuivatetun Tarvajärven rannalla. Alueelta löydettiin vuosina 1994-95 Valtatie 3:n rakentamisen yhteydessä toteutetuissa kenttätutkimuksissa kvartsi-iskoksia ja -esineitä, palaneita kiviä sekä todennäköisesti nuorakeramiikkaa edustava saviastianpala. Löydöt tulivat kaikki peltokerroksesta, joka koostui järven tulvasedimentistä sekä turpeesta, eikä kulttuurikerroksesta tavattu merkkiäkään. Lastusten kartanon pellolta tai yleisesti Lastusten kartanon alueelta on 1880-luvulla ja 1900-luvun alussa ilmoitettu löydetyiksi useita kiviesineitä; pikkutaltta (KM 2101:204), oikokirveen katkelma (Hämeen museo 50:322) sekä oikokirves, kaksi kourutalttaa, pienoiskirves ja poikkikirves (Turun hist. museo, numerotta).
metsakeskus.1000047775 755 Leppäalho 10001 12016 13000 11006 27000 350981.77881285 6685178.49728309 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047775 Tervahauta tai hiilimiilu. Lidar-havainto. Tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000047776 400 Apilasmäki 2 10002 12002 13019 11040 27000 215013.00000000 6748560.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047776 Kohde sijaitsee Apilasmäen korkeimmalla kohdalla (hieman yli 20 m mpy) n. 300 m pienen Kairajärven rannasta luoteeseen. Paikalla on kaksi ihmisen pään kokoisista kivistä rakennettua röykkiötä kalliopinnalla. Suurempi on halkaisijaltaan n. 12 m ja korkeus 1 - 1,5 m. Keskellä syvä, halkaisijaltaan n. 5 m kraateri. Tästä n. 20 m pohjoisluoteeseen matalampi, halkaisijaltaan n. 8 m röykkiö, jonka keskellä on kaivelukuoppa.
metsakeskus.1000047778 216 Lappalaisten tapuli 10002 12006 13084 11006 27000 430500.00000000 6974500.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047778 Korkea luonnonkivipaasi, johon liittyy tarinoita lappalaisista. Paikallistarina 1900-luvun alusta kertoo kivipaaden olleen lappalaisten tapuli. Paikkaan liittyy tarina Vuosjärven Linnasaaren jättiläisen linnanrakennustyömaasta. "Jättiläisen jo käytettyä kaikki saatavilla oleva käyttökelpoinen kiviaines linnaa varten, he lainasivat kiviä Lapinmäen lappalaisten tapulista. Lappalaiset huomasivat teon , niin he keihäillään ja nuolipyssyillään ampuen hätyyttivät jättiläisen tiehensä. nämä tapulista otetut kivet on vielä tänäkin päivänä muistona kivivarkaudesta Vuorilahden Lapinmäen ja Vuosjärven välisellä alueella muistuttamassa murheellisesta tapulin ryöstöstä" Paikallisen tarinan mukaan tapulin tietämissä on tapahtunut roomalaiskatoliseksi oletetun pappismunkin ryöstö (Paimensauvan ryöstö). Toinen tarina kertoo ryöstön tapahtuneen Kirkkosaaren tai Hilmon iltarukoustilan rakentamisen yhteydessä. Sauvassa on kerrottu kuljetetun timantteja. Viitasaari käräjien tuomiokirjassa 1666 – 1706 maininta taikuudesta, missä paikallinen perhe on syönyt navetassa eläinten kanssa jouluaterian ja vienyt verta tapulille.
metsakeskus.1000047779 75 Metsäkylän seuratalo 10002 12012 13124 11019 27000 504340.00000000 6724027.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047779 Houvanmäellä havaittu kauttaaltaan louhittu kvartsiporfyyrijuoni tulee uudestaan esiin Metsäkylän seuratalon itäpuolella (takana) sijaitsevalla kallioisella mäellä. Juoni kulkee lähes pohjoinen–eteläsuunnassa mäen laen poikki. Kyse on samasta juonesta, johon liittyen on löydetty pohjoisempana sijaitseva louhinnan merkit kohteessa Houvanmäki 2. Tyhjillä välialueilla juoni on joko jääkauden poisrouhimaa tai maaperän peitossa. Metsäkylän seuratalon louhosalueelta on havaintoja kolmesta eri ryppäästä yli 200 m matkalta (ks. alakohteet): Pohjoisin rypäs = louhospaikat 1–3 Keskimmäinen rypäs = louhospaikat 4–6 Eteläisin rypäs = louhokset 7–8 Kaikki havainnot ovat turpeen ja kasvillisuuden peitteisyyden takia sporadisia, mutta ne kaikki liittyvät samaan kvartsiporfyyrijuoneen. Metsäkylän seuratalon itäpuolella sijaitseva porfyyrijuoni on käsitettävä yhdeksi laajemmaksi louhosalueeksi. Kyseessä on kvartsiporfyyriä/porfyyriä oleva juoni, josta on louhittu raaka-ainetta kivikauden esineisiin. Kvartsiporfyyri-iskoksia tunnetaan viereisiltä kivikauden asuinpaikoilta, mutta myös laajemmalta alueelta Kaakkois-Suomessa. Metsänkylän seuratalon keskimmäisestä louhosryppäästä löytyi myös louhittu kvartsijuoni (louhos 4).
metsakeskus.1000047780 216 Hakkarkivi 10002 12004 13051 11006 27007 427280.00000000 6970725.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047780 Saarijärven pitäjän vanha rajakivi. Luonnonkivi. Kiveen liittyy tarinoita: "Kerrotaan siellä ruoskitun varkaita ja hautausmaan häpäisijöitä ym. rikollisia. Kiven lähettyvillä on ollut parantajan maakuoppamaja. Ruoskittu on nostettu kivenpäälle, petojen vuoksi ja ehkä siellä oli parempi parantajan hoitaa ruoskitun vammoja."
metsakeskus.1000047781 577 Tammisilta 10001 12001 13000 11019 27012 257701.00000000 6708576.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047781 Ainakin osittain tuhoutunut kivikautinen asuinpaikka on sijainnut peltoalueella molemmin puolin Turunväylää, Villisintien ja Paimiontien välisellä alueella. Kohteesta löydettiin vuosina 1988-89 Turunväylän rakentamisen yhteydessä vasarakirves, kapeateräinen kirves, liuskekirves, saviastianpaloja, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, tuluspiitä ja liitupiipun katkelmia Löytöalueen lounaisosa on edelleen peltona.
metsakeskus.1000047781 577 Tammisilta 10001 12001 13000 11006 27000 257701.00000000 6708576.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047781 Ainakin osittain tuhoutunut kivikautinen asuinpaikka on sijainnut peltoalueella molemmin puolin Turunväylää, Villisintien ja Paimiontien välisellä alueella. Kohteesta löydettiin vuosina 1988-89 Turunväylän rakentamisen yhteydessä vasarakirves, kapeateräinen kirves, liuskekirves, saviastianpaloja, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, tuluspiitä ja liitupiipun katkelmia Löytöalueen lounaisosa on edelleen peltona.
metsakeskus.1000047782 845 Törmävaara 55 10001 12001 13000 11004 27000 396359.00000000 7335683.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047782 Kohde sijaitsee Törmävaaran pohjoisrinteen itäpäästä, noin 6,3 km Tervolan kirkolta luoteeseen ja 650 m ortodoksisesta kappelista lounaaseen. Hiekkakuopan reunalla havaittiin vuonna 1984 kvartsi-iskoksia ja seuranneessa koekaivauksessa kuoppaliesi. Liettä lukuun ottamatta ei hiekkakuopan ulkopuolelta löydetty merkkejä kulttuurikerroksesta.
metsakeskus.1000047785 16 Talasniemi 10002 12002 13215 11033 27000 435863.00000000 6786577.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047785 Metsästä löytyi metallinetsinnän yhteydessä vyönsolki, kaksi nuolenkärkeä, veitsi, poltettuja luunpalasia sekä pala rautaa (alakohde) (löytöpvm. 24.6.2023). Löytöjä ei ole vielä luetteloitu. Alue tarkastettiin syksyllä 2023. Kaakkoon laskevan rinteellä sijaitsevalla kallioisella kohoumalla todettiin olevan pienialainen polttohautaus. Tarkastuksessa löydettiin runsaasti palanutta luuta ja nokista maannosta kallionkoloista. Alue rajatttiin topografian ja maastohavaintojen perusteella.
metsakeskus.1000047786 702 Pirttisaari 10002 12001 13002 11033 27000 337518.00000000 6866413.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047786 Saaren eteläosasta on tehty useita muinaisesinelöytöjä (kaksi tulusrautaa, pronssipellin kappaleita, nuolenkärki, sirpinterä), joiden perusteella paikalla näyttää sijainneen eräsija. Paikalla on havaittavissa ohut nokimaa kerros sekä nuolenkärjen löytöpaikan yhteydessä mahdollinen kivirakenne, joka voi olla eräsijan kiuas. Läntisimmän löydön (tulusrauta) yhteydessä havaittiin useita potentiaaleja rauta- ja pronssisignaaleja, joita ei kaivettu ylös. Kohde on nimetty saaren (nyk. Pentinsaari) 1840-luvun pitäjänkartassa esiintyvän nimen (Pirtisaari) mukaan. Saaren historiallinen nimi puoltaa sitä, että saarta olisi käytetty eräsijana.
metsakeskus.1000047786 702 Pirttisaari 10002 12001 13002 11010 27000 337518.00000000 6866413.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047786 Saaren eteläosasta on tehty useita muinaisesinelöytöjä (kaksi tulusrautaa, pronssipellin kappaleita, nuolenkärki, sirpinterä), joiden perusteella paikalla näyttää sijainneen eräsija. Paikalla on havaittavissa ohut nokimaa kerros sekä nuolenkärjen löytöpaikan yhteydessä mahdollinen kivirakenne, joka voi olla eräsijan kiuas. Läntisimmän löydön (tulusrauta) yhteydessä havaittiin useita potentiaaleja rauta- ja pronssisignaaleja, joita ei kaivettu ylös. Kohde on nimetty saaren (nyk. Pentinsaari) 1840-luvun pitäjänkartassa esiintyvän nimen (Pirtisaari) mukaan. Saaren historiallinen nimi puoltaa sitä, että saarta olisi käytetty eräsijana.
metsakeskus.1000047787 734 Kupila 2 10002 12002 13000 11033 27000 288527.00000000 6703632.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047787 Kohde sijaitsee Kupilanmäen eteläkärjessä rinteen terassilla. Paikalta löydetty metallinpaljastimella rautakautista esineistöä sekä pieni keramiikan pala. Ympäristö voimakkaasti modernin maankäytön muokkaama. Kilometrin säteellä runsaasti rautakautisia kohteita.
metsakeskus.1000047788 608 Tuffankorpi 10002 12004 13054 11028 27000 233734.00000000 6844506.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047788 Röykkiöt sijaitsevat Tuffankorpi -nimisen metsitetyn ja ojitetun suon itäpuolisessa kivikkoisessa mäessä. Mäen pohjoispää laskee pohjoisreunaltaan melko jyrkästi ja se erottuu ympäristöstä jokseenkin selvästi alueen korkeinpana kohtana. Mäen korkeimmalta kohdalta voidaan erottaa kolme röykkiötä, jotka ovat halkaisijaltaan 7-9 metriä.
metsakeskus.1000047790 481 Isoranta 1 10002 12002 13030 11033 27000 219709.00000000 6724581.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047790 Metsästä löytyi metallinetsinnässä keihäänkärki, hevosenkenkäsolki, veitsi, soikea tulusrauta ja veneniitti (löytöpvm. 8.7.2023). Keihäänkärki, joka vaikuttaa historialliselta, löytyi noin metrin päästä muista esineistä. Lisätietoa viranomaiskäyttöön Ilppari ILM 27093. Tarkastuksessa paikalta havaittiin vahva nokimaakerros, johon kohteen rajaus perustuu. Noin 100 metrin päästä on myös löytynyt viikinkiaikainen miekan väistin ja mahdollinen kilven niitti (kohde Isoranta 2).
metsakeskus.1000047794 908 Nikkarinhanko 10001 12009 13094 11019 27012 333597.00000000 6796190.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047794 Kohde sijaitsee Nikkarinhangossa suuren sorakuopan länsireunalla, noin 100 m Lempääläntien ja Metsäkansantien risteyksestä länsilounaaseen. Kaivinkoneen ottaman hiekan seasta löydettiin vuonna 1962 vasarakirves ja kaivinkoneen kuljettaja kertoi samassa paikassa olleen kolme SW-NE suuntaista kuoppaa, jotka koon ja muodon perusteella olisivat voineet olla nuorakeraamisia hautoja. Vasarakirveen löytymisen jälkeen kohteesta paljastui neljäs mahdollinen hautakuoppa, joka tutkittiin kaivauksin. Kuopan alkuperä jäi epäselväksi. Kaivinkoneen kuljettajan mukaan viisi samantyyppistä kuopparakennetta oli havaittu toisessa sorakuopassa n. 300 metriä vasarakirveen löytöpaikosta luoteeseen. Soranotto Nikkarinhangon risteyksessä lopetettiin pian vasarakirveen löytymisen jälkeen, joten kuopparakenteita saattaa olla vielä lisää.
metsakeskus.1000047794 908 Nikkarinhanko 10001 12008 13090 11019 27012 333597.00000000 6796190.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047794 Kohde sijaitsee Nikkarinhangossa suuren sorakuopan länsireunalla, noin 100 m Lempääläntien ja Metsäkansantien risteyksestä länsilounaaseen. Kaivinkoneen ottaman hiekan seasta löydettiin vuonna 1962 vasarakirves ja kaivinkoneen kuljettaja kertoi samassa paikassa olleen kolme SW-NE suuntaista kuoppaa, jotka koon ja muodon perusteella olisivat voineet olla nuorakeraamisia hautoja. Vasarakirveen löytymisen jälkeen kohteesta paljastui neljäs mahdollinen hautakuoppa, joka tutkittiin kaivauksin. Kuopan alkuperä jäi epäselväksi. Kaivinkoneen kuljettajan mukaan viisi samantyyppistä kuopparakennetta oli havaittu toisessa sorakuopassa n. 300 metriä vasarakirveen löytöpaikosta luoteeseen. Soranotto Nikkarinhangon risteyksessä lopetettiin pian vasarakirveen löytymisen jälkeen, joten kuopparakenteita saattaa olla vielä lisää.
metsakeskus.1000047794 908 Nikkarinhanko 10001 12009 13094 11002 27000 333597.00000000 6796190.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047794 Kohde sijaitsee Nikkarinhangossa suuren sorakuopan länsireunalla, noin 100 m Lempääläntien ja Metsäkansantien risteyksestä länsilounaaseen. Kaivinkoneen ottaman hiekan seasta löydettiin vuonna 1962 vasarakirves ja kaivinkoneen kuljettaja kertoi samassa paikassa olleen kolme SW-NE suuntaista kuoppaa, jotka koon ja muodon perusteella olisivat voineet olla nuorakeraamisia hautoja. Vasarakirveen löytymisen jälkeen kohteesta paljastui neljäs mahdollinen hautakuoppa, joka tutkittiin kaivauksin. Kuopan alkuperä jäi epäselväksi. Kaivinkoneen kuljettajan mukaan viisi samantyyppistä kuopparakennetta oli havaittu toisessa sorakuopassa n. 300 metriä vasarakirveen löytöpaikosta luoteeseen. Soranotto Nikkarinhangon risteyksessä lopetettiin pian vasarakirveen löytymisen jälkeen, joten kuopparakenteita saattaa olla vielä lisää.
metsakeskus.1000047794 908 Nikkarinhanko 10001 12008 13090 11002 27000 333597.00000000 6796190.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047794 Kohde sijaitsee Nikkarinhangossa suuren sorakuopan länsireunalla, noin 100 m Lempääläntien ja Metsäkansantien risteyksestä länsilounaaseen. Kaivinkoneen ottaman hiekan seasta löydettiin vuonna 1962 vasarakirves ja kaivinkoneen kuljettaja kertoi samassa paikassa olleen kolme SW-NE suuntaista kuoppaa, jotka koon ja muodon perusteella olisivat voineet olla nuorakeraamisia hautoja. Vasarakirveen löytymisen jälkeen kohteesta paljastui neljäs mahdollinen hautakuoppa, joka tutkittiin kaivauksin. Kuopan alkuperä jäi epäselväksi. Kaivinkoneen kuljettajan mukaan viisi samantyyppistä kuopparakennetta oli havaittu toisessa sorakuopassa n. 300 metriä vasarakirveen löytöpaikosta luoteeseen. Soranotto Nikkarinhangon risteyksessä lopetettiin pian vasarakirveen löytymisen jälkeen, joten kuopparakenteita saattaa olla vielä lisää.
metsakeskus.1000047797 285 Vehkovuori 10002 12012 13124 11019 27000 488667.00000000 6721432.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047797 Kideonkalo sijaitsee rakoluolassa Vehkovuoren eteläreunalla, kahden lohkareen välisessä solassa, kaakonpuoleisella reunalla. Onkalon suuaukko on 130 cm korkea ja 160 cm leveä. Suuaukosta noin 1,5 m sisään löytyy kookkaan kideonkalon (kideonkalo A) puolikas luolan katosta. Kideonkalon kontaktipinta rapakivigraniittiin on pegmatiittia. Katossa on kvartsialue (noin 50 x 30 cm), jonka reunoilla näkyy savukvartsin jäänteitä. Savukvartsi on isketty irti. Luolan pohjalla on halkaisijaltaan noin 12 cm kokoinen moreenimukula, jonka toinen pää on lohjennut pois ja toisessa päässä on iskujälkiä. Kyseessä on iskukivi. Iskukivi valokuvattiin ja jätettiin luolan pohjalle. Saman lohkareiden välisen solan toisella, länsipuolen reunalla sijaitsee pieni kideonkalo (kideonkalo B), jonka suun halkaisija on 30 cm ja syvyys 60 cm. Kideonkalo sijaitsee noin 5 metrin päässä yllä kuvastusta luolan kideonkalosta. Pienen kideonkalon perällä on jäänteet pois isketystä savukvartsista ja onkalon katossa on pois isketyn kvartsikiteen kanta. Rakoluolasta 20 metriä etelään havaittiin rapakivilohkareessa pieni kideonkalo (ks. alakohde kideonkalo C), jonka halkaisija on 20 cm ja syvyys 25 cm. Kideonkalossa on kvartsia ja savukvartsia. Onkalon sisäosissa on kasvillisuutta eikä sitä tyhjennetty. Onkalon suulla näkyvissä oleva kvartsialue vaikutti isketyltä.
metsakeskus.1000047798 777 Käärmekangas 10001 12016 13175 11006 27000 590817.00000000 7201437.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047798 Tervahauta, halkaisija noin 14 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047799 777 Juntusenaho 10001 12016 13175 11006 27000 590896.00000000 7200140.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047799 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047800 777 Könöskorpi 10002 12016 13175 11006 27000 589814.00000000 7200748.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047800 Tervahauta, halkaisija noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047802 75 Suurivuoren luola 10002 12012 13124 11019 27000 506032.00000000 6718127.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047802 Kvartsilouhos sijaitsee Haminan Reitkallissa, Suurivuoren lähes pystysuoralla länsireunalla sijaitsevassa rakoluolassa. Luola on jyrkän rinteen keskikohdilla, noin 130 m junaratatunnelin suulta pohjoiseen. Kohde on vaikeasti saavutettavissa, mutta sinne pääsee sekä ylä- että alakautta. Rakoluolan suu on 9 metriä leveä ja syvyys on noin 5 metriä. Korkeutta luolalla on pääosin 1,5–2 m, aivan perällä vähemmän. Perällä on vielä murenevaan rapakiveen syntynyt kapeampi ja matalampi onkalo (syvyys noin 5 metriä), josta aivan kapea osuus menee vielä metrin syvemmälle. Kallioperä on rapakivigraniittia, jonka takia kalliopinta on hyvin hausta ja paikalleen murenevaa. Rakoluolan seinämissä kallioperä on rapakivigraniittia, mutta luolan keskellä kulkee noin 4 metriä leveä pegmatiittijuoni. Pegmatiittijuonessa on pieniä kideonkaloita, joista on irrotettu kvartsia ja savukvartsia. Pieniä kideonkaloita havaittiin yhteensä 5: 3 kpl halkaisijaltaan 5–10 cm, 2 kpl halkaisijaltaan 20–40 cm. Isoimmissa kideonkaloissa on runsaasti savukvartsin jäänteitä, joihin lukeutuu myös luontaisen kidemuodonmukaisen savukvartsisauvan kanta. Itse vuorikide on irrotettu. Luolan pohjalla hienon hiekan alue, jossa on nuotiopaikka. Nuotiopaikan vierelle tehdystä pienestä koepistosta (halkaisija vajaa 15 cm) löytyi runsaasti pullolasia ja kaksi savukvartsi-iskosta (ei otettu talteen).
metsakeskus.1000047804 285 Mäyrävuori 10002 12012 13124 11019 27000 488257.00000000 6721424.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047804 Kvartsiluohos sijaitsee Mäyrävuorella, Kotka Hurukselan kylässä, Kymijoen Ahvionkoskelta noin 1,7 km itäkaakkoon. Mäyrävuori on Kymijoen itäpuolella, Vartioisvuoren ja Vehkovuoren välissä. Vuoren lounaisreunalla on kalliojyrkänne, jonka alareunassa keskikohdilla on pergamtiitti-intruusio, jonka yhteydessä on kvartsia, savukvartsia ja vähän muskoviittia. Pegmatiitti-intruusio erottuu seinämän alareunassa pienenä syvänteenä. Sen yläreunassa on kvartsipaljastuma (leveys 150 cm, korkeus 60 cm). Kvartsipaljastuman keskellä on lippa, jonka alla sijaitsevan savukvartsin kohdalta raaka-ainetta on irrotettu. Etualalla turpeen seassa ja moreenin pinnassa on kvartsia, josta suurin osa on pakkasrapauman irrottamia pieniä paloja, mutta myös muutama selvä iskos (ei otettu talteen). Kohde on pienialainen raaka-aineenhankitapaikka. Paikalla on ollut myös jotain viimeaikaista toimintaa, josta kertovat paikalta löytyvät kaksi puhki ruostunutta emalikattilaa ja vanha lapio. Kohteesta koilliseen havaittiin myös kaksi muuta pienikokoista pegmatiittionkaloa, mutta niiden yhteydessä ei ollut kvartsia.
metsakeskus.1000047805 285 Pöytävuori 10001 12012 13124 11006 27000 496293.00000000 6719559.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047805 Pöytäkallion kvartsiporfyyri juonet ovat geologisesti tunnettuja. Paikalla esiintyvä porfyyri on väriltään harmaata ja vaaleanruskeanpunertavaa. Samassa juonessa on myös kvartsia. Juonen alueella on paikkoja, joissa louhitut kohdat ovat täysin sammaloituneita ja aluskasvillisuuden peittämiä. Toisaalta kohteessa on muutamia kohtia, joissa porfyyriä on lohkottu iskemällä vasta äskettäin. Nämä ovat todennäköisesti geologin vasaralla tehtyjä lohkomisia. Esiintymää on hyödynnetty todennäköisesti jo kivikaudella, ja tätä myöhempi ja hyvin rajoittunut kiinnostus kohdetta kohtaan ajoittuu vasta aivan viimeaikoihin. Havaintoja tehtiin Pöytäkallion etelärinteeltä noin 150 metrin matkalta, luode–kaakkosuuntaiselta vyöhykkeeltä. Yläosissa havainnot ovat yksittäisiä, keskiosassa mahdollisesti louhittua alaa on leveimmillään 6–7 metrin leveydeltä ja eteläosassa esiintymä jakautuu kahteen erilliseen juoneen. Vaikka alueelta ei ole havaittu selkeästi kivikautisia löytöjä, raaka-ainelähteen kivikautinen hyödyntäminen on todennäköistä, sillä juonet ovat hyvin näkyvissä, porfyyri on kivikaudella hyödynnetty raaka-aine, porfyyriä (ja kvartsia) on irrotettu iskemällä ja juonien ympäristössä on runsaasti neoliittisen kivikauden asuinpaikkoja. Lisäksi osaan iskemällä poistettuihin juonen osiin on ehtinyt ajan saatossa kehittyä paksu sammal ja turvekerros, mikä viittaa avoimella kallioalueella louhinnan jälkeiseen pitkään luonnolliseen kehitykseen. Alueella on havaittavissa vähäisiä merkkejä myös viimeaikaisesta kiven lohkomisesta, joka liittyy todennäköisesti juonien geologisiin tutkimuksiin
metsakeskus.1000047806 595 Tölväs 10001 12001 13000 11019 27000 485714.00000000 6992937.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047806 Kohde sijaitsee Pirttijärven luoteispuolella, Hemmolan ja Mattilan tilojen rajamailla. 1800-luvun lopulla löydettiin Tölväs-nimisen pellon matalasta kukkulasta, suoniityn tuntumasta, useita kivikautisia kiviesineitä. Löytöpaikka on mitä ilmeisimmin sijainnut alun perin Pirttijärven rantamilla. Löytöpaikan tienoille vuonna 1898 tehdyt kaksi koeojaa eivät tuottaneet merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, mutta Hemmolan talon silloinen isäntä kertoi samassa pellossa olevan paikoitellen tuhkansekaista maata, jonka joukosta hän oli löytänyt paljon "ukonkiven sirpaleita", eli kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000047807 734 Perniö Pyymäki 10002 12002 13019 11028 27000 294985.00000000 6681009.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047807 Pyymäen kallioisen laen kaakkoispäässä hajotettu röykkiö. Kiviä n. 20 x 20 m kokoisella alalla, keskellä n. 0,5 m syvyinen kuoppa.
metsakeskus.1000047810 734 Metsänoja 10002 12001 13000 11019 27000 295610.00000000 6694578.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047810 Hakkuuaukealla terassimuodostumalla laikutetuissa kohdissa havaittavissa muutamia kvartsi-isoksia sekä pieniä palaneiden kivien keskittymiä. Todennäköinen asuin- tai leiripaikka. Runsaslöytöinen mesoliittinen kohde Fiulmaakarinahde 501010033 sijaitsee samalla korkeudella noin 500 m koilliseen.
metsakeskus.1000047816 216 Saukkovuori 10002 12004 13054 11002 27000 430318.00000000 6974736.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047816 N. 3m halkaisijaltaan oleva pyöreähkön soikio röykkiö, joka sijaitsee Saukkovuoren pohjoisosissa , harjun pohjoispäädyssä olevassa luonnon kivikossa. Luonnon kivikon koko on 20 x 20m ja röykkiö on kasattu kivikon korkeimmalle kohdalle. Röykkiön korkeus on n. 0,6m. Röykkiön funktio on tuntematon. Röykkiö muistuttaa lapinraunioita, vaikka ei ole veden äärellä. Toisaalta samanoloisia röykkiöitä ovat Pihtiputaan Koirapuron ja Susivuoren rakkakivikkoröykkiöt.
metsakeskus.1000047820 615 Kukkokangas 10002 12016 13175 11006 27000 478258.00000000 7271726.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047820 Ympäristön kuvaus: Kohde sijaitsee hakkuualueella soitten ympäröimän saarekkeen koilliskulmassa. Ympäröivä metsä on mänty- ja kuusimetsää. Kohteen kuvaus: Kohteen halkaisija on n. 21 metriä valli mukaan lukien. Syvin kohta n. 1 metrin, vallien leveys 5 metriä. N. 5 metriä pitkä halssi on etelän suuntaan. 5 metrin säteellä tervahautaa ympäröi neljä kivipohjaista kuoppaa, jotka 2 metrin halkaisijaltaan ja 0,5 metriä syviä.
metsakeskus.1000047821 256 Piilopirtinkangas 10002 12016 13175 11006 27000 392523.00000000 7021978.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047821 Tervahauta sijaitsee loivalla lounaisrinteellä Piilopirtinkankaan keskiosassa. Haudan halkaisija on noin 15 metriä ja kuopan halkaisija noin 7 m. Halssi suuntautuu etelään. Vallin päällä kasvaa nuoria puita, ja se on heinän peittämä.
metsakeskus.1000047823 615 Koiraharju 10002 12016 13175 11006 27000 479158.00000000 7274375.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047823 Ympäristön kuvaus: Tervahauta sijaitsee noin 50 m varsinaisesta Koiraharjusta itään, hyvin loivasti kaakkoon laskevalla hiekkakankaalla. Tervahaudan kaakkois- ja itäpuolella maasto muuttuu ilman selvää rajaa soistuneeksi. Alueella kasvaa nuorehkoa mäntyvaltaista metsää. Kohteen kuvaus: Tervahaudan kuopan halkaisija on runsaat 9 metriä. Kuoppa on laakea, syvyydeltään noin metrin, ylärinteen puolen vallin harjaan verrattuna noin 120 cm, alarinteen puolelta noin 90 cm. Valli on kapea ja terävälakinen, luoteessa ulkopuolelta noin 50 cm korkea, kaakossa noin 100 cm. Kokonaisläpimitta on noin 14 metriä. Halssi suuntautuu eteläkaakkoon. Sen kohdalla vallissa on ojamainen kaivanto, joka ulottuu haudan sisäpuolella noin kahden metrin päähän vallin harjasta. Tervanlaskukuoppa vallin ulkopuolella on pituudeltaan noin 4 metriä ja leveydeltään 1,5 metriä. Syvyys on suurimmillaan noin 70 cm vallin lähellä, toinen pää on matalampi.
metsakeskus.1000047824 256 Rantosuo 2 10002 12009 13094 11004 27000 401324.00000000 7027884.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047824 Rantosuon itäpuolisen pienen kumpareen koillisrinteen alapuolella, vain n. 10–15 m päässä kumpareen pohjois- ja itäpuolisen pellon reunasta löydettiin kaksi maakuoppaa. Toinen kuopista on pyöreähkö, halkaisijaltaan n. 3 m ja n. 60 cm syvä. Toisen tarkkoja mittoja ei pystytty selvittämään, koska se oli pitkälti täyttynyt tuoreemmalla orgaanisella materiaalilla (sen poikki kulki lahoava puunrunko, ja muu osa kuoppaa oli myös sammalkasojen ja risujen peitossa). Tämä kuoppa on kairauksen perusteella orgaanisen aineksen alla kuitenkin melko syvä, mahdollisesti yli metrin syvyinen. Molempien kuoppien reunoista otetuissa kairausnäytteissä näkyy 5–10 cm paksu harmaa huuhtoutumiskerros, jonka alla vaihtelevan paksu (5–20 cm kahdesta eri kohdasta kutakin kuoppaa kohden) tummemman maan kerros –ensimmäisen kuopan kohdalla punaruskea ja jälkimmäisen kohdalla ruskea, ennen vähittäistä vaalentumista kohti pohjamaan savista hiekkaa. Kuopat ovat molemmat metsätöissä tai muussa maankäytössä jossain määrin vahingoittuneita. Ympäristössä näkyi muutamia muitakin epäselvempiä painanteita tai kuoppia, mutta ne olivat niin pahasti metsäkoneen tai traktorin jälkien runtelemia, ettei niitä kartoitettu tarkemmin.
metsakeskus.1000047825 615 Latvakangas 10002 12016 13175 11006 27000 475405.00000000 7270338.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047825 Ympäristön kuvaus: Kohde sijaitsee hyvin loivasti länteen laskevalla hiekkamoreenikankaalla. Kohteen ympäristössä kasvaa mäntyvaltaista taimikkoa. Melko harvan puuston korkeus vaihtelee parista metristä noin viiteen metriin. Alue on kevyesti äestetty hakkuun jälkeen, mutta äestysjäljet ovat jo lähes kokonaan peittyneet kasvillisuuteen. Noin 200 m päässä lännessä olevalta Korpijoentieltä tulee paikalle ajoura, joka kulkee kohteen ohi alle kymmenen metrin päästä etelässä. Kohteen itäpuolella se kääntyy kaakkoon ja häviää kauempana. Kohteen kuvaus: Kohteessa on lähekkäin tervahauta ja kiuasmaisen tulisijan jäännös, todennäköisesti niin sanottu tervapirtin kiuas. Tervahaudan kuopan halkaisija on noin 9 m. Kuoppa on laakea ja matala. Syvyyden tarkempaa arviointia vaikeuttaa se, että kuopan poikki kulkee äestysuria. Äestyksessä on noussut esiin muutamia kiviä ja hiiltä. Valli on leveä ja matala. Ulkopuolelta sen korkeus on alle metri. Haudan kokonaisläpimitta on noin 16 m. Halssi ja tervanlaskukuoppa ovat tiheän kuusentaimikon peitossa. Halssi suuntautuu lounaaseen. Sen kohdalla vallissa on kuoppa, joka ulottuu vähän vallin harjan sisäpuolelle. Tervanlaskukuoppa vallin ulkopuolella on lyhyt, ja ilmeisesti äestyksen rikkoma. Tervahaudan itäpuolella on kiviröykkiö, ilmeisesti kiuasmaisen tulisijan jäännös. Se sijaitsee 11 m päässä tervahaudan vallin ulkoreunasta ja 7 m päässä eteläpuolella olevan ajouran keskilinjasta (ks. alakohteet).
metsakeskus.1000047825 615 Latvakangas 10002 12004 13044 11006 27000 475405.00000000 7270338.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047825 Ympäristön kuvaus: Kohde sijaitsee hyvin loivasti länteen laskevalla hiekkamoreenikankaalla. Kohteen ympäristössä kasvaa mäntyvaltaista taimikkoa. Melko harvan puuston korkeus vaihtelee parista metristä noin viiteen metriin. Alue on kevyesti äestetty hakkuun jälkeen, mutta äestysjäljet ovat jo lähes kokonaan peittyneet kasvillisuuteen. Noin 200 m päässä lännessä olevalta Korpijoentieltä tulee paikalle ajoura, joka kulkee kohteen ohi alle kymmenen metrin päästä etelässä. Kohteen itäpuolella se kääntyy kaakkoon ja häviää kauempana. Kohteen kuvaus: Kohteessa on lähekkäin tervahauta ja kiuasmaisen tulisijan jäännös, todennäköisesti niin sanottu tervapirtin kiuas. Tervahaudan kuopan halkaisija on noin 9 m. Kuoppa on laakea ja matala. Syvyyden tarkempaa arviointia vaikeuttaa se, että kuopan poikki kulkee äestysuria. Äestyksessä on noussut esiin muutamia kiviä ja hiiltä. Valli on leveä ja matala. Ulkopuolelta sen korkeus on alle metri. Haudan kokonaisläpimitta on noin 16 m. Halssi ja tervanlaskukuoppa ovat tiheän kuusentaimikon peitossa. Halssi suuntautuu lounaaseen. Sen kohdalla vallissa on kuoppa, joka ulottuu vähän vallin harjan sisäpuolelle. Tervanlaskukuoppa vallin ulkopuolella on lyhyt, ja ilmeisesti äestyksen rikkoma. Tervahaudan itäpuolella on kiviröykkiö, ilmeisesti kiuasmaisen tulisijan jäännös. Se sijaitsee 11 m päässä tervahaudan vallin ulkoreunasta ja 7 m päässä eteläpuolella olevan ajouran keskilinjasta (ks. alakohteet).
metsakeskus.1000047826 615 Mäntyharju 10002 12016 13175 11006 27000 479040.00000000 7269720.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047826 Ympäristön kuvaus: Kohde sijaitsee kuivassa kangasmetsässä, loivasti lounaaseen viettävällä rinteellä. Kohteen kuvaus: Tervahauta on metsäkasvillisuuden peittämänä. Syvin kohta 1,5 metriä, halkaisija n. 10 metriä valleineen. Vallien leveys n. 3 metriä, 2 metriä pitkä halssi on kohti lounasta. Tervahaudan länsipuolella 10 metrin päässä on kuoppa, halkaisijaltaan 2 metriä. Haudan eteläpuolella 10 metrin päässä taas kaksi kuoppaa, molempien halkaisija 2 m, kaikki kuopat ovat 0,5 m syviä. Pirttiä ei havaittu.
metsakeskus.1000047827 615 Korpijoki 10002 12016 13175 11006 27000 474326.00000000 7284557.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047827 Ympäristön kuvaus: Kohde sijaitsee korpijoen länsirannalla, rehevässä sekametsässä. Aluskasvillisuus kangasta. Kohteen kuvaus: Tervahautaa ympäröi kaksoisvalli. Sen läpimitta vallit mukaan lukien 12 metriä, kuopan läpimitta 7 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 5 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Vallin ja kuopan päällä kasvaa mäntyä ja lehtoa. Tervahaudan ympäri kulkee 0,5 metriä syvä oja. Pirttiä ei havaittu.
metsakeskus.1000047828 69 Hutuli 2 10002 12016 13175 11006 27000 416576.00000000 7075745.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047828 Suppilomaisen tervahaudan halkaisija on noin 12 metriä vallien ulkoreunoilta mitattuna. Tervahaudan huonosti erottuva valli on noin 2 metriä leveä ja korkeus on noin 0,3 metriä maan pinnalta vallin yläreunaan mitattuna. Tervahaudan syvyys sen pohjalta vallin päälle mitattuna on noin 1,2 metriä. Tervahaudan halssi suuntautuu länteen. Halssin kokonaispituus on noin 10,0 metriä, muuttuen noin 5,0 metrin jälkeen ojamaiseksi, kapeammaksi kaivannoksi. Tervahaudan pohjalle tehtiin kairaus, josta havaittiin tumma hiilensekainen maakerros. Tervahaudan päällä kasvaa melko tiheää sekapuumetsää. Tervahaudasta noin 6 metriä etelään on suorakaiteen muotoinen kaivanto, jonka koko on noin 1,5 x 2 metriä ja syvyys noin 0,5 metriä. Kaivannon pohjalla on sammalen ja mullan alla kiviä, huuhtoutumiskerrosta ei kairauksessa havaittu. Kaivannon koillispuolelta lähtee matala ja kapea u-kirjaimen muotoinen ojamainen kaivanto, joka kiertää miltei koko tervahaudan noin 3 metriä vallin ulkopuolelta.
metsakeskus.1000047829 69 Savineva 10002 12016 13175 11006 27000 419197.00000000 7073079.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047829 Tervahaudan halkaisija on noin 12 metriä vallien ulkoreunoilta mitattuna. Tervahaudan valli on noin 1,5 metriä leveä ja korkeus on noin 0,3 metriä maan pinnalta vallin yläreunaan mitattuna. Vallin päälle on paikoitellen noussut hiiltä alueella tehdyn maanmuokkauksen takia. Tervahaudan syvyys sen pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1 metriä. Tervahaudan halssi suuntautuu lounaaseen. Halssi on noin 5 metriä pitkä. Tervahaudan ympärille on tehty katkoviivamaisia ojakaivantoja. Tervahaudan pohjalle tehtiin kairaus, josta havaittiin tumma hiilensekainen maakerros. Tervahauta erottuu melko huonosti ympäristöstään, sillä alue on avohakattu ja äestetty. Alueella sekä tervahaudan päällä kasvaa nuorta, muutaman vuoden ikäistä taimikkoa.
metsakeskus.1000047830 626 Tuorinsaari 10002 12016 13175 11006 27000 438326.00000000 7066200.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047830 Maljamaisen tervahaudan halkaisija on noin 14 metriä vallien ulkoreunoilta mitattuna. Tervahaudan valli on noin 3 metriä leveä ja korkeus on noin 0,6 metriä maan pinnalta vallin yläreunaan mitattuna. Tervahaudan syvyys sen pohjalta vallin päälle mitattuna on noin 0,6–0,8 metriä. Tervahaudan halssi suuntautuu koilliseen. Se on noin 7 metriä pitkä. Tervahaudan ympärille on tehty ojamainen kaivanto. Tervahaudan pohjalle tehtiin kairaus, josta havaittiin tumma hiilensekainen maakerros. Tervahauta erottuu huonosti ympäristöstään, sillä alueella ja tervahaudan päällä kasvaa tiheää havumetsää. Lisäksi useat metsäkoneen jättämät urat halkovat tervahaudan ja halssin pintakerroksia.
metsakeskus.1000047831 69 Hutuli 1 10002 12016 13175 11006 27000 416407.00000000 7075884.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047831 Kohde Hutuli 1 koostuu kahdesta historiallisen ajan tervahaudasta, jotka sijaitsevat noin 10 metrin etäisyydellä toisistaan. Tervahautojen päällä kasvaa harvennettua sekapuumetsää.
metsakeskus.1000047833 143 Saukonkoski 10001 12016 13180 11006 27026 298297.13652607 6860135.57527020 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047833 Heinälamminojan Saukonkoskeen on vuonna 1909 myönnetty lupa vesimyllyn ja yksiraamisen sahan perustamiseen. Koskessa oli jo tuolloin pato, ja se oli toiminut myllynpaikkana. Vanhempi mylly on em. lupaan liittyvien asiakirjojen mukaan ollut pieni ja sijannut uuden myllypaikan yläpuolella. Historiallisten karttojen perusteella uudempi, n. 20 x 12 m kokoinen saha- ja myllyrakennus on sijainnut ojan luoteisrannalla, nykyisen Saukonperäntien länsipuolella, ja on purettu vuoteen 1978 mennessä. Rakennuksen eteläpuolella ojan uomassa on sijainnut n. 45 x 10 m kokoinen myllysaari, jonka kaakkoispuoleinen uoma oli luontainen. 1800-luvun ja vanhemmista kartoista paikalta ei ole löytynyt myllymerkintää. Lausuntopyyntöön liittyvien valokuvien perusteella alueella on suorakulmaisista lohkokivistä tehdyn rakenteen tai rakenteiden jäännöksiä ojan uomassa. Kohdetta ei ole tarkastettu arkeologin toimesta.
metsakeskus.1000047833 143 Saukonkoski 10001 12015 13147 11006 27026 298297.13652607 6860135.57527020 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047833 Heinälamminojan Saukonkoskeen on vuonna 1909 myönnetty lupa vesimyllyn ja yksiraamisen sahan perustamiseen. Koskessa oli jo tuolloin pato, ja se oli toiminut myllynpaikkana. Vanhempi mylly on em. lupaan liittyvien asiakirjojen mukaan ollut pieni ja sijannut uuden myllypaikan yläpuolella. Historiallisten karttojen perusteella uudempi, n. 20 x 12 m kokoinen saha- ja myllyrakennus on sijainnut ojan luoteisrannalla, nykyisen Saukonperäntien länsipuolella, ja on purettu vuoteen 1978 mennessä. Rakennuksen eteläpuolella ojan uomassa on sijainnut n. 45 x 10 m kokoinen myllysaari, jonka kaakkoispuoleinen uoma oli luontainen. 1800-luvun ja vanhemmista kartoista paikalta ei ole löytynyt myllymerkintää. Lausuntopyyntöön liittyvien valokuvien perusteella alueella on suorakulmaisista lohkokivistä tehdyn rakenteen tai rakenteiden jäännöksiä ojan uomassa. Kohdetta ei ole tarkastettu arkeologin toimesta.
metsakeskus.1000047837 710 Högkulla 10002 12002 13019 11033 27000 297219.00000000 6664809.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047837 Kansalaisilmoituksen perusteella tarkastettu kohde Högkulla-nimisen mäen korkeimmalla kohdalla. Melko pyöreässä röykkiössä 1-2 kerrosta (mahdollisesti osa kivistä käytetty rakentamiseen), alla kallio. Isoimmat kivet läpimitaltaan n. 30-40 cm , röykkiön halkaisija n. 7-8 m.
metsakeskus.1000047839 620 Lukkarinvaara 10002 12004 13051 11006 27000 542034.00000000 7218931.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047839 Kohde sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnan rajalla, yli 300 metriä korkean Lukkarinvaaran laella. Siellä on kaksi rajakiveä vierekkäin, toiseen on hakattu ristipäisen kruunun kuvio. Rajakiven koko on noin 50–55 cm, toinen on pienempi. Molemmat kivet on selkeästi asetettu pystyyn, mutta ovat nyt vähän kallellaan. Rajakivien ympärillä havaittiin pystykiviä, jotka voidaan tulkita viisarikiviksi. Niitä on rajakivien länsi- ja pohjoispuolella noin 1,5 metrin päässä, kooltaan noin 35 cm. Rajakivien itäpuolella sijaitseva pystykivi on noin 60 cm korkea ja noin metrin päässä rajakivistä. Rajakiven hakkauksen, ristipäisen kruunun koko, on noin 22 x 15 cm. Rajamerkki on edelleen käytössä rajan merkintänä, mutta se vaikuttaa olevan hyvin vanha suurempien alueiden välisen rajan merkki.
metsakeskus.1000047845 290 Kaurosenlehto 10007 12001 13013 11006 27009 662738.00000000 7094814.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047845 Rakennus sijaitsee Kaurosenlehto-nimisen metsäsaarekkeen pohjoispuolella, suon laidalla. Alue on ojittamatonta, tuoretta kangasta, Puusto on koivu- ja kuusivaltaista ja aluskasvillisuus koostuu sammalista ja varvuista. Kohteen päällä kasvava puusto on selvästi alle 100-vuotiasta. Paikalla on pitkälle nurkalle kirveellä salvottu rakennus, jossa on enimmillään neljä hirsikertaa pystyssä. Sahaa on käytetty oviaukon kohdalla. Rakennuksen pohjoisempi osa on paremmin säilynyt ja erottuu eteläpuolta selkeämmin. Rakennuksen koko on noin 4,7 x 4 m. Oviaukko on 4,7 metrin pituisella pohjoisseinällä. Hirsissä ei kaiverruksia. Kivistä tulisijaa ei rakennuksessa vaikuta olleen, ei myöskään nurkkakiviä tai kivijalkaa, eli se on rakennettu suoraan maapohjalle. Vanhoilla kartoilla paikan läpi on kulkenut polku, mutta nyt sitä ei havaittu. Noin 10 ja 20 metriä rakennuksesta lounaaseen on kaksi suurehkoa kuoppaa. Rakennusta lähempänä oleva kuoppa (2,5 x 4,8 m, syvyys 1 m) on laakeampi ja epämääräisempi kuin kauempana oleva, huomattavasti jyrkkäreunaisempi kuoppa, joka on kooltaan noin 2 x 1,5 metriä ja sen syvyys on noin 1,2 metriä. Tämän kuopan pohjalle on lounaisreunalta valunut maata. Kummankin kuopan pohjalla virtasi inventointiaikaan vettä. Puisen rakennuksen rauniot mahdollisesti 1900-luvun alkupuolelta. Kuopat saattavat liittyä rakennuksen käytön aikaiseen toimintaan, mutta niiden funktio jäi epäselväksi. Vinovalovarjosteessa kuoppia näkyy Kaurosenlehdon pohjoisosassa useampia, mikä havaittiin inventoinnin jälkeen. Kuopat ja rakennus voivat olla jatkosodan aikaisia, sillä Kaurosenlehdon tienoo mainitaan yhtenä rajanylityspaikkana Rukajärvelle suunnanneessa hyökkäyksessä (Wilmi, J. 2003: Kuhmon historia, s. 491).
metsakeskus.1000047846 777 Paloniemi 10002 12002 13029 11033 27018 596343.00000000 7209275.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047846 Kohde sijaitsee Kiantajärven Hietalahden itärannalla Paloniemen lounaisrannalla. Rannan läheisyydestä on löytynyt metallinetsinnässä kaksi poikkiteräistä nuolenkärkeä sekä kupariseoksisen padan katkelmia (löytöpvm. 19.7.2023). [Lisätietoa viranomaiskäyttöön Ilppari ILM 27194.] Kohde on tarkastettu 13.7.2023. Ilppari-ilmoituksessa (ILM 26908) paikalta on löytynyt viiden sentin alalta usea metalliesine, mm. soljen neula ja hihnansolki. Löytäjä ilmoitti myös palaneesta luusta. Löytökohtaan tehtiin koekuoppa. Koekuopan profiilissa oli tummaa/nokista maata. Koekuopassa oli varsin runsaasti isojakin palaneen luun kappaleita, jotka poimittiin talteen. Kyseessä voi olla palokuoppahauta. ks. alakohteet. Esineiden löytäjä kävi Kainuun Museon vastuuarkeologin pyynnöstä kävi tarkistamassa metallipaljastimella alueen, josta oli löytöinä yllä mainitut kaksi poikkiteräistä nuolenkärkeä sekä kupariseoksisen padan katkelmia. Kohteen rajaus perustuu vuoden 2023 maastotarkastukseen.
metsakeskus.1000047846 777 Paloniemi 10002 12002 13029 11033 27019 596343.00000000 7209275.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047846 Kohde sijaitsee Kiantajärven Hietalahden itärannalla Paloniemen lounaisrannalla. Rannan läheisyydestä on löytynyt metallinetsinnässä kaksi poikkiteräistä nuolenkärkeä sekä kupariseoksisen padan katkelmia (löytöpvm. 19.7.2023). [Lisätietoa viranomaiskäyttöön Ilppari ILM 27194.] Kohde on tarkastettu 13.7.2023. Ilppari-ilmoituksessa (ILM 26908) paikalta on löytynyt viiden sentin alalta usea metalliesine, mm. soljen neula ja hihnansolki. Löytäjä ilmoitti myös palaneesta luusta. Löytökohtaan tehtiin koekuoppa. Koekuopan profiilissa oli tummaa/nokista maata. Koekuopassa oli varsin runsaasti isojakin palaneen luun kappaleita, jotka poimittiin talteen. Kyseessä voi olla palokuoppahauta. ks. alakohteet. Esineiden löytäjä kävi Kainuun Museon vastuuarkeologin pyynnöstä kävi tarkistamassa metallipaljastimella alueen, josta oli löytöinä yllä mainitut kaksi poikkiteräistä nuolenkärkeä sekä kupariseoksisen padan katkelmia. Kohteen rajaus perustuu vuoden 2023 maastotarkastukseen.
metsakeskus.1000047846 777 Paloniemi 10002 12002 13029 11010 27000 596343.00000000 7209275.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047846 Kohde sijaitsee Kiantajärven Hietalahden itärannalla Paloniemen lounaisrannalla. Rannan läheisyydestä on löytynyt metallinetsinnässä kaksi poikkiteräistä nuolenkärkeä sekä kupariseoksisen padan katkelmia (löytöpvm. 19.7.2023). [Lisätietoa viranomaiskäyttöön Ilppari ILM 27194.] Kohde on tarkastettu 13.7.2023. Ilppari-ilmoituksessa (ILM 26908) paikalta on löytynyt viiden sentin alalta usea metalliesine, mm. soljen neula ja hihnansolki. Löytäjä ilmoitti myös palaneesta luusta. Löytökohtaan tehtiin koekuoppa. Koekuopan profiilissa oli tummaa/nokista maata. Koekuopassa oli varsin runsaasti isojakin palaneen luun kappaleita, jotka poimittiin talteen. Kyseessä voi olla palokuoppahauta. ks. alakohteet. Esineiden löytäjä kävi Kainuun Museon vastuuarkeologin pyynnöstä kävi tarkistamassa metallipaljastimella alueen, josta oli löytöinä yllä mainitut kaksi poikkiteräistä nuolenkärkeä sekä kupariseoksisen padan katkelmia. Kohteen rajaus perustuu vuoden 2023 maastotarkastukseen.
metsakeskus.1000047848 563 Rimpikoivikko 10002 12016 13175 11006 27000 399967.00000000 7115230.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047848 Tasaisen kankaan loivalla länsirinteellä on tervahauta, jolla on korkea ympäröivä valli, halkaisija 18 m, halssi suuntautuu lounaaseen. Tervahaudasta 35 m länteen on tervapirtin kiuas, mitat n. 2,8 x 2,5 x 0,6 m. Kohde on paksun humuskerroksen peittämä. Humuksen alla on isohkoja palaneita kiviä ja nokimaata. Kiukaan länsipuolella on mahdollinen maavallin jäännös. Tervahaudasta noin 40 m koilliseen on rakennuksen suorakulmainen 40-60 cm leveä ja 20 cm korkea maaperustus, rakenteen ulkomitat ovat 9 x 5,5 m. Tulisijan jäännettä ei kairauksissa havaittu. Perustuksen päällä kasvaa noin 80 – 100 vuotta vanhaa kuusi.
metsakeskus.1000047848 563 Rimpikoivikko 10002 12004 13044 11006 27000 399967.00000000 7115230.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047848 Tasaisen kankaan loivalla länsirinteellä on tervahauta, jolla on korkea ympäröivä valli, halkaisija 18 m, halssi suuntautuu lounaaseen. Tervahaudasta 35 m länteen on tervapirtin kiuas, mitat n. 2,8 x 2,5 x 0,6 m. Kohde on paksun humuskerroksen peittämä. Humuksen alla on isohkoja palaneita kiviä ja nokimaata. Kiukaan länsipuolella on mahdollinen maavallin jäännös. Tervahaudasta noin 40 m koilliseen on rakennuksen suorakulmainen 40-60 cm leveä ja 20 cm korkea maaperustus, rakenteen ulkomitat ovat 9 x 5,5 m. Tulisijan jäännettä ei kairauksissa havaittu. Perustuksen päällä kasvaa noin 80 – 100 vuotta vanhaa kuusi.
metsakeskus.1000047849 563 Hautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 401481.00000000 7116946.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047849 Kivisen kankaan laajan kallioalueen itäpuolella metsätien ja mökkitien risteyksen tuntumassa on tervahauta. Haudan halkaisija on 18 m, halssi suuntautuu kaakkoon. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä.
metsakeskus.1000047850 563 Rahkolanhauta 10002 12016 13175 11006 27000 400659.00000000 7114242.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047850 Matalalla pienellä hiekkatasanteella rämeen keskellä on tervahauta, halkaisija 11 m, halssi suuntautuu lounaaseen. Vallin päällä kasva eri-ikäisiä mäntyjä.
metsakeskus.1000047851 71 Ruokohauta 10002 12016 13175 11006 27000 397567.00000000 7114783.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047851 Mato-ojan pohjoispuoleisen törmän yläpuolella on tervahauta, halkaisija noin 17 m, halssi suuntautuu lounaiseen, ja sitä lähtee yli 10 m pitkä oja puron suuntaan. Haudan luoteispuolella on samanlainen oja, sen yläpäässä maa on muokattu.
metsakeskus.1000047852 563 Uudennevankoivikko 10002 12016 13175 11006 27000 401444.00000000 7116284.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047852 Matalalla hiekkatasanteella rämeen keskellä on tervahauta, halkaisija 16 m, halssi suuntautuu lounaaseen. Ympäristö on avohakattu.
metsakeskus.1000047855 578 Uuranperä 4 10007 12002 13218 11006 27009 542006.00000000 7152481.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047855 Kohteessa havaittiin kahdeksan matalaa ja pitkänomaista mahdollista hautakuoppaa. Informantin kertoman uuralaisen muistitiedon mukaan kyseessä lienevät olleet venäläisten sotilaiden tilapäisiä hautauspaikkoja. Hautakuopat oli kaivettu pohjois-eteläsuuntaan. Hautakuoppa 1: Noin 4 metriä pitkä, 1 metriä leveä ja ½ metriä syvä. Päälle on kaatunut puu. Muut hautakuopat, ks. alakohteet.
metsakeskus.1000047856 734 Pakotarhanmäki 2 10002 12002 13019 11028 27000 275779.00000000 6702188.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047856 Kallioisen mäen laen kaakkoisreunalla kaksi matalaa, halkaisijaltaan nykyasussa n. 5 m röykkiötä. Molempia todennäköisesti pengottu. Kaakkoisemmassa röykkiössä havaittavissa sammaleisessa kivikossa suorakaiteen muotoinen arkkurakenne.
metsakeskus.1000047857 734 Riikolan rajapaikka 10002 12004 13045 11006 27000 276045.00000000 6702278.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047857 Louhikkoisessa rinteessä noin parinkymmenen metrin matkalla kylän rajalinjan suuntaisesti kulkeva noin metrin korkuinen luonnonkivistä rakennettu kiviaita. Sammaleen ja osittain kaatuneiden puunrunkojen peitossa.
metsakeskus.1000047859 604 Naistenmatka Mäkelä 10007 12001 13014 11006 27027 320998.87560106 6818758.05571685 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047859 Paikalla, pellon pohjoisreunan vieressä, harvaa lehtipuumetsää kasvavalla tasanteella sijaitsee matala tulisijan raunio: halkaisijaltaan n. 3 m ja korkeudeltaan enintään 0,5 m oleva, pyöreähkö kumpare, jossa runsaasti erikokoisia, osin palaneita tiilen kappaleita sekä niiden lisäksi palaneita kiviä ja kalkkilaastia. Tiiltä on myös kumpareen ympärillä, n. 5 x 5 m laajalla, kivikkoisella alueella. Osa tiilistä näyttää muodostavan tason/latomuksen, johon kuulunee myös osa kivistä. Kumpareen päälle on siirretty (ilmeisesti pellolta) suuri kivi. V. 1933 Etelä-Pirkkalan kartan mukaan paikka on ollut osa Naistenmatkan kylän Ollilan tilan Mäkelän torpan (tai mäkituvan) tonttia, sen itäosaa. Torppa on merkitty myös v. 1922 Suomen taloudelliseen karttaan. Vanhojen peruskarttojen mukaan suunnilleen uuninraunion kohdalla oli pieni ulkorakennus vielä 1980-lvulla. Tontin päärakennus on sijainnut täältä luoteeseen, nykyisen Lentoasemantien itäreunan tienoilla.
metsakeskus.1000047859 604 Naistenmatka Mäkelä 10007 12001 13014 11006 27026 320998.87560106 6818758.05571685 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047859 Paikalla, pellon pohjoisreunan vieressä, harvaa lehtipuumetsää kasvavalla tasanteella sijaitsee matala tulisijan raunio: halkaisijaltaan n. 3 m ja korkeudeltaan enintään 0,5 m oleva, pyöreähkö kumpare, jossa runsaasti erikokoisia, osin palaneita tiilen kappaleita sekä niiden lisäksi palaneita kiviä ja kalkkilaastia. Tiiltä on myös kumpareen ympärillä, n. 5 x 5 m laajalla, kivikkoisella alueella. Osa tiilistä näyttää muodostavan tason/latomuksen, johon kuulunee myös osa kivistä. Kumpareen päälle on siirretty (ilmeisesti pellolta) suuri kivi. V. 1933 Etelä-Pirkkalan kartan mukaan paikka on ollut osa Naistenmatkan kylän Ollilan tilan Mäkelän torpan (tai mäkituvan) tonttia, sen itäosaa. Torppa on merkitty myös v. 1922 Suomen taloudelliseen karttaan. Vanhojen peruskarttojen mukaan suunnilleen uuninraunion kohdalla oli pieni ulkorakennus vielä 1980-lvulla. Tontin päärakennus on sijainnut täältä luoteeseen, nykyisen Lentoasemantien itäreunan tienoilla.
metsakeskus.1000047860 604 Kukkula 1 10007 12009 13094 11006 27000 321036.12560106 6818748.30571685 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047860 Pitkänomainen, pyöristetyn suorakaiteen muotoinen kuoppa, jonka mitat ovat n. 2 x 1 x 0,5 m. Kuopan SE- ja S-puolella on n. 2 m leveä ja 0,5 m korkea reunavalli. Mahdollinen säilytyskuopan jäännös (?).
metsakeskus.1000047861 578 Uuranperä 5 10001 12009 13094 11006 27009 541755.00000000 7152524.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047861 Kaksi kuoppaa vierekkäin, epämääräisen muotoinen noin 7 x 10 m ja toinen 4,5 x 3,5 m, syvyyttä noin 1,25 metriä. Kohteessa on todennäköisesti pellon viljelyyn liittyvä maakellarin jäänteet, tai kyseessä on hiekanottokuopat. Informantin mukaan kuoppajäännösten vieressä on kasvanut peltoa, mikä näkyy myös Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunan historiallisissa ilmakuvissa vuodelta 1954.
metsakeskus.1000047862 697 Metsärinne 10002 12016 13175 11006 27000 577947.00000000 7144404.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047862 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047864 578 Uuranperä 6 10002 12016 13175 11006 27000 541714.00000000 7152500.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047864 Todennäköisesti on tervahauta, halkaisija noin 13 metriä. Ei selkeää vallia. Suuaukko koillisen suuntaan.
metsakeskus.1000047865 578 Uuranperä 7 10002 12016 13151 11006 27000 541677.00000000 7152448.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047865 Miilu, halkaisija noin 4,5 metriä, vallit noin 1 m – 1,25 m paksut ja syvyyttä noin 0,6–0,8 metriä. Vallista otetussa kairanäytteessä näkyi pieni nokikerros.
metsakeskus.1000047870 290 Luulajanjoen Pitkäkoski 10002 12004 13051 11006 27009 637082.00000000 7118303.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047870 Rajakivi sijaitsee Luulajanjoen Pitkäkoskessa, pohjoisrannalla, vedessä. Kivilohkareen silmämääräinen koko on noin 2,5 x 4 metriä ja korkeutta noin 1,5–1,75 metriä. Kiven päälle, etelärannan puolelle, on hakattu ympyräristi/ aurinkoristi ja sen alle luku ”1900”. Hakkauksen koko on noin 25 x 30 cm.
metsakeskus.1000047873 290 Könkäänkangas 10001 12016 13175 11006 27000 606553.00000000 7132826.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047873 Tervahauta -merkintä maastokartassa, ei näy Lidarissa. Alueella on ollut aikaisempaa metsänhoitoa ja hakkuita. LIDARK-laserkeilausdatan mukaan kohteessa on halkaisijaltaan 7,5 -metrinen tervahauta. Tarkastettava.
metsakeskus.1000047874 759 Halttuskangas 10002 12016 13175 11006 27000 365819.00000000 6971601.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047874 Tarkastus 2023: Iiroonjärven pohjoispään itäpuolella olevan Halttuskankaan pohjoispäässä on noin 90 metriä pitkä suppa, jonka pohjoisreunalla on kaksi vierekkäistä tervahautaa. Tervahaudat ovat paksun kangasturpeen peittämät ja niiden päällä kasvaa noin 50-vuotias puusto. Tervahaudoista suurempi ja itäisempi on ns. kaksoishauta, eli haudassa on kaksi sisäkkäistä vallia eli palttoa. Tervahauta on halkaisijaltaan ulomman palton ulkoreunoista mitaten noin 20-metrinen, muodoltaan suppilomainen. Haudan silmä on palton päältä mitaten noin 2 metriä syvä. Haudasta laskee noin kuusimetriä pitkä halssi kohti etelää. Halssin alapäässä on tervanlaskukuoppa. Pienempi tervahauta on suuremman haudan reunasta vain noin kahdeksan metrin päässä lounaassa. Se on halkaisijaltaan noin 12-metrinen ja muodoltaan niin ikään suppilomainen. Yksinkertaisen palton leveys on noin 3 m ja haudan silmä on palton päältä mitaten noin 2 m syvä. Halssi on itäpuolella ja laskee kohti suppaa. Ympäristön suurpiiirteisessä tarkastelussa ei löytynyt tervanpolttajien saunan jäännöstä. Tervahautojen vieressä on kangasturpeen peittämiä matalia kuoppia, joista lienee otettu maata hautoja peitettäessä. Vuoden 1953 ilmakuvassa tervahautojen ympärillä on laaja hakkuuaukea, minkä perusteella paikalla on saatettu polttaa tervaa vielä jatkosodan jälkeen. Kahden erikokoisen haudan perusteella tervaa on poltettu ainakin kahteen otteeseen, joten kohteella on vanhempi ja nuorempi käyttövaihe. Järvi-Seudun historia 1:n (Heikki Rantatupa 1983: 767-773) tervahautaluettelon mukaan Välilehdon talon hautoja.
metsakeskus.1000047875 844 Heplanlahti 10001 12016 13152 11002 27000 489474.97423031 6964512.38511495 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047875 Heplanlahden pohjukan itäosassa on ilmoitettu sijaitsevan liistekatiskojen jäännöksiä. Tarkastamaton kohde.
metsakeskus.1000047876 759 Kaapinkangas 10002 12016 13175 11006 27000 365919.00000000 6970742.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047876 Tarkastus 2023: Iiroonjärven itäpuolella olevalla Kaapinkankaalla on kangasturpeen peittämä tervahauta, jonka päältä on äskettäin hakattu metsä. Haudan päällä olevien kantojen vuosilustojen perusteella puut ovat olleet liki 100-vuotiaita. Tervahauta on vallin eli palton ulkoreunoista mitaten halkaisijaltaan noin 18-metrinen. Hauta on palton päältä mitaten noin 2 m syvä. Noin seitsenmetrinen halssi laskee haudasta jyrkästi koilliseen.
metsakeskus.1000047877 759 Onkilamminkangas 10002 12016 13175 11006 27000 366932.00000000 6968933.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047877 Tarkastus 2023: Iiroonjärven eteläpään itäpuolella olevan Onkilammenkankaan lounaispuolisessa rinteessä, kankaan suuntaisesti kulkevan mökkitien vieressä on kangasturpeen peittämä tervahauta. Tervahaudan halkaisija on palton eli vallin ulkoreunoista mitaten noin 14 m. Haudan lounaispuolella on noin seitsenmetrinen halssi. Tervahaudan kohdalta on äskettäin kaadettu metsä ja haudan päällä kasvaa vesakkoa. Sekä itse haudan että halssin päältä kulkee metsäkoneen ajoura, ja hauta on siitä syystä vaurioitunut. Järvi-Seudun historia 1:n (Heikki Rantatupa 1983: 767-773) tervahautaluettelon mukaan Välilehdon talolle kuulunut tervahauta.
metsakeskus.1000047878 759 Leväniemi 10002 12016 13175 11006 27000 366060.00000000 6969337.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047878 Tarkastus 2023: Iiroonjärven itärannassa olevassa Leväniemessä on kangasturpeen peittämä tervahauta. Tervahauta on palton eli vallin ulkoreunasta mitaten halkaisijaltaan noin 15-metrinen. Haudan pohja on laakea, palton päältä mitaten noin metrin syvä. Halssi on haudan pohjoispuolella. Tervahaudan länsipuolelta paltosta on joskus (mökkititietä tehtäessä?) haettu maata noin 5 x 4 m kokoiselta alalta, minkä vuoksi tervahauta on nykyään muotopuoli. Haudan päällä kasvaa vesakkoa.
metsakeskus.1000047879 759 Kallioniemi 10002 12016 13175 11006 27000 365920.00000000 6968785.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047879 Tarkastus 2023: Iiroonjärven etelärannassa olevassa Kallioniemessä, mökkitontin vieressä, on kangasturpeen peittämä tervahauta. Tervahauta on palton eli vallin ulkoreunoista mitaten halkaisijaltaan noin 15-metrinen. Tervahautaa kiertää matala ja kapea, turpeen peittämä oja. Jopa kymmenmetrinen laskuränni johtaa haudasta pohjoiseen. Tervahaudan päällä kasvaa noin 50-vuotias puusto. Vuoden 1953 ilmakuvassa tervahaudan ympärillä on laaja hakkuuaukea, minkä perusteella kyseessä voi olla nuori kohde. Tervaa poltettiin Soinissa jossain määrin vielä jatkosodan jälkeen.
metsakeskus.1000047880 78 Kaislaranta 10007 12011 13000 11042 27028 279688.00000000 6646933.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047880 Kadermon saaren pohjoisosan muodostavan niemen etelärannalla sijaitsevalla kiinteistöllä havaittiin maastokatselmuksessa 2023 useita puolustusvarustuksia. Rannan tuntumassa on kaksi sisämitoiltaan n. 4 x 4 metrin isokokoisilla kivillä (halkaisija jopa 60 cm) vuorattua kuoppaa (kohteen koordinaatit osoittavat läntisemmän kuopan keskikohtaa). Itäisempää kuoppaa (alakohde 1) on viime vuosina käytetty halkojen säilytykseen. Läntisemmän kuopan edestä rannalla kulkee länteen viereistä kiinteistöä kohti juoksuhauta (alakohde 2), jonka itäpäätä on ehkä myöhemmin levennetty poluksi. Läntisestä kuopasta n. 30 m pohjoiseen tasanteella sijaitsee pienempi potero (alakohde 3), kivivallien ulkomitat n. 2 x 3 m, nykysyvyys n. 60 cm. Hieman ylempänä rinteessä n. 55 m pääkohteesta koilliseen on raivattu louhikkoon ulkomitoiltaan n. 3,5 x 3,5 m:n kokoinen suorakulmainen potero, jonka itäpää on avoin ja länsipään muodostaa yksi iso kivi. Poteron syvyys kivivallin reunaan on noin 1 m. Rinteen yläosien välillä luontaisessa louhikossa on myös kaksi muuta matalaa syvennystä, joissa kivikkoon on raivattu noin yhden ihmisen kokoinen tasainen kohta. Kadermo on kuulunut vuosina 1940-41 Suomen Neuvostoliitolle vuokraamaan alueeseen. Neuvostojoukot ovat linnoittaneet Hankoniemen ja sitä ympäröivien saarten rantoja. Kadermossa on tiettävästi ollut yksi kranaatinheitinpatteristo, kaksi panssarintorjuntatykkiä ja parikymmentä puolustuspesäkettä, jotka sijoittuvat Kadermon itä- ja pohjoisrannoille.
metsakeskus.1000047881 732 Kolsanharju 1 10007 12011 13114 11042 27028 579351.00000000 7443422.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047881 Kolsanharjun eteläpuolella moottorikelkkauran pohjoispuolella hiekkaisella harjanteella, sijaitsee yksittäinen suurehko tuliasema. Aseman muoto pitkulaisen kulmikas, jolla pituutta on n. 8,7 m ja leveyttä leveimmillään noin 3,8 m. Syvyys on 1–1,5 m luokkaa.
metsakeskus.1000047882 732 Kolsanharju 2 10007 12011 13116 11042 27028 579100.00000000 7443672.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047882 Kolsanharjun harjanteella kulkee pitkä jono poteroita noin 500 m matkalla. Lisäksi harjun joenpuoleista alarinnettä on pengerretty jyrkäksi panssariesteeksi noin 200 m matkalta. Kyseessä on osa Kolsanharjun pääpuolustuslinjaa (paikallisen informantin tiedonanto). Kyseessä lienee Salpalinjaan kuuluneita linnoitteita. Kohteeseen kuuluu 65 poteroa sekä em. panssariestepenger.
metsakeskus.1000047883 732 Kolsanharju 3 10007 12011 13116 11042 27028 579252.00000000 7443731.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047883 Kolsanharjun pohjoispuolella, suolampareen ja asutuksen välissä, on luodekaakkoissuuntaisessa linjassa 6 korsua, 5 poteroa, 2 tuliasemaa sekä 1 taisteluhauta. Kohde kuulunee Kolsanharjun pääpuolustusaseman kanssa samaan kokonaisuuteen. Korsut ovat romahtaneita, ja ilmenevät verrattain syvinä, jyrkkäseinäisiä pyöreinä tai pitkulaisina kuoppina. Toiseksi eteläisimmässä suuressa pitkulaisessa korsussa, joka näyttäytyi maastossa kahtena peräkkäisenä kuoppana, havaittiin hirsirakenteiden jäännöksiä sekä kamiinan hormi suuremmassa kuopassa. Tämä korsu voi olla vielä osittain romahtamaton ja siten potentiaalisesti vaarallinen. Kulkua sen päällä tulee välttää.
metsakeskus.1000047883 732 Kolsanharju 3 10007 12011 13212 11042 27028 579252.00000000 7443731.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047883 Kolsanharjun pohjoispuolella, suolampareen ja asutuksen välissä, on luodekaakkoissuuntaisessa linjassa 6 korsua, 5 poteroa, 2 tuliasemaa sekä 1 taisteluhauta. Kohde kuulunee Kolsanharjun pääpuolustusaseman kanssa samaan kokonaisuuteen. Korsut ovat romahtaneita, ja ilmenevät verrattain syvinä, jyrkkäseinäisiä pyöreinä tai pitkulaisina kuoppina. Toiseksi eteläisimmässä suuressa pitkulaisessa korsussa, joka näyttäytyi maastossa kahtena peräkkäisenä kuoppana, havaittiin hirsirakenteiden jäännöksiä sekä kamiinan hormi suuremmassa kuopassa. Tämä korsu voi olla vielä osittain romahtamaton ja siten potentiaalisesti vaarallinen. Kulkua sen päällä tulee välttää.
metsakeskus.1000047884 732 Kolsanharju 4 10007 12011 13116 11042 27028 579908.00000000 7443045.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047884 Kohde on osa Kolsanharjun pääpuolustuslinjaa ja jatketta kohteelle Kolsanharju 3. Harjun länsipäässä oleva sorakuoppa on voinut tuhota osan poteroista. Linja muodostuu pääasiassa rivissä olevista pienehköistä poteroista. Osassa poteroista on näkyvissä vielä puurakenteiden jäännöksiä. Idempänä on joitakin suurempia asemia ja taistelukaivantoja. Kohteeseen kuuluu 48 poteroa ja 8 suurempaa asemaa tai taistelukaivantoa harjun suuntaisesti 615 m matkalla.
metsakeskus.1000047884 732 Kolsanharju 4 10007 12011 13114 11042 27028 579908.00000000 7443045.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047884 Kohde on osa Kolsanharjun pääpuolustuslinjaa ja jatketta kohteelle Kolsanharju 3. Harjun länsipäässä oleva sorakuoppa on voinut tuhota osan poteroista. Linja muodostuu pääasiassa rivissä olevista pienehköistä poteroista. Osassa poteroista on näkyvissä vielä puurakenteiden jäännöksiä. Idempänä on joitakin suurempia asemia ja taistelukaivantoja. Kohteeseen kuuluu 48 poteroa ja 8 suurempaa asemaa tai taistelukaivantoa harjun suuntaisesti 615 m matkalla.
metsakeskus.1000047885 732 Kolsanharju 5 10007 12011 13114 11042 27028 580465.00000000 7442670.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047885 Paikalla on kaksi asemaa tai pientä taisteluhautaa. Kuulunevat osana Kolsanharjun pääpuolustuslinjaa. Ne sijaitsevat hiukan harjun alarinteessä eivätkä harjun päällä.
metsakeskus.1000047886 732 Kolsanharju 6 10007 12011 13116 11042 27028 580821.00000000 7442470.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047886 Kolsanharjun pääpuolustuslinjan itäinen pääty. Inventointi ei ulottunut Harjunojan itäpuoliselle harjanteelle, joten ei ole tiedossa jatkuuko pääpuolustuslinja vielä pidemmälle itään. Kohde koostuu kymmenestä pienehköstä poterosta, jotka asettuvat itä-länsi -suuntaiseen linjaan.
metsakeskus.1000047887 732 Kolsanharju 7 10007 12011 13116 11042 27028 580663.00000000 7442638.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047887 Kolsanharjun pohjoisrinteessä, pienen soistuman takana jyrkkäseinämäisen rinteen suojassa, on kaksi epäsuoran tulen asemaa ja kaksi poteroa. Poterot ovat asemien muodostaman linjan päädyissä. Asemat kuulunevat Kolsanharjun pääpuolustuslinjaan.
metsakeskus.1000047888 732 Kolsanharju 8 10007 12011 13116 11042 27028 578362.00000000 7444042.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047888 Kolsanharjun pääpuolustusaseman Kuolajoen länsipuolen osa, joka käsittää 22 poteroa ja kaksi hiukan suurempaa asemaa harjanteella rivissä. Lukuun ottamatta kohdetta Kolsanharju 9, harjanteella ei ole enempää linnoitteita joen länsipuolella. On mahdollista, että linjan rakennus on jäänyt kesken, mutta voi myös olla, ettei vihollisen odotettu etenevän lännenmpänä, jossa maasto muuttuu hyvin soiseksi.
metsakeskus.1000047889 732 Kolsanharju 9 10007 12011 13116 11042 27028 577853.00000000 7444469.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047889 Kolsanharjun laella noin 1 km Kuolajoesta ja 530 m kohteesta Kolsanharju 8 luoteeseen sijaitsee yksittäinen potero. Kyseessä voi olla pääpuolustuslinjan länsipään sivustavarmistus.
metsakeskus.1000047890 732 Kukkura 2 10007 12011 13116 11042 27028 580624.00000000 7441342.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047890 Kukkura-nimisen harjanteen itäpuolella sen alarinteessä on yksittäinen matalahko potero tai tuliasema, jonka torjuntasuunta on koilliseen. Yksittäisenä taistelukaivantona se voi liittyä alueella tiettävästi tapahtuneeseen talvisodan aikaiseen taisteluun. Toisaalta se voi olla myös lännessä Kukkuran laella sijaitsevan linnoitetun puolustusaseman eteen työnnetty vartioasema.
metsakeskus.1000047891 732 Kukkura 3 10007 12011 13114 11042 27028 580358.00000000 7441399.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047891 Kohde sijaitsee Kukkura-nimisen harjanteen huipulla. Käytännössä koko harjanne on linnoitettu. Harjanteen eteläpuolta dominoi noin 160 m pitkä mutkitteleva juoksuhauta, josta lähtee yhdyshautoja pienempiin asemiin. Juoksuhaudan länsipääty päättyy kolmionmuotoiseen, harjanteen seinämään kaivettuun, tasattuun 13,5 m leveään tuliasemaan. Kyseessä voi olla tykkiasema. Hauta on ollut osittain katettu. Haudan länsipäädyssä, lähellä kolmionmuotoista tuliasemaa, havaittiin maasta pilkistävä kamiinan hormi. Hautaan liittyy näin ollen mahdollisesti korsuja tai suojia, jotka voivat olla osittain vielä romahtamattomia. Juoksuhaudan pohjoispuolella, harjanteen reunaman muotoja seuraillen, on poteroita ja muutama isompi tuliasema. Informantin mukaan nämä asemat olisivat saksalaisten jatkosodan aikana tekemiä linnoitteita.
metsakeskus.1000047891 732 Kukkura 3 10007 12011 13116 11042 27028 580358.00000000 7441399.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047891 Kohde sijaitsee Kukkura-nimisen harjanteen huipulla. Käytännössä koko harjanne on linnoitettu. Harjanteen eteläpuolta dominoi noin 160 m pitkä mutkitteleva juoksuhauta, josta lähtee yhdyshautoja pienempiin asemiin. Juoksuhaudan länsipääty päättyy kolmionmuotoiseen, harjanteen seinämään kaivettuun, tasattuun 13,5 m leveään tuliasemaan. Kyseessä voi olla tykkiasema. Hauta on ollut osittain katettu. Haudan länsipäädyssä, lähellä kolmionmuotoista tuliasemaa, havaittiin maasta pilkistävä kamiinan hormi. Hautaan liittyy näin ollen mahdollisesti korsuja tai suojia, jotka voivat olla osittain vielä romahtamattomia. Juoksuhaudan pohjoispuolella, harjanteen reunaman muotoja seuraillen, on poteroita ja muutama isompi tuliasema. Informantin mukaan nämä asemat olisivat saksalaisten jatkosodan aikana tekemiä linnoitteita.
metsakeskus.1000047891 732 Kukkura 3 10007 12011 13116 11042 27028 580358.00000000 7441399.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047891 Kohde sijaitsee Kukkura-nimisen harjanteen huipulla. Käytännössä koko harjanne on linnoitettu. Harjanteen eteläpuolta dominoi noin 160 m pitkä mutkitteleva juoksuhauta, josta lähtee yhdyshautoja pienempiin asemiin. Juoksuhaudan länsipääty päättyy kolmionmuotoiseen, harjanteen seinämään kaivettuun, tasattuun 13,5 m leveään tuliasemaan. Kyseessä voi olla tykkiasema. Hauta on ollut osittain katettu. Haudan länsipäädyssä, lähellä kolmionmuotoista tuliasemaa, havaittiin maasta pilkistävä kamiinan hormi. Hautaan liittyy näin ollen mahdollisesti korsuja tai suojia, jotka voivat olla osittain vielä romahtamattomia. Juoksuhaudan pohjoispuolella, harjanteen reunaman muotoja seuraillen, on poteroita ja muutama isompi tuliasema. Informantin mukaan nämä asemat olisivat saksalaisten jatkosodan aikana tekemiä linnoitteita.
metsakeskus.1000047892 732 Kukkura 4 10007 12011 13114 11042 27028 580269.00000000 7441198.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047892 Kukkura-nimisen harjanteen lounaispuolella harjanteen alarinteessä on kaksi taisteluhautaa noin 75 m etäisyydellä toisistaan. Ne kuulunevat samaan linnoitekokonaisuuteen kuin Kukkura 3. Jos näin on, myös nämä taisteluhaudat ovat saksalaisten jatkosodan aikana rakentamia.
metsakeskus.1000047893 732 Myllyoja 10007 12001 13013 11006 27009 579106.00000000 7442815.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047893 Lammaskosken eteläpuolella on kaksi talonrauniota, joista jäljellä on lähinnä kiviperustat. Eteläisempään raunioon kuuluu myös vielä näkyvissä oleva kellari. Pohjoisempi raunio on informantin mukaan Osuuskunta Sallan kauppa. Talon rakensi Eino Ylitalo 1900-luvun alussa. Talon omistaja vuokrasi sen myöhemmin osuuskunnalle. Kauppa poltettiin talvisodan alussa, eikä sitä rakennettu uudelleen. Paikan nimi on edelleen Kaupanranta. Eteläisemmästä talonrauniosta ei ole tarkempia tietoja, mutta se lienee myös talvisodan alussa poltettu ja sittemmin rakentamatta jäänyt talo.
metsakeskus.1000047894 732 Saija 2 10007 12011 13114 11042 27028 579099.00000000 7441092.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047894 Sarivaaran lounaispuolella polku-uran vieressä on yksittäinen pyöreähkö 13 m halkaisijaltaan oleva asema. Se havaittiin vuonna 2021 alueelle tehdyn tarkastuksen aikana, jolloin se merkittiin maastoon alueelle tulevan metsänkäytön johdosta.
metsakeskus.1000047895 732 Autiokoski 10007 12011 13114 11042 27028 578536.00000000 7443229.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047895 Kuolajoen pohjoispuolella, Autiokosken kohdalla joen ja maantien välissä, on linnoitekokonaisuus, joka käsittää erilaisia taistelukaivantoja, muutaman poteron sekä yhden korsun. Linnoitteiden tarkkaa ikää on vaikea arvioida, alueella on toimittu talvisodan aikana, minkä lisäksi aluetta on linnoitettu välirauhan aikana ja jatkosodan aikana.
metsakeskus.1000047899 109 Parola 10002 12001 13007 11006 27000 359295.00000000 6767161.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047899 Keskiajalta periytyvän Parolan kylän tonttimaiden kulttuurikerroksia on todennäköisesti säilyneenä lähinnä nykyisten Kiltin ja Pietilän asuinrakennusten pihamailla. Todennäköisimmin säilyneet alueet on määritelty vuoden 2023 tarkkuusinventoinnissa kenttähavaintojen ja vuosien 1703, 1781 ja 1842 karttojen asemoinnin avulla. Alueella on myös kohoumana havaittava rakenteen jäänne. Parolaa alettiin kutsumaan Pikku-Parolaksi 1800-luvun loppupuolella erotukseksi luoteispuolisesta sotaväen leirialueesta, josta myös Hattulan Parolan taajama-alue on saanut nimensä. Kylän viidestä kantatilasta Kiltti on ollut samassa suvussa 1500-luvulta saakka ja 1695 kylältä mainitaan ratsutiloina Kiltti ja nykyisen teollisuusalueen alle jäänyt Mäkelä. Pohjois- ja koillispuolen peltoalueiden löytöpaikkojen alueilta ei todettu vuoden 2023 koeojissa merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000047906 78 Stormossen 1 10002 12016 13151 11006 27000 277664.00000000 6641032.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047906 Hiilimiilu sijaitsee Hangon keskustasta itään, 180 metriä junaradan eteläpuolella Stormossen-nimisen ojitetun suon pohjoispuolella, havumetsää kasvavalla hiekkakankaalla. Miilua kiertää katkonainen oja. Miilun halkaisija ojan ulkoreu-nasta mitattuna on noin 19 metriä. Miilun reunaa kiertää matala, puolisen metriä korkea valli, joiden sisäpuolella oleva miilun osa on tasainen. Kyseessä on muotonsa perusteella pystymiilu. Miilun tarkka ajoitus on vaikeaa, koska miilutyyppi on ollut käytössä satoja vuosia, todennäköisesti se ajoittuu 1700-luvun ja 1900-luvun puolivälin väliseen aikaan. Neljä metriä miilun pohjoispuolella on suorakaiteenmuotoinen kaivanto, kooltaan 2 x 4 metriä, syvyydeltään noin puoli metriä. Kaivantoon on kasattu puujätettä. On vaikea sanoa, liittyykö kaivanto hiilimiiluun vai onko kyseessä jokin muu, todennäköisesti Hankoniemen vuokra-aikaan liittyvä kaivanto. Hiilimiilun kehä ja viereinen kaivanto on mitattu tarkkuusgps-laitteella, muinaisjäännösalueen rajaukseen on lisätty parin metrin suoja-alue.
metsakeskus.1000047907 78 Stormossen 2 10007 12011 13116 11042 27000 277356.00000000 6640695.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047907 Kohde sijaitsee Hangon keskustasta itään, junaradan eteläpuolella Stormossen-nimisen ojitetun suon pohjoisosassa. Tuliaseman vieritse, sen pohjoispuolella, on oja. Tuliasema on sisäosaltaan noin 2 x 3 metriä, sitä ympäröivät vallit, joissa on kaksi ampumasektoria, luoteeseen ja länteen. Tuliaseman vieressä, sen lounaispuolella, on yksittäinen potero. Tuli-asema ja potero on melko tiheän kasvillisuuden peitossa.
metsakeskus.1000047915 831 Patasaari 1 10002 12016 13175 11006 27000 566913.00000000 6805468.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047915 Patasaaren pohjoispäässä, niemen keskellä on iso tervahauta. Haudan koko on vallin päältä vallin päälle mitattuna n 12 m. Haudan keskellä on suorakaiteenmuotoinen kuoppa, kooltaan n 2 x 3 m ja syvyydeltään n 1 m. Tervahaudan kokonaissyvyys on arviolta noin 3 metriä.
metsakeskus.1000047921 630 Mattila 3 10001 12001 13000 11019 27000 475052.00000000 7119858.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047921 Ilmoituksen mukaan Siltaniemen kärkeen johtavan metsäautotien päässä olevan äestetyn metsämaan urista löytyy kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja palanutta kiveä, mikä voisi viitata kivikautiseen asuinpaikkaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047927 74 Lumppionneva 10002 12016 13175 11006 27000 345405.00000000 7049023.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047927 Lumppiontiestä noin 25 metriä pohjoiseen sijaitsevan tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä. Mahdollisen kaksoisvallin leveys on noin 5 metriä. Vallit erottuu melko heikosti maastossa. Tervahaudan syvyys on sen pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1,5 metriä. Halssiaukko ja noin 10 metriä pitkä halssiura aukeaa pohjoiseen. Halssiaukon syvyys on noin 1 metrin, halssiura on tätä matalampi. Tervahaudan vallin päällä kasvaa isoja kuusia sekä koivuja. Tervahaudan pohjalta havaittiin kairauksessa mustaa noensekaista maata.
metsakeskus.1000047931 74 Kalliopotinkangas 10002 12016 13175 11006 27000 353614.00000000 7047985.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047931 Maastokarttaan merkitty suppilomainen tervahauta sijaitsee Kalliopotinkankaan luoteisrinteellä harvennetussa mänty- sekä kuusivaltaisessa metsässä. Sen halkaisija on noin 18 metriä. Tervahaudan vallin leveys on noin 2,5 metriä. Sen syvyys on pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 2,5 metriä. Halssiaukko aukeaa luoteeseen kohti suota. Tervahaudan päällä kasvaa jykeviä kuusia. Tervahaudan ympärillä kulkee katkoviivamainen kaivanto.
metsakeskus.1000047935 746 Alakangas 10001 12004 13045 11002 27000 391914.00000000 7067980.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047935 Ilmoituksen mukaan loivassa länsirinteessä on kaksi noin 25 metriä pitkää kiviaitaa noin 7 metrin etäisyydellä toisistaan. Kiviaitojen välissä on tasaista metsää. Aitojen päädyssä, muutaman metrin päässä kivistä, on kasattu noin metrin korkuinen kivikasa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047936 74 Petäjämaankangas 10002 12016 13151 11006 27000 353809.00000000 7048428.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047936 Noin 40 metriä Tervalammentieltä koilliseen sijaitsee kuusi hiilimiilua jonomaisessa muodostelmassa tien suuntaisesti. Ulommaisten hiilimiilujen etäisyys toisistaan on noin sata metriä. Hiilimiilut on numeroitu pohjoisesta etelään niin, että pohjoisimpana sijaitsee numero 1 (pääkohde) ja eteläisimpänä numero 6 Hiilimiilujen muoto ja koko vaihtelevat keskenään. Parhaiten säilyneessä kahdessa pohjoisimmassa hiilimiilussa erottuu selkeästi jyrkkäreunainen valli ja laakean tasainen keskiosa. Kolmantena ja viidentenä sijaitsevien hiilimiilujen muoto on kärsinyt siten, että vallien reunaa on vaikea erottaa, ja keskiosa on muuttunut epätasaiseksi. Hiilimiilu 3:n vierestä kulkee metsäkoneen jälki, joka on selkeästi vahingoittanut kohdetta. Hiilimiilut 4 ja 6 ovat taas täyttyneet keskeltä, ja niiden muoto muistuttaa ennemmin kumparetta, kuin kuoppaa. Hiilimiilut ovat halkaisijaltaan noin 12–16 metriä. Hiilimiilut 1 ja 2 ovat syvyydeltään noin 1,2 metriä, kun taas miilut 3 ja 5 ovat vain 40 senttimetriä syviä. Täyttyneet hiilimiilut 4 ja 6 ovat muodostuneet noin metrin korkuisiksi kumpareiksi. Kunkin hiilimiilun ympärillä havaittiin myös ojamainen kaivanto, joka on noin 40 senttimetriä syvä. Alue on voimakkaasti metsittynyttä, ja hiilimiiluja on paikoin vaikea erottaa ympäristöstään. Erityisesti hiilimiilut 3 ja 4 erottuvat hyvin heikosti päällä kasvavan tiheän kuusikon vuoksi. Jokaisesta hiilimiilusta otettiin maakairanäytteet, jotka vaihtelivat myös tulokseltaan. Parhaiten säilyneissä hiilimiiluissa 1 ja 2 kairassa erottui selkeästi huuhtouma ja hiiltynyt maakerros, kun taas täyttyneissä hiilimiiluissa 4 ja 6 kairauksessa havaittiin enemmän puhdasta täyttöhiekkaa.
metsakeskus.1000047937 74 Koriakangas 10002 12016 13175 11006 27000 357004.00000000 7047920.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047937 Noin 65 m Liedesojantiestä pohjoiseen sijaitseva tervahauta on halkaisijaltaan noin 15 metriä. Tervahaudan vallin leveys on noin 3 metriä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1 metrin. Halssiaukko ja noin 4 metriä pitkä halssiura aukeaa etelään. Halssiaukko sekä -ura on noin 1 metrin leveä ja 0,5 metri syvä. Tervahaudan päällä kasvaa isoja mäntyjä sekä kuusia. Pohjalta otetusta kairauksesta havaittiin noensekaista mustaa maata.
metsakeskus.1000047938 74 Hangaskorpi 1 10002 12016 13175 11006 27000 356981.00000000 7047639.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047938 Hangaskorvella sijaitsevan mäen itäpuolella sijaitseva tervahauta on halkaisijaltaan noin 20 metriä. Tervahaudan vallin leveys on noin 4 metriä. Tervahaudan syvyys on pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1,7 metriä. Halssiaukko sekä noin 6 metriä halssiura aukeaa koilliseen. Halssiaukon leveys on noin 3 metriä. Tervahaudan päällä kasvaa heinikkoa sekä suuria koivuja ja kuusia. Haudan ympärillä kulkee katkoviivamainen kaivanto. Tervahaudan pohjalta otetusta kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata.
metsakeskus.1000047939 535 Kokko 10001 12016 13175 11006 27000 407605.00000000 7088958.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047939 Ilmoituksen mukaan kysessä on lidarissa löytynyt ja maastossa tarkastettu tervahauta. Paikalla on ympyrän muotoinen kumpare, jonka halkaisija on noin 9 metriä kumpareen keskikohdan kohdalta toiselle laidalle. Kumpareen keskellä on syvä vetinen kuoppa, jonka syvyys kumpareen päältä pohjalle on noin 1,5 metriä. Tervahaudan lounaan suuntaiselta laidalla on halsti, joka on suunnilleen tervahaudan pohjan tasolla. Halstiin johtava oja on reunakumpareen alla. Kumpareen päällä ja ympärillä kasvaa metsäkurjenpolvea, maasto muuttuu siis tervahaudan lähellä ympäristön puolukkametsästä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000047940 74 Hangaskorpi 2 10002 12016 13175 11006 27000 357017.00000000 7047607.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047940 Tervahauta sijaitsee 50 metriä kaakkoon kohteelta Hangaskorpi 1. Etäisyyttä vieressä kulkevalle Liedesojantielle on noin 215 metriä. Tervahaudan läpimitta on noin 15 metriä ja syvyys 1,6 metriä. Valli on 3,5 metriä leveä ja erottuu hyvin. Halssi sijaitsee tervahaudan lounaisosassa. Sen pituus on 5 metriä ja leveys 2 metriä. Tervahaudan ympärillä kiertää katkoviivamainen kaivanto. Kohde on melko metsittynyt, ja etenkin vallin päällä kasvaa runsaasti isokokoisia kuusia ja koivuja, sekä pienempää pajukkoa. Tervahaudan keskiosasta otettiin maakairanäyte, jossa erottui selkeästi hiiltynyttä maa-ainesta.
metsakeskus.1000047941 74 Lovelamminkangas 10002 12016 13175 11006 27000 357462.00000000 7047377.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047941 Tervahauta sijaitsee Kairenevan turvetuontantoalueen lounaispuolella kivisen mäen kaakkoisrinteellä. Tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä. Tervahaudan vallin leveys on noin 4 metriä. Tervahaudan syvyys sen pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 2 metriä. Halssiaukko aukeaa etelään ja sen päälle on kaatunut puunrunkoja. Tervahaudan päällä kasvaa kuusivaltaista taimikkoa sekä pajukkoa.
metsakeskus.1000047942 74 Kehäsaari 10002 12016 13175 11006 27000 358766.00000000 7049421.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047942 Tervahauta sijaitsee entisen turvetuotantoalueen keskellä olevalla metsäpalstalla, noin 300 metriä vieressä kulkevalta Ullavantieltä luoteeseen. Kohde on ollut merkittynä peruskartalle jo ennen tarkastusta maastossa. Tervahaudan läpimitta on noin 15 metriä ja syvyys 1,7 metriä. Valli on kolme metriä leveä ja erottuu suurimmaksi osakseen selkeästi. Halssi on pitkä ja kapea, mitoiltaan noin 7 x 2 metriä, ja sijaitsee tervahaudan lounaisosassa. Tervahaudan ympäristö on tiheää metsää, ja etenkin valleilla, sekä haudan ulkopuolella kasvaa isokokoisia kuusia. Ulkoreunalla näkyy katkoviivamainen kaivanto. Tervahaudan keskiosasta otettiin maakairanäyte, jossa näkyi hiilen ja noen sekaista maata.
metsakeskus.1000047943 74 Koriasaari 10002 12016 13175 11006 27000 360275.00000000 7048864.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047943 Kairenevan turvetuotantoalueen ja Venetjoen tekojärven välisellä metsäisellä kankaalla sijaitsevan tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä. Tervahaudasta noin 65 metriä itään kulkee nimetön metsäautotie. Tervahaudan vallin leveys on noin 3,5 metriä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 2,5 metriä. Halssiaukko sekä noin 3 metriä pitkä halssiura aukeaa länteen alarinteeseen. Tervahaudan päällä kasvaa heinää, pajukkoa sekä kookkaita haapoja.
metsakeskus.1000047945 272 Morsianniemenneva 10002 12016 13175 11006 27000 358698.00000000 7051574.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047945 Pienehkö tervahauta sijaitsee Morsianniemennevan turvetuotantoalueen länsipuolella noin 125 metriä Kairinevantiestä itään kuusivaltaisen taimikon lounaisreunalla. Tervahaudan halkaisija on noin 11 metriä. Tervahaudan vallin leveys on noin 1,5 metriä. Tervahaudan syvyys sen pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1 metrin. Halssiaukko sekä lyhyt, noin 2 metriä pitkä halssiura aukeaa lounaaseen. Halssiaukko on noin 0,7 metriä leveä ja syvä.
metsakeskus.1000047946 272 Virpansalmi 10002 12016 13175 11006 27000 361199.00000000 7052369.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047946 Kairenevan entisen turvetuotantoalueen koillispuolella sijaitsee mäen rinteeseen rakennettu tervahauta noin 45:n metrin päässä Kotkanpesänpisto-nimiseltä metsätieltä. Tervahauta oli merkittynä peruskartalle ennen maastotarkastusta. Halkaisijaltaan tervahauta on noin 16 metriä ja syvyydeltään yläreunalta mitattuna 1,7 metriä. Halssi on kooltaan pieni, noin 2 x 4 metriä, ja sijaitsee alarinteessä tervahaudan itäpuolella. Valli on noin neljä metriä leveä. Tervahaudan vallilla ja ulkopuolella kasvaa pienehköä haapaa ja koivua, kun taas keskiosa on paljas. Maasto on hyvin kivikkoista. Tervahaudan keskiosasta otettiin maakairanäyte, jossa erottui nokista maata.
metsakeskus.1000047947 489 Maaskola 10007 12001 13016 11006 27008 526411.00000000 6726688.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047947 Vanhalle kartalle merkitty talonpaikka. Kohde on autio. Maanpinnalle ei näy selviä rakenteita. Paikalla on kuitenkin tontiksi tasattu alue ja isoja kiviä rivissä mahdollisen talonpaikan kohdalla. Tontille johtaa käytöstä jäänyt tie. Karttalähde: G VIIPURIN LÄÄNI. Miehikkälä. G22:2/1–23. Miehikkälä 1834–1846. Kansallisarkisto.
metsakeskus.1000047954 50 Laukola 10007 12001 13007 11010 27000 234910.00000000 6794146.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047954 Laukola oli myöhäiskeskiajalla syntyneeseen Eurakosken jakokuntaan kuulunut ruotsalaisen oikeuden kylä. 1560-luvulla kylässä oli kruununverojen kannon yhteydessä laaditun maakirjan perusteella kaksi tilaa, joista molemmat olivat verotiloja. Kylän rajaus on piirretty vuoden 1777 isojaon kartan perusteella.
metsakeskus.1000047956 489 Hono 10007 12001 13014 11006 27008 546473.00000000 6730647.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047956 Vanhalle kartalle merkitty talonpaikka. Kohde on edelleen asuttu. Karttalähde: Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat. G VIIPURIN LÄÄNI. Miehikkälä. G21:43/1–21. Muurikkala; Numerot 1-11; isojaonkartta, jakokirja ja pyykkiselitys (1832-1836). Kansallisarkisto.
metsakeskus.1000047958 50 Mäkelä 10007 12001 13007 11010 27000 235637.00000000 6794715.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047958 Mäkelä oli myöhäiskeskiajalla syntyneeseen Eurakosken jakokuntaan kuulunut ruotsalaisen oikeuden kylä. 1560-luvulla kylässä oli kruununverojen kannon yhteydessä laaditun maakirjan perusteella kolme tilaa, jotka olivat kaikki verotiloja. Kylän rajaus on piirretty vuoden 1777 isojaon kartan perusteella.
metsakeskus.1000047959 489 Saari 10007 12001 13016 11006 27008 544183.00000000 6728836.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047959 Vanhalle kartalle merkitty talonpaikka. Kohde on autioitunut 1900-luvun lopulla. Paikalla on hylätyn rakennuksen pohja. Karttalähde: Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat. G VIIPURIN LÄÄNI. Miehikkälä. G21:43/1–21. Muurikkala; Numerot 1-11; isojaonkartta, jakokirja ja pyykkiselitys (1832-1836). Kansallisarkisto.
metsakeskus.1000047961 489 Jokimies 10007 12001 13016 11006 27008 546984.00000000 6726646.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047961 Vanhalle kartalle merkitty talonpaikka. Paikka on edelleen käytössä. Karttalähde: Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat. G VIIPURIN LÄÄNI. Miehikkälä. G21:43/1–21. Muurikkala; Numerot 1-11; isojaonkartta, jakokirja ja pyykkiselitys (1832-1836). Kansallisarkisto.
metsakeskus.1000047962 50 Rahvola 10007 12001 13007 11010 27000 234411.00000000 6794268.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047962 Rahvola oli myöhäiskeskiajalla syntyneeseen Eurakosken jakokuntaan kuulunut ruotsalaisen oikeuden kylä. 1560-luvulla kylässä oli kruununverojen kannon yhteydessä laaditun maakirjan perusteella yksi tila, joka oli verotila. Kylän rajaus on piirretty vuoden 1777 isojaon kartan perusteella.
metsakeskus.1000047963 489 Lapjärvi Seppä 10007 12001 13016 11006 27008 524990.00000000 6734713.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047963 Vanhalle kartalle merkitty talonpaikka. Kohde on edelleen asuttu. Karttalähde: VIIPURIN LÄÄNI. Miehikkälä. G21:28/1-8. Lapjärvi n:ot 1-3 1827-1841. Kansallisarkisto.
metsakeskus.1000047964 301 Särkinen 10002 12001 13014 11006 27026 250559.00000000 6968367.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047964 Särkisen historiallinen asuinpaikka (Särkisen torppa) sijaitsee Vähä-Levanevan ja Särkinevan välisellä moreenimäellä lähellä Laihian ja Kurikan kunnanrajaa. Kohde käsittää erilaisia rakennusjäännöksiä, kiviaitoja ja tervahaudan, jotka muodostavat edustavan ja hyvin säilyneen kokonaisuuden. Paikalle on syntynyt pysyvää asutusta viimeistään 1800-luvun lopulla (isojaonjärjestelyn kartta v. 1891), ja asutus on hävinnyt 1950-luvulla. Mahdollisesti kohteen historiaan liittyy pysyvää asutusta vanhempaa, sesonkiluonteista toimintaa (esim. tervanpoltto). Kohteesta noin 500 m eteläkaakkoon oleva Särkijärvi on piirretty ja nimetty (Särkjerf) jo vuosien 1744-45 karttaan (Geografisk charta öfver en dehl af Ytter- och Östermark med hela Öfvermark och Piölax byar af Nerpes sochn, Pörtomby af Malax och Jurfvaby af Ilmola sochn). Paikalla on myös retkeilykäytössä oleva Metsähallituksen autiotupa ja nuotiopaikka. Kohteen poikki kulkee Levanevan retkeilyreitti.
metsakeskus.1000047964 301 Särkinen 10002 12016 13175 11006 27026 250559.00000000 6968367.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047964 Särkisen historiallinen asuinpaikka (Särkisen torppa) sijaitsee Vähä-Levanevan ja Särkinevan välisellä moreenimäellä lähellä Laihian ja Kurikan kunnanrajaa. Kohde käsittää erilaisia rakennusjäännöksiä, kiviaitoja ja tervahaudan, jotka muodostavat edustavan ja hyvin säilyneen kokonaisuuden. Paikalle on syntynyt pysyvää asutusta viimeistään 1800-luvun lopulla (isojaonjärjestelyn kartta v. 1891), ja asutus on hävinnyt 1950-luvulla. Mahdollisesti kohteen historiaan liittyy pysyvää asutusta vanhempaa, sesonkiluonteista toimintaa (esim. tervanpoltto). Kohteesta noin 500 m eteläkaakkoon oleva Särkijärvi on piirretty ja nimetty (Särkjerf) jo vuosien 1744-45 karttaan (Geografisk charta öfver en dehl af Ytter- och Östermark med hela Öfvermark och Piölax byar af Nerpes sochn, Pörtomby af Malax och Jurfvaby af Ilmola sochn). Paikalla on myös retkeilykäytössä oleva Metsähallituksen autiotupa ja nuotiopaikka. Kohteen poikki kulkee Levanevan retkeilyreitti.
metsakeskus.1000047964 301 Särkinen 10002 12001 13014 11006 27027 250559.00000000 6968367.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047964 Särkisen historiallinen asuinpaikka (Särkisen torppa) sijaitsee Vähä-Levanevan ja Särkinevan välisellä moreenimäellä lähellä Laihian ja Kurikan kunnanrajaa. Kohde käsittää erilaisia rakennusjäännöksiä, kiviaitoja ja tervahaudan, jotka muodostavat edustavan ja hyvin säilyneen kokonaisuuden. Paikalle on syntynyt pysyvää asutusta viimeistään 1800-luvun lopulla (isojaonjärjestelyn kartta v. 1891), ja asutus on hävinnyt 1950-luvulla. Mahdollisesti kohteen historiaan liittyy pysyvää asutusta vanhempaa, sesonkiluonteista toimintaa (esim. tervanpoltto). Kohteesta noin 500 m eteläkaakkoon oleva Särkijärvi on piirretty ja nimetty (Särkjerf) jo vuosien 1744-45 karttaan (Geografisk charta öfver en dehl af Ytter- och Östermark med hela Öfvermark och Piölax byar af Nerpes sochn, Pörtomby af Malax och Jurfvaby af Ilmola sochn). Paikalla on myös retkeilykäytössä oleva Metsähallituksen autiotupa ja nuotiopaikka. Kohteen poikki kulkee Levanevan retkeilyreitti.
metsakeskus.1000047964 301 Särkinen 10002 12016 13175 11006 27027 250559.00000000 6968367.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047964 Särkisen historiallinen asuinpaikka (Särkisen torppa) sijaitsee Vähä-Levanevan ja Särkinevan välisellä moreenimäellä lähellä Laihian ja Kurikan kunnanrajaa. Kohde käsittää erilaisia rakennusjäännöksiä, kiviaitoja ja tervahaudan, jotka muodostavat edustavan ja hyvin säilyneen kokonaisuuden. Paikalle on syntynyt pysyvää asutusta viimeistään 1800-luvun lopulla (isojaonjärjestelyn kartta v. 1891), ja asutus on hävinnyt 1950-luvulla. Mahdollisesti kohteen historiaan liittyy pysyvää asutusta vanhempaa, sesonkiluonteista toimintaa (esim. tervanpoltto). Kohteesta noin 500 m eteläkaakkoon oleva Särkijärvi on piirretty ja nimetty (Särkjerf) jo vuosien 1744-45 karttaan (Geografisk charta öfver en dehl af Ytter- och Östermark med hela Öfvermark och Piölax byar af Nerpes sochn, Pörtomby af Malax och Jurfvaby af Ilmola sochn). Paikalla on myös retkeilykäytössä oleva Metsähallituksen autiotupa ja nuotiopaikka. Kohteen poikki kulkee Levanevan retkeilyreitti.
metsakeskus.1000047965 50 Eurakoski 10007 12001 13007 11010 27004 235939.00000000 6795497.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047965 Laukola oli myöhäiskeskiajalla syntyneeseen Eurakosken jakokuntaan kuulunut ruotsalaisen oikeuden kylä. Ensimmäinen kirjallinen maininta kylästä on vuodelta 1441 Kohteen rajaus on piiretty vuoden 1777 isojaon kartan perustella.
metsakeskus.1000047966 50 Kiukainen 10007 12001 13007 11010 27000 235977.00000000 6796701.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047966 Kiukainen (Kiukais By) oli myöhäiskeskiajalla syntyneeseen Eurakosken jakokuntaan kuulunut ruotsalaisen oikeuden kylä. Kohteen rajaus on piiretty vuoden 1777 isojaon kartan perustella.
metsakeskus.1000047969 50 Köylypolvi 10007 12001 13007 11010 27000 235171.00000000 6797531.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047969 Köylypolvi oli keskiajalla syntyneeseen Panelian jakokuntaan kuulunut ruotsalaisen oikeuden kylä. 1560-luvulla kylässä oli kruununverojen kannon yhteydessä laaditun maakirjan perusteella neljä tilaa, joista kaikki olivat verotiloja. Kohteen rajaus on tehty vuoden 1777 isojaonkartan perusteella.
metsakeskus.1000047970 50 Harola 10007 12001 13007 11010 27000 237669.00000000 6799943.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047970 Harola oli myöhäiskeskiajalla syntyneeseen Eurakosken jakokuntaan kuulunut ruotsalaisen oikeuden kylä. 1560-luvulla kylässä oli kruununverojen kannon yhteydessä laaditun maakirjan perusteella seitsemän tilaa, joista viisi oli verotiloja. Kohteen rajaus on piirretty vuoden 1777 isojaon kartan perusteella.
metsakeskus.1000047971 50 Laihia 10002 12001 13007 11010 27000 234951.00000000 6800101.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047971 Laihia oli keskiajalla syntyneeseen Panelian jakokuntaan kuulunut ruotsalaisen oikeuden kylä. 1560-luvulla kylässä oli kruununverojen kannon yhteydessä laaditun maakirjan perusteella kolme tilaa, joista kaikki olivat verotiloja. Kohteen aluerajaus on piirretty vuoden 1777 isojaon karttaan perusteella. Muinaisjäännösrekisteriin kirjattu Isotalon löytöpaikka (1000034712) sijoittuu isojaonkartassa asutuksi merkitylle alueelle. Löytöpaikaan kirjattuja peltolöytöjä ovat keskiaikainen armoistuinsormus, kaksi kantasormusta, 1575–92 käytössä ollut Juhana III:n äyri sekä pääasiassa 1600–1800-luvuille ajoitettuja löytöjä. Vuoden 1907 senaatin kartan perusteella asutus näyttää sittemmin siirtyneen etäämmälle Isotalon ja Erkkilän tilojen alueille, vaikkakin Järvenpään tilan sijainti vastaa edelleen vuoden 1777 kartan tietoja.
metsakeskus.1000047973 301 Särkiluoma 1 10002 12016 13175 11006 27000 250423.00000000 6967138.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047973 Inventointi 2022: Kohde on suuri tervahauta ilman havaittavaa laskukuoppaa. Se sijaitsee suosta nousevan sammalkankaan keskellä pitkospuiden ja Särkiluoman välissä. Alue on koivuvaltaista sekametsää ja haudan ympärillä on vahvaa katajikkoa. Hauta on kaivettu suosta nousevalle hiekkakankaalle ja sen paikantaminen on hyvin helppoa Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunan laserkeilausaineistoon perustuvasta rinnevarjostemallinnoksesta. Hauta on myös merkitty maastokartalle tarkasti. Haudan pohja on täysin soistunut vaikeuttaen haudan syvyyden arviointia, kuitenkin hauta on ainakin 2 m syvä ja halkaisijaltaan noin 30 m. Hautaa ympäröi länsireunaa lukuun ottamatta vahvat, noin metrin korkeat ja usean metrin paksuiset vallit. Haudan ympäristöstä ei tarkastuksessa havaittu merkkejä tervapirtistä.
metsakeskus.1000047974 301 Särkiluoma 2 10002 12016 13175 11006 27000 250198.00000000 6967024.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047974 Inventointi 2022: Kohde on syvä tervahauta laskukuoppineen. Hauta sijaitsee suosta nousevan lehtisekametsää kasvavan heinäkankaan pohjoisreunassa oin 250 metriä kohteesta Särkiluoma 1 lounaaseen. Haudalle johtaa maastokarttaan merkitty lännestä tuleva polku, mutta sitä on maastossa vaikea havaita. Haudan paikantaminen on helppoa Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunan laserkeilausaineistoon perus-tuvasta rinnevarjostemallinnoksesta. Hauta on myös merkitty maastokartalle tarkasti. Tervahauta on noin 1,5 metriä syvä ja halkaisijaltaan noin 15 metriä. Haudan pohjoisreunalla on havaittavissa paksut vallit, muuten hauta on kaivettu suosta nousevan heinäkankaan rinteeseen. Haudan pohjoisreunalla on noin 1,5 metriä syvä halssi. Halssin kohdalla kasvaa korkea kuusi. Jokin eläin on kaivanut koloja haudan ympäristöön ja alle. Tarkastuksessa haudan ympäristössä ei löydetty merkkejä tervapirtistä.
metsakeskus.1000047975 301 Särkikangas 10007 12016 13181 11006 27026 250373.00000000 6967961.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047975 Inventointi 2022: Paikalla on vanha peltoraivio, joka on merkitty jo vuoden 1891 karttaan. Sitä ympäröi kolmessa kohdassa kylmämuurattu, sammalen peittämä kiviaita.
metsakeskus.1000047976 50 Panelian kylätontti 10007 12001 13007 11010 27000 230161.00000000 6798396.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047976 Paneliaan muodostui ennen 1300-luvun alkua suomalaisen oikeuden kylä, joka myös toimi sittemmin Panelian jakokunnan keskuskylänä. 1560-luvulla kylässä oli kruununverojen kannon yhteydessä laaditun maakirjan perusteella 20 tilaa, jotka olivat kaikki verotiloja. Panelia oli tällöin historiallisen Satakunnan maakunnan toiseksi suurin kylä yhdessä Pirkkalan Messukylän kanssa. Vain Pirkkalan Takahuhdin kylä oli näitä suurempi, mutta sekin vain kolmella tilalla. 1500-luvun lopulla katovuodet, sotaväenotot, linnaleirit ja velkaantuminen koettelivat myös Paneliaa, jossa vuosina 1600-1619 kirjattiin autioituneiksi, eli veronmaksukyvyttömiksi, yhteensä 16 tilaa.
metsakeskus.1000047978 738 Kallenmäki 2 10002 12002 13000 11033 27000 263306.00000000 6697017.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047978 Metallinetsinnässä elokuussa 2023 löytynyt kalmisto. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: ILM27396.
metsakeskus.1000047980 233 Hirsitela 10002 12016 13175 11006 27000 292429.00000000 7030363.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047980 Inventointi 2021: Matalan kankaan reunalla on halkaisijaltaan noin 20-metrinen tervahauta, jonka halssi laskee itään. Ympäristössä kasvaa kuusi- ja mäntymetsää, haudan päällä joitakin varttuneita kuusia. Tervahaudasta n. 20 m etelään on n. 2,5 m halkaisijaltaan oleva ja n. 60 cm korkea tervapirtin kiukaan jäännös, jossa havaittiin kairauksessa palaneita kiviä, hiekkaa sekä hiiltä. Kiukaan päällä kasvaa n. 40 cm rungon läpimitaltaan oleva koivu.
metsakeskus.1000047981 233 Kaskenmäki 10002 12016 13175 11006 27000 290308.00000000 7030060.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047981 Inventointi 2021: Kaskenmäen kaakkoisosassa matalalla kankaalla noin 20 m halkaisijaltaan oleva tervahauta. Ympäristössä kasvaa mäntymetsää, haudan päällä lähinnä nuoria kuusia.
metsakeskus.1000047988 751 Tikkalanperä 10002 12004 13051 11006 27000 401678.00000000 7286078.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047988 Simon Tikkalasta noin 500 metriä länteen, käytössä olevalla rajaristeyksellä sijaitseva rajamerkki. Rajat on avattu neljään suuntaan. Keskellä on noin 50 cm korkea sammaleen peittämä keskikivi, jonka ympärillä neljä rajoja osoittavaa kiveä 3-4 metrin päässä keskikivestä.
metsakeskus.1000047989 489 Muurola Muuranen 10001 12001 13007 11006 27008 534019.00000000 6738148.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047989 Muurolassa oli seitsemän veronmaksajaa vuonna 1551 (Karjalan voutikuntien tilejä. Asiakirjat. 5041. Lappeen voutikunnan maakirja ja tilikirja 1551. Kansallisarkisto. s. 41). Kylän vanhin kartta on laadittu vuosina 1831-1840. Tuolloin kylässä oli kahdeksan erillistä tonttimaata. Vanhalle kartalle merkitty tontti. Paikka on raivattu pelloksi. Peltoa ei ole tarkastettu. Tontin vierellä idässä on ollut myllynpaikka. Muut kylän tontit ovat edelleen asuttuja. Karttalähde: G VIIPURIN LÄÄNI. Miehikkälä. G21:31/1–19. Muurola; Numerot 1-7; isojaonkartta, jakokirja ja pyykkiselitys 1831-1840. Kansallisarkisto.
metsakeskus.1000047990 609 Sallinen 10002 12016 13175 11006 27000 219991.00000000 6843432.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047990 Tervahauta, jonka halkaisija n. 10 metriä, vallien korkeus 0,2-0,7 metriä. Sileäpohjainen, ei kivirakenteita tms. näkyvillä. Tarkastuksessa havaittiin heti pintamaakerroksen alla vahva hiilensekainen maakerros. Tervahaudan lähiympäristö poikkeaa kasvillisuudeltaan ympäröivästä havupuuvaltaisesta sekametsästä: haudan ympärillä kasvaa mm. kieloa ja muita lähes lehtomaisia kasveja. Tervahaudan itäpuolella on muutamia pienempiä kuoppia ja painaumia, joista ei kuitenkaan tullut esille hiiltä.
metsakeskus.1000047992 489 Lapjärvi Lappi 10002 12001 13007 11006 27008 524874.00000000 6734086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047992 Lapjärven kylässä oli 11 veronmaksajaa vuonna 1551 (Karjalan voutikuntien tilejä. Asiakirjat. 5041. Lappeen voutikunnan maakirja ja tilikirja 1551. Kansallisarkisto. s. 9). Kylän vanhimmalle kartalle on merkitty kahdeksan toisistaan erillään olevaa tonttia. Vanhalle kartalle merkitty tontti. Tontti on nykyään autio. Tontilla on näkyvillä yksi selvä rakennuksen perustus sekä tienpohja,. Karttalähde:VIIPURIN LÄÄNI. Miehikkälä. G21:28/1–8. Lapjärvi, numerot 1-3. 1827-1841. Kansallisarkisto.
metsakeskus.1000047997 106 Sonninmäki 10002 12011 13114 11006 27009 381154.00000000 6721894.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000047997 Hyvinkään taistelujen (19.-21.4.1918), punaisten asemat sijaitsivat pääosin Hevosmäen eteläpäässä. Hyvinkäänkylän johtoesikunta sijaitsi kylän työväentalolla, joka on välittömästi Hevosmäen pohjoispuolella. Hyvinkään piiriesikunta oli sijoittunut Hyvinkään rautatieasemalle, jonne se oli siirtynyt Seurojentalolta. Sonninmäen puolustusvarustukset sijaitsevat pääpuolustusasemasta pohjoiseen, Hanko-Hyvinkää radan itäpuolella. Mahdollisesti radan varteen on tehty puolustusasemia laajasti ennen taisteluja tai Sonninmäen puolustusasemat on kaivettu punaisten vetäytyessä kohti rautatieasemaa. Sonninmäellä sijaitsee rautatienpuoleisella rinteellä useita maahan kaivettuja kuoppia. Kuopat sijaitsevat harjun länsi- ja etelälaidalla. Kaikki kuopat on kaivettu hiekkaharjuun, niissä ei ole muita rakenteita. Osassa kuopista voi erottaa mahdollisen ampuma-aukon paikan. Kuopat on kaivettu rinteeseen niin, että niistä on voitu puolustaa rautatien suuntaan ja etelää kohti.
metsakeskus.1000048001 739 Parranniemi 2 10002 12011 13114 11006 27027 535321.00000000 6793637.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048001 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa Partakoskella, jossa Partakoskentien strategisesti oleellinen kulkureitti on haluttu sulkea. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Parranniemellä Mullikonlahdentien länsipuolella jyrkän mäen pohjoisrinteellä. Se on noin 250 metrin päässä pohjoisessa kohteesta Parranniemi 1. Kohteessa on noin 40 metrin pituudella kallioon louhittu taisteluhauta, jossa on kaksi asemaa. Toinen asemista on suunnattu pohjoiseen ja toinen länteen. Puolustusasema on korkealla mäellä, josta on ollut hyvä näkyvyys kohti Mullikonlahtea. Rakenteet ovat hyvin säilyneitä. Maasto on kuivahkoa mäntykangasta.
metsakeskus.1000048003 739 Vuorilahti 10002 12011 13114 11006 27026 536659.00000000 6793322.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048003 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa Partakoskella, jossa Partakoskentien strategisesti oleellinen kulkureitti on haluttu sulkea. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Partakoskella, Ahvenkoskentien päässä. Kohteessa on viisi lyhyttä taistelu- ja yhdyshautaa Parrankapian eteläpuolisilla rinteillä. Itäisin on Vuorilahden länsipuolisella mäellä, jossa itärinteellä on matala keskeneräinen kaivanto ja länsirinteellä kaksi taisteluhautaa, joiden torjuntasuunta on luode. Pohjoispäässä on tuli- tai tähystysasema. Lännessä rakenteet jatkuvat toisella mäellä, jonka pohjoisrinteellä on yksittäinen tuli- tai tähystysasema pohjoiseen kohti vesistöä. Sen lounaispuolella kaivannot jatkuvat itä-länsi suuntaisella taisteluhaudalla, josta haarautuu etelään lyhyt yhdyshauta. Kyseisen puolustusaseman pohjoispuolella asutuksen välisellä rinteellä on lisäksi maahan kaivettu yhdyshauta, jossa on tuli- tai tähystysasema pohjoiseen. Kohteen muut rakenteet on louhittu kallioon ja vahvistettu ladotuilla kivillä. Torjuntasuunnat ovat luode-pohjoinen. Maasto on kuivahkoa mäntykangasta. Louhitut rakenteet ovat hyvin säilyneitä.
metsakeskus.1000048007 739 Parrankapia 10002 12011 13114 11006 27009 536136.00000000 6793866.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048007 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, jolla on suljettu Partakoskentien strategisesti oleellinen kulkureitti. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Partakoskella, Saikkosentien länsipuolella Niemelässä. Kohteessa on noin 150 metrin mittainen taisteluhauta, jossa on kaksi tähystys- tai tuliasemaa suunnattuna luoteeseen ja länteen. Taisteluhaudan katkaisee keskeltä metsätie. Rakenteet on louhittu kallioon sekä osittain kaivettu maahan kohteen keskiosissa. Torjuntasuunnat ovat länsi ja luode. Maasto on kuivahkoa mäntykangasta.
metsakeskus.1000048009 739 Suurivuori 10002 12011 13114 11006 27009 539271.00000000 6772643.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048009 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa Lemillä. Se on osa Urolan kylän puolustusvarustuksia, joiden tehtävä oli sulkea reitti Kaihtulantien kautta kaakkoon. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Kaihtulantien länsipuolella Suurivuorella. Korkean mäen päällä on länsirinteellä taisteluhautaa sekä kahden ison lohkareen väliin louhittu tuli- tai tähystysasema. Taisteluhauta ulottuu noin 30 metrin pituudelta länsirinteen laella ja siinä on traversseja. Pohjoisrinteeltä taisteluhauta jatkuu itärinteelle. Taisteluhauta on pääosin kaivettu maahan. Torjuntasuunnat ovat luode-lounas. Maasto on kuivahkoa mäntykangasta. Rakenteiden läpi on ajanut metsäkone ja niiden päälle on kasattu hakkuujätteitä. Rakenteiden välittömässä läheisyydessä on tehty laikkumätästystä.
metsakeskus.1000048010 416 Kangasmäenharju 10002 12011 13114 11006 27009 545736.00000000 6775289.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048010 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa Lemillä. Se on osa Kangasmäen kylän puolustusvarustuksia, joiden tehtävä oli sulkea reitti Mikkelintien kautta kaakkoon. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Mikkelintien länsipuolella Savitaipaleen ja Lappeenrannan puolivälissä. Mikkelintieltä etelään johtavan Vesikiventien länsipuolella on Kangasmäenharju-niminen harju, jonka luoteisrinteellä on taisteluhauta. Se on noin 200 metriä pitkä koillis-lounas suuntaisena etenevä kaivanto. Taisteluhauta on matala ja jäänyt keskeneräiseksi. Taisteluhaudassa on useita traversseja. Torjuntasuunta on luode. Lounaisosasta taisteluhautaa on tuhoutunut metsätöiden seurauksena noin 20 metrin matkalta. Maasto kohteessa on kuivahkoa mäntyvoittoista kangasta. Pohjoispäässä on pusikkoista ja aluskasvillisuus runsasta. Etelämpänä taisteluhauta on mäntytaimikossa.
metsakeskus.1000048017 416 Rauhala 10002 12011 13114 11006 27009 546768.00000000 6775891.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048017 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa Lemillä. Se on osa Kangasmäen kylän puolustusvarustuksia, joiden tehtävä oli sulkea reitti Mikkelintien kautta kaakkoon. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Mikkelintien itäpuolella Savitaipaleen ja Lappeenrannan puolivälissä. Kohteessa on hiekkakuopan eteläpuolisella mäellä länsirinteellä noin 50 metrin mittainen taisteluhauta, joka päättyy hiekkakuoppaan. Taisteluhauta on kaivettu maahan ja siinä on kaksi traverssia. Torjuntasuunnat ovat länsi ja luode.
metsakeskus.1000048018 416 Sinkko 10002 12011 13114 11006 27009 542920.00000000 6770638.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048018 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa Lemillä. Se on osa puolustusvarustuksia Lahnajärven ja Syntymäisen välisellä kankaalla Lemin keskustan pohjoispuolella, joiden tehtävä on ollut sulkea reitti Kaihtulantietä pitkin kaakkoon. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Kaihtulanmäen länsipuolella Mikonlahden pohjoispuolisella rinteellä. Kyseessä on noin 120 metrin mittainen taisteluhauta etelä-pohjois suuntaisesti sekä yhdyshauta, joka haarautuu etelään. Pohjoispäässä kaivanto päättyy lähelle jokea kuoppaan, joka on todennäköisesti suojahuoneen kuoppa. Taisteluhauta on todennäköisesti jatkunut tien toisella puolella ja yhdistynyt Hattumäen kohteeseen. Torjuntasuunta on mahdollisesti luode. Rakenteet on kaivettu maahan ja ne ovat painuneita.
metsakeskus.1000048023 857 Hanhimäki 10001 12016 13154 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048023 Mahdollisia kaskiröykkiöitä mäen rinteessä 10-20 kappaletta. Siististi ladottuja, pituus 1-2 metriä ja korkeus 1-1,5 metriä. Tarkastamaton kohde.
metsakeskus.1000048030 416 Niemenmäki 10002 12011 13114 11006 27009 545294.00000000 6769893.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048030 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Kivijärven ja Saimaan välisen kankaan itä-länsi suuntaisesti Lemillä ja Taipalsaarella. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Iitiäntien itäpuolella Syntymäisen järven eteläpuolisella Niemenmäellä. Mäen länsirinteellä on kaksi taisteluhautaa, joista lännempi on noin 40 metriä pitkä ja idempi noin 60 metriä pitkä. Jälkimmäisen läpi kulkee metsätie. Taisteluhaudat on kaivettu maahan lukuun ottamatta idemmän kaivannon pohjoispäätä, joka on louhittu kallioon. Taisteluhautojen pohjoispuolella kahden mökkitien risteyksen kohdalla on matalia epämääräisiä kaivantoja, jotka ovat todennäköisesti keskeneräisiä taistelu- tai yhdyshautakaivantoja. Niemenmäen etelärinteellä on kaksi syvää kuoppaa, joiden pohjoispuolen seinämät ovat jopa 3 metriä korkeat. Niiden käyttötarkoitusta ei tiedetä. Ne voivat olla myös toisen maailmansodan aikaisia maalinnoitteita, joita on alueella. Kohteen torjuntasuunnat ovat länteen ja lounaaseen.
metsakeskus.1000048031 416 Tauri 10002 12011 13114 11006 27009 545573.00000000 6769431.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048031 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Kivijärven ja Saimaan välisen kankaan itä-länsi suuntaisesti Lemillä ja Taipalsaarella. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Taurintien itäpuolella. Pohjoisrinteellä on noin 100 metrin mittainen taisteluhauta länsi-itä suuntaisesti. Taisteluhauta mataloituu itäpäässä. Taisteluhaudan yhteydessä on eteläpuolella mahdollinen keskeneräinen suojahuoneen kuoppa sekä kaksi kaivantoa torjuntasuuntaan pohjoiseen, jotka ovat todennäköisesti vedenlaskuun. Taisteluhaudan keskiosista haarautuu etelään yhdyshauta, jonka keskiosissa itäpuolella on epämääräisiä kuoppia, joiden merkitystä ei tunneta. Kohteen itäpuolella mäen laella on lisäksi matala painanne. Torjuntasuunta on pohjoiseen ja luoteeseen. Rakenteet on louhittu kallioon sekä osittain kaivettu. Osa kohteen rakenteista voi olla toisen maailmansodan aikaisia.
metsakeskus.1000048034 638 Parken 10007 12009 13000 11006 27008 426940.00000000 6689018.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048034 1800-luvun alkuvuosina Johan Borgström rakennutti Lill-Kroksnäsin tilalle puutarhaelementin, löfsal. Hän kuljetutti kiviä ja maata pienelle mäennyppylälle ja rakensi kivistä kolmilehtisen apilanmuotoisen kaksi metriä leveän ja metrin korkuisen kivirakenteen, jonka peitti maalla. Rakenteen päälle istutettiin kahteen riviin puita, ulommaksi lehmuksia ja sisemmäksi vaahteroita. Rakenteen pystyi kiertämään kävelemällä puiden väliin muodostunutta reittiä kivirakenteen päällä. Rakennelma on yhä paikallaan, mutta voimakkaasti umpeenkasvaneena. Osa vallin puista on ajan saatossa kaatunut. Apilanmuotoisen vallin koko on noin 70 x 50 metriä, mutta alkuperäinen kokonaisuus on vielä suurempi. Runeberg vietti 1800-luvulla perheineen kesiä Lill-Kroksnäsissä ja kierrätytti vieraitaan lehtimajassa.
metsakeskus.1000048035 416 Koivula 10007 12011 13000 11042 27028 552594.00000000 6771224.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048035 Kohteessa, Mikkelintien itäpuolella, on toisen maailmansodan aikaisia telttakuoppia.
metsakeskus.1000048040 153 Lehtola 10002 12011 13114 11006 27009 597131.00000000 6775763.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048040 Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikaisia maalinnoitteita Imatralla, Räikkölän kylässä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Räikköläntien länsipuolella kahden pellon väliin jäävällä metsäkaistaleella. Kohteessa on noin 80 metriä pitkä taisteluhauta pohjois-etelä-suuntaisesti. Se on maahan kaivettu ja painunut. Torjuntasuunta on länteen. Taisteluhaudassa on roskia. Kohde on todennäköisesti entisen Jääsken pitäjän puolustusvarustuksia. Linja jatkuu mahdollisesti itärajan toisella puolen.
metsakeskus.1000048042 224 Ruohisto 1 10002 12016 13151 11006 27000 357096.51221733 6721005.40882685 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048042 N. 11-12 metriä halkaisijaltaan oleva hiilimiilun pohja, muoto pyöreä, erottuu hyvin maastossa.
metsakeskus.1000048043 224 Ruohisto 2 10002 12016 13151 11006 27000 357074.70763146 6721026.45049097 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048043 Pyöreä n. 12-13 m halkaisijaltaan olevan hiilimiilun pohja. Kohde vaikuttaa vaurioituneen hieman metsänkäytössä.
metsakeskus.1000048052 700 Rintala 10007 12011 13114 11042 27028 599025.00000000 6796354.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048052 Kohde on osa toisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Pappilanlahden ja Käringin välisen kannaksella. Taistelukaivantojen lisäksi järjestelmään on kuulunut Pappilanlahden koillisrannalla sijainnut panssarieste, jolla on suljettu silloisen päätien reitti. Vuoden 1948 ilmakuvan ja laserkeilausaineiston perusteella kohdalla on toisen maailmansodan aikainen lyhyt taistelukaivanto, pituudeltaan n 12 m. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000048053 700 Pappilanlahti 1 10007 12011 13114 11042 27028 598771.00000000 6796179.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048053 Kohde on osa toisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Pappilanlahden ja Käringin välisen kannaksen. Taistelukaivantojen lisäksi järjestelmään on kuulunut Pappilanlahden koillisrannalla sijainnut panssarieste, jolla on suljettu silloisen päätien reitti. Vuoden 1948 ilmakuvan perusteella taistelukaivanto on kulkenut harjanteen päällä suunnassa pohjoiskoillinen-eteläkaakko n 170 metrin matkan teiden välillä. Vuonna 1948 pellolla sijainneet kaivannot ovat olleet jo pääosin peitettynä, mutta hahmottuvat edelleen ilmakuvasta. Laserkeilausaineiston perusteella kohteesta on säilynyt sen keskiosa, pihapiiristä etelälounaaseen, n 40 metrin matkalla. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000048054 700 Lammasniemi 10007 12011 13114 11042 27028 598613.00000000 6795643.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048054 Kohde on osa toisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka kulkee Pappilanlahden ja Käringin välisellä kannaksella ja Pappilahden eteläpuolella. Taistelukaivantojen lisäksi järjestelmään on kuulunut Pappilanlahden koillisrannalla sijainnut panssarieste, jolla on suljettu silloisen päätien reitti. Vuoden 1948 ilmakuvan perusteella paikalla on ollut n 700 metrin matkalla yhtenäinen taisteluhauta, joka on kulkenut länsilounaasta niemen kärjestä itäkaakkoon päätien varressa sijainneen talon tonttimaalle asti. Vuoden 1948 ilmakuvassa taistelukaivanto on vielä pääosin kasvipeitteetön. Laserkeilausaineiston perusteella taistelukaivannosta on säilynyt osat sen lounaspäässä, niemen kärjessä, sekä keskiosan ja itäpään metsäalueilla. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000048055 700 Härkinlahti 10007 12011 13114 11042 27028 598408.00000000 6793296.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048055 Kohde on osa toisen maailmansodan aikaista puolustusvarusten ketjua, joka kulkee Salosaaren etelä- ja kaakkoisrannalla. Rajattu laserkeilausaineiston perusteella. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000048057 700 Salmela 1 10007 12011 13114 11042 27028 597990.00000000 6793864.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048057 Kohde on osa toisen maailmansodan aikaista puolustusvarustusten ketjua, joka kulkee Salosaaren etelä- ja itärantaa. Vuoden 1948 ilmakuvan perusteella paikalla on ollut etelälounaasta, tien 14871 vanhalta linjaukselta pohjoiskoilliseen, kohti rantaa kulkenut taisteluhauta. Laserkeilausaineiston perusteella taisteluhaudasta on säilynyt osia sen keskivaiheilla. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000048058 700 Salmela 2 10007 12011 13114 11042 27028 597845.00000000 6794156.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048058 Kohde on osa toisen maailmansodan aikaista puolustusvarustusten ketjua, joka kulkee Salosaaren etelä- ja itärantaa. Vuoden 1948 ilmakuvan ja laserkeilausaineiston perusteella paikalla on taistelukaivanto, pituudeltaan n 40 metriä. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000048059 700 Salosaaren Haukkavuori 10007 12011 13114 11042 27028 597833.00000000 6791582.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048059 Kohde on osa toisen maailmansodan aikaista puolustuslinjastoa, joka kulkee Salosaaren etelä- ja itärannalla. Laserkeilausaineiston perusteella kohdalla on taisteluasema sekä n 40 metriä pitkä yhdyshauta. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000048061 700 Mustikkaniemi 10007 12011 13114 11042 27028 598010.00000000 6795264.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048061 Kohde on osa toisen maailmansodan aikaista puolustusvarustusten ketjua, joka kulkee alueen halki. Pappilanlahden suulla sijaitsevassa Mustikkaniemessä on vuoden 1948 ilmakuvassa tuoreita taisteluhautoja n 150 metrin matkalla. Laserkeilausaineiston perusteella niemen taisteluhaudat ovat säilyneet osittain. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000048062 851 Sorvasvaara poroerotus 2 10007 12016 13168 11042 27000 390978.00000000 7347166.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048062 Paikalla on poroerotuspaikka, havaittavissa on lahoneen lauta-aidan ympäröimä erotusalue ja konttori sekä lyhyt johdinaita. Rakenteet ovat merkitty vuoden 1979 peruskartalle johdinaita on myöhemmin jatkettu rautalanka-aidalla. Puuston perusteella paikalla olisi ollut 1970-lukua vanhempi erotuspaikka.
metsakeskus.1000048065 146 Likunlinna 2 10002 12016 13170 11002 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048065 Yksityishenkilön ilmoituksen mukaan Likunlinnan kärkeen johtavan, ainoastaan noin kolme metriä leveän kapeikon alueella on nähtävissä pyyntikuopilta vaikuttavia maarakenteita. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000048066 848 Iljankeljut 10002 12016 13170 11002 27000 682121.00000000 6890940.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048066 Yksityishenkilöltä saapuneen tiedon mukaan, Iljankeljut nimisen kapean harjujakson alueella on maastossa nähtävissä pyyntikuopilta vaikuttavia maarakenteita, joista osa on vaurioitunut metsänkäsittelyn yhteydessä. Alueelle kaivetuista pyyntikuopista on olemassa kertomaperinnettä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000048070 418 Vanattara 10002 12004 13051 11006 27000 325940.00000000 6809150.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048070 Paikalla sijaitsee kivistä ladottu rajamerkki. Rakenteen halkaisija on 1 - 1,5 m ja sen keskellä on pystykivi, jolla on korkeutta vajaa metri. Rajamerkkin on kahden historiallisen kylän, Moision ja Kuljun, välisellä rajalla. Rajalinja on voimassa oleva kylien välinen raja nykyäänkin.
metsakeskus.1000048075 257 Rödjan 10007 12011 13000 11042 27000 364339.00000000 6667383.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048075 Kohde sisältää useita ilmeisesti Porkkalan parenteesiaikaan liittyviä puolustusvarustuksia. Laajin on n. 20 x 50 m kokoinen monttu, joka on kaivettu metsäniemekkeen pohjoisreunaan. Montussa on lohkokivistä päätellen sijainnut 1-2 rakennusta (1 L:n muotoinen tai 2 suorakaiteen muotoista). Montun reunalle johtaa n. 4 m pitkä ja 1,5 m. leveä kiviramppi, jonka kohdalla montun syvyys on lähes 2 m. Pellon reunassa montun toisella puolella rampin kohdalla on n. 2 x 3 m:n suuruinen kivilatomus, joka vaikuttaa uuninpohjalta, mutta josta ei kairattaessa tule esiin nokea. Montun eteläpuolella n. 20-30 m päässä on taistelukaivanto. Montusta n. 65-70 m kaakkoon on kumpareella potero, ja siitä pohjoiseen kumpareen pohjoisrinteellä matalahkoa taistelukaivantoa ja laakea alue.
metsakeskus.1000048078 102 Kivirannantie 10002 12001 13014 11006 27000 271156.00000000 6790572.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048078 Isojaon karttaan on Kivirannantien varrelle merkitty pieni tontti, joka lienee kuulunut pellon nimen perusteella reservin sotilaan torpalle (reservens skytte). Kartan piirtämisvuosiksi mainitaan 1764 ja 1770. Asutusluetteloissa mainitaan Kivirannan rusthollissa rakuunan lisäksi sotilas jo ainakin 1670-luvulla. Torppa on voinut olla asuttu jo 1600-luvun lopulla. Autioituneet 1750-lukua vanhemmat torpan paikat ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Paikka on voinut autioitua jo 1800-luvun alussa, kun ruotujakolaitos lakkautettiin. Venäläi- sessä topografikartassa v. 1901 ei kohdalle ole merkitty enää tonttia. Senkään jälkeen paikalle ei peruskarttojen mukaan ole rakennettu mitään. Alueella on harvennettu puustoa äskettäin. Mahdollisesti alue on ollut myös laitumena. Paikalla on kivinen tontti, jonka laidoille oli kiveä siirretty nykyistä Kivirannantietä levennettäessä. Tontin poikki kulki vielä 1986 peruskartassa vanha tielinja pohjoisesta, Ilomäen torpan suunnasta. Keskellä tonttia oli jonkin verran sammaloitunut, matala kivikasa pienehköistä kivistä. Mahdollisesti kyseessä voisi olla kiukaan pohjaosa. Tontin lähiympäristö on säilynyt varsin muuttumattomana.
metsakeskus.1000048083 980 Majniementie 10001 12009 13094 11002 27000 323972.00000000 6827600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048083 Paikalla sijaitsee maanmittauslaitoksen vinovalovarjosteen perusteella tehdyn korkeusmallin mukaan vallillinen kuopanne. Lidar-kuvan perusteella rakenteet laajuus on 15 x 13 m. Kyseessä saattaa olla suppilomallinen tervahauta, jonka halssi suuntautuu koilliseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048085 214 Rakennuskangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 246800.00000000 6888549.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048085 Isojoentien ja Lettokeitaan välisellä kankaalla sijaitseva tervahauta. Pohjoispuolella tehty hiljattain avohakkuu, lähiympäristössä kasvaa taimikkoa. Tervahauta on halkaisijaltaan n. 20 m, matalana erottuva halssi on kaakkoon. Tervahaudan päällä kasvaa nuoria kuusia ja koivuja.
metsakeskus.1000048086 214 Marjasaari 10007 12004 13051 11006 27000 248957.00000000 6889925.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048086 Marjakeitaan itäpuolella olevan kallioselänteen pohjoispäässä kalliolla on nykyisellä rajalinjalla särmikkäistä kivistä ladottu rajamerkki. Rajaa ei ole merkitty v. 1857 isojaon kartalle. Rajamerkki on kulmikas latomus, halkaisijaltaan n. 1,5 m ja korkeus n. 50 cm.
metsakeskus.1000048087 214 Käkelä 10007 12004 13045 11006 27000 249904.00000000 6889613.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048087 Marjakeitaan itäpuolella sijaitsevan Käkelän tilan eteläpuolella metsässä on kiviaita, jonka pituus on n. 90 m, leveys n. 1,5-2 m ja korkeus n. 50-80 cm. Pohjoisessa aita kaartuu koilliseen metsätien suuntaan, sen pintaa peittää sammal. Aita on ladottu päältä tasaiseksi, reunat ovat lähes pystysuorat. Aita mutkittelee jonkin verran, mikä viittaa 1900-lukua vanhempaan rakenteeseen. Pitäjänkartalle merkitty pelto tälle kohdalle ja samalla paikalla on pelto vielä v. 1971 peruskartalla.
metsakeskus.1000048089 593 Hiukkanen Kalmasaari 10001 12002 13020 11006 27000 517921.00000000 6923371.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048089 Hiukkaseen pistävän Kuvajaniemen itäosassa, lähellä Hietakylän ampumarataa näkyy hautapainaumia pitkin Kalmaniemi-nimisen pienen niemen rantarinnettä. Tarinan mukaan kohde on hietakyläläisten vanha hautapaikka. Kalmaniemen edustalla on Kalmasaari.
metsakeskus.1000048090 224 Tontunhaudat 10007 12004 13000 11006 27000 356240.00000000 6714341.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048090 Kansalaisilmoituksen perusteella tarkastettu latomus. Paljaalla kalliolla noin 2 m X 2 m, alle 1 m korkuinen kivilatomus korkealla kallion päällä. Alin kerros vaikutti melko säännöllisen muotoiselta neliöltä tai suorakulmiolta, ja alimmat kivet teräväsärmäisiä. Vieressä n. 2 m. päässä muutaman irtokiven rykelmä. Sekä latomuksessa että yhdessä irtokivessä nokea, mutta rakenne ei vaikuttanut romahtaneelta uunilta. Muoto viittaisi rajamerkkiin, mutta historiallisten karttojen perusteella alueella ei ole kulkenut rajaa. Senaatin kartassa vuodelta 1874 latomuksen lähellä näkyy kartoittajien mittauspisteitä, joten latomus saattaa liittyä sen aikaiseen toimintaan. Latomuksen luonteen selvittäminen vaatisi lisätutkimuksia. Lisätietoja viranomaiskäyttöön: ILM26101
metsakeskus.1000048091 290 Matala-aho 10001 12016 13175 11006 27000 640308.00000000 7131551.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048091 Todennäköinen tervahauta. Jonkin verran epäselvä Lidar-havainto. Halkaisija noin 14 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048093 290 Matala-aho etelä 10002 12016 13175 11006 27000 640496.00000000 7130958.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048093 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048094 290 Matala-aho kaakko 10001 12016 13175 11006 27000 641593.00000000 7131216.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048094 Mahdollisesti tervahauta. Epäselvä Lidar-havainto. Halkaisija noin 15 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048095 290 Tervavaara kaakko 10001 12016 13175 11006 27000 641748.00000000 7131482.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048095 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048097 290 Kivirinne pohjoinen 10002 12016 13175 11006 27000 642494.00000000 7131457.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048097 Tervahauta, halkaisija noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048099 785 Syväharju Kökkölä 10002 12009 13094 11002 27000 489848.00000000 7156783.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048099 Alueella on kaksi kuoppaa, jotka ovat mitoiltaan noin 2x2,5 ja 2x2 metriä. Syvyyttä supilomaisilla kuopilla on noin 60 cm. Koordinaatit ovat lähempänä suota olevan kuopan. Toinen isommista kuopista sijaitsee tästä n 15 metriä pohjoiseen. Alueella on myös kolme pientä kuoppaa, joiden halkaisija on noin 1 metri. Kuoppien tarkempi luonne ei ole selvillä. Pienemmät kuopat voivat olla tervan valmistukseen liittyviä ylös kaivettujen kantojen kuoppia.
metsakeskus.1000048100 710 Nybacka 10007 12004 13000 11006 27008 292011.00000000 6657093.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048100 Kansalaisilmoituksen perusteella tarkastettu kohde. Paljaalle kalliolle ladottu n. 2,5 m x 1,5 m röykkiö, pitkänomainen, epäsäännöllinen. Kivet suurimmaksi osaksi sammalen peitossa, mutta välissä ei humusta. Ei suoraa näköyhteyttä eteläpuolella oleville pelloille eikä siten mahdolliseen muinaiseen vesistöön. Senaatin kartassa vuodelta 1872 alueella torppa (Nybacka, mahdollisesti olemassa jo 1780) ja ulkorakennuksia, joten voi liittyä niihin, koska ei vaikuta viljelyröykkiöltä ympäristön kallioisuuden vuoksi.
metsakeskus.1000048101 290 Tervavaara 10002 12016 13175 11006 27000 641283.00000000 7131967.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048101 Tervahauta, halkaisija noin 13 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048106 261 Riikonvaara 10007 12001 13000 11006 27009 419471.00000000 7517613.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048106 Kohteessa on kaksi rakennuksen jäännöstä, talli ja savottakämppä.
metsakeskus.1000048107 626 Pitkäkangas 4 10001 12016 13151 11006 27000 432485.00000000 7053768.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048107 Lidark 2020-2021 aineiston perusteella paikalla on hiilimiilu, jonka halkaisija on noin 9-10 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048112 580 Kiimakangas 10002 12016 13175 11006 27000 633394.00000000 6838600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048112 Kiimakankaan eteläosassa, tasaisella kankaalla, metsäautotien päässä on syvä tervahauta, jota kiertää kuoppien muodostama ojanne. Kohteen kokonaishalkaisija on n 20 m. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000048114 420 Kainuuntie, Hirvola 10002 12005 13071 11006 27000 543551.89472652 6914597.03064937 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048114 1700-luvun puolivälissä valmistuneen Savo-Pohjanmaa maantien käytöstä pois jäänyt osuus. Maastossa tienpohja erottuu tasaisena, ympäristöstään koholla olevana alueena. Tie ylittää tässä kohdin ojan, mutta siinä ei havaittu säilyneitä rakenteita. Tämä osuus on ollut käytössä vielä 1950-luvulla ja se näkyy vuoden 1952 ilmakuvassa. Tien jäännös erottuu hyvin myös lidarissa. Kohteesta on maastossa tarkastettu vain ojan pohjoispuolinen osuus.
metsakeskus.1000048117 420 Kainuuntie, Jussila 10002 12005 13071 11006 27000 544182.27145833 6915627.09003173 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048117 1700-luvun puolivälissä valmistuneen Savo-Pohjanmaa maantien käytöstä pois jäänyt osuus. Maastossa tien pohja erottuu selvänä linjana, jonka päälle on osin kasattu maa-ainesta. Tielinjan pohjoispään on rikkonut sen läpi kaivettu oja ja sen päällä kasvaa runsaasti nuorta puustoa ja pensasta. Tieosuus on ollut käytössä vielä 1950-luvulla ja se näkyy vuoden 1952 ilmakuvassa.
metsakeskus.1000048118 420 Kainuuntie, Pönkäkangas 10002 12005 13071 11006 27000 543374.88890915 6918293.41385536 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048118 1700-luvun puolivälissä valmistuneen Savo-Pohjanmaa maantien käytöstä pois jäänyt osuus. Tielinjaus näkyy maastossa selkeästi ja siihen liittyy myös tien länsipuolella kallioleikkauksia. Tie edelleen jalan kuljettavassa kunnossa ja sitä käytetään Timolantielle kulkemiseen.
metsakeskus.1000048119 420 Kainuuntie, Pönttömäki 10007 12005 13071 11006 27000 543577.13105891 6918046.79278048 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048119 1700-luvun puolivälissä valmistuneen Savo Pohjanmaa -maantien edelleen käytössä oleva osuus. Linjaus on ajettavassa kunnossa ja osin käytössä tonttiliikenteelle. Vähemmän käytössä olevalla osuudella tien pinnassa pinnoitetta, muuten tie on soratienä.
metsakeskus.1000048121 420 Kainuuntie, Poijinpelto 10002 12005 13071 11006 27000 542653.79698150 6919194.93204542 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048121 1700-luvun puolivälissä valmistuneen Savo-Pohjanmaa maantien käytöstä pois jäänyt osuus. Tieosuus on jäänyt ilmakuvien perusteella pois käytöstä vasta 2020, sitä ennen sitä on käytetty vielä ilmeisesti puunkorjuun kulkuväylänä. Tien molemmin puolin on voimakasta maankäyttöä ja alueella on useita valtavista kivistä koostuvia kasoja. tielinjaus on ollut tiekäytössä vielä 1950-luvulla ja se näkyy vuoden 1952 ilmakuvassa. Tätä nuorempien ilmakuvien avulla voi seurata alueen maankäytön muutosta.
metsakeskus.1000048122 420 Kainuuntie, Ahvenmäki 10007 12005 13071 11006 27000 542163.64723203 6919915.16485152 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048122 Osa 1700-luvun puolivälissä valmistunutta Savo-Pohjanmaa maantietä. Tie on edelleen käytössä ja se on päällystämätön. Tie on pienipiirteinen ja istuu maisemaan hyvin. Linjaus henkiin edelleen vanhaa kulkureittiä ja sen tunnelmaa.
metsakeskus.1000048123 420 Kainuuntie, Häikiä 10007 12005 13071 11006 27000 542253.57246511 6923256.63409731 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048123 Edelleen käytössä oleva osa 1700-luvun puolivälissä valmistunutta Savo-Pohjanmaa maantietä. Tietä on levennetty, mutta sen linjaus noudattelee vanhaa. Kahdessa kohdin tien reunoilla on matalia kivipaasia sillankaiteena, vastaavanlaiset ratkaisut ovat Pohjois-Savon alueella melko harvinaisia.
metsakeskus.1000048124 420 Kainuuntie, Soukanlahti 10002 12005 13071 11006 27000 541316.74955427 6923883.08443342 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048124 1700-luvun puolivälissä valmistuneen Savo-Pohjanmaa maantien käytöstä pois jäänyt osuus. Tiejäännös erottuu maastossa selvänä vaikkakin sen päällä kasvaa nuorta puustoa ja pensaikkoa.
metsakeskus.1000048125 322 Vestergård 10007 12001 13007 11006 27000 259756.00000000 6664429.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048125 Kruununtilan paikka asutuskäytössä olevalla kiinteistöllä. Norrlammala Västergårds Krono hemman, ½ gaml. Mantal, innehafves af Bonden Anders Johansson. Chata öfver Billböle och Lammala Byars Ägor, belägne uti ÅBO Län, Haliko Härad, och Kimito Sockn, Författad ÅR 1784 af Henr. Pontén.
metsakeskus.1000048127 420 Kainuuntie, Vehkaranta 10002 12005 13071 11006 27000 540511.07442010 6925068.73207532 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048127 1700-luvun puolivälissä valmistuneen Savo-Pohjanmaa maantien käytöstä pois jäänyt osuus. Tien vierustoilla ei ole ojia, mutta sen itäpuolinen reuna erottuu maastossa selvempänä leikkauksena. Linjaus on käveltävissä, mutta siinä kasvaa vesakkoa ja pusikkoa. Tie on ollut käytössä vielä 1950-luvulla ja erottuu vuoden 1952 ilmakuvassa.
metsakeskus.1000048128 734 Pikkuvaremäki 10002 12002 13019 11028 27000 291988.00000000 6680090.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048128 Rajamäen ja Varemäen välissä pohjoiseen jyrkästi viettävän pienen kallioisen mäen korkeimmalla kohdalla (n. 45 m mpy) kaksi matalaa röykkiötä n. 20 m etäisyydelllä toisistaan. Luoteisempi kasattu kalliopohjalle lohkareisista kivistä ja keskellä jäänteet arkkumaisesta rakenteesta. Toinen röykkiö on pyöreä, halkaisijaltaan nelisen metriä, ja sen keskellä on kraaterimainen painauma. Kiveys lähes täysin sammaleen peitossa. Näistä n. 80 m etelään kalliopohjalla matala lohkareisista kivistä koottu röykkiö.
metsakeskus.1000048129 5 Laukkupalon pyyntikuopat 10002 12016 13170 11002 27000 337360.00000000 6998499.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048129 Tarkastus 2023: Alajärven Kaartusjärven luoteispuolisella Laukkupalon metsäalueella on 20 pyyntikuoppaa SSE-NNW -suuntaisessa jonossa. Kahdeksan kuopista on Suvitien pohjoispuolella, 12 tien eteläpuolella. Seitsemän pohjoisinta kuoppaa on kaivettu kiviseen moreenimaahan, ja kuoppien pohjalle on romahtanut lohkareita. Eteläisemmät kuopat on kaivettu hiekkamaahan, ja niiden ympärillä on nostetun maa-aineksen muodostamat maavallit. Hiekkamaahan kaivettujen kuoppien pohjalle on syntynyt podsolimaannos. Kaikki pyyntikuopat ovat kangasturpeen ja puuston peittämiä. Kuopat ovat nykymuodossaan 3-5 m leveitä, 0,7-1,3 m syviä. Alun perin kuopat ovat olleet huomattavasti syvempiä. Yhdessä kivikkoiseen maahan kaivetussa kuopassa maanäytekaira ylsi jopa 1,8 m syvyyteen kuopan pohjalla olevien lohkareiden välissä, kivennäismaata tavoittamatta. Pyyntikuoppien ikä ei ole tiedossa, mutta ajoittunevat nuorimmillaan keskiaikaan. Vuonna 2024 saadun kansalaisilmoituksen (Ilppari, ILM32246) mukaan kuoppaketju jatkuu pohjoiseen kohti Pyhävuori-Lakeaharju-patikkareittiä. Pohjoisimman v. 2023 kartoitetun pyyntikuopan pohjoispuolella on vielä 4 kuoppaa samassa ketjussa.
metsakeskus.1000048132 420 Kainuuntie, Härkäjärventie 10007 12005 13071 11006 27000 537820.12478289 6930051.68769244 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048132 Edelleen käytössä oleva Savo-Pohjanmaan maantiehen kuulunut tieosuus, joka on valmistunut 1700-luvun puolivälissä.
metsakeskus.1000048133 420 Kainuuntie, Kaidanlampi 10007 12005 13071 11006 27000 536644.71671113 6930797.57266259 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048133 Edelleen käytössä oleva osa 1700-luvun puolivälissä valmistunutta Savo-Pohjanmaan maantietä.
metsakeskus.1000048134 785 Santamäki 2 10001 12016 13175 11006 27000 486337.00000000 7158390.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048134 Paikalla on tervahauta, joka erottuu selvästi myös LIDARK-aineistossa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048135 785 Santamäki 3 10001 12016 13175 11006 27000 485398.00000000 7158544.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048135 Paikalla on tervahauta, joka erottuu selvästi myös LIDARK-aineistossa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa
metsakeskus.1000048138 408 Pikkukytö 10002 12016 13175 11006 27000 309872.00000000 6974213.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048138 Inventointi 2023: Kohde sijaitsee Ylikylästä lounaaseen, Pökkelönmäen ja Koukkuluoman välisellä metsäalueella. Puusto paikalla on nuorta sekametsää ja maaperä hiekkamoreenia. Tervahaudan pohjakaava on pyöreähkö. Kokonaishalkaisija on 16 m ja vallin korkeus metrin verran. Pohja on laakea ja matala. Halssi osoittaa koilliseen. Kohde tarkastettiin lidarhavainnon perusteella.
metsakeskus.1000048139 740 Rajalahti 2 10002 12016 13175 11006 27000 618790.00000000 6895405.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048139 Iso hyvin säilynyt tervahauta noin 50 m rannasta. Tervahaudan keskellä on sähköpylväs.
metsakeskus.1000048140 408 Ylikylä Hautakangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 310368.00000000 6972334.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048140 Inventointi 2023: Kohde sijaitsee Koukkuluoman ja sen sivupuron pohjoispuolisella törmällä. Alue on vastikään hakattu, mutta tervahauta on säästetty maanmuokkaukselta. Paikalla on selkeäpiirteinen tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on 20 m. Vallit ovat 4–6 m leveät. Halssi on etelään pienelle puronhaaralle päin. Se ei ole erityisen selkeä ja erkaantuu vain hieman vallista. Tervahauta on kaivettu purontörmän laitaan, mutta valleja on nostettu selvästi ympäristöä korkeammalle. Haudan seinämältä havaittiin hieman nokisen turpeen alta paksu puhtaahko hietakerros. Nokinen tervan osin kovettama hietakerros löydettiin vasta noin 40 cm syvyydeltä. Lähiympäristöstä ei havaittu muita tervahautaan liittyviä kohteita. Noin 150 m itään on toinen tervahauta (Ylikylä Hautakangas 2). Kohde tarkastettiin lidarhavainnon perusteella.
metsakeskus.1000048141 408 Ylikylä Hautakangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 310526.00000000 6972323.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048141 Inventointi 2023: Kohde sijaitsee Koukkuluoman eteläpuolisella törmällä. Kohdalla kasvaa suuria mäntyjä. Tervahauta on kaivettu jyrkän ja korkean törmän laitaan noin 50 m purosta etelään. Terva-hautaa reunustaa matala vaikeasti havaittava noin 2 m leveä valli. Kokonaishalkaisija on 14 m. Halssi on sijainnut törmän puolella. Kohdalla on vallissa painanne. Törmän ollessa hyvin jyrkkä, on mahdollista, että halssi olisi todellisuudessa sijainnut rinteen alapäässä. Tervahaudan itäpuolella on pieni suurehkoista kivistä koottu kiviröykkiö. Kivet on mahdollisesti nosteltu sivuun hautaa rakennettaessa. Tervahaudan itäpuolella noin 5 m vallista alkaa suuri soranottoalue. Tämä ei ole rikkonut tervahautaa. Ympäristöstä ei havaittu muita tervahautaan liittyviä rakenteita. On toki mahdollista, että näitä on tuhoutunut soranotossa. Lähin toinen tervahauta on 150 m länteen (Ylikylä Hautakangas 1). Kohteelta 200 m itään on tervahautoja ja tervapirtti (Ylikylä Hautakangas 3). On mahdollista, että sama pirtti on toiminut tämän haudan polttajien asumuksena. Kohde tarkastettiin lidarhavainnon perusteella.
metsakeskus.1000048142 408 Ylikylä Hautakangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 310731.00000000 6972331.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048142 Inventointi 2023: Paikalla on halkaisijaltaan 19-metrinen tervahauta, jota ympäröi noin metrin korkuinen valli. Haudan syvyys on niin ikään metrin luokkaa. Halssi osoittaa koilliseen kohti läheistä puroa. Haudan päällä on tiheästi kuusia, kun taas siitä länteen päin metsää on harvennettu. Metsä-palstojen raja erottuu selkeästi puustosta ja se kulkee suoraan haudan poikki. Tervahaudan vallista 12 m luoteeseen on tervapirtin kiuas. Kooltaan tämä on noin 1,2 x 1,6 m. Korkeutta on 60 cm. Kivien välistä havaittiin kairalla hiiltä. Rakenne on sammaloitunut ja varvikon peitossa. Kivet eivät ole tiiviisti paikoillaan vaan liikkuvat helposti. Ensimmäisen tervahaudan vallista noin 10 m kaakkoon on toinen tervahauta. Tämän halkaisija on noin 12 m. Haudan syvyys on vajaa metri ja sitä ympäröivän vallin korkeus noin puoli metriä. Selkeää halssia ei havaittu. Haudan päällä kasvaa tiheässä nuorta kuusikkoa. Kohde tarkastettiin lidarhavainnon perusteella.
metsakeskus.1000048143 408 Ylikylä Hautakangas 4 10002 12016 13175 11006 27000 310817.00000000 6972253.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048143 Inventointi 2023: Mahdollinen halkaisijaltaan noin kahdeksanmetrinen tervahauta, jonka vallin korkeus ja syvyys ovat noin 50 cm. Selkeää halssia ei havaittu. Metsäkoneen ura kulkee suoraan rakenteen yli ja se onkin tämän vuoksi pahoin vaurioitunut. Kohde sijaitsee viereisen puron länsitörmän laella, pääosin havupuuta kasvaneen hakkuualueen laidassa. Hakkuualue jatkuu kohteesta länteen. Kohde tarkastettiin lidarhavainnon perusteella.
metsakeskus.1000048144 408 Ylikylä Hautakangas 5 10002 12016 13175 11006 27000 310846.00000000 6972160.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048144 Inventointi 2023: Tervahauta sijaitsee vanhalla hakkuuaukolla hyvin tiheän taimikon keskellä. Havainto-olosuhteet kohteella olivat tiiviin kasvillisuuden vuoksi heikot. Tervahaudan kooksi arvioitiin noin 12 metriä. Halssi osoittaa kohti länttä. Kohde tarkastettiin lidarhavainnon perusteella.
metsakeskus.1000048145 408 Ylikylä Hautakangas 6 10002 12016 13175 11006 27000 310840.00000000 6972025.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048145 Inventointi 2023: Paikalla on halkaisijaltaan noin 14-metrinen tervahauta, jonka syvyys ja vallin korkeus ovat noin metrin luokkaa. Haudan halssi on suunnattu kohti kaakkoa. Haudan ympäristö on pääosin kuusta kasvavaa metsää. Kohde tarkastettiin lidarhavainnon perusteella.
metsakeskus.1000048146 408 Murhasneva 10002 12016 13175 11006 27000 311597.00000000 6970520.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048146 Inventointi 2023: Tervahauta sijaitsee nimettömällä kangasalueella. Itäpuolinen suoalue on pitäjänkartalla (1853) tunnettu Murhasnevana, nykykartalla Korkianevana. Hakkuuaukealla on halkaisijaltaan noin 20-metrinen tervahauta, josta ei havaittu selkeää halssia. Vallit ovat korkeudeltaan noin metrin, ja rakenteen syvyys noin 0,5 metriä. Samalla hakkuualueella noin 20 m pohjoiseen on toinen muodoltaan mahdollisesti nelikulmainen tervahauta tai miilu. Halkaisijaltaan se on noin kahdeksanmetrinen. Selkeää halssia ei havaittu. Rakenteen vallien päältä on kaadettu puita, joista yhden kannossa havaittiin yli sata vuosilustoa. Kohde tarkastettiin lidarhavainnon perusteella.
metsakeskus.1000048147 785 Kääriänoja 5 10001 12016 13151 11006 27000 485496.00000000 7159129.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048147 Paikalla on todennäköinen hiilimiilu, jonka halkaisija on noin 18-20m. Pyöreän miilun ympärillä on noin 10 kuoppaa kooltaan 1-2m pyöreähköjä syvyys 1-1.5m Miilun päällä yksi pienempi kuoppa halkaisija noin 0.7m syvyys noin 0.5. Miilusta noin 20 metriä kaakkoon on tervahauta (alakohde). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048147 785 Kääriänoja 5 10001 12016 13175 11006 27000 485496.00000000 7159129.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048147 Paikalla on todennäköinen hiilimiilu, jonka halkaisija on noin 18-20m. Pyöreän miilun ympärillä on noin 10 kuoppaa kooltaan 1-2m pyöreähköjä syvyys 1-1.5m Miilun päällä yksi pienempi kuoppa halkaisija noin 0.7m syvyys noin 0.5. Miilusta noin 20 metriä kaakkoon on tervahauta (alakohde). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048148 785 Kääriänoja 4 10001 12016 13175 11006 27000 485366.00000000 7159156.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048148 Tervahauta. Halkaisija noin 12m ja syvyys noin 1m. Kohdetta ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048150 785 Valkiaisoja 3 10001 12016 13175 11006 27000 483681.00000000 7158667.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048150 Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on noin 14m ja syvyys noin 2m. Tervahaudasta nelisenkymmentä metriä luoteeseen näyttäisiolevan hiilimiilu ja miilusta noin 70 metriä luoteeseen on iso tervahauta. Tästä vielä noin 35 metrin päässä on lidarin perusteella kolmas tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048150 785 Valkiaisoja 3 10001 12016 13151 11006 27000 483681.00000000 7158667.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048150 Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on noin 14m ja syvyys noin 2m. Tervahaudasta nelisenkymmentä metriä luoteeseen näyttäisiolevan hiilimiilu ja miilusta noin 70 metriä luoteeseen on iso tervahauta. Tästä vielä noin 35 metrin päässä on lidarin perusteella kolmas tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048151 623 Reinikanranta 3 10002 12016 13175 11006 27000 566508.00000000 6825170.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048151 Tervahauta.
metsakeskus.1000048153 785 Hautaoja Japentörmä 10001 12016 13175 11006 27000 485213.00000000 7160831.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048153 Tervahauta. Halkaisija noin 15m ja syvyys noin 2m. Pienehkö vaurio tullut metsän uudistustöissä. Tästä noin 40 metriä kaakkoon on toinen tervahauta.
metsakeskus.1000048155 785 Kankaala 2 10001 12016 13151 11006 27000 484675.00000000 7158551.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048155 Mahdollisen hiilimiilun halkaisija noin 15m
metsakeskus.1000048156 583 Pyytövaara 10007 12001 13000 11006 27009 545441.00000000 7450229.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048156 Suuri itä-länsi suuntainen asuinkämpän pohja, koko 22,5 m x 8,2 m. Jäljellä on vain yksittäiset pelkkahirret reunoissa. Nurkissa on lohenpyrstöliitokset. Itäpäässä on peltikamiina joka on täytetty kivillä ja tiilillä. Kämpän koillispuolella on ladon tai tallin jäännös josta on jäljellä yksittäiset seinähirret ja muutamia sahattuja hirren pätkiä. Koko on 8,3 m x 8,3 m, päällä kasvaa tiheästi koivua. Tallista pohjoiseen on käymälä joka on yhä pystyssä, kattokin on lähes ehjä, sen laudat ovat jäljellä, mutta kattohuopa on kulunut pois. Koko on 2,8 m x 1,4 m, kaksi erillistä osastoa. Mahdollisesti 1950-luvulla rakennetun savottakämpän jäännös.
metsakeskus.1000048157 583 Iso Akanjoki 10007 12015 13146 11006 27009 547949.00000000 7448103.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048157 1940-luvun lopulla rakennettu uittopato. Tammen alkupiste on aivan Pelkosenniemen ja Savukosken rajan tienoilla. Joen koillispuolella tammen pituus on noin 70 m. Tammi jatkuu joen lounaispuolella jossa sen pituus on noin 165 m, eli padon kokonaispituus on noin 250 m. Noin 70 m jälkeen tammessa on taitos etelään päin. Sen jälkeen pato jatkuu hieman matalampana ja kapeampana. Vallin leveys joen vieressä on noin 6 m ja taitoksen kohdalla noin 4 m, taitoksen jälkeen leveys on 2,5-2 m. Joen lounaispuolella padon alavirran puolella on kaksi teräväkärkistä salvottua hirsiarkkua jotka on täytetty maalla. Niistä jokea lähemmän hirsistä osa on täysin maatunut. Lounaisemman kärjessä on suorakulmaiset koirankaulasalvokset, kahdeksan hirsikertaa joista alimmat ovat varsin maatuneita. Mutta lounaisreunan hirret ovat maatuneet poikki. Arkun hirret on varattu, se on 1,6 m korkea, päältä aluskasvillisuuden peitossa. Taitoksen jälkeen padon alavirran puoleisessa reunassa on pitkittäiset hirret, jotka ovat pitkälle maatuneet. Padon päädyssä niitä tukevat lähes vaakatasossa olevat poikittaiset puut. Lähempänä jokea padon takareunassa on lisäksi pystyssä olevia paaluja ja niitä tukevia viistossa olevia puita. Patovalli päättyy korkeampaan maahan. Valli muodostuu maasta ja kivistä.
metsakeskus.1000048158 583 Käyläselkä 3 10007 12001 13000 11006 27009 548569.00000000 7445580.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048158 Kämpän pohja sijaitsee paikalle johtavan tieuran päässä. Se on itä-länsi suuntainen ja kooltaan 13,5 m x 7,4 m. Kämpästä lähes pohjoiseen noin 30 m päässä on pienen rakennuksen jäännös josta on jäljellä sammalien ja pajujen peittämät lattiarakenteet. Suunnilleen pääilmansuuntien mukainen, koko 3,7 m x 3,6 m. Edellisestä muutaman metrin päässä länteen on mahdollinen kämpän jäännös. Selvimmin erottuva osuus on piisikiveys, kooltaan 2,7 m x 2,3 m ja 70 cm korkea. Matalan rinteen reunassa on kellarin jäännös, jonka katto on sortunut. Jäljellä on laakea kuoppa johon on työnnetty käymälä. Paikalle siirretty käymälä, koko n. 4,5 m x 2 m. Päässä on erillinen osasto, suurempi osa on riukutyyppinen, molempiin osiin on ikkunat. Seinissä on vaakasuuntainen limilaudoitus. Rakennuksen pohja josta erottuvat yksittäiset seinähirret ja muutamia poikittaisia hirsiä. Koko 12 m x 8,5 m. Kaivo, kuopan koko noin 1,5 m x 1,5 m. Seinissä on pyöröhirret joita on kymmenen hirsikertaa näkyvässä. Sen päälle on laitettu kaksi pöytää, joista toisen kansi on maatunut ja tippunut kaivoon. Kuoppa on vaarallinen ja pitäisi peittää.
metsakeskus.1000048167 564 Vähäjärvenoja itä 10001 12004 13000 11002 27000 442535.00000000 7255090.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048167 Lidark-aineiston perusteella paikalla on ainakin yksi, mahdollisesti kaksi, kehämäistä rakennetta. Sjaintinsa perusteella kyseessä ovat tarkemmin määrittelemättömät kivirakenteet. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048180 601 Ikolanmäki 10002 12016 13175 11006 27000 428742.00000000 7042623.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048180 Tervahauta sijaitsee Ikolanmäen eteläisellä alarinteellä. Se on korkean heinäkasvillisuuden takia mastossa vaikeasti havaittavissa. Haudan halkaisija on 18 m, kuopan syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus noin 3 m, se on sortunut. Maaperä on hienoa hiekka /soraa. Metsä on harvennettua varttunutta mäntymetsää, aluskasvillisuus on tiheää heinä. Maa on purkautuvan veden takia kostea; haudasta noin 20 m etelään sijaitsee lähde.
metsakeskus.1000048184 233 Färspakka 10007 12001 13014 11006 27008 306939.00000000 7017063.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048184 Kortesjärven Ylikylän Färspakan mäellä on autioitunut 1800-luvun torpanpaikka. Paikalla on metsänrajassa asuinrakennuksen, karjasuojan, maakellarin ja kahden ulkorakennuksen jäännökset. Kohteen poikki kulkee metsätie, joka johtaa kohteen itäpuolella pienelle hiekkakuopalle. Asuinrakennuksen jäännös on kohteen eteläisin rakennusjäännös, ja sijaitsee etelärinteen partaalla, pellon reunassa. Asuinrakennuksesta erottuu neliskanttinen, luonnonlohkareista tehty kivijalka (koko n. 5 x 5 m) ja rakennuksen itäkulmassa olleen uunin kumpu. Mahdollisesti paikalla on ollut vain yksihuoneinen hirsitupa. Muiden jäännösten kuvaus Alakohteet-välilehdellä.
metsakeskus.1000048186 205 Sivuaho 2 10002 12016 13175 11006 27000 498073.00000000 7099970.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048186 Tervahauta. Maastokartta-merkintä. LIDARK-aineiston perusteella tervahaudan halkaisija on noin 11,5 metriä.
metsakeskus.1000048189 623 Rokansalo Siikajärvi 10002 12016 13151 11006 27000 556207.00000000 6824833.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048189 Hiilimiilu hiekkakankaalla Siikajärven länsirannalla aivan Siikajärventien itäpuolella, tien ja rannan välissä. Rantatöyräällä on noin 2,5 metriä halkaisijaltaan oleva sammaloitunut kuoppa. Miilu on vaurioitunut hakkuissa 2022, kun metsäkoneella on ajettu kuopan yli. Maanpinta on rikkoutunut ja paljastanut runsaasti hiilenpaloja ja nokikerroksen.
metsakeskus.1000048193 165 Virala 10001 12001 13007 11010 27000 367046.00000000 6753812.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048193 Viralan kylä mainitaan historiallisissa lähteissä ensi kertaa 1435. Kylä käsitti 1539 14 taloa ja oli Janakkalan suurimpia kyliä. Tonttimaat ovat sijainneet pitäjänkartan perusteella kehämäisesti Viralan niemellä, mutta tarkempi kartta-analyysi ja kohteen laajuuden ja säilyneisyyden selvittäminen maastossa puuttuvat. Nyt tonttimaat ovat osin rakentamattomana ja osin Viralan kartanon rakennusten alla.
metsakeskus.1000048199 595 Levälampi 10007 12001 13016 11006 27008 467206.00000000 7019371.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048199 Pielaveden ja Keiteleen rajalla, Levälammen ja Levälamminniittujen välissä on aikanaan sijainnut talo viljelyksineen. Paikalta löytyi talon kivijalan sekä kivisen uunin jäännös, näiden vierestä toinen todennäköinen uunin jäännös – kiviröykkiö, joka sijaintinsa ja muotonsa perusteella on tulisija, ja kokonsa perusteella uuni eikä kiuas, mutta rakenteen päälle kaatuneiden puiden ja sitä ympäröivän kasvillisuuden tähden asiaa ei voitu varmistaa. Näiden lisäksi löytyi kiviseinäisen kaivon jäännös; 27 viljelyrauniota; resentimpi puurakenne (yli 2 m korkean laudoista tehty seinän pätkä – ehkä ladon yhden seinän jäännös); rajamerkki Pielaveden ja Keiteleen rajan kulmassa, johon liittyy kolmantena tontinraja (sammaloitunut kiviröykkiö, n. 2 m x 1,2 m, korkeus n. 0,4 m, keskellä punainen muovinen aurausviitta); sekä Keiteleen puolelta, soistuneelta alueelta läheltä Levälammen rantaa mahdollinen muokattu lähde/kaivo/eläinten juottopaikka (neliskulmainen, jyrkkäseinämäinen veden täyttämä kuoppa, n. 1 m x 1 m, syvyys vähintään 1 m). Pitäjänkarttaan on kohteen sijaintiin merkitty Levälammen talo. Vuoden 1973 peruskartassa paikalla on vielä peltoja ja niiden yhteydessä maatalousrakennuksia, samoin kuin vanhassa ilmakuvassa vuodelta 1948, mutta jälkimmäisessäkin asuinrakennusten paikalla kasvaa jo puita. Toisen uunin päällä oli myös iäkkään kuusen kanto, ja näistä asioista voidaan päätellä itse talon luultavasti autioituneen jo 1800-luvun puolella. Osaa sen pelloista on kuitenkin viljelty vielä viime vuosisadan puolivälin jälkeen, samoin kuin Levälamminniittuja hieman pohjoisempana, Kämppäkankaan lounaispuolella. Mainitun Kämppäkankaan länsiosassa on nimensä mukaisesti ollut ainakin vielä 1948 myös joitain (Levälammin taloa myöhäisempiä) rakennuksia, mutta niistä ei inventoinnin aikaan ollut enää mitään näkyvää jäljellä.
metsakeskus.1000048200 239 Pörsö 2 10007 12001 13013 11006 27008 469360.00000000 7016103.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048200 Runsaat 200 m Pörsönvuoren laelta itäkoilliseen ja 150 m Pörsön talon rauniolta eteläkaakkoon sijaitsee pienessä ympäröivää nuorta metsää hieman varttuneemmassa metsikössä asuinrakennuksen pohja sekä uunin jäännös. Rakennuksesta on säilynyt n. 14 m x 8 m kivi- ja maaperustus, sekä koillisnurkassa kivisen tulisijan, todennäköisesti uunin jäännös, halkaisija 3 m ja korkeus n. 1,5 m. Päätellen uunin päällä kasvavasta melko suuresta männystä rakennus on ollut hylättynä vähintään 100 vuotta, ja päätellen siitä, että vanhassa ilmakuvassa vuodelta 1948 paikalla näyttää jo tuolloin kasvaneen varttuneen oloista metsää, rakennuksen tyhjilleen jäämisestä on vielä selvästi kauemmin. Pitäjänkartalla alueelle ei ole merkitty mitään.
metsakeskus.1000048201 595 Lapinsalo 10007 12009 13092 11006 27000 471597.00000000 7015763.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048201 Lapinsalosta lounaaseen, n. 20 m Kangaskyläntiestä pohjoiseen ja tien toisella puolen sijaitsevasta vapaa-ajanrakennuksesta n. 60 m koilliseen sijaitsee vanhan maakellarin jäännös. Päätellen kellarin vallin päällä sijaitsevasta hyvin paksusta, täysin lahosta kannosta, kellarin on täytynyt olla hylättynä selvästi yli 100 vuotta. Pitäjänkarttaan on arviolta 300–500 m kellarin sijainnista länteen merkitty nimetön torppa, johon kellari voisi liittyä.
metsakeskus.1000048202 595 Piilola 10007 12001 13014 11006 27008 473488.00000000 7012769.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048202 Kaunissuon, Matosuon ja Suurisuon välissä sijaitsevalla pienellä kankaalla jolla on paikannimi Piilola, on sijainnut torppa tai talo. Pitäjänkartalla alueelle on merkitty pieni nimetön asuinrakennus viljelyksineen. Huolimatta alueella kasvaneesta paikoin havainnointia vaikeuttaneesta runsaan 10 vuoden takaisen avohakkuun jälkeisestä vesakosta paikalta tavattiin kolmen rakennuksen kivijalkojen jäänteitä, joista yhdessä myös oletettava tulisijan jäännös. Rakennusten pohjat olivat metsätöissä vaurioituneita, eikä niiden tarkempia mittoja täten pystytty selvittämään. Näiden lisäksi löytyi 20 viljelyröykkiötä vaihtelevassa kunnossa – näiden halkaisijat vaihtelivat 1–3 m ja korkeus 40–80 cm välillä. Löytyneiden rakennusjäänteiden pienehkön koon ja vähäisen määrän sekä pitäjänkarttaan merkityn asuinpaikan pienuuden perusteella paikalla lie ennemmin sijainnut torppa kuin talo. Päätellen siitä, että vanhassa ilmakuvassa vuodelta 1948 paikka on jo lähes täysin metsittynyt, eikä rakennuksista tai viljelyksistä näy varsinaisia merkkejä, paikka lienee autioitunut jo 1800-luvun puolella.
metsakeskus.1000048203 739 Paakkolampi 2 10002 12011 13114 11006 27026 536865.00000000 6784810.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048203 Paakkolammen luoteispuolella olevalla jyrkkärinteisellä mäenkumpareella on sisällissodan aikainen taistelukaivanto. Paikallisen asukkaan tietojen mukaan kyseessä olisi punaisten asema. Kumpareen huipulla, sen lounaisreunalla on tuliasema ja tästä johtaa takamaastoon, kumpareen pohjoisreunalle matala taisteluhauta, joka päättyy kumpareen pohjoispuolella olevan tontin puolelle. Kaivanto on saattanut alun perinkin olla matala ryömintähauta pikemminkin kuin varsinainen pystyasennossa kuljettava juoksuhauta. Kaivanto näkyy laserkeilausaineistossa.
metsakeskus.1000048204 320 Kalkonniemi 5 10002 12002 13032 11006 27000 524716.00000000 7394396.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048204 Kohde sijaitsee Kemijärven Kalkonniemessä niemen länsiosassa lähellä niemen pohjoispäätä. Kohde on tarkemmin uimarantakäytössä olevalla hiekkaisella niemellä, jota Kemijärven säännöstely vähitellen kuluttaa. Kohteelta on tehty vuonna 2023 ihmisluulöytö. Alueelle tehdyn maastokäynnin perusteella alueella lienee aiemmin tuntematon historiallisen ajan ruumiskalmisto. Paikalta paikannettiin kaksi melko selkeää hautapainannetta sekä neljä epäselvempää painannetta. Radiohiiliajoituksien perusteella kohde ajoittuu ainakin keskiajalta 1600-luvulle. Luulöytöjen lisäksi paikalta on viitteitä arkuista. Kohteesta heti itään sijaitsevan kohteen Kalkonniemi 4 (muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000042639) luonne herättää kysymyksiä. Kohteeseen kuuluu 4 "maatunutta pyyntikuoppaa", jotka voivat olla pyyntikuoppien sijaan hautapainanteitakin. Kohteen aluerajaus perustuu maastohavaintoihin.
metsakeskus.1000048205 738 Kalliokela 10002 12002 13000 11033 27000 261047.00000000 6698094.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048205 Kohde sijaitsee jyrkkäpiirteisen mäen eteläosassa, kalliopaljastumien rajaaman terassimaisen maastonmuodon reunalla. Kohteen eteläpuolelle on tehty metsätie. Paikalta löytyi elokuussa 2023 kilvenkupura (ILM27542), ja pohjoisempaa muita esineitä (ks. alakohteet, ILM27544). Tarkastuksessa kilvenkupuran löytöpaikalta havaittiin suppea nokimaa-alue, ja rannerenkaan löytöpaikalta mahdollinen kivirakenne.
metsakeskus.1000048206 69 Hevoskorpi pohjoinen 10002 12016 13175 11006 27000 422792.00000000 7077436.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048206 Hevoskorven pohjoispuolisella kankaalla, Hevoskorvenkanavan koillispuolella ja Heininevasta länteen sijaitsee tervahauta. Sen halkaisija on n. 21 m, kuopan halkaisija n. 11 m, halssi suuntautuu etelään. Tervahaudan ympäristö on joskus metsäaurattu ja on melko epätasaista, paikoin kivikkoista. Alue on vaihtelevan ikäistä sekametsää.
metsakeskus.1000048207 69 Tuohikorpi 10002 12016 13175 11006 27000 423725.00000000 7076549.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048207 Kohde sijaitsee Tuohikorven ja Hevoskorven välisen kankaan keskivaiheilla. Kohteessa on tervahauta sekä siitä runsaat 10 m pohjoiseen tervapirtin kiuas, jonka ympärillä on säilynyt myös hieman tervapirtin pohjaa (ks. alakohteet). Tervahaudan halkaisija on n. 20 m, kuopan halkaisija n. 11 m, halssi suuntautuu pohjoiseen. Alueella on melko paljon aiempien metsätöiden jälkiä. Ympäristössä kasvaa avarahkoa, heinikkoista, nuorta mänty- ja koivusekametsää.
metsakeskus.1000048207 69 Tuohikorpi 10002 12004 13044 11006 27000 423725.00000000 7076549.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048207 Kohde sijaitsee Tuohikorven ja Hevoskorven välisen kankaan keskivaiheilla. Kohteessa on tervahauta sekä siitä runsaat 10 m pohjoiseen tervapirtin kiuas, jonka ympärillä on säilynyt myös hieman tervapirtin pohjaa (ks. alakohteet). Tervahaudan halkaisija on n. 20 m, kuopan halkaisija n. 11 m, halssi suuntautuu pohjoiseen. Alueella on melko paljon aiempien metsätöiden jälkiä. Ympäristössä kasvaa avarahkoa, heinikkoista, nuorta mänty- ja koivusekametsää.
metsakeskus.1000048208 69 Hevoskorpi etelä 10002 12016 13175 11006 27000 422983.00000000 7075692.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048208 Hevoskorven kaakkoispuolella, n. 800 m Pykälön hylätystä talosta pohjoisluoteeseen, länsilounas–itäkoillis-suuntaisen harjanteen pohjoisreunalla sijaitsee tervahauta. Tervahaudan halkaisija on n. 23 m, kuopan halkaisija n. 11 m, halssi suuntautuu koilliseen. Alueella kasvaa varttunutta mäntyvoittoista metsää.
metsakeskus.1000048210 69 Korteperä länsi 1 10002 12016 13170 11004 27000 423738.00000000 7075736.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048210 Korteperän ja Hevoskorren välisellä kankaalla, n. 800 m Pykälön asumattomasta talosta koilliseen, koillisesta länteen kaartuvan hiekkaharjanteen päällä sekä sen loivassa luoteisrinteessä on neljän todennnäköisen pyyntikuopan, muutaman pienemmän ja epämääräisemmän kuopan, sekä neljän matalan, pitkänomaisen painanteen muodostama muinaisjäännösryhmä. Näistä pyyntikuopiksi tulkitut kuopat sijoittuvat harjanteen lounaisosaan, painanteet taas hieman keskemmälle sekä luoteisrinteen alaosiin. Pienempiä kuoppia oli alueella paljon, mutta näistä vain kaksi vaikuttivat todennäköisesti hyvin vanhoilta (topografiansa ja kairausnäytteestä havaitun paksun huuhtoutumiskerroksen perusteella), ja vain nämä kaksi on kartoitettu. Alueella on ollut myös selkeää myöhempää ihmistoimintaa, ml. tervahauta (Korteperä länsi 2), vain n. 15 m päässä alakohteena olevasta painanteesta 1, sekä n. 1500 m2 laajuinen matala hiekkakuoppa, jonka eteläreuna alkaa vain n. 10 m alakohteena olevasta painanteesta 4 pohjoiseen. Myös harjanteen päällä, ainakin sen keski- ja koillisosissa, on tapahtunut jonkinlaista hiekanottoa – sekä hiekanoton että paikoin hyvin tiheän aluskasvillisuuden vuoksi jäi epäselväksi, onko kyseisessä osassa harjannetta mahdollisesti aikanaan myös sijainnut vanhemman ihmistoiminnan merkkejä.
metsakeskus.1000048211 290 Marttila pohjoinen 10002 12016 13175 11006 27000 596408.00000000 7111056.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048211 LIDARK-aineiston mukaan kohteessa on tervahauta, halkaisija 15,7 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048214 69 Korteperä länsi 2 10002 12016 13175 11006 27000 423780.00000000 7075728.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048214 Korteperän ja Hevoskorren välisellä kankaalla, n. 800 m Pykälön asumattomasta talosta koilliseen, koillisesta länteen kaartuvan hiekkaharjanteen kaakkoiskulmassa sijaitsee tervahauta. Tervahaudan halkaisija n. 16 m, kuopan halkaisija n. 9 m, halssi suuntautuu eteläkaakkoon. Samalla harjanteella sijaitsee myös pyyntikuoppien ja painanteiden ryhmä Korteperä länsi 1 (1000048210). Kyseisen kohteen lähin painanne sijaitsee vain n. 15 m tervahaudasta luoteeseen. Tervahaudan välittömässä ympäristössä on avointa ja heinikkoista, mutta tervahaudan päällä kasvaa nuoria kuusia.
metsakeskus.1000048215 69 Korteperä länsi 3 10002 12016 13175 11006 27000 424022.00000000 7075479.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048215 Korteperän länsipuolisella kankaalla, välittömästi Pykälön tien pohjoispuolella sijaitsevat tervahauta ja siitä n. 20 m pohjoiseen sijaitseva kiuas (ks. alakohteet). Tervahaudan halkaisija on n. 21 m, kuopan halkaisija n. 10 m, halssi suuntautuu koilliseen. Alueella kasvaa varttunutta kuusimetsää.
metsakeskus.1000048215 69 Korteperä länsi 3 10002 12004 13044 11006 27000 424022.00000000 7075479.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048215 Korteperän länsipuolisella kankaalla, välittömästi Pykälön tien pohjoispuolella sijaitsevat tervahauta ja siitä n. 20 m pohjoiseen sijaitseva kiuas (ks. alakohteet). Tervahaudan halkaisija on n. 21 m, kuopan halkaisija n. 10 m, halssi suuntautuu koilliseen. Alueella kasvaa varttunutta kuusimetsää.
metsakeskus.1000048216 69 Pykälö länsi 10002 12016 13175 11006 27000 423036.00000000 7075048.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048216 Pykälön talosta n. 340 m päässä, talolta länteen vievän vanhan ajopolun varrella, sijaitsee tervahauta. Tervahaudan halkaisija n. 26 m, kuopan halkaisija n. 15 m, halssi suuntautuu lounaaseen tai länteen – molemmissa suunnissa on tervahaudan vallissa matalampi kohta, ja molempiin suuntiin johtaa ränni- tai ojamainen rakenne. Joko tervahaudalla on ollut eri käyttöaikoinaan eri suuntaiset halssit, tai läntisempi rakenne on valliin myöhemmin tehdyn kellarikuopan sisäänkäynti – molempien halssimaisten rakenteiden kohdalle on tervahaudan valliin nimittäin myös kaivettu kuopat, ja näistä ainakin läntisempi vaikuttaa hieman tervahaudan käytön jälkeiseltä. Näiden kuoppien lisäksi tervahaudan valliin on kaivettu myös kolme muuta kuoppaa (ks. alakohteet). Kuopat vaikuttavat jonkinlaisilta kellareilta, nauriskuopilta tai muilta vastaavilta varastorakenteilta. Kohteen päällä ja sen ympäristössä kasvaa vanhaa kuusimetsää, joka vaikuttaa silmämääräisesti arvioiden hyvinkin siltä, että olisi voinut joskus olla kaskena.
metsakeskus.1000048216 69 Pykälö länsi 10002 12009 13094 11006 27000 423036.00000000 7075048.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048216 Pykälön talosta n. 340 m päässä, talolta länteen vievän vanhan ajopolun varrella, sijaitsee tervahauta. Tervahaudan halkaisija n. 26 m, kuopan halkaisija n. 15 m, halssi suuntautuu lounaaseen tai länteen – molemmissa suunnissa on tervahaudan vallissa matalampi kohta, ja molempiin suuntiin johtaa ränni- tai ojamainen rakenne. Joko tervahaudalla on ollut eri käyttöaikoinaan eri suuntaiset halssit, tai läntisempi rakenne on valliin myöhemmin tehdyn kellarikuopan sisäänkäynti – molempien halssimaisten rakenteiden kohdalle on tervahaudan valliin nimittäin myös kaivettu kuopat, ja näistä ainakin läntisempi vaikuttaa hieman tervahaudan käytön jälkeiseltä. Näiden kuoppien lisäksi tervahaudan valliin on kaivettu myös kolme muuta kuoppaa (ks. alakohteet). Kuopat vaikuttavat jonkinlaisilta kellareilta, nauriskuopilta tai muilta vastaavilta varastorakenteilta. Kohteen päällä ja sen ympäristössä kasvaa vanhaa kuusimetsää, joka vaikuttaa silmämääräisesti arvioiden hyvinkin siltä, että olisi voinut joskus olla kaskena.
metsakeskus.1000048217 9 Kurjalankalliot itä 10007 12016 13182 11006 27000 366969.00000000 7110291.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048217 Paikalla on kaksi L-kirjaimen muotoista jäkälöitynyttä ja sammaloitunutta kiviaitaa, yksi talonpohja ja kaivo. Kiviaitojen väliseltä alueelta havaittiin maannoksesta hiillosta. Vuoden 1843 pitäjänkartassa alueella ei merkintöjä, vuoden 1955 peruskartalla paikalle johtaa polku vajaat 3 km koillisessa sijaitsevasta Mattilan talosta.
metsakeskus.1000048218 69 Palokan Hautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 425588.00000000 7076646.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048218 Tervahauta sijaitsee Palokan hautakankaan laen luoteisreunassa. Sen halkaisija on n. 22 m, kuopan halkaisija n. 11 m, ja halssi suuntautuu luoteeseen. Tervahaudan lähettyvillä on myös kahden kiukaan jäänteet – niistä paremmin säilynyt sijaitsee tervahaudasta n. 25 m lounaaseen, ja toinen, joka vaikuttaa olevan hieman sortunut ja levinnyt taas n. 17 m tervahaudasta itään (ks. alakohteet). Alueella kasvaa pääosin varttunutta, harvahkoa mäntymetsää, mutta tervahaudan päällä ja sen pohjois- ja itäpuolella on myös sekalaisempaa puustoa hieman tiheämmässä.
metsakeskus.1000048218 69 Palokan Hautakangas 10002 12004 13044 11006 27000 425588.00000000 7076646.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048218 Tervahauta sijaitsee Palokan hautakankaan laen luoteisreunassa. Sen halkaisija on n. 22 m, kuopan halkaisija n. 11 m, ja halssi suuntautuu luoteeseen. Tervahaudan lähettyvillä on myös kahden kiukaan jäänteet – niistä paremmin säilynyt sijaitsee tervahaudasta n. 25 m lounaaseen, ja toinen, joka vaikuttaa olevan hieman sortunut ja levinnyt taas n. 17 m tervahaudasta itään (ks. alakohteet). Alueella kasvaa pääosin varttunutta, harvahkoa mäntymetsää, mutta tervahaudan päällä ja sen pohjois- ja itäpuolella on myös sekalaisempaa puustoa hieman tiheämmässä.
metsakeskus.1000048219 69 Lamminkangas 1 10002 12016 13175 11004 27000 425706.00000000 7074306.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048219 Lamminkallion pohjoispuolisen hiekkaharjanteen keskivaiheilla (harjanne on merkitty maastokarttaan kalliopaljastumana, mutta se on tosiaan hiekkaa), kohdassa jossa harjanne kulkee haaraantuneena kahdeksi, suunnilleen rinnakkaiseksi osaksi, sijaitsee muutaman pyyntikuopan ryhmä. Kohteessa on kolme melko selkeää pyyntikuoppaa, ja kaksi hieman epämääräisempää. Selkeämmät kolme kuoppaa muodostavat rivin pohjoisemman harjannehaaran laelle, ja epämääräisemmät eteläisen. Alueella on enemmänkin kuoppia, mutta osa näistä oli selkeästi paljon myöhempiä, hiekanottoon liittyviä, ja osan ikää ja alkuperäistä muotoa ei hiekanoton tai metsäkoneiden liikkeiden aiheuttamien vahinkojen jäljiltä pystytty tässä inventoinnissa tarkemmin selvittämään, eikä niitä ole siksi kartoitettu. Alueella kasvaa harvaa mäntymetsää, jonkin verran myös katajaa.
metsakeskus.1000048219 69 Lamminkangas 1 10002 12016 13170 11004 27000 425706.00000000 7074306.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048219 Lamminkallion pohjoispuolisen hiekkaharjanteen keskivaiheilla (harjanne on merkitty maastokarttaan kalliopaljastumana, mutta se on tosiaan hiekkaa), kohdassa jossa harjanne kulkee haaraantuneena kahdeksi, suunnilleen rinnakkaiseksi osaksi, sijaitsee muutaman pyyntikuopan ryhmä. Kohteessa on kolme melko selkeää pyyntikuoppaa, ja kaksi hieman epämääräisempää. Selkeämmät kolme kuoppaa muodostavat rivin pohjoisemman harjannehaaran laelle, ja epämääräisemmät eteläisen. Alueella on enemmänkin kuoppia, mutta osa näistä oli selkeästi paljon myöhempiä, hiekanottoon liittyviä, ja osan ikää ja alkuperäistä muotoa ei hiekanoton tai metsäkoneiden liikkeiden aiheuttamien vahinkojen jäljiltä pystytty tässä inventoinnissa tarkemmin selvittämään, eikä niitä ole siksi kartoitettu. Alueella kasvaa harvaa mäntymetsää, jonkin verran myös katajaa.
metsakeskus.1000048220 69 Lamminkangas 2 10002 12016 13151 11002 27000 425872.00000000 7074285.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048220 Lamminkallion pohjoispuolella, länsi–itä-suuntaisen, nuorta kuivan kankaan männikköä kasvavan hiekkaharjanteen (joka on maastokartassa merkitty kalliopaljastumaksi) itäpäädystä, vajaat 50 m länsiluoteeseen mastokartan tervahauta merkinnästä (tervahautaa alueelta ei löytynyt) havaittiin suurehko kuoppa, joka on luultavasti hiilimiilun jäännös. Kuopan yli on ajettu metsäkoneilla tai traktoreilla, ja siitä on otettu maata miilun polttamisen jälkeen, joten se ei ole säilynyt alkuperäisessä muodossaan, mutta kuopan reunojen hiekan peittämistä hiilikerroksista päätellen kyseessä on todennäköisesti kuoppamiilu. Nykyisen kuopan halkaisija on n. 6 m ja se on syvimmillään n. 1,5 m syvä; ja sitä ympäröivät paikoin n. 30 cm korkeat vallit. Kuopan reunoista otetuissa kairausnäytteissä näkyi humuksen alla hyvin ohut huuhtoutumiskerroksen alku (n. 1–2 cm), jonka alla 5–15 cm kerros punertavaa ja hiekkaa, jonka alla 10–30 cm kerros hiiltä. Kuopan pohjasta saatu kairausnäyte oli huomattavan erilainen. Siinä ei ole merkkiäkään huuhtoutumiskerroksesta, ainoastaan n. 60 cm paksun kellertävän hiekkakerroksen alla n. 5 cm kerros nokimaata, jonka pohjassa n. 1 cm varsinaista hiiltä – valitettavasti kaira ei päässyt tämän syvemmälle, joten tuon hiilikerroksen paksuutta ei saatu selville. Vaikuttaa joka tapauksessa siltä, että miilun pohja on täyttynyt tai täytetty hiekalla tyhjentämisensä jälkeen, ja tämä on joko tapahtunut myöhemmin kuin miilun käytöstä jääminen, tai miilun pohjasta on myöhemmin otettu maata, ja siinä ei siksi ole jäljellä podsolin muodostumisen merkkejä kuten reunoilla – jälkimmäinen vaikuttaakin miilun pohjan kuoppaisuuden perusteella todennäköiseltä.
metsakeskus.1000048221 263 Karjamaja 10001 12013 13126 11006 27009 484655.00000000 7049403.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048221 1900- luvun alun kalliohakkausalue, kiinnostavia ja visuaalisia hakkauksia pelkkien vuosilukujen sijaan.
metsakeskus.1000048222 288 Lönnbäck 10007 12016 13175 11006 27000 319533.00000000 7065952.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048222 Tervahauta välittömästi Louluksentien pohjoispuolella. Kohteen halkaisija noin 15 metriä ja halssi itäkaakkoon. Sijaitsee 2023 ensiharvennettavaksi ilmoitetulla kuviolla. Tätä tervahautaa ei tunnistettu automaattisesti laserkeilausaineistosta (Museovirasto/Oulun yliopisto, LIDARK-projekti 2020-2022).
metsakeskus.1000048224 69 Kurkiniska 10007 12016 13175 11006 27000 427400.00000000 7071930.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048224 Kurkinevan ja Pennastenrämeen välisellä kankaalla, Kurkiojan eteläpuolisella paikalla nimeltä Kurkiniska, on sijainnut tervahauta. Tervahauta on kuitenkin käytännössä täysin tuhoutunut hiljattaisessa avohakuussa, joten sen mittoja ei saatu selville. Se, että paikalla on aikanaan sijainnut tervahauta kävi ilmi vain maanmuokkauksessa paljastuneista ja kairausnäytteissä näkyneistä runsaista hiilikerroksista, jotka esiintyivät suunnilleen ympyränmuotoisella alueella, etenkin ympäristöään korkeammissa kumpareissa ja mättäissä – tervahaudan vallien viimeisissä jäännöksissä.
metsakeskus.1000048225 69 Kurkiniska kaakko 10002 12016 13175 11006 27000 427613.00000000 7071586.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048225 Vastaskankaan ja Kurkiniskan välissä sijaitsee tervahauta. Tervahauta on vahingoittunut metsän aurauksessa niin, ettei sen mittoja täysin luotettavasti voitu arvioida. Nykyisessä tilassaan se on pinta-alaltaan n. 20 m x 16 m, kuoppa nykyisessä muodossaan on n. 9 m x 6 m. Romahtamaton halssi on säilynyt kokonaisena, ja suuntautuu kaakkoon. Alue on kivikkoista, nuorehkoa sekametsää.
metsakeskus.1000048226 69 Korteperä kaakko 10002 12016 13175 11006 27000 424931.00000000 7074764.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048226 Korteperän ja Lamminkallion välisellä kankaalla, luoteeseen viettävän terassin reunalla sijaitsee tervahauta. Tervahaudan halkaisija on n. 23 m, kuopan halkaisija n. 13 m, ja halssi suuntautuu luoteeseen. Tervahaudan ympäristössä ja pohjoispuolella kasvaa varttunutta, kuusivaltaista metsää, etelämpänä hieman nuorempaa mäntyvaltaista metsää.
metsakeskus.1000048227 69 Näsiäkangas länsi 10002 12016 13175 11006 27000 426049.00000000 7075404.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048227 Tervahauta sijaitsee Näsiäkankaan länsipuolisen, kapeamman kankaan keskiosissa. Sen halkaisija on n. 24 m, kuopan halkaisija n. 13 m, halssi suuntautuu länteen. Tervahaudan valli on vaurioitunut lounaisosastaan. Tervahaudan ympäristössä ja pohjoispuolella kasvaa eri ikäistä sekametsää, mutta etelään ja itään päin lähtiessä ympäristö muuttuu nopeasti varttuneiden mäntyjen hallitsemaksi.
metsakeskus.1000048230 976 Haapakoski 1 10007 12015 13000 11042 27000 356268.00000000 7366071.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048230 Sijaintipaikka on Ylitornion Tengeliönjoella Haapakosken yläjuoksulla, 200 m uudemmasta vesivoimalaitoksesta pohjoiseen. Paikalla sijaitsee 1920-luvun alussa valmistuneen vesivoimalan pato. Padon yllä kulkee puinen Haapakosken ylittävä silta. Padon ja sillan väli on avoin, joten kevättulvan aikaan vesi virtaa padon ylitse. Padon puiset tulvaportit ja näiden avaamisessa käytetty koneisto sijaitsevat koordinaattipisteen kohdalla. Toinen tulvaporteista on hieman vedenpaineesta pullistunut. Pato on betonista valettu. Sekä luontaisia kiviä ja lohkareita, että louhittuja neliskanttisia kivenmurikoita on käytetty betonin tukemiseen. Betoni on paikoin hajonnut, erityisesti pohjoispäädyssä, paljastaen sen valamisessa käytettyjä puukehikkoja. Puut ovat betonin alla vedessä, mikä edistää niiden säilyvyyttä. Pohjoispäädyssä betonissa näkyy useita kengän jälkiä, jotka on painettu betonin vielä kuivuessa, oletettavasti 1910–20-lukujen taitteen tienoilla.
metsakeskus.1000048231 976 Haapakoski 2 10007 12015 13146 11042 27000 356254.00000000 7366082.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048231 Sijaintipaikka on Ylitornion Tengeliönjoella Haapakosken yläjuoksulla, 200 m uudemmasta vesivoimalaitoksesta pohjoiseen. Paikalla sijaitsee 1920-luvun alussa valmistuneen vesivoimalan pato. Padon yllä kulkee puinen Haapakosken ylittävä silta. Padon ja sillan väli on avoin, joten kevättulvan aikaan vesi virtaa padon ylitse. Padon alapuolella on sen yhteyteen rakennettu mahdollinen uittoväylä. Väylä on noin 12 x 12 m kokoinen kivetty ala, jonka päälle on ladottu pitkittäishirsiä kahdessa rivissä. Vesi virtaa hirsien välissä. Rakenne on jo osittain vaurioitunut, ja kevättulvat tulevat jatkossakin pyyhkiytymään väylän ylitse. Se on silti maisemallisesti hieno osa koskea. Hirsirakenteen tarkoitus jäi inventoinnissa epäselväksi, mutta sen oletetaan liittyvän tukinuittoon.
metsakeskus.1000048233 976 Haapakoski 4 10001 12016 13180 11006 27000 355996.00000000 7366142.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048233 Sijaintipaikka on Ylitornion Tengeliönjoella Haapakosken alajuoksun pohjoispuolella, 420 m uudemmasta vesivoimalaitoksesta luoteeseen. Kohde sijaitsee ilmeisesti luontaisen kuivuneen pohjoissuuntaisen puron uoman äärellä, joka on kohteen itäpuolella. Kohteella sijaitsee myllyn paikka, joka on merkitty vuoden 1883 tiluskarttaan Jalosen kotitarvikemyllynä. Rakennusta itsessään ei ollut tarkasti merkattuna, mikä voi tarkoittaa sen olleen purettuna jo ennen kartan laatimista. Myllynpaikkaa ei havaittu kentällä vaan sen mahdollinen sijainti hahmotettiin vasta jälkikäteen lidarista. Paikalla on 12 x 12 m neliskanttinen noin 20 cm syvä pusikoitunut painauma. Paikkaa ei koekuopitettu vuoden 2023 inventoinnissa, mutta jokitörmältä löytyi yksittäisiä tiilenkappaleita, joiden katsottiin olevan myllyn mahdollista purkutavaraa.
metsakeskus.1000048234 734 Aarnionperämäki 3 10002 12004 13054 11004 27000 289203.00000000 6698548.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048234 Kohteiden Aarnionperämäki 1 ja 2 välimaastossa mahdollinen röykkiö tai muu kiveys. Se ei ole näkyvällä paikalla jokilaakson reunalla vaan hieman syvemmällä kallioalueella ja puiden keskellä sammalen peitossa. Näkyvillä oli lähinnä yksi kivi, joka oli nostettu toisen päälle. Näiden ympärillä pohjoispuolella vaikutti olevan irtonaista kiveä vähintään kaksi kerrosta. Ainakin yksi kivistä oli punaista hiekkakiveä, erilaista kiveä kuin muuten kalliolla. Laajuutta ei pystynyt tarkasti kasvillisuuden takia määrittelemään, mutta arvio oli noin 9x5 metriä.
metsakeskus.1000048238 171 Ruutu 10002 12004 13054 11002 27000 543005.00000000 6884259.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048238 Röykkiö sijaitsee Ruudun tilalla, kiviaineslouhoksen kaakkoispuolella, 42 m valtatie viidestä länteen. Röykkiö in louhosalueen kuoritun ja kaivellun maan reunamilla, ehjässä maastossa. Kooltaan se on n. 3 x 2 m ja korkeus n. 0,9 m. Röykkiö on ”pään kokoisista” kivistä ladottu. Röykkiön ajoitus ja tarkoitus ovat tuntemattomia.
metsakeskus.1000048240 832 Repovaara 10001 12004 13047 11002 27000 547200.00000000 7296520.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048240 Repovaarassa on kansalaisilmoituksen mukaan neljä mahdollista pöytäkiveä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Ilmoitettu sijainti ohjeellinen.
metsakeskus.1000048244 257 Navala Ölbryggeri 10007 12015 13000 11006 27008 358546.00000000 6682626.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048244 Vuoden 2012 inventointi: Päärakennuksesta pohjoiseen sijaitsevan puron rannassa on useita rakennusten kivijalkoja ja luonnonkivirakenteisen sillan jäännökset. Järven rantaa myötäilee polku Eriksgårdin kartanoon. Det gamla Kyrkslätt -teoksessa mainitaan Navalassa toimineen vuosina 1869-1895 Navalan Olutpanimo Oy (Navala Ölbryggeri Ab). Puronrannan rakenteet liittynevät panimon toimintaan. Inventointihavaintoja: Reitti Navalan tammikujalta kulkee Haapajärven rannassa kohti Eriksgårdia. Tasanteella on lohkokivipöytä, jossa kiviporan jälkiä (P6682600; I358488) Sillan jäännös luonnonkivistä ylitettäessä puro (P6682614; I358488) Kivirakenteita puron rannassa, mm. kaivomainen kiveyss (P6682636: I358554) Rakennuksen pohja purorannassa, näkyvissä kivijalkaa (P6682630; I358550) Iso kivijalka, koko yli 12 x 7 m, ei poranjälkiä, yksi kivikerta (P6666826; I358546) Sillan toinen puoli, kiviraunioita, leveys n. 2 m (P6682640; I358480) Vuoden 2022 inventointi: Uoman reunat mataloituvat idempänä. Uoman pohjoisreunalla on kaksi isoa kuoppaa (N 6682640 E 358526 ja N 6682640 E 358533). Niistä 15 m itään, puron etelärannalla on kivikkoon raivattu kuoppa ja sen itäpuolella on isoista lohkokivistä tehdyt sillan päät muutaman metrin levyisen uoman rannoilla ja (kohdalla edelleen olevan) sillan eteläpuolella on rakennuksen hajotetun kiviperustan jäänteitä. Kivissä syvät poran jäljet – 1800-luvun lopun tai 1900-luvun tuotteita. Puron varren isot kuopat voivat liittyä panimon vedenhankintaan. Vuoden 1875 senaatinkartalle merkitty rakennus sijoittuu jokseenkin tarkoin paikalla olevan perustuksen jäänteen kohdille.
metsakeskus.1000048246 290 Mäntyvaara 10007 12013 13131 11006 27009 650978.00000000 7139979.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048246 Kohteessa on merkkipuu, jonka vieressä on kuoppa, joka muistuttaa hautakuoppaa. Kohde sijaitsee aivan rajavyöhykkeen tuntumassa, rajalle johtavan tien eteläpuolella Mäntylammen ja Hämeenjärven välissä. Alueella kasvaa nuorta kasvatusmetsikköä, mutta tämä tieto on vuodelta 2013. Metsähallituksen paikkatietojärjestelmän (PAVE) mukaan vanhassa männyssä on 35 senttimetriä pitkä pilkka itäkoillisen puoleisella sivulla. Pilkkaan on kaiverrettu seuraavat merkit ylhäältä alaspäin lukien: 23 P, 8 K , 1931. Tämän pilkan alapuolella on aukko, jossa on lovia. Puun vieressä noin 0,6 metrin päässä itäkoillisen puolella on kuoppa, jonka koko on 1,5 x 0,5 metriä. Se on suunnaltaan itäkoillinen-länsilounas.
metsakeskus.1000048247 564 Sarvikangas 3 10002 12004 13054 11002 27000 434904.00000000 7209976.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048247 Alueella on ainakin kaksi röykkiötä ja kolme kuoppaa. Röykkiö 1 on matala kiviröykkiö, jonka laajuus on noin 4-5 x 4-5 metriä. Röykkiö on neliömäinen ja varsin selvästi rajautuva, ainakin NE- ja NW-reunat jokseenkin suoria. Rakenne koostuu pienehköistä nostannaisista kivistä (2 – 3 kivikertaa?), mutta se rajautuu osin nostannaisia kookkaampiin maakiviin, joita etenkin NW- ja NE-laidalla. Länsipuolella neliömäisen rakenteen ulkopuolella vaikuttaa olevan rakenteessa kiinni oleva pieni ulokemainen kiveys, joka lännessä rajoittuu maakiveen. Tästä noin 30 metriä länteen on pienempi röykkiö 2, jonka ala on noin 2,4 x 2,6 metriä ja korkeus noin 40 cm, pohjoispäässä maakivi. Tämän röykkiön vierellä, siitä alle 10 metrin säteellä on kolme kuoppaa, joiden reunalla on kiviä. Kuopista kaksi on röykkiöstä länteen ja yksi itään. Liittyvätkö röykkiöt ja kuopat toisiinsa ajallisesti ei ole tiedossa. Röykkiöstä 2 noin 30 metriä pohjoiseen oleva hieman epämääräinen kiveys (noin 2,5 x 4,5 metriä) voi olla luontainen (noin kohdassa 7209995/434947).
metsakeskus.1000048247 564 Sarvikangas 3 10002 12009 13094 11002 27000 434904.00000000 7209976.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048247 Alueella on ainakin kaksi röykkiötä ja kolme kuoppaa. Röykkiö 1 on matala kiviröykkiö, jonka laajuus on noin 4-5 x 4-5 metriä. Röykkiö on neliömäinen ja varsin selvästi rajautuva, ainakin NE- ja NW-reunat jokseenkin suoria. Rakenne koostuu pienehköistä nostannaisista kivistä (2 – 3 kivikertaa?), mutta se rajautuu osin nostannaisia kookkaampiin maakiviin, joita etenkin NW- ja NE-laidalla. Länsipuolella neliömäisen rakenteen ulkopuolella vaikuttaa olevan rakenteessa kiinni oleva pieni ulokemainen kiveys, joka lännessä rajoittuu maakiveen. Tästä noin 30 metriä länteen on pienempi röykkiö 2, jonka ala on noin 2,4 x 2,6 metriä ja korkeus noin 40 cm, pohjoispäässä maakivi. Tämän röykkiön vierellä, siitä alle 10 metrin säteellä on kolme kuoppaa, joiden reunalla on kiviä. Kuopista kaksi on röykkiöstä länteen ja yksi itään. Liittyvätkö röykkiöt ja kuopat toisiinsa ajallisesti ei ole tiedossa. Röykkiöstä 2 noin 30 metriä pohjoiseen oleva hieman epämääräinen kiveys (noin 2,5 x 4,5 metriä) voi olla luontainen (noin kohdassa 7209995/434947).
metsakeskus.1000048252 49 Nuuksion Pitkäjärvi Eteläpää 10002 12016 13152 11006 27000 366610.00000000 6682050.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048252 Nuuksion Pitkäjärven eteläpään poukamassa Sahaojan eteläpuolella on 12.1.2015 ilmoitettu että matalan veden aikana näkyy teräviä paaluja järven pohjassa. Kyseessä on valokuvien perusteella nk. pärekatiskasta tms. kalapyydyksestä. Paikalta on myös löytynyt tuoheen kääritty verkonpaino ja ilmeisen vanhan suksen kärki. Paikkaa ei ole tarkastettu.
metsakeskus.1000048253 536 Samulinkorpi 10002 12004 13051 11006 27000 312155.00000000 6816626.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048253 Sekametsän ja hakkuualueen rajalla, pienen polun vieressä on neliömäinen kivilatomus. Koko noin 1,4 x 1,4 m, korkeus n. 40 cm. Päällä on noin 30 cm korkuinen pystykivi, jonka yhdelle pinnalle on hakattu numero 254. Rajamerkki sijaitsee Hauroisten, Tyrkkölän ja Kehon kylien, isojaossa määrätyssä rajapisteessä.
metsakeskus.1000048254 777 Valvola etelä 10002 12016 13175 11006 27000 611869.00000000 7240571.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048254 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048255 765 Murtosuo luode 10002 12016 13175 11006 27000 571946.00000000 7136720.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048255 Tervahauta. Maastokarttamerkintä. LIDARK-aineiston perusteella halkaisija on 12,2 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048256 765 Särkilampi koillinen 10002 12016 13175 11006 27000 571569.00000000 7136723.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048256 Tervahauta. LIDARK-aineiston perusteella halkaisija on 9,4 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048257 765 Pohjalamminkangas pohjoinen 10002 12016 13175 11006 27000 571848.00000000 7136615.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048257 Tervahauta. LIDARK-aineiston perusteella halkaisija on 8,7 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048258 765 Matosärkkä 10002 12016 13175 11006 27000 572138.00000000 7136236.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048258 Tervahauta. LIDARK-aineiston perusteella halkaisija on 10,1 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048259 765 Pohjalamminkangas 10002 12016 13175 11006 27000 571490.00000000 7136309.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048259 Tervahauta. Maastokarttamerkintä. LIDARK-aineiston perusteella halkaisija on 10,7 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048260 765 Pohjalamminkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 571493.00000000 7136169.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048260 Tervahauta. LIDARK-aineiston perusteella halkaisija on 10,3 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048261 765 Kaleton lounas 10002 12016 13175 11006 27000 571234.00000000 7137025.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048261 Tervahauta. LIDARK-aineiston perusteella halkaisija on 10,6 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048263 700 Kytönen 10007 12011 13114 11042 27028 593787.00000000 6791760.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048263 Kytösen eteläkärjessä, lohkareluolan ja kallioiden edustalla on maahan kaivettu tuliasema ja lyhyt taisteluhauta. Kohde on osa Ruokolahdelta Taipalsaarelle kulkevaa toisen maailmansodan aikaisten puolustusvarustusten ketjua.
metsakeskus.1000048264 732 Marjavaara 5 10002 12004 13051 11006 27000 571512.00000000 7407306.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048264 Paikalla on vanha rajamerkki. Se on yleismuodoltaan pyöreä ja keskellä on laakamainen pystykivi. Rakenteen halkaisija on n. 1,8 m ja korkeus 60 cm luokkaa. Kivet ovat jäkälöityneitä. Kivissä ei ole havaittavissa minkäänlaisia merkintöjä.
metsakeskus.1000048266 581 Teerinevan rajamerkki 10007 12004 13051 11006 27000 294685.00000000 6883658.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048266 Teerinevan itälaidalle, on vuoden 1805 kruunun yhteismaiden kartalle merkitty rajalinjoja. Kyseessä on mahdollisesti yhteismaiden ja Parkanon kylän välinen raja (karttaan ei ole identifioitu Parkanon kylän nimeä). Kartta oletetun Parkanon kylän maiden kohdalla on muuta karttaosaa vaaleampaa, joten on mahdollista, että kartta on siltä osin piirretty myöhemmin uudelleen. Vuoden 1847/1892 ja 1900 pitäjänkartalla paikalla on kylänrajoja (Parkanon kylän ja Kruunanmaiden välinen raja), joista osa on merkitty selkeästi ja osa heikommin. Nykyiset kiinteistörajat paikalla noudattelevat vanhoja rajalinjoja. Maastossa ko. taitepisteiltä havaittiin yksi rajamerkki. Paikalla on puolenkymmentä lohkottua kiveä reilun neliömetrin kokoisella alueella, suurin kivistä on noin 40 * 70 cm kokoinen. Kivet ovat ilmeisesti alun perin olleet pystyssä, mutta nyt ne ovat laonneet ja osin varvikon peitossa. Kivistä neljä on todennäköisesti ollut pystyssä ikään kuin neliön nurkkakivinä, joiden keskellä pystyssä on ollut näitä suurempi viisarikivi. Hakkauksia tms. kivistä ei havaittu
metsakeskus.1000048267 581 Lammintaustan niittypalsta 10007 12004 13051 11006 27000 293617.00000000 6890352.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048267 Vuoden 1847/1892 ja 1900 pitäjänkartalta paikannettu Linnankylän enklaavi, Lammintaustan niittypalsta, joka sijoittuu kokonaisuudessaan kruununmaiden sisäpuolelle. Kohtaa kuvaavia vanhempia karttoja ei vuoden 2023 inventoinnin valmistelu- ja raportointityön yhteydessä löydetty, mutta Kansallisarkiston uudistusarkistossa on Lammintaustan pyykkiselitys (ilman karttoja) valtionmaita vastaan vuodelta 1847 – voisiko kyseessä olla ko. niittypalstan lohkomisasiakirjat? Vuoden 1959 peruskartalla Valtionmaan ja Linnankylän raja sivuaa vanhan niittypalstan kaakkoiskulmaa. Paikalla on nykyisinkin kiinteistörajat. Maastotarkastuksen aikana paikalta havaittiin yksi rajamerkki. Osin varvikon peittämät kivet muodostavat neliön, jonka yhden sivun pituus on noin 1,2 m. Neliön keskellä on viisarikivi. Kivien korkeus on alle 50 cm. Keskellä olevan viisarikiven toisella lappeella erottuu heikosti hakkaus ”4” tai ”7”.
metsakeskus.1000048268 935 Meriniitty 10007 12011 13114 11042 27028 539921.00000000 6715921.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048268 Salpalinjaan kuuluvia maahan kaivettuja taisteluhautoja ja tuliasemia. Osa rakenteiden seinistä on tuettu lohkokivillä.
metsakeskus.1000048270 90 Levänen 10007 12004 13051 11006 27000 602725.00000000 6932695.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048270 Kohde sijaitsee Leväsenjärven eteläpuolisen kallioharjanteen päällä. Kyseessä on kivinen rajamerkki, joka sijaitsee näyttävällä paikalla kallion järven suuntaan antavalla harjanteella. Maasto on kuivaa mäntykangasta, jossa aluskasvillisuus on jäkälää ja sammalta. Rajamerkki on mitoiltaan noin 2,0x2,0 metriä ja korkeudeltaan noin 0,7 metriä. Siinä on 4–5 kivikertaa laattamaisista luonnonkivistä. Rajamerkin päällä, sen keskellä, on pystykivi, joka on 1,2 metriä korkea, 0,7 metriä leveä ja 10–13 senttimetriä paksu. Litteä pystykivi on sijoitettu niin, että sen toinen puoli on länttä kohti ja toinen itää. Läntisellä puolella pystykiveä on hakattu numero 9. Kyseessä on käytöstä poistunut kiinteistön rajamerkki. Raja on kulkenut Leväseen saakka (jakokartalla nimellä Kytöjärvi) isojakokartalla (Backman & Gahmberg 1784–1805) sekä pitäjänkartalla (4221 08 Heinävesi). Kiinteistön raja on poistunut käytöstä vuosien 1988–1997 välillä vanhojen peruskarttojen perusteella (4221 08 Ruunalehto). Rajamerkki on näin ollen ainakin 1784 tai 1805 vuosien väliltä tai sitä vanhempi. Muodon perusteella kyseessä ei kuitenkaan ole erityisen vanha rajamerkki.
metsakeskus.1000048271 765 Peurasuo koillinen 2 10002 12016 13175 11006 27000 601554.00000000 7097489.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048271 Tervahauta. LIDARK-aineiston perusteella tervahaudan halkaisija on 8,9 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048272 935 Hailiniemi 2 10007 12011 13114 11042 27028 540990.00000000 6709579.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048272 Maahan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja, korsun paikkoja ja tuliasemia.
metsakeskus.1000048274 276 Pönkäniemi 10002 12016 13175 11006 27000 650646.00000000 6946490.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048274 Yksityishenkilöltä tulleen tiedon mukaan paikalla on nähtävissä ympäristöstään selvästi erottuva pyöreä ja suppilomainen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000048280 257 Tassumäki 1 10007 12009 13094 11006 27000 363312.00000000 6673127.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048280 Inventointi 2023: Kohde sijaitsee Kirkkonummen Luoman kylän Tassumäen eteläosassa, kalliopaljastumien kaakkoispuolella loivasti kaakkoon laskevassa rinteessä, joka kasvaa nuorta sekametsää. Kuoppa on kooltaan noin 3 x 3 metriä ja syvyydeltään 50–70 cm ja se on kaivettu melko kiviseen maahan. Kuoppa on muodoltaan hieman kantikas. Kuopan pohjoisreunassa on kivikasa, jonka pituus on noin 3 metriä ja leveys vajaa metri ja korkeus puolisen metriä. Kivet ovat ilmeisesti kuopasta peräisin. Kuopan käyttötarkoitus on epäselvä, inventoinnissa Tassumäeltä löytyi kuusi muutakin kuoppakohdetta. Kuopat voivat olla asumiseen käytettyjä maakuoppia tai varastokuoppia. Sekä tämä että muut kuopat vaikuttavat melko nuorilta, huuhtoutumiskerrosta maannoksessa ei ole, mahdollisesti se on kaivettu 1800-luvulla tai 1900-luvun alkupuolella.
metsakeskus.1000048281 257 Tassumäki 2 10007 12009 13094 11006 27000 363496.00000000 6673168.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048281 Inventointi 2023: Kohde sijaitsee Kirkkonummen Luoman kylän Tassumäellä. Lounas-koillissuuntaisen notkelman koillispäässä on kiviseen moreenirinteeseen kaivettu kuoppa. Kuoppa on jaettu matalalla kivivallilla kahteen osaan, joista alarinteen puolella oleva on isompi, kooltaan 2x2,5 metriä ja yläosasta puoli metriä syvä, alaosa rinteen tasainen. Sen yläpuolella oleva osa on kooltaan 2,5x1 metriä ja yläreunastaan metrin syvä. Kuopat erottaa toisistaan kivivalli, joka koostuu kahdesta kivikerrasta ja on noin 30–40 cm korkea ja puolisen metriä leveä. Vaikuttaa siltä, että myös ylempää kuoppaa on jaettu kivirivillä kahteen osaan. Kuopan käyttötarkoitus on epäselvä, inventoinnissa Tassumäeltä löytyi kuusi muutakin kuoppakohdetta. Kuopat voivat olla asumiseen käytettyjä maakuoppia tai varastokuoppia. Sekä tämä että muut kuopat vaikuttavat melko nuorilta, huuhtoutumiskerrosta maannoksessa ei ole, mahdollisesti se on kaivettu 1800-luvulla tai 1900-luvun alkupuolella.
metsakeskus.1000048282 257 Tassumäki 3 10007 12009 13094 11006 27000 363645.00000000 6673157.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048282 Inventointi 2023 Kohde sijaitsee Kirkkonummen Luoman kylän Tassumäellä, loivasti itään laskevassa rinteessä varttuneessa kuusikossa. Maaperä on kivistä moreenia, mäki on hyvin kallioinen. Kuoppia on kolme kappaletta, joista pääkoordinaattien osoittaman kohteen muodostavat kaksi vierekkäistä kuoppaa. Niistä isompi on kooltaan 2x2,5 metriä ja syvyydeltään puoli metriä ja muodoltaan neliskanttinen. Kuopan pohjoispuolella on pienempi kuoppa, muodoltaan pyöreähkö, halkaisijaltaan 1,5 metriä ja syvyys puoli metriä. Kuoppien välissä on puoli metriä leveän kannas. Näistä kuopista noin 25 metriä koilliseen kivirykelmän vieressä on myös kuoppa, muodoltaan neliskanttinen ja kooltaan noin 3x2,5 metriä sekä syvyydeltään puoli metriä. Kuopan käyttötarkoitus on epäselvä, inventoinnissa Tassumäeltä löytyi kuusi muutakin kuoppakohdetta. Kuopat voivat olla asumiseen käytettyjä maakuoppia tai varastokuoppia. Sekä tämä että muut kuopat vaikuttavat melko nuorilta, huuhtoutumiskerrosta maannoksessa ei ole, mahdollisesti se on kaivettu 1800-luvulla tai 1900-luvun alkupuolella.
metsakeskus.1000048283 257 Tassumäki 4 10007 12009 13094 11006 27000 363697.00000000 6673302.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048283 Kohde sijaitsee Kirkkonummen Luoman kylän Tassumäellä, loivasti itään laskevassa rinteessä varttuneessa kuusikossa. Maaperä on kivistä moreenia, mäki on hyvin kallioinen. Kuoppa on muodoltaan neliskanttinen, koko on noin 2x2,5 metriä ja syvyys puolisen metriä. Kuopassa on mm. ruostunut rautapata, peltiämpäri ja vati, jotka ovat todennäköisesti päätyneet kuoppaan jätteinä eivätkä liity sen käyttöön. Kuopan käyttötarkoitus on epäselvä, inventoinnissa Tassumäeltä löytyi kuusi muutakin kuoppakohdetta. Kuopat voivat olla asumiseen käytettyjä maakuoppia tai varastokuoppia. Sekä tämä että muut kuopat vaikuttavat melko nuorilta, huuhtoutumiskerrosta maannoksessa ei ole, mahdollisesti se on kaivettu 1800-luvulla tai 1900-luvun alkupuolella.
metsakeskus.1000048284 257 Tassumäki 5 10007 12009 13094 11006 27000 363603.00000000 6673653.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048284 Inventointi 2023: Kohde sijaitsee Kirkkonummen Luoman kylän Tassumäen pohjoisosassa, jyrkästi pohjoiseen Gränsnäsintielle laskevassa rinteessä. Maaperä on kivistä moreenia, mäki on hyvin kallioinen. Kuoppa on muodoltaan neliskanttinen, koko on noin 2x3 metriä ja syvyys ylärinteen puolella noin metri ja alarinteessä parikymmentä senttiä. Kuopan käyttötarkoitus on epäselvä, inventoinnissa Tassumäeltä löytyi kuusi muutakin kuoppakohdetta. Kuopat voivat olla asumiseen käytettyjä maakuoppia tai varastokuoppia. Sekä tämä että muut kuopat vaikuttavat melko nuorilta, huuhtoutumiskerrosta maannoksessa ei ole, mahdollisesti se on kaivettu 1800-luvulla tai 1900-luvun alkupuolella.
metsakeskus.1000048285 257 Tassumäki 6 10007 12009 13094 11006 27000 363340.00000000 6673445.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048285 Inventointi 2023: Kohde sijaitsee Kirkkonummen Luoman kylän Tassumäen länsiosassa, korkeimman kalliokohdan kaakkoispuoleisessa rinteessä mäntykankaalla. Maaperä on kivistä moreenia, mäki on hyvin kallioinen. Kuoppa on muodoltaan neliskanttinen, koko on noin 3x4 metriä. Kuopan pohjoisreuna on hieman syvempi ja pystympi, noin 60 cm, kuin muu osa kuopasta, sillä se muodostuu kalliossa olevasta pykälästä. Kuopan länsipuolitse, aivan sen vierestä, kulkee polku, jonka suunnasta näyttäisi olevan noin metrin leveä kulkuaukkoa. Kuopan käyttötarkoitus on epäselvä, inventoinnissa Tassumäeltä löytyi kuusi muutakin kuoppakohdetta. Kuopat voivat olla asumiseen käytettyjä maakuoppia tai varastokuoppia. Sekä tämä että muut kuopat vaikuttavat melko nuorilta, huuhtoutumiskerrosta maannoksessa ei ole, mahdollisesti se on kaivettu 1800-luvulla tai 1900-luvun alkupuolella.
metsakeskus.1000048286 257 Tassumäki 7 10007 12009 13094 11006 27000 363265.00000000 6673379.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048286 Inventointi 2023: Kohde sijaitsee Kirkkonummen Luoman kylän Tassumäen länsiosassa, korkeimman kalliokohdan etelän puoleisessa rinteessä mäntykankaalla. Maaperä on kivistä moreenia, mäki on hyvin kallioinen. Kuoppa tavoittelee neliskanttista muotoa, se on kooltaan noin 3x3 metriä ja puolisen metriä syvä. Sen reunaa kiertää polku. Kuopan reunassa kasvaa myös iso mänty, joka lienee kuitenkin alle 100 vuotta vanha. Kuopan käyttötarkoitus on epäselvä. Inventoinnissa Tassumäeltä löytyi kuusi muutakin kuoppakohdetta. Kuopat voivat olla asumiseen käytettyjä maakuoppia tai varastokuoppia. Sekä tämä että muut kuopat vaikuttavat melko nuorilta, huuhtoutumiskerrosta maannoksessa ei ole, mahdollisesti se on kaivettu 1800-luvulla tai 1900-luvun alkupuolella.
metsakeskus.1000048287 578 Uuranmäki 3 10002 12016 13175 11006 27000 541911.00000000 7152310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048287 Tervahaudan halkaisija on noin 13 metriä, vallit ovat 1,5 metriä leveät, hauta on noin 1,5 metriä syvä, ränni pohjoispuolella on sortunut, joka on noin 4 metriä pitkä. Pohjoispuolella tervahautaa näkyy kolme kuoppa, halkaisijoiltaan 0,5, 2,5 ja 2 metriä. Eteläpuolella on kolme kuoppaa, halkaisijoiltaan noin metrin.
metsakeskus.1000048289 578 Uuranmäki 4 10002 12016 13175 11006 27000 541974.00000000 7152294.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048289 Tervahaudan halkaisija noin 7 metriä, vallit noin 1,5 metriä ja hauta on noin 0,5 metriä syvä.
metsakeskus.1000048291 700 Oritsaari 10007 12011 13114 11042 27028 592107.00000000 6790488.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048291 Oritsaaren eteläosassa on pienimuotoisia taisteluasemia. Kohde on osa Taipalsaarelta Ruokolahdelle kulkevaa toisen maailmansodan aikaista puolustusvarustusten ketjua.
metsakeskus.1000048297 422 Kyrönlampi 1 10002 12001 13000 11019 27000 633670.00000000 7045881.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048297 Yksityishenkilön ilmoituksen mukaan Kyrönlammen pohjoispuolisella vanhalla rantatörmällä sijaitsee kivikautinen asuinpaikka, josta kertovat kvartsi- ja kivilaji-iskokset, mahdolliset kvartsiesineet ja palaneet luut ovat löytyneet noin 20x40 metrin laajuiselta alueelta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen tarkemman määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000048302 541 Tuupanlampi 10002 12001 13000 11019 27000 586213.00000000 7066429.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048302 Yksityishenkilön ilmoituksen mukaan Tuupanlammen tilan ja Kajaanintien välissä olevalla hakkuuaukiolla on nähtävissä runsaasti kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia sekä pyyntikuopilta tai asumuspainanteilta vaikuttavia kuoppailmiöitä. Ilmoituksen mukaan löytöalue on noin 20x30 metrin laajuinen, mutta Lidar-korkeusmallin perusteella kuopat/painanteet levittäytyvät tätä laajemmalle alueelle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000048304 422 Arolampi 10002 12001 13000 11019 27000 655446.00000000 7041183.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048304 Yksityishenkilön ilmoituksen mukaan Arolammen tuntumassa olevalla vanhalla rantatörmällä on nähtävissä kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, palaneen luun kappaleita ja kvartsi-iskoksia. Alue on hakattu ja metsäaurattu. Löytöjä on ilmoituksen perusteella myös hiekkatien ojaleikkauksesta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000048307 420 Kainuuntie, Jängänselkä 10002 12005 13071 11006 27000 535145.24184291 6932038.85162648 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048307 1700-luvun puolivälissä valmistuneen Savo-Pohjanmaan maantien käytöstä poisjäänyt osa. Tie on ollut käytössä vielä 1950-luvulla. Tielinja on nyt pusikoitunut, mutta erottuu maastossa selvästi. Sen rannanpuoleisella sivulla on selvä leikkaus ja tie on korotettu. Tielinjan leveys 10-14 metriä.
metsakeskus.1000048308 420 Kainuuntie, Oikearanta 10007 12005 13071 11006 27000 534096.75911922 6933008.11760659 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048308 1700-luvun puolivälissä valmistuneen Savo-Pohjanmaan maantien osa. Tielinja on edelleen metsätalouskäytössä. Sen sivustoilla erottuu kallioleikkauksia, joista osa voi olla jo varhaista louhintaa. Tielinjaus on pienipiirteinen ja tuo hyvin esille varhaisten maanteiden pienipiirteisyyttä. Tien osa on ollut liikennekäytössä vielä 1950-luvulla.
metsakeskus.1000048309 422 Kiimakangas 2 10002 12016 13151 11006 27000 657880.00000000 7038412.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048309 Lidar-korkeusmallin perusteella Kiimakankaan pohjoislaidalla, Keppisuon reunalla on nähtävissä halkaisijaltaan noin 15 metrinen hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000048310 422 Ahmasenlampi 10002 12001 13000 11019 27000 655836.00000000 7038572.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048310 Yksityishenkilön tekemän ilmoituksen mukaan Ahmasenlammen eteläpuolella olevalla hakkuuaukiolla olevista aurausurista on löytynyt kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia. Paikalta on löytynyt myös tulen rapauttamia kiviä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Kohteen tarkempi määrittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000048321 420 Kainuuntie, Melanen 10007 12005 13071 11006 27000 532529.46661879 6943539.11362812 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048321 1700-luvun puolivälissä valmistuneen Savo-Pohjanmaan maantien edelleen käytössä oleva osa, joka on pieneltä Paalimäen kohdalla osin levennetty, mutta muilta osin kapeampia ja osin ajettavissa vain maastoautolla tai traktorilla.
metsakeskus.1000048325 172 Mäkelä 3 10002 12002 13019 11033 27018 465489.00000000 6861180.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048325 Hyvin matala maansekainen röykkiö, josta metallinilmaisinlöytöinä röykkiön pinnasta on Bysanttilainen hopeakolikko 900-luvun alusta sekä pronssiset naisen vyön helat (solki ja vyön päätyhela). Röykkiön koko on n. 2,5 x 2,5m. Muoto epämääräisen pyöreähkö. Korkeus n.40 cm. Röykkiö sijaitsee kallion länsireunalla Kapperonlahden pohjukassa. Maaston muotojen mukaan hautapaikalta ei ole ollut rautakauden lopulla näkymää järvelle, vaan näkymät on rajoittuneet luontaiseen niittyyn. Maaperä alueella savikkoa. Röykkiön pohjoispuolella n. 5m päässä on toinen mahdollinen samankokoinen röykkiö.
metsakeskus.1000048327 178 Juhola 10002 12002 13218 11033 27019 546755.00000000 6862452.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048327 Juholan ja Partalan pelloilta rautakauden lopun ja keskiajan esinelöytöjä. Kyntösyvyyden alla mahdollisesti säilynyt ruumishautauksia.
metsakeskus.1000048330 859 Kokko (Hannula) 10007 12001 13007 11006 27000 434414.00000000 7186651.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048330 Tupostien varrella, Tyrnävänjoen länsirannalla, ympäröivät alueet ovat tasaista peltotasankoa. Jokivarteen on merkitty 1770-luvun isojakokartalle kolme Kokko-nimistä taloa, joista nykyinen Hannula on keskimmäinen. Hannulan pihapiirissä on nykyisin kaksi asuinrakennusta sekä muita tilarakennuksia.
metsakeskus.1000048333 297 Pikonniemi 2 10002 12015 13140 11006 27008 566550.00000000 6994919.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048333 Juankosken Pikonniemeen rakennettiin vuosina 1889 -1900 kahdeksan hiiliuunia, joista kaksi on vielä pystyssä. Uunit liittyvät Juankoskella vuosina 1746-1928 toimineen Juantehtaan rautaruukin (Strömdals bruk) historiaan. Raudanvalmistuksessa tarvittiin runsaasti hiiltä. Hiilenpolttouuneja rakennettiin Suomen ruukkien yhteyteen erityisesti 1800- luvun loppupuoliskolla. Pikonniemen uunit ovat ainoat maassamme säilyneet ehjät esimerkit tästä hiiliuunityypistä. Museovirasto on restauroinut vuosina 1999-2001 uunien restauroinnin. Ympäröivässä maastossa on vielä merkkejä historiallisesta toiminnasta alueella. Ehjien hiiliuunien edessä on kahden hiiluunin pohjat sekä niiden länsipuolella todennäköisesti paikalla toimineen pienen tiilitehtaan paikka. Alueen maapohjassa on runsaasti tiiltä ja hiiltä ja jonkin verran kuonaa. Vesialueella ja rannassa uuneista hieman koilliseen on laiturin jäännökset, joka näkyy vielä vuoden 1950 ilmakuvassa mutta ei enää 1970- luvulla. Laiturista on jäljellä osa kiviperustusta sekä puisia paalurakenteita vedessä. Pikonniemi on noin 600 metrin mittainen, pohjois-eteläsuuntainen niemi. Sen itäpuolelta avautuu Vuotjärvestä kohti Juankoskea laskevan virran suu. Niemen länsipuolelle jää Pikonlahti, jonka rannalla vuonna 1904 perustettu höyrysaha sijaitsi. Juantehtaan ruukki, hiiliuunien hiilentuotannon kohde, sijaitsee virran rannalla hiiliuuneista noin 1,5 km kaakkoon. Pikonniemen pohjoiskärjestä noin 200 metriä luoteeseen Vuotjärvessä sijaitsee Hiilisaari. Niemen itärannalla lidar-mallissa näkyy ainakin kolme rykelmässä olevaa rengasmaista muodostelmaa, jotka ovat mahdollisesti hiilimiiluja. Ne sijaitsevat aidatulla piha-alueella ja 2023 tarkastuksessa niitä ei pystytty tarkastamaan.
metsakeskus.1000048334 297 Pikonniemi 3 10001 12016 13151 11006 27008 566660.00000000 6994893.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048334 Pikonniemen itärannalla, sijaitsee mahdollisesti kolme Juantehtaan hiiliuuneja edeltäneeseen hiilenvalmistukseen liittyvää hiilimiilua. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa, ne sijaitsevat aidatulla yksityisalueella.
metsakeskus.1000048336 758 Kaiupuljut 10007 12001 13000 11006 27000 446448.00000000 7471321.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048336 Hiekkaiseen rinteeseen suon laidassa, osittain rinteeseen kaivettuna, on 9 rakennuksenjäännöstä. 8 sijaitsee rinteen eteläsivulla ja 1 pohjoissivulla. 8:ssa on piisi, yksi suuri on piisitön. Yksi pienistä rakennuksenjäännöksistä (läntisin eteläiseen rinteeseen kaivetuista) on mahdollisesti sauna. Yhdessä piisillisessä rakennuksessa on havaittavissa rakenteita, joissa on tehdasvalmisteisia rautanauloja. Osassa on vielä nähtävissä alimpia hirsiä ja viiden rakennuksen vieressä on havaittavissa kellarikuopat. Kyseeseen tulevat todennäköisesti vanhat metsätyökämpät, joiden alkuperäinen rakentamisajankohta lienee 1900-luvun alkupuolella. Tulkinta perustuu kämppien tekotapaan osittain rinteeseen kaivettuna sekä piisien toimimiseen lämmityslaitteina. Tehdasvalmisteiset naulat yhdessä rauniossa voivat olla osoitus kohteen myöhemmästä käytöstä ja mahdollisesti kattorakenteiden uusimisesta.
metsakeskus.1000048340 710 Mälsarby Kohagen 10001 12001 13014 11006 27000 287158.00000000 6658695.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048340 Torpan paikka. Vuoden 1872 kartassa on merkintä torpasta. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa antava.
metsakeskus.1000048341 734 Kaukelmaan vanha tontti 10002 12001 13007 11006 27000 296980.00000000 6698094.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048341 Kaukelmaa frälsehemman. Charta öfver Randa, Koskis, Hakala, Kaukelma och Ruotsala byars ägor, belägne uti Åbo Län, Haliko härad och Uskela sokn, affattade til Inägor afledne Landtmätaren Timeen år 1776 och undertecknad Commissions Landtmätare höf.äg. år 1793.
metsakeskus.1000048344 69 Hallaharju 10002 12016 13151 11006 27000 432157.00000000 7076188.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048344 Kohde sijaitsee Hallaharjun lounaisrinteessä, harjun laesta länteen ja Lukkaristennevasta pohjoiseen, ja se rajautuu koillisessa Hallan talolle vievään metsätiehen. Kohde koostuu seitsemästä pystymiilun pohjasta sekä yhdestä rajamerkistä. Miilujen pohjista ei havaittu hiiltä tai muita polttamisen jälkiä, joten joko niitä ei ole poltettu lainkaan, tai ne on viimeisimmän käyttönsä jälkeen siivottu huolella. Miilut ovat halkaisijaltaan n. 11–15-metrisiä pyöreitä tasanteita. Kohteen varsinaisissa koordinaateissa sijaitsevalla miilulla oli pystymiiluksi poikkeuksellisen jykevät, n. metrin korkuiset ja paksuiset vallit, ja sitä epäiltiin aluksi tervahaudaksi. Halssin puute ja muita paikan miiluja vastaava hiiletön pohja kuitenkin viittaavat siihen, että se on osa samaa miiluryhmää. Muilla kohteen miiluilla oli tyypillisempi n. 30 cm korkea ja n. 50 cm leveä valli, joka oli useimmissa miiluissa säilynytkin vain osittain. Miilujen 2 ja 3 välissä sijaitsee rajamerkki – uudempi matala kivitolppa, jonka pohjoissivuun on hakattu numero 2, sekä tämän vieressä sammalen peittämä romahtanut kivilatomus. Ympäristössä kasvaa varttuneempia mäntyjä, nuorempia kuusia ja koivuja, sekä jonkin verran katajaa.
metsakeskus.1000048344 69 Hallaharju 10002 12016 13175 11006 27000 432157.00000000 7076188.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048344 Kohde sijaitsee Hallaharjun lounaisrinteessä, harjun laesta länteen ja Lukkaristennevasta pohjoiseen, ja se rajautuu koillisessa Hallan talolle vievään metsätiehen. Kohde koostuu seitsemästä pystymiilun pohjasta sekä yhdestä rajamerkistä. Miilujen pohjista ei havaittu hiiltä tai muita polttamisen jälkiä, joten joko niitä ei ole poltettu lainkaan, tai ne on viimeisimmän käyttönsä jälkeen siivottu huolella. Miilut ovat halkaisijaltaan n. 11–15-metrisiä pyöreitä tasanteita. Kohteen varsinaisissa koordinaateissa sijaitsevalla miilulla oli pystymiiluksi poikkeuksellisen jykevät, n. metrin korkuiset ja paksuiset vallit, ja sitä epäiltiin aluksi tervahaudaksi. Halssin puute ja muita paikan miiluja vastaava hiiletön pohja kuitenkin viittaavat siihen, että se on osa samaa miiluryhmää. Muilla kohteen miiluilla oli tyypillisempi n. 30 cm korkea ja n. 50 cm leveä valli, joka oli useimmissa miiluissa säilynytkin vain osittain. Miilujen 2 ja 3 välissä sijaitsee rajamerkki – uudempi matala kivitolppa, jonka pohjoissivuun on hakattu numero 2, sekä tämän vieressä sammalen peittämä romahtanut kivilatomus. Ympäristössä kasvaa varttuneempia mäntyjä, nuorempia kuusia ja koivuja, sekä jonkin verran katajaa.
metsakeskus.1000048344 69 Hallaharju 10002 12004 13051 11006 27000 432157.00000000 7076188.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048344 Kohde sijaitsee Hallaharjun lounaisrinteessä, harjun laesta länteen ja Lukkaristennevasta pohjoiseen, ja se rajautuu koillisessa Hallan talolle vievään metsätiehen. Kohde koostuu seitsemästä pystymiilun pohjasta sekä yhdestä rajamerkistä. Miilujen pohjista ei havaittu hiiltä tai muita polttamisen jälkiä, joten joko niitä ei ole poltettu lainkaan, tai ne on viimeisimmän käyttönsä jälkeen siivottu huolella. Miilut ovat halkaisijaltaan n. 11–15-metrisiä pyöreitä tasanteita. Kohteen varsinaisissa koordinaateissa sijaitsevalla miilulla oli pystymiiluksi poikkeuksellisen jykevät, n. metrin korkuiset ja paksuiset vallit, ja sitä epäiltiin aluksi tervahaudaksi. Halssin puute ja muita paikan miiluja vastaava hiiletön pohja kuitenkin viittaavat siihen, että se on osa samaa miiluryhmää. Muilla kohteen miiluilla oli tyypillisempi n. 30 cm korkea ja n. 50 cm leveä valli, joka oli useimmissa miiluissa säilynytkin vain osittain. Miilujen 2 ja 3 välissä sijaitsee rajamerkki – uudempi matala kivitolppa, jonka pohjoissivuun on hakattu numero 2, sekä tämän vieressä sammalen peittämä romahtanut kivilatomus. Ympäristössä kasvaa varttuneempia mäntyjä, nuorempia kuusia ja koivuja, sekä jonkin verran katajaa.
metsakeskus.1000048346 290 Pyöreäsuo länsi 10001 12016 13175 11006 27000 609560.00000000 7121948.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048346 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 12,5 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048350 408 Vehkakorpi 10002 12002 13024 11033 27000 299733.00000000 6992615.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048350 Metsäpolun varrella olevan kalliokumpareen päällä on luonnonlohkareista koottu, sammalen ja jäkälän peittämä kivilatomus. Latomuksessa on kiviä arviolta 1-2 kerrosta, sen muoto on hieman soikea suorakaide ja koko noin 5 x 4 m pidemmän sivun ollessa N-S -suuntainen. Kivilatomus muistuttaa lähinnä varhaisrautakautisia hautalatomuksia. Röykkiön läheltä on kulkenut Kauhavan suuntaan ikivanha kulkureitti, jota kerrotaan kutsutun Lapintieksi (ks. esim. Erkki Lehtinen, Lapuan historia 1, s. 5 ja Hans Löfwendahlin 1750-luvulla laatima Lapuan pitäjänkartta). 1750-luvun pitäjänkartan perusteella Voitilanjärven lasku-uoma on mahdollisesti virrannut aiemmin Vehkakorven poikki röykkiön pohjoispuolelta.
metsakeskus.1000048356 738 Koulukeskuksen metsä 10002 12008 13000 11033 27000 262378.00000000 6697669.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048356 Kohde sijaitsee koulukeskuksen takana olevan mäen etelärinteellä. Ennen koulukeskuksen rakentamista mäki on peltoaukion reunalla. Nykyisin mäen eteläosa on koulun leikkikenttää. Paikalla kasvaa vanhoja mäntyjä, ja mäen korkein kohta on avokalliota. Paikalta on vuonna 2023 löytynyt metallinetsinnässä veitsi, niitinkantoja ja kolme palaa rautakaudentyypin keramiikkaa. Löytäjä havaitsi vahingoittuneelta röykkiöltä vaikuttavan kiveyksen. Tarkempaa tietoa viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM27356. Tarkastuksessa mäen etelärinteeltä havaittiin mahdollisesti kahden tai kolmen röykkiön jäänteitä, tummaa maata ja kalliopaljastumien välistä tasaista kiveystä. Maa on paikalla vahvasti kulunut, ja kivirakenteiden luonne on epävarma. Paikalta tehdyt löydöt kuitenkin viittaavat siihen, että ainakin osa rakenteista on rautakautisia.
metsakeskus.1000048359 405 Luhtalanlahti 10007 12011 13114 11042 27028 590174.00000000 6789466.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048359 Urkonsaaren Luhtalanlahden koillisrannalla on n 40 pitkä taistelukaivanto. Kohde on osa toisen maailmansodan aikaista puolustusvarustusten ketjua, joka kulkee Taipalsaarelta Ruokolahdelle seuraillen saarien etelärantoja.
metsakeskus.1000048360 405 Urkonsaari 2 10007 12011 13114 11042 27028 590441.00000000 6789379.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048360 Urkonsaaren kaakkoisrannalla on toisen maailmansodan aikainen taisteluasema. Kohde on osa puolustusvarustusten ketjua, joka kulkee Taipalsaarelta Ruokolahdelle seuraillen saarien etelärantoja.
metsakeskus.1000048366 529 Rymättylän pappila 10007 12001 13009 11006 27000 220226.00000000 6704045.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048366 Keskiaikainen Pyhän Jaakon pappila sijaitsee matalalla kallioisella mäellä Kirkkojärven pohjoispuolella. Aluerajaus perustuu Rymättylän pappilan tiluskarttaan vuodelta 1769. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1888, ja sen alla on mahdollisesti vähintään 1700-luvulla muurattu holvikellari. Kohde on asuinkäytössä. Paikalla on vuosina 2020 ja 2023 tehty metallinetsintää, ja paikalta on löydetty historiallisen ajan esineitä (ILM14623, 14666, 14770, 19690, 20190). Tontin eteläpuolelta, pellon reunasta, on löytynyt keskiaikaisia metalliesineitä (ks. erillinen kohde).
metsakeskus.1000048371 710 Solgård 10001 12004 13054 11028 27000 302091.00000000 6666366.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048371 Kansalaisilmoituksen ja valokuvien perusteella mahdollinen pronssikautinen röykkiö. Kohde on tarkastettava maastossa. Viranomaiskäyttöön lisätietoja: ILM27931
metsakeskus.1000048375 560 Mottinen 1 10002 12016 13151 11006 27000 439131.00000000 6745110.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048375 Inventointi 2023. Mottisen peltojen pohjoispuoleisessa metsässä mäntykankaalla Mottistentien itäpuolella, pienen metsätien itäpuolella sijaitsee kaksi hiilimiilua. Hiilimiilujen (A ja B) välinen etäisyys on noin 10 m. A Hiilimiilu (P 6745110 I 439131) Hiilimiilu sijaitsee aivan metsätien reunalla. Tasaisella avoimella ja puuttomalla maastokohdalla. Maastossa on nähtävissä suorakaiteen muotoinen noin 4 m x 5 m kokoinen tasainen kohouma, jonka ympärillä oja. Kairatessa siinä todettiin runsaasti hiiltä. Kyseessä todennäköisesti hiilimiilu. B Hiilimiilu (P 6745111 I 439141) Hiilimiilu B sijaitsee metsässä noin 10 m päässä hiilimiilusta A. Kumpare on selvästi erottuva ojien ympäröimä kohouma, kooltaan noin 5 m x 10 m. Kummun päällä kasvaa suuri mänty. Kairatessa eri kohtia kumpua todettiin selviä hiilikerros.
metsakeskus.1000048376 560 Mottinen 2 10002 12016 13166 11006 27000 439239.00000000 6745011.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048376 Inventointi 2023: Mottisenpellon pohjoispuolella loivassa rinteessä todettiin kolme toisiaan lähellä olevaa kuoppaa. Kuopat vaikuttavat naurishaudoille. Kuoppien läheisyydessä ei todettu kaskiviljelyyn viittavia röykkiöitä. Loiva vähäkivinen rinne voisi maastonsa puolesta olla kuitenkin pienialaiselle kaskiviljelylle soveltuvaa. Vuoden 1785 isojakokartalla (Hasfell, F.J 1785) lähituntumassa ei ole peltoja, eikä vuoden 1842 pitäjänkartalla (3111 07 Orimattila). Vuosien 1873, 1874 Senaatin kartalle (Karttalehti XII 34) sekä vuoden 1964 vanhalla peruskartalle (3111 04 Orimattila) merkitty pelto sijaitsee noin 130 m päässä.
metsakeskus.1000048380 777 Pienivaara koillinen 10002 12016 13175 11006 27000 562207.00000000 7215541.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048380 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 14,5 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048381 777 Mustikkavaara 3 10002 12016 13175 11006 27000 565692.00000000 7212733.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048381 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 14,7 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048382 777 Varapuro 10002 12016 13175 11006 27000 563328.00000000 7211590.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048382 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 13,7 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048384 205 Jyleikönkangas luode 10002 12016 13175 11006 27000 501730.00000000 7099466.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048384 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 18 metriä. Maastokarttamerkintä. Tarkastettava
metsakeskus.1000048388 560 Montarinjoki 10002 12016 13175 11006 27000 442723.00000000 6747179.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048388 Hauta sijaitsee Kortesuon ja Pirunkallion välisen metsämäen itärinteellä, 155 metriä luoteeseen kohdasta, jossa Kansakoulutie ylittää Montarinjoen. Haudan ympäristössä kasvaa melko tiheää kuusimetsää. Heti sen länsi- ja lounaisreunalta alkaa avoimempi, ruohikkopohjainen, lehtimetsälaikku, jollaisia on alueella muuallakin. Hauta on halkaisijaltaan noin 8 m. Vallin leveys on noin 350 cm, korkeus ulkopuolelta katsottuna noin 60 cm. Keskikuoppa on syvä ja suppilomainen. Syvyys vallin päältä keskikuopan pohjalle on noin 160 cm. Keskikuopan pohjalle kaivetussa koepistossa oli päällimmäisenä 45 cm karikkeista humusta, jonka alta tuli esille harmaata ja kellanruskeaa sekoittuneelta vaikuttavaa hiekkaa, jossa oli hiilenkappaleita.
metsakeskus.1000048391 599 Vitamossen 10007 12016 13175 11006 27000 295610.00000000 7048518.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048391 Inv. 2021: Cirka 370 meter söder om Vitajärv och cirka 70 meter öster om skogsvägen finns en tjärdal med en diameter på cirka 25 meter. Hals mot norr, dalens vall är brant och cirka 1,5 meter hög. På tjärdalen växer tät ung granskog. Närområdet består av ung plantskog av tall efter kalhuggning. LIDARK, laserkeilausaineistosta tunnistettu rakenteen pinta-ala on noin 3 aaria.
metsakeskus.1000048392 599 Eldsmolandet 10007 12016 13000 11006 27000 295445.00000000 7048289.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048392 Inv. 2021: På västra sidan om skogsvägen mot Hulten i gallringsskog av tall och gran. Cirka 40 meter väster om skogsvägen finns en byggnadsgrund på 8 x 4 meter som urskiljs rätt dåligt. I den finns en ugnslämning av natursten med en diameter på cirka 3,5 meter och en höjd på 1 meter. Det kan vara fråga om grunden till en ria. På ytan växer mossa och gräs och några yngre granar. På norra sidan av grunden löper ett cirka 170 meter långt ståtligt åkergärde som följer den tidigare åkerrenen. Gärdet ligger till största delen på den nuvarande fastighetsgränsen och börjar omedelbart vid skogsvägens kant. På västra sidan av den tidigare åkern finns också en kvarstående lada. Mellan skogsvägen och stengärdet urskiljs gamla åkermönster, ytvegetationen består fortfarande till stor del av gräs. Vid ugnslämningen har en byggnad markerats på grundkartan från 1972 och åkergärdet har märkts ut ännu på grundkartan från 1991. På storskifteskartan och sockenkartan från 1800-talet finns inte några markeringar som tyder på odling eller bebyggelse på platsen. Möjligtvis har objektet tagits i bruk i slutet av 1800-talet eller först på 1900-talet. På sydvästra sidan finns en odlad åker.
metsakeskus.1000048393 599 Eldsmolandet 2 10007 12016 13175 11006 27000 295745.00000000 7048094.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048393 Inv. 2021: På norra sidan av skogsvägen som löper söder om Eldsmolandet. På sydvästra sidan av en liten stenig kulle finns en tjärdal med en diameter på cirka 20 meter, halsen mot söder. På tjärdalen och runt den växer tätt ungt trädbestånd. LIDARK, laserkeilausaineistosta tunnistetun rakenteen pinta-ala on noin 4 aaria.
metsakeskus.1000048394 599 Eldsmolandet 3 10007 12016 13175 11006 27000 295835.00000000 7047903.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048394 Inv. 2021: I korsningen av skogsvägen söder om Eldsmolandet och skogsvägen söderut mot Pattmyran. På rätt jämn momark finns en tjärdal med en diameter på cirka 15 meter, halsen som smalnar av till ett dike mot väster är cirka 15 meter lång. I omgivningen växer gles tall- och granskog. LIDARK, laserkeilausaineistosta tunnistetun rakenteen pinta-ala on noin 2 aaria
metsakeskus.1000048395 781 Päijätsalo 3 10002 12016 13151 11006 27000 424695.00000000 6816709.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048395 Päijätsalon keskivaiheilla kohoaa jyrkähkö louhikkoinen ja kallioinen mäki, jonka laki on tasainen. Sillä todettiin matala painanne, jonka reunoilla on loivaa vallia ja keskellä hieman syvempi kuoppa. Kuoppaa kairatessa todettiin paksu hiilikerros. Kyseessä on todennäköisesti hiilihauta. Kuopan koko noin 1 m x 1 m. Syvyys noin 40 cm. Maasto ympärillä on kivikkoista.
metsakeskus.1000048396 599 Mellansnåret 10002 12004 13054 11028 27000 296654.00000000 7047810.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048396 Inv. 2021: På högsta punkten av det stora Mellansnåret nordost om träskområdet Pattmyran, cirka 40–50 meter väster om skogsvägen. I blockhavet finns två rösen nästan i rad, en större klapperstensgrop och några mindre klapperstensgropar. Anläggning nr 1 längst i söder är ett röse med en diameter på cirka 4 meter och en grop i mitten. Rösets stenar har flyttats i närhistorien. Därifrån 15 meter norrut finns ett röse på ungefär 10 x 3 meter som kan tolkas vara delvis en naturlig strandvall på vilken man byggt ett röse (anläggning 2). Groparna omedelbart till väster kan ha uppstått då man byggt röset. Längre norrut finns en klapperstensgrop som mätt från vallens kanter har en diameter på cirka 3,5 meter (anläggning 5) och några mer odefinierbara klapperstensgropar med en diameter på cirka 1,5 meter.
metsakeskus.1000048396 599 Mellansnåret 10002 12004 13052 11028 27000 296654.00000000 7047810.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048396 Inv. 2021: På högsta punkten av det stora Mellansnåret nordost om träskområdet Pattmyran, cirka 40–50 meter väster om skogsvägen. I blockhavet finns två rösen nästan i rad, en större klapperstensgrop och några mindre klapperstensgropar. Anläggning nr 1 längst i söder är ett röse med en diameter på cirka 4 meter och en grop i mitten. Rösets stenar har flyttats i närhistorien. Därifrån 15 meter norrut finns ett röse på ungefär 10 x 3 meter som kan tolkas vara delvis en naturlig strandvall på vilken man byggt ett röse (anläggning 2). Groparna omedelbart till väster kan ha uppstått då man byggt röset. Längre norrut finns en klapperstensgrop som mätt från vallens kanter har en diameter på cirka 3,5 meter (anläggning 5) och några mer odefinierbara klapperstensgropar med en diameter på cirka 1,5 meter.
metsakeskus.1000048396 599 Mellansnåret 10002 12004 13054 11019 27000 296654.00000000 7047810.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048396 Inv. 2021: På högsta punkten av det stora Mellansnåret nordost om träskområdet Pattmyran, cirka 40–50 meter väster om skogsvägen. I blockhavet finns två rösen nästan i rad, en större klapperstensgrop och några mindre klapperstensgropar. Anläggning nr 1 längst i söder är ett röse med en diameter på cirka 4 meter och en grop i mitten. Rösets stenar har flyttats i närhistorien. Därifrån 15 meter norrut finns ett röse på ungefär 10 x 3 meter som kan tolkas vara delvis en naturlig strandvall på vilken man byggt ett röse (anläggning 2). Groparna omedelbart till väster kan ha uppstått då man byggt röset. Längre norrut finns en klapperstensgrop som mätt från vallens kanter har en diameter på cirka 3,5 meter (anläggning 5) och några mer odefinierbara klapperstensgropar med en diameter på cirka 1,5 meter.
metsakeskus.1000048396 599 Mellansnåret 10002 12004 13052 11019 27000 296654.00000000 7047810.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048396 Inv. 2021: På högsta punkten av det stora Mellansnåret nordost om träskområdet Pattmyran, cirka 40–50 meter väster om skogsvägen. I blockhavet finns två rösen nästan i rad, en större klapperstensgrop och några mindre klapperstensgropar. Anläggning nr 1 längst i söder är ett röse med en diameter på cirka 4 meter och en grop i mitten. Rösets stenar har flyttats i närhistorien. Därifrån 15 meter norrut finns ett röse på ungefär 10 x 3 meter som kan tolkas vara delvis en naturlig strandvall på vilken man byggt ett röse (anläggning 2). Groparna omedelbart till väster kan ha uppstått då man byggt röset. Längre norrut finns en klapperstensgrop som mätt från vallens kanter har en diameter på cirka 3,5 meter (anläggning 5) och några mer odefinierbara klapperstensgropar med en diameter på cirka 1,5 meter.
metsakeskus.1000048397 781 Päijätsalo 4 10002 12016 13151 11006 27000 424740.00000000 6816645.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048397 Päijätsalon keskivaiheilla kohoaa jyrkähkö louhikkoinen ja kallioinen mäki, jonka laki on tasainen. Sillä todettiin pienehkö vallillinen kuoppa, jossa kairatessa paksu noin 10 cm paksu hiilikerros. Kuopan halkaisija on metrin ja syvyys noin 40 cm. Ympäristö on kivikkoinen.
metsakeskus.1000048398 785 Sirkkapuro 3 10002 12009 13094 11004 27000 487450.00000000 7155560.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048398 Sirkkapuron ja Neittäväntien välissä heti voimalinjojen länsipuolella purouomien pohjoisessa ja lännessä rajaamalla kankaanosalla on neljä maakuoppaa ja paikalta on rautakauden lopulle/viikinkiaikaa(?) ajoittuvia löytöjä. Alueella on myös pieni tervahauta.
metsakeskus.1000048398 785 Sirkkapuro 3 10002 12009 13094 11033 27018 487450.00000000 7155560.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048398 Sirkkapuron ja Neittäväntien välissä heti voimalinjojen länsipuolella purouomien pohjoisessa ja lännessä rajaamalla kankaanosalla on neljä maakuoppaa ja paikalta on rautakauden lopulle/viikinkiaikaa(?) ajoittuvia löytöjä. Alueella on myös pieni tervahauta.
metsakeskus.1000048399 599 Hemsnåret 10007 12016 13175 11006 27000 297110.00000000 7048360.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048399 Inv. 2021: På sydöstra sidan av det stora Hemsnåret finns en tjärdal men en diameter på cirka 25 meter, halsen mot norr. Tjärdalens vall är brant och cirka 1,5 meter hög. Runt tjärdalen växer även gammalt trädbestånd. LIDARK, laserkeilausaineistosta tunnistetun rakenteen pinta-ala on noin 4 aaria.
metsakeskus.1000048400 599 Fagerbacka 10007 12004 13043 11006 27000 297846.00000000 7045463.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048400 Inv. 2021: Fagerbacka fäbodby har legat cirka 3 km väster om Lillby by i nordvästra delen av Fagerbacken. Föreningen Fagerbacka Fäbodställe r.f. har rekonstruerat området sedan 1996. Fagerbacka skogs- och fäbodar hörde till fäbodsområdet för bönderna i Västerbacka. Platsen var bebodd 1825–1925 och bebyggelsen var som störst 1920, då där fanns åtta stugor och nio ladugårdar samt övriga ekonomibyggnader. De första skedena i området är inte kända i detalj, men det uppges att Fagerbacka ursprungligen var ett viste för tjärbrännare. Fäboddriften upphörde 1921 då man genom den så kallade stängsellagen förbjöd att boskap betade på skogsmark. Bodarna flyttades 1925 och endast en lämnades kvar. Fäbodbyns byggnader ligger på östra sidan om skogsvägen. Vid inventeringen hittades cirka 35–45 meter västerut från skogsvägen två lämningar av källare som från väggvallens kanter mäter cirka 4–5 x 3–3,5 meter och är 1,3–1,5 meter djupa. Ytan är täckt av mossa, på den ena växer äldre gran. På östra sidan om skogsvägen norr om fäbodsgården finns i skogen ett åkergärde som är cirka 35 meter långt, 50 cm högt och 2–2,5 meter brett.
metsakeskus.1000048401 599 Abborrvattenbacken 10007 12016 13175 11006 27000 295838.00000000 7045153.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048401 Inv. 2021: På nordöstra sidan av det sänkta Abborrvattnet, på södra sidan av den steniga Abborvattenbacken. Trädbeståndet i omgivningen är granskog, bredvid tjärdalen växer också gamla aspar. En tjärdal med en diameter på cirka 25 meter, kantvallen är som mest nästan 2 meter hög, även mittgropen är nästan 2 meter djup, halsen vetter mot nordost. Omedelbart sydväst om tjärdalen finns en grop med en diameter på cirka 20 meter därifrån man tydligen har tagit jord för att bygga tjärdalen.
metsakeskus.1000048402 599 Tallbacken 10002 12004 13052 11019 27012 296785.00000000 7044533.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048402 Inv. 2021: På den högsta punkten av den stora Tallbacken som ligger mellan Stormossen och Fingervantmossen. I det smala cirka 300 meter långa blockhavet i riktning norr-söder finns 14 formationer i stort sett i rad. I norr har omgivningen kring blockhavet kalhuggits, i övrigt består omgivningen kring blockhavet av skog. Den nordligaste anläggningen 1 kan definieras som ett röse med en mittgrop, den är rund till formen med en diameter på cirka 8 meter mätt från vallens kanter, i mitten finns en cirka 80 cm djup grop med en diameter på cirka 4 meter. De övriga anläggningarna klassificerades som klapperstensgropar, de är till sin form främst runda eller ovala med en diameter på 2–5 meter och ett djup på 0,5–1,5 meter. En del har en tydlig kantvall. Anläggning 3 har sannolikt grävts upp i närhistorien, vilket framgår av att de stenar som avlägsnats från gropen och som samlats till ett röse på norra sidan delvis saknar Lidar 5p -korkeusmallissa kohteessa erottuu keskuskuopallisen röykkiön ohella yhteensä ainakin 17 kuoppailmiötä rakkakuopille merkittyjen alakohdepisteiden kohdalla tai läheisyydessä.
metsakeskus.1000048402 599 Tallbacken 10002 12004 13054 11019 27012 296785.00000000 7044533.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048402 Inv. 2021: På den högsta punkten av den stora Tallbacken som ligger mellan Stormossen och Fingervantmossen. I det smala cirka 300 meter långa blockhavet i riktning norr-söder finns 14 formationer i stort sett i rad. I norr har omgivningen kring blockhavet kalhuggits, i övrigt består omgivningen kring blockhavet av skog. Den nordligaste anläggningen 1 kan definieras som ett röse med en mittgrop, den är rund till formen med en diameter på cirka 8 meter mätt från vallens kanter, i mitten finns en cirka 80 cm djup grop med en diameter på cirka 4 meter. De övriga anläggningarna klassificerades som klapperstensgropar, de är till sin form främst runda eller ovala med en diameter på 2–5 meter och ett djup på 0,5–1,5 meter. En del har en tydlig kantvall. Anläggning 3 har sannolikt grävts upp i närhistorien, vilket framgår av att de stenar som avlägsnats från gropen och som samlats till ett röse på norra sidan delvis saknar Lidar 5p -korkeusmallissa kohteessa erottuu keskuskuopallisen röykkiön ohella yhteensä ainakin 17 kuoppailmiötä rakkakuopille merkittyjen alakohdepisteiden kohdalla tai läheisyydessä.
metsakeskus.1000048404 599 Kåtabacken 10007 12016 13175 11006 27000 295138.00000000 7043591.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048404 Inv. 2021: På sydvästra sidan om Västermossen och i nordvästra delen av Kåtabacken på norra sidan av en liten sluttning. En tjärdal med en diameter på cirka 25 meter, hals mot nordost. Ovanpå tjärdalen växer gräs och en del enbuskar. På södra sidan växer tät ung plantskog av tall, på norra sidan finns ett trädlöst kalhuggningsområde. Cirka 50 meter från tjärdalen mot nordost finns en konstruktion av borrsten och natursten som liknar en ”ugn”. Den är cirka 3 x 2 meter och 1,5 meter hög. Bredvid den finns brädrester, eventuellt har en lite koja legat på platsen. LIDARK, laserkeilausaineistosta tunnistetun tervahaudan pinta-ala on vajaa 5 aaria.
metsakeskus.1000048404 599 Kåtabacken 10007 12004 13055 11006 27000 295138.00000000 7043591.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048404 Inv. 2021: På sydvästra sidan om Västermossen och i nordvästra delen av Kåtabacken på norra sidan av en liten sluttning. En tjärdal med en diameter på cirka 25 meter, hals mot nordost. Ovanpå tjärdalen växer gräs och en del enbuskar. På södra sidan växer tät ung plantskog av tall, på norra sidan finns ett trädlöst kalhuggningsområde. Cirka 50 meter från tjärdalen mot nordost finns en konstruktion av borrsten och natursten som liknar en ”ugn”. Den är cirka 3 x 2 meter och 1,5 meter hög. Bredvid den finns brädrester, eventuellt har en lite koja legat på platsen. LIDARK, laserkeilausaineistosta tunnistetun tervahaudan pinta-ala on vajaa 5 aaria.
metsakeskus.1000048405 599 Fingervantmossen 2 10007 12016 13175 11006 27000 296803.00000000 7043502.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048405 Inv. 2021: I nordöstra kanten av den steniga mon sydväst om Fingervantmossen finns en tjärdal med en diameter på ungefär 20 meter, halsen mot nordost. Ytvegetationen består av bland annat gräs, ovanpå tjärdalen växer ung tall. I omgivningen finns ung gallringsskog.
metsakeskus.1000048406 599 Fingervantmossen 10007 12016 13175 11006 27000 297422.00000000 7043622.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048406 Inv. 2021: På sydvästra kanten av den steniga mon öster om Fingervantmossen finns två tjärdalar med en diameter på cirka 20 meter. Väster om skogsvägen som löper på östra sidan finns två intill varandra liggande spisar från tjärbastur, den tredje spisen ligger längre norrut, spisarna har en diameter på cirka 2 meter och en höjd på 1 meter. Det finns en liten skylt som leder till tjärdalarna. Vid spisarna växer även gammal gran. LIDARK, laserkeilausaineistosta tunnistettu kaksi tervahautaa joiden halkaisijat noin 17 ja 18,5 m ja pinta-alat reilu 2 aaria.
metsakeskus.1000048407 405 Hiekkasilta-Välimäki 10002 12001 13000 11019 27000 594021.00000000 6773266.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048407 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kuurmanpohjan kylässä noin 9,5 km Imatrankoskesta etelään, sekä noin 400 metriä Imatralta tulevan Vanhan Viipurintien ja noin 270 m Hiekkasillan talon länsipuolella. Löytöjä havaittiin aukikynnetyssä peltorinteessä heikosti erottuvan rantamuodostuman (törmän) päällä noin 20 x 20 m alueella korkeusvälillä 38–39 m mpy. Kohteelta poimittiin talteen neljä kvartsi-iskosta, loput löydöt jätettiin paikoilleen. Löytöpaikan taustalla maasto nousee joitain metrejä osin kiviseen (moreeni) sekametsää kasvavaan saarekkeeseen, jonne johtaa pellon halki ajotie. Kohteen edusta laskee loivasti satoja metrejä kohti itää ja kaakkoa. Pintamaa paikalla on peltomultaa, löytöalueella ja sen ympäristössä havaittiin muutamia palaneelta näyttäneitä kiviä. Maaperään paikalla ei kajottu, joten kohteen säilyneisyydestä kyntökerroksen alla ei voida esittää arviota. Hiekkasilta-Välimäki kuuluu laajaan Kuurmanpohjan (varhais)mesoliittisten asuinpaikkojen kokonaisuuteen, joka sijaitsi Itämeren Yoldia- ja Ancylusvaiheissa alueelle ulottuneiden kapeiden lahtien rannoilla. Noin kahden kilometrin säteellä Hiekkasilta-Välimäen kohteesta tunnetaan kaikkiaan 14 kivikautista asuinpaikkaa ja yksi raaka-aineenhankintapaikka.
metsakeskus.1000048408 434 Hässjeholmen 10002 12001 13208 11006 27000 458027.00000000 6695809.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048408 Avokallioalueen reunassa, rannalle kulkeutuneiden kivenlohkareiden välissä on kivirakennelmia. Hyödyntäen kallion tai ison kiven reunaa on pienempiä kiviä kasaamalla muodostettu suorakaiteen muotoisia tiloja. Rakenteista noin 1,5 x 2,5 m kokoinen suorakaide on hyvin selkeä. Tästä muutamien metrien päässä on epäselvempi rakennelma, johon on heitetty moderneja roskia. Epävarma kolmas rakennelma löytyy edelleen idempää, kiven kupeesta. Ranta-aluetta tutkittiin kallion päältä ja idempää, mutta vastaavanlaisia rakennelmia ei havaittu. Kivien päälle ja viereen on kasvanut jonkin verran sammalta ja puita, joten aivan nuorista rakennelmista ei voi olla kyse. Mahdollisia tulkintoja ovat tomtning-rakenteet tai puolustusrakenteet.
metsakeskus.1000048409 599 Stipikbrännan 10007 12016 13175 11006 27000 298721.00000000 7041490.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048409 Inv. 2021: På sydvästra sidan av den skogsväg som löper sydväst om Västermossens torvutvinningsområde finns på mycket stenig mark två tjärdalar, av vilka den nordliga har en diameter på 20 meter och den sydliga en diameter på ungefär 15 meter. Runt och ovanpå tjärdalarna växer tät skog.
metsakeskus.1000048410 599 Smalabacken 10007 12016 13175 11006 27000 297045.00000000 7041834.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048410 Inv. 2021: I norra delen av Smalabacken på östra sidan av mon finns en tjärdal med en diameter på cirka 20 meter, halsen mot väster. På tjärdalen växer främst asp. Omgivningen består av ung ekonomiskog. På grundkartan från 1972 har man märkt ut ”Timmerstuga” cirka 200 meter mot nordost bredvid ett litet berg, denna plats inspekterades inte i terrängen. LIDARK, laserkeilausaineistosta tunnistetun rakenteen pinta-ala on vajaa 3,5 aaria.
metsakeskus.1000048412 599 Lampobacken 10007 12016 13175 11006 27000 295942.00000000 7040827.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048412 Inv. 2021: I norra delen av Lampobacken finns två tjärdalar, den ena på västra sidan om Finnabbavägen. Den har en diameter på 20 meter. Runt och ovanpå tjärdalen växer tät granskog, varför det var lite svårt att urskilja tjärdalen. Tjärdalen verkar ha skadats något på grund av skogsbearbetning. Cirka 40 meter mot sydost finns ett röse med en diameter på cirka 3 meter, det gick inte att få fram kol från det vid borrning. Tjärdalen på västra sidan av vägen har en diameter på cirka 25 meter och cirka 1,5 meter höga kantvaller, halsen pekar mot norr. I området har det nyligen utförts skogsgallring. Eteläisemmän tervahaudan LIDARK-projektissa tunnistetun rakenteen pinta-ala on reilu 7 aaria. Pohjoisempaa tervahautaa ei tunnistettu automaattisesti laserkeilausaineistosta.
metsakeskus.1000048412 599 Lampobacken 10007 12004 13054 11006 27000 295942.00000000 7040827.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048412 Inv. 2021: I norra delen av Lampobacken finns två tjärdalar, den ena på västra sidan om Finnabbavägen. Den har en diameter på 20 meter. Runt och ovanpå tjärdalen växer tät granskog, varför det var lite svårt att urskilja tjärdalen. Tjärdalen verkar ha skadats något på grund av skogsbearbetning. Cirka 40 meter mot sydost finns ett röse med en diameter på cirka 3 meter, det gick inte att få fram kol från det vid borrning. Tjärdalen på västra sidan av vägen har en diameter på cirka 25 meter och cirka 1,5 meter höga kantvaller, halsen pekar mot norr. I området har det nyligen utförts skogsgallring. Eteläisemmän tervahaudan LIDARK-projektissa tunnistetun rakenteen pinta-ala on reilu 7 aaria. Pohjoisempaa tervahautaa ei tunnistettu automaattisesti laserkeilausaineistosta.
metsakeskus.1000048413 599 Sundbobacken 10007 12016 13175 11006 27000 297860.00000000 7037575.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048413 Inv. 2021: I norra delen av Sundbobacken på östra sidan om skogsvägen finns två intill varandra liggande tjärdalar. De har en diameter på cirka 25 respektive 30 meter, halsarna har anlagts mot träsket i nordost. I omgivningen växer tät plantskog av tall. LIDARK, laserkeilausaineistosta tunnistetun pohjoisemman rakenteen pinta-ala on noin 4,5 aaria ja eteläisemmän 6.
metsakeskus.1000048414 758 Joukhaisvaara 10007 12016 13175 11006 27009 450011.00000000 7468943.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048414 Kohteessa on pieni tervahauta. Tervahauta on hyvin erikoisessa paikassa, sillä lähistöllä ei ole minkäänlaista vesistöä. Lisäksi hauta on rakennettu hyvin kivikkoiseen vaaran rinteeseen. Se on myös muodoltaan jokseenkin poikkeava ilmeten maastossa lähinnä noin 1,5 m laajana kuoppana, jonka ympärillä on havaittavissa vain vienohko valli. Haudan juoksutusränni on säilynyt hyvin ja sen puurakenne on vielä täysin ehjä. Rinnettä haudan ränninpuolelta on mahdollisesti hiukan tasattu. Kyseessä on nuorehko kotipolttoon tarkoitettu tervahauta, jolla ikää on tuskin 50 vuotta enempää.
metsakeskus.1000048416 831 Peltoi Saunamäki 10007 12001 13014 11006 27008 551446.00000000 6792638.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048416 Kohde sijaitsee Pönniälänkankaalla, Saunamäen eteläreunalla Peltoin rekisterikylän entisellä maalla (sittemmin Olkkolaa). Pitäjänkartastoon paikalle on kuvattu pieni tonttimaa ja Senaatin kartastoon talonpaikka, johon johtaa etelästä tie. Oletettavasti kyseessä on ollut torppa, joka kartta-asemoinnin perusteella asettuu Saunamäen eteläreunalle, risteyksen lounaispuolelle. Vanhemmassa, vuoden 1768/1771 pitäjää kuvaavassa kartassa alueelle ei ole merkitty talonpaikkoja. Alueelle tehdyssä maastotarkastuksessa todettiin Saunamäen eteläreunaa kulkevan tien eteläpuolella pitkänomaisia, matalia kivilatomuksia ja kiviröykkiöitä. Selvää rakennuksenperustusta ei havaittu. Röykkiöitä on myös Saunamäen itä- ja pohjoisrinteillä, jossa on raivausröykkiö mm. alarinteen suuren supan pohjalla.
metsakeskus.1000048417 837 Jalkasaari 10007 12001 13014 11006 27000 325908.87400000 6821778.67100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048417 Saaren suhteellisen tasaisessa itäosassa, kävelypolun eteläpuolella, avokallion kielekkeiden välissä on havaittavissa suurista luonnonkivistä koostuvaa rakennuksen kivijalkaa ja sen ympärillä runsaasti tiilenpaloja. Kävelypolun kuluttamalta hiekkakerroksen pinnalta on lisäksi löytynyt runsaasti liitupiipun paloja sekä punasavikeramiikkaa. Löydöt keskittyvät kivijalan läheisyyteen (n. 10 m säteellä). Todennäköisesti paikalla on sijainnut torppa tms. pieni asuinrakennus, joka ajoittunee 1700-1800-luvuille - 1900-luvun alkuun. Kohteesta n. 95 m NE, rantavedestä on löytynyt 1 taaleri vuodelta 1715 ja lyijykuula (LÖY314211).
metsakeskus.1000048419 287 Yttergrund 10001 12017 13193 11006 27008 201334.00000000 6885757.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048419 Sijaintipaikka on Kristiinankaupungin vesialueen etaläosassa Siipyyssä, Sideby Uddin eteläpuolella ja Skattgrund -saaren länsipuolella. Matalassa vedessä oleva puurunkoinen hylky, jonka kaarien päät ulottuvat lähelle pintaa. Hylyn pituus on noin 25 metriä. Paikallistiedon mukaan hylky on 11.11.1881 uponnut ruotsalainen priki Vest.
metsakeskus.1000048420 626 Seikanmäki 10001 12016 13175 11002 27000 440807.00000000 7045838.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048420 Lidarissa ja Lidark-aineistossa esiintyvä tervahauta. Lidar-aineistossa erottuu lisäksi halkaisijaltaan noin 1,5 metrin kokoinen kuoppa noin 4 metriä tervahaudasta pohjoiseen. Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa.
metsakeskus.1000048421 620 Airikaisniemi 1 10002 12016 13175 11006 27000 554699.00000000 7198159.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048421 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 16,3 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048423 620 Airikaisniemi 2 10002 12016 13175 11006 27000 554760.00000000 7198086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048423 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 21,4 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048424 562 Kaakkolammi 10001 12004 13051 11006 27000 366547.00000000 6840164.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048424 Näyttävä rajamerkki, jossa kivistä ladotun osan keskellä korkeampi pystykivi ja reunoilla matalammat pystykivet. Rajamerkin laajuus 2 x 1,5 m. Kyseessä on todennäköisesti historiallisten kylien välinen rajamerkki. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048425 927 Lemmoo 10002 12016 13151 11006 27000 355363.00000000 6689392.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048425 Vuoden 2022 inventointihavainnot: Lemmoo-nimisen peltoalueen pohjoispuolisella metsäalueella sijaitseva hiilimiilu. Miilu sijaitsee pellolta pohjoiseen kulkevan metsätien varrella, tiestä noin viisi metriä länteen. Miilu on neliskulmainen ja sen koko on 12 x 13 metriä. Miilun keskiosa on noin 1,2 metriä koholla ympäröivään maastoon nähden. Sitä reunustavat katkonaiset, 60–80 cm syvät ojat, joiden ulkoreunoilla on hieman vallimaista muodostelmaa. Keskelle tehdyssä lapionpistossa havaittiin runsaasti hiiltä sekä noensekaista maata. Miilu on tehty hiekkaiseen maaperään, loivasti etelään viettävään rinteeseen. Paikalla kasvaa avointa kuusivaltaista havumetsää.
metsakeskus.1000048426 927 Männistö 10002 12016 13151 11006 27000 356752.00000000 6686335.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048426 Inventointihavainnot 2022: Tien nro 110 itäpuolella ja Turunväylästä noin 60 metriä etelään havaittiin pienehkö hiilimiilu. Miilu sijaitsee metsätien vierellä ja erottuu maastosta loivapiirteisenä kumpareena. Miilun koko on noin 4,5 x 7 metriä. Miilu on noin 40–50 cm sitä ympäröivää maastoa korkeammalla ja sen sisäpuolella kasvoi tiheää varvikkoa. Keskiosassa on matalahko ojamainen painauma. Keskelle tehdyssä lapionpistossa havaittiin hieman hiiltä sekä noensekaista maata. Miilu on tehty hiekkaiseen maaperään, loivasti itään viettävään rinteeseen. Paikalla kasvaa avointa havumetsää.
metsakeskus.1000048427 927 Rajamäki 10002 12004 13051 11006 27000 357425.00000000 6693123.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048427 2022 inventointihavainnot: Nykyisten kiinteistörajojen risteyksessä sijaitsee osin laonnut, noin 1,1 x 1,3 m kokoinen ja alle puoli metriä korkea kivilatomus. Latomuksen keskellä on pystyssä noin 1,2 m korkea särmikäs kivi, josta havaittiin hyvin epäselvä hakkaus, mahdollisesti ”J…” Paikalla on sijainnut Jättölän ja Lusilan kylien sekä Tervalammen kartanon maiden rajapiste, joka on merkattu vuoden 1765 isojakokarttaan. Isojaon aikaan paikan nimi on ollut Rajamäki, nykyisellä maastokartalla paikan nimi on Kainalhonmäki.
metsakeskus.1000048428 927 Weiniän knä rå 10002 12004 13051 11006 27000 356964.00000000 6692060.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048428 Vuoden 2022 inventointihavainnot: Lintumäki-nimisen kallioisen mäkialueen koillisreunalla, nykyisellä kiinteistörajalla havaittiin kivinen rajapyykki. Pyykki sijaitsee mäen reunalla, avoimessa mäntymetsässä. Pyykin perustus on neliskulmainen ja halkaisija 1,2 metriä. Keskellä on muita kiviä korkeampi (n. 70 cm), kolmionmuotoinen viisarikivi. Isojakokartalla (v. 1765) pyykki sijaitsee Lusilan kylän ja Tervalammen kartanon maiden rajalla nimellä Weiniän knä rå.
metsakeskus.1000048429 927 Kauriskallio 10002 12004 13051 11006 27000 356494.00000000 6691543.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048429 Vuoden 2022 inventointihavainnot: Nykyisten kiinteistörajojen risteyksessä sijaitsee sammaleen peittämä, noin 1,3 x 1,4 m kokoinen ja noin 40 cm korkea kivilatomus. Keskellä latomusta on pystyssä noin 50 cm korkea teräväsärmäinen kivi, josta ei havaittu hakkauksia. Kivilatomuksessa on pystyssä rautainen aidantolppa haruksineen. Paikalla on sijainnut Hiskan (pienen Tervalammen) ja Lusilan kylien sekä Tervalammen kartanon maiden rajapiste, joka on merkattu vuoden 1765 isojakokarttaan. Isojaon aikaan paikan nimi on ollut Kauriskallio, nykyisellä maastokartalla pienellä mäennyppylällä ei ole nimeä.
metsakeskus.1000048430 927 Mäntymäki 10002 12004 13051 11006 27000 355424.00000000 6690530.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048430 Vuoden 2022 inventointihavainnot: Tervalammen länsiluoteispuolisella metsäalueella havaittiin kivinen rajapyykki nykyisten kiinteistörajojen taitepisteessä. Pyykki sijaitsee kallioisen mäkialueen yläosassa, talon luoteispuolella avoimessa havupuumetsässä. Pyykin perustus on neliskulmainen ja halkaisija 1,3 metriä. Kivirakenne on paikoin hajonnut. Keskellä on muita kiviä korkeampi suorakulmainen viisarikivi. Kyseinen pyykki näkyy Hiskan eli Pienen Tervalammen kylän isojakokartassa (1769–1772) ja on merkinnyt Hiskan, Lusilan ja Torhoilan ja Härköilän kylien yhteismaiden rajaa.
metsakeskus.1000048431 927 Palokallio 10002 12004 13051 11006 27000 355091.00000000 6688559.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048431 Vuoden 2022 inventointihavainnot: Nykyisten kiinteistörajojen risteyksessä sijaitsee osin sammaleen peittämä, noin 1 x 1,5 m kokoinen ja puolisen metriä korkea kivilatomus. Latomuksen keskellä on pystyssä iso, noin 1 x 0,5 m kokoinen ja noin 80 cm korkea viisarikivi. Hakkauksia viisarikivestä ei havaittu, tosin kivi oli osin sammaleen ja jäkälän peitossa. Latomuksen n-puolella on suurehko maakivi. Isojakokartassa (1769–1772) paikalla on Hiskan (Pienen Tervalammen) sekä Torhoilan ja Härköilän kylien yhteismaiden ja Palojärven kylän rajalla. Isojakokartalla rajamerkki on tunnisteella No 2.
metsakeskus.1000048432 927 Wackuri rå 10002 12004 13051 11006 27000 357275.00000000 6686964.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048432 Vuoden 2022 inventointihavainnot: Nykyisten kiinteistörajojen risteyksessä sijaitsee matala (noin 30 cm) ja sammaleen peittämä, noin 1,2 x 1,2 m kokoinen kivilatomus. Latomuksen keskellä on särmikkään kartion muotoinen viisarikivi. Rajamerkki sijaitsee hevoshaassa, ja se tarkastettiin aitauksen ulkopuolelta. Rajamerkki sijoittuu Palojärven isojaon käyttökopiokartassa (1788) Hiskan eli Pienen Tervalammen ja Palojärven kylien ja Kalljärven rushollin maiden rajalle. Vanhalla kartalla rajamerkin nimi on Wackuri rå No 1.
metsakeskus.1000048434 859 Kokko 10007 12001 13007 11006 27000 434528.00000000 7186145.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048434 Tupostien varrella, Tyrnävänjoen länsirannalla, ympäröivät alueet ovat tasaista peltotasankoa. Nykyisten Ala-Kokon ja Yli-Kokon tonttien keskivaiheille on merkitty 1770-luvun isojakokartalle talo ja sen pohjoispuolelle tuulimylly. Molempien tilojen pihapiirit ovat nykyisin tiiviisti rakennettuja. Ala-Kokon pihan itälaidalla on vanha hirsinen asuinrakennus, molempien tilojen pihapiirissä on mm. vanha hirsiaitta.
metsakeskus.1000048435 859 Laanila 10007 12001 13007 11006 27000 433543.00000000 7184371.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048435 Leppiojantien varrella, pienen Leppiojan länsirannalla, ympäröivät alueet ovat tasaista peltotasankoa. Laanilan paikalla on merkitty 1770-luvun isojakokartalle talo. Paikalla on maatilan uusi asuinrakennus ja useita tilarakennuksia.
metsakeskus.1000048437 425 Kettunen 10002 12001 13007 11006 27000 431225.00000000 7181185.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048437 4-tien varrella Temmesjoen itärannalla Kettukosken kohdalla. Paikalle on merkitty vuoden 1755 isojakokartalle Kettusen talo. Alue on loivasti joelle viettävää peltoa. Isojakokartalle merkitty talon paikka on pääosin rakentamaton, pihan pohjoisreunalla on yksi rakennus. Inventoinnin aikana alueella oli autonromuja. Paikalla on sijainnut talo ainakin vielä 1840-luvun alussa, vanhimmalle vuoden 1952 peruskartalle Kettusen talo on merkitty 4-tien varteen, missä on yhä pystyssä Kettusen myöhempi päärakennus, pihapiirissä on myös muuta vanhaa rakennuskantaa. Kettusen talon nimenä on ollut myös Halonen, joksi se on nimetty mm. 1840-luvun pitäjänkartalla.
metsakeskus.1000048438 927 Tervalammen kartano 10007 12001 13000 11006 27000 357876.00000000 6690786.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048438 Vuoden 2022 inventointi: Tervalammen kartanon historia ulottuu vuoteen 1641, jolloin Tervalammen kylä lahjoitettiin Ruotsin kuningatar Kristiinan toimesta Georg Johan Knorringille. Nykyinen päärakennus on valmistunut 1830 ja sen uskotaan olevan Carl Engelin suunnittelema. Kartano myytiin Helsingin kaupungille 1936, jolloin kartanosta tehtiin työlaitos ja alueella toimi päihdekuntoutuskeskus vuoteen 2019 saakka. Vuonna 2020 kartano myytiin yksityiselle henkilölle. Alueen monipuolisesta historiasta huolimatta kartanon päärakennuksen ympäristö on säilyttänyt ”vanhan ilmeensä”. Kartanoon johtaa luoteesta näyttävä lehmuskuja. Kartanon pihapiiri ja lähiympäristö on säästynyt voimakkaalta ja modernilta maankäytöltä. Kartano määriteltiin muuksi kulttuuriperintökohteeksi ja sille tehtiin aluerajaus perustuen isojako-, pitäjän ja senaatinkarttoihin.
metsakeskus.1000048439 425 Pääsky 10007 12001 13007 11006 27000 431435.00000000 7180846.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048439 4-tien varrella Temmesjoen itärannalla Sampsankosken alapuolella. Paikalle on merkitty vuoden 1775 isojakokartalle Pääskyn talo. Paikalla on omakotitalon pihapiiri useine tilarakennuksineen, sen ja johtoreitin välissä sijaitsee toinen tila. Kohdetta ei tarkemmin inventoitu.
metsakeskus.1000048440 927 Mäkipelto 10007 12016 13180 11006 27000 359855.00000000 6692472.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048440 Vuoden 2022 inventointi: Poikkipuoliaisen itäpuolella, Nuottakodon toimintakeskuksen koillispuolella sijaitsevassa jokiuomassa on sijainnut kaksi myllyä. Myllyt näkyvät Hulttilan kylän isojakokartassa, joka on tehty 1773–1775. Paikalla on kaksi myllyä vielä vuoden 1840 pitäjänkartalla, vuoden mutta 1870 senaatinkartalla myllyjä ei enää ole merkitty. Joen uoma, jossa myllyt ovat sijainneet, on kapea, muokkaamaton ja kivikkoinen. Poikittain joen uomassa on kapea ja paikoin lohkeillut kivistä ja betonista tehty (mylly?)rakenne, kooltaan noin 6 x 0,5 m. Alempana uomassa, jokiuoman suuntaisesti sijaitsee matala ja epämääräinen mahdollinen ojamainen kaivanto. Kyseessä saattaa olla myllytoimintaan liittyvä rakenne, mutta maastohavaintojen perusteella siitä ei saatu varmuutta. Paikalta havaittiin selkeästi ainoastaan yksittäinen betonirakenne. Kohde määriteltiin vähäisten havaintojen ja niiden todennäköisesti nuoren iän perusteella muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Aluerajaus pitää sisällään sekä betonirakenteen että mahdollisen kaivannon.
metsakeskus.1000048441 290 Niemeläisniemi 10002 12016 13175 11006 27000 602876.00000000 7141429.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048441 Tervahauta. Halkaisija noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048442 927 Myllymäki 1 10007 12016 13180 11006 27000 356450.00000000 6688787.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048442 Vuoden 2022 inventointi: Hiskan tai Pienen Tervalammen kylän isojakokarttaan (1769 ja 1772) on merkitty myllynpaikka Tervalammelta Huhmarjärveen laskevan joen varteen, nykyisen Tervalammentien länsipuolelle. Paikalla on mylly vielä vuoden 1870 senaatinkartalla. Tervalammentien linjausta on suoristettu joen kohdalta parikymmentä metriä itään vuoden 1972 jälkeen. Nykyisen sillan länsipuolinen alue ja joen uoma vaikuttavat sen vuoksi muokatuilta ja joen uomassa on havaittavissa epäselviä kivipengerryksiä ja kivikkoa. Myllynpaikka on sijainnut vanhan tielinjauksen länsipuolella. Paikalla ei havaittu selkeitä myllyrakenteita. Jokiuomassa on modernihkoja betonirakenteita ja mahdollinen vanha patoallas, johon on tehty uimatikkaat rannalla olevasta saunasta. Joen pohjoisrannalla on toinenkin pieni puinen rakennus, joka voi mahdollisesti liittyä vanhaan myllytoimintaan. Alueella on ollut myllytoimintaa 1700-luvulta lähtien, mutta koska alue on osittain muokattu tien suoristuksen yhteydessä ja paikalla havaitut vähäiset rakenteet vaikuttavat suhteellisen moderneilta, määriteltiin alue muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Kohteelle tehtiin aluerajaus perustuen maastohavaintoihin.
metsakeskus.1000048443 748 Puoskari 10007 12001 13007 11006 27000 406991.00000000 7175158.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048443 Vuosina 1781-1784 laaditulle isojakokartalle merkitty Puoskari sijaitsee Siikajoen etelärannalla Revonlahden ja Ruukin välissä. Paikalla on maatilan pihapiiri, jossa asuinrakennuksen lisäksi sijaitsee iso tilarakennus. Kohde sijaitsee suunnitellusta johtoreitistä yli 300 metrin etäisyydellä, ja sitä ei tarkemmin inventoitu.
metsakeskus.1000048444 748 Tanssikenttä 10007 12009 13000 11006 27000 392199.00000000 7189994.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048444 Siikajoenkylässä sijaitsevasta golfkentästä n. 200 m länteen matalan hiekkakankaan päällä, itäpuolella on rämemaastoa. Noin 11 m halkaisijaltaan oleva ja n. 1,5 m syvä kellarin pohja, oviaukko länteen, pohjamuoto on hieman kulmikas. Pinnalla kasvaa varpuja ja sammalta, joitakin varttuneitakin mäntyjä. Lähistölle ei ole merkitty vanhoille kartoille peltoja, johon kohde voisi liittyä. Itäpuolinen räme on ollut ennen ojituksia vetisempi ja siltä on voitu kerätä luonnonrehua. Kohde sijaitsee historiallisen Pohjanmaan rantatien linjauksen läheisyydessä.
metsakeskus.1000048445 748 Mallula 10002 12016 13175 11006 27000 390549.00000000 7191586.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048445 Merikyläntieltä Kuusiniemeen erkaantuvasta tiestä länteen, Korvenojalle johtavan metsätien varrella. Matalan hiekkakankaan reunalla on n. 15 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi länteen. Päällä kasvaa lähinnä nuoria kuusia. Lähistöllä eteläpuolella on useita moderneja maanottokuoppia. Noin 180 metrin etäisyydelle kaakkoon on merkitty vuoden 1765 isojakokartalle sotilastorppa, paikan tervanvalmistus voi hyvinkin liittyä siihen asutukseen.
metsakeskus.1000048447 748 Relletinsuo 10002 12016 13175 11006 27000 401358.00000000 7169988.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048447 Relletinsuon koillispuolella, matalan kivikkoisen kankaan eteläreunalla hakkuuaukolla. Noin 13 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi pohjoiseen. Haudan päälle on jätetty säästöpuuryhmä. Haudasta n. 15 m itäkaakkoon on tervapirtin kiukaan jäännös, se on n. 2 m halkaisijaltaan ja 70 cm korkea.
metsakeskus.1000048448 678 Ravirata itä 10002 12016 13175 11006 27000 390611.00000000 7176894.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048448 Valtatiestä 8 n. 300 m pohjoiseen kivikkoisen matalan niemekkeen eteläreunalla. Noin 13 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi etelään. Haudan päällä kasvaa tiheää mäntypuustoa ja jonkin verran koivuja.
metsakeskus.1000048449 678 Makkara-arot 10002 12016 13175 11006 27000 389872.00000000 7177691.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048449 Laajan Makkara-arot hiekkadyynikentän eteläosassa, heti metsätien eteläreunalla. Noin 15 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi kaakkoon. Tie on jonkin verran leikannut haudan pohjoisreunaa, metsätie on haudan kohdalla hiilen värjäämä. Alueella kasvaa eri ikäistä mäntymetsää. Haudan päällä myös jonkin verran koivuja ja katajaa.
metsakeskus.1000048450 272 Rödsö 1 10007 12004 13045 11006 27000 312170.00000000 7088295.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048450 Kiviaidat sijaitsevat Rödsöntien pohjoispuolella, Kankkosen luoteis- ja pohjoispuolisten peltojen reunoilla ja metsässä. Kiviaidat on käsin rakennettu muutamia pieniä viime aikoina koottuja osia lukuun ottamatta. Joitakin aitoja sijaitsee talojen pihapiireissä, ja niitä on myöhemmin koottu uudestaan. Aidat koostuvat keskimäärin 30-40 cm halkaisijoiltaan olevista kivistä, pinnalla kasvaa sammalia jäkäliä ja varpuja. Aita 1 sijaitsee metsässä, sen kohdalle ei ole merkitty peltoja vanhoille kartoille. Ympäristössä kasvaa varttunutta kuusivaltaista metsää. Aidat 2 ja 4 sijaitsevat nykyisten ja jo vuoden 1757 isojakokartalle merkittyjen peltojen reunamilla. Aita 3 sijaitsee nykyisen pellon reunalla. Aidan 1 pituus n. 150 m, leveys n. 1-3 m, korkeus n. 30-70 cm, itäosassa aita kaartuu n. 130° kulmassa pohjoiseen. Aidan rakenne vaihtelee huomattavasti; se on paikoin korkeampi ja kapeampi, leveimmiltä kohdiltaan matalampi, leveimmällä kohdalla aidan reunalla on paikoin ojaa. Länsipäähän on kasattu lähihistoriassa koneellisesti kookkaita kiviä, sitä osaa aidasta ei otettu kohderajaukseen. Aidan päällä kasvaa vanhojakin puita. Eteläsivu noudattaa melkein koko pituudeltaan nykyistä tilarajaa. Ilmeisemmin kiviaita liittyy pohjoispuolella sijaitsevaan nykyiseen peltoon, joka on yltänyt aiemmin etelämmäksi. Aidat 2-4 on rekisteröity alakohteiksi.
metsakeskus.1000048451 710 Åsen 1 10002 12004 13051 11006 27000 307929.00000000 6658069.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048451 Nelisivuinen kivilatomus jonka keskelle on pystytetty paasi. Koko noin 1,5 x 1,5 metriä, korkeus noin 60-80 cm. Kohde on tyypillinen vanha rajamerkki, joka kokonsa puolesta on näyttävä ja edustava. Rajamerkki sijaitsee Pohjan ja Karjaan välisellä pitäjänrajalla (merkitty esim. vuoden 1842 pitäjänkartastoon), kohdassa jossa Kärrbyn, Horsbäckin ja Ekerön keskiaikaisten kylien rajat kohtaavat.
metsakeskus.1000048452 272 Kankkonen 10007 12001 13007 11006 27000 312297.00000000 7088011.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048452 Kohde sijaitsee Rödsöntien pohjoispuolella, peltojen ja teiden rajaamassa nykyisessä tilan pihapiirissä. Uusi päärakennus sijaitsee pihan keskivaiheilla, pihan reunoilla on muuta uutta rakennuskantaa. Länsi- ja pohjoispuolella sekä Rödsöntien eteläpuolella on peltoja, nykyisellä viereisellä tilalla itäpuolella on mm. talli ja hevosaitauksia, eteläpuolella on toisen tilan vanha päärakennus. Kankkosta ei ole merkitty Matthias Roeringin vuoden 1757 isojakokartalle, mutta se on merkitty Jonas Cajanuksen 1765 piirtämälle pitäjänkartalle ja samoihin aikoihin valmistuneelle isojakokartalle, ja myös vuoden 1843 pitäjänkartalle. Kankkonen on mainittu Rödsön kylän vuosien 1757-1758 jakokirjassa ja myös Kälviän vuoden 1758 jakokirjassa.
metsakeskus.1000048457 748 Pohjanmaan rantatie/Vanha Kirkkotie 10002 12005 13071 11006 27000 392058.00000000 7189629.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048457 Tielinja sijaitsee Siikajoenkylässä sijaitsevasta golfkentästä n. 200 m länteen, matalan hiekkadyynin päällä kulkevan metsätien kohdalla. Lounaaseen linjaus jatkuu osin myös soistuneessa maastossa. Kiinteä muinaisjäännös Pohjanmaan rantatie/Vanha Kirkkotie koskee linjauksen lounaisosan soistuneen maaston osuutta. Hiekkadyynin päällä kulkeva linjaus kohti pohjoista on muinaisjäännösrekisterissä muuna kulttuuriperintökohteena Pohjanmaan rantatie/Vanha Kirkkotie 2. Alueen puusto on iältään vaihtelevaa mäntymetsää. Rekisteriportaalissa Pohjanmaan rantatien linjaus on RKY-kohteena ja merkitty kulkemaan länsipuolella nykyisen Vanhanmaantien kohdalla. Vuoden 1761 isojakokartan mukaan tie on kuitenkin kulkenut kahtena haarana n. 300-400 metrin etäisyydellä sen itäpuolella, itäisempi haara oli ilmeisesti talvitienä. 1840-luvun pitäjänkartalle on merkitty sama linjaus kuin isojakokartalle sekä nykyinen Vanhamaantie ilmeisesti myöhemmin päälle piirrettynä. Pohjanmaan rantatie kulki Turusta Tukholmaan Pohjanlahden ympäri. Rantatie on ollut Pohjanmaan tärkein tie ja Lapin läänin alueella pitkään ainoa maantie. Tie kehittyi 1600-luvulta ratsupolusta, 1660-lukuun mennessä tie oli rakennettu Ouluun asti.
metsakeskus.1000048459 680 Impivaara 10002 12001 13000 11040 27000 235282.00000000 6714976.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048459 Mäen laelta ja pohjoisrinteeltä on havaittu kulttuurikerrosta ja varhaismetallikautista ja rautakautista keramiikkaa. Rauman valtatie leikkaa kohdetta lännessä.
metsakeskus.1000048459 680 Impivaara 10002 12001 13000 11033 27000 235282.00000000 6714976.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048459 Mäen laelta ja pohjoisrinteeltä on havaittu kulttuurikerrosta ja varhaismetallikautista ja rautakautista keramiikkaa. Rauman valtatie leikkaa kohdetta lännessä.
metsakeskus.1000048460 620 Osmangankangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 530407.00000000 7158091.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048460 Tervahauta sijaitsee loivalla kaakkoon viettävällä moreenirinteellä. Sen ympärillä kasvaa mäntyvaltaista taimikkoa ja maanpintaa on taimikon alueella muokattu voimakkaasti. Tervahauta on säilynyt ehjänä. Sen halkaisija on noin 20 m ja keskiosan syvyys 1,5 m. Sen reunat kohoavat selvästi ympäröivästä maanpinnasta ja halssi suuntautuu alarinteeseen kohti kaakkoa.
metsakeskus.1000048461 620 Osmangankangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 530420.00000000 7158107.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048461 Tervahauta sijaitsee loivalla kaakkoon viettävällä moreenirinteellä. Sen ympärillä kasvaa mäntyvaltaista taimikkoa ja maanpintaa on taimikon alueella muokattu voimakkaasti. Tervahauta on säilynyt ehjänä. Sen halkaisija on noin 10 m ja keskiosan syvyys 1 m. Halssi suuntautuu alarinteeseen kohti kaakkoa.
metsakeskus.1000048462 748 Pohjanmaan rantatie/Vanha Kirkkotie 2 10007 12005 13071 11006 27000 392153.00000000 7189863.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048462 Tielinja sijaitsee Siikajoenkylässä sijaitsevasta golfkentästä n. 200 m länteen, matalan hiekkadyynin päällä kulkevan metsätien kohdalla. Lounaaseen linjaus jatkuu osin myös soistuneessa maastossa. Hiekkadyynin päällä kulkeva linjaus kohti pohjoista on muinaisjäännösrekisterissä muuna kulttuuriperintökohteena Pohjanmaan rantatie/Vanha Kirkkotie 2. Linjauksen lounaisosa on muinaisjäännösrekisterissä kiinteänä muinaisjäännöksenä Pohjanmaan rantatie/Vanha Kirkkotie (1000048457), ja se koskee linjauksen lounaisosan soistuneen maaston osuutta. Alueen puusto on iältään vaihtelevaa mäntymetsää. Rekisteriportaalissa Pohjanmaan rantatien linjaus on RKY-kohteena ja merkitty kulkemaan länsipuolella nykyisen Vanhanmaantien kohdalla. Vuoden 1761 isojakokartan mukaan tie on kuitenkin kulkenut kahtena haarana n. 300-400 metrin etäisyydellä sen itäpuolella, itäisempi haara oli ilmeisesti talvitienä. 1840-luvun pitäjänkartalle on merkitty sama linjaus kuin isojakokartalle sekä nykyinen Vanhamaantie ilmeisesti myöhemmin päälle piirrettynä. Pohjanmaan rantatie kulki Turusta Tukholmaan Pohjanlahden ympäri. Rantatie on ollut Pohjanmaan tärkein tie ja Lapin läänin alueella pitkään ainoa maantie. Tie kehittyi 1600-luvulta ratsupolusta, 1660-lukuun mennessä tie oli rakennettu Ouluun asti. Raportissa esitetty aluerajaus ei kata pohjoisinta tieosuutta. Muinaisjäännösrekisterin aluerajaus kohteen pohjoisosan osalta on tehty lidarin ja inventoinnin 2022 perusteella.
metsakeskus.1000048463 620 Osmangankangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 530527.00000000 7158020.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048463 Tervahauta sijaitsee loivalla luoteeseen viettävällä moreenirinteellä, joka on alempana suopohjaista. Sen ympärillä kasvaa mäntyvaltaista taimikkoa. Tervahauta on ehjä ja siinä on selkeästi ympäristöstä erottuvat vallit. Sen halkaisija on noin 15 m ja keskiosan syvyys 1 m. Halssi suuntautuu luoteeseen. Tervahaudan ympäristössä on pieniä maa-aineksenottokuoppia.
metsakeskus.1000048464 620 Osmangankangas 4 10002 12016 13175 11006 27000 530545.00000000 7157994.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048464 Tervahauta sijaitsee loivalla luoteeseen viettävällä moreenirinteellä. Sen ympärillä kasvaa mäntyvaltaista taimikkoa. Tervahauta on säilynyt ehjänä. Sen halkaisija on noin 10 m ja keskiosan syvyys 1 m. Halssi suuntautuu alarinteeseen kohti etelää.
metsakeskus.1000048465 620 Julkuvaara 5 10002 12016 13175 11006 27000 531119.00000000 7155703.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048465 Tervahauta sijaitsee itään viettävällä moreenirinteellä. Sen ympärillä kasvaa havupuuvaltaista sekametsää. Tervahauta on säilynyt ehjänä. Sen halkaisija on noin 15 m ja keskiosan syvyys 1 m. Jyrkkäpiirteinen halssi suuntautuu alarinteeseen kohti itää.
metsakeskus.1000048466 620 Julkuvaara 6 10002 12016 13175 11006 27000 531474.00000000 7155270.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048466 Tervahauta sijaitsee loivalla itään kohti suota viettävällä rinteellä metsäautotien päässä olevan kääntöpaikan vieressä. Sen ympärillä kasvaa mäntyvaltaista metsää ja itäpuolella on nuorta taimikkoa. Tervahauta on länsireunaltaan rikkoutunut metsäautotien ja sen vieressä kulkevan ojan teossa. Sen halkaisija on noin 20 m ja keskiosan syvyys 1,5 m. Viisi metriä pitkä ja 1,5 m syvä halssi suuntautuu alarinteeseen kohti pohjoista ja suota.
metsakeskus.1000048467 749 Pirtti 10001 12016 13000 11002 27000 543562.00000000 6986245.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048467 Pirtin saaressa, luonnonsuojelualueella, rautakuonaa metallinpaljastimella. Signaaleja noin 20 neliön alalta. Ilmoitusnumero viranomaiskäyttöön ILM27972. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Isojakokartoilla ja pitäjänkartoilla tai historiallisissa ilmakuvissa alueella ei ole merkintöjä.
metsakeskus.1000048468 620 Kaarronkangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 526447.00000000 7154093.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048468 Tervahauta sijaitsee hyvin loivalla länteen viettävällä moreenirinteellä. Sen ympärillä kasvaa mäntyvaltaista metsää. Tervahauta on ehjä. Sen halkaisija on noin 15 m ja keskiosan syvyys 1 m. Kymmenen metriä pitkä halssi suuntautuu länteen.
metsakeskus.1000048469 620 Kaarronkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 526624.00000000 7154052.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048469 Tervahauta sijaitsee tasaisella moreenikankaalla. Sen ympärillä kasvaa mäntyvaltaista metsää. Tervahaudan itä- ja pohjoispuolella maastossa on maa-aineksenottokuoppia, jotka todennäköisesti liittyvät sen rakentamiseen. Tervahauta on ehjä. Sen halkaisija on noin 23 m ja keskiosan syvyys 2 m. Halssi suuntautuu luoteeseen ja on yli 30 metriä pitkä. Halssiojalla on syvyyttä noin metri ja sen molemmin puolin on vallit.
metsakeskus.1000048470 620 Kaarronkangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 526595.00000000 7153966.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048470 Tervahauta sijaitsee jyrkän muinaisen rantatörmän länsirinteellä. Sen ympärillä kasvaa mäntyvaltaista metsää. Tervahauta on ehjä. Sen halkaisija on noin 12 m ja keskiosan syvyys 1 m. Kaksimetrinen halssi suuntautuu alarinteeseen kohti länttä.
metsakeskus.1000048471 620 Kaarronkangas 4 10002 12016 13175 11006 27000 526888.00000000 7153769.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048471 Suuri tervahauta sijaitsee tasaisella moreenikankaalla. Sen ympärillä kasvaa mäntyvaltaista metsää. Tervahauta on ehjä. Sen halkaisija on noin 25 m ja keskiosan syvyys 1,5 m. Leveä halssi suuntautuu pohjoiseen. Tervahaudan ympärillä on eripuolilla parinkymmenen metrin säteellä merkkejä maa-aineksen otosta. Se liittyy ilmeisesti tervahaudan rakentamiseen.
metsakeskus.1000048472 211 Vääksyn kartanon puistotie 10007 12005 13071 11006 27000 346496.00000000 6816880.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048472 Vääksyn kartanolle on ennen kulkenut suora tielinjaus nykyisten Laiska-Jaakontien ja Ponsantien risteysalueelta. Tielinjaus näkyy rekognosointikartassa 1776–1805, vuoden 1821 tiluskartassa ja vielä vuoden 1919 uusjakokartalla. Kartanon puolella vanha tielinjaus erottuu maastosta selkeästi, koska sitä reunustaa suurten puiden muodostama kuja aivan Vääksynjoen partaalle saakka. Joen molemmilla rannoilla sekä vedessä on näkyvissä jäänteitä vanhasta sillasta. Selkeimmin erottuu joen itäpenkereellä oleva sillan perustana ollut kivipenger, jonka edustalla joen rannassa on noin 30 cm pinnan yläpuolelle ulottuva paalurivistö. Joen länsipuolen rantavedessä on pystyssä muutama hajanainen paalu. Tielinjaus on ainakin osittain yhä nähtävissä maastossa pengerrettynä, noin 6 m leveänä, tasaisena tielinjauksena, jonka reunoilla kasvaa suuria mäntyjä, jäänteinä puukujasta.
metsakeskus.1000048473 211 Kangasala-Orivesi Kotovuori 10002 12005 13071 11006 27000 346974.00000000 6818118.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048473 Maakunnallisesti merkittäväksi tielinjaksi määritelty Kangasalta Orivedelle kulkeva tielinja on yhdistänyt toisiinsa Kangasalan ja Oriveden kirkot ja se kulkee valtakunnallisesti merkittävän Vääksyn kartanoalueen ja kulttuurimaiseman vieritse. Kangasalan Huutijärven seudulta on luultavasti kuljettu jo keskiajalla Orivedelle, ja tielinja lienee vakiintunut 1600-luvulla. Ponsantien itäpuolelta ja Kotovuoren länsipuolelta koilliseen lähtevä vanha tielinjaus on eteläosasta metsätienä. Kotovuoren pohjoispuolella tielinja haarautuu ja pohjoiseen jatkuva vanha tielinjaus vaikuttaa jääneen kokonaan pois käytöstä. Tielinjaus erottuu ympäröivästä maastosta tasaisena urana, jonka keskellä on kapea polku. Tienpohjan leveys on noin 5 metriä ja se on hieman ympäröivää maastoa korkeammalla. Tiellä kasvaa korkeaa heinää ja nuorta taimikkoa. Kokonaan pois käytöstä jääneen osuuden pituus on noin 260 metriä.
metsakeskus.1000048474 211 Vuorenpää 10007 12001 13014 11006 27000 347292.37715339 6817215.96561785 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048474 Vääksyn kartanon tiluskartassa (v. 1821), kartanon koillispuolisella metsäalueella on Wuorenpä-niminen torppa. Torppa näkyy myös pitäjänkartalla ja paikalla on rakennuksia myös vuoden 1919 uusjakokartalla. Kohde sijaitsee noin 600 metriä kartanosta itäkoilliseen, nykyisen Kallionpään talon länsipuolisessa metsikössä. Torpan ohi on kulkenut vanha tie, joka on jäänyt metsäautotieksi. Metsätiestä noin 20 metriä pohjoiseen, pienen kallioharjanteen reunalla on havaittavissa pieni kivijalka. Kivijalan kulmausta on nähtävissä noin kolme metriä, joka on avonaisen kallion reunalla. Kivet ovat suorakulmaisia, niiden korkeus on noin 30 cm, halkaisija 50 cm. Toinen puoli kivijalasta häviää ympäröivän maastoon. Kivijalasta noin 10 m luoteeseen on pieni kuoppa, jonka halkaisija on noin yhden metrin. Vuoden 1821 kartalla näkyy myös toinen torppa, Tanhuanpää. Kyseistä torpanpaikkaa haettiin maastossa, mutta sitä ei kuitenkaan havaittu. Mahdollisesti se on sijainnut yksityisen hautausmaan kohdalla.
metsakeskus.1000048475 211 Killittälänvuori 10007 12004 13051 11006 27000 347189.00000000 6818036.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048475 Vääksyn kartanon pohjoispuolisella metsäalueella, Ponsantien itäpuolella ja Killittälänvuoren lounaisrinteellä havaittiin kivinen rajapyykki. Pyykki sijaitsee pienellä avokallioalueella mäntymetsikössä. Pyykin perusta on soikea ja sen keskellä on muita kiviä korkeampi viisarikivi. Pyykin koko on 0,8 x 1,2 metriä, perustan korkeus 40 cm, viisarikiven 70 cm. Paikalla kulkee kylien raja vuoden 1821 tiluskartalla ja vuoden 1919 uusjakokartalla. Uusjakokartan mukaan raja on Vihtiälän yksinäistalon ja Vääksyn yksinäisrälssisäterien ja rälssitorppien välisellä rajalla. Kohde on yhä käytössä olevalla rajalinjalla. Rajapyykin ikää ei varmuudella tiedetä, koska Vääksyn alueesta ei ole 1700-luvun karttaa.
metsakeskus.1000048476 211 Vääksyn tiilitehdas 10007 12015 13145 11006 27000 346997.00000000 6816098.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048476 Tiilitehtaan sijainti havaittiin vuoden 1919 uusjakokartalta. Alue on autioitunut 1900-luvun puoliväliin mennessä. Paikalla on nykyisin peltoa ja joen penkereellä rehevöitynyttä lehtometsää. Joen pengeralue näyttää muokatulta ja maastossa paikoin on havaittavissa matalahkoja kuopanteita (syv. 30–40 cm) ja niiden vieressä matalahkoja maakasoja. Maaperä vaikuttaa saviselta. Maan pinnalla on runsaasti tiilimurskaa ja paikoin on tiilensekaisia maakasoja. Peltoalueen pinnassa on myös nähtävissä tiilimurskaa, jota on myös sekoittuneessa peltokerroksessa. 1800-luvun pitäjänkarttaan tiilitehdasta ei ole merkitty, mutta paikalle kulkee tie. Tehdas liittyy Vääksyn kartanon elinkeinotoimintaan. Sen perustamisaikaa ei pystytty tässä inventoinnissa arvioimaan. Aluerajaus tehtiin vuoden 1919 uusjakokartan perusteella.
metsakeskus.1000048478 10 Ourankalliot 10007 12012 13124 11006 27026 322507.00000000 6946335.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048478 Ourankallioiden pohjoispään itäreunassa on hyvin matala kallioseinämä, jonka edessä on seinämän myötäisessä rivissä neljä lohkokivistä kasattua röykkiötä, kooltaan noin 2-3 x 2 x 0.5 m. Röykkiöt ovat sammalen peittämiä, mutta kivien lohkopinnat ovat varsin puhtaita jäkälästä. Paikalta on todennäköisesti haettu kivimateriaalia rakennustarpeeksi, ja lohkottuja kiviä on kasattu kuormiksi odottamaan talvisaikaan tehtävää kuljetusta. Iältään ilmeisen nuori kohde, joka voi liittyä yksityisten rakennushankkeiden lisäksi lähistön suuriin tie- ja rautatiehankkeisiin (Alavus-Peräseinäjoki -tie eli Tokerotie 1860-luvulla ja Alavus-Ähtäri -rautatie 1880-luvulla).
metsakeskus.1000048479 430 Suutarla 10002 12001 13000 11010 27000 276408.00000000 6763590.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048479 Kuninkaan kartaston (1776 - 1805) ja isojakokartan (Charta öfwer Sutarla Bys Ägor uti Biörneborgs Län Öfre Satagunda Nedredels Härad och Loimijoki Sokn afmätt till Storskifte År 1794: a, Tapio, 1/3 Mantal Skatte 2 öres land, Innehafves af Bonden Johan Jacobsson; b, Kalanen, 1/3 Mantal Skatte 2 öres land, Augment, Äger bonden Thomas Ericsson) mukaan paikalla on sijainnut Alastaron Suutarlan kylä. Pellosta on vuonna 2023 löytynyt metallinetsinnässä keskiajan lopulle tai 1500-luvulle ajoittuvan ristiriipuksen katkelma, 1500-luvulle ajoittuva pöytäveitsen päätehela, puolen äyrin raha vuodelta 1592 ja muuta historialliseen asutukseen liittyvää pienesineistöä. ILM 27930. Löytäjän välittämän muistitiedon mukaan paikalla on sijannut kivijalkoja tai kellareita, jotka on purettu 1970-luvulla.
metsakeskus.1000048479 430 Suutarla 10002 12001 13000 11006 27000 276408.00000000 6763590.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048479 Kuninkaan kartaston (1776 - 1805) ja isojakokartan (Charta öfwer Sutarla Bys Ägor uti Biörneborgs Län Öfre Satagunda Nedredels Härad och Loimijoki Sokn afmätt till Storskifte År 1794: a, Tapio, 1/3 Mantal Skatte 2 öres land, Innehafves af Bonden Johan Jacobsson; b, Kalanen, 1/3 Mantal Skatte 2 öres land, Augment, Äger bonden Thomas Ericsson) mukaan paikalla on sijainnut Alastaron Suutarlan kylä. Pellosta on vuonna 2023 löytynyt metallinetsinnässä keskiajan lopulle tai 1500-luvulle ajoittuvan ristiriipuksen katkelma, 1500-luvulle ajoittuva pöytäveitsen päätehela, puolen äyrin raha vuodelta 1592 ja muuta historialliseen asutukseen liittyvää pienesineistöä. ILM 27930. Löytäjän välittämän muistitiedon mukaan paikalla on sijannut kivijalkoja tai kellareita, jotka on purettu 1970-luvulla.
metsakeskus.1000048481 250 Ketunpesänkangas 10002 12016 13175 11006 27000 305959.00000000 6905068.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048481 Ketunpesänkankaan luoteislaidalla noin 20 m Ketunpesänkankaantiestä pohjoiseen on tervahauta. Se erottuu selkeästi ympäristöstään. Kokonaishalkaisijaltaan rakenne on noin 18 m. Vallit ovat leveät, keskimäärin noin 5 m. Vallin ulkoreunalla on katkonaisia ojamaisia painanteita. Pohjalta havaittiin 30 cm musta hiilensekainen maakerros sekä tämän alta tervan kovettama taso. Halssin kohta ei ole selkeä. Alarinteen puolella halssille sopivimmassa paikassa on vallissa noin 1 m syvä kolo. Todennäköisesti halssista ei ole muuta nähtävissä maanpinnalle. Paikka on haudan länsilounaanpuoleisella reunalla.
metsakeskus.1000048482 250 Peurala 10002 12016 13175 11006 27000 304023.00000000 6907086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048482 Tervahauta on tiheän kuusitaimikon keskellä, eikä se matalapiirteisenä erotu kovin hyvin ympäristöstään. Sen kokonaishalkaisija on noin 16 m. Vallit ovat matalat ja noin 5 m leveät. Ympäristö on aurattu ja ojat lähtevät heti vallin reunoilta. Tämän vuoksi halssin paikka on epäselvä. Todennäköisesti se on kuitenkin pohjoiskoillisen puoleisella reunalla, minne myös maasto loivasti viettää. Tervahaudan pohjalta tavattiin noin 15 cm mustaa nokista hiilensekaista hiekkaa ja tämän alta tervan kovettama taso. Paikalta 700 luoteeseen on Peuralan talo, mutta perimätiedon mukaan talon tervahauta on sijainnut sen pohjoispuolella Hautasalo tai Vanhanhaudanahde -nimisellä paikalla (NA: Simo Penttilä 1963). Lisäksi kohteen koillispuo- lella on ollut läheiseen Kihniänjokeen laskeva luonnonpuro, jota olisi voitu käyttää mahdollisesti tervan kuljettamiseen (ks. pitäjänkartta 1847g). Hauta sopisi siten sijainniltaan myös vanhemmaksi erämaahan rakennetuksi tervahaudaksi.
metsakeskus.1000048483 250 Salo 10007 12004 13051 11006 27000 301788.00000000 6906849.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048483 Kohde on vanha Kihniön kylän ja kruununmaan välinen rajamerkki, joka on merkitty pitäjänkartalle (1847d). Rajamerkki sijaitsee kankaan laidalla aivan suoalueen tuntumassa. Paikalla on varsin huomaamaton varpujen peittämä suorakulmainen kivilatomus. Mitoiltaan se on 170 x 150 x 20 cm. Kiviä on nähtävillä vain yhdessä kerroksessa, mutta on mahdollista, että osa kivikerroista on jäänyt jo turvekerroksen alle. Rakenteen keskellä on pieni pystykivi, josta ei havaittu kaiverruksia. Rakenteesta 3 m länteen on pienehkö kivi, joka voisi periaatteessa olla viisarikivi.
metsakeskus.1000048484 250 Järvi 10007 12016 13175 11006 27000 300711.00000000 6906551.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048484 Kohde sijaitsee heti Haapamäentien eteläpuolella 200 m Järven talosta itään. Paikalla on kokonaishalkaisijaltaan 17–18 metrin laajuinen tervahauta. Valli on länsipuolella noin 3 m leveä. Itäpuolella se on selvästi leveämpi ja kaksiosainen, sillä keskellä kulkee matala ojanne. Pohjoisreunalla vallin reuna on ollut nykyisen tien reunan tasalla. Tervahaudan pohjalta havaittiin 10 cm hiilensekaista ruskeaa ja mustaa nokista hiekkaa. Näiden alta tavattiin tervan kovettama taso. Halssi on kaivettu alarinteen puolelle ja osoittaa lounaaseen. Halssin vallit jatkuvat tervahaudan valleilta vielä noin 3 m ja tämän jatkona on vielä ojanne pitkälle alarinteeseen oletettavasti kuivatusta varten. Itse halssi on hyvin selväpiirteinen ja syvä. Tervanvalutusputken oletetulta paikalta havaittiin yksi ilmeisesti putkeen liittynyt rautavanne. Rakenteen selkeinä säilyneet piirteet, rautavanne sekä sijainti asutuksen keskellä viittaa kyseessä olevan ajoitukseltaan suhteellisen myöhäinen lähitaloon liittynyt tervahauta.
metsakeskus.1000048486 250 Haapamäki 10002 12016 13175 11006 27000 299649.00000000 6907014.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048486 Kohde sijaitsee mäellä Haapamäen talosta 200 m pohjoisluoteeseen. Tervahauta on loivapiirteinen, eikä laajuudestaan huolimatta erotu erityisen hyvin ympäristöstään. Kokonaishalkaisijaltaan se on noin 18 m. Matalat vallit ovat noin 5 m leveydeltään. Vallin päällä on osittain matala ojanne. Tervahaudan pohjalta tavattiin 20 cm kerros lähinnä hiiltä sisältänyttä maata. Tämän alla oli tervan kovettaman hiekan taso. Halssi on koillisen puolella alarinteessä. Syvähkö kaivanto on peittynyt kokonaan puilla taimikon harvennuksessa. Pituudeltaan halssi on muutaman metrin, ja tämän jatkona on kuivausoja alarinteeseen. Kyseessä on todennäköisimmin Haapamäen talon käytössä ollut tervahauta. Talo on merkitty samalle paikalle pitäjänkartassa (1847d).
metsakeskus.1000048488 250 Kokonkangas 10002 12016 13175 11006 27000 294590.00000000 6904464.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048488 Kohde sijaitsee Kokonkankaan länsireunalla Kokon talosta noin 300 m pohjoiseen. Paikalla on halkaisijaltaan 10 metrin laajuinen tervahauta. Vallit ovat noin 3 m leveät. Hautapainanteella on syvyyttä 0,5 m. Halssi osoittaa länteen. Sen seinämää on tuettu ladotulla kivimuurilla. Kyse voi olla Kokon talon käytössä olleesta tervahaudasta, mutta tästä ei ole varmuutta.
metsakeskus.1000048489 250 Antti Kokon mäki 10002 12016 13175 11006 27000 294608.00000000 6903868.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048489 Kohde sijaitsee Antti Kokon mäki -nimisen kankaan pohjoisosassa harjanteen korkeimmalla kohdalla. Kokon talo sijaitsee paikalta noin 300 m pohjoiseen. Paikalla on halkaisijaltaan 9 metrin laajuinen tervahauta. Vallit ovat noin 2 m leveät. Syvyyttä haudalla on noin 1 m. Halssi osoittaa länsilounaaseen ja on pituudeltaan noin 8 m. Halssin syvyys tervahaudan puoleisessa päässä on noin 1,5 m. Kyse voi olla Kokon talon käytössä olleesta tervahaudasta, mutta tästä ei ole varmuutta.
metsakeskus.1000048490 581 Kirvesniemi 10002 12016 13175 11006 27000 293536.00000000 6898043.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048490 Kohde sijaitsee suohon pistävän kankaan koillislaidalla. Paikalla on halkaisijaltaan 12 metrin laajuinen tervahauta. Vallit ovat 4 m leveät. Näiden korkeus on noin 0,5 m. Halssin tervahaudanpuoleisessa päässä seinämä on tuettu kivilatomuksella. Halssi osoittaa itään alarinteeseen.
metsakeskus.1000048492 250 Mustinniittu 10002 12004 13043 11006 27000 309568.00000000 6898385.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048492 Kohde sijaitsee rinteessä kallioisen Sikokankaan koillisreunassa. Paikalla on kivistä rakennetun itä–länsi-suuntaisen rakennuksen raunio. Rakenteessa on hyödynnetty luontaista kallioseinää, joka muodostaa huoneen eteläseinän ja pääosan länsiseinää. Muut seinät on kokonaan rakennettu huolellisesti kivilaaoista latomalla. Huoneen sisämitat ovat 4,5 x 2–2,3 m. Kylmämuuratun pohjoisseinän korkeus on sisäpuolelta 120 cm ja leveys noin 1 m. Eteläpuolella suora kalliopinta on 130 cm korkea, mutta kielekkeen yläreunaan on korkeutta yhteensä 2,5 m. Oviaukko on itäseinällä, mihin myös on kalliosta päin ladottu pieni seinäosuus. Oviaukon leveys on 0,7–1 m. Huoneen lattian kohdalta havaittiin paksu tummanruskean orgaanisensekaisen hiekan kerros. Keskellä lattiatasoa on ilmeisesti nuotiopaikaksi ladottu halkaisijaltaan 1 m kivikehä, joka vaikutti myöhäisemmältä lisäykseltä. Todennäköisesti paikkaa on käytetty myöhemmin leiriytymiseen. Vaikka paikka on toiminut viime aikoina leiripaikkana, itse rakenne lienee vanhempi. Vanhassa karttamateriaalissa paikalla ei ole merkittävää maankäyttöä. Rakennelman käyttötarkoitus jää hieman epäselväksi. Kyse voi olla kaukoniitylle rakennetusta asumuksesta. Toisaalta rakenne voisi olla myös kellari. Joka tapauksessa rakenne liittyisi todennäköisimmin erämaisten alueiden käyttöön. Kohteesta 25 m länteen on huomattavan kookas kivilaaoista ladottu rajamerkki. Tämä osoittaa yksityismaan rajaa, eikä sitä voi pitää muinaisjäännöksenä. Sijainti N 6898387 E 309542.
metsakeskus.1000048493 250 Kivinevankangas 10002 12016 13175 11006 27000 309320.00000000 6897045.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048493 Kohde sijaitsee loivan rinteen laella Kivinevankankaan itäosassa suoraan sähkölinjan alla. Paikalla on pienehkö selväpiirteinen tervahauta. Kokonaishalkaisijaltaan se on noin 11–12 m ja vallit ovat noin 2 m leveät. Vallien ympärillä on pieniä kuoppia. Tervahaudan pohjalta havaittiin 30 cm tumman noensekaisen hiekan kerros, jonka alta löytyi puhdas hiekkamaa. Tervahaudan halssi osoittaa länteen loivan alarinteen suuntaan. Halssi on pituudeltaan noin 3 m ja vallien ympäröimä. Ilmeisesti lyhyen aikaa käytetty tervahauta on sijainniltaan syrjäinen. Sen käyttöajankohta ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000048494 250 Haukkalampi rajamerkki 10007 12004 13051 11006 27000 308740.00000000 6894434.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048494 Näkyvällä paikalla kallion reunalla on vanha Ikaalisten ja Ruoveden pitäjien välinen rajamerkki, joka osuu nykyisin Kihniön ja Ylöjärven rajalle. Tähän osuu myös Nerkoon kylän ja valtionmaiden välinen raja pitäjänkartoilla (1847f). Vuoden 1806 kartalle pitäjänrajaa ei ole merkitty eikä Nerkoon raja ole yltänyt tänne asti (Tillberg 1806). Rajamerkki on nelikulmainen 150 x 150 x 60 cm kivilatomus. Keskellä on pystyssä ohut laakakivi, joka osoittaa suurin piirtein rajaa lounaaseen. Pyykkiin on kaiverrettu ”N-35”. Lounaisreunalla on halkaisijaltaan noin 1 m matalampi kiveys varsinaisen kiviarkkurakenteen jatkona. Tähän liittyy myös korkea laattakivi, joka selvästi osoittaa rajan suuntaa. Myös luoteenpuoleisella kyljellä on pieni pystylaaka, jolla voi olla sama tarkoitus.
metsakeskus.1000048495 250 Kanahuhdanneva 10007 12004 13051 11006 27000 306557.00000000 6888951.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048495 Paikalla on vanha Ikaalisten ja Ruoveden pitäjien välinen rajamerkki. Rajapiste on merkitty pitäjänkarttoihin (1846), ja merkin oletettu tekoaika on 1800-luku. Nykyisin kohdassa risteävät Kihniön, Parkanon ja Ylöjärven rajat. Suorakulmainen kivilatomus on rakennettu varsin suurista kivistä. Alkuperäiset mitat ovat todennäköisesti olleet noin 150 x 150 cm. Eteläpäässä muutama kivi lienee siirtynyt paikaltaan. Korkeudeltaan latomus on noin 40 cm. Keskellä oleva pyykkikivi on noin 25 cm tätä ylempänä. Tähän on kaiverrettu ”16”.
metsakeskus.1000048496 581 Heinämäki 10007 12004 13051 11006 27000 306020.00000000 6888099.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048496 Paikalla on vanha Ikaalisten ja Ruoveden pitäjien välinen rajamerkki. Rajapiste on merkitty pitäjänkarttoihin (1846b), ja merkin oletettu tekoaika on 1800-luku. Nykyisin paikalla kulkee yksityispalstojen raja. Rajamerkki sijaitsee ojitetulla suoalueella, mutta on tästä huolimatta varsin suuri ja huolella ladottu. Mitoiltaan kivilatomus on 150 x 150 x 40 cm. Keskellä olevat kivipaasi nousee tästä vielä 40 cm. Paasi on paksun jäkäläkerroksen peitossa eikä kaiverruksia havaittu.
metsakeskus.1000048497 581 Peräjärvi 10007 12016 13175 11006 27000 299016.00000000 6882916.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048497 Kohde sijaitsee Peräjärven eteläpuolella noin 140 m Peräjärven talosta kaakkoon. Paikalla on poikkeuksellisen hyvin säilynyt tervahauta. Sen kokonaishalkaisija on noin 11 m. Hautapainanne on noin 1,5 m syvä ja suppilomainen. Noin 1 m korkea valli on selväpiirteinen. Halssi on itään alarinteen suuntaan. Halssin perällä on nähtävissä ehjänä säilyneen tervanvalutusputken suu. Putki on valmistettu halkaisemalla puu, kovertamalla sisäosa ja liittämällä haljaspuolikas takaisin rautavanteilla. Kyseessä on Peräjärven talon tervahauta. Tervahauta näkyy hyvin vielä vuosien 1948 ja 1954 ilmakuvissa ja lienee ollut tällöin vielä käytössä. Tervahautaa ympäröi suorakulmainen aukeama, jolle on kasattu oletettavasti haudan polttoon liittyvää tarpeistoa, kuten tervaksia tms. Aukeama näkyy vielä 1959 peruskartalla, missä aukeaman laidalle on myös kuvattu rakennus. Rakennus liittynee tervahautaan.
metsakeskus.1000048498 777 Kotila 2 10002 12016 13175 11006 27000 588699.00000000 7211967.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048498 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta, halkaisija 14,2 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048499 599 Pattsnåret S 10007 12016 13175 11006 27000 296765.00000000 7046077.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048499 Tervahauta, halkaisija 20 m, konetunnistettu laserkeilausdatasta, ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048502 738 Krinttilänkankare 1 10002 12002 13030 11033 27018 260109.00000000 6697613.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048502 Vallerinnanojan ja pellon välissä on melko jyrkkäpiirteinen pieni mäki, jonka laella on kalliopaljastumien ja suurten kivien rajaama niittytasanne. Mäeltä on löytynyt metallinetsinnässä viikinkiajan alun pronssiesineitä (Ilppari ILM27691). Tarkastuksessa laen niittytasanteelta havaittiin vahva kalmistokerros, saviastian paloja ja palanutta luuta. Myös mäen etelärinteellä esiintyy nokimaata. Mäen pohjoisosassa on vanhaa peltomaata. Tasanteen itäpuolella on noin 3 x 3 metrin kokoinen röykkiö (Ilppari ILM27692), jossa on kiviä ainakin kahdessa kerroksessa. Kivet ovat särmikkäitä, lohkotun oloisia. Röykkiön suhde kalmistoon on epävarma.
metsakeskus.1000048503 697 Lumikangas 10002 12016 13175 11006 27000 559997.00000000 7163668.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048503 Paikalla on halkaisijaltaan noin 15 m läpimittaisen tervahaudan jäännökset. Tervahauta kokonaisuudessaan on joitakin vuosikymmeniä sitten metsäaurattu syvillä ja leveillä viilloksilla. Hauta on hahmotettavissa, mutta se on erittäin pahoin tuhoutunut. Kohta on nuorehkoa mäntymetsää, jossa on runsaasti myös nuoria kuusia ja lehtipuita.
metsakeskus.1000048504 697 Merjansuo 10002 12016 13175 11006 27000 556965.00000000 7162564.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048504 Paikalla on noin 12 m tervahauta. Halssi osoittaa lounaaseen. Mäntyvaltaista metsää, moreenimaata.
metsakeskus.1000048505 738 Krinttilänkankare 2 10002 12002 13000 11033 27000 260050.00000000 6697486.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048505 Vallerinnanojan reunalla oleva melko jyrkkäpiirteinen mäki, jonka laella ja luoteislaidalla on kalliopaljastuma. Mäen laella on pieni, jyrkkäreunainen heinikkoinen tasanne, jolta on löytynyt metallinetsinnässä rautaveitsi ja palanutta luuta kiven alta (Ilppari ILM27693). Tarkastuksessa tasanteelta havaittiin nokista kulttuurikerrosta ja palanutta luuta. Kohteen tarkemman ajoituksen tai luonteen selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia. Kohteella saattaa olla yhteys sen pohjoispuolella olevaan rautakautiseen kalmistoon (Krinttilänkankare 1).
metsakeskus.1000048506 697 Liejusuo 10002 12016 13175 11006 27000 557100.00000000 7163961.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048506 Tervahaudan pohja on pyöreähkö ja keskelle loivasti syvenevä, laakea, syvyys runsaat puoli metriä, halkaisija valleineen 11 m. Kairanäytteessä oli hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Halssi on alarinteen eli pohjoispuolen suunnalla. Maasto on mäntypuuvaltaista havumetsää, maaperä vähäkivistä hiekkamoreenia. Tervahauta sijaitsee Liejusuon eteläpuolella, noin 10 km Ristijärven kirkosta pohjoiseen.
metsakeskus.1000048507 609 Furuskeri 10002 12004 13046 11006 27000 212702.00000000 6843363.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048507 Furuskeri on Rankkuun saaren eteläisin osa, joka on vähitellen kasvanut kiinni Svartteen ja Rankkuun saariin. Saari sijaitsee Yyterinniemestä koilliseen, Porin saaristotien eteläpuolella. Furuskeri on metsäinen ja hyvin kivinen. Kesämökkejä rannoilla on vain muutama. Furuskerin lounaisrannan tuntumassa on n. 20 m mittainen muurimainen kivirakenne. Se muistuttaa jossain määrin kiviaitaa, joka on rakennettu loivan puolikaaren muotoon. Muuri on korkeudeltaan 1,2-1,5 m ja leveydeltään 0,8 - 1 m. Se on hyvin huolellisesti ladottu, puolikaaren sisäreuna on edelleen lähes tasainen, merelle päin oleva ulkoreuna on joko osittain rauennut tai se on tarkoituksella rakennettu ulospäin leveneväksi. Muurin länsipää päättyy isoon kivenlohkareeseen, itäpää ulottuu kallion reunaan. Rakenne muistuttaa jossain määrin yöpymissuojaa eli nk. tomtningia, mutta on sellaiseksi liian suuri ja selustastaan avoin. Kyseessä saattaisi olla jonkinlainen puolustusrakennelma, muurin suojasta on ollut näkymä kohti lounasta ja etelää, jossa sijaitsee Kokemäenjoen suisto ja laivaväylä kohti Poria.
metsakeskus.1000048508 697 Matarapuro 10002 12016 13175 11006 27000 559478.00000000 7164085.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048508 Tervahaudan pohja on pyöreähkö ja keskelle jyrkästi syvenevä, suppilomainen, syvyys noin 1,5 m, halkaisija valleineen 12 m. Kairanäytteessä oli hiiltä. Halssi on pohjoissivulla suon puolella. Maasto on nuorta sekametsää, maaperä kivistä hiekkamoreenia. Alue on aurattu syvään ja uudistamiseen metsän uudistamisen yhteydessä. Silloin on vaurioitettu tervahaudan vallia kolmelta sivulta. Jyrkähkössä rinteessä oleva halssi ja valli sekä tervahaudan keskiosa ovat säilyneet. Tervahauta sijaitsee Lumikankaan länsilaidalla, noin 12 km Ristijärven kirkosta luoteeseen.
metsakeskus.1000048509 445 Tammo 2 10002 12004 13000 11006 27000 231799.00000000 6698447.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048509 Irrallisia kiviä heinittyneen ja vesakoituneen tasaisen alueen keskellä. Alueella, jossa vuoden 1805 kartalle merkitty rakennuksia. Kyseessä voi olla joko hajonnut rakennuksen perustus tai peltoraunio.
metsakeskus.1000048513 710 Åminne torppa 10002 12001 13014 11006 27000 308984.89355713 6666425.28523894 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048513 Vuoden 1754 kartassa (KA, Åminne; Karta öfver omkretsråerne med protokoll och rösebeskrifning (1754-1754)) Åminnen kartanon pohjoispuolella näkyy torppa. Åminnen torppa mainitaan myös vuoden 1723 Pohjan kirkonkirjoissa. Torpan paikka on autioitunut vuoteen 1781 mennessä, sillä sitä ei ole enää merkitty Fattenborgin vuoden 1781 karttaan. Kohde sijaitsee Kartanontien viereisellä kallioisella mäellä. Mäen päällä havaittiin vuoden 2024 inventoinnissa kivistä ja tiilen palasista koostuva rakennuksen perustus tai purkujätteen kerros. Perustusten ympäristö on kalliota, jossa ei ole säilynyt kulttuurikerroksia.
metsakeskus.1000048515 710 Vintermossen 10001 12016 13151 11006 27000 317519.00000000 6673192.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048515 Kansalaisilmoituksen perusteella tunnistettu kohde. Tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000048516 257 Röda Kon 10007 12005 13060 11006 27000 362910.00000000 6654178.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048516 Loistomajakan perustukset. Majakan perustamisvuodeksi mainitaan vuosi 1891 teoksessa "Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen kertomus luotsilaitoksen tilasta ja hallinnosta vuosilta 1902-1906", s. 67. Kansalaisilmoituksen (ILM27602) mukaan betonisen perustuksen mitat ovat n. 7 x 7 m ja perustuksissa on 16 jalkaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa, eikä ole varmuutta siitä, ovatko havaitut perustukset alkuperäisen loistomajakan perustukset vai myöhempää tekoa.
metsakeskus.1000048518 402 Kumpusmäki 10002 12004 13055 11006 27008 530579.00000000 7032930.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048518 Kumpusen järven eteläpuolella matalahkon kallioseinämän poikittaislohkeamaan tehty kiviuuni. Uunin perällä on hormimainen rakenne, joka johtaa kalliolipan laelle, ilmeisesti osin luontainen. Kallion laella on ympyrään aseteltuja kiviä "piipun" suulla. 1840- luvun pitäjänkartalla lähin merkintä on Kumpusen ja Humalalammen väliin merkitty torpan paikka.
metsakeskus.1000048522 90 Mölkkäri 10007 12015 13147 11006 27009 589478.00000000 6930106.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048522 Mölkkärin tilan pihapiirissä on nähtävissä Petrumajoen varrella 1900-luvun alussa toimineen Jokilahden sahan jäännöksiä. Alueella on erotettavissa melko hyvin säilynyt tuotantolaitoksen betoninen perustus sekä raamisahan runko, maa-aineksesta koottu patorakenne ja joen varteen kivistä ja betonista valettu kanava. Saha ja höyläämö ovat olleet toiminnassa 1900-luvun alussa ja toiminta on päättynyt 1950-1960-luvuilla.
metsakeskus.1000048523 710 Kuggholmen 10001 12004 13000 11002 27000 272850.00000000 6645990.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048523 Kansalaisilmoituksen perusteella rekisteriin viety kohde. Ilmoittajan mukaan kalliosyvennykseen koottu kiviröykkiö/kiveys vaikuttaa muinaishaudalta. Kiveys on ollut tallella ainakin vielä 2010-luvulla. Kiveys sijaitsee Kuggholmenin saaren eteläosassa, saaren korkeimmalla kohdalla, kallion laella jyrkänteen lähellä. Kuggholmenin lähisaarilta tunnetaan runsaasti Hangon rintama-ajan linnoitteita, joten seudun röykkiö- ja kuoppakohteet voivat olla myös puolustusvarustuksia. Kohteen tunnistaminen ja tarkempi ajoittaminen vaatisi maastokäyntiä. Viranomaiskäyttöön lisätietoja ILM26834.
metsakeskus.1000048524 445 Tammo 3 10007 12016 13182 11006 27000 231801.00000000 6698510.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048524 Noin 6­ - 7 metriä pitkä harva ja epämääräinen kivirivi kallioalueen reunassa, kuitenkin kalliopoh­jalla. Kallion päällä on maakerros ja siinä ojia, joten kyseessä todennäköisesti jonkinäköinen raivauskivikko. Kohteen pohjoispuolella ollut laaja pelto/niittyalue.
metsakeskus.1000048525 445 Tammo 4 10007 12016 13182 11006 27000 231791.00000000 6698631.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048525 Noin kolme metriä pitkä itä-­länsi­suuntainen kivivalli, jonka eteläpuolella on ollut peltotasan­ne.
metsakeskus.1000048526 445 Tammo 5 10007 12004 13051 11006 27000 231789.00000000 6698611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048526 Rajakivi, johon on hakattu luku ”28”.
metsakeskus.1000048527 445 Tammo 6 10007 12004 13051 11006 27000 231492.00000000 6698500.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048527 Rajakivi, johon on hakattu luku ”5”.
metsakeskus.1000048528 697 Kellovaara Pieniautio 10007 12001 13014 11006 27000 554081.00000000 7159273.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048528 Kohde on loivan, matalahkosti ympäristöstään kohoavan mäen lakialueella. Puusto alueella on nuorehkoa, pääasiassa arviolta muutaman kymmenen vuoden ikäistä. Osassa aluetta on metsittyvää vanhaa niittyä. Alueella on muutama kymmentä pienehköistä (pääosin alle 50 cm kivistä) tehtyä 1–5 m laajuista raivauskivikasaa –tulkintamme mukaan ei koneellisesti puskettua, vaan käsin raivattua. Lisäksi todettiin yksi raivauskivivalli. Kaikkia raivausröykkiöitä ei mitattu GPS-laitteilla – tarkoitus oli kartoittaa raivatun alueen ulkorajat. Alueella havaittiin lisäksi yksi multapenkillisen rakennuksen perustus, jonka luoteisnurkassa on uunin jäännös. Kyseessä on aivan ilmeisesti asuinrakennuksen jäännös. Alueella todetut rakenteet ovat hyvin pitkälle yhdenmukaiset v. 1905 tiluskarttaan (Ikonen 1905) verraten torppaan liittyvistä viljelysrajoista. Samoin todetun uunillisen rakennuksen sijainti osuu torpan tontille merkitylle alueelle. Vuoden 1843 isojakokartassa juuri tästä kohdasta on repeytynyt tai leikattu pala. Vuosien 1843–53 pitäjänkartta on epäluotettavasti asemoitava. Silti voitaneen luotettavasti päätellä, että kohdalla on vuosien 1843–1905 välisenä aikana ollut torppa. Torpan perustamisajankohtaa ei tämän tutkimuksen yhteydessä selvitetty. Ei myöskään ole selvillä, milloin torppa on autioitunut.
metsakeskus.1000048528 697 Kellovaara Pieniautio 10007 12016 13182 11006 27000 554081.00000000 7159273.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048528 Kohde on loivan, matalahkosti ympäristöstään kohoavan mäen lakialueella. Puusto alueella on nuorehkoa, pääasiassa arviolta muutaman kymmenen vuoden ikäistä. Osassa aluetta on metsittyvää vanhaa niittyä. Alueella on muutama kymmentä pienehköistä (pääosin alle 50 cm kivistä) tehtyä 1–5 m laajuista raivauskivikasaa –tulkintamme mukaan ei koneellisesti puskettua, vaan käsin raivattua. Lisäksi todettiin yksi raivauskivivalli. Kaikkia raivausröykkiöitä ei mitattu GPS-laitteilla – tarkoitus oli kartoittaa raivatun alueen ulkorajat. Alueella havaittiin lisäksi yksi multapenkillisen rakennuksen perustus, jonka luoteisnurkassa on uunin jäännös. Kyseessä on aivan ilmeisesti asuinrakennuksen jäännös. Alueella todetut rakenteet ovat hyvin pitkälle yhdenmukaiset v. 1905 tiluskarttaan (Ikonen 1905) verraten torppaan liittyvistä viljelysrajoista. Samoin todetun uunillisen rakennuksen sijainti osuu torpan tontille merkitylle alueelle. Vuoden 1843 isojakokartassa juuri tästä kohdasta on repeytynyt tai leikattu pala. Vuosien 1843–53 pitäjänkartta on epäluotettavasti asemoitava. Silti voitaneen luotettavasti päätellä, että kohdalla on vuosien 1843–1905 välisenä aikana ollut torppa. Torpan perustamisajankohtaa ei tämän tutkimuksen yhteydessä selvitetty. Ei myöskään ole selvillä, milloin torppa on autioitunut.
metsakeskus.1000048528 697 Kellovaara Pieniautio 10007 12004 13048 11006 27000 554081.00000000 7159273.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048528 Kohde on loivan, matalahkosti ympäristöstään kohoavan mäen lakialueella. Puusto alueella on nuorehkoa, pääasiassa arviolta muutaman kymmenen vuoden ikäistä. Osassa aluetta on metsittyvää vanhaa niittyä. Alueella on muutama kymmentä pienehköistä (pääosin alle 50 cm kivistä) tehtyä 1–5 m laajuista raivauskivikasaa –tulkintamme mukaan ei koneellisesti puskettua, vaan käsin raivattua. Lisäksi todettiin yksi raivauskivivalli. Kaikkia raivausröykkiöitä ei mitattu GPS-laitteilla – tarkoitus oli kartoittaa raivatun alueen ulkorajat. Alueella havaittiin lisäksi yksi multapenkillisen rakennuksen perustus, jonka luoteisnurkassa on uunin jäännös. Kyseessä on aivan ilmeisesti asuinrakennuksen jäännös. Alueella todetut rakenteet ovat hyvin pitkälle yhdenmukaiset v. 1905 tiluskarttaan (Ikonen 1905) verraten torppaan liittyvistä viljelysrajoista. Samoin todetun uunillisen rakennuksen sijainti osuu torpan tontille merkitylle alueelle. Vuoden 1843 isojakokartassa juuri tästä kohdasta on repeytynyt tai leikattu pala. Vuosien 1843–53 pitäjänkartta on epäluotettavasti asemoitava. Silti voitaneen luotettavasti päätellä, että kohdalla on vuosien 1843–1905 välisenä aikana ollut torppa. Torpan perustamisajankohtaa ei tämän tutkimuksen yhteydessä selvitetty. Ei myöskään ole selvillä, milloin torppa on autioitunut.
metsakeskus.1000048529 273 Pitkäkoski 2 10002 12016 13175 11006 27000 371763.00000000 7443837.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048529 Tervahauta sijaitsee Naalastotievat vaaran länsipuolella, Pellontieltä noin 1,6 km itään, Pitkänkoskensaajot nimisen metsäsaarekkeen pohjoispuolella, metsätieltä noin 110 metriä. Hautaa ympäröivä kasvillisuus on kangasta. Tervahaudan uloimman vallin halkaisija on noin 16 metriä ja sisemmän noin 12 metriä. Halssi suuntaa koilliseen (jokea kohti).
metsakeskus.1000048531 887 Kampari 10001 12001 13007 11006 27000 314306.00000000 6780006.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048531 Kamparin kylä mainitaan Suomen asutuksen yleisluettelossa 1539-1559 jaksossa. Kylänpaikka on paikannettu Kuninkaan kartaston kartan ja 1840-luvun pitäjän kartan perusteella. Näiden karttojen mukaan Kamparin kylä olisi sijainnut Tarpianjoen mutkassa. 1900-luvun senaatinkartassa kylä on merkitty aiempaa sijaintiaan pohjoisemmaksi, eikä sijaitse enää joen varressa. Alkuperäinen, 1700- ja 1800-lukujen karttojen mukainen kylänpaikka on autioitunut ja tällä hetkellä joutomaata.
metsakeskus.1000048532 887 Hakkila 10001 12001 13007 11006 27000 316892.00000000 6779751.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048532 Hakkilan kylänpaikka mainitaan Suomen asutuksen yleisluettelon jaksossa 1539-1559. Kylänpaikka on paikannettu isojakokartan (1780, 1781), Kuninkaan kartaston kartan ja pitäjänkartan (1840-l) mukaan. Kohde on tällä hetkellä osittain yhä asuttu, osittain autioitunut. Kohteen läheisiltä pelloilta on tehty runsaasti historiallisen ajan metallinetsinlöytöjä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Maakaapelilinjausten tarkkuusinventoinnissa 2024 havaittiin sekoittuneita maakerroksia ja 1800-1900-luvuille ajoittuvia esineiden kappaleita kahdessa koekuopassa. Selkeitä havaintoja kiinteästä muinaisjäännöksestä tai historiallisen ajan kulttuurikerroksista maakaapelilinjauksen kohdalla ei tehty.
metsakeskus.1000048533 980 Kotamusjärvi 10001 12004 13051 11006 27000 315375.00000000 6842452.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048533 Kotamusjärven itäpuolella sijaitsee kivinen rajamerkki, jossa korkeampi keskikivi ja neljä matalampaa ympäröivää kiveä. Rajamerkki sijaitsee kahden kylän välisellä rajalla, joka on yhä voimassa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Ks. ILM28156.
metsakeskus.1000048536 484 Johanneslehto 10002 12002 13019 11028 27000 215778.00000000 6871296.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048536 Kohde-ilpparin ilmoituksen mukaan kaksi selkeää röykkiötä kalliolla, lisäksi kolmas mahdollinen röykkiö. ILM27980. Kohteella tehty tarkastus 29.5.2024 Tarkastuksen yhteydessä todettu paikalla olevan kolme röykkiötä. Röykkiöt sijaitsevat havumetsäalueella, jossa röykkiöt 1 ja 2 ovat korkean jäkälän peitossa olevan kalliopaljastuman päällä ja röykkiö 3 alempana metsässä erillään muista röykkiöistä ja täysin sammaleen peitossa. Alueella on myös suuri määrä kaikenkokoisia kiviä isoihin lohkareihin asti. Maa aines hienoa hiekkaa, joka tuli ilmi tuulenkaatojen perusteella. Kohteesta noin 100 m etelään kulkee puukoskentie. Röykkiöiden koot ovat: Röykkiö 1: Pituus (P-E): 8 m ja Leveys (I-L): 6,60 m, Röykkiö 2: Pituus (P-E): 7,40 m ja Leveys (I-L) 6,10 m, Röykkiö 3: pituus (P-E): 3,90 m ja leveys (I-L): 4,10 m. Kohteen pääpiste on röykkiö 1
metsakeskus.1000048537 734 Kärrintontti 10002 12002 13218 11033 27019 293669.00000000 6707204.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048537 Maanomistaja löysi kesällä 2023 tilan päärakennuksen eteläpuolelta noin 0.5 m syvästä ja 0,5 m leveästä maalämpöputkikaivannosta nousseen ristiretkiaikaisen miekan. Perttelin keskiaikainen kirkko sijaitsee noin 170 m paikalta etelään. Kohteen kartoituksessa löytyi vielä mm. helavyön katkelmia sekä palamattoman luun ja keramiikan murusia. Kaivannon seinämässä havaittiin lisäksi useita hautaläikkäkuvioita, jotka viittaavat varhaiskeskiaikaiseen ruumiskalmistoon.
metsakeskus.1000048537 734 Kärrintontti 10002 12002 13218 11010 27000 293669.00000000 6707204.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048537 Maanomistaja löysi kesällä 2023 tilan päärakennuksen eteläpuolelta noin 0.5 m syvästä ja 0,5 m leveästä maalämpöputkikaivannosta nousseen ristiretkiaikaisen miekan. Perttelin keskiaikainen kirkko sijaitsee noin 170 m paikalta etelään. Kohteen kartoituksessa löytyi vielä mm. helavyön katkelmia sekä palamattoman luun ja keramiikan murusia. Kaivannon seinämässä havaittiin lisäksi useita hautaläikkäkuvioita, jotka viittaavat varhaiskeskiaikaiseen ruumiskalmistoon.
metsakeskus.1000048539 761 Lamminnummi 10002 12004 13043 11006 27000 310179.00000000 6725033.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048539 Ulkomitoiltaan 180 x 200 x 200 cm kokoinen säännöllisen suorakaiteen muotoisista lohkareista rakennettu kaksiovinen kivikellari. Kivissä näkyvissä lyhyet piikkausjäljet ja kalkkilaastia. Joitain ylijäämälohkareita rakenteen vieressä, sen itäpuolella. Ajoittunee 1800-luvun loppuun.
metsakeskus.1000048540 581 Ritajoki 1 10002 12016 13170 11002 27000 285585.00000000 6890160.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048540 Kohde sijaitsee Ritajoen itäpuolella olevan harjun lounaaseen laskevalla rinteellä. Paikalla on pyöreä, loivapiirteinen kuoppa, jonka läpimitta on noin 3 m ja syvyys 40– 50 cm. Selvästi ympäristöä ylempänä olevaa reunavallia ei ole, mutta näyttää hyvin mahdolliselta, että kuopasta kaivettu maa on levitetty sen ympärille, jossa on tasainen vyöhyke. Kuoppaa tutkittiin kairaamalla. Kairauksissa todettiin maaperässä normaali podsolimaannos. Koko kuopan alueella havaitun podsolimaannoksen perusteella kuoppa ei ole aivan uusi. Koska kuoppa on kairaushavaintojen perusteella ollut alun perin syvä ja melko jyrkkäreunainen, eikä siinä havaittu tulenpidon merkkejä, on se todennäköisesti pyyntikuoppa.
metsakeskus.1000048541 761 Voittomaan kellari 10002 12004 13043 11006 27000 299544.00000000 6729937.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048541 Sisämitoiltaan n. 5 x 9 m kokoinen kivinen holvikellari. Sisätilan korkeus lähes 3 m. Sisäseinissä kalkkilaastia ja tasavälisiä hakkuujälkiä. Joelle päin oleva tiilimuurattu oviaukko osittain sortunut. Kattorakenne lahonnut, vain osia hirsikehikosta jäljellä.
metsakeskus.1000048542 761 Voittomaa 10002 12001 13007 11006 27000 299525.00000000 6729883.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048542 Autioitunut kylätontti isojakokartalla.
metsakeskus.1000048543 581 Ritajoki 2 10002 12016 13175 11006 27000 285419.00000000 6890461.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048543 Kohde sijaitsee Ritajoen itäpuolella olevalla harjulla. Tervahauta on harjanteen laen länsireunalla. Lähimmillään noin 15 m päässä idässä on harjun laen itäreunaa pitkin kulkeva Latosuontie. Tervahauta näkyy rinnevarjosteessa soikeana ja melko teräväreunaisena kuoppana. Maastossa tervahaudan kuoppa näyttää pyöreämmältä. Sen läpimitta on 10 m. Kuoppa on laakea, syvyydeltään noin 120 cm. Se on ilmeisesti suurelta osin täyttynyt, sillä kairauksissa havaittiin kuopan keskiosassa hyvin paksu kerros hiilen- ja noensekaista hiekkamaata. Reunavalli on matala ja leveä. Kokonaisläpimitta on noin 16 m. Halssi ja tervanlaskukuoppa ovat alarinteen puolella länsiluoteessa.
metsakeskus.1000048547 211 Korvenvuorenkallio 10002 12004 13051 11006 27000 357717.00000000 6830875.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048547 Kangasalan ja Oriveden kuntien rajalla, Korvenvuorenkallio- nimisen metsäalueen eteläosassa, mänty- ja kuusimetsäisellä kallioalueella on suuri rajamerkki. Se on rakennettu soikean kiviperustan päälle, jonka koko on 2 x 2,5 metriä, korkeus noin 0,8 metriä. Keskellä on noin 1,8 metriä korkea viisarikivi, jonka vieressä on neljä matalampaa viisarikiveä, joiden korkeus on noin 1,1 metriä. Isosta pyykistä noin kolme metriä kaakkoon on pystyssä pienehkö yksittäinen viisarikivi.
metsakeskus.1000048548 236 Possakonniittu 10002 12016 13175 11006 27000 352937.00000000 7048121.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048548 Tervahauta sijaitsee Possakkonevan turvetuotantolaitoksen eteläpuolella mänty- ja kuusivaltaisessa metsässä. Tervahaudan halkaisija on noin 17 metriä. Haudan vallin leveys on noin 4,5 metriä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,3 metriä. Halssi suuntautuu kaakkoon. Se on noin 6 metriä pitkä. Tervahaudan päällä kasvaa jykeviä mäntyjä ja kuusia. Tervahaudan pohjalta otetusta kairauksesta havaittiin mustaa hiilensekaista maata.
metsakeskus.1000048549 211 Kangasala-Orivesi Kautio 10002 12005 13071 11006 27000 356879.44089555 6830556.68159340 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048549 Maakunnallisesti merkittäväksi tielinjaksi määritelty Kangasalta Orivedelle kulkeva tielinja on yhdistänyt toisiinsa Kangasalan ja Oriveden kirkot. Kangasalan Huutijärven seudulta on luultavasti kuljettu jo keskiajalla Orivedelle, ja tielinja lienee vakiintunut 1600-luvulla. Vanha tielinja on kulkenut jyrkähkön mäenrinteen alaosassa, metsän ja kosteikon välissä, jossa on paikoin havaittavissa tasattua tienpohjaa ja pengerrystä. Tiepohjan leveys on leveimmillään noin 3–4 metriä. Säilyneen osuuden pituus on noin 280 metriä, joskin paikoin linja katoaa maastoon. Noin 150 metrin päässä Ponsantiestä tienpohja muuttuu noin 1,5–2 metriä kapeaksi uomaksi, joka kulkee ympäröivää maastoa noin 0,5–1 metriä syvemmällä. Tielinja on osittain sekoittunut myöhemmän maankäytön seurauksena ja vanhaa linjaa on osittain hankala seurata. Vanhan tielinjan eteläosa on havaittavissa lidarkuvissa, mutta alue on ojitettua ja tiheää, pusikkoista nuorta metsää, eikä vanhaa tielinjausta pystynyt havaitsemaan maastossa. Tämän vuoksi vain pohjoisosa tiestä on rajattu muinaisjäännökseksi. Tielinjan pohjoisosassa, tien vieressä, mäen rinteen alaosassa oli pieni, voimakkaasti sammaloitunut, noin 1 x 4 metrin kokoinen kiviröykkiö, jonka korkeus noin 0,3 metriä. Kyseessä on todennäköisesti tien raivausröykkiö. Rajattu tien muinaisjäännösalueen sisään.
metsakeskus.1000048551 211 Kangasala-Orivesi Vuoristo 1 10002 12005 13071 11006 27000 356652.00000000 6829775.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048551 Maakunnallisesti merkittäväksi tielinjaksi määritelty Kangasalta Orivedelle kulkeva tielinja on yhdistänyt toisiinsa Kangasalan ja Oriveden kirkot. Kangasalan Huutijärven seudulta on luultavasti kuljettu jo keskiajalla Orivedelle, ja tielinja lienee vakiintunut 1600-luvulla. Vanha tie on jäänyt osittain pellon ja nykyisen talon pihapiirin alle, mutta Ponsantien itäpuolella olevan mäntymetsäisen peltosaarekkeen itäosassa on säilynyt vanhaa tienpohjaa noin 82 metrin matkalta. Tielinjan leveys on pääosin 3–4 metriä, ja sen molemmin puolin kulkee noin 1 metrin levyiset vallit, joiden korkeus on noin 0,3 metriä. Tien itäreunassa, vallin vieressä kulkee matala oja, jonka syvyys on noin 0,5 metriä. Tien vierustalla on raivattuja kiviä ja kivikkoja.
metsakeskus.1000048552 211 Kangasala-Orivesi Vuoristo 2 10002 12005 13071 11006 27000 356756.00000000 6829483.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048552 Maakunnallisesti merkittäväksi tielinjaksi määritelty Kangasalta Orivedelle kulkeva tielinja on yhdistänyt toisiinsa Kangasalan ja Oriveden kirkot. Kangasalan Huutijärven seudulta on luultavasti kuljettu jo keskiajalla Orivedelle, ja tielinja lienee vakiintunut 1600-luvulla. Vanha tielinjaus kulkee avonaisen mäntymetsän halki Ponsantieltä Vuoristontielle. Metsää on paikoin raivattu ja vanhan tielinjan vierustoilla on raivauskasoja. Tielinjaa pitkin on ajettu metsäkoneella, joka on paikoin painanut ajouria syvemmälle ja rikkonut vanhan tien pintaa. Monessa kohdassa tien vierustalla kulkee kivipenkereitä, tienpohjan kohdalta raivattuja kiviä. Tieuran leveys vaihtelee 3–5 metrin välillä. Metsässä kulkevan osuuden pituus on noin 250 metriä.
metsakeskus.1000048553 211 Isonniitunpyykit 10002 12004 13051 11006 27000 357081.00000000 6830668.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048553 Oriveden ja Kangasalan rajalla, Ponsantien länsipuolella, aivan tien vieressä metsässä on noin 0,6 metriä korkea kolmionmuotoinen kivi, jonka takana on noin 2 metriä korkea uudempi kivipaalu rajamerkkinä. Tästä pari metriä länteen, pienen rinteen reunalla on suuren kiven viereen ja päälle kasattu röykkiö, jonka vieressä on kaatunut ja sammaloitunut viisarikivi. Parin metrin päässä röykkiöstä länteen on yksittäinen kolmionmuotoinen lohkottu kivi merkkaamassa rajalinjan kulkua.
metsakeskus.1000048554 211 Lehtisvuori 10002 12004 13051 11006 27000 359268.00000000 6829878.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048554 Kangasalan ja Oriveden kuntien rajalla, Ponsan ja Suomaseman välisellä metsäalueella sijaitsevan korkean Lehtisvuoren laella on suuri rajapyykki. Neliskulmaisen kiviperustuksen koko on noin 2 x 2 metriä ja sen kaikilla sivuilla on noin 70 cm korkea viisarikivi. Keskellä on suuri viisarikivi, jonka koko on noin 0,5 x 0,5 metriä ja sen korkeus on noin 1,3 metriä. Noin 5–7 metrin säteellä isosta rajamerkistä pohjoiseen ja luoteeseen on suuret yksittäiset kivet (0,4 x 0,6 x 1 m) rajalinjan kulkua osoittamassa.
metsakeskus.1000048555 785 Hyrynpuro 1 10002 12016 13175 11006 27000 499314.00000000 7166353.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048555 LIDARK aineiston perusteella tunnistettu tervahauta, jonka halkaisija on noin 12-14 metriä, Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Tervahaudan valli on noin 3 metriä leveä ja korkeus on noin 1,2 metriä maan pinnalta vallin yläreunaan mitattuna. Tervahaudan syvyys sen pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,8 metriä. Tervahaudan halssi suuntautuu etelään kohti Hyrynpuroa. Halssi on noin 5 metriä pitkä. Halssi erottuu heikosti kasvillisuuden vuoksi.
metsakeskus.1000048556 785 Hyrynpuro 2 10002 12016 13175 11006 27000 499333.00000000 7166308.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048556 LIDARK aineiston perusteella tunnistettu tervahauta, jonka halkaisija on noin 17-19 metriä. Vallin korkeus on pohjoisessa alarinteessä noin 2,5 metriä ja etelän ylärinteessä noin 0,5 metriä maan pinnalta vallin yläreunaan mitattuna. Tervahaudan syvyys sen pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,4 metriä.Tervahaudan halssi suuntautuu pohjoiseen Hyrynpuroa kohti. Halssista erottuu vain kuoppa, joka onkiinni tervahaudan vallissa. Tervahaudasta noin 20 metriä itään on pyöristyneen suorakaiteen muotoinen kuoppa (N 7166305 E 499351), jonka koko on noin 2 x 3 metriä, ja syvyys noin 0,5 metriä.Kuopan ympärillä on selvä valli, jonka leveys on noin 1,5 metriä ja korkeus noin 0,8 metriä. Kairauksessa oli heti sammalen alla noin 20 cm hiiltä, jonka alla oli noin 15 cm vaalean harmaata, melkein valkoista hiekkaa
metsakeskus.1000048557 785 Korteselkä 10002 12016 13175 11006 27000 503377.00000000 7164461.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048557 LIDARK aineiston perusteella todettu tervahauta, jonka halkaisija on noin 8-10 metriä, ervahaudan valli on noin 1,5metriä leveä. Vallin korkeus on noin 0,3 metriä maan pinnalta vallin yläreunaan mitattuna. Tervahaudan syvyys sen pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on ylärinteessä noin metrin ja alarinteessä noin 0,6 metriä. Tervahaudan halssi suuntautuu etelään Haukipuroa kohti. Halssi on noin 4 metriä pitkä.
metsakeskus.1000048558 785 Pekankaarto 10002 12016 13175 11006 27000 510696.00000000 7169417.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048558 LIDARK aineiston perusteella tunnistettu, jonka halkaisija on noin 6-9 metriä ja syvyys pohjalta maanpinnalle mitattuna on noin 1 metrin. Ympärillä ei erotu valleja. Tervahaudan ympärillä sekä pohjalla on noussut maanpinnalle hiiltä ilmeisesti alueella tehdyn maanmuokkauksen yhteydessä. Halssi erottuu kaakossa noin 1 x 1 x 1 metrin kokoisena kuoppana. Halssin kaakkoispuolella on noin 3 x 2 x 1,5 metrin kokoinen kaivanto, joka voi mahdollisesti liittyä tervahautaan tai olla myöhempiä kaivantoja. Halssikuopan ja kaivannon erottaa noin 1,5 metrin levyinen maavalli.
metsakeskus.1000048559 785 Talliräme 10002 12016 13175 11006 27000 511745.00000000 7171173.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048559 LIDARK aineiston perusteella todettu tervahauta, jonka halkaisija on noin 19-21 metriä, Tervahaudan valli on noin 3 metriä leveä ja korkeus on noin 0,8 metriä maan pinnalta vallin yläreunaan mitattuna. Tervahaudan syvyys sen pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1 metrin. Tervahaudan halssi suuntautuu itään. Halssi on noin 12 metriä pitkä, tosin halssi muuttuu noin 8 metrin jälkeen ojamaiseksi kaivannoksi.
metsakeskus.1000048560 785 Pystönkoski 10002 12016 13175 11006 27000 510733.00000000 7172761.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048560 LIDARK aineiston perusteella todettu tervahauta, jonka halkaisija on noin 18-20 ja syvyys noin 1,5metriä. Halssi on itäkaakkoon kohti jokea. Tervahaudasta noin 30 metriä etelään on puolipyöreä noin 1,2 m halkaisijaltaan oleva ja 0,8 m syvä kuoppa (N 7172736 E 510730), joka aukeaa itää kohti. Kuopan pohjoispuolelta lähtee noin 0,5 m syvä ja 0,6 m leveä u-kirjaimen muotoinen ojamainen kaivanto, joka kiertäämiltei koko tervahaudan noin 30 metriä vallin ulkopuolelta. Viimeksi mainittujen tarkoitus ei tiedossa, ovat mahdollisesti tervahautaa nuorempia.
metsakeskus.1000048561 785 Tervajoki Palokangas 10002 12016 13175 11006 27000 510841.00000000 7173784.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048561 Pirunkosken autiotuvasta noin 230 metriä koilliseen, Tervajoen pohjoisrannan tuntumassa olevan tervahaudan halkaisija on noin 18 metriä. Tervahaudan vallin leveys on noin 5 metriä. Haudan syvyys on pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 0,7 metriä. Halssi on etelään kohti Tervajokea. Se erottuu noin 5 metriä pitkänä kaivantona. Tervahaudan ympärillä kulkee katkoviivamainen kaivanto. Pohjalta otetusta kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata. Tervahaudan päällä kasvaa hyvin tiheää sekapuumetsää ja se on hankala erottaa ympäristöstä.
metsakeskus.1000048562 785 Pahkala 10002 12016 13175 11006 27000 500964.00000000 7181336.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048562 LIDARK aineiston perusteella tunnistettu tervahauta noin 15 metriä metsäautotiestä luoteeseen. Tervahaudan halkaisija on noin 16 metriä ja sen syvyys noin 1,5 metriä. Länsi- sekä pohjoisvalli erottuvat heikosti, itä- sekä etelävalli ovat maankäytön myötä hävinneet. Kollisosassa vallia on ilmeisesti myöhempi kuoppa. Luoteeseen kohti jokea oleva, noin 3 metriä pitkä halssi oli tarkastuksen aikana veden vallassa. Tervahaudan päällä kasvaa jykevää sekapuumetsää. Sen päällä on myös paljon majavien kaatamia puita.
metsakeskus.1000048563 785 Vitjaselkä 10002 12016 13175 11006 27000 510253.00000000 7164490.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048563 LIDARK aineiston perusteella tunnistettu tervahauta, jonka etelä- ja pohjoisvalli erottuvat heikosti, muuten vallia ei erota ympäristöstä. Kokonaisuudessaan tervahaudan halkaisijaksi arvioitiin maastossa noin 12 metriä. Tervahaudan keskikuoppa on säästynyt ja se on noin 5 metriä halkaisijaltaan. Tervahaudan syvyys sen pohjalta epämääräisen vallin päälle mitattuna on noin 1,5 metriä. Halssista erottuu enää vain kuoppa, joka on kiinni tervahaudan pohjoisvallissa. Halssi on ilmeisesti tuhoutunut metsätaloudellisissa toimenpiteissä.Tervahaudan pohjalle tehtiin kairaus, josta havaittiin tumma hiilensekainen maakerros. Lisäksi tervahaudan päällä ja ympäristön muokatussa maassa esiintyy runsaasti hiiltä.
metsakeskus.1000048565 734 Melkkilä 5 10002 12002 13000 11033 27000 284282.00000000 6678244.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048565 Rautakautinen kalmisto käytössä olevalla laidunalueella.
metsakeskus.1000048566 700 Vatavalkama 10007 12011 13114 11042 27028 596248.00000000 6791766.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048566 Vatavalkaman itärannalla on n 80 m pitkä taistelukaivanto tuliasemineen. Puolustusvarustus on osa Taipalsaarelta Ruokolahdelle kulkevaa toisen maailmansodan aikaista Salpalinjan linnoiteketjua.
metsakeskus.1000048567 700 Javanlahti 10002 12016 13180 11006 27008 596818.00000000 6791989.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048567 Salosaaren lounaisrannalle laskevassa ojassa on ollut vesimylly. Mylly on kuvattu Steinheilin (1805) kartastossa. Paikalla on kivisen padon jäännös sekä rakennuksen kiviperustus, kooltaan n. 2,7m x 2,5 metriä. Kiviperustuksen päällä on myös näkyvissä vanhojen hirsien muodostama nurkka, joka on liitetty yhteen suurella rautanaulalla.
metsakeskus.1000048568 211 Kangasala-Orivesi Rantala 10002 12005 13071 11006 27000 357280.00000000 6826841.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048568 Maakunnallisesti merkittäväksi tielinjaksi määritelty Kangasalta Orivedelle kulkeva tielinja on yhdistänyt toisiinsa Kangasalan ja Oriveden kirkot. Kangasalan Huutijärven seudulta on luultavasti kuljettu jo keskiajalla Orivedelle, ja tielinja lienee vakiintunut 1600-luvulla. Vanha tielinja kulkee metsään Luutunpohjanvuorelle vievän tien eteläpuolelta, vanhan talon takaa. Tielinjaus on selkeä ja avoin noin 5 metriä leveä kaistale kuusimetsässä. Tien luoteispuolella on noin metrin levyinen matala valli ja kaakkoispuolella kulkee noin 0,5 metriä syvä oja. Tielinjaus katoaa maastossa Rantalan talon koillispuolella, koska maastossa ajettu metsäkoneella ja tehty avohakkuuta. Säilyneen osan pituus on noin 135 metriä. Tielinjan kulku tarkastettiin maastossa myös Rantalan talon lounaispuolelta. Vanha tielinja on osittain käytössä pihapiirissä ja osittain se on jäänyt pellon alle.
metsakeskus.1000048569 211 Patapelto 10002 12016 13179 11006 27000 354706.00000000 6826231.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048569 Kangasalan kirkolta noin 13,5 kilometriä koilliseen, Köyräntien itäpuolella ja Tohkalankylän pohjoispuolisella peltosaarekkeella on mahdollisen tuulimyllyn perustus. Tuulimylly on kuvattu Tohkalan kylän maakirjakartassa vuodelta 1635 kylän pohjoispuolelle, kylän peltojen taakse. Paikalla on peltosaareke, jonka eteläreunalla on neliskulmainen ja päältä lähes tasainen kiveys, joka voi olla tuulimyllyn perustus. Kiveyksen koko on 7 x 7,5 metriä ja korkeus noin 1 metri. Kulmauksissa on selkeästi suuremmat, lähes metrin kokoiset kivet. Muiden kivien koko on 0,2–0,8 metriä. Peltosaarekkeen reunaan on koko saarekkeen itäreunan pituudelta kasattu kivikkoa, joka on selkeästi pellonraivauskivikkoa.
metsakeskus.1000048570 211 Matomäki 10002 12004 13054 11002 27000 354580.00000000 6826031.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048570 Tohkalan kylän pohjoispuolella, Köyräntien länsipuolella sijaitsevalla mäntymetsäisellä peltosaarekkeella on useita röykkiöitä sekä hieman erillään kaksi maakellarikuoppaa. Suurin röykkiö sijaitsee mäen keskiosassa, itäreunalla. Se on soikea, lohkareisista luonnonkivistä kasattu, ja sen koko on noin 4,5 x 6,5 metriä, korkeus n. 0,5 metriä. Kivien koko oli noin 0,1–0,8 metriä. Röykkiö on noin 6 metrin päässä pellosta. Röykkiö voi mahdollisesti olla pellonraivausröykkiö, sillä Tohkalan maasto on kauttaaltaan hyvin kivistä ja samantyyppisiä lohkareisia kivikkoja on muuallakin alueella. Ison röykkiön pohjoispuolella, mäen yläosassa on kuusi pienempää maansekaista röykkiöitä. Niiden koko on 1,5 x 2 metriä ja korkeus noin 0,3–0,4 metriä. Ne ovat tehty 0,2–0,6 metrin kokoisista pyöreähköistä luonnonkivistä. Mäen pohjoisosan korkeimmalla, tasaisella lakiosalla on kivikkoa ja epäselväksi jäänyt osittain maanalainen röykkiö tai kiveys. Mäen laen alue käytiin läpi metallinilmaisimella ja kiveyksen keskelle tehtiin pieni koekuoppa. Kiveys jatkui pintaturpeen alla ja maa oli hiilensekainen.
metsakeskus.1000048571 211 Tohkala 1 10002 12004 13054 11002 27000 354755.00000000 6826098.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048571 Tohkalan historiallisen kylätontin pohjoispuolella, Köyräntien itäpuolella on korkeahko kivinen ja kallioinen peltosaareke avoimien peltojen keskellä. Mäen laella ja sen etelärinteellä on maakivien ympärille kasattuja pyöreähköjä kiviröykkiötä, joiden koko vaihtelee 1–2 metrin välillä. Selkeitä röykkiöitä havaittiin kahdeksan kappaletta. Mäellä on myös hieman epämääräisiä maantasaisia ja suurten kivien päälle kasattuja kivikkoja, joita ei laskettu mukaan röykkiöiden määrään. Selkeät röykkiöt koostuvat noin 0,1–0,5 metrin kokoisista kivistä, ja niiden korkeus on suurimmillaan noin 0,6 metriä. Mäen eteläreunalla on maanomistajan mukaan ollut talon kivijalka vielä joskus 1900-luvulla, mutta siitä ei ollut enää mitään havaittavissa. Mäen aluetta ja röykkiöitä käytiin läpi metallinilmaisimella, mutta mitään ajoittavia löytöjä ei tullut. Röykkiöt eivät vaikuta tavallisilta viljelyröykkiöiltä, koska ne sijaitsevat mäen laella, eivätkä pellon laidassa.
metsakeskus.1000048572 211 Kangasala-Orivesi Pispala 2 10002 12005 13071 11006 27000 352934.00000000 6824391.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048572 Maakunnallisesti merkittäväksi tielinjaksi määritelty Kangasalta Orivedelle kulkeva tielinja on yhdistänyt toisiinsa Kangasalan ja Oriveden kirkot. Kangasalan Huutijärven seudulta on luultavasti kuljettu jo keskiajalla Orivedelle, ja tielinja lienee vakiintunut 1600-luvulla. Vanha tienpohja kulkee Pispalan kylätontin koillispuolella, noin 11,2 kilometriä Kangasalan kirkosta koilliseen, nykyisen Ponsantien itäpuolella. Vanha tielinja kulkee rantatonteille vievien pihateiden välissä mäntymetsässä. Säilyneen osuuden pituus on noin 127 metriä. Tielinjan leveys on noin 4–5 metriä. Tien itäpuolella on noin 0,5 metriä korkea rantaan päin laskeva penger. Tielinja on kulkenut ojan yli, mutta paikalla ei havaittu mitään siltaan viittavaa.
metsakeskus.1000048573 211 Kangasala-Orivesi Pispala 10002 12005 13071 11006 27000 352588.00000000 6823964.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048573 Maakunnallisesti merkittäväksi tielinjaksi määritelty Kangasalta Orivedelle kulkeva tielinja on yhdistänyt toisiinsa Kangasalan ja Oriveden kirkot. Kangasalan Huutijärven seudulta on luultavasti kuljettu jo keskiajalla Orivedelle, ja tielinja lienee vakiintunut 1600-luvulla. Vanha tienpohja sijaitsee Pispalan kylätontin koillispuolella, noin 10,5 kilometriä Kangasalan kirkosta koilliseen, nykyisen Ponsantien itäpuolella. Vanha tielinja kulkee Kissakarin tieltä erkanevan ja asutun pihapiirin takaa pohjoiseen, Järvikulmantien risteykseen. Pois käytöstä jääneen tieosuuden pituus on noin 150 metriä ja tielinjan leveys on 5 metriä. Tien itäreunalla on komea mäntyrivi, joiden vierestä rantaan päin laskee noin 0,8 metriä korkea penger.
metsakeskus.1000048574 211 Päivölä 10002 12004 13054 11002 27000 350776.00000000 6824099.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048574 Röykkiö sijaitsee Pispalan kylän länsipuolella, Kangasalan kirkosta 9,2 kilometriä koilliseen, Vesijärven Kaukalahden pohjukasta 300 metriä itäkaakkoon ja Lentolan rautakautiseksi luokitellusta röykkiöstä noin 240 metriä lounaaseen. Pieni maansekainen röykkiö sijaitsee pienen peltoalueen kulmauksessa, noin 3 metriä pellosta länteen. Se sijaitsee jyrkästi etelään, vanhaan järvenlahteen viettävän rinteen yläosassa, peruskarttaan merkityn lähteen pohjoispuolella. Röykkiö on pyöreähkö, sen koko on noin 1,3 x 1,2 metriä ja korkeus noin 0,4 metriä. Röykkiön kivet ovat kooltaan noin 0,2–0,4 metriä. Ympärillä kasvaa sekametsää ja katajikkoa. Röykkiön ympäristöä on raivattu. Alueella ei ole ollut maankäyttöä historiallisten karttojen perusteella.
metsakeskus.1000048576 211 Koivisto rajapyykki 10002 12004 13051 11006 27000 348300.53382617 6820033.00378344 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048576 Suomatkan historiallisen kylätontin koillispuolella, nuorta vesakkoa kasvavan hakkuuaukean keskellä, yli 2 metrisen kiven vieressä on kivinen rajapyykki. Se on mainittu jo isojakokartalla ja kyseessä on Suomatkan ja Keson historiallisten kylien välinen rajapyykki. Voimakkaasti sammaloituneen, neliskulmaisen rajapyykin koko on 1 x 1,2 metriä, ja se on tehty kulmikkaista luonnonkivistä. Keskellä on viisarikivi, jossa on epäselvä numero (mahdollisesti 280) ja jonka päälle on maalattu sinistä väriä. Viisarikiven korkeus on noin 0,6 metriä.
metsakeskus.1000048578 211 Mäki-Laurila 10002 12001 13000 11019 27000 349372.00000000 6813364.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048578 Heponiemen Mäki-Laurilan tilalta on tehty useita kivikautisia irtolöytöjä (KM 21879, KM 28101). Tila sijaitsee Längelmäveden rannalla, Ohutlahden pohjoispuolella kalliomäkien välisellä peltoalueella. Maanomistaja esitteli vuosien varrella pellolta keräämiään esineitä, joista yksi otettiin talteen mahdollisena kiviesineen teelmänä (KM 43229). Lisäksi hän oli kerännyt alueelta paljon historiallisen ajan löytöjä, kuten liitupiippujen kappaleita ja pieniä metalliesineitä. Hän sanoi löytäneensä suuren osan kiviesineistä tilan lounaispuoliselta peltoalueelta, missä oli havainnut myös palaneita kiviä pelto-ojassa. Pelto on Ohulahteen laskeva, maaperältään hiekan ja hiesunsekainen rinne. Osa tilan peltoaluetta oli kynnöksellä, jota pintapoimittiin ja talon läheltä löytyi kvartsi-iskos. Kohde rajattiin maanomistajan havaintojen ja inventointilöydön perusteella kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000048579 211 Tyrväniemenpyykit 10002 12004 13051 11006 27000 351233.00000000 6810430.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048579 Kangasalan kirkolta noin 10 kilometriä kaakkoon sijaitsevan Raikunjärven etelärannalla, Likolahteen työntyvän kallioisen niemen pohjoisrinteen yläosassa on kaksi kivistä rajapyykkiä viiden metrin etäisyydellä toisistaan. Toinen pyykki sijaitsee hieman lähempänä rantaa, alempana rinteessä. Pyykit on mainittu isojakokartassa Tyrväniemenpyykeinä, Kangasalan ja Pälkäneen rajalla. Rajamerkit ovat samanlaisia, molemmissa pyykeissä on neliskulmaisen, noin 1 x 1 metrin kokoisen kiviperustuksen keskellä litteä viisarikivi. Perustat ovat sammaloituneita ja niiden korkeus on noin 30 cm ja ne erottuvat maastosta melko heikosti. Keskellä olevien viisarikivien korkeus on noin 50 cm, eikä niissä ole merkintöjä.
metsakeskus.1000048580 734 Pakotarhanmäki 10002 12004 13054 11004 27000 276011.00000000 6702335.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048580 Matala, pyöreä röykkiö kallioisen mäen laella n. 80 m mpy. Halkaisijaltaan pari metriä. Muutaman metrin päässä (itään) lähinnä rajamerkkiä muistuttava, kahdesta litteästä lohkareesta rakennettu kiveys jossa isompi, lähes metrin mittainen lohkare tuettu 45 asteen kulmaan pienemmän lohkareen avulla. Kyseisen paikan yli ei kuitenkaan varmasti tiedetä kulkeneen rajalinjaa.
metsakeskus.1000048581 211 Iharin mylly 10002 12016 13180 11006 27000 353411.00000000 6811332.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048581 Iharinjoki virtasi ennen Pälkänevedestä Längelmäveteen, mutta Kostianvirran puhjettua 1604 Pälkäneveden pinta laski ja Iharinjoen virta kääntyi. Sen seurauksena Sarsankoski ja sen myllyt kuivuivat ja Iharissa ollut puinen silta tuli käyttökelvottomaksi. Siksi Ihariin rakennettiin pato. Entisen kahden myllyn lisäksi jokeen rakennettiin neljä myllyä. Myllyjenpaikka oli ahdas. Iharin myllyissä jauhatti viljansa suurin osa Längelmäveden seudun väestöstä vielä 1800-luvulla. Kaivannon kanavan murruttua vuonna 1830 koko Iharinkoski kuivui. Iharinjoki kaivettiin auki uudelleen nykyisen maantiesillan kohdalta vuonna 2014. Iharinjoen pohjoisrannalle, Pohjalahdentien itäpuolelle,tien ja joen väliselle pienelle kannakselle on pystytetty suurista kivistä ja kahdesta myllynkivestä muistomerkki paikalla olleille myllyille. Muistomerkin ympäristössä, sen molemmilla puolilla on mahdollisesti myllyjen kivijalkojen jäänteitä, alle metrin kokoisista luonnonkivistä muodostuvia neliskulmaisia kiveyksiä. Iharin vanha, 1800-luvulta peräisin oleva myllyntorppa on paikallaan Pohjanlahdentien länsipuolella. Yksi myllynkivi on asetettu sillan rummun päälle. Tien länsipuolella, gallerian ja myllytuvan välissä ja takana, näkyy selvästi vanhan joenuoman penger. Penkereen ja saunan välissä, saunan takana on suurehkoa kasattua kivikkoa, mikä voi liittyä paikalla olleen padon tai sillan rakenteisiin. (Kivikon sijainti: N: 6811358, E: 353344)
metsakeskus.1000048582 211 Kangasala-Pohjalahti Tylkkä 10002 12005 13071 11006 27000 348696.00000000 6811546.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048582 Kangasalan Kaivannon kaakkoispuolella, Raikuntien ja Lahdentien risteyksessä, teiden väliin jäävällä kapealla metsäkaistaleella on säilynyt pieni osuus vanhaa Kangasalta Pohjalahdelle johtanutta tielinjaa. Säilyneen tieosuuden leveys on noin 5 metriä ja sen lounaispuolella kohoaa Lahdentien penger. Raikuntien puolella on noin metrin korkuinen, järveen päin laskeva jyrkkä penger. Keskellä vanhaa tietä kulkee kapea metsäpolku. Tielinjaus on olemassa jo isojakokartalla, jossa näkyy myös vedenpinnan olleen useita metrejä korkeammalla. Tielinjaus näkyy myös senaatinkartalla ja on käytössä vielä 1953 peruskartalla. Risteysalueen tielinjaus muuttui Valtatie 12 rakentamisen yhteydessä 1960–1970 lukujen taitteessa. Vanha tie on merkittävä kylien välinen historiallinen tielinjaus. Se on myös ainoa pois käytöstä jäänyt osuus Pohjalahdelle kulkeneesta tielinjauksesta Kangasalan alueella, jonka vuoksi se luokiteltiin kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000048583 583 Aittaharju 10002 12016 13170 11002 27000 508908.00000000 7435936.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048583 Kohteeseen kuuluu 9 pyyntikuoppaa. Kohde on ilmeisesti löydetty 2000-luvun loppupuolella alueen asemakaavoitukseen liittyvässä arkeologisessa tarkastuksessa/inventoinnissa, mutta ko. tutkimuksesta ei ole löytynyt raporttia. Kohde ei myöskään ole ollut muinaisjäännösrekisterissä aiemmin vaikkakin on merkittynä alueen voimassa olevaan asemakaavaan lukuun ottamatta suurinta pohjoisinta pyynti-kuoppaa. Tarkastuksen/inventoinnin tuolloisesta toteuttajasta ja kohteen tutkimushistoriasta ennen vuotta 2023 ei täten ole selvyyttä. Kohdepiste osoittaa pyyntikuoppaa 1, muut pyyntikuopat alakohteina.
metsakeskus.1000048584 697 Lampisaari 10001 12016 13175 11006 27000 553529.00000000 7161836.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048584 Inventointi 2022: On havaittu rinnevarjosteista maastotöiden jälkeen, raportointivaiheessa todettu mahdollinen tervahauta. Ei siis tarkastettu maastossa. Inventointi 2024: 5 p/m2 laserkeilausaineiston perusteella tehdyn viistovalomallinnoksen perusteella paikalla on tervahauta, halkaisija 12 m, halssi osoittaa pohjoiseen. Kohdetta ei tarkastettu maastossa työturvallisuuden takia, koska paikka on etelästä lähestyttäessä upottavien soiden takana ja pohjoisesta lähestyttäessä soisen maaston ja leveän puron takana. Kohde on siis muinaisjäännösstatukseltaan mahdollinen muinaisjäännös. Tervahauta. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048586 211 Vänninsalo 10002 12001 13007 11006 27000 344768.00000000 6809683.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048586 Vänninsalon saari sijaitsee Roineessa noin 4 kilometriä Tiihalasta etelään, Saarikylien luoteispuolella. Vänninsalon kylä on sijainnut saaren itärannassa, Vänninsalonsalmen puolella. Saari on saanut nimensä Vännin talon mukaan, joka lienee kylän kantatalo. Kylä on mainittu ensimmäisen kerran jo vuoden 1510 rajakäynnin yhteydessä. Isojako toimitettiin varhain, kartta laadittiin jo vuonna 1775. Kylässä on ollut myös sotilastorppa 1700-luvulla. Vänninsalon historiallisen kylätontin alueella on yksi vanha tila, joka toimii kesäasuntona. Talon luoteispuolella on ollut Kylä-Laason vanha päärakennus, joka purettiin paikallisen henkilön mukaan noin 10 vuotta sitten. Suurin osa kylätontin alueesta on nykyisin autiona ja melko umpeenkasvanutta. Havaintomahdollisuudet olivat huonot, eikä havaintoja kylätontin alueella pystynyt juurikaan tekemään. Alueella ei ole ollut massiivista maankäyttöä ja historiallisen ajan kylätontin rakenteita voi olla löydettävissä. Kylätontti luokiteltiin kiinteäksi muinaisjäännökseksi säilyneisyyden ja osittaisen autioituneisuuden perusteella. Vuoden 2024 kaapelikaivuun valvonnassa kylätontin läpi kulkevan tien ja pellon reunassa ei havaittu merkkejä rakenteista tai kulttuurikerroksesta.
metsakeskus.1000048587 697 Sutelanjoki 1 10001 12016 13151 11006 27000 554087.00000000 7161722.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048587 Inventointi 2022: On havaittu rinnevarjosteista maastotöiden jälkeen, raportointivaiheessa todettu mahdollinen hiilimiilu. Ei siis tarkastettu maastossa. Mahdollisesti on hiilimiilu, halkaisija noin 12 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048588 211 Kurun mylly 10002 12016 13180 11006 27000 338567.00000000 6811745.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048588 Kangasalan kirkolta noin 8 kilometriä luoteeseen sijaitsee Kurun historiallinen kylätontti. Kurun kylän mylly on sijainnut Lahnajärvestä Roineeseen laskevassa joessa, nykyisen Kaarina Maununtyttärentien itäpuolella, tiestä noin 30 metriä koilliseen. Historiallisen kylätontin läheistä Myllyojaa lähdettiin tarkastamaan nimen perusteella. Maanomistaja sattui olemaan kotona tarkastuksen aikaan ja näytti myllynpaikan, jossa on säilynyt kaksi maastoon lähes täysin hautautunutta myllynkiveä. Ne sijaitsevat joenuoman koillispuolella, noin kolmen metrin etäisyydellä toisistaan. Myllynkivien halkaisija on noin 70 cm. Toisen myllynkiven reikä oli pyöreä, halkaisija n. 15 cm, toisen kiven reikä oli avaimenreiän mallinen, halkaisijalta noin 15–20 cm. Toinen myllynkivi on jäänyt mahdollisesti vanhan myllyn kivijalan tai kulmakivien keskelle, sillä kasvillisuuden seasta erottui ikään kuin kivijalan sivua ja kulmausta. Mahdollisen kivijalan sivun pituus oli noin neljä metriä.
metsakeskus.1000048589 697 Sutelanjoki 2 10001 12005 13056 11006 27000 554049.00000000 7161811.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048589 Inventointi 2022: On havaittu rinnevarjosteista maastotöiden jälkeen, raportointivaiheessa todettu mahdollinen ihmisen tekemä alue rakenteita Sutelanjoen varressa. Mahdollisesti uittorakenteisiin liittyviä. Ei siis tarkastettu maastossa. Mahdollisesti veneenvetopaikka tai -möljä tai kanava, tms. Mittaa noin 20 - 25 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048590 211 Tapanila 10007 12004 13045 11006 27000 356780.00000000 6826538.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048590 Neulaniemen historiallisen kylätontin koillispuolella on vanha tupa, jonka tontin rajalla on kiviaitaa noin 120 metrin matkalta. Kiviaidan leveys on noin 0,8 metriä. Eteläpäästä aita on hajonnut lähes maan tasalle, mutta pohjoisosassa, ylärinteessä se on paremmin säilynyt, korkeuden ollessa suurimmillaan noin 0,8 metriä. Kiviaita on yhä käytössä olevalla tonttirajalla, joka näkyy jo isojakokartalla pienen tontin ympärillä.
metsakeskus.1000048591 211 Härtsiä (Kautiala) 10007 12001 13007 11006 27000 354330.00000000 6825518.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048591 Kautialan kylä sijaitsee Kangasalan kirkosta noin 12,9 kilometriä koilliseen. Kautiala eli Härtsiä mainitaan vuoden 1540 maakirjassa, jolloin siellä on ollut yksi talo. Se on halottu vuonna 1584 Yliseksi ja Alaseksi. Isojakoon mennessä kylässä on ollut neljä taloa. Isojakokartan mukaan historiallinen tonttialue rajautuu pelkästään vanhan Kangasala-Orivesi- tien eteläpuolelle. Historiallisen kylätontin alue on asuttua, paikalla on vanhoja asuttuja rakennuksia sekä autioituneita vanhoja rakennuksia. Rakennusten ympärillä on paljon rakentamatonta pihapiiriä, jonka alla voi hyvin olla säilyneitä kulttuurikerroksia vanhemmasta asutuksesta. Kylätontin alueella teiden vierustoilla on huonosti säilyneiden kiviaitojen jäännöksiä. Tien pohjoispuolella toimii hevostalli, jonka alueella maastoa on paikoin muokattu reilustikin. Kautialan kylän Ylisen talosta noin 40 metriä itään on ollut lähde, josta löydetty 30 kappaletta ruotsalaisia rahoja. Lähteestä on tehty kaivo. (Luho 1939)
metsakeskus.1000048592 211 Kautiala Markkula 1 10007 12004 13045 11006 27000 354594.00000000 6825623.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048592 Kautialan ja Tohkalan historiallisten kylätonttien rajalla on hyvin säilynyt kiviaita, joka jatkuu koko nykyisen Kautialan puolella olevan tontin ympäri. Kylien rajalla aitaa on säilynyt 36 metrin matkalta. Aita on noin 0,7 metriä leveä, 0,6–0,8 metriä korkea ja sammaloitunut. Aita on rikkoutunut muutaman metrin matkalta tien vierestä, pohjoispäästä, todennäköisesti vastikään tehdyn viereisen tontin metsänraivauksen yhteydessä, sillä paikalla oli nähtävissä koneen ajouria. Kaksi metriä kiviaidasta länteen, aidan sisäpuolella ja Kautialan kylän puolella on vanhan rakennuksen kivijalka ja uunin perustus. Lohkotuista kivistä tehty kivijalka on osittain heinikon ja suurien puiden alla ja sen kokoa on hankala määrittää tarkasti. Uunin perustuksen koko on noin 3 x 3 metriä, korkeus noin 1,5 metriä ja sen ympärillä on muutamia rakenteesta romahtaneita kiviä. Uuni on tehty luonnonkivistä, joiden koko on suurimmillaan noin 0,5 metriä.
metsakeskus.1000048593 211 Köyrä 10007 12001 13007 11006 27000 352524.00000000 6827857.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048593 Köyrän kylä sijaitsee 13,5 kilometriä Kangasalan kirkosta koilliseen, Vesijärven rannalla. Köyrän kylässä on vuoden 1540 maakirjan mukaan ollut 5 taloa. Isojaon aikaan 1774–75 kylän maat on jaettu talojen kesken, mutta kyläryhmä pysyi tiiviinä. Talot Möhkölä, Nikkilä, Kylä-Mattila ja Eerola olivat talousrakennuksineen rakennettu rantatörmälle hyvin ahtaaksi rivikyläksi. Näiden lisäksi Vainio-Mattilan ympäristössä asui itsellisiä ”kylänä” torpissaan. Taloja halottiin 1800-luvun aikana, jolloin Palttala ja Vaino-Mattilan talot siirtyivät kauemmaksi ryhmäkylästä nykyisille paikoilleen. Uusjaon aikaan 1900-luvun alkupuolella Möhkölä, Kylä-Mattila ja Eerola siirrettiin nykyisille paikoilleen. Vanhan kylätontin paikalla rantatöyräällä on enää Nikkilän tila. Kylätonttia ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048595 211 Vahderpää leirikeskus 10007 12004 13045 11006 27000 351830.00000000 6821939.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048595 Vahderpään historiallisen kylätontin kaakkoispuolella, Vahderpään leirikeskuksen tontin rajalla, mäen päältä lähes rantaan saakka on sammaloitunutta kiviaitaa noin 100 metrin matkalla. Ajotien vieressä oleva pääty näyttää osittain korjaillulta. Aita on noin 0,8–1 metriä korkea ja 0,6 metriä leveä. Kiviaita sijaitsee nykyisen rakennuskannan tuntumassa, eikä näin ollen ole kiinteä muinaisjäännös.
metsakeskus.1000048596 211 Kesomalahti (Keso) 10007 12001 13007 11006 27000 348176.00000000 6820953.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048596 Keson kylä sijaitsee Kangasalan kirkolta 5,1 kilometriä koilliseen. Kesossa (ennen Kesomalahti) on ollut neljä taloa vuoden 1540 maakirjan mukaan, jotka näkyvät vuoden 1635 maakirjakartassa. 1700-luvun aikana taloja halottiin ja 1770-luvulta lähtien ne ovat sijainneet erillään, nykyisillä paikoillaan. Vanha kylätontti sijaitsee maakirjakartan mukaan nykyisen Eerolan tilan alueella, Kesontien mutkan molemmin puolin. Vanha tielinja on kulkenut nykyisin tyhjänä olevan tonttimaan länsipuolelta. Kylätontin länsireunaan on tehty uudisrakennuksia, maasto näyttää muokatulta, eikä niiden alueella ole varmaankaan säilynyt kiinteitä muinaisjäännöksiä. Vanhan kylätontin keskiosa on peltona ja sen läpi, pellon itäreunaan on vedetty maakaapeli. Historiallisen kylätontin rakenteita voi kuitenkin olla säilynyt tyhjän tontin ja Eerolan tilan rakentamattomalla piha-alueella.
metsakeskus.1000048597 211 Markkula mäkitupa 1 10007 12001 13206 11006 27000 348248.08834926 6821479.60814947 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048597 Kangasalan kirkolta 5,6 kilometriä koilliseen, Keson historiallisen kylätontin pohjoispuolella, Hakkarin ja Markkulan talojen välissä, Kesontien molemmin puolin on jäänteitä vanhoista mäkituvista. Mäkituvat näkyvät vuoden 1776 isojakokartalla. Markkula 1 sijaitsee Kesontien länsipuolella, kallioisen mäen laella. Alueella on kahden rakennuksen kivijalat. Toinen niistä sijaitsee avonaisen kallion laella, osittain sen reunalla. Kivijalka on tehty lohkotuista kivistä Keson kylätontille päin laskevaan rinteeseen, toinen puoli kivijalasta on kallion tasalla. Kivijalan korkeus on alarinteessä noin 1,2 metriä ja sen koko on 5 x 5,5 metriä. Tästä noin 8 metriä länteen on toinen kivijalka, myös mäenrinteen reunalla. Kivijalan sisällä on uunin jäänne, joka on tehty luonnonkivistä ja tiilistä. Kivijalan koko on noin 3 x 3,5 metriä, uunin 1 x 1,5 metriä. Avonaisen kallion vieressä olevasta kivijalasta noin 66 metriä länteen on säilynyt kiviaitaa tontin rajalla noin 40 metrin matkalla. Alueella on paljon muitakin kiviaitoja asuttujen tonttien ympärillä.
metsakeskus.1000048598 211 Markkula mäkitupa 2 10007 12001 13206 11006 27000 348301.57453734 6821391.31575533 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048598 Kangasalan kirkolta 5,6 kilometriä koilliseen, Keson historiallisen kylätontin pohjoispuolella, Hakkarin ja Markkulan talojen välissä, Kesontien molemmin puolin on jäänteitä vanhoista mäkituvista. Mäkituvat näkyvät vuoden 1776 isojakokartalla. Kesontien itäpuolella, aivan tien vieressä sijaitsee lohkotuista kivistä tehty kivijalka. Paikalla on ollut kaksihuoneinen asuintalo, jossa on ollut myös kuisti. Eteläpuoleinen huone on muita huoneita noin metrin syvempi, lattian alla on kenties ollut kellaritilaa. Talon kahden huoneen keskellä on luonnonkivistä ja tiilistä tehty uuni, jonka jäännös on noin 1,5 metriä korkea. Rakennuksen eteläpäädyn ovenpielet on tehty muita suuremmista, noin metrin kokoisista kivistä. Vastapäätä talon eteläpäätyä on maakellarikuoppa. Tontin koillispuolella on säilynyt kiviaitaa asutun tontin ja mäkituvan rajalla.
metsakeskus.1000048599 211 Huikkola 10007 12001 13007 11006 27000 350532.00000000 6812767.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048599 Huikkolan tila sijaitsee Kangasalan kirkosta 8,5 kilometriä kaakkoon. Huikkolassa on ollut yksi talo vuoden 1635 maakirjakartan mukaan, joka näkyy myös isojakokartassa. Nykyinen Huikkolan talo on rakennettu vuosina 1909–1911. Tilan alueella toimii hevostalli ja pihapiiriin on tehty uudisrakennuksia vanhojen viereen. Maakirjakartan mukaan tila on sijainnut aivan rannalla, ja tuolloin veden pinta on ollut useita metrejä korkeammalla. Vanha tila on todennäköisesti sijainnut nykyisen päärakennuksen eteläpuolella, nykyisten rakennusten pihapiirissä, kalustohallin kohdilla, kuten myös Jussila (2007) on arvioinut. Alue on kuitenkin rakennettua, eikä havaintoja vanhemmasta asutuksesta ole nähtävissä.
metsakeskus.1000048600 211 Paalila (Lintula) 10007 12001 13007 11006 27000 352020.00000000 6811702.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048600 Paalilan historiallinen kylätontti sijaitsee Kangasalan kirkolta 10,3 kilometriä kaakkoon, Heposelän pohjoisrannalla. Paalilan kylä on mainittu ensimmäisen kerran Satakunnan erämaaluettelossa vuonna 1450. Kylässä on ollut kuusi taloa vuoden 1540 maakirjan mukaan. Maakirjakartassa vuodelta 1635 kylässä on enää kolme taloa, joista yksi on ollut Lintu-niminen. 1600-luvun lopussa kylää alettiin kutsua Lintulaksi. Kangasalan kulttuuriympäristöohjelman ja vanhojen karttojen perustella Lintulan tila on yhä samalla paikalla. Vanhan kylätontin alueella on enää yksi asuttu tila, Lintula, loivan mäen harjanteen päällä. Tästä länteen, Heposeläntien eteläpuolella, kylätontin länsilaidassa, tiestä noin kolme metriä lounaaseen on uunin romahtanut perustus. Uunin perustuksen koko on noin 3 x 3 metriä, korkeus noin 1–1,3 m ja sen ympärillä on siitä romahtaneita kiviä. Uuni on tehty luonnonkivistä, joiden koko on suurimmillaan noin 0,5 m. Uunin keskelle on kasvanut puu, joka on hajottanut rakennetta. Parinkymmentä metriä uunista etelään on rautaromulla täytetty maakellarikuoppa. Kylätontin läheisillä peltosaarekkeilla on havaittavissa pieniä, joskin epämääräisiä kiviröykkiöitä, jotka voivat liittyä historiallisen ajan toimintaan.
metsakeskus.1000048601 211 Keljo 10007 12001 13007 11006 27000 352911.00000000 6811449.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048601 Keljon kylätontti sijaitsee Kangasalan kirkosta 11,1, kilometriä kaakkoon, Heposelän kapean itäosan eteläpuolisella niemellä, Iharinkosken länsipuolella. Keljossa on ollut vuoden 1540 maakirjan mukaan kaksi taloa, jotka yhdistettiin yksinäistaloksi vuonna 1618. Myöhemmin Keljo kuului Liuksialan lahjoitusmaihin. Vuonna 1698 Keljosta tuli sotilasvirkatalo ja se omisti koko kylän alueet. Keljon tila on edelleen samalla paikalla. Isojakokartan asemoinnin mukaan tonttimaa näyttäisi ulottuvan nykyisen talon luoteispuolelle. Historiallisen kylätontin alue on yhä asuttua ja koko niemen alue on avointa ja hoidettua pihapiiriä. Osa rakennuksista on melko uusia, mutta pihapiirin rakentamattomilla alueilla voi olla jäänteitä vanhemmasta asutuksesta.
metsakeskus.1000048602 211 Monikkala 10007 12001 13007 11006 27000 354197.00000000 6811263.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048602 Monikkalan kylä on sijainnut Kangasalan kirkosta 12,3 kilometriä kaakkoon, Iharinkosken pohjoispuolella. Monikkalassa on ollut neljä taloa vuoden 1540 maakirjan mukaan. Kangasalan kirkkoherra osti kaikki neljä taloa vuonna 1583 ja perusti Monikkalan (Rosellin) kartanon. Kirkkoherra kuoli vuoden päästä ja vaimo jatkoi kartanon ylläpitoa vuoteen 1604 saakka. Sen jälkeen Monikkala siirtyi Keljon tapaan Liuksialan lahjoitusmaihin. Monikkalassa on ollut oma mylly. Kangasalan kulttuuriympäristöohjelman mukaan isojaon aikainen (1765) kylätontti on sijannut nykyisten Mikkolan ja Rosilan tilakeskusten kohdalla. Historiallinen kylätontti on sijainnut pääosin nykyisen Rosilan tilan alueella, ja osittain Mikkolan tilan eteläpuolella, avoimen peltomaiseman keskellä, selkeästi peltojen rajaamana. Yhä asuttujen tilojen pihapiireissä on vanhoja rakennuksia ja rakentamatonta pihapiiriä. Maaperässä on voinut säilyä kulttuurikerroksia vanhemmasta asutuksesta.
metsakeskus.1000048603 211 Wehoiniemi (Vehoniemi) 10007 12001 13007 11006 27000 348428.00000000 6810152.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048603 Vehoniemen kylä sijaitsee Roineen itäpuolella, Hiedanperän lahden etelärannalla, Kangasalan kirkosta noin 9 kilometriä kaakkoon. Kylä mainitaan rajakäynnin tuomiossa vuonna 1510 nimellä ”Wehoiniemi”. Kylässä on ollut ainakin seitsemän taloa vuoden 1540 maakirjan mukaan. Vuosien mittaan taloja on yhdistelty ja vuoden 1792 isojakokartassa kylässä on ollut enää neljä taloa. Kangasalan kulttuuriympäristöohjelman (2004) mukaan kylätontti on sijainnut nykyisen ryhmäkylän paikalla, kalliokumpareen länsipuolella, varsin rakennetun Sipilän ja Hallilan tilakeskuksen alueella. Kylätontin alue on osittain toiminnassa olevan maatilan pihapiiriä. Rantoja on paikoin hieman muokattu, mutta muutoin rakennuskanta on vanhaa ja talojen ympärillä on paljon muokkaamattoman näköistä ja rakentamatonta pihapiiriä. Kylätontin länsilaidalla olevan vanhan tuvan pihapiirissä on talon kivijalka. Maaperässä voi olla säilynyt kulttuurikerroksia ja vanhan kylätontin rakenteita. Hallilan rakennusten eteläpuolelta on kulkenut isojaon aikainen tielinja Linnan ja Riihimäen talojen ohi niiden eteläpuolelta lähes Saarikyliin johtavan tien risteykseen saakka. Tielinja on muuten hävinnyt, paitsi lyhyt osuus on käytössä peltotienä Linnan talon kaakkoispuolella.
metsakeskus.1000048604 211 Apajanpohjan kylätontti 10007 12001 13007 11006 27000 347148.00000000 6807891.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048604 Apajanpohjan historiallinen kylätontti sijaitsee Saarikylissä, Roineen rannalla, Kangasalan kirkosta noin 10,5 kilometriä kaakkoon. Apajanpohja on mainittu tuomiokirjoissa jo vuonna 1466. Apajansalon kylässä on ollut vuoden 1540 maakirjan mukaan neljä taloa. Kylän nimen kerrotaan tulleen nuotan pohjalla olleen saaliin eli ”apajanpohjan” purkupaikasta, joka on vanhan tonttialueen kärjessä. Kylätontti on ollut sijainnut ryhmäkylänä isojaon täydennykseen eli vuoteen 1895 saakka, nykyisen Anttilan tilakeskuksen alueella. Vanha kylätontti on sijainnut kapealla alueella tien ja rannan välissä. Kylän alue on yhä asuttua, paitsi Tuholan vanhan tilan alue kylätontin länsilaidassa on autiona. Anttilan talon luoteispuolella, uuden talon vieressä on vanhan rakennuksen kivijalka. Rannassa lähellä Kallioniemi 2 – irtolöytöpaikkaa on mahdollisesti vanhan saunan kivijalka ja kiukaan jäännökset. Kivijalan koko on noin 4 x 4,5 metriä ja kiukaan jäännös kivijalan sisällä noin 1–1,5 metriä. Tuholan vanhan tilan alueella on 1900-luvulla rakennettu talo ja siihen kuuluvia piharakennuksia. Talo näyttää autiolta ja pihapiiri on heinittynyt. Talon edustalla on heinikon peittämä vanha kivijalka ja kiviaitaa. Maasto on muutenkin melko kivikkoista. Rannan läheisyydessä, metsässä on pyöreähkö röykkiö, joka on kasattu isohkon kiven edustalle.
metsakeskus.1000048605 211 Haavisto 10007 12001 13007 11006 27000 346976.00000000 6808694.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048605 Haaviston kylä sijaitsee Saarikylien pohjoisosassa, saaren koilliskulmassa, Korkehisen saarta vastapäätä. Haavisto esiintyy yksinäistalona vuoden 1540 maakirjassa, mutta on ollut isossa jaossa jakokuntayhteydessä Tarkeelan kylään. Haavistossa on Kangasalan ainoa säilynyt tuulimylly. Haaviston kansakoululla on ollut kaksi kivistä rengaskoristetta ja tummaa kiveä oleva poikkitaltta; mutta niiden löytötiedot puuttuvat. Haavistossa on yhä toimiva tilakeskus. Historiallinen kylä tai talo on sijainnut vanhojen karttojen mukaan suunnilleen samoilla paikoilla nykyisen tilan kanssa. Tilan peltosaarekkeet kierrettiin ja avoinna olevia peltoja pintapoimittiin, mutta ei tehty mitään havaintoja muinaisjäännöksistä.
metsakeskus.1000048606 211 Raronsalo (Laarula) 10007 12001 13007 11006 27000 345091.00000000 6808197.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048606 Raronsalon eli Laarulan kylä sijaitsee Saarikylien länsipuolella, Kangasalan kirkosta 9,8 kilometriä etelään. Jo vuoden 1427 asiakirjassa on mainittu Olavi Raro, joka oli kotoisin Raronsalosta. Vuoden 1540 maakirjan mukaan kylässä on ollut kuusi taloa. Isojaon täydennyksen jälkeen 1800-luvulla tiloja halottiin ja siirrettiin kauemmas ryhmäkylästä. Vanha kylätontti on sijainnut edelleen ryhmäkylänä olevien Äijälän, Nuuttilan ja Anttilan tilakeskusten alueella. Alue on yhä asuttua ja paikalla on muutamia uudisrakennuksia. Talojen ympärillä on kuitenkin paljon rakentamatonta pihapiiriä, jossa voi olla säilyneitä historiallisen kylätontin kulttuurikerroksia.
metsakeskus.1000048607 211 Tarkeela 10007 12001 13007 11006 27000 345855.00000000 6809194.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048607 Tarkeelan historiallinen kylätontti sijaitsee Saarikylien pohjoisrannalla, Kangasalan kirkolta 8,9 kilometriä etelään. Vuoden 1540 maakirjassa mainitaan kylässä olleen kolme taloa. Alkuperäinen tiivis ryhmäkylä paloi kokonaan irtaimistoineen vuonna 1901, mutta rakennettiin samalle paikalle uudelleen. Kylän alue on sijainnut nykyisten Tynskän, Kinnarin ja Konilan tilakeskusten kohdilla. Osa kylätontista on yhä asuttuna, osa tiloista ilmeisesti ainakin osittain autiona. Rakennusten pihapiirissä on paljon rakentamattomia alueita, joiden kohdilla voi olla säilyneenä vanhan kylätontin rakenteita ja kulttuurikerroksia.
metsakeskus.1000048608 211 Kuru 10007 12001 13007 11006 27000 339051.03615675 6812087.22940254 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048608 Kurun kylä sijaitsee Roineen länsirannalla, Kangasalan kirkolta 7,5 kilometriä lounaaseen. Vuoden 1540 maakirjassa kylässä mainitaan kaksi taloa. Kylätontti on nykyisten Jaakkolan ja Heikkilän tilakeskusten alueella. Kylätie noudattelee isonjaon aikaista linjausta. Kurun kylä ja sen länsipuolella oleva Savon kylä ovat muodostaneet yhtenäisen kokonaisuuden ennen Kaarina Maununtyttärentien rakentamista. Kurun kylä merkitty 1700-luvun lopun kuninkaankartastoon. Kylätontilla olevat kaksi tilaa ovat asuttuja ja pellot ovat viljelyksessä. Maasto on paikoin runsaasti muokattua, mutta rakennusten ympärillä on myös rakentamatonta pihapiiriä. Alueella voi olla säilyneitä kulttuurikerroksia historiallisesta asutuksesta. Maanomistajan mukaan Kurun ja Savon kylätonttien välissä sijaitsevalla metsäisellä peltosaarekkeella on sudenkuoppa (sijainti: N: 6811844, E: 338728). Metsäsaareke tarkastettiin ja siellä havaittiin halkaisijaltaan noin 1,5 metrinen kuoppa, joka oli noin 80 cm syvä. Se vaikutti melko pieneltä sudenkuopaksi, mutta maanomistajan mukaan kuoppa on ollut ennen suurempi.
metsakeskus.1000048609 211 Haapaniemen kylätontti 10007 12001 13007 11006 27000 340072.00000000 6811947.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048609 Haapaniemen historiallinen kylätontti sijaitsee Kangasalan kirkosta 7,1 km lounaaseen Roineeseen työntyvällä niemellä. Vuoden 1540 maakirjan mukaan kylässä oli neljä taloa ja talot näkyvät vuoden 1740 maakirjakartassa. Kylätontti on sijainnut ilmeisesti nykyisen Uotilan tilakeskuksen alueella. Kylä on merkitty myös 1700-luvun lopun kuninkaankartastoon. Vanhan kylätontin alue on yhä asuttua ja pihapiirit hoidettuja. Päärakennusten läheisyydessä on pieniä piharakennuksia. Alueella on runsaasti rakentamatonta pihapiiriä, joiden alueella voi olla säilyneitä kulttuurikerroksia historiallisesta asutuksesta. Kylätontin itäreunassa, asuinrakennusten itäpuolella on nähtävissä kahden vanhan rakennuksen kivijalat.
metsakeskus.1000048610 211 Savola (Savo) 10002 12001 13007 11006 27000 338406.00000000 6811798.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048610 Savolan (Salon) kylä on sijainnut Kurun kylän länsipuolella ja on ollut kiinteässä yhteydessä Kurun kylään ennen Kaarina Maununtyttären tien rakentamista 1900-luvulla. Savolan kylän alkuvaiheet eivät ole tarkkaan tiedossa, mutta se on ollut paikalla viimeistään 1700-luvulta, jolloin se näkyy kuninkaankartastossa. Savon kylä kantatilat ovat olleet Marttila ja Savola, joista molemmat ovat hävinneet 1900-luvun aikana. Vanha tielinja on kulkenut ennen Kaarina Maununtyttären tien rakentamista Savon kylän halki Kyöstilän kohdalta. Tielinja on käytössä metsätienä. Savolan kylätontin alueella on rakennuksia vielä vuoden 1957 kartalla, jonka jälkeen tila on autioitunut ja rakennukset purettu. Paikalla on enää ränsistynyt navetta sekä maakellari. Tontin eteläpuoli on tasattua, eikä siellä ole maanpinnalle näkyvissä olevia rakenteita tai muita havaintoja historiallisesta kylätontista.
metsakeskus.1000048611 638 Pålsmossen 10002 12002 13024 11028 27000 430807.00000000 6682963.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048611 Ilmoitettu kiviröykkiökohde. Kiviröykkiö sijaitsee avokallioalueen metsäisellä, eteläisellä niemekkeellä. Niemekkeen eteläpuolella maasto laskee jyrkästi kohti suota. Röykkiö on kooltaan 5,5 metriä kertaa 4,5-5,5 metriä. Sen korkeus on noin 50-60 cm. Röykkiö on pohjoisen ylärinteen puolelta selväpiirteinen ja hieman suorakaiteen muotoinen. Alarinteen puolella kiviä on vierinyt röykkiöstä alas ja röykkiön läpimitta riippuu, mistä kohdasta mittauksen tekee. Röykkiö on pääosin noin 40 cm korkea, mutta sen länsiosassa on melko selkeäreunainen korkeammaksi ladottu kivikerros. Alimmat reunakivet ovat hieman kookkaampia ja päällimmäiset pienempiä, mutta kaikki kivet ovat ihmisvoimin liikutettavissa. Röykkiön päällä kasvaa kapea puu ja pieni kuusentaimi.
metsakeskus.1000048612 626 Harvankangas 10002 12016 13175 11002 27000 461009.00000000 7081778.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048612 Paikka sijaitsee Pyhäjärven kirkosta 23,1 km koilliseen. Paikalla on tervahauta, halk. n 22 m, halssi etelälounaaseen. Hauta on metsätien varressa ja sen pitkä ja kapea halssioja ulottuu tien eteläpuolelle.
metsakeskus.1000048617 105 Riekkisensuo 10001 12016 13175 11006 27000 603659.00000000 7157473.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048617 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048618 105 Valtasenaho 2 10001 12016 13175 11006 27000 603125.00000000 7158025.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048618 Tervahauta, halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048619 211 Riihenkiuas 10002 12004 13051 11006 27000 346163.00000000 6807496.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048619 Kangasalan Saarikylissä, keskellä Raronsalon saarta, Pietarinmaalla, Saarikylientiestä 33 metriä itäkoilliseen on vanha rajamerkki. Se on merkinnyt Raronsalon, Tarkeelan ja Apajanpohjan rajojen risteyskohtaa. Rajamerkki on mainittu asiakirjoissa jo vuonna 1510 nimellä Riihenkiuas (tai Raronkiuas). Paikalla mainitaan olleen joko vanhan riihen pohja tai paikalle on rakennettu kiuas rajamerkiksi. Peltoalueiden kulmauksessa, pusikoiden juuressa on lähes maan tasainen kiviröykkiö. Röykkiö on pyöreähkö ja sen halkaisija on noin 2 metriä ja korkeus noin 0,3 metriä. Röykkiön kivet ovat luonnonkiviä, joiden koko vaihtelee noin nyrkinkokoisesta muutamaan kymmeneen senttiin.
metsakeskus.1000048622 205 Pylkäs 10002 12016 13000 11006 27000 490816.00000000 7119659.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048622 Paikalla on suuri tervahauta, joka on vaurioitunut metsänaurauksessa. Tervahaudan kokonaishalkaisija on jopa 25 m ja vallit ovat noin 5 m leveät. Kolme syvään aurattua ojaa menee tervahaudan läpi, eli valli on vaurioitunut 6 kohdasta. Haudan keskiosa on sen verran syvällä, etteivät auraukset ole vahingoittaneet kohdalla olevia rakenteita. Tervahaudan pohjalla on 25 cm hiilisen mustan hiekan kerros, minkä alta tavattiin tervan kovettama hiekkakerros. Halssi on idän puolella. Halssin ydinosa on säästynyt auraukselta. Tästä itään mahdollisesti jatkunut kaivanto valleineen on tuhoutunut suurelta osin aurauksessa ja siitä on jäljellä vain pieniä osia. Vaurioista huolimatta tervahauta erottuu selkeästi ympäristöstään korkeine valleineen ja syvine painanteineen. Lisäksi rakenteen keskeiset osat kuten halssi ja silmä ovat säilyneet. Halssin itäpuolella on auraukselta säästynyt suuri 3 x 2 x 1 m turpeen peittämä kasa mustan tervan kovettaman hiekan kappaleita. Mielenkiintoinen ja hieman epätavallisempi löytö kertoo todennäköisesti haudan pitkästä käytöstä. Kovaa tervahiekkaa on ehkä piikattu käyttökertojen välillä pois halssista ja haudan silmästä, missä tämä on hankaloittanut tervanjuoksutusta. Kappaleet on kasattu lähelle halssia. Halssin suulta noin 35 m etelään on suuri tervapirtin kiuas. Mitoiltaan tämä on 2,5 x 2,5 x 0,6–0,7 m. Muoto on hieman suorakulmainen. Kivet ovat selvästi nokisia. Pääosa on halkaisijaltaan 10–20 cm. Kiuas on säilynyt nähtävästi täysin ehjänä vain 4 m leveällä kannaksella ojien välissä. Maaston perusteella kiukaaseen liittynyt rakennus on ehkä ollut lounas–koillinen-suuntainen, sillä maa laskee kaakon suuntaan. Rakennus lienee ollut sen verran suuri, että sen jäännökset ovat voinut säilyä osittain, vaikka ojat ovat leikanneet sen halki. Suurempaan pirttiin viittaa kiukaan koko sekä se, että suuren tervahaudan poltto lienee vaatinut hieman isomman miesjoukon.
metsakeskus.1000048623 927 Stenbacka 10002 12004 13051 11006 27007 358231.00000000 6703576.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048623 Sekametsässä 5 m korkean kallon länsijuurella sijaitsee 1.5 x 1 x 0.4 m kokoinen rajamerkki. Rajamerkin paikka näkyy sekä v. 1773 ja v. 1805–1826 laadituilla kartoilla, jossa se on Sikoinmäen ja Lahnuksen kylien välinen rajapiste. Raja on olemassa yhä 1900-luvun peruskartoilla sekä v. 2023 kiinteistöjaotuksessa. Kyseessä on Lahnuksen ja Korppilan kylien välisen rajan kulmapiste.
metsakeskus.1000048624 614 Hevoskangas 10007 12004 13051 11006 27000 546364.00000000 7336964.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048624 Posionjärven rannalla Hevosniemen alueella Karppisenniemestä lounaaseen pienellä niemellä vanhalla rantatörmällä on nelikulmainen n. 1,8 x 1,6 x, 0,7 m kokoinen rajalatomus. Se ei sijaitse lähellä nykyisiä rajalinjoja. Kivet ovat sammaloituneet ja rakenteella lienee ikää jonkin verran. Kyseessä on vanha rajamerkki.
metsakeskus.1000048625 927 Kivimäki 10002 12004 13051 11006 27000 361805.00000000 6706045.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048625 Metsän ja hakkuuaukean rajalla on 1 x 1 x 0.5 m kokoinen rajamerkki, jossa on kaksi pystykiveä. Pystykivissä ei ollut tunnistettavaa numeroa. Raja on merkitty v. 1805 isojaon konseptikartalle ja se näkyy myös 1900-luvun peruskartoilla. Kyseessä on Korpelan ja Kirvelän kylien välisen rajan kulmapiste.
metsakeskus.1000048626 927 Kytömäki 10002 12004 13051 11006 27000 363954.00000000 6707070.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048626 Metsäpolun varrella sijaitsee 1,5 x 1,5 x 1 m kokoinen rajamerkki. Keskellä on pystykivi, johon on kaiverrettu symboli ”/”. Raja on merkitty v. 1840 pitäjänkartalle sekä 1900-luvun peruskartoille. Kyseessä on Vihdin Vihtijärven ja Vanhalan kylien sekä Nurmijärven Leppälammin kylän välinen rajapiste.
metsakeskus.1000048644 615 Illikaisenkoski 10007 12016 13180 11006 27000 497588.00000000 7269277.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048644 Vesimylly, joka on ollut toiminnassa Livon Illikaisenkoskessa (nyk. Pistellinkoski). Vesimyllyn rakentamisajankohtaa ei tiedetä, mutta sen toiminta on alkanut todennäköisesti jo 1860-luvulla. Myllyä ei kuitenkaan ole merkitty v.1865 pitäjänkartalle. Alkujaan mylly oli kolmen talon yhteisomistuksessa (Illikainen, Puhakka ja Juutinen). Vuonna 1908 myllyn toimintaa laajennettiin ja sen yhteyteen rakennettiin sahalaitos kosken pohjoisrannalle. Livon mylly- ja sahalaitos olivat käytössä vuoteen 1938, jolloin ne tuhoutuivat tulipalossa. Tiedonannon mukaan myllyn paikka on jäänyt osin Kirsiojantien alle, ja myllystä ja sahalaitoksesta ei ole maanpäälle näkyviä rakenteita. Kosken pohjoisrannalla sijainneen vesisahan paikalle on koottu sahalaitoksesta säilyneitä valurautaisia osia ja nykyisin paikalla on Illikaisenkosken muistomerkki.
metsakeskus.1000048645 615 Illikaisenkoski 10007 12016 13180 11006 27000 497588.00000000 7269277.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048645 Vesimylly, joka on ollut toiminnassa Livon Illikaisenkoskessa (nyk. Pistellinkoski). Vesimyllyn rakentamisajankohtaa ei tiedetä, mutta sen toiminta on alkanut todennäköisesti jo 1860-luvulla. Myllyä ei kuitenkaan ole merkitty v.1865 pitäjänkartalle. Alkujaan mylly oli kolmen talon yhteisomistuksessa (Illikainen, Puhakka ja Juutinen). Vuonna 1908 myllyn toimintaa laajennettiin ja sen yhteyteen rakennettiin sahalaitos kosken pohjoisrannalle. Livon mylly- ja sahalaitos olivat käytössä vuoteen 1938, jolloin ne tuhoutuivat tulipalossa. Tiedonannon mukaan myllyn paikka on jäänyt osin Kirsiojantien alle, ja myllystä ja sahalaitoksesta ei ole maanpäälle näkyviä rakenteita. Kosken pohjoisrannalla sijainneen vesisahan paikalle on koottu sahalaitoksesta säilyneitä valurautaisia osia ja nykyisin paikalla on Illikaisenkosken muistomerkki.
metsakeskus.1000048645 615 Illikaisenkoski 10007 12015 13147 11006 27000 497588.00000000 7269277.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048645 Vesimylly, joka on ollut toiminnassa Livon Illikaisenkoskessa (nyk. Pistellinkoski). Vesimyllyn rakentamisajankohtaa ei tiedetä, mutta sen toiminta on alkanut todennäköisesti jo 1860-luvulla. Myllyä ei kuitenkaan ole merkitty v.1865 pitäjänkartalle. Alkujaan mylly oli kolmen talon yhteisomistuksessa (Illikainen, Puhakka ja Juutinen). Vuonna 1908 myllyn toimintaa laajennettiin ja sen yhteyteen rakennettiin sahalaitos kosken pohjoisrannalle. Livon mylly- ja sahalaitos olivat käytössä vuoteen 1938, jolloin ne tuhoutuivat tulipalossa. Tiedonannon mukaan myllyn paikka on jäänyt osin Kirsiojantien alle, ja myllystä ja sahalaitoksesta ei ole maanpäälle näkyviä rakenteita. Kosken pohjoisrannalla sijainneen vesisahan paikalle on koottu sahalaitoksesta säilyneitä valurautaisia osia ja nykyisin paikalla on Illikaisenkosken muistomerkki.
metsakeskus.1000048661 765 Telkkätörmä kaakko 10002 12016 13175 11006 27000 581950.00000000 7102982.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048661 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 14,0 metriä. Maastokarttamerkintä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048665 790 Antila 10002 12004 13051 11006 27025 287086.00000000 6808550.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048665 Kahden historiallisen kylän, Humalojan ja Evon, välinen rajamerkki, jossa on korkeampi keskuskivi ja sitä ympäröivät matalammat pystykivet. Keskuskivessä on kaiverrettuna todennäköisesti isonjaon toimituksen päiväys 21.9.1776 (tai 27.9.1776).
metsakeskus.1000048666 143 Hämeenkankaantie Varppe 10007 12005 13071 11006 27000 280842.00000000 6851480.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048666 Hämeenkankaan- ja Kyrönkaantie tie periytyy keskiajalta, ja se on yksi Suomen keskiaikaisista pääteistä. Vanhin lähdemaininta on vuodelta 1459. Inventointi 2022: Tien linjaus kulkee Vatulantiellä tuulivoimapuiston hankealueen pohjois- ja itäpuolella Vatulanharjulla ja Uivaanharjulla. Suunniteltu voimajohtoreitti A kulkee Vatulantien kohdalla vanhan tielinjan yli. Tie on ylityskohdalla päällystetty ja tien ympäristö voimakkaasti käsiteltyä talousmetsää; tien pohjoispuolella on metsäaurattu hakkuuaukko, tien eteläpuolella kasvaa tiheää nuorta talousmetsää. Vanhasta tielinjauksesta on voinut säilyä kerrostumia, vaikka lähistoriassa tehty tien parantaminen ja rakentaminen on todennäköisesti tuhonnut sitä.
metsakeskus.1000048668 143 Kuoppainmäki 1 10002 12016 13175 11006 27000 281622.00000000 6851622.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048668 Vatulanharjun länsipäässä, metsätiestä 50 m etelään, pohjoiseen laskevan niemekkeen reunalla, eteläpuolella maaperä vaihettuu kivikkoisemmaksi. Tervahauta on n. 10 m halkaisijaltaan, syvyys n. 0,7 m, reunavalli n. 4 m leveä, n. 6 m pitkä halssi on kaivettu pohjoiseen. Lähiympäristössä kasvaa harvaa mäntymetsää, haudan päällä varttuneitakin mäntyjä.
metsakeskus.1000048669 777 Kalma-aho 1 10001 12016 13175 11006 27000 588367.00000000 7210436.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048669 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 8,0 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048670 777 Kalma-aho 2 10002 12016 13175 11006 27000 588574.00000000 7210465.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048670 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 8,5 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048671 777 Kalma-aho 3 10002 12016 13175 11006 27000 588608.00000000 7210320.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048671 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 17,6 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048672 143 Kuoppainmäki 3 10007 12016 13151 11006 27000 280951.00000000 6851669.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048672 Vatulanharjun länsipäässä, Kuoppainmäki-nimisen kankaan länsilaidalla, Mäkelän tilan pohjoispuolella, paikoin vanhaa kuusimetsää, paikoin tiheää nuorempaa kuusivaltaista metsää alueella metsässsä on kolmessa ryhmässä kellarikuoppia tai hiilimiiluja, tulkinta jommaksikummaksi on joidenkin kohdalla epävarma. Alueelle ei ole merkitty peltoja tai viljelyksiä vanhoille kartoille. Pohjoisimmassa ryhmässä on kolme-neljä kuoppaa: 1. Noin 3 x 2 m, syvyys n. 0,5-0,6 m, reunoilla selvästi erottuva n. 1-1,5 m leveä ja n. 0,5-0,6 m korkea valli. Kuopat 2-3 sijaitsevat perätysten: kuoppa 2 on n. 3,5 x 2,5 m, syvyys n. 0,7 m, reunoilla erottuu n. 1-1,5 m leveä ja n. 0,5-0,6 m korkea valli. Kuoppa 3 on noin 3 x 1 m, syvyys n. 0,5-0,6, reunavalli epämääräinen ja n. 0,3-0,5 m korkea. Kuoppien päällä kasvaa eri ikäistä puustoa, myös joitakin vanhoja puita, pintakasvillisuus on sammalia, varpuja ja heiniä. Keskimmäinen ryhmä koostuu yhdestä kuopasta: 4. Noin 3 x 2 m, syvyys n. 50 cm, matala enimmillään n. 0,6 m leveä valli. Eteläisin ryhmä: 5. N. 3 m halkaisijaltaan, muoto kulmikas, reunavalli n. 0,6 m leveä ja n. 0,4 m korkea 6. Noin 2 m halkaisijaltaan, syvyys 0,5 m, reunoilla voi erottaa vallia, heti edellisen kaakkoispuolella 7. Noin 6 m halkaisijaltaan ja n. 0,5 m syvyydeltään oleva pyörehkö kuoppa, jonka pohja epätasainen, reunavalli epämääräinen, päällä kasvaa varttuneita kuusia 8. N. 3,5 m halkaisijaltaan, laakea, kairauksessa pohjalla n. 20 cm hiilikrs. 9. N. 6 m halkaisijaltaan, itä- ja pohjoisreuna kulmikas ja siinä selvä valli, muuten muoto epämääräinen, ehkä metsäkoneella päältäajamisen seurauksena 10. N. 6 m halkaisijaltaan, loivareunainen, matala n. 1-1,5 leveä valli, kairauksessa hiiltä. 11. Noin 6 m halkaisijaltaan syvyys n. 0,8 m, jyrkkäreunainen, kairauksessa hiiltä. Kuoppien pinnalla kasvaa sammalia ja varpuja.
metsakeskus.1000048673 777 Halkoniemi 2 10002 12016 13175 11006 27000 586800.00000000 7210368.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048673 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 16,3 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048674 777 Halkoniemi 3 10002 12016 13175 11006 27000 586804.00000000 7210311.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048674 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 6,7 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048675 143 Kortesoja 1 10002 12016 13175 11006 27000 281219.00000000 6850900.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048675 Vatulantien eteläpuolella Kortesojan tilan luoteispuolella matalalla hiekkakankaalla, tilan eteläpuolella on pelto. Tervahauta on n. 15 m halkaisijaltaan, syvyys n. 0,8 m, reunavalli n. 4,5 m leveä, n. 6,5 m pitkä halssi on kaivettu länteen. Lähiympäristössä kasvaa harvaa mäntymetsää, haudan päällä kasvaa varttuneitakin mäntyjä. Kortesojaa ei ole merkitty 1800-luvun puolivälissä laaditulle pitäjänkartalle, ilmeisesti kysymys on 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa perustetusta tilasta.
metsakeskus.1000048676 790 Taipale 10002 12004 13051 11006 27000 276341.00000000 6835782.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048676 Taipaleen kylässä Sävintien itäpuolella ja Lemmetynperäntien pohjoispuolella kivikkoisella rinteellä. Nykyisellä tilarajalla on vanha rajamerkki. Noin 1,5 m halkaisijaltaan olevan neliön muotoisen röykkiön päällä on keskellä n. 60 x 40 cm:n kokoinen rajakivi ja röykkiön nurkissa n. 40-60 x 40 cm:n kokoiset pystykivet. Kaikkien kivien pinnassa kasvaa jäkäliä, röykkiön pintaa peittää sammal ja varvut. Ympäristössä kasvaa mäntyvaltaista metsää. Kohdalle on merkitty rajapiste vuoden 1782 isojakokartalle. Kyseessä on Koivuniemen ja Leppälammen kylänraja.
metsakeskus.1000048679 777 Hoikanaho pohjoinen 10002 12016 13175 11006 27000 601470.00000000 7214121.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048679 Tervahauta, halkaisija noin 18 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048680 777 Autiolahti 2 10002 12016 13175 11006 27000 601784.00000000 7214468.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048680 Tervahauta, halkaisija noin 20 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048683 291 Peonniemi 10002 12016 13154 11006 27000 404777.00000000 6829823.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048683 Röykkiöistä on maininta. Alue tarkastettiin 2022 inventoinnissa, jolloin Niemen lakialueella havaittiin ainakin kolme selkeää röykkiötä/kivilatomusta. Hukkuneenlahden eteläpuolella sijaitsevan mäen lakialueen itäosassa havaittiin suurehko pyöreä (donitsimainen) kivilatomus, jonka keskellä oli kuoppa. Kuopan halki oli asetettu suurehko paasimainen kivi poikittain. Latomuksen koko oli 4 x 4,3 metriä, vallin korkeus n. 35–45 cm. Keskellä olevan kuopan koko oli 1 x 1,5 m, syvyys n. 70 cm. Kuopassa kasvoi suurehko mänty. Latomus oli sammaloitunut ja sen päällä oli runsaasti risukkoa, mikä vaikeutti havainnointia. Pyöreästä latomuksesta n. 65 metriä länsiluoteeseen, niemenkärjen korkeimmalla kohdalla havaittiin noin metrin kokoisen maakiven juureen ja päälle kasattu röykkiö. Röykkiön koko oli noin 2 x 2,5 metriä, korkeus noin 90 cm. Kivet olivat lohkareisia ja niiden koko noin 40–70 cm. Röykkiön sijainti: N 6829846, E 404714. Röykkiöstä n. 25 metriä luoteeseen, niemen kärjen yläosassa havaittiin erikoinen kivilatomus. Kivet oli aseteltu neliön muotoon ja päälle oli nostettu tasainen laakakivi. Koko 1,2 x 1,4 metriä, korkeus 60 cm. Latomus muistutti lähinnä pientä ryssänuunia. Latomuksen vieressä oli 1,5 metrin mittainen kivivalli, jonka leveys oli noin 60 cm, korkeus oli 45 cm. Latomuksen sijainti: N 6829857, E 404691. Peonniemen kohteet vaikuttavat kaskeamiseen liittyviltä raunioilta, sillä alue ei ole peltoviljelyyn sopivaa.
metsakeskus.1000048684 291 Peonniemi 2 10002 12016 13154 11006 27000 404636.00000000 6829784.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048684 Ylä-Karkjärven itäosassa sijaitsevan Peonniemen lounaisosassa, Peonniementien eteläpuolella havaittiin kaksi röykkiötä. Ne sijaitsevat peräkkäin lähellä vanhaa rantaviivaa. Paikalla on nuorehkoa sekametsää. Röykkiöt sijaitsevat aavistuksen muuta maastoa korkeammalla olevalla loivalla kumpareella. Suuremman röykkiön koko on 1,5 x 1,8 metriä ja korkeus 60 cm. Toinen röykkiö sijaitsee ensimmäisestä noin 1,5 metrin päässä ja se on hieman pienempi, 1,2 x 1,3 m ja korkeus noin 50 cm. Kivien koko on noin 30–50 cm. Röykkiöt ovat sammaleen peittämiä. Aluskasvillisuus oli melko tiheää ja havainnointimahdollisuudet melko heikot.
metsakeskus.1000048685 445 Iniö Holmen 10002 12013 13126 11006 27008 184224.00000000 6701922.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048685 Niemenkärjen rannassa, länteen jyrkästi kallistuvalla kalliopinnalla useita kalliohakkauksia tiiviinä ryhmänä. Kallio on vedenpinnan alla äkkijyrkkä. Alimman hakkauksen etäisyys rantaviivasta on noin 4,7 m. Kuviot ovat kirjaimia, vuosilukuja ja piirroksia. Kuviot erottuvat hiukan huonosti ja on mahdollista, että ne jatkuvat näkyvillä olevasta alueesta eri suuntiin kallionpintaa peittävän jäkälän alla. Selvimmin erottuvat vuosiluvut 1846, 1814, 1843 ja 1820. Vuoden 1797 kartta-aineiston lisäksi paikallisen perimätiedon mukaan niemenkärki on ollut salmislaisten kalastajien nuotta-apajan ranta.
metsakeskus.1000048686 291 Rajakallio 10002 12004 13051 11006 27000 405161.00000000 6828505.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048686 Kivinen rajapyykki havaittiin inventointialueen itäosassa, noin 2,75 kilometriä Kuhmoisten kirkolta koilliseen. Kohde sijaitsee nimettömän metsätien eteläpuolella, loivassa lounaaseen laskevassa kuusikkoa kasvavassa rinteessä. Pyykki on voimakkaasti sammaloitunut ja sijaitsee lähes samankokoisen maakiven vieressä. Pyykin perusta on epämääräisen suorakaiteen muotoinen, sen koko on 1,5 x 2,3 metriä ja se on hajonnut koillissivulta. Keskellä on nelikulmainen viisarikivi, jonka molemmin puolin on pienemmät viisarikivet rajalinjan suuntaisesti. Perustuksen korkeus on noin 50 cm, viisarikivien noin 60 cm. Rajapyykki on Kuhmoisten ja Päijälän jakokuntien ikivanhalla rajalla. Raja on Suvannon (1965) mukaan muodostunut jo 1400-luvulla, mahdollisesti jopa aiemminkin. Vanhin kirjallinen maininta Kuhmoisten ja Päijälän jakokuntien välisestä rajasta on vuodelta 1653, jossa myös tämä kyseinen pyykki (Rajakallio) mainitaan. Paikalla on myös yhä käytössä oleva tonttiraja.
metsakeskus.1000048689 561 Ketunkivi 10002 12004 13051 11006 27000 263759.00000000 6751391.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048689 Vanha rajakivi Oripään ja Pöytyän pitäjänrajalla. Kivi sijaitsee noin 230 m kanta- tie 41:stä itään. Ketunkuononmäellä kallion reunalla oleva suuri siirtolohkare näkyy kantatielle saakka aikoina, jolloin puissa ei ole lehtiä. Pitäjänraja kulkee edelleen merkin kautta, vaikkakin rajan reitti on hieman muuttunut alkuperäisestä yhden taitekohdan rajalinjasta. Kohta on myös kolmen kylän rajapiste: Pöytyän Haverin, Ortenojan ja Tanskilan. Se on myös kiinteistön rajalla. Historiallisten tietojen mukaan rajakivi voi periytyä jo 1400-luvulta. Nimi Ketunkivi esiintyy päiväämättömässä, mahdollisesti 1400-luvulla laaditussa rajaluettelossa. Myöhemmin on pystytetty viisarikivi/-kivet muutaman metrin etäisyydelle Ketunkivestä kaakkoon. Toinen viisarikivi on osoittanut rajan suuntaa itään, kohti seuraavaa pistettä eli Kolikon siltaa Aurajoen ylittävän sillan pielessä. Toinen taas on osoittanut etelään, kohti Varkaanvuorta noin 3 km päässä.
metsakeskus.1000048690 743 Osapuntarinhauta 10002 12016 13175 11006 27007 263589.00000000 6972189.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048690 Paikalla on Fredrik Rönnholmin vuosina 1746-47 laatimaan Ilmajoen pitäjän sekä vähä- ja isokyröläisten riidanalaisen yhteismaan rajakarttaan (KA e29:19/1) merkitty ja maaston digitaalisessa korkeusmallissa (2 m korkeusmalli) erottuva tervahauta. Rajakartassa tervahauta on rajapiste nro. 36, nimeltään "Osapundari hauta". Viereiset kivipyykit (ks. kohde Osapuntarin kivet, 1000019662) on saatettu pystyttää vasta 1740-luvun rajankäyntiä myöhemmin. Tarkastus 2023: Tervahauta sijaitsee suojellussa metsässä vanhan soramontun reunalla. Haudassa on kaksoisvalli. Hauta on halkaisijaltaan noin 20-metrinen ulomman vallin ulkoreunoista mitaten (mittaus lidarista). Haudan navan ja vallinharjan korkeusero on jopa noin 2,5 m. Halssi laskee itäkoilliseen. Tervahaudan vallin päällä on yksi rajan suuntaa osoittava kivi. Tervahaudan pohjois- ja luoteispuolella havaittiin kaksi kangasturpeen peittämää rautakuonakassa, joista toinen oli matalassa kuopanteessa (ks. alakohteet). Tervanpolttajien asumuksen jäännöstä ei löytynyt tervahaudan lähiympäristöstä - sellainen on voinut sijaita tervahaudan eteläpuolella, soranotossa poiskaivetussa rinteessä.
metsakeskus.1000048690 743 Osapuntarinhauta 10002 12016 13172 11006 27007 263589.00000000 6972189.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048690 Paikalla on Fredrik Rönnholmin vuosina 1746-47 laatimaan Ilmajoen pitäjän sekä vähä- ja isokyröläisten riidanalaisen yhteismaan rajakarttaan (KA e29:19/1) merkitty ja maaston digitaalisessa korkeusmallissa (2 m korkeusmalli) erottuva tervahauta. Rajakartassa tervahauta on rajapiste nro. 36, nimeltään "Osapundari hauta". Viereiset kivipyykit (ks. kohde Osapuntarin kivet, 1000019662) on saatettu pystyttää vasta 1740-luvun rajankäyntiä myöhemmin. Tarkastus 2023: Tervahauta sijaitsee suojellussa metsässä vanhan soramontun reunalla. Haudassa on kaksoisvalli. Hauta on halkaisijaltaan noin 20-metrinen ulomman vallin ulkoreunoista mitaten (mittaus lidarista). Haudan navan ja vallinharjan korkeusero on jopa noin 2,5 m. Halssi laskee itäkoilliseen. Tervahaudan vallin päällä on yksi rajan suuntaa osoittava kivi. Tervahaudan pohjois- ja luoteispuolella havaittiin kaksi kangasturpeen peittämää rautakuonakassa, joista toinen oli matalassa kuopanteessa (ks. alakohteet). Tervanpolttajien asumuksen jäännöstä ei löytynyt tervahaudan lähiympäristöstä - sellainen on voinut sijaita tervahaudan eteläpuolella, soranotossa poiskaivetussa rinteessä.
metsakeskus.1000048691 145 Kärmesojanhauta 10002 12016 13175 11006 27007 266161.00000000 6972078.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048691 Paikalla on Fredrik Rönnholmin vuosina 1746-47 laatimaan Ilmajoen pitäjän sekä vähä- ja isokyröläisten riidanalaisen yhteismaan rajakarttaan (KA e29:19/1) merkitty ja maaston digitaalisessa korkeusmallissa (2 m korkeusmalli) erottuva tervahauta. Vanhassa rajakartassa tervahauta on rajapiste numero 35, nimeltään "Kermesåja hauta". Paikka on vielä nykyäänkin Ilmajoen ja Seinäjoen kunnanrajalla. Tarkastus 2023: Paikalla on vallin ulkoreunoista mitaten (mittaus lidarista) halkaisijaltaan noin 15-metrinen tervahauta, joka sijaitsee hakkuuaukealla, aukean reunassa. Kohde erottuu maastossa erittäin huonosti sen päällä kasvavan vesakon ja heinikon vuoksi. Maanpintaa on myös muokattu koneellisesti hakkuiden jälkeen. Tervahaudan välittömässä läheisyydessä on vanha Ilmajoen ja nykyisin Seinäjokeen kuuluvan Ylistaron pitäjien rajamerkki. Rajamerkki on moniosainen, samanlainen kuin kohteessa Osapuntarin kivet (1000019662), joka sijaitsee Kärmesojanhaudasta n. 2,5 km länteen samalla pitäjänrajalla. Sekä rajamerkki että tervahauta ovat muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Inventointi 2024: Kohde ennallaan. Rajamerkkien (keskipyykki ja kaksi linjapyykkiä) paikkatietoja ja kuvausta tarkennettu. Ks. alakohteet.
metsakeskus.1000048691 145 Kärmesojanhauta 10002 12004 13051 11006 27007 266161.00000000 6972078.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048691 Paikalla on Fredrik Rönnholmin vuosina 1746-47 laatimaan Ilmajoen pitäjän sekä vähä- ja isokyröläisten riidanalaisen yhteismaan rajakarttaan (KA e29:19/1) merkitty ja maaston digitaalisessa korkeusmallissa (2 m korkeusmalli) erottuva tervahauta. Vanhassa rajakartassa tervahauta on rajapiste numero 35, nimeltään "Kermesåja hauta". Paikka on vielä nykyäänkin Ilmajoen ja Seinäjoen kunnanrajalla. Tarkastus 2023: Paikalla on vallin ulkoreunoista mitaten (mittaus lidarista) halkaisijaltaan noin 15-metrinen tervahauta, joka sijaitsee hakkuuaukealla, aukean reunassa. Kohde erottuu maastossa erittäin huonosti sen päällä kasvavan vesakon ja heinikon vuoksi. Maanpintaa on myös muokattu koneellisesti hakkuiden jälkeen. Tervahaudan välittömässä läheisyydessä on vanha Ilmajoen ja nykyisin Seinäjokeen kuuluvan Ylistaron pitäjien rajamerkki. Rajamerkki on moniosainen, samanlainen kuin kohteessa Osapuntarin kivet (1000019662), joka sijaitsee Kärmesojanhaudasta n. 2,5 km länteen samalla pitäjänrajalla. Sekä rajamerkki että tervahauta ovat muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Inventointi 2024: Kohde ennallaan. Rajamerkkien (keskipyykki ja kaksi linjapyykkiä) paikkatietoja ja kuvausta tarkennettu. Ks. alakohteet.
metsakeskus.1000048692 291 Asilammin pyykki 10002 12004 13051 11006 27000 401426.00000000 6827030.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048692 Kivinen rajapyykki havaittiin tonttirajan kulmauksessa, tonttia reunustavan kiviaidan ulkopuolella. Neliönmuotoinen rajapyykki on kiinni kiviaidassa. Kiviperustuksen halkaisija on noin 1,3 metriä ja korkeus noin 70 cm. Keskellä on havaittavissa hieman muuta rakennetta korkeampi viisarikivi, mutta se näyttää hieman vajonneen rakenteen kiveyksen sisään. Kiveys näyttää muutenkin melko heikkokuntoiselta. Kiviaita kulkee tontin eteläreunalla vanhan rajalinjan suuntaisesti parinkymmenen metrin matkalta. Rajapyykki on Kuhmoisten ja Päijälän jakokuntien ikivanhalla rajalla. Raja on Suvannon (1965) mukaan muodostunut jo 1400-luvulla, mahdollisesti jopa aiemminkin. Vanhin kirjallinen maininta Kuhmoisten ja Päijälän jakokuntien välisestä rajasta on vuodelta 1653. Vuoden 1841 isojakokartalla tämä kyseinen pyykki on nimellä Asilammen pyykki Rå. Paikalla on myös yhä käytössä oleva tonttiraja.
metsakeskus.1000048693 291 Asilammin korko 10002 12004 13051 11006 27000 401841.00000000 6827155.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048693 Kivinen rajapyykki sijaitsee Asilammen ja Ala-Karkjärven välisellä korkealla kannaksella, taajama-alueen pohjoislaidalla sijaitsevassa mäntymetsässä. Pyykki sijaitsee korkealla mäenharjanteella, noin 70 metriä Asilammin rannasta itään. Pyykin kiviperustus on pyöreä ja se on melko suuri, halk. noin 2 metriä ja korkeus noin 90 cm. Keskellä on havaittavissa hieman muuta rakennetta korkeampi viisarikivi, mutta se näyttää olevan hieman pois paikaltaan. Kiveys näyttää paikoin hieman hajonneelta/ hajotetulta ja rakenteen sekaan on työnnetty lautoja. Rajapyykki on Kuhmoisten ja Päijälän jakokuntien ikivanhalla rajalla. Raja on Suvannon (1965) mukaan muodostunut jo 1400-luvulla, mahdollisesti jopa aiemminkin. Vanhin kirjallinen maininta Kuhmoisten ja Päijälän jakokuntien välisestä rajasta on vuodelta 1653. Vuoden 1841 isojakokartalla tämä kyseinen pyykki on nimellä Asilammen korko Rå. Paikalla on myös yhä käytössä oleva tonttiraja.
metsakeskus.1000048694 291 Mylly-Suutola 10002 12016 13180 11006 27000 402486.00000000 6826140.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048694 Kuhmoisten keskustan lounaispuolella, Karklahden rannassa, Ala-Karkjärvestä Päijänteeseen laskevan nykyisin nimettömän (ilmeisesti Möllinkosken) pienen virran varrella on sijainnut Kuhmoisten kirkonkylän kylien myllyjä viimeistään 1500-luvulta lähtien. 1700-luvun loppupuolella Möllinkoskessa toimi neljä jalkamyllyä. Vuonna 1790 Tapialan talolliset päättivät rakentaa paikalle kunnollisen ratasmyllyn. (Suvanto 1965). Mainitut neljä myllyä näkyvät vuoden 1791 isojaon käyttökopiokartassa. Myllyt näkyvät myös vuoden 1842 pitäjänkartalla. Myllytoiminta on ilmeisesti lakannut viimeistään 1900-luvun alussa, sillä vuoden 1925 maastokartalla myllyjen paikalle on merkitty saha. Sahasta ei löytynyt juuri ollenkaan tietoa, joten se lienee ollut pienehkö kotitarvesaha. Paikalla on voimakkaasti virtaava puro, jonka rannat ovat hyvin kiviset. Joen rantojen asukkaat ovat tehneet joen alajuoksulle, Toritien eteläpuolelle pieniä ”uimalampia”, kenties entisiin patoaltaisiin. Joen alajuoksulla on havaittavissa pienehkö patoallas vanhan puisen rakennuksen vieressä. Sen eteläpuolella, joen länsipenkereellä on betonirakenteen jäänteitä aivan puron rannassa. Betonirakenteen alapuolella on matalahkoa kivipengerrystä, joka voi mahdollisesti liittyä paikalla olleisiin vanhempiin myllyrakenteisiin. Joen varrella ja maaperässä voi olla muitakin säilyneitä rakenteita vanhemmasta toiminnasta. Alueen havaintomahdollisuudet olivat melko huonot. Samalla koskipaikalla on joka tapauksessa ollut pitkään jatkunutta elinkeinohistoriallista toimintaa 1500-luvultaa lähtien.
metsakeskus.1000048695 291 Kuhmoisten kirkonpaikka 10002 12006 13084 11010 27000 403119.00000000 6826624.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048695 Paikkakunnalla kulkevan perimätiedon mukaan nykyisen kirkkomäen alapuolella, vanhan kirkon paikalla, olisi ennen kirkkoa sijainnut vanha uhripaikka. Siellä uhrattiin metsän jumalalle, Tapiolle, josta muistona olisi jäänyt Tapialan kylän nimi. (Suvanto 1965). Kuhmoisten ensimmäisen ja toisen kirkon rakennusaikaa tai sijaintia ei tiedetä tarkasti, mutta on oletettu, että ne ovat sijainneet vanhan hautausmaan lähellä tai sen alueella. Vanhan hautausmaan reunalla on nykyisin erikoinen porttirakennelma ns. paarihuone, joka valmistui v. 1875. Uuden kirkon valmistuttua vanhasta kirkkotarhasta kunnostettiin hautausmaa, vanha hautausmaa kunnostettiin toisen maailmansodan jälkeen sankarivainajien hautausmaaksi.
metsakeskus.1000048695 291 Kuhmoisten kirkonpaikka 10002 12003 13037 11010 27000 403119.00000000 6826624.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048695 Paikkakunnalla kulkevan perimätiedon mukaan nykyisen kirkkomäen alapuolella, vanhan kirkon paikalla, olisi ennen kirkkoa sijainnut vanha uhripaikka. Siellä uhrattiin metsän jumalalle, Tapiolle, josta muistona olisi jäänyt Tapialan kylän nimi. (Suvanto 1965). Kuhmoisten ensimmäisen ja toisen kirkon rakennusaikaa tai sijaintia ei tiedetä tarkasti, mutta on oletettu, että ne ovat sijainneet vanhan hautausmaan lähellä tai sen alueella. Vanhan hautausmaan reunalla on nykyisin erikoinen porttirakennelma ns. paarihuone, joka valmistui v. 1875. Uuden kirkon valmistuttua vanhasta kirkkotarhasta kunnostettiin hautausmaa, vanha hautausmaa kunnostettiin toisen maailmansodan jälkeen sankarivainajien hautausmaaksi.
metsakeskus.1000048695 291 Kuhmoisten kirkonpaikka 10002 12006 13084 11006 27000 403119.00000000 6826624.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048695 Paikkakunnalla kulkevan perimätiedon mukaan nykyisen kirkkomäen alapuolella, vanhan kirkon paikalla, olisi ennen kirkkoa sijainnut vanha uhripaikka. Siellä uhrattiin metsän jumalalle, Tapiolle, josta muistona olisi jäänyt Tapialan kylän nimi. (Suvanto 1965). Kuhmoisten ensimmäisen ja toisen kirkon rakennusaikaa tai sijaintia ei tiedetä tarkasti, mutta on oletettu, että ne ovat sijainneet vanhan hautausmaan lähellä tai sen alueella. Vanhan hautausmaan reunalla on nykyisin erikoinen porttirakennelma ns. paarihuone, joka valmistui v. 1875. Uuden kirkon valmistuttua vanhasta kirkkotarhasta kunnostettiin hautausmaa, vanha hautausmaa kunnostettiin toisen maailmansodan jälkeen sankarivainajien hautausmaaksi.
metsakeskus.1000048695 291 Kuhmoisten kirkonpaikka 10002 12003 13037 11006 27000 403119.00000000 6826624.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048695 Paikkakunnalla kulkevan perimätiedon mukaan nykyisen kirkkomäen alapuolella, vanhan kirkon paikalla, olisi ennen kirkkoa sijainnut vanha uhripaikka. Siellä uhrattiin metsän jumalalle, Tapiolle, josta muistona olisi jäänyt Tapialan kylän nimi. (Suvanto 1965). Kuhmoisten ensimmäisen ja toisen kirkon rakennusaikaa tai sijaintia ei tiedetä tarkasti, mutta on oletettu, että ne ovat sijainneet vanhan hautausmaan lähellä tai sen alueella. Vanhan hautausmaan reunalla on nykyisin erikoinen porttirakennelma ns. paarihuone, joka valmistui v. 1875. Uuden kirkon valmistuttua vanhasta kirkkotarhasta kunnostettiin hautausmaa, vanha hautausmaa kunnostettiin toisen maailmansodan jälkeen sankarivainajien hautausmaaksi.
metsakeskus.1000048696 291 Tapiala 10001 12001 13007 11006 27000 403190.00000000 6826319.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048696 Tapialan kylä on mainittu vuoden 1539 maakirjassa, jolloin kylässä on ollut seitsemän taloa. Kylän läheisyydessä ovat sijainneet muutkin Kuhmoisten keskustan alueen 1500-luvun kylät. Vuonna 1753 suurin osa Tapialan ja Anttulan kylien rakennuksista tuhoutui tulipalossa. Tämä johti kylärakenteen hajoamiseen, mikä kehitys jatkui vuosien 1789 ja 1831 isojakojen seurauksena. Tapialan kylän tonttimaat näkyvät alueen vanhimmassa kartassa, joka on Falckin vuosina 1791–1792 tekemä isojaon käyttökopiokartta (ks. Kartta 9). Käyttökopiokartan ja 1800-luvun pitäjänkartan mukaan Tapialan kylä on sijainnut keskustan eteläosassa. Tapialan kylän alue on nykyisin suurelta osin rakennettua, muutamia tontteja lukuun ottamatta. Tyhjille tonttimaille tehtiin koepistoja (1–3) lapiolla ja yhdestä kuopasta (1) alueen itäosasta havaittiin historialliseen asutukseen viittaavia löytöjä. Selkeää kulttuurikerrosta ei havaittu. Rakentamattomien tonttien alueella on kuitenkin voinut säilyä viitteitä historiallisen ajan kylätontista.
metsakeskus.1000048697 743 Nikkolan vanha tervahauta 10002 12016 13175 11006 27007 280024.00000000 6976721.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048697 Fredrik Rönnholmin vuosina 1746-47 laatimaan Ilmajoen pitäjän sekä vähä- ja isokyröläisten riidanalaisen yhteismaan rajakarttaan (KA e29:19/1) on merkitty tervahauta, nimeltään "Nickolas gamla tier dahl", joka sijoittuu kartta-asemoinnin perusteella Kuffeenkylän länsipuolella olevalle Jorpakan mäelle. Paikalla on vanha keskussäiliöllinen tervahauta, toinen mahdollinen tervahauta, vanha kiviaita sekä pientä sudenkuoppaa muistuttava kellarikuoppa, jossa on lohkareista kylmämuuratut seinät. Viimeksi mainittu saattaa olla esimerkiksi tervavarasto tai, mikäli alueella on pidetty lehmiä metsälaitumilla, maitokellari. Alueella saattaa olla muitakin jäännöksiä. Tervahaudan kaakkoispuolella olevalla niityllä/pellolla näkyy vuoden 1948 ilmakuvassa pieni rakennus. Paikalla on ilmeisesti asuttukin (ks. Kotus, Nimiarkisto: Vari-Heikin plassi; Virtasenmäki). TIETOJEN KIRJAUS KESKEN 2023.
metsakeskus.1000048698 291 Päijälä 10007 12001 13007 11006 27000 403203.00000000 6827906.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048698 Päijälän kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1539 maakirjassa. Päijälän jakokunnan alueella oli kolme kylää; Päijälä, Kaukola ja Valkiala. Maakirjan mukaan Päijälän kylään kuului seitsemän taloa. Päijälän vanhin kartta on vuoden 1791 tiluskartta (Falck). Isojaon karttaan vuodelta 1841 on piirretty selkeästi kylänraitti ja sitä ympäröivät pellot ja muut rakennukset. Päijälän raittikylän alue on pysynyt samana näihin päiviin saakka ja se on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Kylästä on tehty kattava rakennushistoriallinen selvitys (Nurminen 1983). Raittikylän varrella olevat rakennukset ovat vanhoja ja alue vaikuttaa säästyneen laajamittaiselta modernilta maankäytöltä. Kylän keskivaiheilla, raitin itäpuolella on yksi vanhan rakennuksen kivijalka. Kylän alueella ja sen ympäristössä on mahdollisesti voinut säilyä merkkejä vanhemmasta asutuksesta. Alue on kuitenkin yhä käytössä ja asuttua.
metsakeskus.1000048699 291 Hyrkkölä 10007 12001 13000 11006 27000 402953.00000000 6828316.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048699 Vuoden 1791 tiluskartalla ja vuoden 1841 isojakokartalla Päijälän kylän yläpuolella on useita tonttimaita, joista suurin osa on jäänyt Länkipohjan tielinjauksen tai muun rakentamisen alle tai ovat yhä asuttuja. Ainoa autio tontti on Vekkailan tilan eteläpuolella sijaitseva tontti A eli Hyrkkölä, joka on kuulunut Päijälän kylään. Tontin länsipuolelta on kulkenut tielinja Valkialan kylätontille. Tontti näkyy myös vuoden 1842 pitäjänkartalla ja vielä vuoden 1925 maastokartalla. Vuoden 1966 painetulla kartalla tontilla ei enää ole rakennuksia ja sen ympärillä on peltoa. Nykyisin tyhjä tonttimaa sijaitsee frisbeegolf-kentän pohjoislaidalla. Pusikkoisella metsäsaarekkeella on useita erikokoisia röykkiöitä ja yksi mahdollinen kiveys tyhjän tontin eteläosassa. Röykkiöt vaikuttavat pääosin raivausröykkiöiltä. Kiveys vaikuttaa suorakulmaiselta, sen reunoilla on isommat (60 cm) kivet ja keskiosaan on kasattu pienempiä (10–40 cm) kiviä. Sen koko on noin 2 x 3 metriä, korkeus noin 60 cm. Kyseessä voi olla myös raivausröykkiö. Alueen maaperässä on voinut säilyä merkkejä vanhemmasta asutuksesta.
metsakeskus.1000048700 291 Kalhola 10007 12001 13000 11006 27000 402995.00000000 6829308.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048700 Kalholan tila on sijainnut alun perin Kaukolan tontin vieressä, mutta isojaon seurauksena se siirtyi pohjoisemmaksi, Ylä-Karkjärven rantaan. Vuoden 1841 isojakokartalla Kalholassa on kaksi tonttia. Pohjoisempi tonteista on yhä asuttua pihapiiriä, mutta eteläisempi on osittain autioitunut. Tontin pohjoisreunalla sijaitsee vanha hirsirakennus, jonka edustalla osittain autioitunut tonttimaa sijaitsee. Heinittyneen pihapiirin länsireunalla on kivinavetan raunio ja sitä vastapäätä pihatien toisella puolella huonokuntoinen puinen aittarakennus. Tontin kaakkoispuolella olevassa pienessä metsikössä, Haaverannantien luoteispuolella havaittiin kaksi suurta kivistä uuninrauniota. Niiden paikalla näkyy rakennus vielä vuoden 1965 painetulla kartalla. Alue on autioitunut vasta 1900-luvun aikana. Alueella on heinittynyttä pihapiiriä ja vanhojen rakennusten raunioita.
metsakeskus.1000048701 291 Kopolanjoen silta 10007 12005 13070 11006 27000 402784.00000000 6829333.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048701 Kuhmoisten keskustan pohjoispuolella, Ylä-Karkjärven lounaispuolella havaittiin pois käytöstä jäänyt kivinen maantiesilta. Silta sijaitsee Länkipohjantien (tie nro. 3291) ja Hirsivalkaman välissä ja se ylittää Ylä-Karkjärveen laskevan Kopolanjoen pienten kesämökkinä toimivien rakennusten välistä. Silta on jäänyt pois käytöstä vuoden 1966 jälkeen, kun Länkipohjantietä oikaistiin. Silta on rakennettu suurista graniittilohkareista ja sen holvikaariaukko tunneli alaosassa on parin metrin korkuinen. Sillan pituus sen yläosasta on noin 10 metriä ja se kapenee alaspäin. Kopolan joen penkereet ovat melko jyrkät sillan kohdalta ja silta on korkea, noin 5–6 metriä. Sillan molemmin puolin jokiuomaa reunustavat kivipenkereet näyttävät ladotuilta. Sillan yläosaa on korjailtu betonilla sen pohjoispuolelta. Kuhmoinen-Jämsä-maantie eli Padasjoelta Jämsään kulkeva tie on ollut yksi Kuhmoisten tärkeimmistä maantieyhteyksistä. Tämä ns. Päijänteen läntinen rantareitti on ollut ratsutienä käytössä jo keskiajalla. Vanhin tielinjaus näkyy vielä 1800-luvun pitäjänkartalla. Silta itsessään on todennäköisesti tehty 1800-luvulla.
metsakeskus.1000048702 291 Vekkaila 10007 12016 13182 11006 27000 402686.00000000 6828561.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048702 Vekkailan tilan luoteispuolella sijaitsevan metsäalueen keski-luoteisosassa, mäkisten alueitten väliin jäävällä tasaisella alueella havaittiin useita sammaloituneita röykkiöitä. Selkeitä röykkiöitä oli kuusi ja niiden läheisyydessä oli yksi lähes maantasainen kivikko. Röykkiöt olivat soikeahkoja ja suunnilleen samankokoisia, keskimäärin 1,2 x 1,6 metrin kokoisia ja niiden korkeus oli noin 60 cm. Päijälän vuoden 1791 tiluskartassa kyseisellä paikalla on pieniä peltolaikkuja, kuten myös 1800-luvun pitäjänkartalla. Pellot näkyvät myös vielä vuoden 1925 maastokartassa, mutta sen jälkeen niitä ei ole enää merkitty kartoille.
metsakeskus.1000048703 291 Askoniemi 10007 12016 13182 11006 27000 402771.00000000 6827051.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048703 Kuhmoisten keskustan luoteispuolella Ala-Karkjärveen pistävä Askonniemi tarkastettiin. Niemen kärjessä on kesämökki, keskellä on heinäpeltoa ja reunoilla sekametsää. Niemen länsireunan metsäsaarekkeella havaittiin kuusi röykkiötä. Röykkiöiden koko vaihteli noin reilun metrin kokoisesta suurimpaan, joka oli 2,5 x 3,5 metrin kokoinen ja korkeutta sillä oli noin reilu metri. Osa röykkiöistä sijaitsi pellon läheisyydessä, osa kauempana kallioisen mäenharjanteen laella. Kesämökkiläisen mukaan he olivat lapsena kaivelleen yhtä röykkiöistä ja röykkiö muistutti sen takia pyöreää tulisijaa. Kesämökkiläisen mukaan metallinilmaisinharrastaja oli käynyt aluetta läpi, muttei ilmeisesti ollut löytänyt mitään järin kiinnostavaa. Röykkiöt ovat samantyyppisiä kuin Ukonsaaren röykkiöt. Paikalla on ollut peltoa vuoden 1955 ilmakuvan mukaan ja kohteen vaikuttavat raivausröykkiöltä.
metsakeskus.1000048704 291 Kuhmamäki 10007 12016 13180 11006 27000 402014.00000000 6824495.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048704 Vuoden 1791 isojaon käyttökopiokartalla erottuu revenneestä kohdasta huolimatta myllyä kuvaava merkki. Sen itäpuolella on kulkenut vanha Kuhmoinen-Jämsä- maantie. Poikkijärventien länsipuolella, puron pohjoisrannalla havaittiin suuri myllynkivi. Se oli korkeassa heinikossa vanhan saunarakennuksen edustalla. Joessa ja sen rannoilla on havaittavissa betonisia jäänteitä paikalla olleesta myllystä. Joen pohjoisrannalla on myös päältä tasainen maakumpare, joka liittyy todennäköisesti paikalla olleen myllyn rakenteisiin. Myllyrakennus näkyy joen uomassa vielä vuoden 1955 ilmakuvassa, mutta vuoden 1965 painetulla kartalla sitä ei ole. Paikalla on ollut myllytoimintaa viimeistään 1700-luvun lopulta lähtien. Joessa on havaittavissa moderneja jäänteitä myllytoiminnasta, mutta alueella voi olla jäänteitä myös vanhemmasta toiminnasta.
metsakeskus.1000048715 837 Messukylä-Ruovesi Polso 10002 12005 13000 11006 27000 332308.00000000 6843793.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048715 Messukylä-Ruovesi tielinja esiintyy ensimmäisen kerran kartalla 1600-luvun Kangasalaa, Lempäälää, Vesilahtea, Pirkkalaa ja Messukylää kuvaavassa pitäjänkartassa. Tie kulkee Messukylän kirkolta Nurmin ja Sorilan kylien halki pohjoiseen seuraillen Näsijärven rantaa läpi Kämmeniemen ja Teiskon päätyen Ruoveden pitäjän rajalle. Tie on merkitty niin Kuninkaan kartaston kuin Kuninkaan Tiekartastonkin aluetta kuvaaviin karttoihin. Messukylä Ruovesi tielinja on ollut kaksi pitäjää yhdistävä kulkuväylä. Tie on kulkenut suurin piirtein samalla sijallaan aina 1960-luvulle saakka. Vuoden 1955 peruskartassa tie on yhä maantienä. Tielinja on asemoitu nykyiselle peruskartalle isojakokarttoja käyttäen. Tie sijaitsee metsäalueella Jyväkorventien kaakkoispuolella Maisansalon liittymän kohdalla. Maasto kohteen ympäristössä on sekametsää. Tielinja on nykyisin metsäautotienä.
metsakeskus.1000048717 578 Noronpuro 1 10002 12016 13175 11006 27000 550291.00000000 7146568.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048717 Kohteessa on kaksi tervahautaa. Ne sijaitsevat vierekkäin Möykkysenmäen eteläisellä alarinteellä Noronpuron koillispuolella. Ympäristö on nuorta kasvatusmetsikköä. tervahauta 1: halkaisija on 16 m, kuopan syvyys 0,8 m, halssi suuntautuu lounaaseen. tervahauta 2, ks. alakohteet.
metsakeskus.1000048718 578 Noronpuro 2 10002 12016 13175 11006 27000 550471.00000000 7146667.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048718 Tervahauta sijaitsee Möykkysenmäen kaakkoisrinteellä, haudan halkaisija on 15 m, matala kuoppa, halssi suuntautuu etelään, pituus 4 m. Ympäristö on nuorta kasvatusmetsikköä.
metsakeskus.1000048719 578 Möykkysenmäki itä 10002 12016 13175 11006 27000 550559.00000000 7147588.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048719 Tervahauta sijaitsee Möykkysenmäen itärinteellä, haudan halkaisija on 12 m, matala kuoppa, halssi suuntautuu itään. Ympäristö on nuorta kasvatusmetsikköä.
metsakeskus.1000048720 578 Noronpuro 3 10002 12016 13175 11006 27000 550428.00000000 7146712.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048720 Tervahauta sijaitsee Möykkysenmäen kaakkoisrinteellä, haudan halkaisija on 10 m, matala kuoppa, halssi suuntautuu kaakkoon. Ympäristö on nuorta kasvatusmetsikköä.
metsakeskus.1000048722 536 Luoto 10002 12004 13051 11006 27000 313201.00000000 6816673.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048722 Rajamerkki sijaitsee Pyhäjärven Kaivannonselän ja Saviselän välissä olevalla Luodon saarella. Rajamerkki koostuu 2–3 kerroksesta luonnonkiviä, sen keskellä on luultavasi ollut pystykivi, joka on nyt kaatunut. Röykkiö on neliskanttinen, sivujen pituus noin metri ja korkeus noin 60 cm. Rajamerkki on läntisimmän voimalinjan alla. Kasvillisuus on rehevää ja rajamerkki oli inventointihetkellä osin sen peitossa. Raja on merkitty vuoden 1769 isojakokarttaan Kehon ja Nokian kylien välillä ja myös myöhempiin karttoihin. On vaikea arvioida, onko itse rajamerkki 1700-luvulta vai sitä nuorempi tai vanhempi. Merkki on kuitenkin parikymmentä metriä rannasta ja noin 3 metriä järvenpinnasta, joten voisi olettaa, että se on tehty ennen Pyhäjärven pinnan laskua, joita tehtiin 1750–1770.
metsakeskus.1000048723 604 Kierikka 10007 12004 13051 11006 27000 313992.00000000 6814839.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048723 Kohde sijaitsee Pirkkalassa Luodon saaren eteläpuolella olevasta Kaivannonsalmesta 500 metriä kaakkoon. Kohteeseen kuuluu kaksi luonnonkivistä kasattua rajamerkkiä. Kooltaan ne ovat noin 1x1 metriä ja puolisen metriä korkeita koostuen 2–3 kivikerroksesta. Merkeistä koillisempi, rajamerkki 1, (pääkoordinaatit) on nykyisten rajojen kulmassa, sen päällä on pystykivi, jossa numero ”5”. Rajamerkki 2 on siitä noin 100 metriä lounaaseen myös tilarajalla, mutta ei kulmassa vaan kallionyppylän kyljessä. Rajamerkin kiveyksessä on puinen paalu, johon on kiinnitetty piikkilankaa. Piikkilanka-aitaa varten tehtyjä tukikiveyksiä on rajamerkkien välisellä kalliolla viisi kappaletta parin kymmenen metrin matkalla ja niitä ei huomioitu kohteina. Rajamerkit sijaitsevat nykyisellä rajalla, mutta raja on historiallinen ja merkkien alkuperä voi olla jo 1700-luvulla tai sitä varhaisempi. Kyseessä on Topparin ja Tyrkkölän kylien välinen raja. Raja on olemassa jo vuoden 1769 isojakokartassa. Isojakokartan mukaan raja kulkee tilan Nro XVIII Kierikka kaakkoisreunaa (kohde nimetty tilan mukaan). Raja on pysynyt pitkään samana ja se on merkitty myös vuoden 1903 pitäjänkarttaan ja myöhempiin peruskarttoihin. Itse rajamerkkien ikä on kuitenkin epäselvä ja ne ovat nykyisillä tilarajoilla.
metsakeskus.1000048724 615 Honkajylhy 10001 12016 13175 11002 27000 533352.00000000 7222679.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048724 Peruskartalle merkitty ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 19 metriä ja halssi suuntaa lounaaseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048726 740 Välimäki 10007 12011 13117 11042 27028 621251.00000000 6887180.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048726 Salpalinjan neljän tykin tuliasemat Pistalantien pohjoispuolella. Kohteella ei ole käyty.
metsakeskus.1000048728 217 Satokangas 10002 12001 13001 11019 27012 352730.00000000 7089950.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048728 Asuinpaikka sijaitsee Satokankaalla etelään ja lounaaseen viettävässä rinteessä Kajaanintieltä noin 400 metriä pohjoiseen. Paikalla on 62,5 metrin korkeuskäyrän tuntumassa mahdollisesti kolmen asumuspainanteen muodostama rivitalo. Rakenne on luode-kaakko suuntainen ja mitoiltaan noin 30x10 metriä. Rakenne on paikoin epäselvä ja siinä on kaivelun jälkiä. Kaakkoisosa on osittain tuhoutunut maanmuokkauksen seurauksena. Rakenteen päällä kasvaa tiehää sekametsää. Rivitalosta noin 70 metrin päässä itä-kaakkoon samassa mäenrinteessä on kaksi asumuspainannetta, jotka on merkattu alakohteiksi.
metsakeskus.1000048731 980 Vihattula 10007 12001 13000 11006 27000 321007.00000000 6827138.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048731 Pellon laidassa sijaitsee autioitunut pihapiiri, johon kuuluu muutamia rakennusten kivijalkoja sekä pellon laitaan tehty kiviaita. Historiallisten karttojen perusteella rakennukset ajoittuvat todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle. 1800-luvun pitäjänkarttaan paikalle ei ole merkitty peltoa tai taloja, joten kohde on sitä nuorempi.
metsakeskus.1000048732 108 Hämeenkankaantie Mäkihuidantie 10007 12005 13071 11006 27000 306078.00000000 6833198.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048732 Historiallisen, jo keskiajalla muodostuneen Kyrön- tai Hämeenkankaantien pihatienä toimiva osuus. Maantien oikaisun yhteydessä tielinja on jäänyt käytöstä. Mäkihuidantien kohdalla vanha Hämeenkankaantien linjaus on säilynyt pihatienä. Tie on sorapintainen taloja yhdistävä tie, jossa ei ole ojia. Tien leveys on noin 6 – 7 metriä ja säilyneen osuuden pituus noin 70 metriä. Tie on päällystämätön soratie ja säilyttänyt 1950-luvun luonteen.
metsakeskus.1000048732 108 Hämeenkankaantie Mäkihuidantie 10007 12005 13071 11010 27000 306078.00000000 6833198.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048732 Historiallisen, jo keskiajalla muodostuneen Kyrön- tai Hämeenkankaantien pihatienä toimiva osuus. Maantien oikaisun yhteydessä tielinja on jäänyt käytöstä. Mäkihuidantien kohdalla vanha Hämeenkankaantien linjaus on säilynyt pihatienä. Tie on sorapintainen taloja yhdistävä tie, jossa ei ole ojia. Tien leveys on noin 6 – 7 metriä ja säilyneen osuuden pituus noin 70 metriä. Tie on päällystämätön soratie ja säilyttänyt 1950-luvun luonteen.
metsakeskus.1000048733 108 Hämeenkankaantie Turkki 10007 12005 13071 11006 27000 305852.02455625 6833061.29902523 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048733 Historiallisen, jo keskiajalla muodostuneen Kyrön- tai Hämeenkankaantien maantien osuus, joka on piha-alueiden osalta pitkälti tuhoutunut ja osin aivan kiinni nykyisessä maantiessä, sen länsipuolella. Oletettavissa on, että tielinjaa on säilynyt ainoastaan nykyisten pihateiden alapuolisissa kerrostumissa. Todennäköisesti tielinja on säilynyt ainoastaan osittain pihapiirien alueella sijaitsevien pihateiden alueella. Kairauksissa voitiin havaita sorakerros täyttömaan alapuolella, joka todennäköisesti liittyy tielinjaan.
metsakeskus.1000048733 108 Hämeenkankaantie Turkki 10007 12005 13071 11010 27000 305852.02455625 6833061.29902523 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048733 Historiallisen, jo keskiajalla muodostuneen Kyrön- tai Hämeenkankaantien maantien osuus, joka on piha-alueiden osalta pitkälti tuhoutunut ja osin aivan kiinni nykyisessä maantiessä, sen länsipuolella. Oletettavissa on, että tielinjaa on säilynyt ainoastaan nykyisten pihateiden alapuolisissa kerrostumissa. Todennäköisesti tielinja on säilynyt ainoastaan osittain pihapiirien alueella sijaitsevien pihateiden alueella. Kairauksissa voitiin havaita sorakerros täyttömaan alapuolella, joka todennäköisesti liittyy tielinjaan.
metsakeskus.1000048734 578 Lakkasuo 1 10002 12016 13175 11006 27000 550590.00000000 7147825.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048734 Kaksi tervahautaa vierekkäin, jotka sijaitsevat Möykkysenmäen itärinteellä hiekkatasanteella Lakkasuon itäpuolella. Ympäristö on avohakattu. tervahauta 1: halkaisija on 15 m, kuopan syvyys 0,7 m, halssi suuntautuu koilliseen. tervahauta 2, ks. alakohteet
metsakeskus.1000048735 578 Möykkysenmäki länsi 10002 12016 13175 11006 27000 549588.00000000 7147929.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048735 Tervahauta sijaitsee Möykkysenmäen länsipuolella pienellä mäellä, haudan halkaisija on 17 m, kuopan syvyys 0,7 m, halssi suuntautuu länteen, pituus 4 m. Ympäristö on nuorta kasvatusmetsikköä.
metsakeskus.1000048736 578 Tihisenvaara itä 10002 12016 13175 11006 27000 549218.00000000 7148969.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048736 Tervahauta sijaitsee Tiihisenvaaran itäpuolella, matalalla harjanteella kahden nevan välissä. Haudan halkaisija on 17m, matala kuoppa, halssi suuntautuu koilliseen. Ympäristö on nuorta kasvatusmetsikköä.
metsakeskus.1000048737 578 Tihisenvaara pohjoinen 1 10002 12016 13175 11006 27000 548909.00000000 7149651.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048737 Tervahauta sijaitsee Tihisenvaaran pohjoispuolella Valkeisjärven laskevan puron pohjoispuolella, haudan halkaisija on 19 m, kuopan syvyys 0,7 m, halssi suuntautuu lounaaseen, Ympäristö on nuorta kasvatusmetsikköä.
metsakeskus.1000048739 578 Tihisenvaara pohjoinen 2 10002 12016 13175 11006 27000 548754.00000000 7149671.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048739 Tervahauta sijaitsee Tihisenvaaran pohjoispuolella Valkeisjärven laskevan puron pohjoispuolella, haudan halkaisija on 13 m, kuopan syvyys 0,5 m, halssi suuntautuu etelään. Ympäristö on nuorta kasvatusmetsikköä.
metsakeskus.1000048741 578 Tihisenvaara pohjoinen 3 10002 12016 13175 11006 27000 548379.00000000 7149756.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048741 Tervahauta sijaitsee Tihisenvaaran pohjoispuolella Valkeisjärven laskevan puron pohjoispuolella, haudan halkaisija on 12 m, kuopan syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu lounaaseen. Ympäristö on nuorta kasvatusmetsikköä, erirakenteista metsää.
metsakeskus.1000048742 578 Loukonsuo 10002 12016 13175 11006 27000 550674.00000000 7146212.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048742 Tervahauta sijaitsee Loukonsuon koillispuolella, haudan halkaisija on 13 m, kuopan syvyys 0,5 m, halssi suuntautuu koilliseen. Ympäristö on nuorta kasvatusmetsikköä.
metsakeskus.1000048743 578 Tihisenvaara pohjoinen 4 10002 12016 13175 11006 27000 548142.00000000 7149866.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048743 Tervahauta sijaitsee Tiihisenvaaran pohjoispuolella Valkeisjärven laskevan puron pohjoispuolella, törmän yläpuolella. Haudan halkaisija on 19 m, kuopan syvyys 0,9 m, halssi suuntautuu lounaaseen. Ympäristö on erirakenteista metsää.
metsakeskus.1000048744 578 Tihisenvaara pohjoinen 5 10002 12016 13175 11006 27000 548558.00000000 7150113.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048744 Kaksi tervahautaa sijaitsee vierekkäin Tihisenvaaran pohjoispuolisella länsirinteellä puron pohjoispuolella. Ympäristö on nuorta kasvatusmetsää, erirakenteista metsää. Tervahauta 1: halkaisija on 15 m, kuopan syvyys 0.7 m, halssi suuntautuu koilliseen. tervahauta 2, ks. alakohteet.
metsakeskus.1000048745 578 Tihisenvaara 10002 12016 13175 11006 27000 548640.00000000 7149321.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048745 Tervahauta sijaitsee Tihisenvaaran itäisellä ylärinteellä, haudan halkaisija on 11 m, kuopan syvyys 0,5 m, halssi suuntautuu kaakkoon. Ympäristö on nuorta kasvatusmetsikköä, erirakenteista metsää.
metsakeskus.1000048746 578 Tihisenvaara lounas 10002 12016 13175 11006 27000 547871.00000000 7148903.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048746 Tervahauta sijaitsee Tihisenvaaran lounaisella alarinteellä, haudan halkaisija on 12 m, kuopan syvyys 0,5 m, halssi suuntautuu etelälounaaseen. Ympäristö on nuorta kasvatusmetsikköä. Inventointi 2024: Tervahauta tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa ja kohteen todettiin olevan ennallaan. Tervahaudan syvyys vaihteli 1–1,5 m välillä. Vallit ovat leveydeltään 1 m ja 0,3–1 m korkeat. Halssin koko on 4 x 1 x 0,6 m. Noin 10 m päässä tunnetusta tervahaudasta luoteeseen havaittiin toinen tervahauta, (tervahauta 2). Tervahaudan halkaisija on 15 m ja se on muodoltaan laakea, ollen syvimmillään noin 60 cm. Vallit ovat kooltaan noin 3 x 0,3 m ja niissä on paikoin eläimien tekemiä koloja. Halssi sijaitsee alamäen suuntaisesti lounaaseen ja on kooltaan 2,5 x 1 x 0,5 m. Tervahaudan ympäristö on keski-ikäistä havupuuvoittoista talousmetsää, jonka aluskasvillisuutta hallitsevat varvut sekä sammal. ks. alakohteet
metsakeskus.1000048747 755 Störsvik Långberget 10007 12004 13054 11006 27000 348168.00000000 6663279.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048747 Paljaalle kalliolle ladottu kiviröykkiö, ei luonnollinen, laajuus n. 2 x 1,5 m. Kivissä ei sammalta, mutta röykkiö ei vaikuttanut silti kovin nuorelta. Vastaavia kiviröykkiöitä tunnetaan eteläisen Siuntion alueelta useita, ne ovat luultavasti rakennusmateriaaliksi tarkoitettuja kivikasoja. Tarkka ajoitus on epävarma, ne voivat olla 1800-luvulta tai vasta Porkkalan vuokra-aikana kasattuja. Vastaava röykkiö Störsvik Kasaberget N (755000004) sijaitsee kohteesta n. 700-800 m etelään.
metsakeskus.1000048749 78 Alnäsudden 4 10007 12011 13000 11042 27000 279581.00000000 6643028.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048749 Neuvostoliiton vuokra-aikaan Hangossa 1940-41 liittyviä puolustuskaivantoja sisältävä alue. Kohde ei käsitä juoksuhautoja, vaan todennäköisiä tulipesäkkeitä, poteroita, suojahuoneita tms. Osassa kaivannoista on yhdellä reunalla ramppimainen osa, mikä voisi viitata ajoneuvoa varten tehtyyn suojaan. Ainakin yhdessä kaivannossa on suuaukon edustalle valettu betonista raudalla vahvistettu suojamuuri, jonka jäänteet ovat yhä maastossa. Kaivantoja on yli 20 kpl. Kohde tarkastettiin ja osa alakohteista kartoitettiin vuonna 2023 tulevan aitahankkeen vuoksi, koska oli tiedossa, että osa kaivannoista jää väistämättä aitalinjalle. Vaarassa olevat kaivannot dokumentoitiin mittaamalla syvyys, leveys ja pituus, tallentamalla keskustan koordinaatit ja valokuvaamalla kohde. Osa dokumentoiduista kaivannoista tutkittiin myös metallinetsimellä ja kairaamalla. Signaalien puute ja kairausnäytteiden puhtaus viittasivat siihen, että kaivannot eivät olleet koskaan olleet käytössä.
metsakeskus.1000048750 405 Veteloja 10007 12011 13114 11042 27028 568845.00000000 6768546.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048750 Salpalinjan taistelukaivanto Vetelojan pohjoispuolisen mäen etelärinteellä. Puolustussuunta eteläkaakkoon. Lidar-havainto. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000048751 405 Veistonvuori 10007 12011 13114 11042 27028 568429.00000000 6768353.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048751 Salpalinjan taistelukaivanto Veistonvuoren etelärinteellä. Lidar-havainto. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000048752 405 Myllärinmäki 10007 12011 13114 11042 27028 567580.00000000 6767321.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048752 Salpalinjan taisteluhautoja ja panssariestekaivantoa. Lidar-havainto. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000048753 405 Hiessillanoja 10007 12011 13114 11042 27028 567300.00000000 6766556.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048753 Salpalinjan puolustusvarustuksia Hiessillanojan itäpuolella. Lidar-havainto. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000048754 753 Kaunissaari länsipuoli 10001 12017 13193 11006 27009 406196.00000000 6671825.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048754 Sijaintipaikka on Sipoonselällä Kaunissaaren länsipuolella muta- ja hiekkapohjalla 12-13 metrin syvyydessä. Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 18 metriä. Runko on pohjois-eteläsuunnassa. Alus on rakennettu järeästä puutavarasta ja hylyssä on näkyvissä pitkiä rautatappeja. Takilan osia, mastoja tai viitteitä niistä ei löydy. Hylyssä ei ole esineitä. Hylyn sisään on pudonnut perämoottori (Johnsson), joka näyttää 1980-90-luvun tuotteelta. Hylyssä on kiinni pieni ankkuri, joka ei näytä kuuluvan hylkyyn. Hylky löytyi merenpohjan luotauksessa 2014. Suomen meriarkeologinen seura ry tarkisti luotausanomalian sukeltamalla 2023 ja teki hylkyilmoituksen Ilppari-palvelussa.
metsakeskus.1000048755 777 Pieni Hiidenvaara 10001 12016 13175 11006 27000 572435.00000000 7200218.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048755 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 15,1 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048756 312 Koivusalmenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 371940.00000000 7000579.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048756 Koivusalmenkankaalla on kaksi mäkeä, joiden länsipäässä on kallioesiintymiä. Pohjoisen mäen laella on tervahauta ja ilmeisesti siihen kuuluva tervapirtin kiuas sekä pirtin pohja, jossa on kaksi uunia. Kyseessä oli savupirtti, uunilla ei ollut hormia. Todennäköisesti kyseessä on ollut pieni asuinrakennus, vaikka ei voida kokonaan sulkea pois että rakennus olisi ollut kämppä. On epäselvää, onko rakennus eri-ikäistä kuin tervahauta. Tervahauta: läpimitta 19 m, kuopan läpimitta 12 m, halssi suuntautuu koilliseen.
metsakeskus.1000048756 312 Koivusalmenkangas 10002 12001 13000 11006 27000 371940.00000000 7000579.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048756 Koivusalmenkankaalla on kaksi mäkeä, joiden länsipäässä on kallioesiintymiä. Pohjoisen mäen laella on tervahauta ja ilmeisesti siihen kuuluva tervapirtin kiuas sekä pirtin pohja, jossa on kaksi uunia. Kyseessä oli savupirtti, uunilla ei ollut hormia. Todennäköisesti kyseessä on ollut pieni asuinrakennus, vaikka ei voida kokonaan sulkea pois että rakennus olisi ollut kämppä. On epäselvää, onko rakennus eri-ikäistä kuin tervahauta. Tervahauta: läpimitta 19 m, kuopan läpimitta 12 m, halssi suuntautuu koilliseen.
metsakeskus.1000048757 915 Virssuo 10007 12004 13000 11006 27000 548115.00000000 6912589.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048757 Paikalla on luonnonkivistä rakennettu ja osin sementillä tiivistetty pyöreä kivirakenne, jonka halkaisija on noin 3 metriä ja korkeus noin 1,6 metriä. Rakenteen länsipuoli on peitetty hiekalla, jota on noin 1,5 metrin paksuudelta. Itäpuoli rakenteesta on ilmeisesti romahtanut, joskin maassa ei ollut näkyvillä niin paljon romahtaneita kiviä, kuin rakenteeseen olisi luullut kuuluvan. Rakenteen sisäosan kivetyssä osassa kiviä on 1–2 kerrosta. Rakenteen merkitys on tuntematon, mutta se ajoittunee aikaisintaan 1800-luvun loppuun.
metsakeskus.1000048758 581 Lähteenmäki 10001 12016 13175 11006 27000 286464.07117296 6898136.47209669 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048758 Todennäköinen tervahauta erottuu hyvin LIDAR-kuvissa. Halkaisija n. 18 m. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048759 16 Käpölä 2 10002 12001 13000 11033 27018 412720.00000000 6778060.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048759 Harrastajien syksyllä 2023 tekemä kätkölöytö, jonka tutkimuksen suoritti Museoviraston koekaivausryhmä syyskuussa 2023. Kätkö sisälsi yhteensä 44 myöhäisrautakautista rahaa tai rahakatkelmaa. Lisäksi löytöalueelta ja sen ympäristöstä havaittiin likamaata sekä rautakautisen keramiikan kappaleita. Löytöpaikan ympäristöä tutkittiin koekuopin ja metallinilmaisimella, miltä pohjalta kohteelle tehtiin alustava rajaus. Rajauksen ja kohteen funktion selvittäminen vaatii perusteellisemman ja laajemman tutkimuksen kuin mitä kätkölöydön nostamisen yhteydessä oli mahdollista selvittää.
metsakeskus.1000048759 16 Käpölä 2 10002 12008 13091 11033 27018 412720.00000000 6778060.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048759 Harrastajien syksyllä 2023 tekemä kätkölöytö, jonka tutkimuksen suoritti Museoviraston koekaivausryhmä syyskuussa 2023. Kätkö sisälsi yhteensä 44 myöhäisrautakautista rahaa tai rahakatkelmaa. Lisäksi löytöalueelta ja sen ympäristöstä havaittiin likamaata sekä rautakautisen keramiikan kappaleita. Löytöpaikan ympäristöä tutkittiin koekuopin ja metallinilmaisimella, miltä pohjalta kohteelle tehtiin alustava rajaus. Rajauksen ja kohteen funktion selvittäminen vaatii perusteellisemman ja laajemman tutkimuksen kuin mitä kätkölöydön nostamisen yhteydessä oli mahdollista selvittää.
metsakeskus.1000048760 564 Pyykösjärvi, Autio 10001 12001 13016 11006 27007 429640.00000000 7215440.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048760 Pyykösjärven koillisrannalla on Autio -niminen pieni kumpare. Paikalla on ollut asutusta, josta jäljellä pieni kumpare, jossa tiilenmurua ja isohkoja kiviä. Lisäksi alueeta, ilmeisesti selvästi rannempaa, on löydetty pari 1700-luvun kolikkoja sekä rautanaula.
metsakeskus.1000048761 297 Kumpusaari 10001 12017 13000 11006 27000 534168.00000000 6971362.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048761 Kuopiossa Kumpusaaren venesataman edustalla on lotjalta näyttävän aluksen hylky. Se makaa kölillään keula kohti Kumpusaarta noin 10 metrin syvyydessä ja on pituudeltaan noin 23 -25 metriä ja leveydeltä noin 4- 5 metriä. Aluksesta on säilynyt ilmeisesti vain pohjaosa. Mahdolliset kansirakenteet on purettu tai ne ovat tuhoutuneet. Hylyn uppoamisajankohta ajoittunee 1920-1960-luvuille. Kohdetta ei ole tarkastettu.
metsakeskus.1000048762 290 Tervaniemi 5 10001 12016 13175 11006 27000 602917.00000000 7107919.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048762 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 9,0 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048763 290 Niskakangas 10001 12016 13175 11006 27000 604271.00000000 7107615.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048763 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on kaksi samankokoista tervahautaa. Tarkastettava. tervahauta 1: halkaisija 15,2 metriä. tervahauta 2, ks. alakohteet
metsakeskus.1000048764 536 Kulju Myllärin torppa 10007 12001 13014 11006 27006 304529.24661251 6821167.85132919 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048764 Kuljun kartanon Myllärin torppa esiintyy v. 1686 Pirkkalan Penttilän kartassa, 1840-luvun Karkun pitäjänkartassa ja 1900-luvun alussa Senaatin kartastossa. Alustavasti rajatun vanhan tonttimaan pääosa, Massatehtaantien länsipuolella, mäellä, on edelleen rakennettu pihapiiri, jossa on pieniä vanhoja puurakennuksia. Puistomaisessa Massatehtaantien itäpuoleisessa osassa sijaitsee Siuron mylly- ja teollisuushistoriaan liittyvä muistomerkki (1987). Muistomerkin ja tien välissä, n. 3 m tiestä itään, suuren vanhan kannon vieressä (heti itäpuolella) sijaitsee pyöreä maakumpare, jonka pinnassa erottuu myös muutamia kiviä. Kumpareen halkaisija on 2 m ja korkeus 0,5 m. Tarkastuksen (2023) yhteydessä yksi pintakivistä siirrettiin ja sen alla todettiin hyvin tumma, runsaasti tiilenpaloja sekä palaneita kiviä sisältävä multakerros. Havainnot viittaavat tulisijan (uunin) jäännöksiin historialliselta ajalta.
metsakeskus.1000048764 536 Kulju Myllärin torppa 10007 12001 13014 11006 27007 304529.24661251 6821167.85132919 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048764 Kuljun kartanon Myllärin torppa esiintyy v. 1686 Pirkkalan Penttilän kartassa, 1840-luvun Karkun pitäjänkartassa ja 1900-luvun alussa Senaatin kartastossa. Alustavasti rajatun vanhan tonttimaan pääosa, Massatehtaantien länsipuolella, mäellä, on edelleen rakennettu pihapiiri, jossa on pieniä vanhoja puurakennuksia. Puistomaisessa Massatehtaantien itäpuoleisessa osassa sijaitsee Siuron mylly- ja teollisuushistoriaan liittyvä muistomerkki (1987). Muistomerkin ja tien välissä, n. 3 m tiestä itään, suuren vanhan kannon vieressä (heti itäpuolella) sijaitsee pyöreä maakumpare, jonka pinnassa erottuu myös muutamia kiviä. Kumpareen halkaisija on 2 m ja korkeus 0,5 m. Tarkastuksen (2023) yhteydessä yksi pintakivistä siirrettiin ja sen alla todettiin hyvin tumma, runsaasti tiilenpaloja sekä palaneita kiviä sisältävä multakerros. Havainnot viittaavat tulisijan (uunin) jäännöksiin historialliselta ajalta.
metsakeskus.1000048764 536 Kulju Myllärin torppa 10007 12001 13014 11006 27008 304529.24661251 6821167.85132919 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048764 Kuljun kartanon Myllärin torppa esiintyy v. 1686 Pirkkalan Penttilän kartassa, 1840-luvun Karkun pitäjänkartassa ja 1900-luvun alussa Senaatin kartastossa. Alustavasti rajatun vanhan tonttimaan pääosa, Massatehtaantien länsipuolella, mäellä, on edelleen rakennettu pihapiiri, jossa on pieniä vanhoja puurakennuksia. Puistomaisessa Massatehtaantien itäpuoleisessa osassa sijaitsee Siuron mylly- ja teollisuushistoriaan liittyvä muistomerkki (1987). Muistomerkin ja tien välissä, n. 3 m tiestä itään, suuren vanhan kannon vieressä (heti itäpuolella) sijaitsee pyöreä maakumpare, jonka pinnassa erottuu myös muutamia kiviä. Kumpareen halkaisija on 2 m ja korkeus 0,5 m. Tarkastuksen (2023) yhteydessä yksi pintakivistä siirrettiin ja sen alla todettiin hyvin tumma, runsaasti tiilenpaloja sekä palaneita kiviä sisältävä multakerros. Havainnot viittaavat tulisijan (uunin) jäännöksiin historialliselta ajalta.
metsakeskus.1000048764 536 Kulju Myllärin torppa 10007 12001 13014 11006 27009 304529.24661251 6821167.85132919 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048764 Kuljun kartanon Myllärin torppa esiintyy v. 1686 Pirkkalan Penttilän kartassa, 1840-luvun Karkun pitäjänkartassa ja 1900-luvun alussa Senaatin kartastossa. Alustavasti rajatun vanhan tonttimaan pääosa, Massatehtaantien länsipuolella, mäellä, on edelleen rakennettu pihapiiri, jossa on pieniä vanhoja puurakennuksia. Puistomaisessa Massatehtaantien itäpuoleisessa osassa sijaitsee Siuron mylly- ja teollisuushistoriaan liittyvä muistomerkki (1987). Muistomerkin ja tien välissä, n. 3 m tiestä itään, suuren vanhan kannon vieressä (heti itäpuolella) sijaitsee pyöreä maakumpare, jonka pinnassa erottuu myös muutamia kiviä. Kumpareen halkaisija on 2 m ja korkeus 0,5 m. Tarkastuksen (2023) yhteydessä yksi pintakivistä siirrettiin ja sen alla todettiin hyvin tumma, runsaasti tiilenpaloja sekä palaneita kiviä sisältävä multakerros. Havainnot viittaavat tulisijan (uunin) jäännöksiin historialliselta ajalta.
metsakeskus.1000048766 604 Pirkkala-Hatanpää Eskonpolku 10007 12005 13071 11006 27000 323700.00000000 6819968.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048766 Eskonpolun linjaus noudattelee vanhaa Pirkkalan keskuksia (Tammerkoski/Messukylä – Pirkkalan kirkko) yhdistänyttä päätietä, joka näkyy maantienä jo 1760-luvun kartoissa. Tielinja on huomioitu kohteena 23 Pirkanmaan maakuntamuseon selvityksessä ”Pirkanmaan historiallisesti merkittävät tiet” (Luoto 2011). Tielinjalla ei ole havaittavissa vanhaan tiehen liittyviä piirteitä. Tielinjan kohta on korotettu, päällystetty ja käytössä paikallistienä.
metsakeskus.1000048768 683 Myllyoja 10002 12009 13092 11006 27008 506999.00000000 7316658.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048768 1800-luvun puolivälin pitäjänkartassa alueelle on merkitty kannaksen lävistävä, järvet yhdistävä kaivanto. Sen puolivälin tienoille on merkitty myllyn symboli. Alue tarkastettiin vuoden 2021 inventoinnin yhteydessä. Kohdalla todettiin muutaman metrin levyinen ja pari metriä syvä kaivanto noin 200 m matkalla. Myllyn jäännöksiä ei havaittu. Vuoden 1921–24 tiluskartassa (Nurmela 1921–24) on merkitty sama kaivanto, ja mahdollisesti 0-symbolilla tämän varteen merkitty kohta osoittaa myllyn paikkaa. Myöhemmillä peruskartoilla kaivantoa ei esiinny – niillä lasku-uomaksi on merkitty nykyinen, luontainen ja alkuperäinen uoma. Pitäjänkartalla uoman länsipuolelle on merkitty ”Simontaival hemman”. Kyseisellä kohdalla ollut talo lienee peruskartoilta päätellen autioitunut ilmeisesti 1900-luvun jälkipuoliskolla
metsakeskus.1000048769 844 Manginniemi 2 10002 12016 13151 11006 27000 482631.08711606 6983690.66572169 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048769 Pieni, pyöreähkö hiilimiilu, jossa selvät vallit ja tasainen pohja.
metsakeskus.1000048774 710 Backa 3 10002 12001 13000 11033 27018 295002.05300382 6662983.54843337 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048774 Kansalaisilmoituksen perusteella todettu kohde. Kohde todettiin asuinpaikaksi vuoden 2024 koekaivauksessa. Alueelta oli löytynyt viikinkiaikaisia dirhemeitä sekä muita rautakautisia ja keskiaikaisia esinelöytöjä. Varhaisimmat esinelöydöt ovat roomalaiselta rautakaudelta. Koekaivaukset tehtiin kaivamalla 36 koekuoppaa (50 cm x 50 cm) säännöllisessä verkostossa. Koekuopista jopa 2/3 sisälsi löytöjä, kuten keramiikkaa, palanutta savea, savitiivistettä ja palanutta luuta. Useissa koekuopissa oli hiilinen likamaakerros kyntökerroksen alla. Hiilisen liikamaakerroksen paksuus oli monessa kuopassa 10 - 20 cm. Näiden havaintojen perusteella alueen kulttuurikerros on säilynyt viljelystä huolimatta melko hyvin. Eteläpuolen rinteellä havaittiin lisäksi muinaispellon merkkejä. Dirhemikätkö lienee tehty asuinpaikalle tai välittömästi sen läheisyyteen, kenties sen aikaiselle pellolle.
metsakeskus.1000048774 710 Backa 3 10002 12016 13164 11033 27018 295002.05300382 6662983.54843337 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048774 Kansalaisilmoituksen perusteella todettu kohde. Kohde todettiin asuinpaikaksi vuoden 2024 koekaivauksessa. Alueelta oli löytynyt viikinkiaikaisia dirhemeitä sekä muita rautakautisia ja keskiaikaisia esinelöytöjä. Varhaisimmat esinelöydöt ovat roomalaiselta rautakaudelta. Koekaivaukset tehtiin kaivamalla 36 koekuoppaa (50 cm x 50 cm) säännöllisessä verkostossa. Koekuopista jopa 2/3 sisälsi löytöjä, kuten keramiikkaa, palanutta savea, savitiivistettä ja palanutta luuta. Useissa koekuopissa oli hiilinen likamaakerros kyntökerroksen alla. Hiilisen liikamaakerroksen paksuus oli monessa kuopassa 10 - 20 cm. Näiden havaintojen perusteella alueen kulttuurikerros on säilynyt viljelystä huolimatta melko hyvin. Eteläpuolen rinteellä havaittiin lisäksi muinaispellon merkkejä. Dirhemikätkö lienee tehty asuinpaikalle tai välittömästi sen läheisyyteen, kenties sen aikaiselle pellolle.
metsakeskus.1000048774 710 Backa 3 10002 12001 13000 11010 27000 295002.05300382 6662983.54843337 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048774 Kansalaisilmoituksen perusteella todettu kohde. Kohde todettiin asuinpaikaksi vuoden 2024 koekaivauksessa. Alueelta oli löytynyt viikinkiaikaisia dirhemeitä sekä muita rautakautisia ja keskiaikaisia esinelöytöjä. Varhaisimmat esinelöydöt ovat roomalaiselta rautakaudelta. Koekaivaukset tehtiin kaivamalla 36 koekuoppaa (50 cm x 50 cm) säännöllisessä verkostossa. Koekuopista jopa 2/3 sisälsi löytöjä, kuten keramiikkaa, palanutta savea, savitiivistettä ja palanutta luuta. Useissa koekuopissa oli hiilinen likamaakerros kyntökerroksen alla. Hiilisen liikamaakerroksen paksuus oli monessa kuopassa 10 - 20 cm. Näiden havaintojen perusteella alueen kulttuurikerros on säilynyt viljelystä huolimatta melko hyvin. Eteläpuolen rinteellä havaittiin lisäksi muinaispellon merkkejä. Dirhemikätkö lienee tehty asuinpaikalle tai välittömästi sen läheisyyteen, kenties sen aikaiselle pellolle.
metsakeskus.1000048774 710 Backa 3 10002 12016 13164 11010 27000 295002.05300382 6662983.54843337 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048774 Kansalaisilmoituksen perusteella todettu kohde. Kohde todettiin asuinpaikaksi vuoden 2024 koekaivauksessa. Alueelta oli löytynyt viikinkiaikaisia dirhemeitä sekä muita rautakautisia ja keskiaikaisia esinelöytöjä. Varhaisimmat esinelöydöt ovat roomalaiselta rautakaudelta. Koekaivaukset tehtiin kaivamalla 36 koekuoppaa (50 cm x 50 cm) säännöllisessä verkostossa. Koekuopista jopa 2/3 sisälsi löytöjä, kuten keramiikkaa, palanutta savea, savitiivistettä ja palanutta luuta. Useissa koekuopissa oli hiilinen likamaakerros kyntökerroksen alla. Hiilisen liikamaakerroksen paksuus oli monessa kuopassa 10 - 20 cm. Näiden havaintojen perusteella alueen kulttuurikerros on säilynyt viljelystä huolimatta melko hyvin. Eteläpuolen rinteellä havaittiin lisäksi muinaispellon merkkejä. Dirhemikätkö lienee tehty asuinpaikalle tai välittömästi sen läheisyyteen, kenties sen aikaiselle pellolle.
metsakeskus.1000048774 710 Backa 3 10002 12001 13000 11033 27017 295002.05300382 6662983.54843337 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048774 Kansalaisilmoituksen perusteella todettu kohde. Kohde todettiin asuinpaikaksi vuoden 2024 koekaivauksessa. Alueelta oli löytynyt viikinkiaikaisia dirhemeitä sekä muita rautakautisia ja keskiaikaisia esinelöytöjä. Varhaisimmat esinelöydöt ovat roomalaiselta rautakaudelta. Koekaivaukset tehtiin kaivamalla 36 koekuoppaa (50 cm x 50 cm) säännöllisessä verkostossa. Koekuopista jopa 2/3 sisälsi löytöjä, kuten keramiikkaa, palanutta savea, savitiivistettä ja palanutta luuta. Useissa koekuopissa oli hiilinen likamaakerros kyntökerroksen alla. Hiilisen liikamaakerroksen paksuus oli monessa kuopassa 10 - 20 cm. Näiden havaintojen perusteella alueen kulttuurikerros on säilynyt viljelystä huolimatta melko hyvin. Eteläpuolen rinteellä havaittiin lisäksi muinaispellon merkkejä. Dirhemikätkö lienee tehty asuinpaikalle tai välittömästi sen läheisyyteen, kenties sen aikaiselle pellolle.
metsakeskus.1000048774 710 Backa 3 10002 12016 13164 11033 27017 295002.05300382 6662983.54843337 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048774 Kansalaisilmoituksen perusteella todettu kohde. Kohde todettiin asuinpaikaksi vuoden 2024 koekaivauksessa. Alueelta oli löytynyt viikinkiaikaisia dirhemeitä sekä muita rautakautisia ja keskiaikaisia esinelöytöjä. Varhaisimmat esinelöydöt ovat roomalaiselta rautakaudelta. Koekaivaukset tehtiin kaivamalla 36 koekuoppaa (50 cm x 50 cm) säännöllisessä verkostossa. Koekuopista jopa 2/3 sisälsi löytöjä, kuten keramiikkaa, palanutta savea, savitiivistettä ja palanutta luuta. Useissa koekuopissa oli hiilinen likamaakerros kyntökerroksen alla. Hiilisen liikamaakerroksen paksuus oli monessa kuopassa 10 - 20 cm. Näiden havaintojen perusteella alueen kulttuurikerros on säilynyt viljelystä huolimatta melko hyvin. Eteläpuolen rinteellä havaittiin lisäksi muinaispellon merkkejä. Dirhemikätkö lienee tehty asuinpaikalle tai välittömästi sen läheisyyteen, kenties sen aikaiselle pellolle.
metsakeskus.1000048774 710 Backa 3 10002 12001 13000 11033 27015 295002.05300382 6662983.54843337 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048774 Kansalaisilmoituksen perusteella todettu kohde. Kohde todettiin asuinpaikaksi vuoden 2024 koekaivauksessa. Alueelta oli löytynyt viikinkiaikaisia dirhemeitä sekä muita rautakautisia ja keskiaikaisia esinelöytöjä. Varhaisimmat esinelöydöt ovat roomalaiselta rautakaudelta. Koekaivaukset tehtiin kaivamalla 36 koekuoppaa (50 cm x 50 cm) säännöllisessä verkostossa. Koekuopista jopa 2/3 sisälsi löytöjä, kuten keramiikkaa, palanutta savea, savitiivistettä ja palanutta luuta. Useissa koekuopissa oli hiilinen likamaakerros kyntökerroksen alla. Hiilisen liikamaakerroksen paksuus oli monessa kuopassa 10 - 20 cm. Näiden havaintojen perusteella alueen kulttuurikerros on säilynyt viljelystä huolimatta melko hyvin. Eteläpuolen rinteellä havaittiin lisäksi muinaispellon merkkejä. Dirhemikätkö lienee tehty asuinpaikalle tai välittömästi sen läheisyyteen, kenties sen aikaiselle pellolle.
metsakeskus.1000048774 710 Backa 3 10002 12016 13164 11033 27015 295002.05300382 6662983.54843337 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048774 Kansalaisilmoituksen perusteella todettu kohde. Kohde todettiin asuinpaikaksi vuoden 2024 koekaivauksessa. Alueelta oli löytynyt viikinkiaikaisia dirhemeitä sekä muita rautakautisia ja keskiaikaisia esinelöytöjä. Varhaisimmat esinelöydöt ovat roomalaiselta rautakaudelta. Koekaivaukset tehtiin kaivamalla 36 koekuoppaa (50 cm x 50 cm) säännöllisessä verkostossa. Koekuopista jopa 2/3 sisälsi löytöjä, kuten keramiikkaa, palanutta savea, savitiivistettä ja palanutta luuta. Useissa koekuopissa oli hiilinen likamaakerros kyntökerroksen alla. Hiilisen liikamaakerroksen paksuus oli monessa kuopassa 10 - 20 cm. Näiden havaintojen perusteella alueen kulttuurikerros on säilynyt viljelystä huolimatta melko hyvin. Eteläpuolen rinteellä havaittiin lisäksi muinaispellon merkkejä. Dirhemikätkö lienee tehty asuinpaikalle tai välittömästi sen läheisyyteen, kenties sen aikaiselle pellolle.
metsakeskus.1000048775 854 Vaaranperä 10002 12004 13049 11006 27000 368607.00000000 7413342.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048775 Kolme latomusta, jotka eivät aivan linjassa. Keskimmäinen latomus on halkaisijaltaan noin 70 cm ja korkeudeltaan noin 50 cm. Tästä luoteeseen noin 8,5 metrin päässä on 130 cm x 75 cm kooltaan oleva kuoppa, joka on tuettu reunoiltaan kivin. Keskimmäisestä latomuksesta koilliseen noin 10.5 metriä on kooltaan 110 cm x 70 cm kuoppa, joka muistuttaa hieman toista reunoiltaan tuettua suorakaiteen mallista kuoppaa.
metsakeskus.1000048776 257 Masagård 1 10007 12011 13114 11042 27000 362137.00000000 6672822.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048776 Pellon keskellä olevan mäen pohjoisosan länsikärjessä on taisteluhaudan jäännös, 50 m pitkä siinä ampumaulokkeita länteen. Hauta on siis pohjois-eteläsuuntainen kalliorinteen juurella. kauempana etelässä on muutama pyöreä kuopanne, jotka voivat olla poteroita. Etelämpänä on nykyaikaisia maanottokuoppia.
metsakeskus.1000048777 257 Masagård 2 10007 12011 13000 11042 27000 362206.00000000 6672889.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048777 Pellon keskellä olevan mäen pohjoiskärjessä on pesäkkeen raunio. Pesäkkeessä kaksi ampumasuojaa ja niiden välinen yhdyshauta. Varsin sortunut. Eteläpuolella on vielä yksi mahdollinen varustus, nelisivuinen kuoppa n. 3 x 2,5 m, josta on"kulkuaukko"etelään.
metsakeskus.1000048778 781 Lehtoniemi 10002 12004 13051 11006 27000 424318.00000000 6817929.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048778 Päijätsalon pohjoiskärjestä Lehtoniemestä, niemekkeen korkeimman kohdan päältä, löytyi kookkaista luonnollisesti lohkoontuneista kivistä (halkaisija suuruusluokkaa 50 cm) kasattu röykkiö. Sen halkaisija on 130 cm ja korkeus 85 cm. Röykkiön keskellä on silmäkivi, joka kohoaa 40 cm muuta röykkiötä korkeammalle. Kiviä oli maan päällä nähtävissä kahdessa kerroksessa. Alimpia kiviä oli tuettu työntämällä väleihin ja niiden alle pieniä kivenkappaleita. Rakennelma näyttää rajamerkiltä, mutta kartta-aineiston perusteella kyseiselle kodalle ei ole merkitty rajapistettä tai rajalinjaa.
metsakeskus.1000048779 980 Aurejärvi rajamerkki 10007 12004 13051 11006 27000 311958.07358909 6889899.84370388 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048779 Itä-Aureentien koillispuolella todettiin olevan muutamasta kivestä rakennettu rajamerkki nykyisten rajojen risteämispisteessä. Vuoden 1846 pitäjänkartassa näkyvän rajapisteen sijaintiin rajamerkki ei sovi, mutta vuoden 1804 kruunun maiden kartan mukaan kylän rajamerkki on sijainnut tien NE-puolella.
metsakeskus.1000048783 205 Torvelankangas 10002 12001 13013 11006 27000 532891.00000000 7089335.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048783 Tarkastuskäynnin yhteydessä dokumentoitiin kohteessa mahdollisesti kaksi talonpohjaa ja 12 peltoröykkiötä. Dokumentoitujen peltoröykkiöiden läheisyydessä havaittiin useita röykkiöitä lisää. Informantin antaman tiedon perusteella alueella voisi olla yhteensä noin 20 peltoröykkiötä. Talonpohja 1 dokumentoitiin ensi kahtena suurena vierekkäisinä peltoröykkiönä. Niiden ympärillä näyttää olevan vallit, jotka ovat noin 0,75 m leveät, 0,5 m korkeat. Röykkiöiden päällä kasvaa puita, joista huomiota herätti kahden männyn koot, sillä ne ovat paksuuden ja korkeuden perusteella hyvin vanhat (ei-ammattilaisen arvio on 120 - 150 vuotta). Röykkiöiden halkaisijat ovat noin kaksi metriä ja korkeutta noin 1,25 - 1,5 m. ks. alakohteet
metsakeskus.1000048783 205 Torvelankangas 10002 12016 13182 11006 27000 532891.00000000 7089335.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048783 Tarkastuskäynnin yhteydessä dokumentoitiin kohteessa mahdollisesti kaksi talonpohjaa ja 12 peltoröykkiötä. Dokumentoitujen peltoröykkiöiden läheisyydessä havaittiin useita röykkiöitä lisää. Informantin antaman tiedon perusteella alueella voisi olla yhteensä noin 20 peltoröykkiötä. Talonpohja 1 dokumentoitiin ensi kahtena suurena vierekkäisinä peltoröykkiönä. Niiden ympärillä näyttää olevan vallit, jotka ovat noin 0,75 m leveät, 0,5 m korkeat. Röykkiöiden päällä kasvaa puita, joista huomiota herätti kahden männyn koot, sillä ne ovat paksuuden ja korkeuden perusteella hyvin vanhat (ei-ammattilaisen arvio on 120 - 150 vuotta). Röykkiöiden halkaisijat ovat noin kaksi metriä ja korkeutta noin 1,25 - 1,5 m. ks. alakohteet
metsakeskus.1000048788 491 Tattarniemi 10002 12001 13000 11006 27000 517432.00000000 6839996.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048788 Lähinnä havupuuta kasvavalta Tattarniemeltä tavattiin seitsemän kiviröykkiötä, joiden koko vaihteli noin 2*2 ja 4*4 m välillä, korkeutta röykkiöillä oli noin 30 cm - 80 cm. Osa röykkiöistä oli kasattu suuremman maakiven juurelle. Ainakin yhtä röykkiötä oli kaiveltu. Röykkiöiden lisäksi paikalta havaittiin yksi noin 1,3 m leveä ja noin 2,6 m pitkä kuoppa (syvyys alle 50 cm) sekä kaksi pyöreää painannetta (halkaisijat alle 3,5 m). Paikalla ei tehty kajoavia toimenpiteitä. Ulkoisten olemustensa perusteella röykkiöt ovat kaskiraunioita, pitkänomainen painanne niihin liittyvä naurishauta ja pyöreät painanteet mahdollisia hiilihautoja tai -miiluja. Tiheässä metsässä olevat röykkiöt ja kuopat mitattiin paikoilleen käsi GPS-laitteella. Paikan peitteisyyden vuoksi mittauksissa voi olla jopa 10 m mittavirheitä. Havaittujen rakenteiden koordinaatit: Röykkiö 1, N 6840052 E 517453 Röykkiö 2, N6840045 E 517431 Röykkiö 3, N 6840039 E 517436 Röykkiö 4, N 6840021 E 517465 Röykkiö 5, N 6840013 E 517404 Röykkiö 6, N 6840003 E 517408 Röykkiö 7, N 6839988 E 517435 (keskimmäinen alueelta havaittu rakenne) Naurishauta, N 6839958 E 517459
metsakeskus.1000048789 564 Purnunnokka 3 10002 12008 13000 11010 27000 420954.00000000 7200288.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048789 Paikalta on löydetty rautaisia nuolenkärkiä, reiällisiä raudanpaloja ja nauloja sekä kuparipellin palasia, jotka, etenkin viimeksi mainitut, viittaavat keskiaikaiseen tai rautakauden lopulle ajoittuvaan kohteeseen, mahdollisesti jopa asuinpaikkaan. Löytöalueen tarkastuksessa ilmoitetun löytöpaikan läheisyydestä tavattiin ainoastaan hieman epämääräiset painanne ja kuoppa. Ilmoitetulta löytökohdalta ei pintatarkastelussa havaittu viitteitä rakenteista.
metsakeskus.1000048789 564 Purnunnokka 3 10002 12009 13094 11010 27000 420954.00000000 7200288.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048789 Paikalta on löydetty rautaisia nuolenkärkiä, reiällisiä raudanpaloja ja nauloja sekä kuparipellin palasia, jotka, etenkin viimeksi mainitut, viittaavat keskiaikaiseen tai rautakauden lopulle ajoittuvaan kohteeseen, mahdollisesti jopa asuinpaikkaan. Löytöalueen tarkastuksessa ilmoitetun löytöpaikan läheisyydestä tavattiin ainoastaan hieman epämääräiset painanne ja kuoppa. Ilmoitetulta löytökohdalta ei pintatarkastelussa havaittu viitteitä rakenteista.
metsakeskus.1000048791 205 Poronurmi 2 10007 12001 13013 11042 27000 528547.00000000 7093598.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048791 Kohteessa on kaksi talonpohjaa. talonpohja 1 on kooltaan 6 x 6 metriä. Sillä on noin metrin paksuiset seinämät, jotka ovat noin 0,3–0,4 m korkeat, syvyyttä on noin metri. Luoteisnurkassa on kiuas, joka on noin 1,5 metriä korkea ja se on levinnyt noin kolmen metrin alalle. Talonpohjan päällä kasvaa arviolta noin 50–60 vuotta vanhoja mäntyjä. talonpohja 2, ks. alakohteet
metsakeskus.1000048792 887 Kolkka 1 10002 12011 13107 11006 27000 312740.00000000 6775426.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048792 Ensimmäisen maailmansodan linnoituksen jäänteet. Kohde on osin tuhoutunut, mutta jäljellä on kuitenkin hyvin säilynyt miehistönsuoja jonka yhteydessä sijaitsee myös konekivääripesäke, kaksi epämääräiseksi käyttötarkoitukseltaan olevaa maakumpua sekä rakenteiden ympäristössä maastossa näkyviä uria, jotka ovat todennäköisesti olleet joko juoksuhautoja tai piikkilankaesteitä varten kaivettuja. Lisäksi maastossa on näkyvissä linnoitukseen liittyviä noin 4 m leveitä kaivantoja, jotka on tulkittu estekaivannoiksi.
metsakeskus.1000048792 887 Kolkka 1 10002 12011 13121 11006 27000 312740.00000000 6775426.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048792 Ensimmäisen maailmansodan linnoituksen jäänteet. Kohde on osin tuhoutunut, mutta jäljellä on kuitenkin hyvin säilynyt miehistönsuoja jonka yhteydessä sijaitsee myös konekivääripesäke, kaksi epämääräiseksi käyttötarkoitukseltaan olevaa maakumpua sekä rakenteiden ympäristössä maastossa näkyviä uria, jotka ovat todennäköisesti olleet joko juoksuhautoja tai piikkilankaesteitä varten kaivettuja. Lisäksi maastossa on näkyvissä linnoitukseen liittyviä noin 4 m leveitä kaivantoja, jotka on tulkittu estekaivannoiksi.
metsakeskus.1000048793 290 Lehmilampi pohjoinen 10001 12016 13175 11006 27000 596912.00000000 7130472.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048793 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta, myös maastokarttamerkintä. Halkaisija 10,6 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048794 887 Kolkka Mylly 10007 12016 13180 11006 27000 312785.00000000 6775140.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048794 Kohde sijaitsee 1,7 km lounaaseen Urjalan kirkosta, valtatie 9:n itäpuolella, Rutajärven itärannalla. Kolkan joen etelärannalla, inventointialueen ulkopuolella, on vanhalla myllynpaikalla kiviraunio sekä irtokivikkoa. Irtokiviä on joen etelä- ja pohjoispuolella. Joen pohjoispuolelta löytyi haljennut myllynkivi, jonka läpimitta on noin 1 m ja leveys 50 cm. Paikallisen tiedonannon mukaan joen pohjoispuolelle on ajan saatossa kasattu kivijätettä mahdollisesti joen ruoppauksen yhteydessä. Tästä syystä voi olettaa, että pohjoispuolella paikalla oleva kivimateriaali ei ole peräisin myllystä.
metsakeskus.1000048795 260 Hammaskallio Tervakirnu 10002 12016 13175 11006 27000 658627.00000000 6894183.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048795 Kohde sijaitsee loivasti kumpuilevassa mäntyvaltaisessa sekametsässä Tolosenmäen pohjoispuolella. Maaperä on hiekkaa. Alueella on runsaasti elinkeinohistoriaan liittyviä kuopparakenteita. Rakenteet jakautuvat kahteen tyyppiin, toisaalta pohjakaavaltaan pyöreisiin ja suhteelliseen syviin kuoppiin, jotka voidaan tulkita tervahaudoiksi, toisaalta hiilihaudoiksi tulkittaviin, edellistä pienempiin kuoppiin.
metsakeskus.1000048795 260 Hammaskallio Tervakirnu 10002 12016 13151 11006 27000 658627.00000000 6894183.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048795 Kohde sijaitsee loivasti kumpuilevassa mäntyvaltaisessa sekametsässä Tolosenmäen pohjoispuolella. Maaperä on hiekkaa. Alueella on runsaasti elinkeinohistoriaan liittyviä kuopparakenteita. Rakenteet jakautuvat kahteen tyyppiin, toisaalta pohjakaavaltaan pyöreisiin ja suhteelliseen syviin kuoppiin, jotka voidaan tulkita tervahaudoiksi, toisaalta hiilihaudoiksi tulkittaviin, edellistä pienempiin kuoppiin.
metsakeskus.1000048796 260 Hammaskallio Tervakirnu 2 10002 12016 13151 11006 27000 658579.00000000 6894320.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048796 Kohde sijaitsee kumpuilevassa mäntyvaltaisessa sekametsässä Tolosenmäen pohjoispuolella. Paikalla on lukuisia kuopparakenteita, jotka voidaan ulkomuotonsa ja inventoinnin yhteydessä tehtyjen kairanpistojen perusteella tulkita tervahaudoiksi ja hiilihaudoiksi.
metsakeskus.1000048796 260 Hammaskallio Tervakirnu 2 10002 12016 13175 11006 27000 658579.00000000 6894320.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048796 Kohde sijaitsee kumpuilevassa mäntyvaltaisessa sekametsässä Tolosenmäen pohjoispuolella. Paikalla on lukuisia kuopparakenteita, jotka voidaan ulkomuotonsa ja inventoinnin yhteydessä tehtyjen kairanpistojen perusteella tulkita tervahaudoiksi ja hiilihaudoiksi.
metsakeskus.1000048798 260 Hammaskallio Tervakirnu 3 10002 12016 13175 11006 27000 658414.00000000 6894225.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048798 Se sijaitsee Tervakirnu-nimisen lammen itäpuolella, tasaisella hakkuuaukealla Tolosenmäen pohjoispuolella, heti tilustien eteläpuolella. Paikalla on kaksi halkaisijaltaan 5-7 metristä, tervahaudaksi tulkittua kuopparakennetta.
metsakeskus.1000048799 260 Hammaskallio Tervakirnu 4 10002 12016 13151 11006 27000 658518.00000000 6894104.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048799 Kohde sijaitsee kumpuilevassa maastossa, hakkuuaukealla Tolosenmäen rakennetun alueen pohjoispuolella. Paikalla on pohjakaavaltaan pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on 3,5 m ja syvyys 0,9 m. Selvää vallia ei erotu. Pohjalle tehdyssä kairanpistossa todettiin hiiltä. Kuopan reunalla oli täysikasvuisen männyn kanto. Kyseessä lienee hiilihauta.
metsakeskus.1000048800 260 Päätye Porttilampi 10002 12016 13151 11006 27000 658000.00000000 6894442.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048800 Kohde sijaitsee Kangaslammen ja Porttilammen välisellä suon ympäröimällä metsäsaarekkeella. Tasaisella hakkuuaukealla on nähtävissä kumpumainen hiilimiilu ja viisi siihen liittynevää kuoppaa.
metsakeskus.1000048801 620 Hirsimännikkö 3 10001 12016 13175 11006 27000 528343.00000000 7165221.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048801 Kohteessa on kolme tervahautaa lähekkäin. Kaikista kolmesta tervahaudasta on merkinnät maastokartassa. Vähän epätarkka Lidar-havainto. Tarkastettava. tervahauta 1: halkaisija noin 14 metriä. ks. alakohteet
metsakeskus.1000048802 853 Temppelivuori 10007 12005 13071 11006 27000 232592.00000000 6712987.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048802 Temppelivuoren itärinteessä on pengertämällä tehty etelä-pohjoissuuntainen, kivipenkalla tuettu tienpohja. Lounaassa tielinja kulkee kohti Upalingon kartanoa. Historiallisten ilmakuvien perusteella tie on ollut käytössä vielä 1900-luvun puolivälissä.
metsakeskus.1000048803 564 Vanha-Juntti 10007 12001 13016 11006 27000 424445.00000000 7200435.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048803 Vuoden 1764/1788 isojakokartan karttaotteilta paikannettu talotontti. Alue kuuluu edelleen käytössä olevaan tilakeskukseen ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa.
metsakeskus.1000048807 562 Tounamaa 10001 12016 13182 11006 27000 375726.00000000 6827514.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048807 Alueella paikannettiin 23 raivausröykkiötä, joista yksi sijaitsee Vedentaustantien itäpuolella, muut länsipuolella. Röykkiöt ovat enimmäkseen moreenipohjalla metsämaastossa, joka on koivupuuvaltaista sekametsää. Kasvillisuuden, maa-aineksen ja piikkilangan pätkien perusteella kyseessä on vanha pelto, joka sittemmin on jäänyt laidunalueeksi ja hakamaaksi, minkä jälkeen metsittynyt. Röykkiöt ovat suhteellisen matalia, korkeus yleensä 0,3-0,7 m, eivätkä kovin suuria. Pienimmät ovat halkaisijaltaan 1x1 m, suurimmat 4x3, yleisimmin röykkiöiden koko on noin 3x3 tai 3x2 m. Muutamat röykkiöt tulevat varsin lähelle maantieojan reunaa. Siinä on paikoitellen sellaista kiveä tai kivikasaa, joka on mahdollisesti peräisin tienteon yhteydessä sivuun lykityistä raivausröykkiöistä. Röykkiöalueen pohjoispuolella Touramaan kohdalla oli lisäksi kaksi pientä raivausröykkiötä kohdassa: N 6827730 E 375768. Röykkiöt ovat vanhan pellon pohjoisosassa. Pelto on tältä kohden vielä avoinna, muttei käytössä. Röykkiöt ovat noin 5 m etäisyydellä toisistaan ja kooltaan noin 1,5x1,5 m. Koostuvat noin 3 kivikerrasta, kivet kooltaan noin 20–30 cm halkaisijaltaan.
metsakeskus.1000048808 791 Niemenhauta 10001 12016 13175 11002 27000 441493.00000000 7115185.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048808 Lidar- ja lidark-aineistosta havaittu tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048809 791 Kurjenluianneva länsi 10001 12016 13151 11002 27000 441910.00000000 7111857.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048809 Lidar- ja lidark-aineistosta havaittu hiilimiilukohde. Kohde koostuu kahdesta hiilimiilusta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048810 791 Isolehto 10001 12016 13175 11002 27000 441672.00000000 7110617.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048810 Lidar- ja lidark-aineistosta havaittu tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048811 791 Telinaho länsi 10002 12016 13175 11002 27000 442082.00000000 7110984.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048811 Kohde sijaitsee tasaisella osittain soistuneella sora-alueella. Ympäristössä kasvaa varttuneempia mäntyjä, nuorempia kuusia ja koivuja, sekä jonkin verran katajaa. Tervahaudan halkaisija on n. 10 m, kuopan halkaisija on 7 m ja syvyys 0,8 m, halssi suuntautuu kaakkoon, sen pituus on noin 5m.
metsakeskus.1000048812 791 Telinaho 2 10001 12016 13151 11002 27000 442925.00000000 7110716.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048812 Lidar 5p- ja lidark-aineistosta havaitut kaksi hiilimiilua. Hiilimiilujen halkaisijat ovat 14,5 ja 17,5 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048813 791 Kurjenluianneva itä 10001 12016 13151 11002 27000 444479.00000000 7112550.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048813 Lidar- ja lidark-aineistosta havaittu hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048814 791 Alimmainen 10001 12016 13175 11002 27000 445299.00000000 7112448.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048814 Lidar- ja lidark-aineistosta havaittu tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048815 791 Naulakaarto 10001 12016 13151 11002 27000 443811.00000000 7111196.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048815 Lidar- ja lidark-aineistosta havaittu hiilimiilukohde. Kohde koostuu kahdesta hiilimiilusta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048816 791 Papinkorpi 10001 12016 13151 11002 27000 444576.00000000 7110886.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048816 Lidar- ja lidark-aineistosta havaittu hiilimiilukohde. Kohde koostuu kahdesta hiilimiilusta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048817 791 Telinkangas 4 10001 12016 13175 11002 27000 443801.00000000 7109245.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048817 Lidar- ja lidark-aineistosta havaittu tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048818 791 Kiikkukangas 1 10001 12016 13175 11002 27000 444801.00000000 7107962.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048818 Lidar- ja lidark-aineistosta havaittu tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048819 791 Malja-ahonkankaat 2 10001 12016 13151 11002 27000 446393.00000000 7109238.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048819 Lidar- ja lidark-aineistosta havaittu hiilimiilukohde. Kohde koostuu kolmesta hiilimiilusta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048820 142 Kymijoki Perolahti 10007 12013 13126 11006 27008 456356.00000000 6758122.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048820 Sijaintipaikka on Iitin Kausalasta noin 11 km luoteeseen Kymijoessa joen itärannassa Perolahdessa veden alle jääneessä rantakalliossa 3,7 - 4 metrin syvyydessä. Lähes pystysuoraan kallioon on kaiverrettu tai hakattu sana WESI ja sen alle vuosiluku 1899. Nämä merkinnät on kehystetty viivalla, joka muodostaa suorakaiteen merkintöjen ympärille. Vuosiluvun alla on epäselviä kirjaimia, kenties nimi WIKMAN tai WEKMAN. Kaiverruksen leveys on arviolta 60-80 cm ja korkeus 40-50 cm. Kaiverrus liittyy vuoden 1899 suurtulvan (ns. valapaton tulva) aikaiseen vesirajan merkitsemiseen. Keväällä 1899 sattunut suurtulva johtui useista sateisista vuosista ja runsaslumisesta talvesta 1898-1899. Tulva koski etenkin Kokemäenjoen, Kymijoen ja Vuoksen vesistöjä. Esimerkiksi Päijänteen vedenkorkeus oli 193 cm normaalia korkeammalla. Kaiverrus jäi pysyvästi veden alle, kun Mankalan voimalaitos rakennettiin ja sitä varten joki padottiin. Voimalaitoksen yläpuolella veden pinta nousi useita metrejä. Voimalaitoksen toiminta alkoi 1950. Kaiverrus löytyi sattumalta virtavesisukelluksen yhteydessä 2023.
metsakeskus.1000048822 50 Knuutilan pelto 10002 12008 13091 11010 27000 237514.00000000 6788501.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048822 Peltoalueelta on syksyllä 2023 löytynyt yli 100 kpl pääosin 1500-luvulle ajoittuvaa hopearahaa sekä esineidein katkelmia.
metsakeskus.1000048822 50 Knuutilan pelto 10002 12008 13091 11033 27018 237514.00000000 6788501.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048822 Peltoalueelta on syksyllä 2023 löytynyt yli 100 kpl pääosin 1500-luvulle ajoittuvaa hopearahaa sekä esineidein katkelmia.
metsakeskus.1000048823 211 Moltsia 10007 12001 13007 11006 27000 362255.00000000 6818800.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048823 Vuonna 1539 Moltsian kylässä on ollut neljä taloa. Talot on yhdistetty vuonna 1595 ja liitetty vuoden 1655 jälkeen Haapaniemen säterikartanoon. 1700-luvulla kylä on ollut neljän talon muodostama rivikylä, 1800-luvun puolivälissä taloja oli viisi. Moltsian kylätontti sijaitsee luode-kaakko –suuntaisella mäellä, jonka Keljontie halkaisee samassa suunnassa. Paikka on edelleen asuttu, mutta piha-alueet ovat melko suuria, ja niillä on rakentamattomia alueita. Koko kylätontin ympäristö käytiin läpi pintapoimimalla ja metallinilmaisimilla 2014 inventoinnissa. Metallinilmaisinlöytöjen perusteella kylänpaikka näyttäisi sijoittuvan mahdollisesti hieman etelämmäksi kuin 2011 inventoinnin yhteydessä arvellussa rajauksessa. On mahdollista, että mäen rakentamattomilla alueilla on vielä jäljellä kylätonttiin liittyviä rakenteita.
metsakeskus.1000048824 580 Tetrilampi 10002 12016 13151 11006 27000 633830.00000000 6826009.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048824 Tien 4011 ja Tehtaankujan risteyksessä, sen koillispuolelle on säilyneellä kankaalla muodoltaan pyöreä ja poikkileikkaukseltaan suppilomainen kuoppajäännös. Rakenteen halkaisija on vallin päältä vallin päälle n 4-5 m, syvyys alle metrin. Kairattaessa kuopan pohjalta tulee kairaterän pituudelta (50 cm) tummaa noki- ja täyttömaata. Puhdasta pohjamaata ei kuopan pohjalta kairattaessa tavattu. Kuopan pohjalla tai vallissa ei esiinny turpeen alla huuhtoutumiskerrosta. Kyseessä on luultavasti historiallisen ajan pienen terva- tai hiilihaudan jäännös. Ennen järvenlaskua paikka on sijainnut pienessä itään työntyvässä niemessä.
metsakeskus.1000048825 580 Tetrilampi 10002 12016 13151 11006 27000 633830.00000000 6826009.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048825 Tien 4011 ja Tehtaankujan risteyksessä, sen koillispuolelle on säilyneellä kankaalla muodoltaan pyöreä ja poikkileikkaukseltaan suppilomainen kuoppajäännös. Rakenteen halkaisija on vallin päältä vallin päälle n 4-5 m, syvyys alle metrin. Kairattaessa kuopan pohjalta tulee kairaterän pituudelta (50 cm) tummaa noki- ja täytemaata. Puhdasta pohjamaata ei kuopan pohjalta kairattaessa tavattu. Kuopan pohjalla tai vallissa ei esiinny turpeen alla huuhtoutumiskerrosta. Kyseessä on luultavasti historiallisen ajan pienen terva- tai hiilihaudan jäännös. Ennen järvenlaskuja paikka on sijainnut pienessä itään työntyvässä niemessä.
metsakeskus.1000048826 580 Kesäteatteri 10007 12011 13114 11042 27028 633081.00000000 6826207.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048826 Kesäteatterin itäpuolen harjanteella on hiekkamaahan kaivettu taistelukaivanto n. 40 m matkalla. Kävelytie leikkaa taisteluhaudan läpi kaivannon pohjois- ja eteläpäässä.
metsakeskus.1000048827 580 Iltanotko 10007 12011 13114 11042 27028 633044.00000000 6825563.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048827 Iltanotkon tilan luoteispuolella sijaitsevan korkean mäenrinteen yläosassa on hiekkamaahan kaivettu taisteluhauta n 60 m matkalla. Lounaispäästään taisteluhauta päättyy omakotitaloalueen pihaan. Taisteluhaudan läpi kulkee Iltanotkon tilan tilustie. Tilustien molemmin puolin taisteluhautoja on peitetty kasaamalla kaivantoihin puuta ja oksia.
metsakeskus.1000048828 580 Kanttorila 10007 12011 13114 11042 27028 632529.00000000 6825333.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048828 Parikansuon itäpuolella sijainneen Kanttorilan tilan ja Arkusjärven rannan välissä on sijainnut taisteluhauta, joka on kaivettu loivaan rinteeseen rinnettä vasten. Taisteluhauta näkyy vuoden 1950 ilmakuvassa ja erottuu edelleen mm. rinnevarjosteessa. Tarkastusajankohtana 2023 parhaiten oli säilynyt lähellä rantaa, matalalla harjanteella sijaitseva varustuksen osa. Sisempänä rannasta hauta on hyvin matala ja vetinen, ja muistuttaa nykykunnossaan lähinnä siksak-kuviota kulkevaa ojaa.
metsakeskus.1000048829 564 Markkuunkangas SW 10002 12009 13094 11002 27000 434318.00000000 7208038.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048829 Markkuunkankaan lounaisosassa olevan loivan kumpareen kaakkoispäässä on vanhoja maa-aineksenottopaikkoja, yhden hieman laajemman sorakuopan lisäksi alueella on useita jokseenkin nuoria kuoppia. Näiden lomassa, sorakuopan länsi- ja luoteispuoella on neljä maakuoppaa, joissa havaittiin kairaamalla sekä koepistoin palanutta kiveä, huuhtoutumiskerrosta ja hiiltä. Kyseessä mahdollisesti ovat keittokuopat.
metsakeskus.1000048830 441 Taivaltie 2 10002 12016 13175 11006 27000 537847.00000000 6745740.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048830 Taivaltien kääntopaikan pohjoispuolella on vanhan rantatörmän päällä tervahauta. Rakenne erottuu selvästi rinnevarjosteessa. Jäännöksen koko valllin päältä vallille on n 5 metriä. Tervahaudan eteläreunan vallista on leikkautunut uloin reuna aluetta tasattaessa. Vallista on myös kauhaistu ilmeisesti kaivinkoneella ja leikkaus on paljastanut runsaasti isokokoista puuhiiltä.
metsakeskus.1000048832 564 Mustikkakangas NE 10002 12009 13094 11002 27000 435366.00000000 7208616.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048832 Mustikkakankaan laki on jokeenkin tasaissta ja kivikkoista mäntyä kasvavaa kangasta. Kankaan koillisosassa on loivapiirteinen kuoppa, jonka halkaisija on noin 2 metriä ja syvyys noin 40 cm. Kuopassa on todettu huuhtoutumiskerros. Kuoppa on pienellä ympäristöää hiekkaisemmalla alueella, jossa ei ole maakiviä kuten ympäristössä.
metsakeskus.1000048839 425 Värminkoski 2 10002 12016 13155 11004 27000 421778.00000000 7186340.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048839 Kohde sijaitsee mäntyvaltaista metsää kasvavassa kangasmaastossa, joka laskee loivasti koilliseen. Kankaalla on lähinnä korkeuskäyrien suuntaisia matalia hiekkaharjanteita, joiden väleissä on soistuneita painanteita. Maaperä harjanteilla on hiekkaa ja pääosin vähäkivistä. Harjanteet ovat ainakin osittain rantamuodostumia, jotka ovat syntyneet paikan ollessa meren rantavyöhykkeessä. Kohde sijaitsee pienialaisella kumpareella, joka on eteläpuolella olevan rautatien erilleen leikkaama harjanteen pää. Kumpareen pohjoisrinteellä havaittiin samanlainen kuoppa kuin pohjoisempana kankaalla keittokuoppakohteessa Värminkoski a-d olevat kuopat. Siihen kaivettiin koekuoppa, jonka havaintojen perusteella kuoppa on todennäköisesti keittokuoppa (alakohde K1). Edellä mainitusta kuopasta noin kymmenen metriä etelään, kumpareen lakialueella on kaksi kuoppaa (alakohteet K2 ja K3). Ne ovat pienempiä ja matalampia kuin pohjoisrinteessä oleva kuoppa, mutta voivat olla keittokuoppia. Kumpareen pohjoisrinteellä olevan kuopan ja laella olevien kuoppien välissä on vielä kaksi pientä (noin 1,5 m läpimittaista) ja matalaa kuoppaa, joita ei ole luetteloitu alakohteiksi. Lähiympäristössä radan pohjoispuolella ja radan eteläpuolella kumpareen kohdalla jatkuvalla harjanteella ei havaittu muita kuoppia eikä muutakaan muinaisjäännöksiin viittaavaa. Kohde on rajattu siten, että se sisältää noin 10 m vyöhykkeen kuoppien ympärillä, paitsi etelässä, jossa oja on lähempänä.
metsakeskus.1000048839 425 Värminkoski 2 10002 12009 13094 11004 27000 421778.00000000 7186340.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048839 Kohde sijaitsee mäntyvaltaista metsää kasvavassa kangasmaastossa, joka laskee loivasti koilliseen. Kankaalla on lähinnä korkeuskäyrien suuntaisia matalia hiekkaharjanteita, joiden väleissä on soistuneita painanteita. Maaperä harjanteilla on hiekkaa ja pääosin vähäkivistä. Harjanteet ovat ainakin osittain rantamuodostumia, jotka ovat syntyneet paikan ollessa meren rantavyöhykkeessä. Kohde sijaitsee pienialaisella kumpareella, joka on eteläpuolella olevan rautatien erilleen leikkaama harjanteen pää. Kumpareen pohjoisrinteellä havaittiin samanlainen kuoppa kuin pohjoisempana kankaalla keittokuoppakohteessa Värminkoski a-d olevat kuopat. Siihen kaivettiin koekuoppa, jonka havaintojen perusteella kuoppa on todennäköisesti keittokuoppa (alakohde K1). Edellä mainitusta kuopasta noin kymmenen metriä etelään, kumpareen lakialueella on kaksi kuoppaa (alakohteet K2 ja K3). Ne ovat pienempiä ja matalampia kuin pohjoisrinteessä oleva kuoppa, mutta voivat olla keittokuoppia. Kumpareen pohjoisrinteellä olevan kuopan ja laella olevien kuoppien välissä on vielä kaksi pientä (noin 1,5 m läpimittaista) ja matalaa kuoppaa, joita ei ole luetteloitu alakohteiksi. Lähiympäristössä radan pohjoispuolella ja radan eteläpuolella kumpareen kohdalla jatkuvalla harjanteella ei havaittu muita kuoppia eikä muutakaan muinaisjäännöksiin viittaavaa. Kohde on rajattu siten, että se sisältää noin 10 m vyöhykkeen kuoppien ympärillä, paitsi etelässä, jossa oja on lähempänä.
metsakeskus.1000048839 425 Värminkoski 2 10002 12016 13155 11002 27000 421778.00000000 7186340.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048839 Kohde sijaitsee mäntyvaltaista metsää kasvavassa kangasmaastossa, joka laskee loivasti koilliseen. Kankaalla on lähinnä korkeuskäyrien suuntaisia matalia hiekkaharjanteita, joiden väleissä on soistuneita painanteita. Maaperä harjanteilla on hiekkaa ja pääosin vähäkivistä. Harjanteet ovat ainakin osittain rantamuodostumia, jotka ovat syntyneet paikan ollessa meren rantavyöhykkeessä. Kohde sijaitsee pienialaisella kumpareella, joka on eteläpuolella olevan rautatien erilleen leikkaama harjanteen pää. Kumpareen pohjoisrinteellä havaittiin samanlainen kuoppa kuin pohjoisempana kankaalla keittokuoppakohteessa Värminkoski a-d olevat kuopat. Siihen kaivettiin koekuoppa, jonka havaintojen perusteella kuoppa on todennäköisesti keittokuoppa (alakohde K1). Edellä mainitusta kuopasta noin kymmenen metriä etelään, kumpareen lakialueella on kaksi kuoppaa (alakohteet K2 ja K3). Ne ovat pienempiä ja matalampia kuin pohjoisrinteessä oleva kuoppa, mutta voivat olla keittokuoppia. Kumpareen pohjoisrinteellä olevan kuopan ja laella olevien kuoppien välissä on vielä kaksi pientä (noin 1,5 m läpimittaista) ja matalaa kuoppaa, joita ei ole luetteloitu alakohteiksi. Lähiympäristössä radan pohjoispuolella ja radan eteläpuolella kumpareen kohdalla jatkuvalla harjanteella ei havaittu muita kuoppia eikä muutakaan muinaisjäännöksiin viittaavaa. Kohde on rajattu siten, että se sisältää noin 10 m vyöhykkeen kuoppien ympärillä, paitsi etelässä, jossa oja on lähempänä.
metsakeskus.1000048839 425 Värminkoski 2 10002 12009 13094 11002 27000 421778.00000000 7186340.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048839 Kohde sijaitsee mäntyvaltaista metsää kasvavassa kangasmaastossa, joka laskee loivasti koilliseen. Kankaalla on lähinnä korkeuskäyrien suuntaisia matalia hiekkaharjanteita, joiden väleissä on soistuneita painanteita. Maaperä harjanteilla on hiekkaa ja pääosin vähäkivistä. Harjanteet ovat ainakin osittain rantamuodostumia, jotka ovat syntyneet paikan ollessa meren rantavyöhykkeessä. Kohde sijaitsee pienialaisella kumpareella, joka on eteläpuolella olevan rautatien erilleen leikkaama harjanteen pää. Kumpareen pohjoisrinteellä havaittiin samanlainen kuoppa kuin pohjoisempana kankaalla keittokuoppakohteessa Värminkoski a-d olevat kuopat. Siihen kaivettiin koekuoppa, jonka havaintojen perusteella kuoppa on todennäköisesti keittokuoppa (alakohde K1). Edellä mainitusta kuopasta noin kymmenen metriä etelään, kumpareen lakialueella on kaksi kuoppaa (alakohteet K2 ja K3). Ne ovat pienempiä ja matalampia kuin pohjoisrinteessä oleva kuoppa, mutta voivat olla keittokuoppia. Kumpareen pohjoisrinteellä olevan kuopan ja laella olevien kuoppien välissä on vielä kaksi pientä (noin 1,5 m läpimittaista) ja matalaa kuoppaa, joita ei ole luetteloitu alakohteiksi. Lähiympäristössä radan pohjoispuolella ja radan eteläpuolella kumpareen kohdalla jatkuvalla harjanteella ei havaittu muita kuoppia eikä muutakaan muinaisjäännöksiin viittaavaa. Kohde on rajattu siten, että se sisältää noin 10 m vyöhykkeen kuoppien ympärillä, paitsi etelässä, jossa oja on lähempänä.
metsakeskus.1000048842 630 Mustalamminkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 479690.00000000 7115758.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048842 Kohde sijaitsee loivassa länteen vietävässä rinteessä Mustalamminkankaan itäpuolella olevassa moreenisaarekkeessa. Heinäniemen metsäautotien kääntöpaikalta on kohteelle matkaa suoraan länteen noin 600 m. Puusto on havupuuvaltaista sekametsää. Korkeammilla kohdilla enimmäkseen männikköä. Alue on melko kivistä. Pienikokoinen tervahauta on halkaisijaltaan noin 7 m. Sen vallit ovat arviolta 40–60 cm korkeat ja 1,5 m leveät. Syvyys on noin metrin. Halssi on 1 m leveä, 3 m pitkä ja 60 cm syvä. Se suuntautuu kohti luodetta.
metsakeskus.1000048843 630 Saarinevanlaitakangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 483250.00000000 7115113.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048843 Kohde sijaitsee Saarinevanlaitakankaan pohjoispuolella olevassa laajassa moreenisaarekkeessa. Paikka on noin 460 m luoteeseen Saarinevanlaitakankaan halkaisevan metsäautotien ja siitä pohjoiseen erkanevan penkkatien risteyksestä. Maasto saarekkeessa on melko helppokulkuista ja mäntymetsä harvaa. Kohteen lähellä on jäkälikköä ja hieman hiekkaisempaa maata. Tervahaudan kokonaishalkaisija on noin 7 m. Vallit ovat 30–40 cm korkeat ja noin 1,5 m leveät. Syvyyttä on noin 60 cm. Halssi on länteen. Se on kuoppamainen ja noin 1 m leveä ja 60 cm syvä.
metsakeskus.1000048844 630 Kivineva etelä 10002 12016 13175 11006 27000 480335.00000000 7113043.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048844 Tervahauta sijaitsee Sainilantieltä erkanevan metsätien varressa aivan tien reunassa. Paikalta on Sainilantien risteykseen noin 2,5 km. Kohde on mäntytaimikossa, jossa aluskasvillisuutena on heinäkasveja ja varpuja. Maaperä on hiekkamoreenia. Tervahaudan kokonaishalkaisija on noin 9 m. Sen vallit ovat 50–70 cm korkeat ja noin 2,5 m leveät. Syvyyttä on arviolta 1,3 m. Halssi on etelään ja kuoppamainen. Sen alkuperäisiä mittoja on vaikea hahmottaa, sillä sen päältä on kaatunut suurehko puu ja juuripaakku on nostanut mukanaan maata.
metsakeskus.1000048847 108 Kuotila (Kuotila) 10007 12001 13007 11006 27000 296621.00000000 6838440.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048847 Kuotilan ja Tokoisen kylät ovat ilmeisesti olleet osa Heinijärven-Kalkunmäen suurjakokuntaa. Tosin ne kuuluivat 1560-luvulle asti Aureen neljännekseen, mutta siirrettiin ensin Viljakkalan ja sitten 1569 Aloon neljännekseen. Isojaon kartassa kummatkin kylät on piirretty samaan karttaan melko lähekkäin tosiaan. Kylillä näyttäisi olevan välimatkaa ainoastaan 100 metriä. Kylänä Kuotila mainitaan maakirjassa vuosina 1540-52 ja uudelleen 1554-62. Kylään kuului 1540-luvulla kolme taloa. Isojaon karttaan kylätontille on merkitty kaksi taloa. Nykyisin kylätontin itäosa on rakennettu osan länsiosasta ollessa autiona. Yhä asuttua kylätonttia havainnoitiin etenkin suunnitellun vesihuoltolinjan lähistöllä tontin itäosan läheisyydessä, mutta maan päällä ei havaittu historialliseen kylänpaikkaan liittyviä rakenteita. Asemoidun kylätontin alue on nykyään nurmella olevaa pihamaata, jossa on istutuksia sekä muutamia puita. Kartta-aineiston perusteella tontin länsiosa on autioitunut 1900-luvun jälkipuolella. Paikalla on sijainnut rakennus, mutta on mahdollista, että tontilla on säilynyt osia historiallisesta tonttimaasta. Asuttua osaa tonttimaasta ehdotetaan merkittäväksi kulttuuriympäristökohteeksi. Kylätontin itälaitaa kulkee historiallinen maantie Mouhijärvi-Hämeenkyrö, joka on nykyisin käytössä ja asvaltoitu.
metsakeskus.1000048848 108 Kyröspohja (Käkelä) 10007 12001 13007 11006 27000 296543.00000000 6837906.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048848 Käkelä eli Kyröspohja kylä siirrettiin 1560-luvun alussa Viljakkalan neljännekseen. Kylä tunnetaan varhaisimmissa maakirjoissa nimellä Käkelä (1540-44 ja 1552-56), Kyröspohian nimi esiintyy ensi kerran vuonna 1571. Nykyisin 1700-luvun isojakokartassa näkyvät talojen tonttimaat ovat yhä asuttuja ja pihapiiri hoidettua. Kylän läpi kulkee viimeistään 1600-luvulla käyttöönotettu historiallinen tielinja Mouhijärvi – Hämeenkyrö. Nykyinen rakennuskanta ajoittunee lähinnä 1800- ja 1900-luvuille. Piha-alueella rakennusten välisissä osissa pihapiiriä on saattanut säilyä jäänteitä keskiaikaisista kerrostumista. Maastotarkastuksissa keskityttiin kylätontin länsipuoliselle peltoalueelle, jossa ei havaittu rakenteita tai historiallisesti merkittävää esineistöä. Todennäköisesti asutus on pitkään keskittynyt yhä asutulle kylän tonttimaalle.
metsakeskus.1000048849 108 Tokoinen (Tokois) 10007 12001 13007 11006 27000 296650.00000000 6838555.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048849 Kuotila ja Tokoinen, ovat ilmeisesti olleet Heinijärven-Kalkunmäen suurjakokuntaa, mutta ne kuuluivat 1560-luvulle asti Aureen neljännekseen, mutta siirrettiin ensin Viljakkalan ja sitten 1569 Aloon neljännekseen. Isojaon kartassa kummatkin kylät on piirretty samaan karttaan. Tokoinen luettiin aluksi kuuluvaksi Kuottilaan, mutta kylä esiintyy nimellä Tokois maakirjassa vuodesta 1558 eteenpäin ja myöhemmin nimellä Tokoisby 1571. Isojakokarttaan kylän tonttimaalle on merkitty kaksi taloa ja kolme tonttia. Kylätontilla sijaitsee nykyisin Rossan tila ja se on laajalti rakennettu toimiva maatila. Yhä asuttua kylätonttia ei havainnoitu pihapiirin osalta, sillä se sijaitsee melko etäällä suunnitellusta vesihuoltolinjausta. Asemoidun kylätontin alue on nykyään talouskäytössä olevaa pihamaata. Alueella on useita talousrakennuksia.
metsakeskus.1000048850 108 Tuokkola (Tuokkola) 10007 12001 13007 11006 27000 298054.00000000 6839377.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048850 Tuokkolan kylä oli 1560-luvun alusta Viljakkalan neljännestä. Nykyisin kylätontin tonttimaa on asuttua ja rakennettua. Talon pihapiiri on hoidettua pihamaata. Paikalla ei havaittu merkkejä historiallisista rakenteista. Rakennukset ovat 1900-luvun alkupuolelta. Pihanurmen alla on saattanut säilyä osia historiallisesta kylätontista.
metsakeskus.1000048864 738 Härmälä 10007 12001 13007 11006 27000 263549.00000000 6695565.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048864 Härmälä on suomalaisen oikeuden kylä, ja oli keskiajalta 1540-luvulle rälssitilana. 1610-luvulla tila jaettiin kahtia, ja 1640-luvulla yhdistettiin ratsutilaksi. Nykyisellä paikallaan Härmälän kantatila on sijainnut ainakin 1700-luvulta lähtien. Tila on yhä asuinkäytössä.
metsakeskus.1000048865 418 Annisto 10007 12001 13014 11006 27000 330371.00000000 6814635.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048865 Anniston torppa on perustettu 1850-luvulla. Annisto sijaitsee Koipijärven ja Vanhan Hervannantien luoteispuolella. Vanhan torpan perustus sijaitsee nykyisten rakennusten itäpuolella. Torpan perustusta on säilynyt kolmesta seinästä. Perustus on tehty osin muotoilluista luonnonkivistä. Torpasta kaakkoos on rakennuksen perustus, jossa näytti olevan kiukaan tai lieden paikka. Pihapiirissä on myös vanha, luonnonkivinen kaivo.
metsakeskus.1000048868 777 Juntusranta 2 10007 12011 13114 11042 27000 615450.00000000 7235949.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048868 Kohteessa on paikannettavissa Lidar-aineiston perusteella usea korsu. Nämä ovat Tapani Rostedtin mukaan osittain tuhoutuneet äestyksen seurauksena. (Tapani Rostedt: Juntusranta. Toisen maailmansodan taistelupaikan tarkastus ja kartoitus, tarkastusraportti 2020.) Aluerajaus on tehty Lidar-aineiston perusteella. Tarkastettava. Alakohteissa on Lidar-aineiston perusteella paikallistettu kymmenen korsua tai todennäköistä toisen maailmansodan aikaista puolustusvarustusta.
metsakeskus.1000048869 152 Joenperäsauna 10002 12004 13051 11006 27007 259060.00000000 6971164.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048869 Fredrik Rönnholmin vuosina 1746-47 laatimaan Ilmajoen pitäjän sekä vähä- ja isokyröläisten riidanalaisen yhteismaan rajakarttaan (KA e29:19/1) on merkitty rajapiste nro. 30, nimeltään "Jåenperä sauna". Kartta-asemoinnin perusteella paikka sijaitsee nykyisen Ilmajoen, Isonkyrön ja Laihian rajapisteen kohdalla. Nimen perusteella paikalla lienee ollut jokin erämaiden tai ulkotilusten nautintaan liittyvä metsäsauna. Vuoden 2024 inventoinnissa havaittiin vanha rajapyykki ja siitä noin kymmenen metrin päässä oleva erillinen linjakivi, joka on ilmeisesti rajapisteestä lounaaseen kulkevalla Laihian ja Ilmajoen rajalla. Rajapyykki on tiheän pensaikon peitossa ja useiden puiden välissä, mikä vaikeuttaa havainnointia. Pyykin alaosan muodostaa noin kahden metrin läpimittainen ja ainakin puoli metriä korkea kivilatomus. Sen päällä on yli puolen metrin korkuinen pystykivi. Se on pylväsmäinen noin 30 cm läpimittainen luonnonkivi. Kivessä ei havaittu merkintöjä. Kiven yläosassa on punaista väriä, joka voi olla maalia tai luontaista rautaoksidisaostumaa. Joki on lähimmillään lännessä ja luoteessa noin 35 m päässä. Maasto paikalla on harjujaksoon liittyvää hiekkakangasta, ja maaperä vaihtelevasti soransekaista hiekkaa. Joki virtaa muutaman metrin syvyisessä kapeassa laaksossa. Kohteen eteläpuolella Ilmajokeen kuuluvalla maalla on Sahalan talo. Sen päärakennus on kohteesta 25 m kaakkoon ja muut rakennukset ja pihapiiri sen kaakkoispuolella. Koko alue kohteen läheisyydessä Ilmajoen puolella Sahalan talon maalla on selvästi ollut viljelyyn raivattua maata (vuoden 1970 peruskartassa niittyä) tai pihapiiriä. Alue on nyt metsittymässä. Sahalan talon koillispuolella on myös pieniä metsittyneitä hiekkakuoppia. Laihiaan kuuluva kaistale joen kaakkoisrantaa kohteen länsipuolella näyttää olleen samanlaista viljeltyä aluetta, joka on nyt metsittynyt. Isoonkyröön kuuluva alue kohteen pohjois- ja koillispuolella on joen rantaan asti kokonaan metsittynyttä hiekkakuoppaa. Hiekkakuoppa ulottuu koillisessa aivan kolmen kunnan yhteisessä rajapisteessä olevan rajapyykin viereen. Rajapyykin ympäristössä ei havaittu eräsijaan viittaavia muinaisjäännöksiä, eikä sellaisten säilyminen viljelyyn raivatussa tai hiekanotossa tuhotussa ympäristössä ole todennäköistä.
metsakeskus.1000048874 626 Pahkakangas 10002 12016 13175 11006 27000 460905.00000000 7075731.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048874 Paikka sijaitsee Pyhäjärven kirkosta 18,0 km koilliseen. Paikalla on metsänlaikutuksen runtelema tervahauta, halk n. 12 m, Halssi luoteeseen
metsakeskus.1000048878 288 Granholm 10007 12016 13175 11006 27000 327065.00000000 7054894.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048878 Tervahauta, tavanomaisen kokoinen (halk.15 m). Merkitty maastokartalle. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048879 743 Pohdonmaalakso 10002 12004 13051 11006 27007 273902.00000000 6975077.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048879 Fredrik Rönnholmin vuosina 1746-47 laatimaan Ilmajoen pitäjän sekä vähä- ja isokyröläisten riidanalaisen yhteismaan rajakarttaan (KA e29:19/1) merkitty rajapiste nro. 32, nimeltään "Pohdonmalaxo", sijaitsee kartta-asemoinnin mukaan tällä paikalla vanhan Kyrönkankaantien varrella. Paikalta kulkee vielä nykyäänkin kunnanraja. Kartan mukaan rajapisteen eteläpuolella on ollut peninkulmapylväs ("milstolpe"). Paikannimi viitannee Ylistaron Pohdon talon omistamaan erämaahan. Inventointi 2024: Maastossa todettiin, että paikalla on rajamerkki. Se sijaitsee tiealueen länsireunassa, suuren männyn juurella. Ilmakuvan perusteella se on tarkalleen nykyisen kiinteistörajojen risteyksen kohdalla. Paksu mänty on kasvanut rajamerkin pohjana olevan kivilatomuksen keskelle ja hajottanut rakenteen perusteellisesti. Latomuksen kiviä on epämääräisenä kasana männyn tyven ympärillä kahden ja puolen tai kolme metrin läpimittaisella alueella. Männyn kaakkoispuolella on pystykivi kallistuneena etelän suuntaan noin 45 asteen kulmaan. Kivi on latomuksen laidalla, eikä siten ehkä alkuperäisellä paikallaan, vaan männyn vuoksi uudelleen pystytettynä nykyiselle paikalleen. Pystykiven nyt alaspäin oleva sivu on sileä, ja ylöspäin oleva sivukin melko tasainen. Muut pinnat ovat rosoisia. Yläpuolella olevalla pinnalla, lähellä kiven yläpäätä on hakattuna numero, todennäköisesti 8, ja ehkä sen ympärillä kehä. Hakkaukset ovat ilmeisesti jonkin verran vaurioituneet kiven lohkeilun vuoksi. Ympäristöä tarkastettiin tien molemmilla puolella, mutta viisarikiviä tai muita muinaisjäännöksiä ei havaittu. Koska rajamerkki on vanhalla pitäjien rajalla olevalla rajapisteellä, se on kiinteä muinaisjäännös.
metsakeskus.1000048880 145 Pitkärämäkönpää 10001 12004 13051 11006 27007 275672.00000000 6972441.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048880 Fredrik Rönnholmin vuosina 1746-47 laatimaan Ilmajoen pitäjän sekä vähä- ja isokyröläisten riidanalaisen yhteismaan rajakarttaan (KA e29:19/1) merkitty rajapiste nro. 34, nimeltään "Pitkärämäkönpä", sijaitsee kartta-asemoinnin mukaan tällä paikalla. Tällä kohtaa on maaston korkeusmallin perusteella mahdollisesti myös Kyrönkankaantien vanha tieura, joka poikkeaa hieman nykyisen Könnintien linjasta.
metsakeskus.1000048880 145 Pitkärämäkönpää 10001 12005 13071 11006 27007 275672.00000000 6972441.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048880 Fredrik Rönnholmin vuosina 1746-47 laatimaan Ilmajoen pitäjän sekä vähä- ja isokyröläisten riidanalaisen yhteismaan rajakarttaan (KA e29:19/1) merkitty rajapiste nro. 34, nimeltään "Pitkärämäkönpä", sijaitsee kartta-asemoinnin mukaan tällä paikalla. Tällä kohtaa on maaston korkeusmallin perusteella mahdollisesti myös Kyrönkankaantien vanha tieura, joka poikkeaa hieman nykyisen Könnintien linjasta.
metsakeskus.1000048886 854 Alainenlahti 10002 12016 13175 11006 27000 386674.00000000 7410932.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048886 Paikalla on noin 12- 13 metriä halkaisijaltaan oleva tervahauta. Maastotarkastus 2024: Tervahauta sijaitsee Sivakkajärven kaakkoisosassa. Järven itä- ja eteläpuoli on suurimmaksi osin ojitettua aluetta. Tervahauta sijaitsee kuivalla kankaalla noin 20 metrin etäisyydellä järvestä. Hauta on kaivettu loivaan rinteeseen, joka laskee kohti Sivakkajärveä. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 12 metriä, halssi laskee kohti järveä länteen ja on pituudeltaan noin 6,5 metriä.
metsakeskus.1000048893 205 Hyyrönpuro 10001 12016 13175 11006 27000 530888.00000000 7102772.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048893 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Maastokarttamerkintä. Halkaisija 20,8 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048898 317 Hirsikangas lounas 10001 12016 13175 11002 27000 435355.00000000 7077788.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048898 Lidarissa ja Lidark-aineistossa esiintyvä tervahauta. Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa.
metsakeskus.1000048899 317 Länkimäki 10001 12016 13175 11002 27000 436162.00000000 7077064.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048899 Lidarissa ja Lidark-aineistossa esiintyvä tervahauta. Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa.
metsakeskus.1000048900 317 Hirsikangas itä 10002 12016 13175 11002 27000 436887.00000000 7078573.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048900 Tervahauta sijaitsee paikoitellen soistuneella soratasanteella Nevanoja lounaispuolella. Haudan halkaisija on 18 m, kuopan halkaisija 10 m ja syvyys 0,7 m halssi suuntautuu pohjoiseen, se on sortunut. Lähiympäristössä kasvaa nuorta männikköä, hauta on tiheän katajiston peittämä.
metsakeskus.1000048901 224 Kivistönkoski 10007 12015 13147 11006 27008 346374.00000000 6714075.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048901 Nykyisen Karkkilan keskustassa Karjaanjoen varrella Kivistönkosken tuntumassa sijainneella Högforsin masuunilla tiedetään 1820-luvulla olleen kotitarvesahausta varten oma sahalaitos joen länsipuolella. Saha on saattanut jossain muodossa olla olemassa jo ennen rautaruukin perustamista vuonna 1820, ja sitä on ruukin toiminnan aikana laajennettu ja uudistettu. Sahan sijainti on merkitty vuoden 1842 ruukkialueen karttaan. Joen länsirannalla on sahalaitoksen kohdalla raamisahan betonituki. Se on kooltaan 170 x 220 cm, ja sen keskellä on kaksi 95 x 70 senttimetrin kokoista aukkoa. Rakenteen itäpäässä on 85 x 110 senttimetrin kokoinen betoninen uloke. Ylärinteen puolella betonituki oli 95 cm korkea ja alarinteen puolella 230 cm. Betonituen ajoitus ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000048903 290 Kiiskilä pohjoinen 10001 12016 13175 11006 27000 619817.00000000 7116250.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048903 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Maastokarttamerkintä. Halkaisija 9,5 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048904 290 Sylväjä itä 10001 12016 13175 11006 27000 619916.00000000 7116832.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048904 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 7,7 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048905 290 Hevoslahti 10001 12016 13175 11006 27000 618865.00000000 7117759.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048905 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Maastokarttamerkintä. Halkaisija 15,9 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048906 290 Riekkola luode 10001 12016 13175 11006 27000 621941.00000000 7116562.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048906 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 12,5 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048907 290 Peräsuo etelä 10001 12016 13175 11006 27000 619782.00000000 7118922.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048907 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Maastokarttamerkintä. Halkaisija 12,7 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048908 290 Parakkikynnäs 10001 12016 13175 11006 27000 619226.00000000 7121308.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048908 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 11,0 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048909 290 Lentuansuo 10001 12016 13175 11006 27000 622513.00000000 7120371.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048909 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 13,2 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048910 290 Naurisvaara 10001 12016 13175 11006 27000 623081.00000000 7120787.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048910 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Maastokarttamerkintä. Halkaisija 17,0 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048911 290 Hakala 10001 12016 13175 11006 27000 623980.00000000 7119756.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048911 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 14,2 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048912 290 Ojasuontauskangas 1 10001 12016 13175 11006 27000 624594.00000000 7120795.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048912 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Maastokarttamerkintä. Halkaisija 12,5 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048913 290 Ojasuontauskangas 2 10001 12016 13175 11006 27000 624384.00000000 7120800.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048913 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Maastokarttamerkintä. Halkaisija 12,3 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048914 290 Anttilanaho 10001 12016 13175 11006 27000 618906.00000000 7122876.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048914 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 12,0 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048915 290 Kotisuo 10001 12016 13175 11010 27000 618616.00000000 7123493.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048915 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on kaksi tervahautaa vierekkäin. Tarkastettava. Tervahauta 1: halkaisija 11,4 metriä. ks. alakohteet
metsakeskus.1000048916 290 Roninkangas 10001 12016 13175 11006 27000 618716.00000000 7124430.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048916 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Maastokarttamerkintä. Halkaisija 15,6 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048917 290 Veistola itä 10001 12016 13175 11006 27000 619325.00000000 7124364.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048917 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Maastokarttamerkintä. Halkaisija 14,1 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048918 290 Haaponiemi 10001 12016 13175 11006 27000 620089.00000000 7124486.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048918 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Maastokarttamerkintä. Halkaisija 9,4 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048919 290 Alussuo 10001 12016 13175 11006 27000 620338.00000000 7123538.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048919 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on kaksi tervahautaa lähekkäin. Maastokarttamerkintä. Tarkastettava. Tervahauta 1: halkaisija 17,0 metriä. ks. alakohteet
metsakeskus.1000048920 290 Jatala 10001 12016 13175 11006 27000 620708.00000000 7123679.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048920 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Maastokarttamerkintä. Halkaisija 17,0 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048922 290 Mustanmännikkö 10001 12016 13175 11006 27000 621341.00000000 7122797.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048922 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 13,4 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048923 290 Veräjä 10001 12016 13175 11006 27000 618875.00000000 7124961.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048923 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Maastokarttamerkintä. Halkaisija 5,6 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048924 503 Anttilan kellari 10002 12004 13043 11006 27000 220434.00000000 6739786.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048924 Ehjä luonnonkivinen kylmämuurattu holvikellari. Sisätilan korkeus n. 160 cm, pituus n. 300 cm ja leveys n. 200 cm. Isojaon aikaisen Mattilan-Anttilan kylämäen alueella.
metsakeskus.1000048927 290 Korteniemi 1 10001 12016 13000 11006 27000 618671.00000000 7125317.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048927 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Maastokarttamerkintä. Halkaisija 19,6 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048928 290 Korteniemi 2 10001 12016 13175 11006 27000 618793.00000000 7125273.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048928 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Maastokarttamerkintä. Halkaisija 8,9 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048929 290 Hietala lounas 10001 12016 13175 11006 27000 618417.00000000 7125792.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048929 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 11,5 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048930 638 Kurjensuo rå 10002 12004 13051 11006 27000 409844.00000000 6697759.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048930 Kivistä ladottu rajamerkki sijaitsee Porvoon, Sipoon ja Pornaisten kuntien rajalla. Rajamerkki on Holstasbergen -nimisen mäen kaakkoiskulmassa, aivan pellon ja metsän rajalla. Latomus on nelikulmainen (3 x 3 metriä), matala ja rakennettu 50 cm halkaisijaltaan olevista kivistä. Sen pohjoispuolella 6,8 metrin päässä on pienempi kivirykelmä, joka osoittanee Sipoon ja Pornaisten rajan suuntaa (alakohde 1). Kiviä erottuu kasvillisuuden joukosta noin 1,5 metrin alalla. Rajamerkin eteläpuolella on kolmas kiveys erillisessä peltosaarekkeessa 150 metrin päässä (alakohde 2). Kiveyksen maan pinnalle näkyvä osa on 3 x 2,5 metriä. Se on Sipoon ja Porvoon rajalla. Rajamerkki on piirretty vuoden 1770 isojakokarttaan, kuten myös eteläisempi kiveys (Porvoo isojakokartta 1770 Anttila/Andersböle, Kurjensuo Rå).
metsakeskus.1000048931 290 Taimisto itä 10001 12016 13175 11006 27000 618493.00000000 7125379.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048931 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Maastokarttamerkintä. Halkaisija 13,1 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048932 290 Tulisalmi 2 10001 12016 13175 11006 27000 620049.00000000 7126334.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048932 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 13,4 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000048933 638 Ämmäjoki rå 10007 12004 13051 11006 27000 409952.00000000 6696936.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048933 Ämmäjoen etelärannalla voimajohdon alla on pieni peltokumpare, jolla on karttatarkastelun perusteella ollut rajamerkki (Porvoo isojako-kartta 1770 Anttila/Andersböle, Emjoki Rå). Kumpare on tiheän heinikon ja vesaikon peitossa. Kumpareen laella on kolme jonossa olevaa sammalpeitteistä kiveä. Kivet ovat noin metrin halkaisijaltaan. Kivet ovat kuntarajan kohdalla. Kovin selkeä tämä mahdollinen rajamerkki ei ole, tai kumparetta on muokattu myöhemmin ja kiviä on siirrelty.
metsakeskus.1000048934 260 Hammaskallio Tolosenmäki 10007 12011 13000 11042 27028 658545.00000000 6894243.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048934 Kohde sijaitsee kumpuilevassa mäntyvaltaisessa sekametsässä Tolosenmäen pohjoispuolella. Paikalla on useita erillisiä osuuksia karkeasti länsi–itäsuuntaista ojamaista kaivantoa, jonka syvyys on noin 0,6 metriä. Kaivannon pohjoispuolelle on kasattu maata noin kaksi metriä korkeaksi valliksi. Paikoin kaivanto on leikattu rinteeseen siten, että sen pohjoisreunalle on muodostunut pystysuora kaksi metriä korkea maaseinämä. Sijainnin ja muodon perusteella kyse on toisen maailmansodan aikaisesta panssariestekaivannosta. Lisäksi lähialueella on useita kuoppia, jotka sijaintinsa ja muotonsa puolesta liittyvät samaan puolustusvarustuskokonaisuuteen. Niistä osa on selkeitä ampumapesäkkeitä.
metsakeskus.1000048935 260 Tolosenmäki-Suorlahti 10007 12005 13071 11006 27000 658424.00000000 6893353.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048935 Kohde sijaitsee Tolosenmäen alueen eteläpuolella, tasaisessa mäntymetsässä valtatien vierellä, sen länsipuolella. Paikalla on nähtävissä täysin metsittynyttä tielinjaa noin 80 metrin matkalla. Kyse on vanhasta, jo 1700-luvun kartalla näkyvästä Tohmajärven ja Kesälahden välisestä tiestä, joka on jäänyt pois käytöstä valtatie 6 valmistumisen jälkeen 1900-luvun alussa.
metsakeskus.1000048936 260 Tolosenmäki–Suorlahti 2 10007 12005 13071 11006 27000 658551.00000000 6893391.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048936 Kohde sijaitsee Tolosenmäen alueen eteläpuolella, tasamaalla nuoressa sekametsässä valtatien vierellä, sen itäpuolella. Paikalla on nähtävissä täysin metsittynyttä tielinjaa noin sadan metrin matkalla. Kyse on vanhasta, jo 1700-luvun kartalla näkyvästä Tohmajärven ja Kesälahden välisestä tiestä, joka on jäänyt pois käytöstä valtatie 6 valmistumisen jälkeen 1900-luvun alussa.
metsakeskus.1000048937 626 Pitkäkangas kaakko 10001 12016 13151 11002 27000 445465.00000000 7070730.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048937 Lidar-aineistosta tunnistetut kaksi hiilimiilua, joita ei ole tarkastettu maastossa. Sijaintitieto hiilimiilujen keskeltä.
metsakeskus.1000048939 322 Skinnarvik 2 10002 12001 13000 11019 27012 249496.00000000 6675916.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048939 Tien ja kallioalueen välisestä notkelmasta työkoneen ajourasta havaittu pieniä paloja koristelematonta, ilmeisimmin Kiukaisten tyypin keramiikkaa sekä pari kvartsi-iskosta. Löytöpaikalla näkyvissä myös värjääntynyttä kulttuurimaata. Kohteen löytäjän hallussa paikalta aiemmin kerätyt saviastianpalat.
metsakeskus.1000048940 426 Ruukkisuo 10002 12016 13175 11006 27000 624783.00000000 6941487.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048940 Petäjäkankaantien itäpuolisella kuusikankaalla on nähtävissä selväpiirteinen, halkaisijaltaan noin 15 metrinen tervahauta. Haudassa on selkeät reunavallit ja rakenteen voidaan todeta olevan erinomaisessa kunnossa.
metsakeskus.1000048941 426 Ruukkisuo 10002 12016 13175 11006 27000 624783.00000000 6941487.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048941 Petäjäkankaantien itäpuolisella tasaisella kuusikankaalla on nähtävissä selväpiirteinen, halkaisijaltaan noin 15 metrinen tervahauta. Haudassa on selkeät reunavallit ja rakenteen voidaan todeta olevan erinomaisessa kunnossa.
metsakeskus.1000048943 791 Kirjavanniemenkangas etelä 10001 12016 13175 11002 27000 463314.00000000 7119285.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048943 Lidar-aineistosta tunnistettu mahdollinen tervahauta. Tervahaudan itäpuolella noin neljän metrin etäisyydellä kohteesta on kuoppa, joka mahdollisesti liittyy tervahautaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048946 441 Tyynilahti 10002 12016 13175 11006 27000 535999.00000000 6756053.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048946 Tyynilahden ja Väinämöisensuon välisellä kankaalla on tervahauta. Tervahaudan halkaisija vallilta vallille on n 10 m. Vallia kiertää kehänä matala ojanne. Tervanlaskukuoppa on haudan kaakkoissivulla.
metsakeskus.1000048948 322 Skinnarvik Bruksviken 10002 12013 13126 11006 27008 247593.00000000 6675437.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048948 Bruksvikenin etelärannalla kallioisella niemellä lähellä vesirajaa sileällä ja loivasti kaltevalla kalliopinnalla useita kalliohakkauksia, joista selvimmin erottuu vuosiluku 1892 tai 1899 useaan kertaan. Kohteen kirjainhakkaukset erottuvat paljaalla silmällä hyvin heikosti. Hieman ylempänä rannassa ilmeisesti laiturirakenteen jäännöksiä.
metsakeskus.1000048949 172 Kellosaari 10002 12002 13000 11033 27000 451278.00000000 6846098.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048949 Sortuneesta hiekkarannasta on elokuussa 2022 löytynyt metallinetsinnässä myöhäisrautakautinen rannerengas, kuparipitoista metallia. Läheltä löytyi hopeahela, johon on pakotettu ihmiskasvot, ehkä Kristus- tai pyhimyskuva. Ilppari ILM22824, 22833.
metsakeskus.1000048950 564 Oulunsuu 5 Juurus 10007 12001 13007 11006 27000 434175.00000000 7206179.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048950 Juuruksen talonpaikka sijaitsee Kainuuntien ja Juuruksenpolun välisellä lehtimetsäkaistaleella. Metsä on hyvin tiheän kasvillisuuden vallassa ja siellä kasvaa korkeata nokkosta, horsmaa, viinimarjaa ja ohdaketta. Metsäpohja on oja-aurattu 2–3 metrin välein ja se vaikuttaa olleen peltoviljelyssä sitä ennen. Koivut ovat todennäköisesti istutettuja. Asemoitu paikka on sikäli omituisessa kohdassa, että maasto on ympäröiviä alueita huomattavasti alempana ja muut talot sijaitsevat korkeammilla ja kuivemmilla paikoilla. Juuruksenpolku kulkee koillisosassa noin metriä korkeammalla kuin missä talonpaikan pitäisi olla. Jos talonpaikka todella on osoitetulla alueella, se lienee tuhoutunut viimeistään oja-aurauksessa. On myös mahdollista, että paikalta on poistettu maa-ainesta.
metsakeskus.1000048951 564 Vesalanmäki NE 10002 12009 13094 11002 27000 434665.00000000 7216721.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048951 Kankaan koilliseen viettävän rinteen tasanteella on heti polun/ajouran eteläpuolella maakuoppa, jonka ala on noin 1x2,5 metriä ja syvyys 60 cm. Välittömästi kuopan eteläpuolella on pienempi kuoppa, jonka halkaisija on noin 1 metri ja syvyys puolisen metriä. Kummastakin kuopasta otetussa kairanäytteessä on todettu hiili- ja nokijäämiä.
metsakeskus.1000048952 564 Oulunsuu 17/38/39 Perttunen 10002 12001 13007 11006 27000 443154.00000000 7200422.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048952 Perttusen talot sijoittuvat 1760–70-lukujen kartoilla samalle tontille jokirantaan pienen ojan luoteispuolelle. Numero 17 on lähimpänä ojan suuta, 38 on joen törmällä tästä luoteeseen ja 39 ylempänä maan puolella. Vuoden 1806 kartalla talot on kuvattu samoin, mutta 1807 kartalla numero 17 on siirtynyt ojan toiselle puolen. Vuonna 1946 koko alue on ollut jo peltoa. Nykyään talonpaikat löytyvät pellolta käytöstä jääneen lossipaikan kaakkoispuolella. Kaikki talonpaikat erottuvat ympäristöstään hyvin selväpiirteisinä kumpuina. Talon 17 paikalla havaittiin kumpareella ympäristöä paksumpi noin 40 cm nokinen peltokerros. Paikoin kerrospaksuus oli 50 cm ja pohjalla oli selvästi nokisempi kerros ja joitain kiviä. Myös tiiltä havaittiin eri puolilta aluetta. Talon 38 kumpareella kerrospaksuus oli paikoittain 60–70 cm ja pohjalla oleva maa oli selvästi nokisempaa. Myös tiiltä esiintyi alueella tasaisesti. Talon 39 paikalta havaittiin niin ikään tiiltä. Multakerros oli täällä noin 45 cm ja jälleen pohjalla kerros oli paikoin nokinen. Talonpaikkojen ympäristössä kyntö oli normaalin vahvuinen noin 30 cm. Kohde rajattiin havaintojen ja 1760-luvun kartan perusteella.
metsakeskus.1000048953 564 Oulunsuu 20 Korhonen 10002 12001 13007 11006 27000 436011.00000000 7205508.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048953 Korhosen talo on 1760–70-lukujen kartoissa kuvattu nykyistä paikkaa lähemmäksi rantaa. Tilanne on sama 1807 kartoissa ja pitäjänkartoilla. Vuoden 1931 ilmakuvassa talo on nykyisellä paikallaan ja vanha paikka peltoa. Nykyisen talon isännän suku on tullut paikalle 1900-luvun alkupuolella. Tällöin vanha talon- paikka ei ilmeisesti ole enää ollut muistissa. Talon isäntä mainitsi pellossa olleen mustan nokisen kohdan juuri tontin oletetulla paikalla. Tämä näkyy myös ilmakuvissa muun muassa vuodelta 1947. Lisäksi kun lähimökille menevän tien luoteispuoleiseen laitaan kaivettiin viemäriä oli osuttu vanhaan hirsisalvoskaivoon. Kaivoa ei liene kaivettu pohjaan. Tie lienee pitkälti samalla paikalla kuin 1700-luvun kartoilla. Tontti on kuvattu 1760-luvun kartalla kokonaan tien luoteispuolelle. Maa nousee hieman joen törmälle melko tasalakiselle harjanteelle. Todennäköisesti talo on ollut juuri tässä. Pelto oli inventoinnin aikaan viljalla, joten jouduttiin tyytymään havaintojen tekoon pellon reunalta. Harjanteen kohdalta pellon laidasta havaittiin kairaamalla paksu nokimaakerros, joka oli säilynyt kyntökerroksen alla. Tiiltä ja nokea havaittiin lisäksi kyntökerroksesta pellon reunasta koko harjanteen laen alalta. Tontin paikalla on selvästi säilynyt kaivon lisäksi muitakin rakenteita kyntökerroksen alla. Alue rajattiin havaintojen ja ilmakuvissa näkyvän nokimaan perusteella.
metsakeskus.1000048955 564 Oulunsuu 28 Pukki 10002 12001 13007 11006 27000 440441.00000000 7201806.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048955 Pukin talon paikka sijaitsee melko jyrkällä rinnepellolla, Oulujoen etelärannalla. Inventointihetkellä pelto oli hevoslaitumena, joten sitä ei voitu tarkastaa. Paikalta on useita historiallisen ajan metallinilmaisinlöytöjä. Kohde rajattu 1760-luvun kartan mukaisesti.
metsakeskus.1000048956 564 Oulunsuu 29 Lappalainen 10002 12001 13007 11006 27000 443661.00000000 7200018.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048956 Talo näkyy paikalla 1760-luvun kartoilla ja on edelleen samassa kohtaa vuonna 1807. Vuoden 1946 ilmakuvassa kohta on peltoa ja tilakeskus on siirretty mäen päälle. Useissa ilmakuvissa näkyy vanhan tontin kohdalla laikku, jossa kasvusto on heikkoa. Paikka sijaitsee jyrkässä Oulujokeen viettävässä rinteessä. Kohta ei ensinäkemältä näytä asuinpaikaksi erityisen edulliselta. Tontin kohdalla rinne kuitenkin loivenee suhteessa sen ylä- ja alapuoliseen maastoon. Kohdalla on hyvin kivinen alue, mikä selittää heinän huonoa kasvua paikalla. Osa kivistä näytti olevan paikallaan, eikä kivisimpiä kohtia ilmeisesti ole kynnetty. Kohdilla oli useita osin savisia vaalean ja tummanruskean maan kerroksia ja osittain. Lisäksi alueelta havaittiin paikoin nokista maata ja ainakin yksi kynnön alainen kuoppa. Kynnettyä peltoaluetta metallinpaljastimella tarkastettaessa löydettiin kaksi rahaa. Toinen näistä on vuodelta 1666 (1/6 ÖR SM). Toinen on niin huonokuntoinen, etteivät merkinnät näy. Lisäksi löydettiin puukon tupen hela. Alue rajattiin havaintojen perusteella. Rajaus on varsin tiukka.
metsakeskus.1000048957 564 Oulunsuu 30 Lappalainen 1 10007 12001 13007 11006 27000 443355.00000000 7200191.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048957 Talo on kuvattu 1760-luvun karttaan lähelle ojan suuta. Tontti näkyy vielä 1807 kartalla, mutta tässä sille ei ole enää kuvattu taloa. Kohde tarkistettiin ajatuksella, että osa tontista voi sijaita edelleen pellon puolella. Merkkejä asutuksesta ei kuitenkaan saatu lukuun ottamatta läheltä joenpenkkaa pellonreunasta kyntökerroksen pohjalta havaittua nokisempaa maata. Kyntökerros on alueella varsin paksu. Mitä ilmeisimmin vanha talonpaikka on sijainnut viereisellä tontilla, jolla sijaitsee nykyään vapaa-ajan asunto. Maanomistaja oli havainnut alueelta nokimaakerroksia tehdessään uudisrakennuksen pohjatöitä.
metsakeskus.1000048958 564 Oulunsuu 32 Kleemola 10007 12001 13007 11006 27000 428748.00000000 7206023.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048958 Klemolan autioitunut talonpaikka sijaitsee lähellä Vesalantien pohjoispäätä tien itäpuolella. Paikalla on puskittunut tontti, jossa lehtipuiden seassa on kivikasoja ja purkujätettä. Tontilla kasvaa korkeita heinäkasveja ja nokkosta. Tontin itäpuolella on pienehkö, niittymäinen pelto. Maaperäkairanäytteessä todettiin noin 10 cm syvyydessä tiiltä oletetulla talonpaikalla. Maanpinnan havainnointiolosuhteet olivat inventointihetkellä puskaisuuden vuoksi huonot.
metsakeskus.1000048959 564 Oulunsuu 34/35/37 Pikkarala 10001 12001 13007 11006 27000 443875.00000000 7198625.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048959 1760-luvun kartoilla alueella on kolme Pikkaralan taloa. Talon 37 paikka on aivan joen partaalla, aktiivisessa viljelyssä olevalla pellolla. Inventointiaikaan pellolla oli menossa heinätyöt, eikä paikalla siksi voinut tehdä tarkempia tutkimuksia. Kartoilla vierekkäiset talonpaikat 34 ja 35 osuvat todennäköisesti mökkitontille. Talonpaikka 37 näyttää topografisesti sopivalta. Kestinrannan muinaisjäännös osuu asemoitujen talojen 34 ja 37 väliin ja on mahdollista, että kyse on jommastakummasta. Toisaalta talon paikat ovat voineet myös muuttua vuosien kuluessa.
metsakeskus.1000048960 564 Oulunsuu 41 Korpela 10002 12001 13007 11006 27000 434503.00000000 7215680.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048960 Talo on kuvattu paikalle vuosien 1768 ja 1807 kartoilla ja se löytyy myös pitäjänkartoilta. Vuoden 1931 ilmakuvassa tontti on pääosin peltoa, mutta itälaidalla on latoja tai kunnalliskodin talousrakennuksia. Tontin kohta on edelleen pellolla. Se erottui huomattavan hyvin suorakulmaisena alueena, missä heinä kasvaa ympäristöä paremmin. Tontin yläreunassa on myös suora matala painanne. Paikka on lähiympäristöä korkeammalla lukuun ottamatta idän suuntaa, missä rinne nousee kohti Heikinharjua. Koko tontin alueella peltomaa oli nokista. Kairauksissa havaittiin monesta kohtaa kiviä ja syvemmälle noin 50–70 cm yltäneitä kerroksia. Hieman havaittiin myös tiilenmurenia. Pellon reuna ei yllä aivan törmän laitaan, vaan väliin jää muutama metri vattua kasvavaa tasannetta. Tämän seasta havaittiin kiviä. Nämä on voitu raivata pellolta, mutta voivat olla myös rakennusten peruskiviä. Toinen 1900-luvun puolivälissä alueella olleista rakennuksista on kuitenkin ollut juuri tässä pellon laidan ulkopuolella. Toinen rakennuksista on ollut tontin eteläosan tasalla. Paikalla on edelleen kartassakin näkyvä pellolle yltävä niemeke. Niemekkeen keskellä on korkeita maakasoja, jotka näyttää ainakin osin kaivetun vierestä pellon laidasta, missä nykyään on painanne. Maakasoissa oli samankaltaista nokista kivensekaista maata kuin pellolla. Pellon reunassa olevan painanteen pohjalla oli osittain vielä jäljellä nokikerrosta. Mahdollisesti kyseessä on kyntökerroksen alla säilynyt nokimaa, joka on tullut esiin, kun kyntökerros on paikalta kaivettu pois.
metsakeskus.1000048961 564 Oulunsuu 50 Kinnunen 2 10002 12001 13007 11006 27000 440647.00000000 7202292.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048961 Talo on kuvattu 1760-luvun karttaan järvien välisen kannaksen eteläpuolelle peltoaukean pohjoislaitaan. Talo on merkitty 1773, 1781 ja 1806 karttaan, mutta puuttuu 1807 kartalta. Paikan maankäyttö näyttää säilyneen ennallaan. Peltoaukea on edelleen juuri samassa kohtaa. Tontti taas sijoittuu kiviselle metsäiselle mäelle heti pellon reunassa. Tästä huolimatta tontin paikalta ei juurikaan onnistuttu löytämään jälkiä vanhoista rakennuksista. Parhaalla rakennuspaikalla tasanteella heti pellon reunalla on nykyään lato. Ladon kohdalta havaittiin 5 cm puhtaan maakerroksen alla muutaman senttimetrin nokikerros. Ympäröivässä metsässä havaintojen tekemistä vaikeutti se, että maasto oli hyvin kivistä. Maanpinnalle näkyviä rakennuksien pohjia ei kuitenkaan lähimaastosta löydetty. Mäen päältä ladosta länteen löydettiin kellarimainen rakenne. Tämä muodostui 2 x 1 m suorakulmaisesta kuopasta, jolla oli syvyyttä noin 1 m. Kuoppaa kiersi matala noin 1 m levyinen valli. Rakenne on kellariksi ehkä hieman pieni. Kaivoksi rakenne on liian leveä ja sijaintipaikka korkeimmalla kohtaa epäedullinen. Todennäköisimmin kyseessä on pieni kellarikuoppa tai perunakuoppa. Vastaavan kokoinen mutta kivetty rakenne tavattiin kohteelta Karjala Mossula.
metsakeskus.1000048962 18 Kiviniittu 10002 12016 13166 11006 27000 424094.00000000 6707877.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048962 Kookas laakea pyöreähkö painanne ja sen ympärillä noin parikymmentä naurishautakuoppaa. Kohde vaatii tarkempaa dokumentointia.
metsakeskus.1000048963 580 Likolampi 10007 12011 13000 11006 27000 633064.00000000 6826072.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048963 Hautausmaan itäpuolella Likolampeen työntyvässä niemessä on neliskulmainen kuoppajäännös. Koko vallillta vallille on n 9 metriä, syvyyttä n 1 metri. Sijaintinsa perusteella rakenne voisi olla kaakkoon, Likolammelle suunnattu II maailmansodan aikainen tuliasema, mutta rakenteeseen ei liity taisteluhautaa, mikä jäännöksen koon lisäksi erottaa sen alueen muista, selkeistä sota-ajan rakenteista. Rakenne ei myöskään erotu kunnolla hiekkapintaisena vuoden 1950 ilmakuvassa toisin kuin esimerkiksi kesäteatterin itäpuolen taistelukaivanto. On mahdollista, että kyse on vanhemmasta kuoppajäännöksestä, joka kuuluu muinaisjäännössuojelun piiriin. Muotonsa puolesta rakenne muistuttaa neliskanttisia sudenkuoppia.
metsakeskus.1000048964 580 Likolampi 10007 12009 13000 11006 27000 633064.00000000 6826072.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048964 Hautausmaan itäpuolella Likolampeen työntyvässä niemessä on neliskulmainen kuoppajäännös. Koko vallillta vallille on n 9 metriä, syvyyttä n 1 metri. Sijaintinsa perusteella rakenne voisi olla kaakkoon, Likolammelle suunnattu II maailmansodan aikainen tuliasema, mutta rakenteeseen ei liity taisteluhautaa, mikä jäännöksen koon lisäksi erottaa sen alueen muista, selkeistä sota-ajan rakenteista. Rakenne ei myöskään erotu kunnolla hiekkapintaisena vuoden 1950 ilmakuvassa toisin kuin esimerkiksi kesäteatterin itäpuolen taistelukaivanto. On mahdollista, että kyse on vanhemmasta kuoppajäännöksestä, joka kuuluu muinaisjäännössuojelun piiriin. Muotonsa puolesta rakenne muistuttaa neliskanttisia sudenkuoppia.
metsakeskus.1000048966 564 Oulunsuu 51 Kanniainen 10001 12001 13007 11006 27000 431965.00000000 7210128.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048966 Kanniaisen talo on merkitty 1760-luvun sekä vuosien 1773, 1780, 1806 ja 1807 kartoilta sekä pitäjänkartalta. Peruskartalla 1953 talo on siirretty jokirantaan, mutta vanhalla talonpaikalla on edelleen pari latoa tai muuta talousrakennusta. Paikka oli inventoinnin aikaan viljalla, eikä tarkempia tutkimuksia voitu tehdä. Pellon reunasta löydettiin tontin kohdalta kairaamalla hieman hiiltä ja tiiltä. Vieressä olevan asuintalon tontille on nähtävästi ajettu maata. Talotontti on kuitenkin asemoinnin perusteella pääosin sijainnut nykyisellä pellolla ja tien varsilla. Tontin rannanpuolelta on löydetty aiemmin metallinpaljastimella musketinkuula ja nappi, jotka on ajoitettu arviolta 1700–1800-luvuille (löytöpaikka Nykänen 1000030126).
metsakeskus.1000048967 564 Oulunsuu 52 Saarela 10007 12001 13007 11006 27000 432752.00000000 7208780.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048967 Tontti on merkitty 1760-luvun ja vuoden 1773 karttaan, joskin jälkimmäisessä sille on epätyypillisesti jätetty piirtämättä talosymboli. Taloa ei ole tontille merkitty myöskään 1807 karttaan. On mahdollista, että tila on ollut jo tällöin autiona. Vuoden 1931 ilmakuvassa heti paikan vieressä on suuria ilmeisesti Saarelan tilan talousrakennuksia. Paikalla on ilmeisesti aikanaan ollut selvästi ympäristöstä kohoava kumpare. Tieleikkaus on tehty osittain tämän läpi. Talotontin koillispuolelle on rakennettu myöhemmin omakotitalo ja vanha peltoalue on osittain sen piha-aluetta. Lisäksi tienpuoleiseen pellonreunaan on tehty sähkökeskus. Itse kumpare on kivinen, mutta pelto tästä länteen matalaa ja savista. Talo lienee sijainnut kumpareella ja kerrokset ovat todennäköisesti pääosin tuhoutuneet myöhemmässä rakentamisessa.
metsakeskus.1000048968 564 Oulunsuu 54 Pernu 10002 12001 13007 11006 27000 438210.00000000 7205058.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048968 Pernun talo on kuvattu jo 1745 kartalle. Se on samalla paikalla 1760–1807 kartoilla. Myös pitäjänkartalla talo on kuvattuna. 1900-luvun ilmakuvissa ja vuoden 1952 peruskartalla paikka on peltoa. Pernun talo näyttää siirtyneen jossain vaiheessa lähemmäksi jokisuuta Kinnusen vanhan talotontin kupeeseen. Vanha talonpaikka on nykyään pellolla voimajohtopylvään koillispuolella. Kohta on jokirantaan laskevan rinteen yläpäässä, missä maasto on tasaisempaa. Peltokerroksesta havaittiin kairauksessa tiiltä ja kiviä, joista osa palaneita. Kyntökerros on tontin kohdalla ympäristöä tummempi ja paksumpi. Merkkejä kynnön alaisista säilyneistä kerroksista tai rakenteista ei onnistuttu kuitenkaan tavoittamaan.
metsakeskus.1000048969 564 Oulunsuu 71 Marieholm 10007 12001 13007 11006 27000 433287.00000000 7205574.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048969 Talo on merkitty 1760-luvun karttaan, mutta 1773 kartalla kohdalle ei ole jostain syystä piirretty rakennusta. Talo löytyy myös 1806 kartalta. Marieholmin autioitunut talonpaikka sijaitsee Juurusojan törmällä, aktiivisessa viljelyssä olevalla peltoaukealla, lähellä Juurusojan ja Kaupunginojan risteyskohtaa. Kairanäytteissä todettiin kohdalla vain normaalia peltokerrosta ja tarkempi talon paikka jäi löytymättä.
metsakeskus.1000048970 564 Pyyryväisoja 10002 12001 13013 11006 27000 433125.00000000 7218821.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048970 Pyyryväiskankaan pohjoispäässä, noin 10 m Pyyryväisojan rannasta on 11,5 x 7,5 m kokoinen suorakaiteen muotoinen maavallirakenne, jonka n. 1 m levyinen oviaukko avautuu Pyyryväisojan suuntaan itä-koilliseen. Valli on n. 2,2 m leveä ja sen korkeus sisältä on 1 m ja ulkopuolelta 70 cm. Ulkoa katsottuna rakenne on hieman pyöreä, mutta sisäpuolella on selkeät lähes 90 asteen kulmat. Rakenteen sisäpuoli on kooltaan n. 7 x 3 m tai 21 m². Kairanäytteestä paljastui runsaasti nokea 10 cm eteenpäin. Käyttötarkoitus epäselvä, mahdollinen tilapaissuoja/-asumus.
metsakeskus.1000048971 564 Oulunsuu 65a Kourinoja 10002 12001 13007 11006 27000 439663.00000000 7202023.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048971 Talon tontti näkyy 1760-luvun kartalla ja vielä vuoden 1806 mittauksessa. Talotontti on vanhimmille kartoille kuvattu niin tarkkaan, että voidaan sanoa sen olleen varmuudella asemoidulla kohdalla. Paikka sijaitsee Kourinojan länsirannalla, noin 200 m päässä Oulujoen rannasta. Paikalla havaittiin inventoinnissa kiviä, jotka voivat liittyä talon perustukseen. Ympäristö on tosin kivistä myös luonnostaan. Maaperäkairanäytteestä saatiin tiiltä. Tonttia käytetään varastoalueena. Siellä on myös lautahökkeli ilman näkyvää perustusta. Talonpaikka lienee säilynyt hyvin, sillä puronvarsi ei ole ollut viljelyskäytössä.
metsakeskus.1000048972 564 Pyyryväissuo N 10002 12016 13155 11040 27000 434622.00000000 7219267.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048972 Kivisen suosaarekkeen koilliskulmassa on kaksi maakuoppa, joiden halkaisija on noin 2,5 metriä ja syvyys 50-60 cm. Korkeammalla maaston kohdalla olevan läntisemmän kuopan pohjalle tehdyssä koepistossa on havaittu palanutta kiveä. Myös itäisemmän kuopn pohjalla on rapautunutta kiveä. Kuopista länteen on hiljattain hakattu ja äestetty hakkuuaukio, jolta ei kuitenkaan löytynyt mitään asuinpaikkaan tms. viittaavaa.
metsakeskus.1000048973 564 Oulunsuu Pikkarala 10002 12001 13007 11006 27000 440533.00000000 7202901.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048973 Talo on merkitty 1760-luvun kartalle. Vuoden 1773 kartalla se mainitaan uudistaloksi. Talo on vielä 1807 kartalla. Vuoden 1931 ilmakuvassa tila on täysin autioitunut ja ympäröivät pellotkin kasvavat metsää, minkä perusteella paikka on autioitunut 1800-luvun puolella. Vuoden 1947 ilmakuvassa pellot on raivattu uudelleen ja uusi talo on rakennettu noin 70 m vanhalta paikalta kaakkoon. Tämäkin on sittemmin purettu. Nykyään talotontti sijaitsee metsässä selkeäpiirteisen törmän päällä tasanteella. Todennäköinen asuinrakennus on ollut törmän laidalla tontin kaakkoisosassa (alakohde Rakennuksen perustus 1). Kaakkoispuoliskossa on suuri maan ja tiilen sekainen kivikasa, joka on todennäköisesti kiukaan tai uunin jäännös (alakohde kiuas). Tämä oli 3 m halkaisijaltaan ja nousi 50 cm vallin lakea korkeammalle. Kasa on noin 2 m päässä kaakkoispäädystä, mutta voi olla huoneen nurkassa, mikäli korkeampi maavalli osoittaa tällaista. Vallista havaittiin kairaamalla hiilitaso ja samoin lattian kohdalla oli hieman hiiltä. Saman törmän päällä 18 m ensimmäisestä rakenteesta luoteeseen on kiuas (alakohde kiuas). Rakennuksen on täytynyt sijaita törmän reunalta ylöspäin ja vierestä havaittiinkin nokimaakerros. Rakennuksen reunat eivät näy, mutta paikalla on noin 4 x 4 m hieman tasaisempi kohta. Kiukaan kohdalla jyrkän törmän alalaidassa kulkee vanha lapiolla kaivettu pelto-oja. Kiukaasta 8 m koilliseen on rakennuksen perusta, todennäköinen maakellari (alakohde Maakellari). Kellarista 11 m koilliseen on myös rakennuksen perustus (alakohde Rakennuksen perustus 2). Muutama metri tästä koilliseen on vanha kaivo (alakohde Kaivo). Huomattakoon, että tontin itäpuolella metsätien varressa on suuria kiven, tiilen ja betonin sekaisia maakasoja. Nämä lienevät purkujätettä kohteen itäpuolella myöhemmin sijainneesta rakennuksesta. Talon tarkkaa perustamisvuotta ei tunneta, mutta tiedetään sen olleen vielä 1779 maakirjan aikaan uudistalona. Tässä tutkimuksessa on arvioitu, että vastaavat kohteet ovat todennäköisesti vasta 1750 jälkeen perustettuja. Tätä nuorempia kohteita ei yleensä määritetä muinaisjäännöksiksi, mutta näin voidaan tehdä, mikäli katsotaan kohteen olevan edustava ja hyvin säilynyt. Kohde on inventoinnin harvoja nähtävästi kokonaisina säilyneitä asuintontteja, jossa on edelleen nähtävissä päärakennuksen lisäksi piharakennusten ja muiden rakenteiden jäänteitä. Sitä voidaan siis hyvin pitää nykyisen Oulun alueella poikkeuksellisen hyvin säilyneenä ja edustavana kohteena.
metsakeskus.1000048974 564 Punaisenladonkangas E 10002 12009 13094 11002 27000 433939.00000000 7219154.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048974 Punaisenladonkankaan itäpuolisen kivikkoisen moreenikankaan pohjoisosassa, sen korkeimmalla kohdalla on yksittäinen kuoppa, jonka koko on noin 2,2 x 2 x 0,4 m. Kuopan pohjalla on kiviä. 433936.34,7219151.65
metsakeskus.1000048976 564 Punaisenladonkangas 10002 12004 13052 11004 27000 433200.00000000 7219077.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048976 Punaisenladonkankaan itä-länsi-suuntaisen lakiharjanteen pohjoislaidalla, laen alapuolisella terassilla olevassa rakassa on yksittäinen kookas rakkakuoppa, jonka ala on noin 2 x 3 metriä ja syvyys noin 60 cm. Ympäröivä maasto on hyvin kivikkoista moreenikangasta.
metsakeskus.1000048977 564 Soidinsaari N 10002 12016 13175 11006 27000 432680.00000000 7218713.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048977 Kalimenojan pohjoispuolella olevan tervahaudan halkaisija valleineen on 19 m ja sisämitta 9 m. Vallien leveys on noin 5 m. Tervahaudan keskuskuopan syvyys on noin 1,8 m. Vallien leveys on noin 5 m ja niiden korkeus vaihtelee 1–3 m välillä. Halssi on 3–5 m leveä ja 2 m syvä ja haudan länsipuolella. Halssin juoksutusura jatkuu Kalimenojaan saakka. Juoksutusuran päässä joen vieressä on pyöreä kuoppa, joka on halkaisijaltaan 2,5–3 m. Toinen saman kokoinen kuoppa on joen ja tervahaudan välissä, joka sijaitsee kuusikossa. Molemmat kuopat ovat hieman epämääräisiä.
metsakeskus.1000048977 564 Soidinsaari N 10002 12009 13094 11006 27000 432680.00000000 7218713.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048977 Kalimenojan pohjoispuolella olevan tervahaudan halkaisija valleineen on 19 m ja sisämitta 9 m. Vallien leveys on noin 5 m. Tervahaudan keskuskuopan syvyys on noin 1,8 m. Vallien leveys on noin 5 m ja niiden korkeus vaihtelee 1–3 m välillä. Halssi on 3–5 m leveä ja 2 m syvä ja haudan länsipuolella. Halssin juoksutusura jatkuu Kalimenojaan saakka. Juoksutusuran päässä joen vieressä on pyöreä kuoppa, joka on halkaisijaltaan 2,5–3 m. Toinen saman kokoinen kuoppa on joen ja tervahaudan välissä, joka sijaitsee kuusikossa. Molemmat kuopat ovat hieman epämääräisiä.
metsakeskus.1000048978 564 Myllykorpi 3 10002 12009 13094 11002 27000 438124.00000000 7217954.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048978 Pienen moreeninyppylän laen itäreunalla on yksittäinen 2 x 1,5 x 0,4 m kokoinen kuoppajäännös. Kuopasta todettiin kairanäytteessä 10 cm huuhtoutumiskerros, mutta sen käyttötarkoitus jäi epäselväksi. Kuopasta noin 45 metriä pohjoiseen on kiviröykkiökohde Myllykorpi 2.
metsakeskus.1000048979 564 Oulunsuu Mononen sotilastorppa 10007 12001 13014 11006 27000 429452.00000000 7203514.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048979 Torppa on kuvattu vuosien 1773 ja 1806 kartoille. Kohta on niin matalalla, että on todennäköisesti perustettu vasta 1700-luvun puolimaissa. Autioitunut torpanpaikka sijaitsee Halmekujan ja Tähkäkujan välisellä puistomaisella alueella. Osa puistosta on leikkipuistoa ja oletetun talonpaikan kohdalta karkeampaa heinikkoa, jota kuitenkin hoidetaan puiston tapaan. Havaintoja talon paikasta ei saatu. Voi olla, että maa on vaihdettu puistoja perustettaessa.
metsakeskus.1000048980 564 Oulunsuu Kero-oja sotilastorppa 10002 12001 13014 11006 27000 434016.00000000 7207511.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048980 Karttalähteiden perusteella Kero-ojan suussa on viimeistään 1760-luvulla sijainnut sotilastorppa. On todennäköistä, että se on perustettu jo vuosisadan alkupuolella. Alueella toteutettiin tarkkuusinventointi, jossa keskityttiin vanhojen karttojen perusteella asemoidun tontin alueelle. Asemointi näyttää olevan tällä kohdalla varsin tarkka, ja osuu hyvin yhteen kenttähavaintojen kanssa. Vaikka torpan paikka on ollut myöhemmin peltokäytössä, peltokerroksen alla näytti säilyneen ainakin paikoittain syvemmälle ulottuneita kaivantoja ja arkeologisia kerroksia, jotka liittyvät mitä ilmeisimmin torpan käyttöaikaan. Kyseessä on hyvin todennäköisesti ennen 1750-luvulla perustettu torpanpaikka. Alue rajattiin peltokerroksen alla säilyneiden kerrosten, tiilen sekä myös muun löytömateriaalin levinnän perusteella. 2023: Kohde on tarkkuusinventoitu 2023, eikä sitä nyt tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048981 564 Myllykorpi 4 10002 12009 13094 11002 27000 438194.00000000 7218064.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048981 Pienen mäen laen itäreunalla on yksittäinen maakuoppa, jonka halkaisija on noin 2,5 metriä ja syvyys noin 50 cm. Kuopan pohjalla on selvä huuhtoumiskerros, herikon vallin päällä huuhtoumiskerros on hyvin ohut. Kuopasta noin 20 metriä eteläkaakkoon on osin polulla oleva epämääräinen luontainen kuopanne, ilmeinen tuulenkaato.
metsakeskus.1000048982 564 Oulunsuu Kero-oja torppa 10007 12001 13014 11006 27000 434132.00000000 7207558.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048982 Torppa on kuvattu 1760–1807 karttoihin ja löytyy myös pitäjänkartalta. Paikka on 1931–71 ilmakuvissa peltona. Paikka on nykyisin lehtipuuvaltaista metsää. Torpan oletetun tontin kohdalla on aavistuksen ympäristöään korkeammalla oleva harjanne. Kohdalta löydettiin kairauksista ja koepistoista hieman tiiltä, pajakuonaa, nauloja ja rautalankaa. Kokonaisuutenaan löytömateriaalia oli kuitenkin vähän. Peltokerroksen alta ei onnistuttu tavoittamaan ehjiä kulttuurikerroksia.
metsakeskus.1000048983 564 Oulunsuu Pikkuniitty sotilastorppa 10002 12001 13014 11006 27000 436003.00000000 7205214.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048983 Sotilastorppa on merkitty 1760-luvun kartalle ja löytyy vielä vuoden 1806 kartalta. Vuoden 1773 kartalla se on merkitty numerolla 59, mikä voi viitata sen olevan Nokkalan (59) tilan mailla. Paikka sijaitsee Konttisentien pohjoispuolella, Oulujoen etelärannalla rinnepellolla. Inventointihetkellä pelto oli heinällä. Peltoa tutkittiin maaperäkairoilla, ja torpan paikka voidaan rajata kairanäytteissä havaittujen tiilenmurujen ja kulttuurimaan perusteella. Peltokerroksen alla on voinut säilyä torppaan ja sen piharakennuksiin liittyviä jäänteitä.
metsakeskus.1000048984 887 Kolkka 2 10007 12009 13094 11006 27000 312917.00000000 6775511.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048984 Keskellä kuusimetsää sijaitsee matala kuopanne pienen mäennyppylän päällä. Kuoppa on 3,2 m pitkä ja 1,7 m leveä. Syvyyttä kuopalla on noin 40–50 cm. Kuoppa on pohjois-etelä suuntainen. Kuopan läheisyydessä ei ole minkäänlaisia merkkejä muista kuopista tai vastaavista. Yksittäisenä kuoppana kohdetta ei voida liittää linnoituskohteeseen (Kolkka 1). Kyse voisi olla esimerkiksi nauriskuopasta.
metsakeskus.1000048985 288 Nya Kyttlandet 10007 12016 13175 11006 27000 327934.00000000 7055998.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048985 Tervahauta, merkitty peruskartalle, halkaisija 20 m. Ränni mahdollisesti lounaaseen. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048986 681 Kolkonjoki 10002 12011 13114 11006 27026 553203.00000000 6880462.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048986 Pirttiseläntien ja Tulikivenrahkan välisellä kankaalla kaivettua taistelu- ja yhdyshautaa. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048987 288 Brännäsbacken N 10007 12016 13175 11006 27000 312109.00000000 7067299.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048987 Tervahauta, halkaisija lähes 20 m, aukeaa lounaaseen. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000048988 564 Palokangas N 10002 12009 13094 11002 27000 436990.00000000 7215742.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048988 Palokankaan pohjoispuolella olevan kankaan lounaaseen laskevassa rinteessä on muutamia kuoppia, joista ainakin koordinaattien osoittama vaikuttaa kairausnäytteen perusteella esihistorialliselta. Kuopan ala on noin 1,5, x 2 metriä ja syvyys noin 40-50 cm. Tästä noin 25 ja 35 metriä luoteeseen on kaksi kuoppaa, jotka vaikuttavat suhteellisen iäkkäiltä (ks. alakohteet). Kuoppien tarkempi ikä ja käyttötarkoitus ei tiedossa. Kyseessä voivat osin olla suhteellisen myöhäiset hiilikuopat tms.
metsakeskus.1000048990 564 Kello 17 Takku 2 10002 12001 13007 11006 27000 423219.00000000 7225671.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048990 Vuoden 1759 kartalle on merkitty kaksi Takun taloa, molemmat numerolla 17. Toinen näistä sijaitsee edelleen asutulla tontilla kohteelta 200 m itään. Tämä on kartoilla peltojen ympäröimä ja ehkä siksi varhaisempi. Kohteena oleva talo on taas kuvattu niittyjen keskelle ojan varteen. Tilanne on kuvattu vastaavasti 1834 karttaan. Vielä 1500 luvulla paikan eteläpuolella avautunut Rautiolanlahti oli 1700-luvulle tultaessa kuroutunut kahdeksi järveksi. Takun talo on tällöin sijainnut rantaniittyjen takana järviin laskevan pienen ojan varrella. Talon eteläpuolitse on kulkenut tieura. Oja on edelleen paikallaan ja Takkurannantie on perustettu nähtävästi suunnilleen vanhan tieuran paikalle. Tien varteen on rakennettu leikkipuisto. Talotontti sijaitsee heti tien pohjoispuolella leikkipuiston ja ojan välisellä alueella. Paikalla kasvoi leppää ja koivua, joiden alla oli korkea nokkoskasvusto. Tämä vaikeutti havaintojen tekemistä. Kairaamalla löydettiin tien läheisyydestä selkeä nokimaakerros. Tämän paksuus vaihteli 10–20 cm välillä alueen itäpuolella. Vaikka paikka on merkitty pelloksi 1900-luvun puolivälin pitäjänkartoilla, ei kohdalla ollut peltokerrosta. Alueen pohjoispuolella, mistä nokikerros puuttui, pohjahiesu löytyi heti ohuen kunttakerroksen alta. Mahdollisesti alue on todellisuudessa ollut laitumena. Sen sijaan alueen länsilaita lähellä ojan laitaa näytti olleen viljelyssä. Kyntökerros oli tien läheisyydessä nokinen ja paikoin huomattavan paksu. Nokinen maa ylsi ojan törmälle sakka. Alueen halki kulkee pelto-oja. Maaperä oli nokimaan alueella monissa paikoin kivistä. Kairaushavaintojen lisäksi havaittiin yksi maakivi alueen itälaidalta. Myös tiiltä saatiin kairauksista tien reunan läheltä. Alueen itäpuolella kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti pääosin säilyneet. Alueen länsiosassa kyntö lienee tuhonnut kulttuurikerrosten pintaosat, mutta alueella on voinut säilyä syvemmälle yltäneitä kerroksia. Muinaisjäännösalue rajattiin nokimaan perusteella. Karttojen perusteella talotontti on jatkunut tästä koilliseen, mutta alueelta ei saatu selkeitä havaintoja kulttuurikerroksista. Tienrakennus on todennäköisesti leikannut kerroksia. Leikkipuiston laidalta ei saatu havaintoja ja tontti on mahdollisesti rajautunut juuri tälle kohdalle.
metsakeskus.1000048991 564 Kello 19 Perttula 10002 12001 13007 11006 27000 421702.00000000 7225563.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048991 Perttulan talo löytyy varhaisimmilta 1759 vuoden kartoilta. Samoin se on merkitty 1834 mittaukseen ja pitäjänkartoille. Vuoden 1947 ilmakuvassa taloa ei enää ole. Autioitunut tontti näkyy kuitenkin ilmakuvassa hyvin ja se on merkitty myös vuoden 1952 peruskartalle metsäalueena. Sittemmin tonttialue on otettu viljelyyn. Paikka on sijainnut 1500-luvun alussa Kellonlahden rannalla. Kohteen viereen ja 80 m kaakkoon on merkitty useiden keskiaikaan ajoitettujen esinelöytöjen löytöpaikat (Satalahti Vainio 1000030289). Vanhemmat löydöt voivat viitata paikalla olleen asutusta jo 1400-luvulla, tosin tällöin tontti on ehkä sijainnut hieman korkeammalla rinteessä. Pelto oli maastotarkastuksen aikaan nurmella. Talotontin keskusosa erottui ympäristöään kuivempana kohtana (ks. kartta). Paikka on rinteen yläosassa, mutta ei aivan korkeimmalla kohdalla. Kohdalla on hieman tasannetta. Etelässä maasto laskee vanhan merenlahden pohjalle. Maaperä talotontilla oli vaaleanharmaata hiekkamaata, kun taas ympäröivällä pellolla maa-aines oli selvästi tummempaa. Lisäksi kyntökerros oli tontin keskellä ohut, paikoin vain noin 20 cm. Paikkaa kairatessa havaittiin useista kohdista peltokerroksesta kiviä, joista osa näkyi myös maanpinnalle. Lisäksi havaittiin tiiltä useista kairauksista. Nokimaata ei kohdalla sen sijaan ollut. Kohteen itälaidalla havaittiin kairauksessa paksumpi noin 50 cm tumma maakerros. Kohdalla on todennäköisesti kuoppa peltokerroksen alla. Pellon kyntö lienee tuhonnut suuren osan kulttuurikerroksista. On silti mahdollista, että peltokerroksen alla on myös joitain syvemmälle yltäneitä rakenteita. Itäreunalta havaitun kuopan ja lähistön löytöjen perusteella voitaisiin paikka määrittää myös muinaisjäännökseksi. Alueella kannattaisi tehdä laajempia tutkimuksia keskiaikaisen asutuksen paikan tarkemmaksi määrittämiseksi.
metsakeskus.1000048992 564 Leväyskivenkangas 10002 12016 13155 11040 27000 436690.00000000 7208055.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048992 Leväyskivenkankaan eteläosassa maantien eteläpuolella on yksittäinen maakuoppa, jonka halkaisija on noin 1,5 metriä ja syvyys noin 50 cm. Kuopan reunalla on huuhtoutumiskerrosta ja pohjalla kuumuuden rapauttamaa kiveä. Kuopan lähellä on lisäksi pari epämääräistä kuoppaa, jotka vaikuttavat nuorilta.
metsakeskus.1000048993 564 Kello 27 Vehkaperä 10002 12001 13007 11006 27000 419719.00000000 7223454.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048993 Vuoden 1759 kartalla Vehkaperän talo on merkitty peltojen keskelle lähelle meren rantaa. Ylempänä rinteessä talon nykyisellä paikalla on kartalla tyhjä kohta, johon on kirjoitettu ”nygård tompt”. Eli oletettavasti talonpaikka oli vaihtumassa juuri tällöin. Talonpaikka on 1900-luvun ilmakuvissa ja peruskartoilla peltoalueiden välistä kannasta. Rannankorkeuden perusteella paikka on voitu aikaisintaan asuttaa 1500-luvun puolivälin tienoilla. Paikka on edelleen metsäinen ja osa männyistä huomattavan vanhoja. Talotontti sijoittuu itä-länsisuuntaiselle kiviselle harjanteelle. Erityisesti harjanteen eteläpuoli erottuu jyrkkänä törmänä, jonka alalaidassa alkaa metsittynyt pelto. Ylärinteen puolella vanha pellonraja on niin ikään selkeä ja pääosa peltoaukeasta on edelleen avonaista. Heti rantaan kulkevan tien länsipuolelta havaittiin yhteensä neljä suurta maansekaista kivikasaa. Näiden ympäristössä tasaisella maalla oli vahva noin 20 cm nokikerros. Nokinen maa tuntui jatkuvan tien reunaan asti. Jonkin verran nokeentunutta oli maa myös tien itäreunalla, mutta tässä korkein harjanteen osa päättyi ja maasto lähti laskemaan. Tontin itäreunalla havainto-olosuhteet olivat heikot korkean aluskasvuston vuoksi. Länteen mennessä harjanne hieman kapeni. Täältä havaittiin 4 x 3 m kevytrakenteinen kivijalka. Vahva nokikerros ei yltänyt tänne saakka, joskin hiekka oli edelleen hieman noensekaista. Tästä 10 m länteen oli laajempi 4 x 3 m peltoröykkiö, joka on voitu kasata kivijalan päälle. Lähialueella oli jonkin verran muitakin todennäköisesti pellolta tuotuja kiviä. Kivinen ympäristöstään kohoava harjanne on alueella luonnollinen paikka asuintontille. Alue rajattiin havaintojen ja harjanteen topografian perusteella. Rajaus vastaa suurelta osin 1759 kartassa näkyvää tonttia, tosin kartalla tontti näyttää laajenevan itäpäästään enemmän. Asuinrakennus on kuvattu tähän päähän. Huomattakoon, että havaittu nokikerros ja kumpareet ovat juuri kohdalla, missä harjanne levenee. Lisäksi vanhalle kartalle talosta luoteeseen kuvattu mahdollinen rakennus on kuvattu noin 35 m etäisyydelle talosta. Sama etäisyys on kumpareilta alueen länsireunalta havaitulle laajalle röykkiölle. Vehkaperän talonpaikka on yksi Oulun alueen parhaiten säilyneistä kohteista ja lisäksi ilmeisesti autioitunut varhain, mahdollisesti 1760-luvulla.
metsakeskus.1000048994 564 Kello 32 Häli 10002 12001 13007 11006 27000 422662.00000000 7223610.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048994 Hälin talo on vielä 1759 ja nähtävästi vielä 1834 sijainnut nykyistä etelämpänä. Alue on sittemmin raivattu pelloksi. Korkeutensa puolesta kohta on voitu asuttaa noin 1500-luvun puolivälissä, jolloin se on sijainnut Kellonlahden rannalla. Paikka sijaitsee nykyisen Hälintien itäpuolella Hälin talosta etelään. Maa vanhan tontin alueella on hyvin tummaa ja nokista. Lisäksi tontin keskiosa erottuu korkeana kumpuna. Kumpu on korkeimmillaan heti tien reunan lähellä ja jatkuu harjanteena tontin itälaidalle. Tumman maakerroksen paksuus on tämän alueella 45–65 cm, mutta pohjakerrokset eivät erotu pinnan kynnöstä. Alueen reunoilla on tavallinen 30 cm kyntökerros. Vaikka tontin kohta erottuu hyvin selvästi, ei paikalta havaittu merkkejä säilyneistä rakenteista kynnön alla.
metsakeskus.1000048997 564 Kello 35 Penttilä 10001 12001 13007 11006 27000 425701.00000000 7222707.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048997 Penttilän talonpaikka on todennäköisesti siirretty viereisen rautatien rakentamisen aikaan rautatien länsipuolelle. Vanha paikka sijaitsee Kalimenojaan viettävän rinteen yläpäässä nykyisellä pellolla. Vuonna 1947 paikka on peltoa. Pelto oli viljelyssä, eikä paikalla siksi tehty laajempaa inventointia. Topografian perusteella todennäköinen talon paikka on asemoinnin osoittamalla kohdalla. Tässä on jonkin verran tasannetta ja myös heinäkasvusto on korkeaa. Pellon laidoilta ei kairauksista havaittu tiiltä tai hiiltä, tosin maaperä oli kivistä. Asemoidusta paikasta pohjoiseen on laaja peltosaareke. Täällä on jonkin verran raivausröykkiöitä ja yksittäisiä pellolta raivattuja kiviä. Merkkejä asuinpaikasta ei kuitenkaan löydetty.
metsakeskus.1000048998 564 Kello 46 Lonki 10002 12001 13007 11006 27000 424888.00000000 7222904.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048998 Longin talo sijaitsee ylempänä Kalimenojan varressa. 1769 ja 1834 kuvattu talonpaikka on sittemmin autioitunut, kun talo on siirretty etelämmäksi. Vanha paikka on nykyisin vanhaa peltoa. Talonpaikan seutua kairattiin melko laajalti. Alue on kivetöntä hiekkamaata ja muutamasta kohtaa kairalla tavattu kivi voi liittyä talotonttiin. Lisäksi havaittiin parista kohtaa aavistus hiiltä kyntökerroksesta. Kohdepisteen kohdalla oli 50 cm paksu kerros, jonka ala oli kiviä. Kohdalta ei päästy kairalla pohjamaahan. Kohdalla on kuoppa tai muu syvemmälle yltävä rakenne. Toinen peltokerroksen alainen havainto saatiin rajauksen pohjoisosasta. Täällä 45 cm kerroksen pohjaosassa oli hiilensekaista vaaleampaa maata. Näitä kahta havaintoa lukuun ottamatta merkkejä asuinpaikasta havaittiin hyvin vähän. Kohde rajattiin havaintojen ja 1759 kartan perusteella.
metsakeskus.1000048999 290 Kieliönniemi 1 10001 12016 13175 11006 27000 636186.00000000 7149833.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000048999 Kohteessa on mahdollisesti tervahauta. Maastokarttamerkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Halkaisija noin 14 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049000 290 Kieliönniemi 2 10001 12016 13175 11006 27000 636272.00000000 7149820.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049000 Kohteessa on mahdollisesti tervahauta. Maastokarttamerkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Halkaisija noin 14 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049002 564 Kello 52 Alatalo 2 10002 12001 13007 11006 27000 428896.00000000 7220558.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049002 Talo on piirretty 1759 karttaan Kalimenojan törmälle pitkänomaisen tontin päähän. Samalla numerolla on toinenkin talo 400 m tästä alavirtaan ja on mahdollista, että Alatalo-nimi on liittynyt tähän. Vuoden 1834 kartalta talo puuttuu. Pitäjänkartalle se on merkitty, tosin väärään paikkaan. On epäselvää, milloin talo on autioitunut. Vuoden 1931 ilmakuvassa paikalla on peltoa. Talon tontti erottuu kuitenkin edelleen hyvin vanhoissa ilmakuvissa omana peltolohkonaan. Nykyään tontti on pellolla. Mitä todennäköisimmin viereinen sarkaoja on edelleen tontin vanhalla kaakkoisrajalla. Kalimenojan puolella pelto päättyy jyrkkään törmään. Paikkaa tutkittiin maaperäkairalla ja metallinilmaisimella. Lisäksi kaivettiin kaksi koekuoppaa. Koekuoppa 1 oli kooltaan 45 x 45 x40 cm. Kyntökerroksen alta havaittiin hyvin ohut noin 1 cm paksuinen noensekainen kerros. Tiilenmurenia tuli koekuopasta muutama kourallinen ja lisäksi löydettiin jokunen palaneen kiven pala. Heti törmällä tontin kaakkoisreunalla on hieman ympäristöstä koholla oleva kohta, joka voisi olla rakennuspaikka. Koekuoppa 2 tehtiin tähän. Kuopan mitat olivat 45 x 45 x 30. Kuopasta löytyi joitain tiilen ja palaneen kiven paloja sekä naula. Kuopan vierestä havaittiin kairalla kyntökerroksen alta noin 20 cm syvä kuoppa, jossa oli pohjalla nokimaata. Myös tontin länsiosasta havaittiin kairauksissa kynnön alta hieman nokimaata. Hieman törmästä pellolle päin oli matala harjanne. Todennäköisesti tämä on syntynyt pellon muokkauksessa, sillä kyntökerros oli kohdalla paksu, noin 40 cm. Metallinpaljastimella tehdyt löydöt käsittivät muun muassa kirjanklipsin todennäköisesti 1700-luvun lopulta, pienen halkaisijaltaan n. 3 cm rautaisen kuulan, keritsimien puolikkaan ja veitsenkahvan. Rautakuula on mahdollisesti kartessin hauli. Vuoden 1759 kartalla talon viereen Kalimenojan varteen on kuvattu mylly. Kohdalla muuten jyrkässä jokitörmässä on laaja muokattu tasanne. Tasanne on huomattavan suuri kooltaan noin 20 x 8 m. Maa vaikutti kairatessa syvälle sekoittuneelta. Itäpäässä tasanne porrastuu selvästi ympäröivään maastoon nähden ja samoin joen puoli on jyrkkäpiirteinen. Lännessä reuna on liukuvampi. Eteläpäässä on rinteessä jonkinlainen liuska, joka tosin ei laske suoraan tasanteelle vaan tämän eteläpuolelle. Maanmuokkaus vaikutti niin suurelta, että kyse voi olla vasta 1800–1900-lukujen toimista, mikäli sama myllynpaikka olisi pysynyt käytössä tänne saakka. Kohdalla on joessa saari ja on todennäköistä, että saaren ulommassa haarassa on ollut pato ja voimantuotto on otettu viereisestä haarasta. Kohdalla törmä nousee tasanteen kohdalla 1,5 m pystysuoraan ja yhteensä vedenpinta on noin 2 m tasannetta alempana. Näin jyrkän törmän voisi olettaa olevan jotenkin vahvistettu, mutta mitään selvää kivimuuria ei kyetty havaitsemaan.
metsakeskus.1000049003 564 Kello Kurttila torppa 10001 12001 13014 11006 27000 424558.00000000 7222989.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049003 Vuoden 1759 karttaan on Kurttilan talon maille lähelle Teppolan rajaa kuvattu torppa. Torpan nimeä ei mainita kartalla. Sitä ei ole kuvattuna enää myöhemmille kartoille. Vuoden 1947 ilmakuvassa paikalla on peltojen välinen metsäkaista, jolla on todennäköisesti heinälato. Torpan paikka voi olla myös pellon puolella. Sittemmin koko alue on raivattu pelloksi. Pelto oli inventoinnin aikaan heinällä, eikä tarkempaa inventointia voitu tehdä. Asemoitu torpan paikka on joen suuntaisen harjanteen päällä. Keskeltä harjannetta päätettiin lopulta käydä kairaamassa yksi kohta kokeeksi. Paikalla oli 60 cm multakerros. Harjanne lienee ainakin osittain syntynyt kyntämisen seurauksena, tosin pohjalla voi olla myös luontainen harjanne. Kairatulta kohdalta ei havaittu tiiltä tai muuta asuinpaikkaan viittaavaa. Torpan tarkan paikan selvittämiseksi täytyisi tehdä laajempia tutkimuksia viljelyajan ulkopuolella.
metsakeskus.1000049004 564 Kello Myllyperä torppa 10002 12001 13014 11006 27000 424523.00000000 7222789.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049004 Paikalle on vuoden 1759 karttaan merkitty sotilastorppa. Torpan tonttia ei kuitenkaan ole piirretty erikseen. Paikkaa ei ole merkitty myöskään 1834 karttaan. Pitäjänkartassa talo on kuvattu karkeasti keskelle peltoa. Inventoinnissa tehtiin oletus, että torppa olisi sijainnut 1759 kartan peltolohkojen väliin jäävällä niemekkeellä. Kartalle ei ole myöskään merkitty torpan nimeä. Torppa sijaitsee 300 m Kurttilan talosta länteen. Metsänlaidasta löydettiin inventoinnissa noin 7 x 7 m kellarin pohja. Ulkoreunaltaan tämä ei ole kovin selkeän muotoinen, kun taas keskellä oleva 3 x 2 m syvennys on selkeän suorakulmainen. Syvennyksen rajat ovat niin selvät, että autioituminen lienee tapahtunut korkeintaan 1800-luvulla. Inventoinnissa tarkistettiin lähinnä metsäaluetta vanhojen peltoaukeiden laidalla. On mahdollista, että torpan rakennuksia on sijainnut myös nykyisten omakotitalotonttien alueilla.
metsakeskus.1000049006 564 Haukipudas 8 Luukela 2 10007 12001 13007 11006 27000 422531.00000000 7232157.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049006 Talo on 1760 kartalla kuvattu tähän Raakkulahden rannalle. Lahti on tällöin jo kuroutunut pieneksi lammeksi. Vuoden 1834 kartalta talo puuttuu, mutta kaksi muuta talonpaikkaa on kuvattu tästä etelään. Talon paikka on joka tapauksessa asuttuna taas varhaisimman ilmakuvan 1947 aikaan. Paikallisen asukkaan mukaan tämä talo on purettu 70-luvulla. Paikalla on useita rakennusten jäännöksiä 1900-luvulta. Pihapiiri on hyvin kivinen. Alueella on muitakin sopivia rakennuspaikkoja, joten 1700-luvun rakennukset eivät ole välttämättä sijainneet juuri samoilla paikoilla kuin myöhemmät.
metsakeskus.1000049008 236 Mäntyharju 1 10001 12016 13175 11006 27000 332367.00000000 7056120.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049008 Tervahauta sijaitsee Mäntyharjun kaakkoisosassa Mäntyharjuntien pohjoispuolella. Tervahauta on merkattu peruskarttaan. Sen läpimitta on noin 14 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049009 236 Mäntyharju 2 10001 12016 13175 11006 27000 332418.00000000 7056061.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049009 Tervahauta sijaitsee Mäntyharjun kaakkoisosassa Mäntyharjuntien pohjoispuolella. Tervahauta on merkattu peruskarttaan. Sen läpimitta on noin 15 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen
metsakeskus.1000049010 236 Juurakkohaudankangas 10001 12016 13175 11006 27000 332646.00000000 7056161.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049010 Tervahauta sijaitsee länteen viettävässä rinteessä pitkänomaisen harjanteen länsipuolella. Tervahaudan läpimitta on noin 13 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049011 236 Rautakangas 10001 12016 13175 11006 27000 331889.00000000 7056464.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049011 Tervahauta sijaitsee itään viettävässä rinteessä Mäntyharjuntieltä noin 200 metriä länteen Rahkanevan itäreunalla. Tervahaudan läpimitta on noin 16 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen
metsakeskus.1000049012 236 Pikku Matolampi 10001 12016 13175 11006 27000 331586.00000000 7056848.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049012 Tervahauta sijaitsee itään viettävässä rinteessä Pikku Matolammesta noin 170 metriä etelään. Tervahaudan läpimitta on noin 10 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049013 236 Sadeharju 10001 12016 13175 11006 27000 331061.00000000 7057647.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049013 Isohko tervahauta Sadeharjun koillisosassa, koilliseen vietävässä rinteessä. Tervahaudan läpimitta on noin 21 metriä. Vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049014 236 Matolamminneva 1 10001 12016 13175 11006 27000 332927.00000000 7056485.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049014 Tervahauta sijaitsee Matolamminkankaan eteläpäädyssä, etelään viettävällä rinteellä. Tervahaudan läpimitta on noin 17 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049021 564 Alakiiminki 11 Putkonen 10002 12001 13007 11006 27000 439361.00000000 7223714.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049021 Putkosen talo on merkitty Kiiminkijoen rantatöyräälle vuosien 1770 ja 1776 kartoilla. Vuoden 1818 kartalla talo on jo siirretty nykyiselle paikalleen mäen päällä. Nykyään tontti sijaitsee pääosin pellolla. Pellon reunassa on kapea joutomaakaistale, jolla on runsaasti pellolta raivattuja kiviä. Tontin kohdan eteläosassa on vanha pajarakennus. Pellolta kyntökerroksen alta muutamia metrejä pajasta luoteeseen havaittiin paksun 40 cm peltomaan alta 20–30 cm tummanruskeaa noen ja palaneen kivensekaista maata. Viereen tehdystä kairauksesta havaittiin vain normaalinvahvuinen kyntökerros, joten kyse on ilmeisesti kuopasta. Kyntö on kohdalla hieman ympäristöä tummempaa. Muualtakin törmän päältä havaittiin hieman tiiltä ja hiiltä, mutta materiaalia esiintyy harvakseltaan hyvin laajalla alueella, eikä tämän perusteella pystytty rajaamaan selvää asuintonttia. Rajaus on tehty osittain kartta-aineistoon tukeutuen. Maanomistajalla näytti maastotarkastuksen yhteydessä alueelta tehtyjä metallilöytöjä. Pajarakennuksen pohjoispuolelta oli löydetty 1683 äyri (1 ÖR SM). Lisäksi jostain lähialueelta oli löydetty yksi 1750 vuoden raha ja toinen mahdollisesti samanlainen. Lisäksi maanomistaja kertoi löytäneensä mailtaan yhden noin 10 cm tykinkuulan ja toisen 3 cm halkaisijaltaan olleen. Jälkimmäinen voisi olla kartessin hauli (vrt. kohde Kello 52 Alatalo).
metsakeskus.1000049022 564 Haukipudas 10 Kauppila 1 10002 12001 13007 11006 27000 421638.00000000 7233830.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049022 Kauppilan talo on merkitty 1760 karttaan pelto ja niittyaukeiden keskelle Ollilan ja Kurttilan tilojen välimaastoon. Toinen Kauppilan talo on tästä 500 m kaakkoon edelleen asutulla paikalla. On kuitenkin mahdollista, että tämä on lisätty kartalle myöhemmin. Talo lienee alun perin perustettu merenlahden rannalle. Rannankorkeuden perusteella se on voitu perustaa aikaisintaan noin vuoden 1500-luvun puolivälin tienoilla, jolloin paikka on sijainnut suojaisan lahden rannalla. Tulvavedet ovat voineet nousta talon luoteispuolisille niityille vielä 1700-luvun puolivälissä. Talonpaikkaa ei ole merkitty vuoden 1802 karttaan. On mahdollista, että se on autioitunut ennen tätä, vaikka kyse voi olla myös kartan virheestä. Pitäjänkartalle talo on merkitty, mutta karttamateriaali perustuu vanhempiin mittauksiin ja on epäluotettavaa. Vuoden 1947 ilmakuvassa rakennuksista ei ole jäljellä mitään. Nykyisin talonpaikka sijaitsee nokkosta kasvavan vanhan peltoaukean laidalla noin 100 m vanhasta rautatienpohjasta pohjoiseen. Paikka on kahden vanhan niittyladon välisellä alueella. Talo on sijainnut loivapiirteisen hieman ympäristöään korkeammalla olevan harjanteen päässä. Suuri osa tontista näyttää olevan vanhalla peltoaukealla. Vaikka alue on ollut peltona, aluetta noin 15 m pellon laidalta ei näytä koskaan kynnetyn. Ilmeisesti alue on ollut nurmena. Tontin paikka on siten säilynyt todennäköisesti pääosin koskemattomana. Kohta on hyvin kivinen ja pinnalla on 10–15 cm nokinen hiekkakerros. Erityisesti nokimaata on tontin luoteisosassa ja kohdalla on todennäköisesti palanut rakennus. Tontin alue on rajattu pääosin nokimaan levinnän perusteella. Peltoaukean pohjois- ja itälaidoilla olevalle maakannakselle on kasattu runsaasti kiviä pellolta. Tämä ja korkea kasvillisuus vaikeuttivat havaintojen tekoa alueella. Nokimaa jatkuu jonkin verran alueelle, mutta ei yllä pohjoispuoliselle pellolle. Kannaksen länsipäästä havaittiin rakennuksen perustus. Kohdalla on kaksi korkeaa maakumpua. Läntisemmän päällä on kiuas. Kairatessa havaittiin paikalta paksu 50 cm savi tai hiesukerros, jonka alla oli nokea, runsaasti tiiltä ja hieman hyvin hauraita lahoja puujäännöksiä. Näkyvyys oli kohdalla heikko, mutta rakenne tulkittiin arviolta 10 x 6 m rakennuksen perustaksi. On mahdollista, että rakennus on palanut ja päälle on sen jälkeen kasattu maata tai mahdollisesti perustettu uusi talo. On todennäköistä, että kasvillisuuden ja pellolta raivattujen kivien lomassa on lisää rakenteita. Maasto kuitenkin laskee kannaksen pohjoisreunalle. Peltoaukean itälaidalta havaittiin matala kiuas (ks. alakohde), joka lienee riihen, pajan tai saunan uuni. Kauppilan autioitunut talonpaikka on yksi parhaiten säilyneitä asuinpaikkoja Oulun alueella. Paikka on lisäksi asutettu todennäköisesti varhain ja autioituminenkin on voinut tapahtua jo 1700-luvun lopulla tai ainakin ennen 1900-luvun alkua.
metsakeskus.1000049024 564 Haukipudas 13 Ukkola 10002 12001 13007 11006 27000 424653.00000000 7234747.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049024 Ukkolan talo sijaitsi vielä vuoden 1765 kartalla Vareputaanojan eteläpuolisella törmällä. Tämän jälkeen talo on siirretty korkeammalle kankaalle nykyiselle paikalleen. Aiemmin Halosen nimellä tunnettu talo oli autiona 1600-luvulla, kunnes otettiin uudelleen viljelyyn 1683 Matti Ukon toimesta (Virrankoski 1973: 69). On epäselvää, onko tätä edeltänyt talonpaikka ollut samalla kohtaa. Talonpaikka olisi voitu asuttaa aikaisintaan varhaiskeskiajalla, mutta se on voinut syntyä putaan varteen myöhemminkin. Nykyisin vanha tontti on pellolla kahden puolen ojalle johtavaa polkua. Polun itäpuolella on korkea kumpare (alakohde), jonka kohdalla kasvusto on ympäristöä rehevämpää. Tästä havaittiin maaperäkairalla 60 cm paksuudelta tummaa multaista hiekkaa. Muualla pellon kyntökerros on tavallinen 30 cm. Tien länsipuolella kyntökerros on paikoin hyvin tiukkaa maata ja seassa on jonkin verran kiviä ja tiiltä. Kokonaisuudessaan materiaalia ei kuitenkaan ollut erityisen paljon. Myös hiiltä havaittiin eri puolilta tonttia, mutta peltokerros ei ollut erityisen nokinen. Aluetta kairattiin melko tiheästi, mutta vain tontin luoteisreunalla osuttiin kyntökerroksen alaiseen kuoppaan (alakohde). Kohdalla oli kynnön alla 10 cm tiilensekaista vaaleampaa hiekkaa, 15 cm mustaa nokea ja 15 cm hiilensekaista likamaata. Kuopan syvyys maanpinnasta oli siten yhteensä 70 cm. Tontin alue rajattiin havaintojen perusteella ja se vastaa pitkälti 1765 kartan aluetta. Rakenteet ovat nähtävästi pääosin tuhoutuneet kynnössä. Lisäksi rakennukset on todennäköisesti siirretty uudelle talonpaikalle kokonaisuudessaan, joten alueella ei välttämättä ole ollutkaan tuhoutuneita rakenteita. Kohdetta voitaisiin pitää muuna kulttuuriperintökohteena. Yksi nokimaakuoppa voidaan tosin tulkita myös merkiksi muinaisjäännöksestä, mutta tämän rajaus tulisi todennäköisesti olla muuta aluetta suppeampi.
metsakeskus.1000049026 564 Haukipudas 25 Höyhtyä 10001 12001 13007 11006 27000 423380.00000000 7230478.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049026 Höyhtyän talo on vuoden 1764 kartalla kuvattu lammen rannalle peltojen keskelle. Myöhemmin pääosin kuivattu lampi voi olla tällöin jo Höyhtyänlampi-nimellä, mutta teksti on epäselvä. Talo on samalla paikalla 1802 kartalla. Ilmakuvassa vuodelta 1947 talo on siirretty nykyiselle paikalleen. Vanha talonpaikka on nykyään peltoa. Paikka on selvästi ympäristöstä kohoavan harjanteen laella. Nykyinen talo on samalla harjanteella tästä lounaaseen. Paikkaa tarkastaessa havaittiin pellon kylvetyn suorakylvönä syysviljalle, joten järjestelmälliseen kartoitukseen ei paikalla ryhdytty. Vanhan sängen ja oraan välistäkin havaittiin paikalta hyvin runsaasti tiilenkappaleita sekä jonkin verran kiviä, joista osa palaneita. Muutamista kairauksista ei havaittu kynnön alaisia kerroksia, mutta peltokerros oli osin tummaa hiilensekaista. Paikalla näkyy ympäristöä tummempi läikkä myös ilmakuvissa (esimerkiksi vuodelta 2010). Rajaus on esitetty karkeasti pintapoimintahavaintojen sekä harjun topografian perusteella. Paikan tarkemmaksi määrittämiseksi tulisi tehdä tarkempia tutkimuksia viljelykauden ulkopuolella. Todennäköisesti pääosa kerroksista on joka tapauksessa tuhoutunut viljelyssä.
metsakeskus.1000049027 564 Alakiiminki 5 Kaattari 2/3 10007 12001 13007 11006 27000 438456.00000000 7225433.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049027 Vuoden 1770 kartalle on kuvattu kaksi Kaattarin tonttia. Näistä itäisempi on edelleen asuttuna (ks. liitteet: Kaattari 1). Toinen tontti sijaitsee 230 tästä itään ja on nykyään kokonaan autioitunut. Vuoden 1816 kartalla tontille on kuvattu kaksi taloa. Molemmat talot ovat mahdollisesti olleet paikalla jo 1770, sillä tontti on kartalla varsin kookas. Tontti sijaitsee Kiiminkijoen pohjoistörmällä viljellyllä pellolla. Aluetta kairattiin laajalti, mutta merkit asumisesta olivat suhteellisen vähäisiä. Karttaan rajatulta alueelta havaittiin kuitenkin tasaisesti pieniä määriä tiiltä ja hiiltä. Alue vastaa melko tarkasti vanhoille kartoille kuvatun tontin rantapuoliskoa. Pohjoisemman Kaattari 3:n arvioidulta paikalta ei tehty havaintoja. Rannassakaan kynnön alta ei havaittu jälkiä säilyneistä rakenteista.
metsakeskus.1000049028 564 Alakiiminki 34 Kamula 10002 12001 13007 11006 27000 435297.00000000 7226971.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049028 Kamulan tila on 1770 karttaan merkitty uudistilana, mutta löytyy kuitenkin 1779 jo maakirjastakin. Talo on vielä 1816 kartoilla, mutta autioitunut jossain välissä tämän jälkeen. Tontti on 1900-luvulla karttojen mukaan raivattu pelloksi. Yllättäen paikalla oli kuitenkin säilynyt kokonainen rakennuksen perustus (alakohde). Rakenteen mitat ovat 5,5 x 5,5 m. Perustus on jykevä. Leveydeltään se on noin 80 cm ja korkeudeltaan 30 cm. Ainakin lounaissivulla se on ladottu suurista luonnonkivistä. Kaakkoisreunalla kyse voi olla vain multapenkin maapenkasta. Pohjoisreunassa on suuren laakakiven päälle ladotun uunin tai kiukaan jäännös. Tontin ylärinteenpuoleinen laita on niin kivinen, ettei sitä nähtävästi ole koskaan käännetty, vaan alue on ollut nurmena. Tontin alapuoli on kynnetty. Tontin alue erottuu ympäristöstä hieman tummemman maa-aineksen ansiosta. Naapuritontille on vastikään kaivettu viemäri, joka kulkee tontin länsipuolen läpi. Tien pohjoispuolella rakennuksenperustuksesta 35 m luoteeseen on kiukaan tai uunin jäännös (alakohde). Mitoiltaan tämä on 2 x 1,5 x 0,7 m. Kivet ovat palaneita ja pieniksi hajonneita. Lähialueella metsässä on runsaasti pellolta tai tieuralta raivattujen kivien röykkiöitä. Kiuas erottuu näistä säännöllisen muotonsa ja kivimateriaalin vuoksi kuitenkin melko hyvin. Kiukaan päällä on kuntan alla piikkilankaa.
metsakeskus.1000049029 638 Tunnträsket 10002 12004 13051 11006 27000 430694.00000000 6698071.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049029 Rajamerkki sijaitsee Tunnträsketin ja Vadträsketin välissä sijaitsevalla kannaksella, pienen purouoman luoteispuolella. Pyykissä on neliskulmainen kiviperustus, jonka korkeus on noin 20 cm. Sen keskellä on viisarikivi, johon on kaiverrettu numero 19. Viisarikiven korkeus on noin 40 cm. Kyseessä on Sannaisten ja Munkbyn kylien välinen pyykki, joka näkyy vuoden 1785 isojakokartassa sekä 1800-luvun pitäjänkartassa.
metsakeskus.1000049030 564 Alakiiminki Mikkola torppa 10002 12001 13014 11006 27000 437633.00000000 7225609.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049030 Torppa näkyy kartoilla 1770 ja 1816. Vuoden 1947 ilmakuvassa kohdalla on metsää. Todennäköisesti tilakeskus on tässä välissä siirretty luoteeseen nykyisen talon kohdalle. Vanha peltoalue on nykyään pihaa. Metsän puolella muutamia metrejä vanhan pellon laidasta on jykevä kiviaita. Leveydeltään tämä on noin 1,5 m ja korkeudeltaan 0,7 m. Aita on nähtävästi alun perin rakennettu torpan pellon laitaan, mutta myöhemmin aidan viereinen alue on jäänyt pellon ulkopuolelle ja kohdalle on kasattu pellolta kiviä. Torpan tontti rinteen yläpäässä on myöhemmin raivattu pelloksi, mutta kiviaidan ja myöhemmän pellonlaidan väliin jäävä alue näyttää säästyneen. Täältä havaittiin yksi suuri palaneen kiven kasa, jota arveltiin kiukaaksi. Lisäksi havaittiin toinen pienempi lohkeilleen ja nähtävästi palaneen kiven kasa. Tämä oli kuitenkin ulkomuodoltaan epämääräisempi. Tarkkaa havainnointia vaikeutti se, että alueelle oli myöhemmin kasattu kiviä. Rakenteiden kohdalla kiviaidassa on kohta, jossa aita muuttuu yksinkertaiseksi kiviriviksi. On mahdollista, että tässä on ollut rakennus. Paikalta 120 m kaakkoon on Harjulankankaan asuinpaikka (muinaisjäännösrekisterin kohde 1000029477).
metsakeskus.1000049031 564 Ylikiiminki 17 Kanniainen 10007 12001 13007 11006 27000 463827.00000000 7216344.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049031 Kanniaisen autioitunut talon paikka on vuoden 1820 kartalla kuvattu nykyistä paikkaa lähemmäksi rantaa. Vuoden 1777 kartalla talotontin paikka ei erotu selkeästi ja voi olla joko rannassa tai nykyisellä paikallaan. Rantapelto kasvaa nykyisin marjapensaita, vadelmaa ja korkeaa rikkakasvia, kuten nokkosta ja maitohorsmaa. Havainnointiolosuhteet olivat tästä johtuen huonot. Maanpintaa ei voinut nähdä lainkaan eikä maaperäkairanäytteissäkään näkynyt muuta, kuin normaalia peltomaakerrosta. On mahdollista, että jo kartta-aineiston tekoaikaan Kanniaisen tilakeskus on ollut nykyisellä paikallaan ja myöhempi kartta olisi sikäli virheellinen.
metsakeskus.1000049032 564 Ylikiiminki 18 Sorola 10007 12001 13007 11006 27000 459966.00000000 7218641.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049032 Sorosen talo on kuvattu 1820 kartalla järven lounaisrannalle. Myöhemmin talonpaikka on siirretty järven keskivaiheille. Nykyään talonpaikka sijaitsee pakettipellolla. Peltoa tutkittiin maaperäkairalla koko siltä osalta, joka topografisten piirteiden perusteella vaikutti talolle sopivimmalta, mutta yhtä hiiltä sisältävää näytettä lukuun ottamatta mitään ei löytynyt. Talon tarkkaa paikkaa ei näin ollen saatu selville. Paikalta 150 m luoteeseen on tarinapaikkakohde Soronen (973010040).
metsakeskus.1000049033 564 Ylikiiminki 27 Loukkojärvi 10007 12001 13007 11006 27000 459580.00000000 7222380.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049033 Loukkojärven talonpaikka sijaitsee saman nimisen järven etelärannalla olevassa laajahkossa niemessä. Vuoden 1820 kartalla tontti on kuvattu tähän peltojen ympäröimänä. Myöhemmin tontti on siirretty etelään nykyiselle paikalleen. Alue on kesantopeltoa, josta oli ennen inventointia niitetty heinää. Pellolla on peltosaareke, jossa on runsaasti pelloilta kerättyjä kiviä. Maanomistajan mukaan perimätieto kertoo, että kivikasan alla olisi kiukaan tai uunin perustus. Ympäröivää peltoa tutkittiin laajalti maaperäkairalla, mutta mitään asutukseen viittaavaa ei havaittu.
metsakeskus.1000049034 638 Isoniittu 10007 12004 13045 11006 27000 429357.00000000 6698467.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049034 Ladottu kiviaita sijaitsee heinittyneen metsätien pohjoispuolella sijaitsevalla metsäkaistaleella. Aidan pituus on noin 60 metriä ja korkeus noin 70-90 cm. Alueella on ollut peltoa 1900-luvulla ja pellon pohjoisreuna sijoittuu samalle kohdalle kiviaidan kanssa. Alueella ei ole peltoa 1800-luvun kartoissa, joten todennäköisesti aita on tehty 1900-luvulla. Paikalla kulkee polku kuitenkin jo 1700-luvun lopun isojakokartassa, joten ei ole täysin pois suljettua, ettei aita liittyisi vanhempaan toimintaan alueella.
metsakeskus.1000049036 564 Ylikiiminki Willig sotilastorppa 10007 12001 13014 11006 27000 467175.00000000 7211905.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049036 Willigin sotilastorppa on sijainnut Juopulinjärven kaakkoisrannalla, lähellä nykyistä Rantalan taloa. Paikka näkyy kartoilla 1779 ja 1820. Alue on viljelyssä olevaa peltomaata. Peltoalueella suoritettiin tutkimuksia pelkän maaperäkairan avulla. Tällä tavoin voitiin havaita kartan mukainen alue, jossa kairanäytteissä oli hiiltä ja tiiltä. Myös pellon pinnalla näkyi harvakseltaan hauraan tiilen paloja ja yhdessä kohtaa jonkinlaista kuonaa. Pellolla pystyttiin maaperäkairahavaintojen tueksi erottamaan rannassa tasaisempi, hieman ympäristöään korkeammalla oleva terassimainen kohta. Tältä terassilta löytyi hiiltä yhdeksästä kairanäytteestä ja tiiltä kolmesta. Alue päädyttiin rajaamaan topografisten syiden perusteella, noudatellen em. terassin muotoa. Alueen ulkopuolella havaittiin hiiltä vain satunnaisesti.
metsakeskus.1000049037 564 Vuotunki 5 Ämmänpää 10002 12001 13007 11006 27000 475758.00000000 7207357.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049037 Ämmänpään talonpaikka sijaitsee Ylikiimingin Ala-Vuoton eteläpuolella Kiimikijoen Ämmänkosken partaalla. Talo löytyy vuoden 1779 kartalta ja on samalla paikalla vielä 1854. Vuoden 1946 ilmakuvassa tontti on jo täysin metsittynyt. Peltojen kohdalla metsä on paikoin hieman ympäristöä harvempi. Nykyään tontti on metsämaata, jossa kasvaa varttuneita havupuita. Lähempänä jokea näkyy myös leppää, haapaa ja koivua. Aluskasvillisuus on rehevää varvikkoa. Myös katajaa esiintyy pitkin jokivartta. Alueella havaittiin kaksi maan- ja kivensekaista kasaa, joissa oli hiekkaa, hiekka- ja liuskekiviä sekä mahdollisesti päällä kasvaneista puista ja niiden juurista muodostunutta lahopuuta. Eteläreunalla voitiin havaita melko jyrkkäreunainen ja syvä kaivo sekä kiuasrakenne. Varsinaista talon perustusta paikalta ei tunnistettu. Tontin länsirajan muodostavan ojan ulkopuolella oli suurehkoja kiviä epämääräisissä, matalissa kasoissa, mutta niistä ei pystynyt erottamaan rakenteita. Maaperäkairanäytteissä havaittiin likamaata ja hiiltä etenkin rajatun alueen pohjoisosassa. Länsiosiltaan alue oli niin kivistä, ettei kairanäytettä voitu ottaa. Todennäköisesti talo on sijainnut tasaisemmalla osalla ehdotettua aluerajausta, hiekkaisemmalla kohdalla, lähellä maansekaisia kasoja. Tontti voitiin rajata maastohavaintojen perusteella siten, että länsirajan muodostaa matala lapiolla kaivettu oja, joka kulkee pohjois-eteläsuunnassa rinteen alareunalla, noin 50 metrin pituudelta. Pohjoisraja vedettiin ojan pohjoispäästä suoraan itäreunan rajaavalle, rantaa pitkin menevälle, huonokuntoiselle tieuralle. Eteläreunan rajaus otettiin ojan eteläpäästä melko suoraan kohti tieuraa, jättäen samalla havaituille kaivo- ja kiuasrakenteille noin 10 m suojavyöhykkeen. Tontilla on lyhyehkö tasainen ura, joka voi olla tasoitettu koneellisesti. Muulta osin alueella ei näytä olevan suurempia vaurioita, vaan kohteen voidaan katsoa säilyneen hyvin.
metsakeskus.1000049038 564 Karjala Mossula torppa 10007 12001 13014 11006 27000 452398.00000000 7263236.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049038 Torpan paikka sijaitsee korkealla mäellä jyrkän Siuruanjokeen laskevan rinteen yläpäässä. Aivan törmän laidalla on oletettavasti asuinrakennuksen perustus. Mitoiltaan tämä on 7–8 x 3,5 m. Pohjoisnurkassa on suuri halkaisijaltaan noin 2 m kasa. Tämän pinnalla on noin 20 cm likamaata ja alla tiiliä ja kiviä. Tämä on mahdollisesti uuninperustus. Rakenteesta 15 m itään on toinen rakennuksen pohja. Kyse on mahdollisesti kellarista. Rakenteen keskellä on 3 x 1 x 0,7 m kuoppa. Tätä ympäröi matala noin 1 m levyinen valli. Rakennus on mahdollisesti jatkunut tässä luoteeseen, missä on erotettavissa hyvin matala ympäristöä korkeampi tasanne. Kellarikuopasta 5 m pohjoiseen on matala kiviröykkiö. Pitkänomainen röykkiö on mitoiltaan noin 3 x 1 x 0,2 m ja koostuu palaneista kivistä ja maasta. Kyse on ehkä hajonneesta kiukaasta. Kellarikuopasta 20 m länteen on syvä kellarimainen kuoppa. Mitoiltaan 1,5 x 1 m kuoppa on selkeän suorakulmainen ja seinät on tehty huolellisesti kylmämuuraamalla. Syvyyttä kuopalla on 1 m ja pohjalla on kiviä. Kuoppaa ympäröi noin 1 m levyinen valli. Tontti rakennusjäännöksineen on mäen korkeimmalla kohdalla ja on rajattavissa rakenteiden ja topografian mukaan. Pihamaalta havaittiin myös likamaata. Torppa on merkitty Backmanin konseptikarttaan, joka ajoittunee 1700-luvun loppupuolelle. Uhlbrandtin kartassa (1781) paikalla on kuitenkin vain niittyä. Todennäköisesti torppa on perustettu pian tämän jälkeen. Torppa näky vielä 1855 kartalla. Vielä 1953 ilmakuvassa paikalla on aukio. Ajoituksen vuoksi kohdetta esitetään rekisteröitäväksi muuna kulttuuriperintökohteena. Kohde on kokonaisuudessaan säilynyt hyvin ja sitä voitaisiin pitää myös kiinteänä muinaisjäännöksenä.
metsakeskus.1000049039 564 Karjala 13 Ögla sotilastorppa 10007 12001 13014 11006 27000 442009.00000000 7247693.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049039 Sotilastorppa on merkitty 1767–1852 kartoille. Vuoden 1950 ilmakuvassa tätä ei enää ole, vaan alue on peltoa. Sotilastorpan paikka sijaitsee nykyäänkin pellolla. Aluetta tutkittiin kairalla melko laajalti ja se rajattiin tiilen, hiilen ja kivien levinnän perusteella. Löytöjä tuli esille melko vähän. Yhdessä kohtaa kyntökerroksen pohjalta havaittiin hieman nokisempaa maata.
metsakeskus.1000049044 529 Tupavuori 1 10002 12004 13051 11006 27000 228948.00000000 6712945.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049044 Kalliopaljastuman laella, lähellä Nesteen jalostamon aitaa on lohkonaisista kivistä rakennettu hajonnut kivirakenne. Rakenteen keskellä on kallellaan kolmiomainen kivi, jonka kärki osoittaa ylöspäin. Rakenne kostuu 14 kivestä, joiden halkaisijat vaihtelevat 20 cm ja 60 cm välillä. Rakenteen halkaisija on noin 2 m ja korkeus noin 50 cm. Vuonna 1968 painetussa peruskartassa rajamerkin kohdalla kulkee Kauppilan ja Luolalan kylien välinen raja. Vastaava rajalinja on havaittavissa myös 1893 tehdyssä Kauppilan tilusmittauskartassa.
metsakeskus.1000049045 529 Tupavuori 2 10002 12004 13048 11006 27000 228471.00000000 6712661.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049045 Melko avonaisella, loivasti laskevalla kalliotasanteella sijaitsee vallimainen kivirakenne, joka alkaa pystysuoran kallioseinämän kulmauksesta ja jatkuu kallionseinämän suuntaisesti noin metrin verran ja kääntyy sitten 90 astetta jatkuen vielä noin 80 cm. Kivirakenteen päättymiskohdasta noin 60 cm itään on loivasti laskeva kallioseinämä, jonka reunustalle on ladottu kivistä noin 2 metriä pitkä vallimainen kivirakenne. Tämä on saman suuntainen kuin vastapäätä oleva, kallioseinämästä lähtevä kivirivi. Alkuun se kulkee suoraan ja kääntyy sitten loivasti ja kiinnittyy pystysuoran kallioseinämän vieressä oleviin suuriin kiviin tai kallioon ja muodostaa rakenteen takaseinän. Kiviä rakenteessa on 2–3 kerrosta. Kivirakenteiden väliin jää ikään kuin kulkuaukko, jonka kohdassa on näkyvissä kivirakenteeseen nojaava rautatanko. L-muotoinen valli on rakennettu melko kookkaista, lohkonaisista kivistä ja kiviä on kahdessa kerroksessa. Suora, toisesta päästä loivasti kaareutuva kivirakenne on rakennettu huomattavasti pienemmistä kivistä. Rakentamisessa on hyödynnetty ympäristössä olevia lohkokiviä. Kivimuurien rajaama alue on aika pieni, vain noin 2 m2 ja sisäpuolella kasvaa kaksi pientä mäntyä. Maannos rakenteen sisäpuolella on kairausnäytteiden perusteella luonnollista maannosta. Rakenteelta aukeaa näkymään etelää merelle. Rakenne on saaristossa tavattavien tomtningien tyyppinen. Koska rakenteet kivet ovat melko isoja, kyseessä tuskin on lapsien rakentama maja tai muu rakenne. Näin ollen on todennäköistä, että rakenne on pyyntielinkeinoihin, kuten kalastukseen liittyvä tilapäissuoja. Kohteen ajoittaminen on haastavaa, mutta oletettavaa on, että rakenteen alkuperäinen käyttötarkoitus on hankaloitunut huomattavasti Tupavuoren merikylpylän rakentamisen jälkeen, jolloin kohde ajoittuisi ennen vuotta 1917.
metsakeskus.1000049050 405 Ylijärventie 10007 12011 13114 11042 27000 552811.00000000 6737725.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049050 Ylijärventien varressa kulkee puolustusvarustusten ketju. Torjuntasuunta etelään ja kaakkoon. Kohde on todettu laserkeilausaineistosta. Kohdetta ei ole maastotarkastettu.
metsakeskus.1000049052 785 Kuoppamäki 3 10002 12016 13151 11006 27000 495031.00000000 7161889.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049052 Pyöreä ja kumpumainen miilunpohja, jonka halkaisija on noin 12 metriä. Miilunpohjan ympärillä on erikokoisia kuoppia, osa ojamaisia, jotka ovat 1,6-3 metriä leveitä ja noin 30 cm syviä. Kummun päällä kasvaa mäntyjä ja kuoppien ympäristössä koivuja. Alueella on jonkin verran vanhoja kantoja, aluskasvillisuutena sammal, puolukka, kanerva ja jäkälä. Miilun keskelle tehdyssä koepistossa kuntan alla oli hiilensekaista nokimaata, jonka seassa oli isompia hiilenkappaleita. Alueella sijaitsee myös muita hiilimiiluja.
metsakeskus.1000049053 236 Matoneva 10001 12016 13175 11006 27000 330997.00000000 7057049.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049053 Tervahauta sijaitsee aivan Särkkisentien itäpuolella länsirinteessä. Tervahaudan läpimitta on noin 10 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049054 236 Matolamminneva 2 10001 12016 13175 11006 27000 332818.00000000 7056558.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049054 Tervahauta sijaitsee kankaan lounaisrinteessä. Haudan läpimitta on noin 11 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049055 236 Matolamminkangas N 10001 12016 13175 11006 27000 332489.00000000 7057106.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049055 Tervahauta sijaitsee lounaaseen viettävässä rinteessä. Haudan läpimitta on noin 11 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049057 785 Kuoppamäki 4 10002 12016 13151 11006 27000 494994.00000000 7161997.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049057 Pyöreä ja kumpumainen miilunpohja, jonka halkaisija on noin 14 metriä. Miilunpohjan ympärillä on erikokoisia kuoppia, osa ojamaisia, jotka ovat 2,3-3 metriä leveitä ja noin 40-50 cm syviä. Matala miilunpohja erottuu aluskasvillisuuden seasta heikosti. Kummun päällä kasvaa mäntyjä ja kuoppien ympäristössä koivuja. Aluskasvillisuutena sammal, puolukka, kanerva ja jäkälä. Miilun keskelle tehdyssä koepistossa kuntan alla oli hiilensekaista nokimaata, jonka seassa oli isompia hiilenkappaleita. Alueella sijaitsee myös muita hiilimiiluja.
metsakeskus.1000049058 236 Palokangas 10001 12016 13175 11006 27000 332063.00000000 7054422.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049058 Tervahauta sijaitsee Palokankaan kaakkoisrinteessä Jyväskyläntien ja Perhonjoen välissä. Haudan läpimitta on noin 11 metriä ja se on merkitty peruskarttaan. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049059 236 Sortola 10001 12016 13175 11006 27000 332017.00000000 7057844.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049059 Tervahauta sijaitsee kangassaarekkeella peltojen keskellä. Haudan läpimitta on noin 8 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049060 785 Kuoppamäki 5 10002 12016 13151 11006 27000 495195.00000000 7162126.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049060 Pyöreä ja kumpumainen miilunpohja, jonka halkaisija on noin 13 metriä. Miilunpohjan ympärillä on erikokoisia kuoppia, jotka ovat noin 1,5-2,5 metriä leveitä ja noin 40 cm syviä. Kummun päällä kasvaa mäntyjä ja kuoppien ympäristössä koivuja. Aluskasvillisuutena sammal, puolukka, kanerva ja kataja. Miilun keskelle tehdyssä koepistossa kuntan alla oli hiilensekaista nokimaata. Alueella sijaitsee myös muita hiilimiiluja.
metsakeskus.1000049061 236 Kissakorvenneva 10001 12016 13175 11006 27000 332144.00000000 7058176.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049061 Tervahauta sijaitsee peltojen reunustaman kangasniemekkeen eteläreunassa. Haudan läpimitta on noin 18 metriä, halssi lounaisreunassa. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049062 236 Kissakorvenneva 10001 12016 13175 11006 27000 332144.00000000 7058176.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049062 Tervahauta sijaitsee peltojen reunustaman kangasniemekkeen eteläreunassa. Haudan läpimitta on noin 18 metriä, halssi lounaisreunassa. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049063 785 Kuoppamäki 6 10002 12016 13151 11006 27000 495110.00000000 7162181.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049063 Pyöreä ja kumpumainen miilunpohja, jonka halkaisija on noin 14 metriä. Miilunpohjan ympärillä on erikokoisia kuoppia, osa ojamaisia, jotka ovat 1,4-3 metriä leveitä ja noin 30-80 cm syviä. Kummun päällä kasvaa mäntyjä ja koivu. Aluskasvillisuutena sammal, puolukka, kanerva ja kataja. Miilun keskelle tehdyssä koepistossa kuntan alla oli hiilensekaista nokimaata, jonka seassa oli isompia hiilenkappaleita. Alueella sijaitsee myös muita hiilimiiluja.
metsakeskus.1000049064 236 Särkkinen 10001 12016 13175 11006 27000 331455.00000000 7058532.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049064 Tervahauta sijaitsee mahdollisen sorakuopan pohjoisreunalla kankaan etelärinteessä. Haudan halkaisija on noin 18 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049065 236 Fiulikangas 10001 12016 13175 11006 27000 330729.00000000 7058786.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049065 Tervahauta sijaitsee Fiulikankaan länsirinteessä. Haudan läpimitta on noin 9 metriä. Eteläpuolella on kuoppa. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049066 785 Kuoppamäki 7 10002 12016 13151 11006 27000 495146.00000000 7162237.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049066 Pyöreä ja kumpumainen miilunpohja, jonka halkaisija on noin 11 metriä. Miilunpohjan ympärillä on seitsemän kuoppaa, jotka ovat 2-2,5 metriä leveitä ja noin 40-50 cm syviä. Kummun päältä oli hakattu puut, kuoppien vierellä kasvoi mäntyjä ja koivuja. Aluskasvillisuutena puolukka ja jäkälä. Miilun keskelle tehdyssä koepistossa kuntan alla oli hiilensekaista nokimaata, jonka seassa oli isompia hiilenkappaleita. Alueella sijaitsee myös muita hiilimiiluja.
metsakeskus.1000049067 578 Hahtolanmäki 2 10001 12016 13175 11006 27000 532213.00000000 7144910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049067 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 13,0 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049072 434 af Forsellesien hautakammio 10002 12002 13017 11006 27008 470253.00000000 6710300.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049072 Virginia af Forselles oli 31-vuotias aviomiehen, ruukinpatruuna Henrik Johan af Forsellesin kuollessa 13.4.1790. Virginiasta tuli Strömforsin ruukin omistaja. Ruukin nykyinen rakennuskanta on pääosin Virginia af Forsellesin ajalta, vaikka ruukin juuret ovat 1600-luvulla. Leski rakennutti ruukilta Petjärven kartanoon johtavan tien varteen graniittisen hautakammion, jonne siirrettiin Henrik Johan af Forsellesin maalliset jäännökset ja jonne Virginia myös haudattiin hänen kuoltua vuonna 1847.
metsakeskus.1000049073 583 Miiluharjut 2 10007 12016 13151 11006 27009 509889.00000000 7478357.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049073 Paikalla on muistomerkki, rautatankoon on kiinnitetty alasimen muotoinen kyltti, johon on hitsattu teksti: seppä Ali Postilan hiilenpolttopaikka 1957-1974. Merkki on 1,3 m korkea, kyltti 60 cm leveä ja 30 cm korkea. Merkki on pystytetty hiilimiilun reunalle. Paikalla on ilmeisesti poltettu hiiltä useamman kerran, koska miilu on epämääräisen muotoinen alue. Lähinnä renkaan segmentin muotoinen maakasa, jonka sisäpuolella on kuoppa, valli on kooltaan noin 8 m x 3 m. Kokonaisuudessaan miilun alue on halkaisijaltaan 12-14 m. Se erottuu koivuntaimia kasvavana alueena. Maaperä on sekoittunutta, tumman ja turvemaisen näköistä, seassa ei kuitenkaan ole hiiltä. Rakenteen pohjois- ja koillislaidalla on kaareutuva valli ja sen sisäpuolella pyöreä matala kuoppa, mahdollisesti rakenne on ollut alun perin pyöreä ja on muokkautunut myöhemmissä poltoissa? Miilun eteläpuolella on ilmeisesti ilmaputki, laudoista tehty rakennelma, jossa on kaksi lautaa /sivu, sisäpuoli näyttää hiiltyneeltä ja haisee tervalle. Pituus on 4,5 m, poikkileikkaus 27 cm x 33 cm. Vieressä pölkynpätkistä tehdyt tuet? joihin on porattu reiät puutapeille. Miilun pohjoispuolella on pienen pulpettikattoisen hirsikämpän jäännös, kooltaan 3,8 m x 2,3 m. Sen toinen pää on kaivettu osin rinteeseen niin että seinien korkeus on ylärinteen puolella 0,9 m ja alarinteen puolella 1,8 m.
metsakeskus.1000049074 626 Lamminsaari pohjoinen 10002 12016 13175 11006 27000 438700.00000000 7075430.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049074 Tervahauta sijaitsee Lamminsaaren pohjoisreunamilla, vajaat 200 m Isokalliosta itään ja n. 300 m Järvinevasta kaakkoon, matalan itään viettävän hiekkaisen penkereen päällä. Tervahaudan halkaisija on n. 18 m, kuopan halkaisija n. 6 m ja syvyys n. 50 cm, halssi suuntautuu itään. Tervahaudan etelä- ja pohjoispuolitse osin vallia leikaten kulkevat metsäkoneiden urat. Ympäristö on pääasiassa nuorehkoa mäntyä kasvavaa kuivahkoa kangasmetsää – tervahaudan päällä kasvaa myös runsaasti pientä katajaa ja koivunvesoja.
metsakeskus.1000049075 564 Oulunsuu Kiviharju 3 10002 12004 13052 11004 27000 436127.00000000 7207006.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049075 Kiviharjun lakitasanteen eteläreunalla on luonnonkivikkoon tehty yksittäinen rakkakuoppa, jonka halkaisija on noin metri ja syvyys noin 50 cm. Lakialueen koillis-/itäkulmalla oleva korkein kohta on kiven-/ maa-aineksen otossa muokkaantunut. Tästä noin 50 metriä koilliseen on kivikossa oleva laakea kuopanne, jonka ala on noin 2,5 x 3 metriä ja syvyys puolisen metriä.
metsakeskus.1000049076 564 Oulunsuu Kiviharju 4 10002 12016 13155 11040 27000 436208.00000000 7207074.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049076 Paikalla on kaksi keittokuopaksi tulkittua kuoppaa heti itä-länsisuuntaisen polun eteläpuolella. Pohjoisemman kuopan 1 halkaisija on noin 2,5 metriä ja syvyys noin 50 cm. Tämän eteläpuolella noin 10 metrin päässä olevan kuopan halkaisija on noin 1 metri ja syvyys noin 50 cm. Molempien pohjalta on todettu palanutta kiveä. Keittokuopista noin 30 metriä länteen (7207068/437172) on rinteessä yksittäinen epämääräinen kuoppa.
metsakeskus.1000049077 564 Oulunsuu Kiviharju 5 10007 12004 13043 11006 27000 436086.00000000 7207083.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049077 Paikalla on pienen, alaltaan noin 3 x 4 metriä olevan ja metrin syvyisen kylmämuuratun kellarin tms. jäännökset.
metsakeskus.1000049079 564 Kummunkangas N 10001 12004 13000 11002 27000 426873.00000000 7220859.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049079 Kummunkankaalla on inventoinnissa 2023 tavattu mahdollinen kiviröykkiö, jonka yli ajettu metsäkoneella. Suhteellisen pienikokoista kiveä olevan röykkiön alaksi on ilmoitettu noin 5 x 6 metriä ja korkeudeksi 45 cm.
metsakeskus.1000049080 145 Karmanttalin miilupakka 10002 12016 13175 11006 27007 281761.00000000 6965199.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049080 Vanha tervan- ja sydenpolttopaikka. Nimi Karmanttali saattaa juontua paikalla olleesta metsäpirtistä ja sen asukkaista, joista perimätieto kertoo (lähteistä ks. Tutkimukset-välilehti). Tarkastus 2024: Paikalla on laajalla alueella kangasturpeen ja kuusimetsän peittämiä sysimiilujen pohjia, tervahauta ja pirtin jäännös. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 50 x 40 m. Kohteen vierestä virtaa puro. Miilunpohjat erottuvat maastossa noin 1-1,5 m korkeana tasanteena, jota on kaiveltu sekä ihmisten että eläinten toimesta. Turpeen alla on jopa kymmeniä senttejä paksuja hiilikerroksia. Korkeusmallissa (2m) hahmottuu mahdollisesti yhden suuren lamamiilun ja kahden pystymiilun jäännökset. Tervahauta on kokonaishalkaisijaltaan noin 13-metrinen, vallinharjalta mitaten noin 7-metrinen. Noin viisi metriä pitkä tervanlaskuoja on haudan pohjoispuolella. Tervahautaan tehdyssä kairauksessa saatiin esiin n. 20 cm paksu hiilikerros ja sen alla ohut savikerros, joka on haudan tampattu pohja. Kiukaanraunion kohdalla kangasturvetta raotettiin käsin, jolloin saatiin näkyviin noin nyrkinkokoisia kiuaskiviä. Kiuaskivien välistä kairattiin esiin nokimaata. Kiukaan viereen, arvioidulle huoneenpaikalle, tehdyssä kairauksessa saatiin humuskerroksen alta esiin n. 5 cm paksu kerros lahonnutta puuta ja sen alla n. 10 cm paksu likaisen hiekan kerros.
metsakeskus.1000049080 145 Karmanttalin miilupakka 10002 12001 13013 11006 27007 281761.00000000 6965199.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049080 Vanha tervan- ja sydenpolttopaikka. Nimi Karmanttali saattaa juontua paikalla olleesta metsäpirtistä ja sen asukkaista, joista perimätieto kertoo (lähteistä ks. Tutkimukset-välilehti). Tarkastus 2024: Paikalla on laajalla alueella kangasturpeen ja kuusimetsän peittämiä sysimiilujen pohjia, tervahauta ja pirtin jäännös. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 50 x 40 m. Kohteen vierestä virtaa puro. Miilunpohjat erottuvat maastossa noin 1-1,5 m korkeana tasanteena, jota on kaiveltu sekä ihmisten että eläinten toimesta. Turpeen alla on jopa kymmeniä senttejä paksuja hiilikerroksia. Korkeusmallissa (2m) hahmottuu mahdollisesti yhden suuren lamamiilun ja kahden pystymiilun jäännökset. Tervahauta on kokonaishalkaisijaltaan noin 13-metrinen, vallinharjalta mitaten noin 7-metrinen. Noin viisi metriä pitkä tervanlaskuoja on haudan pohjoispuolella. Tervahautaan tehdyssä kairauksessa saatiin esiin n. 20 cm paksu hiilikerros ja sen alla ohut savikerros, joka on haudan tampattu pohja. Kiukaanraunion kohdalla kangasturvetta raotettiin käsin, jolloin saatiin näkyviin noin nyrkinkokoisia kiuaskiviä. Kiuaskivien välistä kairattiin esiin nokimaata. Kiukaan viereen, arvioidulle huoneenpaikalle, tehdyssä kairauksessa saatiin humuskerroksen alta esiin n. 5 cm paksu kerros lahonnutta puuta ja sen alla n. 10 cm paksu likaisen hiekan kerros.
metsakeskus.1000049080 145 Karmanttalin miilupakka 10002 12016 13151 11006 27007 281761.00000000 6965199.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049080 Vanha tervan- ja sydenpolttopaikka. Nimi Karmanttali saattaa juontua paikalla olleesta metsäpirtistä ja sen asukkaista, joista perimätieto kertoo (lähteistä ks. Tutkimukset-välilehti). Tarkastus 2024: Paikalla on laajalla alueella kangasturpeen ja kuusimetsän peittämiä sysimiilujen pohjia, tervahauta ja pirtin jäännös. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 50 x 40 m. Kohteen vierestä virtaa puro. Miilunpohjat erottuvat maastossa noin 1-1,5 m korkeana tasanteena, jota on kaiveltu sekä ihmisten että eläinten toimesta. Turpeen alla on jopa kymmeniä senttejä paksuja hiilikerroksia. Korkeusmallissa (2m) hahmottuu mahdollisesti yhden suuren lamamiilun ja kahden pystymiilun jäännökset. Tervahauta on kokonaishalkaisijaltaan noin 13-metrinen, vallinharjalta mitaten noin 7-metrinen. Noin viisi metriä pitkä tervanlaskuoja on haudan pohjoispuolella. Tervahautaan tehdyssä kairauksessa saatiin esiin n. 20 cm paksu hiilikerros ja sen alla ohut savikerros, joka on haudan tampattu pohja. Kiukaanraunion kohdalla kangasturvetta raotettiin käsin, jolloin saatiin näkyviin noin nyrkinkokoisia kiuaskiviä. Kiuaskivien välistä kairattiin esiin nokimaata. Kiukaan viereen, arvioidulle huoneenpaikalle, tehdyssä kairauksessa saatiin humuskerroksen alta esiin n. 5 cm paksu kerros lahonnutta puuta ja sen alla n. 10 cm paksu likaisen hiekan kerros.
metsakeskus.1000049080 145 Karmanttalin miilupakka 10002 12016 13175 11006 27008 281761.00000000 6965199.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049080 Vanha tervan- ja sydenpolttopaikka. Nimi Karmanttali saattaa juontua paikalla olleesta metsäpirtistä ja sen asukkaista, joista perimätieto kertoo (lähteistä ks. Tutkimukset-välilehti). Tarkastus 2024: Paikalla on laajalla alueella kangasturpeen ja kuusimetsän peittämiä sysimiilujen pohjia, tervahauta ja pirtin jäännös. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 50 x 40 m. Kohteen vierestä virtaa puro. Miilunpohjat erottuvat maastossa noin 1-1,5 m korkeana tasanteena, jota on kaiveltu sekä ihmisten että eläinten toimesta. Turpeen alla on jopa kymmeniä senttejä paksuja hiilikerroksia. Korkeusmallissa (2m) hahmottuu mahdollisesti yhden suuren lamamiilun ja kahden pystymiilun jäännökset. Tervahauta on kokonaishalkaisijaltaan noin 13-metrinen, vallinharjalta mitaten noin 7-metrinen. Noin viisi metriä pitkä tervanlaskuoja on haudan pohjoispuolella. Tervahautaan tehdyssä kairauksessa saatiin esiin n. 20 cm paksu hiilikerros ja sen alla ohut savikerros, joka on haudan tampattu pohja. Kiukaanraunion kohdalla kangasturvetta raotettiin käsin, jolloin saatiin näkyviin noin nyrkinkokoisia kiuaskiviä. Kiuaskivien välistä kairattiin esiin nokimaata. Kiukaan viereen, arvioidulle huoneenpaikalle, tehdyssä kairauksessa saatiin humuskerroksen alta esiin n. 5 cm paksu kerros lahonnutta puuta ja sen alla n. 10 cm paksu likaisen hiekan kerros.
metsakeskus.1000049080 145 Karmanttalin miilupakka 10002 12001 13013 11006 27008 281761.00000000 6965199.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049080 Vanha tervan- ja sydenpolttopaikka. Nimi Karmanttali saattaa juontua paikalla olleesta metsäpirtistä ja sen asukkaista, joista perimätieto kertoo (lähteistä ks. Tutkimukset-välilehti). Tarkastus 2024: Paikalla on laajalla alueella kangasturpeen ja kuusimetsän peittämiä sysimiilujen pohjia, tervahauta ja pirtin jäännös. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 50 x 40 m. Kohteen vierestä virtaa puro. Miilunpohjat erottuvat maastossa noin 1-1,5 m korkeana tasanteena, jota on kaiveltu sekä ihmisten että eläinten toimesta. Turpeen alla on jopa kymmeniä senttejä paksuja hiilikerroksia. Korkeusmallissa (2m) hahmottuu mahdollisesti yhden suuren lamamiilun ja kahden pystymiilun jäännökset. Tervahauta on kokonaishalkaisijaltaan noin 13-metrinen, vallinharjalta mitaten noin 7-metrinen. Noin viisi metriä pitkä tervanlaskuoja on haudan pohjoispuolella. Tervahautaan tehdyssä kairauksessa saatiin esiin n. 20 cm paksu hiilikerros ja sen alla ohut savikerros, joka on haudan tampattu pohja. Kiukaanraunion kohdalla kangasturvetta raotettiin käsin, jolloin saatiin näkyviin noin nyrkinkokoisia kiuaskiviä. Kiuaskivien välistä kairattiin esiin nokimaata. Kiukaan viereen, arvioidulle huoneenpaikalle, tehdyssä kairauksessa saatiin humuskerroksen alta esiin n. 5 cm paksu kerros lahonnutta puuta ja sen alla n. 10 cm paksu likaisen hiekan kerros.
metsakeskus.1000049080 145 Karmanttalin miilupakka 10002 12016 13151 11006 27008 281761.00000000 6965199.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049080 Vanha tervan- ja sydenpolttopaikka. Nimi Karmanttali saattaa juontua paikalla olleesta metsäpirtistä ja sen asukkaista, joista perimätieto kertoo (lähteistä ks. Tutkimukset-välilehti). Tarkastus 2024: Paikalla on laajalla alueella kangasturpeen ja kuusimetsän peittämiä sysimiilujen pohjia, tervahauta ja pirtin jäännös. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 50 x 40 m. Kohteen vierestä virtaa puro. Miilunpohjat erottuvat maastossa noin 1-1,5 m korkeana tasanteena, jota on kaiveltu sekä ihmisten että eläinten toimesta. Turpeen alla on jopa kymmeniä senttejä paksuja hiilikerroksia. Korkeusmallissa (2m) hahmottuu mahdollisesti yhden suuren lamamiilun ja kahden pystymiilun jäännökset. Tervahauta on kokonaishalkaisijaltaan noin 13-metrinen, vallinharjalta mitaten noin 7-metrinen. Noin viisi metriä pitkä tervanlaskuoja on haudan pohjoispuolella. Tervahautaan tehdyssä kairauksessa saatiin esiin n. 20 cm paksu hiilikerros ja sen alla ohut savikerros, joka on haudan tampattu pohja. Kiukaanraunion kohdalla kangasturvetta raotettiin käsin, jolloin saatiin näkyviin noin nyrkinkokoisia kiuaskiviä. Kiuaskivien välistä kairattiin esiin nokimaata. Kiukaan viereen, arvioidulle huoneenpaikalle, tehdyssä kairauksessa saatiin humuskerroksen alta esiin n. 5 cm paksu kerros lahonnutta puuta ja sen alla n. 10 cm paksu likaisen hiekan kerros.
metsakeskus.1000049082 297 Valapaton viiva 10002 12013 13126 11006 27008 535745.00000000 6972577.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049082 Väinölänniemen Rönönsalmessa, matkailijayhdistyksen vuonna 1891 pystyttämän huvimajan alapuolisessa rantakalliossa on suurikokoinen viivoista, vuosiluvuista ja nimikirjaimista koostuva kalliohakkaus, joka on tehty vuoden 1899 suurtulvan muistoksi. Ylimpänä on vuoden 1899 tulvahuipun merkki. Sen alapuolelle kalliohakkausta on laajennettu vuosina 1900, 1901, 1903, 1909 ja 1915 sekä suurtulvan satavuotismerkkivuonna 1999 vedenkorkeutta osoittavilla merkinnöillä. Monet Suomen järvet kohosivat tulvakorkeuteen 1890- luvun lopun runsaiden sateiden takia. Tulvan aikana vesi oli Järvi-Suomessa jopa lähes kaksi metriä normaalia ylempänä. Vuoden 1899 suurtulvan muistoksi useilla paikkakunnilla hakkautettiin vedenkorkeuden merkkejä rantakallioihin. Viivamerkinnät saivat nimensä suomalaisten valapattona tunteman tsaari Nikolai II mukaan, joka antoi vuonna 1899 helmikuun manifestin.
metsakeskus.1000049083 483 Tuulenpesänkangas 10002 12016 13175 11006 27000 383612.00000000 7136451.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049083 Kohde sijaitsee Tuulenpesänkankaan eteläpuolisella soistumien välisellä hiekkaisella tasanteella. Tervahaudan halkaisija vallin ulkoreunasta toiseen n. 17 m, kuopan halkaisija n. 8 m, halssi suuntautuu lounaaseen. Ympäristö kasvaa harvakseltaan nuorta kuusta ja mäntyä, nuorempaa koivuvesakkoa, sekä heinää ja puolukkaa, metsätöiden jälkiä ja muuta maanmuokkausta on havaittavissa runsaasti, mutta tervahauta vaikuttaa pitkälti vahingoittumattomalta.
metsakeskus.1000049084 483 Mustola 10007 12016 13182 11006 27000 376601.00000000 7128277.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049084 Kohde sijaitsee paikassa nimeltä Mustola, matalan mäen laella sijaitsevien pienten kalliopaljastumien eteläpuolella. Paikalla on n. 0,5 ha alueella lukuisia jäänteitä paikalla aikanaan sijainneesta talosta tai torpasta viljelyksineen. Paikalta tavattiin kolmen rakennuksen perustukset (joissa kaikissa myös merkkejä tulisijasta) – kaksi näistä tervahaudasta itään, myös mäen laen tuntumassa (n. 10 ja 30 m päässä tervahaudasta), ja yksi alempana, tervahaudasta n. 50 m kaakkoon. Näiden lisäksi havaittiin neljä kiviaidan jäännöstä, sekä kahdeksan viljelyrauniota. Kaikki rakenteet ovat pitkälti heinikon ja/tai sammalen peitossa. Alueella vaihtelevat heinikkoiset niittyaukeat ja nuorten kuusten ja koivujen hallitsemat metsittyneemmät alueet (jotka alueen itäreunoilla vaihtuvat soistuneempaan nuoreen mäntymetsään), ja siellä on runsaasti merkkejä metsätöistä. Paikalle ei ole merkitty asuinrakennuksia, viljelyksiä tai talon nimeä sen enempää pitäjänkartalle kuin vanhimmalle peruskartalle vuodelta 1954, mutta jälkimmäisellä on paikalla nähtävissä pieni niittyala sekä yksi asumaton rakennus, joka vastaa sijainniltaan suunnilleen alakohteen 4-4 (rakennuksen kiviperustusta, mahd. tulisijan jäännös) sijaintia. Kohteen koordinaateista n. 30 m länsilounaaseen sijaitsee tervahauta, Mustola 2 (1000049125).
metsakeskus.1000049084 483 Mustola 10007 12001 13013 11006 27000 376601.00000000 7128277.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049084 Kohde sijaitsee paikassa nimeltä Mustola, matalan mäen laella sijaitsevien pienten kalliopaljastumien eteläpuolella. Paikalla on n. 0,5 ha alueella lukuisia jäänteitä paikalla aikanaan sijainneesta talosta tai torpasta viljelyksineen. Paikalta tavattiin kolmen rakennuksen perustukset (joissa kaikissa myös merkkejä tulisijasta) – kaksi näistä tervahaudasta itään, myös mäen laen tuntumassa (n. 10 ja 30 m päässä tervahaudasta), ja yksi alempana, tervahaudasta n. 50 m kaakkoon. Näiden lisäksi havaittiin neljä kiviaidan jäännöstä, sekä kahdeksan viljelyrauniota. Kaikki rakenteet ovat pitkälti heinikon ja/tai sammalen peitossa. Alueella vaihtelevat heinikkoiset niittyaukeat ja nuorten kuusten ja koivujen hallitsemat metsittyneemmät alueet (jotka alueen itäreunoilla vaihtuvat soistuneempaan nuoreen mäntymetsään), ja siellä on runsaasti merkkejä metsätöistä. Paikalle ei ole merkitty asuinrakennuksia, viljelyksiä tai talon nimeä sen enempää pitäjänkartalle kuin vanhimmalle peruskartalle vuodelta 1954, mutta jälkimmäisellä on paikalla nähtävissä pieni niittyala sekä yksi asumaton rakennus, joka vastaa sijainniltaan suunnilleen alakohteen 4-4 (rakennuksen kiviperustusta, mahd. tulisijan jäännös) sijaintia. Kohteen koordinaateista n. 30 m länsilounaaseen sijaitsee tervahauta, Mustola 2 (1000049125).
metsakeskus.1000049084 483 Mustola 10007 12004 13045 11006 27000 376601.00000000 7128277.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049084 Kohde sijaitsee paikassa nimeltä Mustola, matalan mäen laella sijaitsevien pienten kalliopaljastumien eteläpuolella. Paikalla on n. 0,5 ha alueella lukuisia jäänteitä paikalla aikanaan sijainneesta talosta tai torpasta viljelyksineen. Paikalta tavattiin kolmen rakennuksen perustukset (joissa kaikissa myös merkkejä tulisijasta) – kaksi näistä tervahaudasta itään, myös mäen laen tuntumassa (n. 10 ja 30 m päässä tervahaudasta), ja yksi alempana, tervahaudasta n. 50 m kaakkoon. Näiden lisäksi havaittiin neljä kiviaidan jäännöstä, sekä kahdeksan viljelyrauniota. Kaikki rakenteet ovat pitkälti heinikon ja/tai sammalen peitossa. Alueella vaihtelevat heinikkoiset niittyaukeat ja nuorten kuusten ja koivujen hallitsemat metsittyneemmät alueet (jotka alueen itäreunoilla vaihtuvat soistuneempaan nuoreen mäntymetsään), ja siellä on runsaasti merkkejä metsätöistä. Paikalle ei ole merkitty asuinrakennuksia, viljelyksiä tai talon nimeä sen enempää pitäjänkartalle kuin vanhimmalle peruskartalle vuodelta 1954, mutta jälkimmäisellä on paikalla nähtävissä pieni niittyala sekä yksi asumaton rakennus, joka vastaa sijainniltaan suunnilleen alakohteen 4-4 (rakennuksen kiviperustusta, mahd. tulisijan jäännös) sijaintia. Kohteen koordinaateista n. 30 m länsilounaaseen sijaitsee tervahauta, Mustola 2 (1000049125).
metsakeskus.1000049085 483 Iso Lehtisalo länsi 10002 12016 13175 11006 27000 377367.00000000 7128253.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049085 Kohde sijaitsee Ison Lehtisalon länsipuolella, metsätien pohjoispuolella, n. 100 m saman tien varrella olevasta laavusta itään. Tervahaudan halkaisija vallin ulkoreunasta toiseen n. 13 m, kuopan halkaisija n. 6 m. Halssi, joka ei ole sortunut, ja jonka rännin aukkokin on vielä nähtävillä sammalen lomassa, suuntautuu etelään. Tervahaudan päällä ja muualla tiekäytävän reunassa kasvaa nuorehkoja kuusia ja lehtipuita, muuten alueella kasvaa nuorta mäntyvoittoista kasvatusmetsää.
metsakeskus.1000049086 483 Hautaperä 10002 12016 13175 11006 27000 375412.00000000 7126851.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049086 Kohde sijaitsee Hautaperällä, kiemuraisen moreeniharjanteen länsireunalla, n. 30 m pienestä kalliopaljastumasta etelään. Tervahaudan halkaisija vallin ulkoreunasta toiseen n. 14 m, kuopan halkaisija n. 7 m, halssi suuntautuu lounaaseen. Ympäristö kasvaa lehtipuuvaltaista vesakkoa, tervahaudan päällä on myös hieman vanhempia koivuja ja kuusia.
metsakeskus.1000049088 483 Koivisto kaakko 10002 12016 13175 11006 27000 378603.00000000 7127497.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049088 Entisen Koiviston talon pihapiiristä n. 120 m kaakkoon, saman mäen lounaisrinteessä sijaitsee tervahauta. Sen halkaisija vallin ulkoreunasta toiseen on n. 19 m, kuopan halkaisija n. 9 m, halssi suuntautuu etelään. Tervahaudan päällä ja ympäristössä kasvaa tuoreen kankaan varttunutta kuusivaltaista metsää, paitsi sen länsipuolella, jossa on vanha, yhä metsittymätön niittyaukea.
metsakeskus.1000049089 483 Peräkuru itä 10002 12016 13175 11006 27000 377910.00000000 7125281.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049089 Kohde sijaitsee Pekanpaikankallioiden eteläpuolella, Peräkurusta Perännevalle virtaavan puron pohjoispuolisessa rinteessä. Tervahaudan halkaisija vallin ulkoreunasta toiseen on n. 17 m, kuopan halkaisija n. 9 m, halssi suuntautuu eteläkaakkoon. Tervahaudan päällä kasvaa varttuneita sekä vanhojakin lehtipuita ja kuusia, sekä kaatuneita ja vielä osin seisovia lahopuita. Ympäristössä kasvaa parimetristä tiheää mäntyvesakkoa.
metsakeskus.1000049090 483 Hautakangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 380711.00000000 7127532.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049090 Hautakankaalla, sen koillisimman kalliopaljastuman eteläpuolella, runsaat 100 m Lamppinevan reunasta lounaaseen sijaitsee tervahauta. Sen halkaisija vallin ulkoreunasta toiseen n. 21 m, kuopan halkaisija n. 12 m, halssi suuntautuu etelään. Välittömästi tervahaudan koillispuolitse kulkee ajopolku. Tervahaudan päällä ja sen välittömässä ympäristössä kasvaa varttunutta kuusimetsää sekä joitain varttuneita koivuja, kun taas sen länsi- ja eteläpuolen soistuneilla alueilla kasvaa nuorempaa kuusivoittoista sekametsää, ja vähän matkan päässä kaakossa on hakkuuaukea.
metsakeskus.1000049092 563 Hyvekuru 10007 12016 13182 11006 27000 385034.00000000 7122104.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049092 Tammankorven lounaispuolella, ajopolun varrella paikassa nimeltä Hyvekuru sijaitsee eri ikäisiä historiallisen asutuksen merkkejä. Varsinaisesta kohdekoordinaateista tavattiin yksi rakennuksen kiviperustuksen jäännös (Rakennus 1), toisen rakennuksen maapohja, kaksi kiviaidan pätkää, yksi viljelyraunio, yksi kellari ja toinen syvempi maakuoppa, joka on todennäköisesti kaivo, yksi purettu tai romahtanut puurakennuksen jäännös, sekä yksi yhä seisova puinen asuinrakennus, joka on merkitty myös nykyiselle kartalle. Paikalla ei ole merkintää asutuksesta pitäjänkartalla. Vuoden 1954 peruskartalla paikalle on merkitty yksi asuinrakennus alakohteen Rakennus 3 kohdalle, sekä kaksi muuta rakennusta suunnilleen alakohteiden Rakennus 2 ja Rakennus 4 kohdalle. Myös ainakin alakohteena oleva Kaivo, sekä mahdollisesti alakohde Kellari sijaitsevat näiden rakennusten muodostamassa tuolloisessa pihapiirissä. Rakennusten eteläpuolelle, alueelle, josta ei nyt havaittu mitään kiinteitä rakenteita, on merkitty laajempi peltoalue sekä siihen liittyviä rakennuksia. Koillisemmaksi, alueelle, jolta alakohteet Rakennus 1, Kiviaita 1 ja Kiviaita 2 sekä Viljelyraunio tavattiin, on merkittynä niittyä, sekä hyvin pieni, soikea peltokaistale. Nämä alakohteet vaikuttavat vanhemmilta, kuin ainakaan Rakennusten 3 ja 4 säilyneet puurakenteet ja mahdollisesti muutkaan jälkimmäisiin liittyvän pihapiirin alakohteet.
metsakeskus.1000049092 563 Hyvekuru 10007 12001 13016 11006 27000 385034.00000000 7122104.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049092 Tammankorven lounaispuolella, ajopolun varrella paikassa nimeltä Hyvekuru sijaitsee eri ikäisiä historiallisen asutuksen merkkejä. Varsinaisesta kohdekoordinaateista tavattiin yksi rakennuksen kiviperustuksen jäännös (Rakennus 1), toisen rakennuksen maapohja, kaksi kiviaidan pätkää, yksi viljelyraunio, yksi kellari ja toinen syvempi maakuoppa, joka on todennäköisesti kaivo, yksi purettu tai romahtanut puurakennuksen jäännös, sekä yksi yhä seisova puinen asuinrakennus, joka on merkitty myös nykyiselle kartalle. Paikalla ei ole merkintää asutuksesta pitäjänkartalla. Vuoden 1954 peruskartalla paikalle on merkitty yksi asuinrakennus alakohteen Rakennus 3 kohdalle, sekä kaksi muuta rakennusta suunnilleen alakohteiden Rakennus 2 ja Rakennus 4 kohdalle. Myös ainakin alakohteena oleva Kaivo, sekä mahdollisesti alakohde Kellari sijaitsevat näiden rakennusten muodostamassa tuolloisessa pihapiirissä. Rakennusten eteläpuolelle, alueelle, josta ei nyt havaittu mitään kiinteitä rakenteita, on merkitty laajempi peltoalue sekä siihen liittyviä rakennuksia. Koillisemmaksi, alueelle, jolta alakohteet Rakennus 1, Kiviaita 1 ja Kiviaita 2 sekä Viljelyraunio tavattiin, on merkittynä niittyä, sekä hyvin pieni, soikea peltokaistale. Nämä alakohteet vaikuttavat vanhemmilta, kuin ainakaan Rakennusten 3 ja 4 säilyneet puurakenteet ja mahdollisesti muutkaan jälkimmäisiin liittyvän pihapiirin alakohteet.
metsakeskus.1000049092 563 Hyvekuru 10007 12001 13013 11006 27000 385034.00000000 7122104.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049092 Tammankorven lounaispuolella, ajopolun varrella paikassa nimeltä Hyvekuru sijaitsee eri ikäisiä historiallisen asutuksen merkkejä. Varsinaisesta kohdekoordinaateista tavattiin yksi rakennuksen kiviperustuksen jäännös (Rakennus 1), toisen rakennuksen maapohja, kaksi kiviaidan pätkää, yksi viljelyraunio, yksi kellari ja toinen syvempi maakuoppa, joka on todennäköisesti kaivo, yksi purettu tai romahtanut puurakennuksen jäännös, sekä yksi yhä seisova puinen asuinrakennus, joka on merkitty myös nykyiselle kartalle. Paikalla ei ole merkintää asutuksesta pitäjänkartalla. Vuoden 1954 peruskartalla paikalle on merkitty yksi asuinrakennus alakohteen Rakennus 3 kohdalle, sekä kaksi muuta rakennusta suunnilleen alakohteiden Rakennus 2 ja Rakennus 4 kohdalle. Myös ainakin alakohteena oleva Kaivo, sekä mahdollisesti alakohde Kellari sijaitsevat näiden rakennusten muodostamassa tuolloisessa pihapiirissä. Rakennusten eteläpuolelle, alueelle, josta ei nyt havaittu mitään kiinteitä rakenteita, on merkitty laajempi peltoalue sekä siihen liittyviä rakennuksia. Koillisemmaksi, alueelle, jolta alakohteet Rakennus 1, Kiviaita 1 ja Kiviaita 2 sekä Viljelyraunio tavattiin, on merkittynä niittyä, sekä hyvin pieni, soikea peltokaistale. Nämä alakohteet vaikuttavat vanhemmilta, kuin ainakaan Rakennusten 3 ja 4 säilyneet puurakenteet ja mahdollisesti muutkaan jälkimmäisiin liittyvän pihapiirin alakohteet.
metsakeskus.1000049092 563 Hyvekuru 10007 12004 13045 11006 27000 385034.00000000 7122104.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049092 Tammankorven lounaispuolella, ajopolun varrella paikassa nimeltä Hyvekuru sijaitsee eri ikäisiä historiallisen asutuksen merkkejä. Varsinaisesta kohdekoordinaateista tavattiin yksi rakennuksen kiviperustuksen jäännös (Rakennus 1), toisen rakennuksen maapohja, kaksi kiviaidan pätkää, yksi viljelyraunio, yksi kellari ja toinen syvempi maakuoppa, joka on todennäköisesti kaivo, yksi purettu tai romahtanut puurakennuksen jäännös, sekä yksi yhä seisova puinen asuinrakennus, joka on merkitty myös nykyiselle kartalle. Paikalla ei ole merkintää asutuksesta pitäjänkartalla. Vuoden 1954 peruskartalla paikalle on merkitty yksi asuinrakennus alakohteen Rakennus 3 kohdalle, sekä kaksi muuta rakennusta suunnilleen alakohteiden Rakennus 2 ja Rakennus 4 kohdalle. Myös ainakin alakohteena oleva Kaivo, sekä mahdollisesti alakohde Kellari sijaitsevat näiden rakennusten muodostamassa tuolloisessa pihapiirissä. Rakennusten eteläpuolelle, alueelle, josta ei nyt havaittu mitään kiinteitä rakenteita, on merkitty laajempi peltoalue sekä siihen liittyviä rakennuksia. Koillisemmaksi, alueelle, jolta alakohteet Rakennus 1, Kiviaita 1 ja Kiviaita 2 sekä Viljelyraunio tavattiin, on merkittynä niittyä, sekä hyvin pieni, soikea peltokaistale. Nämä alakohteet vaikuttavat vanhemmilta, kuin ainakaan Rakennusten 3 ja 4 säilyneet puurakenteet ja mahdollisesti muutkaan jälkimmäisiin liittyvän pihapiirin alakohteet.
metsakeskus.1000049092 563 Hyvekuru 10007 12009 13092 11006 27000 385034.00000000 7122104.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049092 Tammankorven lounaispuolella, ajopolun varrella paikassa nimeltä Hyvekuru sijaitsee eri ikäisiä historiallisen asutuksen merkkejä. Varsinaisesta kohdekoordinaateista tavattiin yksi rakennuksen kiviperustuksen jäännös (Rakennus 1), toisen rakennuksen maapohja, kaksi kiviaidan pätkää, yksi viljelyraunio, yksi kellari ja toinen syvempi maakuoppa, joka on todennäköisesti kaivo, yksi purettu tai romahtanut puurakennuksen jäännös, sekä yksi yhä seisova puinen asuinrakennus, joka on merkitty myös nykyiselle kartalle. Paikalla ei ole merkintää asutuksesta pitäjänkartalla. Vuoden 1954 peruskartalla paikalle on merkitty yksi asuinrakennus alakohteen Rakennus 3 kohdalle, sekä kaksi muuta rakennusta suunnilleen alakohteiden Rakennus 2 ja Rakennus 4 kohdalle. Myös ainakin alakohteena oleva Kaivo, sekä mahdollisesti alakohde Kellari sijaitsevat näiden rakennusten muodostamassa tuolloisessa pihapiirissä. Rakennusten eteläpuolelle, alueelle, josta ei nyt havaittu mitään kiinteitä rakenteita, on merkitty laajempi peltoalue sekä siihen liittyviä rakennuksia. Koillisemmaksi, alueelle, jolta alakohteet Rakennus 1, Kiviaita 1 ja Kiviaita 2 sekä Viljelyraunio tavattiin, on merkittynä niittyä, sekä hyvin pieni, soikea peltokaistale. Nämä alakohteet vaikuttavat vanhemmilta, kuin ainakaan Rakennusten 3 ja 4 säilyneet puurakenteet ja mahdollisesti muutkaan jälkimmäisiin liittyvän pihapiirin alakohteet.
metsakeskus.1000049093 140 Dolgorukin muistomerkki 10002 12013 13131 11006 27008 508407.00000000 7051830.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049093 Koljonvirran taistelun alueella, Mansikkaniemen mäen korkeimmalla kohdalla sijaitsee valurautainen, kirkontornia muistuttava muistomerkki Venäjän ruhtinaan, kenraaliluutnantti ja keisarin kenraaliadjutantti Mihail Petrovits Dolgorukin muistoksi. Ruhtinas menehtyi Suomen Sodan taistelussa 27.10.1808 Sandelsin tykistön ampumaan osumaan. Muistomerkki on pystytetty vuonna 1848. Sen rahoitti Dolgorukin suku ja pystytti kaatuneen ruhtinaan morsian. Muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Anders Fredrik Granstedt ja se on valettu Varkaudessa.Muistomerkissä on Dolgorukin sukuvaakuna ja merkkiä kiertää ketjuaita, jonka tolppina toimivat Suomen sodan aikaiset tykit. Aita on pystytetty vuonna 1880. Muistomerkissä muistetaan myös Venäjän keisari Aleksanteri I vierailua kenraaliadjutanttinsa kuolinpaikalla 27.8.1819. Merkki on Suomen vanhin rautainen sotamuistomerkki.
metsakeskus.1000049095 678 Juusolan Pirttikangas 2 10001 12016 13175 11006 27000 385187.00000000 7158995.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049095 Lidarissa näkyvä ja peruskartalle merkitty tervahauta. Tervahaudan halssi suuntaa länteen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049096 678 Juusolan Pirttikangas 2 10001 12016 13175 11006 27000 385187.00000000 7158995.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049096 Lidarissa näkyvä ja peruskartalle merkitty tervahauta. Tervahaudan halssi suuntaa länteen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049098 236 Temppeliharju 10001 12016 13175 11006 27000 343621.00000000 7056210.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049098 Tervahauta sijaitsee kankaan lounaisrinteessä. Haudan läpimitta on noin 14 metriä. Halssi lounaisreunassa. Kohde vaatii maastotarkastuksen
metsakeskus.1000049099 236 Jouhisaari 10001 12016 13175 11006 27000 343743.00000000 7057379.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049099 Tervahauta sijaitsee kankaan lounaisrinteessä. Haudan läpimitta on noin 10 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049100 236 Sadinkangas 1 10001 12016 13175 11006 27000 347190.00000000 7056227.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049100 Tervahauta sijaitsee kankaan länsirinteessä. Haudan läpimitta oin noin 13 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049101 236 Sadinkangas 2 10001 12016 13175 11006 27000 347459.00000000 7056105.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049101 Tervahaudan läpimitta on noin 15 metriä ja halssi on haudan eteläreunassa. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049102 236 Heinäplassi 10001 12016 13175 11006 27000 348258.00000000 7057176.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049102 Kaksi tervahautaa tai hiilimiilua aivan vierekkäin Kellonkankaantien vieressä. Kummankin rakenteen läpimitta on noin 14 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049103 236 Roskalakso 10001 12016 13175 11006 27000 348426.00000000 7056761.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049103 Tervahauta sijaitsee kankaan pohjoisrinteessä Haudan läpimitta on noin 12 metriä.
metsakeskus.1000049104 236 Takakankaanneva 10001 12016 13175 11006 27000 349120.00000000 7056482.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049104 Tervahauta sijaitsee kangassaarekkeen pohjoisosassa Näätinkiojan itäpuolella. Haudan läpimitta on noin 15 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049105 893 Måtar 10007 12001 13007 11006 27000 283081.00000000 7036446.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049105 Inv. 2021: Platsen för Måtar stomhemman ligger söderut från Kiitolaforsen i Jeppo längs vägen till Keppo på västra stranden av Lappo å. Platsen är en stenig kulle och på södra sidan av den finns två gårdar och flera gårdsbyggnader. Måtar stomhemman har märkts ut på torskifteskartan från 1757. Huset har uppförts på 1600-talet (Historik över Jeppo. 1988, s. 36 och 79). På den nuvarande grundkartan heter gården Elias. På den nordöstra sidan av Eliasbacken har även en tjärdal märkts ut på storskifteskartan.
metsakeskus.1000049111 678 Musta-aho 10001 12004 13051 11006 27000 414827.00000000 7148762.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049111 Yksityisilmoitus rajamerkistä, jossa on kruunuhakkaus ja mahdollisesti osin sen päällä numero 3. Kyseistä hakkausta on käytetty läänien rajamerkkinä. Rajakivi on merkitty maastoon oransilla aurauskepillä.
metsakeskus.1000049114 249 Hautakangas 10007 12016 13175 11006 27000 345654.00000000 6917436.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049114 Tervahaudan halkaisija on n. 15 metriä ja syvyys n. 1,8 m. Siinä on kaksoisvallit, joiden leveys on yhteensä n. 5 m. Halssin pituus on n. 10 m ja se laskee lounaaseen.
metsakeskus.1000049115 249 Hautakangas 2 10007 12016 13175 11006 27000 346304.00000000 6916864.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049115 Tervahaudan halkaisija on n. 23 metriä ja syvyys n. 3 m. Siinä on kaksoisvallit, joiden leveys on yhteensä n. 6 m. Halssia ei ole. Haudan päällä kasvaa tiheästi kuusi- ja lehtipuita. Tervahaudasta n. 10 m koilliseen on n. 2 x 2 x 1 m kokoinen sammalen peittämä kiviröykkiö joka on kasattu . isommista suorakaiteen muotoisista ja pienemmistä nyrkin kokoisista kivistä.
metsakeskus.1000049116 249 Isoneva 10007 12004 13051 11006 27008 349217.00000000 6915708.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049116 Rajamerkki on kooltaan 2 x 2 x 0,5 m. Viisarikivi on pohjoiseteläsuuntainen, jossa on heikosti erotettavissa kaiverrus: ’N 11 5’. Rajamerkki sijaitsee hakkuu-aukean reunalla. Rajapiste on merkitty vuoden 1846 pitäjänkartalle Valtionmaan ja Pihlajaveden kylän rajan taitteeseen.
metsakeskus.1000049117 249 Hietasenpuro 10007 12016 13175 11006 27000 349743.00000000 6915281.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049117 Tervahaudan halkaisija on n. 22 metriä ja syvyys n. 1.5 m. Vallin leveys on 2.5 m. N. 7 m pitkä halssi suuntautuu koilliseen kohti Hietasenpuroa.
metsakeskus.1000049118 249 Vehmaanneva 10007 12016 13175 11006 27000 349768.00000000 6918368.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049118 Tervahaudan halkaisija on n. 20 metriä ja syvyys n. 3 m. Vallin leveys on 4 m. Suuri n. 20 m pitkä, 4 m leveä ja 2 m syvä halssi suuntautuu länteen.
metsakeskus.1000049119 249 Pyörkkilänperä 10007 12016 13175 11006 27000 349005.00000000 6919850.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049119 Tervahaudan halkaisija on n. 15 metriä ja syvyys n. 1.5 m. Vallin leveys on 3 m. Lounaaseen suuntautuva halssi on n. 10 m pitkä, 2 m leveä ja 2 m syvä. Tervahauta on tiheän kasvillisuuden peitossa. Maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000049120 249 Hietastenneva 10007 12016 13175 11006 27000 350169.00000000 6917146.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049120 Tervahaudan halkaisija on n. 11 metriä ja syvyys n. 1 m. Vallin leveys on 3 m. Koilliseen suuntautuva kylmämuurattu halssi on n. 5 m pitkä, 2 m leveä ja 2 m syvä.
metsakeskus.1000049121 249 Kolmisoppinen 10007 12004 13051 11006 27008 349740.00000000 6917582.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049121 Hakkuuaukean reunalla sijaitsee sammaloitunut raja-merkki, jonka mitat ovat 1.5 x 1.5 x 1 m. Viisarikivi osoittaa kohti pohjoista ja siihen on kaiverrettu ’183’. Raja on merkitty vuoden 1840 pitäjänkartalle valtionmaan (kruununmaan) ja Pihlajaveden kylän rajan taitepisteeseen.
metsakeskus.1000049122 625 Hölökki 10002 12004 13051 11006 27000 387367.00000000 7142407.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049122 Rajamerkki sijaitsee metsäautotien varrella, aivan metsämaan reunassa, noin kilometrin Tuulasperäntiestä länteen. Rajamerkkinä toimiva pystykivi on kooltaan noin 75 x 50 x 60 cm. Kiven kaakkoispuolen tasaiselle pinnalle on kaiverrettu numero 2. Noin metri kivestä luoteeseen sijaitsee toinen, kaivertamaton kivi, joka on kooltaan noin 35 x 25 x 10 cm. Tämä kivi mahdollisesti merkitsee kiinteistörajan suuntaa. Jakokartoille (Cajanus 1805–1806; 1807) asemoituna rajamerkki sijoittuu Pyhäjoen pitäjään kuuluneiden Etelänkylän, Ypperin/Yppärin kylän ja Pirttikosken kylän välisten rajojen kulmaukseen. Noin 40 vuotta myöhemmin laaditulla pitäjänkartalla (2432 11 Pyhäjoki) rajapyykin lounaispuolinen maa-alue on merkitty kuuluvaksi kruunulle ja pyykin luoteispuoleinen maakaistale on merkitty Merijärven pitäjään kuuluneen Pirttimäen kylän omistuksiksi. Rajamerkki on nykyisellä kiinteistörajalla, ja Kiinteistörekisteriin se on merkitty rakenteella viisikivinen ja numerolla 2.
metsakeskus.1000049123 625 Leivinneva 10002 12004 13051 11006 27000 386694.00000000 7142610.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049123 Rajamerkki sijaitsee suon ja kuivan kankaan rajalla, vajaa 400 metriä Gretanpolun päästä pohjoiseen. Rajamerkistä on näkyvissä laakea kivi, jonka koko on sen näkyvältä osalta noin 10 x 60 x 30 cm. Kivessä ei ole havaittavissa kaiverruksia. Kivi on todennäköisesti ollut alun perin pystyasennossa mutta on sittemmin kaatunut kyljelleen. Kiven juurella saattaa olla muita rakenteeseen kuuluvia kiviä sammaleen alla. Kiven viereen on pystytetty noin 180 cm pitkä mäntykeppi. Jakokartalle (Cajanus 1805–1806) asemoituna rajamerkki sijoittuu Pyhäjoen pitäjään kuuluneiden Eteläkylän ja Ypperin/Yppärin kylän väliselle rajalle. Noin 40 vuotta myöhemmin laaditulla pitäjänkartalla (2432 11 Pyhäjoki) rajapyykin koillispuolinen maakaistale on merkitty Merijärven pitäjään kuuluneen Pirttimäen kylän omistuksiksi. Rajamerkki on nykyisellä kiinteistörajalla, ja Kiinteistörekisteriin se on merkitty rakenteella nelikulmainen ja numerolla 57.
metsakeskus.1000049124 710 Ruddammen pato 10001 12009 13000 11006 27000 312205.00000000 6671010.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049124 Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Gennäsin kartanon kaakkoispuolella sijaitsevan Ruddammen-nimisen lammen länsipuolella mahdollisia patoon ja rakennukseen liittyviä rakenteita. Paikalla on voinut padon lisäksi olla vesimylly. Kohde on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000049124 710 Ruddammen pato 10001 12004 13048 11006 27000 312205.00000000 6671010.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049124 Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Gennäsin kartanon kaakkoispuolella sijaitsevan Ruddammen-nimisen lammen länsipuolella mahdollisia patoon ja rakennukseen liittyviä rakenteita. Paikalla on voinut padon lisäksi olla vesimylly. Kohde on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000049125 483 Mustola 2 10002 12016 13175 11006 27000 376565.00000000 7128271.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049125 Paikassa nimeltä Mustola, matalan mäen laella sijaitsevien pienten kalliopaljastumien eteläpuolella sijaitsee tervahauta. Sen halkaisija on vallin ulkoreunasta toiseen n. 16 m, kuopan halkaisija n. 9 m, ja halssi suuntautuu etelään. Lähes välittömästi tervahaudan itä- ja kaakkoispuolella sijaitsee kohde Mustola (1000049084) yksinäistalon tai torpan jäännös.
metsakeskus.1000049126 563 Hyvekuru 2 10002 12016 13175 11006 27000 384996.00000000 7122129.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049126 Paikassa nimeltä Hyvekuru, pienen kallioisen mäennyppylän kaakkoispuolella, koilliseen kohti Tammakorpea viettävän rinteen yläreunassa, sijaitsee tervahauta. Tervahaudan halkaisija vallin ulkoreunasta toiseen on n. 26 m, kuopan halkaisija n. 14 m, ja sen halssi suuntautuu koilliseen. Kolmisenkymmentä metriä tervahaudasta kaakkoon sijaitsee kohde Hyvekuru (1000049092) josta on tavattu sekä yhä pystyssä olevan yksinäistalon jäännös että hieman tätä vanhempia historiallisen ajan asutuksen merkkejä.
metsakeskus.1000049127 9 Peuranrahka kaakko 10002 12004 13051 11006 27000 377439.00000000 7124571.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049127 Lokakuussa 2023 tuli lähiseudun asukkaalta ilmoitus rajakivestä lähellä voimalinjaa. Kohde tarkastettiin toisen matkan yhteydessä, tarkoitus oli selvittää kohteen luonnetta ja mitata koordinaatit. Laajempi ympäristön tarkastus ei ollut mahdollista vähäisen jäljellä olevan päivänvalon takia. Kohde sijaitsee hankealueen ulkopuolella Alavieskan alueella. Paikalla on rajamerkki, noin 70 cm korkea napakivi johon on hakattu kruunu ja vuosiluku 1760. Napakiven ympärillä oleva kivijalka on melkein kokonaan sammalen peittämä, muutama isompi kivi on näkyvillä, halkaisija on arvioltaan 1,5 m. Rajamerkki sijaitsee nykyisestä Merijärven-Alavieskan rajasta noin 15 – 18 m etelään. Kyseessä on ilmeisesti rajapyykki, joka on pystytetty 1760-62 rajakäynnin yhteydessä, jolloin tarkastettiin emäpitäjien rajat (tässä tapauksessa Kalajoki ja Pyhäjoki) ja läänirajat.
metsakeskus.1000049129 687 Torakorpi 10001 12016 13172 11002 27000 567868.00000000 7037769.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049129 MML 5-pistepilvi laserkailausaineistossa näkyy selvä soikeahko vallimainen rakenne, jonka lounaispuolella näkyy kumpare. Todennäköinen raudanvalmistuspaikka, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049130 687 Vellipuro 10001 12016 13172 11002 27000 567427.00000000 7037925.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049130 Vinovalovarjosteessa havaittavissa hevosenkengän muotoinen anomalia, mahdollinen raudanvalmistupaikka. On mahdollista, että kohde on jo vaurioitunut metsänkäytössä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049131 893 Högväg 10007 12001 13007 11006 27000 278872.00000000 7042729.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049131 Inv. 2021: I jordeboksförteckningen anges i Ytterjeppo två hus med namnet Högväg, Högväg I och Högväg II. Stomhemmanens platser finns på västra stranden av Lappo å vid Ytterjeppovägen och norr om riksväg 8. På grundkartan från 1972 har på platsen markerats flera hus och husbyggnader, av vilka en del har rivits, numera finns på platsen nyare och äldre byggnadsbestånd. Första Högväg har uppförts på 1500-talet och hör till de äldsta husen i Jeppo (Historik över Jeppo. 1988, s. 32).
metsakeskus.1000049132 687 Hautaharju 10001 12016 13172 11002 27000 567294.00000000 7038483.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049132 Vinovalovarjosteessa havaittavissa lähellä toisiaan kolme rengasmaista kuopannetta, joissa on vallit. Kahden muun kuopanteen koordinatit 7038458/567327 ja 7038451/567295. Kohde on mahdollisesti raudanvalmistuspaikka. Sitä ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049133 106 Kalalammi 10002 12016 13151 11006 27000 394191.00000000 6722232.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049133 Maasto on muuten tasaista sekametsää, josta nousee muutaman metrin korkuisia De Geer -moreeniharjanteita. Miilut 1 ja 2 sijaitsevat 35 metrin etäisyydellä toisistaan, miilu 3 niistä 110 metriä etelään. Miilu 1 on pyöreä matala kumpare, jota ympäröi oja. Miilu 2 on samanlainen, pienten kuusien peitossa. Miilu 3 on hyvin matala ja erottuu maastosta heikosti. Sen keskellä on kuoppa. Miilujen halkaisija on 15 metriä Miilut paikallistettiin Lidar-kuvista, kuvien perusteella Keravanjärven ja Sykärin alueella on vielä inventoimattomia hiilimiiluja.
metsakeskus.1000049134 893 Knåck 10007 12001 13007 11006 27000 279057.00000000 7043200.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049134 Inv. 2021: Knåck stomhemman låg ursprungligen på östra stranden av Lappo å på samma plats som senare. Numera finns det på platsen förutom huvudbyggnaden även ekonomibyggnader. Gården omges av åkrar. Nummer 7 Knåck i jordeboken har uppförts på 1500-talet och hör till de äldsta husen i Jeppo (Historik över Jeppo. 1988, s. 32).
metsakeskus.1000049136 106 Kolkkari 10002 12016 13151 11006 27000 394165.00000000 6725147.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049136 Hiilimiilut sijaitsevat Kaidanpäässä, Kaidanpäänjärven eteläpään lounaispuolisessa metsämaassa, Kolkkari -nimisen suon eteläpuolella. Maasto on sekametsää. Miilu 1 on miiluista itäisin, se sijaitsee vain muutaman metrin Kolkkarintiestä länteen. Miilun keskuskumpu erottuu maastosta selkeästi. Miilu 2 sijaitsee miilusta 1, 160 metriä luoteeseen alavassa kosteikossa, jossa kasvaa lepikkoa. Näissä miiluissa on selkä ojakaivanto ympärillä. Miilut 3 ja 4 sijaitsevat hieman ylempänä rinteessä tiheässä metsässä noin 350 metriä Kolkkarintiestä länteen. Ne erottuvat huonosti tiheän kasvillisuuden ja epätasaisen maaston takia. Miilut ovat suuria ja matalia eikä niissä ole selkeää ojaa ympärillä. Miilujen reunoilla ja keskellä on kuoppia. Miilujen halkaisija on 13–18 metriä.
metsakeskus.1000049138 106 Rantala 10007 12009 13094 11006 27000 392576.00000000 6726546.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049138 Vallillinen maakuoppa sijaitsee tyhjilleen jääneen Rantalan talon luoteispuolisessa metsässä, talosta 150 metriä luoteeseen. Maasto on tasaista ja kosteaa ojitettua Sykärin rantametsää Kylä-Katilantien pohjoispuolella. Kuoppa on pienessä kumpareessa suon laidalla ja erottuu hyvin avoimessa kuusikossa. Kuoppa on kulmikas ja sen seinämät ovat suorat, ”oviaukko” on pohjoiseen. Kuopan mitat ovat 4 x 3 metriä. Kuopan ikä tai tarkoitus ei ole selvillä, mutta se voisi liittyä läheisen talon toimintaan jonkinlaisena maakellarina.
metsakeskus.1000049139 106 Tervalamminsuo 10002 12016 13175 11006 27000 394702.00000000 6724481.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049139 Tervahauta sijaitsee kuusikkoisessa kaakkoon laskevassa mäenrinteessä Tervalammin itäpuolella. Mäen eteläpuolella on Tervalamminsuo. Tervahauta erottuu hyvin vallin ympäröimänä kuoppana, koska aluskasvillisuus on vain sammalta. Tervahaudan halkaisija on 10 metriä, syvyys noin metrin. Tervahaudan keskelle tehdystä kuopassa oli hiilistä hiekkaa. Tervahaudan pohjoispuolella 25 metrin päässä kulkee mäen laen poikki suora maakaasulinjan kaivanto.
metsakeskus.1000049140 106 Ämmäinmäki 10002 12016 13151 11006 27000 393408.00000000 6723559.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049140 Hiilimiilut sijaitsevat Hyvinkään Keravanjärven luoteispuolella, Ämmäinmäen ja Laiti-lannummen länsirinteellä. Maasto on moreenipohjaista mäntymetsää, josta nousee muutaman metrin korkuisia De Geer -moreeniharjanteita. Alavammilla paikoilla on suota. Voimajohdon vaikutusalueelta kartoitettiin seitsemän miilua. Miiluista kuusi on Kaidanpääntien eteläpuolella (miilut 1–6) ja yksi pohjoispuolella (miilu 7). Miilut ovat yhteensä 570 metrin mittaisella alueella. Miilut 1 ja 2 ovat harvennetussa taimikossa ojan kahden puolin. Niiden keskellä on kumpuja ja reunalla oja. Miilut 3 ja 4 ovat lähekkäin tiheässä koivutaimikossa. Niiden oja erottuu vain heikosti. Miilun 4 reunalta on kaatunut suuria koivuja. Miilut 5 ja 6 ovat lähinnä Kaidanpääntietä. Niiden kohdalla on vastikään harvennettua männikköä. Metsäkone on ajanut näiden kahden miilun yli ja urissa näkyy hiiltä. Miiluissa ei ole selkeää ojaa ympärillä, vaan kuoppia kehämäisesti. Miilu 7 on Kaidanpääntien pohjoispuolella, metsätien itälaidalla karussa maastossa, jossa kunttaa on kuorittu pois lähes miiluun asti. Miilun kohdalla on pöheikköä. Miilu erottuu huonosti, sillä se on lähes maan tasainen. Sen ympärillä on hiiltä sisältäviä kuoppia. Miilujen halkaisija on noin 15 metriä. Lisäksi miilusta 7 noin 7 metriä itään on hieman rajamerkkiä muistuttava kivikasa, jonka päällä on suorakaiteen muotoinen kivenlohkare. Paikalla ei ole nykyisin tai vanhojen karttojen perusteella rajalinjaa.
metsakeskus.1000049141 697 Pihlajavaara luode 10002 12016 13175 11006 27000 557055.00000000 7160852.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049141 Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 15 metriä. Lidar-havainto. Inventointi 2024: Tarkastettiin v. 2024 maastossa. Tervahauta, halkaisija n. 16 m. Halssi osoittaa pohjoiskoilliseen.
metsakeskus.1000049142 697 Perkkiökangas 10001 12016 13175 11006 27000 559613.00000000 7161186.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049142 Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 14 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049145 297 Kainuuntie, Mäntyselkä 10002 12005 13071 11006 27007 528706.00000000 6960182.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049145 Kainuuntien historiallisen tielinjauksen arkeologisoitunut eli tiekäytöstä poistunut osa, näkyy hyvin linjana 5-pistepilvi laserkeilausaineistossa ja on historiallisten kartojen mukainen (Hermelinin kartasto). Tielinja on oikaustu joskus vuosien 1951 ja 1955 välisenä aikana: tie noudattaa vanhaa linjausta vielä 1951 ilmakuvassa mutta on siirtynyt uudelle linjalle jo vuoden 1955 ilmakuvassa. Kohde sijaitsee voimakkaasti muokatulla alueella, jossa kulkee useita teitä, kevyen liikenteen väylä, sähkömuuntamo sekä sähkölinja. Sähkölinja on hakattu ja tiheän taimikon peittämää, joten havainnointi alueella oli haastavaa. Pituudeltaan noin 450 m pitkä tienpohja saatiin osin paikannettua ja sen pystyy havaitsemaan viistovalovarjosteesta. Vanha tie on mahdollisesti osin tuhoutunut sähkölinjan kohdalta linjan rakentamiseen liittyneessä maanmuokkauksessa. Eteläisen puolen vanha tie oli selkeiden ja 1,2–1,5 m korkeiden vallien välissä. Pohja oli kova ja tasainen ja vanhan tien reunoilla ja vallien läheisyydessä kasvoi jonkin verran nuorehkoa sekametsätyyppistä puustoa. Tienpohja oli suurelta osin tiheän aluskasvillisuuden peittämää. Valtalajeina oli varsinkin heinä ja saniaiset, mutta myös sammal sekä muut kostean paikan kasvit olivat edustettuina. Leveyttä etelänpuolisella tienpohjalla on 7–8 m. Tienpätkän länsipuolella kulki metsäkoneen tekemä polku. Alueen keskiosasta ei inventoinnin aikana havaittu merkkejä vanhasta tiestä. Alueella oli jonkin verran maanmuokkauksen jälkiä, kuten kuoppia ja moderneja röykkiöitä. Tienpohjan pohjoispuoli sijaitsi kuivemmalla kohdalla ja mahdollinen tienpohja näytti olevan enemmän tasaisella kohdalla kuin vallien alapuolella. Ainoat havainnot vanhasta tienpinnasta olivat tasainen maanpinta, jossa ei kasvanut puustoa noin 7 m leveydellä. Osin oletettu tielinja kulki matalahkojen vallien päällä. Pohjoispuoli, joka laserkailausaineistossa näyttää selkeältä, oli jäänyt suurelta osin tukkipinon alle, mikä haittasi inventoinnin havainnointia siten, ettei selviä viitteitä vanhasta tiestä sähkölinjan pohjoispuolelta saatu tasaisia puuttomia kohtia lukuun ottamatta.
metsakeskus.1000049145 297 Kainuuntie, Mäntyselkä 10002 12005 13071 11006 27008 528706.00000000 6960182.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049145 Kainuuntien historiallisen tielinjauksen arkeologisoitunut eli tiekäytöstä poistunut osa, näkyy hyvin linjana 5-pistepilvi laserkeilausaineistossa ja on historiallisten kartojen mukainen (Hermelinin kartasto). Tielinja on oikaustu joskus vuosien 1951 ja 1955 välisenä aikana: tie noudattaa vanhaa linjausta vielä 1951 ilmakuvassa mutta on siirtynyt uudelle linjalle jo vuoden 1955 ilmakuvassa. Kohde sijaitsee voimakkaasti muokatulla alueella, jossa kulkee useita teitä, kevyen liikenteen väylä, sähkömuuntamo sekä sähkölinja. Sähkölinja on hakattu ja tiheän taimikon peittämää, joten havainnointi alueella oli haastavaa. Pituudeltaan noin 450 m pitkä tienpohja saatiin osin paikannettua ja sen pystyy havaitsemaan viistovalovarjosteesta. Vanha tie on mahdollisesti osin tuhoutunut sähkölinjan kohdalta linjan rakentamiseen liittyneessä maanmuokkauksessa. Eteläisen puolen vanha tie oli selkeiden ja 1,2–1,5 m korkeiden vallien välissä. Pohja oli kova ja tasainen ja vanhan tien reunoilla ja vallien läheisyydessä kasvoi jonkin verran nuorehkoa sekametsätyyppistä puustoa. Tienpohja oli suurelta osin tiheän aluskasvillisuuden peittämää. Valtalajeina oli varsinkin heinä ja saniaiset, mutta myös sammal sekä muut kostean paikan kasvit olivat edustettuina. Leveyttä etelänpuolisella tienpohjalla on 7–8 m. Tienpätkän länsipuolella kulki metsäkoneen tekemä polku. Alueen keskiosasta ei inventoinnin aikana havaittu merkkejä vanhasta tiestä. Alueella oli jonkin verran maanmuokkauksen jälkiä, kuten kuoppia ja moderneja röykkiöitä. Tienpohjan pohjoispuoli sijaitsi kuivemmalla kohdalla ja mahdollinen tienpohja näytti olevan enemmän tasaisella kohdalla kuin vallien alapuolella. Ainoat havainnot vanhasta tienpinnasta olivat tasainen maanpinta, jossa ei kasvanut puustoa noin 7 m leveydellä. Osin oletettu tielinja kulki matalahkojen vallien päällä. Pohjoispuoli, joka laserkailausaineistossa näyttää selkeältä, oli jäänyt suurelta osin tukkipinon alle, mikä haittasi inventoinnin havainnointia siten, ettei selviä viitteitä vanhasta tiestä sähkölinjan pohjoispuolelta saatu tasaisia puuttomia kohtia lukuun ottamatta.
metsakeskus.1000049145 297 Kainuuntie, Mäntyselkä 10002 12005 13071 11006 27009 528706.00000000 6960182.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049145 Kainuuntien historiallisen tielinjauksen arkeologisoitunut eli tiekäytöstä poistunut osa, näkyy hyvin linjana 5-pistepilvi laserkeilausaineistossa ja on historiallisten kartojen mukainen (Hermelinin kartasto). Tielinja on oikaustu joskus vuosien 1951 ja 1955 välisenä aikana: tie noudattaa vanhaa linjausta vielä 1951 ilmakuvassa mutta on siirtynyt uudelle linjalle jo vuoden 1955 ilmakuvassa. Kohde sijaitsee voimakkaasti muokatulla alueella, jossa kulkee useita teitä, kevyen liikenteen väylä, sähkömuuntamo sekä sähkölinja. Sähkölinja on hakattu ja tiheän taimikon peittämää, joten havainnointi alueella oli haastavaa. Pituudeltaan noin 450 m pitkä tienpohja saatiin osin paikannettua ja sen pystyy havaitsemaan viistovalovarjosteesta. Vanha tie on mahdollisesti osin tuhoutunut sähkölinjan kohdalta linjan rakentamiseen liittyneessä maanmuokkauksessa. Eteläisen puolen vanha tie oli selkeiden ja 1,2–1,5 m korkeiden vallien välissä. Pohja oli kova ja tasainen ja vanhan tien reunoilla ja vallien läheisyydessä kasvoi jonkin verran nuorehkoa sekametsätyyppistä puustoa. Tienpohja oli suurelta osin tiheän aluskasvillisuuden peittämää. Valtalajeina oli varsinkin heinä ja saniaiset, mutta myös sammal sekä muut kostean paikan kasvit olivat edustettuina. Leveyttä etelänpuolisella tienpohjalla on 7–8 m. Tienpätkän länsipuolella kulki metsäkoneen tekemä polku. Alueen keskiosasta ei inventoinnin aikana havaittu merkkejä vanhasta tiestä. Alueella oli jonkin verran maanmuokkauksen jälkiä, kuten kuoppia ja moderneja röykkiöitä. Tienpohjan pohjoispuoli sijaitsi kuivemmalla kohdalla ja mahdollinen tienpohja näytti olevan enemmän tasaisella kohdalla kuin vallien alapuolella. Ainoat havainnot vanhasta tienpinnasta olivat tasainen maanpinta, jossa ei kasvanut puustoa noin 7 m leveydellä. Osin oletettu tielinja kulki matalahkojen vallien päällä. Pohjoispuoli, joka laserkailausaineistossa näyttää selkeältä, oli jäänyt suurelta osin tukkipinon alle, mikä haittasi inventoinnin havainnointia siten, ettei selviä viitteitä vanhasta tiestä sähkölinjan pohjoispuolelta saatu tasaisia puuttomia kohtia lukuun ottamatta.
metsakeskus.1000049148 599 Simas 10007 12001 13014 11006 27000 294714.00000000 7041411.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049148 Inv. 2021: 1840-luvun pitäjänkartalle on merkitty torppa ja peltoja Träskbäckenin eteläpuolelle, virta sai alkunsa Storträsketistä, joka laskettiin myöhemmin. Paikalla on nykyisin tasoitettu vähäpuustoinen alue, ja jäänteet torpasta ovat hävinneet. Torpan paikan pohjoispuolelle on merkitty pelto vielä 1972 peruskartalle ja metsätien kaakkoispuolelle pieni rakennus. Paikan maastonimenä on vanhoilla peruskartoilla Simas, joka voi olla torpan nimi.
metsakeskus.1000049150 893 Rumamäki S 10007 12016 13175 11006 27000 293595.00000000 7031475.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049150 Inv. 2021: Noin 15 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi suuntautuu kaakkoon. Tervahauta on pahoin tuhoutunut metsätöissä, sen päällä ja reunoilla on metsäkoneen ajouria. Avonaisissa maanpinnan kohdissa esiintyy hiilen lisäksi kuonaa. Alue on hiljattain avohakattu.
metsakeskus.1000049151 785 Korkiakaarto 10001 12016 13175 11002 27000 478983.00000000 7155862.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049151 Peruskartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohde on myös LIDARK-kohde. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049152 69 Isoaho 2 10001 12016 13175 11002 27000 423606.00000000 7083585.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049152 Vinovalovarjosteessa erottuva ja LIDARK-aineistossa esiintyvä tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049153 69 Antinkalliot 2 10001 12016 13175 11002 27000 412231.00000000 7062619.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049153 Vinovalovarjosteessa erottuva ja LIDARK-aineistossa mukana oleva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049154 691 Riitoneva 10001 12016 13175 11002 27000 408923.00000000 7052562.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049154 Lidarissa näkyvä ja lidark-aineistoon kuuluva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049155 272 Blåbäribacken 3 10002 12016 13175 11006 27000 308532.00000000 7081402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049155 Noin 100 m kohteen Blåbäribacken 2 (1000010030) suuremmasta kiviaidasta etelälounaaseen ja n. 70 saman kohteen pienemmästä kiviaidasta länteen on tervahauta. Erotettu omaksi kohteekseen n. 250 m pohjoiskoilliseen sijaitsevista Blåbäribacken 1:n (1000010029) tervahaudasta ja maakuopista. Hauta on n. 12 m halkaisijaltaan ja kuoppa n. 5,5 m. Kynä on n. 5 m pitkä. Ympärysvallin reunoilla on käytetty kiviä, joista isoimmat ovat n. 1,5 m halkaisijoiltaan. N. 30 m tervahaudasta pohjoiseen on havaittu n. 8 m halkaisijaltaan oleva kuoppa, jota ei ole ehditty dokumentoida. Perimätiedon mukaan Blåbäribackenin mäellä on ollut neljä tervahautaa.
metsakeskus.1000049156 893 Palmlandet 10001 12016 13000 11002 27000 281573.00000000 7031302.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049156 Vallin ympäröimä neliömäinen noin aarin ala äestetyssä rinteessä. Karjatarha? Viljelytilkku? Inv. 2023: Kohdetta ei tarkastettu maastossa, koska siitä ei ollut tietoa maastotöiden aikana (lisätty rekisteriin maastotöiden valmistelun jälkeen 7.11.2023). Huomioitavaa: Kohteen laadusta ei ole varmuutta.
metsakeskus.1000049157 638 Suuri rantatie Prästängen-Forsbacka 10002 12005 13071 11006 27000 420395.00000000 6695798.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049157 Suuren rantatien 1800-luvulla käytöstä jäänyt osuus. Tielinjaus näkyy Porvoon vuoden 1749 pitäjänkartalla ja 1700-luvun lopun kuninkaankartalla. Tienpohja erottuu hyvin 3-4 metriä leveänä kaistana metsämaastossa.
metsakeskus.1000049158 398 Radanrakentajien hautausmaa 10002 12002 13021 11006 27008 430422.00000000 6760294.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049158 Alueelle on haudattu vuosina 1867 - 1868 menehtyneitä Riihimäki - Pietari-radan rakentajia. Pietarin radan rakentaminen alkoi vuonna 1868 ja Lahden seudulle saapui ihmisiä ulkopaikkakunnilta ratatöiden houkuttelemina. Työnetsijöiden ja kerjäläisten mukana Lahden ja Hollolan seudulle levisi tauteja, joista kohtalokkain oli lavantauti. Tällöin päätettiin perustaa erillinen hautausmaa ulkopaikkakuntalaisille radanrakentajille. On arvioitu, että Lahden radanrakentajien hautausmaalle on haudattuna noin 300 vainajaa. Radanrakentajien hautausmaat sijaitsevat myös Hausjärvellä, Nastolassa ja Kärkölässä. Hautausmaata ympäröivä aita on rakennettu rautatiekiskoista ja sisäänkäynnin yhteydessä on vuonna 1953 Lahden seurakunnan pystyttämä muistopatsas.
metsakeskus.1000049159 208 Marjakangas 2 10002 12004 13054 11004 27000 367279.00000000 7132640.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049159 Kallion laen etelä- ja lounaislaidalle kasattu pitkänomainen, kaareva röykkiö, jonka pituus on noin 14 metriä ja leveys kolme metriä. Korkeutta röykkiöllä on noin 50 cm, ja se koostuu yhdestä-kahdesta kivikerrasta. Röykkiössä on kaksi suurempaa, mahdollista silmäkiveä. Toinen niistä sijaitsee rakenteen keskivaiheilla, lähellä kaaren ulkoreunaa ja toinen sen itäpäässä. Kallionlaki, jolla kohde sijaitsee kasvaa pääosin jäkälää ja mäntyä. Kallion rinteiden alapuolella kasvaa kuusimetsää. Röykkiö sijaitsee noin kilometrin etelään Oulaistentiestä ja noin 200 metriä kaakkoon Marjakankaan poikki kulkevasta voimajohtolinjasta.
metsakeskus.1000049160 893 Kepoon Hautamäki 10007 12016 13175 11006 27000 293332.00000000 7031068.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049160 Inv. 2021: Noin 16 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, kapea halssi suuntautuu lounaaseen. Ympäristössä kasvaa kuusi- ja mäntymetsää, haudan päällä lähinnä nuorta puustoa.
metsakeskus.1000049161 208 Marjaneva 10002 12004 13051 11006 27000 367176.00000000 7131300.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049161 Rajamerkki sijaitsee sekametsässä kalliopohjalla, hieman korkeamman kallion tyvessä. Paikalla on pohjakaavaltaan jokseenkin soikea kiviröykkiö, laajuudeltaan noin 1,5 x 1 metriä, korkeudeltaan noin 40 cm. Kivikasan päällä on noin 60 cm korkea lattea viisarikivi. Kiveyksen lähellä on yksi noin 20 cm korkuinen kivi, joka saattaa osoittaa rajan suuntaa. Rajamerkki sijaitsee Marjanevan turvetuotantoalueen eteläpään tuntumassa, pienessä suosaarekkeessa. Sarpankankaan metsätiestä paikalle on matkaa puolisen kilometriä luoteen suuntaan. Rajamerkki on (Alavieskan) Taluskylän ja (Kalajoen) Mehtäkylän rajalla, joka on merkitty vuosina 1834–1835 piirretylle jakokartalle (Garvolii 1834–1835) ja vuoden 1843 pitäjänkartalle (2432 04 Kalajoki). Kalajoesta muodostettiin 1570-luvulla oma hallintoalue, johon kuuluivat muun muassa Alavieska ja Ylivieska. Kalajoen kunta perustettiin vuonna 1865 ja Alavieskan kunta vuonna 1866. Rajamerkki on nykyisellä kiinteistörajalla, ja Kiinteistörekisterissä sen numero on 264.
metsakeskus.1000049162 208 Ojala 10002 12004 13051 11006 27000 367546.00000000 7132233.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049162 Rajamerkkinä toimiva kivi on kooltaan noin 35 x 20 cm. Pystyssä olevaa viisarikiveä on näkyvillä noin 25 cm korkeudelta. Merkki sijaitsee tiheähkössä havumetsässä, noin kilometri itään Jäneskankaan sähköasemalta. Rajamerkki on (Alavieskan) Taluskylän ja (Kalajoen) Mehtäkylän rajalla, joka on merkitty vuosina 1834–1835 piirretylle jakokartalle (Garvolii 1834–1835) ja vuoden 1843 pitäjänkartalle (2432 04 Kalajoki). Kalajoesta muodostettiin 1570-luvulla oma hallintoalue, johon kuuluivat muun muassa Alavieska ja Ylivieska. Kalajoen kunta perustettiin vuonna 1865 ja Alavieskan kunta vuonna 1866. Rajamerkki on nykyisellä kiinteistörajalla, ja Kiinteistörekisterissä se on numerolla 33 ja rakenteella yksikivinen.
metsakeskus.1000049163 208 Sarpaneva 10002 12004 13051 11006 27000 368272.00000000 7132593.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049163 Rajamerkistä on maastossa näkyvillä noin 50 x 50 x 50 cm kokoinen kivi. Sen lounaispuolella on kaiverrus 35 ja X. Kivi sijaitsee havumetsässä ja se on merkitty pystyyn tuetulla puukepillä. Pyykin länsipuolella sijaitsevalta peltoaukealta on paikalla matkaa reilut sata metriä. Rajamerkki on (Alavieskan) Taluskylän ja (Kalajoen) Mehtäkylän rajalla, joka on merkitty vuosina 1834–1835 piirretylle jakokartalle (Garvolii 1834–1835) ja vuoden 1843 pitäjänkartalle (2432 04 Kalajoki). Kalajoesta muodostettiin 1570-luvulla oma hallintoalue, johon kuuluivat muun muassa Alavieska ja Ylivieska. Kalajoen kunta perustettiin vuonna 1865 ja Alavieskan kunta vuonna 1866. Rajamerkki on nykyisellä kiinteistörajalla, ja Kiinteistörekisterissä se on numerolla 35 ja rakenteella nelikulmainen.
metsakeskus.1000049165 581 Tevaniemi 10007 12005 13069 11006 27000 299450.00000000 6872768.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049165 Melajoen ylittäneen sillan kiviperustukset. Niemenkärjen länsirannalla, voimalinjan alla, on nähtävillä joen molemmilla penkoilla lohkotuista kivistä koottu rakenne. Kivirakenne ulottuu ainakin niemenpuoleisella rannalla noin kahdeksan metrin etäisyydelle penkasta ja näyttää muodostaneen tienpohjan. Rakenteen säilyneet osat ovat joen molemmilla rannoilla n. kolme metriä leveät ja vedenpinnan yläpuolella metrin korkuiset. Perustusten alaosat on ladottu suurehkoista kivistä, ylimpien kerrosten kivet ovat pienempiä. Kahdessa kivessä havaittiin poratut reiät. Muista materiaaleista olevia säilyneitä rakenteita ei havaittu. Mahdollisia vedenalaisia rakenteita ei pystytty havainnoimaan. Silta näyttää liittyneen peltojen käyttöön. Sillanperustukset ajoitettiin vuoden 1805 kartan avulla historialliselle ajalle, mahdollisesti 1700- tai 1800-luvulle.
metsakeskus.1000049165 581 Tevaniemi 10007 12004 13000 11006 27000 299450.00000000 6872768.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049165 Melajoen ylittäneen sillan kiviperustukset. Niemenkärjen länsirannalla, voimalinjan alla, on nähtävillä joen molemmilla penkoilla lohkotuista kivistä koottu rakenne. Kivirakenne ulottuu ainakin niemenpuoleisella rannalla noin kahdeksan metrin etäisyydelle penkasta ja näyttää muodostaneen tienpohjan. Rakenteen säilyneet osat ovat joen molemmilla rannoilla n. kolme metriä leveät ja vedenpinnan yläpuolella metrin korkuiset. Perustusten alaosat on ladottu suurehkoista kivistä, ylimpien kerrosten kivet ovat pienempiä. Kahdessa kivessä havaittiin poratut reiät. Muista materiaaleista olevia säilyneitä rakenteita ei havaittu. Mahdollisia vedenalaisia rakenteita ei pystytty havainnoimaan. Silta näyttää liittyneen peltojen käyttöön. Sillanperustukset ajoitettiin vuoden 1805 kartan avulla historialliselle ajalle, mahdollisesti 1700- tai 1800-luvulle.
metsakeskus.1000049168 893 Bässbacken 10007 12016 13175 11006 27000 285200.00000000 7045782.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049168 Inv. 2021: Noin 20 m halkaisijaltaan oleva tervahauta laajan Mejmossenin ja Hysalträsketin välisen kapean kankaan länsilaidalla, metsätiestä n. 100 m lounaaseen. Halssi lounaaseen, haudan päällä kasvaa tiheästi nuoria kuusia. Maaperä on kivikkoista. Lähiympäristön puusto on tiheää nuorta kasvatusmetsää.
metsakeskus.1000049169 893 Vistbacken 1 10002 12004 13048 11002 27000 292746.00000000 7046311.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049169 Skutasin asutuksesta n. 1,5 km lounaaseen, n. 350 m Kovjoesta itään Vistbackenin korkeimman alueen kaakkoisreunalla on n. 15 m pitkä ja enimmillään n. 3 m leveä kaareva kivivalli, keskellä on röykkiömäinen kohta, jossa korkeus on n. 80 cm, päihinsä valli kapenee ja mataloituu. Mäellä kasvaa matalaa tiheää mäntytaimikkoa. Maaperä on erittäin kivikkoista ja metsäaurauksen jäljiltä epätasaista. Myös vallin kivet ovat liikkuneet metsätöissä, vallissa on myös irtonaisia kiviä, joiden pinnasta puuttuu pintakasvillisuus, muuten rakenne on melko kompakti ja sitä peittää sammal ja jäkälät, puusto on ilmeisesti poistettu hakkuiden yhteydessä. Vastaavanlaisia valleja tunnetaan esihistorialliselta ajalta, mutta myös esim. historiallisen ajan viljelyksiin voi liittyä ko. tyyppisiä valleja – mäen maaperä vaikuttaa kuitenkin liian kivikkoiselta viljelyyn. Kohteen eteläpuolella on n. 15-35 metrin etäisyydellä kaksi tervahautaa.
metsakeskus.1000049170 893 Vistbacken 10007 12016 13175 11006 27000 292746.00000000 7046268.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049170 Inv.2021: Skutasin asutuksesta n. 1,5 km lounaaseen, n. 350 m Kovjoesta itään Vistbackenin kaakkoisreunalla noin 20 m (nro 1) ja 15 m (nro 2) halkaisijoiltaan olevat tervahaudat, halssit pohjoiseen ja koilliseen. Mäellä kasvaa matalaa tiheää mäntytaimikkoa, myös tervahautojen päällä. Maaperä on erittäin kivikkoista ja metsäaurauksen jäljiltä epätasaista. Tervahaudoista pohjoiseen kivivalli, jonka mahdollinen yhteys tervanpolttoon ei selvillä.
metsakeskus.1000049172 9 Sarpakangas 1 10007 12004 13051 11006 27000 368349.00000000 7131868.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049172 Kohde sijaitsee sekametsässä kalliopohjalla, hieman korkeamman kallion tyvessä. Pohjakaavaltaan neliömäinen kivilatomus on laajuudeltaan noin 1,1 x 1 metriä ja korkeudeltaan noin 40 cm. Kiviä oli kahdessa kerroksessa, ja latomuksen päällä oli matala, noin 20 cm korkea viisarikivi. Rajamerkki sijaitsee Marjanevan turvetuotantoalueen itäpuolella, Sarpankankaan metsätiestä noin 107 metriä länteen. Rajamerkki on nykyisellä kiinteistörajalla, ja Kiinteistörekisterissä sen numero on 38. Rajamerkki ei ole vuoden 1843 pitäjänkartan tai edellisellä vuosikymmenellä piirrettyjen jakokarttojen mukaan sijainnut kylänrajalla tai muulla merkittävällä rajalla, vaan pyykki erottaa Taluskylän kiinteistöjä Kruunulle kuuluneista maa-alueista.
metsakeskus.1000049173 9 Sarpakangas 2 10007 12004 13051 11006 27000 368624.00000000 7132109.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049173 Rajamerkki koostuu kahdesta kivikerrasta. Se on kooltaan noin 1 x 1,2 metriä ja korkeudeltaan noin 0,5 metriä. Keskelle merkkiä on kahden kiven väliin tuettu mäntypuinen keppi. Rajamerkki on nykyisellä kiinteistörajalla, ja Kiinteistörekisterissä se on numerolla 34 ja rakenteeltaan nelikulmainen. Rajamerkki ei ole vuoden 1843 pitäjänkartan tai edellisellä vuosikymmenellä piirrettyjen jakokarttojen mukaan sijainnut kylänrajalla tai muulla merkittävällä rajalla, vaan pyykki erottaa Taluskylän kiinteistöjä Kruunulle kuuluneista maa-alueista.
metsakeskus.1000049174 287 Lappfjärd-Rävåsen 4 10002 12001 13001 11019 27000 225690.00000000 6912426.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049174 Inv. 2022: Pohjakaavaltaan jokseenkin pyöreä matalan vallin ympäröimä painanne, jonka halkaisija on yksitoista ja syvyys puoli metriä. Kohde sijaitsee hiekkamaalla matalalla pienialaisella kohoumalla. Maapohja on lähes kivetöntä ja puusto nuorta mäntyä. Kahdesta painanteen viereen tehdystä koekuopasta löydettiin kvartsi-iskokset. Painanteesta 50 metriä pohjoiseen kaivetusta kuopasta löytyi kaksi kvartsi-iskosta, mutta sen ympäristöön kaivetuista viidestä muusta kuopasta ei löytynyt yhtään iskosta, joten nämä painanteesta etäämpänä talteenotetut iskokset tulkittiin hajalöydöksi.
metsakeskus.1000049175 791 Pökkelöinen 10001 12016 13175 11006 27000 451018.00000000 7106342.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049175 Kohde sijaitsee ojitettujen turvemaiden keskellä metsäalueella, avohakkuukuvion laidassa. Ortokuvan perusteella kohteen päälle on jätetty säästöpuuryhmä. Kyseessä on tervahauta, joka on halkaisijaltaan noin 15 m. Halssi laskee koilliseen ja on noin 7 metriä pitkä. Havaittu laserkeilausaineistosta ja se on tunnistettu myös LIDARK-hankkeessa tervahaudat ja hiilimiilut aineistossa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049176 581 Keskinen 10001 12016 13175 11006 27000 302174.98689401 6871309.61969556 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049176 Tervahauta on merkitty maastokarttaan ja erottuu selkeästi LIDAR-kuvissa. Rakenteen halkaisija reunavalleineen on noin 11-13 m. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049178 638 Mickelsböle gl. tomt 10001 12001 13007 11006 27006 415890.00000000 6693089.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049178 Porvoon pitäjän Mickelsbölen kylässä oli vuonna 1540 neljä veromarkkaa ja kymmenen veronmaksajaa. Vuoden 1547 maakirjan perusteella yksi veronmaksaja oli ulkokylänmies (1/8 veromarkkaa). Vuonna 1556 kylässä oli 10 veronmaksajaa. (SAY.) Mickelsbölen kylästä on säilynyt neljä 1600- ja 1700-lukujen kyläkarttaa. Vanhin kartta on Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatima. Kylää ovat kartoittaneet myös Nils Westermark 1749, Johan Bonej vuosina 1766–67 ja Timothy Winter 1786. (ASTIA–Kansallisarkiston asiointipalvelu.) Kylässä oli vuonna 1691 säteri ja yhdeksän taloa. Broteruksen kartalla ei ole merkkejä autioitumisesta. Sen sijaan Nils Westermarkin vuoden 1749 kartalle on merkitty kolme vanhaa tonttia. Kaksi niistä on sijainnut Ritarsin, Bellasin, ja Elmattasin tonttimaan luona. Lisäksi kylän koillisosassa erillään muusta asutuksesta on yksi vanha tontti (Gl. tomt). Vanhan tontin paikka ja sen ympäristö on vaurioitunut pahoin metsänraivauksessa. Vanha tontti on vanhojen peltojen ympäröimä kumpare aurinkoisella paikalla. Metsänraivauksen ja raivausjätteen vuoksi varmoja havaintoja kiinteästä muinaisjäännöksestä ei saatu. Kohteen luonteen selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia.
metsakeskus.1000049179 108 Pyöräniemi torppa 3 10001 12001 13014 11006 27000 295988.00000000 6846369.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049179 Vuoden 1796 isojakokartalle on paikalle merkitty torppa. Torppa on merkitty v. 1848 pitäjänkartalle. Vuoden 1959 kartalle on kohdalle merkitty pieni peltosaareke. Nyt torpanpaikka on peltoa, josta ei saatu torppaan viittaavia konkreettisia havaintoja. Torpan perustamisiästä ei saatu tietoja.
metsakeskus.1000049181 272 Ruikkurannankangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 338837.00000000 7068802.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049181 Tervahauta sijaitsee Ruikkurannankankaan etelärinteessä, noin 50 m metsäautotien eteläpuolella. Tervahaudan läpimitta on noin 19 metriä, halssi on rakennettu haudan eteläreunalle. Maasto harvennettua mäntymetsää. Inventointi 2024: Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnin yhteydessä. Haudan vallin leveys on noin 4 metriä ja haudalla on syvyyttä pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 2 metriä. Kohde on ennallaan.
metsakeskus.1000049182 265 Pirttisaari 10007 12016 13175 11006 27000 395826.00000000 7010397.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049182 Paikalla on tervahauta, halssi lounaaseen suon suuntaan. Halk. n. 17 m vallin ulkoreunalta ulkoreunalle. Siitä 26 m kaakkoon on kivikasa, joka saattaisi olla terva-pirtin kiuas. Kivikasa oli paksun havu ja rankakasan alla, eikä sitä nyt voinut kun-nolla tutkia. Paikalla oli hiljattain tehty harvennushakkuu. Tervahauta ja maanpinta ylipäätään alueella oli kuitenkin ehjä.
metsakeskus.1000049184 265 Kurunkangas 10007 12016 13175 11006 27000 396731.00000000 7010608.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049184 Tervahauta, halssi itään. Halkaisija n. 16 m vallin ulkoreunalta ulkoreunalle.
metsakeskus.1000049185 265 Sudenpirttikangas 10007 12016 13175 11006 27000 399134.00000000 7011858.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049185 Tervahauta, halssi alarinteeseen, halkaisija n. 17 m vallin ulkoreunalta ulkoreunalle.
metsakeskus.1000049186 265 Kontukangas 10007 12004 13051 11042 27000 398856.00000000 7012398.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049186 Paikalla on pystykivi kivirauniossa. Rajamerkki on Kuivaniemen kylän ja Kivijärven kylän yhteismetsän suoralla ja vanhalla rajalla, johon tulee koillisesta tilusraja. Rajamerkki on siis tilusrajamerkki.
metsakeskus.1000049187 265 Kontuvuori 10007 12004 13051 11006 27009 398763.00000000 7012980.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049187 Kinnulan ja Kivijärven pitäjien rajan kulmapiste. Paikalla on rajamerkki, 140 x 140 cm ja 50 cm korkea kiviperusta, sen keskellä pystykivi. Kuntaraja on nuori, 1900 luvun alussa Kinnula on erotettu Kivijärvestä. Rajamerkki on myös kylärajalla, joka on kuntien eroamista vanhempi. Rajamerkin iästä ei ole tietoa - se voi olla myös melko nuori, jos se olisi rakennettu kuntarajalle ja vanhempi jos rakennettu kylärajalle. Kiven itäpuolella on viisarikivi osoittamassa rajan suuntaa itään.
metsakeskus.1000049188 265 Kirnusuo 10007 12016 13175 11006 27000 400346.00000000 7011900.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049188 Paikalla tervahauta, halssi itään, halkaisija n. 13 m vallin ulkoreunalta ulkoreunalle.
metsakeskus.1000049189 265 Rekineva 10007 12016 13175 11006 27000 401186.00000000 7011441.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049189 paikalla tervahauta, halssi lounaaseen. Halkaisija n. 18 m vallin ulkoreunalta ulkoreunalle.
metsakeskus.1000049190 256 Hanhikangas 10002 12016 13175 11006 27000 398130.00000000 7015825.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049190 Paikalla on tervahauta (N 7015825 E 398130), josta halssi on purettu, Halkaisija n. 13 m. Tervahaudan eteläpuolella n. 15 m etäisyydellä on kiukaan raunio, 1 x 2,5 m (N 7015810 E 398127). Sen kupeessa on palanutta savea ja kiveä. Tästä kiukaasta 20 m etelään on toinen kiuas, 2 x 2,5 m ja 0,7 m korkea (N 7015791 E 398124).
metsakeskus.1000049191 256 Nielujärvi 10007 12016 13175 11006 27000 390882.00000000 7023818.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049191 Poutiainen 2022: Pyöreän tervahaudan halkaisija on n. 12 m ja syvyys hieman alle 1 m. Halssi on länteen. Hauta on kaivettu rinteeseen, ei selviä valleja. Metsäkone on jyrännyt haudan itäreunan. Maasto on kuivaa kangasta. Kohde sijaitsee Nielujärven itäpuolella, n. 800 m Perhontiestä luoteeseen.
metsakeskus.1000049192 256 Nielukangas 10007 12016 13175 11006 27000 390245.00000000 7024728.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049192 Paikalla on tervahauta, halssi, Halkaisija n. 22 m. Merkitty maastokartalle.
metsakeskus.1000049193 256 Kontumäki 10007 12016 13175 11006 27000 398214.00000000 7013259.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049193 Paikalla on hieno halssillinen tervahauta, halkaisija 18 m.
metsakeskus.1000049194 854 Harjuniitty Pello 10002 12001 13000 11019 27000 375653.00000000 7433454.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049194 Kohde sijaitsee Olosjoelta noin 70 metriä etelään olevalla matalalla kuusta ja lehtipuita kasvavalla matalalla moreeniharjanteella. Matalan harjanteen koillispuolella maasto laskee suolle. Nykyisin paikalla on aurattu hakkuuaukea. Löydöt koostuvat kolmesta lapionpistosta löydettyihin hyvälaatuisiin kvartsi-iskoksiin, joita vaikutti olevan paikalla melko runsaasti. Kvartsi iskoksia kolmesta koekuopasta mäntykankaan pohjoispäästä, parinkymmenen metrin etäisyydeltä toisistaan alueelta. Paikalle kaivettiin 8 koepistoa. Rajaus löydöllisten kuoppien perusteella. Löydöt pinnasta ja koekuopista.
metsakeskus.1000049195 16 Virtamäki 10002 12004 13051 11006 27000 439721.00000000 6781151.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049195 Rutalahden itäreunaa seurailevan Kausantien itäpuolisella metsäalueella sijaitseva kivistä ladottu rajapyykki. Kohde sijaitsee yhä käytössä olevien kiinteistörajojen taitepisteessä avokalliolla, metsän reunassa. Pyykissä on suorakaiteen muotoinen (1 x 1,3 m) kiviperustus, jonka keskellä noin 60 cm korkea viisarikivi. Kivessä ei ole nähtävissä merkintöjä. Viisarikiven taakse on asetettu moderni metallitanko. Kyseinen raja näkyy Urajärven isojakokartalla (v. 1810). Kuva 14.
metsakeskus.1000049196 854 Olosjoki Harjuniitty 10007 12015 13146 11006 27000 375663.00000000 7433537.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049196 Kohde sijaitsee Olosjoen rannalla. Pato kulkee joen eteläpuolella noin 70 metrin ja pohjoispuolella noin 50 metrin matkalla. Kohteessa on 2 - 3 metriä leveä ja metrin korkea kivipato, joka kulkee joen molemmilla rannoilla. Joen kohdalla olevat puurakenteet ovat pääosin hävinneet, tosin joenpohjassa on säilynyt uittorakenteita. Padon päällä kasvaa koivikko. Pohjoisrannalla on uittokämpän jäännökset (alakohde).
metsakeskus.1000049197 748 Heikkisenaho 10001 12016 13175 11002 27000 414653.00000000 7162384.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049197 Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Halkaisija on noin 15 metriä ja halssi suuntaa koilliseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049199 273 Näläntöjärventievat 10007 12015 13146 11006 27000 380196.00000000 7436538.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049199 Noin sata metriä pitkä kivipadon jäännös Näläntöjärventievojen eteläpuolella Naalastojoen rannalla, suurimmaksi osaksi sen eteläpuolella. Kohde on rakennettu pääosin kalliolle, jonka itäpuolella on suoalue, joka jatkuu aina noin kilometrin etäisyydellä sijaitsevalle Näläntöjärvelle. Näläntötievojen eteläpuolella olevaa kalliota on louhittu todennäköisesti uittoa varten. Korkeutta patorakenteella on 0,2 – 1 metriä ja se erottuu selkeänä rakenteena. Joen rannalta on ilmeisesti puiset patorakenteet aikanaan purettu ja koottu kasaksi (N = 7463 549 E = 380 191). Kohteen äärilaitojen koordinaatit ovat : N = 7 436 505 - 7 436 575; E = 380 190 - 380 240.
metsakeskus.1000049201 936 Ahonneva 10002 12016 13175 11006 27000 308139.00000000 6912809.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049201 Kohde sijaitsee hakkuuaukealla, jolla kasvaa nuorta koivikkoa. Maaperä on hiekkamoreenia ja maasto viettää hieman koillista kohti, jossa se muuttuu noin sadan metrin päässä ojitetuksi suoksi. Paikalla on halkaisijaltaan noin 14 metrin kokoinen tervahauta. Vallin korkeus on 0,7 m ja tervahaudan syvyys n. 0,5 m. Haudan pohjoisreunalla on noin metrin levyinen halssi, jonka pituus on 4–5 m. Tervahaudan päällä kasvaa useita suurempia havu- ja lehtipuita. Pinnalla on paksuhko ja kosteahko pudonneista lehdistä muodostunut turvekerros.
metsakeskus.1000049202 936 Koronaho 10002 12016 13175 11006 27000 308322.00000000 6912340.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049202 Kohde sijaitsee kosteikon laidalla kuusimetsässä, länttä kohti viettävässä loivassa rinteessä. Maaperä alueella on moreenia. Paikalla on halkaisijaltaan noin 18-metrinen tervahauta, jonka syvyys noin 0,5 m. Vallin korkeus vaihtelee n. 0,5 m ja 1 m välillä. Länsisivulla on halssi, joka on vallin reunasta mitattuna kolmisen metriä pitkä ja n. 1,5 leveä. Se viettää suota kohti ja päättyy suurin piirtein kohdalle, jolta alkaa kosteikkokasvillisuus. Haudan päällä kasvaa useita suurempia kuusia ja sisälle on kaivettu eläinten pesiä, joista on työnnetty maanpinnalle runsaasti hiiltä.
metsakeskus.1000049203 250 Harjukoski 10002 12016 13175 11006 27000 296755.00000000 6906015.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049203 Kohde sijaitsee kuusimetsässä itään viettävässä rinteessä. Maaperä on hiekkaa tai hiekkamoreenia. Paikalla on halkaisijaltaan noin 10 metrin laajuinen tervahauta. Sen valli on matala, korkeudeltaan tuskin maastosta erottuva ja syvyydeltään noin metrin. Haudan itäreunalla on Heinijoen suuntaan johtava halssi, jonka pituus on 5–6 metriä ja leveys noin metrin. Maasto viettää itään kohti Heinijokea, joka jää n. 15 metrin päähän tervahaudan vallista.
metsakeskus.1000049207 489 Lahti 10007 12011 13114 11042 27028 549916.00000000 6723769.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049207 Kumpareella on metsikössä muistomerkki ja jatkosodan alun, kesän 1941, taisteluhautoja. Taisteluhaudat eivät kuulu Salpa-linjaan. Paikalla on todennäköisesti taisteltu. Lähiympäristössä on todennäköisesti lisää vastaavia taisteluhautoja.
metsakeskus.1000049208 250 Vähä Kokonlampi 10002 12016 13175 11006 27000 294425.00000000 6904050.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049208 Tervahauta sijaitsee mäntyvaltaisessa talousmetsässä tuoreen hakkuualueen reunalla. Tervahaudan halkaisija valleineen on noin 17 metriä. Haudan ympärillä on noin 4,5 metriä leveä valli, jonka korkeus on 0,4–0,6 m. Vallin päällä kasvaa nuorta katajaa ja koivua. Tervahauta on keskeltä noin metrin syvyinen. V:n muotoinen halssi sijaitsee tervahaudan itä-kaakkoispuolella ja sen leveys on tervahaudan vallin vieressä noin kolme metriä, kaveten noin metrin levyiseksi. Halssin pituus on noin 5 metriä ja syvyys noin 0,8 m. Halssia ympäröi noin 0,5 m korkea ja noin 1,5 metrin levyinen valli. Tervahaudan keskelle tehtiin koepisto. Turpeen alta havaittiin hiilen ja noen sekainen kerros (9 cm), jonka alta tuli vaalea, puhdas hiekka (9 cm), joka loppui alta tulevaan kallioon.
metsakeskus.1000049209 489 Vuoristo 10007 12011 13114 11042 27028 529147.00000000 6733264.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049209 Kallioon louhittuja varustuksia. Kohde näyttää keskeneräiseltä.
metsakeskus.1000049210 630 Kunnas 10002 12016 13175 11006 27000 469866.00000000 7118544.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049210 Tervahauta on n. 15 m halkaisijaltaan, halssi on kaivettu lounaaseen. Haudan päällä ja ympärillä kasvaa tiheää nuorta puustoa sekä korkeaa aluskasvillisuutta.
metsakeskus.1000049211 630 Mäntyselkä 10002 12016 13175 11006 27000 470447.00000000 7118351.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049211 Tervahauta on n. 12 m halkaisijaltaan, halssi on kaivettu etelään. Reunavalli on jyrkkä. Haudan päällä ja ympärillä kasvaa varttuneita mäntyjä.
metsakeskus.1000049214 291 Leveänpaijanmäki 2 10002 12016 13154 11006 27000 404650.00000000 6829487.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049214 Leveänpaijanmäen aluetta tarkastettiin 2022 inventoinnissa. Maastossa havaittiin kuusi röykkiötä. Hirviluoto on tarkastanut kohteen F. Lindenin ilmoituksen perusteella. Linden mainitsee havainneensa röykkiöitä kahdessa eri kohdassa Ylä-Karkjärven etelärannalla, Peonniemessä ja Hoalahdella, Hoalahden rannasta 200 metriä itään viettävällä tasanteella. Hirviluoto löysi Lindenin mainitsemista röykkiöalueista vain toisen, ilmeisesti Hoalahden. Hän mainitsee havaitsemiensa röykkiöiden etäisyydeksi 3,3 kilometriä Kuhmoisten kirkolta. Pietiläisen mainitsema tien vieressä oleva pieni kivikasa tai maakivi (kohde Leveänpaijanmäki) havaittiin, mutta se vaikutti luontaiselta tai tien teossa syrjään työnnetyltä kiviltä. Linkkimaston kopin takana havaittiin kivikkoa, joka vaikutti osin luontaiselta, osin maston ja kopin kohdalta pois työnnetyltä. Linkkimaston alueella tai Leveänpaijanmäen lakialueella ei ole havaittavissa minkäänlaisia röykkiöitä. Sijainnin epäselvyyden vuoksi maastossa tarkastettiin 2022 myös Haalahden aluetta. Metsäisessä notkelmassa havaittiin kuusi selkeää, osittain sammaleen peittämää röykkiötä. Röykkiöt olivat soikeahkoja ja suurin piirtein samankokoisia, 1,2 x 1,5 metriä ja korkeus noin 0,6–0,8 m. Alueella oli paikoin myös suuria, sammaleen peittämiä maakiviä, mitkä muistuttivat röykkiöitä. Röykkiöalueen itäosassa oli loivapiirteinen maakuoppa, jonka koko oli noin 1 x 1,5 metriä. Hirviluodon mainitsemaa suurinta rauniota ei havaittu. Maastossa havaitut röykkiöt ovat mitä todennäköisimmin kaskiröykkiöitä.
metsakeskus.1000049215 630 Lumikangas 10002 12016 13175 11006 27000 473923.00000000 7117655.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049215 Tervahauta on n. 13 m halkaisijaltaan, halssi on kaivettu länteen. Noin 20 m itään on n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva ja n. 50 cm korkea tervapirtin kiukaan jäännös. Alueen puusto on varttunutta kuusivaltaista metsää, haudan päällä kasvaa useita isoja puita. Maaperä on kivikkoista.
metsakeskus.1000049215 630 Lumikangas 10002 12004 13044 11006 27000 473923.00000000 7117655.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049215 Tervahauta on n. 13 m halkaisijaltaan, halssi on kaivettu länteen. Noin 20 m itään on n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva ja n. 50 cm korkea tervapirtin kiukaan jäännös. Alueen puusto on varttunutta kuusivaltaista metsää, haudan päällä kasvaa useita isoja puita. Maaperä on kivikkoista.
metsakeskus.1000049216 630 Mikkola 10007 12001 13014 11006 27000 472679.00000000 7117330.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049216 Paikalle on merkitty sotilastorppa ja siihen kuulunut pelto vuoden 1780 isojakokartalle, nykyisellä maastokartalla paikan nimi on Koskenketo. Torppa sijaitsi Katajamäen ja Myllylän välissä, Siikajoen sivuhaarana virtaavan Törmäsenjoen etelärannalla, missä uoman rinne on jyrkkä. Alue on nykyisin peltoa, sen ja joen välissä kulkee ajotie, joen penkereellä kasvaa tiheää puustoa. Joen uomaan on merkitty isojakokartalle myös kaksi vesimyllyä ja n. 200 m pohjoiseen tervahauta. Vuoden 1972 peruskartalle on merkitty rakennus torpan paikan tuntumaan. Torpan paikan luoteispuolella tien reunassa on kivistä ja maasta koostuva useita metrejä laaja ja yli metrin korkuinen kumpare, mahdollisesti siihen on läjitetty vuoden 1972 kartalle merkityn rakennuksen jäännökset ja pellosta nostettuja kiviä tms. Pohjoispuolella virtaavassa uomassa ei ole säilynyt jäänteitä vanhasta myllytoiminnasta. Noin 200 m pohjoiseen isojakokartalle merkitty tervahauta on hävinnyt. Kysymys on Mikkolan sotilastorpasta. Mikkolan asukkaita on kutsuttu kansankielellä Österbergeiksi (Leiviskä Matti, Tavastkenkä: tietoa ja tarinoita Pyhännän kunnan Tavastkengän kylästä kivikaudelta 2000-luvulle. 2011. S. 169-170). Kohde mainitaan myös vuoden 1996 inventointiraportissa. Paikallinen henkilö oli tuolloin kertonut, että kynnettäessä oli havaittu kiukaanpaikka ja likaista maata, lasia ja kuvauksen perusteella oli löytynyt myös punasavipiippu. Kohde tulkittiin käytännössä tuhoutuneeksi.
metsakeskus.1000049217 630 Mylly (Myllylä) 10007 12001 13007 11006 27000 472297.00000000 7117447.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049217 Myllyn kantatalo on merkitty vuoden 1780 isojakokartalle ja jakokirjaan numerolla 3a. Myllyn tila sijaitsee kumpuilevien peltoalueiden keskellä Siikajoen pohjoispuolella ja sen sivuhaarana virtaavan Törmäsenjoen luoteispuolella. Kantatalon paikka sijaitsee nykyisessä pihapiirissä pienellä kumpareella, mistä maasto laskee jokiuomiin. Nykyinen pihapiiri on rakennettua, sillä sijaitsee useita talous- ja muita rakennuksia, päärakennus pihan länsilaidalla. Pihassa ja sen reunoilla kasvaa jonkin verran puustoa, muuten maisema on avoin. Maaperä on hiekkaa.
metsakeskus.1000049221 889 Naapuri 10001 12016 13175 11006 27000 471067.00000000 7167728.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049221 Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohde esiintyy myös LIDARK-aineistossa. Halkaisija 13 metriä ja halssi suuntaa koilliseen.
metsakeskus.1000049222 584 Tausmaa 10007 12016 13175 11006 27000 380920.00000000 7028082.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049222 Paikka sijaitsee Perhon kirkosta 19,3 km koilliseen. Pyöreän tervahaudan halkaisija on n. 12 m ja syvyys hieman alle 1 m. Halssi on länteen. Hauta on kaivettu rinteeseen, ei selviä valleja. Metsäkone on jyrännyt haudan itäreunan. Maasto on kuivaa kangasta. Kohde sijaitsee Nielujärven itäpuolella, n. 800 m Perhontiestä luoteeseen.
metsakeskus.1000049223 889 Revonhaudat 10001 12016 13170 11006 27000 470770.00000000 7167385.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049223 Lidar-aineistossa erottuva mahdollinen pyyntikuoppajono. Jono on koillinen-lounas -suuntainen, ja se suuntaa kohti Ahmasjärven Sadelahtea. Pyyntikuoppajonon keskivaiheilta erkanee kaksi kuoppaa kohti luodetta. Kuoppien halkaisijat ovat noin 2-2,5 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049224 584 Tuohilamminkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 382021.00000000 7027109.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049224 Paikka sijaitsee Perhon kirkosta 19,2 km koilliseen. Paikalla on iso tervahauta, halssi länteen, halkaisija n. 25 m vallin ulkoreunalta ulkoreunalle. Tervahaudasta 25 m koilliseen on kiukaan raunio (kts. alakohde). Sen mitat ovat 3 x 2,5 m ja korkeus 1 m. Kiukaassa on paljon palanutta kiveä ja kupeessa hiilistä maata. Kiukaasta kaakkoon on pirtin pohja, 3 x 3 metrin kokoinen matala kivijalka. Pohjalla palanutta luuta.
metsakeskus.1000049226 980 Ristijärvenneva 10001 12009 13094 11002 27000 317727.00000000 6884242.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049226 Matalahkoja kuoppia rivivssä suosaarekkeessa. Mahdollisesti pyyntikuoppia tai hiilimiiluja. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049227 108 Hämeenkankaantie Turkimus 10007 12005 13071 11006 27000 297158.00000000 6842269.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049227 Satakunnassa Kyrönkankaantienä, Pirkanmaalla Hämeenkankaantienä ja Pohjanmaalla Pohjankankaantienä tunnettu tie on yksi Suomen keskiaikaisista pääteistä ja ainoa kesäaikaan kuljettavissa ollut reitti Satakunnasta ja Hämeestä Pohjanmaalle. Turkimuksesta Turkimusojan ylitse vanha 1700-1800-luvun tielinja on kulkenut nykyisen Turkimustien kohdalla ja kaartanut luoteeseen nykyisen Valtakadun kohdalla ja sen linjausta noudattaen. Turkimustien osuus on jäänyt vanhojen karttojen perusteella 1910 mennessä paikallistieksi. Vuoden 2011 inventoinnissa havaittiin paikallistienä käytettävä osuus Turkimuksessa. Tämän ja etelämpänä olevan linjauksen (Tippavaara) välillä linjauksen kohta oli rakennettua.
metsakeskus.1000049228 980 Puriseva 10002 12004 13054 11002 27000 316257.00000000 6868782.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049228 Kohde sijaitsee Puriseva-nimisen suon länsireunalla, kalliokumpareella. Röykkiö on halkaisijaltaan 10-15 m. Röykkiön keskellä on suurempia kiviä, joiden ympärillä on vallin tapaan pienempiä kiviä.
metsakeskus.1000049229 584 Lehmälamminkorpi 10007 12016 13175 11006 27000 380016.00000000 7028495.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049229 Paikka sijaitsee Perhon kirkosta 19,2 km koilliseen. Paikalla on vallillinen tervahauta, jonka halssi on länteen ja halkaisija n. 21 m vallin ulkoreunalta ulkoreunalle.
metsakeskus.1000049231 630 Laakko 10002 12001 13007 11006 27000 472107.00000000 7117612.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049231 Laakko on merkitty vuoden 1780 isojakokartalle ja jakokirjassa numerolla 3. Siikajoen ja Myllyläntien välissä, heti pellon reunassa, mistä maasto laskee suhteellisen nopeasti etelään, pohjoispuolella on Tervolankangas. Paikka on nykyisin rakentamaton, pellon reunassa on romahtaneen ladon jäännös, ympäristössä kasvaa eri ikäistä puustoa. Isojakokartalle merkityn talon paikka on tasanne heti pellon pohjoispuolella. Aluskasvillisuus tasanteen ympärillä on rehevää ja korkeaa. Maanpinnalla ei havaittu jäänteitä esim. tulisijasta. Kohteen itäpuolella pelto on jatkunut aiemmin pohjoisemmaksi, missä on jäljellä pellosta raivattuja kiviä, osin on aitamaista rakennetta, ja epätasaista kuopaista maastoa, Myllyläntien reunassa on myös moderneja maanottokuoppia. Noin 30 ja 40 m Myllyläntieltä etelään on kaksi maakellarin jäännöstä, joista eteläisempi (kellari 1) on n. 10 x 4 m ja yli 2 m syvä, oviaukko etelään. Pystysuorat seinämät on kylmämuurattu enimmillään yli metrisistä luonnonkivistä. Kellari on ollut käytössä vielä lähihistoriassa, minkä voi päätellä mm. pohjalla olevista eristeenä käytetyistä muovisten lannoitesäkkien jäännöksistä, etelään päin olevan oven karmit ovat myös edelleen pystyssä. Edellisen pohjoispuolella on pienempi kellarin jäännös (kellari 2), joka n. 6 x 3 m ja noin 0,7 m syvä, oviaukko etelään, pohjalla on kookkaita irtonaisia kiviä, jotka voivat olla kellarin seinistä purettuja. Vanhimmat lähdemaininnat Laakon talosta ovat vuosilta 1580-86 ja 1654 (Matti Leiviskä, Pyhännän historia 1, s. 72). Laakon talo on merkitty vielä 1840-luvun pitäjänkartalle.
metsakeskus.1000049232 108 Uskelan kylätontti 10007 12001 13007 11006 27000 299094.00000000 6839205.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049232 Vuoden 1784 isojakokartalta paikannettuja Uskelan kylän talojen tontteja. Talot Knutila, Käkelä, Mattila, Heiska ja Salonen. Alue on osin pihamaata ja pusikkoa, osin rakennettua.
metsakeskus.1000049233 630 Moisala 2 10007 12001 13007 11006 27000 471504.00000000 7117568.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049233 Moisala on merkitty vuoden 1780 isojakokartalle ja jakokirjassa numerolla 6. Siikajoenjoen ja Palokankaantien välissä peltojen ympäröimä pihapiiri jokitömän päällä, rinne laskee jyrkähkösti etelään jokea kohden. Nykyinen asuinrakennus on pihan keskivaiheilla, pihan reunoilla on muita tila- ja talousrakennuksia. Moisalan ensimmäisenä asukkaana mainitaan 1600-luvun ensimmäisinä vuosina Olli Mooseksenpoika Moisa. Vuonna 1676 tila jaettiin Moisalaksi ja Makkoseksi (Leiviskä Matti, Tavastkenkä: tietoa ja tarinoita Pyhännän kunnan Tavastkengän kylästä kivikaudelta 2000-luvulle. 2011. s. 111). Arkeologisten kohteiden nimeämiskäytännön mukaan kohteen nimi on Moisala, rekisteriportaalissa on jo Moisala-niminen kohde Tavastkengällä (Moisala, 630040010, kivikautinen löytöpaikka), joten sitä nimeä ei käytetä toistamiseen tässä raportissa.
metsakeskus.1000049234 630 Makkola 2 10002 12001 13007 11006 27000 471367.00000000 7117604.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049234 Makkola on merkitty vuoden 1780 isojakokartalle ja jakokirjassa numerolla 5. Siikajoen ja Palokankaantien välissä, korkean jokitörmän päällä, tien eteläpuolella olevan mäen korkeimman kohdan itälaidalla. Alue on peltoa ja rakentamaton, mäen keski- ja länsiosassa on talousrakennuksia. Talotontin paikka on tasaista peltoa ja inventoinnin aikana sen kohdalla oli vilja-aumoja, tontin pohjoisreunalla kulkee sähkölinja. Vuonna 1676 Moisala jaettiin kahteen osaan eli Moisalaksi ja Makkoseksi (Leiviskä Matti, Tavastkenkä: tietoa ja tarinoita Pyhännän kunnan Tavastkengän kylästä kivikaudelta 2000-luvulle. 2011. S. 111). Moisalan talotontti sijaitsee n. 100 m itään. Arkeologisten kohteiden nimeämiskäytännön mukaan kohteen nimi on Makkola, rekisteriportaalissa on jo Makkola-niminen kohde Tavastkengällä (Makkola, 630010004, kivikautinen asuinpaikka), nimeä ei käytetä toistamiseen tässä raportissa.
metsakeskus.1000049236 854 Tuomikoski 10001 12016 13175 11002 27000 368724.00000000 7428482.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049236 Orankijärvestä noin 6 km luoteeseen, Orankijoen rantapenkereellä noin 16 metriä halkaisijaltaan oleva tervahauta. Kohde on paikallistettu lidar-aineiston pohjalta.
metsakeskus.1000049238 630 Leiviskä (Autiomäki) 10007 12001 13007 11006 27000 471220.00000000 7116652.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049238 Leiviskä on merkitty vuoden 1780 isojakokartalle ja jakokirjassa numerolla 9. Talotontti sijaitsee korkealla mäellä Siikajoen ja Pyhännäjoen yhtymäkohdasta etelään Tavastkengäntien ja Palokankaantien hangassa. Paikka on peltojen ja teiden rajaamaa pihamaata, missä uuden päärakennuksen lisäksi on pienempi rakennus ja pihan eteläosassa talousrakennus, tontin eteläreunalla on tekoallas. Isojakokartalle merkitty talotontti on itäreunaltaan jäänyt Palokankaantien alle. Leiviskän tilan ensimmäinen nimi oli Kärkkäinen, tilan nimeksi tuli Leiviskä vuonna 1674. Tilan vanha paikka olisi sijainnut perimätiedon (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Pitäjänkokoelmat) perusteella Kurkelanjärven länsipuolisella kukkulalla. Nykyisin talon vanhalla paikalla mainitaan olevan Autionketo-niminen paikka (ks. Leiviskä Matti, Tavastkenkä: tietoa ja tarinoita Pyhännän kunnan Tavastkengän kylästä kivikaudelta 2000-luvulle. 2011. S. 128 ja siinä mainitut lähteet). Vuoden 1780 isojakokartalle Kurkelanjärven lounaispuolelle on merkitty Leiviskän Autio -niminen peltolohko, joka sijaitsee mäen korkeimmalta kohdalta noin 200 m kaakkoon metsätien varrelle. Alue oli inventoinnin aikana avohakattu ja aurattu, siltä ei havaittu merkkejä vanhasta asutuksesta. Autionketo -nimistä paikkaa ei ole merkitty vuoden 1972 peruskartalle tai nykyiselle maastokartalle. 1800-luvun puolivälissä laaditulle pitäjänkartalle Leiviskän talo on merkitty nykyisen Autiomäen kohdalle ja siitä n. 300 m pohjoisluoteeseen Autiomäki-niminen asutus nykyisen pellon reunaan, tältäkään paikalta ei havaittu merkkejä vanhasta talonpaikasta.
metsakeskus.1000049240 630 Kurkela 2 10007 12001 13007 11006 27000 471991.00000000 7116508.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049240 Kurkela eli nykyinen Yli-Kurkela on merkitty vuoden 1780 isojakokartalle ja jakokirjassa numerolla 20. Kurkelanjärven ja Tavastkengän tien välissä, rantatörmän päällä, piha-alue on peltojen ympäröimä, pihan alueella kasvaa myös puustoa, heti länsipuolella on Ala-Kurkelan tila. Nykyinen Kurkelan asuinrakennus sijaitsee pihan itälaidalla, pihapiirissä on kolme talousrakennusta, pihaan johtavan ajotien varressa on vieretysten kaksi kunnostettua vanhaa hirsipintaista aittaa. Mahdollisesti Kurkela on sijainnut tällä paikalla jo 1500-luvulla, mutta tila olisi autioitunut 1586 venäläisten hävityksessä. Mäkeä, jolla kylätontti sijaitsee, kutsutaan nykyisin Kurkelanmäeksi (Leiviskä Matti, Tavastkenkä: tietoa ja tarinoita Pyhännän kunnan Tavaskengän kylästä kivikaudelta 2000-luvulle. 2011. S. 98). Arkeologisten kohteiden nimeämiskäytännön mukaan kohteen nimi on Kurkela, rekisteriportaalissa on entuudestaan Kurkela-niminen kohde Tavastkengällä (Kurkela, 630010010, kivikautinen asuinpaikka), joten sitä ei käytetä kohdenimenä toistamiseen.
metsakeskus.1000049242 407 Ny Marieberg 10007 12001 13003 11006 27000 455606.00000000 6720695.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049242 Arkkitehti Eva Kuhlefelt-Ekelund suunnitteli vuonna 1920 Mariebergin kartanon uuden päärakennuksen. Agronomi Gustaf L. Rosenqvist ehti rakennuttaa valmiiksi kartanon kivijalan, mutta muuten rakennustyö jäi kesken. Kartanosuunnitelmasta on olemassa piirustukset. Maastossa on edelleen jäljellä kivijalka metsäisessä ympäristössä.
metsakeskus.1000049243 630 Pellikka 2 10007 12001 13007 11006 27000 473224.00000000 7116936.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049243 Pellikka on merkitty vuoden 1780 isojakokartalle ja jakokirjassa numerolla 2. Paikka sijaitsee Törmälänperäntien varrella peltojen ympäröimällä törmällä, pihan itälaidalla on kaksi asuinrakennusta, pihapiirissä on useita muita tilarakennuksia. Pellikan tila on perustettu 1600-luvun alussa. Ensimmäisenä asukkaana mainitaan Erkki Tuomaanpoika Pellikka vuonna 1653. On pidetty mahdollisena, että tila olisi vieläkin vanhempi, sillä ”samalla paikalla mainitaan 1500-luvulla Jussi ja Niilo Rautaparran uudistila”. Ensin talon mainitaan sijainneen Kankaan talon pellolla, missä 1950-luvulla oli kahden talon rauniot ja kaksi kaivon jäännöstä. Ensimmäinen talo paloi myöhemmin ja toinen talo rakennettiin nykyiselle paikalle (Leiviskä Matti, Tavastkenkä: tietoa ja tarinoita Pyhännän kunnan Tavastkengän kylästä kivikaudelta 2000-luvulle. 2011. S. 112). Isojakokartalle Pellikan talo on merkitty nykyiselle Junnon paikalle. 1800-luvun puolivälissä laaditulle pitäjänkartalle on merkitty talot Junnon sekä viereisten Anttomin ja Katajamäen kohdille sekä Törmälänperäntien pohjoispuolelle Junnon ja Katajamäen väliin, missä on nykyisin peltoa ja/tai kulkee teitä.
metsakeskus.1000049244 630 Pellikka 10002 12001 13007 11006 27000 473308.00000000 7116777.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049244 Pellikan talo on merkitty vuoden 1780 isojakokartalle ja jakokirjassa samalla numerolla 2 Pellikan 2 kanssa, Pellikka 2 sijaitsee n. 150 m pohjoisluoteeseen. Pellikan talotontti sijaitsee kumpuilevalla peltoalueella Törmälänperäntien eteläpuolella, tontin luoteis-länsipuolitse kulkee syvä pelto-oja ja yli sähkölinja. Inventoinnin aikana alue oli peitteinen ja laitumena, eikä talotontin paikkaa tarkemmin katsottu. Talon perustamista haki Esko Pellikka vuonna 1783 (Leiviskä Matti, Tavastkenkä: tietoa ja tarinoita Pyhännän kunnan Tavastkengän kylästä kivikaudelta 2000-luvulle. 2011. S. 176). Pinoniemi sijaitsee idempänä, jolle paikalle se on merkitty myös pitäjänkartalle.
metsakeskus.1000049249 481 Isoranta 2 10002 12001 13000 11033 27018 219708.00000000 6724456.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049249 Mäen etelärinteeltä, pellon reunasta löytyi heinäkuussa 2023 metallinetsinnässä miekan väistin ja rautaniitti. Tarkastuksessa paikalta havaittiin nokinen kulttuurikerros. Kohde sijaitsee myöhäisrautakautisella rantaviivalla. Lisätietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM27103.
metsakeskus.1000049249 481 Isoranta 2 10002 12002 13000 11033 27018 219708.00000000 6724456.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049249 Mäen etelärinteeltä, pellon reunasta löytyi heinäkuussa 2023 metallinetsinnässä miekan väistin ja rautaniitti. Tarkastuksessa paikalta havaittiin nokinen kulttuurikerros. Kohde sijaitsee myöhäisrautakautisella rantaviivalla. Lisätietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM27103.
metsakeskus.1000049250 630 Sadinsaari (Saari) 10007 12001 13007 11006 27000 473834.00000000 7115892.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049250 Sadinsaari eli nykyinen Saaren talo on merkitty vuoden 1780 isojakokartalle ja jakokirjassa numerolla 4a ja nimellä Turunen. Paikka sijaitsee peltojen ympäröimällä mäellä Siikajoen ja Valkeisenjärven välissä. Mäellä sijaitsee kaksi tilaa, toinen mäen halki kulkevan Saarenperäntien pohjoispuolella ja toinen tien eteläpuolella. Molempien tilojen pihapiirit on tiiviisti rakennettuja ja niillä sijaitsee useita tilarakennuksia. Isojakokartalle merkitty talotontti sijaitsee tien eteläpuolella olevalla tilalla. Sadinsaari on voitu erottaa Turunen Heiskalasta jo ennen suuria nälkävuosia eli 1690-luvulla (Leiviskä Matti, Tavastkenkä: tietoa ja tarinoita Pyhännän kunnan Tavastkengän kylästä kivikaudelta 2000-luvulle. 2011. S. 172).
metsakeskus.1000049254 398 Käräjänokka 10001 12006 13078 11002 27000 444095.00000000 6763485.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049254 Salajärven itärannalla niemen kärjessä suuri laakea kivipaasi, jota on sanottu tuomarin pöydäksi, jota kiertänyt yhdeltä puolen matala ja kaareva kallio, toiselta puolen pari kolme matalaa maakiveä. Vaatii tarkempaa tutkimusta ja muinaisjäännösstatuksen tarkennusta.
metsakeskus.1000049255 423 Vakoisten Myllymäki 10002 12002 13030 11033 27000 247641.00000000 6714543.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049255 Hämeentien etelälaidalla on etelä-pohjoissuuntainen mäki, jolta löytyi vuonna 2023 metallinetsinnässä rautaniittejä (ILM25808). Tarkastuksessa paikalta havaittiin vahva nokimaakerros, kiveystä ja rautakauden tyypin keramiikkaa. Paikalla on todennäköisesti polttokenttäkalmisto. Kohdetta on säilyneen kapeana kaistaleena Hämeentien, omakotitalojen ja ladon välisellä alueella.
metsakeskus.1000049256 630 Turunen 10007 12001 13007 11006 27000 473875.00000000 7115178.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049256 Turunen eli nykyinen Leiviskä on merkitty vuoden 1780 isojakokartalle ja jakokirjassa numerolla 8. Paikka sijaitsee Siikajoen jokitörmällä Kissakosken kohdalla, Punaperäntien eteläpuolella peltojen keskellä. Pihan alueella on kaksi uudempaa asuinrakennusta, länsilaidalla on hirsipintainen vanha asuinrakennus. Turusen tila on voitu perustaa tälle paikalle jo 1500-luvulla, ja se on Tavastkengän vanhimpia taloja. Tila jaettiin vuonna 1681 kahteen osaan eli Turuseen ja Heiskalaan (Leiviskä Matti, Tavastkenkä: tietoa ja tarinoita Pyhännän kunnan Tavastkengän kylästä kivikaudelta 2000-luvulle. 2011. S. 111, 127).
metsakeskus.1000049257 630 Vanhanjoenmutka 10002 12016 13175 11006 27000 473413.00000000 7115567.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049257 Siikajoen itärannalla, Vanhanjoenmutkasta n. 200-280 m pohjoiseen. Alueella oli tehty hiljattain avohakkuu. Eteläisempi tervahauta sijaitsee jyrkän jokitörmän reunalla, se on n. 10 m halkaisijaltaan, halssi pohjoiseen pieneen notkelmaan. Haudan päällä kasvaa joitakin varttuneita mäntyjä. Hauta oli merkitty huomionauhoin hakkuita varten. Pohjoisempi tervahauta on n. 13 halkaisijaltaan. Halssi suuntaa kaakkoon. Päällä kasvaa katajaa, puusto on poistettu päältä ja ympäriltä.
metsakeskus.1000049258 630 Heiskala 10007 12001 13007 11006 27000 472895.00000000 7115885.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049258 Heiskala eli nykyinen Ylä-Heiskala on merkitty vuoden 1780 isojakokartalle ja jakokirjassa numerolla 4 ja nimellä Turunen. Paikka sijaitsee Kurkelanjärven ja Siikajoen välissä etelään laskevan mäen reunalla, Perukantien itäpuolella. Eteläpuolella on peltoaukeaa, peltojen alaosassa virtaa Eksylänoja, joka oli aiemmin Siikajoen sivujoki. Nykyinen asuinrakennus sijaitsee talotontin pohjoisosassa, eteläreunalla on navettarakennus. Pihapiirissä ja sen ympäristössä kasvaa puustoa. Itäpuolella on Ala-Heiskala. Heiskala erotettiin vuonna 1681 Turusesta eli nykyisestä Leiviskästä (Leiviskä Matti, Tavastkenkä: tietoa ja tarinoita Pyhännän kunnan Tavastkengän kylästä kivikaudelta 2000-luvulle. 2011. S. 127).
metsakeskus.1000049259 630 Ojapelto 10007 12001 13007 11006 27000 472177.00000000 7115252.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049259 Ojapelto on merkitty vuoden 1780 isojakokartalle ja jakokirjassa numerolla 19. Paikka sijaitsee Ojapellonperällä loivan niemekkeen etelälaidalla Eksylänojan pohjoispuolella, joka oli aiemmin pieni Siikajoen sivujoki. Paikalla on peltojen ympäröimät Kestin ja Ojapellon tilat, joiden välissä kulkee ajotie, Ojapelto sijaitsee tien itäpuolella. Asuinrakennuksen lisäksi pihapiirissä ja sen reunoilla on useita tilarakennuksia. Ojapellon uudistila on perustettu vuonna 1761 (Leiviskä Matti, Tavastkenkä: tietoa ja tarinoita Pyhännän kunnan Tavastkengän kylästä kivikaudelta 2000-luvulle. 2011. S. 175 ja 178).
metsakeskus.1000049260 630 Kinttuvaarankangas 10002 12016 13175 11006 27000 472535.00000000 7115003.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049260 Kinttuvaaran matalalla kaakkoislaidalla metsäisellä alueelle. Noin 14 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, päällä kasvaa varttuneitakin puita, halssi kaakkoon.
metsakeskus.1000049262 260 Rossosuo 10007 12011 13114 11042 27028 673114.00000000 6882553.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049262 Lidar-korkeusmallin perusteella Rossouon pohjoispuolella olevan kankaan reunalla on maahan kaivettua juoksuhautaa ja muita Salpalinjaan kuuluvia puolustusrakenteita. Juoksuhautoja on todennäköisesti myös laajemmalla alueella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000049263 630 Perukka 10002 12016 13175 11006 27000 470463.00000000 7115565.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049263 Pyhännänjoen itäpuolella, Koivulan tilan vastarannalla. Perukka-nimisen peltoalueen pohjoispuolisen kankaan länsirinteellä. Hauta on n. 10 m halkaisijaltaan, halssi luoteeseen. Haudan päällä ja ympäristössä kasvaa tiheää taimikkoa ja nuorta puustoa.
metsakeskus.1000049264 630 Perukka 2 10002 12016 13175 11006 27000 470172.00000000 7115202.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049264 Pyhännänjoen matalalla rantatörmällä, Perukka-nimisestä peltoalueesta länteen. Hauta on n. 12 m halkaisijaltaan, halssi lounaaseen. Haudan päällä kasvaa lähinnä lehtipuustoa, pinnalla myös heinää, jonkin verran katajaa. Ympäristössä kasvaa tiheää nuorta metsää.
metsakeskus.1000049265 710 Backskogen 2 10001 12016 13175 11006 27000 306083.95627411 6657529.23836179 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049265 Mahdollinen tervahauta, halkaisija n. 20 m. Kohde havaittu lidarvisualisoinnista, ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049266 630 Pahapuro 10002 12016 13175 11006 27000 473930.00000000 7114787.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049266 Pyhännänjoesta Vanhanjoenmutkan alapuolella kaakkoon erkanevan Pahapuron etelärannalla, uoma on nykyisin jo kuivahtanut. Hauta on n. 10 m halkaisijaltaan, halssi pohjoiseen. Haudan päällä ja ympäristössä kasvaa tiheää metsää.
metsakeskus.1000049267 630 Rintala 2 10001 12016 13175 11002 27000 474455.00000000 7117187.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049267 Peruskartalle merkitty tervahauta, joka erottuu myös lidar-korkeusmallissa. Kohde on myös lidark-kohde. Kohde unohtui inventoida.
metsakeskus.1000049268 630 Repokangas 10001 12016 13175 11002 27000 470678.00000000 7117285.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049268 Peruskartalle merkitty tervahauta, joka erottuu myös lidar-korkeusmallissa. Kohde on myös Lidark-kohde. Kohde unohtui inventoida.
metsakeskus.1000049270 423 Taatila 10002 12002 13030 11033 27014 250950.00000000 6715345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049270 Kohde sijaitsee jyrkkäpiiteisellä, peltojen ympäröimällä mäellä Savijoen pohjoisrannalla. Mäen itä- ja pohjoislaidoilla on uudisrakennuksia, ja syksyllä 2023 mäen länsipuolelle aloitettiin rakennustyöt. Paikalta löytyi vuonna 2022 metallinetsinnässä rautakautisia metalliesineitä (ILM23363). Tarkastuksessa kalliopaljastumien välisiltä alueilta havaittiin vaihtelevan paksuinen nokimaakerros, ja rautakauden tyypin keramiikkaa. Mäen länsirinteellä on vanhaa umpeen kasvanutta peltoa, mistä ei tehty havaintoja muinaisjäännöksestä. Kohteen luonteen selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia, mutta kyseessä saattaa olla polttokenttäkalmisto.
metsakeskus.1000049270 423 Taatila 10002 12002 13030 11033 27015 250950.00000000 6715345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049270 Kohde sijaitsee jyrkkäpiiteisellä, peltojen ympäröimällä mäellä Savijoen pohjoisrannalla. Mäen itä- ja pohjoislaidoilla on uudisrakennuksia, ja syksyllä 2023 mäen länsipuolelle aloitettiin rakennustyöt. Paikalta löytyi vuonna 2022 metallinetsinnässä rautakautisia metalliesineitä (ILM23363). Tarkastuksessa kalliopaljastumien välisiltä alueilta havaittiin vaihtelevan paksuinen nokimaakerros, ja rautakauden tyypin keramiikkaa. Mäen länsirinteellä on vanhaa umpeen kasvanutta peltoa, mistä ei tehty havaintoja muinaisjäännöksestä. Kohteen luonteen selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia, mutta kyseessä saattaa olla polttokenttäkalmisto.
metsakeskus.1000049270 423 Taatila 10002 12002 13030 11033 27017 250950.00000000 6715345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049270 Kohde sijaitsee jyrkkäpiiteisellä, peltojen ympäröimällä mäellä Savijoen pohjoisrannalla. Mäen itä- ja pohjoislaidoilla on uudisrakennuksia, ja syksyllä 2023 mäen länsipuolelle aloitettiin rakennustyöt. Paikalta löytyi vuonna 2022 metallinetsinnässä rautakautisia metalliesineitä (ILM23363). Tarkastuksessa kalliopaljastumien välisiltä alueilta havaittiin vaihtelevan paksuinen nokimaakerros, ja rautakauden tyypin keramiikkaa. Mäen länsirinteellä on vanhaa umpeen kasvanutta peltoa, mistä ei tehty havaintoja muinaisjäännöksestä. Kohteen luonteen selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia, mutta kyseessä saattaa olla polttokenttäkalmisto.
metsakeskus.1000049273 630 Autiomäki 2 10007 12001 13007 11006 27000 471499.00000000 7116577.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049273 Leiviskä on merkitty vuoden 1780 isojakokartalle ja jakokirjassa numerolla 9. Talotontti sijaitsee korkealla mäellä Siikajoen ja Pyhännänjoen yhtymäkohdasta etelään Tavastkengäntien ja Palokankaantien hangassa. Noin 250 m itään sijaitsevalle niemekkeelle on merkitty isojakokartalle pelto nimeltään ”Aho pelto”. Isonjaon kartan merkinnän perusteella pohdittiin mahdollisuutta olisiko paikalla voinut sijaita aiemmin talo. Oletus on hyvin epävarma, ja perustuu ainoastaan merkintään isojakokartalla, asutuksesta tällä paikalla ei ole esimerkiksi perimätietoa.
metsakeskus.1000049275 630 Korkeakangas 10001 12016 13175 11002 27000 473154.00000000 7118412.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049275 Lidar- ja lidark-aineistoissa esiintyvä tervahauta. Halkaisija noin 11 metriä ja halssi suuntaa koilliseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049276 630 Holopankangas 10001 12016 13175 11006 27000 470585.00000000 7116655.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049276 Lidar- ja lidark-aineistoissa esiintyvä tervahauta. Halkaisija noin 10,5 metriä ja halssi suuntaa luoteeseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049277 630 Korkiakangas lounas 10001 12016 13175 11002 27000 470214.00000000 7115852.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049277 Lidar- ja lidark-aineistoissa esiintyvä tervahauta. Halkaisija noin 10 metriä, halssi suuntaa koilliseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049278 630 Vanhanjoenmutka 2 10001 12016 13175 11002 27000 473199.00000000 7115714.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049278 Lidar- ja lidark-aineistoissa esiintyvä tervahauta. Halkaisija noin 10 metriä, halssi suuntaa kohti lounasta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049279 630 Selkälä 10001 12016 13175 11002 27000 471029.00000000 7115567.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049279 Lidar- ja lidark-aineistoissa esiintyvä tervahauta. Halkaisija noin 7,5 metriä, halssi suuntaa kohti lounasta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049280 20 Vanha Oriniemen kylä 10001 12001 13007 11006 27000 323968.00000000 6786917.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049280 Alue on vanha Oriniemen (Orhiniemi) kylä, jolle ovat myöhemmin syntyneet Järviön ja Tipurin (Kurisniemen) kylät. Vuonna 1539 Oriniemen kylässä oli kaksi taloa. Toinen talo oli mahdollisesti nimeltään Jaukkari isäntä Erik Jauckarin mukaan ja toinen talo oli Järviön Naakkala eli Keppilä. Keppilä jaettiin vuonna 1546 kahtia, jolloin toinen puolisko sai nimen Hannula eli Uotila (Suvanto 1954). Järviö mainitaan vuonna 1630 eräässä kihlakunnan tuomiossa Oriniemen tytärkylänä ja Oriniemi sen kantakylänä. Oriniemi on nykyään kadonnut lukuun ottamatta paikannimistössä säilynyttä Oriniemen siltaa. Oriniemen kylä katosi viimeisen isännän Eero Uodinpojan myytyä Orhiniemen talosta viimeiset maat Järviöön Naakkalan ja Hannulan isännille vuonna 1598. Lopullisesti kylä hävisi vuonna 1617, ja vuonna 1551 maakirjoissa mainittava Järviö otti sen paikan. Samalla Oriniemen viimeinen tontti Tarpianjoen varrella Jalanninjärven niemessä autioitui. Akaan alueella on ollut kaksi Oriniemeä, eikä ole aina mahdollista erottaa kumpaa asiakirjoissa tarkoitetaan (Suvanto 1954). Vuoden 1771 tiluskartassa niemi on tyhjä ja sinne on merkitty Lapion talon tiluksia. Nykyään niemi on metsittynyt ja sille on rakennettu pientaloja ja/tai vapaa-ajan asuntoja (Raninen 2015).
metsakeskus.1000049283 20 Haihunkoski 3 10001 12001 13007 11006 27000 327020.00000000 6790126.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049283 Haihunkoski mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1469 Saarioisten talvikäräjillä, missä lautamiehenä istui Tuomas ”Häudonkoski”. Vuodelta 1507 taas mainitaan riita-asiassa nimeltä Dionosius ”Haijhunkoski” (Korkeamäki 2007; Suvanto 1954). Vuonna 1539 Haihunkoskella oli kaksi taloa, vuonna 1543 neljä taloa ja vuoden 1571 hopeaveroluettelossa mainitaan viisi taloa. Kylän kantatiloiksi muodostuivat Harkki, Rasila ja Siukola (Korkeamäki 2007; Suvanto 1954). Haihunkosken kylässä oli 1560-luvulla kolme taloa: Siukola, Harkki ja Rasila. Kylä sijaitsi tuolloin nykyisen Siukolan kohdalla Haihunkosken lähettyvillä ja kylällä oli yhteinen mylly Varrasniemen kylän kanssa. Siukolan kantatalo on edelleen samalla paikalla, ja tilakeskuksen rakennukset ovat vanhalla kylätontilla (Heiskanen 2006).
metsakeskus.1000049284 683 Ruususaaret 10002 12016 13170 11002 27000 507724.00000000 7329134.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049284 Saaren metsäisessä keskiosassa on moreenimaahan kaivettu pyyntikuoppa. Kuopan halkaisija on hieman alle 3 m ja syvyys n. 0,5 m ja sen reunavalli on hyvin loiva. Kuoppa on osittain varvikon peittämä, mutta erottuu selvästi. Kuopassa todettiin olevan huuhtoutumiskerros, joten se ei ole nykyaikainen. Saareen tehtiin inventoinnin yhteydessä myös koekuoppia, mutta niistä ei löydetty mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
metsakeskus.1000049285 683 Porosaari päivätupa 10002 12001 13000 11019 27000 508716.00000000 7326264.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049285 Asuinpaikka sijaitsee Porosaaren itärannalla olevalla hiekkarannalla, Päivätuvasta sata metriä lounaaseen. Heti hiekkarannan takana maasto on suota. Asuinpaikka on mitä ilmeisimmin jäänyt suureksi osaksi veden alle ja vain sen ylimmät osat ovat nykyistä hiekkarantaa. Rantahietikolta löydettiin kvartsikaavin, sädekiviliuskeiskos ja useita kvartsi-iskoksia koko rannan matkalta. Hietikolla on myös liesikiveys ja palaneita kiviä, mutta niiden ikää on vaikea arvioida.
metsakeskus.1000049286 683 Porokangas 2 10002 12016 13151 11006 27000 508168.00000000 7326705.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049286 Hiilihauta sijaitsee Porosaaren sisäosassa mäntyä kasvavalla kankaalla, hiekkaisella maaperällä. Se on muodoltaan soikeahko, kooltaan 8 x 5 m ja syvyydeltään n. 1,5 m. Pohjalle tehdystä kuopasta löytyi runsaasti hiiltä.
metsakeskus.1000049287 683 Porokangas 3 10002 12016 13170 11002 27000 508363.00000000 7326714.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049287 Pyyntikuoppa sijaitsee Porosaaren sisäosassa harvapuustoisella sekametsäkankaalla. Sen halkaisija on 2 metriä ja syvyys hieman alle metrin. Kuoppaan tehdystä lapionpistosta erottui selvästi harmaa huuhtoutumiskerros, jonka perusteella kuoppa ei ole nykyaikana kaivettu.
metsakeskus.1000049288 683 Hienolaisenlahti 10002 12001 13000 11019 27000 504967.00000000 7329897.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049288 Asuinpaikka sijaitsee voimakkaasti virtaavan Kultisalmen länsirannalla, noin 100 m Kultisalmentiestä luoteeseen. Se on Kultikankaan kivikautisen asuinpaikan eteläpuolella: Asuinpaikkoja erottaa noin 50 metriä leveä ja osittain suorantainen lahti. Maasto on järvenrantaa kohti viettävää moreenirinnettä ja paikoin myös kalliota. Paikalla kasvaa mäntymetsää. Länsi- ja pohjoisrannalle tehdyistä koekuopista löydettiin kvartsi-iskoksia, kvartsiydin ja tulen rapauttamia kiviä. Maastosta päätellen asuinpaikka on säilynyt ehjänä.
metsakeskus.1000049289 683 Kultisalmentie länsi 10002 12001 13000 11019 27000 505005.00000000 7329573.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049289 Asuinpaikka sijaitsee Kultisalmentien luoteispuolella olevan matalan lahden pohjukassa. Sen länsipuolella olevalla tontilla on hiljattain puretun mökin paikka, jonka pihaan asuinpaikka rajautuu. Asuinpaikka sijaitsee hyvin loivalla, järveä kohti viettävällä tasaisella rinteellä. Maaperä paikalla on soraista moreenia, mutta aivan rannassa on myös hiekkaa. Löytöinä paikalta saatiin koekuopista kvartsi-iskoksia, jotka tulivat heti sammaleen alla olevasta ohuesta suurempia kiviä peittävästä hiekkakerroksesta.
metsakeskus.1000049290 683 Kultisalmentie itä 10002 12001 13000 11019 27000 505050.00000000 7329578.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049290 Tien ja rannan välisellä hiekkatasanteella tehdyissä neljässä koekuopassa kvartsi-iskoksia ja palaneita luunsiruja. Myös selvää noen noen ja luuhippujen sekaista kulttuurikerrosta havaittiin.
metsakeskus.1000049291 683 Lehtoniemi 10002 12016 13175 11006 27000 505247.00000000 7312297.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049291 Tervahauta sijaitsee Lehtoniemessä noin 65 metriä Saarijärven rannasta. Paikalla on loiva, järveen päin viettävä rinne, jossa kasvaa sekametsää. Tervahauta on muodoltaan pyöreä ja varsin laakea. Sen halkaisija on noin 14 metriä ja halssi suuntautuu kaakkoon kohti järven rantaa. Halssiuran pituus on noin 15 metriä. Tervahauta on säilynyt ehjänä.
metsakeskus.1000049292 683 Autio 10002 12016 13175 11006 27000 506444.00000000 7312391.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049292 Tervahauta sijaitsee kesämökin piha-alueella Kutuniemen lounaisrannalla, noin 35 metriä Saarijärven rannasta. Tervahaudasta on tuhou-tunut järvenpuoleisin osa saunan rakennustöissä 2021, jolloin tulevan saunan ympäristöä on tasoitettu ja sen vallit on levitelty saunan ympäristöön. Ehjää tervahautaa on jäljellä lähinnä paikalta nousevan rinteen alla. Tervahaudan alkuperäinen halkaisija on ollut noin 16 metriä.
metsakeskus.1000049293 683 Autio 2 10002 12001 13000 11019 27000 506432.00000000 7312379.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049293 Asuinpaikka sijaitsee kesämökin pihassa, Saarijärveen työntyvän Kutuniemen lounaisrannalla. Paikalla kasvaa mäntymetsää ja maanpinta on varpujen peittämää. Maaperä on hiekkaista moreenia. Järven rannassa on jyrkkä törmä, jonka yläpuolisella tasaisella alueella on eri kohdissa havaittavissa runsaasti kvartsi-iskoksia ja ytimiä. Niitä havaittiin paikoissa, joissa maanpinta on rikkoontunut, kuten poluilla ja tervahaudan jäännösten kohdalla. Kohde on pääosin säilynyt ehjänä, mutta osa asuinpaikasta on vaurioitunut terva-haudan rakentamisessa. Paikalle 2021 rakennettu sauna on kevytperusteinen eikä asuinpaikkaa näytä juuri tuhoutuneen sen rakentamisen yhteydessä.
metsakeskus.1000049294 683 Lapinniemi 10002 12016 13170 11002 27000 508504.00000000 7319001.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049294 Pyyntikuoppa sijaitsee Simojärven eteläosan itärannalla olevassa Lapinniemessä, noin 30 metriä kesämökistä luoteeseen. Pyyntikuopan halkaisija on n. 2,5 m ja syvyys 0,5 m. Sitä ympäröivä valli on hyvin loiva. Kuopassa havaittiin huuhtoutumiskerros, joten se ei ole nykyaikana kaivettu.
metsakeskus.1000049295 683 Impiö Salmenniemi 10002 12001 13000 11019 27000 509756.00000000 7315921.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049295 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee pellolla, Impiönjärven ja Saunajärven välisen joen pohjoispuolella. Kumpaakin järveä on laskettu, vanha rantatörmä erottuu maastossa selvästi. Pelto oli inventoinnin aikana oraalla, joten paikalle ei tehty koekuoppia. Törmän yläpuolella sijaitsevalta, rantaa kohti viettävältä pellolta löydettiin laajalta alueelta kvartsi- ja kivilaji-iskoksia sekä kvartsiytimiä, jotka keskittyivät rantatörmän harjan tuntumaan. Alueen rajaus perustuu kahteen löytökeskittymään.
metsakeskus.1000049296 108 Kalkunmäki Antila 10007 12001 13007 11006 27000 297616.00000000 6838159.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049296 Isojakokartta vuodelta 1798 viittaa siihen että Kalkunmäen kylä olisi alun perin sijainnut rannassa jossa olisi ollut neljä taloa. Isojakokartalla kylä on etelämpänä mutta karttamerkit ja peltokuviot vaikuttavat viittaavan vanhaan sijaintipaikkaan rannassa. Kolme mahdollista rannan talonpaikkaa on täysin rakennetulla alueella, nykyisten Antilan ja Patasten tilakeskuksen pihoilla. Neljäs talo on mahdollisesti sijainnut näiden kolmen länsipuolella, mäenharjanteen puroon laskevalla länsireunamalla. Kyseinen alue on pusikkoa ja peltoa eikä sieltä inventoinnissa saatu mitään silmänvaraisia havaintoja vanhasta talontontista.
metsakeskus.1000049297 217 Toivola 10002 12016 13151 11006 27000 354179.00000000 7097601.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049297 Hiilihauta. Paikalla on pohjakaavaltaan pyöreähkö kuopanne, jonka halkaisija on 4 m ja sy-vyys 0,7–0,8 m. Kuopan ympärillä näyttää olevan matala valli. Sen erottaminen on hankalaa kuopan ympärillä kasvaneiden puiden takia; inventointiajankohtana niistä oli jäljellä kannot. Kuopan pohjasta otetussa kairanäytteessä oli turpeen alta lähtien 46 cm syvyyteen saakka noen ja hiilen sekainen hiekkakerros. Noin 9–19 cm:n ja 39–46 cm:n syvyydessä havaittiin selvemmin hiiltä ja nokea. Huuhtoutumiskerrosta ei ollut. Kohde sijaitsee Elätenevan ja Toivolannevan välisellä pohjois-eteläsuuntaisella hiekkahar-janteella, sen laella ajouran kohdalla. Siitä noin 50 m pohjoiseen on toinen pyöreähkö maakuoppa, joka on edellistä pienempi (alakohde). Sen halkaisija on 2 m ja syvyys 0,4–0,5 m. Ympärillä näyttää olevan matala valli. Pohjalta otetussa kairanäytteessä oli sekoittunutta humuksensekaista hiekkaa ja maatunutta puuainesta. Hiiltä oli hyvin vähän. Huuhtoutumis-kerrosta ei näkynyt. Yrityksestä huolimatta inventoinnissa ei saatu varmaa näyttöä siitä, onko kyseessä ihmisen tekemä kuoppa (hiili-hauta?) vai luonnonprosessien tuloksena muo-dostunut kuoppa.
metsakeskus.1000049299 217 Toivola 2 10007 12004 13051 11006 27000 354336.00000000 7097714.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049299 Rajamerkki. Paikalla on 50 cm korkuinen, 25 cm leveä ja 10 cm paksu pystykivi. Se sijaitsee aivan hiekkakuopan reunassa, hiekkakasan kupeessa. Osittain rapautuneen pystykiven itäsi-vulla on kaiverrus, jossa näkyy ainakin numero 14. Kohde sijaitsee Elätenevan ja Toivolannevan välisellä, pohjoinen–etelä-suuntaisella hiekka-harjanteella. Rajamerkki on enklaavin rajalla; ne ovat yleensä ajoitukseltaan myöhäisiä. Lisäksi sijaintipaikan perusteella ei ole varmuutta, onko rajamerkki alkuperäinen tai alkuperäisellä paikallaan.
metsakeskus.1000049300 108 Urjainen Antila 10007 12001 13007 11006 27000 298188.00000000 6847095.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049300 Vuoden 1769 isojakokartan mukaan paikalla on ollut kahden talon tonttimaa (Andila ja Ellikälä), joka sijoittuu nykyisen Antilan talon kohdalle ja sen pihamaahan. Alueella ja paikalla on ollut taloja ja rakennuksia kaikilla 1800 - 1900 -luvun kartoilla. Pihamaa kuitenkin nyt rakentamatonta aluetta ja miljöö "alkuperäisen" luonteinen.
metsakeskus.1000049301 108 Urjainen Harvia 10007 12001 13007 11006 27000 298334.00000000 6847047.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049301 Vuoden 1769 kartan mukaan paikalla on ollut neljän talon tonttimaa (Harviainen, Pieckola, Sunila ja Talola), joka sijoittuu nykyisen Harvian talon kohdalle ja pihamaahan. Alueella ja paikalla on ollut taloja ja rakennuksia kaikilla 1800-1900-lukujen kartoilla. Pihamaalla talon etelä- ja itäpuolella voi olla jäljellä laajemmalla alalla kulttuurikerrosta vanhasta asutuksesta.
metsakeskus.1000049304 837 Kuokkamaa 10002 12004 13051 11006 27000 335675.00000000 6823830.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049304 Rajamerkki sijaitsee kuusivaltaisessa sekametsässä kallion jyrkänteellä noin 50 m valtatie 9:stä länteen. Rajamerkki on muodoltaan neliskulmainen. Se on kooltaan noin 2 x 2,5 x 1,5 m ja koostuu noin 4 ladotusta kivikerrasta, joiden korkeus on noin 0.5 m ja joiden päälle on aseteltu pystyyn viisi kiveä. Näistä viidestä kivestä korkein on asetettu muiden neljän kiven keskelle ja sen korkein kohta on noin 1,5 m maasta mitattuna. Rajamerkki on sammaloitunut. Maasto laskee voimakkaasti itään ja rajamerkiltä on näkymä suoraan Jyväskyläntielle. Rajamerkki sijaitsee Takahuhdin ja Leinolan kylien välisellä rajalla. Se on merkitty vuonna 1764 laadittuun isojakokarttaan numerolla 7.
metsakeskus.1000049305 564 Kantamaa 10002 12016 13175 11006 27000 448265.00000000 7245835.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049305 Kantamaan pohjoisreunalla, noin 200 metriä länsilounaaseen Jounimaasta tulevan huono- kuntoisen metsäautotien kääntöpaikalta, on kaksi tervahautaa. Alue on hakattua, rämemäistä, harvaa metsää, jossa aluskasvillisuutena on lähinnä korkeaa heinää. Märän suon reunaan on tervahaudoilta noin 70 metriä. Haudoista itäisempi on halkaisijaltaan noin 18 metriä vallien ollessa noin 3 m leveät. Syvyydeltään hauta on noin 90 cm. Vallit ovat selkeät, mutta matalahkot. Halssi on pohjoiseen päin. Läntisempi tervahauta on saman kokoinen. Vallit erottuvat hyvin. Myös sen halssi on pohjoiseen. Tervahautojen väliä on noin 50 metriä. Tervahautojen välissä havaittiin inventoinnissa epämääräinen maakuoppa, joka voi liittyä niihin. Mahdollista tervapirtin paikkaa tai muita rakenteita ei havaittu. Liisa Kylmäsen (NA 1961) mukaan kankaan oikea nimi on Murtomaa. Perimätiedon mukaan paikalla on ollut Hökän talon tervahauta.
metsakeskus.1000049307 139 Keelaharju länsi 10001 12016 13175 11002 27000 436794.00000000 7260887.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049307 Lidar- ja lidark-aineistoissa esiintyvä tervahauta. Halkaisija noin 17,5 metriä, halssi suuntaa länteen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049308 16 Pekanmetsä 2 10002 12002 13030 11033 27000 417993.00000000 6790408.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049308 Kohde sijaitsee kuusivaltaisella metsäalueella, noin 850 metriä kaakkoon Kaunionlahden (Vähä-Äiniön lahti) eteläisestä pohjukasta ja noin 230 metriä Pätiäläntien pohjoispuolella. Matkaa kaakossa sijaitsevan Pulkkilan kylän keskustaan on noin 750 metriä. Kohde on lounaaseen laskevan rinteen alapäässä, loivasti lounaaseen laskevalla/tasaisella noin 50 x 50 m suuruisella, muinaisella ranta-alueella/pienehköllä koillis-kaakkosuuntaisella niemellä, joka kohoaa sitä ympäröivästä alueesta loivana, mutta selkeäpiirteisenä. Sen koillispuolella kallioinen rinne nousee varsin jyrkästi. Löytöalue on vielä 1960-luvulla viljelyksessä olleen peltoalueen vieressä, sen pohjoispuolella. Peltoviljelystä kertovat myös muutamat matalat raiviot alueella. Metallinilmaisinharrastajat ilmoittivat syksyllä 2023 löytäneensä paikalta tasavartisen soljen, nuolenkärjen ja sulanutta pronssia. Kohteen tarkastuksessa alueelta löydettiin lisää sulanutta pronssia ja palanutta luuta, sekä kupariseosspiraalin kappaleita. Koekuopassa ja kairanäytteissä todettiin maannoksen olevan sekoittunutta, mutta sen joukossa havaittiin myös merkkejä likaantuneesta maasta. Paikalla on kenties ollut suhteellisen pienialainen kalmisto/hautaus, joka on keskittynyt tarkastushavaintojen perusteella niemekkeen/alueen lounaisosaan. On luultavaa, että kalmisto on ainakin osittain tuhoutunut. On kuitenkin mahdollista, että siitä on säilynyt osia myös ehyenä. Rajaus perustuu löytöjen levintään, metallinilmaisinsignaaleihin, kairanäytehavaintoihin ja topografiaan. Tarkempi aluerajaus ja kohteen luonteen tarkempi selvittäminen edellyttävät perusteellisempia arkeologisia tutkimuksia kuin mitä löytöpaikkatarkastuksessa on mahdollista suorittaa.
metsakeskus.1000049309 16 Pekanmetsä 3 10002 12002 13030 11033 27000 418157.00000000 6790302.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049309 Kohde sijaitsee peltoalueen pohjoispuolella, kuusivaltaisella metsäalueella, noin 980 metriä kaakkoon Kaunionlahden (Vähä-Äiniön lahti) eteläisestä pohjukasta ja noin 130 metriä Pätiäläntien pohjoispuolella. Matkaa kaakossa sijaitsevan Pulkkilan kylän keskustaan on noin 600 metriä. Syksyllä 2023 metallinilmaisinharrastajat löysivät paikalta, pellon ja koilliseen nousevan mäen/kumpareen välissä, loivasti lounaaseen laskevalla/tasaiselta noin 50 x 40 m suuruiselta alueelta kaksi kupurasolkea ja tekivät havaintoja sulaneesta pronssista. Tarkastuksessa syksyllä 2023 alueella todettiin sijaitsevan ainakin osittain tuhoutunut, pienialainen kalmisto. Kairanäytteissä, koekuopasta ja lapionpistoissa todettiin maannoksen olevan sekoittunutta, mutta sen joukossa olevan merkkejä kulttuurikerroksesta, palanutta luuta ja nokeentunutta maata. Lisäksi koekuopasta löydettiin sulanutta pronssia, kuparipellinkappaleita ja mahdollisesti rautakautiseksi ajoittuva pieni kuokka. Metallinilmaisimella saatiin alueelta useita kirkkaita signaaleja. On luultavaa, että kalmisto on ainakin osittain tuhoutunut (mahdollisesti kaskettua aluetta?). On kuitenkin mahdollista, että siitä on säilynyt osia myös ehjänä. Tehty rajaus perustuu tarkastushavaintoihin: löytöjen levintään, metallinilmaisinsignaaleihin, kairanäytehavaintoihin, lapionpistoihin ja topografiaan. Tarkempi aluerajaus ja kohteen muinaisjäännösstatuksen tarkempi selvittäminen edellyttävät perusteellisempia arkeologisia tutkimuksia kuin mitä löytöpaikkatarkastuksessa on mahdollista suorittaa.
metsakeskus.1000049310 16 Pekanmetsä 4 10002 12002 13215 11033 27018 418177.00000000 6790406.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049310 Kohde sijaitsee metsikkoisen mäen päällä, noin 950 metriä kaakkoon Kaunionlahden (Vähä-Äiniön lahti) eteläisestä pohjukasta ja noin 260 metriä Pätiäläntien pohjoispuolella. Matkaa kaakossa sijaitsevan Pulkkilan kylän keskustaan on noin 600 metriä. Syksyllä 2023 metallinilmaisinharrastajat löysivät paikalta massiivisen rannerenkaan ja soljen kappaleita ja rautakautisen keihäänkärjen. Paikalle tehdyssä tarkastuksessa tehtiin lisää havaintoja pienialaisesta rautakautisesta kalmistosta: palanutta luuta, noensekaista maannosta, rautakautisia esineitä ja sulanutta pronssia. Tehtyjen koekuoppa-, kairanäyte- ja lapionpistohavaintojen perusteella alueen maannos on ainakin osin voimakkaasti sekoittunut ja se on ilmakuvien perusteella ollut viimeksi 1990-luvulla avohakkuun kohdealueena. On todennäköistä, että kalmisto/hautaus on isoin osin tuhoutunut. Tehty rajaus perustuu tarkastushavaintoihin. Tarkempi aluerajaus ja kohteen muinaisjäännösstatuksen tarkempi selvittäminen edellyttävät perusteellisempia arkeologisia tutkimuksia kuin mitä löytöpaikkatarkastuksessa on mahdollista suorittaa.
metsakeskus.1000049311 683 Kuittarinniemi länsi 10002 12001 13000 11019 27000 511355.00000000 7321575.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049311 Asuinpaikka sijaitsee hiekkarannalla, jolta löydettiin runsaasti kvartsi-iskoksia etenkin rantahietikon yläosasta noin 70 metrin matkalta. Suurin osa asuinpaikkaa on todennäköisesti jäänyt veden alle. Heti rannan itäpuolella on suota, joten asuinpaikka ei ilmeisesti jatku rantahietikkoa pidemmälle.
metsakeskus.1000049312 683 Kuittarinniemi keskiosa 10002 12001 13000 11019 27000 511482.00000000 7321623.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049312 Asuinpaikka on sijainnut joen eteläpuolella kankaalla, joka rajautuu hiekkakuoppaan, suohon ja jokeen. Joen varresta löydettiin polkujen kohdilta kvartsi-iskoksia paikoista, joissa sammal oli kulunut ja hiekkainen maa oli esillä. Myös etelämpänä vanhan hiekkakuopan reunassa on maanpinta rikkoutunut, paikalta löydettiin muutamia kvartsi-iskoksia. Maaperä alueella on hiekkaa ja hiekanotto on ilmeisesti tuhonnut osan asuinpaikasta. Kohteen rajaus on em. syistä kaksiosainen.
metsakeskus.1000049313 16 Vilppula 10002 12002 13000 11033 27000 418238.00000000 6790400.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049313 Kohde sijaitsee pienehköllä pohjois-eteläsuuntaisella harjanteella. Sen pohjois/luoteispuolella on vanhojen ilmakuvien perusteella ollut vielä 1960-luvulla peltoalue. Matkaa Pulkkilan kylätontille on noin 500 m kaakkoon ja 260 metriä Pätiäläntielle etelään. Kohde rajautuu itäpuolella metsäautotiehen, joka suunnilleen sen kohdalla tekee 90-asteen käännöksen itään. Syksyllä 2023 metallinilmaisinharrastajat ilmoittivat alueelta löytyneen rautakautisia esineitä ja sulanutta pronssia. Tarkastuksessa syksyllä 2023 tehtiin useita havaintoja mahdollisesti rautakauteen ajoittuvista esineistä, joiden havaittiin keskittyvän alueella sijaitsevan kahden siirtolohkareen ympärille ja näiden lähialueelle. Alueelta ei tehty suoria havaintoja hautauksista ja maannoksen havaittiin olevan varsin voimakkaasti sekoittunutta. Tarkastuksessa tehtiin kuitenkin useita havaintoja rautakautisista esineistä (raha, hevosenkenkäsoljen pää, kupariseospeltiä, sulanutta pronssia). Huomioiden esineiden määrän, viereisen metsäautotien itäpuolella sijainneen mahdollisen lähteen ja sen vierestä löytyneen atraimen, on löytöpaikkaa tulkittava kiinteänä muinaisjäännöksenä, hautauksena tai kultti- ja tarinapaikkana. Tehty rajaus perustuu tarkastushavaintoihin ja on suuntaa antava. Tarkempi aluerajaus ja kohteen muinaisjäännösstatuksen selvittäminen edellyttävät perusteellisempia arkeologisia tutkimuksia kuin mitä löytöpaikkatarkastuksessa on mahdollista suorittaa.
metsakeskus.1000049313 16 Vilppula 10002 12006 13000 11033 27000 418238.00000000 6790400.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049313 Kohde sijaitsee pienehköllä pohjois-eteläsuuntaisella harjanteella. Sen pohjois/luoteispuolella on vanhojen ilmakuvien perusteella ollut vielä 1960-luvulla peltoalue. Matkaa Pulkkilan kylätontille on noin 500 m kaakkoon ja 260 metriä Pätiäläntielle etelään. Kohde rajautuu itäpuolella metsäautotiehen, joka suunnilleen sen kohdalla tekee 90-asteen käännöksen itään. Syksyllä 2023 metallinilmaisinharrastajat ilmoittivat alueelta löytyneen rautakautisia esineitä ja sulanutta pronssia. Tarkastuksessa syksyllä 2023 tehtiin useita havaintoja mahdollisesti rautakauteen ajoittuvista esineistä, joiden havaittiin keskittyvän alueella sijaitsevan kahden siirtolohkareen ympärille ja näiden lähialueelle. Alueelta ei tehty suoria havaintoja hautauksista ja maannoksen havaittiin olevan varsin voimakkaasti sekoittunutta. Tarkastuksessa tehtiin kuitenkin useita havaintoja rautakautisista esineistä (raha, hevosenkenkäsoljen pää, kupariseospeltiä, sulanutta pronssia). Huomioiden esineiden määrän, viereisen metsäautotien itäpuolella sijainneen mahdollisen lähteen ja sen vierestä löytyneen atraimen, on löytöpaikkaa tulkittava kiinteänä muinaisjäännöksenä, hautauksena tai kultti- ja tarinapaikkana. Tehty rajaus perustuu tarkastushavaintoihin ja on suuntaa antava. Tarkempi aluerajaus ja kohteen muinaisjäännösstatuksen selvittäminen edellyttävät perusteellisempia arkeologisia tutkimuksia kuin mitä löytöpaikkatarkastuksessa on mahdollista suorittaa.
metsakeskus.1000049314 683 Yli-Soppananjärvi Keskijoen suu 10002 12001 13000 11019 27000 514064.00000000 7330286.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049314 Joen rannalla on kaksi vanhaa kivistä rakennettua liettä, jotka ovat osittain maan ja jäkälän peittämiä. Toinen liesistä on yhä retkeilijöiden käyttämän nuotiopaikan vieressä. Liesien tarkempaa ikää on vaikea määrittää, mutta ne saattavat olla esihistoriallisia. Sortuvasta rantatörmästä löydettiin kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta muutamista eri kohdista noin 50 metrin matkalta.
metsakeskus.1000049315 683 Uusitalo 10002 12016 13175 11006 27000 504940.00000000 7329501.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049315 Kultisalmentien ja mökkitien risteyksen länsipuolella on halkaisijaltaan n. 18 m tervahauta, jonka halssi osoittaa koilliseen. Teiden varsien ojaa kaivettaessa tervahaudan itä- ja koillislaidat sekä halssi ovat hieman vaurioituneet.
metsakeskus.1000049316 683 Juomusniemi 10002 12001 13000 11019 27000 511071.00000000 7323419.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049316 Paikalla sijaitsevan noin 300 metriä pitkän hiekkarannalla havaittiin veden pyöristämiä kvartsi-iskoksia. Niitä oli runsaimmin hiekkarannan keskivaiheilla mökkitonttien kohdalla, jossa rannan takana on kuivaa maata. Iskoksia löytyi rannalta harvakseltaan noin kahdensadan metrin matkalta. Hiekkaranta rajautuu luoteis- ja kaakkoisosiltaan soiseen maastoon. Rannalla sijainnut kivikautinen asuinpaikka vaikuttaa olevan Simojärven nousevan vedenpinnan ja rantavoimien osittain tuhoama.
metsakeskus.1000049317 683 Hoikkakangas 10002 12016 13170 11002 27000 513197.00000000 7320731.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049317 Tasaisella kankaalla, Penämönjärven länsirannalla, sijaitsee viisi pyyntikuoppaa. Niistä eteläisin sijaitsee keskemmällä kangasta. Muut neljä pyyntikuoppaa sijaitsevat suohon rajoittuvan kankaan jyrkän reunan laen tuntumassa, jossa kulkee porojen käyttämä polku.
metsakeskus.1000049318 683 Ollinpalonniemi 10002 12001 13000 11019 27000 513488.00000000 7320217.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049318 Penämönjärven rannalla olevalta hiekkarannalta on löytynyt kvartseja Hannu Kotivuoren inventoinnissa 1990. Paikka tarkastettiin v. 2022, jolloin rannalla vesirajassa havaittiin veden pyöristämiä kvartsi-iskoksia sekä kvartsiittiydin. Hiekkarantaa reunustaa noin metrin korkuinen hiekkainen rantatörmä. Sen takana on muutaman metrin leveydeltä hiekkaista maata, mutta maasto muuttuu etäämmällä pian kosteaksi. Asuinpaikka on mahdollisesti sijainnut aivan rannalla ja on siten rantavoimien vahingoittama.
metsakeskus.1000049319 683 Vierelä 2 10002 12001 13000 11019 27000 511284.00000000 7321425.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049319 Kohde löydettiin Vierelä -nimisen pyyntikuoppakohteen tarkastuksen yhteydessä. Pyyntikuoppien läheinen ja järveen päin sortuva korkea hiekkatörmä tarkastettiin, mutta niistä ei saatu asuinpaikkaan viittaavia havaintoja. Sen sijaan törmän lounaispuolella olevalta pitkältä hiekkarannalta löydettiin runsaasti veden pyöristämiä kvartsi-iskoksia. Rannalla on ollut asuinpaikka, mutta se vaikuttaa olevan Simojärven nousevan vedenpinnan ja rantavoimien aina-kin osittain tuhoama. Ylempänä rannassa piharakennuksen ympäristössä on ta-saista hiekkatannerta, jossa asuinpaikkaa voi vielä olla jäljellä.
metsakeskus.1000049320 49 Gerk 3 10002 12009 13094 11006 27000 374596.00000000 6675800.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049320 Kohde sijaitsee Gerkin kartanoon johtavan tien pohjoispuolella rinteessä. Kyseessä on ilmeisesti kellarin tai muun säilytyskuopan jäännös. Kuoppa on kooltaan noin 4 x 5 metriä, sitä ympäröi matala valli muualta paitsi rinteen yläosan kohdalta, jossa sen reuna on rinteen tasalla. Lännestä, alarinteen ja tien suunnasta kuoppaan johtaa noin puoli metriä leveä ja kolme metriä pitkä käytävä. Kuoppa on osin kuusien katveessa. Kuoppa saattaa liittyä Bengtsby/Smedsby (Sepänkylän) Gerkin ja Stensin kylätontteihin.
metsakeskus.1000049321 436 Aunonkangas 3 10002 12012 13124 11002 27000 414991.00000000 7184834.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049321 Vuonna 1999 kankaan itäreunalla, röykkiöistä noin 400 m itäkoilliseen, on todettu suuri siirtolohkare, josta lienee lohkottu kvartsia. Kohde on ollut aiemmin noin 550 metriä länteen olevan röykkiökohteen Aunonkangas 1 (436010006) alakohteena. Vuoden 2022 inventoinnissa tarkennettiin noin 50 m sivussa olleita paikkatietoja Virheellisestä sijainnista huolimatta ohde oli huomioitu metsähakkuussa,
metsakeskus.1000049322 149 Råbergen 10002 12004 13054 11028 27000 347596.00000000 6661471.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049322 Råbergenin kalliomassiivin eteläreunalla sijaitsee matala, 1-2 kivikerrasta koostuva, halkaisijaltaan noin 8-10 metrin laajuinen kivilatomus tai röykkiö. Ympäröivä maasto on pääosin kivetöntä silokalliota. Röykkiö on ladottu kalliopinnalle. Röykkiön eteläpuolella maasto on etelään laskevaa avokalliota, pohjoispuolella taas hieman metsäisempää. Osa röykkiöstä on melko voimakkaasti sammaloitunut. Kohde eroaa sijaintinsa puolesta alueen muista esihistoriallisista röykkiökohteista sillä paikalta ei ole suoraa näköyhteyttä merelle. Kivilatomuksen pienialaisuus ja ympäröivän alueen kivettömyys kuitenkin viittaavat sen olevan ihmisen tekemä. Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde.
metsakeskus.1000049322 149 Råbergen 10002 12004 13054 11033 27000 347596.00000000 6661471.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049322 Råbergenin kalliomassiivin eteläreunalla sijaitsee matala, 1-2 kivikerrasta koostuva, halkaisijaltaan noin 8-10 metrin laajuinen kivilatomus tai röykkiö. Ympäröivä maasto on pääosin kivetöntä silokalliota. Röykkiö on ladottu kalliopinnalle. Röykkiön eteläpuolella maasto on etelään laskevaa avokalliota, pohjoispuolella taas hieman metsäisempää. Osa röykkiöstä on melko voimakkaasti sammaloitunut. Kohde eroaa sijaintinsa puolesta alueen muista esihistoriallisista röykkiökohteista sillä paikalta ei ole suoraa näköyhteyttä merelle. Kivilatomuksen pienialaisuus ja ympäröivän alueen kivettömyys kuitenkin viittaavat sen olevan ihmisen tekemä. Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde.
metsakeskus.1000049323 480 Alikylä 10002 12001 13007 11006 27000 274453.00000000 6722696.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049323 Pellon kyntökerroksesta on metallinetsinnässä löytynyt historialliseen asutukseen liittyviä rahoja ja pienesineitä. Vanhimmat selvästi ajoitettavat löydöt ovat Juhana III:n rahoja. Paikalla ollut isojaon aikaan neljä kylätonttia: Bruka, Antila, Halli ja Krapa.
metsakeskus.1000049324 149 Rävberget 3 10001 12004 13000 11006 27000 346959.00000000 6659705.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049324 Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Paikalla kaksi kivi- tai tiilirakennetta, todennäköisesti historialliselle ajalle ajoittuvia tulisijan- tai rakennuksenperustuksia. Kohteen sijainti suuntaa antava, rakenteita ei tarkastuskäynnin yhteydessä onnistuttu paikantamaan maastossa. Kohteen määrittely vaatii lisäselvityksiä.
metsakeskus.1000049326 710 Mögöl 10001 12004 13049 11006 27000 314796.00000000 6670314.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049326 Pienelle kalliopaljastumalle pienistä kivistä koottu nelisivuinen röykkiö tai latomus. Röykkiön koko n. 2-3 x 3 metriä, korkeus noin 40 cm. Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde, kohde on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000049328 927 Falckbergs rån 10002 12004 13051 11006 27000 352898.00000000 6681793.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049328 Siuntion, Kirkkonummen ja Vihdin kuntien rajalla olevan Falkinmäen kallioalueen pohjoisosassa sijaitseva rajamerkki. Rakennelma koostuu neliönmuotoisesta, noin 1 x 1 metrin suuruisesta kivistä ladotusta perustuksesta, jonka keskellä on pystykivi. Falkinmäen rajamerkki mainitaan mm. Siuntion Yövilän (Övitsby) kylän isojakokartassa vuodelta 1769 sekä Kirkkonummen Evitskogin ja Karskogin kylien välisessä rajakartassa vuodelta 1759 nimellä Falckbergs rån. Yövilän isojakokartan pyykkiselityksen perusteella Falkinmäellä on ilmeisesti 1760-luvulla sijainnut useampia vanhoiksi rajamerkeiksi tulkittuja kivilatomuksia, joista yksi on valittu toimituksessa käytettäväksi. Myös kyseiseen karttaan on Falkinmäelle merkitty mittaustoimituksessa käytetyn pyykin lisäksi neljä pientä pyörylää jotka viitanneevat vanhemmiksi rajamerkeiksi tulkittuihin latomuksiin. Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde.
metsakeskus.1000049329 405 Hyväristönmäki 10007 12011 13116 11042 27028 567134.00000000 6765084.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049329 Hyväristönmäen itäreunalla on poteroita kahdessa ketjussa vajaa parikymmentä kappaletta. Poterot ovat pienehköjä yhden hengen tuliasemia ja osa näistä on nykytilassa varsin matalia. Tuliasemat liittyvät ilmeisesti Lappeenrannan kaupunkia etelästä suojaamaan tehtyyn toisen maailmansodan aikaiseen linnoiteketjuun, joka kulkee Hyväristönmäen kautta Hanhijärveltä koilliseen. Hyväristönmäen kohdalla on tukeuduttu Rakkolanjoen länsipuoliseen alueeseen. Hyväristönmäen keskellä, poteroiden takamaastossa, on laserkeilausaineistossa tervahautaa muistuttava kuoppajäännös. Kuopan pohjalta ei löytynyt kairatessa hiiltä, vain kuoppaan valunutta hiekkaa. Kuopan pohjalla oli myös muutamia isoja kiviä. Kyseessä saattaa olla taisteluasemiin liittynyt suojahuoneen kuoppa.
metsakeskus.1000049330 16 Putula 10002 12002 13215 11033 27000 419453.00000000 6792119.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049330 Kohde sijaitsee kuusivaltaisella metsäalueella, Pulkkilantien itäpuolella, noin 450 metriä itään Salmentiestä. Pulkkilan historiallinen kylätontti sijaitsee siitä noin 2 km eteläkaakkoon. Syksyllä 2023 metallinilmaisinharrastajat löysivät Salmentieltä lähtevän, soranottopaikalle kulkevan tien ja siitä haarautuvan metsäautotien risteyksen pohjoispuolelta rautakautisia esineitä. Löytöpaikka/kohde on varsin pienialainen (30 x 30 m) ja se nousee loivasti ympäristöstään. Alueen keskellä on isompi maakivi, jonka ympärille ja lähialueelle löydöt keskittyvät. Tarkastuksessa syksyllä 2023 paikalla todettiin sijaitsevan kalmiston, löytöjen perusteella polttohautausten lisäksi on mahdollista että paikalla on myös ruumishaustaus/hautauksia. Jos paikalle suunnitellaan nykyisestä poikkeavaa maankäyttöä, on kohteen rajaus syytä arvioida ja suorittaa tarkemmin ja perusteellisemmin kuin mitä löytöilmoitustarkastus mahdollisti.
metsakeskus.1000049330 16 Putula 10002 12002 13218 11033 27000 419453.00000000 6792119.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049330 Kohde sijaitsee kuusivaltaisella metsäalueella, Pulkkilantien itäpuolella, noin 450 metriä itään Salmentiestä. Pulkkilan historiallinen kylätontti sijaitsee siitä noin 2 km eteläkaakkoon. Syksyllä 2023 metallinilmaisinharrastajat löysivät Salmentieltä lähtevän, soranottopaikalle kulkevan tien ja siitä haarautuvan metsäautotien risteyksen pohjoispuolelta rautakautisia esineitä. Löytöpaikka/kohde on varsin pienialainen (30 x 30 m) ja se nousee loivasti ympäristöstään. Alueen keskellä on isompi maakivi, jonka ympärille ja lähialueelle löydöt keskittyvät. Tarkastuksessa syksyllä 2023 paikalla todettiin sijaitsevan kalmiston, löytöjen perusteella polttohautausten lisäksi on mahdollista että paikalla on myös ruumishaustaus/hautauksia. Jos paikalle suunnitellaan nykyisestä poikkeavaa maankäyttöä, on kohteen rajaus syytä arvioida ja suorittaa tarkemmin ja perusteellisemmin kuin mitä löytöilmoitustarkastus mahdollisti.
metsakeskus.1000049331 179 Kurjenpesä 10002 12016 13151 11006 27000 439683.00000000 6913872.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049331 Heposuon pohjoispuolelle vievän kärrytien varresta löytyi kaksi kaivantoa, joista kaivettu maa oli kasattu valleiksi ympärille. Kairaamalla molempien pohjalta löytyi noin 30 senttimetrin paksuinen vahva hiilikerros. Kohteita voi pitää hiilihautoina/hiilimiiluina, niin sanottuina lamamiiluina. Hiilimiilujen (A ja B) välinen etäisyys on noin 10 m. A Hiilimiilu P 6913872 I 439683 Z n. 130 m mpy Hiilimiilu A sijaitsee metsässä noin 10 m päässä hiilimiilusta B länteen. Paikalla erottuu suorakaiteenmuotoinen, noin 1,5 x 0,5 metrin kokoinen ja 50 senttimetrin syvyinen kaivanto, jota ympäröi maavalli. Valli kohoaa noin 50 senttimetriä maanpinnan yläpuolelle ja on voimakkaasti sammaloitunut. Etelän puolelta rakenne on tuhoutunut kärrytien alle. Miilun ei liity halssia. Pohjaa kairattaessa sammaleen alta löytyi 30 senttimetrin paksuinen vahva hiilikerros. Miilu sijaitsee Heposuolle laskevan ojan läheisyydessä.
metsakeskus.1000049332 179 Hirsikangas 10002 12004 13051 11006 27008 439491.00000000 6914994.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049332 Vuoden 1800 isojakokartassa selvitysalueen pohjoisosan poikki kulkee yhtenäinen itä-länsisuuntainen rajalinja viljelemättömien alueiden halki (Börsman 1800). Rajamerkki on neliönmuotoinen, jonka keskellä on korkea viisarikivi. Merkin alusta/alttari on kooltaan 150 x 180 senttimetriä ja korkeudeltaan 70 senttimetriä. Alusta on tehty kasaamalla luontaisesti lohkeilleita kiviä 2–3 kerrokseen ja sen keskelle on istutettu kärkeä kohti suippeneva viisarikivi. Viisarikivi kohoaa 90 senttimetriä alustan yläpuolelle. Rajamerkki on jyrkästi itään viettävässä rinteessä kosteikon muutaman metrin päässä kosteikon reunasta.
metsakeskus.1000049333 790 Horilankoski 10002 12016 13180 11006 27000 276352.00000000 6813512.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049333 Vaunujoessa Myllymaalla Uuden-Sahan talosta n. 200 m luoteeseen maantiesillan koillispuolella. Joen rannat ovat kohdalla paikoin jyrkät ja koskessa on korkea kynnys. Myllymaalla toimi lähinnä omiin tarpeisiin yksityisten jalkamyllyjä ennen Horilankosken myllyn perustamista vuoden 1890 vaiheilla. Mylly palveli myös asiakkaita ja sen yhteyteen rakennettiin myöhemmin vientisahaustakin tuottava saha. Saha on merkitty vuoden 1961 peruskartalle. Myllyränni ajoittunee 1800-luvulle ja sahan perustuksen säilyneet osat todennäköisimmin 1900-luvulle. Paikalla havaittiin 2013 inventoinnissa selkeä myllynpaikka joessa, myllyraunio, kivipato ja myllylampi. Myllyn kivijalka on joen luoteisrannalla. Myllyraunion koko on noin 8 m x 8 m. Myllyrauniossa on jäljellä myllynkivi. Lisäksi myllyraunion ympäristössä on runsaasti muita rakenteita, kuten rännien jäännöksiä. Paikalla on säilynyt sahan perustuskiviä ja betoniperusta ja niiden luoteis- ja pohjoispuolella n. 10 m myllyränniä sekä niiden koillispuolella vielä patorakennetta. Maastossa havaittiin 2018 myös osia myllynkivistä.
metsakeskus.1000049333 790 Horilankoski 10002 12015 13147 11006 27000 276352.00000000 6813512.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049333 Vaunujoessa Myllymaalla Uuden-Sahan talosta n. 200 m luoteeseen maantiesillan koillispuolella. Joen rannat ovat kohdalla paikoin jyrkät ja koskessa on korkea kynnys. Myllymaalla toimi lähinnä omiin tarpeisiin yksityisten jalkamyllyjä ennen Horilankosken myllyn perustamista vuoden 1890 vaiheilla. Mylly palveli myös asiakkaita ja sen yhteyteen rakennettiin myöhemmin vientisahaustakin tuottava saha. Saha on merkitty vuoden 1961 peruskartalle. Myllyränni ajoittunee 1800-luvulle ja sahan perustuksen säilyneet osat todennäköisimmin 1900-luvulle. Paikalla havaittiin 2013 inventoinnissa selkeä myllynpaikka joessa, myllyraunio, kivipato ja myllylampi. Myllyn kivijalka on joen luoteisrannalla. Myllyraunion koko on noin 8 m x 8 m. Myllyrauniossa on jäljellä myllynkivi. Lisäksi myllyraunion ympäristössä on runsaasti muita rakenteita, kuten rännien jäännöksiä. Paikalla on säilynyt sahan perustuskiviä ja betoniperusta ja niiden luoteis- ja pohjoispuolella n. 10 m myllyränniä sekä niiden koillispuolella vielä patorakennetta. Maastossa havaittiin 2018 myös osia myllynkivistä.
metsakeskus.1000049334 791 Hirvioja 4 10001 12016 13175 11002 27000 441852.00000000 7137214.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049334 Lidar- ja lidark-aineistoissa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049335 791 Korvenkangas 3 10001 12016 13175 11002 27000 441175.00000000 7137416.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049335 Lidar- ja lidark-aineistoissa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049336 791 Kataja 10001 12016 13151 11002 27000 438937.00000000 7138363.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049336 Lidar- ja lidark-aineistoissa erottuva hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049337 791 Lehto 10001 12016 13175 11002 27000 440854.00000000 7141516.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049337 Lidar- ja lidark-aineistoissa erottuva tervahauta. Tervahaudan halkaisija on noin 11 metriä ja sen halssi suuntaa kaakkoon. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049338 791 Pieni Katajasaari 10001 12016 13175 11002 27000 434585.00000000 7133835.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049338 Lidar- ja lidark-aineistoissa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049339 791 Kiimamaankalliot 10001 12016 13175 11002 27000 431261.00000000 7127040.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049339 Lidar- ja lidark-aineistoissa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049340 791 Haankangas 10001 12016 13175 11002 27000 432155.00000000 7129205.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049340 Lidar- ja lidark-aineistoissa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049341 790 Jokiranta 10007 12016 13180 11006 27000 276681.00000000 6812705.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049341 Kohde sijaitsee Myllymaalla Hollonmäen kohdalla Vaunujoessa, joen itälaidalla. Paikalle on merkitty vesimyllyjä vuoden 1793 isonjaon kartalle. Joenrannoilta ei löytynyt jäänteitä näin vanhasta myllytoiminnasta. Myöhemmiltä kartoilta ei löytynyt merkintöjä paikan myllytoiminnasta. Jäljellä olevat ränni ja vähäiset patorakenteet liittyvät todennäköisesti myöhempään myllytoimintaan.
metsakeskus.1000049342 710 Backskogen 3 10002 12016 13151 11006 27000 305920.16603101 6657832.22168497 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049342 Baggbyträsketiin virtaavan puron (leveys n. 0,5-1 m) länsipuolella on useita hiilimiiluja (halkaisija n. 4 - 17 m) ja itäpuolella yksi isokokoinen miilu (halkaisija n. 20 m). Miilut vaikuttavat tyypiltään olevan pystymiiluja. Hiilen poltto on ilmeisesti jatkunut alueella pitkään, sillä vanhimmat miiluista ovat erodoituneita ja vaikeasti maastossa erottuvia, mutta kairanpistot vähäisiinkin kumpareisiin paljastavat useiden kymmenien senttien hiilikerroksia. Miilunpohjat limittyvät monin paikoin ja ojanteita, joista miilun peittämiseen on kaivettu hiekkaa, on tehty vanhojen miilujen päälle. Lähellä on ollut asutusta jo 1500-luvulta alkaen ja ruukkitoimintaa 1600-luvulta alkaen. Pintahumuksen alla oleva maaperä on hiekkaa tai soraa. Alueen läpi kulkee moderni metsätie tai -ura ja alueen eteläpuolelle puron ylittämistä varten on laskettu siltarumpu ja tehty ylityspaikka. Puron molemmin puolin on runsaasti erilaisia ja erikokoisia kuoppia ja kasoja, joista osa vaikuttaa samanikäisiltä miilujen kanssa ja osa selvästi tuoreemmilta eli moderneilta. Osa kuopista selittyy metsätien rakentamisella. Vanhimpien kuoppienkaan pohjalta ei kairausnäytteessä havaittu hiiltä, joten kyse ei liene hiilikuopista. Valtaosa isoimmista kuopista ryhmittyy puron ympärille muodostaen suojaisan syvänteen.
metsakeskus.1000049343 149 Ödesmossen W 10001 12016 13151 11006 27000 327198.00000000 6659399.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049343 LIDAR-aineiston perusteella paikannettu mahdollinen hiilimiilu tai tervahauta. Kohde on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000049345 109 Mettola 10002 12001 13014 11006 27000 366555.00000000 6765526.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049345 Vuoden 2023 asemakaava-alueen inventoinnissa todettiin noin 1,7 ha laajuisella alalla rakenteita, jotka liittyvät paikalla olleisiin torppiin. Vuoden 2024 tarkkuusinventoinnissa määritettiin kartta-analyysin, maastohavainnoin ja koekuopittamalla pohjoinen ja eteläinen torpanpaikka, joiden alueella on kiinteäksi muinaisjäännökseksi tulkittavia rakenteita ja kulttuurikerroksia. Vanhojen karttojen ja ilmakuvien perusteella paikan asutus on alkanut melko todennäköisesti jonkin aikaa ennen 1766 isojakokartan laatimista ja loppunut noin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Pohjoisemmalla torpanpaikalla on koordinaattipisteen kohdalla kivijalka, jota ympäröi kaksi säilytyskuoppaa, kaivo ja kiveys. Muut pohjoisen torpanpaikan ja tästä 80 metriä etelään sijaitsevan eteläisen torpanpaikan rakenteet on eritelty alakohteina. Pohjoisen torpanpaikan länsiosan aluerajaus on määritetty koekuopista paljastuneen kulttuurikerroksen perusteella. Muinaisjäännösrajausten ulkopuolella on useita nuorempia rakenteita ja tonttimaa jatkuu kartoilla länteen myös golfkentän puolelle, mutta mahdolliset asutusjäänteet ovat täällä todennäköisesti tuhoutuneet eikä aluetta tutkittu 2023-24.
metsakeskus.1000049346 636 Pappila 10002 12001 13009 11006 27000 263020.00000000 6744088.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049346 Pöytyän pappilan vanhin tunnettu sijainti on vanhaa kirkkomaata vastapäätä, joen toisella puolella. Pappila siirrettiin 1800-luvun kuluessa kokonaan kirkon puolelle jokea ja vanha tontti autioitui. Mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1319 ja emäseurakuntana 1366. Pöytyän kirkkoherrasta on maininta vuodelta 1509. Paikalta metallinetsinlöytöjä, joista vanhimmat varmasti ajoitetut 1500-luvulta.
metsakeskus.1000049347 734 Alhaisten metsä 2 10002 12002 13019 11028 27000 290651.00000000 6682518.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049347 Etelään loivasti viettävällä metsäisellä rinteellä kolme kauttaaltaan sammaloitunutta röykkiötä. Eteläisin röykkiö osin levitetty maastoon, kaksi muuta hyvin selkeitä ja säilyneitä, niiden halkaisija on n. 10 metriä. Mahdollisesti sama kohde kuin v. 1926 inventoinnin kuvaus Ahlaisten metsässä sijaitsevista röykkiöistä ja röykkiön pohjasta, jotka "on tehty enimmäkseen pyöreistä kivistä, vain jokunen kallionliuskare on eksynyt joukkoon. Paikalta ei ole juuri minkäänlaista näköalaa. Vareet ovat keskellä synkkää kuusimetsää."
metsakeskus.1000049348 734 Alhaisten metsä 3 10002 12002 13019 11028 27000 290607.00000000 6682825.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049348 Loivasti lounaaseen viettävän metsärinteen terassilla noin 35 m mpy kaksi matalaa sammaloitunutta röykkiötä joiden halkaisija n. 10 metriä. Luoteisempi muodoltaan hieman epämääräisempi.
metsakeskus.1000049349 918 Samppakallio 10002 12004 13054 11004 27000 207257.00000000 6745559.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049349 Kivisen, loivasti kaakkoon viettävän rinteen päällä matala, pitkänomainen, tasakokoisista kivistä koottu röykkiö, jonka mitat ovat n. 2 x 6 m.
metsakeskus.1000049350 918 Koiravuorenmäki 10002 12002 13019 11033 27000 216175.00000000 6738513.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049350 Kivisessä, loivasti kaakkoon viettävässä metsärinteessä n. 80 m matkalla ainakin seitsemän matalaa, muodoltaan pyöreähköä tai pitkänomaista röykkiötä, joista osa hieman modernin maankäytön (metsänhoito) runtelemia. On mahdollista, että röykkiöitä on alueella vielä lisää. Noin 150 m koilliseen sijaitsee vastaavanlainen hautaröykkiöalue Hemmilä 1000023102.
metsakeskus.1000049351 707 Pitkälampi 1 10002 12016 13175 11006 27000 645639.00000000 6919401.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049351 Pitkälammen pohjoisrannalla, noin 200 metrin päässä Sintsi Kirkkovuori (707500015) muinaisjäännöksestä erottuu Lidar-korkeusmallissa tervahauta sekä hiilimiilu. Rakenteet sijoittuvat toistensa välittömään läheisyyteen. Muinaisjäännöstä ei ole tarkastettu maastossa ja sen tarkempi määrittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000049352 707 Pitkälampi 2 10002 12016 13151 11006 27000 645704.00000000 6919500.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049352 Pitkälammen itäpuolella kankaalla olevan pienen kosteikon eteläkärjessä erottuu Lidar-korkeusmallissa halkaisijaltaan noin 15 metrinen hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000049354 261 Vanha hautausmaa 10002 12002 13021 11006 27000 410374.00000000 7507196.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049354 Kittilän kirkon länsipuolella, kirkon takana sankarihautausmaan länsipuolella on vanha hautausmaa, joka on jäänyt pois käytöstä. Kittilän kirkko on C. L. Engelin suunnittelema ja se valmistui 1831. Kittilän kirkko säästyi Lapin sodan aikana 1944 polttamiselta, ja se on kirkonkylän vanhin rakennus. Vanha hautausmaa sijaitsee pienellä kummulla ja sen laajuus on n. 0,35 ha. Hautausmaata kiertää verkkoaita, reunoilla kasvaa varttunutta kuusimetsää, myös hautausmaalla kasvaa vanhoja kuusia. Maanpinta on alueella monin paikoin epätasainen ja siellä erottuu useita kuoppia. Alueella on useita rautaristejä.
metsakeskus.1000049358 707 Pitkälampi 3 10002 12016 13151 11006 27000 645788.00000000 6919446.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049358 Pitkälammen itäpuolella olevalla kankaalla erottuu Lidar-mallissa halkaisijaltaan noin 15 metrinen hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000049359 707 Pitkälampi 4 10002 12016 13151 11006 27000 645804.00000000 6919366.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049359 Pitkälammen itäpuolella olevalla kankaalla erottuu Lidar-korkeusmallissa halkaisijaltaan noin 16 metrinen hiilimiilu. Rakennetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000049360 707 Pitkälampi 5 10002 12016 13151 11006 27000 645965.00000000 6919301.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049360 Pitkälammen eteläkärjen ympäristössä erottuu Lidar-korkeusmallissa halkaisijaltaan noin 15 metrinen hiilimiilu. Rakennetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000049361 707 Pitkälampi 6 10002 12016 13151 11006 27000 646063.00000000 6919213.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049361 Pitkälammen eteläkärjen ympäristössä erottuu Lidar-korkeusmallissa halkaisijaltaan noin 15 metrinen hiilimiilu. Rakennetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000049362 707 Pitkälampi 7 10002 12016 13151 11006 27000 646013.00000000 6919456.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049362 Pitkälammen itäpuolisella kankaalla on Lidar-korkeusmallin perusteella nähtävissä halkaisijaltaan noin 10 metrinen hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000049363 20 Taipale (Taipale) 10001 12001 13007 11006 27000 316658.00000000 6784412.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049363 Taipale sijaitsee Mellolan ja Raidiston välissä Tarpianjoen eteläpuolella kohdassa, jossa Tarpianjoki koukkaa pohjoiseen Raidiston länsipuolella ja takaisin etelään Mellolan itäpuolella. Taipale mainitaan mahdollisesti jo 1400-luvun puolivälissä. Vuosina 1506–1510 mainitaan Pekka Taipale, jolla oli useita riita-asioita Uoti Raidiston kanssa. Kylässä elivät tuolloin Pekka Klemetinpoika ja Pekka Pekanpoika, joista jompikumpi lienee ollut mainittu Pekka Taipale. Vuoden 1539 maakirjaan on merkitty kylästä kaksi savua eli taloa, Lauri Pekanpoika ja Lauri Jussinpoika. Vuoden 1543 maakirjaan Taipaleelta on merkitty neljä isäntää: Lauri Pekanpoika, Lauri Jussinpoika, Jussi Pekanpoika ja Markku Klemetinpoika. Akaan historian mukaan Lauri Pekanpojan pojan Pekan talosta tuli Alli vuonna 1574. Lauri Jussinpojan talosta tuli Simola, Markun talosta Markkula ja Jussi Pekanpojan talosta Joela (Suvanto 1954, 28, 57–58). Taipale on kuulunut Raidiston kanssa samaan jakokuntaan, Savikunnan jakokuntaan. Rajaus vuoden 1850 isojakokartan mukaan.
metsakeskus.1000049366 320 Ahvenjärvi 1 10002 12016 13170 11002 27000 534361.00000000 7388939.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049366 Paikalla on soikean pyöreä pyyntikuoppa, jossa ei ole silminnähden selkeää ympärysvallia havaittavissa. Sen halkaisija on noin 5 m syvyyden ollessa 1 m luokkaa.
metsakeskus.1000049367 320 Ahvenjärvi 2 10002 12016 13170 11002 27000 534752.00000000 7388757.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049367 Suon reunassa, Ahvenjärven eteläpuolella, on yksittäinen pyyntikuoppa. Kuoppa on laakeanpyöreä ilman selkeää silmin havaittavaa ympärysvallia. Sen halkaisija on noin 5 m ja syvyys 40 cm luokkaa.
metsakeskus.1000049368 91 Tukikohta XXXV:12 (Pitäjänmäki) 10002 12011 13114 11006 27009 382115.00000000 6678293.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049368 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta vanhojen sotilaskarttojen perusteella todennäköisesti vuosien 1916–1918 välillä. Kohde on jäänyt 1960-luvun alussa rakennetun paikoitusalueen alle, eikä se ole enää näkyvissä. Maan alla saattaa olla säilyneitä rakenteita. Kohde on paikannettu vuosina 1930 ja 1943 otettujen ortoilmakuvien perusteella, joissa erottuu taistelu- ja yhdyshautoja.
metsakeskus.1000049369 405 Reunakatu 10007 12011 13114 11042 27028 566362.00000000 6769580.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049369 Reunakadun ja Joukahaisenkadun risteyksestä koilliseen metsäalueella on puolustusvarustuksia. Paikalla on mataloitunutta yhdys- ja taisteluhautaa tuliasemineen sekä mahdollinen korsukuoppa. Varustukset on luultavasti tehty suojaamaan radan luoteispuolella, nykyisen urheilupuiston alueella sijainnutta ratapihaa. Torjuntasuunta on kaakkoon.
metsakeskus.1000049370 108 Järvenkylä Hollo ja Huiskala 10007 12001 13007 11006 27000 296144.00000000 6845570.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049370 Järvenkylän talojen Hollo ja Huiskala tontit. Asutuksen yleisluettelossa v. 1540 Järvenkylässä (Järvis by) on neljä taloa, Alanen, Knutila, Hollo ja Perttala, nimeä Huiskala ei tässä luettelossa ole. Isojakokartalle v. 1796 merkitty Hollon ja Huiskalan tonttimaa sekä vanhan tien eteläpuolella Hollon eteläisempi tonttimaa ovat nykyisin osin rakennettua ja osin pihamaata. Rakentamatonta ja mahdollisesti vähän muokattua alaa on kuitenkin melko runsaasti. Pitäjänkartalla 1848 tontti on käytössä, senaatinkartalla v. 1910 vanhan tien pohjoispuolella ei ole tonttia eikä taloa, mutta eteläpuolella on. Peruskartalla 1959 tontilla on taasen talo ja ulkorakennuksia. 2018 valvonnassa ei havaittu selviä merkkejä vanhasta kylätontista.
metsakeskus.1000049375 316 Tarpola 10002 12016 13175 11006 27000 411273.00000000 6744491.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049375 Reunavallillinen, pyöreä tervahauta, jonka halkaisija on noin 10 m. Valli noin 1,5 m levyinen ja selkeästi erottuva. Eteläinen reuna hivenen matalammalla kuin pohjoinen, mutta selkeää juoksutuskanavaa ei näkyvillä/säilynyt.
metsakeskus.1000049379 108 Tuokkola Pransi torppa 10007 12001 13014 11006 27000 296980.00000000 6838655.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049379 Vuoden 1765 isojakokartalla paikalle on merkitty talo 9, Pransi torp. Torpan paikalla on ollut rakennus kaikissa myöhemmissä kartoissa. Paikalla on rakennus edelleenkin, mutta osa vanhasta tonttimaasta on peltoa. Kuotilan v. 1765 / 1775 isojakokartalla paikalle on merkitty Kieruniemi torp.
metsakeskus.1000049380 738 Sillanpää 10002 12002 13000 11033 27017 260249.00000000 6698054.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049380 Metsämäen koillisrinteeltä on löytynyt metallinetsinnässä Yliskylän tyypin keihäänkärki ja palanutta luuta nokisesta hiekkamaasta. Löytösyvyys 25 cm. Lisätietoa viranomaiskäyttöön Ilppari ILM28528. Tarkastuksessa tehtiin havaintoja nokimaan laajuudesta.
metsakeskus.1000049382 224 Järvikatu 10002 12011 13114 11006 27000 346576.00000000 6714261.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049382 Kohde sijaitsee 400 metriä Karkkilan kirkosta länteen, Turuntien ja Järvikadun risteykseen itäpuolella. Alue on hiekkapohjaista sekametsää. Paikalla on 70 metriä pitkä, itä-länsisuuntainen, mutkitteleva taisteluhauta, jonka syvyys on noin metri ja leveys hautaa reunustavan vallin päältä mitattuna pari metriä. Hauta on voinut olla pitempikin alun perin, mutta tuhoutunut tai peittynyt molemmista päistään. Haudan keskiosan paikkeilla on korsukuoppa, johon on haudasta kulku. Kuopassa on vallit, korkeus järven puolelta noin metri ja kuopan halkaisija on noin 6 metriä. Taisteluhaudan pohjoispuolinen maasto on hyvin tasaista sekametsää järveen asti. Nykyinen tie kulkee noin 20 metriä taisteluhaudan eteläpuolella, mutta vanha tie, joka on myöhemmin oikaistu tältä kohtaa, on kulkenut aivan haudan tuntumassa. Vanha tiepenkka erottuu haudan vieressä. Kyseessä on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusvarustus, joka on ilmeisesti tehty suojaamaan Karkkilaan tulevaa tietä.
metsakeskus.1000049383 224 Salimäki 10002 12011 13114 11006 27000 347035.00000000 6714586.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049383 Karkkilan keskustan laidalla, 300 metriä kirkosta, pohjoiseen sijaitsevalla Salimäellä on ensimmäisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia. Mäki on lähinnä mäntyä ja kuusta kasvavaa hiekkamoreenipohjaista kangasta. Mäen harja kulkee pohjois-eteläsuuntaisesti ja nousee noin 20 metriä ympäröivästä maisemasta. Mäen eteläosassa on asuinrakennus ja ulkorakennus sekä pihamaata, itäpuolella kulkee Tammelantie, pohjoisessa ja lännessä mäki laskee Pyhäjärven rantaa ympäröivään tasaiseen alueeseen. Länsipuolella, mäen kupeessa, on iso teollisuushalli. Mäen laella ja sen molemmin puolin on taisteluhautoja ja 5 korsukuoppaa. Puolustusvarustukset alkavat em. ulkorakennuksen tuntumasta ja jatkuvat mäen pohjoispäähän. Alue on kooltaan noin 40 x 200 metriä. Eteläosassa on myös yksi mahdollinen konekivääriasema, mäelle nousevan polun vieressä. Taisteluhaudat ovat noin 1,5 metriä syviä ja yläreunasta mitattuna noin 2,5 metriä leveitä. Korsukuopista suurin on halkaisijaltaan noin 8 metriä ja pari metriä syvä, muiden halkaisija noin 5–6 metriä. Korsuihin on kulku idänpuolelta ja niistä johtaa yhdyshauta mäen harjan yli länsipuolella oleviin syviin taisteluhautoihin. Pohjoisin korsukuoppa ja taisteluhaudat ovat mäen pohjoisosassa olevalla frisbeegolf-radan heittopaikalla. Maapohja on tällä alueella kulunutta. Mäen itäreunalta on ollut hiekanottoa, joten on mahdollista, että osa siellä sijainneista puolustusvarustuksista on tuhoutunut. Edellä mainittujen lisäksi mäen lounaiskulmassa on myös yksi korsukuoppa ja matalaa taisteluhautaa noin 50 metrin matkalla. Hauta on alle puoli metriä syvä ja siinä on matalia ampumasyvennyksiä. Puolustusvarustukset ovat ensimmäisen maailmansodan aikaisia. Puolustussuunta vaikuttaisi olevan erityisesti länteen kohti silloista rautatieasemaa ja sen taustalla olevaa Pyhäjärveä.
metsakeskus.1000049386 272 Ilveskangas 10002 12004 13052 11002 27000 339337.00000000 7069323.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049386 Kivikkoon raivattu kuoppa Ilveskankaan eteläosassa etelään viettävän kivikkoisen jyrkänteen reunan päällä, Ullavanjoen ja metsäautotien välissä. Kuoppa on säännöllisen pyöreä, läpimitaltaan noin 2 metriä ja sen ympärillä on matala kivivalli. Mahdollisesti säilytyskuoppa. Vuoden 1988 Ullavan esihistoriallisten kohteiden inventointiraportin kohde Ullava 8 Arkangeli-Ilveskivi. Vuoden 2023 tarkastuksen mukaan kohde on säilynyt ennallaan. Inventointi 2024: Kohteen inventoinnissa havaittiin Ilveskankaan kaakkoisosan jyrkänteen reunan päällä kaksi kivikkoon raivattua kuoppaa. Säännöllisen pyöreä ja halkaisijaltaan 2 metrinen sammalen ja varvikon peittämä kuoppa erottuu ympäristöstä selvästi. Kuopan syvyys on noin 0,3 metriä. Vallin korkeus on 0,6–0,2 metriä. Pohjoisvallin päällä kasvaa koivu. Kuopasta noin 8 metriä luoteeseen sijaitsee toinen rakkakuoppa, joka on muodoltaan soikea. Kuopan pohjan koko on noin 1 x 0,5 metriä. Kuopan syvyys on noin 0,3 metriä. Kuoppa on täysin sammalen ja varvikon peitossa (alakohde)
metsakeskus.1000049387 924 Närhikangas 10002 12016 13175 11006 27000 353932.00000000 7027717.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049387 Tervahauta sijaitsee mäntyvaltaista metsää kasvavalla kankaalla, välittömästi Löytönevan metsäautotien länsipuolella. Tervahaudan valli on osittain tuhoutunut haudan itäreunasta ilmeisesti tietä tehtäessä. Haudan läpimitta on noin 15 metriä ja halssi on rakennettu haudan lounaisreunaan.
metsakeskus.1000049388 140 Pienisuomäki 10002 12016 13154 11006 27007 494365.00000000 7041908.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049388 Noin 1,5 hehtaaria laaja kaskeamisalue Suolammen lounaispuolelle johtavan metsätien varrella, molemmilla puolilla metsätietä pienten kalliokohoamien välissä. Puusto on varttunutta kuusimetsää, myös useimpien rakenteiden päällä kasvaa vanhoja kuusia. Kohteen etelä- ja pohjoispuolella oli tehty avohakkuu. Kaskialueelle tyypillisesti aluskasvillisuutena on lähinnä sammalta. Maanpinta on tien eteläpuolella huomattavan tasainen raivauksen jäljiltä. Alueella on kaskiröykkiöitä ja muita viljelyröykkiöitä, kiviaitoja, ojia sekä kaksi maakellaria. Röykkiöt ovat n. 1,5-5 m halkaisijoiltaan ja enimmillään n. 0,8 m korkeita. Kiviaidat ovat n. 15-50 m pitkiä, n. 0,4-0,8 m korkeita ja enimmillään n. 2 m leveitä, useimpien niiden välissä on ojia, osa kiviaidoista sijaitsee vieritysten, paikoin aidoissa on myös röykkiöitä. Kellarit ovat kooltaan n. 10 x 6 m, yli 1 m syviä, seinävallit ovat yli 0,5 m korkeita. Kiviaidat sijaitsevat metsätien eteläpuolella, kaksi kellaria metsätien pohjoispuolella alueen luoteisreunalla, röykkiöitä on tien molemmilla puolilla. Kangas on merkitty 1800-luvun pitäjänkartalle ja vuoden 1941 taloudelliselle kartalle Pienisuomäki -nimisenä, nykyisellä maastokartalla kangas on nimeämätön. 1700-luvun puolivälissä laaditulla Iisalmen pitäjänkartalla Ruotaanmäen pohjois- ja luoteispuoliset mäet mainitaan hyviksi kaskimaiksi. 1800-luvun puolivälissä laaditulle pitäjänkartalle ja vuoden 1941 taloudelliselle kartalle on merkitty Pienensuomäen kautta kulkeva metsätie tai polku Riitamäeltä Kourupurolle ja Lumikankaalle. Vuoden 1941 kartalle on merkitty myös rakennus ja viljelys Pienensuomäen pohjoisosaan. Historiallisten karttojen merkinnät paikan viljelyksestä ovat epäsuoria, mutta ne antavat viitteitä ajoittumisesta aina 1700-luvulta 1900-luvulle asti, läntisemmät kiviaidat ja niihin liittyvät ojakaivannot vaikuttavat silmämääräisesti nuorilta, ehkä vasta 1900-luvulle ajoittuvilta.
metsakeskus.1000049388 140 Pienisuomäki 10002 12016 13154 11006 27008 494365.00000000 7041908.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049388 Noin 1,5 hehtaaria laaja kaskeamisalue Suolammen lounaispuolelle johtavan metsätien varrella, molemmilla puolilla metsätietä pienten kalliokohoamien välissä. Puusto on varttunutta kuusimetsää, myös useimpien rakenteiden päällä kasvaa vanhoja kuusia. Kohteen etelä- ja pohjoispuolella oli tehty avohakkuu. Kaskialueelle tyypillisesti aluskasvillisuutena on lähinnä sammalta. Maanpinta on tien eteläpuolella huomattavan tasainen raivauksen jäljiltä. Alueella on kaskiröykkiöitä ja muita viljelyröykkiöitä, kiviaitoja, ojia sekä kaksi maakellaria. Röykkiöt ovat n. 1,5-5 m halkaisijoiltaan ja enimmillään n. 0,8 m korkeita. Kiviaidat ovat n. 15-50 m pitkiä, n. 0,4-0,8 m korkeita ja enimmillään n. 2 m leveitä, useimpien niiden välissä on ojia, osa kiviaidoista sijaitsee vieritysten, paikoin aidoissa on myös röykkiöitä. Kellarit ovat kooltaan n. 10 x 6 m, yli 1 m syviä, seinävallit ovat yli 0,5 m korkeita. Kiviaidat sijaitsevat metsätien eteläpuolella, kaksi kellaria metsätien pohjoispuolella alueen luoteisreunalla, röykkiöitä on tien molemmilla puolilla. Kangas on merkitty 1800-luvun pitäjänkartalle ja vuoden 1941 taloudelliselle kartalle Pienisuomäki -nimisenä, nykyisellä maastokartalla kangas on nimeämätön. 1700-luvun puolivälissä laaditulla Iisalmen pitäjänkartalla Ruotaanmäen pohjois- ja luoteispuoliset mäet mainitaan hyviksi kaskimaiksi. 1800-luvun puolivälissä laaditulle pitäjänkartalle ja vuoden 1941 taloudelliselle kartalle on merkitty Pienensuomäen kautta kulkeva metsätie tai polku Riitamäeltä Kourupurolle ja Lumikankaalle. Vuoden 1941 kartalle on merkitty myös rakennus ja viljelys Pienensuomäen pohjoisosaan. Historiallisten karttojen merkinnät paikan viljelyksestä ovat epäsuoria, mutta ne antavat viitteitä ajoittumisesta aina 1700-luvulta 1900-luvulle asti, läntisemmät kiviaidat ja niihin liittyvät ojakaivannot vaikuttavat silmämääräisesti nuorilta, ehkä vasta 1900-luvulle ajoittuvilta.
metsakeskus.1000049388 140 Pienisuomäki 10002 12016 13154 11006 27009 494365.00000000 7041908.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049388 Noin 1,5 hehtaaria laaja kaskeamisalue Suolammen lounaispuolelle johtavan metsätien varrella, molemmilla puolilla metsätietä pienten kalliokohoamien välissä. Puusto on varttunutta kuusimetsää, myös useimpien rakenteiden päällä kasvaa vanhoja kuusia. Kohteen etelä- ja pohjoispuolella oli tehty avohakkuu. Kaskialueelle tyypillisesti aluskasvillisuutena on lähinnä sammalta. Maanpinta on tien eteläpuolella huomattavan tasainen raivauksen jäljiltä. Alueella on kaskiröykkiöitä ja muita viljelyröykkiöitä, kiviaitoja, ojia sekä kaksi maakellaria. Röykkiöt ovat n. 1,5-5 m halkaisijoiltaan ja enimmillään n. 0,8 m korkeita. Kiviaidat ovat n. 15-50 m pitkiä, n. 0,4-0,8 m korkeita ja enimmillään n. 2 m leveitä, useimpien niiden välissä on ojia, osa kiviaidoista sijaitsee vieritysten, paikoin aidoissa on myös röykkiöitä. Kellarit ovat kooltaan n. 10 x 6 m, yli 1 m syviä, seinävallit ovat yli 0,5 m korkeita. Kiviaidat sijaitsevat metsätien eteläpuolella, kaksi kellaria metsätien pohjoispuolella alueen luoteisreunalla, röykkiöitä on tien molemmilla puolilla. Kangas on merkitty 1800-luvun pitäjänkartalle ja vuoden 1941 taloudelliselle kartalle Pienisuomäki -nimisenä, nykyisellä maastokartalla kangas on nimeämätön. 1700-luvun puolivälissä laaditulla Iisalmen pitäjänkartalla Ruotaanmäen pohjois- ja luoteispuoliset mäet mainitaan hyviksi kaskimaiksi. 1800-luvun puolivälissä laaditulle pitäjänkartalle ja vuoden 1941 taloudelliselle kartalle on merkitty Pienensuomäen kautta kulkeva metsätie tai polku Riitamäeltä Kourupurolle ja Lumikankaalle. Vuoden 1941 kartalle on merkitty myös rakennus ja viljelys Pienensuomäen pohjoisosaan. Historiallisten karttojen merkinnät paikan viljelyksestä ovat epäsuoria, mutta ne antavat viitteitä ajoittumisesta aina 1700-luvulta 1900-luvulle asti, läntisemmät kiviaidat ja niihin liittyvät ojakaivannot vaikuttavat silmämääräisesti nuorilta, ehkä vasta 1900-luvulle ajoittuvilta.
metsakeskus.1000049389 316 Huovila 10007 12004 13054 11006 27000 404774.00000000 6752929.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049389 Röykkiö sijaitsee Likolammen luoteispuolella, noin 20 metriä rannasta, vanhan rantatörmän eteläpuoleisella sivulla. Soikean muotoinen röykkiö on kasattu noin kahden nyrkinkokoisista kivistä ja sen koko on noin 2 x 3 metriä, korkeus noin metrin. Kasvillisuuden, vanhojen karttojen ja ilmakuvien perusteella paikalla on ollut taannoin niitty, mihin se todennäköisesti liittyy. Tarkastuksessa 2023 alueelta ei havaittu muita röykkiöitä. Jos alueen maankäyttö muuttuu nykyisestä, on röykkiön muinaisjäännösstatus syytä arvioida uudestaan tarkastuksessa tehtyä perusteellisemmin.
metsakeskus.1000049390 140 Vuorimäki etelä 10002 12016 13154 11006 27008 493756.00000000 7040066.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049390 Vuorimäen kallioiden eteläpuolella, nykyisen metsäkämpän ja siihen kuuluvien muiden rakennusten ympäristössä viljelysjäänteita: pääosin kaskiröykkiöitä tai muita viljelysröykkiöitä, joiden lisäksi on ainakin 3 kiviaitaa sekä kaksi kellarin jäännöstä. Alueella kasvaa varttunutta kuusimetsää, lähiympäristössä on tehty laajasti hakkuita. Toinen kellari on n. 5 x 2,5 m (alakohde 17), siinä on jäänteitä katon tuohivuorauksesta ja katon päätyhirsiä, kellarista johtaa koilliseen n. 8 m pitkä ja n. 0,5-1 m leveä ilmanvaihtokanava. Edellisen vieressä oleva kellari on n. 4 x 2,5 m ja se on n. 2 m syvä, pinta on heinän peitossa. Röykkiöt ovat n. 1,5-5 m halkaisijoiltaan, suurin on n. 1 m korkea. Kiviaidat ovat n. 7-30 m pitkiä, n. 0,4-0,8 m korkeita ja enimmillään n. 2 m leveitä, aidoissa on myös röykkiöitä. Kaikkien rakenteiden päällä kasvaa pintakasvillisuutta, joidenkin rakenteiden päällä kasvaa myös varttuneita kuusia. Paikalle ei ole merkitty rakennuksia tai viljelyksiä 1700-1800-luvun kartoille. Vuosina 1755-1757 laaditulle kartalle Iisalmen pitäjästä on merkitty hyviä kaskimaita Ruotaanmäen ja Pahkamäen pohjoispuolelle, mutta ei juuri tälle alueelle – nämä viitteet kohteen kaskiviljelystä ovat siten hyvin epävarmoja. Historiallisten karttojen ja maastohavaintojen perusteella kohde voidaan ajoittaa 1800-1900-luvuille. Vuoden 1972 peruskartalle on merkitty kämppä ja rakennukset samoille kohdille, missä nykyisetkin rakennukset sijaitsevat.
metsakeskus.1000049391 564 Törminkangas 10002 12009 13094 11033 27000 427310.00000000 7221612.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049391 Törninkankaan luoteisreunalla on on yksi pyöreä maakuoppa (kuoppa 19 jonka halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys 50-60 cm. Tästä hieman etelään on kaksi pitkänomaista kuopannetta noin 10-15 metrin päässä toisistaan (alakohteet). Lisäksi alueella on muutamia hieman epämääräisiä kuoppia, joist ainakin kaksi alueen halki johtavan tien itäpuolella kankaan reunassa. Samalta alueelta on useita esinelöytöjä, jotka yhdessä kuoppajäännösten kanssa viittaavat rautakautiseen kiinteään muinaisjäännökseen.
metsakeskus.1000049393 564 Lopakkaselkä 10002 12016 13175 11010 27000 430938.00000000 7216933.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049393 paikalla on yksittäinen tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 9 -10 metriä, keskuskuopan halkaisija noin 6 metriä ja syvyys noin 60-80 cm. Halssi on kohti etelää.
metsakeskus.1000049394 423 Sillilä 10002 12008 13000 11033 27018 248677.00000000 6714997.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049394 Metsän reunasta löytyi vuonna 2023 metallinetsinnässä pyöreä kupurasolki ja miekan väistin. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM27665.
metsakeskus.1000049397 564 Talonpojankangas 10002 12009 13094 11002 27000 431590.00000000 7207760.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049397 Talonpojankankaalla on vierekkäin kaksi maakuoppaa, joista kookkaamman halkaisija on noin 3,5 - 4 metriä ja syvyys noin 50-60 cm. kuopan ympärillä on loivaa vallia. Täämän luoteispuolella puolenkymmenen metrin päässä on halkaisijaltaan noin 2-2,5 metriä oleva ja 40-50 cm syvä kuoppa.
metsakeskus.1000049401 564 Vesalanmäki E 10007 12001 13000 11002 27000 434830.00000000 7216670.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049401 Kohteessa on historiallisen ajan nuorehko kämpän tms. tilapäisasunuksen pohja, jossa ei tulisijaa. Seinälinjojen paikalla maapenkat, kokonaisala noin 10 x 10 metriä ja syvyys noin 70 cm. Keskusosan syvyys noin 70 cm. Vallien leveys noin 3-4 ja korkeus noin 40-50 cm. Oviaukko alarinteeseen koilliseen. Merkitty maastokartalle tervahautana.
metsakeskus.1000049405 790 Rajala 10007 12001 13014 11006 27000 278300.00000000 6841521.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049405 Pauhunmaan alueella sijainnut torppa on nähtävissä Senaatin kartassa vuodelta 1910. Vuoden 1930 pitäjänkartassa paikalla on nähtävissä Rajala-niminen talo, jonka pihapiirissä on viisi rakennusta. Vuoden 1949 pitäjänkartassa Rajalan talo on samalla paikalla. 1950, -60 ja -70-lukujen kartoissa Rajalaa ei enää ole. Paikka on metsäinen kumpare hieman tiheäkasvuisen sekametsän keskellä. Kumpareen ympäristö erottui muusta maastosta harvempikasvustollisena maana. Kumpareen kaakkoisreunalla havaittiin 2024 inventoinnissa yhteensä noin 8 m pitkä osa kivijalkaa L-muodossa. Kivijalka on noin 60 cm korkea. Viiden metrin päässä kivijalasta on pystyssä suorakaiteen muotoinen kivi, kooltaan 40 cm x 20 x 20 cm. Kumpareella ja sen läheisyydessä on nähtävissä useita eri kokoisia kivikasoja, joiden funktio on epävarma. Kumpareen päällä, kuusien välissä on soikean muotoinen jyrkkäreunainen kuoppa, mahdollisesti vanha maakellari. Kuoppa on kooltaan noin 4 m x 2 m, ja syvyydeltään se on noin 1,5 m. Kuopan seinämillä ja pohjalla on kiviä maakairalla kokeiltaessa.
metsakeskus.1000049406 734 Rantala 3 10002 12006 13221 11033 27000 285692.00000000 6677262.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049406 Maalaistalon pihapiirissä olevan tasapintaisen kallion eteläreunassa kuusi selkeää kuppia kahdessa kolmen kupin rivissä. Paikalta avautuu näköala etelään peltolaaksoon.
metsakeskus.1000049407 90 Mustalahti 10002 12016 13175 11006 27000 603634.00000000 6915099.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049407 Tervahauta sijaitsee Iso-Vihtarin koillispuolella, avarapohjaisessa kohti lounasta laskevassa talouskuusikossa. Tervahauta on laakea ja loivapiirteinen. Sen ylärinteen puoleinen valli on tuskin havaittava ja alarinteen puolellakin sen korkeus jää alle puolen metrin. Tervahaudan halkaisija on noin 16 metriä. Sen keskellä on noin metrin syvä ja noin 2 metriä halkaisijaltaan olevan kuoppa. Rikkoontuneella maanpinnalla on erotettavissa muutamissa paikoin nokea ja hiilen kappaleita.
metsakeskus.1000049409 322 Berga 2 10002 12001 13007 11006 27005 251019.00000000 6672026.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049409 Autioitunut kylätontti peltoalueella. Östergård (16/18)// Östergårds Frälse hemman 2/3 nytt mantal, 20 kappors Tionde och 34 alnars häfd, eller Proportion i byn, äges utaf Lagmannen Välborne Herr Johan Oliver Creutz. Charta Öfver Nordanå Stor och Lill Finnehofva samt Smedskulla Byars Samfälta Ägor, uti Åbo Län, Haliko Härad och Kimito Sockn. Författad år 1784 af Henr, Pontén. Paikalta kerätty metallinetsinnässä historiallisen ajan löytöaineistoa, kuten viisi klippinkiä (Kristian II/Kustaa Vaasa), kokonaisena säilynyt tynnyrihana, leijonanmuotoinen veitsen päätehela ja kaksi Juhana III:n rahaa.
metsakeskus.1000049409 322 Berga 2 10002 12001 13007 11006 27006 251019.00000000 6672026.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049409 Autioitunut kylätontti peltoalueella. Östergård (16/18)// Östergårds Frälse hemman 2/3 nytt mantal, 20 kappors Tionde och 34 alnars häfd, eller Proportion i byn, äges utaf Lagmannen Välborne Herr Johan Oliver Creutz. Charta Öfver Nordanå Stor och Lill Finnehofva samt Smedskulla Byars Samfälta Ägor, uti Åbo Län, Haliko Härad och Kimito Sockn. Författad år 1784 af Henr, Pontén. Paikalta kerätty metallinetsinnässä historiallisen ajan löytöaineistoa, kuten viisi klippinkiä (Kristian II/Kustaa Vaasa), kokonaisena säilynyt tynnyrihana, leijonanmuotoinen veitsen päätehela ja kaksi Juhana III:n rahaa.
metsakeskus.1000049411 710 Sidsbacka vetokannas 10002 12005 13219 11006 27000 299970.00000000 6665157.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049411 Sidsbackan talouskeskuksen länsipuolella sijaitseva, Långträsketin länsipään lahdelmasta Sidesbackaträsketiin johtava vetokannas ja todennäköinen talvitie. Paikalla on matala notkelma, jonka länsireunalla hajanaista kiveystä ja suurempia kivenlohkareita. Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde.
metsakeskus.1000049412 857 Koivulankangas 10002 12016 13151 11006 27000 564297.00000000 6973053.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049412 Paikalla on halkaisijaltaan 7 metriä olevan hiilimiilun pohja.
metsakeskus.1000049413 20 Mulkue Karjanen 10007 12001 13007 11006 27000 335554.00000000 6786347.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049413 Mulkuen kylän Karjasen talon tontti. Mulkue on sijainnut Akaan kunnan itärajalla Vanajaveden tuntumassa Peuraudenkärjen eteläpuolella. Vuoden 1959 peruskarttaan Mulkue on merkitty kahteen kohtaan: nykyisen Kukkuranmäen luoteispuolelle Akaan kunnan puolelle sekä Tyrisevän kylän itäpuolelle Akaan kunnan rajojen ulkopuolelle. Suomen maatilat teossarjan toinen osa (1931) luettelee silloiseen Sääksmäen pitäjään kuuluneessa Mulkueen kylässä Järvelän maatilan. Tila mainitaan Sääksmäen vanhimmiksi, sillä siitä on mainintoja jo 1340- ja 1370-luvuilta (Brander et al. 1931, 1210). Vuoden 1768–1860 isojakokartoissa (H73:22/1-16) Mulkueeseen on merkitty kolme taloa: Pildola ja Peikala nykyisen Järvelän eteläpuolella sekä Karjasen talo.
metsakeskus.1000049414 20 Mulkue Pildola ja Peikala 10001 12001 13007 11006 27000 335749.00000000 6786402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049414 Mulkuen kylän Pildolan ja Peikalan talojen tontit. Mulkue on sijainnut Akaan kunnan itärajalla Vanajaveden tuntumassa Peuraudenkärjen eteläpuolella. Vuoden 1959 peruskarttaan Mulkue on merkitty kahteen kohtaan: nykyisen Kukkuranmäen luoteispuolelle Akaan kunnan puolelle sekä Tyrisevän kylän itäpuolelle Akaan kunnan rajojen ulkopuolelle. Suomen maatilat teossarjan toinen osa (1931) luettelee silloiseen Sääksmäen pitäjään kuuluneessa Mulkueen kylässä Järvelän maatilan. Tila mainitaan Sääksmäen vanhimmiksi, sillä siitä on mainintoja jo 1340- ja 1370-luvuilta (Brander et al. 1931, 1210). Vuoden 1768–1860 isojakokartoissa (H73:22/1-16) Mulkueeseen on merkitty kolme taloa: Pildola ja Peikala nykyisen Järvelän eteläpuolella sekä Karjasen talo.
metsakeskus.1000049415 738 Finskilä 2 10001 12008 13000 11033 27018 261222.00000000 6697429.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049415 Etelä-pohjoissuuntaisen mäkiharjanteen eteläosasta löytyi vuonna 2023 metallinetsinnässä pyöreän kupurasoljen katkelma (Ilppari ILM28807), ja mäen pohjoisosasta kalliopaljastuman kupeesta veitsi nokisesta maasta (ILM27884). Tarkastuksessa veitsen löytöpaikalta havaittiin suppea nokinen maakerros kalliossa olevasta syvänteestä, mutta paikalle kaivetusta koekuopasta ei tehty muita löytöjä. Kupurasoljen löytöpaikka on vanhaa pelto/niittymaata. Näiden välistä löytyi tuulenkaadosta palanutta savea, ja tämän löytöpaikan lähellä on pieni röykkiö (ks. alakohteet). Kohteen luonteen selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia.
metsakeskus.1000049415 738 Finskilä 2 10001 12004 13054 11033 27018 261222.00000000 6697429.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049415 Etelä-pohjoissuuntaisen mäkiharjanteen eteläosasta löytyi vuonna 2023 metallinetsinnässä pyöreän kupurasoljen katkelma (Ilppari ILM28807), ja mäen pohjoisosasta kalliopaljastuman kupeesta veitsi nokisesta maasta (ILM27884). Tarkastuksessa veitsen löytöpaikalta havaittiin suppea nokinen maakerros kalliossa olevasta syvänteestä, mutta paikalle kaivetusta koekuopasta ei tehty muita löytöjä. Kupurasoljen löytöpaikka on vanhaa pelto/niittymaata. Näiden välistä löytyi tuulenkaadosta palanutta savea, ja tämän löytöpaikan lähellä on pieni röykkiö (ks. alakohteet). Kohteen luonteen selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia.
metsakeskus.1000049416 272 Kalliojärvenkangas 1 10001 12016 13175 11006 27000 362317.00000000 7054073.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049416 Tervahauta sijaitsee Kalliojärvenkankaan länsirinteessä, noin 250 metriä Hyötysaarentien länsipuolella. Tervahaudan läpimitta on noin 13 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen
metsakeskus.1000049417 272 Kalliojärvenkangas 2 10001 12016 13175 11006 27000 362561.00000000 7054155.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049417 Tervahauta sijaitsee harjanteella noin 25 metriä Hyötykorventien länsipuolella. Haudan läpimitta on noin 12 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049418 272 Peuralamminneva länsi 10001 12016 13175 11006 27000 362971.00000000 7052962.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049418 Tervahauta sijaitsee koillisrinteessä Peuralamminnevan ja Hyötysaarentien välimaastossa. haudan läpimitta on noin 14 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049419 272 Peuralamminneva etelä 10001 12016 13175 11006 27000 363846.00000000 7051557.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049419 Tervahauta sijaitsee pienellä kangassaarekkeella Peuralamminnevan ja Venetjärvennevan välimaastossa, noin 350 metriä Särkisentien itäpuolella. Tervahaudan läpimitta on noin 12 metriä. Tervahauta on merkitty peruskarttaan. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049420 857 Kankaanranta 10002 12016 13151 11006 27000 565052.00000000 6972939.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049420 Virijoen länsipuolella ja VT 9:n eteläpuolella, loivasti etelään ja lounaaseen laskevassa rinteessä on 9 hiilihautaa, joiden koko on 2x2 - 3x3 metriä. Hiilihautojen ympärillä on vallit ja niiden syvyydet vaihtelevat 60-80 cm välillä. Kaikista havaittiin hiiltä. Hiilihauta 1 sijaitsee muista hiilihaudoista erillään noin 62 metrin päässä, noin 23 metriä Vianrannantiestä koilliseen.
metsakeskus.1000049421 857 Virinlahti 10002 12001 13000 11019 27000 565373.00000000 6972855.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049421 Kohde sijaitsee Virinlahden länsipuolella ja VT 9 kulkee kohteen lounaispuolella noin 60 metrin päässä. Paikalla on rantatörmä noin 97 m tasolla. Vuoden 2021 inventoinnissa alueelle tehtiin koekuoppia, joista ei löydetty merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Inventoinnin jälkeen paikalta havaittiin tuulenkaadosta neljä kvartsi-iskosta. Kohteen rajaus on arvio, joka perustuu osin paikan topografiaan.
metsakeskus.1000049423 857 Hoikanlampi 10002 12001 13001 11019 27000 567767.00000000 6972118.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049423 Kohde sijaitsee Tuusjärvellä, Hoikanlammen eteläpuolella. VT 9 kulkee kohteen lounaispuolella noin 60 metrin päässä. Jyrkän harjunrinteen pohjoisrinteen juurella on lammen rannassa kapea tasanne ja pari metrinen rantatörmä lammen äärellä. Tasanteella on kaksi asumuspainannetta, joista molemmista on löytynyt keramiikkaa. Paikka on lähes ehjä, maaperä on kivikkoista hiekkamoreenia.
metsakeskus.1000049424 140 Lumikangas 10007 12001 13014 11006 27008 492158.00000000 7042170.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049424 Kallioisen Lumikankaan eteläpäässä, mäen idästä ja etelästä kiertävän metsätien hangassa, 1800-luvun torpan paikalla on niittymäinen aukio, piha, jonka reunoilla kasvaa kuusivaltaista metsää, pohjoiseen jatkuu entinen peltoalue, missä kasvoi inventoinnin aikana korkeaa aluskasvillisuutta. Paikalla erottuu ainakin neljä luonnonkivistä ja/tai maasta koostuvaa rakennuksen perustusta, jotka ovat kooltaan n. 5-6 x 4-5 metriä. Niistä kahdessa on luonnonkivistä koostuva tulisijan jäännös (alakohteet 1 ja 3), jotka ovat n. 1,5-2 m halkaisijoiltaan ja n. 0,7-1 m korkeita, yksi perustuksista on kellari (alakohde 6). Alakohde 1 tulkittiin asuinrakennuksen perustukseksi, se on kooltaan n. 6 x 4 metriä. Toinen tulisijallinen perustus on n. 5 m halkaisijaltaan. Alakohde 7 on rakennuksen perustus ja kooltaan n. 6 x 5 m, siinä on n. 1 m syvä kuoppa keskellä, koillispuolella on pieni kumparemainen kohta, ja siinä on myös kuoppa. Pihaksi hahmottuvan alueen lounaiskulmassa oleva perustus voi olla myös osa rakennuksen perustusta. Kellarin pohja sijaitsee pihan luoteisosassa, se on kooltaan n. 5 x 4 m, lisäksi alueella on yksi selvästi erottuva n. 2 m halkaisijaltaan oleva ja 0,5 m korkea raivausröykkiö (alakohde 2). Noin 80 m koilliseen on kaivon jäännös, se sijaitsee maastokartalle merkityn lähteen länsipuolella. Kaivossa on jäljellä puurakenteita, seinämissä erottuu kiilattuja kiviä, reunoja on vahvistettu myös isoilla kivillä. Kaivo on ollut käytössä lähihistoriaan asti. Inventoinnin aikana osa jäännöksistä erottui huonosti rehevän ja korkean pintakasvillisuuden takia. Joidenkin rakenteiden päällä kasvaa isojakin puita. Paikallisen tiedon mukaan Lumikankaan torppa on perustettu 1800-luvulla, tarkempi perustamisajankohta ei ole tiedossa. Paikalle on merkitty Lumikankaan torppa ja sen lähipellot 1800-luvun puolivälissä laaditulle pitäjänkartalle, itäpuolelle Kourupuron varteen on merkitty niittyjä. Vuoden 1972 peruskartalle on merkitty muinaisen torpan pihapiiriin yksi rakennus ja pelto, pelto ylsi n. 150 m pohjoiseen. Pohjoiseen pellon itäpuolelle on merkitty kolme rakennusta, niistä keskimmäisen kohdalla on nykyisin kämppä.
metsakeskus.1000049424 140 Lumikangas 10007 12001 13014 11006 27009 492158.00000000 7042170.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049424 Kallioisen Lumikankaan eteläpäässä, mäen idästä ja etelästä kiertävän metsätien hangassa, 1800-luvun torpan paikalla on niittymäinen aukio, piha, jonka reunoilla kasvaa kuusivaltaista metsää, pohjoiseen jatkuu entinen peltoalue, missä kasvoi inventoinnin aikana korkeaa aluskasvillisuutta. Paikalla erottuu ainakin neljä luonnonkivistä ja/tai maasta koostuvaa rakennuksen perustusta, jotka ovat kooltaan n. 5-6 x 4-5 metriä. Niistä kahdessa on luonnonkivistä koostuva tulisijan jäännös (alakohteet 1 ja 3), jotka ovat n. 1,5-2 m halkaisijoiltaan ja n. 0,7-1 m korkeita, yksi perustuksista on kellari (alakohde 6). Alakohde 1 tulkittiin asuinrakennuksen perustukseksi, se on kooltaan n. 6 x 4 metriä. Toinen tulisijallinen perustus on n. 5 m halkaisijaltaan. Alakohde 7 on rakennuksen perustus ja kooltaan n. 6 x 5 m, siinä on n. 1 m syvä kuoppa keskellä, koillispuolella on pieni kumparemainen kohta, ja siinä on myös kuoppa. Pihaksi hahmottuvan alueen lounaiskulmassa oleva perustus voi olla myös osa rakennuksen perustusta. Kellarin pohja sijaitsee pihan luoteisosassa, se on kooltaan n. 5 x 4 m, lisäksi alueella on yksi selvästi erottuva n. 2 m halkaisijaltaan oleva ja 0,5 m korkea raivausröykkiö (alakohde 2). Noin 80 m koilliseen on kaivon jäännös, se sijaitsee maastokartalle merkityn lähteen länsipuolella. Kaivossa on jäljellä puurakenteita, seinämissä erottuu kiilattuja kiviä, reunoja on vahvistettu myös isoilla kivillä. Kaivo on ollut käytössä lähihistoriaan asti. Inventoinnin aikana osa jäännöksistä erottui huonosti rehevän ja korkean pintakasvillisuuden takia. Joidenkin rakenteiden päällä kasvaa isojakin puita. Paikallisen tiedon mukaan Lumikankaan torppa on perustettu 1800-luvulla, tarkempi perustamisajankohta ei ole tiedossa. Paikalle on merkitty Lumikankaan torppa ja sen lähipellot 1800-luvun puolivälissä laaditulle pitäjänkartalle, itäpuolelle Kourupuron varteen on merkitty niittyjä. Vuoden 1972 peruskartalle on merkitty muinaisen torpan pihapiiriin yksi rakennus ja pelto, pelto ylsi n. 150 m pohjoiseen. Pohjoiseen pellon itäpuolelle on merkitty kolme rakennusta, niistä keskimmäisen kohdalla on nykyisin kämppä.
metsakeskus.1000049425 857 Tiensivu etelä 10002 12001 13001 11019 27000 568343.00000000 6971928.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049425 Kohde sijaitsee Tuusjärvellä, Hoikantiestä koilliseen Mäntylään menevän tien eteläpuolella. Paikalla havaittiin tiestä muutaman metrin etäisyydellä laakea ja matala painanne, jonka koko on 3 x 4 metriä. Painanteeseen tehdystä koekuopasta havaittiin podsolimaannos sekä löydettiin kvartsi-iskoksia. Edellä mainitusta painanteesta noin 45 metriä lounaaseen havaittiin tien vieressä kuopanne, jonka reunalla ja pohjalla on paksu podsolimaannos. Kuopanne saattaa liittyä asumuspainanteeseen. Kolmas kuoppa havaittiin painanteesta 70 metriä itään, mutta tässä reunoilla ja pohjalla oleva podsolimaannos oli ohut.
metsakeskus.1000049427 140 Suolamminsuo 10007 12016 13182 11006 27009 494735.00000000 7040629.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049427 Laajan Suolamminsuon länsipuolella, kaakkois-luoteissuuntaisen moreenimäen kaakkoispäässä, metsätien lounaispuolella, mökin pihapiirissä ja sitä ympäröivässä metsässä sijaitsee viljelysröykkiöitä ja rakennuksen jäänteitä. Puusto on varttunutta kuusivaltaista metsää. Paikalla on 16 kaskiröykkiötä tai muuta viljelysröykkiötä, pääosa röykkiöistä on halkaisijoiltaan n. 1,5-2,5 m ja n. 0,4-0,5 m korkeita. Lisäksi alueelta havaittiin kaksi n. 6 m vallien reunoista mitattuna olevaa kellaria (alakohteet 16 ja 18), n. 20 m halkaisijaltaan oleva pelto (alakohde 21), jonka ympärillä on kiviaitaa/aitamaisia röykkiöitä. Tämän tyyppinen pelto on voinut olla esim. perunaviljelmä. Alakohde 14 on muodoltaan kulmikas n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva röykkiö, jossa esiintyy palaneita kiviä. Pihapiirissä olevan mökin itäpuolella on tulisijallisen asuinrakennuksen perustuksen jäännös, joka on pahoin hajonnut,rakennuksen pohja-ala on ollut arviolta n. 6 x 4 m, pohjoisosassa erottuu eteiseksi tulkittava osa. Luonnonkivistä koostuva tulisijan jäännös on n, 1,5 m halkaisijaltaan ja yli 1 m korkea. Jäännösten pintaa peittää kasvillisuus, joidenkin päällä kasvaa varttuneitakin puita. Pohjois- itäpuolella kulkevan metsätien reunalla havaittiin röykkiöitä, jotka ovat syntyneet tieojan kaivussa. Paikalle ei ole merkitty rakennuksia tai viljelyksiä 1700-1800-luvun kartoille. Vuoden 1972 peruskartalle paikalle on merkitty viljelämätön pelto, mutta ei rakennuksia. Karttatarkastelun perusteella kohde ajoittuisi ainakin 1900-luvun puolelle, mutta kaskiröykkiöt ja rakennuksen jäännös vanhempaan viljelyyn. Noin 300 m pohjoisempana on ollut myöhäisempi pelto, joka on merkitty vielä vuoden 1991 peruskartalle.
metsakeskus.1000049427 140 Suolamminsuo 10007 12001 13014 11006 27009 494735.00000000 7040629.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049427 Laajan Suolamminsuon länsipuolella, kaakkois-luoteissuuntaisen moreenimäen kaakkoispäässä, metsätien lounaispuolella, mökin pihapiirissä ja sitä ympäröivässä metsässä sijaitsee viljelysröykkiöitä ja rakennuksen jäänteitä. Puusto on varttunutta kuusivaltaista metsää. Paikalla on 16 kaskiröykkiötä tai muuta viljelysröykkiötä, pääosa röykkiöistä on halkaisijoiltaan n. 1,5-2,5 m ja n. 0,4-0,5 m korkeita. Lisäksi alueelta havaittiin kaksi n. 6 m vallien reunoista mitattuna olevaa kellaria (alakohteet 16 ja 18), n. 20 m halkaisijaltaan oleva pelto (alakohde 21), jonka ympärillä on kiviaitaa/aitamaisia röykkiöitä. Tämän tyyppinen pelto on voinut olla esim. perunaviljelmä. Alakohde 14 on muodoltaan kulmikas n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva röykkiö, jossa esiintyy palaneita kiviä. Pihapiirissä olevan mökin itäpuolella on tulisijallisen asuinrakennuksen perustuksen jäännös, joka on pahoin hajonnut,rakennuksen pohja-ala on ollut arviolta n. 6 x 4 m, pohjoisosassa erottuu eteiseksi tulkittava osa. Luonnonkivistä koostuva tulisijan jäännös on n, 1,5 m halkaisijaltaan ja yli 1 m korkea. Jäännösten pintaa peittää kasvillisuus, joidenkin päällä kasvaa varttuneitakin puita. Pohjois- itäpuolella kulkevan metsätien reunalla havaittiin röykkiöitä, jotka ovat syntyneet tieojan kaivussa. Paikalle ei ole merkitty rakennuksia tai viljelyksiä 1700-1800-luvun kartoille. Vuoden 1972 peruskartalle paikalle on merkitty viljelämätön pelto, mutta ei rakennuksia. Karttatarkastelun perusteella kohde ajoittuisi ainakin 1900-luvun puolelle, mutta kaskiröykkiöt ja rakennuksen jäännös vanhempaan viljelyyn. Noin 300 m pohjoisempana on ollut myöhäisempi pelto, joka on merkitty vielä vuoden 1991 peruskartalle.
metsakeskus.1000049427 140 Suolamminsuo 10007 12016 13182 11006 27008 494735.00000000 7040629.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049427 Laajan Suolamminsuon länsipuolella, kaakkois-luoteissuuntaisen moreenimäen kaakkoispäässä, metsätien lounaispuolella, mökin pihapiirissä ja sitä ympäröivässä metsässä sijaitsee viljelysröykkiöitä ja rakennuksen jäänteitä. Puusto on varttunutta kuusivaltaista metsää. Paikalla on 16 kaskiröykkiötä tai muuta viljelysröykkiötä, pääosa röykkiöistä on halkaisijoiltaan n. 1,5-2,5 m ja n. 0,4-0,5 m korkeita. Lisäksi alueelta havaittiin kaksi n. 6 m vallien reunoista mitattuna olevaa kellaria (alakohteet 16 ja 18), n. 20 m halkaisijaltaan oleva pelto (alakohde 21), jonka ympärillä on kiviaitaa/aitamaisia röykkiöitä. Tämän tyyppinen pelto on voinut olla esim. perunaviljelmä. Alakohde 14 on muodoltaan kulmikas n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva röykkiö, jossa esiintyy palaneita kiviä. Pihapiirissä olevan mökin itäpuolella on tulisijallisen asuinrakennuksen perustuksen jäännös, joka on pahoin hajonnut,rakennuksen pohja-ala on ollut arviolta n. 6 x 4 m, pohjoisosassa erottuu eteiseksi tulkittava osa. Luonnonkivistä koostuva tulisijan jäännös on n, 1,5 m halkaisijaltaan ja yli 1 m korkea. Jäännösten pintaa peittää kasvillisuus, joidenkin päällä kasvaa varttuneitakin puita. Pohjois- itäpuolella kulkevan metsätien reunalla havaittiin röykkiöitä, jotka ovat syntyneet tieojan kaivussa. Paikalle ei ole merkitty rakennuksia tai viljelyksiä 1700-1800-luvun kartoille. Vuoden 1972 peruskartalle paikalle on merkitty viljelämätön pelto, mutta ei rakennuksia. Karttatarkastelun perusteella kohde ajoittuisi ainakin 1900-luvun puolelle, mutta kaskiröykkiöt ja rakennuksen jäännös vanhempaan viljelyyn. Noin 300 m pohjoisempana on ollut myöhäisempi pelto, joka on merkitty vielä vuoden 1991 peruskartalle.
metsakeskus.1000049427 140 Suolamminsuo 10007 12001 13014 11006 27008 494735.00000000 7040629.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049427 Laajan Suolamminsuon länsipuolella, kaakkois-luoteissuuntaisen moreenimäen kaakkoispäässä, metsätien lounaispuolella, mökin pihapiirissä ja sitä ympäröivässä metsässä sijaitsee viljelysröykkiöitä ja rakennuksen jäänteitä. Puusto on varttunutta kuusivaltaista metsää. Paikalla on 16 kaskiröykkiötä tai muuta viljelysröykkiötä, pääosa röykkiöistä on halkaisijoiltaan n. 1,5-2,5 m ja n. 0,4-0,5 m korkeita. Lisäksi alueelta havaittiin kaksi n. 6 m vallien reunoista mitattuna olevaa kellaria (alakohteet 16 ja 18), n. 20 m halkaisijaltaan oleva pelto (alakohde 21), jonka ympärillä on kiviaitaa/aitamaisia röykkiöitä. Tämän tyyppinen pelto on voinut olla esim. perunaviljelmä. Alakohde 14 on muodoltaan kulmikas n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva röykkiö, jossa esiintyy palaneita kiviä. Pihapiirissä olevan mökin itäpuolella on tulisijallisen asuinrakennuksen perustuksen jäännös, joka on pahoin hajonnut,rakennuksen pohja-ala on ollut arviolta n. 6 x 4 m, pohjoisosassa erottuu eteiseksi tulkittava osa. Luonnonkivistä koostuva tulisijan jäännös on n, 1,5 m halkaisijaltaan ja yli 1 m korkea. Jäännösten pintaa peittää kasvillisuus, joidenkin päällä kasvaa varttuneitakin puita. Pohjois- itäpuolella kulkevan metsätien reunalla havaittiin röykkiöitä, jotka ovat syntyneet tieojan kaivussa. Paikalle ei ole merkitty rakennuksia tai viljelyksiä 1700-1800-luvun kartoille. Vuoden 1972 peruskartalle paikalle on merkitty viljelämätön pelto, mutta ei rakennuksia. Karttatarkastelun perusteella kohde ajoittuisi ainakin 1900-luvun puolelle, mutta kaskiröykkiöt ja rakennuksen jäännös vanhempaan viljelyyn. Noin 300 m pohjoisempana on ollut myöhäisempi pelto, joka on merkitty vielä vuoden 1991 peruskartalle.
metsakeskus.1000049428 738 Finskilä 3 10002 12002 13000 11033 27000 261141.00000000 6697482.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049428 Peltosaarekkeen pohjoispäädyssä on kalliojyrkänne, jonka päältä löytyi vuonna 2023 metallinetsinnässä kaarevahamarainen veitsi ja palanutta luuta kiveyksen yhteydestä. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM27886. Tarkastuksessa löytöpaikalle tehdystä koekuopasta havaittiin runsaasti palanutta luuta, nokista kulttuurikerrosta ja kivirakenteen kaareva reuna. Rakenteen tai kohteen luonne ja tarkempi ajoitus ei selvinnyt tarkastuksessa; kyseessä saattaa olla hautapaikka tai esimerkiksi jonkinlainen leiripaikka.
metsakeskus.1000049428 738 Finskilä 3 10002 12001 13000 11033 27000 261141.00000000 6697482.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049428 Peltosaarekkeen pohjoispäädyssä on kalliojyrkänne, jonka päältä löytyi vuonna 2023 metallinetsinnässä kaarevahamarainen veitsi ja palanutta luuta kiveyksen yhteydestä. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM27886. Tarkastuksessa löytöpaikalle tehdystä koekuopasta havaittiin runsaasti palanutta luuta, nokista kulttuurikerrosta ja kivirakenteen kaareva reuna. Rakenteen tai kohteen luonne ja tarkempi ajoitus ei selvinnyt tarkastuksessa; kyseessä saattaa olla hautapaikka tai esimerkiksi jonkinlainen leiripaikka.
metsakeskus.1000049431 636 Puho 10002 12001 13007 11010 27000 258997.00000000 6734499.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049431 Paikalla viisi isojaon aikaista kylätonttia. Kuninkaan kartastossa (1776 - 1805) paikalle merkitty Puhon kylä. Pellosta on löytynyt metallinetsinnässä keskiajalle tai uuden ajan alkuun ajoittuvia esineitä.
metsakeskus.1000049431 636 Puho 10002 12001 13007 11006 27000 258997.00000000 6734499.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049431 Paikalla viisi isojaon aikaista kylätonttia. Kuninkaan kartastossa (1776 - 1805) paikalle merkitty Puhon kylä. Pellosta on löytynyt metallinetsinnässä keskiajalle tai uuden ajan alkuun ajoittuvia esineitä.
metsakeskus.1000049433 857 Hoikka Kolehmala 10001 12001 13016 11006 27000 568169.00000000 6972824.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049433 Autioitunut talonpaikka, joka paikannettu vuoden 1777 isojakokartan perusteella. Pitäjänkartalla merkitty nimellä Kolehmala hemman. Autioitumisajankohta ei ole selvillä. Vuoden 2021 inventoinnissa pelto viljelyksessä, joten kohdetta ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049434 857 Tuusjärvi Ruuttula 10001 12001 13016 11006 27000 566401.00000000 6972864.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049434 Autioitunut talonpaikka, joka paikannettu vuoden 1777 isojakokartalta. Näkyy pitäjänkartalla 1845, mutta vuoden 1886 kartalla jo nykyisellä (autioituneella) paikallaan. Paikalla nykyisin taimitarha eikä kohdetta tarkastettu vuoden 2021 inventoinnissa.
metsakeskus.1000049435 857 Tuusjärvi Ruuttula kievari 10001 12001 13016 11006 27000 567046.00000000 6972678.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049435 Autioitunut talonpaikka, joka paikannettu vuoden 1777 isojakokartalta. Pitäjänkartalla 1845 Ruuttula Gästgifari. Merkitty myös vuoden 1886 kartalle ja vuoden 1973 peruskartassa paikalla usean rakennuksen tilakeskus. Vuoden 1989 peruskartalla rakennukset hävinneet, mutta tonttimaa edelleen näkyvissä. Pelto oli viljelyksessä, joten sinne ei päästy vuoden 2021 inventoinnissa.
metsakeskus.1000049436 857 Tuusjärvi Niemelä 10001 12001 13014 11006 27000 565879.00000000 6972876.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049436 Torppa on merkitty vuoden 1777 isojakokartalle, mutta ei pitäjänkartalle. Torppa näkyy jälleen vuoden 1876 kartalla, mutta ei enää vuotta 1930 nuoremmilla kartoilla. Pelto paikalla käytäessä viljalla tms. ja paikkaa ei päästy lähemmin katsomaan. Pistemäisen kohdemerkinnän läheltä on 2025 löytynyt metallinetsinnässä lappavyön omenalappa sekä kaksi 1-äyristä kuparirahaa (1719, rei´itetty, ja 1720. Ilppari ILM34469, 34470).
metsakeskus.1000049437 857 Tuusjärvi Lamminpää 10001 12001 13014 11006 27000 566052.00000000 6972840.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049437 Kohde on merkitty vuoden 1777 isojakokartalle talona tai torppana samoin kuin pitäjänkartalle. 1876 ja myöhemmillä kartalla nykyisellä paikallaan Koiralammin kupeessa. Autioitunut siis var-hain, joskin ollut sen jälkeen koko ajan viljelyksessä. Paikannus ei ole kovin tarkka. Pelto paikalla käytäessä viljalla tms. ja paikkaa ei päästy lähemmin katsomaan.
metsakeskus.1000049438 857 Tuusjärvi Rajapaikka 10001 12001 13016 11006 27000 563190.00000000 6971363.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049438 Paikantuu vuoden 1777 isojakokartan perusteella kohtalaisesti ja on merkitty myös pitäjänkartalle. Peruskartalla 1973 paikalla on ulkorakennuksia, nyt yksi ja pihatannerta. Paikalla käytäessä paikka vaikutti sekoittuneelta. Kohdetta ei tutkittu tarkemmin.
metsakeskus.1000049439 857 Tuusjärvi Hiidenlahti 10001 12001 13016 11006 27000 562668.00000000 6971974.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049439 Hiidenlahden vanha talonpaikka paikantuu 1777 kartalta kohtalaisen hyvin nykyisen Rautaharjun talon koillispuolelle. Merkitty myös pitäjänkartassa samalle paikalle. Paikka nyt aution, osittain pellossa ja ehkä osittain metsän puolella. Autioitumisajankohta ei tiedossa, kuitenkin ennen 1970 lukua. Kohdetta ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049440 241 Kallinkangas 5 10002 12004 13052 11002 27000 386964.00000000 7301345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049440 Kallinkangas sijaitsee Kemijoen länsipuolella. Se on 2,5 km pitkä ja 0,5-0,8 km leveä itä-länsi -suuntainen harjanne, jonka korkein kohta on yli 60 m mpy. Harjanteen maaperä on hiekkaa ja louhikkoa. Kallinkankaan etelään laskevalla rinteellä sijaitsee noin 40 x 35 metrin kokoinen rakkakivikkoalue, voimajohtolinjan itäpuolella. Alueella on yhteensä kuusi rakkakuoppaa. Kaksi kuopista (Kuopat 1 ja 2) ovat halkaisijaltaan noin 3 metriä ja niiden syvyys on noin 0,4 metriä. Neljä (Kuopat 3-6) kuopista ovat halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja syvyydeltään noin 0,2-0,3 metriä. Pääkoordinaatit osoittavat kuopan 1 sijaintia.
metsakeskus.1000049441 738 Finskilä 4 10002 12008 13000 11033 27000 261464.00000000 6697455.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049441 Teräväkärkisen mäennyppylän laelta löytyi syksyllä 2023 kapeakärkinen väkipuukko (Ilppari ILM28808). Löytöpaikan itäpuolella on metsittynyttä vanhaa peltoa. Tarkastuksessa paikalta havaittiin hieman nokista maata, ja löytöpaikan yhteydessä on joitain kiviä. Paikalla saattaa olla suppea hautapaikka tai jokin rituaalikohde, mutta kohteen luonteen selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia.
metsakeskus.1000049443 738 Kaukola 10001 12008 13000 11033 27018 260373.00000000 6696726.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049443 Pellon reunalla olevalta mäeltä löytyi syksyllä 2023 metallinetsinnässä miekan kahvan katkelma. Paikalta on havaittu myös mahdollinen tuulimyllyn perustus. Lisätietoja viranomaiskäyttöön: ILM27880. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049445 710 Fårs 10001 12001 13000 11004 27000 304445.00000000 6669763.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049445 Kansalaisilmoituksen perusteella paikalta on löytynyt muokatusta metsämaasta kvartsi-iskoksia ja mahdollista savitiivistettä. Kohteen tarkastuksen yhteydessä paikalta ei todettu löytöjä.
metsakeskus.1000049451 564 Oulunsuu Kiviharju 6 10002 12016 13155 11040 27000 435699.00000000 7207100.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049451 Kiviharjun länsiosassa on yksittäinen kuoppa, jonka halkaisija on noin 80 cm ja syvyys noin 40 cm. Kuopan ympärillä on matala kivensekainen valli. Koepistossa on todettu heti sammalen alla palanutta kiveä ja hiiltä, joiden perusteella kuoppa on tulkittu keittokuopaksi.
metsakeskus.1000049455 272 Rautaparanneva 1 10002 12016 13175 11006 27000 345348.00000000 7074749.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049455 Tervahauta sijaitsee kuivalla mäntykankaalla mäenkumpareen etelärinteessä. Haudan koko läpimitta on noin 20 metriä. Halssin on haudan eteläreunassa. Hauta on hyvin säilynyt ja syvä. Sen päällä kasvaa harvakseltaan männikköä.
metsakeskus.1000049456 615 Laattaikko 10002 12016 13175 11006 27000 491987.79934746 7234057.68254087 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049456 Laattaikko-nimisen kankaan koillisosassa on suurikokoinen tervahauta. Alueen maasto on melko helppokulkuista kivikkoista kangasmaastoa, jossa kasvaa varttunutta, harvaa mäntymetsää. Aluskasvillisuutena on matalia varpukasveja ja puolukkaa. Tervahaudan lisäksi sen itä- ja kakkoispuolelta havaittiin kaksi kiuasta ja kolme erilaista kuoppaa. Yksi kuopista on kaivomainen, mutta yläosaltaan kaivoksi melko laaja-alainen. Muista kuopista on oletettavasti nostettu tervahaudan tekovaiheessa maa-ainesta ja turpeita. Tervahauta on merkitty isojakokartalle (Hällström 1852b). Lisäksi kartalle on kuvattu kaksi mahdollista rakennusta haudan koillis- ja luoteispuolille. Kyse on mahdollisesti kiukaisiin liittyneistä pirteistä. Tervahauta on ilmeisesti ollut siis käytössä ainakin 1800-luvun puolivälissä. Paikka osuu kartalla itä-länsisuuntaisen tieuran varteen. Tie jatkuu länteen 2,5 km Vaaran talolle ja idässä saman matkan päässä on toinen tervahauta.
metsakeskus.1000049456 615 Laattaikko 10002 12004 13044 11006 27000 491987.79934746 7234057.68254087 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049456 Laattaikko-nimisen kankaan koillisosassa on suurikokoinen tervahauta. Alueen maasto on melko helppokulkuista kivikkoista kangasmaastoa, jossa kasvaa varttunutta, harvaa mäntymetsää. Aluskasvillisuutena on matalia varpukasveja ja puolukkaa. Tervahaudan lisäksi sen itä- ja kakkoispuolelta havaittiin kaksi kiuasta ja kolme erilaista kuoppaa. Yksi kuopista on kaivomainen, mutta yläosaltaan kaivoksi melko laaja-alainen. Muista kuopista on oletettavasti nostettu tervahaudan tekovaiheessa maa-ainesta ja turpeita. Tervahauta on merkitty isojakokartalle (Hällström 1852b). Lisäksi kartalle on kuvattu kaksi mahdollista rakennusta haudan koillis- ja luoteispuolille. Kyse on mahdollisesti kiukaisiin liittyneistä pirteistä. Tervahauta on ilmeisesti ollut siis käytössä ainakin 1800-luvun puolivälissä. Paikka osuu kartalla itä-länsisuuntaisen tieuran varteen. Tie jatkuu länteen 2,5 km Vaaran talolle ja idässä saman matkan päässä on toinen tervahauta.
metsakeskus.1000049456 615 Laattaikko 10002 12009 13094 11006 27000 491987.79934746 7234057.68254087 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049456 Laattaikko-nimisen kankaan koillisosassa on suurikokoinen tervahauta. Alueen maasto on melko helppokulkuista kivikkoista kangasmaastoa, jossa kasvaa varttunutta, harvaa mäntymetsää. Aluskasvillisuutena on matalia varpukasveja ja puolukkaa. Tervahaudan lisäksi sen itä- ja kakkoispuolelta havaittiin kaksi kiuasta ja kolme erilaista kuoppaa. Yksi kuopista on kaivomainen, mutta yläosaltaan kaivoksi melko laaja-alainen. Muista kuopista on oletettavasti nostettu tervahaudan tekovaiheessa maa-ainesta ja turpeita. Tervahauta on merkitty isojakokartalle (Hällström 1852b). Lisäksi kartalle on kuvattu kaksi mahdollista rakennusta haudan koillis- ja luoteispuolille. Kyse on mahdollisesti kiukaisiin liittyneistä pirteistä. Tervahauta on ilmeisesti ollut siis käytössä ainakin 1800-luvun puolivälissä. Paikka osuu kartalla itä-länsisuuntaisen tieuran varteen. Tie jatkuu länteen 2,5 km Vaaran talolle ja idässä saman matkan päässä on toinen tervahauta.
metsakeskus.1000049460 765 Myllykangas 1 10001 12016 13175 11006 27000 628482.00000000 7094343.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049460 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Maastokartta-merkintä. Halkaisija 17,0 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049461 765 Latvavaara 5 10001 12016 13175 11006 27000 627767.00000000 7094044.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049461 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Maastokartta-merkintä. Halkaisija 14,8 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049462 564 Halosenharju 4 10002 12016 13175 11006 27000 431244.00000000 7219872.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049462 Tervahauta on halkaisijaltaan 17 m ja sen vallit ovat 4 m leveät. Vallien korkeus on 0,6–1 m ja haudan syvyys n. 1,5 m. Idässä sijaitseva halssi on kooltaan 3 x 5 x 0,5 m. Halssin päästä jatkuu oja suoraan joelle. Tervahaudalta on luontainen jyrkkä penger jokeen. Matka jokeen on noin 15 m ja korkeusero tällä matkalla on 5–6 m. Tervahauta on hyväkuntoinen, eikä siinä ole näkyviä vaurioita. Kiuas sijaitsee 8 m tervahaudan vallin laidasta suoraan kaakkoon. Se on heti tervahaudan ohittavan polun reunassa tasaisella terassilla jokivarren rinteessä. Rakenne on varsin huomaamaton matala kasa. Kivet ovat laidoilla maan tasalla ja vain keskiosa on korkeampi. Mitoiltaan kiuas on 3 x 2,5 x 0,5 m. On mahdollista, että sen päällimmäiset osat on purettu. Rakenne on voinut myös hajota ja levitä paikalleen esimerkiksi metsätöiden yhteydessä.
metsakeskus.1000049463 149 Idrottsvägen 2 10002 12016 13151 11006 27000 333813.00000000 6661171.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049463 Koskinen 2023: Urheilutien länsipään jatkona olevan hiekkatien pohjoisreunalla, Betesmarkenin suolaakson itäpuolella, mäntykankaalla, on hiilimiilulta tai halssitto- malta tervahaudalta vaikuttava pyöreä, halkaisijaltaan noin 12 m kuoppa, noin 3 m leveine valleineen. Keskikuoppaan on kipattu maata, mikä näkyy kohoumana kes- kikuopan ja vallin itäreunalla. Vallin päälle, länsipuolelle, kaivettiin koepisto, jossa näkyi puhdasta hiekkaa, yläreunassaan noin 2 cm huuhtoutumiskerros. Keski- kuopan pohjalle kaivetussa koepistossa näkyi vain kaadettu savensekainen täyttö- maa. Vaikka hiiliä ei havaittu, on kuoppaa vaikea selittää miksikään muuksi, kuin hiilimiiluksi tai halssittomaksi tervahaudaksi. Sellaisena se olisi myös sopivalla pai- kalla, hiekkapohjaisessa metsässä, suon lähellä. Senaatinkartastolla, vanhoilla pe- ruskartoilla tai vanhoissa ilmakuvissa ei ole mitään mikä kuoppaa selittäisi.
metsakeskus.1000049463 149 Idrottsvägen 2 10002 12016 13175 11006 27000 333813.00000000 6661171.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049463 Koskinen 2023: Urheilutien länsipään jatkona olevan hiekkatien pohjoisreunalla, Betesmarkenin suolaakson itäpuolella, mäntykankaalla, on hiilimiilulta tai halssitto- malta tervahaudalta vaikuttava pyöreä, halkaisijaltaan noin 12 m kuoppa, noin 3 m leveine valleineen. Keskikuoppaan on kipattu maata, mikä näkyy kohoumana kes- kikuopan ja vallin itäreunalla. Vallin päälle, länsipuolelle, kaivettiin koepisto, jossa näkyi puhdasta hiekkaa, yläreunassaan noin 2 cm huuhtoutumiskerros. Keski- kuopan pohjalle kaivetussa koepistossa näkyi vain kaadettu savensekainen täyttö- maa. Vaikka hiiliä ei havaittu, on kuoppaa vaikea selittää miksikään muuksi, kuin hiilimiiluksi tai halssittomaksi tervahaudaksi. Sellaisena se olisi myös sopivalla pai- kalla, hiekkapohjaisessa metsässä, suon lähellä. Senaatinkartastolla, vanhoilla pe- ruskartoilla tai vanhoissa ilmakuvissa ei ole mitään mikä kuoppaa selittäisi.
metsakeskus.1000049464 765 Latvavaara 6 10001 12016 13175 11006 27000 628158.00000000 7093811.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049464 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Maastokartta-merkintä. Halkaisija 15,8 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049465 765 Latvavaara 7 10001 12016 13175 11006 27000 628157.00000000 7093865.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049465 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Maastokartta-merkintä. Halkaisija 14,1 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049468 790 Lakkiniemi 10002 12004 13054 11002 27000 274669.00000000 6817105.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049468 Röykkiö sijaitsee itään laskevan rinteen yläreunassa, kapean metsäkaistan rajalla. 15 metriä röykkiöstä etelään on kookas maatalouskonevaja. Röykkiö on kasattu osin luonnollisesti pyöristyneistä ja osin luontaisesti lohkoutuneista kivistä, joiden keskimääräinen halkaisija on noin 30 senttimetriä. Joukossa on myös muutamia tätä selvästi suurempia kiviä. Röykkiö on soikionmuotoinen, pituudeltaan 4,5 metriä, leveydeltään 3,4 metriä ja korkeudeltaan noin 50 senttimetriä. Röykkiö on lähes pohjois-eteläsuuntainen ja sen pohjoispäässä on pystyyn nostettuna 55 senttimetriä korkea laakakivi. Itäreunan kivet on koottu kookasta maakiveä vasten. Röykkiö on selvärajainen ja hyvin säilynyt, mutta voimakkaasti sammaloitunut. Röykkiön merkitystä ja ajoitusta ei voi määrittää tarkasti ilman kaivaustutkimusta.
metsakeskus.1000049469 790 Korkeakallio 1 10002 12004 13051 11006 27000 274509.00000000 6816794.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049469 Vuoden 1846 pitäjänkartalla Ritarlan, Liuhalan ja Vinkkilän kylien rajakohdalla sijaitsee kivinen rajamerkki. Rajamerkki sijaitsee myös nykyiseillä kiinteistörajalla. Rajamerkki koostuu kahdesta pystykivestä, joista korkeampi on noin 80 cm ja matalampi noin 40 cm korkea. Mahdollisesti pystykiviä on aiemmin ollut useampi. Pystyssä olevien kivien juurella on paitsi kivistä ladottu, vahvasti sammaloitunut jalusta, myös ainakin yksi kivi, joka vaikutti paikoilleen kaatuneelta. Rajapisteeltä kohti eteläkaakkoa sijaitsee lisäksi yksittäisiä pienempiä pystykiviä (viisarikiviä). Tämä pystykivien linja jatkui nyt tutkittavan alueen ulkopuolelle. Lähimmät rajapistettä sijaitsevat pystykivet ovat kohdissa: N 6816780, E 274509 ja N 6816787, E 274509.
metsakeskus.1000049470 790 Korkeakallio 2 10007 12004 13051 11006 27000 274402.00000000 6816776.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049470 Rajamerkki koostuu mahdollisesti rajalinjaa merkitsevistä, maahan osin upotetuista pystykivistä. Kolmen kiven rivissä kivet ovat toisistaan noin 2,2 metrin etäisyydeltä. Maastoon merkityn linjan keskimmäinen kivi sijoittuu nykyiselle kiinteistörajalle, samalle, joka on merkittynä vuosien 1961, 1979 ja 1988 peruskartoille, vuoden 1909 Senaatin kartalle ja vuoden 1846 pitäjänkartalle. Linjaa, jonka kivet muodostavat, ei varsinaisesti ole merkittynä nykyisille tai historiallisille kartoille. Kivet ovat vastaavanlaisia kuin kohteesta noin 100 metriä itään sijaitsevan, Sastamala Korkeakallio 1 -nimisen rajamerkin viisarikivet, joten sen perusteella niiden voisi ajatella olevan samalta ajalta.
metsakeskus.1000049472 441 Kontula 2 10007 12011 13114 11042 27028 530743.00000000 6761529.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049472 Harjanteen lounaisreunalla on n 30 m pitkä puolustusvarustus. Taisteluhauta on syvä ja leveä, sekä vaikuttaa hyvin säilyneeltä. Torjuntasuunta on lounaaseen Heikinlahden suuntaan.
metsakeskus.1000049475 564 Kollaja 10 Kälkäjä 10007 12001 13007 11006 27000 466799.00000000 7245716.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049475 Kälkäjän talo löytyy jo vuoden 1648 maakirjakartalta. Kartta on kuitenkin vaikeasti asemoitavissa. Tarkemmin paikka voidaan määrittää isojakokartoilta vuodelta 1850. Pihapiiri on vielä paikoillaan 1950 ilmakuvassa, mutta autioituu tämän jälkeen. Autioitumisen taustalla on nähtävästi Haapakosken voimalan tekoaltaan rakentaminen, jonka seurauksena alueelta on autioitunut muitakin taloja, kuten Rasvala alempana jokivarressa. Maastotarkastuksessa paikalta löydettiin kolmen rakennuksen rauniot. Pihapiirin itäpuolella on sijainnut asuinrakennus pönttöuuneineen (alakohde 1). Kooltaan tämä on noin 17 x 7 m. Joen puolella on korkea maakasa ilmeisesti jäännöksenä toisesta rakennuksesta (alakohde 2). Pihan länsireunalla on pohjoispuoleltaan betoniperustaisen rakennuksen pohja (alakohde 3). Rakenteet osuvat 1950 ilmakuvassa näkyvien rakennusten kohdalle ja näkyvät hyvin myös rinnevarjosteessa. Havaitut rakenteet ovat 1900-luvulta. Pihapiiri on ympäristöä korkeammalla, joten vanhempi asutus on todennäköisesti ollut samalla paikalla. Asutukselle sopivia paikkoja löytyy myös paikalta noin 100 m länteen, mutta nämä eivät sovi yhteen karttamateriaalin kanssa.
metsakeskus.1000049476 564 Kello 4 Orava 2 10007 12001 13007 11006 27000 422459.00000000 7224223.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049476 Talo on merkitty vuoden 1759 karttaan, mutta se puuttuu vuoden 1834 kartalta. Kyse voi olla virheestä, sillä peltoaukeat ovat ennallaan. Myöhemmin 1900-luvulla talo on edelleen samalla paikalla, mutta tontti autioituu 1900-luvun loppupuolella. Nykyään tontti on tyhjillään ja kasvaa metsää. Asuinrakennuksen pohja (A) on tontin tienpuoleisessa päässä tien suuntaisesti. Mitoiltaan tämä on noin 17 x 6 m. Rakennuksen kaakkoispuolella on multipenkki. Sen sijaan luoteispäässä näkyy luonnonkivistä ja lohkotuista kivistä tehty kivijalka. Kuistin perustus on koillispuolella. Noin 20 m päärakennuksesta koilliseen on toinen rakennuksen perustus (B). Kooltaan tämä on noin 6 x 5 m. Molemmat rakennusjäännökset liittyvät tontin viimeiseen käyttövaiheeseen. Lisää rakennusten paikkoja on nähtävissä esimerkiksi vuoden 1950 ilmakuvasta. Inventoinnissa ei onnistuttu löytämään merkkejä varhaisemmista asutusvaiheista. Varhaisempi tonttimaa on voinut olla myös hieman eri kohdassa, sillä alue on tasaista. Toisaalta kartta-asemoinnin perusteella on todennäköistä, että tontti on ollut samalla paikalla, tai korkeintaan hieman nykyistä koillisempana, ainakin 1700-luvulta lähtien.
metsakeskus.1000049477 564 Kello 47 Patela 10007 12001 13007 11006 27000 425054.00000000 7217286.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049477 Patelan tilan kohta on kuvattu 1759 kartalle hieman muista taloista poiketen. Peltoaukean länsireunaan on kuvattu vahvan viivan rajaama talon 47 tontti. Peltojen itälaidalla tien laidassa on toinen tontti. Tähän on kirjattu mahdollisesti 9c tai gc. Tien itäpuolelle on piirretty musta kartasta poikkeava suuri talon kuva ilman tonttia. Myöhemmin vuoden 1831 kartalla Patelan talo sijaitsee tien itäpuolella. Tämä myöhemmin Kuivaksen nimellä tunnettu talo on autioitunut ilmakuvien perusteella 1960-luvulla. Inventoinnissa lähdettiin oletuksesta, että 1759 kartan tekoaikaan varsinainen talotontti olisi läntisin. Myös kartalle merkitty tyhjä tontti tarkistettiin. Tontin kohdalla on selväpiirteinen ympäristöstään kohoava kumpu, jonka perusteella rajattu tontti vastaa melko tarkasti karttapiirrosta. Paikalla on kuitenkin 1900-luvun lopulla ollut asuinrakennus pihapiireineen, minkä vuoksi varhaisempia kerroksia on vaikea löytää. Tontin koilliskulmasta havaittiin 20 cm syvyydestä muutaman senttimetrin vahvuinen nokikerros, mutta ei ole selvää, mihin vaiheeseen se liittyy. Itäinen tontti on nykyään puistoaluetta Haukiputaantien ja viereisen pyörätien välillä. Tontin paikalta Kuivasojan etelärannalta ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Tontin eteläpuolella olevan puuryhmän kohdalta havaittiin vanhan kyntökerroksen olevan tummempaa ja hiilensekaista. Tämä voi liittyä kuitenkin Kuivaksen talon myöhempään toimintaan. Talon ympäristössä näkyy 1900-luvun ilmakuvissa rakennuskantaa ja muuta toimintaa. Talon pihapiiriä ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049479 297 Keskitalo 10002 12016 13153 11006 27009 529584.00000000 6951373.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049479 Nuottaniemi-nimisen tien varrella, sen koillispuolella, Keskitalon navettarakennuksen kaakkoisseinän vieressä sijaitsee kalkkiuunin jäännös ja tien toisella puolella kalkkilouhoksen jäännös. Uunin jäännös on noin 12 x 10 metrin laajuinen ja noin 2,5 metriä korkea, ylöspäin kape-neva kasa. Sen akiosassa on näkyvissä kiveystä ja kalkkikiveä. Kasan päällä kasvaa nuoria kuusia ja lehtipuita. Kalkkiuunin keskivaiheilla on kuoppamainen painanne, jossa on jätteitä. Jäännös löytyi kyläläisiltä saadun vihjeen perusteella. He arvelivat vanhojen kylän asukkai-den kertomusten perusteella, että kalkkiuuni ja -louhos olisivat noin sadan vuoden ikäiset. Vuoden 1939 ilmakuvassa kalkkiuuni erottuu Nuottaniementien pohjoispuolella vaaleana läiskänä. Kirjallisten lähteiden perusteella Humalajoen kalkkialue on pienehkö ja myös paikalla harjoitettu louhinta on ollut pienimittakaavaista (Rosberg et al. 1927: 95). Tien toisella puolen vastapäätä kalkkiuunia on kalkkilouhoksen jäännös kohdassa 6951357/529577 (keskikoordinaatti). Louhoksen jäännös on enimmillään noin 70 x 17 metrin laajuinen ja parin metrin syvyinen. Louhoksen pohjalla ja reunoilla on runsaasti kivenlohkareita ja siellä kasvaa nuoria lehtipuita. Jäännös rajautuu pohjoisessa Nuottaniemi-nimiseen tiehen ja etelässä peltoon. Kyseessä on mahdollisesti Suomen Kalkkikivi-julkaisussa s.137 mainittu Humalajoen kalkkilouhos, jonka jo Thoreld mainitsee vuonna 1863 vanhaksi ja maatuneeksi (paikka löydetty 1790) mutta sitä on juuri alettu uudelleen louhia.
metsakeskus.1000049479 297 Keskitalo 10002 12012 13124 11006 27009 529584.00000000 6951373.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049479 Nuottaniemi-nimisen tien varrella, sen koillispuolella, Keskitalon navettarakennuksen kaakkoisseinän vieressä sijaitsee kalkkiuunin jäännös ja tien toisella puolella kalkkilouhoksen jäännös. Uunin jäännös on noin 12 x 10 metrin laajuinen ja noin 2,5 metriä korkea, ylöspäin kape-neva kasa. Sen akiosassa on näkyvissä kiveystä ja kalkkikiveä. Kasan päällä kasvaa nuoria kuusia ja lehtipuita. Kalkkiuunin keskivaiheilla on kuoppamainen painanne, jossa on jätteitä. Jäännös löytyi kyläläisiltä saadun vihjeen perusteella. He arvelivat vanhojen kylän asukkai-den kertomusten perusteella, että kalkkiuuni ja -louhos olisivat noin sadan vuoden ikäiset. Vuoden 1939 ilmakuvassa kalkkiuuni erottuu Nuottaniementien pohjoispuolella vaaleana läiskänä. Kirjallisten lähteiden perusteella Humalajoen kalkkialue on pienehkö ja myös paikalla harjoitettu louhinta on ollut pienimittakaavaista (Rosberg et al. 1927: 95). Tien toisella puolen vastapäätä kalkkiuunia on kalkkilouhoksen jäännös kohdassa 6951357/529577 (keskikoordinaatti). Louhoksen jäännös on enimmillään noin 70 x 17 metrin laajuinen ja parin metrin syvyinen. Louhoksen pohjalla ja reunoilla on runsaasti kivenlohkareita ja siellä kasvaa nuoria lehtipuita. Jäännös rajautuu pohjoisessa Nuottaniemi-nimiseen tiehen ja etelässä peltoon. Kyseessä on mahdollisesti Suomen Kalkkikivi-julkaisussa s.137 mainittu Humalajoen kalkkilouhos, jonka jo Thoreld mainitsee vuonna 1863 vanhaksi ja maatuneeksi (paikka löydetty 1790) mutta sitä on juuri alettu uudelleen louhia.
metsakeskus.1000049490 71 Latvanevankaarrot 3 10002 12016 13175 11002 27000 421726.00000000 7137673.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049490 Kohde sijaitsee Karhukankaaasta luoteeseen Karhukakangas-Lumijärvi-tien pohjoispuolella lähellä tietä. Kohteessa on tervahauta ja kaksi kuoppajäännöstä. Tervahaudan halkaisija on 19 metriä. Siinä on leveät vallit. Keskusta on suppilomainen. Halssi on laskenut etelään. Kettu on kaivanut koloja lounais- ja länsilaidalla. Alueella on tehty harvennushakkuu. Tervahaudan päällä on kasvanut varttunutta kuusikkoa. Ajoura kulkee halssin päältä jatkuen tervahaudan itälaitaa viistosti kohti koillista. Halssi on tuhoutunut kokonaan. Tervahaudan eteläpuolella sijaitsee suorakaiteen muotoinen kaivanto (kuoppa1) ja lounaassa todennäköisetsi tervahautaan liittyväkuoppajäännös (kuoppa 2). Lidarista havaittu tervahaudan luoteispuolella oleva kuoppajäännös on todennäköisesti luonnollinen, puunkaatumisen yhteydessä syntynyt. Kohteen aluerajaus perustuu maastohavaintoihin ja LIDARK-aineistoon.
metsakeskus.1000049490 71 Latvanevankaarrot 3 10002 12009 13094 11002 27000 421726.00000000 7137673.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049490 Kohde sijaitsee Karhukankaaasta luoteeseen Karhukakangas-Lumijärvi-tien pohjoispuolella lähellä tietä. Kohteessa on tervahauta ja kaksi kuoppajäännöstä. Tervahaudan halkaisija on 19 metriä. Siinä on leveät vallit. Keskusta on suppilomainen. Halssi on laskenut etelään. Kettu on kaivanut koloja lounais- ja länsilaidalla. Alueella on tehty harvennushakkuu. Tervahaudan päällä on kasvanut varttunutta kuusikkoa. Ajoura kulkee halssin päältä jatkuen tervahaudan itälaitaa viistosti kohti koillista. Halssi on tuhoutunut kokonaan. Tervahaudan eteläpuolella sijaitsee suorakaiteen muotoinen kaivanto (kuoppa1) ja lounaassa todennäköisetsi tervahautaan liittyväkuoppajäännös (kuoppa 2). Lidarista havaittu tervahaudan luoteispuolella oleva kuoppajäännös on todennäköisesti luonnollinen, puunkaatumisen yhteydessä syntynyt. Kohteen aluerajaus perustuu maastohavaintoihin ja LIDARK-aineistoon.
metsakeskus.1000049491 297 Kainuuntie, Humalajoentie 10007 12005 13071 11006 27007 528509.00000000 6952310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049491 Kainuuntie on ollut Itä-Suomen keskeinen valtaväylä ilmeisesti jo 1600 luvulta lähtien. Vanha ratsutie rakennettiin ja levennettiin kärrykelpoiseksi Kustaa III:n toimesta 1700-luvun lopulla. Tietä (tai reittiä) on nimitetty Kainuuntieksi ja Kuninkaantieksi. Humalajoen alueella tielinja on kylä-, tilus- ja metsätienä. Se kulkee Humalajoen pohjoispuolella noin 350 metrin matkan kylätienä eli Humalajoentienä. Juusolan tilan länsipuolella historiallinen Kainuuntie erkanee pelto-, tilus- ja metsätieksi, jollaisena se jatkuu noin 400 metriä ja sitten jatkuu metsätienä noin 90 metriä metsäautotien kääntöpaikalle saakka. Siitä edelleen pohjoiseen Kainuuntie jatkuu kaikille autoille ajokelpoisena tienä. Peltotien osuus on hiukan korotettu ja pengerretty. Reunasta reunaan sen leveys on noin 5,5 metriä mutta käytännössä kulkukelpoisena on noin 4 metrin levyinen tieosuus. Metsätienä se on paikoin selvästi pengerretty ja korkeudeltaan puolisen metriä. Vuoden 1939 ilmakuvasta voi päätellä, että Kainuuntie on ollut vielä silloin aktiivikäytössä. 2023 maastossa inventoitu tieosuus asettuu suoraksi jatkoksi Kainuuntie, Humalamäen kohteelle. Tien kulku on osan matkaa merkitty aiempaan inventointiraporttiin (Jussila et al. 2011).
metsakeskus.1000049491 297 Kainuuntie, Humalajoentie 10007 12005 13071 11006 27008 528509.00000000 6952310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049491 Kainuuntie on ollut Itä-Suomen keskeinen valtaväylä ilmeisesti jo 1600 luvulta lähtien. Vanha ratsutie rakennettiin ja levennettiin kärrykelpoiseksi Kustaa III:n toimesta 1700-luvun lopulla. Tietä (tai reittiä) on nimitetty Kainuuntieksi ja Kuninkaantieksi. Humalajoen alueella tielinja on kylä-, tilus- ja metsätienä. Se kulkee Humalajoen pohjoispuolella noin 350 metrin matkan kylätienä eli Humalajoentienä. Juusolan tilan länsipuolella historiallinen Kainuuntie erkanee pelto-, tilus- ja metsätieksi, jollaisena se jatkuu noin 400 metriä ja sitten jatkuu metsätienä noin 90 metriä metsäautotien kääntöpaikalle saakka. Siitä edelleen pohjoiseen Kainuuntie jatkuu kaikille autoille ajokelpoisena tienä. Peltotien osuus on hiukan korotettu ja pengerretty. Reunasta reunaan sen leveys on noin 5,5 metriä mutta käytännössä kulkukelpoisena on noin 4 metrin levyinen tieosuus. Metsätienä se on paikoin selvästi pengerretty ja korkeudeltaan puolisen metriä. Vuoden 1939 ilmakuvasta voi päätellä, että Kainuuntie on ollut vielä silloin aktiivikäytössä. 2023 maastossa inventoitu tieosuus asettuu suoraksi jatkoksi Kainuuntie, Humalamäen kohteelle. Tien kulku on osan matkaa merkitty aiempaan inventointiraporttiin (Jussila et al. 2011).
metsakeskus.1000049491 297 Kainuuntie, Humalajoentie 10007 12005 13071 11006 27009 528509.00000000 6952310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049491 Kainuuntie on ollut Itä-Suomen keskeinen valtaväylä ilmeisesti jo 1600 luvulta lähtien. Vanha ratsutie rakennettiin ja levennettiin kärrykelpoiseksi Kustaa III:n toimesta 1700-luvun lopulla. Tietä (tai reittiä) on nimitetty Kainuuntieksi ja Kuninkaantieksi. Humalajoen alueella tielinja on kylä-, tilus- ja metsätienä. Se kulkee Humalajoen pohjoispuolella noin 350 metrin matkan kylätienä eli Humalajoentienä. Juusolan tilan länsipuolella historiallinen Kainuuntie erkanee pelto-, tilus- ja metsätieksi, jollaisena se jatkuu noin 400 metriä ja sitten jatkuu metsätienä noin 90 metriä metsäautotien kääntöpaikalle saakka. Siitä edelleen pohjoiseen Kainuuntie jatkuu kaikille autoille ajokelpoisena tienä. Peltotien osuus on hiukan korotettu ja pengerretty. Reunasta reunaan sen leveys on noin 5,5 metriä mutta käytännössä kulkukelpoisena on noin 4 metrin levyinen tieosuus. Metsätienä se on paikoin selvästi pengerretty ja korkeudeltaan puolisen metriä. Vuoden 1939 ilmakuvasta voi päätellä, että Kainuuntie on ollut vielä silloin aktiivikäytössä. 2023 maastossa inventoitu tieosuus asettuu suoraksi jatkoksi Kainuuntie, Humalamäen kohteelle. Tien kulku on osan matkaa merkitty aiempaan inventointiraporttiin (Jussila et al. 2011).
metsakeskus.1000049491 297 Kainuuntie, Humalajoentie 10007 12005 13071 11006 27006 528509.00000000 6952310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049491 Kainuuntie on ollut Itä-Suomen keskeinen valtaväylä ilmeisesti jo 1600 luvulta lähtien. Vanha ratsutie rakennettiin ja levennettiin kärrykelpoiseksi Kustaa III:n toimesta 1700-luvun lopulla. Tietä (tai reittiä) on nimitetty Kainuuntieksi ja Kuninkaantieksi. Humalajoen alueella tielinja on kylä-, tilus- ja metsätienä. Se kulkee Humalajoen pohjoispuolella noin 350 metrin matkan kylätienä eli Humalajoentienä. Juusolan tilan länsipuolella historiallinen Kainuuntie erkanee pelto-, tilus- ja metsätieksi, jollaisena se jatkuu noin 400 metriä ja sitten jatkuu metsätienä noin 90 metriä metsäautotien kääntöpaikalle saakka. Siitä edelleen pohjoiseen Kainuuntie jatkuu kaikille autoille ajokelpoisena tienä. Peltotien osuus on hiukan korotettu ja pengerretty. Reunasta reunaan sen leveys on noin 5,5 metriä mutta käytännössä kulkukelpoisena on noin 4 metrin levyinen tieosuus. Metsätienä se on paikoin selvästi pengerretty ja korkeudeltaan puolisen metriä. Vuoden 1939 ilmakuvasta voi päätellä, että Kainuuntie on ollut vielä silloin aktiivikäytössä. 2023 maastossa inventoitu tieosuus asettuu suoraksi jatkoksi Kainuuntie, Humalamäen kohteelle. Tien kulku on osan matkaa merkitty aiempaan inventointiraporttiin (Jussila et al. 2011).
metsakeskus.1000049497 915 Kainuuntie, Kuvansinjoki 10007 12005 13069 11006 27000 545945.81848548 6905300.17619579 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049497 Savo-Pohjanmaa maantien vanha tielinjaus, joka on kulkenut tästä vielä 1950-luvulla. Siltapengerrystä näkyy Varkauden puoleisella rannalla mutta siitä ei havaittu jälkiä Kuvansijoen etelärannalla, Joroisten puolella. Säilynyt siltapengerrys sijaitsee Kuvansinjoen Varkauden puoleisella pohjoisrannalla. Pengerrys on jokeen rajautuvalta osaltaan noin 10 metriä leveä ja koostuu maasta sekä eri kokoisista kivistä. Sen ympärillä ja joen rannassa alavirran suuntaan on irrallisia suuria kiviä, joista osassa on lohkomisen jälkiä. Kaikki kivet eivät välttämättä liity pengerrykseen vaan saattavat olla joen pohjasta ruoppauksessa nostettuja. Pengerryksen yläosa kuuluu läheisen talon pihapiiriin ja sen päällä on varastorakennus. Siltapenkereen pohjoispuolella vanha tielinjaus jatkuu Saunaniementie -nimisenä käytössä olevana tienä. Joen pohja on paikalla myöhemmin ruopattua ja rantoja on suoristettu. Pohjassa mahdollisesti säilyneet vanhat rakenteet ovat tällöin tuhoutuneet.
metsakeskus.1000049500 205 Syväjoki 18 10001 12016 13175 11006 27000 518647.00000000 7105165.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049500 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Maastokarttamerkintä. Halkaisija 20,1 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049503 71 Latvanevankaarrot 4 10002 12009 13094 11004 27000 421664.00000000 7137615.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049503 Lidar-aineistosta tunnistettuja kuoppia, jotka käytiin tarkastamassa maastossa. Maastossa havaittiin seitsemän esihistorialliseksi tulkittua kuoppajäännöstä. Kohde koostuu viidestä muinaisjäännösalueesta. Kuopan kolme lähellä on kaksi luonnollista kuoppajäännöstä ja kuoppien 4 ja 5 välissä on moderneja kuoppia (Latvanevankaarrot 5 (1000055002). Kuopista havaittiin huuhtoutumiskerros, jonka alapuolelta hiiltynyttä maata ja nokea. Kuopat tulkittiin esihistoriallisiksi, mutta niiden käyttötarkoitus on epäselvä.
metsakeskus.1000049505 20 Kallioinen 10007 12016 13175 11006 27000 326057.00000000 6791564.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049505 Kuusivaltaisen mäen länsi- ja luoteisrinteellä sijaitsee kolme todennäköistä tervahautaa. Rakenteet ovat kuoppamaisia kaivantoja moreenimäen länteen ja luoteeseen laskevilla rinteillä. Rakenne 1 (P:6791564, I:326057) on kuopanteista selkein ja sijaitsee mäen laella. Kuopanteen halkaisija on 4 x 3 m ja syvyys 1,5 m. Rakenteen länsireuna sijoittuu rinteen ja laen rajalle. Tällä kohtaa on nähtävissä halkaisijaltaan noin 0,3 - 0,5 m olevista kivistä ladottu reunavalli, jonka keskellä sijaitsee mahdollinen tervan lasketusaukko. Rakenne 2 sijaitsee edellisestä noin 20 m pohjoiseen. Kuopanteen halkaisija on noin 4 x 5 m ja syvyys 0,8 m. Rakenne 3 sijaitsee välittömästi rakenteen 2 vieressä, sen pohjoispuolella. Pitkänomaisen kuopanteen mitat ovat 3 x 2,5 m ja syvyys 0,8 m. Tervahaudaksi tulkintun rakenteen halssi avautuu luoteeseen. Kuopanteiden luonteen perusteella ne eivät vaikuta olevan kovin vanhoja. Kuopanteet on tulkittu tervahudoiksi rakenteisiin liittyvän muistitiedon ja ulkoisten ominaisuuksien perusteella. Ne liittyvät todennäköisesti lähistön 1800-1900-luvun asutukseen.
metsakeskus.1000049507 977 Käärmekangas 10002 12016 13175 11006 27000 382869.00000000 7097360.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049507 Paikalla on halkaisijaltaan n. 20 m tervahauta. Halssi osoittaa itään. Maaperä on hiekkamoreenia. Metsä alueelta on hiljattain pääosin hakattu – tervahaudan ympäristöön on jätetty muutamia mäntyjä.
metsakeskus.1000049511 86 Kuolinmäki 10007 12009 13094 11006 27000 394976.00000000 6731993.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049511 Kohde sijaitsee Hausjärven Maitoisissa, Nyryntien pohjoispuolella olevan Kuolinmäen etelärinteessä. Alueella on kolme historiallisen ajan varasto- tai kellarikuoppaa. Senaatinkartaston karttaan vuodelta 1872 on merkitty torppa Kuolinmäen eteläpuolelle, paikalla on nykyisin Mäkelä niminen talo. Todennäköisesti kuopat liittyvät torpan aikaiseen toimintaan. Itäisin kuoppa, kuoppa 1, on seinämiltään luonnonkivistä rakennettu. Kuoppa on muodoltaan neliskanttinen, sivujen pituus noin 1,5 metriä ja syvyys noin 1,5 metriä. Tästä 50 metriä länteen on kuoppa 2. Kuoppa on pituudeltaan 3,5 metriä ja leveydeltään 1,5 metriä ja siihen johtaa puolisen metriä leveä ja pari metriä pitkä käytävä lännestä. Kuoppa on rinteessä ja yläreunastaan noin 2,5 metriä syvä, sivuilla ja alareunassa on vallit. Kuoppa 3 on tästä 130 metriä länteen. Se on kooltaan 2x3 metriä, suorakaiteen muotoinen ja syvyys on 1,5 metriä. Kuoppa on loivassa rinteessä 15 metriä pellon reunasta. Kuopan läheisyydessä on jonkin verran pieniä raivattuja kivikasoja, joten alue lienee ollut peltoa tai hakamaata aikoinaan.
metsakeskus.1000049516 86 Kurikko 10007 12009 13094 11006 27000 392322.00000000 6731289.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049516 Maakuoppa sijaitsee Nyryssä, Kurikon talosta 550 metriä luoteeseen. Maasto on metsäinen kallioisen Kurikonmäen länteen laskeva rinne. Mäen länsipuolella on peltolaakso. Kuoppa erottuu avoimessa sekametsässä hyvin. Sen koko on noin 5x4 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Kuopan ympärillä on matala valli. Kuoppa on sammalen peittämä, kulmikas ja jyrkkäseinäinen, joten se on todennäköisesti uudehko, ehkä maakellari.
metsakeskus.1000049517 320 Ahvenjärvi 3 10002 12016 13170 11002 27000 535083.00000000 7387882.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049517 Kohde sijaitsee Ahvenjärven eteläpuolella Ison Hirvasvaaran ja Kellojängän välissä kulkevan tien länsipuolella. Metsäisessä kangasmaastossa tien ja Kellonjängän suuntaisesti kaakko-luodesuuntaisesti kulkee 21 pyyntikuopan ketju 950 m matkalla. Alueen valtapuu on mänty aluskasvillisuuden ollessa melko niukkaa ja koostuen pääosin varpukasveista, sammalista ja jäkälistä. Alueen maaperä on Kemijärvelle tyypillisesti pääosin kivetöntä hiekkaa.
metsakeskus.1000049518 86 Mastosuo 10002 12016 13175 11006 27000 395409.00000000 6728341.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049518 Tervahauta sijaitsee 1,6 km Sykäri-nimisen järven itäpuolella Mastosuosta pohjoiseen noin 500 metriä. Tervahauta on nimettömän mäen etelärinteen melko tasaisessa alaosassa vesakossa. Maaperä on hiekkaa. Tervahauta on muodoltaan melko laakea, syvyys noin metri. Vallit ovat melko matalat ja leveät, tervahaudan halkaisija vallin ulkoreunoista mitattuna on noin 12 metriä. Pari metriä pitkä rännikaivanto on haudan länsireunassa.
metsakeskus.1000049521 86 Pirjetanmäki 10002 12016 13151 11006 27000 388640.00000000 6742186.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049521 Hiilimiilut sijaitsevat Pirjetanmäen eteläosassa noin 4 km Hausjärven kuntakeskuksesta länteen. Pirjetanmäki on maaperältään hiekkaa ja miilut on tehty maastossa kohoavalle kapealle harjanteelle mäntykankaalle. Länsipuolella mäkeä peltojen ympäröimä Hausjoen uoma. Miiluja löytyi inventoinnissa yhteensä 4 kpl noin 100 metrin matkalla. Kuopat ovat suppilomaisia, syvyydeltään noin metri ja halkaisijaltaan noin 5 metriä. Kuoppien ympärillä erottuu heikosti matalat vallit. Kuoppiin 1 ja 4 tehtiin koekuopat, joista kuopassa 4 erottui selvä hiili- ja nokimaa, mutta kuopassa 1 nokikerros oli heikompi. Havaintojen perusteella kuopat ovat todennäköisimmin kuoppamiiluja ja ajoittuvat historialliseen aikaan, tarkempi ajoittaminen on mahdotonta ilman tutkimuksia.
metsakeskus.1000049523 564 Pyyryväisselkä S 10007 12001 13000 11006 27000 435015.00000000 7217045.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049523 Laserkeilausaineiston perusteella tarkastetussa kohteessa on historiallisen ajan nuorehko kämpän tms. tilapäisasumuksen pohja, jossa ei tulisijaa. Seinälinjojen paikalla maapenkat, kokonaisala noin 8-9 x 8-9 metriä ja syvyys noin 70 cm. Vallien leveys noin 1-1,5 ja korkeus noin 40-50 cm. Oviaukko alarinteeseen koilliseen.
metsakeskus.1000049526 422 Lua 2 10002 12016 13151 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049526 Yksityishenkilöltä tulleen tiedon mukaan Iso Luanlammen eteläpuolella olevalla tasaisella kankaalla, noin 70 metrin päässä lammen rannasta on nähtävissä kaksi vierekkäin rakennettua hiilimiilun pohjaa. Miilut ovat halkaisijaltaan noin 15 metrisiä ja niiden läpi kulkee polku. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen vaatii lisäselvityksiä.
metsakeskus.1000049527 257 Gubbmossen SE 10007 12011 13113 11042 27000 354956.00000000 6667320.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049527 Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Yksityisessä pihapiirissä sijaitsee kaksiosainen betonibunkkeri. Mahdollinen ilmatorjunta-asema tai vastaava.
metsakeskus.1000049528 272 Rautaparanneva 2 10002 12016 13175 11006 27000 345479.00000000 7074751.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049528 Tervahauta sijaitsee pienellä mäenkumpareella aivan metsäautotien vieressä. Tervahaudan läpimitta on noin 19 metriä ja halssi on rakennettu haudan lounaisreunaan. Tervahauta on merkitty myös peruskarttaan.
metsakeskus.1000049529 272 Paskalampinneva 10002 12016 13175 11006 27000 345673.00000000 7079027.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049529 Tervahauta sijaitsee Paskalampinnevan itäreunalla, aivan metsäautotien vieressä. Maasto on kuivaa hietakangasta. Tervahaudan läpimitta on noin 20 metriä ja se on laakea profiililtaan. Halssi on noin 5 metriä pitkä ja on rakennettu haudan länsireunalle
metsakeskus.1000049530 146 Jokivaara 10002 12016 13151 11006 27000 719084.00000000 6953506.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049530 Möhkön lomakylälle johtavan ulkoilureitin varrella erottuu Lidar-korkeusmallissa halkaisijaltaan noin 17 metrinen hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisäselvityksiä.
metsakeskus.1000049531 146 Jokivaara 10002 12016 13151 11006 27000 719084.00000000 6953506.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049531 Möhkön lomakylälle johtavan ulkoilureitin varrella erottuu Lidar-korkeusmallissa halkaisijaltaan noin 17 metrinen hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisäselvityksiä.
metsakeskus.1000049532 146 Lautakangas 2 10002 12016 13151 11006 27000 718703.00000000 6953683.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049532 Lautakankaan läpi Koitajoen rantaan johtavan metsätien varrella, tiessä olevan kääntölenkin kohdalla erottuu Lidar-korkeusmallissa noin 20 metrinen hiilimiilun pohja. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen vaatii lisäselvityksiä.
metsakeskus.1000049533 320 Peräoja 1 10002 12016 13170 11002 27000 535319.00000000 7387637.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049533 Iso Kuusivaaran eteläpuolelta johtavan tien eteläpuolella lähellä suon laitaa sijaitsee kaksi pyyntikuoppaa. Alue on harvahkoa mäntymetsää, jonka aluskasvillisuus koostuu pääosin sammalista ja mustikkavarvikoista. Alueella on jonkin verran vanhoja risukasoja harvennushakkuiden jäljiltä.
metsakeskus.1000049534 320 Peräoja 2 10002 12016 13170 11002 27000 535467.00000000 7387483.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049534 Iso Kuusivaaran lounaispuolella, alueen läpi kulkevan tien eteläpuolella, lähellä suon laitaa, koilliseen työntyvällä kuivan maan niemekkeellä on rykelmämäisessä muodostelmassa 6 pyyntikuoppaa. Alueen valtapuu on harva männikkö ja aluskasvillisuutena pääosin varpukasvit sekä sammaleet. Metsää on harvennettu menneisyydessä ja alueella on edelleen hakkuujätekasoja joita on kasattu myös joihinkin pyyntikuoppiin.
metsakeskus.1000049537 320 Peräoja 3 10002 12016 13170 11002 27000 535369.00000000 7387289.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049537 Iso Kuusivaaran lounaispuolella olevan suon laidassa, kohtuullisen voimakkaasti kohti itää viettävällä rinteellä, on noin 100 m päässä toisistaan kaksi pyyntikuoppaa. Alue kasvaa nuorehkoa mäntyä ja aluskasvillisuus koostuu pääosin sammalista ja mustikanvarvuista. Alempana rinteessä mustikanvarvut lisääntyvät ja maasto alkaa mätästelemään enemmän kuin ylempänä.
metsakeskus.1000049542 908 Ristikallio 10002 12004 13051 11006 27000 339646.00000000 6801678.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049542 Kohde sijaitsee tasamaalla hakkuuaukean ja nuoren kuusikon rajalla. Paikalla on 2 x 1 metrin laajuinen kivilatomus, jonka suunta on karkeasti itä-länsi. Sen keskellä on 0,6 m leveä, 0,3 m korkea ja 0,15 m paksu pystykivi, joka on latomuksen suuntainen. Hakkauksia ei havaittu. Vuoden 1953 peruskartan mukaan paikka on pitäjänrajan (Pälkäne-Kangasala) ja tilusrajan risteämiskohdassa. Latomuksen ja pystykiven suunta kuitenkin vastaavat pitäjänrajan suuntaa.
metsakeskus.1000049543 418 Päivääniemen ranta 10001 12006 13077 11002 27000 323493.00000000 6800224.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049543 Kuppikivi sijaitsee Päivääniemen kalmiston itäpuolella, vanhan rantavaiheen käyrän alapuolella. Kiven ikää on vaikea arvioida. On mahdollista, että se on raivattu kalmiston alueelta pellon raivauksen yhteydessä tai se voi olla selvästi nuorempi.
metsakeskus.1000049544 494 Keisarintie Mustalehto 10007 12005 13071 11006 27000 463276.00000000 7184979.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049544 Oulun ja Kajaanin linnoja yhdistänyt Keisarintie on valmistunut 1610-luvulla. Nykyinen valtatie 22 mukailee Keisarintietä suurelta osin. Nyt inventoidun kaava-alueen kohdalla tie on noudattanut alkuperäistä linjaansa tarkastettujen vanhojen karttojen (peruskartat 1980 ja 1950, ilmakuva 1946, pitäjänkartta 1851, tiekartta 1785 sekä alue- ja rajakartta 1773) perusteella 1960-luvulle saakka, jolloin vt 22 tie on oikaistu nykyiseen linjaansa. Kaava-alueella itäpäässä on säilyneenä noin 880 m pituinen osuus vanhaa tietä. Maastossa vanha tielinjaus erottuu yli 10 m leveänä, selkeästi ympäristöään korkeampana penkereenä. Tie on ollut yleisessä käytössä vielä 1960-luvulla. Käytöstä poisjääneen tien kohdalle ei tehty koekuoppa tms. kajoavia tutkimuksia. Todennäköisesti sen kohdalla ei ole säilynyt 1800-lukua vanhempia tierakenteita. On kuitenkin mahdollisuuksien rajoissa, että kosteimmissa notkokohdissa tierakenteiden alaosissa voisi olla jäljellä vanhaa kapulasiltaa tms. varhaisia tiekerroksia. Kohteella laadittiin aluerajaus, joka perustuu maastossa tarkastettuun vanhaan tielinjaan. Kohteen nimi (Mustalehto) vuoden 1773 kartan mukaan. On mahdolista, että tielinjan kosteimmissa kohdissa voisi olla säilyneenä tien varhaisia rakentieta, kapulasiltaa tms.
metsakeskus.1000049545 630 Lohela 10001 12001 13000 11006 27000 482973.00000000 7108844.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049545 Ilmoituksen mukaan metsäautotien rinteeseen tekemästä leikkauksesta löytyy likamaata ja punasavikeramiikan kappaleita. Ilmoittajan talteen poimimasta keramiikan kappaleesta erottuu muotoilua ja koristelua sekä sormenjälki. Ilmoittajan mukaan kohde on vaurioitunut ja metsäautotie kulkee kohteen läpi. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049546 908 Pyörönmaa 4 10007 12004 13051 11006 27000 338359.00000000 6801981.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049546 Kohde sijaitsee kuusimetsän ympäröimällä pienialaisella, laakealla kalliomuodostumalla. Paikalla on kivistä kasattu, pohjakaavaltaan kolmionmuotoinen latomus, jonka sivujen pituus on noin 2 metriä ja korkeus 0,5 m. Latomuksen päällä on noin metrin levyinen ja yhtä korkea pystykivi, jonka paksuus on 0,2 m. Pystykiven suunta on karkeasti koillinen-lounas. Kivessä ei havaittu merkintöjä. Vuoden 1954 peruskartan mukaan paikka on pitäjänrajan ja tilusrajan risteämiskohdassa. Pystykiven suunta osoittaa tilusrajan suuntaa, joten merkki liittynee primääristi siihen.
metsakeskus.1000049547 908 Pyörönmaa 5 10007 12004 13051 11006 27000 338227.00000000 6802011.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049547 Kohde sijaitsee suhteellisen tasaisessa sekametsässä. Paikalla on pohjakaavaltaan neliönmuotoinen kivilatomus, jonka laajuus on 1,2 x 1,2 m ja korkeus 0,4 m. Keskellä on pystykivi, joka on 0,5 m leveä, 0,5 m korkea ja 0,15 m paksu. Kiven suunta on karkeasti koillinen-lounais. Merkintöjä ei havaittu. Vuoden 1954 peruskartan mukaan paikka on pitäjänrajan ja kylänrajan risteämiskohdassa. Pystykiven suunta osoittaa kylänrajan suuntaa, joten merkki liittynee alun perin siihen. Merkki ei ulkomuotonsa perusteella vaikuta erityisen vanhalta, vaan hyvin tyypilliseltä aikaisintaan isonjaon aikaan liittyvältä rakenteelta.
metsakeskus.1000049548 908 Pyörönmaa 6 10007 12004 13051 11006 27000 338495.00000000 6801952.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049548 Kohde sijaitsee tasamaalla kuusivaltaisessa sekametsässä. Paikalla on neliönmuotoinen kivilatomus, jonka sivujen pituus on noin 1,2 m ja korkeus 0,3 m. Keskellä on pystykivi, jonka sivujen mitat ovat 0,5 ja 0,25 m ja korkeus 0,5 m. Sen pidempi sivu on karkeasti koillinen-lounais suuntainen. Merkintöjä ei havaittu. Vuoden 1954 peruskartan mukaan paikka on pitäjänrajan ja tilusrajan risteämiskohdassa. Pystykiven suunta osoittaa tilusrajan suuntaa, joten merkki ei liittyne primääristi pitäjänrajaan.
metsakeskus.1000049549 908 Pyörönmaa 7 10007 12004 13051 11006 27000 338615.00000000 6801927.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049549 Kohde sijaitsee tasamaalla, rehevässä kuusikossa, noin kolme metriä itä-länsi-suuntaisen kärrytien keskilinjasta pohjoiseen. Paikalla on pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoinen kivilatomus, jonka laajuus on 1 x 1,2 m ja korkeus 0,4 m. Keskellä on 0,5 m leveä, 0,05 m paksu ja 0,4 m korkea pystykivi, jonka pitkä sivu on karkeasti koillinen-lounais suuntainen. Vuoden 1954 peruskartan mukaan paikka on pitäjänrajan ja kylänrajan risteämiskohdassa. Pystykiven suunta osoittaa kylänrajan suuntaa, joten merkki liittynee alun perin siihen. Merkki ei ulkomuotonsa perusteella vaikuta erityisen vanhalta, vaan hyvin tyypilliseltä aikaisintaan isonjaon aikaan liittyvältä rakenteelta.
metsakeskus.1000049550 908 Ristikallio 2 10007 12004 13051 11006 27000 339370.00000000 6801742.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049550 Kohde sijaitsee tasamaalla kivisessä kuusimetsässä. Paikalla on kivilatomus, jonka pohjakaava on suorakaide; sen sivujen mitat ovat 1,2 ja 1 m, korkeus 0,3 m. Keskellä on 0,6 m leveä, 0,5 m korkea ja 0,2 m paksu pystykivi, jonka suunta on karkeasti pohjoinen-etelä. Vuoden 1953 peruskartan mukaan paikka on pitäjänrajan ja tilusrajan risteämiskohdassa. Myös pystykiven suunta näyttäisi osoittavan lähinnä tilusrajan suuntaa.
metsakeskus.1000049551 908 Ristikallio 3 10007 12004 13051 11006 27000 339043.00000000 6801825.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049551 Kohde sijaitsee loivassa etelärinteessä, kuusimetsässä. Paikalla on pohjakaavaltaan nelikulmainen kivilatomus, jonka sivujen pituus on 1,2 m ja korkeus 0,4 m. Keskellä on koillinen-lounas suuntainen pystykivi, jonka leveys on 0,4 m, korkeus 0,4 m ja paksuus 0,15 m. Merkintöjä ei havaittu. Vuoden 1954 peruskartan mukaan paikka on pitäjänrajan ja kylänrajan risteämiskohdassa. Pystykiven suunta osoittaa kylänrajan suuntaa, joten merkki liittynee alun perin siihen. Merkki ei ulkomuotonsa perusteella vaikuta erityisen vanhalta, vaan hyvin tyypilliseltä aikaisintaan isonjaon aikaan liittyvältä rakenteelta.
metsakeskus.1000049552 908 Ristikallio 4 10007 12004 13051 11006 27000 339509.00000000 6801711.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049552 Kohde sijaitsee koilliseen viettävässä rinteessä, kuusimetsässä. Paikalla on pohjakaavaltaan epämääräinen kivilatomus, jonka halkaisija on noin 1,5 metriä ja korkeus 0,4 m. Keskellä on 0,6 m leveä, 0,5 m korkea ja 0,15 m paksu pystykivi. Sen suunta on koillinen-lounas. Merkintöjä ei havaittu. Vuoden 1953 peruskartan mukaan paikka on pitäjänrajan ja tilusrajan risteämiskohdassa. Pystykiven suunta osoittaa tilusrajan suuntaa, joten merkki liittynee primääristi siihen.
metsakeskus.1000049553 908 Ristikallio 5 10007 12004 13051 11006 27000 339801.00000000 6801639.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049553 Kohde sijaitsee tasamaalla sekametsässä. Paikalla on pohjakaavaltaan neliönmuotoinen kivilatomus, jonka sivujen pituus on 1,2 m ja korkeus 0,3 m. Keskellä on pystykivi, jonka leveys on 0,4 m, korkeus 0,3 m ja paksuus 0,15 m. Kiven pitkän sivun suunta on koillinen-lounas. Merkintöjä ei havaittu. Vuoden 1953 peruskartan mukaan paikka on pitäjänrajan ja kylänrajan risteämiskohdassa. Pystykiven suunta osoittaa kylänrajan suuntaa, joten merkki liittynee alun perin siihen. Merkki ei ulkomuotonsa perusteella vaikuta erityisen vanhalta, vaan hyvin tyypilliseltä aikaisintaan isonjaon aikaan liittyvältä rakenteelta.
metsakeskus.1000049554 320 Kurujängänoja 1 10002 12016 13170 11002 27000 535173.00000000 7387354.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049554 Kurujängänojan pohjoispuolella, alueen läpi etelästä pohjoiseen kulkevan tien itäpuolella tiestä noin 20 m päässä on yksittäinen, hyvin pienipiirteinen ja matala, pyyntikuoppa. Kuopan halkaisija on noin 4 m ja syvyys vain noin 20 cm. Kuoppa on tasaisella nuoren männikön dominoimalla karulla hiekkakankaalla. Aluskasvillisuus on niukkaa koostuen lähinnä kanervasta ja jäkälistä.
metsakeskus.1000049555 320 Kurujängänoja 2 10002 12016 13170 11002 27000 535190.00000000 7387169.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049555 Kurujängänojan koillispuolella, alueella, joka vuonna 2023 oli nuorta parivuotista männyntaimikkoa kasvava hakkuuaukea, on kolme pyyntikuoppaa, jotka sijaitsevat reilun 100 m päässä toisistaan. Alue on vienosti kumpuilevaa karua hiekkakangasta. Aluskasvillisuus on niukkaa koostuen lähinnä jäkälistä ja laikkumaisista kanervamättäistä.
metsakeskus.1000049556 320 Iso Kuusivaara 1 10002 12016 13170 11002 27000 535151.00000000 7387772.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049556 Kellojängän eteläpuolella, alueen poikki pohjoisesta etelään kulkevan Rytilahdentien kummallakin puolella, on 4 pyyntikuopan ryhmä pohjois-eteläsuuntaisessa jonossa. Pyyntikuoppa 1 sijaitsee Rytilahdentien itäpuolella muiden sijaitessa tien länsipuolella. Alue on tasaista ja karua talousmetsää kasvavaa hiekkakangasta, jonka valtapuuna on nuorehko mänty ja aluskasvillisuus koostuu pääosin jäkälistä, kanervista ja mustikanvarvuista.
metsakeskus.1000049557 320 Iso Kuusivaara 2 10007 12001 13000 11006 27000 535024.00000000 7387908.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049557 Kaisankankaantien ja Rytilahdentien risteyksestä noin 140 m lounaaseen, pienen suolampareen koillisrannalla, suohon laskevan törmän reunalla, on noin 5,5 x 5,5 m kokoinen kämpänraunio ja sen vierellä kellarikuopan jäännös. Kämpän kaakkoisnurkassa on kivistä kasatun piisin raunio. Piisin vieressä kasvaa koivu – yksi harvoista alueella. Alin hirsikerros on vielä näkyvissä jos kohta sammalen peittämä. Hirren salvokset on tehty kirveellä ja sahalla. Alue on nuorehkoa mäntyä kasvavaa talousmetsää maaperän ollessa hiekkaista kangasta. Aluskasvillisuus koostuu pääosin sammalista ja mustikanvarvuista.
metsakeskus.1000049558 927 Söderkulla 10002 12004 13051 11006 27000 362247.00000000 6706338.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049558 Haukojankoskesta n. 110 m koilliseen olevassa Söderkullan metsikössä sijaitsee mäen lakialueen lounaislaidalla n. 1,8 x 1,8 x 1,3 m kokoinen rajamerkki, jossa on pystykivi keskellä. Pystykivessä ei ollut havaittavia merkintöjä. Rajapiste on merkitty vuoden 1773 rajankäyntikartalle, jossa rajapisteen nimi on Korkia Kålkon Kallio. Kyseessä on Kirvelän ja Vihtijärven kylien välinen rajapiste.
metsakeskus.1000049559 320 Iso Kuusivaara 3 10007 12001 13000 11006 27000 535073.00000000 7387820.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049559 Rytilahdentiestä länteen, pienen kosteikkolampareen kaakkoisrannalla törmässä on noin 4,5 x 4,5 m kokoinen kämpänraunio. Kämppä on kaivettu osittain länteen kohti suota viettävään rinteeseen. Alin hirsikerta on edelleen näkyvillä joskin lähes täysin sammalen peittämä. Salvosten tekemiseen on käytetty sahaa ja kirvestä. Oviaukko on lännessä ja kämpän lounaisnurkassa on piisin raunio. Kämppä lienee rakennettu 1900-luvun alkupuolella.
metsakeskus.1000049561 785 Torakkavaara 2 10001 12016 13175 11002 27000 484964.00000000 7157843.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049561 Lidarissa ja Lidark-aineistossa esiintyvä tervahauta, jonka halkaisija on noin 9 metriä ja halssi suuntaa lounaaseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049565 746 Laiha-Valkeinen 2 10007 12017 13193 11002 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049565 Kohde sijaitsee Laiha-Valkeinen lammen itärannalla. Pohjassa on noin kymmenen puurakenteista lauttaa. Osa on mahdollisesti kokonaisia lauttoja, osa rikkoutuneita. Lautat muodostuvat kolmesta - neljästä "laudasta", jotka on kiinnitetty toisiinsa.
metsakeskus.1000049566 273 Nutijupukka 10002 12004 13051 11006 27000 395835.00000000 7446200.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049566 Rajamerkki sijaitsee Nutijupukka nimisellä vaaralla sen korkeimmalla kohdalla avokaliolla. Kohteen länsipuolella kulkee metsäautotie, jonne on matkaa noin 330 metriä. Rajamerkki koostuu noin 1,2 metriä leveästä ja noin 1 metrin korkuisesta lieriön muotoisesta kiviperustasta, jonka keskellä on viisarikivi. Perusta koostuu kahdeksasta kylmämuurauksella ladotusta kivikerrasta. Kivet ovat laakamaisia. Viisarikivi on kooltaan noin 40 x 25 x 15 cm. Siinä ei näy merkintöjä. Noin 7,7 kilometriä kaakkoon sijaitsee rajamerkki Kienajapalo (muinaisjäännöstunnus 1000029385) ja noin 13 kilometriä kaakkoon rajamerkki Kienajanjänkkä (1000029386). Molemmat rajamerkeistä ovat samanlaisia (lähes yhtä korkeita ja leveitä sekä laakakivistä ladottuja lieriömaisia) kuin Nutijupukan rajamerkki ja ovat lisäksi myös linjassa Nutijupukan rajamerkin kanssa. 1800-luvun lopun yleiskartalle tai vanhalle peruskartalle kohdalle ei ole merkitty rajaa. Kohdalla ei ole nykyisinkään kiinteistö- tai kylärajoja. Tästä huolimatta kyseessä on mitä ilmeisimmin rajamerkki, joka voi olla iältään hyvinkin vanha.
metsakeskus.1000049567 273 Nutijänkkä 10002 12016 13175 11006 27000 396818.00000000 7445658.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049567 Tervahauta sijaitsee Nutijupukka-nimisen vaaran itään laskevalla rinteellä, noin 1,4 kilometriä metsäautotieltä kaakkoon. Alue on kuivaa ja harvaa mäntyvaltaista metsäkangasta, tervahaudan itäpuolella sijaitsee ojitettua kosteikkoa. Tervahauta on kooltaan pieni, sen halkaisija on noin seitsemän metriä ja syvyys noin 0,5 metriä. Valli on leveydeltään noin 1,5 metriä, ja se erottuu selkeästi. Vallin päällä kasvaa mäntyjä sekä kantoja. Tervahaudan pohjalla näkyy eläimen tekemiä kaivantoja. Halssi osoittaa lounaaseen, ja siinä on hieman kylmämuurattua kiveystä näkyvillä. Tervahaudan pohjalta otettiin maakairanäyte, jossa erottui hiilensekaista maata.
metsakeskus.1000049568 273 Iso Taapalompolo 10002 12009 13094 11002 27000 396618.00000000 7444138.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049568 Kohde sijaitsee Iso-Taapalompolon luoteisrannalla kaakkoon laskevan mäenrinteen alaosassa tasaisella kankaalla. Iso-Taapalompolon rantaan on matkaa noin 35 metriä. Paikalla kasvaa jykevää mäntyvaltaista metsää. Paikalla on maavallien ympäröimä kuoppajäännös, jonka halkaisija on noin 4 metriä vallit mukaan mitattuna. Vallin leveys on noin 1 metrin ja korkeutta vallilla on 0,2 metriä. Kuopan syvyys keskeltä vallin yläreunaan mitattuna on noin 1 metri. Kuoppajäännöksen pohjalle kaivettiin pieni koekuoppa, josta havaittiin ehjä podsolimaannos. Koekuopasta ei havaittu hiiltä. Lähialueelta ei havaittu muita kuoppia. Kyseessä on mahdollisesti pyyntikuoppa, mutta yksittäisenä ja sijaintinsa puolesta on mahdollista, että sen tarkoitus on jokin muukin, kuten esimerkiksi purnu tai asumuksen pohja.
metsakeskus.1000049569 273 Lompolorova 10007 12016 13168 11006 27009 397276.00000000 7443647.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049569 Lompolorovalla, Hirvasjärventien itäpuolella sijaitsee vanha poroerotuspaikka sekä siihen liittyviä puisia poroaidan jäänteitä. Poroerotuspaikka erottuu tasaisena heinittyneenä kenttänä, joka on pyöreän muotoinen ja halkaisijaltaan noin 55 metriä. Erotuspaikan itä- ja kaakkoispuolella on vielä jäljellä puisia poroaidan jäänteitä, joiden kunto vaihtelee. Osa aidasta on pahasti lahonnut ja hajonnut ja osa paremmin säilynyt. Aita on rakennettu sekä pyöreistä hirsistä että laudoista. Aitaa on havaittavissa heti poroerotuspaikan ympärillä sekä noin 100 metrin matkalla poroerotuspaikalta kaakkoon. Erotuspaikka on merkitty vuoden 1977 ja 1989 peruskartoille. Erotuspaikan ympärille on merkitty poroaitaa yhteensä noin 6 km matkalle, jota käytiin tarkastamassa muutamissa kohtaa. Erotuspaikan lounaispuolella, Lompolorovalla aitaa oli vielä havaittavissa, mutta esimerkiksi Mustijärventien läheisyydessä, erotuspaikan itäpuolella aitaa ei ollut enää havaittavissa. Tarkempaa tietoa poroerotuspaikan käyttöiästä ei saatu inventoinnin yhteydessä. Karttatarkastelun ja maastossa tehtyjen havaintojen perusteella paikka on mitä ilmeisimmin ollut käytössä vielä 1900-luvun loppupuolella.
metsakeskus.1000049572 205 Pikkuhiekka 2 10001 12016 13175 11006 27000 543427.00000000 7125980.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049572 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija 14,5 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049573 205 Pörönen koillinen 1 10001 12016 13175 11006 27000 544480.00000000 7126720.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049573 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija 16,5 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049574 205 Pörönen koillinen 2 10001 12016 13175 11006 27000 544469.00000000 7126787.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049574 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija 14,3 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049575 205 Koistila kaakko 10001 12016 13175 11006 27000 544223.00000000 7124906.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049575 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Maastokarttamerkintä. Halkaisija 15,9 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049576 765 Rönty 1 10002 12016 13175 11006 27000 548904.00000000 7118516.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049576 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija 12,4 metriä. Tarkastus 2024: Kohteessa on tervahauta. Sillä oli säilynyt varsin hyvin pitkä halssi, 10-12 metriä. Halssilla 2,5 metriä leveät vallit, sen suunta on koilliseen. Tervahauta on matala, noin 0,5 metriä syvä. Sillä on ollut ehkä noin 2,5 metriä leveät vallit. Se lienee rapautunut metsätöiden yms. yhteydessä. Tervahaudan päällä kasvoi varsin vanhoja ja paksuja puita.
metsakeskus.1000049577 765 Rönty 2 10002 12016 13175 11006 27000 548930.00000000 7118515.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049577 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija 13,2 metriä. Tarkastus 2024: Tervahauta on pyöreä, 2,5 metriä leveät vallit, reilun metrin syvä. Suuaukko / halssi suuntautuu pohjoiskoilliseen. Sen pituus on noin 2 metriä ja vallit ovat olleet noin 2 metriä leveät. Halssi on voinut olla pitempikin, mikä on mahdollisesti tuhoutunut metsähoitotoimenpiteissä. Haudan päällä kasvaa vanhoja ja paksuja puita. Halkaisija maastossa askelin mitattuna on noin 12 metriä.
metsakeskus.1000049578 765 Lähtölä 10001 12016 13175 11006 27000 549875.00000000 7120490.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049578 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on viisi tervahautaa. Tervahauta 1:n halkaisija 17,4 metriä. ks. alakohteet Tarkastettava.
metsakeskus.1000049579 765 Raivio 10001 12016 13175 11006 27000 549081.00000000 7120450.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049579 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on todennäköisesti kaksi tervahautaa vierekkäin. Maastokarttamerkintä. Tervahaudan 1 halkaisija 20,5 metriä. ks. alakohteet. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049580 765 Iivonlahti koillinen 10001 12016 13175 11006 27000 552091.00000000 7120086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049580 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija 17,5 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049581 765 Kylmäkorpi 10001 12016 13175 11006 27000 554694.00000000 7121418.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049581 LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija 16,9 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049582 211 Jokioinen (Jokiois) 10007 12001 13007 11006 27000 345188.50000000 6815466.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049582 Ensimmäinen maininta Jokioisen kylästä on vuodelta 1427, jolloin kylä mainitaan sen ja ”Tyrvännönmaan” välisessä rajasopimuksessa. 1541 kylässä oli kuusi taloa. (Suvanto 1949, 83-84) Anders Strengin (1600-luku) maakirjakartassa kylään on myös merkitty kuusi taloa. Kartan mukaan asemoitu kylätontin vanhin osa sijoittuu pääosin nykyisen Tiihalantien länsipuolelle, Katilan tilakeskuksen alueelle. 1700-luvulta olevassa isojakokartassa kylätontti on laajempi ja ulottuu myös tien itäpuolelle. Kylä esiintyy myös Hans Hanssonin Ylä-Satakuntaa kuvaavassa 1600-luvun kartassa. Kylätontti tarkastettiin inventoinnissa 2013. 1600-luvun maakirjakartan mukaan asemoidun kylätontin vanhimman osan havaittiin olevan yhä asuttu. Alueella sijaitsee Katilan tilakeskus pihapiireineen ja ulkorakennuksineen. Osa kylätontin vanhimmasta osasta sijaitsee nykyään laitumena olevassa metsikössä. Etenkin täällä voidaan historialliseen kylänpaikkaan liittyvien kulttuurikerrosten säilymistä pitää mahdollisena.
metsakeskus.1000049583 698 Ruopaspalo 10002 12016 13175 11006 27000 405251.00000000 7447369.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049583 Tervahauta sijaitsee mäntyvaltaisessa metsässä Ruopaspalon itään laskevalla rinteellä, Sieppijärventiestä noin 230 metriä pohjoiseen. Tervahaudan halkaisija on noin 16 metriä. Vallin leveys on noin 2,5 metriä ja syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1 metrin. Halssiaukko on pohjoiseen, josta noin 15 metriä pitkä ojamainen halssiura jatkuu kohti itää. Pohjalta otetusta kairauksesta havaittiin paksu noensekainen maakerros. Tervahaudasta noin 5 metriä luoteeseen sijaitsee mahdollinen rajamerkki. Paikalla on pystyssä laakea kivi, joka muistuttaa hieman viisarikiveä. Kivi on kooltaan noin 0,5 x 0,3 x 0,2 metriä. Kivessä ei havaittu merkintöjä. Kohdalla ei kulje nykyisin tai vanhoilla kartoilla rajaa. Lähin kiinteistöraja on noin 45 metriä länteen rajamerkistä.
metsakeskus.1000049584 698 Kaatajanniemi 10002 12009 13094 11002 27000 408009.00000000 7451513.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049584 Ounasjoen koillisrannalla, Kaatajanniemellä sijaitsee neljä kuoppajäännöstä. Kuopat sijaitsevat lounaaseen kohti Ounasjokea laskevan törmän reunalla. Kuopat sijaitsevat noin 5-10 metriä törmän reunasta koilliseen. Kuoppajäännöksiin tehtiin lapiolla pieniä koekuoppia sekä kairauksia. Kaikissa kuopissa havaittiin ehjät ja paksut podsolimaannokset, joten ne eivät voi olla aivan tuoreita. Kuoppajäännökset voivat muotonsa ja kokonsa perusteella olla mahdollisesti pyyntikuoppia. Ne voivat myös liittyä esimerkiksi asumiseen. Varsinkin kuoppa 4 voi kokonsa ja muotonsa puolesta olla asumukseen liittyvä. Kuoppien tarkempi funktio ei selvinnyt inventoinnin yhteydessä.
metsakeskus.1000049585 849 Vaaramakangas SE 10002 12016 13175 11006 27000 361093.00000000 7085087.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049585 Tervahauta sijaitsee Vaaramakankaan kaakkoisosassa, itärinteessä. Haudan läpimitta on noin 17 metriä. Tiedot perustuvat lidarhavaintoon. Vuoden 2024 inventoinnissa todettiin tervahaudan sijaitsevan kivikkoisella maapohjalla. Keskuskuoppa on laakea ja yli 1 m syvä. Alueella kasvaa kuusivaltaista metsää. Haudan reunoilla kasvaa joitakin vanhoja kuusipuita.
metsakeskus.1000049589 288 Djupsjömossen 10007 12016 13175 11006 27000 323772.00000000 7056378.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049589 Inv. 2023: Tervahauta sijaitsee noin 360 metriä luoteeseen Syväjärventien päästä ja sen eteläpuolelle kulkee polku. Tervahauta asettuu noin 30 metriä lounaaseen voimajohtolinjan keskiosasta. Haudan läpimitta on noin 20 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Hautaa reunustaa 6 metriä leveä kaksinkertainen valli. Halssi on pituudeltaan 10 metriä ja se laskee loivasti kohti koillista. Halssissa näkyy kylmämuurattua kiveystä. Haudan pohjalta kairattiin näyte, jossa erottui hiilensekaista maata. Hauta on metsittynyt, ja sen päällä kasvaa koivua, haapaa ja kuusta. Tervahauta on merkitty kotiseutuyhdistyksen puisella kyltillä.
metsakeskus.1000049590 849 Mustalampi 1 10002 12016 13175 11006 27000 363124.00000000 7085900.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049590 Tervahauta sijaitsee Mustalammin itärannalla, lounaaseen viettävässä rinteessä. Haudan läpimitta on noin 15 metriä. Halssi on rakennettu haudan länsi-lounais reunalle. Tiedot perustuvat lidarhavaintoon. Vuoden 2024 inventoinnissa tervahauta tarkastettiin ja todettiin, että Kankaalla oli tehty avohakkuu ja metsänauraus. Tervahauta sijaitsee kivikkoisella maapohjalla hakkuualueen länsireunalla, mistä maasto laskee Mustalammille. Haudan keskustassa kasvaa tiheää nuorta sekapuustoa. Keskuskuopan syvyys on maanpinnasta mitattuna alle 1 m. Haudan ympärillä on hakkuujätettä ja isojen puiden kantoja. Kaakkoispuolella on paljastunut metsänaurausurassa runsaasti hiilipitoista maata. Noin 70 m kaakkoon on toinen tervahauta, Mustalampi 2.
metsakeskus.1000049591 849 Mustalampi 2 10002 12016 13175 11006 27000 363178.00000000 7085827.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049591 Tervahauta sijaitsee Mustalammin itärannassa, lounaaseen viettävässä rinteessä. Haudan läpimitta on noin 15 metriä. Halssi on rakennettu etelä-lounais reunalle. Tiedot perustuvat lidarhavaintoon. Vuoden 2024 inventoinnissa tervahauta tarkastettiin. Kankaalla oli tehty avohakkuu ja metsänauraus. Tervahauta sijaitsee puuttomalla kivikkoisella hakkuuaukealla. Keskuskuopan syvyys on maanpinnasta mitattuna alle 1 m. Haudan päälle on jätetty joitakin katkaistuja koivuja merkkipuiksi. Noin 10 m luoteeseen on hajonnut särmikkäistä kivistä koostuva tervapirtin kiuas (alakohde), joka on n. 2,4 x 1,5 m ja n. 60 cm korkea. Noin 70 m luoteeseen on toinen tervahauta, kohde Mustalampi 1.
metsakeskus.1000049592 849 Koukkuniemi 10002 12016 13175 11006 27000 362451.00000000 7086211.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049592 Tervahauta sijaitsee Viitajärven kaakkouisrannalla, länsirinteessä. Haudan läpimitta on noin 13 metriä. Halssi on rakennettu haudan luoteisreunalle. Tiedot perustuvat lidarhavaintoon. Vuoden 2024 inventoinnissa tervahauta tarkastettiin. Se sijaitsee vähäkivisellä maapohjalla luonnonsuojelualueella. Alueella kasvaa varttunutta kuusimetsää. Haudan reunoilla kasvaa joitakin vanhoja kuusia. Tervahaudan keskuskuoppa on laakea ja n. 0,8 m syvä. Reunavalli on suhteellisen matala, n. 0,6 m.
metsakeskus.1000049593 217 Rintala 10001 12016 13175 11006 27000 363312.00000000 7088747.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049593 Tervahauta sijaitsee pellonreunassa, Antinojan ja pikkuradan välimaastossa. Haudan läpimitta on noin 19 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049595 288 Djupsjöbacken 10002 12001 13000 11019 27000 323775.00000000 7056319.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049595 Inv. 2023: Kivikautinen/varhaismetallikautinen asuinpaikka melko soraisella kankaalla. Rinne laskee etelään kohti Djupsjön-nimistä järveä. Alue kasvoi tarkastushetkellä noin 5-10 vuotiasta mäntytaimikkoa. Maapohja oli laikutettu metsänuudistuksen yhteydessä. Asuinpaikan pohjoispuolella sijaitsee tervahauta ja vanhoja maanottoalueita sekä ajoura. Alueen kolmesta laikutuskuopasta havaittiin muutamia kvartsi-iskoksia sekä mahdollinen kaapimen katkelma (KM45294, diarioitu 18.8.2023). Osa laikutuskuopista on kasvanut umpeen. Löytöalue on kooltaan noin 80 metriä (koillinen-lounas) x 20 metriä (kaakko-luode). Löydöllisten laikutuskuoppien läheisyyteen tehtiin muutamia lapionpistoja, mutta niistä ei havaittu kulttuurikerroksia. Maan kaivaminen oli kivisyyden vuoksi hankalaa. Kairauksia ei voitu tehdä laisinkaan. Löytöalueen koillisin reuna sijaitsee noin 35 metriä voimajohtolinjan keskiosasta lounaaseen.
metsakeskus.1000049597 288 Puukkoniemi 10007 12016 13175 11006 27000 331227.00000000 7035230.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049597 Inv. 2023: Tervahauta mäenrinteellä Raisjoen, sekä Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntarajan koillispuolella. Noin 90 metriä haudan koillispuolella kulkee Kvarnbackenin metsätie. Haudan pohjoispuolella kasvaa tiheästi nuorta koivua ja eteläpuolella istutettua kuusimetsää. Hauta on muodoltaan syvä ja suppilomainen. Sen halkaisija on noin 15 metriä ja syvyys 1,8 metriä ja vallin leveys on noin 2,5 metriä. Halssi on pituudeltaan 6 metriä ja laskee länteen. Pohjalta otettiin maakairanäyte, jossa erottui hiilen ja noen sekaista maata. Tervahauta on merkitty Teerijärven kotiseutuyhdistyksen puisella kyltillä.
metsakeskus.1000049598 746 Selkämaankangas 10002 12016 13175 11006 27000 368942.00000000 7095524.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049598 Paikalla on tervahauta, kooltaan noin 10 x 8 m, soikeahko, maljamainen. Se on rakennettu jyrkähköön moreenirinteeseen. Haudan kohta on laikutettu metsäkoneella arviolta alle 20 vuotta sitten. Haudan kohta kasvaa pääasiassa heinää, ympäristö on nuorta mäntymetsää, jossa on runsaasti pientä koivua ja muuta lehtipuuta.
metsakeskus.1000049599 217 Vareskorpi 10002 12016 13175 11006 27000 360305.00000000 7086925.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049599 Tervahauta sijaitsee Vareslammesta noin 260 metriä kaakkoon, aivan metsäautotien vieressä. Tervahaudan läpimitta on noin 17 metriä. Tiedot perustuvat lidarhavaintoon. Vuoden 2024 inventoinnissa todettiin, että kankaalla on tehty metsänauraus ja siellä kasvaa tiheää nuorta metsää. Tervahaudan päällä kasvaa tiheää nuorta puustoa, pintakasvillisuus on heinää ja puolukanvarpua. Keskuskuopan syvyys on n. 1,5 m haudan reunavallista mitattuna. Hieman huonosti erottuva halssi on lounaissivulla. Metsänkäsittelyn seurauksena maanpinta on haudan ympäristössä epätasaista ja kuoppaista.
metsakeskus.1000049600 217 Kuulemakallio 10001 12016 13175 11006 27000 360029.00000000 7086341.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049600 Tervahauta sijaitsee Lummukkanevan reunassa pohjoisrinteessä. Haudan läpimitta on noin 16 metriä.
metsakeskus.1000049601 977 Rapuska 10002 12016 13175 11006 27000 395091.00000000 7098265.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049601 Kohde sijaitsee lähes tasaisessa ja paikoin lievästi soistuneessa kangasmaastossa olevalla pienialaisella, ympäristöstään noin metrin kohoavalla kumpareella. Maaperä on vähäkivistä hiekkamoreenia. Ympäristö on laajalla alueella metsää, paitsi koillisessa, missä voimajohtoaukean reuna on aivan tervahaudan lähellä. Paikalla on tervahauta, joka näkyy hyvin rinnevarjosteessa. Se on merkitty myös peruskarttaan, mutta hiukan luoteeseen oikeasta paikasta. Peruskartassa olevan karttamerkin keskipisteen ja tervahaudan keskipisteen välinen etäisyys on noin 15 m. Haudan läpimitta vallin ulkoreunasta mitattuna on noin 18 m. Reunavalli on ulkopuolelta matala. Tervahaudan kuopan läpimitta on noin 10 m. Kuoppa on matala, kokonaissyvyys noin 130 cm. Reunat ovat loivat ja keskellä on noin 2 m läpimittainen ja puoli metri syvä jyrkempireunainen kuoppa. Halssi on etelälounaassa. Halssin kohdalla reunavallissa on painuma, joka ulottuu reunavallin korkeimmasta kohdasta noin 2 m haudan keskustaan päin. Tervanlaskukuoppa on matala, pituus noin 5 m ja leveys 1,5 m. Sen syvempi pää tervahaudan reunavallin luona on ilmeisesti osittain täyttynyt reunavallin sortuessa.
metsakeskus.1000049602 746 Sääskikuru 10002 12016 13175 11006 27000 370116.00000000 7098175.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049602 Kohde sijaitsee loivasti kumpuilevassa kangasmaastossa, matalan laakean kumpareen eteläreunalla. Maaperä on melko kivistä hiekkamoreenia. Tervahaudassa ja sen ympäristössä kasvaa mäntyvaltaista taimikkoa ja nuorta metsää. Inventoinnin aikana tervahaudassa oli runsaasti risuja äskettäin tapahtuneen harvennushakkuun/risusavotan jäljiltä. Kohteen ympäristö on laajalla alueella metsämaastoa. Metsäautotien pää on kohteesta noin 120 m etelään. Paikalla on tervahauta, joka näkyy hyvin rinnevarjosteessa. Sitä ei ole merkitty peruskarttaan. Haudan läpimitta vallin ulkoreunasta mitattuna on noin 21 m. Tervahaudan kuopan läpimitta on noin 11 m. Kuoppa on suppilomainen, syvyys noin 150 cm. Vallin korkeus ulkopuolelta on 1–1,5 m. Halssi on etelässä. Halssin kohdalla reunavallissa on painuma. Tervanlaskukuoppa vallin ulkopuolella on 5 m pitkä, 2 m leveä ja syvyydeltään noin 1 m.
metsakeskus.1000049603 977 Kuirinniemi 10002 12016 13175 11006 27000 388855.00000000 7100436.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049603 Kohde sijaitsee laajan Kuirinniemi-nimisen mäen lounaisrinteen alaosassa. Rinne tervahaudan kohdalta ylärinteeseen päin on metsämaastoa, jossa maaperä on vähäkivistä hiekkamaata. Alarinteen puolella on omakotitalon pihapiiri. Asuinrakennus on tervahaudan länsipuolella ja piharakennus eteläpuolella. Raivattu piha ulottuu tervahaudan vallin ulkoreunaan lännessä, samoin piharakennuksen pohjoisseinustalla oleva maaleikkaus etelässä. Paikalla on tervahauta, joka näkyy hyvin rinnevarjosteessa ja on merkitty peruskarttaan. Haudan läpimitta vallin ulkoreunasta mitattuna on noin 19 m. Tervahaudan kuopan läpimitta on noin 10 m. Kuopan reuna on ylärinteen puolella huomattavasti korkeampi (noin 200 cm) kuin alarinteen puolella (120 cm). Ylärinteen puolella reunavalli on ulkopuolelta matala, noin 50 cm. Alarinteen puolella laskua reunavallin harjalta sen ulkoreunalle on noin 2 m, mutta lasku on loiva ja ehkä osittain luontaista rinnettä. Halssi on lounaassa. Halssin kohdalla reunavallissa on loivapiirteinen, leveä painuma.
metsakeskus.1000049604 746 Selkämaa Nybygge 10007 12001 13014 11006 27000 369317.00000000 7095729.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049604 Asutushistoriallisen selvityksen mukaan kohteessa on ollut 1800-luvulla torppa tai muu pienimuotoinen asutus. Hyvin todennäköisesti kyseessä on ollut kruununmaalle perustettu kruununtorppa, joka pitäjänkarttaan lisättyjen merkintöjen perusteella on ilmeisesti aiottu muodostaa itsenäiseksi uudistilaksi. Tilaa ei kuitenkaan ole muodostettu ja asutuskin on hävinnyt. Asuinpaikka on nähtävissä Sievin vuoden 1843 pitäjänkartassa, johon on merkitty pieni punaruskea suorakaide, jolla ei ole kartassa nimeä tai muuta selitystä. Merkintä osuu niin tarkasti tässä kohteessa havaittujen asutus- ja viljelyjäännösten kohdalle, että se hyvin todennäköisesti tarkoittaa paikalla ollutta asutusta. Kohde on alueella, jolle on merkitty tunnus ”C” ja nimeksi ”Selkämaa Nybygge”. Selkämaan uudisasutuksen rajan sisällä kohteen kohdalla oleva merkintä on ainoa karttamerkki, joka voi tarkoittaa asuttua paikkaa. Alueelta dokumentoitiin viisi röykkiötä koillisesta lounaaseen noin 30 m pitkällä ja 20 m leveällä alueella. Röykkiöt lienevät raivausröykkiöitä, mutta periaatteessa joku niistä saattaa olla myös tervahautaan liittyvän tervapirtin kiukaan jäännös (ks. alakohteet). Röykkiöalue rajautuu pohjoisessa, luoteessa ja lännessä kivisempään maahan, jota ei ole raivattu. Alueella on myös muita epämääräisempiä kivikasaumia. Röykkiöiden eteläpuolella on kellarikuoppa (ks. alakohteet), jonka ympärillä on rakennuksen perustus. Tästä etelään on lähes 30 m pituinen pienistä, ilmeisesti viljelymaan raivauksessa kerätyistä kivistä muodostuva valli (ks. alakohteet). Kivivallin itäpuolella on navetan raunio (ks. alakohteet). Edellä kuvatut asutus- ja viljelyjäännökset liittyvät todennäköisesti torppaan tai muuhun pienimuotoiseen asutukseen. Paikalla ei havaittu selvää tulisijallista asuinrakennuksen jäännöstä, mutta sellainen on voinut sijaita esimerkiksi hyvinkin lähellä havaittujen jäännösten itäpuolella. Jäännösten itäpuolinen metsäalue, heti kohteelle esitetyn rajauksen itärajalta lähtien, on joskus muokattu perusteellisesti metsänuudistuksen yhteydessä. Lännessä maasto muuttuu kivisemmäksi, mutta asutus- ja viljelyjäännösten esiintyminen on mahdollista. Maastoa ei tutkittu laajemmin silläkään suunnalla.
metsakeskus.1000049604 746 Selkämaa Nybygge 10007 12016 13182 11006 27000 369317.00000000 7095729.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049604 Asutushistoriallisen selvityksen mukaan kohteessa on ollut 1800-luvulla torppa tai muu pienimuotoinen asutus. Hyvin todennäköisesti kyseessä on ollut kruununmaalle perustettu kruununtorppa, joka pitäjänkarttaan lisättyjen merkintöjen perusteella on ilmeisesti aiottu muodostaa itsenäiseksi uudistilaksi. Tilaa ei kuitenkaan ole muodostettu ja asutuskin on hävinnyt. Asuinpaikka on nähtävissä Sievin vuoden 1843 pitäjänkartassa, johon on merkitty pieni punaruskea suorakaide, jolla ei ole kartassa nimeä tai muuta selitystä. Merkintä osuu niin tarkasti tässä kohteessa havaittujen asutus- ja viljelyjäännösten kohdalle, että se hyvin todennäköisesti tarkoittaa paikalla ollutta asutusta. Kohde on alueella, jolle on merkitty tunnus ”C” ja nimeksi ”Selkämaa Nybygge”. Selkämaan uudisasutuksen rajan sisällä kohteen kohdalla oleva merkintä on ainoa karttamerkki, joka voi tarkoittaa asuttua paikkaa. Alueelta dokumentoitiin viisi röykkiötä koillisesta lounaaseen noin 30 m pitkällä ja 20 m leveällä alueella. Röykkiöt lienevät raivausröykkiöitä, mutta periaatteessa joku niistä saattaa olla myös tervahautaan liittyvän tervapirtin kiukaan jäännös (ks. alakohteet). Röykkiöalue rajautuu pohjoisessa, luoteessa ja lännessä kivisempään maahan, jota ei ole raivattu. Alueella on myös muita epämääräisempiä kivikasaumia. Röykkiöiden eteläpuolella on kellarikuoppa (ks. alakohteet), jonka ympärillä on rakennuksen perustus. Tästä etelään on lähes 30 m pituinen pienistä, ilmeisesti viljelymaan raivauksessa kerätyistä kivistä muodostuva valli (ks. alakohteet). Kivivallin itäpuolella on navetan raunio (ks. alakohteet). Edellä kuvatut asutus- ja viljelyjäännökset liittyvät todennäköisesti torppaan tai muuhun pienimuotoiseen asutukseen. Paikalla ei havaittu selvää tulisijallista asuinrakennuksen jäännöstä, mutta sellainen on voinut sijaita esimerkiksi hyvinkin lähellä havaittujen jäännösten itäpuolella. Jäännösten itäpuolinen metsäalue, heti kohteelle esitetyn rajauksen itärajalta lähtien, on joskus muokattu perusteellisesti metsänuudistuksen yhteydessä. Lännessä maasto muuttuu kivisemmäksi, mutta asutus- ja viljelyjäännösten esiintyminen on mahdollista. Maastoa ei tutkittu laajemmin silläkään suunnalla.
metsakeskus.1000049604 746 Selkämaa Nybygge 10007 12004 13048 11006 27000 369317.00000000 7095729.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049604 Asutushistoriallisen selvityksen mukaan kohteessa on ollut 1800-luvulla torppa tai muu pienimuotoinen asutus. Hyvin todennäköisesti kyseessä on ollut kruununmaalle perustettu kruununtorppa, joka pitäjänkarttaan lisättyjen merkintöjen perusteella on ilmeisesti aiottu muodostaa itsenäiseksi uudistilaksi. Tilaa ei kuitenkaan ole muodostettu ja asutuskin on hävinnyt. Asuinpaikka on nähtävissä Sievin vuoden 1843 pitäjänkartassa, johon on merkitty pieni punaruskea suorakaide, jolla ei ole kartassa nimeä tai muuta selitystä. Merkintä osuu niin tarkasti tässä kohteessa havaittujen asutus- ja viljelyjäännösten kohdalle, että se hyvin todennäköisesti tarkoittaa paikalla ollutta asutusta. Kohde on alueella, jolle on merkitty tunnus ”C” ja nimeksi ”Selkämaa Nybygge”. Selkämaan uudisasutuksen rajan sisällä kohteen kohdalla oleva merkintä on ainoa karttamerkki, joka voi tarkoittaa asuttua paikkaa. Alueelta dokumentoitiin viisi röykkiötä koillisesta lounaaseen noin 30 m pitkällä ja 20 m leveällä alueella. Röykkiöt lienevät raivausröykkiöitä, mutta periaatteessa joku niistä saattaa olla myös tervahautaan liittyvän tervapirtin kiukaan jäännös (ks. alakohteet). Röykkiöalue rajautuu pohjoisessa, luoteessa ja lännessä kivisempään maahan, jota ei ole raivattu. Alueella on myös muita epämääräisempiä kivikasaumia. Röykkiöiden eteläpuolella on kellarikuoppa (ks. alakohteet), jonka ympärillä on rakennuksen perustus. Tästä etelään on lähes 30 m pituinen pienistä, ilmeisesti viljelymaan raivauksessa kerätyistä kivistä muodostuva valli (ks. alakohteet). Kivivallin itäpuolella on navetan raunio (ks. alakohteet). Edellä kuvatut asutus- ja viljelyjäännökset liittyvät todennäköisesti torppaan tai muuhun pienimuotoiseen asutukseen. Paikalla ei havaittu selvää tulisijallista asuinrakennuksen jäännöstä, mutta sellainen on voinut sijaita esimerkiksi hyvinkin lähellä havaittujen jäännösten itäpuolella. Jäännösten itäpuolinen metsäalue, heti kohteelle esitetyn rajauksen itärajalta lähtien, on joskus muokattu perusteellisesti metsänuudistuksen yhteydessä. Lännessä maasto muuttuu kivisemmäksi, mutta asutus- ja viljelyjäännösten esiintyminen on mahdollista. Maastoa ei tutkittu laajemmin silläkään suunnalla.
metsakeskus.1000049607 857 Virinjoki 10002 12001 13000 11004 27000 565513.00000000 6972634.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049607 Kohde sijaitsee Tuusjärvellä, VT 9 eteläpuolella, Virinjoen länsirannalla. Paikalla on tehty metsähakkuiden jälkeen maanmuokkausta ja näistä on havaittu kvartseja sekä yhdestä kohdin palaneita kiviä. Kaikki löydöt on havaittu 102,5 m korkeuskäyrän tuntumasta. Kohteen rajaus on suuntaa antava ja vaatii tarkennusta.
metsakeskus.1000049608 687 Luostanlinna 2 10002 12016 13151 11006 27000 579944.00000000 7026224.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049608 Paikalla on pohjakaavaltaan lähinnä nelikulmainen, osin pyöreähkö kuoppa, jossa on selvät vallit. Kuopan laajuus on noin 16 x 18 metriä, vallien korkeus 1–1,5 metriä. Kuopan pohja on laakea, lähes tasainen. Kuopassa ja valleissa on runsaasti hiiltä. Miilun lähellä on muutamia pienempiä kuoppia ja maakasoja, joissa on hiiltä ja tiiltä (N 7026241 ja E 579948). Mahdollisesti paikalla on hiilen ohella valmistettu myös tiiliä. Maaperä on soraa, ja alueella kasvaa nuori sekametsä. Kohde sijaitsee Luostanjoen rantaan menevän mökkitien varressa, satakunta metriä joen länsirannasta länteen. Kohde on merkitty Maanmittauslaitoksen maastokartalle tervahautana. Voden 2024 täydennysinventoinnissa havaittiin tästä noin 35 m pohjoiseen 5p-LIDAR-aineistossa pyöreähkö vallillinen rakenne. Tarkastuksessa havaittiin hyvin heikosti ympäristöstään erottuva valli, josta saatiin maaperäkairalla vähäinen määrä hiiltä. Kyseessä on todennäköisesti pääkohteeseen liittyvä pienempi hiilimiilu. Sen kokonaishalkaisija on noin 7 m ja vallit ovat ulkopuolelta noin 30–40 cm korkeat. Keskeltä arvioituna syvyyttä on noin 50 cm. Vallit näyttävät olevan monin paikoin rikkinäiset. Paikalla on melko tiheää puustoa ja aluskasvillisuus on korkeahkoa heinäkasvia ja katajaa. Kohde erottuu maastossa huonosti.
metsakeskus.1000049610 785 Lähdesuo 10002 12016 13151 11006 27000 490557.00000000 7156925.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049610 Paikalla on hiilimiilu, jonka halkaisija on noin 12-13 metriä. Miilun ympärillä on neljä kuoppaa, joiden koot ovat noin 2x5, 2x2, 3x4 ja 2x2 metriä, syvyyttä kuopilla on 60 - 100 cm.
metsakeskus.1000049611 687 Luostanjoen silta 10007 12005 13069 11006 27008 579878.00000000 7026594.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049611 Luostanjoen kohdalla, Luostanlinnan suovankilan alueelta vajaat 150 metriä koilliseen, on jokiuoman molemmilla rannoilla sillanjäännökset. Paikalla on kiveykset – siltarakenteen harmaakiviperustukset, joiden maksimileveys on noin 5 metriä ja korkeus metrin verran. Siltarakenteen kiveykset on kasattu kylmämuuraamalla. Joen kaakkoisrannalla, siltarakenteen kahden puolen, näkyy jokiuoman massiivista perkuukivikkoa. Paikallisen perimätiedon mukaan alkuperäinen silta on Luostanlinnan työkomppanian (1859–1880) vankien rakentama. Historiallisen kartta-aineiston perusteella näyttää kuitenkin siltä, että paikalla on ollut tie ja silta jo aiemmin. Silta on selvästi merkitty vuoden 1929 jakokartalle, mutta samalla paikalla näyttää olevan silta ja tie myös vuosien 1845–1847 pitäjänkartoilla. Merkintä on karttojen taitekohdassa, mikä vaikeuttaa tulkintaa. Sen sijaan vuoden 1838 isojakokartalle siltaa ja tietä ei ole merkitty. Silta on merkitty vielä vuoden 1954 halkomiskartalle, mutta vuoden 1975 peruskartalla sitä ei enää ole. Sama on havaittavissa vanhoissa ilmakuvissa: vuoden 1957 ilmakuvassa silta näkyy mutta ei enää vuoden 1969 kuvassa. Kyläläisten kertoman mukaan silta purettiin, kun jokiuoma perattiin uittoa varten 1960-luvulla. Luostanjoen silta lienee ollut samankaltainen kuin Ylä-Luostan silta, josta on valokuva vuodelta 1923 (Aarno Liuksialan kokoelma, Lusto). Kohteen rajaus on tehty näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteen koordinaatit ovat vuoden 1957 ilmakuvan perusteella luoteisrannalla N 7026593 ja E 579882 ja kaakkoisrannalla N 7026583 ja E 579905.
metsakeskus.1000049612 687 Hankamäki-Yläluosta maantie 10007 12005 13071 11006 27008 580150.00000000 7027661.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049612 Käytöstä poistunut 1800- luvun maantien osuus Hankamäen ja Ylä-Luostan välillä. Vuoden 1838 isojakokartalle ja vuosien 1845–1847 pitäjänkartoille on merkitty suunnilleen itä–länsi-suunnassa kulkeva maantie. Osa tiestä on merkitty vuosien 1975–1976 perus-kartoille Yläluostantien eteläpuolelle kärrytienä tai tilapäisenä autotienä, jollaisena se on myös nykyisellä maastokartalla. Tie näkyy selvästi vinovalovarjosteissa. Hirvivaarantien ja Korpikoskentien välisellä osalla (N 7027663 ja E 580946) vanha maantie on nykyisin pääosin jalan ja traktorilla kuljettavassa kunnossa. Aivan Korpikoskentien itäpuolella, pellonlaidassa (N 7027666 ja E 580615) tie saattaa olla osittain pelloksi muokattua. Heti Korpikoskentien länsipuolella, tien varressa ja maatilan pihapiirissä, vanhan maantien kohta on tasattua ja aktiivikäytössä. Kauempana lännessä, Purolan tilan luoteispuolella, se on metsätienä (N 7027624 ja E 580492), jonka kohdalla kasvaa nuoria lehtipuuntaimia. Yläluostantien varrella, Heinäsuon tilan eteläpuolella (N 7027661 ja E 580150), vanha maantie on kasvamassa umpeen. Yläluostantien pohjoispuolella tien kulku ei näy vuosien 1975–1976 peruskartolla minkäänlai-sena kulku-urana. Vinovalovarjosteissa erottuu tällä kohdin joitain kuoppia. Maastossa ei näkynyt mitään polkua tai muuta tiehen viittaavaa, mutta pieniä sorakuoppia paikalla on (noin N 7027689 ja E 579492). Alueella on tehty aukkohakkuu hiljattain ja maapohja on myllätty. Hirvivaarantien itäpuolinen osuus (N 7027663 ja E 581392) vanhasta maantiestä on kunnostettua metsäautotietä. Vuoden 1957 ilmakuvasta on havaittavissa, että 50-luvulla vanha maantie on ollut alueen ainoa itä–länsi-suuntainen maantie. Ylä-Luostantietä ei vielä näy kuvassa, mutta vuoden 1969 ilmakuvassa se jo on. Ilmakuvien ja vanhojen karttojen asemoinnin perusteella osa vanhasta maantiestä lännen puolella on jäänyt uuden Ylä-Luostantien alle.
metsakeskus.1000049613 687 Luostanlinna suovankila 10007 12001 13013 11006 27008 579832.00000000 7026446.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049613 Paikalla on sijainnut Luostanlinnan työkomppanian eli suovankilan (1859–1880) rakennuksia. Kuopion läänin työkomppania (1859–1880) perustettiin Rautavaaran kappeliin, Luostanjoen varrelle, Ylä- ja Alaluostan kylien väliin. Työkomppaniasta käytettiin yleisesti nimitystä Luostan työlaitos tai Luostanlinna ja sinne tuomittiin miehiä lähinnä irtolaisuuden takia. Hoidokit työskentelivät laitoksen ulkopuolella kaivaen suonkuivatusojia pientä korvausta vastaan. Luostanlinnan paikka valikoitui laajojen soiden sekä alueen syrjäisyyden perusteella. Komppania sijoitettiin kruunun omistamaan asumattomaan erämaahan, jotta se saatiin eristettyä tavallisista kansalaisista ja jotta pakeneminen olisi ollut vaikeampaa. Ensimmäiset vangit saapuivat Luostaan kesäkuussa 1860 ja keskittyivät laitokselle johtavan tien rakentamiseen. Suonkuivatuksen lisäksi vankien muihin töihin kuuluivat muun muassa lautojen sahaaminen, tiilten teko, tervan poltto, peltojen raivaus, Luostanjoen perkaus ja metsätyöt. Vankilan lakkauttamisen jälkeen rakennuksia purettin ja rakennustarpeita siirrettiin muualle muihin rakennushankkeisiin. Alueella oli inventointiajankohtana näkyvissä kolmen rakennuksen perustuksia. Vuoden 1957 ilmakuvan perusteella ainakin suurin osa niistä on jo silloin ollut purettuina. Rakennuksista lounaisin, lähinnä Luostanlinnantietä oleva sijaitsee tontin 687-414-23-18 itäosassa ja tontin 687-414-23-7 eteläkulmauksessa (noin N 7026446 ja E 579832). Paikalla on suorakaiteen muotoisen rakennuksen lähes yhtenäisistä kiviriveistä koostuva harmaakivi-perustus, jonka laajuus on noin 15 x 8 metriä. Perustuksen pitkä sivu on Luostanlinnantien suuntainen. Toinen suorakaiteen muotoinen perustus on tontin 687-414-23-7 pohjoisnurkassa (noin N 7026514 ja E 579840). Sen laajuus on näkyviltä osin vähintään 25 x 10 metriä, ja kivijalan maksimikorkeus on noin 1,5 metriä alarinteen puolella. Perustus on ainakin osittain lohkokivistä kylmämuurattu. Luoteispäädyn yhdessä lohkokivessä (noin N 7026508 ja E 579833) on hakkaus HI 1871. Kolmas ja pohjoisin kivijalan jäännös (noin N 7026523 ja E 579828) sijaitsee tontilla 687-414-23-17. Rakennuksen jäännöksen laajuus on näkyviltä osin ainakin 18 x 6 metriä, ja har-maakiviperustuksen maksimikorkeus on 0,8 metriä. Alue, jolla kiviperustuksia on näkyvissä, rajoittuu lounaassa Luostanlinnantiehen, luoteessa Luostanjoen rantaan menevään polkuun eli pitäjänkartoille merkittyyn vanhaan maantiehen, kaakossa tonttiin 687-414-23-31 ja koillisessa tonttien 687-414-23-7 ja 687-414-23-17 tonttirajaan. Alueen laajuus on noin 100 x 50 metriä. Kaikki havaitut jäännökset sijaitsevat asutuilla tonteilla.
metsakeskus.1000049613 687 Luostanlinna suovankila 10007 12014 13148 11006 27008 579832.00000000 7026446.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049613 Paikalla on sijainnut Luostanlinnan työkomppanian eli suovankilan (1859–1880) rakennuksia. Kuopion läänin työkomppania (1859–1880) perustettiin Rautavaaran kappeliin, Luostanjoen varrelle, Ylä- ja Alaluostan kylien väliin. Työkomppaniasta käytettiin yleisesti nimitystä Luostan työlaitos tai Luostanlinna ja sinne tuomittiin miehiä lähinnä irtolaisuuden takia. Hoidokit työskentelivät laitoksen ulkopuolella kaivaen suonkuivatusojia pientä korvausta vastaan. Luostanlinnan paikka valikoitui laajojen soiden sekä alueen syrjäisyyden perusteella. Komppania sijoitettiin kruunun omistamaan asumattomaan erämaahan, jotta se saatiin eristettyä tavallisista kansalaisista ja jotta pakeneminen olisi ollut vaikeampaa. Ensimmäiset vangit saapuivat Luostaan kesäkuussa 1860 ja keskittyivät laitokselle johtavan tien rakentamiseen. Suonkuivatuksen lisäksi vankien muihin töihin kuuluivat muun muassa lautojen sahaaminen, tiilten teko, tervan poltto, peltojen raivaus, Luostanjoen perkaus ja metsätyöt. Vankilan lakkauttamisen jälkeen rakennuksia purettin ja rakennustarpeita siirrettiin muualle muihin rakennushankkeisiin. Alueella oli inventointiajankohtana näkyvissä kolmen rakennuksen perustuksia. Vuoden 1957 ilmakuvan perusteella ainakin suurin osa niistä on jo silloin ollut purettuina. Rakennuksista lounaisin, lähinnä Luostanlinnantietä oleva sijaitsee tontin 687-414-23-18 itäosassa ja tontin 687-414-23-7 eteläkulmauksessa (noin N 7026446 ja E 579832). Paikalla on suorakaiteen muotoisen rakennuksen lähes yhtenäisistä kiviriveistä koostuva harmaakivi-perustus, jonka laajuus on noin 15 x 8 metriä. Perustuksen pitkä sivu on Luostanlinnantien suuntainen. Toinen suorakaiteen muotoinen perustus on tontin 687-414-23-7 pohjoisnurkassa (noin N 7026514 ja E 579840). Sen laajuus on näkyviltä osin vähintään 25 x 10 metriä, ja kivijalan maksimikorkeus on noin 1,5 metriä alarinteen puolella. Perustus on ainakin osittain lohkokivistä kylmämuurattu. Luoteispäädyn yhdessä lohkokivessä (noin N 7026508 ja E 579833) on hakkaus HI 1871. Kolmas ja pohjoisin kivijalan jäännös (noin N 7026523 ja E 579828) sijaitsee tontilla 687-414-23-17. Rakennuksen jäännöksen laajuus on näkyviltä osin ainakin 18 x 6 metriä, ja har-maakiviperustuksen maksimikorkeus on 0,8 metriä. Alue, jolla kiviperustuksia on näkyvissä, rajoittuu lounaassa Luostanlinnantiehen, luoteessa Luostanjoen rantaan menevään polkuun eli pitäjänkartoille merkittyyn vanhaan maantiehen, kaakossa tonttiin 687-414-23-31 ja koillisessa tonttien 687-414-23-7 ja 687-414-23-17 tonttirajaan. Alueen laajuus on noin 100 x 50 metriä. Kaikki havaitut jäännökset sijaitsevat asutuilla tonteilla.
metsakeskus.1000049614 288 Rävabacken N 10002 12004 13052 11002 27000 332086.00000000 7035431.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049614 Inv. 2023: Mäenharjanteen korkeimmalla kohdalla, noin 115 metriä Kvarnbackan metsätien länsipuolella, sijaitsee noin 20x10 metrin kokoinen luonnonkivikko, josta tavattiin kaksi nk. rakkakuoppaa. Toista selvästi suurempi kuoppa (N 7035431 E 332086) on kooltaan noin 3x4 metriä valli mukaan luettuna. Kuopan syvyys on noin 1,5 metriä ja sitä ympäröivä valli on leveydeltään myös noin 1,5 metriä. Kuopan pohjalla kasvaa kaksi nuorta kuusta. Kuopasta noin 10 metriä pohjoiskoilliseen sijaitsee pienempi kuoppa, jossa ei erottunut vallia. Pienempi kuoppa on pyöreämpi ja halkaisijaltaan noin metrin. Syvyyttä sillä on noin 0,5 metriä. Kivikon ympäristö on harvaa istutusmetsää, jossa kasvaa enimmäkseen nuorta kuusta ja koivua. Avokivikko on kummankin kuopan kohdalla osin sammaloitunutta. Suuremman kuopan viereen on pystytetty Teerijärven kotiseutuyhdistyksen kyltti.
metsakeskus.1000049615 288 Kvarnbacken W 10002 12004 13052 11002 27000 331200.00000000 7035695.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049615 Inv. 2023: Noin 40-60 metriä Kvarnbackenin metsäautotien itäpuolella, harvennetussa mäntymetsässä sijaitsee neljä rakkakuoppaa. Alueen maasto on hyvin avaraa ja kuopat erottuvat selkeästi ympäristöstään. Rakkakivikkojen eteläpuolella hakkuuaukea. Kuoppien 1, 2 ja 4 luona on puiset kyltit, joissa lukee ”FREDAD FÖRNLÄMNING TERJÄRV HEMB.FÖRENING”. Kuoppa 1 on suurin ja sen koko noin 2 x 1,5 metriä. Kuopan syvyys on noin 1,2 metriä. Kuopan ympärillä erottuu selvät kiviset vallit, joiden leveys on noin 1 metrin. Vallin korkeus on noin 0,3 metriä. Kivet ovat sammaleen peitossa. Kuopan 2 halkaisija on noin metri. Siinä on metrin levyinen kivestä tehty valli, jonka korkeus on noin 0,2 metriä. Kuopan syvyys on noin 0,4 metriä. Kuoppa 3 on kooltaan noin 1 x 1,5 metriä ja siinä on noin 0,7 metrin levyinen valli, jonka korkeus on noin 0,2 metriä. Kuopan syvyys on noin 0,4 metriä. Kuoppa 4 on samanlainen kuin kuoppa 3.
metsakeskus.1000049617 288 Kvarnbacken E 10002 12004 13052 11002 27000 331329.00000000 7035659.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049617 Inv. 2023: Kvarnbackenin korkeimmalla kohdalla, pohjois-eteläsuuntaisella kivikkoisella harjanteella, on yhteensä kuusi rakkakuoppaa. Eteläisimmät kuopat sijaitsevat nuoren mäntyvaltaisen metsän ja hakkuuaukean reunalla ja pohjoisimmat kuopat hakkuuaukealla. Kuopat 1 ja 2 ovat suurimmat ja näyttävimmät kuopista. Ne sijaitsevat peräkkäin noin 10 x 7 metrin kokoisella rakkakivikkoalueella. Kuoppien halkaisija on noin 3 metriä ja niiden ympärillä on noin 1,2 metriä leveä ja 0,2 metriä korkea kivivalli. Kuoppien syvyys on noin 1,5 metriä. Kivet ovat suurimmaksi osaksi sammaleen peitossa. Rakkakivikon itälaidalla on puinen kyltti, jossa lukee ”FREDAD FÖRNLÄMNING TERJÄRV HEMB.FÖRENING”.
metsakeskus.1000049618 746 Selkämaa 10002 12016 13175 11006 27000 369329.00000000 7095756.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049618 Kohde sijaitsee loivapiirteisessä kangasmaastossa metsäautotien koillispuolella metsässä. Paikalla on tervahauta, joka näkyy hyvin rinnevarjosteessa. Se on merkitty myös peruskarttaan. Haudan läpimitta vallin ulkoreunasta mitattuna on noin 20 m. Tervahaudan kuopan läpimitta on noin 11 m. Halssi on idässä. Halssin kohdalla reunavallissa on painuma.
metsakeskus.1000049619 402 Kaivanto 10002 12016 13172 11006 27000 555317.00000000 7041803.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049619 Kohde sijaitsee Älänteen pohjoispäässä, Kaivannon salmen länsipuolella, Haatainniemen eteläosassa. Raudanvalmistuspaikkaan kuuluu ison kuoppamiilun ja kahden harkkohytin jäännökset. Matkaa rantaan on 30 metriä. Alue hiekkamoreeni pohjaista tuoretta kangasta, jolla kasvaa nuorehko sekametsä. Miilukuoppa on neliskanttinen, sivujen pituus 8 metriä, ja syvyys reilut 2 metriä sitä kiertävä valli mukaan luettuna. Miilun pohjoispäässä valli on matalampi. Toinen harkkohyteistä sijaitsee miilun itäpuolella, harkkohytin kuonavalli on noin 5 metrin päässä miilusta. Näiden välistä on ajettu metsäkoneella ja kuonavalli on hieman rikkoontunut. Pari metriä korkea kuonavalli ympäröi hyttiä osittain kiertäen sitä noin 10 metrin pituudelta, länsipuoleinen osa on avoin. Hytin kohdalla erottuu kaksi vierekkäistä kuoppaa, joiden halkaisija on noin 2 metriä. Toinen harkkohytin jäännös, jossa on myös kaksi parimetriä halkaisijaltaan olevaa vierekkäistä kuoppaa, joita kiertää kuonavalli, sijaitsee miilun koillispuolella, niin että se rajautuu miilun valliin. Miilukuoppa ja kuonakasat erottuvat rinnevarjosteessa ja kohteen rajaus on tehty sen perusteella käsittäen 3–5 metrin suoja-alueen.
metsakeskus.1000049620 402 Kalliokoski 10002 12001 13013 11006 27000 555456.00000000 7037096.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049620 Kohde sijaitsee 900 metriä Tiilikkajoen Älänteen puoleista päästä etelään, Kalliokosken pohjoisrannalla. Kohteeseen kuuluu talon pohja uunin jäännöksineen, kellarikuoppa ja yksi muu kuoppa. Talonpohja sijaitsee sammalpohjaisessa kuusikossa, 20 metriä koskesta. Maastossa erottuu sammaleen peittämä luonnonkivijalka, kooltaan 6x6 metriä. Kivijalan itäpäässä on sammaleen peittämä kumpu, uunin jäännös, halkaisija pari metriä ja korkeus hieman alle metri. Talonpohjasta 10 metriä länteen on joentörmässä 1,5x2 metrin kokoinen kuoppa, josta johtaa pari metriä pitkä puoli metriä leveä kaivanto alarinteeseen. Kyseessä on joko kellari tai pieni tervahauta, maaperässä oli jonkin verran hiiltä, mutta talon läheisyys ehkä kuitenkin viittaa enemmän kellariin. Edellä mainittujen lisäksi havaittiin joen partaalla yksi kuoppa noin 15 metriä talonpohjasta kaakkoon. Kuoppa on kooltaan 1,5x2 metriä ja puoli metriä syvä. Isojakokarttaan 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta tai pitäjänkarttaan vuodelta 1846 ei paikalle ole merkitty asutusta. Joen toiselle puolelle on perustettu mylly luultavasti 1800-luvun lopulla, ajankohta ei selvinnyt inventoinnissa. Mahdollisesti talonpohja liittyy myllyn aikaiseen asutukseen alueella.
metsakeskus.1000049621 402 Kiukoonjoki 10002 12016 13172 11006 27000 555336.00000000 7041359.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049621 Kohde sijaitsee Älänteen länsirannalla, Lapinsaaren ja mantereen välisestä Kiukoonjoki-nimisestä salmesta 40 metriä länteen. Kiukoonlampi on 250 metriä kohteesta etelään. Paikalla on ison kuoppamiilun ja harkkohytin jäännökset. Alue hiekkamoreenipohjaista tuoretta kangasta, jolla kasvaa nuorehko sekametsä. Miilukuopan vallit ovat ulkoreunastaan reilun metrin korkeat ja 4–4 metriä leveät. Kuopan sisäosa on kooltaan noin 6x10 metriä ja syvyys noin 2,5 metriä. Pohjalla on ruostunut peltitynnyri. Koko rakenteen pituus suurimmillaan vallien ulkoreunasta laskien on parikymmentä metriä. Kaakkoisen pitkän vallin osaa on hieman madallettu ja siinä on pari metriä pitkä ja puolisen metriä syvä oja. Vastaavia ilmiöitä on ollut muissakin alueen miilukuopissa, mutta niiden tarkoituksesta ei ole varmaa tietoa. Harkkohytti sijaitsee miilukuopan koillispuolella. Siinä on kaksi vierekkäistä kuoppaa, halkaisijaltaan pari metriä. Hyttiä kiertää kuonasta koostuva valli, jolla on hytin pohjalta laskettuna korkeutta hieman yli 2 metriä. Kuonavalli on kiinni miilun vallissa ja niiden välistä on ajettu metsäkoneella, mikä on hieman rikkonut valleja. Miilukuoppa ja kuonakasat erottuvat rinnevarjosteessa ja kohteen rajaus on tehty sen perusteella käsittäen 3–5 metrin suoja-alueen.
metsakeskus.1000049624 402 Könönlampi 10002 12009 13094 11002 27000 555514.00000000 7039714.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049624 Kohde sijaitsee Älänteen länsirannalla, Kiukoonniemen eteläpuolella Könönlammen ja Älänteen välisen kapean harjanteen päällä. Harjannetta pitkin kulkee luontopolku Näätähiekalta Haatainniemeen. Alue on hiekkamoreenipohjaista mäntykangasta. Kohteessa on kaksi kuoppaa. Kuoppa 1 erottui rinnevarjosteessa, toinen löytyi inventoinnissa sen vierestä. Kuoppa 1 on halkaisijaltaan noin 3,5 metriä ja syvyydeltään hieman alle metrin. Kuoppaa ympäröi matala valli. Kuoppaan tehdyssä koepistossa havaittiin turpeen alla 10 cm huuhtoutumiskerros ja sen alla sora. Kuoppa 2 on tästä 12 metriä länteen. Kuoppa on hieman pienempi kuin kuoppa 1, halkaisija noin 3 metriä matalan vallin päältä mitattuna. Rinne laskee jyrkästi molempien kuoppien vieressä. Sijainti harjanteella lammen ja järven välissä olisi sopiva pyyntikuopille. Muinaisjäännösalue käsittää kuoppien lisäksi parin kolmen metrin suoja-alueen.
metsakeskus.1000049625 402 Lammake 10002 12016 13172 11006 27000 554873.00000000 7036205.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049625 Kohde sijaitsee noin 120 metriä Älänteestä laskevan Tiilikkajoen länsipuolella. Alue on kuivahkoa, hiekkamoreenipohjaista, mäntykangasta. Kohteeseen kuuluu ison kuoppamiilun ja harkkohytin jäännökset. Miilukuopan sisäosa on neliskanttinen, koko noin 6x6 metriä ja sitä ympäröi puolisen metriä korkea ja pari metriä leveä valli. Valli on melko huomaamaton länsireunassa. Miilukuopan koillispuolella, 5 metrin päässä, on harkkohytin jäännös, joka koostuu kahdesta vierekkäisestä kuopasta ja niitä kiertävästä kuonavallista. Kuopat ovat halkaisijaltaan 1–1,5 metriä. Kuonavalliin tehtiin koepisto, jossa havaittiin kuonan kappaleita heti turpeen alla. Miilukuoppa ja kuonakasat erottuvat rinnevarjosteessa ja kohteen rajaus on tehty sen perusteella käsittäen 3–5 metrin suoja-alueen.
metsakeskus.1000049626 402 Myllykoski 10007 12004 13000 11006 27009 555428.00000000 7037058.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049626 Tiilikkajoen Myllykoskessa on ollut myllyn paikka joen itärannalla Rautavaaran puolella, Lapinlahden ja Rautavaaran raja kulkee Tiilikkajoessa. Myllykoskessa on kuitenkin säilynyt myös huolellisesti ladottua uittoperinteeseen liittyvää kivisuistetta. Vuoden 1950 ilmakuvan perusteella suistetta on ollut kosken yläjuoksulla noin 100 metriä ja alajuoksulla 60 metriä. Suisteiden välissä on ollut vanhan ilmakuvan perusteella patoallas kosken suvantokohdassa. Inventoinnissa ei ollut mahdollista selvittää tarkemmin suisteiden jäljellä olevaa kokoa, koska joen virtaus oli voimakas ja rannat vedenpeitossa, johtuen runsaista sateista, mutta suisteet on ilmeisesti suurimmaksi osaksi purettu. Alajuoksulla ei havaittu suisteesta merkkejä, tosin aluetta ei päästy tarkastelemaan lähemmin. Yläjuoksun suisteesta saatiin pari kuvaa ja koskea kuvattiin kuvauskopterilla, jonka perusteella näyttäisi, että eteläjuoksulla ei suisteita ole. Tosin kasvillisuus peittää kosken rannat, joten varmuutta tähän ei saatu. Jokea alaspäin, Myllykosken ja Vongankosken välissä on vielä kahdessa kohtaa noin 150 metrin mittaisia suisteen tapaisia kivivalleja, jotka on vain kasattu ilman reunaladontaa joen rannan tuntumaan pitkänomaiseen muotoon suisteiksi. Toinen kohteista, joka alkaa noin 250 Myllykoskesta etelään, on alakohteena, koska se kuului inventoitavaan alueeseen, mutta toinen tällainen suiste on Koskelan talon eteläpuolella ja se jäi inventointialueen ulkopuolelle ja sen tarkastaminen keskeltä jokea olisi ollut mahdotonta. Kohde sijaitsee RKY-alueella, Tiilikanjoen uittorakenteet. Sen kohdekuvauksessa on seuraavaa tietoa: Älänteen eteläpuolella ja joki toimi pitkään uittoväylänä. Myllykoskeen rakennettiin uittoa varten 1920-luvun taitteessa noin 20 metriä pitkä, molemmin puolin uomaa oleva kivisuiste. Puutavaran uitto puroja pitkin alkoi Tiilikanjoen seudulla 1870-luvulla. Tiilikkajoen väylän uittosääntö on vuodelta 1922. Suisteet ja säästöpadot rakennettiin puutavaran irtouittoa varten, joka tapahtui kevättulvan aikaan. Säästöpadoilla säädeltiin veden korkeutta patoamalla joen yläpuolista järveä. Suisteita tehtiin koskipaikkoihin sujuvan tukinkulun mahdollistamiseksi. Tiilikanjoen uittorakenteet kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Tiilikanjoki perattiin uiton tarpeitten takia 1950-luvulla. Samalla vuosikymmenellä uitto myös loppui. Tiilikanjokea on kunnostettu kanoottireitiksi.
metsakeskus.1000049626 402 Myllykoski 10007 12015 13146 11006 27009 555428.00000000 7037058.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049626 Tiilikkajoen Myllykoskessa on ollut myllyn paikka joen itärannalla Rautavaaran puolella, Lapinlahden ja Rautavaaran raja kulkee Tiilikkajoessa. Myllykoskessa on kuitenkin säilynyt myös huolellisesti ladottua uittoperinteeseen liittyvää kivisuistetta. Vuoden 1950 ilmakuvan perusteella suistetta on ollut kosken yläjuoksulla noin 100 metriä ja alajuoksulla 60 metriä. Suisteiden välissä on ollut vanhan ilmakuvan perusteella patoallas kosken suvantokohdassa. Inventoinnissa ei ollut mahdollista selvittää tarkemmin suisteiden jäljellä olevaa kokoa, koska joen virtaus oli voimakas ja rannat vedenpeitossa, johtuen runsaista sateista, mutta suisteet on ilmeisesti suurimmaksi osaksi purettu. Alajuoksulla ei havaittu suisteesta merkkejä, tosin aluetta ei päästy tarkastelemaan lähemmin. Yläjuoksun suisteesta saatiin pari kuvaa ja koskea kuvattiin kuvauskopterilla, jonka perusteella näyttäisi, että eteläjuoksulla ei suisteita ole. Tosin kasvillisuus peittää kosken rannat, joten varmuutta tähän ei saatu. Jokea alaspäin, Myllykosken ja Vongankosken välissä on vielä kahdessa kohtaa noin 150 metrin mittaisia suisteen tapaisia kivivalleja, jotka on vain kasattu ilman reunaladontaa joen rannan tuntumaan pitkänomaiseen muotoon suisteiksi. Toinen kohteista, joka alkaa noin 250 Myllykoskesta etelään, on alakohteena, koska se kuului inventoitavaan alueeseen, mutta toinen tällainen suiste on Koskelan talon eteläpuolella ja se jäi inventointialueen ulkopuolelle ja sen tarkastaminen keskeltä jokea olisi ollut mahdotonta. Kohde sijaitsee RKY-alueella, Tiilikanjoen uittorakenteet. Sen kohdekuvauksessa on seuraavaa tietoa: Älänteen eteläpuolella ja joki toimi pitkään uittoväylänä. Myllykoskeen rakennettiin uittoa varten 1920-luvun taitteessa noin 20 metriä pitkä, molemmin puolin uomaa oleva kivisuiste. Puutavaran uitto puroja pitkin alkoi Tiilikanjoen seudulla 1870-luvulla. Tiilikkajoen väylän uittosääntö on vuodelta 1922. Suisteet ja säästöpadot rakennettiin puutavaran irtouittoa varten, joka tapahtui kevättulvan aikaan. Säästöpadoilla säädeltiin veden korkeutta patoamalla joen yläpuolista järveä. Suisteita tehtiin koskipaikkoihin sujuvan tukinkulun mahdollistamiseksi. Tiilikanjoen uittorakenteet kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Tiilikanjoki perattiin uiton tarpeitten takia 1950-luvulla. Samalla vuosikymmenellä uitto myös loppui. Tiilikanjokea on kunnostettu kanoottireitiksi.
metsakeskus.1000049627 402 Pöntiönniemi 10002 12009 13094 11002 27000 555662.00000000 7038866.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049627 Kohde sijaitsee Älänteen länsirannalla Pöntiönniemessä, alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Kohteeseen kuuluu kolme kuoppaa. Kuoppa 1 on halkaisijaltaan pari metriä ja syvyys 0,7 metriä. Koepistossa havaittiin normaali podsoli, hiiltä ja nokea oli jonkin verran turpeen alla. Kuoppa 2 on suorakaiteen muotoinen, pituus noin 1,5 metriä, leveys 0,5 ja syvyys 0,3 metriä. Kuopassa on hiili- ja nokikerrosta. Muotonsa puolesta kuoppa muistuttaa nauriskuoppaa. Kuoppa 3 on halkaisijaltaan 1,5 metriä ja syvyys alle puoli metriä. Koepistossa havaittiin turpeen alla pari senttiä paksu hiilirantu, sen alla harmaa hiesumainen hiekka. Yhdessäkään kuopassa ei ollut erityisen selvää vallia. Kuopat vaikuttavat kuitenkin ihmisen tekemiltä ja mahdollisesti nokinen maa ja hiili liittyy alueen kaskeamiseen mihin voisi myös liittyä mahdollinen nauriskuoppa. Todennäköisesti kuopat ovat historialliselta ajalta, mutta tarkempi ajoitus vaatisi lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000049628 402 Tiilikkajoki 10002 12016 13172 11006 27000 555047.00000000 7036638.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049628 Kohde sijaitsee Älänteestä laskevan Tiilikkajoen länsipuolella, 40 metrin päässä joesta. Lapinlahden ja Rautavaaran raja kulkee Tiilikkajoessa. Kohteen pohjoispuolella, 25 metrin päässä, on pieni Tiilikkajokeen laskeva purouoma. Alue on tuoretta kangasta ja kasvaa melko tiheää nuorehkoa kuusivaltaista sekametsää. Paikalla on ison kuoppamiilun ja harkkohytin jäännökset. Miilukuoppa on suorakaiteenmuotoinen, koko noin 6x11 metriä ja syvyys suurimmillaan kolmisen metriä. Kuoppaa ympäröi valli, jonka korkeus miilun ulkoreunasta katsottuna parisen metriä. Koko rakenteen pituus vallien ulkoreunasta mitaten on noin 16 metriä. Länsireunassa valli on matalampi. Harkkohytti on miilun pohjoispuolella ja hytin yksi sivu on kiinni miilun vallissa. Harkkohytissä on kaksi vierekkäistä neliskanttista kuoppaa, joiden sivujen pituus on noin 2 metriä. Kuoppien välissä on matala kannas, jonka reunassa kuoppia yhdistävä aukko. Rakenne on tyypillinen Älänteen alueen harkkohyteille. Hyttiä kiertää kuonavalli, jonka korkeus pari metriä. Miilukuoppa ja kuonakasat erottuvat rinnevarjosteessa ja kohteen rajaus on tehty sen perusteella käsittäen 3–5 metrin suoja-alueen.
metsakeskus.1000049629 402 Tiilikkajoki 2 10007 12016 13000 11006 27000 555669.00000000 7037685.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049629 Kohde sijaitsee Älänteen eteläpäässä, Tiilikkajoen joenniskalla, sen länsirannalla. Soisen ranta-alueen reunalla, mistä mäntykangas alkaa, on kelopuu, jossa on Hackman & Co -yhtiön leima. Leima on hieman U-kirjaimen tai kuun sirpin muotoinen, riippuen mistä suunnasta sitä katsoo. Kooltaan se on noin 3 cm ja se on isketty puuhun rinnan korkeudelle. Metsämuseon verkkosivuilla on kysytty leimasta ja museon on todennut, että ”leima on 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa ollut käytössä Hackman & Co:lla”. Leimoja käytettiin savotoissa kaadettavien puiden leimaukseen.
metsakeskus.1000049631 698 Huppalampi 10007 12001 13000 11006 27000 457784.00000000 7345853.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049631 Kohteessa on metsätyökämppä, talli ja wc. Kämpän koko on 9 x 9 m. Seinät kulkevat lounas-koillinen suuntaisesti. Tallista on 11 hirsikertaa jäljellä. Hirret on katkottu kirveellä ja sahalla. Talli on tehty pyöröhirsistä. Katto on tehty niskapuiden päälle leveästä laudasta. Kurkihirsi on kulkenut koillisesta lounaaseen. Kattolaudoissa on runsaasi nauloja, joilla on ilmeisesti naulattu päreet. Koillispäädyn keskellä on ovensija. Lounaspäädyn keskellä on ollut ikkuna. Tulisijoja ei ole havaittavissa.
metsakeskus.1000049632 402 Vongankosken silta 10007 12005 13069 11006 27009 554940.00000000 7035691.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049632 Kohde sijaitsee Tiilikanjoella Lapinlahden ja Rautavaaran rajalla. Tiilikanjoen ylitse kulkeneen sillan kiviset perustukset ovat näkyvissä joen molemmin puolin 70 metriä nykyisen sillan ja Varpaisjärventien pohjoispuolella. Kiviset perustukset on ladottu luonnonkivistä, ne ovat noin 3 metriä korkeat joen äärellä ja 6–7 metriä leveät. Joen päällä oleva siltarakenteet on purettu. Silta on ollut käytössä 1950-luvun alkuun, sillä historiallisissa ilmakuvissa vanha silta ja tie on ollut käytössä vielä vuonna 1950, mutta vuoden 1957 ilmakuvassa uusi silta ja tie on rakennettu ja vanha silta purettu. Uusi tie oikaisi vanhan tien eteläpuolelta ja yhdistyi vanhaan tiehen taas parin kolmen sadan metrin päässä. Vanha tieura näkyy edelleen maastossa sillan läheisyydessä, mutta katkeaa hiekkakuoppiin noin 100 metrin jälkeen. Paikalla on kulkenut Varpaisjärven ja Rautavaaran välinen tieura ilmeisesti jo 1800-luvulla, sillä se on merkitty vuoden 1847 pitäjänkarttaan Varpaisjärven puolella. Samanaikaiseen Rautavaaran puolta esittävään karttaan on sen sijaan kirjoitettu ”1899 ehdotettu kylätie”, joten on mahdollista, että Varpaisjärven puolen tieura on ollut olemassa jokeen asti tai sitten karttaan on myöhemmin lisätty tie.
metsakeskus.1000049633 687 Harjuntakanen 10002 12009 13094 11002 27000 555135.00000000 7045611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049633 Kohde sijaitsee Harjuntakanen ja Valke-Karsikko-nimisten järvien välisellä kapealla, pohjoiseteläsuuntaisella, kannaksella, sen yläosassa. Kannaksen läpi kulkee metsäautotie, jonka länsipuolella on neljä kuoppaa, kuoppa 2 tiessä kiinni. Kuopat ovat ketjussa, eteläisimmän ja pohjoisimman välinen etäisyys on 60 metriä. Kuopat ovat halkaisijaltaan pari metriä, niissä on matalat vallit. Syvyydeltään ne ovat 0,5–0,7 metriä. Kuoppiin tehdyissä koepistoissa näkyi selvä huuhtoutumiskerros, kuopat ovat sen perusteella vanhoja, mahdollisesti esihistoriallisia. Kuopissa ei ollut nokimaata tai hiiltä, joten ne eivät ole miiluja tai esim. nauriskuoppia historialliselta ajalta. Kuoppien tarkoituksesta ei voi olla varma, mutta kuopat voivat olla pyyntikuoppia, ainakin sijainti kapealla harjulla järvien välissä puoltaisi tulkintaa.
metsakeskus.1000049634 687 Hyttiniemi 10002 12016 13172 11006 27000 558548.00000000 7036332.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049634 Kohde sijaitsee noin 1,5 km Älänteestä kaakkoon ja 700 metriä Suojärvestä länteen olevan Hyttiniemen lounaisosassa. Hyttiniemi on pääosin soiden ympäröimä. Hyttiniemen pohjoispuolella, soiden keskellä, kulkee Älänteen ja Suojärven yhdistävä Suojärvenjoki. Hyttinimen raudanvalmistuspaikka löytyi nimen perusteella ja rinnevarjostetta tarkastelemalla. Niemessä on kivikoista ja kalloista johtuvaa epätasaisuutta, ja rinnevarjostusta on hieman hankala tulkita. Niemen lounaiskulmalta kuitenkin havaittiin kaksi kohtaa, joissa näytti olevan mahdollisesti kuoppia ja kasoja. Toinen näistä osoittautui raudanvalmistuspaikaksi, toinen oli luonnonmuodostuma. Toisin kuin muut vuonna 2023 inventoidut raudanvalmistuspaikat, jotka olivat veden läheisyydessä, Hyttiniemen raudanvalmistuspaikka on suon vieressä. Hyttiniemestä löytynyt miilukuoppa on kooltaan noin 6x6 metriä ja kuopan suurin syvyys on pari metriä. Ympäröivät vallit ulkopuolelta katsottuna eivät ole kovin korkeat, noin metri. Kuopan pohjoisosassa ei ole juuri vallia. Miilukuopan kaakkoiskulmassa on 8 metriä pitkä, 5 metriä leveä ja pari metriä korkea kuonavalli. Vallin ja miilun välissä on kaksi vierekkäistä melko matalaa kuoppaa. Rakennekokonaisuus on vastaava kuin muissakin Älänteen raudanvalmistuspaikoissa, koostuen isosta kuoppamiilusta ja sen vieressä olevista vierekkäisistä kuopista, joita ympäröi kuonavalli. Suon reuna on 60 metrin päässä rakenteista. Alue on tällä kohtaa hiekkaisempaa ja helpompaa kaivaa kuin muualla niemessä, joten paikka on varmaan valittu senkin perusteella. Miilukuoppa ja kuonakasat erottuvat rinnevarjosteessa ja kohteen rajaus on tehty sen perusteella käsittäen 3–5 metrin suoja-alueen.
metsakeskus.1000049635 687 Joutenlahti 10002 12016 13172 11006 27000 557046.00000000 7040987.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049635 Kohde sijaitsee Älänteen itäpuolella, Joutenniemen itäosassa, noin 80 metriä Joutenlahden rannasta. Kohteeseen kuuluu hiilimiilun ja harkkohytin jäännökset. Alue on tuoretta kangasta, joka kasvaa sekametsää. Miilukuoppa on pyöreähkö, halkaisija 6 metriä, sitä kiertää valli, joka on 1–1,5 metriä korkea ja 3–4 metriä leveä. Koko rakenteen halkaisija vallien ulkoreunasta mitattuna on noin 14 metriä. Miilun pohjoispuolella ja reunassa on muutamia epämääräisiä kuoppia, jotka liittynevät miilun toimintaan. Kuonavalli on noin 10 metriä pitkä, 1,5 metriä korkea ja 5 metriä leveä. Kuonavalli on miilun vallista noin 4 metriä koilliseen. Vallien välissä, jossa harkkohytti yleensä on ollut, ei näy Älänteen raudanvalmistuspaikoille tyypillistä kahta vierekkäistä kuoppaa. Järvimalmia paikalla on kuitenkin käsitelty, josta todisteena on iso kuonakasa. Miilu poikkeaa muista Älänteen kuoppamiiluista, jotka ovat neliskanttisia ja suurempia.Miilukuoppa ei ole erityisen syväkään, joten kyseessä voi olla pystymiilu eikä kuoppamiilu. Tämä voi viitata myös ajalliseen eroon muihin nähden. Rinnevarjosteessa miilu ja kuonakasat erottuvat melko epämääräisesti verrattuna useimpiin muihin Älänteen kohteisiin. Inventoinnin valmistelussa paikka huomattiin rinnevarjosteessa tarkastamisen arvoisena ja siellä todettiin em. rakenteet. Aluerajaus on tehty rinnevarjostuksen ja maastotarkastuksen perusteella käsittäen 3–5 metrin suoja-alueen.
metsakeskus.1000049636 687 Kaivannonkangas 2 10002 12009 13094 11002 27000 555513.00000000 7042591.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049636 Kohde sijaitsee Älänteen pohjoispuolella, Roskun-Valkeisen ja Tiilikanselältä Älänteeseen johtavan salmen välissä olevalla Kaivannonkankaalla. Kuoppa 1 on aivan harjanteen päällä kulkevan luontopolun varressa ja kuopat 2 ja 3 sen itäpuolella. Kuopat ovat syvyydeltään 0,7–1 metri ja halkaisijaltaan noin 3 metriä vallin päältä mitattuna, valli on matala ja jatkuu vielä pari metriä ulkopuolelle. Kuopissa on paksu huuhtoutumiskerros, hiiltä tai nokimaata ei esiintynyt. Sijaintinsa ja kokonsa puolesta kuopat voivat olla pyyntikuoppia. Lisäksi voisi vielä mainita, että kuopat on kaivettu Kaivannonkankalla niihin osiin, jossa maaperä on hiekkaa. Suurin osa korkeammista harjanteista on hyvin kivistä. Muinaisjäännösalue käsittää kuoppien alueen 2–3 metrin suoja-alueen kanssa. Kuoppia ei havaittu rinnevarjostuksessa.
metsakeskus.1000049637 687 Kaivannonkangas 3 10002 12009 13094 11002 27000 555437.00000000 7042699.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049637 Kohde sijaitsee Älänteen pohjoispuolella, Roskun-Valkeisen ja Tiilikanselältä Älänteeseen johtavan salmen välissä olevalla Kaivannonkankaalla. Kaivannonkangas on kapea Roskun Valkeisen kiertävä kangas, jonka maaperä vaihtelee hiekkaisesta kivisempään moreeniin. Kuopat ovat kannakselta länteen pistävän niemen kapeammassa kohdassa. Kuopat ovat 10 metrin päässä toisistaan, niiden välistä kulkee polku. Kuoppien ympärillä on matalat pari metriä leveät vallit, sisäosa on suppilomainen ja halkaisijaltaan noin 3 metriä ja kuoppien syvyys on noin 0,7 metriä. Kuoppiin tehdyissä koepistoissa havaittiin heti turpeen alla nokikerros, jossa oli myös pieniä hiilenkappaleita. Noki kerros ei ulottunut kuin 5–cm turpeen alle, jonka jälkeen maaperä vaihtui ruskeaksi hiekaksi. Nokimaan on niin rajoittunut turpeen alle, että kyseessä ei vaikuttaisi olevan hiilimiilu, mutta ei sekään ole poissuljettu vaihtoehto ilman tarkempaa tutkimusta. Pinnassa oleva nokimaa voi olla peräisin myös kaskenpoltosta. Kuopat voisivat kokonsa ja sijaintinsa puolesta olla myös pyyntikuoppia. Lisäksi voisi vielä mainita, että kuopat on kaivettu Kaivannonkankaan osiin, jossa maaperä on hiekkaa. Suurin osa korkeammista harjanteista on hyvin kivistä. Muinaisjäännösalue käsittää kuoppien alueen 2–3 metrin suoja-alueen kanssa. Kuoppia ei havaittu rinnevarjostuksessa.
metsakeskus.1000049638 687 Kuikkalampi 10002 12016 13172 11006 27000 555196.00000000 7043632.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049638 Kohde sijaitsee Tiilikanselän itäpuolella olevassa Kuokkaniemessä, noin 50 metriä Kuikkalammen pohjoispuolella. Paikalla on kuoppamiilun jäännökset. Kuoppa on pituudeltaan noin 15 ja leveydeltään 6–7 metriä ja sitä ympäröi reilun metrin korkuinen leveähkö valli, länsipäässä valli on matalampi. Rakenteen koko vallien ulkoreunoilta mitattuna noin 12x20 metriä. Viisi metriä miilukuopan länsipuolella on harkkohytin jäännökset, jossa erottuu kaksi kuoppaa vierekkäin, kuten harkkohyteissä yleensä tällä alueella on. Kuopat ovat kooltaan noin 2,5x1,5 metriä. Kuoppia ympäröi kuonasta koostuvat vallit, joilla on korkeutta pari metriä. Todennäköisesti paikalla on käsitelty Kuikkalammesta nostettua järvimalmia eikä itse järvestä, joka on noin 140 metrin päässä. Miilukuoppa ja kuonakasat erottuvat rinnevarjosteessa ja kohteen rajaus on tehty sen perusteella käsittäen 3–5 metrin suoja-alueen.
metsakeskus.1000049639 687 Kuokanniemi 10002 12016 13172 11006 27000 555314.00000000 7042927.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049639 Kohde sijaitsee mäntykankaalla Älänteen pohjoisosassa Kuokanniemen kärjestä noin 100 metriä pohjoiseen ja rannasta noin 15 metriä länteen. Paikalla on kuoppamiilun ja harkkohytin jäännökset. Miilukuoppa on suorakulmainen, pituus noin 14 metriä ja leveys 7 metriä. Kuopan syvyys on noin 2,5–3 metriä ympäröivien vallien korkeus (1–1,5 metriä) mukaan lukien. Vallien ulkoreunasta mitattuna kuopan koko on noin 28x15 metriä. Kuopassa oli inventointihetkellä melko paljon vettä, joten sinne ei laskeuduttu. Miilukuopasta 6 metriä länteen on harkkohytin jäännösten kaksiosainen kuopparakenne, jonka pituus on noin 6 metriä ja leveys noin 2,5 metriä ja rakenteen puolessa välissä on pieni pykälä, joka erottaa kuopat toisistaan. Ympärillä on pari metriä korkeat vallit, lukuun ottamatta itäpäätä, joka on avoin. Kuopan pohjalla näkyy kvartsiitin kappaleita. Miilukuoppa ja kuonakasat erottuvat rinnvevarjosteessa ja kohteen rajaus on tehty sen perusteella käsittäen 3–5 metrin suoja-alueen.
metsakeskus.1000049640 687 Kuokanniemi 3 10002 12016 13175 11006 27000 555294.00000000 7043116.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049640 Kohde sijaitsee Tiilikanselän itäpuolella, Kuokanniemen itärannalla, noin 20 metriä Tiilikanlahdesta. Alue on hiekkamoreenipohjaista mäntykangasta. Mäenrinteessä on pieni tervahauta. Hauta on reilun metrin syvä ja halkaisijaltaan noin 4 metriä. Hautaa ympäröi 2–3 metriä leveä valli, jolla on korkeutta alarinteen puolella noin 1,5 metriä tasoittuen ylempänä rinteen tasalle. Alarinteen puolella on vallin ulkopuolella pari metriä pitkä ja puoli metriä leveä ja syvä oja rännin paikalla. Muinaisjäännösalueeksi on rajattu tervahauta käsittäen 3–5 metrin suoja-alueen. Kohde erottuu heikosti rinnevarjosteessa.
metsakeskus.1000049641 687 Kuokanniemi 4 10007 12004 13051 11006 27008 554858.00000000 7043430.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049641 Kohde sijaitsee Tiilikanselän itäpuolella oleva Kuokanniemen länsirannalla, Kuikkalampi on 200 metriä kohteesta itään. Neljä metriä rannasta on pystyyn nostettu ylöspäin kapeneva laakakivi, joka on tuettu alaosastaan pienemmillä kivillä. Kiven korkeus on 0,7 metriä. Kivi vaikuttaisi rajamerkiltä. Nykyisin tai 1900-luvun peruskartoissa tällä kohtaa ei ole ollut rajaa, mutta 1800-luvun pitäjänkartassa on jota kuinkin samalla kohtaa harmaa viiva, joka ilmeisesti viittaa kiinteistö- tai muuhun rajaan. Sen sijaan 1700-1800-lukujen vaihteen isojakokartassa Kuokanniemeen ei ole merkitty mitään rajoja. Kivessä ei havaittu maastossa mitään merkintöjä, mutta jälkityövaiheessa kuvia tutkittaessa kivessä vaikuttaisi näkyvän heikosti ”6”, mikä viittaisi siihen, että kyseessä on rajamerkki.
metsakeskus.1000049642 687 Lapinsaari 2 10002 12016 13151 11006 27000 555754.00000000 7041067.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049642 Kohde sijaitsee Lapinsaaressa Älänteen länsiosassa. Tulilahden itäpuoleisessa niemekkeessä on kuoppamiilun jäännökset hieman korkeammalla maastonkohdalla. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Miilukuoppa on noin 0,7 m syvä, muodoltaan neliskanttinen, sivujen pituus noin 2,5 metriä. Kuoppaa ympäröivät matalat alle puoli metriä korkeat 2–3 metriä leveät vallit, joiden reunasta mitattuna rakenteen leveys on noin 7 metriä. Aluerajaus käsittää miilukuopan ja 2–3 metrin suoja-alueen.
metsakeskus.1000049643 687 Lapinsaari 3 10002 12009 13093 11006 27000 555776.00000000 7040891.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049643 Kohde sijaitsee Lapinsaaressa Älänteen länsiosassa. Tulilahden itäpuoleisen niemen päässä on sammaleen peittämä kumpu, halkaisija 2,5 metriä ja korkeus hieman alle metri. Kumpuun tehdystä koepistosta paljastui, että se sisälsi pelkästään tuhkaa. Koostumus oli löysä ja tuhkan hajukin tuntui. Päällimmäisenä oli noin 10 cm sammalkerros, jonka alla 40–50 cm tuhkaa, jonka alla koskematon hiekka. Tuhkakumpu on siinä määrin erikoinen löytö, että inventoijalle ei ollut aiemmin tullut sellaista vastaan. Joskus löytyy hiilimiiluja, joiden poltto on epäonnistunut, mutta ne olleet yleensä isompia ja tässä ei ole kyseessä kuoppamiilu, koska tuhkakerros rajoittuu maan päälle. Kummun läheisyyteen tehdyissä koepistoissa näkyi turpeen alla ohut nokikerros, joten kumpu voisi liittyä kaskeamiseen. Voisiko siihen viitata myös viereinen lahti, jonka nimi on Tulilahti? Kohde on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi, mutta sen luonne ja ajoitus ovat epäselviä. Aluerajaus käsittää kummun ja 2–3 metrin suoja-alueen.
metsakeskus.1000049644 687 Multakangas 1 10002 12016 13172 11006 27000 557507.00000000 7038791.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049644 Kohde sijaitsee Älänteen itärannalla, Multakankaan eteläosassa, aivan rannan tuntumassa. Alue on tuoretta kangasta, joka kasvaa sekametsää. Kohde koostuu ison kuoppamiilun ja harkkohytin jäännöksistä sekä yhdestä kuopparakenteesta, jonka funktio jäi epäselväksi. Alue on tuoretta kangasta, joka kasvaa sekametsää. Miilukuoppa on neliskanttinen, sivujen pituus noin 8 metriä, ja sitä kiertää valli. Valli on korkeudeltaan ulkoreunasta mitattuna hieman yli metri ja tasoittuu ylärinteeseen. Kuoppa on syvyydeltään pari metriä. Miilukuopan länsipuolella, aivan miilun vallin vieressä, on kaksiosainen kuoppa jäännöksenä harkkohytistä. Kuoppia kiertää valli, joka liittyy miilun valliin. Miilu kuopasta viisi metriä itään on neliskanttinen kuoppa, sivujen pituus noin 2 metriä. Kuopassa on matalat vallit ja sen syvyys on noin metri. Vallissa ei ollut kuonaa, kuopan maannos on hieman nokinen. Kuopan tarkoitus jäi epäselväksi. Miilukuoppa ja kuonakasat erottuvat rinnevarjosteessa ja kohteen rajaus on tehty sen perusteella käsittäen 3–5 metrin suoja-alueen.
metsakeskus.1000049645 687 Multakangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 557331.00000000 7038989.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049645 Kohde sijaitsee Älänteen itärannalla, Multakankaan eteläosassa, noin 215 metriä rannasta. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Järveen päin viettävässä rinteessä on tervahauta. Haudan ränni johtaa alas rantaa kohti, rännin paikka on noin 3 metriä pitkä kaivanto. Haudan sisäosa on halkaisijaltaan noin 7 metriä ja vallit ovat 3–4 metriä leveät. Koko rakenteen leveys vallien ulkoreunasta mitattuna on noin 15 metriä. Vallit ovat järven puoleisessa reunassa noin 1,5 metriä korkeat, mutta tasoittuvat ylärinteen tasalle ylempänä.
metsakeskus.1000049646 475 Petalax-Hastis 10002 12004 13054 11002 27000 219081.00000000 6972520.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049646 Inv. 2023: Tiheästi kasvavalla metsäkankaalla ojitetun kosteikon luoteispuolella sijaistee kolme kiviröykkiötä. Röykkiöistä yksi on pyöreän muotoinen, halkaisijaltaan noin 3,5 metriä. Kaksi muuta röykkiötä ovat suorakaiteen muotoisia, mitoiltaan noin 1,5 x 2 ja 3 x 2,5 metriä. Korkeudeltaan röykkiöt ovat noin 0,5 metriä. Eteläisemmät röykkiöt ovat voimakkaasti sammaleen peittämiä ja erottuvat heikosti. Pohjoisimmassa röykkiössä kivet ovat näkyvillä, mutta röykkiö on selkeästi vaurioitunut ja kivet ovat levinneet. Maastoa on muokattu ja röykkiöiden läheisyydessä näkyy metsäkoneen kulkujälki. Röykkiöt ovat todennäköisesti varhaismetallikautisia hautaröykkiöitä, mutta niiden tarkemman luonteen ja ajoituksen selvittäminen vaatisi kohdennetun arkeologisen tutkimuksen.
metsakeskus.1000049647 687 Multalahti 10002 12016 13172 11006 27000 557121.00000000 7039949.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049647 Kohde sijaitsee Älänteen itärannalla Kallioniemen eteläosassa Multalahden kohdalla noin 10 metriä rannasta. Kohteeseen kuuluu ison kuoppamiilun ja kahden harkkohytin jäännökset. Alue on tuoretta kangasta, joka kasvaa sekametsää. Miilukuopan sisäosa on neliskanttinen, koko on noin 10x10 metriä, syvyys noin puolitoista metriä. Kuoppa on melko matala verrattuna useimpiin Älänteen alueen miilukuoppiin. Kuoppaa kiertävät vallit ovat melko matalat, korkeus puolisen metriä. Miilukuopan pohjoisreunan päällä on neljä metriä pitkä, metrin leveä ja puolimetriä syvä oja, joka liittyy miilun toimintaan, mutta ei ole selvää millä lailla. Harkkohytit ovat kiinni miilun vallissa sen länsi- ja eteläpuolella. Miilun länsipuolella on kaksi vierekkäistä kuoppaa ja niiden länsipuolella pari metriä korkea kuonavalli, jolla on leveyttä jopa 7 metriä ja pituutta 10 metriä. Kuoppien halkaisija on pari metriä ja niiden välissä on kapea kannas, vastaavia kuoppia on lähes kaikilla Älänteen alueen raudanvalmistuspaikkojen yhteydessä. Näiden kuoppien kuonavallin päästä noin 5 metriä etelään on toinen kuonakasa, kooltaan selvästi pienempi. Tähänkin liittyy kaksi vierekkäistä kuoppaa, kooltaan noin 1,5 metriä. Tämä harkkohytin jäännös on myös osittain kiinni miilukuopan vallissa. Miilukuoppa ja kuonakasat erottuvat rinnevarjosteessa ja kohteen rajaus on tehty sen perusteella käsittäen 3–5 metrin suoja-alueen.
metsakeskus.1000049648 475 Storkärrmossen 10007 12016 13175 11006 27000 218352.00000000 6971457.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049648 Inv. 2023: Tervahauta sijaitsee noin 600 metriä Nybyntieltä itään, välittömästi Ågrenarnan peltoalueen viereisellä metsäkaistaleella. Kohteen luoteispuolella sijaitsee sähköistetty karjahaka, sekä haan läpi Ågrenin tilalta kulkeva polku. Ympäristö on hyvin tiheästi metsittynyt ja tervahautaa on vaikea erottaa maastossa. Tervahaudan läpimitta on noin 19 metriä ja syvyys vallin reunalta mitattuna 1,5 metriä. Valli on jykevä, leveydeltään noin 4 metriä. Tervahauta on muodoltaan maljamainen. Halssiaukko osoittaa länteen. Pohjasta otettiin maakairalla näyte, josta erottui hiilen sekaista maata. Noin 30 metriä tervahaudasta kaakkoon sijaitsee u-kirjaimen muotoinen kivivalli, mahdollinen asumuksen paikka, ja sen kaakkoispuolella vielä peltoröykkiö. Läheinen nimi Bastuback saattaa viitata tähän paikkaan.
metsakeskus.1000049648 475 Storkärrmossen 10007 12016 13182 11006 27000 218352.00000000 6971457.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049648 Inv. 2023: Tervahauta sijaitsee noin 600 metriä Nybyntieltä itään, välittömästi Ågrenarnan peltoalueen viereisellä metsäkaistaleella. Kohteen luoteispuolella sijaitsee sähköistetty karjahaka, sekä haan läpi Ågrenin tilalta kulkeva polku. Ympäristö on hyvin tiheästi metsittynyt ja tervahautaa on vaikea erottaa maastossa. Tervahaudan läpimitta on noin 19 metriä ja syvyys vallin reunalta mitattuna 1,5 metriä. Valli on jykevä, leveydeltään noin 4 metriä. Tervahauta on muodoltaan maljamainen. Halssiaukko osoittaa länteen. Pohjasta otettiin maakairalla näyte, josta erottui hiilen sekaista maata. Noin 30 metriä tervahaudasta kaakkoon sijaitsee u-kirjaimen muotoinen kivivalli, mahdollinen asumuksen paikka, ja sen kaakkoispuolella vielä peltoröykkiö. Läheinen nimi Bastuback saattaa viitata tähän paikkaan.
metsakeskus.1000049648 475 Storkärrmossen 10007 12001 13205 11006 27000 218352.00000000 6971457.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049648 Inv. 2023: Tervahauta sijaitsee noin 600 metriä Nybyntieltä itään, välittömästi Ågrenarnan peltoalueen viereisellä metsäkaistaleella. Kohteen luoteispuolella sijaitsee sähköistetty karjahaka, sekä haan läpi Ågrenin tilalta kulkeva polku. Ympäristö on hyvin tiheästi metsittynyt ja tervahautaa on vaikea erottaa maastossa. Tervahaudan läpimitta on noin 19 metriä ja syvyys vallin reunalta mitattuna 1,5 metriä. Valli on jykevä, leveydeltään noin 4 metriä. Tervahauta on muodoltaan maljamainen. Halssiaukko osoittaa länteen. Pohjasta otettiin maakairalla näyte, josta erottui hiilen sekaista maata. Noin 30 metriä tervahaudasta kaakkoon sijaitsee u-kirjaimen muotoinen kivivalli, mahdollinen asumuksen paikka, ja sen kaakkoispuolella vielä peltoröykkiö. Läheinen nimi Bastuback saattaa viitata tähän paikkaan.
metsakeskus.1000049650 710 Skarsböle 2 10002 12004 13054 11004 27000 291991.00000000 6656085.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049650 Kansalaisilmoituksen perusteella tarkastettu kohde. Kallioisella niemekkeellä sijaitsee n. 1-1,5 m halkaisijaltaan oleva matalahko soikea röykkiö, joka on osaksi heinän ja humuksen peittämä. Röykkiön alla oleva maa on erittäin hiilistä vielä yli 20 cm:n syvyydessäkin. Röykkiö saattaisi olla kiukaan pohja. Röykkiöstä luoteeseen ilmoittaja on löytänyt rautakauteen viittaavia esineen kappaleita. Esineet voivat viitata polttohautaukseen. Ilmiöiden luonteen tarkempi selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. Niemekkeellä on etelämpänä ja alempana monenlaisia merkkejä myöhemmästä, historiallisen ajan toiminnasta.
metsakeskus.1000049651 687 Roskunhiekka 2 10002 12009 13094 11002 27000 556083.00000000 7042421.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049651 Roskunhiekalta oli saatu kesäkuussa 2023 Metsähallituksen biologin ilmoitus rautakuonasta ja mahdollisista kvartsi-iskoksista. Tämä havainto on noin 70 metriä itään muinaisjäännösrekisterin Roskunhiekka löytöpaikan koordinaattipisteestä. Rantaa tarkasteltiin noin 100 metriä koordinaattipisteen molemmin puolin. Kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä löytöjä ei nähty, mutta biologien ilmoittaman havainnon kohdalla on rautakuonaa, palanutta kiveä ja järvimalmia. Järvimalmia on rantahiekalla ja kerroksena rantapenkassa. Rautakuonan löytöpaikasta noin 8 metriä itään on heti rantapenkan päällä kuoppa. Kuoppa on noin metrin syvä ja siinä on puolisen metriä korkeat vallit, joiden ulkoreunasta mitattuna halkaisija on noin 4 metriä. Kuoppaan tehdyssä koepistossa näkyi nokista maata. Ilmeisesti kyseessä on kuoppamiilu ja rannalta löytynyt rautakuona on todennäköisesti syntynyt miilua poltettaessa. Tästä kuopasta (kuoppa 1) luoteeseen on kaksi muuta kuoppaa (kuopat 2 ja 3), jotka ovat pienempiä, halkaisija noin 2 metriä ja syvyys puolisen metriä. Kuopat sijaitsevat vierekkäin. Kuoppaan 2 tehdyssä koepistossa näkyi hiilensekaista hiekkaa. Ilmeisesti nämäkin kuopat liittyvät hiilen polttoon. Aluerajaus käsittää kuoppien alueen laajennettuna noin 5 metrin suoja-alueella. Kuopat eivät näy rinnevarjosteessa.
metsakeskus.1000049652 687 Saari-Valkeinen 10002 12009 13094 11002 27000 555011.00000000 7045422.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049652 Kohde sijaitsee Harjuntakasen ja Saari-Valkeinen-nimisten järvien välisen kapean uoman itäpuolella. Kohteeseen kuuluu neljä kuoppaa, joiden halkaisija on noin 2 metriä ja syvyys 0,5–1 metri. Kuoppia ympäröi matala valli. Kuoppiin tehdyissä koepistoissa näkyi paksu huuhtoutumiskerros, kuopat ovat sen perusteella vanhoja, mahdollisesti esihistoriallisia. Kuopissa ei ollut nokimaata tai hiiltä, joten ne eivät ole miiluja tai esim. nauriskuoppia historialliselta ajalta. Kuoppa 1 on alempana rinteessä, kolme muuta ketjussa hieman ylempänä. Kuoppien tarkoituksesta ei voi olla varma, mutta kuopat voivat olla pyyntikuoppia. Muinaisjäännösalueeksi on rajattu kuoppien alue kokonaisuutena pyrkien sisällyttämään muutaman metrin suoja-alueen. Kuopista vain yksi näkyy rinnevarjosteessa.
metsakeskus.1000049653 687 Särki-Valkeinen 10002 12016 13172 11006 27000 554823.00000000 7044603.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049653 Kohde sijaitsee Särki-Valkeinen-nimisen lammen luoteispuolella järven ja metsäautotien välissä. Särki-Valkeisesta on vesiyhteys Tiilikanlahteen ja sitä kautta Älänteeseen etelässä. Kohteeseen kuuluu kuoppamiilun jäännös, joka näkyy maastossa isona neliskanttisena kuoppana, jonka sisäosan sivujen pituus on noin 7 metriä. Kuoppaa ympäröivät vallit, joilla on korkeutta 1,5 metriä ja leveyttä 4–5 metriä. Koko rakenteen halkaisija vallien ulkoreunasta mitattuna on noin 18 metriä. Miilukuopan itäpuolella, sen vallissa kiinni, on harkkohytin jäännös, joka näkyy maastossa halkaisijaltaan 2,5 metrisenä kuoppana, jota ympäröi 1,5 metriä korkea kuonasta koostuva valli, joka ulottuu lähes rantaan asti. Kuopan pohjalla näkyy palaneita kvartsiittikiviä. Miilukuopasta 10 metriä lounaaseen, aivan metsäautotien vieressä, on toinen harkkohytin jäännös. Sisäosa on halkaisijaltaan noin 1,5x3 metriä ja sitä ympäröivät pohjoisreunaa lukuun ottamatta 1,5 metriä korkeat ja nelisen metriä leveät kuonasta koostuvat vallit. Näissä harkkohyteissä ei näkynyt kahta vierekkäistä kuoppaa kuten useissa muissa alueen hyteissä. Miilukuoppa ja kuonakasat erottuvat rinnevarjosteessa ja kohteen rajaus on tehty sen perusteella käsittäen 3–5 metrin suoja-alueen.
metsakeskus.1000049654 710 Skarsböle 3 10007 12004 13000 11006 27000 291808.00000000 6656533.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049654 Puita kasvavalla ja kallioisella saarekkeella sijaitseva kivirakenne. Isokokoisia kiviä on ladottu kallion tasanteen ja matalan pudotuksen alapuolelle ja saatu aikaan melko tasainen pinta, joka vähitellen kohoaa etelästä kohti pohjoista. Tätä 1,5-2 metrin levyistä suorakaiteen muotoista rakennetta täydentävät ylemmällä kalliotasanteella olevat pienemmät kivet, joita on aseteltu kalliossa olevan pystysuoran pinnan viereen. Kivistä vaikuttaa muodostuvan L:n mallinen ramppi, joka johtaa ylemmäs kalliolle. Kyseessä saattaa olla historiallisen ajan maanviljelykseen liittyvä rakenne, esimerkiksi latoon tai muuhun rakennukseen johtava ramppi.
metsakeskus.1000049657 698 Palo-Prikses 10007 12001 13000 11006 27009 436351.00000000 7402367.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049657 Kohde sijaitsee Kuoksajoen eteläpuolella Palo-Prikses-nimisellä soiden ympäröimällä kohoumalla noin 21 m alueelle tulevan metsätien päädystä koilliseen. Alue on tasaista nuorehkoa mäntyä kasvavaa kangasmaastoa, jonka aluskasvillisuus koostuu lähinnä mustikka- ja puolukkavarvuista sekä sammalista. Kohde on noin 5 x 4 m kokoinen nelikulmainen kämpänraunio. Raunion pohjoisnurkassa on noin 2,5 m halkaisijaltaan oleva piisinjäännös. Kämppä erottuu ympäristöstään lähinnä turvettuneena kehikkona. Hirsisalvosta on vielä paikoin näkyvissä. Salvokset on tehty sahalla ja kirveellä. Kämpän pohjalla on vanhaa rautaromua. Kyseessä on todennäköisimmin 1900-luvun alkupuolelle ajoittuva kämppä.
metsakeskus.1000049658 108 Pyöräniemi torppa 10007 12001 13014 11006 27000 296130.00000000 6846843.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049658 Vuoden 1796 isojakokartalle on paikalle merkitty torppa. Kohdalla on ollut isohko ulkorakennus (tai lämmittämätön rakennus) vuoden 1959 peruskartalla. Kohdalla on ollut talo vuoden 1848 pitäjänkartalla. Vuoden 1910 senaatinkartalla alue on tyhjä. On oletettavissa, että kyseessä on 1900-luvun loppupuolella autioitunut 1700-luvun torpanpaikka. Paikkaa ei ole tarkastettu.
metsakeskus.1000049659 143 Likolamminmutka 10007 12004 13051 11006 27000 281229.00000000 6851369.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049659 Vatulanharjun eteläpuolella kulkevan Vatulantien varrella, Vatulantien kohdalla on kulkenut historiallinen Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie. Tien pohjoispuolella hiekkapenkalla on tuhoutuneen rajamerkin jäännös. Maanpinnalla erottuu neliön muotoinen n. 1,2 metrin kokoinen syvennys ja renoilla joitakin n. 20 cm halkaisijoiltaan olevia kiviä. Kohdalla on kulkenut Kurkelan ja Vehuvarpeen kylän raja. Rajapiste on merkitty mm. vuoden 1794 isojakokartalle Likolamminmutka -nimisenä numerolla 12.
metsakeskus.1000049668 108 Kanaensaari 10002 12006 13000 11006 27000 298445.09344619 6839026.77919582 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049668 Paikalla on perimätiedon mukaan ollut Hämeenkyrön ensimmäinen kirkko. Lisäksi saaren kulmassa on asiakirjatietojen ja kansanrunojen mukaan ollut ennen 1700-lukua tunnettu "Käräjäkuusi" (Räty 1986). Paikan v. 1984 tarkastaneen Jouko Rädyn mukaan saari on ehkä ollut jonkinlainen kulttipaikka. Isojakokarttaan 1769 on myös merkitty rajamerkki Kanaensaaren koillispäähän. Arja Karivierin (1985) mukaan paikalla on muistitietojen mukaan voinut olla myös pappilan kanalarakennus. Lisäksi raportin mukaan 1700-luvulta peräisin olevassa kartassa (Hämeenkyrön seurakunnan hallussa) nykyisen puuttoman alueen eteläreunassa eli saaren kaakon puoleisessa reunassa sijaitsi ennen Käräjäkuusi, joka jo 1700-luvulla oli kaadettu ja tieto paikasta oli muistinvarainen. Koekaivauksessa 1985 paljastui 10-15 cm:n syvyydeltä rakennuksen hirsikehikko (mitat 2,5 x 7-9 m) ja nurkkasalvos. Paikalla on ilmeisesti ollut koillispäädystä avoinainen rakennus, jonka funktio on epäselvä. Maalaji oli hienoa hiekkaa, jossa havaittiin pieniä likamaaläikkiä, varsinaista kulttuurikerrosta ei havaittu.
metsakeskus.1000049668 108 Kanaensaari 10002 12018 13000 11006 27000 298445.09344619 6839026.77919582 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049668 Paikalla on perimätiedon mukaan ollut Hämeenkyrön ensimmäinen kirkko. Lisäksi saaren kulmassa on asiakirjatietojen ja kansanrunojen mukaan ollut ennen 1700-lukua tunnettu "Käräjäkuusi" (Räty 1986). Paikan v. 1984 tarkastaneen Jouko Rädyn mukaan saari on ehkä ollut jonkinlainen kulttipaikka. Isojakokarttaan 1769 on myös merkitty rajamerkki Kanaensaaren koillispäähän. Arja Karivierin (1985) mukaan paikalla on muistitietojen mukaan voinut olla myös pappilan kanalarakennus. Lisäksi raportin mukaan 1700-luvulta peräisin olevassa kartassa (Hämeenkyrön seurakunnan hallussa) nykyisen puuttoman alueen eteläreunassa eli saaren kaakon puoleisessa reunassa sijaitsi ennen Käräjäkuusi, joka jo 1700-luvulla oli kaadettu ja tieto paikasta oli muistinvarainen. Koekaivauksessa 1985 paljastui 10-15 cm:n syvyydeltä rakennuksen hirsikehikko (mitat 2,5 x 7-9 m) ja nurkkasalvos. Paikalla on ilmeisesti ollut koillispäädystä avoinainen rakennus, jonka funktio on epäselvä. Maalaji oli hienoa hiekkaa, jossa havaittiin pieniä likamaaläikkiä, varsinaista kulttuurikerrosta ei havaittu.
metsakeskus.1000049675 236 Pastopakka 10002 12016 13175 11006 27000 333101.00000000 7051402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049675 Tervahauta sijaitsee lounaaseen laskevalla kivisellä rinteellä. Alue on vahvasti heinittynyt ja pusikoitunut ja tervahaudan päällä kasvaa tiheä lehtipuustoa. Tervahauta on merkitty peruskartalle. Tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä. Vallin leveys on noin 5 metriä. Tervahaudan syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,2 metriä. Maastossa ei erota halssia. Tervahaudan ympärillä kulkee katkoviivamainen kaivanto.
metsakeskus.1000049676 236 Uusipaikka 10002 12016 13175 11006 27000 333903.00000000 7051400.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049676 Tervahauta sijaitsee 300 metriä Torpinpolulta luoteeseen. Nykyinen voimajohtolinja kulkee noin 90 metriä tervahaudan eteläpuolella. Suunnitellun linjan keskiosasta tervahauta asettuu noin 80 metriä pohjoiseen. Tervahauta on muodoltaan laakea ja maljamainen. Sen läpimitta on noin 18 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Valli on jykevä, leveydeltään noin 5 metriä. Halssiaukko on pituudeltaan 6 metriä ja osoittaa kaakkoon. Tervahaudan pohja on tasainen. Tervahauta sijaistee loivassa rinteessä harvan mäntykankaan ja tiheän istutusmetsän reunalla. Tervahaudan päällä kasvaa harvakseltaan pajukkoa, sekä muutama jykevä koivu. Vallin ulkoreunaa kiertää ojamainen kaivanto, joka erottuu ohuesti. Tervahaudan pohjalta otettiin maakairanäyte, jossa erottui hiilensekaista maata.
metsakeskus.1000049677 236 Hautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 331990.00000000 7051505.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049677 Tervahauta sijaitsee noin 750 metriä Vilmankydöntieltä kaakkoon ojitettujen soiden ja peltojen ympäröimällä metsäkankaalla. Välittömästi tervahaudan pohjois-koillispuolella kulkee pieni ilmajohto. Tervahauta asettuu suunnitellun voimajohtolinjan keskikohdasta noin 70 metriä etelään. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 14 metriä ja syvyydeltään 2 metriä yläreunalta mitattuna. Muoto on kärsinyt ja valli on monin paikoin hävinnyt. Paikoin se erottuu noin kahden metrin levyisenä. Halssiaukko ei myöskään erotu. Tervahauta on mahdollisesti täytetty hiekalla käytön jälkeen, sillä pohjalta otetussa maakairanäytteessä erottui vain ohut linssi hiiltä. Tervahauta on rakennettu rinteeseen aukealle metsäkankaalle. Ympäristö on sekametsää, jossa kasvaa enimmäkseen kuusta, koivua ja mäntyä. Vallin päällä kasvaa runsaasti katajapensaikkoa.
metsakeskus.1000049678 924 Sammakkopotinkytömaa 10002 12004 13052 11002 27000 337629.00000000 7042371.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049678 Ravitiestä noin 15 metriä etelään on Sammakkopotinkytömaan korkein kohta, joka on rakkakivikkoa. Rakkakivikko on halkaisijaltaan noin 12 metriä. Rakkakivikossa on yksi isompi ja kaksi pienempää kuoppaa. Lisäksi kivikossa on kaksi hieman epämääräisempää kuoppaa, jotka myös voivat olla rakkakuoppia. Isoin rakkakuoppa sijaitsee kivikon eteläosassa ja sen koko on noin 5 x 4 metriä. Sen itä- ja eteläpuolella erottuu sortunutta ja matalaa vallia. Vallin leveys on noin 1,3 metriä. Kuopalla on syvyyttä noin 1 metri. Pienemmät rakkakuopat ovat halkaisijaltaan noin 1,2 metriä ja noin 0,6 metriä syviä. Toinen näistä sijaitsee kivikon pohjoisosassa ja toinen isoimman rakkakuopan lounaispuolella. Epämääräiset, mahdolliset rakkakuopat sijaitsevat isoimman rakkakuopan pohjoispuolella. Osa kivistä on sammaleen ja jäkälien peitossa. Rakkakivikon keskellä kasvaa yksi jykevä mänty ja kivikon ympärillä nuorta mäntyvaltaista kasvatusmetsää.
metsakeskus.1000049679 924 Hämeenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 337466.00000000 7038857.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049679 Tervahauta sijaitsee nykyisen voimajohtolinjan reunalla välittömästi suunnitellun linjan keskiosan luoteispuolella. Noin 650 metriä tervahaudan koillispuolella sijaitsee Mustalampintie, jolta kulkee pieni metsäpolku tervahaudan pohjoispuolelle. Tervahaudan halkaisija on noin 16 metriä ja syvyys 1,3 metriä. Muoto on kärsinyt maanmuokkauksen seurauksena. Valli on paikoin kadonnut, osittain se erottuu neljän metrin levyisenä. Halssi on epämääräinen ja kasvillisuuden peitossa, mutta erottuu tervahaudan kaakkoisreunassa. Tervahaudan itä- ja eteläpuoli on voimakkaasti metsittynyt ja erottuu hakatulta voimajohtokäytävältä tiheästi nuorta koivua kasvavana alueena. Keskiosasta otettiin maakairanäyte, jossa erottui hiilensekaista maata.
metsakeskus.1000049680 924 Hosionmaankangas 10002 12016 13175 11006 27000 334566.00000000 7036686.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049680 Tervahauta sijaitsee 550 metriä Långforsintieltä itään Hosionmaankytömaan peltojen pohjoispuolella. Alue on hyvin tiivistä lehtipuumetsää. Voimajohtolinja kulkee noin 40 metriä tervahaudan luoteispuolella. Suuren tervahaudan läpimitta on noin 20 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Ulkoreunaa kiertävän vallin leveys on 4–5 metriä. Halssi erottuu heikosti, mutta näyttää laskevan lounaaseen. Maastoa on muokattu tervahaudan kohdalla ja sen muoto on monin paikoin kärsinyt. Tervahaudan keskiosassa näkyy myös eläimen tekemiä kaivantoja. Tervahauta on metsittynyt ja sen päällä kasvaa voimakkaasti aluskasvillisuutta. Keskiosassa kasvaa useita koivuja ja haapoja. Pohjalta otettiin maakairanäyte, jossa havaittiin hiilensekaista maata.
metsakeskus.1000049681 290 Potkusalo 1 10001 12016 13175 11006 27000 640804.00000000 7120923.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049681 Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Maastokartta-merkintä ja Lidar-havainto. Halkaisija noin 12 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049682 290 Potkusalo 2 10001 12016 13175 11006 27000 640577.00000000 7120948.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049682 Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Lidar-havainto. Halkaisija noin 12 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049683 290 Koivumäki 10001 12016 13175 11006 27000 642453.00000000 7120513.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049683 Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Lidar-havainto. Halkaisija noin 15 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049684 290 Koivumäki 2 10001 12016 13175 11006 27000 642137.00000000 7120299.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049684 Kohteessa on mahdollinen tervahauta. Merkintä maastokartassa, ei näy Lidar-kuvissa. Ortokuvien perusteella alueella on ollut metsähoitotoimenpiteitä ja maanmuokkausta. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049685 290 Saarilampi 10001 12016 13175 11006 27000 640929.00000000 7120165.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049685 Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Lidar-havainto. Halkaisija noin 14 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049686 290 Napavaara 10001 12016 13175 11006 27000 640552.00000000 7120362.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049686 Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Lidar-havainto. Halkaisija noin 16 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049687 272 Isokoivikonkangas 10007 12001 13002 11006 27000 341977.00000000 7082826.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049687 Pieni pirtinpohja hietakankaan länsirinteessä, nevan reunassa Lehdonjärvestä vajaat 800 metriä itään. Pohja on nelisivuinen ja vahvan maavallin ympäröimä. Sisämitta noin 2,5 metriä ja ulkomitta noin 5 metriä. Rakenteen ympärillä on ojamaista kaivantoa. Asumuksen oviaukko on länsiseinällä nevalle päin. Asumuksen keskeltä otetussa kairanäytteessä erottui noensekainen likamaakerros.
metsakeskus.1000049688 272 Haapakorpi 10007 12001 13002 11006 27000 343837.00000000 7080830.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049688 Pieni pirtinpohja Viitasalonnevan ja Linttirämeen välisellä hietakannaksella. Pirtinpohja on lähes nelisivuinen. Sisämitta noin 2,5 metriä, ulkomitta noin 4,5 metriä. Oviaukko on rakenteen kulmassa metsäautotielle päin. Pirtin sisäpuolella lähellä oviaukkoa on peltitynnyrin jäänteet.
metsakeskus.1000049690 687 Pijatta 10001 12016 13151 11006 27000 586711.00000000 7030599.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049690 Vinovalovarjosteessa ja lidar 5-pistepilviaienistossa erottuu rengasmaisten anomalioiden ryhmittymä Tienmäentien pohjois- ja eteläpuolella. Todennäköisesti useamman hiilimiilun kokonaisuus. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049691 710 Björknäs 2 10007 12004 13051 11006 27026 303238.00000000 6655327.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049691 Hanko-Hyvinkää-radan eteläpuolella sijaitsee kolme rajamerkkiä, jotka noudattelevat melko hyvin rata-alueen kiinteistörajaa ja ovat todennäköisesti peräisin radan rakentamisen ajalta.
metsakeskus.1000049694 230 Mustalahdenperä 10007 12004 13051 11006 27000 274295.00000000 6890753.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049694 Rajakivi paikannettiin vuoden 1852 valtionmaakartalta. Litteä ja rajan suuntainen kivi on ilmeisesti ollut jo vuoden 1804 kruununmaakartalla paikalla olleella rajalinjalla viisarikivenä Tuolloin merkki oli Haaviston talon maiden ja kruununmaan rajalinjalla. Vuoden 1852 kartalla kohdalla on Suomijärven kylän ja valtionmaan välisen uuden rajan taitepiste. Nykyään rajakivi on edelleen kiinteistön rajan taitepisteessä. Rajamerkkinä toimiva kivi oli noin 50 x 50 cm kokoinen, 15 cm paksu ja pystyssä oleva tasaharjainen kivi. Kivestä ei havaittu hakkauksia.
metsakeskus.1000049695 51 Takamaa 3 10002 12004 13054 11004 27000 216343.00000000 6817781.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049695 Noin 2 x 2 metrin kokoinen, korkeudeltaan noin puolimetrinen, pyöreähkö sammaloitunut kiviröykkiö. Sijaitsee rinteessä noin 42 m mpy sijaitsevalla kalliopohjaisella kohoumalla, aivan 40 m mpy korkeuskäyrän vieressä. Röykkiö on osittain hajonnut ja sen päällä on irrallisia kiviä. Muita vastaavia rakenteita ei paikalla havaittu. Sijaintialueella on tehty hakkuu ja maanpinnan on rikkonut muokkaus useita vuosia aiemmin. Maapohjalla kasvaa nyt pitkää ruohoa, joka on laotessaan peittänyt maanpinnan tehokkaasti. Näkyvyys oli erittäin huono.
metsakeskus.1000049696 51 Takamaa 4 10002 12016 13180 11006 27000 216404.00000000 6817755.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049696 Takamaa 3 röykkiöstä noin 70 metriä itäkaakkoon, syvän ojan kaakkoispenkereellä havaittiin kylmämuurattu, arviolta ainakin 1,6 m korkea kivimuuri. Se on alaosaltaan osittain vedenpinnan alla. Kyseisessä kohdassa oja on hieman kapeampi. Veden virtaus oli edelleen varsin runsas. Todennäköisesti kyseessä on vanhaan puromyllyyn liittyvä kivirakenne. Kartoille tätä ei ole merkitty. Alueen lähimmät torpat ovat nähtävästi syntyneet pääosin 1800-luvun alkupuoliskolla. Puromyllyn synty lienee yhteydessä alueen torppariasutukseen. Näin ollen se on mahdollisesti rakennettu aikaisintaan joskus 1800-luvun alkupuoliskolla.
metsakeskus.1000049698 785 Pyöriäsuo etelä 10002 12016 13175 11006 27000 490345.00000000 7156685.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049698 Paikalla on halkaisijaltaan noin 18 metrinen tervahauta.
metsakeskus.1000049700 785 Järvenperä 5 10001 12016 13175 11006 27000 489090.00000000 7156800.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049700 Vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049704 301 Laineskangas 1 10001 12016 13175 11006 27000 252632.00000000 6962868.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049704 Ilmoituksen mukaan paikalla on pieni ja söpö tervahauta.
metsakeskus.1000049705 743 Myllysaari, kalliohakkaus 10007 12013 13126 11006 27008 287565.00000000 6967923.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049705 Paikalla on puistopolun varrella olevaan kallionpaljastumaan tehtyjä kaiverruksia. Kallioon on kaiverrettu mahdollinen vuosiluku 1867, roomalaiset numerot IX VII, sekä ympyrä-kuvio.
metsakeskus.1000049707 785 Hautajärvi 2 10002 12001 13000 11019 27000 487070.00000000 7156526.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049707 Noin 60 metriä Hautakärven rannasta lounaaseen hakkuuaukealta on löydetty yhteensä kahdeksan kvartsiitti-iskosta kahdesta kohtaa, jotka sijaitsivat noin viiden metrin päässä toisistaan. Äestysurasta löytyi viisi iskosta pintapoimintana ja kolme äestysuran pohjalle tehdystä koekuopasta. Koepistossa haivattiin myös likamaata ja hiiltä/nokea, lisäkis paikalla oli ainakin kaksi rapautunutta kiveä, mahdollisesti tulenpidon jäljliltä. Lähiympäristöstä ei enempiä asumiseen viittaavia löytöjäötehty, joten kyseessä lienee varsin pienilainen asuin-/leiripaikka.
metsakeskus.1000049707 785 Hautajärvi 2 10002 12001 13000 11040 27000 487070.00000000 7156526.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049707 Noin 60 metriä Hautakärven rannasta lounaaseen hakkuuaukealta on löydetty yhteensä kahdeksan kvartsiitti-iskosta kahdesta kohtaa, jotka sijaitsivat noin viiden metrin päässä toisistaan. Äestysurasta löytyi viisi iskosta pintapoimintana ja kolme äestysuran pohjalle tehdystä koekuopasta. Koepistossa haivattiin myös likamaata ja hiiltä/nokea, lisäkis paikalla oli ainakin kaksi rapautunutta kiveä, mahdollisesti tulenpidon jäljliltä. Lähiympäristöstä ei enempiä asumiseen viittaavia löytöjäötehty, joten kyseessä lienee varsin pienilainen asuin-/leiripaikka.
metsakeskus.1000049708 90 Joki-Keskisen kangas 10002 12016 13175 11006 27000 575137.00000000 6916125.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049708 Joki-Keskisen kankaan kaakkoispään tuntumassa olevalla hakkuuaukealla erottuu Lidar-korkeusmallissa halkaisijaltaan noin 14 metrinen tervahauta, jossa on selvästi ympäristöstään erottuvat ympärysvallit. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000049709 71 Koivurinta 10001 12016 13175 11006 27000 414114.00000000 7111684.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049709 Kohde sijaitsee noin 30 metriä Ylivieskantiestä etelään ja 80 m Rytkyntiestä pohjoiseen. Tervahaudan halkaisija on noin 18 metriä ja halssi laskee koilliseen. Tervahaudan ympäristössä on useita mahdollisia kuoppia, jotka erottuvat laserkeilausaineistosta, ja jotka voivat liittyä tervahautakohteeseen. Ohjeellinen aluerajaus on laadittu laserkeilausaineiston perusteella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049710 785 Sirkkapuro 4 10002 12009 13094 11004 27000 486889.00000000 7155674.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049710 Sirkkapuron pohjoisrannalla on kaksi maakuoppaa noin 5 metrin metrin päässä toisistaan. Kuoppien halkaisija on noin 1,5 metriä ja syvyys 60-70 cm. Maannoksen perusteella kuopat vaikuttavat esihistoriallisilta. Hakkuuaukealla olevat kuopat ovat ehjiä. Näistä noin 40 metriä itään on yksittäinen kuoppa, jonka halkaisija on noin 2,5 metriä ja syvvys puolisen metriä. Kuopan ympärillä on loiva valli.
metsakeskus.1000049711 922 Hinsala Joppi 10002 12001 13013 11006 27000 315948.00000000 6804575.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049711 Isojakokartalta (v. 1762-1792) paikannettu Joppin talotontti sijoittuu Hinsalantien pohjoispuolelle, kallioisen metsäsaarekkeen itäosaan. Talo on merkitty myös vuoden 1848 pitäjänkartalle. Vuoden 1701 maakirjakartalla paikalla ei ole asutusta. Isojaon täydennyskartalla (v. 1873-1878) talo (Joppi hemman) on siirtynyt länteen, kaava-alueen ulkopuolelle, paikalle, missä nykyisinkin on talo. Talotontti paikantuu suurimmaksi osaksi nykyisen metsäsaarekkeen itäosaan ja pieneltä osin sen kaakkoispuolen peltoon. Isojakokartalta paikannetun talotontin koillisosassa sijaitsee noin 4 * 4 m kokoinen ja noin 60 cm korkea laonnut uunin raunio. Sammaleen ja karikkeen peittämä raunio koostuu halkaisijaltaan noin 20 – 60 cm kokoisista kivistä. Kivet vaikuttivat olevan lohkomattomia luonnonkiviä, joskaan sammalta niiden päältä ei poistettu. Raunion viereen, ja talotontin alueelle laajemminkin, tehtiin useita pieniä tuloksettomia koekuoppia; maaperä paikalla on hietaa-hiesua. Myös peltoon sijoittuvan talotontin eteläosaan tehdyt lapionpistot ja metallinetsintä olivat tuloksettomia; noin 15 cm paksun peltokerroksen alla oli koskematon hiesusavi. Karttatarkastelun perusteella (vuosien 1701, 1765/1795, 1848 ja 1873/1878 kartat) paikalla on ollut lyhytikäinen Joppin talo. Talo on siirtynyt paikalleen Hinsalan kylätontilta 1700-luvun alun jälkeen ja edemmäs länteen 1800-luvun loppupuolella. Suomen asutuksen yleisluettelossa (SAY) Joppin talo mainitaan ensimmäisen kerran vuodelta 1540. Vanhan Satakunnan henkilötiedoston (Suvanto 2001) mukaan Joppin talo on kuulunut 1500-luvulla Hinsalan itäpuolella sijaitsevaan Niemenpään kylään.
metsakeskus.1000049712 922 Kilpilamminlahti 10007 12001 13000 11006 27000 315735.00000000 6804662.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049712 Hinsalantien eteläpuolella, latorakennuksen eteläpuolella sijaitsee kaksi uuninrauniota. Raunioiden välinen etäisyys on noin 19 m (läntisempi raunio N 6804670 E 315716). Laonneiden uunin jäännösten koko on noin 2,5 * 3,5 m, korkeus noin 1,1 - 1,4 m. Uunien perustukset on tehty lohkokivistä ja yläosa tiilistä. Raunioiden eteläpuolella (loivassa alarinteessä) on isohkoista luonnonkivistä (halkaisija noin metri) muodostuva harvahko kivirivi, joka voisi olla osa rakennuksen kivijalkaa. Tarkastetuilla vanhoilla kartoilla (vuosien 1701, 1762-1792, 1848, 1873-1878, 1909, 1954 kartat) tai vanhoissa ilmakuvissa (v. 1956, 1959, 1963 ja 1996 ilmakuvat) uuninraunioiden kohdalla ei ole rakennusta. Isojaon täydennyskartoille (1873-1878) Joppin talo on siirtynyt nykyisen talon kohdalle välittömästi kaava-alueen länsipuolelle, noin 100 m etäisyydelle havaituista uuninraunioista länteen. Joppin talolle menevä tie on mennyt välittömästi uunin raunioiden pohjoispuolelta. Uunin rauniot ja niiden eteläpuolen kivirivi tulkitaan kartta-analyysin ja löytömateriaalin perusteella 1800-luvun loppupuoliskon Joppin taloon kuuluvaksi lämmitettäväksi talousrakennukseksi (esim. navetta), jota syystä tai toisesta ei kuitenkaan ole piirretty kartalle.
metsakeskus.1000049712 922 Kilpilamminlahti 10007 12004 13055 11006 27000 315735.00000000 6804662.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049712 Hinsalantien eteläpuolella, latorakennuksen eteläpuolella sijaitsee kaksi uuninrauniota. Raunioiden välinen etäisyys on noin 19 m (läntisempi raunio N 6804670 E 315716). Laonneiden uunin jäännösten koko on noin 2,5 * 3,5 m, korkeus noin 1,1 - 1,4 m. Uunien perustukset on tehty lohkokivistä ja yläosa tiilistä. Raunioiden eteläpuolella (loivassa alarinteessä) on isohkoista luonnonkivistä (halkaisija noin metri) muodostuva harvahko kivirivi, joka voisi olla osa rakennuksen kivijalkaa. Tarkastetuilla vanhoilla kartoilla (vuosien 1701, 1762-1792, 1848, 1873-1878, 1909, 1954 kartat) tai vanhoissa ilmakuvissa (v. 1956, 1959, 1963 ja 1996 ilmakuvat) uuninraunioiden kohdalla ei ole rakennusta. Isojaon täydennyskartoille (1873-1878) Joppin talo on siirtynyt nykyisen talon kohdalle välittömästi kaava-alueen länsipuolelle, noin 100 m etäisyydelle havaituista uuninraunioista länteen. Joppin talolle menevä tie on mennyt välittömästi uunin raunioiden pohjoispuolelta. Uunin rauniot ja niiden eteläpuolen kivirivi tulkitaan kartta-analyysin ja löytömateriaalin perusteella 1800-luvun loppupuoliskon Joppin taloon kuuluvaksi lämmitettäväksi talousrakennukseksi (esim. navetta), jota syystä tai toisesta ei kuitenkaan ole piirretty kartalle.
metsakeskus.1000049714 785 Sirkkakaarto 2 10002 12016 13175 11006 27000 488455.00000000 7154965.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049714 Paikalla on halkaisijaltaan noin 16-18 metrinen tervahauta, jonka halssi on pohjoiseen. Lähistöllä on vanhaa pienimuotoista hiekanottoa. Vajaat 20 metriä etelään tervahaudasta on kuoppa, jonka ala on noin 3 x 2,5 metriä ja syvyys noin 80 cm. Kuoppa vaikuttaa nuorehkolta, mutta ei liittyne alueen hiekanottoon. Tervahaudasta noin 40 metriä kaakkoon on löydetty yksittäinen reiällinen kuparipellin pala (alakohde). Sen löytöalueella ei kuitenkaan ole havaittavissa maan pinnalle erottuvia rakenteita tms. Löydön liittyminen tervahautaan ajallisesti on epävarmaa, se lienee tätä vanhempi.
metsakeskus.1000049714 785 Sirkkakaarto 2 10002 12008 13000 11006 27000 488455.00000000 7154965.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049714 Paikalla on halkaisijaltaan noin 16-18 metrinen tervahauta, jonka halssi on pohjoiseen. Lähistöllä on vanhaa pienimuotoista hiekanottoa. Vajaat 20 metriä etelään tervahaudasta on kuoppa, jonka ala on noin 3 x 2,5 metriä ja syvyys noin 80 cm. Kuoppa vaikuttaa nuorehkolta, mutta ei liittyne alueen hiekanottoon. Tervahaudasta noin 40 metriä kaakkoon on löydetty yksittäinen reiällinen kuparipellin pala (alakohde). Sen löytöalueella ei kuitenkaan ole havaittavissa maan pinnalle erottuvia rakenteita tms. Löydön liittyminen tervahautaan ajallisesti on epävarmaa, se lienee tätä vanhempi.
metsakeskus.1000049717 785 Sirkkakaarto 5 10002 12009 13094 11002 27000 487794.00000000 7155297.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049717 Noin neljä metriä tieurasta etelään on yksittäinen ehjä maakuoppa, jonka halkaisija 3,5 - 4 metriä ja syvyys noin 50-60 cm.
metsakeskus.1000049718 785 Sirkkakaarto 6 10002 12009 13094 11002 27000 487565.00000000 7155380.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049718 Paikalla on yksittäinen maakuoppa, jonka halkaisija on noin 4 metriä ja syvyys noin 50 cm. Matalan vallin ympäröimän kuopan yli on osin ajettu metsäkoneella, mutta kuoppa on jokseenkin ehjä
metsakeskus.1000049719 785 Väyrylä 10001 12016 13175 11006 27000 488065.00000000 7151575.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049719 Lidark-aineiston perusteella paikalla on kaksi pientä tervahautaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049720 785 Korpela 10001 12016 13175 11010 27000 488210.00000000 7151475.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049720 Lidark-aineiston perusteella paikalla on kaksi pientä tervahautaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049721 785 Syväharju NE 10002 12009 13094 11002 27000 490268.00000000 7156624.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049721 Neittäväntien eteläpuolella olevan harjanteen päällä noin 40 metriä tiestä on ainakin yksi kuoppa, jonka ala on noin 1,2 x 2,5 metriä ja syvyys noin 30 cm. Paikalla on myös toinen jokseenkin samankokoinen, mutta epämäärisempi kaupanne. Kuoppien luota on löydetty mahdollisesti rautakautinen telso/putkikirves. Kuoppien tarkempi laatu ja ajoitus ei ole tiedossa, mutta löytö viittaa mahdollisuuteen, että kohde olisi rautakautinen.
metsakeskus.1000049721 785 Syväharju NE 10002 12008 13000 11002 27000 490268.00000000 7156624.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049721 Neittäväntien eteläpuolella olevan harjanteen päällä noin 40 metriä tiestä on ainakin yksi kuoppa, jonka ala on noin 1,2 x 2,5 metriä ja syvyys noin 30 cm. Paikalla on myös toinen jokseenkin samankokoinen, mutta epämäärisempi kaupanne. Kuoppien luota on löydetty mahdollisesti rautakautinen telso/putkikirves. Kuoppien tarkempi laatu ja ajoitus ei ole tiedossa, mutta löytö viittaa mahdollisuuteen, että kohde olisi rautakautinen.
metsakeskus.1000049721 785 Syväharju NE 10002 12009 13094 11033 27000 490268.00000000 7156624.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049721 Neittäväntien eteläpuolella olevan harjanteen päällä noin 40 metriä tiestä on ainakin yksi kuoppa, jonka ala on noin 1,2 x 2,5 metriä ja syvyys noin 30 cm. Paikalla on myös toinen jokseenkin samankokoinen, mutta epämäärisempi kaupanne. Kuoppien luota on löydetty mahdollisesti rautakautinen telso/putkikirves. Kuoppien tarkempi laatu ja ajoitus ei ole tiedossa, mutta löytö viittaa mahdollisuuteen, että kohde olisi rautakautinen.
metsakeskus.1000049721 785 Syväharju NE 10002 12008 13000 11033 27000 490268.00000000 7156624.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049721 Neittäväntien eteläpuolella olevan harjanteen päällä noin 40 metriä tiestä on ainakin yksi kuoppa, jonka ala on noin 1,2 x 2,5 metriä ja syvyys noin 30 cm. Paikalla on myös toinen jokseenkin samankokoinen, mutta epämäärisempi kaupanne. Kuoppien luota on löydetty mahdollisesti rautakautinen telso/putkikirves. Kuoppien tarkempi laatu ja ajoitus ei ole tiedossa, mutta löytö viittaa mahdollisuuteen, että kohde olisi rautakautinen.
metsakeskus.1000049722 785 Pyöriäsuo etelä 2 10002 12009 13094 11002 27000 490237.00000000 7156705.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049722 Neittäväntien pohjoispuolella on matalalla harjanteella yksittäinen kuoppa, jonka halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys 40-50 cm.
metsakeskus.1000049723 785 Keskimäisenpuro 10002 12009 13094 11002 27000 485839.00000000 7155119.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049723 Paikalla on yksittäinen maakuoppa, jonka ala on noin 2 x 1,5 metriä ja syvyys noin 30 cm. Maannoksen perusteella kuoppa vaikuttaa iäkkäältä. Kuopan läheltä on löydetty mahdollisesti rautakautinen keihäänkärki (KM 45371).
metsakeskus.1000049723 785 Keskimäisenpuro 10002 12008 13000 11002 27000 485839.00000000 7155119.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049723 Paikalla on yksittäinen maakuoppa, jonka ala on noin 2 x 1,5 metriä ja syvyys noin 30 cm. Maannoksen perusteella kuoppa vaikuttaa iäkkäältä. Kuopan läheltä on löydetty mahdollisesti rautakautinen keihäänkärki (KM 45371).
metsakeskus.1000049725 51 Eurajoen kirkko 10002 12003 13222 11006 27000 217078.00000000 6796732.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049725 Eurajoen seurakunta mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1344. Eurajoen seurakunnan pääkirkko, Kustaa Aadolfin kirkko, on tällä paikalla jo neljäs. Nykyinen kirkko rakennettiin 1802-03. Vuonna 2023 kirkon lattian alla tehtiin koetutkimuksia ja niissä löydettiin vanhemman kirkon perustuksia ja sakariston alta kivi- ja tiilirakennetta.
metsakeskus.1000049726 777 Saukkokangas 10001 12016 13175 11006 27000 588834.00000000 7206679.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049726 Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 13 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049727 290 Kilpelänkangas 4 10001 12016 13175 11006 27000 656580.00000000 7090908.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049727 Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 13 metriä. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049728 420 Reinikkala 1 10002 12001 13000 11019 27000 540866.00000000 6941982.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049728 Kohde sijaitsee Reinikkalassa, vanhan hiekkakuopan eteläpuolella, jossa on ehjää ja vähäkivistä hiekkaista tasannetta ja siitä loivasti etelään ja itään laskeva rinne. Tasanteen ja hiekkakuopan välillä on sekoitettua maata ja seulakivillä täytetty kuopanne. Tasanteelle tehdyistä koekuopista kolmesta löytyi kvartsi-iskoksia ja yhdestä myös palanutta kiveä ja siinä myös kulttuurikerrosta. Paikalla on ilmeisesti suppeahkoalainen kivikautinen asuinpaikka. Saimaan rannansiirtymiskronologian mukaan asuinpaikka ajoittuisi n. 3000 - 3200 eKr. aikavälille.
metsakeskus.1000049729 564 Oulunsuu 53 Sutela 10007 12001 13007 11006 27000 441400.00000000 7201466.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049729 Vuoden 1760-luvun kartalle merkitty talonpaikka. Tilakeskus on edelleen toiminnassa.
metsakeskus.1000049730 420 Reinikkala 2 10002 12016 13151 11006 27000 540916.00000000 6942010.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049730 Paikalla on tervahauta, jossa halssi etelään. Tervahaudan halkaisija on noin 12 metriä.
metsakeskus.1000049731 564 Oulunsuu Vasala 10007 12001 13007 11006 27000 441587.00000000 7200718.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049731 Vuoden 1760-luvun kartalle merkitty talonpaikka. Tilakeskus on edelleen toiminnassa.
metsakeskus.1000049732 564 Oulunsuu Häkanaho 10007 12001 13007 11006 27000 441828.00000000 7199765.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049732 Vuoden 1760-luvun kartalle merkitty uudistalo. Tilakeskus on edelleen toiminnassa.
metsakeskus.1000049733 564 Oulunsuu 9 Heikkilä 10007 12001 13007 11006 27000 434750.00000000 7206078.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049733 Vuoden 1760-luvun kartalle merkitty talonpaikka. Tunnettu myös nimellä Häkkilä. Tilakeskus on edelleen toiminnassa.
metsakeskus.1000049734 420 Luusniemi 10002 12001 13000 11019 27000 538605.00000000 6949036.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049734 Tieristeysalueelta, tien ojan reunoilta, kolmesta eri kohdasta havaittiin kvartsi-iskoksia. Maa-perä kohdalla on lajittunutta hiekkaa. Tie kulkee rantatörmän reunan päällä ja sen länsipuolella on hiekkainen kapea, tietä korkeammalla oleva maa-ala, joka on rajusti laikutettu. Paikalla on ilmeisesti suurimmaksi osaksi, ellei kokonaan tien alle jäänyt ja tuhoutunut kivikautinen asuinpaikka. Tie vaikuttaa kuitenkin olevan kevyesti perustettu, joten sen reunamilla ja allakin voi olla säilynyttä asuinpaikkaa.
metsakeskus.1000049735 564 Oulunsuu Heikkilänsaari sotilastorppa 10007 12001 13014 11006 27000 435161.00000000 7205780.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049735 Sotilastorpanpaikka on merkittynä vuoden 1760-luvun kartalle. Se on nähtävissä vielä vuoden 1952 kartalla.
metsakeskus.1000049736 564 Oulunsuu 66 Rahkonen 10007 12001 13007 11006 27000 436092.00000000 7205167.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049736 Vuoden 1760-luvun kartalle merkitty talonpaikka. Tunnetaan myös nimellä Konttila. Tilakeskus on edelleen toiminnassa.
metsakeskus.1000049737 564 Oulunsuu 55 Kanniainen 10007 12001 13007 11006 27000 436578.00000000 7204929.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049737 Vuoden 1760-luvun kartalle merkitty talonpaikka. Tontti on autioitunut mahdollisesti 1773 mutta asuttu tämän jälkeen. Tilakeskus on edelleen toiminnassa.
metsakeskus.1000049738 564 Oulunsuu 19 Marttila 10007 12001 13007 11006 27000 436885.00000000 7204540.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049738 Vuoden 1760-luvun kartalle merkitty talonpaikka. Tilakeskus on edelleen toiminnassa.
metsakeskus.1000049739 564 Oulunsuu 72 Vaara 10007 12001 13007 11006 27000 436831.00000000 7204176.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049739 Vuoden 1760-luvun kartalle merkitty uudistalo. Tilakeskus on edelleen toiminnassa.
metsakeskus.1000049740 564 Sutelankangas 2 10001 12016 13175 11006 27000 441644.00000000 7201423.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049740 Vinovarjosteaineistossa (5p) erottuva mahdollinen tervahauta. Tervahaudan keskuskuopan halkaisija on noin 7,5 metriä. Halssi suuntaa koilliseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049741 927 Haukojankoski 1 10007 12016 13180 11006 27008 362166.00000000 6706233.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049741 Haukojan koululta n. 300 m luoteeseen olevan Haukojankosken varrella on myllyrakennuksen jäänteet. Rakennus on n. 15 x 10 m kokoinen, jossa on 3–3,5 m korkeat suurista kivistä ladotut seinät. Rakennuksen sisällä sammalepeiton alla on nähtävissä seinärakenteita ja kaakkoiskulmassa matala n. 0,5–0,7 m korkea holvikaari. Rakennus on rakennettu jyrkänteen laidalle. Rakennetta ei löydy v.1773 rajankäyntikartalta, v. 1805 isojakokartalta, v. 1840 pitäjänkartalta tai v. 1871 senaatinkartalta. Lisätietoja: Mylly on ollut Kirvelän tilan mailla. Myllytoiminta lakkautettu Etelä-Suomen sanomien (1915/15) mukaan virallisesti vuonna 1915.
metsakeskus.1000049745 208 Kärjä 10007 12001 13007 11006 27000 352640.00000000 7128053.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049745 Kärjän tila on syntynyt jo keskiajalla, viimeistään 1400-­luvun lopulla. Se on toiminut paitsi tavallisena talonpoikaistalona myös virkatalona, mm. 1685-­1702 kappalaispappilana. Perimätiedon mukaan Kärjän nykyisen päärakennuksen olisi rakentanut nimismies Nils Sandman (1791-­1867). Alue on asuttua eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000049746 208 Hietalan pappila 10007 12001 13009 11006 27000 352500.00000000 7128275.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049746 Hietalan tilan historia ulottuu keskiajalle, jolloin se on todennäköisesti jo perustettu. Vuoden 1547 kymmenysluettelossa Hietalan taloja oli Etelänkylässä kaksi. Pietari Arctophilacius hankki Kalajoelle tultuaan kaksi taloa; 1607 hän omisti Siipolan ja Hietalan toisen talon, jonka yhdisti Siipolaan. Nykyinen rakennus on vuodelta 1826 ja sen rakensi Niilo Koskela. Alue on asuttua eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000049747 208 Ojala-Siipola 10007 12001 13007 11006 27000 352441.00000000 7128358.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049747 Ojala-­Siipolan (Siipola, juontaa nimestä Sigfrid) talo kuuluu Kalajoen vanhimpiin kantataloihin. Siipolan talo kuuluu todennäköisesti myös niihin tiloihin, jotka ovat syntyneet jo keskiajalla, lähteissä talo mainitaan ensi kerran 1553. Calamnius-­suvun kantaisän, kirkkoherra Pietari Arctophilaciuksen tiedetään omistaneen Kalajoella kaksi yksityistä taloa vuonna 1607, Siipolan ja siihen yhdistetyn Hietalan talon. 1700­-luvulla talossa pidettiin myös usein käräjiä ja muita kokouksia. Siipolassa on naapurin Kärjän tavoin pidetty käräjiä aina 1940­-luvulle saakka. Talo toimi myös vankien ja kuljettajien levähdyspaikkana, josta talossa on muistona vanhoja käsirautoja ja ketjuja, joilla vangit olivat kahlittuna talon seinään lepoajaksi. Pihalla on ollut myös piiskauspaikka, missä rikollisia rangaistiin pieksämällä. Alue on asuttua eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa.
metsakeskus.1000049749 507 Kaljunkoski 2 10007 12015 13146 11042 27000 497449.00000000 6784331.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049749 Kohde sijaitsee Repoveden kansallispuistossa puolustusvoimien ampuma-alueella Kaljunjärvestä länteen laskevan Kaljunkosken länsipäässä, kohdassa, jossa koski laskee Tervalampeen. Koski kapenee suvannon jälkeen pari metriä leveäksi ja tässä kohtaa on ollut uittoruuhi eli uittoränni. Uittoruuhesta on jäljellä kosken eteläreunassa pari lahonnutta hirsikertaa ja pystytukia sekä pohjoisreunalla hajanaisia hirrenpätkiä. Hirsissä on vielä kiinni teräksisiä pultteja. Rännin puista pohjarakennetta on myös säilynyt koskessa veden alla, sitä näyttäisi olevan noin puolen metrin leveydeltä. Koskenniskalla on noin 7 metriä pitkä tukki suisteena eli ohjurina. Se on tuettu pystytukeilla koskenniskan etelärantaan kohtaan, jossa em. rakenteita on säilynyt noin 10 metrin matkalla ja lisäksi puusuiste niiden itäpuolella. Repoveden kansallispuistossa on nähtävissä kunnostettu uittoruuhi Kuutin kanavassa. Kaljunkosken uittoruuhi on merkitty vielä vuoden 1955 karttaan. Aluerajaus on tehty havaittujen rakenteiden kohdalle.
metsakeskus.1000049752 236 Jokinevankangas N 10001 12016 13175 11006 27000 326791.00000000 7060619.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049752 Tervahauta sijaitsee Jokinevankankaan pohjoisosassa länsirinteessä. Haudan läpimitta on noin 20 metriä, halssi länsi/luoteis reunassa. Tervahaudan itäreunan yli kulkee kärrytie. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049753 236 Puurolahti 10001 12016 13175 11006 27000 326867.00000000 7062310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049753 Tervahauta sijaitsee vajaat 100 metriä etelään Puurolahden rannasta, Puurolahdenkankaan pohjoisrinteessä. Tervahaudan läpimitta on noin 19 metriä, halssi koillisreunassa. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049754 236 Korteraumankoski 10001 12016 13175 11006 27000 326936.00000000 7060043.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049754 Tervahauta sijaitsee noin 40 metriä Piilolantien pohjoispuolella. Haudan läpimitta on noin 20 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049756 236 Hiedanhauta 10001 12016 13175 11006 27000 328543.00000000 7060393.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049756 Tervahauta sijaitsee Kuhalammista noin 230 metriä etelään, noin 40 metriä Kuhalammintien itäpuolella. Haudan läpimitta on noin 18 metriä.
metsakeskus.1000049766 236 Fälösön 10001 12016 13175 11006 27000 332159.00000000 7050208.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049766 Tervahauta on merkitty peruskarttaan ja sijaitsee Kruunupyy kunnanrajan läheisyydessä aivan metsäautotein vieressä. Haudan läpimitta on 16 metriä, halssi lounaisreunalla. Haudasta noin 50 metriä pohjoiseen metsäautoteiden risteyksen läheisyydessä erottuu lidarissa vierekkäin kaksi kaksi kuoppaa ja noin 40 metriä koilliseen yksi kuoppa, jotka ovat mahdollisesti myös tervahautoja (alakohteet). Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049767 236 Hestoosi 10001 12016 13175 11006 27000 333073.00000000 7049939.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049767 Tervahauta on merkitty peruskarttaan ja sijaitsee metsäautotien pohjoispuolella kantatiestä 63 (Teerijärventie) noin 400 metriä luoteeseen. Tervahaudan läpimitta on noin 15 metriä ja se näyttää lidarkartassa lähes nelisivuiselta. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000049768 740 Piippolanmäki 10007 12001 13014 11006 27000 614147.00000000 6870336.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049768 Piippolanmäellä on pitäjänkartan (1850) mukaan ollut torppa. Myöhemmässä pitäjänkartassa (1908-1915) mäellä on enää peltolaikku. Alueella on kiviröykkiöitä, kivivuorattu kaivo, pitkä kaivanto ja kiviraunio.
metsakeskus.1000049769 740 Viitamäki 10001 12013 13126 11006 27000 614618.00000000 6870016.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049769 Kapeahkoon, yläosastaan pyöreään noin metrin korkuiseen ja 30 cm levyiseen kiveen tehty hakkauksia. Kiven yläosan hakkausten alla on vaakaviiva, jonka alla on kirjaimet TM. Kivi sijaitsee vanhan Viitamäentien varrella tien pohjoispuolella kuusen alla.
metsakeskus.1000049772 857 Saitanneva 10002 12016 13175 11006 27000 568176.00000000 6948785.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049772 Paikalla on tervahauta, joka näkyy myös vinovalovarjosteessa. Tervahaudan halkaisija on noin 14 metriä ja sen valllin päältä on ajettu yhdestä kohtaa metsäkoneella.
metsakeskus.1000049773 436 Latomäki pohjoinen 10001 12016 13175 11002 27000 412588.00000000 7190836.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049773 Lidar-aineistossa esiintyvä tervahauta, jonka halssi suuntaa koilliseen. Halkaisija noin 14 metriä. Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa.
metsakeskus.1000049775 47 Millodearbmi 10002 12016 13151 11002 27000 329097.00000000 7592940.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049775 Kohde sijaitsee valtatien 21 länsipuolella ja Tarvantojoen eteläpuolella. Se havaittiin vuoden 2023 tarkkuusinventoinnissa valtatien 21 varrella, jonka tarkoituksena oli selvittää muinaisjäännöksen Tarvantojoki 1 alueella ja lähistöllä sijaitsevien kuoppien luonnetta. Muinaisjäännösalueen kaakkoiskärjestä n. 10 m itään havaittiin kuopparivi, joista suurin osa kuopista osoittautui moderneiksi. Ne olivat selkeästi moderneja maanottokuoppia, roskakuoppia tai tuulenkaatoja. Niissä ei ollut maannosta ja pintamaaperä vaikutti sekoittuneelta. Kolmessa kuopassa havaittiin kuntan alla vaihtelevasti n. 10–30 cm paksuisia hiilikerroksia. Kerrostuman perusteella kuopat on tulkittu hiilihaudoiksi. Hautojen halkaisijat ovat 1,5–2 metriä. Kaakkoisemmassa (3) ja keskimmäisessä (2) hiilihaudassa oli hiilikerroksen alla tuhkakerros. Pyöreä hiilihauta 1 (N 7592944 E 329096) oli kooltaan n. 2 m x 2 m ja n. 50 cm syvä, ja on luoteisin havaituista hiilihaudoista. Sen pohjalle kaivettiin n. 40 cm syvä koekuoppa. N. 10 cm syvyydellä pintamullan alla oli n. 20–30 cm paksu kerros, jossa oli paljon suuria hiilenpaloja. Pohjamaana kuopassa oli hieno hiekka. Keskimmäinen hiilihauta 2 (N 7592940 E 329097) oli kooltaan n. 1,5 m x 1,5 m ja n. 50 cm syvä. Muodoltaan kuopanne oli myös pyöreä. Sen pohjalle kaivetussa koekuopassa oli pintamullan alla n. 20–30 cm paksu hiilikerros. Hiilien alta tuli vastaan vaalea tuhkakerros, jonka läpi ei kaivettu. Soikea hiilihauta 3 (N 7592931 E 329096) oli kooltaan 2 m x 1,5 m ja n. 60 cm syvä. Sen pohjalle tehtiin n. 40 x 40 cm kokoinen koepistos, jossa oli pintamullan alla n. 10–15 cm paksu hiilikerros. Hiilien alla oli vaaleanharmaa tuhkakerros, jota ei kaivettu.
metsakeskus.1000049777 204 Hautaniemi 10002 12016 13175 11006 27000 592769.06300000 6975807.95600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049777 Vinovalovarjostekuvasta havaittu tervahauta. Selkeäreunainen, pyöreä, halkaisija noin 16 metriä ja vallien korkeus noin 70 cm. Tervahaudan halssi länsipuolella. Selkeä ja hyvin säilynyt tervahauta.
metsakeskus.1000049778 765 Pelkolanmäki 1 10001 12016 13175 11006 27000 570316.00000000 7116019.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049778 Kohteessa on todennäköisesti kaksi tervahautaa lähekkäin. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. Tervahauta 1, halkaisija noin 10 metriä. ks. alakohteet
metsakeskus.1000049779 765 Pelkolanmäki 2 10001 12016 13175 11006 27000 570500.00000000 7115918.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049779 Kohteessa on todennäköisesti kaksi tervahautaa lähekkäin. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. Tervahauta 1, halkaisija noin 11 metriä. ks. alakohteet
metsakeskus.1000049780 765 Pelkolanmäki 3 10001 12016 13175 11006 27000 570636.00000000 7115952.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049780 Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049781 765 Tapiola etelä 10001 12016 13175 11006 27000 571080.00000000 7115671.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049781 Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049783 691 Hylkilä 2 10007 12004 13045 11006 27000 400586.00000000 7055884.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049783 Kohde sijaitsee Hylkilän talosta noin 200-330 metriä länteen avoimen heinävaltaisen alueen laidalla ja kiviaita. Paikalla noin 120 x 50 metrin kokoinen peltoalue, joka on merkitty viljelemättömäksi vuosien 1963 ja 1984 peruskartoille sekä nykyiselle maastokartalle. Pellon länsipään paikkeille on merkitty pelto vuoden 1776 isojakokartalle. Vuoden 1766 isojakokartalle peltoa ei ehkä ole merkitty ilmansuuntien mukaisesti. Vuoden 1844 pitäjänkartan merkinnän perusteella paikalla oli tuolloin ehkä jotakuinkin samankokoinen pelto kuin 1900-luvulla. Osa kiviaitaa sekä peltoalue, jota se ympäröi, näkyvät selkeästi myös esimerkiksi vuoden 1953 ilmakuvalla. Vuoden 2023 inventoinnin aikana pelto oli viljelemätön ja kasvoi heinää, itse pellolla ei ollut juurikaan puustoa, reunoilla kasvoi varttunutta kuusimetsää. Pellon voi päätellä olleen lähihistoriassa ehkä laitumena, maaperä on kivikkoista, pellon länsipää loppuu kivikkoiseen jyrkkään rinteeseen. Peltokuviota kiertää kiviaita, joka on koottu eri kohdissa hieman eri tavoin – eri levyiseksi ja korkuiseksi, idempänä kohderajauksen ulkopuolella on uudempaa aitaa, johon on koottu isoja kiviä koneellisesti. Länsiosassa osa aidasta näytti silmämääräisesti ehkä kokonaan käsin ladotulta, siellä aita on vanhoille peltoaidoille tyypilliseen tapaan jonkin verran mutkitteleva, myös etelärinteessä on käsin ladottua aitaa. Peltokuvion pohjoisreunalla aita muuttuu itään päin matalaksi ja epämääräisemmäksi. Vuoden 2024 tarkkuusinventoinnin raportin perusteella kiviaita näkyy jokseenkin selkeästi pitäjänkartalla vuonna 1844. Lisäksi se näkyy selkeästi Maanmittauslaitoksen rinnevarjosteella. Eri-ikäisten karttojen merkintöjen perusteella jotkin kiviaidan osat voivat olla vuoden 1766 isojaon kartan laatimista edeltävältä ajalta. Peltoalue ja siihen liittyvät aitarakenteet vaikuttavat kuitenkin vuoden 1766 kartan laatimisen jälkeen hieman muuttuneen. Näin on vaikea tietää, mitkä osat ovat esimerkiksi 1700-luvulta ja mitkä myöhemmin ladottuja. Peltoala lienee alunperin aidattu karjankulun estämiseksi pellolle, kun karjaa on laidunnettu metsissä. Myöhemmin peltoalaa on mahdollisesti käytetty laitumena ja tällöin kiviaita on osana muita aitaratkaisuja estänyt karja kulkua laidunalueelta pois. Kohteen aluerajaus käsittää alueen, missä aita näyttää muun muassa kivien koon perusteella kokonaan tai lähes kokonaan käsin ladotulta.
metsakeskus.1000049784 691 Haapakangas 10002 12016 13175 11006 27000 400652.00000000 7056044.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049784 Reisjärven pohjoispuolella, Vanhasuon ja Hylkilään johtavan talotien välisen peltoalueen eteläpuolisessa kuusimetsässä, maaperä on kivikkoista. Noin 12 m läpimitaltaan oleva tervahauta, halssi koilliseen. Haudan reunavallin päällä kasvaa joitakin vanhoja puita sekä nuorta puustoa.
metsakeskus.1000049785 691 Hylkinen 10007 12001 13007 11006 27000 400915.00000000 7055954.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049785 Hylkinen eli nykyinen Hylkilä sijaitsee Reisjärven pohjoisrannalla Reisjärvestä koilliseen virtaavan Kalajanjoen suusta n. 220 m lounaaseen korkeammalle kohoavan kapean niemekkeen itäpäässä. Hylkinen on Reisjärven vanhimpia taloja, ensimmäisen kerran se mainitaan lähteissä jo 1592 (Suur-Kalajoen historia 1. 1956, s. 107 ja 446). Hylkilä on merkitty nykyiselle paikalle myös vuoden 1766 isojakokartalle, talon ympärillä oli peltoja sekä pihan ja peltojen reunoille rakennuksia, todennäköisesti ainakin aitta/aittoja. Nykyisessä pihapiirissä on asuinrakennuksen lisäksi muuta rakennuskantaa, pihapiiriä ympäröivät pellot.
metsakeskus.1000049786 691 Jysinkangas 10002 12016 13175 11006 27000 402311.00000000 7056210.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049786 Hylkirannan itäpuolella Jysinkankaan keskiosassa. Kaksi tervahautaa avohakkuualueella n. 30 metrin etäisyydellä toisistaan, läntisemmän tervahaudan läpimitta on n. 15 m, halssi pohjoiseen, itäisemmän tervahaudan läpimitta on n. 13, halssi koilliseen. Hautojen päällä kasvoi korkeaa aluskasvillisuutta, ympäröivä kivikkoinen maaperä oli hyvin kuoppaista metsäkäsittelyn jälkeen. Haudat sijaitsevat maastokartan tervahautamerkinnöistä hieman pohjoiseen.
metsakeskus.1000049787 691 Jysinkangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 402664.00000000 7056270.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049787 Hylkirannan itäpuolella Jysinkankaan kapessa koilliskärjessä. Alueella kasvaa sekametsää. Noin 10 m halkaisijaltaan oleva laakea tervahauta, matalat vallit, halssi itään. Päällä kasvaa eri ikäisiä ja lajisia puita. Hauta sijaitsee maastokartan tervahautamerkinnästä hieman länteen.
metsakeskus.1000049788 691 Pitkäkangas 10002 12016 13175 11006 27000 402633.00000000 7056096.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049788 Hylkirannan itäpuolella peltojen väliin jäävällä metsäalueella. Pitkäkankaalta Jysinkankaalle johtavan metsätien varrella on noin 16 m läpimitaltaan oleva tervahauta kivikkoisen rinteen reunalla, halssi etelään. Haudan ympäristössä on metsäkoneen ajouria. Lähiympäristössä kasvaa tiheää kuusimäntymetsää.
metsakeskus.1000049789 691 Valkeinen 10002 12016 13175 11006 27000 409554.00000000 7055329.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049789 Valkeisjärvestä n. 200 m luoteeseen matalan kivikkoisen kankaan länsireunalla. Alueella kasvaa sekametsää, lähistöllä oli tehty viime aikoina metsäharvennusta. Noin 18 m läpimitaltaan oleva tervahauta, halssi koilliseen (lidarin perusteella länteen), päällä kasvaa jonkin verran puustoa, pintakasvillisuutena mm. saniaista ja maitohorsmaa.
metsakeskus.1000049792 139 Veskanharju etelä 10001 12016 13170 11002 27000 441581.00000000 7287958.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049792 Lidar-aineistosta (5p) paikannettu mahdollinen pyyntikuoppajono Veskanharjun länsiosassa. Pyyntikuopat sijaitsevat kaakko-luodesuuntaisen harjanteen päällä ja reunoilla. Mahdollisia pyyntikuoppia on noin 14 kappaletta, ja ne ovat halkaisijaltaan noin 2-3 metrisiä. Kuopilla on valli. Kuoppien sijainnit on merkitty alakohteiksi. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049793 139 Särkijärvi 10001 12016 13175 11002 27000 448420.00000000 7287634.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049793 Lidar-aineistossa (5p) erottuva tervahauta, joka sijaitsee Särkijärven eteläpuolella. Tervahaudan halkaisija on 19 metriä ja keskuskuopan halkaisija 6,5 metriä. Halssi suuntaa pohjoiseen, ja se on noin 10,5 metriä pitkä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049794 139 Särkiahonkangas 10001 12016 13175 11002 27000 449050.00000000 7286882.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049794 Lidar-aineistosta (5p) havaittu tervahauta Särkiahonkankaan itäpuolella. Tervahauta rajautuu Särkiahontien ojaan reunaan kiinni. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 14 metriä, ja keskuskuopan halkaisija on 5 metriä. Halssi suuntaa itään, ja sen pituus on noin 10 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049795 139 Veskanharju 10001 12016 13000 11002 27000 441848.00000000 7289294.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049795 Lidar-aineistosta (5p) havaittu mahdollinen pyyntikuoppajono. Kohde sijaitsee Veskanharjun keskiosassa, pohois-eteläsuuntaisella harjanteella. Kuoppia on noin 22 kappaletta, ja niiden halkaisijat ovat noin 2 metriä. Kuopilla on valli. Kuoppien sijainnit on merkitty alakohteiksi. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049796 205 Varpaniemi 1 10002 12016 13175 11006 27000 512024.00000000 7119564.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049796 Tervahauta sijaitsee tasaisella kankaalla, jossa maaperä on vähäkivistä hiekkamoreenia. Ympäristössä kasvaa vanhaa, harvaa mäntymetsää. Tervahaudan kuopan läpimitta on noin 9 m. Kuoppa on hyvin matala, vain noin puoli metriä. Näyttää siltä, että se on osittain täyttynyt eläinten valleihin kaivamista koloista peräisin olevalla hiekalla. Valli on leveä ja ulkopuolelta noin metrin korkuinen. Kokonaisläpimitta on noin 16 m. Halssi on pohjoisessa. Sen jatkeena olevan tervanlaskukuopan pituus on noin 3 m, leveys 1,5 m ja syvyys 0,5 m. Tervahaudan luoteislaidalla vallissa on ulkoreunalla pieni kaivanto, jonka päällä on katteena peltilevyjä. Kyseessä on ehkä kesämökkiläisten kellarikuoppa.
metsakeskus.1000049797 205 Varpaniemi 2 10002 12016 13175 11006 27000 511628.00000000 7119219.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049797 Tervahauta sijaitsee 150 metriä Varpaniementien ja Rännihiekkaan johtavan metsätien risteyksestä lounaaseen, loivasti luoteeseen viettävässä mäntymetsässä. Tervahaudan kuoppa on suhteellisen jyrkkäreunainen ja halkaisijaltaan noin 6 metriä ja syvyydeltään noin metrin. Tervahauta valleineen on halkaisijaltaan noin 15 metriä. Tervahaudan valli kohoaa noin 0,5 metriä ympäröivän metsämaaston yläpuolelle. Tervahaudan pohjoisessa vallissa on halssin jäänne. Tervahaudan eteläisen vallin välittömässä läheisyydessä on moderni maanottokuoppa, jonka eteläisessä profiilissa on havaittavissa selkeitä hiilikerroksia, jotka ovat mahdollisesti jäänteitä toisesta jo tuhoutuneesta tervahaudasta.
metsakeskus.1000049798 205 Varpaniemi 3 10002 12016 13175 11006 27000 512537.00000000 7118389.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049798 Tervahauta sijaitsee noin 300 metriä Varpaniementien ja Vonganlahdentien risteyksestä koilliseen ja noin 35 metriä Vonganlahdentiestä pohjoiseen. Tervahauta sijaitsee sekametsän reunassa tiheästi nuorta koivua kasvavalla hakkuualueella. Tervahaudan kuoppa on halkaisijaltaan noin 8 metriä ja syvyydeltään noin 1,5 metriä. Muodoltaan kuoppa on suhteellisen jyrkkäreunainen. Valleineen tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä. Tervahaudan itäisessä vallissa on havaittavissa halssin jäännös. Sekä tervahaudan kuoppa, että valli kasvavat nuorta koivua.
metsakeskus.1000049799 205 Kangas 10002 12016 13175 11006 27000 510765.00000000 7117922.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049799 Tervahauta sijaitsee 150 metriä Uimaniementien päästä koilliseen, noin 75 metrin päässä Uimaniemen pohjoisesta rannasta. Ympäröivä maasto on suhteellisen tasaista sekametsää. Tervahaudan kuoppa on jyrkkäreunainen ja noin 1,5 metriä syvä. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 6 metriä. Kuopan ympärillä on paksu valli, joka kohoaa noin metrin ympäröivän maaston yläpuolelle. Tervahaudan halkaisija valleineen on noin 12 metriä. Tervahaudan etelävallissa on selkeästi erottuva halssioja, joka on pituudeltaan noin 2 metriä ja leveydeltään noin metrin. Sekä tervahaudan kuoppa, että vallit kasvavat nuorehkoa koivua ja mäntyä.
metsakeskus.1000049800 205 Isokangas 10002 12016 13175 11006 27000 509120.00000000 7113684.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049800 Tervahauta sijaitsee noin 475 metriä Vuottolahdentiestä pohjoiseen ja 400 metriä Valtalanniementiestä itään tiheässä sekametsässä. Tervahaudan kuoppa on suhteellisen loivareunainen ja noin metrin syvä. Kuopan halkaisija on noin 7 metriä. Tervahaudan halkaisija valleineen on noin 15 metriä. Vallit kohoavat noin metrin ympäröivän maaston yläpuolelle. Vallin luoteisosassa on havaittavissa halssin jäännös. Sekä tervahaudan kuoppa, että ympäröivät vallit kasvavat nuorta koivua, lisäksi kuopan päälle on kaatunut useita pieniä puunrunkoja.
metsakeskus.1000049801 205 Nurmisaari 10002 12016 13175 11006 27000 507010.00000000 7116737.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049801 Kohteessa sijaitsee lähekkäin kaksi tervahautaa. Ne sijaitsevat Nurmisaaren kaakkoiskärkeen johtavan polun pohjoispuolella. Kaakon puoleinen tervahauta sijaitsee noin 80 metriä edellä mainitusta polusta pohjoiseen noin 80 metrin etäisyydellä Nurmisaaren itäisestä rannasta. Kaakkoisen tervahaudan kuopan halkaisija on 10 metriä ja syvyys 120 cm. Kuoppa on muodoltaan laakea. Ympäröivä valli on teräväreunainen, korkeus ulkopuolelta mitattuna 1 m. Vallissa on havaittavissa halssi suunnassa lounas-etelälounas. Halssin kohdalla vallissa on painauma. Tervanlaskukuopan pituus on 5 m ja leveys 2 m. Laskukuoppa on matala ja siitä lähtee oja länteen. Luoteinen tervahauta sijaitsee edellä mainitusta tervahaudasta noin 25 metriä luoteeseen. Tervahaudan kuoppa on halkaisijaltaan noin 5 m ja syvyydeltään 0,3 m. Kuoppa on muodoltaan laakea. Kuoppaa ympäröi matala ja loivapiirteinen valli, jonka korkeus suhteessa ympäröivään maastoon on alle 0,5 metriä. Tervahaudan halkaisija valleineen on noin 10 metriä. Tervahaudan läntisessä vallissa on havaittavissa halssin jäänne matalana painaumana. ks. alakohteet.
metsakeskus.1000049802 205 Mustataival 10002 12016 13175 11006 27000 502061.00000000 7132144.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049802 Tervahauta sijaitsee luoteeseen laskevalla rinteellä. Maaperä on hiekkamoreenia. Ympäristössä on nuorta metsää, enimmäkseen tiheää lepikkoa, mutta tervahaudan sisälle on hakkuussa jätetty vanhempia kuusia. Tervahaudan laakean kuopan läpimitta on noin 11 m ja syvyys enimmillään noin metrin. Yläreuna on ylempänä rinteessä kuin alareuna. Valli on hyvin matala, paitsi alarinteen puolella korkeimmillaan noin 1,5 m. Halssin paikka on luoteessa. Sen kohdalla on haudan sisäpuolelle ulottuva painanne. Laskukuoppa on pitkä ja leveä, mutta täyttynyt osittain vallista valuneella maalla, ilmeisesti eläinten kaivelun seurauksena. Tervahaudasta noin 20 m pohjoiseen havaittiin kiviröykkiö, todennäköisesti tervapirtin kiuas. Sen läpimitta on 2-2,5 m ja korkeus 50-80 cm. Röykkiö on kekomainen ja rakenteeltaan tiivis. Kaira ei uponnut siihen kovinkaan syvälle, mutta joissakin kohdissa todettiin kairaamalla kivien välissä olevan 10 cm paksun puhtaan hiekan kerroksen alla useiden senttimetrien paksuinen nokimaakerros, jossa oli hiilen paloja. Röykkiön ympärillä ei voinut hahmottaa rakennuksen perustuksia tai muita rakennusjäännöksiä. Isojakokartassa (Ståhlberg 1847a) ei ole paikalle merkitty asutusta, viljelyksiä eikä myöskään tervahautaa. Rinteen juurta lounaaseen kulkee kartassa talvitien pohja. ks. alakohteet.
metsakeskus.1000049802 205 Mustataival 10002 12004 13044 11006 27000 502061.00000000 7132144.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049802 Tervahauta sijaitsee luoteeseen laskevalla rinteellä. Maaperä on hiekkamoreenia. Ympäristössä on nuorta metsää, enimmäkseen tiheää lepikkoa, mutta tervahaudan sisälle on hakkuussa jätetty vanhempia kuusia. Tervahaudan laakean kuopan läpimitta on noin 11 m ja syvyys enimmillään noin metrin. Yläreuna on ylempänä rinteessä kuin alareuna. Valli on hyvin matala, paitsi alarinteen puolella korkeimmillaan noin 1,5 m. Halssin paikka on luoteessa. Sen kohdalla on haudan sisäpuolelle ulottuva painanne. Laskukuoppa on pitkä ja leveä, mutta täyttynyt osittain vallista valuneella maalla, ilmeisesti eläinten kaivelun seurauksena. Tervahaudasta noin 20 m pohjoiseen havaittiin kiviröykkiö, todennäköisesti tervapirtin kiuas. Sen läpimitta on 2-2,5 m ja korkeus 50-80 cm. Röykkiö on kekomainen ja rakenteeltaan tiivis. Kaira ei uponnut siihen kovinkaan syvälle, mutta joissakin kohdissa todettiin kairaamalla kivien välissä olevan 10 cm paksun puhtaan hiekan kerroksen alla useiden senttimetrien paksuinen nokimaakerros, jossa oli hiilen paloja. Röykkiön ympärillä ei voinut hahmottaa rakennuksen perustuksia tai muita rakennusjäännöksiä. Isojakokartassa (Ståhlberg 1847a) ei ole paikalle merkitty asutusta, viljelyksiä eikä myöskään tervahautaa. Rinteen juurta lounaaseen kulkee kartassa talvitien pohja. ks. alakohteet.
metsakeskus.1000049803 205 Löytölä 1 10002 12016 13175 11006 27000 495651.00000000 7130143.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049803 Tervahauta sijaitsee noin 150 metriä Salmenrannantiestä itään, noin 75 metrin päässä rannasta. Ympäröivä maasto on suhteellisen avointa sekametsäkangasta. Tervahaudan kuoppa on reunoiltaan jyrkähkö ja noin metrin syvä. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 7 metriä. Tervahauta valleineen on halkaisijaltaan noin 12 metriä. Valleissa ei havaittu selkeää halssin jäännettä. Tervahaudan itä- ja koillisvallin ulkoreunassa havaittiin resentit kaivannot, jotka ovat mitoiltaan noin 4 x 4 metriä.
metsakeskus.1000049804 205 Löytölä 2 10002 12016 13175 11006 27000 495591.00000000 7129880.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049804 Tervahauta sijaitsee mäntymetsäkankaalla noin 45 metriä Salmenrannantiestä itään. Tervahaudan kuoppa on halkaisijaltaan noin 5 metriä ja syvyydeltään alle 0,5 metriä ja muodoltaan hyvin loivarinteinen. Kairauksen perusteella vaikuttaa siltä, että osa vallien hiekasta on valunut kuopan pohjalle ja osin täyttänyt sen. Tervahautaa ympäröivät vallit ovat hyvin matalat ja kohoavat alle 0,5 metriä ympäröivän maaston yläpuolelle. Koillisvallissa on halssin jäänne, joka on leveydeltään noin metrin ja pituudeltaan noin 2 metriä.
metsakeskus.1000049805 205 Huovila 10002 12016 13175 11006 27000 504577.00000000 7124540.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049805 Tervahauta sijaitsee tasaisella kankaalla noin 20 m etäisyydellä Oulujärven rannasta. Maaperä on vähäkivistä hiekkamoreenia. Ympäristössä kasvaa vanhaa havupuuvaltaista metsää. Tervahaudan laakean ja matalan kuopan läpimitta on noin 10 m. Valli on leveä, ja siinä näyttäisi paikoitellen erottuvan kaksi rinnakkaista harjaa. Kokonaisläpimitta on noin 20 m. Näyttää mahdolliselta, että suuremman tervahaudan keskiosaan on myöhemmin kunnostettu pienempi tervahauta (tai hiilimiilu). Valli on ulkoreunalta jyrkkä ja noin 1,5 m korkea. Vallin ulkoreunalla on useissa kohdissa pieniä, jyrkkäreunaisia kaivantoja, joista maa on kasattu niiden reunoille. Nämä näyttävät kellarikuopilta. Haudan eteläreunalla vallissa on suurempi kaivanto, josta kaivettu maa on ilmeisesti viety pois (maan pinnan yläpuolella oleva valli on ollut hyvä hiekanottopaikka erityisesti talvella). Tervahaudan halssi ja laskukuoppa ovat ilmeisesti tällöin hävinneet, koska niitä ei näy tervahaudan muilla reunoilla.
metsakeskus.1000049806 205 Kotaniemi 10002 12016 13175 11006 27000 504704.00000000 7125604.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049806 Tervahauta sijaitsee Kotaniemen lounaisosassa, lounaaseen laskevalla hiekkamoreenirinteellä, noin 50 m päässä Oulujärven rannasta. Maan pinta on ympäristössä paikoin kivistä. Alueella kasvaa mäntyvaltaista metsää. Tervahaudan suppilomaisen kuopan läpimitta on noin 9 m ja syvyys 140-180 cm (vallin reuna alempana alarinteen puolella). Vallin harja taittuu terävästi jyrkäksi ulkoreunaksi. Valli on ulkopuolelta melko korkea, enimmillään noin 2 m alarinteen puolelta. Kokonaisläpimitta on noin 15 m. Halssi on lounaassa. Sen jatkeena rinteessä olevan matalan, rinteeseen avautuvan tervanlaskukuopan pituus on noin 4 m ja leveys 1,2 m. Tervahauta on hyväkuntoinen.
metsakeskus.1000049808 205 Paskoniemi 10002 12016 13175 11006 27000 502993.00000000 7126119.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049808 Tervahauta sijaitsee kangasmaastossa, hyvin matalan kumpareen luoteispäässä. Metsä sen ympärillä on tiheää nuorta metsää. Haudan kohdalle on jätetty siinä kasvavat vanhat kuuset, mutta niiden alla kasvaa tiheässä nuorempia puita. Kotaniementie kulkee aivan haudan vierestä sen eteläpuolella. Tervahaudan kuopan läpimitta on noin 11-12 m ja syvyys 140-180 cm. Valli on leveä ja tasalakinen, ulkopuolelta noin metrin korkuinen. Kokonaisläpimitta on noin 19 m. Halssi on alarinteen puolella lounaassa, ja sen kohdalla vallissa on painuma. Tervanlaskukuopan vallin ulkopuolella on täynnä kaatuneita puita ja risuja. Tervahauta on merkitty vuoden 1847 Isojakokarttaan (Ståhlberg 1847)
metsakeskus.1000049809 205 Suvipekantie 10002 12016 13175 11006 27000 501320.00000000 7119560.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049809 Tervahauta sijaitsee Suvipekantien itäpuolella tien välittömässä läheisyydessä. Tervahaudan kuoppa on halkaisijaltaan noin 7 metriä ja syvyydeltään noin 1,5 metriä. Kuopan reunat ovat jyrkkäreunaiset. Kuoppaa ympäröi leveä valli, joka kohoaa yli metrin ympäröivän maaston yläpuolelle. Tervahaudan halkaisija valleineen on noin 15 metriä. Vallit ovat suurelta osin tuhoutuneet myöhemmän maankäytön seurauksena. Läntisessä vallissa on noin 4 x 4 metrinen neliskulmainen kivetty kaivanto, todennäköisesti suhteellisen modernin maakellarin jäänne. Luoteisvallissa on resentti kuoppa, mitat noin. 1 x 5 metriä, syvyys 1 m. Pohjoisvallissa on edelleen käytössä oleva resentti maakellari. Koillispuolen vallissa on havaittavissa osin tuhoutunut halssiojan ja laskukuopan jäänne. Itäkoillisessa vallissa on resentti kaivanto, mitat 1 x 4 m, syvyys 1 m. Itäisessä vallissa on resentti kaivanto, mitat 1 x 5 m, syvyys 1 m. Kaakkoisvallissa on 2 x 3 metrinen kaivanto, joka on myös mahdollinen maakellarin jäänne.
metsakeskus.1000049810 205 Erkkola 10002 12016 13175 11006 27000 505438.00000000 7119362.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049810 Tervahauta sijaitsee Tomperintiestä 200 metriä etelään ja 30 metriä Erkkolan kohdalta Tomperintieltä etelään kääntyvän metsätien länsipuolella. Tervahaudan kuoppa on halkaisijaltaan noin 5 metriä ja syvyydeltään noin 1,5 metriä. Valleineen tervahaudan halkaisija on noin 10 metriä. Lounaisessa vallissa on havaittavissa halssin jäänne ja laskuoja, jonka pituus on noin 4 metriä.
metsakeskus.1000049811 205 Apajakangas 10002 12016 13175 11006 27000 506817.00000000 7119640.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049811 Tervahauta sijaitsee loivasti lounaaseen laskevalla kankaalla, jossa maaperä on vähäkivistä hiekkamoreenia. Paikalla kasvaa mäntymetsää. Tervahaudan kuoppa on matala ja laakea. Kuopan läpimitta on 11-12 m ja syvyys 80 cm. Vallin harja taittuu terävästi jyrkäksi ulkoreunaksi. Valli on ulkopuolelta matala, korkeudeltaan noin puoli metriä. Tervahaudan kokonaisläpimitta on noin 15 m. Halssi on lounaassa. Se ja tervanlaskukuoppa ovat rikkoutuneet, kun niiden läpi on kaivettu jyrkkäreunainen oja, joka jatkuu hieman viistosti etelään parikymmentä metriä.
metsakeskus.1000049812 205 Vuottoniemi 2 10002 12016 13175 11006 27000 508095.00000000 7121649.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049812 Tervahauta sijaitsee kangasmaastolla, harjanteen reunalla. Pohjoisessa maan pinta on tervahaudan tasolla, muissa suunnissa se laskee, jyrkimmin kaakossa. Maaperä on hiekkamoreenia. Paikalla kasvaa nuorta metsää. Tervahaudan ympäristö on muokattu hakkuun jälkeen, mutta tervahaudan sisällä maan pinta on ehjä. Tervahaudan kuoppa on laakea. Kuopan läpimitta on 8 m ja syvyys 1 m. Valli on leveä ja tasalakinen. Sen korkeus on ulkopuolelta noin metri, kaakossa noin puolitoista metriä. Tervahaudan kokonaisläpimitta on noin 15 m. Halssi on kaakossa. Halssin suussa vallissa on ladottu kiviseinä ja sen alla ojamainen kuoppa (pituus 2 m, leveys 1 m, syvyys 1 m). Kauempana vallista tervanlaskukuoppa laajenee, mutta sen ulkoreunat ovat rikkoutuneet äestyksessä.
metsakeskus.1000049813 205 Vuottoniemi 3 10002 12016 13175 11006 27000 507879.00000000 7122212.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049813 Tervahauta sijaitsee kangasmaastolla, matalan, loivapiirteisen harjanteen itäreunalla. Maaperä on hiekkamoreenia. Ympäristössä on harvaa sekametsää. Tervahaudan kuoppa on suhteellisen syvä ja suppilomainen. Kuopan läpimitta on 8 m ja syvyys 1,4 m. Valli on kapea ja teräväharjainen. Sen korkeus on ulkopuolelta noin metri, koillisessa vähän enemmän. Tervahaudan kokonaisläpimitta on noin 11 m. Halssi on koillisessa. Tervanlaskukuoppa on muodoltaan säännöllinen, pituus 4 m, leveys 1,5 m ja syvyys enimmillään 1,5 m tervahaudan vallissa. Kuopan pohja nousee loivasti vallista ulospäin, ja kuoppa avautuu laskevaan rinteeseen. Tervahauta on täysin ehjä.
metsakeskus.1000049814 241 Ala-Penikkavaara 10 10002 12004 13052 11002 27000 408891.00000000 7300559.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049814 Ala-Penikkavaarassa olevan rakkakivikon eteläosassa, alkavan mäntymetsän laidalla, on pieni rakkakuoppa. Kuoppa on kooltaan n. 1x1x0.5 m. Yhdellä reunalla on hieman muita kiviä suurempi laakakivi. Kuopan kohdalla kuuluu puron lirinää.
metsakeskus.1000049815 241 Pookijänkä 3 10002 12012 13124 11002 27000 407337.00000000 7302458.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049815 Pookijänkä 1 ja 2 kohteista n. 100 metriä luoteeseen on kvartsi-iskoksia, kolmessa eri keskittymässä, samalla korkeustasolla. Kohteessa on kvartsilouhos, josta löytyi kvartsi-iskoksia n. 10 metrin säteeltä. Kvartsilouhos sijoittuu pääkoordinaattien mukaan. Alakohteiksi on merkitty kvartsin iskupaikka ja löytöpaikka.
metsakeskus.1000049815 241 Pookijänkä 3 10002 12008 13000 11002 27000 407337.00000000 7302458.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049815 Pookijänkä 1 ja 2 kohteista n. 100 metriä luoteeseen on kvartsi-iskoksia, kolmessa eri keskittymässä, samalla korkeustasolla. Kohteessa on kvartsilouhos, josta löytyi kvartsi-iskoksia n. 10 metrin säteeltä. Kvartsilouhos sijoittuu pääkoordinaattien mukaan. Alakohteiksi on merkitty kvartsin iskupaikka ja löytöpaikka.
metsakeskus.1000049816 241 Paasivaara 10002 12008 13090 11002 27000 407345.00000000 7301302.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049816 Paasivaaran rakka-alueelta hieman 80 m korkeuskäyrän alapuolelta löytyi kolmesta kohtaa yksittäisiä kvartsi-iskoksia. Kohteen pääkoordinaattien osoittamassa pisteessä (löytöpaikka 1) on mahdollisen kvartsikaapimen löytöpaikka. Kaksi muuta löytöpaikkaa on merkitty alakohteiksi.
metsakeskus.1000049817 205 Koiraniemi 10002 12016 13175 11006 27000 508318.00000000 7118375.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049817 Tervahauta sijaitsee kangasmaastossa, matalan, loivapiirteisen harjanteen koilliseen laskevalla reunalla. Maaperä on melko kivistä hiekkamoreenia. Tervahaudassa ja sen ympäristössä kasvaa tiheää pensaikkoa ja nuorta puustoa. Tervahaudan koillislaita ulottuu sähkölinjalle, jossa pensaikkoa oli inventoinnin aikaan raivattu ja näkyvyys parempi. Tervahaudan kuoppa on matala ja laakea. Kuopan läpimitta on 9 m ja syvyys enimmillään metri. Valli on leveä ja matala. Pensaikko ja mättäikkö vaikeuttaa havainnointia tervahaudan sisällä. Tervahaudan kokonaisläpimitta on 16 m. Halssi on koillisessa ja ehjä. Tervanlaskukuoppa sen edustalla on muodoltaan säännöllinen ja jyrkkäreunainen, pituus 5 m, leveys 2 m ja syvyys 1,5 m. Siitä kaivettua maata on koottu valleiksi kuopan sivuille. Laskukuopan seinämissä ja halssissa saattaa olla kivistä ladottua seinää. Sitä oli kuitenkin paksun sammalen ja ruohoturpeen alta näkyvissä vain pienillä alueilla.
metsakeskus.1000049818 205 Haataja 10002 12016 13175 11006 27000 496903.00000000 7125785.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049818 Tervahauta sijaitsee tasaisessa kangasmaastossa, joka on lievästi soistunutta. Maaperä on hiekkamoreenia. Ympäristössä kasvaa kuusimetsää. Tervahaudan kuoppa on suppilomainen. Kuopan läpimitta on 10 m ja syvyys 1,5 m. Valli on kapea ja teräväharjainen. Sen korkeus on ulkopuolelta noin metri. Tervahaudan kokonaisläpimitta on noin 15 m. Ympärillä on matalia, umpeen soistuneita kaivantoja, joista on ilmeisesti otettu maata haudan valleihin. Halssi on koillisessa, ja sen kohdalla vallissa on syvä painuma tai kaivanto, joka ulottuu haudan sisään noin kolmen metrin päähän keskipisteestä. Tervanlaskukuopan pituus 5 m ja leveys 2,5 m. Sen syvyys on noin puoli metriä, mutta pohja on soistunut ja siellä on ilmeisesti paksu kerros turvetta.
metsakeskus.1000049819 205 Jataharjuntie 10002 12016 13175 11006 27000 501249.00000000 7126957.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049819 Tervahauta sijaitsee kangasmaastossa, länsilounaaseen laskevalla rinteellä. Maaperä on melko kivistä hiekkamoreenia. Inventoinnin aikana haudan länsireuna oli melko tuoreella hakkuuaukealla, jossa maan pintaa oli muokattu. Muokkaus ei ole ulottunut haudan sisään. Ylempänä rinteellä on kuusimetsää, jossa myös suurin osa haudasta on. Jataharjuntie on lähimmillään noin kymmenen metrin päässä tervahaudasta itäkoilliseen. Tervahaudan kuoppa on laakea. Kuopan läpimitta on 9 m ja syvyys 60-120 cm (vallin reuna on alempana alarinteen puolella). Valli on leveä ja ja ylärinteen puolella hyvin matala. Korkeimmillaan se on alarinteen puolella lännessä noin metrin. Tervahaudan kokonaisläpimitta on 18 m. Halssi on lännessä. Sen jatkeena on tervanlaskukuoppa, joka lännessä avautuu laskevaan rinteeseen, pituus 5 m, leveys 2,5 m.
metsakeskus.1000049821 205 Pullonniemi 10002 12016 13175 11006 27000 500780.00000000 7126814.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049821 Tervahauta sijaitsee Käkisaaren Pullonniemessä Kivinokantien länsipuolella tien välittömässä läheisyydessä noin 45 metrin päässä Pullonniemen läntisestä rannasta. Ympäröivä maasto on pääosin muokattua, kohteen pohjoispuolella sijaitsevien lomakiinteistöjen, pihamaata. Tervahaudan kuoppa on halkaisijaltaan 8 m ja syvyydeltään 1 m. Tervahaudan valli kohoaa noin metrin ympäröivän maaston yläpuolelle ja on muodoltaan suhteellisen jyrkkä. Lounaan puoleinen valli on osin tuhoutunut. Valleineen tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä. Valleilla kasvaa resenttejä istutuksia (marjapensaita yms.). Lisäksi länsivallin päällä on koirankoppi.
metsakeskus.1000049822 205 Paskonniemen torppa 10007 12001 13014 11006 27000 502951.00000000 7126166.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049822 Käkisaaren pohjoisosaan on isojakokartassa (Ståhlberg 1847) piirretty asuttu tontti, jonka ympärillä on pienialaiset viljelykset. Vuolijoen pitäjänkartassa (Pitäjänkartta 1865) asutuksen nimeksi on merkitty Paskonniemen torppa ("Paskonniemi Torp"). Asutus on myöhemmin autioitunut. Sen paikalla on vielä vuoden 1971 peruskartassa pieni niityksi merkitty kohta ja maastonimenä merkitty paikannimi "Autio", mutta ei rakennuksia. Isojakokarttaan merkittyjen viljelysten eteläosan paikalla on nykyisin kaksi kesämökkitonttia, mutta torpan tontti ja sen lähiympäristö ovat metsämaastoa. Paikan tarkastuksessa isojakokarttaan merkityllä tontilla havaittiin luonnonkivestä rakennetun tulisijan (kiukaan tai täysin hajonneen uunin) jäännökseksi kairaushavaintojen perusteella tulkittu röykkiö, lyhyt pätkä kiviaitaa tontin reunassa ja 14, 2-3 m läpimittaista, raivausröykkiötä tontin lähiympäristössä. Havaintojen perusteella nyt vanhassa kuusimetsässä sijaitsevat asutus- ja viljelyjäännökset ovat hyvin säilyneitä. Alueella ei havaittu jälkiä uudemmasta ihmistoiminnasta. Paikka on ollut asuttu ainakin vielä 1800-luvun jälkipuolella. Kohde on rajattu siten, että se sisältää maastossa havaitut asutus- ja viljelyjäännökset torpan tontilla ja sen välittömässä läheisyydessä.
metsakeskus.1000049823 638 Joonaanmäki 10007 12013 13126 11042 27000 427047.00000000 6695292.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049823 Avokallion päällä on kolmeen osaan porattu siirtolohkare. Yhteen osaan on hakattu 19 24/6 24. Ja alempaan riviin B sydän E. Sydän-symbolin keskellä on ympyrä.
metsakeskus.1000049824 205 Vilkin torppa 10007 12001 13014 11006 27000 501977.00000000 7123663.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049824 Käkisaaren kaakkoisrannalle, Havukkaniemen Vilikinlahden puoleiselle sivulle, on isojakokartassa (Ståhlberg 1847) piirretty asuttu tontti, jonka ympärillä on viljelyksiä. Vuolijoen pitäjänkartassa (Pitäjänkartta 1865) asutuksen nimeksi on merkitty Vilkin torppa ("Vilki Torp"). Asutus on myöhemmin autioitunut. Sen paikalla on vuoden 1971 peruskartassa vain metsää. Nykyisin rannalla entisen torpan paikalla on 200 m pituudelta rakentamatonta aluetta, vaikka molemmilla puolilla rannalla on kesämökkitontteja. Paikan tarkastuksessa isojakokarttaan merkityllä tontilla, aivan vanhan rantatörmän reunan lähellä havaittiin lähekkäin kaksi suurta hiekansekaista kiviröykkiötä vain muutaman metrin päässä toisistaan. Läntinen on läpimitaltaan noin 5 m ja itäinen noin 4 m. Molempien korkeus on noin metri. Röykkiöitä tutkittiin kairaamalla, mutta kivisyyden vuoksi tuloksia oli vaikeaa saada. Varsinkin läntinen röykkiö oli niin kivinen, ettei kaira siihen uponnut. On hyvin mahdollista, että röykkiöt ovat, tai ainakin toinen niistä on, paikalla olleen rakennuksen tulisijan jäännös. Suurista röykkiöistä noin 20-30 m pohjoiseen ja koilliseen havaittiin kaksi pienempää röykkiötä (läpimitta 1-2 m, korkeus puoli metriä), jotka näyttävät raivausröykkiöiltä. Havaintojen perusteella nyt metsässä sijaitsevat asutus- ja viljelyjäännökset entisellä torpan tontilla ovat hyvin säilyneitä. Alueella ei havaittu jälkiä uudemmasta ihmistoiminnasta. Koska paikka on ollut asuttu ainakin vielä 1800-luvun jälkipuolella. Kohde on rajattu siten, että se sisältää maastossa havaitut asutus- ja viljelyjäännökset torpan tontilla ja sen välittömässä läheisyydessä ks. alakohteet
metsakeskus.1000049826 445 Vidskär 10002 12005 13059 11006 27008 190836.00000000 6654022.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049826 Widskärin kallioluoto sijoittuu Utön pohjoispuolelle Turkuun johtavan väylän varrelle. Saaren korkeimmalla kohdalla on poikkeuksellisen suuren kummelin raunio. Alkuperäinen merimerkki muodostui noin kuusi metriä korkeasta pyramidista. Rakennus on Suomen merimerkkien joukossa poikkeuksellinen. Rakennelman jäätyä pois turvalaitekäytöstä saaristolaiset ovat purkaneet kummelia ja käyttäneet sen kiviä rakennustarpeiksi. Nykyisin pyramidista on jäljellä yksi hyvin säilynyt seinämä ja osia kahdesta muusta.
metsakeskus.1000049827 205 Kyyrön torppa 10007 12001 13014 11006 27000 500705.00000000 7126605.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049827 Käkisaaren pohjoisosaan on isojakokartassa (Ståhlberg 1847) piirretty asuttu tontti, jonka ympärillä on pienialaiset viljelykset. Vuolijoen pitäjänkartassa (Pitäjänkartta 1865) asutuksen nimeksi on merkitty Kyyrön torppa ("Kyyrö Torp"). Asutus on myöhemmin autioitunut. Sen paikalla on vuoden 1971 peruskartassa yksi rakennus, jonka kohdalla on nykyisinkin vaja tai varastokatos tilustien varrella. Torpan paikan kaakkoispuolella on vanhassa peruskartassa pieniä peltotilkkuja. Ne ovat nyt metsittyneet, mutta erottuvat vielä paremman heinänkasvun vuoksi välissä olevista metsäkaistaleista. Isojakokarttaan merkityn torpan tontti ja sen lähiympäristö ovat siis nyt metsämaastoa. Paikan tarkastuksessa isojakokarttaan merkityllä tontilla ja sen välittömässä läheisyydessä havaittiin luonnonkivestä rakennetun tulisijan jäännökseksi kairaushavaintojen perusteella tulkittu röykkiö, kellarikuoppa ja kuusi raivausröykkiötä. Havaintojen perusteella asutus- ja viljelyjäännökset ovat melko hyvin säilyneitä. Alueen keskellä on edellä mainittu varastokatos ja alueen poikki lounaaseen entisen Kivelän torpan tontilla olevalle vapaa-ajan asunnolle menevä tilustie. Alueella ei havaittu muita jälkiä uudemmasta ihmistoiminnasta. Koska paikka on ollut asuttu ainakin vielä 1800-luvun jälkipuolella. Kohde on rajattu siten, että se sisältää maastossa havaitut asutus- ja viljelyjäännökset torpan tontilla ja sen välittömässä läheisyydessä.
metsakeskus.1000049828 615 Räisänen torppa 10007 12001 13014 11006 27000 488168.00000000 7232568.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049828 Räisäsen talonpaikka sijaitsee hiekkamoreenikumpareella, nykyisen Akanlammen rannasta 400 m luoteeseen. Ennen Vuormajärven ja Hetetjärven kuivatusta paikka on ollut järvien välisellä kannaksella Hetejärven pohjoisrannalla. Pihapiirissä on vielä pystyssä melko huonokuntoiset pirtti ja pari piharakennusta. Piha-alue ja talon pellot ovat villiintyneet, mutta puustoa siellä ei vielä juuri kasva. Paikalle johtaa huono ja kivinen tieura. Räisänen on merkitty torppana isojakokarttaan (Hällström 1852c) ja se löytyy myös pitäjänkartalta (1865a).
metsakeskus.1000049829 301 Mäki-Vennan uuni 10007 12016 13153 11006 27009 268520.00000000 6946545.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049829 Tarkastus 1995: Mäki-Vennan kalkkiuuni sijaitsee tilan päärakennuksesta noin 200 metriä kaakkoon, pienen peltolohkon laidalla olevan metsäsaarekkeen reunassa. Uuni on pahoin kasvillisuuden peitossa, minkä lisäksi rapautuminen ja pesään heitetyt roskat sekä rakenteen päälle kertynyt humus ovat pyöristäneet sitä niin, että vain päämitoista on mahdollisuus saada käsitys. Uunista on jäjellä matala kumpu, jonka keskellä näkyy pesän pitkänomainen painauma. Uunin leveys on noin kuusi metriä ja pituus hieman alle kahdeksan metriä. Uunin pesä on ollut pienempi, noin 4 x 3 x 2m eli tilavuudeltaan noin 24 m3. Paikallisen informantin (s. 1921) mukaan uunin sisäpuoli on ollut tiilestä muurattu. Tämä tiesi myös kertoa, että uunissa on raaka-aineena käytetty Sikamäen louhoksilta saatua kiveä, jota kerralla tarvittiin noin 20 mottia. Valmis kalkki myytiin pääasiassa nahkureille. Valmiin kalkin varastointia varten uunin takana oli lato, joka kuitenkin on tuhoutunut. Samoin poltossa tarvittu puu varastoitiin uunin läheisyydessä. Uunin rakentamisajankohtaa ei tiedetty, mutta sen on kuitenkin rakentanut Salomon Mäkinen (k. 1927). Viimeisen kerran uunia on poltettu vuonna 1931. Koskisen talossa on kerrottu harjoitetun kalkinpolttoa jo varhemmin. Koskisen talolla on ollut samanlainen uuni, mutta se on tuhoutunut 1960-luvun lopulla koskenperkauksessa.
metsakeskus.1000049830 301 Sikamäki 10002 12012 13124 11006 27007 267762.00000000 6943812.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049830 Tarkastus 1995: Kurikan kalkinpolton ja louhinnan historiaa ei ole tarkasti selvitetty, mutta siitä on lyhyt, lähinnä maaherrankertomuksiin perustuva artikkeli Etelä-Pohjanmaan historiassa. Parhaiten tunnetaan kalkinpolton alkuvaiheet. Esiintymän löysi vuonna 1728 Kurikan (tuolloin vielä Suur-Ilmajokea) nimismies Juho Rein, ja sen hyödyntäminen alkoi viimeistään 1740-Iuvulla. Kalkinlouhintaa ja -polttoa on kansanomaisesti harjoitettu sen jälkeen yhtäjaksoisesti aina 1900-luvun puolelle saakka. Sikamäeksi kutsutun alueen avolouhokset muodostavat Marmorintien varteen, tien itäpuolelle, noin 400 metriä pitkän ja 100-150 metriä syvän vyöhykkeen. Alue on suhteellisen tasaista kangasta, jossa siellä täällä peruskallio on näkyvissä. Alueella on runsaasti erilaisia epäsäännöllisen muotoisia kuoppia ja kaivantoja, joista syvimmät ovat jopa 5-6 metriä syviä. Runsaasta humuksesta ja kasvillisuudesta johtuen havaintojen teko oli paikoin vaikeaa, mutta alueella näyttäisi olevan myös umpinaisia louhoksia, joista kalkkia on otettu kaivamalla kallioon onkaloita. Selvästi uuneiksi tunnistettavia rakenteita ei paikalla havaittu, mutta aivan Kalkkitien varressa on joukko kuoppia, jotka saattaisivat olla uunien jäännöksiä. Ruskealan Marmorin 1940-luvulla perustettu, sittemmin hylätty kalkkikaivos sijaitsee Sikamäestä vajaan kilometrin etelälounaaseen. Myös pari kilometriä Sikamäestä itään, Kivimäellä, kerrotaan olleen kalkkilouhoksia.
metsakeskus.1000049830 301 Sikamäki 10002 12012 13124 11006 27008 267762.00000000 6943812.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049830 Tarkastus 1995: Kurikan kalkinpolton ja louhinnan historiaa ei ole tarkasti selvitetty, mutta siitä on lyhyt, lähinnä maaherrankertomuksiin perustuva artikkeli Etelä-Pohjanmaan historiassa. Parhaiten tunnetaan kalkinpolton alkuvaiheet. Esiintymän löysi vuonna 1728 Kurikan (tuolloin vielä Suur-Ilmajokea) nimismies Juho Rein, ja sen hyödyntäminen alkoi viimeistään 1740-Iuvulla. Kalkinlouhintaa ja -polttoa on kansanomaisesti harjoitettu sen jälkeen yhtäjaksoisesti aina 1900-luvun puolelle saakka. Sikamäeksi kutsutun alueen avolouhokset muodostavat Marmorintien varteen, tien itäpuolelle, noin 400 metriä pitkän ja 100-150 metriä syvän vyöhykkeen. Alue on suhteellisen tasaista kangasta, jossa siellä täällä peruskallio on näkyvissä. Alueella on runsaasti erilaisia epäsäännöllisen muotoisia kuoppia ja kaivantoja, joista syvimmät ovat jopa 5-6 metriä syviä. Runsaasta humuksesta ja kasvillisuudesta johtuen havaintojen teko oli paikoin vaikeaa, mutta alueella näyttäisi olevan myös umpinaisia louhoksia, joista kalkkia on otettu kaivamalla kallioon onkaloita. Selvästi uuneiksi tunnistettavia rakenteita ei paikalla havaittu, mutta aivan Kalkkitien varressa on joukko kuoppia, jotka saattaisivat olla uunien jäännöksiä. Ruskealan Marmorin 1940-luvulla perustettu, sittemmin hylätty kalkkikaivos sijaitsee Sikamäestä vajaan kilometrin etelälounaaseen. Myös pari kilometriä Sikamäestä itään, Kivimäellä, kerrotaan olleen kalkkilouhoksia.
metsakeskus.1000049830 301 Sikamäki 10002 12012 13124 11006 27009 267762.00000000 6943812.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049830 Tarkastus 1995: Kurikan kalkinpolton ja louhinnan historiaa ei ole tarkasti selvitetty, mutta siitä on lyhyt, lähinnä maaherrankertomuksiin perustuva artikkeli Etelä-Pohjanmaan historiassa. Parhaiten tunnetaan kalkinpolton alkuvaiheet. Esiintymän löysi vuonna 1728 Kurikan (tuolloin vielä Suur-Ilmajokea) nimismies Juho Rein, ja sen hyödyntäminen alkoi viimeistään 1740-Iuvulla. Kalkinlouhintaa ja -polttoa on kansanomaisesti harjoitettu sen jälkeen yhtäjaksoisesti aina 1900-luvun puolelle saakka. Sikamäeksi kutsutun alueen avolouhokset muodostavat Marmorintien varteen, tien itäpuolelle, noin 400 metriä pitkän ja 100-150 metriä syvän vyöhykkeen. Alue on suhteellisen tasaista kangasta, jossa siellä täällä peruskallio on näkyvissä. Alueella on runsaasti erilaisia epäsäännöllisen muotoisia kuoppia ja kaivantoja, joista syvimmät ovat jopa 5-6 metriä syviä. Runsaasta humuksesta ja kasvillisuudesta johtuen havaintojen teko oli paikoin vaikeaa, mutta alueella näyttäisi olevan myös umpinaisia louhoksia, joista kalkkia on otettu kaivamalla kallioon onkaloita. Selvästi uuneiksi tunnistettavia rakenteita ei paikalla havaittu, mutta aivan Kalkkitien varressa on joukko kuoppia, jotka saattaisivat olla uunien jäännöksiä. Ruskealan Marmorin 1940-luvulla perustettu, sittemmin hylätty kalkkikaivos sijaitsee Sikamäestä vajaan kilometrin etelälounaaseen. Myös pari kilometriä Sikamäestä itään, Kivimäellä, kerrotaan olleen kalkkilouhoksia.
metsakeskus.1000049831 205 Lattulansaari 10007 12016 13154 11006 27000 501530.00000000 7122990.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049831 Lattulansaari on runsaan hehtaarin laajuinen pyöreähkö saari Oulujärvessä Käkisaaren kaakkoispuolella ja noin 200 m päässä Käkisaaren rannasta. Rinnevarjosteesta näkyy, että saaren reunoilla on matalat rantatörmät, ja loivasti kupera keskiosa on korkeuskäyristä arvioiden 3-4 m Oulujärven pinnan yläpuolella. Heikki Matiskainen on vuoden 1982 Vuolijoen inventoinnissa käynyt saaressa ja mainitsee raportissaan. "Vuolijoen inventoinnin yhteydessä kävin Osmo Nissisen kanssa Lattulansaaressa. Saari sijaitsee Käkisaaren edustalla S-puolella. Saaren keskiosassa sijaitsee n. 15 aarin vanha piha-alue, jossa on havaittavissa rakennuksen perustat ja maakellari. Paikka kasvaa rehevää ruohikkoa, muuten kasvillisuus on tuuheaa kuusikkoa. Kyläläiset arvelivat paikalla sijainneen ruotutilan. Saaressa on lukuisia kiviraunioita, jotka tulkitsin kuitenkin kaskiraunioiksi." Matiskainen mainitsee, että O.A.F. Mustosen (Lönnbohm), mukaan: "Saaressa Sorsan luona Käkilahdella oli soikea hauta idästä länteen. Siitä ei kaivettaessa mitään tavattu". Lattulansaaren keskiosa on isojakokartassa (Ståhlberg 1847) merkitty niityksi. Kartoittaja on myös piirtänyt saareen lähes 20 pientä pyöreää merkkiä, jotka todennäköisesti tarkoittavat Matiskaisen havaitsemia röykkiöitä. Isojakokartassa Lattulansaareen ei ole merkitty asutusta eikä peltoa. Tilanne on sama myös Vuolijoen pitäjänkartassa (Pitäjänkartta 1865). Koska asutusta ei ole ollut 1800-luvun jälkipuolella, eivätkä kyläläiset Matiskaisen inventoinnin aikaan ole tienneet saaressa olleen asutusta viime aikoina, näyttää hyvin mahdolliselta, että Matiskaisen havaitsemat asutusjäännökset ovat jo isojakoa edeltävältä ajalta. Saaren varhaiseen käyttöön ja mahdolliseen asutukseen saattaa liittyä sen erikoinen maanomistushistoria. Saari ja sen kohdalla olevat Käkisaaren melko laajat rantaniityt kuuluvat noin 30 km päässä idässä Ärjänselän toisella puolella olevan Sivolanniemen kantatilan (Koutaniemi 8) maihin. Lattulansaaressa ei käyty vuoden 2023 inventoinnissa, mutta Matiskaisen inventointikertomuksen perusteella siellä on asutus- ja viljelyjäännöksiä, joilla on suojeluarvoa. Saaressa ei ole vuoden 1971 peruskartassa rakennuksia, mutta nykyisin peruskartassa saaren keskiosassa on pieni lämmittämättömäksi merkitty rakennus. Ilmakuvan perusteella saari on kokonaan metsän peitossa, joten viimeaikainen maankäyttö tuskin on tuhonnut Matiskaisen vuonna 1982 maastossa havaitsemia jäännöksiä. Kohde on rajattu siten, että se sisältää saaren keskiosassa sen alueen, jolle isojakokartassa on merkitty niityllä olevia röykkiöitä.
metsakeskus.1000049832 615 Pajala torppa 10002 12001 13014 11006 27000 488869.00000000 7230947.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049832 Pajalan torppa on sijainnut Vuormajärven etelälaidalla lähellä Kiiskiperän lahtea. Paikka on nykyisin metsässä Paja-ahon pohjoisreunalla. Torppa löytyy isojakokartalta ja pitäjänkartalta (Hällström 1852c, pitäjänkartta 1865a). Sen perustamisajankohta ei ole tiedossa. Vuoden 1957 ilmakuvassa ja 1966 peruskartalla paikalla on vielä metsän reunustama peltotilkku. Talo on tässä vaiheessa jo autioitunut. Paikka on yksi parhaista asumiseen soveltuvista paikoista tarkastetulla järven osalla. Ranta on melko jyrkkä ja tontti on voitu siksi sijoittaa lähelle järveä. On mahdollista, että paikkaa on hyödynnetty jo ennen torpan perustamista. Alueella sijaitsee päärakennuksen perustuksen lisäksi kolmen rakennuksen perustukset, kiuas ja kellarin jäännös. Tiedot niistä on lisätty alakohteisiin. Kohteen eteläpuolella on uusi edelleen käytössä oleva lato, jota ei ole sisällytetty kohteeseen. Talon vanhat pellot ovat ilmeisesti olleet myöhemmin kylän talojen käytössä, sillä myös 1966 peruskartalla on paikalle merkitty lato. Kohde on hyvin säilynyt. Vaikka talon peltoja on hyödynnetty myöhemminkin, pihapiiri näyttää säästyneen maankäytöltä. Torpan perustamisajankohtaa ei tunneta, mutta edustavuutensa ja varhaisen autioitumisen vuoksi sitä voidaan pitää muinaisjäännöksenä.
metsakeskus.1000049833 740 Syvälahti 10007 12011 13114 11042 27000 619641.00000000 6847309.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049833 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja poteroita, korsuja sekä taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000049834 740 Syvälahti 2 10007 12011 13114 11042 27000 620014.00000000 6847209.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049834 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja poteroita, korsuja sekä taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000049835 564 Halme 10002 12016 13175 11006 27000 468040.00000000 7214680.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049835 Kohde sijaitsee Joki-Kokosta etelään Halme-nimisen kankaan länsireunalla pienen suoalueen laidassa. Paikka on maaperältään melko kostea ja kasvaa hyvin tiheää nuorta sekametsää. Tervahauta on selväpiirteinen, vaikka erottuu maastossa huonosti tiheän puuston vuoksi. Kokonaishalkaisijaltaan se on 14 m ja vallit ovat noin 3 m leveät. Pohjalta havaittiin 30 cm hiekansekainen nokimaakerros. Sorakuoppa leikkaa vallia tervahaudan pohjoispuolella, mutta pääosin rakenne on ehjä. Halssi on suon puolella. Mitoiltaan halssi on noin 7 x 1 x 0,5 m. Sitä reunustavat vallit, joista pohjoispuolinen on osittain sorakuopan leikkaama.
metsakeskus.1000049836 564 Loppulanmaa 10002 12016 13175 11006 27000 468361.00000000 7212007.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049836 Kohde sijaitsee Juopulinjärven ja Härkövaaran välillä heti metsätien pohjoispuolella. Vieressä on suuria vanhoja soramonttuja. Kohdalla kasvaa sekametsää. Paikalla on suuri tervahauta. Kokonaishalkaisijaltaan se on 22–23 m. Vallit ovat 3–5 m leveät. Länsipuolella oleva soranottoalue on hieman rikkonut vallia. Halssi osoittaa pohjoiseen. Sitä reunustavat vallit. Halssin keskiosat ovat tuhoutuneet soranotossa. Pohjalle tehdystä koekuopasta havaittiin nokimaan alta viimeisimmän polton jäljiltä paikalle jääneiden hiiltyneiden tervaspuiden kerros. Tämän alla oli tervan kovettama maakerros. Pieni kangas, jolla kohde sijaitsee, tunnetaan Loppulanmaana (NA: Liisa Kylmänen 1957, Tuija Pääkkönen 1987). Perimätiedon mukaan kankaalla on asunut Juopulin ensimmäinen asukas. Myöhemmin sitä on käytetty tervanpolttopaikkana.
metsakeskus.1000049837 564 Härkövaara 10002 12016 13175 11006 27000 468816.00000000 7211214.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049837 Kohde sijaitsee Härkövaaran lounaisrinteellä Kaakkurilammen edustalla. Paikalla on pieni selväpiirteinen tervahauta. Se on kaivettu melko jyrkkään rinteeseen lähelle suon reunaa. Tervahaudan kokonaishalkaisija on 11 m ja vallit ovat 3 m leveät. Valli ei erotu ylärinteen puolella. Haudan pohjalla on 30 cm hiilensekaista hiekkamaata. Alla on puhdas hiekkamaa. Halssi on lounaaseen suolle päin. Halssi on kuoppamainen ja mitoiltaan 1 x 1 x 0,8 m. Tervahaudan ympäristössä on kuoppia, joista lienee otettu maa-ainesta haudan rakentamiseen.
metsakeskus.1000049838 564 Viitala Hautamaa 10002 12016 13175 11006 27000 462860.00000000 7204211.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049838 Kohde sijaitsee Viitajärven länsipuolella Viitalan talosta noin 600 m länsiluoteeseen matalalla Hautamaa-nimisellä kankaalla. Paikka on kankaan kaakkoisosassa lähellä vanhaa voimalinjaa. Paikalla on suurikokoinen tervahauta. Se on halkaisijaltaan noin 18 metriä, josta vallin osuus on yhteensä 6 metriä. Valli on korkeimmillaan haudan sisäpuolella, ollen arviolta 1,5 m. Valli nousee loivasti tervahaudan ulkokehältä sisään päin. Kokonaissyvyys on noin 1,4 m. Halssi on kapea ja antaa pohjoiseen. Se on vain noin metrin leveä ja saman verran syvä. Pituus on noin 5 metriä. Puusto paikalla on hyvin tiheää havupuuvaltaista metsää ja maaperä hiekkamoreenia. Kohteen lähistöltä ei löydetty muita tervahautaan liittyviä rakenteita, kuten tervapirtin kiuasta. Kyse voi olla läheisen Viitalan talon tervahaudasta.
metsakeskus.1000049839 494 Arolansaari 10002 12004 13051 11006 27000 458953.00000000 7200183.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049839 Kohde sijaitsee Arolansaari-nimisessä suosaarekkeessa 350 m Vehkalammesta lounaaseen. Paikalla on vanha Laitasaaren ja Muhoksen kylien välinen rajamerkki. Merkki on edelleen käytössä. Kylien raja on kulkenut tässä ainakin pitäjänkarttojen aikaan 1850 (pitäjänkartta 1850a). Rajamerkki on suolla heti kankaan laidalla. Kyseessä on nelikulmainen 1 x 1 x 0,3 m kivilatomus. Nykyään tämä on kokonaan turpeen peittämä eikä erotu siksi ympäristöstä kovin selkeästi.
metsakeskus.1000049840 494 Kärnänkallio 10002 12016 13175 11006 27000 455787.00000000 7192422.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049840 Kohde sijaitsee Oulujoen pohjoisrannalla 1,5 km Leppiniemen voimalalta itäkoilliseen, noin 60 metriä eteläkaakkoon Pällintieltä ja 40 m itään Pyhäkoski 1:n muinaisjäännösalueen itäreunasta. Paikalla on tervahauta aivan jyrkän rantatöyrään päällä. Ennen patoamista kohta kohdalla jokivarressa on sijainnut Kärnänkalliona tunnettu paikka (NA: Jaakko Kemilä 1948). Maasto on melko tasaista hiekkapohjaista korpimaata, mutta rantatöyräs viettää jokeen miltei pystysuorana. Alueen kasvillisuus on tiheää sekametsää, jossa kasvaa mäntyä, kuusta, koivua ja katajaa. Aluskasvillisuus on pääosin sammalta ja korkeampia varpukasveja, lähinnä mustikkaa. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 11 metriä, josta vallin osuus on noin 3 m. Valli on 60 cm korkea ja tervahaudan syvyys on noin 1 m. Halssi antaa etelään suoraan jokipenkkaan ja se vaikuttaa osittain romahtaneen jokeen. Törmästä on murtunut osia luultavasti luonnollisen eroosion vaikutuksesta. Tervahautaan liittyviä muita rakenteita ei havaittu. Isojakokartalla (Lindqvist, A. 1851a) ja pitäjänkartalla (1850b) joen pohjoispuolinen tielinja kulkee tervahaudan kautta.
metsakeskus.1000049841 416 Ylä-Nuppola 2 10007 12011 13112 11042 27028 553204.00000000 6770276.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049841 Kohteessa on n 170 metriä pitkä panssariestekaivanto, joka on katkaissut Mikkeliin johtavan tien ja sitä ympäröivän kankaan. Luoteisosastaan kohde on osin vaurioitunut myöhemmässä hiekanotossa. Kyseessä on puolustuslinjan sisempi estekaivanto. Lappeenrannan puolella Kyyräharjulla sijaitsee laaja-alaisempi panssariestekaivanto ja muita puolustusvarustuksia. Kohde on tunnistettu maastomallista. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049842 615 Aittoperän räme 10002 12001 13002 11033 27000 489028.00000000 7235369.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049842 Alueelta on 1800-luvun lopulla löydetty suosta koristeltu vakankansi (KM 3487:9), valinmuotti (KM 3487:12), pulkan pohjapuun (KM 3638:4) ja suksen (KM 3638:5) kappaleita. Löydöt on tehty tien ojaa kaivaessa. Esineiden tarkkaa löytöpaikkaa ei ole aiemmin todennettu. Aiemmin löydöt ovat olleet rekisterissä löytöpaikkana (kohde Haaponiemi 615040028), josta ne on nyt eriytetty. Lienee todennäköistä, ettei kyse ole irtolöydöistä. Vuoden 2023 inventoinnissa pyrittiin tarkentamaan löytöpaikkaa aikaisemmissa tutkimuksissa esitetyn kuvauksen sekä tarkan maastotutkimuksen pohjalta. Raportissa on pohdittu ja verrattu vuoden 1898 tarkastuksessa annetun etäisyysmitan pituutta, löytöpaikan maastonkuvausta, löytöpaikalla olleiden vanhojen rantavallien sijaintia ja löytöpaikalla ilmoitettua turpeen paksuutta vuonna 2023 tehdyn tarkastuksen tuloksiin. Esineiden mainitaan löytyneen tien ojaa kaivettaessa. Alueella kulkeneesta tiestä ei kuitenkaan ole juurikaan tietoa. Isojakokartalle ja pitäjänkartalle on piirretty Aittojärveltä tuleva polku tai tieura, joka kuitenkin päättyy lähelle Aitto-ojan suuta vanhaan järvenrantaan. Peruskartoilla tie jatkuu tästä todennäköisesti talvitienä vanhan järvenpohjan halki. Todennäköisesti tie olisi tullut Aittojärven suunnalta, mihin kartoille merkityn polun pää päättyy. Vuoden 1957 ilmakuvassa voidaan mahdollisesti havaita jonkinlainen vanhaa rantaa mukaileva tieura, jos ei kyse ole sitten rantavallista. Kankaalla tieojan kaivaminen ei ole ollut tarpeellista. Tarkasteltavalla kohdalla on kuitenkin ollut soinen poukama. Mikäli tie on haluttu oikaista tästä suoraan talolle kiertämättä kankaan kautta, olisi ojankaivuu tässä ollut tarpeellista. Siksi maastotarkastuksen yhteydessä yritettiin löytää jälkiä tiestä rämeen kohdalta uudemman ojituksen seasta. Yksi tällainen oja löytyikin. Kyse on lähes umpeen kasvaneesta vain noin 30 cm leveästä urasta, jolla on kuitenkin paikoin syvyyttä 30–50 cm. Uudet ojitukset leikkaavat tätä ja ura on monelta osin peittynyt niistä kaivettujen maakasojen alle. Ulkomuodon perusteella kyse voisi hyvin olla 1800-luvun lopulla kaivetusta ojasta. Edellä mainittujen seikkojen perusteella kohteelle on luotu aluerajaus. Tarkemman paikan määrittäminen edellyttäisi laajempia kaivaustutkimuksia. Huomattakoon kuitenkin, että löydöt ovat alkujaankin laajalta noin 40 m pitkältä alueelta. Kohteena luonnetta kiinteänä muinaisjäännöksenä on vielä arvioitava.
metsakeskus.1000049842 615 Aittoperän räme 10002 12008 13000 11033 27000 489028.00000000 7235369.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049842 Alueelta on 1800-luvun lopulla löydetty suosta koristeltu vakankansi (KM 3487:9), valinmuotti (KM 3487:12), pulkan pohjapuun (KM 3638:4) ja suksen (KM 3638:5) kappaleita. Löydöt on tehty tien ojaa kaivaessa. Esineiden tarkkaa löytöpaikkaa ei ole aiemmin todennettu. Aiemmin löydöt ovat olleet rekisterissä löytöpaikkana (kohde Haaponiemi 615040028), josta ne on nyt eriytetty. Lienee todennäköistä, ettei kyse ole irtolöydöistä. Vuoden 2023 inventoinnissa pyrittiin tarkentamaan löytöpaikkaa aikaisemmissa tutkimuksissa esitetyn kuvauksen sekä tarkan maastotutkimuksen pohjalta. Raportissa on pohdittu ja verrattu vuoden 1898 tarkastuksessa annetun etäisyysmitan pituutta, löytöpaikan maastonkuvausta, löytöpaikalla olleiden vanhojen rantavallien sijaintia ja löytöpaikalla ilmoitettua turpeen paksuutta vuonna 2023 tehdyn tarkastuksen tuloksiin. Esineiden mainitaan löytyneen tien ojaa kaivettaessa. Alueella kulkeneesta tiestä ei kuitenkaan ole juurikaan tietoa. Isojakokartalle ja pitäjänkartalle on piirretty Aittojärveltä tuleva polku tai tieura, joka kuitenkin päättyy lähelle Aitto-ojan suuta vanhaan järvenrantaan. Peruskartoilla tie jatkuu tästä todennäköisesti talvitienä vanhan järvenpohjan halki. Todennäköisesti tie olisi tullut Aittojärven suunnalta, mihin kartoille merkityn polun pää päättyy. Vuoden 1957 ilmakuvassa voidaan mahdollisesti havaita jonkinlainen vanhaa rantaa mukaileva tieura, jos ei kyse ole sitten rantavallista. Kankaalla tieojan kaivaminen ei ole ollut tarpeellista. Tarkasteltavalla kohdalla on kuitenkin ollut soinen poukama. Mikäli tie on haluttu oikaista tästä suoraan talolle kiertämättä kankaan kautta, olisi ojankaivuu tässä ollut tarpeellista. Siksi maastotarkastuksen yhteydessä yritettiin löytää jälkiä tiestä rämeen kohdalta uudemman ojituksen seasta. Yksi tällainen oja löytyikin. Kyse on lähes umpeen kasvaneesta vain noin 30 cm leveästä urasta, jolla on kuitenkin paikoin syvyyttä 30–50 cm. Uudet ojitukset leikkaavat tätä ja ura on monelta osin peittynyt niistä kaivettujen maakasojen alle. Ulkomuodon perusteella kyse voisi hyvin olla 1800-luvun lopulla kaivetusta ojasta. Edellä mainittujen seikkojen perusteella kohteelle on luotu aluerajaus. Tarkemman paikan määrittäminen edellyttäisi laajempia kaivaustutkimuksia. Huomattakoon kuitenkin, että löydöt ovat alkujaankin laajalta noin 40 m pitkältä alueelta. Kohteena luonnetta kiinteänä muinaisjäännöksenä on vielä arvioitava.
metsakeskus.1000049842 615 Aittoperän räme 10002 12001 13002 11010 27000 489028.00000000 7235369.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049842 Alueelta on 1800-luvun lopulla löydetty suosta koristeltu vakankansi (KM 3487:9), valinmuotti (KM 3487:12), pulkan pohjapuun (KM 3638:4) ja suksen (KM 3638:5) kappaleita. Löydöt on tehty tien ojaa kaivaessa. Esineiden tarkkaa löytöpaikkaa ei ole aiemmin todennettu. Aiemmin löydöt ovat olleet rekisterissä löytöpaikkana (kohde Haaponiemi 615040028), josta ne on nyt eriytetty. Lienee todennäköistä, ettei kyse ole irtolöydöistä. Vuoden 2023 inventoinnissa pyrittiin tarkentamaan löytöpaikkaa aikaisemmissa tutkimuksissa esitetyn kuvauksen sekä tarkan maastotutkimuksen pohjalta. Raportissa on pohdittu ja verrattu vuoden 1898 tarkastuksessa annetun etäisyysmitan pituutta, löytöpaikan maastonkuvausta, löytöpaikalla olleiden vanhojen rantavallien sijaintia ja löytöpaikalla ilmoitettua turpeen paksuutta vuonna 2023 tehdyn tarkastuksen tuloksiin. Esineiden mainitaan löytyneen tien ojaa kaivettaessa. Alueella kulkeneesta tiestä ei kuitenkaan ole juurikaan tietoa. Isojakokartalle ja pitäjänkartalle on piirretty Aittojärveltä tuleva polku tai tieura, joka kuitenkin päättyy lähelle Aitto-ojan suuta vanhaan järvenrantaan. Peruskartoilla tie jatkuu tästä todennäköisesti talvitienä vanhan järvenpohjan halki. Todennäköisesti tie olisi tullut Aittojärven suunnalta, mihin kartoille merkityn polun pää päättyy. Vuoden 1957 ilmakuvassa voidaan mahdollisesti havaita jonkinlainen vanhaa rantaa mukaileva tieura, jos ei kyse ole sitten rantavallista. Kankaalla tieojan kaivaminen ei ole ollut tarpeellista. Tarkasteltavalla kohdalla on kuitenkin ollut soinen poukama. Mikäli tie on haluttu oikaista tästä suoraan talolle kiertämättä kankaan kautta, olisi ojankaivuu tässä ollut tarpeellista. Siksi maastotarkastuksen yhteydessä yritettiin löytää jälkiä tiestä rämeen kohdalta uudemman ojituksen seasta. Yksi tällainen oja löytyikin. Kyse on lähes umpeen kasvaneesta vain noin 30 cm leveästä urasta, jolla on kuitenkin paikoin syvyyttä 30–50 cm. Uudet ojitukset leikkaavat tätä ja ura on monelta osin peittynyt niistä kaivettujen maakasojen alle. Ulkomuodon perusteella kyse voisi hyvin olla 1800-luvun lopulla kaivetusta ojasta. Edellä mainittujen seikkojen perusteella kohteelle on luotu aluerajaus. Tarkemman paikan määrittäminen edellyttäisi laajempia kaivaustutkimuksia. Huomattakoon kuitenkin, että löydöt ovat alkujaankin laajalta noin 40 m pitkältä alueelta. Kohteena luonnetta kiinteänä muinaisjäännöksenä on vielä arvioitava.
metsakeskus.1000049842 615 Aittoperän räme 10002 12008 13000 11010 27000 489028.00000000 7235369.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049842 Alueelta on 1800-luvun lopulla löydetty suosta koristeltu vakankansi (KM 3487:9), valinmuotti (KM 3487:12), pulkan pohjapuun (KM 3638:4) ja suksen (KM 3638:5) kappaleita. Löydöt on tehty tien ojaa kaivaessa. Esineiden tarkkaa löytöpaikkaa ei ole aiemmin todennettu. Aiemmin löydöt ovat olleet rekisterissä löytöpaikkana (kohde Haaponiemi 615040028), josta ne on nyt eriytetty. Lienee todennäköistä, ettei kyse ole irtolöydöistä. Vuoden 2023 inventoinnissa pyrittiin tarkentamaan löytöpaikkaa aikaisemmissa tutkimuksissa esitetyn kuvauksen sekä tarkan maastotutkimuksen pohjalta. Raportissa on pohdittu ja verrattu vuoden 1898 tarkastuksessa annetun etäisyysmitan pituutta, löytöpaikan maastonkuvausta, löytöpaikalla olleiden vanhojen rantavallien sijaintia ja löytöpaikalla ilmoitettua turpeen paksuutta vuonna 2023 tehdyn tarkastuksen tuloksiin. Esineiden mainitaan löytyneen tien ojaa kaivettaessa. Alueella kulkeneesta tiestä ei kuitenkaan ole juurikaan tietoa. Isojakokartalle ja pitäjänkartalle on piirretty Aittojärveltä tuleva polku tai tieura, joka kuitenkin päättyy lähelle Aitto-ojan suuta vanhaan järvenrantaan. Peruskartoilla tie jatkuu tästä todennäköisesti talvitienä vanhan järvenpohjan halki. Todennäköisesti tie olisi tullut Aittojärven suunnalta, mihin kartoille merkityn polun pää päättyy. Vuoden 1957 ilmakuvassa voidaan mahdollisesti havaita jonkinlainen vanhaa rantaa mukaileva tieura, jos ei kyse ole sitten rantavallista. Kankaalla tieojan kaivaminen ei ole ollut tarpeellista. Tarkasteltavalla kohdalla on kuitenkin ollut soinen poukama. Mikäli tie on haluttu oikaista tästä suoraan talolle kiertämättä kankaan kautta, olisi ojankaivuu tässä ollut tarpeellista. Siksi maastotarkastuksen yhteydessä yritettiin löytää jälkiä tiestä rämeen kohdalta uudemman ojituksen seasta. Yksi tällainen oja löytyikin. Kyse on lähes umpeen kasvaneesta vain noin 30 cm leveästä urasta, jolla on kuitenkin paikoin syvyyttä 30–50 cm. Uudet ojitukset leikkaavat tätä ja ura on monelta osin peittynyt niistä kaivettujen maakasojen alle. Ulkomuodon perusteella kyse voisi hyvin olla 1800-luvun lopulla kaivetusta ojasta. Edellä mainittujen seikkojen perusteella kohteelle on luotu aluerajaus. Tarkemman paikan määrittäminen edellyttäisi laajempia kaivaustutkimuksia. Huomattakoon kuitenkin, että löydöt ovat alkujaankin laajalta noin 40 m pitkältä alueelta. Kohteena luonnetta kiinteänä muinaisjäännöksenä on vielä arvioitava.
metsakeskus.1000049843 638 Husviken 10002 12016 13151 11006 27000 429009.00000000 6682105.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049843 Hiilimiilu on muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan 10–11 m. Miilua ympäröivä oja on osittain tuhoutunut eteläpuolelta hakkuiden takia. Miilu on kokonaan sammaleen peittämä ja kumpareen päällä kasvavat sahatut kuuset noin 10–50 vuoden ikäisiä. Hiilimiilun sisämitta on 7,7 m itä-länsi-suunnassa ja 8,5 m pohjois-etelä-suunnassa. Vastaava ulkomitta on 10 m itä-länsi-suunnassa ja 11,1 m pohjois-etelä-suunnassa. Miilun ojan syvyys on 0,4 m ja kumpareen korkeus 0,3 m mitattuna ympäröivän maan tasosta. Hakkuissa on jätetty tekopökkelöt kohteen päälle.
metsakeskus.1000049845 638 Visthusmalmen 10002 12016 13151 11006 27000 432433.00000000 6687259.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049845 Noin 4 metriä halkaisijaltaan oleva soikeahko kumpu, jota kiertää oja. Kohde tarkastettu talvella ja tulee tarkastaa vielä lumettomaan aikaan.
metsakeskus.1000049846 638 Skavarböleviken 10007 12011 13000 11042 27000 430688.00000000 6685926.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049846 Kohde sijaitsee tien eteläpuolella. Kohde on betoninen kuusikulmio (leveys 1,70 m yläreunasta, leveys alareunasta 2,20 m, 76 cm korkeus). Rakennelma päällä on metallilevyt ja -pultit. Betonirakenteen sisäosa on osittain maanpinnan alapuolella. Oviaukko on kohteen länsipuolella ja betonissa näkyy merkkejä laudoituksesta. Kyseessä on saksalaisten tutka-asema.
metsakeskus.1000049848 615 Haaponiemen laki 10002 12004 13054 11002 27000 488928.00000000 7235546.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049848 Kohde sijaitsee Haaponiemen korkeimmalla kohdalla keskellä kangasta metsätien pohjoispuolella. Paikalla on sammalen peittämä suorakulmainen tasalakinen röykkiö. Mitoiltaan tämä on noin 4 x 3 x 0,7 m. Röykkiön lounaispuolella noin 5 m päässä on toinen epävarma röykkiö. Mitoiltaan tämä on 3,5 x 2,5 x 0,5. Ajokone on ajanut tämän yli ja rakenne on siksi epäselvä. Ensimmäisestä röykkiöstä noin 20 m etelään on tien toisella puolella syvä kuoppa (alakohde). Kuoppa on suorakulmainen ja mitoiltaan 2 x 1 x 1,2 m. Tätä ympäröi 1,5 m leveä ja 30 cm korkea valli. Maa-aines pohjalla on hyvin pehmeää hiekkaa. Kairalla kokeilemalla pehmeää maata on ainakin 1 m. Niinpä kuopan syvyys on ollut ilmeisesti noin 2 m. Pohjalla on mahdollisesti ohut muutaman senttimetrin huuhtoutumiskerros. Kohteen tulkinta on vaikeaa, sillä kuoppaan on kasattu jätettä. Röykkiön ja kuopan välistä kulkeva tie on tehty peruskarttojen ja ilmakuvien perusteella 1966 ja 1994 välillä. Jo aiemmin on talolla ollut pieni peltotilkku joitain kymmeniä metrejä kohdasta lounaaseen. Ainakin kuopan voitaisiin ajatella liittyvän Haaponiemen taloon.
metsakeskus.1000049848 615 Haaponiemen laki 10002 12009 13094 11002 27000 488928.00000000 7235546.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049848 Kohde sijaitsee Haaponiemen korkeimmalla kohdalla keskellä kangasta metsätien pohjoispuolella. Paikalla on sammalen peittämä suorakulmainen tasalakinen röykkiö. Mitoiltaan tämä on noin 4 x 3 x 0,7 m. Röykkiön lounaispuolella noin 5 m päässä on toinen epävarma röykkiö. Mitoiltaan tämä on 3,5 x 2,5 x 0,5. Ajokone on ajanut tämän yli ja rakenne on siksi epäselvä. Ensimmäisestä röykkiöstä noin 20 m etelään on tien toisella puolella syvä kuoppa (alakohde). Kuoppa on suorakulmainen ja mitoiltaan 2 x 1 x 1,2 m. Tätä ympäröi 1,5 m leveä ja 30 cm korkea valli. Maa-aines pohjalla on hyvin pehmeää hiekkaa. Kairalla kokeilemalla pehmeää maata on ainakin 1 m. Niinpä kuopan syvyys on ollut ilmeisesti noin 2 m. Pohjalla on mahdollisesti ohut muutaman senttimetrin huuhtoutumiskerros. Kohteen tulkinta on vaikeaa, sillä kuoppaan on kasattu jätettä. Röykkiön ja kuopan välistä kulkeva tie on tehty peruskarttojen ja ilmakuvien perusteella 1966 ja 1994 välillä. Jo aiemmin on talolla ollut pieni peltotilkku joitain kymmeniä metrejä kohdasta lounaaseen. Ainakin kuopan voitaisiin ajatella liittyvän Haaponiemen taloon.
metsakeskus.1000049850 615 Muurainen 10007 12001 13013 11006 27000 488742.00000000 7235772.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049850 Talonpaikka sijaitsee kankaalla Haaponiemen pohjoisosassa. Vanha järvenranta on läntisemmästä rakennuksenpohjasta 25–50 m länteen. Paikka on siis muun Haaponiemen tapaan sopiva järvenrantasutukselle. Alueella sijaitsee kaksi rakennuksen perustusta, kaivo ja vallillinen painanne. Niiden tarkemmat tiedot on lisätty alakohteet-välilehdelle. Rakenteista itäisempi rakennuksen perustus (alakohde Rakennuksen perustus A) sijaitsee alueen korkeimmalla kohdalla metsätien päässä olevan silmukan keskellä. Kaivon jäännös sijaitsee tien toisella reunalla rakennuksesta A luoteeseen. Kaivon luoteispuolella on painanne, jota ympäröi matala valli. Itäisemmästä rakennuksesta 50 m länteen on toinen rakennuksen perustus (Rakennuksen perustus D). Rakennuksesta A 70 m lounaaseen on vanhan niittyladon raunio. Tämä lienee kuitenkin muita rakenteita myöhäisempi. Taloa ei näy isojakokartalla tai pitäjänkartalla. Se ei esiinny myöskään 1900-luvun peruskartoilla. Vuoden 1957 ilmakuvassa paikalla näkyy kuitenkin jo lähes umpeenkasvanutta peltoa. Aiemmin mainittu niittylato näkyy tässä ja myöhemmällä peruskartalla. Mahdollisesti kyse on järvenkuivatuksen jälkeen perustetusta melko lyhytikäisestä talosta. Nimiarkiston mukaan Muurainen on vanha kantatalo, joka on ollut autiona ainakin 1900-luvun alkupuolelta (Leena Turpeinen 1980).
metsakeskus.1000049852 615 Lehtoniemi 10007 12001 13013 11006 27000 489749.00000000 7235010.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049852 Paikalla on pieni niittyaukea ja useiden rakennusten jäännöksiä. Rakenteiden kuvaukset on lisätty alakohteisiin. Suurin rakennuksenperusta sijaitsee heti ylemmän rantavallin päällä. Asuinrakennuksesta 10 m kaakkoon on ylempään rantavalliin kaivettu kellari. Asuinrakennuksesta 13 m pohjoiseen on pienen rakennuksen pohja. Pienen rakennuksen pohjasta 20 m pohjoiseen on niittyladon raunio. Kellaria lukuun ottamatta rakennukset ovat näkyvissä vuoden 1957 ilmakuvassa ja 1966 peruskartalla. Näissä näkyy myös neljäs suurempi rakennus. Tämä todennäköinen ladon paikka näkyi niityllä ympäristöä vehreämpänä kohtana. Rakennuksia ei ole kartalla merkitty asuinrakennuksiksi. Isojakokartalla tai pitäjänkartalla ei paikalle ole kuvattu rakennuksia. Paikka on ollut siis käytössä ainakin 1900-luvun alkupuolella. Kyse voi olla lyhytaikaisesta järven kuivaamisen jälkeen perustetusta talosta. Toinen mahdollisuus on, että paikalla on kauempaa tulleiden heinäntekijöiden väliaikainen asuinpaikka. Paikka itsessään on yksi järven itärannan parhaista leiriytymiseen. Onkin varsin todennäköistä, että sitä on käytetty tähän jo aiemmin. Myöhemmät 1900-luvun käytön jäljet vaikeuttavat kuitenkin varhaisempien jälkien löytämistä. Esimerkiksi metallia alueella on runsaasti ja mahdolliset vanhemmat kiukaat olisi todennäköisesti purettu uusiokäyttöön.
metsakeskus.1000049853 615 Vaara 10007 12001 13013 11006 27000 489765.00000000 7233731.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049853 Vaaran tila sijaitsee Aittovaaran länsirinteellä lähellä kuivatun Vuormajärven rantaa. Ranta on kohdalla matala ja pihapiiri sijaitsee täältä noin 200 m päässä vaaran rinteellä. Vaaran tila on merkitty isojakokartoille ja pitäjänkarttaan (Hällström 1852b, pitäjänkartta 1865a). Uudistushakemistossa tila on numerolla 14. Vielä vuoden 1805 maakirjasta tila puuttuu. Se lienee siis perustettu aikaisintaan 1700-luvun lopulla tai vasta 1800-luvun alkupuolella. Pihapiirissä on edelleen pari vanhaa aittaa ja yksi uudempi mökki. Vanhan päärakennuksen perustus on pihapiirin kaakkoislaidalla.
metsakeskus.1000049854 615 Navettamaa länsi 10002 12016 13175 11006 27000 489128.00000000 7232875.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049854 Tervahauta sijaitsee Navettamaan länsireunalla Korkia Akanahon huipulta noin 450 m koilliseen ja 300 m etelään hankealuetta halkovalta metsäautotieltä. Kohde on matalahkon hiekkamoreenikankaan lounaisrinteessä, rämeen reunalla. Ympäristö on nuorehkoa mäntytaimikkoa, joka on ennen istuttamista aurattu noin 5 metrin välein syville urille. Urien välissä on yleisesti hieman parempi näkyvyys, mutta taimikko on paikoin erittäin tiheää. Itse tervahaudalla kasvaa muutama isompi puu ja se on äestysvaiheessa kierretty, eikä näkyviä vaurioita ole. Tervahaudan valli on 3,5 m leveä koko halkaisijan ollessa noin 17 m. Syvyyttä on 1,5–1,8 m. Halssin leveys on 1,5–2 m ja sen pituus on 7 m. Halssin päästä jatkuu oja rämeelle noin 20 m kohti lounasta. Äestysaurauksen ympäristöön aiheuttamien vaurioiden vuoksi tervahaudan läheisyydestä ei havaittu muita rakenteita.
metsakeskus.1000049855 615 Korteoja Hautamaa 10002 12016 13175 11006 27000 491359.00000000 7231980.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049855 Tervahauta sijaitsee mäntyvoittoisessa sekametsässä, jossa kasvaa jonkin verran kuusia ja muutama koivu. Aluskasvillisuutena on varvikkoa sekä sammalta. Hauta sijaitsee suon ympäröivällä kivisellä kankaalla ja tervahaudan lähellä kasvaa myös suopursua. Ympärysmitaltaan tervahauta on yhteensä 22 m ja se on 1,8 m syvä. Vallit ovat 5 m leveät ja 1,2 m korkeat. Halssi on kooltaan 2 x 2,5 x 1,5 m ja se sijaitsee haudan lounaispuolella. Tästä jatkuva oja on noin 10 m pitkä. Tervahaudan pohjois- ja länsipuolilla on ainakin kolme kuoppaa, joiden tarkoitus jäi epäselväksi. Pirtin paikkaa ei onnistuttu paikallistamaan. Nyttemmin ojitettu Korteoja on virrannut muutama kymmenen metriä tervahaudan kaakkoispuolella ja on voinut liittyä tervan kuljetukseen. Kohdetta ei ole merkitty vanhoille kartoille.
metsakeskus.1000049856 615 Pekurinniemi 10002 12016 13175 11006 27000 489704.00000000 7230659.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049856 Tervahauta sijaitsee soiden ympäröimällä kankaalla, jonka kasvillisuutena on kuusivoittoinen sekametsä. Aluskasvillisuutena on sammalta sekä varvikkoa ja lisäksi ympäristössä kasvaa jonkin verran katajaa. Tervahauta on ympärysmitaltaan 19 m ja 1,5–2 m syvä. Sen vallit ovat 4,5 m leveät ja 1–2 m korkeat. Tervahaudan halssi sijaitsee pohjoisessa ja on kooltaan 2 x 2,5 x 3 m. Tästä jatkuvan ojan pituus on noin 15 m. Haudan lounaispuolella, 5 m päässä tervahaudasta, on kuoppia, joissa on kiviä pohjalla. Lisäksi tervahaudan luoteisosan vallista 3 m itään on soikean neliskulmainen 6,5 x 5 x 0,6 m kokoinen kuopanne, jonka pohjalla on kiviä. Kuopista on mahdollisesti otettu maata tervahaudan rakentamiseen.
metsakeskus.1000049860 615 Hämeenmaa 10002 12016 13175 11006 27000 490148.00000000 7230077.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049860 Tervahauta sijaitsee matalalla kankaalla, jonka pohjois-, etelä- ja länsipuolella on suomaista maastoa. Alueella on jonkin verran hakkuita ja siellä kasvaa harvassa mäntyjä, kuusia sekä koivuja. Aluskasvillisuus on suomaista ja lisäksi ympäristössä on sammalta ja varpuja. Tervahaudan kokonaishalkaisija on 18 m ja se on 1,2–1,5 m syvä. Vallit ovat 5 m leveät ja 1–1,5 m korkeat. Pohjoiseen avautuva halssi on kooltaan 2 x 2,5 x 1,2 m ja siitä jatkuva oja on 12 m pitkä. Tervahaudan ympärillä on epämääräisiä kuoppia ja sen kaakkoiskulmasta 5 m päässä vallista on satunnaisia isompia kiviä. Muita tervahautaan liittyviä rakenteita ei havaittu.
metsakeskus.1000049862 981 Ypäjänkivi 10002 12004 13051 11006 27000 297452.00000000 6756205.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049862 Ypäjän, Loimaan ja Humppilan kuntien yhteinen rajapiste. Alun perin Ypäjänkivi on jo keskiaikaisissa lähteissä nimetty Satakuntaan kuuluneen Loimijoen pitäjän ja Hämeeseen kuuluneen Portaan pitäjän rajapiste ja siten keskiaikaisen maakuntarajan rajapiste. Rajapisteessä on suuri luonnonkivi, joka on pohjanmuodoltaan pyöreähkö, halkaisijaltaan noin neljä metriä ja puolitoista metriä korkea. Maasto on tasaista kangasta, jossa maaperä on kivistä hienoainespitoista moreenia. Noin 20 m rajakivestä kaakkoon rajalinjalla on mahdollinen rajan suuntaa osoittava viisarikivi. Viisarikivi on noin puolitoista metriä pitkä, 60 cm korkea ja 30 cm leveä.
metsakeskus.1000049863 740 Myllyoja 10001 12016 13180 11006 27000 612795.00000000 6868217.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049863 Myllyojan eteläosassa on pato, jonka läheisyydessä kivissä on porattuja reikiä. Padolta pohjoiseen ojan itärannalla metsän puolella on kalliota/kiveä, jossa on louhintajälkiä. Oja haarautuu tästä vähän pohjoiseen ja ojan itäpuolella metsässä on useita kiviröykkiöitä. Maasto vaikuttaa pellonpohjalta ja myöhemmässä pitäjänkartassa alueella on ollutkin peltoa.
metsakeskus.1000049864 927 Pinolahti 2 10002 12001 13000 11019 27011 343183.04417364 6698918.86705701 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049864 Entistä Lohjan maalaiskuntaa. Alue sijaitsee Hiidenveden koillisrannalla Pinolahden kärkiosassa. Alueelta on erotettu 1945 (Luho) ja 1996 (Pesonen) seitsemän erillistä löytökohdetta (A-G), joista Pinolahti 2 käsittää alueet A-D. Alue sijaitsee Hiidenveden koillisrannalla Pinolahden kärkiosassa metsässä ja pelloilla. Löytöinä tyypillistä kampakeramiikkaa, nuorakeramiikkaa, kivikauden lopun/varhaismetallikauden keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, kvartsikaavin, pienoistaltta, liesikiveystä.
metsakeskus.1000049864 927 Pinolahti 2 10002 12001 13000 11019 27012 343183.04417364 6698918.86705701 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049864 Entistä Lohjan maalaiskuntaa. Alue sijaitsee Hiidenveden koillisrannalla Pinolahden kärkiosassa. Alueelta on erotettu 1945 (Luho) ja 1996 (Pesonen) seitsemän erillistä löytökohdetta (A-G), joista Pinolahti 2 käsittää alueet A-D. Alue sijaitsee Hiidenveden koillisrannalla Pinolahden kärkiosassa metsässä ja pelloilla. Löytöinä tyypillistä kampakeramiikkaa, nuorakeramiikkaa, kivikauden lopun/varhaismetallikauden keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, kvartsikaavin, pienoistaltta, liesikiveystä.
metsakeskus.1000049866 491 Rauhanmäki 10007 12001 13000 11006 27000 526129.00000000 6848293.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049866 Nelikulmaisen rakennuksen kivijalka ja useita kiviröykkiöitä metsässä ja lähempänä rantaa. Ehkä vanhaa peltoa. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049867 927 Pinolahti 3 10002 12001 13000 11019 27012 342751.44092168 6699150.53368298 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049867 Entistä Lohjan maalaiskuntaa. Pinolahden alueelta on erotettu 1945 (Luho) ja 1996 (Pesonen) tutkimuksissa seitsemän erillistä löytökohdetta (A-G), joista Pinolahti 3 käsittää alueen F. Alue sijaitsee Hiidenveden koillisrannalla n. 500 metriä rannan asuinpaikka-alueista luoteeseen. Alueelta on löydetty nuorakeramiikkaa.
metsakeskus.1000049868 681 Haasianlahti 10002 12016 13175 11006 27000 567823.00000000 6890534.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049868 Ympyränmuotoinen tervahauta pienellä harjanteella kahden kallioisen mäen välissä lähellä rantaa. Halkaisija ulkoreunoilta on n. 12 m. Keskipainanne syvyydeltään n. 1,8 m. Rännikaivanto matalahko n. 1 m x 1 m. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049869 710 Lustigkulla 10001 12012 13124 11006 27008 299966.00000000 6673013.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049869 Eskola et al. 1919 mukaan Skogbölen kylän ja Kosken kartanolle kuuluneen Valkjärven talon mailla sijaitsee useita kalkkikiviesiintymiä, joissa on useita louhoksia joista osa voi olla hyvinkin vanhoja. Louhosten sijainnista on B. Fosteruksen laatima kartta vuodelta 1907. Lisäksi alueella on sijainnut kalkkiuuni, jossa on 1900-luvun alussa poltettu kalkkia kotitarpeeksi. Kauko Puustinen (2003) ajoittaa Valkjärven/Skogbölen kalkkikivilouhosten löytymisen ja käyttöönoton ennen vuotta 1825 tapahtuneeksi. Yksi Valkjärven louhoksista on sijainnut Lustikulla-nimisen torpan lähistöllä. Eskola et al. 2019 mukaan louhokset on tehty malminetsintää varten, sillä kalkkikivessä on sinkkivälkettä. Louhos on merkitty Skogbölen tiluskarttaan vuodelta 1912 (KA MHA U B41a:6/12-45 Kuovila / Skogböle; Egostyckning och parcellering (1912-1912)) ja sen sijainti erottuu LIDAR-aineistossa. Kohde vaatii maastotarkastusta. Lisätietoja: Eskola, Pentti et al. 1919. Suomen kalkkikivi. Geoteknillisiä tiedonantoja no. 21. Suomen geologinen toimisto, Helsinki: 27-30. Puustinen, Kauko 2003. Suomen kaivosteollisuus ja mineraalisten raaka-aineiden tuotanto vuosina 1530-2001, historiallinen katsaus erityisesti tuotantolukujen valossa. Geologian tutkimuskeskuksen arkistoraportti.
metsakeskus.1000049869 710 Lustigkulla 10001 12012 13124 11006 27009 299966.00000000 6673013.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049869 Eskola et al. 1919 mukaan Skogbölen kylän ja Kosken kartanolle kuuluneen Valkjärven talon mailla sijaitsee useita kalkkikiviesiintymiä, joissa on useita louhoksia joista osa voi olla hyvinkin vanhoja. Louhosten sijainnista on B. Fosteruksen laatima kartta vuodelta 1907. Lisäksi alueella on sijainnut kalkkiuuni, jossa on 1900-luvun alussa poltettu kalkkia kotitarpeeksi. Kauko Puustinen (2003) ajoittaa Valkjärven/Skogbölen kalkkikivilouhosten löytymisen ja käyttöönoton ennen vuotta 1825 tapahtuneeksi. Yksi Valkjärven louhoksista on sijainnut Lustikulla-nimisen torpan lähistöllä. Eskola et al. 2019 mukaan louhokset on tehty malminetsintää varten, sillä kalkkikivessä on sinkkivälkettä. Louhos on merkitty Skogbölen tiluskarttaan vuodelta 1912 (KA MHA U B41a:6/12-45 Kuovila / Skogböle; Egostyckning och parcellering (1912-1912)) ja sen sijainti erottuu LIDAR-aineistossa. Kohde vaatii maastotarkastusta. Lisätietoja: Eskola, Pentti et al. 1919. Suomen kalkkikivi. Geoteknillisiä tiedonantoja no. 21. Suomen geologinen toimisto, Helsinki: 27-30. Puustinen, Kauko 2003. Suomen kaivosteollisuus ja mineraalisten raaka-aineiden tuotanto vuosina 1530-2001, historiallinen katsaus erityisesti tuotantolukujen valossa. Geologian tutkimuskeskuksen arkistoraportti.
metsakeskus.1000049869 710 Lustigkulla 10001 12012 13124 11006 27007 299966.00000000 6673013.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049869 Eskola et al. 1919 mukaan Skogbölen kylän ja Kosken kartanolle kuuluneen Valkjärven talon mailla sijaitsee useita kalkkikiviesiintymiä, joissa on useita louhoksia joista osa voi olla hyvinkin vanhoja. Louhosten sijainnista on B. Fosteruksen laatima kartta vuodelta 1907. Lisäksi alueella on sijainnut kalkkiuuni, jossa on 1900-luvun alussa poltettu kalkkia kotitarpeeksi. Kauko Puustinen (2003) ajoittaa Valkjärven/Skogbölen kalkkikivilouhosten löytymisen ja käyttöönoton ennen vuotta 1825 tapahtuneeksi. Yksi Valkjärven louhoksista on sijainnut Lustikulla-nimisen torpan lähistöllä. Eskola et al. 2019 mukaan louhokset on tehty malminetsintää varten, sillä kalkkikivessä on sinkkivälkettä. Louhos on merkitty Skogbölen tiluskarttaan vuodelta 1912 (KA MHA U B41a:6/12-45 Kuovila / Skogböle; Egostyckning och parcellering (1912-1912)) ja sen sijainti erottuu LIDAR-aineistossa. Kohde vaatii maastotarkastusta. Lisätietoja: Eskola, Pentti et al. 1919. Suomen kalkkikivi. Geoteknillisiä tiedonantoja no. 21. Suomen geologinen toimisto, Helsinki: 27-30. Puustinen, Kauko 2003. Suomen kaivosteollisuus ja mineraalisten raaka-aineiden tuotanto vuosina 1530-2001, historiallinen katsaus erityisesti tuotantolukujen valossa. Geologian tutkimuskeskuksen arkistoraportti.
metsakeskus.1000049870 103 Kaunisto 10002 12004 13045 11006 27008 299353.00000000 6756260.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049870 Rautatiealueen rajalle rakennettu kiviaita eli niin sanottu kipinäaita. Se sijaitsee kaakkoon pistävällä moreeniharjanteella, jota muissa suunnissa ympäröi savinen tasamaa. Rata läpäisee harjanteen maaleikkauksessa, jonka korkeus radan luoteispuolella on pari metriä. Kaakossa harjanteen kärki ulottuu vain hyvin matalana radan kaakkoispuolelle. Kiviaitaa on radan luoteispuolella leikkauksen päällä noin 50 m matkalla. Aidan leveys on noin metri ja korkeus enimmillään harjanteen laen korkeimmalla kohdalla noin 60 cm, lähempänä päitä vähemmän. Aita on rakennettu Turun ja Toijalan välisen radan rakentamisen yhteydessä 1874–1876 tai pian sen jälkeen.
metsakeskus.1000049870 103 Kaunisto 10002 12005 13000 11006 27008 299353.00000000 6756260.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049870 Rautatiealueen rajalle rakennettu kiviaita eli niin sanottu kipinäaita. Se sijaitsee kaakkoon pistävällä moreeniharjanteella, jota muissa suunnissa ympäröi savinen tasamaa. Rata läpäisee harjanteen maaleikkauksessa, jonka korkeus radan luoteispuolella on pari metriä. Kaakossa harjanteen kärki ulottuu vain hyvin matalana radan kaakkoispuolelle. Kiviaitaa on radan luoteispuolella leikkauksen päällä noin 50 m matkalla. Aidan leveys on noin metri ja korkeus enimmillään harjanteen laen korkeimmalla kohdalla noin 60 cm, lähempänä päitä vähemmän. Aita on rakennettu Turun ja Toijalan välisen radan rakentamisen yhteydessä 1874–1876 tai pian sen jälkeen.
metsakeskus.1000049871 710 Kalkkuuninmäki 10001 12016 13153 11006 27000 300311.00000000 6673055.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049871 Paikalle on merkitty kalkkiuuni B. Fosteruksen vuonna 1907 laatimaan karttaan. Eskola et al. 1919 mukaan alueella on sijainnut kalkin kotitarvepolttoon käytetty kalkkiuuni vielä 1900-luvun alkupuolella. Kalkin louhinta on alkanut Valkjärven kalkkilouhoksista jo ennen vuotta 1825. Kohteen sijainti on suuntaa antava ja vaatii maastotarkastusta. Lisätietoja: Eskola, Pentti et al. 1919. Suomen kalkkikivi. Geoteknillisiä tiedonantoja no. 21. Suomen geologinen toimisto, Helsinki: 27-30. Puustinen, Kauko 2003. Suomen kaivosteollisuus ja mineraalisten raaka-aineiden tuotanto vuosina 1530-2001, historiallinen katsaus erityisesti tuotantolukujen valossa. Geologian tutkimuskeskuksen arkistoraportti.
metsakeskus.1000049872 626 Myllypuro 1 10002 12016 13175 11006 27000 425005.00000000 7053023.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049872 Paikka sijaitsee Pyhäjärven kirkosta 26,0 km länteen. Ehjä, kaunis tervahauta, halkaisija noin 14 metriä, matalahko. Halssi on.
metsakeskus.1000049873 626 Myllypuro 2 10002 12016 13175 11006 27000 425118.00000000 7052913.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049873 Paikka sijaitsee Pyhäjärven kirkosta 25,9 km länteen. Pienehkö, ehjä tervahauta, syvä, vallit on ja halssi. Halkaisija noin 8 metriä.
metsakeskus.1000049874 82 Sillanpää 10007 12016 13182 11006 27008 345486.00000000 6761793.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049874 Sillanpään torpanpaikka näkyy vuoden 1884 senaatinkartalla. Vuoden 1939 ilmakuvassa paikalla ei ole enää asuinrakennuksia, ainoastaan pieni ulkorakennus ja peltoja. Pellot näkyvät vielä vuoden 1961 peruskartalla. Alueella havaittiin kymmenittäin eri kokoisia viljelyröykkiöitä, joista pienimmät ovat halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja muutamat suurimmat jopa noin 6 metriä. Röykkiöt sijoittuvat senaatinkartalla näkyvälle peltoalueelle. Alueen pohjoisosassa, hieman muuta maastoa korkeammalla kumpareella on pitkänmallisia, mahdollisesti kellarikuoppia. Selvää torpanpaikkaa maastossa ei havaittu. Alueen pohjoisosassa on tehty metsänraivausta ja istutettu kuusentaimia, joten havaintomahdollisuudet eivät olleet parhaat mahdolliset.
metsakeskus.1000049875 626 Hoikanneva 10002 12016 13175 11006 27000 427190.00000000 7051351.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049875 Paikka sijaitsee Pyhäjärven kirkosta 24,6 km länteen. Paikalla on metsänaurauksen vahingoittama tervahauta. Kasvillisuudesta päätellen aurattu n. 10 vuotta sitten. Halkaisija noin 14 m. Halssi on.
metsakeskus.1000049876 82 Puoliväli 10007 12016 13182 11006 27008 345783.00000000 6762055.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049876 Puolivälintien kaakkoispuolella, Niinimäelle vievän nimettömän metsätien risteysalueella on sijainnut Puoliväli-niminen torppa vuoden 1884 senaatinkartan mukaan. Alueella näkyy rakennus ja peltoa vielä vuoden 1939 ilmakuvassa. Vuoden 1960 painetulla kartalla peltoja ei enää ole, vaan yksi rakennus. Torpan alue tarkastettiin, mutta selkeitä havaintoja rakenteista ei tehty. Torpan kahdella peltoalueella sen sijaan havaittiin kymmenittäin viljelyröykkiöitä sekä kiviaitaa. Peltoalueista pienempi sijaitsee risteysalueen koillispuolella, Puolivälintien itäpuolella. Sen alueella sijaitsevat röykkiöt ovat kooltaan keskimäärin 1,5 x 3 metriä ja noin 0,5 metriä korkeita. Laajempi peltoalue sijaitsee risteysalueen kaakkoispuolella, nimettömän metsätien pohjoispuolella. Laajemman peltoalueen itäosassa on pohjois-eteläsuuntainen, noin puoli metriä korkea kiviaita. Röykkiöiden koko vaihtelee noin metrin kokoisesta noin kolmen metrin kokoiseen. Laajempi peltoalue on pääosin hakkuuaukeaa, joka on heinittynyt ja havainnointimahdollisuudet olivat melko huonot.
metsakeskus.1000049877 626 Teerinevankangas 10002 12016 13175 11006 27000 426645.00000000 7049789.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049877 Paikka sijaitsee Pyhäjärven kirkosta 25,8 km lounaaseen. Paikalla ehjä, pusikon peittämä tervahauta. Halssi on.
metsakeskus.1000049878 681 Suuri-Pöljä 10002 12016 13175 11006 27000 570678.00000000 6890543.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049878 Suuri-Pöljän saaressa koivikkoisella harjanteella n. 15 m halkaisijaltaan oleva ympyrän muotoinen maavalli, jonka keskellä maljamainen n. 1,8 m syvä painanne. Itäisellä sivulla tervahaudalle ominainen n. 1 x 2,5 m rännikaivanto. Rännikaivannosta paljastui jalan alla irronneen sammaleen alta kaksi metallista ohutta n. 5 x 10 cm suorakaiteen muotoista levyä. Levyjen reunoja kiersi ohuita metallisia levyyn kiinnitettyjä metallipiikkejä. Koko ja rakenne viittaisi saappaiden pohjiin lisättyihin palamista estäviin suojalevyihin. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049879 626 Raatoneva 10002 12016 13175 11006 27000 425785.00000000 7049231.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049879 Paikka sijaitsee Pyhäjärven kirkosta 25,8 km lounaaseen. Paikalla on pieni tervahauta, halkaisija noin 8 m. Halssi on.
metsakeskus.1000049880 832 Rimpisuo 1 10002 12009 13094 11002 27000 535281.00000000 7295784.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049880 Ympäristön kuvaus Kuoppa sijaitsee Rimpisuolle työntyvällä kapealla niemellä, sen eteläkärjen keskellä. Paikka on kuivahkoa mäntyä ja kuusta kasvavaa kangasta. Aluskasvillisuus on sammalta, jäkälää ja matalaa varpua. Kuvaus Paikalla on laakea maakuoppa, jossa ei voi selkeästi hahmottaa vallia. Kuoppa on 1,9 x 1,6 metrin kokoinen, ja sen syvyys on noin 30 cm. Keskelle tehdyssä koepistossa on hahmotettavissa huuhtoutumiskerros. Kuopan ulkopuolella on erilainen maannos, huuhtoutumiskerros on rajaltaan selkeämpi ja ohuempi. Mahdollisesti kyseessä on yksittäinen pyyntikuoppa.
metsakeskus.1000049881 82 Kalvantooja 10007 12001 13014 11006 27008 346029.00000000 6761801.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049881 Senaatinkartalla (v.1884) näkyvän Kalvantoojan torpan kohdalla ei ole rakennuksia enää vuoden 1939 ilmakuvassa tai 1960 peruskartassa. Torpan ympäristössä on viime vuosina ollut metsänkäyttöä ja alueella kasvaa parimetrisiä nuoria kuusia. Alueella havaittiin heinittynyt uunin raunio, avoimena pysyneen, mahdollisesti vanhan pihapiirin laidalla. Uunin raunion halkaisija on noin 2 metriä ja korkeus noin 1,3 metriä. Uunin luoteispuolella sijainneella vanhalla peltoalueella havaittiin useita erikokoisia röykkiöitä kuusentaimien seassa.
metsakeskus.1000049881 82 Kalvantooja 10007 12016 13182 11006 27008 346029.00000000 6761801.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049881 Senaatinkartalla (v.1884) näkyvän Kalvantoojan torpan kohdalla ei ole rakennuksia enää vuoden 1939 ilmakuvassa tai 1960 peruskartassa. Torpan ympäristössä on viime vuosina ollut metsänkäyttöä ja alueella kasvaa parimetrisiä nuoria kuusia. Alueella havaittiin heinittynyt uunin raunio, avoimena pysyneen, mahdollisesti vanhan pihapiirin laidalla. Uunin raunion halkaisija on noin 2 metriä ja korkeus noin 1,3 metriä. Uunin luoteispuolella sijainneella vanhalla peltoalueella havaittiin useita erikokoisia röykkiöitä kuusentaimien seassa.
metsakeskus.1000049882 626 Pirttikangas koillinen 10002 12016 13175 11006 27000 424762.00000000 7049597.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049882 Paikka sijaitsee Pyhäjärven kirkosta 27,6 km länteen. Paikalla on keskikokoinen tervahauta, halkaisija noin 11 m. Halssi on.
metsakeskus.1000049883 178 Ryönänniemi 10001 12004 13054 11006 27000 547635.00000000 6861284.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049883 Noin metrin levyinen, kolme metriä pitkä ja puoli metriä korkea kiviröykkiö, joka on paksun sammaleen peittämä. Ympärillä ei näkynyt muita kasoja tai maanmuokkauksen jälkiä. Metallinpaljastin ei antanut signaaleja. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja ajoitus on arvaus.
metsakeskus.1000049884 82 Mansikkamäki 10007 12001 13014 11006 27008 346406.00000000 6761463.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049884 Mansikkamäen torpanpaikka näkyy vuoden 1884 senaatinkartalla. Rakennukset näkyvät vuoden 1939 ilmakuvassa ja vuoden 1960 peruskartalla alueella on vielä kolme rakennusta sekä pieniä peltoja. Maastossa havaittiin kahden rakennuksen kivijalat, uunin raunioita, kaksi kellarikuoppaa, kaivo sekä kiviaitaa alueen itäosassa sekä länsisivustalla kiinteistörajan suuntaisesti.
metsakeskus.1000049884 82 Mansikkamäki 10007 12016 13182 11006 27008 346406.00000000 6761463.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049884 Mansikkamäen torpanpaikka näkyy vuoden 1884 senaatinkartalla. Rakennukset näkyvät vuoden 1939 ilmakuvassa ja vuoden 1960 peruskartalla alueella on vielä kolme rakennusta sekä pieniä peltoja. Maastossa havaittiin kahden rakennuksen kivijalat, uunin raunioita, kaksi kellarikuoppaa, kaivo sekä kiviaitaa alueen itäosassa sekä länsisivustalla kiinteistörajan suuntaisesti.
metsakeskus.1000049885 740 Hautalahti 10007 12011 13114 11042 27028 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049885 Hautalahden ja Rauvanjärven välisellä kannaksella yhdyshautaa ja pesäkkeitä. Rauvanjärven rannassa olevalla kumpareella korsun tai ammusvaraston jäänteet. Hautalahdessa oli välirauhan aikaan 7. Prikaatin II Pataljoonan kasarmialue.
metsakeskus.1000049886 82 Heinisuonmäki 10007 12004 13051 11006 27000 347799.00000000 6761893.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049886 Heinisuonmäen pohjoispuolella, nimettömästä metsätiestä 180 metriä koilliseen on kivinen rajapyykki. Kyseinen raja näkyy 1700-luvun lopun toimeenpanokartassa sekä 1800-luvun pitäjänkartalla. Paikalla on kulkenut Takajärven kylän raja ja pyykki on yhä käytössä olevalla kiinteistörajalla. Pyykissä on neliön muotoinen kiviperustus, jonka halkaisija on noin 1,2 m ja korkeus 30 cm. Perustuksen päällä on yksittäinen, suurehko (halk. 50 cm) kivi.
metsakeskus.1000049887 82 Heinisuonmäki 2 10007 12004 13051 11006 27000 347952.00000000 6761999.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049887 Heinisuonmäen pohjoispuolella ja Heinisuonojan lounaispuolella on vanha rajakivi. Kyseinen raja näkyy Maanmittauslaitoksen toimeenpanokartassa 1700-luvun lopulta sekä 1800-luvun pitäjänkartalla. Paikalla on kulkenut Takajärven kylän raja. Rajalinjojen taitepisteessä on yksittäinen viisarikivi, jonka alaosa on sammaloitunut. Kiven korkeus on noin 50 cm ja halkaisija 35 cm.
metsakeskus.1000049888 82 Heinisuonoja 10007 12004 13051 11006 27000 348283.00000000 6762268.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049888 Heinisuonojan koillispuolella on kivinen rajapyykki. Kyseinen raja näkyy Maanmittauslaitoksen toimeenpanokartassa 1700-luvun lopulta sekä 1800-luvun pitäjänkartalla. Paikalla on kulkenut Takajärven kylän raja. Rajamerkki koostuu kolmesta maahan asetetusta kivestä (halk. n. 30 cm), joiden keskelle on asetettu suorakulmainen viisarikivi, jonka korkeus on noin 40 cm. Ympäröivä maasto on avointa, heinittynyttä mäntymetsää.
metsakeskus.1000049889 82 Heinisuonoja 2 10007 12004 13051 11006 27000 348165.00000000 6762340.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049889 Heinisuonojan koillispuolella havaittiin yksittäinen kivinen rajapyykki. Paikalla on ollut Takajärven kylän raja, joka näkyy Maanmittauslaitoksen toimeenpanokartassa 1700-luvun lopulta sekä 1800-luvun pitäjänkartalla. Paikalla on kulkenut Takajärven kylän raja. Rajamerkkinä on yksittäinen pystykivi, jonka halkaisija on noin 45 cm ja korkeus noin 60 cm.
metsakeskus.1000049890 491 Nielus 10001 12004 13054 11006 27000 512266.00000000 6834331.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049890 Pitkänomainen ladottu kiviröykkiö, jonka päässä maakivi tai muita isompi kivi. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049891 507 Naaraniemi 10001 12004 13051 11006 27000 482241.00000000 6810081.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049891 Kivilohkare, koko noin 50 x70 cm 2-3 m Miekankoskentiestä. Mahdollisesti manttaalikivi.
metsakeskus.1000049892 740 Rananiemi 10001 12016 13175 11006 27000 581374.00000000 6856511.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049892 Toista metriä syvä, pystyreunainen, metsittynyt kaivanto, jossa vallit ympärillä. Ilmoituksen mukaan mahdollisesti susihauta, mutta saattaa olla tervahautakin. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049893 834 Similänkulma 10002 12002 13019 11033 27000 320527.00000000 6742866.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049893 Laajahko, noin 1,2 hehtaaria käsittävä alue, josta on havaittu kaikkiaan 44 mahdollista rautakautista hautaröykkiötä. Röykkiöt sijaitsevat matalan mäenkumpareen laella ja sen pohjois-, koillis-, itä- ja kaakkoisrinteillä. Suurin osa röykkiöistä on jokseenkin pieniä ja matalia. Pienin mitatuista röykkiöistä on kooltaan 1,5 m x 2,5 m ja suurin 7,5 m x 8 m. Röykkiöiden korkeudet vaihtelevat alle 50 cm:stä kahteen metriin. Valtaosa röykkiöistä on pitkänomaisia, mutta joukossa on myös lähes pyöreitä röykkiöitä. Suurimpaan osaan on käytetty pienehköjä / keskikokoisia kiviä (halkaisija 15-30 cm). Röykkiöt ovat osittain maansekaisia ja osa röykkiöistä on vaurioitunut alueella toteutetun metsänhakkuun ja laikutuksen yhteydessä. Ennen muinaisjäännösalueen rajausta kohteesta on löytynyt metallinetsinnässä merovingiaikainen keihäänkärki.
metsakeskus.1000049894 204 Pohjoislahti 10001 12016 13151 11006 27000 587429.00000000 6997433.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049894 Paikalla on havaittu mahdollinen hiilimiilun pohja, jonka halkaisija on kymmenen metriä ja jonka reunoilla on useita kaivantoja. Miilunpohjan läheisyydessä on myös kellarikuoppa tms.
metsakeskus.1000049895 785 Kustunoja 2 10001 12016 13175 11006 27000 484441.00000000 7162614.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049895 Mahdollinen tervahauta sijaitsee Kustunojan pohjoispuolisella rantatöyräällä. Tervahaudan halkaisija on noin 17 metriä ja halssi laskee etelään. Tervahaudan itäkoillispuolella on mahdollinen kuoppakohde, joka voi liittyä tervahautaan. Kohde on havaittu laserkeilausaineistosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049896 785 Kustunoja 3 10001 12016 13170 11002 27000 484543.00000000 7162719.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049896 Kaksi mahdollista kuoppajäännöstä Kustunojan pohjoispuolella rantatöyrään päällä. Mahdollisia pyyntikuoppia. Kohteet havaittu laserkeilausaineistosta. Kohteita ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000049897 273 Naalastotievat 10002 12016 13151 11006 27000 372488.00000000 7443895.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049897 Lidaraineistoon pohjautuen paikallistettu hiilimiilu, joka on korkea ja selkeäpiirteinen, noin 6x6m ja seinämiltään 1,5-2m. Alakohteena toinen läheisyydessä oleva hiilimiilu.
metsakeskus.1000049898 273 Naalastotievat 2 10002 12004 13051 11006 27000 372617.00000000 7443758.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049898 Latomus, (raja)merkki, joka on isojen kivien epämääräisesti reunustama pienempien kivien latomus, kooltaan noin 4-5 m x 3m. Se sijoittuu polun viereen, pitkäsivu osoittaa koillis-luoteissuuntaisesti. Eteläreunassa on kaatunut kelo. Pienten kivien latomus noin 2x2m, neliön mallinen ja korkeudeltaan 0,5 m.
metsakeskus.1000049900 290 Rimminkangas 2 10001 12016 13175 11006 27000 636691.00000000 7131913.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049900 Kohteessa on mahdollisesti tervahauta. Halkaisija noin 14 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049903 765 Jänönsuo itä 1 10001 12016 13175 11006 27000 580770.00000000 7105465.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049903 Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049904 765 Jänönsuo itä 2 10001 12016 13175 11006 27000 580764.00000000 7105410.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049904 Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 11 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
metsakeskus.1000049905 738 Mäntykankare 10002 12002 13000 11033 27013 263772.00000000 6698730.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049905 Pellon reunassa olevalta metsäsaarekkeelta löytyi joulukuussa 2023 kaksi rautaista rannerengasta laakakivien alta (Ilppari ILM29159, 29164). Löytöpaikalla on maantasainen kiveys, jossa on mahdollisesti havaittavissa tarhahautoihin viittaavia kivirivejä. Rakenteet ovat kasvillisuuden ja maan peitossa, ja siten vaikeita havaita ilman kajoavia tutkimuksia.
metsakeskus.1000049907 739 Haara-Pekko 10002 12004 13051 11006 27007 535586.00000000 6782808.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049907 Rajapyykki sijaitsee Selkäkankaan länsiosassa, Haara-Pekon soranottopaikan eteläpuolella ja noin 335 metriä Tuohikontientiestä itään. Rajapyykki näkyy vuoden 1779 verollepanokartoilla, 1800-luvun toimeenpanokartoilla sekä pitäjänkartalla Peltoinlahden, Kaskiksen ja Kaihtulan kylien rajalla. Pyykki on myös yhä käytössä olevalla kiinteistörajalla. Pyykissä on neliönmuotoinen kiviperustus, jonka halkaisija on noin 1,1 mm ja korkeus noin 60 cm. Kivien keskelle on kasvanut suuri mänty, joka on hieman rikkonut pyykin rakennetta. Pyykin kiviperustuksen keskellä, männyn vieressä, on noin 10 cm perustusta korkeampi viisarikivi.
metsakeskus.1000049907 739 Haara-Pekko 10002 12004 13051 11006 27008 535586.00000000 6782808.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049907 Rajapyykki sijaitsee Selkäkankaan länsiosassa, Haara-Pekon soranottopaikan eteläpuolella ja noin 335 metriä Tuohikontientiestä itään. Rajapyykki näkyy vuoden 1779 verollepanokartoilla, 1800-luvun toimeenpanokartoilla sekä pitäjänkartalla Peltoinlahden, Kaskiksen ja Kaihtulan kylien rajalla. Pyykki on myös yhä käytössä olevalla kiinteistörajalla. Pyykissä on neliönmuotoinen kiviperustus, jonka halkaisija on noin 1,1 mm ja korkeus noin 60 cm. Kivien keskelle on kasvanut suuri mänty, joka on hieman rikkonut pyykin rakennetta. Pyykin kiviperustuksen keskellä, männyn vieressä, on noin 10 cm perustusta korkeampi viisarikivi.
metsakeskus.1000049907 739 Haara-Pekko 10002 12004 13051 11006 27009 535586.00000000 6782808.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049907 Rajapyykki sijaitsee Selkäkankaan länsiosassa, Haara-Pekon soranottopaikan eteläpuolella ja noin 335 metriä Tuohikontientiestä itään. Rajapyykki näkyy vuoden 1779 verollepanokartoilla, 1800-luvun toimeenpanokartoilla sekä pitäjänkartalla Peltoinlahden, Kaskiksen ja Kaihtulan kylien rajalla. Pyykki on myös yhä käytössä olevalla kiinteistörajalla. Pyykissä on neliönmuotoinen kiviperustus, jonka halkaisija on noin 1,1 mm ja korkeus noin 60 cm. Kivien keskelle on kasvanut suuri mänty, joka on hieman rikkonut pyykin rakennetta. Pyykin kiviperustuksen keskellä, männyn vieressä, on noin 10 cm perustusta korkeampi viisarikivi.
metsakeskus.1000049908 739 Noitalammentie 10002 12016 13151 11006 27000 536410.00000000 6782662.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049908 Hiilimiilu sijaitsee Selkäkankaantien eteläpuolella, Noitalammentien länsipuolella, aivan tien vieressä avoimessa mäntymetsässä. Miilu on hieman reunoilta pyöristyneen neliön muotoinen ja sen halkaisija kokonaisuudessaan on noin 9 metriä. Miilua ympäröi vallit, joiden korkeus on 55–80 cm ja leveys noin 3- 3,5 metriä. Keskellä on noin 1,5 metriä halkaisijaltaan oleva kuoppa, jonka syvyys on myös noin metrin. Kuopan laidalle tehdyssä koepistossa havaittiin noen ja hiilenpalojen sekaista moreenihiekkaa.
metsakeskus.1000049912 739 Selkäkankaantie 10007 12005 13071 11006 27007 536058.00000000 6782715.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049912 Selkäkankaantien linjaus on näkyvissä jo 1700-1800-lukujen kartoissa ja se ollut Kaihtulan ja Kaskein kylien välinen tie. Selkäkankaantie on myös yhdistänyt Savitaipaleelle johtavat pohjoisemman Ylisen Viipurintien linjaukset, ohittaen Savitaipaleen eteläpuolelta. Tielinjaus voi hyvinkin olla paljon 1700-lukua vanhempi, sillä Savitaipaleen kylät juontavat juurensa ainakin 1500-luvulle. Selkäkankaantie on yhä käytössä oleva, melko leveä hiekkatie. Sen pohjoispuolella, Inventointialueen länsiosassa, on kuitenkin kaksi pois käytöstä jäänyttä tieosuutta, jotka ovat säilyttäneet alkuperäisen ulkoasunsa melko hyvin. Pois käytöstä jääneet osuudet erkanevat hiekkatiestä noin kaksi- kolme metriä leveinä metsäteinä. Lounaan puolella sijaitsevan pois käytöstä jääneen osuuden pituus on noin 150 metriä ja koillispuoleisen osuuden pituus noin 220 metriä. Selkäkankaantietä on suoristettu vuoden 1985 jälkeen, jolloin osuudet ovat jääneet pois käytöstä.
metsakeskus.1000049912 739 Selkäkankaantie 10007 12005 13071 11006 27008 536058.00000000 6782715.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049912 Selkäkankaantien linjaus on näkyvissä jo 1700-1800-lukujen kartoissa ja se ollut Kaihtulan ja Kaskein kylien välinen tie. Selkäkankaantie on myös yhdistänyt Savitaipaleelle johtavat pohjoisemman Ylisen Viipurintien linjaukset, ohittaen Savitaipaleen eteläpuolelta. Tielinjaus voi hyvinkin olla paljon 1700-lukua vanhempi, sillä Savitaipaleen kylät juontavat juurensa ainakin 1500-luvulle. Selkäkankaantie on yhä käytössä oleva, melko leveä hiekkatie. Sen pohjoispuolella, Inventointialueen länsiosassa, on kuitenkin kaksi pois käytöstä jäänyttä tieosuutta, jotka ovat säilyttäneet alkuperäisen ulkoasunsa melko hyvin. Pois käytöstä jääneet osuudet erkanevat hiekkatiestä noin kaksi- kolme metriä leveinä metsäteinä. Lounaan puolella sijaitsevan pois käytöstä jääneen osuuden pituus on noin 150 metriä ja koillispuoleisen osuuden pituus noin 220 metriä. Selkäkankaantietä on suoristettu vuoden 1985 jälkeen, jolloin osuudet ovat jääneet pois käytöstä.
metsakeskus.1000049912 739 Selkäkankaantie 10007 12005 13071 11006 27009 536058.00000000 6782715.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049912 Selkäkankaantien linjaus on näkyvissä jo 1700-1800-lukujen kartoissa ja se ollut Kaihtulan ja Kaskein kylien välinen tie. Selkäkankaantie on myös yhdistänyt Savitaipaleelle johtavat pohjoisemman Ylisen Viipurintien linjaukset, ohittaen Savitaipaleen eteläpuolelta. Tielinjaus voi hyvinkin olla paljon 1700-lukua vanhempi, sillä Savitaipaleen kylät juontavat juurensa ainakin 1500-luvulle. Selkäkankaantie on yhä käytössä oleva, melko leveä hiekkatie. Sen pohjoispuolella, Inventointialueen länsiosassa, on kuitenkin kaksi pois käytöstä jäänyttä tieosuutta, jotka ovat säilyttäneet alkuperäisen ulkoasunsa melko hyvin. Pois käytöstä jääneet osuudet erkanevat hiekkatiestä noin kaksi- kolme metriä leveinä metsäteinä. Lounaan puolella sijaitsevan pois käytöstä jääneen osuuden pituus on noin 150 metriä ja koillispuoleisen osuuden pituus noin 220 metriä. Selkäkankaantietä on suoristettu vuoden 1985 jälkeen, jolloin osuudet ovat jääneet pois käytöstä.
metsakeskus.1000049913 844 Ryngänlehto 10002 12016 13151 11006 27000 505438.00000000 6987798.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049913 Noin 40 metriä metsäautotien koillispuolella sijaitsee kaksi samankokoista hiilimiilua. Miilut ovat halkaisijaltaan noin 20 metriä. Molemmissa erottuu valli, joka on noin 2-3 metriä leveä ja 0,7 metriä korkea. Miilut ovat keskiosasta hieman painanteella ja metsittyneitä. Hiilimiilun 1 pohjalle tehtiin lapionpisto, jossa havaittiin hiiltä.
metsakeskus.1000049914 844 Peiponkangas 1 10002 12016 13151 11006 27000 506038.00000000 6987086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049914 Metsäautotien eteläpuolella sijaitsee kaksi maastossa hankalasti erottuvaa hiilimiilua. Alueella kasvaa tiheää kuusivaltaista nuorta kasvatusmetsää. Alueen maaperää on muokattu. Etäisyys tieltä hiilimiilu 1:n keskiosaan on noin 20 metriä. Molemmat hiilimiilut ovat halkaisijaltaan noin 20 metriä. Kummatkin miilut ovat vaurioituneet ilmeisesti alueella tehdyn maanmuokkauksen yhteydessä, ja erityisesti hiilimiilujen valli erottuu monin paikoin huonosti. Hiilimiilujen pohjalta otettiin maakairanäytteet, joissa näkyi selkeästi hiiltä.
metsakeskus.1000049915 844 Peiponkangas 2 10002 12016 13151 11006 27000 506617.00000000 6987116.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049915 Välittömästi metsäautotien lounaispuolella sijaitsee kolme hiilimiilua. Miilut ovat samankokoisia ja ulkomuodoltaan yhtenäisiä. Halkaisijaltaan ne ovat noin 15 metriä. Miilujen valli erottuu monin paikoin epäselvästi. Kahden itäisemmän miilun välinen etäisyys noin kolme metriä. Miilujen keskiosa on hieman painanteella ja niiden päällä kasvaa kuusia. Hiilimiilujen ympärillä on 0,5–1,5 syvyisiä kaivantoja.